<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

104 Käyttäjää paikalla! 0.0043959617614746

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1910_IV | ASK_1910_I_III | ASK_1910_V | HAK_1910 | HAK_1910_ylim_vp | Liite_1910_I_XI | PTK_1910_I | PTK_1910_II | PTK_ASK_1910_ylim_vp | 
1: VALTIOPÄIVÄT
2:             1910
3:       ASIAKIRJAT
4: 
5: 
6: 
7:  ENSIMÄINEN, TOINEN JA KOLMAS OSA
8: 
9: 
10: 
11: 
12:          IU:LSJNOJSSÄ 1910
13:                            Sisällys.
14:                          Ensimäinen osa.
15:        Keis. M:tin armon. esitys N:o 1, Perintökaaren 9 luvun 1, 2,
16: 4, 5 ja 7 §:n muuttamisesta.
17:        Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
18:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 2.
19:              Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
20:       Keis. M:tin armon. esitys N:o 2 kyytitoimesta.
21:       Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
22:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 5.
23:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
24:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 3 tuulaakimaksun laskemisen
25: perusteesta.
26:        •ralousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
27:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
28:              Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
29: 
30:                             Toinen osa.
31:        Keis. M:tin armon. esitys N:o 4 siitä verosta, joka paloviinan
32: valmistamisesta on suoritettava ,sekä sanotun veron käyttämisestä.
33:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 3.
34:        Oikaisulehti edellämainittuun mietintöön.
35:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 8.
36:              Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
37:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o o suosiuntaverosta mallasjuomain
38: valmistamisesta.
39:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2.
40:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 6.
41:              Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
42:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 6, koskeva ~uostuntaveroa peli-
43: korteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1911.
44:         Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 4.
45:         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö n:o 7.
46:               Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
47:   2
48: 
49:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o 7 varain osottamisesta valtio-
50: päiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1911.
51:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 10.
52:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
53: 
54:        Keis. M:tin armon. esitys N:o 8 ynnä ehdotus laiksi niiden
55: Suomenmaata koskevien lakien ja asetusten säätämisjärjestyk•estä, joilla
56: on yleisvaltakunnallinen merkitys; sekä siihen liittyvät Ministerineu-
57: voston Puheenjohtajan ehdotus ja Selityskirjelmä.
58:        Perustuslakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
59:              Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
60:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o 9 leimasuost1mnasta.
61:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 9.
62:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 13.
63:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
64: 
65:                              Kolmas osa.
66:       Keis. M:tin armon. esitys N:o 10 erityisestä vuodelta 1911
67: suoritettavasta sotilasverosta.
68:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 14.
69:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö n:o 12.
70:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
71:        Keis. M:tin armon. esitys N:o 11 varojen hankkimisesta niihin
72: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
73:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 17.
74:        Valtiovarainvaliokunnan asiasta antama kirjelmä N:o 39.
75:               Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
76:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 12 varojen osottamisesta kansa-
77: koululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1911.
78:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 16.
79:               Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
80:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o 13 kulkulaitosrahastosta vuo-
81: deksi 1911.
82:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 11.
83:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 11.
84:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
85:       Keis. M:tin armon. esitys N:o 14 suostunnanluontoisen pää-
86: oma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
87:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 6.
88:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 10.
89:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
90:                                                                3
91: 
92: 
93:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o 15 varain osottamisesta vuo-
94: deksi 1910 sotilasrahaston tulojen täydentämiseksi.
95:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 13.
96:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
97:       Keis. M:tin armoll. esitys N:o 16 varain osottamisesta laina-
98: määrän takaisinmaksamiseksi, joka vuonna 1909 on siir1·etty valtio-
99: rahastosta suostuntarahastoon sen menojen suorittamiseksi.
100:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 7.
101:              Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
102:        Keis. M:tin armoll. esitys N:o 17 jäämistöverosta.
103:        Valtiovarainvaliokunnan ensimäisen osaston siitä lähettämä
104: kirjelmä.
105:              Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
106: 1.
107:                     1910. -    N:o 1.
108: 
109: 
110: 
111: 
112:                Keisarillisen Majesteetin Armol-
113:           linen esitys Suomen Eduskunnalle Perintö-
114:           kaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §::0: muutta-
115:           misesta.
116:      Armollisessa esityksessä Suomen Eduskunnalle on
117: Keisarillinen Majesteetti ehdottanut käytäntöön otettavaksi
118: jäämistöveron, jonka suuruus olisi maalla kruununvoudin
119: ja kaupungissa maistraatin, kruunun ja kunnan asiamie-
120: hen avulla, määrättävä, jolloin kuolinpesässä toimitetun
121: perunkirjoituksen toimituskirja olisi johtona. Tätä tarkoi-
122: tusta varten olisi jokainen perukirja, niin pian kuin se
123: on oikeuteen annettu, tuomioistuimen puheenjohtajan
124: kautta toimitettava kruunun asiamiehelle, jonka tulisi kun-
125: nan asiamiehen kanssa tarkastaa, onko kuolinpesän omai-
126: suus täydellisesti kirjaan pantu ja käyvän hinnan mukaan
127: arvioitu sekä ovatko muut ilmoitukset perukirjassa oikeat.
128: Tämän tarkastuksen ja toimitusmiehen asiasta antaman
129: ehdotuksen perusteella olisi kruununvoudin tahi maistraa-
130: tin määrättävä, paljonko pesästä on suoritettava jäämistö-
131: veroa.
132:       Sellainen menettely tietenkin edellyttää että Perintö-
133: kaaren 9luvun 4 §:n säännöstä, jonka mukaan perukirja voi-
134: daan oikeuteen antaa sinetillä suljettuna, muutetaan siihen
135: suuntaan, että perukirja aina on jätettävä oikeuteen avo-
136: naisena. Joskaan eri jäämistöveroa ei otettaisi käytäntöön,
137: vaan, niinkuin nykyään, perukirjat ainoastaan varustet-
138:   2                        N:o 1
139: 
140: taisiin leimalla, olisi mainittu lainmuutos tarpeen vaatima
141: sitä varten, että jonkinlainen perunkirjoituksen silmälläpito
142: veronäkökannalta kävisi mahdolliseksi, joka silmälläpito
143: tulee sitä tarpeellisemmaksi, kuta suuremmaksi leimavero
144: määrätään.
145:       Tässä yhteydessä on näyttänyt olevan syytä tehdä
146: muutamia muitakin muutoksia voimassa oleviin säännök-
147: siin perunkirjoituksesta. Niinpä on edellämainitun luvun
148: 1 ja 2 §:ään pantu sellaiset lisäykset, jotka sisältävät mää-
149: räyksiä sitä tapausta varten että, perunkirjoituksen pää-
150: tyttyä, uusia varoja ilmaantuu pesään. Edelleen ovat
151: säännökset rangaistusseuraamuksista perunkirjoituksen lai-
152: minlyömisestä ja omaisuuden tahallisesta salaamisesta tahi
153: väärän tiedon antamisesta perunkirjoituksessa katsottu
154: olevan, vanhentuneina, korvattava uusilla ajanmukaisilla
155: edesvastausmääräyksillä kuin myöskin rangaistus määrät-
156: tävä siitä, että perukirjain jättäminen säädetyssä ajassa
157: oikeuteen laiminlyödään.
158:       Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskun-
159: nan hyväksyttäväksi antaa seuraavan ehdot1,lksen;
160:                           N:o 1
161: 
162: 
163: 
164: 
165:                Ehdotus Armolliseksi asetnkseksi Perintö-
166:           kaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n muutta-
167:           misesta.
168: 
169:      Täten säädetään että Perintökaaren 9 luvun 1, 2, 4,
170: 5 ja 7 § ovat muutettavat näin kuuluviksi:
171: 
172:                            1 §.
173:       Kun kuolema tapahtuu, antakoon eloon jäänyt mies
174: tahi vaimo, vaikka mitä avioehtoja olisi tehty, oikein
175: ilmi pesän kaiken omaisuuden, ja kirjoituttakoon tarkasti
176: sekä irtaimen että kiinteän, sellaisena kuin se kuolema-
177: hetkellä oli, kaikkine asiakirjoineen, saamisineen ja vel-
178: koineen, perillisten taikka heidän holhoojiensa tahi asia-
179: miestensä läsnä ollessa. Kirjoittakoon myös, saattaak-
180: sensa perukirjalle laillisen voiman, sen alle nimensä
181: ja vaiailisen vakuutuksen, ettei mitään tieten taiten
182: ole salattu eikä pois jätetty, vaan kaikki oikein
183: annettu ilmi; ja olkoon kuitenkin, jos vaaditaan, velvol-
184: linen suullisella vaialiansa sen vahvistamaan. Jos ei
185: mies eikä vaimo ole elossa, autakoot omaisuuden ilmi
186: perilliset, taikka ne, joiden hallussa se kuoleman sat-
187: tuessa oli, ja kirjoittakoot nimensä perukirjan alle,
188: niinkuin tässä on sanottu. Jos perintö on kaupunki-
189: tuomioistuimen alainen taikka jos omaisuus on kaupunki-
190: kiinteimistö, niin määrätkööt, jollei ole muulla tavoin
191:   4                        N:o 1
192: 
193: erittäin säädetty, pormestari ja raati kaksi tahi useam-
194: pia rehellisiä miehiä, jotka omaisuuden kirjaan panevat
195: ja arvioivat; mutta jos pesä on kihlakunnanoikeuden alainen
196: taikka omaisuus on maalla oleva kiinteimistö, kutsukoot
197: kuolinpesänosakkaat uskottavia miehiä, jotka parhaan ym-
198: märryksensä mukaan toimittavat kirjaånpanon ja arvauksen.
199: Pappissäätyisten perunkirjoitusta toimittamaan saavat pe-
200: rilliset ottaa kenen itse haluavat.
201:        Jos perunkirjoituksen toimittamisen perästä ilmaantuu
202: uusia varoja pesään, on niistä pidettävä eri perunkirjoitus.
203: 
204:                             2 §.
205:       Perunkirjoitusta älköön viivytettäkö päälle kolmen
206: kuukauden kuoleman jälkeen, ja pitäköön tuomari siitä
207: vaarin. Jos toimitus ei siedä viivytystä, kirjoitettakoon
208: heti kaikki, niinkuin nyt on sanottu, taikka lukittakoon
209: sinetillä ja pantakoon hyvään talteen.
210:       Perunkirjoitus, josta puhutaan 1 §:n 2 momentissa,
211: on toimitettava yhden kuukauden kuluessa siitä kuin uusia
212: varoJa on pesään ilmaantunut.
213: 
214:                             4 §.
215:      Perukirja on avonaisena Oikeuteen annettava, kaupun-
216: gissa yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen perästä
217: ja maalla niissä käräjissä, jotka kuukauden kuluttua ensiksi
218: pidetään. Jos joku perillisistä on vajavaltainen tahi oles-
219: kelee ulkomaalla tahi Keisarikunnassa, merkittäköön
220: tuomioistuimessa sekin oikeus, mikä hänellä on perintöön.
221: 
222:                             5 §.
223:      Jos se, joka on velvollinen toimittamaan perunkirjoi-
224: tuksen, sen velvollisuutensa laiminlyö, rangaistakoon
225:                             N:o 1                            5
226: 
227: sakolla. Oikeus pankoon myös omaisuuden takavarikkoon
228: ja toimituttakoon laillisen perunkirjoituksen.
229:      Jos pesänosakas tahi joku muu laiminlyö peru-
230: kirjan toimittamisen Oikeuteen säädetyn ajan kuluessa,
231: vetäköön sakkoa enintään kolmesataa markkaa; ja pakot-
232: takoon Oikeus hänet sakon uhalla velvollisuutensa täyttä,
233: mään.
234:                             7 §.
235:       Joka perunkirjoituksessa tahaJlansa salaa tahi vilpilli-
236: sesti ilmoittaa jotakin, rangaistakoon sakolla tahi enintään·
237: kuuden kuukauden vankeudella. Jos asianhaarat ovat erittäin
238: raskauttavat, olkoon rangaistus vähintään kahden kuukau-
239: den ja enintään kahden vuoden vankeus.
240: 
241:                _Armossa hyväksytty Livadiassa 21 p:nä
242:            marraskuuta (4 p:nä joulukuuta) 1909.
243: 
244: 
245:                       Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
246: Helsingissä, Keisarillisen ::Senaatin kirjapainossa, 1910.
247:                1910. -   V. M. -    Esit. N :o 1.
248: 
249: 
250: 
251: 
252:                  La ki va 1i okunna n mi et i nt ö N:o 1 Keisaril-
253:            lisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Suomen
254:            Eduskunnalle Perintökaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n
255:            muuttamisesta.
256: 
257:     Tämän armollisen esityksen on Eduskunta pöytäkirjan-
258: otteen ohella lähettänyt Valmistelevaa käsittelyä varten
259: Lakivaliokuntaan, joka sen ohessa on saanut käytettäväk-
260: seen eräitä esitystä Keisarillisessa Senaatissa valmistelta-
261: essa syntyneitä asiakirjoja.
262: 
263: 
264: 
265:     Armolliseen esitykseen sisältyvä ehdotus ylempänä mai-
266: nittujen, perunkirjoitusta koskevain lainkohtain muutta-
267: misesta on, kuten esityksen johdatuksesta ilmikäy, aiheutu-
268: nut siitä, että hallituksen tarkoituksena on ollut tämän yh-
269: teydessä Eduskunnalle antaa esitys erityisen jäämistöveron
270: käytäntöön ottamisesta. Johtona vastamainitun veron
271: määräämisessä, joka olisi maalla kruununvoudin ja kau-
272: pungissa m~istraatin toimitettava, tulisi olemaan kuolin-
273: pesässä pidetyn perunkirjoituksen toimituskirja eli perukir-
274: ja. Kun kuitenkin perukirja nykyisin voimassaolevan lain
275: (Perintökaaren 9 luvun 4§ :n) mukaan voidaan antaaOikeu-
276: teen sinetillä suljettuna, olisi sellainen lainmuutos aikaan-
277: saatava, että perukirja on aina avonaisena Oikeuteen jätet-
278: tävä. Mutta vaikkapa erityinen jäämistövero ei tulisikaan
279: käytäntöön otetuksi, vaan perintövero edelleenkin kannet-
280: taisiin perunkirjoituksen mukaan maksettavan leimaveron
281: muodossa, on tällainen lainmuutos armollisessa esityksessä
282: katsottu tarpeen vaatimaksi sentähden, että jonkinlainen
283: perunkirjoituksen silmälläpito veronäkökannalta aina olisi
284:         2              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 1.
285: 
286:           mahdollinen, joka silmälläpito tulisi sitä tarpeellisem-
287:           maksi kuta suuremmaksi leimavero määrättäisiin. Tämän
288:           yhteydessä ehdotetaan armollisessa esityksessä eräitä mui-
289:           takin muutoksia perunkirjoituksesta voimassa oleviin sään-
290:           nöksiin.
291:               Armollista esitystä jäämistöverosta ei vielä ole Edus-
292:           kunnalle annettu. Valiokunta on siitä huolimatta, omak-
293:           suen vastaviitatun käsityksen edellä kosketelluu lainmuu-
294:           toksen tarpeellisuudesta, ryhtynyt armolliseen esitykseen
295:           sisältyvää asetusehdotusta tarkastamaan ja katsonut ole-
296:           van syytä puoltaa esitystä periaatteessa hyväksyttäväksi.
297:           Kun mainitun asetusehdotuksen tarkoituksena on pääasi-
298:           allisesti veronäkökannalta saattaa Perintökaaren 9 luvun
299:           erinäiset pykälät tarkoitustaan vastaaviksi, eikä Valiokun-
300:           nan tarkastettavaksi niin muodoin ole jätettykään perun-
301:           kirjoitusta koskevia lakisäännöksiä kokonaisuudessaan, on
302:           Valiokunta suorittanut tehtävänsä tätä silmälläpitäen.
303:           Valiokunta ei niin ollen ole ryhtynytkään mainittuja laki-
304:           säännöksiä käsittelemään laajemmalta,kuin mitä tämän yh-
305:           teydessä on havaittu erinäisten, nykyoloja vähemmin vas-
306:           taavien tai epäselväin määräysten olevan korjausta kai-
307:           paa via. Näistä muutoksista pyytää Valiokunta seuraa-
308:           vassa tehdä erikoiskohdittain selkoa.
309: 1 ja 2 §.     1 § armollisessa esityksessä eroaa, lukuunotta-
310:           matta eräitä kielellisiä muutoksia sen suomenkielisessä
311:           tekstissä, nykyisestä muodostuksestaan ainoastaan sikäli,
312:           että pykälään on toiseksi momentiksi liitetty säännös siitä,
313:           että jos perunkirjoituksen toimittamisen perästä ilmaantuu
314:           uusia varoja pesään, niistä on pidettävä eri perunkirjoitus.
315:           Tämä säännös on aiheuttanut lisäyksen myöskin 2 § :ään.
316:               Voimassa olevan lain mukaan tulee, jos vainaja on asu-
317:           nut kaupungissa tai omaisuus on kaupunkikiinteistö,
318:           Raastuvanoikeuden määrätä uskotut miehet toimittamaan
319:           perunkirjoitus. Jos näissä tapauksissa vainaja on ollut
320:           pappissäätyincn, saa kuitenkin se, joka on velvollinen toi-
321:           mituttamaan perunkirjoituksen, itse kutsua uskotut mie-
322:       P. K:a 9 luvun 1, 2, 4, oja 7 §:n muuttaminen.       S
323: 
324: het omaisuuden kirjaanpanemaan ja arvioimaan. Kunink.
325: päätöksen ja selityksen mukaan 3 päivältä •lokakuuta 1675,
326: verrattuna Kunink. asetukseen 1 päivältä maaliskuuta 1749,
327: on vastasanottu voimassa vapaasukuisenkin vainajan jäl-
328: keen toimitettavaan perunkirjoitukseen nähden. Siinä ta-
329: pauksessa taas, että vainaja on asunut maalla tai omaisuus
330: on maalaiskiinteistö, on kuolinpesän asiana itse ottaa pe-
331: runkirjoituksen toimittajat.
332:     Valiokunnassa on ehdotettu tähän järjestelmään, joka
333: armollisen esityksen mukaan edelleen jäisi voimaan, sel-
334: laista muutosta, että Raastuvanoikeuden tehtävä perun-
335: kirjoitukseen nähden lakkautettaisiin. Sanottua ehdotusta
336: vastaan on kyllä huomautettu, että muissa maissa yleensä
337: pyritään tekemään perunkirjoitus viralliseksi toimituksek-
338: si. Perunkirjoitus saa siten julkisen luotettavuuden, joka
339: velkojien ja yleensä kolmannen miehen kannalta on tär-
340: keätä ja tietysti myös omiansa vähentämään perillisten
341: välillä riitoja ja oikeudenkäyntejä, jota paitsi perintöveron
342: oikea määrääminen siten käy varmemmaksi. Tosin Suo-
343: messa ei voitaisi tämänkaltaista järjestelmää ottaa käytän-
344: töön maaseudulla harvan asutuksen ja kulkuneuvojen puut-
345: teen vuoksi. Mutta silti ei olisi syytä luopua siitä, mikäli
346: se on käytännössä kaupungeissa, joissa niinkuin tunnettu
347: Raastuvanoikeuden ja Maistraatin jäsenet miltei poikkeuk-
348: setta määrätään perunkirjoituksen toimitusmiehiksi ja mis-
349: sä muuten juuri suurimmat omaisuudet ovat. Selvää myös
350: olisi, että, kun neuvosmiehet toimittavat perunkirjoitukset,
351: suurempi yhtenäisyys omaisuuden arvioimisessa saavute-
352: taan, kuin jos eri tapauksissa käytetään eri henkilöitä toi-
353: mitusmiehinä, minkä ohessa ainakin arvokkain omaisuus,
354: niinkuin kiinteistöt ja arvopaperit, tulee asiantuntemuksel-
355: la hinnoitetuksi.
356:     V aHokunnan enemmistön mielestä edellä esiintuodut
357: näkökohdat eivät ole riittäviä voimassa olevan järjestel-
358: män edelleenkin pysyttämiseen. Erikoisempaa haittaa ei
359: näet ole <Jltut humnattavissa siitä, että peru:nkirj'oitukset
360:                1910. -   V. M. -   Esit. N :o 1.
361: 
362: maalla sekä aatelisten ja pappissäätyisten kuolinpesissä
363: kaupungeissa on toimitettu yksityisesti; ja kun kaupun-
364: geissa vaikeudetta ja ainakin helpommin kuin maaseudulla
365: on saatavissa kykeneviä henkilöitä toimittamaan perunkir-
366: joitukset, ei ehdotetusta muutoksesta nähtävästi tarvitse
367: pelätä haitallisia seurauksia velkojien yhtävähän kuin pe-
368: rillistenkään edun kannalta. Ja jos, niinkuin odotettavaa
369: on, ennen pitkää tullaan säätämään erikoinen jäämistövero,
370: on perukirjain virallinen, yhtenäisesti järjestetty tarkastus
371: välttämätön veron määräämistä varten, huolimatta siitä
372: kuka perunkirjoituksen on toimittanut. Silloin siis ei ole
373: sitäkään mahdollisuutta, että valtio tulisi omaisuuden liian
374: alhaisen arvioimisen vuoksi menettämään tuloja. Tämä
375: mahdollisuus on kaupungeissa sitäpaitsi nykyäänkin ole-
376: massa, sillä aivan tavallista on, että neuvosmiehet antavat
377: kuolinpesänosakkaiden itse kirjoittaa ja arvioida pesän
378: omaisuuden, jos kohta mahdollisuuden mukaan sitten tar-
379: kastavatkin, että arvokkaammalle omaisuudelle, kuten esim.
380: kiinteistöille ja arvopapereille, pantu hinta on oikea.
381:     Kun kyllin päteviä syitä niinmuodoin ei näytä olevan
382: maaseudun ja kaupungin välisen eroavaisuuden säilyttä-
383: miseen kysymyksenalaisessa suhteessa, on jo yhdenmukai-
384: suudenkin kannalta suotavaa että se poistetaan. Lisäksi
385: tulee vielä että kaupunginasukkaiden velvollisuus viralli-
386: sen perunkirjoituksen toimituttamiseen tuottaa kustannuk-
387: sia, jotka vähävaraisessa kuolinpesässä ovat kylläkin tuntu-
388: via. Paitsi toimitusmiesten määräyksen ja toimituskirjan
389: lunastusta on nimittäin, Kunink. asetusten mukaan 1 päi-
390: vältä maaliskuuta 1749 ja 10 päivältä joulukuuta 1756 sekä
391: Keis. asetuksen mukaan 24 päivältä heinäkuuta 1883, mui-
392: den paitsi aatelis- ja pappissäätyisten kuolinpesien sääs-
393: töstä suoritettava yksi prosentti perunkirjoituspalkkiona.
394: Tij,mä palkkio tuli aikaisemmin toimitusmiesten hyväksi~
395: mutta menee nyt, viimeksimainitun asetuksen mukaan, kau-
396: pungin rahastoon. Puheenaolevan maksun pysyttäminen
397: sen nykyisessä merkityksessä varsinaisen jäämistöveron
398: rin:nnlla, vaikkapa tämä vero suoritetaankin leimasuostun-
399:        P. K:n 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n muuttaminen.       5
400: 
401: nan muodossa, Valiokunnan mielestä ei ole puollettavissa,
402: varsinkin kun se ei kohtaa kaikkia pesiä. Sanottu maksu
403: ei myöskään ole sopusoinnussa niiden periaatteiden kanssa,
404: joiden mukaisesti nykyisin jäämistöveroa leimasuostuntana
405: kannetaan. Tosin kyllä kaupungit tulevat menettämään
406: tuloja, jos perunkirjoitukset toimitetaan yksityisesti, mutta
407: tällä seikalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, etenkin kun nuo
408: tulot, verrattuina kunkin kaupungin kokonaistuloihin, eivät
409: ole niin suuret, että niillä olisi kaupunkien taloudessa sanot-
410: tavaa sijaa. Valiokunta on senvuoksi muuttanut kysymyk-
411: sessä olevan pykälän siten, että kaikki perunkirjoitukset
412: kaupungeissa samoin kuin myös maaseuduilla ovat toimi-
413: tutettavat kuolinpesien itsensä ottamilla uskotuilla miehillä.
414:     Koska, niinkuin jo on mainittu, tämä muutos tietää
415: sitä, että nykyinen perunkirjoitusprosentti kaupungeissa
416: lakkaisi, tulisi sitä koskevat säännökset epätietoisuuden
417: välttämiseksi nimenomaan kumota. Tässä yhteydessä on
418: samalla huomioon otettava, että perunkirjoitusprosenttia
419: koskevat asetukset sisältävät myöskin säännöksen siitä,
420: että perinnönjaoista, joita kaupungissa toimitetaan sel-
421: laisten henkilöiden jälkeen, jotka eivät ole kuuluneet
422: aatelis- tai pappissäätyyn, on maksettava puoli pro-
423: senttia pesän säästöstä, mikä maksu samoin kuin pe-
424: runkirjoitusprosenttikin menee kaupungin rahastoon.
425: Sanottu säännös liittyy Perintökaaren 12 luvun 2 § :n
426: säännökseen, että ,kaikki perinnönjaot ovat toimitet-
427: ta vat rehellisten ja uskotta vain miesten läsnä ollessa, sa-
428: malla tavalla kuin perunkirjoituksesta edellä on sanottu".
429: ~-äitä säännöksiä on nyttemmin yleisesti tulkittu siten, että
430: kuolinpesänosakkaat eivät ole velvolliset pyytämään Raas-
431: tuvanoikeutta määräämään jaon toimitusmiehiä, vaan voi-
432: vat itse niiksi ottaa keitä haluavat, sekä että jakoprosentti
433: suoritetaan kaupungille ainoastaan siinä tapauksessa, että
434: kuolinpesänosakkaat ovat kosketellussa suhteessa käänty-
435: neet Raastuvanoikeuden puoleen. Kun kuitenkin, Valio-
436: kunnan Perintökaaren 9 luvun 1 § :ään tekemän muutoksen
437: 6               1910. -   V. M. -   Esit. N :o 1.
438: 
439: ja s,anotun kaaren 12 luvun 2 § :n ensiksimainittuun lain-
440: paikkaan viittaavan sisällyksen johdosta, jakomiestenkin
441: ottaminen vastaisuudessa aina tulisi olemaan kuolinpesän-
442: osakkaiden asiana, niinkuin jo nykyäänkin useimmiten on
443: menetelty, johtuu tästä, ettei säännöksillä jakoprosentin
444: maksamisesta vastaisuudessa tulisi olemaan mitään sovel-
445: tuvaisuutta. Näin ollen ja kun edellämainittujen asetusten
446: kumoaminen vain sikäli, kuin ne koskevat perunkirjoitus-
447: prosenttia, voisi aikaansaada epäselvyyttä, on Valiokunta
448: muodostanut lakiehdotuksen johdatuksen siten, että usein-
449: mainittujen asetusten määräykset sekä perunkirjoitus- että
450: jakoprosentista kumotaan.
451:      Yhtäpitävästi sen kanssa, mikä nyt on voimassa, sisältää
452: armollinen esitys säännöksen, että perunkirjoitukset ovat
453: toimitettavat perillisten taikka heidän holhoojiensa tahi
454: asiamiestensä läsnä ollessa. Yleisesti omaksutun tulkinnan
455: mukaan on kuitenkin katsottu riittävän, että mainituille
456: henkilöille on hyvissä ajoin ennen annettu todisteeilinen
457: tieto toimituksen ajasta ja paikasta. Mikäli Valiokunnassa
458: on ilmoitettu, ei käytännössä edes tätäkään aina ole nouda-
459: tettu, vaan on menetelty niinkin, että perunkirjoituksesta on
460: annettu tieto vain niille perillisille,joille se on hankaluudet-
461: ta voitu toimittaa. Holhouslain myöntämää mahdollisuutta
462: uskotun miehen hankkimiseen valvomaan poissa olevan pe-
463: rillisen oikeutta ei sen vuoksi myöskään ole muuten kuin
464: poikkeustapauksissa käytetty. Kun tietenkin on pidettävä
465: epäkohtana, etteivät lakisäännös ja käytäntö ole yhtäpitä-
466: viä, mutta nykyisestä käytännöstä ei ole havaittu olevan
467: minkäänlaista haittaa, jota vastoin kysymyksessä olevan la-
468: kimääräyksen tarkka noudattaminen, jos sitä tulkitaankin
469: niinkuin edellä on sanottu, matkaansaisi hankaluutta ja vä-
470: hävaraisissa pesissä suhteettornia kustannuksia, on Valio-
471: kunnan enemmistö katsonut tarpeelliseksi muodostaa pu-
472: heenalaisen säännöksen siten, että pesänosakkaille on an-
473: nettava tieto perunkirjoituksesta ainoastaan milloin se
474: voi hankaluudetta tapahtua. - Valiokunnan vähemmis-
475:       P. K :n 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 § :n muuttaminen.   7
476: 
477: tön puolelta on tätä vastaan taas huomautettu, että kun
478: tässä kosketeltu säännös nykyisessä muodossaan ei ole vä-
479: hemmistön tieten aiheuttanut riitaisuuksia, vaikkei sitä sa-
480: nanmukaisesti olisikaan noudatettu, olisi arveluttavaa
481: ryhtyä sitä selventämään ehdotetulla muutoksella, joka sille
482: ei tuottaisi varsinaista parannusta, vaan, siihen nähden että
483: epämääräinen sananmuoto ,,milloin se voi hankaluudetta ta-
484: pahtua" edelleenkin jäisi tulkinnan varaan, sellaisena voisi
485: synnyttää vaikeuksia ja riitoja, joita juuri on koetettu es-
486: tää. Valiokunnan vähemmistö on tästä syystä vastustanut
487: sanottua muutosta.
488:      Paitsi sitä jo aikaisemmin kosketeltua muutosta, ettei 4 §.
489: perukirjaa saataisi suljettuna antaa Oikeuteen, on armol-
490: lisessa esityksessä 4 § :ään ehdotettu eräitä muitakin muu-
491: toksia. Tämän pykälän mukaan, sellaisena kuin se oli
492: 1734 vuoden laissa, oli perukirjasta annettava jäljennös
493:  Oikeuteen, mikä määräys Kunink. asetuksella 31 päivältä
494:  toukokuuta 1793 on muutettu siten, että perukirja on an-
495:  nettava Oikeuteen kaksin kappalein, joista toinen, varus-
496:  tettuna todistuksena sisäänjättämisestä, on annettava kuo-
497:  linpesälle takaisin. Kun armollisessa esityksessä ainoas-
498:  taan säädetään, että perukirja on annettava Oikeuteen, tie-
499:  tää se ettei sitä enää tarvitse kaksinaisena sinne jättää.
500:  Mikään ei silti estä teettämästä perukirjaa kaksikin kappa-
501:  letta ja ottamasta tuomariita todistusta siitä, että perukirja
502:  on annettu Oikeuteen. Edelleen on armollisessa esityksessä
503:  aika, jonka kuluessa perukirja on maalla annettava Oikeu-
504:  teen, määrätty enemmän yhdenmukaiseksi kaupunkia var-
505:  ten säädetyn yhden kuukauden aikamääräyksen kanssa si-
506:  ten, että perukirja on jätettävä niissä käräjissä, jotka kuu-
507:  kauden kuluttua perunkirjoituksen perästä ensin pidetään.
508:  Lopuksi on esityksessä pykälän toiseen lauseeseen lisätty
509:  sanat ,tahi Keisarikunnassa" sanan ,ulkomaalla" jälkeen,
510:  joten se, mikä koskee ulkomaalla oleskelevaa perillistä, on
511:  myös voimassa Keisarikunnassa oleskelevasta perillisestä.
512:  Tämä seikka olisi kyllä ollut selvä ilman sanottua lisäystä-
513:          8              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 1.
514: 
515:            kin, eikä sitä olekaan Sena.atin valmistamassa esitysehdo-
516:            tuksessa.
517:                Mitä tulee mainittuun 4 § :n toiseen lauseeseen,
518:            jonka mukaan vajavaltaisen tai ulkomaalla oleskelevan pe-
519:            rillisen oikeus perintöön on merkittävä tuomioistuimessa,
520:            on epätietoista, mitenkä tuo säännös on käsitettävä. Al-
521:            kuaan lienee sillä tarkoitettu, että Oikeuden tulee merkitä
522:           pöytäkirjaansa, kuinka suuri vajavaltaisen tai ulkomaalla
523:            olevan perillisen osuus perinnöstä on. Näinkin käsitettynä
524:           ei sanotulla määräyksellä kumminkaan ole käytännöllistä
525:           merkitystä. Sillä kun perukirja jää Oikeuden haltuun,
526:           voidaan sen johdolla saada tietää perillisen osuus. Ettei
527:           sellainen merkintä tuota vajavaltaiselle tai ulkomaalla oles-
528:           kelevalle perilliselle parempaa oikeutta kuin mikä hänellä
529:           on muuten, on tietysti itsestään selvää. Kysymyksenalaista
530:           määräystä ei olekaan kenties milloinkaan, ei ainakaan enää
531:           pitkiin aikoihin, noudatettu. Kun niinmuodoin on turhaa
532:           pysyttää laissa mainittua säännöstä, on Valiokunta poista-
533:           nut 4 § :stä sen toisen lauseen.
534:                Epäilystä ei voi olla siitä, että perukirja on annettava
535:           sen paikkakunnan Oikeuteen, jossa vainajan asunto ja koti-
536:           paikka oli. Tämän mukaisesti on myös siinä tapaukses-
537:           sa, että vainajalla on ollut omaisuutta useammalla paikka-
538:           kunnalla ja että tästä syystä useampia perukirjoja teh-
539:           dään, nama jätettävä vainajan asuinpaikan Oikeuteen.
540:           Kun käytäntö tässä kohden on vakaantunut, ei 4 § :n sel-
541:           ventämistä sanotussa suhteessa ole pidetty tarpeellisena.
542: 5 ja 7 §.      Årmollisen esityksen 5 ja 7 § :ssä on entiset vanhentu-
543:           neet säännökset rangaistusseuraamuksista perunkirjoituk-
544:           sen laiminlyömisestä ja omaisuuden tahallisesta salaami-
545:           sesta tai väärän tiedon antamisesta perunkirjoituksessa kor-
546:           vattu uusilla ajanmukaisilla rangaistusmääräyksillä, minkä
547:           lisäksi 5 § :ssä on eri momentissa säädetty rangaistus siitä,
548:           ettei perukirjaa määräajassa anneta Oikeuteen. Selvää on
549:           ilman erityistä säännöstäkin, että jos perunkirjoituksen toi-
550:           mituttamista tai perukirjan jättämistä Oikeuteen on koh-
551:        P. K:n 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n muuttaminen.        9
552: 
553: dannut laillinen este, rangaistusta ei tuomita. Mitä tulee
554: 5 § :n 1 momentissa ehdotettuun rangaistusmääräykseen,
555: jonka mukaan voitaisiin tuomita sakkoa Rikoslaissa yleensä
556: käytettyyn korkeimpaan määrään tuhanteen markkaan
557: saakka, ei Valiokunta voi pitää sitä kaikin puolin tyydyttä-
558: vana. Kun perunkirjoituksen toimituttamatta jättäminen
559: on sitä rangaistavampi kuta suurempi pesä on, tulee Valio-
560: kunnan ajatuksen mukaan rangaistuksen korkeimman mää-
561: rän olla niin suuri, että silloinkin, kun pesä on erittäin vara-
562: kas tai muuten laaja, tilaisuutta on tuomita tehoisa ran-
563: gaistus. Mah-dollista ja luultavaakin on että, jos ran-
564: gaistus määrätään niin alhaiseksi kuin armollisessa esityk-
565: sessä ehdotetaan, suurissa pesissä voi olla edullista maksaa
566: tuollainen verrattain vähäinen sakko jo perintöveron suo-
567: rittamisen lykkäyksen johdosta saatavan korkovoitonkin
568: takia. Valiokunnan enemmistö on senvuoksi katsonut kor-
569: keimman rangaistuksen kysymyksessä olevasta laiminlyön-
570: nistä olevan määrättävä neljäksituhanneksi markaksi.
571:     Koska, niinkuin jo edellisestä käy ilmi, pääasiallisin
572: rangaistuksen suuruuden määräämisperuste tässä tapauk-
573: sessa, jossa ei ole kysymys varsinaisesta toiminnasta vaan
574: laiminlyönnistä, on pesän laajuus, on Valiokunnan enem-
575: mistö sen ohessa pitänyt tarpeellisena, että tämä nykyisen
576: lain mukainen rangaistuksen määräämisperuste lainkoh-
577: dassa mainitaan tuomioistuimelle ohjeeksi ja sen estämi-
578: seksi että verrattain vähäpätöiset tapaukset rangaistaan
579: liian ankarasti.
580:     Valiokunnan vähemmistö on puolestaan huomauttanut
581: että, kuta korkeammaksi jostakin rikoksesta tuomittavan
582:  rangaistuksen ylin raja asetetaan, sitä suurempaa rangais-
583: tusta tullaan yleensä soveltamaan rikokseen, ja että, jos
584: ylin rangaistus joidenkin poikkeustapausten varalta mää-
585:  rätään erikoisen korkeaksi, tavallisista tapauksista silloin
586:  helposti joudutaan tuomitsemaan liian ankaria rangais-
587:  tuksia. Tätä ei nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa
588:  suinkaan täysin estäisi se, että puheenaolevaan lainpaik-
589: 10             1910. -   V. M. -   Esit. N :o 1.
590: 
591: kaan lisätään sanat ,pesän laajuuden mukaan". Rangais-
592: tusasteikkoa määrättäessä olisi sen vuoksi tässä niinkuin
593: yleensä rikoslainsäädännössä pidettävä silmällä tavallisia
594: tapauksia eikä harvinaisia poikkeuksia. Ei olisi siis syytä
595: korottaa rangaistusta 1 momentissa ainakaan yli kahdentu-
596: hannen markan.
597:     Tämän ohessa on eräs vähemmistö huomauttanut että
598: määräys ,pesän laajuuden mukaan" ei ole riittävä, kos-
599: kapa voi olla muitakin seikkoja, jotka rangaistusta pun-
600: nittaessa vaikuttavat raskauttavasti. Tämän vähemmistön
601: mielestä olisi sen vuoksi sanottava ,pesän laajuuden ja mui-
602: den asianhaarojen mukaan".
603:     Myöskin 2 momentissa on Valiokunta katsonut tarpeelli-
604: seksi korottaa rangaistusmäärää ja pannut sen enintään
605: tuhanneksi markaksi.
606:     Siihen nähden ettei 5 § :ssä edellytetty takavarikkoon-
607: pallo aina liene tarpeellinen, jos perunkirjoitus on jätetty,
608: vaikkei estettä ole ollutkaan, säädetyssä ajassa toimitutta-
609: matta, on sen määrääminen V aHokunnan mielestä soveliaim-
610: min jätettävä Oikeuden harkintaan, ja on sitä tarkoittava
611: lisäys sen vuoksi pantu pykälään.
612:     Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saa Valiokunta
613: kunnioittaen ehdottaa
614: 
615:               että Eduskunta alamaisessa vastauski1·jel-
616:            mässä ilmoittaisi hyväksyneensä armolliseen esi-
617:            tykseen sisältyvän asetusehdotuksen eriiin muu-
618:            taksin, minkä johdosta ehdotettu asetus tulisi
619:            olemaan näin kuuluva:
620: 
621: 
622:                 Armollinen asetus Perintökaaren 9 luvun 1, 2, 4,
623:            5 ja 7 §:n muuttamisesta.
624: 
625:    Kumoamalla 1 päivänä maaliskuuta 171,1) ja 10 päivänä
626: joulukuuta 1756 annettujen Kunink. asetusten sekä 934 päi-
627:        P. K :n 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 § :n muuttaminen.     11
628: 
629: 'vänä heinäkuuta 1883 annetun Keis. asetuksen säännök-
630: set palkkioista sellais,ista perunkirjoituksista ja perin-
631: nönjaoista kaupungissa, joita varten Raastuvanoikeus mää-
632: rää uskotut meihet, säädetään täten että Perintökaaren 9 lu-
633: vun 1, 2, 4, 5 ja 7 §muutetaan näin kuuluviksi:
634: 
635:                              1 §.
636:     Kun kuolema tapahtuu, antakoon eloon jäänyt mies tahi
637: \aimo, vaikka mitä (poist.) ehtoja olisi tehty, oikein ilmi
638: pesän kaiken omaisuuden, sekä kirjoituttakoon ja arvioit-
639: takoon kutsumillaan uskotuilla miehillä tarkasti sekä irtai-
640: men että kiinteän, sellaisena kuin se kuolemanhetkellä oli,
641: kaikkine asiakirjoineen, saamisineen ja velkoineen, annet-
642: tuaan, milloin se voi hankaluudetta tapahtua, toimituksen
643: ajasta ja paikasta hy'oissä ajoin sitä ennen todisteellisen tie-
644: don perillisille taikka heidän holhoojillensa tahi asiamie-
645: hillensä. Kirjoittakoon myös, saattaaksensa perukirjalle
646: laillisen voiman, sen alle nimensä ja vaiailisen vakuutuk-
647: sen, ettei mitään tieten taiten ole salattu eikä poisjätetty,
648: vaan kaikki oikein annettu ilmi; ja olkoon kuitenkin, jos
649: vaaditaan, velvollinen suullisella vaialiansa sen vahvista-
650: maan. Jos ei mies eikä vaimo ole elossa, autakoot omai-
651: suuden ilmi perilliset, taikka ne, joiden hallussa se kuole-
652: man sattuessa oli, ja kirjoittakoot nimensä perukirjan alle,
653: niinkuin tässä on sanottu. (Poist.)
654:     Jos perunkirjoituksen toimittamisen perästä ilmaantuu
655: uusia varoja pesään, on niistä pidettävä eri perunkirjoitus.
656: 
657:                            2 §.
658:    Perunkirjoitusta älköön viivytettäkö päälle kolmen
659: kuukauden kuoleman jälkeen, ja pitäköön tuomari siitä
660: vaarin. Jos toimitus ei siedä viivytystä, kirjoitettakoon
661: heti kaikki, niinkuin nyt on sanottu, taikka lukittakoon si-
662: netillä ja pantakoon hyvään talteen.
663:    Perunkirjoitus, josta puhutaan 1 § :n 2 momentissa, on
664: toimitettava yhden kuukauden kuluessa siitä kuin uusia
665: varoja on pesään ilmaantunut.
666: 12              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 1.
667: 
668:                           4 §.
669:     Perukirja on avonaisena Oikeuteen annettava, kaupun-
670: gissa yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen perästä
671: ja maalla niissä käräjissä, jotka kuukauden kuluttua en-
672: siksi pidetään. (Poist.)
673: 
674:                              5 §.
675:     Jos se, joka on velvollinen toimituttamaan perunkirjoi-
676: tuksen, tämän velvollisuutensa laiminlyö, sakotettakoon
677: pesän laajuuden mukaan enintään neljätuhatta markkaa.
678: Oikeus panettakoon myös omaisuuden taka varikkoon, mil-
679: loin syytä on, ja toimituttakoon laillisen perunkirjoituksen.
680:     Jos pesänosakas tahi joku muu laiminlyö perukirjan
681: toimittamisen Oikeuteen säädetyn ajan kuluessa~ rangaista-
682: koon sakollaj ja pakottakoon Oikeus hänet sakon uhalla
683: velvollisuutensa täyttämään.
684: 
685:                             7 §.
686:     Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tahi vilpilli-
687: sesti ilmoittaa jotakin, rangaistakoon sakolla tahi enintään
688: kuuden kuukauden vank:eudella. Jos asianhaarat ovat
689: erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vähintään kahden
690: kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeus.
691: 
692: 
693: 
694:    Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
695: johtaja Nybergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet Ai-
696: rola, Aronen, Björk, A. Castren, Heikkilä, Hämäläinen, A.
697: Jokinen, Koskinen, Manner, Poutiainen, Rautapää, Repo,
698: Talas, Vahe, I. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Listo,
699: Löthman, Oranen, F. Rantanen ja Vainio.
700: 
701:      Helsingissä, 7 p :nä huhtikuuta 1910.
702:                        V a11talauseita.                    16
703: 
704: 
705: 
706: 
707:                      Vastalauseita.
708:                               I.
709:    Koska emme saata hyväksyä Valiokunnan Perintökaa-
710: ren 9 luvun 1 § :ään ehdottamia muutoksia, saamme, viita-
711: ten mietinnössä siv. 3-7 esitettyihin syihin, Eduskunnalle-
712: kunnioittaen ehdottaa :
713: 
714:                että PerintökaaPen 9 luvun 1 § sekä esillä
715:            olevan asetusehdotuksen johdatus hyväksyttäi-
716:            siin armollisen esityksen mukaisesti.
717: 
718:    Helsingissä, huhtikuun 7 p :nä 1910.
719: 
720:       M. V. Björk.                           Onni Talas.
721: 
722:     Tähän vastalauseeseen yhtyvät allekirjoittaneet, mikäli
723: se koskee Valiokunnan päätöstä, että armollisen esityksen
724: nykyisen lain kanssa yhtäpitävä määräys perunkirjoituk-
725: sen toimittamisesta ,perillisten taikka heidän holhoojiensa
726: tahi asiamiestensä läsnä ollessa" olisi muutettava sanoiksi
727: ,annettuaan, milloin se voi hankaluudetta tapahtua, toimi-
728: tuksen ajasta ja paikasta hyvissä ajoin sitä ennen todisteei-
729: lisen tiedon perillisille taikka heidän holhoojillensa tahi
730: asiamiehillensä."
731: 
732:       August Nybergh.                     Hugo Rautapää.
733: 14             1010. -   V. M. -   Esit. N :o 1.
734: 
735: 
736: 
737:                              II.
738: 
739:     Valiokunnan enemmistöltä on mielestämme puuttunut
740: riittäviä syitä korottaa sen rangaistuksen ylintä rajaa, joka
741: armollisen esityksen 5 § :n 1 momentissa säädetään laimin-
742: lyömisestä toimituttaa määrätyn ajan kuluessa perunkir-
743: joitus, tuhannesta markasta neljääntuhanteen markkaan.
744: Jos katsottaisiin, että lainsäätäjän, määrätessään rangais-
745: tusta omaisuuteen kohdistuvista rikoksista, on otettava huo-
746: mioon myös harvinaiset poikkeustapaukset, voitaisiin jokai-
747: sesta rangaistuksen ylärajasta teoreettisesti sanoa, että se
748: on liian alhainen, koska ajateltavissa on että se omaisuus,
749: johon rikos kohdistuu, joissain tapauksissa olisi suurempi
750: kuin että laissa säädetty korkein rangaistus olisi katsottava
751: sitä varten riittäväksi. Sen rikoksen laatuun nähden, josta
752: nyt on kysymys, näyttää meistä senvuoksi kahdentuhannen
753: markan rangaistusmaksimi täysin riittävältä.
754:     Edelleen Valiokunnan ei olisi mielestämme pitänyt tyy-
755: tyä rangaistuksen määräämisperusteena mainitsemaan vain
756: ,pesän laajuutta", koska muitakin asianhaaroja voi olla,
757: jotka enemmän tai vähemmän vaikuttavat rangaistusmää-
758: rään, esim. jos sillä henkilöllä, jonka asiana on ollut toimi-
759: tuttaa perunkirjoitus, havaitaan olleen tarkoitus hävittää
760: omaisuutta.
761:     Edellä esitetyn nojalla saamme siis kunnioittaen ehdot-
762: taa,
763:                että 5 § :n 1 mom. säädettäisiin kuulumaan
764:             seuraavaJJti:
765:                ,Jos se, joka on velvollinen toimUu"btamaan
766:             perunkirjoituksen, tämän velvollisuutensa lai-
767:             minlyö, sakotettakoon pesän laajuuden ja mui-
768:             den aJJianhaarojen mukaan enintään kaksituhat-
769:             ta markkaa. OikeuB panettakoon myös omai-
770:                        Vastalauseita.                     16
771:            truuden trikavarikkoon, milloin syytä on, ja toi-
772:            mituttakoon laillisen perunkirjoituksen."
773: 
774:    Helsingissä, 7 p :nä huhtikuuta 1910.
775: 
776:      August Nybergh.                    Arthur Castren.
777:      M. V. Björk.                       Iisakki V ahe.
778: 
779:    Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyvät allekirjoittaneet,
780: mikäli koskee Valiokunnan päätöstä korottaa 5 § :n 1 mo-
781: mentissa säädetyn rangaistuksen ylin määrä neljääntu-
782: hanteen markkaan.
783: 
784:      Hugo Rautapää.                     H. Repo.
785: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
786:               1910. -   S. V. M. -     Esit. N:o 1.
787: 
788: 
789: 
790: 
791:                    Suuren valiokunnan mietintö N:o 2 Kei-
792:            sarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta Pe-
793:            rintökaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n muuttami-
794:            sesta.
795: 
796: 
797:       Käsitellessään Lakivaliokunnan mietintöön N:o 1
798: sisältyvää ehdotusta asetukseksi Perintökaaren 9 luvun
799: 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n muuttamisesta on Suuri valiokunta
800: päättänyt puoltaa tämän asetusehdotuksen hyväksymistä,
801: kuitenkin alempana olevalla muutoksella.
802:       Armollisen esityksen 5 §:n 1 momentissa säädetään~
803: että se, joka on velvollinen toimittamaan perunkirjoituk-
804: sen, mutta sen velvollisuutensa laiminlyö, on rangaistava
805: sakolla. Tähän kohtaan on Lakivaliokunta asetusehdotuk-
806: sessaan tehnyt muun muassa ne muutokset, että rangais-
807: tus tuollaisesta laiminlyömisestä olisi määrättävä pesän
808: laajuuden mukaan ja että rangaistuksen korkein määrä
809: tulisi olemaan sakkoa neljätuhatta markkaa. Näin suu-
810: reen rangaistuksen korotukseen ei Suuren valiokunnan
811: mielestä ole pätevää pernstusta; ja kun muitakin asian-
812: haaroja saattaa olla olemassa, jotka ovat tärkeitä rangais-
813: tusta punnittaessa, ei Suuri valiokunta myöskään voi pitää
814: oikeana sitä mielipidettä, että rangaistusta mainitusta lai-
815: minlyömisestä määrättäessä yksinomaan pesän laajuus olisi
816: ratkaisevana. Suuri valiokunta on sen vuoksi päättänyt
817: ehdottaa tästä johtuvan muutoksen sanottuun momenttiin.
818:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty Suuri valiokunta
819: kunnioittaen ehdottaa,
820:                  että Eduskunta hyväkttyisi ehdotuksen asetuk-
821:            seksi Pe,rintökaar·en 9 lw.am 1, ,9, 4, 5 Ja 7 §:n
822: 2            1910. -   S. V. M. -   Esit. N:o l.
823: 
824:           muuttamisesta stJllaisena kuin se on LakilXiliokun-
825:           nan mietinnössä No 1, asetusehdotnksen 5 § kui-
826:           tenkin mnutettuna näin kuu,luvaksi:
827:                             5 §.
828:       Jos se, joka on velvollinen toimituttamaan perun-
829: kirjoituksen, tämän velvollisuutensa laiminlyö, sakotetta-
830: koon pesän laajuuden ja muiden asianhaarojen mukaan
831: enintään kaksituhatta markkaa. Oikeus panettakoon myös
832: omaisuuden takavarikkoon, milloin syytä on, ja toimi-
833: tuttakoon laillisen perunkirjoituksen.
834:       Jos pesänosakas tahi joku muu laiminlyö perukirjan
835: toimittamisen Oikeuteen säädetyn ajan kuluessa, rangais-
836: takoon sakolla; ja pakottakoon oikeus hänet sakon uhalla
837: velvollisuutensa täyttämään.
838: 
839:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1910.
840:            1910. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 1.
841: 
842: 
843: 
844: 
845:                   Suomen Eduskunnan alamainen
846:           v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin armolliseen esityk-
847:           seen Perintökaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n muut-
848:           tamisesta.
849: 
850: 
851: 
852: 
853:        Suurlvaltaisin, Armonisin Keisari
854:                ja Suuriruhtinas I
855: 
856: 
857: 
858: 
859:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
860: tyksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuksen
861: asetukseksi Perintökaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 § :n muut-
862:        2            1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 1.
863: 
864:        tam~sesta.
865:            Sitä armollista esitystä erityisen jäämistöveron käytän-
866:        töön ottamisesta, joka oli tarkoitettu tämän asian yhteydessä
867:        Eduskunnalle annettavaksi, ei Eduskunta vielä ole saanut.
868:        Kun edellämainitut Perintökaareen ehdotetut muutokset
869:        siitä riippumatta ovat Eduskunnankin mielestä veronäkö-
870:        kannalta tarpeen vaatimat, on Eduskunta asetusehdotuksen
871:        tarkastanut ja sen periaa.tteessa hyväksynyt. Ehdotuksen
872:        erikoiskohtaisiin määräyksiin tekemistään muutoksista pyy-
873:        tää Eduskunta seuraavassa tehdä selkoa.
874: 1 §.       Armollisessa esityksessä on säilytetty se nykyisen lain
875:        säännös, että raastuvanoikeuden tulee määrätä uskotut
876:        miehet toimittamaan perunkirjoitus muiden paitsi aatelis-
877:        ja pappissäätyisten kuolinpesissä silloin kuin vainaja on
878:        asunut kaupungissa tai omaisuus on kaupunkikiinteistö.
879:        Tämän määräyksen edelleen voimassa pitämiseen ei Edus-
880:        kunnan mielestä ole riittäviä syitä, vaan pitäisi sellainen
881:        lainmuutos aikaansaataman, että raastuvanoikeuden toimi-
882:        valta tässä kohden lakkautettaisiin. Erikoisempaa haittaa
883:        ei näet ole ollut havaittavissa siitä, että perunkirjoitukset
884:        maalla sekä aatelisten ja pappissäätyisten kuolinpesissä
885:        kaupungeissa on toimitettu yksityisesti; ja kun kaupun-
886:        geissa vaikeudetta ja helpommin kuin maaseudulla on saa-
887:        tavissa tällaiseen toimeen kykeneviä henkilöitä, ei puheena-
888:        olevasta muutoksesta ole pelättävissä haitallisia seurauksia
889:        velkojain enempää kuin perillistenkään edun kannalta.
890:        Vielä tarpeettomammaksi käy nykyinen järjestelmä
891:        siinä tapauksessa, että erityinen jäämistövero tulee käytän-
892:        töön otetuksi, koska sellainen edellyttää perukirjain viral-
893:        lista, yhtenäisesti järjestettyä tarkastusta ja siten poistaa
894:        sen mahdollisuuden, että valtio omaisuuden liian alhai-
895:        sen arvioimisen vuoksi menettäisi tuloja.        Lisäksi tu-
896:        lee vielä, ,että kaupungin asukkaiden velvollisuus perun-
897:        kirjoituksen toimituttamiseen raastuvanoikeuden määrää-
898:        millä henkilöillä tuottaa kustannuksia, jotka vähävaraisissa
899:        kuolinpesissä ovat kylläkin tuntuvia. Paitsi toimitusmies-
900:        P. l{:n 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 1 §:n muuttaminen.      3
901: 
902: ten määräyksen ja toimituskirjan lunastusta on, Kuninkaal-
903: listen asetusten mukaan 1 päivältä maaliskuuta 1749 ja 10
904: päivältä joulukuuta 1756 sekä Keisarillisen asetuksen mu-
905: kaan 24 päivältä heinäkuuta 1883, muiden paitsi aatelis- ja
906: pappissäätyisten kuolinpesien säästöstä suoritettava - ny-
907: kyisin kaupungin rahastoon menevä- yksi prosentti perun-
908: kirjoituspalkkiona. Tämän maksun pysyttäminen sen nykyi-
909: sessä merkityksessä varsinaisen jäämis:töveron rinnalla,
910: vaikkapa vastamaini:t<tu vero suoritJetaarrkin leimasuostun-
911: nan muodossa, ei Eduskunnan mieles:tä ole puolustettavissa,
912: varsinkin kun se ei kohtaa kaikkia kuolinpesiä. Sanottu
913: maksu ei myöskään ole sopusoi_!mussa niiden periaatteiden
914: kanssa, joiden mukaisesti jäämistöveroa leimasuostuntarra
915: nykyisin kannetaan. Tosin kyllä kaupungit tulevat menet-
916: tämään tuloja, jos perunkirjoitukset toimitetaan yksityisesti,
917: muUa tällä seikalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, etenkin
918: kun nämä tulot, verrattuina kunkin kaupungin kokonaistu-
919: loihin, eivät ole niin suuret, että niillä olisi kaupunkien ta-
920: loudessa sanottavaa sijaa. Eduskunta on senvuoksi muutta-
921: nut asetusehdotuksen 1 pykälän siten, et:tä kaikki perunkir-
922: joitukset kaupungeissakin ovat toiniitettavat kuolinpesien
923: itsensä ottamilla uskotuilla miehillä.
924:     Yhtäpi,tävästi sen kanssa, mikä nykyään on voimassa, ~i­
925: sältää armollinen esitys säännöksen, että perunkirjoitukset
926: ovat toimitettavat perillisten taikka heidän holhoojiensa
927: tahi asiamiestensä läsnä ollessa. Kun tämän lainmääriiyk-
928: sen tarkka noudattaminen aikaansaisi hankaluutta ja toisi-
929: naan suuria kustannuksiakin, on Eduskunta katsonut tar-
930: peelliseksi muodostaa puheenalaisen säännöksen siten, että
931: pesänosakkaille on annettava 1tieto perunkirjoituksesta
932: ainoastaan milloin se voi haDJkaluudetta tapahtua.
933:     Nykyisen lain määräys siitä, että vajavaltaisen tai ulko-     4 §.
934: maalla oleskelevan perillisen oikeus perintöön on tuomio-
935: istuimessa merkittävä, on armollisessa esityksessä pysytetty
936: muuten muuttamattomana paitsi että sanan ,ulkomaalla"
937: jälkeen on lisätty sanat ,tahi Keisari1lrnnnassa". Tällä
938: määräyksellä ei kuitenkaan ole käytännöllistä merkitystä,
939:      4           1910. -   Edusk. vast. -.Esitys N :o 1.
940: 
941:      eikä sitä liene tuskin milloinkaan noudatettu. Si.Jllä kun
942:      perukirja jää Oikeuden haltuun, voidaan sen johdolla saada
943:      tietää perillisen osuus, eikä tällainen merkintä muutenkaan
944:      tuota vaj a valtaiselle taikka ulkoma:alla tai Keisarikunnassa
945:      oleskelevalle perilliselle parempaa oikeutta kuin mikä hä-
946:      nellä ilman sitä on. Eduskunta on senvuoksi poistanut
947:      asetusehdotuksesta 4 § :n 2 momentin.
948: 5 §.      Perunkirjoituksen toimituttamisen laiminlyömisest:i esi-
949:      tyksessä ehdotettua rangaistusmääräystä, jonka mukaan voi-
950:      taisiin tuomita sakkoa enintään tuhat markkaa, ei Eclus-
951:      kunta ole pitänyt kaikin puolin tyydyttävänä. Määräämäl-
952:      lä korkeimman rangaistuksen näin lieväksi voisi suurissa
953:      pesissä olla edullista jo perint,överon suorittamisen lykkäyk-
954:      sen johdosta saatavan korkovoi1ton takia maksaa ·tällaisesta
955:      rikkomuksesta tuomittava useinkin verrattain vähäinen sak-
956:      ko. Jotta kävisi mahdolliseksi tuomita tehoisa rangais-
957:      tus silloinkin kuin pesä on erittäin varakas tai muuten
958:      laaja tai muut asianhaarat si,tä vaativat, on Eduslmnta
959:      katsonut korkeimman rangaistuksen puheenalaisesta laimin-
960:      lyönnistä olevan määrättävä kahdeksituhanneksi markaksi.
961:      Sen ohella on tuomioistuimelle ohjeeksi rangaistuksen mää-
962:      rää punnitessaan 5 § :n 1 momenttiin lisätty sanat ,pesän
963:      laajuuden tai muiden asianhaarojen mukaan".
964:           Siihen nähden ettei 5 § :ssä edellytetty takavarikkoon-
965:      pallo aina ole tarpeellinen silloin kuin perunkirjoitus, vaik-
966:      lmi estettä ole ollutkaan, on jätetty säädetyssä ajassa toimi-
967:      t.uttamrutta, on sen määrääminen Eduskunnan mielestä sove-
968:      liaimmin jätettävä tuomi10istuimen harkittavaksi. Tätä
969:      tarkoittava täydennys on otettu puheenalaisen pykälän 1
970:      momenttiin.
971:           Myöskin 5 § :n 2 momentissa mainitusta laiminlyömisestä
972:      on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi korottaa rangaistuksen
973:      ylärajan Rikoslaissa yleisesti sallilttuun korkeimpaan mää-
974:      rään.
975: 
976:         Kun se perunkirjoitusprosentti, joka kuten ylempänä
977:      on huomautettu eräissä tapauksissa on kuolinpesän sääs-
978:        P. K :n 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 § :n muuttaminen.   6
979: 
980: töstä suoritettava, asetusehdotuksen 1 § :ään tehdyn muu-
981: toksen johdosta tulisi lwkkaamaan, olisi sitä koskevat
982: säännökset epätietoisuuden välttämiseksi nimenomaan ku-
983: mottava. Aikaisemmin mainitut asetukset sisähävät kui-
984: tenkin myös määräyksen siit,ä, että perinnönjaoista, joita
985: kaupungissa toimitetaan muiden kuin aatelis- ja pappissää-
986: tyyn kuuluneiden henkilöiden jälkeen, on maksettava puoli
987: prosenttia pesän säästöstä. Sanottu määräys liit,tyy Perintö-
988: kaaren 12 luvun 2 § :n säännökseen, jonka mukaan kaikki
989: perinnönjuot ovat toimitettavat ·rehellisten ja uskottavain
990: miesten läsnä ollessa, samalla tavalla kuin perun-
991: kirjoituksesta on säädetty. Tätä lainkohtaa on nyt-
992: temmin yleisesti tulkittu siten, että kuolinpesänosakkaat
993: eivät ole velvolliset pyytämään raastuvanoikeutta määrää-
994: mään jaon toimitusmiehiä, vaan itse voivat niiksi ottaa kei-
995: tä haluavat, sekä että jakoprosentti suoritetaan kaupungille
996: ainoastaan siinä tapauksessa, että kuolinpesänosakkaat ovat
997: mainitussa suhteessa kääntyneet raastuvanoikeuden puo-
998: leen.   Kun kuitenkin asetusehdotuksen 1 § :ään teh-
999: dyn muutoksen ja Perintökaaren 12 luvun 2 § :n
1000: tähän lainpaikkaan viittaavan sisällyksen johdosta ja-
1001: komiestenkin ottaminen tästedes aina tulisi olemaan kuolin-
1002: pesänosakkaiden asiana, johtuu tästä, ettei säännöksillä ja-
1003: koprosentin maksamisesta vastaisuudessa tulisi olemaan mi-
1004: tään soveltuvaisuutta. Näin ollen ja kun edellä mainittujen
1005: asetusten kumoaminen vain sikäli, kuin ne koskevat perun-
1006: kirjoituksista kaupungin kassaan maksettavaa prosenttia,
1007: voisi aikaansaada epäselvyyttä, on Eduskunta muodostanut
1008: lakiehdotuksen johdatuksen siihen suuntaan, että 1749 ja
1009: 1756 vuosien asetusten sekä 1883 vuoden asetuksen ensimäi-
1010: sen momentin määräykset kaupungin kassaan maksettavista
1011: prosenteista niin hyvin perunkirjoituksista kuin jakotoimi-
1012: tuksista kumotaan.
1013:     Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saa Eduskunta
1014: alamaisesti ilmoitbt~a,
1015: 6          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 1.
1016: 
1017:                että Eduskunta on hy'väksynyt arwwlliseen
1018:            esitykseen sisältyvän asetusehdotuksen eräin
1019:            muutoksin, minkä johdosta ehdotettu asetus ttt-
1020:            lisi olemaan näin kuulnva:
1021: 
1022: 
1023: 
1024:                  Asetus Perintökaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:n
1025:            muuttamisesta.
1026: 
1027:     Kumoamalla 1 päivänä maaliskuuta 1749 ja 10 päivänä
1028: joulukuuta 1756 annettujen Kunink. asetusten sekä 24 päi-
1029: vänä heinäkuuta 1883 annetun Keis. asetuksen säännökset
1030: palkkioista sellaisista perunkirjoituksista ja perinnönjaois-
1031: ta kaupungissa, joita varten Raastuvanoikeus määrää usko-
1032: tut miehet, säädetään täten että Perintökaaren 9 luvun 1, 2,
1033: 4, 5 ja 7 § muutetaan näin kuuluviksi:
1034: 
1035:                              1 §.
1036:      Kun kuolema tapahtuu, antakoon eloon jäänyt mies tahi
1037: vaimo, vaikka mitä ehtoja olisi tehty, oikein ilmi pesän kai-
1038: ken omaisuuden, sekä kirjoituttakoon ja arvioittakoon kut-
1039: sumillaan uskotuilla miehillä tarkasti sekä irtaimen että
1040: kiinteän, sellaisena kuin se kuolemanhetkellä oli, kaikkine
1041: asiakirjoineen, saamisineen ja velkoineen, annettuaan, mil-
1042: loin se voi hankaluudetta tapahtua, toimituksen ajasta ja
1043: paikasta hyvissä ajoin sitä ennen todisteellisen tiedon perii-
1044: lisille taikka heidän holhoojillensa tahi asiamiehillensä. Kir-
1045: joittakoon myös, saattaaksensa perukirjalle laillisen voiman,
1046: sen alle nimensä ja vaiailisen vakuutuksen, ettei mitään tie-
1047: ten taiten ole salattu eikä poisjätetty, vaan kaikki oikein an-
1048: nettu ilmi; ja olkoon kuitenkin, jos vaaditaan, velvollinen
1049: suullisella vaialiansa sen vahvistamaan. Jos ei mies eikä
1050: vaimo ole elossa, autakoot omaisuuden ilmi perilll.set, taikka
1051: ne, joiden hallussa se kuoleman sattuessa oli, ja kirjoittakoot
1052: nimensä perukirjan alle, niinkuin tässä on sanottu .
1053:     •Jos perunkirjoituksen toimittamisen perästä ilmaantuu
1054: uusia varoja pesään, on niistä pidettävä eri perunkirjoitus.
1055:        P. K:n 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 §:u muuttaminen.      7
1056: 
1057:                              2 §.
1058:     Perunkirjoitusta älköön viivytettäkö päälle kolmen kuu-
1059: kauden kuoleman jälkeen, ja pitäköön tuomari siitä vaarin.
1060: Jos toimitus ei siedä viivytystä, kirjoitettakoon heti kaikki,
1061: niinkuin nyt on sanottu, taikka lukittakoon sinetillä ja pan-
1062: takoon hyvään talteen.
1063:     Perunkirjoitus, josta puhutaan 1 § :n 2 momentissa, on
1064: toimitettava yhden kuukauden kuluessa siitä kuin uusia va-
1065: roja on pesään ilmaantunut.
1066:                               4 §.
1067:     Perukirja on avonaisena Oikeuteen annettava, kaupun-
1068: gissa yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen perästä
1069: ja maalla niissä käräjissä, jotka kuukauden kuluttua en-
1070: siksi pidetään.
1071:                               5 §.
1072:     ,Jos se, joka on velvollinen toimituttamaan perunkirjoi-
1073: tuksen, tämän velvollisuutensa laiminlyö, sakotettakoon pe-
1074: sän laajuuden ja muiden asianhaarojen mukaan enintään
1075: kaksituhatta markkaa. Oikeus panettakoon myös omaisuu-
1076: den takavarikkoon, milloin syytä on, ja toimituttakoon lail-
1077: lisen perunkirjoituksen.
1078:     Jos pesänosakas tahi joku muu laiminlyö perukirjan toi-
1079: mittamisen Oikeuteen säädetyn ajan kuluessa, rangaista-
1080: koon sakolla; ja pakottakoon Oikeus hänet sakon uhalla vel-
1081: vollisuutensa täyttämään.
1082: 
1083:                              7 §.
1084:     Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tahi vilpilli-
1085: sesti ilmoittaa jotakin, rangaistakoon sakolla tahi enintään
1086: kuuden kuukauden vankeudella. Jos asianhaarat ovat erit-
1087: täin raskauttavat, olkoon rangaistus vähintään kahden kuu-
1088: kauden ja enintään kahden vuoden vankeus.
1089: 
1090: 
1091:    Suomen Eduskunta pysyy j. n. e.
1092: 
1093:    Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1910.
1094: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
1095:                     UHO -     Nao 2.
1096: 
1097: 
1098: 
1099: 
1100:                Keisarillisen Majesteetin Arniollinen esi-
1101:           tys Suomen Kansanetluskunnalle kyytitoimesta.
1102: 
1103:      Sittenkuin -Suomenmaan Valtiosäädyille valtiopäi-
1104: villä 1904-1905 oli annettu Armollinen esitys kyydin
1105: pidon ja kyytilaitosten järjestämisestä, ovat Valtiosää-
1106: dyt, alamais.essa kirjelmässä 15 p:ltä huhtikuuta vasta-
1107: sanottuna vuonna ilmoittaneet, että laki- ja talousva.Iio-
1108: kunta, johon Yaltiosäädyt olivat rnair,itun Armollisen
1109: esityksen lähettäneet, ei ollut ennättänyt sitä valmis-
1110: televa.sti käsit,ellä.
1111:     Edellärnainittu Annollinen esitys oli lähirm ä aiheu-
1112: tunut siitä, että Valtiosäädyt alamaisessa anomuksessa
1113: 1 p:ltä kesäkuuta 1900 olivat pyytäneet että, sitten-
1114: kuin oli hankittu täydellinen selvitys kaikista kyyti-
1115: ja ke,stikievarinpito-rasitukserr yhteydessä olevista sei-
1116: koista, Armollinen esitys annettaisiin Valtiosäädyille
1117: kyytivelvollisuuden ja kestikievarinpidon järjestämisestä
1118: ajamnukiaisemmalla, oikeuden ja lmhturuden vaatimuksia
1119: vastaavalla tavalla, jolloin myöskin olisi otet,tava har-
1120: kittavaksi, eikö manttaaliin pantua maata voitaisi ko-
1121: kionaan vapauttaa puhe·enalaisesta rasituksesta. Siten
1122: nostettu kysymys, että asiasta v;oimassa oleva lain-
1123: säädäntö, eli asetukset 12 p:ltä marraskuuta 1883 ja
1124: 20 p:ltå joulukuuta 1888 ynnä julistus viimemainitulta
1125: päivältä, otettaisiin ta;rkastukserr alais·eksi, jätettiin
1126: valmisteltavaksi sitä varten asetetulle komitealle, joka,
1127:   2                         N:o 2
1128: 
1129: hankittuaan tilastollisia tietoja ja muuta. selvitystä
1130: maan kyytioloista; vuonna 1903 antoi asiasta mietin-
1131: nön ja ehdotuks·en, joista sitt.emmin vaadittiin lausunnot
1132: erinäisiltä viran,omaisilta. Komit·ean tekemien lasku-
1133: jen tuloksena oli, että ne kustannukset, joita kyytivel-
1134: volliset maalla vuosittain olivat suorittaneet puheena
1135: olevasta rasituksesta, olivat alempana mainittuina kyy-
1136: tikausina.:
1137: 
1138:   vuosina 1888-1890 260,316 markkna 53 penniä,
1139:      »    1891-1895 296,512 markkaa 1 penni,
1140:      >>   1896-1900 361,447 markkaa 19 penniä, ja
1141:      >>   1901-1905 593,505 markkaa 60 penniä.
1142: 
1143:     Tämän mukaan mainitut kustannukset, jotka ajan-
1144: jaksona 1888-1890 olivat keskimäärin olleet 14 mark-
1145: kaa 75 pe·nniä manttaalia kohti, olivat nousseet 33
1146: markkaan 81 penniin manttaalilta viime kyytikautena
1147: 1901-1905.
1148:      Pääaisiassa yhtäpitävästi edellämainitun komitean
1149: ehdotuksen kanssa tehty Armollinen esitys oli laadittu
1150: seuraavien periaatteiden pohjalle:
1151:      Kaupunki tai ori kuntana oleva km1ppala olisi eri-
1152: tyisetnä kyytilahkona. ja sen kyydinpitokustannukset
1153: suoritettaisiin samoJen perusteiden mukaan, kuin mui-
1154: den yhteisten kunnallismenojen suorittamisesta on sää-
1155: detty. Kyytilahlmna maalla tulisi taas, kyytikustan-
1156: nusten tasaiisemman jaon aikaansaamiseksi eri kuntien
1157: kesken, ed,elleenkin olemaan kihlakunta, jolleivät kaikki
1158: siihen kuuluvat kunnat yhtyisi määräämään kyytila-
1159: hokisi jotakin muuta aluetta. Kyytilaitokset olisivat
1160: joko kestikievaritaloja, kyytiasemia tahi kyytipysäk-
1161: kejä, jotenka siis nykyiset reservipaikat poistettaisiin.
1162: Kutn k;est.ikievarita.lojen ja ieservipaikkojen välillä ei ole
1163: muuta e'l'oitusta kruin että matkustavainon reservipai-
1164: kasta on oikeutettu saamaan hevosen vasta. kahden
1165: tunnin kuluttua. siitä kuin sitä on pyytänyt, tulevat
1166:                             N:o 2                          3
1167: 
1168:   nykyään kustannukset reservipaikoista yleensä melkein
1169:  yhtä suuriksi kuin k:estik:ievaritaloista. Siihen katsoen
1170:   ja koskei myöskään kulkuyhteyden tähden näyttänyt
1171:   tarpeelliselta,, ·että jokainen saman tien varrella oleva
1172:   kyytilaitos olisi täydellinen kestikievaxitalo, oli »re-
1173:   servipaikkaim sijaan, joiden nimitys ei myöskään osoita
1174:   mitä sillä tarkoitetaan, ehdotettu perustettavaksi vä-
1175:   hemmän kalliita kyytilaitoksia. Nämä olisivat osaksi
1176:   kyytiasemia, joissa matkustavaiselle ei olisi tarjona
1177: • yösijaa eikä ravintoa, vaan ainoastaan kyytiä, sekä
1178:   vaxsinaista että ylimääräistä, osaksi kyytipysäkkejä,
1179:   joista matku~tavaisella taas olisi oikeus saada ainoas-
1180:   taan ylimääräinen kyyti. Edellisiä olisi sijoitettava
1181:   sop1v1m paikkoihin varsinaisten kestikievaritalojen
1182:   välille ja jälkimäisiä sellaisten syrjäteiden varsille, missä
1183:   ei paljon kuljeta, mutta joita ei kuit.enkaan kulkuyh-
1184:   teyttä haittaamatta voida jättää lmkonaan kyytilaitok-
1185:   sia vaille. Asioita siten järjestämällä näytti kyydin-
1186:   pitokustannuksia voitavan jonkun verran vähentää.
1187:        Mitä taas tulee maalla toimitettavan kyydinpidon
1188:   kustannusten jako011, niin siihen, vastamainitun Armol-
1189:   lisen esityksen mukaan, ottaisivat osaa: 1 :ksi) kaikki
1190:   manttaaliin pantu ja siis myöskin nykyään erioik·eutta
1191:   nauttiva maa, johon kuuluvat: a) rälssisät.erit, sekä
1192:   piiritalot (Rita.r. ja Aatel. Erioik. v :lta 1723 8 § sekä
1193:   Yhd. ja Vakuuskirjan 3 §); b) ratsuvelvolliset säterit,
1194:   kuninkaankartatll'ot ja -karjatalot (Päätös Yhteisen kan-
1195:   san Valituksiin 25 p:ltä toukokuuta 1720 12 §); sekä
1196:   virkatalot (Yhd. ja Vakuuskirjan 3 § sekä Papist.
1197:   Er~oik. v :lta 1723 7 §); 2 :ksi) verollepannut torpat
1198:   ja ullmpalstat, joita hallitaan omistusoikeudella tai
1199:   vakaalla asukasoikeudella; 3 :ksi) kruununpuistot ja
1200:   muu kruununmaa, jota ei ole manttaaliin pantu; sekä
1201:   4 :ksi) kunnallisverotuksen ala.inen tulo, joka nousee
1202:   800 ma,rkkaan tahi siitä päälle. Niinkuin ennenkin olisi
1203:    kuitenkin manttaali olev~1 kyydinpitokustannusten jaon
1204:   perustuksena ja olisi siis sitä varten manttaaliin pan-
1205:                             N:o 2
1206: 
1207: tava 2) ja 3) kJohdassa mainitut verotusesineet arviOI-
1208: dun vuositulon mukaan sekä 4) kohdassa mainittu tulo,
1209: semmoisena kuin se viime kunnallistaksoituksessa oli
1210: vahvistettu. Silloin olisi 2) ja. 3) kohd.:1-ssa mainituillc
1211: verotusesineille sekä maakaupalle ja teollisuuslaitok-
1212: sille manttaalin talon keskimääräistä tuloa vastaava
1213: tulo laskJettava koko manttaaliksi, mutta kaikelle muul-
1214: le 4) kJohdassa mainituUe tulolle neljännesmanttaaliksi.
1215: Kyytimsitusta tasoitrettaisiin eri paikkakuntain kesken
1216: valtion avustuksella sit·en, että missä se määrä, joka
1217: kyydinpitokustannusten suorittamiseksi on kyytHahon
1218: makisuvelvollisilta. otettava, nousisi päälle 30 markan
1219: manttaalilta, k;olmeneljännestä sen yli menevästä mää-
1220: rästä oli<Ji maksettava varoista, jotka kansaneduskunta sen
1221: tulolähteistä on myöntänyt valtionvaraston käytettäviksi.
1222: Jos kyytilaitokselle tarpeellisia huoneita ei olisi saata-
1223: visEa, vaan niitä tä,ytyisi hankkia, suoritettaisiin sitä paitsi
1224: kolmasosa tästä johtuvia kustannuksia niinikään varoista,
1225: jotka kansaneduskunta sen tulolähteistä on myöntänyt val-
1226: tionvaraston käytettäviksi ja ainoastaan loput kaksi kol-
1227: mattaosaa olisivat kyytilahon maksettavat. J\{äärärahat
1228: näihin tarpeisiin merkittäisiin siihen suostuntavarain bud-
1229: jettiin, joka Eduskunnalle annetaan liitettynä Armolliseen
1230: esitykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
1231: vakinaiset valtion tulot eivät riitä. Sekä kyytilaitosten
1232: voimassapitäminen että kyydinpito olisi kyytilahon tarjot-
1233: tava urakalle viideksi vuodeksi eräältään, ja olisi se ehdot-
1234: tomasti toimitettava urakalla, missä erityistä korvausta
1235: siitä ei vaadita, jota vastoin, jos sellaista korvausta pyy-
1236:  dettäisiin, ky;ytih.hon olisi päätettävä, onko tuo tehtävä an-
1237:  nettava urakallevai ei. Jos tarjousta ei olisi tehty taikka
1238: kyytilahko ei olisi tarjousta hyväksynyt, tulisi kyytilahon
1239:  jättää mainittu tehtävä sen kunnan suoritettavaksi, jossa
1240: kyytilaitos on, korvausta vastaan, joka olisi kyytilahon ta-
1241:  hi, jos asianomainen kunta ei siiheu tyytyisi, uskottujen
1242:  miesten määrättävä . .Jos kunta ei voisi muulla tavoin koh-
1243:  tuullisilla kustannuksilla suorittaa sille siten määrättyä
1244:                            N:o 2                       5
1245: 
1246: kyyditystä taikka jos kunta, joka on eri kyytilahkona, ei
1247: olisi hyväksynyt urakkatarjousta tahi jos sellaista ei olisi
1248: t,ehty, . tulisi kunnan velvoittaa manttaaliin pannun
1249: m.aan omistajat ja haltijat määrättyä korvaus.ta vas-
1250: taan luonnos,sa suorittamaan kyydityksen. Sen ohessa
1251: että ura,kka,tarjousten tutkiminen ja hyväksyminen sit-en
1252: olisi kuntien oma,ssa vallassa, tulisi kuitenkin. asian-
1253: om~ist,en Kuvernöörien ratkaista kyytilaitosten sijoitus-
1254: ta, niis,sä pidettävien hevosten ja niistä tehtävien kyy-
1255: t1en lukumäärää y. m. sellaiista yleistä etua koskevat ky-
1256: symykset, jotka ova.t valtionvira.nomaisten ratkaista.-
1257: vi~si pidätettävät.
1258:      Sitä esit~stä laadit,taessa, joka nyt. asiasta annetaan
1259: Eduskunnalle, on huom<tUu tarpeelliseksi muutamissa
1260: k10hdin poiketa edellämainitusta 1904-1905 vuosien
1261: valtiopäiville annetusta Armollisesta esit;yksestä.
1262:      Kutm1 edellä esitetystä näkyy, on kyytitoimesta
1263: voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkastetta.essa ensiksi-
1264: kin tullut harkittava.J.~si huojennuksen aikaansaaminen
1265: kyytira.s:itukseen, joka vanhastaan on ollut erioikeudet-
1266: toman maan suoritettavana, kun vanhemJliina aikoina
1267: ei ollut mahdollista, V·elvoittaa muita kansanluokkia ·
1268: kuin ID<Lanomistajia olemaan osallisina sanottuun rasi-
1269: tukseen. Tässä k:ohden ovat olotkuitenkin nyt oleellisesti
1270: muuttuneet sen lisääntyneen merkityksen vuoksi, minkä
1271: muut maakiint,eistöstä riippumattomat ansionhaarat
1272: maaseudullakin ovat saaneet. Ollen yleinen asia ei
1273: kyytira.situksen sentähden nyt enää tule olla ainoastaan
1274: yhd,en ainoan kaalsalaisryhmän velvollisuut.ena, vaan
1275: kaikkien yht,eiskuntaluokkain. Tästä syystä onkin eh-
1276: d1obettu, että valtion olisi otettava toimekseen kyydin-
1277:  pidon suorittaminen kokonaisuudessaan. Tämä tulisi
1278:  kuitenkin liian kalliiksi, kun valtiolle siitä johtuvat
1279: menot, aivan todennäköisest.i, tulisivat melkoista suu-
1280:  remmiksi kuin nykyisten kyytivelvollisten kyydinpito-
1281:  menot Tähän nähden ja kun Suomen rautatieverkon
1282:  ja kulkuyhteyden ,sisävesillä kehittyessä maantietkin
1283:   6                        N:o 2
1284: 
1285: yhä enemmän. ovat menettäneet merkityksensä suuren
1286: yleis,en kJeskuusliiklmen välittäjinä, näyttää, samoin kuin
1287: tienkunnossapitorasitus maa.lla, myöskin kyydinpito
1288: oleva;n. pysytettävä etupäässä paikkakunnallisena asia-
1289: na., erittäinkin kun on oletettava että se siten saadaan
1290: käytan.nöllisimmällä tavalla järjestetyksi. Kuitenkin
1291: on katsottu kohtuulliseksi että valtio, kyytilahossa
1292: olevain kruununpraistojensa ja muun käyttämättömän
1293: kruununmaan pu.ole·sta, ottaa osaa kyytitoimen kustan-
1294: nuksiin, niinkuin tiekustannuksistakin on ehdotettu.
1295:       Jos kyytitoimi siten tehdään. jollakin paikallisella
1296: alueella kaikille yhteiskuntaluokille kuuluvaksi asiaksi,
1297: niin johtuu tästä, että osallisuus sen kustam.nuksiin on
1298: Järjestettävä samanaiselle perusteelle, kuin muista pai-
1299: ka.Uisista menoista on voimassa, s. o. kunnallisvero-
1300: tuks·en alaisen tulon pohjalle. Varojen taksoitusta ei
1301: tä.s·sä kuitenkaan voida toimittaa kunnallisten veroäy-
1302: rien noja.lla, lmska yhtä veroäyriä vastaava tulo saat.-
1303: taa olla määrätty eri suureksi kyytilahkoon kuuluvissa
1304: eri kunnissa.; vaan 101n tarpe.en nyt puheenalaista ta.rkoi-
1305: tusta varten panna ve.~otettavalle tulolle erityisiä, koko
1306: kyytilahos1sa yhtäläisiä »kyytiäyrejä». Pääasiassa yhtä-
1307: pitävästi sen kanssa, mitä Arrnolhsessa esityksessä tei-
1308: den tekiemisestä ja kunnossap~d:osta maalla on ehdo-
1309: tettu, olisi kuitenkin sen ohessw vähempivaraisten yh-
1310: teiskuntaluokkain eduksi säädettävä, että v-aositulo
1311: - pmtsi kiinteimistöstä tai t'eollisuudesta saatu -
1312: kun se /on 800 !markkaa vähempi, vapaut.etaan kyytirasi-
1313: tukse·sta, ja että1sitä suu~em.pi talo aina 2,000 markkaan
1314: asti ottaa siihen osaa suht·eellisesti nousevan asteikon
1315: mukaan. Viimeksi mainitun laatuista tuloa olisi sitä
1316: vastoin, kun se nousee 2,000 markkaa suuremmaksi,
1317: ve11otettava s.amoin kuin kiint.eimistöstä ja teollisuustoi-
1318: minnasta saatavaa tuloa. Tämän croa.vaisuuden siitä,
1319: mitä tiekustannuksista, on esitetty, aiheuttaa se seikka
1320: että ne syyt, jotka, vaativat, että suuremmatkin maasta
1321: ja teollisuusyrityksistä kertyvät tulot ottavat osaa tie-
1322:                             N:o 2                        7
1323: 
1324: kustannuksiin suuremmalla osuudella kuin muut kun-
1325: nallisverotuksen alaiset tulot, eivät täysin pidä paik-
1326: kaansa, kun on puhe kyytira1situksesta.
1327:      Edellämainitun komit,ean hankkimain tietojen mu-
1328: kaan ovat kuntain kyydi:npitomenot, eri paikkakun:nis·sa
1329: olleet hyvin erila.iset. Se epälmhta, että kyytirasitus
1330: samaan kyytilahkoon kuuluvain kuntain kesken on epä,-
1331: tasaise,sti jaettu, tulisi tosin poistetuksi sillä, että kus-
1332: tannukset niiden kesken jaettaisiin kunkin kyytiäyrien
1333: luvun mukaan. Eri kyytilahkojen kustannukset tulisivat
1334: sitävastoin myöskin vast.'edes olemaan hyvin erisuu-
1335: ruiset. On sentähden katsottu oikeudenmukaiseksi, että
1336: myöskin viimema,initnssa suhteessa t~ehdään tasaus; ja
1337: sitä varten on Valtiosäädyille 1904-1905 vuosien val-
1338: tiopäivillä annetussa Armollisessa esityksessä kyydin-
1339: pidon ja kyytilaitosten järjestämisestä, kuten jo huo-
1340: mautettiin, ehdotettu että, jos jonkun kyytilahon kyyti-
1341: toimen kustannukset tulisivat manttaalilta olemaan
1342: k:olmeakymmentä markkaa suuremmat, niin va.ltion
1343: olisi siitä yli menevän määrän suorittamiseen annettava
1344: apua kolme neljännestä varoista, jotka kansaneduskunta
1345: sen tulolähteistä on valtionvaraston käytettäviksi myöntä-
1346: nyt. Kyytitoimesta johtuvain kustannusten .iakop~rusteen
1347:  muuttaminen edellä mainittuun suuntaan vaatii kummin-
1348: kin, että tasaukscn perusteeksi otetaan manttaalin
1349: keskikustannusten sijaan kyytiäyrin keskikustannns.
1350: Niinikään ja kun kyytitoimen kustannukset ovat
1351: suuresti vaihdelleet eri kyytikausina, on näyttänyt asian-
1352:  mukaisemma1ta, että tasauksen perusteeksi pantavaa kes-
1353:  kikustannusta ei kerta kaikkiansa laissa vahvisteta, vaan
1354:  että se tosiolojen johdolla määrätiiän aina yhdeksi kyyti-
1355:  kaudeksi. Kun kyytitoimen kustannukset eivät kyytikau-
1356:  den kuluessa muutu, ei ole tarpeen, kuten tientekorasituk-
1357:  seen nähden, vuosittain laskea keskikustannuksia.
1358:      Vuosien 1904-1905 valtiopäiville annetun ArmoUi-
1359:  sen esityksen muk:wn olisi kyydinpito yleensä kyyti-
1360:   8                       N:o 2
1361: 
1362: lahon k,okona.~suudessaan toimitettava urakaJ.la. Tästä
1363: säännöstä tehtun, kutetn edellä on tarkemmin esit.etty,
1364: poikkeuksia •eräissä tapauksissa siten, että kyytilaitosten
1365: voim~sapitäa:ninen ja kyydinpito saatettiin antaa. sen
1366: kunnan toimitettavaksi, jossa kyytilaitos on, ja silloin
1367: saattoi myöskin luonnossa suoritettava kyyditys tulla
1368: ky,symykseen. Tässä ei kuitenkaan näytä saavan jäädä
1369: huomioon ot tp.\Illatm, että mahdollisuus kerrotulla ta-
1370:              1
1371: 
1372: 
1373: valla siirtää yhdeHe tahi useammalle kyytilahon kun-
1374: nalle vastuu niidjen k:yydinpidosta saattaisi johtaa koh-
1375: tuutton:din mieliv<_lltaisuuk:siin. Niinpä voisi kyytjlahon
1376: enemmistö säännöllisesti hyljätä urakkatarjoukset yh-
1377: teen tahi useampaan sellaiseen kuntaan nähden, joihin
1378: verrattain monta taikka muut.en suurehkoja kustannuk-
1379: sia vaativia kyytilaitoksia on sijoitettu, sekä alhaista
1380: ~rvausta vastaan määrätä tuon taakan noille kunnille.
1381: Se keino et.tä, jos korvausta on myönnetty liian vähän,
1382: asia voitaisiin jäMää uskottujen mi·esten ratkaistavaksi,
1383: ei tarjoa tätä va.s•taan riittävää turvaa. Säännöstä,
1384: että yleensä muu alue kuin kihlakunta saa oUa kyyti-
1385: lahkona ainoastaan jos kaikki kunnat ovat siitä yhtä
1386: m.wltä, voita~siin siis helposti kiertää. Ja kaikissa
1387: ta.pauksissa on se vaara aina tarjona, että sitä kuntaa,
1388: joka velvoit,etta.isiin erikseen kustantamaan kyydinpi-
1389: don, tulisi kohtaam,aan suhteet.toman raskas taakka,
1390: koska sanottu toim,enpidie tulisi kysymykseen ainoas-
1391: taan niissä tapauksissa, milloin ei ole tehty yhtään tar-
1392: jousta taikka ainoastaan sellaisia, jotka, yhteisen kun-
1393: takokouksen mielipiteen mukaan, eivät ole hyväksyttä-
1394: viä. Näistä syistä ei kyytilaholle näytä olevan myön-
1395: nettävä oikeutta, eräissä tapauksissa siirtää kyytirasi-
1396: tusta yksityiselle kunnall-e.
1397:     Toiselta. puolen näyttää taas se ehdotus, että mant-
1398: taaliin pantu maa exäis.sä tapauksissa. voitaisiin velvoit-
1399: taa suorittamaan kyyditys luonnossa, sellaista. kor-
1400: vausta vastaan, jommoisesta urakkatarjousta ei ole voitu
1401: saada, olevan ristiriidassa uudistuksen yhden päätarkoi-
1402:                            N:o 2                        9
1403: 
1404: tuks.en kanssa., joka, on maasta suoritet.tavan kyytirasi-
1405: tuksen poistaminen. Nyt enää näyttää tuskin olevan-
1406: kaan mitään tarvetta pysyttää tätä poikkeusta urakka-
1407: järjestelmäst,ä. Edellämainitun komitean hankkimain
1408: tietojen mukaan on nimittäin niiden kuntain luku, jotka
1409: joko kokonaan tahi osaksi ovat suorittaneet kyydityksen
1410: luonnossa, ollut kyytikausina 1885--1887, 1888-1890,
1411: 1891--1895, 1896--1900 ja 1901--1905: 53, 28, 21, 11
1412: ja 10. Näistä kunnista on kahtena viimeisenä kyyti-
1413: kautena 7 kuulunut Ahvenanmaan kihlakuntaan ja ai-
1414: noa.staan 4 ja 3 'oHut muissa osissa maata.. Kun luon-
1415: nossa suorittaminen siis ilmeisesti näkyy osattavan pyr-
1416: kimystä suuresti vähenemään, niin eivät mitkään epäi-
1417: lykset näytä estävän kokonaan poistama,;ta tätä suo-
1418: rittamistapaa kyytitointa koskevasta lainsäädännöstä,
1419: varsinkaan kun kyytilaholle yleensä ei käyne vaikeaksi
1420: täyttää kyytivelvollisuutta sopimuksia tekemällä tahi
1421: palka.ttujen henkilöiden kautta.
1422:      Samalla kuin edellä ·esitetyillä perusteilla kihlakunta
1423: yleensä pysytettäisiin kyytilahon alueena, näyttää kum-
1424: minkin tarpeelliselta. eräissä tapauksissa myöntää poik-
1425: keuksia tåstä. Tämä voisi tapahtua. silloin, kun kih-
1426: lakunnan kaikki kunnat ovat siitä yhtä mieltä. Mutta
1427: eräissä osissa maata ovat sitäpaitsi olot sellaiset, että
1428: muutamat samaan kihlakuntaan kuuluvat kunnat liike-
1429: yhteyteen nähden ovat siinä määrin toisessa asemassa
1430: kuin kihlakunta ylipäänsä, että olisi ilmeinen kohtuut-
1431: tomuus velvoittaa niitä ottamaan osaa kyytirasitukseen
1432: samalla tavoin kuin toisia kuntia. Tämä koskee erittäin-
1433: kin muutamia ulkosaaria ja kuntia ulkosaaristossa.
1434: Sellaisille kunnille olisi sentähden myönnettävä oikeus
1435: muodostaa eri kyytilahko, siinäkin tapauksessa että
1436: yksimielisyyttä tästä kyytilahon kesken ei voida aikaan-
1437: saada.                                                      ·r
1438:      Edellä esit.ettyjen näkökantain mukaisesti on uusi
1439: lakiehdotus asiasta t'ehty. Kun tämä ehdotus edellyt-
1440: tää, että maaJOmaisuuteen liittyvä kyyditysrasitus pois-
1441:   10                      N:o 2
1442: 
1443: tetaan, on siitä otettu nimenomainen huomautus 68
1444: § :ään. Tästä johtuu myöskin, että se erotus, joka kyy-
1445: tirasitukseen nähden nyt on olemassa toiselta puolen
1446: tuon rasituksen alaisen kiinteimistön ja toiselta puo-
1447: len taas siitä vapauteUujen tilojen, nimittäin säte-
1448: ricn ja piiritalojen sekä virkatalojen välillä, menet-
1449: tää merkityksensä. Viimemainittujen tilojen haltijain
1450: tulee, samaten kuin muiden kunnan jäsenten, sekä kiin-
1451: teimistön omistadain ja haltijain että, tilattomain, ot-
1452: taa osaa kyytitoimen kustannuksien suorittamiseen,
1453: kunkin taksoitetun tulon perusteella.. Sellaisen yleisen
1454: tuloveron toimeenpanemiselle ei voi olla esteenä se
1455: seikka, että eräänlaatuisot tilat tähän saakka, lain ja
1456: erioikeuksien mukaan, ovat olleet vapautetut muun
1457: manttaaliin pannun maan ·Suoritettavana olevasta, mutta
1458: nyt lakkaavasta velvollisuudesta holli- ja reservikyydin
1459: tekoon s•ekä kestikievaritalon rakentamis·een nähden.
1460:      Jotta liikenne its•e saataisiin, mikäli mahdollista,
1461: kannattamaan kyytilaitokset, on myöskin otettu har-
1462: kittavaksi, eikö kyytimaksua korottamalla olisi saa,vu-
1463: tettavissa mahdollisimman täyttä vastiketta kyydin-
1464: pidon kustannuksista.. Julistuksella 12 p :ltä marras-
1465: kuuta 1883 vahvistettiin kyytimaksu, jonka määrää-
1466: minen vanhastaan on ollut Hallituksen asiana ja jota
1467: sanottuun vuoteen saakka oli suorit.ettu 10 penniä virs-
1468: talta, 16 penniksi, mutta alennettiin sittemmin julis-
1469: tuksella 20 p:ltä joulukuuta 1888 nykyiseen määräänsä,
1470: 14 penniin kilometriltä, joka vastaa 14,94 penniä virs-
1471: talta. Kahden viime vuosikymmenen verohinnoista ha-
1472: vaitaan kuitenkin, että hevospäivätyön arvo samana
1473: aikana on koko maassa noussut 60-75 prosenttia.
1474: Tämä seikka yhteydessä muiden tarveaineitten hinnan-
1475: nousun kanssa on vaikuttanut sen, että nykyistä kyy-
1476: tirahaa ei enää voida pitää riittävänä korvauksena
1477: kyydityksestä. Kyytilaitoks•et eivät sen tähden voi il-
1478: man kuntain apua kannattaa niilläkään paikkakunnilla,
1479: missä ma,tkustajaliike on niin vilkas että se suunnilleen
1480: vastaa laitoksiin sijoitettujen hevosten kyydityskykyä.
1481:                             N:o 2                        11
1482: 
1483: ~iiyttää sentähden wsianhaarain vaatimalta., että kyy-
1484: tiraha k1orotetaan vallitsevia hintasuhteita V<:Lstaavaksi,
1485: silti nousemaHa sellaiseen määrään, että se haitallisesti
1486: vaikuttaisi liikenteeseen ja estäisi matkustavaisia kyy-
1487: tiä käyttämästä. Siinä tarkoituksessa on 18 penniä
1488: kilometriltä katsottu olevan kohtuullinen maksu kai-
1489: kis·sa muissa osissa maata paitsi Lapin ja Kemin kihla-
1490: kunnissa Oulun läänissä, joissa vallitsevien kalliimpien
1491: hintain johdosta kyytimaksua olisi suoritettava 20 pen-
1492: nin mukaan kilometriltä. Sitä vastoin ei ole katsottu
1493: olevan syytä määrätä kyytirahaa kaupungeista, joissa
1494: kustannukset kyytirasituksesta ovat verrattain vähäiset,
1495: vastedes suuremmaksi kuin se on maalla. Tämän mu-
1496: kaisesti on kyytiraha määrätty siinä ehdotuksessa lisä-
1497: määräyksiä kyytilakiin sisältäväksi asetukseksi, joka
1498: on aijottu hallinnolli,s,ta tietä annettavaksi samaan ai-
1499: kaan kuin ehdotettu kyytilaki.
1500:      Kyytitointa koskevan lainsäädännön yhteydessä on
1501: vihdoin katsottu olevan käsiteltäväksi otettava myös-
1502: kin kysymys siitä, mitä ajajain tulee .vaarinot.taa voi-
1503: dakseen tiellä esteettömästi päästä toistensa ohi.
1504: Vuonna 1734 annetun kootikievarijärjestyksen 23 § :ssä
1505: on tätä koskevia säännöksiä, jotka, vaikka osaksi muu-
1506: tettuina julistuks>ella 8 p:ltä kesäkuuta 1858, vielä
1507: ovat. voima,s·sa. Kun säännöksiä tästä on katsottu
1508: edelleenkin olevan pysytettävä, on näyttänyt tarkoituk-
1509: senmukaiselta että tähän kuuluvat määräykset. otetaan
1510: uuteen asetukseen, ja sentäJ1d;en on tehty ehdotus sel-
1511: laiseksi asetukseksi, joka myöskin. on ai.iottu hallinnollista
1512: tietä annettavaksi.
1513:      Keisarillinen Majest.eetti on siis tahtonut Eduskun-
1514: nan hyväksyttäväksi antaa alempana seuraavan ehdo-
1515: tuksen Armolliselcsi asetukseksi kyyti toimesta,
1516:      minkä ohessa, Eduskunna.lle tiedoksi olleenliitetään
1517: ehdotukset a) asetukseksi, joka sisältää lisämääräyksiä
1518: Armolliseen asetukseen kyytitoimesta, ja b) asetukseksi
1519: siitä, mitä ajajain on toisiaan vastaan tullessansa vaarin-
1520: otettava.
1521:                  Ehdotus Artoolliseksi Asetukseksi kyy-
1522:            titointesta.
1523:                            I   I~UKU.
1524: 
1525: 
1526:  Kyytllaitoksista, niiden perustamisesta ja voimassa pitämisestä.
1527: 
1528:                                1 §.
1529:     Matkustavaistern ja postin. kuljetusta varten. Suo-
1530: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat
1531: joko kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
1532:      Sen mukaan kuin alempana tässä asetuksessa tarkem-
1533: min säädetään tulee matkustavaisen määrätystä maksusta
1534: saada:
1535:     kestikievarital,oota varsinainen. ja ylimääräinen. kyyti
1536: sekä majaa ja ravirntoa;
1537:     kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräirnen kyyti;
1538: sekä
1539:     kyytipysäkiltä ylimääräinen. kyyti.
1540: 
1541:                                2 §.
1542:     Kyytilahkorna on maalla kihlakuntal ellei 6 § :ssä
1543: säädetyllä tavalla ole sille määrätty muuta aluetta.
1544:     Kaupunki ja erinäisenä kuntana oleva kauppala on
1545: en kyytilahkorna.
1546:                           3 §.
1547:     Kaupurngissa ja eri kyytilahkona olevassa kauppa-
1548: lassa on asianomainen viranomainen velvollinen pitämään
1549: huolta siitä, että kyytitoimi järjestetäiin tämän asetuksen
1550:                  "
1551:                           N:o 2                     13
1552: 
1553: määräysten mukaisesti, sekä ottamaan hoitajat kyytilai-
1554: toksiin. Läänin Kuvernöörin on pidettävä tätä silmällä.
1555:     Kyytitoimesta kaupungissa johtuvat kustannukset
1556: suoritetaan samojen perusteiden mukaan, kuin kaupun-
1557: gin muista yhteisistä menoista on säädetty kaupunkien
1558: kunnallishallinnosta voimassa olevassa asetuksessa.
1559:     Se apu, jonka maalaiskunta tätä nykyä antaa kyy-
1560: dityksen suorittamiseen kampungissa) on vastaisiksi
1561: ajoiksi lakkaava; ja älköön tästälähin 'sellaista avus-
1562: tusta maalaiskunnan velvollisuudeksi määrrättäkö.
1563: 
1564: 
1565:                           4 §.
1566:     Kyytila,itok1set maalla määrätään ja kyydinpito
1567: niissä järjestetään viideksi vuodeksi kerrallaan.
1568:     Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tar-
1569: jotaan urakalle samaksi ajaksi.
1570: 
1571: 
1572:                           5 §.
1573:     Helmikuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
1574: kyydinpitokausi loppuu, pitää asianomaisen kruunun-
1575: voudin, yksissä neuvoin jokaisen kihlakuntaan kuulu-
1576: van kunnan tai kunnan osan valitseillan edustajan ja
1577: asianomaisten kruununnimismiesten kanssa, aikana ja
1578: paikassa, jqtka Kuvernööri määrää ja jotka ovat kul-
1579: lekin kunnalle todig,t,ettavasti ilmoitettavat, tehdä eh-
1580: dotus kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen jär-
1581: jestämisestä.
1582:     Tähän ehdotukseen merkittäköön:
1583:     1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidet-
1584: tävä;
1585:     2) kunkin tien varrelle tarvittavain. kyytilaitosten
1586: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niitten välisestä liki-
1587: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäi-
1588: sistä ta.loista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on
1589: mahdollista, on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyyti-
1590:   14                      N:o 2
1591: 
1592: laitosten välinen matka ole pitempi kuin kaksikolmatta
1593: kilometriä, elleivät erityiset asianhaarat anna aihetta
1594: tästä poikkeamaan ;
1595:      3) niitten asuin- ja ullmhuoneiden lukumäärä, joita
1596: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
1597:      4) niiden va.rsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä
1598: vuorokaudc.ssa kustakin kyytilaitoksesta ovat t·ehtävät,
1599: sekä kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on
1600: pidettävä; ja on tätä määrättäessä huomioon otettava,
1601: että kyytien lukumäärän perusteeksi pannaan se kyyti-
1602: määrä, joka. kolmena edellisenä vuot·ena on keskimää-
1603: rin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan vii-
1604: delläkolmatta prosentilla, ja että kyytihevost•en luku
1605: älköön olko pienempi 1sitä kyytien lukumäärää, joka vuo-
1606: rokaudessa keskimäärin on kyytilaitoksesta tehty, ellei-
1607: vät paikkakunnan liikenneolot rakennetun rautatien
1608: vuoksi tahi muista. syistä aiheuta poikkeusta ylempänä
1609: mainituista perusteista;
1610:      5) niitten ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä
1611: tarpeen vaaties.sa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa.
1612: tehtävät, sekä minkä a.jan kuluessa matkustavainen on
1613: oikeutettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä
1614: aikaa määrättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna
1615: siitä kuin kyytihevosta on pyydetty;
1616:      6) ne kyyt.ilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä,
1617: sekä vuorokaudessa. suoritettavien venekyytien luku
1618: ynnä venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyyti-
1619: la.itoksessa;
1620:      7) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan
1621: porokyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä
1622: kuinka monta kyytiä ja. kantajaa vuorokaudessa tulee
1623: olla .saatavana; se.kä
1624:      8) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
1625:      ,Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
1626: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri
1627: vuodenaikoina melkoisenunassa määrässä vaihdellut,
1628: on ehdotus sen mukaan sovitettava.
1629:                           N:o 2                     15
1630: 
1631:     Yhden tai useamman asiamiehen poissaolo m estä
1632: ehdotuksen tekemistä.
1633:     Se, joka haluaa jäljennöksen ehdotuksesta, saakoon
1634: sen kruununvoudilta lunastusta vastaan neljäntoista
1635: päivän kuluessa.
1636:                           6 §.
1637:      Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa koko-
1638: uksessa kunnan edustaja vaatii kyytilah:oksi muuta alu-
1639: etta kuin kihlakuntaa, on asia otettava ratkaistavaksi
1640: kihlakunnan kaikkien kuntain yhteisessä kuntakokouk-
1641: sessa. Sellainen kuntakokous on viipymättä kutsuttava
1642: .klokoon ja yllämainitun kokouksen asia on mä.ärätä
1643: sille paikka ja aika.
1644:      Niiden edusmiesten lukumäärästä, jotka jokaisen
1645: kunnan väkilukunsa mukaan on kokoukseen valittava,
1646: sekä kokouksesta muuten olkoon voimassa mitä yhtei-
1647: sestä kuntakokouksesta on kunnaUishallinnosta maalla
1648: annetussa aset:uksessa säädetty.
1649:      1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemiseen
1650: vaaditaan että mainitussa yhteisessä kuntakokouksessa
1651: jokaisen kunnan edusmiesten enemmistö, erikseen, on
1652: päätöksestä yhtä mieltä. Kuitenkin saakoon Kuver-
1653: nööri läänin kyytitointa järjestettäessä sellaiselle kun-
1654: nalle, joka kulkuoloihin nähden on aivan eri asemassa
1655: kuin kihlakunta yleensä, hakemuksesta myöntää oikeu-
1656: den olla eri kyytilahkona, vaikkapa kihlakunnan muut
1657: kunnat eivät olekaan siitä yhtä mieltä.
1658:      5 § :ssä mainitussa. kokouksessa taikka, jos tämän
1659: pykälän 1 momentissa sanottu yhteinen kllntakokous
1660: pidetään, siinä kokouksessa on, milloin kyytilahko tu-
1661: lee käsittämään muun alueen kuin kunnan, jokaisen
1662: kyytilahon edustajain tahi edusmiesten määrättävä,
1663: missä 13 § :ssä mainittu yhteinen kuntakokous on pi-
1664: dettävä.
1665:                           7 §.
1666:     Kolmenkymmenen pa1van kuluessa, 5 § :ssä mrum-
1667: tun kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoi-
1668:   16                      N:o 2
1669: 
1670: neen lähetettävä Kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on
1671: myöskin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä Kuvernöö-
1672: rilie ehdotusta vastaan muistutuksia. Jos on pidetty
1673: sellainen yhteinen kuntakokous, kuin 6 §:n l momentissa
1674: säädetään, on oikeaksi todistettu jäljennös siinä t.eh-
1675: dystä pöytäkirjasta viimeistään neljäntoista päivän ku-
1676: luessa sen jälkeen kokouksen puheenjohtajan toimesta
1677: kruununvoudin kautta Kuvernöörilie toimitettava.
1678:      Sen jälkeen ja., mikäli tarpeellista, sovittuansa
1679: raja,kyydeistä asianomaisten Kuvernöörien kanssa tut-
1680: kii Kuvernööri sitten yhdellä kertaa kysymyksen kyy-
1681: tilaitoksista ja kyydinpidon järjestämisestä koko lää-
1682: nissä ja ratkaisee sen päätöksellä, josta on kolmenkym-
1683: menen päivän kuluessa sen antamisesta erittäin joka
1684: kunnalle toimitettava tieto, sikäli kuin päätös koskee
1685: sitä kyytila.hkoa, johon kunta kuuluu.
1686: 
1687:                            8 §.
1688:     Sittenkun Kuvernöörin )k~ätös kyytilaitoksista ja
1689: kyydinpidon järjestämisestä on saanut lain voiman taikka,
1690: jos valitus siitä on tehty, Keisarillinen Senaatti on asian
1691: ratkaissut, Oll kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyydi-
1692: tys kussakin kunnassa huutokaupalla kunnallisten viran-
1693: omaisten toimesta ura.kalle tarjottava.
1694: 
1695:                            9 §.
1696:     Huutokaupassa tarjotaan toimitettavaksi, erikseen
1697: kutakin kyytilaitosta varten, sen voimassa pitäminen,
1698: va.rsinainen kyyditys sekä ylimääräinen kyyditys, en-
1699: sin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
1700:     Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täy-
1701: dellinen tieto urakka.ehdoista. Näihin kuuluu, ·että urak-
1702: kamies on tiimän asetuksen määräyksien alainen sekä että.
1703: jos urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemisen
1704: vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voimassa pi-
1705: tämistä. tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi ei
1706: ole ehditty lopullis·esti järjestää, urakkamies on vel-
1707:                            N:o 2                        17
1708: 
1709: vollinen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta ja kyydi-
1710: tystä, ei kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuu-
1711: kautta urakka-ajan loppuunkulumisesta lukien.
1712: 
1713:                            10 §.
1714:      Urakkamiehen on pantava takaus, jossa kaksi täy-
1715: sivaraista henkilöä kumpikin omasta ja toisensa puo-
1716: lesta sitoutuu siinä .tapauksessa, että urakkamies jät-
1717: tää velvollisuutensa. täyttämättä tahi toimestaan ero-
1718: tetaan tahi kuolee ja hä.nen perillisensä eivät asian-
1719: mukaisesti pidä huolta urakasta, heti käskyn saatuaan
1720: ottamaan toimekseen ja hoitamaan urakkamiehen teh-
1721: tävät, uhalla. että takausmiehet muutoin saavat mak-
1722: saa kaikki ne kustannukset, jotka saattavat. syntyä
1723: urakan toimittamisesta toisen henkilön kautta. Myös-
1724: kin tästä on ennen huutokauppaa urakkamiehiksi pyr-
1725: kiville tieto annetta.va.
1726:       Kruununpalvelija samoinkuin postilaitoksen palve-
1727: luksessa oleva virkamies, jolle postinkuljetuksen valvonta
1728: kyytihevosilla on uskottu, älköön tehkö tarjousta, älköönkä
1729: häntä myöskään takausmieheksi hyväksyttäkö.
1730: 
1731:                           11 §.
1732:     Sittenkun huutokauppa on pidetty, on kuntakokouk-
1733: sen viipymät.tä annettava lausuntonsa tehdyistä tar-
1734: jouksista taikka., jos kunta yksin on kyytilahkona, otet-
1735: tava ne tutkittava.kseen.
1736: 
1737:                             12 §.
1738:     Jos kyytilahkona on suurempi piiri kuin kunta, on
1739: kunkin kmmallislautakunnan esimiehen viipymä.ttå
1740: kruununvoudille läl1et·ettävä kirjallinen ilmoitus, kai-
1741: kista niistä ta.rjouksista, joita kyyt.ilaitoksien voimassa
1742: pitämisestä ja kyydityksestä kunnassa on tehty sekä
1743: kuntalmlmuksen niistä antama lausunto ynnä tieto niistä
1744: kyytilaitoksista., joista. ei ole tehty mitään tarjousta.
1745:                                                     2
1746:   18                      N:o 2
1747: 
1748:     Kruununvouti laatik.oon sitten yhteenvedon kai-
1749: kista kyytila;hossa tehdyistä tarjouksista ja toimittakoon
1750: sen ynnä oman lausuntonsa kuntakokouksen-esimiehille.
1751: Asiakirjat lähettäköön kruununvouti sen kunnan kunta-
1752: kokouksen esimiehelle, jossa 13 .§ :ssä mainittu yhtei-
1753: nen kuntakokous on pidettävä.
1754: 
1755:                           13 §.
1756:      Urakkatarjoukset tutkitaan kyytilahkoon kuuluvien
1757: kuntien yhteis•essä kokouksessa. Sen kunnan kuntako-
1758: kouksen esimies, jossa kokous pidetään, määrää ko-
1759: kouksen ajan, ja on hänen hyvissä ajoin annettava siitä
1760: tieto kunnille ja. kruununvoudille.
1761: 
1762:                           14 §.
1763:     Tämän edellisessä pykälässä mainitussa yhteisessä
1764: kuntakokouksessa tulee kruunnnvoudin olla saapuvilla,
1765: ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskusteluihin mutta,
1766: ei päätöksiin. Kruununvonelin poissaolo ei estä kes-
1767: kustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
1768: 
1769:                           15 §.
1770:     Yhteisen kunta,k:olmuksen on päätettävä, erikseen
1771: jokaisesta kyytilaitoksesta, onko joku tehdyistä urak-
1772: katarjouksista hyväksyttävä.
1773:     Kuntakokouksen päätös, jolla urakkatarjous on hy-
1774: väksytty, on a.listettava Kuvernöörin tutkittavaksi ja.
1775: vahvistettavaksi, jota varten kokouksen pöytäkirja nel-
1776: jåntoista päivän kuluessa. annetaan kruunnnvoudille,
1777: joka viipymättä lähettää sen ynnä oman lausuntonsa
1778: Kuvernöörille .
1779:     .Jos kuntakokouksen hyväksymä urakkamies ei ole
1780: sopimaton ja jos hän on asettanut asianmukaisen taka-
1781: uksen, vahvistalmon Kuvernööri tarjouksen. Jos Ku-
1782: vernööri ei 'ole vahvistanut kuntakokouksen hyväksymää
1783: tarjousta ·ja jos ei mikään toisista.kaan tarjonksista
1784:                           N:o 2                     19
1785: 
1786: ole sopiva ja k1ohtuullinen, palautettakoon a.gia yhtei-
1787: sen kuntakokouksen käsiteltäväksi.
1788: 
1789:                            16 §.
1790:      Jos yhteisessä kuntalmkouksessa ei ole hyväksytty
1791: kyytilaitoksen voimassa pitämisestä taikka varsinaisen
1792: tai ylimääräisen kyydityksen suorittamisesta jostakin
1793: kyytilaitoksesta tehtyä tarjousta taikka jos sellaista
1794: tarjousta ei ole ensinkään tehty, tulee kurntakokouksen
1795: päättää tarpeellisia toimenpit.eitä hyväksyttävän tar-
1796: jouksen hankkimiseksi tahi t.ehtävän muulla tavoin suo-
1797: rittamiseksi kyytilahon puolesta.. Viimemainitussa ta-
1798: pauksessa on kuntakokouksen myöskin arviolta mää-
1799: rättävä se rahamäärä, joka. tark:oitusta varten vuosit-
1800: tain tarvitaan.
1801:      Yhteisen kuntakolmuksen pöytäkirjasta on viipy-
1802: mättä lähetettävä oikJeaksi todistettu jäljennös krim-
1803: nunVJoudille.
1804:                            17 §.
1805:      Jos kyytilahkoon kuuluu ainoastaan yksi kunta, on
1806: urakkatarjouksia tutkittaessa ja hyväksyttäessä sovcl-
1807: tuvilta. lmhdin noudatettava mitä 14-16 § :ssä on sää-
1808: detty.
1809:                            18 §.
1810:      Jollei kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
1811: huonoita m:,mten ole saatavissa, ovat ne kyytilahon
1812: toimesta kruununvoudin valvonnan alla rakennettavat.
1813: 1\faan omista.ja tai haltija ·olkoon velvollinen antamaan
1814: siihen t.arvitta.van maan sen mukaan kuin kiinteän omai-
1815: suuden pakkoluovutuksesta. on säädetty.
1816: 
1817:                             19 §.
1818:     Kyytilaitosta varten tarvit.tavan maan lunastami-
1819: sesta ja. siihen tarpeellisten huoneiden rakentamisesta
1820: syntyviä kustannuksia suorittaa kyytilahko kaksi kol-
1821: mannesta. Jälellä oleva kolmannes suoritetaan varoista,
1822: jotka kansaneduskunta sen tulolähteistä on myöntänyt val-
1823: tionvaraston käytettäviksi.
1824:   20                       N:o 2
1825: 
1826:                          20 §.
1827:     Kyytilaitoksista ja kyyclityksestä johtuvien meno-
1828: jen suorittamiseen ovat, 21 § :ssä säädettyjen perustei-
1829: den mukaan, osallisina:
1830:     1) kunnallisve:mtuksen alainen tulo; sekä
1831:     2) valtion tulo kruununpuistoista ja muista kruu-
1832: nunmaista.
1833:                          21 §.
1834:      Kyytitoimen kustannukset jaetaan kyytiäyrien mu-
1835: kaan.
1836:      Sitä tarlqoii.tusta varten pannaan 20 § :ssä maini-
1837: tulle tuloUe ykisi kyytiäyri jokaisesta sen täydestä sa-
1838: dasta markasta, kuitenkin huomioon ottaen,
1839:      että kunnallis,vemtuksesta vapautet.tu tulomäärä
1840: tällöin luetaan pois ;
1841:     että muusta kuin kiinteimistön omistusoikeudesta
1842: tahi vakru:vsta hallintaJOikeudesta tahi teollisuusyrityk-
1843: sestä johtuva tulo, jos se on pienempi kuin 800 markkaa,
1844: on veirionvapaa; sekä
1845:      että viimemainitunlaisesta tu1osta: 800 ja 900 mar-
1846: kan tulosta seitsemänsataa markkaa on veronvapaata,
1847: 1,000 ja 1,100 ma.rlm.n ltulos,ta kuusisataa markkaa, 1,200
1848: ja 1,300 ma.rkia;n tu1osta viisisataa markkaa, 1,400 ja
1849: 1,500 markait1. tulosta neljäsataa markkaa, 1,600 ja 1,700
1850: markan tu1osta kolmesataa markkaa, 1,800 markan
1851: tulosta kaksisataa ma.rkkaa sekä 1,900 markan tulosta
1852: sata markkaa ve:wnvapaata, jota vastoin tulosta, joka
1853: nousee 2,000 ma.rkkaa.n tahi sen yli, maksetaan täysi
1854: vero.
1855:     Vuosituloksi kruununpuistoista ja muista kruunun-
1856: maista luetaan kiolme prosenttia niiden arvioidusta pää-
1857: omaarvosta.
1858:                             22 §.
1859:     Kyytiäyrinpano toimitetaan kunnallisverotuksen yh-
1860: teydessä, sovelta;en mitä voimassa oleva asetus maa-
1861: laiskuntain kunnallishallinnosta säätää taksoituksesta.
1862:                            N:o 2                      21
1863: 
1864:                             23 §.
1865:      21 § :n 3 momentissa mainittua kruununpuistojen
1866: ja muun kruununmaan .arv1oimis,ta vart.en tule·e, maalais-
1867: kuntain kunnallishallinnosta voimassa olevan asetuksen
1868: mukaan, kuhunkin kuntaan asetetun taksoituslautakun-
1869: nan laatia ehdiotus ja sitten jättää se kuntakokouksen
1870: tarkastettavaksi. Sellaisen arvioimisen johdoksi on
1871: Metsähallituksen, asianomais·en Kuvernöörin kautta,
1872: toi.m.it,ettava taksoituslautakunnalle tarpeelliset tiedot.
1873:      Mitä kuntakokous on asiasta päättänyt on jätettävä
1874: Kuvernöörin tutkittavaksi, ja Kuvernöörin päätös on
1875: alistettava Keisarillisen Senaatin Talousosaston tutkitta-
1876: vaksi ja vahvistettavaksi. Siten vahvistettu arvioiminen on
1877: voimassa kymmenen vuotta, jonka jälkeen se on uudistet-
1878: tava, ja on uusi taksoitus tehtävä sen edellisenä vuonna,
1879: jona kymmenvuotiskausi loppuu.
1880: 
1881:                           24 §.
1882:      Jos se määrä, mihin kyytitoimen kustannukset kyy-
1883: tilahos·sa kultakin kyyt,iäyriltä nousevat, on suurempi
1884: kuin kyytiäyrin keskikustannus koko maassa, suoritetaan
1885: varoista, jotka kansaneduskunta sen tulolähteistä on myön-
1886: tänyt valtionvaraston käytettäviksi, kolme neljännestä
1887: kyytilahossa puheenalaiseen tarkoitukseen meneväin kus-
1888: tannusten ja sen summan erosta, joka sanotun keskikustan-
1889: nuksen mukaan tulisi kyytilahon osalle. Edellämainittui-
1890: hin kustannuksiin ei lueta maan lunastuksesta ja raken-
1891: nusten tekemisestä kyytilaitosta varten johtuvia menoja,
1892: joiden suorittamiseen valtio ottaa osaa, niinkuin 19 §:ssä
1893: on sanottu.
1894:      Sen apurahan, joka 1 momentissa sääd:ettyjen pe-
1895: rusteiden mukaan on valtiovaroista kyytilaholle tuleva,
1896: laske1e joka vuod:eksi kruununvouti, ja on silloin myös-
1897: kin huomioon otettava, ovatko ja minkä verran kyyti-
1898: kaudeksi la,skJetut kustannukset ehkä urakkamiehen
1899: kanssa tehdyn sopimuksen kautta taikka muulla tavoin
1900: jäiestäpäin vähentyneet. Kruununvoudin siten tekemä
1901:   22                      N:o 2
1902: 
1903: ehdotus on lähet,ettävä Kuvemöörille, joka tutkikoon
1904: asian ja siitä anta:kloon päätöksen.
1905: 
1906:                             25 §.
1907:       Viimeisenä vuonna. ennen kunkin 4 § :ssä mainitun
1908: kyytikauden alkua tulee a.sianomaisten Kuvernöörien,
1909: sittenkun 15 § :n mukaan päätös on annettu kyytilah-
1910: kojen kyytitoimen suorittamista koskevain päätösten
1911: johdosta Keisarilliseen Senaattiin lähettää yhteensovittelu
1912: kyytitoimen kustannuksista sanottuna kyytikautena sekä
1913: kyytiäyrien luvusta kuluvana vuonna kaikissa läänin ky;:.'-
1914: tilahoissa.
1915:       Edellämainitun selvityksen johCLolla Senaatti vah-
1916: vistaa, k!o:klo kyytikautena muuttamatta noudatet.tavaksi,
1917: 24 § :n 1 momentis,sa mainitun koko maan kyytitoi-
1918: men keskikustannuksen kyytiäyriltä ja ilmoittaa sen
1919: yleisesti tiedoksi.
1920:                             26 §.
1921:       Kun kyytilahk10na on muu piiri kuin kunta., jae-
1922: taan kyytiras•ituksesta johtuvat menot vuosittain kruu-
1923: nun ja kyytilahlmon kuuluvien kuntien s.ekä kunnan
1924: osien lmskJen sen mukaam, kuinka monta kyytilahon
1925: ka.ikista kyytiäyreistä on pant,_u kruunun maille kyyti-
1926: lahossa sekä muille vemtusesineille kussakin kunnassa
1927: ja kunnan osassa.
1928:       Heti kun kunnallista.ksoitus on toimitettu ja siitä
1929: tehdyt va.litukset kunta1mlmuksessa tai tutkijalauta-
1930: kunnassa ratkaistu, on kunnallislautalmnnan esimiehen
1931: ilmoitetta.va kruununvoudille kunnassa pantujen kyyti-
1932: äyrien lukumäärä, ja toimittakoon krmmunvouti sitten
1933: 1 momentissa sääd1etyn ja.on. Siinä jaossa vähenne-
1934: tään kustannuksista 24 § :n 1 momentissa mainittu val-
1935: t:i!oapu, missä sellainen on suorit·ettava.
1936: 
1937:                           27 §.
1938:     Kyytitoimen kustannuksista on kruununvouti vel-
1939: vollinen erittäin jokaista kyytilahkoa varten tekemään
1940: jaktoluettelon, jossa mainitaan:
1941:                           N:o 2                      23
1942: 
1943:     1) kaikkien kustannusten määrä;
1944:     2) se määrä kyytiäyrejä, joka, on pantu kruunun
1945: maalle ja muille verotusesineille kussakin kyytilahkoon
1946: kuuluvassa kunnassa tahi kunnan osassa;
1947:     3) se apuraha, joka kruunun ehkä on suori~ttava
1948: 19 ja 24 § :n mukaan ynnä vaJtion kruunun maalle pan-
1949: nuist.a kyytiäyreistä sunritettava rahamäärä; sekä
1950:     4) jokaisen kunnan tai kunnan osan &uoritettavat
1951: kustannukset.
1952:     Kyytilaholle tehdystä jakoluettelosta tulee luuu-
1953: nunvoudin viipymättä toimittaa jäljennös jokaiselle
1954: kyytilahkoon kuuluvaJle kunnalle.
1955: 
1956: 
1957:                           28 §.
1958:      Ne kyytitointa varten suoritettavat maksut, jotka
1959: on pantu k-unnallisverotuksen alaisesta tulosta makset-
1960: taviksi, kanneta,an muiden kunnallisverojen ohella.
1961:      Kunnallislautakunnan tulee puolivuosittain mak-
1962: saa kunnan suoritettavaksi pantu kyytitoimenkustannus-
1963: määrä kruununvoudille, jonka on lääninha1lituks·esta
1964: tilattava kyytilaholle 27 § :n 3) kohdan mukaan tllle-
1965: vat valtiovarat sekä asianomaisille puolivuosittain suori-
1966: tettava mitä kullekin on tuleva.
1967: 
1968: 
1969:                           29 §.
1970:     Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä ole-
1971: van suuremman teollisuuslaitoksen omistaja saakoon
1972: omalla kustannuksellaan 'toimeen panna ja voimassa
1973: pitää kyytilaitokscn, jos Kuvernööri kyytilahkoa kuu-
1974: lusteltuansa siihen suostuu, mutta älköön kumminkaan
1975: tämän kautta olko vapautettu ottamasta osaa kyyti-
1976: lahon kyytirasitukseen.
1977:   24:                         N:o 2
1978: 
1979:                            II LUKU.
1980: 
1981:     Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkustavaisten
1982:                    oikeuksista ja velvollisuuksista.
1983:     •
1984:                           30 §.
1985:      Kyytilahon 18 § :n mukaan rakentamat huoneet ovat,
1986: sittenkun ne täysin valmiina> 'on kyytilaitoksen isän-
1987: nän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan
1988: kunnossa pid.et,tävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi-
1989: sestä, vaan ei kyyt:ilaitoksen isännän huolimattomuu-
1990: desta ova,t joutuneet rappiolle eikä muulta sopivalta
1991: paikalta ole huoneita kyytilaitosta varten saatavissa,
1992: rakennettakoon ja parannettakoon ne, niinkuin 18 ja
1993: 19 § :ssä on sanottu.
1994: 
1995:                               31 §.
1996:     Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeu-
1997: tumaan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tu-
1998: lee nimismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista
1999: kuntakokous valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä
2000: toisen, pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen
2001: isäntä kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatu-
2002: aan valitse katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan
2003: tuomari soveliaan jäävittömän henkilön katselmus-
2004: mieheksi hänen puolestaan.
2005:      Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi
2006: tarpeelliset työt on katselmuks,essa selville saatu, tulee
2007: kunnallislautakunnan, jollei kyytilaitoksen isäntä kat-
2008: selmuslautakunnan määrättävän ajan kuluessa ole kor-
2009: jannut rappiota, hänen tai hänen takausmiestensä kus-
2010: tannuksella katselmuskirjan mukaan lmrjauttaa huo-
2011: neet. Kruununvouti otattakoon ilman oikeudenkäyntiä
2012: kustannukset laiminlyöneeltä tai hänen takausmiehil-
2013: tään, elleivät he k:ahdeksa;n päivän kuluessa käskyn
2014: saatuaan niitä hyvällä maksa.
2015:                           N:o 2                      25
2016: 
2017:     Kyytila.itok,sen isännällä tai hänen takausmiehillään
2018: on oikeus tuomioistuimessa hakea omaansa takaisin,
2019: jos katsovat syytä siihen olevan.
2020: 
2021:                           32 §.
2022:      Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpe·eksi aina
2023: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, ::.änkyjä ma-
2024: kuuvaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaluja ynnä
2025: muita tarvittavia talousk:aluja, ruokaaineita, kynttilöitä
2026: ja polttopuita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä
2027: talli ja liiteri.
2028:                            33 §.
2029:      Maalla vahvis,takoon Kuvernööri kunnallislautakun-
2030: nan ehdotuksesta sekä kaupungissa maistraatti joka
2031: syksy seuraa.vaksi vuodeksi kestikievarille taksan, jossa
2032: määrätään mihin hintaam. huonetta ja muita 32 § :ssä
2033: lueteltuja ta,rpeita on matkustavaiseUe annettava. Tämä
2034: taksa on pidettävä vierasten huoneessa julki pa!lltuna.
2035:      Huoneita ynnä lämmintä ja valoa sekä tarpeellisia
2036: huonekaluja käytettäväksi on kuitenkin maksutta an-          'l#t
2037: nettava matkustavaiselle, joka viipymättä matkaansa
2038: ja.tkaa.
2039:      Jos ma.tkustavainen haluaa omista ravintoaineista
2040: valmistaa itsellensä ruokaa tahi juomaa, älköön sitä
2041: kiellettäkö, mutta suorittakoon hän maksun ruuan val-
2042: mistamiseen käyt·etyistä puista.
2043: 
2044:                           34 §.
2045:      KyytiasemaHa ja kyytipysäkillä tulee matkustavai-
2046: sen maksutta saada huonetta ynnä lämmintä ja valoa
2047: sillä aikaa kuin hän odottaa, kyytihevosta.
2048: 
2049:                           35 §.
2050:     Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista var-
2051: ten olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita,
2052: tyynyjä ja jalkapeitt.eitä, rekiä lämpimine vällyineen
2053:   26                     N:o 2
2054: 
2055: sekä muita ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään,
2056: kunnollisia veneitä.
2057:                           36 §.
2058:      Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta
2059: saada kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapi-
2060: nrillensa kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyy-
2061: tilaitokse·en, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on
2062: kulkukuntoinen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan
2063: enemmän kuin kolme kilometriä sitä pitempi, mikä
2064: ensimainitusta kyytilaitoksesta on siitä etäimpänä ole-
2065: l'aan kyytilaitokseen, mihin kyyditystä on suoritettava.
2066: Jos kyydittä.vä vaatii, on kyyditsijä velvollinen kyy-
2067: ditsemään häntä kolmen kilometrin ma.tkan seuraavan
2068: kyytilaitoksen sivu, kuitenkaan ei yhteensä pitempää
2069: ma.tkaa kuin äsken sanot.tiin.
2070:      Kaupunkilainen ei kuitenkaan ole oikeutettu saa-
2071: maan kyytihevosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän
2072: matkusta maalla olevaan kyytilaitokseen taikka virka-
2073: asioissa.
2074:      Tavarain ja muuttokalujen sekä muun semmoisen
2075: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön
2076: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä
2077: saada.
2078:      Jos kyydittävän kulkema matka, tässä pykälässä
2079: mainituissa tapauk~sissa on lyhempi kuin välimatka kyy-
2080: tilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkustavai-
2081: mm kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilaitoksesta,
2082: mutta vastaisessa tapauksessa noutopaikasta saakka.
2083: 
2084:                         37 §.
2085:     Va;rsinainon kyyti on matkustavaiselle viipymättä
2086: annettava.
2087:     Ylimääräisen kyydin on matkustavainon oikeutettu
2088: saamaan Kuvernöörin erittäin määrättävän ajan ku-
2089: luessa.
2090:     Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiraha
2091: kuin vaxsina,isesta.
2092:                           N:o 2                      27
2093: 
2094:                             38 §.
2095:      Kun kHstikieva.rital:osta tai kyytiasemalta vuorokau-
2096: dessa tehtäviksi määrätyt va,rsinaiset kyydit ovat suo-
2097: ritetut, 'on matk:ustavaisella oikeus saada uudestaan
2098: kyytiin ottaa jo kyyd,itsemiseen käytetty hevonen vä-
2099: hintäin kahden tahi kelirikxYn a,ikana kolmen tunnin
2100: kuluttua siitä, kun se viime kyytima,tkalta palasi; äl-
2101: köön kuitenkaan kyyditsijä olko velvollinen yhtenä vuo-
2102: roka.utena samalla hevosella enempää kuin kaksi ker-
2103: taa kyydibsemään.
2104:     Jos niin monta vaJ"sinaista kyytiä on tehty, ettei
2105: sitä edes äskien mainitun velvollisuuden perustuksella
2106: enää voi vaatia, on matkustavaisella oikeus 37 § :n 2
2107: momentissa määrätyn odotusajan kuluttua saada yli-
2108: määräinen kyyti, jos sellainen on kyytila.itoksesta teh-
2109: täväkisi määrätty ja vielä sinä vuorokautena on teke-
2110: mättä.
2111:                             39 §.
2112:     Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen tahi aikai-
2113: ~emmin   kyydin itselleen tilannut ja viipymättä mat-
2114: kaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada hevonen. Kui-
2115: tenkin on po.s·tin vientiä varten, kun sitä odotetaan,
2116: kyytihevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saa-
2117: tavina.
2118:     Matkustavainen, joka määräämällänsä ajalla on
2119: saanut kyytihevosen mutta matkaansa viivyttää, on
2120: velvollinen kyyditsijälle korvaukseksi maksamaan kusta-
2121: kin puolesta tunnista viisikymmentä penniä; ja olkoon
2122: kyytimiehellä, kaksi tuntia odotettuansa, valta pois-
2123: tua. Jos viipyminen tapah.tuu kyytilaitoksessa, niin
2124: saa näin viivytetyn hevosen tunnin kuluttua antaa
2125: toiselle matkustavaiselle.
2126: 
2127:                           40 §.
2128:    Jos ma.tkustava.Uien palaa takaisin samaan paik-
2129: kaan, josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttä-
2130:   28                      N:o 2
2131: 
2132: maan kyytilaitoksesta saarnaansa hevosta myös paluu-
2133: matkalla. Kyytimies on silloin velvollinen odottamaan
2134: ma.tkustavaista kaksi tuntia, ensimäisen tunnin kor-
2135: va.uksetta mutta sen jälkeen viidenkymmenen pennin
2136: odotusrahasta jokaiselta puolelta tunnilta.
2137: 
2138:                           41 §.
2139:      Kun kyytimies tuopi ma,tkustava.isen kyytilaitok-
2140: scen, on h.än velvollinen, jos kyytilaitoksen isäntä vaa-
2141: tii, odottamaan siellä tunnin ajan ja, jos tarvitaan,
2142: ottamaan paluukyydin.
2143:      Jos yhteenlaskettu matka, jonka kyytihevonen tässä
2144: ja edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa tulee
2145: kulkemaan, on pitempi kuin 36 § :n 1 momentissa sa-
2146: notaan, ei kyytimies ole velvollinen läht.emään paluu-
2147: matkalle ennenkuin hevonen on saanut tunnin ajan le-
2148: vätä.
2149:                           42 §.
2150:     Kyytimak!Sua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitok-
2151: sen taksan mukaan, josta hevonen ot·etaan. 40 § :ssä
2152: mainitusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha
2153: kuin menokyydistä.
2154:     Matkustavainon suorittalmon, paitsi säädet,tyä kyyti-
2155: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä
2156: niitä erittäin vahvistettujen ta.ksain mukaan on mak-
2157: settava, sekä menO!lllatkalta että kyyt,imiehen paluu-
2158: matkalta.
2159:     Mat.kustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti-
2160: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kul-
2161: jetulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään.
2162:     Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ·ennakJOlta, vaan siinä
2163: paikassa, mihin on kyyditty. Uut.ta hevosta älköön
2164: ma.tkustavaiselle annettaklo, ennenkuin hän on enti-
2165: sestä kyyt.iralum maksanut sekä päiväkirjaan merkinnyt
2166: nimensä ja mitä muuta siihen on sääeletty merkittä-
2167: väksi.
2168:                           N:o 2                     29
2169: 
2170:                          43 §.
2171:       Jos kyytHwvonen väsyy tai muusta syystä ei voi
2172: viedä matkustavaista määrättyyn paikkaan taikka jos
2173: ajoneuvot, jotka eivät ole matkustavaisen omat, mat-
2174: k:aJ.la menevät rikki ja, käyvät kelpaamattomiksi, on
2175: lähinnä asuva hevosenomistaja velvollinen antamaan
2176: tarpeellista apua matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän
2177: matkustava.iselta siitä kaksinkertaisen kyytimhan. Mi-
2178: tään makisua ensin kuljetusta matkasta ei tarvitse sel-
2179: laisessa tapauksessa suo!rittaa.       •
2180: 
2181:                          44 §.
2182:     Kyytimieheksi älköön alaikäistä käytettäkö, ellei
2183: matkustavainen siihen suostu. Kyytilaitoksen isännän
2184: tulee myös kabsoa, ettei k!etään juopuneena panna kyy-
2185: ditsemään. Jos. matkustavainen, joka kulkee omilla
2186: ajoneuV'oillaan, tahtoo itse ajaa tahi käyttää omaa ajo-
2187: miestä, älköön sitä kiellettäkö.
2188:     Matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suoritetta-
2189: essa älköön, jos vaaditaan, enintään lmlmen hevosen
2190: mukana olk~o useampia kuin yksi kyytimies.
2191: 
2192:                          45 §.
2193:      Matkustavaisten ja matkakapine·iden kuljetuksessa
2194: on •noudatetta.va seuraavia määräyksiä:
2195:      1 :o) Kyydit,sijän ajoneuvoilla kaljet.ettakoon yh-
2196: dellä hevosella lwrkeintaan sataneljäkymp1entä kilo-
2197: grammaa, johon painoon saapi lisätä saman verran jo-
2198: kaista sitä useampaa hevosta kohti. Yh<1en täysikasvui-
2199: sen henkilön katsotaan tällöin vastaavan kah<1eksankym-
2200: menen kilogramman sekä puolikasvaisen henkilon kol-
2201: menkymmenen kilogramman painoa. Kuitenkin saa-
2202: k!oon kaksi täysikasvuista henkilöä, noudattaen 46 § :n
2203: 1 kiohdassa mainittua vähempää kulkunopeutta ja mu-
2204: kanaan lmrkeintaan kymmenen kilogrammaa matkatava-
2205: roita, kulkea yhdellä hevosella.
2206:   30                      N:o 2
2207: 
2208:      2 :o) Jos ma.tkustavainen käyttää omia nelipyöräi-
2209:  siä avonaisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon
2210: yhdellä hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilo-
2211: gramma.a ja täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon
2212: sillä ainoastaan yksi. Puolikatteisia keveämmän laa-
2213: tuisia vaunuja varten älköön matkustavainen, kun kul-
2214: jet:ettava paino ei o1e suurempi kuin 1 :o) kohdassa on
2215: määrätty, olko velvollinen käyttämään useampia kuin
2216: kahta hevosta; mutta raskaampain puolikatteist.en, niin
2217: myös täysikatteisten vaunujen eteen pitää, jos kyydit-
2218: sijä sitä vaatii ja' mat.kustavaisten luvun tahi matka-
2219: tavaran painon vuoks~ ion tarpeen, valjastaa kolme taikka
2220: neljä hevosta.
2221:      3 :o) Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja
2222: kahdentoista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta
2223: nuorempia lapsia ei oteta lukuun.
2224:      Edellä määrät.tyyn korkeimpaan painoon ja henki-
2225: lölukuun luetaan palvelija, joka ajomiehenä on mat-
2226: kustavaisen mukana, mutta ei kyytimiestä.
2227:      4 :o) Senaa.tti saattaa, hakemuksesta, antaa yllä-
2228: mainituista säännöksistä poikkeavia määräyksiä, jos
2229: paikkakunnalliset olot sitä vaativat.
2230: 
2231: 
2232:                          46 §.
2233:      Matkusta,vaisella älköön olko oikeutta kyydillä kul~
2234: kea nopeammin kuin kilometrin kuudessa minuutissa,
2235: tähän lukema.tta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon
2236: tarvitaan. Jos, paitsi kyytimiestå, kaksi täysikasvuista
2237: henkilöä kulkee yhdellä hevosella., on nopeus rajoi-
2238: tettava kilom,etriksi kahdeksassa minuutissa. Huonolla.
2239: kelillä vähennettäköön nopeutta kelin mnka.an, niin
2240: ettei kyytihevosta. kohtuuttomasti vaivata.
2241:     Jos kyytilaitosten väli o~ ylen pitkä taikka tie
2242: mäkinen tai mnut.en vaikea kulkea, voi Kuv•ernööri mää-
2243: rätä joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momen-
2244: tissa on sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yh-
2245:                          N:o 2                     31
2246: 
2247: dessä ta,i useammassa määräpaikassa antaa kyytihevo-
2248: sen levätä puoli tuntia tai pitemmänkin määräajan.
2249: 
2250:                          47 §.
2251:      Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten
2252: vikautunut, on. se, jos vika huomataan ennenkuin
2253: matkustavainon kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen
2254: ja hevosen omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapu-
2255: villa., kyytimiehen läsnä ollessa kahden paikalle kut-
2256: sutun uslmtun miehen ka.tsastettava ja vahir.ko ar-
2257: va.ttava. Jos silloin havaitaan matkustavaisen olleen
2258: vahink:oon syypään, maksakoon hän mitä kohtuulliseksi
2259: harkitaan taikka pankoon siitä otollisen vakuuden, en-
2260: nenkuin hänelle toinen kyytihevonen annetaan.
2261:      1\fatkus,tavainen, joka on syypää kyyditsijän ajo-
2262: neuvojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako he-
2263: vosta matkaa jatkaaksonsa kyytilaitoksesta, ennenkuin
2264: on vahingon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden
2265: siitä pannut.
2266:      Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä
2267: turmeltuva.t, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten
2268: lausunnon mukaam..
2269:       Kaiki,ssa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömänä
2270: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
2271: 
2272:                          48 §.
2273:     Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakkamies vastatkoot
2274: itse siitä vahingosta., jonka. heidän väkensä matkusta-
2275: vaisello tuottaa.     Kyytilaitoksen isäntä vastatkoon
2276: myös kaikesta mitä matkustavainon hänen taiteensa an-
2277: taa. Jos siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai
2278: hänen talonväkensä syystä, korvatkoon hän vahingon.
2279: 
2280:                          49 §.
2281:     Jos urakkamies tai hänen kuoltuaan hänen perilli-
2282: sensä jättävät tehtävänsä asianmukaisesti täyttämättä
2283:   32                        N:o 2
2284:                                     .
2285: ja senvuoksi ta.i muusta syystä toimestaan joko toi::;tai-
2286: seksi tai kokonaan erotetcwn, olkoot urakkamiehen ta-
2287: kausmichet velvolliset käskyn saatuaan ottamaan toi-
2288: men hoitaaksensa. Jos nämätkin sen laiminlyövät ja
2289: jollei kuk&<tn muukaan ole halukas ottamaan urakkaa
2290: säädetyillä ehdoilla, on asianomaisen kunnalli.slauta-
2291: kunnan joutuisasti pidettävä huolta siitä, että se täy-
2292: tetään urakkamiehen ja hänen takausmiestensä kus-
2293: tannuksella. Jos tämä urakkamiehen ja hänen takaus-
2294: miestensä varaHornuuden tähden tahi muusta syystä
2295: ei ole mahdollista, (}ll urakka täytettävä kyytilahon
2296: kustannuksella.
2297: 
2298:                         III LUKU.
2299: 
2300:                 Kyytilaitosten silmälläpidosta.
2301: 
2302:                           50 §.
2303:      Ma.alla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja
2304: kaupungissa viranomaisen tarkasti valvoa että kyyti-
2305: laitoksia ja kyyditystä liikenteen tarvetta vastaavalla
2306: tavalla voimassa pidetään, ja on sen vuoksi aika ajoin
2307: kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
2308:      Postilaitoksen puolelta tapahtuvasta postinkuljetuk-
2309: sen valvonnasta kyytihevosilla on erittäin säädetty.
2310: 
2311:                           51 §.
2312:      Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa kat-
2313: sastuksessa tai muutoin havaitaan muistutuksen syytä
2314: kestikievaria tai muuta urakkamiestä vastaan, on se
2315: viipymättä ilmoitettava Kuvernöörille, joka, jos vir-
2316: heestä varotuksen katsotaan olevan kylläksi, antakoon
2317: syylliselle sellaisen varotuksen asianomaisen kruunun-
2318: voudin tahi ka.upungin viranomaisen kautta. Jos virhe
2319: on pahemmanlaatuinen taikka jos syyllinen ei ole ot-
2320: tanut varotuksesta ojentuaksensa, on asia oikeuden kä-
2321: siteltäväksi annettava, mutta Kuvernöörillä olkoon
2322:                            N:o 2                         33
2323: 
2324: kuitenkin valta toistaiseksi erottaa virheeseen syypaa
2325: toimestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että
2326: kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja kyyditys asian-
2327: mukaisessa järjestyksessä toimitetaan, niinkuin edellä
2328: 49 § :ssä on sanottu.
2329: 
2330:                            52 §.
2331:      Jokaiseen kyytilaitokseen on Kuvernöörin toimesta
2332: valtiovaJ:oilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin
2333: erittäin on sääCLetty.
2334:      Päiväkirja ·on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
2335: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle
2336: asianmukaisten merkintäin tekemistä varten.
2337:      J\:Ia.tkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyy-
2338: tilaitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus
2339: kirjoittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä
2340: ei pidä päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistu-
2341: tuksen kirjoittamista varten, on matkustavaisen lupa
2342: kirjoittaa muistutus lähimmän kyytilaitoksen päivä-
2343: kirjaan.
2344: 
2345:                            53 §.
2346:      Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalia
2347: kruununnimismiehen ja kaupungissa asianomaisen vi-
2348: ranomaisen, siitä tiedon saatuansa, toimitettava asiasta
2349: tutkinto ja, ellei muistutusta havaita kokonaan ai-
2350: heettomaksi, lähetettävä siitä laatimansa pöytäkirja
2351: Kuvernöörille. Jos on syytä lailliseen syytteeseenr
2352: jättäköön Kuvernööri asian oikeuden käsiteltäväksi, ja
2353: on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava. Tutkinnossa
2354: ei matkustavaisen ku.ulustaminen ole tarpeen, ellei hän
2355: ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tahi erinäiset
2356: asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
2357:     :M:atkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen
2358: päiväkirjaan, ollroon it.sellään valta ajaa asiasta syy-
2359: tettä tuomioistuimessa.
2360:                                                      3
2361:   34                       N:o 2
2362: 
2363:                        IV LUKU.
2364: 
2365:        Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
2366: 
2367:                           54 §.
2368:     Jos kyytila,itoksessa ei ole viranomaisen vahvista-
2369: massa taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvolli-
2370: sia hevosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan
2371: muuta pab.emmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon
2372: kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakkamies enintään sa-
2373: dan markan sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan.
2374: 
2375:                            55 §.
2376:      Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää
2377: ma.tkustavaiseita majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitok-
2378: s.en isäntä, kyytiurakkamies tai muu kyyditsijä, joka
2379: ei toimita matkustavaiselle hevosta taikka muuten
2380: syyttä estää häntä jatkamasta matkaansa, rangaista-
2381: koon enintään sadan markan sakoUa.
2382:      Jos kestikieval'i tai kyyditsijä vaatii majasta, ra-
2383: vinnosta tai kyyd,ityksestä enemmän maksua kuin hä-
2384: nelle on tuleva, rangaistakroon enintään viidenkymmenen
2385: markan sakolla ja maksakoon takaisin mitä on liikaa
2386: ottanut.
2387:                            56 §.
2388:      Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyy-
2389: ditsemään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen
2390: mark~ sakolla.
2391:                            57 §.
2392:      Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakkam:iestä, joka
2393: tekiee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotetta-
2394: kioon enintään sata markkaa.
2395: 
2396:                           58 §.
2397:     Jos kyyd,itykse!Cn käyt·ettävä vene on vikanainen,
2398: saklotettakoon sen kun.tn.ossapitoon velvollista enintään
2399:                          N:o 2                      35
2400: 
2401: viisikolmatta markkaa ja, jollei hän kahden päivän ku-
2402: luessa käskyn saamisesta vikaa korjaa, enintään viisi-
2403: kymmentä markkaa. Kruununpalvelijana olkoon valta
2404: heti sanotun ajan jälkeen maksua vastaan panettaa
2405: vene kuntoon ja kustannus laiminlyöneeltä suorastaan
2406: ulosottaa, jollei hän kahden päivän kuluessa todistetta-
2407: vasti käskyn saatuansa ole sitä maksanut.
2408: 
2409:                          59 §.
2410:     Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää
2411: matkustavaisen perill€ viemättä tahi jos muu kyyti-
2412: mies viivyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa
2413: kuin on säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen
2414: velvolljsuutenaan tämän asetuksen mukaan on, rangaista-
2415: koon enintään viidenkymmenen markan sakolla.
2416: 
2417:                          60 §.
2418:     Jos kyytilaitoksen voimassa pitäminen tai kyydi-
2419: tys on urakkamiehen perillisten tai hänen takausmies-
2420: t~nsä toimitettavana, niinkuin 49 § :ssä sanotaan, ovat
2421: he saman edesvastauksen alaiset, kuin kyytilaitoksen
2422: isännästä ja kyytiurakkamiehestä on säädetty.
2423: 
2424:                          61 §.
2425:     HevosBn omistajaa, joka ilman pätevää syytä on
2426: antamatta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä
2427: 43 § :s.sä on säädetty, salmtettakoon enintään viisikol-
2428: matta markkaa.
2429:                          62 §.
2430:     Matkusta.vaista, joka jättää korvauksen majasta ja
2431: ravinnosta tai kyytirahan taikka m.aksettavansa lautta-
2432: tai siltarahan suorittamatta, rangaistakioon enintään sa-
2433: dan markan sakJOlla.
2434:     Jos matkustavainen kyyditsijän suostumuksetta
2435: kulkee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty
2436:   36                      N:o 2
2437: 
2438: taikka ei anna hevosen levätä sitä varten määrätyssä
2439: pai.k;as,sa, niinkuin 46 § :n 2 momentissa on sanottu,
2440: taikka käyttää kyytihevosta et,emmäksi kuin hänellä
2441: on ,oikeus, sakotettakoon häntä enintään viisikymmentä
2442: markkaa.
2443:      Jos matkustavainen jättää säädetyn merkinnän päi-
2444: väkirjaan tekemättä, olkoon sakko enintään viisikol-
2445: matta markkaa.
2446:                            63 §.
2447:      Jos kyytilaitoksen isäntä, urakkamies, kyyditsijä
2448: taikka rnatkustavainen tekee itsensä syypääksi rikok-
2449: seen, mistä Rikoslaissa on säädettynä rangaistus, ol-
2450: koon sitä noudatettava.
2451: 
2452:                          64 §.
2453:     Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on
2454: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon.          Jollei
2455: kyytimies 59 § :ssä mainitussa tapauksessa kykene va-
2456: hinkoa :maksamaan, Jmrvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä
2457: tahi kyytiurak!oitsija.
2458: 
2459:                        V LUKU.
2460: 
2461:                    Erinäisiä säännöksiä.
2462: 
2463:                           65 §.
2464:      Tässä asetuksessa mainittuun kuntakokoukseen saavat
2465: ainoastaan ne kunnan jäsenet ottaa osaa, jotka ovat
2466: kyydinpidosta verot,etut, ja äänet luetaan siinä kyyti-
2467: äyrien mukaan. Sellaiseen kokoukseen nähden on muu-
2468: tien soveltuvissa kohdin noudatettava mitä maalaiskun-
2469: tain kunnallishallintoa koskevassa asetuksessa määrä-
2470: tään.
2471:                           66 §.
2472:      Kuvernöörin päätökseen asioista, jotka tässä asetuk-
2473: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä
2474:                             N:o 2                           37
2475: 
2476: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää-
2477: rätty.
2478:                           67 §.
2479:      Tämä asetus tulee voimaan 1906-1910 vuoden kyyti-
2480:  kauden loputtua eli tammikuun 1 päivästä 1911. Sitä-
2481:  kin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
2482:  alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä asetu.sta sovel-
2483: tuvissa kohdin noudatettava, kuitenkin siten ·että niissä
2484: kuntaktolmuksissa, jotka sanottua tarkoitrusta varten pi-
2485: .detään, äänestys on toimitettava veroäyrien mukaan,
2486: sekä että 25 § :ssä mainittu keskikustannus kyytiäy-
2487:  riltä kyydinpiCLosta kolw maassa on alkavaksi kyyti-
2488: kaudeksi laskettava ja määrättävä vuonna 1911 sen
2489:  vuoden kyytiäyri-luvun perusteella.
2490: 
2491:                             68 §.
2492:     Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, poistetaan
2493: maasta suoritettava kyyditysrasitus ja kumotaan vielä
2494: voimassa olevat Rakennuskaaren 28 luvun säännökset,
2495: asetus 12 p:ltä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja
2496: k:e.stikievaritaloista, asetus 20 p :ltä joulukuuta 1888,
2497: joka sisältää muutoksia äsken mainittuun asetukseen,
2498: kestikievarisääntö 12 p:ltä joulukuuta 1734 ja. sen se-
2499: litys 11 p:ltä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on
2500: säädetty siitä, mistä tässä asetuksessa on määräyksiä.
2501: 
2502:     ArmolEsesti hyväksytty Tsarskoje Selossa 12 ·25 p:nä
2503: Helmikunta 1910.
2504: 
2505:                     Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
2506:   38                      N:o 2
2507: 
2508:                                             Liite. 1
2509: 
2510: 
2511: 
2512: 
2513:                 Ehdotus Armolliseksi Asetnkseksi, joka
2514:           sisältää lisämääräyksiä Armolliseen Asetuk-
2515:           seen kyytitoimesta.
2516: 
2517:                           1 §.
2518:     Kyytiraha on sekä kaupungista että maalla kah-
2519: deksantoista penniä kilometriltä kaikissa muissa osissa
2520: maata, paitsi Lapin ja Kemin kihlakunnissa Oulun lää-
2521: nissä, joissa se on kaksikymmentä penniä kilometriltä.
2522:     Tähän kyytirahaan on luettu myös korvaus kyy-
2523: ditsijän ajoneuvojen käyttämisestä.
2524: 
2525:                            2 §.
2526:     Kyytilaitokseen kaupungissa ja maalla on Kuver-
2527: nöörin huolenpid1on kautta valtiovaroilla toimitettava
2528: kuukausittain, vuosineljänneksittäin tahi puolivuosittain
2529: tarpeen mukaan uudistettava päiväkirja. Siinä tulee
2530: olla merkittynä, kuinka monta huonetta pitää oleman
2531: matkustavaisten käyt.ettävänä, matkan pituus sekä kyy-
2532: tirahan määrä lähimpiin kyytilaitoksiin, joihin kyydi-
2533: tään, se varsinaisten ja ylimääräisten kyytien lukumää-
2534: rä, joka kyytilaitoksesta on suoritettava, sekä kuinka
2535: pitkän od:otusajan kuluttua ylimääräinen kyytihevonen
2536: on matkustavaiselle annettava, kuinka monta hevosta
2537: ja, missä niitä tulee kysymykseen, poroja, veneitä ja
2538: kantajia tulee olla saatavina, tie- ja siltamaksut sekä
2539: lauttarahat, missä niitä on maksettava, osotus mitä
2540: matkustavaisen tulee päiväkirjaan kirjoittaa ynnä muut
2541: semmoiset asianhaarat, joita saatetaan tarpeellisiksi
2542: katsoa.
2543:                           .N:o 2                      39
2544: 
2545:                            3 §.
2546:      Tämän edellis·essä pykälässä mainittu päiväkirja
2547: tulee kyytilaitoks.en isä;nnän kahden viikon kuluessa
2548: sen ajan lopusta, joka kussakin 'eri tapauksessa sen käyt-
2549: tä.mis•elle on määrätty, toimittaa kaupungissa maistraa-
2550: tille tahi kaupunginhallitukselle ja maalla asianomai-
2551: selle kruununnim.ismieheUe, jotka lähet.täkööt ne tal~
2552: letettaviksi, kaupunkien kyytilaitosten päiväkirjat Ku-
2553: vemöörille ja maaseutujen paikkakunnan kruununvou-
2554: dille.
2555: 
2556:                            4 §.
2557:      Asianomainen kruununpalvelija maalla ja viranomai-
2558: nen kaupungissa Oiil velvollinen vähintäänkin kerran
2559:  kuukaudessa tahi, jos Kuvernööri katsoo sen ~elli­
2560: .seksi, useamminkin katsastamaan kyytilaitosta. Kat-
2561: .sastus on Jlläiväk:irjaan merkittävä sekä, jos syytä muis-
2562:  tutukseen ilmaantuu, asiassa meneteltävä sillä tavoin kuin
2563:  kyytitoimesta annetunArmollisen Asetuksen 51 ja 53 §:ssä
2564: säädetään.
2565: 
2566:                            5 §.
2567:     Kyytilaitoksessa pitää matkustavaisen nähtävänä
2568: oleman tämä asetus sekä Armollinen Asetus kyytitoimesta.
2569:     Kaupunkien kyytilaitoksissa tulee myös olla esillä
2570: kappale niitä määräyksiä, jotka asianomainen viran-
2571: omainen on kyydityks·estä ja, kyytilaitosten voimassa
2572: pitämisestä kaupungille erittäin vahvistanut.
2573: 
2574: 
2575:                            6 §.
2576:      Tämä asetus tulee noudatettavaksi 1 päivästä tam-
2577: mikuuta 1911, jol1oin 20 päivänä joulukuuta 1888 an-
2578: nettu, erinäisiä määräyksiä kyytitoimesta sisältävä ju-
2579: listus lakkaa voimassa olenlasta.
2580:   40                     N:u 2
2581: 
2582:                                            Liite IL
2583: 
2584: 
2585: 
2586: 
2587:                Ehdotus .hntolliseksi Asetnkseksi siitä,
2588:           mitä ajajain on toisiaan vastaan tnllessansa
2589:           vaarinotettava.
2590:                          1 §.
2591:     Kun ajajat kaupungissa tai maalla tulevat toisiansa
2592: vastaan, väistyköön kumpikin oikealle, niin että es-
2593: teettömästi pääsevät toistensa ohi.
2594: 
2595:                          2 §.
2596:     Jos tie on niin kaitainen, että toisen vastaantuli-
2597: joista välttämättömästi täytyy tieltä syrjäytyä, niin
2598: väistyköön jalkamies ratsumiehen edestä, ratsumies aja-
2599: van edestä, kärryt vaunuin edestä, pienemmät vaunut
2600: i.sompain edestä, tyhjät ajoneuvot ja ajoneuvot, joissa
2601: on väkeä, kuorman edestä, ja pienempi kuorma isom-
2602: man edestä. Kapean sillan päässä odottakoon se, jota
2603: ensin on merkillä tai huudolla; varotettu, kunnes toi-
2604: nen on päässyt yli. Joka kulkee tasaisella tiellä, väis-
2605: tyköön sen edestä, joka tulee alas mäkeä, ja jyrkässä
2606: mäessä pitää sen, joka ylöspäin kulkee, joko viivähtää
2607: mäen alla taikka syrjäytyä edestä. .Jos jommankum-
2608: man täytyy tien ahtauden vuoksi peräytyä tak~isin,
2609: niin peräytyköön se, jolla on lyhyin matka taikka joka
2610: muuten voi sen helpommasti tehdä. Jos ei kumman-
2611: kaan sovi peräytyä, niin pitää jommankumman purkaa
2612: kuormansa taikka ottaa ajoneuvonsa hajalleen, ja toi-
2613: nen auttakoon häntä sekä kuormaa purkaessa ja teh-
2614: dessä että ajoneuvojen hajoittamisessa ja kokoonpane-
2615: misessa.
2616:                         N:o 2                     41
2617:                            3 §.
2618:     Joka ei noudata tässä asetuksessa annettuja maa-
2619: räyksiä rangaistakoon enintään kahdenkymmenen mar-
2620: kan salmlla ja korvatkoon kaiken vahingon, joka hänen
2621: tuottamukt:H~Btaml syntyy.
2622: 
2623: 
2624:                          4 §.
2625:      Tämän asetuksen kautta kumotaan 8 p :n.ä kesä-
2626: kuuta 1858 annettu julistus, joka koskee matkustavais-
2627: ten velvollisuuMa toisi~ vastaan tullessansa väistyä
2628: tieltä.
2629: -------------                ------~--
2630: 
2631: 
2632: 
2633:  Helsingissä, K. Senaatin kirjapainossa, 1910.
2634:               1910.- V. :M.- Esit. N :o 2.
2635: 
2636: 
2637: 
2638: 
2639:                 Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 1
2640:           Keisarillisen Majesteetin Suomen Eduskunnalle kyyti-
2641:           toimesta antaman armollisen esityksen johdosta.
2642: 
2643:     Armollisen esityksen n:o 2 kyytitoimesta on Edus-
2644: kunta valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Laki- ja
2645: talousvaliokuntaan, joka myös on saanut vastaanottaa
2646: lähetekeskustelusta Eduskunnassa tehdyn pöytäkirjan,
2647: ynnä asiaa valmisteltaessa Keisarillisessa Suomen Senaa-
2648: tissa syntyneet asiakirjat.
2649: 
2650: 
2651: 
2652:   Kysymys, että kyytitoimesta voimassa oleva lainsää-
2653: däntö eli asetukset 12 päivältä marraskuuta 1883 ja 20
2654: päivältä joulukuuta 1888 ynnä julistus viimemainitulta
2655: päivältä otettaisiin tarkastettavaksi, nostettiin 1900
2656: vuoden valtiopäivillä, jolloin Suomenmaan Valtiosäädyt
2657: alamaisessa anomuksessa 1 päivältä kesäkuuta 1900 pyy-
2658: sivät että, sittenkuin oli hankittu täydellinen selvitys
2659: kaikista kyyti- ja kestikievarinpito-rasituksen yhteydessä
2660: olevista seikoista armollinen esitys annettaisiin Valtio-
2661: säädyille kyytivelvollisuuden ja kestikievarinpidon järjes-
2662: tämisestä ajanmukaisemmalla, oikeuden ja kohtuuden
2663: vaatimuksia vastaavalla tavalla, jolloin myöskin olisi
2664: otettava harkittavaksi, eikö manttaaliin pantua maata
2665: voitaisi kokonaan vapauttaa puheenalaisesta rasituk-
2666: sesta. Asiata valmistelemaan asetetun komitean laadit-
2667: tua siitä mietinnön ja ehdotuksen, joista sittemmin vaa-
2668:    2            1910. -   V. M. -   Esit. N :o 2.
2669: 
2670:  dittiin erinäisten viranomaisten lausunnot, annettiin
2671:  mainitun komitean ehdotuksen kanssa pää-asiallisesti yh-
2672:  täpitävästi tehty armollinen esitys kyydinpidon ja kyyti-
2673:  laitosten järjestämisestä ensin Valtiosäädyille 1904--1905
2674:  vuosien valtiopäivillä ja sitten, kun asia silloin oli jäänyt
2675:  lopullisesti käsittelemättä, Eduskunnalle vuoden 1907
2676:  ja vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäivillä. Molemmilla
2677:  viimeksimainituilla valtiopäivillä on Laki- ja talousvalio-
2678:  kunta antanut armollisista esityksistä mietinnön, mutta
2679:  Eduskunta ei kumpaisillakaan valtiopäivillä ole ennättä-
2680: nyt asiata loppuun käsitellä. Vuoden 1908 toisilla valtio-
2681: päivillä pantiin puheenalainen kysymys vireille eduskunta-
2682: esityksistä säädetyssä järjestyksessä ja Eduskunta päät-
2683: tikin tämän johdosta ehdotuksen kyytiasetukseksi, joka
2684: alamaisen kirjelmän ohessa 31 päivältä lokakuuta 1908
2685: jätettiin armollisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
2686:      Eduskunnalle nyt annettu armollinen esitys raken-
2687: tuu seuraaville periaatteille :
2688:      Myöntäen kohtuuttomaksi, että kaikki muut kansan-
2689: ryhmät, kuin manttaaliin pannun erioikeudettoman maan
2690: haltijat ovat kokonaan vapaita kyytirasituksesta, tahtoo
2691: armollinen esitys poistaa maasta suoritettavan kyytirasi-
2692: tuksen ja vetää tätä rasitusta kantamaan kaikki siihen
2693: kykenevät kansanluokat. Käytännöllisistä syistä pysy-
2694: tettäisiin kuitenkin paikkakunnat edelleenkin osallisina
2695: kyytilaitoksen järjestämisessä ja kustannuksissa ja valtio
2696: antaisi näiden kustannusten tasoittamiseen avustusta
2697: eräissä alempana mainittavissa tapauksissa. Kyytila-
2698: hossa olevan kruununpuiston ja muun kruununmaan
2699: tuottaman tulon puolesta ottaisi valtio kuitenkin aina
2700: osaa kyytitoimen kustannuksiin.
2701:     Kyytitoimen yleistämisestä paikkakunnan kaikille
2702: yhteiskuntaluokille kuuluvaksi velvollisuudeksi seuraisi,
2703: että osallisuus sen kustannuksiin olisi jaettava samallaisen
2704: perusteen mukaan, kuin muista paikallisista menoista on
2705: voimassa, s. o. kunnallisverotuksen alaisen tulon mukaan.
2706: Koska veroäyriä vastaava tulo saattaa vaihdella kyytilah-
2707:                     Asetus kyytitoimesta.                 3
2708: 
2709: koon kuuluvissa eri kunnissa ei varojen taksoitusta kui-
2710: tenkaan voitaisi toimittaa veroäyrin perusteella, vaan
2711: ehdotetaan että sitä tarkoitusta varten pantaisiin vero-
2712: tettavalle tulolle erityisiä, koko kyytilahossa yhtäläisiä
2713: kyytiäyrejä, yksi tulon jokaisesta sadasta markasta.
2714: Kyytiäyrejä pantaessa olisi kuitenkin otettava huomioon,
2715: että kunnallisve:rosta vapautettu tulomäärä olisi luettava
2716: pois; että muusta kuin kiinteistön omistusoikeudesta tahi
2717: vakaasta hallintaoikeudesta tahi teollisuusyrityksestä
2718: johtuva 800 markkaa vähempi tulo olisi veronvapaa;
2719: sekä että viimemainitunhiinen tulo, jos se on suurempi
2720: kuin 800 markkaa mutta pienempi kuin 2,000 markkaa,
2721: ottaisi osaa kyytirasitukseen suhteellisesti nousevan as-
2722: teikon mukaan.
2723:      Yksi nykyisen järjestelmän seurauksia on kyytitoi-
2724: mesta johtuvien kustannusten epätasaisuus niin hyvin
2725: samaan kyytilahkoon kuuluvien kuntain kesken kuin eri
2726: kyytilahkojen välillä. Tämän epäkohdan koettaa armol-
2727: linen esitys saada poistetuksi tai ainakin lievennetyksi.
2728:  Kyytirasituksesta johtuvat menot saataisiin samaan
2729:  kyytilahkoon kuuluvien kuntien kesken tasoitetuiksi sen
2730:  kautta, että nämä menot jaettaisiin kuntien kesken nii-
2731: den kyytiäyrien luvun perusteella. Eri kyytilahkojen
2732:  kustannukset tulisivat sitävastoin vastedeskin olemaan
2733:  eri suuruiset. Sen vuoksi on pidetty oikeudenmukaisena
2734:  tasauksen aikaansaamiseksi viimemainitussakin kohden
2735:  ehdottaa, että jos se määrä mihin kyytitoimen kustan-
2736:  nukset kyytilahossa kultakin kyytiäyriltä nousevat, on
2737:  suurempi kuin kyytiäyrin keskikustannus koko maassa,
2738:  suoritettaisiin valtion varoista kolme neljännestä kyyti-
2739:  lahossa puheenalaiseen tarkoitukseen meneväin kustan-
2740:  nusten ja sen summan erosta, joka sanotun keskikustan-
2741:  nuksen mukaan tulisi kyytilahon osalle; ja olisi tasauksen
2742:  perusteeksi pantava keskikustannus kyytiäyriltä Senaa-
2743:   tin määrättävä yhdeksi kyytikaudeksi kerrallaan. Mitä
2744:   tämän valtion:~ apulisän maksamisen:; lähempään järjes-
2745: . telyyn tulee, poikkeaa esillä oleva armollinen esitys asiasta
2746:   4            1910. -   V. l\:1. -   Esit. N :o 2.
2747: 
2748: aikaisemmin annettujen armollisten esitysten vastaavista
2749: säännöksistä siinä että se ehdottaa tämän apulisän suori-
2750: tettavaksi varoista, >>jotka kansaneduskunta sen tuloläh-
2751: teistä on myöntänyt valtionvaraston käytettäviksi>>.
2752: Samoista varoista suoritettaisiin myöskin se kolmannes
2753: kyytilaitosta varten tarvittavan maan lunastamisesta
2754: ja siihen tarpeellisten huoneiden rakentamisesta syntyvistä
2755: kustannuksista, jolla valtio avustaisi kyytilahkoa, jos se
2756: olisi pakotettu rakennuttamaan huoneet ja lunastamaan
2757: maan kyytilaitosta varten.
2758:     Kyytilahkona tulisi armollisen esityksen mukaan
2759: maalla edelleenkin olemaan kihlakunta, minkä ohessa
2760: kaupunki ja erinäisenä kuntana oleva kauppala muodos-
2761: taisivat eri kyytilahkon. Mikäli maaseutua koskee myön-
2762: nettäisiin tästä kuitenkin poikkeus kahdella perusteella.
2763: Ensiksikin saisivat kihlakunnan kaikki kunnat, jos ne
2764: ovat siitä yhtä mieltä, sitävarten pidettävässä yhteisessä
2765: kuntakokouksessa määrätä kyytilahkoksi muun alueen
2766: kuin kihlakunnan. Toiseksi sallittaisiin kuvernöörin sel-
2767: laiselle kunnalle, joka kulkuoloihin nähden on aivan eri
2768: asemassa kuin kihlakunta yleensä, hakemuksesta myön-
2769: tää oikeuden olla eri kyytilahkona, vaikkeivät kihlakun-
2770: nan muut kunnat olisikaan siitä yhtä mieltä.
2771:     Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys ovat
2772: tarjottavat urakalla toimitettaviksi. Jollei tarjousta hy-
2773: väksytä taikka jollei tarjousta ole ensinkään tehty, niin
2774: ei kyyditystä sittenkään saa määrätä kyyditysrasitukseen
2775: osaa ottavien luonnossa tehtäväksi, vaan tulee kyytila-
2776: hon kuntien päättää tarpeellisia toi:Ill.enpiteitä hyväksyt-
2777: tävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän muulla
2778: tavoin suorittamiseksi kyytilahon puolesta.
2779: 
2780: 
2781:    Yhtenä pääpyrintänä kyytitointa koskevan lainsää-
2782: dännön tarkastuksessa on ollut kyytilaitoksen saattami-
2783: nen mikäli mahdollista itsensä kannattavaksi. Tämän
2784: päämäärän tavottaminen on Valiokunnastakin näyttä-
2785: nyt välttämättömältä ja siihen johtavista keinoista on
2786:                    Asetus kyytitoimesta.
2787: 
2788: vaikuttavimpana ensi sijassa otettu huomioon kyyti-
2789: maksun korottaminen niin suureksi, että matkustaja.
2790: tulisi suorittamaan nykyisten hintasuhteiden perusteella
2791: lasketun täyden korvauksen käyttämästään kyydistä ja
2792: muista nauttimistaan eduista. Nykyinen kyytiraha, joka
2793: julistuksessa 20 päivältä joulukuuta 1888 on määrätty 14
2794: penniksi kilometriltä, on nimittäin riittämätön, se kun ei
2795: enään vastaa kyyditykseen käytetyn työn arvoa. Kuten
2796: kyytitointa tutkimaan asetetun komitean mietinnössä oso-
2797: tetaan on ajanjaksona 1880-1900 yli koko maan huomat-
2798: tavissa yleinen hintasuhteiden kohoaminen ja erittäinkin
2799: on hevosen ja miehen päivätyön arvo sanottuna aikana
2800: kohonnut noin 60-75 %- Pääasiallisesti tämän hintojen
2801: kohoamisen johdosta ja rinnan sen kanssa ovat kyytivel-
2802: vollisten kyyditysrasituksesta vuosittain kärsimät kus-
2803: tannukset enentyneet. Aina kyydinpitokaudesta 1888-
2804:  1890 alkaen, jolloin nämä kustannukset olivat alimmillaan
2805:  tehden silloin 260,316 markkaa 53 penniä, on havaitta-
2806:  vissa yhtämittainen nousu ja erittäinkin kustannukset
2807:  kyydinpitokaudelta 1901-1905, jotka koko maassa teki-
2808:  vät tasaluvuin 600,000 markkaa, ovat edelliseen kyydin-
2809:  pitokauteen verraten joka läänissä kasvaneet noin 40 pro-
2810:  sentilla. - Todistuksena sanotusta kyytimaksun ja hinta-
2811:  suhteiden välisestä epäsuhdasta mainittakoon myös se
2812:  seikka, ettei kyytilaitos kannata itseään edes sellaisissa
2813:  vilkasliikkeisissä paikoissa, joissa matkustajain luku
2814:  on jotenkin vastannut kyytilaitoksiin asetettujen hevos-
2815:  ten kyydityskykyä. Mainitun komitean tekemien laskel-
2816:  mien mukaan oli ajanjaksona 1896--1900 esim. Uuden-
2817:  maan läänissä Lohjan, Raaseporin ja Helsingin kihlakun-
2818:  nissa suoritettujen kyytien luku 93--95 % siitä mitä oli
2819:  laskettu kyytihevosien voivan tehdä, Turun ja Porin
2820:  läänissä Piikkiön kihlakunnassa noin 80 %, Viipurin lää-
2821:  nissä Kymin kihlakunnassa noin 70 %, Oulun läänissä
2822:   Oulun kihlakunnassa noin 87 %· Siitä huolimatta oli
2823:  kihlakunnan kuntien vuosittain ollut suoritettava kyyti-
2824:  rahan lisäksi kyytilaitosten ylläpitämiseksi:
2825:   6            1910. ~ V. M. -- Esit. N :o 2.
2826: 
2827:                              v. v. 1896-1900.   v. v. 1901-1905.
2828: Lohjan kihlakunnassa          7,188: 07 mk.     12,085: 27 mk.
2829: Raaseporin    1               4,161:84           7,304:09
2830: Helsingin                    13,951:80 »        21,432:70
2831: Piikkiön                      4,623:53           8,633:77 )
2832: Kymin                         7,317:65          10,408:-
2833: Oulun                        18,389:55          29,273:47
2834: 
2835:     Kyytimaksun suuruuden määräämiseen nähden asettuu
2836: esilläoleva armollinen esitys sille kannalle että kyytimak-
2837: sun suuruus olisi määrättävä yleisellä hallinnollisella ase-
2838: tuksella. Armollisen esityksen ohella Eduskunnan tie-
2839: doksi jätettyyn ehdotukseen asetukseksi, joka sisältäisi
2840: lisämääräyksiä asetukseen kyytitoimesta, on nimittäin
2841: otettu säännös, että kyytimaksu kaupungista ja maalla
2842: tulisi olemaan kahdeksantoista penniä kilometriltä kai-
2843: kissa muissa osissa maata, paitsi Lapin ja Kemin kihla-
2844: kunnissa Oulun läänissä, joissa se olisi kaksikymmentä
2845: penniä kilometriltä. Valiakunnasta ei tällainen asian
2846: järjestely kumminkaan ole näyttänyt tarkoituksenmu-
2847: kaiselta. Jotta paikalliset olot ja hintasuhteet voitaisiin
2848: kyllin tarkoin ottaa huomioon kyytimaksun suuruutta
2849: määrättäessä ja siten tässä kohden pyrkiä kyytilaitoksen
2850: itsekannattavaisuutta mahdollisimman lähelle, on Valio-
2851: kunnan mielestä luovuttava kerta kaikkiaan vahvista-
2852: masta kyytimaksun määrää. Paraiten arvelee Valiokunta
2853: kyytimaksunolevanasetettavissa sopusointuun eri paikka-
2854: kuntien ja eri ajankohtien vaihtelevien olosuhteiden ja
2855: hintojen kanssa sillä tavoin, että kyytimaksun suuruuden
2856: määrääminen jätetään valtion viranomaisen asiaksi ja
2857: tälle viranomaiselle suodaan tehtävää täyttäessään
2858: jonkun verran harkitsemisvapautta. Tämän johdosta on
2859: Valiokunta ehdottanut että kuvernööri kyytilaitoksia
2860: määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudestaan järjes-
2861: täessään, samalla vahvistaisi kyytimaksun suuruuden mää-
2862: rättyjen rajojen välillä, ja voitaisiin tätä seikkaa koskeva
2863: kuvernöörin päätös valitustietä saattaa Keisarillisen Suo-
2864:                     Asetus kyytitoimesta.                 7
2865: 
2866: men Senaatin tutkittavaksi. Ne rajat, joissa viranomaiset
2867: saisivat kyytimaksun suuruuden määrätä, on Va.liokunta
2868: katsonut edellä viita.tuista. syistä olevan a.setettavan ver-
2869: rattain väljiksi. Va.liokunta on sen johdosta ehdottanut
2870: että kyytimaksu olisi oleva vähintään kahdeksantoista ja
2871: enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä.
2872:     Seikka, jota Valiakunnan mielestä ei ole jätettävä
2873: tässä yhteydessä koskettelema.tta, on nykyisten kesti-
2874: kievaritaksojen useinkin perin alhaisiksi määrätyt hin-
2875: nat. Harvinaista ei ole että esim. ruoka-aterian hinnaksi
2876: on pantu vain 50-75 penniä ja monessa kestikievarissa
2877: saa matkustaja yösijan 40-80 pennillä j. n. e. Selvää on
2878: ettei kestikievaritalon pitäjä näin ollen saa riittävää kor-
2879: vausta siitä haitasta ja niistä kustannuksista, joita hä-
2880: nelle matkustajista aiheutuu. Välttämättömältä näyttää
2881: sen vuoksi korjauksen aikaansaaminen tässä kohden. Va-
2882: liokunnan mielestä olisi taksoja määrättäessä otettava
2883: huomioon, että elantotarpeiden hankkiminen ja säilyt-
2884: täminen sekä niiden myyminen matkustajille tuottaa kyy-
2885: tilaitoksen pitäjälle vaivaa ja. ajanhukkaa, jonka vuoksi
2886: olisi kohtuullista että matkustaja niistä saisi suorit-
2887: taa paikkakunnalla käypää jonkun verran korkeamman
2888: hinnan. Samaten olisi ruuasta, yösijasta ja huoneesta
2889: suoritettaviin maksuihin laskettava korvaus ruuan val-
2890: mistamiseen, vuoteiden tekemiseen ja huoneiden siistimi-
2891: seen käytetystä työstä.
2892:     Mutta kyytitoimen itsekannattava.isuuteen ei ole py-
2893: rittävä ainoastaan kyytimaksua ja kestikievarita.ksoja. ko-
2894: rottamalla vaan sen lisäksi koettamalla. kyytilaitosten
2895:  sopivalla järjestelyllä saada tämä laitos mahdollisimman
2896:  huokeaksi. Tätä tarkotusta varten on kyytilaitoksia
2897:  asetettaessa. pidettävä silmällä matkustajaliikkeen vilk-
2898:  kautta niillä teillä, joiden varrella kyytilaitokset on tar-
2899:  koitettu toimimaan. Jos liike on vähäinen ja siitä lähtevä
2900:  tulo pieni, niin tulee myöskin kyytilaitosten olla sellaisia,
2901:  joita voidaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla
2902:  pitää voimassa. Sellaisten vähempiliikenteisten tei-
2903:   8           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 2.
2904: 
2905: den varrelle, joita ei kuitenkaan voi jättää kokonaan
2906: kyytilaitoksitta, olisi niin muodoin asetettava huokealla
2907: ylläpidettäviä kyytilaitoksia, joiden tarkoituksena olisi
2908: tehdä mahdolliseksi näilläkin teillä matkustaminen, tarjoo-
2909: matta matkustavalle sen enempiä mukavuuksia. Vilkas-
2910: liikkeisempien teiden varsille asetettaviin kyytilaitoksiin
2911: nähden on sitä vastoin otettava huomioon ei ainoastaan
2912: että matkustajat pääsevät viivytyksettä kulkemaan,
2913: vaan myös että he määrätyissä kyytilaitoksissa voivat
2914: saada majaa ja ravintoa sekä muita tarpeitaan. Silti ei
2915: tietysti ole tarpeellista, että jokainen saman valtatien
2916: varrella oleva kyytilaitos voi tyydyttää aivan kaikkia
2917: äsken mainittuja vaatimuksia. Kun armollisen esityksen
2918: määräykset kyytilaitosten laadusta ja siitä, mitä tulee
2919: olla matkustajain saatavana kunkinlaisessa kyytilai-
2920: toksessa, näyttävät tekevän mahdolliseksi kyytilaitosten
2921: järjestelyn edellä esitettyjen näkökohtien mukaan, niin
2922: on Valiokunta hyväksynyt nämä määräykset.
2923:     Mutta vaikka edelläkerrottujen muutoksien kautta
2924: kyytirasituskustannukset saataisiinkin alenemaan, ei
2925: ole kuitenkaan ajateltavissa että kyytilaitokset kaikilla
2926: seuduilla tulisivat itsekannattaviksi; ja varmaa on että
2927: monin ·paikoin vaaditaan huomattavia lisämaksuja kyy-
2928: tilaitosten ja kyydityksen voimassa pitämiseksi. Kuten
2929: jo edellä viittaamalla mainittiin on kyyditysrasitus nyky-
2930: ään manttaaliin pannun erioikeudettoman maan yksinään
2931: kannettavana, mitä asiantilaa ei voi pitää oikeudenmu-
2932: kaisena. Jos kyytirasituksesta johtuvat kustannukset ja-
2933: kaantuisivat tasaisesti yli maan, niin tämä rasitus toki
2934: ei olisi mainittavan painava: se tekisi keskimäärin 33 mk.
2935: 81 p. yhtä kyytivelvollista manttaalia kohti. Hankittu
2936: selvitys on kumminkin osottanut, että rasitus jakaantuu
2937: varsin epätaisaisesti eri seutujen, vieläpä samassa kihla-
2938: kunnassakin eri kuntien kesken, ollen eräissä osissa maata
2939: varsin raskas. Jos jaetaan eri kihlakunnissa menevät
2940: vyytirasituskustannukset tasan kihlakunnan kyytivel-
2941: kollisia manttaaleja kohti, niin oli kyytikautena 1901-
2942:                      Asetus kyyt.itoimesta.             9
2943: 
2944: 1905 pienin keskimääräinen kustannusmäärä 9 mk. 20 p.
2945: (Mynämäen kihlakunnassa) ja suurin 176mk.19p. (Kemin
2946: kihlakunnassa) yhtä manttaalia kohti. Osotukseksi miten
2947: eri suuret samaan kihlakuntaan kuuluvien kuntien rasi-
2948: tukset saattavat olla, mainittakoon että kyytikautena
2949: 1901-1905 vuotuinen kustannus yhtä kyytivelvollista
2950: manttaalia kohti oli esimerkiksi
2951: 
2952: Pernajan kihlakunnassa Elimäen kunnassa Smk. 25:98
2953:                >>      Anjalan               108:29
2954:                                                  ).">
2955: 
2956: 
2957: 
2958: Salmin         »       Salmin             »   12:-
2959:                »       Korpiselän         »  144:74
2960: Kuopion        »       Tuusniemen »       »   37:79
2961:                 ))     Kuopion               116:27
2962:                                                  ))
2963: 
2964: 
2965: 
2966: Oulun           ))     Oulun maaseurakun.      5:80
2967:                                                  ))
2968: 
2969: 
2970: 
2971:   )            »       Kuusamon kunnassa » 105:42
2972: Kemin           ))     Karungin               70:31
2973:                                                  ))
2974: 
2975: 
2976: 
2977:    >           »       Kemijärven         »  383:59
2978: Lapin          »       Sodankylän         »   17:33
2979:                »       Muonionniskan >    » 456:09
2980: 
2981:     Jos verrataan puheenalaisia kustannuksia eri kunnissa
2982: niiden väkilukuun, niin oli kyytikautena 1901-1905
2983: kaikkiaan 77 kuntaa, joissa vuotuinen kyytirasitus oli
2984: alle 10 penniä henkeä kohti, ja 71 kuntaa, joissa se oli yli
2985: 40 penniä henkeä kohti, nousten eräissä Oulun läänin
2986: kunnissa yli yhden markan (Muonionniskassa aina 3 mk.)
2987: henkeä kohti. Kaupungeissa taasen, joissa kyytilaitokset
2988: tätä nykyä ovat erioikeuksia nauttimattomien kaupunki-
2989: kunnan jäsenten ylläpidettäviä, ovat kyytitoimesta ai-
2990: heutuvat kustannukset maaseudun kustannuksiin verra-
2991: ten sangen pienet ja osattavat taipumusta yhtämittaa
2992: alentumaan. Vuonna 1900 tekivät nämä kustannukset
2993: kaikissa maan kaupungeissa yhteensä ainoastaan 23,424
2994: mk. 66 p.
2995:     Eduskunnalle kyytitoimesta annettua armollista esi-
2996: tystä valmistettaessa mainitaan tulleen harkittavaksi
2997:   10           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 2.
2998: 
2999: huojennuksen aikaansaaminen kyytirasitukseen osallisille
3000: maanomistajille. Ollen yleinen asia ei kyytirasituksen
3001: enään tulisi olla ainoastaan yhden kansalaisryhmän, vaan
3002: kaikkien yhteiskuntaluokkain kannettavana. Mutta kun
3003: kyydinpidosta johtuvat kustannukset, jos, kuten oli ehdo-
3004: tettu, valtio ottaisi kyydinpidon toimekseen, todennäköi-
3005: sesti tulisivat nykyisiä melkoista suuremmiksi ja kun Suo-
3006: men rautatieverkon ja kulkuyhteyden sisävesillä kehitty-
3007: essä maantiet yhä enemmän olivat menettäneet merkityk-
3008: sensä suuren yleisen keskusliikkeen välittäjinä, näytti, lau-
3009: sutaan armollisen esityksen perusteluissa, kyydinpito ole-
3010: van pysytettävä etupäässä paikkakunnallisena asiana, erit-
3011: täinkin kun oli oletettava että se siten saataisiin käytän-
3012: nöllisimmin järjestetyksi. Tämän johdosta on armolli-
3013: sessa esityksessä ehdotettu, että kyytilaitoksista ja kyy-
3014: dityksestä johtuvien menojen suorittamiseen velvoitet-
3015: taisiin kaikki kunnallisverotuksen alainen tulo sekä valtion
3016: tulo kruununpuistoista ja muista kruununmaista kuin
3017: myös että kyytilahkojen edelleenkin tulisi pitää huolta
3018: kyytilaitosten voimassapitämisestä ja kyydityksen suo-
3019: rittamisesta sekä maksaa siitä johtuvat kustannukset.
3020:     Maassa on kuitenkin yhä enemmän päässyt vallalle
3021: se mielipide, että on liioiteltua pelko kyydinpitokustan-
3022: nusten lisääntymisestä, jos kyytilaitos otettaisiin koko-
3023: naan valtion huostaan. Valiokunnankaan mielestä ei täl-
3024: laiseen pelkoon ole riittävää aihetta. Kun kyytilaitosten
3025: voimassa pitäminen ja kyyditys suoritettaisiin urakalla,
3026: niinkuin nykyjäänkin harvoja poikkeuksia lukuunotta-
3027: matta on laita, niin tulisi siitä johtuvien kustannusten
3028: määrä riippumaan ainoastaan urakkatarjousten tekijäin
3029: keskenäisestä kilpailusta. Samaten jäisi huolenpito kyyti-
3030: laitosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä
3031: samojen viranomaisten asiaksi kuin ne nykyäänkin ovat.
3032:  Päinvastoin on Valiokunnan arvelun mukaan syytä toivoa,
3033: että kyytitoimen kustannukset vastedes saadaan tuntu-
3034:  vasti alenemaan. Kuten jo edellä on esitetty tarjoo ni-
3035:  mittäin ehdotettu kyytiasetus mahdollisuuden järjestää
3036:                    Asetus kyytitoimesta.               11
3037: 
3038: kyytilaitokset entisestään paljon huokeammiksi asetta-
3039: malla täydellisten kestikievaritalojen väliin vähemmillä
3040: kustannuksilla ylläpidettäviä kyytiasemia ja syrjäteiden
3041: varrelle vieläkin vaatimattomampia kyytipysäkkejä.
3042: Kestikievaritalojen voimassapito-kustannukset voidaan
3043: myöskin saada alenemaan tuntuvasti korottamalla nii-
3044: den taksoja. Lopuksi huomautettakoon että myöskin
3045: kyytimåksun kohottaminen kunkin seudun todellisia hinta-
3046: suhteita vastaavaksi on omansa huomattavasti edistä-
3047: mään puheenalaisten kustannusten vähenemistä.
3048:     Mitä sitten tulee siihen väitteeseen, että Suomen
3049: rautatieverkon ja kulkuyhteyden sisävesillä kehittyessä
3050: maantiet yhä enemmän olisivat menettäneet merkityk-
3051: sensä suuren yleisen keskusliikkeen välittäjänä, niin
3052: pyytää VaHokunta saada käsityksenään lausua ettei maas-
3053: samme mitä laivaliikenteen ja rautatieverkon kehitykseen
3054: tulee vielä ole päästy läheskään niin pitkälle että maantiet
3055: enään olisivat ainoastaan paikallisliikkeen välittäjiä. Ja
3056: vaikkapa maamme rautatieverkko olisikin nykyistä mo-
3057: nin verroin tiheämpi, niin sittenkin on asia meillä niin-
3058: kuin ulkomaallakin se, että vesireitit ja rautatiet yhdessä
3059: maanteitten kanssa muodostavat yleistä liikettä välittä-
3060: vät kulkuneuvot. Verrattain vähäiseksi rajoittuisi rau-
3061: tatie- ja laivaväyläverkon merkitys, ellei siihen liittyisi
3062: maanteitä. Tästä ilmenee Valiokunnan mielestä että
3063: myöskin kyytilaitos on olemassa yleisen edun vuoksi
3064: ja palvelee enemmän yleistä matkustajaliikettä kuin pai-
3065: kallisliikettä. Tämä asian laita ei tosin panisi estettä
3066: kyytitoimen järjestämiselle armollisen esityksen ehdotta-
3067: maHa tavalla jos vaan siten päästäisiin oikeudenmukaisiin
3068: tuloksiin. Niin ei kumminkaan olisi laita. Kuten edellä
3069: on osotettu on yksi kyydinpito-oloja nykyään haittaa-
3070: vista pahimmista epäkohdista tämän rasituksen suuri
3071:  epätasaisuus maan eri paikkakuntien välillä. Armolli-
3072: sessa esityksessä on tätä rasituksen epätasaisuutta koetettu
3073: lieventää siten, että valtion varoista annettaisiin avustusta
3074:   12           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 2.
3075: 
3076: raskaimmin rasitetuille kyytilahoille. Tällaisen menette-
3077: lyn kautta- saataisiin rasituksen epätasaisuus kuitenkin
3078: ainoastaan osaksi poistumaan. Usein mainitun komitean
3079: laskuihin nojautumalla voi olettaa, että, jos kyydinpito-
3080: kautena 1901-1905 armollisessa esityksessä ehdotettu
3081: kyytilaitosjärjestelmä olisi ollut voimassa, olisi rasitus
3082: yhtä kyytiäyriä, s. o. sadan markan tuloa, kohti. vaihdel-
3083: lut eri kyytilahoissa noin 9 pennistä 45 penniin. Täten
3084: saavutettu rasituksen tasoitus olisi siis hyvinkin epätäy-
3085: dellinen ja sitä vähemmin oikeuden vaatimuksia vastaava
3086: kun ei voida osottaa että toisella paikkakunnalla olisi
3087: kyytilaitoksesta enemmän hyötyä kuin toisella ja että
3088: kyytirasitus sillä perusteella voitaisiin tehdä toisille ra-
3089: sittavammaksi kuin toisille.
3090:     Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon että
3091: kyytirasituksen epätasaisuus on käytännöllisimmin pois-
3092: tettavissa sen kautta, että valtio suoranaisesti ottaa kan-
3093: taakseen tästä rasituksesta aiheutuvat kustannukset, on
3094: Valiokunta yksimielisesti yhtynyt kannattamaan sel-
3095: laista muutosta armolliseen esitykseen, että valtion olisi
3096: otettava toimekseen kyydinpidon suorittaminen ja kyyti-
3097: laitosten voimassapitäminen. Valtiolle tästä johtuvat
3098: vuotuiset menot on Valtiovarainvaliokunta 1908 vuoden
3099: ensimäisillä valtiopäivillä arvioinut korkeintaan 400,000
3100: markaksi. Mutta se todellinen lisämeno, jonka kyytilai-
3101: tosten ottaminen valtion huostaan aiheuttaisi, verrattuna
3102: armollisessa esityksessä ehdotetun järjestelmän kustan-
3103: nuksiin, ei kuitenkaan nousisi näin korkealle, koska vii-
3104: meksimainitunkin järjestelmän mukaan valtion varoista
3105: suoritettaisiin apurahoja enimmin rasitetuille kunnille
3106: ja· maksettaisiin osa kyytilaitosten rakennuskustannuk-
3107: sista. Valiokunnan mielestä ei puheenaoleva valtiovaroista
3108: suoritettava lisämeno ole niin suuri, että se voisi aiheuttaa
3109: vaikeuksia valtion tulo- ja menoarvion valmistamisessa
3110: ja siten estää saavuttamasta kauan toivotun kyytilaitos-
3111: reformin yhtä päätarkoitusta nimittäin kyytirasituksen
3112: epätasaisuuden poistamista.
3113:                    Asetus kyytitoimesta.              13
3114: 
3115:     Se periaatteellinen muutos, joka kyytilaitoksista ai-
3116: heutuvien menojen suorittamiseen nähden on olemassa
3117: Valiokunnan laatiman ehdotuksen ja armollisen esityksen
3118: välillä, on aiheuttanut, että joukko armollisessa esityk-
3119: sessä olevia, osaksi mutkallisia säännöksiä, jotka koskevat
3120: kyytilahkoja, kyytilahkoon kuuluvien kuntain yhteisiä
3121: kokouksia, kyytiäyrien asettamista, valtiovaroista suo-
3122: ritettavaa apumaksua, kyytitoimen kustannusten jako-
3123: luetteloa ja kyytitointa varten suoritettavain maksujen
3124: ylöskantoa (2, 3, 6, 12, 13, 14, 17, 20-27 §) ovat käyneet
3125: tarpeettomiksi ja siitä syystä poistetut. Tämän kautta
3126: on asetusehdotus tullut armollisessa esityksessä olevaa
3127: melkoista yksinkertaisemmaksi. Mainittu periaate on sen
3128: ohessa antanut aihetta ottaa asetusehdotukseen, sellaisena
3129: kuin Valiokunta sen on muodostanut, eräitä määräyksiä,
3130: joita ei ole armollisessa esityksessä. Niinpä sisältää 10 §
3131: nimenomai:ö~en määräyksen että kyytilaitoksista ja kyydi-
3132: tyksestä johtuvat menot suoritetaan valtiovaroista. 11
3133: §:ssä taasen säädetään millä tavoin kyytilaitoksen isän-
3134: nälle ja kyytiurakoitsijalle tulevat korvaukset ovat heille
3135: toimitettavat. Huolimatta siitä että huolenpito kyyti-
3136: toimesta siis jätettäisiin valtion a_siaksi, on Valiokunta
3137: kuitenkin ehdottanut, että kunnille säilytettäisiin oikeus
3138: edustajien kautta ottaa osaa kyytilaitosten sijoittamisesta
3139: ja kyydityksen järjestämisestä tehtäviä ehdotuksia laa-
3140: dittaessa sekä varattaisiin tilaisuus antaa lausuntonsa
3141: urakkahuutokaupoissa tehdyistä tarjouksista, koska sen
3142: kautta erikoiset paikallisolojen vaatimukset tulevat pa-
3143: remmin huomioon otetuiksi sekä urakkatarjouksen tekijäin
3144: pätevyyden ja sopivaisuuden arvostelemiseen nähden taa-
3145: sen on tarpeen henkilötuntemusta, jota ei voi edellyttää
3146: olevan kuvernöörillä, jolle valtion edustajana urakka-
3147: tarjou~ten tutkiminen ja hyväksyminen asetusehdotuk-
3148: sessa on pidätetty.
3149: 
3150:    Valiokunnan ryhtyessä seikkaperäisesti käsittelemään
3151: armollista esitystä on sen johdannon sisällys, jolla esi-
3152:   14          1910. -   V. M. -   Esit. N :o 2.
3153: 
3154: tyksen asetusehdotus alkaa, vetänyt puoleensa Valio-
3155: kunnan huomion. Tarkastaessa siinä olevaa selontekoa
3156: puheenalaisen lainsäädäntöasian aikaisemmista vaiheista
3157: huomaa nimittäin että tämä selonteko on epätäydellinen
3158: ja eräissä kohdin oikeasta asian laidasta poikkeava.
3159: Tässä suhteessa pyytää Valiokunta saada esiintuoda
3160: seuraavaa.
3161:      Eduskunnan hyväksyttäväksi annetun asetusehdo-
3162: tuksen pohjana on, niinkuin armollisen esityksen johdan-
3163: nossa huomautetaankin, se armollinen esitys kyydinpi-
3164: don ja kyytilaitosten järjestämisestä, joka annettiin Suo-
3165: menmaan Valtiosäädyille 1904-1905 vuosien valtiopäi-
3166: villä. Mutta vaikka kysymys kyytitoimen järjestämi-
3167: sestä sen jälkeen on ollut kansaneduskunnan käsiteltävänä
3168: kolmilla eri valtiopäivillä, ei tästä mainita mitään siinä
3169: armollisen esityksen osassa, jossa tehdään selkoa tämän
3170: asian vaiheista.
3171:     Se omituinen asiantila on siis olemassa että Edus-
3172: kunnalle nyt on annettu armollinen esitys samasta asiasta,
3173: josta Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä on
3174: hyväksynyt asetusehdotuksen, joka on jätetty armolli-
3175: sesti tutkittavaksi, mutta että Eduskunnalle ei öle il-
3176: moitettu, onko Eduskunnan niin muodoin tekemä esi-
3177: tys Keisarilie ja Suuriruhtinaalle alamaisesti esitelty ja,
3178: jos niin on tapahtunut, onko sanottu esitys hyväksytty
3179: vai eikö.
3180:     Sitä paitsi on armollisen esityksen johdannossa asian
3181: oikeasta laidasta poikkeavia tietoja sen armollisen esi-
3182: tyksen sisällyksestä, joka asiasta annettiin 1904--1905
3183: vuosien valtiopäiville. Eduskunnalle nyt annetun esityksen
3184: 4 sivulla mainitaan nimittäin 1904-1905 vuosien valtiopäi-
3185: ville annetun arm. esityksen kannasta kyytirasituksen ta-
3186: sottamiseen nähden maan eri kuntien kesken valtion avus-
3187: tuksella, että sanottu tasotus tapahtuisi siten, että missä
3188: se määrä, joka kyydinpitokustannusten suorittamiseksi
3189: on kyytilahon maksuvelvollisilta otettava, nousisi päälle
3190: 30 markan manttaalilta, kolmeneljännestä sen yli mene--
3191:                     Asetus kyytitoimesta.                15
3192: 
3193: västä määrästä olisi maksettava >>varoista, jotka kansan-
3194: eduskunta sen tulolähteistä on myöntänyt valtionvaraston
3195: käytettäviksi>>. Edelleen esitetään, niinikään 4 sivulla,
3196: asiasta 1904--1905 vuosien valtiopäiville jätetyn esityk-
3197: sen kanta kustannuksiin nähden kyytilaitokselle tar-
3198: peellisista huoneista, joita ei olisi saatavissa vaan täytyisi
3199: hankkia, sillä tavoin että viimeksi mainitun esityksen
3200: mukaan niin hyvin kolmasosa tästä johtuvia kustan-
3201: nuksia samaten suoritettaisiin <<varoista, jotka kansan-
3202: eduskunta sen tulolähteistä on myöntänyt valtionva-
3203: raston käytettäviksi>> ja ainoastaan loput kaksi kolmatta-
3204: osaa olisivat kyytilahon maksettavat, kuin myöskin että
3205: >>määrärahat näihin tarpeisiin merkittäisiin siihen suostun-
3206: tavarain budjettiin, joka Eduskunnalle annetaan liitettynä
3207: Armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin tar-
3208: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä>>. Ja 7
3209: sivulla toistetaan vielä että >>Valtiosäädyille 1904-1905
3210: vuosien valtiopäivillä annetussa Armollisessa esityksessä
3211: kyydinpidon ja kyytilaitosten järjestämisestä, kuten jo
3212: huomautettiin, (on) ehdotettu että, jos jonkun kyytilahon
3213: kyytitoimen kustannukset tulisivat manttaalilta olemaan
3214: kolmeakymmentä markkaa suuremmat, niin valtion olisi
3215: siitä yli menevän määrän suorittamiseen annettava
3216: apua kolme neljännestä varoista, jotka kansaneduskunta
3217: sen tulolähteistä on valtiovaraston käytettäviksi myön-
3218: tänyt>>.
3219:     Nämä tiedot eivät ole oikeat. Sillä armollinen esitys
3220: 1904-1905 vuosien valtiopäiville sisälsi ainoastaan että
3221: valtion avustuksesta kyyditysrasituksen tasoittamiseksi
3222: syntyvät kustannukset olisivat maksettavat >>yleisistä
3223: varoista>>, vähintäkään viittaamatta siihen että nämä
3224: kustannukset suoritettaisiin varoista, >>jotka kansanedus-
3225: kunta sen tulolähteistä on myöntänyt valtiovaraston käy-
3226: tettäväksi» ja vielä vähemmin että >>määrärahat näihin
3227: tarpeisiin merkittäisiin siihen suostuntavarain budjettiin,
3228: joka Eduskunnalle annetaan liitettynä Armolliseen esi-
3229:   16           1910. -- V. M. -   Esit. N :o 2.
3230: 
3231: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
3232: vakinaiset valtion tulot eivät riitä>>.
3233:     Niistä puheenalaisen lainsäädäntöasian valmistelua
3234: koskevista asiakirjoista, jotka ovat syntyneet Keisarilli-
3235: sessa Suomen Senaatissa, selviää ettei Eduskunnalle
3236: asiasta nyt annettu arm. esitys ole saanut nykyistä
3237: sanamuotoansa Senaatissa. Nämä asiakirjat osottavat
3238: ainoastaan että sittenkun Senaatti, ilmoittaen ettei
3239: Eduskunta 1908 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä ollut
3240: ennättänyt käsitellä loppuun Eduskunnalle silloin annet-
3241: tua armollista esitystä kyytitoimesta, kirjelmässä 15
3242: päivältä toukokuuta 1908 oli alistanut että Hänen Kei-
3243: sarillinen Majesteettinsa suvaitsisi uudelleen antaa kan-
3244: saneduskunnalle mainitun armollisen esityksen 1908 vuo-
3245: den toisilla valtiopäivillä, ja Hänen Keisarillinen Majes-
3246: teettinsa, alamaisessa esittelyssä 6 päivänä syyskuuta
3247: (24 päivänä elokuuta) 1909, oli käskenyt että sen kysy-
3248: myksen ratkaiseminen annettaisiinko sanottu armollinen
3249: esitys kyytitoimesta uudestaan Eduskunnalle, oli lykät-
3250: tävä siksi kuin Eduskunnan samasta asiasta eduskunta-
3251: esitystietä tekemä lakiehdotus oli lopullisesti tarkastettu,
3252: niin oli Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, alamaisesti
3253: esiteltäessä viimeksi mainittua ehdotusta 25 (12) päivänä
3254: helmikuuta 1910, selittänyt että sanottu asetusehdotus,
3255: jota Keisarillinen Senaatti 22 päivänä syyskuuta 1909
3256: antamassaan alamaisessa lausunnossa oli puoltanut
3257: hyväksyttäväksi, on jätettävä huomioon ottamatta ja
3258: samalla hyväksynyt nyt esilläolevan armollisen esityksen
3259: kyytitoimesta annettavaksi Kansaneduskunnalle, joka
3260: esitys on liitetty Suomen Suuriruhtinaanmaan V aitio-
3261: sihteerinviraston kirjelmään maan Kenraalikuvernöörilie
3262: 26 (13) päivältä helmikuuta tätä vuotta ja sittemmin
3263: lähetetty Senaatille asianmukaista toimenpidettä varten.
3264:     Se seikka että tätä asiaa on näin viivytelty ja ett'ei se
3265: vielä ole johtanut lopulliseen lainsäätämistoimenpiteeseen
3266: kuin myös että armollisen esityksen asetusehdotuksessa
3267: on pyritty toteuttamaan sellaista perustuslainvastaista
3268:                     Asetus kyytitoimosta.               17
3269: 
3270: ja erittäinkin valtiopäiväjärjestyksen 43 §:ää loukkaavaa
3271: katsantotapaa~että kyytimenojen suorittamiseen olisi oso-
3272: tettava suostuntavaroja, vaikkei ole laisinkaan yritetty
3273: todistaa etteivät vakinaiset valtiovarat riittäisi puheena
3274: olevaan tarkoitukseen, aiheutuu nähtävästi siitä alitui-
3275: sesta sekaantumisesta Suomen lainsäädäntö- ja hallinto-
3276: asioihin, jota Keisarikunnan Ministerineuvosto, varsinkin
3277: kesäkuun 2 päivästä 1908 alkaen, vastoin Suomen perus-
3278: tuslainmukaista oikeutta on harjoittanut.
3279:     Erästä toista esillä olevan arm. esityksen yhteydessä
3280: olevaa asianhaaraa, joka epäilemättä niinikään on
3281: seurauksena Ministerineuvoston puuttumisesta tähän lain-
3282: säädäntökysymykseen, ei Valiokunta myöskään ole voinut
3283: jättää koskettelematta. Suomen Suuriruhtinaanmaan
3284: asetuskokoelman vuodelta 1909 52 N:oon on otettu 6
3285: päivänä syyskuuta (24 päivänä elokuuta) sanottua vuotta
3286: päivätty armollinen käskykirje Suomenmaan kenraali-
3287: kuvernöörille, jossa Hänen Keisarillinen Majesteettinsa,
3288: joka oli kiinnittänyt huomionsa siihen seikkaan että Kan-
3289: saneduskunnalle jätettäviin lakiehdotuksiin usein sisälly-
3290: tettiin säännöksiä, jotka kuuluvat hallinnollisen lainsää-
3291: dännön piiriin, oli tahtonut saada Keisarillisen Suomen
3292: Senaatin tietoon saatetuksi, että koska Hänen Keisarillinen
3293: Majesteettinsa oli havainnut sanotunlaisia erilaatuisia
3294: säännöksiä olevan Keisarillisen Senaatin laatimassa ehdo-
3295: tuksessa armolliseksi esitykseksi kyytitoimesta, Senaatti
3296: vastaisuudessa laatiessaan ehdotuksia arm. esityksiksi
3297: Kansaneduskunnalle tarkkaan noudattaisi sääntöä, ettei
3298: mainittuihin ehdotuksiin sisällytettäisi säännöksiä, jotka
3299: kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön alaan, jonka ohessa
3300: järkähtämättömästi oli huomioonotettava, että Hänen
3301: Keisarillinen     Majesteettinsa,    sallimalla poikkeusta-
3302: tapauksissa sellaisten säännösten sisällyttämisen valtio-
3303: päiville kuuluvaan lainsäädäntöön, yhtä kaikki aina pi-
3304: dätti itselleen oikeuden pitää niitä hallinnollisina säännök-
3305: sinä, joiden muuttaminen riippui Hänen Keisarillisen
3306: Majesteettinsa yksinomaisesta vallasta.
3307:   18           1910.- V. M.- Esit. N:o 2.
3308: 
3309:         Katsoen siihen että Eduskunnalle nyt annettu arm.
3310:  esitys kyytitoimesta -lukuun ottamatta niitä muutoksia
3311:  ja lisäyksiä siihen, jotka koskevat kyytikustannusten
3312:  maksamista suostuntavaroista ja kyytihevosilla toimi-
3313:  tettavan postinkuljetuksen valvonnasta postilaitoksen puo-
3314:  lelta - on samoin kuuluva kuin se ehdotus armolliseksi
3315:  esitykseksi asiasta, jonka Keisarillinen Suomen Senaatti
3316:  edellämainitun alistuksen keralla 15 päivältä toukokuuta
3317:  1908 on jättänyt armollisesti tarkastettavaksi ja jossa
3318:  Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, kuten yllämainittu
3319:  armollinen käskykirje osottaa, on havainnut olevan
3320:  sekaisin erilaatuisia säännöksiä, ei Valiokunnalla ole
3321:  tietoa siitä, mitkä säännökset asiassa Hänen Keisarillinen
3322:  Majesteettinsa on suvainnut pitää hallinnollista laatua
3323:  olevina. Niin ollen ja kun ei Hänen Keisarillinen Ma-
3324:  jesteettinsa ole havainnut syytä erotuttaa joitakin
3325: senlaatuisia säännöksiä siitä ehdotuksesta asetukseksi
3326: kyytitoimesta, joka nyt on annettu Eduskunnan hy-
3327: väksyttäväksi, ei Valiokunta ole arvellut olevan syytä
3328: käydä asetusehdotusta tältä kannalta lähemmin tarkasta-
3329: maan. Kuitenkin katsoo Valiokunta velvollisuudekseen,
3330: sen johdosta että mainitussa armollisessa käskykirjeessä
3331: on pidätetty Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen oikeus
3332: pitää Valtiopäivilie kuuluvaan lainsäädäntöön sisältyviä
3333: säännöksiä hallinnollisina säännöksinä, joita voisi muuttaa
3334: Eduskuntaa kuulematta, esittää seuraavat oikeudelliset
3335: näkökohdat.
3336:      Hallitusmuodossa 21 päivältä elokuuta::;1772 vah-
3337: vistettiin se vanhastaan Ruotsin-Suomen julkisessa oi-
3338: keudessa voimassa ollut periaate että lakia on säädettävä
3339: hallitsijan ja kansaneduskunnan yhteistoimella. Poik-
3340: keuksena tästä oli pitkäaikaisen käytännön kautta muo-
3341: dostunut oikeus hallitsijalle kansaneduskuntaa kuule-
3342: matta julkaista säännöksiä n. s. hallinnollisista asioista.
3343: Tämä hallitsijan oikeus ei kuitenkaan ole sisältänyt sitä,
3344: että kansaneduskunta sen vuoksi olisi joutunut perus-
3345: tuslain kautta syrjäytetyksi osallisuudesta lainsäädäntöön
3346:                    Asetus kyytitoimesta.             19
3347: 
3348: sel1aisissa asioissa, joista hallitsija yksinään voi antaa
3349: määräyksiä, ja etteivät tämänlaatuiset asiat enään voisi
3350: tulla eduskunnan myötävaikutuksella lainsäädännön
3351: esineeksi. Hallinnollisen lainsäädäntöoikeuden katsottiin
3352: vanhempinakin aikoina kohdistuvan enemmän tai vä-
3353: hemmän tilapäista laatua oleviin säännöksiin, s. o. kunin-
3354: kaan katsottiin olevan oikeutetun julkaisemaan sellaisia
3355: määräyksiä noudatettaviksi siksi kunnes astui voimaan
3356: uusi laki, johon nuo määräykset oli otettava, jota vastoin
3357: yleisenä periaatteena edelleenkin pysyi, että niiden sään-
3358: nösten, joille tahdottiin antaa pysyvän lain luonne, tuli
3359: olla kuninkaan ja valtiosäätyjen hyväksymät. Tämä
3360: menettely sai erityisen ilmaisun kun säädettiin 1734 vuo-
3361: den yleinen laki, johon nimenomaan jätettiin ottamatta
3362: sellaisia määräyksiä >>joissa asianhaarat useammin vaati-
3363: vat muutoksia tehtäväksi>>, kun taasen itse laki oli oleva
3364: pysyväinen.
3365:      Seuraus edellämainitusta katsantotavasta, joka yksi-
3366: nään saattaa tyydyttävällä tavalla selittää niin hyvin
3367: tällä alalla aikaisemmin noudatetun menettelyn kuin
3368: myös 1772 vuoden hallitusmuodon säännökset, on että
3369: hallitsija voi milloin hän hyväksi näkee kansaneduskun-
3370: nan harkittavaksi ja hyväksyttäväksi jättää lakiehdo-
3371: tuksia hallinnollisen lainsäädännön alaan kuuluvista
3372: asioista. Mutta jos niin on tapahtunut, selviää edellä-
3373: mainitusta yleisestä periaatteesta myöskin, että sillä
3374: tavoin syntynyttä lakia, jonka kansaneduskunta on hy-
3375: väksynyt ja hallitsija vahvistanut ja joka niin muodoin
3376: on saanut kansaneduskunnan myötävaikutuksella synty-
3377: neen pysyvän lain luonteen, ei hallitsija yksinään voi
3378: muuttaa- periaate, joka muuten ei ole ominainen ainoas-
3379: taan Suomen oikeudelle, vaan joka yleisesti pidetään
3380: kiistämättä pätevänä.
3381:      On niinmuodoin selvää että, jos Eduskunnan puheena-
3382: olevan kyytitoimesta annetun armollisen esityksen joh-
3383: dosta hyväksymät säännökset saavat Hänen Keisa-
3384: rillisen Majesteettinsa vahvistuksen, niin ei mikään
3385:             20            1910. -   V. M. Esit. N :o 2.
3386: 
3387:          näistä säännöksistä voi tulla muutetuksi yksinomaan
3388:          Hänen Keisarillisen Majesteettinsa korkeasta tahdosta.
3389:             Kun Valiokunnan edellä huomauttamat seikat ovat
3390:          senlaatuiset että ne Valiokunnan mielestä ovat saatetta-
3391:          vat Hänen Keisarillisen Majesteettinsa tietoon, saa Valio-
3392:          kunta kunnioittaen ehdottaa:
3393: 
3394:                         että Eduskunta vastauskirjelmässään ar-
3395:                      mollisen esityksen johdosta esiintoisi Hänen
3396:                      Keisarilliselle;, M aiesteetilleen nämä seikat.
3397: 
3398:               Niistä muutoksista, jotka Valiokunta miiltinnön joh-
3399:           dannossa mainittujen lisäksi on tehnyt asetusehdotukseen,
3400:           pyytää Valiokunta esittää seuraavat huomautukset.
3401: 2 § (4 §)     Armollisessa esityksessä ehdotetaan että aika, joksi kyy-
3402:           tilaitokset maalla määrätään ja kyydinpito niissä järjeste-
3403:           tetään, asetettaisiin samaksi kuin nykyään voimassa ole-
3404:           vassa lainsäädännössä eli viideksi vuodeksi sekä että kyyti-
3405:           laitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjottaisiin ura-
3406:           kalle yhtä pitkäksi ajaksi. Niiden arm. esityksestä poik-
3407:           keavien säännösten tähden, jotka Valiokunta on päättänyt
3408:           kyytimaksun ja kestikievaritaksojen vahvistamiseen näh-
3409:           den ehdottaa, on V aliakunta arvellut lyhemmän urakka-
3410:           ajan olevan sopivamman ja siitä syystä tehnyt tähän py-
3411:           kälään sellaisen muutoksen, joka tekee hallitukselle mah-
3412:           dolliseksi harkinnan mukaan järjestää kyydinpito ja kyy-
3413:           tilaitos lyhemmäksikin ajaksi kuin esityksessä on ehdotettu.
3414:           ,Jottei järjestämistointen aiheuttamat kustannukset kuiten-
3415:           kaan uudistuisi aivan usein, on tämä aika määrätty vähin-
3416:           tään kolmeksi vuodeksi.
3417: 3 § (5 §)     Vaikka kihlalmntain merkitys erityisinä kyytilahkoina
3418:           Valiokunnan ehdotuksen mukaan tulisi häviämään, on Va-
3419:           liokunta kuitenkin katsonut sopivaksi, että edelleenkin teh-
3420:           täisiin erityiset ehdotukset kyytitoimen järjestämisestä kus-
3421:           sakin kihlalmnnassa. Ehdotus valmistettaisiin kihlakunnan
3422:           kruununvoudin ja nimismiesten sekä kihlakuntaan kuulu-
3423:                                                  •
3424:                     Asetus kyytitoimesta.               21
3425: 
3426: vien kuntain edustajien kokouksessa. Koska näitä ehdo-
3427: tuksia tehtäessä olisi pidettävä silmällä, että kyytitoimi,
3428: mikäli mahdollista, saadaan itsekannattavaksi, on Valio-
3429: kunta tähän pykälään ottanut siitä nimenomaisen mää-
3430: räyksen.
3431:     Armollisen esityksen mukaan olisi ehdotus kyytilaitos-
3432: ten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä tehtävä
3433: helmikuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona kyydinpi-
3434: tokausi loppuu. Valioktmnasta ei ehdotuksen valmistami-
3435: nen näin aikaiseen ole tarkoituksenmukaista jo siitäkin
3436: syystä ettei taksoja saataisi näin kauan edeltäpäin paikka-
3437: kunnan hintoja kyllin vastaaviksi. Sitä paitsi voisi ehdo-
3438: tuksen tekemisestä näin varhain olla seurauksena että urak-
3439: kahuutokaupatkin pidettäisiin siksi aikaiseen että monet;
3440: jotka ehkä muuten olisivat halukkaita tekemään tarjouk-
3441: sia, eivät tahtoisi sitoutua toimeen, johon vasta pitemmän
3442: ajan kuluttua saisi ryhtyä. Valiokunta on sen vuoksi ar-
3443:  vellut että jos puheenalainen ehdotus tehdään edelläsanotun
3444: vuoden syyskuussa, niin päästään jo huomattavasti lähem-
3445: mäksi urakka-ajan alkua. samalla kuin toiselta puolen vi-
3446: ranomaisille asiassa kuuluvat toimenpiteet vaikeudetta saa-
3447: daan suoritetuksi niin ajoissa että urakkahuutokaupat voi-
3448: daan pitää viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun kulues-
3449: sa, kuten 5 § :ssä on ehdotettu.
3450:     Määrättäessä kuinka monta hevosta kussakin kyytilai-
3451: toksessa on pidettävä, on armollisen esityksen mukaan huo-
3452: mioon otettava, ettei kyytihevosten luku saa olla pienempi
3453: sitä kyytien lukumäärää, joka vuorokaudessa keskimäärin
3454: on kyytilaitoksesta tehty. Jos otaksutaan, että kyytilaitok-
3455: sesta vnodessa on tehty esim. 450 kyytiä eli siis vuorokau-
3456: dessa keskimäärin 1 1/4 kyytiä, niin olisi kyytilaitoksessa~
3457:  jos hevosten luku ei saisi olla pienempi kuin kyytien luku
3458:  vuorokaudessa, määrättävä pidettäväksi kaksi hevosta.
3459:  Koska kuitenkin yhdellä hevosella erinäisissä tapauksiss:J
3460:  voidaan tehdä useampiakin kuin yksi kyyti vuorokautta
3461:  kohti ja varsinaisten kyytihevosten liiaksi rasittumisen es-
3462:   22      •
3463:                 1910. -   V. M. Esit. N :o 2.
3464: 
3465: tämiseksi sitä paitsi voidaan määrätä ylimääräisiä kyytejä
3466: kyytilaitoksesta tehtäväksi, on Valiokunta kyydity kseen
3467: varattavien työvoimain tuhlauksen välttämiseksi poistanut
3468: asetusehdotuksesta mainitun määräyksen.
3469:     Valiokunta on jo edellä mielipiteenään esittänyt että
3470: kyytimaksun suuruus olisi jätettävä kuvernöörin määrät-
3471: täväksi erittäin kutakin kyydinpitokautta varten. Sen
3472: ohessa on Valiokunnan enemmistö pitänyt tarpeellisena~
3473: jotta läänin eri paikkakuntain olot ja hintasuhteet tulisi-
3474: vat kyllin huomioon otetuiksi kyytimaksua määrättäessä~
3475: varata kuntien edustajille tilaisuus tehdä ehdotus tämän
3476: maksun määrästä. Koska yksi tekeillä olevan reformin
3477: päätarkoitus, nimittäin kyytilaitoksen saattaminen itsekan-
3478: nattavaksi, pysyisi saavuttamattomana, jos kyytimaksu
3479: määrättäisiin liian alhaiseksi, ja toiselta puolen taasen kyy-
3480: timaksun määrääminen kohtuuttoman korkeaksi saattaisi
3481: supistaa mahdollisimman vähään kyydityksen käyttämisen,
3482: joten kyytimaksuista laskettu tulo jäisi saamatta, on Valio-
3483: kunnan enemmistö myöskin ollut sitä mieltä että ne ylei-
3484: set perusteet, joita valt10n viranomaisten tässä kohden tu-
3485: lee noudattaa, ovat pantavat Eduskunnan myötävaikutuk-
3486: sella syntyneeseen asetukseen. Siihen nähden ettei edellä-
3487: mainittu ehdotus ole kuvernööriä sitova ja kun ne rajat,
3488: joissa kuvernöörin määräämisvallan kyytimaksuun nähden
3489: tulisi liikkua, ovat niin väljät kuin on laita Valiokunnan
3490: asetusehdotuksessa, ei puheenaolevien määräysten ottami-
3491: sen asetusehdotukseen myöskään voitane katsoa tosiasialli-
3492: sesti     supistavan viranomaisten harkitsemisvapautta.
3493: Näitä näkökohtia silmällä pitäen on 3 § :ään lisätty 6 mo-
3494: mentti.
3495:     Valiokunnan vähemmistö taasen on puheenalaiseen ky-
3496: symykseen nähden asettunut sille kannalle että, koska kyy-
3497: timaksun suuruus vanhastaan on määrätty hallinnollista
3498: lainsäätämistietä, niin ei tässä kohden nytkään olisi syytä
3499: tehdä edes sellaista poikkeu~ta, kuin enemmistö on ehdot-
3500: tanut. Ja kun kyytitoimen kustannukset V aHokunnan
3501:                     Asetus kyytitoimesta.               23
3502: 
3503: ehdotuksen mukaan siirtyvät valtion kannettaviksi eikä
3504: kunnilla niin muodoin ole kyytitulojen enenemisestä tai
3505: vähenemisestä varsinaista hyötyä tahi vahinkoa, niin ei
3506: vähemmistön mielestä myöskään olisi syytä hankkia 3 § :n
3507: 1 momentissa mainitun kokouksen lausuntoa kyytimaksun
3508: suuruudesta.
3509:     Kyytimaksun suuruuteen nähden ehdotettujen mää-
3510: räysten suhteen huomautettakoon vielä että ne koskevat
3511: ainoastaan yleisimmin käytetystä kyydityslajista, hevos-
3512: kyydistä, suoritettavaa maksua, jota vastoin Valiokunta,
3513: mitä vene- ja porokyydistä sekä kannosta suoritettavan
3514: maksun suuruuteen tulee, on ollut sitä mieltä, ettei ole
3515: syytä tässä asetuksessa määrätä niitä rajoja, joiden si-
3516: säpuolella maksun sellaisesta kyydityksestä pitäisi vaih-
3517: della. Kun porokyytiä käytetään eräillä muillakin seu-
3518: duin maan pohjoisosassa kuin Lapissa, on Valiokunta kat-
3519: sonut ettei 8 momentin tulisi tarkoittaa ainoastaan Lap-
3520: pia, minkä vuoksi momentin sanamuotoa on tämän mu-
3521: kaisesti muutettu.
3522:     Jotta matkustajat tulisivat maksamaan täyden kor-
3523: vauksen kestikievaritalossa nauttimistaan eduista ja taksa
3524: tätä näkökohtaa kyllin silmälläpitäen vahvistettaisiin, olisi
3525: ehdotus taksaksi niinikään tehtävä mainitussa kokouksessa.
3526: Jottei kyydinpitokautena mahdollisesti sattuva hintojen ko-
3527: hoaminen saattaisi kestikievarin pitäjää tässä kohden epä-
3528: edulliseen. asemaan, olisivat hinnat alun pitäen määrättä-
3529: vät jonkun verran käypiä hintoja korkeammiksi. Valio-
3530: kunnan ehdottamasta menettelystä olisi sitä paitsi se etu,
3531: että halulliset urakanottajat jo huutokaupassa voivat saada
3532: tietää, mihin hintaan heidän on huonetta ja muita tar-
3533: peita matkustavaisille annettava ja sen mukaan sovittaa
3534: urakka vaatimuksensa.
3535:     Koska ehdotuksen mukaan kyydityslaitoksen voimassa
3536: pitäminen kaupungissakin tulisi valtion asiaksi, on luon-
3537: nollista että kysymykset kyydinpidon järjestämisestä ja
3538: kyytilaitosten sijoittamisesta siellä on jätetty kuvernöörin
3539:               24             1910. -   V. M. Esit. N :o 2.
3540: 
3541:                 ratkaistaviksi. Kuitenkin olisi kaupungissa ja erityisenä
3542:                 kuntana olevassa kauppalassa paikallisviranomaisen teh-
3543:                 tävä ehdotus kyytitoimen järjestämisestä samaan tapaan
3544:                 kuin maaseutuun nähden on ehdotettu. Tämän johdosta
3545:                 on Valiokunta 3 § :ään lisännyt tämänsuuntaisen määräyk-
3546:                 sen ja 46 § :ään pannut säännöksen, jonka mukaan kauppa-
3547:                 lahallitus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa ryhtyy
3548:                 niihin toimiin, jotka kyytiasetuksen mukaan kaupungissa
3549:                 kuuluvat maistraatin tehtäviin.
3550:   4 § (7 §)         Nykyään voimassa olevan kyydinpitoasetuksen mu-
3551:                 kaan on kunnilla oikeus kolmenkymmenen päivän kuluessa
3552:                 siitä kokouksesta, jossa on laadittu ehdotus kyytilaitosten
3553:                 asettamisesta ja kyydinpidon järjestämisestä, kirjallisesti
3554:                 tehdä kuvernöörille ehdotusta vastaan muistutuksia ja sa-
3555:                 ma aikamäärä on otettu armollisen esityksen vastaavaan
3556:                 säännökseen. Koska käytäntö kumminkin on osottanut
3557:                 että maan pohjoisten ja varsinkin Lapin kuntien on ollut
3558:                 vaikeata, jopa toisinaan mahdotontakin, ehtiä kolmessa-
3559:                 kymmenessä päivässä saada lausuntonsa kuvernööriHe, on
3560:                 Valiokunta pitentänyt ajan, jonka kuluessa muistutukset
3561:                 on toimitettava kuvernöörille, neljäksikymmeneksi viideksi
3562:                 päiväksi ehdotuksen tekemistä varten pidetystä kokouk-
3563:                 sesta. Kun kuvernööri tuskin ryhtynee asiaa käsittele-
3564:                 mään ennenkuin aika, jossa kuntain on tehtävä muistutuk-
3565:                 sensa, on kulunut umpeen, niin on yhdenmukaisuuden täh-
3566:                 den näyttänyt sopivalta asettaa neljäksikymmeneksivii-
3567:                 deksi päiväksi myöskin se aika, jonka kuluessa kruunun-
3568:                 vontien tulee lähettää kuvernöörille mainitussa kokouk-
3569:                 sessa tehty ehdotus asiakirjoineen.
3570: 6 § (9 ja 10 §)     Armollisen esityksen mukaan tulisi sen, joka haluaa
3571:                saada kyytilaitoksen voimassa pitämisen tai kyydityksen
3572:                toimekseen, asettaa takaus urakan täyttämisestä. Valio-
3573:                 kunnan enemmistöstä on kuitenkin näyttänyt aiheetto-
3574:                malta ottaa yleiseen asetukseen määräyksiä siitä, minkä-
3575:                laista varmuutta valtion tulisi vaatia kyytitoimen hoitami-
3576:                sesta valtion ja yksityisten välillä tehtiivien urakkasopi-
3577:                      Asetus kyytitoimesta.                25
3578: 
3579: musten täyttämisestä. V aHokunta on sen vuoksi asetusehdo-
3580: tuksesta poistanut säännökset takauksesta. Näin menetei-
3581: lessään ei Valiokunta kumminkaan ole tarkoittanut että ta-
3582: kausjärjestelmä puheenalaisiin sopimuksiin nähden olisi
3583: ehdottomasti hyljättävä. Luultavaa onkin että takausta
3584: tai muuta vakuutta edeskinpäin tullaan vaatimaan kyyti-
3585: toimen ylläpitämistä tarkoittavien sopimusten täyttämi-
3586: sestä samoin kuin on laita muunkinlaisiin valtion ja yksi-
3587: tyisten välisiin urakkasopimuksiin nähden.
3588:     Arm. esityksen 10 § :n 2 momentissa kielletään muun
3589: muassa sellaista postilaitoksen palveluksessa olevaa virka-
3590: miestä, jolle postinkuljetuksen valvonta kyytihevosilla on
3591: uskottu, tekemästä tarjousta asetuksessa mainituissa urak-
3592: kahuutokaupoissa. Tämä määräys, joka kuten edellä on
3593: huomautettu esiintyy uutuutena esilläolevassa arm. esityk-
3594: sessä, johtunee siitä, että Keisarikunnassa postiviranomais-
3595:  ten taholta valvottaneen kyytihevosilla toimitettavaa pos-
3596:  tinkuljetusta. Suomessa sitä vastoin ei tämäntapaista val-
3597:  vontaa ole olemassa. Postin kuljetuksesta kestikievarikyy-
3598:  dillä meillä voimassa olevat säännökset, jotka sisältyvät 15
3599:  päivänä maaliskuuta 1881 Suomenmaalle annetun armolli-
3600:  sen postijärjestyksen 100 ja 101 § :iin sekä samana päi-
3601:  vänä postilaitokselle Suomessa annetun armollisen johto-
3602:  säännön 2 luvun 10 osastoon, edellyttävät nimittäin, että
3603:  maantiepostia aina seuraa postiljooni, jonka hallussa ja
3604:  hoidettavana posti matkalla on. Kyytilaitoksen isännän
3605:  ja kyyditsijän velvollisuutena postiin nähden on vain kai-
3606:  kessa, mikä heistä saattaa riippua, toimia niin, ettei tar-
3607:  peetonta viivytystä postin kuljettamisessa tapahdu, ja tn-
3608:  Iee kestikievarin sitä varten myöskin pitää huolta siitä:
3609:  että hevonen postille, jota odotetaan, aina on kohta saata-
3610:  vana. Ainoastaan jos postiljooni sairastuu matkalla pos-
3611:  tia kuljettaessaan niin ettei hän voi matkaa jatkaa, on kes-
3612:  tikievari velvollinen itse tahi toisen luotettavan henkilön
3613:  kautta kuljettamaan postin likimpään postitoimistoon. Kos-
3614:   lm postia, jota kuljetetaan kestikievarikyydillä, siis mainit-
3615:                  26             1910. -   V. M. Esit. N :o 2.
3616: 
3617:                  tua poikkeustapausta lukuunottamatta aina seuraa posti-
3618:                  laitoksen virkailija, ei postiviranomaisilla ole aihetta eri-
3619:                  tyisesti valvoa sanotunlaista postinkuljetusta. Tähän näh-
3620:                  den on Valiokunta esilläolevasta pykälästä poistanut edel-
3621:                  läkerrotun kieltomääräyksen samaten kuin armollisen esi-
3622:                  tyksen 50 § :ää vastaavasta 31 § :stä viittauksen puheeksi-
3623:                  tullutta valvontaa koskeviin erityisiin säännöksiin. Vaikka
3624:                  postinkuljetusta varten jo kymmenkunta vuotta yleisesti
3625: •                on käytetty postilaitoksen erittäin hankkimia urakkamie-
3626:                  hiä ja hevosia sekä postia nykyään enään ani harvoilla seu-
3627:                  duilla kuljetetaan kestikievarikyydillä ja tällaista postin-
3628:                  kulkua silmälläpitävillä säännöksillä siis on vähäinen käy-
3629:                  tännöllinen merkitys, on Valiokunta asetusehdotuksen 20
3630:                  § :ään ottanut sen armollisessa esityksessäkin olevan mää-
3631:                  räyksen, että kyytilaitoksesta on postin vientiä varten, kun
3632:                  sitä odotetaan, kyyditystä kaikin ajoin vuorokautta heti
3633:                  oleva saatavana, mikä säännös tosin kyllä sisältyy myöskin
3634:                  postijärjestyksen edellämainittuun 101 § :ään. Selvää on
3635:                  että samassa pykälässä löytyvä säännös kestikievarin vel-
3636:                  vollisuudesta postiljoonin sairastuessa pitää huoli postin
3637:                  kuljettamisesta likimpään postitoimistoon, niinikään jää
3638:                  vmmaan.
3639:       7 ja 8 §       Valiokunnan laatiman asetusehdotuksen yleiseen kan-
3640:     <11 ja 15 §) taan nähden on huutokaupoissa tehtyjen urakkatarjousten
3641:                  hyväksyminen pidätetty kuvernöörille ja kunnat saisivat
3642:                  ainoastaan antaa tarjouksista lausuntonsa, jolloin niillä on
3643:                  tilaisuus saattaa viranomaisen tietoon ne muistutukset tar-
3644:                  jouksentekijäin kunnollisuutta ja pätevyyttä vastaan, mi-
3645:                  hin saattaa olla syytä.
3646:                      Jottei kuvernööri urakoitsijoita ottaessaan voisi mieli-
3647:                  valtaisesti hyljätä alempaa tarjousta, on 8 § :n loppuun
3648:                  otettu määräys ettei korkeampaa tarjousta saa hyväksyä:
3649:                  ellei alemman tarjouksen tekijä ole sopimaton. V aliokun-
3650:                  nan vähemmistön tekemään ehdotukseen, ettei kuvernööri
3651:                  saisi hyväksyä korkeampaa tarjousta, jollei kunta ole alem-
3652:                  man tarjouksen tekijän pätevyyttä ja sopivaisuutta vas-
3653:                    Asetus kyytitoimesta.              27
3654: 
3655: taan tehnyt muistutusta, ei enemmistö ole yhtynyt pääasi-
3656: Jlisesti siitä syystä että on näyttänyt johdonmukaisemmalta
3657: jättää valtion viranomaisen ratkaistavaksi kysymys onko
3658: tarjouksen tekijä katsottava sopivaksi, koska urakananta-
3659: jana ehdotuksen mukaan on valtio.
3660:      Jos kyytilaitoksen voimassa pitämisestä taikka varsi- 9 § (16 §)
3661: naisen tai ylimääräisen kyydityksen suorittamisesta josta-
3662: kin kyytilaitoksesta tehtyä tarjousta ei oltu hyväksytty
3663: taikka jos sellaista tarjousta ei ensinkään oltu tehty, tuli
3664: arm. esityksen mukaan yhteisen kuntakokouksen päättää
3665: toimenpiteitä hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi
3666: tehtävän muulla tavoin suorittamiseksi sekä arviolta mää-
3667: rätä se rahamäärä, joka tarkoitukseen vuosittain tarvittai-
3668:  sun. Sen ohessa että Valiokunnan ehdotuksessa sanotun-
3669:  laisiin toimenpiteisiin ryhtyminen on kuvernöörin asiana,
3670:  on Valiokunta poistanut kosketelluu menoerän arvioimista
3671:  tarkoittavan säännöksen, joka kuntakokoukseen nähden ra-
3672:  hain kannon vuoksi olisi paikallaan, mutta käy tarpeetto-
3673:  maksi jos asia järjestetään Valiokunnan ehdottamalla ta-
3674:  valla.
3675:       Laatimansa asetusehdotuksen 10 § :ään on Valiokunta, 10 § (18, 19
3676:  tässä kohden poiketen armollisesta esityksestä, jonka mu- ja 20 §)
3677:   kaan kyytilaitosmenot suoritettaisiin snostuntavaroista,
3678:  ottanut säännöksen että kyytilaitoksista ja kyydityksestä
3679:   johtuvat menot suoritetaan valtiovaroista, koskei armolli-
3680:   sessa esityksessä ole yritettykään todistaa etteivät vakinai-
3681:   set valtiovarat riittäisi sanottuun tarkoitukseen. V aliokun-
3682:   nan vähemmistö on ehdottanut, että puheenalaiset yleistä
3683:   kulkuyhteyttä tavallaan koskevat menot määrättäisiinmak-
3684:   settaviksi lmlkulaitosrahastosta, mutta enemmistö on ollut
3685:   sitä mieltä, että ne olisivat suoritettavat yleisestä valtiora-
3686:   hastosta, johon se on katsonut olevan sitä enemmän syytä
3687:   kun Valtiovarainvaliokuntakin asiasta antamassaan lau-
3688:   sunnossa on asettunut viimeksi mainitulle kannalle. Pykä-
3689:   lässä on lisäksi määräyksiä siitä,miten on meneteltävä jollei
3690:   maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulkohuoneita
3691:   muuten ole saatavissa. Kun sellaisten huoneiden rakenta-
3692:             28             1910. -   V. l\l. Esit. N :o 2.
3693: 
3694:             minen saattaa vaatia melkoisia kustannuksia on näyttänyt
3695:             tarpeelliselta että hankkeen tot~mttaminen valtiovaroilla
3696:             alistetaan Senaatin päätettäväksi. Kaupungissa ja kaup-
3697:             palassa olevalle kyytilaitokselle voidaan tarvittavat huo-
3698:             neet aina hankkia muulla tavoin, minkä vuoksi niiden ra-
3699:             kentaminen valtiovaroilla ei saattane tulla kysymykseen.
3700: 13 § (30 §)     Jos valtiovaroilla kyytilaitosta varten rakennetut huo-
3701:             neet ovat vanhuudesta ja käyttämisestä, vaan ei huolimat-
3702:             tomuudesta, rappeutuneet, olisivat ne samoilla varoilla uu-
3703:             destaan rakennettavat tai korjattavat. Koska Valiokunta
3704:             on arvellut olevan aiheetonta että tämäkin kysymys alis-
3705:             tetaan Senaatin tutkittavaksi on asetusehdotuksessa an-
3706:             nettu kuvernöörille valta päättää rakennusten parantami-•
3707:             sesta tai uudestaan rakentamisesta.
3708: 14 § (31 §)     Tässä § :ssä mainittu katselmus on pidettävä jos valtion
3709:             varoilla rakennetun kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet
3710:             rappeutumaan eikä pane niitä kuntoon saatuaan käskyn tä-
3711:             män asetusehdotuksen 31 § :ssä mainitun katsastuksen toi-
3712:             mittajalta. Koska katselmus koskee valtion ja kyytilai-
3713:             toksen pitäjän oikeutta eikä kunnalla siinä ole mitään etua
3714:             valvottavana, on Valiokunnasta näyttänyt aiheettomalta
3715:             jättää toinen uskottu mies kuntakokouksen valittavaksi,
3716:             minkä vuoksi on ehdotettu että hänet valitsisi lmnnallis-
3717:             lautakunta. - Kun kyytilaitoksen isäntää jo edellämaini-
3718:             tussa lmtsastuksessa on käskettävä poistamaan huoneiden
3719:             rappio ja katselmus toimitetaan vasta jollei hän tätä käs-
3720:             kyä noudata sekä kun hänelle vielä katselmuksessakin on
3721:             annettava määräaika, jonka kuluessa korjaukset ovat teh-
3722:             tävät, niin voidaan Valiokunnan mielestä kustannukset ni-
3723:             mismiehen toimituttumusta katsehimskirjan mukaisestn
3724:             huoneiden korjaamisesta heti ulosottaa kyytilaitoksen isän-
3725:             näitä etenkin kun hän voi turvata tuomioistuimeen ha-
3726:             keakseen omaansa takaisin, jos arvelee syytä siihen olevan.
3727: 15 § (32 §)     Kuten tunnettua on useissa maalaiskestikievareissa ilma
3728:             matkustajien huoneissa kovin nmmehtunut ja mahdolli-
3729:             suutta huoneiden tuulettamiseen muulla tavoin kuin avaa-
3730:             malla ovet tai tekemällä valkean pesään ei yleensä ole. Tä-
3731:                     Asetus kyytitoimesta.               29
3732: 
3733: hän nähden on V aliakunta 15 § :ään tehnyt sellaisen lisä-
3734: yksen että kestikievareissa matkustajia varten olevien huo-
3735: neiden pitää olla varustetut ilmanvaihtolaitoksilla.
3736:      Kun kestikievaritaksain vahvistamista koskevat sään- (33 ja 34 §)
3737: nökset on V aliakunnan laatimassa asetusehdotuksessa otet-
3738: tu 3 ja 4 § :ään ja muut 33 § :ään sisältyvät määräykset sa-
3739: moin kuin koko 34 § ovat V aliakunnasta näyttäneet tar-
3740: peettomilta, niin on V aliakunta kokonaan poistanut nämä
3741: pykälät.
3742:     Jotta esilläolevan asetusehdotuksen kyyditsemistä j är- 17 § (36 §)   ..
3743: jestävät yleiset määräykset olisivat sovellutettavissa muu-
3744: hunkin kuin hevoskyytiin, on V aliakunta tätä erikoista
3745: kyytilajia osattavan sanan asemesta sellaisissa kohdissa ·
3746: käyttänyt laajempaa sanaa ,kyyditys", johon silloin sisäl-
3747: tyy myöskin veneellä ja porolla suoritettu kyyti, sekä auto-
3748: mobiilikyyti, jos sellainen jossakin paikassa otettaisiin käy-
3749: täntöön.
3750:     V aliakunnassa on pantu kysymykseen onko syytä tämän
3751: § :n 2 momentissa ehdotetulla tavalla rajoittaa kaupunki-
3752: laisten oikeutta saada kyyditystä. On nimittäin arveltu
3753: että puheenalaisen määräyksen mahdollisesti voitaisiin kat-
3754: soa estävän kyytiurakoitsijaa kaupungissa antamasta kyy-
3755: ditystä esim. huvilaansa matkustavalle kaupunkilaiselle
3756: vaikkei urakoitsijalla sinä päivänä ole sattunut olemaan
3757: ainoatakaan kyytiä tehtävänä ja hevoset ovat joutilaina.
3758: V aliakunnan mielestä on kumminkin luonnollista ettei
3759: määräystä voida tällä tavoin tulkita, vaan on urakoitsija
3760: oikeutettu, jos hän tahtoo, käyttämään hevostaan esim. sa·-
3761: notunlaiseen ansioon, mutta tällaista kyytiä ei saa lukea sii-
3762: hen kyytimäärään, joka tuosta kyytilaitoksesta sinä päi-
3763: vänä on tehtävä, ja tulee urakoitsijan niin muodoin katsoa
3764: että hänellä riittää hevosia todellisia kyydityksiä varten.
3765: Näin ollen ja kun kysymyksenalaisen määräyksen poista-
3766: minen saattaisi vaikuttaa sen että kyyditysten luku joissa-
3767: kin kaupunkilaiskestikievareissa saattaisi nousta suurem-
3768: maksi kuin kyytilaitoksen tarkoituksen kannalta on suota-
3769:                 30              1910.- V. M. Esit. N :o 2.
3770: 
3771:                  vaa, on Valiokunta l:lhdotukseensa ottanut armollisessa esi-
3772:                  tyksessä tästä seikasta olevan määräyksen.
3773:                      Kyydityksen käyttäminen yksinomaan tavarain kuljet-
3774:                  tamiseen ei sovellu siihen tarkoitukseen, jota varten asetus-
3775:                 ehdotuksen 1 § :n mukaan kyytilaitoksia pidetään voimassa.
3776:                  Esilläolevan pykälän 3 momentissa on kyydityksen anta-
3777:                  minen tällaiseen tarpeeseen nimenomaan kielletty. Saat-
3778:                  taa kuitenkin sattua että matkustajalla on mukanaan niin
3779:                  suuren tilan ottavaa matkatavaraa että se, vaikkei paina-
3780: "                kaan yli yhdellä hevosella kuljetettavan matkatavaran kor-
3781:                  keinta sallittua määrää 60 kilogrammaa, ei mahdu samoi-
3782:                  hin ajoneuvoihin, joilla matkustaja kulkee. Tässä tapauk-
3783:                . sessa ei puheenaoleva määräys estä antamasta matkust<tt-
3784:                   jalle toista hevosta tavaroitaan varten, mikä selviääkin tä-
3785:                  män pykälän 1 momentista, jonka mukaan matkustajalla
3786:                  on oikeus saada kyydillä kuljetetuiksi myöskin matkata-
3787:                  varansa.
3788:     19 § (38 §)       Kun ylimääräinen kyyditys samaten kuin varsinainen-
3789:                  kin aina on annettava urakalla toimitettavaksi, niin ei Va-
3790:                  liokunnan mielestä ole syytä armollisen esityksen tavoin·
3791:                  rajoittaa oikeutta ylimääräiseen kyytiin, vaan pitäisi mat-
3792:                  kustajalla olla oikeus saada ylimääräinen kyyti, paitsi siinä
3793:                   tapauksessa että kyyditystä pyydettäessä kyytilaitoksesta
3794:                   vuorokaudessa tehtävät varsinaiset kyydit ovat suoritetut~
3795:                   myöskin jos vakinaiset hevoset silloin ovat kyydissä. -
3796:                   Siihen nähden, että monesta kyytilaitoksesta tehdään kyy-
3797:                   tejä, jotka ovat ainoastaan muutaman kilometrin pituisia
3798:                   ja hevonen, jolla on tehty kaksi sellaista kyytiä, ei ole niin
3799:                   rasittunut, ettei sitä enään sinä vuorokautena voisi ottaa
3800:                   kyytiin, on Valiokunta muuttanut esityksen 38 § :ssä ole-
3801:                   vaa säännöstä siten, että kyyditsemiseen käytetyn hevosen
3802:                   saa ottaa kyytiin kahden tahi kelirikon aikana kolmen tun-
3803:                   nin kuluttua siitä kuin se viime kyytimatkalta palasi, jos
3804:                   hevosella sinä vuorokautena ei ole tehty kyytiä enempää
3805:                   kuin 17 § :n 1 momentissa mainitaan eli siis toisin sanoen
3806:                   jos matka, joka hevosella sinä vuorokautena on kyyditty, ei
3807:                      Asetus kyytitoimesta.               31
3808: 
3809:  ole enemmän kuin kolme kilometriä sitä matkaa pitempL
3810:   mikä kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyyti-
3811:  laitokseen, johon kyyditystä on suoritettava.
3812:        Jos matkustajalle myönnetään oikeus edeltäkäsin tilata 20 § (39 §)
3813:   itselleen kyyditys kyytilaitoksesta, niin voi siitä toisille
3814:   matkustajille aiheutua hankaluutta ja ajanhukkaa milloin
3815:  se, joka on tilannut kyydityksen, ei saavu jatkamaan mat-
3816:   kaa tai viivyttelee matkalle lähtemistä. Valiokunta on sen
3817:   vuoksi poistanut esityksen 39 § :ssä olevan määräyksen, että
3818:   kyydin tilaaja on oikeutettu ensin saamaan hevosen. Kos-
3819:   lm V aliakunta on pitänyt armollisessa esityksessä ehdotet-
3820:   tua korvausta matkan viivyttämisestä liian alhaisena ja ai-
3821:   kaa, jonka kyyditsijä olisi velvollinen matkustajaa odotta-
3822:   maan, liian pitkänä, niin on Valiokunta korottanut mai-
3823:   nitun korvauksen yhdeksi markaksi jokaisesta puolesta
3824:   tunnista ja muuttanut määräyksen odotusajasta siten, et-
3825:   tei kyyditsijän tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan
3826:   kauemmaksi kuin yhden tunnin ajaksi.
3827:        Armollisen esityksen 41 § :n mukaan olisi kyytilaitok- 22 § (41 §)
3828:   sen isäntä oikeutettu vaatimaan että kyyditsijä, joka on
3829:   tuonut matkustajan kyytilaitokseen, odottaa siellä tunnin
3830:   ajan ja tarvittaessa ottaa paluukyydin. Tällaisen oikeu-
3831: . den myöntäminen kyytilaitoksen isännälle voisi Valiokun-
3832:   nan mielestä aikaansaada aiheetonta viivytystä kyyditsi-
3833:    jälle. Mutta kun työvoimain säästämiseksi on edullista
3834:   koettaa järje~>tää yhteistoimintaa kyytilaitosten välille ja
3835:   kun käytännössä ainakin muutamilla seuduin jo nytkin pa-
3836:   lnukyytiä otetaan milloin sitä on saatavana, on Valiokunta
3837:    muuttanut kysymyksessä olevaa § :ää sillä tavoin että kyy-
3838:    ditsijä on velvollinen kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta
3839:    ottamaan paluukyydin, jos sellaista tarjotaan ennenkuin
3840:    kyyditsijä lähtee kyytilaitoksesta. Kuitenkin on hän oi-
3841:    keutettu lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan. Jos
3842:    taasen kyytilaitoksesta tehtäviksi määrätyt varsinaiset
3843:    kyydit eivät vielä ole suoritetut niin ei luonnollisesti pa-
3844:    luukyydin vieminen ole tarpeen yhtä vähän kuin matkus-
3845:             32              1910. -   V. M. Esit. N :o 2.
3846: 
3847:              tajan on tyydyttävä odottamaan kunnes toisesta kyytilai-
3848:              toksesta oleva kyyditsijä lähtee paluumatkalle, Vjlan on
3849:              hän oikeutettu, kuten 18 § :stä selviää, viipymättä saamaan
3850:              kyydity ksen.
3851:  23 § (42 §)     Armollisessa esityksessä on alin kyytimaksu ehdotettu
3852:              seitsemäksikymmeneksiviideksi penniksi. Kun näin pieni
3853:              maksu ei riittävästi korvanne sitä vaivaa ja ajanhukkaa,
3854:              mikä lyhyenkin kyydin vuoksi kyytiurakoitsijalle aiheu-
3855:              tuu hevosen hakemisesta, valjastamisesta ja riisumisesta,
3856:              niin on Valiokunta korottanut matkustajan suoritettuvan
3857:              vähimmän kyytimaksun yhdeksi markaksi.
3858: 25 § (44 §)      Kun 18 vuotta tä,ttänyt henkilö Valiokunnan mielestä
3859:              on siksi kehittynyt, että hänen on katsottava voivan niin
3860:              hyvin hoitaa hevosta kuin sattuvissa tapauksissa hankkia
3861:              tarvittavaa apua, on Valiokunta muuttanut esityksen 44
3862:              § :ssä olevaa säännöstä siten, että kyytimiehenä voidaan
3863:              käyttää henkilöä, joka on täyttänyt 18 vuotta.
3864: 26 § (45 §)      Armollisen esityksen 45 § sisältää määräyksiä siitä, mi-
3865:              ten paljon painoa yhden tai useamman hevosen vedettiiviin
3866:              erilaisiin ajoneuvoihin saa panna. Pykälän viimeisessä mo-
3867:              mentissa on Senaatille ehdotettu valta antaa mainituista
3868:              säännöksistä poikkeavia määräyksiä, jos paikkakunnalliset
3869:              olot sitä vaativat. Kun Valiokunnan mielestä Senaatilla
3870:              kuitenkaan ei tule olla oikeutta muuttaa näitä säännöksiä
3871:              sikäli, että ajoneuvoihin saisi panna enemmän painoa kuin
3872:              kyytiasetuksessa säädetään, vaan ainoastaan rajoittaa he-
3873:              vosen vedettä väksi pantavan painon määrää, on Valiokunta
3874:              tämän mukaisesti muuttanut kysymyksessä olevaa § :ää.
3875: 27 § (46 §)      Mitä kulkunopeuteen tulee, on Valiokunta siihen näh-
3876:              den että hevonen, kuljettavan tien laadun mukaan, paikoin
3877:              voi kulkea nopeammin kuin kilometrin kuudessa minuutis-
3878:              sa, mutta paikoin taas saattaa viipyä kilometrin matkalla
3879:              kauemminkin, ollut sitä mieltä, että nopeus yhdessä tunnis-
3880:              sa olisi määrättävä korkeintaan 10 kilometriksi tai, jos
3881:              kaksi täysikasvuista henkilöä kulkee yhdellä hevosella, 8
3882:              kilometriksi.
3883:                    Asetus kyytitoimesta.                 33
3884: 
3885:     Jos kyyditykseen käytettävä vene on vikanainen, on ar- 39 § (58 §)
3886: mollisen esityksen mukaan veneen kunnossapitoon velvol-
3887: lista sakotettava enintään viisikolmatta markkaa ja, jollei
3888: hän kahden päivän kuluessa käskyn saatuaan vikaa korjaa,
3889: enintään viisikymmentä markkaa. Ensiksi mainittu sak-
3890: komääräys on Valiokunnasta näyttänyt tarpeettomalta,
3891: koska siitä, jos sitä sananmukaisesti noudatettaisiin, voisi
3892: aiheutua, että veneen kunnossapitovelvollista sakotettai-
3893: siin sellaisessakin tapauksessa, jolloin hänellä ei vielä ole
3894: ollut edes tilaisuutta vian korjaamiseen ja mitään laimin-
3895: lyöntiä hänen syykseen niin muodoin oikeastaan ei pitäisi
3896: voida lukea. Samalla kuin Valiokunta sen vuoksi on pois-
3897: tanut mainitun sakkomääräyksen, on Valiokunta veneen
3898: kunnossapidon laiminlyömisen ehkäisemiseksi katsonut riit-
3899: tävän, jos kunnossapitovelvollista, joka kahden päivän ku-
3900: luessa käskyn saatuaan ei vikaa korjaa, sakotetaan enin-
3901: tään viisikolmatta markkaa ja kruununpalvelijalle ja
3902: maistraatille sen ohessa annetaan valta maksua vastaan
3903: panettaa viallinen vene kuntoon ja siitä aiheutuva kustan-
3904: nus määrätään laiminlyöneeltä suorastaan ulosotettavaksi.
3905:     V aHokunnassa on ollut keskustelunalaisena kysymys,
3906: olisiko asetusehdotuksessa määrättävä että niissä kyytilai-
3907: toksissa, joista venekyytiä tehdään, on varsinaisen kyyti-
3908: veneen epäkuntoon joutumisen varalta ama pidettävä kyy-
3909: ditystä varten useampia veneitä. Siihen nähden että niil-
3910: lä seuduin, missä venekyyti useammin tulee kysymykseen,
3911: tavallisesti on helppo saada käytettäväkseen v:,eraitakin ve-
3912: neitä ja kun kyyditystä valvovat viranomaiset saattavat
3913: tarpeen tullen tästä seikasta antaa lähempiä ohjeita, on
3914: V aHokunta pitänyt sanotunlaisen määräyksen ottamista
3915: yleiseen asetukseen aiheettomana.
3916:     Matkustaja, joka ilman syytä viivyttää korvauksen mak- 42 § (62 §)
3917: samista majasta tai ravinnosta taikka kyyti-, lautta- tai sil-
3918: tamaksun suorittamisesta ja siten tuottaa muille vahinkoa
3919: ja ajanhukkaa, on Valiokunnan mielestä rangaistava sa-
3920: moin kuin se, joka jättää mainitut maksut suorittamatta.-
3921:                                                      3
3922:                             1910.- V. M. Esit. N :o 2.
3923: 
3924:             Sitä vastoin ei valiokunta katso, että matkustaja, joka jät-
3925:             tää säädetyn merkinnän päiväkirjaan tekemättä, olisi siitä
3926:             rangaistuksen alainen, etenkin kun useimmiten on vaikea
3927:             saada selville, onko merkintä jäänyt tekemättä epähuomios-
3928:             ta vai onko matkustaja sen tahallaan laimilyönyt. Valio-
3929:             kunta on siitä syystä muuttanut esityksen 62 § :n viimeistä
3930:             momenttia siten, että matkustaja on rangaistava enintään
3931:             viidenkolmatta markan sakolla ainoastaan siinä tapaukses-
3932:             sa, että hän kieltäytyy merkintää päiväkirjaan tekemästä.
3933:              Samaan rangaistukseen on Valiokunta katsonut senmatkus-
3934:             tajan olevan tuomittavan, joka tekee päiväkirjaan aiheetto-
3935:             man merkinnän, siinä tapauksessa nimittäin, että tämä mer-
3936:             kintä ei käsitä muuta rikosta, josta seuraa korkeampi ran-
3937:             gaistus.
3938:    46 §         Kun muutamissa isommissa kaupungeissa on poliisika-
3939:             marit, joiden tehtäviin ohjesääntöjensä mukaan kuuluu,
3940:             muun muassa, kyytilaitoksen valvominen, on Valiokunta
3941:             katsonut tarpeelliseksi, että asetusehdotukseen, jonka mu-
3942:             kaan kyytilaitosten silmälläpito kaupungeissa tulisi mais-
3943:             traattien velvollisuudeksi, otetaan säännös, joka tekee mah-
3944:             dolliseksi mainitun silmälläpidon jättämisen poliisilaitok-
3945:             sen tehtäväksi, missä sellainen on olemassa. Tätä koskeva
3946:             säännös on otettu 46 § :ään.
3947:    47 §         Kun on arveltu, että automobiilin käytäntöön ottaminen
3948:             kyydityksen suorittamiseen saattaisi tulevaisuudessa tulla
3949:             kysymykseen joissakin kaupungeissa tai vilkasliikkeisillä
3950:             matkailuseuduilla olevissa kyytilaitoksissa, on Valiokunnan
3951:             enemmistö, siihen nähden että tällaista kyyditystä koske-
3952:             vat säännökset luonnollisesti ovat annettavat samassa jär-
3953:             jestyksessä kuin määräykset muunlaisesta kyydityksestä,
3954:             ottanut asetusehdotukseen 47 § :n, joka määrää automo-
3955:             biilikyytiin nähden soveltuvissa kohdin noudatettavaksi
3956:             mitä hevoskyydistä mainitussa ehdotuksessa säädetään.
3957: 48 § (67 §)     Armolliseen esitykseen sisältyvän asetusehdotuksen mu-
3958:             kaan tulisi sanottu asetus voimaan jo 1906-1910 vuoden
3959:             kyytikauden loputtua, eli 1 päivänä tammikuuta 1911.
3960:                    Asetus kyytitoimesta.               35
3961: 
3962: Tämä on kuitenkin mahdottomuus, jos armollisen esityksen
3963: määräyksiä asiasta on noudatettava. Armollisen esityksen
3964: 5 § :n mukaan olisi nimittäin siinä tapauksessa ehdotus
3965: kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämises-
3966: tä esityksen vaatimalla tavalla ollut tehtävä jo helmikuussa
3967: 1909 eli toisin sanoin kauan ennenkuin tämä esitys oli an-
3968: nettu Eduskunnalle. Tämän lisäksi tulee että 6 § :n mu-
3969: kaan kyytitoimesta nykyään voimassa olevaa armollista
3970: asetusta 12 päivältä marraskuuta 1883 asianomaisten kruu-
3971: nunvontien on ollut velvollisuus t~hdä ehdotus kyytilaitos-
3972: ten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä 1911-
3973: 1915 vuosien kyytikaudeksi niinikään helmikuun kuluessa
3974: 1909, jolloin asiasta tätä nykyä voimassa olevat säännökset
3975: luonnollisesti ovat olleet noudatettavina. Valiokunta on
3976: näistä syistä sillä tavoin muuttanut armollisen esityksen 67
3977: § :ää että asetus tulisi voimaan tammikuun 1 päivänä 1916.
3978:     Kyytitoimen suorittamista varten on eräillä kyytilah-       49 §
3979: koilla Valiokunnan tieten hankittuna pienempiä rahastoja
3980: ja muutakin omaisuutta. Kun kyytilahkot kyytilaitoksen
3981: voimaan astuessa tulisivat häviämään, on tarpeellista mää-
3982: rätä tämän omaisuuden vastaisesta hallinnasta. Valiokun-
3983: nasta on näyttänyt kohtuulliselta, että tämä omaisuus mää-
3984: rätään siirrettäväksi kyytilahkoon kuuluville kunnille nii-
3985: den kyytivelvollisten manttaalien mukaan. Tämän sisäl-
3986:  töinen säännös on otettu 49 § :ään.
3987:      Koska Valiokunta jo asetusehdotuksen 10 § :ään on ot- 50 § (68 §)
3988:  tanut määräyksen siitä, että kyytilaitoksista ja kyydityk-
3989:  sestä johtuvat menot suoritetaan valtiovaroista, josta seu-
3990:  raa, että niin hyvin erioikeudeton manttaaliin pantu maa
3991:  kuin kaupunkikunnan kyytivelvolliset jäsenet tulevat va-
3992:  pautetuiksi kyyditysrasituksesta, ja esityksen 68 § :ssä oleva
3993:  säännös maasta suoritettavan kyyditysrasituksen poistami-
3994:  sesta V aliakunnan nähden siis on tarpeeton, on V aliakunta
3995:  sen mainitusta § :stä poistanut.
3996:      Muut annollisen esityksen asetusehdotukseen tehdyt
3997:  muutokset ovat sitä, pääasiallisesti muodollista laatua,
3998:   36             1910. -   V. M. Esit. N :o 2.
3999: 
4000:  etteivät ne Valiokunnan mielestä kaipaa erityistä peruste-
4001:  lemista.
4002:     Lopuksi tulee Valiokunnan mainita, että valiokunnassa
4003: on herätetty kysymys siitä, eikö siihen nähden, mitä kyy-
4004:  dityksestä on sanottu Yhdistys- ja Vakuuskirjan 3 § :ssä
4005: ynnä sen vahvistuksessa, niin myös Ritariston ja Aatelin
4006: sekä Papiston erioikeuksissa, joihin Valiokunnan asetuseh-
4007:  dotus sisältäisi muutoksen, tämä ehdotus kun tulisi tuotta-
4008: maan huojennuksen kyytirasituksesta niille, jotka sanottu-
4009:  jen perustuslakien mukaan tähän asti ovat saaneet kyyti-
4010: rasituksen kantaa, olisi pyydettävä Perustuslakivaliokun-
4011: nan lausuntoa. Koska Valiokunnan asetusehdotus ei tar-
4012: koita kyytirasituksen siirtämistä kansanluokille, jotka pe-
4013: rustuslakien mukaan ovat olleet siitä tähän asti vapautetut,
4014: ei Valiokunnan enemmistö kuitenkaan ole katsonut mainit-
4015: tua perustuslakien muutosta nyt olevan kyseessä ja on enem-
4016: mistö sen tähden antanut puheena olevan kysymyksen
4017: raueta.
4018:     V aliakunta on asiasta, mikäli se koskee valtiovarastolle
4019: kyytilaitosten voimassa pitämisestä ja kyydinpidon suorit-
4020: tamisesta johtuvaa vuosimenoa ynnä kysymystä, mistä
4021: rahastosta tämä meno soveliaimmin määrättäisiin suoritet-
4022: tavaksi, hankkinut Valtiovarainvaliokunnan lausunnon,
4023: joka on liitetty tähän mietintöön.
4024:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
4025: nioittaen ehdottaa :
4026: 
4027:                että Eduskunta tahtoisi alamaisessa vastaus-
4028:            kirjelmässään ilmoittaa että Eduskunta on hy-
4029:            väksynyt armollisen esityksen ehdotuksen ase-
4030:            tukseksi kyytitoimesta erinäisillä tarpeellisiksi
4031:            havaituilla muutoksilla, joiden johdosta asetus-
4032:            ehdotus tulisi näin kuuluvaksi:
4033:                     Asetus kyytitoimesta.                37
4034: 
4035: 
4036: 
4037: 
4038:                       Kyytiasetus.
4039:                            1 Luku.
4040: 
4041:        Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja
4042:                  voimassa pitämisestä.
4043:                              1 §.
4044:    Matkustajain ja postin kuljetusta varten Suomessa
4045: pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kesti-
4046: kievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
4047:    Sen mukaan kuin alempana tässä asetuksessa tarkem-
4048: min säädetään tulee matkustajain määrätystä maksusta
4049: saada:
4050:    kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti
4051: sekä majaa ja ravintoa;
4052:    kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti; sekä
4053:    kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
4054:               (Esityksen 2 ja 3 § poistetaan.)
4055: 
4056:                         2 §. (4 §.)
4057:     Kyytilaitokset (poist.) määrätään ja kyydinpito niissä
4058: järjestetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
4059:     Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo-
4060: taan urakalle samaksi ajaksi.
4061: 
4062:                       3 §. (5 §.)
4063:    Syyskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
4064: kyydinpitokausi päättyy, pitää (poist.) kruununvoudin
4065: yhdessä jokaisen kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kun-
4066: nan osan valitseman edustajan ja asianomaisten kruunun-
4067: nimismiesten kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka
4068:   38           1910. -   V. 1\f. -   Esit. N :o 2.
4069: 
4070: kuvernööri määrää ja jotka viimeistään kuukautta ennert
4071: kokouksen pitämistä ovat kullekin kunnalle todistettavasti
4072: ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilaitosten sijoitta-
4073: misesta ja kyydityksen järjestämisestä.
4074:     Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaarin-
4075: otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan it-
4076: sekannattavaksi. ( poist.) Ehdotukseen on merkittävä:
4077:     1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
4078:     2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten luku
4079: (poist.) ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä likimääräises-
4080: tä matkasta ynnä niistä kylistä tai yksinäisistä taloista,
4081: joihin kyytilaitoksia, mikäli mahdollista, on sijoitet-
4082: tava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen matka ole
4083: pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, elleivät eri-
4084: tyiset asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan;
4085:     3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden luku (poist.), joita
4086: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
4087:     4) niiden varsinaisten kyytien luku (poist.), mitkä vuo-
4088: rokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä
4089: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä;
4090: ja on (poist.) kyytien luvun (poist.) perusteeksi pantava
4091: se kyytimäärä, joka kolmena edellisenä vuotena on keski-
4092: määrin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan vii-
4093: delläkolmatta prosentilla, (poist.) elleivät paikkakunnan
4094: liikenneolot rakennetun rautatien vuoksi tai muista syistä
4095: anna aihetta poiketa tästä perusteesta;
4096:     5) niiden ylimääräisten kyytien luku (poist.), mitkä tar-
4097: peen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa tehtä-
4098: vät, sekä minkä ajan kuluessa matkustaja on oikeutettu
4099: saamaan sellaisen kyydin; (poist.) älköönkä tätä aikaa mää-
4100: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyy-
4101: tihevosta on pyydetty;
4102:     6) hevoskyytimaksun suuruus, vähintään kahdeksan-
4103: toista ja enintään kolmekymmentä penniä kilometriltä;
4104:     7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, sekä
4105: vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä kyy-
4106: timaksun suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitoksessa;
4107:                     Asetus kyyt.itoimesta.               39
4108: 
4109:     8) (poist.) ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro-
4110: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka
4111: monta kyytiä ja kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata-
4112: vana ja mitä sellaisesta kyydityksestä on maksettava;
4113:     9) mihin hintaan majaa ja wuita 15 §:ssä mainittuja
4114: tarpeita kestikievarissa on matkustajalle annettava; sekä
4115:     10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
4116:     Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
4117: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien luku (poist.) on eri
4118: vuodenaikoina melkoisesti vaihdellut, on ehdotus sen mu-
4119: kaan sovitettava.
4120:     Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo
4121: ei estä ehdotuksen tekemistä.
4122:     Se, joka haluaa jäljennöksen ehdotuksesta, saakoon sen
4123: kruununvoudilta lunastusta vastaan neljäntoista päivän
4124: kuluessa.
4125:     Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
4126: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin
4127: edellä olevia määräyksiä.
4128: 
4129:                 (Esityksen 6 § poistetaan.)
4130: 
4131:                          4§.   (7§.)
4132:    Neljänkymmenen'uiiden päivän kuluessa 3 § :ssä maini-
4133: tun kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
4134: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös-
4135: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdo-
4136: tusta vastaan muistutuksia. (Poist.)
4137:     Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa rajakyy-
4138: deistä asianomaisten kuvernöörien kanssa tutkii kuvernööri
4139: (poist.) yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoittami-
4140: sesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytimaksun suuruu-
4141:                                                        •
4142: desta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset kesti-
4143: kievaritalojen taJ.:soiksi ja antaa asiassa päätöksensä, josta
4144: viipymättä on (poist.) kullekin kunnalle toimitettava tieto,
4145: mikäli (poist.) päätös koskee kyytitoimen järjestämistä
4146: siinä kunnassa.
4147:   40            1910. -   V. M. -      Esit. N :o 2.
4148: 
4149:                            5 §. 8 §.)
4150:     Sittenkun kuvernöörin päätös (poist.) on saanut lain
4151: voiman taikka, jos valitus siitä on tehty, (poist.) Senaatti
4152: on asian ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen
4153: ja kyyditys kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun ku-
4154: luessa sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava, huu-
4155: tokaupalla maalaiskunnassa kruununnimismiehen ja kau-
4156: pungissa maistraatin toimesta urakalle tarjottava.
4157: 
4158:                       6 §.       (9 ja 10 §.)
4159:     Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen
4160: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy-
4161: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
4162:     Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydelli-
4163: nen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoitsija
4164: on tämän asetuksen määräyksien alainen, sekä että jos
4165: urakkakauden loppuessa joko valitusten tekemisen vuoksi
4166: tai muusta syystä ei ole ehditty lopullisesti järjestää kyyti-
4167: laitoksen voimassa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi
4168: kyytikaudeksi (poist.), urakoitsija on velvollinen edelleen
4169: ylläpitämään kyytilaitosta ja kyyditystä, (poist.) enintään
4170: kuusi kuukautta urakka-ajan päätyttyä (poist.).
4171:     Kruununpalvelija (poist.) älköön tehkö tarjousta.
4172: (Poist.)
4173:                           7 §.    (11 §.)
4174:    Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokaupan
4175: toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouksista
4176: määrä-ajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä varten
4177: neljäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen asian-
4178: omaiselle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäljennös
4179: huutokaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon kaikki siinä
4180: tehdyt tarjoukset M•at otettavat.
4181: 
4182:            (Esityksen 12, 13 ja 14 § poistetaan.)
4183:                     Asetus kyytitoimesta.                41
4184: 
4185:                          8 §. (15 §.}
4186:     Lausunnon antamista varten määrätyn ajan umpeen ku-
4187: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja maalla huuto-
4188: kaupassa pidetyn pöytälcirjan ja kunnalta saapuneen lau-
4189: sunnon ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka tu-
4190: lee laatia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tar-
4191: jouksista ja lähettää asiakirjat ynnä oma lausuntonsa ku-
4192: vernöörille. Kaupungissa lähettäköön maistraatti huuto-
4193: kauppapöytäkirjan sekä kaupunkikunnan lausunnon ja
4194: oman lausuntonsa suorastaan kuvernöörille. Tutkittuansa
4195: urakkatarjoulcset, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoita-
4196: jat ja kyytiurakoitsijat sen mukaan kuin urakkatarjouksia
4197: 'Voidaan hyväksyä, ollen tässä kumminkin huomioon otet-
4198: tava, ettei korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, ellei alem-
4199: man tarjouksen tekijä ole sopimaton.
4200: 
4201:                         9 §. (16 §.)
4202: 
4203:     Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
4204: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
4205: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä
4206: tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään
4207: tehty, tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin
4208: hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän
4209: muulla tavoin suorittamiseksi. (Poist.)
4210: 
4211:                 (Esityksen 17 § poistetaan.}
4212: 
4213:                    10 §. (18, 19 ja 20 §.)
4214:     Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suo-
4215: ritetaan valtiovaroista.
4216:     Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
4217: huoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, hankit-
4218: tuansa lcustannusarvion ja muun asian ratkaisemista varten
4219: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
4220: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennetta~'at.
4221:   42            1910. -   V. :L\1. -    Esit. N :o 2.
4222: 
4223:   Maanomistaja tai -haltija 0lkoon velvollinen anta-
4224: maan siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän
4225: omaisuuden pakkoluovutuksesta on säädetty.
4226:        (Esityksen 21, 22, 23, 24, 25, 26 ja 27 § poist.)
4227:                       11 §. (28 §.)
4228:    Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tulevat
4229: korvaukset on maalla kruununvoudin sekä lcaupungissa
4230: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
4231:                          12 §. (29 §.)
4232:     Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
4233:  (poist.) teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kus-
4234: tannuksellaan toimeen panna ja voimassa pitää kyytilai-
4235: toksen, jos kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuan-
4236: sa siihen suostuu. (Poist.)
4237: 
4238: 
4239:                              II luku.
4240: 
4241: Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkustajain
4242:              oikeuksista ja velvollisuuksista.
4243:                        13 §. (30 §.)
4244:     Kyytilaitosta varten 10 §:n mukaan rakennetut huo-
4245: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen
4246: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan
4247: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi-
4248: sestä, vaan ei kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta,
4249: ovat joutuneet rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta ole
4250: huoneita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon ni-
4251: mismies siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten paranta-
4252: misesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä.
4253:                       14 §. (31 §.)
4254:    Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu-
4255: maan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee nimis-
4256: miehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunnallis-
4257: lautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä. toisen,
4258:                     Asetus kyytitoimesta.              43
4259: 
4260: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä.
4261: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse
4262: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari sove-
4263: liaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen puo-
4264: lestaan.
4265:     Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar-
4266: peelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee nim~­
4267: miehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslautakunnan
4268: määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota, hänen
4269: (poist.) kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan kor-
4270: jauttaa huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman
4271: oikeudenkäyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat. (Poist.)
4272:     Kyytilaitoksen isännällä (poist.) on oikeus tuomiois-
4273: tuimessa hakea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen
4274: olevan.
4275:                         15 §. (32 §.)
4276:     Kestikievarissa pitää matkustajain tarpeeksi aina olla
4277: varalla siistit ja lämpimät sekä ilmanvaihtolaitoksilla va-
4278: rustetut huoneet, sänkyjä makuuvaatteineen, liinavaatteita
4279: ja pöytäkaluja ynnä muita tarvittavia talouskaluja, ruoka-
4280: aineita, kynttilöitä ja polttopuita, kauroja tai ohria, hei-
4281: niä ja olkia sekä talli ja liiteri. Taksa matkustajain suo-
4282: r-itettav~ta hinno~ta on pidettävä vierashuoneessa julki-
4283: pantuna.
4284:                  (Esityksen 33 ja 34 § poist.)
4285: 
4286:                        16 §. (35 §.)
4287:     Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten
4288: olla tarvittava määrä kelvollisia linjaalirattaita, tyynyjä
4289: ja jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita
4290: ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kelvollisia veneitä.
4291:                        17 §. (36 §.)
4292:     Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytimaksusta saada
4293: kyytilaitoksesta kyyditys itsellensä ja matkatavaroitansa
4294: 'varten kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyytilai-
4295: tokseen, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulku-
4296:   44           1910. -   V. 1\'1. -   I-<Jsit. N :o 2.
4297: 
4298: kuntoinen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän
4299: kuin kolme kilometriä sitä pitempi, mikä· ensinmainitusta
4300: kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitok-
4301: seen, johon kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaa-
4302: tii, on kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen
4303: kilometrin matkan seuraavan kyytilaitoksen sivu, kuiten-
4304: kaan ei yhteensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
4305:     Kaupunkilainen ei (poist.) ole oikeutettu saamaan kyy-
4306: ditystä kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla
4307: olevaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
4308:     Yksinomaan tavarain (poist.) kuljettamiseen älköön
4309: kyyditystä annettako; älköön myöskään juopuneella hen-
4310: kilöllä olko oikeutta sitä saada.
4311:     Jos matkustaja lähtee matkalle muualta kuin kyy-
4312: tilaitoksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi kuin
4313: välimatka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne mat-
4314: kustaja kyyditään, lasketaan kyytimaksu kyytilaitoksesta,
4315: mutta vastaisessa tapauksessa noutopaikasta saakka.
4316:                     18 §. (37 §.)
4317:    Varsinainen kyyti on matkustajalle viipymättä an-
4318: nettava.
4319:    Ylimääräisen kyydin on matkustaja oikeutettu saamaan
4320: kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
4321:    Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytimaksu
4322: kuin varsinaisesta.
4323:                       19 §. (38 §.)
4324:     Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau-
4325: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suorite-
4326: tut tai vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkustajalla
4327: oikeus 18 § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan ku-
4328: luttua saada ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyytilai-
4329: toksesta teldäväksi ·määrätty ja vielä sinä vuorokautena on
4330: tekemättä.
4331:     Matkustaja saakoon myös uudestaan kyytiin ottaa
4332: kyyditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kahden tai
4333:                       Asetus kyytitoimesta.                 45
4334: 
4335:  kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä kuin se vii-
4336:  me kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuorokautena
4337:  jo ole tehty kyytiä enernpää kuin 17 § :n 1 momentissa mai-
4338:  nitaan.
4339:                          20 §.   (39 §.)
4340:        Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen (poist.) ja vii-
4341:   pymättä matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada kyydi-
4342:   tys. Kuitenkin on postin vientiä varten, kun sitä odote-
4343:   taan, kyyditystä kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saa-
4344:   tavana.
4345:        Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai matkalla vii-
4346: - vyttää kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta jokai-
4347:   sesta puolesta tunnista yhden markan. K.yyditsijän ei tar-
4348:   ,vitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin yhden
4349:   tunnin ajan.
4350:                         21 §. (40 §.)
4351:      Jos matkustaja palaa takaisin samaan paikkaan,
4352:  josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyyti-
4353:  laitoksesta saamaansa kyyditystä myöspaluumatkalla. Kyy-
4354:  ditsijä on silloin velvollinen odottamaan matkustajaa
4355:  kaksi tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen
4356:  jälkeen viidenkymmenen pennin (poist.) maksusta jokai-
4357:  selta puolelta tunnilta.
4358: 
4359:                        22 §. (41 §.)
4360:      Tuotuaan matkustajan kyytilaitokseen, on kyydit-
4361:  sijä tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta
4362:  velvollinen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeu-
4363:  tettu lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan.
4364: 
4365:                       23 §. (42 §.)
4366:     Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
4367:  taksan mukaan, josta kyyditys otetaan. 21 § :ssä maini-
4368:  tusta paluukyydistä maksetaan sama kyytimaksu kuin me-
4369:  nokyydistä.
4370:   46           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 2.
4371: 
4372:     Matkustaja suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti-
4373: maksua, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä
4374: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on maksetta-
4375: va, sekä menomatkalta että lcyyditsijän paluumatkalta.
4376:     Matkustaja on velvollinen suorittamaan kyytimak-
4377: sua yhden markan, vaikka se kuljetulta matkalta ei nousisi-
4378: kaan siihiln määrään.                            .
4379:     Kyytimaksua ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
4380: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta kyyditystä älköön mat-
4381: kustajalle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti-
4382: malcsun suorittanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä
4383: ja mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
4384: 
4385:                       24 §. (43 §.)
4386:     Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
4387: matkustajaa määrättyyn paikkaan, (poist.) on lähinnä
4388: asuva hevosen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista
4389: apua matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustajalta
4390: siitä kaksinkertaisen kyytimaksun. Mitään maksua en-
4391: sin kuljetusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa
4392: suorittaa.
4393:     Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikään
4394: lähimmän lwvosenomistajan antaa tarpeellista apua koh-
4395: tuullista korvausta vastaan.
4396: 
4397:                        25 §. (44 §.)
4398:     K yyditsijäksi älköön kahdeksaatoista vuotta nuorem-
4399: paa henkilöä käytettäkö, ellei matkustaja siihen suostu.
4400: Kyytilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään
4401: juopuneena panna kyyditsemään. Jos matkustaja, joka
4402: kulkee omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tai käyttää
4403: omaa ajomiestä, älköön sitä kiellettäkö.
4404:    Ellei matkustajan ajoneuvoilla kyyditystä suoritet-
4405: taessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön mat-
4406: kustajan tahtoa vastaan hevosten mukana olko useampia
4407: kuin yksi kyyditsijä.
4408:                    Asetus kyytitoimesta.             47
4409: 
4410:                      26 §.    (45 §.)
4411:     Matkustajain ja matkatavarain kuljetuksessa on nou-
4412: datettava seuraavia määräyksiä:
4413:     Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä hevo-
4414: sella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, johon
4415: painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä useampaa
4416: hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön katsotaan
4417: tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman sekä
4418: puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogramman
4419: painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikasvuista henkilöä,
4420: noudattaen 27 § :n 1 momentissa mainittua vähempää kul-
4421: kunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen kilogram-
4422: maa matkatavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
4423:     Jos matkustaja käyttää omia nelipyöräisiä avonai-
4424: sia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä he-
4425: vosella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja
4426: täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan
4427: yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten
4428: älköön matkustaja, kun kuljetettava paino ei ole suurempi
4429: kuin edellisessä momentissa on määrätty, olko velvollinen
4430: käyttämään useampia kuin kahta hevosta; mutta ras-
4431: kaampain puolikatteisten, niin myös täysikatteisten vau-
4432: nujen eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja matkusta-
4433: jain luvun tai matkatavarain painon vuoksi on tarpeen,
4434: valjastH.a kolme tahi neljä hevosta.
4435:     Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
4436: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia
4437: lapsia ei oteta lukuun.
4438:    ·Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilölu-
4439: kuun luetaan matkustajan mukana oleva ajomies, mutta
4440: ei kyyditsijää.
4441:     Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
4442:  säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paik-
4443:  kakunnalliset olot sitä vaativat.
4444:    48           1910. -   V. l\1. -   Esit. N :o 2.
4445: 
4446:                        27 §. (46 §.)
4447:     Matkustajalla älköön olko oikeutta kyydillä kulkea
4448: nopeammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän
4449: lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan.
4450: Jos, paitsi kyytimiestä, kaksi täysikasvuista henkilöä kul-
4451: kee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi
4452: kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön
4453: nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuutto-
4454: masti vaivata.
4455:     Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäki-
4456: nen tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä
4457: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on
4458: sanottu, taikka että matkustajan tulee yhdessä tai useam-
4459: massa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tun-
4460: tia tai pitemmänkin (poist.) ajan.
4461: 
4462:                         28 §. (47 §.)
4463:      Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten vi-
4464:  kaantunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin matkus-
4465:  taja kyytilaitoksesta lähtee, matkustajan ja hevosen omis-
4466:  tajan tai, jos omistaja ei ole saapuvilla, kyyditsijän läsnä
4467:  ollessa kahden paikalle kutsutun uskotun miehen kat-
4468:  sastettava ja vahinko arvattava. Jos silloin havaitaan
4469: matkustajan olleen vahinkoon syypaan, maksakoo11
4470: hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pankoon siitä
4471: otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyytihevonen
4472: annetaan.
4473:      Matkustaja, joka on syypää kyyditsijän ajoneuvo-
4474: jen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta mat-
4475: kaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahingon
4476: korvannut tai tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
4477:      Jos matkustajan ajoneuvot kyyditsijän syystä tur-
4478: meltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausun-
4479: non mukaan.
4480:     Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä
4481: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
4482:                     Asetus kyytitoimcsta.                49
4483: 
4484:                       29 §.    (48 §.)
4485:     Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon
4486: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkusta-
4487: jalle tuottaa. Samoin va8tatkoon kyytilaitolcsen isäntä
4488: kaikesta mitä matkustaja hänen taiteensa antaa. Jos
4489: siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen talon-
4490: väkensä syystä, korvatkoon hän vahingon.
4491: 
4492:                       30 §.    (49 §.)
4493:     Jos kyytilaitoksen isäntä tai lcyytiurakoitsija (poist.)
4494: jättää tehtävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja sen vuoksi
4495: tai muusta syystä toimestaan joko toistaiseksi tai kokonaan
4496: erotetaan, (poist.) on maalla lcruununnimismiehen sekä·
4497: kaupungissa maistraatin pidettävä huolta siitä, että kyyti-
4498: laitoksenpito ja kyyditys tulee keskeymättä suoritetuksi.
4499: Tästä kruunulle ailzeutuvat lisäkustannukset ovat ulosotet-
4500: ta,vat urakoitsijalta.
4501: 
4502: 
4503:                            111 luku.
4504: 
4505:               Kyytilaitosten silmälläpidosta.
4506:                        31 §.   (50 §.)
4507:    Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau-
4508: pungissa maistJ'aatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia ja
4509: kyyditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaavalla
4510: tavalla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on aika
4511: aJom kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia. (Poist.)
4512: 
4513:                        32 §.   (51 §.)
4514:    Jos 31 § :ssä mainitussa katsastuksessa tai muutoin ha-
4515: vaitaan muistutuksen syytä kyytilaitoksen isäntää tai muu-
4516: ta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä ilmoitettava ku~
4517: vernöörille, joka (poist.) antakoon syylliselle (poist.) varo-
4518: tuksen 1naalla asianomaisen kruununvoudin ja kaupungissa
4519: maistTaatin kautta, tahi jos virhe on pahemmanlaatuinen
4520:                                                      4
4521:   50           1910. -   V. M. -- Esit. N :o 2.
4522: 
4523: taikka (poist.) syyllinen ei ole ottanut varotuksesta ojen-
4524: tuaksensa, (poist.) jättäköön asian oikeuden käsiteltäväksi
4525: (poist.). Sitä paitsi olkoon kuvernöörillä (poist.) valta tois-
4526: taiseksi erottaa virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön
4527: kiireesti huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitämi-
4528: nen ja kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toimitetaan,
4529: niinkuin (poist.) 30 § :ssä on sanottu.
4530: 
4531:                         33 §. (52 §.)
4532:     ,Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta val-
4533: tiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin
4534: on säädetty.
4535:     Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
4536: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustajalle asian-
4537: mukaisten merkintäin tekemistä varten.
4538:     Matkustajalla, jolla on syytä muistutukseen kyyti-
4539: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir-
4540: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä
4541: päiväkirjaa matkustajan saatavana muistutuksen kir-
4542: joittamista varten, on matkustajan lupa kirjoittaa mms-
4543: tutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan.
4544: 
4545:                        34 §. (53 §.)
4546:     Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla kruu-
4547: nunnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä tiedon
4548: saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto ja, ellei muistu-
4549: tusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä siitä
4550: laatimansa pöytäkirja kuvernöörille. Jos on syytä lailli-
4551: seen syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden kä-
4552: siteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava.
4553: Tutkinnossa ei matkustajan kuulustaminen ole tarpeen,
4554: ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tai eri-
4555: näiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
4556:     Matkustajalla, joka on merkinnyt muistutuksen päi-
4557: väkirjaan, olkoon itselläänkin valta ajaa asiasta syytettä
4558: tuomioistuimessa.
4559:                      Asetus kyytitoimesta.                 51
4560: 
4561:                             IV luku.
4562: 
4563:     Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
4564:                         35 §. (54 §.)
4565:     ,Jos kyytilaitoksessa ei ole asian01naisesti 11ah1Jistetussa
4566: taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia hevosia
4567: ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta pahem-
4568: manlaatuistu epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilaitoksen
4569: isäntä tai lcyytiuralcoitsija enintään sadan markan sakkoon
4570: tai erotettavaksi toimestaan.
4571: 
4572:                         36 §.   (55 §.)
4573:     Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat-
4574: kustajalla majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen
4575: isäntä, lcyytittmlcoitsija tai (poist.) kyyditsijä, joka ei toi-
4576: mita matkustajalle lcyyditystä taikka muuten syyttä estää
4577: häntä jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sa-
4578: dan markan sakolla.                '
4579:     Jos kyytilaitoksen i8äntä, kyytiurakoitsija tai kyyditsijä
4580: vaatii majasta, ravinnosta tai kyydityksestä enemmän
4581: maksua kuin hänelle on tuleva, rangaistakoon enintään
4582: viidenkymmenen markan sakolla ja maksakoon takaisin
4583: mitä on liikaa ottanut.
4584:                       37 §. (56 §.)
4585:    Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyyditse-
4586: mään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen mar-
4587: kan sakolla.
4588:                      38 §. (57 §).
4589:    Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa, joka te-
4590: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon
4591: enintään sata markkaa.
4592: 
4593:                       39 §. (58 §.)
4594:     Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa, sako-
4595: tettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään viisikol-
4596:   62           1910. -   V. ~L -   Esit. N :o 2.
4597: 
4598: matta markkaa (poist.), jollei hän kahden päivän kuluessa
4599: käskyn saamisesta vikaa korjaa (poist.) Kruununpal-
4600: velijana tai maistraatilla olkoon valta (poist.) maksua vas-
4601: taan panettaa vene kuntoon; ja on tästä aiheutuva lcustan-
4602: nus laiminlyöneeltä ulosotettava ( poist.).
4603: 
4604:                       40 §. (59 §.)
4605:    Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää_mat-
4606: kustajan perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä viivyttää
4607: matkustajaa tiellä kauvemman aikaa kuin on säädetty
4608: taikka muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuutenaan tä-
4609: män asetuksen mukaan on, rangaistakoon enintään viiden-
4610: kymmenen markan sakolla.
4611: 
4612:                   (Esityksen 60 § poist.)
4613: 
4614:                        41 §. (61 §.)
4615:    Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on anta-
4616: matta matkustajalle sellaista apua kuin (poist.) 934 § :ssä
4617: on säädetty, sakotettakoon enintään viisikolmatta markkaa.
4618: 
4619:                         42 §. (62 §.)
4620:     Matkustajaa, joka jättää korvauksen majasta ja ra-
4621: vinnosta tai kyytimalesun tahi maksettavansa lautta- tai sil-
4622: tarahan suorittamatta, tailclca ilman syytäviivyttämällä sel-
4623: laista suoritusta tuottaa muille ajanhulckaa, rangaistakoon
4624: enintään sadan markan sakolla.
4625:                                    •
4626:     Jos matkustaja kyyditsijän suostumuksetta kulkee
4627: kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei anna
4628: hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niinkuin
4629: 937 § :n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää kyytihe-
4630: vosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon
4631: häntä enintään viisikymmentä markkaa.
4632:     Jos matkustaja lcieltäytyy säädettyä meddntää päivä-
4633: kirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheetloman merkinnän,
4634: olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa.
4635:                    .Asetus kyytitoimesta.              53
4636: 
4637:                        43 §. (63 §.)
4638:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija, kyyditsijä
4639: tai matkustaja tekee itsensä syypääksi rikokseen, mistä ri-
4640: koslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä noudatet-
4641: tava.
4642:                        44 §. (64 §.)
4643:      Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on
4644: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyy-
4645: ditsijä 40 § :ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa
4646: maksamaan, korvatkoon .sen kyytilaitoksen isäntä tai kyy-
4647: ti urakoitsija.
4648: 
4649:                           V Juku.
4650: 
4651:                   Erinäisiä säännöksiä.
4652:                   (Esityksen 65 § poist.)
4653: 
4654:                         45 §. (66 §.)
4655:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
4656: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä
4657: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää-
4658: rätty.
4659:                              46 §.
4660:     Niihin toimiin, jotka tämän asetulesen mukaan kaupun-
4661: gissa kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahal-
4662: litus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
4663:     Mitä II/ luvussa on sä(idetty maistraatin tehtäväksi,
4664: voidaan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää
4665: poliisilaitoksen toimitettavaksi.
4666: 
4667:                            47 §.
4668:     Jos matkustajoin ja postin kuljetusta varten jossakin
4669: kyytilaitoksessa otetaan käytäntöön automobiili, noudatet-
4670: takoon sellaiseen kyyditykseen nähden soveltuvissa kohdin
4671: rnitä hevoskyydistä on tässä asetuksessa säädetty.
4672:   54            1910. -   V. M. - Bsit. N :o 2.
4673: 
4674:                        48 §. (67 §.)
4675:    Tämä asetus tulee voimaan (poist.) tammikuun 1 päi-
4676: vänä 1916. Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sano-
4677: tusta päivästä alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä, tätä
4678: asetusta soveltuvissa kohdissa noudatettava. (poist.)
4679: 
4680:                            49 §.
4681:     Ne rahmJarat ja muu omaisuuB, joita kyytilahkoilla
4682: tämän asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen
4683: sumittamista varten hanlcittuna, oL·at siiJ·1~ettävät kyytilak-
4684: koon kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaa-
4685: lien mukaan.
4686: 
4687:                         50 §. (68 §.)
4688:     Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, (poist.) kumo-
4689: taan vielä voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun sään-
4690: nökset, asetus 12 p :Itä marraskuuta 1883 kyydinpidosta
4691: ja kestikievaritaloista, asetus 20 p :ltä joulukuuta 1888,
4692: joka sisältää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kes-
4693: tikievarisääntö 12 p :Itä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11
4694: p :Itä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä,
4695: mistä tässä asetuksessa on määräyksiä.
4696:                     Asetus kyytitoimesta.                55
4697: 
4698: 
4699: 
4700: 
4701:     Armollisessa esityksessä on Eduskunnalle lausunnon
4702: antamista varten jätetty ehdotukset kahdeksi hallinnollista
4703: lainsäädäntötietä j ulaista vaksi tarkoitetuksi asetukseksi,
4704: joista toinen sisältää lisämääräyksiä asetukseen kyytitoi-
4705: mesta ja toinen määräyksiä siitä, mitä ajajain on toisiaan
4706: vastaan tullessaan vaarinotettava.
4707:     Ehdotettujen lisämääräysten johdosta armolliseen ase-
4708: tukseen kyytitoimesta saa Valiokunta huomauttaa että kos-
4709: ka Valiokunta laatimansa kyytiasetusehdotuksen perustel-
4710: missa lähemmin esitetyistä syistä on ollut sitä mieltä että se
4711: ala- ja yläraja, jonka sisäpuolella kyytimaksun suuruus jä-
4712: tettäisiin viranomaisen määrättäväksi kyytikaudeksi ker-
4713: rallaan, on vahvistettava Eduskunnan myötävaikutuksella
4714: syntyneessä asetuksessa, niin olisi, edellyttämällä että V a-
4715: liokunnan ehdotus tulee laiksi, esilläoleva asetusehdotus
4716: muutettava sillä tavoin ettei se joudu ristiriitaan niiden
4717: säännösten kanssa, mitkä Valiokunta edellämainituista sei-
4718: koista on ottanut asetusehdotuksensa 3 ja 4 § :ään. - Va-
4719: liokunta on ylläviitatuissa perusteluissa niinikään osotta-
4720: nut että uusi lainsäädäntö kyytitoimesta saattaa astua voi-
4721: maan aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 1916, minkä ajan-
4722: kohdan Valiokunta on ehdottanut kyytiasetuksen voimaan-
4723: tulopäiväksi. Yhdenmukaisesti tämän kanssa olisi siis tar-
4724: kastettavana olevan asetuksenkin voimaan astuminen lykät-
4725: tävä viimeksi sanottuun päivään.
4726:     Mitä sitten tulee ehdotukseen asetukseksi siitä, mitä aja-
4727: j ain on toisiaan vastaan tullessaan vaarinotetta va, niin
4728: näyttävät siihen otetut määraykset Valiokunnasta muuten
4729: tarkoituksenmukaisilta paitsi että Valiokunnan mielestä
4730:   56          1910. -   V. 1\l. -   Esit. N :o 2.
4731: 
4732: asetukseen olisi pantava määräys siitäkin, millä tavoin on
4733: meneteltävä, kun samaan suuntaan matkustettaessa jälem-
4734: pänä ajavan olisi päästävä edellä ajajan ohitse. Valiokun-
4735: ta on pitänyt sopivimpana että tällaisessa tapauksessa vii-
4736: meksi mainitun ajajan on väistyttävä vasemmalle ja seisah-
4737: duttava päästääkseen jälessä tulijan ohitsensa. Siinä ta-
4738: pauksessa, että tällainen lisäys asetukseen pannaan, olisi
4739: asetuksen otsakirjoitus muutettava toisin kuuluvaksi.
4740:     Valiokunta saa sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa :
4741: 
4742:                että, mitä edellä mainittuihin asetusehdotuk-
4743:            siin tulee, Valiokunnan huomauttamat seikat
4744:            Eduskunnan alamaisessa vastauskirjelmässä esi-
4745:            tettäisiin.
4746: 
4747: 
4748:     Viime aikoina on meilläkin automobiilien ja muiden
4749: voimakoneen (moottorin) avulla liikkuvien ajoneuvojen
4750: käyttäminen voittanut alaa ja luultavaa on että sitä mu-
4751: kaan kuin tällaisia ajoneuvoja kyetään aikaansaamaan ra-
4752: kenteeltaan entistäyksinkertaisempiaja varmempia sekä hin-
4753: naltaan huokeampia niiden käyttäminen on tuleva vieläkin
4754: laajemmaksi ja monipuolisemmaksi. Myönnettävä lieneekin
4755: että meidän kulkulaitosoloissamme automobiili voi saada
4756: huomattavan merkityksen sekä henkilö- että tavaraliiken-
4757: teen välittäjänä. Mutta kun automobiililiikenne kieltämättä
4758: tuottaa eräitä vaaroja ja haittoja muunlaiselle tie- ja katu-
4759: liikkeelle, lienee ilmeistä että sitä on lainsäädäntövallan
4760: puolelta käytävä järjestämään ja säännöstelemään määrä-
4761: yksillä, joiden kautta mainitut vaarat ja haitat voidaan su-
4762: pistaa mahdollisimman vähään. Tällaisia määräyksiä on-
4763: kin annettu useimmissa sivistysmaissa. Meidän lainsää-
4764: dännössämme ei sitä vastoin ole sanotunlaisia määräyksiä,
4765: mutta lienee ainakin jonkun läänin kuvernööri julkaissut
4766: paikallisia järjestysohjeita automobiilillä ajavien noudatet-
4767:  tavaksi. Tällaiset ohjeet eivät kuitenkaan liene riittäviä.
4768:                     Asetus kyytitoimesta.                67
4769: 
4770: Valiokunta pyytää sen vuoksi lyhimmittäin mainita ne pää-
4771: kohdat, joita silmällä pitäen automobiililiikennettä järjes-
4772: tävä lainsäädäntö olisi laadittava.
4773:     Jotta automobiiliä voidaan vaaratta sallia käytettävän
4774: yleisenä liikkeenvälittäjänä on ennen muuta vaadittava
4775: että se rakenteensa ja varolaitteittensa puolesta antaa mää-
4776: rätyt takeet kestävyydestä ja varmuudesta. Että nämä ta-
4777: keet ovat olemassa on tarkastuksen kautta tai muulla sopi-
4778: ,·alla tavalla otettava selville. Koska tarpeen tullen on vält-
4779: tämätöntä voida helposti ja varmasti todeta automobiilin
4780: samaisuus, on jokainen käytännössä oleva automobiili va-
4781: rustettava tuntomerkillä. Kun varsinkin säännöllisestä
4782: automobiililiikkeestä saattaa pehmeillä ja kapeilla teillä
4783: olla melkoista haittaa muulle liikenteelle, ei myöskään liene
4784: jätettävä harkitsematta millaisilla teillä ja kaduilla auto-
4785: mobiilillä ajaminen on sallittava ja mitä ajaessa on vaarin-
4786: otettava. Vihdoin olisi puheenalaisilla järjestymääräyk-
4787: sillä ratkaistava kysymys onko ja millä tavalla henkilön,
4788: joka aikoo kuljettaa automobiiliä, osotettava olevansa kyke-
4789: nevä automobiilin ohjaajaksi fa tuntevansa sen rakenteen
4790: ja hoidon sekä onko tassä kohden asetettava erityisiä vaati-
4791: muksia sellaisen automobiilin ohjaajalle, jota ammattimai-
4792: sesti käytetään ihmisten tai tavaran kuljetukseen. Vii-
4793: meksi kosketelluu seikan yhteydessä tahtoo Valiokunta lo-
4794: puksi lausua että, kun Valiokunnan arvelun mukaan paraat
4795: takeet siitä että todella päteviä ja sopivia henkilöitä käyte-
4796: tään automobiilin ohjaajina, olisi saatavissa siten että vel-
4797: voitettaisiin automobiilin omistaja vastaamaan vahingosta,
4798: joka on syntynyt automobiilin ohjaajan ajaessaan tekemän
4799: virheen tai laiminlyönnin kautta, niin pitää Valiokunta
4800: suotavana että puheenaolleiden järjestävien määräysten
4801: ohella saadaan aikaan yleinen laki, joka säätää tällaisen
4802: vastuunalaisuuden.
4803:     Valiokunta saa edelläolevan johdosta kunnioittaen esit-
4804: tää:
4805:   58           1910. -   V. l\f. -   E'>it. N :o 2.
4806: 
4807:                että Eduskunta K eisarilliseUe M ajesteetille
4808:            alamaisuttdessa esittäisi että annettaisiin järjes-
4809:            täviä määräyksiä siitä, mitä automobiiliä ja
4810:            1nuita voimakoneen avulla liikkttvia ajoneuvoja
4811:            yleisillä teillä ja kaduilla käytettäessä on nouda-
4812:            tettava, sekä Eduskunnan hyväksyttäväksi aika-
4813:            naan jätettäisiin ehdotus laiksi vastuunalaisuu-
4814:            desta aut01nobiililiilcenteen aiheuttamasta vahin-
4815:            gosta.
4816: 
4817:    Helsingissä 13 p :nä huhtikuuta 1910.
4818: 
4819: 
4820: 
4821:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gro-
4822: tenfelt, vampuheenjohtaja Hjelt (osaksi) sekä jäsenet
4823: Bäck, Fränti, Heikkinen, Hoikka, Häyrynen, Kannisto
4824: (osaksi), Koivisto, Oskari Laine, Mäki, Pennanen (osaksi),
4825: Perttilä (osaksi), Emil Saarinen ja Virkki sekä osaksi va-
4826: rajäsenet Kakriainen, Kääriäinen ja Lanne.
4827: \llN EDUSKUNNAN                   Liite.                         59
4828: V!R! JNV!LIOKUNT!.
4829: 
4830: llelsingissä
4831: kuun 11 p:nä 1910.
4832:                          Suomen Eduskunnan
4833:    N:o 10.                     Laki- ja talousvaliokunnalle.
4834: 
4835: 
4836: 
4837: 
4838:           Kirjelmässään maaliskuun 31 p :ltä 1910 on Laki- ja ta-
4839:       lousvaliokunta pyytänyt Valtiovarainvaliokunnalta lau-
4840:       suntoa siitä, että valtion olisi otettava toimekseen kyydin-
4841:       pidon suorittaminen sekä maaseudulla että kaupungissa si-
4842:       käli kuin kyytilaitosta ei saada itsekannattavaksi sen kaut-
4843:       ta että kyytirahaa korotettaisiin ja täydellisten kestikieva-
4844:       rien lukua vähennettäisiin, niinkuin Laki- ja talousvalio-
4845:       kunta on päättänyt ehdottaa, kuin myöskin siitä että pu-
4846:       heenalaiset kulkuyhteyttä tavallaan koskevat menot mää-
4847:       rättäisiin suoritettaviksi kulkulaitosrahastosta. Tämän
4848:       johdosta saa Valtiovarainvaliokunta kunnioittaen esittää
4849:       seuraavaa.
4850:           Valiokunnassa on oltu yksimielisiä siitä, että kyytilai-
4851:       tos, jota ei vielä voitane järjestää kokonaan itseänsä kan-
4852:       nattavaksi, on valtion otettava lmstantaaksensa. Erimieli-
4853:       syyttä sen sijaan on ollut siitä, onko oikein ja tarkoituksen-
4854:       mukaista määrätä puheenalaiset menot maksettaviksi kul-
4855:       kulaitosrahastosta vaiko pyrkiä käyttämään tähän tarkoi-
4856:       tukseen yleisen valtiorahaston varoja. Asiata tänään käsi-
4857:       teltäessä on V aliakunta 12 äänellä 9 vastaan päättänyt mie-
4858:       lipiteenään lausua, että kyytilaitoksesta ja kyydityksistä
4859:       johtuvat menot olisivat suoritettavat yleisestä valtiorahas-
4860:       tosta. Vähemmistö kannatti Laki- ja talousvaliokunnan
4861:       ehdotusta, että puheenalaiset menot voitaisiin määrätä suo-
4862:       ritettaviksi kulkulaitosrahastosta.
4863:           Mitä puheenalaisten menojen määrään muuten tule'e, ei
4864:       Valtiovarainvaliokunta ole ollut tilaisuudessa tarkista-
4865: 60             1910. -   V. 1\'1. -   Esit. N :o 2.
4866: 
4867: maan v. 1908 ensimäisten valtiopäiväin Valtiovarainvalio-
4868: kunnan asiassa laatimaa arviolaskua, joka päättyy noin
4869: 400,000 markan vuotuiseen menoerään. Se olisikin sitä vai-
4870: keampi tehtävä, kun kysymyksessä oleva uudistus ei no-
4871: peastikaan laiksi tultuaan äsken uudistettujen kestikievari-
4872: sopimusten takia voi r,äästä täyteen vaikutukseensa ennen-
4873: kuin vasta v. 1916, jolloin taloudelliset ynnä muut tähän
4874: asiaan vaikuttavat olosuhteet ovat saattaneet melkoisesti
4875: muuttua, mutta ei liene syytä epäillä, etteikö Valtiovarain-
4876: valiokunnan v. 1908 arvioima 400,000 markkaa riittäisi,
4877: koska Laki- ja talousvaliokunta silloin laski tästä aiheutu-
4878: vi~n valtion menojen voivan nousta korkeintaan 300,000
4879: markkaan.
4880: 
4881:             Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
4882: 
4883:                      Artturi H. Virkkunen.
4884: 
4885:                                               E. J. Castren.
4886: 
4887: 
4888: 
4889: 
4890:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa. 1910.
4891:               1910. -   S. V. l\1. -   Esit. N :o 2.
4892: 
4893: 
4894: 
4895: 
4896:                   Suuren valiokunnan mietintö N:o 5 Kei-
4897:           sarillisen Majesteetin kyytitoimesta antaman armollisen
4898:           esityksen johdosta.
4899: 
4900:     Käsiteltyään Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä
4901: N :o 1 olevaa ehdotusta kyytiasetukseksi, on Suuri valiokun-
4902: ta päättänyt puoltaa sanotun ehdotuksen hyväksymistä
4903: niillä muutoksilla, joista alempana mainitaan.
4904:     Laki- ja talousvaliokunta on asetusehdotukseensa otta-
4905: nut säännöksen siitä ala- ja ylärajasta, jonka sisäpuolella
4906: hevoskyytimaksun suuruus jätettäisiin kyytikaudeksi ker-
4907: rallaan viranomaisen määrättäväksi. Kun kuitenkin kus-
4908: tannukset kyytitoimen voimassa pitämisestä asetusehdotuk-
4909: sen mukaan siirtyisivät valtion suoritettaviksi, ei Suuri
4910: valiokunta ole katsonut olevan syytä ehdottaa muutosta sii-
4911: hen, mikä vanhastaan on ollut voimassa, jotenka kyyti-
4912: maksun suuruuden määrääminen edelleenkin jäisi halli-
4913: tuksen asiaksi. Valiokunta on sen vuoksi ehdottanut ase-
4914: tusehdotuksen 3 § :n 6 kohdasta poistettavaksi määräyksen
4915: hevoskyytimaksun ala- ja ylärajasta. Kuitenkin on Suu-
4916: resta valiokunnasta näyttänyt tarpeelliselta, että Edus-
4917: kunta siinä lausunnossaan, minkä Eduskunta tulee anta-
4918: maan armolliseen esitykseen liitetystä ehdotuksesta hallin-
4919: nolliseksi asetukseksi, joka sisältää lisämääräyksiä asetuk-
4920: seen kyytitoimesta, ilmoittaa pitävänsä suotavana, että he-
4921: voskyytimaksun suuruutta ei kerta kaikkiaan määrättäisi,
4922: vaan säädettäisiin maksettavaksi vissien, siksi väljien ra-
4923:  jain sisällä, että eri paikkakunnilla vallitsevat olosuhteet
4924:  ja hinnat voidaan tarpeeksi ottaa huomioon siinä ehdo-
4925: tuksessa, minkä kruununvouti yhdessä kuntien edustajain
4926: 2             1910. -   S. V. M. -   Esit. N :o 2.
4927: 
4928: Ja asianomaisten kruununnimismiesten kanssa asetusehdo-
4929: tuksen mukaan on velvollinen tekemään muun muassa
4930: kyytimaksun suuruudesta.
4931:     Armollisen esityksen 10 § :n mukaan olisi sen, joka ha-
4932: luaa saada kyytilaitoksen voimassa pitämisen tai kyydityk-
4933: sen toimekseen, pantava takaus tehtävänsä täyttämisestä.
4934: Tämän säännöksen on Laki- ja talousvaliokunta laatimas-
4935: taan asetusehdotuksesta poistanut. Koska kuitenkin on to-
4936: dennäköistä, että vaikka siitä ei olisikaan laissa nimen-
4937: omaista säännöstä vastedeskin tultaisiin vaatimaan takaus-
4938: ta tai muuta vakuutta kyytitoimen ylläpitämistä koskevien
4939: sopimusten täyttämisestä, olisi Suuren valiokunnan mieles-
4940: tä syytä asetusehdotukseen ottaa määräys siitä. Tämä
4941: näyttää sitäkin tarpeellisemmalta, kun asetusehdotuksen
4942: 14 ja 30 § :ssä ei ole määrätty, miten näissä pykä-
4943: lissä mainitut kustannukset, ellei niitä voida saada
4944: laiminlyöneeltä, ovat hänen takausmiehiltään perittävät,
4945: ja epäselväksi siis jäisi, olisivatko nuo kustannukset ta-
4946: kausmiehiltä samalla tavoin kuin urakoitsijoiltakin ilman
4947: oikeudenkäyntiä ulosotettavat. Suuri valiokunta on sen
4948: vuoksi ehdottanut asetusehdotukseen lisättäväksi, 6 § :ään
4949: säännöksen urakoitsijan velvoirisuudesta asettaa täysi va-
4950: kuus tehtäviensä täyttämisestä sekä 14 ja 30 § :ään mää-
4951: räyksen siitä, että näissä pykälissä tarkoitetut kustannuk-
4952: set ovat, ellei niitä voida laiminlyöneeltä saada, hänen ta-
4953: kausmiehiltään uloshaetta vat.
4954:     Sen ohessa on Valiokunta, joka on katsonut että kyyti-
4955: urakoitsijan takausmiehille, jos urakoitsija toimestaan ero-
4956: tetaan, olisi myönnettävä oikeus ottaa hänen tehtävänsä
4957: täyttääkseen, ehdottanut tästä aiheutuvan lisäyksen ase-
4958: tusehdotuksen 30 § :ään.
4959:     Paitsi edellämainittuja muutoksia on Suuri valiokunta
4960: asetusehdotukseen tehnyt muutamia tarpeellisiksi havait-
4961: tuja muodollisia korjauksia.
4962:     Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, Suuri valiokunta kun-
4963: nioittaen ehdottaa,
4964:                          Kyytiasetus.                                3
4965: 
4966:                että Eduskunta hyväksyisi Kyytiasetuksen
4967:           sellaisena kuin se on ehdotettu Laki- ja talous-
4968:           valiokunnan mietinnössä n:o 1, kuitenkin muut-
4969:            taen 13, 3, 4, 5, 6, 10, 13, 14, 15, 17, 130, 131, 133, 135,
4970:           '26, '27, '28, 30, 3'2, 33 ja 40 §:n näin kuuluviksi:
4971: 
4972: 
4973:                         Kyytiasetus.
4974:                           2 §.
4975:    Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito niissä järjeste-
4976: tään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
4977:    Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo-
4978: taan urakalle samaksi ajanjaksoksi.
4979: 
4980:                             3 §.
4981:     Syyskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona kyydin-
4982: pitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä jokaisen
4983: kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan valitse-
4984: man edustajan ja asianomaisten kruununnimismiesten
4985: kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri
4986: määrää ja ( poist.) kullekin kunnalle todistettavasti ilmoi-
4987: tetaan viimeistään kuukautta ennen kokouksen pitämistä,
4988: tekemään ehdotusta kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydi-
4989: tyksen järjestämisestä.
4990:     Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaarin-
4991: otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan itse-
4992: kannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
4993:     1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
4994:     2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten luku
4995: ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä likimääräisestä mat-
4996: kasta ynnä niistä kylistä tai yksinäisistä taloista, joihin
4997: kyytilaitoksia, mikäli mahdollista, on sijoitettava, vaarin-
4998: ottaen ettei kyytilaitosten välinen matka ole pitempi kuin
4999: kaksikolmatta kilometriä, elleivät erityiset asianhaarat an-
5000: na aihetta tästä poikkeamaan;
5001: 4            1910. -   S. V. M. -   Esit. N :o 2.
5002: 
5003:     3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden luku, joita kussakin
5004: kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
5005:     4) niiden varsinaisten kyytien luku, mitkä vuorokaudes-
5006: sa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä kuinka
5007: monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä; ja on
5008: kyytien luvun perustul.::seksi pantava se kyytimäärä, joka
5009: kolmena edellisenä vuotena on keskimäärin vuorokaudessa
5010: tehty, lisättynä korkeintaan viidelläkolma~ta prosentilla,
5011: elleivät paikkakunnan liikenneolot rakennetun rautatien
5012: vuoksi tai muista syistä anna aihetta poiketa tästä perus-
5013: tuksesta;
5014:     5) niiden ylimääräisten kyytien luku, mitkä tarpeen
5015: vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa tehtävät, se-
5016: kä minkä ajan kuluessa matkustaja on oikeutettu saamaan
5017: sellaisen kyydin; älköönkä tätä aikaa määrättäkö kahta
5018: tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyytihevosta on
5019: pyydetty;
5020:     6) hevoskyytimaksun suuruus ( poist.);
5021:     7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, sekä
5022: vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä kyy-
5023: timaksun suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitoksessa;
5024:     8) ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan porokyytiä ja
5025: kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka monta kyytiä
5026: ja kantajaa vuorokaudessa tulee olla saatavana ja mitä sel-
5027: laisesta kyydityksestä on maksettava;
5028:     9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssä mainittuja
5029: tarpeita kestikievaritalossa on matkustajalle annettava;
5030: sekä
5031:     10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
5032:     Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuoden-
5033: aikana tahi jos tehtyjen kyytien luku on eri vuodenaikoina
5034: melkoisesti vaihdellut, on ehdotus sen mukaan sovitettava.
5035:     Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo ei
5036: estä ehdotuksen tekemistä.
5037:     Se, joka haluaa jäljennöksen ehdotuksesta, saakoon sen
5038:                        Kyytiasetus.                         5
5039: 
5040: kruununvoudilta lunastusta vastaan neljäntoista päivän
5041: kuluessa.
5042:    Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
5043: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin
5044: edellä olevia määräyksiä.
5045: 
5046:                            4 §.
5047:     Neljänkymmenenviiden päivän kuluessa 3 § :ssä maini-
5048: tun kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
5049: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös-
5050: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdo-
5051: tusta vastaan muistutuksia.
5052:     Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa läänin
5053: rajakyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa tut-
5054: kii kuvernööri yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten
5055: sijoittamisesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytimaksun
5056: suuruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset
5057: kestikievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä,
5058: josta viipymättä on kullekin kunnalle toimitettava tieto,
5059: mikäli päätös koskee kyytitoimen järjestämistä siinä kun-
5060: nassa.
5061:                               5 §.
5062:    Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lainvoiman
5063: taikka, jos valitus siitä on tehty, Keisarillinen Senaatti on
5064: asian ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja
5065: kyyditys kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa
5066: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokau-
5067: palla maalaiskunnassa kruununnimismiehen ja kaupungis-
5068: sa maistraatin toimesta urakalle tarjottava.
5069: 
5070:                             6 §.
5071:    Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen
5072: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy-
5073: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
5074:    Ennen huutokauppaa pitää halullisten saada täydelli-
5075: nen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoitsija
5076: 6             1910.- S. V. M.- Esit. N:o 2.
5077: 
5078: on tämän asetuksen määräyksien alainen, että hän asettaa
5079: täyden vakuuden tehtäviensä täyttämisestä, sekä että jos
5080: urakkakauden päättyessä joko tehdyn valituksen takia tai
5081: muusta syystä ei ole ehditty lopullisesti järjestää kyytilai-
5082: toksen voimassa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyy-
5083: tikaudeksi, urakoitsija on velvollinen edelleen ylläpitä-
5084: mään kyytilaitosta ja kyyditystä enintään kuusi kuukautta
5085: urakka-ajan päätyttyä.
5086:     Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta.
5087: 
5088:                             10 §.
5089:     Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suori-
5090: tetaan valtiovaroista.
5091:     Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
5092: huoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, hankit-
5093: tuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemista varten
5094: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
5095: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.
5096:     Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen antamaan
5097: siihen tarvittavan maan, niinkuin kiinteän omaisuuden
5098: pakkoluovutuksesta on säädetty.
5099: 
5100:                              13 §.
5101:    Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan rakennetut huo-
5102: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen
5103: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan
5104: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämisestä,
5105: vaan ei kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta, ovat
5106: joutuneet rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta ole huo-
5107: neita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon kruunun-
5108: nimismies siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten korjaa-
5109: misesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä.
5110: 
5111:                        14 §.
5112:   Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu-
5113: maan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee
5114:                         Kyytiasetus.                        7
5115: 
5116: kruununnimismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista
5117: kunnallislautakunt~t valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä
5118: toisen, pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen
5119: isäntä kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan va-
5120: litse katselmusmiestä, kutsukoon hänen puolestaan paikka-
5121: kunnan tuomari soveliaan jäävittömän henkilön katsel-
5122: musmieheksi ( poist.).
5123:     Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar-
5124: peelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee kruu-
5125: nunnimismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslau-
5126: takunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappio-
5127: ta, hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan kor-
5128: jauttaa huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman
5129: oikeudenkäyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat tai, jos
5130: niitä ei voida häneltä saada, hänen takausmiehiltään ulos-
5131:  haettavat.
5132:     Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa ha-
5133: kea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan.
5134: 
5135:                              15 §.
5136:     KestikievaritaZossa pitää matkustajain tarpeeksi aina
5137: olla varalla siistit ja lämpimät sekä ilmanvaihtolaitoksilla
5138: varustetut huoneet, sänkyjä makuuvaatteineen, liinavaat-
5139: teita ja pöytäkaluja ynnä muita tarvittavia talouskaluja,
5140: ruoka-aineita, kynttilöitä ja polttopuita, kauroja tai ohria,
5141: heiniä ja olkia sekä talli ja liiteri. Taksa matkustajain suo-
5142: ritettavista hinnoista on pidettävä vierashuoneessa julki-
5143: pantuna.
5144:                              17 §.
5145:     Jokaisella olkoon oikeus määrätystä kyytimaksusta saa-
5146: da kyytilaitoksesta kyyditys itsellensä ja matkatavaroitao-
5147: sa varten kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyytilai-
5148: tokseen, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulku-
5149: kuntoinen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän
5150: kuin kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta
5151: kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitok-
5152: 8            1910. -   S. V. M. -   Esit. N :o 2.
5153: 
5154: seen, johon kyyd.itystä on suoritettava. Jos kyydittävä
5155: vaatii, on kyyditsijä velvollinen kyyd.itsemään häntä kol-
5156: men kilometrin matkan seuraavan kyytilaitoksen ohi, kui-
5157: tenkaan ei yhteensä pitempää matkaa kuin äsken sanot-
5158: tiin.
5159:     Kaupunkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyyditystä
5160: kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla ole-
5161: vaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
5162:     Yksinomaan tavarain kuljettamiseen älköön kyyditystä
5163: annettako; älköön myöskään juopuneella henkilöllä olko
5164: oikeutta sitä saada.
5165:     Jos matkustaja lähtee matkalle muualta kuin kyytilai-
5166: toksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi kuin väli-
5167: matka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkus-
5168: taja kyyditään, lasketaan kyytimaksu kyytilaitoksesta,
5169: mutta vastaisessa tapauksessa noutopaikasta saakka.
5170: 
5171:                           20 §.
5172:     Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipymättä
5173: matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada kyyd.itys. Kui-
5174: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyydi-
5175: tystä kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saatavana.
5176:     Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai matkalla viivyttää
5177: kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta jokaisesta täy-
5178: destä puolesta tunnista yhden markan. Kyyd.itsijän ei tar-
5179: vitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin yhden
5180: tunnin ajan.
5181:                            21 §.
5182:     Jos matkustaja palaa takaisin samaan paikkaan, josta
5183: hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyytilai-
5184: toksesta saamaansa kyyditystä myös paluumatkalla. Kyy-
5185: ditsijä on silloin velvollinen odottamaan matkustajaa
5186: kaksi tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen
5187: jälkeen viidenkymmenen pennin maksusta jokaiselta täy-
5188: deltä puolelta tunnilta.
5189:                        Kyytiasetus.                      9
5190: 
5191:                            23 §.
5192:     Kyytimaksu kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
5193: taksan mukaan, josta kyyditys otetaan. 21 § :ssä
5194: mainitusta paluukyydistä maksetaan sama kyytimaksu
5195: kuin menokyydistä.
5196:     Matkustaja suorittakoon, paitsi säädettyä kyytimaksua,
5197: myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä niitä
5198: ( poist.) vahvistettujen taksain mukaan on maksettava, sekä
5199: menomatkalta että kyyditsijän paluumatkalta.
5200:     Matkustaja on velvollinen suorittamaan kyytimaksua
5201: yhden markan, vaikka se kuljetulta matkalta ei nousisi-
5202: kaan siihen määrään.
5203:     Kyytimaksua ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
5204: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta kyyditystä älköön
5205: matkustajalle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti-
5206: maksun suorittanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä
5207: ja mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
5208: 
5209:                          25 §.
5210:     Kyyditsijänä älköön kahdeksaatoista vuotta nuorempaa
5211: henkilöä käytettäkö, ellei matkustaja siihen suostu. Kyy-
5212: tilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään juopu-
5213: neena panna kyyditsemään. Jos matkustaja, joka kulkee
5214: omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tai käyttää omaa
5215: ajomiestä, älköön sitä kiellettäkö.
5216:     Ellei matkustajan ajoneuvoilla kyyditystä suoritet-
5217: taessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön mat-
5218: kustajan tahtoa vastaan hevosten mukana olko useampi
5219: kuin yksi kyyditsijä.
5220: 
5221:                           26 §.
5222:     Matkustajain ja matkatavarain kuljetuksessa on nou-
5223: datettava seuraavia määräyksiä:
5224:     Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä hevo-
5225: sella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, johon
5226: p~tinoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä useampaa
5227: 10            1910. -   S. V. l\'1, -   Esit. N :o 2.
5228: 
5229: hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön katsotaan
5230: tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman sekä
5231: puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogramman
5232: painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikasvuista henkilöä,
5233: noudattaen 27 § :n 1 momentissa mainittua vähempää kul-
5234: kunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen kilogram-
5235: maa matkatavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
5236:     Jos matkustaja käyttää omia nelipyöräisiä avonaisia
5237: ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä hevo-
5238: sella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja
5239: täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan
5240: yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten
5241: älköön matkustaja, kun kuljetettava paino ei ole suurempi
5242: kuin edellisessä momentissa on määrätty, olko velvollinen
5243: käyttämään useampaa kuin kahta hevosta; mutta ras-
5244: kaampain puolikatteisten, niin myös tä.ysikatteisten vau-
5245: nujen eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja se matkusta-
5246: jain luvun tai matkatavarain painon vuoksi on tarpeen,
5247: valjastaa kolme tahi neljä hevosta.
5248:     Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
5249: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia
5250: lapsia ei oteta lukuun.
5251:     Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilölu-
5252: kuun luetaan matkustajan mukana oleva ajomies, mutta ei
5253: kyyditsijää.
5254:     Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
5255: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paik-
5256: kakunnalliset olot sitä vaativat.
5257: 
5258:                             27 §.
5259:    Matkustajalla älköön olko oilreutta kyydillä kulkea
5260: nopeammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän
5261: lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan.
5262: Jos, paitsi kyyditsijää, kaksi täysikasvuista henkilöä kul-
5263: kee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi
5264: kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön
5265: nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuutto-
5266: masti vaivata.
5267:                         Kyytiasetus.                       11
5268: 
5269:     Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäki-
5270: nen tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä
5271: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on
5272: sanottu, taikka että matkustajan tulee yhdessä tai useam-
5273: massa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tun-
5274: tia tai pitemmänkin ajan.
5275: 
5276:                              28 §.
5277:     Jos hevonen on kyydittäessä vikaantunut tai kuol-
5278: lut, on se, (poist.) ennenkuin matkustaja kyytilaitok-
5279: sesta lähtee, matkustajan ja hevosen omistajan tai, jos omis-
5280: taja ei ole saapuvilla, kyyditsijän läsnä ollessa kahden pai-
5281: kalle kutsutun uskotun miehen katsastettava ja vahinko
5282: arvattava. Jos silloin havaitaan matkustajan olleen va-
5283: hinkoon syypään, maksakoon hän mitä kohtuulliseksi har- ·
5284: kitaan taikka pankoon siitä otollisen vakuude:ri, ennenkuin
5285: hänelle toinen kyytihevonen annetaan.
5286:     Matkustaja, joka on syypää kyyditsijän ajoneuvojen vi-
5287: kaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta matkaa jat-
5288: kaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahingon kor-
5289: vannut tai tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
5290:     Jos matkustajan ajoneuvot kyyditsijän syystä turmel-
5291: tuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausunnon
5292: mukaan.
5293:     Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä
5294: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
5295: 
5296:                             30 §.
5297:    Jos kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija jättää
5298: tehtävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja sen vuoksi tai
5299: muusta syystä toimestaan joko toistaiseksi tai kokonaan
5300: erotetaan, eivätkä hänen takausmiehensä ota tehtävää täyt-
5301: tääksensä, on maalla kruununnimismiehen sekä kaupun-
5302: gissa maistraatin pidettävä huolta siitä, että kyytilaitoksen-
5303: pito ja kyyditys tulee keskeymättä suoritetuksi. Tästä
5304: kruunulle aiheutuvat lisäkustannukset ovat ulosotettavat
5305: 12            1910. -   S. V. M. -   Esit. N :o 2.
5306: 
5307: urakoitsij alta tai, jos niitä ei voida häneltä saada, takaus-
5308: miehiltä uloshaettavat.
5309:                             32 §.
5310:     Jos 31 § :ssä mainitussa katsastuksessa tai muutoin ha-
5311: vaitaan muistutuksen syytä kyytilaitoksen isäntää tai muu-
5312: ta urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä ilmoitettava ku-
5313: vernöörille, joka antakoon syylliselle varotuksen maalla
5314: asianomaisen kruununvoudin ja kaupungissa maistraatin
5315: kautta, tahi jos laiminlyominen on pahemmanlaatuinen
5316: taikka syyllinen ei ole ottanut varotuksesta ojentuaksensa,
5317: jättäköön asian oikeuden käsiteltäväksi. Sitä paitsi olkoon
5318: lruvernöörillä valta toistaiseksi erottaa laiminlyömiseen
5319: syypää toimestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että
5320: kyytilaitoksen voimassa pitäminen ja kyyditys asianmukai-
5321: sessa järjestyksessä toimitetaan, niinkuin 30 § :ssä on sa-
5322: nottu.
5323:                              33 §.
5324:     Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta val-
5325: tiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin
5326: on säädetty.
5327:     Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
5328: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustajalle säädetty-
5329: jen merkintäin tekemistä varten.
5330:     Matkustajalla, jolla on syytä muistutukseen kyytilai-
5331: toksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kirjoittaa
5332: se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä päivä-
5333: kirjaa matkustajan saatavana muistutuksen kirjoittamista
5334: varten, on matkustajan lupa kirjoittaa muistutus lähimmän
5335: kyytilaitoksen päi väkirj aan.
5336:                          40 §.
5337:     Jos venemies on huolimaton tai (poist.) jättää matkus-
5338: tajan perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä viivyttää
5339: matkustajaa tiellä kauvemman aikaa kuin on säädetty
5340: taikka muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuutenaan tä-
5341: män asetuksen mukaan on, rangaistakoon enintään viiden-
5342: kymmenen markan sakolla.
5343:            1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5344: 
5345: 
5346: 
5347: 
5348:                 S uo me n E dus k u n na n a 1a ma i n e n v a s-
5349:          t a us Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen
5350:          kyytitoimesta.
5351: 
5352: 
5353: 
5354: 
5355:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
5356:              ja Suuriruhtinas T
5357: 
5358: 
5359: 
5360: 
5361:      Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillinen Ma-
5362: jesteettinne antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdo-
5363: tuksen asetukseksi kyytitoimesta, jonka oheen on Eduskun-
5364: 2           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5365: 
5366:  nalle tiedoksi liitetty ehdotukset: a) asetukseksi, joka
5367:  sisältää lisämääräyksiä asetukseen kyyti toimesta, ja b) ase-
5368:  tukseksi siitä, mitä ajajain on toisiaan vastaan tullessansa
5369:  vaarinotettava.
5370:       Kyytilaitoksen järjestäminen ajanmukaiselle, oikeuden
5371:  ja kohtuuden vaatimuksia vastaavalle kannalle vaatii etu-
5372:  päässä sen nykyään vallitsevan epäkohdan poistamista,
5373:  että kyytirasitus on manttaaliin pannun erioikeudettoman
5374: maan haltijain yksinomaan kannettavana sekä että tämä
5375: rasitus jakaantuu varsin epätasaisesti eri seutujen kesken,
5376: jonka vuoksi kyytirasitus monissa osissa maata on ylen-
5377: määrin raskas. 'l'oisena pääpyrintänä kyytitointa koskevan
5378: lainsäädännön tarkastuksessa on ollut kyytilaitoksen saatta-
5379: minen, mikäli mahdollista, itsensä kannattavaksi. Näiden
5380: päämääräin tavoittaminen, joka armollisessa esityksessäkin
5381: on tullut huomioon otetuksi, on myöskin ·Eduskunnasta
5382: näyttänyt välttämättömältä.
5383:       Siihen johtavista keinoista on Eduskunta vaikut-
5384: tavimpina ensi sijaan asettanut kyytimaksun korotta-
5385: misen niin suureksi, että matkustaja tulisi suorittamaan
5386: nykyisten hintasuhteiden perustuksella lasketun täyden
5387: korvauksen käyttämästään kyydistä ja muista naut-
5388: timista.an eduista, kuin myös vaatimuksen, että val-
5389: tio ottaisi kyydinpidon toimekseen. Nykyinen kyy-
5390: tiraha, joka armollisessa julistuksessa 20 päivältä
5391: joulukuuta 1888 on määrätty 14 penniksi kilomet-
5392: riltä, on näet riittämätön, se kun ei läheskään vastaa
5393: kyyditykseen käytetyn työn arvoa. Kuten kyytitointa
5394: tutkimaan asetetun komitean mietinnössä osotetaan,
5395: on ajanjaksona 1880-1900 yli koko maan huomat-
5396: tavissa yleinen hintasuhteiden kohoaminen ja erittäinkin
5397: on hevosen ja miehen päivätyön arvo sanottuna aikana
5398: kohonnut noin 60-75 %· Pääasiallisesti tämän hintojen
5399: kohoamisen johdosta ja rinnan sen kanssa ovat kyytivel-
5400: vollisten kyyditysrasituksesta vuosittain kärsimät kus-
5401: tannukset enentyneet. Aina kyydinpitokaudesta 1888--
5402: 1890 alkaen, jolloin nämä kustannukset olivat alimmillaan,
5403:                     Asetus kyytitoimesta.                   3
5404: 
5405: tehden silloin 260,316 markkaa 53 penniä, on havaitta-
5406: vissa yhtämittainen nousu ja erittäinkin kustannukset
5407: kyydinpitokaudelta 1901-1905, jotka koko maassa teki-
5408: vät tasaluvuin 600,000 markkaa, ovat edelliseen kyydin-
5409: pitokauteen verraten joka läänissä lisääntyneet noin 40 pro-
5410: sentilla. - Todistuksena sanotusta kyytimaksun ja hinta-
5411: suhteiden välisestä epäsuhdasta mainittakoon myös se
5412: seikka, ettei kyytilaitos ole voinut kannattaa itseään edes
5413: sellaisissa vilkasliikkeisissä paikoissa, joissa matkustajlLin
5414: luku on jotenkin vastannut kyytilaitoksiin asetettujen he-
5415: vosten kyydityskykyä. Mainitun komitean tekemien las-
5416: kelmien mukaan oli ajanja,ksona 1896---1900 esim. Uuden-
5417: maan läänissä Lohjan, R2.aseporin ja Helsingin kihlakun-
5418: nissa suoritettujen kyytien luku 93-95 % siitä mitä oli
5419: laskettu kyytihevosien voivan tehdä, Turun ja Porin
5420: läänissä Piikkiön kihlakunnassa noin 80 %, Viipurin lää-
5421: nissä Kymin kihlakunnassa noin 70 %, Oulun läänissä
5422: Oulun kihlakunnassa noin 87 %· Siitä huolimatta oli
5423: kihlakunnan kuntien vuosittain ollut suoritettava kyyti-
5424: rahan lisäksi kyytilaitosten ylläpitämiseksi:
5425: 
5426:                               vv. 1896-1900.   vv. 1901-1905.
5427: Lohjan kihlakunnassa         Smk. 7,188: 07 Smk. 12,085: 27
5428: Raaseporin                        4,161: 84       7,304: 09
5429: Helsingin                        13,951: 80      21,432: 70
5430: Piikkiön                          4,623: 53       8,633: 77
5431: Kymin                             7,317:65       10,408:-
5432: Oulun                            18,389: 55   » 29,273: 47
5433: 
5434: 
5435:    Kyytimaksun suuruuden määrään1iseen nähden aset-
5436: tuu armollinen esitys sille kannalle, että kyytimaksun suu-
5437: ruus olisi kerta kaikkiaan vahvistettava yleisellä hallin-
5438: nollisella asetuksella. Edelläviitattuun Eduskunnan tie-
5439: doksi annettuun asetusehdotukseen, joka sisältää lisä-
5440: määräyksiä asetukseen kyytitoimesta, on näet otettu
5441: säännös, että kyytimaksu kaupungista ja maalla tu-
5442: 4           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5443: 
5444: lisi olemaan kahdeksantoista penniä kilometriltä kai-
5445: kissa muissa osissa maata, paitsi Lapin ja Kemin kihla-
5446: kunnissa Oulun läänissä, joissa se olisi kaksikymmentä
5447: penniä kilometriltä. Eduskunnasta ei tällainen asian
5448: järjestely kumminkaan ole näyttänyt tarkoituksenmu-
5449: kaiselta. Jotta paikalliset olot ja hintasuhteet voitaisiin
5450: kyllin tarkoin ottaa huomioon kyytimaksun suuruutta
5451: määrättäessä ja siten tässä kohden pyrkiä kyytilaitoksen
5452: itsekannattavaisuutta mahdollisimman lähelle, on Edus-
5453: kunnan mielestä luovuttava kyytimaksun määrää kerta
5454: kaikkiaan vahvistamasta. Paraiten arvelee Eduskunta
5455: kyytimaksun olevan asetettavissa sopusointuun eri paik-
5456: kakunnilla ja eri ajankohtina vallitsevien olosuhteiden
5457: ja hintojen kanssa sillä tavoin, että kyytimaksun suu-
5458: ruuden määrääminen jätetään valtion viranomaisen asi-
5459: aksi ja tälle viranomaiselle myönnetään tehtävää täyt-
5460: täessään verrattain suuri harkitsemisvapaus. Eduskunta
5461: onkin puolestansa päättänyt, että kuvernööri kyyti-
5462: laitoksia määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudestaan
5463: järjestäessään samalla vahvistaisi kyytimaksun suuruu-
5464: den määrättyjen rajojen välillä, ja että tätä seikkaa kos-
5465: keva kuvernöörin päätös voitaisiin valitustietä saattaa
5466: Keisarillisen Senaatin tutkittavaksi. Ne rajat, joissa viran-
5467: omaiset saisivat kyytimaksun suuruuden määrätä, on
5468: Eduskunta katsonut edellä viitatuista syistä olevan ase-
5469: tettavan jotenkin väljiksi. Eduskunta pyytää tuonnem-
5470: pana asetusehdotuksen yhteydessä, joka sisältää lisämää-
5471: räyksiä armolliseen asetukseen kyytitoimesta, vielä saada
5472: palata tähän toivomukseen.
5473:     Seikka, jota Eduskunnan mielestä ei myöskään ole jätet-
5474: tävä tässä yhteydessä koskettelematta, on nykyisten kesti-
5475: kievaritaksojen useinkin perin alhaisiksi määrätyt hin-
5476: nat. Harvinaista ei ole esim., että ruoka-aterian hinnaksi
5477: on pantu vain 50-7 5 penniä ja monessa kestikievarissa
5478: saa matkustaja yösijan 40-80 pennillä j. n. e. On ilmeistä,
5479: ettei kestikievaritalon pitäjä näin ollen saa riittävää kor-
5480: vausta siitä haitasta ja niistä kustannuksista, joita hä-
5481:                     Asetus kyytitoimesta.                  5
5482: 
5483: nelle matkustajista aiheutuu. Tarpeen vaatimaita näyttää
5484: senvuoksi korjauksen aikaansaaminen tässä kohden.
5485: Eduskunnan mielestä olisi taksoja määrättäessä otettava
5486: huomioon kyydinpitokautena mahdollisesti sattuva hinto-
5487: jen kohoaminen kuin myös että elantotarpeiden hankki-
5488: minen ja säilyttäminen sekä niiden matkustajille myy-
5489: minen tuottavat kyytilaitoksen pitäjälle vaivaa ja ajan-
5490: hukkaa, minkä vuoksi olisi kohtuullista, että matkustaja
5491: niistä saisi suorittaa paikkakunnalla käypää jonkun ver-
5492: ran korkeamman hinnan. Samaten olisi ruuasta, yösi·
5493: jasta ja huoneesta suoritettaviin maksuihin laskettava
5494: korvaus ruuan valmistamiseen, vuoteiden tekemiseen ja
5495: huoneiden siistimiseen käytetystä työstä.
5496:    Mutta kyytitoimen itsekannattavaisuuteen ei ole pyrit-
5497: tävä ainoastaan kyytimaksua ja kestikievaritaksoja korot-
5498: tamalla, vaan sen lisäksi koettamalla kyytilaitosten sopi-
5499: valla järjestelyllä muutenkin saada tämä laitos mahdolli-
5500: simman huokeaksi.        Tätä varten on kyytilaitoksia
5501: perustettaessa pidettävä silmällä matkustajaliikkeen vilk-
5502: kautta niillä teillä, joiden varrelle sellaisia on tarkoi-
5503: tettu asettaa. Jos liike on vähäinen ja siitä lähtevä
5504: tulo pieni, tulee myöskin kyytilaitosten olla sellaisia, että
5505: niitä voidaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla
5506: pitää yllä.      Kun armollisen esityksen määräykset
5507: kyytilaitosten laadusta sekä siitä, mitä kunkinlaisessa
5508: kyytilaitoksessa tulee olla matkustajain saatavana, näyt-
5509: tävät tekevän mahdolliseksi kyytilaitosten järjestelyn
5510: edellä esitettyjen näkökohtien mukaan, on Eduskunta
5511: nämä määräykset hyväksynyt.
5512:    Vaikka ylempänä kosketeltujen muutoksien kautta
5513: kyytirasituskustannukset saataisiinkin alenemaan, ei ole
5514: kuitenkaan ajateltavissa, että kyytilaitokset kaikilla seu-
5515: duilla tulisivat itsekannattaviksi. Varmaa päinvastoin on,
5516: että monin paikoin tarvittaisiin huomattavia lisämaksuja
5517: kyytilaitosten ja kyydityksen voimassa pitämiseksi. Kuten
5518: jo edellä mainittiin on kyyditysrasitus nykyään manttaaliin
5519: pannun erioikeudettoman maan yksinään kannettavana.
5520: 6          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5521: 
5522: Jos kyytirasituksesta johtuvat kustannukset jakaantuisi-
5523: vat tasaisesti yli maan, ei tämä rasitus olisi mainittavan
5524: painava, se kun tekisi keskimäärin 33 markkaa 81 pen-
5525: niä kutakin kyytivelvollista manttaalia kohti. Hankittu
5526: selvitys on kumminkin osottanut, että rasitus jakaantuu
5527: varsin epätasaisesti eri seutujen, vieläpä samassa kihla-
5528: kunnassakin eri kuntien kesken, ollen eräissä osissa maata
5529: varsin raskas. Jos jaetaan eri kihlakunnissa suoritettavat
5530: kyytirasituskustannukset tasan kihlakunnan kyytivel-
5531: vollisten manttaalien kesken, oli kyytikautena 1901-
5532: 1905 pienin keskimääräinen kustannusmäärä 9 markkaa
5533: 20 penniä (Mynämäen kihlakunnassa) ja suurin 176 mark-
5534: kaa 19 penniä (Kemin kihlakunnassa) yhtä manttaa-
5535: lia kohti. Osotukseksi miten eri suuret samaan kihla-
5536: kuntaan kuuluvien kuntien rasitukset saattavat olla,
5537: mainittakoon että kyytikautena 1901-1905 vuotuinen
5538: kustannus jokaista kyytivelvollista manttaalia kohti oli
5539: esimerkiksi
5540: Pernajan kihlakunnan Elimäen kunnassa Smk. 25:98
5541:                 ))
5542:                      Anjalan                108:29     ))
5543: 
5544: 
5545: 
5546: Salmin         >>    Salmin                  12:-      ))
5547: 
5548: 
5549:                »     Korpiselän             144:74     ))
5550: 
5551: 
5552: 
5553: Kuopion              Tuusniemen »            37:79     ))
5554: 
5555: 
5556:                 ))   Kuopion                116:27     ))
5557: 
5558: 
5559: Oulun           ))   Oulun maaseurakunn.      5:80     ))
5560: 
5561: 
5562:                 ))
5563:                      Kuusamon kunnassa :t 105:42
5564: Kemin           ))   Karungin                70:31     ))
5565: 
5566: 
5567:                      Kemijärven          :t 383:59
5568: Lapin                Sodankylän    »         17:33     ))
5569: 
5570: 
5571:                 ))   Muonionniskan »     :t 456:09
5572:     Jos verrataan puheenalaisia kustannuksia eri kun-
5573: nissa niiden väkilukuun, oli kyytikautena 1901-1905
5574: kaikkiaan 77 kuntaa, joissa vuotuinen kyytirasitus oli
5575: alle 10 penniä henkeä kohti, ja 71 kuntaa, joissa se oli
5576: yli 40 penniä, nousten eräissä Oulun läänin kunnissa
5577: yli yhden markan (Muonionniskassa aina 3 markkaan.)
5578:                     Asetus kyytitoime~ta.
5579: 
5580: henkeä kohti. Kaupungeissa taas, joissa kyytilaitokset
5581: tätä nykyä ovat erioikeuksia nauttimattomien kaupunki-
5582: kunnan jäsenten ylläpidettävinä, ovat kyytitoimesta ai-
5583: heutuvat kustannukset maaseudun kustannuksiin verra-
5584: ten sangen pienet ja osottavat taipumusta yhtämittaiseen
5585: alenemiseen. Vuonna 1900 tekivät nämä kustannukset
5586: kaikissa maan kaupungeissa yhteensä ainoastaan 23,424
5587: markkaa 66 penniä.
5588:      Armollisessa esityksessä mainitaan, että sitä valmistet-
5589: taessa on ollut harkinnan alaisena huojennuksen aikaan-
5590: saaminen kyytirasitukseen osallisille maanomistajille. Ylei-
5591: senä asiana ei kyytirasituksen enä.ä.n tulisi olla ainoastaan
5592: yhden kansalaisryhmän, vaan kaikkien yhteiskuntaluok-
5593: kain kannettavana. Mutta kun kyydinpidosta johtuvat
5594: kustannukset, jos valtio ottaisi kyydinpidon toimekseen,
5595: todennäköisesti tulisivat nykyisiä melkoista suurem-
5596:  miksi ja kun Suomen rautatieverkon ja kulkuyhteyden
5597: sisävesillä kehittyessä maantiet yhä enemmän ovat
5598:  menettäneet merkityksensä yleisen keskusliikkeen välit-
5599:  täjinä, on kyydinpito armollisessa esityksessä pysytetty
5600:  etupäässä paikkakunnallisena asiana, semminkin kun on
5601:  oletettu, että kyydinpito siten saataisiin käytännöllisim-
5602:  min järjestetyksi.
5603:      Maassa on kuitenkin yhä enemmän päässyt vallalle
5604:  se mielipide, että pelko kyydinpitokustannusten lisään-
5605:  tymisestä, jos kyytilaitos otettaisiin kokonaan valtion
5606:  huostaan, on liioiteltu. Eduskunnankaan mielestä ei täl-
5607:  laiseen pelkoon ole riittävää aihetta. Kun kyytilaitosten
5608:  ylläpito ja kyyditys suoritettaisiin urakalla, niinkuin
5609:  nykyäänkin harvoja poikkeuksia -lukuunottamatta on
5610:  laita, tulisi niistä johtuvien kustannusten määrä riip-
5611:  pumaan ainoastaan urakkatarjousten tekijäin keskinäi-
5612:  sestä kilpailusta. Samaten jäisi huolenpito kyytilaitosten
5613:  sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä samojen
5614:  viranomaisten asiaksi kuin nykyäänkin. Päinvastoin on
5615:  syytä toivoa, että kyytitoimen kustannukset vastedes
5616:  saadaan tuntuvasti alenemaan. Kuten jo edellä on esi-
5617: 8          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5618: 
5619: tetty tarjoo nimittäin Eduskunnan tässä kohden ar-
5620: mollisen esityksen mukaisesti hyväksymä asetusehdotus
5621: mahdollisuuden järjestää kyytilaitokset entisestään pal-
5622: jon huokeammiksi asettamalla täydellisten kestikievari-
5623: talojen välille vähemmillä kustannuksilla ylläpidettäviä
5624: kyytiasemia ja syrjäteiden varsille kyytipysäkkejä.
5625: Kestikievaritalojen voimassapitokustannukset voidaan
5626: myöskin saada tuntuvasti alenemaan korottamalla kesti-
5627: kievaritaksoja. Lopuksi huomautettakoon, että myöskin
5628: kyytimaksun korottaminen kunkin seudun hintasuhteita
5629: vastaavaksi on omansa huomattavasti edistämään pu-
5630: heenalaisten kustannusten vähenemistä.
5631:     Mitä sitten tulee väitteeseen, että Suomen rauta-
5632: tieverkon ja kulkuyhteyden sisävesillä kehittyessä
5633: maantiet yhä enemmän olisivat menettäneet mer-
5634: kityksensä yleisen keskusliikkeen välittäjinä, ei Edus-
5635: kunnan mielestä laivaliikenteen ja rautatieverkon
5636: kehityksessä vielä ole päästy läheskään niin pit-
5637: källe, että maantiet olisivat ainoastaan paikallisliik-
5638: keen välittäjiä. Ja vaikkapa maamme rautatieverkko
5639: olisikin nykyistä monin verroin tiheämpi, muodosta-
5640: vat vesiväylät ja rautatiet yhdessä maanteitten kanssa
5641: kuitenkin yleistä liikettä välittävät kulkureitit. Myös-
5642: kin kyytilaitos on niin muodoin olemassa yleisen edun
5643: vuoksi ja palvelee enemmän yleistä matkustajalii-
5644: kettä kuin paikallisliikettä. Tämä asianlaita ei tosin
5645: panisi estettä kyytitoimen järjestämiselle armollisen esi-
5646: tyksen ehdottamalla tavalla, jos vain siten päästäisiin
5647: oikeudenmukaisiin tuloksiin. Kuten edellä on osotettu
5648: on kuitenkin kyydinpito-oloja nykyään haittaavimpia
5649: epäkohtia tämän rasituksen suuri epätasaisuus maan eri
5650: paikkakuntien välillä. Armollisessa esityksessä on tätä
5651: epätasaisuutta koetettu lieventää siten, että valtion va-
5652: roista annettaisiin avustusta enimmin rasitetuille kyyti-
5653: lahkoille. Tällaisen menettelyn kautta saataisiin pu-
5654: heenalainen epäkohta kuitenkin ainoastaan osaksi poistu-
5655: maan. Ennen mainitun komitean laskujen nojalla voi
5656: olettaa että, jos kyydinpitokautena 1901-1905 ar-
5657:                    Asetus kyytitoimesta.                9
5658: 
5659: mollisessa esityksessä ehdotettu kyytilaitosjärjestelmä
5660: olisi ollut voimassa, olisi rasitus yhtä kyytiäyriä s. o.
5661: sadan markan tuloa kohti vaihdellut eri kyytilahkoissa
5662: noin 9 pennistä 45 penniin. Täten saavutettu tasoitus
5663: olisi siis sangen epätäydellinen ja sitä vähemmän
5664: oikeuden vaatimuksia vastaava, kun ei voida osottaa
5665: että paikkakunnilla, jotka täten tulisivat enemmän ra-
5666: sitetuiksi, olisi vastaavasti enemmän hyötyä kyytilai-
5667: toksesta.
5668:     Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että
5669: kyytirasituksen epätasaisuus on käytännöllisimmin pois-
5670: tettavissa siten, että valtio suoranaisesti ottaa kantaak-
5671: seen tästä rasituksesta aiheutuvat kustannukset, on Edus-
5672: kunta tehnyt sellaisen muutoksen armolliseen esi-
5673: tykseen, että valtion olisi otettava toimekseen kyy-
5674: dinpidon suorittaminen ja. kyytilaitosten ylläpitä-
5675: minen. Valtiolle tästä johtuvat vuotuiset menot on
5676: arvioitu korkeintaan 400,000 markaksi. Mutta se
5677: todellinen lisämeno, jonka kyydinpidon ottaminen val-
5678: tion huostaan aiheuttaisi, ei kuitenkaan, verrattuna
5679: armollisessa esityksessä ehdotetun järjestelmän kustan-
5680: nuksiin, nousisi näin korkealle, koska viimeksimai-
5681: nitunkin järjestelmän mukaan valtion varoista suo-
5682: ritettaisiin apurahoja enimmin rasitetuille kunnille ja
5683: maksettaisiin osa kyytilaitosten rakennuskustannuksista.
5684: Eduskunnan mielestä ei puheena oleva valtiovaroista
5685: suoritettava todellinen lisämeno ole niin suuri, että se
5686: voisi aiheuttaa vaikeuksia valtion tulo- ja menoarvion
5687: järjestelyssä ja siten estää saavuttamasta kauan toivotun
5688: kyytilaitoksen uudistuksen yhtä päätarkoitusta, kyytira-
5689: situksen epätasaisuuden poistamista.
5690:     Tämä periaatteellinen muutos kyytitoimesta johtu-
5691: vien menojen suorittamiseen nähden on aiheuttanut,
5692: että joukko armollisessa esityksessä olevia, osaksi
5693: mutkallisia säännöksiä, jotka koskevat kyytilahkoja,
5694: kyytilahkoon kuuluvien kuntain yhteisiä kokouksia,
5695: kyytiäyrien asettamista, valtiovaroista suoritettavaa
5696: 10         1910. -   Edusk. vast. - Esitys N :o 2.
5697: 
5698: apumaksua, kyytitoimen kustannusten jakoluetteloa
5699: ja kyytitointa varten suoritettavain maksujen ylöskan-
5700: toa (2, 3, 6, 12, 13, 14, 17, 20-27 §), on tarpeettomana
5701: poistettu. Tämän kautta on asetusehdotus tulJut armol-
5702: lisessa esityksessä olevaa ehdotusta melkoista yksinker-
5703: taisemmaksi.
5704: 
5705: 
5706:      Ennenkuin Eduskunta ryhtyy tekemään selkoa ase-
5707: tusehdotuksen yksityiskohtiin tekemistään muutoksista,
5708: saa Eduskunta, mitä armollisen esityksen johdantoon
5709: tulee, edellä esitetyn lisäksi alamaisuudessa lausua seu-
5710: raavaa.
5711:      Eduskunnan hyväksyttäväksi annetun asetusehdo-
5712: tuksen pohjana on se armollinen esitys kyydinpidon
5713: ja kyytihitosten järjestämisestä, joka annettiin Suo-
5714: menmaan Valtiosäädyille 1904-1905 vuosien valtiopäi-
5715: villä. Mutta vaikka kysymys kyytitoimen järjestämi-
5716: sestä sen jälkeen on ollut Eduskunnan käsiteltävänä
5717: kolmilla eri valtiopäivillä, ei tästä ole armollisessa esi-
5718: tyksessä mitään mainittu.
5719:     Se omituinen asiantila on siis olemassa, että Edus-
5720: kunnalle nyt on annettu armollinen esitys samasta asiasta,
5721: josta Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
5722: eduskuntaesitystietä on hyväksynyt asetusehdotuksen
5723: ja lähettänyt sen armollisesti tutkittavaksi ja vahvis-
5724: tettavaksi, mutta että Eduskunnalle ei ole ilmoftettu,
5725: onko tämä asetusehdotus Teidän Keisarilliselle Majes-
5726:  teetillenne alamaisesti esitelty ja, jos niin on tapahtu-
5727: nut, onko se tullut armossa hyväksytyksi vai eikö.
5728:     Sitä paitsi on armollisen esityksen johdannossa todel-
5729: lisuudesta poikkeavia tietoja sen armollisen esityksen
5730:  sisällykseen nähden, joka asiasta annettiin 1904--1905
5731:  vuosien valtiopäiville. Eduskunnalle nyt annetun esityksen
5732:  4sivulla mainitaan näet 1904-1905 vuosien valtiopäiville
5733:  annetussa armollisessa esityksessä ehdotetun kyytirasitus
5734:  tasoitettavaksi maan eri kuntien kesken siten, että missä
5735:                     Asetus kyytitoimesta.                  11
5736: 
5737: se määrä, joka kyydinpitokustannusten suorittamiseksi
5738: on kyytilahkon maksuvelvollisilta otettava, nousisi päälle
5739: 30 markan manttaalilta, kolme neljännestä sen yli mene-
5740: västä määrästä olisi maksettava )>varoista, jotka kansan-
5741: eduskunta sen tulolähteistä on myöntänyt valtionvaraston
5742: käytettäviksi)>. Edelleen lausutaan, että vastamainitun
5743: esityksen mukaan kustannukset kyytilaitokselle tarpeel-
5744: lisista huoneista, joita ei olisi saatavissa vaan jotka
5745: täytyisi hankkia, olisivat samaten olleet suoritettavat siten,
5746: että kolmasosa niistä olisi maksettu <<varoista, jotka kan-
5747: saneduskunta sen tulolähteistä on myöntänyt valtionva-
5748: raston käytettäviksi)>, ja ainoastaan loput jääneet kyyti-
5749: lahkon korvattaviksi, kuin myöskin että )>määrärahat
5750: näihin tarpeisiin merkittäisiin siihen suostuntavarain
5751: budjettiin, joka Eduskunnalle annetaan liitettynä
5752: Armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin tar-
5753: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä)>. Ja 7
5754: sivulla toistetaan vielä, että )>Valtiosäädyille 1904-1905
5755: vuosien valtiopäivillä annetussa Armollisessa esityksessä
5756: kyydinpidon ja kyytilaitosten järjestämisestä, kuten jo
5757: huomautettiin, (on) ehdotettu että, jos jonkun kyytilahkon
5758: kyytitoimen kustannukset tulisivat manttaalilta olema:1n
5759: kolmeakymmentä markkaa suuremmat, niin valtion olisi
5760: siitä yli menevän määrän suorittamiseen annettava
5761: apua kolme neljännestä varoista, jotka kansaneduskunta
5762: sen tulolähteistä on valtionvaraston käytettäviksi myön-
5763: tänyt)).
5764:      Nämä tiedot eivät ole oikeat. Sillä armollinen esitys
5765:  1904-1905 vuosien valtiopäiville sisälsi ainoastaan, että
5766: valtiolle avustuksesta kyyditysrasituksen tasoittamiseksi
5767: aiheutuvat kustannukset olisivat maksettavat )>yleisistä
5768: varoista)>, lainkaan viittaamatta siihen, että nämä
5769: kustannukset suoritettaisiin varoista, )>jotka kansanedus-
5770:  kunta sen tulolähteistä on myöntänytvaltionvaraston käy-
5771:  tettäväksi», ja vielä vähemmän, että )>määrärahat näihin
5772:  tarpeisiin merkittäisiin siihen suostuntavarain budj-ettiin,
5773:  joka Eduskunnalle annetaan liitettynä Armolliseoo esi-
5774: 12          1910. - Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5775: 
5776: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
5777: vakinaiset valtion tulot eivät riitä>> .
5778:     Niistä puheenalaisen lainsäädäntöasian valmistelua
5779: koskevista asiakirjoista, jotka ovat syntyneet Kei-
5780: sarillisessa Senaatissa, selviää ettei Eduskunnalle asiasta
5781: nyt annettu armollinen esitys ole Senaatissa saanut
5782: sanamuotoansa. Nämä asiakirjat osattavat että, sit-
5783: tenkuin Senaatti, ilmoittaen ettei Eduskunta 1908
5784: vuoden valtiopäivillä ollut ennättänyt käsitellä lop-
5785: puun Eduskunnalle silloin annettua armollista esitystä
5786: kyytitoimesta, kirjelmässä 15 päivältä toukokuuta 1908
5787: oli alistanut, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
5788: vaitsisi uudelleen antaa mainitun armollisen esityksen
5789: Eduskunnalle 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä, ja Tei-
5790: dän Keisari1linen Majesteettinne, alamaisessa esittelyssä 6
5791: päivänä syyskuuta (24 päivänä elokuuta) 1909, oli käs-
5792: kenyt, että sen kysymyksen ratkaiseminen, annettaisiinko
5793: sanottu esitys uudestaan Eduskunnalle, oli lykättävä
5794: siksi kuin Eduskunnan samasta asiasta eduskuntaesi-
5795: tystietä tekemä lakiehdotus oli lopullisesti tarkastettu,
5796: niin oli Teidän Keisarillinen Majesteettinne, alamai-
5797: sesti esiteltäessä viimeksi mainittua ehdotusta 25 (12)
5798: päivänä helmikuuta 1910, selittänyt että sanottu ase-
5799: tusehdotus, jota Senaatti 22 päivänä syyskuuta 1909
5800: antamassaan alamaisessa lausunnossa oli puoltanut
5801: hyväksyttäväksi, on jätettävä huomioon ottamatta ja
5802: samalla hyväksynyt nyt esillä olevan armollisen esi-
5803: tyksen kyytitoimesta Eduskunnalle annettavaksi. Tämä
5804: esitys on liitetty Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaitio-
5805: sihteerinviraston kirjelmään maan Kenraalikuvernöörilie
5806: 26 (13) päivältä helmikuuta kuluvaa vuotta ja sittemmin
5807: lähetetty Senaatille asianmukaista toimenpidettä varten.
5808:     Se seikka, että tätä asiaa on näin viivytelty ja ettei se
5809: vielä ole johtanut lopulliseen lainsäätämistoimenpiteeseen
5810: kuin myös että armolliseen esitykseen otetussa asetus-
5811: ehdotuksessa on pyritty toteuttamaan sellaista Valtio-
5812: päiväjärjestyksen 43 §:n vastaista katsantotapaa, jonka
5813:                    Asetus kyytitoimesta.               13
5814: 
5815: mukaan senluontoisten menojen suorittamiseen, joista.
5816: tässä on kysymys, olisi osotettava suostuntavaroja, vaik-
5817: kei ole yritettykään todistaa, etteivät vakinaiset valtio-
5818: varat riittäisi puheena olevaan tarkoitukseen, aiheutuu
5819: nähtävästi siitä alituisesta sekaantumisesta Suomen lain-
5820: säädäntö- ja hallintoasioihin, jota Keisarikunnan Minis-
5821: terineuvosto, varsinkin kesäkuun 2 päivästä 1908 alkaen,
5822: vastoin Suomen perustuslainmukaista oikeutta on har-
5823: joittanut.
5824:     Erästä toista armollisen esityksen yhteydessä olevaa
5825: asianhaaraa, joka epäilemättä niinikään on seurauksena
5826: Ministerineuvoston puuttumisesta tähän lainsäädäntö-
5827: kysymykseen, ei Eduskunta myöskään ole voinut jättää
5828: koskettelematta. Suomen Suuriruhtinaanmaan asetus-
5829: kokoelman vuodelta 1909 N:oon 52 on otettu 6 päivänä
5830: syyskuuta (24 päivänä elokuuta) päivätty armollinen käs-
5831: kykirje Suomenmaan Kenraalikuvernöörille, jossa Tei-
5832: dän Keisarillinen Majesteettinne, kiinnittäen huomi-
5833: onsa siihen seikkaan, että Eduskunna1le annettaviin
5834: lakiehdotuksiin usein sisällytettiin säännöksiä, jotka
5835: kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön piiriin, oli tahto-
5836: nut saada Keisarillisen Senaatin tietoon saatetuksi, että
5837: koska Teidän Keisarillinen Majesteettinne oli havainnut
5838: sanotunluontoisia säännöksiä olevan Senaatin laati-
5839: massa ehdotuksessa armolliseksi esitykseksi kyytitoi-
5840: mesta, Senaatti vastaisuudessa, Jaatiessaan ehdotuksia
5841: armollisiksi esityksiksi Eduskunnalle, tarkkaan nou-
5842: dattaisi sääntöä, ettei näihin ehdotuksiin sisällytettäisi
5843: hallinnollisen lainsäädännön alaan kuuluvia säännöksiä,
5844: minkä ohessa järkähtämättömästi oli huomioon otettava,
5845: että Keisarillinen Majesteetti, sallimalla poikkeustapa-
5846: uksissa sellaisten säännösten sisällyttämisen valtiopäi-
5847: ville kuuluvaan lainsäädäntöön, yhtäkaikki aina pidätti
5848: itselleen oikeuden pitää niitä hallinnollisina säännök-
5849: sinä, joiden muuttaminen riippuu Keisarillisen Majes-
5850: teetin yksinomaisesta vallasta.
5851: 14          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
5852: 
5853:      Katsoen siihen, että Eduskunnalle nyt annettu armolli-
5854:  nen esitys kyytitoimesta - lukuun ottamatta niitä muu-
5855:  toksia ja lisäyksiä, jotka koskevat kyytikustannusten
5856:  maksamista suostuntavaroista ja kyytihevosilla toimi-
5857:  tettavan postinkuljetuksen valvonnasta postilaitoksen puo-
5858:  lelta - on samoin kuuluva kuin se ehdotus armolliseksi
5859:  esitykseksi, jonka Keisarillinen Senaatti edellämai-
5860:  nitun     alistuksen keralla 15 päivältä toukokuuta
5861:  1908 on lähettänyt armollisesti tarkastettavaksi ja jossa
5862:  Teidän Keisarillinen Majesteettinne, kuten yllämainittu
5863:  armollinen käskykirje osottaa, on havainnut olevan
5864: eriluontoisia säännöksiä, ei Eduskunnalla ole tietoa
5865:  siitä, mitkä niistä Teidän Keisarillinen Majesteettin-
5866: ne on pitänyt hallinnollista laatua olevina. Niin ollen
5867:  ja kun ei Teidän Keisarillinen Majesteettinne ole kat-
5868:  sonut olevan syytä erotuttaa joitakin senlaatuisia
5869:  säännöksiä siitä ehdotuksesta asetukseksi kyytitoi-
5870: mesta, joka nyt on annettu Eduskunnan hyväksyt-
5871: täväksi, ei Eduskunta ole tahtonut käydä ase-
5872: tusehdotusta tältä kannalta lähemmin tarkastamaan.
5873:  Kuitenkin saa. Eduskunta, sen johdosta että mai-
5874: nitussa armollisessa käskykirjeessä on pidätetty Kei-
5875: sarilliselle Majesteetille oikeus pitää Valtiopäivilie kuu-
5876: luvaan lainsäädännön alaan sisällytettyjä hallinnollista
5877: laatua olevia säännöksiä edelleenkin hallinnollisina mää-
5878: räyksinä, joita Hallitsija yksin voisi muuttaa, alamai-
5879: suudessa esittää seuraavat oikeudelliset näkökohdat.
5880:      Hallitusmuodossa 21 päivältä elokuuta 1772 vah-
5881: vistettiin se Ruotsi-Suomen julkisessa oikeudessa van-
5882: hastaan voimassa ollut periaate, että lakia on säädet-
5883: tävä hallitsijan ja kansaneduskunnan yhteistoimin. Poik-
5884: keuksena tästä oli pitkäaikaisen käytännön kautta muo-
5885: dostunut oikeus hallitsijalle kansaneduskuntaa kuule·
5886: matta. julkaista säännöksiä n. s. hallinnollisissa asioissa.
5887: Tämä hallitsijan oikeus ei kuitenkaan ol6 sisältänyt sitä,
5888: että kansaneduskunta sen vuoksi olisi joutunut perus-
5889: tuslain kautta syrjäytetyksi osallisuudesta lainsäädän-
5890:                     Asetus kyytitoimesta.                15
5891: 
5892: töön sellaisissa asioissa, joista hallitsija yksin voi antaa
5893: määräyksiä, ja. etteivät tämänlaatuiset asiat enään voisi
5894: tulla eduskunnan myötävaikutuksella lainsäädännön
5895: esineeksi. Hallinnollisen lainsäädäntöoikeuden katsottiin
5896: va.nhempinakin aikoina kohdistuvan enemmän tai vä-
5897: hemmän tilapäista laatua oleviin säännöksiin, toisin sano-
5898: en, kuninkaan katsottiin olevan oikeutetun julkaisemaan
5899: sellaisia määräyksiä noudatettaviksi, kunnes astui
5900: voimaan uusi laki, johon ne oli otettava, jota. vastoin
5901: yleisenä periaatteena edelleenkin pysyi, että niiden sään-
5902: nösten, joille tahdottiin antaa pysyvän lain luonne, tuli
5903: olla kuninkaan ja valtiosäätyjen hyväksymät. Tämä
5904: menettely sai erityisen ilmaisun kun säädettiin 1734 vuo-
5905: den yleinen laki, johon nimenomaan jätettiin ottamatta
5906: sellaisia määräyksiä >>joissa asianhaarat useammin vaati-
5907: vat muutoksia tehtäväksi>>, kun taasen itse laki oli oleva
5908: pysyväinen.
5909:     Seuraus edellämainitusta katsantotavasta, joka yksi-
5910: naan voi tyydyttävällä tavalla selittää niin hyvin
5911: tällä alalla aikaisemmin noudatetun menettelyn kuin
5912: myös 1772 vuoden Hallitusmuodon säännökset, on että
5913: hallitsija voi milloin hän hyväksi näkee kansaneduskun-
5914: nan harkittavaksi ja hyväksyttäväksi antaa lakiehdo-
5915: tuksia hallinnollisen lainsäädännön alaan kuuluvista
5916: asioista. Mutta jos niin on tapahtunut, selviää edellä-
5917: mainitusta yleisestä periaatteesta myöskin, että sillä
5918: tavoin syntynyttä lakia, jonka kansaneduskunta on hy-
5919: väksynyt ja hallitsija vahvistanut ja joka niinmuodoin
5920: on saanut kansaneduskunnan myötävaikutuksella synty-
5921: neen pysyvän lain luonteen, ei hallitsija yksinään voi
5922: muuttaa- periaate, joka muuten ei ole ominainen ainoas-
5923: taan Suomen oikeudelle, vaan joka yleisesti pidetään
5924: kiistämättä pätevänä.
5925:     On niinmuodoin selvää että, jos Eduskunnan puheena
5926: olevan kyytitoimesta annetun armollisen esityksen joh-
5927: dosta hyväksymät säännökset saavat Teidän Keisaril-
5928: lisen Majesteettinne armollisen vahvistuksen, ei mikään
5929:            16          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N ~o 2.
5930: 
5931:            näistä säännöksistä voi tulla. muutetuksi yksinoma.a.n
5932:            Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkeasta. tahdosta..
5933: 
5934: 
5935:                Niistä muutoksista, jotka Eduskunta aikaisemmin mai-
5936:            nittujen lisäksi on tehnyt asetusehdotukseen, saa Eduskunta
5937:            alamaisuudessa esittää seuraavaa.
5938: 2 (4) §.       Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että aika, jok-
5939:            si kyytilaitokset maalla määrätään ja kyydinpito niis-
5940:            sä järjestetään, asetettaisiin samaksi kuin nykyisessä
5941:            laissa eli viideksi vuodeksi sekä että kyytilaitosten
5942:            voimassa pitäminen ja kyyditys tarjottaisiin urakalle
5943:            yhtä pitkäksi ajaksi. Niiden armollisesta esityksestä
5944:            poikkeavien säännösten tähden, joita Eduskunta on kyyti-
5945:            maksun ja kestikievaritaksojen vahvistamiseen nähden
5946:            puoltanut, on Eduskunta katsonut lyhemmän urakka-
5947:            ajan sopivammaksi ja siitä syystä tehnyt 2 § :ään
5948:            sellaisen muutoksen, joka tekee hallitukselle mahdol-
5949:            liseksi harkinnan mukaan järjestää kyydinpidon ja kyy-
5950:            tilaitoksen lyhemmäksikin ajaksi kuin esityksessä on eh-
5951:            dotettu. Jottei järjestämistointen aiheuttamat kmrtannuk-
5952:            set kuitenkaan uudistuisi aivan usein, on tämä aika mää-
5953:            rätty vähintään kolmeksi vuodeksi.
5954: 3 (5) §.       Vaikka kihlakuntain merkitys erityisinä kyytilahkoina
5955:            Eduskunnan hyväksymän asetusehdotuksen mukaan tulisi
5956:            häviämään, on Eduskunta kuitenkin pitänyt asianmukai-
5957:            sena, että edelleenkin tehtäisiin erityiset ehdotukset kyyti-
5958:            toimen järjestämisestä kihlakunnittain. Ehdotukset val-
5959:            mistettaisiin kihlakunnan kruununvoudin ja nimismiesten
5960:            sekä kihlakuntaan kuuluvien kuntain edustajien kokouk-
5961:            sissa. Koska näitä ehdotuksia tehtäessä olisi pidettävä sil-
5962:            mällä, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan itsekan-
5963:             nattavaksi, on Eduskunta 3 § :ään ottanut siitä nimenomai-
5964:            sen määräyksen.
5965:                Armollisen esityksen mukaan olisi ehdotus kyytilaitos-
5966:            ten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä tehtävä
5967:                     Asetus kyytitoimesta.                  17
5968: helmikuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona kyydinpi-
5969: tokausi loppuu. Eduskunnan mielestä ei ehdotuksen val-
5970: mistaminen näin aikaiseen ole tarkoituksennmkaista siitä-
5971: kään syystä, ettei kestikievaritaksoja sa.ataisi silloin paik-
5972: kakunnan hintoja kyllin vastaaviksi. Sitäpaitsi voisi tästä
5973: olla seurauksena, että urakkahuutokaupatkin pidettjäisiin
5974: siksi aikaiseen että monet, jotka ehkä muuten olisivat haluk-
5975: kaita tekemään tarjouksia, eivät tahtoisi sitoutua toimeen,
5976: johon vasta pitemmän ajan kuluttua saisi ryhtyä, Edus-
5977: kunta on senvuoksi ollut sitä mieltä, että puheenalainen
5978: ehdotus olisi tehtävä syyskuussa sen edellisenä vuonna,
5979: jona kyydinpitokausi päättyy. Viranomaisille asiassa kuu-
5980: luvat toimenpiteet voidaan silti vaikeudetta saada suorite-
5981: tuiksi niin ajoissa, että urakkahuutokaupat voidaan pitää
5982: viimeistään seuraavaiT vuoden kesäkuun kuluessa, kuten
5983: asetusehdotuksen 5 § :ssä onkin ehdotettu.
5984:      Määrättäessä kuinka monta hevosta kussakin kyytilai-
5985: toksessa on pidettävä, on armollisen esityksen mukaan huo-
5986: mioon otettava, ettei kyytihevosten luku stta olla pienempi
5987: sitä kyytien lukumäärää, joka vuorokaudessa keskimäärin
5988: on kyytilaitoksesta tehty. Jos otaksutaan, että kyytilaitok-
5989: sesta vuodessa on tehty esim. 450 kyytiä eli siis vuorokau-
5990: dessa keskimäärin llJt, olisi kyytilaitoksessa, jos hevosten
5991: luku ei saisi olla pienempi kuin kyytien luku vuorokaudessa,
5992: pidettävä kaksi hevosta. Koska kuitenkin yhdellä hevo-
5993: sella erinäisissä taapuksissa voidaan tehdä useampikin kuin
5994: yksi kyyti vuorokautta kohti ja varsinaisten kyytihevosten
5995: liiallisen rasittamisen estämiseksi sitä paitsi voidaan mää-
5996: rätä ylimääräisiä kyytejä kyytilaitoksesta suoritettavaksi,
5997: on Eduskunta kyyditykseen varattavien työvoimain tuh-
5998: lauksen välttämiseksi poistanut mainitun määräyksen.
5999:      Kun porokyytiä käytetään eräillä muillakin seu-
6000:  duin maan pohjoisosassa kuin Lapissa, on Eduskunta kat-
6001:  sonut, ettei puheenalaisen pykälän 2 momentin 8 kohdan tu-·
6002:  lisi tarkoittaa ainoastaan Lappia, minkä vuoksi mainitun
6003:  kohdan sanamuotoa on tämän mukaisesti muutettu.
6004:                                                        2
6005:            18          1910. -   Edusk. vast. -- Esitys N :o 2.
6006: 
6007:                Jotta matkustajat tulisivat maksamaan täyden kor-
6008:            vauksen kestikievaritalossa nauttimistaan eduista ja taksa
6009:            tätä näkökohtaa kyllin silmälläpitäen vahvistettaisiin, olisi
6010:            ehdotus taksaksi Eduskunnan mielestä niinikään tehtävä
6011:            edellämainitussa syyskuun kokouksessa. Tästä olisi sitä
6012:            paitsi se etu, että halulliset urakanottajat jo huutokaupassa
6013:            saisivat tietää, mihin hintaan huoneita ja muita tarpeita on
6014:            matkustavaisille annettava, ja sen mukaan voisivat sovittaa
6015:            tarjouksensa.
6016:                Koska asetusehdotuksen mukaan kyydityslaitoksen voi-
6017:            massa pitäminen kaupungissakin tulisi valtion asiaksi, on
6018:            luonnollista, että kysymykset kyydinpidon järjestämisestä
6019:            ja kyytilaitosten sijoittamisesta siellä olisi kuvernöörin rat-
6020:            kaistava.     Kuitenkin olisi kaupungissa ja erityisenä
6021:            kuntana .olevassa kauppalassa paikallisviranomaisen teh-
6022:            tävä ehdotus kyytitoimen järjestämisestä samaan tapaan
6023:            kuin maaseutuun nähden on ehdotettu. Tämän johdosta
6024:            on Eduskunta 3 § :ään lisännyt sensuuntaisen määräyksen.
6025: 4 (7) §.       Nykyään voimassa olevan kyydinpitoasetuksen mu-
6026:            kaan on kunhilla oikeus kolmenkymmenen päivän kuluessa
6027:            siitä kokouksesta lukien, jossa on laadittu ehdotus kyytilai-
6028:            tosten asettamisesta ja kyydinpidon järjestämisestä, kirjalli-
6029:            sesti tehdä kuvernöörille ehdotusta vastaan muistutuksia.
6030:            Sama aikamäärä on otettu armollisen esityksen vastaa vaan
6031:            säännökseen. Koska käytäntö kumminkin on osottanut,
6032:            että maan pohjoisten ja varsinkin Lapin kuntien on ollut
6033:            vaikeata, jopa toisinaan mahdotontakin, ehtiä kolmessa-
6034:            kymmenessä päivässä saada lausuntonsa kuvernöörille,- on
6035:            ~duskunta asetusehdotuksen 4 § :ssä pitentänyt ajan, jonka
6036:            kuluessa muistutukset on toimitettava kuvernöörille, nel-
6037:            jäksikymmeneksiviideksi päiväksi. Kun kuvernööri tus-
6038:            kin ryhtynee asiaa käsittelemään, ennenkuin aika, jossa
6039:            kuntain on tehtävä muistutuksensa, on kulunut umpeen, on
6040:            yhdenmukaisuuden tähden näyttänyt sopivalta määrätä nel-
6041:            jäksikymmeneksiviideksi päiväksi myöskin se aika, jonka
6042:            kuluessa kruununvontien tulee -lähettää ku vernöörille maini- _
6043:            tussa kokouksessa tehty ehdotus asiakirjoineen.
6044:                    Asetus kyytitoimesta.                19
6045: 
6046:     Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 10 6 (9 ja 10 )§.
6047: § :n 2 momentissa kielletään muiden muassa sellaista
6048: ,postilaitoksen palveluksessa olevaa virkamiestä, jolle
6049: postinkuljetuksen valvonta kyytihevosilla on uskottu'',
6050: tekemästä tarjousta asetuksessa mainituissa urakka-
6051: huutokaupoissa.      Tämä määräys johtunee siitä, että
6052: Keisarikunnassa postiviranomaisten taholta valvotaan
6053: kyytihevosilla toimitettavaa postinkuljetusta. Suomessa
6054: sitä vastoin ei tämäntapaista valvontaa ole olemassa.
6055: Postinkuljetuksesta kestikievarikyydillä voimassa olevat
6056: säännökset, jotka sisältyvät 15 päivänä maaliskuuta 1881
6057: Suomenmaalle annetun armollisen postijärjestyksen 100 ja
6058: 101 § :ään sekä samana päivänä postilaitokselle Suomessa
6059: annetun armo1lisen johtosäännön 2 luvun 10 osastoon, edel-
6060: lyttävät näet, että maantiepostia aina seuraa postiljooni,
6061: jonka hallussa ja hoidettavana posti matkalla on. Kyyti-
6062: laitoksen isännän ja kyyditsijän velvollisuutena postiin näh-
6063: den on vain kaikessa, mikä heistä saattaa riippua, toimia
6064: niin, ettei tarpeetonta viivytystä postin kuljettamisessa ta-
6065: pahdu, ja tulee ensiksimainitun sitä varten myöskin pitää
6066: huolta siitä, että hevonen aina on heti saatavana. Ainoas-
6067: taan jos postiljooni sairastuu matkalla postia kuljettaessaan,
6068: niin ettei voi matkaa jatkaa, on kyytilaitoksen isäntä vel-
6069: vollinen itse tahi toisen luotettavan henkilön kautta kuljet-
6070: tamaan postin likimpään postitoimistoon.          Koska siis
6071: postia, jota kuljetetaan kestikievarikyydillä, mainit-
6072: tua poikkeustapausta lukuunottamatta, aina seuraa posti-
6073: laitoksen virkailija, ei postiviranomaisilla ole aihetta eri-
6074: tyisesti valvoa sanotunlaista postinkuljetusta. Tähän näh-
6075: den on Eduskunta 6 § :stä poistanut edelläkerrotun kiel-
6076: tomääräyksen Suomeen soveltumattomana samaten kuin
6077: armollisen esityksen asetusehdotuksen 50 § :ää vastaavasta
6078: 31 § :stä viittauksen puheenalaista valvontaa.koskeviin eri-
6079: tyisiin säännöksiin. Vaikka postinkuljetusta varten jo
6080: kymmenkunta vuotta yleisesti on käytetty postilaitoksen
6081: hankkimia urakkamiehiä sekä postia nykyään enään ani
6082:           20          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6083: 
6084:           harvoilla seuduilla kuljetetaan kestikievarikyydillä, ja
6085:           tällaista postinkulkua silmälläpitävillä säännöksillä siis
6086:           on vähäinen käytännöllinen merkitys, on Eduskunta
6087:           asetusehdotuksen 20 § :ään ottanut sen armollisessa esi-
6088:           tyksessäkin olevan määräyksen, että kyytilaitoksesta on
6089:           postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyyditystä kaikin
6090:           ajoin vuorokautta heti oleva saatavana, mikä säännös muu-
6091:           ten sisältyy myöskin postijärjestyksen edellämainittuun
6092:           101 § :ään. Selvää on että samassa pykälässä löytyvä sään-
6093:           nös kyytilaitoksen isännän velvollisuudesta postiljoonin
6094:           sairastuessa pitää huoli postin kuljettamisesta lähimpälin
6095:           postitoimistoon, niinikään jää voimaan.
6096: 7 (11) §.     Eduskunnan päättämän asetusehdotuksen yleiseen kan-
6097:           taan nähden on huutokaupoissa tehtyjen urakkatarjousten
6098:           hyväksyminen 7 § :n mukaan jätetty kuvernöörin asiaksi ja
6099:           kunnat oikeutettu ainoastaan antamaan tarjouksista lau-
6100:           suntonsa, jolloin niillä on tilaisuus saattaa viranomaisen
6101:           tietoon muistutuksensa tarjouksentekijäin kunnollisuutta ja
6102:           pätevyyttä vastaan.
6103: 8 (15) §.     Jottei kuvernööri urakoitsijoita ottaessaan voisi mieli-
6104:           valtaisesti hylätä alempaa tarjousta, on 8 § :n loppuun
6105:           otettu määräys, ettei korkeampaa tarjousta saa hyväksyä,
6106:           ellei alemman tarjouksen tekijä ole sopimaton.
6107: 9 (16) §.     Jos kyytilaitoksen voimassa pitämisestä taikka varsi-
6108:           naisen tai ylimääräisen kyydityksen suorittamisesta tehtyä
6109:           tarjousta ei olisi yhteisessä kuntakokouksessa hyväksytty
6110:           taikka jos sellaista tarjousta ei ensinkään olisi tehty, tulisi
6111:           armolli~en esityksen mukaan kuntakokouksen päättää toi-
6112:           menpiteistä hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi
6113:           tehtävän muulla tavoin suorittamiseksi sekä arvioida se ra-
6114:           hamäärä, joka tähän tarkoitukseen vuosittain tarvittaisiin.
6115:           Eduskunta on kuitenkin katsonut, että sanotunlaisiin toi-
6116:           menpiteisiin ryhtyminen on annettava kuvernöörin tehtä-
6117:           väksi, minkä ohessa Eduskunta on poistanut puheenalaisen
6118:           menoerän arvioimista tarkoittavan säännöksen, joka käy
6119:           tarpeettomaksi jos kyytitoimi järjestetään Eduskunnan
6120:           päättämällä tavalla.
6121:                     Asetus kyytitoimesta.                  21
6122: 
6123:     Hyväksymänsä asetusehdotuksen 10 § :ään on Edus- 10 (18, 19
6124: knnta, poiketen armollisesta esityksestä, ottanut sään- ja 20) §.
6125: nöksen, että kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtu
6126: vat menot suoritetaan valtiovaroista, koska puheena ole-
6127: vat menot, kuten ennen on ~ainittu, eivät nouse niin suuriin
6128: määriin, että ne voisivat aiheuttaa minkäänlaisia vaikeuk-
6129: sia valtion tulo- ja menoarvion järjestelyssä.
6130:     Pykälässä on lisäksi määräyksiä siitä, miten on mene-
6131: teltävä, jollei maalla kyytilaitosta varten tarpeellisia asuin-
6132: ja ulkohuoneita ole saatavissa. Kun sellaisten huoneiden
6133: rakentaminen saattaa vaatia melkoisia kustannuksia, on
6134: näyttänyt tarpeelliselta, että asia siinä tapauksessa aliste-
6135: taan Keisarillisen Senaatin päätettäväksi. Kaupungissa ja
6136: kauppalassa olevalle kyytilaitokselle voidaan tarvittavat
6137: huoneet aina hankkia muulla tavoin, minkä vuoksi niiden
6138: rakentaminen valtiovaroilla ei saattane tulla kysymykseen.
6139:     Jos kyytilaitosta varten valtion varoilla rakennetut huo- 13 § (30 §)
6140: neet ovat vanhuudesta ja käyttämisestä, vaan ei huolimat-
6141: tomuudesta, rappeutuneet, olisivat ne 13 § mukaan niin-
6142: ikään valtiovaraston kustannuksella uudestaan rakennetta-
6143: vat tai korjattavat. Koska Eduskunnan mielestä on ai-
6144: heetonta alistaa tätäkin koskeva kysymys Keisarillisen Se-
6145: naatin tutkittavaksi, on asetusehdotuksessa annettu kuver-
6146: nöörille valta päättää rakennusten korjaamisesta tai uudes-
6147: taan rakentamisesta.
6148:     Koska 14 § :ssä mainittu katselmus koskee valtion ja 14 (31) §.
6149: kyytilaitoksen pitäjän oikeutta eikä kunnalla siinä ole mi-
6150: tään etua valvottavana, ei Eduskunta ole katsonut olevan
6151: syytä jättää toista uskottua miestä kuntakokouksen valitta-
6152:  vaksi, minkä vuoksi tämä vaali on annettu kunnallislanta-
6153:  kunnan toimeksi.- Siihen nähden että kyytilaitoksen isän-
6154: tää on käskettävä korjaamaan kyytilaitoksessa havaitut
6155: puutteet ennenkuin 14 § :ssä mainittu katselmus toimite-
6156: taan, sekä kun hänelle vielä siinäkin on annettava määrä-
6157: aika, jonka kuluessa korjaukset ovat tehtävät, on Eduskunta
6158:  määrännyt, että kustannukset nimismiehen toimituttamasta
6159:                 22          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6160: 
6161:                 katselmuskirjan mukaisesti huoneiden korjaamisesta heti
6162:                 ovat ulosotettavat kyytilaitoksen isännältä, joka jälestiipäin
6163:                 voi turvautua tuomioistuimeen hakeakseen omaansa takai-
6164:                 Sln.
6165: (33 ja 34 §).    Kun kestikievaritaksain vahvistamista koskevat sään-
6166:            nökset on asetusehdotuksessa otettu 3 ja 4 § :ään ja muut 33
6167:            § :ään sisältyvät määräykset samoin kuin koko 34 § on kat-
6168:            sottu tarpeettomiksi, on Eduskunta poistanut nämä pykälät.
6169: 19 (38) §.     Kun ylimääräinen kyyditys samaten kuin varsinainen-
6170:            kin aina on annettava urakalla toimitettavaksi, ei Edus-
6171:            kunnan mielestä ole syytä arrnollisen esityksen tavoin
6172:            rajoittaa oikeutta ylimääräisen kyydin saantiin, vaan pi-
6173:            täisi matkustajalla olla oikeus saada sellainen kyyti sekä
6174:            siinä tapauksessa, että kyyditystä pyydettäessä kyytilai-
6175:            toksesta vuorokaudessa tehtävät varsinaiset kyydit ovat.
6176:            suoritetut, että myöskin jos vakinaiset hevoset silloin ovat
6177:            kyydissä. - Siihen nähden, että monesta kyytilaitoksesta
6178:            tehdään kyytejä, jotka ovat ainoastaan muutaman kilomet-
6179:            rin pituisia, ja hevonen, jolla on tehty kaksi sellaista kyy-
6180:            tiä, ei ole niin rasittunut, ettei sitä enään sinä vuorokautena
6181:            voitaisi ottaa kyytiin, on Eduskunta asetusehdotuksen 19
6182:            § :ään ottanut määräyksen, että kyyditsemiseen käytetyn
6183:            hevosen saa ottaa kyytiin kahden tahi kelirikon aikana kol-
6184:            men tunnin kuluttua siitä kuin se viime kyytimatkalta pa-
6185:            lasi, jos hevosella sinä vuorokautena ei ole tehty kyytiä
6186:            pitemrnältä kuin 17 § :n 1 momentissa mainitaan.
6187: 20 (39) §.     Jos matkustajalle myönnetään oikeus edeltäkäsin tilata
6188:            itselleen kyyditys kyytilaitoksesta, voi siitä toisille mat-
6189:            kustajille aiheutua hankaluutta ja ajanhukkaa, jos se, jo-
6190:            ka on tilannut kyydityksen, ei saavu jatkamaan mat-
6191:            kaa tai viivyttelee matkalle lähtemistä. Eduskunta on sen-
6192:            vuoksi poistanut armollisessa esityksessä olevan määräyk-
6193:            sen, että kyydin tilaaja on oikeutettu ensin saarnaan hevo-
6194:            sen. Koska Eduskunta on pitänyt armollisessa esityksessä
6195:            ehdotettua korvausta matkan viivyttämisestä liian alhai-
6196:                                   •
6197:            senaja aikaa, jonka kyyditsijä olisi velvollinen matkustajaa
6198:                     Asetus kyytitoimesta.                  23
6199: 
6200: odottamaan, liian pitkänä, on Eduskunta asetusehdotuksen
6201: 20 § :ssä korottanut mainitun korvauksen yhdeksi markaksi
6202: jokaisesta täydestä puolesta tunnista ja muuttanut mää-
6203: räyksen odotusajasta siten, ettei kyyditsijän tarvitse jäädä
6204: matkustajaa odottamaan kauemmaksi kuin yhden tunnin
6205: ajaksi.
6206:     Armollisen esityksen mukaan olisi kyytilaitoksen isäntä 22 (41) §.
6207: oikeutettu vaatimaan, että kyyditsijä, joka on tuonut mat-
6208: kustajan kyytilaitokseen, odottaa siellä tunnin ajan ja tar-
6209: vittaessa ottaa paluukyydin. Tällaisen oikeuden myöntä-
6210: minen kyytilaitoksen isännälle voisi Eduskunnan mielestä
6211: aikaansaada aiheetonta viivytystä kyyditsijälle. Mutta
6212: kun työvoimain säästämiseksi on edullista koettaa järjestää
6213: yhteistoimintaa kyytilaitosten välillä, on Eduskunta muo-
6214: dostanut asetusehdotuksen 22 § :n sillä tavoin, että kyy-
6215: ditsijä on velvollinen kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta
6216: ottamaan paluukyydin, jos sellaista tarjotaan ennenkuin
6217: kyyditsijä lähtee kyytilaitoksesta, ollen kuitenkin oikeutettu
6218: lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan.
6219:     Alin kyytimaksu on armollisessa esityksessä ehdotettu 23 (42) §.
6220: seitsemäksikymmeneksiviideksi penniksi. Kun näin pieni
6221: maksu ei riittävästi korvaisi sitä vaivaa ja ajanhukkaa,
6222: mikä lyhyenkin kyydin vuoksi kyytiurakoitsijalle aiheutuu,
6223: on Eduskunta 23 § :ssä korottanut vähimmän kyytimaksun
6224: yhdeksi markaksi.
6225:     Kuri 18 vuotta täyttänyt henkilö on katsottava siksi ke- 25 (44) §.
6226: hittyneeksi, että hän voi hyvin hoitaa hevosta sekä sattu-
6227: vissa tapauksissa hankkia tarvittavaa apua, on Eduskunta
6228: alentanut armollisessa esityksessä ehdotetlm ikärajttn 18
6229: vuodeksi ja ottanut määräyksen siitä 25 § :ään.
6230:     Armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen 45 § si- 26 (45) §.
6231: sältää määräyksiä siitä, miten paljon painoa yhden tai
6232: useamman hevosen vedettäviin erilaisiin ajoneuvoihin saa
6233: panna. Pykälän viimeisessä momentissa on Keisarilliselle
6234: Senaatille ehdotettu valta antaa mainituista säännöksistä
6235: poikkeavia määräyksiä, jos påikkakunnalliset olot sitä vaa"
6236:           24           1910.- Edusk. vast.- Esitys N:o 2.
6237: 
6238:            tivat. Kun Senaatilla kuitenkaan ei voi olla oikeutta muut-
6239:            taa näitä säännöksiä sikäli, että ajoneuvoihin saisi panna
6240:            enemmän painoa kuin kyytiasetuksessa säädetään, vaan
6241:            ainoastaan rajoittaa hevosen vedettäväksi pantavan painon
6242:            määrää, on Eduskunta tämän mukaisesti muodostanut ase-
6243:            tusehdotuksen 26 § :n.
6244: 27 (46) §.     Mitä kulkunopeuteen tulee, on Eduskunta, siihen näh-
6245:            den että hevonen tien laadun· mukaan paikoin voi kulkea
6246:            nopeammin kuin kilometrin kuudessa minuutissa, paikoin
6247:            taas saattaa viipyä kilometrin matkalla kauemmin, asetus-
6248:            ehdotuksen 27 § :ssä määrännyt nopeuden korkeintaan 10
6249:            kilometriksi tai, jos kaksi täysikasvuista henkilöä kulkee
6250:            yhdellä hevosella, 8 kilometriksi tunnissa.
6251: 39 (58) §.     Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa, olisi
6252:            armollisen esityksen mukaan veneen kunnossapitoon velvol-
6253:            lista sakotettava enintään viisikolmatta markkaa ja, jollei
6254:            hän kahden päivän kuluessa käskyn saatuaan ole vikaa kor-
6255:            jannut, enintään viisikymmentä markkaa. Ensiksi mainit-
6256:            tu sakkomääräys on Eduskunnasta näyttänyt tarpeettomal-
6257:            ta, koska siitä, jos sitä sananmukaisesti noudatettaisiin,
6258:            voisi johtua että veneen kunnossapitovelvollista sakot.ettai-
6259:            siin sellaisessakin tapauksessa, jolloin hänellä vielä ei ole
6260:            ollut edes tilaisuutta vian korjaamiseen ja mitään laimin-
6261:            lyöntiä hänen syykseen niinmuodoin oikeastaan ei voida
6262:            lukea. Samalla kuin Eduskunta senvuoksi on poistanut
6263:            mainitun sakkomääräyksen, on Eduskunta veneen kun-
6264:             nossapidon laiminlyömisen ehkäisemiseksi katsonut riit-
6265:             tävän, jos kunnossapitovelvollista, joka kahden päivän ku-
6266:            luessa käskyn saatuaan ei vikaa korjaa, sakotetaan enin-
6267:             tään viisikolmatta markkaa ja kruununpalvelijalle sekä
6268:             maistraatille sen ohessa annetaan valta maksua vastaan
6269:             panettaa viallinen vene kuntoon ja siitä aiheutuva kustan-
6270:            nus määrätään laiminlyöneeltä suorastaan ulosotettavaksi.
6271:             Tätä koskeva säännös on otettu asetusehdotuksen 39 § :ään.
6272: 42 (62) §.      Matkustaja, joka ilman syytä viivyttää korvauksen mak-
6273:             samista majasta tai ravinnosta taikkakyyti-, lautta- tai sil-
6274:                     Asetus kyytitoimesta.                25
6275: 
6276:   tamaksun suorittamista ja siten tuottaa muille ajan-
6277:   hukkaa, on Eduskunnan mielestä rangaistava samoin
6278:   kuin se, joka jättää mainitut maksut suorittamatta.
6279:   Sitä vastoin ei Eduskunta katso, että matkustaja; joka jät-
6280:   tää säädetyn merkinnän päiväkirjaan tekemättä, olisi siitä
6281:   rangaistuksen alainen, etenkin kun useimmiten on vaikea
6282:   saada selville, onko merkintä jäänyt tekemättä epähuomios-
6283:   ta vai onko matkustaja sen tahallaan laiminlyönyt. Edus-
6284:   kunta on siitä syystä asetusehdotuksen 42 § :ssä säätänyt,
6285:   että matkustaja on rangaistava enintään viidenkolmatta
6286:   markan sakolla ainoastaan jos hän kieltäytyy merkintää
6287:   päiväkirjaan tekemästä:. Samaan rangaistukseen on Edus-
6288: . kunta katsonut sen matkustajan olevan tuomittavan, joka
6289:   tekee päiväkirjaan aiheettoman merkinnän.
6290:       Kun useassa· kaupungissa on olemassa poliisikamari, 46 § (uusi).
6291:   jonka tehtäviin ohjesäännön mukaan kuuluu muun muassa
6292:   kyytilaitoksen valvominen, mikä asetusehdotuksessa taas
6293:   on annettu maistraattien velvollisuudeksi, on Eduskunta
6294:   46 § :ään sisällyttänyt säännöksen, joka tekee mahdolliseksi
6295:   mainitun silmälläpidon jättämisen poliisi1aitoksen tehtä-
6296:   väksi, missä sellainen on olemassa. Samaan pykälään on
6297:   Eduskunta myös pannut määräyksen, jonka mukaan kaup-
6298:   palahallitus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa ryhtyy
6299:   niihin toimiin, jotka kyytiasetuksen nojalla kaupungissa
6300:   kuuluvat maistraatin tehtäviin.
6301:       Kun automobiilin käytäntöön ottaminen kyyditykses- 47 § (uusi).
6302:   sä mahdollisesti saattaa tulevaisuudessa tulla kysymykseen
6303:   joissakin kaupungeissa tai vilkasliikkeisillä matkailuseu-
6304:   duilla olevissa kyytilaitoksissa, on Eduskunta, siihen kat-
6305:   soen että tällaista kyyditystä koskevat säännökset luonnol-
6306:   lisesti qvat annettavat samassa järjestyksessä kuin mää-
6307:   räykset muunkinlaisesta kyydityksestä, ottanut asetusehdo-
6308:   tukseen uuden (47) pykälän, joka määrää automobiilikyy-
6309:   tiin nähden soveltuvissa kohdin noudatettavaksi mitä hevos-
6310:   kyydistä säädetään.
6311:              26        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6312: 
6313: 48 (67) §.       Armolliseen esitykseen sisältyvän asetusehdotuksen mu-
6314:              kaan tulisi sanottu asetus voimaan jo 1906-1910 vuosien
6315:               kyytikauden loputtua, eli 1 päivänä tammikuuta 1911.
6316:              Tämä on kuitenkin mahdotonta. Vastamainitun asetus-
6317:              ehdotuksen 5 § :n nojalla olisi näet siinä tapauksessa ehdo-
6318:              tus kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen Jar-
6319:              jestämisestä esityksen vaatimalla tavalla ollut tehtävä jo
6320:          _ helmikuussa 1909 eli toisin sanoen ennenkuin tämä esitys
6321:              oli annettu Eduskunnalle. Tämän lisäksi tulee että 6 § :n
6322:              mukaan kyytitoimesta nykyään voimassa olevassa asetuk-
6323:              sessa 12 päivältä marraskuuta 1883, sellaisena kuin tämä
6324:              lainkohta kuuluu 20 päivänä joulukuuta 1888 annetussa
6325:              asetuksessa, asianomaiset kruununvoudit ovat olleet velvol- ·
6326:              liset tekemään ehdotuksen kyytilaitosten . asettamisesta ja
6327:              kyydityksen järjestämisestä 1911-1915 vuosien kyytikau-
6328:              deksi niinikään helmikuun kuluessa 1909, jolloin asiasta
6329:              tätä nykyä voimassa olevat säännökset luonnollisesti ovat
6330:              olleet noudatettavina. Eduskunta on näistä syistä asetus-
6331:              ehdotuksen 48 § :ssä määrännyt; että asetus on astuva voi-
6332:              maan tammikuun 1 päivänä 1916.
6333: 49 § (uusi).     Kyytitoimen suorittamista varten on eräillä kyytila-h-
6334:              koilla pienempiä rahastoja ja muutakin omaisuutta. Kun
6335:              kyytilahkot kyytiasetuksen voimaan astuessa tulisivat hä-
6336:              viämään, on tarpeellista määrätä tämän omaisuuden vas-
6337:              taisesta käyttämisestä. Eduskunta on katsonut kohtuulli-
6338:              seksi, että tämä omaisuus määrätään siirrettäväksi kyytilah-
6339:              koon kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaa-
6340:              lien mukaan. Tämän sisältöinen säännös on otettu 49 § :ään.
6341: 50 (68) §.       Koska Eduskunta asetusehdotuksen 10 § :ään on otta-
6342:              nut määräyksen siitä, että kyytilaitoksista ja kyydityk-
6343:              sestä johtuvat menot suoritetaan valtiovaroista, josta seu-
6344:              raa, että niin hyvin erioikeudeton manttaaliin pantu maa
6345:              kuin kaupunkikuntain kyytivelvolliset jäsenet tulevat va-
6346:              pautetuiksi kyyditysrasituksesta, ja esityksessä oleva sään-
6347:              nös maasta suoritettavan kyyditysrasituksen poistamisesta
6348:                     Asetus kyytitoimesta.                  27
6349: 
6350: siis on tarpeeton, on Eduskunta tämän mukaisesti muodos-
6351: tanut asetusehdotuksen 50 § :n.
6352:     Muut asetusehdotukseen tehdyt muutokset ovat joko
6353: merkitykseltään vähäisiä tai muodollista laatua, joten ne
6354: eivät kaivanne erityistä perustelemista.
6355:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa Tei-
6356: dän Keisarilliselle Majesteetinenne alamaisesti ilmoittaa,
6357: 
6358:                että !ldt(skunta on hyväksynyt armollisessa
6359:            esityksessä olevan ehdotuksen asetukseksi kyyti-
6360:            toimesta erinäisillä tarpeellisiksi havaituilla
6361:            muutoksilla, joiden johdosta asetusehdotus tulisi
6362:            näin kuuluvaksi:
6363: 
6364: 
6365: 
6366: 
6367:                       Kyytiasetus.
6368:                            1 Luku.
6369: 
6370:        Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja
6371:                  voimassa pitämisestä.
6372:                              1 §.
6373:    Matkustajain ja postin kuljetusta varten Suomessa
6374: pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko kesti-
6375: kievarita.loja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
6376:    Sen mukaan kuin alempana tässä asetu.ksessa tarkem-
6377: min. säädetään tulee matkustajain määrätystä maksusta
6378: saada:
6379:    kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti·
6380: sekä majaa ja ravintoa;
6381:    kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti; .sekä
6382:    kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
6383: 28          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6384: 
6385:                            2 §.
6386:    Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito niissä järjeste-
6387: tään ·vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
6388:    Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo-
6389: taan urakalle samaksi ajanjaksoksi.
6390: 
6391:                             3 §.
6392:     Syyskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona kyydin-
6393: pitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä jokaisen
6394: kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan valitse-
6395: man edustajan ja asianomaisten kruununnimismiesten
6396: kanssa kokoontua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri
6397: määrää ja kullekin kunnalle todistettavasti ilmoitetaan
6398: viimeistään kuukautta ennen kokouksen pitämistä, teke-
6399: mään. ehdotusta kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityk-
6400: sen järjestämisestä.
6401:     Edellä mainittua ehdotusta valmistettaessa on vaarin-
6402: otettava, että kyytitoimi, mikäli mahdollista, saadaan itse-
6403: kannattavaksi. Ehdotukseen on merkittävä:
6404:     1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
6405:     2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten luku
6406: ja laatu sekä ilmoitus niiden välisestä likimääräisestä mat-
6407: kasta ynnä niistä kylistä tai yksinäisistä taloista, joihin
6408: kyytilaitoksia; mikäli mahdollista, on sijoitettava, vaarin-
6409: ottaen ettei kyytilaitosten välinen matka ole pitempi kuin
6410: kaksikolmatta kilometriä, elleivät erityiset asianhaarat an-
6411: na aihetta tästä poikkeamaan;
6412:     3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden luku, joita kussakin
6413: kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
6414:     4) niiden varsinaisten kyytien luku, mitkä vuorokaudes-
6415: sa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä kuinka
6416: monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä; ja on
6417: kyytien luvun perustukseksi pantava se kyytimäärä, joka
6418: kolmena edellisenä vuotena on keskimäarin vuorokaudessa
6419: tehty, lisättynä korkeintaan viidelläkolmatta prosentilla,
6420: elleivät paikkakunnan liikenneolot rakennetun rautatien
6421:                    Asetus kyytitoimesta.                 29
6422: 
6423: vuoksi tai muista syistä anna aihetta poiketa tästä perus-
6424: tuksesta;
6425:     5) niiden ylimääräisten kyytien luku, mitkä tarpeen
6426: vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa tehtävät, se-
6427: kä minkä ajan kuluessa matkustaja on oikeutettu saamaan
6428: sellaisen kyydin; älköönkä tätä aikaa määrättäkö kahta
6429: tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä knin kyytihevosta on
6430: pyydetty;
6431:     6) hevoskyytimaksun suuruus;
6432:     7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä, sekä
6433: vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä kyy-
6434: timaksun suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitoksessa;
6435:     8) ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan porokyytiä ja
6436: kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka monta kyytiä
6437: ja kantajaa vuorokaudessa tulee olla saatavana ja mitä sel-
6438: laisesta kyydityksestä on maksettava;
6439:     9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssä mainittuja
6440: tarpeita kestikievaritalossa on matlmstaj alle annettava;
6441: sekä
6442:     10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
6443:     Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuoden-
6444: aikana tahi jos tehtyjen kyytien luku on eri vuodenaikoina
6445: melkoisesti vaihdellut, on ehdotus sen mukaan sovitettava.
6446:     Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo ei
6447: estä ehdotuksen tekemistä.
6448:     Se, joka haluaa jäljennöksen ehdotuksesta, saakoon sen
6449: kruununvoudilta lunastusta vastaan neljäntoista päivän
6450: kuluessa.
6451:     Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
6452: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin
6453: edellä olevia määräyksiä.
6454: 
6455:                            4 §.
6456:    Neljänkymmenenviiden päivän kuluessa 3 § :ssä mami-
6457: tun kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
6458: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös-
6459: 30          1910. -   Edusk. vast. ----'- Esitys N :o 2.
6460: 
6461: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdo-
6462: tusta vastaan muistutuksia.
6463:     Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa läänin
6464: rajakyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa, tutkii ku-
6465: vernööri yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoitta-
6466: misesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytimaksun suu-
6467: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset kes-
6468: tikievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä, josta
6469: viipymättä on kullekin kunnalle toimitettava tieto, mikäli
6470: päätös koskee kyytitoimen järjestämistä siinä kunnassa.
6471: 
6472: 
6473:                              5 §.
6474:     Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lainvoiman
6475: taikka, jos valitus siitä on tehty, Keisarillinen Senaatti on
6476: asian ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja
6477: kyyditys kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun lmluessn
6478: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokau-
6479: palla maalaiskunnassa kruununnimismiehen ja kaupungissa
6480: maistraatin toimesta, urakalle tarjottava.
6481: 
6482: 
6483:                              6 §.
6484:     Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen voi-
6485: massa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyyditys
6486: siellä, ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
6487:     Ennen huutokauppaa pitää halullisten saada täydellinen
6488: tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoitsija on tä-
6489: män asetuksen määräyksien alainen, että hän asettaa täyden
6490: valeuuden tehtäviensä täyttämisestä, sekä että, jos urakka-
6491: kauden päättyessä joko tehdyn valituksen takia tai muusta
6492: syystä ei ole ehditty lopullisesti järjestää kyytilaitoksen
6493: voimassa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikau-
6494: deksi, urakoitsija on velvollinen edelleen ylläpitämään kyy-
6495: tilaitosta ja kyyditystä enintään kuusi kuukautta urakka-
6496: ajan päätyttyä.
6497:     Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta.
6498:                     Asetus kyytitoimesta.                    31
6499: 
6500:                             7 §.
6501:     Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokaupan
6502: toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouksista
6503: määräajan kuluessa hänelle annett,avaksi ja sitä varten nel-
6504: jäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen asianomai-
6505: selle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäljennös huuto-
6506: kaupassa tehdystä pöytäkirj asta, johon kaikki siinä tehdyt
6507: tarjoukset ovat otettavat.
6508: 
6509:                             8 §.
6510:     Lausunnon antamista varten määrätyn ajan umpeen ku-
6511: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja maalla huuto-
6512: kaupassa pidetyn pöytäkirjan ja kunnalta saapuneen lau-
6513: sunnon ynnä oman lausuntonsa kruununvoudille, jonka tu-
6514: lee laatia yhteenveto kaikista kihlakunnassa tehdyistä tar-
6515: jouksista ·ja lähettää asiakirjat ynnä oma lausuntonsa ku-
6516: v,ernöörille. Kaupungissa lähettäköön maistraatti huuto-
6517: kauppapöytäkirjan sekä kaupunkikunnan lausunnon ja
6518: oman lausuntonsa suorastaan kuvernöörille. Tutkittuansa
6519: urakkatarjoukset, ottaa kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat
6520: ja kyytiurakoitsijat sen mukaan kuin urakkatarjouksia voi-
6521: daan hyväksyä, ollen tässä kumminkin huomioon otettava,
6522: ettei korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, ellei alemman tar-
6523:  jouksen tekijä ole sopimaton.
6524: 
6525:                              9 §.
6526:     Jos kuvernööri e1 ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
6527: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
6528: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä
6529: tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään tehty,
6530: tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin hy-
6531: väksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän muulla
6532: tavoin suorittamiseksi.
6533: 
6534:                            10 §.
6535:     Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suori-
6536: tetaan valtiovaroista.
6537: 32          1910. ---.,. Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6538: 
6539:     Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
6540: huoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, hankit-
6541: tuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemista varten
6542: tarpeellisen selvityksen, Senaatin: päätettäväksi alistettava,
6543: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.
6544:     Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen antamaan
6545: siihen tarvittavan maan, niinkuin kiinteän omaisuuden pak-
6546: koluovutuksesta on säädetty.
6547: 
6548:                           11 §.
6549:    Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakoitsijalle tulevat
6550: korvaukset on maall.a kruununvoudin sekä kaupungissa
6551: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
6552: 
6553:                           12 §.
6554:     Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
6555: teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel-
6556: laan toimeen panna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos
6557: kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihen
6558: suostuu.
6559: 
6560:                              II Luku.
6561: 
6562:  Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkus-
6563:         tajain oikeuksista ja velvollisuuksista.
6564:                            13 §.
6565:     Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan rakennetut huoneet
6566: ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen isännän
6567: haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan kunnossa
6568: pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämisestä, vaan ei
6569: kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta, ovat joutuneet
6570: rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta ole huoneita kyyti-
6571: laitosta varten saatavissa, .ilmoittakoon kruununnimismies
6572: siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten korjaamisesta tai
6573: uudestaan rakentamisesta päätettävä.
6574:                      Asetus kyytitoimesta.                   33
6575: 
6576:                            14 §.
6577:     Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutumaan
6578: eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee kruununni-
6579: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunnallis-
6580: lautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen, pi-
6581: tää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä kah-
6582: deksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse katsel-
6583: musmiestä, kutsukoon hänen puolestaan paikkakunnan tuo-
6584: mari soveliaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi.
6585:     Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar-
6586: peelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee kruu-
6587: nunnimismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslau-
6588: takunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappio-
6589: ta, hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan kor-
6590: jauttaa huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilm,an
6591: oikeudenkäyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat tai, jos niitä
6592: ei voida häneltä saada, hänen takausmiehiltään uloshaetta-
6593: vat.
6594:     Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa ha-
6595: kea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan.
6596: 
6597:                             15 §.
6598:     Kestikievaritalossa pitää matkustajain tarpeeksi aina
6599: olla varalla siistit ja lämpimät sekä ilmanvaihtolaitoksillrn
6600: varustetut huoneet, sänkyjä makuuvaatteineen, liinavaat-
6601: teita ja pöytäkaluja ynnä muita tarvittavia talouskaluja,
6602: ruoka-aineita, kynttilöitä ja polttopuita, kauroja tai ohria,
6603: heiniä ja olkia sekä talli ja liiter1. Taksa matkustajan suo-
6604: ritettavista hinnoista on pidettävä vierashuoneessa julki-
6605: pantuna.
6606: 
6607:                             16 §.
6608:       Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten
6609: . olla tarvittava määrä kelvollisia linjaalirattaita, tyynyjä ja
6610:   jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita ajo-
6611:   kaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kelvollisia veneitä.
6612:                                                          3
6613: 34          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6614: 
6615:                             17 §.
6616:     Jokaisella olkoon oikeus määrätystä kyytimaksusta saa-
6617: da kyytilaitoksesta kyyditys itsellensä ja matkatavaroitansa
6618: varten kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyytilaitok-
6619: seen, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukun-
6620: toinen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin
6621: kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta kyyti-
6622: laitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyytilaitokseen, jo-
6623: hon kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaatii, on
6624: kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilomet-
6625: rin matkan seuraavan kyytilaitoksen ohi, kuitenkaan ei yh-
6626: teensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
6627:     Kaupunkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyyditystä
6628: kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla olevaan
6629: kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
6630:     Yksinomaan tavarain kuljettamiseen älköön kyyditystä
6631: annettako ; älköön myöskään juopuneella henkilöllä olko
6632: oikeutta sitä saada.
6633:     Jos matkustaja lähtee matkalle muualta kuin kyytilai-
6634: toksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi kuin väli-
6635: matka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkus-
6636: taja kyyditään, lasketaan kyytimaksu kyytilaitoksesta, mut~
6637: ta vastaisessa tapauksessa noutopaikasta saakka.
6638:                         18 §.
6639:    Varsinainen kyyti on matkustajalle viipymättä annet-
6640: tava.
6641:    Ylimääräisen kyydin on matkustaja oikeutettu saamaan
6642: kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
6643:    Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytimaksu
6644: kuin varsinaisesta.
6645:                            19 §.
6646:     Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokaudessa
6647: tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suoritetut tai
6648: vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkustajalla oikeus 18
6649: § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan kuluttua saada yli-
6650:                     Asetus kyytitoimesta.                 35
6651: 
6652: määräinen kyyti, jos sellainen on kyytilaitoksesta tehtäväksi
6653: määrätty ja vielä sinä vuorokautena on tekemättä.
6654:     Matkustaja saakoon myös uudestaan kyytiin ottaa kyy-
6655: ditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kahden tai keli-
6656: rikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä kuin se viime
6657: kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuorokautena jo
6658: ole tehty kyytiä enempää kuin 17 § :n 1 momentissa maini-
6659: taan.
6660:                            20 §.
6661:     Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipymättä
6662: matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada kyyditys. Kui-
6663: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan, kyydi-
6664: tystä kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saatavana.
6665:     Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai matkalla viivyttää
6666: kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta jokaisesta täy-
6667: destä puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän ei tar-
6668: vitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin yhden
6669: tunnin ajan.
6670:                            21 §.
6671:     Jos matkustaja palaa takaisin samaan paikkaan, josta
6672: hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyytilaitok-
6673: sesta saamaansa kyyditystä myös paluumatkalla. Kyydit-
6674: sijä on silloin velvollinen odottamaan matkustajaa kaksi
6675: tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen jälkeen
6676: viidenkymmenen pennin maksusta jokaiselta täydeltä puo-
6677: lelta tunnilta.
6678:                           22 §.
6679:     Tuotuaan matkustajan kyytilaitokseen, on kyyditsijä
6680: tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta velvol-
6681: linen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeutettu le-
6682: puuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan.
6683: 
6684:                           23 §.
6685:    Kyytimaksu kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
6686: taksan mukaan, josta kyyditys otetaan. 21 § :ssä mainitusta
6687: 36          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6688: 
6689: paluukyydistä maksetaan sama kyytimaksu kuin menokyy-
6690: distä.
6691:     Matkustaja suorittakoon, paitsi säädettyä kyytimaksua,
6692: myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä niitä
6693: vahvistettujen taksain mukaan on maksettava, sekä meno-
6694: matkalta että kyyditsijän paluumatkalta.
6695:     Matkustaja on velvollinen suorittamaan kyytimaksua
6696: yhden markan, vaikka se kuljetulta matkalta ei nousisikaan
6697: siihen määrään.
6698:     Kyytimaksua ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
6699: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta kyyditystä älköön mat-
6700: kustajalle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyytimak-
6701: sun suorittanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja
6702: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
6703: 
6704:                              24 §.
6705:     Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
6706: matkustajaa määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva hevo-
6707: sen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista apua matkan
6708: jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustajalta siitä kaksinker-·
6709: taisen kyytimaksun. Mitään maksua ensin kuljetusta mat-
6710: kasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa suorittaa..
6711:     Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikään
6712: lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua koh-
6713: tuullista korv.austa vastaan.
6714: 
6715:                              25 §.
6716:     Kyyditsijänä älköön kahdeksaatoista vuotta nuorempaa
6717: henkilöä käytettäkö, ellei matkustaja siihen suostu. Kyy-
6718: tilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään juopu-
6719: neena panna kyyditsemään. Jos matkustaja, joka kulkee
6720: omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tai käyttää omaa ajo-
6721: miestä, älköön sitä kiellettäkö.
6722:     Ellei matkustajan ajoneuvoilla kyyditystä suoritettaessa
6723: käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön matkustajan
6724: tahtoa vastaan hevosten mukana olko useampi kuin yksi
6725: kyyditsijä.
6726:                    Asetus kyytitoimesta.                 37
6727:                              26 §.
6728:     Matkustajain ja matkatavarain kuljetuksessa on nouda-
6729: tettava seuraavia määräyksiä:
6730:     Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä hevo-
6731: sella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, johon
6732: painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä useampaa
6733: hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön katsotaan
6734: tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogramman sekä
6735: puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilogramman
6736: painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikasvuista henkilöä,
6737: noudattaen 27 § :n 1 momentissa mainittua vähempää kul-
6738: kunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymmenen kilogram-
6739: maa matkatavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
6740:     Jos matkustaja käyttää omia nelipyöräisiä avonaisia
6741: ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä hevosella
6742: korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja täysikas-
6743: vuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan yksi. Puo-
6744: likatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten älköön mat-
6745: kustaja, kun kuljetettava paino ei ole suurempi kuin edelli-
6746: sessä momentissa on määrätty, olko velvollinen käyttämään
6747: useampaa kuin kahta hevosta; mutta raskaampain puolikat-
6748: teisten, niin myös täysikatteisten vaunujen eteen pitää, jos
6749: kyyditsijä sitä vaatii ja se matkustajain luvun tai matkata-
6750: varain painon vuoksi on tarpeen, valjastaa kolme tahi neljä
6751: hevosta.
6752:     Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
6753: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorempia
6754: lapsia ei oteta lukuun.
6755:     Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilö-
6756: lukuun luetaan matkustajan mukana oleva ajomies, mutta
6757: ei kyyditsijää.
6758:     Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
6759: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paikka-
6760: kunnalliset olot sitä vaativat.
6761:                           27 §.
6762:    Matkustajalla älköön olko oikeutta kyydillä kulkea no-
6763: peammin kuin kymmenen kilometriä tunnissa, tähän luke-
6764: 38          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6765: 
6766: matta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan. Jos,
6767: paitsi kyyditsijää, kaksi täysikasvuista henkilöä kulkee yh-
6768: dellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi kilomet-
6769: riksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön nopeutta
6770: kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuuttomasti vai-
6771: vata.
6772:     Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäkinen
6773: tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä joko kul-
6774: kunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on sanottu,
6775: taikka että matkustajan tulee yhdessä tai useammassa mää-
6776: räpaikassa antaa kyytihevosen levätä puoli tuntia tai pitem-
6777: mänkin ajan.
6778:                              28 §.
6779:     Jos hevonen on kyydittäessä vikaantunut tai kuol-
6780: lut, on se, ennenkuin matkustaja kyytilaitoksesta lähtee,
6781: matkustajan ja hevosen omistajan tai, jos omistaja ei ole
6782: saapuvilla, kyyditsijän läsnä ollessa kahden paikalle kutsu-
6783: tun uskotun miehen katsastettava ja vahinko arvattava. Jos
6784: silloin havaitaan matkustajan olleen vahinkoon syypään,
6785: maksakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pan-
6786: koon siitä otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyy-
6787: tihevonen annetaan.
6788:     Matkustaja, joka on syypää kyyditsijän ajoneuvojen vi-
6789: kaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta matkaa jat-
6790: kaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahingon korvan-
6791: nut_ tai tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
6792:     Jos matkustajan ajoneuvot kyyditsijän syystä turmeltu-
6793: vat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausunnon mu-
6794: kaan.
6795:     Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä lupa
6796: haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
6797: 
6798:                            29 §.
6799:     Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon itse
6800: siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustajalle tuot-
6801: taa. Samoin vastatkoon kyytilaitoksen isäntä kaikesta mitä
6802:                     Asetus kyytitoimesta.                  39
6803: 
6804: matkustaja hänen taiteensa antaa. Jos siitä jotakin katoaa
6805: tai turmeltuu hänen tai hänen talonväkensä syystä, korvat-
6806: koon hän vahingon.
6807: 
6808:                             30 §.
6809:     Jos kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija jättää teh-
6810: tävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja sen vuoksi tai muus-
6811: ta syystä toimestaan joko toistaiseksi tai kokonaan erote-
6812: taan, eivätkä hänen takausmiehensä ota tehtävää täyttääk-
6813: sensä, on maalla kruununnimismiehen sekä kaupungissa
6814: maistraatin pidettävä huolta siitä, että kyytilaitoksenpito ja
6815: kyyditys tulee keskeymättä suoritetuksi. Tästä kruunulle
6816: aiheutuvat lisäkustannukset ovat ulosotettavat· urakoitsi-
6817: jalta tai, jos niitä ei voida häneltä saada, takausmiehiltä
6818: ulo~haetta vat.
6819: 
6820: 
6821: 
6822:                           111 Luku.
6823:               Kyytilaitosten silmälläpidosta.
6824:                            31 §.
6825:     Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kaupun-
6826: gissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia ja kyy-
6827: ditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaavalla ta-
6828: valla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on aika-ajoin
6829: kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
6830: 
6831:                              32 §.
6832:     Jos 31 § :ssä mainitussa katsastuksessa tai muutoin ha-
6833: vaitaan muistutuksen syytä kyytilaitoksen isäntää tai muuta
6834: urakoitsijaa vastaan, on se viipymättä ilmoitettava kuver-
6835: nöörille, joka antakoon syylliselle varotuksen maalla asian-
6836: omaisen kruununvoudin ja kaupungissa maistraatin kautta,
6837: tahi jos laiminlyöminen on pahemmanlaatuinen taikka syyl-
6838: linen ei ole ottanut varotuksesta ojentuaksensa, jättäköön
6839: asian oikeuden käsiteltäväksi. Sitä paitsi olkoon kuvernöö-
6840: rillä valta toistaiseksi erottaa laiminlyömiseen syypää toi-
6841: 40          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6842: 
6843: mestansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että kyytilaitok-
6844: sen voimassa pitäminen ja kyyditys asianmukaisessa järjes-
6845: tyksessä toimitetaan, niinkuin 30 § :ssä on sanottu.
6846:                             33 §.
6847:     Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta val-
6848: tiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin
6849: on säädetty.
6850:     Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
6851: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustajalle säädetty-
6852: jen merkintäin tekemistä varten.
6853:     Matkustajalla, jolla on syytä muistutukseen kyytilai-
6854: toksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kirjoittaa
6855: se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä päivä-
6856: kirjaa matkustajan saatavana muistutuksen kirjoittamista
6857: varten, on matkustajan lupa kirjoittaa muistutus lähimmän
6858: kyytilaitoksen päiväkirjaan.
6859:                             34 §.
6860:     Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla kruu-
6861: nunnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin, siitä tiedon
6862: saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto, ja ellei muistu-
6863: tusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä siitä
6864: laatimansa pöytäkirja kuvernöörille. Jos on syytä lailli-
6865: seen syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden kä-
6866: siteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava.
6867: Tutkinnossa ei matkustajan kuulustaminen ole tarpeen,
6868: ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tai eri-
6869: näiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
6870:     Matkustajalla, joka on merkinnyt muistutuksen päivä-
6871: kirjaan, olkoon itselläänkin valta ajaa asiasta syytettä tuo-
6872: mioistuimessa.
6873: 
6874:                            IV Luku.
6875:      Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
6876:                            35 §.
6877:    Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahvistetussa
6878: taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia hevosia
6879:                     Asetus kyytitoimesta.                  41
6880: 
6881: ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta pahem-
6882: manlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilaitoksen
6883: isäntä tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan sakkoon
6884: tai erotettavaksi toimestaan.
6885: 
6886:                              36 §.
6887:     Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat-
6888: kustajalta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen
6889: isäntä, kyytiurakoitsija tai kyyditsijä, joka ei toimita mat-
6890: kustajalle kyyditystä taikka muuten syyttä estää häntä jat-
6891: kamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan markan
6892: sakolla.
6893:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija tai kyyditsijä
6894: vaatii majasta, ravinnosta tai kyydityksestä enemmän
6895: maksua kuin hänelle on tuleva, rangaistakoon enintään
6896: viidenkymmenen markan sakolla ja maksakoon takaisin
6897: mitä on liikaa ottanut.
6898: 
6899:                          37 §.
6900:    Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyyditse-
6901: mään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen mar-
6902: kan sakolla.                             •
6903: 
6904: 
6905:                          38 §.
6906:    Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa, joka te-
6907: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon
6908: enintään sata markkaa.
6909: 
6910:                          39 §.
6911:     Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa, sako-
6912: tettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään viisikol-
6913: matta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa käskyn
6914: saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijana tai maistraa-
6915: tilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene kuntoon;
6916: ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä ulos-
6917: otettava.
6918: 42          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6919: 
6920:                           40 §.
6921:     Jos venemies on huolimaton tai jättää matkus-
6922: tajan perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä viivyttää
6923: matkustajaa tiellä kauemman aikaa kuin on säädetty taikka
6924: muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuutenaan tämän ase-
6925: tuksen mukaan on, rangaistakoon enintään viidenkymmenen
6926: markan sakolla.
6927:                            41 §.
6928:    Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on anta-
6929: matta matkustajalle sellaista apua kuin 24 § :ssä on säädetty,
6930: sakotettakoon enintään viisikolmatta markkaa.
6931: 
6932:                           42 §.
6933:     Matkustajaa, joka jättää korvauksen majasta ja ra-
6934: vinnosta tai kyytimaksun tahi maksettavansa lautta- tai sil-
6935: tarahan suorittamatta, taikka ilman syytä viivyttämällä sel-
6936: laista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon
6937: enintään sadan markan sakolla.
6938:     Jos matkustaja kyyditsijän suostumuksetta kulkee kyyti-
6939: hevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei anna hevosen
6940: levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niinkuin 27 § :n 2
6941: momentissa oi sanottu, taikka käyttää kyytihevosta etem-
6942: mäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon häntä enintään
6943: viisikymmentä markkaa.
6944:     Jos matkustaja kieltäytyy säädettyä merkintää päivä-
6945: kirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettomun merkinnän,
6946: olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa.
6947: 
6948:                             43 §.
6949:     Jos kyytilaitoksen isäntä, kyytiurakoitsija, kyyditsijä tai
6950: matkustaja tekee itsensä syypääksi rikokseen, mistä Rikos-
6951: laissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä noudatettava.
6952: 
6953:                           44 §.
6954:    Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on myös-
6955: kin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyyditsijä 40
6956:                     Asetus kyytitoimesta.                 43
6957: 
6958: § :ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa maksamaan,
6959: korvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä tai kyytiurakoitsija.
6960: 
6961: 
6962:                           V Luku.
6963:                    Erinäisiä säännöksiä.
6964:                             45 §.
6965:      Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
6966: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä
6967: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää-
6968: rätty.
6969:                              46 §.
6970:      Niihin toimiin, jotka tämän asetuksen mukaan kaupun-
6971: gissa kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahal-
6972: litus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
6973:     Mitä III luvussa on säädetty maistraatin tehtäväksi, voi-
6974: daan niissä kaupungeissa, joissa on poliisilaitos, jättää po-
6975: liisilaitoksen toimitettavaksi.
6976: 
6977:                            47 §.
6978:    Jos matkustajain ja postin kuljetusta varten jossakin
6979: kyytilaitoksessa otetaan käytäntöön automobiili, noudatet-
6980: takoon sellaiseen kyyditykseen nähden soveltuvissa kohdin
6981: mitä hevoskyydistä on tässä asetuksessa säädetty.
6982: 
6983:                           48 §.
6984:    Tämä asetus tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1916.
6985: Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
6986: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä asetusta sovel-
6987: tuvissa kohdissa noudatettava.
6988: 
6989:                            49 §.
6990:     Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytHahkoilla tä-
6991: män asetuksen voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suo-
6992: rittamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyytilahkoon
6993: 44          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
6994: 
6995: kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien mu-
6996: kaan.
6997:                            50§.
6998:     Kun tämä asetus tulee noudatettavaksi, kumotaan vielä
6999: voimassa olevat Rakennuskaaren 28 luvun säännökset, ase-
7000: tus 12 päivältä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja kestikie-
7001: varitaloista, asetus 20 päivältä joulukuuta 1888, joka sisäl-
7002: tää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikievari-
7003: sääntö 12 päivältä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11 päi-
7004: vältä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä,
7005: mistä tässä asetuksessa on määräyksiä.
7006: 
7007: 
7008: 
7009:     Armollisen esityksen oheen on, kuten aikaisemmin on
7010: mainittu, liitetty ehdotukset kahdeksi hallinnolliseksi ase-
7011: tukseksi, joista toinen sisältää lisämääräyksiä asetukseen
7012: kyytitoimesta ja toinen määräyksiä siitä, mitä ajajain on
7013: toisiaan vastaan:, tullessaan vaarinotettava.
7014:     Ehdotettujen lisämääräysten johdosta armolliseen ase-
7015: tukseen kyytitoimesta saa Eduskunta alamaisuudessa huo-
7016: mauttaa seuraavaa.
7017:     Kuten edellä on huomautettu, on Eduskunta niiden kei-
7018: nojen joukossa, jotka varmimmin johtaisivat yhteen kyyti-
7019: tointa koskevan lainsäädännön tarkastuksessa esiintyneeseen
7020: pääpyrintöön, nimittäin kyytilaitoksen saattamiseen mikäli
7021: mahdollista itsensä kannattavaksi, ehdottanut kyytimaksua
7022: korotettavaksi niin paljon, että matkustaja tulisi suoritta-
7023: maan nykyisten hintasuhteiden perustuksella lasketun täy-
7024: den korvauksen käyttämästään kyydistä ja muista nautti-
7025: mistaan eduista. Samalla on Eduskunta pitänyt suotavana,
7026: että kyytimaksun suuruutta ei kerta kaikkiaan laissa sää-
7027: dettäisi, vaan sen vahvistaminen annettaisiin valtion viran-
7028: omaisen määräajoittain tehtäväksi. Jos Teidän Keisaril-
7029: linen Majesteettinne armossa hyväksyy nämä näkökohdat,
7030: olisi sellainen muutos tarpeellinen 1 § :ään asetusehdotuk-
7031:                      Asetus kyytitoimesta.                    45
7032: 
7033: sessa, joka sisältää lisämääräyksiä armolliseen asetukseen
7034: kyytitoimesta, että hevoskyytimaksun suuruus ei tulisi
7035: asetuksessa kerta kaikkiaan määrätyksi, vaan säädet-
7036: täisiin maksettavaksi vissien, siksi väljien rajain sisällä, että
7037: eri paikkakunnilla vallitsevat olosuhteet ja hinnat voitaisiin
7038: tarpeeksi ottaa huomioon siinä ehdotuksessa, minkä kruu-
7039: nunvouti yhdessä kuntien edustajain ja asianomaisten kruu-
7040: nunnimismiesten kanssa Eduskunnan kyytitoimesta hyväk-
7041: symän asetusehdotuksen 3 § :n mukaan on velvollinen teke-
7042: mään myöskin kyytimaksun suuruudesta.
7043:     Niinikään on yllä osotettu, että uusi lainsäädäntö kyyti-
7044: toimesta saattaa astua voimaan aikaisintaan 1 päivänä tam-
7045: mikuuta 1916, minkä ajankohdan Eduskunta on ehdottanut
7046: kyytiasetuksen voimaantulopäiväksi. Yhdenmukaisesti tä-
7047: män kanssa olisi siis tarkastettavana olevan asetuksenkin
7048: voimaan astuminen lykättävä viimeksi sanottuun päivään.
7049: 
7050:     Mitä sitten tulee ehdotukseen asetukseksi siitä, mitä aja-
7051: jain on toisiaan vastaan tullessaan vaarinotettava, näyttä-
7052: vät siihen otetut määräykset muuten tarkoituksenmukai-
7053: silta, paitsi että Eduskunnan mielestä asetukseen olisi pan-
7054: tava määräys siitäkin, millä tavoin on meneteltävä, kun sa-
7055: maan suuntaan matkustettaessa jälempänä ajavan olisi
7056: päästävä edellä ajajan sivu. Eduskunta on pitänyt sopi-
7057: vampana että tällaises."la tapauksessa viimeksi mainitun aja-
7058: jan on väistyttävä vasemmalle ja seisahduttava päästääk-
7059: sensä jälessä tulijan ohitsensa. Siinä tapauksessa, että täl-
7060: lainen lisäys asetukseen otetaan, olisi asetuksen otsakirjoi-
7061: tus muutettava toisin kuuluvaksi.
7062: 
7063: 
7064:    Viime aikoina on Suomessakin automobiilien ja muiden
7065: voimakoneen (moottorin) avulla liikkuvien ajoneuvojen
7066: käyttäminen voittanut alaa, ja luultavaa on, että sen mu-
7067: kaan kuin kyetään aikaansaamaan tällaisia, rakenteeltaan
7068: entistä yksinkertaisempia, varmempia sekä hinnaltaan huo-
7069: 46           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 2.
7070: 
7071: keampia ajoneuvoja, niiden käyttäminen tulee vieläkin
7072:  laajemmaksi ja monipuolisemmaksi. Myönnettävä lieneekin,
7073:  että tämän maan kulkulaitosoloissa automobiili voi saada
7074:  huomattavan merkityksen sekä henkilö- että tavaraliiken-
7075:  teen välittäjänä. Mutta kun automobiililiikenne on omansa
7076: tuottamaan vaaroja ja haittoja muunlaiselle tie- ja katu-
7077: liikkeelle, lienee sitä lainsäädäntövallan puolelta ryhdyt-
7078:  tävä järjestämään ja säännöstelemään määräyksillä, joiden
7079:  kautta mainitut vaarat ja haitat voidaan supistaa mahdolli-
7080: simman vähään. Tällaisia määräyksiä onkin olemassa useim-
7081: missa sivistysmaissa. Suomen lainsäädännössä ei sellaisia
7082: ole, mutta lienee ainakin jonkun läänin kuvernööri julkais-
7083: sut paikallisia järjestysohjeita automobiilillä ajavien noucla-
7084: tettavaksi.
7085:      Jotta automobiiliä voidaan vaaratta sallia käytettävän
7086: yleisenä liikkeenvälittäjänä, näyttää lainsäädännössä ennen
7087: muuta olevan vaadittava, että automobiili rakenteensa ja
7088: varolaitteittensa puolesta antaa määrätyt takeet kes-
7089: tävyydestä ja varmuudesta. Että nama takeet ovat
7090: olemassa, on tarkastuksen kautta tai muulla sopivalla
7091: tavalla otettava selville. Koska tarpeen tullen on vält-
7092: tämätöntä voida helposti ja varmasti todeta ;automobiilin
7093: samaisuus, on jokainen käytännössä oleva automobiili va-
7094: rustettava tuntomerkillä. Kun varsinkin säännöllisestä
7095: automobiililiikkeestä saattaa pehmeillä ja kapeilla teillä
7096: olla melkoista haittaa muulle liikenteelle, ei myöskään liene
7097: jätettävä harkitsematta millaisilla teillä ja kaduilla auto-
7098: mobiilillä ajaminen on sallittava ja mitä ajaessa on vaarin-
7099: otettava. Vihdoin olisi puheenalaisilla järjestysmääräyk-
7100: sillä ratkaistava kysymys, onko ja millä tavalla henkilön,
7101: joka aikoo kuljettaa automobiiliä, osotettava olevansa kyke-
7102: nevä automobiilin ohjaajaksi ja tuntevansa sen rakenteen
7103: ja hoidon sekä onko tassä kohden asetettava erityisiä vaati-
7104: muksia sellaisen automobiilin ohjaajalle, jota ammattimai-
7105: sesti käytetään henkilöiden tai tavaran kuljetukseen. Vii-
7106: meksi kosketelluu seikan yhteydessä saa Eduskunta lopuk-
7107:                     Asetus kyytitoimesta.                   47
7108: 
7109: si lausua että, kun Eduskunnan arvelun mukaan paraat
7110: takeet siitä, että todella päteviä ja sopivia henkilöitä käyte-
7111: tään automobiilin ohjaajina, olisi saatavissa siten, että auto-
7112: mobiilin omistaja velvoitettaisiin vastaamaan vahingosta,
7113: joka on syntynyt automobiilin ohjaajan ajaessa tekemän
7114: virheen tai laiminlyönnin kautta, niin näyttää suotavalta,
7115: että puheena olleiden järjestävien määriiysten ohella saa-
7116: daan aikaan yleinen laki, joss;t säädettäisiin tällainen yas-
7117: tuunalaisuus.
7118:     Eduskunta saa edelläolevan johdosta Teidän Keisarilli-
7119: selle Majesteetillenne alamaisuudessa esittää,
7120: 
7121:                että annettaisiin järjestäviä määräyksiä siitä,
7122:            mitä on noudatettava automobiiliä ja muita vo,i-
7123:            makoneen a<L•ulla liikku'uia ajoneuvoja ylei<Jillä
7124:            teillä ja kaduilla käytettäessä, sekä Eduskunnan
7125:            hyväksyttä1)äk.si aikanaan annettai<Jiin ehdotus
7126:            laiksi vastuunalaisuudesta autornobiililiilcenteen
7127:            aiheuttaffiUlsta vahingosta.
7128: 
7129:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7130: 
7131:    Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1910.
7132: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
7133:                     1910. -    N:o 3.
7134: 
7135: 
7136: 
7137: 
7138:                Keisarillisen Majesteetin Armolli-
7139:           nen esitys Suomen Eduskunnalle tuulaaki-
7140:           ntaksun laskemisen perusteesta.
7141: 
7142:      Joulukuun 28 (15) p:nä 1907 annetussa laissa on
7143: Suomen Eduskunnan alamaisesta esityksestä säädetty,
7144: että tuulaakimaksun laskemh"en perusteeksi 1910 vuo-
7145: den loppuun asti oli, niinkuin ennenkin, vahvistettava
7146: määrätty prosenttiluku niiden tavarain tullimaksusta,
7147: jotka ovat tuulaakimaksun alaiset.
7148:      Niinikään on mainitun lain nojalla asiasta hallin-
7149: nollisessa järjestyksessä annettu tarpeelliset määräykset,
7150: jotka sisältävät muun muassa:
7151:      että tuulaakimaksun silloinen suurin määrä, joka
7152: vastasi neljää prosenttia tuulaakiverotuksen alaisen ta-
7153: varan tullimaksusta, oli pysytettävä;
7154:      että määräys tuulaakimaksun suorittamisesta yhtä-
7155: läisellä prosentilla sekä maahan tuotavain että maasta
7156: vietäväin tavarain tullista myöskin oli pysyvä muuttu-
7157: matta; sekä
7158:      että tätä maksua ovat velvolliset suorittamaan yhtä
7159: suuret määrät sekä kaupunkien asukkaat että kaikki
7160: muut, jotka meritse taikka maitse Suomen ulkopuolella
7161: olevista paikkakunnista kaupunkeihin tuovat tahi sieltä
7162: vievät tullinalaisia tavaroita.
7163:    2                        N:o 3
7164: 
7165:         Sittemmin on Keisarillinen Senaatti niiden ehdotus-
7166:   ten perusteella, mitkä asianomaiset kaupunkien viran-
7167:   omaiset ovat Senaatille tehneet, vahvistanut' tuulaaki-
7168: . prosentin määrän niille kaupungeille, joilla on oikeus
7169:   päästä nauttimaan puheenalaista etua. Prosenttilukui-
7170:   hin nähden ei ole tehty ennen annettuihin määräyksiin
7171:   muuta muutosta kuin että sitä on Kaskisten kaupungille
7172:   jonkun verran korotettu. Siten vahvistetut prosentti-
7173:   luvut ovat olleet Haminassa 3 prosenttia, Hangossa 2,
7174:   Helsingissä 2, Iisalmessa 2, Joensuussa 2, Kaskisissa 4,
7175:   Kemissä 3, Kokkolassa 3, Kotkassa 2, Kuopiossa 3,
7176:   Loviisassa 3, Maarianhaminassa 2, Mikkelissä 2 Y2, Naan-
7177:   talissa 2, Nikolainkaupungissa 2, Oulussa 2 Y2, Pietar-
7178:   saaressa 3, Porissa 2, Porvoossa 2, Raahessa 3, Raumalla 2,
7179:   Ristiinankaupungissa 3, Savonlinnassa 3, Sortavalassa 2,
7180:   Tammisaaressa 2, Torniossa 2, Uudessakaarlepyyssä 3,
7181:   Uudessakaupungissa 2 sekä Viipurissa 2 prosenttia.
7182:         Turun kaupungissa on tuulaakimaksu ollut 2 pro-
7183:   senttia niiden tavarain tullimaksusta, jotka on tuotu
7184:   maahan sen kaupungin kautta, mutta joista tullimaksu
7185:   on debiteerattu jonkun toisen paikkakunnan tullikama-
7186:   rissa, sekä 3 prosenttia muiden tavarain tullimaksusta.
7187:         Kun se ajanjakso, jonka ylempänä mainitut mää-
7188:   räykset ovat vahvistetut voimassa olemaan, päättyy 1910
7189:   vuoden lopussa, on asianomaisilta kaupunkikunnilta
7190:   vaadittu lausunnot puheenalaisen maksun suorittami-
7191:   sesta mainitun vuoden jälestä, ja ovat ne ilman erimieli-
7192:   syyttä puolustaneet tuon maksun nykyisen debiteeraus-
7193:   perusteen pysyttämistä. Tähänkin nähden on Keisarilli-
7194:   nen Majesteetti katsonut tätä maksua voitavan eteenkin-
7195:   päin suorittaa saman perusteen mukaan kuin tähänkin
7196:   asti.
7197:                           N:o 3                         3
7198: 
7199:      Mitä tulee siihen aikaan, joksi tuulaakimaksun laske-
7200: misen peruste olisi vahvistettava, niin on tosin otettu
7201: huomioon, että Eduskunta 1907 vuoden valtiopäivillä,
7202: poiketen silloin asiasta annetusta Armollisesta esityk-
7203: sestä, ainoastaan kolmen vuoden ajanjaksoksi hyväksyi
7204: tuulaakista nyt voimassa olevat määräykset, mainiten
7205: syyksi osittain sen, että silloisen Eduskunnan toimiaika
7206: päättyi vuonna 1909, jonka vuoksi silloin valittavan
7207: eduskunnan oli annettava päättää sanotun maksun
7208: vastaisesta ·suorittamisesta, osittain sen, että on ole-
7209: massa tyytymättömyyttä tuulaakiin, ainakin sen muo-
7210: toisena kuin se nykyään on. Mutta kun on näyttänyt
7211: kohtuulliselta että tässä kohden myöskin otetaan huo-
7212: mioon se etu, mikä kaupungeilla on siitä, että jonkun
7213: pitkähkön aikaa eteenpäin saavat olla turvattuina tätä
7214: tulolähdettä kohtaaviita häiriöiltä, ja kun tätä nykyä
7215: kyseessä oleva tuulaakiverotuksen uudismuutos, siihen
7216: tarpeellisten laajaperäisten esitöiden vuoksi, ei voi mis-
7217: sään tapauksessa tulla toimeenpannuksi lähimpinä vuo-
7218: sina, niin on tuulaakimaksua koskevain määräysten voi-
7219: massaoloaika katsottu voitavan tällä kertaa vahvistaa
7220: viideksi vuodeksi.
7221:      Sen perusteella, mitä täseä on lausuttu, on Keisaril-
7222: linen Majesteetti tahtonut Eduskunnan hyväksyttäväksi
7223: esittää seuraavan
7224: 
7225:                Ehdotuksen Armolliseksi Asetukseksi tuulaaki-
7226:           maksun laskemisen perusteesta.
7227: 
7228:                Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi
7229:            on, niinkuin tähänkin asti, vahvistettava
7230:            määräprosentti tuu]aakimaksun alaisten ta-
7231:            varain tullimaksusta.
7232: 4                           N:o 3
7233: 
7234:                 Lähemmät määräykset asiasta ovat an-
7235:           nettavat hallinnollisessa järjestyksessä.
7236:                 Tämä asetus on voimassa 1911 vuoden
7237:           tammikuun 1 päivästä 1915 vuoden loppuun
7238:           asti.
7239: 
7240:               Armollisesti hyväksytty Tsarskoje Selossa
7241:           12/25 p:nä helmikuuta 1910.
7242: 
7243:                     Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
7244: 
7245: 
7246: 
7247: 
7248:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
7249:                1910. -   V. ~1. -   Esit. N :o 3.
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                 T a 1o u s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N:o 1
7255:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
7256:           joka koskee tuulaakimaksun laskemisen perustetta.
7257: 
7258:     Suomen Eduskunta on 8 päivänä maaliskuuta 1910 te-
7259: kemällään päätöksellä lähettänyt talousvaliokunnan käsi-
7260: teltäväksi tämän armollisen esityksen ynnä otteen asiasta
7261: Eduskunnassa alustavasti keskusteltaessa tehdystä pöytä-
7262: kirjasta.
7263: 
7264:     Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti vuonna 1872 koossa
7265: olleille Säädyille antamassaan armollisessa esityksessä oli
7266: jättänyt Säätyjen harkittavaksi kysymyksen tuulaairimak-
7267: sujen määräämisperusteen muuttamisesta siihen suuntaan,
7268: että ne tulisivat määrätyiksi määräprosenttina tullinalais-
7269: ten tavaroiden tullimaksuista eikä, kuten sitä ennen, tuHat-
7270: tavien tavaroiden arvoista riippuvien erityisten tuulaalri-
7271: taksojen mukaan, sekä sen ohessa pyytänyt Säätyjen lau-
7272: suntoa erinäisistä tämän muutoksen aiheuttamista hallin-
7273: nollisista toimenpiteistä, hyväksyivät Säädyt silloin armol-
7274: lisessa esityksessä esille tuodun uuden perusteen tuulaaki-
7275: maksujen määräämiselle viiden vuoden ajaksi eteenpäin,
7276: esittäen samalla pyydettyna lausuntonaan, että tuulaaki-
7277: maksua ei määrättäisi suuremmaksi kuin korkeintaan ne]~
7278: jäksi prosentiksi tullimaksusta. Tämän Säätyjen päätök-
7279: sen perusteella ja siis säätylainsäädännön tietä asiassa an-
7280: netussa armollisessa asetuksessa 17 päivältä . marraskuuta
7281: 1873 määrättiin sitten tuulaaki viiden seuraavan .vuoden
7282: aikana kannettavaksi määräprosenttina tullimaksuista ja
7283: 2              1910. -   V. M. -- Esit. N :o 3.
7284: 
7285:  määrättiin samana päivänä annetussa hallinnollisessa ase--
7286:  tuksessa tuulaakimaksun korkeimmaksi määräksi neljä
7287:  prosenttia. Sittemmin ovat Säädyt asian uudelleen esille
7288:  tullessa aina hyväksyneet sanotussa 1873 vuoden asetukses-
7289:  sa määrätyn tuulaakimaksun laskemisperusteen, kuitenkin
7290:  ain;t ainoastaan määrävuosiksi eteenpäin, huolimatta siitä,
7291:  että Keisarillisen Majesteetin asiasta vuosien 1877 ja 1882
7292:  valtiopäiville antamissa armollisissa esityksissä oli ehdo-
7293:  tettu mainittu määräämisperuste hyväksyttäväksi siksi,
7294:  kunnes siitä perustuslain mukaisessa järjestyksessä toisin
7295:  säädettäisiin. Asian ollessa viimeksi esillä vuoden 1907
7296:  Eduskunnassa, jolle annetussa armollisessa esityksessä enti-
7297:  nen määräämisperuste oli esitetty hyväksyttäväksi viiden
7298:  vuoden ajaksi eli vuoden 1912 loppuun, esiintyi kuitenkin
7299: tyytymättömyyttä tuulaakia vastaan ainah.-in sen silloisessa
7300:  muodossa, jonka takia ja koska silloisen Eduskunnan toimi-
7301:  ajan piti päättyä vuonna 1909 katsottiin, että sen jälkeen
7302: valittavan uuden Eduskunnan oli annettava. päättää tuu-
7303: laakimaksun myöhemmästä suorittamisesta. Näin ollen ei
7304: silloinen 1907 vuoden Eduskunta hyväksynyt mainittua
7305:  tuulaakimaksun laskemisperustetta pitemmäksi aikaa kuin
7306: kolmeksi vuodeksi eteenpäin eli 191J) vuoden loppuun saak-
7307: ka.--: Huolimatta näistä 1907 vuoden Edusknnnassa asias-
7308: sa esille tuoduista näkökohdista on Keisarillinen Majes-
7309: teetti nyt käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessään
7310: taas ehdottanut, että tuulaakimaksu edelleen viiden vuoden
7311: aikana eli vuoden 1915 loppuun saakka hyväksyttäisiin
7312: maksettavaksi entisen laskuperusteen mukaan eli siis mää-
7313: räprosenttina tuulaakimaksun alaisten tavarain tullimak-
7314: suista, ehdottaen sen ohessa samoin kuin ennen, että lä-
7315: hemmät määräykset asiasta annettaisiin hallinnollisessa
7316: asetuksessa.
7317:      Tätä asia ta käsiteltäessä on valiokunnassa samoin kuin
7318: jo 1007 vuoden Eduskunnassa sekä myös nykyisen Edus-
7319: kunnan asiata koskevassa alustavassa keskustelussa esille-
7320: ttJ.Otu tyytymättömyyttä tuulaakimaksua vastaan kokonai-
7321:              Tuulaakimaksun laskemisen peruste.            3
7322: 
7323: "'uudessaan, koska on katsottu sen olevan nykyään jo van-
7324: hentuneen -verotusmuodon, joka tavallaan maalaiskuntien
7325: asukkaiden kusta1muksella suo kaupunkikunnille kohtuut-
7326: toman edun ja jakaantuu epätasaisesti eri kaupunkien kes-
7327: ken ja joka sitäpaitsi useiden valiokunnan jäsenten mieles-
7328: tä jo välillisenä veron.a olisi poistettava. Tämän katsanto-
7329: kannan mukaisesti onkin valiokunta tullut siihen tulok-
7330: seen, että tuulaaki olisi mahdollisimman pian kokonaan
7331: poistettava. Kuitenkaan ei valiokunta öle nyt katsonut
7332: voivansa sellaista ehdottaa osaksi sentakia, että se on saa-
7333: nut tehtäväkseen ainoastaan mietinnön laatimisen ja ehdo-
7334: tuksen tekemisen niistä perusteista, joiden mukaan tuu-
7335: laakimaksu olisi laskettava, ja myös koska kysymys tuu-
7336: laakimaksun poistamisesta edellyttäisi sen oikeudellisesta
7337: luonteesta sekä muista sitä koskevista seikoista eri kaupun-
7338: geissa perinpohjaisempaa selvitystä kuin mitä valiokunta
7339: nyt on ollut tilaisuudessa saamaan. Myöskään ei näin ollen
7340: ole katsottu tällä hetkellä olevan mitään syytä muuttaa en-
7341: nestään voimassa olevaa ja armollisessa esityksessä ehdo-
7342: tettua tuulaakin suuruuden määräämistapaa. Sitävastoin
7343: -valiokunnan mielestä ei voida nyt enemmän kuin 1907 vuo-
7344: den Eduskunnassakaan ja samatiaisilla perusteilla kuin
7345: ylempänä on mainittu silloin esille tuodun, hyväksyä sanot-
7346: tua määräämispernstetta noudatettavaksi pitemmän kuin
7347: kolmen vuoden aikana eli siis vuoden 1911 tammikuun 1
7348: päivästä 1913 vuoden loppuun saakka.
7349:     Mitä tulee siihen osaan armollista esitystä, jonka mu-
7350: kaan asiata koskevat lähemmät määräykset olisi annettava
7351: hallinnollisessa järjestyksessä, katsoo valiokunta, ettei
7352: myöskään siinä kohden entistä menettelytapaa voida nyt
7353: muuttaa. Edellä mainitun tuulaakia vastaan ilmaantuneeu
7354: tyytymättömyyden takia ja koska Säädyt ovat myös aikai-
7355: semmin asian esillä ollessa antaneet lausuntonsa siitä kor-
7356: keimmasta määrästä, johon heidän mielestään tuulaairipro-
7357: sentti saisi nousta, on valiokunta kuitenkin katsonut Edu.<>-
7358: kunnalla olevan syytä alamaisessa vastauksessaan lausua
7359: 4               1910. -   Y. M. -    Esit. N :o 3.
7360: 
7361: sen toivonmksen, että asiassa annettavassa hallinnollisessa
7362: asetuksessa tuulaakin laskemisen perusteeksi eri kaupnll-
7363: geille vahvistettavat prosenttimäärät alennettaisiin ja sa-
7364: man prosentin korkein raja määrättäisiin yhdeksi prosen-
7365: tiksi. Tähän tulokseen on valiokunta tullut sitä suurem-
7366: malla syyllä, kun tähän saakka korkeimpana sallittu neljän
7367: prosentin mukainen laskemisperuste on Yaan aniharvoissa
7368: tapauksissa tullut käytetyksi.
7369:     Siihen nähden taas, että valiokunta on katsonut tuulan-
7370: kin oikeastaan olevan kokonaan poistetta van, vaikkakaa u
7371: se edellä esille tuoduista syistä ei ole katsonut voivansa
7372: siitä tässä yhteydessä esitystä tehdä, on valiokunta
7373: vielä katsonut tarpeelliseksi ehdottaa alamaisessa vastauk-
7374: sessa anottayal;:si, että Keisarillinen Uajesteetti antaisi
7375: Eduskunnalle armollisen esityksen tuulaakimaksun koko-
7376: naan poistamisesta.
7377:     Yllä esitetyn perusteella saa valiokunta kunnioittaen
7378: ehdottaa,
7379:               että Edusltunta hyväksyisi arrnollisessa e.si-
7380:            tyksessä olevan ehdotuk·sen a.setukseksi tuUlaa-
7381:            kimaksun lask~emisen pentsteesta näin kuulu-
7382:            IJana:
7383: 
7384:                             .betus
7385:            tuulakimaksun laskemisen perusteesta.
7386: 
7387:    Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin
7388: tähänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimak-
7389: sun alaisten ta varain tullimaksusta.
7390:      Lähemmät määräykset asiasta ovat annettaYat hallin-
7391: nollisessa jäi:jestyksessä.
7392:    Tämä asetus on voimassa 1911 vuoden tammikuun 1 päi-
7393: västä 1.913 vuoden loppuun asti.
7394: 
7395:     Samalla saa valiokunta, sen nojalla mitä ylempänä pe-
7396: rnst.~luissa on esille tuotu, kunnioittaen ehdottaa,
7397:             Tuulaakimaksun laskemisen peruste.
7398: 
7399:               että Eduslcunta alarnaisessa vastauksessaan
7400:           lausuisi toivonvuksena olevan, että asian johdos-
7401:           ta annettavassa hallinnollisessa asetuksessa t~tu­
7402:           laakirnaksun laskemisen perusteeksi eri kaupun-
7403:           geille vahvistettavat prosenttimäärät alennettai-
7404:           siin sekä sarnan prosentin korkein raja määrät-
7405:           täisiin yhdeksi prosentiksi, sekä
7406:               että E dusk1tnta alamaisessa vastauksessa(}Jn
7407:           cmoisi, että Keisarillinen 1llajesteetti antaisi seu-
7408:           raaville valtiopäiville m•mollisen esitylcsen tuu-
7409:           laakimaks1tn poistamisesta.
7410: 
7411:    Helsingissä, 31 päivänä maaliskuuta 1910.
7412: 
7413: 
7414:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
7415: taja Nylander, varapuheenjohtaja Roos, sekä jäsenet Aro-
7416: maa, Hahl, Honkajuuri, Inborr, Knuutila, Koponen
7417: (osaksi), Pullinen (osaksi), Peurakoski (osaksi), Ranta-
7418: nen, Riihelä, Saari, Savolainen, Tuomi (osaksi), 0. W. Tu-
7419: l'nnen, Typpö (osaksi), ynnä osaksi varajäsenet Kurkinen,.
7420: M. Turunen, Lohi ja :Sialmivaara.
7421: 6               1919. -   V. M. -   Esit. N :o 3.
7422: 
7423: 
7424: 
7425: 
7426:                       Vastalause.
7427: 
7428:       Niinkuin mietinnössä nimenomaan sanot~um, ei valio-
7429: kunta ole katsonut voivansa ehdottaa anottavaksi tuulaa-
7430: kin poistamista, koska se siinä olisi joutunut syrjään var-
7431: sinaisesta tehtävästään ja koska valiokunnalla ei ole ollut
7432: tilaisuutta saada perinpohjaista selvitystä tuulaakin oikeu-
7433: dellisesta luonteesta ja muista sitä koskevista seikoista.
7434: Samojen syiden olisi myöskin pitänyt estää valiokuntaa
7435: anomasta asiasta armollista esitystä. Tuulaakimaksua vas-
7436: taan voidaan kyllä esiintuoda varsin huomattavia muistu-
7437: tuksia, mutta sen poistamiseen liittyy erinäisiä vaikea-
7438: luontoisia kysymyksiä, jotka ymmärtääksemme samalla
7439: kertaa vaativat ratkaisunsa ja joiden yhteydessä kysymys-
7440: tä tuulaakimaksun poistamisesta siis on arvosteltava. Sel-
7441: lainen on kysymys hyvityksen myöntämisestä kaupungeille
7442: tuulaakin sijaan. JiJdelleen voi tuulaakin poistamista tus-
7443: kin ajatella, ellei kaupungeille liikenteestä tuleviin maksui-
7444: hin nähden samalla toimiteta perinpohjainen uudestaan jär-
7445: jely. Näistä seikoista ei mietinnössä kuitenkaan sanalla-
7446: kaan mainita. Valiokunnan ei siis olisi pitänyt ehdottaa
7447: anottavaksi armollista esitystä tuulaakimaksnn poistami-
7448: sesta, kun sillä ei ole ollut selvitystä tuulaakin oikeudelli-
7449: sesta luonteesta ja muista sen poistamiseen liittyvistä ky-
7450: symyksistä, josta selvityksestä kuitenkin lopullisesti riip-
7451: puu onko tuulaairimaksu poistettava tai ei. Näin o11en ja
7452: ko...;;ka sitäpaitsi emme voi toivoa, että tämä vaikeasti rat-
7453: kaistava kysymys nykyisen hallituksen puolesta saisi asian-
7454: mukaisen selvityksen. emme ole voineet ehdotukseen yhtyä.
7455:                          V astalausc.                       7
7456: 
7457:      Emme myöskään ole voineet yhtyä siihen Yaliokunnan
7458: pon~n,     jossa ehdotetaan, että Eduskunta lausuisi toivo-
7459: muksenaan, että asiassa annettavassa hallinnollisessa ase-
7460: tuksessa tuulaakiprosentin korkein raja määrättäisiin yh-
7461: deksi prosentiksi, eli siis neljänneksi osaksi entisestään.
7462: Hallitus ei ole oikeutettu mielivaltaisesti alentamaan tuu-
7463: laakiprosentin määrää ja siis ilman muuta riistämään
7464: kaupungeilta suurinta osaa tuloista, joihin näillä on vahvis-
7465: t(lttu oikeus. Kun valiokunta tällaista toimenpidettä eh-
7466: dottaa, esiintuomatta edes minkäänlaisia perusteita, niin
7467: tietää se kehotusta hallitukselle käyttämään valtaansa vää-
7468: rin. Kansaneduskunnan arvon mukaista ei voi olla hyväk-
7469: syä tällaista ehdotusta.
7470:     Vielä katsomme velvollisuudeksemme huomauttaa, että
7471: viimeksi puheena olleen ponnen alkuosa on niin sekava,
7472: että emme ole selvillä sen toimenpiteen laadusta, jota siinä
7473: ehdotetaan.
7474:      Edelläolevan johdosta täytyy meidän Eduskunnalta
7475: kunnioittaen anoa:
7476: 
7477:               että molemmat viimeiset ponnet ja niitä kos-
7478:            kevat perustelujen kohdat mietinnöstä poiste-
7479:            taan.
7480: 
7481:    Hannes Nylander.                     Erkki Pullinen.
7482:    S. Wilh. ltoos.                      J. lnborr.
7483:    .Mauri Honkajuuri.                   T. RiiheHt.
7484:    K. 0. Knuutila.                      Wilh. Malmivaara.
7485: 
7486: 
7487:    Edellä olevaan ponteen yhdyn:
7488: 
7489:                                 J. Oskari Pea.rakoski.
7490:                                                            ..
7491: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
7492:              1910. -    S. V. M. -      Esit. N:o 3.
7493: 
7494: 
7495: 
7496: 
7497:                 S u u r e n v a 1i o k u n n a n M i e t i n t ö N:o 1
7498:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
7499:           joka koskee tuulaakimaksun laskemisen perustetta.
7500: 
7501:    Käsiteltyänsä tätä asiaa, Suuri valiokunta, yhtyen Ta-
7502: lousvaliokunnan mietinnössä N:o 1 olevaan ehdotukseen,
7503: puolestansa kunnioittaen ehdottaa,
7504: 
7505:               että Eduskunta hyväksyisi Asetulesen tuu-
7506:           laakimaksun laskemisen perusteesta Talousva-
7507:           liokunnan mietinnössä N:o 1 olevan ehdotuksen
7508:           mukaan.
7509: 
7510:    Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1910.
7511:                                       j
7512:                                   j
7513:                               j
7514:                               j
7515:                              j
7516:                             j
7517:                          j
7518:                         j
7519:                      j
7520:                     j
7521:                  j
7522:                 j
7523:              j
7524:             j
7525:             j
7526:         j
7527:         j
7528:     j
7529:     j
7530: j
7531: j
7532:             1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7533: 
7534: 
7535: 
7536: 
7537:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
7538:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen tuuJaaki-
7539:           maksun laskemisen perusteesta.
7540: 
7541: 
7542: 
7543: 
7544:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
7545:              ja Suuriruhtinas I
7546: 
7547: 
7548: 
7549: 
7550:    Kun tuulaakimaksun laskemisen perusteesta viimeksi
7551: 28 päivänä joulukuuta 1907 annetun lain voimassaoloaika
7552: päättyy tämän vuoden lopussa, on Teidän Keisarillinen
7553: 2            HHO. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 3.
7554: 
7555: 
7556:  Majesteettinne armollisessa esityksessä antanut Eduskun-
7557:  nan hyväksyttäväksi ehdotuksen asetukseksi tästä asiasta.
7558:      Tuulaakimaksua vastaan on ilmitullut tyytymättö-
7559:  myyttä senvuoksi että sitä on katsottu nykyään jo van-
7560:  hentuneeksi verotusmuodoksi, joka tavallaan maalaiskun-
7561:  tien kustannuksella tuottaa kaupungeille kohtuuttoman
7562:  edun ja sen ohella jakaantuu epätasaisesti viimemainittu-
7563:  jen kesken. Eduskunta onkin ollut sitä mieltä, että tuu-
7564:  laaki olisi mahdollisimman pian poistettava. Kun kuiten-
7565:  kin kysymys tuulaakin lakkauttamisesta edellyttää tämän
7566:  maksun oikeudellisesta luonteesta sekä muista sitä koske-
7567:  vista seikoista perinpohjaisempaa selvitystä kuin mitä nyt
7568:  on ollut saatavissa, on Eduskunta tällä kertaa muutta-
7569:  matta hyväksynyt armollisessa esityksessä ehdotetun tuu-
7570:  laakimaksun laskemisperusteen.
7571:      Armollisen esityksen mukaan olisi tuulaakimaksua
7572:  koskevien määräysten voimassaoloaika ulotettava vuoden
7573:  1915 loppuun. Edellä esitettyihin syihin nähden ja kun
7574:  Eduskunta samalla on päättänyt anoa armollista esitystä
7575:  puheenalaisen maksun poistamisesta, on tämä voimassaolo-
7576:  aika supistettu kolmeksi vuodeksi eli siis vuoden 1913
7577:  loppuun.
7578:      Mitä tulee armollisessa esityksessä edellytettyihin lä-
7579:  hempiin määräyksiin on Eduskunta, huomioon ottaen tuu-
7580:  laakin aiheuttaman tyytymättömyyden, päättänyt toivo-
7581:  muksenaan lausua, että tuulaakin laskemisen perusteeksi
7582:  eri kaupungeille vahvistettavat prosenttimäärät kauttaal-
7583:  taan alennettaisiin ja tuulaakimaksun ylin raja määrättäi-
7584:  siin yhdeksi prosentiksi.
7585:      Edellä esitetyn perusteella saa Eduskunta alamaisuu-
7586: .dessa ilmoittaa,
7587: 
7588:                 että Edusk·unta on hyväksynyt armollisessa
7589:           esityksessä olevan ehdotuksen asetukseksi tuulaaki-
7590:           maksun laskemisen perusteesta näin kuuluvana:
7591:             Tnulaakimak:sun laskemisen peruste.              3
7592: 
7593:                            Asetus
7594:       tuulaakimaksun laskemisen perusteesta.
7595: 
7596:     Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin
7597: tähänkin asti, vahvistettava määräprosentti tuulaakimak-
7598: sun alaisten tavarain tullimaksusta.
7599:    Lähemmät määräykset asiasta ovat annettavat hallin-
7600: nollisessa järjestyksessä.
7601:    Tämä asetus on voimassa 1911 vuoden tammikuun 1
7602: päivästä 1913 vuoden loppuun asti.
7603: 
7604: 
7605: 
7606:     Samalla saa Eduskunta, sen nojalla mitä ylempänä on
7607: esilletuotu, alamaisena toivomuksenaan lausua,
7608: 
7609:                 että asian johdosta annettavassa hallinnolli-
7610:           sessa asetuksessa tuulaakimaksun laskemisen perus-
7611:           teeksi eri kaupungeille vahvistettavat prosenttimää-
7612:           rät alennettaisiin sekä san7an prosentin korkein-
7613:           raJa määrättäisin yhdeksi prosentiksi;
7614: 
7615: sekä alamaisuudessa anoa,
7616: 
7617:                 että Teidän Keisarillinen Majesteettinne an,,
7618:           taisi seuraaville valtiopäiville armollisen esityksen
7619:           tunlaakimaksnn poistamisesta.
7620: 
7621:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7622: 
7623:    Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1910.
7624: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
7625: II.
7626:                     1910. - N:o 4.
7627: 
7628: 
7629: 
7630: 
7631:                Keisarillisen Majesteetin Armolli-
7632:           nen esitys Suomen Eduskunnalle siitä verosta,
7633:           joka paloviinan valmistamisesta on suoritet-
7634:           tava, sekä sanotun veron käyttäntisesfå.
7635:       Kun se aika, joksi Suomen Eduskunta on määrän-
7636: nyt paloviinan valmistamisesta maksettavan veron suuruu-
7637: den, päättyy vuoden 1910 lopussa, on Keisarillinen Majes-
7638: teetti tahtonut tämän kautta jättää Eduskunnan jälleen
7639: päätettäväksi, minkä verran on veroa paloviinan valmista-
7640: misesta sanotusta ajasta eteenpäin suoritettava, sekä tämän
7641: veron käyttämisestä.
7642:       Paloviinan valmistuksesta on heinäkuun 1· päivästä
7643: 1906 alkaen suoritettu veroa 1 markka 20 penniä litralta
7644: säännöllisväkevää paloviinaa. Tammikuun 21 päivänä
7645: 1910 on noudatettavakai Armossa vahvistettu Eduskun-
7646: nan hyväksymä asetus siitä verosta, joka paloviinan
7647: valmistuksesta Suomessa on suoritettava vuonna 1910, Ja
7648: on valmistusvero tämän asetuksen kautta säädetty 2
7649: markaksi litralta.
7650:       Vuosina 1905-1909 on paloviinan valmistus Suo-
7651: messa noussut seuraaviin määriin:
7652: 1905, jolloin 28 polttimoa oli toimessa, 8,246,907 litraa
7653: 1906,     »   23                          6,844,499
7654: 1907,     »   20                          6,247,887
7655: 1908,         21                          6,361,766
7656: 1909,         26      )            ) noin 8,109,919
7657:   2                             N:o 4
7658: 
7659:      Suomessa valmistetun paloviinan kulutus on mainit-
7660: tuna viisivuotiskautena öllut:
7661:         Vuonna 1905                          6,922,926 litraa
7662:                1906                          6,652,731
7663:                1907 .                        6,856,194
7664:                1908                          7,253,799
7665:                1909 .                        7,187,212    ))
7666: 
7667:       Paloviinan kulutuksen vuonna 1910 on Eduskunta
7668: arvioinut noin 6,500,000 litraksi.
7669:       Tulot paloviina- ja anniskeluveroista sekä suorite-
7670: tuista tarkastusmaksuista vuosina 1905-1909 näkyvät
7671: seuraavasta yleiskatsauksesta:
7672: 
7673:                                                Tislauksesta
7674:                                               ja denaturoi-
7675:                 Paioviina-     Anniskelu-                      Yhteensä
7676:    Vuosi                                      misesta suori-
7677:                    vero          vero                           8mk
7678:                                               tettu tarkas-
7679:                                                 tusmaksu
7680: 
7681: 
7682: 
7683:  1905 ••.•••   7,024,583 72     24,908 53       99,665 53 7,149,157 781
7684:  1906 .••••.   6,584,528 06     34,213 44       99,945 85 6,718,687 35
7685:  1907 ••••••   7,144,892 --     24,858 83       97,071 14 7,266,821 97
7686:  1908 ••••••   7,634,618 25     22,534 66      104,290 70 7,761,443 61
7687:  1909 noin .   9,030,289 91     20,634 85       98,477 90 9,149,402 66
7688:    Yhteensä 37,418,9111941     127,150 311     499,451112 38,045,513137
7689:  Keskimäär.    7,483,7821391    25,4301061      99,890 122 7,609,102167
7690: 
7691: 
7692:       Eduskunnan arviolaskun mukaan tulisivat mainitut
7693: tulot vuonna 1910 olemaan:
7694:       paloviinavero                         10,600,000 markkaa
7695:       anniskeluvero                             15,()(X)
7696:       tarkastusmaksut                           90,000
7697:                          --------------~------~--
7698:                              Yhteensä       10, 705,()(X) markkaa.
7699:                            N:o 4                         3
7700: 
7701:      Paloviinan ja muiden poltettujen ja tislattujen väki-
7702: viinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitä-
7703: misestä ~ päivänä kesäkuuta 1892 annetun Armollisen
7704: asetuksen mukaan on kulkulaitosrahastoon menevä kaksi
7705: viidettäosaa niiden yhtiöiden vuosivoitosta, jotka kaupun-
7706: geissa harjoittavat väkiviinajuomain vähittäismyyntiä ja
7707: anniskelua, ei oman edun tähden, vaan juoppouden ehkäi-
7708: semiseksi. Kulkulaitosrahaston tulot näistä voittovaroista
7709: olivat viisivuotiskautena 1905-1909:
7710: 
7711: vuonna 1905                  986,583 markkaa 13 penma.
7712:        1906                  982,052         08
7713:        1907                1,244,845         50
7714:        1908                1,121,941         39
7715:        1909            nmn 1,274,729         45
7716: 
7717:      Vuonna 1910 on Eduskunta laskenut saatavan pu-
7718: heena olevaa kulkulaitosrahaston osuutta 1,150,000 markkaa.
7719:      Eduskunta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä on, esit-
7720: tämillään syillä, alamaisesti anonut, ett.ä hallitus ryhtyisi
7721: toimiin väkijuomia koskevan tullilainsäädännön järjestä-
7722: miseksi siten, että Suomessa valmistetuista väkijuomista
7723: maksettava valmistusvero vastaisuudessa voitaisiin riittä·
7724: västi korottaa. Esittelyssä viime tammikuun 21 päivänä
7725: on Keisarillinen Majesteetti nähnyt hyväksi jättää tämän
7726: anomuksen sillensä. Mitään kokemusta ei ole vielä ehditty
7727: saada siitä, missä määrin kuluvana vuonna kannettava
7728: paloviinavero saattaa, väkijuomista maksettavan tullin py-
7729: syessä entisessä määrässään, aiheuttaa lisääntyvää halpojen
7730: väkijuomien maahantuontia. Mutta asiantuntevilta viran-
7731: omaisilta hankittujen lausuntojen mukaan on tuonnin lisäys
7732: todennäköinen. Tähän katsoen, ja kun muualla valmis-
7733:   4                        N:o 4
7734: 
7735: tettujen väkijuomien yleisempi käytäntö maassa voisi
7736: ehkäisevästi vaikuttaa pyrintöihin alkoholipitoisten ainei-
7737: den nautinnon vähentämiseksi, on Keisarillinen Majes-
7738: teetti tahtonut ehdottaa, että paloviinan valmistuksesta
7739: vuonna 1911 suoritettavan veron suuruus määrättäisiin
7740: yhdeksi markaksi neljäksikymmeneksi penniksi litralta
7741: säännöllisväkevää paloviinaa, mikä näyttää olevan korkein
7742: veromäärä, joka Suomessa valmistettavasta paloviinasta voi-
7743: daan suorittaa ilman että kotimainen valmistus, väkijuo-
7744: main tuontitullia korottamatta tai paloviinan vähittäis-
7745: myynnistä saatavaa tavallista kauppavoittoa vähentämättä,
7746: joutuu kilpailussa maahan tuotujen väkijuomain kanssa
7747: kärsimään. Paloviinaveron määrääminen korkeammaksi
7748: ei mitenkään tulisi tuottamaan väkijuomain käyttämisen
7749: vähennystä eikä myöskään verotulojen lisäystä, mutta
7750: ainoastaan lisäämään sellaisten tavarain maahantuontia
7751: kotimaisen tuotannon vahingoksi.
7752:       Paloviinan kulutus vuonna 1911 voitanee arvioida
7753: 6,800,000 litraksi. Koska puheena olevaa vuotta varten
7754: ehdotettu veromäärä tulisi olemaan tuntuvasti alempi
7755: kuin mitä vuonna 1910 kannetaan, niin on todennä-
7756: köistä, että kuluvan vuoden valmistus ynnä se paloviina,
7757: mikä viime vuodesta on jäänyt varastoihin, ei tule ole-
7758: maan 1910 vuoden menekkiä suurempi ja että vuoden
7759: päättyessä siis ei ole varastoissa mitään ylijäämää vuodelle
7760: 1911. Ehdotettu vero, 1 markka 40 penniä litra;lta, tulisi
7761: niin ollen nähtävästi suoritettavaksi koko ylläarvioidusta
7762: kulutusmäärästä. Tulot vuonna 1911 paloviina- ja annis-
7763: keluveroista, tarkastusmaksuista sekä kulkulaitosrahaston
7764: osuudesta vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitto-
7765: varoista voidaan siis arvioida seuraaviksi:
7766:                            N:o 4 '                        5
7767: 
7768:     paloviinavero                    9,520,000 markkaa
7769:     anniskeluvero                       15,000
7770:     tarkastusmaksut                     90,000
7771: 
7772: 
7773: 
7774:     osuus vähittäismyynti- ja
7775:        anniskeluyhtiöiden voit-
7776:        toyaroista .                  1,200,000
7777:                        Yhteensä 10,825,000 markkaa.
7778: 
7779: 
7780:     Yllä arvioiduista tuloista ovat seuraavat menot vä-
7781: hennettävät:
7782: 
7783:      t.akaisin maksettava palo-
7784:         viinavero denaturoidusta
7785:         paloviinasta . .              700,000 markkaa
7786:      polttimojen ja tislauslaitos-
7787:         ten silmälläpidosta sekä
7788:          korvauksiksi paloviina-
7789:          asetusten rikkomusten
7790:         syytteeseensaattamisesta      ~35,000
7791:      apurahoiksi kunnille .           400,000
7792:                       --------------~----------
7793:                         Yhteensä     1,335,000 markkaa.
7794: 
7795: 
7796:       Säästö puheena olevista tuloista vuonna 1911 olisi
7797: 9,490p00 markkaa, josta 2,CXJO/XXJ markan määrä olisi
7798: siirrettävä suostuntarahastoon sen vahvistamiseksi ja loput
7799: 7,4~.10,000 markkaa voidaan käyttää kulkulaitosrahaston
7800: menoihin.
7801:       Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan siis seuraava
7802: asetusehdotus:
7803:                               N:o 4
7804:                  Ehdotus Armolllseksi Asetukseksl siitll verosta,
7805:            joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
7806:            tettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna t911.
7807:                             1 §.
7808:       Veroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
7809: 1911 maksettava yksi markka neljäkymmentä penniä kul-
7810: takin litralta säännöllisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan sel-
7811: laista paloviinaa, mikä sisältää viisikymmentä volyymi-
7812: prosenttia alkoholia ollessaan + 15 asteista Celciuksen
7813: lämpömittarin mukaan. Tämä vero suoritetaan koko val-
7814: mistettavakai otetulta määräitä ja maksetaan lääninrahas-
7815: toon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kolmeltar
7816: sadalta litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä
7817: on vielä maksamatta.
7818:                           2 §.
7819:      Paloviinaverosta on vuonna 1911 suoritettava:
7820: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa var-
7821:      ten sekä syyttäjäin palkitsemiseksi
7822:      osottamastaan erityisestä ahkeroimi-
7823:      sesta paloviina-asetusten rikkomisia
7824:      syytteeseen saattaessa, arviolta . . Smk. 235,000: -
7825: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kai-
7826:      kille kunnille jaettavaksi niiden hen-
7827:      gille kirjoitetun väkiluvun mukaan
7828:      kaikkiaan . . . . . . . . . . Smk. 400,000:--
7829:                                       Yhteensä Smk. 635,000: --·
7830:       Siitä, mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta
7831: verosta, suoritetaan 2,000,000 markkaa suostuntarahastoon
7832: ja lopl>u menee kulkulaitosrah~stoon.
7833:                    Armoesa hyväksytty Tsarskoje Selossa ~
7834:              • .• haimikuuta 19lO
7835:             p.na maaliskuuta     •
7836: 
7837:                      Ministeri Valtiosihteeri A. l.,;lnghoff.
7838:       Helsiniiasä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
7839:               1910. -- V. ~I. -   Esit. N :o 4.
7840: 
7841: 
7842: 
7843: 
7844:                Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 ar·
7845:           mollisen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan
7846:           valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun ve·
7847:           ron käyttämistä.
7848: 
7849:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
7850: lähettänyt armollisen esityksen n :o 4, joka koskee palovii-
7851: nan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron
7852: käyttämistä.
7853: 
7854:     Vuoden 1909 toisten valtiopäiväin Valtiovarainvaliokun-
7855: ta ehdotti muuttamatta hyväksyttäväksi silloin Eduskun-
7856: nalle annetussa armollisessa esityksessä ehdotetun 1 mar-
7857: kan 20 pennin valmistusveron yhdeltä litralta säännöllis-
7858: väkevätä (50 7o) paloviinaa. Suuren valiokunnan asiasta
7859: antaman mietinnön mukaan määräsi kuitenkin Eduskunta,
7860: että paloviinaveroa on vuonna 1910 maksettava 2 markkaa
7861: litralta. Päätöksellään 21 p :Itä tammikuuta 1910 hyväk-
7862: syi Keisarillinen Majesteetti sanotun veron kannettavaksi
7863: vuonna 1910.
7864:     Nyt käsiteltävänä olevassa, Eduskunnalle jätetyssä palo-
7865: viinaveroa koskevassa armollisessa esityksessä ehdotetaan,
7866: että vuonna 1911 kannettaisiin ainoastaan 1 markan 40 pen-
7867: nin suuruinen valmistusvero 1 litralta säännöllisväkevää
7868: paloviinaa. Mitään kokemusta, kuten Hallituskin huo-
7869: mauttaa, ei tietenkään vielä ole ehditty saada siitä,
7870: m1ssa maarm kuluvana vuonna kannettava korkea
7871: vero tuottaa niitä haittoja, joita 1909 vuoden Val-
7872: tiovarainvaliokunta puolestaan katsoi olevan syytä ai-
7873: nakin pelätä ulkoa tuotavain väkijuomain takia, ellei
7874:   2             1910. -   V. M. -   .Esit. N :o 4.
7875: 
7876:  Hallitus tahtoisi käytettävinään olevilla keinoilla koi-
7877:  tuvia epäkohtia ehkäistä. Missä määrässä korotettu
7878:  paloviinavero todellakin aiheuttaa nyt käsiteltävänä olevas-
7879:  sa armollisessa esityksessäkin pelättyjä vaaroja ei tiettäväs-
7880:  ti voi varsinaisesti näyttäytyä edes vuoden 1910 aikana,
7881: koska vuonna 1909 poltettiin 7,979,931, 76 litraa viinaa eli
7882:  runsaasti 1lj2 miljoonaa litraa enempi kuin keskimäärin
7883: kolmena edellisenä vuotena, joten varastoissa vuoden 1909
7884:  lopussa oli 1 markan 20 pennin verollista viinaa 7 ,046,92(
7885: litraa eli kutakuinkin koko vuoden 1910 otaksuttava tarve.
7886: Tosin vuoden 1910 kahtena ensimäisenä kuukautena on tul-
7887: livarastosta ulosotettu 326,409 kilogrammaa astioissa ja
7888:  72,821 pulloa väkijuomia~ vastaten 170,611 kilogrammaa
7889: astioissa ja ·11,771 pulloa samana aikana vuonna 1909, mutta
7890: tälle seikalle ei helposti ymmärrettävistä syistä murrosajan
7891: ilmiönä voi vielä antaa oleellista merkitystä.
7892:     Kun Eduskunnalla ei liene enempi periaatteellista kuil1
7893: käytännöllistäkään aihetta asettua toiselle kannali· """lO·
7894: viinaveroon nähden nyt kuin vuonna 1909, katsoo- VaHv·
7895: kunta asialliseksi ehdottaa, että paloviinaveroa vuodelh
7896: 1911 edelleen kannettaisiin 2 markkaa litralta säännöllis-
7897: väkevätä paloviinaa.
7898:     Valiokunta on armollisesta esityksestä havainnut, ett~
7899: Hallitus ei soisi muualla valmistettujen väkijuomain ylei-
7900: semmän käytännön maassa ehkäisevästi vaikuttavan py.
7901: rintöihin alkoholipitoisten aineiden nautinnan vähentämi
7902: seksi. Sopinee siis pitää luonnollisena, että Hallitus tulee
7903: myöskin käyttämään vallassaan olevia tehokkaita keinoja
7904: joihin vuoden 1909 Valtiovarainvaliokunta mietinnössää1
7905: osaksi viittaa, ulkomailta mahdollisesti tuotavissa oleviei
7906: väkijuomien maahantuonnin ehkäisemiseksi. Joka tapa
7907: uksessa täytyy olettaa, ettei Hallitus salli esimerkiks
7908: voimassa olevia tulliasetusten määräyksiä julkeasti kier
7909: täen maahan tuoda väkijuomia värjättyinä tai muu
7910: ten väärennettyinä, kun samojen juomien väärentä
7911: mättöminä tuominen on kokonaan kielletty. Valio
7912:                       Paloviinasuo">tunta.                 3
7913: 
7914: kunnan mielestä ei Keisarillisen .Majesteetin armollista
7915: päätöstä 21 p :ltä tammikuuta llno, jolla hän on nähnyt
7916: hyväksi jättää huomioon ottamatta 1909 vuoden toisten val-
7917: tiopäiväin alamaisen anomuksen, että Hallitus ryhtyisi toi-
7918: miin väkijuomia koskevan tullilainsäädännön järjestämi-
7919: seksi niin, etteivät ulkomaiset väkijuomat tekisi Eduskun-
7920: nan tarpeelliseksi katsomaa viinaveron korotusta mahdot-
7921: tomaksi, ole niin käsitettävä, että Keisarillinen .Majesteetti
7922: olisi tahtonut ulottaa päätöksensä ehkäisevästi vaikutta-
7923: maan tullilainsäädännön vastaiseen kehitykseen.
7924:     Koska Hallituksella, armollisesta esityksestä päättäen, ei
7925: näytä olevan periaatteellisia esteitä viinaveron määräämistä
7926: vastaan 2 markaksi litralta, Yaikkakaan ei ole katsottu sove-
7927: llaaksi nyt ryhtyä sen hyväksi tullilainsäädännön muut-
7928: tamiseen, niin olisi odottanut, että Hallitus esittäessään val-
7929: mistusveron 1 markaksi 40 penniksi litralta olisi samalla
7930: ehdottanut l'~duskunnan hyväksyttäväksi myyntiveron, jo-
7931: ln• olisi kannettava sekä kotimaisista että ulkoatuo-
7932: :i~usta poltetuista juomista. Tällaisen veron säätämisellä
7933: voitaisiin myöskin välttää kokonaan se vaara, jota Hallitus
7934: pelkää ulkomaisten väkijuomain tuottavan kotimaiselle
7935: teollisuudelle, sekä samalla tmvattaisiin Eduskunnan val-
7936: tion hyväksi arvioimain tulojen saanti.
7937: 
7938: 
7939:     Valiokunta ei ole voinut olla kiinnittämättä huomiota
7940: viime aikoina sattuneisiin kuolemantapauksiin, jotka ovat
7941: aiheutuneet denaturoidun spriin väärinkäytöstä. Väki-
7942: juomariman tyydyttämiseksi on näet alettu entistä enem-
7943: män käyttää eritoten polttospriitä. Mahdollista on, että
7944: väkijuomista suoritettavan veron nousu ja siitä johtuneet
7945: korotukset väkijuomien hinnoissa ovat osaltaan lisänneet
7946: mainittua väärinkäytöstä. Näin ollen näyttää tarpeelli-
7947: selta, että denaturoiminen tehdään tehokkaammaksi ja
7948: yleisöä varottavammaksi. Valiokunta odottaa, että Hal-
7949: litus tekee voitavansa ilmestyneen epäkohdan poistamiseksi,
7950:   4           191 0. -   Y. ;}1. -   Bsit. N :o 4.
7951: 
7952: johon asianomaiset viranomaisetkin jo ovat, kuten Valio-
7953: kunta on saanut tietää, kiinnittäneet huomiota.
7954: 
7955:      Paloviinan kulutus oli tasaluvuin viisivuotiskautena
7956: 1903-1907 keskimäärin 6,782,000 litraa vuodessa, 7,254,000
7957: litraa vuonna 1908 sekä 7,187,000 litraa vuonna 1909. Ot-
7958: taen huomioon väkijuomain tuonnin ja alkoholipitoisuuden
7959: mahdollinen alentuminen sekä valmistamisen todennäköi-
7960: nen väheneminen tapahtuneen veronkorotuksen johdosta
7961: voidaan vuoden 1911 kulutus arvioida noin 6,500,000 lit-
7962: raksi eli siis 300,000 litraa pienemmäksi kuin armollisessa
7963: esityksessä oletetaan.
7964:     Laskelma paloviinaverotnlosta vuonna 1911 saadaan
7965: näin ollen seuraavaksi:
7966: 
7967:       paloviinaveroa .................. .            13,000,000: ---
7968:       anniskeluveroa ................... .               15,000:-
7969:       tarkastusmaksut ................. .                90,000:----;;-.   ~
7970: 
7971: 
7972: 
7973: 
7974:                                       Yhteensä       13,105,000:-
7975: 
7976:    Tästä tulosta on vähennettävä :
7977:         takaisin maksettava paloviina ve-
7978:             ro denaturoidusta paloviinasta              800,000:- --
7979:         polttimojen ja tislauslaitosten sil-
7980:             mälläpidosta sekä korvaukseksi
7981:             paloviina-asetusten rikkomusten
7982:             syytteeseen saattamisesta .... .            235,000:--
7983:         kuntien osuus ................. .               400,000 : ---
7984:                                       Yhteensä        1,435,000 : --
7985: 
7986:     Paloviinaverosta vuonna 1911 saatava nettotulo tekisi
7987: siis 11,670,000 markkaa.
7988:     Tämän yhteydessä V aliolnmta ei saata vaitiollen
7989: sivuuttaa armollisen paloviina veroasetuksen 30 p :Itä
7990: joulukuuta 1909 aikaansaamaa arveluttavaa selkkausta
7991: paloviinaveron kannossa vuosina 1910 ja 1911, mikä
7992: selkkaus huomattavasti vaikuttaa myöskin Eduskunnan ·
7993:                     Paloviinasuoo;;tunta.               5
7994: 
7995: tekemiin ja nyt tehtäviin arviolaskuihin. Siitä huoli-
7996: matta että Keisarillinen Majesteetti päätöksellään 21 p :Itä
7997: tammikuuta 1910 hyväksyi Eduskunnan säätämän palo-
7998: viinaveron, 2 markkaa litralta maksettavaksi vuonna 1910,
7999: ovat viinanvalmistajat saaneet tilaisuuden käyttää hy-
8000: väkseen Eduskunnan verotusoikeutta syrjäyttävää väli-
8001: aikaista asetusta 30 p :ltä joulukuuta 1909. Kuinka
8002: suun vahinko tästä menettelystä koituu suostunta-
8003: rahastolle, siitä ei ole mahdollisuutta saada täyttä selvi-
8004: tystä, ennenkuin suostuntaselkkauksen aikana poltettu
8005: viina on tullut kokonaan varastosta ulosotetuksi. Vähäi-
8006: seksi sanottu tappio ei kuitenkaan ole arvattava. Esimerk-
8007: kinä voi Valiokunta nyt jo mainita, että Senaatti on pää-
8008: töksellään 8 p :Itä huhtikuuta 1910 jo myöntänyt eräälle
8009:  kuopiolaiselle viinatehtaalle veronperuutusta 33,844 mark-
8010: kaa 80 penniä; Turun ja Porin läänissä 4 tehdasta on mak-
8011: sanut suostuntaselkkauksen aikana polttamastaan viinasta
8012: 91,255 markkaa 12 penniä vähemmän veroa, kuin heidän
8013: Eduskunnan päättämän viinaveron mukaan olisi pitänyt
8014: maksaa; Uudenmaan läänin 4 polttimoon kohdistuva vas-
8015: taava määrä on 52,664 markkaa 93 penniä; Vaasan läänissä
8016: on 1 tehdas jättänyt maksamatta 16,000 markan suuruisen
8017:  veronerotuksen, jonka lääninkonttori ilmoittaa tulevan
8018:  ulosotetuksi. --- Puheenalaisen, Senaatin aikaansaaman
8019: suostuntaselkkanksen seurauksia tiettävästi on myöskin se,
8020: että eri läänien kuvernöörit eivät ole tehneet yhdenmukaisia
8021:  viinanpolttokonrahteja tehtaitten kanssa. Niinpä on Tu-
8022:  run ja Porin läänissä vuotta 1910 varten tehty konrah-
8023:  teja ,vastedes määrättävää veroa vastaan", Vaasan läänissä
8024:  tuli polttimon maksaa kruunulle veroa 1 markka 20 penniä
8025:  litralta ,taikka sen muutettavan määrän, joka saattaa tulla
8026:  säädetyksi", Uudenmaan läänissä on 31 p :nä joulukuuta
8027:  1909 allekirjoitettu 4 konrahtia, joitten mukaan voidaan
8028:  vuonna 1910 polttaa 250,000 litraa viinaa 1 markan 20
8029:  pennin veroa vastaan litralta. Xäistä ynnä kaikista muista
8030:      6           1910. -   V. M. -   E!!it. N :o 4.
8031: 
8032:   puheenalaisen asian yhteyteen kuuluvista säännöttömyyk-
8033:   sistä ja väärinkäytöksistä on Eduskunta vasta myöhemmin
8034:   tilaisuudessa hankkimaan täyden selityksen.
8035:       Paloviinaveron puhtaasta tulosta on Hallitus armolli-
8036: • sessa esityksessä ehdottanut siirrettäväksi 2,000,000 mark-
8037:   kaa suostuntarahaston vahvistamiseksi ja loppuosan käy-
8038:   tettäväksi kulkulaitosrahaston menoihin. Valiokunta on
8039:   kuitenkin ollut sitä mieltä, että paloviinaverosta koituva
8040:   tuloerä yhä edelleenkin lyhentämättä tarvitaan kulkulaitos-
8041:   rahaston vahvistamiseksi.
8042:       Kulkulaitosrahaston osuus vähittäismyynti- ja annis-
8043:   keluyhtiöiden voitosta, joka osuus vuonna 1909 oli tasa-
8044:   luvuin 1,274,000 markkaa, ja jonka Eduskunta vuodeksi
8045:   1910 arvioi 1,150,000 markaksi, voitanee vuonna 1911 ar-
8046:   vioida 1,200,000 markaksi.
8047:       Kulkulaitosrahaston hyväksi paloviinaverosta kertyvä
8048:   määrä on niin muodoin vuodeksi 1911 arvioitava 12,870,000
8049:   markaksi.
8050:       Siihen nähden mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
8051:   nioittaen ehdottaa,
8052: 
8053:                 että E'dusl~unta, edellyttäen että puheenaole-
8054:              t•a suostttnta havaitaan tarpeelliseksi, hy1;älcsyisi
8055:              ehdotuksen asetuleseksi siitä verosta, jolca palo-
8056:              "viinan ?Jalmistamisesta Suomessa on sum'itet-
8057:              tava, sekä tämän veron käyttämisestä 'vuonna
8058:              1911 näin kuttluvana:
8059: 
8060:                 llsetus siitä verosta, joka paloviinan valmistami·
8061:              sesta Suomessa on suoritettHa, sekä tämän veron
8062:              käyttämisestä. vuonna 1911.
8063:                               1 §.
8064:       Veroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuomut
8065:   1911 maksettava kaksi marlclcaa kultakin litralta säännöl-
8066:   lisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä
8067:   sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia olles-
8068:   saan +15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tä-
8069:                         Paloviinasuostunta.                        7
8070: 
8071: mä vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta mää-
8072: räitä ja maksetaan_ lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta
8073: vähintään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero
8074: niin suuresta valmistusmäärästä on vielä maksamatta.
8075: 
8076:                             2 §.
8077:    Paloviinaverosta on vuonna 1911 suoritettava:
8078:       Paloviinan valmistuksen silmällä-
8079:          pitoa varten sekä syyttäjäin
8080:          palkitserniseksi erityisestä ah-
8081:          keroimisesta paloviina-asetuk-
8082:          sen rikkomisia syytteeseen saat-
8083:          taessa, arviolta . . . . . . . . . . . . . . Smk. 235,000: ----
8084:       Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin
8085:          lmikille kunnille jaettavaksi
8086:          niiden hengille kirjoitetun vä-
8087:          kiluvun mukaan kaikkiaan ..                       400,000:-
8088:                                                       "
8089:                                       Yhteensä Smk. 635,000: -
8090: 
8091:    ( Poist.) Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta
8092: verosta, ( poist.) menee kulkulaitosrahastoon.
8093: 
8094:    Tämän lisäksi saa Valiokunta sen nojalla mitä ylempänä
8095: cm esitetty kunnioittaen ehdottaa,
8096: 
8097:                 että Eduskunta ar-vioisi paloviinaverosta
8098:              uuonna 1911 saatavan nettotulon 11,670,000
8099:             markaksi ja kulkulaitosrahaston osuuden vähit-
8100:             täismyynti- ja anniskelttyhtiöiden -uoitosta sa-
8101:             ·mana vuonna 1,'1200,000 markaksi.
8102: 
8103: 
8104:    Tätä armollista esitystä käsiteltäessä on Valiokunta ha-
8105: Yainnut paloviinan valmistamista ja tislaamista koskevan
8106: armollisen asetuksen kesäkuun 9 p :Itä 1892 olevan eräässä
8107: kohden muutettavan.
8108:   8            1910. -   V. \1. -   Esit. N :o 4.
8109: 
8110:     J>aloviinan valmistajalla on sanotun asetuksen 15 § :n
8111: mukaan oikeus kahden vuoden aikana valmistusveroa mak-
8112: samatta pitää paloviinaa varastossa. Tämä aika on Va-
8113: liolnmnan mielestä säilytettävän ylellisyystavaran laatuun
8114: nähden kohtuuttoman pitkä ja tarjoaa sitä paitsi tilai-
8115: suutta keinottelemiseen. Varastoissa on toisinaan kolmen-
8116: kinlaisen veron alaista viinaa, jonka käytteleminen ja sel-
8117: villäpitäminen tuottaa hankaluuksia ja epäkohtia, joista
8118: suurin esiintyy siinä, etteivät Eduskunnan päättämät ve-
8119: rosäädökset tehokkaasti vaikuta sillä tapaa kuin Eduskunta
8120: kulloinkin on tarkoittanut. Valiokunnan käsityksen mu-
8121: kaan ei paloviinaa olisi sa,llitta va pitää varastossa verot-
8122: tomana enempää kuin suunnilleen yhden poHtokauden ajan,
8123: jonka takia Valiokunta on katsonut tärkeäksi tehdä sellai-
8124: sen muutosehdotuksen yllämainitun asetuksen 15 § :ään,
8125: että paloviinan valmistajat olisivat oikeutetut ainoastaan
8126: kuuden kuukauden aikana pitämään paloviinaa verotto-
8127: mana varastossa. Asiain näin ollen saa Valiokunta kun-
8128: nioittaen ehdottaa,
8129: 
8130:                että Eduslcunta 'tJastaulcsessaan arnwlluwen
8131:            esitykseen ehdottaisi vahv,istettavaksi näin lcuu-
8132:            lttvan asetulesen:
8133: 
8134:               Asetus paloviinan valmistamisesta ,ja tislaamisesta
8135:            kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 15 §:n
8136:            muuttamisesta näin kuuluvaksi:
8137:     1. Valmistettu paloviina tulee kontrollöörin mitata ja
8138: koetella sekä, jos ei veron siitä ole maksettu, panw1 varas-
8139: toon julkisen valvonnan alaiseksi.
8140:     2. Paloviinavarastoa varten käytettävän makasiinin
8141: eli huoneen pitää olla polttimon läheisyydessä ja valmis-
8142: tajan luovnttama yksistään siihen tarkoitukseen sekä niin
8143: laitettu, kuin järjestyssääntö määrää. Tällainen maka-
8144: siini eli varastohnone, jota ei san käyttää, ennenkuin se on
8145: katsastettu samalla tapaa, kuin 9 § :ssä on polttimosta sää-
8146:                     Paloviinasuostun ta.               9
8147: 
8148: detty, on varustettava kahdella erilaisella lukolla, joiden
8149: avaimet ovat säilytettävät, toinen paloviinan valmistajan
8150: ja toinen kontrollöörin tahi muun henkilön luona, joka
8151: kruunun puolesta silmällä pitää varastoa.
8152:     3. Varastoon pantu paloviina on veron panttina. Ellei
8153: valmistaja knuden kuukauden kuluessa tavaran varastoon
8154: panemisen jälkeen sum'ita siitä mene1'ää veroa, ryhtyköön
8155: lääninhallitus lailliseen toimeen pantin myymistä varten.
8156:    4. Kontrollöörin on velvollisuus pitää varastopäivä-
8157: kirjaa järjestyssäännön määräysten mukaan.
8158:     5. Senaatin Talousosaston asiana on määrätä, saako
8159: varastosta ja millä ehdoilla ulkomaille viedä paloviinaa~
8160: vnlmistusveroa siitä maksamatta.
8161:    Tämä asetus on noudatettava sen julkaisemispäiväsHi.
8162: lukien.
8163: 
8164:    Helsingissä, 23 p :nä huhtikuuta 1910,
8165: 
8166: 
8167: 
8168:    Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
8169: taja Virkkunen, jäsenet Arajärvi, von Born, Hallberg
8170: (osittain), Hultin (osittain), Hörhammer (osittain), Kai-
8171: ramo Kallio, Kanervo, Kirves, Komu, Leino, Murros (osit-
8172: tain), A. Neovius, Puha:Kka, Rannikko, Saarikivi, Sainio,
8173: Sivenius ja Tanner sekä varajäsenet Kaasalainen (osit-
8174: tain), Karhi (osittain), Kellosalmi (osittain), Kronqvist
8175: (osittain), Lanne (osittain), I...umio (osittain), Nordhmd
8176: (osittain) ja Törmä (osittain).
8177:   10             1910. -    V. M. -   Esit. N :o 4.
8178: 
8179: 
8180: 
8181: 
8182:                            Vastalause.
8183:      Kun paloviina- ja mallasverojen korotus, semmoisiksi
8184: kuin elantotapa nyttemmin on lnontunut maamme kaikissa
8185: yhteiskuntaluokissa, ei kykene mainittavassa määrässä hil-
8186: litsemään todellista juoppontta -- johon varoja aina on tai
8187: hankitaan, - vaan ainoastaan kohtuuttomasti vaikeuttaa
8188: luvallista elinkeinoa ja tekee niiden juomain kohtuullisen-
8189: kin käytön kalliimmaksi, joita voidaan valmistaa koti-
8190: maassa ja sen tuotteista, niin en voi puolestani kannattaa
8191: korkeampia veromääriä kuin armollisessa esityksessä on
8192: ehdotettu, ja ehdotan sentähden,
8193: 
8194:                   että puheena oleva vero rnää-rättäisiin armol-
8195:             lisen esityksen ehdotnksen mukaisesti.
8196: 
8197:                                       Y. l\1. von Born.
8198: 
8199: 
8200:     Edelläolevan vastalauseen ponteen yhtyvät
8201: 
8202:        Mauritz Hallberg.                   Arvid N eovius.
8203: 
8204: 
8205: 
8206: 
8207:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, H!lO.
8208:                  HHO. -   V. M:. -   Esit. N:o 4.
8209: 
8210: 
8211:      Oikaisulehti.
8212: 
8213: 
8214: 
8215: 
8216:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3
8217:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan
8218:            valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron
8219:            käyttämistä.
8220: 
8221:       Siv. 2: toisella ja seuraavilla riveillä olevan lauseen:
8222: >Missä määrässä --- - - - tarve>. sijasta on luettava:
8223:       Missä määrässä korotettu paloviinavero todellakin
8224: aiheuttaa nyt käsiteltävänä olevassa armollisessa esi-
8225: tyksessäkin pelättyjä vaaroja ei voi täysin näyttäytyä
8226: edes vuoden 1910 aikana, koska vuonna 1909 poltet-
8227: tiin 7,979,931.76 litraa viinaa eli runsaasti 1 1 12 miljoonaa
8228: litraa enempi kuin keskimäärin kolmena edellisenä vuo-
8229: tena, joten varastoissa vuoden 1909 lopussa oli 1 warkan
8230: 20 pennin verollista viinaa 2,567,904.32 litraa. Tähän tu-
8231: lee lisäksi runsas määrä samanverollista viinaa, joka on
8232: poltettu suostuntaselkkauksen aikana ennen tammikuun
8233: 21 päivää 1910.
8234:              1910. -    S. V. M. -     Esit. N :o 4.
8235: 
8236: 
8237: 
8238: 
8239:                    Suuren valiokunnan mietintö N:o 8 Kei-
8240:            sarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta siitä
8241:            verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritet-
8242:            tava, sekä sanotun veron käyttämisestä.
8243: 
8244:      Käsitellessään Valtiovarainvaliokunnan tästä asiasta
8245: laatimaa mietintöä N:o 3 on Suuri valiokunta päättänyt
8246: puoltaa Eduskunnan hyväksyttäväksi mietintöön otetun
8247: ehdotuksen asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan val-
8248: mistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä tämän veron
8249: käyttämisestä vuonna 1911.
8250:      Suuri valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huo-
8251: mionsa mainitun mietinnön sivulla 6 olevaan ponsilau-
8252: seeseen, jossa ehdotetaan, että Eduskunta, >edellyt-
8253: täen että puheenaoleva suostunta havaitaan tarpeelli-
8254: seksi>, hyväksyisi kosketelluu asetusehdotuksen. Pon-
8255: silauseen mukaan olisi siis paloviinan valmistuksesta
8256: suoritettava vero katsottava suostuntaveroksi, .ionka Edus-
8257: kunta harkintansa mukaan voisi olla kokonaan myön-
8258: tämättä. Tähän mielipiteeseen ei Suuri valiokunta puo-
8259: lestansa ole saattanut yhtyä. Paloviinan valmistamisesta
8260: ja tislaamisesta kesäkuun 9 päivänä 1892 Valtiosäätyjen
8261: suostumuksella annetun asetuksen 1 §:ssä säädetään, että
8262: paloviinaa saadaan valmistaa >veron maksamista vastaam,
8263: ja saman asetuksen 13 §:ssä määrättiin valmistusveron suu-
8264: ruus, joka asetuksen 74 §:n mukaan kuitenkin oli oleva
8265: voimassa ainoastaan 1894 vuoden loppuun. Valtiosää-
8266: dyt pidättivät itselleen oikeuden määrätä uudestaan sano-
8267: tun veron suuruuden, ja ovatkin valtiopäivät sittemmin
8268: eri kertoja siitä päättäneet sekä, silmälläpitäen valtiotulo-
8269: jen tarvetta ynnä muita asiaan vaikuttavia seikkoja, mää-
8270: ränneet valmistusveron suoritettavaksi eri aikoina vaih-
8271:   2          1910. -   8. V. M. -   Esit. N :o 4.
8272: 
8273: televiin määriin. Yllämainitut sanat Valtiovarainvaliokun-
8274: nan puheenaolevassa ponsilauseessa olisivat siis erehdyt-
8275: tävinä siitä poistettavat.
8276:      Edellä esitetyn perustuksella Suuri valiokunta kunni-
8277: oittaen ehdottaa, että Eduskunta vastauksessaan kysy-
8278: myksessä olevaan armolliseen esitykseen ilmoittaisi,
8279: 
8280:                  että Eduskunta on hyväksynyt ehdotuksen
8281:            asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmista-
8282:            misesta Suomessa on suoritettava, sekä tämän veron
8283:            käyttämisestä vuonna 1911 näin kuztluvana:
8284: 
8285:                 Asetus
8286: 
8287: 
8288: 
8289:      Valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivulla 7 olevassa
8290:  ponsilauseessa ei Suuren valiokunnan mielestä täydellisesti
8291: lausuta sitä, mitä on ollut tarkoituksena sen kautta saada
8292: ilmaistuksi. Mietinnön pohjana olevassa armollisessa esi-
8293: tyksessä mainitaan kahdesta eri verosta, nimittäin palo-
8294: viinan valmistusverosta ja anniskeluverosta sekä sitä paitsi
8295: paloviinan tislauksesta ja denaturoimisesta suoritettavista
8296: tarkastusmaksuista. Nämä verot ja maksut, joiden kautta
8297: saatavista tuloista vuonna 1911 Valtiovarainvaliokunta on
8298: mietinnön sivulla 4 esittänyt arviolaskelman, on äsken-
8299: mainitussa ponsilauseessa nimitetty >paloviinaveroksi».
8300: Kun tällä nimityksellä kuitenkin tavallisesti tarkoite-
8301: taan ainoastaan paloviinan valmistusveroa, vaan ei annis-
8302: keluveroa eikä tarkastusmaksuja, niin olisi Valtiovarain-
8303:  valiokunnan puheenalaiseen ponsilauseeseen pantava sel-
8304: ventävä lisäys, jotenka ponsilause tulisi kuulumaan näin:
8305: Eduskunta on arvioinut paloviinaverosta, anniskeluverosta ja
8306: tarkastusmaksuista vuonna 1911saatavan nettotulon 11,670,000
8307: markaksi sekä kulkulaitosrahaston osuuden vähittäismyynti-
8308: ja anniskeluyhtiöiden voitosta samana vuonna 1,200,000
8309: markaksi.
8310:                         Paloviinavero.                       3
8311: 
8312:      Mitä vihdoin tulee Valtiovarainvaliokunnan mietin-
8313: nössä olevaan ehdotukseen asetukseksi paloviinan valmis-
8314: tamisesta ja tislaamisesta kesäkuun 9 päivänä 1892 anne-
8315: tun asetuksen 15 §:n muuttamisesta, ei Suurella valio-
8316: kunnalla ole ollut sitä vastaan muuta muistutettavaa kuin
8317: että siihen olisi lisättävä johdatus ja asetuksen nimik-
8318: keestä poistettava loppusanat mäin kuuluvaksi>. Suuri
8319: valiokunta saa sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
8320: 
8321:                 että Eduskunta vastauksessaan armolliseen
8322:           esitykseen ehdottaisi vahvistettavaksi näin ku1tluvan
8323:           asetuksen:
8324: 
8325:                  Asetus paloviinan valmistamisesta ja tislaami-
8326:            sesta kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen
8327:            15 §:n muuttamisesta.
8328:       Muuttaen 15 §:ää Armollisessa asetuksessa 9 päivältä
8329: kesäkuuta 1892 paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta
8330: säädetään tämän kautta, että sanotun pykälän tulee olla näin
8331: kuuluva:
8332:                             15 §.
8333: 
8334:      1. Valmistettu paloviina tulee kontrollöörin mitata ja
8335: koetella sekä, jos ei veroa siitä ole maksettu, panna va-
8336: rastoon julkisen valvonnan alaiseksi.
8337:      2. Paloviinavarastaa varten käytettävän makasiinin
8338: eli huoneen pitää olla polttimen läheisyydessä ja valmis-
8339: tajan luovuttama yksistään siihen tarkoitukseen sekä niin
8340: laitettu, kuin järjestyssääntö määrää. Tällainen makasiini
8341: eli varastohuone, jota ei saa käyttää, ennenkuin se on
8342: katsastettu samalla tapaa, kuin 9 §:ssä on polttimosta sää-
8343: detty, on varustettava kahdella erilaisella lukolla, joiden
8344: avaimet ovat säilytettävät, toinen paloviinan valmistajan
8345: ja toinen kontrollöörin tahi muun henkilön luona, joka
8346: kruunun puolesta silmällä pitää varastaa.
8347:      3. Varastoon pantu paloviina on veron panttina. Ellei
8348: valmistaja kuuden kuukauden kuluessa tavaran varastoon
8349:   4            1910. -   S. V. M. -     Esit. N :o 4.
8350: 
8351: panemisen jälkeen suorita siitä menevää veroa, ryhtyköön
8352: lääninhallitus lailliseen toimeen pantin myymistä varten.
8353:      4. Kontrollöörin on velvollisuus pitää varastopäivä-
8354: kirjaa järjestyssäännön määräysten mukaan.
8355:      5. Senaatin Talousosaston asiana on määrätä, saako
8356: varastosta ja millä ehdoilla ulkomaille viedä paloviinaa,
8357: valmistusveroa siitä maksamatta.
8358:      Tämä asetus on noudatettava sen julkaisemispäivästä
8359: lukien.
8360: 
8361:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1910.
8362: 
8363: 
8364: 
8365: 
8366:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
8367:             1910. -   Edusl~:. vast. -   Esitys N :o 4.
8368: 
8369: 
8370: 
8371: 
8372:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
8373:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen siitä
8374:           verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritet-
8375:           tava, sekä sanotun veron käyttämisestä.
8376: 
8377: 
8378: 
8379: 
8380:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
8381:              ja Suuriruhtinas T
8382: 
8383: 
8384: 
8385: 
8386:    Kun se aika, joksi Eduskunta 1909 vuoden toisilla valtio-
8387: päivillä oli määrännyt veron paloviinan valmistamisesta,
8388: päättyy Ynoden 1910 lopussa, on Teidän Keisarillinen Ma-
8389: 2           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 4.
8390: 
8391: jesteettinne antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi armoUi-
8392: sen esityksen sanotun veron suorittamisesta ja käyttämi-
8393: sestä vuonna 1911.
8394:     Mainituilla valtiopäivillä Eduskunta päätti, että veroa
8395: paloviinan valmistuksesta vuonna 1910 on maksettava 2
8396: markkaa litralta säännöllisväkevää paloviinaa. Tämän ve-
8397: ron on Teidän Keisarillinen Majesteettinne 21 päivänä viime
8398: tammikuuta armossa määrännyt kannettavaksi. Sitä ennen
8399: oli kuitenkin Teidän Keisarillinen Majesteettinne 30 päi-
8400: vänä joulukuuta 1909 Keisarillisen Senaatin esityksestä
8401: vahvistanut väliaikaisen asetuksen, jossa paitsi muuta sää-
8402: dettiin, että veroa paloviinan valmistamisesta oli edel-
8403: leen vuonna 1910 kannettava 1909 vuoden määrä eli 1
8404: markka 20 penniä litralta säännöllisväkevää palovii-
8405: naa. Tästä toimenpiteestä aiheutunut selkkaus vaikut-
8406: taa puheena olevan valmistusveron kantamiseen sekä
8407: nyt kuluvana vuonna että myöskin vuonna 1911,
8408: tehden Eduskunnan arviolaskut paloviinarahoista saatavas-
8409: ta valtiotulosta epävarmoiksi. Eräät paloviinan valmistajat
8410: ovat nimittäin saaneet tilaisuuden käyttää hyväkseen mai-
8411: nittua, Suomen kansan itseverotusoikeutta syrjäyttäväii vä-
8412: liaikaista asetusta. Kuinka suuri valtiotulojen vähennys
8413: tästä seuraa, siitä ei vielä ole olemassa täyttä selvyyttä.
8414: Mutta nyt jo tiedetään, että Keisarillinen Senaatti
8415: on väliaikaisen asetuksen nojalla päätöksellään viime huh-
8416: tikuun 8 päivältä myöntänyt eräälle paloviinatehtaalle Kuo-
8417: piossa 33,844 markan 80 pennin suuruisen veronperuutuk-
8418: sen. Turun ja Porin läänissä neljä paloviinapolttimoa on
8419: suostuntaselkkauksen aikana valmistamastaan palovii-
8420: nasta suorittanut yhteensä 91,255 markkaa 12 penniä
8421: vähemmän valmistusveroa kuin mitä Eduskunnan päättä-
8422: män veromäärän mukaan olisi ollut maksettava. Uuden-
8423: maan läänin neljään polttimoon nähden on vastaava vähen-
8424: nys yhteensä 52,664 markkaa 93 penniä, ja Vaasan läänissä
8425: on yksi polttimo jättänyt maksamatta 16,000 markan suu-
8426: ruisen veronerotuksen. Kosketelluu väliaikaisen asetuksen
8427:                         PaloYiinavero.                      3
8428: 
8429: seurauksia on sekin, että eri lääninhallitukset eivät ole teh-
8430: neet polttimojen kanssa yhdenmukaisia välipuheita palovii-
8431: nan valmistamisesta suoritettavan veron suuruudesta. Niinpä
8432: on Turun ja Porin läänissä vuotta 1910 varten viime vuoden
8433: lopussa tehty kontrahteja paloviinan valmistamisesta ,vast-
8434: edes määrättävää veroa vastaan". Samaan aikaan määrät-
8435: tiin Vaasan läänissä tehdyissä valmistusvälikirjoissa, että
8436: polttimon tuli kruunulle maksaa valmistusveroa 1 markka
8437: 20 penniä litralta ,taikka se muutettava määrä, joka
8438: saattaa tulla säädetyksi". Uudenmaan läänissä allekirjoi-
8439: tettiin 31 päivänä joulukuuta 1909 neljä välikirjaa, joiden
8440: mukaan polttimojen sallittiin vuonna 1910 valmistaa 250,000
8441: litraa paloviinaa 1 markan 20 pennin veroa vastaan litralta.
8442: Näistä ynnä muista säännöttömyyksistä ja niiden seurauk-
8443: sista voidaan vasta tuonnempana saada täysi selvitys.
8444: 
8445:     Eduskunnalle nyt annetussa armollisessa esityksessä on
8446: ehdotettu, että vuonna 1911 kannettaisiin ainoastaan 1 mar-
8447: kan 40 pennin valmistusvero litralta säännöllisväkevää pa-
8448: loviinaa. Niinkuin esityksessäkin mainitaan, ei ole vielä
8449: ehditty saada kokemusta siitä, missä määrin kuluvana
8450: vuonna kannettava korotettu paloviinavero on omansa tuot-
8451: tamaan niitä haittoja, joita on arveltu olevan odotettavissa
8452: maahan tuotavain väkijuomain takia, ellei niiden tuontia
8453: yritettäisi hallituksen käytettävinä olevilla keinoilla eh-
8454: käistä. Tosin tämän vuoden kahtena ensimäisenä kuukau-
8455: tena on tullivarastosta otettu ulos väkijuomia 326,409 kilo-
8456: grammaa astioissa ja 72,821 pulloa, vastaten 170,611 kilo-
8457: grammaa astioissa ja 41,771 pulloa samana aikana viime
8458: vuonna, mutta tälle seikalle ei vaiheajan ilmiönä saata antaa
8459: varsinaisesti todistavaa merkitystä. Mitä taasen kotimaisten
8460: väkijuomain valmistukseen tulee, ei korotetun valmistusve-
8461: ron vaikutusta senkään asemaan voida 1910 vuoden aikana
8462: varmasti arvostella, koska edellisenä vuonna maas-
8463: sa poltettiin yli 1 1;2 miljoonaa litraa paloviinaa
8464: enemmän kuin keskimäärin kolmena edellisenä vuotena, jo-
8465: 4            1.910. -   .Edusk. vast. -   Esitys N :o 4.
8466: 
8467:  ten varastoissa 1909 vuoden päättyessä oli 1910 vuoden
8468: kulutusta varten 1 markan 20 pennin verollista paloviinaa
8469: 2,567,904,32 litraa. Tähän tulee lisäksi runsas määrä sa-
8470: manverollista paloviinaa, joka on poltettu suostuntaselkka-
8471: uksen aikana ennen tammikuun 21 päivää 1910.
8472:     Kun Eduskunnalla siis ei ole ollut periaatteellista
8473: eikä saavutettuun kokemukseen perustuvaa aihetta asettua
8474: toiselle kannalle paloviinaveron suuruuteen nähden kuin
8475: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä, on Eduskunta päät-
8476: tänyt, että veroa paloviinan valmistuksesta on edel-
8477: leen vuonna 1911 kannettava 2 markkaa litralta säännöllis-
8478: väkevää paloviinaa.
8479:     Armollisesta esityksestä käy ilmi että hallituskin
8480: puolestaan on katsonut epäkohdaksi, jos maan ulkopuolella
8481: valmistettujen väkijuomain yleisempi käytäntö täällä tulisi
8482: ehkäiseYästi vaikuttamaan pyrintöihin alkoholipitoisten ai-
8483: neiden nautinnon vähentämiseksi. Tähän nähden Eduskun-
8484: ta edellyttää, että hallitus ei ole jättävä käyttämättä vallas-
8485: saan olevia keinoja muualla valmistettujen väkijuomain
8486: maahantuonnin ehkäisemiseksi. Ainakin Eduskunta odot-
8487: taa, ettei sallita, voimassa olevia tullimääräyksiä kiertäen,
8488: maahan tuoda paloviinaa värjättynä tai muuten väärennet-
8489: tynä, koska paloviinan tuonti on kokonaan kielletty. Kun
8490: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on esittelyssä tammi-
8491: kuun 21 päivänä tänä vuonna nähnyt hyväksi jättää
8492: varteenottamatta Eduskunnan 1909 vuoden toisilla val-
8493: tiopäivillä tekemän alamaisen anomuksen, että hallitus ryh-
8494: tyisi toimiin väkijuomia koskevan tullilainsäädännön jär-
8495: jestämiseksi siten, että kotimaisista väkijuomista maksettava
8496: valmistusvero vastaisuudessa voitaisiin riittävästi korottaa,
8497: ei Eduskunta ole voinut armollisessa esityksessä siitä Edus-
8498: kunnalle tehtyä tiedonautoa käsittää ilmoitukseksi puhee-
8499: na olevan kysymyksen lopullisesta ratkaisusta sillä tavoin,
8500: että Teidän Keisarillisen Majesteettinne päätös tulisi ehkäi-
8501: sevästi vaikuttamaan väkijuomain maahantuontia koskevan
8502: tullilainsäädännön vastaiseen kehitykseen. Mutta jos hal-
8503:                         Paloviina vero.                     5
8504: 
8505: litus ei katsoisi soveliaaksi nykyään ryhtyä puheena olevia
8506: tullisäännöksiä muuttamaan, niin olisi hallituksella nähtä-
8507: västi ollut aihetta ryhtyä alotteeseen myyntiveron säätämi-
8508: seksi, jonkalaista veroa kannettaisiin sekä kotimaisista että
8509: muualta tuoduista poltetuista alkoholijuomista. Järjestä-
8510: mällä tällainen vero sopivalla tavalla voitaisiin poistaa se
8511: vaurio, joka saattaisi koitua kotimaiselle valmistukselle ul-
8512: kolaisten väkijuomain maahantuonnin kautta, sekä turvat-
8513: taisiin samalla Eduskunnan arvioimain verotulojen saami-
8514: nen.
8515: 
8516:     Viime aikoina on sattunut kuolemantapauksia, jotka ovat
8517: aiheutuneet denaturoidun väkiviinan väärinkäytöstä. Juo-
8518: mahimon tyydyttämiseksi on näet alettu entistä enemmän
8519: käyttää eritoten polttospriitä. Mahdollista on, että palovii-
8520: nasta suoritettavan veron nousu ja siitä johtuneet korotukset
8521: väkijuomien hinnoissa ovat osaltaan lisänneet mainittua
8522: väärinkäytöstä. Näin ollen näyttää tarpeelliselta, että pa-
8523: loviinan denaturoiminen tehdään tehokkaammaksi ja ryhdy-
8524: tään toimenpiteisiin yleisön varottamiseksi denaturoidun
8525: paloviinan käyttämiseltä nautintoaineena. Eduskunta odot-
8526: taa, että hallitus on tekevä voitavansa puheena olevan epä-
8527: kohdan poistamiseksi, johon asianomaiset viranomaisetkin
8528: jo ovat kiinnittäneet huomiota.
8529: 
8530:     Paloviinan kulutus, joka viisivuotiskautena 1903-1907
8531: oli keskimäärin 6,782,000 litraa vuodessa, oli 7,254,000 lit-
8532: raa vuonna 1908 sekä 7,187,000 litraa vuonna 1909. Ottaen
8533: huomioon veronkorotuksesta aiheutuvan väkijuomain maa-
8534: hantuonnin mahdollinen lisääntyminen ja kotimaisen val-
8535: mistuksen aleneminen, on paloviinan kulutus vuonna 1911
8536: arvioitu noin 6,500,000 litraksi eli siis noin 300,000 litraa
8537: vähemmäksi kuin armollisessa esityksessä on otaksuttu.
8538:     Laskelma paloviina- ja anniskeluverosta sekä tarkastus-
8539: maksuista saatavasta tulosta vuonna 1911 muodostuu näin
8540: ollen seuraavaksi:
8541: 6           HHO. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 4.
8542: 
8543:     paloviinaveroa ................. . Smk. 13,000,000: -
8544:     anniskeluveroa ................. . "        15,000:-
8545:     tarkastusn1aksut ............... . "        90,000:-
8546:                                Yhteensä Smk. 13,105,000: -
8547: 
8548:     Tästä tulosta on vähennettävä :
8549: 
8550:      takaisin maksettava paloviinavero
8551:        denaturoidusta paloviinasta .... Smk.           800,000:-
8552:      polttimojen ja tislauslaitosten sil-
8553:        mälläpidosta sekä korvaukseksi
8554:        paloviina-asetusten rikkomusten
8555:        syytteeseen saattamisesta ..... .               235,000:-
8556:      kuntien osuus ................. . "               400,000:-
8557:                                               "
8558:                                 Yhteensä Smk. 1,435,000: -
8559: 
8560:     Puheena olevista tulolähteistä vuonna 1911 saatava net-
8561: totulo on siis arvioitu 11,670,000 markaksi.
8562:     Paloviinaveron puhtaasta tulosta on armollisessa esityk-
8563: sessä ehdotettu siirrettäväksi 2,000,000 markkaa suostunta-
8564: rahaston vahvistamiseksi ja loppuosa käytettäväksi kulku-
8565: laitosrahaston menoihin. Eduskunta on kuitenkin ollut sitä
8566: mieltä, että paloviinaverosta koituva tulo edelleenkin
8567: lyhentämättä tarvitaan kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi.
8568:     Kulkulaitosrahaston osuus vähittäismyynti- ja annis-
8569: keluyhtiöiden voittovaroista, joka osuus vuonna 1909 oli
8570: tasaluvuin 1,274,000 markkaa ja jonka Eduskunta vuodeksi
8571: 1910 oli arvioinut 1,150,000 markaksi, on vuodeksi 1911 ar-
8572: vioitu 1,'!200,000 1narkalcsi.
8573:     Kulkulaitosrahaston hyväksi paloviina- ja anniskeluve-
8574: rosta, tarkastusmaksuista sekä vähittäismyynti- ja anniske-
8575: luyhtiöiden voitosta kertyvä määrä on niin muodoin vuo-
8576: deksi 1911 arvioitu 1'2,870,000 markaksi.
8577:                           Paloviina vero.                           7
8578: 
8579:    Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa alamaisesti
8580: ilmoittaa,
8581:                että Eduskunta on hyvälcsynyt ehdotuk-
8582:            sen tMetukseksi siitä verosta, joka palo-
8583:            viinan valmistamisesta Suomessa on 8'uoritet-
8584:            tava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna
8585:            1911 näin kuul1wana:
8586: 
8587:                              Asetus
8588:    siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
8589:           on suoritettava, sekä tämän veron käyttämi·
8590:                        sestä vuonna 1911.
8591:                                 1 §.
8592:     V eroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
8593: 1911 maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöl-
8594: lisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista paloviinaa, mikä
8595: sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia olles-
8596: saan +15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tä-
8597: mä vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta mää-
8598: rältä ja maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta
8599: Yähintään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero
8600: niin suuresta valmistusmäärästä on vielä maksamatta.
8601: 
8602:                             2 §.
8603:    Paloviinaverosta on vuonna 1911 suoritettava:
8604:       Paloviinan valmistuksen silmällä-
8605:          pitoa varten sekä syyttäjäin
8606:          palkitsemiseksi erityisestä ah-
8607:          keroimisesta paloviina-asetus-
8608:          ten rikkomisia syytteeseen saat-
8609:          taessa, arviolta . . . . . . . . . . . . . . Smk. 235,000 : -
8610:       Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin
8611:          kaikille kunnille jaettavaksi
8612:          niiden hengille kirjoitetun vä-
8613:          kiluvun mukaan kaikkiaan ..                       400,000:-
8614:                                                     "
8615:                                        Yhteensä Smk. 635,000: -
8616: 8            1910. -- Edusk. vast. -   Esitys N :o 4.
8617: 
8618:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
8619: nee kulkulaitosrahastoon.
8620: 
8621: 
8622:     Armollista esitystä käsitellessään on Eduskunta havain-
8623: nut tarpeelliseksi saada aikaan muutoksen paloviinan val-
8624: mistamista ja tislaamista koskeva·an armolliseen asetukseen
8625: kesäkuun 9 päivältä 1892.
8626:     Paloviinan valmistajalla on sanotun asetuksen 15 § :n
8627: mukaan oikeus kahden vuoden aikana valmistusveroa mak-
8628: samatta pitää paloviinaa varastossa. Tämä aika on puheena
8629: olevan tavaran laatuun nähden kohtuuttoman pitkä ja tar-
8630: joaa sitä paitsi tilaisuutta keinottelemiseen. Varastoissa saat-
8631: taa toisinaan olla kolmenkinlaisen veron alaista paloviinaa,
8632: minkä käytteleminen ja selvilläpitäminen tuottaa hanka-
8633: luuksia ja epäkohtia, joista suurin esiintyy siinä, etteivät
8634: Eduskunnan päättämät verosäännökset tehokkaasti vaikuta
8635: sillä tapaa kuin Eduskunta kulloinkin on tarkoittanut.
8636: Paloviinaa ei siis olisi sallittava pitää varastossa verottoma-
8637: na enempää kuin suunnilleen yhden poHtokauden ajan.
8638: Eduskunta on sentähden katsonut tärkeäksi tehdä sellaisen
8639: muutoksen yllämainitun asetuksen 15 § :ään, että paloviinan
8640: valmistajat olisivat oikeutetut ainoastaan kuuden kuukau-
8641: den aikana pitämään paloviinaa verottomana varastossa.
8642: Näin ollen saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
8643: 
8644:                että Eduskunta on hyvä/t,synyt ja Teidän
8645:            Keisarillisen 111ajesteettinne armollisesti vahvis-
8646:            tettaval.~si lähettää näin hn~lu'van asett~ksen:
8647: 
8648: 
8649:                           Asetus
8650:  paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta kesäkuun 9 päivänä
8651:           1892 annetun asetuksen 15 §:n muuttamisesta.
8652: 
8653:    Muuttaen 15 § :iiä Armollisessa asetuksessa 9 päivältä ke-
8654: säkuuta 1892 paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta
8655: säädetään tämän kautta, että sanotun pykälän tulee olla
8656: näin. kuuluva:
8657:                        Paloviina vero.                    9
8658: 
8659:                             15 §.
8660:      1. Valmistettu paloviina tulee kontrollöörin mitata ja
8661: koetella sekä, jos ei veroa siitä ole maksettu, panna varas-
8662: toon julkisen valvonnan alaiseksi.
8663:      2. Paloviinavarastaa varten käytettävän makasi!nin
8664: eli huoneen pitää olla polttimon läheisyydessä ja valmis-
8665: tajan luovuttama yksistään siihen tarkoitukseen sekä niin
8666: Ia itettu, kuin järjestyssääntö määrää. Tällainen maka-
8667: siini eli varastohuone, jota ei saa käyttää, ennenkuin se on
8668: katsastettu samalla tapaa, kuin 9 § :ssä on polttimosta sää-
8669: detty, on varustettava kahdella erilaisella lukolla, joiden
8670: avaimet ovat säilytettävät, toinen paloviinan valmistajan
8671: ja toinen kontrollöörin tahi muun henkilön 1nona, joka
8672: kruunun puolesta silmällä pitää varastoa.
8673:      3. Varastoon pantu paloviina on veron panttina. Ellei
8674: valmistaja kuuden kuukauden kuluessa tavaran varastoon
8675: panemisen jälkeen suorita siitä menevää veroa, ryhtyköön
8676: Uiäninhallitus lailliseen toimeen pantin myymistä varten.
8677:      4. Kontrollöörin on velvollisuus pitää varastopäivä-
8678: kirjaa järjestyssäännön määräysten mukaan.
8679:      5. Senaatin Talousosaston asiana on määrätä, saako
8680:  varastosta ja millä ehdoilla ulkomaille viedä paloviinaa,
8681: Ynlmistnsveroa siitä maksamatta.
8682: 
8683:    Tämä asetus on noudatettava sen jullmisemispäivästä
8684: lukien.
8685: 
8686: 
8687: 
8688:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8689: 
8690:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
8691: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
8692:                     1910. -    N:o 5.
8693: 
8694: 
8695: 
8696: 
8697:                K e i s a r i ll i s en Maj esteet i n Armol-
8698:           linen esitys Snomen Eduskunnalle suostunta-
8699:           verosta mallasjuomain valmistamisesta.
8700: 
8701:       Suomen Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäi-
8702: villä hyväksymä suostuntavero mallasjuomain valmista-
8703: misesta, josta Armollinen asetus on vahvistettu 21 päi-
8704: vänä tammikuuta 1910, on kannettava ainoastaan saman
8705: vuoden loppuun. Tämän johdosta on Keisarillinen Ma-
8706: jesteetti Armossa tahtonut jättää Eduskunnan päätettä-
8707: väksi, onko ja minkä perustusten mukaan suostuntaveroa
8708: mallasjuomain valmistamisesta edelleen suoritettava sano-
8709: tusta ajasta eteenpäin.
8710:       Verotuksen alaisten mallasjuomain valmistukseen on
8711: viisivuotiskautena 1905-1909 käytetty seuraavat määrät
8712: maltaita:
8713: 
8714: V. 1905, jolloin 89 juomatehdasta oli toimessa, 6,317,672 kg
8715:  ~ 1906,     »   94                             6, 724,598 )
8716:  ) 1907,     »   95                             7,873,060 )
8717:  }) 1908,    »   87      .•                     4,141,297 )
8718:   ) 1909,        84                             5,312,421 )
8719: 
8720:      Suostuntaveron alaisissa juomatehtaissa kulutetusta
8721: mallasmäärästä on vuonna 1909 käytetty väkeväin eli
8722: enemmän kuin 2 volyymiprosenttia alkoholia sisältäväin
8723: mallasjuomain valmistamiseen arviolta 5,173,487 ja mieto-
8724:   2                        N:o 5
8725: 
8726: Jen mallasjuomain valmistukseen nom 138,934 kilogram-
8727: maa. Mietoja mallasjuomia yksinomaan valmistavissa,
8728: verovapaissa tehtaissa, joita on ollut toimessa 51 eli kolme
8729: enemmän kuin edellisenä vuotena, on taasen 1909 vuoden
8730: aikana kulutettu maHaita yhteensä 832,018 kilogrammaa,
8731: joka määrä on 113,241 kilogrammaa 1908 vuoden vastaa-
8732: vaa kulutusmäärää suurempi.
8733:       Mallasjuomain valmistamisesta on 1907 vuoden lop-
8734: puun suoritettu suostuntaveroa 1 markka kultakin kym-
8735: meneltä kilogrammalta sellaisten juomain tehdasmaiseen
8736: valmistukseen käytettyjä maltaita: johonka tuli 10 pennin
8737: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta yli 50,000
8738: Ja aina 150,()()) kilogrammaan sekä 25 pennin lisämaksu
8739: kultakin kymmeneltä kilogrammalta yli 150,000 kilogram-
8740: man yhden vuoden kuluessa samassa juomatehtaassa käy-
8741: tettyjä maltaita. Vuosina 1908 ja 1909 on niistä juoma-
8742: tehtaista, joissa on valmistettu väkeviä mallasjuomia, suo-
8743: ritettu suostuntaveroa 4 markkaa kultakin kymmeneltä
8744: kilogrammalta siellä käytettyjä maltaita, johonka on tullut
8745: 15 pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta
8746: yhden vuoden aikana kulutettuja maltaita yli 50,())() kilo-
8747: gramman ja aina 150,()()) kilogrammaan asti sekä 40 pen-
8748: nin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta vuodessa
8749: kulutettuja maltaita päälle 150,000 kilo gramman. Yllämaini-
8750: tun Armollisen asetuksen mukaan tulee vuonna 1910kannet-
8751: tavaksi suostuntaveroa väkeviä mallasjuomia valmistavista
8752: juomatehtaista 8 markkaa kultakin kymmeneltä kil(')gram-
8753: malta siellä käytettyjä maltaita, mihinkä veromäärään tulee
8754: niinkuin ennenkin 15 ja 40 pennin lisäys kultakin kym-
8755: meneltä kilogrammalta vuoden aikana kulutettuja mal-
8756: taita yli 50,())() ja yli 150,000 kilogramman. Samalla on
8757: määrätty, että suostuntamaksu koko vuodelta yhdestä juo-
8758:                            N:o 5                             3
8759: 
8760: matehtaasta on oleva vähintään lO,(X)() markkaa, vaikka
8761: siellä ei olisikaan kulutettu niin paljon maltaita, että sää-
8762: detty vero niistä nousisi siihen määrään.
8763:       Sitä vastoin juomatehtaat, jotka valmistavat ai-
8764: noastaan mietoja eli korkeintaan 2 volyymiprosenttia
8765: alkoholia sisältäviä mallasjuomia, ovat edelleen suostunta-
8766: verosta vapaat. Niistä on kuitenkin, samoin kuin vuo-
8767: sina 1908 ja 1909, suoritettava valmistuksen silmälläpi-
8768: dosta johtuvien kustannusten korvaamiseksi 2 penniä kul-
8769: takin kilogrammalta mallasjuoman valmistamiseen käytet-
8770: tyjä maltaita.
8771:       Snostuntavero mallasjuomain valmistamisesta on
8772: vuosina 1905-1909 tuottanut:
8773: Vuonna 1905                     620,383 markkaa 56 penniä.
8774:        1906                     739,314    »    51
8775:        1907                     887,186         35
8776:        1908                  .1,709,065         21      ))
8777: 
8778: 
8779: 
8780:        1909              noin 2,206,351         62
8781: 
8782:       Mietojen mallasjuomain valmistuksen tarkastusmak-
8783: suista on tulo vuodelta 1908 ollut 13,440 markkaa 80 pen-
8784: niä ja vuodelta 1909 noin 16,640 markkaa.
8785:       Eduskunta on arvioinut nettotulon mallasjuomasuos-
8786: tunnasta vuonna 1910 tasan 2,000,000 markaksi.
8787:       Vielä ei ole ehditty saada kokemusta niistä vaiku-
8788: tuksista, joita kuluvana vuonna kannettavalla korotetuna
8789: suostuntaverolla on oleva kotimaiseen panimoliikkeeseen
8790: ja väkeväin mallasjuomain maahantuontiin nähden. Kun kui-
8791: tenkaan mitään erityistä tullinkorotusta maahan tuotavista
8792: mallasjuomista ei tule tapahtumaan eikä mallasjuomain
8793: tuonnin rajoitt,amiseksi tule ryhdyttäväksi muihinkaan
8794: toimenpiteisiin, ei mallasjuomain valmistamisesta suori-
8795:                            N:o 5
8796: 
8797: tettavan suostuntaveron säätäminen soveliasta maaraa
8798: ylemmäksi saata nostaa väkeväin mallasjuomain hintaa
8799: Suomessa eikä siis niiden kulutusta siitä syystä vähen-
8800: tää, vaan tulee se ainoastaan aiheuttamaan sellaisten juo-
8801: main suurempaa maahantuontia kotimaiselle panimoteol-
8802: lisuudelle vahingoksi. Tähän nähden, ja perustuen asianym-
8803: märtäväin viranomaisten asiasta antamiin lausuntoihin ja ar-
8804: violaskuihin, Keisarillinen Majesteetti on tahtonut ehdottaa,
8805: että suostun taverona määrättäisiin väkeviä mallasjuomia val-
8806: mistavista tehtaista vuonna 1911 suoritettavaksi 4 mark-
8807: kaa 50 penniä kultakin kymmeneltä kilogrammalta siellä
8808: käytettyjä maltaita, lisäten tuohon määrään 15 ja 40 pen-
8809: niä kultakin kymmeneltä kilogrammalta vuoden aikana
8810: samassa tehtaassa käytettyjä maltaita yli 50,000 ja yli
8811: 150,000 kilogramman, kuitenkin siten, että vähin määrä,
8812: mikä veronalaisesta juomatehtaasta on koko vuodelta suo-
8813: ritettava, on oleva 4,000 markkaa, vastaten lähes 9,000
8814: kilogramman mallaskulutusta. Tällä perustuksella voitanee
8815: valtiotulo puheena olevasta suostuntaverosta vuonna 1911
8816: arvioida noin 2,064,000 markaksi. Siihen tulee lisäksi mie-
8817: toja mallasjuomia valmistavista tehtaista suoritettava sil-
8818: mälläpitomaksu, joka voitanee laskea maksettavaksi noin
8819: 800,000 mallaskilogrammasta eli siis 16,000 markaksi. Kun
8820: sanotuista kustannuksista vähennetään valmistuksen val-
8821: vontakustannukset, arviolta 80,000 ·markkaa, tulisi puhdas
8822: tulo mallasjuomain valmistuksesta suoritettavasta suos-
8823: tuntaverosta ynnä silmälläpitomaksuista vuonna 1911 ole-
8824: maan yhteensä 2,000,000 markkaa.
8825:        Keisarillinen Majesteetti antaa siis Eduskunnan hy-
8826:  väksyttäväksi seuraavan asetusehdotuksen:
8827:                             N:o 5
8828: 
8829: 
8830:                 Ehdotus Armolllseksl asetukseksi suostuntaverosta
8831:           mallasjuomaln valmistamisesta vuonna 1911.
8832: 
8833:                            1 §.
8834:      Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juo·
8835: matehtaat, joissa väkeviä mallasjuorp.ia valmistetaan.
8836:      Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma·
8837: tehtaassa on 1911 vuoden aikana suoritettava suostunta·
8838: veroa neljä markkaa viisikymmentä penniä kultakin kym·
8839: meneitä kilogrammalta siihen käytettyjä maltaita.
8840:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
8841: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
8842: kuin 50,<Xl0 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin
8843: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
8844: joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,<Xl0
8845: kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta
8846: kymmeneltä. kilogrammalta maltaita, joka vuoden kuluessa
8847: käytetään päälle 150,000 kilogramman.
8848: 
8849:                            2 §.
8850:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
8851: e1 ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen niin paljon
8852: 
8853: maltaita, että suostuntamaksu 1 §:n mukaan nousisi 4,cm
8854: markkaan, on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpo-
8855: tusta tässä kohden voipi asianomainen Keisarillisen Suo-
8856: men Senaatin toimituskunta myöntää, jos valmistaja kes-
8857: ken vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tai tehdas
8858: muuten, vahingonvalkean tai muun tapaturman tähden,
8859: on pitemmän ajan vuotta ollut toimettomana.
8860:      Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
8861: väkevän ma.llasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
8862: ilmoituksen läänin kuvernöörille.
8863:                                 N:o 5
8864: 
8865:                                  3 §.
8866:      Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallas-
8867: j uomasta, joka
8868:       a) viedään maasta;
8869:      b) valmistaessa tai sen jälkeen on mm pilaantunut,
8870: että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautitta-
8871: vaksi käyttää.
8872: 
8873:                                  4 §.
8874:      Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
8875: tuntaveron maksamisesta.
8876: 
8877:                                   5 §.
8878:       Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
8879: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veronalai-
8880: sessa tehtaassa on voimassa mitä niistä on erittäin säädetty,
8881: 
8882:                                   6 §.
8883:      Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
8884: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpa-
8885: noon ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen
8886: nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
8887: 
8888: 
8889: 
8890:                    Armossa       hyväksytty        Tsarskoje         Selossa
8891:            27      .. helmikunta
8892:            i2   p:na maaliskuuta    1910•
8893: 
8894: 
8895:                       Ministeri Vaitiosihteeri A. Langhoff.
8896: 
8897: 
8898: 
8899: 
8900:          Helsiugissll, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
8901:                1910. -   V. M. -   Esit. N :o 5.
8902: 
8903: 
8904: 
8905: 
8906:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 2
8907:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostunta-
8908:            veroa mallasjuomain valmistamisesta.
8909: 
8910: 
8911:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
8912: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n :o 5, joka koskee
8913: suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta.
8914: 
8915:     Verotarpeen tyydyttämisen ohella ovat raittius- ja yh-
8916: teiskunnalliset näkökohdat tuntuvasti vaikuttaneet määrät-
8917: täessä suostuntaveroa päihdyttävien juomien valmistami-
8918: sesta. Niinpä on Eduskunnan etenkin vuoden 1909 toisilla
8919: valtiopäivillä päättämien ja tammikuun 21 p :nä 1910 vah-
8920: vistettujen mallasjuomia koskevien verosäädösten tarkoi-
8921: tuksena ollut mallasjuomien turmiollisen käytön supistami-
8922: nen, ilman että yksityisten oikeuksia silti olisi tahdottu ra-
8923: joittaa enemmän kuin mitä yhteiskunnan etu vaatii.
8924:     Kun suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta vuo-
8925: den 1909 toisilla valtiopäivillä määrättiin 8 markaksi 10
8926: kilogrammalta rouhittuja maltaita sekä juomatehtaan mak-
8927: settava alin vero 10,000 markaksi vuodelta, ennustettiin
8928: vastakkaista mielipidettä olevien puolelta maan olutteolli-
8929: suuden täydellistä häviötä, ilman että sen kautta väkevän
8930: oluen käyttö sanottavasti vähenisi. Eduskunnan nyt käsi-
8931: teltävänä olevasta armollisesta esityksestä päättäen näyttää
8932: Hallitus olettavan samaa ja esittää siitä syystä, että Edus-
8933: kunta määräisi vuonna 1911 kannettavan mallasveron 4
8934: markaksi 50 penniksi kultakin 10 kilogrammalta käytettyjä
8935: maltaita, samalla kun lisämaksut määrättäisiin 15 penniksi
8936:   2           1910. -   V. M. -    Esit. N :o 5.
8937: 
8938: kultakin yli 50,000 kilogramman käytetyltä ja 40 penniksi
8939: yli 150,000 kilogramman käytetyltä 10 kilogrammalta mal-
8940: taita, kuitenkin siten että vähin määrä, mikä veronalaisesta
8941: juomatehtaasta on koko vuodelta suoritettava, on oleva
8942: 4,000 markkaa.
8943:     Kun ei vielä ole kokemusta niistä vaikutuksista, joita ku-
8944: luvana vuonna kannettavalla korotetuna suostuntaverolla
8945: on oleva, ei Valiokunta ole voinut tulla vakuutetuksi armol-
8946: lisessa esityksessä esiintuotujen väitteiden paikkansa pitä-
8947: väisyydestä, eikä Valiokunta siis katso olevan riittäviä syi-
8948: tä ehdottaa mitään muutosta niihin mallasveron kantamis-
8949: perusteihin, jotka :B~duskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
8950: villä, silloisen Valtiovarainvaliokunnan ja Suuren valiokun-
8951: nan asiasta antamiin mietintöihin nojaten, määräsi ja jotka
8952: Keisarillinen Majesteetti vahvisti päätöksellään 21 p :ltä
8953: tammikuuta 1910. On myöskin pantava merkille, että vi-
8954: ranomaisten mallasjuomaverotusta koskevat lausunnot ei-
8955: vät aina ole osottautuneet täysin luotettaviksi. Niinpä
8956: ovat osaksi samat viranomaiset, joiden lausuntoihin armol-
8957: linen esitys nyt nojautuu, edellisten valtiopäivien aikana
8958: saatujen tietojen mukaan pitäneet mahdottomana niinkin
8959: korkeaa mallasveroa kuin armollisessa esityksessä nyt eh-
8960: dotetaan kannettavaksi.
8961:     Samat asianhaarat, jotka saivat Eduskunnan vuoden
8962: 1909 toisilla valtiopäivillä määräämään mallasveron 8 mar-
8963: kaksi 10 kilogrammalta rouhittuja maltaita, ovat yhä edel-
8964: leen yleensä olemassa. Tosin vastaa Hallitus nytkäsiteltävä-
8965: nä olevassa armollisessa esityksessä Eduskunnan viimeksi-
8966: mainituilla valtiopäivillä lausumaan toivomukseen,ettäryh-
8967: dyttäisiin mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin ulko-
8968: n1aisen oluen ajateltavissa olevan maahantuonnin ehkäise-
8969: miseksi, ettei ,mitään erityistä tullinkorotusta maa-
8970: han tuotavista mallasjuomista tule tapahtumaan eikä
8971: mallasjuomain tuonnin rajoittamiseksi tule ryhdyttä-
8972: väksi mihinkään toimenpiteisiin", mutta niitä nähtävästi ei
8973: mm ehdottomasti tarvitakaan kuin aikaisemmin on
8974:                      ~lallasjuomasuostunta.                 3
8975: 
8976: luultu.     Paitsi sitä että kunnilla VOimassa olevien
8977: asetusten mukaan on melkoinen mahdollisuus ehkäistä
8978: ulkomaisen oluen tuontia, on lähempi tarkastelu osot-
8979: tanut, että myöskin kotimainen panimoteollisuus kykenee
8980: ulkomaisen rinnalla pitämään paremmin puoliaan, kuin
8981: laskelmat vuoden 1909 valtiopäiväin aikana osottivat. Niin-
8982: pä on aikaisemmin laskettn 1 kilogrammasta maltaita saa-
8983: tavan ainoastaan 4 litraa olutta, mutta nyt huomataan
8984: mallasjuomatehtailijoiden itsensä antamasta tilastosta,
8985: että toisissa oluttehtaissa on keskimäärin valmistettu tun-
8986: tuvasti yli, toisissa hiukan alle 5 litraa olutta 1 kilogram-
8987: masta maltaita, siitäkin huolimatt.a että osa lasketusta olut-
8988: määrästä on ollut suurempaa mallasvoimaa vaativaa portte-
8989: ria ja että väkeväin mallasjuomain ohella on saatu verrat-
8990: tain paljon mietoa mallasjuomaa. Korotetun mallasveron
8991: takia ovat oluttehtaat alkaneet valmistaa miedompaa olutta
8992: kuin ennen, ja todennäköistä on, että veronalaisen oluen kes-
8993: kimääräinen väkevyys voi edelleenkin aleta, koska eräässä
8994: oluttehtaassa virallisen tilaston mukaan, jota ei suinkaan
8995: voitane pitää oluttehtailijoille epäedullisena, kun numerot
8996: ovat heidän omia antamiaan, vuonna 1908 valmistettiin
8997: olutta 1 kilogrammasta maltaita 5, 8 litraa ja 5, 6 litraa vuon-
8998: na 1909. Myöskin laskelmat - Hallituksen käyttämäin
8999: asianymmärtäjienkin laatimat- kotimaisen ja ulkomaisen
9000: oluen mahdollisten myyntihintojen keskinäisestä suhteesta
9001: ovat pidettävät epätarkkoina, yksinkertaisesti jo siitä syys-
9002: tä, ettei tunneta enempää kotimaisen kuin venäläisenkään
9003: oluen valmistushintaa; ei myöskään ole luultavaa, että ver-
9004: tailuja tehdessä on pidetty huolta siitä, että vertailu olisi
9005: tapahtunut edes alkoholipitoisuudeltaan samanlaatuisten
9006: oluvien kesken. Kuinka paljo voidaan perustaa tällaisiin
9007: laskelmiin, joita tehtäessä käyteltyjen tekijöiden todenpe-
9008: räisyydestä ei edes mallasjuomateollisuuden ylikontrollööri,
9009: jota Valiokunta on asiassa kuulustanut, oman ilmoituksensa
9010: mukaan ole päässyt varmuuteen, vaikka hänkin on nyt
9011: puheenalaisia armollisen esityksen pohjana käytettyjä Ias-
9012:   4           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 5.
9013: 
9014: kelmia laatinut, näkyy osaltaan siitäkin, etteivät eräät suu-
9015: rimmat panimot km·otetusta mallasverosta huolimatta ole
9016: toistaiseksi, mikäli Valiokunta on saanut tietää, katsoneet
9017: itselleen välttämättömäksi sen johdosta korottaa oluensa
9018: hintoja.
9019: 
9020:     Ulkoatuodun oluen määrä on viimeisinä vuosina ollut
9021: seuraava. Vuonna 1907 tuotiin Venäjältä olutta ja portte-
9022: ria 700 litraa tynnyreissä sekä 3,132 kokopulloa, vuonna
9023: 1908 olivat vastaavat tuontimäärät 2,800 litraa ja 4,282
9024: kokopulloa sekä 234litraa ja 3,351 kokopulloa vuonna 1909.
9025: Kuluvan vuoden kahtena ensi kuukautena taas on tuotu 60
9026: litraa ja 147 kokopulloa, vastaten 0 litraa ja 77 kokopulloa
9027: samana aikana vuonna 1909. Ulkovalloista on vuonna 1907
9028: tuotu väkeviä mallasjuomia 21,397 kilogrammaa (brutto)
9029: tynnyreissä ja 7,354 kokopulloa. Vuonna 1908 olivat vas-
9030: taavat määrät 23,198 kilogrammaa ja 6,104 kokopulloa sekä
9031: 28,277 kilogrammaa ja 7,070 kokopulloa vuonna 1909. Ku-
9032: luvan vuoden kahtena ensi kuukautena on tuotu 4,754 kilo-
9033: grammaa ja 697 kokopulloa, vastaten 4,017 kilogrammaa ja
9034: 550 kokopulloa samana aikana vuonna 1909.
9035:      Tällaisella tummilla ei ole mitään taloudellista mer-
9036: kitystä. Ulkovaltoihin kohdistuva oluttulli onkin niin kor-
9037: kea, että ainoastaan herkuttelijoille sieltä saatetaan olutta
9038: tuottaa; venäläinen olut taas, jonka tulli on, niinkuin
9039: Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä lausui,
9040: liian alhainen, ei Suomen korkeasta mallasverosta
9041: huolimatta ainakaan toistaiseksi ole tehnyt haittaa edes
9042:  Itä-Suomen rajalla oleville oluttehtaille. Jos kuitenkin
9043:  osottautnisi, että ulkoatuotu olut pääsisi tuntuvasti häirit-
9044:  semään sitä otollista tulosta kotimaisen oluen käytössä, joka
9045:  on saavutettu Eduskunnan päättämien mallasveron ko-
9046:  rotusten kautta, niin lienee selvää, että armollisessa esityk-
9047:  sessä ilmaistu Hallituksen käsitys siitä, mitä toimenpiteitä
9048:  nykyinen vähäinen oluttuonti Hallitukselta vaatii, ei suin-
9049:  lman ole katsottava esteeksi sellaiselle huolenpidolle, johon
9050:                     Mallasjuomasuostunta.                   5
9051: 
9052: Keisarillinen Majesteetti vastaisuudessa, olojen mahdolli-
9053: sesti muututtua, havaitsee tarpeelliseksi ryhtyä.
9054: 
9055: 
9056:     Hallituksen käyttämissä virallisissa lausunnoissa kiin-
9057: nitetään huomiota siihen, että maan 84 olutpanimosta 33
9058: vuodessa rouhii maltaita vähemmän kuin 12,500 kilogram-
9059: maa, joka vastaa Bduskunnan määräämää minimiveroa,
9060: 10,000 markkaa, mutta ei mainita, että niiden joukossa on
9061: kokonaista 15, jotka vuonna 1908 rouhivat keskimäärin
9062: ainoastaan 7,532 kilogrammaa, ja jotka siis tavallaan ovat
9063: vaan näennäisiä olutpanimoita. Onpa niiden joukossa
9064: tiettävästi sellaisiakin, joissa ei edes Yoida valmistaa ja säi-
9065: lyttää olutta, vaan vien·e viedään toisiin tehtaisiin kauppa-
9066: valmiiksi saatettavaksi, joka menettelytapa johtaa eräiden
9067: mallasj uomain valmistusta ja myyntiä koskevien lakimää-
9068: räyksien oleellisen sisällyksen syrjäyttämiseen. Tällaiset
9069: tehtaat harjoittavat nimellisesti tointansa arvatenkin etu-
9070: päässä vaan sen vuoksi, etteivät menettäisi tehdasoikeuk-
9071: siaan, vaan saisivat muun muassa varatuksi itselleen mal-
9072: lasjuomain myymistä koskevan asetuksen 2 § :n kolmannes-
9073: sa kohdassa mainitun myyntipaikan, jossa sitten kauppaa-
9074: vat ei ainoastaan omia vaan vieläpä toistenkin tehtaiden
9075: valmisteita.
9076:     Kuvaava tässä suhteessa on se oikeudenkäynti, joka ylei-
9077: sen syyttäjän toimesta vuonna 1909 pantiin vireelle
9078: Tampereella. Oikeudessa syntyneistä asiakirjoista näet
9079: selviää, että Tampereella pienemmät oluttehtaat eivät
9080: oikeastaan valmista olutta lainkaan, vaan kuljettavat tuot-
9081: teensa vierteen muodossa johonkin suurempaan oluttehtaa-
9082: seen kauppavalmiiksi saatettavaksi, jonka jälkeen olut on
9083: myyty eri tehtaiden nimellisenä eri panimoissa ja panimoi-
9084: den kaupungissa sijaitsevissa kaupoissa, vaikka olut, jolla
9085: pullot ovat täytetyt, on samaa. Kaikki puheenalaiset teh-
9086: taat kuuluvat samalle yhtiölle, jonka hallussa on myöskin
9087: verovapaista maltaistu mietoa olutta valmistava tehdas.
9088:   6           1910. -   V. M. -   Esit. N:o 5.
9089: 
9090:     Useastakin syystä on odotettavaa, että ylläesitetyt epä-
9091: kohdat viranomaisten tarmokkaan valvonnan kautta tule-
9092: vat mahdottomiksi, jolloin mainitunlaista liikettä harjoit-
9093: tavat oluttehtaat pakotetaan joko kokonaan lakkaamaan
9094: tai kääntymään mietojen mallasjuomien valmistamiseen.
9095: Tähän suuntaan onkin kehitys käymässä. Niinpä on vuon-
9096: na 1909 ja kuluvan vuoden ensimäisellä neljänneksellä yh-
9097: teensä 7 oluttBhdasta joko kokonaan lopettanut toimintan-
9098: sa tahi ilmoittanut rupeavansa valmistamaan mietoja mal-
9099: lasjuomia, ja mallasjuornateollisuuden ylikontrollöörin
9100: tiedonannon mukaan on edelleen useita tehtaita aikeessa
9101: menetellä samoin. Kehitys tällä alalla siis kulkee siihen
9102: suuntaan kuin Eduskunta mallasveron korotuksillaan on
9103: tarkoittanut: toiselta puolen veronalaisten mallasjuomien
9104: alkoholipitoisuus alenee, toiselta puolen myöskin valmis-
9105: tusmäärä vähenee, samalla kun mietojen mallasjuomain
9106: käyttö enenee.
9107: 
9108: 
9109:     Valiokunta on katsonut olevan syytä muuttaa armolli-
9110: sessa esityksessä olevan asetuksen 2 § :n sanamuotoa, pois-
9111: tamalla sanotun § :n 1 :ssä kohdassa olevat sanat: ,valmis-
9112: taja kesken vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tai"
9113: - - - ,muuten", jotka saattavat antaa aihetta väljem-
9114: pään laintulkitsemiseen kuin lainsäätäjän tarkoitus on ol-
9115: lut ja kohtuullista on.
9116:     On välttämätöntä, että mallasveroa tuntuvasti korotet-
9117: taessa myöskin pidetään tarkkaa huolta valvontajärjestel-
9118: män tehokkuudesta, niin ettBi valvontamenettelyn väljyys
9119: ynnä muut sen yhteydessä olevat seikat anna tilaisuutta
9120: veronkavallukseen~    Mallasjuomateollisuuden ylikontrol-
9121: löörikin on mielipiteenään Valiokunnalle lausunut, ettei
9122: nykyinen valvontajärjestelmä anna riittäviä takeita väärin-
9123: käytöksien ehkäisemiseksi. Vaatimukset muissa maissa,
9124: esimerkiksi Ruotsissa, ovat tässä suhteessa paljoa ankaram-
9125: mat kuin meillä. Muita epäkohtia mainitsematta meidän
9126:                      Mallasjuomasuostunta.                   7
9127: 
9128: olnttehtaissa nykyään käytetty mallasmittarien sinetöimi-
9129: nen ei anna sanottavia takeita mahdollisten väärinkäytök-
9130: sien ehkäisylle; asetuksen tehtailta vaatiman panimopöy-
9131: täkirjan pitäisi olla täydellisempi sekä todenperäisempi;
9132: sokurin käyttelemisen mahdollisnus olutteollisuudessamme
9133: ei ole riittävästi ehkäisty; keskeneräisen olutvalmisteen kul-
9134: jettaminen tehtaasta toiseen on käytännössä; rikkomusta
9135: seuraavat rangaistusmääräykset ovat aivan liiaksi lievät,
9136: eikä niidenkään edes ehdottomasti tarvitse kohdata teolli-
9137: suuslaitosta tahi sen omistajaa, vaan saattaa niiden alaiseksi
9138: joutua joku laitoksen palveluksessa oleva toimihenkilö.
9139:     Siihen nähden mitä edellä on esitetty, Valiokunta kat-
9140: soo välttämättömäksi, että 11 allitus ?"Yhtyy ta1'peellisiin toi-
9141: menpiteisiin mallasve1'oa lcoslcevien valvontamääräyksien
9142: ja muiden tämän asian yhteydessä olevien asetusten saatta-
9143: miseksi niin tarkoilcsi, ettei vää1'inkäytölcsille jää sijaa.
9144:     Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa niistä toimen-
9145: piteistä, joihin oluttehtailijoiden puolelta on ryhdytty hei-
9146: uän elinkeinonsa suojelemiseksi Eduskunnan viime valtio-
9147: päivillä päättämää korotettua veroa vastaan. Keisarilli-
9148: selle Senaatille osotetussa kirjelmässä viime joulukuun 13
9149: päivältä on ,Finska Bryggeriindustri Föreningen" nimi-
9150: nen yhdistys pyytänyt Senaatin toimenpiteitä allekirjoit-
9151: tajien oikeuden suojelemiseksi nyt pelättävän, maahan tuo-
9152: tujen mallasjuomien aiheuttaman kilpailun johdosta. Ano-
9153: jat eivät kuitenkaan antaneet mitään viittausta siitä, minkä-
9154: laatuisia toimenpiteitä he Hallitukselta odottivat, vaan kat-
9155: soivat sen sijaan sopivaksi kirjelmäänsä ottaa uhkauksen
9156: korvausvaatimuksista ja oikeudenkäynnistä Suomen val-
9157: tiota vastaan. Tällaisen epämääräisen anomuksen jättämi-
9158: nen varsinkin nykyiselle, maan oikeusjärjestykselle vieraal-
9159: le Senaatille on Valiokunnan mielestä pidettävä valitetta-
9160: va,na ilmiönä, joka todistaa vähintäin puuttuvaa arvonan-
9161: toa Eduskunnan perustuslainmukaiselle verotusoikeudelle.
9162:     Samaan suuntaan käyvät eräitten mallasjuomatehta.ili-
9163: jain pyrkimykset suorittaa mallasveroa niiden määräysten
9164:   8           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 5.
9165: 
9166: mukaan, jotka sisältyvät Eduskunnan verotusoikeutta syr-
9167: jäyttävään armolliseen asetukseen 30 p :ltä joulukuuta 1909.
9168: Mainituista pyrkimyksistä Valiokunta on saanut tiedon
9169: mallasjuomateollisuuden ylikontrollööriltä.
9170: 
9171:     Verotuksenalaisten mallasjuomain valmistukseen vuon-
9172: na 1909 käytettyjen maltaiden määrä oli tasaluvuin
9173: 5,173,000 kilogrammaa, niinkuin mietintöön liitetty tauluk-
9174: }ro lähemmin osottaa. Oltuaan 6,317,000 kilogrammaa vuon-
9175: na 1905, 6,724,000 kilogrammaa vuonna 1906 sekä 7,873,000
9176: kilogrammaa vuonna 1907, laskeutui käytettyjen maltai-
9177: den määrä vuonna 1908 aina 4,141,000 kilogrammaan saak-
9178: ka, kun tehtaat edellisen vuoden lopulla veronkorotuksen
9179: takia rouhivat tavallista enemmän maltaita seuraavan vuo-
9180: den tarpeeksi. Näin vähentyi ronhinta vuonna 1908 pie-
9181: nemmäksi kuin mallasjuomain menekki oikeastaan olisi
9182: edellyttänyt. Vuonna 1909 lisääntyi rouhittujen maltai-
9183: den määrä Eduskunnan vuodeksi 1910 päättämän veron-
9184: korotuksen takia tuntuvasti, kuitenkaan kohoamatta enti-
9185: sen keskimääräisen kulutuksen tasalle. Vuoden 1910 kol-
9186: mena ensimäisenä kuukautena on veronalaisissa tehtaissa
9187: käytetty noin 421,400 kilogrammaa maltaita, vastaten
9188: 1,062,711 kilogrammaa vuonna 1909.
9189:     Suostuntavero mallasjuomain valmistuksesta tuotti
9190: 2,206,351 markkaa vuonna 1909 eli 706,351 markkaa enem-
9191: män kuin Eduskunta oli arvioinut. Sanottu lisäys tiettä-
9192: västi aiheutui Eduskunnan vuodeksi 1910 määräämästä ve-
9193: ronkorotuksesta, jonka takia mDltaita rouhittiin tavallista
9194: runsaammin vuoden 1909 lopulla. Kulumassa olevana
9195: vuonna samoinkuin vuonna 1911 tulee maltaiden kulutus
9196: epäilemättä olemaan pienempi kuin mallasveron alhaisem-
9197: pana ollessa. Kuinka suuri vähennys tulee olemaan, sitä ei
9198: luonnollisesti käy tarkalleen arvioiminen, mutta ei liene
9199: kuitenkaan syytä olettaa veronalaisten maltaitten kulutuk-
9200: sen vielä vuoden 1911 aikana laskevan alemmaksi 3,000,000
9201: kilo grammaa, joka on noin 2 / 3 keskimääräisestä kulutukses-
9202:                    1\iallasjuomasuostunta.               9
9203: 
9204: ta vuosina 1908 ja 1909. Eduskunta voinee siten arvioida
9205: mallasveron vuonna 1911 tuottaman puhtaan tulon
9206: 2,400,000 markan suuruiseksi eli 400,000 markkaa korkeam-
9207: maksi kuin armollisessa esityksessä on laskettu.
9208:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty Valiokunta kunnioit-
9209: taen ehdottaa,
9210: 
9211:                että Eduskunta, edellyttäen että puheena ole-
9212:           1~·a suost1mta havaitaan tarpeelliseksi, hy,väksyi-
9213:           si näin l.:uuluvan asetulcsen:
9214: 
9215:                          Asetus
9216:   suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
9217:                    vuonna 1911.
9218:                             1 §.
9219:     Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma-
9220: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
9221:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
9222: tehtaassa on 1911 vuoden aikana suoritettava suostuntave-
9223: roa lcahdelcsan markkaa kultakin kymmeneltä kilogram-
9224: malta siihen käytettyjä maltaita.
9225:     ,Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa mal-
9226: lasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
9227: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin
9228: lisämaksn kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
9229: joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000
9230: kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta
9231: kymmeneltä kilogrammalta ma ltaita, jolm vuoden kulues-
9232: sa käytetään päälle 150,000 kilogramman.
9233: 
9234:                            2 §.
9235:     ,Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa ei
9236: ole käytetty mallasjnoman valmistamiseen niin paljon mal-
9237: taita, että suostuntamaksu 1 § :n mukaan nousisi lcyrnrne-
9238: neentuhanteen markkaan, on tämä määrä kuitenkin suori-
9239: tettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen Kei-
9240:   10           191fl. -   V. M. -   Esit. N :o 5.
9241: 
9242: sarillisen Suomen Senaatin toimituskunta myöntää, jos
9243: (poi8t.) tehdas ( poi8t.) vahingonvalkean tai muun tapatur-
9244: man tähden on pitemmän ajan vuotta ollut toimettomana.
9245:     Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
9246: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
9247: ilmoituksen läänin kuvernöörille.
9248:                             3 §.
9249:     tluoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuo-
9250: masta, joka
9251:     a) viedään maasta ;
9252:     b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut, että
9253: sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi
9254: käyttää.
9255:                              4 §.
9256:     •Tuomatehdas ja valmistettu taYara ovat panttina suos-
9257: tunta veron maksamisesta.
9258:                              5 §.
9259:     Siitä, mitä väkevillä mallasjnomilla tarkoitetaan, sekä
9260: mallasj uomain nlmistamisesta ja si lmälläpiclosta veron-
9261: alaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin
9262: säädetty.
9263:                              6 §.
9264:      Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
9265: tarkempia määräyksiä, jotka snostuntaveron maksuunpa-
9266: noon ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen
9267: nähden muuten haYaitaan tarpeelliseksi.
9268: 
9269: 
9270:    Sen tapauksen varalle, että Valiokunnan ylempäuä te-
9271: kemä ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, Va-
9272: liokunta lisäksi kunnioittaen ehdottaa,
9273:               että Eduskunta m·vioisi mallasjuomasuostun-
9274:            nasta vuonna 1911 saatavan nettotulon 2,400,000
9275:            rnadcalcsi.
9276:    Helsingissä, huhtikuun 21 p :nä 1910.
9277:                    1\:lallasjuomasuostunta.              11
9278: 
9279:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
9280: taja Virkkunen, jäsenet Arajärvi, von Born, Hallberg
9281: (osittain), Hultin (osittain), Hörhammer (osittain), Kai-
9282: ramo, Kallio, Kanervo, Kirves, Komu, Koskelin, Leino,
9283: Murros (osittain) , A. Neovius, Puhakka, Rannikko, Saari-
9284: kivi, Sainio, Sivenius (osittain) ja Tanner sekä varajäsenet
9285: Kaasalainen (osittain), Karhi (osittain), Kellosalmi ( osit-
9286: tain), Kronqvist (osittain), Lumio (osittain), Nordlund
9287: (osittain) ja Törmä (osittain).
9288: 12              1910. -    V. M. -    Esit. N :o 5.
9289: 
9290: 
9291: 
9292: 
9293:                           Vastalause.
9294:     Kun paloviina- ja mallasverojen korotus, semmoisiksi
9295: kuin elantotapa nyttemmin on luontunut maamme kaikissa
9296: yhteiskuntaluokissa, ei kykene mainittavassa määrässä hil-
9297: litsemään todellista juoppoutta- johon varoja aina on tai
9298: hankitaan, - vaan ainoastaan kohtuuttomasti vaikeuttaa
9299: luvallista. elinkeinoa ja tekee niiden juomain kohtuullisen-
9300: kin käytön kalliimmaksi, joita voidaan valmistaa koti-
9301: maassa ja sen tuotteista, niin en voi puolestani kannattaa
9302: korkeampia veromää.riii kuin armollisessa esityksessä on
9303: ehdotettu, ja ehdotan sentähden,
9304: 
9305:                että ]J'UlzeCJW ole1)(l '1'61'0 määrättäisiin W'tnol-
9306:             li.se/1 esity ken elul otul.;Nen mukaisesti.
9307: 
9308:                                           V. 11. von Born.
9309: 
9310: 
9311:      Edelläolevan vastalauseen ponteeu yhtyvät
9312: 
9313:       Uamitz Rallberg·.                    Arvi<l Neovius.
9314:                                                                             13
9315: 
9316: 
9317: 
9318: 
9319:                                     Liite.
9320: Taulukko, osottava maamme olutpanimaissa vuonna 1909 käytet-
9321: tyjen maltaiden ja niistä valmistettujen väkevien mallasjuomien
9322:                            määrän.
9323: 
9324: 1                                                  saatu va.. k e- Mallaskilo-[
9325:                                                                     grammaa
9326:                                    Käytetyt mal-    vää mal- kohti saatu
9327:     Panimon nimi ja paikka.                                                1
9328: 1
9329:                                      taat, kg.     lasjuomaa,  väke~ää
9330: 1                                                     litraa.    l
9331:                                                               mallaSJUO-
9332:                                                               maa, litraa. 1
9333: ~----------+------+----+1......;,;,;~==-;
9334: 1
9335: 
9336: 
9337: 
9338: 
9339:       Uudenmaan lääni.
9340: i A(B   P. Sinebrychoff,
9341: 1   Helsinki ........... .             793 550       4 475 424        5,s
9342: 1 Sörnäs Aktiebryggeri,
9343: I   Helsinki ........... .             183 744         810 000
9344: I Nya    Aktiebryggeriet,
9345: i Helsinki ........... .                49900          185 800        3,7
9346: 1                         0
9347: 
9348:   Hugo Bastmans Ang-
9349: 1   bryggeri, Helsinki. ...            187 250         791800
9350: 1 J. K. Kröckels Bryg-
9351: 
9352: , ger1, H e1'
9353: 1        .  smk'1. . . . . . . .        89557          483 075        5,4
9354: jA/B Fortuna, Helsinki                   1480            8400         5,7
9355: 1C. A. Robsabms Bryg-
9356: i gen, H e1.
9357: 1        •
9358:           smk'1. . . . • . . .           7 490          21870
9359: 1 Borgå Bryggeri A/B,
9360: !   Porvoo ............. .             113 385         484350
9361: 1
9362: 
9363: 
9364: 1 A/B Hultmans Bryg-
9365: 1
9366: 
9367: 1   ger1er, •ramm1saan
9368:          •       . . ..                161300          563450
9369: i H. Lehmanns Bryggeri,
9370: 1  L ovusa
9371:         .. ............. .              52775          264 600        5,o
9372: 1
9373: 
9374: J Lojo Aktiebryggeri,
9375: i Lohja .............. .                19195           93226
9376:       14             1910.- V. M.- Esit. N :o 5.
9377: 
9378: 
9379: 
9380:  1                             l
9381: 1 Kyromene Aktiebryg- !
9382: 1  geri, Elimä ......... .           44075    216 690 1
9383: 1!                             ,1                     !
9384: 1\   Turun ja Porin lääni.     1
9385: 
9386: 
9387: 
9388: 
9389: l Kingelin & C:o A B,
9390: 1     Turku .............. .        198210    767 200
9391: 1    Aura bryggeri AfB,
9392: 1     Turku ............. ..        162 080   655 200
9393: 
9394: '    N~rk:.r~~~~~~ .. .~:~..        123 800   518 950
9395: 1  Amalienborgs A/B, Tur-
9396: 1   ku ................. .           G3290    263 250   i
9397: 1  Bäckmans    Ölbryggeri                               1
9398: 
9399: 
9400: 
9401: 
9402: II  A/B N:o 1, Pori. ...              7 540    38260 :
9403:    Bäckmans Ölbryggeri
9404:                                                         1
9405: 
9406: 
9407: 
9408: 1    A/B N:o 2, Pori ....           36 750    180 9GO !     4,9
9409: 1  Bäckmans Ölbry.ggeri ,
9410:      A·B N:o 3, Pon .... •            7 900    41150 :      5,2
9411:    K. F. Grönvalls Ölbryg-
9412: 1
9413: 
9414:  1 geri, Pori. .......... .           7 500    36 970       4,9
9415:    F. E. Grönvalls Ölbryg-
9416:  1   geri, Pori ........... .       21375     ll3175        5,3
9417:    Hugo Grönvalls Öl-
9418: 1, bryggeri, Pori ..... .            11900     59 860 :     5,o
9419:                                                         1
9420: 
9421: 
9422: 1
9423:  J Raumo    Ölbryggeri, F.
9424: 1    Wiberg & C:o, Rauma            21795     108260 :
9425:  1 Nystads   Öl- och Por-
9426: I ter A;B, Uusikau-
9427: l punki ............... i           18513      72000
9428: [ Aittamäki Bryggeri, Loi- '
9429: , maa ............... .               2 700    15100
9430: 1           ..
9431: 
9432: 1 Kumo Olbryggeri A/B,
9433: 
9434: i Kokemäki ......... .              14860      52000        3,ii
9435: II Karppi Ölbryggeri A/B,
9436: 
9437:       Huittinen ......... .          7825     36499 1       4,7
9438:                               Liite.                     15
9439: 
9440: 
9441:  Salo Ölbryggeri A(B,
9442:    Salo ................        85200    397 600   4,7
9443:  lkalis Ölbryggeri A/B,
9444:    Ikaalinen ............       10200     43 900   4,3
9445:  Ma.riehamns      Ölbryg-
9446:    geri, Maarianhamina .        12 730    64500    5,1
9447: 
9448: 
9449:      Hämeen lääni.
9450:   Hugo Bastmans Eftertr.,
9451:     Hämeenlinna ........        68340    284300    4,2
9452:   Saxelin, C. 0., Hämeen-
9453:     linna ................      lö 780    69430    5,o
9454:   Schmausser, J. F., Nya
9455:     Bryggeriet, Hämeen-
9456:     linna ................      16470     73800    4,6
9457:   Pyynikki       Bryggeri,
9458:     Tampere ............       163 040   767 432   4.7
9459:   Iso Oluttehdas, 'l'am-
9460:     pere ................       59050    266 737   4,5
9461:   Mustalahti      Bryggeri,
9462:     Tampere ............         7 500    35141    4,7
9463:   Näsijärvi      Bryggeri,
9464:     'l'ampere ............       7 500    32680    4,4
9465:   Onkiniemi      Bryggeri,
9466: !   Tampere ............         7 500    35486    4,7
9467: / Pyynikki Filial-Bryg-
9468: ! geri, Tampere ......           7 500    31680    4,2
9469:   Toijala Ölbryggeri, Akaa       7 570    30632    4,0
9470:   Visuveden Oluttehtaan
9471:     0/Y, Ruovesi ......         54080    188 765   3,5
9472:   Viksbergin       Panimo,
9473:     'l'ammela ............      53295    216 300   4,1
9474:   Viksbergin Panimo OjY
9475:     Tammi Bryggeri,Tam-
9476:     mela ................        8745    36800     4,2
9477:  16             1910. -    V. M. -   Esit. N :o 5.
9478: 
9479: 
9480: 
9481: Lahtis Nya Bryggeri
9482:  A/B, Lahti ..........          79400         348000    4,4
9483: Valkiakoski Bryggeri,
9484:  Sääksmäki ..........           26225         144000    5,5
9485: 
9486:    Wiipurin lääni.
9487: Förenings BryggeriA/B,
9488:   Viipuri ..............       454520        2237 946   4,9
9489: F. Sergeje:ffs Ölbryg-
9490:   geri, Viipuri ........       227 420        997050    4,4
9491: E. Basks Sterbhus Öl-
9492:   bryggeri, Hamina ....         62900         290 000   4-,6
9493: Kotka ÅngbryggeriA/B,
9494:   Kotka ..............         134300         603 000   4,4
9495: Lappeenranta ja Laurit-
9496:   sala OjY, Lappeen-
9497:   ranta ..............          61900         302050    4,9
9498: Sordavala Ölbryggeri,
9499:   Sortavala ............        31780         168 650   5,3
9500: Uudenkirkon      Olutpa-
9501:   nimo, Uusikirkko ....         16 660         97265    5,s
9502: Imatra Bryggeri, Imatra         17250          82058    4,s
9503: OjY Terijoen Olutteh-
9504:   das, Kivennapa ......         91310         466 715   5,1
9505: 
9506:    Mikkelin lääni.
9507: c. Petroffs Ölbryggeri
9508:   A/B, Mikkeli ........         44930         170610    3,8
9509: Miller & Pulkkinen Öl-
9510:   brygger~ Mikkeli ....         30125         144425    4,8
9511: Björkman, K. Enka, Sa-
9512:   vonlinna ............         26490         146 505   5,5
9513: Joutsa Ölbryggeri, Jout-
9514:   sa ..................         13415          55125    4,1
9515: F. Lemströms Ölbryg-
9516:   geri, Heinola ........         8720          34000    3,9
9517:                              Liite.                    17
9518: 
9519: 
9520: 
9521:     Kuopion lääni.
9522: Gust. Raninin Perilliset,
9523:    Kuopio ............. .      72920   303900
9524: D. Keinäsen perilliset,
9525:    Niiralan panimo, Kuo-
9526:    pio ................. .     31390   112100    3,6
9527: Lahdentaan Olut- ja
9528:    Portteritehdas, Kuo-
9529:    pio ................. .     33725   142 950   4,3
9530: Iisalmen Oluttehdas 0 JY,
9531:    Iisalmi ............. .     28705   121270
9532: Hasaniemen Olut- ja
9533:    Portteritebdas, "Joen-
9534:    suu ............... .       46225   256000    5,5
9535:  Värtsilä     Ölbryggeri,
9536:    Värtsilä ........... .      13560    47765    3,5
9537: 
9538: 
9539:      Vaasan lääni.
9540: Bryggeriaktiebolaget
9541:   •Bock», Waasa ....•         125450   591675    4,7
9542: W asa Nya Bryggeri,
9543:   Waasa ............. .         7200    30000
9544: Lalli Bryggeri AJB,
9545:   Mustasaari ........ .         1660     7900    4,s
9546: Seinäjoki Bryggeri, Sei-
9547:   näjoki ............. .        7970   40600     5,1
9548: Gamlakarleby Bryggeri,
9549:   Kokkola ........... .        37195   127 400
9550: Nygårds Bryggeri, Uu-
9551:   sikaarlepyy ......... .       7150    40800    5,7
9552: Jakobstads bryggeri,
9553:   Pietarsaari ....... , ..    83175    430191    5,2
9554: N orra Bryggeriet, Kris-
9555:   tiinan kaupunki , ...        16560    82834    5,o
9556:   18                 1910. -       V. 1\1. -   Esit. N :o 5.
9557: 
9558: 
9559: 
9560: 1 Toivo   Bryggeri, Kris-1
9561:     tiinan kaupunki. .....               22600          100000
9562:   Hissa Bryggeri, Lapua                   9711           33610
9563:   Koskenniska Bryggeri,
9564:     Töysä ............. .                26473          104320
9565:   W oltti Ölbryggeri, Ala- 1
9566:     harma .. .. .. .. .. .. .. 1          7600           34260
9567: i Jyväskylän Panimo
9568:     0/Y, Jyväskylä ..... .              100800          463 900   4,6
9569: 
9570:        Oulun lääni.
9571:  Toppila Bryggeri, Oulu                  72140          283 941
9572:  Mustasalmi Ölbryggeri,
9573:    Oulu ............... .                 7 725          26585
9574:  Koskenniska Bryggeri,
9575:    Oulu ............... ·1               44 991         201650    4,,1
9576:  Brahestad Bryggeri A/B,
9577:    Paavonperä Bryggeri,
9578:    Raahe ............. .                  9808           37 300   3,s
9579:  Torneå Porter och Öl-
9580:    bryggeri A/B, Tornio                  19060           88640
9581:  Kajaanin Olut- ja Vesi-
9582:    tehdas, Kajaani .....                 20220           98094    4,9
9583: 
9584: 
9585: 
9586:   Kaikki veronalaiset pa-
9587:    nimot lnvnltaan 84 .•       1      5173 487        24027 786   4,6
9588: 
9589: 
9590: 
9591:       Mainituista 24,027,786 litrasta on 4,!6,509 litraa portteria ja
9592: 23,581,277 litraa olutta.
9593: 
9594: 
9595: 
9596: 
9597:           Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
9598:              1910. -   S. V. M. -   Esit. N :o 5.
9599: 
9600: 
9601: 
9602: 
9603:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 6 armol-
9604:           lisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa
9605:           mallasjuomain valmistamisesta.
9606: 
9607:       Käsiteltyänsä tätä asiata, saa Suuri valiokunta kun-
9608: nioittaen ehdottaa,
9609: 
9610:                 että Ed~tskunta, edellyttäen että puheenaoleva
9611:           suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi Ase-
9612:           tuksen suostuntaverosta rnallasJuomain valmistami-
9613:           sesta vuonna 1911 Valtiovarainvaliokunnan mie-
9614:           tinnössä N:o 2 olevan ehdotuksen mukaan.
9615: 
9616:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1910.
9617: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
9618:            1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 5.
9619: 
9620: 
9621: 
9622: 
9623:                 Su o m e n Ed u s k u n n a n a 1a m a i n e n v a s-
9624:           t a u s Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen,
9625:          joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmista-
9626:          misesta.
9627: 
9628: 
9629: 
9630: 
9631:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
9632:               ja Suuriruhtinas 1
9633: 
9634: 
9635: 
9636: 
9637:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnan hy-
9638: väksyttäväksi antanut asetusehdotuksen suostuntaverosta
9639: mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1911.
9640:   2          1910, -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 5.
9641: 
9642:      Kun suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta vuo-
9643: deksi 1910 määrättiin väkeviä mallasjuomia valmistavassa
9644: panimassa rouhituista maltaistu 8 markaksi kultakin kym-
9645: meneltä kilogrammalta sekä juomatehtaan ma1ksettava alin
9646: veromäärä 10,000 markaksi vuodelta, lausuttiin epäilyksiä
9647: siitä, että tämä veronkorotus tulisi tuottamaan puheenalai-
9648: sille panimoille häviön, ilman että sen kautta väke-
9649: Yäin mallasjuomain kulutus maassa sanottavasti vähenisi.
9650: Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä ilmenee
9651: sama epäilys, ja sentähden vuonna 1911 kannettava suos-
9652: tuntavero mallasjuomain valmistamisesta on ehdotettu mää-
9653: rättäväksi jokaiselta kymmeneltä kilogrammalta veronalai-
9654: sessa panimassa käytettyjä maltaita 4 markaksi 50 penniksi,
9655: johon olisi lisättävä 15 penniä kultakin yli 50,000 kilogram-
9656: man ja 40 penniä kultakin yli 150,000 kilogramman samassa
9657: juomatehtaassa vuoden aikana käytetyltä kymmeneltä kilo-
9658: grammalta maltaita, kuitenkin siten, että vähin määrä,
9659: mikä veronalaisesta juomatehtaasta tulisi koko vuodelta
9660: suoritettuvaksi, olisi oleva 4,000 markkaa.
9661:     Verotarpeen tyydyttämisen ohella ovat raittius- ja yh-
9662: teiskunnalliset näkökohdat tuntuvasti vaikuttaneet määrät-
9663: täessä suostun ta veroa päihdyttävien juomien valmistami-·
9664: sesta. Niinpä on Eduskunnan etenkin vuoden 1909 toisilla
9665: valtiopäivillä päättämien maJlasjuomia koskevien verosään-
9666: nösten tarkoituksena ollut mallasjuomien turmiollisen käyt-
9667: tämisen supistaminen. Tähän nähden ja kun ei vielä ole
9668: saatu kokemusta niistä vaikutuksista, joita kuluvana vuon-
9669: na kannettavalla korotetulla suostuntaverolla on oleva, ei
9670: armollisessa esityksessä esiintuotu arvelu ole voinut va-
9671: kuuttaa Eduskuntaa siitä, että olisi olemassa riittäviä syitä
9672: tehdä muutoksia niihin mallasjuomasuostunnan kantami-
9673: sen perusteihin, jotka Eduskunta hyväksyi mainituilla val-
9674: tiopäivillä ja joiden mukaan Teidän Keisarillinen Majes-
9675: teettinne on 21 päivänä tammikuuta 1910 käskenyt tämän
9676: suostunnan kannettavaksi.
9677:                    Mallasjuomasuostunta.                 3
9678: 
9679:      Samat asianhaarat, jotka saivat Eduskunnan vuoden
9680: 1909 toisilla valtiopäivillä määräämään mallassuostunnan 8
9681: markaksi kymmeneltä kilogrammalta rouhittuja maltaita,
9682: ovat yhä edelleen olemassa. Tosin armollisessa esi-
9683: tyksessä on Eduskunnan lausuman toivomuksen johdosta,
9684: että ryhdyttäisiin mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin
9685: väkeväin mallasjuomain ajateltavissa olevan maahantuon-
9686: nin lisääntymisen ehkäisemiseksi, ilmoitettu, ettei ,mitään
9687: erityistä tullinkorotusta maahan tuotavista mallasjuomista
9688: tule tapahtumaan eikä mallasjuomain tuonnin rajoittami-
9689: seksi tule ryhdyttäväksi muihinkaan toimenpiteisiin".
9690: Mutta sellaisia toimenpiteitä nähtävästi ei niin ehdotto-
9691: masti tarvitakaan kuin aikaisemmin on arveltu. Paitsi
9692: sitä että kunnilla voimassa olevien asetusten mukaan on
9693: melkoinen mahdollisuus ehkäistä maahan tuotujen väke-
9694: väin juomain kauppaa, onlähempi tarkastus osottanut, että
9695: myöskin kotimainen panimoteollisuus kykenee kestämään
9696: kilpailun ulkolaisten mallasjuomain kanSS!J> paremmin kuin
9697: laskelmat vuoden 1909 toisten valtiopäiväin aikana osot-
9698: tivat. Niinpä on aikaisemmin laskettu yhdestä kilogram-
9699: masta maltaita saatav·an ainoastaan 4 litraa olutta, mutta
9700: mallasjuomatehtailijoiden itsensä antamasta tilastosta käy
9701: näkyviin, että toisissa oluttehtaissa on keskimäärin yh-
9702: destä kilogrammasta maltaita valmistettu tuntuvasti yli 5
9703: litraa olutta, toisissa hiukan sen alle, siitäkin huolimatta
9704: että osa saadusta mallasjuomamäärästä on ollut suurempaa
9705: mallasvoimaa vaativaa portteri.a ja että väkeväin mallas-
9706:  juomain ohella on saatu verrattain paljon mietoa mallas-
9707:  juomaa. Korotetun mallassuostunnan takia ovat olutteh-
9708:  taat alkaneet v.almistaa miedompaa olutta kuin ennen, ja
9709: todennäköistä on, että veronalaisen mallasjuoman keskimää-
9710:  räinen väkevyys voi edelleenkin aleta. Myöskin ·armolli-
9711:  sessa esityksessä kosketellut laskelmat kotimaisten ja ulko-
9712:  laisten väkeväin mallasjuomain mahdollisten myyntihin-
9713:  tojen keskinäisestä suhteesta ovat pidettävät epätarkkoina
9714:  jo siitä syystä, ettei tunneta enempää kotimaisen kuin muu-
9715:    ·1        1910.- Edusk. vast.- Esitys N :o 5.
9716: 
9717: altakaan tulleen oluen valmistushintaa; ei myöskään ole ver-
9718: tailuja tehtäessä pidetty tarpeeksi huolta siitä, että vertailu
9719: olisi tapahtunut alkoholipitoisuudeltaan samanlaatuisten
9720: mallasjuomien ke:,;ken. Huomattava on lisäksi sekin, ettei-
9721: vät eräät suurimmat panimot Suomessa, korotetusta mallas-
9722: verosta huolimatta, ole toistaiseksi katsoneet itselleen vält-
9723: tämättömäksi korottaa väkeväin mallasjuomiensa hintoja.
9724: 
9725:         Maahan tuotujen väkeväin mallasjuomain määrä on vii-
9726:   meisinä vuosina ollut seuraava. Vuonna 1907 tuotiin Ve-
9727:   näjältä olutta ja portteria 700 litraa tynnyreissä sekä 3,132
9728:   kokopulloa, vuonna 1908 olivat vastaavat tuontimäärät 2,800
9729:   litraa ja 4,282 kokopulloa, sekä 234 litraa ja 3,351 koko-
9730:   pulloa vuonna 1909. Kuluvan vuoden kahtena ensi Imukau-
9731:   tena taas on tuotu 60 litraa ja 147 kokopulloa, vastaten 0
9732:   litraa ja 77 kokopulloa samana aikana vuonna 1909. Ulko-
9733:   valloista on vuonna 1907 tuotu väkeviä mallasjuomia 21,397
9734:   kilogrammaa (brutto) tynnyreissä ja 7,354 kokopulloa.
9735:   Vuonna 1908 olivat vastaavat määrät 23,198 kilogrammaa
9736:  ja 6,104 kokopulloa, sekä 28,277 kilogrammaa ja 7,070 koko-
9737:   pulloa vuonna 1909. Kuluvan vuoden kahtena ensi imu-
9738:   kautena on tuotu 4,754 kilogrammaa ja 697 kokopulloa,
9739:   vastaten 4~017 kilogrammaa ja 550 kokopulloa samana aika-
9740:  na vuonna 1909.
9741:         Tällaisella tuonnilla ei ole mitään taloudellista merki-
9742:  tystä. Ulkovaltoihin kohdistuva mallasjuomain tulli onkin
9743:  niin korkea, että ainoastaan verrattain vähän saatetaan
9744:  sieltä olutta tuoda; venäläinen olut taas, jonka tulli on,
9745:  niinkuin Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä lau-
9746:  :::;ui, liian alhainen, ei Suomen korkeasta mallassuostunnasta
9747: huolimatta ainakaan toistaiseksi ole tehnyt haittaa edes Itä-
9748:  Suomen rajalla oleville panimoille. .Jos kuitenkin osottau-
9749: tuisi, että maahan tuotu olut pääsisi tuntuvasti häiritse-
9750: mään sitä suotuisaa tulosta kotimaisten väkeväin mallasjuo-
9751: main käyttämisessä, joka on saavutettu Eduskunnan päät-
9752: tämien mallassuostunnan korotusten kautta, niin Eduskunta
9753:                     1\l allasjuomasuostun ta.             5
9754: 
9755: edellyttää, että armollisessa esityksessä lausuttu kanta ulko-
9756: laisten mallasjuomain maahantuontia koskevassa kysymyk-
9757: sessä ei ole estävä hallitusta vastedes omistamasta asialle
9758: sitä huomiota, jonka muuttuneet olot ehkä vaativat.
9759: 
9760: 
9761:     Maan 84 olutpanimosta on 33 :ssa vuonna 1909 rouhittu
9762: maltaita vähemmän kuin 12,500 kilogrammaa, mistä mää-
9763: rästä on suoritettava Eduskunnan vuodeksi 1910 vahvis-
9764: tama minimivero, 10,000 markkaa. Niiden joukossa on
9765: kuitenkin 15, joissa vuonna 1908 rouhittiin keskimäärin
9766: ainoastaan 7,532 kilogrammaa. Muutamat näistä ovat vain
9767: näennäisesti olutpanimoita, niissä kun ei edes voida val-
9768: mistaa ja säilyttää olutta, vaan vierTe viedään toisiin
9769: tehtaisiin kauppavalmiiksi saa.tettavaksi, joka menettely-
9770: tapa tietää mallasjuomain valmistusta ja myyntiä kos-
9771: kevien lakimääräyksien syrjäyttämistä. Tällaiset tehtaat
9772: harjoittavat toiniansa arvatenkin etupäässä sen vuoksi,
9773: etteivät menettäisi tehdasoikeuksiaan, vaan saisivat muun
9774: muassa varatuksi itselleen mallasjuomain myymistä kos-
9775: kevan asetuksen 2 § :ssä mainitun oikeuden myynti paikkaan.
9776:     On odotettava, että ylläesitetty epäkohta viranomaisten
9777: tarmokkaan valvonnan kautta tulee korjatuksi, jolloin mai-
9778: nitunlaista liikettä harjoittavat panimot saatetaan joko ko-
9779: konaan lakkaamaan toimimusta tai siirtymään mietojen
9780: maliasjuomien valmistamiseen. Vuonna 1909 ja kuluvan
9781: vuoden ensimäisellä neljänneksellä onkin 7 oluttehdasta
9782: joko kokonaan lopettanut toimintansa tahi ilmoittanut ru-
9783: peavansa valmistamaan mietoja mallasjnomia, ja saatujen
9784: tietojen mukaan ovat edelleen useat tehtaat aikeessa me-
9785: netellä samoin. Kehitys tällä alalla siis käy siihen suun-
9786: taan kuin Eduskunta mallassuostunnan korotuksilla on
9787: tarkoittanut, nimittäin että veronalaisten mallasjuomien
9788: alkoholipitoisuus alenee ja myöskin valmistusmää.rä vä-
9789: henee, samalla kuin mietojen mallasjuomain käyttäminen
9790: enenee.
9791:   6         1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 5.
9792: 
9793:     On välttämätöntä, että mallasveroa tuntuvasti korotet-
9794: taessa myöskin pidetään tarkkaa huolta valvonnan tehok-
9795: kuudesta, jottei jäisi tilaisuutta veronkavallukseen. Ny-
9796: kyinen valvontajärjestelmä ei ole tyydyttävä. Niinpä juo-
9797: matehtaissa nykyään käytetty mallasmittarien sinetöimi-
9798: nen ei anna tehokkaita takeita mahdollisten väärinkäytök-
9799: sien ehkäisemiselle; asetuksen mukaan panimossa pidettä-
9800: vän päiväkirjan pitäisi olla täydellisempi sekä todenperäi-
9801: sempi; sokurin käyttämisen mahdollisuus olutteollisuudessa
9802: ei ole riittävästi ehkäisty; keskeneräisen olutvalmisteen
9803: kuljettaminen tehtaasta toiseen on käytännössä; rangais-
9804: tusmääräykset ovat liiaksi lievät, eikä niidenkään edes eh-
9805: dottomasti tarvitse kohdata panimon omistajaa, vaan saat-
9806: taa niiden alaiseksi joutua joku laitoksen palveluksessa
9807: oleva toimihenkilö.
9808:     Siihen nähden mitä edellä on esitetty, Eduskunta katsoo
9809: välttämättömäksi, että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimen-
9810: piteisiin mallassuostuntaa koskevien valvontamääräyksien
9811: ja muiden tämän asian yhteyde8sä olevien asetttsten saatta-
9812: miseksi niin tarkoiksi, ettei väärinkäytöksille jäisi sijaa.
9813: 
9814:     Koska armollisessa esityksessä olevan asetusehdotuksen
9815: 2 § :n sanamuoto antaa aihetta väljempään käsitykseen tä-
9816: män pykälän sisällyksestä kuin mitä sillä tarkoitetaan ja
9817: kohtuullista on, on Eduskunta tämän pykälän 1 momen-
9818: tista poistanut sanat: ,valmistaj,a kesken vuotta on alka-
9819: nut tai lopettanut liikeensä tai" - - - ,muuten".
9820: 
9821: 
9822:    Verotuksenalaisten mallasjuomain valmistukseen vuonna
9823: 1909 käytettyjen maltaiden määrä oli tasaluvuin 5,173,000
9824: kilogrammaa. Oltuaan 6,317,000 kilogrammaa vuonna
9825: 1905, 6,724,000 kilogrammaa vuonna 1906 sekä 7,873,000 ki-
9826: logrammaa vuonna 1907, laskeutui käytettyjen 1naltaiden
9827: määrä vuonna 1908 aina 4,141,000 kilogrammaan saakka,
9828: kun panimoissa edellisen vuoden lopulla veron korotuksen
9829:                    Mallasjuomasuostnut.a.                7
9830: 
9831: takia rouhittiin tavallista enemmän maltaita seuraavan
9832: vuoden tarpeeksi. Vuonna 1909 lisääntyi rouhittujen mal-
9833: taiden määrä Eduskunnan vuodeksi 1910 päättämän veron-
9834: korotuksen takia tuntuvasti, kuitenkaan kohoamatta enti-
9835: sen keskimääräisen kulutuksen tasalle. Kolmena ensimäi-
9836: senä kuukautena kuluvaa vuotta on veronalaisissa tehtaissa
9837: käytetty noin 421,400 kilogrammaa maltaita, vastaten
9838: 1,062,711 kilogrammaa vuonna 1909.
9839:     Suostuntavero mallasjuomain valmistuksesta on vuonna
9840: 1909 tuottanut 2,206,351 markkaa eli 706,351 markkaa enem-
9841: män kuin Eduskunta oli arvioinut. Sanottu lisäys tiettä-
9842: västi aiheutui Eduskunnan vuodeksi 1910 määräämästä ve-
9843:  ronkorotuksesta, jonka takia maltaita rouhittiin tavallista
9844: runsaammin vuoden 1909 lopulla. Kulumassa olevana
9845:  vuonna, samoin kuin vuonna 1911, tulee maltaiden kulutus
9846:  epäilemättä olemaan pienempi kuin mallasveron alhaisem-
9847:  pana ollessa. Ei kuitenkaan liene syytä olettaa- veronalais-
9848:  ten mallasjuomain valmistamiseen käytettäväin maltaitten
9849: kulutuksen vielä vuoden 1911 aikana laskeutuvan alle
9850: 3,000,000 kilogramman, joka on noin kaksi kolmannesta kes-
9851: kimääräisestä kulutuksesta vuosina 1908 ja 1909. Netto-
9852: tulon suostunta verosta mallasj uomain valmistamisesta
9853: vuonna 1911 on Eduskunta siis arvioinut '11,400,000 mar-
9854: kaksi.
9855:     Sen nojalla mitii edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
9856: sesti Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittaa,
9857: 
9858:                että Eduslcunta on hy1Jå'lcsynyt näin kuulu-
9859:            1Jan asetuksen:
9860:   8         1910.- Edusk. vast. --Esitys N :o 5.
9861: 
9862: 
9863: 
9864:                         Asetus
9865:   suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
9866:                    vuonna 1911.
9867:                            1 §.
9868:     Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma-
9869: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
9870:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
9871: tehtaassa on 1911 vuoden aikana suoritettava suostuntave-
9872: roa kahdeksan markkaa kultakin kymmeneltä kilogram-
9873: malta siihen käytettyjä maltaita.
9874:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa mal-
9875: lasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
9876: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin
9877: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita;
9878: joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000
9879: kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta
9880: kymmeneltä kilogrammalta maltaiht, joka vuoden kulues-
9881: sa käytetään päälle 150,000 kilogramman.
9882: 
9883:                           2 §.
9884:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa ei
9885: ole käytetty mallasjnoman valmistamiseen niin paljon mal-
9886: taita, että suostuntamaksu 1 § :n mukaan nousisi kymme-
9887: neentuhanteen markkaan, on tämä määrä kuitenkin suori-
9888: tettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen Kei-
9889: sarillisen Suomen Senaatin toimituskunta myöntää, jos
9890: tehdas vahingonvalkean tai muun tapatunnan tähden on
9891: pitemmän ajan vuotta ollut toimettomana.
9892:     Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
9893: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
9894: ilmoituksen läänin kuvernöörille.
9895:                     Mallasjuomasuostunta.                9
9896: 
9897:                             3 §.
9898:     Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuo-
9899: masta, joka
9900:     a) viediiän mn>~sta;
9901:     b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut, että
9902: sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi
9903: käyttää.
9904:                              4 §.
9905:     Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
9906: tnntaveron maksamisesta.
9907: 
9908:                             5 §.
9909:     Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
9910: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
9911: alaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin
9912: säädetty.
9913:                             6 §.
9914:     Keisarillisen Suomen Senaatin asmna on antaa niitä
9915: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpa-
9916: noon ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen
9917: nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
9918: 
9919: 
9920: 
9921:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
9922: 
9923:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
9924: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
9925:                     1910. -- N:o 6.
9926: 
9927: 
9928: 
9929: 
9930:                 K e i s a r illi s en Majesteetin Armolli-
9931:            nen esitys Suomen Eduskunnalle &oskeva
9932:            suostuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
9933:            ruhtinaanmasssa vuonna 1911.
9934:      Paitsi sitä leimarahaa pelikorteista, jota 22 p:nä kesä-
9935: kuuta 1859 annetun Armollisen julistuksen mukaan on
9936: suoritettu 40 penniä jokaiselta korttileikiltä, on vuodesta
9937: 1865 alkaen myöskin maksettu suostuntaveroa, joka 1907
9938: vuoden loppuun saakka oli 60 penniä, mutta vuosina 1908
9939: ja 1909 1 markka jokaiselta leikiltä, mikä viimemainittu
9940: määrä niinikään on vahvistettu vuodeksi 1910. Kun ei
9941: ole aihetta lakkauttaa puheenaolevaa veroa, näyttää se yhä
9942: edelleen olevan suoritettava myöskin vuonna 1911.
9943:       Kokonaistulo pelikorttisuostunnasta on ollut:
9944:      vuonna 1905                       Smk. 39,661: 20
9945:             1906                         »  39,026:40.
9946:             1907                            97,990:20
9947:         )>  1908                               600:-
9948:             1909                        »   35,689:-
9949: 
9950:      Eduskunnan vuodeksi 1910 tekemään laskelmaan on
9951: tämä tulo merkitty 50,000 markaksi. Niiden korttileikkien
9952: lukumäärä, jotka vuosina 1905--1909 keskimäärin on tar-
9953: kastusleimalla varustettu, on noin 66,000 vuotta kohti.
9954: Sen hinnannousun johdosta, joka on ollut seurauksena
9955:   2                                   :N2 6.
9956: 
9957: puheenalaisen suostuntaveron vuonna 1908 voimaanpan-
9958: nusta korotuksesta, lienee kumminkin pelikorttien menekki
9959: jossakin määrin vähennyt, jonka tähden niiden korttileik-
9960: kien lukumäärää, jotka vuonna 1911 tulevat leimattaviksi,
9961: ei voitane, jos suostuntavero vahvistetaan samansuurui-
9962: seksi kuin se nyt on, laskea sumemmaksi kuin noin 50,000.
9963: Kysymyksessä olevasta suostunnasta koituva tulo voidaan
9964: siis, edellyttäen että suostuntaveroa edelleenkin kannetaan
9965: yksi markka jokaiselta ]P.ikiltä, arvioida 50,000 markaksi
9966: vuodelta 1911.
9967:       Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
9968: kunnan hyväksyttäväksi esittää seuraavan:
9969: 
9970:                  Ehdotuksen Armolliseksi Asetukseksl siitä suos-
9971:            tuntaverosta, joka on pelikorteista Suomen Suuri-
9972:            ruhtinaanmaassa suoritettava vuonna 1911.
9973:       Paitsi Armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
9974: 1859 säädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan jokai-
9975: selta korttileikiitä suostuntaveroa yksi markka.
9976:       Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
9977: antaa tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen suostuntaveron
9978: kannasta ja tilinteosta.
9979:       Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä
9980: 1911 ja pysyy noudatettavana saman vuoden loppuun.
9981: 
9982:                    Armossa        hyväksytty   Tsarskoje    Selossa
9983:            21
9984:            6
9985:                  • .•
9986:                 p.na
9987:                         helmikuuta
9988:                         maaliskuuta1910•
9989: 
9990: 
9991:                         Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
9992: 
9993: 
9994:       Helsingissä 1910, Keisarillinen Senaatin kirjapainossa.
9995:                 1910. -   V. l\t -   Esit. N :o 6.
9996: 
9997: 
9998: 
9999: 
10000:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4,
10001:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostunta-
10002:            veroa pelikorteista.
10003: 
10004:    Eduskunta on V altiovarainvaliokuntaan valmistelta-
10005: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n :o 6, joka koskee
10006: vuonna 1911 suoritettavaa suostuntaveroa pelikorteista.
10007:     Näilläkin valtiopäivillä on tehty vaatimus, että tämä
10008: vuodesta 1908 alkaen kannettu ja nyt taaskin ehdotettu
10009: kultakin korttileikiitä menevä yhden markan suuruinen
10010: maksu vieläkin korotettaisiin. Valiokunta ei kuitenkaan
10011: ole katsonut syytä olevan ehdottaa tämän veron korotusta,
10012: koska siitä ilmeisesti aiheutuisi pelikorttien salakuljetus,
10013: josta olisi seurauksena, että ulkomaisia kortteja ruvettaisiin
10014: käyttämään kotimaisten sijasta.
10015:     Kun tulo tästä suostunnasta Eduskunnan vuodeksi
10016: 1910 tekemässä laskelmassa on arvioitu 50,000 markaksi ja
10017: pelikorttien menekki, joka vuosina 1905-1909 nousi keski-
10018: määrin noin 66,000 leikkiin vuotta kohti, vuonna 1908 ta-
10019: pahtuneen veronkorotuksen johdosta tulee todennäköisesti
10020: vastaisuudessa olemaan jossakin määrin vähäisempi, voita-
10021: nee, jos nykyinen verotus pysytetään entisellään kysymyk-
10022: sessä olevasta suostunnasta vuodelta 1911 koituva tulo ar-
10023: vioida 50,000 markaksi.
10024:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdot-
10025: taa,
10026:   2             1910. -    V. l\'1. -   Esit.- N :o 6.
10027: 
10028:                 että Eduskunta, edellyttäen että puheenaole-
10029:             va suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyi-
10030:             si armollisen esityksen; sekä
10031:                 että pelikorttisuostunnasta saatava tulo vuo-
10032:             delta 1911 ar,vioitaisiin 50,000 markaksi.
10033: 
10034:    Helsingissä, 23 p :nä huhtikuuta 1910.
10035: 
10036: 
10037: 
10038:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-.
10039: taja Virkkunen, jäsenet Arajärvi, von Born, Hallberg
10040: (osittain), Hultin (osittain), Hörhammer (osittain), Kai-
10041: ramo, Kallio, Kanerva, Kirves, Komu, Koskelin, Leino,
10042: Murros (osittain), A. Neovins, Puhakka, Rannikko, Saari-
10043: kivi, Sainio, Sivenius ja Tanner sekä varajäsenet Kaasa-
10044: lainen (osittain), Karhi (osittain), Kellosalmi (osittain),
10045: Kronqvist (osittain), Lanne (osittain), Lumia (osittain),
10046: Nordlund (osittain) ja Törmä (osittain).
10047: 
10048: 
10049: 
10050: 
10051:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapuinossa, 1910.
10052:              19Hl. -   S. V. M.- Esit. N :o 6.
10053: 
10054: 
10055: 
10056: 
10057:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 7 armol-
10058:           lisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa
10059:           pelikoneista Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1911.
10060: 
10061:        Käsiteltyänsä tätä asiata, saa Suuri valiokunta kun-
10062: nioit.taen ehdottaa,
10063: 
10064:                 että Eduskunta, edeUyttäen että puheenaoleva
10065:           suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi ar-
10066:           mollisen esityksen.
10067: 
10068:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1910.
10069: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
10070:          1910. -   Ed11sk. vast. -   Esitys N :o 6.
10071: 
10072: 
10073: 
10074: 
10075:                Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
10076:          Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
10077:          koskee suostuotaveroa pelikorteista.
10078: 
10079: 
10080: 
10081: 
10082:       Suurivaltaisin, Armolltsin Keisari
10083:               ja Suuriruhtinas I
10084: 
10085: 
10086: 
10087: 
10088:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
10089: esityksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdo-
10090: tuksen asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on peli-
10091:             1910. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 6.
10092: 
10093: korteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa suoritettava.
10094: vuonna 1911.
10095:     Eduskunnan mielestä on suostuntaveroa pelikorteista
10096: edelleenkin kannettava, ja on Eduskunta hyväksynyt suos-
10097: tunnan määrän armollisessa esityksessä ehdotetuksi yh-
10098: deksi markaksi korttileikiltä.
10099:     Puheena olevasta suostunnasta vuonna 1911 saatavan
10100: tulon Eduskunta on armollisen esityksen mukaisesti
10101: arvioinut 50,000 markaksi.
10102:     Tämän johdosta Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle
10103: Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
10104: 
10105:                   että Eduskunta, szwstuen m·molliseen esityk-
10106:             seen, on hyväksynyt näin latuluvan asetuksen:
10107: 
10108: 
10109:                             Asetus
10110: siitä suostuntaverosta, joka on pelikoneista Suomen Suuriruhtinaan-
10111:                  maassa suoritettava vuonna 1911.
10112: 
10113:     Paitsi Armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
10114: 1859 säädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan jokai-
10115: selta korttileikiitä suostuntaveroa yksi markka.
10116:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
10117: antaa tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen suostunta-
10118: veron kannasta ja tilinteosta.
10119:     Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1911
10120: ja pysyy noudatettavana saman vuoden loppuun.
10121: 
10122: 
10123:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10124: 
10125:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
10126: 
10127: 
10128: 
10129:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin• kirjapainossa, 1910.
10130:                       1910. -     N:o 7.
10131: 
10132: 
10133: 
10134: 
10135:                   Keisarillisen Maj este etin Armolli-
10136:              nen esitys Suomen Eduskunnalle varain osot-
10137:              tamisesta valtiopäiväkustannusten suorittami-
10138:              seen vuonna l9ll.
10139: 
10140:         Suomen vuonna 1909 kokoontunut Eduskunta on vuo-
10141:   deksi 1910 osottanut yhteensä 700,000 markan suuruisen
10142:   arviomäärärahan Valtiopäiväjärjestyksen 79 §:ssä mainit-
10143:   tujen yleisten menojen suorittamiseen 1910 vuoden valtio-
10144:   päivistä sekä huoneiston vuokraamiseen Eduskunnan istun-
10145:   toja varten ynnä säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa
10146:   varten. Sen määrärahan laskennassa, mikä vuodeksi 1911
10147:   tarvitaan puheenalaisten menojen suorittamiseen, näyttävät
10148:   seuraavat seikat olevan huomioon otettavat.
10149:         Kun ei näytä olevan aihetta otaksua edustajanpalk-
10150:   kioiden vuonna 1911 nousevan päälle säännöllisen määrän,
10151:   280,000 markan, niin lienee tämä määrä laskelmaan otet-
10152:   tava sekä edustajain matkakustannuksiksi 16,000 markkaa,
10153:   joka viimemainittu määrä on näyttänyt riittävän sanot-
10154:   tujen kustannusten suorittamiseksi sillä edellytyksellä, että
10155:   valtiopäiväkausi kuluu keskeytymättä ja että siis edus-
10156:   tajain on tehtävä vain yksi matka eduskunnan istunto-
10157:   paikkakuntaan ja sieltä pois. Tämän mukaan nämä kaksi
10158: • menoerää tekisivät yhteensä 296,000 markkaa.
10159:         Valtiopäiväin yleiset kustannukset, johon menoerään
10160:   sisältyvät määrärahat puhemiehen palkkiota, yleistä kans-
10161:   2                         N:o 7
10162: 
10163: liaa, ruotsalaista kansliaa, konekirjoitus-, painatus- ja pika-
10164: kirjoituskanslioita, valiokuntia, painatuskustannuksia, ilmoi-
10165: tuksia, kalustoa sekä satunnaisia ja arvaamattomia me-
10166: noja varten, ovat vuodeksi 1911 merkityt samaksi mää-
10167: räksi kuin Eduskunta on laskenut vuodeksi 1910 eli 290,000
10168: markaksi.
10169:       Kustannuksiin Eduskunnan kirjastosta ja arkistosta on
10170: merkitty kirjastonhoitajalle 6,000 markan, amanuenssille
10171: 1,500 markan sekä vahtimestarille 1,200 markan palkkio,
10172: kirjain sitomiseen 10,000 markkaa sekä kirjain ostoon ynnä
10173: varsinaisiin hoitokustannuksiin yhteensä 15,300 markkaa.
10174: Tämän perusteella tulisi Eduskunnan kirjaston ja arkiston
10175: rahasääntö, palkat siihen luettuna, nousemaan yhteensä
10176: 34,000 markkaan.
10177:       Kustannukset säätytctlosta on laskettu 26,000 markaksi
10178: eli samaksi määräksi kuin mikä edellisinä vuosina on ollut
10179: osotettuna säätytalon hoitoon ja kunnossapitoon, lukuun-
10180: ottama.tta sitä 9,000 markan määrärahaa, mikä vuodeksi
10181: 1910 on osotettu taloon kuuluvan katuosan uudestaan ki-
10182: veämiseen, joka viimeksi mainittu tarkoitusperä ei kaipaa
10183: mitään sen enempää menoa vuonna 1911.
10184:       Eduskunnan väliaikaisen, Palokunnantalossa olevan
10185: huoneiston menosääntö riippuu pääasiallisesti siitä vuok-
10186: rasta, mikä tulee 1910 vuoden Eduskunnan ja tuon talon
10187: omistajan välisellä sopimuksella määrättäväksi. .Arviolta
10188: voitanee mainitun vuokran määrä ynnä kustannukset sähkö-
10189: valaistuksesta, lämmöstä ja siivoamisesta, huoneiston ta-
10190: loudenhoitajan palkkio sekä palvelusväen palkat laskea
10191: samaksi määräksi kuin edelliseltä vuodelta, eli 37,000 mar-
10192: kaksi, joka määrä siis on merkitty puheenalaisen meno-
10193: säännön kohdalle.
10194:                            N:o 7                           3
10195: 
10196:       Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
10197: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1911, ovat siis
10198: seuraavat:
10199: 
10200: Edustajain palkkiot ja matkakustannukset Smk.         296,000
10201: Valtiopäiväin yleiset kustannukset                    290,000
10202: Eduskunnan kirjasto ja arkisto                         34,000
10203: Säätytalon menosääntö .                                26,000
10204: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston meno-
10205:      sääntö .                                           37,000
10206:                                    Yhteensä Smk.       683,000
10207: 
10208:      Sen perusteella, mitä täss\i, edellä on esiintuotu, on
10209: Keisarillinen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa Edus-
10210: kunnalle:
10211: 
10212:                 että Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 79
10213:           §:ssä mainittujen yleisten menojen sum·ittamiseen
10214:           1911 mwden valtiopäivistä sekä huoneiston vuok-
10215:           mamiseen Eduskunnan istuntoja varten ynnä sää-
10216:           tytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa varten vuodeksi
10217:           1911 osattaisi kaikkiaan 683,000 markan suu-
10218:           ruisen arviomäärärahan.
10219: 
10220:                   Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa ~~
10221:                   helmikuuta
10222:            p:nä   maaliskuuta 1910•
10223: 
10224: 
10225:                    Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
10226: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
10227:                 1910.- V. M.- Esit. N:o 7.
10228: 
10229: 
10230: 
10231: 
10232:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö
10233:            N: o 10 armollisen esityksen johdosta, joka koskee va-
10234:            rain osottamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen
10235:            vuodeksi 1911.
10236: 
10237:      Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
10238: lähettänyt armollisen esityksen N:o 7 varain osottamisesta
10239: valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1911.
10240: 
10241:      Arvioidessaan valtiopäiväkustannukset tulevaa vuotta
10242: varten on V aliakunta perustanut laskelmansa yleensä niihin
10243: menoeriin, joihin mainitut kustannukset tätä nykyä nou-
10244: sevat, poiketen niistä ainoastaan milloin menojen muutos
10245: varmasti on tiedossa. Yksityiskohtaista menojen erittelyä
10246: ei Valiokunta ole katsonut tarpeelliseksi tällä kertaa liittää
10247: mietintöön, koska sellaisen erittelyn edellytykset nähtä-
10248: västi jo lähimmässä tulevaisuudessa tulevat muuttumaan
10249: osaksi sen johdosta, että paraikaa .on vireillä kysymys
10250: Eduskunnan taloudenhoidon toisinjärjestämisestä, osaksi
10251: myöskin Eduskunnan väliaikaisen huoneuston vastaisesta
10252: vuokrasopimuksesta.
10253:       Edustajain palkkioihin ja matkakustannuksiin on, edel-
10254: lyttämällä että valtiopäiväkausi kuluu keskeytymättä ja
10255: että edustajille matkakustannukset siten tulevat suoritetta-
10256: viksi yhdeltä matkalta Eduskunnan istuntopaikkaan ja
10257: sieltä takaisin, armollisessa esityksessä laskettu loppu-
10258: summa 296,000 markkaa katsottava riittäväksi.
10259:       Valtiopäiväin yleiset kustannukset, joihin sisältyvät puhe-
10260: miehen palkkio sekä määrärahat yleistä kansliaa, ruotsa-
10261: 2              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 7.
10262: 
10263: laista kansliaa, konekirjoituskansliaa, painatustöiden kans-
10264: liaa, pikakirjoituskansliaa, valiokuntia ja ilmoituksia sekä
10265: satunnaisia ja arvaamattomia menoja varten, ovat V aHo-
10266: kunnan arviolaskelman mukaan arvioitavat samaan mää-
10267: rään kuin miksi ne Eduskunta laski vuodeksi 1910 eli
10268: armollisen esityksen mukaisesti 290,000 m,arkaksi.
10269: 
10270:      Kustannukset Eduskunnan kirjastosta ,ja arkistosta on
10271: armollisessa esityksessä laskettu 34,000 markaksi eli samaksi
10272: summaksi, miksi kirjaston henkilökunnan palkkauksen,
10273: kirjojen sitomisen, oston ynnä niiden varsinaisten hoito-
10274: kulujen tuottamien menojen on arvioitu nousevan nyt ku-
10275: luvana vuonna. Näiden kustannusten lisäksi on ensi vuoden
10276: menoarviossa tilapäisenä menona otettava huomioon 2,000
10277: markkaa kirjastoluettelon painattamiseen ja 750 markkaa
10278: portaiden rakentamiseksi kirjastohuoneen ja sen alapuo-
10279: lella olevan kirjavarastohuoneen välille. Tästä aiheutuva
10280: lisäys tekisi 2,750 markkaa. Kun kuitenkin on todennä-
10281: köistä, että Eduskunnan taloudenhoidon uudestajärjestä-
10282: minen tulee vaikuttamaan jonkunverran menojen vähene-
10283: mistä kirjastossakin, voitanee Eduskunnan kirjastosta ja
10284: arkistosta aiheutuvat menot ensi vuodeksi arvioida 36,000
10285: markaksi.
10286: 
10287:      Säätytalon hoitokustannukset, jotka armollisessa esi-
10288: tyksessä lasketaan 26,000 markaksi, ovat sen johdosta,
10289: että Säätytalon sähkövalaistus tulee uudestaan järjestet-
10290: täväksi, korotettavat 28,000 m,arkkaan.
10291: 
10292:      Eduskunnan väliaikaisen huoneiston menosääntö on ar-
10293: mollisessa esityksessä laskettu 37,000 markaksi. Kun huo-
10294: neiston vuokra tulee melkoisesti nousemaan, katsoo Valio-
10295: kunta, että Eduskunnan väliaikaisen huoneiston kustan-
10296: nuksiin on vuodeksi 1911 varattava 50,000 m,arkkaa.
10297: 
10298:     Yllä esitetyt menot, joiden suorittamiseen varoja on
10299: osotettava vuodeksi 1911, ovat siis:
10300:                    V altiopäiväkustannukset.                    3
10301: 
10302: Edustajain palkkiot ja matkakustannuk-
10303:     set ............................. . Smk. 296,000: -
10304: Valtiopäiväin yleiset kustannukset ... .               » 290,000:-
10305: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ....... .                  36,000:-
10306: Säätytalon menosääntö. . . . . . . . . . . . . . . .      28,000:-
10307: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston me-
10308:     no sääntö .. .. . . . . . . .. .. .. .. .. . . . .    50,000:-
10309:                                      ------------------~----
10310:                                         Yhteensä Smk. 700,000: -
10311: 
10312:     Valtiovarainvaliokunta saa tämän johdosta kunnioit-
10313: taen ehdottaa,
10314: 
10315:                   että Eduskunta päättäisi Valtiopäivä}ärjes-
10316:            t1JkRen 7 9 §:ssä mainittu}en yleisten meno}en suo-
10317:            rittamiseen 1911 vuoden valtiopäivistä sekä huo-
10318:            neiston vuokraamiseen Eduskunnan istunto,ja var-
10319:            ten ynnä Säätytalon, kirjaston ja arkiston hoitoa
10320:            varten vuodeksi 1911 osottaa kaikkiaan 700,000
10321:            markan suuruisen arviomäärärahan.
10322: 
10323:      Tämän yhteydessä saa Valiokunta kunnioittaen ilmoit-
10324: taa, että sen toimesta on tarkastettu Eduskunnan väliai-
10325: kaisen huoneiston taloudenhoitajan, Säätytalon talouden-
10326: hoitajan, kirjastonhoitajan sekä Valtiovarainvaliokunnan
10327: ja Toimitusvaliokunnan tilit vuodelta 1909.
10328: 
10329:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1910.
10330: 
10331:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan t o i n en
10332: osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa osaston puheen-
10333: johtaja Virkkunen ja jäsenet Hallberg, Hörhammer, Kirves,
10334: Murros, A. Neovius, Rannikko ja Sivenius sekä varajäsenet
10335: Grönvall, Kaasalainen ja Karhi (osittain).
10336: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
10337:           1910. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 7.
10338: 
10339: 
10340: 
10341: 
10342:                 Suomen Eduskunnan alamainen
10343:          v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin armolliseen esityk-
10344:          seen varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suo-
10345:          rittamiseen vuonna 1911.
10346: 
10347: 
10348: 
10349: 
10350:       Suurlvaltalsll, lrllolkln Kels&rl
10351:              ja Suuriruhtinas I
10352: 
10353: 
10354: 
10355: 
10356:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
10357: a-ntanut armollisen esityksen varain osottamisesm 1911
10358: vuoden valtiopäiväin kustannusten suorittamiseen.
10359: 2           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 7.
10360: 
10361:      Årmollisessa esityksessä ovat valtiopäiväkustannukset
10362:  vuonna 1911 arvioidut yhteensä 683,000 markaksi. Tämä
10363:  arviolaskelma on Eduskunnan harkinnan mukaan, niin-
10364:  kuin alempana esitetään, eräissä kohdin osottautunut liian
10365:  alhaiseksi.
10366:      Edustajain palklcioihin ja matkakustannuksiin on ar-
10367:  ~ollisessa esityksessä laskettu 296,000 markan määrä ha-
10368:  vaittu riittäväksi.
10369:      V altiopäiväin yleiset kustannukset_ on arvioitu armolli-
10370:  sen esityksen mukaisesti 290,000 markaksi.
10371:      Kustannukset Eduskunnan kirjastosta ja arkistosta on
10372:  armollisessa esityksessä laskettu 34,000 markaksi eli sa-
10373: maksi summaksi, miksi kirjaston henkilökunnan palkkauk-
10374: sen, kirjojen sitomisen, oston ynnä varsinaisten hoitokulu-
10375:  jen tuottamien menojen on arvioitu nousevan kuluvana
10376: vuonna. Näiden kustannusten lisäksi on ensi vuoden meno-
10377: arviossa tilapäisenä menona otettava huomioon 2,000 mark-
10378: kaa kirjastoluettelon painabtamiseen ja 750 markkaa por-
10379: taiden rakentamiseen kirjastohuoneen ja sen alapuolella
10380: olevan kirjavarastohuoneen välille. Tästä aiheutuva lisäys
10381: tekisi 2,750 markkaa. Kun kuitenkin on todennäköistä,
10382: että Eduskunnan taloudenhoidon uudestajärjestäminen tu-
10383: lee jorrkun verran vähentämään kirjastonkin menoja, voi-
10384: daan Eduskunnan kirjaston ja arkiston menot ensi vuodeksi
10385: arvioida 36,000 markaksi.
10386:     Säätytalon hoitokustannukset, jotka armollisessa esityk-
10387: sessä on laskettu 26,000 markaksi, ovat sen johdosta että
10388: Säätytalon sähkövalaistus tulee uudestaan järjestettäväksi
10389: korotetut 28,000 markkaan.
10390:     Eduskunnan väliaikaisen huoneiston menosääntö on ar-
10391: mollisessa esityksessä laskettu 37,000 markaksi. Kun huo-
10392: neiston vuokra tulee melkoisesti nousema1an, katsoo Edus-
10393: kunta, että puheenalaisia kustannuksia varten on vuodeksi
10394: 1911 varattava 60,000 markkaa.
10395:     Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
10396: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1911, ova·t siis
10397: seuraavat:
10398:                  V altiopäiväkustannukset.              3
10399: 
10400: Edustajain palkkiot ja matkakustannuk-
10401:    set .............................. . Smk. 296,000: -
10402: Valtiopäiväin yltJiset kustannukset .... . " 290,000 : -
10403: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ....... .   "  36,000:-
10404: Säätytalon menosääntö ............... .    "  28,000:-
10405: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston me-
10406:    nosääntö                                   50,000:-
10407:                                              "
10408:                                 Yhteensä Smk. 700,000:-
10409: 
10410:    Eduskunta saa tämän johdosta a1amaisesti ilmoittaa,
10411: 
10412:               että E d!uskunta Valtiopäiväjärjestyksen 79
10413:           § :ssä mainittujen yleisten menojen suorittami-
10414:           seen 1911 vuoden valtiopäimistä sekä huoneiston
10415:           vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja varten
10416:           ynnä Säätytalon, kirjaston ja arkiston hoitoa
10417:           varten vuodeksi 1911 on osottanut kaikkiaan
10418:           700,000 markan suuruisen arviomäärärahan.
10419: 
10420: 
10421: 
10422:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10423: 
10424:    Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1910.
10425: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
10426:                     1910. -     N:o 8.
10427: 
10428: 
10429: 
10430:                Armossa hyväksytty Tsarskoje            Se]ossa
10431:           14 (27) p:nä maaliskuuta 1910.
10432: 
10433:                    Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
10434: 
10435: 
10436:                  Hänen Keisarillisen Ma,jesteettinsa
10437:            Armollinen esitys Suomen Eduskunnalle ynnä
10438:            ehdotus laiksi niiden Suomenmaata koskevien
10439:            lakien ja asetusten säätämisjärjestyksestä,
10440:           ,}oilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
10441: 
10442:        14 päivänä maaliskuut,a tänä vuonna annetun Armol-
10443: lisen Julistuskirjan mukaisesti Hänen Majesteettinsa Kei-
10444: sari esittää, että Suomen Eduskunta kuukauden kuluessa
10445: antaisi lausuntonsa oheenliitetyn lakiehdotuksen sisällyk-
10446: sestä niiden Suomenmaata koskevien lakien ja asetusten
10447: säätämisjärjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen mer-
10448: kitys.
10449:                    Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
10450: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
10451:        Ministerineuvoston Puheenjohtajan ehdotus
10452: niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjes-
10453:        tyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
10454: 
10455:       1. Selittämällä, muuttamalla, täydentämällä ja ku-
10456: moamalla asiata koskevat säännökset, myöskin sellaiset,
10457: jotka on annettu Suomen Suuriruhtinaanmaalle erityisen
10458: lainsäädännön järjestyksessä (Perustusl., 1906 vuoden pain.,
10459: 2 art.), säädetään:
10460: 
10461:       1. Lait ja asetukset, joiden vaikutus ulotetaan Suo-
10462: men Suuriruhtinaanmaahan, annetaan:
10463:       1) yleisen lainsäädännön määräämässä jä1iestyksessä,
10464: jos ne eivät kohdistu vain tämän maan sisäisiin asioihin, sekä
10465:       2) erityisen lainsäädännön määräämässä järjestyksessä
10466: (Perustusl., 1906 vuoden pain., 2 art.), jos ne kohdistuvat
10467: ainoastaan tämän maan sisäisiin asioihin.
10468: 
10469:       2. Suomen hallinnon sisällisen järjestyksen alkupe-
10470: rusteet (Perustus!., 1906 vuoden pain., 2 art.) säädetään ja
10471: muutetaan yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä Hänen Kei-
10472: sarillisen Majesteettinsa alotteesta.
10473: 
10474:      3. Riippumatta V altakunnan Perustuslaeista sekä
10475: myös muista yleisessä järjestyksessä annetuista laeista ja
10476: asetuksista, joiden vaikutus on ulotettu Suomeen ennen-
10477: kuin tämä laki on annettu, kuin myöskin niitä muutta-
10478: vista tahi täydentävistä säädöksistä luetaan 1 artiklan 1
10479: kohdassa osoitettuihin lakeihin sellaiset lait, joiden kautta
10480: määrätään:
10481:   2
10482: 
10483:       1) Suomen osanotto valtakunnanmenoihin sekä siihen
10484: tarpeellisten rasitusten, maksujen ja verojen säätäminen;
10485:       2) Suomen väestön asevelvollisuuden sekä myöskin
10486: muiden sotilastarpeita tarkoittavien velvollisuuksien suo-
10487: rittaminen;
10488:       3) sellaisten Suomessa asuvain Venäjän alamaisten
10489:  oikeudet, jotka eivät ole Suomen kansalaisia;
10490:       4) Keisarikunnan muitten osien tuomioistuinten tuo-
10491: mioiden, päätösten ja määräysten ja viranomaisten vaati-
10492: musten, sekä myös siellä tehtyjen sopimusten ja asiakir-
10493: jain täytäntöönpano Suomessa;
10494:       5) Keisarikunnan yleisten lait.osten ja viranomaisten
10495: oikeudet, velvollisuudet ja toiminnan järjestys Suomessa;
10496:       6) valtakunnallisten etujen vaatimien poikkeusten
10497: säätäminen Suomen rikos- ja oikeudenkäynti-laeista;
10498:       7) valtakunnallisten etujen turvaaminen kansanvalis-
10499: tusasiassa;
10500:       8) julkisia kokouksia, yhdistyksiä ja liittoja koskevat
10501: määräykset;
10502:       9) Keisarikunnan muissa osissa perustettujen yh-
10503: tiöiden ja kauppaseurain oikeudet ja toiminnan järjestys
10504:  Suomessa;
10505:       10) Suomen painotointa koskeva lainsäädäntö sekä
10506: ulkomaisten painotuotteiden maahantuonti;
10507:       11) Suomen ja Keisarikunnan muiden paikkakuntien
10508: väliset suhteet tullialalla;
10509:       12) kauppa- ja teollisuus merkkien ja kauppaoikeuk-
10510: sien sekä kirjailijain ja taiteilijain omistusoikeuden suojaa-
10511: minen Suomessa;
10512:       13) Suomen rahajärjestelmä;
10513:       14) posti, tele:foni, ilmapurjehdus ja senkaltaiset yh-
10514: dysliikenteen lajit Suomessa;
10515:       15) Suomen rautatiet valtakunnanpuolustukseen sekä
10516: Suomen ja Keisarikunnan muiden osien väliseen yhdys-
10517: liikenteeseen ynnä kansainväliseen liikenteeseen nähden:
10518: rautatiensähkölennätin;                                      ,
10519:                                                         3
10520: 
10521:      16) kauppa-merenkulku Suomessa;
10522:      17) ulkomaalaisten oikeudet Suomessa.
10523: 
10524:      4. 3 artiklassa olevan lakien ja asetusten luettelon
10525: muuttaminen ja täydentäminen tapahtuu yleisessä lain-
10526: säädäntöjärjestyksessä.
10527: 
10528:       5. Ehdotukset 3 artiklan 1-17 kohdassa luetelluista
10529: asioista, jotka ehdotukset Ministerit ja eri Hallitusosasto-
10530: jen Päälliköt valmistavat, antaa asianomainen Ministeri
10531: tai Hallitusosaston Päällikkö, ennenkuin ehdotus aliste-
10532: taan Ministerineuvoston harkittavaksi, Suomen Kenraali-
10533: kuvernöörin välityksellä Keisarillisen Suomen Senaatin
10534: lausuntoon. Ministerien ja Hallitusosastojen Päälliköiden
10535: muista Suomea koskevista asioista kuin yllämainituista
10536: tekemien ehdotusten antaminen Suomen Senaatin lausun-
10537: toon riippuu Ministerineuvostosta ja pannaan toimeen sa-
10538: massa järjestyksessä.
10539:       Samaten annetaan asianomaisen Ministerin tahi Halli-
10540: tusosaston Päällikön ja Suomen Kenraalikuvernöörin vä-
10541: lityksellä Keisarillisen Suomen Senaatin lausuntoon 3
10542: artiklan 1-17 kohdassa mainittuja asioita koskevat laki-
10543: ehdotukset, jotka ovat valmistetut Valtakunnanneuvoston
10544: ja Valtakunnanduuman keskuudestaan asettamissa valio-
10545: kunnissa (Valtakunnanneuv. Ohjes., 1906 vuoden pain., 56
10546: art.; Valtakunnanduum. Ohjes., 1908 vuoden pain., 57 art.).
10547: Muiden Suomea koskevain, mainittujen valiokuntain val-
10548: mistamain lakiehdotusten antaminen Suomen Senaatin lau-
10549: suntoon riippuu Valtakunnanneuvostosta tai Valtakunnan-
10550: duumasta. Tämmöinen lausuntoonantaminen tehdään Neu-
10551: voston tai Duuman päätöksen nojalla ja voi tapahtua
10552:  ainoastaan ennenkuin asianomaisen lakiehdotuksen on hy-
10553:  väksynyt sen laitoksen Täysi-istunto, jolle se alkujaan oli
10554:  annettu (Pernstusl., 1906 vuoden pain., 110 art.).
10555:       Ministereillä ja Hallitusosastojen Päälliköillä sekä
10556:  myös Valtakunnanneuvostolla ja Valtakunnanduumalla on
10557:  oikeus, lähettäessään asioita Keisarillisen Suomen Senaa-
10558:   4
10559: 
10560: tin lausuntoon, määrätä lausunnon lähettämiselle maara-
10561: aika, jonka ajan kuluttua asiata käsitellään edelleen, ilman
10562: tämmöistä lausuntoa.
10563:       Keisarillisen Suomen Senaatin päättämät lausunnot
10564: toimittaa Suomen Kenraalikuvernööri asianomaiselle Mi-
10565: nisterille tai Hallitusosaston Päällikölle, joka lähettää ne
10566: näistä lausunnoista, jotka Valtakunnanneuvosto tai Valta-
10567: kunnanduuma ovat vaatineet, Neuvostoon tai Duumaan.
10568: 
10569:      6. 1 artiklan 1 kohdassa mainittuja asioita koske-
10570: vat ehdotukset, jotka valmistaa Suomen Kenraalikuver-
10571: nööri tai Keisarillinen Suomen Senaatti, lähettää Kenraali-
10572: kuvernööri Ministerineuvostoon.
10573: 
10574:        7. Sellaisia asioita koskevat lakiehdotukset, jotka
10575: kuuluvat Suomen Eduskunnan toimivaltaan tai koskevat
10576: Eduskunnan käsittelemiä paikallisia Suomen lakeja, antaa
10577: Ministerineuvosto, ennenkuin nämät ehdotukset alistetaan
10578: Valtakunnanneuvoston ja V altakunnanduuman harkitta-
10579: viksi (Perustusl., 1906 vuoden pain., 110 art.), Suomen
10580: Eduskunnan lausuntoon. Muiden Ministerineuvostoon saa-
10581: puvien Suomea koskevien lakiehdotusten antaminen Edus-
10582: kunnan lausuntoon riippuu sanotusta Neuvostosta sekä
10583: pannaan toimeen huomioonottamalla sama määräaika.
10584:        Suomea koskevat lakiehdotukset, joista Ministerineu-
10585: vosto ei ole pyytänyt Suomen Eduskunnan lausuntoa, voi-
10586: daan antaa Eduskunnan lausuntoon Valtakunnanneuvoston
10587: tai Valtakunnanduuman päätöksen nojalla. Tämmöinen
10588: lausuntoonantaminen voi tapahtua ainoastaan ennenkuin
10589: asianomaisen lakiehdotuksen on hyväksynyt Valtakunnan-
10590: neuvoston tai Valtakunnanduuman Täysi-istunto, riippuen
10591: siitä, kumpaiselleko näistä laitoksista ehdotus on alkujaan
10592: annettu (Perustusl., 1906 vuoden pain., 110 art.) Samassa
10593: järjestyksessä voidaan Eduskunnan lausuntoon antaa ne
10594: Suomea koskevat lakiehdotukset, jotka Valtakunnanneu-
10595: voston tai Valtakunnanduuman keskuudestaan asettamat
10596: valiokunnat ovat valmistaneet (Valtakunnanneuvoston
10597:                                                             5
10598: 
10599: Ohjes. 1906 vuoden pain., 56 art.; V altakunnanduuman
10600: Ohjes., 1908 vuoden pain., 57 art.)
10601:       Lakiehdotukset, jotka Ministerineuvoston, Valtakun-
10602: nanduuman tai Valtakunnanneuvoston päätösten mukaan
10603: ovat Eduskunnan lausuntoon. annettavat, toimittaa Edus-
10604: kunnalle Ministerineuvoston Puheenjohtaja Suomen Ken-
10605: raalikuvernöörin välityksellä. Eduskunnan lausunnot sille
10606: täten jätetyistä lakiehdotuksista annetaan niillä varsinai-
10607: silla tai ylimääräisillä valtiopäivillä, joiden tarkastettaviksi
10608: ne on lähetetty. Nämä lausunnot kaikkine asioihin kuu-
10609: luvine liitteineen jätetään venäjänkielisinä Suomen Ken-
10610: raalikuvernöörin välityksellä Ministerineuvoston Puheen-
10611: johtajalle edelleen toimitettaviksi asianomaiseen paikkaan.
10612: Ellei Eduskunta anna lausuntoansa sitä varten määrätyn
10613: ajan kuluessa, niin asianomaista lakiehdotusta käsitellään
10614: edelleen ilman sellaista lausuntoa.
10615: 
10616:       8. 1 artiklan 1 kohdassa osoitetut lait ja asetukset
10617: julkaisee Hallitseva Senaatti yleisesti vahvistetussa järjes-
10618: tyksessä.
10619:       Näiden lakien ja asetusten julkaiseminen Suomessa
10620: tapahtuu paikallisessa järjestyksessä Suomen Kenraaliku-
10621: vernöörin toimenpiteestä ja valvonnan alla.
10622: 
10623:       9. 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen lakien ja ase-
10624: tusten selittäminen ja noudatettavaksi terottaminen sekä
10625: niihin nähden syntyvien epätietoisuuksien ratkaiseminen
10626: kuuluu yleisillä perusteilla Hallitsevalle Senaatille. Suomen
10627: Kenraalikuvernööri ryhtyy puolestaan tarpeellisiin toimen-
10628: piteisiin, jotta Hallitsevan Senaatin määräykset pannaan
10629: Suomessa asianomaiseen täytäntöön.
10630: 
10631:       10. Yleisessä järjestyksessä annetut lait ja asetukset
10632: (1 art., 1 koht.) itsestään kumoavat kaikki erityisessä
10633: järjestyksessä (1 art., 2 koht.) annettujen Suomen lakien
10634: ja asetusten määräykset, jotka eivät ole niiden mukaiset,
10635: ja ovat ehdottomasti veivoittavia kaikille hallitus- (hallin-
10636:   6
10637: 
10638: nollisille, oikeus- ja muille) laitoksille, niin myös kunnalli-
10639: sille ja yksityisille laitoksille ja henkilöille huolimatta
10640: mistään niiden kanssa ristiriitaisista säännöksistä maini-
10641: tuissa paikallisissa laeissa ja asetuksissa.
10642: 
10643:       11. Erityisessä järjestyksessä (1 art., 2 koht.) annetut
10644: lait ja asetukset eivät voi kumota, muuttaa taikka täyden-
10645: tää, vaikutuksestaan lakkauttaa eivätkä selittää yleisessä
10646: järjestyksessä (1 art., 1 koht.) annettuja lakeja ja asetuksia.
10647: 
10648:       II. V altakunnanneuvostoon ja V altakunnanduumaan
10649: kuuluu Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä jäseniä, jotka
10650: valitaan Neuvoston ja Duuman vaaleja koskevain yleisten
10651: määräysten nojalla, seuraavin muutoksin ja lisäyksin näi-
10652: hin määräyksiin.
10653: 
10654:       A.   Vaaleista V altakunnanneuvostoon.
10655: 
10656:       1. Suomen Eduskunta valitsee yhdeksän vuoden
10657: ajaksi yhden jäsenen Valtakunnanneuvostoon henkilöistä,
10658: joilla on vaalioikeus valtiopäiville ja jotka täyttävät alla-
10659: olevassa 2 artiklassa määrätyt vaatimukset. .
10660:       Tarkempia määräyksiä mainitun Valtakunnanneuvos-
10661: ton jäsenen valitsemisen järjestyksestä vahvistaa Eduskunta.
10662: 
10663:       2. Suomen Suuriruhtinaanmaassa eivät voi tulla va-
10664: lituiksi V altakunnanneuvoston jäseniksi, paitsi niitä henki-
10665: löitä, jotka mainitaan Valtakunnanneuvoston Ohjesäännön
10666: 20 artiklassa, (1906 vuoden pain. ja jatko vuodelta 1908):
10667: 1) henkilöt, joihin nähden tuomio on annettu rikollisista
10668: teoista, jotka paikallisen rikoslain mukaan tuottavat kuri-
10669: tushuonerangaistuksen ·tai· kansalaisluottamuksen menettä-
10670: misen taikka maan palvelukseen kelpaamattomuuden, kun
10671: heitä ei ole oikeuden päätöksellä syyttömiksi julistettu,
10672: vaikkakin he, tuomitsemisensa jälkeen, ovat vapautuneet
10673: rangaistuksesta vanhentumisen takia taikka Armollisen
10674: Julistuskirjan tai erityisen Armollisen käskyn nojalla; 2)
10675:                                                             7
10676: 
10677: henkilöt, jotka Suuriruhtinaanmaan tuomioistuimen paa-
10678: töksellä ovat erotetut virantoimituksesta, kolmen vuoden
10679: aikana erottamisesta lukien, vaikkakin he ovat vapautu-
10680: neet tästä rangaistuksesta vanhentumisen takia taikka .A:r-
10681: mollisen Julistuskirjan tai erityisen Annollisen käskyn no-
10682: jalla; 3) heltkilöt, jotka ovat syytteessä tämän artiklan 1
10683: kohdassa mainituista rikollisista teoista tai sellaisista, jotka
10684: tuottavat virantoimituksesta erottamisen; sekä 4) henki-
10685: löitä, jotka eivät osaa venäjän kieltä.
10686: 
10687:       3. Suomen Suuriruhtinaanmaan Ritaristo ja Aateli
10688: valitsee keskuudestaan kaksi valitsijamiestä ottamaan osaa
10689: Valtakunnanneuvoston jäsenten valitsemiseen aatelisko-
10690: kouksista (Valtakunnanneuvoston Ohjes., 1906 vuoden pain.,
10691: 15 art.).
10692: 
10693:      4. Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston
10694: Konsistori valitsee varsinaisten professoriensa joukosta
10695: kolme valitsiiamiestä ottamaan osaa Valtakunnanneuvoston
10696: jäsenten valitsemiseen Keisarillisesta Tiedeakatemiasta ja
10697: Keisarillisista Venäjän Yliopistoista (Valtakunnanneuvos-
10698: ton Ohjes., 1906 vuoden pain., 16 art.).
10699: 
10700:       a. Suomen Suuriruhtinaanmaan kauppiaat ja teolli-
10701: suudenharjoittajat valitsevat keskuudestaan ottamaan osaa
10702: Valtakunnanneuvoston jäsenten valitsemiseen kaupan ja
10703: teollisuuden alalta (Valtakunnanneuvoston Ohjes., 1906
10704: vuoden ·pain., 17 art.) kaksi valitsijamiestä (yhden kaupan
10705: ja yhden teollisuuden puolesta). Tarkempia määräyksiä
10706: tästä vahvistaa Keisarillinen Suomen Senaatti yksissä neu-
10707: vom Suomen Kenraalikuvernöörin kanssa.
10708: 
10709:       6. Vaalin asiakirjat (1 ja 3-5 art.) ja samaten vaa-
10710: leissa tapahtuneista virheellisyyksistä tehdyt valitukset
10711: sekä Eduskunnan Puhemiehen ja asianomaisten vaalikoko-
10712: usten Puheenjohtajain selitykset mainittujen valitusten
10713: johdosta annetaan venäjänkielisinä yhden kunkauden ku-
10714:   8
10715: 
10716: luessa vaalitoimituksesta Suomen Kenraalikuvernöörilie
10717: edelleen toimitettaviksi säädetyssä järjestyksessä.
10718: 
10719:      7. Valitukset valitsijamiesten vaalissa (3--5 art.)
10720: tapahtuneista virheellisyyksistä tehdään Keisarillisen Suo-
10721: men Senaatin Talousosastolle ja ratkaistaan lopullisesti
10722: tämän Osaston Yleisessä Istunnossa.
10723: 
10724:       B. Vaaleista V altakunnanduumaan.
10725:       1. Valtakunnanduumaan kuuluu viisi jäsentä Suo-
10726: men Suuriruhtinaanmaan väestöstä, näistä neljä jäsentä
10727: Suomen kansalaisista ja yksi jäsen muista Venäjän ala-
10728: maisista.
10729: 
10730:       2. V altakunnanduuman jäsenet Suomen kansalaisista
10731: valitsee Suomen Eduskunta henkilöistä, joilla on oikeus
10732: ottaa osaa eduskuntavaaleihin ja jotka täyttävät alempana
10733: 3 ja 4 artiklassa määrätyt vaatimukset. Tarkempia mää- ·
10734: räyksiä mainittujen Valtakunnanduumanjäsenten valitse-
10735: misen järjestyksestä vahvistaa Eduskunta.
10736: 
10737:       3. Suomen Suuriruhtinaanmaassa eivät voi tulla va-
10738: lituiksi Valtakunnanduuman jäseniksi eivätkä myöskään
10739: valitsijoina tai valitsijamiehinä ottaa osaa vaaleihin, paitsi
10740: niitä henkilöitä, jotka mainitaan Valtakunnanduuman vaali-
10741: lain (1907 vuoden painoksen) 9-11 artiklassa: 1) henkilöt,
10742: joihin nähden tuomio on annettu rikollisista teoista, jotka
10743: paikallisen rikoslain mukaan tuottavat kuritushuonerangais-
10744: tuksen tai kansalaisluottamuksen menettämisen taikka
10745: maan palvelukseen kelpaamattomuuden, kun heitä ei
10746: ole oikeuden päätöksellä syyttömiksi julistettu, vaiklrnkin
10747: he, tuomitsemisensa jälkeen, ovat vapautuneet rangaistuk-
10748: sesta vanhentumisen takia taikka .Armollisen .Julistuskir-
10749: jan tai erityisen Armollisen käskyn nojalla; 2) henkilöt,
10750: jotka Suuriruhtinaanmaan tuomioistuimen päätöksellä ovat
10751: erotetut virantoimituksesta, kolmen vuoden aikana erot-
10752:                                                            9
10753: 
10754: tamisesta, vaikkakin he ovat vapautuneet tästä rangais-
10755: tuksesta vanhentumisen takia taikka Armollisen Julistus-
10756: kirjan tai erityisen Armollisen käskyn nojalla; sekä 3) hen-
10757: kilöt, jotka ovat syytteessä tämän artiklan 1 kohdassa mai-
10758: nituista rikollisista teoista taikka sellaisista, jotka tuotta-
10759: vat virantoimituksesta erottamisen.
10760: 
10761:       4. V altakunnanduuman jäseniksi e1 voi valita hen-
10762: kilöitä, jotka eivät osaa venäjän kieltä.
10763: 
10764:       5. Valtakunnanduuman jäsenen valitsemista varten
10765: Venäjän alamaisten joukosta, jotka eivät ole Suomen kan-
10766: salaisia, muodostetaan Viipurin kaupunkiin Suomen Ken-
10767: raalikuvernöörin määräämän henkilön puheenjohdolla vaali-
10768: kokous, johon ottaa osaa neljäkymmentä valitsijamiestä
10769: piirivaalikokouksista. Tarpeellisen huoneen luovuttami-
10770: sesta vaalikokoukselle pitää Kenraalikuvernööri tointa.
10771: 
10772:       6. Piirivaalikokouksien luvun, niiden jakaantumisen
10773: maassa, valitsijamiesten lukumäärän jakamisen piirivaali-
10774: kokooksien kesken, niin myös näiden kokoonkutsumisen
10775: ajan ja paikan määrää Suomen Kenraalikuvernööri. Piiri-
10776: vaalikokouksen puheenjohtajat määrää Kenraalikuvernööri
10777: valitsijain joukosta. Tarpeellisten huoneostojen luovuttami-
10778: sesta piirivaalikokoukselle pitää Kenraalikuvernööri tointa.
10779: 
10780:       7. Suomen Suuriruhtinaanmaassa voivat Venäjän ala-
10781: maisten keskuudesta, jotka eivät ole Suomen kansalaisia,
10782: tulla valituiksi Valtakunnanduuman jäseniksi, sekä myös
10783: valitsijoina ja valitsijamiehinä ottaa osaa Duuma-vaaliin,
10784: jos täyttävät 3 artiklassa mainitut vaatimukset, 1) henki-
10785: löt, joiden hallussa vähintään vuoden ajan on maassa ollut
10786: täyden omistuksen, elinaikaisen hallinnan tai vuokran oikeu-
10787: della maata taikka muuta kiinteistöä kuin maata tahi kauppa-
10788: ja teollisuusyritys; 2) kristittyjen uskontokuntien papit ja
10789: kirkonpalvelijat; 3) henkilöt, jotka vähintään vuoden ajan
10790: omissa nimissään ovat pitäneet vuokralla erityistä asunto-
10791:   10
10792: 
10793: hnoneustoa; sekä 4) henkilöt, jotka vähintään vuoden ajan
10794: ovat maassa asuneet ja vähintään vuoden ajan nauttineet
10795: vahvistettua palkkaa tai eläkettä toimesta valtion tai kun-
10796: nan taikka rantateiden palveluksessa.
10797: 
10798:       8. Luettelot henkilöistä, joilla on oikeus ottaa osaa vaa-
10799: leihin piirivaalikokouksissa (7 art.), tekee Suomen Kenraali-
10800: kuvernöörin Kanslia lääninhallitusten, poliisiviranomaisten
10801: ja kunnallishallitusten myötävaikutuksella. Mainitut luet-
10802: telot ja niihin tehdyt muutokset kuulutetaan Suomen
10803: virallisissa aikakautisissa julkaisuissa venäjän, snomen ja
10804: ruotsin kielellä sekä vähintään yhdessä Pietarissa ilmes-
10805: tyvistä aikakautisista julkaisuista; sitä paitsi julkaistaan
10806: ne yleisön tiedoksi tavalla, joka parhaiten takaa näiden
10807: luetteloiden saattamisen yleisön tietoon.
10808: 
10809:        9. Tarkastamaan sitä, että vaalit piirivaalikokouksissa
10810: (6 art.) oikein toimitetaan, sekä harkitsemaan näiden vaa-
10811: lien johdosta saapuvia ilmoituksia ja valituksia, muodos-
10812: tetaan Helsinkiin Suomen Kenraalikuvernöörin Apulaisen
10813: puheenjohdolla, erityinen vaaliasiain Toimikunta, johon
10814: kuuluvat Kenraalikuvernöörinkanslian Tirehtori, yksi sen
10815: virkamies Kenraalikuvernöörin määräyksen mukaan sekä
10816: kaksi Kenraalikuvernöörin kutsumaa kiinteistön haltiaa
10817: valitsijain joukosta.
10818: 
10819:      10. Rikolliset teot, jotka ovat tehdyt vaalien toi-
10820: mittamisessa piirivaalikokouksissa ja Viipurin vaalikokouk-
10821: sessa ovat saatettavat syytteeseen ja rangaistavat vaaleja
10822: Valtakunnanduumaan koskevan Asetuksen (1907 v. pain.)
10823: 20 artiklan yleisten säännösten nojalla. Sellaisia rikollisia
10824: tekoja koskevat asiat käsitellään Pietarin oikeuspiirin tuo-
10825: mioistuimissa.
10826: 
10827:      11. Valitsijamiehet saavat, jos siitä tek~vät esityk-
10828: sen, korvausta kruunulta matkakuluista Viipurin vaaliko-
10829: koukseen, laskettuna kahdentoista pennin mukaan kilo-
10830:                                                          11
10831: 
10832: metriltä, asianomaisen piirivaalikokouksen kutsumapaikasta
10833: Viipurin kaupunkiin ja takaisin.
10834: 
10835:       12. Menot, jotka aiheutuvat Valtakunnanduuman jä-
10836: senen valitsemisesta Venäjän alamaisten joukosta, jotka ei-
10837: vät ole Suomen kansalaisia, pannaan valtakunnanrahaston
10838: tiliin ja korvataan sille vastaavalla rahamäärällä Suomen
10839: kruunun varoista.
10840: 
10841:       13. Eduskunnan ja Viipurin vaalikokouksen vaali-
10842: asiakirjat (2 ja 5 art.), ja samaten valitukset virheellisyyk-
10843: sistä, joita nämät vaaleissa ovat tehneet, sekä Eduskunnan
10844: Puhemiehen ja vaalikokouksen Puheenjohtajan selitykset
10845: näiden valitusten johdosta annetaan venäjänkielisinä yh-
10846: den kuukauden kuluessa vaalien toimittamisesta Suomen
10847: Kenraalikuvernöörille, joka antaa luettelon Valtakunnan-
10848: drruman jäseniksi valituista henkilöistä Hallitsevalle Se-
10849: naatille yleisön tietoon saatettavaksi, mutta toimittaa vaali-
10850: asiakirjat, valitukset ja selitykset Valtakunnanduumaan.
10851: 
10852:       14. Yleinen valvonta Suomen Suuriruhtinaanmaassa
10853: siitä, että vaalit oikein toimitetaan, annetaan Suomen
10854: Kenraalikuvernöörin tehtäväksi.
10855: 
10856:      15. Tarkempia määräyksiä tätä (ll) osastoa koske-
10857: vain yleisten säännösten kehittämiseksi vahvistetaan Suo-
10858: men Kenraalikuvernöörin antamalla, Ministerineuvoston
10859: vahvistamalla sekä Hallitsevan Senaatin toimesta yleisön
10860: tiedoksi julkaistavalla johtosäännöllä.
10861:      Tämän johtosäännön julkaiseminen Suomessa tapah-
10862: tuu paikallisessa järjestyksessä Suomen Kenraalikuver-
10863: nöörin toimenpiteestä ja valvorman alla.
10864: 
10865:       III. Menot, jotka johtuvat säädetyn ylläpidon suo-
10866: rittamisesta ja matkakulujen korvaamisesta Suuriruhtinaan-
10867: maan väestön keskuudesta valituille V altakunnanneuvos-
10868: ton ja Valtakunnanduuman jäsenille (Valtak.-neuvoston
10869:   lli
10870: 
10871: Ohjes., 1906 vuoden pain., 28 art.; Valtak.-duuman Ohjes.,
10872: 1908 vuoden pain., 23 art.), pannaan valtakunnanrahaston
10873: tiliin ja korvataan sille vastaavalla rahamäärällä Suomen
10874: kruunun varoista.
10875: 
10876:         Ministerineuvoston Puheenjohtaja,
10877:                               V aitiosihteeri P. Stolypin.
10878: 
10879:         Oikeus-Ministeriössä perustetun
10880:              Neuvottelevan Komitean Jäsen Ad. Lipskij.
10881: 
10882:         Maaliskuun 14 p:nä 1910.
10883: 
10884: 
10885: 
10886: 
10887:         N:o 1,450.
10888: 
10889: 
10890: 
10891: 
10892:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa., 1910.
10893:                      Selityskirjelmä
10894: Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksesta sellaisten Suo-
10895:  mea koskevien lakien ja asetusten antamisen järjestyksestä,
10896:             joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
10897: 
10898:                        1. Johdanto.
10899: 
10900:       Ne historialliset kohtalot, joiden vaikutuksesta Ruot-
10901: sin suomalaiset maakunnat ovat joutuneet Venäjän Keisa·
10902: rikunnan omistusoikeuden ja yliherruuden alaisiksi, jolloin
10903: Suomi sisällisiä asioitaan varten on saanut säilyttää eri-
10904: tyisen lainsäädäntönsä, ovat muun muassa lykänneet etu·
10905: alalle kysymyksen sellaisten Suomea koskevien lakien
10906: antamisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen
10907: merkitys. Tämän kysymyksen oltua jatkuvan kehityk-
10908: sensä aikana erinäisten muutosten alaisena tapausten ku-
10909: lun mukaan, on se nykyään joutunut uudestaan päivä-
10910: järjestykseen, vaatien ehdottomasti ratkaisua.
10911:       Keisari Aleksanterin, siunatun, valloitettua enti-
10912: sen ruotsalaisen Suomen, soi Hän tälle maalle erityisen
10913: järjestysmuodon ja säilytti sen erityiset lait sekä paikal-
10914: lisen väestön erioikeudet ja etuudet. Aleksanteri l:sen
10915: esimerkkiä noudattivat kaikki Hänen Korkeat Jälkeläi-
10916: sensä, jotka mitään muuttamatta valtaistuimelle noustes-
10917: saan antoivat Julistuskirjan Suomen erityisten oikeuksien
10918: säilyttämisestä. Niinikään on meidän nykyinen hallitseva
10919: Keisarimme lokakuun 25 p:nä 1894 antamallaan Julistus-
10920: kirjalla ilmoittanut, että, sittenkun Hän Korkeimman salli·
10921: muksesta oli perinnöksi haltuunsa saanut Suomen Suuri-
10922: ruht.inaanmaan, Hän on tahtonut. vielä lisäksi vahvistaa
10923:    2
10924: 
10925: . ja vakuuttaa maan uskonnon ja perustuslait sekä ne erioi-
10926:   keudet ja etuudet, joita itsekukin sääty mainitussa Suuri-
10927:   ruhtinaanmaassa erittäin ja kaikki sen asujamet yhtei-
10928:   sesti, niin ylhäisemmät kuin alhaisemmatkin, tähän asti
10929:   tämän maan valtiosäännön mukaan ovat nauttineet, luvaten
10930:   säilyttää ne kaikki lujina ja rikkomattomina voimassaan
10931:   ja vaikutuksessaan.
10932:          Edellämainitut julistuskirjat sekä muut niiden kal-
10933:   taiset asiakirjat eivät anna mitään aihetta epäillä sitä,
10934:   että Suomelle on suotu Venäjän Keisarien ylevästä tah-
10935:   dosta laaja sisällinen itsehallinto. Tämän mukaisesti sa-
10936:   notaankin voimassa olevien Valtakunnanperustuslakien 2
10937:   artiklassa, että Suomen Suuriruhtinaanmaata, joka on
10938:   erottamaton osa Venäjän Valtakuntaa, hallitaan sen sisäl-
10939:   lisiin asioihin nähden erityisten laitosten kautta erityisen
10940:   lainsäädännön perusteella. Mutta toiselta puolen on yhtä
10941:   epäilernätöntä etteivät Hallitsijain edellämainitut julistus-
10942:   kirjat eivätkä Heidän säilyttämänsä ja vahvistamansa ruot-
10943:   salaiset ja suomalaiset lait koske tuota oleellista kysymystä
10944:   Suomen suhteesta Venäjään. Vanhoissa ruotsalaisissa asia-
10945:   kirjoissa ei tietenkään voi minkäännäköisiä tähän kuu-
10946:   luvia ohjeita olla. Yhtä turha olisi sellaisten etsiminen
10947:   paikallisesta suomalaisesta lainsäädännöstä Venäjän yli-
10948:   herruuden ajalta. Se oikeusperustus, jonka mukaan Ve-
10949:   näjä omistaa Suomen ja pitää vallassaan sen maan koh-
10950:   talot, on syntynyt ja on olemassa aivan riippumatta Ruot-
10951:   sin ja Suomen laeista. Tänä oikeusperustuksena on venäläis-
10952:   ruotsalaisten kansainvälisten liittokirjojen (Uudessakaupun-
10953:   gissa elokuun 30 p:nä 1721, Turussa kesäkuun 16 p:nä ja
10954:   elokuun 7 p:nä 1743, Värälässä elokuun 3/ 14 p:nä 1790 ja
10955:   Haminassa syyskuun 5/ 17 p:nä 1809) tunnustama tosiasia että
10956:   Venäjä lopullisesti on valloittanut ruotsalaisen Suomen,
10957:   joka on yhdistetty Venäjän Keisarikuntaan. Useiden ve~
10958:   risten sotien hinnalla on Venäjä, vakaannutettuaan val-
10959:   tansa Suomessa, saanut tähän maahan ylivaltiuden (suve-
10960:   reenisuuden), joka juriidisesti on kieltämätön ja laajuu-
10961:   deltaan rajoittamaton.
10962:                                                         3
10963: 
10964:      Haminan rauhaMopimuksen IV urtiklassa, jonka rnu~
10965: kaan Venäjä sai haltuunsa melkoisimman osan entisen
10966: ruotsalaisen Suomen lääneistä, sanotaan että »nämä Lää-
10967: nit ynnä kaikki niiden Asujamet, Kaupungit, Satamat,
10968: Linnoitukset, Kylät ja Saaret ja kaikki mitä niihin kuuluu
10969: etuuksineen, oikeuksineen ja tuotteineen, ovat täst'edes
10970: täydellä. omistusoikeudella ja YliherruudellaVenäjän V alta-
10971: kunnan omat ja siihen yhdistettävät». Tämän kanssa
10972: yhdenkaltaisia määräyksiä Ruotsin aikaisemmin Venäjälle
10973: luovuttamista muista alueista on myös Uudenkaupungin
10974: ja Turun rauhansopimuksissa.
10975:       Sellaiset ovat ne historialliset perusteet, joiden mu-
10976: kaan Suomi yhdistettiin Venäjään sen erottamattomaksi
10977: osaksi, kokonaan Venäjän valtiomahdin ylivaltiuden (suve-
10978: reenisuuden) alaiseksi.
10979: 
10980: 
10981:        Venäjän Keisarien julistuskirjoille ja avoimille kir-
10982: jeille, joilla Suomen asujamiston erityiset oikeudet ja edut
10983: vahvistettiin, on toisinaan, aivan aiheettomasti ja sopimat-
10984: tomasti, annettu jonkinlaisen velvoittavan asiakirjan ja
10985: milteipä Suomen valtiosäännölle vannottujen uskollisuu-
10986: denvakuutusten merkitys, samaan tapaan kuin sille va+
10987: kuutukselle, mikä Ruotsin kuningasten oli annettava val-
10988: taistuimelle noustessaan. Sanotuilla julistuskirjoilla ja
10989: avoimilla kirjeillä on kuitenkin aivan toisenlainen merki-
10990: tys kuin moiseen tulkintaan sisältyy; ne eivät ole mitään
10991: muuta kuin Hallitsijan armon osotuksia (erioikeuskirjoja)
10992: varsinaisessa merkityksessä. Sen ohessa on tällaisia avoi-
10993: mia kirjeitä useat kerrat Armossa annettu ei yksistään
10994: Suomen, vaan myöskin Venäjän Valtakunnan muiden aluei-
10995: den, vieläpä yksityisten kaupunkienkin, esim. Vähänvenä-
10996: jän, Grusinian ja Itämerenmaakuntain 7 asujamistolle (verr.
10997: I:nen Täyd. Lakikok. N:ot 119, 133, 2287, 2301, 2495,
10998: 2501, 5732, 8653, 12092, 17319, 18142, 19721, 20010; II:nen
10999:  Täyd. Lakikok. N:ot 888, 889, 30185, 30186, 30187, 30188
11000: y. m.). Ei voi olla huomioon ottamatta sitä läheistä yh-
11001:    4
11002: 
11003:  täläisyyttä: mikä on olemassa tällaisten avmmten kirjei-
11004:  den, varsinkin Itämerenmaakunnille suotujen, ja Suomelle
11005:  annettujen julistuskirjojen ja avoimien kirjeiden välillä.
11006:  Balttialaisten avoimet kirjeet ovat ikäänkuin Suomelle an-
11007:  nettujen esikuvia, ovatpa edelliset pontevampiakin: niissä,
11008:  on suoranaisia lupauksia vastaista varten, ikuisiksi ajoiksi.
11009:  Sitä paitsi oli erityisen hallitusjärjestyksen ja erioikeuk-
11010:  sien säilyttäminen Liivinmaassa ja Virossa välittömästi
11011:  edellytetty Uudenkaupungin rauhansopimuksen 9 ja 10
11012:  artiklassa sekä Turun rauhansopimuksen 8 ja 9 artiklassa
11013:  ja oli siis luonteeltaan kansainvälinen velvoitus: johon
11014:  Venäjä oli sitoutunut Ruotsia kohtaan 1 ). Tämä seikka ei
11015:  kuitenkaan ole estänyt tarpeellisten uudistusten aikaan-
11016:  saamista Itämerenmaakunnissa. Sanottujen maakuntien
11017:  asujamistolle lakattiin erioikeuskirjoja antamasta vuonna
11018: 1881 Keisari Aleksanteri ID:n noustessa valtaistuimelle,
11019: koska niitä pidettiin paikalliseduille tarpeettomina, mutta
11020: sitä vastoin valtakunnaneduille vahingollisina. Tällaisten
11021: kirjeiden tarpeettomuutta perusteltiin silloin myös entis-
11022: ten Valtakunnanperustuslakien 73 ja 79 artiklassa (nyttem-
11023: min 88 ja 94 artiklassa), joiden mukaan jokainen laki py-
11024: syy voimassa siksi kuin se uuden lain kautta kumotaan,
11025: mutta sellaisia lakeja, jotka on annettu erityisesti jotakin
11026: määrättyä paikkakuntaa tahi asujamiston osaa varten, ei-
11027: vät kumoa uudet yleiset lait, ellei näissä sellaista kumoa-
11028: mista nimenomaan säädetä. Kaikkia erityisiä etuoikeuk-
11029: sia ja erioikeuksia, niiden joukossa Suomenkin, on nähtä-
11030: västi noudatettava vain tämän niiden laillisen rajoituksen
11031: piirissä. Jonkinlaisten ikuisten, koskemattomien normien
11032: merkityksen antaminen näille etuoikeuksille ja erioikeuk-
11033: sille olisi yhtä soveltumatonta olosuhteiden merkitykseen
11034: ja sisällykseen kuin valtionvälttämättömyyteen ja sen
11035: väestön menestykseen, jolle nämä erityiset oikeudet ja edut
11036: kerran ovat myönnetyt, sillä kansojen elämä ei siedä liik-
11037: 
11038:      1
11039:        ) Suomen erityisilm oikeuksilta ja eduilta puuttuu, niinkuin
11040: alempana huomautetaan, tällainen kansainvälinen vahvistus.
11041:                                                          5
11042: 
11043: kumattornuutta ja seisahdusta, vaan vaatii säännöllistä ja
11044: tarkoituksenmukaista kehitystä.
11045:       Edelleen on useaan kertaan se mielipide lausuttu
11046: julki: 1) että Venäjä on ottanut haltuunsa Suomen sen
11047: asujamiston suostumuksella, jonka tämä on antanut Por-
11048: voon valtiopäivillä (16/28 p:stä maaliskuuta 6; 18 p:ään hei-
11049: näkuuta 1809), missä sopimus oli tehty Keisari Aleksan-
11050: teri I:sen ja Suomen Valtiosäätyjen kesken; 2) että Kei-
11051: sari Aleksanteri I tämän sopimuksen mukaan lupasi antaa
11052: Suomelle itsenäisen valtiollisen olemassaolon ja erityisen,
11053: vaikkakin Venäjään yhdistetyn valtion oikeudet; ja 3) että
11054: Haminan rauhansopimuksessa tehdyn viittauksen johdosta
11055: sanottuun Keisari Aleksanteri I:sen lupaukseen tämä lupaus
11056: on saavuttanut kansainvälisen oikeuspätevyyden luonteen.
11057:       Vaikka tämä mielipide ilmeisesti on ristiriidassa kiis-
11058: tämättömien historiallisten tapahtumain kanssa, on kui-
11059: tenkin, siihen nähden että tuo mielipide on sangen laajalle
11060: levinnyt, sopivaa ottaa se tarkastuksen alaiseksi niiden
11061: tosiasiain yhteydessä, joiden nojaan sitä koetetaan perustaa.
11062:       Kun Keisari helmikuun lopulla vuonna 1808 alotti
11063: sodan Ruotsia vastaan, oli hän lujasti päättänyt valloittaa
11064: ja Venäjään yhdistää sen osan Suomesta, joka silloin vielä
11065: oli Ruotsin aluskuntaa. Venäjän aseiden ensimmäisten
11066: menestysten jälkeen ilmoitti Keisari selityskirjassa 16 p:ltä
11067: maaliskuuta 1808 (Täyd. Lakikok. N:o 22899) kaikille Eu-
11068: roopan valloille, »että tästä lähtien sitä osaa Suomea, jota
11069: tähän saakka on nimitetty ruotsalaiseksi Suomeksi ja jonka
11070: Venäjän sotajoukot ovat saaneet miehitetyksi vasta useat
11071: taistelut taisteltuaan, pidetään Venäjän aseiden valloitta-
11072: mana ja Venäjän Keisarikuntaan ainaiseksi yhdistettynä
11073: alueena.» Tämän yhdistyksen luonne kävi selvästi ilmi
11074: mainitustu selityskirjasta: Suomi, joka sitä paitsi ei kos-
11075: kaan aikaisemminkaan ole ollut mikään valtio, muuttui
11076: ruotsalaisesta alueesta venäläiseksi. Että Keisari Alek-
11077: santeri I juuri tältä kannalta katsoi Suomen valloitusta,
11078: näkyy aivan selvästi myöskin hänen omakätisestä kirjees-
11079: tään 24 p:ltä ruaali~o~knnta ,J) p:ltä huhtikuuta) 1808 Koi-
11080:   6
11081: 
11082: sari Napoleonille, jonka keh<)tuksesta sota öli alotettu.
11083: >Minä olen, kirjoitti Keisari, julistanut ruotsalaisen Suo•
11084: men venäläiseksi maakunnaksi. Niinkuin Teidän Majes-
11085: teettinne niin hyvin on asian käsittänyt, vaatii minun
11086: pääkaupunkini turvallisuus tätä,. Vastaukseksi tähän lau-
11087: sui Euroopassa silloin kaikkivaltias Keisari Napoleon
11088: Bayonnesta lähetetyssä kirjeessä 20 p:ltä huhtikuuta 1808
11089: tyytyväisyytensä; kirjeessä 5j17 p:ltä helmikuuta 1809
11090: esitti hän Keisari Aleksanterilie kantansa siihen muutok-
11091: seen, mikä Ruotsilta otetun maan kohtalossa oli tapahtu-
11092: nut, seuraavin sanoin: »Minä iloitsin suuresti kuullessani
11093: Teidän valloittaneen Suomen ja yhdistäneen tämän maa-
11094: kunnan Teidän laajoihin· alusmaihinne.» Kaikkia näitä
11095: Jausumia vastaa täydellisesti Haminan rauhansopimuk-
11096: sen yllämainittu IV artikla, jossa mitä täsmällisimmällä
11097: ja kiistämättömimmällä tavalla mainitaan, että Ruotsin
11098: suomalaiset läänit sekä Ahvenanmaan saaret ja osa Länsi-
11099: pohjaa aina Tornionjokeen asti oli luovutettu Venäjän
11100: Keisarikunnalle tämän omistusoikeuden ja yliherruuden
11101: alaiseksi ja siihen ainaiseksi yhdistetty. Tämän sopimuk-
11102: sen nojalla sai se tosiasia, että nämä seudut asevoiman
11103: vaikutuksesta olivat muuttuneet venäläiseksi maakunnaksi,
11104: kaikkia kansainvälisen oikeuden vaatimuksia tyydyttävän
11105: oikeusperustuksen. Suomen asujamiston suostumuksesta
11106: ei ole ollut puhettakaan. Sen kohtalon ratkaisivat sota-
11107: onni ja ruhtinasten tahto.
11108:        Itse Suomenmaassa Keisari Aleksanteri sodan alusta
11109: saakka toimi valloittajana ja Venäläisenä Hallitsijana.
11110: Julistuskirjassa 20 p:ltä maaliskuuta 1808 Keisari, ilmoit-
11111: taen miltei koko ruotsalaisen Suomen miehitetyksi, julisti
11112: myöskin: »Tämän meidän aseillamme siten valloitetun
11113: maan yhdistämme Me tästä päivästä lähtien ainaiseksi
11114: Venäjän Keisarikuntaan ja sen johdosta olemme Me käs-
11115: keneet että sen asujanten on tehtävä uskollisuudenvala
11116: Meidän valtaistuimellemme». Tässä julistuskirjassa ei lai-
11117: sinkaan mainittu Suomen asujamiston suostumusta eikä
11118: edes sitä, että sille olisi säilytetty joitakin erityisiä oikeuksia.
11119:                                                          7
11120: 
11121: Siitä huolimaHa teki asujamisto tämän julistuskirjan no-
11122: jalla Turussa 9j21 ja 10/22 p:nä toukokuuta sekä muissa
11123: valloitetuissa kaupungeissa ja maakunnissa 10/22 p:nä tou-
11124: kokuuta ja seuraavina päivinä uskollisuudenvalan Venäjän
11125: Keisarille.
11126:       Keisarin aikomus jättää Suomessa voimaan entinen
11127: järjestys ilmoitettiin myöhemmin julistuskirjassa kesäkuun
11128: 5/17 p:ltä 1808. Sen perästä kun on mainittu Suomen
11129: asukasten vaiallaan sitoutuneen Venäjän vaitikan ikuisiksi
11130: uskollisiksi alamaisiksi ja Keisarin lujasti päättäneen pitää
11131: Suomea >ehdottomassa ikuisessa yhteydessä Venäjän
11132: kanssa>, julistuskirjassa lausutaan: >Suomen asukkaat!
11133: Painukoot nämä totuudet teidän sydämiinne. Meidän
11134: valtaistuimemme turvissa elää paljon kansoja; h~idän koh~
11135: talonsa ovat Meidän sydämellemme kaikki yhtä kalliita;
11136: tultuanne Meidän valtakuntamme yhteyteen, olette te sen
11137: kautta saavuttaneet heidän kanssaan yhtäläiset oikeudet.
11138: Teidän maallenne ominaisten ja Meidän kauttamme pyhästi
11139: säilytettäväin vanhojen laitosten lisäksi avautuu teille uusi
11140: toiminta- ja työala». Tässä julistuskirjassa tosin on Kei-
11141: sarin lupaus säilyttää Suomen vanhat laitokset (ycTaHOBJie-
11142: HiH) mutta tämä hallitsijan tahdon ilmaus oli joka tapauk-
11143: sessa armonosotus, aivan vapaa kaikista sopimuksen mu-
11144: kaisista velvoituksista.
11145:       Sitten ryhdyttiin valloitetun maakunnan hallinnon
11146: järjestämiseen. Marraskuun 19 (Joulukuun 1) p:nä 1808
11147: armollisesti vahvistettiin asetus Suomen ylimmästä halli-
11148: tuksesta. Joulukuun 25 p:nä 1808 (Täyd. Lakikok. N:o 23421)
11149: Keisari Aleksanteri I vahvisti Keisarin arvonimen uuden
11150: muodon, ottaen siihen sanat >Suomen Suurirnhtinas>.
11151:       Sen jälkeen tammikuun 20 (helmikuun 1) p:nä 1809
11152: julkaistiin armollinen avoin kirje, joka koski kaikkien
11153: säätyjen (s. o. aatelin, papiston, porvarien ja talonpoikien)
11154: valtuutettujen kutsumista kokoontumaan valtiopäiville
11155: Porvooseen maaliskuun 10/22 p:nä samana vuonna >käsit-
11156: telemään niitä asioita, jotka Me katsomme hyväksi uskoa
11157: heidän käsiteltäväkseen». Näillä vttltiopäivillä edusmiehet
11158:   8
11159: 
11160: 17/29 p:nä maaliskuuta tekivät valan >Aleksanteri I:selle,
11161: koko Venäjän Keisarilie ja Itsevaltiaalle, Suomen Suuri-
11162: ruhtinaalle» ja heti sen perästä julkaistiin valtiopäivillä
11163: seuraava Armollinen Julistuskirja 15/27 p:ltä saman vuoden
11164: maaliskuuta:
11165:       »Sitten kun Me, Korkeimman sallimuksesta, olemme
11166: ottaneet Suomen Suuriruhtinaanmaan haltuumme, olemme
11167: Me tämän kautta tahtoneet . vakuuttaa ja vahvistaa sen
11168: maan uskonnon ja perustuslait sekä ne erioikeudet ja
11169: etuudet, joita. itsekukin sääty mainitussa Suuriruhtinas-
11170: kunnassa erityisesti ja kaikki sen asukkaat yhteisesti, niin
11171: ylhäisemmät kuin alhaisemmatkin, tähän saakka sen kon-
11172: stitutsionin mukaan ovat nauttineet, luvaten säilyttää
11173: kaikki nämä edut ja asetukset loukkaamattomina voimas-
11174: saan ja vaikutuksessaan. Suuremmaksi vakuudeksi olemme
11175: Me tämän vakuutuskirjan omakätisellä allekirjoituksel-
11176: lamme vahvistaneet.»
11177:       Sen mielipiteen puolustajat, että Suomen yhdistä-
11178: minen Venäjään on tapahtunut sen asukkaiden edustajain
11179: kanssa tehdyn sopimuksen perustuksella, vetoavat etu-
11180: päässä Porvoon valtiopäivien tapauksiin; he vakuuttavat,
11181: että sellainen >yhdistäminen> on tapahtunut »kahden-
11182: puolisen valtioteon kautta: toiselta puolen Aleksanteri I
11183: on vahvistanut maan perustuslait; toiselta puolen säädyt
11184: tämän vahvistuksen perustuksella ovat tunnustaneet Alek-
11185: santeri !:sen Suomen hallitsijaksi>. Sellainen mielipide
11186: on kuitenkin täydellisesti. ristiriidassa sekä maaliskuun
11187: 15/27 p:n julistuskirjan suoranaisen sisällyksen et,tä niiden
11188: olosuhteiden kanssa, joiden vallitessa se julkaistiin. Ju-
11189: listuskirjassa on selvästi osotettu, ettei Keisari Aleksanteri
11190: I:sen vallan perustuksena Suomessa suinkaan ollut sen
11191: maan väestön suostumus vaan >Korkeimman sallimus>;
11192: ettei Keisari toiminut minkään tämän väestön edessä otta-
11193: maosa velvollisuuden vaikutuksesta, vaan että hän itse
11194: katsoi hyväksi uudestaan (s. o. entisen, 1808 v:n kesäkuun
11195: 5;17 p:n julistuskirjassa annetun lupauksen täyttämiseksi)
11196: vahvistaa Suomen asukkaille heidän perustuslakinsa, (~to~
11197: peHHbie CaiWHbi) oikeutensa ja etuutensa.
11198:                                                            9
11199: 
11200:       Silloin öli maa jo valloitettu (vaikka sotaa vielä jatkui
11201: ja Ruotsin armeijan suomalaiset osastot taistelivat Venäjän
11202: sotajoukkoja vastaan). Yliherruusvalta Suomessa oli tosi-
11203: asiallisesti koko laajuudeltaan Keisari Aleksanteri I:llä.
11204: Mitään suostumusta maan asukasten puolelta hallitsija-
11205: valtansa toteuttamiseksi Keisari ei tarvinnut. Toiselta
11206: puolen ei edusmiehillä ollut mitään oikeutta neuvotella
11207: Suomen kohtalosta: toiset niistä olivat jo aikaisemmin
11208: tehneet uskollisuudenvalan Venäjälle ilman mitään eh-
11209: toja; toiset olivat yhä edelleen Ruotsin alamaisina, mutta
11210: Ruotsin kuningas, joka nimeksi yhä vieläkin oli laillisena
11211: hallitsijana Suomessa (mikäli se maa oli Ruotsin valta-
11212: kunnan osa), ei ollut antanut heille mitään valtuutta sopi-
11213: muksen tekemiseen Venäjän hallitsijan kanssa alueittensa
11214: vastaisesta kohtalosta. Eikä keisari Aleksanteri suinkaan
11215: kutsunut säätyjä kokoon siinä tarkotuksessa, että hän voisi
11216: tehdä heidän kanssaan sopimuksen, vann jättääkseen heidän
11217: tarkastettavakseen muutamia kysymyksiä, jotka hän >katsoi
11218: hyväksi jättää heidän harkittavaksensa».
11219:       Sellaisia asioita oli ainoastaan neljä: sotilaslaitoksen
11220: järjestäminen, veronkantokysymys, raha-asia ja jäsenten va-
11221: linta Suomen hallituskonseljiin (nyk. senaatti). Kaikkiin nii-
11222: hin asioihin vaadittiin valtiopäiviltä vain lausunnot. Kei-
11223: saria velvoittavaa voimaa näillä lausunnoilla ei ollut. Muu-
11224: tamat kysymykset hän ratkaisi aivan toisin kuin valtiopäivät
11225: olivat ehdottaneet. Lopuksi taru oletetusta sopimuksesta
11226: Keisari Aleksanteri I:sen ja Suomen kansan (tahi sen
11227: eduskunnan) välillä kokonaan hälvenee myöskin Haminan
11228: rauhansopimuksen 6:nen artiklan kautta. Tämä artikla
11229: kuuluu seuraavasti: »Koska Hänen Majesteettinsa Venäjän
11230: Keisari jo on antanut mitä selvimpiä osotuksia siitä lem-
11231: peydestä ja oikeusmielisyydestä, millä Hän on päättänyt
11232: hallita nyt haltuunsa otettujen maiden asukkaita, sekä jo
11233: on jalomielisen tahtonsa kehottamana taannut heille vapaan
11234: uskonnonharjoituksen, heidän omaisuutensa ja erioikeu-
11235: tensa, niin Hänen Majesteettinsa Ruotsin kuningas sen
11236: kautta näkee olevansa v~tpantettu siitä muuten pyhästä
11237:   io
11238: velvollisuudesta, eUä hänen pitäisi noihin asioihin nähden
11239: panna ehtoja entisten alamaistensa hyväksi>.
11240:       Katsoen kaikkeen tähän voidaan tuskin epäillä, että
11241: mitään sopimusta Aleksanteri I:sen ja Suomen kansan
11242: välillä Suomenmaan valtiollisen järjestyksen asiasta Por-
11243: voon valtiopäivillä ei ole tehty eikä voitukaan tehdä.
11244: V alloittaja ilmoitti ja lupasi suoda valloitetulle alueellP
11245: hyvin laajat etuudet, ja sellaisia etuuksia saattoi Venäjän
11246: Hallitsija tietysti luvata, mutta se ei ollut sopimuksen
11247: tekemistä, vaan yksipuolinen Hallitsijan armon ja jalomie-
11248: lisyyden teko, ja siksi sitä kutsutaan Haminan rauhan-
11249: sopimuksessakin. Eikä tämä rauhansopimus, kuten sen sa-
11250: noista ihan selvästi käy ilmi, ole asettanut Keisari Alek-
11251: santerille mitään kansainvälistä velvoitusta Suomen oikeuk-
11252: sien ja etuuksien voimassa pitämiseen nähden. Rauhanso-
11253: pimus rajoittui tässä suhteessa viittaukseen Venäjän Keisa-
11254: rin puolelta osotettuun armoon, oikeus- ja jalomielisyyteen.
11255:       JälelJä on vielä kysymys siitä, eikö Suomi siirtyes-
11256: sään Keisari Aleksanterin vallan alle tullut erityiseksi
11257: Venäjästä erillään olevaksi valtioksi (rocy.n;apcTBO). Mutta
11258: tämä kysymys ei ole muuta kuin väärinkäsitystä, joko
11259: tahallista tahi tahtomatonta. Ei ole seJlaista asiakirjaa,
11260: jolla Suomi olisi korotettu valtion arvoon.
11261:       Erinäisissä Venäjän Keisarien antamissa julistuskir-
11262: joissa ja avonaisissa kirjeissä puhutaan Suomelle myönne-
11263: tystä laajasta alueellisesta (o6JiaCTHaa) autonomiasta, mutta
11264: niissäkään ei ole löydettävissä määräyksiä erityisen suo-
11265: malaisen valtiovallan luomisesta, jota ilman kuitenkaan
11266: valtiota ei voi olla. Suomen autonomia perustuu Venäjän
11267: valtiomahdin hyvään tahtoon. Suomi on, kuten suoraan
11268: ja täsmällisesti on Valtakunnanperustuslakien 2 artiklassa
11269: sanottuna, erottamaton osa yhdestä ja jakamattomast.a
11270: Venäjästä.
11271: 
11272:      Edellämainitusta käy selville että Venäjän valtio-
11273: mahdilla on ylivaltaoikeus Suomeen nähden, ja tämän
11274: oikeuden nojalla ovat kaikki Suomelle ja Venäjän Va1t,a-
11275:                                                               11
11276: 
11277: kunnan muille osille yhteiset kysymykset ratkaistavat
11278: sovelluttamalla Venäjän lakeja; paikalliset Suomen ase-
11279: tukset voivat yksinomaan koskea Suomen sisällisiä asioita.
11280:        Mainittua periaatetta, joka itsessään on selvä ja
11281: teoreettisesti kieltämätön, ovat venäläis-suomalaisten suh-
11282: teitten alalla kuitenkin kauan himmentäneet jyrkät vaih-
11283: telut lainsäädännön käytännössä. Melkein kokonaisen vuosi-
11284: sadan kuluessa on lakeja, jotka koskevat asioita, joilla on
11285: yleisvaltakunnallinen merkitys, annettu Suomelle, aivan
11286: satunnaisista seikoista riippuen; sekä Keisarikunnan ylei-
11287: sessä lainsäädäntöjärjestyksessä että paikallisin Suomen
11288: lainsäädäntötoimin. Sentähden ei aate ensinmainitun
11289: lainsäädännön alistavasta asemasta (rocrro,n;CTBO) Suomen
11290: lainsäädäntöön nähden ole pitkään aikaan voinut saada
11291: todellista vakuutta. Paikallinen suomalainen lainsäädäntö
11292: on; erittäinkin sen jälkeen kun viime vuosisadan kuusi-
11293: kymmenluvulla Valtiopäiväin toiminta alkoi, ehtimiseen
11294: tunkeutunut sellaisille aloille, jotka säännöllisissä oloissa
11295:  olisi pitänyt olla Venäjän yleisten valtakunnanlakien vai-
11296:  kutuksen alaiset. Niinpä on esim. valtiopäiväin toimesta a)
11297:  toimeen pantu rahanmuutos, joka on hävittänyt Keisarikun-
11298:  nan ja Suomen rahajärjestelmän entisen ykseyden; b) kysy-
11299:  mys asevelvollisuuden suorittamisesta Suomessa ratkaistu
11300:  (1878) ja erityisiä Suomen sotajoukkoja asetettu; sekä c) Suo-
11301:  men venäläisille vahvistettu sarja rasittavia rajoituksia
11302:  mitä tulee valtion ja kunnan palvelukseen, kauppaan, elin-
11303:  keinoihin, erinäisiin ammatteihin, henkilökohtaisiin oikeuk-
11304:  siin (valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin) j. n. e.. Sitä paitsi on
11305:  valtiopäivälakien kautta Hallitsijan tahdosta yksinomaan
11306:  riippuvan hallinnollis-taloudellisen lainsäädännön alaa mel-
11307:  koisessa määrässä supistettu ja sitenVenäjänvaltiovallan Suo-
11308:  messa olevan korkeimman Haltijan oikeuksia vähennetty 1).
11309:        1) Valtiopäiväin lainsäädännön alalle ovat siiPtyneet muun
11310:  muassa seuraavat kysymykset: erinäisten verojen (esim. poloviina-
11311:  veron, leimaveron, mallasjuomista suoritettavan veron ja muiden
11312:  verojen) vahvistamisesta ja määrättyihin tarkoituksiin käyttämi-
11313:  sestä; kysymykset kuntien, kaupunkien ja kylä-yhdyskuntien itse-
11314:   12
11315:        Tyytymåttä tähan ovat suomalaiset jo aikoja sitten
11316: esittäneet sarjan vaatimuksia, joiden tarkoitus on toi-
11317: selta puolen entistä enemmän supistaa Hallitsijan lainsää-
11318: däntö- ja budgettioikeuksia _Valtiopäiväin hyväksi, ja toi-
11319: selta puolen heikontaa Suomen ja Keisarikunnan välisiä
11320: siteitä. Sellaisia pyrkimyksiä esiintyi jo ensimäisillä Valtio-
11321: päivmä vuosina 1863- 1864 ja ne aiheuttivat Keisari Alek-
11322: santeri II:sen lausumaan seuraavat merkilliset sanat valta-
11323: istuinpuheessaan, jolla Valtiopäivät lopetettiin: >En voi
11324: olla valittamatta että muutamat keskustelut Valtiopäi-
11325: villä ovat antaneet aihetta väärin käsittämään Suuriruh-
11326: tinaanmaan suhdetta Venäjän Keisarikuntaan . . . . .
11327: Selvän käsityksen Suomen todellisesta hyvästä tulee siis
11328: saada Teidät koettamaan vahvistaa, eikä suinkaan hei-
11329: kontaa sitä läheistä yhteyttä Venäjän kanssa, joka on var-
11330: mana takeena Teidän isänmaanne menestykselle». Suoma-
11331: laiset eivät kuitenkaan ottaneet huomioonsa tuon jalon
11332: Hallitsijan viisasta kehoitusta. Sillä tekosyyllä, että koottai-
11333: siin yhteen Suomen voimassa olevat perustuslait, suomalaiset
11334: rupesivat viime vuosisadan kuusikymmenluvun keskipai-
11335: koilta alkaen esittämään ehdotuksia erityiseksi Hallitus-
11336: muodoksi Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jotka ehdotukset
11337: selvästi tarkoittivat Korkeimman Vallan oikeuksien vähen-
11338: tämistä ja Suomen muuttamista erityiseksi valtioksi (rocy-
11339: .I(apcTBO), joka olisi yhdistetty VenäjänKeisarikuntaan enem-
11340: män tai vähemmän epämääräisellä unioonilla, samaan ta-
11341: 
11342: hallinnon järjestämisestä; alaikäisten laillisista edusmiehistä; pal-
11343: kollisten pestattmisesta; viljakaupasta; pankkitoimen järjestämi-
11344: sestä; elinkeinoista; metsistä; Suomen sotajoukkojen palveluksessa
11345: olevain. henkilöiden rikosoikeudellisesta edesvastuusta, ja muut.
11346: 'l'ämän johdosta lienee huomautettava, että Hallitsijan etuusoikeu-
11347: den loukkaamattomuuden säilyttämisellä hallinnollis-taloudellisen
11348: lainsäädännön alalla on erittäin tärkeä valtakunnallinen merkitys
11349: syystä, että mitä laajempi tämän lainsäädännön ala on, sitä paremmin
11350: tulee Keisarikunnan etujen valvominen turvatuksi, koska niiden
11351: loukkaaminen on helpommin korjattavissa, jos esillä oleva asia ei
11352: ole riippuvainen Valtiopäiväin ratkaisusta. Tämän mainittujen etuus-
11353: oikeuksien merkityksen tunnustavat myöskin Suomen oppineet.
11354: paan knin äskettäin hajoit.ettu Norjan ja Ruotsin välinen
11355: uniooni. Aatteen erityisestä Suomten valtiosta, joka aate
11356: aluksi oli vieras kaikille järkeville suomalaisille, omakAuivat
11357: kärkkäästi paikallinen sanomalehtikirjallisuus ja tiede, joten
11358: tuo aate siirtyi piankin, tuota oppia kun sanomalehdistössä
11359: ja koulussa innokkaasti levitettiin, yksityisten haaveksijain
11360: toivomusten piiristä koko Suomen kansan vakaumuksien
11361: ja uskonkappaleiden alalle.
11362: 
11363: 
11364: 
11365:       Suomen eristyksen jatkuva lisääntyminen, joka uh-
11366: kaa ei ainoastaan Venäjän arvoa, oikeuksia ja etuja, vaan
11367: myös sen eheyttä, synnytti ihan luonnollisesti vastavaiku-
11368: tuksen Venäjän taholta. Suomalaisten taistelunhaluista
11369: separatismia vastaan alkoi, vaikkakin vähitellen, Venäjän
11370: valtiollinen itsetietoisuus ja venäläinen kansallistunne
11371: nousta. Yleisen valtakunnanlainsäädännön järjestämistä
11372: ja kehittämistä on siis pidettävä yhtenä mitä tärkeim-
11373: pänä toimenpiteenä Venäjän valtiollisia oikeuksia puolus-
11374: tettaessa.
11375:       Katsoen siihen, että on ollut aivan välttämätöntä tässä
11376: suhteessa säätää luja ja Venäjän etuja vastaava järjestys, saa-
11377: tettiin tämä kysymys tarkan harkinnan alaiseksi Erityi-
11378: sissä Konferensseissa Todellisen Salaneuvoksen Bunge'n
11379: (1891-1893) ja Suuriruhtinas Mikael Nikolajevitschin (1899)
11380: puheenjohtajana ollessa; jonka jälkeen 3 p:nä helmikuuta
11381: 1899 annettiin Armollinen Julistuskirja ja Perussäännök-
11382: set niiden lakien valmistamisesta, tarkastamisesta ja jul-
11383: kaisemisesta, jotka annetaan Keisarikunnalle, Suomen
11384: Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna. Tässä on kuitenkin
11385: huomattava että, vaikka edellämainittua asiakirjaa helmi-
11386: kuun 3 päivältä 1899 ei ole saatu aikaan Valtakunnan-
11387: neuvoston, vaan Armossa asetetun konferenssin kautta,
11388: tämä asiakirja on kuitenkin joka tapauksessa puhtaasti
11389: venäläinen lainsäädäntötoimenpide, se kun on annettu Suo-
11390: men Senaatin ja Suomen Valtiopäiväin myötävailmtuksetta.
11391:   14
11392: 
11393: Tämmöisellä edellämainitun asiakirjan antamistavalla il~
11394: rnaistiin täysin selvästi Venäjän lainRäädännön suvereeni-
11395: nen luonne Suomen lainsäädännön rinnalla.
11396:       Armollinen Julistt1skirja 3 p:ltä helmikuuta 1899 si-
11397: sälsi selvän esityksen sekä sen antamisen syistä että
11398: myöskin niistä tarkoituksista, joita Julistuskirjan tuli
11399: palvella. Se alkoi viittauksella siihen, että >Suomen Suuri-
11400: ruhtinaanmaalla, joka XIX vuosisadan alusta alkaen on
11401: osa Venäjän Keisarikuntaa, on Keisari Aleksander Siuna-
11402: tun ja Hänen Korkeitten Jälkeläistensä jalomielisellä suos-
11403: tumuksella sisälliseen hallintoansa ja lainsäädäntöönsä näh-
11404: den erityiset laitokset, jotka ovat sovitetut maan elämän-
11405: muotojen mukaan. Mutta katsomatta niihin paikallisiin
11406: lainsäätämisasioihin Suomessa, jotka johtuvat maan omi-
11407: tuisesta yteiskuntalaitoksesta, syntyy valtakunnan hoi-
11408: dossa muitakin Suomenmaata koskevia lainsäätämiskysy-
11409: myksiä, joita eivät, siihen nähden että ne ovat likeisessä
11410: yhteydessä yleisten valtakunnanetujen kanssa, Suuriruhti-
11411: naskunnan laitokset yksinomaan voi käsitellä. Näitten
11412: asiain ratkaisemistavasta ei voimassa oleva lainsäädäntö
11413: kuitenkaan sisällä mitään määrätyitä ohjeita ja niiden
11414: puute on aikaansaattanut melkoisia haittoja.
11415:        Näitten haittojen poistamiseksi, sanotaan Julistus-
11416: kirjassa edelleen, on Hänen Majesteettinsa Keisari »alati
11417:  pitäen huolta kaikkien uskollisten alamaistensa hyödystä
11418: ilman eroitusta>>, nähnyt hyödylliseksi >>voimassa olevain
11419: asetusten täyttämiseksi ja asianomaisten Keisarikunnan ja
11420: Suuriruhtinaskunnan laitosten noudatettavaksi säätää van-
11421: kan ja järkähtämättömän järjestyksen, jonka mukaan niit-
11422: ten tulee toimia yleisiä valtakunnanlakeja valmistaassaan
11423: ja antaessaan. Pysyttäen voimassaan ja vaikutuksessaan
11424: noudatettavana olevat määräykset semmoisten paikallisten
11425:  asetusten antamisesta, jotka yksinomaan tarkoittavat Suo-
11426:  menmaan tarpeita», katsoi Hänen Majesteettinsa tarpeelli-
11427:  seksi pidättää Itselleen oikeuden , tarkemmin määrätä Kei-
11428: sarikunnan yleisen lainsäädännön esineet». Julistuskirjan
11429: loppuosassa selitetään että Keisarillisesta Majesteetista
11430:                                                            15
11431: 
11432: niinkuin :Hänen kruunatuista Esi-isistäänkin «Snoruen vau-
11433: rastumisen ehtoja on maan mitä likeisin yhdistys Keisa,ri-
11434: kunnan kanssa», jonka ohessa Hänen Keisarillinen Majes-
11435: teettinsa luottaa siihen että »varsinaisen lain vakaviin
11436: määräyksiin perustuva yhdysvaikutus Keisarikunnan ja
11437: Suomen Suuriruhtinaanmaan laitosten välillä niissä lain-
11438: säätämisasioissa, jotka koskevat niitten keskinäisiä etuja,
11439: on vielä enemmän turvaava Venäjän V altakunnan tode1lista
11440: hyötyä ja etua.
11441:       Samana päivänä yllämainitun Julistuskirjan ohella
11442: vahvistetut Perussäännökset niitten lakien valmistamisesta,
11443: tarkastamisesta ja julkaisemisesta, joita annetaan Keisari-
11444: kuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luet-
11445: tuna, ovat näin kuuluvat:
11446:        1) >Niitten lakien alkuperäiseen valmistamiseen, joita
11447: annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa
11448: siihen luettuna, ryhdytään joka kerta hankitun Armollisen
11449: luvan jälkeen niissä tapauksissa, jolloin hallintoasiain ylei-
11450: nen meno tekee tarpeelliseksi uuden asetuksen valmista-
11451: inisen taikka voimassa olevan lain muuttamisen tai täy-
11452: clentämisen.
11453:        2) Tätä järjestystä noudatetaan sekä niihin lakeihin
11454: nähden, jotka ovat voimassa Keisarikunnan koko alueella,
11455: Suomen Suuriruhtinaamnaa siihen luettuna, että niihin-
11456: kin, joita käytetään Suuriruhtinaskunnan rajoissa, jos ne
11457: koskevat, yleisiä valtakunnanetuja tahi ovat yhteydessä
11458: Keisarikunnan lainsäädännön kanssa.
11459:        3) Esityksen Armollisesta luvasta ylempänä mainit-
11460:  tujen lakien (1 ja 2 mom.) antamiseen tekee asianomainen
11461: Keisarikunnan Ministeri ja Suomen Suuriruhtinaanmaan
11462:  Ministerivaltiosihteeri, toistensa mieltä asiasta sitä ennen
11463:  tiedustettuaan.     Kun Suomenmaan Kenraalikuvernööri
11464:  Suuriruhtinaskunnan hallinnon menoon nähden katsoo
11465:  tarpeelliseksi täydentää maassa voimassa olevia lakeja
11466:  näitten säännösten kautta määrätyssä järjestyksessä, on
11467:  hänen, niitten enempää käsittelemistä varten, ilmoitettava
11468:  asiata koskevat ehdotuksensa asianomaiselle Keisarikunnan
11469:  Ministerille ja Snuriruhtinaslmnnan Ministerivaltiosihteerille.
11470:   16
11471: 
11472:         4) Sittenkuin on myönnetty Annollinen lupa lain
11473:  antamiseen Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaan-
11474:  maa siihen luettuna, asettuu Keisarikunnan Ministeri, hank-
11475:  kiaksensa lausuntoja sanotun lain ehdotuksen sisällyksestä,
11476:  yhteyteen Suomen Kenraalikuvernöörin, Suomen Suuriruh-
11477:  tinaanmaan Ministerivaltiosihteerin ja Keisarillisen Suo-
11478:  men Senaatin kanssa.
11479:         5) Mitä niihin lainsäädäntöehdotuksiin tulee, jotka
11480:  Suomen Suuriruhtinaanmaan sisällisen hallinnon järjes-
11481:  tyksen mukaan annetaan Suomen V aitiopäivien käsiteltä-
11482:  vi.ksi, vaaditaan Valtiopäivien lausuntoa myöskin niitä la-
11483:  keja annettaessa, jotka mainitaan näitten Säännösten 2
11484:  momentissa. V aitiopäivien lausunto on annettava niitten
11485: lähinnä tapahtuvassa varsinaisessa kokouksessa, ellei Ar-
11486:  mollista käskyä väliaikaisten valtiopäivien kokoonkutsu-
11487:  misesta sitä varten ole annettu.
11488:         6) Sittenkuin Suomen Kenraalikuvernöörin, Suomen
11489: Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin ja Keisarilli-
11490: sen Suomen Senaatin sekä asianmukaisissa tapauksissa
11491: (5 mom.) Suomen Valtiopäivien lausunnot on saatu, jättää
11492: Keisarikunnan Ministeri lakiehdotuksen V aitioneuvostoon
11493: siinä järjestyksessä kuin Valtioneuvoston Ohjesäännössä
11494: on säädetty. Asiasta tehtyjä esityksiä seuraa Senaatin ja
11495: Valtiopäivien lausunnot jäljennöksinä.
11496:         7) Tämän lakiehdotuksen tarkastaa V aitioneuvosto
11497: yleisillä perusteilla Suomen Kenraalikuvernöörin, Suomen
11498: Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin sekä niitten
11499: Keisarillisen Suomen Senaatin Senaattorien myötävaiku-
11500: tuksella, jotka Armollisen valinnan jälkeen on siihen erit-
11501: täin määrätty.
11502:         8) Valtioneuvoston Armollisimmasti vahvistettu, ylem-
11503: pänä mainittua lakiehdotusta koskeva päätös julkaistaan
11504: säädetyssä järjestyksessä sekä Keisarikunnassa että Suo-
11505: men Suuriruhtinaanmaassa. >
11506:         Siten ilmaisi 3 p:nä helmikuuta 1899 annetun asia-
11507: kirjan sisällys, samoin kuin sen antaminenkin, täysin sel-
11508: västi Keisarikunnan yleisen lainsäädannön suvereenisen
11509:                                                         17
11510: 
11511: luonteen ja sen etuoikeuden (rocrro.n;cTBO) paikallisen Suo-
11512: men lainsäädännön rinnalla. Tämä viimemainittu säily-
11513: tettiin ainoastaan »semmoisten paikallisten asetusten anta-
11514: mista varten, jotka yksinomaan tarkoittavat Suomenmaan
11515: tarpeita~. Valtakunnanedut turvattiin oleellisesti siten,
11516: että Korkein Valta määräsi Keisarikunnan yleisen lain-
11517: säädännön esineet. Laaja osanotto sellaisten lakien val-
11518: mistamiseen, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, myön-
11519: nettiin Suomen Senaatille ja Suomen Valtiopäiville, mutta
11520: asiain ratkaisu kuului kokonaan V altakunnanneuvostolle
11521: ja Hänen Majesteetilleen Keisarille. Senaatilta ja Valtio-
11522: päiviltä vaadittiin vain lausuntoja, jotka eivät olleet sito-
11523: via Valtakunnanneuvostolle, saatikka sitten Korkeimmalle
11524: Vallalle.
11525:       Helmikuun 3 p:ltä 1899 olevan julistuskirjan anta-
11526: minen kohtasi ankaraa vastustusta suomalaisten taholta,
11527: jotka väärin ja ennalta muodostetun mielipiteen mukaan
11528: pitivät sitä Suomen niin sanottujen perustuslakien louk-
11529: kauksena. Suomalaiset tekivät lukuisia vastalauseita sa-
11530: nottua asiakirjaa vastaan sekä esityksiä sen muuttamisesta
11531: tahi ainakin perinpohjaisesta tarkastamisesta. Suomalaiset
11532: koettivat silloin pääasiallisesti saada aikaan että seikka-
11533: peräinen luettelo yleisen lainsäädännön esineistä vahvis-
11534: tettaisiin ja kaikki sinne kunluvat asiat annettaisiin Val-
11535: tiopäiväin ratkaistaviksi. Hallitus kuitenkin empimättä
11536: hylkäsi kaikki nämä vastalauseet. Asiakirja helmikuun 3
11537: p:ltä 1899 astui voimaan sekä sovellutettiin Asevelvollisuus-
11538: lakia annettaessa Suomen Suuriruhtinaanmaalle ja rekryyt-
11539: tien lukua määrättäessä Suomessa vuosille 1903, 1904 ja
11540: 1905. Muihin asioihin tätä asiakirjaa ei kuitenkaan so-
11541: vellutettu, johon oli syynä nostettu kysymys sen tarkas-
11542: tamisesta, ulkonaiset vaikeudet ja sisälliset selkkaukset
11543: valtioelämässämme sekä perinpohjaiset Keisarikunnan lain-
11544: säädäntöjärjestelyn muutokset.
11545:        1899 vuoden helmikuun 3 p:ä.n julistuskirjan tarkas-
11546: tuksen lähimpänä syynä oli se, että siitä puuttui yleis-
11547:  valtakunna.llisten lainsäädäntökysymysten tarkka luettelo.
11548:                                                           '2
11549:   18
11550: 
11551: Jo syyskuun 13 p:nä 1902 annettiin A.rrnollinen käsky
11552: Suomen Senaatille, että se lähettäisi Keisarillisen Majes-
11553:  teetin tarkastettavaksi yksityiskohtaiset ehdotukset sellai-
11554: seksi luetteloksi. Sitten lokakuun 19 p:nä 1904 ilmestyi
11555:  Suomen Senaatin esityksestä, A.rmollinen käsky valmista-
11556: van venäläissuomalaisen komitean asettamisesta senaattorin
11557: (nyk. valtakunnanneuvoston jäsenen) Taganzevin johdolla
11558: käymään rajaa yleisvaltakunnallisen ja paikallisen Suomen
11559: lainsäädännön välille.
11560:        Mainittu komitea ei kuitenkaan ehtinyt lopettaa työ-
11561: tään, kun kävi välttämättömäksi perinpohjin muuttaa helmi-
11562: kuun 3 p:nä 1899 annetut perussäännökset, sen vuoksi kuin
11563: keisarikunnassa oli säädetty uusi lainsäädäntöjärjestys.
11564: Jo heti ensi alussa, kun ryhdyttiin suunnittelemaan Valta-
11565: kunnanduuman perustamista, havaittiin tarpeelliseksi siir-
11566: tää sen valtapiiriin ne asiat, jotka koskevat yleisvalta-
11567: kunnallisten lakien säätämistä Suomeile, ja kutsua Duu-
11568: maan Suomen edustajia. Tämän tärkeän toimenpiteen
11569: yksityisseikkoja ei kumminkaan saatu määritellyksi sen
11570: kiireen vuoksi, jossa Valtakunnanduuman ohjesääntö laa-
11571: dittiin. Tämän johdosta A.rmollisessa Julistuskirjassa elo·
11572: kuun 6 p:ltä 1905, jonka liitteenä julkaistiin sanottu ohje-
11573: sääntö, vain lyhyesti mainittiin että Keisarillinen Majes-
11574: teetti vasta oli antava ohjeet, missä järjestyksessä Suomen
11575: Suuriruhtinaskunnasta valitut edustajat ottavat osaa Keisari-
11576: kunnalle ja mainitulle maalle yhteisten lakien käsittelyyn
11577: Valtakunnanduumassa.
11578:        Sillä välin suunniteltiin tärkeitä Suomen paikallisen
11579: järjestysmuodon muutoksia. Tämän yhteydessä, Suomen
11580: Sunriruhtinaanmaan ministerivaltiot>ihteerin, Hovijahtimes-
11581: tari I..inder-vainajan Keisarilliselle Majesteetille esitetyn
11582: esittelymemoriaalin mukaan, jota seurasi Keisarilliselle Ma-
11583: jesteetille osotettu ministerineuvoston entisen puheenjoh-
11584: tajan, kreivi Witten kirje, annett.iin A.rmollinen Julistus-
11585: kirja lokakuun 4 p:ltä 1905, jossa, muun muassa käskettiin
11586: >lakkauttaa helmikuun 3jl5 p:nä 1899 annettuun .Julistus-
11587: kirjaan kuuluvain Pernssäännösten noudattaminen, siksi
11588:                                                         19
11589: 
11590: kuin siinä mainitut asiat tulevat lainsäädäntötoimen kautta
11591: j ärj estetyiksi ».
11592:         Ensimäinen Valtakunnanduuman ohjesääntö ei astu-
11593: nut voimaan ja pian se vaihdettiin uuteen ohjesääntöön
11594: helmikuun 20 p:ltä 1906. Sen ohessa uudistettiin myös
11595: Valtakunnanneuvosto semmoisilla perusteilla, että siihen
11596: pääsi väestön valitsemia edustajia huomattava määrä. Sil-
11597: loin nousi uudestaan, saamatta kuitenkaan nytkään rat-
11598: kaisevaa päätöstä, kysymys yleisvaltakunnallisesta lain-
11599: säädännöstä ja Suomen edustajain osanotosta Valtalmnnan-
11600: duumaan ja Valtakunnanneuvostoon. Armollinen Julistus-
11601: kirja helmikuun 20 p:ltä 1906, samoin kuin Julistuskirja
11602: elokuun 6 p:ltä 1905, rajoittui tässä asiassa lyhyeen ilrnoi-
11603: tukseen, että Keisarikunnalle ja Suomen Suuriruhtinaan-
11604: maalle yhteisten lakiehdotusten käsittelyn järjestyksestä
11605: Hänen Keisarillinen Majesteetti aikanaan tulee antamaan
11606: asianmukaiset ohjeet.                             .
11607:         Yritys ratkaista kysymys yleisvaltakunnallista mer-
11608: kitystä olevien lakien julkaisemisesta Suomea varten teh-
11609: tiin todella pian sen perästä (helmi-huhtikuussa 1906)
11610: siinä neuvottelukunnassa, joka, kreivi Soljski puheenjohta-
11611: jana, oli asetettu tarkastamaan Valtakunnannetlvoston ohje-
11612: sääntöä. Tämä yritys ei kuitenkaan johtanut varsinaisiin
11613: tuloksiin.
11614:         Heti sen jälkeen kuitenkin kysymys Suomen ase-
11615: masta Venäjän Keisarikunnassa ja yleisvaltakunnallisen
11616: lainsäädännön järjestyksestä sai hyvin varman sananmuo-
11617: dost,uksen uusien Valtakunnanperustuslakien julkaisemisen
11618: kautta huhtikuun 23 p:nä 1906. Näiden lakien 2 artikla
11619: on näin kuuluva:
11620:         )Suomen Suurirnhtinaskuntaa, joka on erottamaton
11621: osa Venäjän valtakuntaa, hallitaan sen sisäisissä asioissa
11622: erityisten laitosten kautta erityisen lainsäädännön perus-
11623: tuksella>.
11624:         Tästä artiklasta on ennen kaikkea huomattava, ettei
11625: se sisällyksensä puolesta ole mikään uusi määräys, vaan
11626: että se on historiallisessa, perinnöllisessä yhteydessä koko
11627: edellisen lainsäädännön hengen sekä sen aseman kanssa,
11628: joka Suomella aina on ollut siitä asti kuin se yhdistettiin
11629: Venäjän valtakuntaan. Suoranainen todistus siitä on muun
11630: muassa MinisterinetlVoston pöytäkirjassa, joka koskee Valta-
11631: kunnanperustuslakien ehdotusta ja jossa sanotaan: »Ministeri-
11632: neuvosto on pitänyt oikeimpana että tätä nykyä tyydy-
11633: tään siihen, että Keisarikunnan perustuslakeihin otetaan
11634: sellaiset yleiset Suomen oikeudellista asemaa koskevat
11635: määräykset, jotka voimassa olevien lakien kannalta lienevät
11636: kiistämiittömät» (Ministerineuvoston pöytäkirja 10, 12, 14,
11637: 18 ja 19 p:ltä maaliskuuta 1906 7 siv.).
11638:        Sen lisäksi määrää ,mainitun (2) artiklan ihan selvä
11639: ajatus varmasti: 1) ettei Suomi ole erityinen valtio (rocy-
11640: ;a;apcTBo), kuten sen eristyttämisen puoltajat ovat koetta-
11641: neet todistaa, vaan ainoastaan yhtenäisen Venäjän valta-
11642: kunnan erottamaton osa, ja 2) että erityinen Suomen lain-
11643: säädäntö ja hallinto rajoittuu yksinomaan Suomen sisäisiin
11644: asioihin. Näiden sisäisten asiain piiri ei ole lähemmin
11645: määrätty, mutta siitä huolimatta on täysin selvää, että
11646: kuinka laajaksi niiden rajat vedetäänkin, ei missään ta-
11647: pauksessa Suomen valtiopäivillä eikä millään muullakaan
11648: Suomen laitoksella voi olla ratkaisevaa ääntä yleisvalta-
11649: kunnallisissa asioissa. Samalla on muistettava, että Val-
11650: takunnanperustuslait, mainittuaan 2 artiklassaan Suomen
11651: Suuriruhtinaskunnan erityisen lainsäädännön, puhuvat
11652: muissa pykälissään vain Venäjän Keisarikunnan lainsää-
11653: dännöstä. Mitään muuta (kolmatta) lainsäädäntöjärjestystä,
11654: paitsi Keisarikunnan yleisen ja erit.yisen Suomen, Valta-
11655: kunnanperustuslait eivät tunne. Sentähden niitä lakeja,
11656: joiden on määrä olla voimassa koko Venäjän valtakun-
11657: nassa, Suomikin siihen luettuna, samoin kuin ·yksinomaan
11658: Suomelle määrättyjä, mutta muita kuin vain sen sisäisiä
11659: asioita koskevia lakeja, ei voida säätää toisin kuin Valta-
11660: kunnanperustuslakien (1906 vuoden painos) 7 ja 86 artikloissa
11661: mltärätyssä järjestyksessä, s. o. ei muulla tavoin kuin että
11662: Keisarillinen Majesteetti ne vahvistaa ja Valtakunnanneu-
11663: vosto ja VaJt.akunnanduuma hyväksyvät. Tämän järjestyk-
11664:                                                        21
11665: 
11666: sen noudattamin~n ei tee Suomen etujen huomioon otta-
11667: mista mahdottomaksi eikä myöskään paikallisten laitosten,·
11668: niiden joukossa Suomen Valtiopäivienkään mielipiteiden
11669: kuulnstelemista, mutta lopullinen ratkaisu jokaisen lain
11670: säätämisessä, jolla on yleisvaltakunnallinen merkitys, täy-
11671: tyy olla yksinomaan Keisarikunnan lakiasäätävän vallan
11672: käsissä .
11673:       .Mainittu tulkinta, joka johtuu voimassa olevien Valta-
11674: kunnanperustuslakien suoranaisesta ajatuksesta, on UE!eita
11675: kertoja saanut Armollisen vahvistuksen. Niinpä esim.
11676: käskettiin elokuun 19 p:nä 1907 Armollisesti hyväksytyssä
11677: Ministerineuvoston päätöksessä: }Keisarillisen Suomen
11678: Senaatin tekemä ehdotus Armolliseksi asetuksf:'ksi Venäjän
11679: alamaisten ottamisesta Suomen kansalaisiksi on katsottava
11680: olevan käsiteltävä Keisarikunnan yleisvaltakunnallisen
11681: lainsäädännön järjestyksessä (Lakikok. I nide 1 osa, Valta-
11682: kunnanperustuslait, 1906 vuoden painos 86 siv.), ollen
11683: Sisäasiainministerillä oikeus, kun hän näkee sen ajanmu-
11684: kaiseksi, esittää mainittua asiaa vastaava ehdotus lain-
11685: säädäntötoimin käsiteltäväksi.» Keisarillisen .Majesteetin
11686: 21 p:nä elokuuta 1909 vahvistamalla .Ministerineuvoston
11687: päätöksellä on sen puheenjohtajan toimeksi annettu >huo-
11688:  ehtiminen siitä, että niin pian kuin suinkin yleisessä lain-
11689:  säädäntöjärjestyksessä saatetaan ratkaistuiksi ehdotukset
11690:  Suomessa olevain syntyperäisten venäläisten täydellisestä
11691: tasavertaisiksi tekemisesta oikeuksien puolesta. paikallisten
11692: asukasten kanssa. Armollisessa Julistuskirjassa syyskuun
11693: 24 p:ltä (lokakuun 7 p:ltä) 1909 on vahvistettu, että >ky-
11694: symys Suomen väestön asevelvollisuudesta on lopullisesti
11695: ratkaistava yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöj ärj estyk-
11696: sessä:P 1 j. n. e.
11697:        Siis tuskin voi olla epäilystä siitä, että meillä on
11698: valmis koneist.o niiden Suomea koskevain lakien säätä-
11699: mistä varten, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
11700: Tämä koneisto tarvitsee kuitenkin, niinkuin on monasti
11701: valtaistuimen korkeudesta tunnustettu, että sitä jonkun
11702: verran mukautetaan Suomen paikallisten olojen mukaan.
11703: Sellaisen mukantuksen sai aikoinaan ajkaa.n helmikuun 3
11704: päivänä 1899 annettu asiakirja. Mutta nyt tämän asia-
11705: kirjan Perussääntöjen toimeenpano on keskeytetty siksi
11706: kuin ne tarkastetaan lainsäädäntöjärjestyksessä ja sopu-
11707: soinnussa Keisarikunnan lainsäädännön uudistetun järjes-
11708: tyksen kanssa. Tämän johdosta asetettiin laatimaan ehdo-
11709: tusta Suomea koskevien, yleisvaltakunnallista merkitystä
11710: olevien lakien säätämisjärjestyksestä maaliRkunn 28 p:nä
11711: 19.09 Armollisesti vahvistetun Ministerineuvoston pää-
11712: töksen mukaan, erityinen venäläis-suomalainen komitea,
11713: Va1takunnankontrollööri Salaneuvos Haritonoff puheen-
11714: johtajana. Tämän komitean enemmistön (puheenjohtajan
11715: ja venäläisten jäsenten) tekemä ehdotus ynnä vähemmis-
11716: tön (suomalaisten jäsenten) vastalause alistettiin sitten tar-
11717: kastettavaksi Mini.sterineuvostossa, joka hyväksyi sanotun
11718: ehdotuksen muutamin muutoksin. Ministerineuvoston hy-
11719: väksymä ehdotus annetaan nyt, Keisarillisen Majesteetin
11720: Armolli.sella suostumuksella, lainsäädäntötoimin tarkastet-
11721: tavaksi.
11722: 
11723: 
11724: 
11725: 
11726:                 II.   Yleisiä näkökohtia.
11727: 
11728:       Johtavina periaatteina ovat tätä ehdotusta tehtäessä
11729: olleet: 1) V altakunnan Perustm;lait; 2) V altakunnanneu-
11730:  voston ja Valtakunnanduuman ohjesäännöt; 3) Asetus vaa-
11731: leista Valtakunnanduumaan; 4) Armollinen Julistuskirja 3
11732: p:ltä helmikuuta 1899 (Täyd. Lakikokoelma N:o 16447)
11733: sekä sen ohessa annetut Perussäännökset niitten lakien
11734: valmistamisesta, tarkastamisesta ja julkaisemisesta, joita
11735: annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaan-
11736: maa siihen luettuna, mikäli nämä säännökset soveltuvat
11737: Keisarikunnan uuteen lainsäädäntöjärjestehnään; 5) Armol-
11738: liset Julistuskirjat 6 p:ltä elokuuta 1905 ja 20 p:ltä helmi-
11739: kuuta 1906 (Täyd. Lakikokoelma N:ot 26656 ja 27423);
11740: 6) Ministerineuvoston ohjesääntö, sekä 7) Bri aikoina jt\1-
11741:                                                                 23
11742: kaistut lakisäännökset, joiden nojalla yksityisiä Suomea
11743: koskevia kysymyksiä on ratkaistu yleisessä lainsäädäntö-
11744: järjestyksessä tai niillä on katsottu olevan yleisvaltakun-
11745: nallinen merkitys.
11746:       Sitä paitsi on ehdotusta laadittaessa otettu huomioon:
11747: 1) samaa tarkoitusta varten aikaisemmin asetettujen konfe-
11748: renssien ja komiteain mietinnöt, nimittäin: tod. Salaneuvok-
11749: sen Bungen (1891-93), Suuriruhtinas Mikael Nikolajevitshin
11750: (1899) 7 Suomen Senaatin (1902-1904), Senaattori Taganzevin
11751: (1904-1905) ja varsinkin Salaneuvos Haritono:ffin (1909) 1)
11752: sekä 2) määräykset yleisen ja paikallisen lainsäädännön
11753: esineistä ja niiden keskinäisestä suhteesta niissä ulkomai-
11754: sissa valtakunnissa, joissa yleisten lakiasäätäväin laitos-
11755: ten ohella on myöskin paikallisia. Vaikka yhdysside näi-
11756: den valtakuntien eri osien välillä on toisenlainen kuin
11757: Suomen ja muiden Venäjän osien välinen yhteys, ovat
11758: siitä huolimatta muiden maiden esimerkit suuriarvoisia
11759: meillekin, ne kun havainnollisella tavalla osoittavat, miten
11760: eri sivistyskansat ovat yhdist,äneet laajalle ulottuvan pai-
11761: kallisen autonomian vankkaan valtakunnalliseen eheyteen.
11762: Tässä on huomattava, että jos tämän eheyden vuoksi
11763: eräitä hallinnonhaaroja ja kansan sivistyselämän puolia
11764: on alistettu yleisen lainsäädännön alaiseksi yhdistetyissä
11765: ja liittovaltioissa, tämä on sitä enemmän tarpe8llista panna
11766: toimeen Suomeen nähden, joka on Venäjän valtakunnan
11767: erottamaton osa (Perustusl. 1906 vuoden pain., 1 ja 2 art.).
11768:       Puheenaolevan ehdotuksen pääperiaatteet, jotka siinä
11769: osaksi on suoraan lausuttu, osaksi omaksuttu sen välttä-
11770: mättöminä edellytyksinä, ovat seuraavat:
11771:        1. Koska Suomi on ero.ttamaton osa yhtenäistä Ve-
11772: näjän valtakuntaa, on sillä sisäisissä asioissa ainoastaan
11773: 
11774:       1
11775:         ) Tarkka yleiskatsaus kaikkien näiden konferenssien ja ko-
11776: miteain töistä on painettu tähän ehdotukseen liitettyihin aineksiin,
11777: mikäli ne käsittelevät sellaisten Suomea koskevien lakien antami-
11778: sen järjestystä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, jota paitsi
11779: Salaneuvos Haritonoffin komitean työt on siihen täydellisesti
11780: otettu.
11781:    24
11782: 
11783:   alueellinen itsehallinto, jonka pääperiaatteet ja rajat Kei-
11784:  sarikunnan yleinen lainsäädäntö määrää.
11785:         2. V altakunnan perustuslaeilla on Suomessa sama
11786:  velvoittava voima kuin Valtakunnan muissa osissa.
11787:         Suomelle säädetyillä erityisillä (paikallisilla) perustus~
11788:  laeilla on vaikutus ainoastaan sen sisäisiin asioihin nähden.
11789:         3. Suomen sisäisiksi asioiksi katsotaan ne sen pai-
11790:  kalliset asiat, jotka eivät missään suhteessa koske Keisari-
11791:  kunnan muita osia, sillä Valtakunnan Perustuslakien 2
11792:  artiklan nojalla ainoastaan näissä asioissa Suomea halli-
11793:  taan erityisten laitosten kautta erityisen lainsäädännön
11794:  nojalla.
11795:        Kaikki muut Suomea koskevat asiat, paitsi sen si-
11796:  säiset, ovat, vastedes niinkuin nytkin ratkaistavat siinä
11797:  järjestyksessä, joka on säädetty Keisarikunnan yleisellä
11798:  lainsäädännöllä.
11799:        Suomen Eduskunnan lausunnolla sellaisista asioista,
11800:  joissa tällaista lausuntoa pyydetään, voi olla ainoastaan
11801:  neuvonantava merkitys.
11802:        4. Suomen etujen paremmaksi vakuudeksi ja sen
11803:  tarpeiden selville saamiseksi otetaan Valtakunnanneuvos-
11804: toon ja Valtakunnanduumaan Suomen väestön edustajia.
11805:        5. Yleisessä järjestyksessä säädetyt lait kumoavat
11806: ja muuttavat erityisessä järjestyksessä syntyneitä lakeja,
11807: mutta viimemainitut eivät voi edellisiä kumota eivätkä
11808: muuttaa.
11809:        Yleisessä järjestyksessä säädettyjen lakien selittämi-
11810: nen ja· vahvistaminen, niin myös näihin lakeihin nähden
11811: syntyvien epäilysten ratkaiseminen jätetään Suomessa,
11812: yleisten perusteiden muka~m, Johtavalle Senaatille.
11813:        Ulkonaiselta rakenteeltaan jakaantuu ehdotus kol-
11814: meen osaan, joista ensimäinen osa käsittelee Keisarikun-
11815: nan yleisen ja Suomen paikallisen lainsäädännön välisiä
11816: rajoja, sitä järjestystä, missä on valmisteltava ehdotukset sel-
11817: laisiksi laeiksi ja asetuksiksi, joilla on yleisvaltakunnalli-
11818: nen merkitys, sekä niiden julkaisemista, selittämistä ja
11819: vahvistamista, kuin myöskin niiden suhdetta Suomen pai-
11820:  kallisiin lakeihin ja asetuksiini toinen osa käsittelee Suo·
11821:  men väestön edustamisen järjestelyä Valtakunnanneuvos-
11822:  tossa ja Valtakunnanduumassa; kolmas osa käsittelee sa-
11823:  notusta edustuksesta johtuvien menojen korvaamislähtei-
11824:  den määräämistä.
11825:        Ehdotuksen terminologiaan ja laajuuteen nähden on
11826:  huomattava, että sen ensimäisessä osassa ei puhuta ainoas-
11827:  taan laeista vaan myös asetuksista. Viimeksi mainitulla sa-
11828:  nalla käsitetään kaikki erilaatuiset Korkeimmasta Vallasta
11829:  lähtevät määräykset, jotka eivät ole lainsäädäntötoimen-
11830:  piteitä varsinaisessa merkityksessä. Tämän terminolo-
11831:  gian käyttämisen aiheena on ollut se, että Suomen
11832:  asioihin nähden on pakko vetää tarkat rajat yleisen ja pai-
11833:  kallisen lainsäädännön piirien välille, lainsäädäntö käsi-
11834:  tettynä laveassa mielessä, kaikkien Korkeimmasta Vallasta
11835:  lähtevien oikeussääntöjen yhteiskäsitteenä, ei ainoastaan
11836: niiden, jotka kulkevat toiselta puolen Valtakunnanneu-
11837:  voston ja Valtakunnanduuman sekä toiselta puolen Suo-
11838:  men Eduskunnan kautta. Tässä kohden on muistettava,
11839: että niiden yleisvaltakunnallista merkitystä omaavien sään-
11840: töjen joukossa, jotka nyt ovat voimassa ja joita vastedes
11841: on Suomessa sovellettava, on, paitsi lakeja varsinaisessa
11842: merkityksessä, myöskin maa- ja merisotilaslaitosta koske-
11843: via määräyksiä, Ministerineuvoston (ent. Ministerikomitean)
11844: päätöksiä, erinäisiä armollisia käskyjä (joita Hänen Majes-
11845: teettinsa Keisari on antanut välittömästi tai asianomaisissa
11846: neuvottelulaitoksissa, (esim. Pyhässä Synoodissa) tapahtu-
11847: neen harkinnan jälkeen, Venäjän tekemiä kansainvälisiä sopi-
11848: muksia ja muita halliimollisessa järjestyksessä annettuja
11849: asiakirjoja.
11850:        Esitetyille perusteille rakennetun uuden lain tulee
11851: tarkemmin selvittää ja toisistaan rajoittaa Suomen asioita
11852: koskevan yleisen ja paikallisen lainsäädännön rajat, sekä
11853: myös paremmin sovittaa Keisarikunnan lainsäädäntöko-
11854: neisto sellaisten asiain käsittelyyn. Samalla täytyy tie-
11855: tysti kaikkien yleisten ja paikallisten lakisäännösten, jotka
11856: eivät ole sopusoinnussa ehdotetun lain kanssa, menettää
11857: velvoittava merkityksensä. Tämän mukaisesti näyttää tar-
11858:   26
11859: 
11860: koitustaan vastaavalta antaa nyt valmistettu laki »asiata
11861: koskevain säännösten, semmoistenkin, jotka on annettu Suo-
11862: men Suurirnhtinaanrnaalle erityisessä lainsäädäntöjärjestyk-
11863: sessä (Perustusl., 1906 vuoden pain., 2 art.), selitykseksi ja
11864: täydennykseksi sekä niitä muuttaen ja kumotem.
11865:       Lopuksi, kaikkien vääräin johtopäätösten ja epäoi-
11866: keain tulkintain välttämiseksi, on huomattava, että pu-
11867: heenaoleva ehdotus tarkoittaa vain Venäjän luovuttamat-
11868: tomain oikeuksien ja elinetujen turvaamista suomalai-
11869: sessa raJamaassa. Tämän ohessa kuitenkaan ehdotus ei
11870: ensinkään tarkoita Suomen sisäisen autonomian loukkaa-
11871: mista eikä myöskään suomalaisten epäkansallistuttamista,
11872: taikka heidän kulttuurinsa sortamista. Kaikki sellaiset
11873: ehdotuksen tulkitsemiset ovat vääriä ja tarkoituksellisia.
11874:       Sitä paitsi on ehdotuksen vääräin tulkitsemisten vält-
11875: tämiseksi myös otetteva huomioon, että siihen otettu yleisen
11876: lainsäädännön esineiden luettelo ei ole muuta kuin lainlaa-
11877: dintaohjelma. Tämän ohjelman hyväksyminen ei suin-'
11878: kaan merkitse ryhtymistä kaikkien sen yksityiskohtain
11879: välittömään toimeenpanoon. Vielä perusteettomampaa olisi
11880: luulo että tässä tarkoitettu toimenpide johtaisi heti lak-
11881: kauttamaan asiaankuuluvat Suomen lait ja sijalle pane-
11882: maan vastaavat Keisarikunnan (venäläiset) lait. Lähim-
11883: pänä seurauksena sen vahvistamisesta tulee vain olemaan
11884: ehdotetussa luettelossa osotettujen asiain periaatteellinen
11885: erottaminen paikallisen suomalaisen lainsäädännön (Edus-
11886: kunta- ja hallinnollisen) valtapiiristä. Nämä asiat ovat
11887: vastedes ratkaistavat Keisarikunnan lainsäädännön tai Kei-
11888: sarikunnan korkeimman hallinnon yleisessä järjestyksessä,
11889: asian laadun mukaan. Mutta tässä kohden tietystikin
11890: tullaan noudattamaan asteettaisuutta ja varovaisuutta.
11891:       Kaikki Suomessa tehtäviksi aijotut uudistukset tarkoi-
11892: tetaan toimeenpantaviksi sitä myöten kuin todellista tar-
11893: vetta niihin on, ottaen mikäli mahdollista huomioon pai-
11894: kalliset tarpeet ja olosuhteet, mikäli ne eivät ole ristirii-
11895: dassa koko valtakunnan etujen ja oikeuksien kanssa.
11896:                                                        27
11897: 
11898: 
11899: UI. Keisarikunnan yleisen ja Suomen paikallisen
11900:   lainsäädännön välisten rajojen määrääminen.
11901:                 (Ehdotuksen I osan 1-4 art.).
11902: 
11903:       Valtakunnan Perustuslakien (1906 vuoden pain.) 2 ar-
11904: tiklan mukaan Suomen Suuriruht.inaanmaata, joka on erot-
11905: tamaton osa Venäjän Valtakuntaa, hallitaan sen sisäisissä
11906: asioissa erityisten laitosten kautta erityisen lainsäädännön
11907: perustuksella.
11908:       Jos tämä artikla asetetaan V altakunnan perustus-
11909: lakien muiden artiklain yhteyteen (7-14, 86---97 y. m.),
11910: käy täysin selvästi ilmi, että Suomessa voimassa olevat
11911: oikeussäännöt, joiden peruslähteenä on yksi ja S3ma Ve-
11912: näjän valtiovalta, muodostavat säätämisjärjestyksensä puo-
11913: lesta kaksi eri ryhmää. Suomen sisäisistä asioista on voi-
11914: massa erityinen lainsäädäntöjärjestys, joka toteutetaan eri-
11915: tyisten paikallisten laitosten, (Eduskunnan, Senaatin, Ken-
11916: raalikuvernöörin ja Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministeri-
11917: valtiosihteerin myötävaikutuksella). Mutta kaikessa muussa
11918: Suomi on kokonaan Keisarikunnan yleisen lainsäädäntö-
11919: järjestyksen alainen.
11920:       Tällainen kahtiajako on olemassa sekä varsinaisten
11921: lakien antamiseen että korkeimman vallan hallintotoimen-
11922: piteisiin nähden. Edellisiin ei enemmän kuin jälkimmäi-
11923: siinkään nähden yleisen ja paikallisen lainsäädäntöjär-
11924: jestyksen rajoja ole tarkasti määrätty, joten nämä rajat
11925: ovat täsmällisemmin määrättävät. Ensimäinen kysymys,
11926: joka ehdotetussa laissa on ratkaistava, on siis: mitkä ryh-
11927: mät lakeja ja asetuksia ovat ymmärrettävät sisältyvän
11928: käsitteeseen >Suomea koskevat lo,it ja asetukset, joilla on
11929: yleisvaltakunnallinen merkitys>>, ja miten määrätään nämä
11930: lait?».
11931:       Oikean vastauksen antamista varten tähän kysymyk-
11932: seen on tarkoituksenmukaisinta aluksi määrätä seuraava
11933: johtava periaate.
11934:       Koska kaikki poikkeukset ovat rajoittavan tulkinnan
11935:    28
11936: 
11937:  ja soveltamisen alaiset: on tätä sääntöä puheenaolevassa-
11938:  kin tapauksessa tarkasti noudatettava. Suomen erityinen
11939:  lainsäädäntöjärjestys on poikkeuksena Venäjän Keisari-
11940:  kunnan yleisestä lainsäädäntöjärjestyksestä ja sitä voidaan
11941:  siis soveltaa ainoastaan Suomen sisäisiin (s. o. paikallisiin)
11942:  asioihin tämän käsitteen suoranaisessa ja ahtaassa merki-
11943:  tyksessä. Kaikki muut tätä maata koskevat asiat ovat
11944:  sitä vastoin ratkaistavat siinä järjestyksessä, joka on saman-
11945:  laatuisille asioille vahvistettu Keisarikunnan yleisen lain-
11946:  säädännön vastaavissa säännöksissä.
11947:        Yllämainittu johtava periaate on lausuttuna ehdo-
11948:  tuksen I osan 1 art.iklassa. Siinä sanotaan että lait ja
11949:  asetukset, joiden vaikutus ulotetaan Suomen Suuriruhti-
11950:  naanmaahan, annetaan:
11951:        1) yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä, jos ne eivät
11952: kohdistu yksinomaan tämän maan sisäisiin asioihin, sekä
11953:        2) erityisessä lainsäädäntöjärjestyksessä (Perustusl.
11954:  1906 vuoden pain., 2 art.), jos ne kohdistuvat ainoastaan
11955: tämän maan sisäisiin asioihin.
11956:        Tässä on huomautettava että mainitussa artiklassa
11957: käytetty sananmuoto >yleisessä (erityisessä) lainsäädäntö-
11958: järjestyksessä» ei merkitse ainoastaan itse lainsäädäntö-
11959: järjest.ystä vaan myöskin monia laissa määrättyjä me-
11960: nettelytapoja, joita on noudatettava käsiteltäessä ja rat-
11961: kaistaessa erinäisiä asioita, jotka alistetaan korkeimman val-
11962: lan harkittavaksi, sen mukaan kuin niiden laatu ja luonne
11963: vaativat. Niinpä esim. jotkut asiat käsitellään ja ratkais-
11964: taan Valtakunnan perustuslakien 7-9 ja 86 art:n mu-
11965: kaan; toisia taas 10 ja 11 art:n, kolmansia 12 ja 13 art:n
11966: neljänsiä samojen lakien 14 ja 96 art:n mukaan j. n. e.l
11967: Menettelytavat ovat erilaisia, mutta kaikilla niillä on vankka
11968: perusteensa Keisarikunnan yleisessä lainsäädännössä ja
11969: niitä on siis noudatettava ratkaistaessa asianomaisia Suo-
11970: men Suuriruhtinaskuntaa koskevia asioita.
11971:        Läheisessä yhteydessä ehdotuksen yllämainitun 1 art:n
11972: k;ms:sa on kysymys siitä, kummassa lainsäädäntöjärjestyk-
11973:                                                                 29
11974: 
11975: sessä (Keisarikunnan yleisessä vaiko Suomen paikallisessa)
11976: ovat määrättävät tai muutettavat Suomen Suuriruhtinas-
11977: kunnan itsehallinnon pohjaperusteet ja laajuus, s. o. Valta-
11978: kunnan perustuslakien 2 art:ssa Suomelle vakuutettu eri-
11979: tyinen lainsäädäntö ja hallinto sen sisällisiin asioihin.
11980: nähden.
11981:       Tässä asiassa on ennen kaikkea muistettava että
11982: kunkin valtion sisällistä itsenäisyyttä nauttivain osain itse-
11983: hallinnon pohjaperusteet ja laajuuden määräävät. sen lait.
11984: Niissä yhdistetyissä valtioissa, jotkaovatsyntyneet ennen toi-
11985: sistaan riippumattomien valtioiden enemmän tai vähem-
11986: män vapaaehtoisen yhdistymisen kautta, on alkuperäinen
11987: sopimus 1) pidettävä sen yhteisen valtiosäännön lähteenä,
11988: joka määrää paikallisen itsehallinnon. Toisinaan, poik-
11989: keuksena, vaaditaan yhdistettyjen valtioiden ennen itse-
11990: näisen osan suostumus myöskin silloin kuin sen itsehal-
11991: lintoa edelleen rajoitetaan. 2 ) Mutta yleinen sääntö on että
11992: tällaistenkaan valtioiden valtiosäännön tarkastus ei ollen-
11993: kaan ole mainitusta ehdosta riippuva. 3) Niinpä voidaan
11994: paikallista autonomiaa rajoit.taa ja rajoitetaan todellisesti
11995: yhdistetyissä valtioissa ilman muodollista valtiosäännön
11996: 
11997:        1
11998:          ) Sellainen sopimukseen perustuva alkuperä on esim; Pohjois-
11999: Amerikan Yhdysvaltain valtiosäännöllä 17 p:ltä syyskuuta 1787;
12000: Saksan Valtakunnan 16 p:ltä huhtikuuta 1871; Sveitsin 29 p:ltä touko-
12001: kuuta 1874 y. m.
12002:          ) Esim. 16 p:nä huhtikuuta 1871 annetun Saksan valtiosään-
12003:        2
12004: 
12005: nön 78 art:n mukaan ne mainitun valtiosäännön määräykset, jotka
12006: järjestävät eräät, yksityisille liittovaltioille - kuten Baijerille ja
12007: Wiirtembergille - tulevat oikeudet niiden suhteissa koko Valta-
12008: kuntaan, voidaan muuttaa ainoastaan näitä oikeuksia nauttivain liit-
12009: tovaltioiden omalla suostumuksella. Muut valtiösäännön muutokset
12010: tapahtuvat tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, mutta katsotaan
12011: hyljätyiksi, jos niitä vastaan liittoneuvostossa annetaan 14 ääntä.
12012:        3
12013:          ) Valtiosäännön tarkastuksen järjestys on mainittu: Saksan
12014: valtiosäännössä 16 p:ltä huhtikuuta 1871, 78 art.; Sveitsin- 29 p:ltä
12015: toukokuuta 1874 - 118-123 art.; Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain
12016: - 17 p:ltä syyskuuta 1787 - V art.; Argentinan - 25 p:ltä syys-
12017: kuuta 1860 - 30 art.; Br!H>ilian - 24 p:ltä helmikuuta 1891 -- 90
12018: art. y. rn.
12019:   30
12020: 
12021: tarkastusta korkeimman lakiasäätävän vallau t,,wallisessa jär-
12022: jestyksessä ju1kaisemain lainsäädäntötoimenpiteiden kautta.1 )
12023: Tämän lisäksi useissa valtiosäännöissä on säännös siitä, että
12024: yleiset lait ovat paikallisia lakeja ylempänä sekä kumoavat
12025: niiden vaikutuksen. 2) Niissä valtioissa sitä vastoin, joiden
12026: valtiosääntö ei sisällä sellaista määräystä, sovellutetaan sitä
12027: kuitenkin käytännössä korkeimman lakiasäätävän- ja hal-
12028: lintovallan avulla samoin kuin yleisten (liittovaltioiden)
12029: tuomioistuinten päätösten nojalla.
12030:       Liittoperiaatteella ei siis ole mitään merkitystä lain-
12031: säädännön kehityksessä niissäkään yhdistetyissä vaJtioissa,
12032: jotka alkuisin on muodostettu aikoinaan itsenäisten osain
12033: keskinäisen sopimuksen kautta. Sitä enemmän on tämä
12034: periaate vailla kaikkea merkitystä kaikkien muiden val-
12035: tioiden lainsäädännössä. Jokainen näistä, itselleen kuulu-
12036: van suvereniteetin nojalla, määrää oman tahtonsa mukaan
12037: ja omain lakiensa perusteella sen autonomian, minkä se
12038: katsoo asianmukaiseksi antaa osilleen. Kuinka laaja tuo
12039: autonomia on, samoin myös kuinka suuri on se alue, jolle
12040: se annetaan, on tässä tapauksessa samantekevä. Tuo mitä
12041: laajin autonomia, joka on suurilla Englannin siirtomailla
12042: Kanadalla, .Australialla ja Etelä-Afrikalla, jotka alaltaan,
12043: väkiluvultaan ja rikkaudeltaan jättävät jälkeensä monet
12044: valtiot, perustuu tavallisiin Englannin parlamentinpäätök-
12045: 
12046:        1
12047:          ) Monen yhdistetyn valtion valtiosäännöt sisältävät
12048: yleisluontoisia määräyksiä, jotka antavat korkeimmalle lakiasäätä-
12049: välle vallalle mahdollisuuden laajentaa toimivaltaansa paikallisten
12050: lakiasäätäväin laitosten kustannuksella (katso Pohjois-Amerikan Yh-
12051: dysvaltain valtiosäännön VIII osaston 1 art:n viimeistä kappaletta;
12052: Sveitsin valtiosäännön 85 art:n 8 momenttia; Argentinan valtiosään-
12053: nön 67 art:n 28 momenttia; Brasilian valtiosäännön 35 art:aa y. m.).
12054: Niissä tapauksissa, jolloin nämäkin yleiset säännökset ovat riittä-
12055: mättömät, turvaudutaan teoriaan korkeimman lakiasäätävän vallan
12056: kirjoittamattomista valtuuksista.
12057:        2
12058:          ) Katso seuraavia valtiosääntöjä: Saksan, 2 art.; Pohjois-
12059: Amerikan Yhdysvaltain, VI art.; Argentinan, 31 art.; Meksikon, 126
12060: art.; Australian, 109 art.; sekä edempänä mainittavan Englannin
12061: parlamentinpäätöstä 29 p:ltä kesäkuuta 1863, 2 art.
12062:                                                         31,
12063: 
12064: siin 29 p:ltä maalisk. 1867, 9 p:ltä heinäk. 1900 ja 4 p:ltä
12065: elok. 1909. Samoin on asianomaisten yleisvaltakunnallisten
12066: lakien kautta määrätty se varsin laaja itsehallinto, mitä
12067: nauttivat Itävallan keisarikunnan seitsemäntoista osaa.
12068: Elsassin ja Lothringin autonomia on luotu Saksan valta-
12069: kunnan laeilla 25 p:ltä kesäk. 1873, 2 p:ltä toukok. 1877
12070: ja 4 p:ltä heinäk. 1879 j. n. e.
12071:       Siirtyen näistä huomioista ja esimerkeistä nyt käsi-
12072: teltävään kysymykseen Suomen Suuriruhtinaskunnan
12073: autonomian perusteiden ja laajuuden järjestämisestä ja
12074: muuttamisesta, on tarkoin ja selvästi muistettava, että
12075: tämä maa on erottamaton osa yhtenäistä Venäjän valta-
12076: kuntaa, ja että tässä maassa voimassa oleva alueellinen
12077: itsehallinto on armollinen ja jalomielinen lahja Kei-
12078: sari Aleksanteri I:ltä ja Hänen Korkeilta Jälkeläisiltään,
12079: (katso tämän selityskirjelmän johdantoa).
12080:       Venäjän korkeimmalla vallalla on, sille kuuluvan su-
12081: vereniteetin nojalla, täysi ja kieltämätön oikeus järjestää
12082: ja määrätä Suomen paikallisen itsehallinnon siten kuin
12083: hyödyllisimmäksi katsoo. Suomen itsehallinto taas, ollen
12084: Venäjän Keisarien jalomielisyyden luoma, voi olla ole-
12085: massa ainoasta~:J>n mikäli se vastaa ei ainoastaan Suomen,
12086: vaan myös koko Venäjän etua ja hyötyä. Jos kysymys
12087: Suomen itsehallinnon perusteista käsitettäisiin yksinomaan
12088: Suomen sisälliseksi asiaksi, niin olisi se samaa kuin tietoi-
12089: nen sen sisällyksen vääristäminen ja menetteleminen vas-
12090: toin kaikkien muiden maiden lainsäädännöllistä käytäntöä.
12091: Todellisuudessa on tämä erittäin kuvaava yleisvaltakun-
12092: nallista merkitystä oleva asia, se kun koskee Venäjän oi-
12093: keuksia, etuja ja turvallisuutta. Sitä paitsi jokainen Suo-
12094: men autonomian laajentaminen tai supistaminen välittö-
12095: mästi aiheuttaisi vastaavan supistamisen tai laajenta-
12096: misen Keisarikunnan laitoksien toimivallan alalla. Tä-
12097: män yhteydessä kuitenkin on pidettävä mielessä että
12098: Suomen erityinen sisällinen lainsäädäntö ja hallinto pe-
12099: rustuu viiden Venäjän Keisarin hallitsijansanaan ja on
12100: turvattu V altakunnan perustuslakien 2 artiklassa. Sen
12101:   32
12102: johdosta näyttää tarkoituksenmukaiselta että niiden mää-
12103: räysten tarkastukseen nähden, jotka vahvistavat Suomen
12104: autonomian perusteet ja rajat, turvaudutaan samoihin kor-
12105: keisiin takeihin, kuin mitkä turvaavat itse V altakunnan
12106: perustuslakien loukkamattomuuden, ne kun voidaan ottaa
12107: tarkastettaviksi Valtakunnanneuvostossa ja Duumassa aino-
12108: astaan Keis. Majesteetin alotteesta (Perustusl. 8 art.).
12109:       Tämän mukaisesti onkin ehdotuksen I osan 2
12110: art:ssa sanottu että >ne perusteet, joiden nojalla Suomea
12111: sisäisissä asioissa hallitaan erityisten laitosten kautta eri
12112: lainsäädännön pohjalla (Perustusl., 1906 v:n painos, 2 art.)
12113: vahvistetaan ja muutetaan yleisessä lainsäädäntöjärjestyk-
12114: sessä Keisarillisen Majflsteetin alotteesta».
12115: 
12116: 
12117:       Kuten ehdotuksen 1 artiklassa sanotaan, jakautuvat
12118: ne lait ja asetukset, joiden teho koskee Suomen Suuriruh-
12119: tinaskuntaa, kahteen ryhmään. Toiset näistä laeista sää-
12120: detään m·ityisessä Suomen lainsäädäntöjärjestyksessä, toiset
12121: taas Keisarikunnan yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä.
12122:       Mainittu perusjako ei ole mikään uusi, vaan on se,
12123: Keisarikunnan ja Suomen keskinäisten suhteiden luon-
12124: teesta johtuvana (Perustuslait 1906, v:n pain. 2 art.), aina
12125: ollut olemassa. Se seikka, että Suomen Suuriruhtinaskunnan
12126: alueella aina siitä asti kun tämä maa liitettiin Venäjän
12127: Keisarikuntaan on sovellutettu ja ollut voimassa myöskin
12128: Keisarikunnan lainsäädäntöjärjestyksessä annettuja lakeja,
12129: on tosiasia, joka historiallisesti on aivan kieltämätön.
12130:       Mainitut lait ja asetukset, jotka annetaan Keisari-
12131: kunnan yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä ja joiden teho
12132: kuitenkin ulottuu Suomen Suuriruhtinaskuntaan, muodos-
12133: tavat erityisen yleisraltctkunnallistct merkitystä olevan lakien
12134: ja asetusten ryhmän, s. o., niitä sovellutetaan ja ne ovat
12135: voimassa: joko koko Venäjän valtakunnan alueella, siihen
12136: luettuna myöskin Suomi, tahi, vaikka ainoastaan Suomessa,
12137: kohdistuvat sellaisiin asioihin, jotka koskevat koko valtakun-
12138: nan oikeuksia tahi etuja. Kysymystä siitä, mitkä nämä
12139:                                                                 33
12140: 
12141: lait ja asetukset ovat ja missä on katsottava olevan yleis-
12142: valtakunnallisen lainsäädännön rajat, ei voida lainkaan
12143: teoreettisesti ratkaista. Se on todellisuus- eikä periaate-
12144: kysymys, historiallisen välttämättömyyden kysymys -
12145: eikä muuta. Minkä valtiovalta yhtenä aikana katsoo
12146: välttämättömäksi ottaa pois paikallisten lainsäädäntölai-
12147: tosten toimintapiiristä ja siirtää yleisen lainsäädäntövallan
12148: toimintapiiriin, sen voi se toisena aikana kokonaan jättää
12149: takaisin paikalliselle lainsäädännölle - ja päinvastoin.
12150: Sen tähden täytyy ainoana oikeana esitetyn kysymyksen
12151: ratkaisukeinona pitää yleiseen lainsäädäntöön kuuluvain
12152: asiain konkreettisen luettelon valmistamista.
12153:        Teoreettiselta kannalta on tietenkin mahdoton laatia
12154:  tyhjentävää luetteloa sekä yleisen että paikallisen lainsää-
12155:  dännön alaan kuuluvista asioista. Samoin on epäilemä-
12156:  töntä että jokainen sellainen luettelo voisi osottautua epä-
12157:  täydelliseksi ja haitalliseksi. Yhtä kaikki ovat kaikki
12158:  ne valtakunnat, joissa on sekä yleisen että paikallisen
12159:  lainsäädännön orgaania, viittoneet rajat niiden toimivallan
12160:  välille asianmukaisilla luetteloilla. Näin ollen todistaa
12161:  muiden maiden kokemus ratkaisevasti, että sellaiset luet-
12162:  telot ovat välttämättömät. 1 )
12163: 
12164:       1)  (Yleisvaltakunnallisen lainsäädännön alaan kuuluvista
12165: asioista on luettelot laadittu: Saksassa (4 art. valtiosäännössä
12166: huhtik. 16 p:ltä 1871); Unkarissa Kroatian ja Slavonien suhteen
12167: (Unkarin-Kroatian sopimus syysk. 20 p:ltä 1868, 6-10) art.; Sveit-
12168: sissä (valtiosääntö toukok. 29 p:ltä 1874 ja sen täydennykset, 8,
12169: 18-29, 31-50; 51, 53-55, 64, 64 Bis, 66-70, 85,90 art.); Pohjois-
12170: Amerikan Yhdysvalloissa (valtiosääntö syysk. 17 p:ltä 1787 Vlll
12171: osan 1 art. ja sen täyd.; sitä paitsi valtiosäännön X osan 1 art:ssa
12172: luetellaan ne toimenpiteet, joihin eri valtiot eivät voi ryhtyä);
12173: Argentinassa (valtiosääntö syysk. 25 p. 1860, 67 art.); Brasiliassa
12174: (valtiosääntö helmik. 24 p:ltä 1891, 7, 34 ja 35 art.); Venezuelassa
12175: (valtiosääntö buhtik. 24 p:ltä 1904, 7 ja 52 art.); Meksikossa (valtio-
12176: sääntö helmik. 2 p:ltä 1857, 72 art., sitä paitsi valtiosäännön 111 ja
12177: 112 artiklasaa luetellaan ne toimenpiteet, joihin Meksikon yksityiset
12178: valtiot eivät voi ryhtyä); Australiassa (valtiosääntö heinäk. 9 p:ltä
12179: 1900, 51, 52, 98, 102 ja 105 art.). Itävallassa on laadittu luettelo
12180:                                                                   3
12181:     34
12182: 
12183:         Tämän tähden näyttää tarkotuksenmukaiselta, että
12184:   Suomen asioihin nähden määrätään yleisen ja paikallisen
12185:   lainsäädännön piirien rajat ei ainoastaan periaatteellisesti
12186:   ehdotuksen I artiklan mukaan vaan myöskin konkreetti-
12187:   sella tavalla vahvistamalla ehdotuksen 3 artiklassa mainittu
12188:  luettelo yleisen lainsäädännön alaan kuuluvista asioista.
12189:         Mainitun luettelon johdosta on huomautettava että
12190:  kysymys sellaisesta luettelosta ensiksi nostettiin suomalai-
12191:  selta taholta. Suomalaiset jäsenet ovat monasti laatineet
12192:  sellaisia luetteloita, esim. Tod. Salan. Bungen erityisessä
12193:  neuvottelukunnassa (1891-93), Suomen Senaatin erityisessä
12194:  komiteassa (1902-1904), Senaattori Taganzevin komiteassa
12195:  (1904-05) ja vihdoin Salan. Haritonovin komiteassa (1909).
12196:  Ei yksikään näistä suomalaisten ehdottamista luetteloista
12197:  kuitenkaan turvannut tarpeellisessa määrässä Valtakunnan
12198:  yleisiä etuja. Kuten viimemainitun komitean suomalaiset
12199:  jäsenet ovat sattuvasti huomauttaneet, otettiin niihin luet-
12200: teloihin enimmäkseen sellaisia Keisarikuntaa ja Suomea
12201: koskevia asioita, jotka riippumattomien maiden välillä
12202: tavallisesti järjestetään sopimusten kautta. Mutta ei ole
12203: oikein eikä sallittava että ratkaistaessa niin täysin venä-
12204: läistä (sisäistä) asiata kuin on luettelon laatiminen sellai-
12205: sista Suomea koskevista asioista, jotka ovat yleisen lain-
12206: säädännön alaisia, lähdetään mainitusta kansainvälisestä
12207: katsantokannasta. · Siitä syystä on nyt ehdotettuun luet-
12208: teloon otettu sellaiset asiat, jotka tosiaankin ovat oleellisia
12209: Valtakunnan yhteyden ja etujen turvaamiseksi.
12210:        3:nnessa artiklassa mainitun luettelon eteen on pantu
12211: se ehto, että se on oleva voimassa riippumatta V altakunnan
12212: 
12213: Sekä yleisen lainsäädännön alaan kuuluvista asioista, jotka ovat
12214: valtakunnanneuvoston ratkaistavia, että paikallisen lainsäädännön
12215: alaan kuuluvista asioista, jotka kuuluvat eri maapäivien toimialaan
12216: (keis. patenttiin 26 p:ltä helmik. 1861 liitetyt maakuntasäännökset
12217: sekä 21 p:nä jouluk. 1867 annetun lain N:o 141, 11 ja 12 §). Samal-
12218: laiset luettelot mainitaan myös Kanadan valtiosäännössä (valtio-
12219: asiakirja maalisk. 29 p:ltä 1867, 91 ja 92 art.), kuitenkin huomau-
12220: tuksella, ettei yleisen lainsäädännön alaan kuuluvain asian luettelo
12221: ole tyhjentävä.
12222: perustuslaeista sekä muistakin yleisessä järjestyksessä sää-
12223: detyistä laeissa ja asetuksista, joiden vaikutus on ulotettu
12224: Suomeen, ennen kuin tuo ehdotettu laki on julkaistu, ja
12225: myöskin riippumatta sanottuja lakeja muuttavista tahi ku-
12226: moavista asetuksista. Tämä ehto vain toteaa epäilemät-
12227: tömän tosiasian ja on ehdottomasti tarpeellinen.
12228:       Tässä ei sanaa »ulotettu» ole ymmärrettävä niin,
12229: että tämä seikka olisi ehdottomasti ja erityisesti mainit-
12230: tava itse laissa. Vaikkei sellaista viittausta olisikaan,
12231: voidaan kuitenkin noita lakeja kaikin puolin sovelluttaa
12232: Suomeenkin, eikä ainoastaan alkuperäisessä vaan kodi-
12233: fieeratussakin muodossaan. Muutamat näistä laeista eivät
12234: ole julkaistut edes siinäkään järjestyksessä, joka on sää-
12235: detty Suomen paikalliselle lainsäädännölle, s. o. eivät ole
12236: tulleet esitetyiksi Suomen Senaatissa eivätkä painetuiksi
12237: Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelmaan. Ei ole
12238: ollut mitään mahdollisuutta tarkkaan luetella ehdotetussa
12239: luettelossa kaikkia näitä lakeja, koska ne ovat enimmäkseen
12240: hajallaan Venäjän Keisarikunnan täydellisessä lakikokoel-
12241: massa, Venäjän lakiteoksessa, sotilas- ja meriasioita kos-
12242: kevassa asetuskokoelmassa. 1)
12243: 
12244:        1) Suomalaiset itse ovat aina tunnustaneet sen kieltämättö-
12245: 
12246: män tosiasian, että Suomessa on sovellutettu muutamia lakeja ja
12247: asetuksia, jotka ovat säädetyt Keisarikunnan yleisessä lainsäädäntö-
12248: järjestyksessä.. Tämän tosiasian ovat myöntäneet suomalaiset jäse-
12249: net m. m. Tod. Salaneuvos Bungen erityisessä neuvottelukunnassa
12250: (v. 1891-93), senaattori Taganzevin komiteassa (v. 1904-1905) ja
12251: Salaneuv. Haritonovin komiteassa (v. 1909). Suomalaiset jäsenet
12252: ovat nimittäin komitealle uskotun tehtävän ratkaisemiseksi antamis-
12253: saan ehdotuksissa lausuneet seuraavaa:
12254:        •Koska Venäjän Keisari on Suomen Suuriruhtinas, niin lain-
12255: säädäntö vallanperimyksestä, Perintöruhtinaan täysikäisyyden saa-
12256: vuttamisesta, hallituksen hoitamisesta Keisarin ja Suuriruhtinaan
12257: alaikäisyyden aikana tahi silloin kun Keisari ja Suuriruhtinas on
12258: estettynä johtamasta valtakunnan hallitusta, sekä Keisarillisesta per-
12259:  heestä riippuu yksinomaan Keisarikunnan perustuslaista;
12260:        kysymykset sodasta ja rauhasta sekä liitoista vieraitten val-
12261: tain kanssa ovat yleisvaltakunnallisia asioita, jotka samalla voimalla
12262: Suomeen kuin Keisarikuntaankin nähden käsitellään Keisarikunnan
12263: perustuslakien mukaan ;
12264:    86
12265: 
12266:       Sellaisten yleisvaltakunnallista merkitystä olevien la-
12267: kien joukkoon on ensi sijassa luettava ne lait, joilla Suo-
12268: men ent. ministerivaltiosiht~erin von Daehnin lausunnon
12269: mukaan »olemukseltaan on yhtä suuri pätevyys Keisarikun-
12270: nassa kuin Suomen Suuriruhtinaskunnassa».
12271:       Tod. Salan. Bungen Erityisessä neuvottelukunnassa
12272: kenraaliluutnantti von Daehn lausui, että hänen mielestään
12273: sanottuun ryhmään voidaan lukea: Keisarikunnan perus-
12274: tuslait vallanperimyksestä ja holhouksesta, sopimukset
12275: ulkovaltojen kanssa, Keisarikunnan lait, jotka koskevat
12276: suojelusta ulkonaisia vihollisia vastaan y. m. (Erit. neu-
12277: vottelukunnan pöytäkirja tammik. 24 p. 1893.)
12278:      Samallaisen viittauksen teki myös Suuriruhtinas Mi-
12279: kael Nikolajevitshin Neuvottelukunta, mutta hyvin tär-
12280: keällä lisäyksellä. Ilman mitään selityksiä viimemainittu
12281: neuvottelukunta luki niiden lakien joukkoon, joilla ole-
12282: muksensa puolesta on yhtä suuri pätevyys Keisarikunnassa
12283: 
12284: 
12285:         sopimukset vieraitten valtojen kanssa asioista, jotka koskevat
12286:  Suomen sisäistä hallintoa, sen lainsäädäntöä tahi oikeudenkäyttöä,
12287:  solmitaan siinä järjestyksessä, kuin Keisarikunnan lainsäädännön
12288:  mukaan on voimassa ulkoasioihin nähden yleensä; mutta toimenpi-
12289:  teet, jotka tarkoittavat sellaisten sopimusten täytäntöönpanoa Suo-
12290:  messa, riippuvat siitä mitä Suomen perustuslait sisältävät;
12291:         säännökset, joiden mukaan konsulit ulkomaisissa satamissa
12292: antavat apua suomalaisille merenkulkijoille, vahvistetaan Keisari-
12293: kunnan lakien mä,äräämässä järjestyksessä;
12294:         kreikkalais-venäläinen kirkko Suomessa kuuluu oman hengel-
12295: lisen hallintonsa alle omien lakiensa mukaan, ja ainoastaan sen si-
12296: viiliasioissa Keisari ja Suuriruhtinas säätää Suomen perustuslakien
12297: mukaan;
12298:         Suomessa asuvan venäläisen väestön oppilaitokset, jotka yl-
12299: ylläpidetään Venäjän valtionvaroilla, ovat Keisarikunnan laitoksia,
12300: jotka riippuvat sen laeista ja hallituksesta.
12301:         samaksi jää asianlaita Suomessa tätä nykyä olevaan yleiseen
12302: sähkölennätinlaitokseen nähden;
12303:         Suomeen sijoitetut venäläiset sotajoukot ovat Keisarikunnan
12304: lakien alaisia, minkä ohessa Keisarin määräyksestä on riippuva missä
12305: järjestyksessä maan asukkaiden niihin sotajoukkoihin kuuluvia hen-
12306: kilöitä vastaan tehdyt siviilioikeusvaatimukset ovat esitettävät•.
12307:                                                          37
12308: 
12309:  kuin Suomen Suuriruhtinaskunnassa: >Venäjän Keisari-
12310:  kunnan perustuslait, joiden sovelluttaminen Suomessa joh-
12311:  tuu siitäJ että tämä maa on erottamaton osa Venäjän valta-
12312:  kuntaa», sekä >Asetuksen Keisarillisesta perheestä>. Sa-
12313:  maan lakiryhmään on Neuvottelukunta lukenut: kansain-
12314:  väliset sopimukset; Valtakunnan ulkonaista puolustusta
12315:  koskevat lait ja asetukset y. m. (Neuvottelukunnan pöytä-
12316:  kirja tammik. 18 ja 29 p. sekä helmik. 1 p. 1899.)
12317:        Tässä näyttää tarkotuksenmukaiselta erityisesti py-
12318:  sähtyä tarkastamaan kysymystä Valtakunnan perustuslakien
12319:  sovelluttamisesta Suomessa, koska tässä maassa on omat,
12320:  osaksi Ruotsin ajoilta perityt osaksi Venäjän hallituksen
12321:  aikana julkaistut perustus- eli juurilait. Se tosiasia että
12322:  Valtakunnan perustuslait ovat noudatettavat Suomessa ei
12323:  mitenkään ole epäiltävissä, vaikkei niitä Suomessa koskaan
12324:  ole erityisesti julkaistu, ja johtuu tämä itse sen suhteen
12325: luonteesta, joka on olemassa Keisarikunnan ja Suomen
12326: Suuriruhtinaskunnan välillä. Asianlaita on se, että Venäjän
12327: Keisarikunta yhdisti itseensä Suomen rajamaan ei minkään
12328: sopimuksen nojalla, vaan valloituksen oikeudella, joka kan-
12329: sainvälisten valtiotekojen kautta on vahvistettu. Suomi
12330: ei ole muuta kuin Keisarikunnan maakunta, jota hallitaan
12331: autonomian perusteilla. Kun Venäjällä siten tähän maahan
12332: nähden on täysi ja rajoittamaton valtiollinen suvereniteetti,
12333: määrää Venäjä oman harkintansa mukaan, Valtakunnan-
12334: perustuslakiensa kautta niiden oikeuksien sisällyksen ja
12335: laajuuden, jotka Venäjä katsoo tarpeelliseksi säilyttää Suo-
12336: melle. Tässä suhteessa on Venäjän suvereenin en valta
12337: ehdoton ja täysin rajoittamaton.
12338:       Suomen niin sanotut perustus- eli juurilait ovat, kuten
12339: kaikki muut sen erityiset lait, vain puhtaasti paikallisia,
12340: maakunnallisia lakeja, joiden olemassaolon Valtakunnan
12341: perustuslakien 2 ja 88 artikla sallivat ja turvaavat. Siitä
12342: johtuu välttämättömästi: 1) että joka kerta kun Suomen
12343: erityiset perustus- eli juurilait joutuvat ristiriitaan Valta-
12344: kunnan perustuslakien kanssa, on ensinmainittujen väistyt-
12345: tävä viimemainittujen tieltä; 2) että Suomen erityiset perus-
12346: tus- eli juurilait, kuten koko sen erityinen lainsäädäntökin,
12347: voivat kohdistua ainoastaan sen maan SlSaisnn (s. o. puh-
12348: taasti paikallisiin) asioihin, sekä 3) että kaikkiin Suomea
12349: koskeviin asioihin nähden, lukuunottamatta sen sisäisiä
12350: asioita, ovat voimassa Valtakunnan perustuslakien vastaa-
12351: vat määräykset.
12352:       Edellisen johdosta on esilläolevan ehdotuksen 1:sen
12353: osan 3:nteen artiklaan, jolla Suomea koskevien yleisvalta-
12354: kunnallisten lakien luettelo alkaa, pantu yleinen viittaus
12355: valtakunnan perustuslakeihin.
12356:       Paitsi niitä lakeja, joilla sisällyksensä puolesta on
12357: yhtäläinen pätevyys Keisarikunnassa kuin Suomen Suuri-
12358: ruhtinaskunnassa, tarkoittaa ehdotuksen 1 osan 3 artiklan
12359: johdantoon pantu yleinen ehto myös niitä Suomen lai-
12360: toksia ja hallinnonhaaroja koskevia lakeja ja asetuksia,
12361: jotka ovat välittömästi Keisarikunnan keskusvirastojen
12362: alaisia, tahi jotka, vaikka ovat paikallisten viranomaisten
12363: alaisia, kuitenkin ovat kokonaan tahi osaksi erityisesti alis-
12364: tetut Keisarikunnan lakien vaikutuksen alaisiksi. Sellaisia
12365: ovat esim. Pyhän synoodin päätökset ja muut asetukset,
12366: jotka määräävät Suomen ja Viipurin kreikkalais-oikeaus-
12367: koisen hiippakunnan hallinnon, Suomen kreikkalais-oikea-
12368: uskoisten luostarien, seurakuntien ja asukkaiden kirkollis-
12369: hallinnon ja hengelliset asiat. Suomen katolilaisten hen-
12370: gelliset asiat ratkaistaan ulkomaisten uskokuntalli hengel-
12371: listen asiain ohjesäännön määräysten mukaan (Lakikok.
12372: XI n., 1 osa). Edel1een Suomessa ilmestyvät venäjän-
12373: kieliset painotuotteet ovat Keisarikunnan painolain alai-
12374: sia (Suom. asetuskok. n:o 15, Arm. asetus toukok. 31 p.1867,
12375: 3 §); valtion sähkölennätin Suomessa (lukuunottamatta
12376: rautatielennätintä) ovat Venäjän posti- ja sähkölennätin-
12377: asetusten alaisia (1885 v. tammik. 15 p. Täyd. Lakikok.
12378: N:o 28940; Sähkölennätin ohjes. 2 art., 1 muist., 1906 vuo-
12379: den jatkon mukaan). Sisäasiainministerillä on oikeus ottaa
12380: Suomen Suuriruhtinaskunnan postilaitoksessa paikallisten
12381: asetusten sijaan käytäntöön Keisarikunnassa voimassa ole-
12382: vat määräykset ja taksat (Postiohjes. 1 art:n muist. 1906
12383: vuoden jatkon mukaan); säännökset urakkain suorittami-
12384:                                                            39
12385: 
12386:  sesta Suomessa oleville Keisarikunnan laitoksille ovat niissä
12387:  asetuksissa, jotka koskevat kruunulle toimitattavia hankin-
12388:  toja ja urakoita (237 -242 art.); venäläinenrahasto Helsingissä
12389:  toimii myöskin Keisarikunnassa voimassa olevain asetus-
12390:  ten perustuksella; valtakunnanpankin haaraosastot Suo-
12391:  messa (nykyään väliaikaisesti lakkautetut) noudattivat Val-
12392: takunnanpankin ohjesääntöä (Lakikok. XI n., 20 osa); nii-
12393:  den Suomessa olevien oppilaitosten järjestys ja hallinto,
12394:  jotka kuuluvat Kansanvalistusministeriön alle ja Pietarin
12395:  opistopiiriin, on myöskin määrätty yleisen venäläisen lain
12396: kautta (oppilaitoksia koskevat lait, 12 art. muist. liite 1906
12397: vuoden jatkoon); j. n. e.
12398:        Vihdoin on otettava huomioon, että Keisarikunnan
12399: asianomaiselle lainsäädännölle tai korkeimmalle hallituk-
12400: selle säädetyssä yleisessä järjestyksessä on ratkaistu koko-
12401: nainen sarja erilaisia Suomea koskevia kysymyksiä, joiden
12402: joukossa mainittakoon: Viipurin läänin yhdistäminen muu-
12403: hun Suomeen (1811 jouluk. 11/23 p., Täyd. Lakikok. N:o
12404: 24907); niiden rikosten tutkimis- ja tuomitsemisjärjestyk-
12405: sestä, jotka Suomen asukkaat tekeyät Venäjällä tahi Ve-
12406: näjän kuvernementtien asukkaat Suomessa. (1826 maa-
12407: lisk. 25 p., Täyd. Lakikok. N:o 210; 1846 tammik. 21,
12408: Täyd. Lakikok. N:o 19640, art. 1886, 1899; 1864 marrask.
12409: 20 p. Täyd. Lakikok. N:o 41476, art. 216); Keisarikunnan
12410: ja Suuriruhtinaskunnan laitosten välien järjestämisestä
12411: (1819, elok. 11, Täyd. Lakikok. N:o 27914; 1826 kesäk. 21,
12412: Täyd. Lakikok. N:o 417; 1867 marrask. 27 p., Täyd. La-
12413: kikok. N:o 45213 y. m.); Suomen Kenraalikuvernöörin hal-
12414: lintoalaan kuuluvain asiain lähettäminen MinisteriJwmi-
12415: teaan sekä niiden sanamuoto ja käsittely (1834, huhtik.
12416: 21 p., Täyd. Lakikok. N:o 7010); venäläisten virkamiesten
12417: oikeuksien ulottaminen Suomessa siviilivirassa oleviin
12418: henkilöihin (1842 tammik. 7 p., Täyd. Lakikok. N:o
12419: 15194); Keisarikunnan kauppiasseuroihin kirjoittautuneiden
12420: Suomen kauppiaiden ja Suomessa kirjoissa olevain venä-
12421: läisten kauppiaiden velvollisuus palvella valitsemalla täy-
12422: tettävissä viroissa (1842 tammik. 6 p., Täyd. Lakikok. N:o
12423:   40
12424: 
12425: 15723); niiden juttujen oikeasta oikeuspaikasta, jotka kos-
12426: kevat sitä jäämistöä, mikä on jäänyt väliaikaisesti Suomessa
12427: oleskelevilta Venäjän ja väliaik. Venäjällä oleskelevilta
12428: Suomen alamaisilta (1843 huhtik. 8 p., Täyd. Lakikok.
12429: N:o 16717); kauppasuhteista Keisarikunnan ja Suomen
12430: välillä (1835 kesäk. 14 p., Täyd. Lakikok. N:o 8241; 1850
12431: heinäk. 14 p., Täyd. Lakikok. N:o 24333; 1858 jouluk. 20 p.,
12432: Täyd. Lakikok. N:o 33926; 1885 toukok. 28 p., Täyd.
12433: Lakikok. N:o 2,987; 1897 huhtik. 28 p. Täyd. Lakikok.
12434: N:o 14001); valanteosta konkurssiasioissa, jotka käsitellään
12435: Suomen Suuriruhtinaanmaassa (1866 jouluk. 19 P·. Täyd.
12436: Lakikok. N:o 44019); Suomen alamaisten kirjoittamisesta
12437: Keisarikunnan kirjoihin (1905 huhtik. 13 p., Täyd. Laki-
12438: kok. N:o 26098); Suomen Kenraalikuvernöörin ja hänen
12439: apulaisensa nimitys- ja erottamisjärjestyksestä (1908 tam-
12440: mik. 11 a. k. 119); niiden Suomen asiain käsittelyjärjes-
12441: tyksestä, jotka koskevat Keisarikunnan etuja (1908 toukok.
12442: 20, a. k. 549); Suomen hallintolaitosten edustajain lähet-
12443: tämisestä ulkomaisiin kongresseihin, kokouksiin, näytte-
12444: lyihin ynnä muihin kansainvälisiin juhliin ja kokouksiin
12445: (1909 elok. 21 p., a. k. 2135); Kulkulaitosministeriön val-
12446: vonta Suomen rautateillä (1909 syysk. 30 p., a. k. 2336)
12447: J· n. e.
12448:       Kaikkia yllämainittuja ynnä muita samankaltaisia
12449: asetuksia koskee myös tuo yleinen ehto, joka on nykyisen
12450: ehdotuksen I osan 3 artiklan johdannossa.
12451:       Itsestään ymmärrettävä on, että olisi aivan tarpee-
12452: tonta artiklan eri kohdissa toistaa kaikkia niitä. yksityi-
12453: siä kysymyksiä, jotka mainitun kolmannen artiklan joh-
12454: danto käsittää.
12455:       Sitten on kyseessä olevaan luetteloon merkitty seu-
12456: raavat asiat:
12457:       1) Suomen osanotto Valtakunnan menoihin sekä sitä
12458: varten tarvittavat verot ja maksut.
12459:       2) Suomen asukkaiden asevelvollisuuden suorittami-
12460: nen sekä muiden velvollisuuksien täyttäminen, jotka kuu-
12461: luvat sotilastarpeisiin.
12462:                                                         41
12463: 
12464:        3) Semmoisten Suomessa asuvien Venäjän alamaisten
12465: oikeudet, jotka eivät ole Suomen alamaisia.
12466:        4) Muiden Keisarikunnan osien tuomioistuinten tuo-
12467: mioiden, päätösten ja määräysten, sikäläisten viranomais-
12468: ten vaatimusten sekä siellä tehtyjen sopimusten ja laadit-
12469: tujen asiakirjain täytäntöön paneminen Suomessa.
12470:        5) Keisarikunnan yleisten laitosten ja viranomaisten
12471: oikeudet ja velvollisuudet Suomessa sekä niiden toiminta-
12472: järjestys siellä.
12473:        6) Poikkeusten vahvistaminen valtakunnanetujen kan-
12474: nalta Suomen rikos- ja prosessilaeista.
12475:        7) V altakunnanetujen turvaaminen kansanvalistus-
12476: asiassa.
12477:        8) Säännökset julkisista kokouksista, yhdistyksistä ja
12478: liitoista.
12479:        9) Sellaisten yhdistysten ja kauppaseurain oikeudet
12480: ja toimintaehdot Suomessa, jotka ovat perustetut muissa
12481: Keisarikunnan osissa.
12482:        10) Lainsäädäntö Suomen painoasioista sekä ulko-
12483: maisen kirjallisuuden tuottamisesta Suomeen.
12484:        11) Suomen ja muiden Keisarikunnan osien välit
12485: tullitoimen alalla.
12486:        12) Kauppa- ja teollisuusmerkkien ja kauppaerioi-
12487: keuksien sekä kirjallisen ja taiteellisen omistusoikeuden
12488: suojeleminen Suomessa.
12489:        13) Suomen rahajärjestelmä.
12490:        14) Posti, telefonit, ilmapurjehdus y. m. samallaiset
12491: liikekeinot Suomessa.
12492:        15) Suomen rautatiet valtakunnan puolustukseen sekä
12493: Suomen ja Keisarikunnan muiden osien väliseen keskus-
12494: liikenteeseen samoin kuin kansainväliseen liikenteeseenkin
12495: nähden. Rautatien sähkölennätin.
12496:        16) Merenkulku Suomessa.
12497:        17) Ulkomaalaisten oikeudet Suomessa.
12498:        Tämän luettelon sisällyksen voisi tarkasti perustella
12499: esiintuomalla sekä syitä jokaisen yksityisen kohdan sisäl-
12500: lykseen että myöskin vastaavia esimerkkejä niiden mai-
12501:   42
12502: 
12503: den lainsäädännöstä, JOissa on olemassa yleiset lainsää-
12504: däntölaitokset paikallisten rinnalla. Sitä paitsi on muu-
12505: tamien tässä luettelossa mainittujen kysymysten ratkaise-
12506: minen yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä (esim. niiden,
12507: jotka koskevat asevelvollisuutta, Venäjän alamaisten oi-
12508: keuksia Suomessa, liittoja ja yhdistyksiä siinä maassa)
12509: korkeimman vallan puolelta jo määrätty (1909 vuoden
12510: syysk. 24 p:n Julistuskirjan ja saman vuoden elok. 21 p:n
12511: Armollisimmasti vahvistetun Ministerineuvoston päätök-
12512: sen kautta). Vielä runsaslukuisemmat ovat ne tuossa luet-
12513: telossa mainitut kysymykset, joiden yleisvaltakunnallisen
12514: merkityksen suomalaiset itse monasti ovat tunnustaneet,
12515: nimittäin: Suomen Senaatin erityinen komitea (1902-1904),
12516: ja seuraavain konferenssien ja komiteain suomalaiset jä-
12517: senet: Todellisen salaneuvoksen Bungen (1891-93), Suuri-
12518: ruhtinas Mikael Nikolajevitshin (1899), Senaattori Tagan-
12519: zevin (1904-1905) ja Salaneuvos Haritonovin (1909) komi-
12520: tean. Sellaisia kysymyksiä ovat esim.: asevelvollisuus ja
12521: hevostenotto sotatarpeisiin; Keisarikunnan Suomessa ole-
12522: vain laitosten ja viranomaisten 1) oikeudet ja velvolli-
12523: suudet sekä niiden toiminnan järjestys; tuomioistuinten
12524: päätösten ja resolutsionien sekä Keisarikunnan muiden
12525: osien viranomaisten vaatimusten täytäntöönpano Suomessa;
12526: Suomen ja muiden Keisarikunnan osien tullivälit; Keisari-
12527: kunnan lakien suojeluksessa olevain kauppa- ja teollisuus-
12528: merkkien samoin kuin kirjallisen ja taiteellisen omistus-
12529: oikeuden suojeleminen Suomessa; rahajärjestelmä ja Kei-
12530: sarikunnan rahamerkkien pätevyys Suomessa; posti; ulko-
12531: maalaisten kansalaistuttaminen Suomessa y. m.
12532:       Luulisi kyllä, että kaikkien tässä luettelossa mainit-
12533: tujen asiain läheinen yhteys koko Valtakunnan (eikä ai-
12534: 
12535:        1) Salaneuvos Haritonovin komitean suomalaiset jäsenet ovat
12536: 
12537: tästä syystä perusväitteissään lausuneet: $Itsestään ymmärrettävää
12538: on että Keisarikunnan Suomessa olevat laitokset ovat riippuvaisia
12539: ainoastaan Keisarikunnan lainsäädännöstä• (kts. •Aineksien« 337
12540: siv., Aug. Nyberghin kirjeeseen joulukuun 26 p:ltä 1909 uutta lukua
12541: liitetyt perusväitteet).
12542:                                                          43
12543: 
12544: noastaan Suomen) etujen ja oikeuksien kanssa on itses-
12545: tään selvä eikä kaipaa lähempää todistelua, vaikka tietysti
12546: todistuksetkin voidaan tuoda esiin, jos niitä tarvittaisiin.
12547: 
12548: 
12549: 
12550:        Yhtaikaa ehdotetun yleisvaltakunnallisten asiain luet-
12551: telon vahvistamisen kanssa on ehdottomasti tarpeellista
12552: ajatella sitä mahdollisuutta, että tätä luetteloa on tarkas-
12553: tettava, ja osottaa missä järjestyksessä se tarkastus on
12554: toimitettava. Että tuollainen tarkastus ennemmin tahi
12555: myöhemmin käy tarpeelliseksi, siitä ei voi olla epäilystä-
12556: kään. Ei ole mahdollista laatia tuollaista luetteloa riit-
12557: tävän täydellistä. Kuinka täydellisesti ja huolellisesti se
12558: laadittaisiinkin, niin sitä voidaan pitää ainoastaan sen ajan
12559: tarpeita vastaavana, jolloin tuo työ on tehty. Valtakun-
12560: nallisen elämän ehtojen ja tarpeiden muutokset tekevät
12561: joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin alkuperäisen
12562: luettelon tarkastamisen välttämättömän tarpeelliseksi.
12563: Tämä on siinä määrässä kieltämätöntä, että itse luettelon
12564: tekeminen voidaan sallia ainoastaan sillä ehdolla, että
12565: sen tarkastaminen tehdään mahdolliseksi. Tätä tarkas-
12566: tusta ei saa myöskään toimittaa muuten kuin yleisessä
12567: lainsäädäntöjärjestyksessä. Tätä vastaava sääntö on lau-
12568: suttu ehdotuksen I osan 4 artiklassa. Mitään muuta
12569: päätöstä tässä asiassa ei voi tehdä, kun ottaa huomioon
12570:  Valtakunnan perustuslakien 7 ja 86 art:n, Valtakunnan-
12571:  neuvoston ohjesäännön (1906 vuoden painoksen) 1 art:n ja
12572: Valtakunnanduuman ohjesäännön (1908 vuoden painoksen)
12573: 31 art:n (1 mom.), sillä tässä tarkoitettu luettelo (ehdotuksen
12574: 3 art.) tulee olemaan Keisarikunnan laki. Tässä on itses-
12575:  tään ymmärrettävä että tämän luettelon tarkastus on toi-
12576:  mitettava noudattamalla alempana, tämän ehdotuksen 5-7
12577:  art:ssa mainittuja erityisiä säännöksiä siitä, miten valmiste-
12578:  taan niiden lakien ehdotukset, joilla on yleisvaltakunnal-
12579:  linen merkitys.
12580:   44
12581: 
12582: 
12583: IV.     Ehdotusten valmistaminen Suomea koskeviksi
12584:        laeiksi ja asetuksiksi, joilla on yleisvalta-
12585:                   kunnallinen merkitys.
12586:                  (Ehdotuksen I osa 5-7 art.).
12587: 
12588:        Sen kysymyksen jälkeen, miten on pantava raja Keisari-
12589: kunnan yleisen ja Suomen paikallisen lainsäädännön välillä
12590: tekeillä olevassa uudessa laissa, on tarpeen ratkaista myös-
12591: kin kysymys siitä, minkä laitoksien asiana on valmistella
12592: ja jättää Valtakunnanduumaan tai Valtakunnanneuvos-
12593: toon (Perustus!., 1906 vuoden painos, 7, 86 ja 110 art.)
12594: Suomea koskevat yleisvaltakunnallista merkitystä olevat
12595: lakiehdotukset ja missä järjestyksessä se on tapahtuva.
12596:  Oikean vastauksen tähän kysymykseen antavat Valta-
12597: kunnanneuvoston ohjesäännön (1906 vuoden painos) 29
12598: ja 56 artikla sekä Valtakunnanduuman ohjesäännön (1906
12599: vuoden painos) 34 ja 57 artikla. Näiden artiklain hengen
12600: mukaisesti ovat Suomea koskevat lakiehdotukset annetta-
12601: vat joko ministerien ja eri hallitusosastojen päälliköiden
12602: taikka Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman
12603: jäsenistä muodostuneiden valiokuntien lainsäädännölli-
12604: sesti tarkastettaviksi. Tämän tehtävän toteuttamisessa ei-
12605: vät Suomen laitokset ja viranomaiset voi olla osallisina.
12606: Mutta sitten on oikeuden- ja tarkoituksenmukaista, että
12607: sanotuille laitoksille ja viranomaisille annetaan tilaisuus
12608: laveassa määrässä ottaa osaa Suomea koskevain lakiehdo-
12609: tusten valmistelutöihin sekä antamalla lausuntoja että va-
12610: litsemalla edustajiansa jäseniksi ja valtuutetuiksi asian-
12611: omaisiin valmistusvaliokuntiin. Tuollainen järjestys oli
12612: jo hyväksytty 3 p:nä helmikuuta 1899 annetuissa Perus-
12613: säännöksissä, joiden mukaan Suomea koskevista lakiehdo-
12614: tuksista vaadittiin lausuntoja Suomen Kenraalikuvernöö-
12615: riltä, Ministerivaltiosihteeriitä ja Senaatilta sekä myös
12616: paikallisilta valtiopäiviltä, jos kysymyksessä oleva asia
12617: kuului näiden viimemainittujen toimivaltaan. Mutta sa-
12618: malla kuin asetetaan sellaisia määräyksiä, on myöskin
12619:                                                           45
12620: 
12621: otettava lukuun se mahdollisuus, että Senaatti ja Edus-
12622: kunta kieltäytyisivät antamasta lausuntoa lakiehdotuk-
12623: sista, joista niitä on vaadittu. Sentähden olisi hJ:;ödyl-
12624: listä määrätä, että elleivät Senaatin ja Eduskunnan lau-
12625: sunnot saavu jonkun määräajan kuluessa, kysymyksessä
12626: olevaa asiata käsitellään edelleen ilman sellaista lau-
12627: suntoa.
12628:        Näiden näkökantojen perustuksella määrätään kä-
12629: sillä olevassa ehdotuksessa ne lainsäädännöllistä vahvis-
12630: tusta vaativat erityiset määräykset, jotka ehdottomasti
12631: ovat noudatettavat Suomea koskevain lakiehdotusten val-
12632: mistelussa. Tässä on tietenkin ollut tarpeetonta mainita
12633: niitä toimenpiteitä, joihin hallinnolliset viranomaiset voi-
12634: vat ryhtyä tarvitsematta sitä varten nojautua erityisiin
12635: lakisäännöksiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat: suomalaista
12636: lainsäädäntöä koskevan selvityksen hankkiminen, ehdolli-
12637: set kirjeenvaihdot Suomen viranomaisten kanssa, suoma-
12638: laisten edustajain kutsuminen asianomaisiin konferenssei-
12639: hin tai valiokuntiin y. m. Uudessa laissa näytti tarpeel-
12640: liselta, 3 p:nä helmikuuta 1899 annettujen Perussäännös-
12641: ten (3-6 art.) tavalla, määrätä, missä määrin Suomen
12642: Kenraalikuvernöörin, Senaatin ja Eduskunnan tulee vält-
12643: tämättömästi olla osallisina valmistelevasti käsiteltäessä
12644: ehdotuksia sellaisiksi laeiksi ja asetuksiksi, joilla on yleis-
12645: valtakunnallinen merkitys. Tätä koskevat määräykset
12646: ovat otetut nyt käsillä olevan ehdotuksen I osan 5-7
12647: artiklaan, ja on silloin pidetty silmällä tapauksia, jolloin
12648: lainsäädäntöehdotuksia, joilla on yleisvaltakunnallinen mer-
12649: kitys, valmistavat sekä hallinnolliset viranomaiset (Minis-
12650: terit ja hallitusosastojen päälliköt, Ministerineuvosto, Suo-
12651: men Kenraalikuvernööri ja Senaatti) että Valtakunnan-
12652: neuvoston ja V altakunnanduuman keskuudestaan asetta-
12653: mat valiokunnat. Vuoden 1899 helmikuun 3 p:nä annet-
12654: tujen Perussäännösten 3, 4 ja 6 artiklassa oli myös
12655: viittaus Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosih-
12656: teerin osanotosta käsiteltävään asiaan. Näiden määräys-
12657: ten ottaminen lakiehdotukseen näyttäytyy tarpeettomaksi,
12658:   46
12659: 
12660: koska mainittu virkamies välittömästi hänen alaisensa
12661: hallinnonhaaran ahtaissa rajoissa, Valtiosihteerinviraston
12662: ja siihen kuuluvan Passiviraston korkeimpana päällikkönä,
12663: sellaisetta määräyksettäkin voi toimia niiden yleisten pe-
12664: rusteiden mukaan, jotka ovat voimassa eri hallitusosasto-
12665: jen päälliköistä. Sitä paitsi ei esillä oleva ehdotus koske-
12666: kaan Valtiosihteerinvirastoa eikä Suomen Passitoimistoa.
12667: Yleensäkään ei Ministerivaltiosihteerillä, 17 p:nä maalis-
12668: kuuta 1826 Valtiosihteerinvirastolla Armossa vahvistetun
12669: johtosäännön eikä muiden paikallisten lainsäännösten mu-
12670: kaan, Hänen Majesteettinsa Keisarin esittelijänä Suomen
12671: asioissa, ole mitään itsenäistä tehtävää Suomen lainsää-
12672: dännössä ja hallinnossa.
12673:       Suoraan on tämä lausuttuna Ministerikomitean 21
12674: p:nä kesäkuuta 1826 Armollisimmasti vahvistetussa ohje-
12675: säännössä (Täyd. Lakikok. N:o 417), jossa sanotaan, että
12676: »Suomen Suuriruhtinaskunnan V aitiosihteerinvirastolla ei
12677: ole minkäänlaista toimeenpanovaltaa Suomen Suuri-
12678: ruhtinaanmaassa, vaan on toimeenpanevan vallan ylin
12679: hoito uskottu ainoastaan Kenraalikuvernöörille>. Vaikka
12680: Kaikkeinkorkeimmalla käskyllä joulukuun 6 p:ltä 1834
12681: (Täyd. Lakikok. N:o 7618) Suomen Suuriruhtinaanmaan
12682: Valtiosihteerille on annettu »Ministerivaltiosihteerin nimi-
12683: tys», niin tässä käskyssä kuitenkin mainitaan >Valtiosih-
12684: teerinviraston toimintapiirin säilyttäminen täysin enti-
12685: sellään».
12686: 
12687: 
12688:       Ehdotuksen I osan 5 artikla sisältää määräyksiä
12689: yleisvaltakunnallista merkitystä olevien laki- ja asetus-
12690: ehdotusten lähettämisestä lausuntoa varten Keisarilliselle
12691: Suomen Senaatille. Tässä kohden on huomattava että
12692: helmikuun 15 p:nä 1899 annettujen Perussäännöksien 4 ja
12693: 6 artikla velvoittivat Ministerejä ja hallitusosastojen pääl-
12694: likköjä, ennen yleisvaltakunnallista merkitystä olevain laki-
12695: ehdotusten esittämistä V altakunnanneuvostolle, asettumaan
12696: yhteyteen Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa ja vasta
12697:                                                          47
12698: sitten jättämään nuo ehdotukset Valtakunnanneuvostoon
12699: yhdessä Senaatin lausunnon kanssa, jonka piti seurata jäl-
12700: jennöksenä asianomaista lainsäädäntöehdotusta. Koska
12701: Suomen ylin sisällinen hallinto on uskottu maan Kenraali-
12702: kuvernöörin puheenjohdolla toimivalle Suomen Senaatille
12703: (Senaatin ohjesääntö syyskuun 13 p:ltä 1892, Aset. kok.
12704: N:o 30, 1 ja 2 §),niin tuon osotetun järjestyksen ydin on
12705: säilytettävä vastakin. Sen ohessa siihen on kuitenkin teh-
12706: tävä muutamia muutoksia, jotka aiheutuvat: 1) järjestelmän
12707: erilaisuudesta, mikä on helmikuun 3 p:nä 1899 annettujen
12708: Perussäännösten ja nyt ehdotettujen säännösten ,välillä;
12709: 2) siitä että on astunut voimaan Valtakunnanneuvoston
12710: ohjesääntö (1906 vuoden painos) ja Valtakunnanduuman
12711: ohjesääntö (1908 vuoden painos); 3) Ministerineuvoston
12712: oikeuksista ja velvollisuuksista ohjata ja yhdistää eri viras-
12713: tojen toiminta lainsäädännön ja ylimmän Valtakunnan-
12714: hallinnon alalla, ja 4) pakosta asettaa muutamissa tapauk-
12715: sissa Suomen Senaatille lakiehdotuksista vaadittujen lau-
12716: suntojen antamiseen joku määräaika.
12717:       1) Määräys lausuntojen vaatimisesta Suomen Senaa-
12718: tHta yleisvaltakunnallisten lakien ehdotuksista oli lausut-
12719: tuna helmikuun 3 p:nä 1899 annetuissa Perussäännöksissä
12720: sellaisessa yleisessä muodossa, joka voi antaa väärän kä-
12721: sityksen tämän toimenpiteen pakollisesta sovittamisesta
12722: kaikkiin sitä laatua oleviin lakiehdotuksiin. Kuitenkaan
12723: eivät Suuriruhtinas Mikael Nikolajewitshin neuvottelukun-
12724: nan esittämät perustelut jätä epäilyksen sijaa siitä, että
12725: nämä Säännökset kohdistuvat niihin lakeihin >joilla luon-
12726: teensa puolesta on sama voima Keisarikunnassa kuin Suo-
12727: men Suuriruhtinaanmaassa». Näiden lakien joukkoon neu-
12728: vottelukunta luki: »Venäjän Keisarikunnan Valtakunnan-
12729: perustuslait, joiden sovelluttaminen Suomessa aiheutuu siitä,
12730: että tämä maa on erottamaton osa Venäjän valtakuntaa;
12731: säännös Keisarillisesta Perheestä; kansainväliset sopimuk-
12732: set; ne lait ja asetukset, jotka koskevat Valtakunnan ulko-
12733: naista puolustusta j. n. e.
12734:       Tämän mukaisesti, helmikuun 3 p:nä 1899 annettujen
12735:   48
12736: 
12737: Perussäännösten ohjeet pakollisesta lausuntojen vaatimi-
12738: sesta lakiehdotuksista Suomen Senaatilta, vaikka olivatkin
12739: lausutut yleisessä muodossa, eivät koskeneet niiden yleis-
12740: valtakunnallisten lainsäännösten ehdotuksia, jotka »varsi-
12741: naisen sisällyksensä puolesta» ovat voimassa Suomessa
12742: Venäjän erottamattomana osana.
12743:        Suomen Senaatin lausunnot tällaisten lainsäännösten
12744: ehdotuksista ovat olleet aivan ehdollisia ja voitiin niitä
12745: vaatia ainoastaan sellaisissa tapauksissa, milloin asianomai-
12746: set Keisarikunnan viranomaiset pitivät sitä tarpeellisena.
12747:        Esitetty periaate näyttää oikealta vastakin säilytettä-
12748: väksi; mutta kuitenkin on se, väärinkäsitysten välttämi-
12749: seksi, lausuttava suuremmalla täsmällisyydellä. Sen vuoksi
12750: ehdotetaan Suomen Senaatin lausuntojen vaatiminen pa-
12751: kolliseksi niihin lakiehdotuksiin nähden, jotka koskevat
12752: ehdotuksen 3 artiklan 1-17 kohdassa lueteltuja asioita.
12753: Muiden yleisvaltakunnallista merkitystä olevien lakiehdo-
12754: tusten suhteen jää puheenalainen toimenpide vastedes ku-
12755: ten tähänkin saakka ehdolliseksi.
12756:        2) Suomen Senaatin lausuntoja Ministeriöistä ja yli-
12757:  hallituksista lähtevistä lainsäädäntöehdotuksista on vaadit-
12758: tava ennenkuin nämä ehdotukset menevät Ministerineuvos-
12759: toon. Tämän järjestyksen noudattaminen on välttämätön
12760:  siihen nähden, että Ministerineuvoston on ohjattava ja
12761: yhdistettävä eri viranomaisten toimintaa lainsäädäntöön ja
12762:  ylimpään valtakunnanhallintoon kuuluvissa asioissa (Pe-
12763:  rustus!. 1906 vuoden painos, 120 art., Ministerineuvoston
12764:  ohjesääntö, 1906 vuoden painos, 1 ja 7 art. sekä jatk. 1908
12765:  vuoden pain., 14 ja 15 art.). Sitä paitsi on sopivinta lykätä
12766:  Ministerineuvoston ratkaistavaksi kysymys sellaisten halli-
12767:  tusehdotusten jättämisestä Suomen Senaatin lausuntoon,
12768:  joiden suhteen tällä toimenpiteellä on ehdollinen luonne.
12769:        3) Valtakunnanneuvoston voimassa olevan ohjesään-
12770:  nön (1906 vuoden painos, 56 art.) ja V altakunnanduuman
12771:  ohjesäännön (1908 vuoden painos, 57 art.) perusteella voi-
12772:  vat lainsäädäntöehdotuksia valmistaa ei ainoastaan Minis-
12773:  terit ja hallitu,sosastojen päälliköt, vaan myös ne valio-
12774:                                                              49
12775: 
12776:   kunnat, joita omassa keskuudessaan asettavat Valtakun-
12777:   nanneuvosto ja Valtakunnanduuma. Tämän vuoksi on
12778:   esillä olevassa ehdotuksessa määrätty missä järjestyksessä
12779:   myös viimemainitun laatuiset lainsäädäntöehdotukset ovat
12780:   lausuntoa varten Suomen Senaatille lähetettävät. Tässä
12781:   näytti tarkoituksenmukaiselta että ne näistä lakiehdotuk-
12782:   sista, joissa Senaatin lausuntojen vaatiminen on valinnal-
12783:   linen, lähetettäisiin Senaatille Valtakunnanneuvoston ja
12784:   Valtakunnanduuman päätösten nojalla.
12785:          Sen lisäksi mainitaan ehdotuksessa että Neuvoston tai
12786:   Duuman päätös tällaisesta lähettämisestä voi tapahtua
12787:   ainoastaan ennenkuin asianomainen lakiehdotus on hy-
12788:   väksytty Valtakunnanneuvoston tai Valtakunnanduuman
12789:   täysi-istunnossa, sen mukaan kummalle näistä laitoksista
12790:   ehdotus alkuaan oli annettu, Perustuslakien 110 art:n mu-
12791: . kaisesti (1906 vuoden painos). Tämä määräys johtuu siitä,
12792:   että on mahdotonta jättää paikalliselle hallintolaitokselle,
12793:   jollainen Suomen Senaatti on, arvosteltavaksi ehdotuksia,
12794:   jotka toinen Keisarikunnan lakia säätävistä kamareista jo
12795:   on hyväksynyt.
12796:          4) Koska Suomen Senaatille lausuntoa varten voidaan
12797:   toisinaan antaa varsin kiireellisiä asioita, ja Senaatti puo-
12798:   lestaan joskus voi ei ainoastaan osottaa hitautta vaan vie-
12799:   läpä olla lausuntoa antamattakin, niin on tämän ehkäisemi-
12800:   seksi välttämätöntä määrätä varalle se järjestys, että Senaa-
12801:   tin on annettava lausuntonsa määräajan kuluessa. Tämä
12802:   määräaika on ilmeisesti kussakin eri tapauksessa tehtävä
12803:   riippuvaksi käsiteltävän asian laadusta ja kiireellisyydestä.
12804:   Sen vuoksi olisi sopivinta jättää tämän aikamääräyksen
12805:   asettaminen Valtakunnanneuvostolle tai Vai takunnanduu-
12806:   malle samoin kuin ministereille tai hallitusosastojen pääl-
12807:   liköille, sen mukaan lähteekö ehdotus lainsäädäntölaitok-
12808:   sista vai hallituksesta. Jos Senaatin lausuntoa ei anneta
12809:   siten määrätyn ajan kuluessa, niin asia tietenkin on edel-
12810:   leen käsiteltävä ilman tuota lausuntoa.
12811:         Mitä vihdoin tulee siihen järjestykseen, missä kirjeen-
12812:   vaihto ·Suomen Senaatin kanssa tapahtuu sille lausuntoa
12813:                                                          4
12814:   50
12815: 
12816: varten jätetyistä ehdotuksista, niin on, Ministeriöiden oh-
12817: jesäännön 184 artiklan 1 muistutuksessa (jatk. muk. vuo-
12818: delta 1908) olevan säännöksen mukaan, tämä kirjeen-
12819: vaihto ministerien ja hallitusosastojen päällikköjen toimi-
12820: tettava Suomen Kenraalikuvernöörin kautta, joka samalla
12821: on Senaatin puheenjohtaja. Tätä järjestystä on yleensä
12822: aina noudatettu Keisarikunnan laitosten ja viranomaisten
12823: kirjeenvaihdossa Suomen Senaatin kanssa.
12824: 
12825: 
12826:       Ehdotuksia Suomea koskevista laeista ja asetuksista,
12827: joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, tulevat epäile-
12828: mättä useimmissa tapauksissa tekemään Keisarikunnan
12829: asianomaiset viranomaiset ja laitokset. Kuitenkaan ei ole
12830: aihetta kieltää oikeutta tällaisten ehdotusten tekoon kor-
12831: keimmilta Suomen viranomaisilta (Kenraalikuvernööriltä
12832: ja Senaatilta).
12833:       Suomen Kenraalikuvernöörilie tämä oikeus on myönnet-
12834: tävä siihen nähden, että hän virkansa nojalla ei ainoastaan
12835: ole sen maan Senaatin puheenjohtaja, vaan myös on siviili-
12836: toimeenpanovallan ylin johtaja Suomessa [Arm. vahv. tam-
12837: mik. 31 p:nä (helmik.12 p:nä) 1812, asetuskok. N:o 9, johtos.,
12838: 26 §; Senaatin ohjesääntö syysk. 13 p:ltä 1892, Asetus-
12839: kok. N:o 30, 2 §]. Sitä paitsi on tällainen oikeus jo an-
12840: nettu Suomen Kenraalikuvernöörilie helmikuun 3 p:nä
12841: 1899 annettujen Perussäännösten 3 artiklan nojalla. Muu-
12842: tosta kaipaava on nyt vaan se, tällä lainsäännöksellä tar-
12843: koitettu järjestys, missä edelleen käsitellään Kenraaliku-
12844: vernöörin ehdotuksia hänen hoitoonsa uskottua maata kos-
12845: keviksi laeiksi, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
12846: Mainitun (3:nen) artiklan perusteella hän ilmoitti ehdotuk-
12847: sensa tässä tarkoituksessa asianomaiselle Keisarikunnan Mi-
12848: nisterille ja Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltio-
12849: sihteerille. Mutta nykyään ovat tällaiset ehdotukset, samoin
12850: kuin muutkin lainsäädännöllistä laatua olevat ehdotukset,
12851: alistettavat, kuten onkin osotettu ehdotuksen 5 art:n sali-
12852: tyksien 2 kohdassa, Minister4J_euvoston tark&stettavaksi.
12853:                                                          61
12854: 
12855:       Samaa järjestystä on noudatettava myös Kenraaliku-
12856: vernöörin niistä asioista tekemiin ehdotuksiin nähden, jotka
12857: ratkaistaan korkeimmalle hallitukselle säädetyssä järjestyk-
12858: sessä Huomattava on että Suomen Kenraalikuvernöörin
12859: tämäntapaisia asioita koskevain virkakirjelmäin antaminen
12860: Ministerineuvostoon on jo edellytettytämänNeuvoston ohje-
12861: säännön (vuoden 1906 painoksen) 8 artiklassa.
12862:       Mitä taas Keisarilliseen Suomen Senaattiin tulee, niin
12863: voi se, syyskuun 13 p:nä 1892 annetun Senaatin ohjesäännön
12864: 14 §:n perusteella (Suomen asetuskok. n:o 30), lähettää Ar-
12865: mollisesti tutkittavaksi >tarpeelliseksi katsottuja lainsäätä-
12866: mistoimia ja selityksiä johonkin aikaisemmin annettuun
12867: asetukseen tahi lakien määräykseen». Käytännössä syn-
12868: tyneiden epäilyksien johdosta siitä, kuinka laajalle ulot-
12869: tuvat tässä pykälässä myönnetyt Senaatin valtuudet, on
12870: heinäkuun 28 p:nä 1909 vahvistetussa ministerineuvoston
12871: ohjesäännössä säädetty että Senaatti, joka on oikeutettu
12872: lainsäädäntö-alotteeseen, voi anoa Keisarilliselta Majestee-
12873: tilta lupaa saada valmistaa, sanotussa anomuksessa esite-
12874: tyillä perusteilla, tarkoitettua toimenpidettä koskevan eh-
12875: dotuksen, ehdolla että Senaatti sen jälkeen on velvollinen,
12876: jos Keisarillinen Majesteetti tuohon anomukseen suostuu,
12877: säädetyssä järjestyksessä lähettämään vastaavan lakiehdo-
12878: tuksen Kaikkeinkorkeimmasti tutkittavaksi.
12879:       Ylläsanotusta ilmenee, että Suomen Senaatin puhee-
12880: naoleva oikeus on jossakin määrin verrattava samanlaiseen
12881: ministerien ja hallitusosastojen päällikköjen oikeuteen, nämä
12882: kun ministeriöiden ohjesääntöjen 162 artiklan nojalla (jatk.
12883: muk. vuodelta 1908) tekevät lainsäädännöllisessä järjestyk-
12884: sessä esityksensä vasta sitten, kun ovat ensin hankkineet
12885: siihen Armollisen luvan.
12886:       Edelleen katsotaan Suomen Senaatin voivan, noudat-
12887: taen sille tätä tarkoitusta varten annettuja ohjeita, tehdä
12888: ehdotuksia myös sellaisten Suomea koskevien lakien ja
12889: asetusten antamisesta, joilla on yleisvaltakunnallinen mer-
12890: kitys. Sellaiset Senaatin ehdotukset ovat Kenraalikuver-
12891: nöörin, sen puheenjohtajan, kautta alistettavat Ministeri-
12892: neuvostoon yleisten perusteiden mukaisesti (Min. neuv. ohjes.,
12893: 1906 v:n painos, 1, 71 art., jatk. 1908 v., 14, 15 art.).
12894:       Ylläolevan perusteella on ehdotuksen I osan 6 ar-
12895: tiklassa säännös siitä, että Suomen Kenraalikuvernöörin tai
12896: Suomen Senaatin valmistamat ehdotukset sellaisiksi laeiksi
12897: ja asetuksiksi, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys
12898: (1 art. 1 kohta), tulee Kenraalikuvernöörin lähettää Minis-
12899: terineuvostoon.
12900: 
12901:       Määrättäessä yleisvaltakunnallisten lakien julkaisemi-
12902: sen järjestystä on varsin tärkeätä ensin oikein ratkaista
12903: kysymys Suomen Eduskunnan osanotosta tähän asiaan.
12904: Tämä kysymys oli helmikuun 3 p:nä 1899 annetuissa
12905: Perussäännöissä ratkaistu seuraavaan tapaan: niistä lain-
12906: säädäntöehdotuksista, jotka Suomen Suuriruhtinaanmaan
12907: sisällisen hallintojärjestyksen mukaisesti menivät Suomen
12908: valtiopäivien arvosteltaviksi, vaadittiin valtiopäivien lau-
12909: suntoa; tämä lausunto oli annettava niiden seuraavassa
12910: varsinaisessa kokouksessa, jollei annettaisi Armollista käs-
12911: kyä väliaikaisten valtiopäiväin kokoonkutsumiseksi tätä
12912: tarkoitusta varten; sen jälkeen oli asianomaisen ministerin
12913: lähetettävä lakiehdotus V altakunnanneuvostoon sen ohje-
12914: säännössä säädetyssä järjestyksessä, mutta esitykseen lii-
12915: tettiin, jäljennöksenä, valtiopäivien lausunto (ynnä Suomen
12916: Senaatin lausunto samasta asiasta); lopuksi Valtakunnan-
12917: neuvosto tarkasti tällaista lakiehdotusta yleisten perustei-
12918: den mukaan, ottaen vaan siihen osaa edustajia Suomen
12919: hallinnosta (Kenraalikuvernööri, Ministerivaltiosihteeri ja
12920: korkeimman vallan erittäin sitä varten määräämät Suomen
12921: Senaatin jäsenet). (Perussäännöt, 5-7 art.)
12922:        Tällainen käsiteltävän kysymyksen ratkaisu onkin
12923: asialliselta kannalta aivan oikea, koska yleisvaltakunnalli-
12924: sissa asioissa, vaikkapa ne koskevatkin Suomea ja ulottuvat
12925: paikallisten valtiopäivien toimivaltaan kuuluville aloille,
12926: valtiopäivillä ei missään tapauksessa voi olla ratkaisevaa
12927: äänivaltaa 1) Kuitenkin on suomalaiselta taholta esitetty
12928:       1 ) ·Tämän ajatUksen lausui aivan varmana se neuvottelukunta,
12929: 
12930: joka suuriruhtinas Mikael Nikolajevitshin johdolla valmisti helmik.
12931:                                                                   53
12932: 
12933: ja varsin sitkeästi ajettu vaatimusta, että valtiopäivillä
12934: tunnustettaisiin juuri tuollainen valta olevan. Esillä ole-
12935: van kysymyksen valaisemiseksi näyttää riittäväitä esittää
12936: tässä esimerkkeinä vaan muutamia semmoisia vaatimuksia.
12937:       Niinpä suomalaiset jäsenet todellisen salaneuvoksen
12938: Bungen neuvottelukunnassa (vv. 1891-93) ehdottivat että
12939: Valtakunnanneuvosto, >tekemättä valtiopäiväin hyväksy-
12940: mään lain sanamuotoon muutoksia, alamaisessa lausunnos-
12941: saan ilmoittaisivat vaan olisiko mahdollista vahvistaa laki-
12942: ehdotus vai pitäisikö se hylätä>.
12943:       Suomen Valtiopäivät lausuivat alamaisessa adressis-
12944: saan helmikuun 26 p:nä 1894 sen vakaan luottamuksensa
12945: että jos Venäjän Valtakunnan yleisiä etuja varten tulisi
12946: tarpeelliseksi joko muuttaa Suomen lakia tai säätää uusi
12947: Suomessa voimaan astuva laki, Keisarillinen Majesteetti su-
12948: vaitsisi >käskeä käyttelemään asiaa Suomen perustuslakien
12949: määräämässä järjestyksessä, jonka mukaan ei perustuslakia
12950: eikä yleistä lakia voi säätää eikä muuttaa ilman Valtio-
12951: säätyjen myötävaikutusta».
12952:       Valmisteltaessa helmikuun 3 p:nä 1899 annettuja Pe-
12953: russäännöksiä v. t. Ministerivaltiosihteeri, Kenraaliluutnantti
12954: Procope ilmoitti että näillä säännöksillä määrätty velvoit-
12955: tamattomien lausuntojen vaatiminen valtiopäiviltä loukkaa
12956: Suomen Valtiosäätyjen oikeuksia, koska valtiopäiväjärjes-
12957: tyksen perusteella valtiopäivät tekevät päätöksiä, jotka
12958: sitten, tultuaan armossa vahvistetuiksi, saavat lain voiman.
12959:       Suomen Senaatti alamaisessa esityksessään helmikuun
12960: 18 p:ltä 1899 ilmoitti helmikuun 3 p:nä samana vuonna
12961: annettujen Perussäännösten 5 art:n johdosta että >lakieh-
12962:  dotukset, jotka Suomen perustuslakien mukaan ovat esi-
12963: 
12964: 3 p:nä 1899 ilmestyneen asiakirjan. Neuvottelukunnan päiväkirjassa
12965: sanotaan tämän johdosta, että •se Valtiopäivien oikeus, jonka no-
12966: jalla niiden tarkastamat lakiehdotukset joko vahvistetaan tai hylä-
12967: tään korkeimmassa paikassa, voi tarkoittaa ainoastaan Suomen la-
12968: keja mutta ei yleisvaltakunnallisia lakeja, koska on mahdotonta
12969: myöntyä siihen, että paikallisilla valtiopäivillä olisi ratkaiseva sanan-
12970: valta asioissa, jotka koskevat koko Venäjän valtakuntaa•.
12971:    54
12972: 
12973:  tettävät valtiopäiville, eivät tule säädyille lausnnnon vaan
12974: päätöksen antamista varten, jonka päätöksen Hallitsija joko
12975:  muuttamatta vahvistaa tai hylkää. Koska Perussäännösten
12976:  sanamuoto sallii senkin mahdollisuuden että laki julkais-
12977:  taan vastoin Valtiosäätyjen lausuntoa, niin nämä säännökset
12978:  siis sisältävät säädyille perustuslakien mukaan kuuluvan
12979:  oikeuden rajoittamisen.» Sen johdosta oli Senaatin mieli-
12980:  pide että sellaisen toimenpiteen kuin Perussäännösten
12981:  julkaisemisen >ei olisi pitänyt tapahtua ilman Valtiosäätyjen
12982:  osanottoa, koska (1869 v:n) Valtiopäiväjärjestyksen 71 §:n
12983:  mukaisesti perustuslakia saatetaan säätää, muuttaa, selittää
12984:  tahi kumota ainoastaan Keisarin ja Suuriruhtinaan esityk-
12985: sestä ja kaikkien säätyjen suostumuksella».
12986:        Sitten Suomen Valtiopäivät kirjelmässä kesäkuun
12987: 27 p:ltä 1899 uuden asevelvollisuuslakiehdotuksen johdosta
12988: lausuivat, että »Suomen valtiosäännön mukaan voidaan
12989:  säätää lakia Suomen kansan noudatettavaksi ainoastaan
12990: maamme perustuslakien määräämässä järjestyksessä, joka
12991: edellyttää niin hyvin että Hallitsijalle ovat siinä avullisina
12992: kotimaiset viranomaiset kuin myöskin että laki semmoi-
12993: sista asioista, jotka eivät ole luettavia niin sanottuihin
12994: järjestys- ja talousasioihin, syntyy Valtiosäätyjen tieten ja
12995: suostumuksella; että sitä vastoin mainittua armollista ju-
12996: listuskirjaa (helmikuun 3 p:ltä 1899) seuraavissa Perussään-
12997: nöksissä määrätty järjestys semmoisten lakien säätämiselle,
12998: jotka ovat aiotut olemaan voimassa myöskin Suomessa, on
12999: ristiriidassa Suomen perustuslakien ja sen valtiosäännön
13000: kanssa, joka maallamme niiden mukaan on». Senvuoksi
13001: valtiopäivät ovat katsoneet »että sanotulla julistuskirjalla
13002: ja siihen kuuluvilla Perussäännöksillä, jotka oyat syntyneet
13003: ilman Suomen Valtiosäätyjen suostumusta ja myönnytystä
13004: sekä muutenkin muussa kuin maamme perustuslakien mää-
13005: räämässä järjestyksessä, ei voi sentähden Suomessa olla
13006: lain pyhyyttä».
13007:        Samoin Suomen Valtiopäivät joulukuun 31 p:nä 1904
13008: tekemässään anomuksessa toistavat, >että julistuskirjan
13009: (helmikuun 3 p:ltä 189!1) määräämä lainsäätämisen järjes-
13010:                                                         55
13011: 
13012: tys oli vastoin Suomen perustuslakeja, koska Valtiopäi-
13013: väin päätöksillä sen mukaan olisi ainoastaan lausuntojen
13014: arvo, ja niin ollen kaikki ne asiat, joihin julistuskirjan
13015: säännösten katsottaisiin ulottuvan ... tulisivat erotetta-
13016: viksi Suomen Valtiopäiväin perustuslainmukaisesta myötä-
13017: vaikutuksesta. Tähän nähden lausuivat V altiosäädyt 1899
13018: vuoden ylimääräisillä Valtiopäivillä alamaisuudessa, että
13019: julistuskirjalla ja siihen kuuluvilla Perussäännöksillä, jotka
13020: ovat syntyneet ilman Suomen Valtiosäätyjan suostumusta ja
13021: myönnytystä sekä muutenkin muussa kuin maamme pe-
13022: rustuslakien määräämässä järjestyksessä, ei voi sentähden
13023: Suomessa olla lain pyhyyttä. Tämän oikeuskäsityksen
13024: mukaisesti ei milläkään lainsäädäntötoimella, johon julis-
13025: tuskirjan ja Perussäännösten mukaan ryhdytään, ole Suo-
13026: men kansaa velvoittavan lain ominaisuutta>.
13027:       Samoja mielipiteitä lausuivat ja puolustivat senaattori
13028: Taganzevin valmistavan komitean (v. 1904-1905) suo-
13029: malaiset jäsenet. Heidän laatimassaan ehdotuksessa yleis-
13030: valtakunnallisen ja paikallisen suomalaisen lainsäädännön
13031: rajain määräämiseksi he ehdottivat säädettäväksi, että jos
13032: kävisi tarpeelliseksi antaa Keisarikunnalle ja Suuriruhtinas-
13033: kunnalle yhtäpitäviä lakimääräyksiä, kysymys sellaisesta
13034: laista Suomeen nähden tarkastettaisiin ja päätettäisiin
13035:  >Suomen perustuslakien määräämässä järjestyksessä». Sa-
13036: malla Suomen edustajat lausuivat toivomuksen, että hei-
13037: dän ehdottamansa säännös saisi perustuslain luonteen ja
13038: että sitä voitaisiin muuttaa ainoastaan huomioon ottamalla
13039: 1869 vuoden valtiopäiväjärjestyksen 71 §:n säännökset s.
13040: o. valtiopäivien kaikkien neljän säädyn suostumuksella.
13041:       Vihdoin panivat Haritonovin komitean (v. 1909) suo-
13042: malaiset jäsenet niinikään välttämättömäksi ehdoksi, että
13043: yleisvaltakunnallista merkitystä olevia Suomea koskevia
13044: lakeja säädettäessä Suomen Eduskunnalle tai sen valtuus-
13045: kunnalle annettaisiin päättävä äänivalta sekä ettei itse
13046: sellaisten lakien säätämisjärjestystä voitaisi määrätä muuten
13047: kuin Eduskunnan suostumuksella.
13048:        Todistukseksi siitä, että Valtiopäivillä on oikeus päät-
13049:  täväliä äänellä ottaa osaa Suomea koskevien yleisvalta-
13050:  kunnallisten lakiAn säätämiseen, suomalaiset ovat vedon-
13051:  neet etupäässä vanhoihin Ruotsin perustustakeihin (Halli-
13052:  tusmuoto elokuun 21 p:ltä v. 1772 ja Yhdistys- ja Vakuus-
13053:  kirja helmikuun 21 p:ltä (huhtikuun 3 p:ltä 1789), Keisa-
13054:  rien hallitsijanvakuutuksiin, joilla Suomen väestölle on
13055:  vakuutettu sen entiset oikeudet ja etuudet, valtiopäivä-
13056:  järjestykseen ja lopuksi korkeampaan maailmanjärjestyk-
13057:  seen, jonka luonnetta ja sisällystä ei ole kuitenkaan lä-
13058:  hemmin määritelty.
13059:        Kaikki nämä todistuskeinot eivät kuitenkaan sovellu
13060:  asiaan eikä niitä voi pitää vakuuttavina.
13061:        Vanhoissa Ruotsin laeissa, jotka koskevat Ruotsin
13062:  kuningaskuntaa ja Suomea sen osana, ei tietysti ollut eikä
13063:  voinutkaan olla mitään säännöksiä, jotka olisivat olleet
13064:  jossakin, vaikkapa edes etäisimmässäkin, suhteessa Suo-
13065:  men Valtiopäiväin oikeuksiin, näitä valtiopäiviä kun ei
13066: silloin vielä ollut, eikä Venäjän Keisarikuntaan, jonka hal-
13067: lussa Suomi siihen aikaan ei vielä ollut.
13068:        Sellaisen yhteyden luodakseen ovat suomalaiset ve-
13069:  donneet niihin hallitsijanvakuutuksiin, jotka Keisari Alek-
13070: santeri I ja hänen korkeat jälkeläisensä ovat Suomelle
13071: antaneet. Mutta tämäkään vetoaminen ei ole sen vakuut-
13072: tavampi kuin edellinenkään. Tulkittiinpa näitä hallitsijan-
13073: vakuutuksia kuinka laajasti tahansa, todistettakoonpa
13074: kuinka paljon tahansa, että Suomen kansalle on säilytetty
13075: ja lahjoitettu erityiset ei ainoastaan siviili- vaan myös
13076: valtiolliset lait, niihin ei voi kuitenkaan mitenkään pe-
13077: rustaa Suomen Valtiopäiväin oikeutta omata päättävää
13078: ääntä asioissa, jotka koskevat koko Venäjän Valtakunnan
13079: etuja. Ulkopuolella paikallisten Suomen asiain ei V aitio-
13080: päivillä ole minkäänlaista lainsäädännöllistä osaa, vaan
13081: voi se ainoastaan kysyttäessä antaa lausuntoja, jotka eivät
13082: ole sitovia.
13083:       Nämä esitetyt näkökohdat kumoavat siis suomalais-
13084: ten kolmannenkin todistuskeinon. Valtiopäiväjärjestys, sa-
13085:                                                         57
13086: 
13087: moin kuin vanhat Ruotsin lait ja Venäjän Keisarin anta-
13088: mat hallitsijanvakuutukset, eivät ole missään yhteydessä
13089: tämän kysymyksen kanssa. Valtiopäiväjärjestys on puh-
13090: taasti paikallinen asetus, joka koskee yksinomaan Suomen
13091: sisäisiä asioita. Enempää vaikutusta tahi merkitystä ei
13092: Valtiopäiväjärjestyksellä ole eikä voi olla. Tätä kieltä-
13093: mätöntä tosiasiaa vahvistaa m. m. Valtiopäiväjärjestyksen
13094: laatijain käsitys sen merkityksestä ja vaikutuspiiristä.
13095: Suomen entinen Kenraalikuvernööri, todellinen Salaneuvos
13096: Gerard kirjoitti, lähettäessään Suomen Ministerivaltiosih-
13097: teerille, alamaisesti esiteltäväksi, Suomen Valtiosäädyille
13098: annettavan esitysehdotuksen uudesta Valtiopäiväjärjestyk-
13099: sestä: >>katson velvollisuudekseni lausua, että Keisarillinen
13100: Suomen Senaatti, jolle on uskottu Suomen ylin sisällinen
13101: hallinto (syysk. 13 p:nä 1892 annetun arm. aset. § 1),
13102: on voinut laatia ja on laatinut ehdotuksen laiksi sen
13103: edustuslaitoksen lainsäädäntötoiminnasta, jonka pätevyys
13104: rajoittuu Suomen Suuriruhtinaskuntaan, koskematta ky-
13105: symyksiä, joilla on merkitystä sekä Keisarikunnalle että
13106: Suuriruhtinaskunnalle, ja ratkaisematta edeltäpäin kysy-
13107: mystä tämäntapaisten lakien säätämisen järjestyksestä.
13108: Tässä suhteessa on valtiopäiväjärjestysehdotus täydellisesti
13109: sopusoinnussa tämän vuoden (1906) helmikuun 20 p:nä
13110: annetun Armollisen julistuskirjan kanssa, jossa on mää-         •
13111: rätty, että Keisarikunnalle ja Suomen Suuriruhtinaskun-
13112: nalle yhteisten lakiehdotusten käsittelyn järjestyksestä
13113: Kaikkeinkorkein valta aikanaan antaa asianomaiset oso-
13114: tukset> (Suomen kenraalikuv. kirjelmä maalisk. 17/30 p:ltä
13115: 1906, n:o 1,725). Saman ajatuksen lausui varmsti se eri-
13116: tyinen neuvottelukunta, joka asetettiin tarkastamaan mai-
13117: nittua valtiopäiväjärjestysehdotusta Valtiosihteeri Frischin
13118: johdolla ja johon neuvottelukuntaan kuuluivat Suomen
13119: etujen edustajina Ministerivaltiosihteeri Kenraali Langhoff,
13120: Suomen Senaatin Talousosaston varapuheenjohtaja Mec-
13121: helin ja saman Senaatin jäsen Gripenberg. (Erityisen
13122: neuvottelukunnan pöytäkirja maalisk. 14, 17, 22, 25 ja
13123: 27 p:ltä sekä huhtik. 7 ja 14 p:ltä v. 1906, siv. 4).
13124:       68
13125: 
13126:           Sitten on vielä tarkastettava suomalaisten valtiopäi-
13127:     väinsä pätevyyden tueksi, mitä yleisvaltakunnallisiin asioi-
13128:     hin tulee, esiintuoma korkeampi maailmanjärjestys. Mutta
13129:     jos se on käsitettävä niiden oikeusperiaatteiden yhdistel-
13130:     mäksi, jotka määräävät paikallisen ja yleisen lainsäädännön
13131:     keskinäisen suhteen niissä maissa, joissa ne ovat olemassa
13132:     rinnatusten, niin saadaan johtopäätös, joka on suoranaisesti
13133:     vastakkainen suomalaisten käsitykselle, sillä kaikkialla on
13134:     yleinen lainsäädäntö omassa piirissään määräävä, eikä ole
13135:     olemassa ainoatakaan sellaista valtiota, jossa paikallisella
13136:     lainsäädäntökokouksella (Suomen Eduskunnan tapaisella)
13137:     olisi valta sanella tahtonsa keskuslainsäädäntövallalle.
13138:           Kysymys Suomen Eduskunnan osanotosta Suomea
13139:     koskevien yleisvaltakunnallista merkitystä olevain lakien
13140:     antamiseen on ratkaistava Valtakunnanperustuslakien tar-
13141:     kan sisällyksen mukaan, joiden nojalla: 1) Suomen Suuri-
13142:     ruhtinaskuntaa hallitaan ainoastaan sisäisissä asioissaan eri-
13143:     tyisen lainsäädännön perusteella (2 art.) ja 2) kaikissa
13144:     muissa asioissa Hänen Majesteettinsa Keisari käyttää lain-
13145:     säädäntövaltaa yhdessä Valtakunnanneuvoston ja Valta-
13146:     kunnanduuman kanssa (7 ja 86 art.)
13147:           Näin ollen voi Suomen Eduskunta Suomea koskevien
13148:     yleisvaltakunnallisten lakien säätämisessä käyttää ainoas-
13149: •   taan neuvottelevaa äänivaltaa. Tähän on lisättävä, että
13150:     Eduskunta myöskin Suomen sisäisistä asioista voi antaa
13151:     lausuntoja, jotka eivät ole sitovia. Tämä on edellytetty
13152:     Valtiopäiväjärjestyksessä, joka täysin selvästi (31 ja 75 §)
13153:     erottaa Eduskunnan päätökset lakiehdotuksista, jotka riip-
13154:     puvat sen suosturnuksesta, ja Eduskunnan lausunnot, jotka
13155:     sisältävät vastaukset Keisarin ja Suuriruhtinaan sille jät-
13156:     tämiin esityksiin ja tiedusteluihin muista asioista. Jos
13157:     Hänen Majesteettinsa vaatii Eduskunnan lausuntoa asiasta,
13158:     josta Hänen Majesteettinsa Keisari voi määrätä Eduskunnan
13159:     myötävaikutuksetta, tulee Eduskunnan, Valtiopäiväjärjes-
13160:     tyksen 31 §:n mukaan, >sitä varten käsitellä asiaa ja antaa
13161: siitä lausuntonsa>, vaan tämä lausunto e1 millää,n tavalla.
13162: ole sitova korkeimmalle vallalle. 1)
13163:        Ehdottomasti V altiopäiville jätettävät lausunnon an-
13164: tamista varten voivat ilmeisesti olla vain sellaiset yleis-
13165: valtakunnalliset lakiehdotukset, jotka koskevat Valtiopäi-
13166: vien käsittelyyn kuuluvia asioita tahi V aitiopäivien kautta
13167: kulkeneita paikallisia suomalaisia lakeja. Muihin lakiehdo-
13168: tuksiin nähden tulee tällä toimenpiteellä olla ainoastaan
13169: valinnallinen luonne, jota paitsi näyttää sopiviromaita jättää
13170: sen sovelluttaminen Ministerineuvostolle, Valtakunnan-
13171: neuvostolle ja V altakunnanduumalle.
13172:        Mitä tulee itse menettelytapaan, jota on noudatettava
13173: asianomaisissa tapauksissa vaadittaessa yleisvaltakunnal-
13174: lisista lakiehdoksista Valtiopäivien lausuntoja, niin näyttää
13175: tarkoituksenmukaisimmalta ja sopivimmalta rakentaa se seu-
13176: raaville perusteille:
13177:        1) Lakiehdotukset, jotka ehdottomasti ovat Valtiopäi-
13178: vilie annettavat lausuntoa varten, jättää V altiopäiville Minis-
13179: terineuvosto ennen niiden alistamista Valtakunnanneuvoston
13180: tahi V altakunnanduuman tarkastettavaksi (Perustus!. 1906
13181: v. pain. 110 art.). Muiden Ministerineuvostoon joutuvien
13182: 
13183:        1
13184:          ) Näin ollen on Eduskunnan osa paikallisiin Suomen asioihin
13185: nähden kahdenlainan: lainsäädännöllinen, kun se määrää päätökset, ja
13186: neuvotteleva lakikysymyksissä, kun se antaa lausuntoja. Valtiopäi-
13187: väin päätökset voi Hallitsija ainoastaan joko vahvistaa tahi hyljätä,
13188: mutta lausuntojen suhteen Hän menettelee harkintansa mukaan.
13189: Eduskunnan mainitun osan kaksinaisuuden selittää se, että Suomessa
13190: on olemassa kahdenlainan lainsäädäntö: valtiopäivälainsäädäntö ja
13191: hallinnollis-taloudellinen lainsäädäntö. Edellinen vaatii Hallitsijan
13192: ja kansaneduskunnan yksimielisyyttä; toinen taas riippuu yksinomaan
13193: Hallitsijan tahdosta. Molempain lainsäädäntömuotojen piirit eivät
13194: ole tarkasti toisistaan erotetut. Mainittu järjestelmä on siirtynyt Suo-
13195: meen Ruotsista, jossa se on säilynyt näihin asti ainoastaan sillä muu-
13196: toksella, että valtiopäivälainsäädännön rajat viime vuosikymmeninä
13197: (vuodesta 1866 alkaen) ovat laajentuneet ja että valtiosäännön pe-
13198: rusteella (Hallitusmuoto kesäk. 6 p:ltä 1809, 4, 8, 9, 38 art.) Kuningas,
13199: vaikka hänellä onkin oikeus yksin päättää, on velvollinen valmista-
13200: vasti tiedustamaan monissa tapauksissa Ministeriön mieltä (ruotsa-
13201: laisen terminologian mukaan Valtakunnanneuvoston mieltä).
13202:   60
13203: 
13204: Suomea koskevien lakiehdotusten jättäminen Valtiopäivilie
13205: lausuntoa varten riippuu sanotusta Neuvostosta ja tapah-
13206: tuu varteenottamalla saman määräajan.
13207:       2) Ne Suomea koskevat lakiehdotukset, joista Minis-
13208: terineuvosto ei ole pyytänyt Suomen Valtiopäivien lau-
13209: suntoa, voidaan jättää Valtiopäivilie lausuntoa varten Valta-
13210: kunnanneuvoston tahi V altakunnanduuman päätöksestä.
13211: Sellainen Valtiopäivilie jättäminen voi tapahtua vain ennen
13212: asianomaisen lakiehdotuksen hyväksymistä Valtakunnan-
13213: neuvoston tahi Valtakunnanduuman täysi-istunnossa, sen
13214: mukaan kumpaanko näistä ehdotus alkuaan oli jätetty.
13215: (1906 v. pain. per. l. 110). Samassa järjestyksessä voidaan
13216: Valtiopäivilie lausuntoa varten jättää ne Suomea koskevat
13217: lakiehdotukset, jotka ovat laaditut Valtakunnanneuvoston
13218: tahi Valtakunnanduuman keskuudessaan asettamissa valio-
13219: kunnissa (Valt. neuv. ohjes.1906 v. pain. 56 art., Valt. duum.
13220: ohjes. 1908 v. pain. 57 art.).
13221:       3) Lakiehdotukset, jotka Ministerineuvoston, Valta-
13222: kunnanneuvoston tahi V altakunnanduuman päätöksen mu-
13223: kaan ovat V altiopäiväin lausuntoon lykättävät, jättää
13224: Valtiopäiville Ministerineuvoston puheenjohtaja Suomen
13225: Kenraalikuvernöörin kautta. Valtiopäivien lausunnot niille
13226: sillä tavalla jätetyistä lakiehdotuksista annetaan sen laki-
13227: määräisen tahi ylimääräisen istuntokauden kuluessa, jonka
13228: aikana ne ovat tarkastettaviksi jätetyt. V aitiopäivien lau-
13229: sunnot, kuten myöskin kaikki niihin kuuluvat liitteet, jäte-
13230: tään venäjänkielisinä Suomen Kenraalikuvernöörin kautta
13231: Ministerineuvoston puheenjohtajalle asianomaiseen paik-
13232: kaan toimitettaviksi.
13233:       4) Ellei Valtiopäivien lausuntoa anneta 3 kohdassa
13234: mainitun määräajan kuluessa, käsitellään asiaa edelleen
13235: ilman tuota lausuntoa.
13236:       Edellämainitut seikat ovat selvitetyt ehdotuksen I
13237: osan 7:ssä artiklassa.
13238:       Kuten edellisestä käy ilmi, turvaa ehdotettu järjestys
13239: Suomen Valtiopäiville täyden mahdollisuuden antaa lau-
13240: suntonsa ei ainoastaan niille kuuluvista kysymyksistä,
13241: vaan muutamissa tapauksissa myös muista Suomea koske-
13242:                                                            61
13243: 
13244: vista asioista, jolloin Valtiopäivien lausuntojen oikeuden
13245: ainoina tuomareina tulevat olemaan Valtakunnanduuma,
13246: Valtakunnanneuvosto ja Korkein valta. Siihen katsoen
13247: tätä järjestystä tuskin voidaan pitää Valtiopäiviä millä-
13248: kään tavalla sortavana tahi loukkaavana ja voinevat V aitio-
13249: päivät, lain pohjalla pysyen, tuskin vaatia itselleen sen
13250: laajempia oikeuksia yleisvaltakunnallisissa asioissa.
13251: 
13252: 
13253: V. Suomea koskevien yleisvaltakunnallisten lakien
13254:      ja asetusten julkaiseminen, selittäminen
13255:          ja noudatettavaksi terottaminen.
13256:                  (Ehdotuksen I osa, 8 ja 9 art.)
13257: 
13258:       Helmikuun 3 p:nä v. 1899 annettujen Perussäännös-
13259: ten 8 art:n mukaan ovat Valtakunnanneuvoston Armossa
13260: vahvistetut päätökset Suomea koskevissa asioissa julkais-
13261: tavat säädetyssä järjestyksessä niinhyvin Keisarikunnassa
13262: kuin Suomen Suuriruhtinaskunnassa. Tämä artikla mää-
13263: räsi siten kahdenlaisen julkaisutavan yleisvaltakunnalli-
13264: sille laeille: Keisarikunnassa Hallitsevan Senaatin kautta
13265: ja painattamalla hallituksen asetus- ja määräyskokoelmaan
13266: (kts. Perustusl. 1906 v. pain. 91 art.; Sen, ohjes. 1892 v. pain.
13267: 22 art. jatkon mukaan v. 1906, 19 mom., 1 pain. jatk. muk.
13268: 1906, 318 ja muist., jatk. muk. 1906 ja liitt.: 1906 v. jatk.
13269: 6 ja 7 m.), sekä Suomessa Keis. Suomen Senaatin kautta ja
13270: painattamalla Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoel-
13271: maan ja julkilukemalla tärkeimmät niistä yleisön tiedoksi
13272: kirkoissa ja muissa paikoissa (kts. arm. aset. kesäk. 27 p.
13273: 1902, Täyd. Lakikok. N:o 21770). Tämän mukaisesti so-
13274: vellutettiin tuollaista kahdenlaista julkaiseruisjärjestystä
13275: Arm. julistuskirjaan kesäk. 29 p. 1901 sekä samaan ai-
13276: kaan annetun Suomen S:uuriruhtinaanmaan asevelvollisuus-
13277: lakiin nähden.
13278:        Tämän johdosta on huomattava, että on mahdol-
13279: lista ajatella mainitun yleisvaltakunnallisten lakien kah-
13280: denlaisen julkaisutavan vaihtamista yhdenlaiseksi siten
13281:   62
13282: 
13283: että tässä suhteessa Hallitsevan Senaatin valta ja yleinen
13284: julkaisemisjärjestys ulotettaisiin Suomeenkin. Sellainen
13285: tapa vastaisi teoreettiselta kannalta enemmän valtakun-
13286: nanyhteyden periaatteita ja käytännölliseltä kannalta kat-
13287: soen tekisi se Suomen Senaatille aivan mahdottomaksi
13288: vastustaa sille epämieluisten asiakirjain julkaisemista. 1)
13289:       Tässä ei kuitenkaan saa jättää huomioon ottamatta
13290: sitäkään seikkaa, että Suomen paikallisissa virastoissa val-
13291: litseva suomen- ja ruotsinkieli sekä väestön taitamatto-
13292: muus venäjänkielessä joka tapauksessa tekee välttämättö-
13293: mäksi julkaista asetukset erityisenä painoksena (jollaisena
13294: on Suomen Suuriruhtinaskunnan asetuskokoelma) kotimai-
13295: silla kielillä. Siitä syystä asetusten julkaiseminen Suo-
13296: messa (ja samalla niiden voimaan astuminen siellä) saisi
13297: kuten tähänkin asti tapahtua sen verran myöhemmin kuin
13298: niiden julkaiseminen muissa Keisarikunnan osissa, kuin
13299: venäläisen alkuperäisen tekstin kääntämiseen suomen- ja
13300: ruotsinkielelle tarvitaan. Sillä tavoin yhtenäinen julkaise-
13301: minen päättyisi pelkkään juridilliseen fiktsioniin, jolla ei
13302: olisi huomattavia käytännöllisiä seurauksia.
13303:       Mitä taas tulee pelkoon, että Suomen Senaatti voisi
13304: vastustaa sille epämieluisten lainsäännösten julkaisemista,
13305: niin on silläkin pelolla enemmän teoreettinen kuin reaali-
13306: nen luonne. Kokeita sellaiseen vastarintaan on entiseen
13307: aikaan joskus tosin tehty, mutta ne lakkasivat pian ja
13308: johtivat aina siihen osaaottaneiden senaattorien erotta-
13309: miseen. Sitä paitsi järjestettiin sellaisten yritysten estä-
13310: miseksi Suomen Senaatin menettely lainsäännösten jul-
13311: 
13312:        1
13313:          ) Menneisyyden kokemus osottaa, että muutamien asetusten
13314: julkaiseminen on kohdannut ankaraa vastarintaa, ellei koko Suo-
13315: men Senaatin, niin useiden sen jäsenien taholta ja on saatu aikaan
13316: suurilla vaikeuksilla. Siten oli asianlaita esim. kun julkaistiin 1899
13317: v:n helmik. 3 p:n julistuskirja (täyd. lakikok. n:o 16447); 1900
13318: v:n kesäk. 7 p:n Arm. julistuskirja (täyd. lakik. n:o 18772) venäjän-
13319: kielen käytäntöön ottamisesta muutamissa Suomen Suuriruhtinaan-
13320: maan hallintovirastoissa sekä asevelvollisuuslaki kesäk. 29 p. 1901
13321: (täyd. lakikok. n:o 20456).
13322:                                                          sa
13323: kaisemiseen nähden Arm. Asetuksella kesäk. 27 p:ltä 1902
13324: (täyd. lakikok. n:o 21770). Tämän asetuksen mukaan on ryh-
13325: tyminen toimenpiteisiin Suomea koskevain lainsäännösten
13326: julkaisemiseen nähden uskottu Kenraalikuvernöörille; Suo-
13327: men Senaatin osa tässä kohden on vain puhtaasti toimeen-
13328: panollinen: lainsäännökset esitellään Kenraalikuvernöörin
13329: ehdotuksesta Senaatin talousosaston täysi-istunnossa, joka
13330: laatii ja allekirjoittaa päätöksen sille esitettyjen lainsään-
13331: nösten jättämisestä Senaatin kirjapainoon niiden julkaise-
13332: mista varten Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoel-
13333: massa. Tämän johdosta ja katsoen siihen, ettei Suomen
13334: Senaatilla, kuten Hallitsevana Senaatilla (Per. l. 92 art.;
13335: Senaatin ohjesääntö 2:3 1906 v. jatk.), ole oikeutta tutkia
13336: lakien julkaisemisen oikeudenmukaisuutta, tuskin on epäi-
13337: lyksenalaista, että Suomen Senaatin kieltäytyminen julkai-
13338: semasta Kenraalikuvernöörin sille jättämiä lakeja on lai-
13339: tonta menettelyä. Mutta sellaista menettelyä on ilmeisesti
13340: vältettävä valitsemalla senaattoreiksi sopivia henkilöitä ja
13341: rankaisemalla heitä panemalla syytteeseen.
13342:        Ottaen kaiken tämän huomioon ei liene riittäviä syitä
13343: poiketa mainitussa uudessa laissa siitä järjestyksestä, joka
13344: on määrätty 1899 v. helmik. 3 p:n Perussäännösten 8 koh-
13345: dassa. Sen mukaan on tämän ehdotuksen I osan 8 art:ssa
13346: määrätty, että yleisvaltakunnalliset lait ja asetukset (ehdot.
13347: I os. art. 1) ovat Hallitsevan Senaatin julkaistavat vahvis-
13348: tetussa yleisessä järjestyksessä. Näiden lakien ja asetusten
13349: julkaiseminen Suomessa taas pitää tapahtua paikallisessa
13350: järjestyksessä Suomen Kenraalikuvernöörin määräyksestä
13351: ja valvonnan alla.
13352: 
13353: 
13354:       Tärkeä ehto yleisvaltakunnallisten lakien menestyksel-
13355: liseksi voimaansaattamiseksi Suomessa on oikean orgaanin
13356: valinta, jolle uskotaan näiden lakien selittäminen ja nouda-
13357: tettavaksi terottaminen epäilyksiä syntyessä. Näitä oikeuksia
13358: ja velvollisuuksia ei voida myöntää Suomen paikallisen
13359: hallinnon orgaaneille eikä etenkään Keis. Suomen Senaa-
13360: tille, koska: 1) tämä ei yleensä kuulu Senaatille, jonka
13361: koko toimintapiiri rajoittuu ainoastaan maan sisäisiin
13362: asioihin; 2) Senaatilla ei ole tarpeellisia tietoja Keisari-
13363: kunnan yleisen lainsäädännön alalla; ja 3) oikeus selittää
13364: ja noudatettavaksi terottaa lakeja ei kuulu Suomen Senaa-
13365: tille edes Suomen sisäisenkään lainsäädännön alalla 1 ).
13366:        Siitä syystä oikeus selittää ja noudatettavaksi te-
13367: rottaa yleisvaltakunnallisia lainsäädäntötoimenpiteitä sekä
13368: ratkaista syntyviä epäilyksiä on Suomessa kuten muissakin
13369: Keisarikunnan osissa kuuluva Keisarikunnan yleisen halli-
13370: tuksen asianomaiselle orgaanille, s. o. Hallitsevalle Senaa-
13371: tille, joka on varustettu siihen tarpeellisilla valtuuksilla 1,
13372: 2, 19 (6 m.), 20 (6 m.), 21 (5 m.), 23 (2 m.), 32 (3 m.), 33
13373: (3 m.), 197-199, 204 ja muiden sen ohjesäännön 1892 v.
13374: pain. ja jatk. (1906 v.) artiklain mukaan samoin kuin myös
13375: muiden eräiden erikoissäännösten nojalla. Nykyisin ulottuu
13376: Hallitsevan Senaatin valta, mitä ylimpään valvontaan tulee,
13377: ehdottomasti Suomessa toimiviin venäläisiin laitoksiin ja
13378: venäläisiin virkamiehiin. Ehdotetun lain kautta on Hallit-
13379: sevan Senaatin valtaa Suomessa yhä enemmän laajennettava,
13380: koska paikallistenkin Suomen laitosten ja virkamiesten,
13381: samoin kuin kaikkien maan asukastenkin ehdottomasti tulee
13382: siihen alistua, sitä myöten kuin heidät veivoitetaan noudat-
13383: tamaan vahvistetussa yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä
13384: annettuja lakeja ja asetuksia. Sitä paitsi Suomen Kenraali-
13385: kuvernööri, maan toimeenpanevan siiviilivallan ylimpänä
13386: johtajana, tulee olemaan velvollinen omasta puolestaan
13387: 
13388:         1) Keis. Suomen Sen. johtosäännön 13 §:n muk. syysk. 13 p:ltä
13389: 
13390: 1892 (S. asetuskok. nr 30) »Sen toimenpiteet rajoittuvat jo annettujen
13391: lakien määräyksiin, ilman mitäkään oikeutta niitä muuttaa, selittää,
13392: vielä vähemmin kumota». Periaate että lakia on noudatettava sen
13393: kirjaimellisen sisällyksen mukaan on harmaasta muinaisuudesta asti
13394: ollut Ruotsin oikeuden perustuksena. Sen mukaan on 1772 elok. v:
13395: 21 p. Hallitusmuodon 57 pykälässä seuraava määräys·: •Jos jotakin
13396: epäselvää löytyisi tässä laissa, noudatettakoon sen sananmukaista
13397: sisällystä siksi, että Kunink. Maj:ti ja Valtakunnan Säädyt voivat
13398: ,sopia .sillä tavalla kuin 39 ja_Jja §:ssä määrätään.~.      . ....1
13399:                                                         65
13400: 
13401: ryhtymään asianomaisiin toimenpiteisiin Hallitsevan Senaa-
13402: tin ukaasien saattamiseksi asianmukaisesti täytäntöön Suo-
13403: messa.
13404:      Näihin näkökohtiin perustuva säännös sisältyy ehdo-
13405: tuksen I osan 9 artiklaan.
13406: 
13407: 
13408: 
13409: VI.   Yleisvaltakunnallisten ja Suomen paikallisten
13410:        lakien ja asetusten keskinäinen suhde.
13411:             (Ehdotuksen I osan 10 ja 11 momentti.)
13412: 
13413:       Kysymys yleisvaltakunnallisten ja .paikallisten Suo-
13414: men lakien ja asetusten keskinäisestä suhteesta on ilmei-
13415: sesti ratkaistava siten, että edellisillä on vallitseva asema
13416: ja etuusija jälkimäisten rinnalla. Sellainen vallitseva asema
13417: ja sellainen etnnsija perustuu siihen vallitsevaan merkityk-
13418: seen, joka tulee olla Korkeimman Vallan käskyillä, jotka
13419: annetaan ylimpäin valtiolaitosten myötävaikutuksella ja
13420: ovat puetut korkeimpiin lainsäädäntömuotoihin sekä kos-
13421: kevat koko valtakunnan oikeuksia tahi etuja.
13422:       Vaikkei tätä kysymystä ole suoranaisesti kosketeltu
13423: asiakirjassa helmik. 3 p:ltä 1899, niin on se käytännössä
13424: ratkaistu, kuten saattoi odottaakin, edellämainittuun suun-
13425: taan, sillä. tämän asiakirjan osottamassa järjestyksessä ku-
13426: mottiin jouluk. 6/18 p:nä 1878 Arm.ossa vahvistettu Suomen
13427: Suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslaki, joka ei ainoastaan
13428: kulkenut paikallisten valtiopäiväin kautta, vaan jonka muu-
13429: tamia osia (§§ 1, 2, 3, 4, 5, 6, 9, 13, 19, 20, 121, 122, 123)
13430: vielä pidettiin Suomen perustuslainsäännöksinä.
13431:       Näiden näkökohtien vahvistamiseksi ja kehittämiseksi
13432: on tarkoituksenmukaista esittää seuraavat tiedot ulkomaa-
13433: laisen lainsäädännön käsiteltävänä olevaa kysymystä kos-
13434: kevista määräyksistä ja huomattavien valtiomiesten mieli-
13435: piteistä.
13436:       Nykyaikaisessa valtio-oikeudessa on periaate yleisten
13437: lakien etusijasta paikallisten rinnalla ensikerran tarkasti
13438:                                                         5
13439:   66
13440: 
13441: määritelty Amerikan yhdysvaltain valtiosäännössä syysk.
13442: 17 p:ltä 1787. Sen 6:nnen artiklantoisessa osassa säädetään,
13443: että >tämä valtiosääntö ja Yhdysvaltain lait, jotka sen pe-
13444: rusteella annetaan, ja kaikki sopimukset, jotka on tehty ja
13445: vastedes tehdään Yhdysvaltain vallan ja mahdin nojalla,
13446: tulevat olemaan sen maan ylin oikeus; ne ovat sitovia jo-
13447: kaisen valtion tuomareille, vaikkapa yksityisen valtion val-
13448: tiosäännössä tahi laeissa olisikin päinvastaisia määräyksiä>.
13449:       Tämän artiklan määräyksiä, jotka itsessään ovat täy-
13450: sin selvät ja täsmälliset, tulkitsevat amerikalaisen valtio-
13451: oikeuden tuntijat siten, että liittovaltiosääntö ja siihen
13452: perustuvat lait ovat erottamaton osa eri valtioiden valtio-
13453: säännöistä ja lainsäädännöstä, mutta että niillä samalla
13454: on suurempi voima ja korkeampi merkitys. Jos siis liitto-
13455: valtiosäännön ja jonkin yksityisen valtion valtiosäännön
13456: välillä syntyisi ristiriita, niin viimemainittu ipso facto on
13457: mitätön ja saa väistyä edellisen tieltä. Näiden periaatteiden
13458: juurtumista ovat paljon edistäneet Amerikan tuomioistuin-
13459: ten ja etenkin korkeimman liittotuomioistuimen (Supreme
13460: Court of the United States) päätökset. Amerikassa samoin
13461: kuin Englannissakin on tuomioistuimilla oikeus harkita
13462: kysymyksiä lakien perustuslainmukaisuudesta ja tuomio-
13463: istuimen päätöksiä otetaan pohjaksi uusia oikeusnormeja
13464: laadittaessa (esim. laajasti q.ulkitsemalla valtiosäännön hen-
13465: keä ja tarkoitusta on korkein oikeus melkoisesti edistänyt
13466: kongressin valtuuksien laajenemista valtiosäännön tarkan
13467: sanamuodon rajojen ulkopuolelle). Mutta koska tuomarit,
13468: valtiosäännön edellämainitun VI:nnen artiklan nojalla, ovat
13469: sidotut liiton laeista, ja yleisen periaatteen mukaan yksi-
13470: tyisten valtioiden lakien on väistyttävä liiton lakien tieltä
13471: huolimatta siitä, ovatko nämä annetut aikaisemmin tahi
13472: myöhemmin, niin tuomioistuinten päätökset tietenkin aina
13473: pyrkivät kallistumaan sen käsityksen puolelle, että keskus-
13474: vallan antamilla laeilla on etusija. Niinikään katsotaan
13475: myöskin liiton hallitus, jonka tulee valtiosäännön ITI osan
13476: n artiklan nojalla presidenttinsä kautta valvoa liittolakien
13477: ehdotonta noudattamista, velvolliseksi murtamaan kaiken
13478:                                                         67
13479: 
13480: lain vastustamisen sekä oikeudellisilla keinoilla että tar-
13481: vittaessa pakolla.
13482:        Yhdysvaltain jälkeen omaksui mainitut periaatteet
13483: muidenkin valtioiden lainsäädäntö ja lakitiede, jonka
13484: ohessa muutamien valtioiden perustuslaeissa ylempänä
13485:  mainittu suuren Pohjois-Amerikan liiton valtiosäännön VI
13486: artikla on toistettu miltei sananmukaisesti.
13487:         Sellaisia ovat esim. Meksikon valtiosääntö helmik. 2
13488:  p:ltä 1857 126 art; Argentinan valtiosääntö syysk. 25 p:ltä
13489:  1860, 31 art, ja Australian valtiosääntö heinäk. 9 p:ltä
13490:  1900, 109 art. Mutta niissäkin valtioissa, joissa mainiti uja
13491:  periaatteita ei ole suoranaisesti julki lausuttu laissa, ne
13492:  ovat faktillisesti olemassa lainsäädännöllisen oikeus- ja
13493:  hallintokäytännön nojalla. Esimerkkinä siitä on Sveitsi.
13494:  Siellä voimassa oleva valtiosääntö toukok. 29 p:ltä 1874
13495:  ei sisällä ·Yhdysvaltain valtiosäännön VI art:n kaltaista
13496:  säännöstä, mutta velvoittaa liittoneuvoston korkeimpana
13497:  toimeenpanevana valtana ryhtymään toimenpiteisiin liiton
13498:  lakien ja asetusten noudattamiseksi (102 art.), ja määrää
13499:  liiton tuomioistuimen soveltamaan näitä lakeja ja asetuksia
13500:  ratkaistessaan kompetenssiriitoja liittoviranomaisten välillä
13501:  yhdeltä puolen ja kanttoniviranomaisten välillä toiselta
13502:  puolen, samoin myös valituksia kansalaisten valtiosäännön
13503:  mukaisten oikeuksien rikkomisesta (113 art.). Samalla
13504:  liittokokous, Sveitsin lainsäädännön keskusorgaanina, itse
13505:  ratkaisee kysymykset toimialansa rajoista ja voi sentäh-
13506:  den laajentaa niitä eri kanttonien autonomian kustannuk-
13507:  sella, joka autonomia näiden yhteisesti vaikuttavain syi-
13508:  den tähden vähitellen supistuu.
13509:         Isossa Britanniassa on valtakunnan lainsäädännön ja
13510:   paikallisen, siirtomaalainsäädännön, välinen suhde myös-
13511:   kin järjestetty edellä esitetyn periaatteen pohjalla, s. o.,
13512:   edellinen on jälkimäiseen nähden ehdottomasti vallitse-
13513:   vassa asemassa. Tätä koskevan, kesäk. 29 p:nä 1865 anne-
13514:   tun Englannin lain (n. k. aktin, joka poistaa epäilykset
13515:   siirtomaalakien pätevyydestä) 2 art. kuuluu seuraavasti:
13516:   »Jos jonkin siirtomaan laki jossakin suhteessa sisällyksensä
13517:   68
13518: 
13519: puolesta poikkeaa jostakin parlamentinaktista, jonka pä-
13520: tevyys ulottuu puheenalaiseen siirtomaahan, taikka jos se
13521: on vastoin jotakin määräystä tai säännöstä, joka on annettu
13522: sellaisen parlamentinaktiu nojalla, taikka vastoin jotakin
13523: määräystä tai säännöstä, jolla on sama voima ja vaikutus
13524: kuin sellaisella parlamentinaktilla, niin on tällä lailla kat-
13525: sottava olevan ala-arvoinen merkitys sellaisen aktin, sel-
13526: laisen määräyksen tai sellaisen säännöksen rinnalla, ja on
13527: se sellaisen ristiriitaisuutensa perusteella, vaan ei muuten,
13528: pidettävä ja jääpi kaikkea merkitystä ja pätevyyttä vaille.»
13529: Siirtomaanministeriön Valtiosihteerin tulee valvoa että tätä
13530: lakia, jonka kautta n. k. >Englannin parlamentin ylin valta»
13531: (parlamount authority of Parliament) määrätään, tarkoin
13532: noudatetaan; ollen hänellä myös oikeus ehdottaa hallitsi-
13533: jalle että hän jättää vahvistamatta sen tai tämän lakiehdo-
13534: tuksen, jonka siirtomaan parlamentti on hyväksynyt.
13535:       Ei missään kuitenkaan periaate yleisen lainsäädännön
13536: vallitsevasta asemasta paikallisen lainsäädännön rinnalla
13537: ole saanut niin täydellistä ilmaisumuotoa kuin Saksassa,
13538: jossa valtiomiehet ja lainoppineet, nojautuen Saksan kan-
13539: san suuren enemmistön myötätuntoisuuteen, ovat käytän-
13540: nössä loistavasti toteuttaneet tämän periaatteen valtakun-
13541: nallisen yhteyden vankaksi tueksi sille vihamielistä parti-
13542: kularismia vastaan.
13543:       Helmikuun 16 p:nä 1871 annetun Saksan valtiosään-
13544: nön 2 artiklassa sanotaan, että >Valtakunta nauttii lain-
13545: säädäntöoikeutta liittoalueelia tämän valtiosäännön sisäl-
13546: lyksen perusteella ja niin, että Valtakunnanlait katsotaan
13547: jokaisen valtion lakeja ylemmiksi. Velvoittavan voiman
13548: saavat V altakunnanlait virallisen julkaisemisen kautta
13549:  >Valtakuntalakien lehdessä> (Reichsgesetsblattissa). V al-
13550: tiosäännön 4 artiklassa on esitetty pitkä luettelo niistä
13551: asioista, jotka ovat >valtakunnan ja sen lainsäädän-
13552: nnön silmälläpidon alaisia>. Jo yksistään tämän luet-
13553: telon perusteella on valtakunnan lainsäädäntö voinut kä-
13554: sittää suuren osan sen väestön oikeudellisen elämän tär-
13555: keimmistä puolista. Mutta käytännössä on tämä lainsää-
13556:                                                        69
13557: 
13558: däntö melkoisesti ylittänyt ne rajat, jotka valtiosäännön
13559: sananmukainen sisällys sille määrää. Se on todellakin
13560: suorittanut suunnattoman työn ja muodollisista kehyksis-
13561: tään välittämättä on se yhdistänyt, uudistanut ja paran-
13562: tanut miltei kaikkia saksalaisen oikeuden haaroja. Tä-
13563: män työn tuloksena on päälle päätteeksi ollut monipuo-
13564: linen itse valtiosäännön ja Saksan valtiollisen rakenteen
13565: luonteen tosiasiallinen muuttuminen, joka rakenne nyt-
13566: temmin on melkoista lujempi kuin se oli silloin kun Kei-
13567: sarikunta perustettiin.
13568:       Sillä lyhyellä säännöllä, että Keisarikunnan lait ovat
13569: paikallisia lakeja ylemmät on tässä kohden ollut erit-
13570: täin tuntuva vaikutus, eivätkä saksalaiset lakimiehet suotta
13571: annakaan sille suunnatonta merkitystä valtakunnan kan-
13572: sallisen kehityksen asiassa. Analyseerattuaan tarkasti tä-
13573: män säännön määräyksen, ovat he tulleet seuraaviin pää-
13574: johtopäätÖksiin sen merkityksestä:
13575:       1. Se määrää horjumattomana periaatteena yleisen
13576: valtakunnan lainsäädännön ylivallan paikallisen lainsää-
13577: dännön rinnalla. Tämän periaatteen tähden ei yhdenkään
13578: Keisarikunnan alamaisen tule epäilyttävissä tapauksissa
13579: katsella oikealle eikä vasemmalle eikä koettaa sovelluttaa
13580: sen eikä tämän Saksan valtion lakeja, vaan on hänen luo-
13581: tava katseensa ylöspäin valtakunnanlakeihin. Siinä on
13582: tae siitä, että valtakunnan tahtoa tullaan J?itämään kor-
13583: keimpana tahtona ja että jokainen yksilö tulee noudatta-
13584: maan sitä.
13585:        2. V altakunnanlain säätämisen kautta menettävät
13586: itsestään voimansa ja merkityksensä kaikki kyseessä ole-
13587: vaa asiaa koskevat paikalliset lait ja asetukset kuin
13588:  myöskin paikallisen tavanomaisen oikeuden normit huoli-
13589: matta siitä, ovatko ne tuon lain kanssa ristiriidassa vai ei,
13590: koska molemmissa tapauksissa niiden sijaan tulee voimaan
13591: astuva valtakunnanlaki. Tämä periaate koskee sekä Saksan
13592:  valtakunntaan kuuluvain eri valtioiden tavallisia lakeja ja
13593:  asetuksia että myöskin niiden valtiosääntöjä.
13594:   70
13595: 
13596:        3. Tarkastettavana oleva sääntö määrittelee paikallisen
13597: lainsäädännön rajat siten, että tämän ei tule käsittää mi-
13598: tään yleisten Valtakunnanlakien 1) toistamista, vahvista-
13599: mista, tulkitsemista, muuttamista tai täydentämistä. Näitä
13600: viimeksi mainittuja eivät myöskään saa julkaista paikalliset
13601: viranomaiset paikallisessa järjestyksessä.
13602:        4. Tämä sääntö turvaa V altakunnanlaeille erityisen
13603: vakuuden, koska jokainen tuomioistuin on velvollinen kat-
13604: somaan sen ratkaistavaksi tulevia oikeudellisia ristiriitoja
13605: sen periaatteen kannalta, ~ttä Valtakunnanlaki on paikal-
13606: lista lakia ylempi. Tästä näkyy että tuomioistuimen on
13607: pakko katsoa niitä paikallisten lakien säännöksiä, jotka
13608: ovat ristiriidassa Valtakunnanlakien määräysten kanssa,
13609: lainopillisesti pätemättömiksi. Sama velvollisuus on myös-
13610: kin hallinnollisilla viranomaisilla.
13611:        Katsoen yllämainittuihin seikkoihin, on esilläolevaan
13612: ehdotukseen (I os. 10 ja 11 art.) samaten pidetty tarpeel-
13613: lisena liittää säännökset siitä:
13614:        1) että yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä annetut
13615: lait ja asetukset (1 art. 1 mom.) itsestään kumoavat kaikki
13616: erityisessä järjestyksessä (1 art. 2 mom.) annettujen Suo-
13617: men lakien ja asetusten määräykset, jotka eivät ole niiden
13618: kanssa yhdenmukaiset, ja ovat ehdottomasti veivoittavia
13619: kaikille hallitus- (hallinnollisille, oikeus- ja muille) laitok-
13620: sille, niin myös kunnallisille ja yksityisille laitoksille ja
13621: henkilöille, huolimatta niiden kanssa ristiriitaisista mainit-
13622:  tuin paikallisten lakien säännöksistä, ja
13623:        2) että erityisessä järjestyksessä (1 art. 2 mom.) annetut
13624:  lait ja asetukset eivät voi kumota, muuttaa taikka täy-
13625:  dentää, vaikutuksestaan lakkauttaa eivätkä selittää ylei-
13626: 
13627:        1 ) Poikkeusta tässä sallitaan ainoastaan säädösten julkaise-
13628: 
13629: miseksi paikallisessa järjestyksessä Keisarikunnan lakien toimeen-
13630: panosta (Ausfuhrungsgesetze und Verordnungen), jos tällaiset sää-
13631: däkset eivät sisälly näihin lakeihin tai jos ne itse jättävät tämän
13632: asian paikallisille viranomaisille. M.utta tuollaiset säädökset täytyy
13633: pysyttää asianomaisen valtakunnanlain puitteissa (intra legem iin-
13634: perii) ja täydessä yhdenmukaisuudessa sen kanssa.
13635:                                                               71
13636: 
13637: sessä järjestyksessä (1 art. 1 mom.) annettuja lakeja ja
13638: asetuksia.
13639:       Nämä säännökset tulevat yleisten ja niiden erikoisten
13640: lainsäännösten välisuhteeseen nähden, jotka koskevat Suo-
13641: men oloja, yksinomaan olemaan niiden oikeusperusteiden
13642: sovelluttamista, jotka on määrätty laissa, oikeuskäytän-
13643: nössä ja tieteessä muissa sivistysmaissa, missä yleinen
13644: lainsäädäntö on olemassa paikallisen rinnalla.
13645: 
13646: 
13647: 
13648:  VII. Suomen väestön edustaminen Valtakunnan-
13649:       neuvostossa ja Valtakunnanduumassa.
13650:                      (Ehdotuksen toinen osa.)
13651: 
13652:       Esilläolevan lakiehdotuksen II osa on omistettu
13653: kysymykselle Suomen Suuriruhtinaskunnan väestön edus-
13654: tamisesta Valtakunnanneuvostossa ja Valtakunnanduu-
13655: massa.
13656:       Sellaisen edustamisen toimeenpano näyttää hyödylli-
13657: seltä Suomea koskevain asiain parempaa selvittämistä
13658: varten Neuvostossa ja Duumassa; sitä paitsi on se toi-
13659: vottavaa ilmaisemaan valtakunnanyhteyttä ja Suomen
13660: väestön yhdenvertaisuutta Keisarikunnan muiden osain
13661: väestön kanssa; se on hyödyllistä Suomen paikallisten
13662: etujen turvaamiseksi ja sen tarpeiden selvittämiseksi; lo-
13663: puksi se on suorastaan edellytettynä Armollisessa Julistus-
13664: kirjassa elokuun 6 p:ltä 1905 1).
13665:       Puheenaoleva edustus voidaan järjestää kahdella ta-
13666: valla: joko siten, että kutsutaan paikallisten V altiopäiväin
13667: valtuutettuja jäseniksi Valtakunnanneuvostoon ja Valtakun-
13668: nanduumaan tarkastamaan Suomea koskevia asioita, taikka
13669: siten, ettäNeuvoston ja Duuman jäseniksi valitaan mainitun
13670: maan väestön edustajia. Näistä kahdesta menettelytavasta
13671:       1 ) Siinä Julistuskirjassa sanotaan: •Suomen Suuriruhtinaskun-
13672: 
13673: nan edustajien osanotosta keisarikunnalle ja tälle maalle yhteisiin
13674: lainsäädäntökysymyksiin tulemme antamaan erityiset määräykset.&
13675:   72
13676: 
13677: on jälkimäiselle annettava etusija, koska se paremmin vastaa
13678: valtakunnanyhteyden ja kansanedustuksen periaatteita.
13679: Että tällainen järjestys on yleisempi ilmenee niiden maiden
13680: lainsäädännöstä, joissa toistensa rinnalla on yleisiä ja pai-
13681: kallisia lainsäädäntölaitoksia. Sellaista järjestystä nouda-
13682: tetaan kaikissa niissä valtakunnissa, joiden sisälliset siteet
13683: ovat voimakkaat, kestävät ja asteittain vahvistuvat. Sitä
13684: vastoin yhteisten lainsäädäntölaitosten perustaminen pai-
13685: kallisten eduskuntain tai viranomaisten lähettämistä edus-
13686: tajista on todistuksena asianomaisten maiden välisten yh-
13687: dyssiteiden heikkoudesta ja epäluotettavuudesta. Havain-
13688: nolliseksi esimerkiksi· tästä voi kelvata Itävalta-Unkari
13689: delegatsioneineen ja jo ratkennut Ruotsin ja Norjan liitto,
13690: jossa myöskin oli kokouksia Ruotsin valtiopäivien ja Norjan
13691: suurkäräjäin valtuutettujen kesken.
13692:       Tähän katsoen on aikomus järjestää Suomen edustus
13693: Keisarikunnan lainsäädäntölaitoksissa niiden yleisten oh-
13694: jeiden perusteelle, mitä on voimassa vaaleista V altakun-
13695: nanneuvostoon ja Duumaan ainoastaan niillä muutoksilla,
13696: jotka ovat tarpeelliset Suomen erityisten paikallisten olojen
13697: vuoksi.
13698:       Kuitenkin näyttää olevan syytä ennen näiden muu-
13699: tosten tarkastamista selvittää seuraavat kysymykset:
13700:       1) Onko Suomen väestön Valtakunnanneuvostossa ja
13701: V altakunnanduumassa olevain edustajain otettava osaa
13702: kaikkien siellä esitettäväin asiain käsittelyyn vaiko ainoas-
13703: taan niiden asiain, jotka koskevat Suomea?
13704:       2) Onko Suomen edustajain osanotto katsottava vält-
13705: tämättömäksi ehdoksi Valtakunnanneuvoston ja V altakun-
13706: nanduuman Suomen asioita koskevain päätösten laillisuu-
13707: delle vai voivatko Neuvosto ja Duuma, siinä tapauksessa
13708: että nämä henkilöt jäävät saapumatta, kyseenalaisista
13709: asioista päättää ilman heidän osanottoaaukio?
13710:       Edellinen näistä kysvmyksistä on vaikeampi ja rii-
13711: danalaisempi. Sekä toisen että toisen ratkaisun hyväksi
13712: voidaan esittää eri syitä. Kuitenkin on tunnustettava
13713: oikeammaksi, sopivammaksi ja käytännöllisemmäksi säätää
13714:                                                        73
13715: 
13716: että Valtakunnanneuvostossa ja Valtakunnanduumassa ole-
13717: vain Suomen edustajain tulee ottaa osaa kaikkien asiain
13718: käsittelyyn. Tämä kysymys tietystikin olisi toisin ratkais-
13719: tava, jos Keisarikunnan lainsäädäntölaitosten jäsenten jouk-
13720: koon, helmikuun 3 p:nä 1899 annettujen perussäännösten
13721: 7 art:n mukaisesti kutsuttaisiin jäseniä Keisarillisesta Suo-
13722: men Senaatista taikka Suomen valtiopäiviltä. Siinä ta-
13723: pauksessa eivät tällaiset valtuutetut varmaankaan voisi
13724: ottaa Valtakunnanneuvostossa eikä V altakunnanduumassa
13725: osaa muiden asiain käsittelyyn kuin Suomea koskevain.
13726: Mutta jos kerran tästä kaavasta luovutaan, ja sekä Neu-
13727: vostoon että Duumaan kutsutaan Suomen väestön edustajia,
13728: - Suomen, joka on erottamaton osa yhtenäistä Venäjän
13729: valtakuntaa -- niin tästä luonnollisesti johtuu myös samat
13730: oikeudet näille edustajille kuin mitä Neuvoston ja Duuman
13731: muilla jäsenillä on. Ei ole jätettävä huomioon ottamatta,
13732: että ainoastaan tämmöinen Suomen edustuksen järjestämi-
13733:  nen Keisarikunnan lainsäädäntölaitoksissa vastaa valtakun-
13734: nanyhteyden aatetta ja kykenee sitä havainnollisesti ilmai-
13735:  semaan. Jos kerran Venäjän mtliden rajaseutujen (kuten
13736:  Puolan tsaarikunnan läänien, Kaukasian, Siperian j. n. e.)
13737:  edustajat ottavat osaa Neuvostossa ja Duumassa kaikkien
13738:  asiain käsittelyyn, niin tuskinpa voisi keksiä riittäviä pe-
13739:  rusteita saman järjestelmän rikkomiseen Suomen edustajiin
13740:  nähden. Päinvastainen tämän kysymyksen ratkaiseminen
13741:  (s. o. edustajain oikeus käsitellä ainoastaan Suuriruhtinas-
13742:  kuntaa koskevia asioita) mitä jyrkimmällä tavalla teroit-
13743:  taisi huomioon tuon maan erikoista asemaa ja loogillisesti
13744:  kehitettynä ehdottomasti veisi jo nyt syntyneeseen ajatuk-
13745:  seen Venäjän ja Suomen delegatsionista (dualismiin yh-
13746:  teyden sijasta). Toiselta puolen ei olisi enemmän suotavaa
13747:  saattaa aikaan Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduu-
13748:  man rakenteen sisällistä pirstautumista luomalla niihin
13749:  kaksi jäsenistöä (tavallinen ilman suomalaisia, ja lisätty,
13750:  myös suomalaiset mukana). Toimien kahtena eri jäsenis-
13751:  tönä Neuvosto ja Duuma saisivat eri lainsäädäntöelinten
13752:  luonteen: Keisarikuntaa varten, ilman Suomea, ja Keisari-
13753:   74
13754: 
13755: kuntaa varten, Suomi siihen luettuna. Tämä silminnähtä-
13756: västi vähentäisi nykyistä Neuvostolle ja Duumalle jo kuu-
13757: luvaa yleisvaltakunnallista merkitystä. Valtakunnanneu-
13758: vostolla ja Valtakunnanduumalla täytyy periaatteen kannalta
13759: olla valta millä hetkellä hyvänsä tarkastaa Suomea koske-
13760: via asioita, kun se vaan katsotaan tarpeelliseksi. Mutta
13761: asian sille kannalle järjestäminen käy vuorostaan säännöl-
13762: lisemmäksi, jos Suomen edustajat tulevat Neuvoston ja
13763: Duuman vakinaisiksi eikä vaan kullakin kertaa erityisesti
13764: saapuville kutsuttaviksi jäseniksi.
13765:       Toinen kysymys (koskeva Keisarikunnan lainsäädäntö-
13766: laitosten oikeutta tarkastaa Suomea koskevia asioita myös-
13767: kin ilman sen edustajia), nousi jo valmisteltaessa Valtakun-
13768: nanduuman ensimäisen ohjesäännön ehdotusta, mutta rat-
13769: kaistiin silloin siten, että näitä edustajia >ei oteta lukuun
13770: määrättäessä Valtakunnanduuman laillista kokoonpanoa>
13771: ja että >heidän saapumatta jäämisensä ei estä Valtakun-
13772: nanduumaa käsittelemästä asioita» (sanotun ehdotuksen 49
13773: art.) Tähän kysymykseen nähtävästi ei nytkään voi antaa
13774: muuta vastausta, koska meidän lainsäätäjäkuntaimme lail-
13775: linen kokoonpano määrätään Valtakunnanneuvoston ohje-
13776: säännön (1906 v:n painoksen) 31 ja Valtakunnanduuman
13777: ohjesäännön (1906 v:n painoksen) 7 art:ssa, ja koska tuo
13778: kielto, elleivät Neuvosto eikä Duuma saisi käsitellä Suo-
13779: men asioita ilman suomalaisten edustajain osanottoa, paitsi
13780: että se vähentäisi Neuvoston ja Duuman arvoa, asettaisi
13781: yleisen lainsäädännön sopimattomaan riippuvaisuuteen suo-
13782: malaisen rajamaan edustajista.
13783:       Esitetty kysymys silminnähtävästi ei siedä mitään
13784: muuta ratkaisua. Myöskään ei tästä asiasta tarvitse antaa
13785: mitään määräystä, koska Suomen väestön edustajain on as-
13786: tuttava Valtakunnanneuvostoon ja Valtakunnanduumaan
13787: yleisillä perusteilla, ja tätä maata koskevat asiat on Neu-
13788: voston ja Duuman käsiteltävä yleisessä järjestyksessä.
13789:                                                                    75
13790: 
13791:       Mitä taas tulee aikeissa oleviin ehdotuksessa suunni-
13792: teltuihin Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman
13793: vaalijärjestyksen muutoksiin ja täydennyksiin, niin ovat
13794: ehdotetut säännökset pääasiallisesti seuraavat:
13795:       1) Valtakunnanneuvoston jäseneksi kutsutaan yksi
13796: Suomen Valtiopäiväin valitsema edustaja 1). Sitä paitsi
13797: Suomen ritaristo ja aateli, Aleksanterin yliopiston Kon-
13798: sistori sekä Suomen kauppiaat ja teollisuudenharjoittajat
13799: saavat valita keskuudestaan valitsijamiehiä ottamaan osaa
13800: asianomaisissa kokouksissa jäsenten valitsemiseen Valta-
13801: kunnanneuvostoon aatelisseurain, Tiedeakademian ja Yli-
13802: opistojen sekä kauppa- ja teollisuuslaitosten puolesta (Val-
13803: tak. neuv. ohjesääntö, 1906 v:n painos 15-17 art.)
13804:       2) V altakunnanduumaan ~uomen syntyperäisen väes-
13805: tön (Suomen kansalaisten) puolesta tulevain edustajain luku
13806: rajoitetaan neljäksi ja vastaa silloin muiden Keisarikunnan
13807: rajaseutujen Duumassa olevain edustajain lukumäärää, var-
13808: sinkin Veikselin-seudun, joka, vaikka sen väkiluku on noin
13809: neljä kertaa niin suuri kuin Suomen, lähettää Valtakun-
13810: nanduomaan 12 jäsentä (lukuunottamatta 2 edustajaa ve-
13811: näläisen kansanaineksen puolesta).
13812:       3) Koska Suomessa asuu ja omistaa kiinteistöä kyl-
13813: läkin melkoinen joukko Venäjän alamaisia, joilla ei ole
13814: Suomen kansalaisoikeutta, niin on tarpeellista turvata näil~e
13815: henkilöille mahdollisuus pitää Valtakunnanduomassa omaa2 )
13816: en edustajaansa.
13817:        1)  Siten annetaan Valtiopäivilie sama oikeus kuin mikä Kei-
13818: sarikunnan muissa osissa Valtakunnanneuvoston ohjesäännön (1906
13819: v:n painoksen) 14 art:n mukaan kuuluu läänien semstvo-kokouksille.
13820: Valtiopäivien Valtakunnanneuvostoon valittavain jäsenten luku rajoi-
13821: tetaan yhdeksi, koska väkiluku Suomen kaikissa 8 läänissä (noin 3
13822: miljoonaa henkeä) on pienempi kuin useissa eri lääneissä ulkopuo-
13823: lella Suomea (esimerkiksi Volbynian, Voroneshin, Vjatkan, Kiovan,
13824: Perman, Podolian, Pultavan, Samaran, Tambovin, Harjkovin, Her-
13825: sonin y. m.)
13826:        2
13827:          ) Viipurin läänin kuvernöörin hankkimain tietojen mukaan
13828: on Viipurin läänissä maanomistajina venäläissyntyisiä: 1) sellaisia,
13829: joilla on ~uomen kansalaisoikeus, 65 henkeä, jotka omistavat 7,326,65
13830: hehtaaria, ja 2) sellaisia, joilla ei ole Suomen kansalaisoikeutta, 2,273
13831: henkeä, jotka omistavat 56,737,69 hehtaaria; kaikkiaan 2,338 henkeä,
13832: jotka omistavat 64,064,34 hehtaaria maata.
13833:   76
13834: 
13835:       Tämä toimenpide on puhtaastaan oikeuden vaatimus
13836: eikä siinä ilmene mitään meidän lainsäädännöllemme ou-
13837: toa uutuutta, koskapa jo tätä nykyä Valtakunnanduuman
13838: jäsenissä on edustajia venäläisen väestön puolesta Viinan
13839: ja Kovnon lääneistä, Varsovan kaupungista ja Transkau-
13840: kaasiasta sekä myös Ljublinin ja Siedleen läänien kreikka-
13841: lais-katolilaisen väestön puolesta (Valtakunnanduuman vaali-
13842: laki, 1907 v:n painos, 5 art., liite). Tähän toimenpiteeseen
13843: ryhtyminen on sitä tarpeellisempi, kun Suomessa asuvat
13844: Venäjän alamaiset, joilla ei ole Suomen kansalaisoikeutta,
13845: nykyään eivät ota osaa paikallisten V aitiopäivien eikä V al-
13846: takunnanduuman jäsenten vaaleihin.
13847:       4) Katsoen siihen että V altakunnanduuman vaalilain
13848: eräiden säännösten noudattaminen Suomessa on kovin vai-
13849: keata, on aikomus jättää Valtakunnanduuman jäsenten
13850: vaali Suomen kansalaisten puolesta Valtiopäiväin toimi-
13851: tettavaksi (2 mom.)
13852:       5) Aivan samoin katsottiin olevan tarkoituksenmu-
13853: kaisinta jättää Valtiopäivilie sen järjestyksen määrääminen,
13854: jonka mukaan se toimittaa jäsenten vaalin Valtakunnan-
13855: neuvostoon ja Valtakunnanduumaan. Tässä asiassa Valtio-
13856: päivät voisivat käyttää ohjeenaan Valtiopäiväjärjestyksen
13857: (heinäk. 7f20 p:ltä 1906, Suomen asetuskok. N:o 26) 72
13858: pykälää, jonka perusteella Eduskunta itse vahvistaa ne eri-
13859: koiRmääräykset, jotka katsotaan tarpeellisiksi valtiopäivä-
13860: töiden sekä eduskunnassanoudatettavanjärjestyksen tähden.
13861:       6) Määrätessä niitä siveellisiä ehtoja, jotka on täy-
13862: tettävä sekä valitsijain että valittavain, otetaan huomioon
13863: paitsi niitä yleisiä vaatimuksia, mitä Valtakunnanneuvos-
13864: toon ja Valtakunnanduumaan valitsemista koskevat mää-
13865: räykset sisältävät, myös seuraamukset rikoksesta syyttee-
13866: seen joutumisesta Suomen rikoslain mukaan.
13867:       7) V altakunnanperustuslakien 3 artiklan mukaisesti
13868:  ja katsoen siihen että, poikkeuksena tämän artiklan perus-
13869: tarkoituksesta, virallisissa toimituksissa ja virallisessa kir-
13870: jelmäin vaihdossa Suomessa yleisesti käytetään suomen-
13871: ja ruotsinkieltä, on näyttänyt tarpeelliselta erittäin mää-
13872:                                                        77
13873: 
13874: rätä, että Valtiopäivien valitsemain Valtakunnanneuvoston
13875: ja Valtakunnanduuman jäsenten tulee osata venäjänkieltä,
13876: sekä että kaikki Suomessa tehtävät Neuvoston ja Duuman
13877: vaaleja koskevat asiakirjat, samoin kuin valitukset ja seli-
13878: tykse~, näiden toimitusten johdosta ovat annettavat asian-
13879: omaiseen paikkaan venäjänkielisinä.
13880: 
13881: 
13882: 
13883: 
13884:    VIII. Miten korvataan menot Suomen väestön
13885:      edustamisesta Valtakunnanneuvostossa ja
13886:                V altakunnanduumassa.
13887:                      (Ehdotuksen UI osa).
13888: 
13889:       Suomen väestön edustajain Valtakunnanneuvostoon
13890: ja V altakunnanduumaan kutsumisen yhteydessä käy tar-
13891: peelliseksi vahvistaa määräykset siitä, millä tavoin menot
13892: mainittujen Neuvoston ja Duuman jäsenten matkakustan-
13893: nuksista ja ylläpidosta ovat suoritettavat. Sellainen mää-
13894: räys on tarpeen sen vuoksi kuin mainitun maan finanssi-
13895: hallinto, sekä tulojen että myös menojen puolesta, on täy-
13896: sin erillään koko Keisarikunnan :finanssihallinnosta. Sen
13897: vuoksi on oikein että Suomi itse maksaa oman yleisvalta-
13898: kunnallisissa lainsäädäntölaitoksissa edustamisensa. Mutta
13899: tässä kohden on käytännölliseltä kannalta paljoa muka-
13900: vampaa aluksi suorittaa yHämainitut menot, kuten kaikki
13901: muutkin V altakunnanneuvoston ja Valtaknnnanduuman
13902: jäsenten matkakustannuksista ja ylläpidosta koituvat me-
13903: not valtakunnanrahastosta ja siten korvata ne tälle rahas-
13904: tolle siirtämällä siihen yhtä suuret määrät Suomen kruu-
13905: nun varoista. Asian näin järjestämällä vältetään kaikki
13906: Neuvoston ja Duuman budgetissa ja kirjanpidossa muuten
13907: syntyvät selkkaukset, ja Suomen edustajille voidaan suo-
13908: rittaa matka- ja elantokustannusten korvaukset samoista
13909: rahastoista ja samaan aikaan kuin muillekin Neuvoston ja
13910: Duuman jäsenille.
13911:   78
13912: 
13913:       Tähän katsoen ehdotuksen III osassa säädetään,
13914: että menot määrättyjen päivärahain maksamisesta ja matka-
13915: kustannusten hyvittämisestä Suomen Suuriruhtinaskunnan
13916: väestön puolesta valituille Valtakunnanneuvoston ja Valta-
13917: kunnanduuman jäsenille (Valtak. neuyoston ohjesääntö, 1906
13918: v:n painos, 28 art.; Valtak. duuman ohjesääntö, 1908 v:n
13919: painos, 23 art.) on suoritettava valtakunnanrahastosta ja
13920: sille korvattavat yhtä suurilla määrillä Suomen kruunun
13921: varoJa.
13922: 
13923:        Ministerineuvoston puheenjohtaja Valtiosihteeri
13924: 
13925:                              P. Stolypin.
13926: 
13927: Oikeusministeriöön asetetun neuvottelevan komitean jäsen
13928: 
13929:                                                   Ad. Lipski.
13930: 
13931: 
13932: 
13933: 
13934:        ~~--~~-
13935: 
13936: 
13937: 
13938: 
13939:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
13940:                1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
13941: 
13942: 
13943: 
13944: 
13945:                   Perustus 1a kival io kunnan mietintö N:o 1
13946:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
13947:           johon on liitetty esityksessä mainittu ehdotus laiksi
13948:           niiden.. Suomenmaata koskevien lakien ja asetusten
13949:           säätämisjärjestyksestä, joilla on yl~isvaltakunnallinen
13950:           merkitys.
13951: 
13952:     Eduskunta on pöytäkirjanott€ella kuluvan huhtikuun 5
13953: p :Itä lähettänyt tämän armollisen esityksen valmistelevaa
13954: käsittelyä varten Perustuslakivaliokuntaan ja seurasivat
13955: mainittua pöytäkirjanotetta myöskin asian lähetekeskuste-
13956: lussa Eduskunnassa annetut lausunnot. Myöhemmin on
13957: Valiokunta myöskin saanut Keisarikunnan Minist€ri-
13958: neuvoston puheenjohtajan allekirjoittaman yllämainit-
13959: tuun ehdotukseen kuuluvan ,selityskirjelmän". Asian
13960: käsittdyä varten on Valiokunta kirjelmällä 9 p :Itä
13961: huhtikuuta Keisarillisen Senaatin puheenjohtajalta pyytä-
13962: nyt saada nähdäkseen ne pöytäkirjat, jotka ovat syntyneet
13963: sanottua esitystä· ynnä ehdotusta Senaatissa esiteltäessä
13964: sekä muut asiaan kuuluvat asiakitiat. Tälmän johdosta on
13965: Valiokunta saanut vain vastaanottaa jäljennöksen Senaatin
13966: Talousosaston pöytäkirjasta 30 p :Itä maaliskuuta 1910,
13967: josta käy ilmi ettei asiaa esiteltäessä Senaatissa mitään
13968: ääMstystä tapahtunut.
13969:     Tätä asiaa tutkittuaan saa Valiokunta Eduskunnan hy-
13970: väksyttäväksi esittää seuraavasisältöisen ehdotuksen yllä-
13971: mainitun armollisen esityksen johdosta annettavaksi vas-
13972: tauskirjelmäksi:
13973: 
13974:    Teidän Keisarillinen Majest€ettinne on armollisesti esit-
13975: tänyt että Suomen Eduskunta kuukauden kuluessa antaisi
13976: lausuntonsa esityksen oheen liitetyn lakiehdotuksen sisäl-
13977:    2             1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
13978: 
13979:    lyksestä, mikä lakiehdotus tarkoittaa niiden Suomenmaata
13980:    koskevien lakien ja asetusten säätämisjärjestystä, joilla on
13981:    yleisvaltakunnallinen merkitys.
13982:       Koska mainittu lakiehdotus on ilmoitettu ,Ministeri-
13983:   neuvoston Puheenjohtajan ehdotukseksi" eikä siis ole Suo-
13984:   men hallituksen valmistama, Teidän Keisarillisen Majes-
13985:    teettinne nimessä annettu ehdotus, eroaa puheenaoleva asia
13986:    muodollisessa suhteessa kaikista Suomen kansaneduskun-
13987:    nalle tähän asti annetuista lakiehdotuksia sisältävistä ar-
13988:    mollisista esityksistä.
13989:       Vasta kaksi viikkoa myöhemmin, kuin esitys liitteineert,
13990:    on Eduskunnalle saapunut se asiakirja, joka sisältää eh-
13991:    dotuksen perustelmat ja jolla on nimenä ,Selityskirjelmä
13992:   Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksesta sellaisten
13993:   Suomea koskevien lakien ja asetusten antamisen järjestyk-
13994:   sestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys".
13995:       Koska esityksessä on viitattu Teidän Keisarillisen Ma-
13996:   jesteettinne viimeksi kuluneen maaliskuun 14/27 päivänä
13997:   antamaan armolliseen julistuskirjaan, on Eduskunta tätä
13998:   asiaa käsitellessään kiinnittänyt huomionsa mainittuun ju-
13999:   listuskirjaan. Siitä on käynyt ilmi että puheena oleva la-
14000:   kiehdotus, jonka julistuskirjassa sanotaan olevan Ministeri-
14001:   neuvoston esittämä Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne,
14002:   oli annettava Valtakunnanduuman ja Valtakunnanneuvos-
14003:   ton tarkastettavaksi. Kysymys on siis lainsäädäntötoimen-
14004:   piteestä, joka on tarkoitettu Suomessa voimaan astuvaksi,
14005:   mutta joka on aikaansaatava Keisarikunnan lainsäädäntö-
14006:  laitosten toimesta. Eduskunnan tehtävä on rajoitettu
14007:  lausunnon antamiseen, joka, mikäli julistuskirjassa on
14008:  )3anottu, on jätettävä Valtakunnanduuman ja Valtakunnan-
14009:  neuvoston harkittavaksi.
14010:       Kun Eduskunnan tulee kaikissa toimissaan tarkoin nou-
14011:  ,dattaa voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen määräyk-
14012: ~iä, on Eduskunnan ollut tutkittava onko tässä puheena
14013: ,oleva ehdotus senlaatuinen asia, että Eduskunta lain mu-
14014:  kaan ei ole oikeutettu siitä päättämään, vaan ainoastaan
14015: ;~tntamaan siitä lausunnon.
14016:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.          3
14017: 
14018:     V. J :n 31 § kuuluu: ,Jos Keisari ja Suuriruhtinas vaa-
14019: tii eduskunnanlausuntoa asiasta, josta Keisari ja Suuriruh-
14020: tinas voi määrätä eduskunnan myötävaikutuksetta, tulee
14021: eduskunnan sitä varten käsitellä asiaa ja antaa siitä lausun-
14022: tonsa".
14023:     Tämä säännös osoittaa että eduskunnan tehtävä voi ra-
14024: joittua lausunnon antamiseen ainoastaan sellaisissa asiois-
14025: sa, joissa ratkaisuvalta kuuluu Hallitsijalle yksinään. Jos
14026: sitä vastoin asia on sitä laatua, että lainsäädantö siinä on
14027: Hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitävän päätöksen varassa,
14028: ei Hallitsija voi eduskunnalta vaatia ainoastaan neuvottele-
14029: vaa asian käsittelyä, vaan on asia jätettävä eduskunnan
14030: tutkittavaksi ja päätettäväksi.
14031:     Asianmukaisen erotuksen voimassa pitäminen näiden
14032: molempain asiaryhmäin ja menettelytapain välillä ei ole
14033: ainoastaan muodollinen asia. Eduskunnan V. J :n 31 § :n
14034: mukaan antamalla lausunnolla ei ole sitovaa merkitystä:
14035: Hallitsija voi panna siihen huomiota taikka myös tehdä
14036: lausunnosta poikkeavan päätöksen. Sentähden on vasta-
14037: mainittu perustuslain säännös rajoittanut neuvottelevan
14038: menettelyn asioihin, joista Keisari ja Suuriruhtinas voi
14039: määrätä eduskunnan myötävaikutuksetta. Tällä tarkoite-
14040: taan lähinnä sitä lainsäädännön alaa, jota kutsutaan hal-
14041: linnolliseksi tai taloudelliseksi. Euuskunnalta voidaan
14042: myöskin pyytää lausuntoa niistä perusteista, joille ehdotus
14043: Eduskunnan pätevyyspiiriin kuuluvaksi laiksi on rakennet-
14044: tava. Sillä yksin Hallitsijan asia on maärätä sellaisen laki-
14045: ehdotuksen sisältö, mikä ehdotus sitten annetaan eduskun-
14046: nan harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Kaikissa perustus-
14047: lainluontoisissa asioissa ja koko yleisen eli varsinaisen lain-
14048: säädännön alalla on lain voimaan tulemisen ehtona, että
14049: eduskunta on lakiehdotuksen hyväksynyt. Eduskunnan
14050: päätöksellä on sellaisessa lainsäädäntöasiassa se sitova mer-
14051: kitys, että Hallitsija ei voi muuttaa eduskunnan hyväksy-
14052: mää lakiehdotusta: jollei Hallitsija ehdotusta muuttamatta
14053: vahvista, on se kokonaan rauennut, niinkuin aikaisemmalta
14054:   4            1916.- V. M.- Esit. N:o 8.
14055: 
14056: ajalta voimassa olevien periaatteiden mukaisesti V. J :n 75
14057: § :ssä säädetään.
14058:     Tästä näkyy, että Eduskunta. myötävaikuttaisi valtio-
14059: säännössä säädetyn lainsäädäntöjärjestyksen syrjäyttämi-
14060: seen, jos Eduskunta, luopuen päätäntöoikeudestaan, ainoas-
14061: taan antaisi lausunnon asiasta, josta nimenomaan on ilmoi-
14062: tettu että se tulee ratkaistavaksi ilman Eduskunnan suos-
14063: tumusta, vaikka tämä suostumus perustuslain mukaan on
14064: välttämätön.
14065:     Se seikka, ettei Eduskunnalle nyt jätetty ehdotue:; muo-
14066: dollisesti eikä asiallisesti vastaa sitä mitä Valtiopäiväjär-
14067: jestyksessä edellytetään sellaisiin asioihin nähden, joiden
14068: tulee olla eduskunnan käsittelyn esineenä, ei voi oikeuttaa
14069: Eduskuntaa tässä asiassa poikkeamaan säädetystä järjes-
14070: tyksestä.
14071: 
14072:     Keisarikunnan Ministerineuvoston ehdotuksessa lausu-
14073: taan jo I osan johdannossa nimenomaan, että ehdotetun
14074: lain tarkoituksena on muuttaa ja kumota sellaisetkin sään-
14075: nökset, jotka on annettu Suomessa.
14076:      Saman osan 1 artiklassa määrätään että lakien sää-
14077: täminen Suomelle on tapahtuva tähän asti olemattoman
14078: jaotuksen mukaan: joko ,yleisen lainsäädännön määrää-
14079: mässä järjestyksessä", mikä näyttää käsittävän Keisarikun-
14080: nassa lakien ja asetusten antamisesta voimassa olevat sään-
14081: nöt, tahi ,erityisen lainsäädännön määräämässä järjestyk-
14082: sessä", johon nähden viitataan Venäjän 1906 vuoden perus-
14083: l uslakien 2 artiklaan.
14084:     Saman osan 2 artiklassa sanotaan: ,Suomen hallinnon
14085: sisällisen järjestyksen alkuperusteet säädetään ja muute-
14086: taan yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä Hänen Keisarilli-
14087: sen Majesteettinsa alotteesta". Selityskirjelmän mukaan
14088: tietää tämä että Suomen itsehallinnon pohjaperuste~t ja
14089: laajuus, s. o. Suomelle vakuutettu erityinen lainsäädäntö ja
14090: hallinto, ovat määrättävät ja muutettavat Keisariku~nan
14091: lainsii.ädännön kautta.
14092:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         ·5
14093: 
14094:       Ehdotuksen 3 artiklassa luetaan yleisen lainsäädännön
14095:   määräämässä järjestyksessä käsiteltäviin seitsemäntoista
14096:   asiaryhmää. Kaikki nämä asiat, jotka kohdistuvat sekä
14097:   oikeuslaitokseen, kansalaisten yleisiin oikeuksiin, väestön
14098:   velvollisuuksiin puolustuslaitokseen nähden, verotusoikeu-
14099:   teen, rahajärjestelmään, kansanvalistukseen, että myöskin
14100:   teollisuuteen ja merenkulkuun sekä moneen yleiseen liiken-
14101:   nelaitokseen y. m., ratkaisisivat tämän artiklan mukaan
14102:   Suomea veivoittavalla vaikutuksella Keisarikunnan lain-
14103:   säädäntö- tahi hallituslaitokset, ja 4 artiklan mukaan voisi
14104:   näitä seitsemäätoista ryhmää mielin määrin lisätä yleisessä
14105:   lainsäädäntöjärjestyksessä. Eduskunnan tehtävä na1ssa
14106:   asioissa olisi rajoitettu 7 artiklan jotenkin epäselvien mää-
14107:   räysten mukaan lausuntojen antamiseen eräissä tapauksissa.
14108:       Ehdotuksen muista määräyksistä huomautettakoon
14109:   tässä edelleen niitä, jotka Keisarikunnan Hallitsevalle
14110:   Senaatille ja Ministerineuvostolle antavat Suomeen näh-
14111:   den toimivallan, mikä voimassa olevien lakien mukaan
14112:   ei kuulu näille viranomaisille, vaan osittain Suomen halli-
14113: . tuslaitoksille, osittain Hallitsijalle ja eduskunnalle yhtei-
14114:   sesti.
14115:       Tämän yhteydessä on huomattava I osan 3 artiklan 5
14116:   kohta, jonka nojalla voidaan antaa Keisarikunnan yleisille
14117:   laitoksille ja viranomaisille rajaton toimivalta Suomessa.
14118:       Vihdoin mainittakoon se ehdotuksen I osan 10 artiklan
14119:   määräys, että ehdotetussa järjestyksessä annetut lait ja ase-
14120:   tukset itsestään kumoisivat kaikki Suomen lakien ja asetus-
14121:   ten määräykset, jotka eivät ole niiden mukaiset.
14122:       Eduskunta katsoo velvollisuudekseen mainittuihin ehdo-
14123:   tuksen kohtiin nähden etusijassa johdattaa mieleen seuraa-
14124:    vat Suomen perustuslaeissa vahvistetut oikeusnormit
14125:       Suomea on hallittava lakiensa mukaan (1772 vuoden
14126:   Hallitusmuodon 2 ja 5 §, 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuus-
14127: . kirjan 2 kohta), siis Suomen perustuslakien määräämässä
14128:   järjestyksessä säädettyjen lakien mukaan.
14129:       Tämän lainsäädäntöjärjestyksen pääpiirteet ovat:
14130:    6              1910. -   V. M. -    Esit. N :o s;
14131: 
14132:    Hallitsija ei voi tehdä uutta lakia eikä kumota vanhaa
14133:    eduskunnan suostumuksetta (H. M :n 40 §); lait syntyvät
14134:    Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä eduskunnan yhtä-
14135:    pitävällä päätöksellä; aJot~oikeus lainsäädännössä on
14136:    Hallitsijana yksinään lakiin nähden, joka koskee pe-
14137:    rustuslakia taikka maa- tai meripuolustuksen järjestämis-
14138:    tä; muissa asioissa sekä Hallitsijalla että eduskunnalla
14139:    (V.•T:n 29, 57, 60, 75 §).
14140:        Hallitsija voi tosin n. s. taloudellisen lainsäädännön
14141:    alalla antaa asetuksia eduskunnan myötävaikutuksetta (H.
14142:    M :n 17, 20, 21, 24, 27, 28 § sekä historialliseen kehitykseen
14143:    perustuva käytäntö). Mutta tässäkin on noudatettava Suo-
14144:    men perustuslakien osottamaa menett~lyä.
14145:        Hallitsija ei voi Suomen alamaistensa suoritetta-
14146:    vaksi määrätä sota-apuja, sotaväenottoja eikä uusia ve-
14147:    roja eduskunnan suostumuksetta (H. M:n 45 §).Kun Hal-
14148:    litsija antaa eduskunnalle esityksen varain hankkimisesta
14149:    niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
14150:    pitää tarve selvitettämän ensitulevan varainhoitovuoden tu-
14151:    loja ja menoja osottavalla laskelmalla (V. J :n 26 §). Varo-
14152:    jen myöntämisen perustaa eduskunta toimittamaansa tar-
14153:    peitten tutkimiseen (V. J :n 43 §ja 1789 vuoden Yhdistys-
14154:    ja Vakuuskirjan 5 kohdassa säädetty periaate). Tähänonse-
14155: .· litykseksi lisättävä, että H. M :n 45 § :ssä käytetty sana ,so-
14156:    taväenotto" merkitsee käskyä pakolliseen sotapalvelukseen
14157:    olipa ~ mitä laatua tahansa.*) Se seikka että Hallitsija
14158:    on voinut ja edelleen voi määrätä vienti- ja tuontitullit
14159:    sekä eräänlaatuiset virkamiesten toimenpiteistä suoritet-
14160:    tavat maksut kansaneduskunnan suostumuksetta, on eri-
14161:    näisistä historiallisesti selitettävissä olevista asianhaaroista
14162: 
14163: 
14164:      *) Sana »Sotaväenottoja» on jätetty pois 1772 vuoden Hallitus-
14165:  muodon venäjänkielisistä käännöksistä. Näyttää sentähden tar-
14166:  peelliselta tässä mainita, että Hallitusmuodon ranskankielisessä kään-
14167:  nöksessä, joka tehtiin Kustaa III:n toimesta, ilmaistaan sana •ut-
14168:  skrifning• sanoilla •levee de · milice« = sotaväen kutsun ta.
14169:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.          7
14170: 
14171:  riippuva poikkeus perustuslaissa vahvistetusta säännöstä;
14172:  mutta silloinkin, kun Hallitsija käyttää tätä oikeuttaan
14173:  oman harkintansa mukaan määrätä eräänlaatuiset mak-
14174:  sut, voi se laillisesti tapahtua ainoastaan, jos tässä me-
14175:  netellään maamme perustuslakien mukaisesti, koska näitä
14176:  on Suomea hallittaessa aina noudatettava.
14177:      Suomen valtiosäännön mukaan Hallitsija käyttää val-
14178: .taansa maan hallitsemiseen ainoastaan sellaisten viran-
14179:  omaisten avulla, jotka sen oma laki tuntee (H. M:n
14180:  10 §, Y. ja V. K:n 1 kohta, H. M:n 13 §), eikä viran-
14181:  omaist~n, jotka ovat maan laeista ja laitoksista riippu-
14182:  mattomia. Tämä periaate tuli Ruotsin laissa nimen-
14183: omaan vahvistetuksi siihen aikaan, jolloin Ruotsi oli yh-
14184:  distettynä unioniin Tanskan ja Norjan kanssa, ja tähän
14185:  viittaava säännös on H. M :n 2 § :ssä edelleen sovellettavaksi
14186:  vahvistetussa Maalaissa. Tähän periaatteeseen myös nojaa-
14187:  vat ne perustuslakien ja maamme yleisen lain säännökset,
14188:  jotka määräävät, miten 1 ,virka- ja valtamiehet", joiden apua
14189:  Hallitsijan on käytettävä valtakunnan hallitsemisessa (H.
14190:  M :n 13 §), ovat asetettavat, miten heidän on hoidettava
14191:  tehtävänsä, miten he ovat vastuunalaiset ja voidaan viras-
14192:  taan erottaa. Siihen aikaan, jolloin Suomi oli yhdistettynä
14193:  Ruotsiin, ei kukaan olisi pitänyt mahdollisena, että kunin-
14194: gas voisi laillisesti hallita valtakuntaa muiden kuin koti-
14195: maisten viranomaisten avulla, jotka olivat täydellisesti sen
14196: lakien alaiset. Sentähden oli seurauksena Suomessa aikai-
14197: semmin voimassa olleiden perustuslakien vahvistamisesta
14198:  Suomen valtiosäännöksi, että tätä maata on hallittava
14199: sen omain viranomaisten avulla, jotka ovat Suomen lakien
14200: alaiset. Tämän ~riaatteen tot~uttamiseksi asetettiin jo
14201: 6/18 p :nä elokuuta 1809 annetun ohjesäännön kautta Hal-
14202: lituskonselji, myöhemmin nimeltään Keisarillinen Suomen
14203: Senaatti, jolle uskottiin ,Suomen yleinen hallitus'\ ja sen
14204: lisäksi Suomen valtiosihteerin virka Pietariin (6 'p :nä mar-
14205: raskuuta 1811) Suomen asiain Hallitsijalle esittelemistä
14206: varten. Julistuskirjassa maaliskuun 17 p :Itä 1826, jossa
14207:   8            1910.- V. M.- Esit. N:o 8.
14208: 
14209: annettiin vielä voimassa oleva johtosääntö Suomen Valtio-
14210: si.hteerinvirastolle, lausui Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai
14211: I tahtoneensa säätää vahvistamiensa maan perustuslakien
14212: mukaisen jä1:jestyksen niiden asiain esittelemisessä, jotka
14213: ovat korkeimman vallan päätettäviä. Tämän yhteydessä
14214: johdettakoon myös mieleen että Kenraalikuvernöörin virka-
14215: asema ja tehtävät Senaatin puheenjohtajana ja maassa ole-
14216: van toimeenpanevan hallituksen päällikkönä on määrätty
14217: Suomen asetusten kautta.
14218:      Niinkuin edelläolevasta näkyy eivät Ministerineuvos-
14219: ton puheenjohtajan ehdotuksen määräykset ole risti-
14220: riidassa ainoastaan vanhempien, keisari Aleksanteri I :n
14221: vahvistamien lakien kanssa. Ne tähtäävät niitäkin perus-
14222: tuslakeja, jotka kansaneduskunta aivan viime aikoina on
14223: armollisten esitysten johdosta hyväksynyt ja Teidän Kei-
14224: sarillinen Majesteettinne vahvistanut. Koska uudessa jär-
14225:  jestyksessä annetut lait ja asetukset itsestään kumoisivat
14226: kaikki Suomen lakien ja asetusten määräykset, jotka eivät
14227:  ole niiden mukaiset, joutuisi tämä myöskin koskemaan ny-
14228: kyään voimassa olevaa Teidän Keisarillisen Majesteettinne
14229: heinäkuun 20 päivänä 1906 vahvistamaa valtiopäiväjärjes-
14230: tystä, vaikka siinä on seuraava
14231:                       ,L o p p u s ä ä n n ö s.
14232:                                80 §.
14233:      Tämä valtiopäiväjärjestys--------pitää
14234:  kaikilta osiltaan oleman peruuttamattomana perustuslaki-
14235:  na, kunnes Suomen Hallitsija ja eduskunta yhtäpitävällä
14236:  päätöksellä sen muuttavat tai kumoavat."
14237:      Sama olisi laita hiljattain vahvistettujen lausunto-, ko-
14238:  koontumis- ja yhdistymisvapautta koskevien perustuslain·
14239: säännösten. Sillä Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdo-
14240: tuksessa (I osa 3 art. 8 ja 10 kohta) luetaan ,yleisen lain-
14241: säädännön miiiiräämässä järjestyksessä" käsiteltäviin asioi-
14242:  hin myös ,,julkisia kokouksia, yhdistyksiä ja liittoja koske-
14243:  vat määräykset" sekä ,Suomen painotointa koskeva lain-
14244: säädäntö". Siten muutettaisiin Suomen V altiosäätyjen ar-
14245:                Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.
14246: 
14247: · mollisen esityksen mukaisesti hyväksymä ja Teidän Keisa-
14248: . rillisen Majesteettinne elokuun 7/20 päivänä 1906 armolli-
14249:    sesti vahvistama ,laki lausunto-, kokoontumis- ja yhdis~
14250:   tymisvapaudesta'', joka, samalla kun se vakuuttaa Suomen
14251:   kansalaisille, heidän perustuslain turvaamina oikeuksinaan,
14252:   sanan vapauden ja painovapauden sekä kokoontumis- ja yh-
14253:   distymisoikeuden, määrää että ,säännöksiä siitä, mitä näi-
14254:   den oikeuksien käyttämisessä on noudatettava, annetaan
14255:   yleisen lain säätämisestä voimassa olevassa järjestyksessä",
14256:    ja siis Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä eduskunnan yhtä-
14257:    pitävän päätöksen kautta.
14258:        Ministerineuvoston puheenjohtajan esittämä ehdotus si-
14259:    sältää siis pääasiallisesti seuraavaa. Venäjän lainsäädän-
14260:    tölaitoksille, eräissä tapauksissa sen hallitukselle, olisi an-
14261:    nettava laaja oikeus säätää lakeja Suomelle, siihen katso-
14262:    matta mitä Suomen perustuslait, joita ei voida muuttaa
14263:    Suomen kansaneduskunnan suostumuksetta, sisältävät lain
14264:    säätämisestä näiden samojen perustuslakien mukaan. Edel-
14265:    leen niille olisi annettava oikeus panna Suomen kansalle
14266:    sotilasrasituksia ja veroja, siihen katsomatta että Suomen
14267:    perustuslait vaativat Suomen kansaneduskunnan myönny-
14268:    tyksen ja suostumuksen sellaisiin toimenpiteisiin, sekä sitä
14269:    paitsi rajaton valta määrätä Suomen hallinnon ,alkuperus-
14270:    teet" ja oikeuttaa venäläiset viranomaiset käyttämään jul-
14271:    kista toimivaltaa Suomessa Suomen asukkaisiin ja viran-
14272:  . omaisiin nähden, siihen katsomatta että Hallitsijan, Suo-
14273:    men perustuslakien mukaan, tulee hallita maata sen omien
14274:    lakien mukaan, sen omien, näiden lakien alaisten viran-
14275:    omaisten avulla. Venäjän lainsäädäntölaitokset saisivat tä-
14276:    ten rajattoman vallan supistaa, jopa täydelleen lakkauttaa
14277:     Suomen itsehallinnon.
14278:        On tosin olemassa eräitä, Suomen yhdistämisestä V enä-
14279:     jään välittömästi johtuvia-lainsäädäntöasioita ja hallitus-
14280:    tehtäviä, jotka eivät kuulu Suomen laitosten toimivaltaan,
14281:    vaikka ne koskevat myoskin Suuriruhtinaskuntaa. Niin-
14282:   10           1911J. -   V. M. -   Esit. N ~o 8.
14283: 
14284: kuin tämän alamaisen kirjelmän liitteessä B tarkemm~n
14285: osoitetaan, ovat nimittäin seuraavat periaatteet voimassa:
14286:      Koska Venäjän Keisari on Suomen Suuriruhtinas,
14287: niin vallanperimystä, kruununperillisen täysi-ikäiseksi
14288:  tulemisen aikaa, hallituksen hoitoa Keisarin ja Suuriruhti-
14289: naan alaikäisyyden aikana taikka kun Keisari voi olla es-
14290: tt\ttynä itse valtakunnan hallitusta hoitamasta sekä kei-
14291: sarillista perhettä koskeva lainsäädäntö riippuu yksinomaan
14292: Keisarikunnan perustuslaeista;
14293:     kysymykset sodasta, rauhasta ja liitoista vierai-
14294: den valtojen kanssa ovat yleisiä valtakunnan asioita, joita
14295: samalla vaikutuksella Suomelle kuin Keisarikunnalle kä-
14296: sitellään Keisarikunnan perustuslakien mukaan;
14297:     sopimus vieraan vallan kanssa asioista, jotka kos-
14298: kevat Suomen sisäistä hallintoa, sen lainsäädäntöä taikka
14299: lainkäyttöä, päätetään siinä järjestyksessä kuin Keisari-
14300: kunnan lainsäädännön mukaan ulkomaan asioista ylimal-
14301: kaan on voimassa; mutta toimenpiteet, jotka tarkoittavat
14302: sellaisen sopimuksen saattamista täytäntöön Suomessa, riip-
14303: puvat siitä, mitä Suomen perustuslait sisältävät;
14304:   · ne ohjesäännöt, joiden mukaan konsulit ulkomaan
14305: satamissa palvelevat suomalaisia merenkulkijoita, vahvis-
14306: tetaan Keisarikunnan lakien määräämässä järjestyksessä;
14307:     kreikkalais-venäläinen kirR:ko Suomessa on oman hen-
14308: gellisen hallituksen alainen tämän kirkon lakien mukaan;
14309: ainoastaan sen yhteiskunnallisista asioista säätää Keisari
14310: ja Suuriruhtinas Suomen perustuslakien mukaan; sekä
14311:     puolustuslaitoksen yleinen johto ja siitä johtuvat
14312: oikeudet Suomen sotaväkeen nähden, on Keisarikunnan
14313: sotaministerillä.
14314:      Mutta muuten käsittää Suuriruhtinaskunnan lainsää-
14315: rläntövalta, sellaisena kuin se maan perustuslakien kautta on
14316: järjestetty, kaikki lainsäädännön haarat. Kun Keisari
14317: Aleksanteri I 15/27 p :nä maaliskuuta 1809 vahvisti Suo-
14318: messa aikaisemmin voimassa olleet perustuslait jäämään
14319:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.        11
14320: 
14321: Suomen perustuslaeiksi, tapahtui tämä pidättämättä V enä-
14322: jän vallalle mitään oikeutta Venäjän etujen vuoksi supistaa
14323: Suomen lainsäädännön alaa.
14324:    Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotusta ei voi voi-
14325: massa olevan oikeuden kannalta katsoa muuksi kuin ehdo-
14326: tukseksi Suomen valtiosäännön perinpohjaiseksi muuttami-
14327: seksi.
14328: 
14329:     Vaikka tehdään ehdotus näin laajalle tähtääväksi muu-
14330: tokseksi, esitetään se kuitenkin Suomen eduskunnalle
14331:  vain lausunnon antamista varten, ei harkittavaksi ja hy-
14332: väksyttäväksi, aivan kuin jo olisi olemassa se ,yleinen
14333: lainsäädäntöjärjestys", jonka luominen on ehdotuksen tar-
14334: koituksena. Tämä johtuu ilmeisesti niistä mielipiteistä,
14335: jotka ovat esitettyinä Ministerineuvoston puheenjoh-
14336: tajan ehdotukseen liittyvässä selityskirjelmässä, ja joiden
14337: mukaan Venäjällä olisi rajaton oikeus ryhtyä Suomeen näh-
14338: den mihin toimenpiteisiin tahansa. Selityskirjelmä ja Mi-
14339:  nisterineuvoston puheenjohtajan ehdotus eivät siis tun-
14340: nusta Suomen perustuslakien pätevyyttä eikä Suomen kan-
14341: san niihin perustuvaa oikeutta.
14342:      Voipi näyttää siltä, kuin olisi kysymys näiden perustus-
14343: lakien oikeudellisesti sitovasta voimasta jo tätä ennen riit-
14344: tävästi selvitetty.
14345:     Mutta Suomen Eduskunta ei voi Ministerineuvoston pu-
14346: heenjohtajan ehdotuksesta ja selityskirjelmästä ilmenevän
14347:  käsityksen torjumiseksi olla osoittamatta Suomen kansan
14348:  oikeutta esiintuomalla ne perusteet, joihin tämä oikeus
14349:  nojaa.
14350: 
14351: 
14352: 
14353:    Selityskirjelmä to&in mainitsee sen maaliskuun 15/27
14354: päivänä 1809 annetun asiakirjan, jossa Keisari Aleksanteri
14355: I vahvisti Suomen perustuslait ja joka kaksi päivää
14356:    12            11l10. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
14357: 
14358:   myöhemmin juhlallisesti annettiin Suomen Valtiosäädyille,
14359:  mutta koskettaa siihen vain keveästi sekä jättää koko-
14360:   naan huomioonottamatta ei ainoastaan ne ranskankieliset
14361:  asiakirjat, jotka luovat kirkkaan valaistuksen ensinmai-
14362:   nittuun asiakirjaan, vaan myös erinäiset venäjänkielellä
14363:  laaditut, samaa laatua ja merkitystä olevat asiakirjat, jota
14364:  vastoin muutoin todisteeksi asiassa esiintuodaan yksinpä
14365:   Keisari Aleksanterin ja Keisari Napoleonin välinen kir-
14366:   jeenvaihtokin 1808 vuode.n alkupuolella, jolla oli vain
14367:   ohimenevä historiallinen merkitys,mutta ei mitään oikeu-
14368:   dellista arvoa. Tämän yksipuolisen todisteluu johdosta
14369:   käy tarpeelliseksi, niin usein kuin sitä onkin jo tätä ennen
14370:  tehty sekä virallisissa asiakirjoissa että lakitieteellisessä
14371:   kirjallisuudessa, vielä tässä viitata myöskin edellä mainit-
14372:   tuihin selityskirjelmässä sivuutettuihin asiakirjoihin..
14373:       Valtaistuinpuheessa Porvoon valtiopäiviä avattaessa
14374:   oli Keisari Aieksanteri I omien sanojensa mukaan luvannut
14375:   »pitää voimassa teidän valtiosääntönne, teidän perustus-
14376:   lakinne>) (>)maintenir votre constitution, vos loix fonda-
14377:   mentales») eli mainituille valtiopäiville annettujen kei-
14378:   sarillisten esitysten johdannon mukaan, >)loukkaamatta
14379:   säilyttää ja voimassa pitää maan uskonnon, lait ja valtio-
14380:   säännön>) (>)conserver et maintenir inviolablement la re-
14381:   ligion, Ies loix, la constitution du pays>)); Ja juhlamenojen
14382:   ohjeissa, jotka Keisari oli vahvistanut Porvoon tuomio-
14383:   kirkossa toimeenpantavassa juhlallisessa kuuliaisuuden-
14384:   osotustilaisuudessa noudatettaviksi, sanotaan että Keisari
14385:   oli suvainnut juhlallisesti vahvistaa Suomen valtiosään-
14386:   nön (>)a daigne confirmer solemnellement Ia Constitution
14387:   de la Finlande>)).
14388:   }. Se vahvistuskirja (>)Acte de Confirmatiom), joka tä-
14389:   män mukaisesti annettiin Valtiosäädyille siinä juhlallisessa
14390:   tilaisuudessa, jolloin nämä vannoivat uskollisuuden- ja
14391: . kuuliaisuudenvalan K ~isarille · sekä· samallalupasivat pitää
14392:   voimassa maa~me perustti.slait, kuuluu seuraavasti: ·
14393:      >>Me Aleksander I, Jumalan armosta, koko Venäjän Kei-
14394:             Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.       V3
14395: 
14396: sari ja Itsevaltias y. m. y. m. y. m. Suomen Suuriruhtinas
14397: y. m. y. m. Teemme tiettäväksi: Sittenkun Me, Korkeim-
14398: man sallimuksesta, olemme ottaneet Suomen Suuriruhti-
14399: naanmaan haltuumme, olemme Me tämän kautta tahto-
14400: neet vakuuttaa ja vahvistaa sen maan uskonnon ja perus-
14401: tuslait (~lwpeHH.ble BaKOHbi») sekä ne erioikeudet ja etuu-
14402: det, joita itsekukin sääty mainitussa Suuriruhtinaskun-
14403: nassa erityisesti ja kaikki sen asukkaat yhteisesti, niin
14404: ylhäisemmät kuin alhaisemmatkin, tähän saakka sen
14405: konstitutsionin mukaan ovat nauttineet, luvaten säilyt-
14406: tää kaikki nämä edut ja asetukset loukkaamattomina
14407: voimassaan ja vaikutuksessaan. Suuremmaksi vakuu-
14408: deksi olemme Me tämän vakuutuskirjan omakätisellä
14409: allekirjoituksellamme vahvistaneet. Annettu Porvoossa
14410:  15 (27) päivänä maaliskuuta 1809.
14411:                           Aleksander.>>
14412:      Että Hallitusmuotoa elokuun 21 päivältä 1772 sekä
14413: Yhdistys- ja Vakuuskirjaa helmikuun 21 ja huhtikuun 3
14414: päivältä 1789 on tarkoitettu lausetavoilla: »KopeHH.ble
14415: 3aROHbi>>, sekä >>teidän valtiosääntönne, teidän perustus-
14416: lakinne>> (>>votre constitution, vos loix fondamentales>>)
14417: siitä ei ole vähintäkään epäilystä. Suomen alueella ei
14418: siihen aikaan, kun ero Ruotsista tapahtui, ollut voi-
14419: massa mitään muita perustuslakeja kuin ne, jotka olivat
14420: yhteiset Suomelle ja varsinaiselle Ruotsille, koska en-
14421: sinmainittu maa oli osa Ruotsin valtakuntaa. Mainitut
14422: lait pysytettiin voimassa ja vahvistettiin niinmuodoin
14423: nyt olemaan Suomen perustuslakeina, >>la Constitution de
14424:  la Finlande». Ja todellisuudessa on niihin voimassa ole-
14425: vina lakeina vedottu sekä Hallitsijoille osoitetuissa ala-
14426:  maisissa esityksissä että heidän itsensä allekirjoittamissa
14427:  asiakirjoissa.
14428:      Vasta viimeksi kuluneen vuosisadan lopulla esitettiin
14429:  Venäjällä väite, että koska maaliskuun 15/27 päivänä
14430:  1809 annetussa asiakirjassa ei käytetä lausetapaa
14431:    14           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
14432: 
14433: ~OCHOBHble 3aKOHbl» vaan >>KOpeHH.bie 3aKOHbl», ei sillä ole voi-
14434: tu tarkoittaa semmoisia lakeja, kuin vastamainitut Ruotsin
14435: kuningaskunnan perustuslait ovat, vaikkei kuitenkaan
14436:  ole voitu tyydyttävästi osoittaa, mitä lakeja keisarillisen
14437: vahvistuksen pitäisi katsoa tarkoittavan, ellei juuri edellä-
14438: mainittuja. Mutta Suomen taholta on monituisia kertoja
14439: osoitettu: että vaikkakaan lausetapa >>KOpeHHbie saKOHbl<!
14440: ei olisi kyllin selvä, mitä ei kuitenkaan käymyöntäminen,
14441: ovat lausetavat >>votre constitution, vos loix fondamen-
14442: tales>> aivan kieltämättömän selvät; että lausetapa »OCHOB-
14443: Hhle 3aKOHhl» ei ollut siihen aikaan käytännössä; että
14444: mitä Venäjällä ~ikaisemmin oli tarkoitettu lausetavalla
14445: »IWpeHHhlfi saKOH'h» sanottiin myöhemmin >>OCHOBHbin sa·
14446: KOH'L>> sekä että lausetapaa >>IWpeHHblfi saKOH'b» van-
14447: hampain sanakirjain mukaan vastaavat länsieuropa.-
14448: laiset >>Grundgesetze>>, >>lois fondamentales>>, >>la loi fonda-
14449: mentale de l'etat», >>the fundamental law>>. Ja tähän on
14450: lisättävä, että sama mies, joka kaikesta päättäen oli laa-
14451: tinut maaliskuun 15/27 päivänä 1809 annetun asiakirjan,
14452: nimittäin valtiosihteeri Speransky, on samana vuonna
14453: kirjoittamassaan teoksessa merkinnyt >>KOpeHHhle 3aKOHbH>
14454: valtion muuttumattomiksi laeiksi, joiden mukaisia kaik-
14455: kien muiden lakien täytyy olla, ja edelleen laeiksi, jotka
14456: määräävät korkeimman vallan ja alamaisten oikeudet
14457: sekä säätävät lakiasäätävästä, toimeenpano ja tuo-
14458: marivallasta valtiossa. Vihdoin on huomiota ansaitse-
14459: vaa, että se maaliskuun 23 (huhtikuun 4) päivänä 1809
14460: annettu julistuskirja, jossa Keisari saattoi tiedoksi mitä
14461: Porvoon tuomiokirkossa oli tapahtunut, sisältää miltei
14462: sananmukaisen ranskankielisen käännöksen maaliskuun
14463: 15/27 päivän asiakirjan pääkohdasta. Siinä sanotaan:
14464: »Nous avons voulu a cette occasion par un acte solemnel
14465: emane en leur presence et proclame dans le sanctuaire
14466: de l'Etre Supn3me confirmer et assurer le maintien de la
14467: Religion, des loix fondamentales, les droits et les privi-
14468: h)ges dont chaque etat en particulier et tous les habi-
14469:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         15
14470: 
14471:  tans de la Finlande en gf!meral ont joui jusqu'a pre-
14472:  sent>>. (»Me olemme tässä tilaisuudessa tahtoneet juhlal-
14473:  lisella, heidän läsnäollessansa annetulla ja Korkeimman
14474:  temppelissä julistetulla kirjalla vakuuttaa ja vahvistaa
14475:  heille heidän uskontonsa ja perustuslakiensa säilyttämi-
14476:  sen sekä niiden vapauksien ja oikeuksien pysyttämisen,
14477:   joita kukin sääty erittäin ja kaikki Suomen asujamet
14478:  yhteisesti tähän asti ovat nauttineet~). Eihän siihen ai-
14479: .kaan, kun ero Ruotsista tapahtui, ollut mitään muita Suo-
14480: messa voimassa olevia lakeja, joista olisi voinut käyttää
14481:  edellä mainittua lausetapaa, kuin 1772 vuoden Hallitus-
14482:  muoto sekä 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjit. Näi-
14483:  den syiden nojalla sekä, siihenkin katsoen että sanot-
14484: tuihin lakeihin on eri hallituskausina Suomen lainsää~
14485: däntöasiakirjoissa vedottu, ja että ne aina Suomen yh-
14486: ,distämisestä Keisarikunnan kanssa ovat olleet maan
14487: hallituksen perustana, täytyy tuo vasta monet ajat
14488: :Porvoon valtiopäiväin jälkeen näiden lakien pätevyyttä
14489: ;vastaan tehty väite leimata aivan epäoikeutetuksi.
14490:      _KJin nämä lait vuonna 1809 vahvistettiin Suomen
14491:  perustuslaeiksi, Suomen valtiosäännöksi, tuli Suomi niin-
14492: ,muodoin Venäjään yhdistettynä omalla valtiosäännöl-
14493: Jään varustetun maan asemaan, minkä tähden Keisari ju-
14494: listikin, että Suomen kansa tämän kautta oli >>tuleviksi
14495: ajoiksi koroitettu kansakuntien joukkoon omien lakiensa
14496: suojassa>> (>>place desormais au rang des nations, sous
14497: l'empire de ses loix>>). Tämä ei tiedä sitä, että Keisari olisi
14498: perustuslakeja vahvistaessaan luopunut ennen julkilausu-
14499: mastaan tahdosta, että Suomi oli oleva erottamaton osa
14500: Venäjän valtakuntaa; - vahvistuskirjassa Keisari päin-
14501: vastoin mainitsee sen tosiasian, että hän Korkeimman salli-
14502: muksesta oli saanut haltuunsa Suomen, ei tietystikään
14503: omaa itseänsä varten, vaan Venäjän keisarina; -mutta
14504:  koska se valtiosääntö, joka siten vahvistettiin Suomelle,
14505: sulkee tähän maahan nähden pois kaiken muun lainsää-
14506: dännön sekä kaiken muun lainkäytön, hallituksen ja hal·
14507:   16           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8. .
14508: 
14509: linnon,~ kuin mainittuun valtiosääntöön perustuvan, tuli
14510: Suomi -tämän johdosta Venäjän valtakunnassa sellaisen
14511: maan asemaan, jolla on oma senlaatuinen valtiosääntö,
14512: joka sisältää, että tätä maata on hallittava tämän val-
14513: tiosäännön mukaan ja että valtiosääntöä ei voida muut-
14514: taa samassa valtiosäännössä määrätyn kansaneduskun-
14515: nan suostumuksetta. Tästä taas seuraa että, jos Suo-
14516: messa tarvitsee ryhtyä Venäjän edun vaatimiin toimen-
14517: piteisiin joko lainsäädännön taikka hallinnon alalla, sen
14518: pitää tapahtua vaarin ottamalla Suomen lakeja. Sen laa-
14519: jan vallan nojalla, mikä Hallitsijalla Suomen valtiosään-
14520: nön mukaan on, voi Hallitsija myös useissa asioissa
14521: eduskunnan myötävaikutuksetta mutta noudattaen Suo-
14522: men valtiosäännössä säädettyä järjestystä Suomessa ryh-
14523: tyä ja määrätä ryhdyttäväkai toimenpiteisiin, joita hän
14524: katsoo Suomen velvoitusten Venäjää kohtaan vaativan.
14525: Muissa tapauksissa taas vaaditaan Suomen eduskunnan
14526: myötävaikutus, jota lukuisia kertoja on pyydetty ja an-
14527: nettu.
14528: 
14529:    Selityskirjelmä ei kiellä, ei ainakaan nimenomaan, että
14530: 1772 vuoden Hallitusmuoto sekä 1789 vuoden Yhdistys-
14531: ja Vakuuskirja vuonna 1809 vahvistettiin. Sensijaan
14532: esiintuodaan muita syitä sen väitteen tueksi, että Ve-
14533: näjä voi Suomeen nähden ryhtyä mihin toimenpiteisiin
14534: tahansa, siihen katsomatta mitä ))Vanhat Ruotsin valtio-
14535: sääntölait)> (Hallitusmuoto elokuun 21 päivältä 1772
14536: ja Yhdistys- ja Vakuuskirja helmikuun 21, huhtikuun 3
14537: päivältä 1789) sisältävät.
14538:     Keisari Aleksanteri I:n toimenpiteiden merkityksen
14539: sanotaan nimittäin olleen siinä, että hän soi Suomelle )>eri-
14540: tyisen järjestysmuodon ja säilytti sen erityiset lait sekä
14541: paikallisen väestön erioikeudet ja etuudet« (siv. 1), mutta
14542: »eivät Hallitsijain edellä mainitut julistuskirjat eivätkä
14543: Heidän säilyttämänsä ja vahvistamansa ruotsalaiset ja
14544: suomalaiset lait koske tuota oleellista kysymystä Suomen
14545:               YI~'isvaUakunnalHni'It lainsäädäntii.        17
14546: 
14547: suhteesta Venäjään.>> Vanhoissa ruotsalaisissa asiakir-
14548: joissa ei tietenkään voi minkäännäköisiä tähän kuuluvia
14549: ohjeita, olla (siv. 2 ja 56).
14550:     Että Suomi sai >>erityisen järjestysmuodon» on aivan
14551: oikein; mutta tämä, mitä ei julkilausuta asiakirjoissa,
14552: oli ainoastaan seuraus siitä mitä asiakirjain kautta mää-
14553: rättiin; niiden sisällys käsitti sanamuodon mukaan pal-
14554: jon enemmän. Eikä vahvistus myöskään käsittänyt ai-
14555: no.astaan joitakin >>erityisiä lakeja>>; semmoisia erityisiä
14556: lakeja ei Suomella ollut, vaan ne lait, jotka vahvistettiin,
14557: olivat perustuslakeja (>>loix fondamentales>>), jotka muo-
14558: dostivat valtiosäännön. Eivätkä ne myöskään olleet >>pai-
14559: kallisen» väestön oikeuksia, jotka Keisari vahvisti, vaan
14560: kaikki ne oikeudet, mitkä maamme asukkailla ja eri sää-
14561: dyillä oli ollut entisten perustuslakien ja muiden lakien
14562: mukaan (asiakirja maaliskuun 15/27 päivältä 1809) >>droits
14563: que sa constitution lui garantit>> ,>>les droits de son existence
14564: politique>> (julistuskirja maaliskuun 15/27 päivältä 1810).
14565: Selityskirjelmän kuvaus Keisarin toimenpiteitten luon-
14566:  teesta ei siis ole asiakirjain sanamuodon mukainen, vaan
14567: koettaa vähentää niiden merkitystä ja valmistaa sijaa sille
14568: käsitykselle, että vahvistetut lait ja etuudet eivät olleet
14569:  mitään muuta kuin lakeja ja oikeuksia, joita jonkun paik-
14570:  kakunnan väestöllä on >>yleisissä laeissa>> määrättyjen
14571:  oikeuksien rinnalla.
14572:      On niinikään itsestään selvä tosiasia etteivät entiset
14573:  Ruotsin perustuslait voineet sisältää mitään >>Suomen
14574:  suhteesta Venäjään». Mutta nämä >>perustuslaib> sisälsivät
14575:  säännöksiä, jotka määräsivät maan Hallitsijan ja kansan
14576:  välisen suhteen ja, jotka, niinkuin muissakin kohdin tätä
14577:  alamaista kirjelmää osoitetaan, sulkivat pois kansalta, jonka
14578:  valtiosääntönä nämä lait olivat, kaiken muunlaatuisen
14579:  hallituksen ja lainsäädännön kuin sen, joka perustuu tä-
14580:  hän samaan valtiosääntöön. Ja kun nämä lait vahvis-
14581:  tettiin olemaan voimassa Suomen valtiosääntönä, tuli
14582:  Suomi tämän Keisarin toimenpiteen kautta Venäjän valta-
14583: 
14584:                                                            2
14585:   18           1910. -'-- V. M. -- Esit. N :o 8.
14586: 
14587: kunnassa sellaisen maan asemaan, jota on hallittava omien
14588: lakiensa, eikä Venäjän lakien mukaan, ja jolle lakia voi-
14589: daan säätää ainoastaan tämän valtiosäännön, eikä Ve-
14590: näjän perustuslakien mukaan. Paikkansapitämätön on
14591: siis väite ettei sellai&en valtiosäännön vahvistaminen
14592: Suomelle olisi koskenut »tuota oleellista kysymystä Suo-
14593: men suhteesta Venäjään». Tätä kysymystä ei Keisarin
14594: toimenpide ainoastaan koskenut, vaan ratkaisi k i n
14595: sen. Vaatimus että Venäjällä pitää olla oikeus säätää
14596: Suomelle lakia mistä asiasta tahansa, ei siis voi nojautua
14597: siihen perusteluun, että Ruotsin vanhoissa perustus-
14598: laeissa ei ollut mitään määräyksiä suhteesta Venäjään.
14599: 
14600:       Väitetään kuitenkin, ettei Suomen perustuslakeja
14601:  ole voitu vahvistaa sovellettaviksi >>yleisvaltakunnalli-
14602: sia etuja>> koskeviin asioihin, joten niitä voidaan käyttää
14603: ainoastaan kun on kysymys Suomen sisäisistä eli paikalli-
14604: sista asioista tämän käsitteen >>suoranaisessa ja ahtaassa
14605: merkityksessä>> (siv. 28), minkä väitteen tarkoituksena
14606: ilmeisestikin on poistaa se Venäjällä aikaisemmin val-
14607: linnut käsitys, jonka mukaan lausetapoja >>sisäinen jär-
14608:  jestys>> (Suomessa) sekä >>sisäiset asiat>> on käytetty mer-
14609: kitsemään mlkoasiain» vastakohtaa. Mikäli siis on ky-
14610: symys Venäjän eli yleisvaltakunnallisista eduista, ei
14611: näitä perustuslakeja voida soveltaa. Suomella ei voi olla
14612: sananvaltaa yleisvaltakunnallisissa asioissa (siv. 20).
14613: Suomen eduskunnalla ei ole valtaa sanella tahtoaan kes-
14614: kuslainsäädäntövallalle (siv. 58}.
14615:       Tämä kaikki on monessa kohden väärää.
14616:       Vahvistamalla Suomelle erityisen valtiosäännön ei
14617: Keisari Aleksanteri katsonut antaneensa tälle maalle
14618: erikoisasemaa ulkovaltojen suhteen, ja kun Suomi oli
14619: oleva osa Venäjän valtakuntaa, voi Venäjä valtiollisia
14620: tarkoituksiaan varten kehittää sotavoimaansa Suomen
14621: alueella, sitä ympäröivillä merillä ja rannikoilla, jota-
14622: paitsi niitä suorituksia, joihin Suomen asukkaat maansa
14623: lakien mukaan olivat velvolliset, näiden lakien mu-
14624:             Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.       19
14625: 
14626: kaisesti ja Suomen viranomaisten välityksellä saa-
14627: taisiin käyttää sen sotavoiman hyväksi, jonka teh-
14628: tävänä on Venäjän valta-aseman säilyttäminen ulkoval-
14629: toihin nähden. Ja. tämän maan Hallitsijalle sanotun val-
14630: tiosäännön mukaan kuuluvan laajan toimivallan käyttä-
14631:  jänä oli Keisarilla muutoinkin suuri mahdollisuus tyydyt-
14632: tää Venäjän oikeutettuja etuja valtiosäätyjen myötä-
14633: vaikutusta kaipaamatta. Näin ollen ei ole ensinkään
14634: luonnotonta. että, kun Suomen kansa muodostaa itsek·
14635: sensä erityisen kansakunnan, jolla on toinen kulttuuri
14636: ja aivan toiset kehityksen ehdot kuin Venäjän kan
14637: saHa, Keisari vakuutti Suomen kansalle erityisen valtio-
14638: säännön, joka sisältää, että uusia lakeja taikka uusia ra-
14639: situksia ei voida tälle kansalle säätää sen eduskun-
14640: nan suostumuksetta, sekä että sitä valtaa, jota Hallitsija
14641: yksinään voi käyttää kansaneduskunnan myötävaiku-
14642: tuksetta, käytetään vaarinottaen perustuslaeissa sää-
14643: dettyjä muotoja, jotka ovat takeena siitä, että tämän
14644:  maan ja kansan omat tarpeet tulevat huomioon otetuiksi.
14645: Tässä on sitä vähemmän kysymys siitä, että Suomen edus-
14646: kunta >>sanelisi tahtonsa keskuslainsäädäntövallalle>>, kun
14647: Suomen eduskunta ei voi muuttaa maansa omiakaan
14648: lakeja, vaan siihen vaaditaan Hallitsijan vahvistus, jopa
14649: tärkeimmissä asioissa hänen alotteensakin. Nämä ja sa-
14650: mantapaiset lauseparret, jotka kohdistuvat sitä Suomen
14651: kansan vaatimusta vastaan, ettei sen valtiosääntöä saa
14652: muuttaa ilman sen suostumusta, ovat sitä vähemmän
14653: oikeutettuja, kun ne loukkaavat periaatetta, ettei sivis-
14654: tyskansan oikeutta pidä voida vähentää tai jotain siitä
14655: karsia ilman sen omaa myönnytystä. Mutta Ministeri-
14656: neuvoston puheenjohtajan ehdotus vaatii, että Venäjä
14657: voisi omaksi edukseen ja oman mielensä mukaan Suo-
14658: men kansalle säätää mitä lakeja tahansa ja panna sille
14659:  mitä rasituksia tahansa, ollenkaan katsomatta tämän
14660: kansan tarpeeseen saada sivistystyössään nauttia oman
14661:  oikeusjärjestyksen turvaa.
14662:     Kuinka soveltumaton tämä vaatimus on siihen tosi-
14663:   20             1910. -V. 1\1. -     Esit. N :o 8.
14664: 
14665: asiaan, että Suomi sai erityisen, yllämainittua laatua
14666: olevan valtiosäännön, osoittavat sen käsityksen seurauk-
14667: set, johon ehdotus ja selityskirjelmä perustuvat ja joka.
14668: niissä kauttaaltaan ilmenee.
14669:      Kun nimittäin tämän selityskirjelmänmukaan Keisari-
14670: kunnan perustuslakien 2 artikla, tulkittuna niinkuin seli-
14671: tyskirjelmä tahtoo tämän säännöksen tulkittavaksi, ei ole
14672: saattanut voimaan mitään uutta järjestystä, olisi Keistni
14673: niinmuodoin siihen aikaan, jolloin Venäjällä ei ollut kan-
14674: saneduskuntaa, ollut oikeutettu, jos havaitsi Venäjän etujen
14675: sitä vaativan, juhlallisesti vahvistetusta valtiosäännöstä
14676: huolimatta Venäjän hyväksi säätämään Suomelle minkä
14677: uuden lain tahansa, kumoomaan minkä ennestään olevan
14678: lain tahansa sekä panemaan Suomen kansalle mitä ve-
14679: roja tahansa. - Tosin oli valtiosääntö vahvistettu, joka
14680: sisältää, että uutta lakia ei voida säätää eikä vanhaa
14681: lakia kumota valtiosääty]en suostumuksetta, mutta Ve-
14682: näjän edun vaatiessa voitaisiin siitä huolimatta lakia Suo-
14683: melle säätää ja Suomen lakeja kumota milloin tahansa.
14684: Tosin annettiin vahvistus ehdoitta ja lisäämällä lupaus
14685: vahvistettujen perustuslakien säilyttämisestä lujina ja
14686: järkyttämättömässä ja loukkaamattomassa voimas-
14687: sansa ja vaikutukEeE.sansa (niin sanan mukaisesti),
14688: mutta jos Keisari havaitsisi Venäjän edun vaativan
14689: toista, niin tämä lupaus ei pitäisi paikkaansa. Keisari
14690: oli myöhemminkin julistanut: >>Siitä hetkestä alkaen,
14691: jolloin Jumalallinen Kaitselmus asetti käsiimme Suo-
14692: men kohtalon, päätimme Me hallita tätä maata va-
14693:  paana kansana ja niitä oikeuksia nauttivana, jotka sen
14694: valtiosääntö sille takaai> mutta jos joku asia ei ole paikal-
14695:  linen eikä sisäinen >>tämän käsitteen suore,naisessa ja ah-
14696:  taassa merkityksessä>>, toisin sanoen, jos se katsottaisiin
14697:  jollakin tavoin koskettavan Venäjän etuja, niin Suomen
14698: kansan ei tulisi saada nauttia hyväkseen >>les droits que
14699: sa constitutionlui garantit>>. Eräässä julistuskirjassa, joka
14700:  tuonnempana mainitaan seikkaperäisemmin, oli myös lau-
14701:  suttu että Keisarin teot sisälsivät lupauksen m a a m m e
14702:  e r i t y i s e n v a l t i o s ä ä n n ö n s ä i 1 y t t ä m i se s-
14703:  t ä p y h ä n ä, joka valtiosääntö, niinkuin edellä on oso-
14704:              Y1eisvaltakunnailinen lainsäädäntö.          21
14705: 
14706: tettu, sulkee pois kaikenimuun hallituksen ja lainsäädän-
14707: nön kuin tämän valtiosäännön mukaisen, mutta tämä ei
14708: saisi olla voimassa, jos jollakin tavoin kosketettaisiin Ve-
14709: näjän etuja; silloin olisi Keisarilla oikeus menetellä sekä
14710: valtiosäännöstä että;,muista Suomen laeista huolimatta.
14711: Sellaisiin mahdottomiin johtopäätöksiin vie se oppi, että
14712: Suomen perustuslait voivat olla vahvistetut olemaan
14713: voimassa ainoastaan siinä tapauksessa, että on kysymys
14714: paikallisista ja sisäisistä asioista >>tämän käsitteen suora-
14715: naisessa ja, ahtaassa merkityksessä>>.
14716: 
14717:     Selityskirjelmässä kuitenkin lausutaan, että Venäjä
14718: on valloittanut Suomen ja saanut Ruotsin kanssa tehty-
14719: jen kansainvälisten liittokirjojen kautta Suomeen täyden
14720: ja rajoittamattoman ylivaltiuden; tämän mukaisesti on
14721: Venäjän >>ylivaltius>> >>laajuudeltaan rajoittamaton», ja
14722: Venäjä >>pitää vallassaan sen maan (Suomen) kohtalot>> (siv.
14723: 2). Venäjä määrää sentähden >>oman harkintansa mu-
14724: kaan, Valtakunnanperustuslakiensa kautta niiden oi-
14725: keuksien sisällyksen ja laajuuden, jotka Venäjä katsoo
14726: tarpeelliseksi säilyttää Suomelle. Tässä suhteessa on Ve-
14727: näjän suvereeninen valta ehdoton ja täysin rajoittama-
14728: ton» (siv. 37). >>Venäjän korkeimmalla vallalla on, sille
14729: kuuluvan suvereeniteetin nojalla, täysi ja kieltämätön
14730: oikeus järjestää ja määrätä Suomen paikallisen itsehallin-
14731: non siten kuinhyödyllisimmäksikatsoo>>. (Siv. 31.) Tosin on
14732: >>Venäjän Keisarien julistuskirjoille ja avonaisille kirjeille>>
14733: >>toisinaan, aivan aiheettomasti ja sopimattomasti, annettu
14734: jonkinlaisen velvoittavan asiakirjan ja milteipä Suomen
14735: valtiosäännölle vannottujen uskollisuuden vakuutusten
14736: merkitys, samaan tapaan kuin sille vakuutukselle, mikä
14737: Ruotsin kuningasten oli annettava valtaistuimelle nous-
14738: tessaan>>, mutta sanotuilla julistuskirjoilla ja avoimilla
14739: kirjeillä >>on kuitenkin aivan toisenlainen merkitys kuin
14740: moiseen tulkintaan sisältyy; ne eivät ole mitään muuta
14741: kuin Hallitsijan armon osotuksia (erioikeuskirjoja) varsi-
14742: naisessa merkityksessä>> (siv. 3). >>Suomen niin sanotut pe-
14743:   22            1oio. - V. :M:. - Esit. :N :o 8.
14744: 
14745:  rustus- eli juurilait ovat, kuten kaikki muut sen erityiset
14746: lait, vain puhtaasti paikallisia maakunnallisia lakeja.)>
14747: Sellaisia kirjeitä, kuin tässä puheenaolevat, on annettu
14748: muillekin Venäjän haltuun joutuneille alueille, onpa
14749: niissä )>suoranaisia lupauksia vastaista varten, ikuisiksi
14750:  ajoiksi)>, vieläpä jotkut niistä on turvattu kansainväli-
14751: sillä liittokirjoillakin, mikä ei ole laita Suomelle annettu-
14752: jen oikeuksien. Siitä huolimatta ne eivät ole estäneet
14753: )>tarpeellisten uudistusten aikaansaamista)>; erioikeuksia
14754:  lakkautettiin kun ))Uiitä pidettiin paikalliseduille tar-
14755: peettomina, mutta sitä vastoin valtakunnaneduille vahin-
14756: gollisilla)>. )>Jonkinlaisten ikuisten, koskemattomien nor-
14757: mien merkityksen antaminen näille)> )>olisi yhtä soveltuma-
14758: tonta olosuhteiden merkitykseen ja sisällykseen kuin
14759: valtionvälttämättömyyteem ja väestön omaan menes-
14760: tykseen; )>sillä kansojen elämä ei siedä liikkumattomuutta
14761: ja seisahdusta, vaan vaatii säännöllistä ja tarkoituksen-
14762: mukaista kehitystä)> (siv. 4, 5).
14763:      Tämä siis sisältää: vaikka Suomen kansa muodos-
14764: taa erityisen kansakunnan ja on saanut Venäjän Keisa-
14765: rilta entisille perustuslaeilleen sellaisen vahvistuksen,
14766: kuin maaliskuun 15/27 päivänä 1809 annettu vakuutuf'!-
14767: kirja sisältää, on tällä kanet> lla kuitenkin oikeudellisesti
14768: sellainen asema, että Venäjä voi, jos niin tahtoo, kohdella
14769: Suomea ainoastaan omien etujensa tyydyttämisen väli-
14770: neenä ja estää tätä maata nauttimasta hyväkseen
14771: bhityksensä, elämänsä ja toimintansa ehtoja jos Venä-
14772: jällä vallitseva valtiollinen suunta katsoo sen Venäjälle
14773: edulliseksi. Ja perustuksena tälle sekä sille hämmästyttä-
14774: välle väitteelle että on )>sopimatonta)> antaa julistuskirjoille
14775: )>jonkinlaisen velvoittavan asiakirjan merkitys)>, voi edellä
14776: sanotun mukaan katsoa. olevan:
14777:      että, koska Venäjä on valloituksen ja rauhanteon
14778: nojalla saanut rajoittamattoman suvereenisuuden Suo-
14779: meen, käy Suomen erityisiä lakeja pitäminen ainoas-
14780: taan sellaisina puhtaasti maakunnallisina lakeina, jotka
14781:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.      23
14782: 
14783: Venäjä voi muuttaa perustuslakiensa mukaisesti, mitkä
14784: siis ovat Suomenkin olojen ja lakien perustuksena;
14785:     että Suomelle suodut etuoikeudet ja erioikeudet
14786: sentähden voidaan, niinkuin on käynyt niiden oikeuksien,
14787: jotka on annettu muille Venäjän haltuun joutuneille
14788: alueille, muuttaa erioikeuskirjain sitä estämättä; sekä
14789:     että olisi vastoin sekä valtakunnanetuja että eri-
14790: oikeutetun väestön omaa menestystä, jos tuollaisille
14791: erioikeuskirjoille annettaisiin ikuisten, koskemattomien
14792: normien merkitys.
14793:     Tämän johdosta täytyy lausua:
14794:     Mitään niin mieletöntä, kuin että Suomen lait olisivat
14795: )>jonkinlaisia ikuisia, koskemattomia normeja)>, ei Suo-
14796: men taholta ole väitetty. Perustuslakien pysyttämi-
14797: nen täydessä voimassaan ei tiedä sitä, ettei niitä voisi
14798: muuttaa, vaan se tietää sen niihin kuuluvan periaat-
14799: teen tunnustamista, että perustuslakia ja yleistä lakia ei
14800: muuteta muulla tavoin kuin perustuslakien mukaisesti,
14801: siis kansaneduskunnan myönnytyksellä ja suostumuk-
14802: sella. Todellisuudessa onkin tätä periaatetta noudattaen
14803: Suomen lakeihin tehty ei ainoastaan Suomen, vaan myös-
14804: kin Venäjän etujen vaatimia muutoksia, ja näin juuri sel-
14805: laisissa asioissa, jotka nyt julistetaan epäilemättä olevan
14806: yleisvaltakunnallisia.
14807:     Mitä taas tulee siihen, että muillekaan Venäjän hal-
14808: tuun joutuneille maille ja alueille annettujen vakuutus-
14809: ten ei ole katsottu voivan estää niitä yksipuolisesti muut-
14810: tamasta, niin ei Suomen Eduskunnan sopine siitä lausua
14811: mieltänsä. Mutta mitä Suomeen itseensä tulee, niin täy-
14812: tyy, vaikka tuokin todistelu on Suomen taholta jo ennen
14813: kumottu, tässä huomauttaa: Perustuslakeja, )>lois fonda-
14814: mentales)>, ne olivat, jotka vahvistettiin ja jotka sentäh-
14815: den pysyivät voimassa olevina lakeina; niiden sisällyk-
14816: seen kuului niin hyvin, että uusia lakeja ei voida säätää
14817: eikä vanhoja kumota muussa kuin valtiosäännön mää-
14818: räämässä järjestyksessä, siis yleensä kansaneduskunnan
14819:    24           1.910. -   V. 1\1. -   Esit. N :o 8.
14820: 
14821:  myönnytyksellä ja i'!Uostumuksella, kuin myös että
14822:  Hallitsija ei voi näitä periaatteita yksipuolisesti poistaa
14823:  eikä muuttaa, vaan että jokaiseen muutokseen vaaditaan
14824:  sellainen suostumus. Se asiakirja, joka sisälsi Hal-
14825:  litsijan vahvistuksen mainitun laatuisille laeille, annet-
14826:  tiin juhlallisesti tämän kansan edustajille, jotka oli-
14827:  vat kutsutut sellaiseen kokoukseen, jommoisia Ruotsin
14828:  valtiopäivät olivat olleet, ja jonka sekä avajaisiin että lo-
14829:  pettajaisiin Keisari omassa korkeassa persoonassaan saa-
14830:  pui. Jälkeenkinpäin Keisari julisti, että valtiosääntö
14831:  oli mitä juhlallisimmin vahvistettu (julistuskirja helmi-
14832:  kuun 9/21 päivältä 1816). Ja vahvistus annettiin lisää-
14833:  mällä: >>luvaten säilyttää kaikki nämä edut ja asetukbet
14834:  lujina ja järkähtämättöminä täydessä voimassansa>>.
14835:  On hämmästyttävää kuulla mainittavan sopimattomaksi
14836:  että sellaisille asiakirjoille annetaan >>jonkinlaisen velvoit-
14837:  tavan asiakirjan merkitys>>.
14838:      Mitä vihdoin tulee siihen, selityskirjelmässä ilmene-
14839:  vän käsityksen tueksi mainittuun seikkaan, että, koska
14840:  Venäjä on sanotulla tavalla saanut rajoittamattoman
14841:  suvereniteetin tähän maahan, Suomen laeilla ei voi olla
14842:  muuta kuin puhtaasti maakunnallisten lakien luonne,
14843:  niin tarkoitus on nähtävästikin, että Suomen perus-
14844:  tuslakeja ei ole vahvistettu muulla kuin sillä tietyllä
14845:  edellytyksellä, että Venäjän valtiomuoto ja siis silloi-
14846:  sissa oloissa, Hallitsijan itsevaltiuden ja rajoittamatto-
14847:  man yksinvallan periaatteet olisivat myöskin kaikkien
14848:  Suomen lakien ja olojen perustuksena, johon nähden Kei-
14849:  sarilla olisi ollut laillinen valta, vaikkapa vastoin anta-
14850:  miaan lupauksiakin, muuttaa vahvistamansa lait.
14851:      Tämän johdosta on huomautettava:
14852:      Suomen Valtiosäädyille annettu a&iakirja ei sisältänyt
14853: ·vain Keisarin lupausta hallita Suomea tämän maan entis-
14854:  ten perustuslakien mukaan, vaan näiden lakien vahvistuk-
14855:  sen, jotka siten tulivat voimaan Suomen perustuslakeina ja
14856:  valtiosääntönä. Mainitussa asiakirjassa sanotaan nimit-
14857:  täin, että Keisari oli nähnyt hyväksi vakuuttaa ja v a h-
14858:  v i s t a a ne ja sitä tilaisuutta varten vahvistetuissa juh-
14859:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         25
14860: 
14861: lamenojen ohjeissa, jolloin tämä asiakirja jätettiin Valtio-
14862: säädyille, sanotaan että Keisari ~on suvainnut vakuuttaa
14863: Suomen valtiosäännön vahvistamalla sen allekirjoituk-
14864: sellaan~ (>>a daigne confirmer la constitution de la Finlande,
14865: en la sanctionnant de Sa signature>>). Tämä valtio-
14866: sääntö sisälsi säännöksiäHallitsijan ja kansan välisestä suh-
14867: teesta sekä sulki pois kaiken muun kuin valtiosääntöön
14868: perustuvan hallituksen sekä kaiken muun kuin valtio-
14869: saannön säätämässä järjestyksessä tapahtuvan lain-
14870: säädännön, jossa kansaneduskunnnan myötävaikutus on
14871: sääntönä. Täten se sulki pois Hallitsijan yksinvallan
14872: sekä valtiosäännön yksipuolisen muuttamisen Hallitsijan
14873: toimesta kansaneduskunnan suostumuksetta. Ja tämä
14874: vahvistus annettiin, ei ainoastaan rajoituksitta taikka
14875: ehdoitta, vaan myös nimenomaan lisäämällä: >>lu-
14876: vaten säilyttää ne lujina ja järkähtämättöminä täy-
14877: dessä voimassansa>>.       Laiksi tuli siis että Hallitsija
14878: hallitsee Suomea tämän maan valtiosäännön mukaan,
14879: jota ei voida yksipuolisesti muuttaa ja joka sulkee
14880: pois rajattoman hallitsijavallan. Mutta että olisi 1 a k-i
14881: että Mallitsijalla ei o l e rajatonta valtaa, ja så-
14882: malla 1 a k i että hänellä kuitenkin on rajaton valta,
14883: laki että hän ei voi yksipuolisesti muuttaa valtiosään-
14884:  töä, ja laki että h ä n kuitenkin v o i yksipuolisesti muut-
14885:  taa sen- että olisi voimassa laki, joka s u 1 k e e pois
14886: yksinvaltiuden, mutta samalla toinen laki, joka pitää
14887: voimassa yksinvaltiuden, nämä ovat toisiinsa so-
14888: veltumattomia vastakohtia. Itsevaltius ei voi olla lakina
14889: alueella, missä on voimassa valtiosääntö, joka sulkee pois
14890: itsevaltiuden. Eikä ainoastaan maaliskuun 15/27 päi-
14891: vänä 1809 annettu asiakirja osottanut että perustuslait
14892:  oli vahvistettu olemaan järkähtämättöminä voimassa,.
14893: Helmikuun 9/21 päivänä 1816 annetussa julistuskirjassa
14894: lausutaan nimenomaan että perustuslait on kaikilta osil-
14895: taan vahvistettu, ja että Keisari oli luvannut säilyttää
14896: valtiosäännön pyhänä. Kun tämä julistuskirja on autent-
14897: tisena todistuksena siitä, että Aleksanteri I 15/27 p:nä
14898:   26            1910. -   V. M. ~ Esit. N :o 8.
14899: 
14900: maaliskuuta 1809 autamaliaan asiakirjalla tosiaankin oli
14901: tarkoittanut sitä, mitä yllä on sanottu, ja kun sitä ei ole
14902: sanallakaan mainittu selityskirjelmässä, otetaan se tä-
14903: hän alleviivaamalla joitakuita erittäin- merkitseviä lau-
14904: seita:                                      ··
14905:      >>Ollen vakuutettuina että sitä v a 1 t i o sääntöä
14906: j a n i i t ä 1 a k e j a, jotka Suomen kansan tapoihin,
14907: sivistykseen ja henkeen soveltuvina ammoisista ajoista
14908: ovat olleet sen yhteiskunnallisen vapauden ja laitosten pe-
14909: rustuksena, ei voitaisi, saattamatta niitä häiriöön, s u p i s-
14910: t a a eikä j ä r k y t t ä ä, olemme Me, ottaessamme vastaan
14911: tämän maan hallituksen, ei ainoastaan mitä j u h-
14912: 1 a 11 i s i mm i n      vahvistaneet tämän v a 1-
14913: t i o s ä ä n n ö n j a n ä m ä 1 a i t ynnä niitten no-
14914: jalla itsekullekin Suomen kansalaiselle tulevat erioikeudet
14915: ja etuudet, vaan myös asettaneet, siitä ensin keskustel-
14916: tuamme tämän maan kokoontuneitten säätyjen kanssa,
14917: erityisen Hallituksen, joka Hallituskonseljin nimellä,
14918: synnynnäisistä suomalaisista kokoonpantuna, tähän saak-
14919: ka on hoitanut tämän maan siviilihallintoa ja ratkaissut
14920: oikeusasiat viimeisenä oikeusasteena, riippumatta mistä-
14921: kään muusta kuin lakien vallasta ja Meidän, niihin perustu-
14922: vasta hallitsijatahdostamme. Tämmöisillä toimenpiteillä
14923: osoitettuamme sen hyväntahtoisuutemme, jota olemme
14924: tunteneet ja jota vastakin tunnemme uskollisia suoma-
14925: laisia alamaisiamme kohtaan, toivomme Me, että kylliksi
14926: olemme vahvistaneet ikuisiksi ajoiksi antamamme lu-
14927: pauksen t ä m ä n m a a n e r i t y i s e n v a 1 t i o-
14928: s a a n n ö n p y h äs t ä s ä i l y t t ä m i se s t ä Me i-
14929: dän s e k ä Me i d ä n s e u r a a J 1 e m m e h a 1-
14930: l i t e s s a. Mutta nyt, liittolaisvaltojemme kanssa Ju-
14931: malan avulla onnellisesti päätettyämme ne toimet, joilla
14932: Meidän valtakuntamme on turvattu ja koko Europan
14933: rauha saavutettu, ja saatuamme kauan kaivatun tilai-
14934: suuden, ulkonaisten huolten estämättä, käyttää toimin-
14935: taamme Valtakuntamme sisäisten muun muassa Suomea-
14936: kin erityisesti koskevain asiain hoitoon, pidämme Me so
14937:              YieisvaitakunnalHnen lainsäädähtö.          21
14938: 
14939: pivana paremmin näyttääksemme, mitä me tämän maan
14940: mainitulla Paikallisella Hallituksella olemme tarkoitta-
14941: neet, ja osoittaaksemme sen välitöntä suhdetta Meidän
14942: persoonaamme, antaa Keisarikuntamme ja siihen nykyi-
14943: sin yhdistetyn Puolan kuningaskunnan Korkeimman
14944: Hallituksen nimityksen mukaan, Suomenkin Korkeim-
14945: malle Hallitukselle, nimen: Meidän Suomen Senaat-
14946: timme, mitenkään muuttamatta sen nykyistä järjes-
14947: tystä, ja vielä vähemmän sitä valtiosääntöä
14948: j a n i i t ä 1 a k e j a, j o t k a Me Suomelle olemme
14949: vahvistaneet ja tämän kautta uudelleenkaikin p u o-
14950: 1 i n v a h v i s t a. m m e. Samalla kun Me juhlallisesti
14951: lupaamme valita tämän Meidän Suomen Senaattimme
14952: jäsenet vast'edes, samoin kuin tähänkin asti, ainoastaan
14953: synnynnäisistä suomalaisista tai Suomeen asettuneista ja
14954: Suomen kansalaisoikeuden saaneista miehistä, käskemme
14955: Me: kaikkia uskollisia suomalaisia alamaisiamme kuin
14956: myöskin muita, joihin tämä koskee, täyttämään kaikkia
14957: niitä määräyksiä, jotka Keisarillinen Suomen Senaatti,
14958: joka tähän asti on ollut Hallituskonselji, Meidän nimes-
14959: sämme ja Meidän puolestamme on julkaiseva, ja tätä
14960: Meidän määräystämme tarkoin noudattamaan.)>
14961:      Kun siis Suomen valtiosääntö vahvistettiin ehdoitta ja
14962: rajoituksitta, tiesi tämä että Venäjän valtiomuotoa ja sen
14963: itsevaltiusperiaatteita ei saatettu voimaan Suomessa.
14964:      Tätä vahvistavat lisäksi seuraavat myöhemmiltä
14965: ajoilta olevat lausumat:
14966:      Siinä valtaistuinpuheessa, jolla Keisari ja Suuriruhtinas
14967: Aleksanteri II itse avasi 1863-64 vuoden valtiopäivät,
14968: lausuu Keisari niihin maamme perustuslakeihin tehtäviin
14969: muutoksiin nähden, jotka osin näiden perustuslakien van-
14970: hettuneisuus ja osin Suomen yhdistäminen Venäjän kanssa
14971: oli tehnyt tarpeellisiksi, että hän tahtoi valmistuttaa ehdo-
14972: tuksen selityksiksi ja lisäyksiksi, joka alistettaisiin Val-
14973: tiosäätyjen tutkittavaksi. Ja hän lisää: Pysyen lujana
14974: siinä perustuslaillisesti rajoitetun ruhtinaanvallan peri-
14975: aatteessa, joka on Suomen kansan tapoihin juurtunut ja
14976:   28           1910. -   V. :M:. -   Esit. :N :o 8.
14977: 
14978: jonka ilmauksena kaikki sen lait ja laitokset ovat, tah-
14979: donMinä tälle ehdotukselle j.n.e. (>>En maintenant leprin-
14980: cipe Monarchique constitutionnel inherent aux moeurs du
14981: peuple Finlandais et dont toutes ses lois et ses institu-
14982: tions portent le caractere, Je veux faire admettre dans ce
14983: projet>> etc.)
14984:      Keisarin huhtikuun 3/15 päivänä 1869 vahvistaman
14985: valtiopäiväjärjestyksen 71 §:ssä taas sanotaan: >>Perustus-
14986: lakia saatetaan säätää, muuttaa, selittää tahi kumota ai-
14987: noastaan Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksestä ja kaik-
14988: kien säätyjen suostumuksella>>. Tähän ei käy sovittaminen
14989: sitä käsitystä, että Keisari voi perustuslakia muuttaa
14990: milloin tahansa hyväksi näkee; sitäkin vähemmän kun
14991: 83 § sisältää: >>Tämä Valtiopäiväjärjestys pitää kaikissa
14992: osissansa oleman peruuttamattomana perustuslakina Suo-
14993: menmaan Hallitsijalle ja ValtiosäädyiJle, kunnes he yh-
14994: täpitävän päätöksen kautta sen muuttavat tahi kumoa-
14995: vat.>> Ja keisarillinen vahvistus selvästi osoittaa, että Hal-
14996: litsijan valta Suomessa on sellainen kuin se on näiden pe-
14997: rustuslakien kautta määrätty. Siinä sanotaan: >>Itsellem-
14998: me pidättäen Meidän oikeutemme, semmoisena kuin se
14999: Hallitusmuodossa 21 päivältä Elokuuta v. 1772 sekä Yh-
15000: distys- ja Vakuuskirjassa 21 päivältä Helmikuuta
15001: ja 3 päivältä Huhtikuuta v. 1789 on vakuutettuna
15002:  ja ei ole selvillä sanoilla tullut edelläseisovassa Valtiopäi-
15003: väjärjestyksessä muutetuksi, tahdomme Me Armossa
15004: tämän Valtiopäiväjärjestyksen peruuttamattomana pe-
15005: rustuslakina hyväksyä ja vahvistaa.>>
15006:      Näihin lausuntoihin ja säännöksiin soveltumatonta on
15007: että Venäjän korkein valta olisi siihen aikaan, jolloin siellä
15008: ei ollut mitään kansaneduskuntaa, voinut, niinkuin selitys-
15009: kirjelmässä väitetään, milloin tahansa mielin määrin muut-
15010: taa taikka kumota Suomen valtiosääntöä. Ja mitään
15011: muutosta Suomen perustuslakeihin taikka Suomelle näi-
15012: den perustuslakien vahvistamisen kautta syntyneeseen
15013: oikeuteen tulla hallituksi tämän valtiosäännön eikä mui-
15014: den lakien mukaan ei ole voinut seurata siitä, että Hallit-
15015:             Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.        29
15016: 
15017: sija nyttemmin, 1906 vuoden Venäjän perustuslakien
15018: mukaan, yksissä neuvoin Valtakunnanduuman ja Val-
15019: takunnanneuvoston kanssa käyttää sitä lainsäädäntö-
15020: valtaa, jota hän ennen Keisarikunnassa on yksin käyttä-
15021: nyt ja joka ei ole sisältänyt oikeutta lain säätämiseen
15022: Suomelle.
15023:      Eduskunta ei voi myöskään olla huomauttamatta
15024: ettei selityskirjelmä ollenkaan ota lukuun sitä., että
15025: Teidän Keisarillinen Majesteettinne itse, sen jälkeen
15026: kuin Keisarikunnan perustuslait 23 p:ltä huhtikuuta
15027:  1906 oli julkaistu, 20 p:nä heinäkuuta 1906 armossa vah-
15028: visti uuden Valtiopäiväjärjestyksen Suomen perustus-
15029: lakina, ja että tämä tapahtui pidättämättä Keisarikun-
15030: nan lainsäädäntövallalle mitään oikeutta rajoittaa Suo-
15031: men lainsäädännön alaa; päinvastoin on jo tämän Val-
15032: tiopäiväjärjestyksen aikaisemmin mainitussa viimeisessä
15033:  pykälässä sanottu että se )>pitää kaikilta osiltaan oleman
15034:  peruuttamattomana perustuslakina, kunnes Suomen Hal-
15035:  litsija ja eduskunta yhtäpitävällä päätöksellä sen muutta-
15036:  vat tai kumoavat)>.
15037: 
15038:     Ed'-lllä esitettyä ei kumoa se seikka e1tä Venäjä rau-
15039: hansopimuksella Ruotsin kanssa oli saanut Suomen täy-
15040: dellä omistusoikeudella ja s u vereni t:e etill a ()>en toute
15041: propriete et souverainete)>). Sillä siitä, että R u o t s i
15042: Venäjälle luovutti suvereenisen vallan Suomeen, ei seu-
15043: raa, että V e n ä j ä ei olisi voinut vakuuttaa Suomelle
15044: Venäjän valtakunnassa semmoisen maan asemaa, jolla
15045: on oma valtiosääntönsä, jota ei voida muuttaa Suomen
15046: kansaneduskunnan suostumuksetta. Tällainen vakuutus
15047: Venäjän puolesta annettiin, kun Keisari Aleksanteri I
15048: vahvisti tässä maassa voimassa olleet perustuslait. Tä-
15049: ten tuli se valta, jota Venäjän Keisari taikka Venäjä
15050: muutoin olisi voinut rajoittamatta käyttää Suomeen näh-
15051: den, rajoitetuksi.
15052:     Olettamus, että Venäjän ja Ruotsin välillä myöhem-
15053: min tehty rauhansopimus olisi mitenkään järkyttänyt
15054:   30           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
15055: 
15056:  mitä Keisari vähää ennen Porvoossa oli Suomelle luvan·
15057: nut, olisi luonnoton; ja sen kumoo se kiistämätön tosiasia,
15058: että Keisari myöhemmin on antanut useita asiakirjoja,
15059: joissa ei ainoastaan edellytetä aikaisemman vahvistuksen
15060: järkähtämätöntä voimassa pysymistä, vaan myös,
15061: niinkuin varsinkin maaliskuun 15/27 päivänä 1810 ja
15062: helmikuun 9/21 päivänä 1816 annettuissa julistuskirjoissa
15063: mitä selvimmin ja pontevimmin vedotaan siihen ja huo-
15064: mautetaan sen merkitystä.
15065:     On kiistämätöntä, että Aleksanteri I:llä, Venäjän
15066: Keisarina, oli oikeus niin menetellä ja vakuuttaa täl-
15067: lainen erikoisasema hänen valtikkansa alaiseksi saate-
15068: tulle kansalle. Hän oli Venäjän itsevaltias hallitsija eikä
15069: Venäjä voi kieltää hänen toimenpiteittensä pätevyyttä.
15070:     Siltä varalta että puhe Venäjän suvereniteetistä
15071: tarkoittaisi sitä, että Venäjän aina pitää tämän suvereni-
15072: teetin nojalla voida rajottamatta määrätä Suo-
15073: meen nähden, olipa Keisari Aleksanteri vahvistanut
15074: Suomelle minkälaiset lait tahansa, on huomautettava
15075: sitä sekä tunnettua, että tunnustettua asianlaitaa, että
15076: suvereniteetin ei tarvitse merkitä rajatonta valtaa, toi-
15077: sin sanoin: sillä että jollakin yhteiskunnall8, sanotaan,
15078: olevan suvereniteetti, ei vielä ole sanottu, että sen valta-
15079: vaikkakin se on ylempi valta, ei voi olla alempiB,steiselle yh
15080: teiskunnalle kuuluvan oikeuden rajoittama, jota oikeutta
15081: ei voida tämän jälkimäisen myönnytyksettä muuttaa,
15082: vähentää eikä siltä ottaa. Todellisuudessa on muuallakin
15083: semmoisia suhteita, että suvereniteetti on mainitulla ta-
15084: valla rajoitettu.
15085:     Unohdettava ei ole myöskään että Suomen valtio-
15086: säännön vahvistus annettiin ennen rauhantekoa sekä
15087: ennenkuin Venäjän lakien ja laitosten voimaansaat-
15088: tamista Suomessa oli edes suunniteltukaan; minkä lisäksi
15089: tulee että vahvistus annettiin Suomen Valtiosäädyille
15090: ja että tämä tapahtui samassa JUhlallisessa tilaisuudessa
15091: Porvoon tuomiokirkossa, missä Suomen Valtiosäädyt van-
15092: noivat uskollisuudenvalan Keisarilie ja samalla lupasivat
15093: pysyttää maamme perustuslait voimassa.
15094:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.       31
15095: 
15096:     Tosiasiana pysyy että Venäjän Keisari vahvisti
15097: Suomelle erityisen valtiosäännön, ja tämä tosiasia yksi-
15098: nään olisi oikeudellisesti pätevä, siinäkin tapauksessa että
15099: selityskirjelmässä Porvoon valtiopäiväin laillisuutta vas-
15100: taan tehdyt muistutukset olisivat paikkansapitäviä.
15101: Mutta sellaisiksi niitä ei käy tunnustaminen.
15102:     Suomi oli todellisuudessa, sittenkun Ruotsin ja Suo-
15103: men sotajoukot marraskuussa 1808 tehdyn sopimuksen
15104: jälkeen olivat Suomesta poistuneet, jätetty oman on-
15105: nensa nojaan. Sellaisissa oloissa otti Suomen kansan asi-
15106: ain hoidon käsiinsä se kokous, valtiopäivät, joka niiden
15107: lakien nojalla, mitkä voittaja oli luvannut säilyttää, oli
15108: kansan eduskunta. Että näiden lakien katsottiin olevan
15109: voimasl'la käy selville Pietariin kutsutun suomalaisen
15110: lähetyskunnan joulukuussa 1808 antamasta lausunnosta,
15111: ettei se, koska sitä ei ollut valittu valtiopäiväin kokoon-
15112: panosta voimassa olevain määräysten mukaan, voinut
15113: antaa lausuntoa koko kansakunnan'!molesta, samoinkuin
15114: myös sotaministerin esittelemästä Suomen väliaikaisen
15115: hallituksen j ärjestämisehdotuksesta, jossa ehdotetaan kut-
15116: suttavaksi kokoon valtiosäännön mukainen eduskunta
15117: ()>assemblee glmerale et constitutionelle)>), sekä lisätään,
15118: että lähetyskunta, se kun oli pantu toimeen <•vastoin
15119: lakeja ja ilman kansan luottamusta, olisi päästettävä
15120: hajalle)> ()>au prejudice des loix et de la confiance natio-
15121: nale pourra etre congediee)>). Sekä valtiopäiväin kokoon-
15122: kutsuminen että niiden keskustelut tapahtuivat sillä
15123: selväksi katsotulla edellytyksellä, että uusi järjestys
15124: oli oleva pysyväinen, lopullinen järjestys. Tämän edelly-
15125: tyksen rauhanteko vahvisti. Sentähden ei käy asetta-
15126: minen epäilyksen alaiseksi sen pätevyyttä, mitä Por-
15127: voossa tapahtui. Sitä ei voi tehdä Venäjä, sillä Venäjän
15128: Keisari, hän se oli valtiopäivät kutsunut kokoon ja tun-
15129: nusti ne Suomen kansan eduskunnaksi ja se hänen toi-
15130: menpiteensä, jolla. Suomen kan&a,n oikeudet turvattiin,
15131: mainitaan Keisarin vahvistam8,n rauhansopimuksen
15132:   32            1910.- V. l\1.- Esit. N :o 8.
15133: 
15134: 6 artiklassa.; sitä ei voi tehdä Ruotsi, joka Venäjän
15135: hyväksi on luopunut kaikista vaatimuksistaan; sitä ei
15136: voi tehdä Suomen ka.nsa, jonka mieleen ei milloinkaan
15137: ole johtunut olla tunnustamatta Porvoon valtiopäiviä,
15138: vaan joka päin vastoin valtiosäätyjensä kautta on niihin
15139: vedonnut. Kun Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi
15140: tarkemmin valaista asiain menoa Porvoon valtiopäivillä,
15141: on tästä valmistettu erityinen selvitys, joka muodostv,a
15142: liitteen A.
15143:      Sen asianlaidan valaisemiseksi, että Venäjän laitok-
15144: sia ei ollut saatettu voimaan Suomessa, on mainittava:
15145: ettei sisäasiainministeri, vaan ulkoasiainministeriön hoi-
15146: taja, kreivi Soltykoff johti keskusteluja Suomen lähe-
15147: tyskunnan kanssa Pietarissa 1808 vuoden lopulla; että
15148: sen ehdotuksen Suomen väliaikaiseksi hallitukseksi, jonka
15149: Keisari samaan aikaan vahvisti, esitteli sotaministeri,
15150: kreivi Araktschejeff; sekä että Keisari jätti vahvistamatt.a
15151: ehdotuksessa olevan määräyksen, jonka mukaan Kenraa-
15152: likuvernöörin esitykset Keisarilie lähetettäisiin Keisari-
15153: kunnan asianomaisten ministerien välityksellä ja Hallitsi-
15154: jan määräykset saatettaisiin Kenraalikuvernöörin tiedoksi
15155: samassa järjestyksessä. Keisari määräsi että esitykset
15156: oli lähetettävä suorastaan hänelle itselleen. On myos
15157: huomattava ettei edes sotavuonna 1808 Suomen hallin-
15158: toa hoidettu Venäjän lakien mukaan eikä sitä ollut us-
15159: kottu Venäjän virastoille. Venäjän sotaväen ylipäällikkö
15160: johti sotatilan oikeuttainana siviilihallintoakin, jossa maan
15161: entisiä lakeja noudatettiin ja maassa olevat virkakunnat
15162: pidettiin voimassa.
15163: 
15164:     Selityskirjelmä vastustaa sitä mielipidettä )>että Suo-
15165: men yhdistäminen Venäjään on tapahtunut sen asukkaiden
15166: edustajain kanssa tehdyn sopimuksen perustuksella)>. Sen
15167: pätevyys, mitä edellä on lausuttu ei riipu siitä, onko
15168: tuo mielipide oikea, vai väärä. Ei näy myöskään olevan
15169: aihetta ottaa tässä tarkastettavaksi sitä kysymystä, millä
15170: lainopillisilla nimityksillä ne eri toimenpiteet ja selitykset,
15171: jotka kuuluvat Suomen yhdistämistä Venäjään koskevaan
15172:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.          33
15173: 
15174:  kysymykseen, oikeastaan ovat ilmaistavat. Mielipiteet
15175:  tässä asiassa voivat, samoinkuin monessa muussakin
15176:  tieteellistä selvitystä kaipaavassa asiassa, olla eriäviä.
15177:  Mutta niihin katsomatta on varma: että Keisari
15178:  Aleksanteri, >>mitä juhlallisimmim, niinkuin hänen omat
15179:  sanansa kuuluvat, Suomelle vahvisti valtiosäännön, joka
15180:  sulkee pois Keisarikunnan· valtiomuodon; että vahvistus
15181:  annettiin Suomen Valtiosäädyille; että tämä tapahtui
15182:  samassa juhlallisessa tilaisuudessa, jossa Valtiosäädyt
15183:  vannoivat uskollisuudenvalan Keisarilie samalla kun he
15184: lupasivat pitää voimassa maan perustuslait; sekä että
15185: kaikki tämä tapahtui ennen rauhantekoa. Että Keisari
15186: Aleksanteri itsekin pani painoa Valtiosäätyjen vapaa-
15187: ehtoisesti tekemään valaan ja nimenomaan tunnusti ne
15188: kansan laillisiksi edustajiksi, on tässä, viittaamalla liit-
15189: teessä A olevaan selityskirjelmän erinäisten lausuntojen
15190: seikkaperäisempään oikaisuun, myös huomautettava.
15191: Siten lausuu Keisari maaliskuun 23 (huhtikuun 4)
15192: päivänä 1809 antamassaan julistuskirjassa, jonka kautta
15193: hän tekee tiettäväksi, että hän on vastaanottanut
15194: Valtiosäätyjen uskollisuudenvalan ja vahvistanut maan
15195: uskonnon ja perustuslait : •>Samalla kun Me siis tä-
15196: män kautta annamme uskollisten Suomen alamaistem-
15197: me tiedoksi mainitun Kirjan, tahdomme sen ohessa heille
15198: ilmoittaa, että kun Me olemme säilyttäneet tämän Maan
15199: ikivanhat tavat ja niiden jälkeen mukaantuneet, pidäm-
15200: me Me sen Uskollisuuden-valan, jonka Säädyt yhteisesti
15201: ja Talonpoikaissäädyn edusmiehet erittäin, omasta ja
15202: kotona olevien kanssaveljiensä puolesta, vapaaehtoisesti
15203: ja pakoituksetta ovat tehneet, hyvänä ja jokaista Suomen
15204: asujanta poikkeuksetta sitovana>> (>>En faisant promulguer
15205: cet acte par ces presentes, NOUS croyons devoir instruire
15206: en meme tems NOS fideles sujets de Finlande qu'en NOUS
15207: conformant a l'usage antique et revere de ce pays, NOUS
15208: regardons les sermens de fidelite pretes par les etats en
15209: general et par les deputes des paysans en particulier en leur
15210: nom et en celui de leur commettans de leurs mouvemens
15211:                                                       3
15212:    34           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
15213: 
15214:  propres et spontanes comme bons et obligatoires pour
15215:  tous Ies habitans de la Finlande.>>).
15216:     Tällä ei suinkaan väitetä, ettei Keisari olisi voinut
15217:  lykätä Suomen olojen järjestämistä, kunnes hänen so-
15218:  tajoukkonsa olisivat pakottaneet Ruotsin sellaiseen rau-
15219:  haan, kuin hän tahtoi. Mutta on olemassa asianhaaroja,
15220:  joitten täytyy katsoa osottavan, että Keisari piti tär-
15221:  keänä saada Suomen täysin rauhoitetuksi ja uuden vallan
15222:  Suomessa ehdottomasti tunnustetuksi jo ennen rauhante-
15223:  koa. - Tällä ei suinkaan myöskään ole väitetty, että
15224:  Keisarin olisi ollut pakko menetellä niin kuin hän me-
15225:  netteli. Suomen kansa on aina tunnustanut että Kei-
15226:  sari menetteli jalomielisesti ja että Suomi on Keisa-
15227:  rilta saanut erinomaisen arvokkaita etuja. Mutta väite,
15228:  ettei Keisari tällöin olisi katsonut menetelleensä myös-
15229:  kin Venäjän etuja silmälläpitäen, täytyy merkitä ilmei-
15230:  sesti vääräksi. Ja tähän katsomatta on sekin asianlaita
15231:  kieltämätön, että Keisari ei antanut ainoastaan lupauk-
15232:  sia, vaan hän vahvisti lakeja, joiden sisällys oli sellainen,
15233:  ettei niitä voida muuttaa kansaneduskunnan myötäva.i-
15234: kutuksetta, minkä vuoksi sitä valtiotointa, jonka kautta
15235:  Keisari vahvisti Suomelle omat perustuslait, ei voida
15236:  yksipuolisesti peruuttaa.
15237:      Jokainen Keisari Aleksanteri I:n Korkeista Seuraajista
15238: on valtaistuimelle noustessaan antamassaan julistuskir-
15239: jassa kaikille Suomen asukkaille vakuuttanut aivan samaa
15240: kuin mitä perustava asiakirja 15/27 p:ltä maaliskuuta
15241: 1809 sisältää ja siten omasta puolestaan tunnustanut
15242: sanotun asiakirjan sisällyksen päteväksi. Mutta ei aino-
15243: assakaan näistä julistuskirjoista eikä myöskään missään
15244:  muussa valtaistuimen korkeudesta Suomen kansalle oso-
15245: tetussa lausunnossa ole vedottu 1809 vuoden rauhan-
15246: sopimuksen 4 artiklaan perusteena Hallitsijan tahi Kei-
15247: sarikunnan oikeuksille Suomen hallintoon ja laimiäädän-
15248: töön nähden.
15249:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.       35
15250: 
15251:      Sen vaatimuksen tueksi, että eräät asiat olisivat ero-
15252: tettavat Suomen lainsäädännön piiristä ja että mitkä
15253: muut asiat tahansa voitaisiin milloin tahansa Venäjän
15254: lainsäädännön kautta erottaa Suomen lainsäädännöstä,
15255: mainitaan selityskirjelmässä eräitten vieraitten maitten,
15256: eritoten niitten liittovaltioitten olot, joissa on yleinen
15257: lainsäädäntö ja paikallisella lainsäädäntövallalla varus-
15258: tettuja yhteiskuntia. Tämä tuodaan esille kahtalaisessa
15259: tarkoituksessa: toiselta puolen, jotta osoitettaisiin mui-
15260: den maiden esimerkkien puoltavan nyt ehdotetun jär-
15261: jestyksen toimeenpanoa, toiselta puolen ilmeisesti myös
15262: siinä mielessä, että todistettaisiin, että sellainen järjes-
15263: tys on jo >>laissa, oikeuskäytännössä ja tieteessä>> (siv.
15264: 65 ja 71} tunnustettu ja myös Venäjän ja Suomen suh-
15265: teisiin sovellutettavissa. Näillä esimerkeillä ei tietysti
15266: voi olla mitään oikeudellista merkitystä: eiväthän
15267: Suomen valtio-oikeudellista asemaa voi ratkaista muiden
15268: maiden oloista saatavat esimerkit, vaan se on määrätty
15269: positiivisten Aleksanteri I:n vahvistamien lakien kautta.
15270: Mutta ne eivät edes! esimerkkeinä todista mitä niillä
15271: on tarkoitettu. Tämä selityskirjelmässä välillisesti tun-
15272: nustetaankin, kun sanotaan (siv. 23) >>yhdyssiteen näi-
15273: den valtakuntien eri osien välillä>> olevan >>toisenlainen
15274: kuin Suomen ja muiden Venäjän osien välinen yhteys>>;
15275: mutta ei ole otettu harkittavaksi, mikä merkitys noilla
15276: sekä oikeudellisilla että tosiasiallisilla eroavaisuuk-
15277: silla on. Käy sentähden tarpeelliseksi valaista tätä
15278: asian puolta ja varsinkin Saksan valtakunnan oloja,
15279: koska selityskirjelmän mukaan periaate yleisen lainsää-
15280: dännön vallitsevasta asemasta paikallisen lainsäädännön
15281: rinnalla ei missään ole saanut »niin täydellistä ilmai-
15282: sumuotoa kuin Saksassa, jossa valtiomiehet ja lainoppi-
15283: neet, nojautuen Saksan kansan suuren enemmistön myö-
15284: tätuntoisuuteen, ovat käytännössä loistavasti toteutta-
15285: neet tämän periaatteen valtakunnallisen yhteyden van-
15286: kaksi tueksi sille vihamielistä partikularismia vastaan»
15287:  (siv. 68).
15288:   86            1910.- V. 1\t - Esit. N :o S.
15289: 
15290:     Saksan valtakunta käsittää yksinomaan saksalaisia
15291: valtioita, jotka ovat muodostuneet saman Saksan kansa-
15292: kunnan keskuudessa ja joilla on, niinkuin niillä jo
15293: aikoja sitten on ollut, sama kieli ja sivistys sekä yhteisiä
15294: kansallisia tehtäviä ja etuja, JOiden tyydyttämiseksi ne
15295: ovat tunteneet ja tuntevat yhteisten laitosten ja lakien
15296: tarvetta. Mutta Venäjän kansa ja Suomen kansa ovat eri
15297:  kansoja, erilaisia kansallisuudeltaan, kieleltään, aikaisem·
15298: maita kehi tykseltään ja sivistykseltään, niillä on sen-
15299: tähden erilaiset tarpeet sekä erilaiset elämän ja kehi-
15300: tyksen ehdot, ja ne ovat tämän johdosta erilaisia kat-
15301: santotavaltaan ja oikeuskäsitykseltään. Saksan valtioilla
15302: on itsekullakin edustajansa liittoneuvostossa, joka on
15303: hallitusten valtuutettujen edustajain kongressi, minkä
15304: asiana m. m. on valtiopäiväin hyväksymäin lakien vah-
15305: vistaminen; pienimmälläkin valtiolla, jonka väkiluku on
15306: vähäpätöinen murto-osa (l/1,000) koko valtakunnan väki-
15307: luvusta, on ääni liittoneuvostossa, missä korkeintaan 58
15308: ääntä voidaan antaa (kun kaikkien 25 valtion edustajat
15309: ovat saapuvilla). Ja kun useilla noilla periaatteellisesti
15310: keskenään yhtäoikeutetuilla valtioilla on samat harras-
15311: tukset, voivat yksityiset valtiot saada nämä toteutetuiksi
15312: aivan toisella tavalla kuin mitä Suomi voisi, jos sen suhde
15313: Venäjään järjestettäisiin niiden periaatteiden mukaan,
15314: jotka sisältyvät Ministerineuvoston puheenjohtajan eh-
15315: dotukseen. Sillä täällä on toisella puolella pieni ja vähä-
15316: lukuinen kansa ja toisella puolella suuri ja mahtava, jonka
15317: lakiasäätävissä kokouksissa Suomen edustajat, jos näitä
15318: niihin tulisi, olisivat mitättömän pieni luku venäläisten
15319: rinnalla eivätkä kykenisi saattamaan mielipidettään voi-
15320: maan äänioikeutta käyttämällä.- Saksan valtakunnassa
15321: säädetään, sen eri jäsenten yhteistoimin, yhteisiä lakeja
15322: koko valtakunnalle, valtakunta ei säädä näitä yksityisille
15323: valtioille. Ministerineuvoston puheenjohtajan eh,dotuk-
15324: sen mukaan olisi Venäjä yksinään oman etunsa-mukai-
15325: sesti laativa lakeja, jotka ovat voimassa ainoastaanlSuo-
15326: messa. - Saksassa ei valtakunnallinen lainsäädäntö voi
15327:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         37
15328: 
15329:  laajentaa toimivaltaansa yksityisten valtioitten lainsää-
15330:  dännön kustannuksella, jos neljätoista ääntä liittoneu-
15331: vostossa sellaista valtakunnan valtiosäännön muutosta
15332: vastustaa, mikä tekee mahdolliseksi, ettei ainoastaan kolme
15333: semmoista valtiota, kuin Baijeri, Wiirttemberg ja Saksi, joil-
15334:  la on yhteensä 14 ääntä, vaan pienimmätkin valtiot, jos 14
15335:  niistä, joilla kullakin on vain yksi ääni, yhtyy tekemään
15336:  saman päätöksen, voivat saattaa valtiopäiväin ja kaikkien
15337: muiden valtioitten hyväksymät valtakunnan valtiosään-
15338: nön muutosehdotukset raukeamaan, vaikkei näiden val-
15339: tioiden yhteinen väkiluku ole enempää kuin 1/30 koko
15340: valtakunnan väkiluvusta. Tähän tulee lisäksi, että
15341: valtakunnan valtiosäännön 78 artiklan mukaan, ne
15342: tässä valtiosäännÖsRä olevat määräykset, joiden kautta
15343: eräitä oikeuksia (n. k. reservaattioikeuksia) on yksityisten
15344: valtioiden eduksi niiden ja koko valtakunnan väliseen suh-
15345: teeseen nähden vahvistettu, voidaan muuttaa ainoastaan
15346: oikeutetun valtion suostumuksella. Sellaiset takeet tarjoo
15347: Saksan valtakunnan valtiosääntö vähemmistöille s a m a n
15348: k a n s a k u n n a n keskuudessa esiintyviä enemmistöjä
15349: taikka tilapäisiä virtauksia vastaan. Mutta Ministeri-
15350: neuvoston puheenjohtajan ehdotuksen mukaan ei Suo-
15351: men kansaa, vaikka se on toinen kuin Venäjän kansa ja voi
15352: vaatia että sekin luetaan sivistyskansain joukkoon, pi-
15353: dettäisi sen arvoisena, että sillä saisi olla mitään senta-
15354: paista turvaa sortavilta toimenpiteiltä, olivatpa ne kuinka
15355: turmiollisia tahansa, kun näitä vaativat suuren ja mahta-
15356: van kansakunnan keskuudessa vallitsevat natsionalistiset
15357: virtaukset taikka satunnaiset enemmistöt, jotka pyrkivät
15358: yksipuolisiin tarkoitusperiinsä välittämättä heikomman
15359: kansallisuuden elinehdoista. Niin, katsotaanpa julkeaksi,
15360: kun Suomen kansa pitää kiinni siitä, että sen suostumus
15361: on saatava, kun tahdotaan Venäjän eduksi vähentää taikka
15362: poistaa osaa sitä oikeutta, mikä on Suomen kansalle juh
15363: lallisesti vakuutettu, silloinkun erityinen valtiosääntö
15364: Suomelle vahvistettiin ja luvattiin säilyt.tää se lujanaja jär-
15365: Jrähtämättömänä voimassaan ja vaikutuksessaan, ja tämän
15366:    38            1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
15367: 
15368:   vaatimuksen selitetään sisältävän että Suomi vaatii saada
15369:   sanella tahtonsa yleiselle lainsäädännölle. - Ja lopuksi:
15370:   Saksassa (Pohjois-Saksan liitto) saatettiin se järjestys,
15371:   jonka mukaan puheenalaista laatua oleva yleinen lainsää-
15372: . däntö toimii, voimaan siten, että liittovaltiosääntöä ei
15373:   hyväksynyt ainoastaan tarkoitusta varten valittu, teh-
15374:   tyjen valtiosopimusten nojalla kokoon kutsuttu parla-
15375:   mentti, vaan sen hyväksyivät myös yksityisten valtioit-
15376:   ten lainsäädäntölaitokset noudattamalla perustuslain
15377:   muuttamisesta säädettyjä muotoja, koska näiden val-
15378:   tioitten valtiosääntöjen muutos muutoin olisi syntynyt
15379:   näistä valtiosäännöistä poikkeavana tavalla. Mutta tässä
15380:   tapauksessa ei ensinkään tulisi puhetta voimassa olevien,
15381:   perustuslain muuttamista koskevien määräysten Ja muoto-
15382:   jen noudattamisesta, vaan Suomen kansan eduskunnan
15383:   olisi ainoastaan antaminen lausunto. Eikä asia koskifli ai-
15384:   noastaan lukuisampain tai harvalukuisempain asiain erotta-
15385:   mista Suomen lainsäädännön toimivallasta, vaan Suomen
15386:   oikeuden pääsi s ä 11 y k sen poistamisesta, sen, mikä ori,
15387:   ja vuodesta 1809 lähtien on ollut tämän maan autonomisen
15388:   aseman oikeudellisena vakuutena, nimittäin se periaate
15389:   että Suomen perustuslakeja ei voida muuttaa ilman
15390:   Suomen omaa suostumusta. -Eroavaisuudet ovat, niin-
15391:   kuin näkyy, erinomaisen suuret.
15392:       Ei ole tarpeellista likemmältä kajota Pohjois-Amerikan
15393:   Yhdysvaltain ja Sveitsin oloihin, joihin selityskirjelmässä
15394:   niinikään on vedottu. Mitä yksityisten valtioitten oikeuk-
15395:   sien sekä oikeudellisiin että tosiasiallisiin takeihin tulee,
15396:   pitää pääasiallisesti paikkansa mitä edellä on sanottu.
15397:   Ansaitsee kuitenkin mainitsemista että Yhdysvalloissa
15398:   yhdeksännentoista vuosisadan kuluessa ainoastaan neljä
15399:   valtiosäännön muutosta on tehty, sekä että sanotun vuo-
15400:   sisadan kolmenakymmenenä viime vuotena yhtäkään
15401:   lukuisista muutosehdotuksista ei ole hyväksytty.
15402:       Jos liittovaltioitten valtiosääntöjen mainitsemisella
15403:   myös olisi se tarkoitus, että kaikkialla, missä on ylempi
15404:   ja alempi lainsäädäntö, ensinmainitun täytyy suvereni·
15405:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.     39
15406: 
15407:  teettinsa nojalla voida oman harkintansa mukaan laa-
15408:  jentaa toimivaltaansa··alemman yhteiskunnan kustannuk-
15409:  nuksella, on johdettava mieleen mitä jo edellä on huo-
15410:  mautettu, nimittäin ettei suvereniteetti ainoaståan voi
15411:  olla, vaan todellisuudessa monasti onkin ei-suvereenisille
15412:  yhteiskunnille kuuluvan oikeuden _. rajoittama. Yksityis-
15413:  ten Saksan valtakuntaan kuuluvain valtioitten n. s.
15414:  reservaattioikeudet eivät ole ainoana todisteena tästä.
15415:  Toinen esimerkki semmoisista oikeussuhteista, että ei-
15416:  suvereenisen yhteiskunnan oikeutta ei voida siltä sen
15417:  omatta suostumuksetta ottaa,tton Unkarin ja Kroatian
15418:  välinen suhde: suvereeninen · Unkari ei voi Kroatian
15419:  oikeutta muuttaa eikä vähentää Kroatian eduskunnan
15420:  suostumuksetta. Olisikin sangen merkillistä, jollei kaksi
15421:  maata voisi olla toisiinsa yhdistett;yinä millään muulla
15422:  tavoin kuin joko niin, että ne kaikessa ovat aivan
15423:  tasa-arvoiset, taikka niin, että toinen on täydellisesti
15424:  toisen alainen, vailla minkäänlaista lain turvaamaa
15425:  oikeutta suvereenista yhteiskuntaa vastaan sekä naut-
15426:  tivana vapaan kehityksen edellytyksiä ainoastaan
15427: sikäli, kuin suvereenisessa''yhteiskunnassa kulloinkin val-
15428: litseva mielipide ei katso ~muta itselleen edullisemmaksi.
15429:      Mitä Englantiin tulee on huomattava, että väestön
15430: pääosa useimmissa Englannin siirtomaissa on englantilai-
15431: nen, joka on tuonut mukanaan englantilaiset tavat ja
15432: englantilaisen oikeuden, ja että Englannin siirtomaitten
15433: vapaat valtiosäännöt alun pitäen on vahvistettu sillä tun·
15434: nustetulla edellytyksellä, että Englannin parlamentilla
15435: on oikeus tehdä niihin muutoksia, kun sitä vastoin Suo-
15436: men valtiosäännön vahvistaminen, &ulkemalla pois hal-
15437: litsijan itsevaltiuden, myöskin tekee mahdottomaksi
15438: olettamuksen että Venäjän valtiomuoto voisi olla Suomen
15439: lakien ja. laitosten perustuksena. Mutta sitä paitsi on
15440: kehitys ollut sellainen, että siirtomaiden oikeus itsehal-
15441: lintoon on käynyt yhä laajemmaksi ja vakavammaksi,
15442: eräissä tapauksissa siihen määrään, että keskushallituk-
15443: sen vaikutus on supistunut vähäpätöiseksi, minkä ohessa
15444: tosiasialliset olot ovat sellaiset, että Englannin siirto-
15445:   40             1910.- V. M.- Esit. N :o 8.
15446: 
15447: mailla on lujasti turvattu oikeu& itsehallintoon. Ei ole
15448: siis väbim.täkään aihetta vedota Englannin ja sen perus-
15449:  tamien siirtomaitten väliseen suhteeseen sellaisen Venä-
15450: jän lainsäädännön yksipuolisen toimenpiteen tueksi, Jeka
15451: tarkoittaa Suomen valtiosäännön hävittämistä siihen
15452: määrään, että Suomen kansalla ei enää olisi vakuutta
15453: siitä, että se samoinkuin tähänkin asti saisi elää omien
15454: lakiensa turvassa.
15455:     Nyt esitetystä käy selville ettei selityskirjelmä mi-
15456: tenkään ole oikeutettu ehdotuksen tueksi vetoomaan lain,
15457: oikeudenkäytännön ja tieteen vahvistamiin oikeusperi-
15458: aatteisiin.
15459: 
15460:      Selityskirjelmässä haetaan tukea siinä ilmenevälle
15461:  suunnalle Venäjän uusista perustuslaeista ja väitetään
15462:  että Venäjän lakeja on vuodesta 1809 lähtien ollut voimassa
15463:  Suomessa. Siinä mainitaan Venäjän nykyisten perustusla-
15464:  kien 2 artikla ja tulkitaan se siten, että Suomea hallitaan
15465:  oman lainsäädäntönsä perustuksella ainoastaan sellaisissa
15466:  asioissa, jotka eivät mitenkään koske Venäjän etuja. Ja kun
15467:  ,näiden sisäisten as1am pnn ei ole lähemmin mää-
15468: rätty'' (siv. 20), niin kat-;otaan olevan Keisarikunnan asia
15469: lainsäädäntölaitostensa kautta määrätä se, vieläpä ,oman
15470: harkintansa mukaan" määrätä Suomen kohtalosta. Tä-
15471: män mukaisesti lausutaan ettei Suomella voi olla ratkai-
15472: sevaa ääntä yleisvaltalmnnallisissa asioissa (siv. 20), mikä
15473: selityskirjelmän mukaap olisi oleva laita, jos artikla tulkit-
15474: taisiin toisin; ja selityskirjelmässä väitetään lisäksi ~JWi
15475: Suomessa on jo tätä ennen sovellutettu Keisarikunnan lain-
15476: säädäntöjärjestyksessä säädettyjä lakeja.
15477:     Rajoittamaton valta menetellä Suomeen nähden ,oman
15478: harkintansa mukaan" katsotaan Venäjälle kuuluvan senkin
15479: tosiasian johdosta, että Venäjä on saanut Suomen haltuun-
15480: sa valloituksen ja rauhanteon nojalla. Ja mainitun 2 artik-
15481: lan määräyksen, käsit€ttynä edellä kerrotulla tavalla, sano-
15482: taan olevan ,historiallisessa, perinnöllisessä yhteydessä ko-
15483: ko edellisen lainsäädännön hengen ja sen aseman kanssa,
15484:                Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         41
15485: 
15486:  joka Suomella aina on ollut siitä asti kuin se yhdistettiin
15487:  Venäjän valtakuntaan" (siv. 19, 20). Niinikään huomaute-
15488:  taan, ettei tämä 2 art. ,sisällyksensä puolesta ole mikään
15489:  uusi määräys". Keisari Aleksanterin julistuskirja maa-
15490:  liskuun 15/27 päivältä 1809 soi Suomelle ainoastaan
15491:  ,erityisen järjestysmuodon ja säilytti sen erityiset lait sekä
15492:  paikallisen väestön erioikeudet ja etuudet" (siv. 1) -
15493:  tällä tavoin selityskirjelmä katsoo voivansa selittää Kei-
15494:  sarin Suomen valtiosäädyille antaman vakuutuksen, jolla
15495:  vahvistettiin maan valtiosääntö ja perustuslait; -ja ,jon-
15496:  kinlaisen velvoittavan asiakirjan merkityksen" antaminen
15497:  tuonaisille julistuskirjoille leimataan sopimattomaksi, kos-
15498:  ka Suomi sai ainoastaan maakunnallisen itsehallinnon ja
15499:  siihen sentähden voidaan tehdä muutoksia Venäjän perus-
15500:  tuslakien mukaan.
15501:      Että Venäjällä olisi valloituksen ja rauhanteon nojalla
15502:  rajaton valta menetellä Suomeen nähden mielensä mukaan,
15503:  on väite, joka, niinkuin ylempänä on osotettu, on ilmeisessä
15504:  ristiriidassa sel vien peruskirj oj en ja historiallisten tosi-
15505: asiain kanssa, jotka selityskirjelmässä on jätetty huomiotta.
15506: Se seikka, että Suomi on erottamaton osa valtakuntaa eikä
15507: suhteessaan vieraihin valtoihin ole itsenäisessä asemassa, ei
15508: ole risitiriidassa sen kanssa, että Suomella on oma valtio-
15509: sääntö, joka sulkee pois Keisarikunnan valtiomuodon jajota
15510: ei Keisarikunnan puolelta voida yksipuolisesti muuttaa.
15511:      Koska Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan keskinäi-
15512: nen suhde on tällä tavoin järjestetty, eivät Venäjän perus-
15513: tuslakeihin otetut tätä suhdetta koskevat määräykset ole
15514: tarkoittaneet eivätkä voineet tarkoittaa muuta kuin ly-
15515: hyesti todentaa että Suomella Venäjän valtakunnassa on se
15516: oikeudellinen asema, mikä tälle maalle vuonna 1809 pe-
15517: ruuttamattomasti vakuutettiin.                  ·
15518:     Alusta alkaen on tämä erikoisasema, mikä Suomella on
15519: valtiosääntönsä perustuksella ollut, mainittu kohdistuvaksi
15520: sen sisäisiin asioihin. Keisari Aleksanteri I lausui, päättä-
15521: essään Porvoon valtiopäivät, että Suomi oli oleva vapaa
15522: sisäisissä asioissaan (,libre dans l'interieur") ja syyfj-
15523:    42              1910.- V. M.- Bsit. N :o 8.
15524: 
15525:  kuun 14/26 päivänä 1810 antamassaan salaisessa käskykir-
15526: jeessä Suomen Kenraalikuvernöörilie hän mainitsi että
15527:  Suomen yhdistämisellä Venäjään hänen suunnitelmamsa
15528:  tarkoitus oli saavutettu ja että hän oli päättänyt koettaa
15529:  saada tuon valloitetun maan liittymään Venäjään oman
15530:  etunsa vuoksi. Hän oli sentähden, sanoi hän, säilyttänyt
15531:  sekä sen yhteiskunnalliset lait että myös sen -yaltiolliset lait
15532: ja siten vakuuttanut sille sen ,sisäisen järjestyksen", mikä
15533: siellä oli ennen vallinnut.
15534:     Keisarin antamalla valtiosäännön vahvistuksella siis
15535: juuri oli tarkoituksena Suomen koko entisen oikeus- ja yh-
15536: teiskuntajärjestyksen turvaaminen; näiden sisäisten asiain
15537: hoidon antoi hän toimeksi Suomea varten erityisesti perus-
15538: tamalleen korkeimmalle hallituslaitokselle. Aina siitä läh-
15539: tien on Suomen autonomia tosiasiallisesti käsittänyt kaikki
15540: lainsäädäntö- ja hallitustoimet, jotka on tarkoitettu Suo-
15541: men asukasten fa viranomaisten noudatettaviksi. (Missä
15542: kohdin tämä autonomia on rajoitettu, on mainittu sivulla
15543: 10).
15544:     Tämä on Venäjälläkin tunnustettu.
15545:     Lukuisista virallisissa asiakirjoissa olevista todisteistn,
15546: jotka näyttävät että lausetapoja ,sisäinen järjestys" ja ,si-
15547: säiset asiat" on käytetty merkitsemään kansainvälisten
15548: suhteitten ja ulkoasiain vastakohtaa, näyttää seuraaYa
15549: erään vuonna 1885 toimineen venäläisen lainvalmistusko-
15550: mitean antama lausunto olevan tässä mainittava. Komi-
15551: tea lausuu että ,Suomen Suuriruhtinaskunta, samalla kun
15552: se on säilyttänyt erityisen hallituksensa ja itsenäisen lain-
15553: säädäntönsä s i s ä i s i s s ä a s i o i s s a, on v i e r a i si i n
15554: v a l toi h i n nähden osa yhtenäistä kokonaista valtakun-
15555: taa."     (Rik~slaki.   Lainvalmistuskomitean perustelmat.
15556: Yleinen o!'la 1885, s. 62).
15557:     Sama ajatus julkilausutaan Venäjän perustuslakien 2
15558: artiklassa sanoilla että Suomea ,sisäisissä asioissaan halli-
15559: taan erityisten laitosten kautta erityisen lainsäädännön pe-
15560: rustuksella". Tulkinta, jonka mukaan ,sisäiset asiat" olisi-
15561:              Yleisnltakunnallinen lainsäädäntö.         43
15562: 
15563: vat, niinkuin selityskirjelmä väittää, samat kuin yksin-
15564: omaan paikallista luontoa olevat, on mielivaltainen, sitä
15565: enemmän, kun on tunnustettu, ettei puheena oleva säännös
15566: ,sisällyksensä puolesta ole mikään uusi määräys". Lause-
15567: tapaa ,sisäiset asiat" ei siis voi katsoa lainopilliselta kan-
15568: nalta epämääräiseksi. Ja ettei 2 artiklan säännöksellä tar-
15569: koiteta ainoastaan ,paikallista lainsäädäntöä", käy myös
15570: ilmi vertailusta samojen lakien 88 artiklaan. Valaisevaa
15571: tässä kohdin on niinikään, ettei Keisarikunnassa 1840-
15572: luvulla toimitettu Keisarikunnan eräissä maakunnissa voi-
15573: massa olevain paikallisten lakien kodifikatsiooni ensinkään
15574: käsittänyt Suuriruhtinaskunnan lakeja.
15575:      Laki, jota sovelletaan vain Suomessa, kuuluu ehdotto-
15576: masti maamme sisäisten asiain piiriin, vaikka se koskisikin
15577: jotakin Keisarikunnan etua. Tämä onkin tähän asti aina
15578: ollut myönnetty.
15579:      Tämä Suomen oikeus ei suinkaan ole sama kuin ,rat-
15580: kaiseva ääni" koko vartakunnalle yhteisissä asioissa. Seu-
15581: raavat asianhaarat on nimittäin tässä ot~ttava huomioon.
15582:      Mitään Suomen lakia ei voi syntyä ilman Hallitsijan hy-
15583:  väksymistä. Kun Suomen lakiehdotus joltakin kohdin on
15584:  koskenut Venäjän etuja, on hankittu Keisarikunnan asian-
15585: omaisen ministerin lausunto, ennenkuin asia on esitelty.
15586:      Suomen valtiosääntö suo Hallitsijalle sangen laajan toi-
15587: mivallan, jonka nojalla Hallitsija voi, valtiosäännön osot-
15588: tamassa järjestyksessä, laajaperäisesti huolehtia semmoisis-
15589: ta Venäjän eduista, jotka saattavat vaatia ryhtymään hal-
15590: lintotoimiin taikka hallinnollisiin lainsäädäntötoimiin Suo-
15591: messa.
15592:      Voipi myös sattua ettii Hallitsija, Venäjän hallituksen
15593:  esityksestä, katsoo jonkun lainsäädäntötoimen Suomessa
15594: tarpeelliseksi esim. puolustuslaitoksen edun kannalta, ja
15595:  että siihen vaaditaan eduskunnan suostumus. Useita sel-
15596:  laisia tapauksia on sattunut. Eduskunta ei ole näitä laki-
15597:  ehdotuksia evännyt. Jos niihin tarkastettaessa on teh-
15598:  ty muutoksia, on ne tehty asian etua silmällä pitäen. On
15599: 44            1910. -   V. M. -   Esit.. N :o 8.
15600: 
15601:  tietenkin tärkeätä, että lait, joita on sovellettava Suomessa,
15602:  vaikkakin niiden on tarkoittaminen Venäjän ja Suomen
15603:  yhteistä etua, ovat sisällyksensä puolesta sellaiset, että ne
15604: vastaavat tämän maan oloja ja ovat vaikeudetta voimaan-
15605: pantavissa. Suomen oikeutta määrätä omien lakiensa
15606:  kautta Suomen kansalaisten velvollisuudet ei sentähden käy
15607:  millään järkisyyllä väittäminen asiaan kuulumattomaksi
15608: ,ratkaisevaksi ääneksi" yleisvaltakunnallisissa asioissa.
15609:      ,Yleisvaltakunnallisten asiain" määritelmää ei ole ai-
15610:  kaisemmin syntyneissä asiakirjoissa siinä asiassa, jonka rat-
15611: kaisemiseksi Ministeri~euvoston puheenjohtaja nyt on esit-
15612: tänyt lakiehdotuksensa, eikä myöskään tämän ehdotuksen
15613:  selityskirjelmässä. Tämän sanontatavan rinnalla käytetään
15614: lausetapoja ,Venäjän luovuttamattomat oikeudet ja elin-
15615: edut" (siv. 26), ,yleisvaltakunnallista merkitystä olevat
15616: lait ja asetukset" (s. 32). Mutta yritystäkään ei ole tehty
15617: objektiivisen perustuksen antamiseksi sen kysymyksen ar-
15618: vostelemiselle, mitkä ne Suomen lainsäädäntöasiat ovat,
15619: joitten pitäisi katsoa olevan koko valtakunnalle yhteisiä.
15620: Sittenkun on lueteltu lakiehdotukseen otetut 17 asiaryhmää,
15621: sanotaan selityskirjelmässä: ,Luulisi kyllä, että kaikkien
15622: tässä luettelossa mainittujen asiain läheinen yhteys koko
15623: valtakunnan (eikä ainoastaan Suomen) etujen ja oikeuksi-
15624: en kanssa on itsestään selvä eikä kaipaa lähempää todiste-
15625: lua, vaikka tietysti todistuksetkin voidaan tuoda esiin, jos
15626: niitä tarvittaisiin" (siv. 42, 43). Niiden sadan vuoden
15627: ajalta saatu kokemus, joina Suomi on ollut yhdistettynä
15628: Venäjän kanssa, ei vahvista tämän ,läheisen yhteyden"
15629: ,Relvyyttä", mitä noihin 17 asiaryhmään tulee. ,Ja koko-
15630: naan sen himmentää Ministerineuvoston puheenjohtajan
15631: ehdotuksen 4 art., jonka mukaan noihin 17 ryhmään voi-
15632: daan lisätä mitä asioita tahansa.
15633:     Sitä, mitä ,Suomen sisäisillä asioilla" on tarkoitettu,
15634: valaisee myös se seikka, että käytäntö kuluneen vuosisadan
15635: aikana ilman muuta ja ilman mitään tunnettuja epäilyksiä
15636: 0n soveltanut Ritä Suomen valtiosäännöstä johtuvaa peri-
15637:               Yleisvaltakuttitallitten lainsäädäntö.      45
15638: 
15639:  ftatetta, että lain, joka on oleva Suomessa voimassa, tulee
15640:  olla syntynyt sen perustuslakien mukaan. Tänä aikana on
15641:  siis lakeja Suomessa säädetty kaikilla yhteiskuntaelämän
15642:  aloilla, niissäkin asioissa, jotka nyt käsillä olevan ehdotuk-
15643:  sen mukaan erotettaisiin Suomen lainsäädännön piiristä!
15644:  kun niillä muka on, niinkuin sanotaan, ,yleisvaltakunnal-
15645: linen merkitys". Jos sitä vastoin asetutaan sille kannalle,
15646: että niin pian kuin jonkin Suomen asian voidaan katsoa
15647: koskevan Keisarikunnan etua- kysymys, josta saattaa olla
15648: eri mieliä ei ainoastaan eri aikoina, vaan myös samaan ai-
15649: kaan - se ei enää ole Suomen sisäinen asia, niin tämä si-
15650: sältää että lait, jotka pitkän ajanjakson kuluessa yhteis-
15651: kuntaelämän kaikilla aloilla ovat syntyneet Hallitsijan ja
15652: kansan yhtäpitävän päätöksen kautta sillä valtiosäännön
15653: vakuuttamalla pohjalla, että niitä ei voida muussa järjes-
15654: tyksessä muuttaa, nyt voitaisiin toisessa järjestyksessä
15655: po~staa ja niiden sijaan panna uusia, milloin Keisarikun-
15656: nassa vallitseva mielipide sitä vaatisi. Tämä merkitsisi
15657: siirtymistä oikeusjärjestyksen alalta mielivallan alalle.
15658: Oikeutta turvaavan lainsäätämän järjestyksen sijaanastuisi
15659: silloin hetken vaihtelevista käsityksistä riippuva politiikka.
15660: 
15661:     Vaikkakin selityskirjelmässä myönnetään ettei Venä-
15662: jän perustuslakien 2 art. oikeussisällyksensä puolesta ole
15663: mikään uusi määräys, ei tämän yhteydessä ole ainoastaan
15664: tuo jo vääräksi osoitettu tämän artiklan sisällyksen tulkin-
15665: ta, vaan myös väite että Venäjän lait, semminkin perustus-
15666: lait, jo tätä ennen olisivat olleet voimassa Suomessa (siv.
15667: 23, 27, 37 seur.), minkä seikan ei sanota olevan ,mitenkään
15668: epäiltävissä, vaikkei niitä Suomessa koskaan ole erityisesti
15669: julkaistu".
15670:     Ettei Venäjän valtiomuoto semmoisenaan tullut Suo-
15671: messa noudatettavaksi on osoitettu todentamalla että Suomi
15672: sai valtiosäännön, joka määrää Hallitsijan ja kansanedus-
15673: kunnan keskinäiset oikeudet sekä näiden muuttamisessa
15674: noudatettavan järjestyksen.
15675:   46            1910.- V. M.- Esit. N ~o 8.
15676: 
15677:     Mutta tämä asiaintila ei ole muuttunut Venäjälle vuon-
15678: na 1906 annettujen perustuslakienkaan kautta. Semmoista
15679: olettamusta ei voida esittää jo senkään vuoksi, että Teidän
15680: Keisarillinen Majesteettinne jonkun aikaa niiden vahvista-
15681: misen jälkeen myös vahvisti heinäkuun 20 päivänä 190() an-
15682: netun Suomen Snuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärje,.;tyk-
15683: sen, joka sen 80 § :n mukaan pitää kaikilta vsiltaan olemun
15684: peruut.tamattomana perustuslakina, kunnes Suomen Hallit-
15685: sija ja eduskunta yhtäpitävällä päätöksellä sen muuttavat
15686: tai kumoavat.
15687:     Itse Venäjän perustuslakien edellä mainittujen säännös-
15688: ten tarkastuskin osoittaa, että niitä ei ole annettu Suomelle.
15689: Väärä on siis väite (siv. 20) että perustuslakien mukaan (7
15690: ja 86 art.) on Venäjij.n lainsäädännön asia säätää ,yksin-
15691: omaan Suomelle määrättyjä" lakeja, jos ne koskevat ,muita
15692: kuin vain sen sisäisiä asioita", viimeiset sanat käsitettyinä
15693: usein mainitussa ahtaassa merkityksessä. Sillä 7 art., jossa
15694: sanotaan että Keisarillinen Majesteetti käyttää lainsäädän-
15695:  tövaltaa yhdessä Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnan-
15696: duuman kanssa, sekä 86 art., jonka mukaan uutta lakia ei
15697:  voida antaa, ellei se ole Valtakunnanneuvoston ja Valtakun-
15698: nanduuman hyväksymä, eikä panna voimaan, ellei Hänen
15699: Majesteettinsa Keisari sitä ole vahvistanut, eivät ole
15700: tarkoittaneet eivätkä voineet kumota 1772 vuoden H.
15701:  M :n 40 § :ä eivätkä myöskään heinäkuun 20 pal-
15702:  vänä 1906 annetun V. J :n 75 § :ä, joiden mukaan
15703:  lakeja Suomelle säädetään Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä
15704:  eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä eikä eduskunnan hy-
15705:  väksymä laki voi tulla voimaan, ellei Keisari ja Suuriruhti-
15706:  nas sitä muuttamatta vahvista. Tähän tulee lisäksi että Ve-
15707:  näjän perustuslakien lainsäädäntöä koskevan luvun johdan-
15708:  tona oleva säännös, art. 84, kuuluu: ,Venäjän Keisari-
15709:  kuntaa- (ei siis Venäjän valtakuntaa, joka käsittää myös-
15710:  kin Suomen Suuriruhtinaskunnan) - hallitaan säädetyssä
15711:  järjestyksessä annettujen lakien varmalla perustuksella."
15712:              Yleisvaltakunnallinen lainsiiädäp.tö.         47
15713: 
15714: Eikä lakeja käsittelevässä luvussa enempää kuin muualla-
15715: kaan Venäjän perustuslaeissa ole sanottu että Keisarikun-
15716: nan lainsäädäntövalta voi antaa Suomessa sovellettavia la-
15717: keja, s. o. lakeja tämän maan viranomaisten ja asukasten
15718: noudatettaviksi.
15719:     Eduskunnalle on myös tunnettua että Keisarikunnassa
15720: on sen mielipiteen asiantuntevia edustajia, että uusien pe-
15721: rustuslakien säätämä järjestys lakien säätämiselle Valta-
15722: kunnanduuman ja Valtakunnanneuvoston kautta ei ollut
15723: aijottu ulotettavaksi Suomeen, jolla aina on ollut erityinen
15724: lainsäädäntönsä, sekä että nämä uudet perustuslait eivät ole
15725: Keisarikunnan ja Suomen lainsäädäntösuhteitten alalla
15726: saattaneet voimaan mitään muutosta, niinkuin käy selville
15727: siitäkin, että mainittujen perustuslakien 86 artiklan sääu-
15728: nös Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman toimi-
15729: vallasta on otettu helmikuun 20 päivänä 1906 annetusta Ar-
15730: mollisesta julistuskirjasta, jossa Suomea ei mainita muu-
15731: toin kuin ilmoittamalla että Teidän Keisarillinen Majes-
15732: teettinne on aikanaan antava asianmukaiset ohjeet Keisari-
15733: kunnalle ja Suomen Suuriruhtinaanmaalle yhteisten laki-
15734: ehdotusten käsittelyn järjestämisestä.
15735: 
15736:    Seri selityskirjelmässä puolustetun periaatteen edelleen
15737: tukemiseksi, että Keisarikunnalla on oikeus säätää lakeja
15738: Suomelle, mainitaan ,historiallisesti kieltämättömänä tosi-
15739: asiana" että Suomessa on sovellutettu ja ollut voimassa lu-
15740: kuisia myöskin Keisarikunnan lainsäädäntöjärjestyksessä
15741: annettuja lakeja. Selityskirjelmässä tosin sen ohella sano-
15742: taan että ,mainittua periaatetta ovat venäläis-suomalaisten
15743: suhteitten alalla kuitenkin kauan himmentäneet jyrkät
15744: vaihtelut lainsäädännön käytännössä" (siv. 10). Tässä
15745: myös olisi selitys siihen, että Suomen lainsäädäntö on ,tun-
15746: keutunut sellaisille aloille, jotka säännöllisissä oloissa olisi
15747: pitänyt olla Venäjän yleisten valtaknnnanlakien alaiset".
15748:    48            1910.- V. M.- Esit. N :o 8.
15749: 
15750:       Selityskirjelmässä luetellaan (siv. 3'7-40) joukko Venä-
15751:   jän lakeja tahi asetuksia, joitten arvellaan tulleen Suomessa
15752:   noudatettaviksi laeiksi. Että tämä luettelo on täynnä vääriä
15753:   tietoja j.a osottaa puuttuvaa ·käsitystä siitä, mitä jonkun
15754:  maan voimassa olevalla lailla tarkoitetaan, on seikkaperäi-
15755:  sesti osoitettu tämä:n alamaisen kirjelmän liitteessä B. Tässä
15756:  huomautettakoon lyhyesti ainoastaan: 1) että asetukset ja
15757:  johtosäähnöt, jotka on Keisarikunnassa annettu virkatoi-
15758:  minnan ohjeeksi Suomeen sijoitetuissa venäläisissä sotajou-
15759:  koissa, Venäjän ·l.:ruunulle kuuluvassa Suomen lennätinlai-
15760:  toksessa, Helsinkiin sijoitetussa venäläisessä rahastos-
15761:  sa ja täkäläisissä Venäjän voimassa pitämissä venäjän-
15762:  kielisissä kouluissa, eivät kuitenkaan todista, että Keisari-
15763:  kunnan lainsäädäntö ulottuu Suomeen, sillä mainitut ase-
15764:  tukset ja johtosäännöt eivät ole Stwmen viranomaisten ja
15765:  asukasten noudatettavina, ne eivät koske Suomen yhteiskun-
15766:  taa, samoinkuin Venäjän yhteiskuntaa ei koske Suomen
15767:  asetus, jota sovelletaan Suomen Passivirastossa ja Pietaris-
15768:  sa olevassa Suomen Pankin konttorissa sekä virantoimituk-
15769:  sessa Suomen rajan ja Pietarin kaupungin välisellä Suo-
15770:  melle kuuluvalla rataosalla; - 2) että kauppasuhteita ja
15771:  muita keskinäisiä asioita koskevat asetukset on an-
15772:  nettu erityisinä Suomen ja Venäjän asetuksina; - sekä
15773:  3) että vuosilta 1908 ja 1909 mainitut esimerkit eivät tiedä
15774:  voimassa olevan periaatteen taikka oikeussäännön sovelta-
15775: mista, mutta kyllä ilmeisiä poikkeamisia voimassa olevasta
15776: laista edellyttäen vielä olematonta n. s. yleistä lainsäädän-
15777: töj ärj estystä.
15778:      Mitä tulee väitteeseen että Suomen lainsäädäntö
15779: on tunkeutunut Venäjän lainsäädännön alalle, niin
15780: mainitaan sen todistamiseksi selityskirjelmässä lainsäädän-
15781: tötoimia asioissa, jotka miltei koko 1800-luvun on tunnus-
15782: tettu kuuluvan Suomen lainsäädännön alaan. Silmäänpis-
15783: tävänä todistuksena tästä on mQnien muiden joukossa soti-
15784: laslaitosta koskeva lainsäädäntö. Aivan päinvastoin mitä
15785:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         49
15786: 
15787: jotkut v.enäläiset kirjoittajat ja komiteat ovat väittäneet,
15788: katsottiin sotalaitosta koskeva kysymys Po_rvoon va~tiopiii­
15789: viHä niin ilmeisesti Suomen asiaksi, ettei muuta mielipidet-
15790: tä tästä voi syntyä kenessäkään, joka on lukenut asiaa kos- ·
15791: kevan keisarillisen esityksen. Keisari Nikolai I :n aik~na
15792: mainittiin Suomen perustuslait ohjeena toimenpiteille tässä
15793: asiassa j.a sekä Keisari Aleksanteri II :n että Keisari Alek-
15794: santeri UI :n aikana säädettiin täS&ä asiassa la}da VJ\ltiQS.äii-
15795: tyjen myötävaikutuksella eikä muuta kat{lottu voiy~n
15796: tulla kysymykseenkään. Ja myöskin 1906 vuo~n Valtion~ii­
15797: väjärjestyksen 29 § :n mukaan on ,laki, joka ko~kee ~y.­
15798: tai meripuolustuksen järjestälmistä'' .K~i~arin ju, Suuriruh-
15799: tinaan sekä eduskunnan yhtäpitävän päätöksen v~r~tssa ole-
15800: va lainsäädäntöasia, kuitenkin niin,ettei eduskunnalla ti~
15801: ole esitysoikeutta. Tähän katsomatta uyt mitii. jyrkimmin
15802: väitetään että Suomen eduskunualla ei ole koko tM&ä !lt~i~s­
15803: sa mitään sanomista. Tahdotaan siis tässä SIUnoiAkuin ~ri­
15804: näisissä muissa asioissa saattaa voimaan toinen peri~J.~J.W,
15805: kuin mikä kauan aikaa on voimassa (llevain perustuslwen
15806: nojalla ollut tunnustettu.
15807:     Muiden selityskirjelmässä esitettyjen väitteid.~ perät-
15808: tömyys, mikäli koskee Suomen lainsäädännöu luuloteltua
15809: tunkeutumista valtakunnanlainsäädännön alalle, on osoitet-
15810: tu vastamainitussa liitteessä. Siihen on niinikään otettu
15811: vuonna 1826 julaistu ukaasi, jonka .kautta Keisari Nikol~J.i
15812: 1 määräsi miten on meneteltävä niissä tap~tu.ksi~Jt, jolloin
15813: katsotaan Keisarikunnalle laadittua lakia olevan sovellu-
15814: tettava Suomessakin: laldehdotus on ilmoitettava Suuri-
15815: ruhtinaskunnan Ministeri-valtiosihteerille, ja hänen esitte-
15816: lystään Hallitsija ratkaisee, onko sellainen laki jul-
15817: kaistava Suomessa. Täten tuli selvästi tunnustetuksi
15818: ~ttei Venäjän lailla sinänsä ole voimaa Suomessa, vaan on
15819: Hallitsijan asia Suomen asiain käsittelystä voimassa ole-
15820: vassa järjestyksessä erittäin ratkaista onko puheena ole-
15821: van Venäjän lain kanssa yhtäpitävä Suomen laki tahi ase-
15822:   50            1910.- V. l\1.- Esit. N :o 8.
15823: 
15824: tus annettava Suomessa noudatettavaksi. Itsestään selvä
15825: on että Ministeri-valtiosihteerin pitää ennen alamaiseen
15826: esittelyyn ryhtymistä hankkia Senaatin lausunto selvityk-
15827: sen saamiseksi siitä, käykö sitä lakia Suomessa soveltami-
15828: nen.
15829:     Ilmeistä on siis, mikä on säännölliseksi asiantilaksi
15830: katsottava. ,Jos tästä joskus on poikettn, voidaan täällä
15831: yhtä vähiin kuin muissakaan maissa, joissa oikeita periaat-
15832: teita on poikkeustapauksissa syrjäytetty, vedota poikkeuk-
15833: siin sen todistamiseksi että periaate on väärä. Selityskir-
15834: jelmä tahtoo muuttaa poikkeukset säännöksi. Ne vuosi-
15835: sataisen järjestyksen muutokset, joiden kautta nyt tahdo-
15836: taan toteuttaa eräitä valtiollisia tarkoitusperiä, esitetään
15837: niin kuin olisivat ne ainoastaan jo tätä ennen voimassa ol-
15838: leen lainsäädäntövallan soveltamista. Viittaamalla ,vaihte-
15839: luihin lainsäädännön käytännössä" koettaa selityskirjelmä
15840: saattaa uskottavaksi että on ollut hallitusvallan syy men-
15841: neinä aikoina, ettei ,aate Venäjän lainsäädännön alistavas-
15842: ta asemasta Suomen lainsäädantOön nähden ole pitkään
15843: aikaan voinut saada todellista vakuutta" (siv. 11). Näiden
15844: ja muiden selityskirjelmän lausuntojen pohjana on se käsi-
15845: tys, että Venäjän vallan taholta Suomen perustuslakien
15846: osaksi tullut kunnioitus Aleksanteri I :n antamain ja hänen
15847: kaikkein korkeain seuraajainsa uudistamain lupausten mu-
15848: kaisesti on ollut luonnotonta ja virheellistä politiikkaa, jo-
15849: ka nyt on korjattava jotta kävisi selville että ,Venäjän
15850: suvereeninen valta" Suomen oikeuksien määräämiseen on
15851: ,ehdoton ja täysin rajoittamaton" (siv. 37).
15852:     Tämä Venäjän Ministerineuvoston puheenjohtajan val-
15853: mistama lakiehdotus esiintyy nyt semmoisen politiikan
15854: kieltämisenä, joka ei ole käyttänyt valtaa oikeuden louk-
15855: kaamiseksi.
15856:              Yleisnltakunnallinen lainsäädäntö.          51
15857: 
15858:      Selityskirjelmä koettaa kuitenkin lausua tyynnyttäviä-
15859: kin sanoja, jotka mainittakoon ja valaistakoon tässä (siv.
15860: 25--26).
15861:      Puheena oleva t~hdotus tarkoittaa ainoastaan ,Venäjän
15862: luovuttamattomain oikeuksien ja elinehtojen turvaamista
15863: suomR.laisessa rajamaassa". . (Mite:n näiden oikeuksien ja
15864: elirretuj-en katsotaan 'olevan uhattuja, näkyy siv. 12-13
15865: olevista lausunnoista, joiden paikkansapitämättömyys oso-
15866: tetaa.n tämän alamaisen kirjelmän liitteessä D). ,Tämän
15867: ohessa kuitenkaan ehdotus ei ensinkään tarkoita Suomen
15868: sisäisen autonomian loukkaamista eikä myöskään suoma-
15869: laisten epäkansallistuttamista taikka heidän kulttuurinsa
15870: sortamista. Kaikki sellaiset ehdotuksen tulkitsemiset ovat
15871: vääriä ja tarkoituksellisia".
15872:     Tällainen lausuma on jyrkässä ristiriidassa ehdotuksen
15873: sisällyksen ja kantavuuden kanssa. Jos Suomen val-
15874: tiosääntö ehdotuksen I osan 2 artiklan nojalla muu-
15875: tettaisiin ·maakunnan ohjesäännöksi, jonka mukaan
15876: Suomen laitoksilla olisi oikeus itsenäisesti hoitaa ai-
15877: noastaan vähäpätöisiä asioita, niin ei Suomen au-
15878: tonomia tulisi ainoastaan ,loukatuksi", vaan kumotuksi.
15879: - Ehdotuksessa ei ole minkäänlaisia takeita ,epäkansallis-
15880: tuttamista" vastaan, jos .sillä tarkoitetaan toimenpiteitä
15881: venäjänkielen pakottamiseksi esimerkiksi Suomen hallin-
15882: toon ja oppilaitoksiin tämän maan kielten sijaan. Ja eh-
15883: dotus kokonaisuudessaan on epäkansallistuttamisehdotus
15884: poliittisessa merkityksessä, koska se tahtoo Suomen kan-
15885: salta riistää sen sisäisissä asioissaan vapaan, omien lakiensa
15886: suojassa elävän ja kansakuntain joukkoon korotetun kan-
15887: san aseman, minkä Venäfän Keisari vuonna 1809 tälle kan-
15888: salle järkähtämättömästi vakuutti ja minkä luonteen hän
15889: vastamainituilla sanoilla ilmaisi. - Ettei ehdotus sorra
15890: kulttuuria voivat väittää ainoastaan ne, jotka eivät tiedä
15891: että oikeus ja kulttuuri ovat keskenään herkeämättömässä
15892: vuorovaikutuksessa. Oikeusjärjestys tukee kulttuurityötä,
15893: joka puolestaan antaa herätteitä oikeusjärjestyksen asteet-
15894:   52            1910.- V. M. -   Esit. N :o 8.
15895: 
15896: taiseen parantamiseen. Suomen historialliseen pohjaan no-
15897: jaava ja sen oman itsenäisenlainsäädännön kautta vuodesta
15898: 1863 lähtien tuntuvasti kehittynyt oikeusjärjestys olisi Mi-
15899: nisterineuvoston puheenjohtajan ehdotuksessa olevien sään-
15900: nösten kautta muuttuva uusien Venäjän asetusten ja Suo-
15901: men lainsäädännöstä jälelle jätettyjen sirpaleitten hajanai-
15902: seksi kokoelmaksi. Miten silloin kävisi Suomessa nykyään
15903: vallitsevan lainkun n i o i t u k sen, joka jokaisessa yh-
15904: teiskunnassa on järjestyksen ja rauhan parhaimpana ta-
15905: keena, lienee tarpeetonta selittää.
15906:     Selityskirjelmä lausuu edelleen samassa tyynnyttäväs.'3ä
15907: tarkoituksessa:
15908:     ,Sitä paitsi on ehdotuksen vääräin tulkitsemisten vält-
15909: tämiseksi myös otettava huomioon että siihen otettu ylei-
15910: sen lainsäädännön esineiden luettelo ei ole muuta kuin lain-
15911: laadintaohjelma. Tämän ohjelman hyväksyminen ei suin-
15912: kaan merkitse ryhtymistä kaikkien sen yksityiskohtain vä-
15913: littömään toimeenpanoon".
15914:     Suomen kansa on siis, sen sijaan että saisi elää omain
15915: lakiensa turvassa, joita Hallitsija ja eduskunta ovat voineet
15916: kehittää tämän maan tarpeiden mukaisesti, tuomittava elä-
15917: mään sen suostumuksetta vahvistetun ,lainlaadintaohjel-
15918: man" painostuksen alaisena, jonka ohjelman toteuttaminen
15919: suuremmalta taikka pienemmältä osalta on kokonaan riip-
15920: puva Keisarikunnan laitoksista ja niillä kulloinkin olevista
15921: n. s. valtakunnanetujen vaatimusten käsityksestä, mutta
15922: jota ei missään tapauksessa voida perustaa Suomen tar-
15923: peitten tuntemiseen.
15924:     Selityskirjelmässä jatketaan:
15925:     ,Vielä perusteettomampaa olisi luulo että tässä tarkoi-
15926: tettu toimenpide johtaisi heti lakkauttamaan asiaankuulu-
15927: vat Suomen lait ja sijalle panemaan vastaavat Keisarikun-
15928: nan (venäläiset) lait. Lähimpänä seurauksena sen vah-
15929: vistamisesta tulee vain olemaan ehdotetussa luettelossa oso-
15930: tettujen asiain periaatteellinen erottaminen paikallisen suo-
15931: malaiRen lainsäädännön (eduskunta- ja hallinnollisen)
15932: valtapiiristä. Nämä asiat ovat vastedes ratkaistavat Kei-
15933:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.        53
15934: 
15935:  sarikunnan lainsäädännön tai Keisarikunnan korkeimman
15936:  hallinnon yleisessä järjestyksessä, asian laadun mukaan.
15937:  Mutta tässä kohden tietystikin tullaan noudattamaan as-
15938:  teettaisuutta ja varovaisuutta."
15939:      On myönnettävä että lakiehdotus ei nimenomaan tar-
15940:  koita sitä, että venäläiset lait välittömästi asetettaisiin
15941: suomalaisten sijalle. Mutta toisessa lausunnossa mai-
15942:  nittu ,lähin seuraus" ei ole sen vähempi kuin ai-
15943:  kamääräänsä nähden arvaamaton seisahdus kaikessa
15944:  uudistustyössä niillä lainsäädännön aloilla, jotka ,periaat-
15945:  teellisesti'' erotetaan n. s. ,paikallisen" suomalaisen lain-
15946: säädännön_ valtapiiristä; ja tähän tulee lisäksi se mahdolli-
15947: suus että, kun Venäjän lainsäädäntölaitosten luonnollisesti
15948:  kovin täpärä aika sallii, niiltä saadaan vastaanottaa lakeja~
15949: joilla, vaikkakin ne olisivat hyvänsuovassa tarkoituksessa
15950:  annettuja, kuitenkin ehdottomasti on oleva se leima,etteivät
15951:  ne ole Suomen oman lainsäädäntötoiminnan luonnollisia
15952:  renkaita.
15953:      Selityskirjelmän edellä esitetyt lausumat päättyvät
15954: seuraavaan ilmoitukseen: ,Kaikki Suomessa tehtäviksi
15955: aijotut uudistukset tarkoitetaan toimeenpantaviksi sitä
15956: myöten kuin todellista tarvetta niihin on, ottaen mikäli
15957:  mahdollista huomioon paikalliset tarpeet ja olosuhteeL
15958:  mikäli ne eivät ole ristiriidassa koko valtakunnan etujen
15959: ja oikeuksien kanssa."
15960:      Tähiin ilmoitukseen sisältyvä lupaus on Suomelle
15961: arvoton, sillä sen täyttäminen on soveltumaton siihen val-
15962: tiolliseen suunnitelmaan, joka kauttaaltaan tulee ilmi laki-
15963: ~hdotnksessa, nimittäin Suomen valtiosäännön tuhoami-
15964: seen.
15965:     Lupaus onkin annettu sillä nimenomaisella ehdolla: mi-
15966: käli Suomen tarpeet ,eivät ole ristiriidassa koko valtakun-
15967: nan etujen ja oikeuksien kanssa". Selityskirjelmä ja sen
15968: aatteille rakennettu lakiehdotus osattavat ettei, niinkuin
15969: tässä edellä JO on huomautettu, ole yritettykään
15970: määritellä näiden ,etujen" sisällystä eikä esinettä,
15971:   54            1910.- V. ~1.- Esit. N :o 8.
15972: 
15973: vielä vähemmän asettaa niille mitään rajoja. Ja mi-
15974: tä ,oikeuksiin" tulee, niin näillä nähtävästikään ei tarkoi-
15975: teta koko v a 1 ta kunnan oikeuksia, vaikka tätä lau-
15976: setapaa on käytetty. Selityskirjelmän tarkoitus ei liene tässä
15977: toinen kuin useissa muissa sen lausunnoissa, nimittäin että
15978: Keisarikunnalle pidätetään ,täysi ja rajoittamaton valta"
15979: määrätä ja muuttaa Suuriruhtinaskunnan oikeuksia, mikä
15980: merkitsee ettei Suomella ole oleva mitään oikeuksia Kei-
15981: sarikunnan rajattoman vallan vastapainoksi tässä maassa.
15982: 
15983: 
15984:     Kun ne historialliset ja oikeudelliset perusteet, joiHe Mi-
15985: nisterineuvoston puheenjohtajan ,ehdotus niiden Suomea
15986: koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä,
15987: joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys" on rakennettu,
15988: ovat esitettyinä mainitun ehdotuksen selityskirjelmässä,
15989: on Eduskunnan mielestä ollut välttämätöntä ottaa selitys-
15990: kirjelmä sen monipuolisen tarkastuksen alaiseksi, minkä
15991: tämä alamainen kirjelmä siihen kuuluvine liitteineen sisäl-
15992: tää.
15993:      Tämän tarkastuksen pääasialliset tulokset ovat lyhyesti
15994: lausuttuina seuraavat:
15995:      Useat tämän asian selvitykseen kuuluvat historialliset
15996: tosiasiat on selityskirjelmässä osin yksipuolisesti esitetty ja
15997: osin vaitiololla sivuutettu.
15998:      Ne Suomen perustuslakien säännökset, jotka määräävät
15999: että Suuriruhtinaskunnan hallitusta on hoidettava Suomen
16000: viranomaisten avulla sekä missä järjestyksessä lakeja on
16001: säädettävä ja veroja määrättävä tässä maassa, ovat niin tär-
16002: keitä tähän kysymykseen kuuluvan oikeusaineiston osia,
16003: :että selity~kirjelmässä olisi tullut kiinnittää niihin vakavaa
16004: huomiota; mutta niin ei ole tehty. Jo tästä syystä on se-
16005: lityskirjelmässä oleva lainopillinen selvitys saanut mieli-
16006: vallan leiman.
16007:      Keisari Aleksanteri I :n juhlallisesta perustuslakien
16008: vahvistuksesta sekä tämän Keisarin antamasta, Hänen
16009:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         55
16010: 
16011: kaikkien Korkeitten Seuraajainsa uudistamasta järkähtä-
16012: mättömästä lupauksesta säilyttää nämä perustuslait täy-
16013: -dessä voimassansa sanotaan selityskirjelmässä, että Suo-
16014: melle siten suodut oikeudet eivät ole olleet mitään muuta
16015: kuin armolahjoja, jotka voidaan peruuttaa taikka muut-
16016:  taa, sekä että on sopimatonta antaa niille julistuskirjoille,
16017: joiden kautta tuollaiset lahjat on myönnetty, mit;käänl:ti-
16018: :sen velvoittavan asiakirjan merkitystä. Sellainen katsan-
16019:  totapa on omansa järkyttämään kaikkea oikeusturvalli-
16020: ·suutta ja yhteiskuntajärjestystä.
16021:     Selityskirjelmä pitää 1809 vuoden rauhansopiml'lksen
16022: 4 artiklaa ratkaisevana oikeusperustuksena Venäjän oi-
16023: keuksille Suomeen nähden, vaikka sanotulla rauhansopi-
16024: muksen määräyksellä, niinkuin myöskin sopimuksen 6
16025: artiklasta käy ilmi, ei suinkaan tarkoitettu sen oikeudelli-
16026: sen aseman muuttamista, joka puoli vuotta ennemmin oli
16027: Suomelle vakuutettu.
16028:    Selityskirjelmässä väitetään aivan paikkansapillimättö-
16029: millä perusteilla ja ristiriidassa historiallisen totuuden
16030: kanssa että Venäjän lait monessa asiassa ovat vuodesta
16031: 1809 lähtien olleet noudatettavina Suomessa ja että Suo-
16032: men lait ovat asiattomasti tunkeutuneet Venäjän lainsää-
16033: dännön alalle.
16034:      Sittenkun selityskirjelmässä yksipuolisilla esityksillä
16035: ·on luultu todennetun että Suomen perustuslait eivät si-
16036: :sällä valtiosääntöä, vaan ovat ainoastaan maakunnallinen
16037: <Dhjesääntö, rakennetaan tämän varaan vaara V enä-
16038: jän uusien perustuslakien 2 artiklan tulkinta, jonka mu-
16039: 1man tämän artiklan katsotaan tukevan sitä väitettä, että
16040:  Keisarikunnan hallitus- ja lainsäädäntölaitoksilla on oi-
16041: keus ottaa Suomen hallinto- ja lainsäädäntölaitoksilta mitä
16042:  tahansa siitä toimivallasta ja niistä tehtävistä, jotka ovat
16043:  näille kuuluneet 1809 vuoden valtiotoimien perustuksella ja
16044:  joita ne ovat tähän asti hoitaneet. Tässä on kokonaan jä-
16045: tetty huomioonottamatta että Suomen perustuslakeja voi-
16046:   56             1910.- V. M. -   Esit. N :o 8.
16047: 
16048: daan muuttaa ainoastaan siinä järjestyksessä, mikä näissä
16049:  perustuslaeissa on säädetty.
16050:      Lisätukea Suomen autonomian hävittämistä tarkoitta-
16051:  valle ehdotukselle etsitään suvereniteettikäsitteestä sekä
16052: yleisen valtakuntavallan ja osavaltioitten oikeuksista vie-
16053:  raissa, liittoyhteyteen jä1iestyneissä maissa, eritoten Sak-
16054: sassa. Mutta selityskirjelmän esitys suvereniteettikäsitteen
16055: sisällyksestä on harhaanviepä. Selityskirjelmässä ei myös-
16056:  kään ole otettu huomioon että kansalliset ja sivistykselliset
16057: ~roavaisuudet eri maissa vaativat erilaisia valtiomuotoja,
16058: jota paitsi eräiden liittovaltioiden valtiosääntöjä selityskir-
16059:  jelmässä on käsitetty väärin, joten niistä tehdyt johtopää-
16060: töksetkin ovat väärät. Joka tapauksessa ei Venäjän ja
16061:  Suomen välistä suhdetta ole arvosteltava niiden teoriiain
16062:  mukaan, joita luullaan voitavan johtaa vieraiden maiden
16063:  valtiollisista järjestysmuodoista, vaan niiden historiallisten
16064:  ja oikeudellisten tosiasiain perusteella, joiden kautta pu-
16065: heenalainen suhde on syntynyt.
16066:      Selityskirjelmä on siis siinä käsiteltyjen asiain arvoste-
16067: 1emisessa asettunut kannalle, joka on ristiriidassa sekä voi-
16068: massa olevan lain että yleisten oikeusperusteitten ja histo-
16069: rian todistuksen kanssa.
16070:      Selityskirjelmän alkuunpanijoille on se periaate näyttä-
16071: nyt olevan aivan vieras, joka on inhimillisen sivistystyön
16072: ensimäisiä voittoja, periaate että heikomman oikeus on
16073: yhtä loukkaamaton kuin vahvemman.
16074:      Lakiehdotus, joka on tulos semmoisistaoikeutta vierovis-
16075: ta aatteista, semmoisesta valmistelevan selvityksenpuutteel-
16076: lisuudesta ja semmoisesta voimassa olevan oikeuden syrjä-
16077: yttämisestä, kuin tässä on osotettu, ei voi tulla laiksi, joka
16078: luo hyödyllisiä oikeusnormeja. Se poliittinen suunta, joka
16079: ilmenee tässä ehdotuksessa, ei pyri kehittämään, vaan tu-
16080: hoamaan Keisari Aleksanteri I :n valtiotekoa.
16081:      Sellaista ehdotusta vastaan on Eduskunnan välttämä-
16082: tön tehtävä ollut puolustaa Suomen valtiosääntöä. Tämä
16083: ()n samalla Suomen kansan elinehtojen puolustamista, sillä
16084:              Yleisvaltakunnallinen.'låirisäädäntö.     57
16085: 
16086: jos se omaan lainsäädäntöön perustuva oikeusjärjestyst
16087: jonka turvissa kaikki sivistystyö tässä maasSa on tehtyt
16088: koko sen henkinen ja aineellinen eliimä versonut, joutuu Ve~
16089: näjän valtiovallan puolelta ennakolta arvaamattomien
16090: h!iiriöiden alaiseksi, syntyy oikeudellisen epävarmuuden
16091: tila, joka ehkäisee ja lamauttaa kaiken kehityksen.
16092: 
16093:     Side, joka yhdistää Suomen Venäjään, ei voi tulla lu-
16094: jemmaksi sen kautta, että oikeuden tie hyljätään. Suo-
16095: men kansa, jonka koko toiminta on suunnattu rauhalliseen
16096: kehitykseen, tahtoo välttää kaikkea, mikä voisi olla Keisari-
16097: kunnan vahingoksi. Suomessa ei voida ajatella että jalo-
16098: mielinen Venäjän kansa voisi tuntea mitään tyydytystä
16099: Suomen itsehallinnon hävittämisestä.
16100:     Muutamat Venäjän ja Suomen välisten keskinäisten
16101: suhteiden alaan kuuluvat asiat ovat antaneet aihetta vää-
16102: rinkäsityksiin, selkkauksiin ja ristiriitoihin. Eduskunta
16103: pitää suuresti toivottavana että sellaiset asiat saisivat mo-
16104: lempia kansoja tyydyttävän ratkaisun. Eduskunnan puo-
16105: lelta ei ole puuttuva hyvää tahtoa Suomen lainsäädäntö-
16106: järjestyksessä myötävaikuttaa sellaiseen ratkaisuun.
16107:     Samalla kuin Eduskunta alamaisuudessa anoo. että Tei-
16108: dän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi armollisesti
16109: kiinnittää huomionsa tässä kirjelmässä esitettyyn Suomen
16110: tärkeimpien oikeuskysymysten selvittämiseen, saa Edus-
16111: kunta alamaisesti ilmoittaa:
16112: 
16113:                että Eduskunta, koska armolliseen esitykseen:
16114:            liittyvä lakiehdotus sisältää Suomen perustus-
16115:            lakien perinpohjaisen muutoksen, eikä Eduskun-
16116:            ta Mi luopua päätäntöoikeudestansa sellaisessa
16117:            asiassa, ei ole katsonut 1JOivm~a antaa tarkoitet-
16118:            tua lausuntoa lakiehdotuksen sisällyksestä.
16119: 
16120:    Eduskunnan alamaisen vastauskirjelmän oheen on pan-.
16121: tu neljä liitettä, A, B, C, ja D.
16122:                   1910.- V. M.- Esit. N :o 8.
16123: 
16124:    Asi~n    kij.sittelyyn ovat ottllpeet osaa: puheenjohtaja
16125: .M4lc~ful ynp.ij, j~We~t .Set~, 4-!'lle, .Aijrio, Aro, J. Castr6n,..
16126: D~i~ll!lQn-KaJm~ri, ~tl~:nder (osit.), Ingman, Laine, ])1:jl.-
16127: kelin, To~oi, Torppll., Tuomi (osit.), Wal~vaara (osit..) j1,1.
16128: W~o}jio.ld (ol;.lit.) se~~ v~~jä~_enet ElorM:J.ta (osit.), L~ger­
16129: löf, Mänty (osit.) ja Wrede (osit.).
16130: 
16131:    Helsingissä, 2 p :nä toukokuuta 1910.
16132:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.
16133: 
16134:       Tässä seuraavan vastalauseen johdosta Valiokunnan
16135: tulee huomauttaa että siihen sisältyviä, tosiasioista poik-
16136: keavia perusteluja ei ole Valiokunnan keskustelujen aika-
16137: na esitetty.
16138: 
16139: 
16140: 
16141:                      Vastalause.
16142:        Allekirjoittanut ei ole voinut hyväksyä mietinnössä
16143: sivulla 57 olevaa kappaleUa, joka kuuluu:
16144:       »Muutamat Venäjän ja Suomen välisten keskinäisten
16145: suhteiden alaan kuuluvat asiat ovat antaneet aihetta vää-
16146: rinkäsityksiin, selkkauksiin ja ristiriitoihin. Eduskunta
16147: pitää suuresti toivottavana että sellaiset asiat saisivat mo-
16148: lempia kansoja tyydyttävän ratkaisun. Eduskunnan puo-
16149: lelta ei ole puuttuva hyvää tahtoa Suomen lainsäädäntö-
16150: järjestyksessä myötävaikuttaa sellaiseen ratkaisuum.
16151:       Eriävän· kantani perusteluksi pyydän esiintuoda seu-
16152: raavaa:
16153:        Kysymyksessä, mille kannalle meillä olisi asetuttava
16154: Venäjän taantumuksen taholta tapahtuneitten valtiosään-
16155: tömme polkemisten suhteen, on maassamme jo pitkän
16156: aikaa ollut huomattavissa kaksi selvästi vastakkaista suun-
16157: taa. Toinen niistä on aina tahtonut ennakolta tarjota
16158: Venäjän vallanpitäjille Suomen ~:kansan puolesta alttiutta
16159: ja myöntyväisyyslupauksia, toinen, sosialidemokratinen
16160: vastarinta, on katsonut kaiken sovittelun Venäjän
16161:  nykyisten vallanpitäjäin kanssa periaatteellisesti mah-
16162:  dottomaksi sekä käytännössä hyödyttömäksi, jopa vahin-
16163: golliseksikin. Niissä lausunnoissa, joita eri valtiopäivät
16164: viime vuosina ovat olleet pakotetut maamme valtiosään-
16165: nön rikkomisten takia Hallitsijalle lähettämään, on mil-
16166:  loin toinen milloin toinen näistä vastakkaisista suunnista
16167: tullut eri äänestyksien jälkeen Eduskunnan päätökseksi.
16168:        Tässä esillä olevassa Perustuslakivaliokunnan mietin-
16169:  nössä on edellämainittu myöntäväisyyskanta ilmituotu juuri
16170:   60              1910. -· V. M..Esit. N :o 8.
16171: 
16172: puheenaJais.essa ka~eessa.. Tosin, kuten näkyy, on siinä
16173: tuon kannan ilmaiseminen Valiokannassa lop.,~t ael•
16174: laisen · epä.Selvän sanamuodoil, että sen sinänsä. voisi ·J:ha.-
16175: hyvin tulkita ilmaisevan Edusklmnan »hyvää.. ·ta'htå&~ .ja
16176: sovitteluihin taipuvaisuutta Venäjän todellisen kansan ja
16177: tulevan kansanvaltaisen valtion kanssa kuin nykyisten
16178: taantumuksellisten vallanpitäjäinkin kanssa. Mutta kun
16179:  käsitykseni on että puheeMlainen kappale on mietintöön
16180: tullut myöntyväisyyssuunnan edustajain vaikutuksesta,
16181: heidän ja toisten välillä tapahtuneen kom,P~~O"miasin tulok-
16182: sena, niin jälkimäisen twkinnoo on silloin mielestäni kat-
16183: sotta.va ilmaisevan kappaloon todellisen sisiUlyksen; Tämä
16184: on sit~kin selvempää kun kaikki tiediiimme, ettii Edtts-
16185: kunta tiässä yleisvaltakunnallisen lain8äädMl!Jii)n asiai!8a
16186: on tek'emisissä; yksinomaan nykyisten taantumukselli~Mlen
16187: vallanpitä.jä.:in kanssa ~ä Venäjän to~lllilen kansan k-a.nSS&.
16188:       Ylläolevan peP11steella rohkenen kmmioittaen eh-
16189: dottaa,
16190:                  että Eduskunta päilfiläisi m:ietinnöstä poistaa
16191:             puheenalaisen kappaleen.
16192: 
16193:        Helsingissä 2 piii\'änä toukokuuta' 1910.
16194: 
16195: 
16196:                                            Sul& WllOiijotr:i.
16197:                1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.       61
16198: 
16199: 
16200: 
16201: 
16202:                          Liite A.
16203:     ,Selityskirjelmä" antaa vaillinaisen ja vaaran esityk-
16204: sen 1808 ja 1809 vuosien tapahtumista (siv. 5 seur.).
16205:     Tämä esitys sisältää seuraavaa:
16206:     Venäjän aseitten saavutettua ensimäiset menestyksensä
16207: ilmoitti Keisari maaliskuun 16 päivänä 1808 annetussa
16208: ilmoituskirjassa kaikille Europan valloille sanotusta päi-
16209: västä lukien pitävänsä sitä osaa Suomea, joka ennen oli
16210: kuulunut Ruotsille, Venäjän aseiden valloittamana ja Ve-
16211: näjän Keisarikuntaan ainaiseksi yhdistettynä alueena. Tä-
16212: män yhdistyksen luonne kävi selvästi ilmi mainitusta ilmoi-
16213: tuskirjasta: Suomesta tuli venäläinen maakunta, minkä sei-
16214: kan julistuskirja maaliskuun 20 päivältä sekä Keisarin kir-
16215: je Keisari N a poleonille maaliskuun 24/huhtikuun 4 päivältä
16216: samaa vuotta vahvistavat. Yhdessäkään näistä asiakir-
16217: joista ei mainita mitään väestön suostumuksesta eikä sen
16218: erityisten oikeuksien säilyttämisestä. Väestö vannoi uskol-
16219: lisuudenvalan Keisarilie toukokuussa minkäänlaisitta eh-
16220: doitta. Keisarin aikomus jättää Suomessa voimaan enti-
16221: nen järjestys ilmoitettiin vasta myöhemmin julistuskirjassa
16222: kesäkuun 5/17 päivältä samana vuonna. Tässä tosin on
16223: Keisarin lupaus pysyttää vanhat laitokset voimassa, mutta
16224: tämä tahdon ilmaus oli ainoastaan armonosotus, aivan
16225: vapaa kaikista ,sopimuksen mukaisista velvoituksis-
16226: ta". Asiakirja maaliskuun 15/27 päivältä 1809 mainitaan
16227: selityskirjelmässä, julkaistaanpa kokonaisuudessaankin,
16228: mutta sen sanotaan ainoastaan sisältävän, niinkuin Edus-
16229: kunnan alamaisessa kirjelmässä jo on mainittu, että Keisari
16230:   62           1910. -   V. M. -- I<~sit. N :o 8.
16231: 
16232: soi Suomelle erityisen järjestysmuodon ja säilytti sen eri-
16233: tyiset lait sekä paikallisen väestön erioikeudet ja etuudet.
16234: Rauhansopimuksen kautta, sanotaan selityskirjelmässä, sai
16235: jo ennen tapahtunut Suomen tosiasiallinen muuttuminen ve-
16236: näläiseksi maakunnaksi kansainvälisen oikeuden kaikki
16237: vaatimukset täyttävän oikeusperustuksen. Porvoon valtio-
16238: päiväin tehtävänä oli keisarillisen kutsumuksen mukaan
16239: ainoastaan neuvotella niistä asioista, mitkä Keisari näki
16240: hyväksi sille jättää, ja näistä voivat valtiopäivät antaa ai-
16241: noastaan lausuntoja, mikä selityskirjelmän mielestä todis-
16242: taa ettei niillä ollut samaa luonnetta kuin Ruotsin valtio-
16243: päivillä.
16244:     Tätä esitystä vastaan täytyy tehdä erinäisiä muistu-
16245: tuksia.
16246:     Mainitut maalis- ja huhtikuulla 1808 annetut asiakirjat
16247: eivät suinkaan todista sitä, että ,Suomi muuttui venäläi-
16248: seksi maakunnaksi". Venäjän aseitten ,ensimäisillä me-
16249: nestyksillä" ei vielä ollut ratkaisevaa merkitystä. Maalis-
16250: kuun 16 päivänä annettu ilmoituskirja ja maaliskuun20päi-
16251: vänä annettu julistuskirja eivät ole semmoisia asiakirjoja,
16252: jotka voisivat valaista sitä oikeudellista asemaa, minkä
16253: Suomi on saanut Venäjän kanssa yhdistettynä. Selityskir-
16254: jelmä on rikkonut historiallisten asiakirjain merkityksen
16255: arvostelemisessa tunnustettua sääntöä vastaan antaessaan
16256: mainituille asiakirjoille todistusvoiman, jommoinen on ai-
16257: noastaan sillä peruskirjalla,joka syntyi vuotta myöhemmin,
16258: valloituksen päätyttyä,nimittäin maaliskuun 15/27 päivänä
16259: 1809 annetulla peruskirjalla. - Mitä kesäkuun 5j17 päi-
16260: vänä 1808 annettuun julistuskirjaan tulee, niin on sen huo-
16261: mattavin merkitys siinä, että se on ensimäinen Keisarin
16262: omassa nimessään antama lupaus Suomen ,vanhain asetus-
16263: ten ja erioikeuksien" säilyttämisestä - lupaus, joka sai lo-
16264: pullisen muotonsa maaliskuun 15/27 päivänä 1809 anne-
16265: tussa peruskirjassa.
16266:     Uskollisuudenvala käskettiin vannottavaksi Venäjän
16267: sotajoukkojen valtaamilla alueilla ja ankarasti uhaten nii-
16268: tä, jotka eivät käskyä tottelisi. Niinpä sanotaan eräässä
16269:                              Liite A.                        63
16270: 
16271: julistuksessa että ne maanomistajat ja viljelijät, jotka eivät
16272: käskettyä valaa vannoneet, sen vuoksi menettäisivät kaiken
16273: hengen- ja omaisuudenturvan sekä kohde~taisiin henkipat-
16274: toina, minkä ohella heidän tilansa annettaisiin Keisarillisen
16275: Majesteetin valantehneille alamaisille. Käytettiinpä ruu-
16276: miillista pahoinpitelyäkin. Kaikesta tästä huolimatta
16277: kansa monin paikoin vältti valan vannomisen pakenemalla
16278: metsiin. Toisin paikoin se nousi vastarintaan.
16279:      Että suuri osa väestöä kuitenkin vannoi valan .on totta;
16280: mutta valloituksen alkamisesta lähtien oli julistuksissa lu-
16281: vattu säilyttää kaikilla säädyillä vanhastaan olleet vapau-
16282: det ja valaa otettaessa nämä lupaukset vahvistettiin.
16283:      Aivan toinen merkitys on kuitenkin sillä valalla, jonka
16284: myöhemmin Porvoon valtiopäiville kokoontuneet Suomen
16285: Valtiosäädyt vannoivat. Sittenkun Keisari maaliskuun
16286: 15/27 päivänä 1809 oli allekirjoittanut Suomen kaikille
16287: asukkaille osotetun vakuutuksensa, joka sisälsi maamme
16288: uskonnon ja perustuslakien vahvistuksen, tapahtui tuomio-
16289: kirkossa maaliskuun 17/29 päivänä se juhlallinen toimitus,
16290:  jolloin Valtiosäädyt vannoivat uskollisuudenvalan ja kun-
16291: nioittivat Venäjän Keisaria Suomen Suuriruhtinaana.
16292: Maaliskuun 23/huhtikuun 4 päivänä 1809 antamassaan ju-
16293: listuskirjassa Keisari lausuu pitävänsä ,sen uskollisuuden-
16294: valan, jonka V altiosäädyt yleisesti ja talonpoikaissäädyn
16295: edustajat erittäin, omasta ja kotona olevien kanssa veljiensä
16296: puolesta, v a p a a e h t o i se s t i j a p a k o t u k s e t t a,
16297: ovat tehneet, hyvänä ja jokaista Suomen asukasta, poik-
16298: keuksetta, sitovana". Kun Keisari erittäin mainitsi talon-
16299: poikaissäädyn edustajain vannoman valan, täytynee olettaa
16300: tämän johtuneen siitä, että yhteinen kansa ennen oli vas-
16301: tustanut valan vannomista sekä tehnyt vastarintaa Venäjän
16302: sotaväelle. Valan vapaaehtoisuutta ja sen kaikkia Suomen
16303: asukkaita sitovaa voimaa koskevassa huomautuksessa oli
16304: nähtävästi valtiollinenkin tarkoitus - sen seikan tunnusta-
16305: minen, ettei semmoista kansaneduskunnan tekoa voi pitäii
16306: minkään käskyn täyttämisenä, vaan omaan harkintaansa
16307:  perustuvana tekona; - ja samalla sen tunnustaminen, että
16308:                                        •
16309:                1910. -   V. M. -- Esit. N :o 8.
16310: 
16311: Keisari katsoi V altiosäädyt oikeutetuiksi edustamaan Suo-
16312: men kansaa ja Hänelle puhumaan sen nimessä. Edelleen
16313: näkyy tästä ettei. Keisari katsonut edellisenä vuonna van-
16314: nottua pakollista valaa riittäväksi.
16315:      Tämä kuuliaisuudenosoitus on niinmuodoin todistuksena
16316: siitä, että Keisarin mielestä oli tärkeätä saada Suomen olot
16317:  järjestetyiksi jo ennen rauhantekoa sekä uusi järjestys
16318: Suomen kansan tunnustamaksi. Tätä toimitusta ei kuiten-
16319: kaan sanallakaan mainita koko selityskirjelmässä, enempää
16320:  kuin sitäkään, että perustuslakien vahvistuksen sisältävä
16321: asiakirja - tämä ,juhlallinen peruskirj a" ( acte solemnel) ,
16322: joksi sitä maaliskuun 23jhuhtikuun 4 päivänä 1809 anne-
16323: tussa julistuskirjassa sanotaan - samassa tilaisuudessa ju-
16324: listettiin ,Korkeimman temppelissä" ja annettiin Valtio-
16325: säädyille.
16326:      Etteivät Porvoon valtiopäivät olleet semmoinen merki-
16327: tyksetön tapaus, miksi selityskirjelmä sen tahtoo tehdä,
16328: käy myös selville kreivi Rumjantsevin Keisarilie
16329: lähettämästä rauhanneuvotteluja koskevasta kirjeestä.
16330: Ruotsin edustajat rauhanneuvotteluissa tahtoivat Suo-
16331: men hyväksi panna ehtoja rauhansopimukseen ja
16332: mainitsivat tämän tueksi esimerkkejä muista rauhanso-
16333: pimuksista; mutta Rumjantsev ei tahtonut sitä tehdä ,un
16334: engagement diplomatique"n esineeksi. Menette 1 y n s ä
16335: tueksi hän mainitsi mitä jo oli tapa h-
16336: t u n u t Porvoossa lausuen: ,Kuinka vähän yhtäläi-
16337: syyttä onkaan kaikilla edellisillä ja Teidän Keisaril-
16338: lisen Majesteettinne tekemällä valloituksella. Teidän
16339: Majesteettinne oli saavuttanut suomalaisten rakkau-
16340: den: Teidän Majesteettinne on esiintynyt heidän kes-
16341: kuudessaan heidän hallitsijanaan, ennen rauhantekoa,
16342: ja itse vastaanottanut heidän uskollisuudenvalansa. Tei-
16343: dän Majesteettinne on heidän hallitsijanaan avannut Suu-
16344: riruhtinaanmaan säätykokouksen".
16345:     Porvoon valtiopäiväin luonteeseen nähden on niiden
16346: ~ihistoriasta huomattava seuraavaa.
16347:                           Liite A.                      65
16348: 
16349:     Jo sodan alussa kehotettiin väestöä ,lähettämään Edus-
16350: tajanne jokaisen maakunnan puolesta siinä laillisessa jär-
16351: jestyksessä, joka on noudatettavana Teidän tavallisissa val-
16352: takuntakokouksissanne" Turkuun neuvottelemaan siitä, mi-
16353: kä voi olla maan menestykseksi. Tämä hanke kuitenkin
16354: aluksi raukesi. Julistuksessa huhtikuun 8 päivältä ( v. 1.)
16355: 1808 ilmoitettiin, että Turkuun aiotut valtiopäivät oli vält-
16356: tämätöntä lykätä toistaiseksi, ja 9j21 päivänä kesäkuuta
16357: käskettiin lähettää Pietariin Suomen neljän säädyn edus-
16358: tajia. Keisari vastaanotti marraskuun 30 päivänä tämän
16359: lähetyskunnan, joka hänelle jättämässään alamaisessa me-
16360: moriaalissa 1 päivältä joulukuuta lausui ettei lähetyskunta
16361: epäilisi noudattaa Keisarillisen Majesteetin toivomuksia,
16362: mutta että se, kun sitä ei oltu valittu niiden lakien mu-
16363: kaan, mitkä Keisari oli luvannut säilyttää ja joiden mu-
16364: kaisesti Ruotsin kuninkaat olivat kutsuneet yleiset sääty-
16365: kokoukset haliitsij an itsensä läsnäollessa neuvottelemaan
16366: ja päättämään ( deliberer et decider) niille esitetyistä
16367: asioista, ei niinmuodoin voinut pitää itseään koko kansaa
16368: edustavana eikä sentähden voinut ,ryhtyä neuvotteluihin,
16369: jotka ovat tavallisessa, valtiosäännön määräämässä järjes-
16370: tyksessä kokoonkutsuttujen Valtiosäätyjen asia". Sen-
16371: tähden alistivat lähetyskunnan jäsenet, olisivatko valtio-
16372: päivät kokoonkutsuttavat, samalla ilmoittaen olevansa
16373: valmiit antamaan tietoja Suomen taloudellisista asioista,
16374: jos Keisarillinen Majesteetti niitä haluaisi. Samaan aikaan
16375: Keisari vahvisti Suomelle väliaikaisen hallitussuun-
16376: nitelman, jonka 15 :nnessä kohdassa oli seuraava ehdo-
16377: tus: ,Hiljattain valloitettuun Suomeen on järjestettävä
16378: yleinen valtiosäännön mukainen kokous (une assemblee
16379: generale et constitutionnelle) kokoonpantuna kaikista sää-
16380: dyistä. Sen tulee ilmoittaa kansan mieliala ja tarpeet,
16381: keinot suomalaisten asema~ parantamiseksi ja tapa hyvän
16382: sopusuhtaisuuden aikaansaamiseksi heidän ajatustavassaan,
16383: kun heidän nykyinen epävarma tilansa on heidät ikäänkuin
16384: vieraannuttanut.-- Minkä jälkeen se lähetystö, joka nyt
16385:   66           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
16386: 
16387: on täällä ja jolla ei ole tukenaan lakeja ja kansan luotta-
16388: musta, voidaan päästää kotiin".
16389:      Lähetyskunnan esitykseen annetussa vastauksessa, joka
16390: saatettiin lähetyskunnan        tiedoksi kenraalikuvernööri
16391: Sprengtportenin kirjelmässä ja jossa avomielisesti tunnus-
16392: tettiin lähetyskunnan esiintuomain näkökohtain oikeutus,
16393: ilmoitettiin samalla että Keisari oli päättänyt ,että yleiset
16394: valtiopäivät on pidettävä niin joutuisasti kuin suinkin, va-
16395: kuudeksi Hänen hellästä huolehtimisestaan teidän lakienne
16396: voimassa pitämisestä".
16397:      Itse valtiopäiväkutsumus (tammikuun 20jhelmikuun 1
16398: päivältä 1809) taas sisältää Hallitsijan käskyn että ,yleiset
16399: valtiopäivät" (une diete generale) on ,Maan Asetusten
16400: mukaan" (con:formement aux constitutions du pays)
16401: määrättynä aikana pidettävä Porvoon kaupungissa sekä
16402: että Valtiosäätyjen valtuutettujen tul~e sinne saapua ,sillä
16403: tavoin kuin Valtiopäiviijärjestykset määräävät" ( de la ma-
16404: niere prescrite dans Ies reglemens de diete).
16405:      Keisarin tässä käyttämät lausetavat tarkoittavat ilmei-
16406: sesti tämän maan voimassa olevain lakien mukaisia yleisiä
16407: valtiopäiviä. Jos edelleen ottaa huomioon, että Suomen pe-
16408: rustuslait, jotka Keisari valtiopäivillä juhlallisesti vahvisti,
16409: enempää kuin sen muutkaan asetukset, eivät tunteneet mi-
16410:  tään maakuntapäiviä, joilla olisi ainoastaan neuvotteleva
16411:  ääni, eikä ylipäätään mitään muita maan säätykokouksia
16412:  kuin Ruotsin valtiopäivät, sekä että valtiopäivävaalit Hal-
16413:  litsijan valtiopäiväkutsumuksessa julkilausuman tahdon
16414:  mukaisesti niinikiiän toimitettiin siinä järjestyksessä, joka
16415:  oli valtiopäivämiesvaaleissa noudatettavana, niin ei voi
16416:  tulla muuhun tulokseen, kuin että valtiopäivät sekä olivat
16417:  aiotut olemaan että todella olivat ,une diete generale"
16418:  (yleiset valtiopäivät), niinkuin Hallitsija oli sanonut, toi-
16419:  sin sanoen samanluontoinen kokous kuin Ruotsin vallan
16420:  aikaiset valtiopäivät. Hallitsijan tietoon oli saatettu ettei
16421:  keiHään muilla kansan edustajilla kuin perustuslakien
16422:  määräämässä järjestyksessä valituilla Valtiosäädyillä ollut
16423:                            Liite A.                      67
16424: 
16425: oikeutta puhua kansan puolesta, hän oli yhtynyt tähän kä-
16426: sitykseen ja käskenyt pidettäviksi Suomen Valtiosäätyjen
16427: yleiset valtiopäivät sillä tavoin kuin sen lait määrää-
16428: vät, sekä oli toimituttanut vaalit samassa järjestyksessä,
16429: jota Ruotsin valtiopäivämiesvaaleissa oii noudatettu. Tä-
16430: hän tulee lisäksi että Keisari siinä puheessa, jolla hän avasi
16431: valtiopäivät, asetti niiden kokoonkutf!umisen perustusla-
16432: kien yhteyteen. ,Olen luvannut", hän sanoo, ,pitää voi-
16433: massa Teidän valtiosääntönne, Teidän perustuslakinne;
16434: Teidän lkokouksenne tä\llä takaa lupaukseni" (J'ai promis
16435: de maintenir votre constitution, vos loix fondamentales;
16436: votre reunion ici vous garantit Ma promesse). Kaikesta
16437: näkyy että valtiopäivät olivat olevat semmoinen maan
16438: valtiosäätyjen kokous, kuin perustuslait edellyttävät.
16439:     Se seikka, että valtiopäivät kutsuttiin keskustelemaan
16440: ,niistä asioista, jotka Me näemme hyväksi niiden kesk:us-
16441: teltaviksi jättää", ei tod'ista mitään tätä vastaan. Sanamuo-
16442: to on aivan yhtäpitävä 1772 vuoden H. M:n 38 § :n sekä
16443: 1789 Y. ja V. K:n 6 kohdan kanssa. (Että Valtiosäädyt
16444: siitä huolimatta voivat tehdä anomuksia, sitä ei kielletty
16445: Ruotsin valtiopäivillä enempää kuin Porvoon valtiopäivil-
16446: läkään.)
16447:     Että Keisari Aleksanteri pani semmoisen merkityksen
16448: näihin valtiopäiviin, että hän itse saapui valtiopäiviä avaa-
16449: maan sekä että hän itse heinäkuussa lopetti valtiopäivät,
16450: on niinikään tosiasia, joka puhuu selityskirjelmän käsitys-
16451: tä vastaan, mutta jota selityskirjelmä ei sanallakaan mai-
16452: nitse.
16453:     Jos taas kiinnittää huomion V altiosäätyjen kokoonkut-
16454: sumisen tarkoitukseen ja valtiopäiväin tehtävään, havaitsee
16455: Valtiosäädyille annettujen esitysten johdannosta että Kei-
16456: sari oli tahtonut: a) antaa Suomen kansalle todistuksen
16457: aikomuksestaan säilyttää maan uskonnon ja perustuslait -
16458: ,donner par Ht une preuve solemnelle de Ses intentions ge-
16459: nereuses de conserver et maintenir inviolablement la reli-
16460: gion, Ies loix, la constitution du pays" - b) vastaanottaa
16461:   68            1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
16462: 
16463: Valtiosäätyjen uskollisuudenvalan - ,recevoir leur foi et
16464: serment de fidelite", sekä c) Valtiosäätyjen käsitel-
16465: täväksi jättää erma1s1a Suomen hallinnolle ja ta-
16466: loudelle tärkeitä asioita - ,differentes branches d'eco-
16467: nomie publique et d'administration generale" - minkä
16468: ohella muista asianhaaroista käy näkyviin että Keisari
16469: muutenkin tahtoi antaa V altiosäädyille tilaisuutta toivo-
16470: mustensa esittämiseen. Sitä vastoin Hallitsijan tarkoitukse-
16471: na ei ollut lakiehdotusten esittäminen Valtiosäätyjen hy-
16472: väksyttäväksi eikä myöskään uusie:a verojen tai suostuntain
16473: vaatiminen. Se seikka, että Valtiosäätyjen toiminta tämän
16474: johdosta pääasiallisesti kohdistui erinäisten taloudellisten
16475: as1am selvittelemiseen, josta oli tuloksena lausuntoja ja
16476: esitettyjä toivomuksia, varmaankin on aiheuttanut väit-
16477: teen, että Valtiosäätyjä Porvoon valtiopäivillä katsottiin
16478: ainoastaan neuvottelevaksi kokoukseksi. Sellainen päätel-
16479: mä on kuitenkin aivan väärä.
16480:     Tämän asian arvostelemiseksi on tarpeellista joh-
16481: dattaa mieleen että Suomen silloisten perustuslakien mu-
16482: kaan aloteoikeus lainsäädäntöasioissa kuului Hallitsijalle
16483: yksinään, ei Valtiosäädyille, ja että tässä tilaisuudessa oli
16484: tarkoituksena Suomen oikeuden vahvistaminen ja vastai-
16485: sen varalle määrääminen sekä Suomen hallituksen ja hal-
16486: linnon järjestäminen, mutta ei olevien oikeusperiaatteiden
16487: muuttaminen eikä uusien luominen. Ei ollut viranomais-
16488: takaan, jolle lakiehdotusten valmistaminen olisi voitu antaa
16489: toimeksi, kun maamme vielä oli vailla omia hallituslai-
16490: toksia.
16491:     Toiselta puolelta oli V altiosäädyillä vanhastaan oikeus
16492: Hallitsijalle esittää toivomuksensa kaikenlaatuisissa asiois-
16493: sa, ja tavallisesti ne esitettiin n. s. ,valituksina", jotka vas-
16494: tasivat nykyaikaisia ,anomuksia". Sen ohella olivat Val-
16495: tiosäädyt velvolliset, Hallitsijan vaatimuksesta, antamaan
16496: lausuntoja asioista, joista Hallitsijana olisi ollut oikeus an-
16497: taa asetuksia Valtiosäätyjen myötävaikutuksetta. Keisa-
16498: rin Valtiosäädyille antamain neljän esityksen johdannosta
16499:                            Liite A.                       69
16500: 
16501: käy selvästi ilmi, että Keisari tahtoi Valtiosäätyjen lausun-
16502: noista saada selvitystä siihen, miten Suomen hallinto, joka
16503: Ruotsista eroamisen jälkeen oli uudestaan luotava, oli so-
16504: veliaimmin järjestettävä, sekä eräistä maamme taloudelle
16505: tärkeistä kysymyksistä.
16506:     Tosin olivat ne asiat, joita Valtiosäädyille annetut esi-
16507: tykset koskivat, sen laatuisia, ettei niitä voinut täydellisesti
16508: järjestää Valtiosäätyjen suostumuksetta, mikä näyttäytyi·
16509: niitä valtiopäivillä käsiteltäessä. Mutta tarkoitus olikin
16510: nähtävästi, ettei nyt tulisi kysymykseen sellaisen lain
16511: muuttaminen, johon olisi vaadittu Valtiosäätyjen suos-
16512: tumus, vaan ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joihin
16513: Hallitsija olisi voinut laissa säädettyjä periaatteita järkyt-
16514: tämättä ryhtyä Valtiosäätyjen myötävaikutuksetta. Tämä
16515: tulee selvimmin näkyviin Suomen sotaväkeä koskevasta
16516: esityksestä, jossa kahdessa eri kohdassa sanotaan, että peri-
16517: aatteet pysytetään järkyttämättä.
16518:     Muodollinen tarkkuus niiden asiain erottamisessa toi-
16519: sistaan, jotka voitiin ratkaista hallinnollista tietä, ja nii-
16520: den, joissa ratkaisu oli Valtiosäätyjen suostumuksen va-
16521: rassa, jäi toiseen sijaan pakottavan tarpeen rinnalla. Tämä
16522: osoittausikin siinä ainoassa täydellisessä lakiehdotuksessa,
16523: mikä Valtiosäädyille annettiin, nimittäin Hallituskonseljin
16524: perustamista koskevassa ehdotuksessa. Vaikka ehdotus oli
16525: pätevistä Suomen miehistä kokoonpannun komitean val-
16526: mistama ja muutoin pääasiallisesti oivallinen, oli siinä kui-
16527: tenkin se muodollinen vika, että se yhdeksi kokonaisuu-
16528: deksi yhdistettynä sisälsi sekä semmoisia periaatteita, jotka
16529: ovat voimassa perustuslain ja yleisen lain nojalla ja joita
16530: ei voida muuttaa valtiopäivien suostumuksetta, että joukon
16531: säännöittelevää taikka hallinnollista luontoa olevia mää-
16532: räyksiä. Mutta huolimatta siitä, miten ohjesääntö aikain
16533: vaiheissa on muutettu, ovat nämä periaatteet kuitenkin säi-
16534: lyneet järkkymättöminä.
16535:     Sen seikan selvittäminen, missä kohdin Valtiosää.tyjen
16536: vastauskirjelmissään esityksiin ilmoittamia päätöksiä on
16537:    70            1910. -   V. M. -    Esit. N :o 8.
16538: 
16539:   pidettävä Hallitsijaa velvoittavina, missä ei, kävisi tässä
16540:   liian laajaksi. Useimmat armollisiin esityksiin kuuluvista
16541:   kysymyksistä olivat, niinkuin jo mainittu, sellaisia, joista
16542:   Hallitsija saattoi yksin päättää. Ja siinäkin tapauksessa,
16543:   että nykyjään vallitsevan käsitystavan mukaan jotakin
16544:   poikkeamista lain mukaan oikeasta järjestyksestä tapahtui,
16545:   oli semmoinen, asiain laadun ja ajan olojen johdosta hei-
16546: • posti selitettävä säännöttömyys vähän merkitsevä sen rin-
16547:   nalla, että Keisari Aleksanteri I monin ta voin osoitti käsit-
16548:   tävänsä valtiopäiväin luonteen ja voimakkaasti ja selvästi
16549:   ilmaisi aikomuksensa pitää maamme perustuslait pyhänä.
16550:   Tahallista lain taikka Valtiosäätyjen oikeuden syrjäyttä-
16551:   mistä saa sitä vähemmän olettaa tapahtuneen, kun Keisari
16552:   maaliskuun 15/27 päivänä 1810 antamassaan julistuskirjas-
16553:   sa, joka koski valtiopäivillä käsiteltyä asiaa Suomen hajoi-
16554:   tetusta sotaväestä, nimenomaan huomautti, ,ettei hän aiko-
16555:   nut määrätä mitään, mikä ei olisi ennen voimassa olevien
16556:   lakien mukaista".
16557:       Edellä olevasta käy selville että Keisari Aleksanteri I,
16558:   määrätessään yleiset valtiopäivät pidettäviksi Porvoossa,
16559:   sillä tarkoitti sellaista säätykokoust,a, josta Suomen perus-
16560:   tuslaissa säädetään, eli samanluontoista kuin Ruotsin val-
16561:   tiopäivät, että ainoastaan sellaisten valtiopäivien kautta
16562:   voitiin saavuttaa ne tarkoitukset, mitkä olivat aiheuttaneet
16563:   V altiosäätyjen kokoonkutsumisen, sekä että asiain meno
16564:   itse valtiopäivillä ynnä mitä siellä esiteltiin ja käsiteltiin oli
16565:    tämän kanssa yhtäpitävää.
16566:                1910.- V. M.- Esit. N:o 8.              71
16567: 
16568: 
16569: 
16570: 
16571:                         Liite B.
16572:      Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksen tue,ksi
16573: mainitaan selityskirjelmässä muka >>kieltämättömänä
16574: tosiasiana», että Suomessa, siitä lähtien. kun se on ollut
16575: Venäjään yhdistettynä, olisi sovellettu myöskin Keisari-
16576: kunnan lainsäädäntöjärjestyksessä syntyneitä lakeja (siv.
16577: 10, 22, 24, 32, 35--39). Tämän yhteydessä on väitetty,.että
16578: Senaattori Tagantsevin ja Salaneuvos Haritonovin ko-
16579: miteain suomalaisten jäsenten lausunnoissa olisi tunnu~­
16580: tettu vastamainittu käsityskanta oikeaksi. Tämä esi-
16581: tys ei ole oikea.
16582:      Kun Keisari Aleksanteri I vahvisti Suomessa silloin
16583: voimassaolevat perustuslait Suomen valtiosääntönä, tuli
16584: täten, niinkuin mainitut jäsenetkin ovat huomauttaneet,
16585: voimassa olevaksi laiksi, että lakia tälle maalle ei voida
16586: säätää muussa kuin sen omaan valtiosääntöön perustuvassa.
16587: järjestyksessä. Mutta. siitä asianlaidasta että Suomi Ve-
16588: näjän valtakunnassa sa.i omalla valtiosää.nnöllään varus-
16589: tetun maan aseman, jonka valtiosäännön mukaisesti
16590: Venäjän Keisarin tuli hallita Suomea. tämän maan hal-
16591: litsijana, ei voinut johtua, että Venäjän vallanperimyslait
16592: taikka niiden säätämi.stapa olisi muuttunut. Sentähden
16593: oli-si, siinäkin tapauksessa että vallanperimystä ja sen yh-
16594: teydessä olevia asioita koskevat määräykset muutettaisiin
16595: Keisarikunnan lainsäädännön kautta, Suomeen nähden
16596: muuttumatta oleva voimassa että Venäjän Keisari on
16597: Suomen Suuriruhtinas. Ja kuka on Venäjän Keisari,
16598: kuka Keisarin vallanperillinen sekä kutka Hallitsijan per~
16599: heen jäseniä, se ilmoitetaan Keisarillisilla julistuskir-
16600: joilla, jotka saatetaan tiedoksi Suomessakin. Suhde on
16601:   72          1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
16602: 
16603: niinmuodoin j o s s a. i n m a. a. r i n sama, mikä Saksan
16604: valtakunnassa on valtakunnan' 'valtiosäännön 11 artik-
16605: lan nojalla voimassa siitä, että ·-valtakunnan esimiehyys
16606: kuuluu Preussin kuninkaalle," jonka arvonimenä on
16607: Saksan keisari: Preussin vallanperimysjärjestystä ei -
16608: niin suuri merkitys kuin sillä voi ollakin koko valtakun-
16609: nf lle- ole muutettu Saksan valtakunnanlaiksi, vaan se on
16610: pysynyt Preussin lakina, joka voidaan::muuttaa ainoas-
16611: taan Preussin lakien mukaan. Näiden eikä selityskir-
16612: jelmässä puolustettujen periaatteiden mukaisesti on,
16613: niinkuin komiteain suomalaiset jäsenetkin ovat lausu-
16614: neet, voimassa että, koska Venäjän Keisari on Suomen
16615: Suuriruhtinas, niin lainsäädäntö vallanperimyksestä, pe-
16616: rintöruhtinaan täysikäiseksi tulemisesta, hallituksen hoi-
16617: tamisesta Keisarin ja iSuuriruhtinaan alaikäisyyden ai-
16618: kana tahi silloin, kun Keisari ja Suuriruhtinas muutoin
16619: on estettynä johtamasta valtakunnan hallitusta, sekä Kei-
16620: sarillisesta perheestä riippuu yksinomaan Keisarikunnan
16621: perustuslaeista.
16622:     U l k o a s i o i h i n nähden on voimassa että Suomi,
16623: vaikka se Venäjän valtakunnassa sai omalla valtiosään-
16624: nöllään varustetun maan aseman, ei kuitenkaan saanut
16625: mitään erikoisasemaa ulkovaltoihin nähden. Ja kun ei
16626: tarkoitettu että Suomen tuleminen tämän valtakunnan
16627: osaksi vaikuttaisi Venäjän valtakunnan ulkopolitiik-
16628: kaan taikka muuttaisi mitä valtakunnassa ennen oli
16629: ollut voimassa ulkoasiain hoitamisesta, pysyivät kysy-
16630: mykset sodasta ja rauhasta sekä liitoista vieraitten val-
16631: tojen kanssa yleisvaltakunnallisina asioina, joita käsitel-
16632: lään Keisarikunnan perustuslakien mukaan. Sopimuks3t
16633: vieraitten valtojen kanssa niistäkin asioista, jotka koske-
16634: vat Suomen sisäistä hallintoa, sen lainsäädäntöä t·ahi oi-
16635: keudenkäyttöä, tehdään niinikään siinä järjestyksessä,
16636: mikä Keisarikunnan lainsäädännön mukaan on voimassa
16637: ulkoasioihin nähden yleensä. Mutta kun toimenpiteisiin,
16638: joitten tulee olla noudatettavina Suomessa, on ryhdyttävä
16639: tämän maan valtiosäännön mukaan, pitää myös valtio-
16640:                             Liite B.                       73
16641: 
16642: sopimuksen tekemisestä mahdollisesti johtuvain täytän-
16643: töönpanotoimien tapahtua. tämän maan valtiosäännön
16644: muka.a.n, mikä ei kuitenkaan tuota mitään vaikeuksia.
16645: Sillä Suomen perustuslakien mukaan onHa.llitsija.n asia-
16646: na käskeä ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin. Hänen
16647: oikeutensa. käskeä toimenpiteihin ryhdyttäväksi niiden
16648: sopimusten mukaan, mitkä hän koko valtakunnan pää-
16649: miehenä on tehnyt, on myös niin laaja, että tuollaisia toi-
16650: menpiteitä tavallisesti voidaan ilman muuta määrätä suo-
16651: ritettaviksi, joten semmoisetkin sopimukset, joita ei ole
16652: luettava valtiollisiin, niinkuin on laita esim. kauppa.- ja
16653: merenkulkusopimusten y. m., on voitu vähimmättäkään
16654: vaikeudetta saattaa voimaan Suomessa. Sitä vastoin
16655: seuraa Suomen oikeudellisesta asemasta ja on tunnus-
16656: tettukin, että semmoisen sopimuksen voimaansaattami-
16657: nen, joka sisältää yleisen lain muutoksen, jota Suomen
16658: perustuslakien mukaan ei voida saada aikaan edus-
16659: kunnan suostumuksetta, vaatii sen myötävaikutuksella
16660: syntynyttä lainsäädäntötointa; mutta sen laatuisia sopi-
16661: muksia esiintyy harvoin.
16662:     Kun ohjesäännöt, joiden mukaisesti konsulit u l k o-
16663: maan satamissa antavat apua suomalaisille merenkulki-
16664: joille, vahvistetaan Keisarikunnan lakien määräämässä
16665: järjestyksessä, on tämä luonnollinen seuraus siitä sään-
16666: nöstä, että Suomella, sillä kun ei ole erikoisasemaa ulko-
16667: maihin nähden, ei ole oikeuttapitää asiamiehiä ulkomailla,
16668: joten ne konsulit, jotka sellaisilla paikkakunnilla avustavat
16669: suomalaisia merenkulkijoita, ovat K e i s a r i k u n n a n
16670: virkailijoita, joille Suomen lainsäädäntö tietenkäään ei
16671: voi säätää määräyksiä.
16672:     Ei ainoatakaan kerrotuista asianhaaroistå, joita myös-
16673: kin edellämainittujen komiteain suomalaiset jäsenet ovat
16674: kosketelleet, voida esittää todisteeksi &itä periaatetta
16675: vastaan, että laki,f joka on oleva noudatettavana. Suo-
16676: messa, pitää olla säädetty Suomen perustuslakien mukaan.
16677:     Että k r e i k k a 1 a i s - v e n ä 1 ä i n e n k i r k k o
16678: on oman hengellisen hallituksensa
16679:   74                  1910. -   V. J\II. -   Esit. N :o 8.
16680: 
16681: a. fa.
16682:     &1
16683:         i n~e n t~ä m:ä n kirkon 1 a k i en muka. a n
16684:         1:61   ....       JO
16685: 
16686: (siv. 38) johtuu etusijassa siitä, että Keisari Venäjän Hal-
16687: litsijana on tämän kirkon päämies. Mutte, muutoinkin, kun
16688: ei edes Ruotsin lainsäädäntö, silloin kuin Suomi oli Ruot-
16689: siin yhdistetty, sekaantunut katolisen kirkon sisäisiin
16690: asioihin (vrt. valtiopäiväpäätöstä v:lta 1779), voisi vielä
16691: vähemmän tulla. kysymykseen että ne kreikkalais-venä-
16692: läisen kirkon asiat, jotka eivät kuulu yhteiskunnalliseen
16693: alaan, saatettaisiin Suomen lainsäädännöstä riippuviksi.
16694:        Sekään seikka, että S u o m e en s i j o i t e t u t v e-
16695: näläiset sotajoukot on tunnustettu
16696: olevan Keisarikunnan lakien alaisia
16697: (siv. 36), ei 'todista. mitään sitä periaatetta vastaan, että
16698: lakia Suomelle-ja ,. sen kansalle on säädettävä tämän maan
16699: valtiosäännön mukaan. Sillä kaikkialla on voimassa, että
16700: sotaväki, myöskin silloin kun se on oman maan rajojen
16701: ulkopuolella, kuitenkin on omien sotalakiensa alainen.
16702: Suomenkin sotaväellä, joka harjoituksia varten taikka
16703: sodan aikana on viety kotimaan ulkopuolelle, on, niinkuin
16704: Haritonovin komiteassa. on huomautettu, ollut oma sotB,-
16705: oikeutensa mukanaan.
16706:        Samasta asia.nlaidasta' on johtunut, että alkuaan soti-
16707: laallisia. tarkoituksia varteii S u o m e e n p e r u s t e t t u
16708: v en ä 1 ä i ne n sähkö 1 en n ä t i n laitos (siv. 38)
16709: Keisarikunnan laitoksena ei ole ollut Suomen lain eikä
16710: Suomen hallinnon alainen. Kun sanottu laitos sittemmin
16711: kehittyi muuksi kuin venäläiseksi sotilaslaitokseksi, tiesi
16712: tämä asianlaita, niinkuin molemmissa mainituissa komi-
16713: teoissa on huomautettu," poikkeamista oikeista periaat-
16714: teista; että tämä seikka alussa jäi huomaamatta, on seli-
16715: tettävissä ei ·ainoastaan siten, että tämä laitos on Keisari-
16716: kunnan laitos ja semmoisena Venäjän lakien ja asetusten
16717: alainen, vaan se johtuu myöskin siitä, ettei sillä ole oikeutta
16718: käyttää julkista virkatointa Suomen asukkaihineikä Suo-
16719: men viranomaisiin nähden. Sitä asianhaaraa että komiteain
16720: suomalaiset jäsenet eivät, kun oli kysymys sovittelusta,
16721: tahtoneet ehdottaa. muutosta olemassa olevaan asian-
16722:                             Liite B.                       75
16723: 
16724: tilaan, ei käy esittäminen selityskirjelmässä esiintuodun
16725: käsityksen tukemiseksi.
16726:     Viimeksi mainitun laatuisista. asianhaaroista niinikään
16727: on :aiheutunutl että S u ojn e:s s:a.ia s u v a n v en ä-
16728: 1 ä i s e n v ä e s t ö n t a r p e i k s i V e n ä j ä n v a 1-
16729: takunnanrahaston varoilla peruste-
16730: tut ja voimassapidetyt oppilaitokset
16731: (s. 39) eivät ole Suomen lain ja Suomen hallituksen alaisia.
16732: Mutta" yksikään noista asianhaaroista ei oikeuta kieltä-
16733: mään sen periaatteen pätevyyttä, että. lakia Suomelle ja
16734: sen kansalle on säädettävä tämän maan oman valtiosään-
16735: nön mukaan.
16736:      Tosiasiallisesti ei ~olekaanT:niillä virkapalvelussään-
16737: nöksillä, jotka Keisa.~ikunnasta käsin annetaan Suomen
16738: venäläistä sähkölennätinla.itosta ja ~venäläisiä kouluja
16739: varten, sellaisten lakien luonnetta, jotka ovat nouda-
16740:  tettavana Suomen viranomaisille !ja asukkaille, ja
16741: nämä laitokset nauttivat sitä oikeusturvaa, jota tar-
16742: vitsevat, Suomen lakien mukaan.
16743: 
16744: Ii [Muihin selityskirjelmässä sen käsityksen tueksi esitet-
16745: tyihin todisteihin nähden, että Keisarikunnan lait olisivat
16746: voimassa Suomessa, viitattakoon, mitä ensinnä tulee
16747: selityskirjelmän lausuntoon V e n ä j ä n p e r u s t u s-
16748: 1 a. ei s ta (siv. 24, 27, 36 seur.), itse Eduskunnan alamai-
16749: seen vastaukseen ja siihen mitä edellä on lausuttu.
16750: Selityskirjelmässä kosketeltuihin muihin kysymyksiin
16751: nähden on tässä huomautettava seuraavaa.
16752:      Sillä seikalla, että Helsinkiin on asetettu v en älä i-
16753: n en rahasto (siv. 39), mistä maksetaan palkat Suo-
16754: meen sijoitetulle sotaväelle sekä täkäläisten venäläisten
16755: laitosten virkamiehille ja välitetään muita sellaisia Ve-
16756: näjän kruunun raha-asioita Suomessa, ei enempää kuin
16757: silläkään että tämä rahasto, samoinkuin Suomessa aikai-
16758: semmin voimassa pidetyt Venäjän v a 1 ta kun-
16759: n a n pankin haaraosastot (siv. 39), toimii
16760: Keisarikunnassa voimassa olevain asetusten nojalla, ole
16761:   76            1910. -   V. J\1. -   Esit. N :o 8.
16762: 
16763: mitään yhteyttä sen kysymyksen kanssa, voidaanko sel-
16764: laisia lakeja, jotka ovat aiotut olemaan Suomessa nou-
16765: datettavina ja velvoittamaan sen virkamiehiä ja asuk-
16766: kaita, antaa Venäjän lainsäädäntötietä.
16767:     Samaa on sanottava urakka i n ja hankin-
16768: t a i n t o i m i t t a m i s e s t a Suomessa oleville Kei-
16769: sarikunnan laitoksille, johon nähden· Keisarikunnassa an-
16770: nettuja asetuksia on noudatettava (siv. 39). Nämä vel-
16771: voittavat ainoastaan asianomaisia venäläisiä viranomaisia
16772: ja yksityisiä henkilöitä, jotka urakka- tai hankinta-
16773: sopimuksessa ovat sitoutuneet ja laillisesti voineet sitou-
16774: tua niitä noudattamaan.
16775:     Sen oikeusvaikutuksen laadun osottamiseksi, mikä
16776: edellä mainitulla tavalla eräissä erikoistapauksissa ja eri-
16777: tyisellä oikeusperustuksella on Venäjän laeilla etupäässä
16778: eräihin Suomessa oleviin venäläisiin laitoksiin, on huo-
16779: mautettava että samaten Keisarikunnassa on Suomen
16780: lain alaisina eräitä Suomen laitoksia, niinkuin Suomen
16781: Valtiosihteerinvirasto, Pa.ssivirasto, Pietarissa oleva Suo-
16782: men Pankin konttori y. m. sekä että, kun Suomen sota-
16783: väki on oleskellut Keisarikunnan alueella, sen taloudel-
16784: linen hallinto, rikoslainkäyttö y. m. on ollut Suomen lain
16785: alainen, vaikkei silti milloinkaan ole väitetty että Suomen
16786: laki olisi Venäjän noudatettavana.
16787:     Kun sanotaan, että S u o m e s s a i l m e s t y v ä t
16788: venäjänkieliset painotuotteet ovat
16789: V e n ä j ä n p a i n o l a k i e n a l a i s e t, niin ei oteta
16790: huomioon, että tämä asianlaita perustuu erityiseen Suo-
16791: men lainsäännökseen, asetukseen toukok. 31 päivältä 1867.
16792:     Yhtä vähän todistavat muut selityskirjelmän sivulla
16793: 39 esitetyt esimerkit, että Venäjän laki on voimassa
16794: Suomessa.
16795:     Tuntuu käsittämättömältä, miten jouluk. 11/23 päi-
16796: vänä 1811 annettu julistus Viipurin kuvernementin yh-
16797: distämisestä muuhun Suomeen on voitu mainita todis-
16798: tukseksi siitä, että Suomea koskevia asioita on ratkaistu
16799: yksinään Keisarikunnan hallitusvallan määräyksillä.
16800:                            Liite B.                      77
16801: 
16802:      Viipurin kuvernementin erottaminen Keisarikun-
16803: nasta, johon se oli yhdistettynä jo siihen aikaan kun
16804: muu Suomi valloitettiin, oli ilmeisesti venäläinen asia,
16805: ja semmoisena sen ratkaisi Keisari Aleksanteri I maini-
16806: tulla määräyksellä, jonka antamisessa,"Keisari käytti val-
16807: taansa Keisarikunnan hallitsijana.
16808:      Kun tämä toimenpide kuitenkin samalla tiesi"'ei ai-
16809: noastaan että Suuriruhtinaskunnalle myönnettiin oikeuk-
16810: sia sen yhteyteen jälleen saatettuun maakuntaan nähden,
16811: vaan että sen ohella myös oli tarpeen tarkempia
16812: määräyksiä niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita
16813: täten syntyi Viipurin läänin asukkaille heidän uudessa
16814: asemassaan, huomaamme ettei ainoastaan mainittua ju-
16815: listussa, vaan myös 31 p. jouluk. 1811 (v. l.) annettu ase-
16816: tus, joka sekin oli annettu ennenkuin Viipurin läänin yh-
16817: distäminen Suomen Suuriruhtinaskuntaan oli toimeen-
16818: pantu, annettiin samalla kertaa sekä Venäjän että Suomen
16819: asetuksina, mutta että yhdistämisen jälkeen ilmestyneet
16820: asetukset, jotka sisälsivät määräyksiä noista seikoista, an-
16821: nettiin suomalaisina asetuksina. Mainittu asetus 31 p:ltä
16822: jouluk. 1811 on muistettava eritoten siitäkin, että sen kautta
16823: läänin asukkaille nimenomaan vakuutetaan osallisuus
16824: niihin etuihin ja oikeuksiin- näistä erityisesti mainitaan
16825:  »säätyjen edustusoikeus valtiopäivillä, (Ha ce.tlwh rocy,n;ap-
16826: cTBeHHI>TX'b lJJIHOB'b) - mitkä >Suuriruhtinaanmaan V aitio-
16827: säännön>> ja asetusten kautta (Ha o6rqnx'b npamiiJiax'b,
16828: B'b KoHCTMTY~II Be.JIIIRaro KmnReCTBa ([>IIHJIHH;n;ill onpe-
16829: ,n;T.JieHHblX'b) oli vakuutettu sen kaikille muille asukkaille.
16830:       Tämä menettely Viipurin läänin palauttamisessa muun
16831: Suomen yhteyteen on siis selvä esimerkki Keisarikunnalle
16832: ja Suuriruhtinaskunnalle yhteisestä asiasta, jonka oikeu-
16833: dellisessa järjestämisessä oli tullut käytäntöön se niin
16834: lainopillisesti kuin valtiollisestikin tyydyttävä keino, että
16835: annettiin yhtäpitäviä asetuksia kumpaisessakin maassa,
16836:  jota vastoin sittemmin, yhdistämisen tapahduttua ja
16837: asian niinmuodoin Venäjään nähden saatua ratkaisunsa,
16838:  Viipurin lääni yksinomaan osana Suomea on-- ollut ai-
16839:  noastaan Suomen lainsäädännön ja hallinnon alaisena.
16840:   78            1910. -   V. l\1. -   Esit. N :o 8.
16841: 
16842:      Tämän periaatteen mukaisesti on myös molemmille
16843: maille tärkeitä yhteisiä asioita ratkaistu yleisten oikeus-
16844: periaatteiden sekä kohtuuden mukaisella tavalla. Ja sa-
16845: mojen periaatteiden sovelluttaminen ilmenee myöskin
16846: niissä määräyksissä, joita on annettu K e i s a r i k u n n a n
16847: ja Suuriruhtinaskunnan laitosten vä-
16848: 1 i e n · j ä r j e s t ä m i s e s t ä, vaikka ne selityskirjel-
16849: mässä (siv. 39) on mainittu vastakkaisen käsityksen
16850: tueksi.
16851:      Tässä on huomattava seuraavaa:
16852:      Elokuun 11 päivänä 1819 annettu maarays sisältää
16853: asianomaisille Venäjän viranomaisille ja virastoille käs-
16854: kyjä, jotka koskevat näiden kirjevaihtoa Suomen viran-
16855: omaisten kanssa, jota vastoin se ei koske Suomen viran-
16856: omaisten taholta tapahtuvaa kirjevaihtoa Venäjän
16857: viranomaisten kanssa. Tähän asiaan kuuluvana ansait-
16858: see myös huomiota joulukuun 20 päivänä 1824 annettu ar-
16859: mollinen määräys, joka syntyi Suomen asiain Komitean
16860: v. t. puheenjohtajan esittelystä. Tämä julaistiin Ve-
16861: näjän ja Suomen rajaseutujen viranomaisten välistä tie-
16862: doksiosottamistapaa eräissä asioissa koskevana Suomen ase-
16863: tuksena 18 päivänä tammikuuta 1825 ja Keisarikunnan
16864: ukaasina 8 päivänä huhtikuuta 1825.
16865:      Venäjän asetus kesäkuun 21 päivältä 1826 taas aiheutui
16866: siitä, että Suomelle maaliskuun 17 päivänä s. v. annetussa
16867: julistuskirjassa, joka koski Pietarissa olevan Suomen asiain
16868: Komitean lakkauttamista sekä Valtiosihteerinviraston pe-
16869: rustamista Suomen Suuriruhtinaanmaata varten, m. m.
16870: oli määrätty uusi järjestys Suomen ja Venäjän viranomais-
16871: ten väliselle kirjevaihdolle.
16872:      Tämän julistuskirjan sisällyksestä ja oikeasta merkityk-
16873: sestä hankki Keisarikunnan Oikeusministeri Suomen Ken-
16874: raalikuvernööriitä ·tietoja, jotka hän ilmoitti Ministeri-
16875: komitealle, minkä jälkeen Hallitsija Ministerikomitean
16876: esityksestä toukokuun 15 päivänä 1826 vahvisti Kenraali-
16877: kuvernöörin lausunnon kirjevaihdossa Suomen viran-
16878:                           Liite H.                     79
16879: 
16880: omaisten kanssa noudatettavasta järjestyksestä, ja asiasta
16881: julkaistiin Venäjällä asetus kesäkuun 21 päivänä.
16882:      Niinkuin Kenraalikuvernöörin lausunnostakin käy sel-
16883: ville, tietävät nämä Keisarikunnassa voimassa olevat
16884: säännökset edellä mainitun, maaliskuun 17 päivänä 1826
16885: Suomea varten annetun julistuskirjan II artiklan 14
16886: §:ssä olevain periaatteitten soveltamista, joka pykälä ··on
16887: näin kuuluva:                                            .~
16888:      14 §. >>Kaikkien V altakunnassa tehtyjen tahi tehtäväin
16889: yleisten tointen ja asetusten suhteen, jotka myös voivat
16890: koskea Suomen Suuriruhtinaanmaata, on Valtiosihteeri
16891: kirjevaihdossa Valtakunnan Ministeristöjen ja Virasto-
16892: jen kanssa, joiden sitä vastoin, kaikissa toimissa, jotka
16893: koskevat noudatettavain määräysten täytäntöönpanoa
16894: Maassa taikka tarpeellisen ja laillisen virka-avun anta-
16895: mista siellä esille tulevissa asioissa, tulee maan Kenraali-
16896: kuvernööriitä .pyytää semmoista toimeenpanoa ja apua.»
16897:      Kesäkuun 21 päivänä 1826 Venäjän ja Suomen viran-
16898: omaisten välisestä kirjevaihdosta annetut määräykset
16899: ovat siis, yhtä vähän kuin vuonna 1819 annetut mää-
16900: räykset, aiotut koskemaan Suomea, vaan ne ovat Kei-
16901: sarikunnalle annettuja säännöksiä asiasta, jonka järjes-
16902: tämiseksi oli tarpeen molemminpuolisia ja toisiaan vas-
16903: taavia toimenpiteitä.
16904:      Se periaate, että tuollaisissa tapauksissa tarpeellisiin
16905:  toimenpiteisiin on kumpaisessakin maassa ryhdyttävä
16906:  sen oman oikeusjärjestyksen ja siinä säädetyn menettely-
16907:  tavan mukaisesti, on vahvistettuna juuri samassa., kesä-
16908:  kuun 21 päivänä~1826 annetussa asetuksessa.. Siinä sa-
16909:  notaan: >>Jos jo olevain tai annettaviksi aiottujen
16910:  yleisten määräysten tai asetusten johdosta, jotka jolta-
16911:  kin kohdin voivat koskea Suomen Suuriruhtinaskunta.a.,
16912:  osotta.utuisi tarpeellisiksi edeltäpäin tietää, missä määrin
16913:  sanotut määräykset ja asetukset ovat mainitun maan lakien
16914:   ja laitosten mukaisia sekä käykö niitä haitatta siellä so-
16915:  veltaminen, pitää Ministerien ja Hallituslaitosten, joilla
16916:   viimeksi mainituilla tarkoitetaan Hallitusosastojen pääl-
16917:   80           1918. -   V. M. -   Esit. N :o S.
16918: 
16919: likköjä, sellaisissa asioissa tiedustella Suomen Suuriruhti-
16920: naskunnan Valtiosihteerin mieltä, sekä hänen tiedokseen
16921: saattaa edellämainitut määräykset ja asetukset, sittenkun
16922: ne on julkaistu, jotta hän, ennen niiden lähettämistä Ken-
16923: raalikuvernöörille, voi hankkia tarpeelliset armolliset oh-
16924: jeet näiden asetusten voimaan saattamiseksi mainitussa
16925: maassa lain säätämässä järjestyksessä; mutta kaikissa
16926: muissa asioissa, jotka koskevat Suomessa voimassa olevain
16927: asetusten ja määräysten toimeenpanoa taikka laillista
16928: virka-apua ilmaantuvissa tapauksissa, pitää kirjevaih-
16929: don tapahtua Suomen Kenraalikuvernöörin kanssa.>>
16930:      Tästä kä{ selvästi ilmi, että Keisarikunnassakin on
16931: katsottu että, jos siellä syntyneitä asetuksia taikka
16932: hallituksenmääräyksiä tarkoitettiin noudatettaviksi Suo-
16933: messakin taikka ne vaativat siellä toimiin ryhtymistä, tä-
16934: hän vaadittiin erityinen lainsäädäntötoimi taikka erityinen
16935: Hallitsijan käsky, joka oli hankittava Suomen Ministeri-
16936: valtiosihteerin esittelyn nojalla.
16937:      Kun sittemmin Venäjän asetuksessa marraskuun 27
16938: päivänä 1867 määrättiin että >>kirjevaihdon Keisarikun-
16939: nan tuomioistuinten ja virkamiesten sekä Suomen Suuri-
16940: ruhtinaskunnan tuomioistuinten ja muiden viranomaisten
16941: ynnä virkamiesten välillä pitää tapahtua Oikeusministe-
16942: rin välityksellä>>, sisältää tämä ainoastaan Keisarikuntaa
16943: koskevan tarkemman määräyksen, joka on 1826 vuoden
16944: asetusten periaatteiden mukainen.
16945:      Ristiriidassa edellä sanotun kanssa ei myöskään ole
16946: mitä Venäjän taholta on säädetty huhtikuun 21 päivänä
16947:  1834 annetussa määräyksessä, joka koskee Suomen
16948: Kenraalikuvernöörin                      hallintoalaan
16949: kuuluvain asiain lähettämistä Mi-
16950: nisteri komitealle sekä niiden valmistamis- ja
16951: käsittelemi&tapoja.
16952:      Tämän säännöksen syntymisestä tiedetään seuraa-
16953:  va.a: Kirjelmässä huhtikuun 6 päivältä (v. l.) mainittua
16954: vuotta Venäjän Ministerikomitean toimistopäällikölle il-
16955:  moitti Suomen Kenraalikuvernööri, että Keisarillinen
16956:                           Liite B.                     81
16957: 
16958: Majesteetti, siihen" katsoeno että >>Suomen Suuriruhtinaan-
16959: maan ja Valtakunnan muiden osien likeisen yhteyden
16960: johdosta toisinaan syntyy kysymyksiä, jotka, likeltä kos-
16961: kien kumpaistakin hallitusta, kaipasivat tarkastusta ja
16962: harkintaa kumpaiseltakin taholta, ja että niissä tapauk-
16963: sissa, jolloin asiat esitellään Keisarilliselle Majesteetille
16964: erikseen jommaltakummalta taholta, kaikkia asianhaa-
16965: roja ei voida esittää toistensa yhteydessä, on suvainnut
16966: armossa käskeä, että hänelle, Suomen Kenraalikuver-
16967: nöörille, on myönnettävä oikeus_~Ministerikomitealle esit-
16968: tää puheenalaista laatua olevia asioita, jos ne muutoin
16969: eivät vaadi muuttamaan Suomessa voimassa olevia sään-
16970: nöksiä, niin että ne voidaan esitellä Keisarillisen Majestee-
16971: tin ratkaistavaksi Komitean lausunnon keralla, ja ettätällä
16972: tavoin syntyneet armolliset käskyt saatettaisiin ruhtinas
16973: Menshikovin tiedoksi niiden täytäntöönpanemiseksi Suo-
16974: messa säädetyssä järjestyksessä.>>
16975:      Tämän johdosta päätti Ministerikomitea ilmoittaa Suo-
16976: men Kenraalikuvernöörille: >>1) että. jokaisessa hänen teke-
16977: mässään esityksessä oli mitä tarkimmin selvitettävä maan
16978: lakeja ja muita ratkaistavaksi alistettua asiaa valaisevia
16979: seikkoja; 2) että sen. jälkeen Komitean päätökset puheen-
16980:  alaista laatua olevissa asioissa Suomeen nähden tulivat
16981:  nojautumaan ainoastaan esityksessä. mainittuihin lakeihin
16982:  ja asianhaaroihin; ja 3) että Komitea sen ohella kaikkien
16983:  väärinkäsitysten välttämiseksi aikoi noudattaa sitä
16984:  sääntöä, että. mainitut asiat aina käsitellään ainoastaan
16985:  hänen, Kenraalikuvernöörin, itsensä. läsnä. ollessa.»
16986:      Tämä komitean päätös sai huhtikuun 21 päivänä.
16987:  (v. l.) 1834 armollisen vahvistuksen ja otettiin Keisarikun-
16988:  nan lakikokoelmaan näin kuuluvana:
16989:      >>Komitealle lähetetään myös Suomen Kenraaliku-
16990:  vernöörin esitykset lausuntoineen niistä asioista, jotka
16991:  Suomen Suuriruhtinaanmaan ja Valtakunnan muiden
16992:  osien likaisen yhteyden johdosta läheisesti koskevat kum-
16993:  paistakin hallitusta ja vaativat tarkastusta ja harkintaa
16994:  kumpaiseltakin taholta, kun Kenraalikuvernööri sen
16995:   82            1910. -   V. M. -    Esit. N :o S.
16996: 
16997: katsoo tarpeelliseksi eivätkä -ne vaadi muuttamaan Suo-
16998: messa voimassa olevia säännöksiä.)>
16999:     On huomattava, ettei tämä määräys koskenut lainsää-
17000: däntöä, vaan tarkoitti sellaisia asioita, jotka eivät vaadi
17001: muuttamaan Suomessa voimassa olevia asetuksia, s. o.
17002: hallintoasioita, joten sillä ei ole merkitystä siinä kohdin,
17003: mistä nyt on puhe; sekä että erittäin teroitettiin, että
17004: Suomessa voimassa olevia lakeja oli tarkoin vaarinotet-
17005: tava, samoinkuin että siten sovittuihin toimenpiteisiin
17006: sittemmin oli ryhdyttävä tavallisessa jä1jestyksessä kum-
17007: paisessp,kin maa&sa.
17008:     Lopuksi on huomautettava että puheena oleva mää-
17009: räys sisälsi vain ohjeita venäläiselle laitokselle, ministeri-
17010: komitealle, eikä ~iis ollut Suomessa sovellettavaksi tar-
17011: koitettu asetus. Sen sisältö ei myöskään ollut muu,
17012: kuin että erinäiset hallintoasiat, jotka koskivat Keisari-
17013: kunnankin etua, voitiin Suomen taholta jättää ministe-
17014: rikomitealle lausunnon antamista varten.
17015:     Esimerkkinä asioista, jotka johtuvat Venäjän· ja Suo-
17016: men keskinäisestä suhteesta jajotka on järjestettytoisiaan
17017: vastaavilla lainsäädäntötoimilla molemmissa maissa, on
17018: m. m. kysymys n i i d e n r i k o s t e n t u t k i m i s- j a
17019: t u o m i t s e m i s j ä r j e s t y k s e s t ä, j o i t a S u o-
17020: m en asukkaat tekevät "V e n'.ä j ä ll ä taikka
17021: Venäjän          kuvernementtien asukkaat
17022: S u o m e s s a.     Selityskirjelmän mainitsemaa maalis-
17023: kuun 25 päivänä 1826 annettua Venäjän asetusta
17024: vastaa niinmuodoin Suomea varten annettu, Suomen
17025: asetuskokoelmassa julkaistu asetus kesäkuun 2 päivältä
17026: 1826.
17027:     Suomen Senaatin mielipidettä oli asetuksen valmis-
17028: tamisesta kuultu, niinkuin johdannossa mainitaan, ja
17029: asetus on syntynyt erityisen Suomenkin taholta tapahtu-
17030: neen esittelyn· nojalla sekä Suomen asetuskokoelmassa
17031: julkaistu Senaatin allekirjoituksella ja omalla päiväyk-
17032: sellään.
17033:     Vertailu selityskirjelmässä mainittuihin määräyksiin
17034: tammikuun 21 päivältä 1846 ja marraskuun 20 päiväiät
17035:                             Liite B.                       83
17036: 
17037: 1864 osottaa, että eräät maaliskuun 25 päivänä 1826 an-
17038: netun asetuksen määräykset sittemmin on otettu Keisa-
17039: rikunnassa voimassa olevien, rikosoikeutta ja rikospro-
17040: sessia koskevien säännösten kodifioituihin kokoelmiin,
17041: mitkä toimenpiteet luonnollisesti eivät ensinkään ole
17042: kosken~et Suomea..
17043:      Toisiaan vastaavain Keisarikunnan ja Suuriruhtinas-
17044: kunnan asetusten kautta on syntynyt määräyksiä n i i-
17045: den juttujen oikeasta oikeuspaikas-
17046: t a , j o t k a k o s k e v a t v ä li a i k a i s e s t i S u o-
17047: m e s s a ole s kelle i l t a V en ä j ä n ala m a i-
17048: s i l t a se k ä v ä l i aika i se s t i K ei s- a r i kun-
17049: n a s s a o l e s k e ll e i l t a S u o m e n a s u k k a i 1-
17050: t a     j ä ä nyt t ä p e r i n t ö ä. Niinpä vastaa seli-
17051: tyskirjelmässä mainittua huhtikuun 8 päivänä 1843 an-
17052: nettua asetusta Suomessa voimassa oleva asetus marras-
17053: kuun 6 päivältä s. v.
17054:      Myöskin selityskirjelmässä mainituilla Keisarikun-
17055: nan ja Suuriruhtinaanmaan välisiä kauppasuhteita
17056: koskevilla asetuksilla (kesäk. 14 p:ltä 1835, jouluk.
17057: 20 p:ltä 1858 ja huhtik. 28 p:ltä 1897) on toisiaan
17058: vastaavain asetusten luonne. Ne onkin kaikki annettu
17059: täydellisinä asetuksina molemmissa maissa (asetukset
17060: heinäk. 17 p:ltä 1835, tammik. 31 p:ltä 1859 ja tou-
17061: kok. 29 p:ltä 1897 Suomen Suuriruhtinaanmaan asetus-
17062: kokoelmassa). Heinäkuun 14 päivänä 1850 ja touko-
17063: kuun 28 päivänä 1885 annetuista Venäjän asetukaista
17064: on huomattava, että niiden kautta muutettiin 1835 ja
17065:  1858 vuosien asetuksia ainoastaan niiltä kohdin, joita oli
17066: sovellettava Keisarikunnassa. Ne eivät siis koskeneet
17067: Suomea; ja ne julkaistiin Suomen asetuskokoelmassa
17068:  (lokak. 11 p:nä 1850 ja elok. 11 p:nä 1885) niin ollen ai-
17069: noastaan tiedoksi eikä sovellettaviksi. Vuoden 1897
17070:  asetus taas, joka koski Suomeakin, annettiin Suuriruhti-
17071: naskunnassa täällä voimassa olevassa järjestyksessä Mi-
17072:  nisteri-valtiosihteerin hankittua siihen erityisen armol-
17073:  lisen käskyn.
17074:   84           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
17075: 
17076:      Asia, josta on säännöksiä tammikuun 7 päivänä 1842
17077: annetussa asetuksessa, siitä miten Suomen s i v i i-
17078: 1 i v i r a s s a p a l v e 1 e m a ll a. v o i d a. a n s a a-
17079: vuttaa Venäjän virkamiehille suotuja
17080: o i k e u k s i a, ei ole Suomea koskeva asia. Tässä ase-
17081: tuksessa säädetään ainoastaan oikeuksista, jotka Keisari-
17082: kunnan hallitus oli myöntänyt Venäjän palvelukseen astu-
17083: neille suomalaisille. Kuitenkin on nämäkin säännökset,
17084: Suuriruhtinaanmaan asukkaitten yksityistä etua koskevina,
17085: otettu Suomen asetuskokoelmaan helmikuun 14 päivänä
17086: 1842 annettuna julistuksena, joka koskee Suomen siviili-
17087: viraston ylempäin ja alempain virkamiesten poikain oi-
17088: keutta heidän astuessaan Venäjän siviili- tai sotilaspal-
17089: velukseen.
17090:      Esimerkkinä Venäjän (eli >>yleistä>>) lainsäädäntö-
17091: tietä ratkaistusta, Suomea koskevasta asiasta mainitaan
17092: edelleen v a 1 a n teko            k on kurssia s i o i s s a,
17093: j o t k a k ä s i t e 11 ä ä n S u o m e n S u u r i r u h-
17094: t i n a a n m a a s s a, mistä asiasta on säädetty Venäjän
17095: asetuksessa jouluk. 19 p:ltä 1866.
17096:      Tämä asetus ei sisällä mitään uusia oikeussään-
17097: töjä puheena olevasta suhteesta, vaan toistaa ainoas-
17098: taan tästä jo ennestään olevat säännökset. Nämä ovat
17099:  aivan yhtä pitävät sen kanssa mitä on säädettynä tammi-
17100:  kuun 4 päivänä 1849 annetussa Suomen julistuksessa, joka
17101:  koskee Konkurssisäännössä kesäkuun 28 p:ltä 1798 mää-
17102:  rättyä, Venäjän Keisarikunnassa oleskelevien henkilöjen
17103:  erinäisissä tapauksissa tehtävää valaa, joka julistus
17104:  on otettu Suomen asetuskokoelmaan. Mainitun julistuk-
17105:  sen synnystä lausutaan sen johdannossa, että se on an-
17106:  nettu lisäykseksi Suuriruhtinaanmaassa. voimassa ole-
17107:  vaan konkurssisääntöön >>asiasta Meille tehdystä esityk-
17108:  sestä sekä siihen katsoen mitä sekä Meidän Suomen Se-
17109:  naattimme että Meidän Maahan asettamamma Ken-
17110:  raalikuvernööri ovat asiassa lausuneet ja puoltaneet ja
17111:  sittenkun myös Keisarikunnan Oikeusministeri oli siitä.
17112:  antanut alamaisen lausunnon>>. Tämä julistus, joka on
17113:                             Liite B.                       85
17114: 
17115: syntynyt 2 j 14 päivänä joulukuuta. 1848 t8.pahtuneesta. Suo-
17116: men Ministeri-valtiosihteerin alamaisesta. esittelystä, ilmai-
17117: see siis itse olevansa suomalainen lainsäädäntötoimenpide.
17118: Sen kautta on vahvistettu säännöksiä, jotka ovat yhtä-
17119: pitävät Hallitsevan Senaatin sittemmin, ukaasilla 30 p:ltä
17120: joulukuuta (v. 1.), Keisarikunnassa annettujen määrästen
17121: kanssa.
17122:     Mainitulla joulukuun 19 päivänä 1866 annetulla Ve-
17123: näjän sä.ännöksellä on tarkoituksena ainoastaan määrätä
17124: että, sittenkun valain tekemistä varten mainituissa tapauk-
17125: sissa osotetut piirioikeudet olivat lakkautetut, nämä mla.t
17126: on vannottava piirikuntaoikeuksissa. Tämä. muutos, joka
17127: kokonaan koski asiassa aikaisemmin vahvistettujen peri-
17128: aatteiden soveltamista Keisarikunnassa, luonnollise8ti
17129: ei kohdistunut Suomeen ja saatettiin Suomen viran-
17130: omaisille ainoastaan tiedoksi tammikuun 21 päivänä
17131:  1867 annetulla Suomen julistuksella siitä., miten Suomen
17132: Suuriruhtinaanmaassa voimassa olevassa konkurssilaissa
17133: erinäisissä tapauksissa määrätyt valat ovat Venäjän
17134: Keisarikunnassa oleskelevien henkilöjen tehtävät.
17135:      Se seikka, että Venäjän asetuksessa. huhtikuun 13 päi-
17136:  vältä 1905 on annettu määräyksiä Suomen a 1 a.-
17137:  m a i s t en k i r j o i t t a. m i s e s t a. K ei s a r i kun-
17138:  n a n k i r j o i h i n, ei tiedä mitään poikkeemista. voi-
17139:  massa. olevista. periaatteista., koska tässä on kysymyk-
17140:  sessä yksinomaan Venä.jän asia.. Tämä asetus ainoastaan
17141:  muuttaa ja. täydentää aikaisemmin voimassa. olleita Ve-
17142:  näjän säännöksiä.
17143:      Kesäkuun 6 päivänä 1842 annetut määräykset
17144:  K e i s a r i k u n n a n k a u p p i a s k u n t i i n k i r-
17145:  joittautuneiden Suomen kauppiaiden
17146:  j a S u o m e s s a k i r j o i s s a. o l e v a i n v e n ä-
17147:  läisten kauppiaiden velvollisuudesta.
17148:  palvella vaalin nojalla. täytettävissä
17149:  v i r o i s s a tarkoitti Venäjän virkapaikkoja. ja koski
17150:  henkilöitä, niin venäläisiä kuin suomalaisiakin, siinä ta-
17151:  pauksessa että he olivat siellä kirjoittautuneet johonkin
17152: 
17153: 
17154: 
17155: 
17156:           •
17157:   86             1910. -   V . .M. -   Esit. N :o 8.
17158: 
17159: kaupan- ja"'elinkeinonharjoittajille mää.rätyistä kolmesta
17160: v,mmattikui;nasta . . ja siellä harjoittivat kauppaa.)aikka
17161: omistivat taloa, tehdasta taikka muuta kauppa- tai teolli-
17162: suusyritystä. ä.Tämä ei siis ollut mikään Suomea koskeva.
17163: asia eikä asetus ollut aiottu Suomessa noudatettavaksi.
17164:      Venäjän Sisäasiainministerilie annettu oikeus o t t a a
17165: Su omen           S u u r i r u h t i n a s k u n n a n ·p o s t i-
17166: 1 a i,.t~o k se s s a    käytäntöön ..;; Keisari kun-
17167: nassa          voimassa           o l e v a t .. : m ä ä r ä y k s e t
17168: ja taksat ei ~)erustu siihen,("" että nämä olisi
17169: Venäjän asetuksen kautta saatettu voimaan Suuriruh-
17170: tinaskunnassa. Puheena oleva venäläisen viranomaisen
17171: toimivalta johtuu Suomen asetuksesta., nimittäin kesä-
17172: kuun 12 (toukokuun 31) päivänä 1890 annetusta. julis-
17173: tuskirjasta, jonka kautta Suomen postilaitos on eräissä
17174: suhteissa asetettu Keisarikunnan Sisä.asiainministerin
17175: alaiseksi.
17176:      Puheena olevassa. julistuskirjassa onJ kuitenkin
17177: Suomen perustuslakeihin soveltumattomia määräyksiä..
17178: Eduskunta onkin alamaisessa kirjelmässä toukokuun
17179: 28 pa1vana 1891 anonut että armollisen asetuksen
17180: kautta selitettäisiin että Suomen kansa, myöskin mitä
17181: postilaitokseen tulee, on nauttiva sille perustuslaissa tur-
17182: vattua ja valtakunnan hallitsijain vahvistamaa oikeutta
17183: hallintoon maan omain viranomaisten kautta.
17184:      Edellä mainittuun julistuskirjaan perustuvia toimen-
17185: piteitä vastaan esittivät Valtiosäädyt muistutuksia, niin-
17186: ikään vuosien 1900 sekä 1904-05 valtiopäivillä teke-
17187: missään anomuksissa.
17188:      Sittemmin on Keisarillinen Suomen Senaatti lokakuun
17189:  11 päivänä 1906 tehnyt alamaisen alistuksen että kesä-
17190: kuun 12 päivänä 1890 annettu julistuskirja, koska se
17191:  ja. sen nojalla annetut määräykset eivät ole Suomen
17192:  Suuriruhtinaanmaassa voimassa olevien lakien mukaiset,
17193:  kumottaisiin.
17194:      Suomen Eduskunta on marraskuun 1 päivänäi·1907
17195:  alamaisesti uudelleen anonut ettäSuuriruhtinaanmaan pe-
17196:                            Liite B.                       87
17197: 
17198: rustuslain säännökset ·postitoimeenkin nähden saatettai-
17199: siin täyteen voimaan.
17200:      Edellä oleva tutkimus on ollut omansa osottamaan,
17201: miten Suomella siitä ajankohdasta lähtien, jolloin se yh-
17202: distettiin Venäjän kanssa, on perustuslakiensa mukaisesti
17203: ollut oma, itsenäinen lainsäädäntö*). Tämä huomioon ot-
17204: taen ja käyttämällä sitä Venäjänkin taholta hyväksyttyä
17205: keinoa, että on Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan eri-
17206: tyisessä lainsäädäntöjärjestyksessä annettu yhtäpitäviä ase-
17207: tuksia on sellaiset asiat järjestetty, joilla on ollut merki-
17208: tystä kumpaiseilekin maalle. Joissakuissa keskinäistä lain-
17209: säädäntöä koskevissa tapauksissa ei tosin asioita ole molem-
17210: milta tahoilta esitelty, mutta tämä on nähtävästi johtunut
17211: siitä, että ne ovat olleet hallinnollista laatua ja kumpaisen-
17212: kin maan hallitusten valmistelemia, minkätähden kylliksi
17213: huomiota ei ole pantu oikeaan muotoon. Kuvaavaa tässä
17214: kohdin on muutoin, että Hallitseva Sena·atti on juilkaissut
17215:  edellä mainitun jouluk. 30 p :nä (v. 1.) 1848 annetun, va-
17216: lantekoa konkurssissa koskevan ukaasin, vaikka ainoastaan
17217: Suomen Ministeri-valtiosihteerin alamainen esittely asiassa
17218:  oli tapahtunut.
17219: 
17220: 
17221: 
17222:     Samalla kuin, niinkuin edellä on osotettu, suurin osa
17223: selityskirjelmässä mainituista asetuksista todellisuudessa
17224: ovat sellaisia, jotka on joko annettu erikseen Venäjän ja
17225: erikseen Suomen asetuksina, taikka seJlaisia, jotka ei-
17226: vät ensinkään koske Suomea, kohdistuvat tosin jotkut mai-
17227: nituis.ta asetuksista Suomeen ja niiden tarkoituksena on
17228: myöskin antaa Suomessa noudatettavia oikeussääntöjä.
17229: 
17230:      *) Merkitystä vailla puheena olevassa asiassa ovat tietysti
17231: määräykset, jotka annettiin sodan aikana 1808 Suomen ollessa
17232: Venäjän sotaväellä miehitettynä, siihen katsoen että Suomen oi-
17233: keudellinen asema sittemmin pysyväisesti järjestettiin Porvoon
17234: valtiopäivillä.
17235:   88             1910. -    V. M. -    Esit. N :o 8.
17236: 
17237: Mutta nämä asetukset on annettu säännöttömien olojen val-
17238: litessa sekä täysin tietoisesti poiketen siitä menettelystä,
17239: joka pitkän ajanjakson kuluessa VenäjäHäkin on tunnus-
17240: tettu oikeaksi. Sentähden niitä, koska eivät ole syntyneet
17241: laillisessa järjestyksessä, ei ole Suomessa tunnustettu eikä
17242: voidakaan täällä tunnustaa oikeudellisesti sitoviksi. Eräitä
17243: näistä asetuksista ei ole edes Suomessa julkaistu, joten ne jo
17244: siitäklään syystä eivät voi olla täällä voimassa, toiset taas
17245: on annettu Suomen asetuksina ja tosin täällä julkaistu,
17246: mutta eivät ole voineet saada oikeudellista pätevyyttä, kos-
17247: ka ovat syntyneet vastoin tässä maassa voimassa olevaa
17248: lainsäädäntöjärjestystä. Vihdoin on niiden joukossa vii-
17249: meisiltä vuosilta sellaisiakin Venäjän asetuksia, jotka on
17250: tänne lähetetty julkaistavaksi. Useat niistä viittaavat ,val-
17251: takunnalliseen lainsäädäntöjärjestykseen", jommoinen toi-
17252: sinaan on ilmoitettu säädettä väksi, toisinaan taas maini-
17253: taan jo olevaksi.
17254:     Mainitunlaatuisiin asetuksiin on luettava selityskirjel-
17255: män sivulla 40 luetellut. On sentähden paikallaan lyhyes-
17256: ti mainita mitä Suomen Eduskunta ja hallitus ovat niistä
17257: lausuneet.
17258:     Suomen kenraalikuvernöörin ja hänen
17259: a p u 1 a i s e n s a n i m i t y s- j a e r o t t a m i s j ä r j e s-
17260: t y k se s t ä tammikuun 11 päivänä (v. l.) 1908 anne-
17261: tun määräyksen johdosta on eduskunta lokakuun 30
17262: päivänä samana vuonna tekemässään alamaisessa ano-
17263: muksessa Suomen perustuslainmukaisen oikeuden säilyttä-
17264: misestä lausunut, että tämä määräys, joka on annettu yk-
17265: sinomaan venäläisenä lainsäädäntötoimenpiteenä, ei ole so-
17266: pusoinnussa Suomen valtiosäännön kanssa. Tämä määräys
17267: syrjäyttää nimittäin Suomen oikeuden riippumattomaan ja
17268: välittömään Suomen asiain esittelyyn hallitsijalle Minis-
17269: terivaltiosihteerin toimesta, koska nimittäminen kenraali-
17270: kuvernöörinvirkaan, joka on suomalainen valtionvirka, on
17271: Suuriruhtinaskuntaan kohdistuva hallintotoimi, mutta sel-
17272: lainen nimitys olisi määräyksen mukaan tapahtuva venä-
17273:                              Liite B.                         89
17274: 
17275: läisen viranomaisen esittelyn nojalla. Samoja näkökohtia
17276: on Suomen Senaattikin esittänyt asiasta tekemässään ala-
17277: maisessa alistuksessa.
17278:      Samaten ovat sekä Senaatti että Suomen kansan-
17279: eduskuntakin seikkaperäisesti perustelluissa esityksissä, Se-
17280: naatti kesäkuun 19 ja joulukuun 22 päivänä 1908 sekä hel-
17281: mikuun 25 päivänä 1909, Eduskunta lokakuun 30 päivänä
17282: 1908 ja kesäkuun 30 päivänä 1909, osottaneet että touko-
17283: k u u n 2 0 (kesäkuun 2 päivänä) 1 9 0 8 annettu
17284: määräys K ei s a J" i kunnan etuja koskevain
17285: Suomen llSiain käsittelyjärjestyksestä.
17286: sekä antamistavaltaan, se kun on yksinomaan venäläinen
17287: lainsäädäntötoimi, että sisällykseltään on soveltumaton
17288: Suuriruhtinaskunnan valtiosääntöön ja sen ohella aikaan-
17289: saa valtioelämälle ja yhteiskunnan kehitykselle erittäin hai-
17290: talli'sia häiriöitä, niin myös huomauttaneet kuinka välttä-
17291: mätöntä on, että Suomelle säilytetään perustuslainmukai-
17292: nen oikeutensa tämän maan lainsäädäntö- ja hallintoasiain
17293: valmisteluun ja alamaiseen esittelyyn nähden.
17294:     Myöskin elokuun 21 päivänä 1909 annetussa määräyk-
17295: sessä s i i t ä j ä r j e s t y k s e s t ä, j o t a o n n o u d a-
17296: t e t t a v a S u o m e n v a l t i o l a i t o s t e n e d u s t a-
17297: j ain lähettämisessä ulkomaisiin kongres-
17298: s ei h i n y. m. on säännöksiä, joita voidaan antaa ainoas-
17299: taan Suomen lainsäädäntöjärjestyksessä. Sama on verrat-
17300: tomasti tärkeämmillä aloilla laita syyskuun 30 päivänä
17301: 1909 annetun määräyksen Kulkulaitosmini s te-
17302: riön toimitettavasta Suomen rautateiden
17303: v a 1 v on n a s t a, jonka määräyksen johdosta Edus-
17304: kunta marraskuun 15 päivänä 1909 tekemässään pää-
17305: töksessä on lausunut, että Suomen rautatienhallintoa
17306: ja rautatienrakennuksia ei voida voimassa olevaa perustus-
17307: lakia loukkaamatta asettaa Keisarikunnan viranomaisen
17308: eikä sellaisen viranomaisen määräämän tarkastajan valvon-
17309: nan alaisiksi. Molemmat nämä asetukset on sittemmin
17310: julkaistu Suomen asetuskokoelmassa. Perustuslainvastai-
17311:   90            1910. -   V. M. -    Esit. N :o 8.
17312: 
17313: sia ovat niinikään määräykset, joita on annettu s y n t y-
17314: p e r ä i s t e n v e n ä l ä i s t e n o i k e u k s i s t a S u o-
17315: m e s s a sekä S u o m e s s a o l e v i s t a l i i t o i s t a j a
17316: y h d i s t yksi s t ä (elokuun 21 päivänä 1909 vahvistettu
17317: Ministerineuvoston päätös), jotka määräykset mainitaan
17318: selityskirjelmän sivuilla 21 ja 42.
17319:     Erityistä huomiota vaatii osakseen selityskirjelmässä
17320: (siv. 42, vrt. siv. 13 seur., 17, 21 seur.) mainittu helmi-
17321: k u u n 3 / 15 päivänä 1 8 9 9 annettu julistus-
17322: kirja siihen liittyvine perussäännöksi-
17323: n e en. Selityskirjelmässä sanotaan näiden asiakirjain si-
17324: sältävän sellaisia johtavia periaatteita, jotka ovat olleet Mi-
17325: nisterineuvoston puheenjohtajan ehdotuksen pohjana. Si-
17326: vulla 65 huomautetaan, että tämän julistuskirjan kautta
17327: kysymys pitääkö yleisessä järjestykesssä annetuilla laeilla
17328: ja asetuksilla olla vallitseva asema ja etusija erityisessä
17329: (Suomen) järjestyksessä annettujen lakien ja asetusten rin-
17330: nalla on käytännössä ratJkaistu ensinmainittujen eduksi.
17331:     Todellisuudessa sisältää puheena oleva julistuskirja val-
17332: takunnanlainsäädäntöön nähden saman periaatteen, jonka
17333: varaan Ministerineuvoston puheenjohtaja on rakentanut
17334: koko ehdotuksensa, sekä sen ohella säännöksiä tuollaisten
17335: yleisvaltakunnallisten lakien säätämisjärjestyksestä. Suo-
17336: men Valtiosäädyt ovat kuitenkin kirjelmässä toukokuun 27
17337: päivältä 1899 lausuneet että ,julistuskirjalla ja siihen kuu-
17338: luvilla perussäännöksillä, jotka ovat syntyneet ilman
17339: Suomenmaan Valtiosäätyjen suostumusta ja myönnytystä
17340: sekä muutenkin muussa kuin maamme perustuslakien mää-
17341: räämässä järjestyksessä, ei voi sentähden Suomessa olla lain
17342: pyhyyttä", mikä käsitys sirttemmin on valtiopäiviUä uudel-
17343: leen julkilausuttu alamaisissa anomuksissa joulukuun 31
17344: päivänä 1904 ja marraskuun 1 päivanä 1907.
17345:      Tämän julistuskirjan ovat useat ulkomaalaisetkin
17346: oikeusoppineet katsoneet oikeudenvastaiseksi ja tarkoitta-
17347: van Suomen valtiosäännön kumoamista.
17348:                           Liite B.                      91
17349: 
17350:     Selityskirjelmässä lausutaan (siv. 65, vrt. siv. 17), että
17351: julistuskirjan osottamassa järjestyksessä k u m otti i n
17352: joulukuun 18 päivänä 1878 annettu Suomen Suuri-
17353: r u h tina s kunnan ase v e l v ollisuu s laki, ,joka
17354: ei ainoastaan kulkenut paikallisten valtiopäiväin kautta,
17355: vaan jonka muutamia osia .......... vielä pidettiin Suo-
17356: men perustuslainsäännöksinä". Asian todellinen laita on
17357: kuitenkin ettei edes asetusta heinäkuun 12 päivältä 1901
17358: Venäjän asevelvollisuuden voimaansaattamisesta Suomessa
17359: annettu julistuskirjassa helmikuun 15 päivältä 1899
17360: edellytettyä lainsäädäntöjärjestystä noudattamalla. Hei-
17361: näkuun 12 päivänä 1901 annettu asetus tosin ei syrjäyt-
17362: tänyt ainoastaan Keisarin ja Suuriruhtinaan vahvistamaa,
17363: Suomen valtiopäiväin hyväksymää 1878 vuoden asevelvolli-
17364: suuslakia, joka eräiltä osiltaan on perustuslain luontoinen,
17365: vaan myös useita muita Suuriruhtinaskunnan perustusla-
17366: kien säännöksiä. Mutta 1901 vuoden asetusta, jota ei Suo-
17367: messa milloinkaan ole tunnustettu laiksi, ei myöskään voitu
17368: panna voimaan ja se laJkkautettiin käytännöstä maaliskuun
17369: 29 päivänä 1905 V altiosäätyjen joulukuun 31 päivänä 1904
17370: tekemän anomuksen johdosta s~ä kumottiin laillisen jär-
17371:  jestyksen palauttamisesta marraskuun 4 päivänä 1905 an-
17372: netun julistuskirjan kautta. Saman juliS>tuskirjan kautta,
17373:  jonka tarkoituksena oli poistaa Kenraalikuvernööri Bobri-
17374:  kovin aikana noudatetun, Suomelle vihamielisen valtiollisen
17375:  suunnan turmiolliset seuraukset, lakkautettiin käytännöstä,
17376:  samalla kuin jouk!ko tämän ajanjakson kuluessa syntyneitä.
17377:  perustuslainvastaisia säännöksiä ja määräyksiä kumottiin,
17378:  myös helmikuun-julistuskirjan yhteydessä annetut perus-
17379:  säännökset.
17380:      Helmikuun 20 päivänä 1906 annettu
17381:  julistus k i r j a, joka niinikään mainitaan selitysikirjel-
17382:  mässä (siv. 19, 22), ei sisällä mitään lainsäännöstä, vaan
17383:  rajoittuu tässä puheena olleessa asiassa ilmoitukseen että
17384:  Keisarikunnalle ja Suuriruhtinaskunnalle yhteisten laki-
17385:  ehdotusten käsittelyn järjestyksestä oli Keisarillinen Ma-
17386:   92              1910. -   V. :U. -   Esit. N :o 8.
17387: 
17388: jesteetti aikanaan antava asianmukaiset ohjeet. Edellä-
17389: mainittu Suomelle marraskuun 4 päivänä 1905 annettu ju-
17390: listuskirja oli kuitenkin käytännöstä lakkauttanut 15 päi-
17391: vänä helmikuuta 1899 annettuun julistuskirjaan liitty-
17392: vät perussäännökset, kunnes siinä mainitut asiat järjes-
17393: tettäisiin lainsäädäntötoimella, jolla julistuskirjassa ei ole
17394: voitu tarkoittaa muuta kuin Suomen valtiopäiväin myötä-
17395: vaikutuksella syntynyttä lakia.
17396:     Kun syyskuun 2 4 (lokakuun 7 päivänä)
17397: 1 9 0 9 a n n et u s s a j u l i s t u s k i r j a s s a taas on lau-
17398: suttu (selityskirjelmän siv. 21, 42), että kysymys Suomen
17399: asujamiston suoritettavasta asevelvollisuudesta ,on yleis-
17400: valtakunnallinen asia", joka on lopullisesti ratkaistava
17401: ,yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöj ärj esty ksessä ", mikä
17402: lausunto niinikään tavataan Suomen Eduskunnalle anne-
17403: tussa armollisessa esityksessä Suomen valtiovaraston suori-
17404: tettavista maksuista sotilastarpeisiin vuodelta 1908 j,a seu-
17405: raavilta vuosilta, täytyy huomauttaa, että Suomen Edus-
17406: kunta vastauskirjelmässään mainittuun esitykseen marras-
17407: kuun 16 päivältä 1909 on osottanut että Suomen sotalaitos-
17408: ta koskeva lainsäädäntö ei voi tapahtua muutoin kuin tä-
17409: män maan perustuslakien mukaisesti sekä että syyskuun
17410: 24 (lokakuun 7) päivänä annetulla julistuskirjalla ei ole
17411: velvoittavaa voimaa.
17412:                             Liite C.                       93
17413: 
17414: 
17415: 
17416: 
17417:                         Liite C.
17418:       Selityskirjelmä väittää -· tietystikin Ministerineuvos-
17419: ton puheenjohtajan ehdotuksessa olevain määräysten tuke-
17420: miseksi sekä sellaisella varmuudella, kuin ei venäläisessä
17421: ja länsieuropalai.sessa tieteisopissa olisi eikä voisikaan
17422: olla muita käsityksiä -           että >Suomi ei ole muuta
17423: kuin Keisarikunnan maakunta> (siv. 37); että >Suomen
17424: niin sanotut perustus- eli juurilait ovat, kuten kaikki
17425: muut sen erityiset lait, vain puhtaasti paikallisia, maa-
17426: kunnallisia lakeja> (siv. 37); että >erinäisissä Venäjän Kei-
17427: sarien antamissa julistuskirjoissa ja avonaisissa kirjeissä
17428: puhutaan laajasta alueellisesta (o6JiaCTHaH) autonomiasta»
17429: (siv. 10), aivan kuin näitä s a no j a olisi käytetty ju-
17430: listuskirjoissa ja kirjeissä -- j. n. e.
17431:       Tämän johdosta käy tarpeelliseksi asettaa selityskir-
17432: jelmän puheena olevain lausuntojen rinnalle v i ralli s i a
17433: a s i a k i r j o j a, eritoten venäläisiä, siltä ajalta, jolloin
17434: Suomen oikeus vielä tunnustettiin.
17435:       Pitkän ajanjakson kuluessa esiintyy Venäjän diplo-
17436: maattisissa asiakirjoissa, jotka tietenkin edepyttävät Suo-
17437: men olevan osan >l'Empire russe'a» tämän käsitteen laa-
17438: jemmassa merkityksessä, lukuisia lausumia, jotka selvästi
17439: vastustavat sitä käsitystä, minkä selityskirjelmä tahtoo
17440: saattaa voimaan.
17441:       Niinpä mainitaan Ruotsin-Norjan kanssa elokuun
17442: 29/syyskuun 10 päivänä 1817, helmikuun 14/26 päivänä
17443: 1828 ja huhtikuun 26ftonkokuun 8 päivänä 1838 tehdyissä
17444: kauppasopimuksissa »les batiments suedois et norvegiens,
17445: ainsi que les batiments russes et fi.nlandais >. Huhtikuun
17446: 26jtoukokuun8päivänä 1838tehdyssä sopimuksessa on lause-
17447:   94           1910. -- V. l\f. -   Esit. N :o 8.
17448: 
17449: tavat »les ports russes ou finlandais», >des sujets russes
17450: ou finlandais en Suede et en Norvege», >des sujets sue-
17451: dois et norvegiens en Russie et en Finlande>, »des Vais-
17452: saux et batiments mare\hands russes et finlandais en Suede
17453: et en Norvege», »des vaissaux et batiments marchands
17454: suedois et norvegiens en Russie et en Finlande»; »impor-
17455: tes en Suede des ports de la Russie comme de ceux du
17456: grand-duche de Finlande». Ison-Britannian kanssa joulu-
17457: kuun 30 päivänä 1842jtammikuun 11 päivänä 1843 teh-
17458: dyssä kauppasopimuksessa mainitaan: »un port de l'em-
17459: pire de Russie ou du grand-duche de Finlande» sekä
17460: »ports russes ou finlandais». Heinäkuun 10/22 päivänä
17461: 1846 Venäjän ja Ruotsin-Norjan välillä tehdyssä posti-
17462: sopimuksessa on lausetapoja semmoisia kuin: »Ies admi-
17463: nistrations de poste de Russie, de Finlande et de Suede»,
17464: »la correspondance entre la Russie et la Finlande d'une
17465: part, et la Suede de l'autre» 1 »la correspondance entre
17466: la Russie et la Finlande d'une part, et la Norvege de
17467: l'autre», »Ies lettres originaires de Russie et de Finlande»,
17468: »les Bureaux de poste Russes et Finlandais», »la corre-
17469: spondence entre la Suede et Ies provinces occidentales de
17470: la Finlande». Alankomaiden kanssa syyskuun 1/12 päi-
17471: vänä 1846 tehdyssä kauppasopimuksessa mainitaan: »Ies
17472: ports de la .Russie et (ou) (ceux) du grand-duche de Fin-
17473: lande», »Un port de Russie ou du grand-duche de Fin-
17474: lande», :oun port de l'empire russe ou du grand-duche de
17475: Finlande»; sa.maten Ranskan kanssa kesäkuun 2 '14 päi-
17476: vänä 1857 ja Belgian kanssa toukokuun 28jkesäkuun 9
17477: päivänä 1858 tehdyissä kauppasopimuksissa, joissa käyte-
17478: tään lausetapoja »les ports de la Russie et du grand-
17479: duche de Finlande», »Ies ports de l'empire de Russie ou
17480: du grand-ducM de Finlande>>. Venäjän ja Ruotsin-Nor-
17481: jan välillä joulukuun 15/27 päivänä 1860 tehdyn liitto-
17482: kirjan I art. kuuluu: »Tout vagabond, mendiant ou crimi-
17483: nel, ne dans l'Empire de Russie on le Grand-Duche de
17484: Finlande, et qui aurait passe en Suede ou en Norvege,
17485: ou hien tout individu appart~>nant a l'une des dites cate-
17486:                           Liite C.                     95
17487: 
17488: gories et qui ne en Suede ou en Norvege d'un pere sujet
17489: de l'Empire de Russie ou du Grand-Dnche de Finlande,
17490: aura ete formellement reconnu pour sujet russe ou fin-
17491: landais par un document emane de la Legation Imperiale
17492: a Stockholm, pourra» etc. Selityskirja 1t 23 päivältä
17493: huhtikuuta 1864 »concernant les heritages meubles des
17494: sujets saxons deeedes dans l'Empire de Russie et dans le
17495: Grand-Duche de Finlande et des sujets rnsses et finlan-
17496: dais deeedes dans le royaume de Saxe», alkaa näin: »Le
17497: Gouvernement Imperial de Russie ainsi que celui du
17498: Grand-Duche de Finlande, et le Gouvernement du Roy-
17499: aume de Saxe, voulant regler -- -- - cas de deces de
17500: sujets saxons dans l'Empire de Russie, ainsi que dans le
17501: Grand-Duche de Finlande, et de sujets de l'un et de
17502: l'autre pays dans le Royaume de Saxe, sont convenus»
17503: etc. Maaliskuun 23jhuhtikuun 4 päivänä 1866 anne-
17504: tussa selityskirjassa >concernant Ies heritages meubles de
17505: sujets rnsses et finlandais, deeedes dans le Royaume de
17506: Hanovre, et des sujets hanovriens deeedes dans l'Empire
17507: de Russie et dans le Grand-Ducbe de Finlande» sano-
17508: taan: >les cas de deces de sujets russes et :finlandais dans
17509: le Royaume de Hanovre, et de sujets hanovriens dans
17510: !'Empire de Russie ainsi que dans le Grand-Ducbe de
17511: Finlande». - Toukokuun 20jkesäkuun 1 päivänä 1870
17512: annetussa selityskirjassa >concernant les remboursements
17513: des frais aux sujets, qui en qualite de temoins seront
17514: entendus en proces criminel devant les tribunaux dans
17515: les parties limitrophes du Grand-DucM de Finlande et
17516: du Royaume de Suede» 1 sanotaan: >Le Gouvernement
17517: Imperiale de Russie et le Gouvernement Royal de Suede
17518: et Norvege ayant juge utile d'etablir une regle generale,
17519: d'apres laquelle, dans Ies parties limitrophes de la Fin-
17520: lande et de la Suede, Ies sujets de l'un des deux pays,
17521: entendu comme temoins> etc. - Syyskuun 6/18 päivänä
17522: 1872 annetussa postiyhteyksiä koskevassa selityskirjassa
17523: sanotaan: :ole bateau a vapeur jouira dans les ports fin-
17524: landais des memes avantages dont y jouissent les bati-
17525:   96          1910. -   V. l\1. -   Esit. N :o 8.
17526: 
17527:  ments de l'Etat du Grand-Duche de Finlande». Venäjän
17528: ja Ison-Britannian välillä elokuun 9 päivänä 1880 teh-
17529:  dyssä selityskirjassa mainitaan >tout marin russe ou fin-
17530: landais»1 »un navire russe ou finlandais•. - Toukokuun
17531:  14 päivänä 1881 annetussa selityskirjassa sanotaan: »La
17532: methode anglaise (systeme Moorsom) etant desormais en
17533: vigueur, tant dans l'Empire de Russie et dans le Grand-
17534: Duche de Finlande que dans le Royaume d'Italie». Sa-
17535: mantapaisia Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan välistä
17536:  eroa osottavia lausetapoja on selityskirjoissa, joita on
17537: tehty Saksan kanssa joulukuun 14j26 päivänä 1881, Ruot-
17538: sin-Norjan kanssa toukokuun 27jkesäkuun 8 päivänä 1882,
17539: Itävalta-Unkarin kanssa toukokuun 11/23 päivänä 1882,
17540: Englannin kanssa toukokuun 28 kesäkuun 9 päivänä 1882,
17541: Ranskan kanssa huhtikuun 29 'toukokuun 11 päivänä 1883
17542: sekä Belgian kanssa toukokuun 31 päivänä 1884. Ero
17543: venäläisten ja suomalaisten alusten sekä Venäjän ja Suo-
17544: men satamain välillä tehdiiän myös Tanskan kanssa elo-
17545: kuun 16/28 päivänä 1883 sovitussa· selityskirjassa, jossa
17546: niinikään sanotaan: »Attendu cependant, qu'en Russie Ies
17547: dispositions fixees par le Reglement Russe du 20 De-
17548: cembre 1879 et dans le Grand-Duche de Finlande par le
17549: Reglement du 4 Octobre 1876> etc., Italian kanssa maa-
17550: liskuun 29 päivänä 1884, Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain
17551: kanssa toukokuun 25/kesäkuun 6 päivänä 1884, Ruotsin-
17552: Norjan kanssa kesäkuun 17/29 päivänä 1896, joista muu-
17553: tamissa myös on lausetavat: >l'Empire de Russie et le
17554: Grand-Duche de Finlande,, »les certifications de jaugeage
17555: seront reconnues en Russie et en Finlande>.
17556:      Venäjän ja Espanjan välillä heinäkuun 2 päivänä
17557: 1887 tehtyyn kauppasopimukseen on liitetty aneksi, joka
17558: sisältää >erinäisiä määräyksiä Suomen ja Espanjan väli-
17559: sestä kaupasta« j. n. e.
17560:    , Venäjän diplomatia on siis monet ajat käyttänyt
17561: lausetapoja, joiden pohjana on aivan toinen käsitys, kuin
17562: minkä selityskirjelmä esittää ainoana oikeutettuna.
17563:                                  Liite C.                              97
17564: 
17565:        Mitä taas Venäjän lainsäädäntöön tulee, niin oli Kei-
17566: sari Nikolai I:n aikana kodifioitujen Venäjän perustus-
17567: lakien 4 artiklassa seuraava kaikille tunnettu lause: »Kei-
17568: sarilliseen Venäjän valtaistuimeen ovat erottamattomasti
17569: yhdistettyinä Puolan Kuningaskunnan ja Suomen Suuri-
17570: ruhtinaanmaan valtaistuimet), vaikkei Suomi ennen erot-
17571: tamistaan Ruotsista milloinkaan ole ollut siinä asemassa,
17572: että olisi voinut puhua Suomen valtaifltuimesta. Tämän
17573: mukaisesti tehdään Venäjän virallisissa asiakirjoissa ero
17574: Venäjän ja Suomen alamaisten välillä. Kauttaaltaan il-
17575: menee tämä ero Venäjän 1885 vuoden rikoslainehdotuksen
17576: perustelmissa, joissa m. m. sanotaan että »V enäiän valta-
17577: kunnan alamainen (poccill:cRiii: no.rr.uaHHhili:) tarkoittaa sekä
17578: Keisarikunnan että Suuriruhtinaskunnan alamaisia.» Eräs
17579: vuonna 1812 annettu julistuskirja (II. C. 3. 1812 N:o 25045)
17580: puhuu Suomen asukasten ja Venäjän alamaisten välisistä
17581: avioliitoista (Mem,IJ:y <l>IIHJIHH,IJ:CRIIMII JitliiTeJIHMlii II Poccill:cRH-
17582: Mlii no.rr.uaHHhiMlii). Eräässä Senaatin ukaasissa vuodelta
17583: 1821 (II. C. 3. 182t N:o 28560) mainitaan >,IJ:i>Tll cpliiHJIHH,IJ;-
17584: cRIIX'h noMaHHhlX'h» ja »BCHRill: H3'h noMaHHhiX'h BeniiKaro
17585: KHsmecTBa <l>IIHJIHH.n;iH>.
17586:        Venäjän yleisessä lakikokoelmassa, nid. IX, lisäyksenä
17587: 556 artiklan 1 muistutukseen säädetään että eräissä ta-
17588: pauksissa hakemuksia Suomen kirjoihin merkitsemisestä
17589: ei vastaanoteta, kun on kysymys sellaisten venäläisten
17590: sotamiesten ja matruusien lapsista, jotka itse pysyvät
17591: Keisarikunnan a 1 a m a isin a (»CaMII ocTaiOTCH
17592: no.rr.uaHHniMII liMnepiH» ). Eräässä toisessa muistutuksessa
17593: sanotaan että Suomessa syntyneet venäläisten Ratamiesten
17594: ja matruusien vaimojen, leskien ja tyttärien aviottomat
17595: lapset ovat tunnustettavat sen m a a n ala m a i siksi
17596: (»npH3HaiOTCH ITOMaHHhiMlii 'roro r~paH> ), johon äiti lapsen
17597:  syntyessä kuului.
17598:        Eräässä KeisarillisesRa ukaasissa vuodelta 1855 (II.
17599:  C. 3. 1855 N:o 29824) määrätään kolme paikkaa paashi-
17600: koulussa luovutettavaksi ylempään sotilas- taikka siviili-
17601: arvoluokkaan päässeiden S u o m e n a 1 a m a i s t en
17602:    98            1910. -- V. M. -     Esit. N :o 8.
17603: 
17604:  pojille ja pojan pojille (>0 Ha3HaTJeHrn Tpex'.L BaRaHIJ,llt
17605:  B'L llamecROM'L Koprryct ,n;Jia cr,moBe:ll: HJIH BHYROB'L «l>nH-
17606:  JIHH,IJ;CRHX'L lioMaHHbiX'L, ,IJ;OCTHriiiHX'L BbiCIIIHX'L lJHHOB'L
17607:  BOeHHbiX'L HJIH rpam,n;aHCRHX'L» ). Eräässä Venäjän kon-
17608:  sulien ohjesäännössä (OBO,IJ;'L aaROHOB'L T. XI lJ. 2) sano-
17609:  taan (2 art.) »,Il.OHeCeHiH ROHCyJia 0 IIOCJioB,IJ;HHX'L ,IJ;OJIJK-
17610: Hbi, BMtcTo MopcRaro MnHHCTepcTBa, 6hlTb .n;ocTaBJIHeMr,J:
17611:  0 p y CCR HX'L cy,n;aX'L H IIOMaHHhlX'L B'L ,IJ.errapTaMeHT'L
17612:  Topromm II MaHy~aRTyp'L, a o ~ II H JI a H.n; c RII x 1> B'L
17613:  RaHIJ,eJiapiiO WHHJIHH,IJ;CRaro reHepaJI'L-ry6epHaTopa>. Muita
17614: esimerkkejä mainitsematta. Nämä ja samanlaiset tosiasiat
17615:  on selityskirjelmää laadittaessa jätetty huomioon ottamatta.
17616:        Yhtä huomattavia ovat jotkut muut Venäjän lainsää-
17617:  däntöön kohdistuvat asianhaarat, jotka ovat omansa va-
17618: laisemaan sen väitteen oikeata laatua, että Suomen niin
17619: sanotut perustus- ja muut lait ovat vain puhtaasti
17620: maakunnallisia lakeja ja Suomi ainoastaan keisarikunnan
17621: maakunta.
17622:        Vuoden 1864 tuomioistuinlaissa (art. 189) mainitaan
17623: Keisarikunta Suomen Suuriruhtinaanmaan sekä Puolan
17624: Tsaarikunnan vastakohtana, ja sanotun lain vuonna 1883
17625: julkaistun virallisen laitoksen vastaavasta artiklasta on
17626: Puolan Tsaarikunta poistettu, niin että ainoastaan Suomen
17627: Suuriruhtinaanmaa on jäljellä Keisarikunnan vastakohtana.
17628: Sama on laita Venäjän 1864 vuoden siviiliprosessilain
17629: 1267 ja 1268 artiklain sekä saman lain 1883 vuoden lai-
17630: toksen vastaavain artiklain, samoinkuin 1864 vuoden rikos-
17631: prosessilain 216 artiklan. Vuoden 1845 rikoslain 183 artik-
17632: lassa taas sanotaan että sen määräykset koskevat Venäjän
17633: alamaisia Venäjän valtioalueen rajojen sisällä lukuunotta-
17634: matta eräitä maa-alueita; ja kun Suomea ei mainita näi-
17635: den joukossa eikä ollut tarkoitus uloitaa tämän lain voi-
17636: maa Suomeen, niin osoittaa tämä että Suomea ei katsottu
17637: Keisarikunnan osaksi ja että V en ä j ä 11 ä o 1 i e d e 1-
17638: lytetty selväksi ettei Keisarikunnan la-
17639: ki en v o i m a u l o t u S u o m e en. - Tämän yhtey-
17640: dessä sopii mainita että eräs venäläinen lainvalmistelu-
17641:                               Liite C.                         99
17642: 
17643: komitea 1880-luvulla lausui että Suomen Suuriruhtinaan-
17644: maa, sama1la kun se on säilyttänyt erityisen hallituksensa
17645: ja i t s e n ä i s en l a i n s ä ä d ä n t ö n s ä sisäisissä asiois-
17646: saan, kaikkiin v i e r a i s i i n v a l t o i h i n nähden esiin-
17647: tyy yhtenäjsen koko valtakunnan osana (YroJIOBHoe Yno-
17648: meHie. 06'l>HCHeHiH R'b npoeRTY Pe,n;aRIJ;iOHHOit ROMMHC-
17649: cia. llacTb o6m;aH 1885 siv. 62). Tämäkin on ristiriidassa
17650: selityskirjelmän lausuntojen kanssa.
17651:       Lopuksi täydennettäköön selityskirjelmän esitystä
17652: muutamilla Suomen asiakirjoilla.
17653:       Porvoon valtiopäiville annetussa esityksessä »sur
17654: l'organisation de la force militaire>, jossa Suomen sota-
17655: väki mainitaan >la milice nationale de ]a Finlande», on
17656: seuraava lausuma: >Sa Majeste fidele aux principes qu' Elle
17657: a adoptes sur' l'administration de la Finlande et persuadee
17658: d'ailleurs qu'une m i J i c e n a t i on ale hien organisee est
17659: la sauvegarde la plus puissante de 1 a sure te d 'u n
17660: Et a t et que», etc. Esityksessä »sur la perception des
17661: impots» sanotaan: »Ce produit doit etre proportionnee aux
17662: besoins de l'Etat. Bien eloigne de toute idee d'interet propre
17663:  S. M. I. n'envisage les deniers publiques de la Finlande
17664:  que comme une ressource consacre ala prosperite des habi-
17665:  tants, mais pour favoriser ct:~tte prosperite, pour maintenir
17666:  une administration integre et vigilante, il faut des moyens
17667:  suffisants. Sous le rapport des finances, une nation ne
17668:  peut etre libre dans son regime interieur qu'autant qu'elle
17669:  se suffit a elle meme». Ja (Keisarin itsensä allekirjoitta-
17670:  massa) HallituskonselJin, sittemmin Suomen Senaatin ohje-
17671:  säännössä elokuun 6/18 päivältä 1809 sanotaan alkulau-
17672:  seessa: »Il i m p o r t a i t a u b i en e t r e d e l ' E t a t
17673:  que les a d m i n i s t r a t i o n s p r o v i n c i a l e s eus-
17674:  sent un point central, un tribunal supreme qui put
17675:  les didger, maintenir l'unite de principes - - - -
17676:  Une commission speciale formee de citoyens de la
17677:  Finlande distingues par leurs lumieres et leurs vues
17678:  patriotiques fut appellee a corubiner les elemens de cette
17679:  institution d'apres Ies principes que NOUS lui avons prescrits.
17680:   100          1910. -   V. l\-1. -   Esit. N :o 8.
17681: 
17682: Ayant examine ce travail -- - - - NOUS l'avons pro-
17683: pose a la deliberation de la Diete. Ayant entendu Ies
17684: avis des Etats et considerant qu'une administration gene-
17685: rale, revetue d' une autorite suffisante ponr le maintien
17686: des loix et basee sur des principes liberaux, ne manquera
17687: pas d'exercer la plus salutaire influence sur le b i en
17688: et r e d e l 'Et a t, NOUS avons decrete et decretons>
17689: J. n. e.
17690:      Maaliskuun 15;27 päivänä 1810 annetussa julistuskir-
17691: jassa, jossa Keisari ilmoittaa alun pitäen tekemänsä pää-
17692: töksen hallita Suomea »comme une nation libre et jouis-
17693: sant des droits que s a c on s t i t u t i on lui garantitc
17694: sanoo keisari tuonnempana, että ne toimenpiteet, joihin
17695: hän oli ryhtynyt >en sont des preuves qui doivent a s-
17696: surer a la nation finnoise Ies droits de
17697: s on e x i s te n c e p olit i q u e».
17698:       Suomen oikeus ei n o j a a tässä esitettyihin asiakir-
17699: joihin. Mutta ne ovat todistuksena siitä käsityksestä, mikä
17700: Suomessa vallitsee vahvistuksen merkitykseen nähden sekä
17701: todistuksena sitä selityskirjelmässä puolustettua käsitystä
17702: vastaan, että Suomen lait ovat ainoastaan puhtaasti
17703: paikallisia, maakunnallisia lakeja, ja että Suomi on aino-
17704: astaan Keisarikunnan maakunta, jossa Keisarikunnan pe-
17705: rustuslait ovat rajoituksitta voimassa.
17706:                              Liite D.                         101
17707: 
17708: 
17709: 
17710: 
17711:                            Liite D.
17712:     Tässä liitteessä tarkastetaan erinäisiä selityskirjelmän
17713: lausuntoja, joiden käsittely ei ole soveliaasti ollut yhdist~t­
17714: tävissä alamaiseen vastauskirjelmään.
17715:     I. Selityskirjelmässä sanotaan (siv. 11, 12) : ,Paikalli-
17716: nen suomalainen lainsäädäntö on, erittäinkin sen jälkeen
17717: kun viime vuosisadan kuusikymmenluvulla Valtiopäiväin
17718: toiminta alkoi, ehtimiseen tunkeutunut sellaisille aloille,
17719: jotka säännöllisissä oloissa olisi pitänyt olla Venäjän yleis-
17720: ten valtakunnanlakien vaikutuksen alaiset. Niinpä on esim.
17721: valtiopäiväin toimesta a) toimeen pantu rahanmuutos, joka
17722: on hävittänyt Keisarikunnan ja Suom~n rahajärjestelmän
17723: entisen ykseyden; b) kysymys asevelvollisuuden suo-
17724: rittamisesta Suomessa ratkaistu (1878) ja erityisiä
17725: Suomen sotajoukkoja asetettu; sekä c) Suomen ve-
17726: näläisille (=venäläisille Suomessa) vahvistettu sarja
17727: rasittavia rajoituksia mitä tulee valtion ja kunnan
17728: palvelukseen, kauppaan, elinkeinoihin, erinäisiin ammattei-
17729: hin, henkilökohtaisiin oikeuksiin (valtiollisiin ja yhteiskun-
17730: nallisiin) j. n. e. Sitä paitsi on valtiopäivälakien kautta
17731: Hallitsijan tahdosta yksinomaan riippuvan hallinnollis-
17732: taloudellisen lainsäädännön alaa melkoisessa määrässä su-
17733: pistettu ja siten Venäjän valtiovallan Suomessa olevan kor-
17734: keimman Haltijan oikeuksia vähennetty 1 ) ."
17735: 
17736:      & ') Valtiopäiväin lainsäädännön alalle ovat siirtyneet muun
17737: muassa seuraavat kysymykset: erinäisten verojen (esim. paloviina-
17738: veron, leimaveron, mallasjuomista suoritettavan veron ja muiden
17739: verojen) vahvistamisesta ja määrättyihin tarkoituksiin käyttämi-
17740: sestä; kysymykset kuntien, kaupunkien ja kylä-yhdyskuntien itse-
17741: hallinnon järjestämisestä; alaikäisten laillisista edusmiehistä; pal-
17742: kollisten pestaamisesta; viljakaupasta; pankkitoimen järjestämi-
17743:   102            1910. -   V. M. -   Esit. N :o S.
17744: 
17745:     Pitäisi olla jokaiselle selvä että suomalainen lainsää-
17746: däntö viime vuosisadalla ei ole voinut tunkeutua n. s. yleis-
17747: valtakunnallisen lainsäädännön alalle, jommoisen lainsää-
17748: dännön järjestys ja ohjelma vasta nyt ovat ehdotuksina.
17749: Voipi kuitenkin olla syytä osoittaa minkä laatuisia selitys-
17750: kirjelmässä tämän mahdottoman väitteen tueksi esitetyt to-
17751: disteet ovat.
17752:     a) Suomessa valtiosäätyjen myötävaikutuksella toi-
17753: meenpannun rahanmuutoksen sanotaan hävittäneen Keisa-
17754: rikunnan ja Suuriruhtinaskunnan rahajärjestelmän entisen
17755: ykseyden.
17756:     Tähän nähden on huomattava seuraavaa. Suomen ra-
17757: hajärjestelmästä ei ole m i 1 loi n k aan päättänyt Keisari-
17758: kunnan lainsäädäntö, jonka Ministerineuvoston puheenjoh-
17759: taja nyt väittää yleiseksi, Suomeenkin ulottuvaksi lainsää-
17760: dännöksi. Sen vastauksen mukaisesti, jonka Porvoon valtio-
17761: päivät antoivat Keisari Aleksanteri I :n esitykseen rahalai-
17762: toksesta, vahvistettiin vuonna 1809 Venäjän hopearupla
17763: ,Suuriruhtinaskunnan pää- ja kantarahaksi". Suomen ase-
17764: tuksissa on sittemmin annettu määräyksiä Venäjän krediit-
17765: tisetelien käyttämisestä tässä maassa suoritettavissa mak-
17766: suissa määrätyn kurssin mukaan Suomen setelirahan ohessa.
17767: Sekä vuonna 1865, jolloin setelien pakkokurssi lakkautettiin
17768: ja metalliraha julistettiin ainoaksi lailliseksi pakolliseksi
17769: maksuvälineeksi, että myös kun kultarahakanta vuonna
17770: 1877 säädettiin, oli näistä toimenpiteistä edeltäpäin
17771: hankittu Venäjän viranomaisten lausunto. Siinä lau-
17772: sunnossa, jonka Keisarikunnan raha-asiain ministeri huh-
17773: 
17774: sestä; elinkeinoista; metsistä; Suomen sotajoukkojen .palveluksessa
17775: olevain henkilöiden rikosoikeudellisesta edesvastuusta, ja muut.
17776: Tämän johdosta lienee huomautettava, että Hallitsijan etnusoikeu-
17777: den loukkaamattomuuden säilyttämisellä hallinnollis-taloudelliseu
17778: lainsäädännön alalla on erittäin tärkeä valtakunnallinen merkitys
17779: syystä, että mitä laajempi tämän lainsäädännön ala on, sitä parem-
17780: min tulee Keisarikunnan etujen valvominen turvatuksi, koska niiden
17781: loukkaaminen on helpommin korjattavissa, jos esillä oleva asia ei
17782: ole riippuvainen Valtiopäiväin ratkaisusta. Tämän mainittujen etuna-
17783: oikeuksien merkityksen tunnustavat myöskin Suomen oppineet.•
17784:                            Liite D.                     103
17785: 
17786: tikuun 5 päivänä 1877 antoi viimeksi mainitusta uudistuk-
17787: sesta, ei tehty mitään muistutuksia kultarahakannan käy-
17788: täntöön ottamista vastaan, vaan pantiin ainoastaan muuta-
17789: mia ehtoja niihin määräyksiin nähden, joiden mukaan täy-
17790: siarvoista Venäjän hopearahaa edelleenkin oli, määrätyissä
17791: rajoissa, vastaanotettava maksuissa samoin kuin Suomer1
17792: hopearahaa. Suomen lainsäädännön oikeuksien ulkopuo-
17793: lelle ei tässä siis ole ensinkään menty. Lisättäköön vielä
17794: ettei myöskään mitään Venäjän etuja ole Suomen rahajär-
17795: jestelmän itsenäisyydellä loukattu. Rahajärjestelmäin yh-
17796: täläisyys ei ole valtiollisen solidaarisuuden ehto. Erilaiset
17797: rahakannat eivät ole estäneet Venäjän ja Suomen keskinäi-
17798: sen tavaranvaihdon jatkuvaa kehitystä. Ja mitä ulkomai-
17799: seen luottoon tulee, noteerattaisiin Suomen ulkomaalle si-
17800: joitetut obligatsioonit, siinäkin tapauksessa että ne olisivat
17801: ruplalukua, pörsse1ssa erikseen Venäjän valtiolainoista,
17802: koska Suomi, vaan ei Venäjä, on niistä vastuunalainen.
17803:     b) Valtiopäiväin toimesta on kysymys asevelvollisuuden
17804: suorittamisesta Suomessa ratkaistu (1878) ja erityisiä Suo-
17805: men sotajoukkoja asetettu.
17806:     Suomen perustuslakien mukaan (H. M :n 18, 40
17807: ja 45 §) ei asevelvollisuutta voitu täällä panna toi-
17808: meen muutoin kuin Hallitsijan ehdottaman ja val-
17809: tiopäiväin hyväksymän lain kautta. 1870-luvun alus-
17810: sa asetettiin Keisarin käskystä suomalainen komitea
17811: Venäjän asevelvollisuuslain johdolla valmistamaan eh-
17812: dotusta Suomelle sopivaksi asevelvollisuuslaiksi. Sitten-
17813: kun Senaatti oli tarkastanut komitean ehdotuksen, annet-
17814: tiin se Venäjän sotaministerille, joka siitä antoi seikkape-
17815: räisen lausunnon. Asia oli siten kaikin puolin selvitetty,
17816: ennenkuin :Keisari vahvisti esityksen annettavaksi valtio-
17817: päiville, jotka pääasiassa hyväksyivät ehdotuksen, mutta
17818: sen ohella muuttivat sitä eräiltä kohdin. Sotaministerin
17819: mieltä tiedust-eltiin uudelleen, ja sitten Keisari vahvisti
17820: lain. Tämä selvästi osoittaa, ettei suinkaan ole asiattomasti
17821: tunkeuduttu Venäjän lainsäädännön alalle asevelvollisuut-
17822:   104          1910. -- V. M. -   Esit. N :o 8.
17823: 
17824: ta Suomessa käytäntöön otettaessa. Mutta vaikeita selk-
17825: kauksia kyllä syntyi, kun uusi asevelvollisuusasetus, jonka
17826: ehdotus oli valmistettu Keisarikunnan sotaministeriössä,
17827: valtiopäiväin suostumuksetta vuonna 1901 annettiin 1878
17828: vuoden asevelvollisuuslain sijaan. Osoittautui, että tämä
17829: yritys asevelvollisuuden säätämiseen Suomen kansalaisille
17830: muussa kuin asianmukaisessa suomalaisessa lainsäädäntö-
17831: järjestyksessä oli erehdys, joka täytyi oikaista: 1901 vuo-
17832: den asetus kumottiin marraskuun 4 (lokakuun 22) päivänä
17833: 1905.
17834:      c) Venäläisille Suomessa on vahvistettu sarja rasittavia
17835: rajoituksia mitä tulee valtion ja kunnan palvelukseen,
17836: kauppaan, elinkeinoihin, erinäisiin ammatteihin, henkilö-
17837: kohtaisiin oikeuksiin (valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin)
17838: ]· n. e.
17839:     Tässäkin asiassa on selityskirjelmän käsitys väärä. On
17840: luonnollista että täytyy olla Suomen eikä Venäjän lainsää-
17841: dännön asia vahvistaa ne ehdot ja määräykset, joiden mu-
17842: kaan yleiset virat Suomessa ovat täytettävät sekä erilaisia
17843: ammatteja saa harjoittaa. On aivan aiheetonta väittää että
17844: venäläisille Suomessa on vahvistettu sarja rasittavia rajoi-
17845: tuksia. Kehityshän on käynyt aivan päinvastaiseen suun-
17846: taan. Perustuslainsäännökset, joiden mukaan valtionvir-
17847: lmihin voidaan asettaa ainoastaan Suomen kansalaisia eikä
17848: valtiollista vaalioikeutta voida myöntää muille kuin Suo-
17849: men kansalaisille, on tosin edelleen pysytetty voimassa, sillä
17850: ne ovat perustuslaillisissa maissa yleisesti sovellettujen pe-
17851: riaatteiden mukaiset. Mutta taloudellisella alalla ei lain-
17852: säädäntö ole rajoittanut venäläisten oikeuksia, vaan vähi-
17853: tellen niitä laajentanut. Tosiasia onkin että lukuisat ve-
17854: näläiset harjoittavat liikettä Suomessa. Jo nyt voivat ve-
17855: näläiset esteettömästi hankkia itselleen maaomaisuutta, ja
17856: tuhannet venäläiset ovatkin hyväksensä käyttäneet tätä etua.
17857: Venäläisillä on myöskin sama oikeus kuin Suomen kansa-
17858: laisilla harjoittaa merenkulkua suomalaisten satamain vä-
17859: lillä. Senaatin vuonna 1907 valmistamassa uuden elinkei-
17860:                            Liite D.                      105
17861: 
17862: nolain ehdotuksessa on venäläiset yleiseen elinkeino-oikeu-
17863: teen nähden asetettu Suomen kansalaisten veroisiksi. Sa-
17864: mansuuntaisiin toimenpiteisiin voidaan edelleen ryhtyä,
17865: mutta kun tätä koskevia säännöksiä on sovellettava ai-
17866: noastaan Suomessa, ei niiden antaminen voi olla Venäjän
17867: lainsäädännön asia.
17868:     Muistutuksessa esitetyillä esimerkeillä on selityskir-
17869: jelmässä koetettu todistaa että ,on valtiopäivälakien kautta
17870: Hallitsijan tahdosta yksinomaan riippuvan hallinnollis-
17871: taloudellisen lainsäädännön alaa melkoisessa määrässä su-
17872: pistettu".
17873:     Ainoakaan näistä esimerkeistä ei todista sitä mitä niillä
17874: on tarkoitettu. Kesäkuun 15 päivänä 1800 annetussa palo-
17875: viinaveroa koskevassa vanhassa säännössä, joka valtiosää-
17876: tyj en myötävaikutuksella muutettiin 1860-luvul:la, oli nimen-
17877: omaan sanottuna, että se oli oleva voimassa ,kunnes halli-
17878: tus ja valtiosäädyt tahtoivat siitä toisin sopia". Leimavero
17879: oli Ruotsissa aina ollut valtiosäätyjen suostunnan varassa.
17880: Kun vanha 1803 vuoden 1eimaveroasetus1842vuodenasetuik-
17881: sen kautta muutettiin, meni hallitus siinä yli toimiV'altansa
17882: rajain. Vuonna 1863 palattiin jälleenlaiHiselleti-elle jättä-
17883: mällä leimasuostuntaa koskeva kysymys valtiosäätyjen rat-
17884: kaistavaksi. Mallasjuomavero oli uusi vero, minkä tähden,
17885: H. M :n 45 § :n nojalla, sen voimaanpanemiseen vaadittiin
17886: valtiosäätyjen suostumus. Kunnallisen itsehallinnon jär-
17887: jestystä ei tule sekottaa valtiohallinnon järjestämista kos-
17888: keviin kysymyksiin; kunnallishallinnosta annetut lait sää-
17889: tävät kuntain jäsenille oikeus- ja velvollisuusjärjestelmän,
17890: jommoiseen vaaditaan valtiopäiväin myotävaikutus. Hoi-
17891: hutointa ja palkollisten palkkausta koskevat lait kuuluvat
17892: kokonaan valtiopäiväin toimivallan varassa olevan siviili-
17893: lainsäädännön alaan. Viljakauppaa koskeva kysymys jä-
17894: tettiin valtiopäiville ainoastaan 1 a u s u n no n antamista
17895: varten; minkä jälkeen asetus vapaasta viljakaupasta annet-
17896: tiin hallinnollista tietä. Yleisten l a k i s ä ä n n ö s t e n
17897: vahvistaminen yksityispankkitoimelle oli semmoinen uusi
17898:   106          1910. -   V. J\1. -   Esit. N :o 8.
17899: 
17900: lainsäädäntöasia, johon H. M :n 43 § :n mukaan vaadittiin
17901: valtiopäiväin myötävaikutus. Elinkeinolaki oli annettava
17902: valtiopäiväin harkittavaksi, koska yleisen elinkeinovapau-
17903: den voimaan saattaminen tiesi erinäisten 1734 vuoden lain
17904: säännösten ja porvarissäädyn erioikeuksien muuttamista.
17905: Kruununmetsäin hallintoa koskevat asetukset annetaan hal-
17906: linnollista tietä, mutta yksityismetsiä koskeva lainsäädäntö
17907: vaatii valtiopäiväin myötävaikutusta, koska siten määrä-
17908: tään velvollisuuksia yksityisille maanomistajille. Rikos-
17909: lainsäädäntö kuuluu valtiopäiväin pätevyyspiiriin; sota-
17910: väen erityisen rikoslain ei tule olla siitä poikkeuksena.
17911:     Se nurja kanta, jolta miltei kaikkia asioita selityskirjel-
17912: mässä arvostellaan, ilmenee myös lausumasta että ,Venäjän
17913: valtiovallan Suomessa Korkeimman Haltijan oikeuksia on
17914: vähennetty" valtiopäivälakien kautta. Selvää kuitenkin on,
17915: ettei Hallitsija Venäjän Keisarina tutki suomalaisia laki-
17916: ehdotuksia ja päätä onko ne vahvistettava vaiko evättävä,
17917: vaan että hän tekee sen Suomen Suuriruhtinaana. -
17918: Hallitsijan hallinnollisen lainsäädäntövallan ja niiden alain
17919: välinen raja, joilla lakia voidaan säätää ainoastaan Hallit-
17920: sijan ja eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä, ei ole niin
17921: selvä, ettei eri mieliä joissakin tapauksissa voisisyntyä. Näin
17922: on laita useimmissa maissa; VenäjäHäkin on tämä jo saatu
17923: kokea. Mutta jos sen kehityksen johdosta, mikä taloudel-
17924: listen asiain alalla saa aikaan, että pysyväisiä oikeusnormeja
17925: vähitellen tulee erikoisten myönnytysten taikka säännäitte-
17926: levien asetusten sijaan, valtiopäiväin pätevyyspiiri näyttää
17927: laajenevan, niin ei tämä laajeneminen kuitenkaan merkitse
17928: Hallitsijan valtapiirin vähenemistä, se on seuraus siitä, että
17929: lakien tarve lisääntyy mikäli yhteiskuntaelämä kehittyy.
17930: ,Ja toiselta puolen on hallinnollisen lainsäädännön alakin
17931: suuresti laajentunut sen kautta että valtliohallinnon tehtä-
17932: vät ovat käyneet monipuolisemmiksi kuin aikaisemmissa,
17933: yksinkertaisemmissa oloissa.
17934:     Tässä lyhyin piirtein esitetty kehitys ei kuitenkaan ole
17935: rajoittanut Hallitsijan mahdollisuuksia ottaa, sillä tavoin
17936:                             Liite D.                      107
17937: 
17938: kuin alamaisessa kirjelmässä on huomautettu, erilaatuisilla
17939: toimenpiteillä, joihin ei vaadita valtiopäiväin myötävaiku-
17940: tusta, huomioon Keisarikunnan etuja.
17941: 
17942: 
17943: 
17944:     II. Edellä olevaan selityskirjelmän otteeseen liittyy
17945: seuraava lausunto (siv. 12, 13):
17946:     ,Tyytymättä tähän ovat suomalaiset jo aikoja sitten
17947: esittäneet sarjan vaatimuksia, joiden tarkoitus on toiselta
17948: puolen entistä enemmän supistaa Hallitsijan lainsäädäntö-
17949: ja budgettioikeuksia Valtiopäiväin hyväksi, ja toiselta puo-
17950: len heikontaa Suomen ja Keisarikunnan väli8iä siteitä. Sel-
17951: laisia pyrkimyksiä esiintyi jo ensimäisillä Valtiopäivillä
17952: vuosina 1863-1864 ja ne aiheuttivat Keisari Aleksanteri
17953: II :sen lausumaan seuraavat merkilliset sanat valtaistuin-
17954: puheessaan, jolla Valtiopäivät lopetettiin : ,En voi olla va-
17955: littamatta että muutamat keskustelut Valtiopäivillä ovat
17956: antaneet aihetta väärin käsittämään Suuriruhtinaanmaan
17957: suhdetta Venäjän Keisarikuntaan . . . . . . Selvän käsityk-
17958: sen Suomen todellisesta hyvästä tulee siis saada Teidät
17959: koettamaan vahvistaa, eika suinkaan heikontaa sitä lä-
17960: heistä yhteyttä Venäjän kanssa, joka on varmana takeena
17961: Teidän 1sanmaanne menestykselle". Suomalaiset eivät
17962: kuitenkaan ottaneet huomioonsa tuon jalon Hallitsijan vii-
17963: sasta kehoitusta. Sillä tekosyyllä, että koottaisiin yhtoon
17964: Suomen voimassa olevat perustuslait, suomalaiset rupesi-
17965: vat viime vuosisadan kuusikymmenluvun keskipaikoilta
17966: alkaen esittämään ehdotuksia erityiseksi Hallitusmuodoksi
17967: Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jotka ehdotukset selvästi
17968: tarkoiftti:vat Korkeimman VaJl.an oikeuksien vähentämistä
17969: ja Suomen muuttamista erityiseksi valtioksi (rocyÄapcTBo)
17970: joka olisi yhdistetty Venäjän Keisarikuntaan ainoastaan
17971: enemmän tai vähemmän epämääräisenä unioonilla, samaan
17972: tapaan kuin äskettäin hajoitettu Norjan ja Ruotsin väli-
17973: nen uniooni. Aatteen erityisestä Suomen valtiosta, joka
17974: aate aluksi oli vieras kaikille järkeville suomalaisille, oma.k-
17975:   108          1910. -   V. M. -   Esit. N :o 8.
17976: 
17977: suivat (XIX vuosisadan jälkipuoliskolla) kärkkäästi pai-
17978: kallinen sanomalehtikirjallisuus ja tiede, joten tuo aate
17979: siirtyi piankin, tuota oppia kun sanomalehdistössä ja kou-
17980: lussa innokkaasti levitettiin, yksityisten haaveksijain toivo-
17981: musten piiristä koko Suomen kansan vakaumuksien ja liS-
17982: konkappaleiden alalle".
17983:     Selityskirjelmän mainitsema lause Keisari Aleksanteri
17984: II :n puheesta 1863-1864 vuoden valtiopäiväin lopettajais-
17985: tilaisuudessa aiheuttaa väärinkäsitystä, kun ei mainita
17986: syytä näihin varottaviin sanoihin. Syy oli seuraava: Pari
17987: suomalaista aatelismiestä, jot:ka olivat Venäjän valtionviras-
17988: sa eivätkä sentähden asuneet Suomessa, oli ilmoittautunut
17989: mainituilla valtiopäivillä käyttämään edustajantointa Ri-
17990: taristossa ja Aatelissa. Jotkut puhujat lausuivat silloin
17991: sen käsityksen, ettei ollut Aatelin vuonna 1723 vahvistet-
17992: tujen erioikeuksien 32 § :n säännöksen mukaista, että henki-
17993: löille, jotka olivat virkamiehiä muussa maassa, kuin Suo-
17994: messa, myönnettiin edustusoikeus. Keskustelussa kuiten-
17995: kin se mielipide voitti, että mainittua säännöstä kävi sovel-
17996: taminen ainoastaan niihin, jotka olivat ruvenneet vieraan
17997: valtion palvelukseen, jommoiseksi Keisarikuntaa ei tieten-
17998: kään käynyt katsominen. Tästä huomaa ettei tuolla väli-
17999: kohtauksella, vaikka se olikin herättänyt Mallitsijassa mie-
18000: lipahaa, ollut sitä merkitystä, minkä selityskirjelmä on
18001: sille antanut. Ja ettei se järkyttänyt Keisarin valtiopäi-
18002: väin avajaistilaisuudessa syyskuun 18 päivänä 1863 pitä-
18003: mässä muistettavassa puheessa ilmoiitamaa aikomusta val-
18004: mistuttaa ehdotus tarpeellisiksi perustuslainuudistuksiksi,
18005: jotka myös käsittäisivät valtiosäätyjen oikeuksien laajenta-
18006: misen, käy kieltämättömästi näkyviin siitä, että Keisari
18007: joulukuun 19 päivänä 1864 vahvisti main~tun aikomuksen
18008: mukaisesti laaditun johtosäännön sille komitealle, jonka
18009: tuli valmistaa ehdotukset uudeksi Hallitusmuodoksi ja
18010: uudeksi Valtiopäiväjärjestykseksi. Mainittu johtosääntö,
18011: jota ei olisi tullut vaitiololla sivuuttaa Ministerineuvoston
18012: puheenjohtajan selityskirjelmässä, jossa Suomen oikeus au-
18013:                            Liite D.                     109
18014: 
18015: tonomiseen asemaan koetetaan osottaa olemattomaksi mui-
18016: den muassa vuodelta 1808 olevilla kirjeillä, joilla ei ole vä-
18017: hintäkään merkitystä Suomen oikeuksien arvostelemiseen
18018: nähden, oli näin kuuluva:
18019:     ,Keisarillisen Majesteetin Armollinen Tahto on, että
18020: sen Komitean, joka Armossa saa toimekseen valmistaa eh-
18021: dotuksen niiksi selityksiksi ja lisäyksiksi Suomen
18022: Suuriruhtinaanman perustuslakeihin, jotka Hänen Ma-
18023: jesteettinsa viimeksi pidettyjä valtiopäiviä avattaessa
18024: on lausunut tarpeen vaatimiksi, pitää tätä tehtävää
18025: täyttäessään vaarinottaa, ei ainoastaan että Hallitus-
18026: muoto elokuun 21 päivältä 1'172 sekä Yhdistys- ja
18027: Vakuuskirja helmikuun 21 päivältä 1789 ynnä ne
18028: säännökset, mitkä Hänen KeisariHinen Majesteettinsa
18029: tässä jälempänä on tarkemmin mainitseva, kaikki yhdiste-
18030: tään yhdeksi ainoaksi asiakirjaksi, eli perustuslaiksi, jonka
18031: nimenä on Suomen Suuriruhtinaanmaan Hallitusmuoto,
18032: vaan myös että niitä säännöksiä, joita vanhemmista asiakir-
18033: joista tähän uuteen otetaan, ilarkoin noudatetaan, mikäli se
18034: sanamuotojen tarpeellista selventämistä silmälläpitäen voi
18035: käydä päinsä, kuin myös että, kun muutoksia näihin täytyy
18036: tehdä, ohjeena pidetään vanhemmissa lainsäädännöksissä
18037: ilmenevää ja erittäin V wkuuslrirjan 1 § :ssä mainittua peri-
18038: aatetta; ja Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on sen ohes-
18039: sa tahtonut Armossa käskeä Komitean toimitustyössään
18040: noudattamaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä, nimittäin:
18041:     l:o) että Suomen Suuriruhtinaanmaa, joka on osa Ve-
18042: näjän Keisarivaltakuntaa, on sen kanssa erottamattomasti
18043: yhdistettynä ;
18044:     2 :o) että Suuriruhtinaanmaata hallitaan sen Hallitus-
18045: muodon ja lakien mukaisesti;
18046:     3 :o) että Venäjän Keisari samalla on Suomen Suuriruh-
18047: tinas, jonka johdosta perimysjärjestykseen, Kruununperil-
18048: lisen täysi-ikäiseksitulon aika,an ja hallituksen pitämiseen
18049: nähden Keisarin ollessa alaikäisenä taikka muutoin pitem-
18050: män aikaa kykenemättömänä valtakunnan hallintoa pitä-
18051:   110           1910. -   V. ~I. -   Esit. N :o 8.
18052: 
18053: mään, sekä muissa samantapaisissa kysymyksissä Suomessa
18054: pitää oleman noudatettavana mitä Venäjään nähden on
18055: säädetty taikka säädetään;
18056:     4 :o) että Suomen suhde vieraisiin valtoihin riippuu
18057: Keisarikunnan suhteesta ja on sen kanssa yhtäläinen;
18058:     5 :o) että maan sisäistä ylintä hallintoa pitää Senaatti,
18059: johon kuuluu puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä jäseniä,
18060: joihin toimiin Keisari kutsuu syntyperäisiä suomalaisia
18061: miehiä;
18062:     6 :o) että Keisarin tuomiovaltaa käyttää Korkein Oi-
18063: keus, johon kuuluu Puheenjohtaja ja tarpeelliset jäsenet,
18064: jotka ovat virasta erottamattomia ja joiksi Keisari valitsee
18065: syntyperäisiä suomalaisia, joilla on koeteltu taito ja koke-
18066: mus tuomarintoimissa.
18067:     Senaatin, Korkeimman Oikeuden ja niiden alaisten vi-
18068: rastojen toimialan laajuuden tahtoo Keisarillinen Majes-
18069: teetti määrätä erityisellä asetuksella;                      ·
18070:     7 :o) että ne asiat, jotka vaativat Keisarin omaa ratkai-
18071: sua, esittelee Keisarilie Ministerivaltiosihteeri, jonka pitää
18072: olla syntyperäinen suomalainen;
18073:     8 :o) että Ministerivaltiosihteeri )a Senaatin jäsenet sa-
18074: moinkuin maan muut ylemmä-t ja a'lemmat virkamiehet
18075: ovat yksinään Keisarilie vastuunalaiset virkojensa ja toi-
18076: miensa käyttämisestä ;
18077:     9 :o) että V altiosäädyillä on oikeus . . . . . . kokoontua
18078: lakimääräisille valtiopäiville;
18079:     10 :o) ettei valtiolainaa vastedes saa V altiosäätyjen
18080: myötävaikutuksetta ottaa, ellei vihollisen hyökkäys taikka
18081: muu arvaamaton yleinen onnettomuus tekisi sitä välttämät-
18082: tömän tarpeelliseksi ;
18083:     11 :o) että V altiosäädyillä ennestään olevaa itsevero-
18084: tusoikeutta on, mitä ylimääräiseen verotukseen tulee, vielä-
18085: kin laajennettava siten, että ei ainoastaan paloviinalain-
18086: säätäminen, joka alkuaan on ollut Hallitsijan yksinomainen
18087: asia, mutta sittemmin ajoittain riippunut Valtiosäätyjen
18088: myötävaikutuksesta, vastedes on oleva Keisarin ja Valtio-
18089:                           Liite D.                     111
18090: 
18091: säätyjen yhteisesti harkittava, vaan myös että tulliverotuk-
18092: sen yleiset perusteet ovat yhtäläisessä järjestyksessä mää-
18093: rättävät, ollen kuitenkin Keisarin yksinomaisena asiana
18094: määrätä kaikkien tullimaksujen suuruus; - jonka ohessa
18095: Keisari pidättää itselleen vallan yksinään määrätä sen tul-
18096: limaksun perusteet ja määrän, mikä mahdollisesti pannaan
18097: venäläisille alkuperäistuotteille, joita Keisarikunnasta tuo-
18098: daan Suomeen;
18099:     12 :o) että V altiosäädyillä varhaisempina aikoina ollut
18100: esitysoikeus annetaan niille takaisin, semmoisena kuin se
18101: on 1772 vuoden Hallitusmuodon 42 § :ssä tarkemmin seli-
18102: tettynä; ollen kuitenkin Keisarilie pidätetty kaikki aiote-
18103: oikeus perustuslakikysymyksissä; sekä
18104:     13 :o) että säädetään semmoinen laveampi uskonnonva-
18105: paus, että jokainen· joka kristinoppia tunnustaa, voi siitä
18106: huolimatta missä muodossa se tapahtuu, saada kansalais-
18107: oikeuden Suomessa ja luvan siellä päästä niin hyvin siviili-
18108: kuin sotilasvirkaan.
18109:     Muutoin tahtoo Keisarillinen Majesteetti Armollisim-
18110: masti valtuuttaa Komitean laatimaan ehdotuksen täydelli-
18111: seksi Valtiopäiväjärjestykseksi, ollen Komitean siihen etu-
18112: päässä Valtiopäiväjärjestyksestä tammikuun 24 päivältä
18113: 1617 otettava mitä mahdollisesti soveltuvaa on, - sitä li-
18114: kinnä otettava mitä lokakuun 17 päivänä 1723 annetusta
18115: Valtiopäiväjärjestyksestä on myöhäisempien 1772 vuoden
18116: jälkeen pidettyjen valtiopäiväin päätöksillä noudatetta-
18117: vaksi vahvistettu, - lisäksi esiintuotava mitä tapoihin ja
18118: muotoihin nähden käytännön kautta kuluneilla valtiopäi-
18119: villä on tullut tavaksi ja laiiksi- sekä vihdoin ehdotettava
18120: mikä viimeksi pidettyjen valtiopäiväin kokemuksen ja Ko-
18121: mitean vakaumuksen mukaan voi edistää selvyyttä ja suu-
18122: rempaa joutuisuutta asiain käsittelyssä, niiden perinpoh-
18123: jaisen ja tarkan harkitsemisen kautta. tulematta syrjäy-
18124: tetyksi.
18125:     Lopuksi tahtoo Keisarillinen Majesteetti Armollisesti
18126: käskeä Komitean ennen kesäkuun loppua 186!5 Hänen Ma-
18127:   112          1910. -   V. l\1. -   Esit. N :o 8.
18128: 
18129: jesteetillensa lähettämään ehdotuksen niin hyvin Hallitus-
18130: muodoksi kuin Valtiopäiväjärjestykseksi."
18131:     Tällä ta voin alotettiin perustuslakien uudistamistyö.
18132:     Molemmat lakiehdotukset valmistettiin tämän armolli-
18133: sen johtosäännön mukaisesti. Vuoden 1867 valtiopäiville
18134: annettiin armollinen esitys uudesta V altiopäiväj ärjestyk-
18135: sestä, mutta uutta HaUitusmuotoa koskevasta kysymyksestä
18136: Keisari lausui valtaistuinpuheessa näiden valtiopäiväin
18137: avajaistilaisuudessa: ,Sellaisen työn mutkallinen laatu
18138: on vaatinut tarkkaa ja pitkällistä harkintaa, eikä asia
18139: sentähden Minun mielipahakseni vielä ole saavuttanut sitä
18140: kypsyyttä, että voisin täyttää ensimäisen aikomukseni teh-
18141: dä näillä valtiopäivillä esityksen asiasta". - Tämä asia jäi
18142: kuitenkin lepäämään. Ainoastaan osa joulukuussa 1864
18143: vahvistettua uudistusohjelma~t toteutettiin kesäkuun 25/13
18144: päivänä 1886 annetun julistuskirjan kautta, joka kuului:
18145:     ,Me Aleksander III . . . . . . . . . . Teemme tiettäväksi :
18146: Suomenmaan V altiosäätyjen, 71 § :n mukaan Valtiopäi vä-
18147: järjestyksessä 15/3 päivältä Huhtikuuta 1869, antamalla
18148: suostumuksella ja myönnytyksel,lä tahdomme Me, kumoten
18149: 6 :nnen kohdan Yhdistys- ja Vakuuskirjassa 21 päivältä
18150: Helmikuuta ja 3 päivältä Huhtikuuta 1789, Armossa sää-
18151: tää ja määrätä, että 51 ja 52 §§ sanotussa Valtiopäiväjär-
18152: jestyksessä pitää, niihin tehdyn lisäyksen j.ohdosta esitys-
18153: oikeudesta V altiosäädyilile muutettaman seuraavalla ta-
18154: V'alla toisin kuuluviksi:
18155: 
18156:                             51§.
18157:     Paitsi sitä anomusoikeutta, jota V altiosäädyt vanhas-
18158: taan ovat nauttineet, on V altiosäädyillä myöskin o]keus
18159: valtiopäivillä tehdä esitys semmoisen yleisen lain säätämi-
18160: sestä, muuttamisesta tahi kumoamisesta, joka riippuu Kei-
18161: sarin ja Suuriruhtinaan sekä Valtiosäätyjen yhtäpitä,väi-
18162: sestä päätöksestä. Xl:köön kuitenkaan esitystä nostettako
18163: perustuslain taikka maa- tahi meripuo:l.ustuksen järjestä-
18164:                           Liite D.                    113
18165: 
18166: mistä lmskevan lain, eikä myöskään painolain sää,tämises-
18167: tä, muuttamisesta tahi kumoomisesta; ja pitää kirkkolain
18168: säätäruisestä olla voimassa, mitä siitä erittäin on määrätty"
18169: j. n. e.
18170:     Keisari Aleksanteri III :n vuonna 1884 antaman käskyn
18171: johdosta valmisti tarkoitusta varten asetettu komitea Hal-
18172: litusmuodon ehdotuksen, joka käsitti kaiwkien V altiopäi-
18173: väjärjestyksen alaan kuulumattomien perustuslainsäännös-
18174: ten kodifioimisen. Sittemmin Senaatin uudestaan muodos-
18175: telemana tämä uuden perustuslain ehdotus, joka ei sisältä-
18176: nyt mitään asiallisia uudistuksia, vuonna 1891 lähetettiin
18177: armollisesti tutkittav!llksi. Ehdotuksen tarkastusta todelJi-
18178: sen salaneuvoksen Bungen puheenjohdossa toimi'vassa ve-
18179: niHäis-suomalaisessa komiteassa ei suoritettu loppuun.
18180:     Kolmannen ehdotuksen uudeksi Hamtusmuodoksi val-
18181: misti Senaatti vuonna 1907, tehtyään sitä ennen alamaisen
18182: ilmoituksen asiasta. Tämä ehdotus sisä[tää suurimmaksi
18183: osaksi voimassa olevia vanhoja säännöksiä uuteen muotoon
18184: laadittuina, mutta . tarkoittaa sen ohella eräissä asioissa
18185: antaa maamme valtiosäännölle tarpeellisen kehityksen. V e-
18186: näjän ministerineuvoston Suomen-politiikassa viime aikoi-
18187: na vallinnut suunta lienee syynä siihen, ettei tämä tärikeä
18188: ehdotus vielä ole tu~1ut Hallitsijan tutkittavaksi.
18189:     Tällainen on pääpiirteissään Suomen uuden Hallitus-
18190: muodon ehdotusten historia. Ne salaviittaukset, joita se-
18191: lityskirjelmä tekee mainitessaan tämän asian, lisäävät
18192: muutenkin lukuisia todisteita tässä asiakirjassa olevain tie-
18193: tojen epäluotettavuudesta. Kokonaan perusteettomaksi
18194: syytökseksi täytyy leimata väite että suomalaiset olisivat
18195: tarkoittaneet Suomen ja Venäjän välisen yhteyden
18196: muuttamista ,epämääräiseksi uniooniksi, samaan tapaan
18197: kuin äskettäin hajoitettu Norjan ja Ruotsin välinen unioo-
18198: ni". Ne ristikohdat, mitkä aikaansaivat Ruotsin-Nor-
18199: jan unioonin purkautumisen, koskivat yksinomaan ul-
18200: kopoHtiikan ja konsulilaitoksen johtoa ja järjestelyä, josta
18201:  Norja katsoi olevansa syrjäytetty, kun sitä vastoin Suomi ei
18202:   114          1910. -   V. JU. -   Esit. N :o 8.
18203: 
18204: ole milloinkaan vaatinut mitään erityisiä oikeuksia ulkopo-
18205: litiikkaan nähden. - ,Aatteen erityisestä Suomen valtios-
18206: ta" ei voida katsoa johtuvan ,yksityisten haaveksijain toi-
18207: vomusten piiristä", sillä se on aate, joka Keisari AJeksan-
18208: teri I :n alotteesta toteutettiin vuonna 1809, niinkuin useis-
18209: ta Keisarin omista lausunnoista ja hänen antamistaan asia-
18210: kirjoista käy ilmi. Selityskirjelmän laatijat näyttävät val-
18211: tio-nimitykseen liittävän täydellisen itsenäisyyden vaati-
18212: muksen, vaikka tätä nimitystä tavallisimmin noudatetun ter-
18213: minologian mukaan valtiotieteissä käytetään sellaisistakin
18214: maista, joilta puuttuu suvereniteetti, mutta joilla muutoin
18215: on valtion järjestysmuoto.
18216:     III. Selityskirjelmässä lausutaan edelleen:
18217:     ,Suomen eristyksen jatkuva lisääntyminen, joka uhkaa
18218: ei ainoastaan Venäjän arvoa, oikeuksia ja etuja, vaan myös
18219: sen eheyttä, synnytti ihan luonnoUisesti vastavaikutuksen
18220: Venäjän taholta. Suomalaisten taistelunh&luista separa-
18221: tismia vastaan alkoi, vaikka.kin vähitellen, Venäjän val-
18222: tiollinen itsetietoisuus ja venäläinen kansalEstunne nousta.
18223: Yleisen valtakunnanlainsäädännön järjestämistä ja kehit-
18224: tämistä on siis pidettävä yhtenä mitä tärkeimpänä toimen-
18225: piteenä Venäjän valtiollisia oikeuksia puolustettaessa".
18226:     Tässä lausutut sanat eivät ole totuuden sanoja. Vuoden
18227: 1809 jälkeen kuluneen ensimäisen puolen vuosisadan aika-
18228: na oli Suomi Venäjästä paljon enemmän eristetty kuin myö-
18229: hemmin. Niin pian kun valtiopäivät jälleen olivat saaneet
18230: kokoontua ja taloudellisen toiminnan alalla kauan seisauk-
18231: sissa ollut kehitys sai uutta virikettä, lisääntyi liikeyhteys
18232: Venäjän kanssa. Jo toiset valtiopäivät, vuonna 1867, osot-
18233: tivat, tukalista rahaoloista huolimatta, varoja rautatien ra-
18234: kentamiseksi Pietariin. Syntyi vilkas keskuusliike. Suo-
18235: malaiset ja venäläiset teollisuudenharjoittajat ja kauppiaat
18236: tulivat monin verroin enemmän kuin ennen mieskohtaisoon
18237: yhteyteen keskenään ja muillakin kuin liiketoiminnanaloilla
18238: alkoi keskinäistä lähestymistä ilmaantua. Mutta pian il-
18239: maantui Venäjällä suunta, joka nurjamielisyydellä katseli
18240:                            Liite D.                      115
18241: 
18242: Suomen verraten vapaita laitoksia ja sitä verraten nopeata
18243: kehitystä sivistyksen tiellä, jota nämä laitokset edistivät.
18244: Suomen autonomian viholliset saivat vähitellen huomatta-
18245: vaa vaikutusvaltaa. Tuloksena siitä oli se politiikka, joka
18246: vuosina 1899-1905 tuotti niin paljon onnettomuutta Suo-
18247: melle. Sellainen politiikka ei ollut omansa lähentämään
18248: Suomea Venäjään.
18249:     Suomen valtiollisia pyrkimyksiä on arvosteltava sen
18250: kannan ja suunnan mukaan, mikä on tullut näkyviin valtio-
18251: päiväin päätöksistä ja anomuksista. Niissä ei ole milloin-
18252: kaan esiintynyt separatismia. Mutta Venäjällä olevat Suo-
18253: men vastustajat ovat nähneet hyväksi leimata separatis-
18254: miksi jokainoan yrityksen puolustaa Suomen oikeutta ai-
18255: heettomilta hyökkäyksiltä, nostattaakseen siten epäluuloisen
18256: mielipiteen tätä maata vastaan. Tätä mielipidettä tahdo-
18257: taan nyt tyydyttää tuhoamalla Suomen valtiosääntö Minis-
18258: terineuvoston puheenjohtajan ehdottamalla lailla Venäjän
18259: lainsäädäntövallan ulottamisesta Suomeen. Tämä aikomus
18260: on niin ilmeinen, ettei se ole salattavissa sillä merkillisellä
18261: väitteellä, että valtakunnallisen lainsäädännön tarkoitukse-
18262: na on ,Venäjän valtiollisten oikeuksien puolustaminen".
18263:     IV. Marraskuun 4 (lokakuun 22) päivänä 1905 an-
18264: netussa armollisessa julistuskirjassa käsket<tiin ,~akkauttaa
18265: helmikuun 3/15 päivänä 1899 annettuun julistuskirjaan
18266: kuuluvain perussäännösten noudattaminen, siksi kuin niissä
18267: mainitut asiat tulevat lainsäädäntötoimen kautta järjeste-
18268: tyiksi". Tämä armollinen käsky kerrotaan selityskirjelmän
18269: sivuilla 18 ja 19 oikein, mutta sivulla 22 sanotaan että mai-
18270: nittujen perussääntöjen toimeenpano ,on keskeytetty siksi
18271: kuin ne tarkastetaan lainsäädäntöjärjestyksessä j a sopu-
18272: soinnussa Keisarikunnan lainsäädännön
18273: uudistetun järjestyksen kanssa". Selityskir-
18274: jelmä on mielivaltaisesti lisännyt ne sanat, mitkä tässä on
18275: harvennettu. Niitä ei ole marraskuun 4 (lokakuun 22) päi-
18276: vänä 1905 annetussa julistuskirjassa. Siihen katsoen että
18277: tämä julistuskirja armollisesti annettiin Suomen Yaltiopäi-
18278: 116             1916. -   V. :M:. -   Esit. N :o 8.
18279: 
18280: vam joulukuun 31 päivänä 1904 tekemän anomuksen joh-
18281: dosta, joka koski toimenpiteitä laillisen järjestyksen palaut-
18282: tamiseksi maahan, ja että julistuskirjassa nimenomaan sa-
18283: notaan Keisarillisen Majesteetin havainneen anottujen toi-
18284: menpiteiden ansaitsevan huomiota ja olevan täytäntöön-
18285: pantavat, ei sanalla ,lainsäädäntötoimi" julistuskirjassa voi
18286: olla muuta merkitystä, kuin että perussäännöksissä mainitut
18287: asiat on järjestettävä semmoisen lainsäädäntötoimen kautta,
18288: joka Suomenkin perustuslakien mukaan on oikeudellisesti
18289: pätevä laki, siis Suomen valtiopäiväin hyväksymän lain
18290: kautta.
18291: 
18292: 
18293: 
18294: 
18295:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
18296:           1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
18297: 
18298: 
18299: 
18300: 
18301:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
18302:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, johon
18303:           on liitetty esityksessä mainittu ehdotus laiksi niiden
18304:           Suomenmaata koskevien lakien ja asetusten säätämis-
18305:           järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
18306: 
18307: 
18308: 
18309: 
18310:        Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
18311:                ja Suuriruhtinas I
18312: 
18313: 
18314: 
18315: 
18316:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisesti esit-
18317: tänyt että Suomen Eduskunta kuukauden kuluessa antaisi
18318: lausuntonsa esityksen oheen liitetyn lakiehdotuksen sisäl-
18319:   2       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
18320: 
18321: lyksestä, mikä lakiehdotus tarkoittaa niiden Suomenmaata
18322: koskevien lakien ja asetusttm säätämisjärjestystä, joilla on
18323: yleisvaltakunnallinen merkitys.
18324:     Koska mainittu lakiehdotus on ilmoitettu ,Ministeri-
18325: neuvoston Puheenjohtajan ehdotukseksi" eikä siis ole Suo-
18326: men hallituksen valmistama, Teidän Keisarillisen Majes-
18327: teettinne nimessä annettu ehdotus, eroaa puheena oleva asia
18328: muodollisessa suhteessa kaikista Suomen eduskunnalle
18329: tähän asti annetuista lakiehdotuksia sisältävistä armolli-
18330: sista esityksistä.
18331:     Vasta kaksi viikkoa myöhemmin, kuin esitys liitteineen,
18332: on Eduskunnalle saapunut se asiakirja, joka sisältää eh~
18333: dotuksen perustelmat ja jolla on nimenä ,Selityskirjelmä
18334: Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksesta sellaisten
18335: Suomea koskevien lakien ja asetusten antamisen järjestyk-
18336: sestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys".
18337:     Koska esityksessä on viitattu Teidän Keisarillisen Ma-
18338: jesteettinne viimeksi kuluneen maaliskuun 14/27 päivänä
18339: antamaan armolliseen julistuskirjaan, on Eduskunta tätä
18340: asiaa käsitellessään kiinnittänyt huomionsa mainittuun ju-
18341: listuskirjaan. Siitä on käynyt ilmi että puheena oleva la-
18342: kiehdotus, jonka julistuskirjassa sanotaan olevan Ministeri-
18343: neuvoston esittämä Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne,
18344: oli annettava Valtakunnanduuman ja Valtakunnanneuvos-
18345:  ton tarkastettavaksi. Kysymys on siis lainsäädäntötoimen-
18346: piteestä, joka on tarkoitettu Suomessa voimaan astuvaksi,
18347: mutta joka on aikaansaatava Keisarikunnan lainsäädäntö-
18348: laitosten toimesta. Eduskunnan tehtävä on rajoitettu
18349:  lausunnon antamiseen, joka, mikäli julistuskirjassa on
18350: sanottu, on aanettava Valtakunnanduuman ja Valtakun-
18351: nanneuvoston harkittavaksi.
18352:     Kun Eduskunnan tulee kaikissa toimissaan tarkoin nou-
18353:  dattaa voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen määräyk-
18354: siä, on Eduskunnan ollut tutkittava onko tässä puheena
18355: oleva ehdotus senlaatuinen asia, että Eduskunta lain mu-
18356: kaan ei ole oikeutettu siitä päättämään, vaan ainoastaan
18357: antamaan siitä lausunnon.
18358:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.           3
18359: 
18360:     V. J :n 31 § kuuluu: ,Jos Keisari ja Suuriruhtinas vaa-
18361: tii eduskunnanlausuntoa asiasta, josta Keisari ja Suuriruh-
18362: tinas voi määrätä eduskunnan myötävaikutuksetta, tulee
18363: eduskunnan sitä varten käsitellä asiaa ja antaa siitä lausun-
18364: tonsa'~.
18365:     Tämä säännös osottaa että eduskunnan tehtävä voi ra-
18366: joittua lausunnon antamiseen ainoastaan sellaisissa asiois-
18367: sa, joissa ratkaisuvalta kuuluu Hallitsijalle yksinään. Jos
18368: sitä vastoin asia on sitä laatua, että lainsäädäntö siinä on
18369: Hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitävän päätöksen varassa,
18370: ei Hallitsija voi eduskunnalta vaatia ainoastaan neuvottele-
18371: vaa asian käsittelyä, vaan on asia jätettävä eduskunnan
18372: tutkittavaksi ja päätettäväksi.
18373:     Asianmukaisen erotuksen voimassa pitäminen näiden
18374: molempain asiaryhmäin ja menettelytapain välillä ei ole
18375: ainoastaan muodollinen asia. Eduskunnan V. J :n 31 § :n
18376: mukaan antamalla lausunnolla ei ole sitovaa merkitystä:
18377: Hallitsija voi panna siihen huomiota taikka myös tehdä
18378: lausunnosta poikkeavan päätöksen. Sentähden on vasta-
18379: mainittu perustuslain säännös rajoittanut neuvottelevan
18380: menettelyn asioihin, joista Keisari ja Suuriruhtinas voi
18381: määrätä eduskunnan myötävaikutuksetta. Tällä tarkoite-
18382: taan lähinnä sitä lainsäädännön alaa, jota kutsutaan hal-
18383: linnolliseksi. Eduskunnalta voidaan kumminkin myös
18384: pyytää lausuntoa niistä perusteista, joille ehdotus Edus-
18385: kunnan pätevyyspiiriin kuuluvaksi; laiksi on rakennettava.
18386: Sillä yksin Hallitsijan asia on määrätä sellaisen lakiehdotuk-
18387: sen sisältö, mikä ehdotus sitten annetaan eduskunnan harkit-
18388: tavaksi ja hyväksyttäväksi. Mutta kaikissa perustus-
18389: lainluontoisissa asioissa ja koko yleisen eli varsinaisen lain-
18390: säädännön alalla on lain voimaantulemisen ehtona, että
18391: eduskunta on lakiehdotuksen hyväksynyt. Eduskunnan
18392:  päätöksellä on sellaisessa lainsäädäntöasiassa se sitova mer-
18393:  kitys, että Hallitsija ei voi muuttaa eduskunnan hyväksy-
18394: mää lakiehdotusta: jollei Hallitsija ehdotusta muuttamatta
18395: vahvista, on se kokonaan rauennut, niinkuin aikaisemmalta
18396:   4        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
18397: 
18398: ajalta voimassa olevien periaatteiden mukaisesti V. J :n 75
18399: § :ssä säädetään.
18400:     Tästä näkyy, että Eduskunta myötävaikuttaisi valtio-
18401: säännön mukaisen lainsäädäntöjärjestyksen syrjäyttämi-
18402: seen, jos Eduskunta, luopuen päätäntöoikeudestaan, ainoas·
18403: taan antaisi lausunnon asiasta, josta nimenomaan on ilmoi-
18404: tettu että se tulee ratkaistavaksi ilman Eduskunnan suos-
18405: tumusta, vaikka tämä suostumus perustuslain mukaan on
18406: välttämätön.
18407:     Se seikka, ettei Eduskunnalle nyt annettu ehdotus muo-
18408: dollisesti eikä asiallisesti vastaa sitä mitä Valtiopäiväjär-
18409: jestyksessä edellytetään sellaisiin asioihin nähden, joiden
18410: tulee olla eduskunnan käsittelyn esineenä, ei voi oikeuttaa
18411: Eduskuntaa tässä asiassa poikkeamaan säädetystä järjes·
18412: tyksestä.
18413: 
18414:     Keisarikunnan Ministerineuvoston puheenjohtajan eh-
18415: dotuksen johdannon I osaan sisältyy jo nimenomaan lau-
18416: suma että ehdotetun lain tarkoituksena on muuttaa ja ku-
18417: mota sellaisetkin säännökset, jotka on annettu Suomessa.
18418:     Saman osan 1 artiklassa määrätään että lakien sää-
18419: täminen Suomelle on tapahtuva tähän asti olemattoman
18420: jaotuksen mukaan: joko ,yleisen lainsäädännön määrää-
18421: mässä järjestyksessä", mikä näyttää käsittävän Keisarikun-
18422: nassa lakien ja asetusten antamisesta voimassa olevat sään-
18423: nöt, tahi ,erityisen lainsäädännön määräämässä järjestyk-
18424: sessä", johon nähden viitataan Venäjän 1906 vuoden perus-
18425: luslakien 2 artiklaan.
18426:     Saman osan 2 artildassa sanotaan : ,Suomen hallinnon
18427: sisällisen järjestyksen alkuperusteet säädetään ja muute-
18428: taan yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä Hänen Keisarilli-
18429: sen Majesteettinsa alotteesta". Selityskirjelmän mukaan
18430: tietää tämä että Suomen itsehallinnon pohjaperusteet ja
18431: laajuus, s. o. Suomelle vakuutettu erityinen lainsäädäntö ja
18432: hallitus, ovat määrättävät ja muutettavat Keisarikunnan
18433: lainsäädännön kautta.
18434:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.          5
18435: 
18436:     Ehdotuksen 3 artiklassa luetaan yleisen lainsäädännön
18437: määräämässä järjestyksessä käsiteltäviin seitsemäntoista
18438: asiaryhmää. Kaikki nämä asiat, jotka kohdistuvat oi-
18439: keuslaitokseen, kansalaisten yleisiin oikeuksiin, väestön
18440: velvollisuuksiin puolustuslaitokseen nähden, verotusoikeu-
18441: teen, n1hajärjestelmään, kansanvalistukseen, teollisuuteen,
18442: ja merenkulkuun sekä eräisiin yleisiin liikennelaitok-
18443: siin y. m., mtkaisisivat tämän artiklan mukaan Suo-
18444: mea veivoittavalla vaikutuksella Keisarikunnan lain-
18445: säädäntö- tahi hallitnslaitokset, ja 4 artiklan mukaan voisi
18446: näitä seitsemäätoista ryhmää mielin määrin lisätä yleisessä
18447: lainsäädäntöjärjestyksessä. Eduskunnan tehtävä na1ssa
18448: asioissa olisi rajoitettu 7 artildan jotenkin epäselvien mää-
18449: räysten mnkaan lausuntojen antamiseen eräissä tapauksissa.
18450:     Ehdotuksen muista määräyksistä huomautettakoon
18451: tässä edelleen niitä, jotka Keisarikunnan Hallitsevalle
18452: Senaatille ja MinisterinmlYostolle antavat Suomeen näh-
18453:  den toimi vallan, mikä voimassa olevien lakien mukaan
18454: ei kuulu näille viranomaisille, vaan osittain Suomen halli-
18455: tuslaitoksille, osittain Hallitsijalle ja eduskunnalle yhtei-
18456: sesti.
18457:     Tämän yhteydessä on huomattava I osan 3 artiklan 5
18458: kohta, jonka nojalla voidaan antaa ,Keisarikunnan yleisille
18459: laitoksille ja viranomaisille" rajaton toimivalta Suomessa.
18460:     Vihdoin mainittakoon se ehdotuksen I osan 10 artiklan
18461:  määräys, että ehdotetussa järjestyksessä annetut lait ja ase-
18462: tukset itsestään lmmoisivat kaikki Suomen lakien ja asetus-
18463: ten määräykset, jotka eivät ole niiden mukaiset.
18464:     Eduskunta katsoo velvollisuudekseen mainittuihin ehdo-
18465: tnksen kohtiin nähden etusijassa johdattaa mieleen seuraa-
18466:  vat Suomen perustuslaeissa vahvistetut oikeusnormit.
18467:     Suomea on hallittava lakiensa mukaan (1772 vuoden
18468: Hallitusmuodon 2 ja 5 §, 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuus-
18469: kirjan 2 kohta), siis Suomen perustuslakien määräämässä
18470: järjestyksessä säädettyjen lakien mukaan.
18471:     Tämän lainsäädäntöjärjestyksen pääpiirteet ovat:
18472:   6         1910. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
18473: 
18474: Hallitsija ei voi tehdä uutta lakia eikä kumota vanhaa
18475: eduskunnan suostumuksetta (H. M :n 40 §); lait syntyvät
18476: Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä eduskunnan yhtä-
18477: pitävällä päätöksellä; aloteoikeus lainsäädännössä on
18478: Hallitsijalla yksinään lakiin nähden, joka koskee pe-
18479: rustuslakia taikka maa- tai meripuolustuksen järjestämis-
18480: tä, muissa asioissa sekä Hallitsijaliu että eduskunnalla
18481: (Y. •T :n 29, 57, 60, 75 §).
18482:      Hallitsija voi tosin hallinnollisen lainsäädännön
18483: alalla antaa asetuksia eduskunnan myötävaikutuksetta (H.
18484: M :n 17, 20, 21, 24, 27, 28 § sekä historialliseen kehitykseen
18485: perustuva käytäntö). Mutta tässäkin on noudatettava Suo-
18486: men perustuslakien osottamaa menettelyä.
18487:     Hallitsija ei voi Suomen aJamaistensa suoritetta-
18488: vaksi määrätä sota-apuja, sotaväenottoja eikä uusia ve-
18489: roja eduskunnan suostumuksetta (H. M :n 45 §). Kun Hal-
18490: litsija antaa eduskunnalle esityksen varain hankkimisesta
18491: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
18492: pitää tarve selvitettämän ensitulevan varainhoitovuoden tu-
18493: loja ja menoja osottavalla laskelmalla (V. J :n 26 §). Varo-
18494: jen myöntämisen perustaa eduskunta toimittamaansa tar-
18495: peitten tutkimiseen (V. J :n 43 §ja 1789 vuoden Yhdistys-
18496: ja Vakuuskirjan 5 kohdassa säädetty periaate). Tähänonse-
18497: litykseksi lisättävä, että H. M :n 45 § :ssä käytetty sana ,so-
18498: taväenotto" merkitsee käskyä pakolliseen sotapalvelukseen
18499: olipa se mitä laatua tahansa.*) Se seikka että Hallitsija
18500: on voinut ja edelleen voi määrätä vienti- ja tuontitullit
18501: sekä eräänlaatuiset virkamiesten toimenpiteistä suoritet-
18502: tavat maksut kansaneduskunnan suostumuksetta, on eri-
18503: näisistä historiallisesti selitettävissä olevista asianhaaroista
18504: 
18505: 
18506:      *) Sana »Sotaväenottoja• on jätetty pois 1772 vuoden Hallitus-
18507: muodon venäjänkielisistä käännöksistä. Näyttää sentähden tar-
18508: peelliselta tässä mainita, että Hallitusmuodon ranskankielisessä kään-
18509: nöksessä, joka tehtiin Kustaa III:n toimesta, ilmaistaan sana •nt-
18510: skrifning» sanoilla •levees de milice» = sotaväen kntsunnat.
18511:              Yleisvaltakunnallinen lainsäAdlintö.        7
18512: 
18513: riippuva poikkeus perustuslaissa vahvistetusta säännöstä;
18514: mutta silloinkin, kun Hallitsija käyttää tätä oikeuttaan
18515: oman harkintansa mukaan määrätä eräänlaatuiset mak-
18516: sut, voi se laillisesti tapahtua ainoastaan, jos tässä me-
18517: netellään maamme perustuslakien mukaisesti, koska näitä
18518: on Suomea hallittaessa aina noudatettava.
18519:      Suomen valtiosäännön mukaan Hallitsija käyttää val-
18520: taansa maan hallitsemiseen Suomen miesten ja ainoastaan
18521: sellaisten viranomaisten avulla, jotka senl oma laki tuntee
18522:  (H. M:n 10 §, Y. ja V. K:n 1 kohta, H. M:n 13 §),eikä vi-
18523: ranomaisten, jotka ovat maan laeista ja laitoksista riippu-
18524: mattomia. Tämä periaate tuli Ruotsin laissa nimen-
18525: omaan vahvistetuksi siihen aikaan, jolloin Ruotsi oli yh-
18526: distettynä unioniin Tanskan ja Norjan kanssa. Tähän
18527:  viittaava säännös löytyy myös Maanlaissa, joka H. M :n 2
18528: § :n mukaan tässä kohdin edelleen on sovellettava. Tähän
18529: periaatteeseen niinikään nojaavat ne perustuslakien ja maam-
18530:  me. yleisen lain säännökset, jotka määräävät, miten
18531:  ,virka- ja valtamiehet", joiden apua Hallitsijan on
18532:  käy~ttävä     valtakunnan hallitsemisessa (H. M :n 13
18533:  §), ovat asetettavat, miten heidän on hoidettava teh-
18534:  tävänsä, miten he ovat vastuunalaiset ja voidaan viras-
18535:  taan erottaa. Siihen aikaan, jolloin Suomi oli yhdistettynä
18536:  Ruotsiin, ei kukaan olisi pitänyt mahdollisena että kunin-
18537:  gas voisi laillisesti hallita valtakuntaa muiden kuin koti-
18538:  maisten viranomaisten avulla, jotka olivat täydellisesti sen
18539:  lakien alaiset. Sentähden oli seurauksena Suomessa aikai-
18540:  semmin voimassa olleiden perustuslakien vahvistamisesta
18541:  Suomen valtiosäännöksi, että tätä maata on hallittava
18542:  sen omain viranomaisten avulla, jotka ovat Suomen lakien
18543:  alaiset. Tämän periaatteen toteuttamiseksi asetettiin jo
18544:  6/18 p :nä elokuuta 1809 annetun ohjesäännön kautta Hal-
18545:  lituskonselji, myöhemmin nimeltään Keisarillinen Suomen
18546:   Senaatti, jolle uskottiin ,Suomen yleinen hallitus", ja sen
18547:   lisäksi Suomen valtiosihteerin virka Pietariin (6 p :nä mar-
18548:   raskuuta 1811) Suomen asiain esittelemistä varten Hal-
18549:   8        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
18550: 
18551: litsijalle. Julistuskirjassa maaliskuun 17 p :Itä 1826, jossa
18552: annettiin vielä voimassa oleva johtosääntö Suomen Valtio-
18553: sihteerinvirastolle, lausui Keisari ja Suuriruhtinas Nikolai
18554: I tahtoneensa säätää vahvistamiensa maan perustuslakien
18555: mukaisen järjestyksen niiden asiain esittelemisessä, jotka
18556: ovat korkeimman vallan päätettäviä. Tämän yhteydessä
18557:  johdettakoon myös mieleen että Kenraalikuvernöörin virka-
18558: asema ja tehtävät Senaatin puheenjohtajana ja ,maassa ole-
18559: van toimeenpanevan hallituksen päällikkönä" on määrätty
18560: Suomen asetusten kautta.
18561:      Niinkuin edelläolevasta näkyy eivät Ministerineuvos-
18562: ton puheenjohtajan ehdotuksen määräykset ole risti-
18563: riidassa ainoastaan vanhempien, Keisari Aleksanteri I :n
18564: vahvistamien lakien kanssa. Ne ovat suunnatut niitäkin
18565: perustuslakeja vastaan, jotka eduskunta aivan viime aikoina
18566: on armollisten esitysten johdbsta hyväksynyt ja Teidän Kei-
18567: sarillinen Majesteettinne vahvistanut. Koska uudessa jär-
18568:  jestyksessä annetut lait ja asetukset itsestään kumoisivat
18569:  kaikki Suomen lakien ja asetusten määräykset, jotka eivät
18570: ole niiden mukaiset, tulisi tämän kautta myöskin nykyään
18571: voimassa oleva Teidän Keisarillisen Majesteettinne heinä-
18572: kuun 20 päivänä 1906 vahvistama valtiopäiväjärjestys
18573: järkyt(ltyksi, vaikka siinä on seuraava
18574:                      ,L o p p u s ä ä n n ö s.
18575:                               80 §.
18576:      Tämä valtiopäiväjärjestys - - - - - - - - pitää
18577:  kaikilta osiltaan oleman peruuttamattomana perustuslaki-
18578:  na, kunnes Suomen Hallitsija ja eduskunta yhtäpitävällä
18579:  päätöksellä sen muuttavat tai kumoavat."
18580:      Sama olisi laita hiljattain vahvistettujen lausunto-, ko-
18581:  koontumis- ja yhdistymisvapautta koskevien perustuslain·
18582: säännösten. Sillä Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdo-
18583: tuksessa (I osa 3 art. 8 ja 10 kohta) luetaan ,yleisen lain-
18584: säädännön määräämässä järjestyksessä" käsiteltäviin asioi-
18585:  hin myös ,julkisia kokouksia, yhdistyksiä ja liittoja koske-
18586:  vat määräykset" sekä ,Suomen painotointa koskeva lain-
18587:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.
18588: 
18589: säädäntö". Siten muutettaisiin Suomen Valtiosäätyjen ar-
18590: mollisen esityksen mukaisesti hyväksymä ja Teidän Keisa-
18591: rillisen Majesteettinne elokuun 7/20 päivänä 1906 armolli-
18592: sesti vahvistama ,laki lausunto-, kokoontumis- ja yhdis-
18593: tymisvapaudesta", joka, samalla kun se vakuuttaa Suomen
18594: kansalaisille, heidän perustuslain turvaamina oikeuksinaan,
18595: sanan vapauden ja painovapauden sekä kokoontumis- ja yh-
18596: distymisoikeuden, määrää että ,säännöksiä siitä, mitä näi-
18597: den oikeuksien käyttämisessä on noudatettava, annetaan
18598: yleisen lain säätämisestä voimassa olevassa järjestyksessä",
18599: ja siis Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä eduskunnan yhtä-
18600: pitävän päätöksen kautta.
18601:     Ministerineuvoston puheenjohtajan esittämä ehdotus si-
18602: sältää siis pääasiallisesti seuraavaa. Venäjän lainsäädän-
18603: tölaitoksille, eräissä tapauksissa sen hallitukselle, olisi an-
18604: nettava laaja oikeus säätää lakeja Suomelle, siihen katso-
18605: matta mitä Suomen perustuslait, joita ei voida muuttaa
18606: Suomen eduskunnan suostumuksetta, sisältävät lain säätä-
18607: misen järjestyksestä. Edelleen niille olisi annettava oikeus
18608: määrätä Suomen kansalle sotilasrasituksia ja veroja, huoli-
18609: matta siitä, että Suomen perustuslait vaativat Suomen edus-
18610: kunnan myönnytyksen ja suostumuksen sellaisiin toimenpi-
18611: teisiin, sekä sitä paitsi rajaton valta oikeuttaa. venäläiset
18612: viranomaiset käyttämään julkista toimivaltaa Suomessa
18613:  Suomen asukkaisiin ja viranomaisiin nähden, siihen kat-
18614: somatta että Hallitsijan, Suomen perustuslakien mukaan,
18615: tulee hallita maata sen omien lakien mukaan, sen omien,
18616: näiden lakien alaisten viranomaisten avulla. Venäjän lain-
18617: säädäntölaitokset saisivat täten rajattoman vallan supistaa,
18618:  jopa täydelleen lakkauttaa Suomen itsehallinnon.
18619:      On tosin olemassa eräitä, Suomen yhdistämisestä V enä-
18620:  jään välittömästi johtuvia lainsäädäntöasioita ja hallitus-
18621:  tehtäviä, jotka eivät kuulu Suomen laitosten toimivaltaan,
18622:  vaikka ne koskevat myoskin Suuriruhtinaskuntaa. Niin-
18623: kuin tämän alamaisen kirjelmän liitteessä B tarkemmin
18624:  osotetaan, ovat nimittäin seuraavat periaatteet voimassa:
18625:   10       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
18626: 
18627:     Koska Venäjän Keisari on Suomen Suuriruhtinas,
18628: niin vallanperimystä, kruununperillisen täysi-ikäiseksi
18629: tulemisen aikaa, hallituksen hoitoa Keisarin ja Suuriruhti-
18630: naan alaikäisyyden aikana bikka kun Keisari voi olla es-
18631: tettynä itse valtakunnan hallitusta hoitamasta sekä kei-
18632: sarillista perhettä koskeva lainsäädäntö riippuu yksinomaan
18633: Keisarikunnan perustuslaeista;
18634:     kysymykset sodasta, rauhasta ja liitoista vierai-
18635: den valtojen kanssa ovat sellaisia asioita, joita samalla vai-
18636: kutuksella Suomelle kuin Keisarikunnalle käsitellään Kei-
18637: sarikunnan perustuslakien mukaan ;
18638:     sopimus vieraan vallan kanssa asioista, jotka kos-
18639: kevat Suomen sisäistä hallintoa, sen lainsäädäntöä taikka
18640: lainkäyttöä, päätetään siinä järjestyksessä kuin Keisari-
18641: kunnan lainsäädännön mukaan ulkomaan asioista yleensä
18642: on voimassa; mutta toimenpiteet, jotli'a tarkoittavat
18643: sellaisen sopimuksen saattamista täytäntöön Suomessa, riip-
18644: puvat siitä mitä Suomen perustuslait sisältävät;
18645:     ne ohjesäännöt, joiden mukaan konsulit ulkomaan
18646: satamissa palvelevat suomalaisia merenkulkijoita, vahvis-
18647: tetaan Keisarikunnan lakien määräämässä järjestyksessä;
18648:     kreikkalais-venäläinen kirkko Suomessa on oman hen-
18649: gellisen hallituksen alainen tämän kirkon lakien mukaan,
18650: ainoastaan sen yhteiskunnallisista asioi8ta säätää Keisari
18651: ja Suuriruhtinas Suomen perustuslakien mukaan;
18652:     puolustuslaitoksen yleinen johto ja siitä johtuvat
18653: oikeudet Suomen sotaväkeen nähden on Keisarikunnan
18654: Sotaministerillä.
18655:     Mutta muuten käsittää Suuriruhtinaskunnan lainsää-
18656: däntövalta, sellaisena kuin se maan perustuslakien kautta on
18657: järjestetty, kaikki lainsäädännön haarat.
18658: 
18659:    Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotusta ei saata
18660: voimassa olevan oikeuden kannalta katsoa muuksi Jruin
18661: ehdotukseksi Suomen valtiosäännön perinpohjaiseksi muut-
18662: tamiseksi.
18663:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.        11
18664: 
18665:      Vaikka tehdään ehdotus tällaiseksi muutokseksi,
18666: esitetään se kuitenkin Suomen eduskunnalle vain lau-
18667: sunnon antamista varten, ei harkittavaksi ja hyväk-
18668: syttäväksi, aivan kuin jo olisi olemassa se ,yleinen
18669: lainsäädäntöjärjestys", jonka luominen on ehdotuksen tar-
18670: koituksena. Tämä johtuu ilmeisesti niistä mielipiteistä,
18671: jotka ovat esitettyinä Ministerineuvoston puheenjoh-
18672: tajan ehdotukseen liittyvässä selityskirjelmässä, ja joiden
18673: mukaan Venäjällä olisi rajaton oikeus ryhtyä Suomeen näh-
18674: den mihin toimenpiteisiin tahansa. Selityskirjelmä ja Mi-
18675: nisterineuvoston puheenjohtajan ehdotus eivät siis tun-
18676: nusta Suomen perustuslakien pätevyyttä eikä Suomen kan-
18677: san niihin perustuvaa oikeutta.
18678:     Voipi näyttää siltä, kuin olisi kysymys näiden perustus-
18679: lakien oikeudellisesti sitovasta voimasta jo tätä ennen riit-
18680: tävästi selvitetty.
18681:     Mutta Suomen Eduskunta ei voi Ministerineuvoston pu-
18682: heenjohtajan ehdotuksesta ja selityskirjelmästä ilmenevän
18683: käsityksen torjumiseksi olla osottamatta Suomen kansan
18684:  oikeutta esiintuomalla ne perusteet, joihin tämä oikeus
18685:  noJaa.
18686: 
18687: 
18688:     Selityskirjelmä toE>in mainitsee sen maaliskuun 15/27
18689: päivänä 1809 annetun asiakirjan, jossa KeiRari Aleksanteri
18690: I vahvisti Suomen perustuslait ja joka kaksi päivää
18691: myöhemmin juhlallisesti annettiin Suomen Valtiosäädyille,
18692: mutta koskettaa siihen vain keveästi sekä jättää koko-
18693: naan huomioonottamatta ei ainoastaan ne ranskankieliset
18694: asiakirjat, jotka luovat kirkkaan valaistuksen ensinmai-
18695: nittuun asiakirjaan, vaan myös erinäiset venäjänkielellä
18696: laaditut, samaa laatua ja merkitystä olevat asiakirjat, jota
18697: vastoin muutoin todisteeksi asiassa esiintuodaan yksinpä
18698: Keisari Aleksanterin ja Keisari Napoleonin välinen kir-
18699: jeenvaihtokin 1808 vuoden alkupuolella, jolla oli vain
18700: ohimenevä historiallinen merkitys,mutta ei mitään oikeu-
18701:   12       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
18702: 
18703: dellista arvoa. Tämän yksipuolisen todisteluu johdosta
18704: käy tarpeelliseksi, vaikka sitä usein onkin jo tätä ennen
18705: tehty sekä virallisissa asiakirjoissa että lakitieteellisessä
18706: kirjallisuudessa, vielä tässä viitata myöskin edellä mainit-
18707: tuihin selityskirjelmässä sivuutettuihin asiakirjoihin.
18708:      Valtaistuinpuheessa Porvoon valtiopäiviä avattaessa
18709: oli Keisari Aleksanteri 1 omien sanojensa mukaan luvannut
18710: >>pitää voimassa teidän valtiosääntönne, teidän perustus-
18711: lakinne>> (>>maintenir votre constitution, vos loix fonda-
18712: menta.les>>) eli mainituilla valtiopäiville annettujen kei-
18713: sarillisten esitysten johdannon mukaan, >>loukkaamatta
18714: säilyttää ja voimassa pitää maan uskonnon, lait ja valtio-
18715: säännön>> (>>conserver et maintenir inviolablement la re-
18716: ligion, les loix, la constitution du pays>> ); Ja juhlamenojen
18717: ohjeissa, jotka Keisari oli vahvistanut Porvoon tuomio-
18718: kirkossa toimeenpantavassa juhlallisessa kuuliaisuuden-
18719: osotustilaisuudessa noudatettaviksi, sanotaan että Keisari
18720: oli >>suvainnut juhlallisesti vahvistaa Suomen valtiosään-
18721: nön» (>>a daigne confirmer solemnellement la Constitution
18722: de la Finlande>>).
18723:    Se vahvistuskirja (>>Acte de Confirmation»), joka tä-
18724: män mukaisesti annettiin Valtiosäädyille siinä juhlallisessa
18725: tilaisuudessa, jolloin nämä vannoivat .uskollisuuden- ja
18726: kuuliaisuudenvalan Keisarille sekä samallalupasivatpitää
18727: voimassa maamme perustuslait, kuuluu seuraavasti:
18728:    >>Me Aleksander 1, Jumalan armosta, koko Venäjän Kei-
18729:  sari ja Itsevaltias y. m. y. m. y. m. Suomen Suuriruhtinas
18730: y. m. y. m. teemme tiettäväksi: että sittenkuin Me, Juma-
18731: lan sallimuksesta, olemme haltuumme ottaneet Suomen
18732: Suuriruhtinaskunnan, olemme Me tämän kautta tahto-
18733: neet vakuuttaa ja vahvistaa Maan uskonnon ja perustus-
18734: lait (i>KOpemme saKOllhJ•>) sekä ne eri- ja muut oikeudet,
18735:  joita itsekukin Sääty mainitussa Suuriruhtinaskunnassa
18736: erittäin ja kaikki sen asujamet yhteisesti, niin ylhäi-
18737: semmät kuin alhaisemmat, tähän asti valtioasetuksen
18738: mukaan ovat nauttineet: luvaten säilyttää kaikki nämä
18739: edut ja asetukset lujina ja järkähtämättäminä täydessä
18740:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         13
18741: 
18742: voimassansa.  Suuremmaksi vakuudeksi olemme Me
18743: merkinneet tämän vakuuskirjan omakätisellä allekkj.oi.-
18744: tuksellamme. Annettu Porvoossa 15 (27) p. Maalis-
18745: kuuta 1809.
18746:                     Aleksander.)>
18747:      Että Hallitusmuotoa elokuun 21 päivältä 1772 sekä
18748: Yhdistys- ja Vakuuskirjaa helmikuun 21 ja huhtikuun 3
18749: päivältä 1789 on tarkoitettu lausetavoilla: )>KopeHHbte
18750: 3aKOHhl)>, sekä )>teidän valtiosääntönne, teidän perustus-
18751: lakinne)> ()>votre constitution, vos loix fondamentales)>)
18752: siitä ei ole vähintäkään epäilystä. Suomen alueella ei
18753: siihen aikaan, kun ero Ruotsista tapahtui, ollut voi-
18754: massa mitään muita perustuslakeja kuin ne, jotka olivat
18755: yhteiset Suomelle ja Ruotsille. Mainitut lait pysytet-
18756: tiin voimassa ja vahvistettiin niinmuodoin nyt ole-
18757: maan Suomen perustuslakeina, )>la Constitution de la
18758: Finlande)>. Ja todellisuudessa on niihin voimassa ole-
18759: vina lakeina vedottu sekä Hallitsijoille osotetuissa ala-
18760:  maisissa esityksissä että heidän itsensä allekirjoittamissa
18761:  asiakirjoissa.
18762:      Vasta viimeksi kuluneen vuosisadan lopulla esitettiin
18763: Venäjällä väite, että koska maaliskuun 15/27 päivänä
18764: 1809 annetussa asiakirjassa ei käytetä lausetapaa
18765: ))OCHOBHhle 3aKOHW> vaan ))KOpeHHhle 3aKOHW>, ei sillä ole voi-
18766: tu tarkoittaa semmoisia lakeja, kuin vastamainitut Ruotsin
18767: kuningaskunnan perustuslait ovat, vaikkei kuitenkaan
18768: ole voitu tyydyttävästi osottaa, mitä lakeja keisarillisen
18769: vahvistuksen pitäisi katsoa tarkoittavan, ellei juuri edellä-
18770: mainittuja. Mutta Suomen taholta on monituisia kertoja
18771: osotettu: että vaikkakaan lausetapa )>KopeHHhle 3aKOHbl<!
18772: ei olisi kyllin selvä, mitä ei kuitenkaan käymyöntäminen,
18773: ovat lausetavat )>votre constitution, vos loix fondamen-
18774: tales)> aivan kieltämättömän selvät; että lausetapa )>OCHOB-
18775: Hhle 3aKOHhl)> ei ollut siihen aikaan käytännössä; että
18776: mitä Venäjällä aikaisemmin oli tarkoitettu lausetavalla
18777: )HwpeHHhiÖ 3aKOH'b)> sanottiin myöhemmin )>OCHOBHhiÖ aa ·
18778:   14       1910. -- Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
18779: 
18780: KOH'h>> sekä että lausetapaa >>KopeHH1Iii 3RKOH'b>> van-
18781: hampain sanakirjain mukaan vastaavat länsieuropa-
18782: laiset >>Grundgesetze>>, >>lois fondamentales>>, »la loi fonda-
18783: mentale de l'etat>>, >>the fundamental law>>. Ja tähän on
18784: lisättävä että sama mies, joka kaikesta päättäen-oli laa-
18785: tinut maaliskuun 15/27 päivänä 1809 annetun asi~kirjan,
18786: nimittäin valtiosihteeri Speransky, on samana vuonna
18787: kirjoittamassaan teoksessa merkinnyt >>KopeHHhie aaKOHhl>>
18788: valtion muuttumattomiksi laeiksi, joiden mukaisia kaik-
18789: kien muiden lakien täytyy olla, ja edelleen laeiksi, jotka
18790: määräävät korkeimman vallan ja alamaisten oikeudet
18791: sekä säätävät lakiasäätävästä, toimeenpano- ja tuo-
18792: marivallasta valtiossa. Vihdoin on huomiota ansaitse-
18793: vaa., että se maaliskuun 23 (huhtikuun 4) päivänä 1809
18794: annettu julistuskirja, jossa Keisari saattoi tiedoksi mitä
18795: Porvoon tuomiokirkossa oli tapahtunut, sisältää miltei
18796: sananmukaisen ranskankielisen käännöksen maaliskuun
18797: 15/27 päivän asiakirjan pääkohdasta. Siinä sanotaan:
18798: >>Nous avons voulu a cette occasion par un acte solemnel
18799: emane en leur presence et proclame dans le sanctuaire
18800: de l'Etre Supreme confirmer et assurer le ma.intien de la
18801: Religion, des loix fondamentales, les droits et les privi-
18802: leges dont chaque etat en pa.rticulier et tous lesJhabi-
18803: tans de la Finlande en general ont joui jusqu'a pre-
18804: sent)>. (>>Me olemme tässä tilaisuudessa tahtoneet juhlal-
18805: lisella, heidän läsnäollessansa annetulla ja Korkeimman
18806: temppelissä julistetulla kirjalla vakuuttaa ja vahvistaa
18807: heille heidän Uskontonsa ja perustuslakiensa säilyttämi-
18808: sen sekä niiden vapauksien ja oikeuksien pysyttämisen,
18809: joita kukin sääty erittäin ja kaikki Suomen asujamet
18810: yhteisesti tähän asti ovat nauttineet»). Eihän siihen ai-
18811: kaan, kun ero Ruotsista tapahtui, ollut mitään muita Suo-
18812: messa. voimassa olevia. lakeja, joista olisi voinut käyttää
18813: edellä mainittua lauseta.pa.a., kuin 1772 vuoden Hallitus-
18814: muoto sekä 1789 vuoden Yhdistys- ja. Vakuuskirja.. Näi-
18815: den syiden nojalla. sekä siihenkin katsoen että'.sanot-
18816: tuihin lakeihin on eri hallituskausina Suomen lainsää-
18817:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.      15
18818: 
18819: däntöasiakirjoissa vedottu, ja että ne aina Suomen yh-
18820: distämisestä Keisarikunnan kanssa ovat olleet maan
18821: hallituksen perustana, täytyy tuo vasta monet ajat
18822: Porvoon valtiopäiväin jälkeen näiden lakien pätevyyttä
18823: vastaan tehty väite leimata aivan epäoikeutetuksi.
18824:      Kun nämä lait vuonna 1809 vahvistettiin Suomen
18825: perustuslaeiksi, tuli Suomi niinmuodoin Venäjään yhdis-
18826: tettynä omalla valtiosäännöllään varustetun maan ase-
18827: maan, minkä tähden Keisari julistikin, että Suomen
18828: kansa tämän kautta oli )>tuleviksi ajoiksi korotettu kan-
18829: sakuntien joukkoon omien lakiensa suojassa)> ()>place
18830: desormais au rang des nations, sous l'empire de ses
18831: loix)>). Tämä ei tiedä sitä, että Keisari olisi perustusla-
18832: keja vahvistaessaan luopunut ennen julkilausumastaan
18833: tahdosta, että Suomi oli oleva erottamaton osa Venäjän
18834: valtakuntaa; vahvistuskirjassa Keisari päinvastoin mai-
18835: nitsee sen tosiasian, että hän Korkeimman sallimuksesta
18836: oli saanut haltuunsa Suomen, ei tietystikään omaa itseänsä
18837: varten, vaan Venäjän keisarina. Mutta koska mainittu
18838: valtiosääntö sulkee tähän maahan nähden pois kaiken
18839: muun lainsäädännön sekä kaiken muun lainkäytön, halli-
18840:  tuksen ja hallinnon kuin valtiosääntöön perustuvan,
18841: seuraa tästä että, jos Suomessa tarvitsee ryhtyä Venä-
18842: jän edun vaatimiin toimenpiteisiin joko lainsäädännön
18843: taikka hallinnon alalla, sen pitää tapahtua Suomen val-
18844: tiosäännön edellyttämässä järjestyksessä. Sen laajan
18845: vallan nojalla, mikä Hallitsijana Suomen valtiosään-
18846: nön mukaan on, voi Hallitsija myös useissa asioissa
18847: eduskunnan myötävaikutuksetta mutta noudattaen vasta-
18848: mainittua järjestystä Suomessa ryhtyä ja määrätä ryh-
18849: dyttäväksi toimenpiteisiin, joita hän katsoo Suomen vel-
18850: voitusten Venäjää kohtaan vaativan. Muissa tapauksissa
18851: taas vaaditaan Suomen eduskunnan myötävaikutus, jota
18852: lukuisia kertoja on pyydetty ja annettu.
18853: 
18854:    Selityskirjelmä ei kiellä, ei ainakaan nimenomaan, että
18855: 1772 vuoden Hallitusmuoto sekä 1789 vuoden Yhdistys-
18856:   16        1910. -   Edusk. vast. -· Esitys N :o 8.
18857: 
18858: ja Vakuuskirja vuonna 1809 vahvistettiin. Sensijaan
18859: esiintuodaan muita syitä sen väitteen tueksi, että Ve-
18860: näjä voi Suomeen nähden ryhtyä mihin toimenpiteisiin
18861: tahansa, siihen katsomatta mitä >>vanhat Ruotsin valtio-
18862: sääntölait>> (va.stamainitut pemstuslait) sisältävät.
18863:      Keisari Aleksanteri I:n toimenpiteiden merkityksen
18864: sanotaan nimittäin olleen siinä, että Hän soi Suomelle >>eri-
18865: tyisen järjestysmuodon ja säilytti sen erityiset lait sekä
18866: paikallisen väestön erioikeudet ja etuudet<• (siv. 1), mutta
18867: >>eivät Hallitsijain edellä mainitut julistuskirjat eiviitkä
18868: Heidän säilyttämänsä ja va.hvistamansa ruotsalaiset ja
18869: suomalaiset lait koske tuota oleellista kysymystä Suomen
18870: suhteesta Venäjään. Vanhoissa ruotsalaisissa asiakir-
18871: joissa ei tietenkään voi minkäännäköisiä tähän kuuluvia.
18872: ohjeita olla>> (siv. 2 ja 56).
18873:      Että Suomi sai >>erityisen järjestysmuodon» on aivan
18874: oikein; mutta tämä seikka- mitä ei julkilausuta asiakir-
18875: joissa-oli ainoastaan seuraus siitä mitä asiakirjain kautta
18876: määrättiin; niiden sisällys käsitti sanamuodon mukaan
18877: paljon enemmän. Eikä vahvistus myöskään käsittänyt
18878: ainoastaan joitakin >>erityisiä lakeja>>- semmoisia erityisiä
18879: lakeja ei Suomella ollut -vaan ne lait, jotka vahvistettiin,
18880: olivat perustuslakeja (>}loix fondamentales>>), jotka muo-
18881: dostivat valtiosäännön. Eivätkä ne myöskään olleet >>pai-
18882: kallisen» väestön oikeuksia, jotka Keisari vahvisti, vaan
18883: kaikki ne oikeudet, mitkä maamme asukkailla ja eri sää-
18884: dyillä oli ollut entisten perustuslakien ja muiden lakien
18885: mukaan (asiakirja maaliskuun 15/27 päivältä 1809) >>droits
18886: que sa. constitution lui garantit>> ,>>les droits de son existence
18887: politique>> (julistuskirja maaliskuun 15/27 päivältä 1810).
18888: Selityskirjelmän kuvaus Keisarin toimenpiteitten luon-
18889: teesta ei siis ole asiakirjain sanamuodon mukainen, vaan
18890: koettaa vähentää niiden merkitystä ja valmistaa sijaa sille
18891: käsitykselle, että vahvistetut lait ja etuudet eivät olleet
18892: mitään muuta. kuin lakeja ja oikeuksia, joita jonkun paik-
18893: kakunnan väestöllä on >>yleisissä laeissa>> määrättyjen
18894: oikeuksien rinnalla.
18895:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.       17
18896: 
18897:     On niinikään itsestään selvä tosiasia etteivät entiset
18898: Ruotsin perustuslait voineet sisältää mitään >>Suomen
18899: suhteesta Venäjään>>. Mutta nämä >>perustuslait>> sisälsivät
18900: säännöksiä, jotka määräsivät hallitsijan ja kansan välisen
18901: suhteen ja jotka., niinkuin muissakin kohdin tätä ala-
18902: maista kirjelmää osotetaan, sulkivat pois tästä maasta
18903: kaiken muunlaatuisen kuin maan valtiosääntöön perus-
18904: tuvan hallituksen ja lainsäädännön ja. siis myös Venäjän
18905: perustuslakien soveltamisen. Paikkansa.pitämätön on siis
18906: väite ettei näiden lakien vahvistaminen .Suomen valtio-
18907: säännöksi olisi koskenut >>tuota oleellista kysymystä Suo-
18908: men suhteesta Venäjääm. Tätä kysymystä ei valtiosäännön
18909: vahvistaminen ainoastaan koskenut, vaan ratkaisi k i n
18910: sen. Vaatimus että Venäjällä pitää olla. oikeus säätää
18911: Suomelle lakia mistä asiasta. tahansa, ei siis voi nojautua.
18912: siihen perusteluun, että Ruotsin vanhoissa. perustus-
18913: laeissa ei ollut mitään määräyksiä suhteesta Venäjään.
18914: 
18915:      Väitetään kuitenkin, ettei Suomen perustuslakeja
18916: ole voitu vahvistaa sovelletta.viksi >>yleisvaltakunna.lli-
18917: sia etuja>> koskeviin asioihin, joten niitä voidaan käyttää
18918: ainoastaan kun on kysymys Suomen sisäisistä eli paikalli-
18919: sista asioista tämän käsitteen >>suoranaisessa ja ahtaassa
18920: merkityksessä>> (siv.:-28), minkä väitteen tarkoituksena.
18921: ilmeisesti on poista.;: se VenäjäHäkin aikaisemmin val-
18922: linnut käsitys, jonka mukaan lausetapoja >>sisäinen jär-
18923: jestys>> (Suomessa) sekä >>sisäiset asiat>> on käytetty mer-
18924: kitsemään mlkoasiaim vastakohtaa. Mikäli siis on ky-
18925: symys Venäjän eli yleisvaltakunnallisista eduista, ei
18926: näitä perustuslakeja voida soveltaa.. Suomella ei voi olla
18927: sananvaltaa yleisvaltakunnallisissa asiOISSa (siv. 20).
18928: Suomen eduskunnalla ei ole valtaa. sanella tahtoaan kes-
18929: kuslainsäädäntövallalle (siv. 58).
18930:      Tämä kaikki on monessa kohdin väärää.
18931:      Vahvistamalla Suomelle erityisen valtiosäännön ei
18932: Keisari Aleksanteri katsonut antaneensa.'ftälle maalle
18933: erikoisaseinaa ulkovaltojen suhteen, ja kun Suomi oli
18934:                                                       2
18935:   18       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
18936: 
18937:  oleva osa Venäjän valtakuntaa, voi Venäjä valtiollisia
18938:  tarkoituksiaan varten kehittää sotavoimaansa Suomen
18939:  alueella, sen rannikoilla ja sitä ympäröivillä merillä, jota-
18940:  paitsi niitä suorituksia, joihin Suomen asukkaat maansa
18941:  lakien mukaan olivat velvolliset, näiden lakien mu-
18942:  kaisesti ja Suomen viranomaisten välityksellä saa-
18943: taisiin käyttää sen sotavoiman hyväksi, jonka teh-
18944:  tävänä on Venäjän valta-aseman säilyttäminen ulkoval-
18945: toihin nähden. Ja tämän maan Hallitsijalle sanotun val-
18946:  tiosäännön mukaan kuuluvan laajan toimivallan käyttä-
18947:  jänä oli Keisarilla muutoinkin suuri mahdollisuus tyydyt-
18948: tää Venäjän oikeutettuja etuja valtiosäätyjen myötä-
18949: vaikutusta kaipaamatta. Näin ollen ei ole ensinkään
18950: luonnotonta että, kun Suomen kansa muodostaa itsek·
18951: sensä erityisen kansakunnan, jolla on toinen kulttuuri
18952:  ja aivan toiset kehityksen ehdot kuin Venäjän kan-
18953: salla, Keisari vakuutti Suomen kansalle erityisen valtio-
18954: säännön, joka sisältää, että uusia lakeja taikka uusia ra-
18955: situksia ei voida tälle kansalle säätää sen eduskun-
18956: nan suostumuksetta, sekä että sitä valtaa, jota Hallit-
18957: sija voi käyttää eduskunnan myötävaikutuksetta,
18958: käytetään vaarinottaen perustuslaeissa säädettyjä muo-
18959: toja, jotka ovat takeena siitä, että tämän maan ja
18960: kansan omat tarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Tässä
18961: on sitä vähemmän kysymys siitä, että Suomen edus-
18962: kunta >>sanelisi tahtonsa keskuslainsäädäntövallalle>>, kun
18963: Suomen eduskunta ei voi muuttaa maansa omiakaan
18964: lakeja, vaan siihen vaaditaan Hallitsijan vahvistus, jopa
18965: tärkeimmissä asioissa hänen alotteensakin. Nämä ja sa-
18966: mantapaiset lauseparret, jotka kohdistuvat sitä Suomen
18967: kansan vaatimusta vastaan, ettei sen valtiosääntöä saa
18968: muuttaa ilman sen suostumusta, ovat sitä vähemmän
18969: oikeutettuja, kun ne loukkaavat periaatetta, ettei sivis-
18970: tyskansan oikeutta pidä voida vähentää tai jotain siitä
18971: karsia ilman sen omaa myönnytystä. Mutta Ministeri-
18972: neuvoston puheenjohtajan ehdotus vaatii, että Venäjä
18973: voisi omaksi edukseen ja oman mielensä mukaan Suo-
18974:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         19
18975: 
18976: men kansalle säätää mitä lakeja tahansa ja panna sille
18977: mitä rasituksia tahansa, ollenkaan katsomatta tämän
18978: kansan tarpeeseen saada sivistystyössään nauttia oman
18979: oikeusjärjestyksen turvaa.
18980:     Kuinka soveltumaton tämä vaatimus on siihen tosi-
18981: asiaan, että Suomi sai erityisen, yllämainittua laatua
18982: olevan valtiosäännön, osoittavat sen käsityksen seurauk-
18983: set, johon puheenalainen ehdotus ja selityskirjelmä pe-
18984: rustuvat ja joka niissä kauttaaltaan ilmenee.
18985: L iKun nimittäin tämän selityskirjelmän mukaan Keisari-
18986: kunnan 1906 vuoden perustuslakien 2 artikla, tulkittuna
18987: niinkuin selityskirjelmä tahtoo tämän säännöksen tulkitta-
18988: vaksi, ei ole saattanut voimaan mitään uutta järjestystä,
18989: olisi Keisari niinmuodoin siihen aikaan, jolloin Venäjällä ei
18990: ollut kansaneduskuntaa, ollut oikeutettu, joshavaitsi Venä-
18991: jän etujen sitä vaativan, juhlallisesti vahvistetusta valtio-
18992: säännöstä huolimatta Venäjän hyväksi säätämään Suomelle
18993: minkä uuden lain tahansa, kumoomaan minkä ennestään
18994: olevan lain tahansa sekä määräämään Suomen kansalle mitä
18995: veroja tahansa.- Tosin oli valtiosääntö vahvistettu, joka
18996: sisältää, että uutta lakia ei voida säätää eikä vanhaa
18997: lakia kumota valtiosäätyjen suostumuksetta, mutta Ve-
18998: näjän edun vaatiessa olisi siitä huolimatta voitu lakia Suo-
18999: melle säätää ja Suomen lakeja kumota milloin tahansa.
19000: Tosin annettiin vahvistus ehdoitta ja lisäämällä lu-
19001: paus vahvistettujen perustuslakien säilyttämisestä jär-
19002: kyttämättömässä ja loukkaamattomassa voimassansa ja
19003: vaikutukEe:;;sansa (niin sananmukaisesti), mutta jos Kei-
19004: sari olisi havainnut Venäjän edun vaativan toista,
19005: niin tämä lupaus ei olitoi pitänyt paikkaansa. Keisari
19006: oli myöhemminkin julistanut: >>Siitä hetkestä alkaen,
19007: jolloin Jumalallinen Kaitselmus asetti käsiimme Suomen
19008: kohtalon, päätimme Me hallita tätä maata vapaana
19009: kansana ja niitä oikeuksia nauttivana, jotka sen valtio-
19010: sääntö sille takaa~ mutta jos joku asia ei ole paikallinen
19011: eikä sisäinen •>tämän käsitteen suoranaisessa ja ahtaassa
19012: merkityksessä>>, toisin sanoen, jos se olisi katsottu jollakin
19013:   20        1910. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
19014: 
19015: tavoin voivan koskettaa Venäjän etuja, niin Suomen kansan
19016: ei olisi tullut saada nauttia hyväkseen >>les droits que
19017: sa constitution lui garantit>>. Eräässä julistuskirjassa, joka
19018: tuonnempana mainitaan seikkaperäisemmin, oli myös lau-
19019: suttu että Keisarin teot sisälsivät lupauksen m a a m m e
19020: e r i t y i s e n v a 1 t i o s ä ä n n ö n s ä i 1 y t t ä m i se s-
19021: t ä pyhänä, mutta tämä ei olisi saanut olla voi-
19022: massa, jos jollakin tavoin olisi koskettu Venäjän etuja;
19023: silloin olisi Keisarilla ollut oikeus menetellä sekä valtiosään-
19024: nöstä että muista Suomen laeista huolimatta. Sellaisiin
19025: mahdottomiin johtopäätöksiin vie se oppi, että Suomen
19026: perustuslait voivat olla vahvistetut olemaan voimassa
19027: ainoastaan siinä tapauksessa, että on kysymys paikalli-
19028: sista ja sisäisistä asioista >>tämän käsitteen suoranaisessa
19029: ja ahtaassa merkityksessä>>.
19030: 
19031:     Selityskirjelmässä kuitenkin lausutaan, että Venäjä on
19032: valloittanut Suomen ja saanut Ruotsin kanssa tehtyjen
19033: kansainvälisten liittokirjojen kautta Suomeen nähden täy-
19034: den ja rajoittamattoman ylivaltiutensa tunnustetuksi; tä-
19035: män mukaisesti on Venäjän >>ylivaltius>> >>laajuudeltaan ra-
19036: joittamaton», ja Venäjä >>pitää vallassaan sen maan (Suo-
19037: men) kohtalot>> (siv. 2). Venäjä määrää sentähden >>oman
19038: harkintansa mukaan, Valtakunnanperustuslakiensa kautta
19039: niiden oikeuksien sisällyksen ja laajuuden, jotka Ve-
19040: näjä katsoo Suomelle tuleviksi. Tässä suhteessa on Ve-
19041: näjän suvereeninen valta ehdoton ja täysin rajoittama-
19042: ton» (siv. 37). '>Venäjän korkeimmalla vallalla on, sille
19043: kuuluvan suvereeniteetin nojalla, täysi ja kieltämätön
19044: oikeus järjestää ja määrätä Suomen paikallisen itsehallin-
19045: non siten kuinhyödyllisimmäksikatsoo>> (siv. 31.). Tosin on
19046: >>Venäjän Keisarien julistuskirjoille ja avonaisille kirjeille»
19047: •>toisinaan, aivan aiheettomasti ja sopimattomasti, annettu
19048: jonkinlaisen velvoittavan asiakirjan ja milteipä Suomen
19049: valtiosäännölle vannottujen uskollisuuden vakuutusten
19050: merkitys, samaan tapaan kuin sille vakuutukselle, mikä
19051: Ruotsin kuningasten oli annettava valtaistuimelle nous-
19052:              Yleisvaltakunnallinen lains1Uidäntli.      21
19053: 
19054: tessaam, mutta sanotuilla julistuskirjoilla ja avoimilla
19055: kirjeillä ~>on kuitenkin aivan toisenlainen merkitys kuin
19056: moiseen tulkintaan sisältyy; ne eivät ole mitään muuta
19057: kuin Hallitsijan armon osotuksia (erioikeuskirjoja) varsi-
19058: naisessa merkityksessä~> (siv. 3). >>Suomen niin sanotut pe-
19059: rustus- eli juurilait ovat, kuten kaikki muut sen erityiset
19060: lait, vain puhtaasti paikallisia maakunnallisia lakeja>> (siv.
19061: 37). Sellaisia kirjeitä, kuin tässä puheenaolevat, on annettu
19062: muillekin Venäjän haltuun joutuneille alueille, onpa
19063: niissä >>suoranaisia lupauksia vastaista varten, ikuisiksi
19064: ajoiksi>>, vieläpä jotkut niistä on turvattu kansainväli-
19065: sillä liittokirjoillakin, mikä ei ole laita Suomelle annettu-
19066: jen oikeuksien. Siitä huolimatta ne eivät ole estäneet
19067: >>tarpeellisten uudistusten aikaansaamista>>; erioikeuksia
19068: lakkautettiin kun »niitä pidettiin paikalliseduille tar-
19069: peettomina, mutta sitä vastoin valtakunnaneduille vahin-
19070: gollisina>>. >>Jonkinlaisten ikuisten, koskemattomien nor-
19071: mien merkityksen antaminen näille>> >>olisi yhtä soveltuma-
19072: tonta olosuhteiden merkitykseen ja sisällykseen kuin
19073:  valtionvälttämättömyyteen ja sen väestön menestykseen,
19074:  jolle nämät erityiset oikeudet ja edut kerran ovat myön-
19075: netyt, sillä kansojen elämä ei siedä liikkumattomuutta
19076:  ja seisahdusta, vaan vaatii säännöllistä ja tarkoituksen-
19077:  mukaista kehitystä~> (siv. 4, 5).
19078:      Tämä siis sisältää: vaikka Suomen kansa muodos-
19079:  taa erityisen kansakunnan ja on saanut Venäjän Keisa-
19080:  rilta entisille perustuslaeilleen sellaisen vahvistuksen,
19081:  kuin maaliskuun 15/27 päivänä 1809 annettu vahvistus-
19082:  kirja sisältää, on tällä kansalla kuitenkin oikeudellisesti
19083:  sellainen asema, että Venäjä voi kohdella Suomea ainoas-
19084:  taan omien etujensa tyydyttämisen välineenä ja estää tätä
19085:  maata nauttimasta hyväkseen kehityksensä, elämänsä
19086:  ja toimintansa ehtoja, jos Venäjällä kulloinkin vallitseva
19087:  valtiollinen suunta katsoo sen Venäjälle edulliseksi. Ja
19088:  p«:;rustuksena tälle sekä sille väitteelle että on »sopima-
19089:  tonta>> antaa julistuskirjoille >>jonkinlaisen velvoittavan
19090:   22      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19091: 
19092: asiakirjan merkitys>>, voi edellä sanotun mukaan katsoa
19093: olevan:
19094:      että, koska~Venäjä~on valloituksen ja rauhanteon no-
19095: jalla saanut rajoittamattoma.n Suvereenisuuden Suomeen
19096: nähden, käy Suomen erityisiä lakeja pitäminen ainoas-
19097: taan sellaisina puhtaasti maakunnallisina lakeina, jotka
19098: Venäjä voi muuttaa perustuslakiensa mukaisesti, mitkä
19099: siis ovat Suomenkin olojen ja lakien perustuksena;
19100:      että Suomelle suodut etuoikeudet ja erioikeudet
19101: sentähden voidaan, niinkuin on käynyt niiden oikeuksien,
19102: jotka on annettu muille Venäjän haltuun joutuneille
19103: alueille, muuttaa erioikeuskirjain sitä estämättä; sekä
19104:      että olisi vastoin sekä valtakunnanetuja että eri-
19105: oikeutetun väestön omaa menestystä, jos tuollaisille
19106: erioikeuskirjoille annettaisiin ikuisten, koskemattomien
19107: normien merkitys.
19108:      Tämän johdosta täytyy lausua:
19109:      Mitään niin mieletöntä, kuin että Suomen lait olisivat
19110: )>jonkinlaisia ikuisia, koskemattomia normeja)>, ei Suo-
19111: men taholta ole väitetty. Perustuslakien pysyttämi-
19112: nen täydessä voimassaan ei tiedä sitä, ettei niitä voisi
19113: muuttaa, vaan se tietää sen niihin kuuluvan periaat-
19114: teen tunnustamista, että perustuslakia ja yleistä lakia ei
19115: muuteta muulla tavoin kuin perustuslakien mukaisesti,
19116: siis eduskunnan myönnytyksellä ja suostumuksella. To-
19117: dellisuudessa onkin tätä' periaatetta noudattaen Suomen
19118: lakeihin tehty ei ainoastaan Suomen, vaan myöskin Ve-
19119: näjän etujen vaatimia muutoksia, ja näin juuri sellaisissa
19120: asioissa, jotka nyt julistetaan epäilemättä olevan yleis-
19121: valtakunnallisia.
19122:      Mitä taas tulee siihen, että muillekaan Venäjän hal-
19123: tuun joutuneille maille ja alueille annettujen vakuutus-
19124: ten ei ole katsottu voivan estää niitä yksipuolisesti muut-
19125: tamasta, niin ei Suomen Eduskunnan sopine siitä lausua
19126: mieltänsä. Mutta mitä Suomeen itseensä tulee, niin täy-
19127: tyy tässä huomauttaa: Perustuslakeja, )>loix fondamen-
19128: tales)>, ne olivat, jotka vahvistettiin ja jotka sentähden
19129:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.          23
19130: 
19131: pysyivät voimassa; niiden sisällykseen kuului, että uusia
19132: lakeja ei voida säätää eikä vanhoja kumota muussa kuin
19133: perustuslakien määräämässä järjestyksessä, siis yleensä
19134: eduskunnan myönnytyksellä ja &uostumuksella, ja että
19135: Hallitsija ei voi näitä periaatteita yksipuolisesti pois-
19136: taa eikä muuttaa, vaan että jokaiseen muutokseen vaadi-
19137: taan sellainen suostumus. Se asiakirja, joka sisälsi
19138: Hallitsijan vahvistuksen näille perustuslaeille, annettiin
19139: juhlallisesti Suomen kansan edustajille, jotka olivat
19140: kutsutut sellaiseen kokoukseen, jommoisia Ruotsin valtio-
19141: päivät olivat olleet, ja jonka sekä avajaisiin että lopetta-
19142: jaisiin Keisari omassa korkeassa persoonassaan saa-
19143: pui. Jälkeenkinpäin Keisari julisti, että valtiosääntö
19144: oli mitä juhlallisimmin vahvistettu (julistuskirja helmi-
19145: kuun 9/21 päivältä 1816). Ja vahvistus annettiin lisää-
19146:  mällä: >>luvaten säilyttää kaikki nämä edut ja asetukbet
19147: lujina ja järkähtämättöminä täydessä voimassansa>>.
19148:  On hämmästyttävää kuulla mainittavan sopimattomaksi
19149:  että sellaisille asiakirjoilla annetaan >>jonkinlaisen velvoit-
19150: tavan asiakirjan merkitys>>.
19151:      lVIitä vihdoin tulee siihen, selityskirjelmässä ilmene-
19152:  vän käsityksen tueksi mainittuun seikkaan, että, koska
19153:  Venäjä on sanotulla tavalla saanut rajoittamattoman
19154:  suverenite~tin Suomeen nähden, tämän maan laeilla ei
19155:  voi olla muuta kuin puhtaasti maakunnallisten lakien
19156:  luonne, niin tarkoitus on nähtävästikin, että Suomen pe-
19157:  rustuslakeja ei ole vahvistettu muulla kuin sillä tietyllä
19158:  edellytyksellä, että Venäjän valtiomuoto ja siis silloi-
19159:  sissa oloissa, Hallitsijan itsevaltiuden ja rajoittamatto-
19160:  man yksinvallan periaatteet olisivat myöskin kaikkien
19161:  Suomen lakien ja olojen perustuksena, johon nähden Kei-
19162:  sarilla olisi ollut laillinen valta, vaikkapa vastoin anta-
19163:  miaan lupauksiakin, muuttaa vahvistamansa lait.
19164:       Tämä käsitys on jo edellä osotettu paikkansa pitä-
19165:  mättömäksi. Tässä huomautettakoon kuitenkin edelleen,
19166:  että, kun Keisari Aleksanteri I mitä juhlallisimmin
19167:  minkäänlaisitta ehdoitta allekirjoituksellaan vahvisti
19168:   24       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19169: 
19170:  (en~la sano ti;onn a n t de Sa signature) Suomen perustus-
19171: lait, sisälsi tämä ei ainoastaan lupauksen hallita Suomea
19172: tämän maan entisten! perustuslakienimukaan, vaan[näiden
19173: lakien vahvistuksen, jotka siten tulivat voimaan Suomen
19174: perustuslakeina ja valtiosääntönä. Laiksi tuli siis että
19175: Hallitsija hallitsee Suomea tämän maan valtiosäännön
19176: mukaan, jota ei voida yksipuolisesti muuttaa ja joka
19177: sulkee pois rajattoman hallitsijavallan. Mutta että olisi
19178: l a k i että Hallitsijana e i o 1 e rajatonta valtaa, ja
19179: samalla l a k i että hänellä kuitenkin o n rajaton valta,
19180: laki että hän ei voi yksipuolisesti muuttaa valtiosään-
19181: töä, ja laki että h ä n kuitenkin v o i yksipuolisesti muut-
19182: taa sen -että olisi voimassa laki, joka s u 1 k e e p o i s
19183: yksinvaltiuden, mutta samalla toinen laki, joka p i t ä ä
19184: v o i m a s s a yksinvaltiuden, nämä ovat toisiinsa so-
19185: veltumattomia vastakohtia. Itsevaltius ei voi olla lakina
19186: alueella, missä on voimassa valtiosääntö, joka sulkee pois
19187: itsevaltiuden. Eikä ainoastaan maaliskuun 15/27 päivänä
19188: 1809 annettu vahvistuskirja osottanut että perustuslait
19189: oli vahvistettu olemaan järkähtämättöminä voimassa.
19190: Helmikuun 9/21 päivänä 1816 annetussa julistuskirjassa
19191: lausutaan nimenomaan että perustuslait on kaikilta osil-
19192: taan vahvistettu, ja että Keisari oli luvannut säilyttää.
19193: valtiosäännön pyhänä. Kun tämä julistuskirja on autent-
19194: tisena todistuksena siitä, että Aleksanteri I 15/27 p:nä
19195: maaliskuuta 1809 antamallaan asiakirjalla tosiaankin oli
19196: tarkoittanut sitä, mitä yllä on sanottu, ja kun sitä ei ole
19197: sanallakaan mainittu selityskirjelmässä, otetaan se tä-
19198: hän alleviivaamaila joitakuita erittäin merkitseviä lau-
19199: seita:
19200:      >>Ollen vakuutettuina että sitä v a l t i o s ä ä n t ö ä
19201: ja niitä lakeja, jotka Suomen kansan tapoihin,
19202: sivistykseen ja henkeen soveltuvina ammoisista ajoista
19203: ovat olleet sen yhteiskunnallisen vapauden ja laitosten pe-
19204: rustuksena, ei voi taisi, saattamatta niitä häiriöön, s u p i s-
19205: t a a eikä j ä r k y t t ä ä, olemme Me, ottaessamme vastaan
19206: tämän maan hallituksen, ei ainoastaan mitä j u h-
19207:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         26
19208: 
19209: l a ll i s i m m i n   v a h v i s t a n'e et tämän v a 1-
19210: t i o s ä ä n n ö n j a n ä m ä l afi   " t ynnä niitten no-
19211: jalla itsekullekin Suomen:kansalaiselle tulevat erioikeudet
19212: ja etuudet, vaan myös asettaneet, siitä ensin keskustel-
19213: tuamme tämän maan kokoontuneitten~säätyjen kanssa,
19214: erityisen Hallituksen, joka Hallituskonseljin nimellä,
19215: synnynnäisistä suomalaisista kokoonpantuna, tähän saak-
19216: ka on hoitanut tämän maan siviilihallintoa ja ratkaissut
19217: oikeusasiat viimeisenä oikeusasteena, riippumatta mistä-
19218: kään muusta kuin lakien vallasta ja Meidän, niihin perustu-
19219: vasta hallitsijatahdostamme. Tämmöisillä toimenpiteillä
19220: osoitettuamme sen hyväntahtoisuutemme, jota olemme
19221: tunteneet ja jota vastakin tunnemme uskollisia suoma-
19222: laisia alamaisiamme kohtaan, toivomme Me, että kylliksi
19223: olemme vahvistaneet ikuisiksi ajoiksi antamamme lu-
19224: pauksen t ä m ä n m a a n e r i t y i s e n v a l t i o-
19225: s a a n n ö n p y h äs t ä s ä i l y t t ä m i s e s t ä M e i-
19226: dän s e k ä Me i d ä n s e u r a a j i emme h a 1-
19227: l i te s s a. Mutta nyt, liittolaisvaltojemme kanssa Ju-
19228: malan avulla onnellisesti päätettyämme ne toimet, joilla
19229: Meidän valtakuntamma on turvattu ja koko Europan
19230: rauha saavutettu, ja saatuamme kauan kaivatun tilai-
19231: suuden, ulkonaisten huolten estämättä, käyttää toimin-
19232: taamme Valtakuntamma sisäisten muun muassa Suomea-
19233:  kin erityisesti koskevain asiain hoitoon, pidämme Me so-
19234: pivana paremmin näyttääksemme, mitä me tämän maan
19235: mainitulla Paikallisella Hallituksella olemme tarkoitta-
19236: neet, ja osoittaaksemme sen välitöntä suhdetta Meidän
19237:  persoonaamme, antaa Keisarikuntamma ja siihen nykyi-
19238: sin yhdistetyn Puolan kuningaskunnan Korkeimman
19239:  Hallituksen nimityksen mukaan, Suomenkin Korkeim-
19240:  malle Hallitukselle, nimen: Meidän Suomen Senaat-
19241:  timme, mitenkään muuttamatta sen nykyistä järjes-
19242:  tystä, ja vielä vähemmän sitä v a 1 t i o sääntöä
19243:  j a n i i t ä 1 a k e j a, j o t k a Me Suomelle olemme
19244:  vahvistaneet ja tämän kautta uudelleenkaikin p u o-
19245: 1 i n vahvista mm e. Samalla kun Me juhlallisesti
19246:   26       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19247: 
19248: lupaamme valita tämän Meidän Suomen Senaattimme
19249: jäsenet vast'edes, samoin kuin tähänkin asti, ainoastaan
19250: synnynnäisistä suomalaisista tai Suomeen asettuneista ja
19251: Suomen kansalaisoikeuden saaneista miehistä, käskemme
19252: Me: kaikkia uskollisia suomalaisia alamaisiamme kuin
19253: myöskin muita, joihin tämä koskee, täyttämään kaikkia
19254: niitä määräyksiä, jotka Keisarillinen Suomen Senaatti,
19255: joka tähän asti on ollut Hallituskonselji, Meidän nimes-
19256: sämme ja Meidän puolestamme on julkaiseva, ja tätä
19257: Meidän määräystämme tarkoin noudattamaan.>>
19258:      Kun siis Suomen valtiosääntö vahvistettiin ehdoitta ja
19259: rajoituksitta, tiesi tämä että Venäjän valtiomuotoa ja sen
19260: itsevaltiusperiaatteita ei saatettu voimaan Suomessa.
19261:      Tätä vahvistavat lisäksi seuraavat myöhemmiltä
19262: ajoilta olevat lausumat:
19263:      Siinä valtaistuinpuheessa, jolla Keisari ja Suuriruhtinas
19264: Aleksanteri II itse avasi 1863-64 vuoden valtiopäivät,
19265: lausuu Keisari niihin maamme perustuslakeihin tehtäviin
19266: muutoksiin nähden, jotka osin näiden perustuslakien van-
19267: hettuneisuus ja osin Suomen yhdistäminen Venäjänkanssa
19268: oli tehnyt tarpeellisiksi, että hän tahtoi valmistuttaa ehdo-
19269: tuksen selityksiksi ja lisäyksiksi, joka alistettaisiin Val-
19270: tiosäätyjen tutkittavaksi. Ja hän lisää: >>Pysyen lujana
19271: siinä perustuslaillisesti rajoitetun ruhtinaanvallan peri~
19272: aatteessa, joka on Suomen kansan tapoihin juurtunut ja
19273: jonka ilmauksena kaikki sen lait ja laitokset ovat, tahdon
19274: Minä tälle ehdotukselle•> j. n. e. (>>En maintenant le prin-
19275: cipe Monarchique constitutionel inherent aux moeurs du
19276: peuple Finlandois et dont toutes ses lois et ses institu-
19277: tions portent le caractere, Je veux faire admettre dans ce
19278: projet~ etc.)
19279:      Keisarin huhtikuun 3/15 päivänä 1869 vahvistaman
19280: Valtiopäiväjärjestyksen 71 §:ssä taas sanotaan: >>Perustus-
19281: lakia saatetaan säätää, muuttaa, selittää tahi kumota ai-
19282: noastaan Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksestä ja kaik-
19283: kien säätyjen suostumuksella>>. Tähän ei käy sovittaminen
19284: sitä käsitystä, että Keisari voi perustuslakia muuttaa
19285:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         27
19286: 
19287: milloin tahansa hyväksi näkee; sitäkin vähemmän kun
19288: 83 § sisältää: >>Tämä Valtiopäiväjärjestys pitää kaikissa
19289: osissansa oleman peruuttamattomana perustuslakina Suo-
19290: menmaan Hallitsijalle ja Valtiosäädyille, kunnes he yh-
19291: täpitävän päätöksen kautta sen muuttavat tahi kumoo-
19292: vat.>> Ja keisarillinen vahvistus selvästi osottaa, että Hal-
19293: litsijan valta Suomessa on sellainen kuin se on näiden pe-
19294: rustuslakien kautta määrätty. Siinä sanotaan: >>Itsellem-
19295: me pidättäen Meidän oikeutemme, semmoisena kuin se
19296: Hallitusmuodossa 21 päivältä Elokuuta v. 1772 sekä Yh-
19297: distys- ja Vakuuskirjassa. 21 päivältä Helmikuuta
19298: ja 3 päivältä Huhtikuuta v. 1789 on vakuutettuna
19299:  ja ei ole selvillä sanoilla tullut edelläseisovassa Valtiopäi-
19300: -v-äjärjestyksessä muutetuksi, tahdomme Me Armossa
19301: tämän Valtiopäiväjärjestyksen peruuttamattomana pe-
19302: rustuslakina hyväksyä ja vahvistaa.>>
19303:      Näihin lausuntoihin ja säännöksiin soveltumatonta on
19304: että Venäjän korkein valta olisi siihen aikaan, jolloin siellä
19305: ei ollut mitään kansaneduskuntaa, voinut, niinkuin selitys-
19306: kirjelmässä väitetään, milloin tahansa mielin määrin muut-
19307: taa taikka kumota Suomen valtiosääntöä. Ja mitään
19308:  muutosta Suomen perustuslakeihin taikka Suomelle näi-
19309: den perustuslakien vahvistamisen kautta syntyneeseen
19310:  oikeuteen tulla hallituksi tämän valtiosäännön eikä mui-
19311: den lakien mukaan ei ole voinut seurata siitä, että Hallit-
19312: sija nyttemmin, 1906 vuoden Venäjän perustuslakien
19313:  mukaan, yksissä neuvoin Valtakunnanduuman ja Val-
19314:  takunnanneuvoston kanssa käyttää sitä lainsäädäntö-
19315:  valtaa, jota hän ennen Keisarikunnassa on yksin käyttä-
19316:  nyt ja joka ei ole sisältänyt oikeutta lain säätämiseen
19317:  Suomelle.
19318:      Eduskunta ei voi myöskään olla huomauttamatta
19319:  ettei selityskirjelmä ollenkaan ota lukuun sitä, että
19320:  Teidän Keisarillinen Majesteettinne itse, sen jälkeen
19321:  kuin Keisarikunnan perustuslait 23 p:ltä huhtikuuta
19322:  1906 oli julkaistu, 20 p:nä heinäkuuta 1906 armossa vah-
19323:  visti uuden Valtiopäiväjärjestyksen Suomen perustus-
19324:   28       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19325: 
19326: lakina, ja että tämä tapahtui pidättämättä Keisarikun-
19327: nan lainsäädäntövallalle mitään oikeutta rajoittaa Suo-
19328: men lainsäädännön alaa; päinvastoin on jo tämän Val-
19329: tiopäiväjärjestyksen aikaisemmin mainitussa viimeisessä
19330: pykälässä sanottu että se )>pitää kaikilta osiltaan oleman
19331: peruuttamattomana perustuslakina, kunnes Suomen Hal-
19332: litsija ja eduskunta yhtäpitävällä päätöksellä sen muutta-
19333: vat tai kumoavat)>.
19334: 
19335:     Edellä esitettyä ei kumoa se seikka e1 tä Venäjä rau-
19336: hansopimuksella Ruotsin kanssa oli saanut Suomen ))täy-
19337: dellä omistusoikeudella ja s u veren i teet i 11 a>> ()>en toute
19338: propriete et souverainete)>). Sillä siitä, että R u o t s i
19339: Venäjälle luovutti suvereenisen vallan Suomeen, ei seu-
19340: raa, että V e n ä j ä ei olisi voinut vakuuttaa Suomelle
19341: Venäjän valtakunnassa semmoisen maan asemaa, jolla
19342: on oma valtiosääntönsä, jota ei voida muuttaa Suo-
19343: men eduskunnan suostumuksetta. Tällainen vakuutus
19344: Venäjän puolesta annettiin, kun Keisari Aleksanteri 1
19345: vahvisti tässä maassa voimassa olleet perustuslait. Tä-
19346: ten tuli se valta, jota Venäjän Keisari taikka Venäjä
19347: muutoin olisi voinut rajoittamatta käyttää Suomeen näh-
19348: den, rajoitetuksi.
19349:     Olettamus, että Venäjän ja Ruotsin välillä myöhem-
19350: min tehty rauhansopimus olisi mitenkään järkyttänyt
19351: mitä Keisari vähää ennen Porvoossa oli Suomelle luvan·
19352: nut, olisi luonnoton; ja sen kumoo se kiistämätön tosiasia,
19353: että Keisari myöhemmin on antanut useita asiakirjoja,
19354: joissa ei ainoastaan edellytetä aikaisemman vahvistuksen
19355: järkähtämätöntä voimassa pysymistä, vaan myös,
19356: niinkuin varsinkin maaliskuun 15/27 päivänä 1810 ja
19357: helmikuun 9/21 päivänä 1816 annetuissa, aikaisemmin
19358: mainituissa julistuskirjoissa mitä selvimmin ja ponte-
19359: vimmin vedotaan siihen ja huomautetaan sen merkitystä.
19360:     On kiistämätöntä, että Aleksanteri I:llä, Venäjän
19361: Keisarina, oli oikeus niin menetellä ja vakuuttaa täl-
19362: lainen erikoisasema hänen valtikkansa alaiseksi saate-
19363:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         29
19364: 
19365: tulle kansalle. Hän oli Venäjän itsevaltias hallitsija eikä
19366: Venäjä voi kieltää hänen toimenpiteittensä pätevyyttä.
19367:      Siltä varalta että puhe Venäjän suvereniteetistä
19368: tarkoittaisi sitä, että Venäjän aina pitää tämän suvereni-
19369: teetin nojalla voida rajoittamatta määrätä Suo-
19370: meen nähden, olipa Keisari Aleksanteri vahvistanut
19371: Suomelle minkälaiset lait tahansa, on huomautettava
19372: sitä sekä tunnettua, että tunnustettua asianlaitaa, että
19373: suvereniteetin ei tarvitse merkitä rajatonta valtaa, toi-
19374: sin sanoin: sillä, että jollakin yhteiskunnalla sanotaan
19375: olevan suvereniteetti, ei vielä ole sanottu, että sen valta
19376: vaikkakin se on ylempi valta, ei voi olla alempiasteiselle yh-
19377: teiskunnalle kuuluvan oikeuden rajoittama, jota oikeutta
19378: ei voida tämän jälkimäisen myönnytyksettä muuttaa,
19379: vähentää eikä siltä ottaa. Todellisuudessa on, kuten alem-
19380: pana osotetaan, muuallakin semmoisia suhteita, että su-
19381: vereniteetti on mainitulla tavalla rajoitettu.
19382:      Unohdettava ei ole myöskään että Suomen valtio-
19383: säännön vahvistus annettiinennen rauhantekoa sekä ilman
19384: että Venäjän lakien ja laitosten voimaansaattamista Suo-
19385: messa edes suunniteltiinkaa.n; minkä lisäksi tulee että vah-
19386: vistus annettiin Suomen Valtiosäädyille ja että tämä
19387: tapahtui samassa JUhlallisessa tilaisuudessa Porvoon tuo-
19388: miokirkossa, missä Suomen Valtiosäädyt vannoivat uskol-
19389: lisuudenvalan Keisarilie ja samalla lupasivat pysyttää
19390: maamme perustuslait voimassa.
19391:      Tosiasiana pysyy että Venäjän Keisari vahvisti
19392:  Suomelle erityisen valtiosäännön, ja tämä tosiasia yksi-
19393: nään olisi oikeudellisesti pätevä siinäkin tapauksessa että
19394:  selityskirjelmässä Porvoon valtiopäiväin laillisuutta vas-
19395: taan tehdyt muistutukset olisivat paikkansapitäviä.
19396: Mutta sellaisilisi niitä ei käy tunnustaminen.
19397:      Suomi oli todellisuudessa, sittenkun Ruotsin ja Suo-
19398:  men sotajoukot marraskuussa 1808 tehdyn sopimuksen
19399:  jälkeen olivat Suomesta poistuneet, jätetty oman on-
19400: nensa nojaan. Sellaisissa oloissa otti Suomen kansan asi-
19401:  ain hoidon käsiinsä se kokous, valtiopäivät, joka niiden
19402:   30       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19403: 
19404: lakien nojalla, mitkä voittaja oli luvannut säilyttää, oli
19405: kansan eduskunta. Että näiden lakien katsottiin olevan
19406: voimassa käy selville Pietariin kutsutun suomalaisen
19407: lähetyskunnan joulukuussa 1808 antamasta lausunnosta,
19408: ettei se, koska sitä ei ollut valittu valtiopäiväin kokoon-
19409: panosta voimassa olevain määräysten mukaan, voinut
19410: antaa lausuntoa koko kansakunnan puolesta, samoinkuin
19411: myös sotaministerin esittelemästä Suomen väliaikaisen
19412: hallituksen järjestämisehdotuksesta, jossa ehdotetaan kut-
19413: suttavaksi kokoon valtiosäännön mukainen eduskunta
19414: (>>assemblee generale et constitutionelle>>), sekä lisätään,
19415: että lähetyskunta, se kun oli pantu toimeen <•vastoin
19416: lakeja ja ilman kansan luottamusta, olisi päästettävä
19417: hajalle>> (>>au prejudice des loix et de la confiance natio-
19418: nale pourra etre congediee>>). Sekä valtiopäiväin kokoon-
19419: kutsuminen että niiden keskustelut tapahtuivat sillä
19420: selväksi katsotulla edellytyksellä, että uusi järjestys
19421: oli oleva pysyväinen, lopullinen järjestys. Tämän edelly-
19422: tyksen rauhanteko vahvisti. Sentähden ei käy asetta-
19423: minen epäilyksen alaiseksi sen pätevyyttä, mitä Por-
19424: voossa tapahtui. Sitä ei voi tehdä Venäjä, sillä Venäjän
19425: Keisari, hän se oli valtiopäivät kutsunut kokoon ja tun-
19426: nusti ne Suomen kansan eduskunnaksi ja se hänen toi-
19427: menpiteensä, jolla Suomen kansan oikeudet turvattiin,
19428: mainitaan Keisarin vahvistaman rauhansopimuksen
19429: 6 artiklassa; sitä ei voi tehdä Ruotsi, joka Venäjän
19430: hyväksi on luopunut kaikista vaatimuksistaan; sitä ei
19431: voi tehdä Suomen kansa, jonka mieleen ei milloinkaan
19432: ole johtunut olla tunnustamatta Porvoon valtiopäiviä,
19433: vaan joka päinvastoin valtiosäätyjensä kautta on niihin
19434: vedonnut. Kun Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi
19435: tarkemmin valaista asiain menoa Porvoon valtiopäivillä,
19436: on tästä valmistettu erityinen selvitys, joka muodostaa
19437: liitteen A.
19438:      Sen asianlaidan valaisemiseksi, että Venäjän laitok-
19439: sia ei saatettu voimaan Suomessa, on mainittava:
19440: ettei Sisäasiainministeri, vaan ulkoasiainministeriön hoi-
19441:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         31
19442: 
19443: taja, kreivi Soltykov johti keskusteluja Suomen lähe-
19444: tyskunnan kanssa Pietarissa 1808 vuoden lopulla; että
19445: sen ehdotuksen Suomen väliaikaiseksi hallitukseksi, jonka
19446: Keisari samaan aikaan vahvisti, esitteli Sotaministeri,
19447: kreivi Araktshejev; sekä että Keisari jätti vahvistamatta
19448: ehdotukseen otetun määräyksen, jonka mukaan Kenraa-
19449: likuvernöörin esitykset Keisarilie lähetettäisiin Keisari-
19450: kunnan asianomaisten ministerien välityksellä ja Hallitsi-
19451: jan määräykset saatettaisiin Kenraalikuvernöörin tiedoksi
19452: samassa järjestyksessä. Keisari määräsi että esitykset
19453: oli lähetettävä suorastaan hänelle itselleen. On myös
19454: huomattava ettei edes sotavuonna 1808 Suomen hallin-
19455: toa hoidettu Venäjän lakien mukaan eikä sitä ollut us-
19456: kottu Venäjän virastoilie. Venäjän sotaväen ylipäällikkö
19457: johti sotatilan oikeuttamana siviilihallintoakin, jossa maan
19458: entisiä lakeja noudatettiin, ja maassa olevat virkakunnat
19459: pidettiin voimassa.
19460: 
19461:     Selityskirjelmä vastustaa sitä mielipidettä >>että Suo-
19462: men yhdistäminen Venäjään on tapahtunut sen asukkaiden
19463: edustajain kanssa tehdyn sopimuksen perustuksella>>. Sen
19464: pätevyys, mitä edellä on lausuttu ei riipu siitä, onko
19465: tuo mielipide oikea vai väärä. Ei näy myöskään olevan
19466: aihetta ottaa tässä tarkastettavaksi sitä kysymystä, millä
19467: lainopillisilla nimityksiliä ne eri toimenpiteet ja selitykset,
19468: jotka kuuluvat Suomen yhdistämistä Venäjään koskevaan
19469: kysymykseen, oikeastaan ovat ilmaistavat. Mielipiteet
19470: tässä asiassa voivat, samoinkuin monessa muussakin
19471: tieteellistä selvitystä kaipaavassa asiassa, olla eriäviä.
19472: Mutta niihin katsomatta on varma: että Keisari
19473: Aleksanteri, >>mitä juhlallisimmin», niinkuin hänen omat
19474: sanansa kuuluvat, Suomelle vahvisti valtiosäännön, joka
19475: sulkee pois Keisarikunnan valtiomuodon; että vahvistus
19476: annettiin Suomen Valtiosäädyille; että tämä tapahtui
19477: samassa juhlallisessa tilaisuudessa, jossa Valtiosäädyt
19478: vannoivat uskollisuudenvalan Keisarilie samalla kuin he
19479: lupasivat pitää voimassa maan perustuslait; sekä että
19480:   32       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19481: 
19482: kaikki tämä tapahtui ennen rauhantekoa. Että Keisari
19483: Aleksanteri itsekin pani painoa Valtiosäätyjen vapaa-
19484: ehtoisesti tekemään valaan ja nimenomaan tunnusti ne
19485: kansan laillisiksi edustajiksi, on tässä, viittaamalla liit-
19486: teessä A olevaan selityskirjelmän erinäisten lausuntojen
19487: seikkaperäisempään oikaisuun, myös huomautettava.
19488: Siten lausuu Keisari maaliskuun 23 (huhtikuun 4)
19489: päivänä 1809 antamassaan julistuskirjassa, jonka kautta
19490: hän tekee tiettäväksi, että hän on vastaanottanut
19491: Valtiosäätyjen uskollisuudenvalan ja vahvistanut ms.an
19492: uskonnon ja perustuslait: ~Samalla kun Me siis tä-
19493: män kautta annamme uskollisten Suomen alamaistem-
19494: me tiedoksi mainitun Kirjan, tahdomme sen ohessa heille
19495: ilmoittaa, että kun Me olemme säilyttäneet tämän Maan
19496: ikivanhat tavat ja niiden jälkeen mukaantuneet, pidäm-
19497: me Me sen Uskollisuuden-valan, jonka Säädyt yhteisesti
19498: ja Talonpoikaissäädyn edusmiehet erittäin, omasta ja
19499: kotona olevien kanssaveljiensä puolesta, vapaaehtoisesti
19500: ja pakoituksetta ovat tehneet, hyvänä ja jokaista Suomen
19501: asujanta poikkeuksetta sitovana•> (>>En faisant promulguer
19502: cet acte par ces presentes, NOUS croyons devoir instruire
19503: en meme tems NOS fideles sujets de Finlande qu'en NOUS
19504: conformant a l'usage antique et revere de ce pays, NOUS
19505: regardons Ies sermens de fidelite pretes par Ies etats en
19506: general et par Ies deputes des paysans en particulier en leur
19507: nom et en celui de leurs commettans de leurs mouvemens
19508: propres et spontanes comme bons et obligatoires pour
19509: tous Ies habitans de la Finlande >>).
19510:    Tällä ei suinkaan väitetä, ettei Keisari olisi voinut
19511: lykätä Suomen olojen järjestämistä, kunnes· hänen so-
19512: tajoukkonsa olisivat pakottaneet Ruotsin sellaiseen rau-
19513: haan, kuin hän tahtoi. Mutta on olemassa asianhaaroja,
19514: joitten täytyy katsoa osottavan, että Keisari piti tär-
19515: keänä saada Suomen täysin rauhoitetuksi ja uuden vallan
19516: Suomessa ehdottomasti tunnustetuksi jo ennen rauhante-
19517: koa. - Tällä ei suinkaan myöskään ole väitetty, että
19518: Keisarin olisi ollut pakko menetellä niin kuin hän me-
19519:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.       33
19520: 
19521: netteli. Suomen kansa on aina tunnustanut että Kei-
19522: sari menetteli jalomielisesti ja että Suomi on Keisa-
19523: rilta saanut arvaamattoman kalliita etuja. Mutta väite,
19524: ettei Keisari tällöin olisi katsonut menetelleensä myös-
19525: kin Venäjän etuja silmälläpitäen, täytyy merkitä ilmei-
19526: sesti vääräksi.
19527:     Jokainen Keisari Aleksanteri I:n Korkeista Seuraajista
19528: on valtaistuimelle noustessaan antamassaan julistuskir-
19529: jassa kaikille Suomen asukkaille vakuuttanut aivan samaa
19530: kuin mitä perustava asiakirja 15/27 p:ltä maaliskuuta
19531: 1809 sisältää ja siten omasta puolestaan tunnustanut
19532: sanotun asiakirjan sisällyksen päteväksi. Mutta ei aino-
19533: assakaan näistä julistuskirjoista eikä myöskään missään
19534:  muussa valtaistuimen korkeudesta Suomen kansalle oso-
19535: tetussa lausunnossa ole vedottu 1809 vuoden rauhan-
19536: sopimuksen 4 artiklaan perusteena Hallitsijan tahi Kei-
19537: sarikunnan oikeuksille Suomen hallitukseen ja lainsäädän-
19538: töön nähden.
19539: 
19540: 
19541:     Sen vaatimuksen tueksi, että-eräät asiat olisivat ero-
19542: tettavat Suomen lainsäädännön piiristä ja että mitkä
19543: muut asiat tahansa voitaisiin milloin tahansa Venäjän
19544: lainsäädännön kautta erottaa Suomen lainsäädännöstä,
19545: mainitaan selityskirjelmässä eräitten vieraitten maitten,
19546: eritoten niitten liittovaltioitten olot, joissa on yleinen
19547: lainsäädäntö ja paikallisella lainsäädäntövallalla varus-
19548: tettuja yhteiskuntia. Tämä tuodaan esille kahtalaisessa
19549: tarkoituksessa: toiselta puolen, jotta osoitettaisiin mui-
19550: den maiden esimerkkien puoltavan nyt ehdotetun jär-
19551: jestyksen toimeenpanoa, toiselta puolen ilmeisesti myös
19552: siinä mielessä, että todistettaisiin, että sellainen järjes-
19553: tys on jo •>laissa, oikeuskäytännössä ja tieteessä~ (siv.
19554: 65-71) tunnustettu ja myös Venäjän ja Suomen suh-
19555: teisiin sovellutettavissa. Näillä esimerkeillä ei tietysti
19556: voi olla mitään oikeudellista merkitystä: eiväthän
19557: Suomen valtio-oikeudellista asemaa voi ratkaista muiden
19558:                                                        3
19559:   34       1910. -   Edusk. Vast. -   Esitys N :o 8.
19560: 
19561: maiden oloista saatavat esimerkit, vaan se on määrätty
19562: positiivisten Aleksanteri I:n vahvistamien lakien kautta.
19563: Mutta ne eivät edes esimerkkeinä todista mitä niillä
19564: on tarkoitettu. Tämä selityskirjelmässä välillisesti tun-
19565: nustetaankin, kun sanotaan (siv. 23) >>yhdyssiteen näi-
19566: den valtakuntien eri osien välillä>> olevan >>toisenlainen
19567: kuin Suomen ja muiden Venäjän osien välinen yhteys>>;
19568: mutta ei ole otettu harkittavaksi, mikä merkitys noilla
19569: sekä oikeudellisilla että tosiasiallisilla eroavaisuuk-
19570: silla on. Käy sentähden tarpeelliseksi valaista tätä
19571: asian puolta ja varsinkin Saksan valtakunnan oloja,
19572: koska selityskirjelmän mukaan periaate yleisen lainsää-
19573: dännön vallitsevasta asemasta paikallisen lainsäädännön
19574: rinnalla ei missään ole saanut >>niin täydellistä ilmai-
19575: sumuotoa kuin Saksassa, jossa valtiomiehet ja lainoppi-
19576: neet, nojautuen Saksan kansan suuren enemmistön myö-
19577: tätuntoisuuteen, ovat käytännössä loistavasti toteutta-
19578: neet tämän periaatteen valtakunnallisen yhteyden van-
19579: kaksi tueksi sille vihamielistä partikularismia vastaan»
19580: (siv. 68).
19581:     Saksan valtakunta käsittää yksinomaan saksalaisia
19582: valtioita, jotka ovat muodostuneet saman Saksan kansa-
19583: kunnan keskuudessa ja joilla on, niinkuin niillä jo
19584: aikoja sitten on ollut, sama kieli ja sivistys sekä yhteisiä
19585: kansallisia tehtäviä ja etuja, joiden tyydyttämiseksi ne
19586: ovat tunteneet ja tuntevat yhteisten laitosten ja lakien
19587: tarvetta. Mutta Venäjän kansa ja Suomen kansa ovat eri
19588: kansoja, erilaisia kansallisuudeltaan, kieleltään, aikaisem-
19589: malta kehitykseltään ja sivistykseltään, niillä on sen-
19590: tähden erilaiset tarpeet sekä erilaiset elämän ja kehi-
19591: tyksen ehdot, ja ne ovat tämän johdosta erilaisia kat-
19592: santotavaltaan ja oikeuskäsitykseltään. Saksan valtioilla
19593: on itsekullakin edustajansa liittoneuvostossa, joka on
19594: hallitusten valtuuttamain edustajain kongressi, minkä
19595: asiana m. m. on valtiopäiväin hyväksymäin lakien vah-
19596: vistaminen; pienimmälläkin valtiolla, jonka väkiluku on
19597: vähäpätöinen murto-osa (1/1,000) koko valtakunnan väki-
19598:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.       35
19599: 
19600: luvusta, on ääni liittoneuvostossa, missä korkeintaan 58
19601: ääntä voidaan antaa (kun kaikkien 25 valtion edustajat
19602: ovat saapuvilla). Ja kun useilla noilla periaatteellisesti
19603: keskenään yhtäoikeutetuilla valtioilla on samat harras-
19604: tukset, voivat yksityiset valtiot saada nämä toteutetuikbi
19605: aivan toisella tavalla kuin mitä Suomi voisi, jos sen suhde
19606: Venäjään järjestettäisiin niiden periaatteiden mukaan,
19607: jotka sisältyvät Ministerineuvoston puheenjohtajan eh-
19608: dotukseen. Sillä täällä on toisella puolella pieni ja vähä-
19609: lukuinen kansa ja toisella puolella suuri ja mahtava, jonka
19610: lakiasäätävissä kokouksissa Suomen edustajat, jos näitä
19611: niihin tulisi, olisivat mitättömän pieni luku venäläisten
19612: rinnalla. - Saksan valtakunnassa säädetään, sen eri
19613: jäsenten yhteie~toimin, yhteisiä lakeja koko valtakun-
19614: nalle, valtakunta ei säädä näitä yksityisille valtioille.
19615: Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksen mukaan
19616: olisi Venäjä yksinään oman etunsa mukaisesti laa-
19617: tiva lakeja, jotka ovat voimassa ainoastaan Suomessa. -
19618: Saksassa ei valtakunnallinen lainsäädäntö voi laajentaa
19619: toimivaltaansa yksityisten valtioitten lainsäädännön
19620: kustannuksella, jos neljätoista ääntä liittoneuvostossa
19621: sellaista valtakunnan valtiosäännön muutosta vastus-
19622: taa, mikä tekee mahdolliseksi, ettei ainoastaan kolme sem-
19623: moista valtiota, kuin Baijeri, Wiirttemberg ja Saksi, joilla
19624: on yhteensä 14 ääntä, vaan pienimmätkin valtiot, jos 14
19625: niistä, joilla kullakin on vain yksi ääni, yhtyy tekemään
19626: saman päätöksen, voivat saattaa valtiopäiväin ja kaikkien
19627: muiden valtioitten hyväksymät valtakunnan valtiosään-
19628: nön muutosehdotukset raukeamaan, vaikkei näiden val-
19629: tioiden yhteinen väkiluku ole enempää kuin 1/30 koko
19630: valtakunnan väkiluvusta. Tähän tulee lisäksi, että
19631: valtakunnan valtiosäännön 78 artiklan mukaan, ne
19632: tässä valtiosäännössä olevat määräykset, joiden kautta
19633: eräitä oikeuksia (n. s. reservaattioikeuksia) on yksityisten
19634: valtioiden eduksi niiden ja koko valtakunnan väliseen suh-
19635: teeseen nähden vahvistettu, voidaan muuttaa ainoastaan
19636: oikeutetun valtion suostumuksella. Sellaiset takeet tarjoo
19637:   36       11»10. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19638: 
19639:  Saksan valtakunnan valtiosääntö vähemmistöille s a m a n
19640:  k a n s a k u n n a n keskuudessa esiintyviä enemmistöjä
19641:  taikka tilapäisiä virtauksia vastaan. Mutta Ministeri-
19642:  neuvoston puheenjohtajan ehdotuksen mukaan ei Suo-
19643:  men kansaa, vaikka se on toinen kuin Venäjän kansa ja voi
19644: vaat.ia että sekin luetaan sivistyskansain joukkoon, pi-
19645: dettäisi sen arvoisena, että sillä saisi olla mitään senta-
19646: paista turvaa sortavilta toimenpiteiltä, olivatpa ne kuinka
19647: turmiollisia tahansa, kun näitä vaativat suuren ja mahta-
19648: van kansakunnan keskuudessa vallitsevat natsionalistiset
19649: virtaukset taikka satunnaiset enemmistöt, jotka pyrkivät
19650: yksipuolisiin tarkoitusperiinsä välittämättä heikomman
19651: kansallisuuden elinehdoista. Niin, katsotaanpa julkeaksi,
19652: kun Suomen kansa pitää kiinni siitä, että sen suostu-
19653: mus on saatava, milloin tahdotaan Venäjän eduksi
19654: vähentää! taikka poistaa osaa sitä oikeutta, mikä on
19655: Suomen kansalle juhlallisesti vakuutettu. Tämän vaa-
19656: timuksen selitetään sisältävän että Suomi vaatii saada
19657: sanella tahtonsa yleiselle lainsäädännölle. - Ja lopuksi:
19658: Saksassa (Pohjois-Saksan liitto) saatettiin se järjestys,
19659: jonka mukaan puheenalaista laatua"'oleva yleinen lainsää-
19660: däntö toimii, voimaan siten, että)iittovaltiosääntöä ei
19661: hyväksynyt ainoastaan tarkoitusta"- varten valittu, teh-
19662: tyjen valtiosopimusten nojalla kok~on kutsuttu parla-
19663: mentti, vaan sen hyväksyivät myös yksityisten valtioit-
19664: ten lainsäädäntölaitokset noudattamalla perustuslain
19665: muuttamisesta säädettyjä muotoja, koska näiden val-
19666: tioitten valtiosääntöjen muutos muutoin olisi syntynyt
19667: niistä poikkeavana tavalla.
19668:      Nyt puheena olevassa tapauksessa ei ensinkään
19669: tulisi puhetta voimassa olevien, perustuslain muutta-
19670: mista koskevien määräysten ja muotojen noudattami-
19671: sesta, vaan Suomen kansan eduskunnan · olisi ainoas-
19672: taan antaminen lausunto. Eikä': asia koskisi ainoastaan
19673: lukuisampain tai harvalukuisem:pain asiain erottamista
19674: Suomen lainsäädännön toimivallasta. vaan Suomen oi-
19675: keuden pääsi s ä II y k sen poistamista, sen mikä on ja
19676:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         37
19677: 
19678: vuodesta. 1809 lähtien on ollut tämän maan autonomisen
19679: aseman oikeudellisena vakuutena., nimittäin se periaate
19680: että Suomen perustuslakeja ei voida muuttaa ilman
19681: Suomen omaa suostumusta. -Eroavaisuudet ovat, niin-
19682: kuin näkyy, erinomaisen suuret.
19683:     Ei ole tarpeellista.likemmältä kajota Pohjois-Amerikan
19684: Yhdysvaltain ia Sveitsin oloihin, joihin selityskirjelmässä
19685: niinikään on vedottu. Mitä yksityisten valtioitten oikeuk-
19686: sien sekä. oikeudellisiin että tosiasiallisiin takeihin tulee,
19687: pitää pääasiallisesti paikkansa mitä. edellä on sanottu.
19688: Ansaitsee kuitenkin mainitsemista että Yhdysvalloissa
19689: yhdeksännentoista vuosisadan kuluessa ainoastaan neljä
19690: valtiosäännön muutosta on tehty, sekä että sanotun vuo-
19691: sisadan kolmenakymmenenä viime vuotena yhtäkään
19692: lukuisista muutosehdotuksista ei ole hyväksytty.
19693:     Jos liittovaltioitten valtiosääntöjen mainitsemisella
19694: myös olisi se tarkoitus, että kaikkialla, missä on ylempi
19695: ja alempi lainsäädäntö, ensinmainitun täytyy suvereni-
19696: teettinsa nojalla voida oman harkintansa mukaan laa-
19697: jentaa toimivaltaansa alempain yhteislmnta.in kustan-
19698: nuksella, on johdettava mieleen mitä jo edellä on huo-
19699: mautettu, nimittäin ettei suvereniteetti ainoastaan voi
19700: olla, vaan todellisuudessa monasti onkin ei-suvereenisille
19701: yhteiskunnille kuuluvan oikeuden , rajoittama. Yksityis-
19702: ten Saksan valtakuntaan kuuluvain valtioitten n. s.
19703: reservaattioikeudet eivät ole ainoana todisteena tästä.
19704: Toinen esimerkki semmoisista oikeussuhteista, että ei-
19705: suvereenisen yhteiskunnan oikeutta ei voida siltä sen
19706: omatta suostumuksetta ottaa, on Unkarin ja Kroatian
19707: välinen suhde: suvereeninen Unkari ei voi Kroatian
19708: oikeutta muuttaa eikä vähentää Kroatian eduskunnan
19709: suostumuksetta. Olisikin sangen merkillistä, jollei kaksi
19710: maata voisi olla toisiinsa yhdistettyinä millään muulla
19711: tavoin kuin joko niin, että ne kaikessa ovat aivan
19712: tasa-arvoiset, taikka niin, että toinen on täydellisesti
19713: toisen alainen, vailla minkäänlaista lain turvaamaa
19714: oikeutta suvereenista yhteiskuntaa vastaan sekä naut-
19715:   38      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19716: 
19717: tivana vapaan kehityksen edellytyksiä ainoastaan
19718: sikäli, kuin suvereenisessa yhteiskunnassa kulloinkin val-
19719: litseva mielipide ei katso muuta itselleen edullisemmaksi.
19720:     Mitä Englantiin tulee on huomattava, että väestön
19721: pääosa useimmissa Englannin siirtomaissa on englantilai-
19722: nen, joka on tuonut mukanaan englantilaiset tavat ja
19723: englantilaisen oikeuden, ja että Englannin siirtomaitten
19724: vapaat valtiosäännöt alun pitäen on vahvistettu sillä tun·
19725: nustetulla edellytyksellä, että Englannin parlamentilla
19726: on oikeus tehdä niihin muutoksia, kun sitä vastoin Suo-
19727: men valtiosäännön vahvistaminen, joka &ulki pois hal-
19728: litsijan itsevaltiuden, myöskin tekee mahdottomaksi
19729: olettamuksen että Venäjän valtiomuoto voisi olla Suomen
19730: lakien ja laitosten perustuksena. Mutta sitä paitsi on
19731: kehitys ollut sellainen, että Englannin siirtomaiden oi-
19732: keus itsehallintoon on käynyt yhä laajemmaksi ja vaka-
19733: vammaksi, eräissä tapauksissa siihen määrään, että kes-
19734: kushallituksen vaikutus on supistunut vähäpätöiseksi,
19735: minkä ohessa tosiasialliset olot ovat sellaiset, että Eng-
19736: lannin siirtomailla on lujasti turvattu oikeus itsehallin-
19737: toon. Ei ole siis vähintäkään aihetta vedota Englannin
19738: ja sen perustamien siirtomaitten väliseen suhteeseen sel-
19739: laisen Venäjän lainsäädännön yksipuolisen toimenpiteen
19740: tueksi, Joka tarkoittaa Suomen valtiosäännön hävittä-
19741: mistä siihen määrään, että Suomen kansalla ei enää olisi
19742: vakuutta siitä, että se samoinkuin tähänkin asti saisi
19743: elää omien lakiensa turvissa.
19744:      Nyt esitetystä käy selville ettei selityskirjelmä mi-
19745: tenkään ole oikeutettu ehdotuksen tueksi vetoomaan •>lain,
19746: oikeudenkäytännön ja tieteem vahvistamiin oikeusperi-
19747: aatteisiin.
19748: 
19749: 
19750: 
19751:     Selityskirjelmässä haetaan tukea suna ilmenevälle
19752: fmunnalle Venäjän uusista perustuslaeista ja väitetään
19753: että Venäjän lakeja on vuodesta 1809 lähtien ollut voimassa
19754:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.        39
19755: 
19756: Suomessa. Siinä mainitaan Venäjän nykyisten perustusla-
19757: kien 2 artikla ja tulkitaan se siten, että Suomea hallitaan
19758: oman lainsäädäntönsä perustuksella ainoastaan sellaisissa
19759: asioissa, jotka eivät mitenkään koske Venäjän etuja. Ja kun
19760: ,näiden sisäisten asiain piiri ei ole lähemmin mää-
19761: rätty'' (siv. 20), niin katsotaan olevan Keisarikunnan asia
19762: lainsäädäntölaitostensa kautta määrätä se, vieläpä ,oman
19763: harkintansa mukaan" määrätä Suomen kohtalosta. Tä-
19764: män mukaisesti lausutaan ettei Suomella voi olla ratkai-
19765: sevaa ääntä yleisvaltakunnallisissa asioissa (si v. 20), mikä
19766: selityskirjelmän mukaan olisi oleva laita, jos artikla tulkit-
19767: taisiin toisin; ja selityskirjelmässä väitetään lisäksi 1=1ttä
19768: Suomessa on jo tätä ennen sovellutettu Keisarikunnan lain-
19769: säädäntöj ärj esty ksessä säädettyj ä lakeja.
19770:      Rajoittamaton valta menetellä Suomeen nähden ,oman
19771: harkintansa mukaan" katsotaan Venäjälle kuuluvan senkin
19772: tosiasian johdosta, että Venäjä on saanut Suomen haltuun-
19773: sa valloituksen ja rauhanteon nojalla. Ja mainitun 2 artik-
19774: lan määräyksen, käsitettynä edellä kerrotulla tavalla, sano-
19775: taan olevan ,historiallisessa, perinnöllisessä yhteydessä ko-
19776: ko edellisen lainsäädännön hengen ja sen aseman kanssa,
19777: joka Suomella aina on ollut siitä asti kuin se yhdistettiin
19778: Venäjän valtakuntaan" (siv. 19, 20). Niinikään huomaute-
19779: taan, ettei tämä 2 artikla ,sisällyksensä puolesta ole mikään
19780: uusi määräys". Keisari Aleksanterin julistuskirja maa-
19781: liskuun 15/27 päivältä 1809 muka soi Suomelle ainoastaan
19782:  ,erityisen järjestysmuodon ja säilytti sen erityiset lait sekä
19783:  paikallisen väestön erioikeudet ja etuudet" (siv. 1) -
19784:  t ä II ä tavoin selityskirjelmä katsoo voivansa selittää Kei-
19785:  sarin Suomen valtiosäädyille antaman vakuutuksen, jolla
19786:  vahvistettiin maan valtiosääntö ja perustuslait; -ja ,jon-
19787:  kinlaisen velvoittavan asiakirjan merkityksen" antaminen
19788:  tuollaisille julistuskirjoille leimataan sopimattomaksi, kos-
19789:  ka Suomi sai ainoastaan maakunnallisen itsehallinnon ja
19790:  siihen sentähden voidaan tehdä muutoksia Venäjän perus-
19791:  tuslakien mukaan.
19792:   40       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19793: 
19794:     Että Venäjällä olisi valloituksen ja rauhanteon nojalla
19795: rajaton valta menetellä Suomeen nähden mielensä mukaan,
19796: on väite, joka, niinkuin ylempänä on osotettu, on ilmeisessä
19797: ristiriidassa selvien peruskirjojen ja historiallisten tosi-
19798: asiain kanssa, jotka selityskirjelmässä on jätetty huomiotta.
19799: Se seikka, että Suomi on erottamaton osa valtakuntaa eikä
19800: suhteessaan vieraihin valtOihin ole itsenäisessä asemassa, ei
19801: ole risitiriidassa sen kanssa, että Suomella on oma valtio-
19802: sääntö, joka sulkee pois Keisarikunnan valtiomuodon ja jota
19803: ei Keisarikunnan puolelta voida yksipuolisesti muuttaa.
19804:     Koska Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan keskinäi-
19805: nen suhde on tällä tavoin järjestetty, eivät Venäjän perus-
19806: tuslakeihin otetut tätä suhdetta koskevat määräykset ole
19807: tarkoittaneet eivätkä voineet tarkoittaa muuta kuin ly-
19808: hyesti todeta että Suomella Venäjän valtakunnassa on se
19809: oikeudellinen asema, mikä tälle maalle vuonna 1809 pe-
19810: ruuttamattomasti vakuutettiin.
19811:     Alusta alkaen on tämä erikoisasema, mikä Suomella on
19812: valtiosääntönsä perustuksella ollut, mainittu kohdistuvaksi
19813: sen sisäisiin asioihin. Keisari Aleksanteri I lausui, päättä-
19814: essään Porvoon valtiopäivät, että Suomi oli oleva vapaa
19815: sisäisissä asioissaan (,libre dans l'interieur"), ja syys-
19816: kuun 14/26 päivänä 1810 antamassaan salaisessa käskykir-
19817: jeessä Suomen Kenraalikuvernöörilie hän mainitsi että
19818: Suomen yhdistämisellä Venäjään hänen suunnitelmainsa
19819: tarkoitus oli saavutettu ja että hän oli päättänyt koettaa
19820: saada tuon valloitetun maan sen oman edun vuoksi liitty-
19821: mään Venäjään. Hän oli sentähden, sanoi hän, säilyttänyt
19822: sekä sen yhteiskunnalliset lait että myös sen valtiolliset lait
19823: ja siten vakuuttanut sille sen ,sisäisen järjestyksen", mikä
19824: siellä oli ennen vallinnut.
19825:     Keisarin antamalla valtiosäännön vahvistuksella siis
19826: juuri oli tarkoituksena Suomen koko entisen oikeus- ja yh-
19827: teiskuntajärjestyksen turvaaminen; näiden sisäisten asiain
19828: hoidon antoi hän toimeksi Suomea varten erityisesti perus-
19829: tamalleen korkeimmalle hallituslaitokselle. Aina siitä läh-
19830:                Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.               41
19831: 
19832: tien on Suomen autonomia tosiasiallisesti käsittänyt kaikki
19833: lainsäädäntö- ja hallitustoimet, jotka on tarkoitettu Suo-
19834: men asukasten fa viranomaisten noudatetta viksi. (Missä
19835: kohdin tämä autonomia on rajoitettu, on mainittu sivulla
19836: 10.)
19837:     Tämä on Venäjälläkin tunnustettu.
19838:     Useista virallisissa asiakirjoissa olevista todisteista,
19839: jotka näyttävät että lausetapoja ,sisäinen järjestys" ja ,si-
19840: säiset asiat" on käytetty merkitsemään kansainvälisten
19841: suhteitten ja ulkoasiain vastakohtaa, näyttää seuraava
19842: erään vuonna 1885 toimineen venäläisen laintoimitusko-
19843: mitean antama lausunto olevan tässä mainittava. Komi-
19844: tea lausuu että ,Suomen Suuriruhtinaskunta, samalla kun
19845: se on säilyttänyt erityisen hallituksensa ja itsenäisen lain-
19846: säädäntönsä s i s ä i s i s s ä a s i o i s s a, on v i e r a i s i i n
19847: v a l toi h i n nähden osa yhtenäistä kokonaista valtakun-
19848: taa."     (Rikoslaki.      Laintoimituskomitean perustelmat.
19849: Yleinen osa 1885, s. 62).
19850:     Sama ajatus julkilausutaan Venäjän perustuslakien 2
19851: artiklassa sanoilla että Suomea ,sisäisissä asioissaan halli-
19852: taan erityisten laitosten kautta erityisen lainsäädännön pe-
19853: rustuksella". Tulkinta, jonka mukaan ,sisäiset asiat" olisi-
19854: vat, niinkuin selityskirjelmä väittää, samat kuin yksin-
19855: omaan paikallista luontoa olevat, on mielivaltainen, sitä
19856: enemmän, kun on tunnustettu, ettei puheena oleva säännös
19857: ,sisällyksensä puolesta ole mikään uusi määräys". Lause-
19858: tapaa ,sisäiset asiat" ei siis .voi katsoa lainopilliselta kan-
19859: nalta epämääräiseksi. Ja ettei 2 artiklan säännöksellä tar-
19860: koiteta ainoastaan ,paikallista lainsäädäntöä", käy myös
19861: ilmi vertailusta samojen lakien 88 artiklaan. Valaisevaa
19862:  tässä kohdin on niinikään, ettei Keisarikunnassa 1840-
19863:  luvulla toimitettu Keisarikunnan eräissä maakunnissa voi-
19864: massa olevain paikallisten lakien kodifikatsiooni ensinkään
19865: käsittänyt Suuriruhtinaskunnan lakeja.
19866:     Laki, jota sovelletaan vain Suomessa, kuuluu ehdotto-
19867:  masti maamme sisäisten asiain piiriin, vaikka se koskisikin
19868:   42       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19869: 
19870:  jotakin Keisarikunnan etua. Tämä onkin tähän asti aina
19871: ollut tunnustettu.
19872:     Tämä Suomen oikeus ei suinkaan ole sama kuin ,rat-
19873:  kaiseva ääni" koko valtakunnalle yhteisissä asioissa. Seu-
19874:  raavat asianhaarat on nimittäin tässä otettava huomioon.
19875:     Mitään Suomen lakia ei voi syntyä ilman Hallitsijan hy-
19876:  väksymistä. Kun Suomen lakiehdotus joltakin kohdin on
19877:  koskenut Venäjän etuja, on hankittu Keisarikunnan asian-
19878: omaisen ministerin lausunto, ennenkuin asia on esitelty.
19879:     Suomen valtiosääntö suo Hallitsijalle sangen laajan toi-
19880: mivallan, jonka nojalla Hallitsija voi, valtiosäännön osot-
19881: tamassa järjestyksessä, laajaperäisesti huolehtia semmoisis-
19882: ta Venäjän eduista, jotka saattavat vaatia ryhtymään hal-
19883: lintotoimiin taikka hallinnollisiin lainsäädäntötoimiin Suo-
19884: messa.
19885:     Voipi myös sattua että Hallitsija, Venäjän hallituksen
19886: esityksestä, katsoo jonkun lainsäädäntötoimen Suomessa
19887: tarpeelliseksi esim. puolustuslaitoksen edun kannalta, ja
19888: että siihen vaaditaan eduskunnan suostumus. Useita sel-
19889: laisia tapauksia on sattunut. Eduskunta ei ole näitä laki-
19890: ehdotuksia evännyt. Jos niihin tarkastettaessa on teh-
19891: ty muutoksia, on ne tehty asian etua silmällä pitäen. On
19892: tietenkin tärkeätä, että lait, joita on sovellettava Suomessa,
19893: vaikkakin niiden on tarkoittaminen Venäjän ja Suomen
19894: yhteistä etua, ovat sisällyksensä puolesta sellaiset, että ne
19895: vastaavat tämän maan oloja ja ovat vaikeudetta voimaan-
19896: pantavissa. Suomen oikeutta määrätä omien lakiensa
19897: kautta Suomen kansalaisten velvollisuudet ei sentähden käy
19898: millään järkisyyllä väittäminen asiaan kuulumattomaksi
19899: ,ratkaisevaksi ääneksi" yleisvaltakunnallisissa asioissa.
19900:     ,Yleisvaltalrnnnallisten asiain" määritelmää ei ole ai-
19901: kaisemmin siinä asiassa syntyneissä asiakirjoissa, jonka rat-
19902: kaisemiseksi Ministerineuvoston puheenjohtaja nyt on esit-
19903: tänyt lakiehdotuksensa, eikä myöskään tämän ehdotuksen
19904: selityskirjelmässä. Tämän sanontatavan rinnalla käytetään
19905: lausetapoja ,Venäjän luovuttamattomat oikeudet ja elin-
19906:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.        43
19907: 
19908: edut" (siv. 26), ,yleisvaltakunnallista merkitystä olevat
19909: lait ja asetukset" (s. 32). Mutta yritystäkään ei ole tehty
19910: objektiivisen perustuksen panemiseksi sen kysymyksen ar-
19911: vostelemiselle, mitkä ne Suomen lainsäädäntöasiat ovat,
19912: joitten pitäisi katsoa olevan koko valtakunnalle yhteisiä.
19913: Sittenkun on lueteltu lakiehdotukseen otetut 17 asiaryhmää,
19914: sanotaan selityskirjelmässä: ,Luulisi kyllä, että kaikkien
19915: tässä luettelossa mainittujen asiain läheinen yhteys koko
19916: valtakunnan (eikä ainoastaan Suomen) etujen ja oikeuksi-
19917: en kanssa on itsestään selvä eikä kaipaa lähempää todiste-
19918: lua, vaikka tietysti todistuksetkin voidaan tuoda esiin, jos
19919: niitä tarvittaisiin" (siv. 42, 43). Niiden sadan vuoden
19920: ajalta saatu kokemus, joina Suomi on ollut yhdistettynä
19921: Venäjän kanssa, ei vahvista tämän ,läheisen yhteyden"
19922: ,selvyyttä", mitä noihin 17 asiaryhmään tulee. Ja koko-
19923: naan sen himmentää Ministerineuvoston puheenjohtajan
19924: ehdotuksen 4 art., jonka mukaan noihin 17 ryhmään voi-
19925: daan lisätä mitä asioita tahansa.
19926:      Sitä, mitä ,Suomen sisäisillä asioilla" on tarkoitettu,
19927: valaisee myös se seikka, että käytäntö kuluneen vuosisadan
19928:  aikana ilman muuta ja ilman mitään tunnettuja epäilyksiä
19929:  on soveltanut sitä Suomen valtiosäännöstä johtuv~a peri-
19930:  aatetta, että lain, joka on oleva Suomessa voimassa, tulee
19931:  olla syntynyt sen perustuslakien mukaan. Tänä aikana on
19932:  siis lakeja Suomessa säädetty kaikilla yhteiskuntaelämän
19933:  aloilla, niissäkin asioissa, jotka nyt käsillä olevan ehdotuk-
19934:  sen mukaan erotettaisiin Suomen lainsäädännön piiristä~
19935:  kun niillä muka on, niinkuin sanotaan, ,yleisvaltakunnal-
19936:  linen merkitys". Jos sitä vastoin asetutaan sille kannalle,
19937:  että niin pian kuin jonkin Suomen asian voidaan katsoa
19938:  koskevan Keisarikunnan etua- kysymys, josta saattaa olla
19939:  eri mieliä ei ainoastaan eri aikoina, vaan myös samaan ai-
19940:  kaan - se ei enää ole Suomen sisäinen asia, niin tämä si-
19941:  sältää että lait, jotka pitkän ajanjakson kuluessa eri aloilla
19942:  ovat syntyneet Hallitsijan ja kansan yhtäpitävän päätöksen
19943:  kautta sillä valtiosäännön vakuuttamalla pohjalla, että niitä
19944:   44       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19945: 
19946: ei voida muussa järjestyksessä muuttaa, nyt voitaisiin toises-
19947: sa järjestyksessä poistaa ja niiden sijaan panna uusia, mil-
19948: loin Keisarikunnassa vallitseva mielipide sitä vaatisi. Tämä
19949: merkitsisi siirtymistä oikeusjärjestyksen alalta mielivallan
19950: alalle. Lakiin perustuvan oikeutta turvaavan järjestyksen
19951: sijaan astuisi silloin hetken vaihtelevista käsityksistä rnp-
19952: puva politiikka.
19953: 
19954:     Venäjälle vuonna 1906 annettujen perustuslakien 2 artik-
19955: lan sisällyksen väärän tulkinnan yhteydessä on esitetty väite
19956: että muka Venäjän perustuslait jo tätä ennen ovat olleet
19957: voimassa Suomessa (siv. 23, 27, 37 seur.), minkä seikan ei
19958: sanota olevan ,mitenkään epäiltävissä, vaikkei niitä Suo-
19959: messa koskaan ole erityisesti julkaistu".
19960:     Ettei Venäjän valtiomuoto semmoisenaan tullut Suo-
19961: messa noudatettavaksi on osotettu todentamalla että Suomi
19962: sai valtiosäännön, joka määrää Hallitsijan ja eduskunnan
19963: keskinäiset oikeudet sekä näiden muuttamisessa noudatetta-
19964: van järjestyksen.
19965:     Mutta tämä asiaintila ei ole muuttunut Venäjälle vuon-
19966: na 1906 annettujen perustuslakien kautta. Semmoista
19967: olettamusta ei voida esittää jo senkään vuoksi, että Teidän
19968: Keisarillinen Majesteettinne jonkun aikaa niiden vahvista-
19969: misen jälkeen myös vahvisti heinäkuun 20 päivänä 1906 an-
19970: netun Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärje:-;tyk-
19971: sen, joka sen 80 § :n mukaan pitää kaikilta osiltaan oleman
19972: peruuttamattomana perustuslakina, kunnes Suomen Hallit-
19973: sija ja eduskunta yhtäpitävällä päätöksellä sen muuttavat
19974: tai kumoavat.
19975:     Itse Venäjän perustuslakien, selityskirjelmässä mainittu-
19976: jen säännösten tarkastus osottaa, että niitä ei ole an-
19977: nettu Suomelle. Väärä on siis väite (siv. 20) että
19978: perustuslakien mukaan (7 ja 86 art.) on Venäjän
19979: lainsäädännön asia säätää ,yksinomaan Suomelle mää-
19980: rättyjä'' lakeja, jos ne koskevat ,muita kuin vain
19981: sen sisäisiä asioita", viimeiset sanat käsitettyinä usem
19982:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.        45
19983: 
19984: mainitussa ahtaassa merkityksessä. Sillä 7 artikla, jossa
19985: sanotaan että Keisarillinen Majesteetti käyttää lainsäädän-
19986: tövaltaa yhdessä Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnan-
19987: duuman kanssa, sekä 86 artikla, jonka mukaan uutta lakia ei
19988: voida antaa, ellei se ole Valtakunnanneuvoston ja Valtakun-
19989: nanduuman hyväksymä, eikä panna voimaan, ellei Hänen
19990: Majesteettinsa Keisari sitä ole vahvistanut, eivät ole
19991: tarkoittaneet eivätkä voineet kumota 1772 vuoden H.
19992: M :n 40 § :ä eivätkä myöskään heinäkuun 20 pai-
19993: vänä 1906 annetun V. J :n 75 § :ä, joiden mukaan
19994: lakeja Suomelle säädetään Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä
19995: eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä eikä eduskunnan
19996: päättämä laki voi tulla voimaan, ellei Keisari ja Suuriruhti-
19997: nas sitä muuttamatta vahvista. Tähän tulee lisäksi että V e-
19998: näjän perustuslakien lainsäädäntöä koskevan luvun johdan-
19999: tona oleva säännös, artikla 84, kuuluu: ,Venäjän Keisari-
20000: kuntaa - (ei siis Venäjän valtakuntaa, joka käsittää myös-
20001: kin Suomen Suuriruhtinaskunnan) - hallitaan säädetyssä
20002: järjestyksessä annettujen lakien varmalla perustuksella."
20003: Eikä lakeja käsittelevässä luvussa enempää kuin muualla-
20004: kaan Venäjän perustuslaeissa ole sanottu että Keisarikun-
20005: nan lainsäädäntövalta voi antaa Suomessa sovellettavia la-
20006: keja, s. o. lakeja tämän maan viranomaisten ja asukasten
20007: noudatetta viksi.
20008:     Eduskunnalle on myös tunnettua että Keisarikunnassa
20009: on sen mielipiteen asiantuntevia edustajia, että uusien pe-
20010: rustuslakien määräämä järjestys lakien säätämiselle Valta-
20011: kunnanduuman ja Valtakunnanneuvoston kautta ei ollut
20012: aiottu ulotettavaksi Suomeen, jolla aina on ollut erityinen
20013: lainsäädäntönsä, sekä että nämä uudet perustuslait eivät ole
20014: Keisarikunnan ja Suomen lainsäädäntösuhteitten alalla
20015: saaneet aikaan mitään muutosta, niinkuin käy selville
20016: siitäkin, että mainittujen perustuslakien 86 artiklan sään-
20017: nös Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman toimi-
20018: vallasta on otettu helmikuun 20 päivänä 1906 annetusta ar-
20019: mollisesta julistuskirjasta, jossa Suomea ei mainita muu-
20020:   46        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20021: 
20022: toin kuin ilmoittamalla että Teidän Keisarminen Majes-
20023: teettinne on aikanaan antava asianmukaiset ohjeet Keisari-
20024: kunnalle ja Suomen Suuriruhtinaamnaalle yhteisten laki-
20025: ehdotusten käsittelyn järjestämisestä.
20026: 
20027:     Sen selityskirjelmässä puolustetun periaatteen edelleen
20028:  tukemiseksi, että Keisarikunnalla on oikeus säätää lakeja
20029:  Suomelle, mainitaan ,historiallisesti kieltämättömänä tosi-
20030:  asiana" että Suomessa on ollut ja edelleen on voimassa lu-
20031: kuisia, paitsi perustuslakeja, joista edellä on ollut kysymys,
20032: Keisarikunnan lainsäädäntö] ärj estyksessä annettuja muita
20033: lakeja.     Selityskirjelmässä tosin sen ohella sanotaan
20034: että ,mainittua periaatetta ovat venäläis-suomalaisten
20035: suhteitten alalla kuitenkin kauan himmentäneet jyrkät
20036: vaihtelut lainsäädännön käytännössä" (siv. 11). Tässä
20037: myös olisi selitys siihen, että Suomen lainsäädäntö on ,tun-
20038: keutunut sellaisille aloille, jotka säännöllisissä oloissa olisi
20039:  pitänyt olla Venäjän yleisten valtakunnanlakien alaiset".
20040:     Tähän liittyen luetellaan ·selityskirjelmässä (siv. 37
20041: -40) joukko Venäjän lakeja ja asetuksia, joitten
20042: arvellaan tulleen Suomessa noudatettaviksi laeiksi. Että
20043: tämä luettelo on täynnä vääriä tietoja Ja osottaa
20044: puuttuvaa käsitystä siitä, mitä jonkun maan voi-
20045: massa olevalla lailla tarkoitetaan, on seikkaperäisesti
20046: osotettu tämän alamaisen kirjelmän liitteessä B. Tässä
20047: huomautettakoon lyhyesti ainoastaan: 1) että asetukset ja
20048: johtosäännöt, jotka on Keisarikunnassa annettu virkatoi-
20049: minnan ohjeeksi Suomeen sijoitetuissa venäläisissä sotajou-
20050: koissa, Venäjän kruunulle kuuluvassa Suomen lennätinlai-
20051: toksessa, Helsinkiin sijoitetussa venäläisessä rahastos-
20052: sa ja täkäläisissä Venäjän voimassa pitämissä venäjän-
20053: kielisissä kouluissa, eivät kuitenkaan todista, että Keisari-
20054: kunnan lainsäädäntö ulottuu Suomeen, sillä mainitut ase-
20055: tukset ja johtosäännöt eivät ole Suomen viranomaisten ja
20056: asukasten noudatettavina, ne eivät koske Suomen yhteiskun-
20057: taa, samoinkuin Venäjän yhteiskuntaa ei koske Suomen
20058:               Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         47
20059: 
20060: asetus, jota sovelletaan Suomen Passivirastossa ja Pietaris-
20061: sa olevassa Suomen Pankin konttorissa sekä virantoimituk-
20062: sessa Suomen rajan ja Pietarin kaupungin välisellä Suo-
20063: melle kuuluvalla rataosalla; - 2) että kauppasuhteita ja
20064: muita m o l e mm i n p u oli s i a asioita koskevat asetukset
20065: on annettu erityisinä Suomen ja Venäjän asetuksina;- sekä
20066: 3) että vuosilta 1908 ja 1909 mainitut esimerkit eivät tiedä
20067: voimassa olevan periaatteen taikka oikeussäännön sovelta-
20068: mista, mutta kyllä ilmeisiä poikkeamisia voimassa olevasta.
20069: laista edellyttäen vielä olematonta n. s. yleistä lainsäädän-
20070: töjärjestystä.
20071:     Mitä tulee väitteeseen että Suomen lainsäädäntö
20072: on tunkeutunut Venäjän lainsäädännön alalle, niin
20073: mainitaan sen todistamiseksi selityskirjelmässä lainsäädän-
20074: tötoimia asioissa, jotka miltei koko 1800-luvun on tunnus-
20075: tettu kuuluvan Suomen lainsäädännön alaan. Silmäänpis-
20076: tävänä todistuksena tästä on monien muiden joukossa soti-
20077: laslaitosta koskeva lainsäädäntö. Aivan päinvastoin mitä
20078: jotkut venäläiset kirjoittajat ja komiteat ovat väittäneet,
20079: katsottiin sotalaitosta koskeva kysymys Porvoon valtiopäi-
20080: villä niin ilmeisesti Suomen asiaksi, ettei muuta käsitys-
20081: tä tästä voi syntyä kenessäkään, joka on lukenut asiaa kos-
20082: kevan keisarillisen esityksen. Keisari Nikolai I :n aikana
20083: mainittiin Suomen perustuslait ohjeena toimenpiteille tässä
20084: asiassa ja sekä Keisari Aleksanteri II :n että Keisari Alek-
20085: santeri III :n aikana säädettiin tässä asiassa lakia valtiosää-
20086: tyjen myötävaikutuksella eikä muuta katsottu voivan
20087: tulla kysymykseenkään. Ja myöskin 1906 vuoden V altiopäi-
20088: väjärjestyksen 29 § :n mukaan on ,laki, joka koskee maa-
20089: tai meripuolustuksen järjestämistä" Keisarin ja Suuriruh-
20090: tinaan sekä eduskunnan yhtäpitävän päätöksen varassa ole-
20091: va lainsäädäntöasia, kuitenkin niin,ettei eduskunnalla tässä
20092: ole esitysoikeutta. Tähän katsomatta nyt mitä jyrkimmin
20093: väitetään että Suomen eduskunnalla ei ole koko tässä kysy-
20094: myksessä mitään sanomista. Tahdotaan siis tässä samoin-
20095: kuin erinäisissä muissa asioissa saattaa voimaan toinen peri-
20096:   48       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o S.
20097: 
20098:  aate, kuin mikä kauan aikaa on voimassa olevain perustus-
20099: lakien nojalla ollut tunnustettu.
20100:     Muiden selityskirjelmässä esitettyjen väitteiden perät-
20101:  tömyys, mikäli koskee Suomen lainsäädännön luuloteltua
20102: tunkeutumista valtakunnanlainsäädännön alalle, on osotet-
20103: tu tämän alamaisen kirjelmän liitteessä D.
20104:     Liitteeseen B taas on otettu vuonna 1826 jul-
20105: kaistu ukaasi, jonka kautta Keisari Nikolai I maa-
20106: räsi miten on meneteltävä niissä tapauksissa, jolloin
20107: katsotaan Keisarikunnalle laadittua lakia olevan so-
20108: vellutettava Suomessakin: lakiehdotus on ilmoitettava
20109:  Suuriruhtinaskunnan Ministeri-valtiosihteerille, ja hänen
20110: esittelystään Hallitsija ratkaisee, onko sellainen laki jul-
20111:  kaistava Suomessa. Täten tuli selvästi tunnustetuksi
20112: ettei Venäjän lailla sinänsä ole voimaa Suomessa, vaan on
20113: Hallitsijan asia Suomen asiain käsittelystä voimassa ole-
20114:  vassa järjestyksessä erittäin ratkaista onko puheena ole-
20115:  van Venäjän lain kanssa yhtäpitävä Suomen laki tahi ase-
20116: tus annettava Suomessa noudatettavaksi. Itsestään selvää
20117: on että Ministeri-valtiosihteerin ·pitää ennen alamaista esit-
20118: telyä hankkia Senaatin lausunto selvityksen saamiseksi siitä,
20119: käykö sitä lakia Suomessa soveltaminen.
20120:     Ilmeistä on siis, mikä on säännölliseksi asiantilaksi
20121:  katsottava. Jos tästä joskus on poikettu, voidaan täällä
20122: yhtä vähän kuin muissakaan maissa, joissa oikeita periaat-
20123: teita on poikkeustapauksissa syrjäytetty, vedota poikkeuk-
20124: siin sen todistamiseksi että periaate on väärä. Selityskir-
20125: jelmä tahtoo muuttaa poikkeukset säännöksi. Ne vuosi-
20126: sataisen järjestyksen muutokset, joiden kautta nyt tahdo-
20127: taan toteuttaa eräitä valtiollisia tarkoitusperiä, esitetään
20128: niin kuin olisivat ne ainoastaan jo tätä ennen voimassa ol-
20129: leen lainsäädäntövallan soveltamista. Viittaamalla ,vaihte-
20130: luihin lainsäädännön käytännössä" koettaa selityskirjelmä
20131: saattaa uskottavaksi että on ollut hallitusvallan syy men-
20132: neinä aikoina, ettei ,aate Venäjän lainsäädännön alistavas-
20133: ta asemasta Suomen lainsäädäntöön nähden ole pitkään
20134:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         49
20135: 
20136: aikaan voinut saada todellista vakuutta" (siv. 11). Näiden
20137: ja muiden selityskirjelmän lausumain pohjana on se käsi-
20138: tys, että Venäjän vallan taholta Suomen perustuslakien
20139: osaksi tullut kunnioitus Aleksanteri I :n antamain ja hänen
20140: kaikkein Korkeain Seuraajainsa uudistamain lupausten mu-
20141: kaisesti on ollut luonnotonta ja virheellistä politiikkaa, jo-
20142: ka nyt on korjattava, jotta kävisi selville että ,Venäjän
20143: suvereeninen valta" Suomen oikeuksien määräämiseen on
20144: ,ehdoton ja täysin rajoittamaton" (siv. 37).
20145:     Tämä Venäjän Ministerineuvoston puheenjohtajan val-
20146: mistama lakiehdotus esiintyy nyt semmoisen politiikan
20147: kieltämisenä, joka ei ole käyttänyt valtaa oikeuden louk-
20148: kaamiseksi.
20149: 
20150: 
20151:     Selityskirjelmä koettaa kuitenkin lausua tyynnyttäviä-
20152: kin sanoja (siv. 25-26), jotka mainittakoon ja valaistakoon
20153: tässä.
20154:     Puheena oleva ehdotus tarkoittaa ainoastaan ,Venäjän
20155: luovuttamattomain oikeuksien ja elinetujen turvaamista
20156: suomalaisessa rajamaassa". (Miten näiden oikeuksien ja
20157: elinetujen katsotaan olevan uhattuja, näkyy siv. 12-13
20158: olevista lausunnoista, joiden paikkansapitämättömyys oso-
20159: tetaan liitteessä D.) ,Tämän ohessa kuitenkaan ehdotus ei
20160: ensinkään tarkoita Suomen sisäisen autonomian loukkaa-
20161: mista eikä myöskään suomalaisten epäkansallistuttamista
20162: taikka heidän kulttuurinsa sortamista. Kaikki sellaiset
20163: ehdotuksen tulkitsemiset ovat vääriä ja tarkoituksellisia".
20164:     Tällainen lausuma on jyrkässä ristiriidassa ehdotuksen
20165: sisällyksen ja kantavuuden kans~a. Jos Suomen val-
20166: tiosääntö ehdotuksen I osan 2 artiklan nojalla muu-
20167: tettaisiin maakuntaohjesäännöksi, jonka mukaan Suo-
20168: men laitoksilla olisi oikeus itsenäisesti hoitaa ainoas-
20169: taan vähäpätöisiä asioita, niin ei Suomen autonomia
20170: tulisi ainoastaan ,loukatuksi", vaan kumotuksi. - Eh-
20171: dotuksessa ei ole minkäänlaisia takeita ,epäkansallis-
20172:                                                         4
20173:   50       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20174: 
20175: tuttamista" vastaan, jos sillä esimerkiksi tarkoitetaan toi-
20176: menpiteitä venäjän kielen pakottamiseksi Suomen hallin-
20177: toon ja oppilaitoksiin tämän maan kielten sijaan. Ja eh-
20178: dotus kokonaisuudessaan on epäkansallistuttamisehdotus
20179: poliittisessa merkityksessä, koska se tahtoo Suomen kan-
20180: salta riistää sen sisäisissä asioissaan vapaan, om.ien lakiensa
20181: suojassa elävän ja kansakuntain joukkoon korotetun kan-
20182: san aseman, minkä Venäjän Keisari vuonna 1809 tälle kan-
20183: salle järkähtämättömästi vakuutti ja minkä luonteen hän
20184: vastamainituilla sanoilla ilmaisi. - Ettei. ehdotus sorra
20185: kulttuuria voivat väittää ainoastaan ne, jotka eivät tiedä
20186: että oikeus ja kulttuuri ovat keskenään herkeämättömässä
20187: vuorovaikutuksessa. Oikeusjärjestys tukee kulttuurityötä,
20188: joka puolestaan antaa herätteitä oikeusjärjestyksen asteet-
20189: taiseen parantamiseen. Suomen, historialliselle perustuk-
20190: selle rakentuva ja sen oman itsenäisen lainsäädännön kautta
20191: vuodesta 1863 lähtien tuntuvasti kehittynyt oikeusjärjestys
20192: olisi Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksessa ole-
20193: vien säännösten kautta muuttuva uusien Venäjän asetusten
20194: ja Suomen lainsäädännöstä jälelle jätettyjen sirpaleitten
20195: hajanaiseksi kokoelmaksi. Miten silloin kävisi Suomessa
20196: nykyään vallitsevan 1 a i n kun n i o i t u k sen, joka jokai-
20197: sessa yhteiskunnassa on järjestyksen ja rauhan parhaimpana
20198: takeena, lienee tarpeetonta selittää.
20199:     Selityskirjelmä lausuu edelleen samassa tyynnyttävässä
20200: tarkoituksessa:
20201:     ,Sitä paitsi on ehdotuksen vääräin tulkitsemisten vält-
20202: tämiseksi myös otettava huomioon että siihen otettu ylei-
20203: sen lainsäädännön esineiden luettelo ei ole muuta kuin lain-
20204: laadintaohjelma. Tämän ohjelman hyväksyminen ei suin-
20205: kaan merkitse ryhtymistä kaikkien sen yksityiskohtain vä-
20206: littömään toimeenpanoon".
20207:     Suomen kansa on siis, sen sijaan että saisi elää omain
20208: lakiensa turvassa, joita Hallitsija ja eduskunta ovat voineet
20209: kehittää tämän maan tarpeiden mukaisesti, tuomittava elä-
20210: mään sen suostumuksetta vahvistetun ,lainlaadintaohjel-
20211:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         51
20212: 
20213: man" painostuksen alaisena, jonka ohjelman toteuttaminen
20214: suuremmalta taikka pienemmältä osalta on kokonaan riip-
20215: puva Keisarikunnan laitoksista ja niillä kulloinkin olevista
20216: n. s. valtakunnanetujen vaatimusten käsityksestä, mutta
20217: jota ei missään tapauksessa voida perustaa Suomen tar-
20218: peitten tuntemiseen.
20219:     Selityskirjelmässä jatketaan:
20220:     ,Vielä perusteettomampaa olisi luulo että tässä tarkoi-
20221: tettu toimenpide johtaisi heti lakkauttamaan asiaankuulu-
20222: vat Suomen lait ja sijalle panemaan vastaavat Keisarikun-
20223: nan (venäläiset) lait. Lähimpänä seurauksena sen vah-
20224: vistamisesta tulee vain olemaan ehdotetussa luettelossa oso-
20225: tettujen asiain periaatteellinen erottaminen paikallisen suo-
20226: malaisen lainsäädännön (eduskunta- ja hallinnollisen)
20227: valtapiiristä. Nämä asiat ovat vastedes ratkaistavat Kei-
20228: sarikunnan lainsäädännön tai Keisarikunnan korkeimman
20229: hallinnon yleisessä järjestyksessä, asian laadun mukaan.
20230: Mutta tässä kohden tietystikin tullaan noudattamaan as-
20231: teettaisuutta ja varovaisuutta."
20232:     On myönnettävä että lakiehdotus ei nimenomaan tar-
20233: koita sitä, että venäläiset lait välittömästi asetettaisiin
20234: suomalaisten sijalle. Mutta toisessa lausunnossa mai-
20235: nittu ,lähin seuraus" ei ole sen vähempi kuin ai-
20236: kamääräänsä nähden arvaamaton seisahdus kaikessa
20237:  uudistustyössä niillä lainsäädännön aloilla, jotka ,periaat-
20238:  teellisesti" erotetaan n. s. ,paikallisen" suomalaisen lain-
20239: säädännön valtapiiristä; ja tähän tulee lisäksi se mahdolli-
20240:  suus että vastaisuudessa, milloin Venäjän lainsäädäntölai-
20241:  tosten luonnollisesti kovin täpärä aika sallii, niiltä saadaan
20242:  vastaanottaa lakeja, joilLa, vaikkakin ne olisivat hyvänsuo-
20243:  vassa tarkoituksessa laadittuja, kuitenkin ehdottomasti on
20244:  oleva se leima, etteivät ne ole Suomen oman lainsäädäntö-
20245:  toiminnan luonnollisia renkaita.
20246:      Selityskirjelmän edellä esitetyt lausumat päättyvät
20247:  seuraavaan ilmoitukseen: ,Kaikki Suomessa tehtäviksi
20248:  aiotut uudistukset tarkoitetaan toimeenpantaviksi sitä
20249:   ·52       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20250: 
20251: myöten kuin todellista tarvetta niihin on, ottaen mikäli
20252: mahdollista huomioon paikalliset tarpeet ja olosuhteet,
20253: mikäli ne eivät ole ristiriidassa koko valtakunnan etujen
20254: ja oikeuksien kanssa."
20255:     Tähän ilmoitukseen sisältyvä lupaus on Suomelle
20256: arvoton, sillä sen täyttäminen on soveltumaton siihen val-
20257: tiolliseen suunnitelmaan, jokå kauttaaltaan tulee ilmi ehdo-
20258: tuksessa, nimittäin Suomen valtiosäännön tuhoamiseen.
20259:     Lupaus onkin annettu nimenomaisella ehdolla: mi-
20260: käli Suomen tarpeet ,eivät ole ristiriidassa koko valtakun-
20261: nan etujen ja oikeuksien kanssa". Selityskirjelmä ja sen
20262: aatteille rakennettu lakiehdotus osottavat ettei, niinkuin
20263: tässä edellä jo on huomautettu, ole yritettykään
20264: määritellä näiden ,etujen" sisällystä eikä esinettä,
20265: vielä vähemmän asettaa niille mitään rajoja. Ja mi-
20266: tä ,oikeuksiin" tulee, niin näillä nähtävästikään ei tarkoi-
20267: teta k o k o v a l t a k u n n a n oikeuksia, vaikka tätä lau-
20268: setapaa on käytetty. Selityskirjelmän tarkoitus ei liene tässä
20269: toinen kuin useissa muissa sen lausunnoissa, nimittäin että
20270: Keisarikunnalle pidätetään ,täysi ja rajoittamaton valta"
20271: määrätä ja muuttaa Suuriruhtinaskunnan oikeuksia, mikä
20272: merkitsee ettei Suomella ole oleva mitään oikeuksia Kei-
20273: sarikunnan rajattoman vallan vastapainoksi tässä maassa.
20274: 
20275: 
20276: 
20277: 
20278:     Kun ne historialliset ja oikeudelliset perusteet, joille Mi-
20279: nisterineuvoston puheenjohtajan ,ehdotus niiden Suomea
20280: koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä,
20281: joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys" on rakennettu,
20282: ovat esitettyinä mainitun ehdotuksen selityskirjelmässä,
20283: on Eduskunnan mielestä ollut välttämätöntä ottaa selitys-
20284: kirjelmä sen seikkaperäisen tarkastuksen alaiseksi, minkä
20285: tämä alamainen vastauskirjelmä sekä siihen kuuluvat liit-
20286: teet A, B, C ja D sisältävät.
20287:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         53
20288: 
20289:     Tämän tarkastuksen pääasialliset tulokset ovat lyhyesti
20290: lausuttuina seuraavat:
20291:     Useat tämän asian selvitykseen kuuluvat historialliset
20292: tosiasiat on selityskirjelmässä osin yksipuolisesti esitetty ja
20293: osin vaitiololla sivuutettu.
20294:     Ne Suomen perustuslakien säännökset, jotka määräävät
20295: että Suuriruhtinaskunnan hallitusta on hoidettava Suomen
20296: viranomaisten avulla sekä missä järjestyksessä lakeja on
20297: säädettävä ja veroja määrättävä tässä maassa, ovat niin tär-
20298: keitä tähän kysymykseen kuuluvan oikeusaineiston osia,
20299: että selityskirjelmässä olisi tullut kiinnittää niihin vakavaa
20300: huomiota; mutta niin ei ole tehty. Jo tästä syystä on se-
20301: lityskirjelmässä oleva lainopillinen selvitys sS~anut mieli-
20302: vallan leiman.
20303:     Keisari Aleksanteri I :n juhlallisesta perustuslakien
20304:  vahvistuksesta sekä tämän Keisarin antamasta, Hänen
20305: kaikkien Korkeitten Seuraajainsa uudistamasta järkähtä-
20306: mättömästä lupauksesta säilyttää nämä perustuslait täy-
20307: dessä voimassansa sanotaan selityskirjelmässä, että Suo-
20308: melle siten suodut oikeudet eivät ole olleet mitään muuta
20309:  kuin armolahjoja, jotka voidaan peruuttaa taikka muut-
20310:  taa, sekä että on sopimatonta antaa niille julistuskirjoille,
20311:  joiden kautta tuollaiset lahjat on myönnetty, mii;käänlai-
20312:  sen velvoittavan asiakirjan merkitystä. Sellainen katsan-
20313:  totapa on omansa järkyttämään kaikkea oikeusturvalli-
20314:  suutta ja yhteiskuntajärjestystä.
20315:      Selityskirjelmä pitää 1809 vuoden rauhansopimuksen
20316:  4 artiklaa ratkaisevana oikeusperustuksena Venäjän oi-
20317: keuksille Suomeen nähden, vaikka sanotulla rauhansopi-
20318:  muksen määräyksellä, niinkuin myöskin sopimuksen 6
20319:  nrtiklasta käy ilmi, ei suinkaan tarkoitettu sen oikeudelli-
20320:  sen aseman muuttamista, joka puoli vuotta ennemmin oli
20321:  Suomelle vakuutettu.
20322:      Selityskirjelmässä väitetään aivan paikkansapillimättö-
20323:  millä perusteilla ja ristiriidassa historiallisen totuuden
20324:  kanssa että Venäjän lait monessa asiassa ovat vuodesta
20325:   54       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20326: 
20327: 1809 lähtien olleet noudatettavina Suomessa ja että Suo-
20328: men lait ovat asiattomasti tunkeutuneet Venäjän lainsää-
20329: dännön alalle.
20330:     Sittenkun selityskirjelmässä yksipuolisilla esityksillä
20331: on luultu todennetun että Suomen perustuslait eivät si-
20332: sällä valtiosääntöä, vaan ovat ainoastaan maakunnallinen
20333: ohjesääntö, rakennetaan tämän varaan vaara Venä-
20334: jän uusien perustuslakien 2 artiklan tulkinta, jonka mu-
20335: kaan tämän artiklan katsotaan tukevan sitä väitettä, että
20336: Keisarikunnan hallitus- ja lainsäädäntölaitoksilla on oi-
20337: keus ottaa Suomen hallitus- ja lainsäädäntölaitoksilta mitä
20338: tahansa siitä toimivallasta ja niistä tehtävistä, jotka ovat
20339: näille kuuluneet 1809 vuoden valtiotoimien perustuksella ja
20340: joita ne ovat tähän asti hoitaneet. Tässä on kokonaan jä-
20341: tetty huomioonottamatta että Suomen perustuslakeja voi·
20342: daan muuttaa ainoastaan siinä järjestyksessä, mikä näissä
20343: perustuslaeissa on säädetty.
20344:     Lisätukea Suomen autonomian hävittämistä tarkoitta-
20345: valle ehdotukselle etsitään su vereniteettikäsitteestä sekä
20346: yleisen valtakuntavallan ja osavaltioitten oikeuksista vie-
20347: raissa, liittoyhteyteen järjestyneissä maissa, eritoten Sak-
20348: sassa. Mutta selityskirjelmän esitys suvereniteettikäsitteen
20349: sisällyksestä on harhaanviepä. Selityskirjelmässä ei myös-
20350: kään ole otettu huomioon että kansalliset ja sivistykselliset
20351: eroavaisuudet eri maissa vaativat erilaisia valtiomuotoja,
20352: jota paitsi eräiden liittovaltioiden valtiosääntöjä selityskir-
20353: jelmässä on käsitetty väärin, joten niistä tehdyt johtopää-
20354: töksetkin ovat väärät. Joka tapauksessa ei Venäjän ja
20355: Suomen välistä suhdetta ole arvosteltava niiden teoriain
20356: mukaan, joita luullaan voitavan johtaa vieraiden maiden
20357: valtiollisista järjestysmuodoista, vaan niiden historiallisten
20358: ja oikeudellisten tosiasiain perusteella, joiden kautta pu-
20359: heenalainen suhde on syntynyt.
20360:     Selityskirjelmä on siis siinä käsiteltyjen asiain arvoste-
20361: lemisessa asettunut kannalle, joka on ristiriidassa sekä voi-
20362: massa olevan lain että yleisten oikeusperusteitten ja histo-
20363: rian todistuksen kanssa.
20364:              Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö.         55
20365: 
20366:     Selityskirjelmän alkuunpanijoille on näyttänyt olevan
20367: aivan vieras se periaate, joka on inhimillisen sivistystyön
20368: suurempia voittoja, periaate että heikomman oikeus on
20369: yhtä loukkaamaton kuin vahvemman.
20370:     Lakiehdotus, joka on tulos semmoisistaoikeutta vierovis-
20371: ta aatteista, semmoisesta valmistelevan selvityksen puutteel-
20372: lisuudesta ja semmoisesta voimassa olevan oikeuden syrjä-
20373: yttämisestä, kuin tässä on osotettu, ei voi tulla laiksi, joka
20374: luo hyödyllisiä oikeusnormeja. Se poliittinen suunta, joka
20375: ilmenee tässä ehdotuksessa, ei pyri kehittämään, vaan tu-
20376: hoamaan Keisari Aleksanteri I :n valtiotekoa.
20377:     Sellaista ehdotusta vastaan on Eduskunnan välttämä-
20378: tön tehtävä ollut puolustaa Suomen valtiosääntöä. Tämä
20379: on samalla Suomen kansan elinehtojen puolustamista, sillä
20380: jos se omaan lainsäädäntöön perustuva oikeusjärjestys,
20381: jonka turvissa kaikki sivistystyö tässä maassa on tehty,_
20382: tämän maan koko henkinen ja aineellinen elämä versonut,
20383: joutuu Venäjän valtiovallan puolelta ennakolta arvaamat-
20384: tomien häiriöiden alaiseksi, syntyy oikeudellisen epävar-
20385: muuden tila, joka ehkäisee ja lamauttaa kaiken kehityksen.
20386: 
20387: 
20388:      Side, joka yhdistää Suomen Venäjään, ei voi tulla lu-
20389: jemmaksi sen kautta, että oikeuden tie hylätään. Suo-
20390: men kansa, jonka koko toiminta on suunnattu rauhalliseen
20391: kehitykseen, tahtoo välttää kaikkea, mikä voisi olla Keisari-
20392: kunnan vahingoksi. Suomessa ei voida ajatella että jalo-
20393: mielinen Venäjän kansa voisi tuntea mitään tyydytystä
20394: Suomen itsehallinnon hävittämisestä.                       ·
20395:      Muutamat Venäjän ja Suomen välisten keskinäisten
20396: suhteiden a.laan kuuluvat asiat ovat antaneet aihetta vää-
20397: rinkäsityksiin, selkkauksiin ja ristiriitoihin. Eduskunta
20398: pitää suuresti toivottavana että sellaiset asiat saisivat mo-
20399: lempia kansoja tyydyttävän ratkaisun. Eduskunnan puo-
20400: lelta ei ole puuttuva hyvää tahtoa Suomen lainsäädäntö-
20401: j ärj esty ksessä myötä vaikuttaa sellaiseen ratkaisuun.
20402:   56      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20403: 
20404:    Samalla kuin Eduskunta alamaisuudessa anoo että Tei-
20405: dän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi armollisesti
20406: kiinnittää huomionsa tässä kirjelmässä esitettyyn Suomen
20407: tärkeimpien oikeuskysymysten selvittämiseen, saa Edus-
20408: kunta alamaisesti ilmoittaa :
20409: 
20410:               että Eduskunta, koska armolliseen esitykseen
20411:           liittyvä lakiehdotus sisältää Suomen perustus-
20412:           lakien perinpohjaisen muutoksen, eikä Eduskun-
20413:           ta 1wi luopua päätäntöoikeudestansa sellaisessa
20414:           asiassa, ei ole katsonut voivansa antaa tarkoitet-
20415:           tua lausuntoa lakiehdotuksen sisällyksestä.
20416: 
20417:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20418: 
20419:    Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1910.
20420:           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o S.   57
20421: 
20422: 
20423: 
20424: 
20425:                         Liite A.
20426:     ,Selityskirjelmä" antaa vaillinaisen ja vaaran esityk- ,
20427: sen 1808 ja 1809 vuosien tapahtumista (siv. 5 seur.).
20428:     Tämä esitys sisältää seuraavaa:
20429:     Venäjän aseitten saavutettua ensimäiset menestyksensä
20430: ilmoitti Keisari maaliskuun 16 päivänä 1808 annetussa
20431: ilmoituskirjassa kaikille Europan valloille sanotusta päi-
20432: västä lukien pitävänsä sitä osaa Suomea, joka ennen oli
20433: kuulunut Ruotsille, Venäjän aseiden valloittamana ja Ve-
20434: näjän Keisarikuntaan ainaiseksi yhdistettynä alueena. Tä-
20435: män yhdistyksen luonne kävi selvästi ilmi mainitusta ilmoi-
20436: tuskirjasta: Suomesta tuli venäläinen maakunta, minkä sei-
20437: kan julistuskirja maaliskuun 20 päivältä sekä Keisarin kir-
20438: je Keisari Napoleonille maaliskuun24 (huhtikuun4) päivältä
20439: samaa vuotta vahvistavat. Yhdessäkään näistä asiakir-
20440: joista ei mainita mitään väestön suostumuksesta eikä sen
20441: erityisten oikeuksien säilyttämisestä. Väestö vannoi uskol-
20442: lisuudenvalan Keisarilie toukokuussa minkäänlaisitta eh-
20443: doitta. Keisarin aikomus jättää Suomessa voimaan enti-
20444: nen järjestys ilmoitettiin vasta myöhemmin julistuskirjassa
20445: kesäkuun 5/17 päivältä samana vuonna. Tässä tosin on
20446: Keisarin lupaus pysyttää vanhat laitokset voimassa, mutta
20447: tämä tahdon ilmaus oli ainoastaan armonosotus, aivan
20448: vapaa kaikista ,sopimuksen mukaisista velvoituksis-
20449: ta". Asiakirja maaliskuun 15j27 päivältä 1809 mainitaan
20450: selityskirj elmässä, julkaistaanpa kokonaisuudessaankin,
20451: mutta sen sanotaan ainoastaan sisältävän, niinkuin Edus-
20452: kunnan alamaisessa kirjelmässä jo on mainittu, että Keisari
20453:   58       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20454: 
20455: soi Suomelle erityisen järjestysmuodon ja säilytti sen eri-
20456: tyiset lait sekä paikallisen väestön erioikeudet ja etuudet.
20457: Rauhansopimuksen kautta, sanotaan selityskirjelmässä, sai
20458: jo ennen tapahtunut Suomen tosiasiallinen muuttuminen ve-
20459:  näläiseksi maakunnaksi kansainvälisen oikeuden kaikki
20460:  vaatimukset täyttävän oikeusperustuksen. Porvoon valtio-
20461:  päiväin tehtävänä oli keisarillisen kutsumuksen mukaan
20462:  ainoastaan neuvotella niistä asioista, mitkä Keisari näki
20463:  hyväksi sille jättää, ja näistä voivat valtiopäivät antaa ai-
20464:  noastaan lausuntoja, mikä selityskirjelmän mielestä todis-
20465:  taa ettei niillä ollut samaa luonnetta kuin Ruotsin valtio-
20466:  päivillä.
20467:      Tätä esitystä vastaan täytyy tehdä erinäisiä muistu-
20468:  tuksia.
20469:      Mainitut maalis- ja huhtikuulla 1808 annetut asiakirjat
20470:  eivät suinkaan todista sitä, että ,Suomi muuttui venäläi-
20471:  seksi maakunnaksi". Venäjän aseitten ,ensimäisillä me-
20472:  nestyksillä" ei vielä ollut ratkaisevaa merkitystä. Maalis-
20473:  kuun 16 päivänä annettu ilmoituskirja ja maaliskuun20päi-
20474:  vänä annettu julistuskirja eivät ole semmoisia asiakirjoja,
20475:  jotka voisivat valaista sitä oikeudellista asemaa, minkä
20476:  Suomi on saanut Venäjän kanssa yhdistettynä. Selityskir-
20477: -jelmä on rikkonut historiallisten asiakirjain merkityksen
20478:  arvostelemisessa tunnustettua sääntöä vastaan antaessaan
20479: mainituille asiakirjoille todistusvoiman, jommoinen on ai-
20480:  noastaan sillä peruskirjalla,joka syntyi vuotta myöhemmin,
20481:  valloituksen päätyttyä,nimittäin maaliskuun 15j27 päivänä
20482:  1809 annetulla peruskirjalla. - Mitä kesäkuun 5j17 päi-
20483:  vänä 1808 annettuun julistuskirjaan tulee, niin on sen huo-
20484:  mattavin merkitys siinä, että se on ensimäinen Keisarin
20485:  omassa nimessään antama lupaus Suomen ,vanhain asetus-
20486:  ten ja erioikeuksien" säilyttämisestä - lupaus, joka sai lo-
20487:  pullisen muotonsa maaliskuun 15/27 päivänä 1809 anne-
20488:  tussa peruskirjassa.
20489:      Uskollisuudenvala käskettiin vannottavaksi Venäjän
20490:  sotajoukkojen valtaamilla alueilla ja ankarasti uhaten nii-
20491:  tä, jotka eivät käskyä tottelisi. Niinpä sanotaan eräässä
20492:                             Liite A.                       59
20493: 
20494: julistuksessa että ne maano.w.istajat ja viljelijät, jotka eivät
20495: käskettyä valaa vannoneet, sen vuoksi menettäisivät kaiken
20496: hengen- ja omaisuudenturvan sekä kohdeltaisiin henkipat-
20497: toina, minkä ohella heidän tilansa annettaisiin Keisarillisen
20498: Majesteetin valantehneille alamaisille. Käytettiinpä ruu-
20499: miillista pahoinpitelyäkin. Kaikesta tästä huolimatta
20500: kansa monin paikoin vältti valan vannomisen pakenemalla
20501: metsiin. Toisin paikoin se nousi vastarintaan.
20502:      Että suuri osa väestöä kuitenkin vannoi valan on totta;
20503: mutta valloituksen alkamisesta lähtien oli julistuksissa lu-
20504: vattu säilyttää kaikilla säädyillä vanhastaan olleet vapau-
20505: det ja valaa otettaessa nämä lupaukset vahvistettiin.
20506:      Aivan toinen merkitys on kuitenkin sillä valalla, jonka
20507: myöhemmin Porvoon valtiopäiville kokoontuneet Suomen
20508:  Valtiosäädyt vannoivat. Sittenkun Keisari maaliskuun
20509: 15j27 päivänä 1809 oli allekirjoittanut Suomen kaikille
20510: asukkaille osotetun vakuutuksensa, joka sisälsi maamme
20511: uskonnon ja perustuslakien vahvistuksen, tapahtui tuomio-
20512: kirkossa maaliskuun 17/29 päivänä se juhlallinen toimitus,
20513:  jolloin Valtiosäädyt vannoivat uskollisuudenvalan ja kun-
20514: nioittivat Venäjän Keisaria Suomen Suuriruhtinaana.
20515: Maaliskuun 23 (huhtikuun 4) päivänä 1809 antamassaan ju-
20516: listuskirjassa Keisari lausuu pitävänsä ,sen uskollisuuden-
20517: valan, jonka Valtiosäädyt yleisesti ja talonpoikaissäädyn
20518: edustajat erittäin, omasta ja kotona olevien kanssaveljiensä
20519: puolesta, v a p a a e h t o i se s t i j a p a k o t u k s et ta,
20520: ovat tehneet, hyvänä ja jokaista Suomen asukasta, poik-
20521: keuksetta, sitovana". Kun Keisari erittäin mainitsi talon-
20522: poikaissäädyn edustajain vanuoman valan, täytynee olettaa
20523:  tämän johtuneen siitä, että yhteinen kansa ennen oli vas-
20524: tustanut valan vannomista sekä tehnyt vastarintaa Venäjän
20525: sotaväelle. Valan vapaaehtoisuutta ja sen kaikkia Suomen
20526:  asukkaita sitovaa voimaa koskevassa huomautuksessa oli
20527: nähtävästi valtiollinenkin tarkoitus - sen seikan tunnusta-
20528:  minen, ettei semmoista kansaneduskunnan tekoa voi pitää
20529:  minkään käskyn täyttämisenä, vaan omaan harkintaans&
20530:  perustuvana tekona; - ja samalla sen tunnustaminen, että
20531:   f)O      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20532: 
20533:  Keisari katsoi V altiosäädyt oikeutetuiksi edustamaan Suo-
20534: men kansaa ja Hänelle puhumaan sen nimessä. Edelleen
20535: näkyy tästä ettei Keisari katsonut edellisenä vuonna van-
20536: nottua pakollista valaa riittäväksi.
20537:      Tämä kuuliaisuudenosotus on niinmuodoin todistuksena
20538:  siitä, että Keisarin mielestä oli tärkeätä saada Suomen olot
20539:  järjestetyiksi jo ennen rauhantekoa sekä uusi järjestys
20540:  Suomen kansan tunnustamaksi. Tätä toimitusta ei kuiten-
20541: kaan sanallakaan mainita koko selityskirjelmässä, enempää
20542:  kuin sitäkään, että perustuslakien vahvistuksen sisältävä
20543:  asiakirja- tämä ,juhlallinen peruskirja" (acte solemnel),
20544: joksi sitä maaliskuun 23 (huhtikuun 4) päivänä 1809 anne-
20545: tussa julistuskirjassa sanotaan - samassa tilaisuudessa ju-
20546: listettiin ,Korkeimman temppelissä" ja annettiin Valtio-
20547: säädyille.
20548:      Etteivät Porvoon valtiopäivät olleet semmoinen merki-
20549: tyksetön tapaus, miksi selityskirjelmä sen tahtoo tehdä,
20550: käy myös selville kreivi Rumjantsevin Keisarilie
20551: lähettämästä rauhanneuvotteluja koskevasta kirjeestä.
20552: Ruotsin edustajat rauhanneuvotteluissa tahtoivat Suo-
20553: men hyväksi panna ehtoja rauhansopimukseen ja
20554: mainitsivat tämän tueksi esimerkkejä muista rauhanso-
20555: pimuksista; mutta Rumjantsev ei tahtonut sitä tehdä ,un
20556: engagement diplomatique"n esineeksi. Mene t te l y n s ä
20557: tueksi hän mainitsi mitä j o oli tapa h-
20558: t u n u t Porvoossa lausuen: ,Kuinka vähän yhtäläi-
20559: syyttä onkaan kaikilla edellisillä ja Teidän Keisaril-
20560: lisen Majesteettinne tekemällä valloituksella. Teidän
20561: Majesteettinne oli saavuttanut suomalaisten rakkau-
20562: den: Teidän Majesteettinne on esiintynyt heidän kes-
20563: kuudessaan heidän hallitsijanaan, ennen rauhantekoa,
20564: ja itse vastaanottanut heidän uskollisuudenvalansa. Tei-
20565: dän Majesteettinne on heidän hallitsijanaan avannut Suu-
20566: riruhtinaanmaan säätykokouksen". '
20567:      Porvoon valtiopäiväin luonteeseen nähden on niiden
20568: eeihistoriasta huomattava seuraavaa.
20569:                            Liite A.                       61
20570: 
20571:     Jo sodan alussa kehotettiin väestöä ,lähettämään Edus-
20572: tajanne jokaisen maakunnan puolesta siinä laillisessa jär-
20573: jestyksessä, joka on noudatettavana Teidän tavallisissa val-
20574: talmntakokouksissanne" Turkuun neuvottelemaan siitä, mi-
20575: kä voi olla maan menestykseksi. Tämä hanke kuitenkin
20576: aluksi raukesi. Julistuksessa huhtikuun 8 päivältä (v. l.)
20577: 1808 ilmoitettiin, että Turkuun aiotut valtiopäivät oli vält-
20578: tämätöntä lykätä toistaiseksi, ja 9/21 päivänä kesäkuuta
20579: käskettiin lähettää Pietåriin Suomen neljän säädyn edus-
20580: tajia. Keisari vastaanotti marraskuun 30 päivänä tämän
20581: Jähetyskunnan, joka hänelle jättämässään alamaisessa me-
20582: moriaalissa 1 päivältä joulukuuta lausui ettei lähetyskunta
20583: epäilisi noudattaa Keisarillisen Majesteetin toivomuksia,
20584: mutta että se, kun sitä ei oltu valittu niiden lakien mu-
20585: kaan, mitkä Keisari oli luvannut säilyttää ja joiden mu-
20586: kaisesti Ruotsin kuninkaat olivat kutsuneet yleiset sääty-
20587: kokoukset hallitsijan itsensä läsnäollessa neuvottelemaan
20588: ja päättämään ( deliberer et decider) niille esitetyistä
20589: asioista, ei niinmuodoin voinut pitää itseään koko kansaa
20590: edustavana eikä sentähden voinut ,ryhtyä neuvotteluihin,
20591: jotka ovat tavallisessa, valtiosäännön määräämässä järjes-
20592: tyksessä kokoonkutsuttujen Valtiosäätyjen asia". Sen-
20593: tähden alistivat lähetyskunnan jäsenet, olisivatko yleiset val-
20594: tiopäivät kokoonkutsuttavat,· samalla ilmoittaen olevansa
20595: valmiit antamaan tietoja Suomen taloudellisista asioista,
20596: jos Keisarillinen Majesteetti niitä haluaisi. Samaan aikaan
20597: Keisari vahvisti Suomelle väliaikaisen hallitussuun-
20598: nitelman, jonka 15 :nnessä kohdassa oli seuraava ehdo-
20599: tus: ,Hiljattain valloitettuun Suomeen on järjestettävä
20600: yleinen valtiosäännön· mukainen kokous (une assemblee
20601: generale et constitutionnelle) kokoonpantuna kaikista sää-
20602: dyistä. Sen tulee ilmoittaa kansan mieliala ja tarpeet,
20603: keinot suomalaisten aseman parantamiseksi ja tapa hyvän
20604: sopusuhtaisuuden aikaansaamiseksi heidän ajatustavassaan,
20605: kun heidän nykyinen epävarma tilansa on heidät ikäänkuin
20606: vieraannuttanut.-- Minkä jälkeen se lähetystö, joka nyt
20607:   6~       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20608: 
20609: on täällä ja jolla ei ole tukenaan lakeja ja kansan luotta-
20610: musta, voidaan päästää kotiin".
20611:     Lähetyskunnan esitykseen annetussa vastauksessa, joka
20612: saatettiin lähetyskunnan        tiedoksi kenraalikuvernööri
20613: Sprengtportenin kirjelmässä ja jossa avomielisesti tunnus-
20614: tettiin lähetyskunnan esiintuomain näkökohtain oikeutus,
20615: ilmoitettiin samalla että Keisari oli päättänyt ,että yleiset
20616: valtiopäivät on pidettävä niin joutuisasti kuin suinkin, va-
20617: kuudeksi Hänen hellästä huolehtimisestaan teidän lakienne
20618: voimassa pitämisestä".
20619:     Itse valtiopäiväkutsumus (tammikuun 20jhelmikuun 1
20620: päivältä 1809) taas sisältää Hallitsijan käskyn että ,yleiset
20621: valtiopäivät" (une diete generale) on ,Maan Asetusten
20622: mukaan" (con:formement a\lx constitutions du pays)
20623: määrättynä aikana pidettävä Porvoon kaupungissa sekä
20624: että Valtiosäätyjen valtuutettujen tulee sinne saapua ,sillä
20625: tavoin kuin Valtiopäivä"järjestykset määräävät" ( de la ma-
20626: niere prescrite dans Ies reglemens de diete).
20627:     Keisarin tässä käyttämät lausetavat tarkoittavat ilmei-
20628: sesti tämän maan voimassa olevain lakien mukaisia yleisiä
20629: valtiopäiviä. ,Jos edelleen ottaa huomioon, että Suomen pe-
20630: rnstuslait, jotka Keisari valtiopäivillä juhlallisesti vahvisti,
20631: enempää kuin sen muutkaan asetukset, eivät tunteneet mi-
20632: tään maakuntapäiviä, joilla olisi ainoastaan neuvotteleva
20633: ääni, eikä ylipäätään mitään muita maan säätykokouksia
20634: kuin Ruotsin valtiopäivät, sekä että valtiopäivävaalit Hal-
20635: litsijan valtiopäiväkutsumuksessa julkilausuman tahdon
20636: mukaisesti niinikään toimitettiin siinä järjestyksessä, joka
20637:  oli valtiopäivämiesvaaleissa noudatettavana, niin ei voi
20638: tulla muuhun tulokseen, kuin että valtiopäivät sekä olivat
20639:  aiotut olemaan että todella olivat ,une diete generale"
20640:  (yleiset valtiopäivät), niinkuin Hallitsija oli sanonut, toi-
20641:  sin sanoen samanluontoinen kokous kuin Ruotsin vallan
20642:  aikaiset valtiopäivät. Hallitsijan tietoon oli saatettu ettei
20643: keiHään muilla kansan edustajilla kuin perustuslakien
20644: määräämässä järjestyksessä valituilla Valtiosäädyillä ollut
20645:                            Liite A.                     63
20646: 
20647: oikeutta puhua kansan puolesta, Hän oli yhtynyt tähän kä-
20648: sitykseen ja käskenyt pidettäviksi Suomen Valtiosäätyjen
20649: yleiset valtiopäivät sillä tavoin kuin ·sen lait määrää-
20650: vät, sekä oli toimituttanut vaalit samassa järjestyksessä,
20651: jota Ruotsin valtiopäivämiesvaaleissa oli noudatettu. Tä-
20652: hän tulee lisäksi että Keisari siinä puheessa, jolla hän avasi
20653: valtiopäivät, asetti niiden kokoonkutsumisen perustusla-
20654: kien yhteyteen. ,Olen luvannut", hän sanoo, ,pitää voi-
20655: massa Teidän valtiosääntönne, Teidän perustuslakinne;
20656: Teidän lkokouksenne täällä takaa lupaukseni" (J'ai promis
20657: de maintenir votre constitution: vos loix fondamentales;
20658: votre reunion ici vous garantit Ma promesse). Kaikesta
20659: näkyy että valtiopäivät olivat olevat semmoinen maan
20660: valtiosäätyjen kokous, kuin perustuslait edellyttävät.
20661:     Se seikka, että valtiopäivät kutsuttiin keskustelemaan
20662: ,niistä asioista, jotka Me näemme hyväksi niiden keskus-
20663: teltaviksi jättää", ei tod'ista mitään tätä vastaan. Sanamuo-
20664: to on aivan yhtäpitävä 1772 vuoden H. M :n 38 § :n sekä
20665: 1789 Y. ja V. K:n 6 kohdan kanssa. (Että Valtiosäädyt
20666: siitä huolimatta voivat tehdä anomuksia, sitä ei kielletty
20667: Ruotsin valtiopäivillä enempää kuin Porvoon valtiopäivil-
20668: läkään.)
20669:     Että Keisari Aleksanteri pani semmoisen merkityksen
20670: näihin valtiopäiviin, että hän itse saapui valtiopäiviä avaa-
20671: maan sekä että hän itse heinäkuussa lopetti valtiopäivät,
20672: on niinikään tosiasia, joka puhuu selityskirjelmän käsitys-
20673: tä vastaan, mutta jota selityskirjelmä ei sanallakaan mai-
20674: nitse.
20675:     Jos taas kiinnittää huomion V altiosäätyjen kokoonkut-
20676: sumisen tarkoitukseen ja valtiopäiväin tehtävään, havaitsee
20677: Valtiosäädyille annettujen esitysten johdannosta että Kei-
20678: sari oli tahtonut: a) antaa Suomen kansalle todistuksen
20679: aikomuksestaan säilyttää maan uskonnon ja perustuslait-
20680: ,donner par la une preuve solemnelle de Ses intentions ge-
20681: nereuses de conserver et maintenir inviolablement la reli-
20682:  gion, Ies loix, la constitution du pays" - b) vastaanottaa
20683:   64       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20684: 
20685: Valtiosäätyjen uskollisuudenvalan - ,recevoir leur :foi et
20686: serment de :fidelite", sekä c) Valtiosäätyjen käsitel-
20687: täväksi antaa ermalSla Suomen hallitukselle ja ta-
20688: loudelle tärkeitä asioita - ,differentes branches d'eco-
20689: nomie publique et d'administration generale" - minkä
20690: ohella muista asianhaaroista käy näkyviin että Keisari
20691: muutenkin tahtoi antaa Valtiosäädyille tilaisuutta toivo-
20692: mustensa esittämiseen. Sitä vastoin Hallitsijan tarkoitukse-
20693: na ei ollut lakiehdotusten esittäminen Valtiosäätyjen hy-
20694: väksyttäväksi eikä myöskään uusien verojen tai suostuntain
20695: vaatiminen. Se seikka, että Valtiosäätyjen toiminta tämän
20696: johdosta pääasiallisesti kohdistui erinäisten taloudellisten
20697: as1am selvittelemiseen, josta oli tuloksena lausuntoja ja
20698: esitettyjä toivomuksia, varmaankin on aiheuttanut väit-
20699: teen, että Valtiosäätyjä Porvoon valtiopäivillä katsottiin
20700: ainoastaan neuvottelevaksi kokoukseksi. Sellainen päätel-
20701: mä on kuitenkin aivan väärä.
20702:     Tämän asian arvostelemiseksi on tarpeellista joh-
20703: dattaa mieleen että Suomen silloisten perustuslakien mu-
20704: kaan aloteoikeus lainsäädäntöasioissa kuului Hallitsijalle
20705: yksinään, ei Valtiosäädyille, ja että tässä tilaisuudessa oli
20706: tarkoituksena Suomen oikeuden vahvistaminen ja vastai-
20707: sen varalle määrääminen sekä Suomen hallituksen ja hal-
20708: linnon järjestäminen, mutta ei olevien oikeusperiaatteiden
20709: muuttaminen eikä uusien luominen. Ei ollut viranomais-
20710: takaan, jolle lakiehdotusten valmistaminen olisi voitu antaa
20711: toimeksi, kun maamme vielä oli vailla omia hallituslai-
20712: toksia.
20713:     Toiselta puolelta oli V altiosäädyillä vanhastaan oikeus
20714: Hallitsijalle esittää toivomuksensa kaikenlaatuisissa asiois-
20715: sa, ja tavallisesti ne esitettiin n. s. ,valituksina", jotka vas-
20716: tasivat nykyaikaisia ,anomuksia". Sen ohella olivat Val-
20717: tiosäädyt velvolliset, Hallitsijan vaatimuksesta, antamaan
20718: lausuntoja asioista, joista Hallitsijana olisi ollut oikeus an-
20719: taa asetuksia Valtiosäätyjen myötävaikutuksetta. Keisa-
20720: rin Valtiosäädyille· antamain neljän esityksen johdannosta
20721:                             Liite A.                       65
20722: 
20723: käy selvästi ilmi, että Keisari tahtoi Valtiosäätyjen lausun-
20724: noista saada selitystä siihen, miten Suomen hallitus, joka
20725: Ruotsista eroamisen jälkeen oli uudestaan luotava, oli so-
20726: veliaimmin järjestettävä, sekä eräistä maamme taloudelle
20727: tärkeistä kysymyksistä.
20728:     Tosin olivat ne asiat, joita Valtiosäädyille annetut esi-
20729: tykset koskivat, sen laatuisia, ettei niitä voinut täydellisesti
20730: järjestää Valtiosäätyjen suostumuksetta, mikä näyttäytyi
20731: niitä valtiopäivillä käsiteltäessä. Mutta tarkoitus olikin
20732: nähtävästi, ettei nyt tulisi kysymykseen sellaisen lain
20733: muuttaminen, johon olisi vaadittu Valtiosäätyjen suos-
20734: tumus, vaan ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joihin
20735: Hallitsija olisi voinut laissa säädettyjä periaatteita järkyt-
20736: tämättä ryhtyä Valtiosäätyjen myötävaikutuksetta. Tämä
20737: tulee selvimmin näkyviin Suomen sotaväkeä koskevasta
20738: esityksestä, jossa kahdessa eri kohdassa sanotaan, että peri-
20739: aatteet pysytetään järkyttämättä.
20740:     Muodollinen tarkkuus niiden asiain erottamisessa toi-
20741: sistaan, jotka voitiin ratkaista hallinnollista tietä, ja nii-
20742: den, joissa ratkaisu oli Valtiosäätyjen suostumuksen va-
20743: rassa, jäi toiseen sijaan pakottavan tarpeen rinnalla. Tämä
20744: osoittausikin siinä ainoassa täydellisessä lakiehdotuksessa,
20745: mikä Valtiosäädyille annettiin, nimittäin Hallituskonseljin
20746: perustamista koskevassa ehdotuksessa. Vaikka ehdotus oli
20747: pätevistä Suomen miehistä kokoonpannun komitean val-
20748: mistama ja muutoin pääasiallisesti oivallinen, oli siinä kui-
20749: tenkin se muodollinen vika, että se yhdeksi kokonaisuu-
20750: deksi yhdistettynä sisälsi sekä semmoisia periaatteita, jotka
20751: ovat voimassa perustuslain ja yleisen lain nojalla ja joita
20752: ei voida muuttaa valtiopäivien suostumuksetta, että joukon
20753: säännöittelevää taikka hallinnollista luontoa olevia mää-
20754: räyksiä. Mutta huolimatta siitä, miten ohjesääntö aikain
20755:  vaiheissa on muutettu, ovat nämä periaatteet kuitenkin säi-
20756: lyneet järkkymättöminä.
20757:     Sen seikan selvittäminen, missä kohdin Valtiosäätyjen
20758:  vastauskirjelmissään esityksiin ilmoittamia päätöksiä on
20759:   66        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20760: 
20761: pidettävä Hallitsijaa velvoittavina, missä ei, kävisi tässä
20762: liian laajaksi. Useimmat armollisiin esityksiin kuuluvista
20763: kysymyksistä olivat, niinkuin jo mainittu, sellaisia, joista
20764: Hallitsija saattoi yksin päättää. Ja siinäkin tapauksessa,
20765: että nykyjään vallitsevan käsitystavan mukaan jotakin
20766: poikkeamista lain mukaan oikeasta järjestyksestä tapahtui,
20767: oli semmoinen, asiain laadun ja ajan olojen johdosta hel-
20768: posti selitettävä säännöttömyys vähän merkitsevä sen rin-
20769: nalla, että Keisari Aleksanteri I monin tavoin osoitti käsit-
20770: tävänsä valtiopäiväin luonteen ja voimakkaasti ja selvästi
20771: ilmaisi aikomuksensa pitää maamme perustuslait pyhänä.
20772: Tahallista lain taikka Valtiosäätyjen oikeuden syrjäyttä-
20773: mistä saa sitä vähemmän olettaa tapahtuneen, kun Keisari
20774: maaliskuun 15/27 päivänä 1810 antamassaan julistuskirjas-
20775: sa, joka koski valtiopäivillä käsiteltyä asiaa Suomen hajoi-
20776: tetusta sotaväestä, nimenomaan huomautti, ,ettei hän aiko-
20777: nut määrätä mitään, mikä ei olisi ennen voimassa olevien
20778: lakien mukaista".
20779:     Edellä olevasta käy selville että Keisari Aleksanteri I,
20780: määrätessään yleiset valtiopäivät pidettäviksi Porv~ossa,
20781: sillä tarkoitti sellaista säätyikokousta, josta Suomen perus-
20782: tuslaissa säädetään, eli samanluontoista kuin Ruotsin val-
20783: tiopäivät, että ainoastaan sellaisten valtiopäivien kautta
20784: voitiin saavuttaa ne tarkoitukset, mitkä olivat aiheuttaneet
20785: Valtiosäätyjen kokoonkutsumisen, sekä että asiain meno
20786: itse valtiopäivillä ynnä mitä siellä esiteltiin ja käsiteltiin oli
20787: tämän kanssa yhtäpitävää.
20788:            1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.   67
20789: 
20790: 
20791: 
20792: 
20793:                          Liite B.
20794:      Ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksen tueksi
20795: mainitaan selityskirjelmässä muka >>kieltämättömä.nä
20796: tosiasiana>>, että Suomessa, siitä lähtien kun se on ollut
20797: Venäjään yhdistettynä, olisi sovellettu myöskin Keisari-
20798: kunnan lainsäädäntöjärjestyksessä syntyneitä lakeja (siv.
20799: 10, 22, 24, 32, 35-39). Tämän yhteydessä on väitetty, että
20800: Senaattori Tagantsevin ja Salaneuvos Haritonovin ko-
20801: miteain suomalaisten jäsenten lausunnoissa olisi tunnus-
20802: tettu vastamainittu käsityskanta oikeaksi. Tämä esi-
20803: tys ei ole oikea.
20804:     Kun Keisari Aleksanteri I vahvisti Suomessa silloin
20805: voimassaolevat perustuslait Suomen valtiosääntönä, tuli
20806: täten, niinkuin mainitut jäsenetkin ovat huomauttaneet,
20807: voimassa olevaksi laiksi, että lakia tälle maalle ei voida
20808: säätää muussa kuin sen omaan valtiosääntöön perustuvassa
20809: järjestyksessä. Mutta siitä asianlaidasta että Suomi Ve-
20810: näjän valtakunnassa sai omalla valtiosäännöllään varus-
20811: tetun maan aseman, jonka valtiosäännön mukaisesti
20812: Venäjän Keisarin tuli hallita Suomea tämän maan hal-
20813: litsijana, ei voinut johtua, että Venäjän vallanperimyslait
20814: taikka niiden säätämistapa olisi muuttunut. Sentähden
20815: olisi, siinäkin tapauksessa että vallanperimystä ja sen yh-
20816: teydessä olevia asioita koskevat määräykset muutettaisiin
20817: Keisarikunnan lainsäädännön kautta, Suomeen nähden
20818: muuttuma.tta oleva voimassa että Venäjän Keisari on
20819: Suomen Suuriruhtinas. Ja kuka on Venäjän Keisari,
20820: kuka Keisarin vallanperillinen sekä kutka Hallitsijan per-
20821: heen jäseniä, se ilmoitetaan Keisarillisilla julistuskir-
20822: joilla, jotka saatetaan tiedoksi Suomessakin. Suhde on
20823:   68       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20824: 
20825: niinmuodoin jossa. i n määrin sama, mikä Saksan
20826: valtakunnassa on valtakunnan valtiosäännön ll artik-
20827: la.n nojalla voimassa. siitä, että valtakunnan esimiehyys
20828: kuuluu Preussin kuninkaalle, jonka arvonimenä on
20829: Saksan keisari: Preussin va.lla.nperimysjärjestystä ei -
20830: niin suuri merkitys kuin sillä voi ollakin koko valta.kun-
20831: m lle- ole muutettu Saksan valtakunna.nlaiksi, vaan se on
20832: pysynyt Preussin lakina, joka voidaan muuttaa ainoas-
20833: taan Preussin lakien mukaan. Näiden eikä selityskir-
20834: jelmässä puolustettujen periaatteiden mukaisesti on,
20835: niinkuin komiteain suomalaiset jäsenetkin ovat lausu-
20836: neet, voimassa. että, koska Venäjän Keisari on Suomen
20837: Suuriruhtinas, niin lainsäädäntö vallanperimyksestä, pe-
20838: rintöruhtinaan täysikäiseksi tulemisesta, hallituksen hoi-
20839: tamisesta Keisarin ja Suuriruhtinaan alaikäisyyden ai-
20840: kana tahi silloin, kun Keisari ja Suuriruhtinas muutoin
20841: saattaa olla estettynä johtamasta valtakunnan hallitusta,
20842: sekä Keisarilliseen perheeseen nähden riippuu yksinomaan
20843: Keisarikunnan perustuslaeista.
20844:     U l k o a s i o i h i n katsoen on voimassa. että Suomi,
20845: vaikka se Venäjän valtakunnassa sai omalla valtiosään-
20846: nöllään varustetun maan aseman, ei kuitenkaan saanut
20847: mitään erikoisasema.a ulkovaltoihin nähden. Ja kun ei
20848: tarkoitettu että Suomen tuleminen tämän valtakunnan
20849: osaksi vaikuttaisi Venäjän valtakunnan ulkopolitiik-
20850: kaan taikka muuttaisi mitä valtakunnassa ennen oli
20851: ollut voimassa ulkoasiain hoitamisesta, pysyivät kysy-
20852: mykset sodasta ja rauhasta sekä liitoista vieraitten
20853: valtojen kanssa sellaisina asioina, joita käsitellään Kei-
20854: sarikunnan perustuslakien mukaan. Sopimukset vierait-
20855: ten valtojen kanssa niistäkin asioista., jotka koskevat
20856: Suomen sisäistä hallintoa, sen lainsäädäntöä tahi oi-
20857: keudenkäyttöä, tehdään niinikään siinä järjestyksessä,
20858: mikä Keisarikunnan lainsäädännön mukaan on voimassa
20859: ulkoasioihin nähden yleensä. Mutta'1mn toimenpiteisiin,
20860: joitten tulee olla noudatettavina Suomessa, on ryhdyttävä
20861: tämän maan valtiosäännön mukaan, pitää myös valtio-
20862:                             Liite B.                       69
20863: 
20864:  sopimuksen tekemisestä mahdollisesti johtuvain täytän-
20865: töönpanotoimien tapahtua tämän maan valtiosäännön
20866: mukaan, mikä ei kuitenkaan tuota. mitään vaikeuksia..
20867: Sillä. Suomen perustuslakien mukaan on Hallitsijan asia-
20868: na. käskeä. ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin. Hänen
20869: oikeutensa. käskeä toimenpiteisiin ryhdyttäväksi niiden
20870: sopimusten mukaan, mitkä hän koko valtakunnan pää-
20871: miehenä on tehnyt, on myös niin laaja, että tuollaisia toi-
20872: menpiteitä tavallisesti voidaan ilman muuta määrätä suo-
20873: ritettaviksi, joten semmoisetkin sopimukset, joita ei ole
20874: luettava. valtiollisiin, niinkuin on laita esim. kauppa- ja
20875: merenkulkusopimusten y. m., on voitu vähimmättäkään
20876: vaikeudetta saattaa voimaan Suomessa. Sitä vastoin
20877: seuraa. Suomen oikeudellisesta asemasta ja. on tunnus-
20878: tettukin, että semmoisen sopimuksen voimaansaattami-
20879: nen, joka. sisältää yleisen lain muutoksen, jota. Suomen
20880: perustuslakien mukaan ei voida. saada. aikaan edus-
20881: kunnan suostumuksetta, vaatii, sen myötävaikutuksella
20882: syntynyttä lainsäädäntötointa; mutta sen laatuisia sopi-
20883: muksia esiintyy harvoin.
20884:     Kun ohjesäännöt, joiden mukaisesti konsulit u l k o-
20885: maan satamissa. antavat apua. suomalaisille merenkulki-
20886: joille, vahvistetaan Keisarikunnan lakien määräämässä
20887: järjestyksessä, on tämä luonnollinen seuraus siitä sään-
20888: nöstä, että Suomella., sillä kun ei ole erikoisa.semaa ulko-
20889: maihin nähden, ei ole oikeutta. pitää asiamiehiä ulkomailla,
20890: joten ne konsulit, jotka. sellaisilla. paikkakunnilla avustavat
20891: suomalaisia merenkulkijoita, ovat K e i s a. r i k u n n a n
20892: virkailijoita, joille Suomen lainsäädäntö tietenkäään ei
20893: voi säätää määräyksiä.
20894:     Ei ainoatakaan kerrotuista. a.sia.nha.aroista, joita myös-
20895: kin edellämainittujen komiteain suomalaiset jäsenet ovat
20896: kosketelleet, voida esittää todisteeksi &itä periaatetta.
20897: vastaan, että laki, joka on oleva. noudatetta.va.na Suo-
20898: messa., pitää olla säädetty Suomen perustuslakien mukaan.
20899:     Että k r e i k k a l a i s - v e n ä 1 ä i n e n k i r k k o
20900: on oman hengellisen hallituksensa
20901:   70       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20902: 
20903: alainen tämän kirkon lakien mukaan
20904: (siv. 38) johtuu etusijassa siitä, että Keisari Venäjän Hal-
20905: litsijana on tämän kirkon päämies. lVIutta muutoinkin, kun
20906: ei edes Ruotsin lainsäädäntö, silloin kuin Suomi oli Ruot-
20907: siin yhdistetty, sekaantunut katolisen kirkon sisäisiin
20908: asioihin (vrt. valtiopäiväpäätöstä v:lta 1779), voisi vielä
20909: vähemmän tulla kysymykseen että ne kreikkalais-venä-
20910: läisen kirkon asiat, jotka eivät kuulu yhteiskunnalliseen
20911: alaan, saatettaisiin Suomen lainsäädännöstä riippuviksi.
20912:     Sekään seikka, ettäSuo me en s i joi te t u t v e-
20913: näläiset sotajoukot on tunnustettu
20914: olevan Keisarikunnan lakien alaisia
20915: (siv. 36), ei todista mitään sitä periaatetta vastaan, että
20916: lakia Suomelle ja sen kansalle on säädettävä tämän maan
20917: valtiosäännön mukaan. Sillä kaikkialla on voimassa, että.
20918: sotaväki, myöskin silloin kun se on oman maan rajojen
20919: ulkopuolella, kuitenkin on omien sotalakiensa alainen.
20920: Suomenkin sotaväellä, joka harjoituksia varten taikka
20921: sodan aikana on viety kotimaan ulkopuolelle, on, niinkuin
20922: Haritonovin komiteassa on huomautettu, ollut oma sota-
20923: oikeutensa mukanaan.
20924:     Samasta asianlaidasta on johtunut, että alkuaan soti-
20925: laallisia tarkoituksia varten S u o m e e n p e r u s t e t t u
20926: v en ä 1 ä i ne n sähkö 1 en n ä t i n 1 aito s (siv. 38)
20927: Keisarikunnan laitoksena vastamainituista syistä ei ole
20928: ollut Suomen lain eikä Suomen hallinnon alainen. Kun sa-
20929: nottu laitos sittemmin kehittyi muuksi kuin venäläiseksi
20930: sotilaslaitokseksi, tiesi tämä asianlaita, niinkuin molem-
20931: missa mainituissa komiteoissa on huomautettu, poikkeao-
20932: mista oikeista periaatteista; että tämä seikka alussa. jäi huo-
20933: maamatta, on selitettävissä. ei ainoastaan siten, että tämä
20934: laitos on Keisarikunnan laitos ja semmoisena Venäjän lakien
20935: ja asetusten alainen, vaan se johtuu myöskin siitä, ettei sillä
20936: ole oikeutta käyttää julkista virkatointa Suomen a.sukka.ihin
20937: eikä Suomen viranomaisiin nähden. Sitä asianhaaraa että.
20938: komiteain suomalaiset jäsenet eivät, kun oli kysymys sovit-
20939: telusta, tahtoneet ehdottaa muutosta olemassa olevaan
20940:                             Liite B.                       71
20941: 
20942: asiantilaan, ei käy esittäminen selityskirjelmässä esiintuo-
20943: dun käsityksen tukemiseksi.
20944:     Viimeksi mainitun laa.tuisista asianhaaroista niinikään
20945: on aiheutunut että Suomessa asuva. n v en ä-
20946: 1 ä i s e n v ä e s t ö n t a r p e i k s i V e n ä j ä n v a 1-
20947: takunnanraha.ston varoilla peruste-
20948: tut ja voimassapidetyt oppilaitokset
20949: (s. 39) eivät ole Suomen lain ja Suomen hallituksen alaisia.
20950: Mutta yksikään noista asianhaaroista ei oikeuta kieltä-
20951: mään sen periaatteen pätevyyttä, että lakia Suomelle ja
20952: sen kansalle on säädettävä tämän maan oman valtiosään-
20953: nön mukaan.
20954:      Tosiasiallisesti ei olekaan niillä virkapalvelussään-
20955: nöksillä, jotka Keisarikunnasta käsin annetaan Suomen
20956: venäläistä sähkölennätinlaitosta. ja venäläisiä kouluja
20957: varten, sellaisten lakien luonnetta, jotka ovat' nouda-
20958: tettavana Suomen viranomaisille ja asukkaille, ja
20959: nämä laitokset nauttivat sitä oikeusturvaa, jota tar-
20960: vitsevat, Suomen lakien mukaan.
20961: 
20962:       Muihin selityskirjelmässä sen käsityksen tueksi esitet-
20963: tyihin todisteihin nähden, että Keisarikunnan lait olisivat
20964:  voimassa Suomessa, viitattakoon, mitä ensinnä tulee
20965: selityskirjelmän lausuntoon Venäjän perustus-
20966: 1 a ei s ta (siv. 24, 27, 36 seur.), itse Eduskunnan alamai-
20967:  :;,een vastaukseen ja siihen mitä edellä on lausuttu.
20968:  Selityskirjelmässa kosketeltuihin muihin kysymyksiin
20969: 'nähden on tässä huomautettava seuraavaa.
20970:       Sillä seikalla, että Helsinkiin on asetettu v en ä 1 ä i-
20971:  n en rahasto (siv. 39), mistä maksetaan palkat Suo-
20972:  meen sijoitetulle sotaväelle sekä täkäläisten venäläisten
20973:  laitosten virkamiehille ja välitetään muita sellaisia Ve-
20974:  näjän kruunun raha-asioita Suomessa, ei enempää kuin
20975: silläkään että tämä rahasto, samoinkuin:: Suomessa aikai-
20976:  semmin voimassa pidetyt V e n ä j ä n v a 1 t a k u n-
20977:  n a n p a n k i n haaraosastot (siv. 39), toimii
20978:  Keisarikunnassa voimassa olevain asetusten nojalla, ole
20979:   72       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
20980: 
20981: mitään yhteyttä sen kysymyksen kanssa, voidaanko sel-
20982: laisia lakeja, jotka ovat aiotut olemaan Suomessa nou-
20983: datettavina ja velvoittamaan sen virkamiehiä ja asuk-
20984: kaita, antaa Venäjän lainsäädäntötietä.
20985:     Samaa on sanottava u r a k k a i n Da h~a n) (n-
20986: t a i n toimittamisesta Suomessa oleville Kei-
20987: sarikunnan laitoksille, johon nähden Keisarikunnassa an-
20988: nettuja asetuksia on noudatettava (siv. 39). Nämä vel-
20989: voittavat ainoastaan asianomaisia venäläisiä viranomaisia
20990: ja yksityisiä henkilöitä, jotka urakka- tai hankinta-
20991: sopimuksissa ovat sitoutuneet niitä noudattamaan mikäli
20992: se on voinut tapahtua.
20993:     Sen oikeusvaikutuksen laadun osottamiseksi, mikä
20994: edellä mainitulla tavalla eräissä erikoistapauksissa ja eri-
20995: tyisellä oikeusperustuksella on Venäjän laeilla etupäässä
20996: eräihin Suomessa oleviin venäläisiin laitoksiin, on huo-
20997: mautettava. että samaten Keisarikunnassa on Suomen
20998: lain alaisina eräitä Suomen laitoksia, niinkuin Suomen
20999: Va.ltiosihteerinvirasto, Passivirasto, Pietarissa oleva Suo-
21000: men Pankin konttori y. m. sekä että, kun Suomen sota-
21001: väki on oleskellut Keisarikunnan alueella, sen taloudel-
21002: linen hallinto, rikoslainkäyttö y. m. on ollut Suomen lain
21003: alainen, vaikkei silti milloinkaan ole väitetty että Suomen
21004: laki olisi Venäjän noudatettavana.
21005:     Kun sanotaan, että S u o m e s s a i 1 m e s t y v ä t
21006: venäjänkieliset              painotuotteet ovat
21007: V e n ä j ä n p a i n o 1 a k i e n a 1 a i s e t, niin ei oteta
21008: huomioon, että tämä asianlaita perustuu erityiseen Suo-
21009: men lainsäännökseen, asetukseen toukok. 31 päivältä 1867.
21010:     Yhtä vähän todistavat muut selityskirjelmän sivulla
21011: 39 esitetyt esimerkit, että Venäjän laki on voimassa
21012: Suomessa.
21013:     Tuntuu käsittämättömältä, miten jouluk. 11/23 päi-
21014: vänä 1811 annettu julistus Viipurin kuvernementin yh-
21015: distämisestä muuhun Suomeen on voitu mainita todis-
21016: tukseksi siitä, että Suomea koskevia asioita on ratkaistu
21017: yksinään Keisarikunnan hallitusvallan määräyksillä.
21018:                             Liite B.                       73
21019: 
21020:      Viipurin kuvernementin erottaminen Keisarikun-
21021: nasta, johon se oli yhdistettynä jo siihen aikaan kun
21022: muu Suomi valloitettiin, oli ilmeisesti venäläinen asia,
21023: ja semmoisena sen ratkaisi Keisari Aleksanteri I maini-
21024: tulla määräyksellä, jonka antamisessa Keisari käytti val-
21025: taansa Keisarikunnan hallitsijana.
21026:      Kun tämä toimenpide kuitenkin samalla tiesi ei ai-
21027: noastaan että Suuriruhtinaskunnalle myönnettiin oikeuk-
21028: sia sen yhteyteen jälleen saatettuun maakuntaan nähden,
21029: vaan että sen ohella myös oli tarpeen tarkempia
21030: määräyksiä niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita
21031: täten syntyi Viipurin läänin asukkaille heidän uudessa
21032: asemassaan, huomaamme ettei ainoastaan mainittu ju-
21033: listus, vaan myös 31 p:nä jouluk. 1811 (v. 1.) annettu ase-
21034: tus, joka sekin oli annettu ennenkuin Viipurin läänin yh-
21035: distäminen Suomen Suuriruhtinaskuntaan oli toimeen-
21036: pantu, annettiin samalla kertaa sekä Venäjän että Suomen
21037: asetuksina, mutta että yhdistämisen jälkeen ilmestyneet
21038: asetukset, jotka sisälsivät määräyksiä noista seikoista, an-
21039: nettiin suomalaisina asetuksina. Mainittu asetus 31 p:ltä
21040: jouluk. 1811 on muistettava eritoten siitäkin, että sen kautta
21041: läänin asukkaille nimenomaan vakuutetaan osallisuus
21042: niihin etuihin ja oikeuksiin- näistä erityisesti mainitaan
21043:  »säätyjen edustusoikeus valtiopäivillä, (Ha cei:tMt Pocy.D;ap-
21044: CTBeHHblX'b liiiHOB'b) - mitkä ,suuriruhtinaanmaan Valtio-
21045: säännön>> ja asetusten kautta (Ha o6mn:x'h npaBIIJiax'h,
21046: B'h :KoHCTnTy:u;iii BeJIIIRaro Rm:~mecTBa <l>IIHJIHH.D;iii onpe-
21047: .D;imeHHhlX'b) oli vakuutettu sen kaikille muille asukkaille.
21048:      Tämä menettely Viipurin läänin palauttamisessa muun
21049: Suomen yhteyteen on siis selvä esimerkki Keisarikunnalle
21050: ja Suuriruhtinaskunnalle yhteisestä asiasta., jonka oikeu-
21051: dellisessa järjestämisessä oli tullut käytäntöön se niin
21052: la.inopillisesti kuin valtiollisestikin tyydyttävä keino, että
21053: annettiin yhtäpitäviä asetuksia kumpaisessakin maassa,
21054: jota. vastoin sittemmin, yhdistämisen tapahduttua ja
21055: asian niinmuodoin Venäjään nähden saatua. ratkaisunsa.,
21056: Viipurin lääni yksinomaan osana Suomea. on ollut ai-
21057: noastaan Suomen lainsäädännön ja. hallinnon alaisena..
21058:   74       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21059: 
21060:      Tämän periaatteen mukaisesti on myös molemmille
21061: maille tärkeitä yhteisiä asioita ratkaistu yleisten oikeus-
21062: periaatteiden sekä kohtuuden mukaisella tavalla. Ja sa-
21063: mojen periaatteiden sovelluttaminen ilmenee myöskin
21064: niissä määräyksissä, joita on annettuKeisarikunnan
21065: ja Suuriruhtinaskunnan laitosten vä-
21066: 1 i e n j ä r j e s t ä m i s e s t ä, vaikka ne selityskirjel-
21067: mässä~ (siv. 39) on mainittu vastakkaisen käsityksen
21068: tueksC
21069:      Tässä on huomattava seuraavaa:~ ·
21070:      Elokuun 11 päivänä 1819 annettu maarays sisältää
21071: a~ianomaisille Venäjän viranomaisille ja virastoille käs-
21072: kyjä, jotka koskevat näiden kirjevaihtoa Suomen viran-
21073: omaisten kanssa, jota vastoin se ei koske Suomen viran-
21074: omaisten taholta tapahtuvaa kirjevaihtoa Venäjän
21075: viranomaisten kanssa. Tähän asiaan kuuluvana ansait-
21076: see myös huomiota joulukuun 20 päivänä 1824 annettu ar-
21077: mollinen määräys, joka syntyi Suomen asiain Komitean
21078: v. t. puheenjohtajan esittelystä. Tämä julkaistiin Ve-
21079: näjän ja Suomen rajaseutujen viranomaisten välistä tie-
21080: doksiosottamistapaa eräissä asioissa koskevana Suomen ase-
21081: tuksena 18 päivänä tammikuuta 1825 ja julkaistiin myös
21082: Keisarikunnan ukaasina.
21083:      Venäjän asetus kesäkuun 21 päivältä 1826 taas aiheutui
21084: siitä, että Suomelle maaliskuun 17 päivänä s. v. annetussa
21085: julistuskirjassa, joka koski Pietarissa olevan Suomen asiain
21086: Komitean lakkauttamista sekä V aitiosihteerinviraston pe-
21087: rustamista Suomen Suuriruhtinaanmaata varten, m. m.
21088: oli määrätty uusi järjestys Suomen ja Venäjän viranomais-
21089: ten väliselle kirjevaihdolle.
21090:      Tämän julistuskirjan sisällyksestä ja oikeasta merkityk-
21091: sestä'hankki Keisarikunnan Oikeusministeri Suomen Ken-
21092: raalikuvernööriitä tietoja, jotka hän ilmoitti Ministeri-
21093: komitealle, minkä jälkeen Hallitsija Ministerikomitean
21094: esityksestä toukokuun 15 päivänä 1826 vahvisti Kenraali-
21095: kuvernöörin lausunnon kirjevaihdossa Suomen · viran-
21096:                           Liite B.                     76
21097: 
21098: omaisten kanssa noudatettavasta. järjestyksestä, ja asiasta
21099: julkaistiin Venäjällä asetus kesäkuun 21 päivänä s. v.
21100:     Niinkuin Kenraalikuvernöörin lausunnostakin käy sel-
21101: ville, tietävät nämä Keisarikunnassa voimassa olevat
21102: säännökset edellä mainitun, maaliskuun 17 päivänä 1826
21103: Suomea varten annetun julistuskirjan II artiklan 14
21104: §:ssä olevain periaatteitten soveltamista, joka pykälä on
21105: näin kuuluva:
21106:     14 §. >>Kaikkien Valtakunnassa tehtyjen tahi tehtäväin
21107: yleisten tointen ja asetusten suhteen, jotka myös voivat
21108: koskea Suomen Suuriruhtinaanmaata, on Valtiosihteeri
21109: kirjevaihdossa Valtakunnan Ministeristöjen ja Virasto-
21110: jen kanssa, joiden sitä vastoin,'kaikissa toimissa, jotka
21111: koskevat noudatettavain määräysten täytäntöönpanoa
21112: Maassa taikka tarpeellisen ja laillisen virka-avun anta-
21113: mista siellä esille tulevissa asioissa, tulee maan Kenraali-
21114: kuvernööriltä"'pyytää semmoista toimeenpanoa ja apua.>>
21115:     Kesäkuun.. 21 päivänä 1826 Venäjän ja Suomen viran-
21116: omaisten välisestä kirjevaihdosta annetut määräykset
21117: ovat siis, yhtä vähän kuin vuonna 1819 annetut mää-
21118: räykset, aiotut koskemaan Suomea, vaan ne ovat Kei-
21119: sarikunnalle annettuja säännöksiä asiasta, jonka järjes-
21120: tämiseksi oli tarpeen molemminpuolisia ja toisiaan vas-
21121: taavia toimenpiteitä.
21122:     Se periaate, että tuollaisissa tapauksissa tarpeellisiin
21123: toimenpiteisiin on kumpaisessakin'"" maassa ryhdyttävä
21124: sen oman oikeusjärjestyksen ja siinä säädetyn menettely-
21125: tavan mukaisesti, on vahvistettuna juuri samassa, kesä-
21126: kuun 21 päivänä 1826 annetussa asetuksessa. Siinä sa-
21127: notaan: >>Jos jo olevain tai annettaviksi aiottujen
21128: yleisten määräysten tai asetusten johdosta, jotka jolta-
21129: kin kohdin voivat koskea Suomen Suuriruhtinaskunta.a,
21130: osottautuisi tarpeellisiksi edeltäpäin tietää, missä määrin
21131: sanotut määräykset ja asetukset ovat mainitun maan lakien
21132: ja laitosten mukaisia sekä käykö niitä haitatta siellä so-
21133: veltaminen, pitää Ministerien ja Hallituslaitosten, joilla
21134: viimeksi mainituilla tarkoitetaan Hallitusosastojen pääl-
21135:   76       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21136: 
21137: likköjä, sellaisissa asioissa tiedustella Suomen Suuriruhti-
21138: naskunnan Valtiosihteerin mieltä, sekä hänen tiedokseen
21139: saattaa edellämainitut määräykset ja asetukset, sittenkun
21140: ne on julkaistu, jotta hän, ennen niiden lähettämistä Ken-
21141: raalikuvernöörille, voi hankkia tarpeelliset armolliset oh-
21142: jeet näiden asetusten voimaan saattamiseksi mainitussa.
21143: maassa lain säätämässä järjestyksessä; mutta kaikissa.
21144: muissa asioissa, jotka koskevat Suomessa voimassa olevain
21145: asetusten ja. määräysten toimeenpanoa taikka laillista
21146: virka-apua ilmaantuvissa tapauksissa, pitää kirjevaih-
21147: don tapahtua Suomen Kenraalikuvernöörin kanssa.>>
21148:     Tästä käy selvästi ilmi, että Keisarikunnassakin on
21149: katsottu että, jos siellä syntyneitä asetuksia taikka
21150: hallituksenmääräyksiä tarkoitettiin noudatettaviksi Suo-
21151: messakin taikka ne vaativat siellä toimiin ryhtymistä, tä-
21152: hän vaadittiin erityinen lainsäädäntötoimi taikka erityinen
21153: Hallitsijan käsky, joka oli hankittava Suomen Ministeri-
21154: valtiosihteerin esittelyn nojalla.
21155:     Kun sittemmin Venäjän asetuksessa marraskuun 27
21156: päivänä 1867 määrättiin että >>kirjevaihdon Keisarikun-
21157: nan tuomioistuinten ja virkamiesten sekä Suomen Suuri-
21158: ruhtinaskunnan tuomioistuinten ja muiden viranomaisten
21159: ynnä virkamiesten välillä pitää tapahtua Oikeusministe-
21160: rin välityksellä>>, sisältää tämä ainoastaan Keisarikuntaa
21161: koskevan tarkemman määräyksen, joka on 1826 vuoden
21162: asetusten periaatteiden mukainen.
21163:     Ristiriidassa edellä sanotun kanssa ei myöskään ole
21164: mitä Venäjän taholta on säädetty huhtikuun 21 päivänä
21165: 1834 annetussa määräyksessä, joka koskee Suomen
21166: Kenraalikuvernöörin                      hallintoalaan
21167: kuuluvain asiain                   lähettämistä Mi-
21168: n i s t e r i k o m i t e a II e sekä niiden valmistamis- ja
21169: käsittelemie.tapoja.
21170:     Tämän säännöksen syntymisestä tiedetään seuraa-
21171: vaa: Kirjelmässä huhtikuun 6 päivältä (v. 1.) mainittua
21172: vuotta Venäjän Ministerikomitean toimistopäällikölle il-
21173: moitti Suomen Kenraalikuvernööri, että Keisarillinen
21174:                           Liite B.                      77
21175: Majesteetti, siihen katsoen että >>Suomen Suuriruhtinaan-
21176: maan ja Valtakunnan muiden osien }ikeisen yhteyden
21177: johdosta~toisinaan syntyy kysymyksiä, jotka, likeltä kos-
21178: kien kumpaistakin hallitusta, kaipasivat tarkastusta ja
21179: harkintaa kumpaiseltakin taholta, ja että niissä tapauk-
21180: sissa, jolloin asiat esitellään Keisarilliselle Majesteetille
21181: erikseen jommaltakummalta taholta, kaikkia asianhaa-
21182: roja ei voida esittää toistensa yhteydessä, on suvainnut
21183: armossa käskeä, että hänelle, Suomen Kenraalikuver-
21184: nöörille, on myönnettävä oikeus Ministerikomitealle esit-
21185: tää puheenalaista laatua olevia asioita, jos ne muutoin
21186: eivät vaadi muuttamaan Suomessa voimassa olevia sään-
21187: nöksiä, niin että ne voidaan esitellä Keisarillisen Majestee-
21188: tin ratkaistavaksi Komitean lausunnon keralla, ja että tällä
21189: tavoin syntyneet armolliset käskyt saatettaisiin ruhtinas
21190: Menshikovin tiedoksi niiden täytäntöönpanemiseksi Suo-
21191: messa säädetyssä järjestyksessä.>>
21192:      Tämän johdosta päätti Ministerikomitea ilmoittaa Suo-
21193: men Kenraalikuvernöörille: >>1) että jokaisessa hänen teke-
21194: mässään esityksessä oli mitä tarkimmin selvitettävä maan
21195: lakeja ja muita ratkaistavaksi alistettua asiaa valaisevia
21196: seikkoja; 2) että sen:jälkeen Komitean päätökset puheen-
21197: alaista. laatua olevissa asioissa Suomeen nähden tulivat
21198: nojautumaa.n ainoastaan esityksessä mainittuihin lakeihin
21199: ja a.sianhaaroihin; ja 3) että Komitea sen ohella kaikkien
21200: väärinkäsitysten välttämiseksi aikoi noudattaa sitä
21201: sääntöä, että mainitut asiat aina käsitellään ainoastaan
21202: hänen, Kenraalikuvernöörin, itsensä läsnä ollessa.>>
21203:      Tämä komitean päätös sai huhtikuun 21 päivänä
21204:  (v. 1.) 1834 armollisen vahvistuksen ja otettiin Keisarikun-
21205: nan lakikokoelmaan näin kuuluvana:
21206:      >>Komitealle lähetetään myös Suomen Kenraaliku-
21207: vernöörin esitykset lausuntoineen niistä asioista, jotka
21208: Suomen Suuriruhtinaanmaan ja Valtakunnan muiden
21209: osien likeisen yhteyden johdosta läheisesti koskevat kum-
21210: pa.istakin hallitusta ja vaativat tarkastusta ja harkintaa
21211: kumpaiseltakin taholta, kun Kenraalikuvernööri sen
21212:   78        1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
21213: 
21214: katsoo tarpeelliseksi eivätkä ne vaadi muuttamaan Suo-
21215: messa voimassa olevia säännöksiä.>>
21216:     On huomattava, ettei tämä määräys koskenut lainsää-
21217: däntöä, vaan tarkoitti sellaisia asioita, jotka eivät vaadi
21218: muuttamaan Suomessa voimassa olevia asetuksia, s. o.
21219: hallintoasioita, joten sillä ei ole merkitystä siinä kohdin,
21220: mistä nyt on puhe; sekä että erittäin lteroitettiin, että
21221: Suomessa voimassa olevia lakeja oli tarkoin vaarinotet-
21222: ta.va, samoinkuin että siten sovittuihin toimenpiteisiin
21223: sittemmin oli ryhdyttävä tavallisessa jä1jestyksessä kum-
21224: pa.isessakin maa&sa.
21225:     Lopuksi on huomautettava että puheena oleva mää-
21226: räys sisälsi vain ohjeita venäläiselle laitokselle, ministeri-
21227: komitealle, eikä siis ollut Suomessa sovelletta.vaksi tar-
21228: koitettu asetus. Sen sisältö ei myöskään ollut muu,
21229: kuin että erinäiset hallintoasiat, jotka koskivat Keisari-
21230: kunnankin etua., voitiin Suomen taholta jättää ministe-
21231: rikomitealle lausunnon antamista varten.
21232:     Esimerkkinä asioista, jotka johtuvat Venäjän ja Suo-
21233: men keskinäisestä suhteesta ja jotka on järjestetty toisiaan
21234: vastaavilla lainsäädäntötoimilla molemmissa maissa, on
21235: m. m. kysymys n i i d e n r i k o s t e n t u t k i m i s- j a
21236: t u o m i t s e m i s j ä r j e s t y k s e s t ä, j o i t a S u o-
21237: men asukkaat tekevät Venäjällä taikka
21238: Venäjän          kuvernementtien asukkaat
21239: S u o m e s s a.     Selityskirjelmän mainitsemaa maalis-
21240: kuun 25 päivänä 1826 annettua Venäjän asetusta
21241: vastaa niinmuodoin Suomea varten annettu, Suomen
21242: asetuskokoelmassa julkaistu asetus kesäkuun 2 päivältä
21243: 1826.
21244:     Suomen Senaatin mielipidettä oli asetuksen valmis-
21245: tamisesta kuultu, niinkuin johdannossa mainitaan, ja
21246: asetus on syntynyt erityisen Suomenkin taholta tapahtu-
21247: neen esittelyn nojalla sekä Suomen asetuskokoelmassa
21248: julkaistu varustettuna Senaatin allekirjoituksella ja omalla
21249: päiväyksellään.
21250:     Vertailu selityskirjelmässä mainittuihin määräyksiin
21251: tammikuun 21 päivältä 1846 ja marraskuun 20 päivältä
21252:                             Liite B.                           79
21253: 
21254: 1864 osottaa, että. erä.ä.t maaliskuun 25 pä.ivä.nä. 1826 an-
21255: netun asetuksen mä.ä.rä.ykset sittemmin on otettu K-eisa-
21256: rikunnassa voimassa olevien, rikosoikeutta ja rikospro-
21257: sessia koskevien säännösten kodifioituihin kokoelmiin,
21258: mitkä. toimenpiteet luonnollisesti eivät ensinkä.ä.n ole
21259: koskeneet Suomea.
21260:      Toisiaan vastaavain Keisarikunnan ja Suuriruhtinas-
21261: kunnan asetusten kautta on syntynyt mä.ä.rä.yksiä. n i i-
21262: den juttujen oikeasta oikeuspaikas-
21263: t a , j o t k a k o s k e v a t v ä. l i a i k a i s e s t i S u o-
21264: m e s s a o l e s k e ll e i l t a V e n ä. j ä. n a l a m a i-
21265: s i l t a s e k ä. v ä. l i a i k a i s e s t i K e i s a r i k u n"'
21266: n a s s a o l e s k e ll e i l t a S u o m e n a s u k k a i 1-
21267: t a     j ä. ä. n y t t ä. p e r i n t ö ä.. Niinpä. vastaa seli-
21268: tyskirjelmässä mainittua huhtikuun 8 pä.ivä.nä. 1843 an-
21269: nettua. asetusta Suomessa voimassa. oleva. asetus marras-
21270: kuun 6 pä.ivä.ltä. s. v.
21271:      Myöskin selityskirjelmässä mainituilla. Keisari-
21272: k u n n a n ja Suuri r u h tinaa11m a. a 11 v ä.l i-
21273: siä. kauppasuhteita koskevilla ase-
21274: tu k s i ll a. (kesä.k. 14 p:ltä. 1835, jouluk. 20 p:ltä.
21275:  1858 ja. huhtik. 28 p:ltä. 1897) on toisiaan vastaa-
21276: vain asetusten luonne. Ne onkin kaikki annettu tä.y-
21277: dellisinä. asetuksina. molemmissa maissa. (asetukset
21278: heinä.k. 17 p:ltä. 1835, ta.mmik. 31 p:ltä. 1859 ja tou-
21279: kok. 29 p:ltä. 1897 Suomen Suuriruhtina.a.nmaan asetus-
21280: kokoelmassa). Heinäkuun 14 pä.ivä.nä. 1850 ja touko-
21281: kuun 28 pä.ivä.nä. 1885 annetuista. Venä.jä.n asetukaista
21282:  on huomattava., että. niiden kautta. muutettiin 1835 ja
21283:  1858 vuosien asetuksia ainoastaan niiltä. kohdin, joita oli
21284: sovellettava. Keisa.rikunnassa. Ne eivät siis koskeneet
21285:  Suomea; ja. ne julkaistiin Suomen asetuskokoelmassa
21286:  (loka.k. 11 p:nä. 1850 ja. elok. 11 p:nä. 1885) niin ollen ai-
21287: noastaan tiedoksi eikä. sovellettaviksi. Vuoden 1897
21288:  asetus taas, joka. koski Suomeakin, annettiin Suuriruhti-
21289:  naskunnassa tä.ä.llä. voimassa. olevassa järjestyksessä. Mi-
21290:  nisteri-va.ltiosihteerin hankittua siihen erityisen armol-
21291:  lisen käskyn.
21292:   80         1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
21293: 
21294:        Tämän yhteydessä. on mainittava, että huhtikuun
21295:  1 (maaliskuun 20) päivänä 1812 annettu asetus, joka
21296: koskee avioliiton solmimista Suomen asukas-
21297:  ten ja Hänen Keisarillisen Majesteettinsa
21298: muitten, toista uskonoppia tunnustavain
21299:  alamaisten välillä, on syntynyt sen jälkeen kuin
21300: suomalainen esittely asiassa oli tapahtunut. Sama on
21301: laita helmikuun 18 (6) päivänä 1816 annetun asetuksen
21302: oikeudenkäynnistä niissä asioissa, jotka kos-
21303: kevat Suomeen si joi tett uih in Venäjän sota-
21304:  joukkoihin kuuluvia sotilashenkilöitä ja Suo-
21305: menmaan asukkaita yhteisesti. Kumpaistakaan
21306: näistä asetukaista ei ole mainittu selityskirjelmä.ssä.
21307:      Asia, josta on säännöksiä tammikuun 7 päivänä 1842
21308: annetussa asetuksessa, siitä miten Suomen s i v i-
21309: 1 i v i r a s s a p a l v e 1 e m a 11 a v o i d a a n s a a-
21310: vuttaa Venäjän virkamiehille suotuja
21311: o i k e u k s i a, ei ole Suomea koskeva asia. Tässä. ase-
21312: tuksessa säädetään ainoastaan oikeuksista, jotka Keisari-
21313: kunnan hallitus oli myöntänyt Venäjän palvelukseen astu-
21314: neille suomalaisille. Kuitenkin on nämäkin säännökset,
21315: Suuriruhtinaanmaan asukkaitten yksityistä etua koskevina,
21316: otettu Suomen asetuskokoelmaan helmikuun 14 päivänä
21317: 1842 annettuna julistuksena, joka koskee Suomen sivili-
21318: viraston ylempäin ja alempain virkamiesten poikain oi-
21319: keutta heidän astuessaan Venäjän sivili- tai sotilaspal-
21320: velukseen.
21321:      Esimerkkinä Venäjän (eli )>yleistä)>) lainsäädäntö-
21322: tietä ratkaistusta, Suomea koskevasta asiasta mainitaan
21323: edelleen v a 1 a n t e k o        k o n k u r s s i a s i o i s s a,
21324: j o t k a k ä s i t e 11 ä ä n S u o me n S u u r i r u h-
21325: t i n aanmaa s s a, mistä asiasta on säädetty Venäjän
21326: asetuksessa jouluk. 19 p:ltä 1866.
21327:      Tämä asetus ei sisällä mitään uusia oikeussään-
21328: töjä puheena olevasta suhteesta, vaan toistaa ainoas-
21329: taan tästä jo ennestään olevat säännökset. Nämä ovat
21330: aivan yhtä pitävät sen~ kanssa mitä on säädettynä tammi-
21331: kuun 4 päivänä 1849 annetussa Suomen julistuksessa, joka
21332:                               Liite B.                          81
21333: 
21334: koskee Konkurssisäännössä kesäkuun 28 p:ltä 1798 mää-
21335: rättyä, Venäjän Keisarikunnassa oleskelevien henkilöjen
21336: erinäisissä tapauksissa tehtävää valaa, joka julistus
21337: on otettu Suomen asetuskokoelmaan. Mainitun julistuk-
21338: sen synnystä lausutaan sen johdannossa, että se on an-
21339: nettu lisäykseksi Suuriruhtinaanmaassa voimassa ole-
21340: vaan konkurssisääntöön >>asiasta Meille tehdystä esityk-
21341: sestä sekä siihen katsoen mitä sekä Meidän Suomen Se-
21342: naattimme että Meidän Maahan asettamamma Ken-
21343: raalikuvernööri ovat asiassa lausuneet ja puoltaneet ja
21344: sittenkun myös Keisarikunnan Oikeusministeri oli siitä
21345: antanut alamaisen lausunnon>>. Tämä julistus, joka on
21346: syntynyt 2/ 14 päivänä joulukuuta 1848 tapahtuneesta Suo-
21347: men Ministeri-valtiosihteerin alamaisesta esittelystä, ilmai-
21348: see siis itse olevansa suomalainen lainsää.däntötoimenpide.
21349: Sen kautta on vahvistettu säännöksiä, jotka ovat yhtä-
21350: pitävät Hallitsevan Senaatin sittemmin, ukaasilla 30 p:ltä
21351: joulukuuta (v. 1.), Keisarikunnassa annettujen määrästen
21352: kanssa.                                                       -, ~-:~!
21353:     Mainitulla joulukuun 19 päivänä 1866 annetulla Ve:
21354: näjän säännöksellä on tarkoituksena ainoastaan määrätä
21355: että, sittenkun valain tekemistä varten mainituissa tapauk-
21356: sissa osotetut piirioikeudet olivat lakkautetut, nämä valat
21357: on vannottava piirikuntaoikeuksissa. Tämä muutos, joka
21358: kokonaan koski asiassa aikaisemmin vahvistettujen peri-
21359: aatteiden soveltamista Keisarikunnassa, luonnollisesti
21360: ei kohdistunut Suomeen ja saatettiin Suomen Viran-
21361: omaisille ainoastaan tiedoksi tammikuun 21 päivänä
21362: 1867 annetulla Suomen julistuksella siitä, miten Suomen
21363: Suuriruhtinaanmaassa voimassa olevassa konkurssilaissa
21364: erinäisissä tapauksissa määrätyt valat ovat Venäjän
21365: Keisarikunnassa oleskelevien henkilöjen tehtävät.
21366:     Se seikka, että Venäjän asetuksessa huhtikuun 13 päi-
21367: vältä 1905 on annettu määräyksiä Suomen a 1 a-
21368: m a i s t e n k i r j o i t t a m i s e s t a K e i s a r i k u n-
21369: n a n k i r j o i h i n, ei tiedä mitään poikkeemista voi-
21370: massa olevista periaatteista, koska tässä on kysymyk-
21371:   82        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21372: 
21373: sessä yksinomaan Venäjän asia. Tämä asetus ainoastaan
21374: muuttaa ja täydentää aikaisemmin voimassa olleita Ve-
21375: näjän säännöksiä.
21376:     Kesäkuun 6 päivänä 1842 annetut määräykset
21377: K e i s a r ilk u n n a n k a u p p i a s k u n t i i n k i r-
21378: joittautuneiden Suomen kauppiaiden
21379: j a S u o m e s s a k i r j o i s s a o 1 e v a. i n v e n ä-
21380: läisten kauppiaiden velvollisuudesta
21381: palvella vaalin nojalla täytettävissä
21382: viroissa tarkoitti Venäjän virkapaikkoja ja koski
21383: henkilöitä, niin venäläisiä kuin suomalaisiakin, siinä ta-
21384: pauksessa että he olivat siellä kirjoittautuneet johonkin
21385: kaupan- ja elinkeinonharjoittajilla määrätyistä kolmesta
21386: ammattikunnasta ja siellä harjoittivat kauppaa taikka
21387: omistivat taloa, tehdasta taikka muuta kauppa- tai teolli-
21388: suusyritystä. Tämä ei siis ollut mikään Suomea koskeva
21389: asia eikä asetus ollut aiottu Suomessa noudatettavaksi.
21390:      Venäjän Sisäasiainministerilie annettu oikeus o t t a a
21391: Suomen            S u u r i r u h t i n a s k u n n a n p o s t i-
21392: 1 a i t' o k se s s a    käy t ä n t ö ö n Keisari kun-
21393: nassa         voimassa olevat                    määräykset
21394:  ja taksat ei perustu siihen,] että nämä olisi
21395:  Venäjän asetuksen kautta saatettu voimaan Suuriruh-
21396:  tinaskunnassa. Puheena oleva venäläisen viranomaisen
21397:  toimivalta johtuu Suomen asetuksesta, nimittäin kesä-
21398:  kuun 12 {toukokuun 31) päivänä 1890 annetusta julis-
21399:  tuskirjasta, jonka kautta Suomen postilaitos on eräissä
21400:  suhteissa asetettu Keisarikunnan Sisäasiainministerin
21401:  alaiseksi.
21402:      Puheena olevassa julistuskirjassa on kuitenkin
21403:  Suomen perustuslakeihin soveltumattomia määräyksiä.
21404:  Eduskunta onkin alamaisessa kirjelmässä ~toukokuun
21405:  28 päivänä 1891 anonut että armollisen asetuksen
21406:  kautta selitettäisiin että Suomen kansa, myöskin mitä
21407:  postilaitokseen tulee, on nauttiva sille perustuslaissa tur-
21408:  vattua ja valtakunnan hallitsijain vahvistamaa oikeutta
21409:  hallintoon maan omain viranomaisten kautta.
21410:                            Liite B.                       83
21411: 
21412:     Edellä mainittuun julistuskirjaan perustuvia toimen•
21413: piteitä vastaan esittivät Valtiosäädyt muistutuksia, niin-
21414: ikään vuosien 1900 sekä 1904-05 valtiopäivillä teko-
21415: missään anomuksissa.
21416:    LSittemmin on Keisarillinen Suomen Senaatti lokakuun
21417: 11 päivänä 1906 tehnyt alamaisen a.listuksen että kesä-
21418: kuun 12 päivänä 1890 annettu julistuskirja, koska se
21419: ja sen nojalla annetut määräykset eivät Iole Suomen
21420: Suuriruhtinaanmaassa. voimassa olevien lakien mukaiset,
21421: kumottaisiin.
21422:     Suomen Eduskunta on marraskuun 1 päivänä 1907
21423: alamaisesti uudelleen anonut että Suuriruhtinaa.nma.an pe-
21424: rustuslain säännökset postitoimaankin nähden saatettai-
21425: siin täyteen voimaan.
21426:     Edellä oleva tutkimus on ollut omansa osottamaan,
21427: miten Suomella siitä ajankohdasta lähtien, jolloin se yh-
21428: distettiin Venäjän kanssa, on perustuslakiensa mukaisesti
21429: ollut oma, itsenäinen lainsäädäntö*). Tämä huomioon ot-
21430: taen ja käyttämällä sitä Venäjänkin taholta hyväksyttyä
21431: keinoa, että on Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan eri-
21432: tyisessä lainsäädäntöjärjestyksessä annettu yhtäpitäviä ase-
21433: tuksia on sellaiset asiat järjestetty, joilla on ollut merki-
21434: tystä kumpaisellekin maalle. Joissakuissa keskinäistä lain-
21435: säädäntöä koskevissa tapauksissa ei tosin asioita ole molem-
21436: milta tahoilta esitelty, mutta tämä on nähtävästi johtunut
21437: siitä, että ne ovat olleet hallinnollista laatua ja kumpaisen-
21438: kin maan hallitusten valmistelemia, minkätähden kylliksi
21439: huomiota ei ole pantu oikeaan muotoon. Kuvaavaa tässä
21440: kohdin on muutoin, että Hallitseva Senaatti on juJkaissut
21441: edellä mainitun jouluk. 30 p :nä (v. l.) 1848 annetun, va-
21442: 
21443: 
21444:      *) Merkitystä vailla puheena olevassa asiassa ovat tietysti
21445: määräykset, jotka annettiin sodan aikana 1808 Suomen ollessa
21446: Venäjän sotaväellä miehitettynä, siihen katsoen että Suomen oi-
21447: keudellinen asema sittemmin pysyväisesti järjestettiin Porvoon
21448: valtiopäivillä.
21449:    84        1910. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 8.
21450: 
21451: lantekoa konkurssissa koskevan ukaasin, vaikka ainoastaan
21452: Suomen Ministeri-valtiosihteerin alamainen esittely asiassa
21453: oli tapahtunut.
21454: 
21455: 
21456: 
21457:      Samalla kuin, niinkuin edellä on osotettu, suurin osa
21458:  selityskirjelmässä mainituista asetuksista todellisuudessa
21459:  ovat sellaisia, jotka on joko annettu erikseen Venäjän ja
21460: erikseen Suomen asetuksina, taikka sellaisia, jotka ei-
21461:  vät ensinkään koske Suomea, kohdistuvat tosin jotkut mai-
21462: nituista asetuksista Suomeen ja niiden tarkoituksena on
21463: myöskin antaa Suomessa noudatettavia oikeussääntöjä.
21464: Mutta nämä asetukset on annettu säännöttömien olojen val-
21465: litessa sekä täysin tietoisesti poiketen siitä menettelystä,
21466: joka pitkän ajanjakson kuluessa VenäjäHäkin on tunnus-
21467: tettu oikeaksi. Sentähden niitä, koska eivät ole syntyneet
21468: laillisessa järjestyksessä, ei ole Suomessa tunnustettu eikä
21469: voidakaan täällä tunnustaa oikeudellisesti sitoviksi. Eräitä
21470: näistä asetuksista ei ole edes Suomessa julkaistu, joten ne jo
21471: siitäkään syystä eivät voi olla täällä voimassa, toiset taas
21472: on annettu Suomen asetuksina ja tosin täällä julkaistu,
21473: mutta eivät ole voineet saada oikeudellista pätevyyttä, kos-
21474: ka ovat syntyneet vastoin tässä maassa voimassa olevaa
21475: lainsäädäntöjärjestystä. Vihdoin on niiden joukossa vii-
21476: meisiltä vuosilta sellaisiakin Venäjän asetuksia, jotka on
21477: tänne lähetetty julkaistavaksi. Useat niistä viittaava:t ,val-
21478: takunnalliseen lainsäädäntöjärjestykseen", jommoinen toi-
21479: sinaan on ilmoitettu säädettäväksi, toisinaan taas maini-
21480: taan jo olevaksi.
21481:     Mainitunlaatuisiin asetuksiin on luettava selityskirjel-
21482: män sivulla 40 luetellut. On sentähden paikallaan lyhyes-
21483: ti mainita mitä Suomen Eduskunta ja hallitus ovat niistä
21484: lausuneet.
21485:     Suomen Kenraalikuvernööri ja hänen
21486: a p u l a i s e n s a n i m i t y s- j a e r o t t a m i s j ä r j e s-
21487:                               Liite B.                        85
21488: 
21489: t y k se s t ä tammikmm 11 päivänä (v. 1.) 1908 anne-
21490: tun määräyksen johdosta on Eduskunta lokakuun 30
21491:  päivänä samana vuonna tekemässään alamaisessa ano-
21492: muksessa Suomen perustuslainmukaisen oikeuden säilyttä-
21493: misestä lausunut, että tämä määräys, joka on annettu yk-
21494: sinomaan venäläisenä lainsäädäntötoimenpiteenä, ei ole so-
21495:  pusoinnussa Suomen valtiosäännön kanssa. Tämä määräys
21496: syrjäyttää nimittäin Suomen oikeuden riippumattomaan ja
21497:  vlHittömään Suomen asiain esittelyyn hallitsijalle Minis-
21498: teri-valtiosihteerin toimesta, koska nimittäminen kenraali-
21499:  kuvernöörinvirkaan, joka on suomalainen valtionvirka, on
21500: Suuriruhtinaskuntaan kohdistuva hallintotoimi, mutta sel-
21501: lainen nimitys olisi määräyksen mukaan tapahtuva venä-
21502: läisen viranomaisen esittelyn nojalla. Samoja näkökohtia
21503: on Suomen Senaattikin esittänyt asiasta tekemässään ala-
21504: maisessa alistuksessa.
21505:      Samaten ovat sekä Senaatti että Suomen edus-
21506: kunta seikkaperäisesti perustelluissa esityksissä, Senaatti
21507: kesäkuun 19 ja joulukuun 22 päivänä 1908 sekä hel-
21508: mikuun 25 päivänä 1909, Eduskunta lokakuun 30 päivänä
21509: 1908 ja kesäkuun 30 päivänä 1909, osottaneet että touko-
21510: k u u n 2 0 (kesä k u u n 2 päivänä) 1 9 0 8 annettu
21511: määräys Keisarikunnan etuja koskevain
21512: Suomen asiain käsittelyjärjestyksestä
21513: sekä antamista valtaan, se kun on yksinomaan venäläinen
21514: lainsäädäntötoimi, että sisällykseltään on soveltumaton
21515: Suuriruhtinaskunnan valtiosääntöön ja sen ohella aikaan-
21516: saa valtioelämälle ja yhteiskunnan kehitykselle erittäin hai-
21517: tallisia häiriöitä, niin myös huomauttaneet kuinka välttä-
21518: mätöntä on, että Suomelle sitilytetään perustuslainmukai-
21519: nen oikeutensa tämän maan lainsäädäntö- ja hallintoasiain
21520: valmisteluun ja alamaiseen esittelyyn nähden.
21521:      Myöskin elokuun 21 päivänä 1909 annetussa määräyk-
21522: sessä s i i t ä j ä r j e s t y k s e s t ä, j o t a o n n o u d a-
21523: t e t t a v a S u o m e n v a l t i o l a i t o s t e n e d u s t a-
21524: j ain lähettämisessä ulkomaisiin kongres-
21525: s ei h i n y. m. on säännöksiä, joita voidaan antaa ainoas-
21526:   86        1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
21527: 
21528: taan Suomen lainsäädäntöjärjestyksessä. Sama on verrat-
21529: tomasti tärkeämmillä aloilla laita syyskuun 30 päivänä
21530: 1909 annetun määräyksen Kulkulaitosmini s te-
21531: riön toimitettavasta Suomen rautateiden
21532: v a l v on n a s t a, jonka määräyksen johdosta Edus-
21533: kunta marraskuun 15 päivänä 1909 tekemässään pää-
21534: töksessä on lausunut, että Suomen rautatienhallintoa
21535: ja rautatienrakennuksia ei voida voimassa olevaa perustus-
21536: lakia loukkaamatta asettaa Keisarikunnan viranomaisen
21537: eikä sellaisen viranomaisen määräämän tarkastajan valvon-
21538: nan alaisiksi. Molemmat nämä asetukset on sittemmin
21539: julkaistu Suomen asetuskokoelmassa. Perustuslainvastai-
21540: sia ovat niinikään määräykset, joita on annettu s y n t y-
21541: p e r ä i s t e n v e n ä l ä i s t e n o i k e u k s i s t a S u o-
21542: messa sekä Suomessa olevista liitoista ja
21543: y h d i s t yksi s t ä (elokuun 21 päivänä 1909 vahvistettu
21544: Ministerineuvoston päätös), jotka määräykset mainitaan
21545: selityskirjelmän sivuilla 21 ja 42.
21546:      Erityistä huomiota vaatii osakseen selityskirjelmässä
21547:  (siv. 42, vrt. siv. 13 seur., 17, 21 seur.) mainittu helmi-
21548: k u u n 3 h 5 päivänä 1 8 9 9 annettu j u l istu s-
21549: k i r j a siihen l i i tt y v i ne per u s sään n ö k s i-
21550: n e en. Selityskirjelmässä sanotaan näiden asiakirjain si-
21551: sältävän sellaisia johtavia periaatteita, jotka ovat olleet Mi-
21552: nisterineuvoston puheenjohtajan ehdotuksen pohjana. Si-
21553: vulla 65 huomautetaan, että tämän julistuskirjan kautta
21554: kysymys pitääkö yleisessä järjestykesssä annetuilla laeilla
21555: ja asetuksilla olla vallitseva asema ja etusija erityisessä
21556:  (Suomen) järjestyksessä annettujen lakien ja asetusten rin-
21557: nalla on käytännössä ratkaistu ensinmainittujen eduksi.
21558:      Todellisuudessa sisältää puheena oleva julistuskirja val-
21559: takunnanlainsäädäntöön nähden saman periaatteen, jonka
21560: varaan Ministerineuvoston puheenjohtaja on rakentanut
21561: koko ehdotuksensa, sekä sen ohella säännöksiä tuollaisten
21562: yleisvaltakunnallisten lakien säätämisjärjestyksestä. Suo-
21563: men Valtiosäädyt ovat kuitenkin kirjelmässä toukokuun 27
21564: päivältä 1899 lausuneet että ,julistuskirjalla ja siihen kuu-
21565:                            Liite B.                      87
21566: 
21567: luvilla perussäännöksillä, jotka ovat syntyneet ilman
21568: Suomenmaan Valtiosäätyjen suostumusta ja myönnytystä
21569: sekä muutenkin muussa kuin maamme perustuslakien tnää·
21570: räämässä järjestyksessä, ei voi sentähden Suomessa olla lain
21571: pyhyyttä", mikä käsitys sittemmin on valtiopäivillä uudel~
21572: leen julkilausuttu alamaisissa anomuksissa joulukuun 31
21573: päivänä 1904 ja marraskuun 1 päivänä 1907.
21574:      Selityskirjelmässä lausutaan (siv. 65, vrt. siv. 17), että
21575: julistuskirjan osottamassa järjestyksessä k u m otti i n
21576:  joulukuun 18 päivänä 1878 annettu Suomen Suuri-
21577:  r u h tina s kunnan ase v e l v o II i suu s laki, ,joka
21578: ei ainoastaan kulkenut paikallisten valtiopäiväin kautta,
21579:  vaan jonka muutamia osia .......... vielä pidettiin Suo-
21580: men perustuslainsäännöksinä". Asian todellinen laita on
21581:  kuitenkin ettei edes asetusta heinäkuun 12 päivältä 1901
21582:  Venäjän asevelvollisuuden voimaansaattamisesta Suomessa
21583:  annettu julistuskirjassa helmikuun 15 päivältä 1899
21584:  edellytettyä lainsäädäntöjärjestystä noudattamalla. Hei-
21585:  näkuun 12 päivänä 1901 annettu asetus tosin ei syrjäyt-
21586:  tänyt ainoastaan Keisarin ja Suuriruhtinaan vahvistamaa,
21587:  Suomen valtiopäiväin hyväksymää 1878 vuoden asevelvolli-
21588:  suuslakia, joka eräiltä osiltaan on perustuslain luontoinen,
21589:  vaan myös useita muita Suuriruhtinaskunnan perustusla-
21590:  kien säännöksiä. Mutta 1901 vuoden asetusta, jota ei Suo-
21591:  messa milloinkaan ole tunnustettu laiksi, ei myöskään voitu
21592:  panna voimaan ja se lakkautettiin käytännöstä maaliskuun
21593:  29 päivänä 1905 Valtiosäätyjen joulukuun 31 päivänä 1904
21594:  tekemän anomuksen johdosta sekä kumottiin laillisen jär-
21595:  jestyksen palauttamisesta marraskuun 4 päivänä 1905 an-
21596:   netun julistuskirjan kautta. Saman julistuskirjan kautta,,
21597:   jonka tarkoituksena oli poistaa Kenraalikuvernööri Bohri-
21598:   kovin aikana noudatetun, Suomelle vihamielisen valtiollisen
21599:   suunnan turmiolliset seuraukset, lakkautettiin käytännöstä,,
21600:   samalla 'kuin joul{lko tämän ajanjakson kuluessa syntyneitä
21601:   perustuslainvastaisia säännöksiä ja määräyksiä kumottiin~
21602:   myös helmikuun-julistuskirjan yhteydessä annetut perus-
21603:   säännökset.
21604:   88       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21605: 
21606:     Helmikuun 20 päivänä 1906 annettu
21607: julistus k i r j a, joka niinikään mainitaan selitySilrirjel-
21608: mässä (siv. 19, 22), ei sisällä mitään lainsäännöstä, vaan
21609: rajoittuu tässä puheena olleessa asiassa ilmoitukseen että
21610: Keisarikunnalle ja Suuriruhtinaskunnalle yhteisten laki-
21611: ehdotusten käsittelyn järjestyksestä oli Keisarillinen Ma-
21612: jesteetti aikanaan antava asianmukaiset ohjeet. Edellä-
21613: mainittu Suomelle marraskuun 4 päivänä 1905 annettu ju-
21614: listuskirja oli kuitenkin käytännöstä lakkauttanut 15 päi-
21615: vänä helmikuuta 1899 annettuun julistuskirjaan liitty-
21616: vät perussäännökset, kunnes siinä mainitut asiat järjes-
21617: tettäisiin lainsäädäntötoimella, jolla julistuskirjassa ei ole
21618: voitu tarkoittaa muuta kuin Suomen valtiopäiväin myötä-
21619: vaikutuksella syntynyttä lakia.
21620:     Kun s y y s kuun 2 4 (l o k a k u u n 7 p ä i v ä n ä)
21621: 19 0 9 annetussa julistus k i r j a s s a taas on lau-
21622: suttu (selityskirjelmän siv. 21, 42), että kysymys Suomen
21623: asujamiston suoritettavasta asevelvollisuudesta ,on yleis-
21624: valtakunnallinen asia", joka on lopullisesti ratkaistava
21625: ,yleisval takunnallisessa lainsäädäntöj ärj esty ksessä ", mikä
21626: lausunto niinikään tavataan Suomen Eduskunnalle anne-
21627: tussa armollisessa esityksessä Suomen valtiovaraston suori-
21628: tettavista maksuista sotilastarpeisiin vuodelta 1908 ja seu-
21629: raavilta vuosilta, täytyy huomauttaa, että Suomen Edus-
21630: kunta vastauskirjelmässään mainittuun esitykseen marras-
21631: kuun 16 päivältä 1909 on osottanut että Suomen sotalaitos-
21632: ta koskeva lainsäädäntö ei voi tapahtua muutoin kuin tä-
21633: män maan perustuslakien mukaisesti sekä että syyskuun
21634: 24 (lokakuun 7) päivänä annetulla julistuskirjalla ei ole
21635: velvoittavaa voimaa.
21636:                            Uite C.                       89
21637: 
21638: 
21639: 
21640: 
21641:                        Liite C.
21642:      Selityskirjelmä väittää - tietystikin Ministerineuvos-
21643: ton puheenjohtajan ehdotuksessa olevain määräysten tuke-
21644: miseksi sekä sellaisella varmuudella, kuin ei venäläisessä
21645: ja länsieuropalaisessa tieteisapissa olisi eikä voisikaan
21646: olla muita käsityksiä -          että >Suomi ei ole muuta
21647: kuin Keisarikunnan maakunta> (siv. 37); että >Suomen
21648: niin sanotut perustus- eli juurilait ovat, kuten kaikki
21649: muut sen erityiset lait, vain puhtaasti paikallisia, maakun-
21650: nallisia lakeja> (siv. 37); että >erinäisissä Venäjän Keisarien
21651: antamissa julistuskirjoissa ja avonaisissa kirjeissä puhutaan
21652: Suomelle myönnetystä laajasta alueellisesta (o6nacTHaH)
21653: autonomiasta» (siv. 10), aivan kuin n ä itä s a n o j a olisi
21654: käytetty julistuskirjoissa ja kirjeissä - j. n. e.
21655:      Tämän johdosta käy tarpeelliseksi asettaa selityskir-
21656: jelmän puheena olevain lausuntojen rinnalle v i r a 11 i s i a
21657: asia k i r j o j a, eritoten venäläisiä, siltä ajalta, jolloin
21658: Suomen oikeus vielä tunnustettiin.
21659:      Pitkän ajanjakson kuluessa esiintyy Venäjän diplo-
21660:  maattisissa asiakirjoissa, jotka tietenkin edellyttävät Suo-
21661:  men olevan osan >l'Empire russe'a» tämän käsitteen laa-
21662:  jemmassa merkityksessä, lukuisia lausumia, jotka selvästi
21663:  vastustavat sitä käsitystä; minkä selityskirjelmä tahtoo
21664:  saattaa voimaan.
21665:       Niinpä mainitaan Ruotsin-Norjan kanssa elokuun
21666:  29/syyskuun 10 päivänä 1817, helmikuun 14j26 päivänä
21667:  1828 ja huhtikuun 26ftonkokuun 8 päivänä 1838 tehdyissä
21668:  kauppasopimuksissa »Ies batiments suedois et norvegiens,
21669:  ainsi que Ies batiments russes et finlandais>. Huhtikuun
21670:  26ftoukokuun8 päivänä 1838 tehdyssä sopimuksessa on lause-
21671:   90       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21672: 
21673: tavat »les ports russes ou finlandais», }des sujets russes
21674: ou finlandais en Suede et en Norvege», »des sujets sue-
21675: dois et norvegiens en Russie et en Finlande>, »des vais-
21676: seaux et batiments mar~hands russes et finlandais en Suede
21677: et en Norvege», »des vaisseaux et batiments marchands
21678: suedois et norvegiens en Russie et en Finlande»; »impor-
21679: tes en Suede des ports de Ia Russie comme de ceux du
21680: grand-duche de Finlande». Ison-Britannian kanssa joulu-
21681: kuun 30 päivänä 1842/tammikuun 11 päivänä 1843 teh-
21682: dyssä kauppasopimuksessa mainitaan: »Un port de l'em-
21683: pire de Russie ou du grand-duche de Finlande» sekä
21684: »ports russes ou finlandais». Heinäkuun 10/22 päivänä
21685: 1846 Venäjän ja Ruotsin-Norjan välillä tehdyssä posti-
21686: sopimuksessa on lausetapoja semmoisia kuin: ,Jes admi-
21687: nistrations de poste de Russie, de Finlande et de Suede»,
21688: »la correspondance entre la Russie et Ja Fidande d'une
21689: part, et la Suede de l'autre», »la correspondance entre
21690: la Russie et la Finlande d'une part, et la N orvege de
21691: l'autre», >>les lettres originaires de Russie et de Finlande>>,
21692: :vles Bureaux de poste Russes et Finlandais», »1a corres-
21693: pondence entre la Suede et Ies provinces occidentales de
21694: la Finlande>>. Alankomaiden kanssa syyskuun 1/12 päi-
21695: vänä 1846 tehdyssä kauppasopimuksessa mainitaan: »>es
21696: ports de la Russie et (ou) (Ceux) du grand-duche de Fin-
21697: lande>>, »Un port de Russie ou du grand-duche de Fin-
21698: lande», »Un port de l'empire russe ou du grand-duche de
21699: Finlande>>; samaten Ranskan kanssa kesäkuun 2/14 päi-
21700: vänä 1857 ja Belgian kanssa toukokuun 28/kesäkuun 9
21701: päivänä 1858 tehdyissä kauppasopimuksissa, joissa käyte-
21702: tään lausetapoja >>Ies ports de Ja Russie et du grand-
21703: duche de Finlande», >>Ies ports de l'empiro de Russie ou
21704: du grand-duche de Finlande>>. Venäjän ja Ruotsin-Nor-
21705: jan välillä joulukuun 15/27 päivänä 1860 tehdyn liitto-
21706: kirjan I art. kuuluu: »Tout vagabond, mendiant ou crimi-
21707: nel, ne dans !'Empire de Russie on le Grand-Dnche de
21708: Finlande, et qui aurait passe en Suede ou en_ N orvege,
21709: ou bien tout individu appart<>nant a l'une des dites cate-
21710:                          Liite C.                     91
21711: 
21712: gories et qui, ne en SuMe on en Norvege d'un pere sujet
21713: de l'Empire de Russie ou du Grand-Dnche de Finlande,
21714: aura ete formellement reconnu ponr sujet russe ou fin-
21715: landais par un document ernane de la Legation Imperiale
21716: a Stockholm, ponrra» etc. Selityskirja 11/23 päivältä
21717: huhtikuuta 1864 »Concernant les heritages rneubles des
21718: sujets saxons deeedes dans l'Empire de Russie et dans le
21719: Grand-Duche de Finlande et des sujets russes et finlan-
21720: dais deeedes dans le royaume de Saxe», alkaa näin: »Le
21721: Gouvernement Irnperial de Russie ainsi que celui du
21722: Grand-Duche de Finlande, et le Gouv8rnement du Roy-
21723: aume de Saxe, voulant regler -- - - cas de deces de
21724: sujets saxons dans l'Empire de Russie, ainsi que dans le
21725: Grand-Duche de Finlande, et de sujets de l'un et de
21726: l'autre pays dans le Royaume de Saxe, sont convenus»
21727: etc. - Maaliskuun 23 huhtikuun 4 päivänä 1866 anne-
21728: tussa selityskirjassa )concernant les heritages meubles de
21729: sujets russes et finlandais, deeedes dans le Royaume de
21730: Hanovre, et des sujets hanovriens deeedes dans l'Empire
21731: de Russie et dans le Grand-Duche de Finlande» sano-
21732: taan: }Ies cas de deces de sujets russes et finlandais dans
21733: le Royaume de Hanovr·e, et de sujets hanovriens dans
21734: l'Empire de Russie ainsi que dans le Grand-Duche de
21735: Finlande». - Toukokuun 20/kesäkuun 1 päivänä 1870
21736: annetus:;a selityskirjassa >concernant les remboursements
21737: des frais aux sujets qui en qualite de temoins seront
21738: entendus en proces criminel devant les tribunaux dans
21739: les parties limitrophes du Grand-Duche de Finlande et
21740: du Royaume de Suede», sanotaan: >Le Gouvernement
21741: Imperiale de Russie et le Gouvernement Royal de Suede
21742: et Norvege ayant juge utile d'etablir une regle generale,
21743: d'apres laquelle, dans les parties limitrophes de la Fin-
21744: lande et de la Suede, les sujets de l'un des deux pays,
21745: entendus comme temoins> etc. -Syyskuun 6/18 päivänä
21746: 1872 annetussa postiyhteyttä koskevassa selityskirjassa
21747:  sanotaan: »le bateau a vapeur jouira dans les ports fin-
21748: landais des memes avantages dont y jouissent les bati-
21749:   92      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21750: 
21751: ments de l'Etat du Grand-Duche de Finlande».- Venäjän
21752: ja Ison-Britannian välillä elokuun 9 päivänä 1880 teh-
21753: dyssä selityskirjassa mainitaan >tout marin russe ou fin-
21754: landais», »Un navire russe ou finlandais>. - Toukokuun
21755: 14 päivänä 1881 annetussa selityskirjassa sanotaan: »La
21756: methode anglaise (systeme Moorsom) etant desormais en
21757: vigueur, tant dans l'Empire de Russie et. dans le Grand-
21758: Duche de Finlande que dans le Royaume d'Italie». Sa-
21759: mantapaisia Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan välistä
21760: eroa osottavia lausetapoja on selityskirjoissa, joita on
21761: tehty Saksan kanssa joulukuun 14/26 päivänä 188L Ruot-
21762: ·>in-Norjan kanssa toukokuun 27jkesäkuun 8 päivänä 1882,
21763:  ttävalta-Unkarin kanssa toukokuun 11/23 päivänä 1882,
21764: J~ngJannin kanssa toukokuun 28 kesäkuun 9 päivänä 1882,
21765:  f{anskan kanssa huhtikuun 29 toukokuun 11 päivänä 1883
21766: Hekä Belgian kanssa toukokuun 31 päivänä 1884. Ero
21767:  venäläisten ja suomalaisten alusten, sekä Venäjän ja Suo-
21768: !nen satamain välillä tehdään myös Tanskan kanssa elo-
21769:  kuun 16/28 päivänä 1883 sovitussa selityskirjassa, jossa
21770:  niinikään sanotaan: »Attendu cependant, qu'en Russie Ies
21771: dispositions fixees par le Reglement Russe du 20 De-
21772: eembre 1879 et dans le Grand-Duche de Finlande par le
21773:  Reglement du 4 Octobre 1876> etc., Italian kanssa maa-
21774:  liskuun 29 päivänä 1884, Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain
21775: kanssa toukokuun 25jkesäkuun 6 päivänä 1884, Ruotsin-
21776:  ~orjan kanssa kesäkuun 17j29 päivänä 1896, joista muu-
21777:  liamissa myös on lausetavat: >l'Empire de Russie et le
21778:  tirand-DucM de Finlande», »les certifications de jaugeage
21779: .;eront reconnues en Russie et en Finlande».
21780:        Venäjän ja Espanjan välillä heinäkuun 2 päivänä
21781:  !887 tehtyyn kauppasopimukseen on otettu liite, joka
21782: 4Isältää >erinäisiä määräyksiä Suomen ja Espanjan väli-
21783:  "'estä kaupasta« j. n. e.
21784:        Venäjän diplomatia on siis monet ajat käyttänyt
21785:  utusetapoJa. joiden pohjana on aivan toinen käsitys, kuin
21786:  wmkä selityskirjelmä esittää ainoana oikeutettuna.
21787:                               Liite C.                          93
21788: 
21789:        Mitä taas Venäjän lainsäädäntöön tulee, niin oli Kei-
21790: sari Nikolai I:n aikana kodifioitujen Venäjän perustus-
21791: lakien 4 artiklassa seuraava kaikille tunnettu lause: >Kei-
21792: sarilliseen Venäjän valtaistuimeen ovat erottamattomasti
21793: yhdistettyinä Puolan Kuningaskunnan ja Suomen Suuri-
21794: ruhtinaanmaan valtaistuimeb, vaikkei Suomi ennen erot-
21795: tamistaan Ruotsista milloinkaan ole ollut siinä asemassa,
21796: että olisi voitu puhua Suomen valtai~tuimesta. Tämän
21797: mukaisesti tehdään Venäjän virallisissa asiakirjoissa ero
21798: Venäjän ja Suomen alamaisten välillä. Kauttaaltaan il-
21799: menee tämä ero Venäjän 1885 vuoden rikoslainehdotuksen
21800: perustelmissa, joissa m. m. sanotaan että »V enäiän valta-
21801: kunnan alamainen (pocciticHi:ll: no,IJ.UaHHbi:ll:) tarkoittaa sekä
21802: Keisarikunnan että Suuriruhtinaskunnan alamaisia.» Eräs
21803: vuonna 1812 annettu julistuskirja (II. 0. 3. 1812 N:o 25045)
21804: puhuu Suomen asukasten ja Venäjän alamaisten välisistä
21805: avioliitoista (Mem.D.y <PrrHJIHH,ll,CRMMH mrrTeJIHMH MPocci:ficRH-
21806: MH no,IJ.UaHHhiMH). Eräässä Senaatin ukaasissa vuodelta
21807: 1821 (II. 0. 3. 182t N:o 28560) mainitaan >.D.f>TM rpHHJIHH.D.-
21808: CRHX'b no,IJ.UaHHhiX'bl> ja »BCHRi:fi MB'b rro,IJ.UaHHhiX'b BeJIMitaro
21809: KnamecTBa <PrrHJIHH.D.iM>.
21810:         Venäjän yleisessä lakikokoelmassa, nid. IX, lisäyksenä
21811: 556 artiklan 1 muistutukseen säädetään että eräissä ta-
21812:  pauksissa hakemuksia tulla kirjoihin merkityksi Suomeen
21813:  ei vastaanoteta, kun on kysymys sellaisten venäläisten
21814: sotamiesten ja matruusien lapsista, jotka itse p y syvät
21815:  Keisarikunnan a 1 a m a isin a (»caMH ocTaiOTCH
21816:  no,IJ.UaHHhiMH JiiMnepiH> ). Eräässä toisessa muistutuksessa
21817:  sanotaan että Suomessa syntyneet venäläisten sotamiesten
21818: ja matruusien vaimojen, leskien ja tyttärien aviottomat
21819:  lapset ovat tunnustettavat sen maan a 1 a m a i siksi
21820:  (>npHSHaiOTCH no,IJ.UaHHbiMrr Toro RpaH, ), johon äiti lapsen
21821:  syntyessä kuului.
21822:         Eräässä Keisarillisessa ukaasissa vuodelta 1855 (II.
21823:  0. 3. 1855 N:o 29824) määrätään kolme paikkaa paashi-
21824:  koulussa luovutettavaksi ylempään sotilas- taikka siviili-
21825:  arvoluokkaan päässeiden S u o m e n a l a m a i s t en
21826:   94        1910. -    Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21827: 
21828: pojille ja pojanpojille (>0 HasHaqeHin Tpex'h BaRamvlit
21829: B'h IIamecROM'h .Kopnyci> ,n;Jm CbiHOBe:tt HJIH BHJROB'h <DnH-
21830: JIHH.D;CRHX'h IlOMaHHbiX'h, .D;OCTHI'illllX'h BbiCillHX'h qHHOB'h
21831: BOeHHbiX'h HJIH rpam.n;aHCRHX'h» ). Eräässä Venäjän kon-
21832: sulien ohjesäännössä (CBO.D;'h saROHOB'h T. XI q. 2) sano-
21833: taan (2 art.) »,II,OHeCeHiH ROHCJJia 0 IIOCJioB,IJ;HIIX'h ,IJ;OJilR-
21834: Hbi, BMi>cTo MopcRaro MHHIICTepcTBa, 6bil'b .n;ocTaBJIHeMhl:
21835: 0 p J CCRH X'h cy,n;ax'h H IIOMaHHbiX'h B'h ,IJ,erra pTaMeHTcb
21836: TöproBJ:m H MaHy<flaRTJp'L, a o <P 11 H JI R H .n; c Ru x 'h B'h
21837: RaHIJ;eJiapiro <DIIHJIHH,Il;CRaro reHepaJI'h-ry6epHa'l'Opa>. Muita
21838: esimerkkejä mainitsematta. Nämä ja samanlaiset tosiasiat
21839: on selityskirjelmää laadittaessa jätetty huomioon ottamatta.
21840:       Yhtä huomattavia ovat jotkut muut Venäjän lainsää-
21841: däntöön kohdistuvat asianhaarat, jotka ovat omansa va-
21842: laisemaan sen väitteen oikeata laatua, ett.ä Suomen niin
21843: s a no t u t perustus- ja muut lait ovat vain puhtaasti
21844: maakunnallisia lakeja ja Suomi ainoastaan keisarikunnan
21845: maakunta.
21846:       Vuoden 1864 tuomioistuinlaissa (art. 189) mainitaan
21847: Keisarikunta Suomen Suuriruhtinaanmaan sekä Puolan
21848: Tsaarikunnan vastakohtana, ja sanotun lain vuonna 1883
21849: julkaistun virallisen laitoksen vastaavasta artiklasta on
21850: Puolan Tsaarikunta poistettu, niin että ainoastaan Suomen
21851: Suuriruhtinaanmaa on jäljellä Keisarikunnan vastakohtana.
21852: Sama on laita Venäjän 1864 vuoden siviiliprosessilain
21853: 1267 ja 1268 artiklain sekä saman lain 1883 vuoden lai-
21854: toksen vastaavain artiklain, samoinkuin 1864 vuoden rikos-
21855: prosessilain 216 artiklan. Vuoden 1845 rikoslain 183 artik-
21856: lassa taas sanotaan että sen määräykset koskevat Venäjän
21857: alamaisia Venäjän valtioalueen rajojen sisällä lukuunotta-
21858: matta eräitä maa-alueita; ja kun Suomea ei mainita näi-
21859: den joukossa eikä ollut tarkoitus ulottaa tämän lain voi-
21860: maa Suomeen, niin osottaa tämä että Suomea ei katsottu
21861: Keisarikunnan osaksi ja että V en ä j ä 11 ä oli e d e 1-
21862: lytetty selväksi ettei Keisarikunnan la-
21863: ki en voi rn a u l o t u S u o m e en. - Tämän yhtey-
21864: dessä sopii mainita että eräs venäläinen lainvalmistelu-
21865:                             Liite C.                        95
21866: 
21867: komitea 1880-luvulla lausui että Suomen Suuriruhtinaan-
21868: maa, samalla kun se on säilyttänyt erityisen hallituksensa
21869: ja itsenäisen lainsäädäntönsä sisäisissä asiois-
21870: saan, kaikkiin v i e r a i s i i n v a l t o i h i n nähden esiin-
21871: tyy yhtenäisen koko valtakunnan osana (YroJIOBHOe YJIO-
21872: meHie. 06'I>HCHeHia K'b npoeKTY Pe.n;amJ;iOHHO:it KOMMHC-
21873: ciH. llacTb o6maa 1885 siv. 62). Tämäkin on ristiriidassa
21874: selityskirjelmän lausuntojen kanssa.
21875:      Lopuksi täydennettäköön selityskirjelmän esitystä
21876: muutamilla Suomen asiakirjoilla.
21877:       Porvoon valtiopäiville annetussa esityksessä »SU.r
21878: l'organisation de la force militaire», jossa Suomen sota-
21879: väki mainitaan »la milice nationale de 1a Finlande», on
21880: seuraava lausuma: »Sa Majeste :fidele aux principes qu' Elle
21881: a adoptes sur l'administration de la Finlande et persuadee
21882: d'ailleurs qu'une m i 1 i c e n a t i on ale bien organisee est
21883: la sauvegarde la plus puissante de l a sure te d 'u n
21884: Et a t et que», etc. Esityksessä »sur la perception des
21885: impots» sanotaan: »Ce produit doit etre proportionne aux
21886: besoins de l'Etat. Bien eloigne de toute idee d'interet propre
21887: S. M. I. n'envisage les deniers publiques de la Finlande
21888: que comme une ressource consacree ala prosperite des habi-
21889: tans, mais pour favoriser cette prosperite, pour maintenir
21890: une administration integre et vigilante, il faut des moyens
21891: suffisants. Sous le rapport des finances, une nation ne
21892: peut etre libre dans son regime interieur qu'autant qu'elle
21893: se suffit a elle meme». Ja (Keisarin itsensä allekirjoitta-
21894: massa) Hallituskonseljin, sittemmin Suomen Senaatin ohje-
21895: säännössä elokuun 6/18 päivältä 1809 sanotaan alkulau-
21896: seessa: >ll importait au bien-etre de l'Etat
21897: que les a d m i n i s t r a t i o n s p r o v i n c i ale s eus-
21898: sent un point central, un tribunal supreme , qui pilt
21899: les diriger, maintenir l'unite de principes - - - -
21900: Une commi,.;swn speciale formee de citoyens de la
21901: Finlande distingues par leurs lumieres et leurs vues
21902: patriotiques fut appellee a combiner les elemens de cette
21903: institution d'apres les principes que NOUS lui avons prescrit.
21904:   96      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
21905: 
21906: Ayant examine ce travail -- - - - NOUS l'avons pro-
21907: pose a la deliberation de la Diete. Ayant entendu Ies
21908: avis des Etats et considerant qu'une administration gene-
21909: rale, revetue d'une autorite suffisante pour le maintien
21910: des loix et basee sur des principes liberaux, ne manquera
21911: pas d'exercer la plus salutaire influence sur le b i en-
21912: e t r e d e l' Et a t, NOUS avons decrete et decretons>
21913: J· n. e.
21914:       Maaliskuun 15/27 päivänä 1810 annetussa julistuskir-
21915: jassa, jossa Keisari ilmoittaa alunpitäin tekemänsä pää-
21916: töksen hallita Suomea »comme une nation libre et jouis-
21917: sant des droits que s a c on s t i t u t i on lui garantit>,
21918: sanoo keisari tuonnempana, että ne toimenpiteet, joihin
21919: hän oli ryhtynyt >en sont des preuves qui doivent a s-
21920: surer a la nation finnoise Ies droits de
21921: son existence politique».
21922:        Suomen oikeus ei nojaa tässä esitettyihin asiakir-
21923: joihin. Mutta ne ovat todistuksena siitä käsityksestä, mikä
21924: Suomessa vallitsee valtiosäännön vahvistuksen merkityk-
21925: seen nähden sekä todistuksena sitä selityskirjelmässä puo-
21926: lustettua käsitystä vastaan, että Suomen lait ovat
21927: ainoastaan puhtaasti paikallisia, maakunnallisia lakeja, ja
21928: että Suomi on ainoastaan Keisarikunnan maakunta, jossa
21929: Keisarikunnan perustuslait ovat rajoituksitta voimassa.
21930:                              Liite D.                          97
21931: 
21932: 
21933: 
21934: 
21935:                           Liite D.
21936:      Tässä liitteessä tarkastetaan erinäisiä selityskirjelmän
21937: lausuntoja, joiden käsittely ei ole soveliaasti ollut yhdistet-
21938: tävissä alamaiseen vastauskirjelmään.
21939:      I. Selityskirjelmässä sanotaan (siv. 11, 12) : ,Paikalli-
21940: nen suomalainen lainsäädäntö on, erittäinkin sen jälkeen
21941: kun viime vuosisadan kuusikymmenluvulla Valtiopäiväin
21942: toiminta alkoi, ehtimiseen tunkeutunut sellaisille aloille,
21943: jotka säännöllisissä oloissa olisi pitänyt olla Venäjän yleis-
21944: ten valtakunnanlakien vaikutuksen alaiset. Niinpä on esim.
21945: valtiopäiväin toimesta a) toimeen pantu rahanmuutos, joka
21946: on hävittänyt Keisarikunnan ja Suomen rahajärjestelmän
21947: entisen ykseyden; b) kysymys asevelvollisuuden suo-
21948:  rittamisesta Suomessa ratkaistu (1878) Ja erityisiä
21949:  Suomen sotajoukkoja asetettu; sekä c) Suomen ve-
21950:  näläisille (=venäläisille Suomessa) vahvistettu sarja
21951:  rasittavia rajoituksia mitä tulee valtion ja kunnan
21952: palvelukseen, kauppaan, elinkeinoihin, erinäisiin ammattei-
21953: hin, henkilökohtaisiin oikeuksiin (valtiollisiin ja yhteiskun-
21954: nallisiin) j. n. e. Sitä paitsi on valtiopäivälakien kautta
21955:  Hallitsijan tahdosta yksinomaan riippuvan hallinnollis-
21956:  taloudellisen lainsäädännön alaa melkoisessa määrässä su-
21957:  pistettu ja siten Venäjän valtiovallan Suomessa olevan kor-
21958:  keimman Haltijan oikeuksia vähennetty 1 )."
21959: 
21960:     •') Valtiopäiväin lainsäädännön alalle ovat siirtyneet muun
21961: muassa seuraavat kysymykset: erinäisten verojen (esim. paloviina-
21962: veron, leimaveron, mallasjuomista suoritettavan veron ja muiden
21963: verojen) vahvistamisesta ja määrättyihin tarkoituksiin käyttämi-
21964: sestä; kysymykset kuntien, kaupunkien ja kylä-yhdyskuntien itse-
21965: hallinnon järjestämisestä; alaikäisten laillisista edusmiehistä; pal-
21966: kollisten pestaamisesta; viljakaupasta; pankkitoimen järjestämi-
21967:   98        1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
21968: 
21969:     Pitäisi olla jokaiselle selvä että suomalainen lainsää-
21970: däntö viime vuosisadalla ei ole voinut tunkeutua n. s. yleis-
21971: valtakunnallisen lainsäädännön alalle, jommoisen lainsää-
21972: dännön järjestys ja ohjelma vasta nyt ovat ehdotuksina.
21973: V oipi kuitenkin olla syytä osottaa minkä laatuisia selitys-
21974: kirjelmässä tämän mahdottoman väitteen tueksi esitetyt to-
21975: disteet ovat.
21976:     a) Suomessa valtiosäätyjen myötävaikutuksella toi-
21977: meenpannun rahanmuutoksen sanotaan hävittäneen Keisa-
21978: rikunnan ja Suuriruhtinaskunnan rahajärjestelmä.n entisen
21979: ykseyden.
21980:     Tähän nähden on huomattava seuraavaa. Suomen ra-
21981: hajärjestelmä ei ole m i II o i n k aan ollut Keisarikunnan
21982: lainsäädännön esineenä, jonka lainsäädännön Ministerineu-
21983: voston puheenjohtaja nyt väittää yleiseksi, Suomeenkin ulot-
21984: tuvaksi. Sen vastauksen mukaisesti, jonka Porvoon valtio-
21985: päivät antoivat Keisari Aleksanteri I :n esitykseen rahalai-
21986: toksesta, vahvistettiin vuonna 1809 Venäjän hopearupla
21987: ,Suuriruhtinaskunnan pää- ja kantarahaksi". Suomen ase-
21988: tuksissa on sittemmin annettu määräyksiä Venäjän krediit-
21989: tisetelien käyttämisestä tässä maassa suoritettavissa mak-
21990: suissa määrätyn kurssin mukaan Suomen setelirahan ohessa.
21991: Sekä vuonna 1865, jolloin setelien pakkokurssi lakkautettiin
21992: ja metalliraha julistettiin ainoaksi laillisesti pakolliseksi
21993: maksuvälineeksi, että myös kun kultarahakanta vuonna
21994: 1877 säädettiin, oli näistä toimenpiteistä edeltäpäin
21995: hankittu Venäjän viranomaisten lausunto. Siinä lau-
21996: sunnossa, jonka Keisarikunnan raha-asiain ministeri huh-
21997: 
21998: sestä; elinkeinoista; metsistä; Suomen sotajoukkojen palveluksessa
21999: olevain henkilöiden rikosoikeudellisesta edesvastuusta, ja muut.
22000: 'rämän johdosta lienee huomautettava, että Hallitsijan etuusoikeu-
22001: den loukkaamattomuuden säilyttämisellä hallinnollis-taloudellisen
22002: lainsäädännön alalla on erittäin tärkeä valtakunnallinen merkitys
22003: syystä, että mitä laajempi tämän lainsäädännön ala on, sitä parem-
22004: min tulee Keisarikunnan etujen valvominen turvatuksi, koska niiden
22005: loukkaaminen on helpommin korjattavissa, jos esillä oleva asia ei
22006: ole riippuvainen Valtiopäiväin ratkaisusta. Tämän mainittujen etuus-
22007: oikeuksien merkityksen tunnustavat myöskin Suomen oppineet.•
22008:                            Liite D.                      99
22009: 
22010: tikuun 5 päivänä 1877 antoi viimeksi mainitusta uudistuk-
22011: sesta, ei tehty mitään muistutuksia kultarahakannan käy-
22012: täntöön ottamista vastaan, vaan pantiin ainoastaan muuta-
22013: mia ehtoja niihin määräyksiin nähden, joiden mukaan täy-
22014: siarvoista Venäjän hopearahaa edelleenkin oli, määrätyissä
22015: rajoissa, vastaanotettava maksuissa samoin kuin Suomen
22016: hopearahaa. Suomen lainsäädännön oikeuksien ulkopuo-
22017: lelle ei tässä siis ole ensinkään menty. Lisättäköön vielä
22018: ettei myöskään mitään Venäjän etuja ole Suomen rahajär-
22019: jestelmän itsenäisyydellä loukattu. Rahajärjestelmäin yh-
22020: täläisyys ei ole valtiollisen solidaarisuuden ehto. Erilaiset
22021: rahakannat eivät ole estäneet Venäjän ja Suomen keskinäi-
22022: sen tavaranvaihdon jatkuvaa kehitystä. Ja mitä ulkomai-
22023: seen luottoon tulee, noteerattaisiin Suomen ulkomaalle si-
22024: joitetut obligatsioonit, siinäkin tapauksessa että ne olisivat
22025: ruplalukua, pörssmssa erikseen Venäjän valtiolainoista,
22026: koska Suomi, vaan ei Venäjä, on niistä vastuunalainen.
22027:     b) Valtiopäiväin toimesta on kysymys asevelvollisuuden
22028: suorittamisesta Suomessa ratkaistu (1878) ja erityisiä Suo-
22029: men sotajoukkoja asetettu.
22030:     Suomen perustuslakien mukaan (H. M :n 18, 40
22031: ja 45 §) ei asevelvollisuutta voitu täällä panna toi-
22032: meen muutoin kuin Hallitsijan ehdottaman ja val-
22033: tiopäiväin hyväksymän lain kautta. 1870-luvun alus-
22034: sa asetettiin Keisarin käskystä suomalainen komitea
22035: Venäjän asevelvollisuuslain johdolla valmistamaan eh-
22036: dotusta Suomelle sopivaksi asevelvollisuuslaiksi. Sitten-
22037: kun Senaatti oli tarkastanut komitean ehdotuksen, annet-
22038: tiin se Venäjän sotaministerille, joka siitä antoi seikkape-
22039: räisen lausunnon. Asia oli siten kaikin puolin selvitetty,
22040: ennenkuin Keisari vahvisti esityksen annettavaksi valtio-
22041: päiville, jotka pääasiassa hyväksyivät ehdotuksen, mutta
22042: sen ohella muuttivat sitä eräiltä kohdin. Sotaministerin
22043: mieltä tiedusteltiin uudelleen, ja sitten Keisari vahvisti
22044: lain. Tämä selvästi osottaa ettei suinkaan ole asiattomasti
22045: tunkeuduttu Venäjän lainsäädännön alalle asevelvollisuut-
22046:   100      1910. -   Edusk. vast. 1   Esitys N :o 8.
22047: 
22048: ta Suomessa käytäntöön otettaessa. Mutta vaikeita selk-
22049: kauksia kyllä syntyi, kun uusi asevelvollisuusasetus, jonka
22050: ehdotus oli valmistettu Keisarikunnan sotaministeriössä,
22051: valtiopäiväin suostumuksetta vuonna 1901 annettiin 1878
22052: vuoden asevelvollisuuslain sijaan. Osottautui, että tämä
22053: yritys asevelvollisuuden säätämiseen Suomen kansalaisille
22054: muussa kuin asianmukaisessa suomalaisessa lainsäädäntö-
22055: järjestyksessä oli erehdys, joka täytyi oikaista: 1901 vuo-
22056: den asetus kumottiin marraskuun 4 (lokakuun 22) päivänä
22057: 1905.
22058:      c) Venäläisille Suomessa on vahvistettu sarja rasittavia
22059: rajoituksia mitä tulee valtion ja kunnan palvelukseen,
22060: kauppaan, elinkeinoihin, erinäisiin ammatteihin, henkilö-
22061: kohtaisiin oikeuksiin (valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin)
22062: j. n. e.
22063:      Tässäkin asiassa on selityskirjelmän käsitys väärä. On
22064: luonnollista että täytyy olla Suomen eikä Venäjän lainsää-
22065: dännön asia vahvistaa ne ehdot ja määräykset, joiden mu-
22066: kaan yleiset virat Suomessa ovat täytettävät sekä erilaisia
22067: ammatteja saa harjoittaa. On aivan aiheetonta väittää että
22068: venäläisille Suomessa on vahvistettu sarja rasittavia rajoi-
22069: tuksia. Kehityshän on käynyt aivan päinvastaiseen suun-
22070: taan. Perustuslainsäännökset, joiden mukaan valtionvir-
22071: koihin voidaan asettaa ainoastaan Suomen kansalaisia eikä
22072: valtiollista vaalioikeutta voida myöntää muille kuin Suo-
22073: men kansalaisille, on tosin edelleen pysytetty voimassa, sillä
22074: ne ovat perustuslaillisissa maissa yleisesti sovellettujen pe-
22075: riaatteiden mukaiset. Mutta taloudellisella alalla ei lain-
22076: säädäntö ole rajoittanut venäläisten oikeuksia, vaan vähi-
22077: tellen niitä laajentanut. Tosiasia onkin että lukuisat ve-
22078: näläiset harjoittavat liikettä Suomessa. Jo nyt voivat ve-
22079: näläiset esteettömästi hankkia itselleen maaomaisuutta, ja
22080: tuhannet venäläiset ovatkin hyväksensä käyttäneet tätä etua.
22081: Venäläisillä on myöskin sama oikeus kuin Suomen kansa-
22082: laisilla harjoittaa merenkulkua suomalaisten satamain vä-
22083: lillä. Senaatin vuonna 1907 valmistamassa uuden elinkei-
22084:                            Liite D.                      101
22085: 
22086: nolain ehdotuksessa on venäläiset yleiseen elinkeino-oikeu-
22087: teen nähden asetettu Suomen kansalaisten veroisiksi. Sa-
22088: mansuuntaisiin toimenpiteisiin voidaan edelleen ryhtyä,
22089: mutta kun tätä koskevia säännöksiä on sovellettava ai-
22090: noastaan Suomessa, ei niiden antaminen voi olla Venäjän
22091: lainsäädännön asia.
22092:      Muistutuksessa esitetyillä esimerkeillä on selityskir-
22093: jelmässä koetettu todistaa että ,on valtiopäivälakien kautta
22094: Hallitsijan tahdosta yksinomaan riippuvan hallinnollis-
22095: taloudellisen lainsäädännön alaa melkoisessa määrässä su-
22096: pistettu".
22097:      Ainoakaan näistä esimerkeistä ei todista sitä mitä niillä
22098: on tarkoitettu. Kesäkuun 15 päivänä 1800 annetussa palo-
22099: viinaveroa koskevassa vanhassa säännössä, joka valtiosää-
22100: tyjen myötävaikutuksella muutettiin1860-luvulb,olinimen-
22101: omaan sanottuna, että se oli oleva voimassa ,kunnes halli-
22102: tus ja valtiosäädyt tahtoivat siitä toisin sopia". Leimavero
22103: oli Ruotsissa aina ollut valtiosäätyjen suostunnan varassa.
22104: Kun vanha 1803 vuoden leimaveroasetus1842vuodenasetuk-
22105: sen kautta muutettiin, meni hallitus siinä yli toimivaltansa
22106: rajain. Vuonna 1863 palattiin jälleenlaiHiselletielle jättä-
22107: mällä leimasuostuntaa koskeva kysymys valtiosäätyjen rat-
22108: kaistavaksi. Mallasjuomavero oli uusi vero, minkä tähden,
22109: H. M:n 45 §_:n nojalla, sen voimaanpanemiseen vaadittiin
22110: valtiosäätyjen suostumus. Kunnallisen itsehallinnon jär-
22111:  jestystä ei tule sekottaa valtiohallinnon järjestämistä kos-
22112:  keviin kysymyksiin; kunnallishallinnosta annetut lait sää-
22113: tävät kuntain jäsenil1e oikeus- ja velvollisuusjärjestelmän,
22114:  jommoiseen vaaditaan valtiopäiväin myotävaikutus. Hol-
22115: houstointa ja palkollisten palkkausta koskevat lait kuuluvat
22116:  kokonaan valtiopäiväin toimivallan varassa olevan siviili-
22117:  lainsäädännön alaan. Viljakauppaa koskeva kysymys jä-
22118:  tettiin valtiopäiville ainoastaan lausunnon antamista
22119:  varten; minkä jälkeen asetus vapaasta viljakaupasta annet-
22120:  tiin hallinnollista tietä. Yleisten 1 a k i s ä ä n n ö s t e n
22121:  vahvistaminen yksityispankkitoimelle oli semmoinen u u s i
22122:   102      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
22123: 
22124: lainsäädäntöasia, johon H. M :n 43 § :n mukaan vaadittiin
22125: valtiopäiväin myötävaikutus. Elinkeinolaki oli annettava
22126: valtiopäiväin harkittavaksi, koska yleisen elinkeinovapau-
22127: den voimaan saattaminen tiesi erinäisten 1734 vuoden lain
22128: säännösten ja porvarissäädyn erioikeuksien muuttamista.
22129: Kruununmetsäin hallintoa koskevat asetukset annetaan hal-
22130: linnollista tietä, mutta yksityismetsiä koskeva lainsäädäntö
22131: vaatii valtiopäiväin myötävaikutusta, koska se rajoittaa yk-
22132: sityisen metsänkäyttöoikeutta. Rikoslainsäädäntö kuuluu
22133: valtiopäiväin pätevyyspiiriin; sotaväen erityisen rikoslain
22134: ei tule olla siitä poikkenksena.
22135:     Se nurja kanta, jolta miltei kaikkia asioita selityskirjel-
22136: mässä arvostellaan, ilmenee myös lausumasta, että on ,Ve-
22137: näjän valtiovallan Suomessa olevan korkeimman Haltijan oi-
22138: keuksia vähennetty" valtiopäivälakien kautta. Selvää kui-
22139: tenkin on ettei Hallitsija Venäjän Keisarina tutki suomalai-
22140: sia lakiehdotuksia ja päätä onko ne vahvistettava vaiko hyl-
22141: jättä,vä, vaan että hän tekee sen Suomen Suuriruhtinaana.-
22142: Hallitsijan hallinnollisen lainsäädäntövallan ja niiden alain
22143: välinen raja, joilla lakia voidaan säätää ainoastaan Hallit-
22144: sijan ja eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä, ei ole niin
22145: selvä, ettei eri mieliä joissakin tapauksissa voisisyntyä. Näin
22146: on laita useimmissa maissa; VenäjäHäkin on tämä jo saatu
22147: kokea. Mutta jos sen kehityksen johdosta, mikä taloudel-
22148: listen asiain alalla saa aikaan, että pysyväisiä oikeusnormeja
22149: vähitellen tulee erikoisten myönnytysten taikka säännäitte-
22150: levien asetusten sijaan, valtiopäiväin pätevyyspiiri näyttää
22151: laajenevan, niin ei tämä laajeneminen kuitenkaan merkitse
22152: Hallitsijan va.Jtapiirin vähenemistä; se on seuraus siitä, että
22153: lakien tarve lisääntyy mikäli yhteiskuntaelämä kehittyy.
22154: ,Ja toiselta puolen on hallinnollisen lainsäädännön alakin
22155: suuresti laajentunut sen kautta, että valtiohallinnon tehtä-
22156: vät ovat käyneet monipuolisemmiksi kuin aikaisemmissa,
22157: y ksinkertaisemmissa oloissa.
22158:     Tässä lyhyin piirtein esitetty kehitys ei kuitenkaan ole
22159: rajoittanut Hallitsijan mahdollisuuksia ottaa, sillä tavoin
22160:                            Liite D.                      103
22161: 
22162: kuin alamaisessa kirjelmässä on huomautettu, erilaatuisilla
22163: toimenpiteillä, joihin ei vaadita valtiopäiväin myötävaiku-
22164: tusta, huomioon Keisarikunnan etuja.
22165: 
22166: 
22167: 
22168:     II. Edellä olevaan selityskirjelmän otteeseen liittyy
22169: seuraava lausunto (siv. 12, 13) :
22170:     ,Tyytymättä tähän ovat suomalaiset jo aikoja sitten
22171: esittäneet sarjan vaatimuksia, joiden tarkoitus on toiselta
22172: puolen entistä enemmän supistaa Hallitsijan lainsäädäntö-
22173: ja budgettioikenksia Valtiopäiväin hyväksi, ja toiselta puo-
22174: len heikantaa Suomen ja Keisarikunnan välisiä siteitä. Sel-
22175: laisia pyrkimyksiä esiintyi jo ensimäisillä Valtiopäivillä
22176: vuosina 1863-1864 ja ne aiheuttivat Keisari Aleksanteri
22177: II :sen lausumaan seuraavat merkilliset sanat valtaistuin-
22178: puheessaan, jolla Valtiopäivät lopetettiin: ,En voi olla va-
22179: littamatta että muutamat keskustelut Valtiopäivillä ovat
22180: antaneet aihetta väärin käsittämään Suuriruhtinaanmaan
22181: suhdetta Venäjän Keisarikuntaan . . . . . . Selvän käsityk-
22182: sen Suomen todellisesta hyvästä tulee siis saada Teidät
22183: koettamaan vahvistaa, eikä suinkaan heikontaa sitä lä-
22184: heistä yhteyttä Venäjän kanssa, joka on varmana takeena
22185: Teidän 1sanmaanne menestykselle". Suomalaiset eivät
22186: kuitenkaan ottaneet huomioansa tuon jalon Hallitsijan vii-
22187: sasta kehoitusta. Sillä tekosyyllä, että koottaisiin yhteen
22188: Suomen voimassa olevat perustuslait, suomalaiset rupesi-
22189: vat viime vuosisadan kuusikymmenluvun keskipaikoilta
22190: alkaen esittämään ehdotuksia erityiseksi Hallitusmuodoksi
22191: Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jotka ehdotukset selvästi
22192: tarkoittivat Korkeimman Vallan oikeuksien vähentämistä
22193: ja Suomen muuttamista erityiseksi valtioksi (rocy,n;apcTBO)
22194: joka olisi yhdistetty Venäjän Keisarikuntaan enem-
22195: män tai vähemmän epämääräisenä unioonilla, samaan
22196: tapaan kuin äskettäin hajoitettu Norjan ja Ruotsin väli-
22197: nen uniooni. Aatteen erityisestä Suomen valtiosta, joka
22198: aate aluksi oli vieras kaikille järkeville suomalaisille, omak-
22199:  104       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
22200: 
22201: suivat (XIX vuosisadan jälkipuoliskolla) kärkkäästi pai-
22202: kallinen sanomalehtikirjallisuus ja tiede, joten tuo aate
22203: siirtyi piankin, tuota oppia kun sanomalehdistössä ja kou-
22204: lussa innokkaasti levitettiin, yksityisten haaveksijain toivo-
22205: musten piiristä koko Suomen kansan vakaumuksien ja us-
22206: konkappaleiden alalle".
22207:     Selityskirjelmän mainitsema lause Keisari Aleksanteri
22208: II :n puheesta 1863-1864 vuoden valtiopäiväin lopettajais-
22209: tilaisuudessa aiheuttaa väärinkäsitystä, kun ei mainita
22210: syytä näihin varottaviin sanoihin. Syy oli seuraava: Pari
22211: suomalaista aatelismiestä, jotka olivat Venäjän valtionviras-
22212: sa eivätkä sentähden asuneet Suomessa, oli ilmoittautunut
22213: mainituilla valtiopäivillä käyttämään edustajantointa Ri-
22214: taristossa ja Aatelissa. Jotkut puhujat lausuivat silloin
22215: sen käsityksen, ettei ollut Aatelin vuonna 1723 vahvistet-
22216: tujen erioikeuksien 32 § :n säännöksen mukaista, että henki-
22217: löille, jotka olivat virkamiehiä muussa maassa, kuin Suo-
22218: messa, myönnettiin edustusoikeus. Keskustelussa kuiten-
22219: kin se mielipide voitti, että mainittua säännöstä kävi sovel-
22220: taminen ainoastaan niihin, jotka olivat ruvenneetvieraan
22221: valtion palvelukseen, jommoiseksi Keisarikuntaa ei tieten-
22222: kään käynyt katsominen. Tästä huomaa ettei tuolla väli-
22223: kohtauksella, vaikka se olikin herättänyt Hallitsijassa mie-
22224: lipahaa, ollut sitä merkitystä, minkä selityskirjelmä on
22225: sille antanut. Ja ettei se j ärkyttänyt Keisarin valtiopäi-
22226: väin avajaistilaisuudessa syyskuun 18 päivänä 1863 pitä-
22227: mässä muistettavassa puheessa ilnioittamaa aikomusta val-
22228: mistuttaa ehdotus tarpeellisiksi perustuslainuudistuksiksi,
22229: jotka myös käsittäisivät valtiosäätyjen oikeuksien laajenta-
22230: misen, käy kieltämättömästi näkyviin siitä, että Keisari
22231: joulukuun 19 päivänä 1864 vahvisti mainitun aikomuksen
22232: mukaisesti laaditun johtosäännön sille komitealle, jonka
22233: tuli valmistaa ehdotukset uudeksi Hallitusmuodoksi ja
22234: uudeksi Valtiopäiväjärjestykseksi. Mainittu johtosääntö,
22235: jota ei olisi tullut vaitiolalla sivuuttaa Ministerineuvoston
22236: puheenjohtajan selityskirjelmässä, jossa Suomen oikeus au-
22237:                           Liite D.                      105
22238: 
22239: tonomiseen asemaan koetetaan osottaa olemattomaksi mui-
22240: den muassa vuodelta 1808 olevilla kirjeillä, joilla ei ole vä-
22241: hintäkään merkitystä Suomen oilieuksien arvostelemiseen
22242: nähden, oli näin kuuluva:
22243:     ,Keisarillisen Majesteetin Armollinen Tahto on, että
22244: sen Komitean, joka Armossa saa toimekseen valmistaa eh-
22245: dotuksen niiksi selityksiksi ja lisäyksiksi Suomen
22246: Suuriruhtinaanman perustuslakeihin, jotka Hänen Ma-
22247: jesteettinsa viimeksi pidettyjä valtiopäiviä avattaessa
22248: on lausunut tarpeen vaatimiksi, pitää tätä tehtä,vää
22249: täyttäessään vaarinottaa, ei ainoastaan että Hallitus-
22250: muoto elokuun 21 päivältä 1772 sekä Yhdistys- ja
22251: Vakuuskirja helmikuun 21 päivältä 1789 ynnä ne
22252: säännökset, mitkä Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
22253: tässä jälempänä on tarkemmin mainitseva, kaikki yhdiste-
22254: tään yhdeksi ainoaksi asiakirjaksi, eli perustuslaiksi, jonka
22255: nimenä on Suomen Suuriruhtinaanmaan Hallitusmuoto,
22256: vaan myös että niitä säännöksiä, joita vanhemmista asiakir-
22257: joista tähän uuteen otetaan, tarkoin noudatetaan, mikäli se
22258: sanamuotojen tarpeellista selventämistä silmälläpitäen voi
22259: käydä päinsä, kuin myös että, kun muutoksia näihin täytyy
22260: tehdä, ohjeena pidetään vanhemmissa lainsäädännöksissä
22261: ilmenevää ja erittäin Vakuuskirjan 1 § :ssä mainittua peri-
22262: aatetta; ja Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on sen ohes-
22263: sa tahtonut Armossa käskeä Komitean toimitustyössään
22264: noudattamaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä, nimittäin:
22265:     1 :o) että Suomen Suuriruhtinaanmaa, joka on osa Ve-
22266: näjän Keisarivaltakuntaa, Oli sen kanssa erottamattomasti
22267: yhdistettynä ;
22268:     2 :o) että Suuriruhtinaanmaata hallitaan sen Hallitus-
22269: muodon ja lakien mukaisesti;
22270:     3 :o) että Venäjän Keisari samalla on Suomen Suuriruh-
22271: tinas, jonka johdosta perimysjärjestykseen, Kruununperil-
22272: lisen täysi-ikäiseksitulon aikaan ja hallituksen pitämiseen
22273: nähden Keisarin ollessa alaikäisenä taikka muutoin pitem-
22274: män aikaa kykenemättömänä valtakunnan hallintoa pitä-
22275:   106      1911). -   EdUisk. vast. -   Esitys N :o 8.
22276: 
22277: mään, sekä muissa samantapaisissa kysymyksissä Suomessa
22278: pitää oleman noudatettu vana mitä Venäjään nähden on
22279: säädetty taikka säädetään;
22280:     4 :o) että Suomen suhde vieraisiin valtoihin riippuu
22281: Keisarikunnan suhteesta ja on sen kanssa yhtäläinen;
22282:     5 :o) että maan sisäistä ylintä hallintoa pitää Senaatti,
22283: johon kuuluu puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä jäseniä,
22284: joihin toimiin Keisari kutsuu syntyperäisiä suomalaisia
22285: miehiä;                                                   .
22286:     6 :o) että Keisarin tuomiovaltaa käyttää Korkein Oi-
22287: keus, johon kuuluu Puheenjohtaja ja tarpeelliset jäsenet,
22288: jotka ovat virasta erottamattomia ja joiksi Keisari valitsee
22289: syntyperäisiä suomalaisia, joilla on koeteltu taito ja koke-
22290: mus tuomarintoimissa.
22291:     Senaatin, Korkeimman Oikeuden ja niiden alaisten vi-
22292: rastojen toimialan laajuuden tahtoo Keisarillinen Majes-
22293: teetti määrätä erityisellä asetuksella;
22294:     7 :o) että ne asiat, jotka vaativat Keisarin omaa ratkai-
22295: sua, esittelee Keisarilie Ministerivaltiosihteeri, jonka pitää
22296: olla syntyperäinen suomalainen;
22297:     8 :o) että Ministerivaltiosihteeri ja Senaatin jäsenet sa-
22298: moinkuin maan muut ylemmät ja alemmat virkamiehet
22299: ovat yksinään Keisarilie vastuunalaiset virkojensa ja toi-
22300: miensa käyttämisestä ;
22301:     9 :o) että V altiosäädyillä on oikeus . . . . . . kokoontua
22302: lakimääräisille valtiopäiville;
22303:     10 :o) ettei valtiolainaa vastedes saa Valtiosäätyjen
22304: myötävaikutuksetta ottaa, ellei vihollisen hyökkäys taikka
22305: muu arvaamaton yleinen onnettomuus tekisi sitä välttämät-
22306: tömän tarpeelliseksi;
22307:     11 :o) että V altiosäädyillä ennestään olevaa itsevero-
22308: tusoikeutta on, mitä ylimääräiseen verotukseen tulee, vielä-
22309: kin laajennettava siten, että ei ainoastaan paloviinalain-
22310: säätäminen, joka alkuaan on ollut Hallitsijan yksinomainen
22311: asia, mutta sittemmin ajoittain riippunut Valtiosäätyjen
22312: myötä vaikutuksesta, vastedes on oleva Keisarin ja V aitio-
22313:                            Liite D.                     107
22314: 
22315:  säätyjen yhteisesti harkittava, vaan myös että tulliverotuk-
22316:  sen yleiset perusteet ovat yhtäläisessä järjestyksessä mää-
22317:  rättävät, ollen kuitenkin Keisarin yksinomaisena asiana
22318:  määrätä kaikkien tullimaksujen suuruus; - jonka ohessa
22319:  Keisari pidättää itselleen vallan yksinään määrätä sen tul-
22320:  limaksun perusteet ja määrän, mikä mahdollisesti pannaan
22321:  venäläisille alkuperäistuotteille, joita Keisarikunnasta tuo-
22322:  daan Suomeen;
22323:      12 :o) että V altiosäädyillä varhaisempina aikoina ollut
22324:  esitysoikeus annetaan niille takaisin, semmoisena kuin se
22325:  on 1772 vuoden Hallitusmuodon 42 § :ssä tarkemmin seli-
22326: tettynä; ollen kuitenkin Keisarilie pidätetty kaikki aiote-
22327: oikeus perustuslakikysymyksissä; sekä
22328:      13 :o) että säädetään semmoinen laveampi uskonnonva-
22329: paus, että jokainen, joka kristinappia tunnustaa, voi siitä
22330: huolimatta missä muodossa se tapahtuu, saada kansalais-
22331: oikeuden Suomessa ja luvan siellä päästä niin hyvin siviili-
22332: kuin sotilasvirkaan.
22333:      Muutoin tahtoo Keisarillinen Majesteetti Armollisim-
22334: masti valtuuttaa Komitean laatimaan ehdotuksen täydelli-
22335: seksi Valtiopäiväjärjestykseksi, ollen Komitean siihen etu-
22336: päässä Valtiopäiväjärjestyksestä tammikuun 24 päivältä
22337: 1617 otettava mitä mahdollisesti soveltuvaa on, - sitä li-
22338: kinnä otettava mitä lokakuun 17 päivänä 1723 annetusta
22339: Valtiopäiväjärjestyksestä on myöhäisempien 1772 vuoden
22340: jälkeen pidettyjen valtiopäiväin päätöksillä noudatetta-
22341: vaksi vahvistettu, - lisäksi esiintuotava mitä tapoihin ja
22342: muotoihin nähden käytännön kautta on kuluneilla valtio-
22343: päivillä tullut tavaksi ja laiksi,- sekä vihdoin ehdotettava
22344: mikä viimeksi pidettyjen valtiopäiväin kokemuksen jaKo-
22345: mitean vakaumuksen mukaan voi edistää selvyyttä ja suu-
22346: rempaa joutuisuutta asiain käsittelyssä, ilman että niiden
22347: perinpohjainen ja tarkka harkitseminen sen kautta tulee
22348: syrjäytetyksi.
22349:     Lopuksi tahtoo Keisarillinen Majesteetti Armollisesti
22350: käskeä Komitean ennen kesäkuun loppua 1865 Hänen Ma-
22351:  108      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
22352: 
22353: jesteetillensa lähettämään ehdotuksen niin hyvin Hallitus-
22354: muodoksi kuin Valtiopäiväjärjestykseksi."
22355:      Tällä tavoin alotettiin perustuslakien uudistamistyö.
22356:      Molemmat lakiehdotukset valmistettiin tämän armolli-
22357: sen johtosäännön mukaisesti. Vuoden 1867 valtiopäiville
22358: annettiin armollinen esitys uudesta Valtiopäiväjärjestyk-
22359: sestä, mutta uutta Ha:lEtusmuotoa koskevasta kysymyksestä
22360: Keisari lausui valtaistuinpuheessa näiden valtiopäiväin
22361: avajaistilaisuudessa: ,Sellaisen työn mutkallinen laatu
22362: on vaatinut tarkkaa ja pitkällistä harkintaa, eikä asia
22363: sentähden Minun mielipahakseni vielä ole saavuttanut sitä
22364: kypsyyttä, että voisin täyttää ensimäisen aikomukseni teh-
22365: dä näillä valtiopäivillä esityksen asiasta".- Tämä ehdotus
22366: jäi kuitenkin lepäämään. Ainoastaan osa joulukuussa 1864
22367: vahvistettua uudistusohjelmaa toteutettiin kesäkuun 25/13
22368: päivänä 1886 annetun julistuskirjan kautta, joka kuului:
22369:      ,Me Aleksander III .......... Teemme tiettäväksi:
22370:  Suomenmaan V altiosäätyjen, 71 § :n mukaan Valtiopäi vä-
22371:  järjestyksessä 15/3 päivältä Huhtikuuta 1869, antamalla
22372: suostumuksella ja myönnytykse1lä twhdomme Me, kumoten
22373:  6 :nnen kohdan Yhdistys- ja Vakuuskirjassa 21 päivältä
22374:  Helmikuuta ja 3 päivältä Huhtikuuta 1789, Armossa sää-
22375:  tää ja määrätä, että 51 ja 52 §§ sanotussa Valtiopäiväjär-
22376:  jestyksessä pitää, niihin tehdyn lisäyksen johdosta esitys-
22377: oikeudesta Valtiosäädyille, muutettaman seuraavalla ta-
22378:  valla toisin kuuluviksi:
22379: 
22380:                            51§.
22381:     Paitsi sitä anomusoikeutta, jota Valtiosäädyt vanhas-
22382: taan ovat nauttineet, on V altiosäädyillä myöskin oikeus
22383: valtiopäivillä tehdä esitys semmoisen yleisen lain säätämi-
22384: sestä, muuttamisesta tahi kumoamisesta, joka riippuu Kei-
22385: sarin ja Suuriruhrtinaan sekä Valtiosäätyjen yhtäpitäväi-
22386: sestä päätöksestä. Älköön kuitenkaan esi,tystä nostettako
22387: perustuslain taikka maa- tahi meripuolustuksen järjestä-
22388:                           Liite D.                    109
22389: 
22390: mistä koskevan lain, eikä myöskään painolain säärtämises-
22391: tä, muuttamisesta tahi kumoamisesta; ja pitää kirkkolain
22392: säätämisestä olla voimassa, mitä siitä erittäin on määrätty"
22393: j. n. e.
22394:     Keisari Aleksanteri III :n vuonna 1884 antaman käskyn
22395: johdosta valmisti tarkoitusta varten asetettu komitea Hal-
22396: litusmuodon ehdotuksen, joka käsitti kaikkien Valtiopäi-
22397: väjärjestyksen alaan kuulumattomien perustuslainsäännös-
22398: ten kodifioimisen. Sittemmin Senaatin uudestaan muodos-
22399: telemana tämä uuden perustuslain ehdotus, joka ei sisältä-
22400: nyt mitään asiallisia uudistuksia, vuonna 1891 lähetettiin
22401: armollisesti tutkittavaksi. Ehdotuksen tarikastusta todelJi-
22402: sen salaneuvoksen Bungen puheenjohdosS'a toimivassa ve-
22403: näläis-suomalaisessa komiteassa ei suoritettu loppuun.
22404:     ~olmannen ehdotwksen uudeksi Hallitusmuodoksi val-
22405: misti Senaatti vuonna 1907, tehtyään sitä ennen alamaisen
22406: ilmoituksen asiasta. Tä;mä ehdotus sisMtää suurimmaksi
22407: osa:ksi voimassa olevia vanhoja säännöksiä uuteen muotoon
22408: laadittuina, mutta tarkoittaa sen ohella eräissä asioissa
22409: antaa maamme valtiosäännöl,le tarpeellisen kehityksen. V e-
22410: näjän ministerineuvoston Suomen-politiikassa viime aikoi-
22411: na vallinnut suunta lienee syynä siihen, ettei tämä tärkeä
22412: ehdotus vielä ole tuUut Hallitsijan tutkittavaksi.
22413:     Tällainen on pääpiirteissään Suomen uuden Hallitus-
22414: muodon ehdotusten historia. Ne salaviittaukset, joita se-
22415: lityskirjelmä tekee mainitessaan tämän asian, lisäävät
22416: muutenkin lukuisia todisteita tässä asiakirjassa olevain tie-
22417: tojen epäluotettavuudesta. Kokonaan perusteettomaksi
22418: syytökseksi täytyy leimata väite, että suomalaiset olisivat
22419: tarkoittaneet Suomen ja Venäjän välisen yhteyden
22420: muuttamista ,epämaäräiseksi uniooniksi, samaan tapaan
22421: kuin äskettäin hajoitettu Norjan ja Ruotsin välinen unioo-
22422: ni". Ne ristikohdat, mitkä aikaansaivat Ruotsin-Nor-
22423: jan unioonin purkautumisen, koskivat yksinomaan ul-
22424: kopolitiikan ja konsulilaitoksen johtoa sekä vaikutus-
22425: valtaa niihin, joissa kohdin Norja katsoi olevansa
22426:   110      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
22427: 
22428: syrjäytetty, kun sitä vastoin Suomi ei ole milloin-
22429: kaan vaatinut mitään erityisiä oikeuksia ulkopolitiik-
22430: kaan nähden. - ,Aatteen erityisestä Suomen valtios-
22431:  ta" ei voida katsoa johtuvan ,yksityisten haaveksijain toi-
22432:  vomusten piiristä", sillä se on aate, joka Keisari . Meksan-
22433:  teri I :n alotteesta toteutettiin vuonna 1809, niinkuin useis-
22434:  ta Keisarin omista lausunnoista ja hänen antamistaan asia-
22435:  kirjoista käy ilmi. Selityskirjelmän laatijat näyttävät val-
22436:  tio-nimitykseen liittävän täydellisen itsenäisyyden vaati-
22437:  muksen, vaikka tätä nimitystä tavallisimmin noudatetun ter-
22438:  minologian mukaan valtiotieteissä käytetään sellaisistakin
22439:  maista, joilta puuttuu suvereniteetti, mutta joilla muutoin
22440:  on valtion j ärj estysmuoto.
22441:      III. Selityskirjelmässä lausutaan edelleen :
22442:      ,Suomen eristyksen jatkuva lisääntyminen, joka uhkaa
22443: ei ainoastaan Venäjän arvoa, oikeuksia ja etuja, vaan myös
22444: sen eheyttä, synnytti ihan luonnollisesti vast!llvaikutuksen
22445:  Venäjän tah.olta. Suomalaisten taistelunhaJuista separa-
22446:  tismia vastaan alkoi, vaikk!likin vähitellen, Venäjän val-
22447: tiollinen itsetietoisuus ja venäläinen kansaNistunne nousta.
22448:  Yleisen valtakunnanlainsäädännön järjestämistä ja kehit-
22449: tämistä on siis pidettävä yhtenä mitä tärkeimpänä toimen-
22450:  piteenä Venäjän valtiollisi'a oikeuksia puolustettaessa".
22451:      Tässä lausutut sanat eirvät ole totuuden sanoja. Vuoden
22452: 1809 jälkeen kuluneen ensimäisen puolen vuosisadan aika-
22453: na oli Suomi Venäjästä paljon enemmän eristetty kuin myö-
22454: hemmin. Niin pian kun valtiopäivät jälleen olivat saaneet
22455: kokoontua ja taloudellisen toiminnan alalla kauan seisauk-
22456: sissa ollut kehitys sai uutta virikettä, lisääntyi liikeyhteys
22457: Venäjän kanssa. Jo toiset valtiopäivät, vuonna 1867, osot-
22458: tivat, tukalista rahaoloista huolimatta, varoja rautatien ra-
22459: kentamiseksi Pietariin. Syntyi vilkas keskuusliike. Suo-
22460: malaiset ja venäläiset teollisuudenharjoittajat ja kauppiaat
22461: tulivat monin verroin enemmän kuin ennen mieskohtaisiin
22462: kosketuksiin keskenään ja muillakin kuin liiketoiminnan
22463: aloilla alkoi keskinäistä lähestymistä ilmaantua. Mutta
22464:             1                Liite D.                      111
22465: 
22466:    pian alkoi Venäjällä esiintyä suunta, joka nurjam.ielisyy-
22467:    dellä katseli Suomen verraten vapaita laitoksia ja sitä
22468:    verraten nopeata kehitystä sivistyksen tiellä, jota nämä
22469:    laitokset edistivät. Suomen autonomian viholliset saivat
22470:    vähitellen huomattavaa vaikutusvaltaa. Tuloksena siitä
22471:    oli se politiikka, joka vuosina 1899-1905 tuotti niin paljon
22472:    onnettomuutta Suomelle. Sellainen politiikka ei ollut
22473:    omansa lähentämään Suomea Venäjään.
22474: •J     Suomen valtiollisia pyrkimyksiä on arvostelta;va sen
22475:    kannan ja suunnan mukaan, mikä on astunut näkyviin val-
22476:    tiopäiväin päätöksistä ja anomuksista. Niissä ei ole milloin-
22477:    kaan esiintynyt separatismia. Mutta Venäjällä olevat Suo-
22478:    men vastustajat ovat nähneet hyväksi leimata separatis-
22479:    miksi jokainoan yrityksen puolustaa Suomen oikeutta ai-
22480:    heettomilta hyökkäyksiltä, siten nostattaakseen epäluuloisen
22481:    mielipiteen tätä maata vastaan. Tätä mielipidettä tahdo-
22482:    taan nyt tyydyttää tuhoamalla Suomen valtiosääntö Minis-
22483:    terineuvoston puheenjohtajan ehdottamalla lailla Venäjän
22484:    lainsäädäntövallan ulottamisesta Suomeen. Tämä aikomus
22485:    on niin ilmeinen, ettei se ole salattavissa sillä merkillisellä
22486:     väitteellä, että valtakunnallisen lainsäädännön tarkoitukse-
22487:    na on ,Venäjän valtiollisten oikeuksien puolustaminen".
22488:         IV. Marraskuun 4 (lokakuun 22) päivänä 1905 an-
22489:     netussa armollisessa julistuskirjassa käsketWn ,,lakkauttaa
22490:    helmikuun 3/15 päivänä 1899 annettuun julistuskirjaan
22491:     kuuluvain perussäännösten noudattaminen, siksi kuin niissä
22492:     mainitut asiat tulevat lainsäädäntötoimen kautta järjeste-
22493:     tyiksi". Tämä armollinen käsky kerrotaan selityskirjelmän
22494:     sivuilla 18 ja 19 oikein, mutta sivulla 22 sanotaan että mai-
22495:     nittujen perussääntöjen toimeenpano ,on keskeytetty siksi
22496:     kuin ne tarkastetaan lainsäädäntöjärjestyksessä ja sopu-
22497:     soinnussa Keisarikunnan lainsäädännön
22498:     u u d i s te t u n j ä r j e s t y k sen kanssa". Selityskir-
22499:     jelmä on mielivaltaisesti lisännyt ne sanat, mitkä tässä on
22500:     harvennettu. Niitä ei ole marraskuun 4 (lokakuun 22) päi-
22501:     vänä 1905 annetussa julistuskirjassa. Siihen katsoen, että
22502:   112      1910. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
22503: 
22504: tämä julistuskirja armollisesti annettiin Suomen valtiopii.i-
22505: väin joulukuun 31 päivänä 1904 tekemän anomuksen joh-
22506: dosta, joka koski toimenpiteitä laillisen järjestyksen palaut-
22507: tamiseksi maahan, ja että julistuskirjassa nimenomaan sa-
22508: notaan Keisarillisen Majesteetin havainneen anottujen toi-
22509: menpiteiden ansaitsevan huomiota ja olevan täytäntöön-
22510: pantavat, ei sanalla ,lainsäädäntötoimi" julistuskirjassa voi
22511: olla muuta merkitystä, kuin että perussäännöksissä mainitut
22512: asiat on järjestettävä semmoisen lainsäädäntötoimen kautta, :.-i
22513: joka Suomenkin perustuslakien mukaan on oikeudellisesti
22514: pätevä laki, siis Suomen valtiopäiväin hyväksymän lain
22515: kautta.
22516: 
22517: 
22518: 
22519: 
22520:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, l!HO.
22521:                      1910 -    N:o 9.
22522: 
22523: 
22524: 
22525: 
22526:                Keisarillisen ~lajesteetin Armolli-
22527:           nen esitys Suo1nen Eduskunnalle leimasnos-
22528:           tnnnasta.
22529: 
22530:      Tammikuun 21 (8} päivänäi1910 on Hänen Majes-
22531: teettinsa Keisari vahvistanut Eduskunnan 1909 vuoden
22532: toisilla valtiopäivillä hyväksymän ehdotuksen asetuk-
22533: seksi leimasuostunnasta vuonna 1910. Koska suostunta
22534: on tarpeen~ myös vuodeksi 1911, on Keisarillinen Majes-
22535: teetti tahtonut antaa Eduskunnan käsiteltäväksi ehdo-
22536: tuksen asetukseksi, jonka mukaan leimasuostuntaa olisi
22537: suoritettava edelleen vuonna 1911.
22538:      Se ehdotus leima-asetukseksi, joka sisältyi Edus-
22539: kunnalle 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä annettuun
22540: Armolliseen esitykseen N:o 9, oli laadittu silmällä pitäen
22541: Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä esiintuomia nä-
22542: kökohtia sekä käyttämällä hyväksi niitä ehdotuksia,
22543: joita erityinen tämän asian valmistelua varten asetettu
22544: komitea oli (;(Sittänyt. Mainitun komitean ehdotus, joka
22545: tarkoitti viranomaisille annetuista asiakirjoista ja viran-
22546: omaisten toimituskirjoista suoritettavien leimamaksujen
22547: yhdistämistä kannettaviksi toimituskirjoja annettaessa,
22548: oli kuitenkin Armollisessa esityksessä ilmoitetuilla pe-
22549: rusteilla jätetty huomioon ottamatta, ja oli esitykseen si-
22550: sältyvä asetusehdotus niinmuodoin puheenalaisessa koh-
22551:   2                       N:o 9
22552: 
22553: din rakennettu siihen saakka noudatetun periaatteen
22554:  pohjalle. Mutta Eduskunta, jonka mielestä komitean
22555: ehdottaman järjestelmän edut painoivat enemmän kuin
22556: sen haitat, muutti sen mukaisesti asetusehdotuksen kysy-
22557: mykseen tulevat kohdat. Tämän johdosta on nyttemmin
22558: vuodeksi 1910 vahvistetun leimasuostunta-asetuksen kaut-
22559: ta tullut voimaan se periaate, että viranomaisille annetut
22560: asiakirjat yleensä ovat leimamaksusta vapaat, lukuun-
22561: ottamatta eräitä yksityisten välikirjoja ja asiakirjoja,
22562:  jotka määrätyissä tapauksissa niitä viranomaisille tuo-
22563: taesaa ovat leimalla varustettavat.
22564:      Sen kautta, että toimituskirjoista arkkiluvun mu-
22565: kaan suoritettavat leimamaksut on asetettu komiteBn
22566: ehdottamia määriä melkoista pienemmiksi, ovat tosin
22567: muutamat kysymyksessä olevaa uutta järjestelmää vas-
22568: taan esitetyt muistutukset menettäneet osan merkityk-
22569: sestään, mutta edelleenkin päteväksi on katsottava aina-
22570: kin se väite, joka sisältää, että viranomaisille tuotujen
22571: asiakirjain vapauttaminen leimamaksusta on omansa
22572: aiheuttamaan tarpeettomien asiapaperien entistä enem-
22573: män viranomaisille tuomista sekä anomusten ja muutos-
22574: hakemusten luvunkin lisääntymistä. Näin ollen täytyy
22575: panna kysymyksen alaiseksi, onko puheenaoleva järjes-
22576: telmän muutos ollut tarkoituksenmukainen, ja olisi siis
22577: otettava harkittavaksi, eikö palautuminen entiseen jär-
22578: jestelmään tässä suhteessa olisi paikallaan. Katsoen sii-
22579: hen, ettei vielä ole saatu käytännössä kokemusta uuden
22580: periaatteen sovelluttamisen seurauksista, ei nykyistä
22581: ajankohtaa kuitenkaan ole pidetty soveliaana uuden muu-
22582: toksen toimeenpanemiselle, erittäinkin koska leimasuos-
22583: tuntaa koskevien säännösten taajat vaihtelut olisivat
22584: omansa aikaansaamaan erehdyksiä ja epävarmuutta. veron
22585:                            N:o 9                       3
22586: 
22587: maksettavaksi panossa ja suorittamisessa. Asetusehdotus
22588: on siis puheenalaisessa suhteessa pysytetty yhdenmukai-
22589: sena vuodeksi 1910 vahvistetun Asetuksen kanssa.
22590:      Muutosten ja lisäysten ehdottaminen viimemai-
22591: nittuun Asetukseen on sitävastain eräissä muissa
22592: kohdin katsottu tarpeelliseksi suunniteltaessa leimasuos-
22593: tunnan suorittamisvelvollisuutta ja maksuperusteita vuo-
22594: deksi 1911.
22595:      Eduskunnan käsiteltäväksi 1909 vuoden valtiopäi-
22596: villä annetussa leimasuostuntaa koskevassa Armollisessa
22597: esityksessä ilmoitettiin, että ehdotus perinnön verotta-
22598: misesta tulisi erityisenä Armollisena esityksenä Eduskun-
22599: nalle annettavaksi, ja ehdotuksesta leima-asetukseksi
22600: oli jätetty pois säännökset perunkirjoituskirjain ja
22601: testamenttien leimalla varustamisesta.         Kun esitys
22602: jäämistöverosta kuitenkaan ei joutunut Eduskunnalle
22603: jätettäväksi, otti Eduskunta leimasuostuntaa koskevaan
22604: asetusehdotukseen perinnön verottamista koskevat sään-
22605: nökset semmoisilla kuin ne olivat silloisessa leima-asetuk-
22606: sessa. Koska Armollinen esitys jäämistöverosta, tällä
22607: kertaa kohdistuva vuoteen 1911, nyttemmin tulee Edus-
22608: kunnalle annettavaksi, ovat perunkirjoituskirjain ja testa-
22609: menttien leimalla varustamista koskevat säännökset
22610: jätetyt pois myöskin nyt käsillä olevasta ehdotuksesta
22611: leima-asetukseksi. Nämät säännökset olisivat kuitenkin,
22612: jos Eduskunta katsoo olevan syytä antaa kysymyksen
22613: erityisestä jäämistöverosta tätä nykyä raueta, myös vuo-
22614: deksi 1911 otettavat leima-asetukseen.
22615:      Siihen nähden, että lisätty suostunta on tarpeen vuo-
22616: deksi 1911, on katsottu olevan kohdistettava leimavero
22617: muutamiin toimitus- ja asiakirjoihin, joista tätä nykyä
22618: ei sanottua. veroa suoriteta, mutta jotka näyttävät sove-
22619:   4                        N:o 9
22620: 
22621: liailta veroesineiltä. Sellaisina on e.setusehdotukseen
22622: otettu: notariaattitodistukset, passit, tullikamarin las-
22623: kut, tullikamarin passit, osakekirjat ja vekselit. Näistä
22624: ovat kuluvaan vuoteen saakka passit ja tullikamarin
22625: passit sekä erityisenä asiakirjana annetut notariaatti-
22626: todistukset olleet leimaveron alaisia ja tullikamarin laskut
22627: ynnä osakekirjat olivat Eduskunnalle 1909 vuoden val-
22628: tiopäivillä annetussa Armollisessa esityksessä ehdotetut
22629: leimalla varustettaviksi. Vekseleistä taasen on leima-
22630: veroa kannettu vuosina 1895, 1896 ja 1897.- Eläkekirjat
22631: sitävastoin, joista suoritetulla leimaverolla on rahallisessa
22632: suhteessa varsin vähäinen merkitys, ovat ehdotetut koko-
22633: naan vapautettaviksi tästä verosta, jonka tässä kysymyk-
22634: seen tulevissa tapauksissa on katsottu olevan tarpeelli-
22635: seksi havaitun avustuksen aiheeton vähennys ja jonka
22636: kautta itse asiassa vain siirtyy varoja suostuntarahastoon
22637: eräistä muista valtion rahastoista.
22638: 
22639: 
22640: 
22641: 
22642:      Asetusehdotuksen yksityiskohtiin nähden on syytä
22643: erityisesti huomauttaa seuraavasta:
22644:      1 §.- Notariaattitodistus. Ennen vuotta 1910 suori-
22645: tettiin erityisenä asiakirjana annetusta notariaattito-
22646: distuksesta leimamaksua 2 markkaa. Armollisessa esi-
22647: tyksessä, joka koski leimasuostuntaa vuodeksi 1910, eh-
22648: dotettiin samansuuruinen leimamaksu otettavaksi näistä
22649: todistuksista silloinkin kun ne kirjoitetaan viranomaiselle
22650: jätettyyn asiakirjaan. Tätä ehdotusta ei Eduskunta puo-
22651: lestaan hyväksynyt, vaan vapautti kaikki notariaattito-
22652: distukset leimamaksusta, esittämättä tälle menettelylle
22653: muuta perustetta kuin sen, että nämä todistukset Edus-
22654:                           N:o 9                       5
22655: 
22656: kunnan mielestä ovat annettavat leimaamatta.- Koska
22657: puheenalaiset todistukset tulevat kysymykseen tapauk-
22658: sissa, joissa viranomaisen toiminta nimenomaan suori-
22659: tetaan tätä toimintaa aiheuttavien yksityisten hyväksi
22660: ja joissa 2 markan suuruinen maksu ylipäätään ei tunnu
22661: rasittavalta, on näyttänyt olevan syytä uudistaa edelli-
22662: sessä Armollisessa esityksessä tässä kohdin tehty ehdotus.
22663:      Passi. Passista matkaa varten Suomen ulkopuolelle
22664: suoritettiin ennen vuotta 1910 leimamaksua 1 markka.
22665: Vuonna 1910 tätä maksua Eduskunnan päätöksen mu-
22666: kaisesti ei ole säädetty kannettavaksi.- Koska on katsottu
22667: kohtuulliseksi, että matkustajat, joiden mukana varalli-
22668: suutta aina jonkun verran siirtyy maasta pois, suoritta-
22669: vat passista menevien toimitusmaksujen ohella pienen
22670: veron, joka matkakuluihin verrattuna yleensä ei tunnu
22671: rasittavaltakaan, on asetusehdotukseen otettu määräys,
22672: jonka mukaan ulkomaanmatkaa varten annetusta pas-
22673: sista on suoritettava leimaveroa 3 markkaa sekä passista,
22674: joka on annettu matkaa varten Keisarikuntaan, 1 markka.
22675:      Passitus. Paloviinan sekä muiden väkijuomain pas-
22676: situksesta suoritettiin ennen vuotta 1910 leimamaksua 1
22677: markka ja muiden tavarain passituksesta 50 penniä. Vuo-
22678: deksi 1910 ehdotettiin Armollisessa esityksessä maksu
22679: edellisessä ryhmässä korotettavakai 2 markkaan ja jäl-
22680: kimäisessä pidettäväksi entisellään. Eduskunta puoles-
22681: taan korotti maksun paloviinan tai muiden väkijuomain
22682: passituksista 5 markkaan, mutta jätti muiden tavarain
22683: passitukset kokonaan vapaiksi leimamaksusta, kat-
22684: soen maksun kantamisen viimemainituista tarpeettomaksi
22685: liiketoiminnan rasittamiseksi. - Vuodeksi 19ll on väki-
22686:  juomain passituksesta ehdotettu määrättäväkai 2 markan
22687: leimamaksu, joka on näyttänyt aivan riittäväitä näissä
22688:   6                        N:o 9
22689: 
22690: tapauksissa. Muiden tavarain passituksen varustaminen
22691: leimalla ei haitanne liiketoimintaa, koska itse passi-
22692: tus kuitenkin on säädetyissä tapauksissa edelleenkin
22693: aina hankittava. Ja kun 50 pennin maksu enimmäkseen
22694: jakaantuu suurille tavaramäärille, tulee se tavarain hin-
22695: noittelussa tuskin milloinkaan huomioon. On senvuoksi
22696: ehdotettu, että puheenalaisista passituksista jälleen sää-
22697: dettäisiin suoritettavaksi 50 pennin suuruinen leima-
22698: maksu.
22699:      Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla myönne-
22700: tään oikeus anniskella tai vähittäin myydä väkijuomia
22701: tai väkeviä mallasjuomia. Näistä suoritettavat veromää-
22702: rät olivat vuonna 1909 annetussa Armollisessa esityksessä
22703: ehdotetut silloisten vastaavien maksujen kahdenkertai-
22704: siksi määriksi, mutta Eduskunta korotti ehdotetut mää-
22705: rät vielä kymmenkertaisiksi eli 500 ja 100 markaksi, niin
22706: että kuluvaksi vuodeksi säädetyt veromäärät ovat vuonna
22707: 1909 voimassa olleisiin vastaaviin määriin verraten kaksi-
22708: kymmenkertaiset. Tämä tavaton veronkorotus, jonka
22709: tarkoituksena Eduskunta onkin ilmoittanut olevan eh-
22710: käisevästi vaikuttaa kysymyksessä olevan liikkeen pitä-
22711: miseen, tekee väki- ja mallasjuomain tarjoilun useimmissa
22712: tapauksissa suorastaan mahdottomaksi ja merkitsee niin-
22713: muodoin samaa kuin sellaisen tarjoilun suoranainen kielto.
22714: Tällainen ilmeinen verotusnäkökohtien syrjäyttäminen
22715: ja verolainsäädännön käyttäminen sellaisten tarkoitus-
22716: ten saavuttamiseksi, joiden toteuttaminen vaatii lainsää-
22717: täjän puolelta aivan erikoista käsittelyä, ei näytä oi-
22718: kealta. Puheenaolevat veromäärät ovat senvuoksi vuo-
22719: deksi 1911 ehdotetut alennetta.viksi 50 ja 10 markkaan.
22720: - Luvan myöntämisestä julkisesti, määrättyä tai vapaa-
22721: ehtoista maksua vastaan, antaa sirkus-, varietee- ynnä
22722:                            N:o 9                       7
22723: 
22724: muita näytäntöjä ja pitää karusallia suoritetaan kuluvana
22725: vuonna niinikään korotettu leimavero, minkä ohessa toi-
22726: mituskirja, joka sisältää luvan varieteenäytäntöjen anta-
22727: miseen, on asetettu saman veron alaiseksi kuin sirkus-
22728: näytäntöjä. koskeva lupakirja. Varieteenäytännöt voi-
22729: vat tosin niiden laatuun nähden sietää jossain määrin
22730: kovempaa verotusta kuin sirkusnä.ytännöt. Mutta viime-
22731: mainituissa on yleisö ylipäätään lukuisampi kuin edelli-
22732: sissä, niin että varieteenäytäntöjen verotus on suhteelli-
22733: sesti raskaampi silloinkin, kun niistä suoritettava vero-
22734: määrä itsessään on pienempi kuin se, joka suoritetaan
22735: sirkusnäytännöistä. Tähän nähden ei ole katsottu olevan
22736: syytä asettaa sirkus- ja varieteenäytännöille samoja vero-
22737: määriä, vaan on ehdotettu tässäkin kohdin palattavaksi
22738: entisen järjestelmän pohjalle. Mitä tulee itse veromää-·
22739: riin niinhyvin sirkus- ja varietee- kuin muistakin tässä
22740: kysymykseen tulevista näytännöistä sekä karusellin pi-
22741: tämisestä, ei ole katsottu toivottavalta, että korkeiden
22742: verojen avulla ehkäiseväosti vaikutettaisiin näihin näy-
22743: täntöihin, joista useat, niinkuin kinematografikuvien näyt-
22744: telemiset, sirkusnäytännöt y. m., myöskin ovat juoppou-
22745: den vastustamiskeinoja, eikä niinmuodoin ole näyttänyt
22746: olevan aihetta poiketa siitä ehdotuksesta, joka sisältyi
22747: vuonna 1909 annettuun Armolliseen esitykseen.
22748:      Tullikamarin lasku oli Eduskunnalle vuonna 1909
22749: annetussa Armollisessa esityksessä ehdotettu leimaveron
22750: alaiseksi siten, että korkeintaan 100 markkaan nouse-
22751: vasta laskusta olisi ollut suoritettava leimamaksua 1
22752: markka ja 100 markkaa suuremmasta laskusta 2 mark-
22753: kaa. Tätä ehdotusta ei Eduskunta hyväksynyt, koska
22754: ehdotettu leimavero sen mielestä oli tullin korotus ja niin
22755: ollen olisi tullut koskemaan etupäässä yleisten kulutus-
22756:   8                       N:o 9
22757: 
22758: tavarain käyttäjiä. - Joskin puheenalainen maksu liit-
22759: tyy tulliverotukseen, ei se vähäisen määränsä takia
22760: otaksuttavasti tulisi vaikuttamaan yleisen tullinkorotuk-
22761:                                            .
22762: sen tavoin. Ainakaan ei näy olevan syytä otaksua, että
22763: sillä käytännössä olisi merkitystä yleisten kulutustavarain
22764: hintamuodostukseen nähden, koska juuri näitä tavaroita
22765: ylipäätään tuodaan maahan niin suurissa erissä, että 2
22766: markan maksu tullilaskua kohti on vallan mitätön meno-
22767: erä kuljetus- ja muihin kustannuksiin verraten. Maksun
22768: vaikutusta pienien tavaramäärien tullin korotuksena voi-
22769: daan taasen osittain vähentää asettamalla maksun suu-
22770: ruus sopivassa suhteessa riippuvaksi tullilaskun mää-
22771: rästä. Ylläolevaan katsoen ja kun puheenalaisten lasku-
22772: jen leimaamisesta toiselta puolen on odotettavissa yli
22773: 1/4 miljoonan markan lisäys suostuntatuloihin, on ase-
22774: tusehdotukseen otettu säännös, jonka mukaan tullikama-
22775: rin laskusta, jos se on korkeintaan lO markkaa, on suori-
22776: tettava leimamaksua 50 penniä, mutta jos lasku on yli
22777: lO vaan ei yli 100 markan, yksi markka, ja vihdoin, jos
22778: lasku on 100 markkaa suurempi, kaksi markkaa.
22779:       Tullikamarin passi. 1909 vuoden Eduskunta on jät-
22780: tänyt tullikamarin passia koskevan määräyksen pois
22781: leima-asetuksesta, esittäen syyksi sen, että vero tässä
22782: kohdin rasittaisi liiketoimintaa, tuottamatta mainittavaa
22783: tuloa. - Kun tullikamarin passit kaikkein useimmissa
22784: tapauksissa koskevat melkoisia tavaramääriä, ei niistä
22785: suoritettavaksi ehdotettu leimamaksu, 10 penniä laivan
22786: kantavuuden kultakin täydeltä 20 tonnilta, taloudelli-
22787: sessa suhteessa juuri ensinkään rasita tavaraliikettä; mitä
22788: taasen tulee tullikamarin passin leimaamisesta ehkä
22789: muussa suhteessa johtuvaksi otaksuttuun hankaluuteen,
22790: niin on huomattava, että tällainen passi edelleenkin on
22791:                           N:o 9                       9
22792: 
22793: säädetyissä tapauksissa hankittava ja että siis leimaamis-
22794: velvollisuuden poistamisella tai säilyttämisellä liiketoi-
22795: minnan mukavuuden kannalta katsoen on verrattain vä-
22796: häinen merkitys. On siis katsottu olevan syytä ottaa
22797: asetusehdotukseen .tullikamarin passin leimaamista kos-
22798: keva säännös sellaisena kuin se sisältyi Eduskunnalle
22799: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä annettuun Armolliseen
22800: esitykseen.
22801:      2 §.- Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka
22802: muu luovutuskirja kiinteästä omaisuudesta. Siihen näh-
22803: den, että omaisuus, milloin se luovutuksen kautta on
22804: siirtynyt osakeyhtiön, osuuskunnan tai yhdistyksen hal-
22805: tuun, yleensä hyvin pitkän ajan pysyy samalla omista-
22806: jalla, oli Eduskunnalle vuonna 1909 annetussa Armolli-
22807: sessa esityksessä ehdotettu, että luovutuskirja olisi lei-
22808: malla varustettava kahdenkertaiseen määrään silloin kun
22809: ostaja on osakeyhtiö, osuuskunta tai yhdistys. Tämä
22810: ehdotus ei saavuttanut hyväksymistä Eduskunnan puo-
22811: lelta, joka huomautti, että puheenaoleva korotus monesti
22812: tulisi kohtaamaan sellaista yhtymää, jonka tarkoituk-
22813: sena ei ole taloudellisen hyödyn hankkiminen osakkail-
22814: leen taikka johon nähden korotus muuten ei ole suotava,
22815: kuin myös että puheenalaisia yhtymiä ei käyne luokit-
22816: teleminen selvästi toisistaan eroaviin ryhmiin sen mu-
22817: kaan, onko korotus suotava vai ei. - Kysymyksenalai-
22818: nen säännös ei oikeastaan sisällä varsinaista veronkoro-
22819: tusta, vaan tarkoittaa sen epätasaisuuden tasoittamista,
22820: joka omaisuudensiirron verotuksessa syntyy sen kautta,
22821: että erinäisten yhtymien haltuun joutunut omaisuus
22822: joko siirtyessään omistajalta toiselle välttää verotuksen,
22823: koska omistusoikeus näissä tapauksissa siirtyy osakkei-
22824: den ja osuuksien luovutuksen kautta, tai jää määrää-
22825:   10                       N:o 9
22826: 
22827: mättömäksi ajaksi saman, ihmis-ijästä riippumattoman
22828: omistajan haltuun ja koko sinä aikana on joutumatta
22829: omaisuudensiirtoveron esineeksi. Korkeampien veromää-
22830: rien sovelluttaminen näissä tapauksissa. näyttää niinmuo-
22831: doin periaatteellisesti oikeutetulta. J ~tta osuustoiminta-
22832: liikettä ja. yleishyödyllisiä yhdistyksiä kuitenkaan ei ra-
22833: sitettaisi, on ehdotettu, että kaksinkertainen leimavero
22834: luovutuskirjasta otettaisiin ainoastaan silloin kun omai-
22835: suus siirtyy osakeyhtiölle, mikä yhtymismuoto kaikkein
22836: useimmissa tapauksissa tarkoittaa osakkaitten taloudel-
22837: lista etua., jotavastoin omaisuuden siirtyminen osuuskun-
22838: nille ja yhdistyksille olisi yksinkertaisen veron alainen.
22839:       M etsänhakkuukontrahti. Metsänhakkuukontrahdista
22840: suoritetta.van leimaveron on Eduskunta vuodeksi 1910
22841: korottanut ehdotetusta Yz prosentista 1 prosenttiin. Kun
22842: Yz prosentin vero tässä tapauksessa näyttää täysin riit-
22843: tävältä, on sen käytäntöön ottamista vuodeksi 1911 eh-
22844: dotettu. Sitävastoin on, koska metsätalouden kannalta.
22845: on katsottu olevan vastustettava sellaisten kontrahtien
22846: laatimista, joista hakkuuoikeuden va.stike ei käy .ilmi, eh-
22847: dotettu niihin nähden edelleenkin säädettäväkai 1 mar-
22848: kan 50 pennin leimavero kultakin täydeltä metsäalan
22849: hehtaarilta., johon hakkuuoikeus on myönnetty.
22850:       Osakekirjat. Osakekirjain asettamiseen leimaveron
22851: alaisiksi ei 1909 vuoden Eduskunta katsonut olevan tätä
22852: nykyä aihetta, etenkin koska sen mielestä verotus tässä
22853: olisi kohdannut taloudellista yritteliäisyyttä. -      Tätä
22854: katsantokantaa vastaan voidaan huomauttaa, että useim-
22855: mat verot tavalla tai toisella kohtaavat taloudellista yrit-
22856: teliäisyyttä ja että Suomessa, jossa liikkuvan pääoman
22857: tulon verotus on puutteelliseksi tunnustettu, osake-
22858: kirjoista. suoritettava lievä vero olisi paikallaan aina-
22859:                           N:o 9                       11
22860: 
22861: kin väliaikaisena verojärjestelmän osittaisena täyden-
22862: nyksenä. Tähän tulee lisäksi, että osakeyhtiömuoto tar-
22863: joa useita etuja muihin liiketoiminnan muotoihin verra-
22864: ten. Näin ollen ja kun osakekirjat sen ohessa edusta-
22865: vat määrättyä jo koottua pääomaa, näyttävät ne sopi-
22866: van veroesineeksi. Ja jos veromääriä, jotka vuodeksi 1910
22867: olivat ehdotetut yhtiötä, perustettaessa Yz prosentiksi
22868: 50,000 markasta ja l prosentiksi osakepääoman muusta
22869: osasta sekä osakepääomaa korotettaessa l prosentiksi
22870: uusien osakkeitten nimellisarvosta, jonkun verran alen-
22871: netaan mitä tulee yhtiötä perustettaessa annettuihin
22872: osakekirjoihin, niin on tuskin aihetta peljätä veron hai-
22873: tallisesti vaikuttavan taloudellisen yritteliäisyyden luon-
22874: nolliseen kehitykseen. Tähän nähden on asetusehdotuk-
22875: seen otettu säännös, jonka mukaan osakekirjat, kun ne
22876: annetaan yhtiötä perustettaessa, ovat varustettavat lei-
22877: malla Yz prosenttiin osakepääomasta sen suuruuteen
22878: katsomatta sekä, kun ne annetaan osakepääomaa koro-
22879: tettaessa, 1 prosenttiin nimellisarvosta.
22880:       Vekseli. Vekseliveroa vasta;an, siinä muodossa kuin
22881: se Suomessa aikaisemmin on ollut käytännössä, on huo-
22882: mautettu, että se muodostaisi maan verojärjestelmässä
22883: arveluttavan poikkeuksen siinä suhteessa, että sen kanto
22884: ja kontrolli pääasiassa jäisi riippumaan yksityisten huo-
22885: lenpidosta, kun sitävastoin muitten verojen kanto ja sen
22886: silmälläpito on valtion viranomaisten asiana, sekä että
22887:  veron välttämiseksi voitaisiin vekselin asemesta useissa
22888:  tapauksissa käyttää muita asiapapereita niinkuin tavara-
22889: luetteloita, laskuja, kuitteja, valtakirjoja ynnä muita,
22890:  jotka luotanvälineiksi ovat vähemmin sopivia kuin vek-
22891:  selit ja joiden käyttäminen vekselien asemesta ei olisi
22892:  liikeolojen kannalta toivottava.
22893:   12                         N:o 9
22894: 
22895:        On luonnollista, että sellaisen yksityisten välisen asia-
22896:  kirjan kuin vekselin leimalla varustamista on vaikea sil-
22897:  mällä pitää. Leimaamisvelvollisuuden laiminlyömisestä
22898: olisi senvuoksi oikeastaan tarpeen uhka, että vekseli-
22899:  sitoumus on mitätön, ellei vekseli ole säädetyllä leimalla
22900:  varustettu. Mutta tämmöistä määräystä, joka tekisi
22901: oikeustoimen pätevyyden riippuvaksi sen sisältöön näh-
22902: den vieraasta seikasta, ei ole pidetty tätä nykyä ja tässä
22903: yhteydessä soveliaana etenkin koska mainitunlaisen mää-
22904: räyksen johdosta, kun leimavero vahvistetaan vain vuo-
22905: deksi kerrallaan, saattaisi usein syyttömillekin aiheutua tap-
22906: pioita. - Näin ollen saattaa vekseliveron tarkempi silmäl-
22907: läpito tosin kohdistua vain niihin vekseleihin, jotka
22908: joutuvat yleisten rahalaitosten haltuun ja tämän
22909: veron kanto jää suurimmaksi osaksi mainittujen raha-
22910: laitosten huolenpidon· varaan. Niinikään on tunnustet-
22911: tava, että vekseleiden käyttöä jossain määrin voidaan
22912: supistaa muitten asiapaperien hyväksi, joista ei ainakaan
22913: tällä kertaa ole katsottu olevan ehdotettava suoritetta-
22914: vaksi leimaveroa.
22915:        Mutta toiselta puolen on huomattava, että Suomessa
22916: suurin osa vekseleistä joksikin aikaa joutuu yleisten raha-
22917: laitosten vekselisalkkuihin ja että kaikenlaisten asiapa-
22918: perien käyttämistä vekselien asemestarajoittaa vallitsevis-
22919: sa oloissa yleinen luotontarve, jota muut asiapaperit eivät
22920: kykene samassa määrin palvelemaan kuin vekselit. Tä-
22921: hän nähden, ja kun vekseliverosta ilman erityisiä veron-
22922: k~nto- tai kontrollikustannuksia voitaisiin saada noin
22923: 1 1/ 2 miljoonaksi markaksilaskettu lisä leimasuostunnan tu-
22924: loihin, joiden kartuttaminen tällä kertaa on raha-asialli-
22925: sista syistä välttämättömän tarpeellinen, on katsottu
22926: olevan ehdotettava, että vekselivero leiman muodossa
22927: otettaisiin uudelleen käytäntöön.
22928:                           N:o 9                      13
22929: 
22930:      Mitä veromäärään tulee, on se ehdotettu 15 penniksi
22931: vekselisumman kultakin täydeltä sadalta markalta, kui-
22932: tenkin niin, että vähin maksu joka tapauksessa olisi 15
22933: penniä. Vero tulisi näin ollen tosin kolmenkertaiseksi
22934: siihen veroon verraten, joka vekseleistä vuosina 1895-
22935: 1897 suoritettiin, mutta ei kuitenkaan liene kohtuutto-
22936: man suureksi katsottava.
22937:      Sen tapauksen varalle, että vekseli on kirjoitettu
22938: maksettavaksi muussa rahalajissa kuin Suomen markoissa,
22939: on ehdotettu otettavaksi käytäntöön se menettely, jota
22940: noudatettiin vuosina 1895-1897, ja muissakin suhteissa
22941: ovat vekseliveroa koskevat säännökset laaditut pää-
22942: asiassa yhdenmukaisiksi sanottuina vuosina voimassa
22943: olleiden vastaavien säännösten kanssa.
22944:       3 §. Jotta vekseliveroa koskevain säännösten nou-
22945: dattamista olisi helpompi valvoa, on näyttänyt olevan
22946: tarpeen ehdottaa määrättäväksi, ettei kruunun ja val-
22947: tion viranomaisten nauttima vapaus leima.suostunnan
22948: suorittamisesta koske vekselistä suoritettavaa leimaveroa.
22949:      8 §. Tähän pykälään on ehdotettu osakekirjoista ja
22950: vekseleistä suoritettavan leimaveron käytäntöön ottami-
22951: sen johdosta lisättäväksi kaksi uutta momenttia, jotka
22952: sisältävät määräyksiä siitä kenen velvollisuutena sanot-
22953: tujen asiakirjain leimalla varustaminen on.
22954:      10 ja 11 §§. Kun osakekirjain ja vekselien leimalla
22955: varustamisen laiminlyömisestä ei ole katsottu voitavan
22956: säätää seuraamukseksi, että sanotut asiapaperit koko-
22957: naan tai osaksi menettäisivät oikeudellisen pätevyytensä,
22958: on ollut ehdotettava rangaistussäännöksiä, jotka koskevat
22959: leimalla varustamisen ja leiman mitättömäksi tekemisen
22960: laiminlyöntiä. Nämät säännökset sisältyvät pykäliin
22961:  10 ja 11.
22962:   14                        N:o 9
22963: 
22964:      15 §. Nykyisen leima-asetuksen 13 pykälän mukaan
22965: on Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asiana
22966: määrätä leimojen arvot ja muoto, antaa ohjeita leimojen
22967: mitättömäksi tekemisestä sekä päättää, miten leimojen
22968: myynti ja myynnin valvominen on järjestettävä. Yhte-
22969: näisyyden aikaansaamiseksi leimasuostuntaa koskevaan
22970: hallinnolliseen lainsäädäntöön, on vastaavalle 15 pykälälle
22971: ehdotettu sellainen sanamuoto, että sen nojalla kaikkien
22972: leima-asetuksen täytäntöönpanoa ja sen noudattamisen
22973: silmälläpitoa varten tarpeellisten hallinnollisten mää-
22974: räysten antaminen tulisi olemaan Senaatin asiana.
22975: 
22976: 
22977: 
22978:      Leimasuostunnasta vuonna 1911 kertyvän tulon ar-
22979: vioiminen saattaa, tämän suostunnan suorittamisperus-
22980: teihin nähden tapahtuneitten perinpohjaisten muutos-
22981: ten takia, ainoastaan osittain perustua vuosilta 1907 ja 1908
22982: koottuihin, mainittua suostuntaa koskeviin tilastollisiin
22983: tietoihin. Leimasuostunnan kokonaistulon vuodelta 1910
22984: on Eduskunta arvioinut 3,000,000 markaksi, josta mää-
22985: rästä 1,150,000 markkaa laskettiin kertyvän perunkirjoi-
22986: tuskirjoista ja testamenteista suoritettavasta leimaverosta
22987: ja niinmuodoin 1,850,000 markkaa leima-asetuksen mui-
22988: den säännösten perusteella.
22989:      Mitä tulee leimasuostunnasta vuonna 1911 odo-
22990: tettavissa olevaan tuloon, voitanee asetusehdotuksen 1 §:n
22991: perusteella leimamaksun alaisista toimituskirjoista las-
22992: kea kertyvän tasaluvuin 800,000 markkaa, josta tulli-
22993: kamarin laskujen osalle lukeutuisi 270,000 markkaa. -
22994: 2 §:n perusteella taasen on arvioitu kertyvän 3,375,000
22995: markkaa, nimittäin vekseleistä 1,550,000 markkaa, kauppa-
22996:                            N:o 9                     15
22997: 
22998: kirjoista 1,260,000 markkaa, velkakirjoista 290,000 mark-
22999: kaa ja osakekirjoista 250,000 markkaasekä.metsänhakkuu-
23000: kontrahdeista ja siirtokirjoista yhteensä 25,000 markkaa.
23001: -   Leimasuostunnan kokonaistulo vuodelta 1911 olisi
23002: tämän mukaan 4,175,000 markkaa.
23003:      Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskunnan
23004: hyväksyttäväksi antaa seuraavan asetusehdotuksen:
23005:   16                           N:o 9
23006: 
23007: 
23008:                             Ehllotus
23009:        Armolliseksi Asetukseksi leima-
23010:                 suostunnasta.
23011:                            I   LUKU.
23012: 
23013: 
23014:  Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
23015: 
23016:                                1 §.
23017: 
23018:     Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
23019: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
23020: 
23021: Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
23022:          1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seu-
23023:     raamatta, annetaan:
23024:          a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai
23025:     sellainen kunnan virka, johon valtion viranomainen
23026:     antaa valtakirjan, kun arvonimi on
23027:                    2 arvoluokassa, 600 mk.
23028:                    3       ))      500 ))
23029:                    4       1)      400 ))
23030:                    5       ))      325 ))
23031:                    6       ))      250 ))
23032:                    7       1)      200 ))
23033:                    8       ))      175 ))
23034:                    9       ))      100 ))
23035:                   10       >)        70 ))
23036:                   11       >)        60 >)
23037:                   12       ))        45 ))
23038:                   13       ))        35 >)
23039:                   14       ))        25 >)
23040:                           N:o 9                         17
23041: 
23042:         rovastin ja sotarovastin arvo 180 mk.
23043:         nimipastorin arvo                30 >>
23044:         muu arvojärjestyksessä mai-
23045:           nitsematon arvonimi            15 >>
23046:         b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä
23047:     kohdassa mainittua virkaa, kolmenkertaiseen mää-
23048:     rään siitä mitä siinä kohdassa on sanottu;
23049:         2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 mk., va-
23050:     paaherran arvo 2,000 mk., kreivin arvo 3,000 mk.;
23051:         3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi
23052:     Suomen ritarihuoneeseen:
23053:         muukalaiselle aateliselle suvulle 1,000 mk.,
23054:         muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 mk.,
23055:         muukalaiselle kreivin suvulle 3,000 mk.,
23056:         ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun
23057:         sukuun 800 mk.;
23058:         4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan
23059:     muutos 150 mk.
23060: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
23061:     apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mk.,
23062:     maaseudulla 50 mk.
23063:          Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
23064:     varustettava, säädetään 2 §:ssä.
23065: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 mk.
23066: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
23067:     sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan,
23068:     kun lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 pro-
23069:     senttia lahjan arvosta.
23070: Lepoajankirja 10 mk.
23071: Myyntikirja, ulosottotoi;rnin myydystä kiinteistöstä, lai-
23072:    vasta ja muusta 2 §:ssä kauppakirjan kohdalla mai-
23073:                                                     2
23074:   18                       N:o 9
23075: 
23076:        nitusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatetta-
23077:        koon mitä 2 §:ssä on kauppakirjasta säädetty.
23078: Notariaattitodistus, erityisenä asiakirjana annettu tai vi-
23079:     ranomaiselle tuotuun asiakirjaan kirjoitettu, 2 mk.
23080: Passi, poliisiviranomaisen antama, matkaa varten ulko-
23081:     maille 3 mk., Keisarikuntaan 1 mk.
23082: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
23083:     dompain väkijuomalli 2 mk., muiden tavarain 50 p.
23084: Patenttikirja 20 mk.
23085: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
23086:          jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella
23087:     tai vähittäin myydä väkeväinpiä tai miedompia
23088:     väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta
23089:     myyntipaikalta, koko vuodelta tai vuoden osalta
23090:     50 mk.;
23091:          jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oi-
23092:     keus anniskella sellaisia juomia, 10 mk.;
23093:           jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaeh-
23094:     toista maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, va-
23095:     rietee- tai akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa positivin-
23096:     soittoa tai muuta katusoittoa, pitää karusellia, näy-
23097:     tellä vahakuvia, kinematografiku via, eläinkokoelmia
23098:     y. m.:
23099:           a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
23100:     kaudelta tai kuukauden osalta,
23101:           sirkusnäytännöistä 35.0 mk.,
23102:           varieteenäytännöistä 200 mk.,
23103:           muista yllämainituista näytännöistä ja karusel-
23104:     lin pitämisestä 50 mk.,
23105:           positivinsoitosta ja muun katusoiton harjoitta-
23106:     misesta 3 mk.;
23107:                            N:o 9                      19
23108: 
23109:          b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytän-
23110:     nöiksi, jokaisesta näytännöstä:
23111:            sirkusnäytännöistä 20 mk.,
23112:            varieteenäytännöistä 10 mk.,
23113:            muista yllämainituista näytännöistä 3 mk.
23114: Tullikamarin lasku, jos lasku on korkeintaan 10 markkaa,
23115:      50 p., jos se on yli 10 vaan ei yli 100 markan, 1 mk.,
23116:      jos lasku on 100 markkaa suurempi,~2!mk.
23117: Tullikamarin passi, laivan kantavuuden)ultakin täydeltä
23118:      20 tonnilta 10 p.
23119: Valtakirja, konstitutoriaali tai muu toimitus kirja, jolla
23120:      asetetaan
23121:            A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan vir-
23122:      kaan, johon valtion viranomainen antaa valtakirjan,
23123:      virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokra-
23124:      rahoista ja pöytärahoista,
23125:            kun palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
23126:       kaa, 2 prosenttia,
23127:             kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 pro-
23128:      senttia.
23129:            Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään
23130:       siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suo-
23131:       ritettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mu-
23132:       kaan olisi ollut edellisestä virasta menevä.
23133:             Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
23134:       hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myös-
23135:       kään uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa,
23136:       joka asetusten mukaisesti täytetään määrätyiksi
23137:       vuosiksi.
23138:             Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimi-
23139:       tukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
23140:       säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palkka-
23141:   20                        N:o 9
23142: 
23143:      etuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta toi-
23144:      mituskirjasta alempana tässä pykälässä säädetään.
23145:           Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hä-
23146:      nelle virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suu-
23147:      ruisiksi ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhal-
23148:      tijain palkkaedut tuomiokapitulin arvion mukaan.
23149:           B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
23150:      palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopetta.ja.n
23151:      palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suurui-
23152:      siksi ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat
23153:      yhtä suuriksi kuin palkat vastaavista. viroista maalla..
23154: Valtauskirja 20 mk.
23155: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
23156:         Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain
23157:    5 mk. arkilta,
23158:         hovioikeuksien 2 mk. 50 p. arkilta,
23159:         lääninhallituksien l mk. arkilta.,
23160:         kihlakunnan-, maanja.ko- ja raastuvanoikeuksien
23161:    sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 p. a.r-
23162:    kilta.
23163:         Leimasta vapaa on kuitenkin dia.ritodistus, eläke-
23164:    kirja, jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asia-
23165:    kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmäksi
23166:    ajaksi hoitamaan virkaa tai toimitusta., va.stuuvaa-
23167:    dintapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta
23168:    annetaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoi-
23169:    tetaan viranomaiselle annetulle asiakirjalle.
23170: 
23171: 
23172:                             2 §.
23173:     Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja. asiakirjat
23174: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
23175:                          N:o 9                      21
23176: 
23177: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
23178:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
23179:    haetaan,
23180:          jos omaisuuden arvo on korkeintaan 10,000
23181:    markkaa, 1;2 prosenttia omaisuuden arvosta;
23182:          jos omaisuuden arvo on 10,000 markkaa suu-
23183:    rempi, 1 prosentti omaisuuden arvosta.
23184:         Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutus-
23185:    kirjalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se
23186:    leimalla varustettava täyteen määrään, kun lain-
23187:    huudatusta ensi kerran haetaan.
23188:         Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
23189:    manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
23190:    se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
23191:    vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
23192:    omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
23193:    neen, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
23194:     tetaan.
23195:         Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, on luo-
23196:    vutuskirja leimalla varustettava kaksinkertaiseen
23197:    määrään.
23198:         Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo
23199:    on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutus-
23200:    kirja leimalla varustettava viranomaisen arvion mu-
23201:       kaan.
23202:         Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu,
23203:    ennenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viran-
23204:    omaiselle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
23205:    seen leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen
23206:    tammikuun 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka
23207:    oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai hal-
23208:    tijan saannon todistamiseksi, leimasta vapaa.
23209:   22                       N:o 9
23210: 
23211: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
23212:      tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoi-
23213:      keudesta sovitun hinnan kokonaissummasta % pro-
23214:      senttia.
23215:            Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
23216:      ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
23217:      deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
23218:      myönnetty, 1 markan 50 pennin määrään.
23219: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa,
23220:      % prosenttia osakepääomasta;
23221:            kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa,
23222:      1 prosentti nimellisarvosta.
23223: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
23224:      kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä
23225:      kruununvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
23226:      siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kaup-
23227:      pakirja.
23228: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä taikka jonkun
23229:      muun maksettavaksi asetettu,
23230:            jos vekselisumma on pienempi kuin 200 markkaa,
23231:       15 penniä;
23232:            jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suu-
23233:      rempi, 15 penniä kultakin täydeltä 100 markalta.
23234:            Vekseli on ehdottaruasti leimaveron alainen,
23235:       älköönkä sitä, olematta asianmukaisesti leimattu,
23236:       hyväksyttäväksi tahi maksettavaksi esitettäkö eikä
23237:       toiselle annettako tahi siirrettäkö, vaikka se olisikin
23238:       ulkopuolella Suomea asetettu.
23239:            Jos vekseli on kirjoitettu maksettavaksi muussa
23240:       rahalajissa kuin Suomen markoissa, lasketaan lei-
23241:       mavero vastaavasta summasta Suomen markoissa
23242:       niiden pysyväisten kurssien mukaan, jotka Keisa-
23243:                          N:o 9                      23
23244: 
23245:    rillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta,
23246:    katsoen eri rahalajien arvoon rahakauppaliikkeessä,
23247:     siinä tarkoituksessa joka neljäs kuukausi virallisissa
23248:     sanomalehdissä julkaisee noudatettaviksi seuraavina
23249:     kolmena kuukautena.
23250:          Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee
23251:     kuitenkin, kun se kiinnityksen tai maksun saamiseksi
23252:     oikeuteen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan,
23253:     olla leimattu niinkuin velkakirja tai muu saamia-
23254:     todiste.
23255:          Tässä säädetystä leimaverosta ovat vapaat:
23256:     postilähetysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu
23257:     vekseli, joka on Suomen ulkopuolella maksettavakin,
23258:     asianmukaisesti leimatun vekselin kaksoiskappaleet
23259:     sekä vekseli, joka on asetettu ennen tammikuun 1
23260:     päivää 1911.
23261: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
23262:      maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
23263:     selle tuodaan, 1/ 5 prosenttia siitä pääomasta, josta
23264:     kiinnitystä tai maksua haetaan.
23265:          Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamia-
23266:     todiste kiinnityksen tai maksun saamista varten
23267:     uudelleen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava
23268:     ainoastaan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saa-
23269:     misesta aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
23270:           Velkakirja, joka konkurssin tahi vuosihaaston
23271:     valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
23272: 
23273:                            3 §.
23274:      Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
23275: Kruunu.
23276: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
23277:   24                        N:o 9
23278: 
23279:      Tämä vapaus ei kuitenkaan koske vekselistä suori-
23280: tettavaa leimaveroa.
23281:      1 §:ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat
23282: vapaat:
23283: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskonnol-
23284:     linen yhdyskunta ja seu·rakunta, ei kuitenkaan kiin-
23285:     teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
23286: V araton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
23287:      mukaisesti todistettu.
23288: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen, asioissa.,
23289:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäynti-
23290:     laitosta 'koskevia kansainvälisiä sopimuksia .
23291: 
23292: 
23293:                             . 4 §.
23294: 
23295:      Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
23296:      rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset;
23297:      oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
23298:      verotusta ja ta.ksoitusta koskevissa valitusasioissa;
23299:      asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkollis-
23300: kokouksen jäsenten valitsemista;
23301:      asioissa., joita käsitellään maistraatin edessä ra.a.stu-
23302: va.nkokouksessa;
23303:      asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista.
23304: osuuskunnille ja. yleishyödyllistä tarkoitusta varten pe-
23305: rustetuilla yhdistyksille;
23306:      asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalo-
23307: jen ja kruununtorppain perustamista. sekä kaskimaiden
23308: hakattavaksi määräämistä; sekä
23309:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
23310:      Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jot,k:a.
23311: annetaan ilman lunastusta tai muuta maksua..
23312:                             N:o 9                         25
23313: 
23314:                             5 §.
23315:      Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
23316: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
23317: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
23318: 
23319: 
23320:                           II LUKU.
23321: 
23322:     Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
23323:                          valvomisesta.
23324: 
23325:                              6 §.
23326:      Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leima-
23327: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varus-
23328: tettakoon leimamerkillä.
23329:      Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei
23330: ole, eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suo-
23331: rittaa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
23332: 
23333:                              7 §.
23334:      Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
23335: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti alle-
23336: kirjoittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
23337: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
23338: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on
23339: toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa
23340: varmenneta, se joka sen on antanut.
23341: 
23342:                             8 §.
23343:      Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä
23344: on leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asia-
23345: kirjan vastaan ottaa, siitä, että leimamaksun suorittamis-
23346: velvollisuus asianmukaisesti täytetään.
23347:   26                       N:o 9
23348: 
23349:     Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osa-
23350: keyhtiön hallitus.
23351:     Vekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen
23352: vekselin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen,
23353: joka hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa
23354: vekselin taikka joka sellaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi
23355: tai maksettavaksi esittää, siitä, että vekselin leimaamis-
23356: velvollisuus asianmukaisesti täytetään.
23357: 
23358: 
23359:                         III LUKU.
23360: 
23361:                     Erinäisiä säännöksiä.
23362: 
23363:                             9 §.
23364:     Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan
23365: leimaamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viran-
23366: omaiselle, jonka alainen virkamies on.
23367: 
23368:                            10 §.
23369:       Jos osakeyhtiön hallitus laiminlyö osakekirjain lei-
23370: malla varustamisen tai leimojen mitättömäksi tekemisen,
23371: sakotettakoon syyllinen edellisessä tapauksessa. puuttu-
23372: van leimamerkin kymmenkertaiseen määrään ja jälki-
23373: mäisessä kymmenen markkaa, ja korvatkoon yhtiö val-
23374: tiolle tapahtuneen vahingon.
23375: 
23376:                             11 §.
23377:     Joka antaa veks~lin, varustamatta sitä säädetyllä
23378: leimalla, taikka siirtää tahi hyväksyttäväksi tai makset-
23379: tavaksi esittää vekselin, jota ei ole määrätyllä leimalla
23380: varustettu, vetäköön sakkoa puuttuvan leimaveron kym-
23381:                            N:o 9                       27
23382: 
23383: menkertaisen määrän, ei kuitenkaan missään tapauksessa
23384: vähemmän kuin kaksikymmentä markkaa.
23385:      Jos vekseliä ei ole varustanut asianmukaisella lei-
23386: malla se, jonka leimattava se olisi ollut, niin olkoon myös
23387: jokainen, joka hankkimansa oikeuden todistukseksi vas-
23388: taanottaa vekselin panematta siihen puuttuvata leimaa,
23389: sen edesvastauksen alainen, joka edellä on säädetty vek-
23390: selin virheellisestä tai laiminlyödystä leimaamisesta.
23391:      Jos se, joka on vastuunalainen vekselin leimaami-
23392: sesta, on laiminlyönyt siihen pannun leiman mitättömäksi
23393: tekemisen, sakotettakoon kymmenen markkaa.
23394:      Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa seuratkoon
23395: myös velvollisuus korvata valtiolle tapahtunut vahinko.
23396: 
23397:                            12 §.
23398:      Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoit-
23399: tamisesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta
23400: ja leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole
23401: lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
23402: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit
23403: tai leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
23404: 
23405:                             13 §.
23406:      Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhe-
23407: kirjoittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän ereh-
23408: dyksestä O:t;l käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun
23409: sitä ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty
23410: on, haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä, joka
23411: päättää, onko se takaisin suoritettava.
23412: 
23413:                            14 §.
23414:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa
23415: vastaan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
23416:   28                        N:o 9
23417: 
23418: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästö-
23419: pankille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainan-
23420: hakijana oikeus asianomaisen laitoksen antaman todis-
23421: tuksen nojalla lääninhallituksesta saada suoritettu leima-
23422: maksu takaisin.
23423:                              15 §.
23424:      Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asiana
23425: on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toi-
23426: menpiteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä
23427: sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tar-
23428: vittavan.
23429:                              16 §.
23430:       Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tai tili jää
23431: tekemättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama oikeus
23432: tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin kruunun
23433: veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
23434: 
23435:                       17 §.
23436:     Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta
23437: 1911 saman vuoden loppuun.
23438: 
23439:                Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 2/15
23440:           p:nä Huhtikuuta 1910.
23441: 
23442: 
23443:                    Ministeri Valtiosihteeri A. Laughoff.
23444: 
23445: 
23446: 
23447: 
23448:           Helsingissä, K. Senaatin kirjapainossa, 1910.
23449:                1910. -   V . .M:. -   Esit. N :o 9.
23450: 
23451: 
23452: 
23453: 
23454:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9
23455:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee leimasuos-
23456:            tuntaa.
23457:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
23458: lähettänyt armollisen esityksen n :o 9, joka koskee vuonna
23459: 1911 suoritettavaa leimasuostuntaa.
23460: 
23461:     Eduskunnan vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä teke-
23462: män päätöksen mukaisesti on vuodeksi 1910 vahvistetun
23463: leimasuostunta-asetuksen kautta tullut voimaan se peri-
23464: aate, että viranomaisille annetut asiakirjat yleensä ovat
23465: leimamaksusta vapaat, lukuunottamatta 'eräitä yksityisten
23466: välikirjoja ja asiakirjoja, jotka määrätyissä tapauksissa nii-
23467: tä viranomaisille tuotaessa ovat leimalla varustettavat.
23468: Nyt käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessä nouda-
23469: tetaan samaa periaatetta. Hallitus asettaa kyllä puheena-
23470: olevan järjestelmän tarkoituksenmukaisuuden epäilyksen-
23471: alaiseksi, mutta ei pidä soveliaana ehdottaa palautumista
23472: entiseen järjestelmään, etenkin kun ei vielä ole saatu käy-
23473: tännössä kokemusta uuden periaatteen sovelluttamisen seu-
23474: rauksista.
23475:     Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta anoi leimavero-
23476: tuksen kehittämistä muun muassa siihen suuntaan, että sa-
23477: nottu vero tulisi tuottavammaksi, jos verotarve sitä vaatii.
23478: Armollisessa esityksessä Hallitus ilmoittaa leimasuostun-
23479: nan tulojen kartuttamisen tällä kertaa olevan raha-asialli-
23480: sista syistä välttämättömän tarpeellisen. Sen takia esittää
23481: Hallitus leimasuostuntaa vuonna 1911 kannettavaksi
23482: 2,325,000 markkaa enemmän kuin sitä arvion mukaan saa-
23483: daan vuonna 1910. Valiokunta puolestaan ei ole havainnut
23484: puheenalaista veronkorotusta nyt välttämättömäksi. En-
23485:                1910.- V. M.- Esit. N :o Q.
23486: 
23487: tisiin verotusesineihin soveliaasti k8hdistettuna sen sijaan
23488: on Valiokunnan mielestä tämä yli 200 vuoden aikana suo-
23489: ritettu vero kuitenkin pysytettävä myöskin vuonna 1911,
23490: suunnilleen Eduskunnan vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
23491: hyväksymässä muodossa.
23492:     Nykyisessä leima-asetuksessa olevia perinnön verottamis-
23493: ta koskevia määräyksiä ei armollisessa esityksessä olevassa
23494: asetusehdotuksessa ole, vaan ilmoitetaan sen johdosta an-
23495: nettavan armollisen esityksen erityiseksi jäämistöveroksi.
23496: Sellainen onkin Eduskunnalle nyttemmin annettu. Valio-
23497: kunta on kuitenkin sanottua j äämistöveroa koskevassa
23498: Eduskunnalle tänään asettamassaan kirjelmässä esitetyistä
23499: syistä ottanut leimasuostunta-asetusehdotukseen perinnön
23500: verottamista koskevat säännokset semmoisina kuin ne ovat
23501: nykyisessä leima-asetuksessa.
23502: 
23503:     Niiden muutosten johdosta, jotka Valiokunta on kat-
23504: sonut tarpeelliseksi tehdä armolliseen esitykseen, Valio-
23505: kunta saa asetusehdotuksen eri kohtiin nähden mainita seu-
23506: raavaa.
23507:     1 §. Eläkekirjaa, jolla eläke eli vuotuinen apuraha val-
23508: tion varoista annetaan, ei ,Valiokunnan enemmistön mielestä
23509: ole syytä tehdä leimaverosta vapaaksi, vaan on siitä edelleen
23510: suoritettava nykyisen asetuksen mukainen leimamaksu.
23511:     Notariaattitodistuksen sekä pass·in ehdottaa Valiokunta
23512: vastoin armollista esitystä edelleen annettavaksi ilman
23513: leimaa.
23514:     Passitttlcsesta kannettavan leimaveron Valiokunta eh-
23515: dottaa pysytettäväksi entisellään. Hallitus on ehdottanut
23516: väkijuomain passitusleiman suuresti alennettavaksi, muit-
23517: ten tavarain passituksen sen sijaan, joka nyt on veroton,
23518: leimanalaiseksi.
23519:     Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla myönne-
23520: tä.än. oikeus anniskella tahi vähittäin myydä väkevämpiä
23521: tai miedompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on
23522: Valiokunnan enemmistön mielestä pysytettävä yhtä ras-
23523: kaan veron alaisena kuin nykyäänkin. Ei liioin ole aihetta
23524:                        Leimasuostun ta.
23525: 
23526: alentaa leimamaksua sanotunlaatuisesta toimituskirjasta,
23527: jolla myönnetään lupa antaa sirkus-, varietee- tahi a:kro-
23528: baattinäytäntöjä, pitää karusellia, näytellä vahakuvia y. m.
23529: Kokemus ei ole osottanut Eduskunnan vuodeksi 1910 mää-
23530: räämän leimaveron tehneen ,väki- ja mallasjuomain tar-
23531: joilua useimmissa tapauksissa suorastaan mahdottomaksi",
23532: eikä karusellin, sirkus- ja varieteenäytäntöjen y. m. sel-
23533: laisten voida katsoa olevan meidän maassa ,myöskin juop-
23534: pouden vastustamiskeinoja", niinkuin armollisessa esityk-
23535: sessä sanotaan.
23536:     Tullikamarin lasku on armollisessa esityksessä ehdotettu
23537: leimaveronalaiseksi. Tämä ehdotus ei Valiokunnan enem-
23538: mistön mielestä ole nykyisessä muodossaan hyväksyttävä.
23539: Tullikamarilasku saattaisi tarvittaessa kyllä olla sopivakin
23540: verotusesine, etenkin jos leiman suuruus asetettaisiin jos-
23541: sain määrin riippumaan tavaran laadusta. Juovutusjuo-
23542: miin kohdistuvat tullikamarilaskut esimerkiksi toivotta-
23543: vasti voitaisiin esittää asetettavaksi suhteellisesti raskaan-
23544: kin leima veron alaisiksi.
23545:      Tullikamarin passista ei Valiokunta ole liioin katsonut
23546: olevan aihetta nyt kantaa leimaveroa.
23547:      2 §. K auppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu
23548: luovutuski1'ja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
23549: haetaan, on Valiokunnan enemmistön mielestä leimattava
23550: armollisen esityksen mukaisesti.
23551:      11!etsänhakkuukontrahdista nykyään menevätä leima-
23552: maksua ei Valiokunta ole katsonut olevan syytä alentaa,
23553: niinkuin Hallitus esittää. Päinvastoin ehdottaa V aliokun-
23554: t:• siinä tapauksessa, jolloin hakkuuoikeuden vastike ei käy
23555: kontrahdista ilmi, veron korotettavaksi 1 markan 50 pen-
23556: nin määrästä hehtaarilta 2 markkaan samalta alalta. Valio-
23557:  kunnan arviolaskun mukaan tulee verosuhde,metsänhakkuu-
23558:  kontrahdin yleiseen leimaverosäädökseen verraten, täten
23559: oikeammaksi ja korotus sa;attaa samalla jonkun verran olla
23560: myöskin metsien palstottain myynnin esteenä.
23561:      Osakekirjat, jotka nykyään ovat leimaverosta vapaat,
23562: ehdottaa Valiokunta verotettavaksi armollisen esityksen
23563: 4              1910. -   V. lU. -   Esit. N :o 9.
23564: 
23565: mukaisesti % prosenttia osakepääoman nimellisarvosta
23566: kuitenkin niin, ettei osakepääomaa lisättäessä kanneta ko-
23567: rotettua leima veroa.
23568:     Perunlci:rjoitttskirjaa ja testamenttia koskevat määrä-
23569: ykset on otettu tähän § :ään sellaisina kuin ne ovat nykyi-
23570: sessä leima-asetuksessa.
23571:     Vekselit ehdntetaan armollisessa esityksessä asetetta-
23572: vaksi niin korkean leimaveron alaisiksi, että sen avulla on
23573: laskettu saatavan noin 1 % miljoonaa markkaa. Valio-
23574: kunta ei ole tahtonut kieltää kohtuullisen vekseliveron kan-
23575: tamisen oikeutusta leima-asetuksen avulla, milloin kasvanut
23576: verontarve sitä saattaa vaatia, mutta siihen ei Valiokun-
23577: nan mielestä tällä kertaa ole riittävää aihetta.
23578:    Muutokset §§ :ssä 3 ja 8 sekä 11 § :n kokonaan poista-
23579: minen aiheutuvat ehdotetun vekseliveron hylkäämisestä.
23580:    Erinäisten pykälien järjestysnumerot ovat asetusehdo-
23581: tnksessa muutetut 11 § :n poiston takia.
23582:    16 (nyt 15) § :ssä on suomalaisen tekstin nähtävästi vir-
23583: heellinen sana ,oikeus" korjattu ,etuoikeus" sanaksi.
23584: 
23585: 
23586: 
23587: 
23588:     Vuonna 1909 tuotti leimasuostuutu 3,085,831 markkaa
23589: 4G penniä. Missä määrässä Eduskunnan vuodeksi 1910 ar-
23590: vioima 3,000,000 markan suuruinen leimasuostunta todella
23591: kertyy, on epätietoista etupäässä sen takia, että Eduskun-
23592: nan verotusoikeutta syrjäyttävän armollisen asetuksen 30
23593: p :Itä joulukuuta 1909 aikaansaama suostuntaselkkaus, johon
23594: Valiokunta jo aikaisemmin mallassuostuntaa ja viinaveroa
23595: koskevissa mietinnöissään N :o 2 ja 3 on ollut pakotettu
23596: koskemaan, on ikävällä tavalla vaikuttanut myöskin leima-
23597: suostunnan maksamiseen. - Leimasuostunnan kokonaistulo
23598: vuodelta 1911 on armollisessa esityksessä arvioitu 4,175,000
23599: markal,rsi, johon ei sisälly perunkirjojen eikä testamenttien
23600: leimam'aksuja, koska niitä vastaava määrä armollisessa esi-
23601: tykse~sä tehdyn ilmoituksen mukaan esitetään kannettavaksi
23602:                       Leimasuostun ta.
23603: 
23604: Eduskunnan hyväksyttäväksi annettavan jäämistöveron
23605: muodossa. Mainitusta tulosta on Hallitus laskenut 1 § :n pe-
23606: rusteella leimamaksun alaisista toimituskirjoist'a kertyvän
23607: tasaluvuin 800,000 markkaa, josta tullikamarilaskujen
23608: osalle lukeutuisi 270,000 markkaa; 2 § :n perusteella taasen
23609: on arvioitu kertyvän 3,375,000 markkaa, nimittäin vekse-
23610: leistä 1,550,000 markkrua, kauppakirjoista 1,260,000 mark-
23611: kaa, velkakirjoista 290,000 markkaa ja osakekirjoista
23612: 250,000 markkaa sekä metsänhakkuukontrahdeista ja siir-
23613: tvkirjoista yhteensä 25,000 markkaa. Valiokunnan ehdot-
23614: tamain muutosten johdosta on tehdystä arviosta vähennet-
23615: tävä vekseleistä laskettu tulo 1,550,000 markkaa, tullikama-
23616: rilaskuista 270,000 markkaa, notariaattitodistuksista, pas-
23617: seista, passituksista ja tullikamarin passeista 65,000 mark-
23618: kaa eli yhteensä 1,885,000 markkaa; toiselta puolen taas
23619: on otettava huomioon eläkekirjoista, metsänhakkuukontrah-
23620: deista, perunkirjoituskirjoista, testamenteista sekä eräistä
23621: resolutsioneista, päätöksistä ja pöytäkirjanotteista kertyvä
23622: suurempi tulo. Valiokunnan arvion ja toimittamien lasku-
23623: jen mukaan kertyy Valiokunnan ehdottaman asetusehdotuk-
23624: sen 1 § :n perusteella tasaluvuin 470,000 markkaa ja 2 § :n
23625: perusteella taas 2,730,000 markkaa, josta kauppakirjoista
23626: 1,300,000 markkaa, perunkirjoituskirjoista ja testamenteista
23627: 900,000 markkaa, velkakirjoista 290,000 markkaa ja osake-
23628: kirjoista 190,000 markkaa sekä metsänhakkuukontrahdeista
23629:  ja siirtokirjoista yhteensä f>O,OOO markkaa. - Leimasuostun-
23630: nan kokonaist.ulo vuodelta 1911 voitanee siis arvioida
23631: 3,200,000 markaksi.
23632: 
23633:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty Valiokunta kunni-
23634: oittaen ehdotta~a,
23635: 
23636:               että Eduskunta, edellyttäen leimasuostunnan
23637:            vuonna 1911 tarpeelliseksi, päättäisi hyväksyä
23638:            armollisessa esityksessä olevan ehdotuks~'n '[};i
23639:            t11kseksi leimasuostunnasta näin lcuuluvana:
23640: 6                 1910. ~ 'V. M. -      Bsit. N ~o 9.
23641: 
23642: 
23643: 
23644: 
23645:              Asetus leimasuostunnasta.
23646:                               I LUKU.
23647:     leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
23648: 
23649:                                  1 §.
23650: 
23651:     Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
23652: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
23653: 
23654: .Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
23655:            1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seu-
23656:      raamatta, annetaan:
23657:            a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai
23658:      :rellainen kunnan virka, johon valtion viranomainen
23659:      antaa. valtakirjan, kun arvonimi on
23660:                       2 arvoluokassa, 600 mk.
23661:                       3       »       500 )}
23662:                       4        ))     400 )}
23663:                       5       ))      325 )}
23664:                       6       ))      250 )}
23665:                       7       )}      200 ))
23666:                       8       ))      175 ))
23667:                       9       )}      100 >)
23668:                      H'       )}       70 ))
23669:                      ll        »       60 ))
23670:                      12       »        .(,5 ))
23671:                      18        )}      35 ))
23672:                      14        »        25 ))
23673:                    Leimasuostun ta.                   7
23674: 
23675:        rovastin ja sotarovastin a.rvo 180 mk.
23676:        nimipastorin arvo                30 ))
23677:        muu arvojärjestyksessä mai-
23678:           nitsematon arvonimi           15 ))
23679:        b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä
23680:    kohdassa mainittua virkaa, kolmenkertaiseen mää-
23681:    rään siitä mitä siinä kohdassa on sanottu;
23682:        2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 mk., va-
23683:    paaherran arvo 2,000 mk., kreivin arvo 3,000 mk.;
23684:        3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi
23685:    Suomen ritarihuoneeseen:
23686:        muukalaiselle aateliselle suvulle 1,000 mk.,
23687:        muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 mk.,
23688:         muukalaiselle kreivin suvulle 3,000 mk.,
23689:        ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun
23690:        sukuun 800 mk.;
23691:         4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan
23692:    muutos 150 mk.
23693: 
23694: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apu-
23695:     raha valtion varoista annetaan:
23696:     1) vakinais ena eläkkeenä, 1 prosentti sen
23697: vuotuisesta määrästä;
23698:     2) ylimääräisenä eläk keenä:
23699:     kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa,
23700: 6 prosenttia 8en määrästä,
23701:     kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000
23702: markasta ja 10 prosenttia eläkkeen muusta
23703: osasta.
23704:     Jos eläke ei ole 500 markkaa suurempi, on
23705: eläkekirja leimaverosta vapaa.
23706:               1910. --V. M.- Esit. N :o 9.
23707: 
23708: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
23709:     apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mk.,
23710:     maaseudulla 50 mk.
23711:          Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
23712:     varustettava, säädetään 2 §:ssä.
23713: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 mk.
23714: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
23715:     sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan,
23716:     kun lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 pro-
23717:     senttia lahjan arvosta.
23718: Lepoajankirja 10 mk.
23719: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
23720:    vasta ja muusta 2 §:ssä kauppakirjan kohdalla mai-
23721:    nitusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatetta-
23722:    koon mitä 2 §:ssä on kauppakirjasta säädetty.
23723:     (PoistJ
23724: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
23725:     dompain väkijuomain 5 mk. (poist.)
23726: Patenttikirja 20 mk.
23727: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
23728:          jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella
23729:     tai vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia
23730:     väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta
23731:     myyntipaikalta, koko vuodelta tai vuoden osalta
23732:     50 0 mk.;
23733:          jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oi-
23734:     keus anniskella sellaisia juomia, 1 0 0 mk.;
23735:          jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaeh-
23736:     toista maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, va-
23737:     rietee- tai akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa positivin-
23738:                     Leimasuostun ta.                   9
23739: 
23740:     soittoa tai muuta katusoittoa, pitää karusellia, näy-
23741:     tellä vahakuvia, kinematografikuvia, eläinkokoelmia
23742:     y. m.:
23743:          a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
23744:     kaudelta tai kuukauden osalta,
23745:          sirkus- ja varieteenäytännöistä 600 mk.,
23746:          muista yllämainituista näytännöistä ja karusel-
23747:     lin pitämisestä 1 0 0 mk.,
23748:          positivinsoitosta ja muun katusoiton harjoitta-
23749:     misesta 3 mk.;
23750:          b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytän-
23751:     nöiksi, jokaisesta näytännöstä,
23752:          sirbts- ja varieteenäytännöistä 50 mk.,
23753:          muista yHämainituista näytännöistä 1 0 mk.
23754:     (Poist.)
23755: Valtakirja, konstitutoriaali tai muu toimituskirja, jolla
23756:     asetetaan
23757:          A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan vir-
23758:     kaan, johon valtion viranomainen antaa valtakirjan, ·
23759:     virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokra-
23760:     rahoista ja pöytärahoista,
23761:          kun palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
23762:     kaa, 2 prosenttia,
23763:          kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 pro-
23764:     senttia.
23765:          Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään
23766:     siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suo-
23767:     ritettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mu-
23768:     kaan olisi ollut edellisestä virasta menevä.
23769:          Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
23770:     hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myös-
23771: 10             1910. -- V. M. -- l~sit. ~ :o 9.
23772: 
23773:      kään uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa,
23774:      joka asetusten mukaisesti täytetään määrätyiksi
23775:      vuosiksi.
23776:           Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimi-
23777:      tukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
23778:      säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palkka-
23779:      etuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta toi-
23780:      mituskirjasta alempana tässä pykälässä säädetään.
23781:           Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hä-
23782:      nelle virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suu-
23783:      ruisiksi ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhal-
23784:      tijain palkkaedut tuomiokapitulin arvion mukaan.
23785:           B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
23786:      palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
23787:      palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suurui-
23788:      siksi ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat
23789:      yhtä suuriksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
23790: Valtauskirja 20 mk.
23791: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
23792:         Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain
23793:    5 mk. arkilta,
23794:         hovioikeuksien 2 mk. 50 p. arkilta,
23795:         lääninhallituksien 1 mk. arkilta,
23796:         kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
23797:    sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 p. ar-
23798:    kilta.
23799:         Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, (poist.)
23800:    jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakir-
23801:    jasta, määräyskirja yhden viikon tai ly4yemmäksi
23802:    ajaksi hoitamaan virkaa tai toimitusta, notariaat-
23803:    titodistus, passi matkaa varten ulkopuo-
23804:                      Leimasuostun ta.                  11
23805: 
23806:     lelle Suomea; vastuuvaadintapäätös, virkaerokirja,
23807:     kun ero hakemuksetta arihetaan, sekä resolutsioni
23808:     tai todistus, joka kirjoitetaan viranomaiselle anne-
23809:     tulle asiakirjalle.
23810:                            2 §.
23811:     Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
23812: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
23813: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
23814:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
23815:    haetaan,
23816:          jos omaisuuden arvo on korkeintaan 10,000
23817:    markkaa, ~ prosenttia omaisuuden arvosta;
23818:          jos omaisuuden arvo on 10,000 markkaa suu-
23819:    rempi, 1 prosentti omaisuuden arvosta.
23820:          Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutus-
23821:    kirjalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se
23822:    leimalla varustettava täyteen määrään, kun lain-
23823:    huudatusta ensi kerran haetaan.
23824:          Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
23825:    manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
23826:    se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
23827:    vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
23828:    omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
23829:    neen, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
23830:     tetaan.
23831:          Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, on luo-
23832:    vutuskirja leimalla varustettava kaksinkertaiseen
23833:     määrään.
23834:          Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo
23835:     on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutus-
23836:     kirja leimalla varustettava viranomaisen arvion mu-
23837:     kaan.
23838: 12             1910. -- V. 1\1. -   Esit. N :o 9.
23839: 
23840:           Jos oma.isuus on usea.mma.n ke:rra.n luovutettu,
23841:      ennenkuin lainhuud~usta haetaan tai siirto viran-
23842:      omaiselle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
23843:      seen leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen
23844:      tammikuun 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka
23845:      oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai hal-
23846:      tijan saannon todistamiseksi, leimasta vapaa.
23847: M etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
23848:      tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoi-
23849:      keudesta sovitun hinnan kokonaissummaosta 1 pro-
23850:      sentti.
23851:           Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontra.hdista
23852:      ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
23853:      deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
23854:      myönnetty, 2 markan määrään.
23855: Osakekirjat, (poist.l 72 prosenttia osakepääoman
23856:      nimellisarvo sta.
23857:       (Poist.)
23858: Perunkirjoituskirja, kun se rekisteröitä-
23859:    väksi tuodaan:
23860:            a) jos perinnönjättäjältä ei ole jää-
23861:    nyt jälkeen puolisoa, vaan rintaperil-
23862:    l i n e n, k u l ta k i n t ä y d e l t ä 100 m a 1· k a n
23863:    määrältä:
23864: 
23865:      1:ksi 2/ 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000
23866:           markkaan;
23867:      2:ksi :l,10 % säästöstti, kun .se on vähintään
23868:           10,000 ma'rkkaa, mutta ei nouse 20,000
23869:           ma'rkkaan;
23870:      3:ksi 4/ 10 % sätistöstä, kun se on vähintään
23871:           20,000 markkaa, mutta ei nouse 30,000
23872:           markkaan;
23873:                Leimasuostunta.                13
23874: 
23875: 4:ksi 5 / 10 %säästöstä, kttn se on vähintään
23876:       30,000 mat·kkaa, mutta ei nouse 40,000
23877:       markkaan;
23878: 5:ksi 6/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään
23879:       40,000 markkaa, mutta ei nouse 50,000
23880:       markkaan;
23881: 6:ksi 7/ 10 %säästöstä, kun se on vähintään
23882:       50,000 markkaa, mutta ei nouse 65,000
23883:       markkaan;
23884: 7:ksi 8 1o % säästöstä, kun se on vähintään
23885:       65,000 markkaa, mtttta ei nouse sopoo
23886:       markkaan,:
23887: B:ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään
23888:       80,000 markkaa, mutta ei nouse 100,000
23889:       markkaan;
23890: 9:ksi 1 2 / 10 %säästöstä, kun se on vähintään
23891:       100,000 markkaa, mutta et nouse 150,000
23892:       markkaan;
23893: 10:ksi 1 5 / 10 %säästöstä, kun se on vähintään
23894:      150,000 markkaa, mutta ei nouse 200,000
23895:       markkaan;
23896: 11:ksi 1 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään
23897:      200,000 markkaa, mutta ei nouse 250,000
23898:      markkaan;
23899: 12:ksi 2 1/ 10 % säästöstå:, kun se on vlihintään
23900:       250,000 markkaa, mutta ei nottse 300,000
23901:       markkaan;
23902: 13:ksi 2 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään
23903:      300,000 markkaa, mutta ei nouse 350,000
23904:       markkaan;
23905: 14.'ksi 2 7/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään
23906: 14              1910. -   V. l\1. -   Esit. N :o 9.
23907: 
23908:             350,000 markkaa, mutta ei nouse 400,000
23909:             markkaan;
23910:      15:ksi 3 %säästöstä, kun se on vähintään
23911:            400,000 markkaa, mutta ei nouse 450,000
23912:             markkaan;
23913:      16:ksi 3 3 110 % säästöstä, kun se on vähin-
23914:            tään 450,000 markkaa, mutta ei nouse
23915:            500,000 markkaan;
23916:      17: k s i 3 6 !10 % s ä ä s t ö s t ii, k u n s e o n v ä h i n-
23917:             tään 500,000 markkaa, mutta ei nouse
23918:            550,000 markka a n;
23919:      18:ksi 3 9 j 1 ,% siiästöstä, kun se on vähin-
23920:             tään 550,000 markkaa, m1ttta ei nouse
23921:             600,000 m a r k k a a n;
23922:      19: k s i 4 2 10 % s ä ä s t ö s t ä, k n n s e o n v ä h i n-
23923:             t ä ä n 600,000 m a r k k a a, m u t ta ei n o u se
23924:             650:000 markkaan;
23925:      20:ksi 4 5; 10 % säästöstä, kun se on vähin-
23926:             tään 650,000 m a r k 7c a a, m u t ta e i no u se
23927:            700,000 m a r 7c lca an;
23928:      21:ksi 4 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähin-
23929:             tään 700,000 madckaa, mutta ei nouse
23930:            750,000 ma1·kkaan;
23931:      22:ksi 5 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähin-
23932:             tään 750,000 markkaa, mutta ei nouse
23933:            800,000 m a 1· k k a a n;
23934:      23:7csi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähin-
23935:            tään 800,000 m a r 7c k a a, m u t ta ei nouse
23936:            850,000 m a r k k aan;
23937:      24:ksi 5 7/ 10 % säästöstä, kun se on vähin-
23938:            t ä ä n 850,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o n s e
23939:            900,000 m a r k k aan;
23940:                     Leimasuostunta.                            H)
23941: 
23942: 25: k s i 6 % sää s t ö s t ä, kun s e on vähin t ä ä n
23943:        900,000 markkaa, mutta ei nouse 950,000
23944:        markkaan;
23945: 26:ksi 6 31\ 0 % säästöstä, kun se on vähin-
23946:        t ä ä n .950,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o lts e
23947:        1,000,000 m a r 7c 7c aan.
23948: 27: 7c s i 6 61\ 0 % säästöstä, kun se n o u se e
23949:        1,000, 000 m a r 7c k a a n t a i e n e m p ä ä n.
23950: 
23951:        M a 7c s u o n n i i n m u o d o i n 7c u l ta k i n t ä y-
23952: d el t ä 100 m arka l ta säästöstä:
23953:              1:ssii luokasHa Smk. -:20
23954:              2:s s a              -:30
23955:              3:s s a              -:40
23956:              4:s s ä              --:50
23957:              5:ssii               -:60
23958:              6:s s a              -:70
23959:              7:s s ä              -:80
23960:              8:ssa                 1:---
23961:              9:ssii                1:20
23962:           lO:ssä                   1:50
23963:           11:s s ä                 1:80
23964:           12:s s a                 2:10
23965:            13:s s a                2:40
23966:           14:ssii                  2:70
23967:           15:s s ä                 3:-
23968:           16:s s a                 3:30   ))
23969: 
23970: 
23971: 
23972: 
23973:           17: s s ä                3:60
23974:           18:s s a                 3:90
23975:           19:s s ii                4:20
23976:           20:s s ii                4:50
23977:           .'21 :s s ii             4:80
23978: 16               1910. -     V . .i\1. -   Esit. N :o 9.
23979: 
23980:                  22:ssä luokassa                Smk. 5:10
23981:                  23:ss a    »                    >   5:40
23982:                  24:s s ä                            5:70
23983:                  25:s s ä                                  6:-
23984:                  2U: s s a                                 6:30
23985:                  27:s s ii                         ))      6': 60
23986: 
23987:             b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt
23988:      jälkeen puoliso, siihen katsomatta, onko
23989:      r i n t a- t a h i m u u t a p e r i ll i s tii v a i e i,
23990:       a i n o a s t a a n p u o l e t e d e ll ä o l e v a s s a t a k-
23991:      sassa mainitusta määrästä;
23992:             c) jos perinnönjättäjältä ei ole
23993:      j ä ä n y t j ä l k e e n p u o l i s o a, e i k ä r i n t a-
23994:      p e r i ll i s t ä, v a a n i s ä, ä i t i, v e l i, v e l i p u o l i,
23995:      sisar, sisarpuoli tahi veljen, veli p u o-
23996:      len, sisaren tahi sisarpuolen j ä l k ei-
23997:      nen, taksassa mainittu määrä lisättynä
23998:      150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan
23999:      kaukaisempia tahi ei mitäänperillisiä
24000:      jää j ä l k e en, l i s ä t t y n ä 300 p r o s en t i ll a.
24001:              Velvollisuus leimata perunkirjoi-
24002:       tuskirja säädettyyn määrään ulottuu
24003:      a i n o a s t a a n s i i h e n k a p p a l e e s e e n k i r ja a,
24004:      joka on asianomaiseen oikeuteenjätet-
24005:      tä v ä, ja pitää toiseen kappaleeseen, joka
24006:      lcuolinpesän osakkaille annetaan talcai-
24007:      s i n, kirjo i te t ta m a n todistus siitä, että
24008:      asianomaisesti leimattu kappale on oi-
24009:      k e u t e e n a n n e t t u.
24010:             K u n p e r u n k i 1' jo i t 1t s k i t' ja a n n e t a a n
24011:      sisään sinetillä suljettnna, pitää sen
24012:                             Leimasuostun ta.                              17
24013: 
24014:       pää ll y k se en olla kiri o i te t t u toimitus-
24015:       miesten todistus siitä, että kirja on lei-
24016:       m a t t u s ä ä d e t t y y n m ä ä r ä ä n.
24017:               Pernnkirjoituskirja on leimattava
24018:       sen asetuksen mukaan, joka on voimassa
24019:       siihen aikaan, jolloin kirJ·a annetaan
24020:       oikeuteen.
24021:               Jos useammissa paikkakunnissa on
24022:       vainajan jälkeen J.äänyttä omaisuutta,
24023:       josta eri perun k i r.i o i t tt k se t on pidetty,
24024:       suoritetaan leimamaksu kaikkien pe-
24025:       runkirjoitusten yhteenlasketun sääs-
24026:       t ö n m tt k a a n, j a t u l e e n ä i d e n p e r u n k i r-
24027:       j o i t u s kirjain leimaamisen olla toimi-
24028:       tettu, kun ne jätetään sen paikkakunnan
24029:       o i k e u teen, i o s s a vainaja kuollessa a n oli
24030:       h e n g i ll e k i r j o i t e t t u.
24031:               Kun pesän säästö ei nouse 3,000
24032:       markkaan japerinnönjättä.fältä onjää-
24033:       nyt puoliso tai rintaperillinen, on pe-
24034:       1' u n k i r j o i t u s k i r j a l e i m a m a k s u s t a v a p a a.
24035: 
24036: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
24037:      kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä
24038:      kruununvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
24039:      siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin ka.up-
24040:      pakirja.
24041: Te s t a m e n t t i, joka tuodaan v a l v ottava k s i:
24042:               a) omaisuudesta, johon on täysi
24043:       o m i s t u s o i k e u s, l e i m a t a a n, m i ll o i n m ä ä-
24044:       rätty rahasumma on mainittu, 1 mar-
24045:       kalla kultakin täydeltä 100 markalta
24046: 
24047:                                                                     2
24048: 18               1910. -·- V. M. -       Esit. N :o 9.
24049: 
24050:      omaisuuden arvoa; muttajos ei määrät-
24051:      t yä summaa              t a h i a r v o a o l e m a i n i t t tt,
24052:      lasketaan leimamaksun määrä niinkuin
24053:      tuomari, testamentatun omaisuuden ar-
24054:      von mukaan, kohtunlliseksi näkee;
24055:              b) o m a i s u u d e s ta, j o h o n o n a i n o a s-
24056:      t a a n n a n t i n ta o i k e u s, v a r u s t e t a a n s a-
24057:      moin, tuomat·in tutkinnon mukaan, lei-
24058:      malla 2 markasta 200 markkaan, siihen
24059:      1c a t somat ta, onko v i s s i raha-arvo mä ä-
24060:      rätty vai ei; kuitenkin leimataan fidei-
24061:       k o missikirja lähinnä edellisen a) k o h-
24062:      dan mukaan.
24063:              T e s t a m e n t t i i s ä ll e, ä i d i ll e, v e l j e ll e,
24064:      v e l i p u o l e ll e, s i s a r e ll e, s i s a r p u o l e ll e t a i
24065:      v e l j en, veli p n o l en, sisaren ta h i s i s a r-
24066:      p u o l e n j ä lk e i s e ll e l e i m a t a a n 50 p e n-
24067:      n i ll ä 1c u l takin täydeltä 100 m arka l ta
24068:      omaisuuden arvoa.
24069:              Testamentti pnolisolle tahi rinta-
24070:      p e r i ll i s e ll e, o p e t u s l a i t o k s e ll e, k a n s a n-
24071:      v a l i s t u k s e n h y v ä k s i, t i e t e e ll i s e e n t a i
24072:      taiteelliseen tarkoitnkseen tahi arme-
24073:      liaisttttslaitolcselle sekä yleensä kai-
24074:      kille laitoksille, sääteille taikka yhdis-
24075:      t y k s i ll e, j o i ll a o n y l e i s h y ö d y ll i n e n t a r-
24076:      k o i t u s, n i i n m y ö s k a i k k i m tt u t t e s ta-
24077:      m e n t i t, j o i ll a a n n e t a a n o m a i s n u t t a,
24078:      m i n 7c ä arvo ei n o u se 100 markkaa u, o v a t
24079:      l e i m a s ta v a p a a t.
24080: 
24081:      (Poist.)
24082:                       Leimasuostunta.                      19
24083: 
24084: Velkakirja ta.i muu sa.a.mistodiste, kun se kiinnityksen ta.i
24085:     maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
24086:     selle tuodaan, 1/ 5 prosenttia siitä pääomasta, josta
24087:     kiinnitystä tai maksua haetaan.
24088:          Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamia-
24089:     todiste kiinnityksen tai maksun saamista varten
24090:     uudelleen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava
24091:     ainoastaan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saa-
24092:     misesta aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
24093:           Velkakirja, joka konkurssin tahi vuosihaaston
24094:     valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
24095: 
24096:                             3 §.
24097:      Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
24098: Kruunu.
24099: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
24100:      (Poist.)
24101:      1 §:ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat
24102: vapaat:
24103: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskonnol-
24104:     linen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
24105:     teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
24106: V araton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
24107:      mukaisesti todistettu.
24108: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen, asioissa,
24109:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäynti-
24110:     laitosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
24111: 
24112:                              4 §.
24113:      Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
24114:      rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset;
24115:                1910. -   V. :M:. -   Esit. N :o 9.
24116: 
24117:      oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
24118:      verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
24119:      asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkollis-
24120: kokouksen jäsenten valitsemista;
24121:      asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastu-
24122: vankokouksessa;
24123:      as101ssa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista
24124: osuuskunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten pe-
24125: rustetuilla yhdistyksille;
24126:      asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutis-
24127: talojen ja krnununtorppain perustamista sekä kaskimai-
24128: den hakattavaksi määräämistä; sekä
24129:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
24130:      Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka
24131: annetaan ilman lunastusta tai muuta maksua.
24132: 
24133:                               5 §.
24134:      Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
24135: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
24136: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
24137: 
24138: 
24139: 
24140:                           II LUKU.
24141: 
24142:     Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
24143:                          valvomisesta.
24144: 
24145:                               6 §.
24146:      Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leima-
24147: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varns-
24148: tettakoon leimamerkillä.
24149:                       Leimasuostun ta.                   21
24150: 
24151:      Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei
24152: ole, eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suo-
24153: rittaa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
24154: 
24155:                              7 §.
24156:      Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami·
24157: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti alle-
24158: kirjoittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
24159: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
24160: jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on
24161: toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa
24162: varmenneta, se joka sen on antanut.
24163: 
24164:                              8 §.
24165:      Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä
24166: on leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asia-
24167: kirjan vastaan ottaa, siitä, että leimamaksun suorittamis-
24168: velvollisuus asianmukaisesti täytetään.
24169:   1. Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osa-
24170: keyhtiön hallitus.
24171:      (Poist.)
24172: 
24173: 
24174: 
24175: 
24176:                          III LUKU.
24177: 
24178:                      Erinäisiä säännöksiä.
24179: 
24180:                              9 §.
24181:     Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan
24182: leimaamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viran-
24183: omaiselle, jonka alainen virkamies on.
24184: 22             1910. -   V. M. -     Esit. N :o 9.
24185: 
24186:                              10 §.
24187:       Jos osakeyhtiön hallitus laiminlyö osakekirjain lei-
24188: malla varustamisen tai leimojen mitättömäksi tekemisen,
24189: sakotettakoon syyllinen edellisessä tapauksessa puuttu-
24190: van leimamerkin kymmenkertaiseen määrään ja jälki-
24191: mäisessä kymmenen markkaa, ja korvatkoon yhtiö val-
24192: tiolle tapahtuneen vahingon.
24193: 
24194:                          (11 § poist.)
24195: 
24196:                           ll (12) §.
24197:      Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoit-
24198: tamisesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta
24199: ja leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole
24200: lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
24201: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit
24202: tai leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
24203: 
24204:                           12 (13) §.
24205:      Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhe-
24206: kirjoittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän ereh-
24207: dyksestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun
24208: sitä ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty
24209: on, haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä, joka
24210: päättää, onko se takaisin suoritettava.
24211: 
24212:                           13 (14) §.
24213:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa
24214: vastaan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
24215: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästö-
24216: pankille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainan-
24217:                       Lcimasuostunta.                   23
24218: 
24219: haJdja.lla. oikeus asianomaisen laitoksen antaman todis-
24220: tuksen nojalla lääninhallituksesta saada. suoritettu leima-
24221: maksu takaisin.
24222: 
24223:                         14 (15) §.
24224:      Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asiana
24225: on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toi-
24226: menpiteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä
24227: sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tar-
24228: vittavan.
24229:                         15 (16) §.
24230:     Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tai tili jää
24231: tekemättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama etu-
24232: oikeus tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin
24233: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
24234: 
24235:                         16 (17) §.
24236:     Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta
24237: 1911 saman vuoden loppuun.
24238: 
24239: 
24240: 
24241: 
24242:     Sen tapauksen varalta, että Valiokunnan edelläoleva
24243: ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, Valiokunta
24244: kunnioittaen ehdottaa,
24245: 
24246:              että Eduskumta arvioisi leimasuostunnasta
24247:           mwnna 1911 saatavan tulon 3,200,000 markaksi
24248: 
24249:      Helsingissä 12 p:nä toukokuuta 1910.
24250:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan e n s i-
24251: m ä i ne n o s a s t o ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa
24252: osaston puheenjohtaja Arajärvi ja jäsenet von Born
24253: 24            1910. -   V. M. -   Esit. N :o 9.
24254: 
24255: Kairamo, Kallio, Kanervo, (osittain), Komu (osittain),
24256: Koskelin, Puhakka, Saarikivi, Sainio ja Tanner sekä
24257: varajäsenet Kronqvist (osittain), Nordlund (osittain), ja
24258: Törmä (osittain).
24259:                           Vastalause.                         25
24260: 
24261: 
24262: 
24263: 
24264:                       Vastalause.
24265:      Tarkotuksella saattaa oikeudenkäynnissä syntyvät
24266: asiakirjat samoinkuin hallinnollisten viranomaisten antamat
24267: toimituskirjat vapaiksi edes siitä rasituksesta, jota niistä
24268: suoritettava leim\\maksu merkitsee, ehdotamme,
24269: 
24270:                  että Eduskunta mwdtaisi a~etusehdotulcsen
24271:            1 §:n 'Viimeisen kohdan näin kuuluvaksi:
24272:                  Mu~d toimituskirjat, tuom'iot, päätöksPt, t·eso-
24273:            lutsionit y. m. vapaat.
24274: 
24275:    Siinä tapauksessa, että Eduskunta tämän ehdotuk-
24276: semme, hyväksyy, käy asetusehdotuksen 4 § tarpeetto-
24277: maksi.
24278: 
24279: 
24280: 
24281: 
24282:      Valiokunta on asetusehdotusta käsitellessään lähtenyt
24283: siitä oikeasta ajatuksesta, että lisättyä suostuntaa ei aina-
24284: kaan tässä yhteydessä ole myönnettävä, koska sitä kai-
24285: kesta päättäen ei tulla tarvitsemaan. Yhdessä kohden on
24286: Valiokunta kuitenkin poikennut täst,ä periaatteesta, hy-
24287: väksyessään armollisessa esityksessä olevan • ehdotuksen
24288: osakekirjain verottamisesta, joskin hiukan muutettuna.
24289: Vaikka myönnämmekin, että osakekirja saattaa olla jossa-
24290: kin määrin sopiva verotusesine, emme kuitenkaan pidä
24291: sovelialitna nykyhetkellä lisäsuostuntaa myöntämällä lisätä
24292: hallituksen käyttövaroja 190,000 markalla, johon summaan
24293: Valiokunta laskee osakekirjasta kannettavan leimamaksun
24294: nousevan.
24295: 26              19Hl. -    V. lf. -   Esit. N :o 9.
24296: 
24297:      Ehdotamme tämän perusteella,
24298: 
24299:                     että Eduskunta poistaisi asetusehdotuksen 2
24300:             §:sti.i osakekirjoja koskevan kohdan.
24301: 
24302:      Helsinki 12 päivänä toukokuuta 1910.
24303: 
24304:       M. Kanervo.                  Santeri Saarikivi.
24305:       Efr. Kronqvist.              J. W. Sainio.
24306:                           Väinö Tanner.
24307: 
24308: 
24309: 
24310: 
24311:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
24312:                1910. -   S. V. :M. -   Esit. N :u 9.
24313: 
24314: 
24315: 
24316: 
24317:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 13 Keisarillisen
24318:            Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee
24319:            leimasuostuntaa.
24320: 
24321:     Käsiteltyään Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o
24322: 9 olevaa ehdotusta asetukseksi leimasuostunnasta, on Suuri
24323: valiokunta päättänyt sitä puoltaa, kuitenkin alempana mai-
24324: nituin muutoksin.
24325:     Asetusehdotuksen 2 § :n mukaan olisi kauppakirja, lah-
24326: jakirja, vaihtokirja taikka 'rnuu luovutuskirja kiinteästä
24327: omaisuudesta, kun lainhuudatusta haetaan, leimattava lh
24328: prosentilla omaisuuden arvosta, jos tämä on korkeintaan
24329: 10,000 markkaa, ja 1 prosentilla omaisuuden arvosta, jos
24330: arvo on 10,000 markkaa suurempi. Täten suoritettava
24331: leimavero tulisi Suuren valiokunnan mielestä liian raskaasti
24332: kohtaamaan niitä, jotka itselleen hankkivat pienempiä maa-
24333: tiloja, ja on Valiokunta sen vuoksi ehdottanut mainitun koh-
24334: dan muutettavaksi niin, että korkeampi leimavero olisi suo-
24335: ritettava vasta kun kiinteistön arvo on 25,000 markkaa suu-
24336: rempi. Sen ohessa on Suuri valiokunta yhdenmukaisuuden
24337: saavuttamiseksi sen kanssa, mitä asetusehdotuksen mukaan
24338: tulisi olemaan voimassa testamenttien ja perunkirjoituskir-
24339: jojen leimalla varustamisesta, päättänyt ehdottaa leimamak-
24340: sun kannettavaksi joka täydeltä sadalta markalta omaisuu-
24341: den arvosta, ei kuitenkaan pienempää määrää kuin 50
24342: penniä.
24343:     Valtiovarainvaliokunta on armollisen esityksen mukai-
24344: sesti ehdottanut, että osakekirjoista kannettaisiin leimaveroa.
24345: Suuri valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut nykyään olevan
24346: riittävää syytä tällaiseen muutokseen siitä, mitä tähän asti
24347: 2             1910.- S. V. M.- Esit. N:o 9.
24348: 
24349: on oHut voimassa, ja on Valiolmnta sen tähden asetusehdo-
24350: tuksen 2 § :stä poistanut määräyksen osakekirjojen leimaa-
24351: misesta. Tästä on johtunut, että Suuri valiokunta myöskin
24352: on ehdottanut samasta pykälästä poistettavaksi määräyksen,
24353: jonka mukaan kiinteätä omaisuutta osakeyhtiölle luovutettll-
24354: essa välikirja on leimalla varustettava kaksinkertaiseen mää-
24355: rään siitä, mitä muun luovutuskirjan leimaamisesta sääde-
24356: tään.
24357:      Niistä syistä, joihin perustuen Suuri valiokunta on teh-
24358: nyt edellämainitun ehdotuksensa kiinteistöjen luovutuskir-
24359: jain leimamaksuihin nähden, on Valiokunta edelleen eh-
24360: dottanut, että velkakirjat ja muut saamistodisteet ovat lei··
24361: mattavat 20 pennillä, kun pääoma on enintään 100 markkaa,
24362: ja sen yli jokaiselta täydeltä 100 markan pääomalta 20
24363: pennillä.
24364:      Koska määräys siitä, että velkakirja on leimasta vapaa
24365: kun se konkurssin tahi vuosihaaston valvonnassa oikeudelle
24366: esitetään, saattaa johtaa sellaiseen tulkintaan, että kaikki
24367: muut saamistodisteet olisivat sellaisessa tapauksessa leimat-
24368: tavat, on Suuri valiokunta asetusehdotuksen 2 § :n viimei-
24369: sessä kappaleessa ehdottanut sanan ,velkakirja" vaihdet-
24370: tavaksi sanaan ,saamistodiste".
24371:      Asetusehdotuksen 4 § :ssä säädetään, että leimamaksusta
24372: ovat vapaat toimituskirjat muun muassa rikosasioissa, jotka
24373: ovat yleisen syytteen alaiset. Näin laajaa vapautta leimave-
24374: ron suorittamisesta ei Suuri valiokunta kuitenkaan ole pi-
24375: tänyt tarpeellisena, ja on sen tähden ehdottanut leimavapau-
24376: den myöntämistä toimituskirjoista virallisen syytteen alai-
24377: sissa asioissa ainoastaan milloin virallinen syyttäjä niissä
24378: on ottanut puhevallan, olkoonpa edesvastausta vaadittu
24379: tahi ei.
24380:      Puheenaolevassa ehdotuksessa ei ole mitään määräystä
24381: siitä, millä tavoin on leimamaksuun nähden meneteltävä kun
24382: asiallisella on oikeus tuomioistuimessa tai virastossa esittää
24383:  jäljennös asiakirjasta, joka sisäänannettaessa olisi leimalla
24384: varustettava. On siis tarpeen täydentää leima-asetusta sään-
24385: nöksellä, joka antaa vakuutta siitä, että tällaisessa tapauk-
24386:                         Leimasuostun ta.                            3
24387: 
24388: sessa määräykset leimamaksun suorittamisesta vaarinote-
24389: taan. Suuri valiokunta on niin muodoin lisännyt asetuseh-
24390: dotukseen uuden, 7 :llä merkityn pykälän, joka on asiallises-
24391: ti samansisältöinen kuin 17 § heinäkuun 5 päivänä 1906
24392: annetussa leimasuostunta-asetuksessa. Valiokunnan ehdot-
24393: taman uuden pykälän asetusehdotukseen ottaminen on ai-
24394: heuttanut muutoksen kolmen seuraavan pykälän järjestys-
24395: numeroihin.
24396:     Sen johdosta, että asetusehdotuksen 2 § :stä on poistettu
24397: määräys osakekirjojen leimaamic;;esta, olisi myöskin Valtio-
24398: varainvaliokunnan mietinnön 8 § :stä toinen momentti ja
24399: 10 § kokonaan jätettävä pois.
24400:     Edellä esitetyn nojalla Suuri valiokunta kunnioittaen
24401: ehdottaa,
24402: 
24403:                  että Eduskunta h;vvälcsyisi Asetuksen leima-
24404:               suostunnasta Valtiovarainvaliokunnan mietin-
24405:               nössä N :o 9 olevan ehdotuksen mukaan, kuiten-
24406:               ldn mutdtaen alempana olevat pykälät näin kuu-
24407:               luviksi:
24408: 
24409:                            2 §.
24410:     Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
24411: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
24412: 
24413: !{ auppakirja, lahjakirja, vaihtolcirja taikka muu luovutus-
24414:     lcirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
24415:     taan,
24416:     jos omaisuuden arvo on korkeintaan 93 5,0 0 0 mark-
24417:     kaa, lj2 prosenttia Ie u l t a k i n t ä y d e l t ä 1 0 0 m a 1'-
24418:     lc a l t a o m a i s u u d e n a J' v o s t a, e i k u i t e n-
24419:     kaan vähe1npään kuin 50 pennin mää-
24420:     1'   ä ä n;
24421:           jos omaisuuden arvo on Ie 5,0 0 0 markkaa suurem-
24422:     pi, 1 prosentti k u l t a k i n t ä y d e l t ä 1 0 0 m a r-
24423:     k a l t a omaisuuden arvosta.
24424: 4              1910.- S. V. l\i. -   Esit. N :o 9.
24425: 
24426:           ,Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskir-
24427:      jalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla
24428:      varustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
24429:      kerran haetaan.
24430:           Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
24431:      manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
24432:      se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
24433:      vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
24434:      omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen,
24435:      kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
24436: 
24437:     (Poist.)
24438: 
24439:           Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
24440:     ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
24441:     leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
24442:          Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
24443:     nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai-
24444:     selle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen lei-
24445:     malla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun
24446:     1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle
24447:     näytetään aikaisemman omistajan tai haltijan saan-
24448:     non todistamiseksi, leimasta vapaa.
24449: 
24450: 1J/etsänhakkuukontrakti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
24451:       tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
24452:       desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
24453:            Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
24454:      ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
24455:      deltä metsäalanhehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
24456:      myönnetty, 2 markan määriiiin.
24457: 
24458:     (Poist.)
24459: 
24460: Perunlcirjoituskirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
24461:         a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
24462:                    Leimasuostun ta.                       5
24463: 
24464: lisoa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100 mar-
24465: kan määräitä :
24466: 
24467: 1 :ksi 21 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
24468:       kaan;
24469: 2 :ksi 31 10 !fo säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
24470:       kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
24471: 3 :ksi 4 110 !fc säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
24472:       kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
24473: 4 :ksi 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
24474:      markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
24475: 5 :ksi 6110 7o säästöstä, kun se on vähintään 40,000
24476:      markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
24477: 6 :ksi 71 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
24478:      markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
24479: 7 :ksi 81 10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
24480:      markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
24481: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
24482:      kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
24483: 9 :ksi 1 2 110 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
24484:      markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
24485: 10 :ksi 1 5 ho % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
24486:      markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
24487: 11 :ksi 1 8 ho 7o säästöstä, kun se on vähintään 200,000
24488:      markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
24489: 12 :ksi 2 1110 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
24490:      markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
24491: 13 :ksi 2 4110 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
24492:      markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
24493: 14 :ksi 2 7 ho !fo säästöstä, kun se on vähintään 350,000
24494:      markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
24495: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
24496:      kaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
24497: 16 :ksi 3 3 ho % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
24498:      markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
24499: 17 :ksi 3 6110 !fo säästöstä, kun se on vähintään 500,000
24500:      markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
24501:           1910. -   S. Y. lH. -       Esit. N :o 9.
24502: 
24503: 18 :ksi 3 9 110 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
24504:      markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
24505: 19 :ksi 4 2110 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
24506:      markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
24507: 20 :ksi 4 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
24508:      markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
24509: 21 :ksi 4 8110 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
24510:      markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
24511: 22 :ksi 5 1 ho % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
24512:      markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
24513: 23 :ksi 5 41 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
24514:      markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
24515: 24 :ksi 5 71 10 % sää:stöstä, kun se on vähintään 850,000
24516:      markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
24517: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
24518:      markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
24519: 26 :ksi 6 3110 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
24520:      markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
24521: 27 :ksi 6 61 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
24522:      kaan tai enempään.
24523: 
24524:     Maksu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 marr-
24525: lmlta säästöstä :
24526: 
24527:             1 :ssä luokassa Smk. -:20
24528:             2:ssa                -:30
24529:             3:ssa     "      " -:40
24530:             4:ssä
24531:                       "      ,," -:50
24532:             5 :ssä
24533:                       "          -:60
24534:             6:ssa     "      '' ---:70
24535:             7 :ssä    ''
24536:                        u
24537:                              "
24538:                                  -:80
24539:             8 :ssa     u
24540:                              ~'
24541:                                   1:-
24542:             9:ssä     '~
24543:                                   1:20
24544:            10:ssä            " 1:50
24545:            11 :ssä    ,."    " 1:80
24546:            12 :ssa
24547:                              "    2:10
24548:                        "          "
24549:                       Leimasuostun ta.                     7
24550: 
24551:             13:ssa                       2:40
24552:             14:ssä
24553:                           "       "      2:70
24554:             15 :ssä       "       "      3:-
24555:             16 :ssa
24556:                           "       "      3:30
24557:             17 :ssä       "       "      3:60
24558:             18 :ssa       "       "      3:90
24559:             19 :ssä       "       "      4:20
24560:             20:ssä        "       "      4:50
24561:             21 :ssä       "       "      4:80
24562:             22:ssä
24563:                           "       "      5:10
24564:             23:ssa
24565:                           "       "      5:40
24566:             24:ssä
24567:                           ~~
24568: 
24569:                                   "      5:70
24570:             25 :ssä
24571:                           "       "      6:-
24572:             26 :ssa       "       "      6:30
24573:             27:ssä
24574:                           ~'      ''     6:60
24575:                           "       "
24576:      b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
24577: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
24578: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
24579: määrästä;
24580:      c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
24581: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
24582: sisar, sisarpuoli tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
24583: sarpuolen jälkeinen, taksassa mainittu määrä lisättynä
24584: 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia tahi
24585: ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 prosentilla.
24586:      Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädet-
24587: tyyn määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen
24588: kirjaa, joka on asianomaiseen oikeuteen jätettävä, ja
24589: pitää toiseen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille
24590: annetaan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että
24591: asianomaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu,
24592:      Kun perunkirjoituskirja annetaan sisään sinetillä
24593: suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toimi-
24594: tusmiesten todistus siitä, että kirja on leimattu säädet-
24595: tyyn määrään.
24596: 8              19111. -   S. V. M. -   Esit. N :o 9.
24597: 
24598:            Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
24599:      mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
24600:      annetaan oikeuteen.
24601:            Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäl-
24602:      keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset on
24603:      pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoi-
24604:      tusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
24605:      den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu,
24606:      kun ne jätetään sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vai-
24607:      naja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
24608:            Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
24609:      rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on
24610:      perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
24611: Siirtoki1·ja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun kruu-
24612:      nuntilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruunun-
24613:      virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron vah-
24614:      vistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
24615: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
24616:            a)_ omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
24617:      mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
24618:      markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
24619:       arvoa; mutta jos ei määrättyä surumaa tahi arvoa ole
24620:      mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
24621:      mari, testamentatun omaisuuaen arvon mukaan, koh-
24622:      tuulliseksi näkee ;
24623:            b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
24624:       keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
24625:      teimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
24626:      onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
24627:       taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
24628:       lraan.
24629:            Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, si-
24630:      sarelle, sisarpuolelle tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
24631:      sisarpuolen jälkeiselle leimataan 50 pennillä kultakin
24632:       täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
24633:            Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, ope-
24634:       tuslaitokselle, 'kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen
24635:                            Leimasuostun ta.                            9
24636: 
24637:       tai taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitoksel-
24638:       le sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdis-
24639:       tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
24640:       kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
24641:       minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
24642:       paat.
24643: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
24644: maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle tuo-
24645: daan, l e i m a t aan s e n p ä ä o m a mä ä r ä n m u k aan,
24646: j o s t a k i i n n i t y s t ä t a i m a k s u a h a e t a a n: e n i n-
24647: t ä ä n 100marka n pääomalta 2 0 penniä ja sen
24648: yli jokaiselta täydeltä 100 markan pää-
24649: omalta 20 penniä.
24650:       Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamistodiste
24651: kiinnityksen tai maksun saamista v:arten uudelleen tuodaan
24652: viranomaiselle, on se leimattava ainoastaan mikäli silloin
24653: kysymyksessä olevasta saamisesta aikaisemmin ei ole leima-
24654: maksua suoritettu.
24655:       Saa m i s todiste, joka konkurssin tahi vuosihaaston
24656: valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
24657: 
24658:                               4 §.
24659:     Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
24660:     rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset,
24661: kun virallinen syyttäjä on niissä ottanut
24662: puhevallan, ollr;oonpa edesvastausta vaa-
24663: dittu taikka ei;
24664:     oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
24665:     verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
24666:     asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirlmlliskokouk-
24667: sen jäsenten valitsemista;
24668:     asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
24669: kokouksessa ;
24670:     asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
24671: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille
24672: yhdistyksille;
24673: 10               1910. -   S. V. J\1. -   Esit. N :o 9.
24674: 
24675:      asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalojen
24676: ja kruununtorppain perustamista sekä kaskimaiden hakatta-
24677: vaksi määräämistä ; sekä
24678:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
24679:     Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
24680: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
24681: 
24682:                                    7 §.
24683:       Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa
24684: t a i v i 1' a s t o s s a p ä ä k i r j a n s i j a a n e s i i n t ·u o-
24685: d a j ä l j e n n ö s s i i t ä, p i t ä ä s a m a ll a t o d i s t e t-
24686: t a m a n, e t t ä p ä ä k i r j a o n v a r u s t e t t u l e i m a l-
24687: l a j a mihin määrään s e k ä e t t ä l ei m a o n asia n-
24688: m u kai se s t i kelpaa rn a t tomaksi tehty. Jos
24689: tätä ei noudateta taikka jos jotakin olisi·
24690: laiminlyöty               pääki1'jan asianm11kaiseen
24691: leimaamiseen nähden, varustettakoon jäl-
24692: j e n n ö s s i ll ä l e i m a m ä ä r ä llä, j o k a p ä ä k i r-
24693: j a s t a p u u t t u tt.
24694:       T ä ll a i s e n t o d i s t u k s e n a n t a k o o n m i e-
24695: luummin kaupungissa maistraatin puheen-
24696: johtaja tahi siinä palveleva virkamies ja
24697: m a a ll a t u o m a r i, p a p p i t a h i k r u u n u n p a l v e-
24698: li ja. Muiden uskottujen miesten, jotka sen
24699: t o d i s t a v a t, t u l e e, p a i t s i n i m e ä n s ä, m e r k i t ä
24700: siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja
24701: k o t i p a i k k a n s a.
24702: 
24703:                             8 (7) §.
24704:       Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
24705: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekirjoit-
24706: taa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian Keisa-
24707: rillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain lei-
24708: maamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimituskirjan
24709: varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmenneta, se
24710: joka sen on antanut.
24711:                       Leimasuostun ta.                   11
24712: 
24713:                           9 (8) §.
24714:      Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
24715: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakirjan
24716: vastaan ottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvelvolli-
24717: suus asianmukaisesti täytetään.
24718:      (Poist.)
24719:                           10 (9) §.
24720:       Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan lei-
24721: maamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomai-
24722: selle, jonka alainen virkamies on.
24723: 
24724:                        (10 § poist.)
24725: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
24726:            1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 9.
24727: 
24728: 
24729: 
24730: 
24731:                   Suomen Eduskunnan alamainen
24732:           v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin armolliseen esityk-
24733:           seen leimasuostunnasta.
24734: 
24735: 
24736: 
24737: 
24738:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
24739:               ja Suuriruhtinas T
24740: 
24741: 
24742: 
24743: 
24744:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
24745: tyksessä antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuksen
24746: asetukseksi leimasuostunnasta vuonna 1911.
24747:     2            1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
24748: 
24749:         Armollisessa esityksessä ilmoitetaan leimasuostnnnan
24750:     tulojen kartuttamisen tällä kertaa olevan raha-asiallisista
24751:     syistä välttämättömän tarpeellisen sekä esitetään senvuoksi
24752:     leimasuostuntaa vuonna 1911 kannettavaksi 2,325,000 mark-
24753:     kaa enemmän kuin sitä arvion mukaan saadaan vuonna
24754:     1910. Eduskunta ei kuitenkaan ole katsonut leimaveron
24755:     korotusta nyt välttämättömäksi, vaan on päättänyt vuo-
24756:     deksi 1911 pysyttää sanotun veron suunnilleen vuoden 1909
24757:     toisilla valtiopäivillä hyväksytyssä muodossa.
24758:         Nykyisessä leima-asetuksessa olevia perinnön verotta-
24759:     mista koskevia määräyksiä ei ole armolliseen esitykseen si-
24760:     sältyvässä asetusehdotuksessa, vaan on Eduskunnalle myö-
24761:     hemmin annettu erityinen armollinen esitys jäämistöve-
24762:     rosta. Kun tätä esitystä ei kuitenkaan ole ehditty käsi-
24763:     tellä, on säännökset perinnön verottamisesta otettu leima-
24764:     snostuntaa koskevaan asetusehdotukseen semmoisina kuin
24765:     ne ovat nykyisessä leima-asetuksessa.
24766: 
24767: 
24768:         Niiden muutosten johdosta, jotka Eduskunta on katso-
24769:      nut tarpeelliseksi tehdä armolliseen esitykseen, Eduskunta
24770:      asetusehdotuksen erikoiskohtiin nähden pyytää mainita seu-
24771:      raavaa.
24772: 1 §.    Eläkelcirjaa, jolla eläke eli vuotuinen apuraha val-
24773:      tion varoista annetaan, ei Eduskunnan mielestä ole syytä
24774:      tehdä leimaverosta vapaaksi, kuten armollisessa esityksessä
24775:      olevan asetusehdotuksen 1 § :ssä on ehdotettu, vaan on siitä
24776:      edelleen suoritettava nykyisen asetuksen mukainen leima-
24777:      maksu.
24778:         N otariaattitodistulcsesta sekä passista ei ole katsottu ole-
24779:      van aihetta kantaa leimaveroa.
24780:          Passitulcsesta suoritettavan leimaveron Eduskunta on
24781:      päättänyt pysyttää entisellään.
24782:         Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla myönne-
24783:      tään oikeus anniskella tahi vähittäin myydä väkevämpiä
24784:      tai miedompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on
24785:                        LeimasUOiiltunta.                     3
24786: 
24787: Ji}duskunnan mielestä pysytettävä yhtä raskaan veron alai-
24788: sena kuin nykyäänkin. Ei liioin ole aihetta alentaa leima-
24789: maksua sanotunlaatuisesta toimituskirjasta, jolla myönne-
24790: tään lupa antaa sirkus-, varietee- tahi akrobaattinäytäntöjä,
24791: pitää karusellia, näytellä vahakuvia y. m.
24792:     Tullikamarilaslcu on armollisessa esityksessä ehdotettu
24793: leimaveron alaiseksi. Sellainen lasku saattaa tarvittaessa
24794: kyllä olla sopiva verotusesine, jos leiman suuruus asetettai-
24795: siin jossain määrin riippumaan tavaran laadusta. Paikal-
24796: laan voisi myöskin olla, että esim. juovutusjuomiin kohdis-
24797: tuvat tullikamarilaskut asetettaisiin suhteellisesti raskaan-
24798: kin leimaveron alaisiksi. Kun mainittuja näkökohtia kui-
24799: tenkaan ei ole armollisessa esityksessä huomioon otettu, ei
24800: Eduskunta ole tässä kohden saattanut esitystä hyväksyä.
24801:     Tullikamaripassista ei Eduskunta ole myöskään katso-
24802: nut olevan aihetta nyt kantaa leimaveroa.
24803:     K auppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka n'buu luovu- 2 ja 3 §.
24804: tuslcirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
24805: taan, olisi armollisen esityksen mukaan leimattava 1h
24806: prosentilla omaisuuden arvosta, jos tämä on korkeintaan
24807: 10,000 markkaa, ja 1 prosentilla, jos arvo on mainittua mää-
24808: rää suurempi. Kun täten suoritettava leimavero tulisi liian
24809: raskaasti kohtaamaan niitä, jotka itselleen hankkivat pie-
24810: nempiä maa;tiloja, on Eduskunta muuttanut sanotun koh-
24811: dan siten, että korkeampi leimavero on suoritettava vasta
24812: kun kiinteistön arvo on 25,000 markkaa suurempi. Sen
24813: ohessa on Eduskunta, yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi
24814: sen kanssa mitä asetusehdotuksen mukaan tulisi olemaan
24815: voimassa testamenttien ja perunkirjoituskirjojen leimalla
24816: varustamisesta, päättänyt leimamaksun kannettavaksi joka
24817: täydeltä sadalta markalta omaisuuden arvosta, ei kuiten-
24818: kaan pienempää määrää kuin 50 penniä.
24819:     M etsänhakkuukontrahdista suoritettava leimamaksu on
24820:  armollisessa esityksessä ehdotettu aleunettavaksi sellaisiin
24821:  kontrahteihin nähden, jotka ovat leimattavat hakkuuoikeu-
24822:  desta ja metsännautintaoikeudesta sovitun hinnan koko-
24823: 4           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
24824: 
24825: naissumman mukaan. Tätä ei Eduskunta ole voinut hy-
24826: väksyä, vaan on pysyttänyt mainitunlaisten välikirjain lei-
24827: mamaksun nykyisessä määrässään. Mitä taas tulee kontrah-
24828: teihin, joista hakkuuoikeuden vastike ei käy ilmi, on Edus-
24829: kunta niistä ehdotetun leimamaksun korottanut kahteen
24830: markkaan hehtaarilta, mikä määrä, ensiksimainituista lmn-
24831: trahdeista menevään leimaveroon verrattuna, on tehdyssä
24832: arviossa havaittu oikeammaksi.
24833:     Owkekirjat ehdotetaan armollisessa esityksessä leimave-
24834: ron alaisiksi. Eduskunta ei kuitenkaan ole katsonut ny-
24835: kyään olevan riittävää syytä tällaiseen muutokseen siitä, mi-
24836: tä tähän asti on ollut voimassa, ja on asetusehdotuksen 2
24837: § :stä sentähden jätetty pois armollisen esityksen sitä koske-
24838: va maarays. Tästä on johtunut, että samasta pykälästä
24839: myöskin on poistettu määräys, jonka mukaan kiinteätä
24840: omaisuutta osakeyhtiölle luovutettaessa välikirja on lei-
24841: malla varustettava kaksinkertaiseen määrään siitä, mitä
24842: muun luovutuskirjan leimaamisesta säädetään.
24843:     Perunkirjoituskirjaa ja testamenttia koskevat määräyk-
24844: set on otettu tähän pykälään sellaisina kuin ne ovat nykyi-
24845: sessä leima-asetuksessa.
24846:     Vekselit ehdotetaan armollisessa esityksessä asetetta-
24847: viksi niin korkean leimaveron alaisiksi, että sen avulla on
24848: laskettu saatavan noin 11;2 miljoonaa markkaa. Edus-
24849: kunta ei ole tahtonut kieltää kohtuullisen vekseliveron kan-
24850: tamisen oikeutusta leima-asetuksen avulla, milloin kasvanut
24851: verontarve sitä vaatii, mutta siihen ei Eduskunnan mielestä
24852: tällä kertaa ole riittävää aihetta. - Vekseliveron hylkäämi-
24853: nen on aiheuttanut muutoksen myöskin 3 § :än.
24854:     Samoista syistä, jotka ovat aiheuttaneet edellämainitut
24855: muutokset kiinteistöjen luovutuskirjojen leimamaksuihin
24856: nähden, ovat velkakirjat tai muut saaruistodisteet Eduskun-
24857: nan mielestä leimattavat 20 pennillä, kun pääoma on enin-
24858: tään 100 markkaa, ja sen yli jokaiselta täydeltä 100 markan
24859: pääomalta 20 pennillä.
24860:     Koska määräys siitä, että velkakirja on leimasta vapaa
24861: kun se konkurssin tahi vuosihaaston valvonnassa oikeudelle
24862:                       Leimasuostun ta.                     ö
24863: 
24864: esitetään, saattaa johtaa sellaiseen tulkintaan, että kaikki
24865: muut saamistodisteet olisivat sellaisessa tapauksessa leimat-
24866: tavat, on asetusehdotuksen 2 § :n viimeisessä kappaleessa
24867: sana ,velkakirja" vaihdettu sanaan ,saamistodiste".
24868:     Asetusehdotuksen 4 § :n mukaan ovat leimamaksusta va- 4 §.
24869: paat toimituskirjat muun muassa rikosasioissa, jotka ovat
24870: yleisen syytteen alaiset. Näin laajaa vapautta leimaveron
24871: suorittamisesta ei Eduskunta kuitenkaan ole pitänyt tar-
24872: peellisena, ja on sentähden myöntänyt leimavapauden toi-
24873: mituskirjoista virallisen syytteen alaisissa asioissa ainoas-
24874: taan milloin virallinen syyttäjä niissä on ottanut puheval-
24875: lan, olkoonpa edesvastausta vaadittu tahi ei.
24876:     Puheenaolevassa ehdotuksessa ei ole mitään määräystä 7 § (uusi).
24877: siitä, millä tavoin on leimamaksuun nähden meneteltävä kun
24878: asiallisella on oikeus tuomioistuimessa tai virastossa esittää
24879: jäljennös asiakirjasta, joka annettaessa olisi leimalla varus-
24880: tettava. Kun senvuoksi on tarpeen täydentää leima-asetusta
24881: siiännöksellä, joka antaa vakuutta siitä, että tällaisessa ta-
24882: pauksessa määräykset leimamaksun suorittamisesta vaarin-
24883: otetaan, on asetusehdotukseen lisätty uusi, 7 :llä merkitty
24884: pykälä, joka on asiallisesti samansisältöinen kuin heinäkuun
24885: 5 päivänä 1906 annetun leimasuostunta-asetuksen 17 §.
24886:     Sen johdosta, että osakekirjat tulevat olemaan leima- 9 (8, 10 ja
24887: maksusta vapaat, on asetusehdotuksen 8 § :n 2 momentti ja 11) §.
24888: 10 § kokonaan poisjätetty.
24889:     Ehdotetun vekseliveron hylkäämisestä on aiheutunut
24890: 8 § :n 3 momentin sekä koko 11 § :n poistaminen.
24891:     Suomalaisen tekstin 15 § :n nähtävästi virheellinen sana 15 (16) §.
24892:  ,oikeus" on korjattu ,etuoikeus" sanaksi.
24893:     Erinäisten pykälien järjestysnumerot ovat asetusehdo-
24894: tuksessa muutetut edellä esitettyjen muutosten mukaisesti.
24895: 6           1910. - Edusk. vast. - Esitys N :o 9.
24896: 
24897:     Vuonna 1909 tuotti leimasuostunta 3,085,831 markkaa
24898: 45 penniä. Missä määrässä Eduskunnan vuodeksi 1910 ar-
24899: vioima 3,000,000 markan tulo leimasuostunnasta todella
24900: saadaan, on epätietoista etupäässä sen takia, että 30 päi-
24901: vänä joulukuuta 1909 annetun, Eduskunnan verotusoi-
24902: keutta syrjäyttävän armollisen asetuksen aikaansaama selk-
24903: kaus, jota Eduskunta mallasjuomasuostuntaa ja paloviina-
24904: Yeroa koskevien armollisten esitysten johdosta lähettämis-
24905: sään alamaisissa kirjelmissä on kosketellut, on häiritsevästi
24906: vaikuttanut myöskin leimasuostunnan maksamiseen. - Lei-
24907: masuostunnan kokonaistulo vuodelta 1911 on armollisessa
24908: esityksessä arvioitu 4,175,000 markaksi, johon kuitenkaan
24909: ei sisälly perunkirjojen eikä testamenttien leimamaksuja,
24910: koska niitä vastaava määrä on esitetty kannettavaksi Edus-
24911: kunnan hyväksyttäväksi annetun jäämistöveron muodossa.
24912: Mainitusta tulosta on Hallitus laskenut 1 § :n perus-
24913: teella leimamaksun alaisista toimituskirjoista kertyvän
24914: tasaluvuin 800,000 markkaa, josta tullikamarilaskujen
24915: osalle lukeutuisi 270,000 markkaa; 2 § :n perusteella taasen
24916: on arvioitu kertyvän 3,375,000 markkaa, nimittäin vekse-
24917: leistä 1,550,000 markkwa, kauppakirjoista 1,260,000 mark-
24918: kaa, velkakirjoista 290,000 markkaa ja osakekirjoista
24919: 250,000 markkaa sekä metsänhakkuukontrahdeista ja siir-
24920: tokirjoista yhteensä 25,000 markkaa. Eduskunnan teke-
24921: mien muutosten johdosta on tästä arviosta vähennettävä
24922: vekseleistä laskettu tulo 1,550,000 markkaa, tullikama-
24923: rilaskuista 270,000 markkaa, notariaattitodistuksista, pas-
24924: seista, passituksista ja tullikamaripasseista 65,000 mark-
24925: kaa eli yhteensä 1,885,000 markkaa. Toiselta puolen on
24926: otettava huomioon eläkekirj oista, metsänhakkuukontrah-
24927: deista, perunkirjoituskirjoista, testamenteista sekä eräistä
24928: resolutsioneista, päätöksistä ja pöytäkirjanotteista kertyvä
24929: suurempi tulo. Eduskunnan hyväksymän asetusehdotuksen
24930: 1 § :n perusteella kertyy arviolta tasaluvuin 470,000 mark-
24931: kaa ja 2 § :n perusteella taas 2,030,000 markkaa, josta kaup-
24932: pakirjoista 790,000 markkaa, perunkirjoituskirjoista ja tes-
24933:                       Leimasuostun ta.                      7
24934: 
24935: tamenteista 900,000 markkaa, velkakirjoista 290,000 mark-
24936: kaa sekä metsänhakkuukontrahdeista ja siirtokirjoista yh-
24937: teensä 50,000 markkaa. -- Leimasuostunnan kokonaistulo
24938: vuodelta 1911 on siis arvioitu '2,600,000 markaksi.
24939:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty Eduskunta saa ala-
24940: maisuudessa ilmoittaa,
24941: 
24942:                että Eduskunta on päättänyt hyväksyä armol-
24943:            lisessa esitJyksessä olevan ehdotuksen asetuleseksi
24944:            leirnasuostunnasta näin kuuluvana:
24945: 8              1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
24946: 
24947: 
24948: 
24949: 
24950:              Asetus leimasuostunnasta.
24951:                               I LUKU.
24952:     Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
24953: 
24954:                                  l §.
24955:     Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
24956: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
24957: 
24958: Årvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
24959:          l) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seu-
24960:     raamatta, annetaan:
24961:          a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai
24962:     sellainen kunnan virka, johon valtion viranomainen
24963:     antaa valtakirjan, kun arvonimi on
24964:                       2 arvoluokassa, 600 mk.
24965:                       3       ))      500 ))
24966:                       4       ))      400 ))
24967:                       5       ))      325 >)
24968:                       6       ))      250 ))
24969:                       7       ))      200 ))
24970:                       8       ))      175 >)
24971:                       9       ))      100 ))
24972:                      10       ))       70 ))
24973:                      11       ))       60 ))
24974:                      12       ))       45 ))
24975:                      13       >)       35 ))
24976:                      14       ))       25 >)
24977:                      Leimasuostun ta.                   9
24978: 
24979:          rovastin ja sotarovastin arvo 180 mk.
24980:          nimipastorin arvo                30 »
24981:           muu arvojärjestyksessä mai-
24982:             nitsematon arvonimi           15 ))
24983:          b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä
24984:      kohdassa mainittua virkaa, kolmenkertaiseen mää-
24985:      rään siitä mitä siinä kohdassa on sanottu;
24986:          2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 mk., va-
24987:      paaherran arvo 2,000 mk., kreivin arvo 3,000 mk.;
24988:           3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi
24989:      Suomen ritarihuoneeseen:
24990:          muukalaiselle aateliselle suvulle 1,000 mk.,
24991:          muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 mk.,
24992:          muukalaiselle kreivin suvulle 3,000 mk.,
24993:          ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun
24994:          sukuun 800 mk.;
24995:          4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan
24996:      muutos 150 mk.
24997: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion
24998:      varoista annetaan:
24999:      1) vakinaisena eläkkeenä, 1 prosentti sen vuotui-
25000: sesta määrästä;
25001:      2) ylimääräisenä eläkkeenä:
25002:      kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa, 5 pro-
25003: senttia sen määrästä,
25004:      kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 markasta
25005: ja 10 prosenttia eläkkeen muusta osasta.
25006:      Jos eläke ei ole 500 markkaa suurempi, on eläke-
25007: kirja leimaverosta vapaa.
25008: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
25009:     apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mk.,
25010:     maaseudulla 50 mk.
25011: 10          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
25012: 
25013:          Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
25014:      varustettava, säädetään 2 §:ssä.
25015: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 mk.
25016: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
25017:     sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan,
25018:     kun lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 pro-
25019:     senttia lahjan arvosta.
25020: Lepoajankirja 10 mk.
25021: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
25022:    vasta ja muusta 2 §:ssä kauppakirjan kohdalla mai-
25023:    nitusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatetta-
25024:    koon mitä 2 §:ssä on kauppakirjasta säädetty.
25025: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
25026:     dompien väkijuomain 5 mk.
25027: Patenttikirja 20 mk.
25028: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
25029:          jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella
25030:     tai vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia
25031:     väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta
25032:     myyntipaikalta, koko vuodelta tai vuoden osalta
25033:     500 mk.;
25034:          jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oi-
25035:     keus anniskella sellaisia juomia, 100 mk.;
25036:          jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaeh-
25037:     toista maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, va-
25038:     rietee- tai akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa positivin-
25039:     soittoa tai muuta katusoittoa, pitää karusellia, näy-
25040:     tellä vahakuvia, kinematografikuvia, eläinkokoelmia
25041:     y. m.:
25042:                      Leimasuostun ta.                 11
25043: 
25044:          a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
25045:     kaudelta tai kuukauden osalta,
25046:          sirkus- ja varieteenäytännöistä 500 mk.,
25047:          muista yllämainituista näytännöistä ja karusel-
25048:     lin pitämisestä 100 mk.,
25049:          positivinsoitosta ja muun katusoiton harjoitta-
25050:     misesta 3 mk.;
25051:          b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytän-
25052:     nöiksi, jokaisesta näytännöstä,
25053:         sirkus- ja varieteenäytännöistä 50 mk.,
25054:          muista yllämainituista näytännöistä 10 mk.
25055: Valtakirja, konstitutoriali tai muu toimitus kirja, jolla
25056:    asetetaan
25057:         A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan vir-
25058:    kaan, johon valtion viranomainen antaa valtakirjan,
25059:    virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokra-
25060:    rahoista ja pöytärahoista,
25061:         kun palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
25062:    kaa, 2 prosenttia,
25063:         kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 pro-
25064:    senttia.
25065:         Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään
25066:    siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suo-
25067:    ritettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mu-
25068:    kaan olisi ollut edellisestä virasta menevä.
25069:         Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
25070:    hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myös-
25071:    kään uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa,
25072:    joka asetusten mukaisesti täytetään määrätyiksi
25073:    vuosiksi.
25074:         Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimi-
25075:    tukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
25076: 12          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
25077: 
25078:      säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palkka-
25079:      etuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta toi-
25080:      mituskirjasta alempana tässä pykälässä säädetään.
25081:           Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hä-
25082:      nelle virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suu-
25083:      ruisiksi ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhal-
25084:      tijain palkkaedut tuomiokapitulin arvion mukaan.
25085:           B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
25086:      palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
25087:      palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suurui-
25088:      siksi ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat
25089:      yhtä suuriksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
25090: Valtauskirja 20 mk.
25091: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
25092:         Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain
25093:    5 mk. arkilta,
25094:         hovioikeuksien 2 mk. 50 p. arkilta,
25095:         lääninhallituksien 1 mk. arkilta,
25096:         kihlakunnan-, maanjako-ja raastuvanoikeuksien
25097:    sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 p. ar-
25098:    kilta.
25099:         Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus,
25100:    jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakir-
25101:    jasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyem-
25102:    mäksi ajaksi hoitamaan virkaa tai toimitusta,
25103:    notariaattitodistus, passi matkaa varten ulkopuo-
25104:    lelle Suomea, vastuuvaadintapäätös, virkaerokirja,
25105:    kun ero hakemuksetta annetaan, sekä resolutsioni
25106:    tai todistus, joka kirjoitetaan viranomaiselle anne-
25107:    tulle asiakirjalle.
25108:                      Leimasuostun ta.                  13
25109: 
25110:                            2 §.
25111:     Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
25112: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
25113: 
25114: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
25115:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
25116:    haetaan,
25117:         jos omaisuuden arvo on korkeintaan 25,000
25118:    markkaa, Yz prosenttia kultakin täydeltä 100 mar-
25119:    kalta omaisuuden arvosta, ei kuitenkaan vähempään
25120:    kuin 50 pennin määrään;
25121:         jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suu-
25122:    rempi, 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta
25123:    omaisuuden arvosta.
25124:         Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutus-
25125:    kirjalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se
25126:    leimalla varustettava täyteen määrään, kun lain-
25127:    huudatusta ensi kerran haetaan.
25128:         Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
25129:    manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
25130:    se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
25131:    vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
25132:    omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
25133:    neen, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
25134:    tetaan.
25135:         Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun a.rvo
25136:    on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutus-
25137:    kirja leimalla varustettava viranomaisen arvion mu-
25138:     kaan.
25139:         Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu,
25140:     ennenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viran-
25141:    omaiselle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
25142: 14           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
25143: 
25144:      seen leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen
25145:      tammikuun 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka
25146:      oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai hal-
25147:      tijan saannon todistamiseksi, leimasta vapaa.
25148: M etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
25149:      tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoi-
25150:      keudesta sovitun hinnan kokonaissummasta l pro-
25151:      sentti.
25152:           Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
25153:     ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
25154:     deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
25155:     myönnetty, 2 markan määrään.
25156: Perunkirjoituslcirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
25157:          a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
25158:     lisoa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100 mar-
25159:     kan määräitä :
25160: 
25161:      1 :ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 mark-
25162:            kaan;
25163:      2 :ksi 3 ho % säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
25164:            kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
25165:      3 :ksi 4/ 10 %säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
25166:            kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
25167:      4 :ksi 5 /1 0 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
25168:           markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
25169:      5 :ksi 6 /10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000
25170:           markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
25171:      6 :ksi 7 /10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000
25172:           markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
25173:      7 :ksi 8 /10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
25174:           markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
25175:                   Leimasuostun ta.                   16
25176: 
25177: 8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
25178:      kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
25179: 9 :ksi 1 21 10 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
25180:      markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
25181: 10 :ksi 1 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
25182:      markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
25183: 11 :ksi 1 81 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
25184:      markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
25185: 12 :ksi 2 1 fto % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
25186:      markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
25187: 13 :ksi 2 41 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
25188:      markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
25189: 14 :ksi 2 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
25190:      markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
25191: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
25192:      kaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
25193: 16 :ksi 3 s110 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
25194:      markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
25195: 17 :ksi 3 6!Io % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
25196:      markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
25197: 18 :ksi 3 9 110 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
25198:      markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
25199: 19 :ksi 4 2110 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
25200:      markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
25201: 20 :ksi 4 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
25202:      markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
25203: 21 :ksi 4 81 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
25204:      markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
25205: 22 :ksi 5 1 110 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
25206:      markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
25207: 23 :ksi 5 4 110 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
25208:      markkaa, !llutta ei nouse 850,000 markkaan;
25209: 16          1910. -   Edusk. vast. -       Esitys N :o 9.
25210: 
25211:      24 :ksi 5 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
25212:           markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
25213:      25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
25214:           markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
25215:      26 :ksi 6 3110 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
25216:           markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
25217:      27 :ksi 6 6110 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
25218:           kaan tai enempään.
25219: 
25220:         Maksu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 mar-
25221:      kalta säästöstä:
25222: 
25223:                  1 :ssä luokassa Smk. -:20
25224:                  2:ssa                -:30
25225:                  3:ssa
25226:                            "      "   -:40
25227:                  4:ssä
25228:                            "      "
25229:                                   ,, -:50
25230:                  5:ssä
25231:                            "          -:60
25232:                  6:ssa
25233:                            "      "   -:70
25234:                  7:ssä
25235:                            "      "   -:80
25236:                  S:ssa
25237:                            "
25238:                            .,
25239:                                   "
25240:                                        1:-
25241:                                   '~
25242:                  9:ssä                 1:20
25243:                 10:ssä
25244:                            "      "    1:50
25245:                 ll:ssä
25246:                            "      "    1:80
25247:                 12:ssa
25248:                            "      "    2:10
25249:                 13:ssa
25250:                            "      " 2:40
25251:                 14:ssä
25252:                            "      " 2:70
25253:                 15 :ssä
25254:                            "      " 3:-
25255:                 16:ssa
25256:                            "      " 3:30
25257:                 17:ssä
25258:                            "      " 3:60
25259:                 18 :ssa
25260:                            "      " 3:90
25261:                 19 :ssä
25262:                            "      " 4:20
25263:                             "          "
25264:                    Leimasuostun ta.                        17
25265: 
25266:             20 :ssä luokassa Smk.     4:50
25267:             21:ssä                    4:80
25268:             22:ssa
25269:                        "      "       5:10
25270:             23:ssa
25271:                        "      "       5:40
25272:             24:ssä
25273:                        "      "       5:70
25274:             25 :ssä
25275:                        "      "       6:-
25276:             26:ssa     "      "       6:30
25277:             27 :ssä    "      "       6:60
25278:                        "        "
25279:      b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
25280: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
25281: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
25282: määrästä;
25283:      c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
25284: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
25285: sisar, sisarpuoli tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
25286: sarpuolen jälkeinen, taksassa mainittu määrä lisättynä
25287: 150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia tahi
25288: ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 prosentilla.
25289:      Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädet-
25290: tyyn määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen
25291: kirjaa, joka on asianomaiseen oikeuteen jätettävä, ja
25292: pitää toiseen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille
25293: annetaan takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että
25294: asianomaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
25295:      Kun perunkirjoituskirja annetaan sisään sinetillä
25296: suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toimi-
25297: tusmiesten todistus siitä, että kirja on leimattu säädet-
25298: tyyn määrään.
25299:      Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
25300: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
25301: annetaan oikeuteen.
25302:                                                        2
25303: 18          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
25304: 
25305:           Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäl-
25306:      keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset on
25307:      pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoi-
25308:      tusten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näi-
25309:      den perunkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu,
25310:      kun ne jätetään sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vai-
25311:      naja kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
25312:           Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja pe-
25313:      rinnönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on
25314:      perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
25315: 
25316: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun kruu-
25317:      nuntilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruunun-
25318:      virkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron vah-
25319:      vistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
25320: 
25321: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
25322:          a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
25323:     mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
25324:     markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
25325:     arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
25326:     mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
25327:     mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
25328:     tuulliseksi näkee;
25329:          b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
25330:     keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
25331:     leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
25332:     onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
25333:     taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
25334:     kaan.
25335:          Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, si-
25336:     sarelle, sisarpuolelle tai veljen, velipuolen, sisaren tahi
25337:                        Leimasuostun ta.                       1~
25338: 
25339: 
25340:     sisarpuolen jälkeiselle leimataan 50 pennillä kultakin
25341:     täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
25342:          Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, ope-
25343:     tuslaitokselle, ~kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen
25344:     tai taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitoksel-
25345:     le sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdis-
25346:     tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
25347:     kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
25348:     minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta va-
25349:     paat.
25350: 
25351: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
25352:     maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaisille
25353:     tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
25354:     kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
25355:     pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
25356:     markan pääomalta 20 penniä.
25357:          Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaruisto-
25358:     diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
25359:     leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
25360:     taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
25361:     aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
25362:          Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaaston
25363:     valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
25364: 
25365: 
25366:                               3 §.
25367:     Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapa.&t:
25368: Kruunu.
25369: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
25370:     1 §:ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat
25371: vapaat:
25372: 20          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
25373: 
25374: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen Bekä UBkonnol-
25375:     linen yhdyBkunta ja Beurakunta, ei kuitenkaan kiin-
25376:     teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
25377: V araton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
25378:      mukaisesti todistettu.
25379: Vieraan valtion tuomioiBtuin ja viranomainen, asiOissa,
25380:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäynti-
25381:     laitosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
25382: 
25383:                               4 §.
25384:      Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
25385:      rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset,
25386: kun virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, ol-
25387: koonpa edesvastausta vaadittu taikka ei;
25388:      oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa.;
25389:      verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
25390:      asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkolliskokouk-
25391: sen jäsenten valitsemista;
25392:      asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
25393: kokouksessa;
25394:      asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
25395: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuilla
25396: yhdistyksille;
25397:      asioissa, jotka koskevat maa;n lohkomista, uutis-
25398: talojen ja kruununtorppain perustamista sekä kaskimai-
25399: den hakattavaksi määräämistä; sekä
25400:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
25401:      Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka
25402: annetaan ilman lunastusta tai muuta maksua.
25403:                        Leimasuostun ta.                       21
25404: 
25405:                              5 §.
25406:      Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
25407: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
25408: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
25409: 
25410:                           II LUKU.
25411: 
25412:     Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
25413:                          valvomisesta.
25414: 
25415:                              6 §.
25416:      Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leima-
25417: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varus-
25418: tettakoon leimamerkillä.
25419:      Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei
25420: ole, eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suo-
25421: rittaa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
25422: 
25423:                                7 §.
25424:     Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää-
25425: kirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla to-
25426: distettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mihin
25427: määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaamatto-
25428: maksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin olisi
25429: laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen näh-
25430: den, varustetta,koon jäljennös sillä leimamäärällä, joka pää-
25431: kirjasta puuttuu.
25432:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupungissa
25433: maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virkamies ja
25434: maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. Muiden us-
25435: kottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi nimeänsä,
25436: merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja kotipaik-
25437: kansa.
25438: 22          f910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
25439: 
25440:                               8 §.
25441:       Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
25442: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekirjoit-
25443: taa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian Keisa-
25444: rillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain lei-
25445: maamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimituskirjan
25446: varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmenneta, se
25447: joka sen on antanut.
25448: 
25449:                               9 §.
25450:     Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
25451: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakirjan
25452: vastaan ottaa, siitä että leimamaksun suorittamisvelvolli-
25453: suus asianmukaisesti täytetään.
25454: 
25455: 
25456: 
25457:                           III LUKU.
25458: 
25459:                       Erinäisiä säännöksiä.
25460: 
25461:                              10 §.
25462:     Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan
25463: leimaamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viran-
25464: omaiselle, jonka alainen virkamies on.
25465: 
25466:                              11 §.
25467:      Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoit-
25468: tamisesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta
25469: ja leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole
25470: lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
25471: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit
25472: tai leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
25473:                       Leimasuostun ta.                  23
25474: 
25475:                            12 §.
25476:      Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhe-
25477: kirjoittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän ereh-
25478: dyksestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun
25479: sitä ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty
25480: on, haettakoon leimamaksu takaisin kuvernöö:r;iltä, joka
25481: päättää, onko se takaisin suoritettava.
25482: 
25483: 
25484:                             13 §.
25485:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa
25486: vastaan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
25487: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästö-
25488: pankille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainan-
25489: hakijalla oikeus asianomaisen laitoksen antaman todilil-
25490: tuksen nojalla lääninhallituksesta saada suoritettu leima-
25491: maksu takaisin.
25492: 
25493:                             14 §.
25494:      Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asiana
25495: on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toi-
25496: menpiteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä
25497: sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tar-
25498: vittavan.
25499: 
25500:                            15 §.
25501:     Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tai tili jää
25502: tekemättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama etu-
25503: oikeus tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin
25504: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
25505: 24         1910. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 9.
25506: 
25507:                                16 §.
25508:     Tämä asetus on voimassa l päivästä tammikuuta.
25509: 19ll saman vuoden loppuun.
25510: 
25511: 
25512: 
25513:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25514: 
25515:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
25516: 
25517: 
25518: 
25519: 
25520:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
25521: 1II.
25522:                     1910. -     N:o 10.
25523: 
25524: 
25525: 
25526: 
25527:                  Keisarillisen Ma,jesteetin Armollinen
25528:            esitys Suomen Eduskunnalle, erityisestä vuo-
25529:            delta 1911 snoritettavasta sotilasverosta.
25530:       Sittenkun Keisarillinen Majesteetti .Armollisessa Julis-
25531: tuskirjassa syyskuun 24 (lokakuun 7) päivältä 1909 oli
25532: määrännyt, muun ohessa, että ne maksut sotilastarpeisiin,
25533: mitkä Suomen Valtiovaraston tulee vuoden 1910 jälkeisiltä
25534: vuosilta valtakunnanrahastoon suorittaa, ovat otettavat
25535: sotilasrahaston tuloista, täydennettyinä tätä varten varoilla,
25536: jotka Suomen Eduskunta myöntää, niiden perusteiden mu-
25537: kaan, jotka ovat julkilausutut Suomen vuonna 1909 kokoon-
25538: tuneelle Eduskunnalle asiasta annetussa Armollisessa esi-
25539: tyksessä, sekä sanotussa esityksessä oli suvainnut ei ainoas-
25540: taan vahvistaa puheenalaisen maksun määrän vuodelta 1911
25541: 12,000,000 markaksi, vaan myöskin muun ohessa Armossa
25542: ilmoittaa, että Armollinen esitys erityisen veron säätä-
25543: ruisestä sotilasrahaston tulojen täydentämiseksi tulisi 1910
25544: vuoden Lakimääräisille Valtiopäivilie annettavaksi, on
25545: Keisarillinen Majesteetti, siihen nähden että sotilasrahaston
25546: tätä tarkoitusta varten vuonna 1911 käytettävänä olevat
25547: varat voidaan arvioida noin 2,000,000 markaksi ja että siis
25548:  10,000,000 markkaa olisi mainitun verotuksen kautta
25549: saatava sotilasrahaston vahvistamiseksi vastasanottuna
25550: vuonna, suvainnut Suomen vuonna 1910 kokoontuvien
25551:  Lakimääräisten Valtiopäiväin hyväksyttäväksi antaa seu-
25552:  raavan asetusehdotuksen:
25553:   2
25554: 
25555: 
25556:                 Ehdotus Armolliseksi asetukseksi Suomen kunnille
25557:           verovelvollisten henkilöiden verottamisesta sotilasrahas-
25558:           ton vahvistamiseksi vuonna 1911.
25559: 
25560: 
25561:                              1 §.
25562:       Sotilasrahaston vahvistamiseksi vuonna 1911 tulee
25563: niiden, jotka ovat verovelvollisia Suomen kunnille, maksaa
25564: yhteensä kymmenen miljoonaa markkaa.
25565:       Viimemainittu määrä jaetaan kuntain maksettavaksi
25566: niiden tulojen kokonaismäärien mukaan, joiden perusteella
25567: maksuja kunkin kunnan yhteisiin tarpeisiin on verovel-
25568: vollisilta vuonna 1910 taksoitettu, ja on se osa tuloista,
25569: joka kunnallishallituksesta kaupungissa joulukuun 8 p:nä
25570: 1873 annetun ArmoUi sen asetuksen 53 §:ssä sekä maalais-
25571: kuntain hallinnosta kesäkuun 15 p:nä 1898 annetun Armol-
25572: lisen asetuksen 78 §:ssä olevain säännösten mukaan on
25573: kunnallisverosta vapaa, tällöin jätettävä lukuun ottamatta.
25574: 
25575: 
25576:                               2 §.
25577:      Se määrä, joka kunkin kunnan tulee 1 §:ssä säädetyn
25578: perusteen mukaan Suomen valtiovarastolle suorittaa, on
25579: 1911 vuoden alussa kunnan verovelvollisilta taksoitettava
25580: sanottuna vuonna toimitettavan kunnallisverotuksen yh-
25581: teydessä.
25582: 
25583:                               3 §.
25584:      Kustakin kunnasta 1 §:n mukaan menevä maksu on
25585: viimeistään 1 p:nä marraskuuta 1911 asianomaiseen läänin-
25586: rahastoon suoritettava.
25587:                                                              3
25588: 
25589:                               4 §.
25590:      Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa ne lä-
25591: hemmät määräykset, jotka tämän asetuksen sovelluttami-
25592:                                                          .
25593: seen nähden havaitaan tarpeellisiksi.
25594: 
25595:                    Armossa hyväksytty Tsarskoje         Selossa
25596:           9/
25597:              22   p:nä huhtikuuta 1910.
25598: 
25599: 
25600:                      Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
25601: Helsingissä 1910, Keisarillinen Senaatin kirjapainossa.
25602:                19HI. -   V. 1\'1. -   l<~sit. N :o 10.
25603: 
25604: 
25605: 
25606: 
25607:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14,
25608:            koskeva armollista esitystä erityisestä vuodelta 1911
25609:            suoritettavasta sotllasverosta.
25610:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
25611: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N :o 10, joka koskee
25612: erityistä vuodelta 1911 suoritettavaa sotilasveroa, ja on Va-
25613: liokunta saanut tiedokseen Eduskunnassa tapahtuneen lä-
25614: hetekeskustelun.
25615: 
25616: 
25617:     Armollisesta esityksestä N :o 15, joka koskee varain
25618: osottamista vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulojen täyden-
25619: tämiseksi, antamassaan mietinnössä on V aliakunta esiin-
25620: tuomillaan syillä mielipiteenään lausunut, ettei Eduskunta
25621: havainne mahdolliseksi hyväksyä sanottua armollista esi-
25622: tystä sotilasrahaston vahvistamisesta.
25623:     Esillä oleva armollinen esitys vuodelta 1911 suoritetta-
25624: vasta sotilasverosta perustuu, samoin kuin yllämainittu ar-
25625: mollinen esitys N :o 15, armolliseen julistuskirjaan loka-
25626: kuun 7 (syyskuun 24) päivältä 1909, jonka määräyksien
25627: toimeenpanoa, mikäli ne koskevat vuotta 1911, armollinen
25628: esitys tarkoittaa. Näin ollen koskee kaikki se, mitä Valio-
25629: kunta on mietinnössään armollisen esityksen N :o 15 joh-
25630: dosta käsittelynalaisen kysymyksen laillisesta ja valtiolli-
25631: sesta pu-Olesta esiintuonut, myös nyt esilläolevaa armollista
25632: esitystä, minkä vuoksi V aHokunta voi rajoittua tässä yhtey-
25633: dessä ainoastaan viittaamaan sanottuun mietintöönsä. Huo-
25634: mioonottaen mitä siinä on esitetty sekä riippwnatta siitä,
25635: 2              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 10.
25636: 
25637: olisiko armollisessa esityksessä oleva ehdotus edes verotusnä-
25638: kökannalta arvosteltuna mahdollinen, katsoo Valiokunta,
25639: ettei Eduskunta saattane hyväksyä nyt puheenaolevaa
25640: armollista esitystä, ja saa senvuoksi kunnioittaen ehdottaa,
25641: että Eduskunta. päättäisi alamaisessa vastauskirjelmässään
25642: Keisarilliselle Maj esteetille ilmoittaa,
25643: 
25644:               että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol-
25645:            Usta esitystä erityisestä vuodelta 1911 suoritet-
25646:            tavasta sotilasverosta.
25647: 
25648:     Helsingissä, toukokuun 20 p :nä 1910.
25649: 
25650:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensi-
25651: m ä i ne n osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa osas-
25652: ton puheenjohtaja Arajärvi ja jäsenet von Born, Kairamo,
25653: Kallio, Kanervo, Komu, Koskelin, Puhakka, Saarikivi,
25654: Sainio ja Tanner.
25655:                          Vastalause 1.                        8
25656: 
25657: 
25658: 
25659: 
25660:                      Vastalauseita.
25661:                                1.
25662: 
25663:     Olemme valiokunnan enemmistön kanssa yhtä mieltä sii-
25664: tä, ettei armollista esitystä voida hyväksyä sellaisena kuin
25665: se nyt on Eduskunnalle annettu. Paitsi sanottuun esityk-
25666: seen liittyvää laillista puolta, antaa se myöskin muissa suh-
25667: teissa sijaa painaviin muistutuksiin, jotka mielestämme ne-
25668:  kin olisivat omiaan aiheuttamaan sen hylkäämisen.
25669:     Se meidän verotuslainsäädännössämme tuntematon mää-
25670: räys, että kuntien tulisi v~ltioon nähden vastata niille jae-
25671: tun vero-osuuden suorittamisesta, huolimatta siitä, miten
25672: paljon siitä jäisi yksityisiltä verovelvollisilta saamatta, joh-
25673: taisi kohtuuttomuuksiin, eikä tällainen periaate ole muu-
25674: tenkaan hyväksyttävä. Kymmenen miljoonan markan
25675: määrä aivan uusia veroja tulisi, kannettuna armollisessa
25676: esityksessä ehdotetuna tavalla, tuntumaan, erittäinkin vä-
25677: hempivaraisilla seuduilla, joilla nytkin jo kunnallisverotus
25678: on rasittava, ylen painavalta. Tehtyjen laskujen mukaan
25679: nousisi tällainen verotus noin kolmeen viidennekseen koko
25680: nykyisestä kunnallisesta tuloverosta, ja lisäisi siis sanot-
25681: tua veroa enemmän kuin 50 prosentilla. Huomioon on
25682: myös otettava, että paitsi tuloveroa, suoritetaan kunnissa
25683: muit~tkin veroja, niinkuin kunnallista henkiveroa, jonka li-
25684: säksi melkoiset manttaalirasitukset ovat maanomistajien
25685: kannettavina. Nykyistä kunnallista tuloveroa haittaavat
25686: sitä paitsi erinäiset puutteellisuudet, jotka käytännössä tu-
25687: levat sitä tuntuvammiksi, mitä suuremmaksi verotus nou-
25688: see. Kun verotusperusteet eri kunnissa ovat osittain erilai-
25689: 4              1910. -   V. M. -   Esit. N :o tO.
25690: 
25691: set ja veroäyrin pohjana oleva tulo niinikään eri kunnissa
25692: on eri suuruinen, aikaansaisivat nämätkin seikat rasituk-
25693: sen epätasaista jakaantumista eri kuntien kesken.
25694:      Huolimatta siitä, että armollinen esitys sellaisenaan
25695: yllä olevan nojalla on hylättävä, olemme kuitenkin niillä
25696:  perusteilla, jotka olemme esittäneet Valtiovarainvaliokun-
25697:  nan mietintöön N :o 13 liitetyssä vastalauseessa, tulleet sii-
25698: hen käsitykseen, että Valiokunnan olisi pitänyt ehdottaa
25699: Eduskunnan hyväksyttäväksi sellainen valtiovarain järjes-
25700: tely vuodeksi 1911, jonka kautta armollisen esityksen tar-
25701:  koittama päämäärä olisi toisella valtiovarain tähänastiseen
25702: hoitoon soveltuvallru tavalla! saavutettu.
25703:      Asian nykyisessä tilassa katsomme tarpeelliseksi ainoas-
25704:  taan lyhyesti mielipiteenämme esittää, että, jos Eduskunta
25705:  periaatteessa hyväksyisi sotilaskysymyksen väliaikaisen jär-
25706:  jestämisen vuotuisilla rahamaksuilla, kysymyksessä oleva
25707:  tarve ei olisi tyydytettävä erityisellä, tähän tarkoitukseen
25708: varta vasten kannetulla verolla, vaan että Eduskunnan tulee,
25709: noudattamalla valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n määräyksiä ja
25710:  Suomen valtiotalouden yleisiä periaatteita, osottaa uusia
25711:  tulolähteitä ainoastaan mikäli valtion vakinaiset varat
25712: menoarvion asianmukaiseen järjestelyyn eivät riitä. On to-
25713: sin mahdollista, että näin meneteltäessä vastaisuudessa osot-
25714: tautuu välttämättömäksi uuden veronkin säätämisellä vahvis-
25715: taa valtiovaraston tilaa. Mutta siihen nähden että valtion va-
25716:  kinaiset tulot viime vuosina ovat huomattavassa määrässä
25717:  ja jotenkin säännöllisesti kasvaneet sekä huomioon ottaen
25718: että nähtävästi myöskin Suomen Pankin voittovaroja voi-
25719:  daan osaksi tähän tarkoitukseen käyttää, täytyy pitää to-
25720:  dennäköisenä, ettei läheskään koko sotilasmaksua vastaavaa
25721: määrää tarvita suoranaisella verotuksella hankkia. Sellai-
25722: nen tulos edellyttää tietysti, kun on kysymys niin suuresta
25723:  lisämenoerästä kuin puheenalaisen sotilasmaksun suoritta-
25724: minen tietää, että valtiontalous yleensä hoidetaan asiantun-
25725: temuksella ja tarkkuudella ja että maamme taloudellinen
25726: kehitys muutenkin saa jatkua ilman vakavanlaatuisia häi-
25727:                         Vastalause 1.                        5
25728: 
25729: riöitä. Joka tapauksessa on tarpeellista, ettei sotilasmaksun
25730: suorittamista aseteta riippUIVaiseksi sellaisesta edeltäpäin
25731: määrätystä menettelytavasta, joka ei sovellu maassa muuten
25732: käytettyyn verotusjärjestelmään, vaan että Eduskunta, sa-
25733: moinkuin muista valtionmenoista, saa perustuslain säätä-
25734: mässä järjestyksessä Hallituksen kanssa neuvotella ja sopia
25735: siitä, millä tavalla tähän tarvittavat varat ovat hankittavat.
25736:     Edellä esitetyn nojalla saamme kunnioittaen ehdottaa,
25737: että Eduskunta päättäisi,
25738: 
25739:                että sotilasasian väliaikaiseksi järjestämiseksi
25740:            vuonna 1911 Venäjän valtakunnanrahastoon suo-
25741:            ritetaan 1'2,000,000 Suomen markkaa; sekä
25742:                että V altnovarainvaliokunnan on otettava tä-
25743:            mä menoerä huomioon järjestäessään 1911 vuo-
25744:            den tulo- ja menoarviota.
25745: 
25746:    Helsingissä toukokuun 20 p :nä 1910.
25747: 
25748: 
25749:      A. Osw. Kairamo.                   Juhani Arajlini.
25750: 6              1910. -   V. M. -     Esit. N :o 10.
25751: 
25752: 
25753: 
25754: 
25755:                                II.
25756: 
25757:      Viitaten allekirjoittamaamme vastalauseeseen Valtio-
25758: varainvaliokunnan mietinnössä n:o 13, koskeva varain osot-
25759: tamista vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulojen täydentämi-
25760: seksi, ehdotamme,
25761: 
25762:                   että esilläoleva mietintö palautetaan Valio-
25763:            kttntaan muodostettavaksi mainitussa vastalauseessa
25764:            esitettyyn suuntaan.
25765: 
25766:      Helsinki 20 p. toukokuuta 1910.
25767: 
25768: 
25769:            Mimmi Kanervo.      J. A. Komu.
25770:            Santeri Saarikivi.  J. W. Sainio.
25771:                      Väinö Tanner.
25772: 
25773: 
25774: 
25775: 
25776:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
25777:              1910. -   S. V. M. -    Esit. N :o 1,0
25778: 
25779: 
25780: 
25781: 
25782:                  S u u r e n v a 1i o k u n na n m i et i n t ö N:o 12
25783:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
25784:           joka koskee erityistä vuodelta 1911 suoritettavaa sotilas-
25785:           veroa.
25786: 
25787:    Käsiteltyään tätä asiaa on Suuri valiokunta päättänyt
25788: yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 14 ole-
25789: vaan ehdotukseen,
25790: 
25791:                  että Ednskunta jättäisi at·mollisen esityksen
25792:           erityisestä vnodelta 19~1 suoritettavasta. sotilas-
25793:           ~-erosta hyvtiksymättä.
25794: 
25795:    Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1910.
25796: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapa.,inos~I!L· 1910.
25797:            11110. -   Ed.qsk. vast. -   Esitys N :o 10.
25798: 
25799: 
25800: 
25801: 
25802:                  S u. ome n Edus k u n na n a 1a ma i ne n v a s-
25803:           t a us Keisarillisen Majesteetin armollis.een esitykseen
25804:           erityi$.estä vuodelta 1911 suoritetta,vas.ta sotilasverosta.
25805: 
25806: 
25807: 
25808: 
25809:        Suurivaltaisin, lrBloiUsin Keisari
25810:                j& SllUril1ltiil&s I
25811: 
25812: 
25813: 
25814: 
25815:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
25816: antanut armollisen esityksen erityisestä vuodelta 1911 suo-
25817: ritetta vast::t sotilasverosta.
25818: 2           1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 10.
25819: 
25820:     Tä;mä armollinen esitys perustuu, samoin kuin armolli-
25821: nen esitys varain osottamisesta vuodeksi 1910 sotilasrahas-
25822: ton ·tulojen täydentämiseksi, julistuskirjaan lokakuun 7
25823:  (syyskuun 24) päivältä 1909, jonka määräyksien täytän-
25824: töönpanoa, mikäli ne koskevat vuotta 1911, nyt käsillä oleva
25825: esitys ta.rkoitta·a. Alamaisessa vastauksessaan sotilasra-
25826: haston tulojen täydentämistä koslmva·an armolliseen esi-
25827: tykseen on Eduskunta jo esittänyt ajatuksensa; Suomen
25828: s<Ytilasasian liaillisesta ja. valtiollisesta puolesta.. Mitä Edus-
25829: kunta. siten on lausunut, koskee myöskin esillä ole-vaa asiata,
25830: jonka tiilhden Eduskunta ainoastaan pyytää tässä viitata
25831: sanotun vastauskirjelmänsä sisäUyksoon. Siihen nojaten
25832: Eduskunta, ottamaUa arvostellakseen, olisi:ko armollisessa.
25833: esityksessä oleva ehdotus edes verotuskannalta mahdolli-
25834: nen, saa Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne al1amajsesti
25835: ilmoiHaJa,
25836: 
25837:                 että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol-
25838:             lista esitystä erityisestä 1Juodelta 1911 suoritet-
25839:             tavasta sotilasverosta.
25840: 
25841: 
25842:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25843: 
25844:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
25845: 
25846: 
25847: 
25848: 
25849:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
25850:                      1910. - N:o 11.
25851: 
25852: 
25853: 
25854: 
25855:                  Keisarillisen :Majesteetin Arntelli-
25856:            :aen esitys Suomen Eduskunnalle varojen hank-
25857:            kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
25858:            valtion tulot eivät riitä.
25859: 
25860:       Heinäkuun 20 p:nä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
25861: tyksen 26 §:n mukaan on varsinaisten valtiopäiväin alussa
25862: Eduskunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta niihin
25863: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on
25864: selvitykseksi siitä esitykseen liitettävä laskelma valtion
25865: vakinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi varainhoito-
25866: vuodeksi.
25867:       Tämän johdosta on Senaatin eri toimituskunnista saa-
25868: tujen tietojen perusteella laadittu tähän liitetty laskelma:
25869: valtion tuloista ja menoista vuonna 1911, johon fli kuiten-
25870: kaan ole otettu kulkulaitosrahastoa, koska se muodostaa
25871: eri kokonaisuuden ja on erityisen Armollisen esityksen
25872: esineenä. Niinikään on puheena olevasta laskelmasta jätetty
25873: pois paloviinavero sekä siitä erityisten määräysten mukaan
25874: suoritettavat menot, jotka ovat riippumatt{)mia siitä, miten
25875: valtiotalous muuten muodostuu.
25876:       Edellämainitun laskelman mukaan on ml-•inaiset menot
25877: vuodelta 1911 laskettu t€kevän           Smk. 97,957,400: -
25878: johon tulee siirtoja:
25879:       sotilasrahastosta valtiorahastoon
25880: ja viimemainitusta rahastosta tilatto-
25881: man väestön lainarahastoon, rahastoi-
25882: hin työhön aivan kykenemättömäin
25883: henkilöiden sekä t.urvattomain lasten
25884:   2                        N:o 11
25885: 
25886: hoitoa varten ynnä suostunhtrahas-
25887: tosta valtiorahastoon . . .            Smk.    3 1738,500: -
25888: joten vakinaisten menojen summa
25889:      olisi . . . . . . . . . . Smk. 101,695,900: --
25890: Tähän tulee lisäksi myönnetyt yli-
25891:      määräiset menot . . . . .        2,976,500: -
25892:                        Summa menoja Smk. 104,672,400: -
25893:       Nämå menot jakaantuvat eri rahastoja kohti seuraar
25894: valla tavalla:
25895: Valtiorahasto . .                      Smk.   79,111,500: -
25896: Sotilasrahasto . .                            12,404,100: -
25897: Sotilashuonerahasto                              640,100:-
25898: Suostuntarahasto                              12,516,700:-
25899:                               Summa Smk. 104,672,400:-
25900:       Tulot taas on laskettu seuraaviksi määriksi:
25901: Vakinaisia tuloja sekä suostl.mta-
25902:       varoJa . . . . . . . . . Smk. 103,000,900: -
25903: Siirtoja valtiorahastoon lainausrahas- ·
25904:       tosta, sotilasrahastosta, kulku-
25905:       laitosrahastosta ja suostunta-
25906:       rahastosta sekä suostuntarahas-
25907:       toon paloviinavaroista             5,471,500: -
25908: Ylimääräisiä tuloja.                       100,000:-
25909:                         Summa tuloja   Smk. 108,572,400: -
25910:       Nämä tulot jakaantuvat eri rahastoja kohti näin:
25911:  Valtiorahasto . . .                   Smk. 83,297,900: -
25912:  Sotilasrahasto. . .                        12,404,100: --
25913:  Sotilashuonerahasto                           3ö0,100: -
25914: :Suostuntarahasto. .                        12,520,300: -
25915:                               Summa Smk. 108,572,400: -
25916:                             N:o 11
25917: 
25918:       Edellisestä näkyy, että tehdyn laskelman mukaan
25919: tuloja tulisi olemaan enemmän kuin menoJa
25920: valtiorahastossa .                      Smk.    4,186,4:00: -
25921: suostuntarahastossa                                 3,60Cl:-
25922: 
25923:       kun sitä vastoin menoJa olisi enemmän kuin tuloja
25924: 
25925: sotil ash uon erahastossa               Smk.
25926: 
25927:       Sotilasrahastossa taas tulisivat tulot ja menot olemaan
25928: samansuuruiset.
25929:       Sotilashuonerahaston vajaus on katsottu voitavan
25930: täyttää lisäniaksulla rahaston pääomasäästöstä.
25931:       Mitä valtiorahaston tuloista laskelman mukaan jää
25932: tähteeksi, on varattava sellaisia laskelmaan merkitsemät-
25933: tömiä ylimääräisiä menoja varten, jotka Keisarillinen Ma-
25934: jesteetti vastedes ehkä myöntää suoritettaviksi vuonna 1911;
25935: ja kun sanottu ylijäämä arvatenkin riittää näihin menoihin,
25936: ei valtiorahaston budjetti vuodelle 1911 tule osottamaan
25937: vajausta.
25938:       Laadittaessa ehdotusta suostuntarahaston budjetiksi
25939: on seuraavat asianhaarat otettu huomioon:
25940:       Suostuntarahaston säästön vuoden 1910 päättyessä on
25941: Eduskunta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä laskenut
25942:  1,621,200 markaksi. Kuitenkin on. Armollisessa esityksessä
25943:  varain osottamisesta vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulojen
25944:  täydentämiseksi ehdotettu, muun muassa, että. suostunta-
25945:  rahaston lainalla valtiorahastosta 3,101,2(() markkaan' lisä,.
25946:  tystä säästöstä olisi vuonna 1910 sotilasrahaston tulojen
25947:  täydentämiseksi osotettava 3,100,00) markkaa. Mainittu
25948:  säästö vuoden 1910 päättyessä tulisi siis olt>maan · ainoas-
25949:  taan 1,2CO markkaa.
25950:   4                         N:o 11
25951: 
25952:       Suostuntarahaston 1nenoja ovat ensi sijassa suostunta-
25953: verojen kanto- ja tarkastuskustannukset sekä kuntain ja
25954: valtiorahaston osuudet jäämistöverosta, valtiopäiväkustan-
25955: nukset, menot Antellin kokoelmain hoidosta ja kyydin-
25956: pitorasituksen tasottamisesta, jotka, kuten tässä alempana
25957: on laajemmin esitettynä, sekalaisten menojen ohessa yh-
25958: teensä tekevät noin . .                1,148,200 markkaa.
25959: 
25960: Kun tähän lisätään suostuntarahaston
25961:     velka valtiorahastolle, jonka ta-
25962:     kaisinmaksua vaaditaan erityi-
25963:     sessä Armollisessa esityksessä,
25964:     tehden .                          3,118,ö00
25965: mm    nousevat nämä suuruudeltaan
25966:       määrätyt menot              4,266,'/00 markkaan.
25967: 
25968:      Jos tätä vastaan asetetaan vuodelta 1911 lasketut
25969: tulot pelikorttisuostunnasta, mallasjuomaslwstunnasta ja
25970: jäämistöverosta, korot ja sekalaiset tulot sekä vihdoin leima-
25971: snostunnasta lähtevä tulo samansuuruisena kuin se määrä,
25972: johon Eduskunta 1909 vuoden valtiopäivillä on laskenut
25973: sanotun tulon vuonna 1910, jäämistövero siitä vähennettyä,
25974: nousevan, eli 1,850,000 markan määrään, niin tekisivät.
25975: suostnntarahaston tulot yhteensä . . 4,780,30) markkaa.
25976: Kun tähän lisätään säästö vuodelta
25977:     1910                                      1,20J
25978: niin nousevat varat                        4, 781,500 markkaan
25979: :ta olisi siis suostuntarahaston jälellä
25980:       oleviin menoihin, nimittäin kan-
25981:       sakoululaitosta ynnä erinäisiä si-
25982:       vistystarkoituksia varten käytet-
25983:       tävänä ainoastaan                     ö14,800 markkaa~ .
25984:                           N:o 11                        5
25985: 
25986:       Koska kuitenkin Eduskunta jo vuodeksi 1910 on las-
25987: kenut menot kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys-
25988: tarkoituksia varten 8,624,00) markaksi ja suostuntarahaston
25989: tulojen lisääminen lainalla valtiorahastosta, kuten vuonna
25990: 1909 tapahtui, lähimpinä vuosina valtiorahaston pääoma-
25991: säästön vähentymiseen nähden ei voi tulla kysymykseen,
25992: on suostunnan lisääminen katsottu pakottavan tarpeen
25993: vaatimaksi. Tämän nojalla on ehdotettu leimaveroa lisät-
25994: täväksi .                             . 2,325/"00 markkaa
25995: säädettäväksi uusi pääoma- ja kuponki-
25996:       vero, joka tuottaisi             . 3,415,000
25997: siirrettäväksi paloviinavaroista . . . 2,(0),000
25998: eli kaikkiaan suostuntarahaston varoja
25999:       lisättäväksi                     7,740,000 markkaa
26000: jotka ynnä eclellä käytettävinä ole-
26001:       viksi mainitut                     514,800
26002: yhteensä ilmaisisivat käytettävinä ole-
26003:      vain varain mää!·än . .           . 8,254,800 markaksi.
26004: 
26005:      Tähän nähden voitaisiin 8,250,000 markkaa käyttää
26006: varain osottamiseksi kansakoululaitosta varten välttämät-
26007: tömimpien menojen suorittamiseen, kuten erityisessä Ar-
26008: mollisessa esityksessä siitä on mainittuna.
26009:       Nämä laskelmat lähtökohtana voitaisiin suostunta-
26010: rahaston budjetin perustaksi panna seuraavat erät:
26011:       Säästö vuodesta 1910. Tämä on edellä esitettyjen
26012: asiainhaarain mukaisesti laskettu 1,200 markaksi.       .
26013:       1'Ienot vnonna 1911. Kanto- ja tarkastuskustannukset
26014: leima- ja pelikorttisuostunnoista ovat arvioidut 137,000
26015: markaksi ja samat kustanm\kset mallasjuomasuostnrwasta
26016: Armollisen esityksen N:o 5 mukaisesti 80,000 markaksi,
26017: joten kanto- ja tarkastuskustannukset sanotuista kolmesta
26018:   6                         N:o 11
26019: 
26020: s~~stunnasta yhteensä nousisivat 217,000_markkaan.-        Sen
26021: m~uraisesti kuin Armollinen esitys jäämistöverosta osottaa,
26022:  ovatkustannukset tästä verosta sekä kuntain osuus sanotusta
26023:  verosta lasketut 83,000 markaksi kuin myöskin valtiorahas-
26024: ,ton osuus jäämistöverosta 45,000 markaksi. - Kustannukset
26025:  1911 vuoden valtiopäivistä sekä säätytalon, arkiston ja kir-
26026:  jaston hoidosta ovat, niinkuin Armollisessa_ esityksessä
26027:  N:o 7, arvioidut 683,000 markaksi. - Kansakoululaitosta
26028:  ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten voidaan, kuten
26029:  edellä on esitetty, osottaa 8,250,000 markkaa. - Määrä-
26030:  raha Antellin kokoelmain hoitoa varten on pysytetty siinä
26031: _määrässä, minkä Eduskunta hyväksyi vuodeksi 1910. -
26032:  Armollisessa esityksessä N:o 2 on muun ohessa ehdotettu,
26033:  ett~ valtiovarast,on suoritettavaksi pantaisiin ei_ ainoastaan
26034:  kolmannes kyytilaitoksia varten tarvittavan maan lunasta-
26035:  misesta ja niitä varten tarpeellisten huoneiden rakentami-
26036:  sesta aiheutuvista kustannuksista vaan m1öskin kolme
26037:  neljännestä kyytilahossa kyydinpitoon meneväin ~ustan­
26038:  nusten ja sen summan erosta, joka kyytiäyriltä koko
26039: ~aassa menevän keskilrustannuksen mukaan tulisi kyyti-
26040:  lahon osalle; ja olisivat nämä. valtiovaraston puolesta me-
26041:  nevät kustannukset suoritettavat varoista, jotka Eduskunta
26042:  tulolähteistään on valtiovaraston käytettäväksi osottanut.
26043:  ~ähän .tarkoitukseen tulisi toimitettujen likimääräisten las-
26044:  kelmain mukaan tarvittavaksi noin 100,000 markkaa, joka
26045:  määrä siis on arviomäärärahana katsottu olevan budjettiin
26046:  otettava. - Sekalaisten menojen on arviolta laskettu nou-
26047:  sevan 200 markkaan. - Suostuntarahaston velan takaisin
26048: maksaminen valtiorahastoon aiheuttaa, kuten erityisessä
26049: .Armollisessa esityksessä on lähemmin mainittuna, 3,118,5())
26050: markan menon. :-- Menot tulevat siis nousemaan kaikkiaan
26051:  ~2,516,700 markkaan.
26052:                            N:o 11                         7
26053: 
26054:        Tuloja vuonna 1911. Niiden laskelmain mukaan, jotka
26055: ovat leimasuostuntaa, jäämistöveroa, pääoma- ja kuponki-
26056: veroa, suostuntaa mallasjuomain valmistamisesta sekä peli-
26057: korttisuostuntaa koskevissa Armollisissa esityksissä, on
26058: tulot näistä suostuntaveroista merkitty seuraaviksi mää-
26059: riksi, nimittäin: tulo leimasuostunnasta 4, 175,())0 markaksi,
26060: jäämistäverosta 800,())0 markaksi, pääoma- ja kuponkive-
26061: rosta 3,415,())0 markaksi, mallasj uomasuostunnasta 2,080,000
26062: markaksi ja pelikorttisuostunnasta 50,000 markaksi. -
26063: Suostuntarahaston vähäpätöiseen säästöön nähden on korko-
26064: -tulo merkitty ainoastaan 1\JO markaksi. - Sekalaiset tulot
26065:  on laskettu 2(X) markaksi, jota paitsi yllämainittu lisäys
26066:  paloviinavaroista on merkitty 2,0CIO,OOO markaksi.- Tulo-
26067: jen summa nousee siten 12,520,300 markkaan.
26068:        Kun edelläolevain laskelmain muka.an suostuntarahas-
26069:  ton tulot ynnä säästö vuodesta 1910 yhteensä nousisivat
26070:  12,521,500 markkaan ja menot 12,516,7(X) markkaan, niin
26071:  sanotussa rahastossa vuonna 1911 syntyisi 4,800 markaksi
26072:  laskettu säästö.
26073:        Sen nojalla mitä ylempänä on esiintuotu Keisarillinen
26074:  Majesteetti on tahtonut Armossa ehdottaa:
26075: 
26076:                  että Eduskunta hynYk~yisi suostunta-rahastolle
26077:            seurauva.n budjetin:
26078: 
26079: 
26080:                            Tuloja:
26081: 
26082: Sääst-ö vuodesta 1910.                            1,2((): -
26083: Kokonaistulot seuraavista suostuntaveroista:
26084:       leimasuostunnasta .                    4:175,0CIO: -
26085:       jäämist-överosta .                       800,(X)(): - -
26086:       pääoma- ja kuponkiverosta              3,415,000: -
26087:   8                              N:o 11
26088: 
26089:       mallasj uomasuostunnasta                           2,080,000: -
26090:       pelikorttisuostunnasta                                 50,()()): -
26091: Korkoja.                                                        100:-
26092: .Sekalaisia tuloja                                             200:-
26093: Lisäystä paloviinavaroista                               2,000,000: -
26094:                                              Summa 12,521,500: -
26095: 
26096:                                Menoja:
26097: V eronkanto- ja tarkastuskustannukset:
26098:      ]eima- ja pelikorttisuos-
26099:         tunnoista               137,000: -
26100:      mallasjuomasuostunnasta . 80,()(1(): -                217,000:-
26101: .Täämistöveron kustannukset ynnä kuntien
26102:       osuus tästä verosta                        83,000:-
26103: V aitiorahaston osuus jäämistöverosta .          45,000:-
26104: Kustannukset 1911 vuoden valtiopäivistä
26105:       sekä säätytalon, arkiston ja kirjaston
26106:       hoidosta. .                               683,000:-
26107: Määräraha kansakoululaitosta sekä erinäisiä
26108:       sivistystarkoituksia varten .           8,250,000: -
26109: Antellin kokoelmain hoitoa varten .              20,000:-
26110: Kyydinpitorasituksen tasoittamiseksi            100,CXX>:-
26111: Sekalaisia menoj::. .                               200:-
26112: V altiorahastoon, vuonna Hl09 lainana siirre-
26113:       tyn määrän takaisin maksamiseksi .      3,118,500: -
26114:                                  ----------------~--------
26115:                                    Summa menoja 12,516,7(X): -
26116: Säästö joulukuun viimeisenä päivä_n_ä_1_~1_1_1_.___4.:...,8_0...,..)()_:_
26117:                                              Summa 12,521,500: -
26118: 
26119:                   Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 9/22
26120:              p:nä huhtikuuta 1910.
26121:                        Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
26122:                   ·K:o 11
26123: 
26124: 
26125: 
26126: 
26127:                Laskelma
26128: valtiovaraston tuloista ja menoista vuosina
26129:  1910-1911, mikäli ne kohdistuvat valtiora-
26130:   hastoon, sotilasrahastoon, sotilashtJone-
26131:       rahastoon ja suostuntarahastoon.
26132:   10                                   N:o l1
26133: 
26134: 
26135: 
26136: 
26137:                                 Laskelma
26138: valtiovaraston tuloista ja menoista vuosina 1910·-1911,
26139: mikäli ne kohdistuvat valtiorahastoon, sotilasrahastoon,
26140:       sotilashuonerahastoon ja suostuntarahastoon.
26141: 
26142:                                                    Laskettu           Lasketttt
26143:                                                   1näärä vuo-        n1äärä vuo-
26144:                                                   deksi 1910.        deksi 1911.
26145: 
26146:                                                      -~     l71il!     9/mf.      l7'k'
26147:                 Valtiotulot.                                                      1
26148: 
26149: 
26150: 
26151:   Tuloja ·valtiotiluksistn ja -m1tuBkt t'altion                                   1
26152: 
26153:                 omaisundesta.
26154:                                                                                   1
26155: 
26156: Tuloja kruunun maatiloista (Valtior.)                  1,005,000- 1,005,000 -
26157:    »        »            »      (Sotilasr.) ..          450,000-    455,000 -1
26158:             »      kalastuksista (Valtior.).              78,000-    85,000 __ l
26159:    •        »      metsistä (Valtior.) ... . 8,700,000- 10,000,000-
26160:                        •    (Sotilasr.) ... .           100,000 --  100,000-
26161:   .»               kanavista (Valtior.) ... .           875,000 -   900,000 -·
26162: Korkoja (Valtior.) ................... . 1,000,000 -                800,000-
26163:      •    (Suostuntar.) ................. '\              80,000-       100-
26164:           (Sotilasr.) ................... .               80000-
26165:                                                             ,   1    35,000-1
26166:      »    (Sotilashuoner.1 • . . . . • . • . • • . . •   360,0001-- 350000--j
26167:        12,728,000:- - 13,730,100:-
26168:                                                                            '              1
26169: 
26170:               Väliffitmiii t•erojs,.
26171:                                                                                           1
26172: 
26173: Maaveroja (Valtior.) ................. .          1,984,000- 1,992,000             -1
26174:      »      (Sotilasr.) ................. .       1,553,0001- 1,565,000-
26175: Elinkeinoveroja (Valtior.) ............. .          500,1)()(}1-  545,000-
26176: Henkiveroja (Valtior.) ................. .        2,212,000!--1 2,260,l)()()-
26177:        6,249,000: - - 6,362,000: -                                                1 l
26178:                                         N:o 11                                           11
26179: 
26180:                                                   I     Laskettu
26181:                                                   I    määrä VUO•
26182:                                                        deksi 1910.
26183:                                                                             määJ'ä VUO·
26184:                                                                             deksi 1911.
26185:                                                   1
26186:                                                   1---------------- - - - - - -
26187:                                                   1      :J/."1:     j7Ul     :'llllf.    if'Mi
26188:     .     .    Väli~lisiä ver!Jja.           l •      1          1
26189: 
26190: TullituloJa (Valt10r.) .................. \46,500,0001- 48,160,0001-
26191: Aksiiseja (Suo~tuntar.) ................ l 1,715,0001- 2,130,000-
26192:    •        (Valtior.) ..._................. j  20,000 -    20,000-
26193:                                                       1
26194:       48,235,000: - -- 50,310,000:-          1        1
26195:                                                   1                  1
26196:                                                   1                  1
26197: 
26198:              Sekaluontoisia veroja.               1
26199:    .                                         .    1
26200: I~~m1~~-ostuuta (Suostuntar.) .......... 1 2,800,00011- -            4,175,000-
26201: Jaiilmstovero (Suostuntar.) ............ 1,25-0,000-                   800,000-
26202: Pankkien ja palovakuutusyhtiöitten suos- 1
26203:     tun tavero (Suostuntar.) .... ·. · · · · · · 1 760,0001-
26204: Pääoma- ja kuponkivero (Suostunt-ar.) .. l                         --1--
26205:                                                                      3,415,000-
26206: Sotilasvero (Sotilasr.) ....... · . · · · · · · · · · J       _ l _ 10,000,000-
26207: Senttonaalia (Sotilasr.) ................         j'    155,000 -      173,0()()-
26208: Virkaylennys- ja toimitusmaks. (Valtior.) 1 465,000--,-                480,000-
26209:        •        •        ~         (Sotilasr.) 1         (;5 000     1- 75 000-
26210: Muita sekaluontoisia veroja (Valtior.) . ·1             I4o:ooo\- I84:oool-l
26211:          5,635,000: -- -19,302,000:.....;.        1
26212: 
26213: 
26214: 
26215:        :Ma)an~ja   erinäisten t•altiolaitolften
26216:                                                   1
26217:                                                                      1                    !1
26218:                     ldiyttiimisestä.
26219:                                                                      i
26220:                                                                      1                            1
26221:                    (V altiorahasto.)                                 '                    !
26222:                                                                                           1
26223: Postimaksuja ................•.........                7,400,000-           7,20o,ooo -
26224:                                                                 1
26225: Majakkamaksuja ..................... .                 1,200,000 --         1,250,000-
26226: Sairasmaksuja yleisissä saira,shuoneissa.                740,000-             760,000-
26227: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ....... .                420,0001-            420,000-
26228: Sekalaisia vähempiä maksuja ......... .                    2000-                  3,0001-
26229:       9,762,000:- - 9,633,000:-                               ,      1
26230: 
26231:                    Sekalaisia tuloja.                                                     i
26232: Kruununsakkorahoja (V altior.)                          260000i-             3200001-1
26233: Perinnöksiostomaksuja (Yaltior.) ..... .                  IO:oool-              '  1
26234:                                                                                1o,oool-
26235:  12                                  N:o 11
26236: 
26237:                                                   1    J,asketta             Laskettu
26238:                                                   i   nläärä V110·           llläärå. VUO·
26239:                                                   1   deksi 1910.            dek'i 1911.       1
26240: 
26241: 
26242:                                                   !__'-o....
26243:                                                   !---------- - - - - - - 1
26244:                                                   1
26245:                                                        "'·.,-·
26246:                                                            1 .
26247:                                                            IJI!!I.
26248:                                                                    9l
26249:                                                                    v!Nf'
26250:                                                                          ;     i
26251:                                                                          )'l<f:i
26252:                                                         .            1                     ,   ~
26253: Lunastettujan maatHain kauppahinnan- 1                         '                           1   1
26254: 
26255: 
26256:    maksua (Va.ltior.J ........... , ......        1     270,0001-             305,oool-l
26257:                                                                                    '       [   i
26258: Korvausta kruunun ennakolta maksa-1                                  1·                    1   1
26259:                                                                                            1   1
26260:    mista kustannuksista (Valtior.) ...... 1            646,000-
26261:                                                              1                687,0001-,
26262: Viralliset sanomalehdet (Valtior.) ...... i                 iO,oooj-           80,000 1-!
26263: Keisarillisen Senaatin kirjapaino{Valtior.)       1    353,000~--             693,000!- 1
26264: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion- [                         1
26265:                                                                                            •   1
26266: 
26267: 
26268:    laitoksissa (Valtior.) ................        i 66o,oooj-                 7-to,oooj1--- 1
26269: Apumaksuja kunnilta (Valtior.) ........ i              590,4001-              590,400 1 -~
26270: Muita sekal. satunn. tuloja (Valtior.) ....       1    202,000[-              237,0001-i
26271:   ~      ••                >>    (Suostuntar.) .. !               200~-                200~---~
26272:   •                        ..    (Sotilasr.) .... 1          1,100       -       1,100-1
26273:                                                                                        JOO~-~~~
26274:                                                                      1
26275: 
26276: 
26277:   >>      '                •  (Sotilashuoner.)                    lG'Oi-
26278:         3,062,800: -   -   3,663,800: -
26279:                                                                                            1   !
26280:               Summa valtiotuloja:                                                              1
26281: 
26282: 
26283: 
26284:        85,671,800:- -- 103,000,900:-
26285: 
26286: 
26287:                     Siil'toJa.
26288:                Valtiorahastoon:
26289:                                                                                                1
26290:                                                                                                1
26291:    lainausrahastosta, korkoa tähän rahas-                                                      i
26292:                                                                                 sr;,ooo-1
26293:                                                                      1
26294: 
26295: 
26296:       toon siirretyistä varoista ....... .                  88,0001--
26297:                                                               .      1
26298:    sotilasrahastosta, korvausta sotilas-
26299:                                                                                                1
26300:       virkatalojen hoidosta ........... .               115,oooi-              115,000 -!
26301:    kulkulaitosrahastosta, korkoa ..... .                Ioo,oooj-              105.000--l
26302:                                                                                   •      1
26303:                                                                                                1
26304:                                                                      1
26305:    suostuntarabastosta, osuus jäämistö-                                                        1
26306: 
26307: 
26308:       verosta ......................... .                                       45,000-1
26309:    suostuntarahastosta, vuonna 1909 lai-                                                       1
26310:                                                                                                1
26311: 
26312:       nana siirretyn määrän takaisin mak-                                                  1
26313:                                                                                                1
26314:                                                                                                i
26315:       sa1niseksi ....................... .                                   3,118/>00I-1
26316:                                                   N:o 11                                  13
26317: 
26318: 
26319:                                                               I  Laskettu           Laskettu       II.
26320: 
26321: 
26322:                                                               I määrä vuo~         määrä vno-
26323:                                                               11   deksi 1910.     deksi 1911.     !
26324:                                                                                                    1
26325:                                                               1-y~---~ -:JJ--,'!f.-----;1-i"k'i
26326: 
26327:                       Suostuntarahastoon:
26328:        paloviinava~oista .........· .........
26329:                  308,000.- -              5,471,500.-
26330:                                                               1
26331: 
26332:                                                               1
26333: 
26334:                                                               1
26335:                                                                           -!-1
26336: 
26337: 
26338: 
26339:                                                                              1
26340:                                                                                    2,00o,ooo 1 -J
26341:                                                                                                1
26342: 
26343: 
26344: 
26345: 
26346:                                                                                                1
26347:                                                                                                    i
26348: 
26349:                                                                                                    1
26350: 
26351: 
26352: 
26353:                Summa vakinaisia tuloja 85,979,8001- 108,472,400-1
26354:                                                   1              i
26355:        ~·
26356:    •    •• • •    •   0 ••        0               1
26357: YhmaaraJSJa tuloJa .................... 1 100,000 1-   100,000
26358:                                                                  j
26359:                                                                                                -1
26360:                                                        Summa 86,079,8001- 108,572,400)-
26361: 
26362: 
26363: 
26364:             Vakinaiset .valtiomenot.
26365:                                                                                              1
26366:  Kei.~arillisen' Majesteetin käyttövm·at ja
26367:    Hänen Majesteettinsa t'iilittörnä.sti käy-
26368:     tettä~·äksi asetettu valtio-omaiswu/5.
26369: 
26370: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat
26371:   (Valtior.)
26372: Sam. srun. (Sotilasr.) ................. .
26373:                                                                     294,000-
26374:                                                                      56,000-
26375:                                                                                      344,000-1
26376:                                                                                       56,000-
26377: Rakennusten ja laitosten kunnossapito
26378:    (Valtior.) ......................... .                             26,000-         26,000-
26379:                  376,000: -- -            426,000: -
26380: 
26381: 
26382:                   Valtiopäiväkustannuksia.
26383:                    (Suostuntarahasto.)
26384: Yleiset kustannukset ................. .                            629,000-         620,000-
26385: Eduskuntahuoneistot ................. .                              62,000-          63,000-
26386:                  691,000: -           -   683,000: -
26387: 
26388:                              Hallituslaitokset.
26389:                              (Valtiorahasto.)
26390: Kenraalikuvernöörinvirka.. . . . . . . . . . . . .                   253,000-        275,000-
26391: Keisarillinen Senaatti. . . . . . . . . . . . . . . . . .          1,690,000 _:_   1, 770,000-
26392:   14                                  N:o 11
26393: 
26394:                                                                          .Laskettu
26395:                                                                          määrä vuo- ,
26396:                                                                          deksi 1911. [
26397:                                                                                         1
26398: 
26399: 
26400: 
26401: 
26402:                                                                             ~ IJ~t~!
26403:                                                      '             1                1   1
26404: 
26405: 
26406: 
26407: 
26408: Valtiosi~teerin~-a~to
26409:                                                                                     1   1
26410:                    .... ." .............             1    378,000-         42'3,0001-i
26411:                                                                                         1
26412: Kenraalikuvernoormkansha ........ , . . ..           1
26413:                                                           308,000-         349,000--i
26414:          2,629,000:- -       2,817,000:-             1
26415: 
26416: 
26417: 
26418:  T1tmnioistuimet ja Oikenstoimittulkuntaan           1
26419: 
26420:        kohdist~wat hallinrnonltoorat.
26421: 
26422:                 (Valtiorahasto.)
26423: Hovioikeudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,017,000- l,091,000 -1i
26424: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet . . . .                        485,000-    496,000-!
26425:                                                                                         1
26426: Viipurin läänin maanjako-oikeus . . . . . .                        16,000-     16000-1
26427: Lainvalmistelukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . .            561000 -    52:000-
26428:                                                                                         1
26429: Vankeinhoitohallitus ............... : . .                         56,000-   - 49,000-i
26430: Kuritushuoneet ja työvankilat . , . . . . . . 11449,000- 1,a~,oooj-;
26431: Läänin- ja kihlakunnanvankilat........ 1,027,000- 1,213,000 _ _1
26432: Alaikäiaten kasvatuslaitokset .......... 1 313,000-                          458,0001-
26433: Muita vankeinhoidon menoja ......... .                           248,000-    251000,-
26434: Erinäisiä määrär~~ohoja, ................ .                       178,000-   178:000 -·
26435:        4,84,'1,000: - _.:._ 5,398,000: -
26436: 
26437: 
26438:        Si1;ilitoimitu8kuntaan Mhdisf:tevat
26439:                 hallinrwnJuuwat.
26440:                 (Valtiorahasto.)
26441: Lääninhallitukset ..................... . 1,247,000- 1,387,000-
26442: Kihlakuntain hallinto. . . . ............ . 2,586,000 -- 2,590,000 --
26443: Muita läänien hallinnon menoja ....... .      102,000-     125,000-
26444: Kaupunkien poliisilaitokset ........... . 3,448,000 -    3,300,000-
26445: Lääkintöhallitus .................. , .. . 1 160,000 -     160,000 -
26446: Lääkärinhoito maalla ............... , . ·J 600,000-       600,000-
26447: Heltlingin yleinen sairashuone ....... .      935,000 -    91)(),~-
26448:                                         N:o 11                                  15
26449: 
26450:                                                      Laskettu.         Laskettu
26451:                                                     määrä vu.o·       määrä VUO•
26452:                                                     deksi 1910.       deksi 1911.
26453: 
26454:                                                       $»{.   1)'1<1     ~        lj"Jii
26455: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairas-
26456:    huoneet ........................... . 1,146,000 -                  1,484,000 -
26457: Mielenvika.isten hoitolaitokset ......... . 1,100,000 -               1,062,000 -
26458: Lapsenpäästölaitokset ................. .     100,000         -        100,000 -
26459: Rokotus ............................. .        94,000 -                 94,000 -
26460: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ..... .       289,000 -                289,000 -
26461: Muita lääkintölaitoksen menoja ....... .      500,000 -                500,000 -
26462: Yleisten rakennusten ylihallitus ....... .    130,000 1-               136,000       -
26463: Lääninrakennuskonttorit .- ..... , ...... .    47,000 -                 47,000 -
26464: Muita rakennusvirkakunnan menoja ... .         39,000 -                 39,000 -
26465: Tilastollinen päätoimisto , ............ .     56,000 -                 57,000       -
26466: Painoasiain ylihallitus ............... .      43,000 -                 59,000       -
26467: Vaivaishoidon tarkastus .... , .......... .    51,000 -                 51,000       -
26468: Vaivaishoidon ja suojeluakasvatuksen
26469:    ylläpitämiseksi ................... .      119,000 -                149,000 -
26470: l
26471: Suomen passitoimisto Pietarissa ...... j 122,000 -                     122,000 -
26472: Erinäisiä määrärahoja ................. .     158,000 -                168,000 -
26473:         13,072,000: -    -   13,469,000:-
26474: 
26475:     Valtiovarfiii-ntoimttwlkuntaan ·kokdistutt}at
26476:                  hallinlM'fl/w,a,rat.                                      -·
26477: Valtiokonttori (Valtior.) ............... .     134,000 -   135,000 -
26478: Tullihallitus (Valtior.) ........ , ....... ..  246,000 1-  257,000 -
26479: Tullikamarit ja tullitoimistot (Valtior:) .. ·1,475,000 - 1,550,000 -
26480: Rantavartiohyörylaivat ja höyrypurret
26481:    (Valtior.) .................... , .... .     385;000 -   415,000 -
26482: Muita tullilaitoksen menoja (Valtior.) ..       888,000      -
26483:                                                             888,0001-
26484: Rahapaja (Valtior.) ................... .        52,000 -    59,000                  -
26485: Kruununjyvästöt (Valtior.) ........... ,         61,000 -    61,000 -
26486: Leimakonttori (Suostuntar.) ............ ·      142,000 -   137,000                  -
26487: Jäämistöveron kustannukset ynnä kun-               :
26488:    tien Ot'IUUS tästä verosta (Suostuntar.)     105,000-.    83,000-
26489:  16                                N:o 11
26490: 
26491:                                                 Laskettu      Laskettu
26492:                                                 määrä vno-    määrä yuo-
26493:                                                 deksi 1910.   deksi 1911.
26494: 
26495:                                                          1~
26496:                                                          1
26497: 
26498: 
26499: 
26500: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
26501:    tarkastus (Valtior.) ................ ..       21,000-       21,000-l
26502: Erinäisiä määrärahoja (Valt.ior.; ....... .       47,000-       47,000-
26503:        3,556,000:- -      3,646,000:-
26504: 
26505:     Kmnmritoimitushuntaan koh.dutuvat
26506:             hallinnonhaarat.
26507: Yleinen revisionioikeus (Valtior.) ..... .        35,000-       37,000-
26508: Revisionikonttori (Valtior.) ........... .        77,000'-      93,000-
26509:         •          (Suostuntar.i ....... .          200-          200-
26510:         >
26511: 
26512:         •
26513:                    (Sot.ilasr.) •...........
26514:                    (Sotilashuoner.) ..... .
26515: Metsähallitus (Valtior.) ............... .
26516:                                                      :_
26517:                                                   172,000-
26518:                                                                    ~:J=·
26519:                                                                 191 000-
26520: Hoitoalueiden hallinto (Valtior.) ..... .       1,0!4,0001-   1,0!4:0001-.
26521: Evon lakkautettu metsänhoito-opisto
26522:                                                          1             1
26523:    (Valtior.) ........................ , .          9 000             1
26524:                                                      '    1- } 137,ooo,-
26525: Metsänvartijakoulut (Valtior.j ......... .        131,000i-
26526:                                                                       1
26527: Muita metsänhoitolait. menoja (Valtior.)        2,517,000:-- 3,350,000 -
26528: Sotilas- ja sivilivirka.kuntain virkatalo-               1
26529:    jen hoito (Valtior.) ............... .        176,0001-     176,000-
26530: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.) ....... .       236,0001-     262,000-
26531:        4,397,800:- - 5,290,400:-
26532: 
26533:                 &tilasmenoja.
26534: Ylisotaoikeus (Sotilasr.) .............. , .      19,000-      19,000-
26535: Erinäisiä määrärahoja (Valtior.) ......•.          6,000-       6,000
26536:     •          •        (Sotilasr.) ....... .    171,000 - 12,146,000
26537: ~epoja Suom~en·sijoitetusta venäläisestä
26538:    sotaväestä (Sotilasr.) ................ .     100,000-       53,000-
26539:         296,000: -   -   12,224,000: -
26540:                                      N:o 11                                             17
26541: 
26542:                                                        Laskettu            Laskettn
26543: 1                                                     määrä vuo~          tnäärä vuo~
26544:                                                        tleksi 1910.       deksi 1911.
26545:                                                       - - - - , - ----·-c-~
26546: 1
26547:                                                          :lnif.   11Mil     :lmf:        ~~~
26548: 1 Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdisttwat
26549: (               hallinnonhaarat.
26550: i                                                                                        1
26551: 
26552: 
26553: 
26554:   Tuomiokapitulit (Valtior.) ............. .            197,000-           HJ7 ooo:-.
26555:                                                                               '    i   :
26556:   Luterilainen papisto (Valtior.) ......... .           190,000-           197,ooo:-:
26557:   Kirkkojen ylläpitoa varten (Valtior.) ... .            51000 ·-                  !
26558:                                                                             52,ooo:-,  '
26559: 
26560:                                                                                    1
26561:   Muita kirkollisia yhdyskuntia (Valtior.)              133:0001-·         133,000i --1
26562:                                                                                          1   1
26563:   Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto                                                   1
26564: 
26565: 
26566:                                                                                          1
26567:                                                                                              •
26568: 
26569: 
26570: 
26571: 
26572:                                                                                          1   .
26573:      (Valtior.) . . . . . . . . ................ .    1,800,000- 1,878,0001-!
26574:   Koulutoimen ylihallitus (V altior .) ..... .          250,000-   254,000-l
26575:   Normaalilyseot (Valtior.) ............. .             408,000-   431,000-1
26576:   Klassilliset lyseot (Valtior.) ........... .        1,220,000- 1,360,000 ---1
26577:   Realilyseot (Valtior.) ................. .            890,000- 1,000,DOO :
26578:   Alkeiskoulut (Valtior.) ............... .             320,000-   343,000
26579:   Tyttökoulut (Valtior.)..................              960,000-
26580:   Valtioapua yksityisille kouluille (Valtior.)        119001000-
26581:   Muita alkeisoppilaitost. menoja (Valtior.)            155,000-
26582:   Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
26583:      naarit (Valtior.) ................... .            842,000-     891,0001-
26584:   Kansakoulujen piiritarkastajat (Valtior.)             201,000-     225,0001-
26585:   Kansakoulujen valtioavust. (Suostuntar.)            5,930,000 -- 6,240,ooo!
26586:   Erinäisiäkansakoululait. menoja (Valtior.)            135,000-     154,000--
26587:       >)           >)              >> (Suostuntar.)   1,227,000- 1,285,000 --
26588:   Kuuromykkäin opetuslaitokset (Valtior.)               485,000 -    548,000
26589: , Sokeain                     •>         (Valtior.)     127,000-     134,000 --
26590: 1
26591: 
26592: 
26593: 
26594: 1Tylsämielisten                >>        (Valtior.)      77,0001-           80,000 -·
26595: 1
26596: 
26597:   Muita menoja aistiviallisopet. (Valtior.)               9,000 --          24,000 --
26598:   Yhteiskunnallista valistustyötä varten
26599:      (Valtior.) ......................... .             100,000 -          160,000
26600:   Yhteiskunnallista valistustyötä varten
26601:      (Suostuntar.) ..................... .              245,0001-          381,000
26602:   Muinaistieteellinen toimikunta (Valtior.)             140,0001-          130,000
26603:   Meteorologinen kesku~laitos (Valtior.) ..              66,000-            88,000[-·
26604:                                                                                     2
26605:      18                             N:o 11
26606: 
26607:                                                       J,askettu          .Laskettu
26608:                                                       määrä vuo~         määrä vuo-
26609:                                                       deksi 1910.        deksi 1911.
26610: 
26611:                                                         .'1}11/   11""     ~(.    11•1!
26612:                                                       ~~-+-1
26613: 
26614: 
26615:                                                        540,oool~-
26616:                                                   1
26617: 
26618: 
26619: 
26620: 
26621:     Tieteen ja taiteen kannattamis. (Valtior.)    1                       575,000-
26622:        ~     ~    •>        >>  (Suostuntar.) \         20,000-            20,000-
26623:     Erinäisiä määrärahoja (Valtior.) ........     1    235,000-           248,ooo-J
26624:           18,853,000:- -    20,071,000:-          1
26625: 
26626: 
26627: 
26628: 
26629: ~    Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat !    1
26630: 
26631:                 hallinnonhaarat.             j
26632: 
26633:                 (Valtiorahasto.)             [
26634:                                                                   1
26635:     Maanmittauksen ylihallitus ............       i 125,0001--            127,000-
26636:     Vakauslaitos .............. · · · . · · · · · · · .
26637:                                                   f      12,0001-          27,000--
26638:     Läänien maanmittarikunta ............ ! 441,000-                      446,000---
26639:     Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja 1              33,ooo1-          35,000-
26640:     Maanmittaus-ja verollepanekustannuksia 1,30o,ooo -- 1,455,0001-1
26641:                                                   1
26642: 
26643: 
26644:     Maanviljelyshallitns .................... ! 111,ooo-            119,0001-1
26645:     Maataloudelliset oppilaitoks. ja koulutilat 1 2,034,000- 1,980,000/-1
26646:     Maanviljelystaloudellinen koelaitos .... j           45,000-     49,0001-·i
26647:     Maanviljelys- ja kauppakemialliset labo-1                                  i     1
26648: 
26649: 
26650: 
26651: 
26652:        ratoriot ............................ [           55,00J-     55,oooH
26653:     Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..       J     225,000-    226,000[-!
26654:     Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit      1      60,000-     61,ooo'-l
26655:     Hevoshoito ........................... .            200,000-    200,000-1
26656:     Eläinlääkintölaitos ................... .           467,000-    497,000-1
26657:     Kalastus ............................. .            287,000,-   307,000---1
26658:     Maataloudelliset seurat ............... . 1,324,000- 1.324,000 ---:
26659:                                                                   •            1
26660: 
26661:     Erinäisiä määrärahoja ................. .           580,000--   600,000- 1
26662:            7,299,000:- -     7,508,000:-
26663:                                                                                           1
26664: 
26665: 
26666:                                                                                           1
26667: 
26668:       Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat
26669:                  hallinnonhaarat.                                                         1
26670: 
26671: 
26672: 
26673: 
26674:     Tie- ja vesirakennusten ylihallitus (Val-                                             1
26675:        tior.) ............................. .          145,000-           151,oool-i
26676:                                                N:o 11                                         19
26677: 
26678:                                                                         Laskettu      J,askettu
26679:                                                                        määrä vuo~    määrä vuo-
26680:                                                                        deksi 1910.   deksi 1911.
26681: 
26682: 
26683:                                                                    ~~~--;;;~
26684:  Tie- ja vesirakennusten insinöörikuuta                            1            1              ·1   1
26685: 
26686: 
26687:                                                                         280,000~-
26688:                                                                    1                                '
26689: 
26690:    (Valtior.) .......................... j                                            280,0001--
26691:  Muita tie- ja vesirakennusten menoja·                                          1
26692:                                                                                                ,
26693: 
26694: 
26695:      (Valtio!".) .. . . . . . . .. . . . . .. . . .. . . . . . .        980,0001-- 980,0001-
26696:   Kanavat (Valtior.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            795,000- 1,240,000 --
26697:   Postihallitus (Valtior.) ............... .                             259,000-   259,000-
26698:   Postipiirit (Valtior.) ................. .                              33,000-    33,000--
26699:   Postikonttorit (Valtior., ............... .                          1,679,000- 1,679,0001-
26700:   Rautatiepostitoimisto (Valtio1".) ....... .                            572,000-   596,0001-
26701:   Postikonttoriosastot, postitoimistot, -ase-                                              !
26702:      mat ja -pysäkit (Valtior.) ........... .                           850,000-    897,0001-
26703:   Muita postilaitoksen menoja (Valtio1-.) ..                           2,565,000- 3,421,000j-l
26704:   Postisäästöpankin hallitus (Valtior.) ... .
26705: ! Erinäisiä määrärahoja (Valtio1-.) ....... .
26706:                                                                           6,000--
26707:                                                                         545,000-    545,0001-1
26708:                                                                                               -1-,
26709:                    >>            (Suostuntar.)                               _l_ Ioo,oooj--i
26710:         8,709,000: --· -- 10,181,000: --
26711:                                                                                                1    1
26712: 
26713: 
26714: 
26715:      Kauppa- ja teollismtstoimitusknntaan                                                      1    '
26716: 
26717: 
26718:          kohdistuvat hallinnonhaarat.
26719:                                                                                                1    1
26720:                                                                                                '    1
26721:   Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus
26722:     (Valtior.) ......................... .                              199,000-      199,000-1
26723: · Luotsauspiirit (Valtior.) ............... .                           576,000-      580,000-
26724:   Majakkalaitokset (Valtior.) ........... .                             516,000-      5160001-
26725:   Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja                                                '    1
26726: 
26727: 
26728: 
26729:     (Valtior.) ......................... .                              983,000- 1,053,000j-·
26730:   Merenmittauskustannuksia (V altior.) ... .                            188,000--  253,000:-,
26731:                                                                                           1    1
26732:   Teollisuushallitus (Valtior.) ........... .                           137,000-   148,ooo;--- 1
26733:   Ammattientarkastajat (Valtior.) ....... .                              69,000-   107,0001-1
26734:   Teknillinen korkeakoulu (Valtior.) ... .                              4-!3,000-  487,0001-·
26735: , Teollisuuskoulut (Valtio1-.) ........... .                            393,000-   440,0001-
26736: ' Käsityöläis- ja ammattikoulut (Valtior.)                              175,000-   210,000-
26737:   Kauppaopetus (Valtio1-.) ............... .                            420,000!-- 500,000:-
26738:    20                                   N:o 11
26739: 
26740: r-----------------------------~--------~-----~
26741:                                Laskettu    Laskettu
26742:                               Inäärä vuo- 1näärä vuo. ;
26743:                             l deksi 1910.  deksi 1911. 1
26744:                                                         1---·-----~,
26745:                                                               :lm~j
26746:                                                                                                     1
26747: 
26748: 
26749: 
26750:                                                         1
26751:                                                         1
26752:                                                                       ],,,g:
26753:                                                                       1
26754:                                                                                         :l'mf   !7t0!
26755:                                                                                                 t   1
26756: 
26757:                                                         1-            1                         !   1
26758: 
26759: 
26760: 
26761:  Merikoulut (Valtior.) .................. :                   168,000:Ii~ 168,0001~1
26762:  Merenkuluntarkastaja (Valtior.) . . . . . . !                 14,000,~                  23,oool~l
26763:  Geologinen toimisto (Valtior.) .........               j      68,0001--                 73,000[~1
26764:  Vakuutuksentarkastaja (Valtior.) ........              l       8,0001--
26765:                                                                       •
26766:                                                                                           8,000 ·-:
26767:                                                                                                     1
26768:  Suomen kauppa-asiamiehet (Valtior.) .... i                    16,000i~                  16,000 ~1
26769:  Mallasjuomain valmistuksen tarkastus i
26770:                                                                       !                             1
26771: 
26772:     (Suostuntar.) . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 1      75,000;~                  80,0001~!
26773: 
26774:                                                              600,000:~                  625,0001~~
26775:                                                         !
26776:  Erinäisiä määrärahoja (Valtior.) ....
26777:           5,048,000: ~ ~ 5,486,000: ~
26778: 
26779: 
26780:      Talonsasaston kansliaan kohdistnvat                                                        1
26781: 
26782: 
26783: 
26784: 
26785:               hallinnonhaamt.
26786:                   (Valtiorahasto.)
26787:  Suomen valtioarkisto .....
26788:                                                                       i
26789:                                                                57,000:--
26790:  Suomen viralliset sauomalehdet ....... .                     9l,OOOi-
26791:                                                                     1
26792:  Keisarillisen Senaatin kirjapaino ..... .                   300,000j-                  570,000 ~:
26793:  Erinäisiä määrärahoja ................. .                     6,000i~                    6000-
26794:                                                                                            ,    i
26795: 
26796: 
26797:             454,000: ~ ~ 733,000: ~                                   1!
26798: 
26799: 
26800: 
26801: 
26802:             Sekal(tisin yleisiä menoja.
26803:  Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö-                              1
26804: 
26805:                                                                       1                         1   1
26806:     varat (Valtior.) ................... .                   244,0001-                  244.,0001--1
26807:  Matkakustannuksia (Valtior.) ......... .                      55,0001·                  55,ooo!- ·
26808:                                                                                             .   1
26809: 
26810: 1Korjauskustannuksia (Valtior.) ....... .                   1,000,000]· .1,000,0001·
26811:  U udisrakennuksia (Valtior.) ........... .                 1,5oo,oool   1,000,000]
26812:                                                                            ......
26813: 
26814: 
26815:  Komiteakustannuksia (V altior.) ....... .                    350,000--    350oool ... '
26816:                                                                       1
26817:  Erinäisiä määrärahoja (Valtior.) ....... .                 1,306,000j-- 1 396,0001--
26818:                                                                                     ,       '   1
26819: 
26820: 
26821: 
26822: 
26823:      ~           »      (Sotilasr.)                            15,0001-                  15,oool~
26824:          4,470,000: ~ ~ 4,060,000: ·-                                 1
26825:                                                                                                 i
26826:                                      N:o 11                               21
26827: 
26828:                                                     J~askettu       Laskettu
26829:                                                    mälträ vuo-     määrä vuo-
26830:                                                    deksi 1910.     deksi 1911.
26831: 
26832: 
26833: 
26834: 
26835:           Eläkkeitä ja yleisiii apurahoja.
26836:     Sivilivirkrtkunta (Valtior.) ............. .   2,850,000- 2,920,000        -1
26837:     Tullivirkakunta (Valtior.) ............. .      122,000-    122,000--
26838:     Postilaitos (Valtior.) ................. .       22,000--    25,000-1
26839:     Sotilaseläkkeitä (Sotilashuoner.). , ..... .    674,000-
26840:                                                                 640,0001-1
26841:                       (Valtior.) ............. .    450,000,-   435,000-
26842:                                                             1
26843:     Eläkkeitä Suostuntarahastosta ......... .       181,0001-.  206,0001-1
26844:     Mieskoht. määrä- ja apurahoja (Valtior.)          22 000--   22 000 _i
26845:                                                                      - '      1
26846: 1
26847:     Erinäisiä määrärahoja (Valtior.) ....... .      457:00011_      4:J7,000-
26848:                                                                               1
26849:         >>           »       (Suostuntar.)          127,000-        138,000-1
26850:            4,905,000: -- -- 4,965,000: ·-                    1
26851: 
26852: 
26853: 
26854: 
26855:     Vuoden lmhtessa sattuvien lisämenojen suo-
26856:       1·ittamiseen. (Valtior.) ................     750,000 ---·   1,000,000 1--
26857: 
26858:               Summa valtiomenoja:
26859:           80,350,800:- -     97,957,400:-
26860: 
26861: 
26862:                       Sii1·toja.
26863:                 Sotilasrahastosta:
26864:        valtiorahastoon, korvausta sotilasvir-
26865:           katalojen hoidosta ..............         115,0001-       115,0001-
26866: 
26867:                  Vaitiorahastosta:
26868:        tilattoman väestön lainarahastoon            300,0001-       300,000 1-
26869:        rahastoon työhön aivan kykenemättö-
26870:            mien henkilöiden hoitoa varten ..         70,00"1-         70,000 1--
26871:        turvattomien lasten hoitorahastoon ..         31,000-          90,000 1--
26872:        kulkulaitosrahastoon, korvausta pos-
26873:            tin kuljetuksesta valtionrautateillä    l,ooo,oool-            -    -
26874: 22                            N:o 11
26875: 
26876:                                             I,askettu       Laskettu
26877:                                            määrä vuo-
26878:                                                            määrä vuo- i'
26879:                                            deksi 1910.     deksi 1911~ _
26880: 
26881:                                        I 9!mf:      11U4     9!mf:
26882:                                        I --------+-~--------~1
26883:                                                                        1     iW   1
26884: 
26885: 
26886: 
26887:                                        1
26888:         Suostunta-rahastosta:          1
26889: 
26890:  valtiorahastoon, osuus jäämistöve- 1               1
26891:                                                     I                  i          .
26892:     rosta ...........................  1            I
26893:                                                   ---         45,ooof- 1
26894:                                                                        1
26895:  valtio rahastoon, vuonna 1909 lainana [            1              !              1
26896: 
26897: 
26898: 
26899: 
26900:                                                     II                 ',·        !
26901:     siirretyn määrän takaisin maksa- f
26902:     miseksi ........................ 1
26903:                                                   __ !,_               i
26904:                                                            3,118,500(--1
26905:                                                                                   i
26906: 
26907: 
26908:      1,516,000: -- -- 3, 738,500:- -   1            1                  1
26909: 
26910:              Summa vakinaisia menoja f81,866,800J-1101,695,900J-
26911:                                         N:o 11                                         23
26912: 
26913: 
26914: 
26915: 
26916:     Ylimääräiset valtiomenot vuonna 1911.
26917: 
26918: 
26919: 
26920:               Myönnettyjä määrärahoja.
26921:    Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
26922: Koivulan kasvatuslaitoksen parantamis-, laajentamis-
26923:    ja täydentämistöiden kustantamiseksi ......... .                                80,000-
26924:                      80,000:-
26925: 
26926:     Sivilitoimituskuntaan kohdishwat hallinnonhaarat.
26927: Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennustöihin ....                               320,000--'
26928: Nyttemmin lakkautettujen Suomen tarkk'ampujapa-
26929:     taljoonain ja Suomen rakuunarykmentin käytet-
26930:     täviksi luovutettujen erinäisten maa-alueiden
26931:     pakkolunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       2,500,000 --
26932:                      2,820,000: -
26933: 
26934: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
26935: Vesijärven kanavan uudestaan rakentamista varten                                   60,000-
26936:                    60,000:-
26937: 
26938:     Kattppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
26939:                      hallinnonhaarat.
26940: Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevän
26941:    aikakauskirjan julkaisemista varten ........... .                               10,500-
26942: Matka-apurahoiksi teknikoille, jotka valmistautuvat
26943:    •reknilliseen korkeakouluun perustettuun kone-
26944:    rakennusopin professorinvirkaan                                                   6,000-
26945:                      16,500:-
26946:                                                                 Summa        1   2,976,5ool-
26947:   24                       N:o 11
26948: 
26949:       Edelläolevaan laskelmaan ovat vuodeksi 1911 lasketut
26950: tulo- ja menoerät asetetut vastaavien erien rinnalle siitä
26951: valtiovaraston tuloista ja menoista vuonna 1910 laaditusta
26952: laskelmasta, joka oli liitetty Eduskunnalle 1909 vuoden toi-
26953: silla valtiopäivillä annettuun Armolliseen esitykseen varo-
26954: jen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
26955: tion tulot eivät riitä. Koska muutamat 1910 vuoden las-
26956: kelmassa olevat, uusia tai lisättyjä tarpeita varten aiotut
26957: määrärahat syystä tai toisesta jäänevät sanottuna vuonna
26958: käyttämättä ja toiselta puolen taas sellaisia menoja on kat-
26959: sottu tai voidaan havaita tarpeellisiksi, joita ei ole sanot-
26960: tuun laskelmaan otettu, olisi HH1 vuoden laskelmaa laa-
26961: dittaessa, erittäinkin mitä valtiomenoihin tulee, 1910 vuo-
26962: den tulo- ja menoarvio sopivampi lähtökohta kuin viime-
26963: mainitun vuoden laskelma. Mutta siihen nähden että 1910
26964: vuoden tulo- ja menoarvio vielä on vahvistamatta ja ettei-
26965: vät sen laatimisen perusteetkaan ole lopullisesti määrätyt,
26966: on katsottu oikeammaksi, että puheena olevassa laskelmassa
26967: lähdetään 1910 vuoden vastaavasta laskelmasta ja näitä
26968: kahta laskelmaa verrataan toisiinsa. Koska laskelma, jota
26969: ei ole voitu perustaa edellisen vuoden tulo- ja menoarvioon,
26970: pakostakin on jäänyt jossain määrin vaillinaiseksi, on siihen
26971: katsottu tarpeelliseksi ottaa 1,000,000 markan suuruinen
26972: määräraha vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen suorit-
26973: tamista varten.
26974:                           N:o 11                        25
26975: 
26976: 
26977:                 Vakinaiset valtiotulot.
26978: Tulot valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
26979: 
26980:      Tttlot kruununmetsistli. Nämä tulot ovat olleet:
26981: vuonna 1906 .                           6,888,000 markkaa
26982:        1907.                            9,658,000
26983:        1908.                            9,228,000
26984:        1909.                            9,207,000
26985: 
26986:      1910 vuoden laskelmaan olivat nämä tulot merkityt
26987: 8,700,000 markaksi, mutta on Eduskunta laskenut niiden
26988: sanottuna vuotena nousevan 9,000,000 markkaan.
26989:       Niistä tarjouksista, joita tehtiin puutavaroista 1909
26990: vuoden huutokaupoissa, on Keisarillinen Senaatti hyväk-
26991: synyt puita myytäviksi noin 7,605,000 markan arvosta. Jos
26992: otaksutaan että siten myydyistä puista hiukan enemmän
26993: kuin kolmasosa, eli noin 2, 750,000 markan arvosta, haka-
26994: taan tänä talvena sekä että noin 1,105,000 markan arvoa
26995: vastaavan puumäärän hakkuuaika ja maksupäivä hakemuk-
26996: sesta tulevat lykättäviksi vuoteen 1912, niin tulisi vuonna
26997: 1909 myydyistä puutavaramääristä vuonna 1911 karttu-
26998: maan noin 3,750,000 markkaa.- Vuosina 1906-1908 toi-
26999: mitetuissa huutokaupoissa myydyistä puumääristä lienee
27000: osa vielä metsistä ottamatta ja tulee näiden puiden hinta,
27001: noin 700,000 markkaa, maksettavaksi vuonna 1911. -
27002: Koska kuluvan vuoden hakkausehdotukset tulevat käsittä-
27003: mään suurempia puumääriä kuin vuonna 1909, on punta-
27004: varamarkkinain vilkastumisen takia otaksuttavaa, että
27005: niiden puiden arvo, jotka vuonna 1910 pidettävissä huuto-
27006: kaupoissa hyväksytään myytäviksi, tulee nousemaan
27007: 9,000,000 markkaan, josta rahamäärästä noin 3,500,000
27008:   26                        N:o 11
27009: 
27010: markkaa voitanee laskea 1911 vuoden osalle. - Näin ollen
27011: ja huomioon ottaen, että kontrahtien mukaan sekä paikallis-
27012: huutokaupoissa ja vähittäin myydyistä metsäntuotteista kuin
27013: myöskin valtiolaitoksille luovutetuista puista karttuu mel-
27014: koiset rahamäärät, jotka vuokramaksujen y. m. pienehköjen
27015: tulojen kanssa voidaan laskea nousevan noin 2,000,000
27016: markkaan, on kokonaistulo kruununmetsistä vuodelta 1911
27017: arvioitu tasaluvuin 10,000,000 markaksi.
27018: 
27019: 
27020:                        Välilliset verot.
27021: 
27022:        Tullitulot. Tulot tuontitullista nousivat:
27023: vuonna 1906                                44,834,000 markkaan
27024:        1907                                47,587,000
27025:        1908                                46,607,000
27026:        1909                                46,953,000
27027: 
27028:       Koska nämä tulot voivat olla melkoisten vaihtelujen
27029: alaisia vuodentulon ja muiden taloudelliseen elämään vai-
27030: kuttavien seikkojen takia, näyttää varovaisuus vaativan,
27031: ettei 1911 vuoden tulosta lasketa korkeammaksi kuin
27032: 46,500,000 markaksi. Näin ollen ja kun vientitulli on arvioitu
27033: 900,000 markaksi, sahausmaksut 330,000 markaksi, toimi-
27034: tusmaksut 420,000 markaksi sekä erinäiset pienemmät tulot
27035: 10,000 markaksi, ovat kaikki tullitulot laskelmaan merkityt
27036: yhteensä 48,160,000 markaksi.
27037: 
27038: 
27039:     Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
27040: 
27041:        Posvimaksut. Nämä maksut tuottivat:
27042: vuonna 1905 .                               4,730,000 markkaa
27043:        1906.                                5,343,000
27044:                            N:o 11                        27
27045: 
27046: vuonna 1907 .                             5,897,000 markkaa
27047:        1908.                              6,240,000
27048:        1909.                              6,509,000
27049: 
27050:      Siihen nähden että lisäys kahden viimeisen vuoden
27051: kuluessa on melkoisesti alennut, ei puheenalaisia tuloja
27052: voitane vuodeksi 1911 laskea suuremmiksi kuin 7,200,000
27053: markaksi.
27054: 
27055:                      Sekalaisia tuloja.
27056: 
27057:       Keisarillisen Senaatin kirjapaino. Tämä tulo, joka edus-
27058: taa sen työn raha-arvoa, minkä Keisarillisen Senaatin kirja-
27059: paino virastojen hyväksi on suorittanut, on vuonna 1908
27060: noussut 471,000 markkaan sekä vuonna 1909 noin 515,000
27061: markkaan. Kun aikomus on laajentaa kirjapainoa, niin että
27062: siinä voitaisiin <memmän kuin nykyään suorittaa virastojen
27063: painatustöitä, on tulo vuodeksi 1911 laskettu 693,000 mar-
27064: kaksi. Kirjapainon taloudellisesta tuloksesta annetaan tar-
27065: kempia tietoja kirjapainon menoja vuodelta lf:l11 koskevissa
27066: perusteluissa.
27067: 
27068: 
27069:               Vakinaiset valtiomenot
27070: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majes~
27071:       teettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu
27072:                       valtio-omaisuus.
27073: 
27074:       Keisa1·illisen Majesteetin käyttövarat. Siihen nähden
27075: että nämä varat ovat osottautnneet riittämättömiksi niihin
27076: menoihin, jotka niistä suoritetaan, on kysymys nostettu
27077: tämän menoerän korottamisesta 50,000 markkaa vuotta
27078: kohti, joten vastaava lisäys on merkitty 1911 vuoden las-
27079: kelmaan.
27080:   28                        N:o 11
27081: 
27082: 
27083:                       Hall itusl aitokset.
27084: 
27085:        Kenraalikuvernöörinvirka. Koska Kenraalikuvernöörin
27086: käytettäväksi erinäisiä toimia varten asetettujen virkamies-
27087: ten lukumäärää ja palkkoja on lisätty 18 (31) p:nä joulu-
27088: kuuta 1909 annetulla Armollisella Asetuksella, on menot
27089: tämän otsakkeen kohdalla laskettu vuonna 1911 nousevan
27090: 275,()(X) markkaan eli 22,()(X) markkaa suuremmiksi kuin
27091: 1910 vuodeksi lasketut.
27092:        Keisarillinen Senaatti. Lisäyksestä, 80,()()) markasta,
27093: on 70,000 markkaa varattu V8näjänkielenkääntäjänvirkain
27094: uudestaan järjestämistä varten, josta Senaatti 12 p:nä
27095: tammikuuta 1910 on tehnyt alamaisen esityksen, sekä 10,000
27096: markkaa puhtaaksikirjoittajain palkkaetujen harkittavaksi
27097: otettua korotusta varten.
27098:        Valtiosihteerinvirasto. Ne muutokset Vai tiosihteerin-
27099: viraston vuosirahasääntöön, jotka on pantu voimaan joulu-
27100: kuun 30 p:nä 1909 (tammikuun 12 p:nä 1910) annetulla
27101: Armollisella Asetuksella, aiheuttavat vuodeksi 1911 45,()(X)
27102: markan suuruisen menojen lisäyksen.
27103:        Kenraalikuvernöörinkanslia. Lisäys, 41,000 markkaa,
27104: johtuu siitä, että uusi vuosirahasääntö on kanslialle vahvis-
27105: tettu Armollisella Asetuksella joulukuun 18 (31) p:ltä 1909.
27106: 
27107: 
27108:  Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
27109:                    hallinnon haarat.
27110: 
27111:        Hovioikeudet. Lisäys, 74,000 markkaa, johtuu siitä,
27112: että on katsottu tarpeelliseksi korottaa määrärahaa apujäse-
27113: nyyspalkkioita varten 9,900 markkaa ja ylimääräisten esit-
27114: telijäin ja virkamiesten palkkioita 60,600 markkaa sekä
27115: tarverahoja 3,000 markkaa, niin myös erään virkamiehen
27116:                             N:o 11                        29
27117: 
27118: asetuksenmukaisesta 500 markan suuruisesta palkkionkoro-
27119: tuksesta.
27120:        Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet. Sen johdosta että
27121: tilojen ja henkilöiden luku, joiden tulee ottaa osaa käräjä-
27122: kappojen suorittamiseen, vuosittain lisääntyy ja viljan
27123: keskiverohinta vaihtelee, on määräraha kihlakunnantuo-
27124: marien korvaamiseksi kruunun kantamista käräjäkapoista
27125: korotettu 11,000 markalla.
27126:        Lainvalmistelnkunta. Henkilökunnan vaihtumisen joh-
27127: dosta Lainvalmistelukunnassa on jäsenten palkkausta kos-
27128: kevasta määrärahasta voitu vähentää 4,000 markkaa.
27129:        Vankeinhoito. Kun ehdotettu Vankeinhoitohallituksen
27130:  vuosirahasäännön järjestely lähimmässä tulevaisuudessa ei
27131:  voine joutua käsiteltäväksi, on tätä tarkoitusta varten aikai-
27132:  semmin huomioon otettu 7,000 markan suuruinen rahamäärä
27133:  jätetty pois 1911 vuoden laskelmasta. - Koska vankien luku
27134:  suuressa määrin on kasvanut ja vartijakuntaa sen takia on
27135:  täytynyt melkoisesti lisätä, ja kun elanto-ja muita vankiloissa
27136:  tarvittavia tarpeita ei enää saada vankiloiden menosääntöjä
27137:  vahvistettaessa käypinä olleilla hinnoilla, ovat useimmat
27138:  näissä menosäännöissä löytyvät arviomäärärahat viime vuo-
27139:  sina olleet tarkoituksiinsa riittämättömät, joten melkoisia
27140:  lisäyksiä niihin on täytynyt vuosittain myöntää vajausten
27141:  peittämiseksi. Puheenaolevaa laskelmaa laadittaessa on nämä
27142:  seikat otettu huomioon ja vankilain määrärahat laskettu niin,
27143:  että ylimääräisiä lisämäärärahoja ei liene tarpeen. Lisäys
27144:  1910 vuoden laskelmaan verraten on kuritushuoneista ja
27145:  työvankiloista 145,000 markkaa sekä läänin- ja kihlakunnan-
27146:  vankiloista 186,000 markkaa. - Syynä kasvatuslaitosten
27147:   menojen lisääntymiseen kokonaista 145,000 markkaa on
27148:   että Koivulan ja Kotiniemen kasvatuslaitoksille elokuun
27149:   24 (syyskuun 6) p:nä 1909 Armossa on vahvistettu uudet
27150:   30                       N:o 11
27151: 
27152: korotetut menosäännöt sekä että valtion omistamalle Sip-
27153: polan tilalle Viipurin läänissä Armollisen Asetuksen nojalla
27154: syyskuun 24 (lokakuun 7) p:ltä 1909 on perustettu väliaikai-
27155: nen kasvatuslaitos kuin myöskin että useampia menoeriä
27156: on täytynyt korottaa, koska oppilasluku laitoksissa on
27157: lisääntymässä. - Muut vankeinhoidon menot ovat lisätyt
27158: 3,000 markkaa, ja kohdistuu lisäys matkakustannuksia
27159: varten varattuun määrärahaan, joka on osottautunut riit-
27160: tämättömäksi.
27161: 
27162: 
27163:    Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27164: 
27165:       Lääninhallitukset. Koska lääninhallituksissa palvele-
27166: vat varalääninsihteerit, varalääninkamreerit, lääninkirjurit
27167: ja heitä alemmat virkamiehet ovat vuosi vuodelta yhä kal-
27168: liimmiksi nousseiden vuokra- ynnä muiden elantokustan-
27169: nusten tähden anoneet korotettuja palkkaetuja ja sanottujen
27170: virkamiesten nykyinen palkkaus ehdottomasti on vallitse-
27171: viin oloihin nähden riittämättömäksi katsottava, on uusien
27172: palkkaussääntöjen aikaansaamiseksi lääninhallituksille pi-
27173: detty kohtuullisena varata arviolta 100,000 markkaa. -
27174: Kun näyttää olevan tarpeellista kuhunkin lääninhallituk-
27175: seen asettaa erityinen virkamies tilastollisten töiden suo-
27176: rittamista varten, on näiden uusien virkamiesten palkkaa-
27177: miseen laskettu menevän 40,000 markkaa.
27178:       Kihlakunta,in hallinto. Korotus, 4,000 markkaa, kohdis-
27179: tuu kustannuksiin henkikirjoituksesta Helsingissä sekä siinä
27180: annettavien tietojen tarkastamisesta ja täydentämisestä.
27181:       Muut rnenot läänien hallintoa varten. Kuvernöörien ja
27182: lääninvirkakunnan matkakustannusmääräraha on laskettu
27183: olevan korotettava 15,000 markkaa, jota paitsi 8,000 markan
27184: lisäys sekalaisista määrärahoista suoritettaviin menoihin on
27185:                            N:o 11                        31
27186: 
27187: aiheutunut muun muassa poHtopuiden kallistumisesta ja
27188: uusien poliisivartiokonttorien perustamisesta.
27189:       Kaupu,nkien poliisilaitokset. Kun kaupunkien poliisi-
27190: laitoksissa väliaikaisesti palvelevien poliisimiesten lukua
27191: yhä edelleen voitanee vähentää, on tällä kohdalla oleva
27192: määräraha alennettu 148,000 markkaa ja siis merkitty
27193: 3,300,000 markaksi.
27194:       Läälcintölaitos. Helsingin yleisen sairaalan menot ovat
27195: lasketut lisääntyvän 15,000 markkaa pääasiallisesti hoito-
27196: henkilöiden palkkausten korotuksen kautta, jota korotusta
27197: koskeva kysymys piakkoin joutunee ratkaistavaksi, sekä
27198: myöskin poHtopuiden ja elintarpeiden hintain nousemisen
27199: takia. - Melkoinen lisäys, kokonaista 338,000 markkaa, on
27200: merkitty lääninsairaalain ja muiden yleisten sairashuonei-
27201: den määrärahaan. Paitsi erinäisten tarpeiden kallistumi-
27202: sesta sekä hoitohenkilöiden palkkausten parantamisesta,
27203: johtuu tämä lisäys puheiksi tulleesta sairaalanlääkärien
27204: palkkaetujen järjestelystä, jota viimemainittua tarkoitusta
27205: varten G4,300 markan suuruinen lisämääräraha on otettu
27206: laskelmaan, sekä pääasiallisesti siitä, että sairaaloissa kor-
27207: jaustöiden ja lisärakennusten kautta valmistetaan sijaa
27208: useammille potilaille, joka taas vaatii sekä lisämenoja ruuan-
27209: pidosta, lääkeaineista, poHtopuista ja valaistuksesta y. m.
27210: että myöskin hoitohenkilöiden ja palvelusväen lisäämistä,
27211: vieläpä muutamien uusien lääkärintointenkin perusta-
27212: mista. - Mitä mielenvikaisten hoitolaitoksiin tulee, niin
27213: on huomattava, että 1910 vuoden laskelinaan niitä varten
27214: otettu määräraha nyttemmin toimitettujen tarkempien las-
27215: kujen mukaan on osottautunut liian korkeaksi ja on kat-
27216: sottu voitavan vuodeksi 1911 vähentää 38,000 markkaa. --
27217: Koko lääkintölaitoksen osalle tuleva lisäys 1910 vuoden
27218: laskelmaan verraten on siis 315,000 markkaa.
27219:   32                       N:o 11
27220: 
27221:        Yleisten rakennusten YlihaUitus. Korotus, 6,000 mark-
27222: kaa, on lisäystä tarverahoihin sekä ylimääräisten piirustus-
27223: apulaisten palkkaamiseksi myönnettyyn määrärahaan.
27224:       Painoasiain ylihallitus. Painoasiain ylihallituksen työ-
27225: määrään nähden on Keisarillinen Senaatti sekä vuonna
27226: 1909 että vuonna 1910 myöntänyt Ylihallitukselle tilinteon
27227: ehdolla lisämäärärahoja tarpeellisten ylimääräisten apulais-
27228: ten palkkaamiseksi. Samasta syystä tarvittanee mainittuun
27229: tarkoitukseen vuonna 1911 samansuuruinen määräraha kuin
27230: vuonna 1910, eli 16,000 markkaa, joka määrä siis on kat-
27231: sottu olevan kaikkien mahdollisuuksien varalta laskelmaan
27232: merkittävä.
27233:        Vaivaishoidon ja suojeluskasvatnksen avustaminen. Kun
27234: Keisarillinen Majesteetti 14 p:nä helmikuuta 1910 on oi-
27235: keuttanut Senaatin toistaiseksi käyttämään enintään 30,000
27236: markkaa vuodessa kuntien, yhdistysten tahi yksityisten
27237: henkilöiden alotteesta perustettujen suojeluskasvatuslai-
27238: tosten avnstamiseksi, on määräraha sanottua tarkoitusta
27239: varten tämän otsakkeen kohdalle merkitty.
27240:        Erinäisiä rnäiirärahoja. Lisäys, 10,000 markkaa, koh-
27241: distuu satunnaisia yleisiä tarpeita varten Sivilitoimitus-
27242: kunnan käytettäväksi asetettuun määrärahaan, jota on
27243: katsottu olevan korotettava, jotta Toimituskunta voisi ilman
27244: asiain esittelyä Keisarilliselle Senaatille laajemmalti kuin
27245: tähän saakka myöntää varoja tämän hallinnonhaaran pii-
27246:  rissä sattuviin vähempiin tarpeisiin.
27247: 
27248: 
27249:        Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
27250:                           nonhaarat.
27251: 
27252:      Tullilaitos. Tullihallituksen kohdalle on merkitty
27253: 11,000 markan suuruinen korotus Tullihallituksen tilasto]-
27254:                            N:o 11                       33
27255: 
27256: lisenkonttorin henkilökunnan lisäämistä varten, jotta siellä
27257: suuresti lisääntyvä työ sen kautta ennätettäisiin saada
27258: suoritetuksi. - Maamme tullikamareissa ja tullitoimistoissa
27259: yhäti lisääntyvien töiden takia on kysymys nostettu sekä
27260: tullilaitoksen palvelusmiesten lukumäärän lisäämisestä ja
27261: tullikamareille määrä ttyj en tarverahojen korottamisesta että
27262: myöskin uusien pakkahuoneeninspehtorinvirkain perusta-
27263: misesta. Tämän vuoksi on laskelmaan otettu 75,00) mar-
27264: kan lisämääräraha. - Koska tullilaitosta varten on vuonna
27265: 1909 hankittu viisi uutta rantavartioalusta ja vuonna 1910
27266: vieläkin yhtä monta tällaista alusta tulee tullilaitosta var-
27267: ten hankittavaksi, seuraa tästä että, vaikkakin nämä aluk-
27268: set osaksi tulevat vanhempain alusten sijaan, laivain kun-
27269: nossapito- ja käyttökustannusten määrärahaa välttämättö-
27270: mästi on korotettava; ja on tämä korotus vuodeksi 1911
27271: arvioitu 20,000 markaksi. Kun sitä paitsi, jotta tullilai-
27272: toksen laivain palvelusväen annosrahoja voitaisiin tehdyn
27273: ehdotuksen mukaan korottaa, sekä muutamia vähempiä
27274: menoja varten laskelmaan on katsottu olevan otettava
27275: 10,00) markan suuruinen määrä, nousee rantavartiohöyry-
27276: laivain ja höyrypursien kustannusten koko lisäys 30,00)
27277: markkaan.
27278: 
27279: 
27280:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27281: 
27282:        Yleinen revisionioikeus. Lisäys, 2,00) markkaa, johtuu
27283: siitä, että Keisarillinen Senaatti joulukuun 6 p:nä 1909 on
27284: päättänyt korottaa tarverahoja, jotka ovat osottautuneet
27285: tarkoitukseensa riittämättömiksi.
27286:        Revisionikonttori. Töiden lisääntymisen takia on Kei-
27287: sarillinen Senaatti joulukuun 6 p:nä 1909 myöntänyt 3,00)
27288: markan lisämäärärahan viiden laskuapulaisen palkkioiden
27289:                                                         3
27290:   34                       N:o 11
27291: 
27292: parantamiseksi. Sitä paitsi tarvitaan 2,000 markkaa muu-
27293: tamien virkamiesten asetuksenmukaisiin palkankorotuksiin.
27294: Ja lopuksi on Keisarillinen Senaatti reviisoden perin al-
27295: haisiin palkkaetuihin nähden joulukuun 21 p:nä 1909 päät-
27296: tänyt alamaisen alistuksen tehtäväksi 1,000 markan vuo-
27297: tuisen lisäpalkkion myöntämisestä itsekullekin Revisioni-
27298: konttorissa nykyään palvelevalle yhdelletoista reviisodlle,
27299: suoritettavaksi siksi kuin nykyisin nostettu kysymys revi-
27300: sionilaitoksen uudestaan järjestämisestä saa lopullisen rat-
27301: kaisunsa. Laskelman mukaiset korotukset Revisionikont-
27302: torin menosääntöön tekevät siis 16,000 markkaa.
27303:       Metsähallitus. Kun puutavaramarkkinat ovat elpy-
27304: neet ja kaikista enteistä päättäen yhä elpyvät, tulee luon-
27305: nollisena seurauksena tästä olemaan vilkkaampi toiminta
27306: kruununmetsissä ja sen kautta myöskin Metsähallituksessa
27307: suoritettavien töiden melkoinen lisääntyminen. Tälle koh-
27308: dalle on sen vuoksi merkitty 19,000 markan korotus lisään-
27309: tyneistä piirustus- ja puhtaaksikirjoitustöistä aiheutuvien
27310: kustannusten suorittamiseksi sekä ylimääräisten apulaisten
27311:  palkkaamiseksi.
27312:       Evon lakkautettu metsänhoito-opisto sekä metsänvartija-
27313: koulut. Koska Evon metsänhoito-opisto semmoisenaan on
27314: lakkautettu ja useimmat opiston palkkaussäännössä ole-
27315: vat menoerät jo 1909 vuoden menosäännöstä ovat poistetut,
27316: on jälellä olevat menoerät yhdistetty Evon metsänvartija-
27317: koulun menosäännössä oleviin eriin.
27318:       Muita metsänhoitolaitoksen menoja. Siihen nähden, että
27319: puutavaramarkkinain viikastuessa kruununmetsissä hakatta-
27320: vat puutavaramäärätkin otaksuttavasti tulevat kohoamaan,
27321: josta taas on seurauksena metsänhoidannollisten töiden ja
27322: niistä aiheutuvien kustannusten lisääntyminen, on erinäis-
27323: ten metsähallinnon menojen määräraha, joka 1910 vuoden
27324:                            N:o 11                      35
27325: 
27326: laskelmaan merkittiin 1,200,000 markaksi, korotettu 1,500,000
27327: markkaan, siihen kuitenkin myös luettuina kustannukset
27328: kruununmetsissä suoritett.avista suonkuivaustöistä, jotka
27329: vuonna 1911 vaativat -:ähintään 150,000 markkaa. Myös-
27330: kin kustannukset valtionrautateille ja muille valtiolaitok-
27331: sille tarpeellisten puutavarain hankinnasta on laskettu koko
27332: joukon korkeammiksi kuin vuodeksi 1910, joten niitä kos-
27333: keva määräraha on korotettu 1,100,000 markasta 1,600,000
27334:  markkaan. Syynä tähän on se, että valtiolaitoksille vaa-
27335: ditaan hankit.tavaksi aina enemmän puutavaroita ja että
27336: tätä hankintaa on aikomus laajentaa sisäosiin maata. Rin-
27337:  nan metsänhoidannollisten töitten kanssa lisääntyvät myös-
27338:  kin matkakustannukset, ja on sen vuoksi näiden kustan-
27339:  nusten määrärahaa korotettu 30,000 markkaa. Lopuksi on
27340:  3,000 markan lisäys varattu sekalaisia määrärahoja ja kruu-
27341:  nulle ostetuista metsämaista suoritettavia veroja varten.
27342:        Erinäisiä määrärahoja. Kontrollin kustantamiseksi
27343:  »Tilattoman väestön lainarahastosta» annettujen lainain
27344:  käyttämisestä on työalan laajenemisen takia katsottu tar-
27345:  peelliseksi 24,000 markan lisämääräraha, jonka Keisarillinen
27346:  Senaatti onkin joulukuun 21 p:nä 1909 myöntänyt. Muu
27347:  osa, 2,000 markkaa, tämän ryhmän lisäyksestä, lukeutuu
27348:  sekalaisten menojen ja kalastusten valvontaa varten myön-
27349:  netyn määrärahan osalle.
27350: 
27351: 
27352:                   Menot sotilastarpeisiin.
27353: 
27354:       Erinäisiä määrärahoja. Tämän otsakkeen kohdalle on
27355: merkitty apumaksu sotilastarpeisiin, 12,000,000 markkaa,
27356: jota vastoin sekalaisiin ja arvaamattomiin menoihin varattua
27357: määrärahaa, joka viime vuosina ei ole läheskään kaikki
27358: kulunut, on vähennetty 25,000 markkaa.
27359:   36                      N:o 11
27360: 
27361:        Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä sotaväestä.
27362: Koska kuljetuskustannuksiin varattu määräraha, 80,000
27363: markkaa, viime vuosina on osottautunut tarpeettoman suu-
27364: reksi, on se vuodeksi 1911 laskettu. ainoastaan 30,000 mar-
27365: kaksi. Näin ollen ja kun Armollisen määräyksen ja Kei-
27366: sarillisen Senaatin 8 p:nä syyskuuta 1909 tekemän päätöksen
27367: mukaan on syntynyt uusi meno, nimittäin 3,000 markan
27368: vuotuinen korvaus 1912 vuoden loppuun asti Mikkelin
27369: kaupungille sen luovuttamasta ampumaradasta, niin ovat
27370: tämän otsakkeen alle kuuluvat menot lasketut kaikkiaan
27371: 53,000 markaksi.
27372: 
27373: 
27374:        Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
27375:                      hallinnonhaarat.
27376: 
27377:       Luterilainen papisto. Lisäys, 7,000 markkaa, johtuu
27378: osaksi siitä, että viljan verohinnat ovat nousseet, sekä
27379: osaksi asetustenmukaisista lisämenoista.
27380:       Keisarillinen Aleksanterin- Yliopisto. Vuodeksi 1910
27381: laskettua menomäärää on katsottu olevan vuodeksi 1911
27382: korotettava 78,000 markkaa, joista 40,000 on lisäystä tarve-
27383: määrärahaan, joka on osottautunut aivan riittämättömäksi
27384: vuosi vuodelta kasvaviin tarpeisiin. Muun osan korotuk-
27385: sesta muodostavat seuraavat uudet, osittain myönnetyt ja
27386: osittain Keisarillisen Senaatin puoltamat määrärahat, nimit-
27387: täin: vahtimestarien ja pedellien palkkaetujen parantami-
27388: seen 4,700 markkaa, uusien vahtimestarin- ja lämmittäjän-
27389: tointen perustamiseen 4,900 markkaa, tieteellisten laitosten
27390: vuokramäärärahan lisäämiseen 6,500 markkaa, anatomisen
27391: laitoksen vuosimäärärahan lisäämiseen 3,500 markkaa, maan-
27392: viljelysylioppilasten retkeilyihin 3,550 markkaa, uusien
27393: kielten opintojen stipendimäärärahan lisäämiseen 1,000
27394:                             N:o 11                        37
27395: markkaa sekä sijaiskanslerin tarverahain lisäykseen 200
27396: markkaa, kasvipatologista laitosta varten 3,900 markkaa,
27397: ylioppilaskunnan kirjastolle 5,000 markkaa ja yleisen kir-
27398: jaston ylimääräisten apulaisten lisäämiseksi 4,000 markkaa.
27399:        Kmtlutoimen ylihallitus. 2,000 markan määräraha tar-
27400: vitaan apulaisen palkkaamiseksi kansakouluosaston sihtee-
27401: rille ja apulaissihteerille, kun työt siinä osastossa ovatkansa-
27402: koululaitoksen nopean kehityksen johdosta kovasti lisään-
27403: tyneet. Sitä paitsi on matkakulujen määrärahaa lisätty
27404: 2,000 markkaa.
27405:        Alkeisopetus. Koska on näyttänyt olevan kipeän tar-
27406: peen vaatimus, että aikaansaadaan yleinen maan oppilai-
27407: tosten opettajain palkkaetujen järjestely ja sen yhteydessä
27408: parannetaan sanottuja etuja, jotka nyt enään eivät vastaa
27409: suuresti nousseiden elämänkustannusten vaatimuksia ja
27410: joista lehtorien palkkaukset viimeksi järjestettiin vuonna
27411: 1883, sekä kun luultavasti käy tarpeelliseksi myöskin pii-
27412: rustuksen opettajain palkkioiden korotus, niin on laske1-
27413: maan otettu lisämäärärahoja näitä tarkoituksia varten.
27414: Koulutoimen ylihallituksen tekemän erään ehdotuksen mu-
27415: kaan, joka, vaikka sitä ei ole vielä Keisarillinen Senaatti
27416: lopullisesti tutkinut, on pantu laskelman perusteeksi, muu-
27417: tettaisiin kaikki tämän maan lehtorin- ja kolleganvirat
27418: samoin kuin Helsingin realilyseoiden uskonnonopettajan-
27419: toimet lehtorinviroiksi ja niiden haltijoita kutsuttaisiin
27420: osittain vanherumiksi lehtoreiksi, joiden opettajantoiminta
27421: käsittäisi lyseoiden ylemmät luokat kuudennesta alkaen, ja
27422:  osittain nuoremmiksi lehtoreiksi, joiden opetusvelvollisuus
27423: rajoitettaisiin lyseoiden viidelle alimmalle Iuokalle sekä
27424:  alkeis- ja tyttökouluihin. Miespuoliset lehtorit saisivat
27425: pohjapalkkaa 4,000 markkaa nuoremmat ja 4,500 markkaa
27426: vanhemmat, sekä palkkionlisäystä 5, 10 ja 15 vuoden nuh-
27427:   38                       N:o 11
27428: 
27429: teettomasta palveluksesta 1,000 markkaa joka kerta; nais-
27430: puoliset lehtorit taas saisivat, nuoremmat 3,000 markkaa
27431: palkkaa ja 600 markkaa palkkiota sekä vanhemmat 4,000
27432: markkaa palkkaa, jota paitsi kummassakin luokassa annet-
27433: taisiin 5, 10 ja 15 vuoden palveluksesta palkkionkorotusta
27434: 800 markkaa kerrallaan. Normaalilyseoiden lehtorit sai-
27435: sivat sitä paitsi lisäpalkkiota 500 markkaa, ja yliopettajain
27436: pohjapalkka olisi 6,000 markkaa. Erityisistä ansioista voi-
27437: taisiin vanhemmille lehtoreille antaa lisäpalkkiota 500 mark-
27438: kaa, jonka ohessa muutamissa paikkakunnissa edelleenkin
27439: myönnettäisiin kalliiden elämänkustannusten vuoksi koh-
27440: tuullisia lisärahoja. - Piirustuksenopettajain palkkioiksi on
27441: ehdotettu määrättäväksi miesopettajille 140 markkaa ja nais-
27442: opettajille 120 markkaa vuodessa viikkotunnista, joten nämä
27443: palkkiot tätä nykyä voimassa olevan opetussuunnitelman
27444: perusteella olisivat tasaisin luvuin realilyseoissa, miesopet-
27445: tajain 1,800 markkaa ja naisopettajain 1,500 markkaa sekä
27446: muissa oppilaitoksissa 1,400 ja 1,200 markkaa vuodessa.
27447: Sen lisäksi saisivat Helsingissä realilyseoiden piirustuksen-
27448: opettajat 200 ja normaalilyseoiden 400 markkaa. Kaikki pii-
27449: rustuksenopettajat saisivat pitää oikeutensa 200fo:n palkkion-
27450: lisäyksen saamiseen sekä 5 että 10 vuoden palveluksesta.
27451:        Normaalilyseoiden, klassillisten ja realilyseoiden sekä
27452: alkeis- ja tyttökoulujen määrärahain lisäys aiheutuu mai-
27453: nitusta palkanjärjestelystä; ja on realilyseoiden määrärahaa
27454: sitä paitsi korotettu uusien rinnakkaisluokkain perustamista
27455: silmällä pitäen. - Muihin alkeisoppilaitosten menoihin va-
27456: rattua määrärahaa on lisätty 5,000 markkaa, joista 3,500
27457: markkaa aiheutuu edellä kerrotusta palkanjärjestelystä ja
27458: 1,500 markkaa on lisäystä siihen yksityiskoulunopettajain
27459: eläkekassan apurahaan, joka suoritetaan syyskuun 6 p:nä
27460: 1909 annetun Armollisen määräyksen perusteella.
27461:                            N:o 11                        39
27462: 
27463:        Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarseminaarit. Siltä
27464: varalta, että jo pitkänlaisen aikaa käsiteltävänä ollut ky-
27465: symys seminaarien opettajiston sekä työmestarien ja puu-
27466: tarhurien palkkaetujen parantamisesta tänä vuonna tulee
27467: lopullisesti ratkaistuksi, on laskelmaan merkitty 49,000
27468: markan lisämääräraha.
27469:        Piiritarkasta4at. Lisäys, 24,000 markkaa, johtuu osaksi
27470: asetuksenmukaisista palkkionkorotuksista ja osaksi nous-
27471: seista matkakustannuksista.
27472:        :&rinäisiä menoja kansakoululaitoksen hyväksi. (Valtio-
27473: rahasto.) Lisäys, 19,000 markkaa, aiheutuu osaksi siitä, että
27474: vuonna 1911 tulee pidettäväksi yleinen kansakoulunopet-
27475: tajakokous, ja kun opettajakokoukset nyttemmin pidetään
27476: kahdessa osassa, suomenkielinen ja ruotsinkielinen kokous
27477: erikseen, niin nousevat kustannukset pöytäkirjain painat-
27478: tamisesta, sihteerin paikkaamisesta y. m. kaksinkertaisiksi
27479:  entiseen verraten. Toiselta osalta taas aiheutuu lisäys siitä,
27480:  että kahdelle käsityökoululle on ehdotettu annettavaksi
27481:  valtioapua.
27482:        Kuuromykkäin opetuslaitokset. Koska oppilasluku näissä
27483:  kouluissa viime vuosina yhä on karttunut, on myöskin
27484:  ruuanpitoon ja majoitukseen käytettäviä määrärahoja ko-
27485:  rotettava sekä uusia rinnakkaisosastoja tai ehkä kokonaan
27486:  uusi koulu perustettava. Tämän on laskettu aiheuttavan
27487:  menojen lisää 63,000 markkaa.
27488:        Sokeain opetuslaitokset. Laskettu lisäys, 7,000 markkaa,
27489:  aiheutuu asetuksenmukaisista palkankorotuksista.
27490:         Tylså:mielisten opetuslaitokset. Korotuksen syy on sama
27491:  kuin edellisessä kohdassa on mainittu.
27492:         Mwut menot aistiviallisopetusta varten. Tämän otsak-
27493:  keen kohdalle on merkitty lisämäärärahoja valtioavun myön-
27494:  tämistä varten Kurikan pitäjässä olevalle yksityiselle yli-
27495:    40                        N:o 11
27496: 
27497:  ikäisten kuuromykkäin koululle, samanlaiselle Käkisalmeen
27498:  tulevalle laitokselle sekä »Yhdistys kuuromykkäin hyväksi>
27499:  nimiselle yhdistykselle kuuromykkäin-sokeiden ja kuuro-
27500:  mykkäin-tylsämielisten koulukodin ylläpitämistä varten.
27501:         Mäiirärrihat yhteiskunnallista valistustyötä varten (Val-
27502:  tiorahasto). Jotta useita jo toimessa olevia ja myöskin
27503:  vasta perustettavia isäntä- ja emäntäkouluja voitaisiin avus-
27504:  taa valtiovaroilla, teki Keisarillinen Senaatti toukokuun
27505:  5 p:nä 1909 alamaisen esityksen siitä, että kansanopistojen
27506:  sekä isäntä- ja emäntäkoulujen kannattamismääräraha saa-
27507:  taisiin 1911 vuoden menosääntöön merkitä 160,000 markaksi.
27508:        Arkeologinen toimisto. Koska valtion historialliset y. m.
27509:  kokoelmat vuosina 1910 ja 1911 siirretään uuteen museo-
27510:  taloon, voidaan toimistolle huoneistojen vuokraamista var-
27511: ten myönnettyä määrärahaa vähentää 10,000 markkaa.
27512:        Meteorologinen keskuslaitos. Keskuslaitokselle tarpeel-
27513: lisen lisähuoneiston vuokraaminen, leija-aseman perustami-
27514: nen Fredriksbergiin sekä meteorologisia havaintoja Islan-
27515: nissa ja Färsaarilla koskevain Sähkösanomain ehdolla oleva
27516: kustantaminen aiheuttavat 4,000 markan määrärahanlisäyk-
27517: sen. Sitä paitsi tarvitaan Suomenmaan magneettista tut-
27518: kimista varten, josta on nostettu kysymys, 10 tai 15 vuoden
27519: aikana 18,000 markan määräraha vuodessa.
27520:        Tieteen jn taiteen kannattamiseksi. Siihen nähden, että
27521: Keisarillinen Senaatti osaksi jo vuonna 1909 on alamaisesti
27522: ehdottanut valtioapua annettavaksi eräille tieteellisille lai-
27523: toksille sekä soittokunnille ja teattereille, on tämän otsak-
27524: keen alle vuodeksi 1911 merkitty 35,000 markan lisä.
27525:        Erinäiset määrärahat. Näihin määrärahoihin aiheuttaa
27526: käsittelyn alaisena oleva kysymys pikkukoulunopettaja-
27527: semmaanen valtioapujen korottamisesta 13,000 markan
27528: lisäyksen.
27529:                            N:o 11                       41
27530: 
27531: 
27532:     MaanviUelystoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
27533:                       nonhaarat
27534: 
27535:       Maanmittauslaitos. Vuotta 1910 koskevassa laskel-
27536: massa oli maanmittauslaitoksen menot laskettu sillä edel-
27537: lytyksellä, että se Maanmittauksen ylihallituksen ja muun
27538: maanmittarikunnan uudestaanjärjestäminen, josta annettiin
27539: tarkemmat tiedot sanotun laskelman perusteluissa, tulisi
27540: toimeen ennen 1910 vuoden alkua. Näin tosin ei ole käynyt,
27541: mutta kysymys tuosta uudestaanjärjestämisestä, jota vastaan
27542: Armossa on lausuttu ei olevan periaatteellisia syitä, tullee
27543: rahalliselta kannalta lopullisesti ratkaistavaksi 1910 vuoden
27544: rahasäännön yhteydessä. Puheenalaisesta uudestaanjärjes-
27545: tämisestä aiheutuvat lisämäärärahat on sen vuoksi merkitty
27546: myöskin 1911 vuoden laskelmaan. - Sen lisäksi on sanot-
27547: tuun laskelmaan Maanmittauksen ylihallituksen kohdalle
27548: merkitty 2,000 markkaa virkamiehille odotettavissa olevan
27549: uuden vuosirahasäännön mukaan tulevia palkkionkorotuksia
27550: varten. Samaan tarkoitukseen ja samalla perusteella on
27551: läänien maanmittarikunnalle myönnettyjen määrärahain
27552: joukkoon merkitty 5,000 markkaa, kun taas vakauslaitoksen
27553: menojen 15,000 markan suuruinen lisäys aiheutuu siitä,
27554: että maalla toimivain vakaajain tulee vuonna 1911 tehdä
27555: johtosäännön mukaan heidän velvollisuutenaan olevat, joka
27556: kolmas vuosi uudistuvat vakausmatkat. Maanmittauksen eri-
27557: tyisten menojen joukkoon on merkitty 9,000 markan määrä-
27558: raha, joka edellämainitun uuden vuosirahasäännön mukaan
27559: käytettäisiin matka-apurahoiksi maanmittareille. - Maan-
27560: mittaus- ja verollepanokustannukset on vuotta 1911 kohti
27561: laskettu 1,455,000 markaksi eli 155,000 markkaa suurem-
27562: miksi kuin vuodeksi 1910 oli laskettu. Tästä lisäyksestä
27563: lukeutuu 25,000 markkaa niiden maanmittauskustannusten
27564:   42                       N:o 11
27565: 
27566: arviomäärärahaan, mitkä kruunu etukäteen maksaa, ja
27567: 100,()(X) markkaa kruunun etukäteen maksamain talon-
27568: muuttoapurahain arviomäärärahaan, jotka määrärahat ovat
27569: osottautuneet riittämättömiksi, sekä kruunun maksettavaksi
27570: pantuihin maanmittauskustannuksiin 30,000 markkaa niiden
27571: menojen suorittamiseksi, jotka johtuvat (16) 29 p:nä syys-
27572: kuuta 1909 annetun Armollisen Asetuksen määräyksistä,
27573: mitkä koskevat maanmittareille tulevaa korvausta maatilo-
27574: jen halkomisesta, lohkomisesta ja palstoittamisesta tilatto-
27575: man maalaisväestön hyväksi.
27576:        Maanviljelyshallitus. Lisäys, 8,000 markkaa, aiheutuu
27577: hallituksen virkahuoneiston vuokran korotuksesta ja tarve-
27578: rahain lisäyksestä sekä virkamiehille asetuksenmukaisesti
27579: menevistä palkkionkorotuksista määrävuosien palveluksesta.
27580:        Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat. Menot on
27581: vuodelta 1911 laskettu 1,980,()(X) markaksi, joka määrä on
27582: 54,000 markkaa pienempi vuodeksi 1910 laskettua määrää.
27583: Vähennys johtuu muun muassa siitä, että nykyään käy-
27584: mässä olevassa maanviljelysoppilaitosten uudestaanjärjes-
27585: tämisessä osa alempia maanviljelyskouluja on lakkautettu
27586: sekä Mustialan maanviljelys- ja meijeriopisto ynnä Kurki-
27587: joen ylempi maanviljelyskoulu muutettu maamiesopistoiksi.
27588:        Maanviljelystaloudellinen koelaitos.   Menoenemmyys,
27589: 4,000 markkaa, kohdistuu palvelusväen palkkaamismäärä-
27590: rahaan, joka on lisääntynyt sen johdosta, että eräs viljele-
27591: mätön valtion maa-alue, koeasemaa lähellä sijaitseva, tois-
27592: taiseksi on tähän asemaan liitetty.
27593:        Eliiinliiäkintölaitos. Koska tarttuvain kotieläintautien
27594: ehkäisemiseksi varattu 200,000 markan arviomääräraha on
27595: osottautunut niukaksi niin että sitä jo vuonna 1909 täytyi
27596: ylittää, on puheenalaista tarkoitusta varten merkitty 30,000
27597:  markan lisämääräraha 1911 vuoden laskelmaan.
27598:                            N:o 11                       43
27599: 
27600:       Kalastuselinkein_o. Kun rahasääntöön palkinnoiksi hyl-
27601: keiden tappamisesta otettu 30,000 markan määräraha on
27602: osottautunut riittämättömäksi sanottuihin palkintoihin,
27603: jotka suoritetaan 15 (28) p:nä elokuuta 1908 annetun Armol-
27604: lisen Asetuksen perusteella, niin on tuota määrärahaa lisätty
27605: 20,000 markkaa.
27606:       Erinäiset määrärahat. Siihen nähden, että Keisarilli-
27607: nen Senaatti on esittänyt, että kaksi uutta 10,000 markan
27608: suuruista määrärahaa asetettaisiin sen käytettäväksi eläin-
27609: suojelustyön sekä kanain- ja mehiläistenhoidon kannatta-
27610: mista varten, on tämän otsakkeen kohdalla oleva meno-
27611: määrä laskettu 600,000 markaksi oltuaan 580,000 markkaa
27612: vuodelta 1910.
27613: 
27614: 
27615: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27616: 
27617:       Tie- ja vesirakennusten ylihallitus. Tämän Ylihallituk-
27618: sen määrärahoja on lisätty 6,000 markkaa, joista 4,000
27619: markkaa tarvitaan määrättyjen virkavuosien perästä virka-
27620: miehille meneviin asetuksenmukaisiin palkankorotuksiin
27621: sekä 2,000 markkaa Ylihallituksen huoneiston korotettuun
27622: vuokraan.
27623:      Kanavat. Siihen nähden, että isonlaisia korjaustöitä
27624: on Saimaan kanavan kasvaneen liikenteen turvaamiseksi ja
27625: helpottamiseksi alotettava vuonna 1910 ja jatkettava vuonna
27626: 1911, jotta kanavaliikenteen sulkeminen tai uhkaava alem-
27627: pain seutujen tulvan alle joutuminen ja muut arvaamatto-
27628: mat vahingot vältettäisiin, on tämän otsakkeen kohdalle
27629: kuuluvat menot vuodelta 1911 laskettu 1,240,000 markaksi.
27630:       Postilaitos. Rautatiepostitoimiston määrärahoihin tar-
27631: vitaan vuodeksi 1911 seuraavat lisäykset: 2,000 markkaa
27632: asetustenmukaisiin palkankorotuksiin, 18,000 markkaa mat-
27633:   44                      N:o 11
27634: 
27635: kakuluihin, koska uusia rautatiepostitaipaleita syntyy Ke-
27636: min-Rovaniemen ja Joensuun-Nurmeksen radoilla ja
27637: matkakustannus-määräraha muutenkin on osottautunut niu-
27638: kaksi, sekä 4,000 markkaa virkamatkoilla olevain virka- ja
27639: palvelusmiesten päivyshuoneistojen vuokraan, lämmityk-
27640: seen ja valaistukseen. - Postikonttoriosastoille, postitoi-
27641: mistoille, -asemille ja -pysäkeille myönnetyt määrärahat
27642: tarvitsevat vuodeksi 1910 laskettuun menosummaan lisäystä
27643: 47,000 markkaa, joista postitoimistojen esimiesten asetus-
27644: tenmukaisiin palkkionkorotuksiin 20,000 markkaa sekä
27645: muutamain uusien postitoimistojen perustamiseen maalle
27646: 10,000 markkaa ja 17,000 markkaa maaseutujen postitoi-
27647: mistojen korotettuihin vuokriin, poHtoaineisiin ja valais-
27648: tukseen. - Muihin postilaitoksen menoihin tarvittavat
27649: määrärahat arvioitiin ] 910 vuoden laskelmassa 2,565,000
27650: markaksi, mutta ovat, niiden tarkkain tietojen ja sen ko-
27651: kemuksen mukaisesti, mitä sittemmin on saatu postinkul-
27652: jetuksen, postimerkkien valmistuksen ja myynnin kustan-
27653: nuksista sekä postiljooneille menevistä päivärahoista, teh-
27654: täessä ehdotusta 1910 vuoden menoarvioksi lasketut
27655: 3,051,000 markaksi. Vuodeksi 1911 nämä menot posti-
27656: liikenteen vuosi vuodelta kasvamisen johdosta tulevat vie-
27657: läkin lisääntymään, jonka vuoksi laskelmaan on otettu
27658: lisämäärärahoja ylimääräisten apulaisten palkkauksiin ja
27659: postiljoonien päivärahoihin 65,000 markkaa, postimerkkien
27660: valmistukseen ja myyntiin 25,000 markkaa, kaavakkeihin
27661: 30,000 markkaa sekä postinkuljetuksesta, josta nyttemmin
27662: vaaditaan yhä suurempaa maksua, koituv:iin kustannuksiin
27663: 250,000 markkaa. Koko lisäys 1910 vuoden laskelmaan
27664: verraten nousisi siten muiden postilaitosten menojen ryh-
27665: mässä 856,000 markkaan.
27666:                            N:o 11                       45
27667: 
27668:       Postisäästöpankin hallitus. Koska postisäästöpankki-
27669: liike vuonna 1909 ei ole tuottanut tappiota ja siis vuonna
27670: 1911 ei tarvita valtiovaroista mitään lisää postisäästöpankin
27671: hallintokustannuksiin, niin ei laskelmaan ole otettu määrä-
27672: rahaa tätä tarkoitusta varten.
27673:       Erinäiset määrärahat (Suostuntarahasto). Siltä varalta,
27674: että valtiovaroista vuonna 1911 tulee maksettavaksi avus-
27675: tusta kyydinpitokustannusten suorittamiseen niiden mää-
27676: räysten mukaan, jotka sisältyvät Eduskunnalle kyytilaitok-
27677: sesta annettuun Armolliseen esitykseen, on tämän otsakkeen
27678: kohdalle merkitty puheenalaista tarkoitusta varten 100,000
27679: markan määräraha.
27680: 
27681: 
27682: 
27683:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
27684:                       hallinnonhaarat.
27685: 
27686:       Luotsauspiirit. Helmikuun 4 p:nä 1910 on Keisaril-
27687: linen Senaatti päättänyt tehdä alamaisen esityksen sellai-
27688: sesta muutoksesta maan luotsauspiiripäällikköjen palkkioi-
27689: hin, että itsekukin heistä piiripäällikön toimesta saisi palk-
27690: kiota 1,500 markkaa. Tämän johdosta on laskelmaan mer-
27691: kitty 4,000 markan lisämääräraha.j
27692:       Muut luotsi- ja majakkalaitoksen menot. Kun osa
27693: luotsihöyryaluksia vuonna 1911 tulee tarvitsemaan taval-
27694: lista perinpohjaisemman korjauksen, on tämän otsakkeen
27695: kohdalle merkittyä menoerää lisätty 70,000 markkaa.
27696:       Merenmittauskustannulcsia. Kun Keisarillinen Senaatti
27697: 5 p:nä maaliskuuta 1910 on päättänyt tehdä alamaisen esi-
27698: tyksen siitä, että vuotuinen 32,237 markan 50 pennin määrä
27699: 17 vuoden ajaksi, 1911 vuoden alusta lukien, osotettaisiin
27700: järvenmittausretken järjestämiseksi Hämeen vesistöille, ja
27701:   46                       N:o 11
27702: 
27703: sen retkikunnan varustamiseen sitäpaitsi on laskettu mene-
27704: vän kerta kaikkiaan noin 32,500 markkaa, niin on tämän
27705: otsakkeen kohdalla olevaa määrärahaa lisätty kaikkiaan
27706: 65,000 markkaa.
27707:       Teollisuushallitus. Kun kirjastolle, kokoelmiin, paina-
27708: tuskustannuksiin ja tarverahoiksi myönnetty määräraha on
27709: osottautunut riittämättömäksi, niin on sitä lisätty 3,000
27710: markkaa. Samasta syystä on kaupparekisteristä sekä viral-
27711: lisen paperin valmistuksen silmälläpidosta aiheutuvain kus-
27712: tannusten suorittamiseksi myönnettyjä määrärahoja lisätty
27713: edellistä 1,000 ja jälkimäistä 3,500 markkaa. Tämän p~­
27714: rusteella ja kun Keisarillinen Senaatti on 9 p:nä joulu-
27715: kuuta 1909 korottanut patenttilaitoksen määrärahoja 1,500
27716: markkaa ja kamreerinapulaisen palkkausta 2,000 markkaa,
27717: osottaa tämän otsakkeen kohdalle merkitty menomäärä
27718: vuodelta 1911 lisäystä 11,000 markkaa.
27719:       Ammattientarlcastajat. Tämän otsakkeen kohdalla ole-
27720: vaa määrärahaa on korotettu 38,000 markkaa siihen nähden,
27721: että 1909 vuoden Eduskunnalle Armollisena esityksenä
27722: annetun ammattientarkastusta koskevan lakiehdotuksen mu-
27723: kaan, jonka Eduskunta on muutamin muutoksin hyväksy-
27724: nyt, mutta jota ei ole vielä vahvistettu, tulisi asetettavaksi
27725: ainakin yksi ylitarkastaja sekä työläisavustajia ammattien-
27726: tarkastajille.
27727:       Teknillinen korkeakoulu. Mahdollisesti tapahtuvaa kor-
27728: keakoulun professorien palkkauksen korotusta varten on
27729: varattu 40,000 markkaa, jota paitsi 4,000 markkaa on mer-
27730: kitty korkeakoulun opettajille määrävuosien palveluksesta
27731: annettavia asetuksenmukaisia palkkionkorotuksia varten
27732: sekä geodesian ja mineralogian asistenttien palkkaamiseen
27733: ja lisäyksiksi opetusvälineiden ja kokoelmain määrärahaan.
27734:                            N:o 11                       47
27735: 
27736:        Teollisuuskoulut. Koska on olemassa valmiiksi laadittu
27737: ehdotus teollisuuskoulujen uudestaanjärjestämisestä ja tek-
27738: nillisen keskikoulun perustamisesta, niin on tämän uudis-
27739: muutoksen mahdollisen toteuttamisen varalta puheenalaisen
27740: otsakkeen kohdalla olevaa määrärahaa korotettu 47,000
27741: markkaa.
27742:        Käsityö- }a ammattikoulut. Näiden koulujen jatkuvaan
27743: kehitykseen nähden on tämän kohdan menoerää katsottu
27744: olevan lisättävä 35,000 markkaa.
27745:        Kauppaopetus. Kun vuonna 1909 on syntynyt kaksi
27746: uutta kauppakoulua ja sellaisia kouluja vuosittain laajen-
27747: netaan ja kehitetään, niin on tähän tarkoitukseen varattu
27748: 50,000 markkaa. Sen ohessa ja kun Keisarillinen Senaatti
27749: 4 p:nä helmikuuta 1910 on tehnyt alamaisen alistuksen
27750: siitä, että kauppakorkeakoulun perustamista varten osotet-
27751: taisiin enintään 48,000 markkaa ensimäiseksi lukuvuodeksi
27752: ja enintään 78,000 markkaa sitä seuraaviksi, niin on tähän
27753: laskettu vuonna 1911 mahdollisesti menevän noin 30,000
27754: markkaa. Kauppaopetuksen määrärahaa on siten lisätty
27755: yhteensä 80,000 markkaa.
27756:        Merenkuluntarkasta}a. Lisäys, 9,000 markkaa, on ai-
27757: heutunut apulais-merenkuluntarkastajan asettamisesta.
27758:        Geologinen toimisto. Kun toimiston jäsenten matkoja
27759: varten osotettu määräraha on käynyt riittämättömäksi, on
27760: sitä lisätty 5,000 markkaa.
27761:        Erinäiset mäå'rärahat. Kun käsityötaidon edistämis-
27762: määräraha on osottautunut riittämättömäksi, on tähän tar-
27763: koitukseen katsottu tarvittavan 22,000 markan lisä. -
27764: 3,000 markkaa on merkitty apulais-merivahingonlaskijan
27765: palkkaamiseksi, jonka asettamisesta Keisarillinen Senaatti
27766: 17 p:nä joulukuuta 1909 on tehnyt alamaisen alistuksen.
27767:   48                      N:o 11
27768: 
27769: 
27770:  Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27771:       Suomen viralliset sanomalehdet. Kun virallisten sano-
27772: malehtien painosta viime vuosina on lisätty, on painatuk-
27773: seen ja paperiin varattua määrärahaa täytynyt ylittää, jonka
27774: tähden puheenalaista määrärahaa vuodeksi 1911 on koro-
27775: tettu noin 10,000 markkaa. Tämän korotuksen korvaa
27776: kuitenkin vastaava virallisista sanomalehdistä saatujen tu-
27777: lojen lisäys.
27778:       Keisarillisen Senaatin kirjapaino. Menot Keisarillisen
27779: Senaatin kirjapainosta on laskettu vuonna 1911 nousevan
27780: 570,000 markkaan, josta 60,000 markkaa kohdistuu ko-
27781: neiden ja muiden painotarpeiden hankkimiseen. Erotus,
27782: verrattuna vuodeksi 1910 laskettuihin menoihin, on siis
27783: 270,000 markkaa. Tämä suuri lisäys aiheutuu kirjapainon
27784: jo vuonna 1910 alotetusta laajennuksesta, jota aiotaan
27785: jatkaa vuonna 1911, jotta virastot yhä suuremmassa mää-
27786: rässä voisivat toimituttaa painatuksensa Senaatin kirja-
27787: painossa. Siten olisi saavutettavissa melkoisia säästöjä
27788: valtiovaraston hyväksi, kun nimittäin Senaatin kirjapai-
27789: nossa suoritettavien töiden arvo, vaikkakin se lasketaan
27790: alemman tariffin mukaan kuin Helsingissä työskentele-
27791: vissä yksityisissä kirjapainoissa, on voitu vuodelta 1911
27792: arvioida 690,000 markaksi, johon vielä on lisättävä 3,000
27793: markan tulo myydyistä painotuotteista. Senaatin kirja-
27794: painon lasketaan siten vuonna 1911 tuottavan puhdasta
27795: voittoa 123,000 markkaa.
27796: 
27797:                 Sekalaisia yleisiä menoja.
27798:       Uudisrakennuskustannuksia. Ne uudisrakennustyöt,
27799: jotka suoritetaan tällä määrärahalla, ovat osaksi satun-
27800: naista laatua eikä niitä sentähden voida pitkältä edeltä-
27801:                            N:o 11                         49
27802: 
27803: päin varmasti ilmaista tai suuruudeltaan määrätä. Jotta
27804: kuitenkin voitaisiin saada selville se määräraha, joka vuo-
27805: deksi 1911 olisi puheenalaiseen tarkoitukseen varattava,
27806: on virastoilta vaadittu tietoja eri hallinnonhaarojen alalla
27807: tyydytettävistä tärkeimmistä tarpeista mainitussa suh-
27808: teessa. Tämän johdosta saatujen yksityiskohtaisten tie-
27809: tojen mukaan nousisivat kustannukset Vankeinhoitohalli-
27810: tuksen alaisten laitosten uudisrakennuksista ja täydennys-
27811: töistä 298,000 markkaan. Uusien poliisivartiokonttorien
27812: rakentamiseksi eräideu Uudenmaan ja Viipurin lääneissä
27813: olevain rautatienasemain läheisyyteen tarvittaisiin 50,000
27814: markkaa, pienempiä sairaanhoitolaitosten lisärakennuksia
27815: varten yhteensä 95,000 markkaa sekä 4,000 markkaa Ni-
27816: kolainkaupungissa olevain virastojen talossa tehtäviin muu-
27817: tostöihin. Pienempiä tullilaitoksen uudisrakennuksia varten
27818: olisi varattava 45,000 markkaa. Virka-asuntojen rakenta-
27819: minen kahdelle metsänhoitajalle aiheuttaisi 48,000 markan
27820: menon ja asuntojen rakentaminen metsätöissä palveleville
27821: työnjohtajille 30,000 markan menon, minkä ohessa lunas-
27822: tushinnaksi sellaisista metsänvartijatorpista, joita omis-
27823: tavat metsänvartijat taikka metsänvartijat ja kruunu yh-
27824: teisesti, olisi käytettävä 50,000 markkaa. Koulutalojen ja
27825: s~minaarirakennusten pienempiin lisä- ja uudisrakennuk-
27826: siin sekä muutostöihin tarvitaan 180,000 markkaa. Edel-
27827: leen tarvittaisiin maanviljelysoppilaitoksissa tehtäviä muu-
27828: tostöitä ja uudisrakennuksia varten 35,000 markkaa; puu-
27829: tarhaopiston perustamiseksi Lepaan kartanoon, sen 175,000
27830: markan lisäksi joka oli 1910 vuoden laskelmassa, vieläkin
27831: 121,000 markkaa; aallonmurtajan rakentamiseksi Laatokan
27832: rannalla olevaan Sortanlahden satamaan, 1910 vuoden las-
27833: kelmassa huomioon otetun 132,000 markan lisäksi vielä
27834: 100,000 markkaa; postilaitoksen uudisrakennuksia varten
27835:                                                       4
27836:   50                       N:o 11
27837: 
27838:  75,000 markkaa; viittätoista uutta johtoloistoa varten
27839: 65,000 markkaa; viiden vanhan johtoloiston uudestara-
27840: kentamista varten 20,000 markkaa; kahden uuden sumu-
27841:  sirtlenin hankkimiseksi 100,000 markkaa; kahden uuden
27842: sumumerkkiaseman perustamiseksi 5,000 markkaa sekä
27843: uusien luotsivahtitupain ja -laiturien rakentamiseksi 80,000
27844: markkaa. - Nämä määrät nousevat yhteensä 1,401,000
27845: markkaan. Koska kuitenkin jotkut näistä suunnitelluista
27846: töistä lähemmin harkittaessa ehkä havaitaan olevan sitä
27847: laatua, että niiden suorittaminen voidaan siirtää johonkin
27848: seuraavaan vuoteen, niin puheenalaista uudisrakennus-
27849: määrärahaa, valtiovaraston tilaan nähden, ei ole katsottu
27850: olevan tässä laskelmassa ehdotettava suuremmaksi kuin
27851: 1,000,000 markaksi.
27852:        Erinäisiä määrärahqja (Valtiorahasto). Tuloja Kei-
27853: sariliisAn Senaatin kirjapainosta vastaa 690,000 markan
27854: määrä menoja, jotka osaksi ovat huomioon otetut eri vi-
27855: rastojen menosäännöissä määrärahoina painatuskustannuk-
27856: sia varten tahi tarverahoina. Koska kuitenkin mainitun-
27857: laisia määrärahoja painatuskustannuksia varten ei ole kaik-
27858: kien virastojen menosäännöissä, on näitä varten vuodesta
27859: 1908 alkaen menosääntöön 14 Pääluokan kohdalle otettu
27860: yhteinen määräraha: ))Korvausta Keisarillisen Senaatin
27861: kirjapainossa toimitetuista erinäisten virastojen painatus-
27862: töistä,. Tämä määräraha, joka 1908 ja 1909 vuosien me-
27863: nosääntöihin sekä 1910 vuoden laskelmaan oli merkitty
27864: 300,000 markaksi, mutta jota vuonna 1908 todellisuudessa
27865: on käytetty noin 408,000 markkaa, on vuodeksi 1911 las-
27866: kettu 390,000 markaksi, kun sitä vastoin jäännös oli
27867: 300,000 markkaa kirjapainon töiden arvosta viimeksimai-
27868: nittuna vuonna tulisi suoritettavaksi virastojen painatus-
27869: kustannus- ja tarverahain-määrärahoista.
27870:                            N:o 11                       51
27871: 
27872: 
27873:                           Siirtoja.
27874:        Vattiorahastosta turvattomain lasten hoitorahastoon.
27875: Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan 13 p:ltä loka-
27876: kuuta 1909 on niistä kasvatuslaitoksista, jotka aikoinaan
27877: oli perustanut nyttemmin toimensa lakkauttanut »Yh-
27878: distys turvattomain lasten kasvatusta varten>, edelleen
27879: ylläpidettävä ainoastaan Käyrän, Kivikon ja östensön
27880: turvakodit sekä lasten turvalaitos Limingassa. Jotta mai-
27881: nitut turvakodit voisivat toimia menestyksellä, on ehdo-
27882: tettu että niille vuodesta 1911 alkaen vahvistettaisiin ajan-
27883: mukaiset menosäännöt. Menot puheenalaisista laitoksista
27884: kohoisivat sen kautta 105,000 markkaan, tahi, kun laske-
27885: taan pois 4,000 markkaan nousevat korot erinäisistä Käyrän
27886: laitokselle lahjoitetuista rahastoista, 101,000 markkaan
27887: vuodessa, johon lisäksi tulisi kustannukset tarpeellisista
27888: uudisrakennuksista ja korjauksista, jotka lähimpinä vuo-
27889: sina vaatinevat noin 20,000 markkaa vuosittain. Koko-
27890: naismeno vuodelta 1911 voitanee sanotulla edellytyksellä
27891: laskea 121,000 markaksi. - Niiden laitosten ylläpitämi-
27892: seen, joita Yhdistys turvattomain lasten kasvatusta varten
27893: on aikoinaan perustanut, on käytetty >turvattomain lasten
27894: hoitorahastom sekä »turvattomain lasten kasvatusyhdis-
27895: tyksen säästörahaston» korot, jotka viime vuosina ovat
27896: nousseet yhteensä noin 31,000 markkaan vuodessa, kuin
27897: myöskin ne varat, jotka niinikään tehden 31,000 markkaa
27898: vuodessa ovat valtionrahastosta siirretyt turvattomain lasten
27899: hoitorahastoon, viimeksi Armollisen määräyksen ja Keisa-
27900: rillisen Senaatin päätöksen nojalla 18 p:ltä marraskuuta
27901:  1907, jonka mukaan tämä siirto vahvistettiin vuosiksi
27902:  1908, 1909 ja 1910. Jos edelleen pysytettyjen laitosten
27903: menosääntöjen ylempänä mainittu järjestely tulee toimeen-
27904:   52                       N:o 11
27905: 
27906: pannuksi, olisi sus tämä siirto valtiorahastosta vuodelta
27907: 1911 korotettava 90,000 markkaan, mikä määrä sen vuoksi
27908: on laskelmassa huomioon otettu.
27909: 
27910: 
27911: 
27912:              Ylimääräiset valtiomenot.
27913: 
27914:        Ylimääräisinä valtioruenoina on tähän laskelmaan
27915: merkitty ainoastaan sellaiset määrärahat, jotka jo ovat
27916: myönnetyt erityisiin tarkoituksiin ja yhteensä nousevat
27917: 2,976,500 markkaan. Sen lisäksi on Keisarillinen Majes-
27918: teetti periaatteessa hyväksynyt valtiovaroja käytettäväksi
27919: erinäisiin rakennustöihin ja yrityksiin, mutta määrännyt
27920: että aika, jolloin nämä työt ja yritykset ovat suoritetta-
27921: vat, on jätettävä riippuvakai siitä, missä määrin valtio-
27922: varaston tila laadittaessa menosääntöehdotuksia asianomai-
27923: sille vuosille näyttää sellaisia menoja sallivan. Kun osa
27924: siten ehdollisesti myönnetyistä määrärahoista ehkä tulee
27925: suoritettavaksi jo kuluvana vuonna, on mahdotonta niihin
27926: nähden tätä nykyä tarkemmin ilmoittaa mihin tarkoituk-
27927: siin ja kuinka suuret määrät olisi vuodeksi 1911 varat-
27928: tava. Näin ollen ja kun useat rahamääräyskysymykset,
27929: joista Keisarillinen Senaatti on Keisarilliselle Majestee-
27930: tille tehnyt alamaisia alistuksia, eivät vielä ole Annollisen
27931: harkinnan alaiseksi joutuneet sekä sen lisäksi toisia ky-
27932: symyksiä on valmisteltavana Keisarillisessa Senaatissa ja
27933: keskusvirastoissa, on katsottu tarpeelliseksi varata yli-
27934: jäämä valtiorahaston tuloista vuodelta 1911, siltäkin osalta
27935: kuin sitä ei tarvita tässä laskelmassa lueteltuihin jo myön-
27936: nettyikin ylimääräisiin menoihin, sellaisiin ylimääräisiin
27937: menoihin, joita Keisarillinen Majesteetti vastedes ehkä on
27938: vahvistava sanottuna vuonna suoritettaviksi.
27939:                           N:o 11                      53
27940: 
27941:      Laskelmassa lueteltulliin ylimääräisiin     menoihin
27942: nähden lienee huomautettava vielä seuraavaa.
27943: 
27944: 
27945: 
27946:    Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
27947: 
27948:       Sittenkun Keisarillinen Majesteetti 17/30 p:nä touko-
27949: kuuta 1905 oli suvainnut Armossa määrätä, että ne maa-
27950: alueet, jotka Nikolainkaupungin, Mikkelin, Kuopion, Vii-
27951: purin ja Lappeenrannan kaupunginviranomaiset olivat
27952: ilman korvausta luovuttaneet sanottuihin kaupunkeihin
27953: sijoitettujen, nyttemmin hajoitettujen Suomen tarkk'am-
27954: pujapataljoonain ja Suomen rakuunarykmentin käytettä-
27955: viksi, olivat Suomen valtiovaraston laskuun pakkoluovu-
27956: tettavat, ovat tästä aiheutuneet pakkoluovutustoimitukset
27957: nyttemmin loppuunsaatetut, mutta asianomaisten kuver-
27958: nöörien päätöksillä vahvistettuja korvausmääriä on ainoas-
27959: taan pienempi osa lopullisesti suoritettu, jota vastoin
27960: kruunu, saadaksensa vähennystä useimpiin ja suurimpiin
27961: mainituista korvausmääristä, on asianomaisissa tuomiois-
27962: tuimissa pannut vireille sitä tarkoittavat oikeudenkäynnit.
27963: Siltä varalta, että näihin asioihin vuonna 1911 annetaan
27964: lopulliset päätökset, on katsottu mainituksi vuodeksi teh-
27965: tyyn laskelmaan olevan otettava tasaluvuin 2,500,000 markan
27966: määräraha.
27967: 
27968: 
27969: 
27970: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat
27971: 
27972:       Armoliisan kirjeen mukaan 2 p:ltä joulukuuta 1907
27973: on Vesijärven kanavan uudestaan rakentamista varten oso-
27974: tettu 471,000 markan määräraha. Työ tulee loppuunsaa-
27975: tettavakai vuonna 1911, mutta kun työ- ja tarveainekus-
27976:   54                     N:o 11
27977: 
27978: tannukset ovat melkoisesti nousseet siitä kuin kustannus-
27979: arvio tätä uudestaanrakentamistyötä varten tehtiin, on
27980: työn loppuunsaattamiseksi tarvittava lisämääräraha, 60,000
27981: markkaa, tähän laskelmaan merkitty.
27982:                                        •
27983:            N:o 11              55
27984: 
27985: 
27986: 
27987: 
27988:     Valtiorahaston
27989: tila 1908 vuoden päättyessä.
27990:   56                           N:o 11
27991: 
27992: 
27993:                                                 Valtiorahaston tila
27994: 
27995:                                                :l'mif.
27996:                                                          11·~1    CCmf
27997:                                                                           1~
27998:               V"a.ra•t:                                                   1
27999: 
28000: 
28001:                                                                           1
28002:                                                          1
28003: 
28004: 
28005:  Pano- ja ottotili Suomen Pankissa .... 8,200,331 05                      1
28006:                                                                           1
28007: 
28008: 
28009:  Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä .... 5,151,587 58                     1
28010:                                                                           1
28011:                                                                           1
28012: 
28013:  Kassa ................................ 3,323,372 17
28014:  Obligatsioneja ........................ 25,068,223 14 41,743,513194
28015:  Varastot:                                                                i
28016:                                                                           1
28017:    Jyviä ..............................        938,358 38
28018:                                                                           '
28019:                                                                           !
28020:    Rahaksi lyömätöntä kultaa ja hopeaa           77,250 58
28021:    Sekalaisia varastoja ................       702,619 90        1,718,228 86
28022:   Tulorästejä ..........................                  5,082,922 83
28023:   Talletettu Maanviljelyspankkiin ......      149,902 08
28024:   Pitkäaikaisia lainoja .................. 17,147,703 25
28025:   Jyvälainoja .. ·········· ..............    133,399 90
28026:   Saatava kulkulaitosrahastolta ....... ·\ 3,500,000 -
28027:   Saatava hätäapurahastolta ............ 1,000,000 -
28028:   Saatava Postisäästöpankilta ..........       50,000 - 21,981,005 23
28029:   Etumaksu kulkulaitosrahastolle     ...... 6,000,000 -
28030: 1 Erinäisiä ennakkomaksuja ............     7,974,480 77
28031:                                                                        1
28032:   Talletettuja arvopapereita ........... ·1   903,379 99
28033:   Erinäisiä velallisia .................... 1,402,054 50 16,279,9H>\26
28034:                                   Summa\                 1   1 86,805,586\12
28035:                                        N:o 11                                       57
28036: 
28037: 
28038: 1908 vuoden päättyessä.
28039: 
28040: 
28041: 1
28042:                                                          Ymf.    1
28043:                                                                  1uu.l
28044:                                                                            3ln;::
28045:                                                                                      1~
28046:                  'V'el.a't:                                      1
28047:                                                                  1
28048: 
28049:     Rahaston pääoma ....................
28050:                                                                  i
28051:                                                                  !       78,745,295 39
28052:                                                                  i
28053:     Menorästejä ..........................                       1
28054:                                                                           1,435,394 81
28055:     Varatuita määrärahoja ................                                3,838,528 24
28056:                                                                  1
28057: 
28058:     Lähetteiden tili ......................                      1
28059:                                                                  1          45,429 63
28060:     Suomen Pankin saatava Rahapajalta ..                  20,070 29
28061:                                                                                           1
28062: 
28063:     Erinäisiä talletuksia ..................            1,043,515 03                 1
28064:                                                                                      1
28065:                                                                                           1
28066:                                                                                           1
28067: 
28068:     Erinäisiä velkojia ••••   00   ••••••••••••••       1,433,429 54
28069:     Eläkekassat ..........................               243,923 19      2,740,9381051
28070:                                                                  1
28071:                                                                                      1    1
28072: 
28073: 
28074: 
28075: 
28076:                                                                                      1
28077:                                                     1                                     1
28078: 
28079: 
28080:                                                                  i                        1
28081:                                                                                           1
28082:                                                                  1
28083:                                                     1
28084:                                                     1            1
28085: 
28086: 
28087:                                                     1
28088: 
28089: 
28090: 
28091: 
28092:                                                     1                                1
28093: 
28094:                                                     1
28095:                                                     i                                1
28096:                                                     1
28097:                                                                                      1
28098:                                                     !
28099: 
28100:                                                     i            1                   1
28101:                                                                                           1
28102:                                                                                           1
28103: 
28104: 
28105:                                          Summa                   1   1 86,805,586 1 12 1
28106:             N:o 11             59
28107: 
28108: 
28109: 
28110: 
28111:     Valtiorahaston
28112: tila 1909 vuoden päättyessä.
28113: 
28114:          (Arviolasku.)
28115: 60                                                                                N:o 11
28116: 
28117: 
28118:                                                                                                                                  Valtiorahaston tila
28119:                                                                                                                                                  (Arvio-
28120: 
28121: 
28122: 
28123: 
28124:                  "Vara"t:
28125: 
28126: Pano- ja ottotili Suomen Pankissa ..                                                                              o   01      12400000-'
28127:                                                                                                                                 ' ,                   1
28128: 
28129: 
28130: 
28131: Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä                                                                        o   o   o   0           30,000-
28132: Kassa ..0   0   ••••      o   o   o   o   •   o   o.      o   o   o   o   •   o   o   o   0   0   o   o   o   o   o   o        3,100,000 -
28133: Obligatsioneja ..                 o   o   0   o   0   0   o   o   o •     o   o   o   o   o   o   0   0   o   o   o   o    ~000,000-         40,530,0001-
28134: Varastot:
28135:   Jyviä ...           0   0   0   0   0   900,000-
28136:                                           ••      0   0.      0   0   0   0   0   0   0   0   o   0   0.      0   o   0
28137: 
28138: 
28139: 
28140: 
28141:   Rahaksi lyömätöntä kultaa ja hopeaa     105,000 -
28142:                                                                                                                                                        1
28143: 
28144: 
28145: 
28146: 
28147:   Sekalaisia varastoja                __!_,300,000 -      o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   0   o
28148:                                                                                                                                               2,305,0001-1
28149: Tulorästejä       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   o   o   o   o   o   o   0   0   o   o   o   •   o   o   o   o                       5,600,000    -!
28150:                                                                                                                                                             1
28151: Lähetteiden tili .......                                      0   0   0   0   o   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
28152:                                                                                                                                                230,000-1
28153: Talletettu Maanviljelyspankkiin                                                                   o   o   o   o   0   0         140,000-
28154: Pitkäaikaisia lainoja                             0   0   o   o   0   0   o   0   o   o   o   o   o   o   0   0   0   o       18,240,000-
28155: Jyvälainoja .         0   o   o   ••      0   0   •   0   0   0   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   0         130,000-                    1
28156: 
28157: 
28158: Saatava kulkulaitosrahastolta                                                             o   o   o   o   o   o   o   o        3,500,000-
28159: Saatava hätäapurahastolta                                                 o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o         500,000-
28160: Saatava Postisäästöpankilta                                                       o   o   o   o   o   o   o   o   o   o          50,000- 22,560,000 -
28161: Etumaksu kulkulaitosrahastolle                                                                    o   o   o   o   o   o     6,000,000-
28162: Erinäisiä ennakkomaksuja                                                  o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   o   i 6,000,000 -
28163: Talletettuja arvopapereita                                                o   o   0   0   o   o   o   o   o   o   o   01      900,000 --
28164: Erinäisiä velallisia                      o   o   0   0   o   o   o   0   o   o   o   o   o   o   ••••••                  1    1,200,000- 14, lOO,oool--
28165:                                                                                       -------+=~~~~~~~-+-1
28166:                                                                                           Summa 1                                      1 1 85,325,0001-     1
28167:                                   N:o 11                                    61
28168: 
28169: 
28170: 1909 vuoden päättyessä.
28171: lasku.)
28172: 
28173: 
28174:                                                      .%1f.
28175:                                                              1~1     :klf
28176:                                                                              1~
28177:                  'V'e1a"t:
28178:                                                              1
28179: 
28180:     Rahaston pääoma ................... ·J                 65,000,000 -
28181:                                                              1
28182:                                                              1
28183: 
28184:     M.enorästejä ..........................                  1
28185:                                                             1,500,000 -
28186:     Varatuita määrärahoja ................                  4,000,000 -
28187:     Saatava Rahapajalta ..................        25,000 -
28188:     Erinäisiä talletuksia ................. ·1 1,100,000 -
28189:     Postiosotusvaroja .................... 12,000,000 -
28190:     Erinäisiä velkojia                         1,400,000 -
28191:                                            ·1--
28192:                                             1
28193:                        .................... 1
28194: 
28195: 
28196: 
28197:     Eläkekassat .........................        300,000= 14,825,000 -
28198: 1
28199: 
28200: 
28201: 
28202: 1
28203: 
28204: 
28205: 
28206: 
28207:                                                 ..
28208:                                                                                   1
28209: 
28210: 
28211: 
28212: 
28213:                                                              1
28214: 
28215:                                                                                   1
28216: 
28217:                                                                                   1
28218: 
28219:                                                                                   1
28220:                                                                                   1
28221: 
28222:                                                                              1    1
28223:                                                                                   1
28224: 
28225: 
28226:                                     Summal                   1   1 85,325,oool-!
28227: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
28228:                1910.- V. l\L- Esit. N :o 11.
28229: 
28230: 
28231: 
28232: 
28233:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö
28234:            N:o 17 armollisen esityksen johdosta, joka koskee va-
28235:            rojen hankkimista vuodeksi 1911 niihin tarpeisiin, joihin
28236:            vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
28237: 
28238:      Viimekuluneen huhtikuun 29 päivänä on Eduskunta
28239: lähettänyt keskustelupöytäkirjan seuraamana Valtiovarain-
28240: valiokuntaan armollisen esityksen N:o 11 varojen hank-
28241: kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
28242: eivät riitä. Niinikään on Valiokunta senaatista saanut
28243: tätä armollista esitystä siellä valmistettaessa syntyneet
28244: asiakirjat.
28245: 
28246: 
28247: 
28248:      Armolliseen esitykseen liitetty laskelma valtion tuloista
28249: ja menoista poikkeaa edellisilla valtiopäiville annetusta sa-
28250: manlaisesta esityksestä siinä suhteessa, että laskelman perus-
28251: teeksi ei ole pantu edellisen vuoden tulo- ja menoarviota
28252: eikä edes valtiovaraintoimituskunnan laatimaa tulo- ja
28253: menoarvioehdotusta. Laskelman perusteluissa ilmoitetaan,
28254: että vuodeksi 1911 lasketut tulo- ja menoerät ovat laskel-
28255: massa asetetut vastaavien erien rinnalle siitä valtiovaras-
28256: ton tuloista ja menoista vuonna 1910 laaditusta laskel-
28257: masta, joka oli liitetty Eduskunnalle 1909 vuoden toisilla
28258: valtiopäivillä annettuun armolliseen esitykseen varojen
28259: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
28260: tulot eivät riitä. Tällainen menettely on aiheutunut siitä,
28261: että 1910 vuoden tulo- ja menoarvio vielä on vahvista-
28262:   2            1910. -V. M.- Esit. N :o 11.
28263: 
28264: matta ja ettei sen laatimisen perusteitakaan ole lopulli-
28265: sesti määrätty.
28266:      Valtiovarainvaliokunta on ollut tilaisuudessa jo mie-
28267: tinnössään N:o 12 huomauttamaan, miten vaikeaksi tämän
28268: johdosta V aHokunnalle käy sen ehdotuksen laatiminen,
28269: jonka Valiokunnan tulee Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n
28270: mukaan antaa siitä, miten varoja valtion menojen suorit-
28271: tamiseen on hankittava, mikäli vakinaiset valtion varat
28272: eivät riitä. Kun 1910 vuoden tulo- ja menoarviota ei ole
28273: voitu asettaa Valiokunnan tekemien laskelmien pohjaksi,
28274: on V aHokunnan täytynyt hankkia tavallista enemmän yk-
28275: sityiskohtaisia tietoja, mikä on hidastuttanut Valiokunnan
28276: tehtävien suorittamista. Erittäin vaikeaksi on Valiokun-
28277: nalle käynyt valtiovaraston tilan laskeminen 1910 vuoden
28278: lopussa sen takia, ettei ole olemassa mitään vahvis-
28279: tettua suunnitelmaa valtion tuloista ja menoista vuodeksi
28280: 1910. Myöskin armollisen esityksen myöhästyminen on
28281: haitallisesti vaikuttanut Valiokunnan työhön sekä tehnyt
28282: mahdottomaksi useiden erien perinpohjaisen tutkimisen.
28283: 
28284: 
28285: 
28286:      Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on V aliokun-
28287: nan ensin arvioitava valtion menot vuonna 1911 ja sitten
28288: otettava harkittavakseen, missä määrin vakinaisia valtio-
28289: varoja on näiden menojen suorittamiseen käytettävissä,
28290: sekä lopuksi tehtävä ehdotus tarpeellisten lisävarojen hank-
28291: kimisesta.
28292:      Menoja arvioidessaan on Valiokunta huomioonottanut
28293: osaksi esityksen laskelmat ja tiedonannot sekä asianomai-
28294: sista virkakunnista saadut lisätiedot, osaksi Eduskunnan
28295: määräraha-asioista tekemät päätökset. Alempana olevassa
28296: selonteossa Valiokunta koskettelee yksityisiin menoeriin
28297: ainoastaan milloin on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa muu-
28298: toksia armolliseen esitykseen tai erikoiset asianhaarat ovat
28299: antaneet siihen aihetta.
28300:                Tulo- ja menoarvion järjestely.           3
28301: 
28302: 
28303: 
28304:                      Vakinaiset menot.
28305:      Keisarillisen Majesteetin kityttövarat ja Hitnen Ma-
28306: jesteettinsa vitlittömitsti kitytettitvitksl asetettu valtio-
28307: omaisuus. - Se osa Keisarillisen Majesteetin käyttö-
28308: varoista, joka suoritetaan valtiorahastosta, oli aikaisemmin
28309: 244,000 markkaa, mutta korotettiin 294,000 markkaan
28310: vuonna 1907. Viime kuluneen huhtikuun 22 p:nä anne-
28311: tun määräyksen kautta on sanottu määräraha edelleen ko-
28312: rotettu 294,000 markasta 344,000 markkaan, niinkuin esi-
28313: tyksessä on edellytetty. Sotilasrahastosta samaan tarkoi-
28314: tukseen menevät 56,()(X) markkaa lukuun ottaen nousevat
28315: puheenalaiset käyttövarat niinmuodoin 400,000 markkaan.
28316: - Muut tähän ryhmään kuuluvat menot otetaan esityk-
28317: sen laskelman mukaisesti 26,000 markaksi jolloin tämän
28318: pääluokan loppusumma on 426,000 rtl(),rkkaa.
28319: 
28320:     Valtiopitivitkustannukset. - Eduskunnan päätöksen
28321: mukaan on valtiopäiväkustannukset vuodelle 1911laskettu
28322: kaikkiaan 700,()(X) markaksi.
28323: 
28324:      Hallituslaitokset. - Kenmalikuvernöörin'l!irka. Viita-
28325: ten siihen, mitä kenraalikuvernöörin ja kenraalikuvernöö-
28326: rinapulaisen palkkausten suorittamisesta Venäjän valta-
28327: kunnanrahastoon sekä kenraalikuvernöörin luokse erinäi-
28328: siä toimia varten asetettujen virkamiesten lukumäärän ja
28329: palkkioitten lisäämisestä jo on lausuttu Valiokunnan mie-
28330: tinnössä N:o 12, ei Valiokunta kuitenkaan ole katsonut
28331: tarkoitusta vastaavaksi laskelmassaan muuttaa armollisen
28332: esityksen määrärahaa, joka siis on pysytetty. - Kei-
28333: sarillinen Senaatti. Tämä menoryhmä on noussut sen-
28334: kautta, kuten esityksen 28 sivulla huomautetaan, , että
28335: 70,000 markkaa on varattu venäjänkielenkääntäjänvirkain
28336: uudestaan järjestämistä varten, josta senaatti 12 p:nä tam-
28337: mikuuta 1910 on tehnyt alamaisen esityksen, sekä lO,()(X)
28338: markkaa puhtaaksikirjoittajain palkkaetujen harkittavaksi
28339:   4            1910. -   V. 1\-l. -   Esit. N :o 11.
28340: 
28341: otettua korotusta varten>. :Mikäli Valiokunta on saanut
28342: tietää, aiheutuu venäjänkielenkääntäjäin lukumäärän lisää-
28343: minen vaatimuksesta, että eduskunnan istuntopöytäkirjat~
28344: eduskunnan valiokuntain mietinnöt, lainvalmistelukunnan
28345: lakiehdotukset, senaatin asettamain komiteain ehdotukset
28346: ynnä muut samanlaatuiset viralliset asiakirjat, jotka ny-
28347: kyään painetaan ainoastaan suomen- ja ruotsinkielellä,
28348: heti niiden painattamisen jälkeen senaatin toimesta kään-
28349: nettäisiin venäjäksi ja painettaisiin sekä että näitä kään-
28350: nöksiä sitten lähetettäisiin tarpeellinen määrä ministeri-
28351: neuvoston kansliaan keisarikunnan laitosten tarpeeksi
28352: Tästä näkyy, että tämä toimenpide epäilemättä tarkoittaa
28353: Suomen asiain esittelystä kesäkuun 2 päivänä 1908 anne-
28354: tun laittoman määräyksen voimaanpanon helpottamista.
28355: Mitä Eduskunta useita kertoja on lausunut mainitusta
28356: määräyksestä, koskee tietysti myös kaikkia siihen koh-
28357: distuvia täytäntöönpanotoimia. Valiokunta on sentähden
28358: äänestyksen jälkeen laskelmastaan poistanut puheena ole-
28359: vat 70,000 markkaa. Tosin on, edellä kosketeltuun toimen-
28360: piteeseen katsomattakin, nyt samoinkuin tätä ennenkin
28361: olemassa säännöllistä tarvetta kääntää venäjäksi eräät tär-
28362: keämmät suomalaiset asiakirjat, lähinnä ne, jotka esitellään
28363: Keisarilliselle :Majesteetille; ja myöntää voi, että tämä sään-
28364: nöllinen tarve saattaa lisääntyä sen johdosta, että kansan-
28365: eduskunta nyttemmin kokoontuu vuosittain. Mutta tämän
28366: lisääntymisen johdosta ei liene tarpeen erityinen määrä-
28367: raha, koska menot senaatin talousosastoa varten (3 P.
28368: L. II: 3) tulo- ja menoarvioissa aina on laskettu
28369: liian suuriksi, vuosina 1906-08 keskimäärin 31,000
28370: markkaa suuremmiksi kuin ne tililaskujen mukaan ovat
28371: olleet. Tämän johdosta ja huomioonottaen edelläsano-
28372: tun 10,000 markan lisäyksen, ryhmän menot merkitään
28373: 1,700,000 markaksi. - Valtiosihteerinvirasto. Armollisella
28374: asetuksella tammikuun 12 p:ltä 1910 vahvistettiin erinäi-
28375: siä muutoksia valtiosihteerinviraston vuosirahasääntöön.
28376: Kun tästä johtuu menojen lisäystä 45,000 markkaa, on
28377:                'fulo- ja menoarvion järjestely.         5
28378: 
28379: tämä menoryhmä esityksen mukaisesti otettu 423,000
28380: markaksi. - Kenraalikuvernöörinkanslia. Armollisen ase-
28381: tuksen kautta joulukuun 31 p:ltä 1909 on kenraalikuver-
28382: nöörinkanslialle vahvistettu uusi vuosirahansääntö. Valtio-
28383: varainvaliokunta on mietinnössään N:o 12 osottanut,
28384: että kenraalikuvernöörinkanslia on tätä nykyä siten
28385: järjestetty, että se tuottaa valtiolle lisättyjä menoja,
28386: jotka eivät ole maan hyödyksi ja parhaaksi. Epäkohtien
28387: poistamista odotettaessa, on VaHokunnan mielestä määrä-
28388: raha laskelmaan kuitenkin otettava muuttamatta armolli-
28389: sen esityksen mukaan 349,000 markaksi, ollen siis pää-
28390: luokan menojen kokonaismäärä 2,747,000 markkaa.
28391: 
28392:    Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdis-
28393: tunt hallinnonhaarat. - Hovioikeudet. Valiakunnassa on
28394: herätetty kysymys siitä, eikö olisi jo aika vähentää hovi-
28395: oikeuksien lisäosastoja, joita kuluvana vuonna on toimessa
28396: kaikkiaan neljä, nimittäin kaksi Tmussa ja kaksi Viipurissa.
28397: Mikäli Valiokunnan tietoon on tullut, lienee mahdollista
28398: lakkauttaa yksi lisäosasto Viipurin hovioikeudessa tulevana
28399: vuonna. Mutta tästäkin huolimatta ja koska hovioike-
28400: uksien todelliset menot vuonna 1909 nousivat ainoastaan
28401: 913,000 markkaan, osottaen siis lasketuissa määrärahoissa
28402: melkoista säästöä, on Valiokunta, vaikka esityksessä ehdo-
28403: tetut lisäykset otetaankin laskelmassa lukuun, katsonut
28404: voivansa alentaa määrärahoja tässä kohden tasaluvuin
28405: 1,050,000 markaksi, joten vähennys on 41,000 markkaa.
28406: -Alaikäisten kasvatuslaitokset. Tämän ryhmän menot, jotka
28407: vuonna 1909 nousivat 355,000 markkaan, laski Eduskunta
28408: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä 390,000 markaksi vuo-
28409: deksi 1910. V aliakunta on laskenut nämä menot vuodeksi
28410: 1911 armollisen esityksen mukaisesti 458,000 markaksi
28411: Siihen nähden, että kasvatuslaitoksissa tähän asti on käy-
28412: tetty verrattain ylellistä rakennustapaa, joka ei vastaa
28413: hoidokkaiden entisiä eikä tulevia olosuhteita, olisi Valio-
28414: kunnan mielestä tässä suhteessa noudatettava suurempaa
28415: yksinkertaisuutta ja säästäväisyyttä. - Muut puheenaole-
28416:                1910. -   V. l\'I. -   Esit. N :o 11.
28417: 
28418: vaan pääluokkaan kuuluvat menot otetaan esityksen arvion
28419: mukaan 3,849,000 markan määrään, ollen siis pääluokan
28420: kokonaissumma 5,357,000 markkaa.
28421: 
28422:    Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
28423: - LääninhaUitukset. Siihen nähden, että lääninhallituksissa
28424: palvelevat varalääninsihteerit, varalääninkamreerit, läänin-
28425: kirjurit ja heitä alemmat virkamiehet ovat vuosi vuodelta
28426: yhä kalliimmiksi nousseiden vuokra- ynnä muiden elanto-
28427: kustannusten tähden anoneet korotettuja palkkaetuja, on ar-
28428: mollisessa esityksessä varattu 100,000 markkaa uusien palk-
28429: kaussääntöjen aikaansaamiseksi lääninhallituksille. Vara-
28430: lääninsihteerien ja varalääninkamreerien palkkaedut nouse-
28431: vat tätä nykyä 5,000 markkaan, jota vastoin lääninkirjurit
28432: nauttivat 4,000-4,400 markan palkkaetuja sekä heitä alem-
28433: mat virkamiehet 1,750-3,700 markkaa. Sen lisäksi Uuden-
28434: maan ja Viipurin lääninhallituksissa palvelevat alemmat
28435: virkamiehet ovat muutamina vuosina nauttineet 400 markan
28436: suuruista lisäpalkkiota, mikä heille on annettu aina kah-
28437: deksi vuodeksi kerrallaan ja siksikunnes uusi palkkaussääntö
28438: vahvistettaisiin. Siihen nähden, että Eduskunta näillä
28439: valtiopäivillä päättänee pyytää virkamiesolojen tutkimista,
28440: jonka kautta virkamiehien työ ja palkkasuhteet toivot-
28441: tavasti tulevat seikkaperäisen tarkastuksen alaiseksi, ei
28442: Valiokunta äänestyksen jälkeen ole katsonut voivansa
28443: tätä summittaista 100,000 markan palkanylennyksiin va-
28444: rattua määrärahaa kannattaa, vaan asettuu samalle kan-
28445: nalle, joka on viime vuosina ollut käytännössä. Näin ollen
28446: on Valiokunta laskelmaansa ottanut ainoastaan 1,287,000
28447: markkaa, johon sisältyy myöskin 40,000 markan suurui-
28448: nen menoerä lääninhallituksissa toimitettavien tilastollis-
28449: ten töiden suorittamista varten. - Muita lääkintölaitoksen
28450: menoja. Tähän ryhmään kuuluvia menoja arvioidessaan
28451: on Valiokunta ottanut huomioon Eduskunnan osottaman
28452: määrärahan 400,000 markkaa, jaettavaksi tasan tuber-
28453: kulosin vastustamisyhdistykselle ja keräystoimikunnalle
28454:                'l'ulo- ja menoarvion järjestely.        7
28455: 
28456: vähävaraisia keuhkotautisia varten, joten ryhmän loppu-
28457: summaksi on merkitty 900,000 markkaa. - Painoasiain-
28458: ylihallitus. Koska armollisessa esityksessä ehdotettu lisä-
28459: määräraha 16,000 markkaa ylimääräisten apulaisten palk-
28460: kaamiseksi ei Valiokunnan mielestä ole tarpeen vaatima,
28461: on tähän ryhmään kuuluvat menot alennettu 43,000
28462: markkaan. - Muut pääluokan menot otetaan esityksen
28463: arvion mukaan 11,523,000 markan määrään, ja on pää-
28464: luokan loppusumma siis 13,753,000 markkaa.
28465: 
28466:     Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat llallinnon-
28467: haarat. - Jäämistäveron kustannukset ynnä kuntien osuu.det
28468: tästii verosta, jotka armollisessa esityksessä ovat merkityt
28469: 83,000 markan määrään, on Valiokunta poistanut laskel-
28470: masta, koska ehdotus puheenalaisen veron kantamisesta
28471: on saanut tällä kertaa raueta. -- Muut tähän pääluokkaan
28472: kunluvat menot otetaan laskelmaan armollisen esityksen
28473: mukaisesti, joten pääluokan loppusummaksi jää 3,563,000
28474: markkaa.
28475: 
28476:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat llallinnonhaa-
28477: rat. - Tähän pääluokkaan kuuluvat menot otetaan las-
28478: kelmaan armollisen esityksen mukaisesti 5,290,400 markan
28479: määrään.
28480: 
28481:     Sotilasmenoja. ··- Erinäisiä mtiärärahoja. Siihen näh-
28482: den, että Eduskunta ei o1e hyväksynyt armollista esitystä
28483: apumaksun suorittamisest,a sotilastarpeisiin vuonna 1911,
28484: on tämän luvun menot alennettu 152,000 markkaan. -
28485: Muut tähän pääluokkaan kohdistuvat menot otetaan esi-
28486: tyksen mukaisesti yhteensä 72,000 markan määrään, joten
28487: loppusummaksi jää 224,000 markkaa.
28488: 
28489:     Kirkollisasiaintoimituskuntaan kolldistuvat ltallin-
28490: nonhaarat. - Kansakouluden valtioavustus. Tähän on otettu
28491: seUl'aavat Eduskunnan osottamat määrärahat:
28492:    8              1910. -    V. ~1. -   Esit. N :o 11.
28493: 
28494: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
28495:    tokselle ...................... . Smk. 1,420,000: -
28496: Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
28497:    naisen opettajiston palkkaamiseen        3, 700,000: -
28498: Apumaksu opettajain ja opettajatarten
28499:    palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
28500:    töiden opetusta varten ......... .          150,000:-
28501: Määräraha palkankorotuksiin maalais-
28502:    kansakoulujen varsinaiselle opetta-
28503:    jistoHe ....................... .           980,000:-
28504:                                                     ))
28505: 
28506: 
28507:                                      ----------~-----
28508:                                        Smk. 6,250,000: -
28509:        Erinäisiä kansakoululaitoksen menqja. Tähän ryhmään
28510: kuuluvat seuraavat Eduskunnan päättämät määrärahat:
28511: Kansakoulutalojen ja käsityöhuoneisto-
28512:     jen rakentamiseen ............. . Smk. 1,000,000: -
28513: Kirjastoja varten maalaiskansakoulu-
28514:     jen sekä pikku- ja kiertokoulujen
28515:      opettajille ja opettajattarille ....                       30,000:-
28516: Maalaiskansakoulujen            jatkokursseja
28517:     varten ... ,, ................... .                  ))    110,000:-
28518: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
28519:     koja varten ................... .                    ))     30,000:-
28520: Havaintovälineiden ynnä muiden ope-
28521:     tusvälineiden hankkimiseksi maa-
28522:     laiskansakonluihin ja kansanopis-
28523:     toihin ....................... .                           135,000:-
28524: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
28525:     panemiseksi kansakoulunopetta-
28526:     jattarille ..................... .                          60,000:-
28527: Koulutarpeiden ostoon maalaiskansa-
28528:     koulujen oppilaille ........... .                          300,000:-
28529: Kansanlastentarhain kannattamiseksi                            100,000:-
28530: Maalaiskansakoulujen varattomain las-
28531:     ten ravinto- ja vaatetusavuksi ..                          150,000:-
28532: Kuntien ylläpitämiä pientenlastenkou-
28533:     luja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        100,000: -
28534:                                                      ----------~-----
28535:                                                         Smk. 2,015,000: -
28536:                      Tulo- ja menoarvion järjestely.
28537: 
28538:     Sen lisäksi on armollisen esityksen laskelmassa siv.
28539: 17 valtiorahaston menoksi merkitty 154,000 markkaa.
28540: Menoryhmän loppusumma on näin ollen 2,169,000 markkaa.
28541:     Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Tä-
28542: hän ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan osottamat
28543: määrärahat:
28544: Kansanopistojen rakennusavuksi ..... .                      Smk. 120,000: -
28545: Kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
28546:     rahoikai näiden opistojen vähäva-
28547:     raisille oppilaille . . . . . .......... .               »    360,000:-
28548: Raittiustyön kannattamiseksi ....... .                             70,000:-
28549: Luentokurssien kannattamiseksi ..... .                       »     50,000:-
28550: Maalais-ja kaupunkilaiskir:jastojen avus-
28551:     tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    » 60,CXJO: -
28552: Työväenopistojen avustamiseksi . . . . . .                     30,000:-
28553:                                                       ----------~-----
28554:                                                          Smk. 690,000: -
28555:      Kun tähän lisätään armollisen esityksen siv. 17 val-
28556: tiorahaston menoksi merkityt 160,000 markkaa, mikä erä
28557: on kansanopistojen sekä isäntä- ja emäntäkoulujen kan-
28558: natusapurahaa, saadaan ryhmän loppusummaksi 850,CXJO
28559: markkaa.
28560:      Tieteen ja taiteen kannattamiseen kuuluvia menoja ar-
28561: vioidessaan on Valiokunta ottanut huomioon Eduskunnan
28562: osottamat määrärahat 20,000 markkaa Kansan Näyttämö
28563: Osakeyhtiölle sen ylläpitämän työväen teatterin kanna-
28564: tukseksi sekä 5,000 markkaa samalle yhtiölle maaseutu-
28565: näytäntöjen toimeenpanemiseen ynnä sitä paitsi 10,000
28566: markkaa Suomen kotiseutututkimuksen keskusvaliokun-
28567: nalle kotiseutututkimuksen edistämiseksi. Niinikään on
28568: laskelmaan otettu Eduskunnan myöntämät määrärahat,
28569: yhteensä 25,000 markkaa, H. F. Antellin kokoelmain hoi-
28570: toa y. m. varten. Tämän ryhmän menot nousevat siis
28571: 635,000 markkaan.
28572:      Muut tämän hallinnonhaaran menot ovat armollisen
28573: esityksen mukaan yhteensä 11,256,000 markkaa, joten pää-
28574: luokan loppusumma on siis 21,160,000 markkaa.
28575:   10           1910. -   V. ll. -   Esit. N :o 11.
28576: 
28577:     .MaanviiJ elystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
28578: haarat. - Tämän hallinnonhaaran menot ovat armollisen
28579: esityksen mukaan yhteensä 7,508,000 markkaa.
28580: 
28581:     Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
28582: haarat. - Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Eduskunta
28583: on 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä arvioinut nämä me-
28584: not vuodeksi 1910 975,000 markaksi. Kun ei ole aihetta
28585: otaksua, että puheena olevat menot vuonna 1911 tulisivat
28586: kohoamaan, on ryhmän menojen summa alennettu yllä-
28587: mainittuun 975,000 markan määrään. - Kanavat. Saimaan
28588: kanavan laajentamiseen ja oikaisemiseen on Eduskunta
28589: 1909 vuoden valtiopäivillä varannut vuodeksi uno 300,000
28590: markan suuruisen määrärahan, joka merkittiin ylimääräi-
28591: senä menona. Jotta näitä isonlaisia korjaustöitä vuonna
28592: 1911 voitaisiin jatkaa, on arrnollisessa esityksessä määrä-
28593: rahat kanavia varten korotettu 1,240,000 markaksi. Koska
28594: tällaisten töiden laatuun nähden usein saattaa olla vai-
28595: keata määritellä, kuuluvatko ne vakinaisiin tai ylimääräi-
28596: siin menoihin, on Valiokunta tällä kohdalla pysyttänyt
28597: puheenalaisen määrärahan. - Postiha.llitus. Postihallituk-
28598: sen menot voitanee laskea 241,500 markaksi vuonna 1910,
28599: johon nähden Valiokunta on merkinnyt ne laskelmaansa
28600: 242,000 markaksi. - Postipiirit. Siihen nähden että aiotut
28601: uudistukset postilaitoksessa eivät luultavasti toteudu vielä
28602: vuonna 1911, on tähän ryhmään kuuluvat menot poistettu.
28603: -- Postikonttorit. Edellämainitusta syystä on myös tähän
28604: ryhmään kuuluvat menot alennettu 1,640,000 markkaan.
28605: -- Erinäisiä· määrärahoja. Kun avustus kyydinpitokustan-
28606: nusten suorittamiseen ei vielä vuonna 1911 tule kysymyk-
28607: seen, on tätä tarkoitusta varten esitykseen otettu määrä-
28608: raha 100,000 markkaa poistettu. --- Muut pääluokan menot
28609: on Valiokunta katsonut olevan otettava laskelmaan armoUi-
28610: sen esityksen arvion mukaan 5,890,000 markan määrään,
28611: ollen siis pääluokan loppusumma .9,987,000 markkaa.
28612: 
28613:      Kauppa- ja tcollisuustoimitusktmtaan kohdistuvat
28614: ltallinnonhaarat.- Teknillinen korkeakmdn. Koska mainittu
28615:                'fulo- ja menoarvion järjestely.        11
28616: 
28617: korkeakoulu ei ole ollut toiminnassa täyttä kahta vuotta
28618: ja professorien palkkaetujen parantamiseksi armollisessa
28619: esityksessä ehdotettu lisämääräraha 40,000 markkaa ei sen-
28620: tähden V aHokunnan mielestä tällä kertaa liene välttämä-
28621: tön, on tähän ryhmään kuuluvat menot alennettu 447,000
28622: markkaan. - Erinäisiä määrärahoja. Tämän ryhmän
28623: menoihin on lisäksi otettu jo myönnetty 7,000 markan
28624: määräraha työväensuojeluanäyttelyn ylläpitämiseksi, minkä
28625: ohessa Valiokunta on ylimääräisistä menoista tähän siir-
28626: tänyt työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevän
28627: aikakauskirjan julkaisemista varten ehdotetun armollisen
28628: esityksen siv. 23 mainitun määrärahan, 10,500 markkaa,
28629: sekä samalla sivulla merkityt 6,000 markkaa matka-apu-
28630: rahoikai teknikoille, jotka valmistautuvat teknilliseen kor-
28631: keakouluun pemstettuun konerakennusopin professorin-
28632: virkaan. Tämän kautta on ryhmän loppusumma korotettu
28633: 648,500 markan määrään. - Muut tähän pääluokkaan
28634: kuuluvat menot ovat armollisen esityksen arvion mukai-
28635: sina 4,374,000 markkaa. Pääluokan loppusumma on siis
28636: 5,469,500 markkaa.
28637: 
28638:      'falousosaston kansliaan kol1distuvat hallinnonhaa-
28639: rat. - Tähän pääluokkaan kuuluvat menot on Valiokunta
28640: merkinnyt laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti
28641: 733,000 markaksi.
28642: 
28643:     Sekalaisia yleisiä apurahoja.- Uutisralcennuksia. Ar-
28644: mollisessa esityksessä on tämän ryhmän menoihin mer-
28645: kitty 121,000 markkaa sen 175,000 markan lisäksi, joka
28646: oli 1910 vuoden laskelmassa puutarhaopiston perustami-
28647: seksi Lepaan kartanoon. Mikäli V aliakunta on saanut
28648: tietää johtuu yllämainittu 175,000 markan määräraha Le-
28649: paan maanviljelystalouden toiseen paikkaan siirtämisestä
28650: sekä edellämainitut 121,000 markkaa itse puutarhaopiston
28651: järjestämisestä. Tämä muutos on katsottu edulliseksi sekä
28652: puutarhaopistolle, joka sen kautta saa vapaasti ja häirit-
28653: semättä hallita omaa eroitettua aluettaan, että myös talon
28654:   12            1910.- V. l\1.- Esit. N :o 11.
28655: 
28656: hoidolle, joka tulee siten paremmin sijoitetuksi. Muutok-
28657: seen ei myöskään ole ollut vaikuttamatta se seikka, että
28658: talon rakennukset valtion haltuun joutuessaan olivat siksi
28659: rappeutuneet, ettei niitä olisi voitu käyttää ilman perin-
28660: pohjaisia korjauksia ja lisärakennuksia. Tarkoituksena
28661: lienee itse tilasta muodostaa jonkunlainen valtion malli-
28662: talo. Valiokunta ei kuitenkaan ole vakuutettu tällaisten
28663: mallitalojen tarkoituksenmukaisuudesta, mutta siihen näh-
28664: den, että tilan järjestämiseen jo on ryhdytty, ei Valiokunta
28665: ole katsonut asiakseen tehdä mitään muutosehdotusta. -
28666: Tämän ryhmän menot ovat siis otetut laskelmaan esityk-
28667: sen mukaisesti 1,000,000 markaksi ja koko pääluokan menot
28668: 4,060,000 markan määrään.
28669: 
28670:     Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. - Biviilivirkakunta.
28671: Tähän ryhmään kuuluvat eläkkeet olivat valtion tilin-
28672: päätöksen mukaan:
28673: 
28674:            Y.1904         Smk. 2,101,900: 13
28675:              1903              2,218,330 : 24
28676:            " 1906          '~
28677:                                2,843,411 : 84
28678:            " 1907 ........ " 2,619,388: 36
28679:            " 1908          " 2,729,734: 10
28680:            "                         "
28681:                     ••   0   •••••
28682: 
28683: 
28684: 
28685: 
28686:     1909 vuoden tulo- ja menoarvioon oli tarkoitusta vart~n
28687: merkitty määrärahoja yhteensä 2,820,000 markkaa. Vuo-
28688: deksi 1910 laski Eduskunta nämä menot 2,850,000 markaksi
28689: ja nyt on armolliseen esitykseen otettu vuodeksi 1911 tätä
28690: tarkoitusta varten 2,920,000 markkaa. Valiokunnalla ei ole
28691: mahdollisuutta tarkoin arvioida puheenaolevien menojen
28692: suorittamiseksi vuonna 1911 tarvittavaa määrää, koska ny-
28693: kyään vallitsevissa eläkeoloissa ilmenee epäkohtia, joiden
28694: vaikutukset eivät ole edeltäpäin arvattavissa. Mainitut epä-
28695: kohdat esiintyvät etenkin siihen käytäntöön nähden, joka
28696: ylimääräisten eläkkeiden myöntämisessä on päässyt vallalle,
28697: näitä eläkkeitä kun myönnetään ilman riittävää syytä, eläk-
28698: keensaajan ansioita lukuunottamatta, josta seikasta kenraali-
28699:                 'J'ulo- ja menoarvion järjestely.         13
28700: 
28701: kuvernöörin virkamiehistölle viime aikoina jaetut runsaat
28702: eläkkeet ovat hyvänä todistuksena. Kysymys sanottujen
28703: epäkohtien poistamisesta on jo useilla valtiopäivillä ollut vi-
28704: reillä, ja on tämä kysymys näilläkin valtiopäivillä joutunut
28705: harkinnan alaiseksi virkamiesolojen uudistamista koskevan
28706: anomuksen johdosta. Siihen nähden että siis selvitys asi-
28707: assa lienee odotettavissa, ei Valiokunta ole katsonut asiakseen
28708: tässä yhteydessä käydä harkitsemaan nykyisten eläkeolojen
28709: uudestajärjestämistä ja siitä johtuvaa asian rahataloudellis-
28710: ta puolta. Laskelmaansa on Valiokunta ottanut esityksessä
28711: olevan määrän 2,920,000 markkaa. - Eläkkeitä suostunta-
28712: mhastosta. Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeet otetaan
28713: laskelmaan Eduskunnan päätöksen perusteella 206,000 mar-
28714: kaksi. - ETinäisiä rnäär·ärahoja. Eduskunnan päätöksen
28715: mukaisesti merkitään tähän seuraavat määrärnhat, nimit-
28716: täin: kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi
28717: 52,000 markkaa, sairaitten kansakoulunopettajain- ja opet-
28718: tajatarten avustamiseksi 86,000 markkaa ja kesävirkistyksen
28719: toimittamiseksi varsinkin kesäsiirtoJoissa varattomille, etu-
28720: päässä sairaille ja heikoille kansakoululapsille 50,000 mark-
28721: kaa, ollen siis kyseenalaiset menot yhteensä 188,000 markkaa.
28722:     Esityksessä arvioituihin määriin otetnan tässä sotilas-
28723: huonerahastosta menevät sotilaseläkkeet 640,000 markkaa
28724: sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apurahat, joista valtio-
28725: rahasto vastaa, yhteensä 1,061,000 markkaa. - Pääluokan
28726: loppusumma on niinmuodoin 5,01!5,000 markkaa.
28727: 
28728: 
28729: 
28730: 
28731:     Armollisessa esityksessä siv. 21 on vakinaisten menojen
28732: joukkoon pääluokkien ulkopuolelle merkitty 1,000,000 mark-
28733: kaa vuoden kuluessa satttlYien lisämenojen suorittamiseen.
28734: Sekä 1908 että 1909 vuosien toisilla valtiopäivillä V altiova-
28735: rainvaliokunta on huomauttanut, että tällaista määrärahaa,
28736: jonka esiintyminen valtion menoarviossa on pidettävä jään-
28737: nöksenä monivuotiseen varainhoitokauteen kuuluvista il-
28738:    14              1910. -    V. ~[. -    Esit. N :o 11.
28739: 
28740: miöistä, olisi vältettävä. Arxnollisen esityksen s1v. 24 il-
28741: moitetaan kuitenkin, että mainittu määräraha on katsottu
28742: tarpeelliseksi sen tähden, että esityksessä oleva laskelma,
28743: jota ei ole voitu perustaa edellisen vuoden tulo- ja menoarvi-
28744: oon, pakostakin on jäänyt jossain määrin vaillinaiseksi. Mai-
28745: nitusta syystä ei liene asianmukaista jättää määrärahaa ko-
28746: konaan huomioon ottamatta, mutta Valiokunta on kuitenkin
28747: katsonut voivansa alentaa kyseessä olevan menoerän 500,000
28748: markaksi, jonka suuruisen määrän myös Eduskunta 1909
28749: vuoden toisilla valtiopäivillä otti laskelmaansa vuodeksi
28750: 1910.
28751: 
28752:     Täten arvioitujen menoJen lisäksi, jotka yhteensä
28753: tekevät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 86,492,900: -
28754: on otettava huomioon
28755:   seuraavat armolli-
28756:   seen esitykseen mer-
28757:   kityt siirrot:
28758: Tilattoman väestön
28759:   lainarahastoon . . . . Smk.          300,000: -
28760: Rahastoon työhön ai-
28761:   van kykenemättö-
28762:   mien henkilöiden
28763:   hoitoa varten . . . .    "             70,000:-
28764: Turvattomien lasten
28765:   hoitorahastoon ....                    90,000: ·-
28766: sekä sen lisäksi:
28767: Kulkulaitosrahastoon
28768:   korvaukseksi pos-
28769:   tinkuljetuksesta val-
28770:   tionrautateillä,
28771:   Eduskunnan hyväk-
28772:   symä määrä ..... .                1,000,000: ---: Smk 1,460,000: -
28773:    joten vakinaisen menom·vion loppu-
28774: summa on .......................... Smk 87,952,900: -
28775:                 'l'ulo- ja menoarvion järjestely.         15
28776: 
28777:     Mitä tulee armollisen esityksen siv. 21 olevaan 115,000
28778: markan siirtoon sotilasrahastosta valtio rahastoon, otetaan
28779: se huomioon, kun on kysymys menojen suorittamisesta eri
28780: rahastojen varoilla. Sitä vastoin ovat seuraavat esityksen
28781: siv. 22 merkityt siirrot suostuntarahastosta valtiorahastoon,
28782: nimittäin viimemainitun rahaston osuus jäämistöverosta
28783: 45,000 markkaa sekä vuonna 1909 siirretyn määrän
28784: takaisin maksamiseksi merkitty määrä 3,118,500 markkaa,
28785: jätetyt laskelmasta kokonaan pois, koska kysymys jäämistö-
28786: verosta näillä valtiopäivillä on rauennut ja .Eduskunta on
28787: hyljännyt mainitun rahamäärän takaisinmaksamisesta anne-
28788: tun armollisen esityksen.
28789: 
28790: 
28791: 
28792:                     Ylimääräiset menot.
28793:     Armollisessa esityksessä siv. 23 on lueteltu sellaisia yli-
28794: määräisiä menoja, yhteensä 2,976,500 markkaa, jotka jo
28795: ovat myönnetyt erityisiin tarkoituksiin. Sen ohessa ilmoi-
28796: tetaan esityksen siv. 52, että Keisarillinen Majesteetti peri-
28797: aatt{lessa on hyväksynyt valtiovaroja käytettäväksi erinäi-
28798: siin rakennustöihin ja yrityksiin, mutta määrännyt, että
28799: aika, jolloin nämä työt ja yritykset ovat suoritettavat, on
28800: jätettävä riippuvaksi siitä, missä määrin valtiovaraston tila,
28801: laadittaessa menosääntöehdotuksia asianomaisille vuosille,
28802: näyttää sellaisia menoja sallivan. Tähän nähden on ylijää-
28803: mä valtiorahaston tuloista vuodelta 1911 varattu sellaisia
28804: ylimääräisiä menoja varten, joita Keisarillinen Majesteetti
28805: vastedes ehkä on vahvistava sanottuna vuonna suoritetta-
28806: viksi.
28807:     Valiokunta ei saata olla huomauttamatta, miten ehkäise-
28808: västi tällainen menettely vaikuttaa valtiotalouden säännöl-
28809: liseen hoitoon. Sen kautta käy mahdottomaksi edeltäpäin
28810: laatia mitään tarkkaa ja luotettavaa ylimääräisen menota-
28811: louden suunnitelmaa seuraavaksi rahainhoitovuodeksi, mikii
28812: suunnitelma kuitenkin jokaisessa järkiperäisessä finanssi-
28813:    1.6          1910. -   Y. ll. -   Esit. N :o 11.
28814: 
28815: hallinnossa on välttämätön. Seurauksena mainitusta me-
28816: nettelystä on myös, että kysymykseentulleena vuonna to-
28817: dennäköisesti tulee suoritettavaksi ylimääräisiä menoja,
28818: joista Eduskunnalle ei ole annettu mitään tietoa ja selvitys-
28819: tä. Tällainen menettely on ristiriidassa Eduskunnan useilla
28820: valtiopäivillä lausuman toivomuksen kanssa, että ylimääräi-
28821: siä menoja, mikäli mahdollista, vältettäisiin, ellei niitä ole
28822: nimenomaan edellytetty siinä valtiovaraston tulojen ja tar-
28823: peitten arviossa, joka Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mu-
28824: lman on selvitykseksi liitettävä esitykseen varojen hankki-
28825: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
28826: riitä. Sitä paitsi otetaan budjettiin aina erityinen määrä-
28827: raha sattuvia lisämenoja varten.
28828:     Valiokunta voinee tällä kertaa rajoittaa lausuntonsa
28829: edelläolevaan, koska valtiovarainvaliokunta jo useasti en-
28830: nen on ylimääräisen menotalouden järjestelystä mielipiteen-
28831: sä lausunut.
28832:     Asianomaisista senaatin toimituskunnista on Valiokunta
28833: saanut tietää, mitä ylimääräisiä menoja on katsottu olevan
28834: suoritettava vuonna 1911. Koska kaikki nämä menot eivät
28835: kuitenkaan voine tulla kysymykseen sanottuna vuonna, on
28836: Valiokunta ottanut laskelmaansa ainoastaan sellaiset menot,
28837: jotka jo ovat saavuttaneet Keisarillisen Majesteetin hyväk-
28838: symisen, kuin myöskin sellaiset, jotka joko aikaisemmin tahi
28839: nyt ovat olleet Eduskunnan käsittelyn alaisina ja mitkä siis
28840: Eduskunta puolestaan on hyväksynyt. Sitä paitsi on las-
28841: kelmaan otettu muutamia menoja, jotka ovat sitä laatua,
28842: ettei niiden suorittamista haitatta voida jättää tulevaisuu-
28843: den varaan. Tämän nojalla on Valiokunta tahtonut ehdot-
28844: taa, että tulevaksi vuodeksi ylimääräisiin menoihin otettai-
28845: siin alempana mainittavat määrärahat, jotka hallinnonhaa-
28846: roittain esitettyinä ovat seuraavat:
28847: 
28848:    Oikeustoimituskuntaan koh(listuvat hallinnonhaarat.
28849: - Tähän on otettu armollisessa esityksessä mainittu mää-
28850: räraha Koivulan kasvatuslaitoksen parantamis-, laajenta-
28851: mis- ja täydentämistöiden kustantamiseksi 80,000 rnarklcaa.
28852:                'fulo- ja menoarvion järjestely.        17
28853: 
28854:    Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
28855: - Tämän hallinnonhaaran ylimääräisiin menoihin on en-
28856: sinnäkin otettu armollisessa esityksessä mainitut määrära-
28857: hat Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennustöihin
28858: 320,000 markkaa sekä nyttemmin lakkautettujen Suomen
28859: tarkk'ampujapataljoonain ja Suomen rakuunarykmentin
28860: käytettäväksi luovutettujen erinäisten maa-alueiden pakko-
28861: lunastusta varten 2,500,000 markkaa, josta viimemainitusta
28862: määrästä 2,294,000 markkaa jo on etumaksuna suoritettu. -
28863: Siihen nähden, että Eduskunta 1909 vuoden toisilla valtio-
28864: päivillä on varannut vuodeksi 1910 300,000 markkaa Etelä-
28865: Pohjanmaalle perustettavaksi aiottua keuhkotautisten kan-
28866: sanparantolaa varten, 700,000 markkaa Oulun lääniin ra-
28867: kennettavaa uutta mielivikaisten keskuslaitosta varten ja
28868: 500,000 markkaa Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuk-
28869: sia varten, on Valiokunta, koska näitä töitä todennäköisesti
28870: ei vielä vuonna 1910 aloteta, merkinnyt samat määrärahat
28871: laskelmaansa vuodeksi 1911.-Niinikään on laskelmaan otet-
28872: tu Eduskunnan osottama määräraha 200,000 markkaa hal-
28873: lituksen käytettäväksi kuntain välityksellä toimenpiteisiin
28874: työttömyyden vähentämiseksi ja työttömyydestä aiheutuvan
28875: hädän lieventämiseksi. - Hallinnonhaaran ylimääräisten
28876: menojen loppusumma olisi näin ollen 4,5~0,000 markkaa.
28877: 
28878:    Kamal'itoimituskuntaan kohdistuvat hallillllonhaarat.
28879: - Siitä 1,000,000 markan suuruisesta määrärahasta, joka
28880: aikaisemmin on myönnetty metsämaiden ostamista varten
28881: valtiolle, merkitään tähän loppuosa 100,000 ma:rkkaa.
28882: 
28883:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
28884: nonhaarat. - Siihen nähden, että 1909 vuoden menosääntö-
28885: ehdotukseen oli otettu 200,000 markan määräraha uutisra-
28886: kennuksia varten Joensuun tyttökoululle, varasi Eduskunta
28887: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä vuodeksi 1910 51,000
28888: markkaa tätä tarkoitusta varten. Koska senaatti helmi-
28889: kuun 17 p :nä 1910 on päättänyt, että yllämainitut 200,000
28890:                                                       2
28891:     18          1910. -   V. M. -   J~sit. N :o 11.
28892: 
28893: 
28894:   markkaa, jotka poistettiin 1909 vuoden vahvistetusta meno-
28895:   arviosta, ovat uudelleen otettavat 1910 vuoden menosääntö-
28896:   ehdotukseen, jos valtiorahaston tila sen sallii, on Valiokun-
28897:   ta laskelmaansa merkinnyt mainitut 51,000 markkaa vuo-
28898:   deksi 1911. - Raahen alkeiskoulun palaneen huoneuston
28899:   sijaan on ensi tilassa koululle hankittava oma talo. Tätä
28900:   tarkoitusta varten on senaatti maaliskuun 17 p :nä 1910
28901:   tehnyt alistuksen 241,000 markan suuruisen määrärahan
28902:   myöntämisestä, josta määrärahasta kuluvana vuonna käy-
28903:   tettäisiin 100,000 markkaa. Loppuosan 141,000 markkaa on
28904:   Valiokunta siis ottanut laskelmaansa vuodeksi 1911. -
28905:   Keisarillinen Majesteetti on viimekuluneen huhtikuun 22
28906:   p :nä oikeuttanut senaatin käyttämään 373,847 markkaa
28907: • kansallismuseon sisustamista varten, jos valtiovaraston tila
28908:   sen sallii, ja on Valiokunta tästä määrärahasta vuodeksi
28909:   1911 merkinnyt 184,000 markkaa. Tämän ohessa on museo-
28910:   esineiden muuttamista varten museotaloon myönnetystä
28911:   45,000 markan määrärahasta varattu 25,000 markkaa vuo-
28912:   deksi 1911. - Perttulan kasvatuslaitoksen rakennusten laa-
28913:   jentamista varten on elokuun 28 p :nä 1908 myönnetty
28914:   200,000 markan määrämha. Lisärakennusten kustannus-
28915:   arvio nousee kuitenkin 215,000 markkaan. Koska senaatti
28916:   viimekuluneen maaliskuun 4 p :nä on määrännyt, että
28917:   tarkoitusta varten on vuonna 1910 käytettävä 100,000 mark-
28918:   kaa, on Valiokunta laskelmaansa vuodeksi 1911 merkinnyt
28919:   115,000 markkaa. - Vuodeksi 1910 on Eduskunta 1909
28920:   vuoden toisilla valtiopäivillä varannut 225,000 markkaa yli-
28921:   opiston kemiallisen laitoksen rakennuksen laajentamiseksi
28922:   ja 300,000 markkaa luentosaleja sisältävän uutisrakennuk-
28923:   sen rakentamista varten yliopistoon. Kun näitä rakennus-
28924:   töitä todennäköisesti ei aloteta 1910 vuoden kuluessa, on
28925:   Valiokunta laskelmaansa merkinnyt samat määrärahat vuo-
28926:   deksi 1911. - Lopuksi on laskelmaan otettu Eduskunnan hy-
28927:   väksymät 50,000 markkaa siveellisyystyön avustamista var-
28928:   ten pääkaupungissa ja muissa suuremmissa kaupungeissa.-
28929:   Tämän hallinnonhaaran ylimääräiset menot olisivat siten
28930:   yhteensä 1,091,000 rnaddcaa.
28931:               'J'ulo- ja menoarvion jä1·jestely.      19
28932: 
28933:    Kulkulaitostoimituskuntaan kolldistuvat llallinnon-
28934: baarat. Tähän kuuluvana ylimääräisenä menona on laske1-
28935: maan esityksen mukaisesti otettu 60,000 markan lopullinen
28936: lisämääräraha Vesijärven kanavan uudestaan rakentamista
28937: varten.- Vuodeksi 1910 on Eduskunta 1909 vuoden toisilla
28938: valtiopäivillä varannut 100,000 markkaa tarpeelliseksi ha-
28939: vaitun Sodankylän-Inarin maantien rakentamiseen, joka
28940: rakennustyö on arvioitu maksavan 1,000,000 markkaa, sekä
28941: 200,000 markkaa Kaavijärven-Rikkaveden--Juojärven-
28942: Suvasveden vesistön kanavoimiseen, minkä työn kustannus-
28943: arvio on 1,390,000 markkaa. Mikäli V aliakunta tietää, ei
28944: näitäkään töitä voitane kuluvana vuonna alottaa. Valio-
28945: kunta on sentähden katsonut asiakseen varata sitä enemmän
28946: vuodeksi 1911 eli Sodankylän-Inarin maantien ra.kentami-
28947: seen 200,000 markkaa sekä 400,000 markkaa viimeksimainit-
28948: tuun kanavoimistyöhön. - Siihen nähden että senaatti jou-
28949: lukuun 17 päivänä 1909 on alistanut 225,000 markan suurui-
28950: sen valtioavustuksen     myöntämistä     Kristiinankaupun-
28951: gille sanottuun kaupunkiin johtavan kulkuväylän ja
28952: sen sataman perkaamiseksi ja syventämiseksi, josta
28953: määrärahasta 1911 vuoden osalle tulisi 125,000 mark-
28954: kaa, on Valiokunta, huomioon ottaen myös, että muistakin
28955: kaupungeista, niinkuin Kotkasta ja Kaskisesta, on tullut
28956: anomuksia valtioavustuksen myöntämisestä satamaraken-
28957: nuksia varten, katsonut asiakseen huomata laskelmassa täl-
28958: laisiin tarkoituksiin yhteensä 500,000 markan suuruisen
28959: määrärahan. - Ylimääräiset menot tässä hallinnonhaarassa
28960: olisivat niinmuodoin yhteensä 1,160,000 rna:rkkaa.
28961: 
28962:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kolldistuvat
28963: llallinuonllaarat. Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa
28964: käsittelevän aikakauskirjan julkaisemista varten esitetyn
28965: 10,500 markan määrärahan, samoin kuin määrärahan, 6,000
28966: markkaa, nmtka-apurahoiksi teknikoille, jotka valmistautu-
28967: vat teknilliseen korkeakouluun perustettuun konerakennus-
28968: opin professorinvirkaan, on Valiokunta katsonut luonteel-
28969: t!tan kuuluvan vakinaiseen menoarvioon, johon ne sen vuoksi
28970:     20              1910. -- V. l\'1. -   Esit. N :o 11.
28971: 
28972: on siirretty. - Laboratorirakennuksien ja opetusvälikappa-
28973: leiden puute teknillisessä korkeakoulussa on vuosi vuodelta
28974: tullut yhä tuntuvammaksi. Tämän poistamiseksi on Valio-
28975: kunta katsonut asiakseen varata 400,000 markkaa vuodeksi
28976: 1911. - Myös koulutalon rakentaminen Helsingin teolli-
28977: suuskoululle on kauan aikaa ollut tarpeen vaatima, jota tar-
28978: koitusta varten laskelmaan on otettu 500,000 markkaa. -
28979: Lopuksi on Eduskunnan aikaisemmin hyväksymän Ate-
28980: neumi-talon lisärakennuksen varalle merkitty 400,000 mark-
28981: kaa. - Ylimääräiset menot tässä hallinnonhaarassa olisivat
28982: niinmuodoin 1,300,000 markkaa.
28983:     Ylirnääräisen menoarvion loppnsumrna olisi tämän mu-
28984: kaan
28985:                                          Smk. 8,251,000: -
28986: 
28987: 
28988: 
28989:    Tulos edellämainitusta valtion tarpeiden arvioimisesta
28990: on siis seuraava:
28991: 
28992:          Vakinaisia menoja . . . . . . . . . . Smk.        87,952,900:-
28993:          Ylimääräisiä . . . . . . . . . . . . . . . . »     8,251,000: -
28994:                                       Yhteensä Smk.        96,203,900: -
28995: mihin summaan ei sisälly kulkulaitosrahaston eikä· pa1o-
28996: viinavaroihin kuuluvia menoja.
28997: 
28998: 
28999:     Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu-
29000: kaisesti tarkastettuaan, missä määrin vakinaiset valtiovarat
29001: riittävät näiden menojen suorittamiseen, on Valiokunta ha-
29002: vainnut:
29003: 
29004:                          Valtiorahaston tulot.
29005:     'l'uloj a valtlontiluksistaj amuusta valtion omaisuudesta.
29006: -   Tuloja lcr1mnun maatiloista. Nämä tulot~ jotka vuonna
29007:                Tulo- ja menoarvion järjestely.         21
29008: 
29009: 1907 olivat 975,000 markkaa, nousivat jo sem·11anna vuonna,
29010: 1,007,000 markkaan ja vuonna 190V 1,035,000 markkaan,
29011: johon nähden Valiokunta on katsonut voivansa arvioida ne
29012: 1,025,000 markaksi. - Tuloja kruunun metsistä. Armolli-
29013: sessa esityksessä ovat nämät tulot lasketut 10,000,000 mar-
29014: kaksi. Niistä tarjouksista, joita tehtiin puutavaroista 1909
29015: vuoden huutokaupoissa, hyväksyttiin myytäviksi noin
29016: 7,605,000 markan arvosta. Kun voidaan olettaa, että siten
29017: myydyistä puista hiukan enemmän kuin kolmas osa, eli
29018: noin 2,750,000 markan arvosta, hakataan vuonna 1910 ja
29019: että noin 1,105,000 markan arvoa vastaavan puumäärän
29020: hakkuuaika ja maksupäivä siirtyy vuoteen 1912, niin kart-
29021: tuu mainitusta puutavaramäärästä vuonna 1911 noin
29022: 3,750,000 markkaa. Sitä paitsi voidaan odottaa edellisinä
29023: vuosina myydyistä puumääristä karttu'Van noin 700,000
29024: markkaa. Kuluvan vuoden hakkausehdotukset käsittä-
29025: vät suurempia puumaana kuin vuonna 1909. Puu-
29026: tavaramarkkinoiden vilkastumisen takia on siis otaksutta-
29027: vaa, että niiden puiden arvo, jotka vuonna 1910 pidettävissä
29028: huutokaupoissa hyväksytään myytäviksi, tulee nousemaan
29029: 9,000,000 markkaan, josta rahamäärästä noin 5,000,000
29030: markkaa voitanee laskea 1911 vuoden osalle. Näin ollen ja
29031: huomioon ottaen, että välikirjain nojalla paikallishuutokau-
29032: poilla, erinäisten suurempien metsäkonsessionien kautta,
29033: vähittäin myydyistä metsäntuotteista, va,ltionrautateille
29034: luovutetuista puista, vuokramaksuista y. m. karttunee noin
29035: 4,000,000 markkaa, on tulot kruununmetsistä ensi vuonna
29036: arvioitu nousevan tasaluvuin 13,500,000 markkaan. - Muut
29037: tähän osastoon kuuluvat valtiorahaston tulot on otettu ar-
29038: mollisen esityksen mukaan yhteensä 1,785,000 markaksi, jo-
29039: ten osaston tulosumma on 16,310,000 markkaa.
29040: 
29041:    Välittömiä veroja. Tulot on otettu laskelmaan esi-
29042: tyksen arvion mukaan 4,797,000 markan määrään.
29043: 
29044:    Välillisiä veroja. - Tullitulot ovat armollisessa esi-
29045: tyksessä lasketut 48,160,000 markaksi, mutta ovat ne Va-
29046:   22            1910.- V. M.- Esit. N :o H.
29047: 
29048: liokunuan mielestä arvioitavat suuremmiksi. Vuonna 1909,
29049: jolloin tullitulot olivat lasketut 46,000,000 markaksi, nou-
29050: sivat ne todellisuudessa 49,059,000 markkaan~ osottaen
29051: 726,000 markan nousua vuoteen 1908 verraten. rrämän
29052: vuoden kolmena ensimäis<mä kuukautena tulos on 9,698,000
29053: markkaa, lähinnä edellisen vuoden vastaavan määrän ol-
29054: lessa 8,305,000 markkaa. Tullitulot ovat tosin melkoisten
29055: vaihtelujen alaisia vuodentulon ja muiden taloudelliseen
29056: elämään vaikuttavien seikkojen takia, mutta jos odotta-
29057: mattomia häiriöitä ei tapahdu näissä suhteissa, lienee
29058: syytä odottaa, että tullitulojen lisääntyminen tulee jatku-
29059: maan.     Tämän johdosta on Valiokunta katsonut voi-
29060: vansa laskea tuontitullin 47,865,000 markaksi, vientitullin
29061: 1,300,000, sahausmaksun 375,000, toimitusmaksut 450,000
29062: ja sekalaiset vähemmät tulot 10,000 markaksi eli kaikki
29063: tullitulot yhteensä 50,000,000 markaksi. - Aksiiseja. Peli-
29064: korteista suoritettava leimamaksu on laskettu esityksen
29065: mukaisesti 20,000 markaksi, joten osasto päättyy 50,020,000
29066: markkaan.
29067: 
29068:       Sekaluontoisia veroja. Kuolinpesäprosentin on arvi-
29069: oitu tuottavan 75,000 markkaa, johon nähden ja kun muut
29070: tuloerät ovat laskelmaan otetut esityksen mukaisesti
29071: 664,000 markan määrään, osaston loppusumma on 739,000
29072: markkaa.
29073: 
29074:        Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttltmisestli.-
29075: Postimaksuja karttui vuonna 1907 Smk. 5,897,466: 74,
29076: vuonna 1908 Smk. 6,240,099: 34 ja vuonna 1909 Smk.
29077: 6,509,252: 14. Kuluvaksi vuodeksi on Eduskunta arvioinut
29078: ne 7,000,000 markaksi, johon nähden Valiokunta on kat-
29079: sonut voivansa ottaa ne ensi vuoden laskelmaan 7,400,()1]0
29080: markaksi. - Sairasmaksut yleisissä sairashuoneissa ovat
29081: viime vuosien tulosten perusteella arvioidut 800,000
29082: markaksi. Muut tämän osaston tulot ovat armollisen
29083: esityksen mukaan lasketut 1,!573,000 markaksi, ja on loppu-
29084: summa siis .9,873,000 markkaa.
29085:                   Tnlo- ja menoarvion järjestely.         23
29086: 
29087:      Sekalaisia tuloja otetaan laskelmaan esityksen mu-
29088: kaan 3,662,400 markkaa.
29089: 
29090:      Ylimliärlisinä tuloina on rahastolla ylimääräistä
29091: osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden lunastushin-
29092: nasta esityksen mukaan 100,000 markkaa.
29093: 
29094:      Siirtoina on huomattava lainausrahastosta korko-
29095: varoja 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000
29096: markkaa eli yhteensä 193,000 markkaa. - Sitä vastoin
29097: on laskelmasta jo edellä siv. 15 mainituista syistä pois-
29098: tettu armollisessa esityksessä huomatut siirrot suostunta-
29099: rahastosta valtiorahastoon, nimittäin 45,000 markkaa
29100: valtiorahaston osuutena jäämistäverosta ja 3,118,500
29101: markkaa vuonna 1909 valtiorahastosta siirretyn määrän
29102: takaisinmaksamiseksi.
29103: 
29104:      Valtiorahaston tulot vuonna 1911 olisivat tämän mu-
29105: kaan 85,694,400 markkaa.
29106: 
29107: 
29108:                      Sotilasrahastqn tulot.
29109:     Tuloja valtiontiluksista ja muusta valtion omai-
29110: suudesta. Nämä on Valiokunta merkinnyt armollisen
29111: esityksen mukaisesti 590,000 markaksi.
29112: 
29113:      Välittömiä veroja.        Lasketaan    kuten   esityksessä
29114: 1,565,000 markaksi.
29115: 
29116:      Sekaluontoisia veroja. Laskelmasta voitanee pois-
29117: taa esitykseen otettu sotilasvero 10,000,000 markkaa,
29118: koska Valiokunta on ehdottanut hylättäväksi tästä anne-
29119: tun erityisen armollisen esityksen. Muut erät otetaan
29120: esityksen mukaan 248,000 markaksi.
29121: 
29122:      Sekalaista tuloja.        Otetaan    esityksen mukaisesti
29123: 1,100 markaksi.
29124:   24          191.0. -· V. J\l. -   Esit. N :o H.
29125: 
29126:      Sotilasrahaston tulot vuonna 1911 olisivat nnnmuo-
29127: doin yhteensä 2,404,100 markkaa.
29128: 
29129: 
29130:                Sotilashuonerahaston tulot.
29131:      'rämän rahaston tulot on armollisen esityksen mu-
29132: kaisesti laskettu j50,100 markaksi.
29133: 
29134: 
29135: 
29136:      Tarkastettuaan täten valtion vakinaiset tulot vuodeksi
29137: 1911, on Valiokunta kiinnittänyt huomionsa armollisessa
29138: esityksessä olevaan selontekoon näiden tulojen käyttämi-
29139: sestä budjetin järjestelyä varten. Esityksen siv. 3 ilmoi-
29140: tetaan, että valtiorahaston tulojen ylijäämä, joka on ar-
29141: vioitu nousevan 4,186,400 markkaan, on varattava sellaisia
29142: laskelmaan merkitsemättömiä ylimääräisiä menoja varten,
29143: jotka Keisarillinen Majesteetti vastedes ehkä myöntää suo-
29144: ritettaviksi vuonna 1911. Siihen nähden että suostunta-
29145: varoja perustuslain mukaan on osotettava ainoastaan mi-
29146: käli valtion vakinaiset tulot eivät riitä menojen suoritta-
29147: miseen, ovat kuitenkin valtiorahaston tulot kokonaisuu-
29148: dessaan laskelmassa otettavat huomioon, mikä sitä suu-
29149: remmalla syyllä voi tapahtua, koska Valiokunta laskel-
29150: maansa on ottanut kaikki ne ylimääräiset menot, jotka
29151: sen mielestä olisivat suoritettavat 1911 vuoden kuluessa.
29152:      Sotilasrahaston tulot sitä vastoin ovat käytettävät
29153: niihin erityisiin tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto
29154: on perustettu, joten rahaston tulot ovat tässä yhteydessä
29155: huomioon otettavat ainoastaan siihen määrään, johon ra-
29156: hastosta suoritettavat menot nousevat esitetyssä laskel-
29157: massa. Nämä sotilasrahastosta suoritettavat menot ovat
29158: kaikkiaan 404,100 markkaa, siihen luettuna 115,000 mar-
29159: kan suuruinen vastike sotilasrahaston osuudesta sotilas-
29160: virkatalojen hoitokustannuksiin, joka määrä siis on huo-
29161: mioonotettava kysymyksessä olevassa järjestelyssä. Ra-
29162:                'rulo- ja menoarvion järjestely.          25
29163: 
29164: haston tulojen ylijäämä 2,()(X),OO) markkaa on niinmuodoin
29165: varattava rahaston tarkoituksiin vastedes käytettäväksi.
29166:        Mitä tulee sotilashuonerahastoon, niin ovat rahaston
29167: menot vuonna 1911 lasketut 640,100 markan määrään ja
29168: tulot ainoastaan 350,100 markaksi, joten näiden tulojen
29169: lisäksi rahastosta ensi vuonna suoritettavien menojen kor-
29170: vaamiseksi tarvitaan 290,()(X) markkaa. Viimeksimainittu
29171: summa voidaan kuitenkin ottaa rahaston pääomasäästöstä,
29172: jonka kuluvan vuoden päättyessä on laskettu nousevan
29173: noin 8,300,000 markkaan.
29174:        Valtiorahaston tilaa kuluvan vuoden päättyessä ei
29175: tätä nykyä voida tarkalleen arvioida, mutta on otaksutta-
29176: vissa, että rahaston varat silloin ovat 90,000,000 markan
29177:  vaiheilla, josta määrästä kuitenkin on vähennettävä eri-
29178: näisiä velkoja, jos tahdotaan saada selville rahaston pää-
29179: oman suuruus. Viimemainittu voitanee ehkä arvioida
29180: 75,000,000 markaksi. Rahaston varoista on melkoinen osa
29181:  kiinni varastoissa, tulorästeinä, pitkäaikaisina lainoina,
29182: jyvälainoina, muille valtion rahastoille annettuina lainoina
29183: ennakkomaksuina j. n. e. Rahaston vapaat varat, joiksi'
29184: luettanee virastojen kassat, saatavat ulkomaisilta asiamie-
29185: hiltä, pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa olevat varat
29186: sekä obligatsionit, nousevat puheenaolevana ajankohtana
29187: ehkä jonkun verran yli 41,000,()(X) markan. Virastojen
29188: kassoja, arviolta 4,000,000 markkaa, jotka tyydyttävät
29189:  jokapäiväistä liikettä, ei käy vähentäminen. Myös saata-
29190:  vat ulkomaisilta asiamiehiltä ovat jätettävät lukuunotta-
29191:  matta, koska ne tavallisesti nousevat ainoastaan noin 200,000
29192:  markkaan. Mitä tulee Suomen Pankissa pano- ja otto-
29193:  tilillä oleviin varoihin, on säännöllisissä oloissa katsottu
29194: tarpeelliseksi säilyttää tällä tilillä kassareservinä noin
29195: 10,000,000 markkaa. Viime aikoina on mainittu määrä
29196: ollut melkoisesti alempi, ja kun ei voitane olettaa, että
29197: tämä summa ·kuluvan vuoden lopussa nousisi korkeam-
29198: paan määrään kuin 15,000,000 markkaan, josta määrästä
29199: ehkä puolet eli noin 7,500,000 markkaa on varattava kan-
29200:  neUujen postiosotusvarojen suorittamiseksi Venäjän posti-
29201:    26               1910. -     V. M. -     Esit. N :o 11.
29202: 
29203: laitokselle, ei jäljellä olevasta määrästä, 7,500,000 markkaa,
29204: voitane mitään varata budjetin järjestelyä varten. Näin
29205: ollen jäisi V aliakunnan käsityksen mukaan ainoastaan
29206: obligatsionivarasto puheenaolevaan tarkoitukseen käytet-
29207: täväksi. Mutta siihen nähden että obligatsionit, jotka 1910
29208: vuoden lopussa voitanee arvioida nousevan noin ~2,000,000
29209: markkaan, lienevät vaikeasti rahaksi muutettavissa ilman
29210: tappiota, ei Valiokun ta näistäkään varoista ole tahtonut
29211: käyttää budjetin järjestelyyn suurempaa määrää kuin
29212: 2,235,000 markkaa.
29213: 
29214: 
29215:     Edellisen mukaan olisi siis tässä yhteydessä kysymyk-
29216: seen tulevien valtiotarpeiden täyttämiseen käytettävänä
29217: seuraavat varat:
29218: valtiorahaston tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . .    Smk 85,694,400
29219: valtiorahaston säästövaroja . . . . . . . . . . . .          »   2,235,000
29220: sotilasrahaston tuloja. . . . . . . . . . . . . . . . . .          404,100
29221: sotilashuonerahaston tuloli . . . . . . . . . . . .                350,100
29222: sotilashuonerahaston säästöjä . . . . . . . . . .                  290,000
29223:                                                     -----------------
29224:                                                             Smk 88,973,600
29225: 
29226:       Kun menot aikaisemmin esitettyjen tietojen mukaan
29227: on arvioitu 96,203,900 markaksi, on siis tuloksena, että
29228: vakinaiset valtiovarat eivät riitä niiden tyydyttämiseen,
29229: vaan että siihen tarvitaan 7,230,300 markan suuruinen lisäerä.
29230:       Tämän vajauksen täyttämiseksi on Valiokunnan mie-
29231: lestä ensi sijassa käytettävä suostuntarahastossa tämän
29232: vuoden päättyessä oleva säästö. Vuoden 1909 toisilla val-
29233: tiopäivillä laski Eduskunta suostuntarahaston säästön 1909
29234: vuoden lopussa 4,300,000 markaksi, johon nähden ja huo-
29235: mioonottaen mitä suostuntavaroista vuonna 1910 oli käy-
29236: t,ettävä saman vuoden budjetin järjestelyä varten, rahaston
29237: säästö 1910 vuoden lopussa arvioitiin nousevan 1,881,200
29238: markkaan. Koska nyttemmin saatujen tietojen mukaan
29239: rahaston säästö tämän vuoden alussa on jonkun verran
29240: yli 4,600,000 markan, voitanee säästö vuoden lopussa ar-
29241: vioida nousevan noin 2,200,000 markkaan.
29242:                'l'ulo- ja menoarvion järjestely.            27
29243: 
29244:      Tämän jälkeen on otettava lukuun tulot niistä suos-
29245: tuntaveroista, jotka Eduskunta, sillä, edellytyksellä että
29246: ne käyvät tarpeellisiksi, on päättänyt vuonna 1911 suori-
29247: tettaviksi. Mitä näiden suostuntaverojen suuruuteen tulee
29248: on Eduskunta hyväksynyt Valiokunnan mietinnössä N:o
29249: 2 esittämän arvion, jonka mukaan nettotulo mallasjuo-
29250: masuostunnasta vuonna 1911 olisi 2,400,000 markkaa. Tässä
29251: laskelmassa on kuitenkin tähän tuloerään lisättävä valvon-
29252: takustannukset 80,000 markkaa. Pelikortti- ja leimasuos-
29253: tunnoista kertyvät varat on Eduskunta arvioinut, edelli-
29254: sestä 50,000 markaksi ja jälkimmäisestä 2,500,01X) mar-
29255: kaksi. Sitä paitsi on laskuun otettava suostuntarahaston
29256: korkovarat ja sekalaiset tulot yhteensä 300 markkaa. Näin
29257: ollen olisi suostuntavaroja käytettävissä seuraavat määrät:
29258: 
29259: suostuntarahaston säästö ............. .      Smk.      2,200,000
29260: kokonaistulo maUasjuomasuostunnasta ..                  2,480,000
29261:      >>       pelikorttisuostunnasta ... .         ))      50,000
29262:               leimasuostunnasta ....... .          ))   2,500,01X)
29263: korkoja ............................ .             ))         100
29264: sekalaisia tuloja ..................... .          »          200
29265:                                         -----------------
29266:                                             Smk. 7,230,300
29267: 
29268:      Suostuntavarat siis riittävät edellämainitun vajauksen
29269: täyttämiseen.
29270:      Tämä lisäerä 7,230,300 markkaa, joka tuloja täyden-
29271: tävään luontoansa nähden on tulo- ja menoarviossa huo-
29272: mattava siirtona suostuntarahastosta valtiorahastoon, tulee
29273: yllämainitun suuruiseksi kuitenkin vain siinä tapauksessa,
29274: että niin hyvin tulot kuin menot muodostuvat edellä esi-
29275: tettyjen laskelmien mukaisesti. Mitä menoihin tulee, edel-
29276: lyttää Valiokunta, että Hallitus vakinaisten valtiovarain
29277: käyttämiseen nähden on noudattava edelläolevaa, sen omiin
29278: ilmoituksiin pääasiassa perustuvaa suunnitelmaa. Näin
29279: ollen, ja kun menojen arvio Valiokunnan vakaumuksen
29280: mukaan on pikemmin runsas kuin niukka, katsoo Valio-
29281: kunta voitavan otaksua, että todelliset menot eivät tule
29282:   28           lUO. -   V. M. -   Esit. N :o 11.
29283: 
29284: laskettuja suuremmiksi. Mahdollista on myös, että tulot
29285: erinäisistä tulolähteistä osottautuvat suuremmiksi kuin
29286: edellä on arvattu. Näin ollen saattaa siis vakinaisten val-
29287: tiovarain lisäksi tarvittavain varain määrä todellisuudessa
29288: muodostua vähäisemmäksi kuin edellämainittu 7,230,300
29289: markan määrä.
29290:      Tähän katsoen, ja kun perustuslain tarkoitus on, että
29291: suostuntoja ainoastaan sikäli on osotettava kuin vakinai-
29292: set valtiovarat eivät tarpeisiin riitä, edellyttää Valiokunta,
29293: että, jos tilinpäätöstä tehtäessä i]meneisi, että valtiora~
29294: haston vakinaiset varat ovat ylläesitetyn budjettiehdotuk-
29295: sen mukaan riittäneet paremmin kuin mitä tässä on las-
29296: kettu, se määrä, joka suostuntarahastosta on valtiorahas-
29297: toon siirrettävä, tileissä vähennetään vastaavalla summalla.
29298:                    'l'ulo- ja menoarvion järjestely.                    29
29299: 
29300:     Ylempänä olevan laskelman mukaisesti tulisivat siis
29301: kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja menot
29302: vuonna 1911 olemaan seuraavat:
29303: 
29304: 
29305:                                Valtiotulot
29306:    Tuloja valtiontiluksista ja mu,usta valtion omaisuudesta.
29307:                                                                    Smk.
29308: Tuloja kruunun maatiloista (Vaitiorahasto) 1,025,000: -
29309:   »                    »       (Sotilasr.) ... .  455,000:--
29310:   ,        »      kalastuksista (Valtior.) ... .   85,000: --
29311:                   metsistä (Valtior.) ....... . 13,500,000:-
29312:   »        »               (Sotilasr.) ..... .    100,000:-
29313:                   kanavista (Valtior.) ..... .    900,000:-
29314: Korkoja (Valtior.) ....................... .      800,000:--
29315:     "   (Suostuntar.) ................... .           100:-
29316:         (Sotilasr.) ..................... .        35,000:-
29317:         (Sotilashuoner.) ................ ..      350,000:-
29318:                         17,250,100:-
29319: 
29320: 
29321:                             Välittömiä ve1·o:ja.
29322: 
29323: Maaveroja (Valtior.) ............... _ ..... .                1,992,000: -
29324:      »    (Sotilasr.) . . . . . . . . . . . ........ .        1,565,000: -
29325: Elinkeinoveroja (Valtior.) ............... .                    545,000:-
29326: Henkiveroja (Valtior.) ................... .                  2,260,000: -
29327:                         6,362,000: -
29328: 
29329: 
29330:                              Välillisiä veroja.
29331: 
29332: Tullitulot (Valtior.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,000,000: -
29333: Aksiiseja (Suostuntar.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,530,000:-
29334:           (Valtior.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      20,000: -
29335:                            52,550,000: --
29336:   30           1910. -    V. M. -   Esit. N :o 11.
29337: 
29338:                      Seluiluontoisia veroja.
29339:                                                         Smk.
29340: Leimasuostunta (Suostuntar.) ............. . 2,500,000: -
29341: Kuolinpesäprosenttia (Valtior.) ........... .    75,000:-
29342: Senttonaalia (Sotila sr.) ................. .   173,000:-
29343: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtior.)     480,000:-
29344:                »                    (Sotilasr.)  75,000:-
29345: Muita sekaluontoisia veroja (Valtior.) ..... .  184,000:-
29346:                          3,487,000:-
29347: 
29348: 
29349:        Makszrja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
29350:                          (Val tiorahasto).
29351: 
29352: Postimaksuja ........................... .           7,400,000:--
29353: Majakkamaksuja ....................... .             1,200,000: -··
29354: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa .. ·..         800,000:-
29355: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ......... .            420,000:-
29356: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... .                3,000:-
29357:                        9,873,000: --
29358: 
29359: 
29360:                          Sekalaisia tukija.
29361: 
29362: Kruununsakkorahoja (Valtior.) ........... .            320,000:-
29363: Perinnöksiostomaksuja (Valtior.) ......... .            10,000:--
29364: Lunastettujen maatilain kauppahinnanmak-
29365:      sua (Valtior.) ..................... .            305,000:--
29366: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
29367:      kustannuksista (V altior.) ........... .          687,000:-
29368: Viralliset sanomalehdet (Valtior.) ......... .          80,000:--
29369: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtior.)           693,000:-
29370: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
29371:      laitoksissa (Valtior.) ............... .          740,000:-
29372: Apumaksua kunnilta (Valtior.) ........... .            590,400:-
29373: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
29374:       tior.) ............................. .           237,000:-
29375:                   'l'ulo- ja menoarvion järje!ltely.             31
29376: 
29377:                                                             Smk.
29378: Muita sekalai8ia ja satunnaisia tuloja (Suos-
29379:      tuntar.) ........................... .                    200:-
29380: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
29381:      tilasr.) ........................... .                  1,100:-
29382: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
29383:      tilashuoner.) ....................... .                   100:-
29384:                         3,663,800: --
29385: 
29386:                       YlimJiä?·äistä valtiotuloa.
29387: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
29388:     hinnasta ......................... .                  100,000:-
29389:                      100,000:-
29390: 
29391:                         Summa nltiotuloja:
29392:                            93,285,900: -
29393: 
29394: Lisäystä rahastoy'en päämnasäästöistä:
29395:        V aitiorahastosta . . . . . . . ............ . 2,235,000: -
29396:        Suostuntarahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . 2,200,000: -
29397:        Sotilashuonerahastosta ............. .                290,000:-
29398: Siit·toa: Lainausrahastosta Valtiorahastoon..                 88,000:-
29399:           Kulkulaitosrahastosta                              105,000: -
29400:                             ----------------------~----
29401:                                       Summa Smk. 98,203,900: -
29402: 
29403: 
29404:                            Valtiomenot
29405:                          Vakinaiset menot.
29406: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
29407:       välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
29408: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..... .             400,000:-
29409: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                      26,000:-
29410:                          426,000: -·
29411:   32            1910. -    V. M. -    Esit. N :o 11.
29412: 
29413:                     Valtiopäiväkustannulcsia.
29414:                                                           Smk.
29415: Yleiset kustannukset                                    622,000:--
29416: Eduskuntahuoneistot                                      78,000:-
29417:                             700,000:-
29418: 
29419: 
29420:                           Hallituslaitolcset.
29421: 
29422: Kenraalikuvernöörinvirka ............... .               275,000:--
29423: Keisarillinen Senaatti ................... .           1,700,000:--
29424: V aitiosihteerinvirasto ................... .            423,000:-
29425: Kenraalikuvernöörinkanslia ............. .               349,000:-
29426:                          2,747,000:-
29427: 
29428: 
29429:     'Pnornioistuimet ja Oilceustoimituslcnntaan kohdistuvat
29430:                         hallinnonhaarat.
29431: 
29432: Hovioikeudet ..................... .                   1,050,000: --
29433: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ....... .              496,000:-
29434: Viipurin läänin maanjako-oikeus ......... .               16,000:-
29435: Lainvalmistelukunta ................... .                 52,000:-
29436: Vankeinhoitohallitus ................... .                49,000:--
29437: Kuritushuoneet ja työvankilat ........... .            1,594,000: -
29438: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ......... .             1,213,000: --
29439: Alaikäisten kasvatuslaitokset ............. .            458,000:-
29440: Muita vankeinhoidon menoja ........... .                 251,000:--
29441: Erinäisiä määrärahoja ................... .              178,000:-
29442:                        5,357,000: -
29443: 
29444: 
29445:        Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29446: 
29447:  Lääninhallitukset . . . ........ : ........... .      1,287,000:-
29448:  Kihlakuntain hallinto ................... .           2,590,000: -
29449:  Muita läänien hallinnon menoja ......... .              125,000:-·
29450: .Kaupunkien poliisilaitokset ............. .           3,300,000: -
29451:                     Tulo- ja menoanion järjestely.                          33
29452: 
29453:                                                                      Smk;
29454: Lääkintöhallitus                                                  160,000:-
29455: Lääkärinhoito maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .       600,000:-
29456: Helsingin yleinen sairashuone ........... .                       950,000:-
29457: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairashuo-
29458:      neet ............................. .                        1,484,000: -
29459: Mielenvikaisten hoitolaitokset ........... .                     1,062,000: -
29460: Lapsenpäästälaitokset ................... .                        100,000:-
29461: Rokotus ............................... .                           94,000:-
29462: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ......... .                        289,000:-
29463: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... .                        900,()()): -
29464: Yleisten rakennusten ylihallitus ......... .                      136,000:-
29465: Lääninrakennuskonttorit ............... .                          47,000:--
29466: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... .                           39,()()):-
29467: Tilastollinen päätoimisto . . . . . . . . . ........ .             57,()()):-
29468: Painoasiain ylihallitus ................... .                      43,000:-
29469: Vaivaishoidon tarkastus ................. .                        51,000:-
29470: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yllä-
29471:       pitämiseksi ....................... .                       149,000:-
29472: Suomen passitoimisto Pietarissa ......... .                       122,000:-
29473: Erinäisiä määrärahoja ................... .                       168,000:-
29474:                         13,753,000:-
29475: 
29476:    Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29477: V aitiokonttori ......................... .                        135,000:-
29478: 'l'ullihallitus ........................... .                      257,000:-
29479: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... .                     1,550,()()): -
29480: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret ... .                       415,000:-
29481: Muita tullilaitoksen menoja ............. .                        888,000:-
29482: Rahapaja ............................. .                            52,()()):-
29483: Kruununjyvästöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .      61,000:-
29484: Leimakonttori ......................... .                          137,000:-
29485: Säästöpankkien ja Panttilainanslaitosten tar-
29486:        kastus ........................... .                         21,()()): ---
29487: Erinäisiä määrärahoja .................. ..                         47,000:-
29488:                           3,563,()()): -
29489:    34                  1910. ~ V. 1\f. -         Esit. N :o 11.
29490: 
29491:       Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat haUinnoriha.arat.
29492:                                                                           Smk.
29493: Yleinen revisionioikeus . . . . . . . . . . . ...... .                     37,000:-
29494: Revisionikonttori ............. , : ....... .                              93,400:-
29495: Metsähallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     191,CXX}.-
29496: Hoitoalueiden hallinto ................... .                            1,044,000: -
29497: Metsänvartijakoulut ..................... .                               137,000:-
29498: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ....... .                             3,350,000: -
29499: Virkatalojen hoito ..................... .                                176,000:-
29500: Erinäisiä määrärahoja ................... .                               262,000:-
29501:                                 5,290,400: -
29502: 
29503: 
29504:                                     Sotilasmenoja.
29505: Ylisotaoikeus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      19,000:-
29506: Erinäisiä määrärahoja ................... .                              152,000:-
29507: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä
29508:      sotaväestä ......................... .                               53,000:-
29509:                                 224,000:-
29510: 
29511: 
29512:   KirkoUisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29513: Tuomiokapitulit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... .              197,000:-
29514: Luterilainen papisto ..................... .                              197,000:-
29515: Kirkkojen ylläpitoa varten ............. .                                 52,000:-
29516: Muita kirkollisia yhdyskuntia ........... .                               133,000:-
29517: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ....... .                          1,878,000: -
29518: Koulutoimen ylihallitus ................. .                               254,000:-
29519: Normaalilyseot ......................... .                                431,000:-
29520: Klassilliset lyseot ....................... .                           1,360,000:-
29521: Realilyseot ja realikoulut ............... .                            1,000,000:-
29522: Alkeiskoulut .......................... ..                                343,000:-
29523: Tyttökoulut ..................... , ..... .                               983,000:-
29524: Valtioapua yksityisille kouluille ......... .                           1,900,000: -
29525: Muita alkeisoppilaitosten menoja ......... .                              160,000:-
29526:                    Tulo- ja menoarvion järjestely.                 35
29527: 
29528: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-         Smk.
29529:      naarit ........................... .      891,000:-
29530: Kansakoulujen piiritarkastajat ........... .   225,000:-
29531: Kansakoulujen valtioavustus ............. . 6,250,000:-
29532: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja         2,169,000:-
29533: Kuuromykkäin opetuslaitokset ........... .     548,000:-
29534: Sokeain opetuslaitokset ................. .    134,000:-
29535: Tylsämielisten opetuslaitokset ........... .    80;000:-
29536: Muita menoja aistiviallisopetuksesta ..... .    24,000:-
29537: Määräraha yhteiskunnallista valistustyötä
29538:      varten ........................... .      850,(X)(}. -
29539: Muinaistieteellinen toimikunta ........... .   130,000:-
29540: Meteorologinen keskuslaitos ............. .     88,(X)(}.-
29541: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ....... .  635,000:-
29542: Erinäisiä määrärahoja ................... .    248,000:-
29543:                        21,160,(X)(}. -
29544: 
29545:     MaJ.mvi~·elystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29546: 
29547:  Maanmittauksen ylihallitus ............. .                    127,000:--
29548:  V akauslaitos ........................... .                    27,000:-
29549:  Läänin maanmittarikunta . . . . . . . . . ...... .            446,000:-
29550:  Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja ... .                    35,000:-
29551:  Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia .. 1,455,000: -
29552:  Maanviljelyshallitus ..................... .                  119,000:-
29553:  Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat 1,980,000: -
29554: ·Maanviljelystaloudellinen koelaitos ....... .                  49,000:-
29555:  Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
29556:       toriot ............................. .                    55,000:-
29557:  Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..... .                  226,000:-
29558:  Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit ..                    61,000:-
29559:  Hevoshoito ........................... .                      200,000:-
29560:  Eläinlääkintölaitos ..................... .                   497,000:-
29561:  Kalastus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . : ........... . 307,000:-
29562:  Maataloudelliset seurat ................. . 1,324,000: -
29563:  Erinäisiä määrärahoja ................... .                   600,000:-
29564:                                    7,508,0<Xl: -
29565:   36            1910. -   V. M. -   Esit. N :o 11.
29566: 
29567:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29568:                                                          Smk.
29569: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ....... .            151,000:--
29570:                           insinöörikunta ... .           280,000:-
29571: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ... .               975,000:-
29572: Kanavat ............................... . 1,240,000: -
29573: Postihallitus ........................... .              242,000:-
29574: Postikonttorit ......................... . 1,640,000: -
29575: Rautatiepostitoimistot. . . . . . . . . . . . . ...... . 596,000:-
29576: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -asemat
29577:      ja -pysäkit ....................... .               897,000:-
29578: Muita postilaitoksen menoja ............. . 3,421,000: --
29579: Erinäisiä määrärahoja .................. ..              545,000:--
29580:                         9,987,000: --
29581: 
29582: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
29583:                           haarat.
29584: Luotsi- ja .~ajakkalaitoksen ylihallitus ... .         199,000:-
29585: Luotsauspnnt ......................... .               580,000:-
29586: Majakkalaitos ......................... .              516,000:-
29587: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja ..          1,053,000: -·
29588: Merenmittauskustannuksia ............... .             253,000:-
29589: Teollisuushallitus ....................... .           148,000:-
29590: Ammattientarkastajat ................... .             107,000:-
29591: Teknillinen korkeakoulu ............... .              447,000:-
29592: Teollisuuskoulut ....................... .             440,000:-.
29593: Käsityöläis- ja ammattikoulut ........... .            210,000:-
29594: Kauppaopetus ......................... .               500,000:-
29595: Merikoulut ............................. .             168,000:-
29596: Merenkuluntarkastaja ................... .              23,000:-
29597: Geologinen toimisto ................... .               73,000:-
29598: Vakuutuksen tarkastaja ................. .               8,000:-
29599: Suomen kauppa-asiamiehet ............. .                16,000:-
29600: Mallasjuomain valmistuksen tarkastus. . . .. .          80,000:-
29601: Erinäisiä määrärahoja ................... .            648,500:--
29602:                         5,469,500: -
29603:                      Tulo- ja menoarvion järjestely.                       37
29604: 
29605:       Talousosaston kansliaan kohdistnvat hallinnonhaarat.
29606:                                                                        Smk.
29607: Suomen Valtioarkisto ................... .                            57,000:-
29608: Suomen viralliset sanomalehdet . . . . . .... .                      100,000:-
29609: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ......... .                        570,000:-
29610: Erinäisiä määrärahoja ... , ........ ~ ...... .                        6,000: -·
29611:                                    733,000:-
29612: 
29613: 
29614:                          Sekalaisia yleisiä menoja.
29615: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttövarat                           244,000:-
29616: Matkakustannuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . .... .             55,000:-
29617: Korjauskustannuksia ................... .                           1,000,000: -
29618: Uutisrakennuksia ....................... .                          1,000,000: -
29619: Komiteakustannuksia ................... .                             350,000:-
29620: Erinäisiä määrärahoja .................. ..                         1,411,000: -
29621:                                   4,060,000: -
29622: 
29623: 
29624:                      Eläkkeitä ja yleisiä apuralwja.
29625: Sivilivirkakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . ...... .       2,920,000: -
29626: Tullivirkakunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .     122,000:-
29627: Postilaitos ............................. .                            25,000:-
29628: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta) ... .                       640,000:-
29629: Samoin (Valtiorahastosta) ............... .                           435,000:-
29630: Maalaiskansali'oulunopettajain eläkkeitä ... .                        206,000:-
29631: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ....... .                            22,000:-
29632: Erinäisiä määrärahoja .................. ..                           457,000:-
29633: Samoin kansakoululaitoksessa ........... .                            188,000::-
29634:                                    5,015,000: -
29635: 
29636: 
29637: Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen sucnit-
29638:      ta1niseen .. ......................... .                        500,0(():-
29639:                                     Summa:
29640:                                  86,492,900: -
29641:    38                 1910. -     V. M. -       Esit. N :o 11.
29642: 
29643:                                       Siirt<Jja:
29644:                                                                          Smk.
29645: Tilattoman väestön lainarahastoon ....... .                            300,(X)():-
29646: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
29647:       henkilöiden hoitoa varten . . . . . .... .                         70,000:-
29648: Turvattomain lasten hoitorahastoon ..... .                               90,(X)():-
29649: Kulkulaitosrahastoon ................... .                            1,000,000: -
29650:                         1,460,()(X): -
29651: 
29652: 
29653:                       Summa vakinaisia valtiomenoja:
29654:                                   87,952,900:-
29655: 
29656: 
29657:                               Ylimääräiset menot.
29658:         Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnnonhaamt.
29659: Koivulan kasvatuslaitoksen parantamis-, laa-
29660:     jentamis- ja täydentämistöiden kustan-
29661:     tamiseksi ......................... .                               80,000:-
29662:                         80,000:-
29663: 
29664: 
29665:          Sivilitoimitusktmtaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29666: Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennus-
29667:      töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    320,000: -
29668: Nyttemmin lakkautettujen Suomen tarkk'-
29669:      ampujapataljoonain ja Suomen rakuu-
29670:      narykmentin käytettäväksi luovutettu-
29671:      jen erinäisten maa-alueiden pakkolu-
29672:      nastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          2,500,000: -
29673: Etelä Pohjanmaalle perustettavaksi aiottua
29674:      keuhkotautisten kansanparantolaa var·
29675:      ten ................... ·. . . . . . . . . . . . .                300,000: -
29676: Oulun lääniin rakennettavaa uutta mielivi-
29677:      kaisten keskuslaitosta varten . . . . . . . .                     700,000: -
29678:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.             39
29679: 
29680:                                                        Smk.
29681: Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksia
29682:      varten ........................... .            500,00):-
29683: Työttömyyden vähentämiseksi ja työttö;.
29684:      myydestä aiheutuvan hädän lieventä-
29685:      miseksi ........................... .           200,00):-
29686:                          4,520,000: -
29687: 
29688:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29689: Metsämaiden ostamista varten valtiolle ....
29690:                       100,000:-
29691: 
29692:  K it·kollisasiaintoimitu skuntaan kohdistwcat hallinnor!haarat.
29693: U utisrakennusta varten Joensuun tyttökou-
29694:       lulle ............................. .
29695: Oman talon hankkimiseksi Raahen alkeis-
29696:       koululle ......................... .
29697: Kansallismuseon sisustamista varten ..... .
29698: Museoesineiden muuttamista varten museo-
29699:       taloon ........................... .
29700: Perttulan kasvatuslaitoksen rakennusten laa-
29701:       jentamiseksi ..................... .
29702: Yliopiston kemiallisen laitoksen rakennuk-
29703:       sen laajentamiseksi ............... .
29704: Luentosaleja sisältävän uutisrakennuksen
29705:       rakentamista varten yliopistoon ..... .        300,000:-
29706: Siveellisyystyön avustamista varten pääkau-
29707:       pungissa ja muissa suuremmissa kau-
29708:        pungeissa ......................... .
29709:                         1,091,000: --
29710: 
29711:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
29712: Lopullinen lisämääräraha Vesijärven kana-
29713:     van uudestaan rakentamista varten ..               OO,()(X):-
29714:     40              1910. -     V. M. -    Esit. N :o 11.
29715: 
29716:                                                                     Smk.
29717: Sodankylän-Inarin maantien rakennukseen                          200,0(():-
29718: Kaavijärven-Rikkaveden-Juojärven-Su-
29719:      vasveden vesistön kanavoimiseen ....                        400,<m -
29720: Valtioavustukseksi satamarakennuksia varten                      500,0<Xl: -
29721:                                 1,160,000: -
29722: 
29723:          Kanppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
29724:                          hallinnonhaarat.
29725: 
29726: Teknillisen korkeakoulun laboratoriraken-
29727:      nuksia ja opetusvälineitä varten ....                       400,000:-
29728: Koulutalon rakentamiseksi Helsingin teolli-
29729:      suuskoululle ..................... .                        500,000:-
29730: Ateneum-talon lisärakennusta varten ..... .                      400,000:-
29731:                       1,300,000: -
29732: 
29733: 
29734:                   Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
29735:                                 8,251,000: -
29736: 
29737:                            Summa menoja Smk. 96,203,900:-
29738: 
29739:                               Laskettu ylijäämä:
29740: Sotilasrahastossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000,(0}. -
29741: •
29742:                                       S1tmma Smk. 98,203,900: -
29743: 
29744:     Viitaten erityisesti siihen, mitä tämän mietinnön siv. 27
29745: -28 on esitetty ja nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n
29746: 2 momentin määräyksiin, saa Valiokunta ehdottaa, että
29747: Eduskunta, hyväksyen edellä olevan laskelman valtion tu-
29748: loista ja menoista vuodeksi 1911, päättäisi:
29749: 
29750:                 1. että edelliWlevan laskelnwn mukaan on ar-
29751:               1Witava valtu:vtta.ra.Yton lcaikki sekä vakinaiBet
29752:            Tulo- ja menoarvion järjestely.             41
29753: 
29754:        että ylimääräiset menot vuonna 1911 - lukuun-
29755:        ottamatta lm.dkulaiwsrahaston tileihin merkitt;y-
29756:        jä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoar?,ion
29757:        ulkopuolella olevista rakastoista suoritettavia
29758:        menoja- 96,203,900 markaksi;
29759:             2. että näiden menojen suorittamiseen on ensi
29760:        sijassa käytettävä:
29761:             a) valtiorahaston tulot vuonna 1911 ja sen
29762:        säästöstä sanotun vuoden alussa ainakin 2,235,000
29763:        markkaa,-
29764:             b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä
29765:        tarvitaan rahaston edelläarvioitttihin asetuksen-
29766:        mukaisiin menoihin, jota vastoin tulojen ylijäämä
29767:        on mhastossa säästettävä;
29768:             o) sotilashuonerahaston tuloista ja pääorrwsta
29769:        se määrä, joka, tarvitaan sanotun rahaston ase-
29770:        tuksenmukmsiin menoihin;
29771:             3. että edellämainittujen menojen -- lukuun-
29772:        otta:rn,a;tta soti:lasrahaston ja sotilashuonerahaston
29773:        menoja - suorittamiseksi.. osotetaan, mikäli vaB-
29774:        tau:vat vakinmset varat siihen eivät riitä, suostun-
29775:        tarahaston arvioidut varat 7,230,300 markkaa,
29776:        ja on tämä rnaarä tulo- ja menoarviossa huorrwt-
29777:        tava siirtona suostuntarahastosta valtiorahas-
29778:        toon,-
29779:             4. että jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
29780:        täessä budjettilaskelman lopputulos osottautuisi
29781:        paremmaksi kuin miksi Eduskunta on sen arvioi-
29782:        nut, on 3 kohdassa edellytetty siirto vähennettävä
29783:        vastaavalla summalla; sekä
29784:             5. että suostuntamhaston vahvistamiseksi oso-
29785:        tetaan tulot pelikortti- ja mallasjuomasuostun-
29786:        rwi._qta sekä leimasuostunnasta, E druskunnan kus-
29787:        takin suostunnasta hyväkB"jmän asetuksen m;u-
29788:        kaan.
29789: 
29790: Helsingissä, 27 p :nä toukokuuta 1910.
29791:   42          1910. -   V. M. -   Esit. N :o 11.
29792: 
29793:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
29794: Virkkunen ja jäsenet Arajärvi, von Born, Hallberg, Hul-
29795: tin, Hörhammer, Kairamo, Kallio, Kanervo, Kirves, Komu
29796: (osittain), Koskelin, Leino, Murros, A. N eovius, Puhakka,
29797: Rannikko, Saarikivi, Sainio, Sivenius ja Tanner sekä osit-
29798: tain varajäsen Lumio.
29799:                        ' Vastalause I.                     43
29800: 
29801: 
29802: 
29803: 
29804:                     Vastalauseita.
29805:                               1.
29806: 
29807:     Se vaikutusvalta, mikä Suomen eduskunnalla on valtion
29808: tulo- ja menoarvion laatimiseen, on jo itsessänsä niin vä-
29809: häinen, että tuntuu toivottomalta ottaa osaa sen tulo- ja
29810: menoarvioksi sanotun laskelman tarkastukseen, jonka hal-
29811: litus, ainoastaan suostuntaveroja tarvitessaan, on V .•T :n
29812: 26 § :n mukaan velvollinen eduskunnalle antamaan. Tämä
29813: tuntuu sitäkin toivottomammalta, kun muistaa, miten halli-
29814: tus on eduskunnan tulo- ja menoarvion yhteydessä tekemiä
29815: päätöksiä huomioon ottanut. Viimeksi vuodesta 1907 al-
29816: kaen on eduskunta tulo- ja menoarviota käsitellessään teh-
29817: nyt useit-a hyviä päätöksiä, milloin supistaen tarpeettomia
29818: menoja, milloin ottaen laskelmaan määrärahoja tarpeelli-
29819: siksi katsomiaan tarkoituksia varten, mutta useiden näiden
29820: päätösten kohtalona on ollut, että ne eivät ole tulleet halli-
29821: tuksen taholla huomioonotetuiksi. Hallitus on valmistanut
29822: lopullisen tulo- ja menoarvion eduskunnan lausuntoja syr-
29823: jäyttäen.
29824:     Eduskunnan toimenpiteet tulo- ja menoarvion suhteen
29825: saattaisivat kuitenkin olla joksikin hyödyksi, jos sen yhte-
29826: ydessä ryhdyttäisiin edes harjoittamaan sangen t-arpeellista
29827: yksityiskohtaist-a arvostelua niistä monista epäterveellistä
29828: kehitystä todistavista epäkohdista, joita tulo- ja menoarvio-
29829: ta käsitellessä melkein etsimättä esiintyy. Käsityksemme
29830: mukaan olisi eduskunnan nykyisissäkin oloissa, huolimatta
29831: vähäisestä raha-asiallisesta vallastaan, mahdollisimman seik-
29832: kaperäisesti käytävä läpi eri tulo- ja menoerät, sekä valais-
29833: tava niiden oikeata luonnetta. Joskaan ei muutoksia ase-
29834: tuksenmukaisiin tai muuten vahvistettuihin tulo- ja meno-
29835: 44              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 11.
29836: 
29837: eriin voitaisi suoranaisesti saada, olisi tämmöinen arvostelu
29838:  omiaan pysyttämään kehitystä edes siedettävissä rajoissa ja
29839:  pakottamaan hallitustakin yrittämään korjauksia. Siten
29840: voisi eduskunta ainakin välillisesti ja osittain korvata puut-
29841: teellista budj ettioikeu ttaan.
29842:     Tämä ei kuitenkaan ole tälläkään kerralla ollut mahdol-
29843: lista.
29844:     Vaikka V. ,J :n 26 § määrää, että ,esitys varojen hankki-
29845: misesta niihin tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset tulot ei-
29846: vät riitä" on annettava eduskunnalle valtopäiväin alussa,
29847: saapui kysymyksessäoleva esitys Eduskunnalle vasta huhti-
29848: kuun 26 päivänä, siis suuresti myöhästyneenä ja miltei val-
29849: tiopäivien lopulla. Hallitus on täten vastoin V. J :n sel-
29850: vää määräystä asettanut Valiokunnan siihen asemaan, ettei
29851: se voi omistaa riittävästi aikaa semmoiselle armolliselle esi-
29852: tykselle, jonka itse asiassa pitäisi olla tärkeimpiä, mitä edus-
29853: kunnalla kullakin istuntokaudella on käsiteltävänään. Kun
29854: samalla kertaa Eduskunnalle on saapunut useita muitakin
29855: Valtiovarainvaliokunnan va:lmistcltavaksi lykättyjä, raha-
29856: kysymyksiä koskevia armollisia esityksiä, on sitä vähemmän
29857: jäänyt aikaa budjetin eri tulo- ja menoerien tutkimiseen.
29858:     Valiokunta ei sentakia ole tälläkään kertaa
29859: yhtävähän kuin ennenkään joko samoista tai muista
29860: syistä -      voinut ottaa armollista esitystä käsitelläk-
29861: seen ennenkuin istuntokauden viimeisinä päivinä.. Esityk-
29862: seen sisältyvän laskelman yksityiskohtainen tarkastelu on
29863: täten käynyt kerrassaan mahdottomaksi ja on asian käsitte-
29864: lyssä senvuoksi etupäässä kiinnitetty huomiota vaan niihin
29865: menojen korotuksiin, joita hallitus entiseen verraten selittää
29866: tarpeellisiksi, jonka lisäksi tuloja on myöhempien tietojen
29867: nojalla arvosteltu.
29868:     Kun näin ollen ajanpuute on estänyt meitä yksityiskoh-
29869: taisemmin edes arvostelemasta valtion tulojen ja menojen
29870: oikeata luonnetta, olisi velvollisuutemme mielestämme vaa-
29871: tinut meitä kokonaan kieltäytymään esilläolevan armollisen
29872: esityksen käsittelystä Valiokunnassa. Osanottomme asian
29873:                         Vastalause I.                       45
29874: 
29875: käsittelyyn tulee nimittäin tämmöisissä oloissa ja tämmöi-
29876: sillä edellytyksillä pakostakin muodostuma11n näennäiseksi
29877: tunnustuksen antamiseksi vallassa<!evalle valtiovarain
29878: käytölle ja niiden hankinnalle. Siten tulee myös näyt-
29879: tämään siltä, että me puolestamme hyväksymme sen
29880: suurimmaksi osaksi maalle turmiollisen järjestelmän, jota
29881: nykyinen valtiovarain käyttö tietää. Kun kuitenkin kiel-
29882: täytymisemme mukana olemasta olisi estänyt Valiokuntaa
29883: työtään suorittamasta, olemme kaikesta huolimatta, joskin
29884: vastenmielisesti, · olleet käsittelyssä muodollisesti mukana.
29885: Jotta emme tällöin muistutuksillamme tuloksettomasti vii-
29886: vyttäisi Valiokunnan työtä, olemme niitä ainoastaan joissa-
29887: kin kohdin tehneet. Samasta syystä luovumme yksityiskoh-
29888: tiin menevän vastalauseen avulla yrit.tämästä saada
29889: ajatussuunnanemme Eduskunnassa kannatusta.
29890:     Kaiken edellä(')levan nojalla me, torjuaksemme sitä käsi-
29891: tystä, että hyväksyisimme mietintöön sisältyvän tulo- ja me-
29892: noarvion vuodelle 1911, pyydämme kunnioittaen Eduskun-
29893: nalle ilmoittaa,
29894: 
29895:               että samalla kuin hy1Jäksymme edelläolevaan
29896:            mietintöön Uittyvät loppuponnet, emme pidä
29897:            mietintöä muuten mielipidettämme vastaavana.
29898: 
29899:    Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1910.
29900: 
29901:      Mimmi KanervQ.                     Santeri Saadkivi.
29902:      Juho Kirves.                       J. W. Sainio.
29903:      K. 1. Lumio.                       A. Sivenius.
29904:      Kaapo Murros.                      Väinö Tanner.
29905: 
29906:    Ylläolevaan ponteen yhdyn.
29907: 
29908:                                         I. Hörhammer.
29909:   46           1910. -   V. )1. -    Esii. N :o 11.
29910: 
29911: 
29912: 
29913: 
29914:                                ll.
29915: 
29916:     Verosuostuntaa koskevien petustuslainsäännösten mu-
29917: kaan pitää suostuntain olla valtiovaraston. vakinaisten tu-
29918: lojen lisänä.      Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :ssä nimen-
29919: omaan julkilausutaan, että eduskunnan, myöntäessään va-
29920: roja maan tarpeisiin, pitää perustaa harkintansa selitykseen
29921: siitä, etteivät vakinaiset valtion tulot arvioituihin menoihin
29922: riitä. Se periaate, jolle Valiokunnan mietinnön 40 ja 41 si-
29923: vulla olevat ponsilauselmat rakentuvat, nimittäin että budje-
29924: tin pitää olla yhtenäinen kokonaisuus, on 'siis perustuslaissa
29925: selvästi tunnustettu. Sanottua periaatetta soveltaessaan on
29926: eduskunta aikaisemmin, vuosien 1907,1908 ja 1909 valtiopäi-
29927: villä, noudattanut myöskin V aitiopäiväjärjestyksen 43 § :n
29928: sitä säädöstä, jossa puhutaan ,eduskunnan erityisiin tarko-
29929: tuksiin myöntämistä määrärahoista", ,jos suostuntaveroja
29930: havaitaan tarvittavan". Mainittujen Valtiopäiväjärjestyk-
29931: sen §§ :ien mukaan ja nojalla osotti Eduskunta vuoden 1907
29932: valtiopäivillä suOstuntavarat nimitettyihin tarkoituksiin,
29933: ,mikäli vakinaiset valtiovarat valtiopäivillä/ tehdyn laskel-
29934: man mukaan eivät niihin riitä". Poiketen tästä eduskun-
29935: nan aikaisemmin noudattamasta menettelytavasta on ny-
29936: kyinen      Valtiovarainvaliokunta ehdottanut suostunnat
29937: myönnettäväksi vain lisänä valtiorahastoon erityisiä tarkoi-
29938: tuksia ilmoittamatta.
29939:     Allekirjoittaneet eivät puolestaan ole voineet hyväksyä
29940: Valiokunnan enemmistön ehdotusta tässä suhteessa, koska
29941: sen kautta ymmärtääksemme ei saavuteta mitään oleellista
29942: etua, vaan päinvastoin voidaan aiheuttaa eduskunnan
29943: budjettioikeudelle tuhoisia seurauksia, muun muassa saattaa
29944: vaaranalaiseksi eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa ylen
29945: tärkeisiin kultturimenoihin.
29946:                         Vastalause II.                   47
29947: 
29948:     Viimeksimainittua vaikutusvaltaa silmällä pitäen, emme
29949: myöskään katso tällä kertaa otolliseksi Valiokunnan tavoin
29950: ehdottaa, että budjetin järjestämiseksi olisi käytettävä
29951: 2,235,000 markkaa valtion ylijäämävaroja. Meidän käsit-
29952: tääksemme on huomattavasti edullisempaa, että tarvittaYat
29953: lisävarat nyt osotetaan Suomen Pankin v. 1909 voittova-
29954: roista, joita Eduskunnalla on käytettävinään kaikkiaan
29955: Smk. 5,915,456: 32.
29956:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty ja viitaten Valtiopäi-
29957: väjärjestyksen 43 § :n 2 momentin säännöksiin, kunnioit-
29958: taen ehdotamme, että Eduskunta, hyväksyen Valtiovarain-
29959: valiokunnan laskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi
29960: 1911, päättäisi:
29961:                että vuodeksi 1911 Eduskunnan erik~een
29962:            päiittämlin menoihin: valtiopäiväkustannusten
29963:            suoritta'ff!Jiseen, ka1111akoululaitoksen kustannuk-
29964:            siin y. m. sivistystarkoituksiin sekä H.F.Antellin
29965:            testa'lnenttaamien kokoelmain hoitoon, mikäli
29966:            vakinaiset valtion tulotValiokunnan tekemän las-
29967:            kelman mukaan eivät niihin riitä, osotetaan stws-
29968:            tuntarahastossa vuoden 1910 päättyessä oleva
29969:            säästö sekä leimasuostunnasta, mallasjuomasuos-
29970:            tunnasta ja pelikorttisuostunnasta vuodelta 1911
29971:            kertyvät tulot, sittenkun niistä on suoritetttt sa-
29972:            man vuoden veronkanto- ja valvontal.,"U8tannuk-
29973:            set sanotuista suostunnoista, sekä tämän lisäk8i
29974:            ~/335,000 mariekaa Suomen Pankin voittovaroja.
29975: 
29976: 
29977:    Helsingissä, 26 p :nä toukokuuta 1910.
29978: 
29979:      Juhani A.rajärvi.              A. Osw. Kairamo.
29980:      Artturi H. Virkkunen.          Juho Rannikko.
29981: 
29982:     Yhdymme yllä olevan vastalauseen ponteen:
29983:      K. W. Koskelin.                Onni Puhakka.
29984:   48           1910. -   V. 1\l. -   Esit. N :o 11.
29985: 
29986:    Yhdyrrune edelläolevaan ponteen kumminkin sillä muu-
29987: toksella, että mikäli vakinaiset valtion varat Valiokunnan
29988: tekemän laskelman mukaan eivät niihin riitä, mainittujen
29989: suostuntain lisäksi olisi käytettävä valtion ylijäiimävaroja
29990: eikä Suomen Pankin voittovaroja.
29991: 
29992:        Kyösti Kallio.                             A. Leino.
29993:                         Vastalause III.                   49
29994: 
29995: 
29996: 
29997: 
29998:                              III.
29999: 
30000:     Armollisessa esityksessä N :o 11 varojen osottamisesta
30001: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä
30002: on varattu useissa kohden määrärahoja virkamiehien pal-
30003: kankorotuksiin. Näitä määrärahaehdotuksia on muutamia
30004: Valiokunta laskelmistaan poistanut, vaan useimmat vaiti-
30005: olalla sivuuttanut ja siten hyväksynyt hallituksen ehdotuk-
30006: set ilman, että Valiokunnalla on ollut mahdollisuuksia me-
30007: noerien tarpeellisuutta lähemmin harkita. Tästä on johtu-
30008: nut epäjohdonmukaisuuksia mietintöön. Vaijeten on sivuu-
30009: tettu muun muassa niin suurihikuisen virkamieskunnan
30010: kuin maamme alkeisoppilaitoksien kollegain ja lehtorien
30011: sekä seminaarien opettajiston palkankorotuskysymykset,
30012: vaikka ne toteutettuna tuottavat valtiolle vuosittain yli
30013: 300,000 markan suuruisen lisämenoerän. Tällainen menet-
30014: tely Valiokunnan puolelta on sitä epä,johdonmukaisempaa,
30015: kun Eduskunta anonee juuri samaan aikaan virkamiesolo-
30016: jen järjestelyä, jonka kautta on toivo saada yhdenmukai-
30017: suutta tässäkin aikaan. Mainitsemistani syistä ei tulisi
30018: mielestäni hal1ituksen tällä hetkellä ryhtyä ainakaan lopul-
30019: lisesti näitä lukuisia ja alituisesti uusiutuvia palkankorotus-
30020: kysymyksiä järjestämään.
30021:     Mietintöön sisältyy nyt kumminkin useita tätä tarkoi-
30022: tusta varten varattuja joko suurempia tai pienempiä mää-
30023: rärahoja, joiden erittely laskelmista on tällä kertaa mah-
30024: doton.
30025:   50             1910.- V. M.- Esit. N:o 11.
30026: 
30027:     Kmnminkaan ei voi mielestäni vaitiololla sivuuttaa
30028: kaikkia niitä ja sentähden ehdotan, että mietintö palautet-
30029: taisiin Valiokuntaan muodostettavaksi siten,
30030: 
30031:                että ·kirkoTlis(lffiaintoinzituskuntaan kohdistu-
30032:             vien hallinnonham'ojen kohdeilta maarrvm.e alkeis-
30033:             oppuaitoksien kollegain ja lehtorien sekä semi-
30034:             naarien opettajiston palkankorotuksiin varatut
30035:             määrärahat poistettaisiin sekä että 1nietinnön
30036:             perustelut ja l(lfflcel1nat muutettaisiin sen mukaan,
30037:             milcäli tästä muutoksia aiheutuu.
30038: 
30039:    Helsingissä 26 p :nä toukok. 1910.
30040: 
30041:                                             K;rösti Kallio.
30042: 
30043: 
30044:    Tähän yhtyy
30045: 
30046:                                                  A. Leino.
30047: 
30048: 
30049: 
30050: 
30051:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
30052: VALTIOVARAIN-
30053:  VALIOKUNTA
30054:  toy.kok. 29 p. 1910.
30055: 
30056:        N:o 39.
30057: 
30058: 
30059: 
30060: 
30061:                         S u o me n E d u s kun n a U e.
30062: 
30063: 
30064:        Sittenkun Eduskunta käsitellessään kuluvan toukokuun
30065:    28 p :nä Valtiovarainvaliokunnan mietinnön N :o 17 armol-
30066:    lisen esityksen johdosta, joka koskee varojen hankkimista
30067:    vuodeksi 11H1 niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtio)}
30068:    tulot eivät riitä, on päättänyt hyväksyä mainitun mietin-
30069:    nön muutoin paitsi että kirkollisasiaintoimituskuntaan
30070:    kohdistuvien hallinnonhaarojen kohdalta maamme alkeis-
30071:    oppilaitoksien kollegain ja lehtorien sekä seminaarien opet-
30072:    tajiston palkankorotuksiin varatut määrärahat kolmannen
30073:    vastalauseen mukaisesti poistetaan, saa Valiokunta kunnioit-
30074:    taen ehdottaa että Valiokunnan mietinnön siv. 7 viimeiseen
30075:    kappaleeseen otettaisiin seuraava lisäys:
30076:        Niinkuin edellä on huomautettu päättänee EdusklilRta
30077:    näillä valtiopäivillä p>yytää virkamiesolojen tutkimista,
30078:    jonka kautta muun muassa virkamiesten palkkaussuhteet
30079:    tulevat seikkaperäisen tarkastuksen alaisiksi. Kun siis ei
30080:    liene syytä tällä hetkellä ryhtyä ainakaan lopullisesti jär-
30081:    jestämään maamme alkeisoppilaitoksien kollegain ja leh-
30082:    torien sekä seminaarien opettajiston palkankorotuskysy-
30083:    myksiä, on laskelmasta poistettu tätä tarkoitusta varten
30084:    armolliseen esitykseen otetut määrärahat, joten seuraavat
30085:   .menoryhmät on alennettu, nimittäin : . N ormaalilyseot
30086:   _393,000 markaksi, Klassilliset lyseot 1,220,000 markaksi,
30087:    Realilyseot 915,000 markaksi, Alkeiskoulut 317,000 mar-
30088:    kaksi, Tyttökoulut 958,000 markaksi, ryhmä Muita alkeis-
30089:   .oppilaitosten menoja 157,000 markaksi sekä Kansakoulun-
30090:   ;opettaja- ja -opettajatarseminaarit 843,000 markaksi.
30091:       2
30092: 
30093:    Tämä lisäys aiheuttaa mietinnössä oleviin laskelmi:it.l
30094: seuraavat muutokset:
30095: 
30096: srv. 9 11,256,000 markkaa muuttuu 6,088,000 markaksi
30097:         > 21,160,000         »    20,795,000
30098:       14 86,492,90Q              86,127,900      »
30099:         » 87,952,900        ,.    fJ1 ,587,900   »
30100:  )
30101:      20 87,952,900             ' 87,587,900      "
30102:   »   »   96,203,900             95,838,900      »
30103:  )   ~{:} 2,2$,~            )       1,8?0,000    )
30104: 
30105:   » j      2,~il'5,000 »     j      1,810,000
30106:   >       gs,973~®               88,608,600
30107:   ~   $   96200·~
30108:              ' .. '
30109:                        j         00,8138,900     )
30110: 
30111:   ~ 91     2;28B,tJOO               1,870,000    1
30112:   )   ,. 98,208;900    .,        97,838,90J
30113:                                          )                     )
30114: 
30115:   » 34        431,000       »          393,000   )
30116:    j      )1,860,000        »       1,2j(),OO)                 )
30117: 
30118:   j   $
30119:             '843,®
30120:                   iooocro
30121:                   '
30122:                        >    ~          915,000   )
30123: 
30124:  »                     l              617,000
30125:                                          )       )
30126: 
30127:       )       088,000                  9P8,(0)   »
30128:               160,000  »               157,co:).
30129:                                          )       >
30130:  !!1  M1      891,fnl       ,. )
30131:                                       ~~,ooo
30132:   ~     i 21,160,600   »         ~o, 7!J5,0Q()
30133:                                          )
30134:                                                  ~
30135: 
30136:  •
30137:  )
30138:       8f 86,499i900
30139:       as 87,952,900 ,.
30140:                        >-
30141:                             »
30142:                                  8.6,127,900
30143:                                  tj7,587,~()()
30144:                                                  ~
30145: 
30146:                                                  ~
30147:                                          ,.
30148:  • " 96,003,900
30149:  :t
30150:           ~
30151:      ~~~,aM
30152:                                l
30153:                                          »
30154:                                                ~i),8q8,900
30155:                                                ~1,8q8,900      )
30156: 
30157: 
30158:           4l. Q6,2P~,OOQ                 >     \)i),8~8,90)
30159:  '
30160:                                )
30161: 
30162:  »            )
30163:                   ~~~lXX)      »                1,8'{0,000
30164: 
30165:       Seii johdb'sta, :$i*~ ~~ellä 9~ 11a:qottu, V altiovara~v~­
30166: liokn:nt~t kunnioitt~tep ~44ot~~H ettii ~duslqmta hy\t~k~W~
30167: Valioltunfiän mietillnös~ ()lev~J.He 6l1!;Jimäiselle ponne~~ se~ä
30168: tfJis~n p'onnen n) ~oh4tt,ll~ s~Qraa.van sanamuodon:
30169: 
30170:                       i: ~#a edeiiäolevdn l(#kelman 1tt/ukdtl!tt (fn
30171:                    arvioitava väiiiovaraiton kaikki ~eldi vaki~et
30172:                                                3
30173: 
30174: että ylimäär·äiset menot 1JUOnna 1911 -lukwwn-
30175: ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkit-
30176: tyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion
30177: ulkopuolella olevista 1•ahastoista suoritettavia
30178: menoja - 96,838,.900 markaksi;
30179:     ~.   että näiden menojen suorittami.~een on
30180: ensi sijassa käytettävä:
30181:     a) •valtiorahaston tulot vuonna 1911 ja sen
30182: siiästöstä sanotun vuoden alussa ainakin 1 ;810/)00
30183: markkaa;
30184: 
30185: 
30186:  Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
30187: 
30188:        ArttUI'i B. Virkkunen.
30189: Helsin.gissä, Krli~<willisen :S()naatin kirjapainossa, 1910.
30190:           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30191: 
30192: 
30193: 
30194: 
30195:                  Suomen Eduskunnan alamainen
30196:           v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin armolliseen esi-
30197:           tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
30198:           vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
30199: 
30200: 
30201: 
30202: 
30203:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
30204:               ja Suuriruhtinas T
30205: 
30206: 
30207: 
30208: 
30209:     Vasta viimekuluneen huhtikuun 26 päivänä eli valtio-
30210: päiväin koossaolaajan loppupuolella on Eduskunta saanut
30211: vastaanottaa armollisen esityksen varojen hankkimisesta
30212:   2        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30213: 
30214: niihin 1911 vuoden tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
30215: tulot eivät riitä, ja on Eduskunta tämän esityksen sääde-
30216: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
30217: 
30218:      Armolliseen esitykseen liitetty laskelma valtion tuloista
30219: ja menoista poikkeaa edellisille valtiopäiville annetusta
30220: siinä, että laskelman perustukseksi ei ole pantu edel-
30221: lisen vuoden tulo- ja menoarviota eikä edes Kei-
30222: sarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan laatimaa
30223: tulo- ja menoarvioehdotusta. Laskelman perusteluissa
30224: ilmoitetaan, että vuodeksi 1911 arvioidut tulo- Ja
30225: menoerät ovat laskelmassa asetetut vastaavien erien
30226: rinnalle siinä valtiovaraston tuloista ja menoista vuonna
30227: 1910 laaditussa laskelmassa, joka oli liitetty Eduskunnalle
30228: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä annettuun armolliseen
30229: esitykseen varojen hankkimisesta niihin 1910 vuoden tar-
30230: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.    Täl-
30231: lainen menettely on aiheutunut siitä, että 1910 vuoden
30232: tulo- ja menoarvio vielä on vahvistamatta ja ettei sen
30233: laatimisen perusteitakaan ole lopullisesti määrätty.
30234:      Kun 1910 vuoden tulo- ja menoarviota ei ole voitu
30235: asettaa laskelmien pohjaksi, on täytynyt hankkia taval-
30236: lista enemmän yksityiskohtaisia tietoja, mikä on hidas-
30237: tuttanut Eduskunnan tehtävien suorittamista. Erittäin
30238: vaikeaksi on käynyt valtiovaraston tilan laskeminen 1910
30239: vuoden lopussa sen takia, ettei ole olemassa mitään vah-
30240: vistettua suunnitelmaa valtion tuloista ja menoista sano-
30241: tuksi ·vuodeksi. Myöskin armollisen esityksen myöhästy-
30242: minen on haitallisesti vaikuttanut Eduskunnan työhön sekä
30243: tehnyt useiden erien perinpohjaisen tutkimisen mahdotto-
30244: maksi. Näitä asioita on Eduskunta toisessa yhteydessä
30245: seikkaperäisemmin kosketellut.
30246: 
30247:      Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on Eduskunta
30248: ensiksi arvioinut valtion menot vuonna 1911 ja sitten har-
30249: kinnut, missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden
30250:                Tulo- ja menoarvion järjestely.          3
30251: 
30252: menojen suorittamiseen käytettävissä, sekä lopuksi osotta-
30253: nut tarpeelliset lisävarat,.
30254: 
30255:      Menoja arvioidessaan on Eduskunta huomioon ottanut
30256: esityksen laskelmat ja tiedonannot, asianomaisista vir-
30257: kakunnista saadut lisätiedot, ja Eduskunnan määräraha-
30258: asioista tekemät päätökset. Seuraavassa kosketeliaan yk-
30259: sityisiä menoeriä ainoastaan milloin on katsottu tar-
30260: peelliseksi tehdä muutoksia armolliseen esitykseen tai
30261: erityiset asianhaarat ovat antaneet siihen aihetta.
30262: 
30263: 
30264:                     Vakinaiset menot.
30265:      Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen .Ma-
30266: jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-
30267: omaisuus. - Tämän pääluokan loppusummaksi on armoUi-
30268: sen esityksen mukaisesti merkitty 426,000 markkaa.
30269: 
30270:     Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunnan eri päätök-
30271: sen mukaan on valtiopäiväkustannukset vuodelle 1911
30272: laskettu kaikkiaan 700,000 markaksi.
30273: 
30274:      Hallituslaitokset. - Keisarillinen Senaatti. Tämä
30275: menoryhmä on noussut senkautta, kuten armollisessa esi-
30276: tyksessä on huomautettu, että » 70,000 markkaa on varattu
30277: venäjänkielenkääntäjänvirkain uudestaan järjestämistä var-
30278: ten, josta Senaatti 12 p:nä tammikuuta 1910 on tehnyt
30279: alamaisen esityksen, sekä 10,000 markkaa puhtaaksikir-
30280: joittajain palkkaetujen harkittavaksi otettua korotusta var-
30281: ten». Mikäli Eduskunta on saanut tietää, aiheutuu venäjän-
30282: kielenkääntäjäin lukumäärän lisääminen vaatimuksesta,
30283: että Eduskunnan istuntopöytäkirjat, Eduskunnan valio-
30284: kuntain mietinnöt, lainvalmistelukunnan lakiehdotukset,
30285: Senaatin asettamain komiteain ehdotukset ynnä muut
30286: samanlaatuiset viralliset asiakirjat, jotka nykyään paine-
30287: taan ainoastaan suomen- ja ruotsinkielellä, heti niiden
30288: painattamisen jälkeen käännettäisiin Senaatin toimesta
30289:   4        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30290: 
30291: venäjäksi ja painettaisiin sekä että näitä käännöksiä sitten
30292: lähetettäisiin tarpeellinen määrä Ministerineuvoston kans-
30293: liaan Keisarikunnan laitosten tarpeeksi. 'l'ämä toimenpide
30294: epäilemättä tarkoittaa Suomen asiain esittelystä kesäkuun
30295: 2 päivänä 1908 annetun laittoman määräyksen voimaan-
30296: panon helpottamista. Mitä Eduskunta useita kertoja on
30297: lausunut mainitusta määräyksestä, koskee tietysti myös
30298: kaikkia siihen kohdistuvia täytäntöönpanotoimia. Edus-
30299: kunta on sentähden laskelmastaan poistanut puheena ole-
30300: vat 70,000 markkaa. Tosin on, edellä kosketeltuun toimen-
30301: piteeseen katsomattakin, nyt samoin kuin tätä ennenkin
30302: olemassa säännöllinen tarve kääntää venäjäksi eräät tär-
30303: keämmät suomalaiset asiakirjat, lähinnä ne, jotka esitellään
30304: Keisarilliselle Majesteetille; ja tämä säännöllinen tarve
30305: saattaa lisääntyä sen johdosta, että Eduskunta nyttemmin
30306: kokoontuu vuosittain. Mutta tämän lisääntymisen johdosta
30307:  ei ole tarpeen erityistä määrärahaa, koska menot Senaatin
30308: talousosastoa varten tulo- ja menoarvioissa aina on las-
30309: kettu liian suuriksi, vuosina 1906--08 keskimäärin 31,000
30310: markkaa suuremmiksi kuin ne tililaskujen mukaan ovat
30311: olleet. Tämän johdosta ja huomioon ottaen edelläsano-
30312: tun 10,000 markan lisäyksen, ryhmän menot merkitään
30313: 1,700,000 markaksi. - Mitä tulee muihin puheena olevan
30314: pääluokan menoihin katsoo Eduskunta asiakseen viitata
30315: niihin huomautuksiin, joita erikoisesti Eduskunnan hyväk-
30316: symässä Valtiovarainvaliokunnan antamassa valtiovarain
30317: tilaa koskevassa mietinnössä on esitetty niitä muutoksia
30318: vastaan, jotka tarkoittavat kenraalikuvernöörin ja hänen
30319: apulaisensa palkkausten maksutapaa, kenraalikuvernöörin-
30320: kanslian järjestelyä ja toimintaa sekä virkamiehiä erityi-
30321: siä toimia varten kenraalikuvernöörin luona, sekä samassa
30322: yhteydessä tehtyyn anomukseen sanottujen epäkohtien
30323: poistamisesta. Epäkohtain poistamista odottaen on Edus-
30324: kunta kuitenkin ottanut pääluokan menot 2,747,000 mar-
30325: kan määrään.
30326:     Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdis-
30327: tuvat hallinnonhaarat. - Hovioikeudet. Mikäli Eduskun-
30328:                'l'ulo- ja menoarvion järjestely.         5
30329: 
30330: ta on saanut tietää voitaneen tulevan vuoden alusta lak-
30331: kauttaa yksi lisäosasto Viipurin hovioikeudessa. Koska
30332: sitäpaitsi hovioikeuksien todelliset menot vuonna 1909 nou-
30333: sivat ainoastaan 913,000 markkaan, osottaen siis arvioi-
30334: duissa määrärahoissa melkoista säästöä, on Eduskunta,
30335: vaikka armollisessa esityksessä ehdotetut lisäykset ote-
30336: taankin laskelmassa lukuun, katsonut voivansa alentaa
30337: määrärahoja tässä kohden tasaluvuin 1,050,000 markaksi,
30338: joten vähennys on 41,000 markkaa. - Alaikäisten kas-
30339: vatuslaitokset. Eduskunta on laskenut nämä menot vuodeksi
30340: 1911 armollisen esityksen mukaisesti 458,000 markaksi.
30341: Koska kasvatuslaitoksissa tähän asti on käytetty ver-
30342: rattain ylellistä rakennustapaa, olisi tässä kohden
30343: noudatettava suurempaa yksinkertaisuutta ja säästäväi-
30344: syyttä. - Muut puheenaolevaan pääluokkaan kuuluvat
30345: menot otetaan esityksen arvion mukaan 3,849,000 markan
30346: määrään. -- Pääluokan kokonaissumma on siis 5,357,000
30347: markkaa.
30348: 
30349:      Sivilitoimituskuntaan Iwhdistuvat lmllinnonhaarat.
30350:     Lääninhallitukset. Lääninhallituksissa palvelevat vara-
30351: lääninsihteerit, varalääninkamreerit, lääninkirjurit ja heitä
30352: alemmat virkamiehet ovat vuosi vuodelta yhä kalliimmiksi
30353: nousseiden vuokra- ynnä muiden elantokustannusten täh-
30354: den anoneet korotettuja palkkaetuja, ja armomsessa esityk-
30355: sessä on varattu 100,000 markkaa uusien palkkaussääntöjen
30356: aikaansaamiseksi lääninhallituksille. Siihen nähden, että
30357: Eduskunta on näillä valtiopäivillä päättänyt pyytää virka-
30358: miesolojen tutkimista, jonka kautta virkamiesten työ ja
30359: palkkasuhteet toivottavasti tulevat seikkaperäisen tarkas·
30360: tuksen alaisiksi, ei Eduskunta ole katsonut tätä surumit-
30361: taista määrärahaa nyt tarpeelliseksi, jonka tähden läänin-
30362: hallitusten palkkaus tulisi vuonna 1911 edelleen suoritet-
30363: tavaksi viime vuosina noudatettuun tapaan. Eduskunta on
30364: siis laskelmaan ottanut ainoastaan 1,287,000 markkaa, jo-
30365: hon sisältyy myöskin 40,000 markan suuruinen meno-
30366: erä lääninhallituksissa toimitettavien tilastollisten töiden
30367:   6        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30368: 
30369: suorittamista varten. -    Muita liiäkintölaitoksen menoja.
30370: Tähän ryhmään kuuluvia menoja arvioidessa on otettu huo-
30371: mioon Eduskunnan eri päätöksen kautta osottama määrä-
30372: raha, 400,000 markkaa, jaettavaksi tasan Tuberkulosin vas-
30373: tustamisyhdistykselle ja Keräystoimikunnalle vähävaraisia
30374: keuhkotautisia varten. Ryhmän loppusummaksi on siis
30375: merkitty .900,000 markkaa. - Painoasiain ylihallitus. Koska
30376: armollisessa esityksessä ehdotettu lisämääräraha 16,000
30377: markkaa ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi ei Edus-
30378: kunnan mielestä ole tarpeen vaatima, on tähän ryhmään
30379: kuuluvat menot alennettu 43,000 markkaan. - Muut pää-
30380: luokan menot on otettu esityksen arvion mukaan 11,523,000
30381: markan määrään; ja on pääluokan loppusumma siis
30382: 13,753,000 markkaa.
30383: 
30384:     Valtiovaraintoimituskuntaan lwhdistuvat hallinnon-
30385: haarat. - Jäämistäveron kustannukset ynnä kuntien osuudet
30386: tästct verosta, jotka armollisessa esityksessä ovat merkityt
30387: 83,000 markan määrään, on Eduskunta poistanut laskel-
30388: masta, koska ehdotus puheenalaisen veron kantamisesta
30389: on tällä kertaa rauennut. -        Muut tähän pääluokkaan
30390: kuuluvat menot on otettu laskelmaan armollisen esityksen
30391: mukaisesti. - Pääluokan loppusummaksi jää 3,563,000
30392: markkaa.
30393: 
30394:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
30395: rat. - Tähän pääluokkaan kuuluvat menot on otettu
30396: huomioon armollisen esityksen mukaisesti 5,290,400
30397: markan määrään.
30398: 
30399:     Sotilasmenoja. ·- Erinäisiä määrärahoja. Siihen näh-
30400: den, että Eduskunta ei ole hyväksynyt armollista esitystä
30401: apumaksun suorittamisesta sotilastarpeisiin vuonna 1911,
30402: on tämän luvun menot alennettu 152,000 markkaan. -
30403: Muut tähän pääluokkaan kohdistuvat menot otetaan esi-
30404: tyksen mukaisesti yhteensä 72,000 markan määrään. -·
30405: Loppusummaksi jää 224,000 markkaa.
30406:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.             7
30407: 
30408:     Kirkollisasiaintoimltuskuntaan kohdistuvat hallin-
30409: nonhaarat. - Alkeisopetus, kansakoulunopettaja- ja -opetta-
30410: jatarseminaarit. Kun virkamiesten palkkausolot, Eduskunnan
30411: aikaisemmin mainitun, virkamiesolojen tutkimista koskevan
30412: anomuksen johdosta tullevat tarkastuksen alaisiksi, eikä siis
30413:  ole syytä tällä hetkellä ryhtyä ainakaan lopullisesti järjestä-
30414: mään alkeisoppilaitoksien kollegain ja lehtorien eikä seminaa-
30415: rien opettajiston palkankorotuskysymyksiä, on laskelmasta
30416: poistettu tätä tarkoitusta varten armolliseen esitykseen
30417:  otetut määrärahat. Seuraavat menoryhmät on siis alennettu:
30418: normaalilyseot 393,000 markaksi,klassillisetlyseot 1,220,000,
30419: realilyseot 915,000, alkeiskoulut 317,000, tyttökoulut
30420: 958,000, ryhmä muita alkeisoppilaitosten menoja 157,000
30421:  sekä ryhmä kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-
30422: naarit 843,000 markaksi. - Kansakoulujen valtioavustus.
30423: Niiden päätösten mukaisesti, jotka Eduskunta on ilmoit-
30424: tanut alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen
30425:  varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäi-
30426: siä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1911, on tähän
30427:  otettu yhteensä 6,250,000 markan suuruinen määräraha.
30428:  -Erinäisiä kansakoululaitolcsen menoja varten on Eduskunta,
30429: niinkuin Eduskunnan vastamainitussa alamaisessa vastauk-
30430:  sessa seikkaperäisesti ilmoitetaan, osottanut 2,015,000 mark-
30431:  kaa sekä siihen lisäksi ottanut huomioon armollisen esityk-
30432:  sen laskelmassa valtiorahaston menoksi merkityt 154,())()
30433:  markkaa, joten menoryhmän kokonaissumma on 2,16.9,000
30434:  markkaa. - Määt·ärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten.
30435:  Kuten samassa Eduskunnan alamaisessa vastauksessa laa-
30436: jemmin on esitetty, on Eduskunta tähän tarkoitukseen osot-
30437:  tanut 690,000 markkaa, minkä lisäksi armollisessa esityk-
30438:  sessä valtiorahaston menoksi kansanopistojen sekä isäntä-
30439:  ja emäntäkoulujen kannatukseksi merkitty 160,000 markan
30440:  määräraha on tässä huomioon otettu. Puheena olevan ryh-
30441:  män loppusummaksi saadaan siis 850,000 markkaa. - Tie-
30442:  teen ja taiteen kannattamiseen kuuluvia menoja arvioitaessa
30443:  on otettu huomioon, Eduskunnan erikseen tekemäin pää-
30444:   8        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30445: 
30446: tösten mukaisesti, 20,000 markkaa Kansan Näyttämö Osa-
30447: keyhtiölle sen ylläpitämän työväen teatterin kannatukseksi
30448: ja 5,000 markkaa samalle yhtiölle maaseutunäytäntöjen
30449: toimeenpanemiseen, sekä 10,000 markkaa Suomen kotiseutu-
30450: tutkimuksen keskusvaliokunualle_ kotiseutututkimuksen
30451: edistämiseksi. Niinikään on laskelmaan otettu Eduskunnan
30452: myöntämät määrärahat, yhteensä 25,000 markkaa, H. F.
30453: Antellin kokoelmain hoitoa y. m. varten. Tämän ryhmän
30454: menot nousevat siis 635,000 markkaan. - Muut puheen-
30455: alaisten hallinnonhaarain menot otetaan armollisen esityk-
30456: sen mukaan yhteensä 6,088,000 markaksi. - Pääluokan
30457: loppusumma on siis 20,795,000 markkaa.
30458: 
30459:     Maanviljelystoimituslmntaan kohdistuvat hallinnon-
30460: haarat. - Tämän pääluokan menot on armollisen esityk-
30461: sen mukaan laskettu yhteensä 7,508,000 marlmksi.
30462:    Kulkulaitostoimituslmntaan kohdistuvat hallinnon-
30463: haarat.- Muita tie- Ja vesirakennusten menoJa. Eduskunta
30464: on 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä arvioinut vuodeksi
30465: 1910 nämä menot 975,000 markaksi. Kun ei ole aihetta
30466: otaksua, että puheena olevat menot vuonna 1911 tulisivat
30467: kohoamaan, on ryhmän menojen summa alennettu yllä-
30468: mainittuun 975,000 markan määrään. - Postihallitus. Posti-
30469: hallituksen menot voitaneen laskea 241,500 markaksi vuonna
30470: 1910, johon nähden Eduskunta on merkinnyt ne 242,000
30471: markaksi. - Postipiirit. Siihen nähden että aiotut uudis-
30472: tukset postilaitoksessa luultavasti eivät toteudu vielä vuonna
30473: 1911, on tähän ryhmään kuuluvat menot poistettu.- Posti-
30474: konttorit. Edellämainitusta syystä on myös tähän ryhmään
30475: kuuluvat menot alennettu 1,640,000 mm·kkaan -· Eri-
30476: näisiä määrärahoJa. Kun valtiomenoja kyydinpitokustan-
30477: nusten suorittamiseen ei vielä vuonna 1911 tule kysymyk-
30478: seen, on tätä tarkoitusta varten esitykseen otettu määrä-
30479: raha 100,000 markkaa poistettu. -- Muut pääluokan menot
30480: on Eduskunta katsonut olevan otettava laskelmaan armoUi-
30481: sen esityksen mukaan 7,130,000 markan määrään.- Pää-
30482: luokan loppusumma on siis 9,987,000 markkaa.
30483:               Tulo- ja menoarvion järjestely.         9
30484: 
30485:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
30486: hallinnonhaarat. - Teknillinen korkeakoulu. Koska tämä
30487: korkeakoulu ei ole ollut toiminnassa täyttä kahta vuotta
30488: ja professorien palkkaetujen parantamiseksi armollisessa
30489: esityksessä ehdotettu lisämääräraha 401000 markkaa ei sen-
30490: tähden ole tällä kertaa välttämätön, on tähän ryhmään
30491: kuuluvat menot alennettu 447,000 markkaan. - Erinäisiä
30492: määrärahoja. Tämän ryhmän menoihin on lisäksi otettu
30493: jo myönnetty 7,000 markan määräraha työväensuojelua-
30494: näyttelyn ylläpitämiseksi, minkä ohessa Eduskunta on
30495: ylimääräisistä menoista tähän siirtänyt työtilastoa ja yh-
30496: teiskuntapolitiikkaa käsittelevän aikakanakirjan julkaise-
30497: mista varten armollisessa esityksessä mainitun määrära-
30498: han, 10,500 markkaa, sekä esitykseen myöskin merkityt
30499: 6,000 markkaa matka-apurahoiksi teknikoille, jotka val-
30500: mistautuvat teknilliseen korkeakouluun perustettuun kone-
30501: rakennusopin professorinvirkaan. Tämän johdosta on ryh-
30502: män loppusumma korotettu 648,500 markan määrään. -
30503: Muut puheena olevaan pääluokkaan kuuluvat menot ovat
30504: armollisen esityksen arvion mukaisesti merkityt 4,374,000
30505: markan määrään. - Pääluokan loppusummaksi tulee siis
30506: 5,4-69,500 markkaa.
30507:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaa-
30508: rat. - Tähän pääl_uokkaan kuuluvat menot on Eduskunta
30509: merkinnyt   laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti
30510: 733,000 markaksi.
30511:      Selmlaisia yleisiä menoja. - Uutisrakennuksia. Ar-
30512: mollisessa esityksessä on tämän ryhmän menoihin mer-
30513: kitty 121,000 markkaa sen 175,000 markan lisäksi, joka
30514: oli 1910 vuoden laskelmassa puutarhaopiston perustami-
30515: seksi Lepaan kartanoon. Mikäli Eduskunta on saanut
30516: tietää johtuu yllämainittu 175,000 markan määräraha Le-
30517: paan talousrakennusten toiseen paikkaan siirtämisestä
30518: sekä edellämainitut 121,000 markkaa itse puutarha-
30519: opiston järjestämisestä. Tarkoituksena lienee itse tilasta
30520: muodostaa valtion mallitalo. Eduskunta ei kuiten-
30521:   10      1.910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30522: 
30523: kaan ole vakuutettu tällaisten mallitalojen tarkoituksen-
30524: mukaisuudesta, mutta siihen nähden, että tilan järjestämi-
30525: seen jo on ryhdytty, ei Eduskunta ole katsonut olevan
30526: syytä tehdä määrärahaan mitään muutosta. Tämän ryh-
30527: män menot on siis otettu laskelmaan esityksen mukai-
30528: sesti 1,000,000 markaksi; ja koko pääluokan menot on
30529: arvioitu 4:,060,000 markan määrään.
30530: 
30531:      Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. - Sivilivirkakunta.
30532: Vuodeksi 1910 laski Eduskunta tähän ryhmään kohdistuvat
30533: menot 2,850,000 markaksi, ja Eduskunnalle nyt annettuun
30534: armolliseen esitykseen on vuodeksi 1911 samaa tarkoitusta
30535: varten otettu 2,920,000 markkaa. Eduskunnalla ei ole
30536: mahdollisuutta tarkoin arvioida puheena olevien menojen
30537: suorittamiseksi vuonna 1911 tarvittavaa määrää, koska ny-
30538: kyään vallitsevissa eläkeoloissa ilmenee epäkohtia, joiden
30539: vaikutukset eivät ole edeltäpäin arvattavissa. Mainitut epä-
30540: kohdat esiintyvät etenkin siihen käytäntöön nähden, joka
30541: ylimääräisten eläkkeiden myöntämisessä on päässyt vallalle,
30542: näitä eläkkeitä kun myönnetään ansiottomasti ja muuten-
30543: kin ilman riittävää syytä, josta seikasta kenraalikuvernöö-
30544: rin virkamiehistölle viime aikoina jaetut runsaat eläkkeet
30545: ovat huomattavana todistuksena. Kysymys sanottujen
30546: epäkohtien poistamisesta on näilläkin valtiopäivillä jou-
30547: tunut käsittelyn alaiseksi virkamiesolojen uudistamista
30548: koskevain anomusten johdosta. Siihen nähden että selvitys
30549: asiassa on odotettavissa, ei Eduskunta ole tahtonut tässä
30550: yhteydessä käydä harkitsemaan nykyisten eläkeolojen
30551: uudestajärjestämistä ja sen yhteydessä olevaa rahataloudel-
30552: lista kysymystä. Laskelmaan on Eduskunta siis otta-
30553: nut esityksessä olevan määrän 2,920,000 markkaa. -
30554: Eläkkeitä suostttntarahastoBta. Maalaiskansakoulunopet-
30555: tajain eläkkeet otetaan laskelmaan Eduskunnan siitä
30556: erikseen tekemän päätöksen perustuksella 206,000 mar-
30557: lcaksi. - Erinäisiä rnäärärahoja. Eduskunnan eri pää-
30558: töksen mukaisesti merkitään tähän seuraavat määrä-
30559: rahat: kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläk-
30560:                    Tulo- ja menoarvion järjestely.                     11
30561: 
30562: keiksi 52,000 markkaa, sairaitten kansakoulunopetta-
30563: jain- ja -opettajatarten avustamiseksi 86,000 marlilkaa ja
30564: kesävirkistyksen toimittMlliseksi varsinkin kesäsiirto[oissa
30565: varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille kansakoululap-
30566: sille 50,000 markkaa, joten siis kyseenalaiset menot yhteensä
30567: ovat 188,000 rnarkkaa.
30568:     Esityksessä arvioituihin määriin otetaan tässä sotilas-
30569: huonerahastosta menevät sotilaseläklceet 640,000 rnarkkaa
30570: sekä rnuut eläkkeet ynnä rnäärä- ja apurahat, joista valtio-
30571: rahasto vastaa, yhteensä 1,061,000 rnarlckaa.- Pääluokan
30572: loppusumma on niin muodoin 5,015,000 markkaa.
30573: 
30574:     Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen suorittamiseen
30575: on armollisessa esityksessä vakinaisten menojen joukkoon
30576: pääluokkien ulkopuolelle merkitty 1,000,000 markkaa.
30577: Vuosien 1908 ja 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskun-
30578: ta on huomauttanut, että tällaista määrärahaa, jonk~a
30579: esiintyminen valtion menoarviossa on pidettävä jään-
30580: nöksenä monivuotiseen varainhoitokauteen kuuluvista il-
30581: miöista, olisi vältettävä. Armollisessa esityksessä on kuiten-
30582: kin ilmoitettu, että mainittu määräraha on katsottu tarpeel-
30583: liseksi sentähden, että esityksessä oleva laskelma, jota ei ole
30584: voitu perustaa edellisen vuoden tulo- ja menoarvioon, pa-
30585: kostakin on jäänyt jossain määrin vaillinaiseksi. Tästä
30586: syystä ei Eduskunta ole jättänyt puheenalaista määrärahaa
30587: kokonaan huomioon ottamatta, mutta on kuitenkin katso-
30588: nut voivansa alentaa sen 500,000 markaksi.
30589: 
30590: 
30591:     Täten arvioitujen menqjen lisäksi, jotka yhteensä
30592: tekevät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 86,127,900: -
30593: 
30594: on otettava huomioon
30595:   seuraavat armolli-
30596:   seen esitykseen mer-
30597:   kityt siirrot:
30598:   12       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30599: 
30600: Tilattoman väestön
30601:   lainarahastoon . . . . Smk.    300,000: -
30602: Rahastoon työhön ai-
30603:   van kykenemättö-
30604:   mien henkilöiden
30605:   hoitoa varten . . . .    >>      70,000:-
30606: Turvattomien lasten
30607:   hoitorahastoon ....              90,000:--
30608: sekä sen lisäksi:
30609: Kulkulaitosrahastoon
30610:   korvaukseksi pos-
30611:   tinkuljetuksesta val-
30612:   tionrautateillä
30613:   Eduskunnan kulku-
30614:   laitosbudjetin yh-
30615:   teydessä hyväksy-
30616:   mä määrä ....... .            1,000,000: --: Smk. 1,460,000: -
30617:     joten vakinaisen menoarvion lop-
30618: pusumma on .................... Smk. 87,587,900: --
30619: 
30620:     Mitä tulee armollisessa esityksessä huomattuun 115,000
30621: markan siirrtoon sotilasrahastosta valtiorahastoon, on Edus-
30622: kunta ottanut sen varteen käsitellessään menojen suoritta-
30623: mista eri rahastojen varoilla. Sitä vastoin ovat seuraavat
30624: esitykseen merkityt siirrot suostuntarahastosta valtiorahas-
30625: toon, nimittäin viimemainitun rahaston osuus jäämistöve-
30626: rosta 45,000 markkaa sekä vuonna 1909 siirretyn määrän
30627: takaisin maksamiseksi merkityt 3,118,500 markkaa,
30628: jätetyt laskelmasta kokonaan pois, koska kysymys jäämistö-
30629: verosta näillä valtiopäivillä on rauennut ja Eduskunta on
30630: hylännyt mainitun rahamäärän takaisinmaksamisesta anne-
30631: tun armollisen esityksen.
30632:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.            13
30633: 
30634:                     Ylimääräiset menot.
30635:      Armollisessa esityksessä on lueteltu sellaisia ylimääräi-
30636: siä menoja, yhteensä 2,976,500 markkaa, jotka jo on myön-
30637: netty erityisiin tarkoituksiin.      Sen ohessa ilmoitetaan
30638: esityksessä, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne on pe-
30639: riaatteessa hyväksynyt valtiovaroja käytettäväksi erinäisiin
30640: rakennustöihin ja yrityksiin, samalla kuitenkin määräten
30641: että aika, jolloin nämä työt ja yritykset ovat suoritettavat,
30642: on jätettävä riippuvaksi siitä, missä määrin valtiovaraston
30643: tila, laadittaessa menosääntöehdotuksia asianomaisille vuo-
30644: sille, näyttää sellaisia menoja sallivan. Tähän nähden on
30645: ylijäämä valtiorahaston tuloista vuodelta 1911 varattu sel-
30646: laisia ylimääräisiä menoja varten, joita Keisarillinen Ma-
30647: jesteetti vastedes ehkä on vahvistava sanottuna vuonna sno-
30648: ri tetta viksi.
30649:      Eduskunta ei saata olla huomauttamatta, miten ehkäise-
30650: västi tällainen menettely vaiikuttaa valtiotalouden säännöl-
30651: liseen hoitoon. Sen kautta käy mahdottomaksi edeltäpäin
30652: laatia mitään tarkkaa ja luotettavaa ylimääräisen menota-
30653: louden suunnitelmaa seuraavaksi rahainhoitovuodeksi, mikä
30654: suunnitelma kuitenkin jokaisessa järkiperäisessä finanssi-
30655: hallinnossa on välttämätön. Seurauksena mainitusta me-
30656: nettelystä on myös, että kysymykseen tulleena vuonna to-
30657: dennäköisesti tulee suoritettavaksi ylimääräisiä menoja,
30658: joista Eduskunnalle ei ole annettu mitään tietoa ja selvitys-
30659: tä. Tällainen menettely on ristiriidassa Eduskunnan useilla
30660: valtiopäivillä lausuman toivomuksen kanssa, että ylimääräi-
30661: siä menoja, mikäli mahdollista, vältettäisiin, ellei niitä ole
30662: nimenomaan edellytetty siinä valtiovaraston tulojen ja tar-
30663: peitten arviossa, joka Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mu-
30664: kaan on selvitykseksi liitettävä esitykseen varojen hankki-
30665: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
30666: riitä. Sitä paitsi otetaan budjettiin aina erityinen määrä-
30667: raha sattuvia lisämenoja varten.
30668:      Asianomaisista Senaatin toimituskunnista on saatu tie-
30669: tää, mitä ylimääräisiä menoja on katsottu olevan suoritet-
30670:   14      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30671: 
30672: tava vuonna 1911. Koska kaikki nämä menot eivät lmiten-
30673: kaan voine tulla kysymykseen sanottuna vuonna, on Edus-
30674: kunta ottanut laskelmaansa ainoastaan sellaiset menot,
30675: jotka jo ovat saavuttaneet Teidän Keisarillisen Majesteet-
30676: tinne hyväksymisen, niin myös sellaiset, jotka joko aikai-
30677: semmin tahi nyt ovat olleet Eduskunnan käsittelyn alaisina
30678: ja Eduskunta puolestaan on hyväksynyt. Sitä paitsi on las-
30679: kelmuun otettu muutamia menoja, jotka ovat sitä laatua,
30680: ettei niiden suorittamista haitatta voida jättää tulevaisuu-
30681: den varaan. Tähän nähden on Eduskunta tulevaksi vuo-
30682: deksi ylimääräisiin menoihin merkinnyt alempana mainit-
30683: tavat määrärahat:
30684: 
30685:    Oikeustoimituslmntaau lrohdistuvat hallinnonhaarat.
30686: - Tähän on otettu armollisessa esityksessä mainittu mää-
30687: räraha Koivulan kasvatuslaitoksen parantamis-, laajenta-
30688: mis- ja täydentämistöitä varten 80,000 markkaa.
30689: 
30690:    Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnouhaarat.
30691:      Ylimääräisiin menoihin on ensinnäkin otettu ar-
30692: mollisessa esityksessä mainitut määrärahat Viipurin
30693: lääninsairaalan muunnosrakennustöihin 320,000 mark-
30694: kaa, sekä nyttemmin lakkautettujen Suomen tarkk'-
30695: ampujapataljoonain ja Suomen rakuunarykmentin käy-
30696: tettäväksi luovutettujen erinäisten maa-alueiden pakko-
30697: lunastusta varten 2,500,000 markkaa, josta viimemainitusta
30698: määrästä 2,294,000 markkaa jo on etumaksuna suoritettu.-
30699: Siihen nähden, että Eduskunta 1909 vuoden toisilla valtio-
30700: päivillä on vuodeksi 1910 varannut 300,000 markkaa Etelä-
30701: Pohjanmaalle perustettavaksi aiottua keuhkotuutisten kan-
30702: sanparantolaa varten, 700,000 markkaa Oulun lääniin ra-
30703: kennettavaa uutta mielisairasten keskuslaitosta varten ja
30704: 500,000 markkaa Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuk-
30705: sia varten, on Eduskunta, koska näitä töitä todennäköisesti
30706: ei vielä vuonna 1910 aloteta, merkinnyt samat määrärahat
30707: laskelmaan vuodeksi 1911. - Niinikään on laskelmaan otet-
30708: tu Eduskunnan eri päätöksen kautta osottama määräraha
30709:                'fulo- ja menoarvion järjestely.          15
30710: 
30711: 200,000 markkaa hallituksen käytettäväksi kuntain välityk-
30712: sellä toimenpiteisiin työttömyyden vähentämiseksi ja työt-
30713: tömyydestä aiheutuvan hädän lieventämiseksi. - Tässä
30714: mainittujen ylimääräisten menojen loppusumma on näin
30715: ollen 4,520,000 marklraa.
30716: 
30717:    Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
30718: - Siitä 1,000,000 markan suuruisesta määrärahasta, joka
30719: aikaisemmin on myönnetty metsämaiden ostamista varten
30720: valtiolle, on tähän merkitty loppuosa 100,000 markkaa.
30721: 
30722:   Kirkollisasiaintoimituskuutaan kohdistuvat hallin-
30723: nonhaarat.- Siihen nähden, että 1909 vuoden menosääntö-
30724: ehdotukseen oli otettu 200,000 markan määräraha uutisra-
30725: kennuksia varten Joensuun tyttökoululle, varasi Eduskunta
30726: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä vuodeksi 1910 tätä tarkoi-
30727: tusta varten 51,000 markkaa. Koska Senaatti helmikuun
30728: 17 päivänä 1910 on päättänyt, että yllämainitut 200,000
30729: markkaa, jotka poistettiin 1909 vuoden vahvistetusta meno-
30730: arviosta, ovat uudelleen otettavat 1910 vuoden menosääntö-
30731: ehdotukseen, jos valtiovaraston tila sen sallii, on Eduskun-
30732: ta laskelmaan merkinnyt mainitut 51,000 markkaa vuo-
30733: deksi 1911. - Raahen alkeiskoulun palaneen huoneiston
30734: sijaan on ensi tilassa koululle hankittava oma talo. Tätä
30735: tarkoitusta varten on Senaatti maaliskuun 17 päivänä 1910
30736: tehnyt alistuksen 241,000 markan suuruisen määrärahan
30737: myöntämisestä, josta määrärahasta kuluvana vuonna käy-
30738: tettäisiin 100,000 markkaa. Loppuosan 141,000 markkaa on
30739: Eduskunta siis ottanut laskelmaansa vuodeksi 1911.- Tei-
30740: dän Keisarillinen Majesteettinne on viimekuluneen huhti-
30741: kuun 22 päivänä oikeuttanut Senaatin käyttämään 373,847
30742:  markkaa kansallismuseon sisustamista varten, jos valtiova-
30743:  raston tila sen sallii, ja on Eduskunta tästä määrärahasta
30744: vuodeksi 1911 merkinnyt 184,000 markkaa. Tämän ohessa on
30745: museoesineiden muuttamista varten kansallismuseoonmyön-
30746:  netystä 45,000 markan määrärahasta varattu 25,000 mark-
30747:  kaa vuodeksi 1911.- Perttulan kasvatuslaitoksen raken-
30748:   16       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30749: 
30750: nusten laajentamista varten on elokuun 28 päivänä 1908
30751: myönnetty 200,000 markan määräraha. Lisärakennusten
30752: kustannusarvio nousee kuitenkin 215,000 markkaan. Koska
30753: Senaatti viimekuluneen maaliskuun 4 päivänä on määrän-
30754: nyt, että tarkoitusta varten on vuonna 1910 käytettävä
30755: 100,000 markkaa, on Eduskunta laskelmaansa vuodeksi 1911
30756: merkinnyt 115,000 markkaa.- Vuodeksi 1910 on Eduskun-
30757: ta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä varannut 225,000
30758: markkaa yliopiston kemiallisen laitoksen rakennuksen laa-
30759: jentamiseksi ja 300,000 markkaa luentosaleja sisältävän
30760: uutisrakennuksen rakentamista varten yliopistoon. Kun
30761: näitä rakennustöitä todennäköisesti ei aloteta 1910 vuoden
30762: kuluessa, on Eduskunta laskelmaan merkinnyt samat mää-
30763: rärahat vuodeksi 1911. -Lopuksi on laskelmaan otettu
30764: Eduskunnan eri päätöksellä hyväksymät 50,000 markkaa
30765: siveellisyystyön avustamista vanten pääkaupungissa ja
30766: muissa suuremmissa kaupungeissa. - Näiden hallinnon-
30767: haarain ylimääräiset menot ovat siten yhteensä 1,091,000
30768: markkaa.
30769: 
30770:    Kulkulaitostolmitnsknntaan kohdistuvat hallinnon-
30771: haarat. -Tähän kuuluvana ylimääräisenä menona on laske1-
30772: maan esityksen mukaisesti otettu 60,())() markan lopullinen
30773: lisämääräraha Vesijärven kanavan uudestaan rakentamista
30774: varten.- Vuodeksi 1910 on Eduskunta 1909 vuoden toisilla
30775: valtiopäivillä varannut 100,000 markkaa tarpeelliseksi ha-
30776: vaitun Sodankylän-Inarin maantien rakentamiseen, joka
30777: rakennustyö on arvioitu maksavan 1,000,000 markkaa, sekä
30778: 200,000 markkaa Kaavijärven-Rikkaveden-Juojärven-
30779: Suvasveden vesistön kanavoimiseen, minkä työn kustannus-
30780: arvio päättyy 1,390,000 markkaan. Kun näitä töitä ei
30781: voitane kuluvana vuonna alottaa, on Eduskunta niitä
30782: varten varannut suuremmat määrärahat vuodeksi 1911 eli
30783: 200,000 markkaa Sodankylän-Inarin maantien rakentami-
30784: seen sekä 400,000 markkaa viimeksimainittuun kanavoimis-
30785: työhön. - Siihen nähden että Senaatti joulukuun 17
30786: päivänä 1909 on alamaisessa alistuksessa ehdottanut
30787:                Tulo- ja menoarvion järje_stely.        17
30788: 
30789: 225,000 markan suurmsen valtioavustuksen myöntä-
30790: mistä Kristiinankaupungille, sinne johtavan kulkuväy-
30791: län sekä kaupungin sataman perkaamiseksi ja syventämi-
30792: seksi, josta määrärahasta 1911 vuoden osalle tulisi 125,000
30793: markkaa, on Eduskunta, huomioon ottaen myös, että muis-
30794: takin kaupungeista, niinkuin Kotkasta ja Kaskisesta, on
30795: tehty anomuksia valtioavustuksen myöntämisestä satama-
30796: rakennuksiin, laskelmaan tällaisia tarkoituksia varten mer-
30797: kinnyt yhteensä 500,000 markan suuruisen määrärahan. -
30798: Ylimääräiset menot tässä ryhmässä ovat niin muodoin yh-
30799: teensä 1,160,000 markkaa.
30800: 
30801:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
30802: hallinnonhaarat.- Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa
30803: käsittelevän aikakauskirjan julkaisemista varten esitetyn
30804: 10,500 markan määrärahan, samoin kuin määrärahan, 6,000
30805: markkaa, matka-apurahoiksi teknikoille, jotka valmistautu-
30806: vat teknilliseen korkeakouluun perustettuun konerakennus-
30807: opin professorinvirkaan, on Eduskunta katsonut kuuluvan
30808: vakinaiseen menoarvioon, johon ne sen vuoksi on siirretty.
30809: - Laboratoriorakennuksien ja opetusvälineiden puute tek-
30810: nillisessä korkeakoulussa on vuosi vuodelta tullut yhä tun-
30811: tuvammaksi. Tämän poistamiseksi on Eduskunta varan-
30812: nut 400,000 markkaa vuodeksi 1911.- Myös koulutalon ra-
30813: kentaminen Helsingin teollisuuskoululle on kauan ollut
30814: tarpeen vaatima, ja on sitä varten laskelmaan otettu 500,000
30815: markkaa.- Lopuksi on Eduskunnan aikaisemmin hyväk-
30816: symän Ateneumtalon lisärakennuksen varalle merkitty
30817: 400,000 markkaa.- Ylimääräiset menot näissä hallinnon-
30818: haaroissa ovat niin muodoin 1,300,000 markkaa.
30819: 
30820:    Ylimääräisen menoarvion loppusumma on tämän mu-
30821: kaan Smk. 8,251,000: -
30822: 
30823: 
30824: 
30825:                                                         2
30826:   18        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30827: 
30828:    Tulos edellämainitusta valtion tarpeiden arvioimisesta
30829: on siis seuraava:
30830: 
30831:        Vakinaisia menoja                  Smk.     87,587,900:-
30832:        Ylimääräisiä »                       »       8,251,000: -
30833:                               Yhteensä Smk.        95,838,900: -
30834: 
30835: mihin summaan eivät sisälly kulkulaitosrahastoon eikä pa-
30836: loviinavaroihin kuuluvat menot.
30837: 
30838: 
30839: 
30840: 
30841:                       Valtiorahaston tulot.
30842:   Tuloja valtion til uksistaj amuusta valtion omaisuudesta.
30843: - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot, jotka vuonna
30844: 1907 olivat 975,000 markkaa, nousivat seuraavana vuonna
30845: 1,007,000 markkaan ja 1,035,000 markkaan vuonna 1909, jo-
30846: hon nähden Eduskunta on vuodeksi 1911 katsonut voivansa
30847: arvioida ne 1,0'25,000 rnarkaksi.- Tuloja kruunun metsistä.
30848: Niitä ostotarjouksia, joita tehtiin puutavaroista 1909
30849: vuoden huutokaupoissa, hyväksyttiin noin 7,605,000
30850: markan arvosta.        Kun . voidaan olettaa, että siten
30851: myydyistä puista hiukan enemmän kuin kolmas osa, eli
30852: noin 2,750,000 markan arvosta, hakataan vuonna 1910 ja
30853: että noin 1,105,000 markan arvoa vastaavan puumäärän
30854: hakkuu- ja maksuaika siirtyy vuoteen 1912, kart-
30855: tuu mainitusta puutavaramäärästä vuonna 1911 noin
30856: 3,750,000 markkaa. Sitä paitsi voidaan odottaa edellisinä
30857: vuosina myydyistä puumääristä kertyvän noin 700,000
30858: markkaa. Kuluvan vuoden hakkausehdotukset käsittä-
30859: vät suurempia puumääriä kuin vuonna 1909. Puu-
30860: tavaramarkkinoiden vilkastumisen takia on siis otaksutta-
30861: vaa, että niiden puiden arvo, jotka vuonna 1910 pidettävissä
30862:                Tulo- ja menoarvion järjestely.         19
30863: 
30864: huutokaupoissa hyväksytään myytäviksi, tulee nousemaan
30865: 9,000,000 markkaan, josta rahamäärästä noin 5,000,000
30866: markkaa voidaan laskea 1911 vuoden osalle. Näin ollen ja
30867: huomioon ottaen, että metsäntuotteista, jotka on myyty
30868: välikirjain nojalla, paikallishuutokaupoilla, erinäisten suu-
30869: rempien metsäkonsessionien kautta tai vähissä erin kuin
30870: myös valtionrautateille luovutetuista puista, vuokramak-
30871: suista y. m. karttunee noin 4,000,000 markkaa, on tulot
30872: kruununmetsistä ensi vuonna arvioitu nousevan tasaluvuin
30873: 13,600,000 markkaan.- Mu1tt tähän osastoon kuuluvat val-
30874: tiorahaston tulot on otettu armollisen esityksen mukaan
30875: yhteensä 1,785,000 markaksi. - Osaston tulosumma on siis·
30876: 16,310,000 markkaa.
30877: 
30878:     Välittömiä veroja. - Tulot on merkitty laskelmaan
30879: esityksen arvion mukaan 4-,797,000 markan määrään.
30880: 
30881:     Välillisiä veroja. - . Tullitulot on armollisessa esi-
30882: tyksessä laskettu 48,160,000 markaksi, mutta ovat ne Edus-
30883: kunnan mielestä arvioitavat suuremmiksi. Vuonna 1909,
30884: jolloin tullitulot oli laskettu 46,000,000 markaksi, nou-
30885: sivat ne todellisuudessa 49,059,000 markkaan, osott.aen
30886: 726,000 markan nousua vuoteen 1908 verraten. Kuluvan
30887: vuoden kolmena ensimäisflnä kuukautena tulos on ollut
30888: 9,698,000 markkaa, lähinnä edellisen vuoden vastaavan
30889: määrän ollessa 8,305,000 markkaa. Tullitulot ovat tosin
30890: melkoisten vaihtelujen alaisia vuodentulon ja muiden talou-
30891: delliseen elämään vaikuttavien seikkojen takia, mutta jos
30892: odottamattomia häiriöitä ei tapahdu näissä suhteissa, on
30893: syytä odottaa, että tullitulojen lisääntyminen tulee jatku-
30894: maan.     Tämän johdosta on Eduskunta katsonut voi-
30895: vansa laskea vuodeksi 1911 tuontitullin 47,865,000 mar-
30896: kaksi, vientitullin 1,300,000, sahausmaksun 375,000, toi-
30897: mitusmaksut 450,000 ja sekalaiset vähemmät tulot 10,000
30898: markaksi eli kaikki tullitulot yhteensä 50,000,000 mar-
30899: kaksi. - Aksi~eja. Pelikorteista suoritettava leimamaksu
30900:   20        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30901: 
30902: on laskettu esityksen mukaisesti 20,000 markaksi. - Osas-
30903: ton loppusumma on siis 50,020,000 markkaa.
30904: 
30905: 
30906:        Sekaluontoisia veroja.- Kuolinpesäprosentin on arvi-
30907: oitu tuottavan 75,000 markkaa, johon nähden ja kun muut
30908: tuloerät ovat laskelmaan otetut esityksen mukaisesti
30909: 664,000 markan määrään, osaston loppusumma on 739,000
30910: markkaa.
30911: 
30912:        Maksu.ja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.-
30913: Postimaksz,tja karttui vuonna 1907 Smk. 5,897,466: 74,
30914: vuonna 1908 Smk. 6,240,099: 34 ja vuonna 1909 Smk.
30915: 6,509,252: 14. Kuluvaksi vuodeksi on Eduskunta arvioinut
30916: ne 7,000,000 markaksi, johon nähden Eduskunta on kat-
30917: sonut voivansa ottaa ne ensi vuoden laskelmaan 7,400,000
30918: markaksi. - Sairasmaksut yleisissä sairashuoneissa ovat
30919: viime vuosien tulosten .perusteella arvioidut 800,000
30920: markaksi. - Muut tämän osaston tulot ovat armollisen
30921: esityksen mukaan lasketut 1,673,000 markaksi; ja on lop-
30922: pusumma siis 9,873,000 markkaa.
30923: 
30924: 
30925:      Sekalaisia tuloja on otettu laskelmaan esityksen mu-
30926: kaan 3,662,400 markkaa.
30927: 
30928:       Ylimääriiisinä tuloina on valtiorahastolla ylimää-
30929: räistä osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden lunastus-
30930: hinnasta esityksen mukaan 100,000 markkaa.
30931: 
30932: 
30933:       Siirtoina on huomattava lainausrahastosta korko-
30934: varoja 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000
30935: markkaa ~eli yhteensä 193,000 markkaa. - Sitä vas-
30936: toin on laskelmasta edellä mainituista syistä pois-
30937: tettu armollisessa esityksessä huomatut siirrot suostunta-
30938: rahastosta valtiorahastoon, nimittäin 45,000 markkaa
30939: valtiorahaston osuutena jäämistäverosta ja 3,1181500
30940:               Tulo- ja menoarvion järjestely.       21
30941: 
30942: markkaa vuonna 1909 valtiorahastosta siirretyn määrän
30943: takaisin maksamiseksi.
30944: 
30945:      Valtiorahaston tulot vuonna 1911 ovat tämän mu-
30946: kaan Smk. 85,694,400.
30947: 
30948: 
30949:                  Sotilasrahaston tulot.
30950:      Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omai-
30951: suudesta. Nämä tulot on Eduskunta merkinnyt annollisen
30952: esityksen mukaisesti 590,000 markaksi.
30953: 
30954:      Välittömiit veroja on laskettu kuten esityksessä
30955: 1,565,000 markan määrään.
30956: 
30957:       Sekaluontoisia veroja. Laskelmasta on poistettu
30958: esitykseen otettu sotilasvero 10,000,000 markkaa, koska
30959: Eduskunta on hylännyt tästä annetun erityisen armollisen
30960: esityksen.- Muut erät on otettu esityksen mukaan 248,000
30961: markaksi.
30962:     Sekalaisia tuloja on laskettu esityksen mukaisesti
30963: 1,100 markkaa.
30964: 
30965:      Sotilasrahaston tulot vuonna 1911 ovat niin muo-
30966: doin yhteensä Smk. 2,404,100.
30967: 
30968: 
30969:                Sotilashuonerahaston tulot.
30970:      Tämän rahaston tulot on armollisen esityksen mu-
30971: kaisesti laskettu Smk. 350,100.
30972: 
30973: 
30974:      Tarkastettuaan täten vakinaiset valtion tulot vuonna
30975: 1911, on Eduskunta kiinnittänyt huomionsa armollisessa
30976: esityksessä olevaan selontekoon näiden tulojen käyttämi-
30977:   22       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
30978: 
30979: sestä budjetin järjestelyä varten. Esityksessä on ilmoi-
30980: tettu, että valtiorahaston tulojen ylijäämä, joka on ar-
30981: vioitu nousevan 4,186,400 markkaan, olisi varattava sellai-
30982: sia laskelmaan merkitsemättömiä ylimääräisiä menoja var-
30983: ten, jotka Keisarillinen Maj esteetti vastedes ehkä myöntää
30984: suoritettaviksi vuonna 1911. Siihen nähden että suostunta-
30985: varoja perustuslain mukaan on osotettava ainoastaan mi-
30986: käli vakinaiset valtion tulot eivät riitä menojen suoritta-
30987: miseen, on valtiorahaston tulot kokonaisuudessaan las-
30988: kelmassa otettu huomioon, sitäkin suuremmalla syyllä,
30989: koska Eduskunta laskelmaansa on ottanut kaikki ne yli-
30990: määräiset menot, jotka Eduskunnan mielestä ovat suo-
30991: ritettavat 1911 vuoden kuluessa.
30992:      Sotilasrahaston tulot sitä vastoin ovat käytettävät
30993: niihin erityisiin tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto
30994: on perustettu, joten rahaston tulot ovat tässä yhteydessä
30995: huomioon otettavat ainoastaan siihen määrään, mihin ra-
30996: hastosta suoritettavat menot nousevat esitetyssä laskel-
30997: massa. Nämä menot ovat kaikkiaan 404,100 markkaa,
30998: siihen luettuna 115,000 markan suuruinen vastike soti-
30999: lasrahaston osuudesta sotilasvirkatalojen hoitokustannuk-
31000: siin, joka määrä siis on huomioon otettava kysymyksessä
31001: olevassa järjestelyssä. Rahaston tulojen ylijäämä, 2,000,000
31002: markkaa, on niin muodoin varattava rahaston tarkoituk-
31003: siin vastedes käytettäväksi.
31004:      Mitä tulee sotilashuonerahastoon, ovat sen menot
31005: vuonna 1911 lasketut 640,100 markan määrään ja
31006: tulot ainoastaan 350,100 markaksi, joten näiden tulojen
31007: lisäksi rahastosta ensi vuonna suoritettavien menojen kor-
31008: vaamiseksi tarvitaan 290,000 markkaa. Viimeksimainittu
31009: summa voidaan kuitenkin ottaa rahaston pääomasäästöstä,
31010: joka kuluvan vuoden päättyessä on laskettu nousevan
31011: noin 8,300,000 markkaan.
31012:      Valtiorahaston tilaa kuluvan vuoden päättyessä ei
31013: tätä nykyä voida tarkalleen arvioida, mutta on otaksntta-
31014: va, että rahaston varat silloin ovat 90,000,000 markan
31015:                 Tulo- ja menoarvion järjestely.          23
31016: 
31017: vaiheilla, josta määrästä kuitenkin on vähennettävä eri-
31018: näisiä velkoja, jos tahdotaan saada selville rahaston pää-
31019: oman suuruus. Viimemainittu voitaneen ehkä arvioida
31020: 75,000,000 markaksi. Rahaston varoista on melkoinen osa
31021: kiinni varastoissa, tulorästeinä, pitkäaikaisina lainoina,
31022: jyvälainoina, muille valtion rahastoille annettuina lainoina,
31023: ennakkomaksuina j. n. e. Rahaston vapaat varat, joiksi
31024: luettaneen virastojen kassat, saatavat ulkomaisilta asiamie-
31025: hiltä, pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa olevat varat
31026: sekä obligatsionit, nousevat puheena olevana ajankohtana
31027: ehkä jonkun verran yli 41,000,000 markan. Virastojen
31028: kassoja, arviolta 4,000,000 markkaa, jotka tyydyttävät
31029: jokapäiväistä tarvetta, ei käy vähentäminen. Myös saata-
31030: vat ulkomaisilta asiamiehiltä on jätettävä lukuun otta-
31031: matta, koska ne tavallisesti nousevat ainoastaan noin 200,000
31032:  markkaan. Mitä tulee Suomen Pankissa pano- ja otto-
31033: tilillä oleviin varoihin, on säännöllisissii oloissa katsottu
31034: tarpeelliseksi säilyttää tällä tilillä kassareservinä noin
31035:  10,000,000 markkaa. Viime aikoina on mainittu määrä
31036:  ollut melkoisesti alempi, ja kun ei voitane olettaa, että
31037:  tämä summa kuluvan vuoden lopussa nousisi korkeam-
31038:  paan määrään kuin 15,000,000 markkaan, josta määrästä
31039:  ehkä puolet eli noin 7,500,000 markkaa on varattava kan-
31040:  nettujen postiosotusvarojen suorittamiseksi Venäjän posti-
31041:  laitokselle, ei jälellä olevasta määrästä, 7,500,000 markasta,
31042:  voitane mitään varata budjetin järjestelyä varten. Näin
31043:  ollen jäisi ainoastaan obligatsionivarasto puheena olevaan
31044:  tarkoitukseen käytettäväksi. Mutta siihen nähden että
31045:  obligatsionit, jotka 1910 vuoden lopussa voitaneen arvioida
31046:  nousevan noin 22,000,000 markkaan, lienevät vaikeasti
31047:  rahaksi muutettavissa ilman tappiota, ei Eduskunta näis-
31048:  täkään varoista ole tahtonut käyttää budjetin järjeste-
31049:  lyyn suurempaa määrää kuin 1,870,000 markkaa.
31050: 
31051:      Edellä esitetyn mukaan on kysymykseen tulevien
31052: valtiotarpeiden tyydyttämiseen käytettävänä seuraavat
31053: varat:
31054:    24         1910. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 11.
31055: 
31056: valtiorahaston tulot                                 Smk 85,694,400: -
31057: valtiorahaston säästövaroja . . . . . . . .           »    1,870,000:-
31058: sotilasrahaston tuloja . . . . . . . . . . . . . .           404,100:-
31059: sotilashuonerahaston tulot . . . . . . . .                   350,100: -
31060: sotilashuonerahaston säästöjä . . . . . .                    290,000: -
31061:                                                  -----------------
31062:                                                      Smk. 88,608,600: -
31063: 
31064:       Kun menot aikaisemmin esitettyjen laskelmain mu-
31065: kaan on arvioitu 95,838,900 markaksi, on siis tuloksena,
31066: että vakinaiset valtiovarat eivät riitä niiden tyydyttämi-
31067: seen, vaan tarvitaan siihen 7,230,300 markan suuruinen
31068: lisä.
31069:       Tämän vajauksen täyttämiseksi on ensi sijassa
31070: käytettävä suostuntarahastossa kuluvan vuoden päät-
31071: tyessä oleva säästö. Vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
31072: villä laski Eduskunta suostuntarahaston säästön 1909
31073: vuoden lopussa 4,300,000 markaksi, johon nähden ja huo-
31074: mioon ottasn, mitä suostuntavaroista oli myönnetty vuonna
31075: 1910 käytettäväksi saman vuoden budjetin järjestelyä var-
31076: ten, rahaston säästö 1910 vuoden lopussa arvioitiin nou-
31077: sevan 1,881,200 markkaan. Koska nyttemmin saatujen
31078: tietojen mukaan rahaston säästö tämän vuoden alussa on
31079: jonkun verran yli 4,600,000 markan, voitaneen säästö vuo-
31080: den lopussa arvioida nousevan noin 2,200,000 markkaan.
31081:       Lukuun on sitten otettava tulot niistä suostunta-
31082: veroista, jotka Eduskunta on erikseen päättänyt vuonna
31083: 1911 suoritettaviksi. , Mitä näiden suostuntaverojen suu-
31084: ruuteen tulee, on Eduskunta arvioinut nettotulon mallas-
31085: juomasuostunnasta 2,400,000 markaksi. Laskelmassa on
31086: kuitenkin tähän tuloerään lisättävä valvontakustannuksia
31087: vastaava määrä 80,000 markkaa. Pelikortti-ja leimasuos-
31088: tunnoista kertyvät varat on Eduskunta arvioinut, edelli-
31089: sestä 50,000 markaksi ja jälkimäisestä 2,500,000 mar-
31090: kaksi. Sitäpaitsi on lukuun otettava suostuntarahaston
31091: korkovarat ja sekalaiset tulot yhteensä 300 markkaa. Näin
31092: ollen olisi vuonna 1911 suostuntavaroja käytettävissä seu-
31093: raavat määrät:
31094:                     Tulo- ja menoarvion järjestely.                      25
31095: 
31096: suostuntarahaston säästö. . . . . . . . . . . . Smk. 2,200,0(():-
31097: kokonaistulo mallasjuomasuostunnasta                              2,480,()(X): -
31098:      »          pelikort~isuostunnasta . .                    »      50,000:-
31099:                leimasuostunnasta ..... .                          2,500,000: -
31100: korkoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  »          100:-
31101: sekalaisia tuloja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     »          200:-
31102:                                                   -----------------
31103:                                                              Smk. 7,230,300: -
31104: 
31105:       Suostuntavarat siis riittävät edellämainitun vajauksen
31106: täyttämiseen.
31107:       Puheena oleva lisä 7,230,300 markkaa, joka tuloja
31108: täydentävään luontoonsa nähden on tulo· ja menoarviossa
31109: huomattava siirtona suostuntarahastosta valtiorahastoon, tu-
31110: lee yllämainitun suuru-iseksi kuitenkin vain siinä tapauksessa,
31111: että niin hyvin tulot kuin menot tulevat olemaan edellä esi-
31112: tettyjen laskelmien mukaiset. Mitä menoihin tulee, edel-
31113: lyttää Eduskunta, että hallitus vakinaisten valtiovarain
31114: käyttämiseen nähden on noudattava edellä olevaa, pää-
31115: asiassa hallituksen omiin ilmoituksiin perustuvaa suunni-
31116: telmaa. Kun menojen arvio on pikemmin runsas kuin
31117: niukka, on otaksuttava, että todelliset menot eivät tule
31118: laskettuja suuremmiksi. Mahdollista on myös, että tulot
31119:  erinäisistä tulolähteistä osottautuvat suuremmiksi kuin
31120: edellä on arvattu. Näin ollen saattaa vakinaisten valtio-
31121: varain lisäksi tarvittavain varain määrä todellisuudessa
31122: muodostua edellämainittua 7,230,300 markan määrää vä-
31123: häisemmäksi.
31124:       Tähän katsoen ja kun perustuslain tarkoitus on, että
31125: suostuntoja ainoastaan sikäli on osotettava kuin vakinai-
31126:  set valtiovarat eivät tarpeisiin riitä, edellyttää Eduskunta
31127:  että, jos tilinpäätöstä tehtäessä ilmenisi, että valtiora-
31128:  haston vakinaiset varat ovat ylläesitetyn budjettilaskel-
31129:  man mukaan riittäneet paremmin kuin mitä tässä on ar-
31130:  vioitu, siirto, joka suostuntarahastosta on valtiorahastoon
31131:  tehtävä, tileissä vähennetään vastaavalla summalla.
31132:   26         1910. -    Edusk. vast. -     Esitys N :o 11.
31133: 
31134:     Ylempänä olevan laskelman mukaisesti tulevat siis
31135: kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja menot
31136: vuonna 1911 olemaan seuraavat:
31137: 
31138: 
31139:                               Valtiotulot.
31140:    Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
31141:                                                                Smk.
31142: Tuloja kruunun maatiloista (Valtior.) ... . 1,025,000: -
31143:   >                    »       (Sotilasr.) ... .   455,000:--
31144:   »       »       kalastuksista (Valtior.) ... .    85,000:-
31145:    »              metsistä (Valtior.) ....... . 13,500,000: -
31146:   »        ,                (Sotilasr.) ..... .    100,000.-
31147:            »      kanavista (Valtior.) ..... .     900,000:-
31148: Korkoja (Valtior.) ....................... .       800,000:--
31149:     »   (Suostuntar.) ................... .            100:-
31150:         (Sotilasr.) ..................... .         35,000:-
31151:     >   (Sotilashuoner.) ................. .       350,000:-
31152:                         17,250,100:--
31153: 
31154: 
31155:                            Välittömiä veroja.
31156: 
31157: Maaveroja (Valtior.) ..................... .                1,992,000: -
31158:      »    (Sotilasr.) ............ .                        1,565,000:-
31159: Elinkeinoveroja (Valtior.) ............. .                    545,000:-
31160: Henkiveroja (Valtior.) . . . . . . . . . . . . . ...... .   2,260,000: -
31161:                          6,362,0CXl:-
31162: 
31163: 
31164:                             Välillisiä veroja.
31165: 
31166: Tullitulot (Valtior.) ...................... 50,000,000:-
31167: Aksiiseja (Suostuntar.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,530,000:-
31168:           (Valtior.) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..          20,000: -
31169:                         52,550,000: --
31170:                Tulo- ja menoarvion järjestely.             27
31171: 
31172:                     Sekaluontoisia veroja.
31173:                                                      Smk.
31174: Leimasuostunta (Suostuntar.) ............. . 2,500,000: -·
31175: Kuolinpesäprosc:mttia (Valtior.) ........... .    75,000:-
31176: Senttonaalia (Sotila sr.) ............ : .... .  173,000:-
31177: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtior.)      480,000:-
31178:                »                     (Sotilasr.)  75,000:-
31179: Muita sekaluontoisia veroja (Valtior.) ..... .   184,000:-
31180:                          3,487,000:-
31181: 
31182: 
31183:       Maksuja erinäisten valtiolaitosten käytttimisestä.
31184:                      (Vaitiorahasto ).
31185: 
31186: Postimaksuja ........................... .        7,400,000:-
31187: Majakkamaksuja ....................... .          1,250,000: -
31188: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa ... .       800,000:-
31189: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ......... .         420,000:-
31190: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... .             3,000:--
31191:                        9,873,000: --
31192: 
31193: 
31194:                       Sekalaisia tulqja.
31195: 
31196: Kruununsakkorahoja (Valtior.) ........... .        320,000:-
31197: Perinnöksiostomaksuja (Valtior.) ......... .        10,000:--
31198: Lunastettujen maatilain kauppahinnanmak-
31199:      sua (Valtior.) ..................... .        305,000:-
31200: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
31201:      kustannuksista (V altior.) ........... .      687,000:-
31202: Viralliset sanomalehdet (Valtior.) ......... .      80,000:-
31203: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtior.)       693,000:-
31204: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtio-
31205:      laitoksissa (Valtior.) ............... .       740,000:-
31206: Apumaksua kunnilta (Valtior.) ........... .         590,400:-
31207: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
31208:      tior.) ............................. .        237,000:-
31209:    28         1.910. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 11.
31210: 
31211:                                                                 Smk.
31212: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Suos-
31213:      tuntar.) ........................... .                       200:-
31214: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
31215:      tilasr.) ........................... .                     1,100:-
31216: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
31217:      tilashuoner.) ....................... .                      100:-
31218:                         3,663,800: -
31219: 
31220:                          Ylimäärtiistti valtiotuloa.
31221: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
31222:     hinnasta ......................... .                      100,000:-
31223:                      100,000:-
31224: 
31225:                            Summa valtiotuloja:
31226:                               93,285,900: -
31227: 
31228: Lisäysta rahastojen pääomasäästöistU:
31229:       Valtiorahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,870,000: -
31230:       Suostuntarahastostu . . . . . . . . . . . . . . . . 2,200,000: -
31231:       Sotilashuonerahastosta . . . . . . . . . . . . . .         290,000: -
31232: Siirtoa: Lainausrahastosta Valtiorahastoon..                      88,000:-
31233:          Kulkulaitosrahastosta                                   105,000: -
31234:                                     Summa Smk. 97,838,900:-
31235: 
31236: 
31237:                               Valtiomenot
31238:                             Vakinaiset menot.
31239: Keism·illisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
31240:      välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaismts.
31241: 
31242: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..... .                 400,000:-
31243: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                          26,000:-
31244:                          426,000: --
31245:                      Tulo- ja menoarvion järjestely.                       29
31246: 
31247:                           Valtiopäiväkustannuksia.
31248:                                                                       Smk.
31249: Yleiset kustannukset                                                622,000:--
31250: Eduskuntahuoneistot                                                  78,000:-
31251:                                    700,000:-
31252: 
31253: 
31254:                                Hallituslaitokset.
31255: 
31256: Kenraalikuvernöörinvirka ............... . . 275,000: --
31257: Keisarillinen Senaatti ................... . 1,700,000: --
31258: Valtiosihteerinvirasto ................... .   423,000:-
31259: Kenraalikuvernöörinkanslia ............. .     349,000:-
31260:                         2,747,000:-
31261: 
31262: 
31263:      Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
31264:                        hallinnonhaarat.
31265: 
31266: Hovioikeudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... .   1,050,000: --
31267: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ....... .                          496,000:-
31268: Viipurin läänin maanjako-oikeus ......... .                           16,000:-
31269: Lainvalmistelukunta ................... .                             52,000:-
31270: V ankeinhoi tohallitus .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                  49,000:--
31271: Kuritushuoneet ja työvankilat ........... .                        1,594,000:--
31272: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ......... .                         1,213,000: --
31273: Alaikäisten kasvatuslaitokset ............. .                        458,000:-
31274: Muita vankeinhoidon menoja . . . . . . . . . . .                     251,000: -·-
31275: Erinäisiä määrärahoja . . . . . . . . . . . . . . . . . ...          178,000:-
31276:                               5,357,000: -
31277: 
31278: 
31279:         Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
31280: 
31281: Lääninhallitukset ....................... .                        1,287,000: --
31282: Kihlakuntain hallinto ................... .                        2,590,000: -
31283: Muita läänien hallinnon menoja ......... .                           125,000: -·
31284: Kaupunkien poliisilaitokset ............. .                        3,300,000: -
31285:    30           1910. -     Edusk. vast. -         Esitys N :o 11.
31286: 
31287:                                                                         Smk.
31288: Lääkintöhallitus                                                      160,000:-
31289: Lääkärinhoito maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .           600,000:-
31290: Helsingin yleinen sairashuone ........... .                           950,000:-
31291: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairashuo-
31292:       neet ............................. .                           1,484,000: -
31293: MielisairasteD hoitolaitokset . . . ......... .                      1,062,000: -
31294: Lapsenpäästälaitokset ................... .                            100,000:-
31295: Rokotus ............................... .                               94,000:-
31296: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ......... .                            289,000:-
31297: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... .                             900,000:-
31298: Yleisten rakennusten ylihallitus ......... .                           136,000:-
31299: Lääninrakennuskonttorit ............... .                               47,000:--
31300: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... .                                39,000:--
31301: Tilastollinen päätoimisto ................. .                           57,000:-
31302: Painoasiain ylihallitus ................... .                           43,000:-
31303: Vaivaishoidon tarkastus ................. .                             51,000:-
31304: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yllä-
31305:       pitämiseksi ....................... .                           149,000:-
31306: Suomen passitoimisto Pietarissa ......... .                           122,000:-
31307: Erinäisiä määrärahoja ................... .                           168,000:-
31308:                         13,753,000:-
31309: 
31310:     Valtiovaraintoimituslcuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
31311: Valtiokonttori ........................ ..                             135,000:-
31312: 'l1ullihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ...... .     257,000:-
31313: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... .                         1,550,000: -
31314: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret ... .                           415,000:-
31315: Muita tullilaitoksen menoja ............ ..                            888,000:-
31316: Rahapaja ............................. .                                52,000:-
31317: Kruununjyvästöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .          61,000:-
31318: Leimakonttori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... .         137,000:-
31319: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tar-
31320:        kastus ........................... .                            21,000:--
31321: Erinäisiä määrärahoja . ~ ................. .                          47,000:-
31322:                                   3,563,000: -
31323:                        Tulo- ja menoarvion järjestely.                           31
31324: 
31325:       Kam.aritoimitttskuntaan kohdistuvat haUinnonhaarat.
31326:                                                                           Smk.
31327: Yleinen revisionioikeus ................. .     37,000:-
31328: Revisionikonttori ....................... .     93,400:-
31329: Metsähallitus .............. _............ .   191,000:-
31330: Hoitoalueiden hallinto ................... . 1,044,000: -
31331: Metsänvartijakoulut ..................... .    137,000:-
31332: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ....... . 3,350,000: --
31333: Virkatalojen hoito ..................... .     176,000:-
31334: Erinäisiä määrärahoja .................. ..    262,000:-
31335:                         5,290,400: -
31336: 
31337: 
31338:                                     Sotilasmenoja.
31339: 
31340: Ylisotaoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     19,000:-
31341: Erinäisiä määrärahoja ................... .                              152,000:--
31342: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä
31343:      sotaväestä ......................... .                               53,000:-
31344:                                  224,000:-
31345: 
31346: 
31347:   Kirkollisasiaintoim.ituskuntaan kohdistuvat haUinnonhaarat.
31348: 
31349: 'fuomiokapitulit ....................... .                                197,000:-
31350: Luterilainen papisto ..................... .                              197,000:-
31351: Kirkkojen ylläpitoa varten .... , ........ .                               52,000:-
31352: Muita kirkollisia yhdyskuntia ........... .                               133,000:-
31353: Keisarillinen Aleksanterin- Yliopisto ....... .                         1,878,000: -
31354: Koulutoimen ylihallitus ................. .                               254,000:-
31355: Normaalilyseot ......................... .                                393,000:-
31356: Klassilliset lyseot ....................... .                           1,220,000: -
31357: Realilyseot ja realikoulut ............... .                              915,000:-
31358: Alkeiskoulut ........................... .                                317,000: --
31359: Tyttökoulut .......................... ..                                 958,000:-
31360: Valtioapua yksityisille kouluille ......... .                           1,900,000: -
31361: Muita alkf.'lisoppilaitosten menOJa ......... .                           157,000:-
31362:   32         1910. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 11.
31363: 
31364: Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarsemi-        Smk.
31365:      naarit ........................... .      843,000:-
31366: Kansakoulujen piiritarkastajat ........... .  225,000:-
31367: Kansakoulujen valtioavustus ............. . 6,250,000: -
31368: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja         2,169,000:-
31369: Kuuromykkäin opetuslaitokset ........... .     548,000:-
31370: Sokeain opetuslaitokset ................. .    134,000:-
31371: Tylsämielisten opetuslaitokset ........... .    80,000:-
31372: Muita menoja aistiviallisopetuksesta ..... .    24,000:--
31373: Määräraha yhteiskunnallista valistustyötä
31374:      varten ........................... .     850,000:-
31375: Muinaistieteellinen toimikunta ........... .   130,000:-
31376: Meteorologinen keskuslaitos ............. .     88,000:-
31377: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ....... .  635,000:-
31378: Erinäisiä määrärahoja ................... .   248,000:-
31379:                        20,795,000:-
31380: 
31381:    Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
31382: 
31383: Maanmittauksen ylihallitus ............. .                    127,000:--
31384: Vakauslaitos ........................... .                     27,000:-
31385: Läänien maanmittarikunta ............. .                      446,000:-
31386: Erinäisiä maanmitt~uslaitoksen menoja ... .                    35,000:-
31387: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia .. 1,455,000:-
31388: Maanviljelyshallitus ..................... .                  119,000:-
31389: Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat 1,980,000: -
31390: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ....... .                  49,000:-
31391: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
31392:      toriot ............................. .                    55,000:-
31393: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..... .                  226,000:-
31394: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit ..                    61,000:-
31395: Hevoshoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ...... . 200,000:-
31396: Eläinlääkintölaitos ..................... .                   497,000:-
31397: Kalastus ............................... .                    307,000:-
31398: Maataloudelliset seurat ................. . 1,324,mo:-
31399: Erinäisiä määrärahoja ................... .                   600,ooo:-
31400:                              7,508,000: -
31401:                    Tulo- ja menoarvion järjestely.                     33
31402: 
31403:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdisttwat Juillinnonhaarat.
31404:                                                                 Smk.
31405: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ....... .                151 ,OCO: --
31406:                           insinöörikunta                     280,0((};-
31407: Muita tie- ja vesirakennusten menoja ... .                   975,ocn-
31408: Kanavat ............................... . 1,240,ooo: -
31409: Postihallitus ........................... .                  242,000:-
31410: Postikonttorit ...•...................... . 1,640,000:-
31411: Rautatiepostitoimistot. . . . . . . . . . . . . ...... .     596,000:-
31412: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -asemat
31413:      ja -pysäkit ....................... .                   897,ocn-
31414: Muita postilaitoksen menoja ............. . 3,421,000: --
31415: Erinäisiä määrärahoja . . . . . . . . . . . . . . . . . , .. 545,000:-
31416:                         9,987,00):-
31417: 
31418: K6.uppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdisttwat hallinnon-
31419:                                  haarat.
31420: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus ... .                 199,000:-
31421: Luotsauspiirit . . . . . . . . . ................ .           580,000:-
31422: Majakkalaitokset .................. , ......                  016,(X)(): -
31423: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja ..                 1,053,()(X);-
31424: Merenmittauskustannuksia ............... .                    253,000:-
31425: Teollisuushallitus ....................... .                  148,000:-
31426: Ammattientarkastajat ................... .                    107,000:-
31427: Teknillinen korkeakoulu . . . . . . . ........ .              447,000:-
31428: Teollisuuskoulut ................ , ... , .. .                440,000:-
31429: Käsityöläis- ja ammattikoulut ........... .                   210,(X)():-
31430: Kauppaopetus ......................... .                      500,ocn-
31431: Merikoulut ............................. .                    168,000:-
31432: Merenkuluntarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . .... .      23,000:-
31433: Geologinen toimisto ................... .                      73,000:-
31434: V akuutuatarkastaja . . . . . ................ .                8,000:-
31435: Suomen kauppa-asiamiehet ............. .                       16,000:-
31436: Mallasjuomain valmistuksen tarkastus. . . .. .                 80,000:-
31437: Erinäisiä määrärahoja ................... .                   648,500:-
31438:                              ö,469,öt». -~·
31439:    84         1910. - Ed.usk. vast. -          Esitys N :o 11.
31440: 
31441:         Talousosaston kan3liaan kohdistnvat hallinnonhaarat.
31442:                                                                     Smk.
31443: Suomen V aitioarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .      57,000:-
31444: Suomen viralliset sanomalehdet . . . . . .... .                  100,000:-
31445: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ......... .                    570,000:-
31446: Erinäisiä määrärahoja ................... .                        6,000:--
31447:                          733,000:-
31448: 
31449:                         Sekalaisia yleisiä meno:ja.
31450: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttövarat                     244,000:-
31451: Matkakustannuksia ..................... .                        55,000:-
31452: Korjauskustannuksia ................... . 1,000,000: -
31453: Uutisrakennu.ksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . 1,000,000: -
31454: Komiteakustannuksia . . . . . . . . .. ......... .              350,000:-
31455: Erinäisiä määrärahoja ................... . 1,411,000: -
31456:                            4,060,000: -
31457: 
31458:                     Eläkkeifii :ja yleisiä apurahoja.
31459: 
31460: Sivilivirkakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . ...... .   2,920,000:-
31461: Tullivirkakunta ......................... .                      122,000: _.:..
31462: Postilaitos ............................. .                       25,000:-
31463: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta) ..                     640,000:-
31464: Samoin (Valtiorahastosta) ............... .                      435,000:-
31465: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeitä ... .                     206,000:-
31466: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ....... .                       22,000:-
31467: Erinäisiä määrärahoja ........... ~ . . . . . . ..               457,000:-
31468: Samoin kansakoululaitoksessa . . . ........ .                    188,000:-
31469:                               5,015,000: -
31470: 
31471: Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen suwit-
31472:      tamiseen .. ......................... .                     500,000:-
31473:                                  500,000:-
31474:                                   Summa:
31475:                                86,127,900: -
31476:                         Tulo- ja menoarvion järjestely.                              35
31477: 
31478:                                          Siirtoja.
31479:                                                                               Smk.
31480: Tilattoman väestön lainarahastoon ....... .                                 300,000:-
31481: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
31482:       henkilöiden hoitoa varten ......... .                                   70,000:-
31483: Turvattomain lasten hoitorahastoon ..... .                                    90,000:-
31484: Kulkulaitosrahastoon ................... .                                 1,000,000: -
31485:                         1,460,000: -
31486: 
31487: 
31488:                         Summa vakinaisia valtiomenoja:
31489:                                      87,587,900:-
31490: 
31491: 
31492:                                  Ylimääräiset menot.
31493:         Oikeustoimituskuntaan kohdist~tvat hallinnonhaarat.
31494: Koivulan kasvatuslaitoksen parantamis-, laa-
31495:     jentamis- ja täydentämistöiden kustan-
31496:     tamiseksi ......................... .                                    80,000:-
31497:                         80,000:-
31498: 
31499: 
31500:          Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
31501: Viipurin lääninsairaalan muunnosrakennus-
31502:      töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         320,000: -
31503: Nyttemmin lakkautettujen Suomen tarkk'-
31504:      arnpujapataljoonain ja Suomen rakuu-
31505:      narykmentin käytettäväksi luovutettu-
31506:      jen erinäisten maa-alueiden pakkolu-
31507:      nastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               2,500,000: -
31508: Etelä-Pohjanmaalle perustettavaksi aiottua
31509:      keuhkotautisten kansanparantolaa var-
31510:      ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    300,000: -
31511: Oulun lääniin rakennettavaa uutta. mielisai-
31512:      rasten keskuslaitosta ·vart.en . . . . . . . .                         700,000: -
31513:   36         1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
31514: 
31515:                                                             Smk.
31516: Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksie.
31517:      varten ........................... .                 500,000: ---
31518: Työttömyyden vähentämiseksi ja työttö-
31519:      myydestä aiheutuvan hädän lieventä-
31520:      miseksi ................ ·........... .              200,000:-
31521:                        4,520,000: -
31522: 
31523:        Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
31524: 
31525: Metsämaiden ostamista varten valtiolle ....               100,000:--
31526:                       100,000:-
31527: 
31528:  Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
31529: 
31530: Uutisrakennusta varten Joensuun tyttökou-
31531:      lulle ............................. .                 51,000:--
31532: Oman talon hankkimiseksi Raahen alkeis-
31533:      koululle ......................... .                 141,000:--
31534: Kansallismuseon sisustarnista varten ..... .              184,000:--
31535: MuseoesinEiiden muuttamista varten museo-
31536:      taloon ........................... .                  25,000:-
31537: Perttulan kasvatuslaitoksen rakennusten laa-
31538:      jentamiseksi ..................... .                 115,000:-
31539: Yliopiston kemiallisen laitoksen rakennuk~
31540:      sen laajentamiseksi ............... .                225,000:--
31541: Luentosaleja sisältävän uutisrakennuksen
31542:      rakentamista varten yliopistoon ..... .              300,000: ---
31543: Siveellisyystyön avustamista varten pääkau-
31544:      pungissa ja muissa suuremmissa kau-
31545:      pungeissa ......................... .                 50,000:--
31546:                        1,091,000: -
31547: 
31548:   Kulkulaitostoimitusknntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
31549: 
31550: Lopullinen lisämääräraha Vesijärven kana-
31551:     van uudestaan rakentamista varten ..                   60,000:-
31552:                      Tulo- ja menoarvion järjestecy.
31553: 
31554:                                                                      Smk.
31555: Sodankylän-Inarin maantien rakennukseen                             200,000:-
31556: Kaavijärven- Rikkaveden -Juojärven- Su-
31557:      vasveden vesistön kanavoimiseen ....                           400,000:-
31558: Valtioavustukseksi satamarakennuksi.a varten                        500,000:-
31559:                        1,160,000: --
31560: 
31561:         Kattppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
31562:                          hallinnonhaarat.
31563: Teknillisen korkeakoulun laboratorioraken-
31564:     nuksia ja opetusvälineitä varten ....                           400,000:-
31565: Koulutalon rakentamiseksi Helsingin teolli-
31566:      suuskoululle ..................... .                           500,000:-
31567: Ateneumtalon lisärakennusta varten                                  400,000:--
31568:                       1,300/)00:-
31569: 
31570:                     Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
31571:                                   8,251,000: ·-
31572: 
31573:                               Summa menoja Smk. 95,838,900: --
31574: 
31575:                               Laskettu ylijäämä:
31576:                                                        2,000,000: --
31577: Sotilasrahastossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
31578:                                            Summa Smk. 97,838,900: --
31579:     Viitaten siihen, mitä tässä edellä, erittäinkin sivuilla
31580: 24 ja 25, on esitetty ja noj.autuen Valtiopäiväjärjestyksen
31581: 43 § :n 2 momentin määräyksiin, saa Eduskunta alamai-
31582: sesti ilmoittaa, että Eduskunta, hyväksyen edellä olevan
31583: laskelman valtion tuloista ja menoista vuonna 1911, on
31584: päättänyt,
31585:                    1. että edellä olevan laskelman rnukaan on ar-
31586:                 'Vwitava valtiovaraston kaikki sekä vakinaiset
31587:                 että ylimääräiset menot vuonna 1911 - lukuun-
31588:                 ottamatta lmdkulaitosrahaston. tilei'hi'[" 1JU3rkitf.ty-.
31589: 38      1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
31590: 
31591:        jä, pal01Jiinarahoista sekä tulo- ja menoarvion
31592:        ulkopuolella olevista rakastoista suoritettavia
31593:        met;wja- 95,838,900 mm·kaksi;
31594:             13. ettii näiden menojen suo1ittmniseen on ensi
31595:        sijassa kiiytettävä:
31596:             a) valtiorahaston tulot vuonna 1911 ja sen
31597:        säästöstä sanotun 11uoden alussa ainakin1,870,000
31598:        markkaa;
31599:             b) sotilasrahaston tuloista se määrä, milcä
31600:        tarvitaan rahaston edellä arvioituihin asetuksen-
31601:        mukaisiin menoihin, jota va.~toin tulojen ylijäämä
31602:        on rahastossa säästettävä;
31603:             c) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomasta
31604:        se määrä, joka tarvitaan sanotun 'rahaston ase-
31605:        tuksenmukaisiin menoihin;
31606:             3. että edellämainittujen menojen -- lukuun-
31607:        ottamatta sotilasrahaston ja sotilashuonerahaston
31608:        menoja - suorittamiseksi osotetaan, mikäli vas-
31609:        taavat vakinaiset varat siihen eivät riitä, suostun-
31610:        tarahaston arvioidut vamt 7,1330,300 markkaa,
31611:         ja on tämä mälirii t,ulo- ja menoarviossa huomat-
31612:        tava siirtona swostuntarahastosta valtiorahas-
31613:        toon,-
31614:             4. että, jos 'oaltiomhaston tilinpäätöstä teh-
31615:         ~äessä budjettilaskelman lopputulos osottautuisi
31616:        parenunaksi kuin milcsi E d1tskunta on sen a:rvioi-
31617:        'm(;t, 3 lcohdassa edellytetty siir'to on vähennettä-
31618:        vä vastaavalla summalla,- sekä
31619:             5. että suostuntarahaston vahvistamiseksi oso-
31620:        tetaan tulot pelikortti- ja mallasjuomasuostun-
31621:        noista sekä leimasuostunnasta, E d!uskunnan kus-
31622:        takin suostunnasta hyväksymän asetuksen mu-
31623:        kaan.
31624: 
31625:  Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
31626: 
31627:  Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
31628:                     1910. - N:o 12.
31629: 
31630: 
31631: 
31632: 
31633:                 Keisarillisen Majesteetin Armolli-
31634:           nen esitys Suomen Eduskunnalle varojen osot-
31635:           tamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä
31636:           sivistystarkoituksia varten vuodeksi l9ll.
31637: 
31638:       Eduskunnalle jätetään täten lainmukaista käsittelyä
31639: varten Armollinen esitys varojen osottamisesta kansakoulu-
31640: laitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten, suon-
31641: tettaviksi suostuntarahastosta vuonna 1911.
31642: 
31643:         1. Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle.
31644:      Keisarillisen Majesteetin Armossa vahvistaman Val-
31645: tiopäiväin päätöksen ja Keisarillisen Suomen Senaatin sii-
31646: hen perustuvain kirjeiden mukaan Koulutoimen Ylihalli-
31647: tukselle 13 p:ltä maaliskuuta 1895 ja 13 p:ltä marraskuuta
31648: 1906 ovat kaupunkikunnat oikeutetut kansakoulujensa yllä-
31649: pitämistä varten suostuntavaroista saamaan apumaksun,
31650: joka vastaa 25 prosenttia siitä määrästä, johon näiden
31651: kuntain mainituissa kirjeissä ilmoitetut todelliset menot
31652: kansakouluistaan nousevat. Näiden säännösten nojalla Edus-
31653: kunta on vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä maan kaupun-
31654: kien kansakoululaitoksen ylläpitämistä varten vuodeksi
31655: 1910 osottanut 1,200,000 markan suuruisen määrärahan, joka
31656: määräraha on 180,000 markkaa suurempi kuin mitä vuo-
31657: den 1909 menosääntöön oli samaan tarkoitukseen otettu.
31658:       Koska kuitenkin ne apumaksut, jotka Keisarillinen
31659: Senaatti on kaupunkien kansakoulujen ylläpitoa varten
31660:   2                         N:o 12
31661: 
31662: myöntänyt suoritettaviksi puheena olevaan tarkoitukseen
31663: vuodeksi 1909 osotetusta määrärahasta, nousevat yhteensä
31664: noin 1,050,000 markkaan, havaitaan tästä että vuoden
31665: 1909 menosääntöön kysymyksessä olevaa tarkoitusta var-
31666: ten otettu 1,020,000 markan määräraha ei ole ollut riit-
31667: tävä, vaan tullevat todelliset menot sanotulta vuodelta ole-
31668: maan noin 30,000 markkaa mainittua määrärahaa suurem-
31669: mat. Näin ollen ja kun kaupunkikunnat edelleenkin näyt-
31670: tävät pyrkivän kehittämään kansakoululaitostaan ja saat-
31671: tamaan sen ajan vaatimuksia yhä enemmän vastaavalle
31672: kannalle, jossa tarkoituksessa opettajiston palkkaetuja pa-
31673: rannetaan, opetusvälinevarastoja täydennetään sekä oppi-
31674: laille yhä suuremmassa määrässä annetaan oppikirjoja ja
31675: muita koulutarpeita ilmaiseksi, tullee kaupunkien kansa-
31676: koulujen kannattamiseksi suostuntavaroista suoritettava
31677: avustus lähimpinä vuosina vaatimaan yhä suurempia mf'-
31678: noja. Se lisäys kuluvan vuoden vastaavaan määrärahaan,
31679: joka vuonna 1911 käynee tarpeelliseksi, voitanee edellä-
31680: sanotun nojalla arvioida noin 220,000 markaksi; joten
31681: kaupunkien kansakoululaitoksen kannattamiseksi vuonna
31682: 1911 lienee osotettava kaikkiaan
31683:          1,200,000  + 220,000 = 1,420,000 markkaa.
31684: 
31685: 
31686:   2.   Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston
31687:                         palkkaamiseen.
31688:      Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24
31689: p:nä tammikuuta 1908 annetun lain nojalla on vuodeksi
31690: 1909 puheena olevaan tarkoitukseen myönnetty 3,420,000
31691: markkaa. Vaikkakin Koulutoimen Ylihallitus ei vielä
31692: ole voinut päättää tilejään sanotulta vuodelta, voitanee,
31693: mainitun Ylihallituksen ilmoituksen mukaan, todellisten
31694:                            N:o 12                     3
31695: 
31696: menoJen vielämainitulta vuodelta arvioida nousevan ainoas-
31697: taan noin 3,320,000 markkaan; ja lienee siis noin 100,000
31698: markan säästö tästä määrärahasta olevan odotettavissa.
31699:       Vuodeksi 1910 on Eduskunta puheena olevaan tar-
31700: koitukseen myöntänyt 3,550,000 markan määrän, perustaen
31701: laskelmansa, muun ohessa, siihen otaksumaan, että luku-
31702: vuonna 1910-1911 tulisi perustettavaksi enintään 240
31703: uutta opettajanvirkaa.
31704:       Opettajanvirkojen todellinen lukumäärä lukuvuonna
31705: 1908-1909 oli 3,379. Koulutoimen Ylihallituksen anta-
31706: man ilmoituksen mukaan oli lukuvuoden 1909--1910 alussa
31707: perustettujen uusien opettajanvirkojen luku 181, jonka
31708: tähden, ja kun tavallisuuden mukaan joku määrä uusia
31709: opettajanvirkoja vielä lukuvuoden kuluessa perustettanee,
31710: koko lukumäärä tänä lukuvuonna perustettavia uusia opet-
31711: tajanvirkoja voitanee arvioida 240:ksi. Tämän mukaisesti
31712: tulisi opettajanvirkojen koko lukumäärä lukuvuonna 1910
31713: -1911 olemaan:
31714:                 3,379 +  200 +  240 = 3,819.
31715: 
31716:      Edellyttäen niiden opettajistoon kuuluvien henkilöi-
31717: den luvun jotka ylempänä mainitun lain 1 §:ssä olevan
31718: säännöksen mukaan perheolojen perusteella pääsevät nautti-
31719: maan 1,100 markan pohjapalkkaa, kolmannekseksi opet-
31720: tajakunnan koko lukumäärästä, tarvittaisiin edellämainit-
31721: tujen opettajien palkkaamiseen:
31722:    1/
31723:         3 X 3,819 eli 1,273 X 1,100 = 1,400,300 markkaa
31724:         3 X 3,819  " 2,546 X 900 = 2,291,400
31725:    2/
31726: 
31727: eli siis yhteensä 3,691, 700 markkaa.
31728: 
31729:     Kansakoululaitoksen jatkuvaan virkeään kehitykseen
31730: nähden lienee uusien opettajanvirkojen luku lukuvuonna
31731:   4                               N:o 12
31732: 
31733: 1911-1912 arvioitava 270:ksi. Jos nämä uudet virat olisi-
31734: vat olemassa koko kalenterivuoden 1911, nousisi apumaksu
31735: niiden haltijain palkkaamiseen
31736:       1/X 270 eli 90 X 1,100 = 99,000 markkaan
31737:            3
31738:       % X 270 » 180 X 900 = 162,000
31739: eli siis yhteensä 261,000 markkaan.
31740: 
31741:       Koska kuitenkin nämä virat täytetään vasta luku-
31742: vuoden 1911-1912 alusta lukien, niin tarvitaan vastamai-
31743: nitusta apumaksusta vuonna 1911 ainoastaan 5/ 12 eli siis
31744: 108,750 markkaa. Edelläolevan laskelman mukaan tulisi
31745: siis vuodeksi 1911 tarvittava apumaksu maalaiskansakou-
31746: lujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen olemaan
31747: 3,691,700        +
31748:               108,750 = 3,800,450 markkaa. Koska kui-
31749: tenkin Eduskunnan viimekuluneina vuosina puheenalaista
31750: tarkoitusta varten myöntämästä määrärahasta, jonka suu-
31751: ruus on vahvistettu samain laskuperusteiden mukaan kuin
31752: tässä edellä, vuosittain on jäänyt melkoinen ylijäämä, voi-
31753: tanee kerrotulla tavalla laskettu määräraha 3,800,450 mark-
31754: kaa jonkun verran alentaa ja myönnettänee siis puheen-
31755: alaista tarkoitusta varten vuodeksi 1911 tasaluvuin ainoas-
31756: taan
31757:                      3,700,000 markkaa.
31758: 
31759: 
31760:       3.       Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen
31761:                    mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten.
31762: 
31763:        Armollisen julistuksen mukaan 8 p:ltä maaliskuuta
31764: 1898 on kunnan tai koulupiirin velvollisuus pitää huolta
31765: siitä! että sellaisessa pojille ja tytöille yhteisessä maalais-
31766: kansakoulussa, jota johtaa opettajatar, ja jossa ei sen
31767: ohessa ole miespuolista opettajaa, annetaan erityistä oh-
31768:                              N:o 12                           5
31769: 
31770: jausta käsitöissä miespuolisille oppilaille, kun taas toiselta
31771: puolen, Armollisen julistuksen mukaan 13 p:ltä maalis-
31772: kuuta 1895, semmoiseen poikia ja tyttöjä varten yhteiseen
31773: kansakouluun, jota hoitaa miespuolinen opettaja, ja jossa
31774: apulaisopettajatarta ei ole, on kunnan tai koulupiirin toi-
31775: mesta otettava naiskäsitöiden opettajatar. Näiden mies-
31776: ja naiskäsitöiden opettajain ja opettajatarten palkkaami-
31777: seksi saavat kunnat ja koulupiirit valtiovarastolta avus-
31778: tusta sen määrän kuin mainituissa julistuksissa on lähem-
31779: min säädettynä; ja on Eduskunta sanottujen säännösten
31780: nojalla vuodeksi 1909 puheenalaista tarkoitusta varten
31781: myöntänyt 146,000 markan määrärahan. Koska kuitenkin
31782: Koulutoimen Ylihallitus on ilmoittanut, että mainitusta
31783: määrärahasta vuodeksi 1909 ei tultane tarvitsemaan enem-
31784: pää kuin 125,000 markkaa, ja kun näiden opettajain ja
31785: opettajatarten luku viimeisinä vuosina on lisääntynyt keski-
31786: määrin 60 miespuolisella ja yhtä monella naispuolisella
31787: opettajalla vuodessa, jommoisesta lisäyksestä valtiovaras-
31788: tolle koituu ainoastaan 7,500 markan korotus vuosimäärä-
31789: rahaan, lienee Eduskunnan vuodeksi 1910 osottamasta
31790: määrärahasta, 160,000 markasta, odotettavana noin 27,000
31791:  markan säästö. Vuodeksi 1911 lienee puheena olevaan
31792:  tarkoitukseen ehdotettava arviolta
31793:                       150,000 markkaa.
31794: 
31795: 
31796: 
31797:       4.   Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen
31798:                     varsinaiselle opettajistolle.
31799: 
31800:      Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24
31801: p:nä tammikuuta 1908 annetun lain 2 §:ssä olevan sään-
31802: nöksen mukaisesti saa opettaja ja opettajatar, joka nuh-
31803:      6                    N:o 12
31804: 
31805: teettomasti on tehtävänsä toimittanut, viisi, kymmenen,
31806: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka ker-
31807: ran 180 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos peruspalkka
31808: on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos peruspalkka
31809: on 1,100 markkaa. Tämän säännöksen perusteella on Edus-
31810: kunta palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinai-
31811: selle opettajistolle vuodeksi 1909 myöntänyt 855,000 mar-
31812: kan suuruisen määrärahan.
31813:       Palkankorotusta nauttivia opettajia oli vuoden 1909
31814: lopussa seuraavat määrät:
31815:           20 vuotta palvelleita              450
31816:           15   »        ))                   287
31817:           10   ))                            476
31818:            5                               1,076
31819:                                            2,289
31820:      Koska kuitenkin vuoden 1911 rahantarvetta tarkoit-
31821: tavassa laskelmassa on otettava huomioon myöskin ne
31822: opettajat, jotka vuosina 1905 ja 1906 joko ovat astuneet
31823: kansakoulun palvelukseen tahi saaneet palkanlisäyksiä,
31824: tulee edellisten lisäksi
31825: v. 1910 oikeutetuiksi 5 vuoden korotukseen 128 opettajaa
31826: )) 1911               5                    158
31827: » 1910               10     ))             121     »
31828: 
31829: )) 1911              10               ))   158
31830: » 1910               15     ))              50     >>
31831: 
31832: » 1911               15   »           ))    62
31833: )  1910       ))     20     ))      »       43
31834: » 1911               20   »                 50
31835:                                               770 opettajaa
31836:       Vuonna 1911 olisi näin ollen opettajia, jotka nautti-
31837: tivat palkankorotusta:
31838:                           N:o 12                                7
31839: 
31840:           20 vuoden palveluksesta                543
31841:           15    ))                               306
31842:           10                                     643
31843:            5                                   1,003
31844:                                               2,575
31845: 
31846:       Varmana sopii kuitenkin pitää, etteivät kaikki nämä
31847: henkilöt enää vuonna 1911 ole kansakoulun palveluksessa.
31848: Varsinkin on todennäköistä, että 20 vuoden palkankoro-
31849: tusta nauttivien luku tulee kuoleman, sairauden tahi muun
31850: syyn vaikutuksesta jossakin määrässä vähenemään. Mutta
31851: kun toiselta puolen opettajat sangen usein täysinpalvel-
31852: leiksikin tultuaan jatkavat palvelustaan eikä siis ole saa-
31853: tavissa mitään varmaa perustetta eroavien opettajain luku-
31854: määrän laskemiseksi, niin täytynee olettaa, että kaikki
31855: puheena olevat henkilöt ovat virassa vielä vuonna 1911.
31856:       Vuoden 1908 valtiopäiväin valtiovarainvaliokunta on
31857: laskenut, että määrävuosien palveluksesta palkankorotusta
31858: nauttivista opettajista kuuluu
31859:                                   ylempään palk-   alempaan palk-
31860:                                    kausluokkaan:    kausluokkaan:
31861: 20 vuoden korotusta nauttivista      56 °/0            44 °/o
31862: 15            >>                     49 ))             51 >>
31863: 10                                   38 ;>             62 ))
31864:  5                                   33 ))             67 »
31865: 
31866:       Edellyttämällä että tämä laskuperuste pitää paikkansa
31867: vielä vuonna 1911, saadaan puheena olevaan rahantarpee-
31868: seen nähden seuraava laskelma:
31869:                                     304 X 880 = 267,520
31870: Korotukset 20 vuoden palveluksesta {239 X 720 = 172,080
31871:                                     150 X 660 = 99,000
31872:            15              »
31873:                                    {156 X 540 = 84,240
31874:   8                       N:o 12
31875: 
31876:                                      244 X 440 = 107,360
31877: Korotukset 10 vuoden palveluksesta {
31878:                                      399 X 360 = 143,640
31879:                                      357 X 220 = 78,540
31880:               5                     {726 X 180 = 130,680
31881: eli siis yhteensä 1,083,060 markkaa.
31882: 
31883:       Kuitenkin on muistettava että tähän tulokseen vai-
31884: kuttamassa ovat, koko vuoden 1911 palkanlisäystä naut-
31885: tiviksi laskettuina, kaikki ne henkilöt, jotka vuonna 1906
31886: olivat astuneet kansakoulun palvelukseen tahi silloin saa-
31887: neet palkanlisäystä määrävuosien palveluksesta. Näitä hen-
31888: kilöitä oli edellisen mukaan 428. Kun kuitenkin virkaan
31889: astuminen, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, tapah-
31890: tuu lukuvuoden alussa, tulevat nämä henkilöt useimmiten
31891: saamaan lisäyksensä ainoastaan syyslukukaudelta, ja on
31892: siis ylläolevasta rahamäärästä, 1,083,060 markasta, vähen-
31893: nettävä arviolta puolet viimemainituille henkilöille vuonna
31894: 1911 myönnettävistä lisäysmääristä. Lisäkorotus kullekin
31895: heistä on ylemmässä palkkausluokassa 220 ja alemmassa
31896: 180 markkaa koko vuodelta, ja kun kaikista palkanlisäystä
31897: nauttivista opettajista noin 44 °/0 kunluu ylempään ja 56%
31898: alempaan palkkausluokkaan, saadaan kyseessäoleviksi vä-
31899: hennyseriksi
31900:        0 144 X 428 eli 188 X 220 = 41,360 markkaa
31901:        O,sG X 428 ) 240 X 180 = 43,200        ,
31902: eli siis yhteensä 84,560 markkaa, josta puolet on 42,280
31903: markkaa.
31904:      Tätä laskelmaa seuraten saataisiin 1911 vuoden rahan-
31905: tarpeeksi opettajiston palkanlisäyksiä varten
31906:          1,083,060-42,280 =   1,040, 780 markkaa.
31907:      Koska kuitenkin kahden vuoden kuluessa melkoisen
31908: suuri luku opettajia epäilemättä tulee saamaan eron viras-
31909:                             N:o 12                          9
31910: 
31911: taan, Ja kun puheenalaiseen tarkoitukseen viimekuluneina
31912: vuosina osotetusta määrärahasta, vaikka se on arvioitu sa-
31913: main laskuperusteiden mukaan kuin mitä tässä edellä on seu-
31914: rattu, säännöllisest.i on syntynyt melkoinen säästö, riittänee
31915: vuoden 1911 määrärahaksi puheena olevaan tarkoitukseen
31916:                         970,000 markkaa.
31917: 
31918: 
31919: 
31920: 
31921:    5. Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston
31922:                           eläkkeiksi.
31923: 
31924:       Eduskunta on, nojaten 24 p:nä toukokuuta 1898 annet-
31925: tuun Armolliseen asetukseen kaupunki- ja maalaiskuntain
31926: kansakoulujen opettajistolle tulevasta eläkkeestä, puheena
31927: olevaan tarpeeseen vuodeksi 1910 osottanut 181,000 mar-
31928: kan suuruisen määrärahan. Niistä opettajista ja opetta-
31929: jattarista, joille vuonna 1901 myönnettiin palkanlisäys 20
31930: vuoden palveluksesta ja jotka siis vuonna 1911 tulevat
31931: oikeutetuiksi täyteen eläkkeeseen, on vielä palveluksessa
31932: 14 opettajaa ja 4 opettajatarta. Se eläkemäärä, joka näille
31933: on varattava, tekee 17,000 markkaa. Mutta koska toden-
31934: näköisesti myöskin vuonna 1911 joku määrä opettajia ja
31935: opettajattaria tulee saamaan eläkkeen parantumattoman
31936: taudin takia, voitanee puheena olevaan tarkoitukseen vuo-
31937: deksi 1911 varata samansuuruinen lisäys kuin vuodeksi
31938: 1910 eli 25,000 markkaa. Tämän mukaisesti otettanee
31939: vuoden 1911 menosääntöön kysymyksessä olevaa tarkoi-
31940: tusta varten
31941:             181,000+   25,000 = 206,000 markkaa.
31942:    10                        N:o 12
31943: 
31944:   6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi.
31945: 
31946:        Eduskunta on, nojaten 5 §:ään Armollisessa asetuk-
31947: sessa kaupunki- ja maalaiskuntain kansakoulujen opetta-
31948: jistolle tulevasta eläkkeestä 24 p:ltä toukokuuta 1898, apu-
31949: maksuksi puheenalaista tarkoitusta varten vuodeksi 1910
31950: osottanut 47,000 markan suuruisen määrärahan. Kaupun-
31951: kien kansakoulujen opettajistossa viimeisten neljän vuoden
31952: kuluessa tapahtuneeseen keskimääräiseen lisäykseen näh-
31953: den, voitanee otaksua että lukuvuonna 1910-1911 tulee
31954: perustettavaksi noin 25 uutta opettajan- ja 90 opettajatta-
31955: ren virkaa. Tämän nojalla ja kun edellämainitun lain-
31956: kohdan mukaan kaupunkien kansakoulujen opettajiston
31957: eläkekassaan on suostuntavaroista suoritettava 5 prosenttia
31958: vuodessa opettajille ja opettajattarille tulevasta eläkemää-
31959: rästä, tulisi lisäys vuoden 1910 vastaavaan määrärahaan
31960: olemaan mainituilta opettajilta 25 X 50 = 1250 markkaa
31961: ja opettajattarilta 90 X 37: 50 = 3,375 markkaa eli yh-
31962: teensä, tasaluvuin 5,000 markkaa.
31963:       Tämän mukaan tarvittaisiin vuodeksi 1911 puheena
31964: olevaan tarkoitukseen
31965:              47,000 +  5,000 = 52,000 markkaa.
31966: 
31967: 
31968:  7. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja -opettajatarten
31969:                          avustamiseen.
31970: 
31971:      Tätä tarkoitusta varten on jo liki kahdenkymmenen
31972: vuoden aikana ollut menosääntöön otettuna määräraha,
31973: jonka suuruus vuonna 1909 on ollut 80,000 markkaa ja
31974: joka kuluvaksikin vuodeksi on ehdotettu samansuuruiseksi.
31975: Koska kuitenkin kansakoulunopettajiston lukumäärä sekä
31976: kaupungeissa että maalaiskunnissa vuosi vuodelta kasvaa
31977:                             N:o 12                        11
31978: 
31979: sekä sairaustapaukset opettajistossa Ja niistä aiheutuva
31980: tarve avustaa varattornia opettajia siis myöskin käy suu-
31981: remmaksi, lienee puheenalainen määräraha vuodeksi 1911
31982: jonkun verran korotettava, joten se voitanee ehdottaa
31983:                      86,000 markaksi.
31984: 
31985: 
31986:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen rakenta-
31987:                            miseksi.
31988: 
31989:        Armollisen asetuksen mukaan 24 p:ltä toukokuuta
31990: 1898, joka koskee ylempien kansakoulujen perustamisen
31991: edistämistä Suomen maalaiskunnissa, ovat kunnat velvol-
31992: lisia jakamaan alueensa koulupiireihin; ja tulee kunnan,
31993: vastamainitun asetuksen 3 §:ssä olevan säännöksen nojalla,
31994: ryhtyä perustamaan kansakoulua asianomaiseen koulupii-
31995: riin niin pian kuin vähintään 30 siitä piiristä kotoisin
31996: olevaa, kouluijässä olevaa lasta ilmoitetaan kouluun pan-
31997: tavaksi. Tämän asetuksen nojalla on maan kansakoulujen
31998: lukumäärä viimeisen vuosikymmenen kuluessa E!Uuressa
31999: määrin lisääntynyt. Koska kuitenkin yleensä ja erittäin-
32000: kin harvaan asutuissa ja köyhissä seuduissa, joissa kansa-
32001: kouluja nykyään enimmiten perustetaan, on osottautunut
32002: vaikeaksi saada kouluja varten vuokratuksi huoneustoja,
32003: jotka tyydyttäisivät edes vähimpiäkään vaatimuksia, ei
32004: kunnilla ole muuta neuvoa kuin rakentaa kouluille omat
32005: talot.
32006:        Ne melkoiset kustannukset, joita tarpeellisten kansa-
32007: koulutalojen rakentaminen on kunnille tuottanut, ovat
32008: vaikuttaneet jossakin määrin lamauttavasti kuntain harras-
32009: tukseen kansakoululaitosta kohtaan ja siten olleet omiansa
32010: ehkäisemään sen ajanmukaista kehitystä. Tämän johdosta
32011: ja huomioon ottaen, mikäli mahdollista, Eduskunnan jo
32012:   12                         N:o 12
32013: 
32014: kahdesti esiintuomaa toivomusta puheenalaiseen tarkoituk-
32015: seen tätä nykyä menevän 700,000 markan määrärahan ko-
32016: rottamisesta lienee tämä määräraha vuodeksi 1911 koro-
32017: tettava
32018:                     800,000 markkaan.
32019: 
32020: 
32021: 
32022:          9. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi.
32023: 
32024:      Määräraha puheenalaista tarkoitusta varten on vuonna
32025: 1909 ollut suuruudeltaan 100,000 markkaa, ja saman mää-
32026: rän Eduskunta on osottanut kuluvaksikin vuodeksi. Myös-
32027: kin vuodeksi 1911 myönnettänee tähän tarkoitukseen yhtä
32028: suuri määräraha eli siis
32029:                     100,000 markkaa.
32030: 
32031: 
32032: 
32033:  10. Määräraha kirjastoja varten maalaiskansakoulujen opettajille
32034:                        ja opettajattarille.
32035: 
32036:       Yllämainittua tarkoitusta varten on Eduskunnan eh-
32037: dotuksen mukaan jo liki kahdenkymmenen vuoden aikana
32038: ollut menosääntöön otettuna määräraha, joka viimeisinä
32039: vuosina on suuruudeltaan ollut 30,000 markkaa vuodessa.
32040: Määräraha lienee myöskin vuodeksi 1911 pysytettävä sa-
32041: mansuuruisena eli
32042:                       30,000 markkaa.
32043: 
32044: 
32045: 
32046:    11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten.
32047: 
32048:      Kansakoulutoimen järjestämisestä Suomessa 11 p:nä
32049: toukokuuta 1866 annetun Armollisen asetuksen 125 §:n
32050:                             N:o 12                         13
32051: 
32052: mukaan on maalaiskansakoulun opettaja tahi opettajatar
32053: velvollinen olemaan henkilöille, jotka ovat läpikäyneet
32054: kansakoulun taikka muuten tietoja ja sivistystä harrasta-
32055: vat, avuksi neuvomaHa tai selittämällä heille hyödyllistä
32056: lukemista, läpikatsomalla ja oikaisemalla kirjoituskokeita
32057: sekä muulla semmoisella, joka todellista tietoa ja sivis-
32058: tystä voipi kartuttaa. Tämän johdosta ovat maan vuoden
32059: 1891 valtiopäiville kokoontuneet Säädyt alamaisuudessa ano-
32060: neet ryhdyttäväksi, muun ohessa, sellaiseen toimenpiteeseen,
32061: että edellämainitussa lainkohdassa edellytettyjä jatkokurs-
32062: seja voitaisiin mitä laajaperäisimmin panna to~een ja tyy-
32063: dyttävällä tavalla saavuttaa niiden tarkoitus; ja ovat Säädyt
32064: puheenalaisessa tarkoituksessa Hallituksen käytettäväksi
32065: asettaneet erityisen määrärahan. Sittenkuin Keisarillinen
32066: Majesteetti oli Armossa valtuuttanut Keisarillisen Senaatin,
32067: mainitun anomuksen mukaisesti, edistämään kansakoulun
32068: jatkokursseja sekä Keisarillinen Senaatti oli vahvistanut työ-
32069: suunnitelman niille, on puheena olevien kurssien toimeen-
32070: paneminen käynyt yhä yleisemmäksi ja harrastus niihin
32071: vuosi vuodelta kasvanut. Vuodeksi 1909 on tätä tarkoi-
32072: tusta varten myönnetty 100,000 markan määräraha ja ehdo-
32073: tettanee vuodeksi 1911 edelleen samansuuruinen määräraha
32074:                       100,000 markkaa.
32075: 
32076: 
32077: 
32078:  12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten.
32079: 
32080:      Eduskunta on vuodeksi 1910 korottanut yllämainitun
32081: määrärahan 27,000 markkaan, jotta siitä voitaisiin antaa
32082: kansakoulunopettajille avustukseksi ulkomaanmatkoja var-
32083: ten 5,000 markkaa sekä kuuntelua varten seminaareissa ja
32084: kansakouluissa kuin myöskin osanottamista varten kesän
32085:   14                        N:o 12
32086: 
32087: aikana toimeenpantaviin puutarha-, piirustus-, leikki- ja
32088: voimistelu- sekä maatalouskursseihin yhteensä 20,(X)()
32089: markkaa, samalla kuin kansanopistojen opettajille varat-
32090: taisiin loput eli 2,(X)() markkaa kuuntelua ja opintomatkoja
32091: varten. Koska kuitenkin tähänastisesta määrärahasta, sen
32092: vähäisyyden takia, ei ole voitu jakaa stipendejä lähes-
32093: kään kaikille niille hakijoille, jotka kuunnellakseen ope-
32094: tusta seminaareissa ja kansakouluissa ovat halunneet päästä
32095: niistä osallisiksi, ja koska olisi erittäin suotavaa, että
32096: kansakoulunopettajia voitaisiin pienillä apurahoilla kehoit-
32097: taa yhä runsaslukuisemmin käyttämään hyväkseen vasta-
32098: mainittuja kesäkursseja, niin lienee vuodeksi 1911 maalais-
32099: kansakoulujen ja kansanopistojen opettajistol1e stipendeiksi
32100: kuuntelua ja opintomatkoja varten myönnettävä
32101:                          30,000 markkaa.
32102: 
32103: 
32104: 
32105:  13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansa-
32106:   kouluihin sekä havainto- y. m. opetusvälineiden hankkimiseksi
32107:                          kansanopistoihin.
32108: 
32109:       Puheenalaista tarkoitusta vartf'n on JO kymmenen
32110: vuoden aikana ollut menosääntöön otettuna määräraha, joka
32111: vuonna 1909 oli suuruudeltaan 110,000 markkaa. Viimeksi
32112: koolla ollut Eduskunta osotti havaintovälineiden hankki-
32113: miseksi vuonna 1910 yhteensä 160,(X)() markan suuruisen
32114: määrärahan, josta 150,(X)() markkaa oli aiottu kansakouluja
32115: ja 10,000 markkaa kansanopistoja varten. Mainitusta kansa-
32116: kouluja varten ehdotetusta määrärahasta oli kuitenkin
32117: tarkoitus käyttää 50,000 markkaa sellaisten vuonna 1909
32118: tehtyjen anomusten tyydyttämiseksi, joita varojen puut-
32119: teessa silloin ei oltu voitu käsitellä. Tämän nojalla ja
32120:                               N:o 12                          15
32121: 
32122: JOS  varoJa puheenalaiseen tarkoitukseen vuonna 1911 ei
32123: tulisi tarvittavaksi enemmän kuin mitä Eduskunta on las-
32124: kenut vuodeksi 1910, olisi havainto- ja opetusvälineiden
32125: hankkimiseen vuodeksi 1911 varattava 100,000 markkaa
32126: kansakouluja ja 10,000 markkaa kansanopistoja varten.
32127: Koska kuitenkin olisi suotavaa, että kansanopistot saisivat
32128: valtioapua ei ainoastaan havaintovälineistä, kuten tähän
32129: asti on ollut laita, vaan yleensä kaikista niihin hankituista
32130: opetusvälineistä, kuten esim. käsityökalustoista, höyläpen-
32131: keistä ynnä muista samanlaisista tarpeista, lienee määrä-
32132: raha näihin opistoihin nähden korotettava 15,000 markkaan.
32133:       Tämän mukaisesti olisi siis havaintovälineiden hank-
32134: kimiseksi maalaiskansakouluihin sekä havainto- ynnä muun
32135: opetusvälineiden hankkimiseksi kansanopistoihin vuodeksi
32136: 1911 myönnettävä
32137:            100,000  +  15,000 = 115,000 markkaa.
32138: 
32139: 
32140:  14. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi
32141:            kansakoulunopettajille ja -opettajattarille.
32142: 
32143:       Yllämainittua tarkoitusta varten on vuodeksi 1909
32144: myönnetty 45,000 markan määräraha. Koska kuitenkin
32145: Eduskunta jo kahdesti on alamaisuudessa ilmoittanut, että
32146: puheenalaisia kursseja ei voida mainitulla määrärahalla
32147: järjestää koko lukuvuotta kestäviksi, kuten suotavaa olisi,
32148: lienee tähän tarpeeseen vuodeksi 1911 osotettava
32149:                      60,000 markkaa.
32150: 
32151: 
32152: 
32153: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille.
32154: 
32155:       Vuoden 1908 valtiopäiville annetussa Armollisessa
32156: esityksessä asiasta oli ehdotettu, että oppikirjain ostoon
32157:   16                       N:o 12
32158: 
32159: maalaiskansakoulujen oppilaille vuodeksi 1909 myönnettäi-
32160: siin 150,000 markan suuruinen määräraha, tarkoituksella
32161: että siitä voitaisiin kunnille suorittaa 40 prosenttia niiden
32162: oppikirjain hinnasta, jotka kuntain kustannuksella hankit-
32163: taisiin koulujen oppilaille ]uovutettaviksi. Koulutoimen
32164: Ylihallituksen antaman ilmoituksen mukaan on kuitenkin
32165: mainitusta määrärahasta vuonna 1909 annettu kunnille
32166: avustusta 75 prosenttia ei ainoastaan hankittujen oppi-
32167: kirjain vaan muidenkin koulutarpeiden hinnasta; ja on
32168: mainitusta määrärahasta siitä huolimatta jäänyt jonkun
32169: verran säästöä siltä vuodelta. - Puheenalaiseen tarkoi-
32170: tukseen lienee edelleenkin vuodeksi 1911 osotettava
32171:                        150,000 markkaa.
32172: 
32173: 
32174:          16. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi.
32175: 
32176:        Keisarillisen Majesteetin Armollisen määräyksen mu-
32177: kaan 13 p:ltä marraskuuta 1906 on jokaiselle kansanopis-
32178: tolle, joka on ollut toimessa kaksi vuotta ja jossa on vä-
32179: hintään 20 oppilasta, myönnettävä kahteen kolmasosaan
32180: opiston menoista nouseva valtioapu, ei kuitenkaan yli 6,000
32181: markan vuodessa, kun taas uudelle kansanopistolle apu-
32182: rahaksi järjestäruiskustannusten suorittamisesta opiston
32183: kahtena ensimäisenä toimintavuotena myönnetä.än kolmatta
32184: osaa opiston menoista vastaava valtioapu, ei kuitenkaan
32185: yli 3,000 markan vuodessa. - Eduskunta on kuitenkin
32186: sekä vuoden 1908 että vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä,
32187: katsoen puheena olevien oppilaitosten merkitykseen yleisen
32188: kansalaiskasvatuksen edistäjinä, ollut sitä mieltä että
32189: kansanopistoille olisi myönnettävä valtioapua jonkun ver-
32190: ran runsaammin ja muutettujen perusteiden mukaan sekä
32191: siinä tarkoituksessa päättänyt, muun ohessa, että vähem-
32192:                            N:o 12                       17
32193: 
32194: män kuin kaksi vuotta toimineiden opistojen tulisi saada
32195: 3,(X)() markkaa sekä kaksi vuotta toimessa olleista opis-
32196: toista niiden, joissa on vähemmän kuin 40 oppilasta, 6,000
32197: markkaa, niiden, joissa on vähintään 4.0 oppilasta, 7,000
32198: markkaa, sekä niiden, joissa on vähintään 70 oppilasta, 8,000
32199: markkaa. Eduskunta on tämän mukaan apurahaksi kan-
32200: sanopistoille vuodeksi 1910 laskenut:
32201: 
32202: 11 kansanop., joissa oppii. on alle 40, a 6,000:- 66,000
32203: 10                                 40-69, >) 7,000:- 70,000
32204: 10                          ' vähint. 70, ~ 8,000: - 80,000
32205: 10            jotka eivät ole olleet toi-
32206:                    messa kahta vuotta > 3,000: -- 30,000
32207:                                         Summa 246,000: -
32208: 
32209:       Viime vuosma saadun kokemuksen nojalla voitanee
32210: olettaa, että vuonna 1911 tulee olemaan toimessa 5 kansan-
32211: opistoa enemmän kuin nyt kuluvana vuonna. Samoin voita-
32212: nee niiden oppilaitosten lukumäärän, jotka vuonna 1911
32213: ovat olleet kaksi vuotta toimessa, arvioida viittä suurem-
32214: maksi kuin vastaavan lukumäärän tänä vuonna; ja tulisi
32215: siis näitä viimemainittuja varten tarvittavaksi, 7,000 mar-
32216: kan keskimääräisen apurahan mukaan jokaiselle, yhteensä
32217: 35,000 markan lisäys edellämainittuun vuodeksi 1910 las-
32218: kettuun määrärahaan.
32219:       Kansanopistojen toiminnan turvaamiseksi myönnet-
32220: tänee siis vuodeksi 1911 yhteensä
32221:                      281,000 markkaa.
32222: 
32223: 
32224:      Paitsi edellämainittuihin tarkoituksiin on Eduskunta
32225: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä osottanut määrärahoja
32226: avustuksen myöntämiseksi luentokurssien kannattamiseen,
32227:                                                          2
32228:   18                       N:o 12
32229: 
32230: maalais- ja kaupunkilaiskirjastoja varten, kesävirkistyksen
32231: hankkimiseen varsinkin kesäsiirtolaissa varattomille kansa-
32232: koululapsille, kansanlastentarhain kannattamiseen, köyhien
32233: kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatettamiseen, rait-
32234: tiustyön kannattamiseen sekä työväenopistoja varten.
32235: Vaikka Keisarillinen Majesteetti on havainnut useimpien
32236: vastaluetelluista tarkoituksista olevan erittäin helliteltävää
32237: laatua ja siitä syystä ansaitsevan kannatusta, niin ei niitä
32238: varten kuitenkaan, koska käytettävinä olevia varoja edellä
32239: esitettyjen lisäksi vuonna 1911 ei tule suostuntarahastossa
32240: olemaan tarjona, tällä kertaa ole voitu määrärahoja ehdottaa.
32241: 
32242: 
32243: 
32244:      Edellämainitun mukaan tulisi siis vuonna 1911 suos-
32245: tuntarahastosta suoritettavaksi seuraavat määrärahat kansa-
32246: koululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten,
32247: nimittäin:
32248: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
32249:    tokselle (arviomääräraha) .                  1,420,000: -
32250: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
32251:    sinaisen opettajiston palkkaamiseen
32252:    (arviomääräraha)                             3,700,000: -
32253: 3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten
32254:    palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden
32255:    opetusta varten (arviomääräraha) .             150,000: -
32256: 4. Määräraha palkankorotuksiin maalais-
32257:    kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
32258:    tolle (arviomääräraha)                         970,000:-
32259: 5. Määräraha maalaiskansakoulujen varsi-
32260:    naisen opettajiston eläkkeiksi (arvio-
32261:    määräraha)                                     206,000:-
32262:                             N:o 12                          19
32263: 
32264:  6.   Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
32265:       opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
32266:       raha)                                         52,000:-
32267:  7.   Määräraha sairaiden kansakoulunopet-
32268:       tajain ja -opettajatarten avustamiseen        86,000: -
32269:  8.   Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
32270:       työhuoneustojen rakentamiseksi              8()),000:-
32271:  9.   Määräraha kansanopistojen rakennus·
32272:       avuksi                                       100,000:
32273: 10.   Määräraha kirjastoja varten maalais-
32274:       kansakoulujen opettajille ja opettajat-
32275:       tarille (rajaton siirtomääräraha) .           30,000:
32276: 11.   Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
32277:       kokursseja varten .                          100,000:
32278: 12.   Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
32279:       opintomatkoja varten                          30,000:
32280: 13.   Määräraha havaintovälineiden hankki-
32281:       miseksi maalaiskansakouluihin sekä
32282:       havainto- y. m. opetusvälineiden hank-
32283:       kimiseksi kansanopistoihin (rajaton
32284:       siirtomääräraha)                             115,000: -
32285: 14.   Määräraha yliopistollisten jatkokurs-
32286:       sien toimeenpanemiseksi kansakoulun-
32287:       opettajille ja -opettajattarille              60,000:
32288: 15.   Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
32289:       laiskansakoulujen oppilaille                150,000:
32290: 16.   Määräraha kansanopistojen avustami-
32291:       seksi (rajaton siirtomääräraha)              281,000: -
32292:                                Yhteensä Smk      8,250,000: -
32293: 
32294:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 9/22
32295:             p:nä huhtikuuta 1910.
32296:                     Ministeri Vaitiosihteeri A. Langhoff.
32297: .
32298: 
32299: 
32300: 
32301:     Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
32302:                1910. -   V. M. -   Esit. N :o 12.
32303: 
32304: 
32305: 
32306: 
32307:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 16 armolli-
32308:           sen esityksen johdosta, joka koskee varojen osotta-
32309:           mista kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi-
32310:           tuksia varten vuodeksi 1911.
32311: 
32312:      Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistavaa
32313: käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N :o 12 va-
32314: rojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivis-
32315: tystarkoituksia varten vuodeksi 1911. Asiaa käsitellessään
32316: on V aliakunta saanut käytettäväkseen armollista esitystä
32317: Keisarillisessa Senaatissa valmisteltaessa syntyneet asiakir-
32318: jat.
32319:      Valiokunta on tässä yhteydessä myöskin käsitellyt edus-
32320: taja K. Kallion y. m. tekemän anomusehdotuksen N :o 58
32321: erinäisistä toimenpiteistä kansankirjastojen avustamiseksi,
32322: jonka anomusehdotuksen Eduskunta on Valiokunnan val-
32323: misteltavaksi lähettänyt, sekä ottanut huomioansa ne sivis-
32324: tystarkoituksiin käytettäviä määrärahoja koskevat päätök-
32325: set, jotka Eduskunta on tehnyt osaksi vuoden 1909, osaksi
32326: nyt koossaolevilla valtiopäivillä.
32327: 
32328:    1. Apumaksu kaupunkien kansakoulula:itokselle. Tä-
32329: hän tarkoitukseen osotettiin vuodeksi 1909 1,020,000 mark-
32330: kaa. Vuoden 1909 Eduskunta arvioi vuotta 1910 varten
32331: tarvittavan 'vuotuislisäyksen 180,000 markaksi ja korotti
32332: määrärahan siten kuluvaksi vuodeksi 1,200,000 markkaan.
32333: Todellisuudessa nousivat 1909 vuoden menot noin 1,050,000
32334: markkaan, joten, olettamalla että arviolaskelma kuluvaksi
32335: vuodeksi tarvittavasta 'vuotuislisäyksestä on oikea, puheen-
32336: 2              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 12.
32337: 
32338: alainen määräraha tältäkin vuodelta käynee niukaksi. Huo-
32339: mioon ottamalla kaupunkien kansakoululaitoksen ripeän
32340: kehityksen ja siitä tulevaa vuotta varten aiheutuvan vuosi-
32341: lisäyksen, joka on arvioitava jonkun verran suuremmaksi
32342: kuin tälle vuodelle, katsoo Valiokunta, että puheenalaiseen
32343: tarkoitukseen ensi vuonna tarvitaan armollisessa esityksessä
32344: ehdotettu määrä 1,420,000 markkaa. Valiokunta saa sen-
32345: tähden kunnioittaen ehdottaa,
32346: 
32347:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1911 apu-
32348:            maksun kaupunkiem kansakoUlulaitosta varten
32349:            armollisen esityksen mukaisesti.
32350: 
32351:     2. Apumaksu maalaiskansalcoulujen varsinaisen opet-
32352: tajiston palkkaamiseen. Maalaiskansakoulujen opettajiston
32353: palkkaamiseen myönsi 1908 vuoden Eduskunta vuodeksi
32354: 1909 3,420,000 markkaa, josta määrärahasta noin 100,000
32355: markan ylijäämä lienee odotettavissa.
32356:     Opettajavirkojen lukumäärän, joka lukuvuonna 1908-
32357: 1909 oli 3,379, on lukuvuonna 1909-1910 laskettu lisäänty-
32358: vän 200 :lla ja lukuvuonna 1910-1911 240 :llä. Siten tulisi
32359: virkojen koko lukumäärä viimeksimainittuna lukuvuonna
32360: olemaan 3,819. · Sen laskuperusteen mukaan, että opettajis-
32361: tosta yksi kolmasosa nauttii 1,100 markan ja kakili kol-
32362: mattaosaa 900 markan vuotuista pohjapalkkaa, tarvitaan
32363: näiden opettajain palkkaamiseen 3,691,700 markkaa.
32364:     Opettajavirkojen lisäys lukuvuotta 1911-1912 kohden
32365: on laskettu 270 :ksi. Näiden virkain haltijain palkkaus te-
32366: kisi edellämainitun laskuperusteen mukaan koko lukuvuot-
32367: ta kohden 261,000 markkaa. Mutta kun tästä summasta
32368: vuoden 1911 osalle tulee ainoastaan viiden kuukauden osuus
32369: eli 108,750 markkaa, tekee apumaksu maalaiskansakoulujen
32370: varsinaisen opettajiston palkkaamiseen vuonna 1911
32371: 3,691,700 +   108,750 = 3,800,450 markkaa. Siihen nähden,
32372: että tässä noudatetun laskuperusteen mukaan määrätystä
32373: apurahasta on jäänyt vuosittain melkoinen ylijäämä ja opet-
32374:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.
32375: 
32376: tajavirkojen lisääntyminen vuosina 1910 ja 1911 on edellä
32377: arvioitu suhteellisesti korkeaksi, katsoo Valiokunta, että
32378: puheenalaiseen tarkoitukseen vuodeksi 1911 armollisessa
32379: esityksessä ehdotettu määräraha, 3,700,000 markkaa, voi-
32380: daan pitää riittävänä. Tämän johdosta Valiokunta saa
32381: kunnioittaen ehdottaa,
32382: 
32383:                että fiduskunta apwnwksuksi maalaiskansa-
32384:            lcoulujen opettajiston palkkaamiseen vuodeksi
32385:            1911 myöntäisi armollisen esityksen mukaisesti
32386:            3,700,000 markkaa.
32387: 
32388:     3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaami-
32389: seen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. Tähän tarkoi-
32390: tukseen on armollisessa esityksessä laskettu tarvittavan
32391: 150,000 markkaa. Kun Valiokunnalla tätä laskelmaa vas-
32392: taan ei ole ollut muistuttamista, pyytää Valiokunta kunni-
32393: oittaen ehdottaa,
32394: 
32395:              että Eduskunta puheenalaiseksi apwmaksuksi
32396:            myöntäisi 150,000 markan suuruisen määrärahan.
32397: 
32398:     4. Määräraha palkankor·otuksiin ma,alaiskansakoulujen
32399: varsinaiselle opettajistolle. Armollisessa esityksessä esitetyn
32400: laskuperusteen mukaan, jota edellisinäkin vuosina on käytet-
32401: ty tätä määrärahaa arvioidessa, nousisi puheenalainen meno-
32402: erä 1,040,780 markkaan. Niiden syiden nojalla, jotka ar-
32403: mollisessa esityksessä mainitaan, voidaan tätä rahamäärää
32404: kyllä jonkun verran alentaa, mutta armollisessa esityksessä
32405: arvioitu alennus 970,000 markkaan tuntuu kuitenkin liian
32406: rohkealta. Kyseessäolevaan tarkoitukseen käytettiin vuon-
32407:                                                               •
32408: na 1908 742,546 markkaa 21 penniä ja vuonna 1909 816,648
32409: markkaa 39 penniä, joten lisäys teki yli 74,000 markkaa.
32410: Jos menoerään seuraavina vuosina tarvittavat lisäykset ar-
32411: vioidaan, kuten kohtuullista on, vähän korkeammiksi,
32412: keskimäärin 80,000 markaksi, niin nousee menoerä vuonna
32413: 4              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 12.
32414: 
32415: 1911 lähes 977,000 markkaan.       Näin ollen saa Valiokunta
32416: kunnioittaen ehdottaa,
32417: 
32418:                että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi pal-
32419:            kanlcoroftuksiin maalaiskansakoulujen varsinai-
32420:            selle opettajistolle 980,000 markan suuruisen
32421:            rnäärärahan.
32422: 
32423:      5. Määräraha maalaiskansakoulujen   • varsinaisen opetta-
32424: jiston eläkkeiksi, joka on arvioitu 206,000 markaksi;
32425:     6. apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston
32426: eläkkeiksi, joka on laskettu 52,000 markaksi; sekä
32427:     'l. määräraha sairaiden kansakolunopettajain ja -opet-
32428: tajatarten avustamiseen, joka on ehdotettu korotettavaksi
32429: 86,000 markaksi,
32430:      vastaavat Valiokunnan harkinnan mukaan näitä tarpei-
32431: ta, minkä vuoksi Valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa,
32432: 
32433:              että Eduskunta ·hyväksyisi puheenalaiset
32434:            määrärahat ramollisen esityksen 1nukaisesti.
32435: 
32436:     8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen
32437: r-akentamiseksi on armollisessa esityksessä ehdotettu 800,000
32438: markaksi. Ottaen huomioon pakottavan tarpeen saada kan-
32439: sakoulusivistys levenemään niin laajalle kuin suinkin sekä
32440: samalla kuntien vähävaraisuuden ja niiden siitä johtuvan
32441: kykenemättömyyden ilman tehokasta valtionavustusta ai-
32442: kaansaada tarkoituksenmukaisia kouluhuoneustoja, korotti
32443: 1909 vuoden Eduskunta tämän määrärahan 700,000 :sta
32444: 1,000,000 markkaan. Ne syyt, joihin tämä Eduskunnan
32445: toimenpide perustui, ovat vielä täysin olemassa, minkä vuok-
32446: si Valiokunta on sitä mieltä, että tämän määrärahan alen-
32447: taminen olisi taka-askel siinä yleisen kansalaissivistyksen
32448: edistämisen pyrkimyksessä, minkä Suomen kansa käsittää
32449: tulevaisuutensa ehdoksi. Tähän nähden Valiokunta saa
32450: kunnioittaen ehdottaa,
32451:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.              5
32452: 
32453:                että Eduskunta myöntäisi puheenalaiseen tar-
32454:            koitukseen vuodeksi 1911 1,000,000 markan suu-
32455:            ruisen määrärahan.
32456: 
32457:     9. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi on ar-
32458: mollisessa esityksessä ehdotettu 100,000 markaksi eli sa-
32459: maksi, minkä Eduskunta on vuosiksi 1909 ja 1910 siihen
32460: tarkoitukseen osottanut. Kansanopistojen rakennuskustan-
32461: nukset nousevat kuitenkin sangen korkeiksi ja niihin on voi-
32462: tu myöntää suhteellisesti pieniä valtioapuja. Lisäksi on
32463: kahtena edellisenä syksynä perustettu useita uusia kansan-
32464: opistoja, viisi kumpaisenakin vuonna, joten verrattain mo-
32465: nilla opistoilla tulee seuraavina vuosina olemaan suuria ra-
32466: kennustöitä. Valiokunta pitää sentähden tämänkin määrä-
32467: rahan korotusta tarpeellisena ja pyytää kunnioittaen eh-
32468: dottaa,
32469: 
32470:               että Eduskunta 'vuodeksi 1911 myöntäisi l~an­
32471:            sanopistojen mkennusa:vuksi 1'20,000 markkaa.
32472: 
32473:     10. Määräraha kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
32474: opettajille ja opettajattarille on vuodeksi 1911 ehdotettu sa-
32475: mansuuruiseksi kuin se on ollut useita vuosia eli 30,000 mar-
32476: kaksi. Niiden huomautusten mukaisesti, joita Eduskunta
32477: armollisen esityksen n :o 14 johdosta antamassaan alamaises-
32478: sa vastauksessa 16 päivältä marraskuuta 1909 näiden kir-
32479: jastojen käyttämisestä on tehnyt, katsoo Valiokunta, että
32480: puheenalaisten kirjastojen käyttämiseen olisi myönnettävä
32481: oikeus myöskin pikku- ja kiertokoulujen opettajille. Valio-
32482: kunta saa siten kunnioittaen ehdottaa,
32483: 
32484:                että Edusltunta 'vuodeksi 1911 kirjastoja var-
32485:            ten maalaiskantfalcoul'ujen sekä pilcku- ja kierto-
32486:            koulujen opettajille ja opettajattarille myöntäisi
32487:            30,000 markkaa.
32488: 6              1910. - V. M. -   Esit. N 10 12.
32489: 
32490:     11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokurs.~eja var-
32491: ten on armollisessa esityksessä elidotettu 100,000 markaksi.
32492: Käsitys jatko-opetuksen tarpeellisuudesta käy meidänkin
32493: maassamme yhä yleisemmäksi ja jatkokurssit saavuttavat
32494: yhä suurempaa osanottoa, mikäli niiden ohjelmat kehittyvät
32495: entistä enemmän käytännöllisen elämän vaatimuksia vastaa-
32496: viksi. Kansakoulunopettajiston lisääntyessä on myös toi-
32497: voa saada jatkokurssien pitäjienkin luku kasvamaan. Näin
32498: ollen ja koska Eduskunta on jo vuodeksi 1910 korottanut
32499: tämän määrärahan 110,000 markkaan, olisi seuraavaksikin
32500: vuodeksi ainakin sama summa tähän tarkoitukseen varatta-
32501: va, ja saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
32502: 
32503:               että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi
32504:            maalaiskansakoUlujen  jatkokursseja varten
32505:            110,000 markan määrärahan.
32506: 
32507:    1'2. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
32508: koja 1Jarten, johon tarkoitukseen Eduskunta on vuo-
32509: deksi 1910 myöntänyt korotetun määrärahan 27,000
32510: markkaa, on armollisessa esityksessä ehdotettu edelleen ko-
32511: rotettavaksi 30,000 markkaan. Kaikin puolin yhtyen nii-
32512: hin perusteluihin, joilla armollisessa esityksessä on tätä ko-
32513: rotusta puollettu, pyytää V aliakunta kunnioittaen ehdottaa,
32514: 
32515:               että Eduskunta hyväksyisi tämän määräPa-
32516:            han a1'1n0llisen esitylcsen mukaisesti.
32517: 
32518:     13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
32519: laiskansakouluihin sekä havainto- y. m. opetusvälineiden
32520: hankkimiseksi kansanopistoihin. Niiden näkökohtien mu-
32521: kaisesti, joita seuraten Eduskunta vuodeksi 1910 myönsi va-
32522: roja havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakoului-
32523: hin, on armollisessa esityksessä ehdotettu vuodeksi 1911 tä-
32524: hän tarkoitukseen 100,000 markkaa. Huomattava on kui-
32525: tenkin, että kansakoulun piirustusopetus on viime vuosina
32526:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.            7
32527: 
32528: saanut aivan uuden suunnan. Sen johdosta tarvitaan ku-
32529: hunkin kansakouluun erikoisia havaintovälineitä, tarkoituk-
32530: senmukainen kokoelma piirustusmalleja y. m. Jotta näi-
32531: denkin havaintovälineiden hankkimista voitaisiin valtion
32532: avustuksella jouduttaa ja edistää, olisi puheenaoleva määrä-
32533: raha korotettava Valiokunnan arvion mukaan 20,000 mar-
32534: kalla.
32535:     Kansanopistojen osuus taas on armollisessa esityksessä
32536: ehdotettu korotettavaksi 10,000 :sta 15,000 markaksi, jotta
32537: siitä riittäisi avustusta sellaistenkin opetusvälineiden kuin
32538: höyläpenkkien y. m. käsityökaluston hankkimiseksi, johon
32539: maalaiskansakoulut saavat apua valtiorahastosta. Valio-
32540: kunta on harkinnut tämän korotuksen täysin perustelluksi
32541: ja saa yllämainittujen arvioiden nojalla kunnioittaen eh-
32542: dottaa,
32543:                 että Eduskunta havaintovälineiden hankki-
32544:              miseksi maalaiskansakouluihin sekä havainto-
32545:              ynnä muiden opetusvälineiden hankkimiseksi
32546:              kansa:rwpistoihin myöntäisi vuodeksi 1911
32547:              135,000 markan suuruisen määrärahan.
32548: 
32549:    14. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toirneen-
32550: panemiseksi kansakoulunopettajille ja opettajattarille on
32551: armollisessa esityksessä ehdotettu 60,000 markaksi eli sa-
32552: maksi, minkä Eduskunta myönsi vuotta 1910 varten ja saa
32553: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
32554: 
32555:               että Eduskunta hyväksyisi tämän määrära-
32556:            lwn arwwllisen esityksen mukaisesti.
32557: 
32558:    15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaMkansakou-
32559: lujen oppilaille. Tähän tarkoitukseen on valtioapua jaettu
32560: vasta kolmena vuonna, ja kun avustus kahtena ensimäisenä
32561: vuonna oli pienempi ja kunnat tottnmattomat sitä hyväk-
32562: seen käyttämään, ei määrärahaa silloin paljoakaan kulunut.
32563: Vuonna 1907, jolloin avustus oli 25 % Varattomille oppi-
32564: 8              1910. -   V. ~1. -   Esit. N :o 12.
32565: 
32566:  laille annettujen oppikirjojen hinnasta, nousi myönnettyjen
32567: valtioapujen summa ainoastaan 1,994 markkaan 64 penniin,
32568:  ja vuonna 1908, jolloin valtioapua myönnettiin 40 % maini-
32569:  tuista kustannuksista, 25,144 markkaan 3 penniin. Vuoden
32570: 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta myönsi vuodeksi 1909
32571: tähän tarkoitukseen 200,000 markan suuruisen määrärahan,
32572:  joka kuitenkin Keisarillisen Majesteetin päätöksen mukaan
32573: otettiin vuoden menosääntöön vain 150,000 markan suurui-
32574: sena. Samalla Eduskunta päätti, että koulujen oppilaille
32575: ostettujen oppikirjain ja muiden koulutarpeiden hinnasta
32576: on kunnille suoritettava 75 %, minkä avustuksen määrän
32577: Keisarillinen Senaatti 15 päivänä lokakuuta 1909 käski
32578: Koulutoimen Ylihallituksen ottaa huomioonsa. Vuonna
32579: 1909 kasvoi kuitenkin tähän kuuluvien valtioapuanomusten
32580: määrä niin suureksi, että kaikkien niiden tyydyttämiseen
32581: olisi jo tarvittu noin 175,000 markkaa. Kun kunnat alkavat
32582: yhä suuremmassa määrässä antaa kansakoulujen oppilaille
32583: ilmaiseksi oppikirjoja ja muita koulutarpeita sekä samassa
32584: suhteessa anoa näihin kustannuksiin valtioapua, niin Edus-
32585: kunnan vuodeksi 1910 myöntämä 200,000 markan suuruinen
32586: apumaksu kyseessäolevaan tarkoitukseen arvatenkin tulee
32587: näyttäytymään riittämättömäksi ja samaa on vielä suurem-
32588: malla syyllä sanottava armollisessa esityksessä vuodeksi
32589: 1911 ehdotetusta 150,000 markasta. Tähän nähden ja koska
32590: kyseessäoleva avustus, viime vuosina saadusta kokemuksesta
32591: päättäen, on myöskin omansa tehokkaasti edistämään maa-
32592: laiskansakoulujen oppilasmäärän lisääntymistä - luku-
32593: vuonna 1908-1909 lisääntyi se edellisestä vuodesta nom
32594: 8,900 -, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
32595: 
32596:               että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi apu-
32597:            maksuksi koul!utarpeiden ostoon maalaiskansa-
32598:            koulujen oppilaille 300,000 markkaa.
32599: 
32600:    16. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
32601: rahoiksi näiden opistojen vähävaraisille oppilaille. Armol-
32602:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.            9
32603: 
32604: Iisessa esityksessä on, seuraten Eduskunnan 1908 ja 1909
32605: vuosien toisilla valtiopäivillä hyväksymiä muutettuja pe-
32606: rusteita näiden opistojen kannatukseen nähden ja ottaen
32607: huomioon oletettu lisäys opistojen lukumäärässä, ehdotettu
32608: vuodeksi 1911 kansanopistojen avustamiseksi 281,000 mark-
32609: kaa. Mutta armollisessa esityksessä on kokonaan sivuutettu
32610: Eduskunnan vuodeksi 1910 myöntämä apuraha kansanopis-
32611: tojen vähävaraisille oppilaille, 1,500-2,000 markkaa opistoa
32612: kohti, eli 70,000 markkaa, joka summa opistojen lukumää-
32613: rän arvioidun kasvamisen mukaisesti olisi vuodeksi 1911
32614: korotettava noin 8,000 markalla. Valiokunta saa sentähden
32615: kunnioittaen ehdott~a,
32616: 
32617:               että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi kan-
32618:            sanopistojen kannattamiseksi ja apurahoiksi näi-
32619:            den opistojen vähävaraisille oppilaille 360,000
32620:            markkaa.
32621: 
32622:     Edellä kosketeltujen määrärahain lisäksi, joista Edus-
32623: kunnalle annettu armollinen esitys sisältää ehdotuksia, on
32624: Eduskunta sekä edellisillä että näillä valtiopäivillä myöntä-
32625: nyt määrärahoja alempana mainittuihin erinäisiin sivistys-
32626: tarkoituksiin. Vaikka näitä tarpeita armollisessa esityksessä
32627: ei ole katsottu voitavan ottaa huomioon, on Valiokunta ollut
32628: sitä mieltä, että ne olisivat tyydytettävät.
32629: 
32630:     M ääTäraha raittiustyön kannattamiseksi. Vuoden 1908
32631: toisilla valtiopäivillä Eduskunta myönsi raittiustyön kan-
32632: nattamiseksi vuonna 1909 kaikkiaan 70,000 markan määrä-
32633: rahan jaettavaksi siten, että ,Raittiuden Ystävät" saisivat
32634: 50,000, ,Finlands Svenska Nykterhetsförbund" 15,000 ja
32635: ,Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitto" 5,000 mark-
32636: kaa. Tämän päätöksen Eduskunta teki, edellyttäen ettei
32637: muuta kannatusta yleisistä varoista vuonna 1909 näille seu-
32638: roille anneta. Vuoden 1909 menosääntöön otettiin tätä tar-
32639: koitusta varten Keisarillisen Majesteetin määräyksen mu-
32640: 10            1910.- V. M.- Esit. N:o 12.
32641: 
32642: kaisesti vain 20,000 markkaa, minkä ohessa menosääntöön
32643: merkittiin (12 P. L. XVI: 18) valtioapua raittiusyhdistyk-
32644: sille 35,000 markkaa. Pitäen yleisistä varoista täten myön-
32645: nettyä kannatusta melkoista pienempänä kuin valtion
32646: Bduskunnan mielestä olisi ollut uhrattava tämän yhteis-
32647: kunnan menestykselle tärkeän valistustyön edistämiseksi,
32648: osotti 1909 vuoden Eduskunta vuodeksi 1910 raittiustyön
32649: kannattarniseksi 70,000 markkaa. Valiokunta on sitä miel-
32650: tä, että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1911 olisi osotettava
32651: yhtä suuri määräraha, kuin täksikin vuodeksi, siten jaetta-
32652: vaksi, että siitä Raittiuden Ystävät saisivat 50,000, Fin-
32653: lands Svenska Nykterhetsförbund niminen seura 15,000
32654: ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoimi-
32655: kunta 5,000 markkaa, edellyttäen että nämät järjestöt eivät
32656: saa muuta avustusta yleisistä varoista. Valiokunta saa tä-
32657: män johdosta kunnioittaen ehdottaa,
32658: 
32659:               että Eduskunta raittiustyön kannattamiseksi
32660:           ·vuodeksi 1.911 myöntäisi 70,000 markan suttrui-
32661:            sen määrärahan.
32662: 
32663:     Määräraha luentolcttrssien kannattamiseksi. Tähän tar-
32664: koitukseen osotetun määrärahan Eduskunta vuodeksi 1909
32665: korotti 25,000 :sta 50,000 markaksi. Mainitun vuoden me-
32666: nosääntöön määräraha kuitenkin otettiin vain 25,000 mar-
32667: kan suuruisena. V akuutettuna siitä, että kansantajuiset
32668: luennot ovat mitä tehokkain keino valistuksen ja tiedon le-
32669: vittämiseksi syrjäisiinkin seutuihin, Valiokunta on sitä
32670: mieltä, että tämä määräraha olisi pysytettävä ainakin
32671: 50,000 markan suuruisena, jommoisena sen 1909 vuoden
32672: Eduskuntakin tähän tarkoitukseen osotti. Tähän nähden
32673: saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
32674: 
32675:               että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi
32676:           50,000 markkaa Kansanvalistusseuron ja Sven-
32677:           ska Folkskolans V änner nimisen yhdistyksen yh-
32678:               Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.               11
32679: 
32680:             teisesti asettaman toindkunnan käytettäväksi sel-
32681:             laisten helppotajuisten luentokurssien kannatta-
32682:             miseen, joiden katsotaan sitä an.<JaitsmJan.
32683: 
32684:      J( ansanki1,jastojen a:oustarninen. Valti'ovarainvaliokun-
32685: nan valmisteltavaksi on Eduskunta lähettänyt edustaja K.
32686: Kallion y. m. tekemän anomusehdotuksen N :o 58 erinäi-
32687: si,~tä toimenpiteistä kansankirjastojen avustamiseksi, johon
32688: tarkoitukseen Eduskunta kuluvaksi vuodeksi on myöntä-
32689: nyt 65,000 markan suuruisen määrärahan. Yhtyen niihin
32690: perusteluihin, jotka löytyvät kansankirjastojen avustamista
32691: koskevassa Eduskunnan alamaisessa anomuksessa marras-
32692: kuun 16 päivältä 1909, on Valiokunta katsonut asiakseen
32693: puoltaa anomusehdotusta, kumminkin poistaen anomuksen
32694: ponteen otetun määrärahan ulkomaille kansankirjastoihin
32695: perehtymistä varten lähetettävän stipendiaatin kustanta-
32696: miseksi, koska tällainen määräraha jo on otettu huomioon
32697: mainitussa kuluvan vuoden tarvetta tarkoittavassa Edus-
32698: kunnan alamaisessa anomuksessa. Hyväksyen myöskin
32699: näillä valtiopäivillä tehdyssä anomusehdotuksessa mainitut
32700: varojen jakoperusteet, saa Valiokunta kunnioittaen ehdot-
32701: taa,
32702:                  että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi kan-
32703:              sankirjastojen hyväksi rajattomana siirtomäärä-
32704:              rahana 60,000 markkaa, josta summasta 5'2,000
32705:              markkaa jätettäkiin J( ansanvalktusseuran käy-
32706:              tettävälcsi suomenkielisten kansankirjastojen l~y­
32707:              väksi ja 8,000 markkaa Svenska Folkskolans
32708:              Vänner yhdistyksen lcäytettäväksi ruotsinkielis-
32709:              ten kansankirjastojen hy1Jäk:si.
32710: 
32711:    [{ esävirkktyksen toimittmninen -oarsinldn kesäsiirtolois-
32712: sa varattom,ille, etupäässä sail'a:ille ja heilcoille kansakoulu-
32713: lapsille. Tähän tarkoitukseen Eduskunta kulttvaksi vuo-
32714: deksi on myöntänyt 50,000 markkaa. Niihin syihin nähden,
32715: jotka mainitaan Eduskunnan tätä asiaa koskevassa alamai-
32716: 12             1910. -   V. M. -   Esit. N :o 12.
32717: 
32718: sessa anomuksessa 16 päivältä marraskuuta 1909, katsoo V a-
32719: liokunta, että varojen käyttäminen tähän tarkoitukseen on
32720: tositarpeen vaatima, ja saa senvuoksi kunnioittaen ehdottaa,
32721: 
32722:                että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi
32723:            50,000 markkaa rajattomana siirtomäärärahana
32724:             jaettavaksi lcunnille avustuksena kesävirkistyk-
32725:            sen toimittamiseksi varsinkin kesäsiirtoloissa
32726:            'va:rattomille, etupäässä sairaille ja heikoille kan-
32727:            sakoululapsille.
32728: 
32729:    K ansanlastentarhain lcannattaminen. Vuoden 1909
32730: Eduskunta myönsi kuluvaksi vuodeksi tätä tarkoitusta var-
32731: ten 100,000 markkaa. Eduskunnan tätä asiaa koskevassa
32732: alamaisessa auomuksessa 16 päivältä marraskuuta 1909
32733: mainittuihin syihin viitaten, saa Valiokunta ktmnioittaen
32734: ehdottaa,
32735:                että vuodeksi 1911 1n;yönnettäisiin kansan-
32736:            lastentarhain kannattamiseksi 100,000 markan
32737:            suuruinen rajaton siirtomääräraha.
32738: 
32739:    Edellämainittujen määrärahojen lisäksi tulevat Edus-
32740: kunnan näillä valtiopäivillä erikseen päättämät:
32741:    llfääräraha maalaiskansakouluje,n varattomain lasten
32742: Pa1Jinto- ja 'Vaatetusavuk:si, johon tarkoitukseen Eduskunta
32743: Sivistysvaliokunnan mietinnössä N :o 2 tehdyn ehdotuksen
32744: mukaisesti 3 päivänä tätä kuuta vuodeksi 1911 on myön-
32745: tänyt 150,000 markkaa ;
32746:    Määräraha työväenopi.~tojen avustamiseksi, jota varten
32747: Eduskunta Sivistysvaliokunnan mietinnössä N :o 4 tehdyn
32748: ehdotuksen mukaisesti, niinikään 3 päivänä tätä kuuta on
32749: vuodeksi 1911 päättänyt myöntää 30,000 markan suuruisen
32750: määrärahan; sekä
32751:    Määräraha alkuopetuksen kehittämiseksi maaseudulla
32752: avustttk:sena opettajain palkkaamiseen ja opetusvälineiden
32753: hankkimiseen jaettavaksi kunnille niiden ylläpitämiä pien-
32754:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.                13
32755: 
32756: tenlastenkouluja varten, johon tarkoitukseen Eduskunta,
32757: tämän kuun 3 päivänä käsitellessään Sivistysvaliokunnan
32758: mietinnön N :o 3, on vuodeksi 1911 myöntänyt 100,000 mar-
32759: kan määrärahan.
32760: 
32761:      Kansakoululaitosta sekä erinäisiä sivistystarkoituksia
32762: varten suoritettavat määrärahat olisivat sen mukaan, mitä
32763: Valiokunta edellä on ehdottanut Eduskunnan päätettäväksi
32764: taikka Eduskunta jo ennemmin on päättänyt, vuonna 1911
32765: seuraavat:
32766:                                                      Smk.
32767:  1. Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
32768:     tokselle (arviomääräraha) .                   1,420,0)'): -
32769:  2. Apumaksu maalaiskansakoulujen var•
32770:     sinaisen opettajiston palkkaamiseen
32771:     (arviomääräraha)                           .3,700,0)'): -
32772:  3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten
32773:     palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden
32774:     opetusta varten (arviomääräraha) .             150,0)'): -
32775:  4. Määräraha palkankorotuksiin maalais-
32776:     kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
32777:     tolle (arviomääräraha) .                       980,000:
32778:  5. Määräraha saman opettajiston eläk-
32779:     keiksi (arviomääräraha)                        206,000:
32780:  6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
32781:     opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
32782:     raha)                                            52,000:
32783:  7. Määräraha sairaitten kansakoulunopet-
32784:     tajain ja -opettajatarten avustamiseen           86,000:
32785:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
32786:     työhuoneustojen rakentamiseen                 1,000,000: -
32787:  9. Määräraha kansanopistojen rakennus-
32788:     avuksi .                                       120,000: -
32789: 10. Määräraha kirjastoja varten maalais-
32790:     kansakoulujen sekä pikku- ja kierto-
32791:     koulujen opettajille ja opettajattarille
32792:     (rajaton siirtomääräraha) .                      30,000:-
32793: 14             1910. ___,.V. M. -   Esit. N :o 12.
32794: 
32795: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
32796:     kokursseja varten .                              ] 10,000:
32797: 12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
32798:     opintomatkoja varten                              30,000:
32799: 13. Määräraha havaintovälineiden ynnä
32800:     muiden opetusvälineiden hankkimi-
32801:     seksi maalaiskansakouluihin ja kan-
32802:     sanopistoihin (rajaton siirtomääräraha)          135,000: -
32803: 14. Määräraha yliopistollisten jatkokurs-
32804:     sien toimeenpanemiseksi kansakoulun-
32805:     opettajille ja -opettajattarille (rajaton
32806:     siirtomääräraha)                                  60,000: -
32807: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
32808:     laiskansakoulujen oppilaille (arvio-
32809:     määräraha)                                       300,000:-
32810: 16. Määräraha kansanopistojen avustami-
32811:     seksi ja apurahoiksi näiden opistojen
32812:     vähävaraisille oppilaille (rajaton siir-
32813:     tomääräraha).                                    360,000:
32814: 17. Määräraha raittiustyön kannattami-
32815:     seksi (rajaton siirtomääräraha)                   70,000:
32816: 18. Määräraha luentokurssien kannattami-
32817:     seksi (rajaton siirtomääräraha)                   50,000:
32818: 19. Määräraha maalais- ja kaupunkilais-
32819:     kirjastojen avustamiseksi (rajaton siir-
32820:     tomääräraha).                                     60,000:-
32821: 20. Määräraha kesävirkistyksen toimitta-
32822:     IDiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa va-
32823:     rattornille, etupäässä sairaille ja hei-
32824:     koille kansakoululapsille (rajaton siir-
32825:     tomääräraha)                                      50,000:
32826: ~1. Määräraha kansanlastentarhain kan-
32827:     nattamiseksi (rajaton siirtomääräraha)           100,000:
32828: 22. Määräraha maalaiskansakoulujen va-
32829:     rattomain lasten ravint,o- ja vaatetus-
32830:     avuksi (rajaton siirtomääräraha.                 150,000: --
32831:              Kansakoulu- ja sivistysmää1·ärabat.          15
32832: 
32833: 23. Määräraha työväenopistojen avusta-
32834:      miseksi.                              30,000:
32835: 24. (Uusi) Määräraha kuntien ylläpitämiä
32836:     pientenlastenkouluja varten .         100,000:
32837:                          ------------------~------
32838:                            Yhteensä Smk 9,349,000:
32839: 
32840:       Helsingissä 21 p:nä toukokuuta 1910.
32841: 
32842: 
32843:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan t. o i n e n
32844: o s a s t o ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
32845: Virkkunen ja jäsenet Hultin (osittain), Kirves, Murros,
32846: N eovius, Rannikko sekä varajäsenet Grönvall, Lumio
32847: Nordlund ja Kaasalainen (osittain).
32848: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
32849:           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
32850: 
32851: 
32852: 
32853: 
32854:                  Suomen Eduskunnan alamainen vas-
32855:           taus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen
32856:           varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä
32857:           sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1911.
32858: 
32859: 
32860: 
32861: 
32862:       Suurivaltalsin, Armollisin Keisari
32863:               ja Suuriruhtinas I
32864: 
32865: 
32866: 
32867: 
32868:    Armollisessa esityksessä Teidän Keisarillinen Majes-
32869: teettinne on antanut Bduskunnan päätettäväksi varojen
32870: osottamisen kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystar-
32871:   2        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
32872: 
32873: koituksia varten vuodeksi 1911. Tätä esitystä käsitelles-
32874: sään on Eduskunta ottanut huomioonsa erinäisiä muitakin
32875: yhteiskunnallisen valistustyön edistämisestä johtuvia me-
32876: noja.
32877: 
32878:    1. Apumaksuksi lcaupunkien kansakoululaitokselle eh-
32879: dotetaan armollisessa esityksessä vuodeksi 1911 osotetta-
32880: vaksi kaikkiaan 1,4'20,000 markkaa, ja saa Eduskunta ala-
32881: maisesti ilmoittaa,
32882: 
32883:               että Eduslcunta on myöntänyt vuodeksi 1911
32884:            apumaksun kaupunkien kansakoululaitosta var-
32885:            ten armollisen esityksen mukaisesti.
32886: 
32887:     '2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
32888: tajiston palkkaamiseen. Eduskunta ei ole havainnut olevan
32889: syytä muuttaa armollisessa esityksessä olevaa arviota ja
32890: saa sentähden alamaisesti ilmoittaa,
32891: 
32892:               että E dnskunta apumalcsuksi maalaiskansa-
32893:            koulujen varsinaisen opettajiston palkkaami-
32894:            seen vuodeksi 1911 on myöntänyt armollisen esi-
32895:            tyksen rnul.:aisesti 3,700,000 markkaa.
32896: 
32897:    3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaami-
32898: seen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. Tähän tarkoi-
32899: tukseen on armollisessa esityksessä laskettu tarvittavan
32900: 150,000 markkaa. Kun Eduskunnalla tätä laskelmaa vas-
32901: taan ei ole ollut muistuttamista, saa Eduskunta alamaisesti
32902: ilmoittaa,
32903:                että Eduskunta puheenalaiseksi apnmaksuksi
32904:             on myöntänyt 150,000 mar·kan snuruisen määrä-
32905:            rahm~.
32906: 
32907: 
32908:    4. Määräraha palkankorotulcsiin maalaiskansakoulujen
32909: varsinaiselle opettajistolle. Armollisessa esityksessä ehdote-
32910: tun laskuperustuksen mukaan, jota edellisinäkin vuosina on
32911:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.         3
32912: 
32913: käytetty tätä määrärahaa arvioitaessa, nousisi puheenalai-
32914: nen menoerä 1,040,780 markkaan. Niiden syiden nojalla,
32915: jotka esityksessä mainitaan, voidaan tätä rahamäärää kyllä
32916: jonkun verran alentaa, mutta esityksessä arvioitu alennus
32917: 970,000 markkaan tuntuu kuitenkin liialliselta. Kyseessä
32918: olevaan tarkoitukseen on vuonna 1908 käytetty 742,546
32919: markkaa 21 penniä ja 816,648 markkaa 39 penniä vuonna
32920: 1909, joten lisäys vuodesta 1908 teki yli 74,000 markkaa.
32921: Jos seuraavina vuosina tarvittavat lisäykset arvioidaan,
32922: kuten kohtuullista on, vähän korkeammiksi, keskimäärin
32923: 80,000 markaksi vuodessa, nousee puheenalainen menoerä
32924: vuonna 1911lähes 977,000 markkaan. Eduskunta saa tähän
32925: nähden alamaisesti ilmoittaa,
32926: 
32927:              että Eduskunta vuodek.~i 1911 on myöntänyt
32928:           palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsi-
32929:           naiselle opettajistolle 980,000 markan suuruisen
32930:           määrärahan.
32931: 
32932:     5. Määräraha maalaiskansakoulujen VaJ'sinaisen opetta-
32933: ji8ton eläkkeiksi, joka armollisessa esityksessä on arvioitu
32934: 206,000 markaksi;
32935:     6. apumak8u kaupunkien kansakoulujen opettajiston
32936: eläkkeiksi, joka on laskettu 62,000 markaksi; sekä
32937:     7. määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja -opet-
32938: iajatm'ten avttstamiseen, joka on ehdotettu korotettavaksi
32939: 86,000 markaksi,
32940:     ovat Eduskunnan harkinnan mukaan näitä tarpeita vas-
32941: taavia, minkä vuoksi Eduskunta saa alamaisesti ilmoittaa,
32942: 
32943:              että E dttskunta on hyväksynyt puheenalaiset
32944:            määrämhat armolli8en e8ityksen mukaisesti.
32945: 
32946:    8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen
32947: rakentamiseksi on armollisessa esityksessä ehdotettu 800,000
32948: markaksi. Ottaen huomioon pakottavan tarpeen saada kan-
32949:   4        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
32950: 
32951: sakoulusivistys leviämään niin laajalle kuin suinkin sekä
32952: samalla kuntien vähävaraisuuden ja niiden siitä johtuvan
32953: kykenemättömyyden ilman tehokasta valtionavustusta ai-
32954: kaansaada tarkoituksenmukaisia kouluhuoneistoja, korotti
32955: 1909 vuoden Eduskunta tämän määrärahan 700,000 :sta
32956: 1,000,000 markkaan.' Ne syyt, joihin tämä Eduskunnan
32957: toimenpide perustui, ovat vielä täysin olemassa, minkä vuok-
32958: si tämän määrärahan alentaminen Eduskunnan mielestä
32959: olisi taka-askel siinä pyrkimyksessä edistää yleistä kansa-
32960: laissivistystä, minkä Suomen kansa käsittää tulevaisuu-
32961: tensa ehdoksi. Eduskunta on näin ollen päättänyt
32962: 
32963:               apumaksttksi kansakoulutalojen ja käsityö-
32964:            huoneistojen ralcentamiseen vuodeksi 1911 myön-
32965:            tää 1,000,000 markan suuruisen määrärahan.
32966: 
32967:     9. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi on ar-
32968: mollisessa esityksessä ehdotettu 100,000 markaksi eli sa-
32969: maksi rahamääräksi, minkä Eduskunta on vuosiksi 1909 ja
32970: 1910 siihen tarkoitukseen osottanut. Kun sangen tuntuvia
32971: menoja kysyviin kansanopistojen rakennuskustannuksiin
32972: on tähän asti voitu myöntää suhteellisesti piema
32973: valtioapuja, ja kun kahtena edellisenä vuonna on perus-
32974: tettu useita uusia kansanopistoja, viisi kumpaisenakin
32975: vuonna, joten verrattain monilla opistoilla tulee seuraavina
32976: vuosina olemaan suuria rakennustöitä, on Eduskunta pi-
32977: tänyt tämänkin määrärahan korottamisen tarpeen vaati-
32978: mana. Eduskunta saa senvuoksi alamaisesti ilmoittaa,
32979: 
32980:               että Eduskunta V'lwdeksi 1911 on myöntänyt
32981:            kansanopistojen rakennusavuksi 120,000 mark-
32982:            kaa.
32983: 
32984:    10. 1llääräraha kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
32985: opettajille ja opettajattarille on armollisessa esityksessä
32986: vuodeksi 1911 ehdotettu samansuuruiseksi kuin se on ollut
32987:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.          5
32988: 
32989: useita vuosia eli 30,000 markaksi. U udistaen mitä Edus-
32990: kunta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä vastauksessaan
32991: armolliseen esitykseen vaTojen osottamisesta kansakoulu-
32992: laitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten on lau-
32993: sunut pikku- ja kiertokoulujen opettajain oikeuttamisesta
32994: puheenalaisten kirjastojen käyttämiseen, saa Eduskunta
32995: alamaisesti ilmoittaa,
32996: 
32997:               että Eduskunta vuodeksi 1911 kirjastoja var-
32998:            ten maalaiskansakoul'ujen selcä piklcu- ja kierto-
32999:            koulujen opettajille ja opettajattarille on myön-
33000:            tänyt 30,000 markkaa.
33001: 
33002:     11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkolcursseja var-
33003: ten on armollisessa esityksessä ehdotettu 100,000 markaksi.
33004: Käsitys jatko-opetuksen tarpeellisuudesta käy yhä ylei-
33005: semmä;ksi ja jatkokurssit saavuttavat yhä suurem-
33006: paa osanottoa, mikäli niiden ohjelmat kehittyvät en-
33007: tistä enemmän käytännöllisen elämän vaatimuksia vastaa-
33008: viksi. Kansakoulunopettajiston lisääntyessä on myös
33009: toivoa saada jatkokurssien pitäjienkin luku kasvamaan.
33010: Näin ollen ja koska Eduskunta on jo vuodeksi 1910 korot-
33011: tanut tämän määrärahan 110,000 markkaan, on ensi vuo-
33012: deksi sama summa tähän tarkoitukseen varattava. Edus-
33013: kunta saa siis alamaisesti ilmoittaa,
33014: 
33015:              että Eduskunta vuodeksi 1911 on myöntä-
33016:           nyt maalaiskansakottlujen jatlcolcursseja varten
33017:           110,000 markan määrärahan.
33018: 
33019:     12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
33020: koja varten, johon tarkoitukseen Eduskunta on vuo-
33021: deksi 1910 myöntänyt korotetun määrärahan 27,000
33022: markkaa, on armollisessa esityksessä ehdotettu edelleen ko-
33023: rotettavaksi 30,000 madckaan. Yhtyen armollisen esityk-
33024: sen tätä koskeviin perusteluihin, saa Eduskunta alamaisesti
33025: ilmoittaa,
33026:   6        1910. -   Edusk. vast. -Esitys N :o 12.
33027: 
33028:               että Eduskunta on hyväksynyt tämän mää-
33029:            rärahan ar,mollisen esitylcsen mttkaisesti.
33030: 
33031:     13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
33032: laiskansakouluihin selcä havainto- y. m. opetusvälineiden
33033: hanlckimiselc8i kansanopistoihin. Niiden näkökohtien mu-
33034: kaisesti, joiden perustuksella Eduskunta vuodeksi 1910
33035: myönsi varoja havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
33036: kansakouluihin, on armollisessa esityksessä ehdotettu vuo-
33037: deksi 1911 tähän tarkoitukseen 100,000 markkaa. Sen joh-
33038: dosta, että kansakoulun piirustusopetus on viime vuosina
33039: saanut aivan uuden suunnan, tarvitaan kuhunkin kansa-
33040: kouluun erikoisia uusia havaintovälineitä, tarkoituksen-
33041: mukainen kokoelma piirustusmalleja y. m. Jotta näiden-
33042: kin havaintovälineiden hankkimista voitaisiin valtion avus-
33043: tuksella jouduttaa ja edistää, on Eduskunta korottanut
33044: puheena olevan määrärahan 20,000 markalla.
33045:     Kansanopistojen osuus on armollisessa esityksessä
33046: ehdotettu korotettavaksi 10,000 :sta 15,000 markaksi, jotta
33047: siitä riittäisi avustusta sellaistenkin opetusvälineiden kuin
33048: höyläpenkkien y. m. käsityökaluston hankkimiseksi, johon
33049: maalaiskansakoulut saavat apua valtiorahastosta. Edus-
33050: kunta on harkinnut tämän korotuksen täysin perustelluksi
33051: ja saa yllämainittujen arvioiden nojalla alamaisesti ilmoit-
33052: taa,
33053:                 että Eduskunta havaintovälineiden hankki-
33054:              miseksi maalaiskansakouluihin sekä havainto-
33055:              ynnä muiden opetusvälineiden hankkimiseksi
33056:              kansanopistoihin vuodeksi 1911 on myöntänyt
33057:              135,000 markan suuruisen määrärahan.
33058: 
33059:    11,. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
33060: panemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille on
33061: armollisessa esityksessä ehdotettu 60,000 markaksi eli sa-
33062: maksi, minkä Eduskunta myönsi tähän tarkoitukseen vuo-
33063: deksi 1910, ja saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
33064:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.        7
33065: 
33066:               että Eduskunta on Jwväksynyt tämän määrä-
33067:            rahan armollisen esityksen mukaisesti.
33068: 
33069:     15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakou-
33070: lujen oppilaille. Tähän tarkoitukseen on valtioapua jaettu
33071: vasta kolmena viime vuonna, ja kun avustus kahtena ensi-
33072: mäisenä vuonna oli pienempi ja kunnat tottumattomat sitä
33073: hyväkseen käyttämään, ei määrärahaa silloin paljoakaan
33074: kulunut. Vuonna 1907, jolloin avustus oli 25 % Varattomille
33075: oppilaille annettujen oppikirjojen hinnasta, nousi siten
33076: myönnettyjen apurahojen summa ainoastaan 1,994 mark-
33077: kaan 64 penniin, ja vuonna 1908, jolloin va.ltioapua myön-
33078: nettiin 40 % mainituista kustannuksista, 25,144 markkaan 3
33079: penniin. Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta
33080: myönsi vuodeksi 1909 tähän tarkoitukseen 200,000 markan
33081: suuruisen määrärahan, joka kuitenkin Teidän Keisarillisen
33082: Majesteettinne päätöksen mukaan otettiin viimeksisano-
33083: tun vuoden menosääntöön vain 150,000 markan suuruisena.
33084: Samalla Eduskunta päätti, että koulujen oppilaille ostettu-
33085: jen oppikirjain ja muiden koulutarpeiden hinnasta oli
33086: kunnille suoritettava 75 %, minkä avustuksen määrän Kei-
33087: sarillinen Senaatti 15 päivänä lokakuuta 1909 käski koulu-
33088: toimen ylihallituksen ottaa huomioon.        Vuonna 1909
33089: kasvoi kuitenkin tähän kuuluvien valtioapuanomusten
33090: määrä niin suureksi, että kaikkien niiden tyydyttämiseen
33091: olisi tarvittu noin 175,000 markkaa. Kun kunnat alkavat
33092: yhä suuremmassa määrässä antaa kansakoulujen oppilaille
33093: ilmaiseksi oppikirjoja ja muita koulutarpeita sekä samassa
33094: suhteessa anoa näihin kustannuksiin valtioapua, tulee Edus-
33095: kunnan vuodeksi 1910 myöntämä 200,000 markan suuruinen
33096: apumaksu arvatenkin näyttäytymä.än puheenaolevaan tar-
33097: koitukseen riittämättömäksi, ja samaa on vielä suurem-
33098: malla syyllä sanottava armollisessa esityksessä vuodeksi
33099: 1911 ehdotetusta 150,000 markasta. Tähän nähden ja koska
33100: kyseenalainen avustus, viime vuosina saadusta kokemuksesta
33101: päättäen, on myöskin omansa tehokkaasti edistämään maa-
33102:   8        1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
33103: 
33104: laiskausakoulujen oppilasmäärän lisääntymistä - luku-
33105: vuonna 1908-1909 lisääntyi se edellisestä vuodesta noin
33106: 8,900 - , on Eduskunta katsonut tämän määrärahan tuntu-
33107: van korottamisen välttämättömän tarpeen vaatimaksi, ja
33108: saa alamaisesti ilmoittaa,
33109: 
33110:               että Eduskunta vuodeksi 1911 on myöntänyt
33111:            apumaksttksi lcoulutarpeiden ostoon maalaiskan-
33112:            sakoulujen oppilaille 300,000 markkaa.
33113: 
33114:     16. :Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
33115: rahoiksi näiden opistojen vähävaraisille oppilaille. Armol-
33116: lisessa esityksessä on, noudattaen Eduskunnan 1908 ja 1909
33117:  vuosien toisilla valtiopäivillä hyväksymiä muutettuja pe-
33118: rusteita näiden opistojen kannatukseen nähden ja ottaen
33119: huomioon oletettu lisäys opistojen lukumäärässä, ehdotettu
33120: vuodeksi 1911 kansanopistojen avustamiseksi 281,000 mark-
33121: kaa. Tässä laskelmassa on kuitenkin kokonaan sivuutettu
33122: Eduskunnan vuodeksi 1910 myöntämä apuraha kansanopis-
33123: tojen vähävaraisille oppilaille, 1,500-2,000 markkaa opistoa
33124: kohti, eli yhteensä 70,000 markkaa, joka summa opistojen
33125: lukumäärän odotettavan lisääntymisen mukaisesti olisi
33126: vuodeksi 1911 korotettava noin 8,000 markalla. Eduskunta
33127: saa yllä sanotun nojalla alamaisesti ilmoittaa,
33128: 
33129:              että Eduskunta vuodek~i 1911 on myöntänyt
33130:           Jeansanopistojen kannattamiseksi ja apurahoiksi
33131:           näiden opistojen vähävaraisille oppilaille 360,000
33132:           marklcaa.
33133: 
33134: 
33135: 
33136:    Edellä olevien määrärahojen lisäksi, joista Edus-
33137: kunnalle annettu armollinen esitys sisältää ehdotuksia, on
33138: Eduskunta edellisillä valtiopäivillä myöntänyt määrära-
33139: hoja alempana mainittuihin erinäisiin sivistystarkoituk-
33140:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.        9
33141: 
33142: siin. Vaikka näitä tarpeita armollisessa esityksessä ei ole
33143: katsottu voitavan ottaa huomioon, on Eduskunta edelleen
33144: ollut sitä mieltä, että ne ovat tyydytettävät.
33145:      Määräraha raittiustyön kannattamiseksi. Vuoden 1908
33146:  toisilla valtiopäivillä Eduskunta myönsi raittiustyön lmn-
33147:  nattamiseksi vuonna 1909 kaikkiaan 70,000 markan määrä-
33148: rahan, jaettavaksi siten, että Raittiuden Ystävät saisivat
33149: 50,000, Finlands Svenska Nykterhetsförbund 15,000 ja Suo-
33150: men Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoimikunta
33151: 5,000 markkaa. Tämän päätöksen Eduskunta teki, edellyt-
33152: täen ettei muuta kannatusta yleisistä varoista vuonna 1909
33153: näille seuroille anneta. Vuoden 1909 menosääntöön otettiin
33154: tästä määrärahasta TeidänKeisarillisenMajesteettinne mää-
33155: räyksen mukaisesti vain 20,000 markkaa, minkä ohessa me-
33156: nosääntöön (12 P. L. XVI: 18) merkittiin valtioapua rait-
33157: tiusyhdistyksille 35,000 markkaa. Pitäen yleisistä varoista
33158: täten myönnettyä kannatusta melkoista pienempänä kuin
33159: Eduskunnan mielestä valtion olisi ollut uhrattava tämän,
33160: yhteiskunnan menestykselle tärkeän valistustyön edistämi-
33161: seksi, osotti 1909 vuoden Eduskunta vuodeksi 1910 raittius-
33162: työn kannattamiseksi 70,000 markkaa. Eduskunta on kat-
33163: sonut, että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1911 on myönnet-
33164: tävä yhtä suuri määräraha kuin täksikin vuode~ksi, siten
33165: jaettavaksi, että siitä Raittiuden Ystävät saisivat 50,000,
33166: Finlands Svenska Nykterhetsförbund niminen seura 15,000
33167: ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoimi-
33168: kunta 5,000 markkaa, edellyttäen että nämä järjestöt eivät
33169: saa muuta avustusta yleisistä varoista. Tämän nojalla saa
33170: Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
33171: 
33172:               että Eduskunta raittiustyön kannattamiseksi
33173:           vuonna 1911 on myöntänyt 70,000 markan suu-
33174:           ruisen määrärahan.
33175: 
33176:    Määräraha luentolcttrssien kannattamiseksi. Tähän tar-
33177: koitukseen osotetun määrärahan Eduskunta vuodeksi 1909
33178:   10       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
33179: 
33180: korotti 25,000 :sta 50,000 markaksi. Mainitun vuoden me-
33181: nosääntöön otettiin määräraha kuitenkin vain 25,000 mar-
33182: kan suuruisena. Vakuutettuna siitä, että helppotajuiset
33183: luennot ovat mitä tehokkain keino valistuksen ja tiedon le-
33184: vittämiseksi syrjäisiinkin seutuihin, Eduskunta on sitä
33185: mieltä, että tämä määräraha on pysytettävä 50,000 mar-
33186: kan suuruisena. Tähän nähden saa Eduskunta alamaisesti
33187: ilmoittaa,
33188:                 että Edu8kunta vuodelc8i 1911 on myöntänyt
33189:             50,000 markkaa Kamanvali8tU88euran ja Sven-
33190:            8ka Folkskolans Vänner nimisen yhdistyksen yh-
33191:            teisesti asettaman toimikunnan käytettäväksi sel-
33192:             laisten helppotajuisten luentokurssien kannatta-
33193:             miseen, joiden katsotaan sitä amaitsevan.
33194: 
33195:     Kansankirjastojen avustaminen. Eduskunta on tässä
33196: yhteydessä myöskin ottanut harkittavakseen Eduskunnassa
33197: tehdyn anomusehdotuksen erinäisistä toimenpiteistä kan-
33198: sankirjastojen avustamiseksi, johon tarkoitukseen Eduskun-
33199: ta kuluvaksi vuodeksi on myöntänyt 65,000 markan suurui-
33200: sen määrärahan. Viitaten siihen, mitä kansankirjastojen
33201: avustamista koskevassa Eduskunnan alamaisessa anomuk-
33202: sessa marraskuun 16 päivältä 1909 on tuotu esiin, saa Edus-
33203: kunta alamaisesti ilmoittaa,
33204: 
33205:                 että Eduskunta vuodelc8i 1911 on myöntänyt
33206:            kansankirjastojen hyväksi rajattomana siirto-
33207:            määrärahana 60,000 markkaa, josta summasta
33208:            5'12,000 ma:rlckaa on annettava Kansanvalistu8seu-
33209:            ran käytettäväksi suomenkielisten kansankirjas-
33210:            tojen hyväksi ja 8,000 markkaa Svemka Folk-
33211:            skolans V änner yhdistylcsen käytettäväksi ruot-
33212:            sinkielisten Jeansankirjastojen hyväksi.
33213: 
33214:    Kesävirkistyksen toimittaminen varsinkin kesäsiirtolois-
33215: ~a varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille kansakoulu-
33216:             Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.          11
33217: 
33218: lapsille. Tähän tarkoitukseen Eduskunta kuluvaksi vuo-
33219: deksi on myöntänyt 50,000 markkaa. Niihin syihin viitaten,
33220: jotka mainitaan Eduskunnan tätä asiaa koskevassa alamai-
33221: sessa anomuksessa 16 päivältä marraskuuta 1909, Edus-
33222: kunta on katsonut, että varojen käyttäminen tähän tarkoi-
33223: tukseen on tositarpeen vaatima, ja saa senvuoksi alamai-
33224: sesti ilmoittaa,
33225: 
33226:              että Eduskunta vuodeksi 1911 on myöntänyt
33227:           50,000  markan rajattoman siirtomäärärahan
33228:           jaettavaksi kunnille avustuksena kesävirkistyk-
33229:           sen toimittamiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa
33230:           varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille kan-
33231:           sakoululapsille.
33232: 
33233:     Kansanlastentarhain kannattarninen. Vuoden 1909
33234: toisilla valtiopäivillä myönsi Eduskunta kuluvaksi vuo-
33235: deksi tätä tarkoitusta varten 100,000 markkaa. Uudistaen
33236: mitä Eduskunta alamaisessa anomuksessa 16 päivältä mar-
33237: raskuuta 1909 tästä asiasta on lausunut, saa Eduskunta ala-
33238: maisesti ilmoittaa,
33239: 
33240:              että Eduslcunta 'Vuodek.~i 1911 on myöntänyt
33241:           kansanlastentarhain kannattamiseksi 100,000
33242:           marlcan snuruisen rajattoman siirtomäärärahan.
33243: 
33244: 
33245: 
33246: 
33247:     Edellämainittujen määrärahojen lisäksi on Eduskunta
33248: niillä syillä, jotka mainitaan Eduskunnan näillä valtiopäi-
33249: villä tekemissä erityisissä alamaisissa anomuksissa, kansa-
33250: koulu- ja sivistysmäärärahain joukkoon vuodeksi 1911 ot-
33251: tanut seuraavat menoerät:
33252:     llfäärärahan maalaiskansakoulujen varattomain lasten
33253: rat•into- ja 1matet1tsamtksi, 150,000 marlckaa;
33254:   12       1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
33255: 
33256:    111äärärahan työväenopistojen avustamiseksi, 30,000
33257: markkaa; sekä
33258:    111äärärahan allcuopetuksen kehittämiseksi maaseudulla
33259: avustuksena opettajain palkkaamiseen ja opetusvälineiden
33260: hanlckimiseen, jaettavaksi kunnille niiden ylläpitämiä pien·
33261: tenlastenlwuluja 'oarten, 100,000 madclcaa.
33262: 
33263: 
33264:      Kansakoululaitosta sekä erinäisiä sivistystarkoituksia
33265: varten suoritettavat määrärahat ovat sen mukaan, mitä
33266: Eduskunta on päättänyt, vuonna 1911 seuraavat:
33267: 
33268: 1. Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
33269:    laitokselle (arviomääräraha) .      . Smk. 1,420,000:-
33270: 2. Apumaksu        maalaiskansakoulujen
33271:    varsinaisen opettajiston palkkaami-
33272:    seen (arviomääräraha)                  " 3,700,000:-
33273: 3. Apumaksu opettajain ja opettajatar-
33274:    ten palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
33275:    töiden opetusta varten (arviomäärä-
33276:    raha) .                                "    150,000: -
33277: 4. Määräraha palkankorotuksiin maa-
33278:    laiskansakoulujen varsinaiselle opet-
33279:    tajistolle (arviomääräraha) . .        »    980,000:-
33280: 5. Määräraha       maalaiskansakoulujen
33281:    varsinaisen opettajiston eläkkeiksi
33282:    (arviomääräraha)                        »   206,000:-
33283: 6. Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
33284:    jen opettajiston eläkkeiksi (arvio-
33285:    määräraha)                             "     52,000:-
33286: 7. Määräraha sairaitten kansakoulun-
33287:    opettajain ja -opettajatarten avus-
33288:    tamiseen                               "     86,000: -
33289: 8. Apumaksu kansakoulutalojen ja kä-
33290:    sityöhuoneistojen rakentamiseen . " 1,000,000:-
33291: 9. Määräraha kansanopistojen raken-
33292:    nusavuksi .                            >>   120,000: -
33293:              Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.           13
33294: 
33295: 10. Määräraha kirjastoja varten maalais-
33296:     kansakoulujen sekä pikku- ja kierto-
33297:     koulujen opettajille ja opettajatta-
33298:     rille (rajaton siirtomääräraha)          Smk.    30,000:-
33299: 11. Määrärahamaalaiskansakoulujen j at-
33300:     kokursseja varten .                       »     110,000: -
33301: 12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua
33302:     ja opintomatkoja varten.                  »      30,000:-
33303: 13. Määräraha havaintovälineiden hank-
33304:     kimiseksi maalaiskansakouluihin se-
33305:     kä havainto- y. m. opetusvälinei-
33306:     den hankkimiseksi kansanopistoihin
33307:     (rajaton siirtomääräraha)                 »     135,000:-
33308: 14. Määräraha yliopistollisten j atkokurs-
33309:     sien toimeenpanemiseksi kansakou-
33310:     lunopettajille ja -opettajattarille (ra-
33311:     jaton siirtomääräraha)                    »      60,000:-
33312: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon
33313:     maalaiskansakoulujen oppilaille (ar-
33314:     viomääräraha)                             »     300,000:-
33315: 16. Määräraha kansanopistojen avusta-
33316:     miseksi ja apurahoiksi näiden opis-
33317:     tojen vähävaraisille oppilaille (raja-
33318:     ton siirtomääräraha)                      »     360,000:-
33319: 17. Määräraha raittiustyön kannattami-
33320:     seksi (rajaton siirtomääräraha)           »      70,000:-
33321: 18. Määräraha luentokurssien kannatta-
33322:     miseksi (rajaton siirtomääräraha) . »           50,000:-
33323: 19. Määräraha maalais- ja kaupunkilais-
33324:     kirjastojen avustamiseksi (rajaton
33325:     siirtomääräraha).                         »      60,000:-
33326: 20. Määräraha kesävirkistyksen toimit-
33327:     tamiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa
33328:     varattomille, etupäässä sairaille ja
33329:     heikoille kansakoululapsille (rajaton
33330:     siirtomääräraha)                          »      50,000:-
33331:   14        1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 12.
33332: 
33333: 21. Määräraha kansanlastentarhain kan-
33334:     nattamiseksi (rajaton siirtomäärä-
33335:     raha) . .                            . Smk. 100,000: -
33336: 22. Määräraha      maalaiskansakoulujen
33337:     varattomain lasten ravinto- ja vaa-
33338:     tetusavuksi (rajaton siirtomääräraha)       150,000: -
33339: 23. Määräraha työväenopistojen avusta-
33340:     miseksi.                . . . .         >>   30,000:-
33341: 24. Määräraha kuntien ylläpitämiä pien-
33342:     tenlastenkouluja varten .               »   100,000:-
33343:                                 Yhteensä Smk. 9,349,000:
33344: 
33345:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
33346: 
33347: 
33348:       Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
33349: 
33350: 
33351: 
33352: 
33353:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
33354:                                 1910. - N:o 13.
33355: 
33356: 
33357: 
33358: 
33359:                      Keisarillisen Majesteetin Armol-
33360:                 linen esitys Suomen Eduskunnalle kulkulaitos-
33361:                 rahastosta vuodeksi 1911.
33362:      Kulkulaitosrahaston asema vuoden 1909 lopussa sel-
33363: viää alempana olevasta Suomen V aitiokonttorin tekemästä
33364: bilanssista:
33365: 
33366:                                                                            1
33367:                                                                                                          1
33368:                                                                                 · ~
33369:                                                                                1              1
33370:                    Vastaavata:                                                                .
33371: 
33372: Valtiovaraston pano- ja ottotili Suomen                                                       1
33373:                                                                                                  1
33374:    Pankissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         160,000- -1           1          1
33375: 
33376: 
33377: Rautatiehallituksen sam. . . . . . . . . . . . . . . 1,760,000 ---'                           _1
33378: 
33379: 
33380: 
33381: 
33382: Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä . . . . 15,800,000 ~-1                                     1
33383: 
33384: 
33385: 
33386: 
33387: Obligatsioneja . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. .. 3,400,000 -
33388: Kassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,210,000---= 22,330,000 _
33389: Varastot: Valtionrautateiden tarveaine-                                         1
33390:            varastot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,650,000-                        1
33391:             Varastot rautatierakennuksilla                              600,000 -~: 13,250,000-
33392: Thlorästejä: Paloviinaverorahat . . . . . . . . 2,340,0001-
33393:                Sekalaista ................                              880,000 -    3,220,000-
33394:                                                                      1
33395: Erinäisiä etumaksuja ja velallisia ......                   1              1         2,800,000 -
33396:                                                  __S_u_m_m_a,__ __,_,_4_1,"'"6-00""",o-o-o+-l_-_,
33397: 
33398:                   Vastattavaa:
33399:  Pääomaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             14,900,000 -
33400:  Velkaa valtiorahastolle . . . . . . . . . . . . . . . . 3,500,000 -
33401:     ~    laamanninkäräjäjyvärahastolle . . 3,854,000- 7 354 000 _l
33402:  Etumaksuja valtiorahastosta .......... 1                                 1       6:ooo:ooo -\
33403:  Menorästejä: Paloviinaverorahoja ..... ·1 430,000-                                                1
33404: 
33405:                  Sekalaista . . . . . . . . . . . . . . . .          20,000\-       450 ooo -~
33406:  Varattuja määrärahoja . . . . . . . . . . . . . . . .
33407:  Erinäisiä velkojia.... . . . . . . . . . . . . . . . . . .
33408:                                                                           1
33409: 
33410:                                                                               II
33411:                                                                                  11,65o:ooo
33412:                                                                                   1,200,000 ~
33413:                                                                                                  1
33414:                                                                                                    1-
33415:                                                                                                    1
33416:  Sotilaslaitoksessa pal veievien henkilöi-                                                         1
33417: 
33418:     den leski- ja orpokassa .. _._._.._._._.._._·+----+-+!                1      __4_6...:.,o_o_o+ 1 _
33419: 
33420: 
33421:                                                        Summa 1            1 I41,600,000I
33422:    2                         N:o 13
33423: 
33424:       Edelläolevan bilanssin mukaan on kulkulaitosrahas-
33425: tossa vuoden 1910 alkaessa ollut 14,900,000 markan pääoma,
33426: eli siis 4,616,099 markkaa 84 penniä enemmän kuin Edus-
33427: kunnan hyväksymässä budjetissa vuodeksi 1910 oli edel-
33428: lytetty.
33429:       Tämän johdosta on Eduskunnan arvioima ylijäämä
33430: vuoden 1910 päättyessä, 162,640 markkaa 16 penniä, lisät-
33431: tävä 4,616,099 markalla 84 pennillä ja tulisi siis puheen-
33432: alaisen rahaston pääomasäästö vuoden 1911 alkaessa ole-
33433: maan 4, 778,740 markkaa.
33434: 
33435: 
33436:              Kulkulaitosrahaston tulot vuodelta 1911.
33437: 
33438:       I. Valtionrautateiden kokonaistulo. Tämä tulo on nous-
33439: sut, tasaluvuin, vuonna 1907 39,595,000 markkaan, vuonna
33440: 1908 40,446,000 markkaan sekä vuonna 1909 41,571,000
33441: markkaan ja on budjettiehdotuksessa vuodeksi 1910 las-
33442: kettu 43,000,000 markaksi. Tämä lisäys on keskimäärin
33443: 1,135,000 markkaa. Kuitenkin vaatinee varovaisuus, ettei
33444: edes vastamainittua keskimäärääkään panna perusteeksi
33445: laskettaessa vuoden 1911 kokonaistuloa, jonka tähden se
33446: budjettiehdotuksessa mainituksi vuodeksi on arviolta mer-
33447: kitty 44,000,000 markaksi.
33448:       II. Kulkulaitosrahaston osuus anniskilu- ja vähittäis-
33449: myyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä paloviinaverorahoista on las-
33450: kettu yhteensä 7,490,000 markaksi syistä, jotka esiintuo-
33451: daan Armollisessa esityksessä Suomen Eduskunnalle siitä
33452: verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava,
33453: sekä sanotun veron käyttämisestä.
33454:       Kulkulaitosrahaston kaikki tulot vuonna 1911 nousi-
33455: sivat siis ylempänä olevien laskelmien mukaan 51,490,000
33456: markkaan. Jos tähän lisäksi pannaan vuoden 1910 loppuun
33457:                             N:o 13                         3
33458: 
33459: kertyväksi laskettu säästö 4,778,740 markkaa, niin tulisivat
33460: kaikki rahaston varat vuodelta 1911 nousemaan 56,268,740
33461: markkaan.
33462: 
33463: 
33464:             Kulkulaitosrahaston menot vuodelta 1911.
33465: 
33466:       I. Valtionrautateiden vakinainen menosäästö. Budjetti-
33467: ehdotuksessa vuodeksi 1910 on tämä menoerä laskettu
33468: 39,500,000 markaksi. Rautatiehallituksen tekemän likimää-
33469: räisen laskelman mukaan tekisivät vuodeksi 1911 siihen
33470: tarvittavat lisämäärärahat:
33471:       a) keskushallinnolle ynnä toimisto-osastolle: asetuk-
33472: senmukaisia palkan- ja palkkionkorotuksia 14,000 markkaa,
33473: lisäystä määrärahaan piirustusapulaisten palkkaamiseksi
33474: 5,000 markkaa sekä määrärahaan sairashoitokustannuksia
33475: varten Joensuun-Nurmeksen radan takia 7,000 markkaa.
33476: Koko lisäys tätä osastoa varten tekee siis 26,000 markkaa;
33477:       b) liikenneosastolle: asetuksenmukaisia palkan- ja
33478: palkkionkorotuksia sekä siirtoja korkeampaan palkkaus-
33479: luokkaan 225,000 markkaa, henkilökunnan lisäämisestä
33480: liikenteen avaamisen johdosta Joensuun-Nurmeksen radalla
33481: 95,000 markkaa, tarveaineitten- ja kalustonkulutukseen
33482: edellämaitulla uudella rataosalla 12,500 markkaa, paremman
33483: valaistuksen aikaansaamiseen asemille 20,000 markkaa,
33484: sähkölennätinlaitosta, telefoonia ja sekalaisia tarpeita varten
33485: uudella Joensuun-Nurmeksen radalla 3,500 markkaa ja
33486: sekalaisia menoja varten vanhemmilla radoilla 10,000 mark-
33487: kaa, eli yhteensä 366,000 markkaa;
33488:       c) rataosastolle: asetuksenmukaisia palkan- ja palk-
33489: kionkorotuksia sekä henkilökunnan lisäämisestä uudella
33490: Joensuun--Nurmeksen radalla 104,300 markkaa, maa- ja
33491: taidetöitä varten 15,600 markkaa, raidetta varten 30,500
33492:   4                        N:o 13
33493: 
33494: markkaa, huonerakennuksia varten 48,000 markkaa, sähkö-
33495:  lennätinjohtoa varten 3,000 markkaa, kaluston kunnossa-
33496: pitoon 3,600 markkaa, lumenluontiin 15,000 markkaa, seka-
33497: laisia tarpeita ja kaluston täydentämistä varten 5,000 mark-
33498: kaa, eli kaikkiaan 225,000 markkaa; sekä
33499:       d) koneosastolle: asetuksenmukaisia palkan- ja palk-
33500: kionkorotuksia sekä henkilökunnan lisäämisestä Joensuun-
33501: Nurmeksen radalla 65,000 markkaa, poHtoaineisiin erittäin-
33502: kin edellämainitulla uudella rataosastolla 150,000 markkaa
33503: sekä työkoneita ja -kaluja varten 20,000 markkaa, eli yh-
33504: teensä 235,000 markkaa.
33505:       Kaikkia osastoja varten yhteensä tulisi vakinaisten
33506: menojen lisäys siis nousemaan noin 852,000 markkaan,
33507: jonka tähden ja kun vuotuiset tilinpäätökset tähän asti
33508: ovat osottaneet säästöä er~istä nyt puheenalaisista määrä-
33509: rahasummista, vuoden 1911 vakinainen menosääntö siis
33510: voitanee arvioida tasaluvuin 40,300,000 markaksi.
33511:       II. Eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja. Määräraha
33512: eläkkeisiin sekä vahingonkorvaukseksi ruumiinvammasta,
33513: joka kohtaa työväkeä rautateiden palveluksessa, lienee
33514: olevan korotettava 20,000 markalla ja on siis budjettiehdo-
33515: tuksessa laskettu 520,000 markaksi.
33516:       III. Korkoja ja lainojen vähennysmaksuJa. Menot pu-
33517: heenalaisiin tarkoituksiin vaativat samansuuruisia määrä-
33518: rahoja kuin nyt kuluvana vuonna, eli yhteensä 8,743,160
33519: markkaa.
33520:       IV. A. Uudisrakennustöitä valmiilla radoilla. Liit-
33521: teessä, joka seuraa tämän esityksen mukana, tehdään tar-
33522: kemmin selkoa niistä erityisistä uudisrakennustöistä, jotka
33523: Rautatiehallituksen ehdotuksen mukaan olisivat valmiilla
33524: radoilla suoritettavat vuonna 1911. Suurin osa tätä varten
33525: ehdotetuista määrärahoista, nimittäin 2,600,000 markkaa,
33526:                            N:o 13                         5
33527: 
33528: tulee vuonna 1911 käytettäväksi töiden jatkamiseen Pie-
33529: tarin ja Viipurin asemilla, noudattamalla työnjaotukseen
33530: ja määrärahain suuruuteen nähden sitä suunnitelmaa, joka
33531: sisältyi Armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta vuo-
33532: deksi 1910, kuin myöskin Helsingin uutta asemarakennusta
33533: varten. Ylijäämä määrärahasta, noin 1,800,000 markkaa,
33534: jakaantuu useammille tarpeellisiksi katsotuille pienemmille
33535: töille, jotka osaksi jo aikaisemmin ovat alotetut ja vuonna
33536: 1911 ovat jatkettavat tahi loppuunsaatettavat, jommoisia ovat
33537: rakennustyöt Rajajoen asemalla, ratapihanjärjestelyt Hel-
33538: singin, Nikolainkaupungin, Riihimäen. ja Lahden asemilla,
33539: maalarintyöpajarakennus Fredriksbergissä, siltarakennus
33540: Pohjan lahden poikki, maan lunastukset eri asemilla y. m.
33541:        Budjettiehdotukseen vuodeksi 1911 on, mainitun eh-
33542: dotuksen mukaisesti, uudisrakennuksia varten valmiilla
33543: rautateillä otettu 4,404,684 markkaa.
33544:        IV. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Rautatiehalli-
33545: tuksen tätä lisäämistä koskevassa ehdotuksessa mainitaan
33546: tarvittavaksi 5 veturia ja 2 ravintolavaunua, jotka vaati-
33547: vat yhteensä 415,000 markan määrärahan. Rautatiehallitus
33548: ehdottaa nimittäin ravintolavaunuja liitettäväksi Helsingin
33549: ja Turun väliä sekä vastakkaista suuntaa kulkeviin n. k.
33550: pikajuniin, ei ainoastaan siitä syystä että siten nopeampi
33551: ja mukavampi junanyhdistelmä on saavutettavissa Hel-
33552: singin-Pietarin junain kanssa, vaan senkin tähden että
33553: junien lukumäärää voidaan sellaisen järjestelyn kautta
33554: vähentää. Liikkuvan kaluston lisäämiseksi on sentähden
33555: budjettiehdotukseen otettu 415,000 markkaa.
33556:        V. Valtionrautateiden hallintotalon töiden loppuunsaat-
33557: tamista varten valtiorahastosta annetun etumaksun korvaami-
33558: seksi. Keisarillinen Majesteetti on 14 (1) p:nä toukokuuta
33559: 1909, Keisarillisen Senaatin tekemästä alamaisesta esityk-
33560:   6                         N:o 13
33561: 
33562: sestä, Armossa sallinut että Suomen valtionrautateiden
33563: hallintotalon vielä suorittamatta olevien töiden loppuun-
33564: saattamista varten on Suomen yleisistä varoista etukäteen
33565: annettava enintään 267,600 markkaa, ehdolla että tämä
33566: etumaksu vastedes kulkulaitosrahastosta korvataan, jossa
33567: tarkoituksessa samansuuruinen määrä oli otettava siihen
33568: Armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta, j'oka vuoden
33569: 1910 Eduskunnalle tulisi jätettäväksi. Tämän nojalla on
33570: budjettiehdotukseen vuodeksi 1911 otettu puheenalaista
33571: tarkoitusta varten 267,600 markkaa.
33572:          VI. Muutosten toimeenpanemiseksi Suomen valtionrauta-
33573: teillii, jotta Venäjän liikkuva kalusto voisi kulkea Suomen ra-
33574: doilla. Sittenkuin oli havaittu välttämättömäksi suoranaisen
33575: liikenteen aikaansaamiseksi, ilman uudestalastausta, yhdys-
33576: radalla yhdistää Keisarikunnan rautatiet Suomen rautatie-
33577: verkkoon, on tätä tarkoitusta varten asetettu komitea siinä
33578: tarkoituksessa toimitettujen tutkimusten ja kokeiden kautta
33579: saanut selville että uudestarakentamalla asemasiltoja ja
33580: peronkeja, lisäämällä porrasastuimia Suomen valtionrauta-
33581: teiden matkustajavaunuihin sekä suorittamalla erinäisiä
33582: muita pienehköjä töitä, yhteensä 907,554 markan kustan-
33583: nuksella, kävisi mahdolliseksi Suomen valtionrautateillä
33584: käyttää Keisarikunnan tavaravaunuja sekä kolmiakselisia
33585: vetureita 12 tonnin akselipaineella, joissa savutorvi ei ole
33586: korkeampi kuin 4,9 metriä kiskon yläreunasta lukien, paitsi
33587: Seinäjoen- Nikolainkaupungin rataosalla, jolla savutorvi ei
33588: saa olla korkeampi kuin 4,s metriä kiskon yläreunasta.
33589:          Tämän johdosta vaaditussa lausunnossa on Rautatie-
33590: hallitus ilmoittanut, että asian tarkempaa harkitsemista
33591: varten asetettu komitea on laskenut Suomen valtionrauta-
33592: teiden osalle tulevat kustannukset mainituista muutostöistä
33593: 899,354 markaksi.
33594:                              N:o 13                          7
33595: 
33596:        Koska tarkoitus Keisarikunnan ja Suuriruhtinaanmaan
33597: rautatieverkkojen yhdistämisellä edelläviitattujen töiden
33598: tultua suoritetuiksi voidaan katsoa tätä nykyä täysin tyy·
33599: dytetyksi ja kun sellaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty,
33600: jotka tekevät Venäjän liikkuvan kaluston kulkemisen Suo-
33601: men valtionrautateillä mahdolliseksi jo ennen kuin suun-
33602: niteltu yhdysrata valmistuu, on strateegisia tarkoituksia
33603: varten havaittu erinomaisen tärkeäksi, että vielämainit-
33604: tuihin muutostöihin Suomen valtionrautateillä ryhdytään
33605: viivyttelemättä ja odottamatta aikeissa olevan yhdys-
33606: radan valmiiksi joutumista, jonka tähden nämä työt ovat
33607: alotettavat jo kuluvana vuonna 1910 sekä loppuunsaatet-
33608: tavat niin pian kuin mahdollista. Tätä tarkoitusta varten
33609: Keisarillinen Senaatti on esittänyt myönnettäväksi varoja
33610: etumaksuna valtiorahastosta. Mainitun etumaksun korvaa-
33611: miseksi olisi sitä vastaava määrä ynnä mahdollisesti syn-
33612: tyvä ylijäämä työtä varten lasketusta määrärahasta, 899,354
33613: markasta, otettava huomioon kulkulaitosrahastolle vuodeksi
33614:  1911 tehtävän budjettiehdotuksen menopuolella.
33615:        VII. Lisäys Savonlinnan-Elisenvaaran radan valmiiksi
33616: saattamista varten. Sittenkuin tämän rautatien rakentamista
33617: varten laskettu ja myönnetty määräraha 10,801,000 mark-
33618: kaa kuin myöskin sittemmin myönnetyt lisämäärärahat,
33619: toinen 730,000 markan suuruinen ja aiheutunut pääasialli-
33620:  sesti sellaisista töistä, jotka eivät olleet edellytettyjä alku-
33621:  peräisessä työsuunnitelmassa ja kustannusehdotuksessa, sekä
33622:  toinen 300,000 markkaa olivat osottautuneet tarkoitukseen
33623:  riittämättömiksi, on Yleisten rakennusten Ylihallitus ilmoit-
33624:  tanut, että edellisten lisäksi vielä 130,000 markan määrä-
33625:  raha tarvittaisiin työn loppuunsaattamista varten välttä-
33626:  mättömien kustannusten suorittamiseen. Keisarillinen Se-
33627:  naatti on sentähden 19 p:nä lokakuuta 1909 alamaisuudessa
33628:   8                        N:o 13
33629: 
33630: esittänyt, että puheenalaista tarkoitusta varten yleisistä
33631: varoista myönnettäisiin mainitunsuuruinen etumaksu, joka
33632: vuonna 1911 kulkulaitosrahaston varoista korvattaisiin.
33633: Budjettiehdotukseen vuodeksi 1911 on sentähden tähän
33634: tarpeeseen otettu 130,000 markkaa.
33635:       Vlll. Määrärahat rautatierakennuksiin ja rautatietutki-
33636: muksiin.
33637:       Joensuun- Nurmeksen ratarakennus on aiottu lop-
33638: puunsaatettavaksi vuonna 1911. Eduskunnan hyväksymässä
33639: budjetissa vuodeksi 1910 on tätä ratarakennusta varten
33640: viimesanottuksi vuodeksi osotettu 5,500,000 markkaa, jonka
33641: tähden jälellä oleva osa lasketusta kustannusmäärästä on vuo-
33642: deksi 1911 tehtyyn budjettiin merkitty 1,7601000 markaksi.
33643:       Sein{ijoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten rautatie.
33644: Vuonna 1910 tulee ratapenger Seinäjoelta Per!tlän haa-
33645: raantumisasemalle ulettuvalla jaksolla suurimmalta osal-
33646: taan lasketuksi, minkä ohessa sillä jaksolla olevat rummut
33647: ja sillat muurataan, jonka perästä kevättalvella 1911 tar-
33648: peellinen pohjatäyte vedätetään paikalle sekä samalla rata-
33649: osalla olevat suuremmat sillat pannaan käyttökuntoon.
33650: Kesän kuluessa olisi sitten raide sanotulla jaksolla kiinni-
33651: naulattava, minkä ohessa tarpeellinen sora olisi veturilla
33652: vedätettävä raiteen alustamiseksi ja tarkistamiseksi käyttö-
33653: kuntoon. Samaan aikaan kuin nämä työt suoritetaan, sal-
33654: vetaan ja sisustetaan tarpeelliset asuintalot ja liikennettä
33655: varten välttämättömät rakennukset, vedenottohuoneet y. m.
33656: niin että väliaikainen liikenne syksyllä samana vuonna voi
33657: alkaa puheenalaisella rataosalla aina Perälään saakka.
33658: Ratajaksoilla Peräiästä-Kristiinankaupunkiin ja Perä-
33659: Iästä-Kaskisiin tehdään vuonna 1911 kaikki pengertyöt
33660: ja siltainmuuraukset valmiiksi ja talonrakennukset salve-
33661: taan myöskin osaksi, jotta nämä rataosat senjälkeisenä
33662: vuonna 1912 voidaan saada kuljettavaan kuntoon.
33663:                            N:o 13                        9
33664: 
33665:       Koska vuonna 1911 tulee suoritettavaksi pakkolunas-
33666: tushintaa noin 1,700,000 markkaa, sekä kiskoja ja rata-
33667: pölkkyjä ostettavaksi noin 1,300,000 markan edestä, jonka
33668: lisäksi valtionrautateiden pitäisi tilata liikkuvaa kalustoa
33669: noin 1,000,000 markan edestä, tarvitaan suoranaisia ostoja
33670: ja maksuja varten yhteensä noin 4,000,000 markkaa. Töiden
33671: suorittamista varten edelläolevan suunnitelman mukaan
33672: tarvitaan vähintään 2,000,000 markkaa, jotenka koko määrä-
33673: raha puheenalaista ratarakennusta varten vuonna 1911
33674: nousnee 6,000,000 markkaan.
33675:       Rautatietutkimulcset. Rautatietutkimuksista aiheutu-
33676: vien kustannusten suorittamiseksi määrättänee vuodeksi
33677: 1911, Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen ehdotuksen
33678: mukaan, 50,000 markkaa.
33679:       I-VIII osastossa mainitut menot vuodelta 1911 nou-
33680: sevat yhteensä 63,489,798 markkaan. Kun tätä 63,489,798
33681: markan menomäärää vastaan asetetaan odotettavissa olevat
33682: varat, yhteensä 56,268,740 markkaa, havaitaan kulkulaitos-
33683: rahastossa syntyväksi 7,221,058 markan vaoaus.
33684:       Kun tämän vajauksen peittäminen lainalla tai etu-
33685: maksulla valtiorahastosta, jonka varat tulevat tarkoin tar-
33686: vittaviksi muihin välttämättömiin menoihin, ei voi tulla
33687: kysymykseen sekä töiden keskeyttäminen jo käymässä
33688: olevilla ratarakennuksilla monessa suhteessa tuottaisi arvaa-
33689: matonta vahinkoa, näyttää käyvän välttämättömäksi ulko-
33690: maisilta rahamarkkinoilta ottaa laina kulkulaitosrahas-
33691: ton vahvistamiseksi. Tällöin olisi huomioon otettava että
33692: Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten rautatien val-
33693: miiksi saattaminen, mikä voinee tapahtua vuonna 1912, vaatii
33694: lisämäärärahoja noin 6,000,000 markkaa viimemainittuna
33695: vuonna, sekä paraillaan käymässä olevat laajaperäiset uudis-
33696: rakennustyöt Pietarin, Viipurin, Helsingin ja Fredriksbergin
33697:   10                       N:o 13
33698: 
33699: asemilla, asemarakennusta Pietarissa tähän lukematta, lä-
33700: himpinä vuosina kysyvät määrärahoja, jotka Armollisessa
33701: esityksessä kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1910 olevan se-
33702: lonteon ja työnjaotuksen mukaan nousevat noin 11,000,000
33703: markkaan. Näyttää sentähden, kulkulaitosrahaston kartut-
33704: tamiseksi tarpeellisilla lisävaroilla, välttämättömältä ottaa
33705: noin 30,000,000 markan laina. Jotta hallitukselle jäisi
33706: vapaus valita edullisimmat lainaehdot, ei korkokantaa kui-
33707: tenkaan liene määrättävä tarkemmin kuin enintään 41/2
33708: prosentin suuruiseksi. Näin ollen ei myöskään lainan pää-
33709: omamäärä, vaan ainoastaan kuoletusaika ja vuotuismaksu
33710: ole edeltäpäin vahvistettava. Koska voidaan otaksua että
33711: laina tulee päätettäväksi vuoden 1911 kuluessa, otetaan
33712: puolet puheenalaisesta vuotuismaksusta mahdolliseksi meno-
33713: eräksi seuraavaan ehdotukseen budjetiksi kulkulaitosrahas-
33714: tolle vuodeksi 1911 700,000 markan määräisenä.
33715:       Tulopuolelle on siinä tapauksessa merkittävä sijoite-
33716: tuista varoista rahastolle vuoden kuluessa karttuvat korot,
33717: arviolta 400,000 markkaa.
33718:       Edellisen nojalla Keisarillinen Majesteetti tahtoo eh-
33719: dottaa Eduskunnalle
33720:                  että ulkomaisia rahamarkkinoita käyttämällä
33721:            otetaan kuoletuslaina enintään neljän ja puolen pro-
33722:            sentin korkokantaa vastaan ja nimellismäärältään
33723:            niin suuri että se vastaa 56 vuoden ajaksi vahvis-
33724:            tettua 1,400,000 markan vuotuismaksua.
33725: 
33726:      Tässä edellä esitettyjen laskelmien ja ehdotusten mu-
33727: kaisesti Keisarillinen Majesteetti on tahtonut
33728:                  Eduskunnan hyväksyttäväksi jättää seuraavan
33729:            ehdotuksen budjetiksi kulkulaitosrahastolle VWJdeksi
33730:            1911:
33731:                                                 N:o 13                                             11
33732: 
33733: 
33734: 
33735:                     Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1911.
33736: 
33737: 
33738: 
33739: 
33740:                                Menot.
33741: 1   Valtionrautateiden vakinainen menosääntö                                                 40,300,000
33742:     Eläkkeet ja erityiset määrärahat ......... .                                                520,000
33743:     Valtiolainain vuotuismaksut sekä provisionit
33744:        ja kulut niistä ....................... .                           8,484,000
33745:     Korko laamanninkäräjäjyvärahastolle ......                         1      154,160
33746:     Korko valtiorahastolle ................... .                              105.000         8,743,160
33747: 
33748:        Määrärahoja:
33749:     Uudisrakennustöitä varten valmiilla radoilla,
33750:        arviolta ............................. .     4,404,684
33751:     Liikkuvan kaluston lisäämiseksi, arviolta ..      415,000                                 4,819,684
33752:                                                   1---"'---1
33753:     Valtionrautateiden hallintotalon töiden lop-
33754:        puunsaattamista varten valtiorahastosta
33755:        annetun etumaksun korvaamiseksi ....                                                     267,600
33756:     Muutosten toimeenpanemiseksi Suomen val-
33757:        tionrautateillä, jotta Venäjän liikkuva
33758:                                                                                                               1
33759:        kalusto voisi kulkea Suomen radoilla ..                                                  899,354
33760:     Lisäys Savonlinnan-Elisenvaaran valmiiksi
33761:        saattamista varten ................... .                                                 130,000
33762:     Joensuun-Nurmeksen ratarakennusta var-
33763:        ten ................................. .      1,760,000
33764:     Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten
33765:        ratarakennusta varten ............... .      6,000,000                                 7,760,000
33766:                                                                        1---'--"'---1
33767:     Rautatietutkimuksiin ................... .                                                   50,000
33768:     Mahdollinen menoerä: puolet uuden valtio-
33769:       lainan vuotuismaksuun tarvittavasta
33770:                                                                                                 700,000
33771:        määrärahasta ............. '....;'...,.·....;·_·_·....;··...,·_"....;"....;'+----+---;,..:..;.....;.
33772:                                                   Yhteensä             1
33773:                                                                                          1
33774:                                                                                             64,189,798
33775:      12                           N:o 13
33776: 
33777: 
33778:                                                           $nf.             $nf.
33779: 
33780: 
33781:                        Varat:
33782:     Säästö vuodelta 1910 ······ ..............                            4,778,740
33783:     Valtionrautateiden kokonaistulo ..........          44,000,000
33784:     Osuus anniskelu- ja vähittäismyyntiyhtiöiden
33785:        nettovoitosta sekä paloviinaverorahoista          7,490,000
33786:     Korkoja, arviolta ........................            400,000 51,890,000
33787:     Siitä valtiolainasta, joka on otettava enin-
33788:        tään 4 1/ 2 Ofo korkoa vastaan 56 vuodeksi
33789:        vahvistetun 1,400,000 markan vuotuis-
33790:        maksun mukaan osotetaan ............         1                     7,521,058
33791: 
33792: 1                                      Yhteensä 1          -         1
33793:                                                                          64,189,798
33794: 
33795:        Muistutus. Jäännös edellämainitusta lainasta kertyvistä va-
33796: roista varataan rahastossa säästöksi seuraavaan vuoteen.
33797: 
33798: 
33799:                     Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 9j22
33800:                p:nä huhtikuuta 1910.
33801: 
33802:                          Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
33803:                                           N:o 13                                      13
33804: 
33805: 
33806: 
33807: 
33808:                                         Liite.
33809:     Ehdotus uudisrakennuksiksi valmiilla rautateillä
33810:                     vuonna 1911.
33811: 
33812: 
33813: 
33814: 1      Maa- ja vesialueiden lttnastamiseen.
33815:     Udelnaja ......................... .                              150,000
33816:     Kouvola. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    112,664
33817:     Turenki ............................                          1    12,000
33818:     Espoo ............................. ·1                              4,500
33819:     Kajaani . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    20,000       299,164
33820:                                                                   ~--,
33821: 
33822: 2     Uusien sivuraiteiden laskemiseen tahi                       1             1
33823: 
33824:          asemilla olevien raidealueiden                           1
33825: 
33826:                      •     •                                      1
33827:                  laaJentamtseen.                                  1
33828: 
33829: 
33830: 
33831:     Kellomäki (ehdotettua pikatavaralas-I
33832:        taussiltaa varten) ................ J                            4,000
33833:     Ypäjä ............................. ·1                              7,500
33834:     Iittala........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         5,500
33835:     Salminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        7,500
33836:     Haukivuori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          6,500
33837:     Hammaslahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             5,000
33838:     Kaurila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _15,000        51,000
33839: 
33840: 3      Asemarakennusten ttudesta- ja lisä-
33841:               rakennusta varten.
33842:     Malmi (308 m 2) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 37,000
33843:     Fredriksberg (84 m')................                     6,800                            1
33844: 
33845: 
33846: 
33847:     Tampere (220 m ) ••••••••• _• .;..'·;_·_·_••_._.+-__1_8..:.,000;..;....+----
33848:                     2
33849: 
33850: 
33851:                                                         Siirto 1       61,8ool      350,1641
33852: 14                                        N:o 13
33853: 
33854: 
33855: 
33856: 
33857:                                                   Siirto                 61,800        350,164
33858:      Otava (106 m 2)                                                      9,000
33859:      Antrea (48 m 2) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              4,000         74,800
33860:                                                                      1---'----1
33861: 
33862: 4      Tavaramakasiinien uudesta- ja lisä-
33863:               rakennusta varten.
33864:      Riihimäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         2,000
33865:      Rajamäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          1,500
33866:      Iittala. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _3,000         6,500
33867: 
33868: 5    Henkilökunnan asuin- ja ulkohuoneiden
33869:        uudesta- ja lisärakennusta varten.
33870:      Ryttylän sähköttäjän- ja asemamie-
33871:         henasunto (100 m 2) ••••••••••••••                                9,000
33872:      Korsholman rataesimiehenasunto, li-
33873:         särakennus (28 m 2) • • • • • • • • • • • • • •                   3,800
33874:      Tammisuon sam. (55 m 2) • • • • • • • • • • • •                      6,000
33875:      Hiitolan ratamestarinasunto (82,5 m 2)                               7,000
33876:      Pälkjärven sähköttäjänasunto (55 m 2)                                6,000
33877:      Ratavahdintupa Solbackan tienyli-
33878:         kulkupaikan luona 20 km:llä Hel-
33879:         singin-Karjan rataosalla (55 m 2)                                 6,500
33880:      Kirkkonummen päivystyshuone(47m 2)                                   6,000
33881:      Vaihdemiehenasunto Lamminniemen
33882:         satama-alueella Kajaanissa (55m 2)                                5,500
33883:                                                                      1---"---1          49,8001
33884:                                                                                                  i
33885: 
33886: 
33887: 6    Yleisölle ja henkilökunnalle tarpeellisia                                     1
33888:                                                                                                  '
33889:                                                                                                  1
33890: 
33891: 
33892: 
33893:            ulkohuonerakennuksia varten.                                            l
33894:      Jääkellari Elisenvaaran ravintolaa                                                          1
33895: 
33896:                                                                                    1
33897:         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        3,ooo                  !
33898:      Vaja kamiinapuita varten Seinäjoen                                                          j
33899:                                                                                                  1
33900: 
33901:          asemalla ............... _·_·._._·_·_··-·-F==;;;;1,;2;;;;00=+---.::4,!:2:;;:.:;:001
33902:                                                         Siirto \                       485,464
33903:                                         N:o 13                                    15
33904: 
33905: 
33906:                                                                1
33907: 
33908: 
33909: 
33910:                                                      Siirto    ~----+--48-5-,4-64-l
33911: 
33912: 7       Ennen rakennettujen rakennusten                        1
33913: 
33914: 
33915:                 laudoittamiseen.                               j
33916: 
33917: 
33918:     Villähden aseman lisärakennus ......         1,500         1
33919: 
33920: 
33921:     Sockenbackan »                ......         1,500         1
33922: 
33923: 
33924: 
33925:     Jorvaksen vahtituvan lisärakennus ..           500         1
33926: 
33927: 
33928:     Nivan sähköttäjänasunto ............ 1      2,000
33929:     Helylän asemarakennus ............ !---2-'-,5_0_0                             8,000
33930:                                                                             1
33931:                                                                -,
33932: 
33933: 
33934: 
33935: 
33936: 8         Asemasiltojen rakentamiseen tai
33937:                   pitentämi11een                                            ·
33938:     Kellomäen lastaussilta pikatavaraa                        i             [
33939:       varten ...... ·: .................. f     2,0001
33940:     Kausalan asemasilta ................ l,---1,600!                              3,600
33941: 
33942: 9                     Telefoonijohdot.                         i
33943:                                                                1
33944: 
33945: 
33946: 
33947: 
33948:     Telefoonijohto Savonradan 293-2971
33949:        kilometreillä olevien vahtitupain j
33950:        sekä Varpasen ja Mouhun pysäk- i
33951:                                                                             1
33952:        kien välillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r    1,8001
33953:     Telefoonijohto Kajaanin radalla ole-                       1
33954:                                                                             !
33955:        van Murtomäen aseman ja Kivi- i
33956:                                                                             1
33957:        mäen sannanottopaikka-vaihteen                          1
33958: 
33959: 
33960: 
33961: 
33962:     Tel:~~~:j~~~~ -~~~~~~~-~~~~{1~·~;~~~ i
33963:                                                                     1,000
33964: 
33965:        Kaakamon aseman ja Laivajärven 1
33966:        sannanottopaikka-vaihteen välillä/                             900
33967:     Telefoonijohto Silvolan aseman ja .
33968:        Savonlinnan vieressä olevan Ky- 1
33969:        rönsalmen kääntösillan välillä .... 1                        1,500         5,200
33970:                                                -----F==~~--~~~
33971:                                                      Siirto 1                   502,264
33972:     16                             N:o 13
33973: 
33974: 
33975:                                                         $nf:        :l!mf.
33976:                                                                1
33977: 
33978: 
33979: 
33980:                                              Siirto                 502,264
33981: 
33982:     10      Signaaleja, tiensalpoja y. m. varten.
33983:           Tiensalpa Simbirskajakadun yli ....     5,000
33984:           Uudenkirkon semafoorit ............     2,500                         1
33985: 
33986:           Ollilan sam.........................    2,000                         1
33987: 
33988:           Elisenvaaran sam ................... _ _1,500               n,oool
33989: 
33990:     11       Erinäisiä pienehköjä töitä varten.
33991:            Humppilan uusi pumppuhuone ......                            3,000
33992:     12     Lisämääräraha Pietarin uutta tavara-
33993:               ja järjestelyratapihaa varten ....                   1,000,000
33994:     13     Lisämääräraha Viipurin uutta asema-
33995: 1
33996:               rakennusta varten ..............                      500,000
33997:     14     Lisämääräraha Viipurin ratapihaa var-
33998:               ten ..............................                    500,000
33999:     15     Lisämääräraha Rajajoen aseman lo-
34000:          1
34001:               pullista valmistamista varten ....                    145,oool
34002:     16     Lisämääräraha Riihimäen ratapihan
34003:                                                                1
34004:               uudestajärjestämiseksi. ...........              l      77,2201
34005:     17     Määräraha töiden jatkamiseksi Lahden                i
34006:               uudella tavararatapihalla ja: maka-              i
34007:                                                                i
34008:                                                                1
34009:               siinien valmistamiseksi ..........                    140,300
34010:                                                                1
34011:     18     Lisämääräraha Helsingin asemaraken-                 1
34012:                                                                1
34013: 
34014:               nusta varten .............. , .....                   600,000
34015:                                                                1
34016:     19     Lisämääräraha Helsingin ratapihaa
34017:                                                                1
34018:               varten (pakkolunastus) ..........                       70,000
34019:                                                                !
34020:     20     Lisämääräraha Pohjan lahden yli vie-
34021:                                                                1
34022:               vän siltarakennuksen loppuunsaat-
34023:                                                                1
34024:               tamista varten ..................                1    309,000
34025:                                                                1
34026:     21     Määräraha Nikolainkaupungin järjes-
34027:               telyratapihalla tehtäviä täytetöitä
34028:                                                                1
34029:               varten arviolta •.................               1
34030:                                                                       30,000
34031:                                              Siirto 1          1   3,887,784
34032:                                  N:o 13                           17
34033: 
34034: 
34035:                                                    .'lin;:    :th~j:
34036: 
34037: 
34038: 
34039: 
34040:                                           Siirto             3,887,78<1
34041:     22    Määräraha 7136 km. pitkän sannlill-
34042:                                                                            1
34043:              ottopaikka-raiteen rakentamiseksi                             +
34044:                                                                            1
34045:              Härmän asemalta sekä maanlunas-
34046:              tamiseksi ....................... .              291,0001
34047:     23    Määräraha varastopaikkoja ja raiteita
34048:              varten Metsähallituksen kautta ti-                            r
34049:              lattujen halkojen ja puutavarain !                            t
34050:                                                                            \
34051:              vastaanottamisen helpottamiseksi, 1
34052: 
34053: 
34054: 
34055:              arviolta ....................... ·1                50,0001
34056:     24-   Lisämääräraha Fredriksbergin luona 1                             l
34057:                                                                            i
34058:              olevan. maalarintyöpa.jarak:ennuk-~
34059:              sen valmiiksi saattamista varten                 175,900
34060:                                   --------~------~----~-!
34061: 1                                    Yhteensä!               4,404,684
34062: 
34063:       Tarkemmin tehdäksensä selkoa ylempänä olevain eri
34064: kohtain alla mainituista määrärahoista uudisrakennuksia
34065: varten on Rautatiehallitus esiintuonut seuraavaa:
34066:       1. Jo pitemmän aikaa on Udelnajan tavararatapihan
34067: laajentaminen ollut kysymyksenalaisena ja myönnettiin
34068: tähän tarkoitukseen jo vuonna 1899 165,000 markan suu-
34069: ruinen määräraha. Työtä ei kuitenkaan ole voitu alottaa
34070: myönnetyllä määrärahalla, joka on ollut riittämätön laa-
34071: jentamista varten tarvittavan maan lunastamiseen. Olo-
34072: suhteet vaativat kuitenkin nyttemmin, että tavararatapihan
34073: laajentamista ei enään siirretä tuonnemmaksi. Tarpeellisen
34074: maan, 26,274 m 2 , lunastamiseen 12 markan mukaan neliö-
34075: metriltä, on laskettu tarvittavan 315,288 markkaa. Kun
34076: tähän tarpeeseen aikaisemmin on myönnetty 165,000 mark-
34077: kaa, on ehdotukseen uudisrakennuksia varten vuodeksi 1911
34078: otettu jäännös eli 150,000 markkaa.
34079:                                                                        2
34080:   18                       N:o 13
34081: 
34082:        Maan lunastamiseksi Kouvolassa myönnettiin vuonna
34083: 1902 20,()(X) markan määräraha. Todelliset kustannukset
34084: vuonna 1907 toimitetussa pakkoluna'Stuksessa nousivat kui-
34085: tenkin likipitäin 132,664 markkaan eli 112,664 markkaa
34086: suuremmiksi kuin aikaisempi siihen tar~oitukseen myön-
34087: netty määräraha, jonka tähden viimemainittu lisämääräraha
34088: on otettu vuoden 1911 uudisrakennusehdotukseen.
34089:        Koska Turengin aseman luona oleva sannanottopaikka
34090: on likipitäin tyhjiin käytetty, on tarvis lunastaa sieltä
34091: uusi alue samaan tarpeeseen. Kustannus siitä on arvioitu
34092: 12,()(X) markaksi.
34093:        Tarpeellisen purkaus- ja lastausalueen lunastamiseksi
34094: Espoon aseman luona on ehdotukseen otettu 4J)0) markkaa.
34095:        Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan 8 p:ltä loka-
34096: kuuta 1909 on valtionrautateitä varten tarpeellisen maa-
34097: alueen lunastamiseksi Lamminniemen sataman luota Ka-
34098: jaanissa ehdotukseen otettu 20,()(X) markkaa.
34099:        2. Kellomäen asemalla on sivuraide rakennettava eh-
34100: dotetulle pikatavarasillalle paikkakunnalla lukuisasti asu-
34101: vain kesävierasten muutto- ja pikatavaran purkamista ja
34102: lastausta varten.
34103:        Raidealueiden jatkamisen Ypäjän, Iittalan, Salmisen,
34104: Haukivuoren ja Hammaslahden asemilla tekevät pitkät
34105: tavarajunat nyttemmin välttämättömäksi.
34106:        Jotta Kaurilan asemaa voitaisiin käyttää junien koh-
34107: taamispaikkana on asemalle laskettava toinen sivnraide.
34108:        3. Malmilie ehdotetaan rakennettavaksi uusi asema-
34109: rakennus, koska nykyinen on aivan riittämätön.
34110:        Koska Fredriksbergin aseman konttorihuoneusto on
34111: liian pieni, ehdotetaan. sitä laajenilettavaksi.
34112:        Kun Tampereen ratapihan ja asemarakennuksen aiot-
34113: tua uudestarakentamista ei vielä moneen vuoteen voitane
34114:                           N:o 13                      19
34115: 
34116: toteuttaa ja nykyinen asemarakennus on osottautunut tar-
34117: koitukseensa liian ahtaaksi, ehdotetaan siihen rakennetta-
34118: vaksi lisäksi osasto pikatavaraa ynnä konttorihuoneustoa
34119: varten kuin myöskin läpikäytävä asemasillalle sekä yksi
34120: huone jälkimaksujen y. m. suorittamista varten.
34121:       Konttorihuoneuston ja asemapäällikön asunnon tar-
34122: peellista laajentamista varten ehdotetaan Otavan asema-
34123: huoneelle rakennettavaksi lisärakennus.
34124:       Antrean asemarakennus olisi laajennettava rakenta-
34125: malla lisäksi huoneita matkatavaroita ja lämminvaunu-
34126: tavaraa varten.
34127:       4. Tämän kohdan alla lueteltujen asemien luona ole-
34128: via makasiineja ehdotetaan uudestarakennettaviksi ja lisä-
34129: rakennuksilla varustettaviksi osaksi. siitä syystä että ne
34130: ovat osottautuneet liian pieniksi, osaksi säilytyshuoneiden
34131: varaamiseksi lämminvaunutavaraa varten.
34132:       o. Katsoen siihen vaikeuteen, joka kohtaa huoneus-
34133: tojen vnokraamista tämän kohdan alla luet.eltujen asemain
34134: luona, ehdotetaan tässä jälempänä luetellut rakennustyöt
34135: ~moritettaviksi. Helsingin-Karjan radan 20 kilometrillä
34136: ehdotetaan rakennettavaksi asuinrakennus ja ulkohuoneet
34137: ratavahdille? joka nyt asuu Espoon aseman luona ja jonkar
34138: viimemainitun aseman luona oleva asunto siinä tapauksessa
34139: lnovutettaisiin ratavahtien esimiehelle. Täten kävisi myös
34140: helpommaksi valvoa tulevan ratavahdinasunnon läheisyy-
34141: dessä olevaa Solbackan tienylikulkupaikkaa.
34142:       6. Sekä jääkellari Elisenvaaran aseman ravintolaa
34143: varten että kamiinapuuvaja Seinäjoen asemalla ovat tar-
34144: peen vaatimat.
34145:       7. Tämän kohdan alla lueteltujen rakennusten lau-
34146: doittaminen on suoritettava vuonna 1911.
34147:   20                        N:o 13
34148: 
34149:        8. Jo 2 kohdan alla on osotettu välttämättömäksi
34150: rakentaa pikatavarasilta Kellomäen asemalle.
34151:        Kausalan aseman asemasiltaa ehdotetaan pitennettä-
34152: väksi 80 metriä.
34153:        9. Ehdotetut uudet telefoonijohdot ovat välttämät-
34154: tömiä liikenteen turvaamiseksi puheenalaisilla paikoilla.
34155:        10. Sekä semafoorit että tiensaivat ovat erinomaisen
34156: suotavat liikenteen turvaamiseksi.
34157:        11. Kun on osottautunut peräti vaikeaksi nykyisellä
34158: pumppulaitoksella saada vettä Humppilan asemalle~ on
34159: tarpeen siirtää laitos uuteen pumppuhuoneeseen, joka on
34160: rakennettava sen järven rannalle, josta vettä otetaan.
34161:        12, 13, 14, 18 ja 19. Sen mukaan kuin vuoden 1910
34162: uudisrakennusehdotusta tukevissa perusteluissa oli suunni-
34163: teltu Pietarin, Viipurin, Helsingin ja Fredriksbergin ase-
34164: milla toimitettavista töistä, ehdotetaan vuoden 1911 uudis-
34165: rakennusehdotukseen ot~ttavaksi näitä töitä varten tar-
34166: peelliset määrärahat. Koska vuodeksi 1910 ei ole ehdotettu
34167: mitään määrärahaa Helsingin ja Fredriksbergin asemia
34168: varten, olisi töiden järkiperäistä suorittamista varten näillä
34169: asemilla tarpeellista, että vuodeksi 1911 Helsingin asema-
34170: rakennusta varten myönnettäisiin 670,()(() markkaa, josta
34171: 600,000 markkaa käytettäisiin asemarakennuksen alottami-
34172: seen ja 70,000 markkaa tarpeellisen maa- ja vesialueen pakko-
34173: lunastushinnaksi.
34174:        15. Töiden loppuunsaattamiseksi Rajajoen asemalla
34175: tarvitaan vuodeksi 1911 vieläkin 145,()()) markkaa. Keisa-
34176: rillisen Senaatin 28 p:nä huhtikuuta 1908 vahvistaman kus-
34177: tannusarvion mukaan nousee kokonaiskustannus puheen-
34178: alaisista töistä 880,000 markkaan. Tästä määrästä on vuoden
34179: 1909 loppuun asti myönnetty 475,000 markkaa sekä vuo-
34180: deksi 1910 anottu 260JOO markkaa, jonka täh(len jäännös
34181:                             N:o 13                       21
34182: 
34183: kustannusmäärästä, 145,())0 markkaa, on otettu ehdotukseen
34184: vuodeksi 1911.
34185:       16. Toisen pääraiteen laskemisesta Hyvinkään ja
34186: Riihimäen välille ja siitä aiheutuvasta raiteiden järjestelystä
34187: viimemainitulla asemalla on kokonaiskustannus arvioitu
34188: 434,100 markaksi, josta vuosiksi 1909 ja 1910 on ehdotettu
34189: yhteensä 356,880 markkaa, joten työn päättämiseksi vnonn,a
34190: 1911 tarvitaan 77,220 markkaa.
34191:       17. Lahden tavararatapihan kuntoonpanemiseksi on
34192: ehdotukseen otettu koko siihen tarkoitukseen tarpeellinen
34193: määräraha 140,3()) markkaa. Tämä ratapiha on jo kauvan
34194: ollut tarpeen vaatima Lahden kaupungin ripeän kasvamisen
34195: ja nykyisellä matkustaja-asemalla vallitsevan tilanahtauden
34196: johdosta.
34197:       20. Pohjan lahden poikki Tammisaaren luona johta-
34198: van rautatiesillan uudestarakentamista varten on edellisiin
34199: uudisrakennusehdotuksiin otettu yhteensä 405,000 markkaa.
34200: Vahvistettm kustannusehdotuksen mukaan nousee koko-
34201: naiskustannus tästä työstä 714,000 markkaan, joten vuoden
34202: 1911 ehdotukseen on otettu työn lopettamiseksi tarpeel-
34203: linen määrä 309,000 markkaa.
34204:       21. Nikolainkaupungin järjestelyratapihalla tarvit-
34205: tavain täytetöiden suorittamista varten on ehdotettu ar-
34206: violta 30,()(JO markkaa. Näitä töitä koskeva ehdotus ei
34207: vielä ole aivan valmis, mutta olisi suotavaa että työt voi-
34208: taisiin alottaa jo vuonna 1911.
34209:       22. Kun Seinäjoen--Kokkolan rataosan varrella ole-
34210: vat sannanottopaikat n;y-ttemmin ovat tyhjiin käytetyt, on
34211: radan kunnossapysyttämistä varten vaesin tärkeätä että
34212: uusi sannanottopaikka saadaan niin pian kuin mahdollista.
34213: Toimitettujen tutkimusten jälkeen on tehty ehdotus pisto-
34214: raiteen rakentamisesta erääseen sannanottopaikkaan, joka
34215:   22                       N:o 13
34216: 
34217: sijaitsee 7,36 kilometrin päässä Härmän asemalta, ja nou-
34218: sevat tästä aiheutuvat kustannukset ynnä maanlnnastus
34219: 2\H,OOO markkaan.
34220:        23. Kun :Metsähallituksen toimesta tästedes tulee val-
34221: tionrautateitä varten hankittavaksi suuret määrät halkoja
34222: ja puutavaroita, on halkojen ja pLmtavarain vastaanottoon
34223: nähden taloudelliselta kannalta tärkeätä, että sitä varten
34224: soveliaita varastopaikkoja ja raiteita on käytettävänä. Sel-
34225: laisten paikkojen täyttämiseen ja tasoittamiseen sekä rai-
34226: teltten laskemiseen lienee vuodeksi 1911 myönnettävä
34227: 00,000 markkaa. Varmoja kustannusarvioita näistä töistä
34228: ei tätä nykyä voida tehdä, kun vastaanottopaikkoja ei vielä
34229: ole käynyt määrääminen.
34230:        24. Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan 18 p:ltä
34231: helmikuuta 1910 ehdotetaan Fredriksbergin maalarintyö-
34232: pajaa tarkoittavain töiden loppuunsaattamista varten
34233: 175,900 markan suuruinen lisämääräraha. Aikaisemmin on
34234: tähän tarkoitukseen myönnetty yhteensä 499,998 markkaa.
34235: Puheena olevan lisämäärärahan ovat aiheuttaneet seuraavat
34236: syyt, nimittäin:
34237:        tarveaineiden hinnan ja työpalkkain kohoaminen;
34238:        työläs perustuksenlasku sekä suuret kustannukset pe-
34239: rustuksen esiinkaivamisesta sitä varten osaksi tarvittavista
34240: poraustöistä;
34241:        muutettu ehdotus, jonka mukaan vanha ja uusi työ-
34242: paja rakennetaan yhteen, jonka johdosta 6,859 m 2 :n pinta-
34243: ala, aikaisemmin lasketun 5,000 m 2 :n sijasta, on puheen-
34244: alaista työpajaa varten pohjattava sekä myöskin se seikka
34245: että kaupungin päävesijohtotorvea varten on rakennettava
34246: t,ulevan traverssin alta kulkeva 110 metrin pituinen tun-
34247: neli kuin myöskin kaupungille maksettava takaisin 5,000
34248: markan rahamäärä; sekä
34249:                            N:o 13                      23
34250: 
34251:       kustannukset työpajan edessä olevain raiteitten
34252: uudestajärjestämisestä ja uusien raiteitten rakentamist>sta,
34253: joita alkuperäisessä, ehdotuksessa ei oltu edellytetty.
34254: Helsingissä, Ke-isarillisen Senaatin kirja.painossa, 1910.
34255:                1910.- V. J\1.- Esit. N :o 13.
34256: 
34257: 
34258: 
34259: 
34260:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 11
34261:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee kulkulaitos-
34262:            rahastoa vuodeksi 1911.
34263: 
34264:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella huhtikuun 29 p :Itä
34265: 1910 lähettänyt tämän annollisen esityksen V altiovarainva'"
34266: liokuntaan, joka samalla on saanut tiedokseen asiasta lähe-
34267: tekeskustelussa annetut lausunnot.
34268: 
34269: 
34270:     Kun 1909 vuoden tulo- ja menoarvio vahvistettiin vasta
34271: tammikuun 21 päivänä 1910, eika kirjanpitoa ole voitu toi-
34272: mittaa tavallisessa järjestyksessä, perustuvat kaikki armol-
34273: Iisoon esitykseen otetussa, kulkulaitosrahaston asemaa 1909
34274: vuoden lopussa osattavassa bilanssissa olevat erät ainoas-
34275: taan arviolaskelmiin. Sen mukaan kuin V altiokonttorista
34276: on ilmoitettu, ovat nämä numerotiedot myöhemmin uudel-
34277: leen laskettaessa osottautuneet jonkun verran eroaviksi ar-
34278: molliseen esitykseen otetuista, joten säästö 1909 vuoden päät-
34279: tyessä on todennäköisesti arvioitavis.<Ja 15,334,000 markaksi.
34280: Kun Eduskunta on 1910 vuoden budjetissa arvioinut säästön
34281: ainoastaan Smk :ksi 10,283,900: 16, on niinmuodoin Edus-
34282: kunnan Smk :ksi 162,640: 16 laskema ylijäämä 1910 vuoden
34283: päättyessä, eli toisin sanoen pääomasäästö 1911 vuoden
34284: alussa, jo tämänkin johdosta korotettava 5,2 miljoonaan
34285: markkaan. Mutta tätä summaa on edelleen korotettava 2,9
34286: miljoonalla markalla, jonka määrän, niinkuin tuonnempana
34287: osotetaan, voidaan katsoa kuluvana vuonna säästyvän val-
34288:  tionr-autateiden vakinaisesta menomäärästä. Säästö vuo-
34289:  teen 1911 voitanee sentähden laskea 8,100,000 markaksi.
34290: 2              1910.- V. M.- Esit. N:o 13.
34291: 
34292: Armollisessa esityksessä on tämä ylijäämä arvioidun bi-
34293: lanssin ja Eduskunnan vuodeksi 1910 hyväksymän budje-
34294: tin nojalla merkitty 4,'7'78,740 markaksi, josta erityisesti
34295: huomautettakoon, koska tämä viittaa siihen, että puheena
34296: olevaa budjettia lienee pidettävä vahvistettuna,, vaikkei siitä
34297: vielä ole saapunut ilmoitusta.
34298: 
34299:         Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1911.
34300: 
34301:     I. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö on, niin-
34302: kuin Valiokunta jo valtiov.araintilaa koskevassa mietinnös-
34303: sään on maininnut, vuonna 1909 lakannut kasvamasta siinä
34304: levottomuutta herättävässä ja liikennetuloihin nähden suh-
34305: teettomassa määrässä, kuin lähinnä edellisenä aikana.
34306: Vuoden 1909 budjetissa edellytettiin menojen nousevan
34307: 39,000,000 markkaan, mutta valtionrautateiden tilinpäätös
34308: mainitulta vuodelta osottaa menoja olleeli Smk. 35,904,207:
34309: 22, joten säästö on likimittäin 3, 1 miljoonaa markkaa. Mi-
34310: käli V aHokunta on saanut tietää, on tämä säästö aikaansaa-
34311: tu uudistuksilla, jotka pysyväisesti vaikuttavat menosään-
34312: töön, ja pitäisi siis 1910 vuoden menojen pysyttäytyä
34313:                +
34314: 35,900,000: -, 500,000 markan lisämäärärahan rajoissa
34315: vuosirahasäännön mukaan, mutta kun mainitun vuoden
34316: kolme ensimäistä kuukautta osottavat, että eritoten lumen-
34317: Juontia ja myöskin vaunujen korjauksia varten tarvitaan
34318: 200,000 markan lisämääräraha, saadaan 1910 vuoden
34319: menojen loppusummaksi 36,600,000 markkaa.          Jos tämä
34320: määrä pannaan arviolaskelman pohjaksi ja siihen lisätään
34321: armollisessa esityksessä vaaditut lisämäärärahat, kaikkiaan
34322: 852,000 markkaa, niin saadaan vuoden 1911 menosummaksi
34323: erä, joka hiukan tasoitettuna nousee 37,500,000 markkaan.
34324: Vastamainittuun armollisessa esityksessä ehdotettuun, kaik-
34325: kiaan 852,000 markkaan nousevaan lisämäärärahaan nähden
34326: ei Valiokunnalla ole ollut aihetta huomautuksiin, koska se
34327: johtuu osin asetustenmukaisista palkkain ja palkkioiden
34328: korotuksista, osin Joensuun-Nurmeksen radan vastaisesta
34329:                     Kulkulaitosrahasto.                   3
34330: 
34331: liikennöitsemisestä sekä vihdoin pienempiin täydennystöi-
34332: hin käytettävistä määrärahoista taikka erinäisten meno-
34333: luokkien välttämättömistä korotuksista.
34334:    II. Eläkkeitä ja erinäisiä määrärahoja. Kun maara-
34335: raha eläkkeisiin ja apurahoihin sekä vahingonkorvaukseksi
34336: ruumiinvammasta, joka kohtaa työväkeä, apumaksuihin
34337: valtionrautateiden eläkelaitokselle ynnä lakkautuspalkkoi-
34338: hin vuonna 1908 nousi Smk :aan 361,282: 88 sekä vuonna
34339: 1909 Smk :aan 428,674: 22, näyttää olevan syytä tähän tar-
34340: koitukseen 1911 vuoden budjettiin merkitä armollisessa esi-
34341: tyksessä ehdotettu 520,000 markan rahamäärä.
34342: 
34343:    III. KoJ'ko;ia j(t lainoje·n vähennysmaksuja on armolli-
34344: seen esitykseen otettu 8,743,160 markkaa, ja on Valiokunta
34345: hankkinut varmuuden siitä, että tämä arviomääräraha on
34346: oikea.
34347:     IV. A. UutisJ>akennustöitä valmiilla radoiUa. Armol-
34348: lisessa esityksessä ehdotetaan näihin töihin yhteensä
34349: 4,404,684 markkaa, jaettuna erinäisiin, 24 eri kohdassa lue-
34350: teltuihin määrärahoihin.
34351:     Kahteen 1 kohdassa mainittuun erään kiintyy erityisesti
34352: huomio, nimittäin 150,000 markkaan lisäalueen lunasta-
34353: miseksi Udelnajan asemalla ja 112,664 markkaan niinikään
34354: maan lunastamiseksi Kouvolan asemalla. Kumpikin näistä
34355: eristä on lisämääräraha, ensinmainittu jo vuonna 1899, jäl-
34356: kimäinen vuonna 1902 myönnettyyn määrärahaan. On va-
34357: litettavaa, että alkuaan pyydetyt määrärahat joko ovat
34358: olleet aivan kohtuuttoman pienet ja siis varsin harhaanvie-
34359: vät, taikka myös on lunastamisen toimeenpanoa ylenmäärin
34360: viivytetty, mistä on aiheutunut hinnannousuja, ·jotka no-
34361: peammalla toiminnalla luultavasti olisivat olleet! vältettä-
34362: vissä. Kun näillä määrärahoilla kuitenkin tarkoitetaan ki-
34363: peän tilanpuutteen poistamista, lienevät ne myönnettävät.
34364: Valiokunnalla ei ole mitään muistuttamista 2 kohdassa
34365: mainittuihin eriin nähden. Liikennettä haittaamatta
34366: 4               1910. -   V. 1\l. - Esit. N :o 13.
34367: 
34368: voitanee 3 kohdassa ehdotettu Malmin asematalon rakenta-
34369: minen vielä jättää sillensä, jonka tähden Valiokunta on
34370: poistanut pyydetyn 37,000 markan määrärahan. Tampe-
34371: reen aseman lisärakennusta käy puolustaminen sen perus-
34372: teella, että armol1isessa esityksessä on edellytetty ettei sikä-
34373: läisen ratapihan ja asematalon aijottua uudestaanrakenta-
34374: mista vielä pitkiin aikoihin voitane toteuttaa. Mitä tulee
34375: 4, 5 ja 6 kohdassa mainittuihin uutis- ja lisärakennuksiin
34376: sekä 7 kohdassa esitettyihin erinäisten rakennusten laudoi-
34377: tustöihin, ei Valiokunnalla ole niitä vastaan mitään huo-
34378: mauttamista. Samoin on 8, 9, 10 ja 11 kohdassa lueteltujen
34379: töiden laita; kuitenkin näyttää siltä, kuin olisivat useat
34380: näihin kohtiin merkityistä er·istä voineet sisältyä vakinai-
34381: siin määrärahoihin. Suuria määrärahoja on 1:!, 13, 14, 18
34382: ja'19 kohdassa Pietarin, Viipurin ja Helsingin asemia var-
34383: ten. Näistä määrärahoista, jotka kaikkiaan nousevat
34384: 2,670,000 markkaan, ei käyne yhtäkään poistaminen, min-
34385: kätähden V aliakunta onkin ne pysyttänyt. 18 kohtaan otet-
34386: tua erää ei kuitenkaan ole merkittävä lisämäärärahaksi,
34387: koska se päinvastoin on järjestyksessä ensimäinen, mikä
34388: uutta asemataloa varten pyydetään. 15 kohtaan otettua li-
34389: sämäärärahaa ,Rajajoen aseman lopullista valmistamista
34390: varten", sekä 17 kohtaan merkittyä määrärahaa Lahden
34391: uutta tavarapihaa ja makasiineja varten katsovat viran-
34392: omaiset välttämättömän tarpeellisiksi, minkätähden Valio-
34393: kunta onkin ne pysyttänyt. Niinikään on 20 kohdassa mai-
34394: nittu Pohjanlahden yli vievä silta rakennettava valmiiksi
34395: ja määräraha sitä varten myönnettävä. Sitä vastoin voi-
34396: tanee toistaiseksi lykätä 16 kohtaan merkitty määräraha
34397: Riihimäen ratapihan uudestaan järjestämistä varten, eikä
34398: 21 kohdassa Nikolainkaupungin järjestelyratapihalla tehtä-
34399: viä täytetöitä varten pyydetyllä määrärahalla liene kiirettä,
34400: ennenkuin lopulliset arviot on tehty ja hyväksytty; nämä
34401: molemmat erät, toisen 77,220 markkaa ja toisen 30,000
34402: markkaa, on Valiokunta sentähden poistanut. Suurenlais-
34403: ta rahamäärää, 291,000 markkaa, pyydetään 22 kohdassa
34404:                     K ulkulaitos1·ahasto.
34405: 
34406: raiteen rakentamiseksi Härmän asemalta uudelle hiekan-
34407: ottopaikalle. Valiokunnan saaman tiedon mukaan arvel-
34408: laan nykyisen hiekanottopaikan tyhjenevän noin 4 vuoden
34409: kuluttua, minkätähden on tahdottu varata tilaisuus uuden
34410: hiekanottopaikan saamiseen, mutta yhden vuoden lykkäys
34411: lienee mahdollinen, johon nähden Valiokunta on poistanut
34412: tämän erän. Varastopaikat ja raiteet, joiden varalle mää-
34413: rärahoja pyydetään 23 kohdassa, ovat puollettavissa, sillä
34414: järjestämällä useampia halkojen vastaanottopaikkoja voi-
34415: daan polttoaineita saada halvemmal1a kuin jos halkojen
34416: ostohintaan täytyy lisätä kustannukset vedättämisestä etäi-
34417: sille vastaanottopaikoilJe. Välttämätön lienee 24 kohtaan
34418: merkitty määräraha Fredriksbergin luona olevan maalarin-
34419: työpaja-rakennuksen valmiiksi saattamista varten, niin vali-
34420: tettavaa kuin onkin, että koko tämä laitos on rakennettu
34421: ottamatta selville kuinka epäedulliset perustus- y. m. suh-
34422: teet rakennuspaikalla olivat.
34423:     Kun Valiokunnan poistamat erät nousevat yhteensä
34424: 435,220 markkaan, on budjettiin otettu ainoastaan 3,969,464
34425: markkaa.
34426: 
34427:     IV. B. Liikkuvan htluston lisääminen. Ehdotettu li-
34428: sääminen rajoittuu tällä kertaa 5 veturiin ja 2 ravintola-
34429: vaunuun. Tarvetta varsinaisen junaveturiston lisäämiseen
34430: ei ole, mutta kun asema- ja vaihdepalvelukseen käytetään
34431: liian raskasmallisia vetureja, näyttää uusien, kevyempien
34432: ja samalla polttoainetta säästävien järjestelyveturien hank-
34433: kimista voitavan puoltaa. Kun Valiokunnan mielestä myös
34434: ravintolavaunujen liittämisestä Helsingin ja Turun
34435: väliä kulkeviin n. s. pikajuniin näyttää olevan ilmeisiä
34436: etuja, on Valiokunta yhtynyt armollisen esityksen ehdotuk-
34437: seen, että liikkuvan kaluston lisäämiseksi budjettiin merki-
34438: tään 415,000 markan määräraha. Ravintolavaunut maksa-
34439: vat 45,000 markkaa kappale.
34440: 
34441:    V. V altion:m·utateiden hallintotalon töiden loppuun-
34442: saattamista ·oarten valtiomlwstosta annetun etumaksun kor-
34443: 6               1910. -   V. M. -   Esit. N :o 18.
34444: 
34445:  11aamiseksi. Kun Eduskunta on myöntänyt määrärahan
34446:  mainittua talonrakennusta varten) on Valiokunnan mielestä
34447:  paikallaan, että kaikki talon rakennuttamisesta aiheutuvat
34448:  kustannukset maksetaan kulkulaitosrahastosta, siinäkin ta-
34449:  pauksessa että kustannusarvio on ylitetty, niinkuin tässä
34450:  on ollut laita. V aitiorahastosta etukäteen suoritettu
34451: -267,600 markan rahamäärä on Valiokunnan mielestä näin
34452:  ollen takaisin maksettava ja siis budjettiin otettava.
34453: 
34454:      VI. J}/uutosten toirneenpanemiseksi Suovwn valtionmu-
34455:  tateillä, _jotta V enä;iän liikkuva kalusto 'voisi kulkea Suovwn
34456:  mdoilla. Tässä kohdassa esiintyy kulkulaitosrahastolle ai-
34457:  van uusi määrärahavaatimus. Eduskunnan myönnytyk-
34458:  settä on Keisarillinen Senaatti armollisen käskyn johdos-
34459:  ta joulukuun lopulla 1908 ,Suomen ja Keisarikunnan rau-
34460:  tatieverkkojen yhdistämiseksi" maksanut valtakunnanra-
34461:  hastoon 6,658,125 markkaa, mikä rahamäärä on merkitty
34462: menoksi valtionrahastosta. Tätä maksunsuoritusta vastaan
34463: on Eduskunnan taholta pantu jyrkkiä vastalauseita, vii-
34464:  meksi Valtiovarainvaliokunnan paraikaa koossa olevalle
34465:  Eduskunnalle antamassa mietinnössä valtiovarain tilasta.
34466:      Nyt käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessä n :o
34467: 13 huomautetaan, että yhdysliikenne Keisarikunnan ja
34468:  Suuriruhtinaanmaan rautatieverkkojen kesken on hetimi-
34469: ten toimeenpantava odottamatta suunnitellun yhdysradan
34470:  valmistumista, jossa tarkoituksessa jo on ryhdytty sellaisiin
34471: toimenpiteisiin, ,jotka tekevät Venäjän liikkuvan kaluston
34472: kulkemisen Suomen valtionrautateillä mahdolliseksi", min-
34473: kätähden vastaaviin töihin - asemasiltojen ja peronkien
34474: nudestarakentamiseen, porrasastuinten lisäämiseen Suomen
34475: valtionrantateiden matkustajavaunuihin sekä erma1s1m
34476: muihin pienehköihin töihin - olisi ryhdyttävä jo kuluvana
34477: vuonna sekä ne saatettava loppuun niin pian kuin mahdol-
34478: lista. Tätä tarkoitusta varten onkin Keisarillinen Senaatti
34479: ehdottanut myönnettäväksi etumaksuna varoja valtionrahas-
34480: tosta, ja armollisessa esityksessä pyydetään nyt, että maini-
34481:                      Kulkulai tosrahasto.                  7
34482: 
34483: tun etumaksun korvaamiseksi ,,sitä vastaava maara ynnä
34484: mahdollisesti syntyvä ylijäämä työtä varten lasketusta
34485: määrärahasta, 899,354 markasta", otettaisiin budjetissa huo-
34486: miOon.
34487:     Valiokunta on huomannut, että armollinen esitys, joka
34488: perustelee tämän työn suorittamisen sillä, että ,on stratee-
34489: gisia tarkoituksia varten havaittu erinomaisen tärkeäksi,
34490: että vielämainittuihin muutostöihin Suomen valtionrauta-
34491: teillä ryhdytään viivyttelemättä", lausuu että edellä viitat-
34492: tujen töiden voidaan katsoa ,tätä nykyä" täysin tyydyttä-
34493: vän puheenaolevaa tarkoitusta. Mutta Valiokunta, joka ei
34494: kykene tutkimaan strateegisia kysymyksiä, ei toiselta puo-
34495: len ole voinut päästä selvyyteen siitä, miten yhdysliikenne
34496: on mahdollinen ennenkuin yhdysrata on valmistunut, jota
34497: paitsi sopimus yhdysliikenteen järjestämisestä välttämättä
34498: on tehtävä, ennenkuin mihinkään muuhun toimenpiteeseen
34499: ryhdytään. Huolimatta vastamainituista seikoista on koko
34500: asian käsittelyssä ilmeisesti syrjäytetty Eduskunnan tä-
34501: hän atsi kiistämätön oikeus hoitaa kulkulaitosrahastoa.
34502: Vaikkei Eduskunnalle ole, niinkuin olisi pitänyt, annettu
34503: tilaisuutta lausua mieltänsä ja tehdä päätöstä niin tärkeässä
34504: maamme rautatieverkon uudestamuodostamista koskevas-
34505: sa asiassa, kuin mitä ehdotus aikanaan toteutettuna tietää,
34506: ehdotetaan armollisessa esityksessä että Eduskunta ottaisi
34507: ,tätä nykyä" tarpeellisen määrärahan 1911 vuoden budjet-
34508: tiin sillä korvatakseen valtiorahastosta annetun etumaksun,
34509: jolla on kustannettu Eduskuntaa sivuuttamaila päätetty
34510: työ. Valtiovarainvaliokunta katsoo velvollisuudekseen huo-
34511: mauttaa, että vähemmänkin perinpohjaiset laitelmat Suo-
34512: men valtionrautateillä (katso esim. armollisen esityksen N :o
34513: 13 liitettä) ehdottomasti kuuluvat Eduskunnan päätäntö-
34514: vallan piiriin. Vielä enemmän on näin laita nyt puheena
34515: olevan ehdotuksen, jonka lopullinen tarkoitus on tätä ny-
34516: kyä ainoastaan toistaiseksi syrjässä. Niinkuin tunne-
34517: taan , on se komitea, jonka valmisteltavaksi asia an-
34518: nettiin, havainnut että, jos valtionrautateillä toimeenpan-
34519: 8              1910. -   V. lVL -- Esit. N :o 13.
34520: 
34521: naan niin laajat muutokset, kuin armollisessa esityksessä
34522: mainitaan, syntyy siitä kustannuksia noin 900,000 markkaa,
34523: mutta jo silloin kuin vaatimukset menevät niin pitkälle,
34524: että Keisarikunnan matkustajavaunut voivat kulkea Suo-
34525: men radoilla, nousevat kustannukset 2 miljoonaan mark-
34526: kaan, ja jos vielä raskaat venäläiset veturit, joiden akseli-
34527: paino on 14 tonnia, ovat liikenteeseen yhdistettävät, kohoa-
34528: vat kokonaiskustannukset 45 miljoonaan markkaan, mikä
34529:  vastaa 12 1 / 3 % valtionrautateiden 1908 vuoden päättyessä
34530: 365 miljoonaan markkaan nousevasta korotetusta rakennus-
34531: pääomasta.
34532:     Valiokunta ei ole tällä tahtonut puoltaa ehdottomasti
34533: kielteistä kantaa, mitä tulee yhdysliikenteeseen Keisari-
34534: kunnan rautatieverkon kanssa. Ajatus tuollaisen yhdyslii-
34535: kenteen aikaansaamisesta on tavallaan yhtä vanha kuin
34536: Suomen rautatieverkko. Siihen viittaa meidän ratojemme
34537: raideleveys, joka on Venäjän ratojen mukainen, mutta Eu-
34538: ropassa yleisesti käytetystä raideleveydestä poikkeava. Mo-
34539: lemminpuolisilla kauppasuhteilla voisi tosin eräillä edelly-
34540: tyksillä olla välittömästä yhdysliikenteestä etua, mutta tois-
34541: taiseksi ei ole kyllin perinpohjaisesti selvitetty, painaisiko
34542: tuo etu enemmän kuin yhdysliikenteen toimeenpanemisesta
34543: koituvat kustannukset. Mutta tähänkin katsomatta on vält-
34544: tämätöntä, että tehdään molempia asianosaisia velvoittava
34545: sopimus yhdysliikenteen järjestämisestä ja voimassa pitä-
34546: misestä. Jos tämä voidaan saada aikaan, on Valtiovarain-
34547: valiokunta varma siitä, että Eduskunta on täyttävä kaikki
34548: kohtuulliset vaatimukset molempain maiden välisen liiken-
34549: teen ja yhteyden edistämiseen nähden. Niin kauan kuin
34550: yhdysrataa ei vielä ole eikä edellä mainittua sopimusta ole
34551: saatu aikaan, ei pyydettyä määrärahaa voida puoltaa, ja on
34552: Valiokunta sentähden poistanut sen.
34553: 
34554:    V 11. Lisäys Sm!onlinnan-Elisenvaaran -radan val-
34555: miiksi 8aattamista 11a1'ten. Sen 130,000 markan lisämäärä-
34556: rahan, jota armollisessa esityksessä pyydetään tämän rata-
34557:                      Kulkulaitosrahasto.                    9
34558: 
34559: osan valmiiksi saattamiseen, on Valiokunta ottanut bud-
34560: jettiin. Tämän radan kokonaiskustannukset nousevat niin
34561: ollen 11,961,000 markkaan 1900 vuoden valtiopäivillä ar-
34562: vioitujen 10,764,000 markan sijasta. Lisäkustannukset
34563: ovat aiheutuneet arvaamattomista menoista, kuten erinäi-
34564: sistä alkuperäiseen ohjelmaan tehdyistä muutoksista,
34565: muun muassa jalkakäytävien laittamisesta huomattavam-
34566: pain rautatiesiHain yhteyteen sekä Elisenvaaran aseman
34567: uudestarakentamisesta, mikä meno on kokonaan luettu tä-
34568: män ratarakennuksen kustannuksiin.
34569: 
34570: 
34571: V 111.   Määrärahat rautatiendcennuksiin ja rOJUtatietutki-
34572:                         muksiin.
34573: 
34574:     ,Joensuu--Nurnwksen ratarakennus. Tämä rataraken-
34575: nus valmistuu vuonna 1911 sekä luovutetaan sanotun vuo-
34576: den lopulla yleiselle liikenteelle. Sitä varten on tarpeen,
34577: että laskettujen kustannusten jälellä oleva osa, 1,760,000
34578: markkaa, merkitään 1911 vuoden budjettiin.
34579:     Seinäjoen--!{ristiinankaupungin--K askisen       rautatie.
34580: Tämän radan rakentamisen päättivät jo 1905-1906
34581: vuoden V altiosäädyt, mutta se pantiin rakenteille vasta
34582: vuonna 1909, sittenkun tarkoitukseen oli myönnetty vuo-
34583: deksi 1906 500,000 markkaa, vuodeksi 1909 miljoona mark-
34584: kaa ja vuodeksi 1910 3, 5 miljoonaa markkaa. Armollisessa
34585: esityksessä pyydetään vuodeksi 1911 6 miljoonaa markkaa,
34586: minkä ohella siinä edellytetään että arvioidun määrärahan
34587: jälellä oleva osa, niinikään 6 miljoonaa markkaa, otetaan
34588: 1912 vuoden budjettiin, joten tämä ratarakennus voitaisiin
34589: saattaa loppuun viimeksi mainittuna vuonna ja luovuttaa
34590: yleiselle liikenteelle, sittenkun kuitenkin Seinäjoen-Perä-
34591: län rataosa jo vuonna 1911 olisi avattu väliaikaiselle liiken-
34592: teelle. Kun a.rvaamattomien vaikutteiden johdosta tätä ra-
34593: taa ei pantu rakenteille siinä järjestyksessä kuin Eduskunta
34594: oli edellyttänyt, ja kun sen rakennusohjelma samojen vaikut-
34595: 10             19U). ~ V. M. -   Esit. N :o 18.
34596: 
34597: teiden johdosta määräsi m. m. kiskopainon korotettavaksi
34598: 25 kilosta 30 kiloon ja päällysrakenteen lujitettavaksi, ai-
34599: heutui tästä lisäkustannuksia kaikkiaan 1,400,000 mark-
34600: kaa.
34601:     Valiokunta katsoo viimeksi mainittujen asianhaarain
34602: johdosta olevan syytä huomauttaa, ettei ole asianmukaista
34603: tehdä uusien rautateiden rakennusohjelmaan kokonaiskus-
34604: tannuksia tuntuvasti lisääviä muutoksia, ennenkuin niitä
34605: koskevat ehdotukset on alistettu Eduskunnan tutkittaviksi
34606: ja hyväksyttäviksi kulkulaitosrahaston budjetin yhteydes-
34607: sä. Armollisessa esityksessä vuodeksi 1911 pyydetystä
34608: määrärahasta arvioidaan 4 miljoonaa markkaa menevän
34609: pakkolunastuskustaJlnuksiin, liikkuvan kaluston hankkimi-
34610: seen, sekalaisten tarpeiden ostoon y. m., joten varsinaista
34611: työmäärärahaa olisi jälellä ainoastaan 2 miljoonaa markkaa.
34612: Tämä määräraha näyttää Valiokunnasta sangen vähäiseltä
34613: ja olisi Valiokunnan mielestä korotettava miljoonalla mar-
34614: kalla, varsinkin kun jonkun verran korotettu määräraha,
34615: mikäli Valiokunta on saanut tietää, varsin hyvin soveltuisi
34616: ratarakennuksen työsuunnitelmaan. Valiokunta on sen-
34617: tähden budjettiin merkinnyt 7 miljoonaa markkaa tätä rata-
34618: rakenn:usta varten.
34619:     Kokonaismenot uusista rautatierakennuksista maassam-
34620: me vuonna 1911 nousevat niinmuodoin 8,760,000 markkaan
34621: -    Savonlinnan-Elisenvaaran rataa varten myönnetyt
34622: 130,000 markkaa on jo kulutettu edeltäpäin maksettuina
34623: varoina - eli 1 1 / 4 miljoonaa markkaa vähempään määrään
34624: kuin 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä myönnettiin tuollai-
34625: sia töitä varten kuluvaksi vuodeksi. Valiokunta on aivan
34626: yksimielinen siinä, että niin kauvan kun vielä puuttuu m.
34627: m. niin tärkeitä rautatieverkkomme renkaita kuin yhdys-
34628: ratoja, jotka liittäisivät hajallaan toisistaan olevat haarat
34629: elimelliseksi kokonaisuudeksi, jota todella voisi sanoa ver-
34630: koksi, on vuosittain 10 miljoonan markan vaiheilla käytet-
34631: tJivä uusiin rautatierakennuksiin. Mutta jo vuonna 1912
34632: ovat toiveet tähän nähden synkät. Päätetyistä ja vahvist~-
34633:                          Kulkulaitosrahastct.                        11
34634: 
34635: tuista raeloista on jälellä ainoastaan Seinäjoen-Kristiinan
34636: -Kaskisen rata, jonka valmiiksi rakentamiseen silloin,
34637: niinkuin edellä on huomautettu, tarvitaan 5 miljoonaa mark-
34638: kaa, jos kuluvan vuoden määräraha korotetaan 7 miljoo-
34639: naan. Viime valtiopäivillä päätettiin tosin rakennettavak-
34640: si joukko ratoja, jotka vaativat rakennuspääomaa kaikki-
34641: aan lähes 50 miljoonaa markkaa, mutta Eduskunnan tästä
34642: tekemä päätös lienee vielä vahvistamatta, ja kuitenkin olisi
34643: jo ensi kesänä toimitettava kaikki valmistavat tutkimukset,
34644: niin että lopulliset suunnitelmat, joiden valmistamiseen me-
34645: nee vuosi, ehdittäisiin laatia ja, niinkuin erittäin toivotta-
34646: vaa ja välttämätöntä olisi, rakennustyöhön voitaisiin ryh-
34647: tyä vuonna 1912. Eduskunta antoi päätöstä tehdessään
34648: muiden ratojen edellä etusijan kahdelle yhdysradalle, min-
34649: kätähden näiden myös aivan luonnollisesti nyt pitäisi tulla
34650: etusijassa huomioon. Ne ovat eri osissa maata, toinen läh-
34651: tien Ylivieskan asemalta Oulun radalla, toinen Savonlin-
34652: nasta, joten ne myös hyvin soveltuisivat vastaanottamaan
34653: työvoimia maamme länsi- ja itäosissa nykyään rakenteilla
34654: olevilta radoilta. Puolenkolmatta tai kolmen miljoonan
34655: määräraha kumpaistakin rataa varten 1912 vuoden budje-
34656: tissa olisi sentähden hyvin perusteltu, ja Valiokunta on
34657: katsonut velvollisuudekseen huomauttaa, e t t ä o n a i v a n
34658: v ä l t tämä t ö n t ä v i i p y mä t t ä ryhtyä kai k-
34659: k i i n t a r p e e 11 i s i i n v a l m i s t e l u i h i n r a u t. a-
34660: t i e r a k e n n u s t e n k e s k e y t y m ä t ö n t ä j a t k a-
34661: m i s t a v a r t e n.
34662:      Rautatietutkimukset. Niinkuin 1909 vuoden toisten val-
34663: tiopäiväin Rautatievaliokunta jo on huomauttanut, on rata-
34664: stmntain koneellisilla valmistavilla tutkimuksilla varsin vä-
34665: hän arvoa, jos ne toimitetaan kauvan ennen kuin niistä saa-
34666: tuja tuloksia käytetään, ja kun jo ennestään on päätetty ra-
34667: kennettavaksi niin monta rataa, että niihin, niinkuin tässä
34668: edellä mainittiin, tarvitaan rakennuskustannuksia lähes 50
34669: miljoonaa markkaa, lienee Bduskunnalla läheisimmässä tu-
34670: levaisuudessa tuskin aihetta päättää enempiä rautateitä ra-
34671: 12             1910.- V. M.- Esit. N :o 13.
34672: 
34673: kennettavaksi. Näin ollen näyttää armollisessa esityksessä
34674: pyydetty 50,000 markan määräraha hyvinkin riittäväitä nii-
34675: hin tutkimuksiin, jotka lähiaikoina mahdollisesti voivat
34676: tulla kysymykseen ja joka tapauksessa rajoittunevat tilas-
34677: tollistaloudellisen selvityksen hankkimiseen.
34678:     Kaikkien tässä edellä osastoissa I-VIII lueteltujen me-
34679: nojen summa vuonna 1911 nousisi Valiokunnan ehdotuksen
34680: mukaan 60,355,224 markkaan.
34681: 
34682: 
34683:          Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1911.
34684:     l. Valtionrautateiden kolwnaistulo. Vuoden 1910 bud-
34685: jettiin on valtionrautateiden kokonaistulo ( ennakkoarvio,
34686: IV luku, 1, 2 ja 3 mmn.) merkitty 43,000,000 mar.kaksi.
34687: Tuloja oli umpiluvuin
34688:      vuonna 1907 . . . . . . . . . . . . Smk. 39,595,000:
34689:             1908...... .. .. . .          ))  40,838,000: -   1
34690:                                                                )
34691: 
34692:         »   1909 ........... .                41,880,000: -   2)
34693: 
34694: 
34695: 
34696: ollen lisäys niinmuodoin toisena vuonna 1,243,000 ja toi-
34697: sena 1,042,000 markkaa. Kuluvalta vuodelta (tammi-maa-
34698: liskuulta) tähän asti tunnetun tuloksen nojalla voisi edel-
34699: lyttää, ettei tulojen lisäännys tänä vuonna nouse miljoonaan
34700: markkaan, mutta kun tänä vuonna aivan todennäköisesti
34701: syntynee vilkas puutavarainvienti, vaikka se vasta myöhem-
34702: mällä voi vaikuttaa rautatieliikenteeseen, ei 43 miljoonan
34703: tulomäärä kuitenkaan osottautune liian runsaasti lasketuksi.
34704: Vuonna 1910 olisi siis odotettavissa tulojen lisäännystä
34705: 1,120,000 markkaa, ja yhtäjaksoinen lisääntyminen nousisi
34706: vuosina 1907-1910 keskimäärin 1,135,000 markkaan, jo-
34707: hon summaan armollinen esityskin tulee. Vaikkakin tämä
34708: keskiluku voitaisiin panna vuonna 1911 lasketun lisäännyk-
34709: sen pohjaksi, käskee kuitenkin varovaisuus, eritoten silmällä
34710: 
34711:      ') ei 407446,000 markkaa niinkuin arm. esityksessä mainitaan.
34712:      2
34713:       ) ei 41,571,000                    ''
34714:                      Kulkulaitosrahasto.                   13
34715: 
34716: pitäen rautatieverkkomme lukuisia liikennekannalta katso-
34717: en heikkoja ratoja, olemaan ylittämättä armollisen esityksen
34718: summaa, 44,000,000 markkaa, minkä Valiokunta siis on
34719: merkinnyt budjettiin.
34720: 
34721:     II. Kulkulaitosrahaston osttus anniskelu- ja vähittäis-
34722: Jnyyntiyhtiöitten nettovoitosta selcä paloviirul!l)erorahoista
34723: on arnwlli1;essa esityksessä laskettu yhteensä 7,490,000 mar-
34724: kaksi, mutta sittenkun I~duskunta, yhtyen siihen laskelmaan
34725: ja ehdotukseen, minkä Valtiovarainvaliokunta esitti mie-
34726: tinnössään n :o 3, on päättänyt laskea nämä tulot kaik-
34727: kiaan 12,870,000 markaksi ja osottaa koko tämän määrän
34728: kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi, on Valiokunta bud-
34729: jettiin merkinnyt viimeksi mainitun erän.
34730: 
34731:    !II. Kulkulaitosrahaston korot on armollisen esityksen
34732: budjettiehdotukseen merkitty 400,000 markaksi ja esityksen
34733: sivulla 10 lausutaan, että tämä rahaerä on merkitty olet-
34734: taen että 1911 vuoden kuluessa otetaan uusi valtiolaina,
34735: mutta että ainoastaan osa siitä käytetään budjetin tasoitta-
34736: miseen. Mitään muita korkotuloja ei armollinen esitys
34737: edellytä rahastolla olevan, mutta kun Valiokunnan laskel-
34738: main mukaan rahaston säästö vuoden alussa nousee aina
34739: 8 miljoonaan markkaan ja vuoden päättyessä pitää olla
34740: säästöä yli 5 miljoonan markan, näyttää olevan syytä mer-
34741: kitä joku määrä korkotuloiksi, ja on Valiokunta katsonut
34742: voivansa laskea sen 200,000 markaksi.
34743: 
34744:     IV. Sii1·toa valtior-ahastosta km"vaukseksi postinkulje-
34745: tuksesta. Siihen viitaten mitä 1909 vuoden toisten valtio-
34746: päiväin Valtiovarainvaliokunta on kulkulaitosrahastoa kos-
34747: kevan armollisen esityksen johdosta antamansa mietinnön
34748: N :o 11 sivulla 16 lausunut ja vaikka paraikaa koossa ole-
34749: valle Eduskunnalle annettuun armolliseen esitykseen varo-
34750: jen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
34751: tion tulot eivät riitä, ei ole merkitty vastaavaa erää, mikä
34752: 14             1910. -   V. M. -   Esit. N :o 13.
34753: 
34754: tavataan samasta asiasta 1909 vuoden toisille valtiopäiville
34755: annetussa armollisessa esityksessä, saa Valiokunta ehdottaa,
34756: 
34757:                että kulkulaitosrahaston 1911 vuoden bud-
34758:            jetin tulopuolelle, siirtona valtiorahastosta,
34759:            korva,nkseksi    postinkuljetuksesta merkitään
34760:            1,000,000 ma:rkkaa.
34761: 
34762: 
34763: 
34764: 
34765:     Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1911 tulisivat mm-
34766: muodoin nousemaan 58,070,000 markkaan. Jos tähän lisä-
34767: tään vuoden alussa arvioitu säästö, 8,100,000 markkaa, nou-
34768: sevat rahaston lcaiklci tnlot mainittuna vuonna 66,170,000
34769: markkaan. Näistä tuloista on rahaston samaan aikaan suo-
34770: ritettavia menoja kaikkiaan 60,355,224 markkaa, joten kul-
34771: kulaitosrahastossa vuoden päättyessä lasketaan olevan sääs-
34772: töä 5,814,776 markkaa. Tämä tulos on voitu saada niiden
34773: säästöjen johdosta, joita valtionrautateiden vakinaisessa
34774: menosäännössä on vuonna 1909 tehty ja odotetaan kuluva-
34775: na vuonna syntyvän, sekä sen kautta, että rahastoon on las-
34776: kettu tulevan paloviinavaroja runsaammin kuin milloin-
34777: kaan ennen. Uuden valtiolainan ottaminen budjetin ta-
34778: sottamiseksi, niinkuin armollisessa esityksessä ehdotetaan,
34779: on tällä tavoin voitu kokonaan välttää ja lainan otto ny-
34780: kyisissä tavattoman epäsuotuisissa oloissa lykätä siksi kuin
34781: edullisempaa tilaisuutta siihen mahdollisesti ilmaantuu.
34782: 
34783: 
34784: 
34785:    Edellä esitettyjen näkökohtien ja laskelma'in nojalla saa
34786: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
34787: 
34788:               että Eduskunta hylkäisi armollisen esityksen
34789:           ehdotuksen kulktdaitosrahaston vahv·istamiseksi
34790:           otettavf18f)a kuoletuslainasta; sekä
34791:               hyväksyisi kulkulrdt:osrahasf)olle vuodeksi 1911
34792:           Belliiraavan budjetin:
34793:                          Kulkulai tosrahasto.                         15
34794: 
34795:          KulkUlaitosrahaston budjetti vuodeksi 1911.
34796: 
34797:                                Tulot:
34798:                                                        :-Anf     :-Anf
34799: Säästö vuodelta 1910 ................... . 8,100,000: -
34800: Valtionrautateiden kokonais-
34801:     tulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,000,0CX): -
34802: Osuus vähittäismyynti- ja an-
34803:     niskeluyhtiöiden nettovoi-
34804:     tosta sekä paloviinarahoista 12,870,000: -
34805: Korkoja .. .. .. . . .. .. .. .. ..                  200;000: -
34806: Siirto valtiorahastosta kor-
34807:     vaukseksi postinkuljetuk-
34808: . ~ sesta ................... . 1,000,000:- 58,070,000:-
34809:                                                  Summa Smk. 66,170,000: -
34810: 
34811:                               Menot:
34812: 
34813: Valtionrautateiden vakinainen
34814:   menosääntö ............. .                            37,500,000: -
34815: Eläkkeet ja erinäi~et määrä-
34816:   rahat ................. .                                 520,000:-
34817: Valtiolainaio vuotuismaksut
34818:   sekä provisionit ja kulut ..         8484,000:-
34819: Korko laamanninkäräjäjyvä-
34820:   rahastolle .............. ..           154,160:-
34821: Korko valtiorahastolle ..... .           105,000:-        8,743,160: ---
34822: 
34823: 
34824:                          Määrärahat.
34825: 
34826: Uutisrakennustöihin valmiilla
34827:   radoilla, arviolta . . . . . . . .   3,969,464: - *)
34828: Liikkuvan kaluston lisäämi-
34829:   seen, arviolta ........... .           415,000: -      4,384,464: -
34830:     *) Katso liitettä jälempänä siv. 17.
34831: 16                 1910.- V. ll.- Esit. N :o 13.
34832: 
34833: Valtionrautateiden hallintota-
34834:   lon valmiiksi rakentami-
34835:   seen valtiorahastosta anne-
34836:   tun etumaksun korvaami-
34837:   seen ................... .                               267,600:-
34838: Lisää SavonUnnan-Elisen-
34839:   vaaran radan valmiiksira-
34840:   kentamiseen . . . . . . . . . . . .                      130,000: -
34841: Joensuun-Nurmeksen rata-
34842:   rakennukseen . . . . . . . . . . . .   1, 760,000: --
34843: Seinäjoen-Kristiinan -Kas-
34844:   kisen ratarakennukseen ..              7,000,000: ---   u 760'000·.-
34845:                                                           o,
34846: Rautatietutkimuksiin ..... .                           50,000:-
34847: Ylijäämä ................. .                        5,814,776: -
34848:                                          Summa Smk. 66,170,000:-
34849: 
34850:      Helsingissä 17 p :nä toukokuuta 1910.
34851: 
34852: 
34853: 
34854:      Asiaa on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
34855: os(JJJto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa osaston puheenjoh-
34856: taja Virkkunen ja jäsenet Hallberg, Hörhammer (osittain),
34857: Kirves, Leino (osittain), Murros, A. Neovius (osittain) ja
34858: Sivenius sekä varajäsenet Grönvall, Kaasalainen, Lumio ja
34859: Nordlund.
34860:                        Vastalause I.                    17
34861: 
34862: 
34863: 
34864: 
34865:                    Vastalauseita.
34866:                              1.
34867: 
34868:       Mietinnön siv. 6 Valiokunta, käsitellessään armolli-
34869: seen esitykseen merkittyä 899,354 markan suuruista me-
34870: noerää ,muutosten toimeenpanemiseksi Suomen valtion-
34871: rautateillä, jotta Venäjän liikkuva kalusto voisi kulkea
34872: Suomen radoilla», mainitsee että Keisarillinen Senaatti
34873: armollisen käskyn johdosta joulukuun lopulla 1908 »Suo-
34874: men ja Keisarikunnan rautatieverkkojen yhdistämiseksi»
34875: on »Eduskunnan myönnytyksettä» maksanut valtakun-
34876: nanrahastoon 6,658)25 markkaa, sekä lausuu sen johdosta,
34877: että »tätä maksunsuoritusta vastaan on Eduskunnan ta-
34878: holta pantu jyrkkiä vastalauseita, viimeksi Valtiovarain-
34879: valiokunnan paraikaa koossa olevalle Eduskunnalle anta-
34880: massa mietinnössä valtiovarain tilasta».
34881:       Kun Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä,
34882: hyvin tietäen Keisarillisen Senaatin kannan asiassa, ei
34883: lausunut mitään mielipidettä tämän rahamäärän suoritta-
34884: misesta, vaikka sitä siltä Valtiovarainvaliokunnan mietin-
34885: töön n:o 14 liitetyssä kahdessa vastalauseessa nimenomaan
34886: vaadittiin, niin olemme sitä mieltä, että Eduskunnalla ei
34887: ole enää aihetta tässä eikä missään muussakaan yhtey-
34888: dessä antaa puheenalaisesta asiasta sellaista lausuntoa,
34889: jonka voidaan katsoa sisältävän hallitukselle osotetun
34890: moitelauselman siitä, että kyseessäoleva maksuerä on suo-
34891: ritettu. Ehdotamme siitä syystä,
34892: 
34893:                 että mainittu kohta mietinnöstä poistetaan.
34894: 
34895:                                                        2
34896:   18             1910. -   V. M. - Esit. N :o 13.
34897: 
34898:       Mitä sitten tulee jo mainittuun 899,354 markan me-
34899: noerään, jonka Valiokunta on poistanut 1911 vuoden kul-
34900: kulaitosrahaston menoarviosta, niin olemme samaa mieltä
34901: kuin V aliakunnan enemmistö sikäli, että kyseessäolevien
34902: muutosten toimeenpano Suomen rautateillä voisi tulla vai-
34903: kuttamaan Eduskunnan oikeuteen vapaasti hoitaa kulku-
34904: laitosrahastoa. Mutta siitä huolimatta katsomme, että
34905: Eduskunnan ei ole syytä tässä asiassa asettua kielteiselle
34906: kannalle.     Sillä rautateitse käypä yhdysliikenne kahden
34907: naapurimaan välillä, joiden rautateillä lisäksi on sama
34908: raideleveys, on niin luonnollinen ja nykyaikaisen yleisen
34909: kehityksen vaatima asia, että sitä ei ole estettävä toteu-
34910: tumasta. Sitä vaativat jo molemminpuoliset kauppaedut.
34911: .Ja mitä Venäjän ja Suomen väliseen yhdysliikenteeseen
34912: erittäin tulee, niin ei voitane kieltää merkitystä niiltä
34913: sotilaallisilta näkökohdilta, joilla armollisessa esityksessä
34914: tämän yhdysliikenteen tärkeyttä painostetaan. Tähän näh-
34915: den ja kun kysymyksessä ei ole mikään meidän maallemme
34916: ylivoimainen menoerä, olemme sitä mieltä, että Keisari-
34917: kunnan puolelta esitettyihin puheenaoleviin vaatimuksiin
34918: olisi suostuttava, sitä suuremmalla syyllä kun Venäjän ja
34919: Suomen välillä jo ennestään vallitsevien lukuisain risti-
34920: riitojen lisääminen tällaisen luonnollisen vaatimuksen
34921: epäämisellä ei ole mielestämme hyvin harkittu. Käytän-
34922: nöllisistä syistä pidämme myöskin sopivimpana, että ky-
34923: seessäoleva menoerä suoritetaan kulkulaitosrahastosta,
34924: koska tarkoituksenmukaisinta lienee, että kaikki valtion-
34925: rautateiden menot maksetaan niistä varoista, jotka ovat
34926: Eduskunnan päätäutövallan alaisia. Ehdotamme siis,
34927: 
34928:                  että Eduskunta ottaisi kyseessä olevan meno-
34929:             erän vuoden 1911 kulkulaitosrahaston menoa'rvioon.
34930: 
34931:        Helsingissä, 17 päivänä toukokuuta 1910.
34932: 
34933:        Artturi H. Virkkunen.               Reinb. Grönvall.
34934:                            Vastalause II.                        19
34935: 
34936: 
34937: 
34938: 
34939:                                   II.
34940: 
34941:       Kun emme voi yhtyä muut.amissa kohdin Valiokun-
34942: nan enemmistön mielipiteeseen kulkulaitosrahaston me-
34943: noista v. 1911, niin pyydämme täten saada esittää eriävän
34944: kantamme seuraavissa kohdissa:
34945: 
34946:    IV.   A.     U u d i s r a k e n n u s t ö i t ä v a 1 m i ill a
34947:                              radoilla.
34948:       V aliakunnan enemmistö on asettunut hylkäävälle kan-
34949: nalle armollisessa esityksessä mainitun 77,220 markan suu-
34950: ruisen määrärahan myöntämisen suhteen Riihimäen ase-
34951: man ratapihan uudelleen järjestämiseksi. .Ja kun tämä
34952: hylkääminen on tapahtunut mitään päteviä syitä esittä-
34953: mättä, niin tuntuu se jotenkin kummalliselta.
34954:       Riihimäen asema on ollut jo vuosikausia tunnettu
34955: ratapihansa epäkäytännöllisyydestä ja ahtaudesta. .Ta nyt
34956: kun kuluvan kevään aikana on valmistunut Helsinkiin
34957: johtava kaksoisraide, niin vaikuttaa se vieläkin häiritse-
34958: värumin liikenteeseen sen takia, että mainittu asema on
34959: tavaran uudestaanlastauspaikka eri tahoilta tuleville sekä
34960: meneville junille. Kun sitäpaitsi tiedetään, että Riihimäen
34961: asemalla, sen ratapihan ollessa nykyisessä ~unnossaan,
34962: eivät junat voi tavarain uudestaanlastausta toimittaa ase-
34963: masillalla, vielä vähemmän tavaramakasiinista, eivätkä ta-
34964: varat siten useinkaan voi säilyä kosteudelta eikä louk-
34965: kaantnmisilta, niin olisi varsin paikallaan,
34966:                     etUi Eduskztnta hyväksyisi annollisessa esityk-
34967:               sessä mainitnn määrärahan Riihimäen ratapihaa
34968:               varten.
34969:   20            1910. -   V. M. -   Esit. N :o 13.
34970: 
34971:       Valiokunnan enemmistö on niinikään asettunut kiel-
34972: teiselle kannalle määrärahaan nähden hiekanottopaikan
34973: hankkimiseksi Härmän aseman lähellä.
34974:       Kun kuitenkin on syytä nykyään käyttää varoja rau-
34975: tatielaitoksen tarpeiden tyydyttämiseksi varsinkin niissä
34976: kohdin, jotka lähimmässä tulevaisuudessa käyvät välttä-
34977: mättömiksi, ja jottei maan-arvon nousu tulisi korottamaan
34978: pakkolunastuksen hintaa, jota periaatetta valiokunnan
34979: enemmistökin suosittelee, niin rohkenemme toivoa,
34980: 
34981:                   että Eduskunta hyväksyisi armoUisessa esi-
34982:             tyksessä mainitun 291,000 markkaa hiekanottopai-
34983:             kan lunastamiseksi ja raiteen mkentamiseksi lähelle
34984:             Rärmän asemaa.
34985: 
34986: 
34987:  IV.   B.   L i i k k u v a n k a ] u s t o n l i s ä ä m i n e n.
34988: 
34989:       Liikkuvan kaluston lisäämisesså on Valiokunnan
34990: enemmistö tahtonut hyväksyä myös kahdelle ravintolavau-
34991: nulle armollisen esityksen mukaan 90,000 markkaa.
34992:       Kun kuitenkin enemmistö on tahtonut nimenomaan
34993: määritellä, niinkuin armollinen esityskin, sanotut vaunut
34994: Helsingin-Turun tielle, joka on ainoastaan 200 km. pitkä
34995: rataosa, niin on tämä uhraus liian suuri sellaiselle tielle,
34996: jossa matkustaja viipyy ainoastaan noin viisi tuntia. Kun
34997: Eduskunnan enemmistö jo aikaisemmilla valtiopäivillä on
34998: langettanut tuomionsa vaunuluokkien suhteen itseänsä kan-
34999: nattamattomina, niin on täysi syy asettua ravintolavaunu-
35000: jenkin hankkimista vastustamaan, semminkin kun niiden
35001: hankintakustannukset nousevat melkein nelinkertaiseen
35002: summaan II luokan vaunuihin nähden. Kun mitään kan-
35003: nattavaisuuslaskelmaa ei sitäpaitsi ole voitu, eikä edes
35004: tahdottu miltään puolelta esittää, niin rohkenemme eh-
35005: dottaa,
35006:                   että Eduskunta hylkäisi määrärahan 90,000
35007:             rnarkkaa t·avintolavaunuja varten.
35008:                         Vastalause II.                   21
35009: 
35010: VIII. Mäarärahat rautatierakennuksiin Ja
35011:          rautatietutki m u k s i i n.
35012:       Vihdoin on Valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä,
35013: että Seinäjoen-Kristiinankaupungin- Kaskisen rautatielle
35014: korotettaisiin määrärahaa yhdellä miljoonalla markalla.
35015: 1.'ämä rautatie on ollut rakenteella jo vuodesta 1909 ja suun-
35016: niteltu saatavan loppuunsuoritetuksi vasta v. 1912; täysi
35017: syy on kuitenkin vaatia rautatierakennusten valmistumista
35018: lyhemmässä ajassa, varsinkaan kun tien pituus kyseessä
35019: olevalla radalla ei nouse yli 140 km. Sitäpaitse on val-
35020: tiopäivillä aikaisemminkin oltu aivan yksimielisiä siitä,
35021: että uusiin rautateihin olisi käytettävä 10 miljoonaa mark-
35022: kaa vuosittain. Kun vielä tiedetään, ettei Eduskunnan
35023: päättämiä muita uusia rautatierakennuksia ole vielä vah-
35024: vistettu, niin on kaikki syyt puhumassa sen puolesta, että
35025: määrärahaa voidaan lisätä, semminkin kun kulkulaitos-
35026: rahasto senkin jälkeen vielä jäisi osottamaan noin 4 milj.
35027: markan säästöä ja täyttä kymmentä miljoonaa ei sentään
35028: vielä tulisi käytetyksi uusiin rautatierakflllnuksiin. Sen
35029: nojalla mitä yllä on esitetty rohkenemme ehdottaa,
35030: 
35031:                  että Seinäjoen-Kristiino,n-Kaskisen rauta-
35032:            tietä varten varattaisiin 8 miljoonan markan mää-
35033:            räraha.
35034: 
35035:      Helsingissä, toukok. 17 p:nä 1910.
35036: 
35037:            A. Sivenius.        Juho Kirves.
35038:                      1. Hörhammer.
35039: 
35040:       Ylläolevaan vastalauseeseen yhdyn, mikäli se koskee
35041: mudisrakennustöitä valmiilla radoilla» sekä »määrärahoja
35042: rautatierakennuksiin ja rautatietutkimuksiin».
35043:      Helsingissä, toukok. 17 p:nä 1910.
35044:                                          Kaapo Murros.
35045: 22                      1!t10. -        V. M. -          Esit. N :o 13.
35046: 
35047: 
35048: 
35049: 
35050:                                             Liite.
35051:          Ehdotus uudismkennnksiksi valmiilla rautateillä
35052:                         vuonna 1911.
35053: 
35054: 
35055: 
35056:      1
35057:                                                                              ~
35058:                                                                       1-----+----
35059:                                                                        1             1
35060: 
35061: 1    1     Maa- ja vesialueiden btnastamiseen.                        1              )
35062: 
35063: 
35064: 
35065:      1   Udelnaja .......................... 1                               150,000j
35066:      1 Kouvola ............................ 1                                1121664-j
35067:      1
35068:        Turenki ............................ !                                 12,0001
35069:      i Espoo .............................. 1
35070:      '                                                                 1
35071:                                                                                4,5001'
35072: 
35073:                                                                                                    1
35074:      1
35075:      1
35076:        Kajaani ............................                            '      w,oool
35077:                                                                            ·----
35078:                                                                                            299,1641
35079:      1
35080:                                                                        1
35081:      i                                                                 i             1
35082:                                                                                                    1
35083: 
35084: 
35085: 2    1    Uusien sivtwaiteiden laskemiseen tahi 1                                    i
35086:              asemilla olevien raidealueiden     '                                    1
35087:                                                 '                                    1
35088:      1
35089:                      laajentamiseen.            1                                    !
35090:      1 Kellomäki (ehdotettua pikatavaralas-!                                         i
35091:            .~~~ssiltaa varten) ................                        i       4,0001
35092:      1 Ypa]a ..............................                            j'      7,500
35093:                                                                                      1
35094: 
35095:        Iittala. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      5,500'1
35096:        Salminen ......................... ·1                                   7,500
35097:        Haukivuori : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . j            6,5001
35098:        Hammaslahtt .................. · .. ·                                   5,0001
35099:                                                                                                    !'
35100:                                                                        1
35101: 
35102: 
35103:        Kaurila ............................ 1                                 15,0001
35104:                                                                                             51,0001
35105: 
35106: 3           Asemarakennusten uudesta- ja lisä-                         II,           111
35107: 
35108: 
35109: 
35110: 
35111:                                                                                                    1
35112:                    rakennusta varten.                                  1
35113:                                                                                      1
35114:                                                                                                    1
35115:                                                                                                    1
35116: 
35117: 
35118:          Fredrikaberg (84 m 2) • • • • • • • • • • • • • •• •          II      6,8001              1
35119: 
35120: 
35121:          Tampere (220 m 2) • • • • • • • • • • • • • • • • • •                18,0001
35122:                                                             Siirto 1          24,800\      350,164,1
35123:                                            Liitt~.                                   23
35124: 
35125: 
35126: 
35127: 
35128:                                                         Siirto          24,800     350,164
35129: 
35130:     ~::::ac~: ::~              :::::::::::::::::::: !::             1_ _
35131:                                                                                     37,800
35132: 
35133: 4     Tavammakasiinien uudesta- ja lisä-                            1
35134:             rakennusta varten.
35135:     Riihimäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000
35136:     Rajamäki .. .. .. .. .. .. .. .. . . . . .. .. ..             1,500
35137:     Iittala ............................... _ _3,000                                 6,500
35138: 
35139: 5   Henkilökunnan asuin, ja ulkohuoneiden
35140:       uudesta- ja lisärakennusta varten.
35141:     Ryttylän sähköttäjän- ja asemamie-
35142:        henasunto (100 m 2) • • • • • • • . • • • • • • 9,000
35143:     Korsholman rataesimiehenasunto, li-
35144:        särakennus (28 m 2) • . . • . . . • . . • . • • 3,800
35145:     Tammisuon sam. (55m 2) . . . . . . . . . . . .     6,000
35146:     Hiitolan ratamestarinasunto (8276 m 2)             7,000
35147:     Pälkjärven sähköttäjänasunto (55 m 2)              6;000
35148:     Ratavahdintupa Solbackan tienyli-
35149:        kulkupaikan luona 20 km:llä Hel-
35150:        singin-Karjan rataosalla (55 m 2)               6,500
35151:     Kirkkonummen päivystyshuone (47m2 )                6,000
35152:     Vaihdemiehenasunto Lamminniemen
35153:        satama-alueella Kajaanissa (55m 2) _ _ _ _5,500                              49,800
35154: 
35155: 6   Yleisölle fa henkilökunnalle tarpeellisia
35156:           ulkohuonerakennuksia varten.
35157:     Jääkellari Elisenvaaran ravintolaa
35158:        varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          S,OOO
35159:     Vaja kamiinapuita varten Seinäjoen
35160:          asemalla ............... .:. .·_·._._._·_..........J;:==21,~200~~--=4,!!200~I
35161:                                                         Siirto                     448464
35162: 24                   1910. -         V. M. -          Esit. N :o 13.
35163: 
35164: 
35165: 
35166: 
35167:                                                          Siirto
35168: 
35169: 7         Ennen rakennettujen rakenmtsten                          1·
35170: 
35171: 
35172: 
35173: 
35174:                  laudoittamiseen.
35175:      Viilähden aseman lisärakennus ...... 1                             1,500
35176:                                            1
35177:      Sockenbackan >>        t       .•..••                              1,500
35178:      Jorvaksen vahtituvan lisärakennus .. \                               500
35179:      Nivan sähköttäjänasunto ........... ·1                             2,000
35180:      Helylän asemarakennus ..... _. ...... !                            2,5001         8,000
35181:                                                                    1
35182:                                                                                 1
35183: 8          Asemasiltojen rakentmniseen tai
35184:                     pitentämiHI'Am.
35185:                                                                    1            1
35186:      Kellomäen lastaussilta pikatavaraa 1                                       1
35187: 
35188: 
35189:         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 2,0001
35190:      Kausalan asemasilta ................. 1---1,600!                                  3,600
35191: 
35192: 9                       Telefoonijohdot.                           1            II
35193: 
35194: 
35195: 
35196: 
35197:      Telefoonijohto Savonradan 293-2971'
35198:         kilometreillä olevien vahtitupain                                       1
35199:         sekä Varpasen ja Mouhun pysäk-
35200:         kien välillä ..................... .
35201:                                                                     1
35202:                                                                         1,sool
35203:      Telefoonijohto Kajaanin radalla ole-                                       1
35204: 
35205:         van Murtomäen aseman ja Kivi- .
35206:         mäen sannanottopaikka-vaihteen
35207:         välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1,000
35208:      Telefoonijohto Tornion radalla olevan
35209:         Kaakamon aseman ja Laivajärven
35210:         sannanottopaikka-vaihteen välillä                                900
35211:      Telefoonijohto Silvolan aseman ja
35212:         Savonlinnan vieressä olevan Ky-
35213:         rönsalmen kääntösillan välillä ....                             1,500          5,200
35214:                                                          Siirto j                    465,264
35215:                                           Liite.
35216: 
35217: 
35218:  1
35219: 
35220: -1
35221: 
35222:                                                     Siirto                465,264
35223: 
35224: 
35225: l1
35226:      10
35227:               Signaaleja, tiensalpCYja y. m. vart~m.
35228:            Tiensalpa Simbirskajakadun yli . . . .                5,000
35229:            Uudenkirkon semafoorit............                    2,500
35230:            Ollilan sam ......................... ',              2,000
35231: 1          Elisenvaaran sa,m ...................             1_ 1,500
35232:  1
35233:                                                                            11,000
35234:  i
35235: 
35236: 
35237:      11        Erinäisiä pienehköjä töitä varltm.
35238:             Humppilan uusi pumppuhuone ..... .                              3,000
35239:      12     Lisämäärä1·aha Pietarin uutta tavara-
35240:                ja järjestelyratapihaa varten ....                        1,000,000
35241:      13     Lisämääräraha Viipurin uutta asema-
35242:                rakennusta varten ............. .                          500,000
35243:      14     Lisämääräraha Viipurin ratapihaa var-
35244:                ten .............................. '
35245:      15     Lisämi:iäträraha Rajajoen aseman lo- :
35246:                pullista valmistamista varten . . . . :                    145,000
35247:      16     (Poist.)
35248:      17   ' Määrät·aha töiden jatkamiseksi Lahden '
35249:                uadella tavararatapihalla ja maka- !
35250:                 siinien valmistamiseksi . . . . . . . . . . i             140,3001
35251:      18     Määräraha Helsingin asemarakennuk- i
35252:                                                                                      1
35253:                 sen alottamista varten .......... j
35254:                                                                           600,0001
35255:      19     Lisä·määräraha Helsingin ratapihaa 1
35256:                varten (pakkolunastus) .......... 1                         70,000
35257:      20     Lisämääräraha Pohjan lahden yli vie-!
35258:                                                             1
35259:                vän siltarakennuksen loppuunsaat- i
35260:                 tamista varten .................. '!                      309,
35261:      21     (Poist.)
35262:      22     (Poist.)
35263:                                                     Siirto 1             3,743,564
35264: 26             1910. -   V. M. -    Esit. N :o 13.
35265: 
35266: 
35267: 
35268: 
35269:                                       Siirto 1          3,743,564
35270: 23   Jläiiräraha varastopaikkoja ja raiteita 1
35271:         varten Metsähallituksen kautta ti- 1
35272:         lattujen halkojen ja puutavarain 11
35273:          vastaanottamisen helpottamiseksi, ,
35274:        arviolta .......................... i              50,000
35275: 24   Lisämäärät·aha Fredriksbergin luona/
35276:          olevan maalarintyöpaja-rakennuk-1
35277:         sen valmiiksi saattamista varten 1               175,9001
35278:                                              1
35279:                                    Yhteensä i           3,969,4641
35280: 
35281: 
35282: 
35283: 
35284:          Helsingissä, K. Senaatin kirjapainossa 1910.
35285:              1910. -   S. V. M. - Esit. N :o 13.
35286: 
35287: 
35288: 
35289: 
35290:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 11
35291:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
35292:           joka koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1911.
35293: 
35294:    Suuri valiokunta on käsitellyt tätä asiata ja saa kun-
35295: nioittaen yhtyä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o
35296: 11 sivulla 14 olevaan ehdotukseen,
35297: 
35298:                 että Eduskunta hylkäisi armoUisessa esityk-
35299:           sessä tehdyn ehdotuksen kulkulaitosrahaston vah-
35300:           vistamiseksi otettavasta kuoletuslainasta.
35301: 
35302:    Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1910.
35303: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
35304:            1910. -   Edusk. vast. -Esitys N :o 13.
35305: 
35306: 
35307: 
35308: 
35309:                  Suomen Eduskunnan alamainen vas-
35310:           taus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen
35311:           kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1911.
35312: 
35313: 
35314: 
35315: 
35316:       Suurivaltaisin, !rmollisin Keisari
35317:              ja Suuriruhtinas T
35318: 
35319: 
35320: 
35321: 
35322:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
35323: antanut armollisen esityksen kulkulaitosrahastosta vuodeksi
35324: 1911.
35325: 2          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 13.
35326: 
35327:      Armollisessa esityksessä olevan bilanssin mukaan tu-
35328: lisi kulkulaitosrahaston pääomasäästö 1911 vuoden alkttessa
35329: olemaan 4,778,740 markkaa.
35330:     Kun 1909 vuoden valtion tulo- ja menoarvio sai Teidän
35331: Keisarillisen Majesteettinne armollisen vahvistuksen vasta
35332: 21 päivänä tammikuuta 1910, eikä kulkulaitosmhastonkaan
35333: kirjanpitoa siis ole voitu tavallisessa järjestyksessä toimit-
35334: taa, ovat kaikki armolliseen esitykseen otetut, lmlkulaitos-
35335: rahaston asemaa 1909 vuoden lopussa osottavat numerotie-
35336: dot ainoastaan arviolaskelmia. Näitä tietoja Suomen val-
35337: tiokonttorissa sittemmin tarkistettaessa on käynyt selväksi,
35338: että kulkulaitosrahaston säästö 1909 vuoden päättyessä to-
35339: dennäköisesti voidaan arvioida 15,334,000 markaksi. Kun
35340: tämä säästö Eduskunnan kulkulaitosrahastoa varten vuo-
35341: deksi 1910 hyväksymässä budjetissa oli arvioitu ainoastaan
35342: 10,283,900 markaksi 16 penniksi, on niinmuodoin Eduskun-
35343: nan 162,640 markaksi 16 penniksi arvioima ylijäämä 1910
35344: vuoden päättyessä korotettava 5,200,000 markkaan. Tähän
35345: summaan on kuitenkin vielä lisättävä 2,900,000 markkaa,
35346: joka määrä, niinkuin tässä alempana osotetaan, säästynee
35347: kuluvana vuonna valtionrautateiden vakinaisista menoista.
35348: Vuoteen 1911 siirtyvä säästö on siis arvioitu melkoista
35349: suuremmaksi kuin armollisessa esityksessä, eli 8,100,000
35350: markalcsi.
35351: 
35352:         Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1911.
35353:     I. Valtionmutateiden vakinainen menosääntö on vuon-
35354: na 1909 lakannut kasvamasta siinä levottomuutta herättä-
35355: vässä ja liikennetuloihin nähden suhteettomassa määrässä,
35356: kuin lähinnä edellisenä aikana. Sanotun vuoden budjetissa
35357: edellytettiin menojen nousevan 39,000,000 markkaan, mutta
35358: valtionrautateiden tilinpäätös osottaa menoja olleen
35359: 35,904,207 markkaa 22 penniä, joten säästö on lähes
35360: 3,100,000 markkaa. Tämä säästö on aikaansaatu uudistuk-
35361: silla, jotka pysyväisesti vaikuttavat menosääntöön, ja pi-
35362: täisi siis 1910 vuoden menojen pysyttäytyä 35,900,000 mar-
35363:                      Kulkulaitosrahasto.                    3
35364: 
35365: kan ynnä siihen vuosirahasäännön mukaan laskettavan
35366: 500,000 markan lisämäärärahan rajoissa. Mutta kun
35367: mainitun vuoden kolme ensimäistä kuukautta osotta-
35368: vat, että eritoten lumenJuontia ja myöskin vaunujen
35369: korjauksia varten tarvitaan 200,000 markan lisämää-
35370: räraha, saadaan 1910 vuoden menojen loppusummaksi
35371: 36,600,000 markkaa.     Jos tämä maara pannaan ar-
35372: violaskelman pohjaksi ja siihen lisätään armollisessa esi-
35373: tyksessä vaaditut lisämäärärahat, kaikkiaan 852,000 mark-
35374: kaa, niin saadaan vuoden 1911 menosummaksi tasaluvuin
35375: 37,500,000 markkaa. Vastamainittuun armollisessa esityk-
35376: sessä ehdotettuun, kaikkiaan 852,000 markkaan nousevaan
35377: lisämäärärahaan nähden ei Eduskunnalla ole ollut aihetta
35378: huomautuksiin, koska menojen lisäys johtuu osin sää-
35379: detyistä palkkain ja palkkioiden korotuksista, osin Joen-
35380: suun-Nurmeksen radan vastaisesta liikennöitsemisestä sekä
35381: vihdoin pienempiin täydennystöihin käytettävistä määrära-
35382: hoista tai erinäisten menoerien välttämättömistä korotuk-
35383: sista.
35384:     Eduskunta on siis katsonut, että valtionrautateiden vaki-
35385: nainen menosääntö on vuodeksi 1911 vahvistettava 37,500,000
35386: marlcaksi.
35387: 
35388:     II. Eläklceitä ja m·inäisiä määrärahoja. Kun maara-
35389: raha eläkkeisiin ja apurahoihin sekä vahingonkorvaukseksi
35390: työväelle työssä tulleista ruumiinvammoista, apumaksuihin
35391: vaJ.tionrautateiden eläkelaitokselle ynnä lakkautuspalkkoi-
35392: hin vuonna 1908 nousi 361,282 markkaan 88 penniin sekä
35393: 428,674 markkaan 22 penniin vuonna 1909, on syytä 1911
35394: vnoden budjettiin tähän tarkoitukseen merkitä armollisessa
35395: esityksessä ehdotettu 520,000 markan rahamäärä.
35396: 
35397:    III. Korkoja ja lainojen vähennysmaksuja on armolli-
35398: seen esitykseen otettu 8,71,3,160 marlckaa. Toimitettujen las-
35399: kujen perustuksella on tämä arviomääräraha havaittu oi-
35400: keaksi.
35401: 4          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 13.
35402: 
35403:     IV. A. Uutisrakennustöitä valrniilla radoilla. Armol-
35404: lisessa esityksessä on ehdotettu näihin töihin yhteensä
35405: 4,404,684 markkaa, jaettuna erinäisiin, 24 eri kohdassa lue-
35406: teltuihin määrärahoihin.
35407:     Niiden menoerien joukossa, jotka ovat 1 kohdassa maini-
35408: tut, on 150,000 markan määräraha lisäalueen lunastamista
35409: varten Udelnajan asemalla ja 112,664 markkaa niinikään
35410: maan lunastamiseksi Kouvolan asemalla. Kumpikin näistä
35411: eristä on lisämääräraha, ensin mainittu jo vuonna 1899, jäl-
35412: kimäinen vuonna 1902 myönnettyyn määrärahaan. On va-
35413: litettavaa, että alkuaan pyydetyt määrärahat joko ovat olleet
35414: aivan kohtuuttoman pienet ja siis harhaanvievät, tai
35415: että lunastamisen toimeenpanoa on ylenmäärin viivytet-
35416: ty, mistä on aiheutunut hinnannousuja, jotka nopeammalla
35417: toiminnalla luultavasti olisivat olleet vältettävissä. Kun
35418: näillä määrärahoilla kuitenkin tarkoitetaan puheena ole-
35419: villa asemilla vallitsevan kipeän tilanpuutteen poistamista,
35420: on Eduskunta ne myöntänyt. - Liikennettä haittaamutta
35421: voidaan 3 kohdassa ehdotettu Malmin asematalon raken-
35422: taminen vielä jättää sillensä, jonka tähden Eduskunta on
35423: poistanut pyydetyn 37,000 markan mä,ärärahan. Tampe-
35424: reen aseman lisärakennukseen tarvittavaa määrärahaa ei
35425: Eduskunta ole tahtonut kieltää, koska armollisessa esityk-
35426: sessä on edellytetty, ettei sikäläisen ratapihan ja asema-
35427: talon aiottua uudestaanrakentamista vielä pitkiin aikoihin
35428: voida toteuttaa. - Eduskunta on kyllä katsonut 8, 9, 10
35429: ja 11 kohdassa luetellut työt tarpeen vaatimiksi; kuitenkin
35430: näyttää siltä, kuin olisivat useat näihin kohtiin merkityistä
35431: eristä voineet sisältyä vakinaisiin määrärahoihin. - Suu-
35432: ria määrärahoja on 12, 13, 14, 18 ja 19 kohdassa Pietarin,
35433: Viipurin ja Helsingin asemia varten. Näistä määrärahoista,
35434: jotka kaikkiaan nousevat 2,670,000 markkaan, ei käyne yh-
35435: täkään poistaminen, minkätähden Eduskunta on ne pysyt-
35436: tänyt. Koska 18 kohtaan otettu erä on ensimäinen, mikä
35437: Helsingin uutta asemataloa varten pyydetään, ei sitä ole
35438: merkittävä lisämäärärahaksi. - Siihen nähden että viran-
35439:                      Kulkulaitosrahasto.                   5
35440: 
35441: omaiset övat katsoneet 15 kohdassa mainitun lisämäärä-
35442: rahan Rajajoen aseman lopullista valmistamista varten
35443: sekä 17 kohtaan merkityn määrärahan Lahden uutta ta-
35444: varapihaa ja makasiineja varten välttämättömän tarpeel-
35445: lisiksi, on Eduskunta nekin hyväksynyt. - Niinikään on
35446: 20 kohdassa mainittu Pohjan lahden yli Tammi-
35447: saaren luona vievä silta rakennettava valmiiksi Ja
35448: määräraha sitä varten myönnettävä. - Sitä vastoin
35449: voidaan toistaiseksi lykätä 16 kohtaan merkityn mää-
35450: rärahan myöntäminen Riihimäen ratapihan uudestaan
35451: järjestämistä varten, eikä 21 kohdassa Nikolainkau-
35452: pungin järjestelyrata pihalla tehtäviä täytetöitä varten
35453: pyydettyä määrärahaa tarvittane, ennenkuin lopulliset ar-
35454: viot on tehty ja hyväksytty; nämä molentmat erät, toisen
35455: 77,220 markkaa ja toisen 30,000 markkaa, on Eduskunta
35456: sentähden poistanut. - Suurenlaista rahamäärää, 291,000
35457: markkaa, on 22 kohdassa pyydetty raiteen rakentamiseksi
35458: Härmän asemalta uudelle hiekanottopaikalle, kun nykyisen
35459: arvellaan tyhjenevän noin 4 vuoden kuluttua ja on tah-
35460: dottu varata tilaisuus nyt jo uuden hiekanottopaikan saa-
35461: miseen. Koska yhden vuoden lykkäys kuitenkin li~nee
35462: mahdollinen, on Eduskunta poistanut tämän erän. -
35463: Varastopaikat ja raiteet, joiden varalle määrärahoja pyy-
35464: detään 23 kohdassa, ovat tarpeelliset, sillä järjestämällä
35465: useampia halkojen vastaanottopaikkoja voidaan polttoainei-
35466: ta saada halvemmalla kuin jos halkojen ostohintaan täytyy
35467: lisätä kustannukset vedättämisestä etäisille vastaanottopai-
35468: koille.- Välttämätön lienee 24 kohtaan merkitty määräraha
35469: Fredriksbergin luona olevan maalarintyöpaja-rakennuksen
35470: valmiiksi saattamista varten, niin valitettavaa kuin onkin,
35471: että tämä laitos on rakennettu paikalle, jossa perustus y. m.
35472: seikat perästäpäin ovat osottautuneet epäedullisiksi.
35473:     Kun Eduskunnan poistamat erät nousevat yhteensä
35474: 435,220 markkaan, on budjettiin otettava puheena olevia
35475: töitä varten 3,969,4(]4 marlclcaa.
35476: 
35477:    IV. B. Liilclcuvan lwluston li~ääminen. Ehdotettu li-
35478: sääminen rajoittuu tällä kertaa 5 yeturiin ja 2 ravintola-
35479: 6           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 13.
35480: 
35481: vaunuun. Tarvetta varsinaisen junaveturiston lisäämiseen
35482: ei ole, mutta kun asema- ja vaihdepalvelukseen käytetään
35483: liian raskasmallisia vetureja, näyttää uusien, kevyempien
35484: ja samalla polttoainetta säästävien järjestelyveturien hank-
35485: kimiseen olevan syytä. - Sitä vastoin on Eduskunta, kun
35486: hankittavaksi ehdotetut ravintolavaunut tulisivat liitettä-
35487: Yiksi Helsingin ja Turun väliä kulkeviin pikajuniin, jotka
35488: Yiipyvät matkalla ainoastaan noin viisi tuntia, ja kun mi-
35489: tään puheena olevain vaunujen kannattavaisuuslaskelmaa
35490: ei ole esitetty, poistanut niitä varten pyydetyn määrärahan,
35491: 90,000 markkaa. - Liikkuvan kaluston lisäämiseksi on
35492: budjettiin siis merkitty 325,000 rnarlckaa.
35493: 
35494:     V. Valtionrautateiden hallintotalon töiden lopputtn-
35495: saattamista varten valtioralwstosta annetttn etnnoalcsun kor-
35496: vaaminen. Kun I~duskunta on myöntänyt määrärahan mai-
35497: nittua rakennusta varten, on paikallaan, että kaikki ta-
35498: lon rakennuttamisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan
35499: kulkulaitosrahastosta, siinäkin tapauksessa että kustannus-
35500: arvio on ylitetty, niinkuin tässä on ollut laita. V aitiorahas-
35501: tosta etukäteen suoritetun 267,600 rnarlcan rahamäärän on
35502: Eduskunta päättänyt takaisin maksettavaksi ja siis budjet-
35503: tiin otettavaksi.
35504: 
35505:     VI. Mn1ttosten tot"rneenpanmniselcsi S1tornen valtion-
35506: rantateillä, jotta Venäjän liilclett1!a lcalttsto voisi kttlkea
35507: Sttomen radoilla. Tässä kohdassa esiintyy kulkulaitosrahas-
35508: tolle aivan uusi määrärahavaatimus. Sitä seikkaa, että
35509: Suomen valtiovarasto 6,658,125 markalla, jotka on maksettu
35510: valtiorahastosta, on avustanut yhdysradan rakentamista
35511: Pietarin kaupunkiin Suomen ja Venäjän rautatieverkkojen
35512: välille, ei voida pitää sellaisena toimenpiteenä, joka veivoit-
35513: taisi Suomenmaata niihin menoihin, mitkä ovat tarpeen
35514: vaatimat täydellisen yhdysliikkeen järjestämiseen Venäjän
35515: ratojen kanssa. Sellaista velvoitusta voidaan mainitusta
35516: toimenpiteestä johtaa sitäkin vähemmin, kun siihen on ryh-
35517:                      Kulkulaitosrahast~t.                  7
35518: 
35519: dytty Eduskunnan myönnytyksettä, jonka vuoksi se on an-
35520: tanut aihetta vakaviin muistutuksiin Eduskunnan puolelta.
35521:     Puheena olevassa armollisessa esityksessä huomaute-
35522: taan, että yhdysliikenne Keisarikunnan ja Suuriruhti-
35523: naanmaan rautatieverkkojen kesken on hetimiten toimeen-
35524: pantava odottamatta suunnitellun yhdysradan valmistumis-
35525: ta, jossa tarkoituksessa jo on ryhdytty sellaisiin toimenpi-
35526: teisiin, ,jotka tekevät Venäjän liikkuvan kaluston lmlkemi-
35527: sen Suomen valtionrautateillä mahdolliseksi", minkätähden
35528: vastaaviin töihin - asemasiltojen ja peronkien uudestara-
35529: kentamiseen, porrasastuinten lisäämiseen Suomen valtion-
35530: rautateiden matkustajavaunuihin sekä erinäisiin muihin pie-
35531: nehköihin töihin-olisi ryhdyttävä jo kuluvana vuonna sekä
35532: ne saatettava loppuun niin pian kuin mahdollista. Tätä tar-
35533: koitusta varten onkin Keisarillinen Suomen Senaatti ehdot-
35534: tanut myönnettäväksi etmnaksuna varoja valtiorahastosta,
35535: ja armollisessa esityksessä on pyydetty, että mainitun etu-
35536: maksun korvaamiseksi ,sitä vastaava määrä ynnä mahdolli-
35537: sesti syntyvä ylijäämä työtä varten lasketusta määrärahas-
35538: ta, 899,354 markasta" otettaisiin budjetissa huomioon.
35539:     Armollisessa esityksessä perustellaan tämän työn suorit-
35540: taminen sillä, että ,on strateegisia tarkoituksia varten ha-
35541: vaittu erinomaisen tärkeäksi, että vielämainittuihin muutos-
35542: töihin Suomen valtionrautateillä ryhdytään viivyttelemät-
35543: tä", sekä lausutaan, että edellä viitattujen töiden voidaan
35544: katsoa ,tätä nykyä" täysin tyydyttävän puheena olevaa tar-
35545: koitusta. Eduskunta ei kuitenkaan ole voinut päästä selvyy-
35546: teen siitä, miten yhdysliikenne on mahdollinen ennenkuin
35547: yhdysrata on valmistunut. Sitä paitsi on sopimus yhdyslii-
35548: kenteen järjestämisestä välttämättä tehtävä, ennenkuin mi-
35549: hinkään muuhun toimenpiteeseen ryhdytään. Huolimatta
35550: vastamainituista seikoista on koko asian käsittelyssä ilmei-
35551: sesti syrjäytetty Eduskunnan tähän asti kiistämätön oikeus
35552: harkita kulkulaitosrahaston budjettia ja siitä päättää.
35553: Vaikkei Eduskunnalle ole, niinkuin olisi pitänyt, annettu ti-
35554: laisuutta lausua mieltänsä ja tehdä päätöstä niin tär-
35555: 8          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 13.
35556: 
35557: keässä Suomen rautatieverkon uudestamuodostamista
35558: koskevassa asiassa, kuin mitä ehdotus aikanaan to-
35559: teutettuna tietää, on armollisessa esityksessä ehdotet-
35560: tu, että Eduskunta ottaisi tarpeellisen määrärahan 1911
35561: vuoden budjettiin sillä korvatakseen valtiorahastosta anne-
35562: tun etumaksun, jolla Eduskuntaa sivuuttamaHa päätetty
35563: työ on kustannettu. Eduskunta katsoo velvollisuudekseen
35564: huomauttaa, että vähemmänkin perinpohjaiset laitelmat
35565: Suomen valtionrautateillä, niinkuin esimerkiksi armollisen
35566: esityksen liitteessä mainitut, ehdottomasti kuuluvat Edus-
35567: kunnan piiättämisvallan piiriin. Vielä enemmän on n1iin
35568: laita nyt puheena olevan ehdotuksen, jonka lopullinen tar-
35569: koitus on ilmeinen, joskin se toistaiseksi on syrjässä. Niin-
35570: kuin tunnetaan, on se komitea, jonka valmisteltavaksi asia
35571: oli annettu, havainnut että, jos valtionrautateillä toimeen-
35572: pannaan niin laajat muutokset, kuin armollisessa esityksessä
35573: mainitaan, siitä syntyisi kustannuksia noin 900,000 markkaa.
35574: Mutta jo silloin kuin vaatimukset ulotetaan niin pitkälle,ettii
35575: Keisarikunnan rautateiden matkustajavaunut voivat kulkea
35576: Suomen radoilla, nousevat kustannukset 2 miljoonaan mark-
35577: kaan, ja jos vielä raskaat venäläiset veturit, joiden akseli-
35578: paino on 14 tonnia, ovat liikenteeseen yhdistettävät, kohoa-
35579: vat kokonaiskustannukset 45 miljoonaan markkaan, mikä
35580: vastaa 12 1 / 3 o/o Suomen valtionrautateiden 1908 vuoden
35581: päättyessä 365 miljoonaan markkaan arvioidusta rakennus-
35582: pääomasta.
35583:     Ajatus yhdysliikenteen aikaansaamisesta on tavallaan
35584: yhtä vanha kuin Suomen rautatieverkko. Siihen viittaa
35585: Suomen ratojen raideleveys, joka on Venäjän ratojen mukai-
35586: nen, mutta Europassa yleisesti käytetystä raideleveydestä
35587: poikkeava. Molemminpuolisilla kauppasuhteilla voisi eräil-
35588: lä edellytyksillä olla välittömästä yhdysliikenteestä etua.
35589: Mutta toistaiseksi ei ole kyllin perusteellisesti selvitetty,
35590: painaisiko mainittu etu enemmän kuin yhdysliikenteen toi-
35591: meenpanemisesta koituvat kustannukset, eikä myöskään ole
35592: mitään selvitystä esitetty siitä, eikö molempien rautatieverk-
35593:                       Kulkulaitosrahasto.                  9
35594: 
35595: kojen yhdistämisellä tarkoitettua tulosta voitaisi saavut-
35596: taa Suomen rautatieasemalle Pietarin kaupungissa so-
35597: pivasti järjestetyn tavarain venäläisistä suomalaisiin ta-
35598: varavaunuihin ja päinvastoin uudestaan lastaamisen
35599: kautta.    Joka tapauksessa on välttämätöntä, että teh-
35600: dään molempia asianosaisia velvoittava sopimus yhdyslii-
35601: kenteen järjestämisestä ja voimassa pitämisestä. Jos tämä
35602: voidaan saada aikaan, on Eduskunta täyttävä kaikki koh-
35603: tuulliset vaatimukset molempain maiden välisen liikenteen
35604: ja yhteyden edis.tämiseen nähden. Eduskunta on siis kul-
35605: kulaitosrahaston budjetista poistanut nyt puheena olevaa
35606: tarkoitusta varten pyydetyn määrärahan; ja saa Eduskunta
35607: edellä sanotun perustnksella alamaisesti ilmoittaa,
35608: 
35609:                 että Eduskunta ei 'l'Oi mitään määrärahaa
35610:              yhdysliikenteen edistämiseksi myöntää eikä hy-
35611:              1Jäksyä, ennenkuin asianmukainen välipuhe V e-
35612:              näjän .ia Suomen 'oälillä on yl~dysliih~enteestä
35613:              syntynyt.
35614: 
35615:    VII. Li8äys Smwnlinnan-Eli.~enL'aaran radan val-
35616: miiksi saattamista varten. Sen 13o;ooo markan lisämäärä-
35617: rahan, jota armollisessa esityksessä on pyydetty sanotun ra-
35618: taosan valmiiksi saattamiseen, on Eduskunta ottanut bud-
35619: jettiin.
35620: 
35621:     VIII.     11/äärämlwt mttfatierakennuksiin .ia rautatie-
35622: tutl.~imuksi-in.
35623:     Joen8uun-Nur·mel.:sen ?'atarakennus. Tätä rataraken-
35624: nusta varten, joka valmistuu vuonna 1911 sekä luovutetaan
35625: sanotun vuoden lopulla yleiselle liikenteelle, on tarpeen
35626: että laskettujen kustannusten jälellä oleva osa, 1,760,000
35627: madclcaa, merkitään 1911 vuoden budjettiin.
35628:    Seinä,ioen-1{ristiinankaupungin-Kaskisen rautatie. Tä-
35629: män radan rakentamiseen, joka päätettiin jo 1905-1906
35630: vuoden valtiopäivillä, mutta pantiin rakenteille vasta
35631: vuonna 1909, on armollisessa esityksessä vuodeksi 1911 pyy-
35632: 10         1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 13.
35633: 
35634: detty 6 miljoonaa markkaa, minkä ohella siinä on edelly-
35635: tetty, että arvioidun määrärahan j älellä oleva osa, niinikään
35636: 6 miljoonaa markkaa, otetaan 1912 vuoden budjettiin.
35637: Täten voitaisiin ratarakennus saattaa loppuun viimeksi
35638: mainittuna vuonna ja luovuttaa yleiselle liikenteelle, sitten-
35639: kun kuitenkin Seinäjoen-Perälän rataosa jo vuonna 1911
35640: olisi avattu väliaikaiselle liikenteelle. Kun Suomelle vie-
35641: rasten vaikutteiden johdosta puheenalainen rata on mää-
35642: rätty rakennettavaksi melkoista kalliimman rakennusjär-
35643: jestelmän mukaan kuin Eduskunta oli edellyttänyt, on tästä
35644: aiheutunut lisäkustannuksia kaikkiaan 1,400,000 markkaa.
35645:     Eduskunta katsoo viimeksi mainittujen asianhaarain joh-
35646: dosta olevan syytä huomauttaa, ettei ole asianmukaista tehdä
35647: uusien rautateiden rakennusohjelmaan kokonaiskustannuk-
35648: sia tuntuvasti lisääviä muutoksia, ennenkuin niitä koskevat
35649: ehdotukset on alistettu Eduskunnan tutkittaviksi ja hyväk-
35650: syttäviksi kulkulaitosrahaston budjetin yhteydessä. Armol-
35651: lisessa esityksessä vuodeksi 1911 pyydetystä määrärahasta
35652: ilmoitetaan 4 miljoonaa markkaa tarvittavan pakkolunas-
35653: tuskustannuksiin, liikkuvan kaluston hankkimiseen, seka-
35654: laisten tarpeiden ostoon y. m., joten varsinaista työmäärä-
35655: rahaa olisi jälellä ainoastaan 2 miljoonaa markkaa. Tämä
35656: määräraha näyttää sangen vähäiseltä ja on Eduskunta sen
35657: korottanut miljoonalla markalla, etenkin kun näin koro-
35658: tettu määräraha suhtautuu hyvin ratarakennuksen työsuun-
35659: nitelmaan. Budjettiin on sentähden merkitty 7 miljoonaa
35660: marklcaa tätä ratarakennusta varten.
35661:     Kokonaismenot uusista rautatierakennuksista Suomessa
35662: vuonna 1911 nousevat niinmuodoin 8,760,000 marlclcaan -
35663: Savonlinnan-Elisenvaaran rataa varten myönnetyt 130,000
35664: markkaa on jo kulutettu edeltäpäin maksettuina varoina -
35665: eli 1 1 / 4 miljoonaa markkaa vähempään määrään kuin 1909
35666: vuoden toisilla valtiopäivillä myönnettiin sellaisia töitä var-
35667: ten kuluvaksi vuodeksi. Niin kauan kuin vielä puuttuu
35668: m. m. niin tärkeitä Suomen rautatieverkon renkaita kuin
35669: yhdysratoja, jotka liittäisivät kaukana toisistaan olevat
35670:                          Kulkulaitosrahasto.                         11
35671: 
35672: rataosat elimelliseksi kokonaisuudeksi, on vuosittain 10 mil-
35673: joonan markan vaiheille käytettävä uusiin rautatieraken-
35674: nuksiin. Mutta jo vuoteen 1912 nähden eivät toiveet tässä
35675: suhteessa ole hyvät. Päätetyistä ja armos3<1 vahvistetuista
35676: radoista on silloin keskeneräisenä ainoastaan Seinäjoen---
35677: Kristiinan-Kaskisen rnta, jonka valmiiksi rakentami~een,
35678: niinkuin edellä on huomautettu, tarvitaan 5 miljoonaa mark-
35679: kaa vuodeksi 1912, jos 1911 vuoden määrärah~L korotetnan 7
35680: miljoonaan. Viime valtiopäivillä päätettiin tosin ralren-
35681: nettavaksi joukko ratoja, jotka vaatisivat rakennuspää-
35682: omaa kaikkiaan lähes 50 miljoonaa markkaa, mutta Edus-
35683: kunnan tästä tekemä päätös on vielä armossa vahvistamatta.
35684: Kuitenkin olisi jo kesällä tänä vuonna toimitettava kaikki
35685: valmistavat tutkimukset, niin että lopulliset suunnitelmat,
35686: joiden valmistamiseen menee vuosi, ehdittäisiin laatia ja,
35687: niinkuin välttiimätöntä olisi, rakennustyöhön voitaisiin
35688: ryhtyä vuonna 1912. Eduskunta antoi muiden ratojen
35689: edellä etusijan kahdelle yhdysradalle, minkätähden nämä
35690: nyt pitäisi ennen muita ottaa huomioon. Ne ovat aiotut
35691: rakennettaviksi eri osiin maata, toinen lähtien Ylivieskan
35692: asemalta Oulun radalla, toinen Savonlinnasta, joten niille
35693: myös hyvin voitaisiin siirtää työvoimia maamme länsi~
35694: ja itäosissa nykyään rakenteilla olevilta radoilta. Puolen-
35695: kolmatta tai kolmen miljoonan markan määräraha kum-
35696: paistakin rataa varten 1912 vuoden budjetissa olisi sentäh-
35697: den hyvin perusteltu. I•}duskunta on siis katsonut velvol-
35698: lisuudekseen huomauttaa, että on aivan v ä l t tämä-
35699: t ö n t ä v i i p y mä t t ä ryhtyä kaikkiin ta r p e e 1-
35700: l i s i i n v a l m i s t e l u i h i n r a u t a t i e r a k e n n u s-
35701: ten keskeytymätöntä jatkamista varten.
35702: 
35703:    Rautatietutlcimukset. Koska ratasuuntain koneellisilla
35704: valmistavilla tutkimuksilla on vähän arvoa, jos ne toimite-
35705: taan kauan ennen kuin niistä saatuja tuloksia käytetään, ja
35706: kun jo ennestään on päätetty rakennettavaksi niin monta
35707: rataa, että Edusknnnall::t lähimmiissä tulevaisuudessa tuskin
35708: 12          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 13.
35709: 
35710: lienee aihetta päättää enempiä rautateitä rakennettaviksi,
35711: niin näyttää armollisessa esityksessä pyydetty 50,000 markan
35712: määräraha hyvinkin riittäväitä niihin tutkimuksiin, jotka
35713: lähiaikoina mahdollisesti voivat tulla kysymykseen ja joka
35714: tapauksessa rajoittunevat tilastollistaloudellisen selvityksen
35715: hankkimiseen.
35716: 
35717:      Osastoissa I-VIII kosketeltujen menojen 8umma vuon-
35718: na 1911 nousee edellä esitettyjen päätösten mnknan
35719: 60,'26/5,'2934 mal'kkaan.
35720: 
35721:          Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1911.
35722:     I. Valtionrautateiden lcolconai8tulo. Valtionrautateiden
35723: kokonaistulon lisäys vuosina 1907-1910 voidaan saavutetun
35724: kokemuksen perustuksella arvioida keskimäärin 1,135,000
35725: markaksi vuotta kohti. Kun puheena oleva tulo vuodelta
35726: 1910 on arvioitu 43,000,000 markaksi, voitaisiin kokonais-
35727: tulo vuodelta 1911 siis laskea 44,135,000 markaksi. Varo-
35728: vaisuuss.vistä ei kuitenkaan, eritoten silmällä pitäen Suomen
35729: rautatieverkon lukuisia liikennekannalta heikkoja ratoja,
35730: käy ylittäminen armollisen esityksen summaa, 44,000,000
35731: marl.:l.·aa, minkä Eduskunta siis on hyväksynyt budjettiin
35732: 111erkittäväksi.
35733: 
35734:     II. K ullc1tlaitosrahaston osuus anni8;~:ellt- ja •oähittäi.'<-
35735: myyntiyMiöiden nettovoito8ta 8elcä palm,iinaveJ'or·alwista
35736: on armollisessa esityksessä laskettu yhteensä 7,490,000 mar-
35737: kaksi, mutta Eduskunta on, niinkuin Eduskunnan alamai-
35738: sesta vastauksesta armolliseen esitykseen N :o 4 näkyy, teke-
35739: miensä päätöksien nojalla laskenut nämä tulot kaikkiaan
35740: 12,870,000 rnarkak8i sekä osottannt koko tämän määrän kul-
35741: lmlaitosrahaston vahvistamiseksi.
35742: 
35743:     III. Kullculaito8raha8ton km·ot on nrmolliseu esityksen
35744: budjettiehdotukseen merkitty 400,000 markaksi, edellyttäen
35745: että 1911 vuoden kuluessa otettaisiin uusi valtiolaina, josta
35746: ainoastaan osa käytettäisiin budjetin tasoittamiseen. Mi-
35747:                       Kulkulaitosrahasto.                      13
35748: 
35749: tään muita korkotuloja ei armollinen esitys edellytä rahas-
35750: tolla olevan. Kun rahaston säästö 1911 vuoden alussa
35751: Eduskunnan arvion mukaan kuitenkin nousee aina 8 mil-
35752: joonaan markkaan ja vuoden päättyessä tulee olemaan sääs-
35753: töä yli 5 miljoonaa markkaa, on kulkulaitosrahaston korko-
35754: tuloiksi merkitty IJOO,OOO madckaa.
35755: 
35756:     IV. .Siirtoa t'altiorahastosta lcm·11aukseksi postinkulje-
35757: tuksesta. Siihen viitaten, mitä Eduskunta 1909 vuoden toi-
35758: silla valtiopäivillä on alamaisessa vastauksessaan silloin
35759: Eduskunnalle annettuun armolliseen esitykseen kulkulaitos-
35760: rahastosta vuodeksi 1910 lausunut postinkuljetuksen val-
35761: tionrautateille tuottamista menoista, on Eduskunta päät-
35762: tänyt,
35763:                että lcullmtlaitosrahaston 1911 'vuoden budje-
35764:            tin tulopuolelle, sii1'tona 1Jaltiorahastosta., merlci-
35765:            tään lcor<vaukseksi posti1Jculjet1tli'sesta 1,000,000
35766:            markkaa.
35767: 
35768:     Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1911 nousevat niin-
35769: muodoin arviolta 58,070,000 markkaan. Kun tähän lisätään
35770: vuoden alussa arvioitu säästö, 8,100,000 markkaa, nouse-
35771: vat kulkulaitosmhaston kaikki varat mainittuna vuonna
35772: 66,170,000 markkaan. Rahaston samaan aikaan suoritetta-
35773: via menoja on kaikkiaan 60,f265,2f24 markkaa, joten kulkulai-
35774: tosrahastossa vuoden päättyessä tulee olemaan säästöä
35775: 5,90.1,776 markkaa. Tämä tulos on voitu saada niiden sääs-
35776: töjen kautta, joita valtionrautateiden vakinaisessa meno-
35777: säännössä on vuonna 1909 tehty ja odotetaan kuluvana vuon-
35778: na syntyvän, sekä sen kautta, että rahastoon on laskettu tule-
35779: van paloviinarahoja runsaammin kuin milloinkaan en-
35780: nen. Uuden valtiolainan ottaminen budjetin tasoittami-
35781: seksi, niinkuin armollisessa esityksessä on ehdotettu, on si-
35782: ten voitu välttää ja lainan otto, jolle nykyiset olot ovat ta-
35783: vattoman epäsuotuisat, lykätä siksi kuin edullisempi tilai-
35784: suus siihen ehkä ilmaantuu.
35785: 14            1910. -     Edusk. vast. -       Esitys N :o 13.
35786: 
35787:    Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, Eduskunta ala-
35788: maisesti ilmoittaa,
35789: 
35790:                    että Eduskunta on hylännyt aJ'Ttwllisen esi-
35791:               tyh.~sen ehdotulcsen kulkulaitosrahaston vahvista-
35792:               miseksi otettavasta. kuoletuslavna,~ta; se~ä
35793:                  hyväksynyt kulkulaitosrahastolle vuodeksi
35794:               1911 seuraavan budjetin:
35795: 
35796: 
35797: 
35798:         Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1911.
35799: 
35800:                                   Tulot:
35801: 
35802: Säästö vuodelta 1910. . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 8,100,cro: -
35803: Valtionrautateiden
35804:  kokonaistulo .... Smk. 44,000,000: -
35805: Osuus vähi ttäis-
35806:  myynti- ja annis-
35807:  keluyhtiöiden net-
35808:  tovoitosta     sekä
35809:  paloviinaverora-
35810:  hoista ......... .        12,870,000: ·-
35811: Korkoja ......... .              200,000:-
35812: Siirto valtiorahas-
35813:  tosta korvaukseksi
35814:   postinkuljetuk-
35815:  sesta .......... ..          1,000,000: -           >> 58,070,000: -
35816:                                    Yhteensä Smk. 66,170,000:-
35817: 
35818: 
35819:                                   Menot:
35820: 
35821: Valtionrautateiden vakinainen meno-
35822:   sääntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 37,500,000: -
35823: Eläkkeet ja erinäiset määrärahat                                     520,000: -
35824:                            Kulkulaitosrahasto.                            15
35825: 
35826: Valtiolainain vuo-
35827:  tuismaksut          sekä
35828:  provisionit ja ku-
35829:  lut .............. Smk. 8,484,000: -
35830: Korko laamannin-
35831:  käräjäjyvärahas-
35832:  tolle.. . . . . . . . . . . » 154,160:-
35833: Korko valtiorahas-
35834:  tolle ........... .           105,000: - Smk. 8,743,160:-
35835: 
35836:       l\fäärärabat:
35837: U utisrakennustöihin
35838:   valmiilla radoilla,
35839:   arviolta . . . . . . . . Smk. 3,969,464: - *)
35840: Liikkuvan kaluston
35841:   lisäämiseen,         ar-
35842:  violta . . . . . . . . . .               325,000: - Smk. 4,294,464: -
35843: Valtionrautateiden hallintotalon val-
35844:    miiksi rakentamista varten valtiora-
35845:    hastosta annetun etumaksun korvaa-
35846:    m1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,,   267,600:-
35847: Lisää Savonlinnan-Elisen vaaran radan
35848:    valmiiksi rakentamiseen ........... .                           130,000:-
35849: Joensuun-Nur-
35850:   meksen rataraken-
35851:   nukseen ........ Smk. 1,760,000: --
35852: Seinäjoen-Kristii-
35853:   nan -Kaskisen ra-
35854:   tarakennukseen ..                     7,000,000:--             8,760,000:-
35855: Rautatietutkimuksiin ............... .                              50,0(():-
35856: Ylijäämä .......... ................ >>                          5,904,776:-
35857:                                            Yhteensä Smk. '66,170,000: -
35858:     *) Tätä seuraavassa Liitteessä olevan erikoisluettelon mukaan.
35859: 
35860:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
35861: 
35862:       Helsin~issä 28 päivänä toukokuuta 1910.
35863:                                                                                             j
35864:                                                                                         j
35865:                                                                                     j
35866:                                                                                 j
35867:                                                                             j
35868:                                                                         j
35869:                                                                     j
35870:                                                                 j
35871:                                                             j
35872:                                                         j
35873:                                                     j
35874:                                                 j
35875:                                             j
35876:                                         j
35877:                                     j
35878:                                 j
35879:                             j
35880:                         j
35881:                     j
35882:                 j
35883:             j
35884:         j
35885:     j
35886: j
35887:                                                                 Liite.                                               1
35888: 
35889: 
35890: 
35891: 
35892:                                                         Liite.
35893:                    Ehdotus uut,israkennuksiksi valmiilla
35894:                          rautateillä vuonna 1911.
35895: 
35896:         1
35897:                                                                                                 Smk.          Smk.
35898:                                                                                             1
35899:                                                                                                           1
35900: 
35901:     1         Maa- ja vesialueiden lunastamiseen.
35902:           Udelnaja         0   •   0   ~   •••   150,000
35903:                                                  0   ••••   0   •   0   ••••••••   0   ••
35904: 
35905: 
35906: 
35907: 
35908:           Kouvola ............................   112,664
35909:         '
35910:           Turenki ............................    12,000
35911:           Espoo ..............................     4,500
35912:           Kajaani ............................ _ _20,000                                                       299,164
35913: 
35914: 
35915:     2        Uusien sivuraiteiden laskemiseen tahi
35916:                 asemilla olevien raidealueiden
35917:                         laajentamiseen.
35918:                                                                                             1
35919:             Kellomäki (ehdotettua pikata varalas-I
35920:                 taussiltaa varten) ................  4,000
35921:             Ypäjä ..............................     7,500
35922:             Iittala ..............................   5,500
35923:             Salminen ........ ················       7,500                             ..
35924:             Haukivuori ........................
35925: 1                                                                                                                        1
35926:                                                      6,500
35927: 1           Hammaslahti                    ••••••    5,000
35928:                                                        ••••••••••••            0000
35929:                                                                                                                          1
35930: 
35931:             Kaurila ............................ _ _15,000                                                     51,000
35932: 
35933: 
35934:     3         Asemarakennusten uudesta- ja lisä-
35935:                      rakennusta varten.
35936:             Fredriksberg (84 m 2) • • • • • • • • • • • • • • • •                                 6,800
35937:             Tampere (220 m 2) ..................                                                 18,000
35938:                                                                              Siirto 1            24,sool      350,164
35939:                                                                                                                2
35940: 2               1910. -           Edusk. vast. -              Esitys N :o 13.
35941: 
35942: 
35943:                                                                             Smk.              Smk.
35944: 
35945: 
35946:                                                             Siirto               24,800        350,164
35947:                               2
35948:         Otava (106 m )                                                            9,000
35949:         Antrea (48m 2 )               • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • _ _4,000
35950:                                                                                                 37,800
35951: 
35952:     4      Tavararnakasiinien uudesta- ja lisä-
35953: 
35954: 
35955:         Rii~ir~~~~ ~~~e~ ~~~t~. ~~~~~~·· · · · · · · · · .1
35956:                                   1
35957: 
35958:                                                                                2,000
35959:         ~aJamäJn    ......................... ·1                               1,500
35960:         IIttala •..........•...............•.. i                               3,000             6,500
35961: 
35962:     5
35963:          rr k'l''ku         · · lk h
35964:         .nen t o nnan asutn- Ja u o uonet='~
35965:                                                                 ·~-· ~----
35966:                                                                         1
35967: 
35968: 
35969:            uudesta- ja lisärakennusta varten.                           1
35970: 
35971: 
35972: 
35973:         Ryttylän sähköttäjän- ja asemamie-
35974:            henasunto (100 m 2 ) • • • • • • • • • • • • • •                     9,0001
35975:         Korsholman rataesimiehenasunto, li-                                               1
35976:            särakennus (28 m 2) ••••••••••••••                                  3,8001
35977:         Tammisuon sam. (55m 2) ••••••••••••                                    6,000
35978:         Hiitolan ratamestarinasunto (82,6 m 2)                                 7,000
35979:         Pälkjärven sähköttäjänasunto (55 m 2)                                  6,000
35980:         Ratavahdintupa Solbackan tienyli-
35981:            kulkupaikan luona 20 km:llä Hel-
35982:            singin-Karjan rataosalla (55 m 2)                                   6,500
35983:         Kirkkonummen päivystyshuone (47m 2)                                    6,000
35984:         Vaihdemiehenasunto Lamminniemen
35985:            satama-alueella Kajaanissa (55m 2)                                  5,500            49,800
35986:                                                                         1----'-----
35987: 
35988:     6   Yleisölle ja henkilökunnalle tarpeellisia
35989:               ulkohtwnerakennuksia varten.
35990:         Jääkellari Elisenvaaran ravintolaa
35991:            varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . .          3,000
35992:         Vaja kamiinapuita varten Seinäjoen
35993:            asemalla . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            1,2001            4,200
35994:                                                       ----~~====4---~~1
35995:                                                             Siirto 1                      1   448,464
35996:                                              Liite.                                                3
35997: 
35998: 
35999:                                                                            Smk.             Smk.
36000: 
36001: 
36002:                                                           Siirto                            448,464
36003: 
36004: 7        Ennen rakennettujen rakennusten
36005:                  laudoittamiseen.
36006:     Viilähden aseman lisärakennus ..... .  1,500
36007:     Sockenbackan &         »               1,500
36008:     Jorvaksen vahtituvan lisärakennus ..     500
36009:     Nivan sähköttäjänasunto ........... .  2,000
36010:     Helylän asemarakennus ........... . _ _2,5001                                             8,000
36011: 
36012: 8         Asemasiltojen rakentamiseen tai
36013:                    pitentiimiseen.
36014:     Kellomäen lastaussilta pikatavaraa
36015:       varten ......................... .      2,000
36016:     Kausalan asemasilta ............... . _ _ 1,6001                                          3,600
36017: 
36018: 9                       Telefoonijohdot.
36019:                                                                                         1
36020: 
36021:     Telefoonijohto Savon radan 293-297
36022:         kilometreillä olevien vahtitupain
36023:          sekä Varpasen ja Mouhun pysäk-
36024:          kien välillä...... . . . . . . . . . . . . . . ..                   1,800
36025:     'l'elefoonijohto Kajaanin radalla ole-
36026:          van Murtomäen aseman ja Kivi-
36027:          mäen sannanottopaikka-vaihteen
36028:          välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         1,000
36029:     Telefoonijohto Tornion radalla olevan
36030:          Kaakamon aseman ja Laivajärven
36031:          sannanottopaikka-vaihteen välillä                                        900
36032:     'l'elefoonijohto Silvolan aseman ja
36033:          Savonlinnan vieressä olevan Ky-
36034:          rönsalmen kääntösillan välillä ....                                 1,500            5,200
36035:                                                           Siirto       1                    465,264
36036: 4               1910. -      Edusk. vast. -         Esitys N :o 13.
36037: 
36038: 
36039:                                                                 Smk.          Smk.
36040: 
36041: 
36042: 
36043:                                                    Siirto                      465,264
36044: 
36045:     10     Signaaleja, tiensalpoja y. m. varten.
36046:          Tiensalpa Simbirskajakadun yli . . . .                       5,000
36047:          Uudenkirkon semafoorit............                           2,500
36048:          Ollilan sam. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000
36049:          Elisenvaaran sam ................... ___1,500                          11,000
36050: 
36051: 
36052: 
36053: 
36054:     11      Erinäisiä pienehköjä töitä varten.
36055:          Humppilan uusi pumppuhuone ..... .                                       3,000
36056: 
36057: 
36058: 
36059:     12   Lisämäärämha Pietarin uutta tavara-
36060:             ja järjestelyratapihaa varten .•..                                1,000,0001
36061:     13   Lisämää1·äraha Viipurin uutta asema-·
36062:             rakennusta varten ............. .                                  500,000
36063:     14   Lisämääräraha Viipurin ratapihaa var-
36064:              ten ................. ·············                               500,000
36065:     15   Lisämääräraha Rajajoen aseman lo-
36066:              pullista valmistamista varten ....                                145,000
36067:     16   Määräraha töiden jatkamiseksi Lahden
36068:              uudella tavararatapihalla ja maka-
36069:              siinien valmistamiseksi ......... .                               140,300
36070:     17   Määräraha Helsingin asemarakennuk-
36071:             sen alottamista varten ......... .                                 600,000
36072:     18   Lisämääräraha Helsingin ratapihaa
36073:             varten (pakkolunastus) ......... .                                  70,000
36074:     19   Lisiimääräraha Pohjan lahden yli vie-
36075:             vän siltarakennuksen loppuunsaat-
36076:              tamista varten ............ ······                                309,000
36077:                                                    Siirto   1                 3,743,564
36078:                                           Liite.                                  5
36079: 
36080: 
36081:              1                                             1   Smk.       Smk.
36082:                                                                       1
36083: 
36084: 
36085:                                                   Siirto                  3,743,564
36086:         20       Määräraha varastopaikkoja ja raiteita
36087:     1               varten Metsähallituksen kautta ti-
36088:                     lattujen halkojen ja puutavarain
36089:                     vastaanottamisen helpottamiseksi,
36090:                     arviolta ............... ··········                     50,000
36091:         21       Lisämäärämha Fredriksbergin luona
36092:                     olevan maalarintyöpaja-rakennuk-
36093:                     sen valmiiksi saattamista varten                       175,900
36094:              1                                Yhteensä j              1
36095:                                                                       1
36096:                                                                           3,969,464
36097: 
36098: 
36099: 
36100: 
36101: •
36102: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36103:                    HHO. - N:o 14.
36104: 
36105: 
36106: 
36107: 
36108:                  Keisarillisen Majesteetin Armollinen
36109:            esitys Suomen Eduskunnalle suostnnnanluontoi-
36110:            sen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
36111: 
36112:        Kun suostuntarahaston varat ovat näyttäytyneet riittä-
36113: mättömiksi, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut ehdottaa
36114: Suomen Eduskunnalle että sanotun rahaston tulojen täy-
36115: dentämiseksi erityinen suostunnanluontoinen vero määrät-
36116: täisiin Suomen Suuriruhtinaanmaan asukasten maksetta-
36117: vaksi. Tämä vero näyttää olevan sopivimmasti otettavissa
36118: siten, että verotetaan osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa,
36119: mikä on talletettu pankkilaitoksiin korkoa kasvamaan ja
36120: mikä on sijoitettu rakennuksiin ja irtaimistoon, osaksi niitä
36121: korkoja ja osinkoja, joita kotimaisten obligatsionien ja osak-
36122: keiden haltijat nostavat kuponkien perusteella. Tuollaista
36123: pääoman- ja kuponkien verotusta, joka tulisi kohtaamaan
36124: ainoastaan niitä tämän maan asukkaita, jotka omistavat
36125: jotakin varallisuutta tai saavat tuloa kerääntyneestä pää-
36126: omasta, on pidettävä oikeudenmukaisena täydennyksenä
36127: tätä nykyä tässä maassa suoritettaviin välittömiin ja yä-
36128: lillisiin veroihin, ja se näyttää muuten olevan sopivin uusi
36129: verotus, mikä voipi tulla säädettäväksi ennen perinpohjai-
36130:  semman veronuudistuksen toimeenpanoa. Siihen vähäiseen
36131:  määrään nähden, mitä nyt ehdotettua suostunt.aa tulisi
36132:   2                       N:o 14
36133: 
36134: maksettavaksi, ei siitä käy varominen mitään haittaa liike-
36135: elämälle, vaan tulisi vero kohtaamaan ainoastaan tuloa
36136: tuottavaa omaisuutta.
36137:       Asetusehdotus perustuu siihen periaatteeseen, että vero
36138: on perittävä niin läheltä asianomaisia tulolähteitä kuin
36139: suinkin. Siten tulisi sekä kannanta ja valvonta yksin-
36140: kertaisemmaksi, että myöskin saavutettaisiin suurin mah-
36141: dollinen vakuus siitä, että suostuntaa kertyy siinä mää-
36142: rässä kuin on tarkoitettu. Sen vuoksi määrätään 1 §:ssä
36143: että se vero, mikä on maksettava pankkitalletuksista ja
36144: niiden vertaisista, pankkiin pannuista varoista, on luettava
36145: pois korkoa maksettaessa tai hyväksi kirjoitettaessa. Niin-
36146: ikään säädetään 2 §:ssä, että samanlainen vero on luettava
36147: pois kupongista, joka on seurannut kotimaista obligatsio-
36148: nia tahi osaketta. Sen ohessa sisältää 3 § että se vero,
36149: mikä on pantava palovakuutetulle omaisuudelle, on mak-
36150: settava samalla kuin ne vakuutusmaksut, jotka suoritetaan
36151: asianomaiselle palovakuutusyhtiölle tai paloapuyhdistyk-
36152: selle. Kaikkien vastamainittujen yhtiöiden, yhdistysten ja
36153: obligatsioninantajain tulee sitten, 4 §:n mukaan, yhden
36154: kuukauden kuluessa asianomaiseen lääninrahastoon suorit-
36155: taa pidättämänsä ja kantamansa veromäärät.
36156:       Koska Suomen valtion antamista tai takaamista obli-
36157: gatsioneista aikaisemmin on säädetty, että niin ne kuin
36158: niihin kuuluvat kupongitkin Suomessa ovat vapaat kai-
36159: kista jo olevista tai vasta määrättävistä veroista tai mak-
36160: suista, niin on nämä kupongit 2 §:n jälkimmäisen momen-
36161: tin mukaan vapautettu kaikista nyt ehdolla olevan vero-
36162: tuksen hyväksi tehtävistä vähennyksistä. Sama etu on
36163: pysytettävä Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekki-
36164: kassan jo antamilla obligatsioneilla, koska niihin kuuluvat
36165: kupongit, Keisarillisen Suomen Senaatin hyväksymäin ja
36166:                           N:o 14                         3
36167: 
36168: vahvistamain määräysten mukaan, ovat vähennyksittä lu-
36169: nastettavat, joskin nämä kupongit Suomessa tehtäisiin ve-
36170: ron alaisiksi, ja sanottu osakeyhtiö sentähden on estetty
36171: siirtämästä veroa obligatsionienhaltijain maksettavaksi. Kun
36172: melkein koko se pääoma, joka aikaisempain emissionien
36173: kautta on asetettu vastamainitun yhtiön käytettäväksi, tätä
36174: nykyä on pysyväisillä perusteilla ja pitkäksi aikaa lainaksi
36175: annettu, niin voisi Hypoteekkikassan jo antamain obligat-
36176: sionien verottaminen ainoastaan kohdata sitä kassaa itseänsä,
36177: siten vaikeuttaen sen liiketoimintaa. Mitä taas tulee siihen
36178: uuteen obligatsionilainaan, jonka Osakeyhtiö Suomen Kau-
36179: punkien Hypoteekkikassa aikoo tänä vuonna ottaa, niin
36180: on Keisarillinen Suomen Senaatti, antaen resolutsionin,
36181: jolla Hypoteekkikassalle myönnetään lupa samanlaista tar-
36182: koitusta varten vieläkin laskea liikkeeseen korkoa kasva-
36183: via laina-obligatsioneja, 18 p:nä helmikuuta 1910 anne-
36184: tussa kirjelmässä huomauttanut mainitulle osakeyhtiölle sitä
36185: mahdollisuutta, että uudelle emissionille pantaisiin kuponki-
36186: veroa, 5 prosentia kuponkien arvosta, joten sanotulla osa-
36187: keyhtiöllä siis on aihetta, antaessaan rakennuslainoja vasta-
36188: mainitun emissionin kautta kertyvistä varoista, ottaa huo-
36189: mioansa tuon mahdollisuuden. Tämän johdosta se kuponki-
36190: vero, mikä on pantava viimemainitulle emissionille, ei tulisi
36191: kohtaamaan Hypoteekkikassaa itseänsä, vaan niitä kiinteis-
36192: tönomistajia, jotka saavat sanottuja rakennuslainoja.
36193:       Sen veron, mikä oheen liitetyn asetusehdotuksen 1 §:n
36194: perusteella on suoritettava talletuspääoma-, säästökassa-,
36195: juoksevalle ja konttokuranttitilille yksityis- ja säästöpank-
36196: kiin pannuista rahoista, on laskettu tulevan tuottamaan
36197: 1,800,000 markkaa. Saman asetusehdotuksen 2 §:n mukaan
36198: menevä kuponkivero tuottanee noin 865,(X)() markkaa. Vih-
36199: doin on 3 §:ssä mainittu pääomavero laskettu 750,000 mar-
36200:   4                         N:o 14
36201: 
36202: kaksi. Nämä laskelmat perustuvat tarjoona oleviin tilas-
36203: tollisiin tietoihin, ja on niitä laadittaessa myös otettu huo-
36204: mioon ne taloudelliset olot, joiden voidaan otaksua toden-
36205: näköisesti tulevan vallitsemaan vuonna 1911. Yhteensä
36206: voisi siis sillä verotuksella, mitä asetusehdotuksessa tarkoi-
36207: tetaan, sanottuna vuonna olla odotettavissa 3,415,000 mar-
36208: kan lisäys suostuntavaroihin.
36209:        Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
36210: kunnan hyväksyttäväksi esittää seuraavan asetusehdotuksen:
36211: 
36212: 
36213:                  Ehdotus Armolliseksi asetukseksi suostunnanluon-
36214:            toisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
36215: 
36216:                               1 §.
36217:       Kun yksityispankki tai säästöpankki- vuonna 1911
36218: maksaa tai hyväksi kirjoittaa korkoa talletus-, pääoma-,
36219: säästökassa-, juoksevalle tahi konttokuranttitilille pannuista
36220: varoista, niin on suostunta, vastaava 5 prosenttia asian-
36221: omaiselle hyvitetystä korosta, siitä joka kerta pidätettävä
36222: Suomen valtiovaraston suostuntarabaston hyväksi.
36223: 
36224:                               2 §.
36225:       Kun korko- tai osinkokuponki, joka kuuluu kotimai-
36226: sen hankkeen, yleisen tai yksityisen laitoksen ottamaan
36227: obligatsionilainaan tahi sellaisen suomalaisen osakeyhtiön
36228: osakkeeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen
36229: harjoittamista, rautatie- tai muuta hanketta, joutuu mak-
36230: settavaksi vuonna 1911, niin on suostunta, vastaava 5 pro-
36231: senttia kupongin arvosta, siitä joka kerta pidätettävä Suo-
36232: men valtiovaraston suostuntarahaston hyväksi.
36233:       Vapautetut vähennyksistä ovat ainoastaan ne ku-
36234: pongit, jotka kuuluvat Suomen valtion antamiin tahi ta-
36235:                           N:o 14                        5
36236: 
36237: kaamiin obligatsioneihin sekä niihin obligatsioneihin, jotka
36238: Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa on anta-
36239: nut ennen 1 päivää tammikuuta 1910.
36240: 
36241:                             3 §.
36242:       Suoritettaessa vuonna 1911 vakuutusyhtiölle tai palo-
36243: apuyhdistykselle vakuutusmaksua tässä maassa myönne-
36244: tystä palovakuutuksesta, paitsi ei jälleenvakuutuksesta, on
36245: päälle vakuutusmaksun määrän joka kerta Suomen val-
36246: tiovaraston suostuntarahaston hyväksi suoritettava suos-
36247: thntaa 10 prosenttia tuosta määrästä.
36248: 
36249:                             4 §.
36250:      Ne veromäärät, jotka 1, 2 Ja 3 §:n perusteella on
36251: pidätetty ja kannettu, on asianomaisen pankin, osakkeen-
36252: tai obligatsioninantajan, palovakuutusyhtiön tai paloapu-
36253: yhdistyksen yhden kuukauden kuluessa siitä kun vero
36254: on valtiovaraston hyväksi kirjoitettu tai kuponki makset-
36255: tavaksi joutunut, siitä huolimatta onko sellainen kuponki
36256: lunastettu vai ei, asianomaiseen lääninrahastoon suoritet-
36257: tava Rikoslain 7 §:n 40 luvussa säädetyllä uhalla.
36258:      Asianomainen syyttäjä on velvollinen virkaedesvas-
36259: tauksen uhalla pitämään silmällä tämän asetuksen sekä
36260: sen sovelluttamisesta annettujen määräysten noudattamista,
36261: ja ovat niitä vastaan tehdyt rikkomukset saatettavat lailli-
36262: seen syytteeseen.
36263: 
36264:                             5 §.
36265:     Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat
36266: määräykset ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, mitkä edellä-
36267: mainittuin suostuntain debiteeraukseen ja kannantaan näh-
36268:   6                            N:o 14
36269: 
36270: den sekä muutenkin tämän asetuksen sovelluttamista ynnä
36271: sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarpeel-
36272: lisiksi.
36273:          1
36274: 
36275: 
36276: 
36277: 
36278:                       Armossa hyväksytty      Tsarskoje     Selossa
36279:              9/
36280:                 22   p:nä huhtikuuta 1910.
36281: 
36282:                         Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
36283: 
36284: 
36285: 
36286: 
36287:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36288:                1910. -   V. M. -   Esit. N :o 14.
36289: 
36290: 
36291: 
36292: 
36293:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö
36294:            N:o 6 armollisen esityksen johdosta, joka koskee suos-
36295:            tunnanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamista.
36296: 
36297:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
36298: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N:o 14 suostunnan-
36299: luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
36300: 
36301: 
36302:      Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä oli Eduskunnan kä-
36303: siteltävänä armollinen esitys yksityispankin, säästöpankin,
36304: palovakuutusyhtiön ja paloapuyhdistyksen vuonna 1910
36305: suoritettavasta suostunnasta, jota esitystä Eduskunta ei
36306: katsonut voivansa hyväksyä, ei ainoastaan niiden epäilys-
36307: ten vuoksi, joita sellaisen uuden verotuksen toimeenpane-
36308: minen silloin ehdotetussa muodossa oli omiansa synnyttä-
36309: mään, vaan myös senvuoksi, ettei ehdotettua lisäsuostuntaa
36310: mainittuna vuonna havaittu välttämättömäksi.
36311:      Käsillä oleva armollinen esitys suostunnanluontoisen
36312: pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta tarkoittaa osittain
36313: samojen esineiden, nimittäin yksityispankkeihin ja säästö-
36314: pankkeihin talletettujen varojen ynnä palovakuutetun omai-
36315: suuden verottamista, kuin yllämainittu vuoden 1909 toi-
36316: silla valtiopäivillä käsitelty armollinen esitys; sen ohella
36317: on verotus ehdotettu ulotettavaksi koskemaan myös osaa
36318: niistä pääomista, jotka ovat sijoitetut kotimaisten yhtei-
36319: söjen ja laitosten liikkeeseen laskemiin obligatsioneihin
36320: ja suomalaisten osakyhtiöiden osakkeisiin.
36321:      Armollisessa esityksessä oleva ehdotus pankkitalletns-
36322: ten, obligatsionein ja osakkeiden verottamisesta tarkoittaa
36323: 2              1910. -   V. l\1. -   Esit. N :o 14.
36324: 
36325: pääomankorkoveron voimaanpanemista eräänlaisiin SIJOI-
36326: tuksiin nähden. Tällaisen verotuksen puolesta, joka eräissä
36327: muissa maissa esiintyy täydentävänä renkaana verotus-
36328: järjestelmässä, voidaan kyllä esittää huomattavia syitä.
36329: Armollisessa esityksessä oleva ehdotus tämän veron voi-
36330: maanpanemiseksi antaa kuitenkin aihetta erinäisiin muis-
36331: tutuksiin. Ehdotettu verotus ei tulisi koskemaan ilman
36332: pankkien välitystä lainaksiannettujen varojen korkotuloja,
36333: joten melkoinen osa pääomista kertyviä korkotuloja jäisi
36334: verotuksen ulkopuolelle. Kun edellytyksenä osakeyhtiöiden
36335: osinkojen verottamiseen olisi osinkokuponkien käyttämi-
36336: nen, tulisivat sellaisten osakeyhtiöiden osingot, joissa jako-
36337: osuudet maksetaan kuponkeja käyttämättä, jäämään vero-
36338: tuksesta vapaiksi. V erotus ei tulisi koskemaan myöskään
36339: avonaisten yhtiöiden eikä äänettömien (kommandiitti)-
36340: yhtiöiden antamia tuloja, vaikka ne, etenkin viimeksimai-
36341: nittujen yhtiöiden, ovat luonteeltaan hyvinkin osakeyh-
36342: tiöiden osinkojen kaltaisia. Obligatsioneihin sijoitetuista
36343: varoista tulisi ainoastaan pienempi osa verotuksen alaiseksi,
36344: koska ulkopuolelle verotusta jäisivät ei ainoastaan Suomen
36345: valtion antamien ja takaamien sekä suurimmaksi osaksi
36346: Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassan liikkeeseen laske-
36347: mien obligatsionien korkokupongit, vaan myös kaikki ulko-
36348: maisiin arvopapereihin sijoitetuista varoista kertyvät tulot;
36349: veron alaisiksi joutuneihin kotimaisiin obligatsionilainoihin
36350: nähden aiheuttaisi ehdotetun veron voimaanpaneminen
36351: obligatsionien kurssien alenemista, ja voisi senvuoksi hai-
36352: tallisesti vaikuttaa muutenkin vaikeissa olosuhteissa liikku-
36353: vaan kotimaisten obligatsionien emissionitoimintaan. Tar-
36354: koituksenmukaista ei myöskään olisi, että kaikki pienim-
36355: mätkin korkotulot tulisivat verotuksen alaisiksi. Välillinen
36356: veronkantotapa tekee myös epäilyttäväksi, tokko vero tu-
36357: lisi lopullisesti jäämään niiden rasitukseksi, joita on tar-
36358: kotettu.
36359:       Armollisessa esityksessä olevaan palovakuutettua omai-
36360: suutta koskevaan verotukseen nähden voidaan muistuttaa,
36361: että veron suuruuden tekeminen riippuvaksi suoritetun
36362:                   Pääoma- ja kuponkivero.                   3
36363: 
36364: vakuutusmaksun määrästä viepi epäoikeudenmukaiseen ve-
36365: rotukseen, koska vakuutusmaksun määrään suuresti vai-
36366: kuttavat muutkin seikat kuin omaisuuden arvo. Ehdotetun
36367: verotuksen voimaanpaneminen voisi myös aiheuttaa sen
36368: nytkin jo liian yleisen tavan leviämistä, että omaisuus
36369: vakuutetaan täyttä arvoansa alemmasta määrästä. Kun
36370: Suomessa toimivat venäläiset vakuutuslaitokset eivät ole
36371: tähän toimintaansa nähden minkäänlaisen tarkastuksen
36372: alaisina, saa.ttaisi puheenaolevan verotuksen voimaanpane-
36373: minen, joka edellyttää verotuksen. alaisten laitosten teho-
36374: kasta valvontaa, asettaa muut, valvonnan alaiset, vakuutus-
36375: laitokset venäläisiin verraten epäedullisempaan asemaan.
36376: - Muuten on Valiokunnassa nytkin, samoinkuin 1909
36377: vuoden toisilla valtiopäivillä käsiteltäessä ennen mainittua
36378: armollista esitystä, joka koski muun muassa palovakuutus-
36379: yhtiöiden ja paloapuyhtiöiden suoritettavaa suostuntaveroa,
36380: lausuttu epäilyksiä verotuksen asettamisesta missään muo-
36381: dossa vakuutuksen yhteyteen. Ja Valiokunta kokonaisuu-
36382: dessaan on ollut sitä mieltä, että sopivasti määrättyä sum-
36383: maa pienemmät palovakuutukset olisivat jätettävät verosta
36384: vapaiksi.
36385:      Siihen nähden mitä edellä on esiintuotu, sekä koska
36386: ehdotettu uusi suostunta sitä paitsi ei liene välttämätön
36387: varojen hankkimiseksi vuonna 1911 niihin tarpeisiin, joihin
36388: vakinaiset valtion varat eivät riitä, ei Valiokunta ole kat-
36389: sonut voivansa puoltaa armollista esitystä hyväksyttäväksi,
36390: vaan saa kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamai-
36391: sessa vastauskiri elmässään Keisarilliselle Maj esteetille
36392: ilmoittaisi:
36393:                  että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol~
36394:             lista esitystä suostunnanluontoisen pääoma- ja ku-
36395:             ponlciveron suorittamisesta.
36396: 
36397:     Helsingissä toukokuun 6 päivänä 1910.
36398: 4               1910. -   V. M. -    Esit. N :o 14.
36399: 
36400:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan e n s i-
36401: m ä i n en o s a s t o ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa osas-
36402: ton puheenjohtaja Arajärvi ja jäsenet Kairamo, Kallio,
36403: Kanervo, Komu, Koskelin, Puhakka, Saarikivi, Sainio ja
36404: Tanner sekä varajäsen Nordlund.
36405: 
36406: 
36407: 
36408: 
36409:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1909.
36410:               1910. -   S. V. 11. - Esit. N:o U.
36411: 
36412: 
36413: 
36414: 
36415:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 10 Keisarillisen
36416:           Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee
36417:           suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suoritta-
36418:           mista.
36419: 
36420: 
36421:    Käsireltyänsä tätä asiata saa Suuri valiokunta, yhtyen
36422: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 6 olevaan ehdo-
36423: tukseen, puolestansa kunnioittaen ehdottaa,
36424: 
36425:              että Eduskunta jättäisi armollisen esityksen
36426:           suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron
36427:           suorittamisesta hyväksymättä.
36428: 
36429:    Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1910.
36430: ----·-------
36431: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36432:            1910. -   Edusk. vast. -   Esityl!l N :o 14.
36433: 
36434: 
36435: 
36436: 
36437:                  Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
36438:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen suos-
36439:           tunnanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittami-
36440:           sesta.
36441: 
36442: 
36443: 
36444: 
36445:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
36446:               ja Suuriruhtinas I
36447: 
36448: 
36449: 
36450: 
36451:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on a,rmollisessa esi-
36452: tyksessä Eduskunnan hyväko;yttäväksi antanut ehdotuksen
36453: asetukseksi suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron
36454: 2          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 14.
36455: 
36456: suorittamisesta.
36457:     Pankkitalletusten, obligatsionien ja osakkeiden verotta-
36458: misen puolesta, joka tarkoittaa eräänlaisten pääomasijoitus-
36459: ten korosta suoritettavan veron voimaanpanemista ja joka
36460: eräissä muissa maissa esiintyy täydentävänä renkaana vero-
36461: tusjärjestelmässä, voidaan tosin esittää, huomattavia syitä.
36462: Armollisessa esityksessä oleva ehdotus tällaisen veron käy-
36463: täntöön ottamisesta antaa kuitenkin aihetta erinäisiin
36464: muistutuksiin. Verotus sen mukaan ei tulisi koskemaan
36465: pankkien välityksettä lainaksiannettujen varojen korko-
36466: tuloja, joten melkoinen osa pääomista kertyviä korkotuloja
36467: jäisi verotuksen ulkopuolelle. Kun edellytyksenä osakeyh-
36468: tiöiden osinkojen verottamiseen olisi osinkokuponkien käyt-
36469: täminen, tulisivat sellaisten osakeyhtiöiden osingot, joissa
36470: jako-osuudet maksetaan kuponkeja käyttämättä, jäämään
36471: verotuksesta vapaiksi. Verotus ei tulisi koskemaan myöskään
36472: avonaisten eikä äänettömien (kommandiitti- )yhtiöiden an-
36473: tamia tuloja, vaiffika nämä tulot, etenkin mitä viimeksimai-
36474: nittuihin yhtiöihin tulee, ovat luonteeltaan hyvinkin osake-
36475: yhtttiiden osinkojen kaltaisia. Obligatsioneihin sijoitetuista
36476: varoista tulisi ainoastaan pienempi osa verotuksen alaiseksi,
36477: koska ulkopuolelle verotusta jäisivät ei ainoastaan Suomen
36478: valtion antamien ja takaamien sekä suurimmaksi osaksi
36479: Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassan liikkeeseen laske-
36480: mien obligatsionien korkokupongit, vaan myös kaikki ulko-
36481: maisiin arvopapereihin sijoitetuista varoista kertyvät tulot.
36482: Veron alaisiksi joutuneihin kotimaisiin obligatsionilainoi-
36483: hin nähden aiheuttaisi ehdotetun veron voimaanpaneminen
36484: obligatsionien kurssien alenemism, ja voi~i senvuoksi hai-
36485: tallisesti vaikuttaa muutenkin vaikeissa olosuhteissa liikku-
36486: vaan kotimaisten obligatsionien emissionitoimintaan. Tar-
36487: koituksenmukaista ei myöskään olisi, että kaikki pienim-
36488: mätkin korkotulot joutuisivat verotuksen alai~iksi. Välilli-
36489: nen veronkantotapa tekee sitäpaitsi epäilyttäväksi, tulisiko
36490: vero lopullisesti jäämään niiden rasitukseksi, joita verotuk-
36491: sella on tarkoitettu.
36492:                   Pääoma- ja kuponkivero.                  3
36493: 
36494:     Armollisessa esityksessä ehdotettua palovakuutetun
36495: omaisuuden verottamista vastaan voidaan muistuttaa, että
36496: veron suuruuden tekeminen riippuvaksi suoritetun vakuu-
36497: tusmaksun määrästä viepi epäoikeudenmukaiseen verotuk-
36498: seen, koska vakuutusmaksun määrään suuresti vaikuttavat
36499: muutkin seikat kuin omaisuuden arvo. Tällainen verotus
36500: voisi myöskin aikaansaada, että omaisuutta alettaisiin entis-
36501: tä enemmän vakuuttaa täyttä arvoansa alemmasta mää-
36502: rästä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että puheena olevan ve-
36503: rotuksen käytäntöön ottaminen edellyttää palovakuutuslai-
36504: tosten tehokasta valvontaa, mutta Suomessa toimivat venä-
36505: läiset vakuutuslaitokset eivät tähän toimintaansa nähden ole
36506: minkäänlaisen valvonnan alaisia, joten tämäkin seikka pu-
36507: lmu kyseenalaisen verotuksen hyväksymistä vastaan.
36508:     Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, ja kun ehdotettu
36509: nusi suostunta ei ole välttämätön varojen hankkimiseks1
36510: vuonna 1911 niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tu-
36511: lot eivät riitä, ei Eduskunta ole katsonut voivansa hyväksyä
36512: armollista esitystä. Eduskunta saa siis alamaisesti Teidän
36513: Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittaa,.
36514: 
36515:               että Eduskunta ei ole voin·ut hy?;äkspä
36516:            arrnollista esitystä suostunnanluontoisen piiä-
36517:            orna- ja kuponkiveron suorittamisesta.
36518: 
36519:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
36520: 
36521:    Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1910.
36522: Helsingissä., KeisariHiilen Senaatin kirjapainossa, UHO.
36523:                    1910. -··· N,:o i.~.
36524: 
36525: 
36526: 
36527: 
36528:                Keisarillisen llaje s teet in Armol-
36529:           linen esitys Suomen Eduskunnalle varain osot-
36530:           tamisesta vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulo-
36531:           jen täydentämiseksi.
36532: 
36533:       Armollisessa Julistuskirjassa syyskuun 24 (lokakuun
36534: 7) päivältä 1909 on Keisarillinen Majesteetti määrännyt
36535: muun ohessa, että se maksu sotilastarpeisiin, joka Suomen
36536: valtiovaraston tulee vuodelta 1910 valtakun:O.anrahastoon
36537: suorittaa, on menevä sotilasrahaston tuloista, täydennet-
36538: tyinä tätä varten varoilla, jotka Suomen Eduskunta myön-
36539: tää, niiden perusteiden mukaan, jotka ovat julkilausutut
36540: Suomen vuonna 1909 kokoontuneelle Eduskunnalle asiasta
36541: annetussa Armollisessa esityksessä. Sanotussa esityksessä
36542: on Keisarillinen Majesteetti suvainnut ei ainoastaan vahvis-
36543: taa puheenalaisen maksun määrän vuodelta 1910 11,000,000
36544: markaksi vaan myöskin muun ohessa Armossa ilmoittaa,
36545: että sotilasrahastoon vuodelta 1910 kertyväin tulojen täy-
36546: dentämiseksi on Eduskunnan varoista osotettava tarpeelli-
36547: nen rahamäärä. Koska sotilasrahaston tätä tarkoitusta
36548: varten vuonna 1910 käytettävänä olevat varat voitiin ar-
36549: vioida noin 2,000,000 markaksi, ja sittenkun syyskuun 24
36550: (lokakuun 7) päivänä 1909 annetun Armollisen Julistus-
36551: kirjan 4 kohdan perusteella Raha-asiainministeri oli Suo-
36552: menmaan Kenraalikuvernöörin kanssa sopinut siitä, että
36553:   2                           N:o 15
36554: 
36555: sanotut 2,000,000 markkaa olivat ensimäisenä eränä viipy-
36556: mättä maksettavat sekä siihen oli erityisesti annettu Ar-
36557: mollinen suostumus, on sanottu määrä suoritettu valta-
36558: kunnanrahastoon. Koska niinmuodoin vielä on täyden-
36559: nettävä sotilasrahaston varoja 9,000,000 markalla Edus-
36560: kunnan varoja, mutta Suomen Pankin voittovaroista käy-
36561: tettävänä olevan 5,915,456 markan 32 pennin suuruisen
36562: määrän ja Eduskunnan laskelman mukaan suostuntarahas-
36563: tossa vuonna 1910 syntyvän 1,621,200 markan säästön
36564: lisäksi mitään muita Eduskunnan varoja, joita puheen-
36565: alaiseen tarkoitukseen kävisi osottaminen, ei ole tarjona,
36566: on Keisarillinen Majesteetti Armossa sallinut Keisarillisen
36567: Suomen Senaatin valtiorahastosta lainana suostuntarahas-
36568: ton säästön vahvistamiseksi viimemainittuun rahastoon
36569: siirtää enintään 1,480,000 markkaa joten siis mainittu
36570: säästö tulee olemaan 3,101,200 markkaa. Tähän nähden
36571: on Keisarillinen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa
36572: 
36573:                  että Eduskunta vuodeksi 1910 sotilasrahaston
36574:            tulojen täydentämiseksi osattaisi suosttmtarahaston
36575:            lainalla valtiomhastosta lisääntyneestä säästöstä
36576:            3,100,000 markkaa sekä Suomen Pankin voitto-
36577:            varoista 5,900,000 mat·kkaa eli yhteensä 9,000,000
36578:            markkaa.
36579: 
36580: 
36581:                 Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa %2
36582:            p:nä Huhtikuuta 1910.
36583: 
36584:                      Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
36585: 
36586: 
36587: 
36588:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36589:               1910. -    V. M. -    Esit. N :o 15.
36590: 
36591: 
36592: 
36593: 
36594:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13 armollisen
36595:            esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista
36596:            vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulojen täydentämiseksi.
36597: 
36598: 
36599:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
36600: lähettänyt armollisen esityksen N :o 15 varain osottamisesta
36601: vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulojen täydentämiseksi, ja
36602: on Valiokunta saanut tiedokseenEduskunnassa tapahtuneen
36603: lähetekeskustelun.
36604: 
36605:     Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä oli Eduskunnan käsi-
36606: teltävänä armollinen esitys Suomen valtiovaraston suoritet-
36607: tavista maksuista sotilastarpeisiin vuodelta 1908 ja seuraa-
36608: vilta vuosilta. Tämä armollinen esitys sekä armollinen ju-
36609: listuskirja lokakuun 7 (syyskuun 24) päivältä 1909, joka
36610: koskee asevelvollisuuden muuntamista Suomessa rahavas-
36611: tikkeeseen, ja johon mainittu armollinen esitys liittyi, sisäl-
36612: sivät muun muassa :
36613:     että kysymys Suomen asujamiston suoritettavasta ase-
36614: velvollisuudesta, niin sanottuihin yleisvaltakunnallisiin ky-
36615: eymyksiin kuuluvana, on lopullisesti ratkaistava yleisvalta-
36616: kunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä;
36617:     että Suomen asukkaat toistaiseksi vapautetaan suoritta-
36618: masta mieskohtaista asevelvollisuutta, ja että sen sijaan
36619: Suomen valtiovarasto veivoitetaan Venäjän valtakunnanra-
36620: hastoon suorittamaan vuotuisia rahamaksuja sotilastarpei-
36621: siin;
36622:     että näiden maksujen suuruus määrätään kummaltakin
36623: vuodelta 1908 ja 1909 kymmeneksi miljoonaksi markaksi
36624: 2              1M~.   -   V. M. -   Esit. N :o 15.
36625: 
36626: sekä sitä seuraavalta ajalta vuosittain miljoonalla markalla
36627: lisääntyväksi, kunnes maksu on noussut kahteenkymmeneen
36628: miljoonaan markkaan, jossa määrässä seuraavilta vuosilta
36629: suoritettavat maksut tulisivat pysymään;
36630:     että puheenaolevat maksut ovat suoritettavat vuosilta
36631: 1908 ja 1909 sotilasrahaston tuloista, täydennettyinä tätä
36632: varten valtiorahaston säästöillä; vuodelta 1910 sotilasrahas-
36633: ton tuloista, täydennettyinä eduskunnan osottamilla varoil-
36634: la; sekä seuraavilta vuosilta viimeksi mainitun rahaston
36635: tuloista, täydennettyinä erityisen veron tuottamilla varoilla,
36636: jonka veron säätämisestä armollinen esitys tuli annettavaksi
36637: 1910 vuoden varsinaisille valtiopäiville.
36638:     Yllämainitussa armollisessa esityksessä ehdotettiin, että
36639: Eduskunta sotilasrahaston tulojen täydennykseksi vuodelta
36640: 1910 osottaisi sen rahamäärän, joka oli tarpeen sotilasmak-
36641: sun suorittamiseen sanottuna vuonna.
36642:     Marraskuun 16 p :nä 1909 päivätyssä alamaisessa vas-
36643: tauksessaan tähän armolliseen esitykseen katsoi Eduskunta
36644: velvollisuudekseen lausua, ,ettei Suomen kansalaisten ase-
36645: velvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä eikä muitakaan Suo-
36646: men lainsäädännön alaan kuuluvia asioita voida siitä erot-
36647: taa muutoin kuin hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitävällä
36648: päätöksellä, joka tehdään Suomen perustuslain muuttami-
36649: selle säädetyssä järjestyksessä, sekä että lokakuun 'l päivänä.
36650: 1909 annetulla armollisella julistuskirjalla ei ole laillisesti
36651: velvoittavaa voimaa."
36652:     Edelleen esiintoi Eduskunta alamaisessa vastauksessaan,
36653: miten julistuskirjan ja armollisen esityksen perustuksena
36654: oleva käsitys, että hallitsija olisi oikeutettu lakkauttamaan
36655: Suomen alamaisten velvollisuuden suorittaa asevelvollisuu-
36656: tensa, ja tämän vastikkeeksi panemaan Suomen valtiovaras-
36657: ton suoritettavaksi rahakorvauksen Venäjän valtakunnan-
36658: rahastoon, ei ole Suomen oikeusjärjestyksen eikä valtio-
36659: oikeudellisen aseman mukainen. Suomi on tosin, valtakun-
36660: nan osana, velvollinen olemaan avullisena sen puolustami-
36661: sessa, mutta tämä velvollisuus on järjestetty voimassa ole-
36662:             Sotilasrahaston tulojen täydentäminen.            3
36663: 
36664: van perustuslain, erittäin Hallitusmuodon 18 § :n sekä 1878
36665: vuoden asevelvollisuuslain erinäisten pykäläin kautta. Pu-
36666: heenaolevaa velvollisuutta ei siis hallitsija yksin voi toiseksi
36667: määrätä eikä niin ollen myöskään sen sijaan panna Suomen
36668: valtiovaroista valtakunnan sotilastarpeisiin suoritettavaa ra-
36669: hamaksua, riippumatta siitä millaisista valtiovaroista se tu-
36670: lisi suoritettavaksi. Eikä hallitsijana myöskään ole oikeut-
36671: ta antaa väliaikaista määräystä asiasta, joka kuuluu siihen
36672: lainsäädäntöön, josta hallitsija ja_ eduskunta yhteisesti
36673: päättävät. - Sen johdosta, että oli ryhdytty toimiin vuo-
36674: silta 1908 ja 1909 suoritettavien apumaksujen maksamiseksi
36675: jo ennen armollisen esityksen antamista Eduskunnalle, piti
36676: Eduskunta, koska tällaisten maksujen määrääminen hallin-
36677: nollista tietä ei ollut Suomen oikeusjärjestyksen mukainen,
36678: asianansa lausua, ettei aiottu varain suoritus vuosilta 1908
36679: ja 1909 voinut laillisesti tapahtua.
36680:      Vielä huomautti Eduskunta mainitussa alamaisessa vas-
36681: tauskirjelmässään, että Suomen Eduskunta aina oli tunnus-
36682: tanut ne ve]voitukset puolustustoimeen nähden, mitkä
36683: maamme aseman perustuksella valtakunnassa sille kuuluvat,
36684: ja oli aina osottautunut auliiksi täyttämään Keisarikunnan
36685: taholta siinä kohden esitetyt vaatimukset, mikäli ne oli-
36686: vat soveltuneet huolenpitoon maamme oikeusjärjestyksen
36687: voimassa pitämisestä ja kansamme kykyyn kantaa sotilasra-
36688: situsta. Samoin oli Eduskunnalla nytkin tämä aulius.
36689: Eduskunnan pyrinnöillä saada sotilaskysymys ratkaistuksi
36690: perustuslain mukaisena taval1a ei kuitenkaan ole ollut me-
36691: nestystä. Lokakuun 7 päivänä 1909 annetun julistuskirjan
36692: ja useinmainitun tähän julistuskirjaan liittyvän armollisen
36693: esityksen kautta syrjäytettiin Suomen kansan tärkeimpiä
36694: valtiollisia oikeuksia, sen lainsäädäntöoikeutta ja sen itse-
36695: veroitusoikeutta. Tähän nähden Eduskunta, jonka tär-
36696: keimpänä velvollisuutena on maamme isiltäperityn oikeus-
36697: järjestyksen suojeleminen, ei saattanut hyväksyä armollista
36698: esitystä ja siten antaa tunnustustaan siinä julkilausutuille
36699: periaatteille. Näillä syillä Eduskunta katsoi velvollisuu-
36700: 4              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 15.
36701: 
36702: dekseen hylätä armollisessa esityksessä tehdyn ehdotuksen
36703: tarpeellisen rahamäärän osottamisesta sotilasrahaston tulo-
36704: jen täydennykseksi vuodelta 1910.
36705:     Huolimatta siitä, että Eduskunta vastauksessaan lau-
36706: sui käsityksensä olevan, ettei vuosilta 1908 ja 1909 aiottu
36707: 20,000,000 markan apumaksun suorittaminen voinut lail-
36708: lisesti tapahtua, samoinkuin huolimatta Eduskunnan hyl-
36709: käävästä päätöksestä vuodelta 1910 esitettyyn 11,000,000
36710: markan apumaksuun nähden, on hallitus oikeudenvas-
36711: taisesti joulukuussa 1909 määrännyt mainitut 20,000,000
36712: markkaa maksettaviksi, ilman että armollinen esitys tästä
36713: edes mainitsee, sekä lisäksi tältä vuodelta esittämistään
36714: 11,000,000 markasta juuri ennen Eduskunnan kokoontu-
36715: mista maksattanut valtakunnanrahastoon 2,000,000 mark-
36716: kaa, niinkuin alempana armollisen esityksen mukaan
36717: esitetään. Uudistaen Eduskunnan lausunnon vuoden 1909
36718: toisilla valtiopäivillä, etteivät nämä maksut ole voineet
36719: laillisesti tapahtua, Valiokunta näkee tästäkin perustus-
36720: lakien syrjäyttämisestä ilmenevän, että Hallitukselta yhä
36721: edelleen puuttuu halua järjestää Suomen sotilaskysymys
36722: Suomen perustnslakiemme säätämässä järjestyksessä.
36723: 
36724: 
36725:     Sittenkun Eduskunta täten 1909 vuoden toisilla valtio-
36726: päivillä oli hylännyt yllämainitun armollisen esityksen, on
36727: siihen sisältynyt vuodelta 1910 suoritettavaa sotilasapumak-
36728: sua koskeva ehdotus nyt esilläolevassa armollisessa esityk-
36729: sessä uudelleen jätetty Eduskunnan käsiteltäväksi. Käsillä
36730: olevassa armollisessa esityksessä ilmoitetaan jälleen, että
36731: sotilasapumaksu vuodelta 1910, jonka määrän Keisarillinen
36732: Majesteetti on vahvistanut 11,000,000 markaksi, suoritetaan
36733: sotilasrahaston tuloista, täydennettyinä Eduskunnan myön-
36734: tämillä varoilla. Kun sotilasrahaston tulot on arvioitu nouse-
36735: van 2,000,000 markkaan, tarvitaan lisäksi 9,000,000 markkaa,
36736: josta määrästä ehdotetaan 5,900,000 markkaa meneväksi
36737: Suomen Pankin voittovaroista ja jäännös 3,100,000 markkaa
36738:             Sotilasrahaston tulojen täydentliminen.         5
36739: 
36740: suostuntarahastosta. Mutta kun viimeksimainitun rahas-
36741: ton säästö vuoden 1910 päättyessä nousnee ainoastaan
36742: 1,621,200 markkaan, ilmoitetaan Keisarillisen Majesteetin
36743: suostuneen siihen, että valtiorahastosta siirretään lainana
36744: suostuntarahastoon enintään 1,480,000 markkaa, jotta tar-
36745: vittava määrä 3,100,000 markkaa voidaan siitä sotilasrahas-
36746: toon siirtää. Lisäksi mainitaan armollisessa esityksessä,
36747: että sittenkun Keisarikunnan raha-asiainministeri oli loka-
36748: kuun 7 (syyskuun 24) päivänä 1909 annetun arm. julistus-
36749: kirjan 4 kohdan perustuksella sopinut Suomen kenraaliku-
36750: vernöörin kanssa siitä, että sotilasrahaston varoja vastaava
36751: osuus, 2,000,000 markkaa, oli ensimäisenii eränä viipymättä
36752: maksettava sekä siihen oli erityisesti hankittu hallitsijan
36753: suostumus, on sanottu määrä jo suoritettu valtakunnanra-
36754: hastoon.
36755:     Puheenalainen armollinen esitys rakentuu samalle, Suo-
36756: men valtiosäännon kanssa ristiriidassa olevalle perustukselle,
36757: kuin 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä käsiteltävänä ollut
36758: samaa asiaa koskeva armollinen esitys. Nytkin esilläole-
36759: vassa armollisessa esityksessä nojaudutaan julistuskirjaan
36760: 7 p :Itä lokakuuta (24 p :Itä syyskuuta) 1909, jonka soveltu-
36761: mattomuus Suomen oikeusjärjestykseen jo ennen on osotettu,
36762: ja sen tarkotuksena on sanotun julistuskirjan määräysten
36763: toimeenpaneminen, mikäli ne koskevat vuotta 1910. Kun
36764: armollisessa esityksessä täten eduskunnan lailliset oikeudet
36765: täydellisesti syrjäytetään, ja kun siis samat syyt, joiden
36766: vuoksi Eduskunta viime valtiopäivillä ei katsonut voivansa
36767: hyväksyä silloin käsiteltävänä ollutta sotilasapumaksuja
36768: koskevaa armollista esitystä, nytkin ovat olemassa, ei Edus-
36769: kunta voine olla tälläkin kertaa s~tnottua esitystä hylkää-
36770: mättä.
36771:     Suomen valtiopäivät ovat eri aikoina osoittaneet, ettei
36772: Suomen kansa ole pyrkinyt eikä pyri vapautumaan lailli-
36773: sista velvollism.Jksistaan maan puolustukseen nähden, ja
36774: aikaisemmin myöntämällä puheenaolevan laatuisia apu-
36775: maksuja on se osottanut olevansa taipuvainen väliaikaisesti
36776: 6             1910. -   V. M. -   Esit. N :o 15.
36777: 
36778: r~amaksuj a suorittamallakin ottamaan osaa valtakunnan
36779: puolustukseen, toivossa saada sotilaskysymys laillista tie-
36780: tä lopullisesti ratkaistuksi. Tämä pyrkimys ei ole kum-
36781: minkaan johtanut toivottuun tulokseen, vaan päinvastoin on
36782: hallitus ryhtynyt tälläkin alalla jatkuvasti lainvastaisiin
36783: toimenpiteisiin ja vasten Eduskunnan nimenomaista pää-
36784: töstä, niinkuin edellä on mainittu, siirtänyt 22,000,000
36785: markkaa valtakunnanrahastoon, ilman että on annettu pie-
36786: nimpiäkään takeita asian laillisesta ratkaisusta.
36787:     Armollisen esityksen hyväksymiseen on Eduskunnalla
36788: Valiokunnan mielestä tällä kertaa sitä vähemmän syytä,
36789: koska viime aikoina tapahtuneet monituiset Suomen valtio-
36790: säännön loukkaukset ja vireille pantu Suomen oikeudellisen
36791: aseman mullistamista tarkoittava, valtakunnanlainsäädäntöä
36792: koskeva ehdotus osottavat Hallituksessa yhä pienempää
36793: tahtoa Suomen valtiosäännön kunnioittamiseen.
36794:     Sen nojalla, mitä edellä on_.esiintuotu, Valiokunta kun-
36795: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi alamaisessa
36796: vastauksessaan ilmoittaa,
36797: 
36798:                että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol-
36799:            lista esitystä.
36800: 
36801:     Helsingissä, toukokuun 20 p :nä 1910.
36802: 
36803:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensi-
36804: m ä i ne n osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa osas-
36805: ton puheenjohtaja Arajärvi ja jäsenet von Born, Kairamo,
36806: Kallio, Kanervo, Komu, Koskelin, Puhakka, Saarikivi,
36807: Sainio ja Tanner.       -·
36808:                          V utalau1e 1.                       7
36809: 
36810: 
36811: 
36812: 
36813:                     Vastalauseita.
36814:                               1.
36815:      Olemme yhtä mieltä Valiokunnan enemmistön kanssa
36816: siitä, että armollinen esitys nojautuu edellytyksiin, jotka ei-
36817: vät ole sopusoinnussa maamme perustuslakien kanssa, joiden
36818: mukaan sotilasrasituksen muuttaminen rahamaksuvastik-
36819: keeseen, vaikkapa väliaikaisestikin ja riippumatta siitä,
36820: mistä valtionrahastoista apumaksut suoritetaan, voi lailli-
36821: sesti tapahtua ainoastaan Eduskunnan suostumuksella. Tä-
36822: män vuoksi ei Eduskunta meidänkään mielestämme voi hy-
36823: väksyä armollista esitystä sellaisenaan.
36824:     Jo ennen on monasti selvitetty, että joskin armollinen
36825: esitys rakentuu perustuslakeihin soveltumattomiin edelly-
36826: tyksiin, ei tämä seikka ole laillisena esteenä Eduskunnalle
36827: puheena olevan armollisen esityksen johdosta päättää soti-
36828: lasapumaksujen suorittamisesta vuodelta 1910. Valiokun-
36829: nan enemmistökään ei katso lallista estettä olevan tällaisen
36830: päätöksen tekemiseen, vaan perustaa kielteisen kantansa
36831: valtiollisiin syihin. Meidän ajatuksemme mukaan vii-
36832: meksimainitut syyt eivät puhu kielteisen kannan puolesta,
36833: vaan sitä vastaan.
36834:     Tosin on Suomen autonomia viime aikoina ollut ja on
36835: nykyään syvälle tähtäävien mullistusten alaisena ja Suomen
36836: valtiosääntöä on jo monasti loukattu. Venäjän hallitus ei
36837: ole tahtonut ryhtyä järjestämään Suomen ja Venäjän väli-
36838: siä riitakysymyksiä Suomen laillisiin oikeuksiin soveltuvien
36839:  neuvottelujen ja sovittelujen tietä. Mutta tämä surullinen
36840:  tosiasia ei mielestämme oikeuta Suomen kansaa eikä. sen
36841: 8              1910. -      V. M. -   Esit. N :o 15.
36842: 
36843: Eduskuntaa asettumaan epäävälle kannalle niiden velvolli-
36844: suuksien täyttämiseen nähden, jotka johtuvat meidän
36845: maamme asemasta Venäjän valtakunnassa. Eikä tällainen
36846: epäävä kanta asiatamme suinkaan edistäisi. Päinvastoin
36847: meidän tulee allekirjoittaneiden vakaumuksen mukaan, mi-
36848: käli se meidän vallassamme on ja mikäli sen voimme tehdä
36849: valtiollisista oikeuksistamme luopumatta, täyttää velvolli-
36850: suutemme valtakuntaa kohtaan, erittäinkin sen puolustami-
36851: sesta johtuvien taakkojen kantamiseen nähden, ja siten
36852: koettaa vähentää ristiriitojen syitä.
36853:     Olemme siis sitä mieltä, että Eduskunnan ei tulisi aset-
36854: tua vastustamaan 11,000,000 markan suuruisen apumaksun
36855: suorittamista vuonna 1910 valtakunnanrahastoon sotilasasi-
36856: an väliaikaiseen järjestelyyn kuuluvana toimenpiteenä. Val-
36857: tion raha-asiain nykyiseen tilaan nähden voitanee tähän
36858: tarkoitukseen käyttää, paitsi sotilasrahaston 2,000,000 mark-
36859: kaan arvioituja varoja, 6,000,000 markkaa valtiorahaston
36860: ylijäämävaroista, jonka lisäksi Suomen Pankin voittova-
36861: roista olisi osotettava 3,000,000 markkaa.
36862:     Yllä esitetyn perustuksella ehdotamme kunnioittaen, että
36863: Eduskunta päättäisi,
36864: 
36865:                etiä sotilasasian väliailwiseksi järjestämiseksi
36866:            vuodeksi 1910 Venäjän ~·altakunnanrahastoon
36867:            suoritetaan 11,000,000 markkaa; sekä
36868:                että tämän maksun suorittamiseen sotilasra-
36869:            haston 13,000,000 markaksi arvioitujen va:rojen
36870:            lisäksi käytetään valtiorahaston ylijäämävaroista
36871:            6,000,000 1narlckaa, jonka ohessa Suomen Pan-
36872:            kin voittovaroista tarlcoitukseen osotetaan
36873:            3,000,000 markkaa.
36874: 
36875:     Helsingissä 20 p :nä toukokuuta 1910.
36876: 
36877:      J nhani .!raj itrvi.               A. Osw. Kairamo.
36878:                         Vastalause II.                     9
36879: 
36880: 
36881: 
36882: 
36883:                              II.
36884: 
36885:     V aliakunnan mietinnön loppuosan sivulta 5, alkaen 22
36886: riviltä, sanoista: ,Kun armollisessa esityksessä täten .... "
36887: - - - ehdotamme muutettavaksi näin kuulumaan:
36888:     Samat syyt, jotka saattoivat Eduskunnan viime valtio-
36889: päivillä olemaan hyväksymättä silloin käsiteltyä arm.
36890: esitystä ovat epäilemättä nytkin voimassa sitä enemmän
36891: koska hallitus myöhemmillä määräyksillä ja toimen-
36892: piteillä, jotka ovat ilmi ristiriidassa maan oikeus-
36893: järjestyksen kanssa, loukkaa edelleenkin Suomen val-
36894: tiosääntöä. Asiain näin ollen Eduskunta tällä kertaa
36895: e1 havainne mahdolliseksi hyväksyä armollista esi-
36896: tystä. Tämä ei kuitenkaan osota sitä, että Suomen kan-
36897: salta puuttuisi tahtoa kantaa sille perustuslakien mukaan
36898: kuuluvaa osuutta valtakunnan puolustuksessa. Päinvastoin
36899: Eduskunta, vakaumuksemme mukaan, on edelleenkin
36900: valmis tunnustamaan Suomen kansan velvollisuudet
36901: valtakunnan puolustukseen nähden ja on osottautuva au-
36902: liiksi täyttämään siinä kohtuuden mukaiset vaatimukset,
36903: kunhan vaan Eduskunnalle perustuslain mukaan tämän
36904: asian ratkaisemiseen nähden kuuluvaa oik-eutta ei loukata.
36905:     Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saamme kunni-
36906: oittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi alamaisessa vas-
36907: tauksessaan ilmoittaa:
36908: 
36909:                että Eduskunta ei ole voinut hy,väksyä armol-
36910:            lista esitystä.
36911: 
36912:    Helsingissä toukokuun 20 p :nä 1910.
36913: 
36914:      K. W. Koskelln.                     Onni Puhakka.
36915: to             1910. -   V. M. -    Esit. N :o 15.
36916: 
36917: 
36918: 
36919: 
36920:                              111.
36921: 
36922:     Samalla kun yhdymme Valiokunnan mietinnössä ole-
36923: vaan ponteen, pitäen luonnollisena, että hallituksen oikeu-
36924: denvastainen esitys tulee hylätyksi, emme kuitenkaan katso
36925: mietinnössä olevien perustelujen kaikin puolin vastaavan
36926: mielipidettämme.
36927:     Valiokunta ehdottaa nimittäin mietinnön sivulla 5 Edus-
36928: kunnan vastaukseen otettavaksi lausunnon, joka, joskin epä-
36929: suorasti, antaa ymmärtää, ettei Suomen kansa aijo pyrkiä
36930: vapaaksi sotilasrasituksesta, kunhan vaan Suomen sotilas-
36931: kysymys laillista tietä lopullisesti ratkaistaan.
36932:     Tämmöisiä lupauksia emme näe Eduskunnalla vastai-
36933: suuteenkaan nähden olevan syytä antaa. Niiden oikeudel-
36934: listen syiden lisäksi, jotka Valiokunta kielteisen kantansa
36935: perusteluksi esittää, on nimittäin olemassa myös periaatteel-
36936: lisia esteitä, jotka tekevät mahdottomaksi vastedeskään muu-
36937: ta kuin hyljätä sotilastarkotuksiin esitetyt rahansuoritus-
36938: vaatimukset Seisovan sotalaitoksen ylläpito on tarkoitus-
36939: perä, joka ei ole minkään kansan etujen kanssa sopusoinnus-
36940: sa. Paitsi sitä, että se on esteenä kansainväliselle lähestymi-
36941: selle, vaikeuttaa se kansojen sisäistäkin kehitystä. Sen-
36942: kautta annetaan taantumuksellisen hallituksen käsiin voima-
36943: keino, jolla se voi vastustaa ja melkein säännöllisesti vas-
36944: tustaakin vapaampia virtauksia maassa. Sotilastarkoituk-
36945: siin myönnetyt varat tulevat näin ollen tukemaan toimen-
36946: piteitä, jotka ovat tähdättyjä alaluokkaa ja sen nousua vas-
36947: taan.
36948:                    Vastalause 111.                    11
36949: 
36950: Edellä oleva.n nojalla ehdotamme,
36951: 
36952:            että Eduskunta päättäisi prdauttJaa esuliUJle-
36953:        van mieftlnnön V aJiokuntaan rn;uodostettavaksi
36954:        esittämääwme suuntaan.
36955: 
36956: Helsinki 20 p :nä toukokuuta 1910.
36957: 
36958:     Mimmi Kanervo.          J. A. Komu.
36959:     Santeri Saarikivi.      J. W. Sainio.
36960:                  Väinö Tanner.
36961: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36962:           1910. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 15.
36963: 
36964: 
36965: 
36966: 
36967:                 Suomen         Edusku11nan           alamainen
36968:           v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin armolliseen esityk-
36969:           seen varain osottamisesta vuodeksi 1910 sotilasrahas-
36970:           ton tulojen täydentämiseksi.
36971: 
36972: 
36973: 
36974: 
36975:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
36976:               ja Suuriruhtinas I
36977: 
36978: 
36979: 
36980: 
36981:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on nyt koossa ole-
36982: valle Eduskunnalle antanut armollisen esityksen varain
36983: osottamisesta vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulojen täyden-
36984: 2          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 15.
36985: 
36986: tämiseksi.
36987:     Esityksessä on viitattu siihen, että sittenkuin Teidän Kei-
36988: sarillinen Majesteettinne armollisessa julistuksessa lokakuun
36989: 7 (syyskuun 24) päivältä 1909 oli määrännyt muun ohessa,
36990: että se maksu sotilastarpeisiin, joka Suomen valtiovaras-
36991: ton tuli vuodelta 1910 valtakunnanrahastoon suorittaa, oli
36992: menevä sotilasrahaston tuloista, täydennettyinä tätä var-
36993: ten varoilla, jotka Suomen Eduskunta myöntäisi, niiden
36994: perusteiden mukaan, jotka olivat julkilausutut Suomen
36995: vuonna 1909 kokoontuneelle Eduskunnalle asiasta anne-
36996: tussa armollisessa esityksessä, Teidän Keisarillinen Majes-
36997: teettinne on vastamainitussa esityksessä puheenalaisen
36998: maksun määrän vahvistanut 11,000,000 markaksi vuodelta
36999: 1910 sekä samalla ilmoittanut, että sotilasrahastoon viime-
37000: mainitulta vuodelta ker.tyväin tulojen täydentämiseksi on
37001: Eduskunnan varoista osotettava tarpeellinen rahamäärä.
37002:     Viimemainittuun armolliseen esitykseen 16 päivänä
37003: marraskuuta 1909 antamassaan alamaisessa vastauksessa
37004: katsoi Eduskunta velvollisuudekseen lausua, ,ettei Suomen
37005: kansalaisten asevelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä eikä
37006: muitakaan Suomen lainsäädännön alaan kuuluvia asioita
37007: voida siitä erottaa muutoin kuin hallitsijan ja eduskunnan
37008: yhtäpitävällä päätöksellä, joka tehdään Suomen perustus-
37009: lain muuttamiselle säädetyssä järjestyksessä, sekä että loka-
37010: kuun 7 päivänä 1909 annetulla armollisella julistuskirjalla
37011: ei ole laillisesti velvoittavaa voimaa".
37012:     Edelleen esiintoi Eduskunta alamaisessa vastauksessaan,
37013: miten julistuskirjan ja armollisen esityksen perustuksena
37014: oleva käsitys, että Hallitsija olisi oikeutettu lakkauttamaan
37015: Suomen alamaisten velvollisuuden suorittaa asevelvollisuu-
37016: tensa ja tämän vastikkeeksi panemaan Suomen valtiovaras-
37017: ton suoritettavaksi rahakorvauksen Venäjän valtakunnan-
37018: rahastoon, ei ole Suomen oikeusjärjestyksen eikä valtio-
37019: oikeudellisen aseman mukainen. Suomi on tosin, valtakun-
37020: nan osana, velvollinen olemaan avullisena valtakunnan puo-
37021: lustamisessa, mutta tämä velvollisuus on järjestetty voimas-
37022:             Sotilasrahaston tulojen täydentäminen.           3
37023: 
37024: sa olevan perustuslain, erittäin Hallitusmuodon 18 § :n sekä
37025: 1878 vuoden asevelvollisuuslain erinäisten pykäläin kautta.
37026: Puheena olevaa velvollisuutta ei siis Hallitsija yksin voi toi-
37027: seksi määrätä eikä niin ollen myöskään sen sijaan panna
37028: Suomen valtiovaroista valtakunnan sotilastarpeisiin suori-
37029: tettavaa rahamaksua, riippumatta siitä millaisista valtiova-
37030: roista se tulisi suoritettavaksi. Eikä Hallitsijalla myöskään
37031: ole oikeutta antaa väliaikaista määräystä asiasta, joka kuu-
37032: luu siihen lainsäädäntöön, josta Hallitsija ja Eduskunta yh-
37033: teisesti päättävät. - Sen johdosta, että oli ryhdytty toimiin
37034: vuosilta 1908 ja 1909 suoritettavien apumaksujen maksami-
37035: seksi jo ennen armollisen esityksen antamista Eduskunnalle,
37036: piti Eduskunta, koska tällaisten maksujen määrääminen
37037: hallinnollista tietä ei ole Suomen oikeusjärjestyksen mukai-
37038: nen, asianansa lausua, ettei aiottu varain suoritus vuosilta
37039: 1908 ja 1909 voinut laillisesti tapahtua.
37040:     Vielä huomautti Eduskunta vastauskirjelmässään, että
37041: Suomen Eduskunta aina oli tunnustanut ne velvoitukset
37042: puolustustoimeen nähden, mitkä maamme aseman perustuk-
37043: sella valtakunnassa Suomelle kuuluvat, ja oli aina osottau-
37044: tnnut auliiksi täyttämään Keisarikunnan taholta siinä koh-
37045: den esitetyt vaatimukset, mikäli ne olivat soveltuneet huo-
37046: lenpitoon maamme oikeusjärjestyksen voimassa pitämisestä
37047: ja kansamme kykyyn kantaa sotilasrasitusta. Samoin oli
37048: Eduskunnalla nytkin tämä aulius. Eduskunnan pyrinnöillä
37049: saada sotilaskysymys ratkaistuksi perustuslain mukaisella
37050: tavalla ei ollut kuitenkaan ollut menestystä. Lokakuun 7
37051: päivänä 1909 annetun julistuskirjan ja tähän julistuskir-
37052: jaan liittyvän armollisen esityksen kautta syrjäytettiin
37053: Suomen kansan tärkeimpiä valtiollisia oikeuksia, sen lain-
37054: säädäntöoikeutta ja sen itseverotusoikeutta. Tähän näh-
37055: den Eduskunta, jonka tärkeimpänä velvollisuutena on
37056: maamme isiltäper.ityn oikeusjärjestyksen suojeleminen, ei
37057: saattanut hyväksyä armollista esitystä ja siten antaa tun-
37058: nustustaan siinä julkilausutuille periaatt.eille. Näillä syillä
37059: Eduskunta hylkäsi armollisessa esityksessä tehdyn ehdotuk-
37060: 4          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 15.
37061: 
37062: sen tarpeellisen rahamäärän osottamisesta sotilasrahaston
37063: tulojen täydentämiseksi vuodelta 1910.
37064:     Huolimatta siitä, että Eduskunta vastauksessaan lau-
37065: sui käsityksensä olevan, ettei vuosilta 1908 ja 1909 aiottu
37066: 20,000,000 markan apumaksun suorittaminen voinut lail-
37067: lisesti tapahtua, sekä huolimatta Eduskunnan hylkäävästä
37068: päätöksestä vuodelta 1910 esitettyyn 11,000,000 markan
37069: apumaksuun nähden, on Hallitus oikeudenvastaisesti jou-
37070: lukuussa 1909 määrännyt mainitut 20,000,000 markkaa
37071: maksettavaksi, ilman että nyt käsiteltävänä olevassa ar-
37072: mollisessa esityksessä tästä edes mainitaan, sekä lisäksi
37073: tältä vuodelta esittämistään 11,000,000 markasta juuri
37074: ennen Eduskunnan kokoontumista maksattanut valtakun-
37075: nanrahastoon 2,000,000 markkaa. Uudistaen Eduskunnan
37076: lausunnon vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, etteivät nämä
37077: maksut ole voineet laillisesti tapahtua, Eduskunta näkee
37078: tästäkin perustuslakien syrjäyttämisestä ilmenevän, että
37079: Hallitukselta yhä edelleen puuttuu halua järjestää Suo-
37080: men sotilaskysymys Suomen perustuslakien säätämässä jär-
37081: jestyksessä.
37082: 
37083: 
37084:     Sittenkuin Eduskunta täten 1909 vuoden toisilla valtio-
37085: päivillä oli hylännyt edellämainitun armollisen esityksen,
37086: on siihen sisältynyt ehdotus vuodelta 1910 suoritettavasta
37087: sotilasapumaksusta nyt esillä olevassa armollisessa esityk-
37088: sessä uudelleen annettu Eduskunnan käsiteltäväksi.
37089:     Esitys rakentuu kuitenkin samalle, Suomen valtiosään-
37090: töön soveltumattomalle per.ustukselle, kuin mainittu 1909
37091: vuoden toisilla valtiopäivillä käsiteltävänä ollut armollinen
37092: esitys. Nytkin esityksessä nojaudutaan lokakuun 7 (syys-
37093: kuun 24) päivänä 1909 annettuun julistuskirjaan, ja esi-
37094: tyksen tarkoituksena on sanotun julistuskirjan määräysten
37095: täytäntöönpaneminen, mikäli ne koskevat vuotta 1910.
37096: Kun armollisessa esityksessä täten Eduskunnan lailliset oi-
37097:            Sotilasrahaston tulojen täyilentäminen.        5
37098: 
37099: keudet täydellisesti syrjäytetään, ja kun siis samat syyt,
37100: joiden vuoksi Eduskunta viime valtiopäivillä ei katsonut
37101: voivansa hyväksyä silloin käsiteltävänä ollutta sotilasapu-
37102: maksuja koskevaa armollista esitystä, nytkin ovat olemassa,
37103: ei Eduskunta voi olla tälläkin kertaa sanottua esitystä hyl-
37104: käämättä.
37105:     Suomen valtiopäivät ovat eri aikoina osottaneet, ettei
37106: Suomen kansa ole pyrkinyt eikä pyri vapautumaan lailli-
37107: sista velvollisuuksistaan maan puolustukseen nähden, ja
37108: aikaisemmin myöntämällä puheena olevan laatuisia apu-
37109: maksuja on se osottanut olevansa taipuvainen väliaikaisesti
37110: rahamaksuja suorittamallakin ottamaan osaa valtakunnan
37111: puolustukseen, toivossa saada sotilaskysymys laillista tie-
37112: tä lopullisesti ratkaistuksi. Tämä pyrkimys ei ole kum-
37113: minkaan johtanut toivottuun tulokseen, vaan päinvastoin on
37114: Hallitus tälläkin alalla jatkuvasti ryhtynyt lainvastaisiin
37115: toimenpiteisiin ja vastoin Eduskunnan nimenomaista pää-
37116: töstä, niinkuin edellä on mainittu, siirtänyt 22,000,000
37117:  markkaa valtakunnanrahastoon, ilman että on annettu pie-
37118:  nimpiäkään takeita asian laillisesta ratkaisusta.
37119:      Käsiteitä vänä olevaa asiaa harkitessaan on Eduskunta
37120:  velvollisuutensa mukaisesti myös ottanut huomioon, että
37121:  Suomen perustuslakeja on viime aikoina monin tavoin lou-
37122:  kattu sekä että Keisarikunnassa on käsiteltävänä lakiehdo-
37123: tus, jonka tarkoituksena on asettaa Suomen lainsäädäntö
37124:  Venäjän lainsäädäntövallan alaiseksi ja siten hävittää Suo-
37125:  men valtiosääntö. Suomen velvollisuuksien järjestä;minen
37126:  puolustustoimeen nähden ei edellytä ainoastaan että tämä
37127:  asia sinänsä käsitellään Suomen perustuslakien määrää-
37128:  mässä järjestyksessä, vaan myös että Suomen oikeudellinen
37129:  asema semmoisena kuin se vuonna 1809 perustettiin, muu-
37130:  toinkin joka kohdassa pidetään arvossaan.
37131:      Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, Eduskunta saa
37132:  alamaisesti Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne ilmoit-
37133:  taa,
37134: 6            1910. - Edusk. vast. - Esitrs N:o lö
37135: 
37136:                että E du&kunta ei ole voinut hyväksyä armol-
37137:            lista e&itystä.
37138: 
37139:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
37140: 
37141:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
37142: 
37143: 
37144: 
37145: 
37146:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
37147:                      1910. -     N:o 16.
37148: 
37149: 
37150: 
37151: 
37152:                                      ~
37153: 
37154:                  Keisarillisen Maj este etin Armollinen
37155:            esitys Suomen Eduskunnalle varojen osottami-
37156:            sesta sen lainamäärän takaisinmaksamiseksi,
37157:            joka vuonna 1909 on siirretty valtiorahastosta
37158:            snostuntarahastoon sen menojen suorittami-
37159:            seksi.
37160:        Sittenkun Suomen Eduskunta 1908 vuoden toisilla val-
37161: tiopäivillä käsitellessään Armollista esitystä varojen hankki-
37162: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
37163: riitä, oli osot.tanut vuoden 1909 tulo- ja menoarvion jär-
37164: jestämiseksi suostuntavaroja yhteensä ainoastaan 5,277,000
37165: markkaa ja Eduskunnan erityisesti päättämät menot valtio-
37166: päiväkustannusten suorittamiseen, kansakoululaitoksen kus-
37167: tannuksiin, H. F. Antellin testamenttaamien kokoelroain
37168: hoitoon sekä uuden eduskuntatalon aikaansaamista varten
37169: nousivat yhteensä 8,820,500 markkaan1 suostuntavarojen
37170: veronkanto-ja valvontakustannuksia lukuunottamatta, ollen
37171: siis tämä määrä Eduskunnan suostuntavaroista osottamaa
37172: määrää 3,543,500 markkaa suurempi, on Keisarillinen Ma-
37173: jesteetti tämän vajauksen täyttämiseksi nähnyt mahdolli-
37174: seksi suostua siihen, että korkeintaan 3,543,500 markkaa oli
37175: vuonna 1909 siirrettävä valtiorahastosta suostuntarahastoon
37176: lainan muodossa. Mutta kun Keisarillinen Majesteetti
37177: suostuntarahaston menoista hyväksyi ainoastaan 8,395,500
37178:   2
37179: 
37180: markkaa, on tässä rahastossa syntyneen vajauksen peittär
37181: miseksi ollut tarpeen vain 3,118,500 markkaa, mikä määrä
37182: onkin 1909 vuoden tileissä siirretty valtiorahastosta suos-
37183: tuntarahastoon. Tähän nähden ja kun siis viimemainittu
37184: määrä on suostuntarahastosta valtiorahastoon takaisinsuo-
37185: ritettava, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut Eduskun-
37186: nalle esittää:
37187: 
37188:                että Eduskunta suosiuntarahaston varoista
37189:           vuodelta 1.911 osattaisi 3,118,500 markkaa mainitun
37190:           lainamäärän takaisinmaksamiseksi valtiorahastolle.
37191: 
37192:                     Armossa hyväksytty            Tsarskoje    Selossa
37193:                 22 p:nä huhtikuuta 1910.
37194:            9/
37195: 
37196: 
37197: 
37198: 
37199:                            Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
37200: 
37201: 
37202: 
37203: 
37204:                      --~   -------   ----------
37205: 
37206:       Helsingissä 1910, Keisarillinen Senaatin kirjapainossa.
37207:              1910. -   V. M. -   Esit. N :o 16.
37208: 
37209: 
37210: 
37211: 
37212:                Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7,
37213:           koskeva armollista esitystä varojen osottamisesta sen
37214:           lainamäärän takaisinmaksamiseksi, joka vuonna 1909
37215:           on siirretty valtiorahastosta suostuntarahastoon sen
37216:           menojen suorittamiseksi.
37217: 
37218:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
37219: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N:o 16 varojen osot-
37220: tamisesta sen lainamäärän takaisinmaksamiseksi, joka
37221: vuonna 1909 on siirretty valtiorahastosta suostuntarahas-
37222: toon sen menoJen suorittamiseksi.
37223: 
37224: 
37225:      Armollisessa esityksessä mainitaan, miten Suomen
37226: Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä erityisesti
37227: päättämät menot valtiopäiväkustannusten suorittamiseen,
37228: kansakoululaitoksen kustannuksiin, H. F. Antellin testa-
37229: menttaamien kokoelmain hoitoon sekä uuden eduskunta-
37230: talon aikaansaamista varten nousivat yhteensä 8,820,500
37231: markkaan, joista menoista Keisarillinen Majesteetti kui-
37232: tenkin hyväksyi ainoastaan 8,395,500 markkaa, mutta että
37233: Eduskunta mainituilla valtiopäivillä osotti vuoden 1909
37234: tulo- ja menoarvion järjestämiseksi suostuntavaroja yh-
37235: teensä ainoastaan 5,277,000 markkaa eli 3,118,500 markkaa
37236: vähemmän kuin mihin Eduskunnan erityisesti päättämät
37237: ja Keisarillisen Majesteetin hyväksymät menot nousivat.
37238: Vuoden 1909 tulo- ja menoarvion järjestelyssä on vii-
37239: meksimainittu 3,118,500 markan määrä siirretty valtio-
37240: rahastosta suostuntarahastoon lainana, ja esitetään armol-
37241: lisessa esityksessä, että Eduskunta osattaisi tarpeelliset
37242: varat mainitun lainamäärän vuonna 1911 takaisin suorit-
37243: tamiseksi valtiorahastolle.
37244:   2           1910. -   V. M. -   Esit. N :o 16.
37245: 
37246:      Armollisessa esityksessä oleva ehdotus tämän 3,118,500
37247: markan määrän takaisinmaksamisesta vuonna 1911 suos-
37248: tuntavaroista valt}orahastoon rakentuu ilmeisesti sille edel-
37249: lytykselle, että eräät valtiomenot, jotka yleensä ovat olleet
37250: merkittyinä suostuntarahaston kirjoihin, ovat suoritettavat
37251: suostuntavaroilla, ilman että Eduskunnalla tarvittavan suos-
37252: tunnan määrää koskevissa laskuissaan olisi oikeutta ottaa
37253: sanottuihin valtiomenoihin nähden lukuun valtion vaki-
37254: naisia varoja. Tässä jätetään kuitenkin huomioon otta-
37255: matta, että Suomen budjettioikeudesta voimassa olevien
37256: periaatteiden mukaan kaikki laillisesti määrätyt valtio-
37257: menot ovat suoritettavat valtion vakinaisilla varoilla.
37258: Ainoastaan sikäli kuin viimeksimainitut varat eivät me-
37259: noihin riitä, tulee Eduskunnan, Valtiopäiväjärjestyksen 26
37260: ja 43 §:n mukaan, osottaa valtion tulo- ja menoarvion
37261: järjestelyyn tarpeellinen määrä muita varoja. Eduskunta on,
37262: kun siltä suostuntaa pyydetään ei ainoastaan oikeutettut
37263: vaan vieläpä velvollinenkin tutkimaan, onko ja missä mää-
37264: rin suostunta vakinaisten valtiovarojen lisäksi valtiomeno-
37265: jen suorittamiseksi tarpeen. Tämän harkinnan pohjaksi
37266: on Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:n mukaan hallituksen esi-
37267: tykseen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin va-
37268: kinaiset valtion tulot eivät riitä, liitettävä laskelma val-
37269: tion vakinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi varain-
37270: hoitovuodeksi.
37271: 
37272:      Käsitellessään vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä ar-
37273: mollista esitystä varojen hankkimiseksi vuodeksi 1909
37274: niihin tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset varat eivät riitä,
37275: on Eduskunta menetellyt ylläesitettyjen Suomen budjetti-
37276: oikeuden periaatteiden mukaisesti. Eduskunta silloin ensin
37277: harkitsi kaikki kysymykseen tulevat valtiomenot ja sen
37278: jälkeen tutki, missä määrin vakinaisia valtionvaroja oli
37279: käytettävissä menojen peittämiseen, sekä tämän tutkimuk-
37280: sen perusteella osotti menojen suorittamiseen tarpeelli-
37281: iet lisäv&rat. V aitiomenot laskettiin nousevan yhteensä
37282: 82,994,0JO markkaan., joka arvio perustui osittain armolli-
37283: Suostuntarahastoon siirretyn lainamäiirän takaisinmaksaminen. 3
37284: 
37285: sen esityksen laskelmiin ja tiedonautoihin sekä Eduskun-
37286: nan määräraha-asioissa tekemiin päätöksiin, osittain lisä-
37287: tietoihin, joita oli saatu asianomaisten virkakuntain 1909
37288: vuoden menoarviota varten tekemistä tarve-ehdotuksista.
37289: Mitä taas tuli valtiotuloihin, arvioi Eduskunta sotilas-
37290: rahaston ja sotilashuonerahaston tulot armollisen esityk-
37291: sen mukaisesti ja valtiorahaston tulojen arvioimisessa,
37292: joka jonkun verran poikkesi armolliseen esitykseen kuu-
37293: luvan laskelman arviosta, voi Eduskunta hyväkseen käyttää
37294: myöhempiä tietoja kuin mitkä sanottua laskelmaa valmis-
37295: tettaessa olivat olleet tunnettuja. Paitsi valtiorahaston ja
37296: sotilashuonerahaston tuloja sekä sitä osaa sotilasrahaston
37297: tuloista, joka oli käytettävissä siitä rahastosta suoritetta-
37298: viin menoihin, ynnä jo armollisessa esityksessä ehdotettua
37299: osaa sotilashuonerahaston pääomasäästöstä, katsoi Edus-
37300: kunta, siihen melkoiseen määrään nähden, johon valtio-
37301: rahaston ylijäämävarat vuoden 1908 lopulla havaittiin
37302: nousevan, sekä siihen nähden, että menojen joukossa oli
37303: 6,000,000 markkaa ylimääräisiä, voivansa ottaa lukuun
37304: valtiomenoihin 1909 vuoden tulo- ja menoarvion järjestelyä
37305: varten käytettävissä olevina vakinaisina varoina 3,000,000
37306: markkaa valtiorahaston ylijäämävaroista. Valtiomenojen
37307: suorittamiseen vuonna 1909 käytettävinä olevien varojen
37308: summa nousi täten kaikkiaan 77,717,000 markkaan, joten
37309: suostuntaa oli tarpeen kaikkiaan 5,277,000 markkaa, minkä
37310: määrän Eduskunta, niinkuin armollisessa esityksessäkin
37311: mainitaan, osotti Hallituksen käytettäväksi. Valiokunta ei
37312: ole havainnut Eduskunnan ylläkerrottua menettelyä ja
37313: laskelmia vastaan enempää lainmukaisuuden kuin munita-
37314: kaan kannalta voitavan tehdä mitään oikeutettuja muistu·
37315: tuksia. V aliakunta ei voi olla lisäksi huomauttamatta,
37316: että valtiorahaston tulot vuonna 1909 todellisesti nousivat
37317: yli 6,000,000 markkaa suuremmiksi kuin mihin Eduskunta
37318: ne arvioi, joten itse asiassa mitään osaa valtiorahaston
37319: ylijäämävaroista Eduskunnan tulo- ja mBnoarvioon otta·
37320: mien menojen suorittamiseen ei ollut tarpeen käyttää,
37321: vaan päin vastoin suostuntavaroja on käytetty noin
37322: 3,000,000 markkaa yli tarpeen.
37323:   4           1910. -   V. l\1. -   Esit. N :o 16.
37324: 
37325:      Niinkuin armollisessa esityksessä ilmoitetaan, hyväk-
37326:  syi Keisarillinen Majesteetti EduRkunnan erityisesti päät-
37327: tämistä menoista suoritettavaksi yhteensä ainoastaan
37328: 8,395,500 markan määrän, jonka kautta ~askettujen meno-
37329: jen summa väheni 425,000 markalla. Kun tästä huoli-
37330: matta Eduskunnan myöntämät suostuntavarat, 5,277,000
37331: markkaa, on kokonaisuudessaan käytetty tulo- ja menoar-
37332: vion järjestämiseen vaodeksi 1909, on siten itse asiassa
37333: valtion vakinaisia varoja sanotun vuoden tulo- ja meno-
37334: arvion järjestelyssä huomattu vähemmän kuin Eduskunta
37335: snostunnan määrää koskevissa laskuissaan oli arvioinut
37336: niitä puheenaolevana vuonna tarvittavan.
37337:      Siihen nähden, mitä edellä on esiintuotu, ja kun Valio-
37338: kunnan mielestä ei ole mitään tarvetta valtiorahaston
37339: vahvistamiseen, vaan päinvastoin sanotun rahaston säästö-
37340: varojenkin käyttäminen hyödyllisiin valtiomenoihin on
37341: paikallaan, ei Valiokunta ole katsonut voivansa puoltaa ar-
37342: mollista esitystä hyväksyttäväksi. Armollisessa esityksessä
37343:  ehdotettuun rahamäärän siirtoon on sitä vähemmän syytä,
37344: koska Eduskunnan asiana on, kulloinkin käsitellessään
37345: armollista esitystä valtion raha-asiain järjestämiseksi seu-
37346: raavaksi varainhoitovuodeksi, päättää varojen hankkimisesta
37347: valtiomenojen suorittamiseen, mikäli valtion vakinaiset va-
37348: rat harkitaan niihin riittämättömiksi. Valiokunta saa sen-
37349: tähden kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisessa
37350: vastanskirjelmässään Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaisi,
37351:                  että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol-
37352:            lista esitystä varojen osottamisesta sen lainamäärän
37353:            takaisinmaksamiseen, joka vuonna 1909 on siir-
37354:            retty valtiorahastosta suostuntarahastoon sen meno-
37355:            jen suorittamiseksi.
37356: 
37357:       Helsingissä toukokuun 9 p:nä 1910.
37358: Suostuntarahastoon sjirretyn lainamäärän takaisinmaksaminen. 5
37359: 
37360:       Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensi-
37361: ni ä i ne n osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa
37362: osaston puheenjohtaja Arajärvi ja jäsenet v. Born, Kai-
37363: ramo, Kallio, Kanervo, Komu (osittain), Koskelin, Pu-
37364: hakka, Saarikivi, Sainio ja Tanner sekä varajäsen Törmä
37365: (osittain).
37366: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
37367:             1910. -· Edusk. vast. - Esitys N:o 16.
37368: 
37369: 
37370: 
37371: 
37372:                   Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
37373:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varojen
37374:           osottamisesta sen lainamäärän takaisinmaksamiseksi,
37375:           joka vuonna 1909 on siirretty valtiorahastosta suos-
37376:           tltntarahastoon sen menojen suorittamiseksi.
37377: 
37378: 
37379: 
37380: 
37381:       Suurlvaltaisin, Armonisin Keisari
37382:               ja Suuriruhtinas T
37383: 
37384: 
37385: 
37386: 
37387:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnan
37388: hyväksyttäväksi antanut armollisen esityksen varojen osot-
37389: tamisesta sen lainamäärän takaisinmaksamiseksi, joka
37390: 2            1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 16.
37391: 
37392: vuonna 1909 on siirretty valtiorahastosta suostuntarahas-
37393: toon sen menojen suorittamiseksi.
37394:      Teidän Keisarillisen Majesteettinne vahvistamassa
37395: vuoden 1909 tulo- ja menoarviossa on 3,118,500 markan
37396: määrä lainana siirretty valtiorahastosta suostuntarahastoon,
37397: ja ehdotetaan armollisessa esityksessä, että Eduskunta
37398: osattaisi tarpeelliset varat mainitun lainamäärän vuonna
37399: 1911 takaisin suorittamiseksi valtiorahastolle.
37400:      Tämä ehdotus perustuu nähtävästi sille edellytykselle,
37401: että eräät valtiomenot, jotka yleensä ovat olleet merkit-
37402: tyinä suostuntarahaston kirjoihin, ovat suoritettavat suos-
37403: tuntavaroilla, ilman että Eduskunnalla olisi sanottuihin
37404: valtiomenoihin nähden oikeutta tarvittavan suostunnan
37405: määrää koskevissa laskuissaan ottaa lukuun valtion vaki-
37406: naisia varoja. Tässä jätetään kuitenkin huomioon otta-
37407: matta, että Suomen budjettioikeudesta voimassa olevien
37408: periaatteiden mukaan kaikki laillisesti määrätyt valtio-
37409: menot ovat suoritettavat valtion vakinaisilla varoilla.
37410: Ainoastaan sikäli kuin viimeksimainitut varat eivät me-
37411: noihin riitä, tulee Eduskunnan, Valtiopäiväjärjestyksen 26
37412: ja 43 §:n mukaan, osottaa valtion tulo- ja menoarvion
37413: järjestelyyn tarpeellinen lisäys muista varoista. Eduskunta
37414: on, kuu Eduskunnalta suostuntaa pyydetään, ei ainoastaan
37415: oikeutettu, vaan vieläpä velvollinenkin tutkimaan, onko
37416: ja missä määrin suostunta tarpeen vakinaisten valtiovarojen
37417: lisäksi valtiomenojen suorittamiseen. Selvitykseksi tästä
37418: on Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:n mukaan Eduskunnalle
37419: annettavaan esitykseen varojen hankkimisesta niihin tar-
37420: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, liitettävä
37421: laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ensitule-
37422: vaksi varainhoitovuodeksi.
37423: 
37424:      Käsitellessään vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä ar-
37425: mollista esitystä varojen hankkimisesta vuodeksi 1909
37426: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
37427: on Eduskunta menetellyt ylläesitettyjen Suomen budjetti-
37428: oikeuden periaatteiden mukaisesti. Eduskunta silloin ensin
37429: Suostuntarabastoon siirretyn lainamäärän takaisinmaksaminen. 3
37430: 
37431: harkitsi kaikki kysymykseen tulevat valtiomenot ja sen
37432: jälkeen tutki, missä määrin vakinaisia valtiovaroja oli
37433: käytettävissä menojen peittämiseen, sekä tämän tutkimuk-
37434: sen perustuksella osotti menojen suorittamiseen tarpeelli-
37435: set lisävarat. Valtiomenot laskettiin nousevan yhteensä
37436: 82,994,000 markkaan. Tämä arvio perustui osittain armoUi-
37437: sen esityksen laskelmiin ja tiedonantoihin sekä Eduskun-
37438: nan määräraha-asioissa tekemiin päätöksiin, osittain lisä-
37439: tietoihin, joita oli saatu asianomaisten virkakuntain 1909
37440: vuoden menoarviota varten tekemistä tarve-ehdotuksista.
37441: Mitä taas tuli valtiotuloihin, arvioi Eduskunta sotilas-
37442: rahaston ja sotilashuonerahaston tulot armollisen esityk-
37443: sen mukaisesti, ja valtiorahaston tulojen arvioimisessa,
37444: joka jonkun verran poikkesi armolliseen esitykseen lii-
37445: tetystä laskelmasta, käytti Eduskunta hyväkseen myö-
37446: hempiä tietoja kuin mitkä sanottua laskelmaa valmis-
37447: tettaessa olivat olleet tunnettuja. Paitsi valtiorahaston ja
37448: sotilashuonerahaston tuloja sekä sitä osaa sotilasrahaston
37449: tuloista, joka oli käytettävissä viimemainitusta rahastosta
37450: suoritettaviin menoihin, ynnä armollisessa esityksessä ehdo-
37451: tettua osaa sotilashuonerahaston pääomasäästöstä, katsoi
37452: Eduskunta, siihen melkoiseen määrään nähden, johon val-
37453: tiorahaston ylijäämävarat vuoden 1908 lopulla havaittiin
37454: nousevan, kuin myös huomioonottamalla että menojen jou-
37455: kossa oli 6,000,000 markkaa ylimääräisiä menoja, voivansa
37456: ottaa lukuun 1909 vuoden budjetin järjestelyssä valtiome-
37457: noihin käytettävissä olevina vakinaisina varoina myöskin
37458: 3,000,000 markkaa valtiorahaston ylijäämävaroista. Valtio-
37459: menojen suorittamiseen vuonna 1909 käytettävinä olevien
37460: varojen summa nousi tät.en kaikkiaan 77,717,000 markkaan,
37461: joten suostuntaa oli tarpeen kaikkiaan 5,277,000 markkaa,
37462: minkä määrän Eduskunta, niinkuin armollisessa esitykses-
37463: säkin mainitaan, osotti hallituksen käytettäväksi.
37464:       Eduskunta ei ole havainnut vuoden 1908 toisten val-
37465:  tiopäivien menettelyä ja laskelmia vastaan voitavan tehdä
37466:  mitään oikeutettuja muistutuksia. Eduskunta ei voi olla
37467:  lisäksi huomauttamatta, että valtiorahaston tulot vuonna
37468: 4           1910. -   Edusk. vast. -   Esitys ~:o 16·
37469: 
37470: 1909 nousivat itse asiassa yli 6,(X)(),OOO markkaa suurem-
37471: miksi kuin miksi Eduskunta vuoden 1908 toisilla valtio-
37472: päivillä oli ne arvioinut, joten todellisuudessa ei ollut tar-
37473: peen käyttää mitään osaa valtiorahaston ylijäämävaroista
37474: niiden menojen suorittamiseen, joita Eduskunta oli otta-
37475: nut budjettiin.
37476:      Niinkuin armollisessa esityksessä ilmoitetaan, Teidän
37477: Keisarillinen Majesteettinne hyväksyi Edm;kunnan vuo-
37478: den 1908 toisilla valtiopäivillä erityisesti päättämistä me-
37479: noista suoritettavaksi yhteensä ainoastaan 8,395,500 mark-
37480: kaa, jonka kautta laskettujen menojen summa väheni
37481: 425,000 markalla. Kun tästä huolimatta Eduskunnan
37482: myöntämät suostuntavarat, 5,277,000 markkaa, on ko-
37483: konaisuudessaan käytetty tulo- ja menoarvion järjes-
37484: tämiseen vuodeksi 1909, on siten itse asiassa valtion va-
37485: kinaisia varoja sanotun vuoden tulo- ja menoarvion jär-
37486: jestelyssä huomattu vähemmän kuin Eduskunta suostun-
37487: nan määrää koskevissa laskuissaan oli arvioinut niitä pu-
37488: heena olevana vuonna tarvHtavan. Sen sijaan on suos-
37489: tuntavaroja käytetty noin 3,000,000 markkaa yli tarpeen.
37490:      Siihen nähden, mitä edellä on esiintuotu, ja kun Edus-
37491: kunnan mielestä ei ole mitään tarvetta valtiorahaston
37492: vahvistamiseen, vaan päinvastoin on asianmukaist.a että
37493: sanotun rahaston säästövarojakin käytetäänhyödyllisiin val-
37494: tiomenoihin, ei Eduskunta ole katsonut voivansa hyväksyä
37495: armollista esitystä. Ehdotettuun rahamäärän siirtoon on
37496: sitä vähemmän syytä, koska Eduskunnan asiana on, kul-
37497: loinkin käsitellessään armollista esitystä valtion varoista
37498: ja tarpeista, päättää varojen hankkimisesta valtiomenojen
37499: suorittamiseen, mikäli vakinaiset valtiovarat eivät riitä.
37500:      Eduskunta saa siis alamaisesti Teidän Keisarilliselle
37501: Maj esteetillenne ilmoittaa,
37502: 
37503: 
37504:                  että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol-
37505:            lista esitystä varojen osottamisesta sen lainamäärän
37506:            takaisinmaksamiseen, joka vuonna 1909 on siir-
37507: Suostuntarahastoon siirretyn lainamäärän takaisinmaksaminen. 5
37508: 
37509:            retty valtiorahastosta suostu,ntarahastoon sen meno-
37510:            jen suorittamiseksi.
37511: 
37512:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
37513: 
37514:     Helsingissä toukokuun 18 päivänä 1910.
37515: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
37516:                      1910. -      N:o 17.
37517: 
37518: 
37519: 
37520: 
37521:                 Keisarillisen Majesteetin Armol-
37522:            linen esitys Suomen Eduskunnalle jäämistö-
37523:            verosta.
37524: 
37525:       1907 vuoden valtiopäivillä on Eduskunta alamaisessa
37526: vastauksessaan leimasuostuntaa koskevaan Armolliseen
37527: esitykseen anonut muun muassa, että Hallitus ensi tilassa
37528: valmistuttaisi ja Eduskunnan käsiteltäväksi antaisi esi-
37529: tyksen erityiseksi laiksi perintö-, lahja- ja testamenttiverosta.
37530: Tämän ohella on Eduskunta samassa vastauksessaan huo-
37531: mauttanut nykyisessä lainsäädännössä tässä kohden olevan
37532: sen korjausta kaipaavan epäkohdan, että, kun vero laske-
37533: taan perinnön koko määrän eikä jokaisen perijän osuuden
37534: mukaan ja veroasteikko on ylenevä, useihin osiin jaettavan
37535: perinnön osakas tulee suorittamaan osuudestaan enemmän
37536: kuin se, joka ainoana perijänä on saanut saman osuuden
37537: suuruisen perinnön.
37538:       Tämän johdosta annettiin Lainvalmistelukunnalle toi-
37539: meksi laatia ehdotus perintö-, lahja- ja testamenttiverolaiksi
37540: sen periaatteen pohjalla, johon Eduskunnan äskenmaini-
37541: tussa lausunnossa oli viitattu, eli että perintöveroa olisi
37542: suoritettava sen osuuden mukaan, joka perinnönsaajalle
37543: pesästä tulee.
37544:   2                         N:o 17
37545: 
37546:       Lainvalmistelukunta onkin sittemmin Keisarilliseen
37547: Senaattiin lähettänyt ehdotuksen, joka on tälle periaatteelle
37548: rakennettu. Siinä ehdotetaan muun muassa asetettavaksi
37549: maas8udulle perintöveron suuruuden määräämistä varten
37550: erityisiä perintöverolautakuntia, joissa olisi puheenjohta-
37551: jana asianomainen kruununvouti sekä jäseninä henkikirjuri
37552: ja asianomaisen kunnan kunnallislautakunnan esimies, ja
37553: jotka lautakunnat pitäisivät jokaisissa kihlakunnan käräjä-
37554: kunnassa istuntoja kahdesti vuodessa. Kaupungeissa taasen
37555: maistraatti toimisi ja ainakin kerran kuukaudessa kokoon-
37556: toisi perintöverolautakuntana.
37557:       Perintöveron suuruuden määrääminen kunkin perin-
37558: nönsaajan perintöosuuden mukaan edellyttää alustavan
37559: perinnönjaon toimittamista kuin myös mahdollisuutta saada,
37560: senjälkeen kuin ehkä syntyvät perintöriidat ovat ratkaistut
37561: sekä testamentit voittaneet lain voiman ja perintöosuudet
37562: tulleet lopullisesti määrätyiksi, ennakolta suoritetun perintö-
37563: veron suuruus uudelleen lasketuksi ja tasatuksi. Tämän
37564: vuoksi näyttääkin välttämättömältä sentapaisen, erityisen
37565: ja asiantuntevista jäsenistä kokoonpannun lautakunnan
37566: asettaminen, kuin ylempänä on mainittu, jos tahdotaan
37567: perintöveron suuruus laskettavaksi kunkin perinnönsaajan
37568: osuuden mukaan.
37569:       Tulo suoritetusta perunkirjoituskirjain leimaverosta
37570: nousi niiden tilastollisten tietojen mukaan, jotka on kerätty
37571: vuosilta 1907 sekä 1908 ja jotka Tilastollisessa Päätoimis-
37572: tossa on yhteensovitettu, maaseudulla yhteensä 182,733
37573: markkaan 41 penniin vuodelta 1907 sekä 209,120 mark-
37574: kaan 79 penniin vuodelta 1908. Että tämä leimavero,
37575: huolimatta viimemainitun vuoden alusta lukien korote-
37576: tosta leimatariffista, sanottuna vuotena ei tuottanut enem-
37577: pää, riippui osaksi siitä, että useat, varsinkin eräiden suur-
37578:                             N:o 17                         3
37579: 
37580: ten kuolinpesien hoitajat, kiirehtivät ennen 1907 vuoden
37581: loppua tuomioistuimiin jättämään perunkirjoituskirjoja,
37582: jotka muuten olisivat tuodut vasta seuraavan vuoden ku-
37583: luessa. Koska kuitenkin perintöosuuksien mukaan määrät-
37584: tävä perintövero, nähtävästi ei tuottaisi yhtä suurta tulo-a
37585: kuin nykyisen tariffin perusteella koko pesän säästön mu-
37586: kaan laskettu, näyttää todenmukaiselta että, joskin perun-
37587: kirjoitusten tarkastus ja siten pesäin oikeampi arvioiminen
37588: aikaansaataisiin, perintöosuuksien mukaan laskettava pe-
37589: rintövero maaseudulta tätä nykyä tuskin tuottaisi enempää
37590: kuin 250,(X)() markkaa. Useissa maan kihlakunnissa nousee
37591: perunkirjoituskirjain leimavero aivan vähäpätöisiin sum-
37592: miin, mikä näkyy siitä että, tuomiokunnittain kerätyistä
37593: tilastollisista tiedoista vuodelta 1908, tulo maan 62 tuo-
37594: miokunnasta sanottuna vuonna oli 8 tuomiokunnassa alle
37595: 500 markan, 17:ssa 500-1,000 markkaa, 13:ssä 1,000-2,000
37596: markkaa, ll:ssa 2,000--5,000 markkaa ja ainoastaan 13:ssa
37597: yli 5,000 markan sekä keskimäärin kussakin tuomiokunnassa
37598: 3,370 markkaa. Tämän vuoksi ei ole katsottu tarkoituksen-
37599: mukaiseksi yksinomaan puheenaolevan veron uudistuksen
37600: aikaansaamiseksi asettaa sellaista vartavasten muodostettua
37601: järjestöä kuin tässä olisi tarpeen, samminkin kun ei ole aja-
37602: teltavissa, että tämä voisi tapahtua tuottamatta valtiolle tu-
37603: lokseen verraten kylläkin suuria lisämenoja. Ja kun puheen-
37604: alaista verotusta kaupungeissa, joissa soveliaan verotusorgaa-
37605:  nin löytäminen ei kohtaisi suurempia vaikeuksia, luonnolli-
37606: sesti ei voida perustaa toisille periaatteille kuin maaseudulla,
37607:  näyttää perintöveron uudistaminen ylläviitattuun suuntaan
37608:  olevan jätettävä siksi kunnes suunnittelun alaisena olevaa
37609:  tulo- ja varallisuusveroa varten mahdollisesti asetettavia
37610:  erityisiä verotusjärjestöjä voidaan tähänkin tarkoitukseen
37611:  käyttää.
37612:   4                        N:o 17
37613: 
37614:       Perintöveron suuruuden määrääminen perintöosuuk-
37615: sien perusteella nojaa periaatteeseen, jonka mukaan perin-
37616: nön verotuksessa tarkoitetaan kullekin perinnönsaajalle
37617: tulevan omaisuuden lisäyksen verottamista. Joskin tämän
37618: periaatteen puolesta voi esittää painavia syitä, saat-
37619: taa kuitenkin myös puolustaa veron määräämistä vainajan
37620: jälkeensä jättämän omaisuuden kokonaismäärän mukaan,
37621: kun nimittäin tarkoituksen!J' katsotaan olevan omaisuuden
37622: siirron verottaminen. Viimeksimainittu periaate voidaan
37623: pitää hyväksyttävänä etenkin meidän maassamme niin
37624: kauvan kuin täällä ei ole erityistä varallisuusveroa säädetty.
37625: Tämän periaatteen mukainen verotus on voimassa esimer-
37626: kiksi Englannissa.
37627:       Vaikka perintöverotuksen uudistaminen siihen suun-
37628: taan, johon Eduskunta anomuksessaan on viitannut, näyt-
37629: tää olevan lykättävä jonkun aikaa tuonnemmaksi, on
37630: kuitenkin syytä ryhtyä, vaikkapa väliaikaisestikin ja py-
37631: syen nykyisen periaatteen pohjalla, eräissä suhteissa tätä
37632: verotusta uudistamaan.
37633:       On syytä epäillä, että nykyisen lainsäädännön VOI-
37634: massa ollessa kuolinpesän omaisuus useinkaan ei tule tar-
37635: kasti eikä täyteen arvoonsa arvioiduksi, eikä siis säädetty
37636: verovelvollisuus täytetyksi. Olisi senvuoksi tarpeen tar-
37637: kempia määräyksiä siitä, mitä veronalaiseen jäämistöön
37638: on luettava ja miten sen arvioiminen erinäisissä tapauksissa
37639: olisi tapahtuva, minkä ohella olisi toimeenpantava perun-
37640: kirjoitusten tarkastus sen selville saamiseksi, että omai-
37641: suuden kirjaan merkitseminen on ollut täydellinen ja
37642: arvio oikea. Edelleen olisi annettava määräyksiä, jotta
37643: estettäisiin verovelvollisuuden kiertäminen omaisuuden
37644: elinaikana lahjoittamisen kautta. Sellainen lahjoitta-
37645: minen saattaa, etenkin nykyisen verotariffin suurem-
37646:                            N:o 17                        5
37647: 
37648: mista pesistä määräämien suhteellisesti korkeiden vero-
37649: määrien vuoksi, tulla niin yleiseksi, että verotusta koskevat
37650: säännökset joutuvat sen kautta suureksi osaksi tehot-
37651: tomiksi.- Lisäksi olisi nykyiseen tätä koskevaan lainsää-
37652: däntöön tehtävä muutoksia ja täydennyksiä eräissä koh-
37653: din, joihin nähden verovelvollisuuden täyttämisessä on
37654: käytännössä ilmaantunut vaikeuksia vieläpä kohtuutto-
37655: muuksia.
37656:       Siihen suuntaan menevät muutokset, kuin tässä on
37657: esitetty, tekevät tarpeelliseksi perintöverotuksen erottami-
37658: sen leimaveron yhteydestä ja sen asettamisen erityiseksi
37659: suoranaisesti kannettavaksi veroksi.
37660:       Näitä näkökohtia silmällä pitäen on valmistettu
37661: alempana oleva asetusehdotus jäämistöverosta. Jos Edus-
37662: kunta kuitenkin, ryhtymättä puheenalaista verotusta väli-
37663: aikaisestikaan uudelle kannalle järjestämään, katsoo syytä
37664: olevan odottaa kunnes uudistus voidaan panna toi-
37665: meen sen periaatteen pohjalla, että vero on perintöosuuk-
37666: sien mukaan laskettava, ovat siinä tapauksessa nykyiseen
37667: leimasuostunta-asetukseen sisältyvät perunkirjoituskirjan ja
37668: testamentin leimalla varustamista koskevat säännökset
37669: otettavat Eduskunnan käsiteltäväksi jätettyyn leimasuos-
37670: tunta-asetuksen ehdotukseen.
37671: 
37672: 
37673: 
37674:       Asetusehdotuksen 2 §:ssä määrätään, mistä omaisuu-
37675: desta jäämistäveroa on suoritettava. Tässä on kaikkeen
37676: Suomessa olevaan kiinteään omaisuuteen ja siihen kuuluvaan
37677: irt.aimistoon nähden noudatettu n. s. alueperiaatetta, minkä
37678: mukaan sanotusta omaisuudesta on suoritettava jäämistä-
37679: veroa jäämistönjättäjän kansallisuuteen tai asuntopaikkaan
37680: katsomatta. Suomen miehen jälkeensä jättämä Suomessa
37681: oleva irtain omaisuus olisi saman veron alainen.
37682:   6                        N:o 17
37683: 
37684:       4 §:ään on otettu ne säännökset, jotka, kuten edellä
37685: on mainittu, on katsottu välttämättömiksi, jotta lahjoitta-
37686: misen kautta tapahtuva verovelvollisuuden kiertäminen es~
37687: tettäisiin. - Ensimäisessä momentissa tarkoitetaan sellaista
37688: ennakkoperintöä, joka on mainittu Perintökaaren 12 luvun
37689: 9 §:ssä. - Joskin perillisen kasvatukseen ja hoitoon kulu-
37690: tetun omaisuuden huomioon ottaminen pesän jaossa on toi-
37691: sinaan oikeudenmukaista, veisi siten käytettyjen varojen
37692: rasittaminen jäämistöverolla yleensä kohtuuttomuuteen, ja
37693: on senvuoksi ehdotukseen otettu tätä tapausta koskeva
37694: poikkeusmääräys.
37695:       Kun jäämistönjättäjä vähää ennen kuolemaansa tai
37696: viimeisinä elinvuosinaan on vähentänyt omaisuuttaan anta-
37697: malla suurempia lahjoja, voidaan usein olettaa sen tapahtu-
37698: neen perintöveron kiertämisen aikomuksessa. Tällainen
37699: olettamus saattaa kyllä yksityisissä tapauksissa olla aiheeton,
37700: mutta koska yleensä on vaikeata tutkimnksenkaan kautta
37701: saada selvyyttä lahjan antamisen todellisista vaikuttimista,
37702: etenkin jos lahjan saaja on antajaan sellaisessa henkilö-
37703: kohtaisessa suhteessa, että omaisuuden luovutus ilman
37704: vastiketta on sen perusteella selitettävissä, ja kun kaikkien
37705: yksityistapausten tutkiminen sitäpaitsi tuottaisi käytän-
37706: nössä ylen suuria hankaluuksia, ei ole katsottu voitavan
37707: välttää kaikkien jonkun määräajan kuluessa ennen anta-
37708: Jan kuolemata pesän omaisuudesta annettujen, vissiin
37709: arvoon saakka nousevien lahjojen asettamista samain mää-
37710: räysten alaisiksi ja niiden huomioon ottamista veron
37711: suuruutta laskettaessa. - Milloin lahja on annettu sillä
37712: ehdolla, että se antajan kuolemaan saakka on jäävä hänen
37713: haltuunsa, tai veron välttämisen aikomus on ilmeinen, ei
37714: ole syytä panna verovelvollisuutta riippuvaksi siitä, miten
37715:                            N:o 17                         7
37716: 
37717: pitkä aika on kulunut lahjan antamisesta jäämistönjättä-
37718: jän kuolemaan. Käytännöllisistä syistä ei viimeksi maini-
37719: tuissakaan tapauksissa ole aihetta ottaa huomioon pienempiä
37720: lahjoja. Koska ei kuitenkaan ole pidetty tarpeellisena ulottaa
37721: tämän §:n toisessa momentissa olevien säännösten taannehti-
37722: vaa vaikutusta kauvemmas knin siihen ajankohtaan, jolloin
37723: astui voimaan nykyiset perunkirjoituskirjain leimaamista
37724: koskevat määräykset, joiden kautta suuremmista perin-
37725: näistä maksettavat veromäärät tuntuvasti korotettiin, on
37726: sanotun momentin loppuun otettu tätä tarkoittava säännös.
37727:       5-7 §:ssä annetaan, perunkirjoitusten tarkasta-
37728: jille ohjeeksi, määräyksiä siitä, miten pesän omaisuuden
37729: arvo on laskettava. Koska 4 §:ssä tarkoitetun ennakko-
37730: perinnön tai lahjan arvo jäämistönjättäjän kuolinhetkellä
37731: saattaa olla kokonaan toinen kuin omaisuutta annettaessa,
37732: voidaan olla eri mieltä siitä, kumpiko näistä arvoista,
37733: sekö, joka omaisuudella oli sitä annettaessa vai se, joka
37734: sillä oli antajan kuolinhetkellä, on otettava huomioon
37735: jäämistäveron suuruutta laskettaessa. Kumpaisessakaan
37736: tapauksessa ei voida välttää sitä, että omaisuuden saaja
37737: ehkä joutuu suorittamaan veroa enemmän kuin mikä
37738: vastaa hänen omaisuudessaan antajan kuolinhetkellä olevaa,
37739: kysymyksessä olevasta perinnöstä tai lahjasta johtuvaa
37740: lisäystä. Tarkoituksenmukaisimpana on katsottu olevan
37741: ehdotettava sitä menettelyä, että jäämistäveron suuruutta
37742: laskettaessa kysymyksessä olevain perinnön ja lahjan arvo
37743: on määrättävä sellaiseksi kuin se oli antajan kuolinhet-
37744: kellä, kuitenkin niin, että tästä arvosta vähennettäisiin se
37745: lisäys, jonka omaisuuden saaja on melkoisilla paran-
37746: nuksilla aiheuttanut. - 5 §:n viimeisessä momentissa ja 6
37747: §:ssä mainittujen etuuksien pääoma-arvon laskeminen tulee
37748: luonnollisesti kysymykseen ainoastaan silloin, kun sellai-
37749:   8                        N:o 17
37750: 
37751: nen etuus kuuluu jäämistöön 4 §:ssä mainittuna ennakko-
37752: perintönä tai lahjana. Sääntöperinnön pääama-arvo tulee
37753: laskettavaksi silloin kun sellainen perintö lukeutuu pesän
37754: varoihin.
37755:       8--11 §, jotka koskevat jäämistäveron määrää, ovat
37756: yhdenmukaiset niiden säännösten kanssa, jotka nykyään
37757: ovat voimassa perunkirjoituskirjoista suoritettavaan leima-
37758: veroon nähden.
37759:       12 §. Testamentin tai lahjan saajat, jotka nykyään
37760: monesti jäävät vapaiksi perunkirjoituskirjan leimamaksusta,
37761: joutuisivat ehdotuksen 27 §:n mukaan osaltaan aina suo-
37762: rittamaan jäämistöveroa. On kuitenkin katsottu, että eri-
37763: näisten laitosten, sääteiden ja yhdistysten, joilla on yleis-
37764: hyödyllinen tarkoitus, verovelvollisuuden ei pitäisi nousta
37765: yli 5°/0:n, minkä vuoksi ehdotuksen 12 §:ään on otettu
37766: määräyksiä, joiden nojalla yleishyödyllisiin tarkoituksiin
37767: annetusta omaisuudesta suoritettu jäämistävero voitaisiin,
37768: mikäli se nousee yli mainitun prosentin omaisuuden arvosta,
37769: sellaisille testamentin tai lahjan saajille takaisin suorittaa.
37770: Tämän ohella on ehdotettu jäämistäveron peruutus sallit-
37771: tavaksi silloin, kun vero on suoritettu yleiselle laitokselle
37772: annetusta esineestä, jolla on kansallinen, historiallinen,
37773: tieteellinen tai taiteellinen merkitys.
37774:       13-19 § sisältävät säännöksiä perunkirjoitusten tar-
37775: kastuksesta ja jäämistäveron määräämisestä, kuin myös
37776: ohjeita, joiden tarkoituksena on saada perunkirjoitus niin
37777: täydelliseksi, että se ilman enempiä tietusteluja voisi olla
37778: tarkastuksen ja veronmääräämisen perustana. Tarkastuksen
37779: toimittaisi maaseudulla lähinnä kruununnimismies ja kun-
37780: nallislautakunnan edustaja ynnä eri kuntana olevassa
37781: kauppalassa järjestysmies ja kauppalan hallituksen edus-
37782: taja, sekä kaupungissa erityinen kuvernöörin määräämä
37783:                            N:o 17                        9
37784: 
37785: tarkastaja yhdessä rahatoimikamarin edustajan kanssa. V e-
37786: ron suuruuden määräisivät kruununvouti ja maistraatti,
37787: jotka myös antaisivat verolipun. Tämän järjestelyn kautta
37788: on toivottu saatavan, ilman mainittavia kustannuksia ja
37789: erityistä verotuskoneistoa, aikaan verrattain tehoisa
37790: perunkirjoitusten tarkastus. Täten olisi otettu askel,
37791: jolla perintöveron uudistukseen nähden olisi suuri merki-
37792: tys niinhyvin sen kokemuksen vuoksi, joka tämän
37793: kautta saataisiin siitä, mikä vaikutus perunkirjoitusten
37794: tarkastuksella on veron tuottavaisuuteen, kuin myös sen
37795: vuoksi, että tarkastusmiesten välityksellä saataisiin kerä-
37796: tyksi tarkka tilastollinen aineisto kuolinpesän osak-
37797: kaiden luvusta ja pesänosuuksien suuruudesta. Nämä
37798: tilastolliset tiedot, joiden puute tätä nykyä osaltaan myös-
37799: kin vaikeuttaa pesänosuuksien mukaan suoritettavan pe-
37800: rintöveron toimeenpanoa, tulisivat luotettavaksi perustaksi
37801: asteikon laatimiselle sellaista veroa varten.
37802:       20 §:äiin on otettu määräys, joka, samoin kuin Perintö-
37803: kaaren 9 luvun 1 §:ssä oleva samansuuntainen säännös,
37804: tarkoittaa varmuuden saamista siitä, että jäämistö perun-
37805: kirjoituksessa on vilpittömästi annettu ilmi.
37806:       21 §:ssä myönnetään oikeus valituksen tekemiseen
37807: jäämistöveron suuruutta koskevasta määräyksestä. Valitustie
37808: olisi hallinnollinen ja oikeusasteita kaksi, nimittäin Kuver-
37809: nööri ja Keisarillisen Senaatin Talousosasto.
37810:        25 §:ssä olevat säännökset tarkoittavat erään nykyi-
37811: sessä perintöverotuksessa olevan puutteen poistamista, joka
37812: ilmenee siinä, ettei leimamaksun suorittamista käy lykkää-
37813: minen sellaisissakaan tapauksissa, joissa pesän omaisuuden
37814: nopea rahaksi muuttaminen kohtaa suuria vaikeuksia.
37815: Tästä johtuva hankaluus on nyttemmin tullut erityisesti
37816: huomattavaksi, sittenkun suurempain pesien verotusta on
37817:   10                         N:o]17
37818: 
37819: korotettu, niin että se saattaa nousta yli 1 / 4 pesän säästöstä.
37820: Kun lykkäys ehdotuksen mukaan myönnettäisiin vaan
37821: vakuutta vastaan ja verosaatavasta suoritettaisiin korkoa,
37822: ei kruunun etua tämän kohtuullisen helpoituksen kautta
37823: syrjäytettäisi.
37824:       26 §. Koska on mahdollista, kuten käytäntökin on
37825: osottanut, että perunkirjoituksessa on pesään kuuluvalle
37826: omaisuudelle (esim. osakkeille) pantu melkoista suurempi
37827: arvo, kuin mitä sen pesää rahaksi muutettaessa havaitaan
37828: todellisuudessa edustavan, on tähän otettu määräys tästä
37829: veron maksamisessa johtuvan kohtuuttomuuden estämiseksi.
37830:        27 §. Voimassa olevassa leimasuostunta-asetuksessa ei
37831: ole määräystä siitä, kenen rasitukseksi perunkirjoituskirjasta
37832: suoritettu leimavero on jäävä. Seurauksena tästä on ollut,
37833: että puheenaoleva vero, joka suoritetaan jakamattomasta
37834: pesästä, on yleensä joutunut rasittamaan yksinomaan perilli-
37835: siä, jotavastoin testamentinsaajain osuudet ovat pesästä vä-
37836: hentämättöminä heille suoritetut. Tämän kohtuuttomuuden
37837: poistamista tarkoittaa puheenalaisessa §:ssä oleva säännös,
37838: joka, kuitenkin ainoastaan mikäli jäämistönjättäjä ei ole
37839: toisin määrännyt, velvoittaa kaikki ne, jotka perinnön,
37840: testamentin tai lahjan kautta saavat tai ovat saaneet pe-
37841: sästä omaisuutta, kunkin osuutensa mukaan suorittamaan
37842: jäämistöveroa.
37843:        32 §:ssä ehdotettua jäämistöveron jakamista kuntien
37844: ja valtion kesken voidaan useilla syillä puolustaa. Jo
37845: se seikka, että kunta, paikallisetujen ja tarpeiden kannat-
37846: tajana, usein suuremmassa määrin kuin valtio on ollut
37847: luomassa ja järjestämässä niitä erityisiä oloja ja edellytyk-
37848: siä, jotka ovat vaikuttaneet jäämistönjättäjän omaisuuden
37849: muodostumiseen, puhuu sen puolesta, että kunnalle, joka
37850: varallisuuden kuolemantapauksen kautta siirtyessä toisiin
37851:                            N:o 17                       11
37852: 
37853: käsiin ehkä· menettää tilaisuuden sen myöhempään verot-
37854: tamiseen, olisi myönnettävä osallisuus siihen veroon, jonka
37855: valtio kysymyksessä olevan varallisuudensiirron tapahtuessa
37856: kantaa. Sitäpaitsi riippuu jäämistäveron tuottavaisuus
37857: suuressa määrin siitä huolellisuudesta ja han·astuksesta,
37858: millä perunkirjoitusten laatimisessa ja tarkastuksessa yh-
37859: teiskunnan etua valvotaan, minkävuoksi jäämistäveron te-
37860: keminen valtion ja kuntain yhteiseksi asiaksi näyttää kai-
37861: kinpuolin tarkoituksenmukaiselta toimenpiteeltä. Vihdoin
37862: on otettava huomioon, että käsillä olevan ehdotuksen
37863: mukaisesti järjestetty perunkirjoitusten tarkastus, jossa
37864: kunnallinen toimihenkilö olisi osallisena, aiheuttaisi kun-
37865: nille myös suoranaisia kustannuksia, joiden korvaaminen
37866: vero-osuuden muodossa näyttää varsin soveliaalta. - Miten
37867: suuri osa jäämistäveron tulosta kunnille kohtuuden mukaan
37868: ja valtion verontarvetta silmälläpitäen voitaisiin luovuttaa,
37869: on tätä nykyä vaikeasti arvioitavissa, ennenkuin on saatu
37870: kokemusta siitä, mikä vaikutus viimeksi toimeen pannulla
37871: verotariffin korotuksella on ollut perintöveron tuottavai-
37872: suuteen. Aluksi on tämä kuntien osuus ehdotettu kau-
37873: pungeissa 1 / 20 ja maaseudulla 1 / 10 osaksi veron tulosta.
37874:        33 §. Kun jäämistävero tulisi rahassa kannettavaksi,
37875: olisi sen kannosta ja tilittämisestä annettava lähempiä mää-
37876: räyksiä. Niinikään olisi jäämistäveroasioita käsitteleville
37877: viranomaisille ja toimihenkilöille erityisessä johtosäännössä
37878: annettava tarkempia ohjeita. Näiden ynnä muiden ase-
37879: tuksen toimeenpanemiseksi tarpeellisten määräysten anta-
37880: mmen on ehdotettu jätettäväksi Keisarillisen Senaatin
37881: asiaksi.
37882: 
37883:      Erityisen jäämistäveron toimeenpanon yhteydessä on
37884: katsottu verotuksen yksinkertaistuttamiseksi olevan Jak-
37885:   12                         N:o 17
37886: 
37887: kautettava ne erinäisten säännösten nojalla eräänlaatuisista
37888: kuolinpesistä oikeusvirkakunnan palkkaamiseksi suoritetut
37889: maksut, joiden poistamisesta on lausuttu toivomus Eduskun-
37890: nan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksymässä valtio-
37891: varainvaliokunnan valtiovarain tilaa koskevassa mietinnössä.
37892:       Ehdotus asetukseksi jäämistöverosta on laadittu
37893: yleensä pitämällä perustana jo voimassa olevia lakisään-
37894: nöksiä perunkirjoituksista. Koska kuitenkin on havaittu
37895: välttämättömäksi muutamien muutosten ja selittävien
37896: lisäysten tekeminen Perintökaaren 9 lukuun, on Eduskun-
37897: nan käsiteltäväksi erityisenä Armollisena esityksenä an-
37898: nettu ehdotus asetukseksi kysymyksessä olevain lainpaik-
37899: kain muuttamisesta toisin kuuluviksi.
37900: 
37901: 
37902:        Tulo perunkirjoituskirjain leimaverosta oli vuonna 1908:
37903: 
37904:           kaupungeissa                Smk. 436,308: 43
37905:           maaseudulla .                    209,120:79
37906: eli yhteensä .                        Smk. 645,429: 22
37907: 
37908:       Huolimatta 1908 vuoden alusta melkoisesti korote-
37909: tusta tariffista on puheenalainen verotus sanottuna vuonna
37910: tuottanut noin 19,CX)()markkaa vähemmän kuin vuonna 1907,
37911: riippuen siitä että viimemainittuna vuonna oli ollut muu-
37912: tamia varakkaampia kuolinpesiä. Katsoen siihen suotui-
37913: saan vaikutukseen, mikä asetusehdotukseen sisältyvillä
37914: säännöksillä todennäköisesti tulee olemaan tästä verosta läh-
37915: tevään tuloon, voitanee bruttotulo jäämistöverosta vuodelta
37916: 1911 arvioida 800,000 markaksi, josta noin 540,000 mark-
37917: kaa tulisi kaupunkien ja 260,000 markkaa maaseudun
37918: osalle. Kuntien osuudet tulisivat tämän mukaan tekemään
37919: kaupungeissa 27,000 markkaa ja maalla 26,000 markkaa
37920:                           N:o 17                      13
37921: 
37922: eli yhteensä 53,000 markkaa. Kun kruunun menot perun-
37923: kirjoitusten tarkastamisesta kaupungeissa arvioidaan 30,000
37924: markaksi, olisi valtion nettotulo jäämistöverosta 717,000
37925: markkaa. Asetusehdotuksen 32 §:ssä olevan määräyksen
37926: mukaan joutuisi 45,000 markan määrä valtiorahaston hy-
37927: väksi, joten siis 672,000 markkaa menisi suostunta-
37928: rahastoon.
37929: 
37930:     Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskunnan
37931: hyväksyttäväksi antaa seuraavan asetusehdotuksen:
37932:   14                      N:o 17
37933: 
37934: 
37935: 
37936: 
37937:                         Ehdotus
37938: 
37939:    Armolliseksi Asetukseksi jäämistö-
37940:                 verosta.
37941: 
37942:                          I LUKU.
37943: 
37944:                    Jäämistöveron esineestä.
37945: 
37946:                             1 §.
37947:      Kun henkilö on kuollut, on hänen jälkeenjättä-
37948: mästään omaisuudesta suoritettava jäämistäveroa sen mu-
37949: kaan kuin tässä alempana säädetään.
37950: 
37951:                             2 §.
37952:       Jäämistävero on suoritettava kaikesta Suomessa
37953: olevasta kiinteistöstä ynnä siihen kuuluvasta irtaimistosta.
37954:       Samoin on jäämistäveron alainen se Suomessa oleva
37955: irtain omaisuus, jonka jälkeensä jättää Suomen mies.
37956: 
37957:                             3 §.
37958:      Jäämistävero lasketaan vainajan jättämän pesän sääs-
37959: tön suuruuden mukaan.
37960:      Paitsi velkaa saa kustannukset vainajan hautaami-
37961: sesta kuin myöskin pesän kirjoittamisesta ja jakamisesta
37962: vähentää, mutta ei itse jäämistöveroa.
37963:                             N:o 17                        15
37964: 
37965:                              4 §.
37966:       Jos jäämistönjättäjä on ennen antanut perilliselle
37967: jotakin, joka lain mukaan on perintöön laskettava, on se
37968: pesän säästöön lisäksi luettava. Mitä vainaja elinaikanaan
37969: on perillisen kasvatukseen ja hoitoon kuluttanut, sitä älköön
37970: kuitenkaan huomioon otettako.
37971:       Jos joku on kahden viimeisen vuoden kuluessa ennen
37972: kuolemaansa antanut toiselle, sukulaiselle tahi vieraalle,
37973: 500 markan arvoisen tai sitä arvokkaamman lahjan, on
37974: sekin jäämistöön laskettava; ja on silloin kaikki samalle
37975: henkilölle vuoden kuluessa annetut lahjat pidettävät yh-
37976: tenä lahjana. Sama olkoon laki sellaisesta aikaisemminkin
37977: annetusta 500 markan arvoisesta tai sitä arvokkaammasta
37978: lahjasta, jonka jäämistönjättäjä on toiselle, sukulaiselle tahi
37979: vieraalle, antanut sillä ehdolla, että se lahjanantajan kuo-
37980: lemaan saakka on jäävä hänen haltuunsa, tai joka
37981: havaitaan annetun tässä asetuksessa säädetyn verovelvolli-
37982: suuden välttämiseksi. Tässä momentissa olevia säännöksiä
37983: älköön kuitenkaan sovellutettako lahjaan, joka on annettu
37984: ennen tammikuun 1 päivää 1908.
37985:      Jos lahjakirjasta jo on suoritettu leimaveroa, saadaan
37986: se vähentää jäämistöverosta.
37987: 
37988:                              5 §.
37989:       Pesän omaisuuden arvo on laskettava vastaamaan
37990: käypää hintaa.
37991:       4 §:ssä tarkoitetun omaisuuden arvo on määrättävä
37992: sellaiseksi kuin se oli vainajan kuolinhetkellä tai, jos saaja
37993: on omaisuuden sitä ennen toiselle luovuttanut, sellaiseksi
37994: kuin se luovutettaessa oli. Jos saaja on melkoisilla paran-
37995: nuksilla lisännyt omaisuuden arvoa, on se lisäys veronalai-
37996: sen omaisuuden arvosta vähennettävä.
37997:   16                      N:o 17
37998: 
37999:       Sääntöperinnön arvo, jonka joku saa elinajakseen,
38000: määrätään saajan iän ja sen vuotuisen tulon mukaan,
38001: jonka perinnön katsotaan antavan, siten että mainittu arvo
38002: lasketaan, jos sen saaja on:
38003:     alle 16 vuotta, vuositulon 18 kertaiseen määrään
38004:     16-25                       17
38005:     26--35                     16       i>         >>
38006: 
38007:     36-45                      14
38008:     46-55                      12
38009:     56-65                        9
38010:     66-75                        6
38011:     76-80                        3
38012:     81 vuotta tai vanhempi vuositulon 2 kertaiseen määrään.
38013:      Edellisessä momentissa mainitulla tavalla määrätään
38014: myös jäämistöön kuuluvan elinkoron, elinkautisen eläk-
38015: keen tai muun elinkautisen etuuden pääoma-arvo.
38016: 
38017:                            6 §.
38018:       Ainoastaan määrävuosiksi jollekulle tulevan etuu-
38019: den pääoma-arvo, joka on jäämistöön luettava, laske-
38020: taan allaolevan taulun mukaan. Jos sen nauttiminen sitä-
38021: paitsi on riippuvainen jonkun henkilön elinajasta, älköön
38022: pääoma-arvoa asetettako korkeammaksi kuin se 5 §:n mu-
38023: kaan tulisi olemaan.
38024:       Pääoma-arvoa laskettaessa otettakoon huomioon vain
38025: täydet vuodet.
38026:                                          N:o 17                                17
38027: 
38028: 
38029:                                          Tau 1 u
38030: 
38031: osoittava määrävuosilta menevän etuuden tahi tulon pää-
38032: oma-arvon, laskettuna 100 ~ vuositulolta:
38033: 
38034:                                                                  -<1
38035:  ·-<1
38036:  .::       Pääoma-
38037:                          -<1
38038:                          .::
38039:                          0        Pääoma-       ~
38040:                                                 0     Pääoma-    .::
38041:                                                                  0         Pääoma-
38042:  0
38043:  "'.....
38044:  (!>        arvo.        "',...
38045:                          (!>        arvo.       "'
38046:                                                 ;·     arvo.     "'
38047:                                                                  ;·         arvo.
38048: 
38049:  -""
38050:  ~
38051: 
38052:  .::
38053:  p         ~      1/"M
38054:                          -~1
38055:                          ~
38056: 
38057: 
38058: 
38059:                                   ~      IJ"U! p
38060:                                                 -""
38061:                                                ::s
38062:                                                .::
38063:                                                       ~    1/"M p
38064:                                                                  ~
38065:                                                                  .......
38066:                                                                 .::
38067:                                                                  ""        ~       1/"M
38068: 
38069: 
38070:        J
38071:        2
38072:             100
38073:             195
38074:                    -
38075:                    70
38076:                          211
38077:                          22
38078:                                   1399
38079:                                   1439
38080:                                           70
38081:                                           40
38082:                                                 41
38083:                                                 42
38084:                                                       1935 150
38085:                                                       1952 -
38086:                                                                  61
38087:                                                                  62
38088:                                                                            2159 120
38089:                                                                            2166 -
38090:      3      287    30    23       1477    40    43    1967 70    63        2171 20
38091:      4      374    90    24       1513    70    44    1982 80    64        2177 40
38092:      5      458    70    25       1548    50    45    1997 20    65        2183 40
38093:      6      539    --    26       1581    80    46    2011 -     66        2189 10
38094:      7      615    70    27       1613    60    47    2024 20    67        2194 60
38095:      8      689    20    28       1644    10    48    2036 80    68        2199 80
38096:        9    759    50    29       1673    30    49    2048 90    69        2204 80
38097:  10         826    80    30       1700    20    50    2060 50    70        2209 70
38098:   11        890    20    31       1726    90    51    2071 60    71        2214 30
38099:  12         951    80    32       1752    50    52    2082 20    72        2218 70
38100:  13        1010    80    33       1776    90    53    2092 30    73        2222 90
38101:  14        1067    20    34       1800    30    54    2102 -     74        2226 90
38102:  15        1121    20    35       1822    70    55    2111 30    75        2230 70
38103:  16        1172    90    36       1844    10    56    2120 20    76        2234 40
38104:  17        1222    30    37       1864    60    57    2128 70    77        2237 90
38105:  18        1269    60    38       1884    20          2136 80    78        2241 30
38106:  19        1314    90    39       1903    -     581
38107:                                                 59    2144 60    79        2244 50
38108:  20        1358    20    40       1918    30    60    2152 10    80        2247 20
38109: 
38110: 
38111:                                           7 §.
38112:     Jos pesassa on epävarmoja tahi suuruudeltaan epä-
38113: määräisiä saatavia, laskettakoon ne todennäköisen arvonsa
38114: mukaan.
38115: 
38116: 
38117:                                                                                2
38118:   18                        N:o 17
38119: 
38120:                           IT LUKU.
38121: 
38122:     Jäämistäveron määrästä sekä vapautuksesta tämän veron
38123:                        suorittamisesta.
38124: 
38125:                              8 §.
38126:      Jos· pesän säästö e1 nouse 3,000 markkaan ja perin-
38127: nönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on pesä
38128: jäämistäverosta vapaa.
38129: 
38130:                              9 §.
38131:       Jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt puolisoa, vaan
38132: rintaperillinen, suoritetaan jäämistäveroa jokaiselta täy-
38133: deltä 100 markan määrältä:
38134:       l:ksi 2 / 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
38135:       2:ksi 3/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 10,000
38136: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
38137:       3:ksi 4/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 20,000
38138: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
38139:       4:ksi 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
38140: markkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
38141:       5:ksi 6/10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000
38142: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan';
38143:       6:ksi 7 / 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 50,000
38144: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
38145:       7:ksi 8/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 65,000
38146: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
38147:       S:ksi 1 °/ 0 säästöstä, kun se on vähintään 80,000
38148: markkaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
38149:       9:ksi 1 2 / 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 100,000
38150: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
38151:       10:ksi 1 5/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 150,000
38152: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
38153:                              N:o 17                        19
38154: 
38155:     ll:ksi 1 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
38156: markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
38157:     12:ksi 2 1/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
38158: markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
38159:     13:ksi 2 4/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
38160: markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
38161:     14:ksi 2 7/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
38162: markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
38163:     15:ksi 3 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 400,000
38164: markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
38165:     16:ksi 3 3/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
38166: markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
38167:     17:ksi 3 6/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 500,000
38168: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
38169:     18:ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
38170: markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
38171:     19:ksi 4 2/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
38172: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
38173:     20:ksi 4 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
38174: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
38175:     21:ksi 4 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
38176: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
38177:     22:ksi 5 1/ 10 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 750,000
38178: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
38179:     23:ksi 5 4/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
38180: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan·;
38181:     24:ksi 5 7 / 10 °/ 0 säästöstä, kun se on vähintään !:350,000
38182: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
38183:     25:ksi 6 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 900,000
38184: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
38185:     26:ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
38186: markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
38187:   20                        N:o 17
38188: 
38189:     27:ksi 6 6/ 10 °/0 säästöstä, kun se nousee 1,000,000
38190: markkaan tai enempään.
38191: 
38192:        Vero on siis kultakin täydeltä 100 markalta säästöstä:
38193: 
38194:         1:ssä luokassa                     S:mk. -:20
38195:         2:ssa                                    -:30
38196:         3:ssa                                    -:40
38197:         4:ssä                                    -:50
38198:         5:ssä                                    -:60
38199:         6:ssa                                     -:70
38200:         7:ssä     )                              -:80
38201:         S:ssa                                     1:-
38202:         9:ssä                                     1:20
38203:        lO:ssä                                     1:50
38204:        ll:ssä                                     1:80
38205:        12:ssa                                     2:10
38206:        13:ssa                                     2:40
38207:        14:ssä                                     2:70
38208:        15:ssä     >.>                        >    3:-
38209:        16:ssa                                     3:30
38210:        17:ssä                                     3:60
38211:        18:ssa                                     3:90
38212:        19:ssä                                     4:20
38213:        20:ssä                                     4:50
38214:        21:ssä                                     4:80
38215:        22:ssa                                     5:10
38216:        23:ssa                                     5:40
38217:        24:ssä                                     5:70
38218:        25:ssä                                     6:-
38219:        26:ssa                                     6:30
38220:        27:ssä                                     6:60
38221:                              N:o 17                        21
38222: 
38223:                              10 §.
38224:       Jos perinnönjättäjältä on jäänyt puoliso, lasketaan
38225: vero, siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä
38226: vai ei, ainoastaan puoleen edellisessä §:ssä olevassa tarif-
38227: fissa mainitusta määrästä.
38228: 
38229:                              11 §.
38230:       Jos perinnönjättäjäHä ei ole jäänyt puolisoa eikä
38231: rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, sisar, sisar-
38232: puoli tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi sisarpuolen jäl-
38233: keläinen, lisätään jäämistävero 150 prosentilla tariffissa
38234: mainitusta määrästä. Jos häneltä jää ainoastaan kaukai-
38235: sempia tahi ei mitään perillisiä, lisätään vero 300 pro-
38236: sentilla sanotusta määrästä.
38237: 
38238:                              12 §.
38239:       Jos valtiolle, kunnalle, seurakunnalle, armeliaisuus-
38240: laitokselle, opetuslaitokselle, tieteelliseen ja taiteelliseen
38241: tahi muuhun kotimaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen
38242: testamentin tai lahjan kautta annetusta omaisuudesta on
38243: suoritettu jäämistäveroa enemmän kuin 5 % sen omai-
38244: suuden arvosta, olkoon Keisarillisella Senaatilla valta,
38245: tehdyn anomuksen johdosta, määrätä testamentin tai
38246: lahjan saajalle takaisin suoritettavaksi mainitun määrän
38247: yli nouseva osa tällaista omaisuutta kohti lukeutuvasta
38248: j äämistöverosta.
38249:       Keisarillisella Senaatilla olkoon myös valta, kun taide-
38250: teoksia, käsikirjoituksia, kirjoja tai muita esineitä, joilla on
38251: kansallinen, historiallinen, tieteellinen tai taiteellinen mer-
38252: kitys, testamentin tai lahjan kautta on annettu julkiselle
38253: laitokselle, määrätä sellaisista esineistä suoritettu jäämistä-
38254: vero peruutettavaksi.
38255:   22                        N:o 17
38256: 
38257:                          III LUKU.
38258:         Jäämistöveron määräämisestä ja suorittamisesta.
38259: 
38260:                             13 §.
38261:      Jäämistöveron määräämisen toimittaa maalla kruunun-
38262: vouti ja kaupungissa maistraatti, joita siinä avustaa kruu-
38263: nun ja kunnan asiamies.
38264:      Kruunun asiamies on maalla kruununnimismies tai
38265: kauppalassa, joka on eri kuntana, sen järjestysmies sekä
38266: kaupungissa se henkilö, jonka kuvernööri siihen toimeen
38267: määrää. Kunnan asiamiehen valitsee maalla kunnallis-
38268: lautakunta tai kauppalassa sen hallitus ja kaupungissa raha-
38269: toimikamari.
38270:      Vero määrätään perunkirjoituskirjan nojalla, sittenkun
38271: tämä on ollut sellaisen tarkastuksen alaisena kuin alem-
38272: pana sanotaan.
38273:                              14 §.
38274:       Perunkirjoituksessa on siinä laadittavaan toimitus-
38275: kirjaan merkittävä, missä vainajan asunto ja kotipaikka
38276: oli sekä kutka ovat hänen perillisensä, ja siihen on otet-
38277: tava sellaiset kirjoitukset ja asiakirjat, mitkä ovat tarpeel-
38278: liset pesän tilan selville saamiseksi, tahi ovat ne siihen
38279: jäljennöksinä liitettävät.
38280:       Pesän omaisuudesta tehdyn luettelon perästä on pe-
38281: runkirjoituskirjassa mainittava, onko vainaja jo ennen anta-
38282: nut jollekin perilliselle jotakin, joka on perintöön lasket-
38283: tava, tahi tehnyt lahjoituksen, josta 4 §:n mukaan on suo-
38284: ritettava veroa; ja on sellaisen omaisuuden arvo myöskin
38285: siihen merkittävä.
38286:       Perunkirjoituskirjassa on myöskin mainittava, kuka
38287: pesänhoitajana vastaanottaa jäämistöveroasiaa koskevia
38288: ilmoituksia.
38289:                            N:o 17                        23
38290: 
38291:      Kun perunkirjoituskirja annetaan tuomarille, on hänen
38292: tarkoin katsottava, että se on oikein ja täydellisesti tehty.
38293: Jos edellisessä momentissa mainittu tieto siitä puuttuu,
38294: vaatikoon tuomari sen perunkirjoituskirjan tuojalta ja mer-
38295: kitköön tiedon perunkirjoituskirjaan.
38296: 
38297:                           15 §.
38298:       Kun perunkirjoituskirja on oikeuteen annettu, lähet-
38299: täköön oikeuden puheenjohtaja sen viipymättä maalla kruu-
38300: nun asiamiehelle ja kaupungissa maistraatille, joka joutui-
38301: sasti toimittakoon sen kruunun asiamiehelle.
38302:                             16 §.
38303:       Kruunun asiamiehen tulee yhdessä kunnan asiamiehen
38304: kanssa tarkastaa, onko vainajan omaisuus, josta jäämistä-
38305: veroa on maksettava, täydellisesti perunkirjoituskirjaan mer-
38306: kitty, sekä vastaavatko siihen otetut omaisuuden arvot käy-
38307: pää hintaa, kuin myös ovatko muut perunkirjoituskirjassa
38308: olevat tiedot oikeita ja täydellisiä. Jos tarkastuksen suorit-
38309: tamiseksi lisäselvitys on tarpeen, on äskenmainittujen toi-
38310: mitusmiesten se hankittava.
38311:                             17 §.
38312:       Edellisessä §:ssä mainittuun tarkastukseen ovat kaikki
38313: vainajan oikeudenomistajat kuin myöskin näiden holhoojat
38314: ja edusmiehet sekä pesänkirjoitusmiehet ja se, joka on
38315: pesän ilmoittanut tahi sitä hoitaa, kutsumuksesta velvol-
38316: liset saapumaan, jos toimitusmiehet sitä vaativat, antamaan
38317: niitä selvityksiä, jotka katsotaan tarpeellisiksi. Asianomai-
38318: nen papisto sekä muut viranomaiset ovat niinikään velvol-
38319: liset antamaan tarvittavat tiedot.
38320:       Tarkastuksesta on kirjoitettava pöytäkirja, johon on
38321: tarkoin merkittävä, mitä tarkastuksessa on havaittu, ja joka
38322: on toimitusmiesten allekirjoitettava.
38323:    24                       N:o 17
38324: 
38325:       Jos toimitusmiehet ovat jossakin kohdin olleet en
38326: mieltä tai jos perunkirjoituskirjaa vastaan on muistutuksia
38327: tehty, on pesänhoitajan selitys niistä hankittava; jos selitys
38328: on kirjallinen, on se asiakirjoihin liitettävä, mutta muussa
38329: tapauksessa pöytäkirjaan merkittävä.
38330: 
38331:                              18 §.
38332:       Sittenkun tarkastus on lopetettu, tekevät toimitus-
38333: miehet ehdotuksen pesästä suoritettavan jäämistäveron mää-
38334: rästä, joka ehdotus merkitään pöytäkirjaan. Jos toimitus-
38335: miehet ovat veron määrään nähden eri mieltä, on kumman-
38336: kin ehdotus erikseen merkittävä.
38337:       Sen jälkeen on kruunun asiamiehen, kuukauden ku-
38338: luessa siitä kun perunkirjoituskirja on hänelle saapunut,
38339: lähetettävä pöytäkirja ynnä perunkirjoituskirja sekä muut
38340: asiakirjat kruununvoudille tai maistraatille.
38341: 
38342:                              19 §.
38343:       Kruununvoudin ja maistraatin tulee, saatuaan edelli-
38344: sessä §:ssä mainitut asiakirjat, tutkia ne tarkasti sekä, hau-
38345: kittuaan, jos sen tarpeelliseksi katsovat, lisäselvitystä, mää-
38346: rätä pesästä suoritettavan jäämistäveron suuruus. Jos kruu-
38347: nun ja kunnan asiamies ovat olleet yhtä mieltä vissin omai-
38348: suuden arvosta, ei asian uudestaan tutkiminen siinä koh-
38349: den kuitenkaan ole tarpeen.
38350:       V eron määrästä toimittakoon kruununvouti tai maist-
38351: raatti viipymättä kuolinpesän hoitajalle maksutta verolipun,
38352: johon on lyhyesti merkitty veron laskelma ja jossa on mai-
38353: nittu, missä ja milloin vero on maksettava, kuin myös aika
38354: ja paikka valituksen tekemiseen. Jäljennös verolipusta on
38355: samalla lähetettävä kunnan asiamiehelle.
38356:                            N:o 17                        25
38357: 
38358:                             20 §.
38359:      Sekä kruunun että kunnan edustajalla on oikeus vaatia
38360: pesänhoitaja ja pesän osallinen oikeudessa vaialiansa vah-
38361: vistamaan, ettei mitään jäämistäveron alaista omaisuutta
38362: hänen tietensä ole salattu eikä poisjätetty, vaan kaikki vil-
38363: pittömästi annettu ilmi.
38364:                              21 §.
38365:       Jos kuolinpesän osakas on tyytymätön kruununvou-
38366: din taikka maistraatin jäämistäveron suuruutta koskevaan
38367: määräykseen, olkoon hänellä valta kolmenkymmenen päi-
38368: vän kuluessa siitä kuin verolippu todistettavasti on pesän-
38369: hoitajalle toimitettu, sitä päivää kuitenkaan lukematta, va-
38370: lituksen kautta saattaa asia kuvernöörin tutkittavaksi. Sama
38371: oikeus olkoon kunnan asiamiehellä, luettuna siitä päivästä,
38372: jolloin hän todistettavasti sai jäljennöksen verolipusta, sitä
38373: päivää kuitenkaan lukematta. Verolippu tai jäljennös siitä
38374: on valituksen oheen liitettävä.
38375:       Kuvernöörin päätös olkoon lupa kuudenkymmenen
38376: päivän kuluessa valituksella saattaa Keisarillisen Senaatin
38377: Talousosaston tutkittavaksi.
38378:       Valituksen tekeminen ei estä veron perimistä.
38379: 
38380:                             22 §.
38381:       Jos vama]a on useammilla paikkakunnilla jättänyt
38382: jälkeensä omaisuutta, josta tehdään eri perunkirjoitukset,
38383: tulee sen oikeuden puheenjohtajan, jonka piirissä vainajan
38384: asunto ja kotipaikka oli, lähettää muulla paikkakunnalla
38385: olevaa omaisuutta koskeva perunkirjoituskirja sen kunnan
38386: kruunun asiamiehelle, jossa omaisuus sijaitsee.
38387:       Sittenkun viimeksimainittu perunkirjoituskirja on ollut
38388: sellaisen tarkastuksen alaisena kuin 16 §:ssä on sanottu,
38389: lähettäköön kruunun asiamies sen ynnä tarkastuksesta laa-
38390:   26                      N:o 17
38391: 
38392: ditun pöytäkirjan jäämistöveron määräämistä varten sen
38393: kunnan kruunun asiamiehelle, jossa vainajan asunto ja koti-
38394: paikka oli.
38395:                           23 §.
38396:       Jos vero JO on suuruudeltaan määrätty, kun perun-
38397: kirjoituskirja saapuu toisesta paikkakunnasta, taikka jos,
38398: sittenkun perunkirjoitus on tapahtunut ja jäämistövero
38399: sen mukaan on määrätty, uusia varoja ilmaantuu vainajan
38400: pesään, on veron määrä pesän siten lisääntyneen säästön
38401: mukaan uudestaan laskettava.
38402:                            24 §.
38403:        Kuulinpesän osakkaat, lukuunottamatta sellaisen lah-
38404: Jan saajaa, jonka lahjanantaja jo elinaikanaan on hallus-
38405: taan luovuttanut, vastaavat kukin omasta ja toistensa puo-
38406: lesta siitä jäämistöverosta, joka kaikkien heidän osalleen
38407: lukeutuu, ei kuitenkaan kukaan enemmällä, kuin mitä hän
38408: pesästä saa. Verosta, joka on menevä sellaisesta lahjasta
38409: kuin edellä on mainittu, vastatkoon ainoastaan lahjan
38410: saaja.
38411:        Ennenkuin kuulinpesästä menevä vero on maksettu,
38412: ei perillinen eikä testamentin- tahi lahjansaaja ole oikeu-
38413: tettu ilman kuolinpesänosakkaitten suostumusta . mitään
38414: pesästä saamaan, ellei hän anna hyväksyttävää vakuutta
38415: siitä veromäärästä, mistä hän edellisen momentin mukaan
38416: on velvollinen vastaamaan.
38417:        Jäämistöön kuuluva kiinteistö, josta jäämistöveroa
38418: on suoritettava, olkoon veron maksamisesta vakuutena.
38419: niinkuin kruunulle tulevasta ulosteosta on säädetty.
38420: 
38421:                            25 §.
38422:       Jos jäämistöveron suorittaminen jostakin pesästä kä-
38423: VISI vaikeaksi, on kuvernöörillä valta sallia hyväksyttävää
38424:                            N:o 17                       27
38425: 
38426: takausta tai muuta vakuutta vastaan veron suoritettavaksi
38427: vuosierissä enintään viiden vuoden kuluessa, tai, jos erityi-
38428: siä syitä on olemassa, siltä osalta, mikä koskee kiinteimis-
38429: töä, enintään kymmenen vuoden kuluessa.
38430:       Tällaista maksuajanpidentämistä on haettava kirjalli-
38431: sesti kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin vero-
38432: lippu todistettavasti on kuolinpesän hoitajalle toimitettu,
38433: tätä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta, ja on jäämistö-
38434: verolippu hakukirjan oheen liitettävä.
38435:       Jos jollekin myönnetään veronmaksamisen lykkäystä,
38436: tulee hänen siltä osalta, joka kohdistuu kiinteistöön, suo-
38437: rittaa korkoa kolme ja puoli prosenttia sPkä muutoin
38438: neljä ja puoli prosenttia vuodessa veromäärältä, luettuna
38439: siitä päivästä, jolloin vero olisi ollut maksettava, siihen
38440: päivään asti, jolloin se suoritetaan.
38441: 
38442:                            26 §.
38443:       Jos, sen jälkeen kun jäämistöveron suuruus on maa-
38444: rätty, ilmenee, että pesän säästö on melkoista pienempi
38445: kuin oli arvioitu, olkoon Keisarillisella Senaatilla valta
38446: määrätä liikaa laskettu vero peruutettavaksi. Tällaista pe-
38447: ruutusta haettakoon kirjallisesti yhden vuoden kuluessa
38448: jäämistönjättäjän kuolinpäivästä, tätä päivää kuitenkaan
38449: lukuunottamatta.
38450:                            27 §.
38451:       Pesästä suoritettu jäämistövero on, ellei jäämistön-
38452: jättäjä ole toisin määrännyt, kunkin saaman osuuden mu-
38453: kaan jäävä kaikkien niiden rasitukseksi, jotka perinnön,
38454: testamentin tai lahjan kautta saavat tai ovat saaneet pe-
38455: sästä omaisuutta.
38456:                            28 §.
38457:       Perunkirjoituksessa syntyneet asiakirjat ovat, sitten-
38458: kun jäämistöveron suuruus on määrätty, palautettavat asian-
38459: omaiselle oikeudelle.
38460:   28                       N:o 17
38461: 
38462:       Muut jäämistöveron määräämistä koskevaa kysymystä
38463: käsiteltäessä syntyneet asiakirjat säilytetään maalla kruu-
38464: nunvoudin ja kaupungissa maistraatin arkistossa.
38465: 
38466: 
38467: 
38468:                          IV LUKU.
38469:                      Erityisiä säännöksiä.
38470: 
38471:                             29 §.
38472:       Luettelo kaikista oikeuteen annetuista perunkirjoitus-
38473: kirjoista on oikeuden puheenjohtajan puolivuosittain lähe-
38474: tettävä läänin kuvernöörille.
38475: 
38476:                             30 §.
38477:      .Täämistövero-asioissa annettavista päätöksistä älköön
38478: lnnastusta vaadittako.
38479: 
38480:                             31 §.
38481:       Mikä rangaistus on perunkirjoituksen laiminlyömisestä
38482: sekä omaisuuden salaamisesta tai väärästä ilmoittamisesta,
38483: siitä säädetään Perintökaaren 9 luvun 5 ja 7 §:ssä. Muusta
38484: jäämistävero-asioissa antamastaan väärästä tai harhaanvie-
38485: västä ilmoituksesta rangaistakoon syyllinen, kuten rikos-
38486: lain 38 luvun 11 §:ssä sanotaan. Näissä tapauksissa vas-
38487: tatkoon syyllinen myös siitä verosta, jota rikoksen tähden
38488: ei saada perityksi.
38489:       Se joka laiminlyö tämän asetuksen 17 §:ssä mainitun
38490: velvollisuutensa saapua siinä tarkoitettujen viranomaisten
38491: eteen, tai on vastahakoinen antamaan vaadittuja tietoja,
38492: rangaistakoon sakoilla; ja on virallisen syyttäjän alioikeu-
38493: dessa häntä siitä syytettävä.
38494:                             N:o 17                        29
38495: 
38496:                                 32 §.
38497:        Kannettu jäämistövero jaetaan kunnan ja valtion kes-
38498: ken siten, että se kunta, jossa vainajan asunto ja koti-
38499: paikka oli, tai, jos veroa suoritetaan sellaisesta kiinteis-
38500: töstä, joka on toisessa kunnassa, se kunta, jossa kiinteistö
38501: sijaitsee, saa verosta kahdennenkymmenennen osan, jos se
38502: on kaupunkikunta, mutta kymmenennen osan, jos se on
38503: maalaiskunta tai kauppala. Kun sen jälkeen kuusi pro-
38504: senttia on vähennetty valtiorahaston hyväksi, menee jään-
38505: nös suostuntarahastoon.
38506:        Jos samasta pesästä suoritetun jäämistöveron osuutta
38507: on menevä eri kunnille, on tämä osuus jaettava niiden
38508: kesken kussakin kunnassa olevan, pesään kuuluvan omai-
38509: suuden kokonaisarvon mukaan.
38510: 
38511:                                 33 §.
38512:      Keisarillisen Senaatin asia on antaa tämän asetuksen
38513: täytäntöön panemiseksi tarpeelliset lähemmät määräykset.
38514: 
38515:                                 34 §.
38516:        Tämä asetus on voimassa tammikuun 1 päivästä 1911
38517: saman vuoden loppuun.
38518:        Tämän kautta kumotaan, mitä heinäkuun 21 päivänä
38519: 1752, maaliskuun 5 päivänä 1778, marraskuun 9 päivänä
38520: 1785 ja heinäkuun 11 päivänä 1806 annetuissa kuninkaalli-
38521: sissa kirjeissä on säädetty kuolinpesämaksujen suorittami-
38522: sesta eräänlaatuisista kuolinpesistä oikeusvirkakunnan palk-
38523: kaamiseksi ynnä mitä näitten maksujen perimisestä ja
38524: perimisen silmälläpidosta on erinäisissä asetuksissa mää-
38525: rätty.
38526:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
38527:           lll   .. huhtikuuta
38528:           s p:na toukokuuta 1910•
38529:                  Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
38530: Helsingissä, Keisarillisen S~.>naatin kirjapainossa, 1910.
38531: VALTIOVARAINV!LIOKUNTA.
38532:   Ensimäinen osasto.
38533: 
38534:      Helsingissä,
38535: toukokuun 12 p:nä 1910.
38536: 
38537: 
38538: 
38539:                        S u o m e n E d u s k u h n a ll e.
38540: 
38541:              Valtiovarainvaliokunnan ensimäinen osasto on alus-
38542:        tavasti käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
38543:        lähetettyä armollista esitystä N:o 17 jäämistöverosta, mutta
38544:        ei ole havainnut mahdolliseksi saada mietintöänsä tästä
38545:        armollisesta esityksestä, johon nähden eriäviä mielipiteitä
38546:        on ilmaantunut, niin aikaiseen valmiiksi, että asia Edus-
38547:        kunnassa todennäköisesti ehdittäisiin kuluvana istuntokau-
38548:        tena loppuun käsitellä. Kysymyksenalainen armollinen
38549:        esitys on sellaisessa yhteydessä leimasuostuntaa koskevan
38550:        armollisen esityksen N:o 9 kanssa, että viimeksimainitun
38551:        loppuunkäsitteleminen ei voi tapahtua, emJenkun armolli-
38552:        nen esitys jäämistöverosta on loppuun suoritettu. Kun
38553:        leimasuostuntaa koskevan armollisen esityksen käsittelyn
38554:        lykkääminen tuonnemmaksi, katsoen siihen lyhyeen aikaan,
38555:        joka kuluvasta istuntokaudesta enää on jälellä, ei käyne
38556:        päinsä, näkee Valiokunta myöskin tässä esteen jäämistä-
38557:        veroa koskevan armollisen esityksen lopulliselle käsitte-
38558:        lylle kuluvana Eduskunnan istuntokautena.
38559:              Valiokunta, joka on Eduskunnalle lähettänyt mie-
38560:        tintönsä leimasuostuntaa koskevasta armollisesta esityk-
38561:        sestä, on katsonut asiakseen edelläsanotusta kunnioittaen
38562:        ilmoittaa.
38563: 
38564:                                                 Juhani Arajärvi.
38565: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
38566:          1910. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 17.
38567: 
38568: 
38569: 
38570: 
38571:               Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
38572:          Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen jää-
38573:          mistöverosta.
38574: 
38575: 
38576: 
38577: 
38578:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
38579:              ja Suuriruhtinas T
38580: 
38581: 
38582: 
38583: 
38584:      Sittenkuin Teidän Keisarillinen Majesteettinne on
38585: Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuksen asetuk-
38586: seksi jäämistöverosta, on Eduskunnan VaJtiovarainvalio-
38587: 2          1910. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 17.
38588: 
38589: kunta, johon armollinen esitys valmistelavaa käsittelyä
38590: varten oli lähetetty, kirjelmässä 12 päivältä kuluvaa tou-
38591: kokuuta Eduskunnalle ilmoittanut, ettei Valiokunta ole
38592: havainnut mahdolliseksi saada mietintöä asiasta niin ajoissa
38593: valmiiksi, että asia Eduskunnassa olisi ehditty loppuun
38594: käsitellä.
38595:      Tämän Eduskunta saa alamaisesti Teidän Keisarilli-
38596: selle Majasteetillenne ilmoittaa.
38597: 
38598: 
38599:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
38600: 
38601:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1910.
38602: 
38603: 
38604: 
38605: 
38606:      Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
38607:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025