<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

97 Käyttäjää paikalla! 0.0090219974517822

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1910_IV | ASK_1910_I_III | ASK_1910_V | HAK_1910 | HAK_1910_ylim_vp | Liite_1910_I_XI | PTK_1910_I | PTK_1910_II | PTK_ASK_1910_ylim_vp | 
1: VALTIOPÄIVÄT
2:         1910
3:    ASIAKIRJAT
4: 
5: 
6: 
7:       VIIDES OSA
8:              1, II
9: 
10: 
11: 
12: 
13:     HE L S 1N 01 SS Ä 1918
14: 
15: 
16: 
17: 
18:                               -   ,>--~   -,
19:                              .    •,.,'
20: 
21:                              . '~"':J
22:                                                 Sisällys.
23:                                                           1.                                               Edusk.
24:                                                                                                           eslt. mlet.
25:    Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 1 torpan, lampuotitilan
26: fa mäkitupa-alueen vuokrasta maaliskuun 12 p:nä 1909 annetun
27: asetuksen 32 ja 34 §:n mttuttamista koskevan eduskuntaesityk-
28: sen johdosta.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           1.
29:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö n:o 3.
30: 
31:    Työväenasiain valiokunnan mietintö n:o 2 kahdesta Edus-
32: kunnalle tehdystä eduskuntaesityksestä, jotka tarkoittavat
33: lakia palkkaussäännön kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            2.
34:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö n:o 4.
35: 
36:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 1 yleisen oppivelvolli8uu-
37: den säätämistä ja sen täytäntöönpanoa koskevain eduskunta-
38: esitysten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            3.
39:    Oikaisulehti Sivistysvaliokunnan mietintöön n:o 1.
40:     Suuren valiokunnan siitä antamat mietinnöt n:ot 9 ja 9 a.
41:    Valtiovarainvaliokunnan samasta asiasta antama mietintö
42: n:o 5, mikäli koskee kansakoululaitoksen kustannuksia . . . . . . . .                                          3 a.
43:    Suomen Eduskunnan erinäisten eduskuntaesitystenjohdosta
44: päättää alamainen ehdotus asetukseksi oppivelvollisuudesta,
45: asetukseksi kansakoululaitoksen kustannuksista sekä asetuk-
46: seksi oikeudesta vapautukseen uskonnonopetuksesta.
47: 
48:    Talousvaliokunnan mietintö n:o 2 eduskuntaesityksien joh-
49: dosta, jotka koskevat toimenpiteitä metsän hävittämisen ekkäise-
50: miseksi .............. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                4.
51: 
52:    Pankkivaliokunnan miP-tintö n:o 5 Eduskunnalle annetun
53: eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetuk-
54: seksi ?tlkomaisen pankkiyhtiön oikeudesta harjoittaa pankkiliikettä
55: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     5
56:    2
57: 
58:                                                                                                                Edusk.
59:                                                                                                              eslt. miet.
60:      Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2 teiden teke-
61: rn.istä ja kunnossapilaa maalla koskevien eduskuntaesitysten
62: johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       6.
63:      Valtiovarainvaliokunnan samasta asiasta antama mietintö
64: n:o 8, mikäli koskee tieveroa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       6 a.
65: 
66:   Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 eduskuntaesityksen johdosta,
67: joka koskee mosottolain 4 luvun 5 ja 6 §:n sekä sanotun lain
68: voimaanpanemisesta annetun asetuksen 27 §:n muttftamista......                                                         7.
69:    Suuren valiokunnan siitä antamat mietinnöt n:ot 14 ja 14 a.
70:    Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta päättä-
71: mät alamaiset ehdotukset asetuksiksi Ulosottolain 4 luvun 5,
72: 6 ja 7 §:n muuttamisesta sekä uuden ulosottolain voimaan-
73: panemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaadinotettava 3
74: päivänä joulukuuta 1895 annetun asetuksen 27 §:n muuttami-
75: sesta.
76: 
77:        Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 5 Eduskun-
78: nalle tehdystä eduskuntaesityksestä ja anomusehdotuksista,
79: jotka tarkoittavat voimassa olevan, työnantajan vastuunalaisuutta
80: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lainsäädännön
81: uusimista ja valtion toimesta perostettavaa yleistä työväen
82: tapaturmavakuutuslaitosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      8.
83: 
84:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 3 eduskuntaesi-
85: tyksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen paloapuyhdistyksistä
86: huhtikuun 17 päivänä 1908 annetun lain selittämiseksi . . . . . . . .                                                  9.
87: 
88: 
89: 
90:                                                            fl.                                                     Anom.
91:                                                                                                                    mlet.
92:    Työväenasiain valiokunnan mietintö n:o 1 Eduskunnassa
93: tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka koskevat työkyvyt-
94: tömyys- ja vanhuusvakuutuksen Järjestämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                            1.
95:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
96:     Työväenasiain valiokunnan mietintö n:o 3 erinäisistä Edus-
97: kunnalle tehdyistä anomusehdotuksista, jotka koskevat paZkal-
98: lisolojen uudelleen järjestämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          2.
99:     Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
100: 
101:    Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 2 Eduskunnassa teh-
102: dyn uudisviljelyksen edistämistä viljelyspakkoperiaatteen mukaan
103: JIOskevan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                        3.
104:                                                                                                                  3
105: 
106:                                                                                                              Anom.
107:                                                                                                              mlet.
108:    Työväenasiain valiokunnan mietintö n:o 4 äitiysvakuutusta
109: koskevista anomusehdotuksista..............................                                                          4.
110:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
111:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 2 määrärahan myöntämistä
112: maalai8kansakoulujen varattomien lasten ravinto- ja vaatetus-
113: avuksi tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . .                                                5.
114:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
115:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 2 eräiden Eduskun-
116: nassa tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoitta-
117: vat Su,omen perustuslakien voimassa pitämistä . . . . . . . . . . . . . . . .                                        6.
118:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
119:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 3 valtioavun myöntämistä
120: pikku- ja kiel"tokoulujen hyväksi tarkoittavan anomusehdotuksen
121: johdosta ....................................'.... . . . . . . . . . . . .                                           7.
122:    S~omen Eduskunnan alamainen anomus.
123: 
124:     Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 4 valtioavun myöntämistä
125: työväenopistoille tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta                                                             8.
126:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
127:   Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 5 valtioavun myöntämistä
128: Kansan Näyttämölle tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta                                                            9.
129:    Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
130:     Virkamiesasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 anomusehdo-
131: tusten johdosta, jotka tarkoittavat maamme virkamiesolojen
132: tutkimista ja niissä vallitsevain epäkohtain poistamista                                                         10.
133:     Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
134:     Talousvaliokunnan mietintö n:o 3 Eduskunnassa tehdyn
135: anomusehdotuksen johdosta, määrärahan myöntämisestä keuh-
136: kot,zudin vastustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                11.
137:     Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
138:     Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 3 kahden Eduskun-
139: nassa tehdyn, sotilas- ja siviilivirkatalojen y. m. kruununmaalla
140: olevien torpparien oikeudellisen tilan parantamista tarkoittavan
141: anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        12.
142:     Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
143:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 6 määrärahan myöntämistä
144: pelastavaa siveellisyystyötä varten tarkoittavan anomusehdotuk-
145: sen johdosta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       13.
146:     Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
147:     4
148: 
149:                                                                                                                        Anom.
150:                                                                                                                        mlet.
151:        Työväenasiain valiokunnan mietintö n:o 6 anomusehdotuk-
152:     sesta, joka koskee valtion kannatusavun myöntämistä niille työ-
153:     väen ammattijärjestöille, jotka en.~i talven aikana järjestävät työt-
154:     tömäin avustusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              14.
155:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
156:        Työväenasiain valiokunnan mietintö n:o 7 anomusehdo-
157:     tuksesta, joka koskee toimenpiteitä työriitojen sovittamiseksi . .                                                    15.
158:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
159:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 15 koskeva erma1s1a
160:     Eduskunnassa tehtyjä anomuksia luotsi- ja majakkalaitoksesta
161:     21 päivänä huhtikuuta 1903 annetun asetuksen 1 luvun 1 §:n c
162:     kohdan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  16.
163:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
164:        Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 3 kahden Eduskun-
165:     nassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat Suo-
166:     m~ .. luotsilaitoksen aiotun uudestaan järjestämisen sillensä jättä-
167:     m~sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .      17.
168:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
169:         Lakivaliokunnan mietintö n:o 4 anomusehdotuksen joh-
170: 
171: V   dosta, joka koskee valtiovaraston saattamista vastuunalaiseksi
172:     virkamiesten virheellisestä menettelystä yksityisille aih{mtuneesta
173:     vahingosta ............................................... .                                                          18.
174:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
175:         Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 7 anomusehdotuksen joh-
176:     dosta, joka koskee valtioavun myöntämistä kotiseutututkimuksen
177:     edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         19.
178:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
179: 
180:          Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan Päätös.
181: 1.
182:                1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
183: 
184: 
185: 
186: 
187:                  Maatalousvaliokunnan                  mietintö
188:            N:o 1 torpan, lampuotitilan Ja mäkitupa-alueen vuokrasta
189:            maaliskuun 12 p:nä 1909 annetun asetuksen 32 ja 34
190:            §:n muuttamista koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
191: 
192:       Eduskunta on Valmistelevaa käsittelyä varten maata-
193: lousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Evert Elorannan y.
194:  m. eduskuntaesityksen N :o 21, käsittävä ehdotuksen muu-
195:  toksiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
196: .rasta maaliskuun 12 p :nä 1909 annetun asetuksen 32 ja
197: .3-1: § :iin.
198: 
199: 
200:     Eduskuntaesityksessä ehdotetaan poistettaviksi ny-
201: kyään voimassa olevan torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
202: alueen vuokrasta maaliskuun 12 p :nä 1909 annetun asetuk-
203: .sen 32 § :stä momentit 2 ja 4 sekä siitä aiheutuvana saman
204:  asetuksen 34 § :n 4 :nnen momentin kumoamista. Mainitut
205:  kohdat, jotka· sisältävät sen, että vuokratilaa siirrettäessä
206: siirtosumma ei saa nousta saman asetuksen 25 § :ssä määrät-
207: tyä korvausta suuremmaksi, esitetään eduskuntaesityksen
208: perusteluissa poistettavaksi pääasiallisesti siitä syystä että
209: säännökset näissä momenteissa turvaavatyksinomaanmaan-
210: omistajan etua, asettaen vuokramiehen kovin tukalaan ase-
211: maan, varsinkin silloin kun siirto tapahtuu jollekin muulle
212: henkilölle kuin vuokramiehen rintaperillisille, vanhemmille
213: tai jollekin hänen sisaruksistaan, koska vuokranantaja on
214: voimassa olevan asetuksen mukaan oikeuttlttu 30 päivän
215: kuluessa vuokran siirrosta tiedon saatuaan lunastaman it-
216: selleen vuokraoikeuden 32 § :n 2 :ssa momentissa mainitu..c;ta
217: 
218: 
219:                                 •
220: 2             1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
221: 
222: 
223: siirtosummasta, joka siirtosumma taas useammissa tapauk-
224: sissa ja erittäinkin silloin kun vuokrasopimus on t~hty en-
225:  nen mainitun asetuksen voimaanastumista jäisi olematto-
226: maksi tai ainakin varsin mitättömäksi siihen nähden että
227: puheena olevan asetuksen 25 § :n mukaan se ei saisi nousta
228: vuokramaan parantamiseksi tehdyn työn arvoa suurem-
229: maksi. Tämän mielipiteen tueksi on valiokunnassa vähem-
230: mistön taholta vielä tosiasiana esitetty, että maan arvon
231: nouseminen useammissa tapauksissa jäisi kokonaan vuok-
232: ranantajan hyväksi koskapa hän saatuaan vuokraoikeuden
233: ilmaiseksi tai halvalla hinnalla itselleen lunastetuksi voisi
234: vuokramaan sittemmin luovuttaa suuremmalla voitolla, si-
235: ten saaden ansiotonta hyötyä. Tähän katsoen olisi siis
236: vuokraoikeuden siirto saatava myyjän ja ostajan välillä
237: täysin vapaaksi asetuksen kyseenalaisissa kohdissa sille
238: asettamista rajotuksista, koska nämä ovat omiaan asetta-
239: maan vuokramiehen entisestään vielä huonompaan ase-
240: maan.
241:     Kun kuitenkin kysymyksessä olevat kohdat maanvuok-
242: ra-asetuksessa ovat jo vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä
243: olleet monipuolisen pohdinnan alaisina sekä maatalous- ja
244: suuressa valiokunnassa että myöskin laajaperäisen keskus-
245: telun alaisina Eduskunnassa, jossa asia viimein saatiin ny-
246: kyiseen muotoonsa ratkaistuksi, niin valiokunnan enem-
247: mistö on sitä mieltä että, kun itse asiassa oesityksen teki-
248: jäin puolelta ei oltu esitetty mitään uusia asiallisia näkö-
249: kohtia, joita jo ei ennen olisi esilletuotu ja varsinkin siitä
250: syystä, että tässä suhteessa ei vielä ole saatu minkäänlaista
251: kokemusta vuokra-asetuksen vaikutuksesta, koska vuokra-
252: lautakunnatkaan eivät vielä ole ehtineet tuskin mitään toi-
253: mia, nyt kysymyksessä oleva eduskuntaesitys, muutoksista
254: nykyään voimassa olevan maanvuokra-asetuk'len ennen-
255: mainituihin pykäliin, on pidettävä ennenaikaisena. Näin
256: ollen ja kun sitäpaitsi on vaikeata ratkaista paraneeko
257: vuokralaisen asema toaellisuudessa niinkään paljon nyt eh-
258: dotettujen momenttien poistamisen kautta, jotka kummin-
259: 
260: 
261:                                  .
262:           Maanvuokra-asetuksen 32 ja 34 §:n muuttaminen.   3
263: 
264: 
265: kin vuokralakiin ovat tulleet asetetuiksi pääasiassa, kuten
266: 1908 vuoden maatalousvaliokunnan mietinnöstä N :o 2
267: manvnokrasta maalla selviää, tarkoituksessa turvata uutta
268: vuokramiestä kohtuuttoman vuokramaksun suorittami-
269: selta, ja kun on myös huomioon otettava että maanvuokra-
270: asetuksen tarkoituksena on toiselta puolen myöskin olla
271: maanomistajan oikeuksien turvaajana, ja sitäpaitsi kysy-
272: myksessä olevien momenttien poistaminen saattaisi samalla
273: aiheuttaa myös kevytmielistä keinottelua vuokraoikeuksien
274: siirtämisessä, niin saa maatalousvaliokunta esilletuomil-
275: laan perusteilla esittää eduskunnalle,
276: 
277:                että kysymyksessä oleva eduskuntaesitys hyl-
278:            jättäisiin.
279: 
280:    Helsingissä, huhtikuun 6 p :nä 1910.
281: 
282: 
283: 
284:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
285: ·von Troil, varapuheenjohtaja Ojanen, jäsenet E. Eloranta,
286: Etelämäki, Huttunen, Kekki, Mäkelä, Ripatti, SaalastL
287: Saarinen (osittain), Siren, Snellman (osittain), Storbjörk,
288: Telkkä, Seppä-Murto sekä osittain varajäsenet Astala, Ko-
289: pila, Lautasalo ja Malkamäki.
290:               1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
291: 
292: 
293:                •
294: 
295: 
296: 
297: 
298:                         Vastalause.
299:       Maanvuokra-asetuksen 32 ja 34 §:ien muuttamista;,
300: tarkattavan eduskunta-esityksen johdosta annettuun, Maa-
301: talousvaliokunnan jäsenten enemmistön hyväksymään, hyl-
302: käävään mietintöön emme ole voineet yhtyä pääasiallisesti
303: seuraavista syistä.
304:       Jokaisen, eri henkilöiden välisiä suhteita säännötte-
305: levän lain tulee tasapuolisesti suojata kunkin asianosaisen
306: oikeuksia, mutta erittäinkin lain, jonka alaan kuuluu yh-
307: teiskunnallisesti eri-väkisten ainesten välien määrittely,
308: täytyy varsin tarkasti huomioon ottaa, että taloudellisesti
309: heikompi asianosainen saisi oikeutta. Viimeksi mainittu
310: näkökohta on yleisesti tunnustettu tarpeelliseksi silmällä
311: pitäen myöskin maanvuokra-asetusta laatiessa ja niinpä
312: onkin nyt voimassa oleva, uusi maanvuokra-asetus tuot-
313: tanut entistä enemmän lainsuojaa maanvuokraaja-luokal-
314: lemme. Tähän asetukseen on kuitenkin asetettu eräitä.
315: kohtia, jotka ovat ristiriidassa yllälausutun oikeusperiaat-
316: teen kans~a ja todellisuudessa saattavat vuokraajan epä-
317: edullisempaan asemaan, kuin entiset, vanhemmat vuokra-
318: lait. Sellaisina maanvuokraajille turmiollisina säännöksinä
319: täytyy pitää puheenaolevan asetuksen 32 ja 34 §:n mää-
320: räyksiä, mitkä rajattavat ja ehkäisevät vuokra-oikeuden
321: vapaata siirtoa toiselle henkilölle.
322:       Näiden asetuksen kohtien mukaan kadottaa maan-
323: vuokralle ottaja, jos hänen syystä tahi toisesta on vuokra-
324: kauden kestäessä siirtäminen vuokra-oikeutensa toiselle
325: henkilölle, paitsi siirron tapahtuessa rintaperilliselle, van-
326: hemmille tahi joJlekin hänen sisaruksistaan, oleellisen osan
327:                          Vastalause.
328: 
329: niistä oikeuksista, joiden nauttimiseen vuokrakauden lop-
330: puun asti hän on vuokrasopimusta tehdessä saanut lailli-
331: sen takeen. Ensinnäkin on näissä vuokralle ottaj an etua
332: loukkaavissa säädöksissä määrätty, että siirtosummaa, jonka
333: vuokra-oikeuden vastaanottaja suorittaisi luovuttajalle, ei
334: saa määrätä sitä korvausta suuremmaksi kuin minkä vuok-
335: ramies olisi oikeutettu maanomistajalta saamaan tilalle
336: tekemäinsä parannusten perusteella, jos vuokrasuhde sil-
337: loin päättyisi. Sitäpaitsi on vielä määrätty, että vuokra-
338: oikeutta siirtäissä muille kuin ylläsanotuille lähisukulai-
339: sille, vuokranantaja on oikeutettu maärä-ajan kuluessa
340: edellä sanotulla tavalla määrätystä lunastussummasta hal-
341: tuunsa ottamaan koko vuokra-alueen. Näin kadottaisi
342: vuokralle ottaja oikeuden nauttia hyväkseen koko vuokra-
343: kauden ajan sitä etua, jonka vuokra-alue ehkä on saanut
344: yleisen maanarvon kohoamisen kautta, mihin hänellä kui-
345: tenkin oikeuden mukaan tulee olla tilaisuus. Mitä muu-
346: ten luvattuun korvaukseen tehdyistä parannuksista tulee,
347: niin jää se useimmassa tapauksessa aivan olemattomaksi
348: tai vähäpätöiseksi. Näin on laita erittäinkin ennen nykyi-
349: sen asetuksen voimaan astumista tehtyjen vuokrasopimuk-
350: sien alaisten vuokra-alueiden suhteen varsinkin, jos tulo-
351: katselmus, josta korvauksen saanti suureksi osaksi riippuu,
352: on jäänyt pitämättä. Vuokranantajalie on täten asetuk-
353: sessa varattu tilaisuus hyötyä vuokramiehen kustannuk-
354: sella, mikä, kuten edellä on sanottu, on ilmeisessä ristirii-
355: dassa sen oikeusperiaatteen kanssa, että lain tulee varsin-
356: kin heikomman asianosaisen oikeutta turvata.
357:        V aliakunnan enemmistö perustelee kielteistä kantaansa
358: näitten epäkohtien korjaamisen suhteen sillä, että laki
359: vasta on ollut lyhyen ajan voimassa, mutta selväähän on,
360: että epäkohdat ovat helpommasti poistettavissa heti alussa,
361: kuin saatuaan tuntuvia oikeushäiriöitä aikaan. Mitä taa-
362: sen tulee siihen citaksumaan, että nämät määräykset tar-
363: vittaisiin asetuksessa uuden vuokramiehen edun turvaami-
364: seksi, niin on huomioon otettava, että toisen asianosaisen
365: ehkä luulotelluu edun tähden ei saa loukata toisen selvää,
366: 6                 1910. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
367: 
368: oikeutta. Ja, jos maanomistaja edellä kerrotulla tavalla
369: on haltuunsa ottanut vuokra-alueen, minkä hän tietysti
370: säännöllisesti tekeekin, niin eihän silloin laki voi estää
371: häntäkään uudelta vuokramieheltä korotetun vuokran
372: muodossa kiskomasta maanarvon nousun tähden synty-
373: nyttä lisätuloa. Mitä tässä olemme lausuneet vuokralle
374: ottajan oikeudesta koko vuokra-ajan nauttia vuokra-alueen
375: tuottamasta hyödystä, sopii myöskin vastaväitteeksi valio-
376: kunnan enemmistön otaksumiselle, että esitetyt lain-
377: muutokset muka aiheuttaisivat kevytmielistä keinottelua
378: vuokra-oikeuden siirtämisessä, sillä eihän luovuttaja mil-
379: lään keinottelulla voi toiselle luovuttaa muita etuja kuin,
380: mitä hän vuokrasopimuksen mukaan laillisesti nauttii.
381:       Kaiken sen perustuksella, mitä yllä olemme esittä-
382: neet saamme eduskunnalle ehdottaa,
383: 
384:                   että eduskunta. hyläten valiokunnan mietin-
385:              nön, hyväksyisi asetusehdotuksen näin knuluvana:
386: 
387: 
388:                               Asetus,
389: jolla kumoten 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun, torpan, lampuotitilan ja
390: mäkitupa-alueen vuokraamista koskevan asetuksen 32 §:n toinen ja neljäs
391:  sekä 34 §:n neljäs momentti ja sanotut asetuksen §:t säädetään kuulumaan
392: seuraavasti:
393:                                   32 §.
394:       Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen-
395: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyy-
396: t,yä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy,
397: eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman
398: maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa,
399: on asia vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
400:       Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeu-
401: tensa muulle henkilölle kuin 1 §:n 3 momentissa sanotaan,
402: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräys-
403: ten alainen.
404:                           Vastalause.                       7
405: 
406: 
407:                             34 §.
408:        Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa-
409: koot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä
410: vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
411:        Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil-
412: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisa-
413: ruksistaan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan,
414: jos sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen
415: kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokran-
416: antajan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
417:        Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeu-
418: tettu ainoastaan 32 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan
419: vuokraoikeuden.
420:        Helsingissä huhtikuun 6 p:nä 1910.
421: 
422:      Evert Eloranta.              K. A. Saarinen.
423:      Pekka Huttunen.              Juho Etelämäki.
424:      N. A. Telkkä.                Juho Lantasalo.
425:                      Aatto Siren.
426: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
427:       1910 -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
428: 
429: 
430: 
431: 
432:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 3 teh-
433:           dyn eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee torpan,
434:           Jampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12
435:           päivänä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen 32 ja
436:           34 §:n muuttamista.
437: 
438:     Sittenkun Suuri valiokunta on käsitellyt Maatalous-
439: valiokunnan valmisteltavana ollutta edustaja Evert Elo-
440: rannan y. m. eduskuntaesitystä N:o 21, joka tarkoittaa
441: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
442: 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen 32 ja 34
443: §:n muuttamista toisin kuuluviksi, saa Valiokunta, yhtyen
444: Maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 1 tehtyyn ehdotuk-
445: seen, kunnioittaen ehdottaa,
446: 
447:                ettii Eduskunta antaisi puheenaole:van edus-
448:           kuntaesityksen raueta.
449: 
450:    Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1910.
451:                j
452:               j
453:              j
454:             j
455:            j
456:           j
457:          j
458:         j
459:        j
460:       j
461:      j
462:     j
463:    j
464:   j
465:  j
466: j
467:            1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
468: 
469: 
470: 
471: 
472:                  Työväenasiain v.aliokunnan mietintö N:o 2
473:            kahdesta Eduskunnalle tehdystä eduskuntaesityksestä,
474:            jotka tarkoittavat lakia palkkaussäännön kumoamisesta.
475: 
476:      Eduskunnan pöytäkirjanotteella viimeksi kuluneen
477: maaliskuun 18 päivältä on Työväenasiajn valiokunnan val-
478: misteltavaksi lähetetty edustaja Antti Kaarneen edus-
479: kuntaesitys N:o 3, joka sisältää ehdotuksen laiksi 30
480: päivänä tammikuuta 1865 annetun palkkaussäännön sekä
481: erinäisten myöhempien samaa asiaa koskevien asetusten
482: kumoamisesta, ynnä edustaja Miina Sillanpään y. m.
483: eduskuntaesitys N:o 16, joka niinikään tarkoittaa palk-
484: kaussäännön kumoamisesta annettavaa lakia. (Valtiopäivä-
485: asiakirjain Liitteet IX siv. 617-619).
486:       Nämä eduskuntaesitykset on Työväenasiain valio-
487: kunta tässä käsitellyt toistensil> yhteydessä.
488: 
489: 
490:       Tätä asiaa käsitellessään on Valiokunta ollut yksi-
491: mielinen siitä, että palkollissuhteesta voimassa olevaa lain-
492: säädäntöä ei enää voi pitää soveltuvana useihin niistä
493: sopimusmuodoista, joissa mainittu suhde nyttemmin syn-
494: tyy, ja että sen yksityisten määräysten sisällys on vanhen-
495: tunut, joten se:. ei enää vastaa nykyistä oikeuskäsitystä.
496: Vuoden 1865 palkkaussääntö on, samoinkuin sen edeltäjä-
497: kin, tullut 1734 vuoden lai.p Kauppakaaren 14 luvun si-
498: jaan sekä kohdistuu, samoinkuin tämänkin lain säännök-
499: set, yksinomaan n. s. palkollissopimukseen, joka eräitä
500: muotoja noudattaen tehdään maalla vuodeksi, ja kaupun-
501: gissa joko vuodeksi taikka puoleksi. Ne tästä poikkeavat,
502: kokonaan tämän lainsäädäntöalan ulkopuolella olevat
503: 2          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
504: 
505: sopimusmuodot, jotka 1800-luvun . vapauttava lainsää-
506: däntö - erittäinkin n. s. »laillista suojelusta, koskevain
507: lainsäännösten kumoaminen ja uusi elinkeinolainsäädäntö
508: - teki mahdollisiksi, ovat nykyään ainakin kaupungeissa
509: paljon tavallisemmat kuin edellä mainitulla tavalla tehdyt
510: varsinaiset palkollissopimukset. Varsinkin ovat palkkaus-
511: säännön määräykset poliisiviranomaisten sekaantumisesta
512: sopimuskumppanien välisiin asioihin sekä eräät patriarkal-
513: liset rangaistusmääräykset sellaisia, etteivät isännät eivätkä
514: palkolliset yleensä käytännössä . enää tahdo eivätkä voi
515: niitä noudattaa. Myöskin on halu välttää niiden sovelta-
516: mista osaltaan edistänyt edellä mainittujen uusien sopimus-
517: muotojen kehitystä. Useilla valtiopäivillä on sentähden
518: tehty erinäisiä eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia, jotka
519: ovat tarkoittaneet osittain palkkaussäännön kumoamista ja
520: osittain uuden palkollissuhdetta ja työsopimusta kokonai-
521: suudessaan koskevan lain aikaansaamista. Viimeksi 1908 ·
522: vuoden jälkimäisillä valtiopäivillä eduskunnan työväen-
523: asiain valiokunta, esittämiensä syiden nojalla, esitti evät-
524: täviksi erinäiset ehdotukset, jotka tarkoittivat palkkaus-
525: säännön välitöntä kumoamista. V aliakunnan mielestä oli
526: kuitenkin työsopimus kokonaisuudessaan otettava uuden
527: lainsäädännön alaiseksi sekä sen yhteydessä palkollissuh-
528: dekin uudestaan järjestettävä tämän lain kautta; ja odotti
529: valiokunta että niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen ta-
530: holta siinä suhteessa jo oli ryhdytty, mahdollisimman jou-
531: tuisasti jatkettaisiin. Siten tehtyä anomusehdotusta ei
532: eduskunta kuitenkaan ehtinyt loppuun käsitellä.
533:        Ne hallituksen toimenpiteet, joiden pikaista suoritta-
534: mista työväenasiain valiokunta silloin toivoi, käsittivät
535: etusijassa lainvalmistelukunnan          valmistaman,      14:nä
536: huhtikuuta 1908 päivätyn ehdotuksen yleiseksi laiksi työ-
537: sopimuksesta. Eri luku mainitussa ehdotuksessa sisältää
538: ne >palkollisia>> koskevat erikoissäännökset, jotka ovat
539: lainvalmistelukunnan mielestä olleet tarpeellisia, sekä sitä
540: paitsi ehdotuksen n. s. tariffi- elijoukkosopimusta, s. o. mää-
541: rättyjen sopimuskumppaniryhmäin kesken vastedes tehtä-
542:                Palkkaussäännön kumoaminen.                 3
543: 
544: vien työsopimusten ehtoja koskeviksi lainmääräyksiksi.
545: Ehdotuksen pääasiallinen sisällys kerrottiin lyhyesti valio-
546: kunnan mietinnössä, ja valiokunta lausui siitä, että ehdo-
547: tus varsinkin siihen nähden, että se sijoittaa palkollissopi-
548: muksen yleisen työsopimuksen alaan, ,ylipäänsä käy oi-
549: keaan suuntaan». Tätä vastoin kuitenkin se valiokunnan
550: vähemmistö, joka oli puoltanut eduskuntaesityksien hyväk-
551: symistä, katsoi palkollissopimuksen olevan laadultaan ai-
552: van samallaisen kuin muukin työsopimus, joten ei olisi
553: syytä asettaa sitä minkäänlaisten erikoissäännösten alai-
554: seksi.
555:        Tälläkin kertaa Työväenasiain valiokunta puoltaa
556: palkollissuhdetta koskevain lainsäännösten uudistamista
557: työsopimusta koskevan yleisen lainsäädännön yhteydessä.
558: Koska 1734 vuoden laki on käsitellyt palkollissopimusta
559: ainoastaan rajoitetussa merkityksessä, ja tätä lainsäädän-
560: töä on sittemmin edelleen kehitetty vähitellen lisäksi tul-
561: leilla palkkaussäännöillä, joista viimeinen on vuodelta
562: 1865; kun sen lisäksi ainoastaan n. s. ammattityösopimus
563: on tässä kohden vanhemman lainsäädännön sijaan tulleessa
564: elinkeinolaissa vajanaisesti järjestetty, on Suomen lain-
565: säädännössä, mitä työsopimukseen kokonaisuudessaan tulee,
566: aukko, jonka täyttäminen käy yhä pakot.tavammaksi.
567: Valiokunta katsoo sentähden, samoinkuin edellinen 1908
568: vuoden valiokunta, että tätä tärkeää alaa koskeva jo
569: alkuun pantu lainsäädäntötyö olisi mahdollisimman pian
570: loppuun saatettava. Valiokunnalle on kuitenkin tunnettua,
571: ettei vuodesta 1908 lähtien hallituksen toimesta asiassa
572: ole tehty mitään muuta, kuin että erinäisiltä viranomai-
573: silta ja yhdistyksiltä on hankittu lausuntoja lainvalmistelu-
574: kunnan edellä mainitusta ehdotuksesta. Valiokunnan jäse-
575: net ovat tälläkin kertaa tutustuneet lainvalmistelukunnan
576: mainittuun ehdotukseen. Lausumatta mieltään sen yksityis-
577: kohdista, katsoo~Valiokunnan enemmistö voivansa ehdotto-
578: masti puoltaa sitä ehdotuksessa olevaa järjestystä, että
579: palkollissopimus työsopimuksen yhteydessä järjestellään
580: sen erikoismuotona. Valiokunnan enemmistöllä on nytkin
581: 4          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
582: 
583: ollut se käsitys, että palkollissopimus yleensä ja varsinkin
584: sen johdosta, että n. s. palkolliset useimmiten saavat asun-
585: non ja ravinnon isännän taloudessa, on siksi erikoislaatui-
586: nen, ettei siihen käy kaikin puolin soveltaminen työsopi-
587: musta koskevia yleisiä lainsäännöksiä, eivätkä nämä myös-
588: kään ole siihen riittäviä. Vähemmistö on siilivastoin nyt-
589: kin pitänyt kaikkia palkollissopimusta koskevia erikois-
590: säännöksiä tarpeettomina.
591:       Valiokunnan enemmistö, jonka mielestä erityiset pal-
592: kollissuhdetta koskevat säännökset ovat edelleen tarpeelliset,
593: vastustaa sentähden asiasta nykyään voimassa olevain
594: lainsäännösten kumoamista, ennenkuin uusi lainsäädäntö
595: saadaan aikaan. Se seikka, että lukuisia palkollissopi-
596: muksia vielä tehdään palkkaussäännön määräysten mu-
597: kaisesti - ja näin on laita varsinkin niiden sopimusten,
598: jotka tavallisesti tehdään maanviljelystyössä käytetyn
599: palvelusväen kanssa, -- epäilemättä osottaa näiden sopi-
600: musmuotojen vielä toistaiseksi vaativan palkkaussäännön
601: tukea. Valiokunta sentähden Eduskunnalle kunnioittaen
602: ehdottaa
603:                  että puheena olevat eduskuntaesitykset, jotka
604:            tarkoittavat lain antamista pallckaussäännön ku-
605:            moamisesta, hyljättäisiin.
606: 
607:     Helsingissä, 9 päivänä huhtikuuta 1910.
608: 
609: 
610: 
611:     Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
612: johtaja Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori, jäsenet
613: Granfelt, Haapanen, Helle, V. Hjelt, Karhi, Lundström,
614: Pietinen, Pohjola, Pärssinen, Salo, Sillanpää, Tulikoura
615: ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä osaksi varajäsenet Kaakko-
616: oja, Kakriainen, Lehtonen, Lonkainen ja Wiljakainen.
617:                          Vastalause.                        5
618: 
619: 
620: 
621: 
622:                       Vastalause.
623:     Valiokunta on tunnustanut, että palkollissuhteesta
624: voimassa olevaa lainsäädäntöä ei enää voi pitää soveltuvana
625: 5!1 että sen sisällys on vanhentunut eikä se vastaa nykyistä
626: oikeuskäsitystä. Myöskin valiokunta myöntää, että eivät
627: isännät ja palkolliset käytännössä tahdo eivätkä voi nou-
628: dattaa sitä. Siitä huolimatta ei valiokunta tahdo palkka-
629: ussääntöä kumottavaksi, ellei samalla aikaansaada uutta
630: työsopimuslakia, jonka alaiseksi palkolliset määrättäisiin.
631: Ja siitä syystä ehdottaa valiokunta tehdyn eduskuntaesi-
632: tyksen hyljättäväksi. Tätä valiokunnan katsantokantaa
633: emme voi hyväksyä, eikä mielestämme sille valiokuntakaan
634: ole voinut päteviä perusteita esiintuoda, koska se ei ole voi-
635: nut osoittaa palkkaussäännössä sellaisia kohtia, jotka olisi-
636: vat katsottavat yleisiä oikeuskäsitteitä vastaaviksi ja isän-
637: täin ja palvelijain välisen suhteen järjestämisen kannalta
638: välttämättömiksi, vielä vähemmän hyödyllisiksi. Ainoa
639: oleellinen kohta, josta valiokunta tässä tarkoituksessa huo-
640: mauttaa, on se, että nykyinen laki tukee niitä sopimuksia,
641: joita vielä osittain tehdään palkkaussännön määräysten
642: mukaisesti. Tämä valiokunnan lausuma mielipide pitää ai-
643: noastaan siinä suhteessa paikkansa, että palkolliset jäävät
644: edelleen suojelusta vaille niin hyvin työehtoihin kuin myös
645: työnrasituksiin nähden. Mutta sitähän suojelusta ei palk-
646: kaussääntökään tarjoa, päinvastoin on se katsottava kas-
647: vannaiseksi, jonka poistaminen tuottaa sen alaisille työn-
648: tekijöille helpotusta heidän asemassaan. Siinä eduskunta-
649: esityksessä, jonka edustaja M. Sillanpää y. m. ovat tehneet,
650: onkin tuotu esiin, kuinka vuosien kuluessa tämän lain alle
651: kuuluva palkkatyöväen luku on vähentynyt, ja näin ollen
652: elää paljon työläisiä vapaina palkkatyöläisinä, joista suuri
653: 6             1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
654: 
655: määrä työskentelee yksityisillä maanviljelijöillä tahi virka-
656: miehillä päiväpalkkalaisina, kuulumatta Elinkeinolain 4
657: luvun alaisiksi. Näitä työläisiä varten ei kumminkaan ole
658: mitään erikoista lakia, ja osoittaa kokemus, että siitä huoli-
659: matta on työsuhteita voitu järjestää. Jos palkkaussääntö
660: kumotaan, tulevat palkolliset näiden työläisten tapaiseen
661: oikeusasemaan. Heillä olisi se oikeus työnsä palkkaan,
662: mikä lain yleisillä määräyksillä turvataan työläisille, sa-
663: moin kuin esimerkiksi työntekijällä on etuoikeus palkkansa
664: perimiseen konkurssipesästä.
665:     Vaikkakin pidämme työsopimuslain valmistamista erit-
666: täin tärkeänä senvuoksi, että työsuhteet yleensä kaipaavat
667: selviä lakimääräyksiä, niin emme voi hyväksyä, että tä-
668: män viipymisen vuoksi esitysehdotus hyljätään. Ja ku-
669: ten mietinnön perusteluissa lausutaan, emme voi pitää sitä
670: valiokunnan käsitystä oikeana, että palkollisille yleiseen
671: työsopimuslakiin säädetään erikoismääräyksiä. Täten vain
672: pidetään palkollisia poikkeusasemassa muihin työläisiin
673: nähden. Meidän käsityksemme mukaan olisi päinvastoin
674: lainsäädännössäkin heidät asetettava samanlaiseen ase-
675: maan kuin muut palkkatyöläiset ovat. Mielestämme on
676: palkkaussääntö viivyttelemättä kumottava, sillä on sivisty-
677: neelle yhteiskunnalle häpeäksi erään työntekijäluokan
678: osan kärsittävänä säilyttää keski-ajan käsityskantaa vas-
679: taavaa orjalakia.
680:     Ehdotamme siis,
681:                  että eduskunta puolestaan hyväksyisi ja hal-
682:              litsijan vahvistettavaksi toirnittaisi seuraavan
683:              lakiehdotuksen:
684: 
685:        Laki, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä 1865 annettu Palkkaus-
686: sääntö isännille ja palko IIisiiie:
687:                  Kumoamalla tammikuun 30 päivältä 1865
688:              annetun Palkkaussäännon isännille ja palkolli-
689:              sille, sekä Keisarilliset asetukset tammikuun '27
690:              päivältä 1879 ja joulukuun '28 päivältä 1888,
691:                       Vastalause.                      7
692: 
693:        jolloin on tehty muutoksia mainitun palkkaus-
694:        säiinnön eri pykäliin, 1näärätään tämän kautta,
695:        että mainitussa säännössä järjestetyt suhteet
696:        työnantajien ja palkollisten välillä älkööt olko
697:        muiden rajoituksien tai erikoismääräyksien alai-
698:        sia kuin mitä työsopimuksesta yleensä on voi-
699:        massa ja vastedes säädetään.
700: 
701: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1910.
702: 
703:   Hilja Pärssinen.                  Edv. Helle.
704:   Matti Paasivuori.                 W. Lundström.
705:   A. Salo.                          Miina Sillanpää.
706:                  J. K. Pohjola.
707: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
708:      1910. -   S. V..M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
709: 
710: 
711: 
712: 
713:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 4
714:           Eduskunnassa tehtyjen kahden eduskuntaesityksen joh·
715:           dosta, jotka tarkoittavat lakia palkkaussäännön kumoa-
716:           misesta.
717: 
718:     Käsiteltyään Työväenasiainvaliokunnan valmisteltavina
719: olleita edustaja Kaarneen eduskuntaesitystä N:o 3, joka
720: sisältää ehdotuksen laiksi 30 päivänä tammikuuta 1865
721: annetun palkkaussäännön sekä erinäisten myöhempien
722: samaa asiaa koskevain asetusten kumoamisesta, ja edustaja
723: Sillanpään ynnä muiden eduskuntaesitystä N:o 16, joka
724: niinikään tarkoittaa palkkaussäännön lakkauttamisesta an-
725: nettavaa lakia, on Suuri valiokunta yhtynyt Työväen-
726: asiainvaliokunnan mietinnössä N:o 2 olevaan ehdotukseen,
727: 
728:                 että mainitut eduskuntaesitykset hyljättäisiin.
729: 
730:    Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1910.
731:                         j
732:                        j
733:                       j
734:                      j
735:                     j
736:                    j
737:                   j
738:                  j
739:                 j
740:                j
741:               j
742:              j
743:             j
744:            j
745:           j
746:          j
747:         j
748:        j
749:       j
750:      j
751:     j
752:    j
753:   j
754:  j
755: j
756:            1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
757: 
758: 
759: 
760: 
761:                  Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1
762:            yleisen oppivelvollisuuden säätämistä ja sen täytän-
763:            töönpanoa koskevain eduskuntaesitysten johdosta.
764: 
765:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
766: hettänyt edustaja W. Jokisen y. m. eduskuntaesitykseen n :o
767: 2 ja edustajain Soinisen ynnä Käkikosken eduskuntaesityk-
768: siin n :o 11 ja 12 sisältyvät asetusehdotukset oppivelvolli-
769: suudesta ja kansakoululaitoksen kustannuksista sekä
770: edustajain Pennasen y. m. eduskuntaesitykseen n :o 7 ja
771: edustaja Kallion y. m. eduskuntaesitykseen n :o 8 sisälty·
772: vät ehdotukset oppivelvollisuuslaiksi (1910 Vp., Liitteet
773: VI, siv. 327-398).
774:     Oppivelvollisuuden säätämisestä on aijemmin eri ker-
775: toja tehty eduskuntaesityksiä, nimittäin 1908 vuoden ensi-
776: mäisillä ja toisilla sekä 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä.
777: Kaksien viimeksimainittujen valtiopäiväin sivistysvalio-
778: kunta on kulloinkin tehdyistä eduskuntaesityksistä antanut
779: mietintönsä, mutta kumpaisillakaan valtiopäivillä ei asia
780: ole Eduskunnassa lopullisen käsittelyn alaiseksi tullut. Ny-
781: kyinen Sivistysvaliokunta on käsilläolevan mietintönsä sille
782: lähetettyjen eduskuntaesitysten johdosta pääasiassa perus-
783: tanut 1909 vuoden sivistysvaliokunnan mietintöön.
784: 
785:    Yleinen oppivelvollisuus ei Suomessa oikeastaan ole Oppivelvolli-
786:       '                           .
787: uutta vaan on Suomen kansa tavallaan ollut tällaisen vel- suuden tarve.
788: vollisuuden alaisena aina vuoden 1686 kirkkolain säätä-
789: misestä saakka. Uudet muuttuneet olot vaativat kuitenkin
790: tämän velvollisuuden laajentamista ja muodostamista.
791: Kysymys oppivelvollisuuden laajentamisesta onkin aina
792: vuodesta 1877 jossakin muodossa ollut käsittelyn alaisena
793:   2        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
794: 
795: useilla säätyvaltiopäivillä, viimeksi v. 1894, saavuttamatta
796: kuitenkaan sellaista kannatusta, että se olisi johtanut lain-
797: säädäntötoimenpiteeseen sen toteuttamiseksi. Yleensä on
798: oppivelvollisuutta vastustettu taloudellisten rasitusten pe-
799: losta ja siitä syystä, ettei ole luultu sen vastaavan kansassa
800: vallitsevaa yleistä mielipidettä ja oikeustajuntaa. On pe-
801: lätty, että se näin ollen voisi herättää vastenmielisyyttä
802: kansakoulua kohtaan. Toivottiin myöskin päästävän tar-
803: koitetuille perille vapaaehtoisuuden tietä yhteiskunnan
804: tarvitsematta pakkokeinoihin ryhtyä.
805:     Tälle kannalle asettuen hyväksyivät vuoden 1894 val-
806: tiopäivät, vaikka niillä yleinen oppivelvollisuus saikin
807: osakseen varsin suurta huomiota, ainoastaan sen periaat-
808: teen, että kunnat velvoitettaisiin perustamaan tarpeellinen
809: määrä kansakouluja. Tämän erityisessä anomuksessa esi-
810: tetyn periaatteen johdosta annettiin vuoden 1897 valtio-
811: päiville sitten armollinen esitys, jonka tuloksena on nykyi-
812: sin voimassa oleva toukokuun 24 p :nä 1898 annettu asetus
813: ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suo-
814: men maalaiskunnissa.
815:     Ne valtiolliset vaiheet, joita kansamme sen jälkeen on
816: kokenut, ja se kansamme syvien rivien yhteiskunnallinen
817: ja valtiollinen valveutuminen, jonka valtiollisten oikeuk-
818: sien ulottaminen kaikkiin kansankerroksiin on mukanansa
819: tuonut, ovat epäilemättä olleet omiaan suuresti muutta-
820: maan yleistä mielipidettä oppivelvollisuuden tarpeellisuu-
821: desta. On selvää, että jokaisen täysivaltaisen kansalaisen
822: saavuttama mieskohtainen vaikutusvalta yleisiin asioihin
823: välttämättömästi vaatii käyttäjäitään tietopuolistakin si-
824: vistystä sekä asettaa suuria vaatimuksia jokaisen kansa-
825: laisen valtiolliselle kypsyydelle. Yleisesti myönnettänee
826: nykyään sen vuoksi tarpeelliseksi, että jokaisella kansalai-
827: sella on ainakin senvertaiset kansalaissivistyksen alkeet,
828: jotka kansakoulu voipi antaa.
829:     Yleisen kansalaissivistyksen vaatimukseen johtavat
830: myöskin nykyajan taloudelliset riennot. Kaikilla talon-
831:                        Oppi velvollisuus.                 3
832: 
833: dellisen elämän aloilla riippuu tuotanto ja edistys mitä
834: suurimmassa määrässä ammattisivistyksestä, ja tämän pe-
835: rustuksena on taas joku määrä yleistä sivistystä. Tieteen
836: osoittamat uudet . viljelystavat maanviljelyksen alalla,
837: uudet valmistuskeinot teollisuuden alalla, monipuolinen
838: kehitys kauppa-alalla edellyttävät kaikki kykyä käyttää
839: hyväksensä ammattikirjallisuutta, ja siihen taas enimmäk-
840: seen vaaditaan ainakin kansakoulun tarjoama määrä yleis-
841: tä sivistystä.
842:     Yleisen kansalaissi visty ksen vähimpänä tietopuolisena
843: m.ääränä on näin ollen pidettävä ylemmän kansakoulun
844: oppimaaraa. Eikä enään riitä, että kouluikäisille lapsille
845: yleensä vain valmistetaan tilaisuus kansakoulunkäyntiin-
846: jolla kannalla nykyinen lainsäädäntömme on - vaan yh-
847: teiskunnan velvollisuus on pitää huolta siitä, että mainittu
848: tietomäärä mahdollisuuden mukaan tulee koko nousevan
849: sukupolven omaksi.
850:     Mitä tulee niihin epäilyksiin, joita on lausuttu oppivel-
851: vollisuutta vastaan oikeudelliselta kannalta, ovat nekin yhä
852: enemmän väistyneet uudemman katsantotavan tieltä. Van-
853: hemmillahan ei tunnusteta olevan valtaa kasvattaa lapsiaan
854: täysin oman mielensä mukaan. Isä tai äiti ei saa laimin-
855: lyödä lastensa ruumiillista hoitoa joutumatta siitä yhteis-
856: kunnalle vastaamaan. Kun yleinen oikeustajunta hyväk-
857: syy tämän, niin vaatii johdonmukaisuus, ettei vanhemmille
858: myöskään myönnetä oikeutta laiminlyödä lastensa opetusta
859: ja henkistä kehitystä. Yhteiskunnan tulee katsoa itsensä
860: alaikäisten suojelijaksi ymmärtämättömiä ja huolimatto-
861: mia vanhempia vastaan myöskin heidän henkisen kehityk-
862: sensä puolesta. Tämä katsantotapa on meidän aikanamme
863: tullut yleispäteväksi miltei kaikissa sivistysmaissa eikä koh-
864: damlc enää mainittavampaa periaatteellista vastustusta
865: meilläkään.
866:     Vaikkakin yhteiskunta on katsottava oikeutetuksi ja
867: velvolliseksikin pitämään huolta, että kaikki kansalaiset
868: tulevat osallisiksi yleisen kansalaissivistyksen aikeista, ja
869:   4           1910. -     Eduskuntaesity11mietintö N :o 3.
870: 
871: tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi säätämään yleisen
872: oppivelvollisuuden, ei siitä kuitenkaan seuraa, että sille
873: olisi myönnettävä valta määrätä, millä tavalla vanhempien
874: ja holhoojain on vähin säädetty tietomäärä lapsille hankit-
875: tava. Päinvastoin on luonnollista, että kasvattajalle jäte-
876: tään mahdollisimman suuri vapaus keinoja valitessaan.
877: Oppivelvollisuus siis ei saa käsittää pakkoa käyttää yhteis-
878: kunnan tarjoamia kouluja, vaan tulee kasvattajan saada
879: turvautua myöskin muihin kouluihin tai kotiopetukseen.
880: Kuitenkin on yhteiskunnalle tässä tapauksessa myönnettä-
881: vä oikeus valvoa, että lasten vanhemmat ja holhoojat täyt-
882: tävät velvollisuutensa lasten kasvatukseen nähden ja että
883: yksityisissä kouluissa annettu opetus vastaa oppivelvolli-
884: suuden täyttämistä varten vaadittavaa tietomäärää.
885:     Silmäys kansakoululaitoksen kehitykseen ja lasten
886: käyttämiseen kansakoulussa viimeisten 30 vuoden kuluessa
887: näyttää kylläkin, miten ilahduttavaa edistystä tässä suh-
888: teessa on huomattavissa, mutta myöskin, miten kaukana
889: vielä ollaan yleisestä koulunkäynnistä.
890:     Maalaiskuntain kansakoululaitoksen kehitystä sanottu-
891: na aikana osottaa seuraava taulu:
892: 
893: 
894: 
895:                                                       Asukasten
896:                         Koulujen Opettajain Maalais- luku yhtä luku yhtä
897:       Lukuvuosi.
898:                          luku.    luku.
899:                                              knntain
900:                                                        koulua
901:                                                                 Ao<>kM'""I
902:                                                                 opettajaa
903:                                             väkiluku.
904:                                                        kohti.    kohti.
905: 
906:                                                                             1
907:  1876-77     ......         319       331   1,789,431   5,609      5,406
908:  1881-82     ......         496       507   1,904,477   3,839      3,756
909:  1886-87     ......         719       739   2,033,253   2,828      2,751
910:  1891-92     ......
911:                 1           960     1,005   2,166,941   2,257      2,156
912:  1896-97     ......       1,403     1,552   2,271,869   1,619      1,463
913:  1901-02     ......       1,998     2,346   2,395,793   1,199      1,021
914:  1906-07     ......       2,518     2,989   2,518,641   1,000       842
915:  1907-08 ...... 1         2,663     3,197   2,549,717     957       794     1
916:                                 Oppivelvollisuus.                                                       5
917: 
918:    Lasten koulunkäyntiä osottaa seuraava taulu, jossa 9-
919: 13-vuotisten lasten luku on laskettu 8, 7 % :ksi maalaiskun-
920: tain koko väkiluvusta:
921: 
922:                            9-lB-vuotisia lapsia                                                           ~0
923:                                                         r~·r~                 <1-"o
924:                                                                               >=11>!
925:                                                                                             ;;'!
926:                                                                                            >-'Q        os'!g
927:                            ~
928:                                       -~
929:                                       .::,.      .... "" 1"" "' e.; g; .,,::~:g........ o~=-;'
930:                                               s~~~          9' ..... 1-'.   1:1~""                 ~1=0="""'
931: 
932:       J,ukuvnosi.          ~
933:                            er.
934:                                     -<!Z3~
935:                                     ~·~~
936:                                               ... . ~~:E ~~~~ F:s- s-e.
937:                                                                                         ~::::g.~·
938:                                                                                                    ~,E.     SP
939:                                                s~~ .......~·g.~:~ ...... .p., . "'~ ~
940:                                                                   "'"" "'1:1 "' ...p-.,.,
941:                        1 "'"'
942:                                      .... 0             1
943:                                       ~r;:    F~~ ~ ·~ •'l'
944:                            "              1                                            1           1
945:                                                                                                           ""'    1
946: 
947: 
948: 
949:  1876-77 .......... 155,700 12,620 143,080                      8   -   1
950:                                                                            -                           38
951:  1881-82 .......... 165,700 18,325 147,375                     11   -      -                           36
952:  1886-87 .......... 176,900 26,772 150,128                     15  -      -                            36
953:  1891-92 .......... 188,500 38,097 150,403                     20 3,676 9,94                           38
954:  1896-97 .......... 197,700 62,847 134,853                     32 7,405 11,78                          40
955:  1901-02 .......... 208,400 88,963 119,437                     42 12,811 14,46                         38
956:  1906-07.. . . . . . . . . 219,100 107,630 111,470             49 16,328 15,16                         36
957: 11907-08 .......... 1 221,8001112,362 109,4381                 51 17,053 15,18                         35
958: 
959:     Näistä tauluista, jotka perustuvat koulutoimen ylihalli-
960: tuksen ja tilastollisen päätoimiston julkaisemiin tilastolli-
961: siin tietoihin, ilmenee, että kansakoululaitos maalaiskun-
962: nissa kylläkin on vuosi vuodelta melkoisesti kasvanut, mut-
963: ta että kouluikäisten, 9-13-vuotisten, lasten lukumäärän
964: lisääntyminen sittenkin kauvan on ollut suurempi kuin
965: kansakouluoppilaitten luvun kasvaminen. Vasta noin 15
966: vnme1sen vuoden kuluessa on tämä suhde muuttunut ja
967: oppilasten luku ruvennut kasvamaan suuremmassa mää-
968: rässä kuin väenlisäys sanotussa ikäluokassa, niin että kan-
969: sakoulua käyvien lasten luku vasta lukuvuonna 1907-1908
970: on noussut hiukan yli puolen tämänikäisten lasten koko lu-
971: kumäärästä. Melkoinen määrä koulua käyvistä lapsista on
972: sitä paitsi jättänyt koulunkäyntinsä kesken. Päästötodis-
973: tuksen sai sanottuna vuonna ainoastaan 15,18 % koko oppi-
974: lasluvusta, kun tämän prosenttiluvun olisi pitänyt nousta
975: lähes 25 :een jos kaikki lapset olisivat käyneet kansakoulun
976: loppuun asti. Tauluista näkyy myöskin, että paljon suu-
977:               6       1910. -   Etluskuntaesitysmietintö N :o 3.
978: 
979:            rempi lapsimäärä olisi voinut saada tilaa toimessa olleissa
980:            kansakouluissa, sillä sanottuna vuonna oli kunkin opettajan
981:            opetettavana keskimäärin ainoastaan 35 lasta, korkeimman
982:            sallitun määrän ollessa 50.
983:                On ollut mahdotonta kansakoulua käyvien lasten luku-
984:            määrästä erottaa 9 vuotta nuoremmat ja 13 vuotta vanhem-
985:            mat, mutta kun toisaalta osa maalaiskuntain 9-13-vuoti-
986:            sista lapsista on nauttinut opetusta muissa oppilaitoksissa,
987:            voitanee edellämainittuja tuloksia pitää jotakuinkin oi-
988:            keina.
989:                Kaupunkikunnissa on kansakouluopetus edullisempain
990:            olosuhteiden ja alunpitäen ankaramman lainsäädännön
991:            johdosta yleisempi, mutta niissäkin melkoiset joukot koulu-
992:            ikäisiä lapsia ovat koulua käymättä.
993:                Kansakoululaitoksen kehitys niiden yli neljän vuosi-
994:            kymmenen aikana, jotka ovat kuluneet kansakoululaitok-
995:            semme perustamisesta, riittänee vakuuttamaan, ettei meillä
996:            vapaaehtoisuuden tie, ainakaan pitkiin aikoihin, johda
997:            yleiseen koulunkäyntiin. Laissa säädettyyn pakkoon on
998:            suurienkin sivistyskansojen lopulta ollut turvauduttava.
999:            Niinkuin tunnettu on yleinen oppivelvollisuus meidän aika-
1000:            namme toteutettu suurimmassa osassa sivistynyttä maail-
1001:            maa.
1002: 
1003:  Alkuopetuk-     Vaillinaisen koulunkäynnin ohessa haittaa kansansivis-
1004: sen uudistuk- tystämme toinenkin puutteellisuus, nimittäin alkuopetuk-
1005:   sen tarve. sen heikkous.
1006:                Kansakoulu on maaseudulla tähän saakka työskennel-
1007:            lyt pääasiallisesti kodin ja kirkollisten pientenlasten-
1008:            koulujen antamien alkutietojen pohjalla. Kirkon toiminta
1009:            lastenopetuksen alalla ei kuitenlman ole kyennyt antamaan
1010:            riittäviä kansakoulun edellyttämiä alkutietoja. Tähän on
1011:            vaikuttavina syinä ollut kirkollisten koulujen erikoinen,
1012:            suureksi osaksi vain uskonnon opetusta silmälläpitävä teh-
1013:            tävä kuin myös riittävän aineellisen kannatuksen puute.
1014:            Ettei tätä kannatusta, jota monasti on anottu, valtion ta-
1015:                       Oppi velvollisuus.                7
1016: holta ole myönnetty, on taas johtunut siitä, ettei ole kat-
1017: sottu suotavaksi kahden rinnakkaisen koululaitoksen, kir-
1018: kollisen ja kunnallisen, kehittämistä, kun on pidetty var-
1019: mana, että kunnallinen kansakoulu tulisi ulotettavaksi kan-
1020: sanopetukseen kokonaisuudessaan. Se seikka, ettei ylem-
1021: män kansakoulun pääsyvaatimuksia alkuopetuksen puutteel-
1022: lisuuden tähden ole voitu läheskään aina käytännössä nou-
1023: dattaa, ei ole voinut olla haitallisesti vaikuttamatta ylem-
1024: män kansak1mlun työhön. Tämän on täytynyt opetusai-
1025: kaansa uhrata suunnitelmaansa kuulumattomien alkutieto-
1026: jen jakamiseen ja tasoittamiseen, minkä takia se ei ole täy-
1027: sin kyennyt oppilaillensa jakamaan sitä tietomäärää, jota
1028: kansakouluopetuksella on annettavaksi tarkoitettu.
1029:     Kansakoululaitoksen kehittämistä harrasta vissa piireis-
1030: sä onkin täydellä syyllä pidetty alkuopetuksen uudelleen
1031: järjestämistä miltei ensimäisenä ja tärkeimpänä tehtävänä
1032: kansanopetuksen parantamiseksi. On pidetty välttämättö-
1033: mänä saada aikaan sellainen alkuopetus, joka pystyy anta-
1034: maan riittävät alkutiedot ylempään kansakouluun siirty-
1035: mistä varten. Tämä tarkoitusperä silmämääränä on oltu
1036: sitä mieltä, että alkuopetuksen tulee olla osana yhteiseen
1037: päämäärään tähtäävästä kansanopetuksesta. On senvuoksi
1038: näyttänyt välttämättömältä, että sanottu opetus järjeste-
1039: tään elimelliseen yhteyteen ylemmän kansakouluopetuksen
1040: kanssa ja että sekin tehdään kuunailiseksi opetustoimeksi.
1041: Tästä seuraa, että oppivelvollisuus, kun se toimeen pan-
1042: naan, on välttämättä ulotettava myöskin opetuksen ensi
1043: asteella oleviin lapsiin.
1044: 
1045:    Useimmissa sivistysmaissa, JOissa oppivelvollisuus on Oppivelvolli-
1046: toimeen pantu, käsittää oppivelvollisuusaika seitsemän suusaika.
1047: vuotta, jopa pitemmänkin ajan. Harkitessaan kuinka pit-
1048: käksi oppivelvollisuusaika meillä olisi määrättävä, on Va-
1049: liokunta ollut aivan yksimielinen siitä, että oppivelvolli-
1050: suusiän tulisi alkaa syyslukukauden alusta sinä kalenteri-
1051: vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, mutta että se
1052:   8        1910'. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1053: 
1054: voitaisiin siirtää vuotta myöhemminkin alkavaksi, jos tämä
1055: katsotaan lapselle edulliseksi. Yhtä mieltä on myös-
1056: kin oltu siitä, että oppivelvollisuusiän tulisi kestää ainakin
1057: kuusi vuotta eli sen ajan, jonka kuluessa lapsi säännöllisissä
1058: oloissa voi suorittaa kansakoulun oppijakson. Erimieli-
1059: syyttä on ilmennyt siitä, onko tyydyttävä tähän vai onko
1060: oppivelvollisuusikä ulotettava vielä pitemmälle ja kuinka
1061: pitkälle. Valiokunnan enemmistön mielestä olisi kuuden
1062: vuoden oppiaika määrättävä yleiseksi säännöksi, kuitenkin
1063: niin, että siihen kaupungeissa lisättäisiin yksi vuosi. Tä-
1064: män vuoden kuluessa tulisi niiden, jotka ovat kansakoulun
1065: läpikäyneet, saada pääasiallisesti käytännölliseen elämään
1066: valmistavaa opetusta.
1067:     Kun lasta, joka on kuusivuotisen kansakoulun läpikäy-
1068: nyt, maalaisoloissa jo voidaan käyttää monenlaisiin toimiin,
1069: jotka hänelle hyvin soveltuvat eivätkä tuota liikaa rasi-
1070: tusta, ja hänen koulunkäyntinsä tällä iällä niin ollen tuot-
1071: taisi vanhemmille paitsi suoranaisia koulukustannuksia vie-
1072: lä muitakin taloudellisia vaikeuksia heidän jäädessään las-
1073: tensa apua vaille, ei ole katsottu toistaiseksi voitavan tähän
1074: ikään tullutta lasta maalaiskunnissa enää pidättää koulus-
1075: sa. Lisäksi on Valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä,
1076: että yhden, saatikka sitten kahden pakollisen opetusvuoden
1077: lisääminen maalaiskansakoulun yhteyteen nykyään tuot-
1078: taisi käytännöllisiä vaikeuksia, niin suotavaa kuin koko
1079: Valiokunnasta onkin jatko-opetuksen yleiseksi tuleminen
1080: läheisessä vastaisuudessa koko maassa.
1081:     Kaupungeissa ovat olot toiset. Niissä on sukeutunut
1082: tuntuva yhteiskunnallinen epäkohta siitä että lapset, jotka
1083: ovat päättäneet kansakoulunsa eivätkä muulla tavoin opin-
1084: tojaan jatka, useimmiten joutuvat vuodeksi tai pariksikin
1085: kulkemaan joutilaina. Näin ollen näyttää välttämättömän
1086: tarpeen vaatimalta, että jatkuvan koulunkäynnin kautta
1087: koetetaan varjella heidät tuosta suorastaan pakollisesta
1088: toimettomuudesta ja siitä johtuvista turmiollisista seurauk-
1089: sista. Yksivuotisen opetuksen järjestäminen kaupungeissa
1090:                       Oppivei vollisuus.                  9
1091: 
1092: pakolliseksi ei sitä paitsi tuottane sanottavan suuria vai-
1093: keuksia, sitä kun ovat omiansa melkoisesti helpottamaan
1094: kaupunkien kehittyneemmät kansakoulut ja monin pai-
1095: koin nyt jo järjestetty vapaaehtoinen jatko-opetus. Kui-
1096: tenkaan ei Valiokunnan enemmistö ole katsonut pitempi-
1097: aikaista pakollista jatko-opetusta vielä mahdolliseksi.
1098:     Valiokunnan vähemmistö on ollut sitä mieltä, että 8-
1099: vuotinen oppiaika olisi säädettävä pakolliseksi kaikkialla,
1100: missä täydellinen kansakoulu on toimessa. Tätä oppiaikaa
1101: on pidetty välttämättömänä senvuoksi, että kansakoulusta
1102: 13-vuotiaana päässyt, vielä kesken kehitystään oleva lapsi
1103: parin vuoden jatko-opetuksen kautta olisi tilaisuudessa
1104: saamaan melkoisen määrän yleisessä yhteiskunnallisessa elä-
1105: mässä mitä hyödyllisintä lisäopetusta ja myöskin siitä syys-
1106: tä, että lapset sen kautta säästyisivät joutumasta kovin var-
1107: haisella iällä liian raskaaseen ja heidän terveydelleen va-
1108: hingolliseen työhön, joka usein voi lasten terveyden koko-
1109: naan turmella. Niitä vaikeuksia, joita jatko-opetuksen
1110: järjestämisestä maalaiskuntien kansakouluihin voisi olla,
1111: ei ole katsottu niin suuriksi, että ne saisivat olla esteenä.
1112:     Iästään huolimatta on lapsi Valiokunnan mielestä joka
1113: tapauksessa katsottava oppivelvollisuutensa täyttäneeksi,
1114: kun hän on kansakoulun oppimäärän tai muun sitä vastaa-
1115: van oppijakson suorittanut sekä, jos hän on kaupungissa
1116: asuva, lisäksi saanut opetusta yhden vuoden ajan. Oppi-
1117: ennätyksiin katsomatta on taas lapsi oleva oppivelvollisuu-
1118: desta vapaa niin pian kuin hän on saavuttanut oppivelvol-
1119: lisuusiän ylirajan.
1120:     Aivan erikoisasemaan oppivelvollisuuteen nähden liene-
1121: vät asetettavat aistivialliset ja tylsämieliset lapset. Näille
1122: yhteiskunnan lwvaosaisille on tarkoituksenmukainen ope-
1123: tus ja kasvatus vielä suurempiarvoinen kuin muille.
1124:     Kokemus on osottanut, että tuloksia tuottava aistivial-
1125: listen opetus yleensä on mahdollinen. Sen vuoksi katsoo Va-
1126: liokunta oppivelvollisuuden olevan ulotettavan heihinkin.
1127: Jotta tarkoitettu tulos saavutettaisiin, lienee välttämätöntä,
1128:              10       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1129: 
1130:            että heidän oppivelvollisuutensa kestää niin kauvan kuin
1131:            varta vasten järjestettyjen oppilaitosten oppiaika vaatii.
1132:            Sitä vastoin ovat tylsämieliset lapset, harvoja poikkeuksia
1133:            lukuunottamatta, verraten vähän kehityskykyisiä, mikäli
1134:            niissä maissa saavutettu kokemus osoittaa, joissa tylsämie-
1135:            Iisten hoito on pitkällekin kehittynyt. Näin ollen ja kun tyl-
1136:            sämielisten asettaminen oppivelvollisuuden alaisiksi tulisi
1137:            kysymään perin suuria kustannuksia valtion puolelta, ei
1138:            Valiokunta ole katsonut voivansa ehdottaa oppivelvolli-
1139:            suutta ainakaan vielä heihin ulotettavaksi.
1140: 
1141: Harvaan asu-    Yleinen ja yhtäläinen oppivelvollisuus on se päämäärä,
1142:  tut seudut. johon on pyrittävä. Harva asutus ja varattomuus asetta-
1143:            vat kuitenkin muutamin paikoin oppivelvollisuuden toteut-
1144:            tamiselle miltei voittamattomia esteitä. Kaikkein harvim-
1145:            min asuttuja ja köyhimpiä kuntia ei Valiokunta senvuoksi
1146:            katsoisi vielä voitavan velvoittaa panemaan toimeen täydel-
1147:            listä oppivelvollisuutta, koska tarkoituksenmukaisen kansa-
1148:            koululaitoksen perustaminen kysyisi niiden asukaslukuun
1149:            katsoen niin suuria varoja, että kustannukset valtion run-
1150:            saastakin avustuksesta huolimatta kävisivät asianomaisille
1151:            kunnille ylen rasittaviksi. Valiokunta on sitä mieltä, että
1152:            tällaisten kuntien velvollisuus perustaa kouluja on rajoitet-
1153:            tava samoihin määräyksiin, jotka toukokuun 24 päivänä
1154:            1898 kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suomen
1155:            maalaiskunnissa annetun armollisen asetuksen mukaisesti
1156:            nykyisin ovat voimassa. Kansakouluolojen kehitys jäisi
1157:            siten näissä kunnissa edelleen siitä riippuvaksi, ilmoitetaan-
1158:            ko riittävä määrä oppilaita koulunkäyntiin. Lasten kou-
1159:            lunkäyntivelvollisuuteen nähden on kuitenkin katsottu voi-
1160:            tavan ottaa käytäntöön alueellinen oppivelvollisuus kuntien
1161:            perustamien koulujen ympäristössä. Tähän poikkeusase-
1162:            maan on Valiokunnan mielestä pantava vain ne kunnat,
1163:            joiden keskimääräinen asukasluku neliökilometriä kohti ei
1164:            nouse kolmeen, mutta nämäkin siirtyvät yleisen oppivel-
1165:                            0 ppi velvollisuus.                     11
1166: 
1167: vollisuuden alaisiksi sikäli kuin väkiluku kasvaa mainit-
1168: tuun vähimpään määrään 1).
1169:     Mutta paitsi sitä, että harva asutus ja köyhyys V alia-
1170: kunnan mielestä vaatii asettamaan osan maan kunnista
1171: toistaiseksi yleisen oppivelvollisuuslain ulkopuolelle, pakot-
1172: tavat nämä seikat myöskin toisilla tavoin poikkeamaan lm-
1173: ko maalJe yhtäläisen oppivelvollisuuden vaatimuksesta ja
1174: toisin paikoin tyytymään vaatimattomampiin koulumuotoi-
1175: hin, joista Valiokunta pyytää lyhyesti seuraavassa tehdä
1176: selkoa.
1177: 
1178:     Yleistä oppivelvollisuutta toimeenpantaessa on kysymys Piirijako.
1179: piirijaosta tärkeiinpiä, varsinkin kun oppivelvollisuus ulo-
1180: tettaisiin opetuksen ensi asteellakin oleviin lapsiin. Piiri-
1181: jaosta riippuu näet niin hyvin samaa koulua käyvien lasten
1182: lukumäärä kuin oppilaiden koulumatkat, ja nämä tekijät
1183: vuorostaan pääasiallisesti määräävät, mitkä koulumuodot
1184: ovat meidän oloissamme käytäntöön otettaviksi sopivim-
1185: mat. Edellämainitun, toukokuun 24 p :nä 1898 annetun ar-
1186: mollisen asetuksen mukaan on piirijakoa kunnassa toimi-
1187: tettaessa pidettävä silmämääränä, ettei lasten matka ko-
1188: dista kouluun yleensä ole viittä kilometriä pitempi. Koke-
1189: mus onkin osoittanut, ettei tämä matka ole tuottanut ter-
1190: veydellisiä haittoja ylemmän kansakoulun oppilaille, niin-
1191: 
1192:        1 ) Tilastollisesta päätoimistosta saatujen tietojen mukaan
1193: maalaiskuntien väentiheydestä joulukuun 31 p:nä 1906 tulisivat
1194: yleisen oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta vapautettaviksi seu-
1195: raavat kunnat. Viipurin läänissä: Korpiselkä (l,n asukasta km 2
1196: kohti), Suojärvi (1,6). Kuopion läänissä: Ilomantsi (2,7), Rautavaara
1197: (1,9). Vaasan läänissä: Lestijärvi (1,s). Oulun läänissä: Kajaanin maa-
1198: seurakunta (2,s), Ristijärvi (2,6), Säräisniemi (2,5), Puolanka (2,1),
1199: Kuivaniemi (2,o), Tervola (1,9), Ylitornio (1,s), Kuhmoniemi (1,s),
1200: Hyrynsalmi (1,s), Simo (1,6), Kemijärvi (1,5), Turtola (1,4), Suomus-
1201: salmi (1,3), Pudasjärvi (1,2), Kuusamo (1,2), Rovaniemi (l,2), Taival-
1202: koski (l,o), Kolari (O,s), Muonionniska (0,7), Kittilä (0,5), Kuolajärvi
1203: (0,4), Sodankylä (0,2), Enontekiö (0,1), Inari (0,1) ja Utsjoki (0,1).
1204: Näiden kuntien yhteenlaskettu asukasluku oli mainittuna vuonna
1205: 129,319 ja 9--13-vuotisten lasten luku noin 17,200.
1206:   1~       1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1207: 
1208: kuin oppivelvollisuuskomitean eri kunnanlääkäreiltä hank-
1209: kimat lausunnot todistavat. Tällaisia matkoja on alkuope-
1210: tuskomiteassa kuitenkin väitetty alemman kansakoulun
1211: lapsille liian pitkiksi ja sentähden tehty ehdotuksia nykyis-
1212: ten koulupiirien supistamisesta esim. kolmen kilometrin
1213: säteellisiksi. Tämän kautta tulisi kuitenkin piirien luku,
1214: komitean tekemäin laskujen mukaan, kohoamaan 3,250 :stä,
1215: johon ne nykyisin nousevat, 6,829 :ään, ja näin suunnitellun
1216: piirijaon mukainen kansakoululaitos tulisi nostamaan kus-
1217: tannukset oppivelvollisuuden toimeenpanemisesta ylen ra-
1218: sittaviksi. Näin ollen ja kun uuden piirijaon toimeenpane-
1219: minen tekisi tyhjäksi koko sen työn, mikä juuri on suori-.
1220: tettu nykyisen piirijaon aikaansaamiseksi, on Valiokunta
1221: sitä mieltä, että oppivelvollisuus on, mikäli mahdollista,
1222: pantava toimeen nykyisen piirijaon pohjalla ja että piiri-
1223: jaon perusteet saisivat pääasiassa jäädä entiselleen. Mutta
1224: kun nykyiset koulupiirit monin paikoin eivät täytä vaati-
1225: musta enintään viiden kilometrin koulumatkasta, ei nykyi-
1226: sen piirijaon tarkistusta kuitenkaan voida kaikin paikoin
1227: välttää. Tämän ohella on huomioonotettava, että useissa
1228: seuduissa on sellaisia eri pitäjiin kuuluvia kulmakuntia,
1229: joita syrjäisen asemansa ja huonojen kulkuteittensä takia
1230: ei sovi jakaa asianomaisten kuntien muihin koulupiireihin.
1231: Tällaisista kulmakunnista on Valiokunnan mielestä sen
1232: vuoksi piirijakoa tarkistettaessa muodostettava erityiset,
1233: kahdelle tai useammalle kunnalle yhteiset koulupiirit.
1234:     On kyllä myönnettävä, että nuorempien lasten koulu-
1235: matkat tällaisen piirijaon kautta voivat paikoittain tulla
1236: liian pitkiksi, ei ainoastaan harvaan asutuilla seuduin, jois-
1237: sa tämä haitta luonnollisesti on tuntuvin, mutta vähäistä
1238: tiheämminkin asutuilla tienoilla. Sen varalta on suunni-
1239: teltu nuorempia lapsia varten tämän tarpeen mukaan sovel-
1240: lettuja koulumuotoja. Samalla voidaan myös turvautua
1241: lasten saattamiseen tai majoittamiseen koulun läheisyy-
1242: teen.
1243:                       Oppivelvollisuus.                13
1244: 
1245:     Ne koulumuodot, jotka Valiokunta on ajatellut oppivel- Koulumuodot.
1246: vollisuuden toimeenpanemista varten tarpeellisiksi, ovat:
1247: 1) ylempi kansalcoulu ja alkuopetuksen antamista varten
1248: siihen liittyvä 2) alempi kansakoulu sekä 3) aivan uusi kou-
1249: lumuoto, n. s. laajennettu alempi kansakoulu.
1250:     Ylemmän kansakoulun muodosta ei ole tarvis erittäin
1251: selkoa tehdä, koska se on ajateltu säilyväksi pääasiallisesti
1252: entisellään. Alempi kansakoulu maalla on sitä vastoin
1253: tavallaan uusi koulumuoto, ainakin semmoisena kuin se on
1254: tässä suunniteltu. Se on ajateltu kaksivuotiseksi, _oman
1255: opettajansa varassa, mutta ylemmän kansakoulun yhtey-
1256: dessä toimivaksi ja siihen valmistavaksi oppilaitokseksi.
1257: Sen säännöllinen oppivuosi olisi sama kuin ylemmän
1258: kansakoulun, mutta kunnille olisi jätettävä oikeus vä-
1259: hävaraisuuden ja harvan asutuksen takia joko lyhentää tä-
1260: mä oppivuosi puoleksi vuodeksi eli 18 viikoksi, niin että
1261: sama opettaja voisi palvella kahta piiriä, tai tehdä koulu
1262: kiertäväksi, jolloin se toimisi kahdessa eri paikassa
1263: koulupiirin rajoissa, puoli kouluvuotta eli 18 viikkoa
1264: kummassakin paikassa. Alempaa kansakoulua on aja-
1265: teltu sellaisen opettajan hoitoon, joka on saanut ammatti-
1266: sivistyksensä kaksiluokkaisessa opettajaseminaarissa. Tä-
1267: mä koulu voitaisiin, missä asiaa ei toisin järjestetä, sijoittaa
1268: ylemmän kansakoulun huoneustoon, joko veistosaliin tai
1269: luokkahuoneeseen aikoina, joina niitä ei muuhun tarkoi-
1270: tukseen käytetä. Missä näin ei voisi ilman haittaa tapah-
1271: tua, olisi aiemmalle kansakoululle sen kiinteänä toimiessa
1272: rakennettava oma huone mieluimmin ylemmän kansakou-
1273: lun yhteyteen tai läheisyyteen. Toimiessaan kiertävänä
1274: etäällä ylemmästä kansakoulusta sopisi alempi kansakoulu
1275: sijoittaa vuokrahuoneustoon.
1276:   · Tällaisen alemman kansakoulun järjestelyn rinnalla,
1277: jonka Valiokunnan suuri enemmistö on omaksunut, on
1278: Valiokunnassa esiintuotu toinen eriävä järjestelyehdotus,
1279: joka on saman mukainen kuin eduskuntaesityksissä n :ot
1280: 7 ja 8 ehdotetut ja sainoinkuin nämä oppivelvollisuuskomi-
1281:    14       1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1282: 
1283:  tean enemmistön ehdotukseen nojautuva. Näiden järjes-
1284:  telyehdotusten pääpiirre on se, että alemman kansa-
1285:  koulun opetus annettaisiin ylemmän kansakoulun opet-
1286:  tajalle, ja tulisi hänen käyttää siihen se aika,
1287:  minkä hän saisi vapaaksi, kun ylemmän kansakoulun
1288:  40 viikkoa (eduskuntaesitys n :o 8) tai 36 viikkoa ( eduskun-
1289:  taesitys n :o 7) käsittävä pisin vuotuinen oppiaika lyhennet-
1290:  täisiin 28 (eduskuntaesitys n :o 8) tai 26 (eduslmntaesitys
1291:  n :o 7) viikkoon. Alemman kansakoulun oppilaita opetet-
1292:  taisiin näiden edellämainittujen ehdotusten mukaisesti
1293:  vähintään 12 viikkoa vuodessa. Eduskuntaesityksen n :o
1294:  8 mukainen järjestelyehdotus sisältää vielä sen, että
1295:  alemman kansakoulun oppilaat samana vuonna, jona he tu-
1296: levat ylempään kansakouluun, olisivat velvolliset ottamaan
1297: osaa alemmankin kansakoulun opetukseen 6 viikon aikana,
1298:  jonka kautta heidän opetusaikansa alemmassa kansakoulus-
1299: sa kaikkiaan kestäisi vähintään 30 viikkoa. Opetus an-
1300:  nettaisiin leutoina vuodenaikoina ja aina ylemmän kansa-
1301: koulun huoneustossa, joka silloin olisi vapaa.
1302:      Näitä ehdotuksia vastaan voidaan kuitenkin tehdä usei-
1303: ta painavia muistutuksia. Ensinnäkin jäisi alkuopetus
1304: sangen heikoksi, kun se vapaaehtoista kehitystä lukuunot-
1305: tamatta supistuisi 12 viikoksi vnodessa. Samalla johtaisi
1306: tällainen järjestely siihen, että kaikkia piirin alempaa kan-
1307: sakoulua käyviä lapsia olisi opetettava samaan aikaan, ja
1308: että koulumatkojen lyhentäminen tnlisi mahdottomaksi'.
1309: Eduskuntaesityksen n :o 8 mukainen kolmantena lukuvuo-
1310: tena annettu alkuopetus, joka pitentäisi 9-10 vuotisten las-
1311: ten oppiajan sanottuna vuotena 34 viikoksi, pakottaisi
1312: alemman kansakoulun mainitun 6 viikon aikana työskente-
1313: lemään 3-osastoisena. Lisiiksi kävisi tämän ehdotuksen
1314: mukainen, 40 viikkoa käsittävä opetusvuosi opettajalle
1315: liian rasittavaksi ja vaikuttaisi epäedullisesti opetuksen
1316: laatuun. Sitä paitsi olisi opetusajan pitentämisestä toden-
1317: näköisenä seurauksena opettajain palkkauksen korottami-
1318: nen, jonka kautta kustannukset kansakoululaitoksen yllä-
1319: pitämisestä tulisivat melkoisesti kohoamaan. Eduskunta-
1320:                        Oppivei vollisuus.                15
1321: 
1322: esityksen n :o 7 mukaisen järjestelmän kautta ylemmän kan-
1323: sakoulun opetusaika lyhenisi nykyisestään, sellaiseksi kuin
1324: se tavallisimmin lienee järjestetty, eli 36 viikosta ensi vuo-
1325: tena ja 30 viikosta seuraavina vuosina 26 viikkoon vuodes-
1326: sa, joten se kaikkiaan menettäisi 22 viikkoa, ja koko ope-
1327: tusaika pitenisi ainoastaan 2 viikolla, siitä huolimatta,
1328: että kouluvuosien luku lisättäisiin kuudeksi.           Edus-
1329: kuntaesityksen n :o 8 mukaisen järjestelmän kautta menet-
1330: täisi ylempi kansakoulu 14 viikkoa, mutta 6 vuodeksi lisät-
1331: ty kouluaika pitentäisi kyllä nykyisen 4-vuotisen kansakou-
1332: lun opetusaikaa 10 viikolla, ellei oteta huomioon 6 viikolla
1333: lisättyä kolmannen vuosiluokan työaikaa, jota Valiokunnan
1334: enemmistön mielestä ei kasvatusopilliselta kannalta mis-
1335: sään tapauksessa voitaisi hyväksyä. Opetuksen jakaminen
1336: kuudelle vuodelle tekisi kuitenkin pitkien lomien vuoksi
1337: lasten koulunkäynnin hajanaiseksi, ja sitä ei mainittu vä-
1338: häinen, 2-10 viikkoa pitempi oppiaika suinkaan voisi kor-
1339: vata.
1340:     Valiokunnan enemmistö on katsonut kummankin pu-
1341: heenalaisista järjestelyehdotuksista heikontavan kansakou-
1342: luopetusta nykyisestään, _mutta erittäinkin kansakoululai-
1343: toksen kehityksen kannalta olevan tuntuvasti heikomman
1344: kuin Valiokunnan enemmistön hyväksymä järjestelyehdo-
1345: tns. Kun nykyolot vaativat kansansivistyksen voimakasta
1346: kohottamista, on perin tärkeätä, ettei kansakoulun jakamaa
1347: tietomäärää nykyisestään ainakaan supisteta, mikä tuskin
1348: on vältettävissä, jos puheenalainen suunnitelma toteutetaan.
1349: Valiokunnan ehdotus sitä vastoin tuottaisi ylemmän kansa-
1350: koulun oppiajalle ainakin 14 viikon lisäyksen nykyisestään
1351: sekä pitentäisi kansakoulun oppiaikaa kaikkiaan vähintään
1352: 50 viikolla.
1353:     Lopuksi on huomattava~ että knn alemmilla kansakou-
1354: luilla on omat opettajansa, on vastaisuudessa mahdollista
1355: ilman suurempia vaikeuksia järjestää jatko-opetus kansa-
1356: kouluissamme aivan yleiseksi ja säännölliseksi. Kun alem-
1357: man kansakoulun jokapäiväinen oppiaika epäilemättä tn-
1358:   16       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3-.
1359: 
1360: lisi ylemmän kansakoulun oppiaikaa lyhyemmäksi, niin
1361: voitaisiin alemman kansakoulun opettajia käyttää sopivien
1362: aineiden opettamiseen ylemmässä kansakoulussa, jonka
1363: opettaja siten saisi varsinaisesta opetusvelvollisuudestaan
1364: aikaa jatko-opetukseen. Tämä kansakoululaitoksen kehi-
1365: tysmahdollisuus maalaiskunnissa on suuriarvoinen, sillä
1366: kansakoulunsa päättänyt 13- tai 14-vuotinen poika tai tyt-
1367: tö ei vielä ole luonteensa eikä tietojensa puolesta elämää
1368: varten kypsynyt. Sitä paitsi vaatii nykyaika semmoisia-
1369: kin tietoja, joita ei vielä kansakoulussa voitane menestyk-
1370: sellisesti opettaa. Näitä tarkoituksia varten on jatko-ope-
1371: tus varsin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.
1372:     Oppivelvollisuuskomitean mietinnöstä ilmenee, että ko-
1373: mitean suunnittelema järjestelmä etupäässä onkin johtu-
1374: nut pyrkimyksestä löytää järjestelmä, jonka toteuttaminen
1375: maan taloudelliseen asemaan katsoen ei vaatisi liian suuria
1376: kustannuksia.
1377:     Verratessaan toisiinsa komitean ja Valiokunnan eriä-
1378: väin järjestelmäin mukaisia kustannusarviolaskuja, laskien
1379: molempain menoerät samain perusteiden mukaan, on Valio-
1380: kunta kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kustannusten
1381: ero ei ole niin suuri, että se saisi olla ratkaisevana. Mutta
1382: mainittu erotus vähenee vielä enemmän, kun, pienempiä
1383: seikkoja mainitsematta, otetaan lukuun kustannukset maa-
1384: laiskansakoulujen jatko-opetuksesta, johon ylemmän kan-
1385: sakoulun opettajaa, qppivelvollisuuskomitean järjestel-
1386: mää noudatettaessa, ei voitaisi ilman eri korvausta velvoit-
1387: taa sitä enempää kuin nykyäänkään. Jatkokursseista, mil-
1388: loin ne ovat oppilaille edullisimmalla tavalla järjestetyt,
1389: maksetaan nykyään 300 markkaa vuodessa. Kun on las-
1390: kettu, että täydellisten kansakoulujen luku oppivelvollisuu-
1391: den täytäntöön panemisen jälkeen tulisi nousemaan yli
1392: 3,300 :n, tekisivät kustannukset säännölliseksi järjestetystä
1393: jatko-opetuksesta lähes 1,000,000 markkaa. Valiokunnan
1394: järjestelmän mukaan eivät kustannukset jatkoopetuksesta
1395: voisi läheskään tähän summaan nousta, kun ylemmän kansa-
1396:                        Oppivelvollisuus.                 17
1397:  koulun opettajat tavallisesta opetustyöstään saisivat ai-
1398:  kaa jatkoopetuksen antamiseen, vaikkapa heille tästä
1399:  myönnettäisiin jotakin eri korvausta. Myöskään ei
1400:  voi jättää kokonaan huomioon ottamatta, että kun alempi
1401:  kansakoulu oppivelvollisuuskomitean järjestelmän mukaan
1402:  toimisi vain yhdessä paikassa koulupiirin sisällä, kirkollis-
1403:  ta pientenlastenkoulua harvemmin asutuilla seuduilla edel-
1404:  leen tultaisiin melkoisessa määrin käyttämään. Tämä kou-
1405:  lu vaatii myöskin kustannuksia, jotka useimmissa tapauk-
1406:  sissa eivät tulisi kysymykseen, jos kunnallinen alempi kan-
1407:  sakoulu mainituilla seuduin toimisi kiertävänä.
1408:      Laajennetun alemman kansakoulun tunnusmerkit oli-
1409:  sivat 1) 18 viikkoon supistettu vähin vuotuinen oppiaika
1410: 'ja siitä johtuvat rajoitetut oppimäärät sekä 2) ylemmän
1411:  ja alemman kansakoulun oppilaiden opetuksen yhdistämi-
1412:  nen saman opettajan käsiin. Tämmöinen koulumuoto so-
1413:  veltuisi Valiokunnan mielestä kustannusten vähemmyyden
1414:  vuoksi harvaan asutuille piireille, koska yksi opettaja voisi
1415:  palvella kahta piiriä. Kun lapset kävisivät tällaista koulua
1416:  kuusi vuotta, alemman kansakoulun oppilaat 2 tai 3 tun-
1417:  tia ja ylemmän 4 tai 3 tuntia päivässä, saavuttaisivat he
1418:  tietomäärän, joka olisi melkoista runsaampi kuin säännölli-
1419:  sen alemman kansakoulun oppimäärä, saavuttamatta kui-
1420:  tenkaan edes likipitäen ylemmän kansakoulun ennätyksiä,
1421:  - mikä viimeksi mainittu seikka vaikuttaisi sen, etteivät
1422:  kunnat ilman painavia syitätyytyisitähän kou~umuotoon,
1423:  Tämmöinen koulu muuttuisi itsestään täydelliseksi _ylem-
1424:  mäksi ja alemmaksi kansakouluksi, niin pian kuin koulu-
1425:  ikäisten lasten luku kasvaisi riittävän suureksi.
1426:      Kun koko Valiokunnan mielestä laajennetun alem-
1427:  man kansakoulun opettajan toimi kysyy opettajalta
1428:  erityistä kykyä ja valmistusta, syystä että hänen tulee an-
1429:  taa opetusta sekä alemmille että ylemmille vuosiluokille,
1430:  ja kun tämän koulumuodon oppimäärä joka tapauksessa
1431:  on alemman kansakoulun oppimäärää melkoista laajempi,
1432:   vastaten oppivelvollisuuden täyttämiseen nähden ylem-
1433:                                                          2
1434:   18       1910. -   Efluskuntaesitysmietintö N :o 3.
1435: 
1436: pää kansakoulua, on pidetty luonnollisena asiana, että
1437: laajennetun alemman kansakoulun opettajalta vaaditaan
1438: sama pätevyys kuin ylemmän kansakoulun opettajalta, ja
1439: t>entähden onkin hän asetettu samaan asemaan palkkaetui-
1440: hin nähden kuin ylemmän kansakoulun opettaja. Jos
1441: laajennetun alemman kansakoulun opettaja saisi tämän
1442: aseman, on siitä samalla se etu, että hän, koulun tullessa laa-
1443: jennetuksi täydelliseksi kansakouluksi, voi siirtyä ylemmän
1444: kansakoulun opettajaksi. On kuitenkin otettava huomioon,
1445: että ylempään kansakoulunn pätevät opettajat eivät ehkä
1446: ole halukkaita hakemaan itselleen paikkoja laajennetussa
1447: alemmassa kiinsakoulussa, jos he suinkin ovat tilaisuudessa
1448: pääsemään ylemmän kansakoulun opettajiksi. Näin ollen
1449: saataisiin laajennettuun alempaan kansakouluun vähimmän
1450: lahjakkaat siihen päteväin opettajain joukosta, mikä seik-
1451: ka ei tietenkään olisi eduksi tämän koulumuodon menes-
1452: tykselliselle toiminnalle. Tällaisen asiantilan mahdollisen
1453: syntymisen estämiseksi ovat laajennetun alemman kansa-
1454: koulun opettajat asetetut palkan ynnä eläkkeen puolesta
1455: saman vertaisiksi kuin ylemmän kansakoulun johtajan ase-
1456: massa olevat opettajat. Samaan suuntaan vaikuttaa
1457: myöskin se seikka, että laajennetun alemman kansa-
1458: koulun opettajat useimmissa tapauksissa saanevat kun-
1459: naitakin tulevan palkan rahassa, millä seikalla on sitä suu-
1460: rempi merkitys, kun rahalla yleensä on suurempi arvo sel-
1461: laisilla syrjäseuduilla, joilla nämä koulut enimmäkseen tu-
1462: lisivat toimimaan.
1463:     Kunnille olisi tietenkin suotava oikeus valtioapua saa-
1464: den ottaa pientäkin lapsimäärää varten käytäntöön täy-
1465: dellisempi koulumuoto, jos kunta osaltaan ottaa siitä joh-
1466: tuvan rasituksen kantaakseen. Mutta siltä varalta, että
1467: kunta pyrkisi vetäytymään kouluja perustamasta tai il-
1468: man olosuhteiden pakkoa tyytymään vaillinai~empaan kou-
1469: lumuotoon, ovat sen mielivaltaa rajoittavat määräykset tar-
1470: peen.
1471:     Huomioon ottaen asutuksen erilaisuuden, ovat koulupii-
1472: rit tässä suhteessa luokitetut eri ryhmiin, kussakin piirissä
1473:                      Oppivelvollisuus.                19
1474: 
1475: kouluun pantavien lasten lukumäärää silmällä pitäen.
1476: Lähtien nykyolojen kannalta, siitä toukokuun 24 p :nä 1898
1477: annetun armollisen asetuksen määräyksestä, että kunta on
1478: velvollinen piiriin perustamaan kansakoulun vähintään 30
1479: lasta varten, jonka määräyksen kokemus on tarkoituksen-
1480: mukaiseksi osottanut ja jonka Valiokunta sentähden on
1481: pysyttänyt, on Valiokunta ensimäiseen ryhmään asettanut
1482: ne piirit, joissa ylempään kansakouluun pantavien lasten
1483: luku nousee sanottuun määrään. Tähän ryhmään kuulu-
1484: viin piireihin on ehdotettu perustettavaksi ylempi kansa-
1485: koulu ja siihen liittyvä kiinteä tai samassa piirissä kier-
1486: tävä alempi kansakoulu, paitsi jos alemman kansakoulun
1487: 1assa olevien lasten oppivelvollisuudesta muulla tavoin
1488: pidetään sellainen huoli, että mainittuun kouluun panta-
1489: vien lasten luku on alle viiden. Viimeksi mainitussa tapa-
1490: uksessa olisi Valiokunnan mielestä kohtuutonta velvoittaa
1491: kuntaa näin harvoja lapsia varten perustamaan erityistä
1492: koulua, vaan olisivat lapset sijoitettavat naapurikouluihin
1493: tai olisi niiden suhteen ryhdyttävä muihin tarkoituksenmu-
1494: kaisiin toimenpiteisiin. Valiokunnan vähemmistö on kui-
1495: tenkin pitänyt välttämättömänä, että kunta velvoitettaisiin
1496: ylemmän kansakoulun yhteyteen perustamaan alempi kan-
1497: sakoulu, kun vaan on jokukin kouluun pantava lapsi.
1498:      Toisen ryhmän muodostaisivat ne piirit, joissa ylem-
1499:  pään kansakouluun pantavia lapsia olisi vähemmän kuin
1500: 30, mutta yhdessä alempaan kansakouluun pantavien las-
1501:  ten kanssa kuitenkin vähintään 10. Näihin piireihin olisi
1502:  kunnan, Valiokunnan ehdotuksen mukaan, perustettava
1503: laajennettu alempi kansakoulu.
1504:      Kolmannen ryhmän muodostaisivat lopuksi ne piirit,
1505:  joissa ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien las-
1506: ten lukumäärä olisi vähempi kuin 10 tai alempaan kansa-
1507: koulun pantavien lasten luku viittä pienempi. Tämmöiseen
1508: piiriin ei ku~ta olisi velvollinen perustamaan koulua, vaan
1509:  tulee sen siinä tapauksessa kouluttaa lapset jonkun muun
1510:  piirin kansakoulussa.
1511:              20       1916. ~ Eduskuntåesitysmi&tiatö N :o 3.
1512: 
1513:                Lienee syytä tässä huomauttaa, ettei Valiokunta ole
1514:            tahtonut tehdä kuntain edellämainittua erila,isten koulujen
1515:            perustamisvelvollisuutta riippuvaksi oppivelvollisten las-
1516:            ten, vaan kouluun pantavien, B. o. niiden lasten lukumääräs-
1517:            tä, joiden oppivelvollisuuden täyttämisestä ei muulla tavoin
1518:            pidetä huolta. Jos nimittäin jonkun piirin asukkaat itse
1519:            huolehtivat lastensa opetuksesta tai käyttävät heitä yksi-
1520:            tyiskouluissa, ei ole katsottu voitavan velvoittaa kuntaa,
1521:            vaikkakin piirin oppivelvollisten lasten luku nousee edellä-
1522:            mainittuihin määriin, ylläpitämään lainkaan koulua tai
1523:            sitä kalliimpaa koulumuotoa kuin minkä kouluun todella
1524:            pantavien lasten määrä aiheuttaa.
1525: 
1526: Kielellinen vä- Niihin kuntiin nähden, joissa on erikielistä väestöä,
1527:   hemmistö. on nykyään voimassa määräys, että kunta tähän katsoen
1528:            on joko pidettävä yhtenä koulupiirinä tai jaettava useam-
1529:            piin piireihin lasten koulumatkan pituuteen katsomatta.
1530:            Valiokunta ei kuit@kaan ole katsonut olevan syytä pysyt-
1531:           tää tätä määräystä, vaan ehdottaa, että sama piirijako on
1532:           pidettävä kumpaakin kieliryhmää varten. Kun tämä kui-
1533:           tenkin voisi johtaa siihen, että toiskielinen väestö niissä
1534:           kunnissa, joissa se, olematta aivan harvalukuinen, on ha-
1535:           jallaan asuva, voisi jäädä kokonaan ilman omakielisiä kou-
1536:           luja, on Valiokunta katsonut kohtuulliseksi ulottaa kunnan
1537:           velvollisuuden koulujen perustamiseen riippuv:tksi myös-
1538:           kin siitä, että lapsimäärä kahdessa tai useammassa vierek-
1539:           käisessä punssa on edellämainittujen perusteiden mu-
1540:           kaan riittävä. Valiokunta ehdottaa sen lisäksi, että mil-
1541:           loin kunnan vähemmistönä oleva erikielinen väestö ~suu
1542:           niin hajallaan, ettei se muutoin saisi yhtään omakielistä ,
1543:           koulua, kunta on pidettävä, samoin kuin nytkin, koulujen
1544:           perustamisvelvollisuuteen nähden yhtenä koulupiirinä. Jos
1545:           tästä huolimatta vähemmistönä olevaan kieliryhmään kuu-
1546:           luvain lasten lukumäärä olisi niin pieni, ettei koulua heitä
1547:           varten lainkaan olisi kuntaan perustettava, ei Valiokunnan
1548:           mielestä vanhempia voida velvoittaa vasten tahtoansa käyt-
1549:                       Oppivelvollisuus.                 21
1550: 
1551: tämään lapsiaan enemmistönä olevaa kieliryhmää varten
1552: perustetuissa kouluissa, joka mielipide kyllä on Valiokun-
1553: nassa esitetty, vaan ovat lapset tällöin oppivelvollisuudesta
1554: vapautettavat.
1555: 
1556:     Mitä kansakoulussa opetettaviin ainmsnn ja siinä an- Oppiaineet ja
1557: nettavaan kasvatukseen tulee, on Valiokunnassa oltu yksi- uskonnon-
1558: mielisiä siitä, ettei tässä yhteydessä ole ehdotettava mitään   opetus.
1559: erikoisia muutoksia koulun sisäiseen järjestelyyn. Sen si-
1560: jaan on oppivelvollisuuden säätämisen kanssa erottamatto-
1561: massa yhteydessä kysymys siitä, mitkä kansakoulussa ope-
1562: tettavista aineista oppivelvollisuuden tulee käsittää, ja on
1563: Valiokunta pitänyt välttämättömänä lakimääräyksessä lu-
1564: etella nämä aineet. Samoin on Valiokunta pitänyt välttä-
1565: mättömänä nimenomaisen määräyksen antamista siitä, että
1566: oppivelvollisuuden täyttämiseksi kansakouluun pantu lapsi
1567: on velvollinen ottamaan osaa vain näiden aineiden opetuk-
1568: seen. On katsottu mahdottomaksi, että kansa voisi alistua
1569: oppivelvollisuuden sisältämään pakkoon ja sen tuottamiin
1570: taloudellisiin rasituksiin, saamatta samalla oikeutta päät-
1571: tää, mitkä oppiaineet ovat täysivaltaiselle kansalaiselle vält-
1572: tämättömät, Sama koskee myöskin opetuskieltä.
1573:     Onko uskonto määrättävä kuuluvaksi niihin oppiai-
1574: neisiin, jotka oppivelvollisuuden tulee käsittää, vai ei, siitä
1575: on Valiokunnassa ilm.ennyt jyrkkä erimielisyys. Valio-
1576: kunnan enemmistö on ollut sitä mieltä, että oppivelvollisuu-
1577: den tulee käsittää yhtä hyvin tämä kuin muutkin kansa-
1578: koulun nykyiset oppiaineet. Kantansa perusteeksi on.
1579: enemmistön puolelta, katsomatta itsekunkin persoonalliseen
1580: käsitykseen uskonnosta, esitetty t)ttä uskonnon sulkeminen
1581: pois oppivelvollisuuden käsittämistä aineista tekisi sen va-
1582: paaehtoiseksi aineeksi kansakouluissa, ja että uskonnonope-
1583: tuksen aseman muuttaminen, kirkkolain 455 § :n mukai"
1584: sesti, pykälää verrattaessa saman lain 447 § :ään, mahdolli-
1585: sesti vaatisi kirkolliskokouksen kuulemista ja siten tulisi
1586: suuresti hidastuttamaa:q. oppivelvollisuuden säätiimistä,
1587:              22       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1588: 
1589:                Huomattava vähemmistö on sitä vastoin ollut sitä miel-
1590:            tä, ettei oppivelvollisuutta olisi ulotettava uskontoon ja
1591:            että tämän oppiaineen jättäminen pois oppivelvollisuuteen
1592:            kuuluvien aineiden joukosta ei vaadi kirkolliskokouksen
1593:            kuulemista. Kansakoulun uskonnonopetus jäisi nimittäin
1594:            sisällykseltään aivan koskematta, jota ainoata seikkaa vä-
1595:            hemmistön mielestä voidaan tarkoittaa kirkkolain 447 § :n
1596:            viitatussa kohdassa. Uskonnonopetuksen aseman muuttami-
1597:            sesta ei vähemmistön käsityksen mukaan myöskään ole ky-
1598:            symystä, kun evankelisluterilaisten lasten suhde koulun us-
1599:            konnonopetukseen jää entiselleen, jos uskontoa ei oteta op-
1600:            pivelvollisuuteen kuuluvien aineiden luetteloon, koska ker-
1601:            ran koko kansakoulunkäynti ja siis myös osanotto kansa-
1602:            koulun antamaan uskonnonopetukseen tähän asti on ollut
1603:            vapaaehtoinen.
1604:                Sittenkun oli päätetty, että uskonto oli otettava oppi-
1605:            velvollisuuteen kuuluviin aineisiin, tehtiin Valiokunnassa
1606:            ehdotus sellaiseksi väliaikaiseksi säännökseksi, että sen jäl-
1607:            keen kuin oppivelvollisuus on astunut voimaan ja kunnes
1608:            kysymys vapautuksen myöntämisestä uskonnonopetuksesta
1609:            on uskonnonvapauslainsäädännön yhteydessä lopullisen rat-
1610:            kaisunsa saanut, lapsi edusmiehensä pyynnöstä olisi vapau-
1611:            tettava siitä uskonnonopetuksesta, josta asetuksessa yleises-
1612:            tä oppivelvollisuudesta säädetään. Väliaikaista säännöstä
1613:            ei kuitenkaan olisi suoranaisesti kytkettävä yhteen sanotun
1614:            asetuksen kanssa, vaan olisi siitä annettava erillinen asetus.
1615:            Xänestettäessä saavutti tämä ehdotus toisin kokoonpannun
1616:            enemmistön kannatuksen ja on se pernsteluineen tuonnem-
1617:            pana tässä mietinnössä esitetty.
1618: 
1619: Avustus.       Kun lasten opetus tehdään pakolliseksi, johtuu siitä
1620:            V aliolrunnan mielestä luonnollisena seurauksena, että oppi-
1621:            velvollisuuden täyttämistä varten yhteiskunnan puolelta
1622:            järjestetty opetus on oleva maksuton ja että yhteiskunnan
1623:            on avustettava lasten kouluttamista. Avustukseen nähden
1624:            on Valiokunnassa ollut vallalla se käsitys, että oppikirjat
1625:                        Oppivelvollisuus.                  23
1626: 
1627: ja muut koulutarpeet joka tapauksessa, varallisuussuhtei-
1628: siin katsomatta, ovat maksutta annettavat omiksi kaikille
1629: oppilaille, koska sanottujen tarpeiden antaminen oppilaille
1630: on näyttäytynyt ainoaksi tehokkaaksi keinoksi välttää ope-
1631: tukselle haitallista oppikirjain ja koulutarpeiden puutetta.
1632: Samoin on kunnan velvollisuus ottaa osaa niihin kustan-
1633: nuksiin, jotka aiheutuvat pitkistä koulumatkoista, ulotet-
1634: tava kaikkiin lapsiin, sillä ne ovat katsottavat aiheutuvan
1635: yhteiskunnan velvollisuudesta hankkia lapsille tilaisuus
1636: koulunkäyntiin ja sen vuoksi suoritettavat varallisuuteen
1637: katsomatta.
1638:     Mutta yhteiskunnan on sitä paitsi lasten kouluttamises-
1639: sa tultava avuksi niille vanhemmille, joiden taloudellinen
1640: asema on sellainen, etteivät he kykene lastaan koulutta-
1641: maan tai että tämä käy heille ylen raskaaksi. Yksityiskoh-
1642: taisten määräysten säätämistä siitä, missä muodossa ja
1643: minkä perusteiden mukaan yhteiskunnan tulisi avustusta
1644: antaa, ei Valiokunnan enemmistö ole pitänyt mahdollisena,
1645: koska sellaiset liiaksi sitoisivut kuntain toimintaa ja erilai-
1646: set paikkakunnalliset olot eri seuduilla vaativat eri avusta-
1647: mismuotoja. Valiokunnan mielestä tulee tämän avustuksen
1648: tavallisimmin koskea oppilaiden ravitsemista ja vaatetta-
1649: mista sekä majoittamistakin. Melkoinen vähemmistö on
1650: pitänyt välttämättömänä miiiirätii, ettei tätä avustamista,
1651: jonka tulisi kohdistua niin varaUomiin kuin vähävaraisiin-
1652: kin koteihin, jätetä kuntain mielivallasta riippuvaksi, vaan
1653: että lakisäännösten kautta järjestetään sekä avustuksen
1654: muoto että määrä ja että samalla asetetaan alin varalli-
1655: suusraja, joka oikeuttaa vanhemmat avustuksen saantiin.
1656: 
1657:     Sopivimpana viranomaisena ensi kädessä valvomaan oppivelvolli-
1658: oppivelvollisuuden täyttämistä on epäilemättä pidettävä suuden täytti·
1659: kansakoulunjohtokuntaa, kutakin piirissään. Sen velvolli- misen vat.
1660: suudeksi säätää jo nykyinenkin kansakouluasetus koulun-     vonta.
1661: käynnin edistämisen koulun ympäristössä. Mutta siltä va-
1662: ralta, että kuntiin vastaisuudessa, suojelukasvatuksen jär-
1663:   24       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1664: 
1665: jestelyn yhteydessä, muodostettaisiin jonkinlainen kasva-
1666: tusasiainlautakunta tai että kunta katsoisi sopivammaksi
1667: uskoa mainitun valvonnan jollekin muulle lautakunnalle
1668: tai kunnalliselle viranomaiselle, on Valiokunta tahtonut
1669: jättää siihen tilaisuuden ilman uutta lainsäädäntöä. Var-
1670: sinkin voivat kaupunkien eriävät olot aiheuttaa toisenlaista
1671: järjestelyä.
1672:     Oppivelvollisuuden täytäntöönpanoa ja valvontaa var-
1673: ten on välttämätöntä, että kunnalliset viranomaiset vuosit-
1674: tain saavat tarkat tiedot oppivelvollisista lapsista. Nämä
1675: tiedot ovat ainakin nykyisin paraiten ja luotettavimpina
1676: saatavissa papiston ja eriuskolais-seurakuntain johtajain
1677: pitämistä kirkonkirjoista ja jäsenluetteloista. Yksinkertai-
1678: simmin olisi Valiokunnan mielestä puheenalaisten tietojen
1679: saanti järjestettävissä siten, että papisto ja seurakuntain
1680: johtajat antaisivat sanotut tiedot luettelojen muodossa,
1681: mutta kun evankelis-luterilaisen kirkon papisto erioikeuk-
1682: siensa 8 :nnen kohdan mukaan on vapautettu kaikellaisten
1683: luettelojen antamisesta, ei sitä voida sanottuja erioikeuksia
1684: muuttamatta tähän velvoittaa. Valiokunnan on sentähden
1685: täytynyt tyytyä yleiseen määräykseen papiston ja seura-
1686: kuntain johtajain veivoittamisesta antamaan kysymyksen-
1687: alaiset tarpeelliset tiedot sekä jättää käytännön varaan tie,
1688: tojen antamismuodon. Valiokunta luulee kuitenkin voi-
1689: vansa luottaa siihen, ettei papisto tule kieltäytymään luet-
1690: teloja antamasta.
1691:     Näiden luettelojen pitämistä ja niitä varten tarpeellis-
1692: ten tietojen antamista koskevat määräykset eivät välittö-
1693: mästi kuulu oppivelvollisuuden säätämisen yhteyteen, vaan
1694: järjestettänee asia hallinnollista tietä. Valiokunta.. on kui-
1695: tenkin pitänyt tarpeellisena suunnitella näiden seikkain
1696: järjestämistä. Tämän suunnittelun mukaan olisi kansa-
1697: koulunjohtokunnan valmistettava luettelo piirin oppivel-
1698: vollisista lapsista ja ennen heinäkuun 15 päivää vanhem-
1699: pain tiedoksi annettava, että lasten on kansakoulun avaa-
1700: mispäivänä kouluun saavuttava,. ellei ilmoiteta, millä
1701:    ~                                              ' .
1702:                                                         muul-
1703:                                                          -·
1704:                       Oppivelvollisuus.                 25
1705: 
1706: la tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyttämisestä tul-
1707: laan huolta pitämään tai että heidän oppivelvollisuutensa
1708: suorittaminen siirretään vuotta myöhemmäksi. Sanottua
1709: luetteloa olisi johtokunnan myöhemmin tarpeen mukaan
1710: täydennettävä, siihen merkitsemällä piiriin muuttaneet
1711: oppivelvolliset lapset, ja samalla ryhdyttävä näidenkin las-
1712: ten oppivelvollisuuden täyttämistä varten tarpeellisiin toi-
1713: menpiteisiin. Luetteloa varten olisi asianomaisen papiston
1714: ja seurakuntain johtajain velvollisuus kirkonkirjoista ja
1715: jäsenluetteloista vuosittain ennen kesäkuun 15 päivää an-
1716: taa maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungis-
1717: sa kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lap-
1718: sista, jotka sinä vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seit-
1719: semän vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
1720: iässä seurakuntaan muuttaneet. Kun oppivelvollisuus ensi
1721: kerran pannaan toimeen kunnassa tai sen osassa, olisi pa-
1722: pistolla ja seurakuntain johtajilla sama velvollisuus kaik-
1723: kiin oppivelvollisuusiässä oleviin lapsiin nähden. Yllä-
1724: mainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakuntaan muut-
1725: taneista oppivelvollisuusiässä olevista lapsista olisi papis-
1726: tolla ja seurakuntain johtajilla velvollisuus heti antaa
1727: ilmoitus asianomaisille. Niiden lasten iästä, jotka eivät ole
1728: sen seurakunnan kirkonkirjaan tahi jäsenluetteloon merki-
1729: tyt, jossa asuvat tahi oleskelevat, olisi näiden vanhempain
1730: vaadittaessa annettava asianomainen selvitys.
1731:     Vanhempain laiminlyödessä velvollisuutensa lasten kou-
1732: lunkäyntiin nähden tai siinä tahallisesti niskoitellessa on
1733: Valiokunta katsonut välttämättömäksi vanhempien rankai-
1734: sua sakolla siinä tapauksessa, ettei kansakoulunjohtokunta
1735: kehoitusten kautta saa vanhempia täyttämään velvollisuut-
1736: tansa. Rankaisuoikeutta ei Valiokunta kuitenkaan ole kat-
1737: sonut voitavan uskoa kansakoulunjohtokunnalle tai muulle
1738: kunnalliselle viranomaiselle, pääasiallisesti siitä syystä,
1739: että tuomarien ja tuomittavien personalliset välit olisivat
1740: liian likeiset ja että edelliset voisivat joutua käyttämään
1741: tu()miovaltaa asioissa, joid~n ratkaisuu:r- heidäp. edellinen
1742:             26       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1743: 
1744:           esim. avustuksia koskeva virkatoimintansa voisi vaikuttaa.
1745:           Se on senvuoksi ehdottanut tuomioistuimen määrättäviä
1746:           sakkoja ensi kerralla rangaistaessa korkeintaan 50 mark-
1747:           kaa. Kun nykyisen oikeudenkäyntijärjestelmämme mu-
1748:           kaan rangaistustuomion täytäntöönpano kuitenkin vali-
1749:           tuksen johdosta voi siirtyä kauvaksi eteenpäin, on Valio-
1750:           kunta samalla pitänyt tarpeellisena määräystä, jonka mu-
1751:           kaan niskoittelevat vanhemmat voidaan uusimisesta tuomi-
1752:           ta korkeampaan enintään 100 markan sakkorangaistukseen,
1753:           vaikkei aikaisempi sakkopäätös olisikaan tullut lainvoi-
1754:           maiseksi.
1755: 
1756: Toimeenpano-    Kaupunkikuntien yleensä kehittyneisiin kansakoulu-
1757:     aika.    oloihin nähden ei oppivelvollisuuden toimeenpaneminen
1758:           niissä tuottane sanottavia vaikeuksia. Kolmen vuoden ai-
1759:           kaa lain voimaan astumisesta on sen vuoksi pidetty riittä-
1760:           vänä toimeenpanokautena.
1761:               Sitä vastoin on oppivelvollisuuden toimeenpanemista
1762:           varten maalaiskunnissa siitä johtuvien suurten kustannus-
1763:           ten vuoksi paljon pitempi aika tarpeen ja on se ehdotettu
1764:           viideksitoista vuodeksi asetuksen voimaanastumisesta.
1765:           Melkoinen vähemmistö on ollut sitä mieltä, että oppivelvol-
1766:           lisuus olisi määrättävä lyhyemmässä ajassa, nimittäin 10
1767:           vuodessa toimeenpantavaksi. Kunnat ovat kaikissa tapauk-
1768:           sissa Valiokunnan mielestä oikeutetut toimeenpanemaan
1769:           oppivelvollisuuden lyhyemmässäkin ajassa, ja toiselta puo-
1770:           len on niille varattava mahdollisuus erityisistä syistä saada
1771:           t>en toimeenpanossa lykkäystä enintään viisi vuotta.
1772:               Kun oppivelvollisuuden täytäntöön paneminen maa-
1773:           laiskunnissa näin ollen tulee vaatimaan verraten pitkän
1774:           ajan, on Valiokunta pitänyt suotavana, että oppivelvolli-
1775:           suus, heti kun se on voimaan astunut, maalla pannaan
1776:           toimeen alueellisena silloin toimessa olevien kansakoulujen
1777:           ympäristössä niin laajalta !ruin sen aikuinen kansakoulu-
1778:           laitos sallii. Tämä oppivelvollisuus voi tosin kohdistua
1779:           ainoastaan ylemmän kansakoulun iässä oleviin lapsiin,
1780:                      OptJivelvollisuus.             27
1781: 
1782: mutta sekin tekee heti tuhansia näistä kansakouluopetuk-
1783: sesta osallisiksi.
1784: 
1785:     Yleisen oppivelvollisuuden säätäminen sekä kmmalli- Kansakoulu-
1786: sen alkuopetuksen järjestäminen vaativat samalla kansa- jen talous.
1787: koulua koskevien taloudellisten olojen järjestämistä vas-
1788: taavalla tavalla. Kun tästä aiheutuvat säännökset ovat mi-
1789: tä likeisimmässä yhteydessä nykyisin voimassa olevain,
1790: kansakoululaitoksen taloutta koskevien säännösten kanssa,
1791: ja kun oppivelvollisuuden säätäminen vaatii näiden sään-
1792: nösten täydentämistä, on tarpeellista yhteen lakiin yhdis-
1793: tää kaikki kansakoululaitoksen perustamista ja voimassa-
1794: pitämistä koskevat taloudelliset määräykset.
1795:     Kansakoululaitos on sekä kaupungeissa että maalais-
1796: kunnissa alunpitäen suunniteltu kuunailiseksi laitokseksi,
1797: jonka perustaminen ja ylläpitäminen on käsitetty kunkin
1798: kunnan velvollisuudeksi. Tämä periaate on lausuttu tou-
1799: kokuun 11 p :nä 1866 annetussa, kansakoulutoimen järjes-
1800: tämistä koskevassa asetuksessa sekä maalaiskuntiin näh-
1801: den toistettu toukokuun 24 p :nä 1898 annetussa asetuksessa
1802: ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suo-
1803: men maalaiskunnissa. Ensiksimainitussa asetuksessa va-
1804: kuutetaan kunnille kuitenkin valtion avustusta kansakoulu-
1805: laitoksen voimassapitämisestä aiheutuviin vuotuisiin menoi-
1806: hin, ja tämän avustuksen määrää on sittemmin useampaan
1807: kertaan korotettu. Koulutalojen rakennuskustannukset
1808: ovat sitä vastoin pitkät ajat olleet kuntain yksin kannetta-
1809: vat, ja, poikkeuksia tästä on tehty yleensä ainoastaan köy-
1810: himpiin kuntiin nähden. Vuoden 1897 valtiopäivillä teh-
1811: tiin kyllä anomusehdotuksia sekä valtion avustuksen että
1812: valtiolainojen myöntämisestä maalaiskunnille kansakoulu-
1813: rakennuksia varten, mutta näistä edellinen anomusehdotus
1814: ei aiheuttanut mitään toimenpidettä. V altiosäätyjen mie-
1815:  lestä ei ollut syytä ottaa säännöksi, että valtio suoranaisilla
1816:  raha-avuilla auttaisi kuntia sellaisten tehtäväin täyttämi-
1817: sessä, jotka siihen asti olivat olleet kuntien velvollisuutena.
1818:   28       1910. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
1819: 
1820:  Sitä vastoin tekivät säädyt rakennuslainojen myöntämises-
1821: tä alamaisen anomuksen. Tämä anomus johtikin 1899 vuo-
1822:  den huhtikuun 11 p :n armollisen julistuksen antamiseen,
1823:  jossa säädetään: ,lainoja kansakoulurakennuksia varten
1824: myönnettäköön valtiovaraston lainarahastosta maalaiskun-
1825: nille enintään kahta kolmannesta rakennusten kustannuk-
1826: sia vastaavaan määrään takaisin maksettaviksi vähintään
1827: neljän ja puolen prosentin vuotuismaksulla alkuperäisestä
1828: lainamäärästä, josta vuotuismaksusta ensinnä on luettava
1829: kolme prosenttia koroksi ulkona olevasta pääomasta ja
1830: jäännös lainan lyhennykseksi."
1831:     Valtiosäätyjen samoilla valtiopäivillä kansakoulutalo-
1832: jen rakentamista varten hallituksen käytettäväksi asetta-
1833: malla määrärahalla oli tarkoituksena avustaa ainoastaan
1834: köyhimpiä kuntia. Sittenkun tämä suostuntavaroista
1835: myönnetty määräraha, joka aluksi oli ainoastaan 50,000 ja
1836: sittemmin 70,000 markkaa, vuoden 1905 valtiopäivillä koro-
1837: tettiin 150,000 ja 1907 vuoden valtiopäivillä 500,000 mar-
1838: kaksi, on apurahoja voitu myöntää muillekin kunnille.
1839:     Yleisen oppivelvollisuuden säätämisen ei Valiokunnan
1840: mielestä tarvitse vaikuttaa kansakoululaitoksen luontee-
1841: seen, vaan on tämä laitos tietenkin yhä edelleen säilytettävä
1842: kunnallisena. Samalla olisi valtion kuitenkin, tehdessään
1843: koulujen perustamisen kunnille pakolliseksi siinä laajuu-
1844: dessa kuin yleinen oppivelvollisuus vaatii, pidettävä huoli
1845: siitä, ettei tämä velvollisuus käy niille ylen rasittavaksi.
1846: Erikoisesti koskee tämä juuri kuntien kustannuksia omien
1847: kansakoulutalojen hankkimiseksi. Kun tätä avustusta
1848: myönnettäessä luonnollisesti on kiinnitettävä huomiotakun-
1849: tien varallisuussuhteisiin, niiden kansakoululaitoksen hy-
1850: väksi ennen tekemiin uhrauksiin ja rakennuskustannusten
1851: erilaisuuteen eri paikkakunnilla, on valtion avustus sa-
1852: malla omiansa tasoittamaan kuntien erilaista rasitusta.
1853:     Kysymys siitä, missä määrin valtion olisi avustettava
1854: maalaiskuntia omien kansakouluhuoneustojen hankinnassa,
1855: kos~ee kyllä tuntuvasti valtionvaroja, mutta Valiokunta ei
1856:                        Oppivelvollisuus.                  29
1857: 
1858:  kuitenkaan ole voinut katsoa asiaa pääasiallisesti· valtiota-
1859:  louden kannalta, vaan on sille ollut määräävänä se käsitys-
1860:  kanta, että oppivelvollisuuden toimeenpaneminen on
1861:  välttämättömän tarpeen vaatima. Valiokunnan mielestä
1862:  tämä on tehtävä mahdolliseksi riittävän kannatuksen kaut-
1863:  ta yleisistä varoista, ja on Hallituksen ja Eduskunnan sii-
1864:  hen osoitettava keinot. Kuntien kannettavaksi ei voida en~
1865: tisten suurten kunnallisten rasitusten, erittäinkin kansa-
1866:  koulurasituksen lisäksi enää panna varsin suurta taakkaa
1867: saattamatta puheenalaista suurta uudistusta kokonaan vaa-
1868:  ranalaiseksi. Yhtä tärkeänä kuin tätä taloudellista puolta
1869: on Valiokunta myöskin pitänyt sitä näkökohtaa, että liika-
1870:  nainen kunnallinen rasitus voi kansassa herättää vasten-
1871: mielisyyttä oppivelvollisuutta kohtaan ja siten suuresti
1872: vaikeuttaa sen toteuttamista. Valiokunta on sentähden
1873: päättänyt ehdottaa, että maalaiskunnat olisivat oikeutetta-
1874: vat yleisistä varoista saamaan huoneustojen hankkimiseksi
1875: ylempää kansakoulua varten sekä suoranaista avustusta että
1876: lainaa yhteensä rakennuskustannusten koko määrän, se-
1877: naatin harkinnan mukaan Valiokunnan laatimassa asetus-
1878: ehdotuksessa mainittuihin summiin asti. Kiinteää alempaa
1879: kansakoulua varten tulisi kuntain niinikään saada sekä
1880:  avustusta että lainaa senaatin harkitsemissa suhteissa.
1881: Vaikkapa kunnat siten tulisivat yleisistä varoista saamaan
1882: melkoisen avustuksen, joka kuitenkin voisi m. m. valtion
1883: rahallisesta tilasta riippuen eri aikoina suurestikin vaih-
1884: della, on kuntien suoranainen osanotto puheenalaisiin kus-
1885: tannuksiin, vaikkapa se suoritettaisiinki~ valtion myöntä-
1886: millä kuoletuslainoilla, siksi tuntuva, ettei olisi pakotettava
1887: edes osaksikaan turvautumaan yksityisiltä tai rahalaitok-
1888: silta usein hyvinkin epäedullisilla ehdoilla hankittaviin
1889: lainoihin.
1890:     Missä määrin valtiolaitoksen tulisi ottaa osaa opetusväli-
1891: neiden ja oppilaille ilmaiseksi annettavain kirjain ynnä
1892: muiden koulutarpeiden hankkimisesta sekä varattomain
1893: lasten koulunkäynnin avustamisesta kunnille johtuviin me-
1894:   30       1910. -   Edm•kuntaesitysmietintö N :o 3.
1895: 
1896: noihin, ei Valiokunta ehdota asetukseen otettavaksi muuta
1897: määräystä kuin yleisen säännöksen valtiolaitoksen vel-
1898: vollisuudesta tässä suhteessa. Se on nimittäin katsonut avus-
1899: tuksen lähemmän määräämisen sopivimmin voivan jäädä
1900: Eduskunnan kulloinkin päätettäväksi samalla kun se vuo-
1901: sittain myöntää varoja kansakoululaitoksen ylläpitämisek-
1902: si, varsinkin kun avustuksen arvioiminen edeltäkäsin ja
1903: tämän voimatta perustua saavutettuun kokemukseen on pe-
1904: rin vaikeaa sekä paljoa helpommin ja varmemmin tehtä-
1905: vissä kutakin seuraavaa vuotta varten edellisten vuosien
1906: kokemusten nojalla.
1907:     Ehdottaessaan ylemmän ja laajennetun alemman kansa-
1908: koulun opettajalle yleisistä varoista tulevaa peruspalkkaa
1909: korotettavaksi naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle,
1910: joka on perheensä pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tai
1911: useampia alaikäisiä lapsia, on Valiokunta äänestyksen jäl-
1912: keen päättänyt ehdottaa opettajalle, joka mainituista
1913: syistä on saanut korotetun palkan, myönnettäväksi oikeus
1914: nauttia sitä koko jäljellä oleva virka-aikansa, siis vielä sen-
1915: kin jälkeen kuin hänen lapsensa mahdollisesti ovat tulleet
1916: täysi-ikäisiksi tai kuolleet. Valiokunnan enemmistön mie-
1917: lestä ei tätä korotusta nimittäin tulisi riistää opettajalta,
1918: jonka lapset tosin eivät enää ole alaikäisiä, mutta joka ehkä
1919: hyvinkin kipeästi kaipaisi avustusta täysi-ikäisten lastensa
1920: opintoihin tai näiden varhaisempaa koulutusta varten ken-
1921: ties tekemäinsä velkain suoritukseen. Poikkeuksena voita-
1922: nee taas pitää sellaista tapausta, että perheellinen opettaja,
1923: jolla lapsia on, ennen pitkää nämä kuoleman kautta kadot-
1924: taisi, ja tällöinkin on hän varmaankin yleensä ehtinyt teh-
1925: dä tuntuvia uhrauksia näiden kasvattamiseksi. Sitä paitsi
1926: ei puheena oleva enemmistö ole katsonut olevan pätevää
1927: syytä poiketa kansakoulujen opettajiston peruspalkkain ja
1928: palkankorotusten suhteen vuoden 1907 valtiopäivillä hy-
1929: väksytyistä periaatteista. Eikä sen mielestä myöskään ole
1930: tarpeellista poikkeustapausten vuoksi panna toimeen suuri-
1931: töistä virallista valvontaa opettajiston perheolojen muutok-
1932:                       Oppivelvollisuus.                 31
1933: 
1934: sista. Suuri vähemmistö ei ole sensijaan tahtonut ulotuttaa
1935: opettajalle lastensa kasvatuksen avustukseksi tarkoitettua
1936: palkankorotusta pitemmäksi aikaa kuin hänellä todella on
1937: alaikäisiä, kasvatusapua tarvitsevia lapsia. On periaatteel·
1938: lisesti väärin tämän vähemmistön mielestä, että yleisillä
1939: varoilla avustettaisiin opettajaa täysi-ikäisten lastensa ta-
1940: kia, jotka säännöllisissä oloissa eivät enää tarvitse vanhem-
1941: painsa apua, ja aivan kohtuutonta olisi, että opettaja, jolla
1942: joskus, ehkäpä vain lyhyen ajan, on ollut lapsi, saisi edel-
1943: leenkin nauttia tämän takia km·otettua peruspalkkaa, sa-
1944: malla kun toinen naimisissa oleva opettaja, jolla ei koskaan
1945: ole ollut lasta, Imutaisi pienempää palkkaa.
1946:      Ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opetta-
1947: jan eläkkeen määräämisestä on niinikään ollut erimieli-
1948: syyttä. Tämä on aiheutunut siitä ehdotuksesta, että opet-
1949: taja, jolla erotessaan on perheolojen nojalla peruspalkan
1950: korotusta,· saisi myös vastaavan eläkkeenkorotuksen. Enem-
1951:  mistö on pitänyt kohtuuttomana eläke-etujen määräämistä
1952:  opettajan lasten kasvatusta silmällä pitäen, syystä että ne
1953:  olot, jotka perheelliselle opettajalle mahdollisesti ovat ol-
1954:  leet korkeamman palkkamäärän perustana, tavallisimmin
1955:  ehkä ovat lakanneet opettajan joutuessa eläkkeeseen oikeu-
1956:  tetuksi. Voi kyllä joskus sattua, että opettajalla täysin
1957:  palvelleena virasta erotessaan on alaikäisiä lapsia, mutta
1958:  tätä täytynee kuitenkin pitää poikkeuksena, joka niin ollen
1959:  ei kelpaa perusteeksi erisuureen eläkkeeseen. Vähemmistön
1960:  mielestä ei taas lainkaan voida pitää poikkeuksena, että
1961:  opettajalla täysinpalvelleena erotesaansa olisi alaikäisiä
1962:  lapsia, kun kansakoulunopettajan työtä on katsottu niin
1963:   kuluttavaksi, että hänelle jo 30 vuoden palveluksesta on
1964:   myönnetty täysi eläke, ja hän siten usein jo noin 55-vuo-
1965:   tiaana joutuu eläkkeeseen oikeutetuksi. Sitä paitsi ei vä-
1966:   hemmistön kannan mukaan voida pitää kohtuuttomana,
1967:   että opettaja, jolle lasten elättäminen ja kasvatus useimmi-
1968:   ten on tehnyt mahdottomaksi koota säästöjä, erotesaansa
1969:   saisi jonkun verran paremman eläkkeen kuin opettaja, jolla
1970:   82       1910. -   Edusktmtaesitysmietintö N :o 3.
1971: 
1972: mainittuja esteitä säästöjen tekemiseen ei lainkaan ole
1973: ollut. Opetuksenkaan edun mukaista ei vähemmistön mie-
1974: lipiteen mukaan voi olla asettaa perheolojen nojalla kor-
1975: keampia palkkaetuja nauttivan opettajan eläke-etuja niin
1976:  alhaisiksi, että hänen olisi pakko pysyä virassaan senkin
1977: jälkeen, kun hän ei enää kykene opettajatointansa kunnol-
1978: lisesti hoitamaan.
1979:     Se V aHokunnan ehdottama määräys, että kaupungissa
1980: palveleva alemman kansakoulun opettaja, jolla on ylem-
1981: män kansakoulunopettajan pätevyys, on eläkkeeseen näh-
1982: den oleva samassa asemassa kuin ylemmän kansakoulun
1983: opettaja, poikkeaa siitä, mitä maalaiskuntien alemman
1984: kansakoulun opettajan eläkkeestä on ehdotettu sä-ädettä-
1985: väksi. Kun kuitenkin ylemmän ja alemman kansakoulun
1986: opettajat kaupungeissa nykyisin ovat puheenalaisessa suh-
1987: teessa samassa asemassa, ei V aHokunta ole katsonut olevan
1988: aihetta ehdottaa muutosta niihin opettajiin nähden, joilla
1989: on yllämainittu virkapätevyys. Muuten on luonnollista,
1990: että ne kaupunkien alemman kansakoulun opettajat, jotka
1991: ovat vakinaisessa virassa oppivelvollisuuden voimaan tul-
1992: lessa, saavat eläkettä viimeksi voimassa olleen asetuksen
1993: määräyksen mukaan, vaikkeivät olisikaan ylemmän kansa-
1994: koulun opettajantoimeen päteviä.
1995:     Kun kaikki kansakoululaitosta palvelevat opettajat
1996: sekä kaupungissa että maalla oikeastaan suorittavat saman
1997: työn yhteiskunnassa ja palvelevat samaa tarkoitusperää,
1998: olisi Valiokunnan mielestä opettajan virka-aika yhdessä
1999: kunnassa palkankorotukseen Ja eläkkeeseen nähden koh-
2000: tuuden vaatimusten mukaan luettava hänen hyväksensä
2001: hänen toiseen kuntaan siirtyessään. Milloin hänen ase-
2002: mansa jonkun kunnan palveluksessa ei oikeuttaisi häntä
2003: palvelusaikaansa vastaaviin palkankorotuksiin, olisi valtion
2004: korvattava palkanvähemmyys, siihen asti kun asianomai-
2005: nen kunta olisi velvollinen suorittamaan vastaavan palkan-
2006: korotuksen.
2007:                       Oppivelvollisuus.                  3S
2008: 
2009:     Vielä on opettajiston palkka- ja eläke-eduista puhut-
2010: taessa: huomautettava, että Valiokunnan enemmistö ei ole
2011: ta:litonut palkankorotuksen tai eläkkeen saamisen ehdoksi
2012: asettaa vaatimusta ,nuhteettomasta" palveluksesta. On
2013: katsottu, että kun opettaja on tehnyt itsensä syypääksi
2014: ,nuhteelliseen" tekoon, häntä on siitä rangaistava, mutta
2015: ettei tämä rangaistus, ellei opettajan rangaistuksenalainen
2016: teko ole sellainen, että hänet erotetaan virasta joko määrä-
2017: ajaksi tai kokonaan, saa vaikuttaa palkankorotuksen tai
2018: eläkkeen myöntämiseen. Tätä on pidetty sitä välttämättö-
2019: mämpana kun palkankorotuksen siirtyminen tuonnem-
2020: maksi samalla vaikuttaa kaikkiin myöhempiin korotuksiin
2021: ja siten tekee rangaistuksen moninkertaiseksi. Eläkkee-
2022: seen nähden on sitä paitsi pidetty aivan kohtuuttomana,
2023: että muutenkin rangaistu teko voisi pakottaa opettajatoi-
2024: messa ehkäpä kykenemättömäksi palvelleen opettajan ope-
2025: tukselle vahingoksi pysymään virassansa kauvemmin kuin
2026: eläkkeen saantia varten säädetyn ajan, tullakseen oikeute-
2027: tuksi sellaiseen eläkkeeseen, johon hänen virka-aikansa hä-
2028: net muuten oikeuttaisi. Useat enemmistön jäsenet ovat
2029: sitä paitsi huomauttaneet, että kun opettajalla ei ole oi-
2030: keutta valittaa kansakoulun johtokunnan tai piiritarkas-
2031: tajan hänelle antamasta nuhteesta, hänen oikeutensa pal-
2032: kankorotuksen ja eläkkeen saantiin suuressa määrin voi
2033: jäädä johtokunnan ja tarkastajan mielivallasta riippu-
2034: vaksi. Valiokunnan vähemmistö taas on katsonut välttä-
2035: mättömäksi kansakoulunopettajiin nähden säilyttää pu-
2036: heenalainen, virkamiehiä yleensä koskeva ,nuhteettomuu-
2037: den" vaatimus, joka on erikoisesti omiansa pakottamaan
2038: opettajia huolehtimaan sekä käytöksestänsä että virantoi-
2039: mituksestaan.
2040: 
2041: 
2042:    Oppivelvollisuuden vaatimaa kansakoululaitoksen laa- Kansakoutu-
2043: jennusta arvioidakseen on oppivelvollisuuskomitea kansa-laitoksen Jaa-
2044: koulunopettajilta pyytänyt tietoja kunkin piirin koulu- jennus.
2045:                                                      3
2046: 34               1910. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2047: 
2048: ikäisten lasten lukumäärästä lukuvuonna 1905-1906 ja
2049: näiden koulumatkoista. Vastauksia saapui 1,956 piiristä
2050: (60, 2 % kaikista piireistä) ja jakautuivat nämä tiedot, joi-
2051: hin Valiokunta on perustanut kansakoululaitoksen laajen-
2052: nussuunnitelmansa, eri läänien kesken seuraavasti.
2053: 
2054:                       Koulu-                 Koulupiirejä, joista tietoja on
2055:                                Näistä on
2056:                       piirien                               saatu
2057: 1        Lääni         koko
2058:                        luku koulul-lkoulut- ko.u:ul- 1kou:ut- 1 yh-. 1 %-määrä
2059:                                                                        kaikista
2060:                       määrä. lisia. tomia. hs1a.       m1a. teensä.     .. . tä
2061:                                                                        pure1s .
2062: 
2063: 
2064: 
2065:     Uudenmaan ..
2066:     Turun ........
2067:                            322
2068:                            560
2069:                                  281 1
2070:                                  386
2071:                                           41
2072:                                          174
2073:                                                   223 1
2074:                                                   318
2075:                                                           nl
2076:                                                           75
2077:                                                                234
2078:                                                                393
2079:                                                                       72,7%
2080:                                                                       70,o%
2081:     Hämeen ......          353   290      62      231     15   246    69,9%
2082:     Viipurin ......        534   375     159      243     16   259    48,5%
2083:     Mikkelin ......        203   142      61       87     12    99    48,8%
2084:     Kuopion ......         403   284     119      188     33   221    54,s%
2085:     Vaasan ....... ·1      508   367
2086:                                          14-1 1
2087:                                                   276     45   321    63,2%
2088:     Oulun ........         368 1 195     173      133     50   183    49,7%
2089:          Koko maa 13,250 12,320 1 930 11,699 1 257 11,956 \ 60,2 % 1
2090: 
2091: 
2092:     Vaikkakin tietoja siten puuttuu 2j5 :stä kaikista koulu-
2093: piireistä, niin saatanee likipitäen oikea tulos koko maasta
2094: olettanialla, että niissä piireissä, joista tietoja ei ole, keski-
2095: määrin sama prosenttimäärä kouluikäisiä lapsia asuu sa-
2096: man matkan päässä koulusta kuin niissäkin, joista tietoja
2097: on saatu.
2098:     Näiden tietojen nojalla on nykyinen piirijako ajateltu
2099: siten tarkistetuksi, ettei lapsilla yleensä olisi viittä kilomet-
2100: riä pitempää koulumatkaa. Tällöin ovat ainoastaan ne
2101: piirit jätettävät jakamatta, joissa etäämpänä kuin viiden
2102: kilometrin päässä koululta asuvien oppivelvollisuusiässä
2103: olevien lasten luku ei ole noussut kymmeneen, mutta muut,
2104: yhteensä 1,478 piiriä eli 45,5 %, ovat jaettavat, joten piirien
2105: lukumäärä ajatelluu tarkistuksen jälkeen oppivelvollisuus-
2106:                                      Oppi vei vollisuus.
2107: 
2108: komitean laskelmien mukaan nousisi 4,770 :een. Kuhunkin
2109: näistä piireistä on laajennettu alempi kansakoulu ajateltu
2110: sijoitetuksi silloin, kun kaikkien oppivelvollisten lasten yh-
2111: teenlaskettu määrä vuonna 1905 oli vähintään 10 ja ylem-
2112: män kansakoulun iässä olevien lasten luku enintään 29;
2113: täydellinen yksiopettajainen kansakoulu, kun ylemmän
2114: kansakoulun iässä olevien lasten lukumäärä oli 30-50; kah-
2115: den opettajan koulu, kun näiden lasten lukumäärä oli 51-
2116: 100 j. n. e. Missä ylempi kansakoulu jo on olemassa, siinä
2117: on se ajateltu säilytettäväksi lasten luvusta riippumatta.
2118: Tulokseksi saadaan, että oppivelvollisuuden toteuttaminen
2119: 1905 vuoden lopulta tunnettujen olojen mukaan vaatisi,
2120: lukuunottamatta alempia kansakouluja, sellaisen kansakou-
2121: lulaitoksen kuin seuraava taulu osoittaa.
2122: 
2123: -                            koulujen lukumäärä &_iirhaon tar-
2124:                                               kistuksen jä       een
2125:                                                                                             Tamttava 1
2126:                                                                                           opettajamäärä
2127:                          us--~ :e:~                 ~'§:1>1     ~'§:><          "t<
2128:                                                                                 lPS'
2129:                                                                                            .,><    P"t"
2130:                          t:lr.:-'·CI) z ~ :s.e.
2131:                                                     ~ ;-~       ~ ~.;::r
2132:                                                                            00
2133:                                                                            "s.re.          ~~D  ~~s·~
2134:        Lääni             "'~:~~    " ~'<1':'"
2135:                                         "'" s                   ~ ~ ~.     l>t>o    C!>       s "~ "C!>
2136:                          0   (t) ......   0   ~0
2137:                                                     ~~·
2138:                                                     0 ..... 0
2139:                                                                 Pt'<lo
2140:                                                                 0 .....><:! ~s·§
2141:                                                                                  "~ s·:.-s
2142:                                                                                            e.S: ~; ~~
2143:                                                                                            0
2144: 
2145:                                                                                                ~
2146:                          ~ 0 ... e.s'g              ""'>o
2147:                                                      . . . s"'~ ""'<!>
2148:                                                                 a-S:; ~.:.-~ 1 ....
2149:                                                                                  t;      ero~
2150:                          " ....>o 1!:1. "-o d-
2151:                          i'~:~            ~·s:f
2152:                                                     8.1-0
2153:                                                     ~Joo'·~     ~-~f       "~.e..
2154:                                                                                .,   l><' " to·<>-
2155:                                                                                            ~~             =·~·
2156:                                  _,
2157:                                                                                                       1
2158: 
2159: 
2160:                                                        "''
2161:  Uudenmaan ...... /                            61      107        2101           991           442     50
2162:  Turun ............               9           301      233        256           227            854    114
2163:  Hämeen ..........               10           18       168        168           141            602     70
2164:  Viipurin ..........              8           31       253        268           149            906     75
2165:  Mikkelin ........               -             8        87        163           115            361     58
2166:  Kuopion ........                 1           14       127        267           246            567    123
2167:  Vaasan  00   ••••••••            7           26       217        269           200            8091   100
2168:  Oulun ............              101          16       100        224           282            512    141
2169:         Koko maal 451                         149[1,292[1,82511,459[ 5,053[ 731
2170:                                                 ........  _.        ---...--
2171:                                                3,311                    5,784
2172: 
2173:    Kun 9-13-vuotisten lasten luvun vuoden 1905 lopussa
2174: on laskettu tehneen lähes 217,000, niin kunkin opettajan
2175: osalle tulisi tämän suunnitelman mukaan ainoastaan 37, 5
2176: 36         1910. -   Eduskuntaeiitysmietintö N :o 3.
2177: 
2178: lasta. Muuten on huomattava, että joku osa ylemmän kan-
2179: sakoulun ijässä olevia lapsia aina on kansakoulua käymättä
2180: (muiden koulujen oppilaita, aistiviallisia, tylsämielisiä, mie-
2181: lenvikaisia, pahantapaisia ja mihinkään kouluun saapumat-
2182: tomia). Tällaisten lasten lukumäärä on Ruotsissa noin 9
2183: % ja Norjassa yli 5 %· Suomessa voitanee vastaava pro-
2184: senttiluku olettaa vähintään 10 :ksi, kun otetaan huomioon
2185: oppikoulujen suuresti kasvava luku sekä se seikka, että
2186: maan harvimmin asutut kunnat eivät joudu yleisen oppivel-
2187: vollisuuden alaisiksi.
2188:     Edellämainitulla tavalla suunniteltu kansakoululaitos
2189: riittäisi hyvästi tyydyttämään melkoista suurempaa tar-
2190: vetta kuin suunnitelman pohjaksi otetut olot edellyttävät.
2191: Niinpä riittäisi se 231,360 :lle ylemmän kansakoulun iässä
2192: olevalle lapselle, jos kunkin ylemmän kansakoulun opet-
2193: tajan osalle lasketaan 40 oppilasta ja sama määrä kullekin
2194: kahdessa koulussa opettavalle laajennetun alemman kansa-
2195: koulun opettajalle. Jos opettajaa kohti lasketaan 42 oppi-
2196: lasta, riittäisi se 242,900 lapselle.
2197:     Melkoinen aika on kuitenkin kuluva ennenkuin suunni-
2198: teltuun koululaitokseen olisi tarvis ottaa vastaan edes viime-
2199: mainittua lapsimäärää. Jos nimittäin maalaisväestön vuo-
2200: tuinen lisäys oletetaan keskimäärin 25,000 :ksi, tekisi 9-
2201: 13-vuotisten lasten luku siitä 8,7 % :n mukaan 2,175, ja jos
2202: oppivelvollisuus ajatellaan pantavaksi täytäntöön vuosina
2203: 1911-1925, nousisi sanotun ikäisten lasten ltiku toimeen-
2204: panokauden lopussa tasaluvuin 261,000 :een. Kun tästä vä-
2205: hennetään ylempänä oletettu 10 % :n määrä, tekisi kansa-
2206: kouluun pantavien lasten luku itse asiassa noin 235,000. Niin
2207: ollen vastaisi esitetyllä tavalla laajennettu kansakoululai-
2208: tos suunnilleen tarvetta ainakin vielä 1925 vuoden lopussa.
2209:     Kaikki laskelmat niin pitkää ajanjaksoa varten, kuin
2210: oppivelvollisuuden toimeenpanemiseksi on ehdotettu, ovat
2211: tietenkin vaikeat tehdä ja enemmän tai vähemmän epä-
2212: määräiset. Näitäkin laskuja vastaan voidaan esi:m; väittä-ä:,
2213: että piireihin, joihin kunta suunnitelman n1ukaan ei olisi
2214:                       O,ppivelvollisuus.                 37
2215: velvollinen lainkaan koulua perustamaan, koulu toimeen-
2216: panokautena ehkä tulee perustettavaksi, ja että samoin osa
2217: laajennetuista aiemmista kansakouluista muuttuu täydel-
2218: lisiksi kansakouluiksi, joten suunniteltu kansakoululaitos
2219: käytännössä voisi osottautua riittämättömäksi. Vaikka
2220: näissä väitteissä olisikin jonkun verran perää, eivät maini-
2221: tut seikat kuitenkaan voine lopputulosta aivan suuresti
2222: muuttaa.
2223:      Maalaiskansakoulujen lukumäärä oli lukuvuoden 1908
2224: -1909 alussa 2,716. Koulujen nykyisen lisääntymisen no-
2225: jalla voitanee niiden luvun olettaa vuoden 1909 lopussa ko-
2226: honneen ainakin 2,800 :ksi. Toimeenpanokauden lopussa
2227: tarvittavien ylempien kansakoulujen luku on yllä arvioitu
2228: 3,311 :ksi, joten siis esitetyn suunnitelman mukaisesti toi-
2229: meenpanokautena tarvittaisiin vähän yli 500 uutta ylem-
2230: pää kansakoulua.
2231:      Kun maan 3,250 koulupiiristä lukuvuoden 1905-1906
2232: lQpussa 930 oli koulutonta, voi ensi silmäyksellä näyttää
2233: omituiselta,että tarvittavien uusien ylempien kansakoulujen
2234: lukumäärä olisi vain vähän yli 500. On kuitenkin huomat-
2235: tava, että nykyisten kouluttomien piirien alueella suureksi
2236: osaksi on perustettava ainoastaan laajennettuja alempia
2237: kansakoulqja. Näiden arvion mukaan lähes 1,460 kansakou-
2238: lun kanssa nousisi niiden uusien kansakoulujen luku, joissa
2239: ylemmän kansakoulun iässä olevia lapsia tulisi opetetta-
2240: vaksi, yhteensä noin 1,960 :een.
2241:      Syyslukukauden alussa 1908 oli maalaiskansakouluissa
2242: palvelevain varsinaisten opettajain luku 3,352, ja voitanee
2243: tämä olettaa vuoden 1909 lopussa vähintään 3,550 :ksi. Kun
2244: ylempien kansakoulujen opettajain tarve yllä on arvioitu
2245: tasaluvuin 5,050 :ksi, tarvittaisiin toimeenpanokautena siis
2246:  lisäksi noin 1,500 opettajaa, joista ehkä 500 tulisi toimi-
2247:  maan yksiopettajaisessa koulussa ja 1,000 kaksi- tai useam-
2248:  piopettajaisessa koulussa.
2249:      Alemman kansakoulun iässä olevain lasten lukumäärän
2250:  voi laskea puoleksi ylemmän kansakoulun iässä olevain Ias-
2251:                                 ..
2252: 38         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2253: 
2254:  ten lukumäärästä. Tätä suhdetta käyttäen ja sovelluttaen
2255:  määräystä, ettei enempää kuin 50 lasta saa yhdessä opet-
2256:  taa, tarvittaisiin yksiopettajaisen ylemmän kansakoulun
2257:  piireihin kuhunkin yksi alempi kansakoulu eli yhteen~ä
2258:  1,825 koulua, kaksiopettajaisen koulun piireihin samoin
2259:  yksi alempi kansakoulu eli yhteensä 1,292 koulua, kolmi-
2260:  opettajaisen koulun piireihin yksi kaksiopettajaineli alem-
2261:  pi kansakoulu kuhunkin eli 298 opettajapaikkaa sekä neli-
2262: tai useampi-opettajaisen koulun piireihin yhteensä 104 opet-
2263:  tajapaikkaa. Puheenaolevalla tavalla suunniteltu kansa-
2264:  koululaitos vaatisi siis tasaluvuin 3,520 alemman kansa-
2265: koulun opettajapaikkaa.
2266:      Näitä opettajapaikkoja varten tarpeellinen opettaja-
2267: määrä riippuu suuresti siitä, miten alemman kansakoulun
2268:  toiminta eri piireissä käytännössä järjestetään, ja on sen-
2269: tähden vaikea arvioida. Milloin koulu toimii kokovuoti-
2270: sena kiinteänä tai kiertävänä, tarvitaan yksi opettaja ku-
2271: takin opettajapaikkaa varten, mutta jos koulu järjestetään
2272: puolivuotisen eli 18-viikkoisen kiinteän koulun kannalle,
2273: voi yksi opettaja hoitaa kahta opettajapaikkaa. Voitanee
2274: olettaa, että alempi kansakoulu, milloin se toimii kiinteänä,
2275: ainoastaan tiheimmin asutuissa seuduissa tai sellaisissa pii-
2276: reissä, joissa on kolmi- tai useampi-opettajainen ylempi
2277: kansakoulu ja joissa lapsilla yleensä on lyhyet koulumat-
2278: kat, järjestetään koko lukuvuoden toimivaksi kouluksi,
2279: mutta niihin taloudellisiin etuihin nähden, joita puolivuo-
2280: tisista kouluista on, muissa piireissä mikäli mahdollista
2281: 18-viikkoiseksi. Monessa piirissä vaatii harva asutus tois-
2282: taiseksi kuitenkin kiertävää koulumuotoa. Olettaen, että
2283: puolivuotinen koulu otetaan käytäntöön vähintään kah-
2284: dessa kolmanneksessa niitä piirejä, joissa on yksi- tai kaksi-
2285: opettajainen ylempi kansakoulu, olisi opettajatarve koko-
2286: vuotisia kiinteitä kouluja varten 402, puolivuotisia kiin-
2287: teitä kouluja varten 1,039 ja kiertäviä kouluja varten sa-
2288: moin 1,039 eli yhteensä tasaluvuin 2,500. Tätä lukumää-
2289: rää on Valiokunta, mikäli se tässä kohdin on voinut tar-
2290: vetta arvioida, katsonut riittäväksi.
2291:                       Oppivelvollisuus.                  39
2292: 
2293:     Toimeenpanokautena perustettavien uusien ylempien
2294: kansakoulujen luku on edellä laskettu vähän yli 500 :ksi,
2295: minkä määrän Valiokunta mahdollisen lisätarpeen varalta
2296: kustannusarviolaskelmissaan on kohottanut 600 :ksi. Tar-
2297: vittavien uusien kouluhuoneustojen lukua arvioitaessa on
2298: muistettava, että toimeenpanokauden alussa vielä osa en-
2299: nen perustetuista kouluista on ilman omaa huoneustoa.
2300: Tammikuun 1 p :nä 1907 oli vuokrahuoneissa työskentele-
2301: vien koulujen lukumäärä 315, ja voitanee olettaa, että tämä
2302: lukumäärä nykyisin on jokseenkin sama. Uusien ylemmän
2303: kansakoulun huoneustojen koko lukumäärä on siten arvioi-
2304: tu yhteensä 900 :ksi.
2305:     Apuopettajain paikkoja varten tarvittavien lisäraken-
2306: nusten luku on myöskin korotettava näiden opettajain
2307: 1,000 :ksi laskettua lukumäärää suuremmaksi niiden ennen
2308: toimeenpanokautta perustettujen apuopettajanpaikkojen
2309: varalta, joita varten lisärakennuksia ei vielä ole hankittu.
2310: Lisärakennusten lukumäärä on tästä syystä arvioitu enin-
2311: tään 1,500 :ksi. Tämä korotus ei liene liikanainen, kun tie-
2312: detään, että kunnat yleensä ovat olleet haluttomia laajenta-
2313: maan kansakoulurakennuksiaan, vaikka apuopettajan-
2314: paikkoja on perustettu. Puute on sentähden nykyisin hy-
2315: vinkin tuntuva.
2316:     Laajennettuja alempia kansakouluja varten ei sanotta-
2317: vassa määrässä omia huoneustoja hankittane, tämä koulu·
2318: muoto kun on väliaikainen ja koulu tavallisimmin toiminee
2319: vain puoli lulruvuotta.
2320:     Alempaa kansakoulua varten rakennettavien huoneus-
2321: tojen lukumäärää arvioitaessa voitanee olettaa, että pii-
2322: reissä, joissa alempi kansakoulu on otaksuttu kiertävän
2323: piirin rajoissa, koululle omia huoneustoja yleensä ei han-
2324: kita. Kiinteän alemman kansakoulun opetusta varten tul-
2325: laan varmaankin useimmissa tapauksissa käyttämään kai-
2326: kissa ylemmissä kansakouluissa olevaa käsityöhuonetta,
2327: jota veiston ja mahdollisesti voimistelun opetukseen ei tar-
2328: vita muuta kuin 4-8 tuntia viikossa, minkä vertaista tar-
2329:            40          1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2330: 
2331:              vetta varten ei rikkaittenkaan maiden kouluissa ole eri-
2332:              tyistä huonetta. Näin ollen tulisi alempaa kansakoulua
2333:              varten ainoastaan poikkeustapauksissa hankittavaksi oma
2334:              huoneusto, ja senvuoksi onkin tämä tarve arvioitu enin-
2335:              tään 500 :ksi.
2336:                  Toimeenpanokautena täytettävän uusien opettajien tar-
2337:              peen ylempää ja laajennettua alempaa kansakoulua varten
2338:              sekä opettajiston vuotuisen kulutuksen kyennevät nykyiset
2339:              opettajaseminaarit täyttämään. Sitä vastoin on alempien
2340:              kansakoulujen opettajatarpeen tyydyttämiseksi opettajain
2341:              valmistuslaitosten hankkiminen välttämätöntä. Kun ny-
2342:              kyisten kirkollisten pientenlastenkoulujen opettajakunnas-
2343:              ta otaksuttavasti melkoinen osa siirtyy, täydennyskurssin
2344:              suoritettuaan, aiemman kansakoulun palvelukseen, tulta-
2345:              nee ainakin toistaiseksi toimeen neljällä kaksivuotisella se-
2346:              minaarilla. On kuitenkin ajateltu näiden opettajain val-
2347:              mistus voitavan järjestää sitenkin, että pari nykyistä opet-
2348:              tajaseminaaria muutettaisiin alemman kansakoulun opet-
2349:              tajien valmistuslaitoksiksi, jolloin kumpikin vastaisi kahta
2350:              kaksivuotista seminaaria, ja että niiden sijaan järjestettäi-
2351:              siin erityiset kurssit ylioppilaiden ja jatko-opiston läpikäy-
2352:              neiden valmistamiseksi ylemmän kansakoulun opettajiksi.
2353:                ' Aistiviallisten oppivelvollisuuden toimeenpanemista
2354:              varten on arveltu tarvittavan yksi oppilaitos lisää suomen-
2355:              kielisille kuuromykille, mutta toisaalta voitaisiin vähitellen
2356:              lakkauttaa nykyiset oppilaitokset yli-ikäisiä kuuromykkiä
2357:              varten. Sokeain oppivelvollisuuden toimeenpano vaatisi pe-
2358:              rin vähäisiä kustannuksia.
2359: Yleiskatsaus     Yleiskatsauksen saamiseksi niistä kustannuksista, joita
2360:  kustannuk- kansakoululaitos edellä mainitulla tavalla laajennettuna
2361:     siin.    tuottaisi, ovat niitä osoittavat laskelmat yhdistetyt liitteenä
2362:              seuraaviin tauluihin.
2363:                  Näistä näkyy, että valtiolaitoksen vuotuiset menot vä-
2364:              hitellen, viidentoista vuoden kuluessa, tulisivat noin
2365:              8,000,000 markasta vuoden 1909 menosäännön mukaan
2366:              nousemaan noin 14,000,000 markkaan eli noin 6,000,000
2367:                        Oppivelvollisuus.                   41
2368: markalla. Kun nousu viimeisten kymmenen vuoden ku-
2369: luessa eli vuodesta 1899,jolloin menot tekivät noin 3,000,000
2370: markkaa, on noin 5,000,000 markkaa, ei valtiolaitoksen vuo-
2371: tuisia lisämenoja kansakoululaitoksesta oppivelvollisuuden
2372: toimeenpanokautena siten voi pitää suurempina kuin mitä
2373: kehitys viime vuosikymmenen kuluessa on vaatinut. Paitsi
2374: n,äitä vuotuisia menoja tuottaisi oppivelvollisuuden säätä-
2375: minen valtiolaitokselle perustamiskustannuksia yhteensä
2376: 10,500,000 markkaan arvioidun määrän, eli viidelletoista
2377: vuodelle jaettuna noin 700,000 markkaa vuodessa. Ehdo-
2378: tuksesta, että valtiolaitoksen olisi rakennuslainoja myöntä-
2379: mji1lä avustettava kuntia tarpeellisten kansakoulurakennus-
2380: ten hankkimisessa, johtuu vihdoin, että valtiolaitoksen olisi
2381: kysymyksessä olevain viidentoista vuoden aikana tarkoi-
2382: tusta varten annettava kuoletuslainoja enintään noin
2383: 19,000,000 markkaa.
2384:     Maan kunnille tulisivat vuotuiset menot kansakoulu-
2385: laitoksesta niiden viidentoista vuoden aikana, jotka oppi-
2386: velvollisuuden toteuttaminen on ajateltu vaativan, nouse-
2387: maan noin 6,700,000 markasta osapuilleen 12,000,000
2388: markkaan eli noin 350,000 markalla vuosittain. Kuntien
2389: osalle tulevain kansakoululaitoksen perustamiskustannuk-
2390: sien on arvioitu nousevan noin 23,000,000 markkaan, rriutta
2391: näistä kustannuksista tulisi ainoastaan pienempi osa toi-
2392: meenpanokautena rasittamaan kuntain taloutta, koska ne
2393: suuremmalta osaltaan tulisivat suoritettaviksi valtiolaitok-
2394: sen myöntämillä lainoilla. Vuotuismaksut näistä lainoista
2395: sisältyvät yllämainittuihin vuotuisiin menoihin.
2396:     Ne aineelliset uhraukset, joita oppivelvollisuuden toteut-
2397: taplinen tulisi tuottamaan sekä valtiolaitokselle että kun-
2398: nille, ovat siis melkoiset, mutta katsoen viime vuosikymme-
2399: nien nopeaan taloudelliseen kehitykseen ja uudistuksen pit-
2400: kään toimeenpanokauteen, ei lopullisia kustannuksia kui-
2401: tenkaan voitane pitää ylen suurina. Kaikkiin kansanker-
2402: roksiin ulottuva korkeampi kansansivistys tuottaa näitä
2403: hyvinkin vastaavan lisän kansan henkisiin, siveellisiin ja
2404: aineellisiin voimiin.
2405: 42         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2406: 
2407:     Lopuksi on Valiokunta pitänyt tarpeellisena kosketella
2408: niitä perusteita, joiden nojalla Valiokunnan laatimien
2409: asetusehdotusten säännökset ovat katsottavat kuuluvan
2410: eduskuntalainsäädännön piiriin, s. o. lainsäädäntöön, johon
2411: vaaditaan Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan
2412: yhtäpitävä päätös.
2413:     Hallitusmuodon 43 § :ssä säädetään, että kun uusi laki-
2414: kysymys syntyy, ,päätettäköön se samalla tavalla kuin 42
2415: § ylhäällä siitä säätää", s. o. samassa järjestyksessä, jossa
2416: yleistä lakia säädetään, eli valtiopäiväin myötävaikutuk-
2417: sella. Tässä edellytettyihin ,uusiin lakikysymyksiin" ovat
2418: luettavat uudet lainsäädäntöas-iat, joihin lainsäätäjä en-
2419: nemmin ei ole määräyksiään ja säännöstelyjään ulotutta-
2420: nut ja jotka eivät luonteeltaan ilmeisesti kuulu n. s. talou-
2421: dellisen lainsäädännön piiriin.
2422:     Sellainen ,uusi lakikysymys" on epäilemättä yleisen
2423: oppivelvollisuuden toimeenpanemista koskeva lainsäädän-
2424: tötoimenpide. Oppivelvollisuuden säätäminen vaikuttaa
2425: mitä syvimmin kansan koko elämään, tuottaen, samalla
2426: kun se luo uusia edistys- ja sivistysmahdollisuuksia, uusia,
2427: kansalaisen toimintavapautta mitä arkaluontoisimmalla
2428: alalla rajoittavia velvoituksia.
2429:     Paitsi sitä, että oppivelvollisuuslainsäädännön on kat-
2430: sottava meidän julkisen oikeutemme yllä esitettyjen peri-
2431: aatteiden mukaan epäilyksettä kuuluvan eduskuntalainsää-
2432: dännön alaan, on tämä lainsäädännössämme tavallaan
2433: myöskin tunnustettu siten, että toukokuun 24 päivänä 1898
2434: ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suo-
2435: men maalaiskunnissa annettu asetus on syntynyt valtiopäi-
2436: väin myötävaikutuksella. Kun mainittu asetus määrää
2437: kansanopetuksen alalla melkoisia, aikaisemmalle lainsää-
2438: dännölle tuntemattomia velvollisuuksia, säätäen kunnille
2439: eräillä ehdoilla kansakoulujen perustamisvelvollisuuden, oli
2440: näin ollen ja huolimatta siitä, että asetus kansakoulutoimen
2441: järjestämisestä Suomen Suuriruhtinaanmaassa toukokuun
2442: 11 päivältä 1866 oli annettu hallinnollista tietä, täysin
2443:                       Oppivelvollisuus.                   43
2444: 
2445: asianmukaista ja lainsäädäntömme periaatteiden kanssa
2446: yhtäpitävää, että mainittuun lainsäädäntöön vaadittiin
2447: kansanedustajain osanottoa.
2448:     Mutta ei ainoastaan itse oppivelvollisuusperiaatteen
2449: noudatettavaksi säätäminen edellytä Eduskunnan suostu-
2450: musta vaan sitä vaativat myös ne tarkemmat, oppivelvolli-
2451: suuteen oleellisesti liittyvät säännökset, jotka ovat tarpeen
2452: sen toimeenpanemiseksi. Ne kuuluvat kaikki sen ,uuden
2453: lakikysymyksen" yhteyteen,. joka tässä on lainsäätä-
2454: jän säännösteltävänä, ja siitä tavasta, jolla uudistus
2455: toteutetaan, riippuu melkoisesti itse uudistuksen laatu ja
2456: vaikutukset. Suostuessaan kansan puolesta oppivelvolli-
2457: suuden toimeenpanemiseen on Eduskunnan sentähden sa-
2458: malla, siinä määrin kuin välttämätöntä on, päätettävä
2459: uudistuksen toteuttamista vasta.
2460:     Yleisen oppivelvollisuuden toimeenpanon kansalta vaa-
2461: timat rahalliset uhraukset ovat myöskin niin tuntuvat, että
2462: ne mitä läheisimmin koskevat kansan verotusoikeutta. Kun
2463: uudistus kysyy entistä suurempia varoja kansakoululaitos-
2464: ta varten, saavat kaikki kansakoululaitoksen taloutta kos-
2465: kevat kysymykset, joista useat nykyisin ovat hallinnolli-
2466: sella lainsäädännöllä järjestetyt, niin suuren kantavuuden ja
2467: merkityksen, että niiden siirtämistä kokonaan eduskunta-
2468: lainsäädännön piiriin on katsottava ei ainoastaan asianmu-
2469: kaiseksi, vaan aivan välttämättömäksikin.
2470:     Sen johdosta, että oppivelvollisuuden toimeenpanemista
2471: varten kunnallinen kansakoululaitos on ulotettu .alkuope-
2472: tukseenkin, huomautettakoon vielä, että alkuopetusta kos-
2473:  keva lainsäädäntö nykyisin, osana kirkollisesta lainsäädän-
2474: nöstä, kuuluu kansan lainsäädäntöpiiriin. Vaikkakaan
2475:  alkuopetusta koskevan oppivelvollisuuden toimeenpanemi-
2476:  nen ei suinkaan ole samaa kuin kirkollisen alkuopetuksen
2477: siirtäminen kuunailiseksi opetustoimeksi, ja kirkollinen
2478:  alkuopetus edelleen joissakin määrin jäisi toimimaan kun-
2479:  nallisen alkuopetuksen rinnalla, ei kuitenkaan olisi oikeu-
2480:  denmukaista, ettei samaa vaikutusvaltaa, mikä kansalaisilla
2481: 44         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2482: 
2483: kirkon jäseninä on ollut alkuopetuksen järjestämiseen kir-
2484: kollisen lainsäädännön kautta, sille säilytettäisi senkin
2485: alkuopetuken lainsäädäntöön, joka oppivelvollisuuden voi-
2486: maan astuttua, laajassa määrässä tulee kirkollisen alkuope-
2487: tuksen tilalle.
2488:    Niissä asetusehdotuksissa, jotka Valiokunta Eduskun-
2489: nan tarkastettaviksi alistaa, on Valiokunta rajoittanut
2490: säännöstelyn ainoastaan niihin seikkoihin, jotka ovat aivan
2491: oleellisessa yhteydessä oppivelvollisuuden ja sen toimeen-
2492: panon sekä siitä aiheutuvien taloudellisten rasitusten
2493: kanssa.
2494:    On sitä paitsi huomattava, että toukokuun 24 päivänä
2495: 1898 ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä
2496: Suomen maalaiskunnissa annetun, valtiopäiväin myötävai-
2497: kutuksella syntyneen asetuksen kautta eduskuntalainsää-
2498: dännön piiriin jo kuuluvat kysymykset kansakoulujen ope-
2499: tuskielestä, piirijaosta, kuntien velvollisuudesta perustaa
2500: kouluja ja koulujen hallinnosta. Samoin kuuluvat jo ny-
2501: kyään eduskuntalainsäädännön alaan kysymykset kansa-
2502: koulun opettajistolle yleisistä varoista suoritettavasta palk-
2503: kauksesta, josta nykyisin on voimassa Eduskunnan myötä-
2504: vaikutuksella tammikuun 24 päivänä 1908 annettu asetus.
2505: Suuri määrä Valiokunnan asetusehdotuksiin otettuja mää-
2506: räyksiä sisältävät näiden säännösten toistamista, muutta-
2507: mista tai kehittämistä (oppivelvollisuusasetuksen §§ 2, 3
2508: kpl., ·6, 8, 10, 11, 26 ja 27 sekä kansakoululaitoksen kustan-
2509: nuksia koskevan asetuksen §§ 1, 2, 7, 8, 9, 11, 12, 13 sikäli
2510: kuin se koskee palkkausta yleisistä varoista, ja 24). Mo-
2511: net säännökset taas kohdistuvat sellaisiin seikkoihin, joista
2512: Eduskunta nykyisin vuosittain päättää kansanopetuksen
2513: menosäännön järjestelyn yhteydessä (oppivelvollisuusase-
2514: tuksen §§ 12, 13, 14 ja 15 sekä kansakoululaitoksen kus-
2515: tannuksia koskevan asetuksen§§ 4, 5, 18 ja 20).
2516: 
2517:    Huomauttaen, että Valiokunnan asetusehdotukset ovat
2518: katsottavat yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka Valiokunta
2519:                       Oppi velvollisuus.                  45
2520: 
2521: käytännöllisistä syistä on jakanut asetusehdotuksensa kah-
2522: teen osaan, ja että ne sentähden ovat niin riippuvaisia toi-
2523: sistaan, ettei toista voida hyväksyä ja vahvistaa samalla hy-
2524: väksymättä ja vahvistamatta toista, saa Valiokunta, sen
2525: nojalla mitä edellä on esiintuotu, kunnioittaen ehdottaa,
2526: 
2527:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
2528:            Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
2529:            täisi seuraavat asetusehdotukset oppivelvollisuu-
2530:            desta ja kansakoululaitoksen kustannuksista.
2531: 46         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2532: 
2533: 
2534: 
2535: 
2536:                Asetus oppivelvollisuudesta.
2537:                           I LUKU.
2538:         0 p p i v e l v ollisuu d e s ta y l e e n·s ä.
2539: 
2540:                              1 §.
2541:     Suomen kansalaisten lapset, joiden äidinkieli on suomi
2542: tai ruotsi, ovat oppivelvolliset tämän asetuksen mukaan, ja
2543: astuu oppivelvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjes-
2544: tyksessä.
2545:     Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
2546:     lähimmästä kansakoulusta viittä kilometriä kauvempa-
2547: na asuvat lapset niissä kunnissa, joiden keskimääräinen
2548: asukasluku neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen;
2549:     lapset, joilla on koulupiirin vähemmistönä olevan väes-
2550: tön kieli äidinkielenä, 10 § :n kolmannessa kappaleessa mai-
2551: nitussa tapauksessa; sekä
2552:     tylsämieliset lapset.
2553:                              2 §.
2554:     Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja taitomäärän
2555: saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan uskonnossa,
2556: äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, histo-
2557: riassa, laskennossa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä
2558: kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
2559:     Vapautus uskonnonopetuksesta riippukoon siitä, mitä
2560: tästä on erikseen säädetty tai vastedes säädetään.
2561:     Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
2562: kielellä.
2563:                              3 §.
2564:     Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä ka-
2565: lenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
2566: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
2567:                       Oppivelvollisuus.                   47
2568: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
2569: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
2570: vuoden ajan ja saakoon hän sen kuluessa, jos on kansakou-
2571: lun läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka, 7 § :ssä
2572: mainittua jatko-opetusta.
2573:     Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
2574: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta lap-
2575: selle edulliseksi harkitsevat, yhtä vuotta myöhemmäksi.
2576:     Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuuten-
2577: sa täyttäneenä niin pian kuin hän on läpikäynyt kansakou-
2578: lun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän sekä
2579: sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut opetusta
2580: yhden vuoden ajan.
2581:                             4 §.
2582:     Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
2583: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin lää-
2584: käri on katsonut tarpeelliseksi. Jollei lääkärin todistusta
2585: ilman suuria vaikeuksia voida hankkia, riippukoon vapau-
2586: tus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta, mikäli vapautus
2587: ei koske koko koulunkäyntiä lukukautta pitempänä aikana,
2588: jossa tapauksessa lapsi on kunnan kustannuksella toimitet-
2589: tava lääkärin tarkastettavaksi.
2590:     Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
2591: kansakouluntarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvol-
2592: lisuuden täyttämisestä siinä määrin kuin välttämätöntä on.
2593: Missä kunta on tällaisia lapsia varten 17 § :n mukaan järjes-
2594: tänyt erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen
2595: ottamaan osaa.
2596:     Muun erinomaisen syyn takia saakoon johtokunta van-
2597: hempain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuu-
2598: desta enintään kuukaudeksi tai kansakouluntarkastajan lu-
2599: valla korkeintaan yhdeksi lukukaudeksi.
2600: 
2601:                            5 §.
2602:    Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi, ellei hän saa
2603: vastaavaa opetusta muussa koulussa tai kotona, pantava
2604: 48          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2605: 
2606: kansakouluun, jossa hän on velvollinen nauttimaan 2 § :ssä
2607: mainittujen aineiden opetusta.
2608: 
2609: 
2610:                             II LUKU.
2611: 
2612:      0 p p i v e l v o ll i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
2613: 
2614:                              6 §.
2615:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
2616: mistä varten olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitet-
2617: tuina, ettei lapsilla yleensä ole kodistaan oman piirinsä.
2618: kansakouluun enemmän matkaa kuin viisi kilometriä. Sen
2619: mukaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulu-
2620: jen piirijako maalaiskunnissa ja tällöin otettakoon huomi-
2621: oon, että sellainen kahteen tai useampaan kuntaan kuuluva
2622: asutusalue, jota ei sopivasti voida jakaa asianomaisten kun-
2623: tien muihin koulupiireihin, on tehtävä eri koulupiiriksi.
2624:     Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku neliö-
2625: kilometriä kohti ei nouse kolmeen, jää kansakoulujen
2626: perustaminen kunnan harkinnasta riippuvaksi; kui-
2627: tenkin on kunta velvollinen viivyttelemättä ryhtymään
2628: toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun kouluun
2629: pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään se määrä
2630: piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän asetuksen
2631: mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
2632: 
2633:                           7 §.
2634:     Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
2635: joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää
2636: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. Laajennetussa alem-
2637: massa kansakoulussa on myös kuusi vuosiluokkaa.
2638:     Ylempi kansakoulu on aina kiinteä. Sen oppiaika on
2639: kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa; kuitenkin voidaan
2640: kahden ylemmän vuosiluokan oppilaat, jos kunta niin päät-
2641: tää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään kahden viikon
2642: kuluessa kiireimpänä maatöiden aikana.
2643:                        Oppivelvollisuus.                    49
2644: 
2645:    Alempi kansakoulu on joko kiinteä tai kiertävä, kiertä-
2646: vänä toimien kahdessa paikassa koulupiirin sisällä. Sen
2647: vuotuinen oppiaika on vähintään kahdeksantoista ja enin-
2648: tään kolmekymmentäkuusi viikkoa.
2649:    Laajennettu alempi kansakoulu on aina kiinteä; sen
2650: vuotuinen oppiaika on vähintään kahdeksantoista viikkoa.
2651:    Kaupunkikunnassa tulee olla riittävä määrä kansakou-
2652: luihin liittyviä, pääasiallisesti käytännölliseen elämään val-
2653: mistavia yksivuotisia jatkoluokkia.
2654: 
2655:                               8 §.
2656:    Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien lasten
2657: luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla
2658: ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakouluun pan-
2659: tavien lasten luku nousee vähintään viiteen, siihen liittyvä
2660: kiinteä tai kiertävä alempi kansakoulu.
2661:     Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten lukumää-
2662: rä on kolmeakymmentä pienempi, eikä kunta vapaaehtoi-
2663: sesti ole piiriin perustanut täydellistä kiinteää t~i kiinteää
2664: ylempää ja kiertävää alempaa kansakoulua, annettakoon
2665: opetusta laajennetussa alemmassa kansakoulussa.
2666:     Missä ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien
2667: lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä tai alem-
2668: paan kansakouluun pantavien lasten lukumäärä viittä pie-
2669: nempi, ei kunta kuitenkaan ole velvollinen näille kustanta-
2670: maan opetusta heidän omassa piirissään, vaan avustakoon
2671: näiden koulunkäyntiä jonkun muun piirin kansakoulussa
2672: 13 ja 14 §§ :ssä mainittujen perusteiden mukaan.
2673: 
2674:                               9 §.
2675:     Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
2676: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työan-
2677: siolla oleskelevat, kunnes lapsi on oppivelvollisuutensa suo-
2678: rittanut.
2679:     Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
2680: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
2681:                                                         4
2682: 50         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2683: 
2684: as1an järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
2685: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
2686: käymään vieraan kunnan kansakoulua.
2687:     Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään läheisen piirin
2688: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen oi-
2689: keus 8 § :n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
2690: sissa sekä muutoinkin milloin lasten koulumatka ei tule
2691: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta muussa tapauksessa
2692: vaaditaan siirtoon vanhempain suostumus.
2693: 
2694:                             10 §.
2695:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielistä väestöä, on
2696: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
2697: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
2698: sesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen perustei-
2699: den mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa tai
2700: useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa vierekkäisessä
2701: piirissä asuviin lapsiin nähden.
2702:     Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin hajal-
2703: laan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi omakielisiä
2704: kouluja, on kunta, katsoen sen velvollisuuteen perustaa
2705: kouluja vähemmistön lapsia varten, pidettävä yhtenä kou-
2706: lupiirinä.
2707:     Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, ettei
2708: koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset op-
2709: pivelvollisuudesta vapaat.
2710:    Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään, ol-
2711: koot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
2712: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
2713: 
2714:                           11 §.
2715:    Älköön "~JSeampaa kuin viittäkymmentä oppilasta yhdes-
2716: sä opetettako.
2717:    Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee yli viiden-
2718: kymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava vaiko
2719: koulu laajennettava opettajavoimia lisäten.
2720:                        Oppivelvollisuus.                   51
2721: 
2722:                          12 §.
2723:   Kansakoulun oppilaille annettakoon maksutta omiksi
2724: oppikirjat ja muut koulutarpeet.
2725: 
2726:                            13 §.
2727:    Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden takia kat-
2728: sotaan välttämättömäksi nuorempia ja heikompia lapsia
2729: saattaa kouluun tai majoittaa koulun läheisyyteen, ottakoon
2730: kunta harkintansa mukaan osaa vanhemmille tästä johtu-
2731: viin kustannuksiin. Jos matka lähimpään kansakouluun
2732: on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan ottaa osaa saat-
2733: tamis- ja majoittamiskustannuksiin lapsen ikään katso-
2734: matta.
2735:                            14 §.
2736:     Varattomille lapsille tulee kunnan muillakin kuin
2737: edellisissä pykälissä mainituilla tavoilla antaa siksi riittä-
2738: vää avustusta, että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolli-
2739: seksi.
2740:                            15 §.
2741:     Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuksiin
2742: säädetään erikseen tämän asetuksen yhteydessä tänään an-
2743: netussa asetuksessa kansakoululaitoksen kustannuksista.
2744: 
2745: 
2746:                          III LUKU.
2747: 
2748:                 E r i t y i s o p et u k se s ta.
2749: 
2750:                           16 §.
2751:     Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
2752: ellei heidän opetuksestansa muulla tavoin huolta pidetä,
2753: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
2754: köön, ikään katsomatta, niin kauvan kuin laitoksen oppi-
2755: aika kestää.
2756:     Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
2757: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
2758: 62          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2759: 
2760: gissa, antaa luettelot koulutoimen ylihallitukselle, joka mää-
2761: rää, mihin oppilaitokseen kukin lapsista on toimitettava.
2762: 
2763:                             17 §.
2764:    Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenentuhatta
2765: asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2 kappaleessa
2766: mainittuja lapsia varten.
2767: 
2768: 
2769:                           IV LUKU.
2770: 
2771:      0 p p i v e l v o 11 i suu d en täyttämisen v a 1-
2772:                              vonnasta.
2773: 
2774:                             18 §.
2775:     Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen piiritar-
2776: kastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisena
2777: pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täytetään tä-
2778: män asetuksen mukaan.
2779:    Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin koh-
2780: din jättämään erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen
2781: viranomaisen asiaksi.
2782: 
2783:                            19 §.
2784:    Kansakoulunjohtokunnan on purm oppivelvollisista
2785: lapsista pidettävä luetteloa, mitä varten asianomainen pa-
2786: pisto ja seurakuntain johtajat ovat velvolliset antamaan
2787: tarpeelliset tiedot.
2788:                            20 §.
2789:     Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa säännölli-
2790: sesti käyttää lastansa koulussa tai eivät toimita hänelle vas-
2791: taavaa opetusta, tulee johtokunnan kehoittaa vanhempia
2792: täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät siitä ota ojen-
2793: tuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa heidät syytettä-
2794: viksi tuomioistuimessa.
2795:                       Oppivelvollisuus.                   53
2796: 
2797:     Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sellai-
2798: seen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
2799: kymmenen markan sakkoon.
2800:     Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoittakoon
2801: kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle, jonka
2802: nostaman syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisem-
2803: pi sakkopäätös olisikaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomitta-
2804: koon uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
2805: 
2806:                              21 §.
2807:    Jos kunnan viranomainen jättää täyttämättä hänelle tä-
2808: män asetuksen 13 ja 14 §§ :n mukaan kuuluvan velvollisuu-
2809: den, rangaistakoon vähintään viidenkymmenen ja enintään
2810: sadan markan sakolla.
2811: 
2812:                             22 §.
2813:     Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että sellainen yksi-
2814: tyisen henkilön, yhdistyksen, yhtiön tai kirkollisen taikka
2815: muun yhdyskunnan omistama koulu, jossa ylihallitukselle
2816: tehdyn ilmoituksen mukaan annetaan oppivelvollisuuden
2817: suorittamiseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoi-
2818: tuksensa.
2819:                              23 §.
2820:     Sellaisessa koulussa, josta ei ole koulutoimen ylihalli-
2821: tukselle tehty edellisessä pykälässä mainittua ilmoitusta,
2822: oppivelvollisuuden täyttämiseksi annetun opetuksen sekä
2823: samoin kotiopetuksen tarkoituksenmukaisuuden valvomista
2824: Yarten ovat lapsen vanhemmat velvolliset kunkin lukuvuo-
2825: den lopussa kansakoulun johtokunnalle toimittamaan päte-
2826: vän henkilön antaman todistuksen lapselle annetun ope-
2827: tuksen laadusta ja laajuudesta. Hyväksyttävän todistuk-
2828: sen puutteessa on johtokunta velvollinen sitä varten kuu-
2829: lustuttamaan lasta. Jos johtokunta katsoo tarpeelliseksi,
2830: on se oikeutettu toimituttamaan kuulustelun joka lukukau-
2831: den lopussa. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja
2832: johtokunnan määräämän pätevän henkilön läsnä ollessa.
2833: 54        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2834: 
2835: Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä ylem-
2836: pään kansakouluun sekä, jos lapsi on alemman kansakou-
2837: lun asteella, myöskin alempaan kansakouluun virkakel-
2838: poista opettajaa.
2839:    Jos havaitaan, ettei kotiopetus, muistutuksesta huoli-
2840: matta, vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta van-
2841: hemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
2842:    Vanhemmilla, jotka eivät johtokunnan päätökseen tyy-
2843: dy, olkoon valta jättää asia kansakouluntarkastajan rat-
2844: kaistavaksi.
2845: 
2846: 
2847:                          V LUKU.
2848: 
2849:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
2850: 
2851:                         24 §.
2852:    Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
2853: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän ase-
2854: tuksen mukaan on täytäntöön pantu viidentoista vuoden
2855: kuluessa asetuksen voimaan astumisesta.
2856:    Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän asetuk-
2857: sen mukaan täytäntöön pantava kolmen vuoden kuluessa
2858: asetuksen voimaan astumisesta.
2859: 
2860:                            25 §.
2861:    Maalaiskunnissa on tämän asetuksen mukainen oppi-
2862: velvollisuus 24 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toi-
2863: meen asteettain seuraavassa järjestyksessä:
2864:     Sen vuoden syyslukukauden alusta asti, jolloin asetus
2865: astuu voimaan ovat oppivelvollisia ne kunkin piirin koulu-
2866: ikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan kansakouluun
2867: ei ole kolmea kilometriä pitempi. J olfei koulussa vapaa-
2868: ehtoisten oppilaiden ohella ole kaikille tilaa, ovat ensisi-
2869: jassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat lähempänä
2870: koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin kaikille
2871:                       Oppivelvollisuus.                   55
2872: 
2873: oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansakoululai-
2874: tos järjestyy 26 § :ssä mainitun suunnitelman mukaisesti.
2875:     Viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaan astu-
2876: misesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
2877: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisi-
2878: nä viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluis-
2879: ta ja opettajapaikoista.
2880:     Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhyemmässäkin
2881: ajassa panna oppivelvollisuus täytäntöön.
2882:                             26 §.
2883:     Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen antamisesta
2884: tulee jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkasta-
2885: jan kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihal-
2886: lituksen vahvistettavaksi lähettää tämän asetuksen mukai-
2887: nen suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin
2888: täytäntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on perustet-
2889: tava, opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus voi-
2890: maan saatava.
2891:     Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muuttamat-
2892: ta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauksessa
2893: ylihallituksen on, hylkäämisen syyt ilmoittaen ja tarpeelli-
2894: sia ohjeita antaen palautettava asia uuden tarkoituksenmu-
2895: kaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan kuluessa. Yli-
2896: hallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa siihen hakea
2897: muutosta Keisarillisen senaatin talousosastossa.
2898:     Ellei ylihallitus katso voivansa muuttamatta hyväksyä
2899: kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä sen vuoksi, että sii-
2900: nä on ilmeisesti pyritty vapautumaan tämän asetuksen mu-
2901: kaisista velvollisuuksista, valmistakoon se, pysyen mah-
2902: dollisimman tarkasti kunnan päätöksessä, ehdotuksen
2903: suunnitelmaksi sekä alistakoon asian Keisarillisen senaatin
2904: talousosaston ratkaistavaksi, joka, kuultuaan kuntaa ehdo-
2905: tuksesta, vahvistaa lainmukaisen suunnitelman.
2906:                           27 §.
2907:   Jos yksityisissä tapauksissa katsotaan paikallisten tai
2908: muiden olosuhteiden vuoksi olevan poikettavan piirijakoa
2909: 56         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2910: 
2911: koskevista lainmääräyksistä, jättäköön kunta siitä hake-
2912: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka asian toimittaa
2913: oman lausuntonsa keralla Keisarillisen senaatin talousosas-
2914: ton tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
2915: 
2916:                             28 §.
2917:    Erityisestä hakemuksesta voi Keisarillisen senaatin ta-
2918: lousosasto harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä
2919: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pi-
2920: temmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi.
2921: 
2922:                             29 §.
2923:     Jokaisen kaupunkikunnan tulee kansakoululaitoksensa
2924: ohjesääntöön tehdä ja koulutoimen ylihallituksen vahvis-
2925: tettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivelvollisuuden
2926: toimeenpano aiheuttaa.
2927: 
2928:                             30 §.
2929:    Milloin useampiopettajaisen kansakoulun oppilasmää-
2930: rä nousee yli kahdensadan, ja tästä poikaoppilaita on vä-
2931: hintään sata, on kunnan otettava veiston ja piirustuksen
2932: opettamista varten erityinen opettaja.
2933: 
2934: 
2935:                             31 §.
2936:    Tämän asetuksen määräykset vanhemmista tarkoitta-
2937: vat sitä henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolt.a
2938: lapsen kasvatuksesta.
2939: 
2940:                             32 §.
2941:    Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on voi-
2942: massa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
2943: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
2944: kansakouluihin nähden.
2945:                      Oppivelvollisuus.                57
2946: 
2947:                          33 §.
2948:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19 .. ,
2949: mutta on sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmis-
2950: taviin toimenpiteisiin ryhdyttävä heti kun asetus on vah-
2951: vistettu.
2952:                           34 §.
2953:    Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat ase-
2954: tukset ja määräykset kumotaan tämän asetuksen kautta,
2955: mikäli ne ovat vastoin sen säännöksiä.
2956: 58          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
2957: 
2958: 
2959: 
2960: 
2961:       Asetus kansakoululaitoksen kustannuksista.
2962: 
2963:                             I LUKU.
2964: 
2965:                  Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
2966: 
2967:                                1 §.
2968:     Oppivelvollisuudesta tänä päivänä annetussa asetuk-
2969: sessa säädetyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää
2970: sekä oppivelvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa
2971: kunta kokonaisuudessaan, saaden yleisistä varoista avus-
2972: tusta, kuten alempana määrätään. Kun koulupiiri käsit-
2973: tää osia eri kunnista, ottavat asianomaiset kunnat osaa kou-
2974: lun kustannuksiin siinä suhteessa, missä kuhunkin kuntaan
2975: kuuluvia oppivelvollisia lapsia koulupiirissä on.
2976: 
2977:                            2 §.
2978:    Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alainen.
2979: Kahden tai useamman kunnan yhteisesti kannattama koulu
2980: on sen kunnan hallinnossa, jonka alueella koulu sijaitsee.
2981: 
2982: 
2983: 
2984:                            II LUKU.
2985: 
2986: M a a l a i s k u n t a i n k a n s a k o u lul a i t o k s e s t a.
2987: 
2988:                        3 §.
2989:   Jokaista ylempää kansakoulua varten on hankittava
2990: oma huoneusto. Alempaa ja laajennettua alempaa kansa-
2991:                      Oppivelvollisuus.                  59
2992: 
2993: koulua varten on oma huoneusto hankittava tai sopiva huo-
2994: neusto vuokrattava.
2995:    Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
2996: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakou-
2997: lun tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin
2998: saakoon kunta, missä ilman suurempaa haittaa niin saattaa
2999: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa-
3000: koulun huoneustoon, joko veisto- tai luokkahuoneeseen, nii-
3001: nä aikoina, jolloin näitä ei muuhun opetukseen käytetä.
3002: 
3003:                             4 §.
3004:     Maalaiskunta on omien huoneustojen hankkimiseksi
3005: ylempää kansakoulua varten yleisistä varoista oikeutettu
3006: saamaan sekä avustusta että lainaa yhteensä rakennuskus-
3007: tannusten koko määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000
3008: markkaa yhden opettajan koulua varten ja 8,000 markkaa
3009: jokaista lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden
3010: nojalla Keisarillisen senaatin harkinnan mukaan:
3011:     avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000- 7,000
3012: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
3013: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
3014: Keisarillinen senaatti voi suurempiakin avustuksia myön-
3015: tää; sekä
3016:     kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
3017: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
3018: tään 7,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
3019:     Omain huoneustojen hankkimiseksi kiinteää alempaa
3020: kansakoulua varten saakoon kunta yleisistä varoista avus-
3021: tuksena ja lainana yhteensä rakennuskustannusten koko
3022: määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 6,000 markkaa, josta
3023: summasta Keisarillisen senaatin harkinnan mukaan avus-
3024: tusta on oleva 1,000-3,000 markkaa sekä lainaa enintään
3025: 5,000 markkaa koulua kohti.
3026:     Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa yleisillä va-
3027: roilla omain huoneustojen hankkimiseksi myöskin laajen-
3028: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten,
3029: 60         1910. ·- Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3030: 
3031: ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä Kei-
3032: sarillisen senaatin harkinnasta.
3033:     Avustuksen korkeampiin määriin on kunta oikeutettu
3034: oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 6 § :n toisessa kap-
3035: paleessa mainitussa tapauksessa sekä silloin kun kunta ha-
3036: luaa johonkin piiriin asetuksen mukaisesti perustettavan
3037: laajennetun alemman kansakoulun asemasta perustaa ylem-
3038: män ja siihen liittyvän alemman kansakoulun.
3039: 
3040:                             5 §.
3041:      Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
3042: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta
3043: johtuviin menoihin saakoon kunta avustusta yleisistä va-
3044: roista.
3045:     Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 13 ja 14 §§ :ssä
3046: mainitusta lasten avustamisesta johtuviin menoihin otta-
3047: koon valtio niinikään osaa.
3048: 
3049: 
3050:                             6 §.
3051:     Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
3052: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
3053: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
3054: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle
3055: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa,
3056: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
3057: viljeltyä maata.
3058:     Ellei asuntoa voida koulun yhteydessä antaa, on opet-
3059: tajalle, hänen vaatimuksestaan, korvauksena asunnQsta,
3060: lämmöstä ja valosta suoritettava vähintään 250 markkaa
3061: vuodessa. Viljelysmaasta sekä rehusta ja laitumesta on
3062: opettajalle, ellei niitä ilman suurempia vaikeuksia voida
3063: luonnossa hankkia joko täyteen määrään tai lainkaan, suo-
3064: ritettava vuotuinen korvaus, joka viljelysmaasta älköön ol-
3065: ko vähemmän kuin 100 markkaa hehtaarilta eikä yhden
3066: lehmän rehusta ja laitumesta 200 markkaa pienempi.
3067:                       Oppivelvollisuus.                   61
3068: 
3069:                             7 §.
3070:     Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
3071: taja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta tämä ylei-
3072: nen peruspalkka korotetaan 1,100 markkaan naimisissa ole-
3073: valle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasialli-
3074: nen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia alaikäisiä lapsia.
3075: Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa
3076: sitä nauttia lopun virka-aikaansa.
3077: 
3078:                            8 §.
3079:     Ylemmän kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen,
3080: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan yleisistä
3081: varoista joka kerran 180 markan suuruisen palkankoro-
3082: tuksen, jos hänen peruspalkkansa 7 § :ssä säädettyjen perus-
3083: teiden mukaisesti on 900 markkaa, ja 220 markan suurui-
3084: sen, jos peruspalkka on 1,100 markkaa.
3085: 
3086:                             9 §.
3087:     Korkeampi peruspalkka, josta 7 § :ssä mainitaan, las-
3088: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
3089: siitä, mukaanliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
3090: sanottuun etuun, on tehty, ja samalla korotetaan se tai ne
3091: palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuosien
3092: johdosta saanut, kuten 8 § :ssä säädetään.
3093: 
3094:                          10 §.
3095:    Alemman kansakoulun opettajalle ·antakoon kunta vä-
3096: hintään yhden huoneen ja keittiön käsittävän vapaan asun-
3097: non, lämmön ja valon sekä vähintään 25 aaria viljeltyä.
3098: maata.
3099:    Ellei asuntoa voida kiinteän koulun yhteydessä antaa,
3100: on opettajalle, hänen vaatimuksestaan, korvauksena asun-
3101: nosta, lämmöstä ja valosta vuosittain suoritettava vähin-
3102: tään 150 markkaa. Ellei viljelysmaata voida kiinteän kou-
3103: lun opettajalle ilman suurempia vaikeuksia koulun lähei-
3104: 62         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3105: 
3106: syydessä hankkia, on hänelle suoritettava 50 markan suu-
3107: ruinen vuotuinen korvaus.
3108:     Kiertävän alemman kansakoulun opettaja, jolle tarjo-
3109: taan asuntoa vuokrahuoneissa, olkoon vaatiessaan oikeu-
3110: tettu saamaan edellisessä kappaleessa asuntoeduista ja vil-
3111: jelysmaasta määrätyn rahakorvauksen.
3112: 
3113:                            11 §.
3114:     Vuotuista palkka-apua saa alemman kansakoulun opet-
3115: taja yleisistä varoista 600 markkaa.
3116: 
3117:                             12 §.
3118:    Alemman kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen
3119: ja viisitoista vuotta palveltuaan yleisistä varoista palkan-
3120: korotusta joka kerran 90 markkaa.
3121: 
3122:                              13 §.
3123:     Laajennetun alemman kansakoulun opettaja nauttii
3124: samoja palkkaetuja kuin se ylemmän kansakoulun opet-
3125: taja, joka samalla on koulun johtaja; kuitenkin on opettaja,
3126: jolle tarjotaan asuntoa vuokrahuoneissa, oikeutettu vaati..
3127: essaan saamaan asuntoeduista sekä viljelysmaasta ynnä re-
3128: husta ja laitumesta 6 § :n toisessa kappaleessa määrätyn ra-
3129: hakorvauksen.
3130:                             14 §.
3131:     Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
3132: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kunnan
3133: kustannetta va.
3134:                         15 §.
3135:     Alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy ylemmän
3136: tai laajennetun alemman kansakoulun opettajan virkaan,
3137: olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa vi-
3138: rassaan lukemaan hyväksensä sen ajan, jonka hän sitä en-
3139: nen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan
3140: pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin.
3141:                       Oppivelvollisuus.                   63
3142: 
3143:                           16 §..
3144:     V airinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen
3145: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu jälellä olevaksi elin-
3146: ajaksensa saamaan vuotuista eläkettä yleisistä varoista seu-
3147: raavasti:
3148:     ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet-
3149: taja 1,000 markkaa, sekä
3150:     alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa.
3151:    Jos tällaista opettajaa aijemmin kohtaa parantuma-
3152: ton tauti taikka jos hän muuten havaitaan ilman omaa syy-
3153: tään tulleen kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan,
3154: niin myönnetään hänelle erotessaan vuotuinen elin-
3155: kautinen apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa
3156: edellämainittua täyttä eläkemäärää, 15 vuotta palvelleelle
3157: kolmea neljännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta
3158: palvelleelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
3159:    Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan, äl-
3160: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
3161: 
3162:                          17 §.
3163:     Alemmasta kansakoulusta ylempään tai laajennettuun
3164: alempaan kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon oikeu-
3165: tettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväksensä
3166: lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyksessä
3167: on alemmassa kansakoulussa palvellut saavutettuaan pä-
3168: tevyyden ylemmän kansakoulun opettajavirkoihin.
3169: 
3170:                           18 §.
3171:     Veiston- ja käsitöidenopettajan palkkio on vähin-
3172: tään 200 markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos
3173: ottaa osaa kolmella neljänneksellä.
3174:    Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 30 § :n nojalla
3175: otettu veiston ja piirustuksen opettaja nauttikoon samoja
3176: palkka- ja eläke-etuja kuin ylemmän kansakoulun opettaja.
3177: 64         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3178: 
3179:                          III LUKU.
3180: 
3181:         Kaupunkikuntain kansakoulu-
3182:                ! a i t o k s e s t a.
3183: 
3184:                             19 §.
3185:     Kaupunkien on kansakoulunsa ohjesäännössä määrät-
3186: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen jär-
3187: jestämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaa-
3188: misesta.
3189:                            20 §.
3190:     Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
3191: git yleisistä varoista avustusta vähintään 25 prosenttia
3192: siitä määrästä, johon niiden todelliset menot kansakoulu-
3193: laitoksesta nousevat, ja mainittuihin menoihin luetaan: ra-
3194: hassa maksettavat palkat, koulujen omien huoneustojen
3195: vuokra-arvo ja vuokramäärät sellaisista vuokratuista kou-
3196: luhuoneista, joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä
3197: menot lämmityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta,
3198: opetusvälineistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikir-
3199: joista ynnä muista koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta
3200: opettajiston kirjastoihin sekä kuuntelu- ja opintomatka-
3201: stipendeistä.
3202:                            21 §.
3203:     Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja sekä oppi-
3204: velvollisuudesta annetun asetuksen 30 § :n nojalla otettu
3205: veiston ja piirustuksen opettaja, olkoon oikeutettu saamaan
3206: eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muuten samojenperustei-
3207: den mukaan, joita 16 ja 17 §§ :n mukaisesti olisi noudatet-
3208: tava, jos hän palvelisi maalaiskunnassa.
3209:     Ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin pätevä alem-
3210: man kansakoulun opettaja olkoon kuitenkin oikeutettu
3211: samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansakoulun opettaja,
3212: mutta tämän korkeamman eläkkeen saamiseksi luetaan hä-
3213: nen hyväksensä ainoastaan se aika, jonka hän on palvellut
3214: saavutettuaan sanotun pätevyyden.
3215:                        Oppi velvollisuus.                  65
3216: 
3217:    Alemman kansakoulun opettaja, joka tämän asetuksen
3218: voimaan astuessa on vakinaiseksi otettun~, ja joka ei ole
3219: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin pätevä, olkoon
3220: oikeutettu viimeksi voimassa olleen asetuksen hänelle suo-
3221: maan eläkemäärään.
3222: 
3223:                           22 §.
3224:     Jokainen kaupunki on velvollinen 21 § :ssä mainittua
3225: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
3226: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä
3227: eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinai-
3228: selta ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkee-
3229: seen oikeutetuksi.
3230: 
3231:                            23 §.
3232:     Yhtä suuri maara kuin se, jonka kaupungit 22 § :ssä
3233: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
3234: valtion kansakoulumenosääntöön otettava ja kaupungeista
3235: menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokontto-
3236: riin, joka kasvuuttaa näitä varoja siinä määrässä kuin niitä
3237: ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sanotut
3238: varat käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättömiksi, an-
3239: netaan tarvittava lisämäärä kansakoulutointa varten osoi-
3240: tetuista varoista.
3241: 
3242: 
3243:                           IV LUKU.
3244: 
3245:               E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
3246: 
3247:                         24 §.
3248:     Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
3249: kouluun ja päinvastoin tai toisen kaupungin kansakou-
3250: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
3251: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
3252: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
3253:                                                        5
3254: 66         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3255: 
3256:     että hän siirtyessään kaupungista maalle ilman muuta
3257: pääsee virkav1,1osiensa mukaan nauttimaan palkankoro-
3258: tusta;
3259:     että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, saa siksi
3260: kunnes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on velvolli-
3261: nen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus
3262: nousee entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai
3263: sen yli, pitää oikeutensa palkankorotukseen maalaisopet-
3264: tajiin nähden voimassa olevien perusteiden mukaan, ei
3265: kuitenkaan korkeampaan määrään kuin hän sen kaupun-
3266: gin palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen hän on
3267: siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saamaan;
3268:     että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, on, siksi
3269: kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä
3270: mukaan on velvollinen hänelle maksamaan palkankoro-
3271: tusta ja tämä korotus nousee hänen ennen nauttimansa
3272: palkankorotuksen tasalle tai sen yli, oikeutettu saman
3273: suuruiseen palkankorotukseen, ei kuitenkaan korkeampaan
3274: määrään, kuin minkä hän sen kaupungin palkkaussäännäön
3275: mukaan, jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeu-
3276: tettu samalta palvelusajalta saamaan; ja
3277:     että alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy ylem-
3278: pään tai laajennettuun alempaan kansakouluun, ei kuiten-
3279: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
3280: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal-
3281: vellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
3282: opettajanvirkoihin.
3283: 
3284:                            25 §.
3285:    Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksamaan
3286: 24 § :n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen ja
3287: saa siitä vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todistaman
3288: laskun mukaan, yleisistä varoista kantaa sen rahamäärän,
3289: minkä se opettajalle on täten maksanut yli sen; mitä kau-
3290: pungin oman palkkaussääntönsä mukitan olisi ollut sa-
3291: malle opettajalle suorit-ettava. ·
3292:                       Oppi velvollisuus.                67
3293: 
3294:                           26 §.
3295:     Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
3296: laiskausakouluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
3297: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
3298: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
3299: tai maalla palvellut.
3300: 
3301:                             27 §.
3302:    Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
3303: velvollisuudesta annetun asetuksen voimaan astuessa lak-
3304: kaavat, on kunta velvollinen silloin vakinaisessa virassa
3305: olevalle ylemmän maalaiskansakoulun johtajalle, niin kau-
3306: van kuin hän samassa toimessaan pysyy, vuosittain suoritta-
3307: maan sen määrän, johon johtajan osuus sanottuihin mak-
3308: suihin viiden viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän ase-
3309: tuksen voimaanastumista on keskimäärin noussut.
3310: 
3311:                           28 §.
3312:    Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä asetuksessa
3313: sekä mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
3314: 
3315:                           29 §.
3316:     Tämä asetus astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 ...
3317: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
3318: set ja määräykset, mikäli ne ovat vastoin tämän asetuksen
3319: säännöksiä.
3320: 68          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3321: 
3322: 
3323: 
3324: 
3325:                           Ehdotus
3326:      säännökseksi, joka koskee vapautusta uskonnon
3327:                        opetuksesta.
3328: 
3329:     Yleisen oppivelvollisuuden toimeenpanemista koskevia
3330: eduskuntaesityksiä käsiteltäessä on Sivistysvaliokunnan
3331: enemmistö, sittenkun 2 § :n 1 kappaleessa uskonto oli otettu
3332: oppivelvollisuuden käsittämien aineiden joukkoon, hyväk-
3333: synyt saman pykäHi~ 2 kappaleen näin kuuluvana: ,Va-
3334: pautus uskonnonopetuksesta riippukoon siitä, mitä tästä on
3335: erikseen säädetty tai vastedes säädetään".
3336:     Lukuunottamatta niitä määräyksiä, jotka ovat voimassa
3337: kreikkalais-katolisen opin tunnustajille, ei Suomen lain-
3338: säädäntö nykyään myönnä mitään muuta vapautusta
3339: maamme kouluissa annettavasta uskonnonopetuksesta kuin
3340: sen, mikä säädetään marraskuun 11 päivänä 1889 annetussa
3341: armollisessa asetuksessa niistä kristityistä uskontokunnista
3342: Suomenmaassa, jotka ovat muuta protestanttista uskonop-
3343: pia kuin evankelis-lutherilaista. Tämän asetuksen 14 § on
3344: näin kuuluva: ,Mitä koti- ja kouluopetukseen tulee, pitää
3345: muun protestanttisen uskonopin, kuin evankelis-lutherilai-
3346: sen tunnustajain ja heidän lapsensa oleman voimassa-ole-
3347: vain sääntöjen alaisina, ja ovat he katsottavat kuuluviksi
3348: siihen koulupiiriin, jossa asuvat. Lapsi, joka ei kuulu
3349: evankelis-lutherilaiseen oppiin, pitää vapautettaman sen
3350: uskonopin opetuksesta asianomaisen hoitomiehen vaatiessa
3351: sekä kansakoulussa että alkeis-oppilaitoksissa; kuitenkin
3352: tulee tarkastelijan ja johtokunnan edellisessä sekä rehtorin
3353: tahi johtajattaren jälkimäisessä valvoa, että semmoinen
3354: lapsi hoitomiehen toimesta saapi tarpeellista uskonnon
3355: opetusta. Jos hoitomies, saatuansa muistutuksen, laim.in-
3356:                        Oppivelvollisuus.                   69
3357: 
3358: lyö velvollisuutensa siinä kohden, pitää kouluneuvoston
3359: siitä antaa tieto sen seurakunnan johtajalle, johon lapsi
3360: kuuluu. Jos ei ryhdytä mihinkään toimeen lapsen uskon-
3361: nonopetusta varten, tulee lapsen ottaa osaa siihen opetuk-
3362: seen evankelis-lutherilaisessa opissa, jota koulussa anne-
3363: taan."
3364:     Valiokunta on katsonut tämän jo nykyään epäajanmu-
3365: kaisen lainsäädännön oppivelvollisuutta toimeenpantaessa
3366: ehdottomasti kaipaavan perinpohjaista uudistusta. Kysy-
3367: mys vanhempain ja edusmiesten velvollisuudesta hankkia
3368: lapsille tilaisuutta uskonnonopetuksen saamiseen tulee epäi-
3369: lemättä soveliaimmin lopullisesti ratkaistuksi uskonnonva-
3370: pautta koskevan lainsäädännön yhteydessä, jota lainsää-
3371: däntöä hallitus, niinkuin tunnettu, jo on valmistellut ja
3372: joka, mikäli toivoa saattaa, voitanee toteuttaa jotenkin lä-
3373: heisessä tulevaisuudessa. Tällaisella lainsäädännöllä on
3374: Valiokunnan mielestä myönnettävä Suomen kansalaiselle
3375: oikeus erota evankelis-luterilaisen kirkon yhteydestä liitty-
3376: mättä toiseen uskontokuntaan, sekä samalla säädettävä,
3377: ettei lasta voida pakottaa koulussa tai sen ulkopuolella
3378: ottamaan osaa sellaisen uskonopin opetukseen, johon hän ei
3379: kuulu. Kun ainakin tämä määrä uskonnonvapautta on
3380: maamme kansalaisille suotu, käy helpommaksi myöskin
3381: järjestää vapautus uskonnonopetuksesta ajanmukaiselle
3382: kannalle. Sen jälkeen ei näytä todellisen tarpeen vaati-
3383: maita myöntää evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville
3384: henkilöille oikeutta saada lapsiaan vapautetuiksi kaikesta
3385: uskonnonopetuksesta, mutta on kuitenkin silloinkin otetta-
3386: va harkittavaksi, olisiko ehkä luterilaisillekin lapsille suo-
3387: tava oikeus hankkia oppivelvollisuuteen kuuluva määrä
3388: uskonnonoppia muualla kuin siinä koulussa, jota he käyvät.
3389:     Olennaisesti toiseksi muuttuu asianlaita, jos yleinen
3390: oppivelvollisuus säädetään, ennenkuin on aikaan saatu
3391: niinkin laaja uskonnonvapauslaki kuin edellä viitattiin.
3392: Niin kauvan kuin on vanhempain vapaan harkinnan varas-
3393: sa, haluavatko he käyttää lapsiaan koulussa vai eikö, käy
3394: 70         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3395: 
3396: ainakin jonkinlaisella oikeutuksella väittäminen, ettei las-
3397: ten pakollinen osanotto koulun uskonnonopetukseen rajoita
3398: uskonnollista vapautta. Jos sitä vastoin kansakoulunkäyn-
3399: ti tai vastaavan tietomäärän hankkiminen tulee lain säätä-
3400: mäksi velvollisuudeksi eikä mitään mahdollisuutta vapau-
3401: tukseen uskonnonopetuksesta myönnettäisi, asetettaisiin tä-
3402: ten maamme asukkaille uusia uskontoa koskevia velvolli-
3403: suuksia, joita moni, ollen vieras kirkon opille ja katsanto-
3404: tavalle mutta nykyään voimassa olevan lainsäädännön
3405: vuoksi estetty sen yhteydestä eroamasta, käsittäisi vaikeak-
3406: si omantunnonpakoksi.
3407:         Valiokunta on sentähden päättänyt ehdottaa, että
3408: Eduskunta puolestaan hyväksyisi sen suuntaisen väliaikai-
3409: sen säännöksen, että, sittenkun oppivelvollisuus on astunut
3410: voimaan ja kunnes puheenalainen kysymys uskonnonva-
3411: pauslainsäädännöllä asetusehdotuksen viittaamaan suun-
3412: taan ratkaistaan, vanhemmat ja edusmiehet voisivat pyyn-
3413: nöstä saada lapsensa vapautetuiksi ehdotetun oppivelvolli-
3414: suusasetuksen 2 § :ssä määrätystä uskonnonopetuksesta.
3415:     Valiokunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että sellaisen
3416: säännöksen kautta, kuin tässä on ehdotettu, puheenaole-
3417: valla alalla mahdollisesti tulisi väliaikaisesti sallituksi suu-
3418: rempi vapaus kuin mikä sittemmin, uskonnonvapauslain
3419: voimaan astuttua, olisi laissa myönnettynä. Tämä väliai-
3420: kainen säännös soisi nimittäin myöskin evankelisluterilai-
3421: sen kirkon yhteyteen kuuluvalle lapselle mahdollisuuden
3422: vapautuksen saamiseen uskonnonopetuksesta, jota vastoin
3423: saman vapautuksen myöhemmin ehkä voisi saada ainoas-
3424: taan se, joka ei tähän kirkkoon kuulu. Tämän asian lopul-
3425: linen järjestäminen saattaisi sentähden näyttää jo myönne-
3426: tyn suuremman vapauden rajoittamiselta. Olosuhteiden
3427: kehitys johtanee kuitenkin epäilemättä siihen, että se va-
3428:  paudenrajoitus, minkä asian lopullinen järjestäminen ehkä
3429: saisi aikaan, todellisuudessa varmaankin tulisi olemaan ai-
3430:  noastaan näennäinen.
3431:     Tässä ehdotetun säännöksen väliaikaiseen luonteeseen
3432: nähden ei Valiokunta ole tahtonut sitä erottamattomasti
3433:                       Oppivelvollisuus.                   71
3434: 
3435: kytkeä oppivelvollisuusasetukseen, vaan on laatinut sen
3436: erilliseksi asetukseksi.
3437:     Edellä la usutun nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
3438: esittää,
3439:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
3440:             Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
3441:             täisi seuraavan asetusehdotuksen:
3442: 
3443:                          Asetus
3444:    oikeudesta vapautukseen uskonnonopetuksesta.
3445: 
3446:     Muuttamalla mitä nykyisin on voimassa velvollisuudes-
3447: ta ottaa osaa kansakoulun uskonnonopetukseen säädetään
3448: täten seuraavaa:
3449:                           1 §.
3450:     Sittenkun yleinen oppivelvollisuus on voimaan as-
3451: tunut ja kunnes säädetään, että Suomen evankelis-
3452: lutherilaisen kirkon jäsenet saavat kirkosta erota muu-
3453: hun uskontokuntaan liittymättä, on lapsi edusmiehen
3454: pyynnöstä vapautettava ottamasta osaa yleisestä oppivel-
3455: vollisuudesta annetun asetuksen säätämään uskonnonope-
3456: tukseen.
3457: 
3458:                           2 §.
3459:    Mitä tässä asetuksessa säädetään, ei koske kreikkalais-
3460: katolisen kirkon jäseniä.
3461: 
3462:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Lin-
3463: delöf, varapuheenjohtaja Y. K. Yrjö-Koskinen, jäsenet
3464: Aakula, Annala, Hannula, W. Jokinen, Kiiskinen, Kivi-
3465: koski, Relander, Salmi, Sundblom, Waarala ja Åkesson
3466: ynnä varajäsenet Herrala ja Sipilä sekä osittain vakinainen
3467: jäsen Järvinen ynnä varajäsenet Käkikoski, Latvala, Löth-
3468: man, Rosenqvist ja Waljakka.
3469: 
3470:    Helsingissä, huhtikuun 16 p :nä 1910.
3471: 72         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3472: 
3473: 
3474: 
3475: 
3476:                      Vastalauseita.
3477: 
3478:                                I.
3479: 
3480:    Kun allekirjoittanut on muutamista vähemmän tär-
3481: keistä kohdista käsillä olevaa oppivelvollisuuslakia eri
3482: mieltä kuin Valiokunnan enemmistö, pyydän saada alla-
3483: olevassa vastalauseessa esittää käsitykseni niistä.
3484: 
3485:               Oppivelvollisuusasetuksen 10 §.
3486:     8 § :ään otetut määräykset kunnan veivoittamisesta pe-
3487: rustamaan kansakouluja ovat katsottavat täysin tyydyttä-
3488: vän pitkällekin meneviä vaatimuksia vanhempain puolelta
3489: mitä tulee tilaisuuden hankkimiseen heidän lapsillens(
3490: saada kansakouluopetusta. 10 § :ssä näitä määräyksiä so-
3491: velletaan sellaisessa koulupiirissä, jossa väestö on erikie-
3492: listä, niihin opivelvollisuuden alaisiin lapsiin, joiden äidin-
3493: kielenä on vähemmistön kieli, ja lisätään niihin vielä mää-
3494: räys että, jos pienempi kieliryhmä asuu niin hajallaan,
3495: ettei se kuitenkaan saa omakielistä koulua, on kunta kou-
3496: lujen perustaruisvelvollisuuteen nähden pidettävä yhtenä
3497: piirinä. Voi kuitenkin sattua, että huolimatta yllämaini-
3498: tuista määräyksistä, muutamille lapsille - joka tapauk-
3499: sessa vain mitättömän harvalukuisille - jotka kuuluvat
3500: kielelliseen vähemmistöön kaksikielisessä kunnassa, ei ole
3501: tarjona kansakouluopetusta heidän äidinkielellään; sellai-
3502: sessa tapauksessa esittää Valiokunta, että nämä lapset va-
3503: pautetaan oppivelvollisuudesta.
3504:                         W astalause I.                     73
3505: 
3506:     Tosin on sangen tärkeää, että lapset saavat opetuk-
3507: sensa äidinkielellään, mutta vielä tärkempää on mieles-
3508: täni, että lapset ylipäänsä saavat tarvittavat tiedot. Kun
3509: Valiokunta syystä kyllä ei ole katsonut voivansa velvoittaa
3510: kuntia rajattorniin saakka perustamaan kouluja muuta-
3511: mille harvalukuisille lapsille, on se pitänyt oikeampana ko-
3512: konaan vapauttaa nämä lapset oppivelvollisuudesta kuin
3513: määrätä, että heidän tulee suorittaa se koulussa, jonka
3514: opetuskielenä on enemmistön kieli. Minä puolestani olen
3515: kuitenkin vakuutettu siitä, että lasten parasta paremmin
3516: valvotaan, jos heille annetaan opetusta kielellä, joka ei ole
3517: heidän äidinkielensä, mutta jota he kuitenkin välttävästi
3518: ymmärtävät, kuin jos he jäävät opetusta vallan vaille.
3519: Tässä on nimittäin huomattava, että sellaiset lapset, joista
3520: nyt on puhe, kaikkein useimmissa tapauksissa hyvin osaa-
3521: vat myöskin toista kotimaista kieltä. Sen nojalla mitä
3522: minulla tässä on ollut kunnia esittää, saan ehdottaa, että
3523: 10 § :n 3 kappale saisi seuraavan muodon:
3524: 
3525:                Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin
3526:            pieni, ettei koulua heitä varten ole perustettava,
3527:            ovat nämä lapset oppivelvolliset väestön enem-
3528:            mistöä 'Varten perustetussa koulussa ja sen lcie-
3529:            lellä, elleivät heidän vanhempansa huolehdi hei-
3530:            dän opetuksestaan muulla tm1oin; sekä
3531:               että 4 kappale poistettaisiin.
3532: 
3533:         Oppivelvollisuusasetuksen 12, 13 ja 14 §§.              •
3534:      Valiokunnan ehdotelmissa näiksi pykäliksi noudate-
3535: taan erilaisia periaatteita, kun on kysymys avustuksen an-
3536: tamisesta kansakoululapsille. Niinpä on sitä avustusta,
3537: josta 14 § mainitsee ja joka pääasiallisesti tarkoittaa ruo-
3538: kaa ja vaatteita, annettava ainoastaan ,varattomille" lap-
3539: sille, kun taas 12 § :n mukaan oppikirjoja ja muita koulu-
3540: tarpeita on annettava kaikille oppilaille. En ole voinut
3541:     74          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o :J.
3542: 
3543:       havaita pätevää syytä tämmöiseen erilaiseen menettelyyn
3544:       avustuksen eri laatuihin nähden. Yhtä selvänä kuin pidän
3545:       sitä, että varattomat oppilaat ilmaiseksi saavat kunnalta
3546:       kaikki mitä he koulunkäyntiänsä varten tarvitsevat, olipa
3547:       se sitten ruokaa ja vaatteita tahi kirjoja ja koulutarpeita,
3548:       yhtä tarpeetonta, etten sanoisi väärää, katson olevan että
3549:       varakkaiden vanhempain lapset saavat apua kunnalta, ol-
3550:       koonpa minkä laatuista tahansa. Meidän päivinämme vaa-
3551:     . ditaan, että kaikkien vanhempien, mihin yhteiskuntaluok-
3552:       kaan kuulunevatkin, on annettava lastensa oppia alkeis-
3553:       tiedot kansakoulussa. Kun tätä vaatimusta täytyy pitää
3554:       täysin oikeutettuna, on myös toivottava, että sitä yhä enem-
3555:       män ruvetaan noudattamaan. Mutta niin ollen käy kun-
3556:       nan veivoittaminen toimittamaan kaikille oppilaille ilmai-
3557:       seksi oppikirjat ja koulutarpeet vielä sitäkin kohtuutto-
3558:      mammaksi. Jos Valiokunnassa esitetty väite, että kaik-
3559:       kien oppilaiden varustaminen kirjoilla ja koulutarpeilla on
3560:      havaittu ainoaksi tehoavaksi keinoksi välttää opetukselle
3561:      haitallista kirjain ja koulutarpeiden puutetta, todellisuu-
3562:       dessa pitäisi paikkansa, niin todistaisi tämä ainoastaan
3563:       asianomaisen opettajan puuttuvaa kykyä ylläpitää vaati-
3564:      muksiansa hyvään järjestykseen ja kuuliaisuuteen nähden.
3565:      Mutta minä puolestani en voi uskoa, että asianlaita tosiaan
3566:      on. semmoinen kansakouluissamme. Kasvatusopilliselta
3567:      kannalta muuten tuskin voi pitää oikeutettuna tämänkal-
3568:      taisen keinon käyttämistä järjestyksen ylläpitämiseksi. On
3569:      niinikään huomautettu, että oppikirjain ja koulutarpeitten
3570: •    antaminen maksutta kaikille oppilaille olisi tehokkaasti
3571:      edistävä luokkaerotuksen tasoittumista. Tämä perustelu ei
3572:      vaikuta ensinkään vakuuttavasti. Luokkaerotuksen tasoit-
3573:      tumiseen - jos tuommoisesta erotuksesta voi puhuakaan,
3574:      kun on kysymys 7-13 vuotiaista koululapsista - meidän
3575:      aikamme syystä kyllä pyrkii, mutta varsin vähän, tus-
3576:      kinpa mitään siinä suhteessa saavutetaan sillä, että kunnan
3577:      kustannuksella annetaan kirjat ja koulutarpeet varakasten-
3578:      kin lapsille. Ne taloudelliset uhraukset, jotka oppivelvol-
3579:                         Vastalause I.                      75
3580: 
3581: lisuuden toimeenpano vaatii kunnilta, ovat niin rasittavat,
3582: että todellakaan ei ole syytä lisätä niihin tarpeettomia me-
3583: noja. Mutta jos kunnat itse haluavat järjestää asian Va-
3584: liokunnan ehdottamalla tavalla, olkoon se niiden oma asia.
3585:     Sen nojalla mitä minulla tässä on ollut kunnia esittää,
3586: saan ehdottaa, että 12 § hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
3587: 
3588:               Varattomille kansakoulun oppilaille annet-
3589:            takoon maksuttomasti omaksi oppikirjat ja
3590:            muut koulutarpeet.
3591: 
3592: 
3593: 
3594:       Kansakoululaitoksen kustannusasetuksen 16 §.
3595:     Hyväksyttyään sen periaatteen että opettajan perhe-
3596: olot on pantava suuremman tai pienemmän peruspalkan
3597: ja palkankorotuksen pohjaksi, ei Valiokunta kuitenkaan
3598: ole soveltanut tätä periaatetta eläkemääriin, vaan on nämä
3599: ylemmän sekä laajennetun alemman kansakoulun opetta-
3600: jille määrätty joka tapauksessa korkeintaan 1,000 mar-
3601: kaksi. Minun mielestäni on kuitenkin eläkkeen suuruus-
3602: kin määrättävä perheolojen perustuksella siten, että opet-
3603: tajalle, joka virasta erotessaan nauttii perheolojen nojalla
3604: korotettua peruspalkkaa, on myös annettava korotettu
3605: eläke, ja soveliaana eläkkeenkorotuksena sellaiselle opet-
3606: tajalle saanee pitää perheellisen ja perheettömän opettajan
3607: peruspalkan välistä erotusta, 200 markkaa.               ·
3608:     Sen käsityksen tueksi ettei opettajia ole eläke-etuihin
3609: nähden asetettava eri asemiin, lausuu Valiokunta, ettei
3610: niitä oloja, jotka aiheuttavat määräämään erisuuruisia
3611: palkkoja, tavallisesti ole olemassa opettajan tullessa eläke-
3612: oikeutetuksi, ja on merkitty poikkeustapaukseksi että opet-
3613: tajalla erotessaan virasta täysin palvelleena olisi alaikäisiä
3614: lapsia elätettävänä. Minun mielestäni päinvastoin voi pi-
3615: tää poikkeuksena, että opettajalla erotessaan virasta 30
3616: vuotta palveltuaan ja tavallisesti 55 vuoden ikäisenä ei
3617: 76          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3618: 
3619: olisi alaikäisiä lapsia, ja on mielestäni muutoin aivan oi-
3620: keuden ja kohtuuden mukaista, että opettaja, jolla virasta
3621: erotessaan on perheolojen nojalla korotettu peruspalkka,
3622: saa jonkun verran suuremman eläkkeen kuin opettaja, jolla
3623: ei ole tai ole ollut lapsia kasvatettavana. Sitä paitsi ei
3624: saa jättää huomioon ottamatta sitä mielestäni erittäin tär-
3625: keää asianhaaraa, että opettajalle ei ole määrättävä niin
3626: pientä eläkettä, että hänen on pakko pysyä virassaan, vaik-
3627: kakaan hän ei enää kykene menestyksellä eikä opetuksen
3628: eduksi hoitamaan tointansa.
3629:     Edellä esitetyn nojalla saan kunnioittaen ehdottaa, että
3630: 16 § :n toinen kappale hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
3631: 
3632:                ylemmän ja laajennetun alemman kansa-
3633:             koulun opettaja 1,000 markkaa, mutta korote-
3634:             taan tämä elälce 1,1300 markkaan opettajalle,
3635:             joka on tai on ollut naimisissa ja erotessaan
3636:             nauttii perheolojen nojalla korotettua perus-
3637:             palkkaa.
3638: 
3639:      Helsingissä, huhtikuun 16 p :nä 1910.
3640: 
3641:                                         Julius Sundblom.
3642: 
3643: 
3644:    Ylläolevaan vastalauseeseen yhdymme sikäli kuin se kos-
3645: kee asetuksen kansakoululaitoksen kustannuksista 16 § :ää.
3646: 
3647:       Uno Lindelöf.                      E. G. Å.kesson.
3648:                         Vastalause II.                    77
3649: 
3650: 
3651: 
3652: 
3653:                              II.
3654: 
3655:     Se kasvatus, minkä lapset maamme kansakoulussa ny-
3656: kyisin saavat, ei suinkaan vastaa niitä vaatimuksia, mitä
3657: työväestö jo nyt yleensä koulukasvatukselle asettaa. Kan-
3658: sakouluakin käyttävät vallassaolevat luokat luokkatarko-
3659: tuksiinsa, koko sen opetus kun pääasiallisesti tähtää siihen,
3660: että lapsesta tulisi vaatimattomuutensa tunteva nöyrämieli-
3661: nen jäsen yhteiskuntaa ylläpitävään työläisjoukkoon. Kat-
3662: kerin mielin näkevät siten työläisvanhemmat, että lapset
3663: koulusta saavat vähät tiedonmurut vain sillä kaupalla, että
3664: koulu pyrkii muodostamaan heidän ajatuksensa, tietonsa ja
3665: tunteensa aivan toisiksi kuin vanhemmat tahtoisivat. Tätä
3666: kansakoulun luokkaluonnetta on niin usein julkisuudessa
3667: arvosteltu, että tässä on tarpeetonta siihen pitemmälti ka-
3668: jota. Meidän maassamme on ristiriita työläiskodin ja kou-
3669: lun välillä sitä jyrkempi, kun täällä ei vanhemmilla ole
3670: koulun sisäiseen j-ärjestelyyn minkäänlaista vaikutusvaltaa
3671: eduskunnankaan kautta.
3672:     Ne todellisen tiedon alkeet, joita koulu kaikista epäkoh-
3673: distaan huolimatta lapsille jakaa, ovat köyhälistön mielestä
3674: kuitenkin niin arvokkaita, että se sittenkin on valmis aset-
3675: tamaan lapsensa oppivelvollisuuden alaisiksi. Mutta vält-
3676: tämättömänä täydennyksenä oppivelvollisuuden säätämi-
3677: selle tulee se pitämään koko koululaitoksen pikaista uudis-
3678: tusta ja tulee sen saavuttamiseksi tekemään voitavansa.
3679:     Mitä itse oppivelvollisuuteen tulee, ei valiokunnan käsi-
3680: tys oppivelvollisuudesta suinkaan vastaa sitä ajatusta, mikä
3681: 78         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3682: 
3683: sosialidemokratialla on yleisestä kansankasvatuksesta, josta
3684: kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisesti tulisi päästä
3685: osallisiksi. Koulumuodoille ja opettajavoimille on, vallan-
3686: kin mitä maaseutuun tulee, yleensä asetettu aivan liian pie-
3687: net vaatimukset, jopa jää laajoilla alueilla koulujen perus-
3688: taminenkin riippumaan kuntien harkinnasta. Oppivelvol-
3689: lisuusikä loppuu yleensä jo 13 :nteen ikävuoteen. Saman
3690: opettajan opetettavana tulee olemaan kovin suuri oppilas-
3691: määrä. Ja kaikkein räikeimpänä puutteena on vihdoin se,
3692: että vähävaraisten lasten koulunkäynnin turvaamisesta te-
3693: hokkaina avustusmääräyksillä ei ole pidetty huolta.
3694:     Suurimpia näistä aukoista näyttää olevan mahdoton
3695: saada täytetyksi niin kauan kuin eduskunnassa ja hallin-
3696: nossa valta on yläluokan käsissä. Suurimmat valiokunnan
3697: suunnitteleman oppivelvollisuuden puutteellisuudet johtu-
3698: vat nimittäin nähtävästi siitä, että porvarillinen kansanta-
3699: lous ei katso tarvitsevansa yleistä kansalaissivistystä sen
3700: suuremmassa määrässä eikä kaipaa sitä vallankaan maaseu-
3701: dun syrjäosissa. Sen tietäen on helppo ymmärtää, että op-
3702: pivelvollisuus täydellisenä ja yhtäläisenä juuri rahalliselta
3703: kannalta on kohdannut porvaristossa niin jyrkän vastus-
3704: tuksen, ettemme ole katsoneet olevan miksikään hyödyksi
3705: edes vastalauseessa tavotella perinpohjaisia tällaisia kor-
3706: jauksia asetusehdotukseen, yhtä vähän kuin sitä juuri sa-
3707: moista syistä oli tehty sosialidemokratisen edustajaryhmän
3708: taholta esitetyssä eduskuntaesityksessäkään. Yleisen kan-
3709: sankasvatuksen järjestäminen jää siten yhä tulevaisuuden
3710: asiaksi.
3711:     Mutta kokonaan korjaamatta ei yllämainitunlaisia ja
3712: eräitä muita valiokunnan ehdotuksen kohtia kuitenkaan
3713: luulisi voivan porvarilliseltakaan näkökannalta jättää, jos
3714: mieli tehdä täyttä totta oppivelvollisuudesta ja sen säätä-
3715: misestä edes osaksikaan saavuttaa tarkotettua tulosta. Pyy-
3716: dämme saada tässä alempana pykälittäin esittää eräitä
3717: muutosehdotuksia ja niitä lähemmin perustella.
3718:                         Vastalause II.                    79
3719: 
3720: 
3721:                          Asetus
3722:                   oppivelvollisuudesta.
3723: 
3724:     Asetusehdotuksensa 2 § :ssä ehdottaa valiokunta, että       2 §.
3725: oppivelvollisuus määrättäisi koskemaan myöskin uskontoa.
3726: Allekirjoittaneet puolestaan eivät voi valiokunnan kantaa
3727: tässä kohdin hyväksyä.
3728:     Laajat kansankerrokset maassamme, niiden joukossa
3729: huomattavia uskonnollisia ryhmäkuntia, ovat asettuneet
3730: sille kannalle, että uskonnonopetus olisi kokonaan poistet-
3731: tava yleisistä kouluista ja jätettävä kirkollisten koulujen
3732: ja vanhempien asiaksi. Allekirjoittaneetkin ovat samalla
3733: kannalla. Kun tässä ei kuitenkaan ole kysymys siitä, vaan
3734: yksinomaan vain niistä oppiaineista, joita oppivelvollisten
3735: lasten on mentävä oppimaan kansakouluun, joka sellaise-
3736: naan järjestelyitään jäisi entiselleen, täytyy meidän tyytyä
3737: ehdottamaan, että uskontoa ei asetettaisi noiden aineiden
3738: joukkoon.
3739:     Valiokunnan enemmistö on hylännyt tämän ehdotuk-
3740: semme, mutta on senjälkeen valiokunnan päätökseksi tullut
3741: ehdotus, että oppivelvollisuusasetuksesta erillään annettaisi
3742: väliaikainen säännös, jolla määrättäisi, että siksi kunnes
3743: asia uskonnonvapauslailla järjestetään, lapsi on edusmie-
3744: miehensä pyynnöstä vapautettava nauttimasta oppivelvol-
3745: lisuusasetuksessa säädettyä uskonnonopetusta.
3746:     Mainittu säännös, jos se hyväksytään, järj~stää asian
3747: toistaiseksi aivan samalle kannalle kuin jos uskonto olisi
3748: poistettu oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien aineiden lu-
3749: ettelosta.
3750:     Säädöksellä on kuitenkin varsin heikotkin puolensa.
3751: Se on ensinnäkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi, eikä tie-
3752: tysti takaa, että asia vastaisuudessa järjestettäisi yhtä va-
3753: paalle kannalle, vaan jättää päinvastoin jo muodollisesti-
3754: kin jälelle mahdollisuuden, että lapset vast'edes pakotet-
3755: taisi oppivelvollisuusasetuksessa määrättyjen ankarain ran-
3756: 80          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3757: 
3758:  gaistusten uhalla ottamaan osaa sen uskonopin opetukseen,
3759:  johon kuuluvat, olkoonpa heidän uskonopissaan koulussa
3760:  annettu opetus vanhempien mielestä miten moitittavaa ta-
3761:  hansa. Se mahdollisuus, että vanhemmat tuollaisessa ta-
3762:  pauksessa voisivat hankkia lapselleen kotiopetusta, on
3763: ·useimmissa tapauksissa vain näennäinen, koska kotiopetuk-
3764:  sen hankkiminen suurten kustannusten vuoksi vanhemmille
3765:  yleensä on kerrassansa mahdotonta. Kun säädös sitä paitsi
3766:  on erillään oppivelvollisuusasetuksesta, voidaan se hylätä,
3767:  vaikka oppivelvollisuusasetus vahvistetaan. Sellaisessa ta-
3768:  pauksessa joutuisivat lapset sen tuskaisen omantunnon-
3769:  pakon alaisiksi, minkä uskonto oppivelvollisuuden piiriin
3770:  kuuluvana aineena varsin lukuisille vanhemmille varmaan
3771:  tuottaisi.
3772:      Lukuisia painavia seikkoja on puhumassa sen puolesta,
3773:  että uskontoa ei ensinkään olisi otettava oppivelvollisuuden
3774:  piiriin kuuluvien aineiden joukkoon.
3775:      Uskonnon alalla ilmeneviä kysymyksiä on lapsen mah-
3776:  doton selvästi käsittää ja omintakeisesti ymmärtää, uskon-
3777:  nolliset kysymykset kun ovat vallan liian vaikeita hänen
3778:  iälleen. Uskonnon perusseikoista on täysikasvaneidenkin
3779:  ihmisten kesken vallan jyrkästi vastakkaisia mielipiteitä,
3780:  kuten lukemattomat lahkokunnat eri kirkkokuntien piiris-
3781:  sä osottavat. Tällaisiin seikkoihin katsoen tehdään epäile-
3782:  mättä suuri vääryys, jos lapseen koulussa pyritään istutta-
3783:  maan yksityisseikkoihin saakka ulottuva usko määrättyyn
3784:  uskonoppiin, ja vääryys on omiaan tuntumaan vanhem-
3785:  mista sitä katkerammalta, kun uskonnonopetus opettajan
3786:  uskonnollisen kehittymättömyyden vuoksi useimmiten on
3787:  vielä paljon yksipuolisempaa kuin uskonnon laatu itses-
3788: sään vaatisikaan. Lapsien herkkää tunne-elämään vetoava
3789: opettaja voi siten kasvattaa ainakin tunteellisimmat lapset
3790: sokeiksi uskonnollisiksi kiivailijoiksi, joilta senkautta jo en-
3791: nakolta on riistetty kaikki sopusointuisen elämän mahdol-
3792:  lisuus. Uskonnonopetuksen vuoksi joutuvat lapset sitä vai-
3793:  keampaan asemaan, kun opettajan antama uskonnonopetus
3794:  usein on vakavassa ristiriidassa sen kanssa, mitä sama
3795:                         Vastalause II.                      81
3796: 
3797: opettaja lapsille muiila opetustunneilla op~ttaa. Kun risti-
3798: riitaa mahdollisimman mukaan koetetaan peitellä ja salata,
3799: on se omiaan lapsissa kasvattamaan pintapuolisuutta ja
3800: ajattelemattomuutta. Köyhien vanhempien kannalta te-
3801: kee asian vielä vaikeammaksi se seikka, että juuri uskontoa
3802: häikäilemättömämmin kuin mitään muuta oppiainetta käy-
3803: tetään vallassaolevien luokkien luokkavallan välikappa-
3804: leena. Opettajat ovat huonon taloudellisen asemansa
3805: vuoksi pakotettuja pysytt~lemään vallassaolevien luokkien
3806: suosiossa. Tietoisesti tai tiedottomasti koettaa opettaja
3807: senvuoksi lapsiin istuttaa tyytyväisyyttä oleviin oloihin sel-
3808: vitellen jumalan ne sellaisiksi luoneen, niin että niiden nur-
3809: juuksiakin vastaan taisteleminen siten olisi ,jumalan tah-
3810: toa" vastaan taistelemista. Samassa mielessä opetetaan
3811: ,;pelvolla ja vavistuksella" soimassa nöyryydessä alistumaan
3812: vallitsevien luokkien herruuteen, joka sekin on muka juma-
3813: lan sellaiseksi säätämä.                    '
3814:     Monia muitakin syitä on vakavasti puolustamassa us-
3815: konnon jättämistä pois oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien
3816: aineiden joukosta. Ja jos kerran myönnetään, että asian
3817: väliaikaisesti hyvin voi järjestää tarkotetulle vapaalle kan-
3818: nalle, kuten valiokunnassa hyväksytyn väliaikaisen säädök-
3819: sen varsinaiset kannattajat tekevät, on vaikeata ymmär-
3820: tää, mikä estäisi järjestämästä asiata vakinaisesti siten.
3821: Eihän voida vaatia, kuten säännöksen ehdottajat tehnevät,
3822: että vakaumukseltaan evankelisluterilaiset vanhemmat,
3823: jotka esimerkiksi opettajan yksipuolisen uskonnonkäsityk-
3824: sen vuoksi eivät tahdo sallia fapsensa ottavan osaa koulun
3825: uskonnonopetukseen, yksinomaan sen vuoksi eroaisivat kir-
3826: kon yhteydestä, johon he mahdollisesti muuten ovat aivan
3827: tyytyväisiä. Sellaisessa tapauksessa olisi ainoa luonnollinen
3828: ratkaisu se, että vanhemmat jäisivät kirkkokuntaansa, mut-
3829: ta että he saisivat pitää lapsensa poissa koulun uskontotun-
3830: neilta. Tässä kuten muissakin tapauksissa takaa vanhem-
3831: mille täyden omantunnonvapauden vain se, että uskontoa
3832: ei oteta oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien joukkoon.
3833:                                                         6
3834:        82         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3835: 
3836: 3 §.        Valiokunta ep.dottaa, että kaupunkilaislapset olisivat
3837:         oppivelvolliset 14 vuoden ikään nauttiakseen viimeisenä
3838:         vuonna käytännöllisiin toimiin valmistavaa jatko-opetusta.
3839:         Meidän mielestämme on tämä jatko-opetus niin tärkeätä,
3840:         että maalaislapsetkin pitäisi saattaa siitä osallisiksi, sitä
3841:        paremmin kun se olisi omiaan sopivasti välittämään lasten
3842:        siirtymistä kouluelämästä yleiseen yhteiskunnalliseen elä-
3843:         mään. Mutta kun toiselta puolen yksivuotinen jatko-opetus
3844:        voisi siinä suhteessa tehdä vasta alun ja toiselta puolen
3845:        lapsen kehitykselle olisi tähdellistä ja suureksi eduksi että
3846:        lapsi yleensä vasta 15 vuotta täytettyään joutuisi työssä
3847:        ahertamaan, olemme sitä mieltä että oppivelvollisuusiän yli-
3848:        raja olisi asetettava 15 :ksi vuodeksi edes niissä koulupii-
3849:        reissä, joissa on täydellinen kuusiluokkainen kansakoulu.
3850:        V anhemmillekin olisi pysyvämpää hyötyä siitä, että lapsen
3851:        kehitys täten tulisi vankalle alulle, kuin niistä parista vuo-
3852:        desta, jotka lapsen heikkoa työvoimaa muuten voitaisi
3853:        apuna käyttää, puhumattakaan niistä eduista, joita tällai-
3854:        nen jatko-opetus lapselle itselleen tuottaisi. Oppivelvolli-
3855:        suus-aika ei säädöksen kautta tulisi sen pitemmäksi kuin
3856:        se on jossakussa muussakin sivistysmaassa.
3857: 6 §.       Harvaanasutut kunnat joutuivat valiokunnan enemmis-
3858:        tön ehdotuksen mukaan yleensä oppivelvollisuusasetuksen
3859:        ulkopuolelle. Allekirjoittaneista ei tämä kuitenkaan ole
3860:        oikein. On kyllä totta, että harva asutus tekee vaikeaksi
3861:        oppivelvollisuuden toteuttamisen näissä kunnissa, mutta
3862:        runsaalla valtionavustuksella olisi se kumminkin epäile-
3863:        mättä mahdollista paljonkin suuremmassa määrässä kuin
3864:        valiokunnan asetusehdotuksen 6 :nnen § :n 2 :sessa kappa-
3865:        leessa oleva velvotus tietää. Valiokunnassa ovat allekir-
3866:        joittaneet tehneet tässä kohdin sellaisen vaatimattoman
3867:        lisäysehdotuksen, että oppivelvollisuus ulotettaisi edes näi-
3868:        den kuntien tiheäväkisimpiin osiin, samalla turvaamalla
3869:        kunnille tällaisten tapausten varalle valtioavustuksen kor-
3870:        keammat määrät. Kun eduskunta, vuosittain määrätes-
3871:        sään valtion osuutta varattomien koululasten avustusmenoi-
3872:                         Vastalause II.                     83
3873: 
3874: hin, lisäksi olisi tilaisuudessa antamaan näille kunnille run-
3875: saammassa suhteessa korvausta avustusmenoista, ei kunnan
3876: liikanaisen rasittamisen pelko voi olla esteenä ehdotuksen
3877: hyväksymiselle.
3878:     3 § :n yhteydessä esitetyistä syistä olisi jokaisen täy-     7 §.
3879: dellisen kansakoulun yhteyteen järjestettävä kaksivuotinen
3880: jatkoluokka. Siinä annettavan opetuksen tulisi mielestäm-
3881: me pääasiassa tarkoittaa oppilaiden valmistamista siirty-
3882: mään kouluelämästä yleiseen yhteiskunnalliseen elämään.
3883: Opetus käsittäisi siinä tarvittavan tietopuolisen ja käytän-
3884: nöllisen opin antamista, mutta olisi kurssien järjestely jä-
3885: tettävä melkoisessa määrin riippumaan paikkakunnallisista
3886: olosuhteista. Tärkeä osa jatkoluokan ohjelmassa tulisi olla
3887: kätevyyttä ja tarkkuutta kehittävällä työopetuksella, joka
3888: luonnollisesti ei kumminkaan käsittäisi mitään pitemmälle
3889: menevää opetusta joillakin erikoisilla ammattialoilla. Jos
3890: tällaista opetusta varten kehitettäisi erikoisia opettajia,
3891:  joiden antamalle opetukselle varattaisi verraten laaja tila
3892: myöskin varsinaisen kansakoulun opetusohjelmassa, jäisi
3893: varsinaisen kansakoulun opettajalle aikaa jatko-opetukseen
3894: sen ajan lisäksi, mitä hänelle jää sen kautta, että alemman
3895: kansakoulun opettajaa, kuten valiokuntakin on ajatellut,
3896: käytettäisi harjotus- ja mahdollisesti joidenkin muidenkin
3897: aineiden opetukseen. Huoneustoakaan ei tätä varten tar-
3898: vitsisi erikoisesti hankkia, kun luokkahuoneita ja koulun
3899: käsityösalia asian sopivasti järjestäen voisi käyttää tähän-
3900: lrin, koska ylemmän ja alemman kansakoulun opetus ei tie-
3901: tysti kiinnitä niitä koko päiviksi. Kysymys olisi taloudelli-
3902: selta puoleltaan pääasiassa kysymys kansakoulun käsityö-
3903: opetuksen kehittämisestä laajemmaksi työopetukseksi. Il-
3904: meistä on, että tähän vaadittavat menot monin verroin kor-
3905: vaisi tällaisesta jatko-opetuksesta tuleva moninainen hyöty.
3906:     Tämän pykälän toisessa momentissa ehdottaa valiokun-
3907: ta, että kunnalle annettaisi mahdollisuus vapauttaa kansa-
3908: koulun kahden ylemmän luokan oppilaat koulunkäynnistä
3909: ,enintään kahden viikon kuluessa kiireimpänä maatöiden
3910:        84         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3911: 
3912:        aikana". Kun lastensuojeluslaeilla koetetaan hankkia lap-
3913:        sille kouluaikaa, olisi takaperoista, ellei samalla pidettäisi
3914:        huolta siitä, ·että he todella käyvät koulua. Puheena oleva
3915:        loma tuntuu sitä arveluttavammalta, kun sillä olisi nimen-
3916:        omaisena tarkotuksena saattaa lapset ,kiireimpiin" ja sa-
3917:        malla raskaimpiin töihin ja kun lyhennys koskee juuri lap-
3918:        selle tärkeimpien ylmnpien luokkien työaikaa. Olemme sitä
3919:        mieltä, että tuollaista lomaa ei olisi ensinkään sallittava.
3920: 8 §.       Valiokunta ehdottaa säädettäväksi, että ylemmän kansa-
3921:        koulun yhteyteen olisi perustettava alempi kansakoulu vain
3922:        silloin, jos siihen pantavia lapsia on ainakin viisi. Sellai-
3923:        nen tapaus, että koulupiirissä, jossa ylempään kansakou-
3924:        luun pantavia lapsia on ainakin kolmekymmentä, alempaan
3925:        kansakouluun pantavia lapsia olisi vain viisikin, tulee to-
3926:        dennäköisesti olemaan hyvin harvinainen, vaiistuneet van-
3927:        hemmat kun kunnallisen alemman kansakoulun paremman
3928:        opetuksen vuoksi varmastikin tulevat panemaan lapsensa
3929:        siihen eikä tarkoitusta vastaamattomiin kirkollisiin pien-
3930:        tenlastenkouluihin. Jos taas vanhempia, jotka haluavat
3931:        lapsensa kunnalliseen kouluun, jossakin tapauksessa todella
3932:        olisi vain viisi tai vähän yli viiden, olisi kunnan mahtimies-
3933:        ten helppo pelotella heitä sekä suurilla kustannukslla että
3934:         muutenkin, ja saada aremmat heistä tyytymään kirkolliseen
3935:        kouluun. Tällaisten vanhempien oikeuden turvaisi parem-
3936:        min säädös, että ylemmän kansakoulun yhteyteen on aina
3937:        perustettava alempi kansakoulu, kunhan sellaiseen panta-
3938:        via lapsia vaan on, sillä edellyttää voi, että kaikkia koulun
3939:        vaatijoita useimmiten ei sentään pelotuksilla saada vaati-
3940:        muksestaan luopumaan. Kun koulu sitten kerran olisi saa-
3941:        tu perustetuksi, on varmaa, että se tällaisessakin tapaukses-
3942:        sa paremmuudellaan pian saisi vanhemmat siirtämään lap-
3943:        sensa siihen. Ennenkaikkea on huomioon otettava, että
3944:         alemman kansakoulun opettajasta sitäpaitsi olisi tähdellis-
3945:         tä ja tarpeellista apua jatko-opetuksen mahdolliseksi teke-
3946:         misessä, hän kun sopivissa aineissa voi avustaa ylemmän
3947:         kansakoulun opetuksessa. Ehdottamastamme säädöksestä
3948:                        V asialause II.                    85
3949: 
3950: koituva suuri hyöty korvaisi tämän kautta runsaasti kun-
3951: nan kustannukset siinäkin tapauksessa, että alempaan kan-
3952: sakouluun pantavia lapsia toaella olisi vain muutamia.
3953:     Aivan erottamattomassa yhteydessä oppivelvollisuuden        13--14 §.
3954: säätämisen kanssa on huolenpito siitä, että lapset koulussa
3955: ovat niin voimissaan, että voivat saada täyden hyödyn ope-
3956: tuksesta. Huonosti ravitun lapsen koulunkäynnin hyödyt-
3957: tömyys myönnetään niin yleisesti, ettei sitä tarvinne tässä
3958: perustella, vallankaan kun eduskunta itse äskettäin on
3959: seikkaan kiinnittänyt huomiota. Yhtä hyvin myönnetään
3960: välttämättömäksi, että lapsia avustetaan kouluun saattami-
3961: sessa ja koulun läheisyyteen majottamisessa sekä varatto-
3962: mia lapsia vaatetuksessa. Valiokunta onkin ottanut asetus-
3963: ehdotukseen eräitä avustusmääräyksiä, mutta ovat ne aivan
3964: riittämättömiä turvaamaan lapsia. Allekirjoittaneet eh-
3965: dottavat kysymyksessä oleville pykälille toisen muodon,
3966: joissa avustus edes hiukan tarkemmin määritellään. On
3967: varmaa, että oppivelvollisuuden toimeenpano tuottaisi vä-
3968: hävaraisille vanhemmille ja heidän lapsilleen voittamatto-
3969: mia vaikeuksia, ellei lapsille myönnettäisi vähintään sel-
3970: laista avustusta kuin olemme ehdottaneet, ja katsomme sen-
3971: vuoksi olevan välttämätöntä, että laissa nimenomaan mää-
3972: rätään ainakin se avustus. Varmaa myöskin on, että ellei
3973: lapsille riittävää avustusta anneta, niin oppivelvollisuuteen
3974: vuosittain uhratut kymmenet miljoonat markat menevät
3975: suureksi osaksi hukkaan, koska lapset avustuksen puuttees-
3976: sa eivät voi täydellä tehoisuudella koulutyötä tehdä. Jos
3977: niihin sitä vastoin lisättäisi ne muutamat miljoonat, mitä
3978: ehdottamamme avustus vaatisi, tuottaisivat oppivelvolli-
3979: suuteen uhratut varat todella sen hyödyn, mitä oppivelvol-
3980: lisuuden säätämisellä tarkoitetaan.
3981:     Niin hatarat kuin valiokunnan ehdottamat avustusmää-
3982: räykset ovatkin, on valiokunta vienyt niiltä lopunkin mer-
3983: kityksen ehdottamalla, että kunta 14 :nnessä § :ssä tarkotet-
3984: tua tärkeintä avustusta, ruoka- ja vaatetusavustusta, olisi
3985: velvollinen antamaan nimenomaan vain ,~varattomille''.
3986:       86         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
3987: 
3988:       Kun sanalla ,varaton" ei ole mitään määriteltyä merki-
3989:       tystä, on todennäköistä, että kunnat eivät katsoisi olevansa
3990:       velvollisia avustamaan muita kuin korkeintaan niitä, jotka.
3991:       ovat vaivaishoidon avustettavia. Yhtä vapaat kädet kunnan
3992:       mielivallalle on valiokunta tahtonut jättää majotus- ja
3993:       saattamisavustukseen nähden, ehdottamalla, että kunnan on
3994:       kustannuksiin otettava osaa ,harkintansa mukaan". Alle-
3995:       kirjoittaneet ehdottavat, että avustusta olisi annettava vä-
3996:       hävaraisille ja että tarkkaan määriteltäisi vähävaraisiksi
3997:       sellaiset, jotka todella ovat tulojensa puolesta siinä asemas-
3998:       sa, että eivät jaksa omin avuin kantaa sellaista velvollisuut-
3999:       ta kuin kaikkien kouluijässä olevien lasten säännöllinen
4000:       koulussa pitäminen vanhemmille on.
4001: 21 §.     Valiokunnan hyväksymä 21 § ei takaa vähävaraisille
4002:       lapsille riittävää avustusta siinä tapauksessa, että kunta ko-
4003:       konaisuudessaan kuntakokouksessa päättäisi avustukseen
4004:       kuuluvista seikoista. Kun tämä jo itsessään on perin tär-
4005:       keätä ja tarkka säädös on tarpeen erittäinkin jos laissa on
4006:       niin hataria avustusmääräyksiä kuin valiokunnan ehdotuk-
4007:       sessa, olisi puheena oleva pykälä allekirjoittaneiden mieles-
4008:       tä laadittava sellaiseksi että se paremmin takaa että väärin-
4009:       käytöksiä ei tulisi tapahtumaan.
4010: 24 §.     Lain täytäntöönpanoajaksi ehdottaa valiokunnan enem-
4011:       mistö 15 vuotta. Tämän ajan määrääminen lyhyemmäksi
4012:       ei sanottavasti lisäisi kuntien vuotuisia menoja, koska pe-
4013:       rustamiskustannukset pääasiassa suoritetaan valtiolta saa-
4014:       dulla avustuksella ja lainalla ja viimeksi mainitusta mene-
4015:       vä vuotuinen korko ja kuoletus ei lopullisessakaan määräs-
4016:       sään vuotta kohti nouse kovin korkeaksi. Ainoana sanotta-
4017:       vana seurauksena ajan määräämisestä lyhyemmäksi olisi se,
4018:       että lopulliset kansakoululaitoksen ylläpitokustannukset ai-
4019:       kaisemmin tulisivat täyteen määräänsä kunnan kannetta-
4020:       viksi. Kun ylläpitorasitus lopultakin kumminkin tulee
4021:       kuntia pitkät seuraavat ajat painamaan, ei tuo helpotus
4022:       näytä niin tärkeältä, että sen vuoksi olisi viivytettävä oppi-
4023:       velvollisuuden täytäntöönpanoa. Allekirjottaneet sen vuok-
4024:                          Vastalause II.                          87
4025: 
4026: si ehdottavat, että täytäntöönpanoajaksi määrättäisi kym-
4027: menen vuotta.
4028:     Tähän pykälään tehdyt muutokset johtuvat edelliseen                25 §.
4029: pykälään tehdyistä.
4030:     Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme,
4031: 
4032:               että Eduskunta hyväksyisi oppivelvollisu,us-
4033:            asetuksen §§ 92, 3, 6, 7, 8, 13, 14, 921, 924 ja 925 näin
4034:            kuu,lu,vina:
4035: 
4036:                             2 §.
4037:     1 mom. Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja taito-
4038: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan(poistj
4039: äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, histo-
4040: riassa, laskennossa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä
4041: kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
4042:     2 mom. On poistettava.
4043:     3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4044: 
4045:                               3 §.
4046:    1 m01n. Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta
4047: sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitse-
4048: män vuotta, ja päättyy kevätlukukauden, loppuun sinä
4049: vuonna, jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta.
4050: Niissä kou,lu,piireissä, joissa on täydellinen kansakou,lu, on
4051: lapsi tämän lisäksi oppivelvollinen kahden vuoden ajan ja
4052: saakoon sen kuluessa, jos hän on kansakoulun läpikäynyt
4053: eikä muulla tavalla opintojaan jatka, 7 § :ssä mainittua jat-
4054: ko-opetusta.
4055:    2 m01n. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4056:    3 mom. Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivel.-
4057: vollisuutensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt
4058: kansakoulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppi-
4059: määrän sekä sen lisäksi, jos hän 1 :sen m01n. mu,kaan on
4060: jatko-opetukseen velvollinen, saanut opetusta kahden vuo-
4061: den ajan.
4062: 88         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4063: 
4064:                              6 §.
4065:     1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4066:     2 mom. Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku
4067: neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen, jää kansakoulujen
4068: perustaminen kunnan harkinnasta riippuvaksi; kuitenkin
4069: on kunta velvollinen viivyttelemättä ryhtymään toimiin
4070: kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun kouluun panta-
4071: vaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään se määrä pii-
4072: rissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän asetuksen
4073: mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen; niinikään
4074: on lcoulu perustettava, jos lcunnassa on yhtenäinen, stturuu-
4075: deltaan edellisessä kappaleessa määriteltyä koulupiiriä t'as-
4076: taava alue, jolla on vähintään se määrä alueella asuvia tai
4077: oleskelevia lapsia, jolca tämän asetulesen mukaan velvoittaa
4078: lcuntaa l:oulun perustamiseen. Piiri,ialco näissä lcttnrdssa
4079: tarkistettakoon tämän mukaisesti.
4080: 
4081:                              7 §.
4082:     1 mom. Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosi-
4083: luokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä
4084: ylempää vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun; näiden ltwlc-
4085: kien lisäksi tulee lcoulun yhteydessä olla siihen liittyvä pää-
4086: asiallisesti käytännölliseen elämään valmista/oa lcaksivtwti-
4087: nen jatkoltwldca. Laajennetussa alemmassa kansakoulussa
4088: on ( poist.) kuusi vuosiluokkaa.
4089:    2 mom. Ylempi kansakoulu on aina kiinteä. Sen oppi-
4090: aika on kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa ( poist.).
4091:    3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4092:    4 mom. Samoin.
4093:    5 mom. On poistettava.
4094: 
4095:                               8 §.
4096:     1 mom. Piirissä, jossa ylempään kansakouluun panta-
4097: vien lasten luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tu-
4098: lee olla ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakou-
4099: luun pantavia lapsia on, siihen liittyvä kiinteä tai kiertävä
4100: alempi kansakoulu.
4101:                         Vastalause II.                       89
4102: 
4103:    2 mom.    Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4104:    3 mom.    Samoin.
4105:                            13 §.
4106:    Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden kat-
4107: sotaan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikom-
4108: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun
4109: läheisyyteen, järjestäköön k1mta vähävaraisille ilmaisen
4110: avustuksen tässä suhteessa. Jos matka lähimpään kansa-
4111: kouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan antaa
4112: tämä avustu8 lapsen ikään katsomatta.
4113:                             14 §.
4114:    1 mmn.     V ähävaraisille lapsille tulee kunnan muillakin
4115: kuin edellisissä pykälissä mainituilla tavoilla antaa siksi
4116: riittävää avustusta~ että heidän koulunkäyntinsä tulee mah-
4117: dolliseksi.
4118:     2 mmn. Siinä tarkotuk8essa on kunnan toimesta koulu-
4119: lapsille kouluaikana annettava kerran päivä8sä ateria läm-
4120: mintä ruokaa, josta varakkaammat 8Uorittavat kohtuulli8en
4121: korvaulc8en. Y ähävaraisille kmtlulap8ille tulee kunnan toi-
4122: mesta ilmaiseksi tarpeen mukaan antaa lämpimät siistit
4123: vaatteet ja jalkineet.
4124:     3 mom. Kodittomille koululapsille perustettakoon op-
4125: pilaskoti koulun yhteyteen tai hankittakoon heille kunnan
4126: toimesta muuten täysihoito.
4127:     4 mom. Vähävaraisella lapsella tarkotetaan tässä ja
4128: edellise88ä pykälässä lasta, jonka vanl~emmat ovat kunnal-
4129: lisverosta vapaita tai maksavat kunnallisveroja vähemmistä
4130: kuin vähintään 600 markan vuosituloista maalaiskunnissa
4131: tai vähemmistä kuin vähintään 1,1200 markan tuloi8ta kau-
4132: pungeissa, Piippuen alimman mjan tarl::mnpi määrääminen
4133: kunnan harlcinnasta.                                    ~
4134:                             21 §.
4135:    Jos kunta tai kunnan viranomainen telcee it8en8ä syy-
4136: pääksi siihen, että lap8elle jää antamatta riittävä8ti sellaista
4137: avustusta kuin tänwn asetuksen 13 ja 14 §§:ssä määrätään,
4138:        90         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4139: 
4140:        rangaistakoon sakolla, joka kutakin tapausta kohti on vä-
4141:        hintään viisikymmentä ja enintään sata markkaa ( poist.).
4142: 
4143:                                24 §.
4144:            1 m01n. Jokainen n1.aalaiskunta on velvollinen niin
4145:        järjestämään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tä-
4146:        män asetuksen mukaan on täytäntöön pantu kymmenen
4147:        yuoden kuluessa asetuksen voimaan astumisesta.
4148:            2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4149: 
4150:                                   25 §.
4151:           1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4152:           2 mom. Samoin.
4153:           3 mom. Neljän vuoden kuluessa tämän asetuksen voi-
4154:        maan astumisesta on perustettava suunnilleen kolmasosa,
4155:        seuraavan kolmivuotisjakson kuluessa toinen kolmasosa ja
4156:        viimeisinä kolmena vuotena loput lisäksi tarvittavista kan-
4157:        sakouluista ja opettajapaikoista.
4158:           4 m01n. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4159: 
4160: 
4161:                                  Asetus
4162:                 kansakoululaitoksen kustannuksista.
4163: 
4164: 4 §.       OppiYelvollisuusasetuksen 6 :nnen § :n 2 :seen moment-
4165:        tiin olemme yllä ehdottaneet sellaista muutosta, että maini-
4166:        tussa momentissa valiokunnan ehdotuksen mukaan olevan
4167:        tapauksen lisäksi kunnat eräässä toisessakin tapauksessa
4168:        velvotettaisi kouluja perustamaan. Kun kunta siinäkin ta-
4169:        pauksessa on yhtä hyvällä syyllä oikeutettava avustuksen
4170:        korkeampiin määriin, olisi kansakoululaitoksen kustannuk-
4171:        sia koskevan asetuksen 4 :nnen § :n 4 :nnessä momentissa ole-
4172:        vassa viittauksessa 6 :nnen § :n 2 :seen momenttiin käytettä-
4173:        vä monikkomuotoa.
4174: 7 §.       Valiokunnan mietinnössä siv. 30-31 vähemmistön mie-
4175:        lipiteen puolesta esitettyjen syiden vuoksi pidämme koh-
4176:                        Vastalause II.                      91
4177: 
4178: tuuttomana, että perheolojen perusteella opettajalle myön-
4179: nettyä korotettua palkkaa maksettaisi opettajalle senkin
4180: jälkeen kun hänen perheolonsa eivät enään ole sellaiset,
4181: kuin korotetun palkan saamisen ehdoksi vaaditaan.
4182:     Ehdotamme siten,
4183: 
4184:               että Eduskunta hyväksyisi kansakoululaitok-
4185:            sen kustannuksia koskevan asetuksen §§ 4 ja 7
4186:            näin lcuttluvina:
4187: 
4188:                             4 §.
4189:    1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4190:    2 mom. Samoin.
4191:    3 mom. Samoin.
4192:    4 m0m. Avustuksen korkeampiin määriin on kunta oi-
4193: keutettu oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 6 § :n toi-
4194: sessa kappaleessa mainituissa tapauksissa sekä silloin kun
4195: kunta haluaa johonkin piiriin asetuksen määräämän laa-
4196: jennetun alemman kansakoulun asemasta perustaa ylem-
4197: män ja siihen liittyvän alemman kansakoulun.
4198: 
4199:                                7 §.
4200:     Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
4201: taja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta korotetaan
4202: tämä yleinen peruspalkka 1,100 markkaan naimisissa ole-
4203: valle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasialli-
4204: nen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia alaikäisiä lapsia.
4205: (Poist.).
4206: 
4207:    Helsingissä, huhtikuun 16 p :nä 1910.
4208: 
4209:    Wlinö Jokinen.                       J. F. Kivikoski.
4210:    Hulda Salmi.                         Aura Kliskinen.
4211:    Hilcla Herrala.                      P. Aakula.
4212:                          V. Annala.
4213: 92         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4214: 
4215: 
4216: 
4217: 
4218:                               111.
4219: 
4220:     Koska en ole voinut kaikessa yhtyä Valiokunnan enem-
4221: mistön mielipiteeseen pyydän seuraavassa esittää siitä eroa-
4222: van kantani.
4223:     Valiokunnan enemmistön mielestä olisi nyt, samalla ker-
4224: taa, kun yleinen oppivelvollisuus lain kantta säädetään,
4225: nykyistä opetusaikaa kansakouluissa tuntuvasti pidennet-
4226: tävä. Nykyisen 4-vuotisen oppiajan sijalle, jona oppiai-
4227: kana kouluviikkojen luku yhteensä on tähän saakka ollut
4228: 126, ehdottaa se vähimmäksi pakolliseksi oppiajaksi 180,
4229: joista 144 ylemmässä ja 36 alemmassa kansakoulussa.
4230:     On itsestään selvää, että tämäntapaisen lisäyksen kautta
4231:  opetus kansakouluissamme tuntuvasti laajenisi ja siten
4232: muodostuisi tehoisammaksi. Kumminkin uskallan epäillä,
4233: josko se päämäärä, kansamme sivistystason kohottaminen,
4234: johon oppivelvollisuuslailla pyritään, on tätä tietä ensi si-
4235: jassa saavutettavissa. Tällainen kehitys tulisi varmasti
4236: enemmän kuin olisi suotavaa käymään pakkotoimenpitei-
4237: den kautta ja sellaisena tulisi siltä, ainakin suureksi osaksi,
4238: puuttumaan sitä kannatusta, jota tämäntapaisten yritysten
4239: ehdottomasti tulee kansan taholta saada osakseen. Kansa
4240: - etupäässä juuri maalaiskansa - tulisi pakoitetuksi näin
4241: suuressa määrin yhdellä kertaa laajennettua koulujärjes-
4242: telmää pystyttäessään ja sitä jatkuvasti ylläpitäessään siksi
4243: suurnn taloudellisiin uhrauksiin, ettei se tällä hetkellä
4244: ilman taloudellisia vaikeuksia voisi niitä kantaa.
4245:     Minä en tahdo mitenkään väittää sitä, etteivät ne varat,
4246: jotka oikealla tavalla uhrataan kansanvalistustarkoituksiin,
4247: Imutaisi runsaasti korkoa, mutta mielestäni olisi myöskin
4248:                         Vastalause III.                     93
4249: 
4250: otettava huomioon se seikka, ettei oppivelvollisuuskysymys
4251: ole ainoa varoja vaativa tärkeä uudistuskysymys, joka on
4252: odottamassa ratkaisuaan.
4253:     Tätä silmällä pitäen sekä samalla tietäessäni, kuinka ve-
4254: rotus nyt jo on maaseudulla käynyt siksi rasittavaksi, että
4255: se vaikuttaa suorastaan vahingollisesti maalaisväestön ta-
4256: loudelliseen yritteliäisyyteen, en ole Valiokunnassa voinut
4257: yhtyä enemmistön mielipiteeseen ehdottaa määrättäväksi
4258: oppiaikaa alemmassa ja ylemmässä kansakoulussa niin pit-
4259: käksi, että sen kautta tulisi vä'lttämättömäksi hankkia
4260: näille molemmille koulumuodoille omat erityiset opettajan-
4261: sa ja ajan pitkään myöskin omat kouluhuoneustonsakin.
4262:     :Mielestäni olisi nyt alussa - ensi askeleena - tyydyt-
4263: tävä siihen, että yleisen ja pakollisen oppivelvollisuuden
4264: määräksi asetettaisiin osapuilleen nykyisen kansakoulun
4265: oppiennätykset Silloin voitaisiin, samalla parantaen alku-
4266: opetnsta nykyisestään, määrätä opetusaika ylemmässä lmn-
4267: sakoulussa vähintäin 28 ja alemmassa 12 viikoksi vuodessa_
4268:  Kun tämä opetus annettaisiin molemmissa kouluissa eri
4269:  vuoden aikoina, voisi niillä olla yhteiset opettajat, kouluvä-
4270:  lineet ja kalustot samalla kun ne ilman minkäänlaisia vai-
4271:  keuksia voisivat toimia yhteisissä kouluhuoneustoissa.
4272:      Tällaista järjestelyä vastaan on valiokunnan enemmis-
4273:  tön taholta tehty kyllä pari tärkeämpää huomautusta. On
4274:  väitetty m. m., että sen kautta kansakouluopetus nykyises-
4275:  tään heikontuisi sekä että opettajien työaika tulisi liian pit-
4276:  käksi. Ei lmmp~akaan näistä väitteistä ole kumminkaan
4277:  mielestäni tarpeeksi perusteltu. Oppiaika kansakouluis-
4278:  samme on nykyään yleisesti ollut, pienten lasten koulu sii-
4279:  hen luettuna, 126 viikkoa yhteensä, esittämäni järjestelmän
4280:  mukaan tulisi se nousemaan 136 :een, josta 24 alemmassa
4281:  kansakoulussa. Tosin tämä opetus tulisi jonkun verran
4282:  hajanaisemmaksi sen kautta, että se jakautuisi useamman
4283:  vuoden kesken, mutta tämän epäkohdan vastapainona olisi
4284:  ehdottamassani järjestelmässä jo yksistään se etu, että alku-
4285:  opetus tulisi nykyistä paljon tasaisemmaksi sekä liittyisi
4286: 94         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4287: 
4288: paremmin, saman opettajan opettaessa molemmissa kou-
4289: luissa, ylemmän kansakoulunopetukseen.
4290:     Mitä tulee siihen väitteeseen, että opettajien työaika tä-
4291: män järjestelmän kautta tulisi liian pitkäksi, ei sekään mie-
4292: lestäni pidä paikkaansa. Viittaamalla oppivelvollisuusko-
4293: mitean mietinnön perusteluihin pyydän vaan saada huo-
4294: mauttaa, että näin pitkää työaikaa on käytetty ja käyte-
4295: tään ilman huomattavampia vaikeuksia useissa muissa
4296: maissa. Luulen jokseenkin suurella varmuudella, että mei-
4297: dän nykyinen kansakouluopettajistomille korotettua palk-
4298: kaa vastaan mielihyvällä suostuisi tämäntapaiseen työn-
4299: lisäykseen.
4300:     Ehdottaessaan, että samalla kun pakollinen oppivelvol-
4301: lisuus säädetään, sen yhteydessä myöskin opetusta nykyi-
4302: sestään on huomattavassa määrässä laajennettava, järjestä-
4303: mällä erilleen ylemmät ja alemmat kansakoulut omine opet-
4304: tajineen ja pitempine oppikursseineen, ei Valiokunnan
4305: enemmistö mielestäni ole myöskään tarpeeksi kiinnittänyt
4306: huomiota siihen tosiasiaan, ettei kansakouluopetus ny-
4307: kyään, mitä itse opetukseen tulee, läheskään vastaa kaikkia
4308: niitä vaatimuksia, mitä yhteiskunta sille on oikeutettu aset-
4309: tamaan. Mielestäni olisi välttämätöntä, että ennenkuin
4310: näin suuriin laajennuksiin ryhdytään, ennen sitä olisi eh-
4311: dottomasti itse opetus teknillisessä suhteessa parannettava
4312: ajan vaatimuksia silmällä pitäen.
4313:     V aliakunnan enemmistö, asettuessaan sille kannalle
4314: asian rahalliseen puoleen nähden, etteivät kustannukset
4315: tässä saa muka olla ratkaisevana, ei se mielestäni ole tar-
4316: peeksi kiinnittänyt huomiota niihin rahamääriin, mistä nyt
4317: on kysymys, rahamääriin, jotka suorastaan nykyoloissa te-
4318: kevät oppivelvollisuuskysymyksen enemmistön ehdotuksen
4319: mukaisen ratkaisun erittäin vaikeaksi, jollei kokonaan mah-
4320: dottomaksi toteuttaa.
4321:     Joskin otaksuisimme, että kaikissa niissä 1825 :ssä kan-
4322: sakoulupiirissä, joihin valiokunta on olettanut tulevan yksi-
4323: opettajaisen ylemmän kansakoulun voitaisiin sijoittaa
4324:                         Vastalause III.                     95
4325: 
4326: alempi kansakoulu ylemmän kansakoulun käsityöhuonee-
4327: seen, niin sittenkin jäisi 1486 2--4 opettajaisia koulupiirejä,
4328: joissa tämäntapaista menettelyä ei mielestäni missään ta-
4329: pauksessa, jos vähääkään tahdotaan kiinnittää huomiota
4330: tulokselliseen työhön, voitane noudattaa. Jos ajattelemme,
4331: että näistä 1292 yksiopettajaista koulua saisivat rakennuk-
4332: sensa kukin 6,000 markalla, mikä summa on varmasti mie-
4333: luummin liian pieni, kuin liian suuri, sekä 149 kaksiopetta-
4334: jaista koulua 12,000 markalla ja 45 kolmeopettajaista kou-
4335: lua 18,000 markalla, kohoavat alempien kansakoulujen eril-
4336: leen perustamisesta lisätyt rakennuskustannukset 10,350,000
4337: markkaan.
4338:     Kun tähän vielä lisäämme neljän 2-vuotisen opettajase-
4339: minaarin perustamiskustannukset 600,000 markkaa, tarvit-
4340: tavat varat alempien kansakoulujen kaluston ja opetusvä-
4341: lineiden hankkimiseen 1,300,000 markkaa sekä tonttimaan
4342: lunastukseen 194 :lle isommalle aiemmalle kansakoululle
4343: 500 markkaa, sekä 1292 :lle yksiopettajaiselle aiemmalle
4344: kansakoululle 300 markkaa kullekin, huomaamme kuinka
4345: Valiokunnan enemmistön ehdottarua järjestelmä vaatii jo
4346: perustaruiskustannuksiin 12,734,600 markkaa enemmän
4347: kuin minun ehdottamani. Tätä summaa arvosteltaessa on
4348: erityisesti otettava huomioon, että arviolaskuja tehdessäni
4349: olen, kuten edellisestä käy selville, Valiokunnan enemmis-
4350: tön mielipiteen mukaan olettanut, että edellämainitsemani
4351: 1825 alempaa kansakoulua voisi menestyksellä toimia ylem-
4352: män kansakoulun käsityöhuoneissa. Ellei tämä olettamus
4353: pidä paikkaansa, mikä lienee hyvin luultavaa, kohoaa ero
4354: perustaruiskustannuKsiin nähden yllä olevaa summaa huo-
4355: mattavasti korkeammaksi, melkeinpä kaksinkertaiseksi.
4356:     Mitä vuotuisiin kustannuksiin tulee, häviäisivät niistä,
4357: jos ehdottamani järjestely hyväksyttäisiin, ainakin seuraa-
4358: vat menoerät Valiokunnan tekemistä arviolaskuista: 2,500
4359: alemman kansakoulun opettajain palkat 1,500,000 markkaa,
4360: palkankorotukset heille 300,000 markkaa, eläkkeet samoin
4361: 54,000 markkaa, neljän alemman opettajaseminaarin yllä-
4362: 96         19HI. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4363: 
4364: pitokustannukset 120,000 markkaa eli yhteensä 1,974,000
4365: markkaa. Tämä summa, osoittaen vuotuisten kustannus-
4366: ten eroa molempien järjestelmien välillä, kohoaa 2,49'7,300
4367: markkaan, kun otamme huomioon vielä 1486 :n alemman
4368: kansakoulurakennuksen ylläpito- ja lämmityskustannukset,
4369: laskettuna 300 markaksi koulua kohti vuodessa, alempien
4370: kansakoulujen kaluston kuoletuksen 52,500 markkaa (5 %)
4371: sekä opetusvälineiden samoin 25,000 markkaa (10 %).
4372: Tästä summasta puuttuvat vielä kokonaan rakennuslaino-
4373: jen vuotuiset korot ja kuoletukset sekä lisää tarvittavien
4374: piiritarkastajain palkat y. m. m. pienemmät erät. Olen jät-
4375: tänyt ne pois sen takia, että ne jokseenkin vastannevat niitä
4376: rahamääriä, jotka tarvittaisiin esittämässäni järjestelmässä
4377: lisääntyneestä työstä palkkioksi ylemmän kansakoulun
4378:  opettajille.
4379:     Viitaten edellä olevaan pyydän saada ehdottaa:
4380:               että EduBkunta hyvält,ByiBi oppivelvolliBuuB-
4381:            aBetuk.~en 7 ja 8 § :n näin kuuluvina:
4382: 
4383: 
4384:                              7 §.
4385:    1 kappale. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4386:    2 kappale. Ylempi kansakoulu on aina kiinteä. Sen
4387: oppiaika on vähintään kaksikymmentäkahdeksan ja enin-
4388: tään kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa.
4389:    3 kappale. Alempi kansakoulu on niinikään kiinteä ja
4390: maaseudulla yhdistettynä ylemmän kansakoulun yhteyteen.
4391: Sen vuotuinen oppiaika on vähintään kymmenen ja enin-
4392: tään kolmekymmentäneljä viikkoa.
4393:    4 kappale. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4394:    5 kappale. Samoin.
4395: 
4396:                               8 §.
4397:    Piirissä tulee olla täydellinen kansakoulu, kun siihen
4398: pantavien lasten luku nousee vähintään kolmeenkymme-
4399: neen.
4400:                        Vastalause III.                      97
4401: 
4402:    Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten lukumää-
4403: rä on kolmeakymmentä pienempi, eikä kunta vapaaehtoi-
4404: sesti ole piiriin perustanut täydellistä kansakoulua, annet-
4405: takoon opetusta laajennetussa alemmassa kansakoulussa.
4406:    Missä kansakouluun pantavien lasten lukumäärä on
4407: kymmentä pienempi, ei kunta ole velvollinen heille kustan-
4408: tamaan opetusta omassa piirissä, vaan a vustakoon heidän
4409: koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa 13 ja
4410: 14 §§ :ssä mainittujen perusteiden mukaan.
4411: 
4412:               ja että Eduskunta poistaisi V aliakunnan eh-
4413:            dottamasta kansakoulun kustannuksia kasleevas-
4414:            ta asetuksesta 10-12, 15 ja 17 § :n sekä hyvälc-
4415:            syisi 3, 4, 7, 8, 14, 16, 21 ja 24 § :lle seuraavan
4416:            sanamuodon:
4417: 
4418:                             3 §.
4419:    Jokaista täydellistä, yhdistettyä ylempää ja alempaa
4420: kansakoulua varten on hankittava oma huoneusto. Laajen-
4421: nettua alempaa kansakoulua varten on joko oma huoneusto
4422: hankittava tai sopiva huoneusto vuokrattava.
4423:    Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
4424: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa täydellisen kansa-
4425: koulun tarkoituksen mukaiseen vuokrahuoneustoon.
4426: 
4427:                            4 §.
4428:    Maalaiskunta on oikeutettu saamaan yleisistä varoista
4429: omien huoneustojen hankkimiseksi kiinteää kansakoulua
4430: varten sekä avustusta että lainaa Keisarillisen senaatin har-
4431: kinnan mukaan yhteensä rakennuskustannusten koko mää-
4432: rän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden
4433: opettajan koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista lisäopet-
4434: tajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
4435:     avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
4436: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
4437: 
4438:                                                         7
4439: 98         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4440: 
4441:   markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, JOissa
4442:   senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
4443:       kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
4444:   12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enintään
4445:   7,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
4446:       Poikkeustapauksissa avustettakoon kuntaa valtiovaroil-
4447:   la myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi kiertäviä
4448:   laajennettuja alempia kansakouluja varten; ja riippukoon
4449:   avustuksen myöntäminen Ja sen määrä senaatin harkin-
4450: . nasta.
4451:                               7 §.
4452:     Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
4453: taja palkka-apua 1,000 markkaa vuodessa, mutta korote-
4454: taan tämä yleinen peruspalkka 1,200 markkaan naimisissa
4455: olevalle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasial-
4456: linen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä lap-
4457: sia. Opettaja, jolle on myönnetty korotBttu peruspalkka~
4458: saa sitä lopun virka-aikaansa nauttia.
4459: 
4460:                           8 §.
4461:     Ylemmän kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen,
4462: viisitoista ja ka~sikymmentä vuotta palveltuaan yleisistä
4463: varoista joka kerran 200 markan suuruisen palkankorotuk-
4464: sen, jos hänen peruspalkkansa 7 § :ssä säädettyjen perustei-
4465: den mukaisesti on 1,000 markkaa ja 240 markan suuruisen,
4466: jos peruspalkka on 1.200 markkaa.
4467: 
4468:               14 §. (tulisi olemaan 11 §.)
4469:   Kiertävän laajennetun alemman kansakoulun opettajan
4470: muutto opetuspaikasta toiseen on kunnan kustannettava.
4471: 
4472:                         16 §. (12 §.)
4473:     1 kappale. Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen ope-
4474: tustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan jä-
4475: lellä olevaksi elinajakseen vuotuista eläkettä yleisistä va-
4476: roista 1,000 markkaa.
4477:                        Vastalause III.                     99
4478: 
4479:    2 kappale.    On poistettava.
4480:    3 kappale.    On poistettava.
4481:    4 kappale.    Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4482:    5 kappale.    Samoin.
4483: 
4484:                       21 §. (16 §.)
4485:    Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon oi-
4486: keutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja samo-
4487: jen perusteiden mukaan, kuin 12 § :ssä on säädetty.
4488: 
4489:                        24 §. (19 §.).
4490:    1 kappale.    Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
4491:    2 kappale.    Samoin.
4492:    3 kappale.    Samoin.
4493:     4 kappale.   Samoin .
4494:    .5 kappale.   On poistettava.
4495: 
4496:    Helsingissä 16 p :nä huhtikuuta 1910.
4497: 
4498:                                      Lauri Kr. Relander.
4499: 100        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4500: 
4501: 
4502: 
4503: 
4504:                                IV.
4505: 
4506:     Olen sitä mieltä, että alote Eduskunnan puolelta yleisen
4507:  oppivelvollisuuden aikaansaamiseksi ei valtiollisten olojem-
4508: 'me nykyisessä tilassa ole suotava ja ehdotan sentähden,
4509: 
4510: 
4511:                että käsittelyn alaisina olevat lalcieAdotulcset
4512:            asetuleseksi oppivelvollis7tudesta ja asetulcselcsi
4513:            lcansalcoululaitoksen lcustannulcsista sekä edelli-
4514:            seen näistä liittyvä eAdotus asetuleseksi oikeu-
4515:            desta vapautulcseen uskonnon-opetuksesta hyl-
4516:            jättäisiin.
4517: 
4518:                                      Y. K. Yrjö-Koskinen.
4519: 
4520: 
4521:                Yhdyn tähän vastalauseeseen:
4522: 
4523:                                           F. W. Sipilä.
4524:                                           Liite.                              101
4525: 
4526:                                        Taulu 1.
4527:           Oppivelvollisuuden aiheuttamat kansakoululaitoksen laajennus-
4528:                    kustannukset yhteensä 15 vuoden aikana.
4529: 1
4530: 
4531: 
4532: 1                    Valtion menot:                                                        1
4533: 1                                                    1
4534: 
4535: 
4536: 
4537: 
4538: 1 Rakennusapu 900 uuteen kouluraken- i
4539: 1   nukseen ylempää kansakoulua var-1
4540: ' ten a keskimäärin 5,000 mk. ..... ·1                   4,500,000-
4541: i Samoin 1,500 ylemmän kansakoulun ,
4542: ~   lisärakennukseen a. 2,5oo mk. ...... ~
4543:                                                      1 1,000,000-
4544:                                                          3,750,000 --
4545:   Samoin 500 alemman kansakoulun ra-
4546:     kennukseen a 2,000 mk. ..........               1
4547:                                                      1
4548: 
4549: 
4550:   4 kaksivuotisen opettajaseminaarin pe-
4551:   . rustamiskustannukset a 150,000 mk.                    600,0001-
4552:   Täydennyskurssit kiertokoulujen opet-\
4553:     tajia varten ..................... ·1                 100,0001-
4554:   Apumaksu koulujen opetusvälineiden
4555:     hankkimiseen, 50 Ofo kaikista kuluista: 1                 .    1
4556:     600 ylempään kansakou-                           1
4557: 
4558: 
4559:       luun a 400 mk. . . . . . . 240,000: -          1
4560: 
4561: 
4562:     730 laajennettuun alem-                          1
4563:                                                                    !
4564:       paan kansakouluun a
4565:       300 mk. . . . . . . . . . . . . 219,000: -
4566:     2,500 alempaan kansa-
4567:       kouluun å 50 mk.. . . . 125,000: -                  584,000- 10534000-
4568:                                                                      , '
4569:                     Kuntain menot:
4570:       000 koulutontin lunastus a 600 mk.l                        540,000-
4571:       500       »                 »          a 300 »              150,0001-
4572:       900 koulutalon rakennuskustannuk- 1
4573:        set a 10,000 mk. 1) . • . . . . • • • • • • • • • ·1 9,000/W-
4574:     1,500 lisärakennuksen kustannukset a 1
4575:       5,500 mk. 1 ) . . • • • . . • . . • • • • • • • • . . • . 8,250,000-
4576:       500 koulutalon rakennuskustannuk- 1
4577:        set a 4,000 mk. 1) • • • • • • • • • • . • • • • ·1 2,000,000-
4578:     Kustannukset koulujen kalustosta:               1
4579: 
4580:        1,500 ylemmän kansa-
4581:         koulunopettajan kou-
4582:         luun a 600 mk. . . . . 900,000: -           1
4583: 
4584: 
4585: 
4586:                                                     Siirto 1 i9,94o,oool--l 10,534,oool-
4587:       1) Kunnat ovat oikeutetut saomaan nämät summat pitemmän ajan ku-
4588: 
4589: luessa kuoletettavina valtiolainoina (ks. mietinnön siv. 41).
4590:        102               1910. -       Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4591: 
4592: 
4593: 
4594: 
4595:                                                          Siirto        19,940,000- 10,534,000-
4596:    1,460 laajennetun alem-
4597:   man kansakoulun o-
4598:   pettajapaikkaa kohti a
4599:   400 mk. . . . . . . . . . . . . ö84,000: -·
4600:  3,500 alemman kansa-
4601:   koulun opettajapaik-
4602:   kaa kohti a 300 mk. 1,050,000: -              2 534 000 -
4603: Kustannukset koulujen opetusväli-                ' '
4604:  neistä, 50 ~ 0 kaikista kuluista:                                      [                                        1
4605: 
4606:  600 ylempään kansakou-
4607:   luun a 400 mk . . . . . . 240,000: -                                  1
4608:  730 laajennettuun alem-                                                                                      1
4609:   paan kansakouluun a
4610:   300 mk. . . . . . . . . . . . . 219,000: -                            1
4611:                                                                                         1
4612:                                                                                                               1
4613:                                                                                                                  1
4614:  2,500 alempaan kansa-                                                  1                                     1
4615:   kouluun a 50 mk. .... __1_2_5_:_,000 __: -1 ____::_5..=_84=.:,'.::.000.::..::1_1 ..2.3'-',,0v.5L1,s-',.,ooo'-""-'1-l
4616:                                                                                                                 1
4617:                                                                                         1   1 33,592,CXJO:-          !1
4618:                                    Liite.                            103
4619: 
4620:                                    Taulu II.
4621:                 Kansakoululaitoksen kustannukset vuonna 1909.
4622: 
4623: 
4624:                   Valtion menot:
4625:              A. Suostuntarahastosta.
4626:                                                                  !
4627:     A;~rs:1~u. ~~~l:.~~~e~ -~~~~~~~~~u:~~~
4628:                                                                  1
4629:                                                1   1,020,000-1
4630:   Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
4631:     sinaisen opettajiston palkkaamiseen
4632:   Apumaksu opettajain palkkaamiseen
4633:                                                    3,420,000   ·-j
4634:                                                                  1
4635: 
4636: 
4637: 
4638:     mies- ja naiskäsitöiden opetusta var-
4639:     ten ............................. .             146,000-1
4640:   Palkankorotuksiin maalaiskansakoulu-
4641:     jen varsinaiselle opettajistolle ..... .        855,000-
4642:   Saman opettajiston eläkkeiksi ....... .           156,000-
4643:   Kaupunkien kansakoulujen opettajis-
4644:     ton eläkkeiksi ................... .             43,500-1
4645:   Sairaitten kansakoulunopettajain avus-
4646: , tamiseen .... · ................... .              80,000-
4647: J Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
4648:     työhuoneiden rakentamiseen ...... .             700,000-
4649:   Kirjastoja varten maalaiskuntien kansa-
4650:     koulunopettajille ................. .            30,000-
4651:   Maalaiskansakoulujen      jatkokursseja
4652:     varten .......................... .             100,000-
4653:   Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
4654:     koja varten ..................... .
4655: 1 Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
4656:                                                      22,00!-1
4657:     laiskausakouluihin ............... .             SO,o00-
4658:   Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
4659:     panemiseksi kansakoulunopettajille ..            45,000-
4660:   Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
4661:     laiskansakoulujen oppilaille ....... .          150,000-
4662: 
4663:              B. Valtio-rahastosta.
4664:     Kansakoulunopettajaseminaarien yllä-
4665:      pitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833,300[-
4666:                                            ----------+-----~~~---------r-1
4667:                                                       Siirto 1 7,680,8001-1
4668:       104               1910. -       Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4669: 
4670: 
4671: 
4672:                                                           Siirto     7~680,800-
4673: Piiritarkastajien palkkaamiseen ja mat-
4674:   karahoihin ....................... ·1                               199,000,--
4675: 0pettajain ja opettajatart.en valmist,a-                             1
4676:                                                                                        1
4677: 
4678: 
4679:   miseksi pikkulastenkouluja varten . ·1                                2,000 --
4680: Käsityötaidon edistämiseksi maalais-                                 1       1   1
4681: 
4682:   kansakoul_uissa .... : ·.: . : ............ /                        19,000-
4683: KansakouluJen ylläp1tamiseks1 maan                                   1         1
4684: 
4685: 
4686:   köyhimmissä ja harvimmin asutuissa                                         1 1                             1
4687:   ?s~-~s~.. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... j
4688: Ermms1a menoJa .................... ,__~200
4689:                                                                        40,850 -
4690:                                                                                =           M
4691:                                                                                            ',972,850       -f~
4692:                      Kuntain menot:                                  1         1
4693: 
4694: 
4695: 
4696: Kaupunkien kansakoulumenot, 75 °/o 1
4697:   kaikista menoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,060,000-
4698:                                                                                                              f
4699: K~upunk_~en ?S~us kansakoulunopetta- 1                                         1                             1
4700: 
4701:   Jam elakkmsun .................... ·                    43,500                   -
4702: 
4703: 2,500 kansakoulun rakennusten yllä-                                            1
4704:                                                                                1
4705: 
4706:   pito ja lämmitys a 600 mk.. . . . . . . . 1,500,0001-
4707: 300 kansakouluhuoneuston vuokra ja                               1
4708:   lämmitys a 600 mk. . . . . . . . . . . . . . . .      180,00Ö-
4709: 3,550 kansakoulunopettajan palkkaedut!
4710:    a 300 mk. ....................... '1 1,065,000
4711: 2,000 käsityönopettajan palkkaus a 1
4712:                                                                                -1
4713:    62: 50 . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .       125,000-                      1
4714: 
4715: Valtiorahastosta annettujen rakennus-                                                                  1     1
4716: 
4717:  lainojen korko ja kuoletus ....... .
4718: Maalaiskansakoulujen kaluston ja ope-
4719:                                                                                                        1     l
4720:  tusvälineiden uudistus ........... .                                                     6, 723,500 1-,
4721:                                                                                                              1
4722: 
4723: 
4724: 
4725:                                                                                1       1 14,696,350)-r
4726:                                         Liite.                           105
4727: 
4728:                                     Taulu UI.
4729: Vuotuiset menot kansakoululaitoksesta senjälkeen kun oppivelvollisuus on
4730:                         ·täytäntöön pantu 1).
4731: 
4732: 1                 Valtion menot:                   \
4733:                                                                      1
4734: / Apumaksu kaupunkien kansakoululai-1'                                         1   1
4735:     tokselle, 25 °f, kaikista menoista ..                1,328,0001-1
4736:   Apumaksu maalaiskansakoulujen var-~
4737: 1   sinaisen opettajis~on palkkaamiseen:                          1
4738:                                                                   '
4739:                                                                      1
4740:                                                                      1
4741: 1
4742:     5,780 ylemmän Ja laa-                          1              1  1
4743: 
4744:      jennetun alemman kan-                         1
4745:                                                                                    1
4746: 
4747: 
4748: 
4749: 
4750: 1    sakoulun     opettajan pal-                      1
4751: 
4752:      kat ................ 5,780,000: -             1
4753: 
4754:     2,500 alemman kansa-                                          1  1
4755: 
4756: 1                                                     1
4757: ! koulun opett:n palkat 1,500,000: -               1
4758:                                                          7,280,0001-
4759:   Apumaksu 2,000 opettajan palkkaami-
4760:                                                         300,0001 ~
4761:     seen mies- ja naiskäsitöiden ope-
4762:     tusta varten a 150 mk. ........... .
4763:   Palkankorotuksiin maalaiskansakoulu-1
4764:     jen varsinaiselle opettajistolle:
4765: 1
4766:     Ylempien ja laajennet-
4767:      tujen alempien kansa-                            1
4768:                                                                   1
4769: 
4770:       ko~lujen         <?P~ttajille,             . 1
4771:      30 / 0 palko1sta ...... 1,734,000. --~
4772:     Alempain kansakoulu-                                          1
4773:       jen opettajille, 20 Ofo               ·
4774:       palkoista . . . . . . . . . . . . 300,000: -- . 2,034,0001-
4775:   Saman opettajiston eläkkeiksi : - - - -
4776:     Ylempien ja laajennet-                         1
4777:                                                       1
4778:       tujen alempien kansa-                           '
4779:       koulujen         opettajille,                   \           1
4780:       5 "/0 palkoista koro-                        1
4781:                                                                      1
4782:       tuksineen . . . . . . . . . . 375,700: - 1                 1
4783: 
4784: 
4785: 
4786:     Alernpain kansakoulu-                          1
4787: 
4788: 
4789:       jen opettajille, 3 "/0                          '\          1  1
4790: 
4791:       palkoista         korotuksi-
4792:       neen . . . . . . . . . . . . . . . . 54,000: - 1     429,7001-1
4793:                                                Siirto 1 11,371,700\-J
4794: 
4795:       1 ) Kustannusarvioon ei sisälly menoja lasten saattamisesta, majoittami-
4796: 
4797: sesta ja avustamisesta.
4798:         106         1910. -   Eduskuntaesityl!lmietintö N :o 3.
4799: 
4800: 
4801: 
4802: 
4803:                                      Siirto 11,371,700u
4804:   Kaupunkien kansakoulujen opettajis-
4805:     ton eläkkeiksi ........ ·........... .         66,000-
4806:   Sairaitten kansakoulunopettajain avus-
4807:     tamiseen ....................... .            150POO-
4808:   Kirjastoja varten maalaiskuntien kan-
4809:     sakoulunopettajille .............. ; .         60,000-
4810:   Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-                            1
4811: 
4812: 
4813:     koja varten ..................... .            50,000-
4814:   Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
4815:     panemiseksi kansakoulunopettajille            100,000--
4816: , Apumaksu opetusvälineiden uudistuk-
4817: 1   seen maalaiskonluissa, 50 °/0 kustau-
4818: i   nuksista ......................... .          170,400-
4819:   Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
4820:     laiskoulujen oppilaille, 50 °/, kustan-
4821:     nuksista ........................ .
4822: 1
4823:   Erinäisiä menoja ................... .
4824:   Seminaarien ylläpitoon:
4825:     8 ylemmän opettaja-
4826:       seminaarin ylläpitoon 900,000:-1
4827:     4 seminaarin ylläpi-
4828:       toon opettajain val-                     1
4829:       mistamiseksi alempia
4830:       kansakouluja varten. . 120,000: -          1,020,000-
4831:   50 piiritarkastajan palkkauksiin ja
4832:      matkarahoihin a 7,500 mk. . . . . . . . .    375,0001-
4833:   Käsityötaidon edistämiseksi maalais-
4834:      kansakouluissa ....................            60,0001'--
4835:   Kansakoulujen ylläpitämiseksi maan 1
4836:     köyhimmissä ja harvimmin asutuissa                    1 .               1
4837: 
4838: 
4839:      osissa ............................ ___ 100,000/- 14,373,100!
4840: 
4841:                    Kuntain menot:                                           1
4842: 
4843: 
4844: 
4845:     Kaupunkien kansakoulumenot, 75 Ofo
4846:      kustannuksista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,984,000 -
4847:     Kaupunkien osuus kansakoulunopetta-
4848:      jain eläkkeisiin .................. ,                    66,000-
4849:                                        --------~----~--~+-------~--1
4850:                                                Siirto 1 4,050,000\-1 14,373,100/
4851:                                   Liite.                                  107
4852: 
4853: 
4854:                                                                                   1
4855:                                                                   1
4856: 1
4857: 1
4858: 
4859: 1
4860: 1
4861:                                     s··nrto       4,050,000   -1  1
4862:                                                                                   i
4863:                                                                       14,373,100 _l
4864:     3,400 ylemmän kansakoulun raken-
4865:       nusten ylläpito ja lämmitys a600 mk. 2,040,000-
4866:     500 alemman kansakoulun samoin a
4867:        300 mk .......................... .     150,0001-
4868:     1,460 kouluhuoneuston vuokra ja läm-
4869:        mitys laajennettua alempaa kansa-
4870:        koulua varten a 350 mk. ......... .     511,0001-
4871:     1,000 kouluhuoneuston vuokra ja läm-                      1
4872: 
4873: 
4874:        mitys alempaa kansakoulua varten
4875:        a 300 mk........................ . BOO,OOO --
4876:     Luonnossa suoritettavat palkkaedut tai
4877:            niiden korvaus maalaiskansakoulu-
4878:            jen varsinaisille opettajille:
4879:        5,050 ylemmän kansakoulun opetta-
4880:         jalle a 300 mk. .................. 1,515,000!1_
4881:                                               1
4882: 
4883:        730 laajennetun alemman kansak. 1
4884:          opettajalle samoin a 550 mk. ... ·1   401,500-1             1
4885:        2,000 alemman kansa-
4886:            koulun     opettajalle
4887:            asunnosta, lärnmöstä
4888:            ja valosta a 150 mk. 300,000: -                        1
4889: 
4890: 
4891:        2,500 alemman kansa-
4892:            koulun opettajalle vil-                        1
4893: 
4894:            jelysmaasta a 50 mk. 125,000: -     475,000-1
4895:     2,000 käsityönopettajan palkkaus a
4896:        50 mk.......................... .       100,000-
4897:     Koulutarpeiden ostoon maalaiskoulu-
4898:        jen oppilaille, 50 °/., kustannuksista  800.000---
4899:                                                                    1 1
4900:     Kaluston uudistus maaluiskouluissa ..      231,700-1
4901:     Opetusvälineiden uudistus maalaiskou-
4902:        luissa, 50 °/0 kustannuksista ....... . 170,400-              1.
4903:     Toimeenpanokautena saatujen raken-                            1
4904: 
4905: 
4906: 
4907:        nuslainojen korko ja kuoletus 4 / 2 1
4908:                                                                      1
4909:           0 mukaan    ..................... .
4910:        0/
4911:                                                798,750-              1
4912:     Ennen vuotta 1909 saatujen rakennus-
4913:        lainain korko ja kuoletus ......... .   350,000- 11,893,350              -1
4914:                                                                   1   26,266,450[-i
4915: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
4916:           1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4917: 
4918: 
4919: 
4920: 
4921:      Oikaisulehti.
4922: 
4923: 
4924: 
4925:                 Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1
4926:           yleisen oppivelvollisuuden säätämistä ja sen täytän-
4927:           töönpanoa koskevain eduskuntaesitysten johdosta.
4928: 
4929:      Siv. 96, 7 §:n 3 kappaleen kolmannella rivillä on
4930: >Vähintään kymmen&rt>, pitää olla >Vähintään kaksitoista».
4931:     1910. -     S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4932: 
4933: 
4934: 
4935: 
4936:                    Suuren valiokunnan mietintö N:o 9 ylei-
4937:               sen oppivelvollisuuden säätämistä ja sen täytäntöön-
4938:               panoa koskevain eduskuntaesitysten johdosta.
4939: 
4940: 
4941:     Suuri valiokunta on käsitellyt tätä asiata ja puoltaa
4942: hyväksyttäväksi Sivistysvaliokunnan mietintöön N :o 1 si-
4943: sältyvät kolme eri asetusehdotusta, kuitenkin alempana mai-
4944: nituilla muutoksilla.
4945:     Oppivelvollisuutta koskevan asetus-
4946: e h d o t u k s en 6 § :n 2 kappaleessa määrätään, että siinä
4947: tarkoitettu kunta on velvollinen ryhtymään toimiin kansa-
4948: koulun perustamiseksi koulupiiriin, kun kouluun panta-
4949: vaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään se määrä pii-
4950: rissä asuvia tahi oleskelevia lapsia, joka mainitun asetuseh-
4951: dotuksen mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
4952: Vaikkakin sellaisissa harvaan asutuissa kunnissa, joista tässä
4953: pykälässä on puhe, oppivelvollisuuden toteuttaminen tuot-
4954: taa vaikeuksia, ei Suuren .valiokunnan mielestä kui-
4955: tenkaan ole syytä rajoittaa kunnan velvollisuutta perustaa
4956: kansakoulu ainoastaan siihen tapaukseen, että tarpeellinen
4957: määrä oppilaita vapaaehtoisesti ilmoittautuu kouluun. Sel-
4958: laisissakin kunnissa on nimittäin olemassa asutusalueita.,
4959: joista on saatavissa kansakouluun riittävästi oppilaita sen
4960: läheisestä ympäristöstä. Suuri valiokunta on sen vuoksi
4961: ehdottanut tähän pykälään lisättäväksi määräyksen
4962: siitä, että kunta on velvollinen perustamaan kansa-
4963: koulun myöskin silloin, kuin kunnassa on yhtenäinen 6 § :n
4964: 1 kappaleessa määriteltyä koulupiiriä vastaava alue, missä
4965: 2   1910. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
4966: 
4967: on vähintään se määrä alueella asuvia tahi oleskelevia lap-
4968: sia, joka asetuksen mukaan velvoittaa kuntaa koulun perus-
4969: tamiseen, sekä että piirijako näissä kunnissa olisi tämän
4970: mukaan tarkistettava.
4971:     Asetusehdotuksen 20 § :n 2 kappaleen mukaan ovat van-
4972: hemmat, jotka laiminlyövät velvollisuutensa säännöllisesti
4973: käyttää lastansa koulussa tai eivät, hänelle toimita vastaa-
4974: vaa opetusta, rangaistavat enintään viidenkymmenen mar-
4975: kan sakolla, ja saman pykälän 3 kappaleen mukaan on sa-
4976: kotettu, jos hän edelleen niskoittelee, tuomittava enintään
4977: sadan markan s3Jkkoon, vaikkei aikaisempi sakkopäätös
4978: vielä olisikaan saanut lainvoimaa. Kun yleisenä periaat-
4979: teena rikoslainsäädännössä on, ettei korkeampaa rangais-
4980: tusta rikoksen uusimisesta ole tuomittava, ennenkuin rikol-
4981: linen on täydelleen kärsinyt hänelle samanlaisesta ri-
4982: koksesta ennen tuomitun rangaistuksen, ei Suuren valio-
4983: kunnan mielestä ole syytä tällaisessa erikoisessakaan tapauk-
4984: sessa poiketa mainitusta, rikoslaissamme noudatetusta
4985: periaatteesta. Tämän vuoksi on Suuri valiokunta muuttanut
4986: 20 § :n 3 kappaleen toisin kuuluvaksi.
4987:     Asetusehdotuksen 21 § :ssä säädetään, että kunnan vi-
4988: ranomaista, joka jättää täyttämättä hänelle asetuksen 13
4989: ja H, § :n mukaan kuuluvan velvollisuuden, rangaistaan
4990: vähintään viidenkymmenen ja enintään sadan markan sa-
4991: kolla. Koska kuitenkin rikoslaissa olevia rangaistusmää-
4992: räyksiä virkamiesten virkarikoksista voidaan sovelluttaa
4993: tähänkin tapaukseen eikä Suuren valiokunnan mielestä ole
4994: syytä asettaa sakkorangaistuksen alinta määrää korkeam-
4995: maksi, kuin se on yleisen lain kautta säädetty, eikä myös-
4996: kään rajoittaa rangaistusta yksinomaan sakkoon, niin on
4997: Valiokunta ehdottanut sellaisen muutoksen puheenalaiseen
4998: pykälään, että siinä oleva rangaistusmääräys poistettaisiin
4999: ja sen sijaan ainoastaan viitattaisiin rikoslakiin.
5000:     Se lisäys, jonka Suuri valiokunta on ehdottanut oppivel-
5001: vollisuusasetuksen 6 § :n 2 kappaleeseen, aiheuttaa muutok-
5002:                          Oppivelvollisuus.                        3
5003: 
5004: sen      kansakoululaitoksen                     kustannuksia
5005: k o s k e v a n a s e t u s e h d o t u k s e n 4 § :n viimeiseen
5006: kappaleeseen.
5007:     Vastamainitun asetusehdotuksen 7 § :ssä on säädetty,
5008: että opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa
5009: sitä nauttia lopun virka-aikaansa. Suuren valiokunnan
5010: mielestä ei kuitenkaan ole syytä suorittaa tätä koro-
5011: tettua palkkaa silloinkin, kun palkankorotuksen aiheut-
5012: taneet seikat eivät enää ole olemassa, minkä vuoksi Suuri
5013: valiokunta on ehdottanut poistettavaksi viimeisen lauseen
5014: sanotusta pykälästä.
5015:     A s e t u s e h d o t u s t a o i k e u d e s t a v a p a utu k-
5016: s e e n u s k o n n o n o p e t u k s e s t a ei Suuri valio-
5017: kunta ole saattanut puoltaa semmoisenaan hyväksyt-
5018: täväksi. Valiokunnasta on nimittäin tuntunut välttä-
5019: mättömältä että lapsi, joka vapautetaan koulussa annetta-
5020: vasta uskonnonopetuksesta, muulla tavoin saa tarpeellista
5021: opetusta uskonnossa tai siveysopissa ja uskonnonhisto-
5022: riassa, ja on Valiokunta siitä syystä ehdottanut tämän
5023: suuntaisen lisäyksen mainitun asetuksen 1 § :ään. Sitä
5024: paitsi Valiokunta ehdottaa, että sanat ,ja kunnes sääde-
5025: tään, että Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon jäsenet
5026: saavat kirkosta erota muuhun uskontokuntaan liittymättä,"
5027: tarpeettomina samasta pykälästä poistetaan.
5028:     Viimeksimainitut muutokset ovat aiheuttaneet selven-
5029: tävän muutoksen myöskin oppi v e l v o 11 i suu s ase-
5030: t u k s e n 5 § : ä ä n.
5031:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty Suuri valiokunta
5032: kunnioittaen ehdottaa,
5033: 
5034: 
5035:                että Eduslcunta hyväksyisi Sivistysvaliokun-
5036:             nan mietintöön N :o 1 sisältyvät kolme eri ase-
5037:             tusehdotus ta, muuttaen kuitenkin niitten alem-
5038:             pana luetellut pykälät näin kuuluvilcsi:
5039: 4   1910, -   S. V, M, -   Eduskuntaesitysmietintil .N :o 3.
5040: 
5041: 
5042: 
5043: 
5044:                Asetus oppivelvollisuudesta.
5045:                               5 §.
5046:    Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi, ellei hän saa
5047: vastaavaa opetusta muussa koulussa tai kotona, pantava
5048: kansakouluun, jossa hän on velvollinen nauttimaan ope-
5049: tusta niinkuin Ie § :ssä on säädettynä.
5050: 
5051:                              6 §.
5052:    Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
5053: mistä varten olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitet-
5054: tuina, ettei lapsilla yleensä ole kodistaan oman piirinsä
5055: kansakouluun enemmän matkaa kuin viisi kilometriä. Sen
5056: mukaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulu-
5057: jen piirijako maalaiskunnissa ja tällöin otettakoon huomi-
5058: oon, että sellainen kahteen tai useampaan kuntaan kuuluva
5059: asutusalue, jota ei sopivasti voida jakaa asianomaisten kun-
5060: tien muihin koulupiireihin, on tehtävä eri koulupiiriksi.
5061:     Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku neliö-
5062: kilometriä kohti ei nouse kolmeen, jää kansakoulujen
5063: perustaminen kunnan harkinnasta riippuvaksi.            Kui-
5064: tenkin on kunta velvollinen viivyttelemättä ryhtymään
5065: toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun kouluun
5066: pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään se määrä
5067: piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän asetuksen
5068: mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen. Niinikään
5069: on koulu perustettava, jos kunnassa on yhtenäinen, s'lilur-
5070: ru1~deltaan edellisessä kappaleessa määriteltyä koulupiiriä
5071: vastaava alue, missä on vähintään se määrä alueella asuvia
5072: tai oleskelevia lapsia, joka tämän asetuksen mukaan velvoit-
5073: taa kuntaa koulun perustamiseen. Piirijako näissä kun-
5074: nissa tarkistettakoon tämän mukaisesti.
5075:                       Oppivelvollisuus.                     5
5076: 
5077:                            20 §.
5078:    Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa säännölli-
5079: sesti käyttää lastansa koulussa tai eivät toimita hänelle vas-
5080: taavaa opetusta, tulee johtokunnan kehoittaa vanhempia
5081: täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät siitä ota ojen-
5082: tuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa heidät syytettä-
5083: viksi tuomioistuimessa.
5084:     Kun tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sellai-
5085: seen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
5086: kymmenen markan sakkoon.
5087:     Jos laiminlyöjä edelleen niskoittelee, sittenkun syyte
5088: häntä vastaan on nostettu, on rangaistus siitä yhdistettävä
5089: rangaistukseen ensin ilmiannetusta laiminlyönnistä.
5090:    Joka uusii sellaisen laiminlyönnin, tuomittakoon korkein-
5091: taan sadan markan sakkoon.
5092: 
5093:                              21 §.
5094:    Kunnan viranomainen, joka jättää täyttämättä hänelle
5095: tämän asetuksen 13 ja 14 § :n mukaan kuuluvan velvollisuu-
5096: den, rangaistakoon niinkuin virkarikoksesta ri!eoslaissa sää-
5097: detään.
5098: 
5099: 
5100: 
5101:       Asetus kansakoululaitoksen kustannuksista.
5102:                            4 §.
5103:    Maalaiskunta on omien huoneustojen hankkimiseksi
5104: ylempää kansakoulua varten yleisistä varoista oikeutettu
5105: saamaan sekä avustusta että lainaa yhteensä rakennuskus-
5106: tannusten koko määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000
5107: markkaa yhden opettajan koulua varten ja 8,000 markkaa
5108: jokaista lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden
5109: nojalla Keisarillisen senaatin harkinnan mukaan:
5110:    avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
5111: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
5112: 6   1910. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
5113: 
5114: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
5115: Keisarillinen senaatti voi suurempiakin avustuksia myön-
5116: tää; sekä
5117:     kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
5118: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
5119: tään 7,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
5120:     Omain huoneustojen hankkimiseksi kiinteää alempaa
5121: kansakoulua varten saakoon kunta yleisistä varoista avus-
5122: tuksena ja lainana yhteensä rakennuskustannusten koko
5123: määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 6,000 markkaa, josta
5124: summasta Keisarillisen senaatin harkinnan mukaan avus-
5125: tusta on oleva 1,000-3,000 markkaa sekä lainaa enintään
5126: 5,000 markkaa koulua kohti.
5127:     Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa yleisillä va-
5128: roilla omain huoneustojen hankkimiseksi myöskin laajen-
5129: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten,
5130: ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä Kei-
5131: sarillisen senaatin harkinnasta.
5132:     Avustuksen korkeampiin määriin on kunta oikeutettu
5133: oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 6 § :n toisessa kap-
5134: paleessa mainituissa tapauksissa sekä silloin kun kunta ha-
5135: luaa johonkin piiriin asetuksen mukaisesti perustettavan
5136: laajennetun alemman kansakoulun asemasta perustaa ylem-
5137: män ja siihen liittyvän alemman kansakoulun.
5138:                              7 §.
5139:     Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
5140: taja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta tämä ylei-
5141: nen peruspalkka korotetaan 1,100 markkaan naimisissa ole-
5142: valle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasialli-
5143: nen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia alaikäisiä lapsia.
5144: (poist.)
5145:                             16 §.
5146:     Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen
5147: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu jälellä olevaksi elin-
5148: ajaksensa saamaan vuotuista eläkettä yleisistä varoista seu-
5149: raavasti:
5150:                       Oppivelvollisuus.                    7
5151: 
5152:    ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet-
5153: taja 1,000 markkaa, sekä
5154:    alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa.
5155:     Jos tällaista opettajaa aikaisemmin kohtaa parantuma-
5156: ton tauti taikka jos hän muuten havaitaan ilman omaa syy-
5157: tään tulleen kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan,
5158: niin myönnetään hänelle erotessaan vuotuinen elin-
5159: kautinen apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa
5160: edellämainittua täyttä eläkemäärää, 15 vuotta palvelleelle
5161: kolmea neljännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta
5162: palvelleelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
5163:     Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan, äl-
5164: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
5165: 
5166: 
5167:                           Asetus
5168:    oikeudesta vapautukseen uskonnonopetuksesta.
5169: 
5170:                             1 §.
5171:     Sittenkun yleinen oppivelvollisuus on voimaan as-
5172: tunut, ( poi8t.) on lapsi edusmiehen pyynnöstä vapautettava
5173: ottamasta osaa yleisestä oppivelvollisuudesta annetun ase-
5174: tuksen säätämään uskonnonopetukseen, jos lapselle muulla
5175: ta,voin hankitaan tarpeellista uskonnonopetusta tai opetusta
5176: siveysopi8sa ja uskonnonhistoriassa.
5177: 
5178: 
5179: 
5180:    Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1910.
5181: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1!.110.
5182:       1910.- S. V. M.- Eduslwntaesitymiet. N :o 3.
5183: 
5184: 
5185: 
5186: 
5187:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 9 a yleisen
5188:            oppivelvoUisuuden säätämistä ja sen täytäntöönpanoa
5189:            koskevain eduskuntaesitysten johdosta.
5190: 
5191:     Sivistysvaliokunnan mietintöön N:o 1 sisältyvien ase-
5192: tusehdotusten toisessa käsittelyssä on Eduskunta muut-
5193: tanut oppivelvollisuutta koskevan asetusehdotuksen 13 ja 14
5194: §:n näin kuuluviksi:
5195: 
5196:                             13 §.
5197:      Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden kat-
5198: sotaan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikom-
5199: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun
5200: läheisyyteen, _järjestiiköön kunta vähävaraisille ilmaisen
5201: avnstuksen tässä suhteessa. Jos matka lähimpään kansa-
5202: kouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan antaa
5203: tämä avustus lapsen ikään katsomatta.
5204: 
5205:                                14 §.
5206:       Vähävaraisille lapsille tulee kunnan muillakin kuin
5207: edellisissä pykälissä mainituilla tavoilla antaa siksi riittä-
5208: vää avustusta, että heidän koulunkäyntinsä tulee mah-
5209: dolliseksi.
5210:       Siinä tarkoituksessa on kunnan toimesta koululapsille
5211: kouluaikana annettava kerran päivässä ateria lämmintä ruokaa,
5212: josta varakkaammat stwrittavat kohtnullisen korvauksen. Vähä-
5213: varaisille koz~lulapsille tulee kunnan toimesta ilmaiseksi ta?·-
5214: peen mukaan antaa lämpimät siistit vaatteet ja jalkineet.
5215:       Kodittomille koululapsille perustettakoon oppilaskoti koulun
5216:  yhteyteen tai hankittakoon heille ku,nnan toimesta muuten
5217:  täysihoito.
5218:    2   1910. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
5219: 
5220:      Vähävaraisella lapsella tarkoitetaan tässä ja edellisessä
5221: pykälässä lasta, jonka vanhemmat ovat kunnallisverosta vapaita
5222: tai maksavat kunnallisveroja vähemmistä kuin vähintään 600
5223: markan mwsituloista maalaiskunnissa tai vähemmistä kuin
5224: vähintään 1,200 markan tuloista kaupungeissa, riippuen alim-
5225: man rajan tarkempi määrääminen kunnan harkinnasta.
5226: 
5227:     Eduskunnassa tehtyjen yllämainittujen muutosten joh-
5228: dosta on asia toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsi-
5229: teltävänä. Valiokunta ei kuitenkaan ole katsonut olevan
5230: syytä luopua entisestä päätöksestään tässä kohden, ja Va-
5231: liokunta saa sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
5232: 
5233:                että Eduskunta hyväksyisi 13 ja 11, §:n Ase-
5234:             tuksessa oppivelvollisuudesta Sivistysvaliokun-
5235:             nan mietinnössä olevan ehdotuksen mukaisesti
5236:             näin kuuluvina:
5237: 
5238:                             13 §.
5239:     Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden takia kat-
5240: sotaan välttämättömäksi nuorempia ja heikompia lapsia
5241: saattaa kouluun tai majoittaa koulun läheisyyteen, ottakoon
5242: kunta harkintansa mukaan osaa vanhemmille tästä johtu-
5243: viin kustannuksiin. Jos matka lähimpään kansakouluun on
5244: viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan ottaa osaa saattamis-
5245: ja majoittamiskustannuksiin lapsen ikään katsomatta.
5246: 
5247:                             14 §.
5248:     Varattomille lapsille tulee kunnan muillakin kuin edelli-
5249: sissä pykälissä mainituilla tavoilla antaa siksi riittävää avus-
5250: tusta, että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolliseksi.
5251:                         Oppivelvollisuus.                    3
5252: 
5253:     Eduskunta on sitä paitsi päättänyt muuttaa 2 § :n ase-
5254: tusehdofluksessa oikeudesta vapauflukseen uskonnonopetuk-
5255: sesta näin kuuluvaksi :
5256: 
5257:                                2 §.
5258:      Kreikkalais-katoliseen uskonttmnustukseen kasvatettava lapsi
5259: on, asianomaisen hengellisen viranomaisen siitä kansakoulun-
5260: johtokunnalle tekemästä ilmoituksesta, vapautettava uskonnon-
5261: opetuksesta kansakm~,lussa.
5262:     Nykyään ei ole olemassa nimenomaista säädöstä siitä,
5263: että kreikkalais-katoliseen uskontunnustukseen kasvatettava
5264: lapsi, kun se koulussa ei voi saada uskonnonopetusta mai-
5265: nitun uskontunnustuksen mukaan, olisi tämän aineen ope-
5266: tuksesta koulussa vapautettava. Sen vuoksi ja kun pu-
5267: heenaolevaa pykälää siis, jos se olisi jäänyt sellaiseksi kuin
5268: Sivistysvaliokunta oli ehdottanut, olisi voitu tulkita siten,
5269: että kreikkalais-katoliseen uskontunnustukseen kasvatetta va
5270: lapsi, joka oppivelvollisena kävisi kansakoulua, äsken kos-
5271: ketellussa tapauksessakin olisi velvollinen ottamaan osaa
5272: koulussa annettavaan uskonnonopetukseen, on Suuri valio-
5273: kunta katsonut Eduskunnan päättämän nyt puheena olevan
5274: muutoksen tarpeen vaatimaksi, ja saa Suuri valiokunta siis
5275: kunnioittaen
5276: 
5277:                 tätä Eduskunnan päätöstä puoltaa.
5278: 
5279:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1910.
5280: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
5281:            1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3 a.
5282: 
5283: 
5284: 
5285: 
5286:                  Valtiovarainvaliokunnan              mietintö
5287:            N:o 5 yleisen oppivelvollisuuden säätämistä ja sen täy-
5288:            täntöönpanoa koskevain eduskuntaesitysten johdosta,
5289:            mikäli ne koskevat kansakoululaitoksen kustannuksia.
5290: 
5291:     Pöytäkirjanotteella viimeksi kuluneen maaliskuun 18
5292: p :Itä on Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten, kui-
5293: tenkin vain mikäli se koskee asian rahallista puolta, lähet-
5294: tänyt Valtiovarainvaliokuntaan edustaja W. Jokisen y. m.
5295: eduskuntaesityksen N :o 2, edustajain Soinisen ja Käkikos-
5296: ken eduskuntaesitykset N :o 11 ja 12, edustaja Pennasen y.
5297: m. eduskuntaesityksen N :o 7 ja edustaja Kallion y. m. edus-
5298: kuntaesityksen N :o 8 (1910 Vp. Liitteet VI, siv. 327-398),
5299: jotka kaikki sisältävät ehdotuksia yleisen oppivelvollisuu-
5300: den säätämisestä ja täytäntöönpanosta. Samoin on Valio-
5301: kunta saanut vastaanottaa sen mietinnön, minkä Sivistys-
5302: valiokunta on valmistanut yllämainittujen eduskuntaesitys-
5303: ten johdosta.
5304: 
5305: 
5306:     Jos pidetään silmällä yksinomaan niitä kustannuksia,
5307: jotka yleisen oppivelvollisuuden toteuttaminen yllämainit-
5308: tuihin eduskuntaesityksiin liittyvien lakiehdotusten mu-
5309: kaan tuottaisi valtiolle ja kunnille, on yksityiskohtaisi.tta:kin
5310: laskelmitta ilmeistä, että tämän uudistuksen toimeenpano
5311: tulisi rahallisesti huokeimmaksi seuraamalla pääasiallisesti
5312: eduskuntaesityksissä N :o 7 ja 8 eiidotettua järjestelmää, jo-
5313: ka perustuu oppivelvollisuuskomitean ehdotukseen. Tä-
5314: män seikan on Sivistysvaliokuntakin myöntänyt, mutta ei
5315: 2        191.0. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3 a.
5316: 
5317: ole voinut mainittua järjestelmää hyväksyä kasvatusopilli-
5318: sista syistä, joille sen mielestä on annettava ratkaiseva mer-
5319: kitys. Pyrkien toiselta puolen välttämään niitä melkoisia
5320: lisäkustannuksia, jotka johtuisivut oppivelvollisuuden to-
5321: teuttamisesta eduskuntaesityksen N :o 2 mukaan, on Sivis-
5322: tysvaliokunnan enemmistö rakentanut ehdotuksensa pää-
5323: asiallisesti eduskuntaesityksien N :o 11 ja 12 pohjalle. Kun
5324: Valtiovarainvaliokunnan asiana ei ole arvostella niitä kas-
5325: vatusopillisia näkökohtia, jotka, ovat vaikuttaneet Sivistys-
5326: valiokunnan päätökseen, vaan ainoastaan lausua ajatuksensa
5327: siitä, salliiko valtion raha-asioiden tila oppivelvollisuuden
5328: toteuttamista ehdotetun suunnitelman mukaisesti, on Valio-
5329: kunta yksistään tältä kannalta tarkastanut Sivistysvalio-
5330: kunnan ehdotusta.
5331:     Bhdotuksen mukaan tulisi kansakoululaitos edelleen py-
5332: symään hallintonsa ja taloutensa puolesta kunnallisena lai-
5333: toksena, mutta koska oppivelvollisuuden säätäminen aset-
5334: taa suuria aineellisia vaatimuksia sekä lasten vanhemmille
5335: että kouluja ylläpitävil1e kunnille, on katsottava kohtuuden
5336: mukaiseksi, että valtio suuremmassa määrässä kuin tähän
5337: asti ottaa osaa yleisen kansanopetuksen aiheuttamiin kus-
5338: tannuksiin. Tämä osanotto on ehdotettu tapahtuvaksi pää-
5339: asiallisesti siinä muodossa, että maalaiskunnat oikeutetaan
5340: saamaan yleisistä varoista sekä suoranaista avustusta että
5341: lainaa kullekin koululle yhteensä rakennuskustannusten
5342: koko määrän, kuitenkin vain asetusehdotuksessa mainittui-
5343:  hin summiin asti. Voidaan tosin panna kyseeseen, eivätkö
5344: rakennuskustannusten arviolaskut ajan oloon tule osottJau-
5345: tumaan liian alhaisiksi, mutta kun seuraukset näiden kus-
5346:  tannusten mahdollisesta noususta eivät tulisi lisämaksujen
5347: muodossa kohtaamaan valtiota, ei Valiokunta ole katsonut
5348: tarpeelliseksi tässä kohden ryhtyä lähemmin tarkastamaan
5349:  Sivistysvaliokunnan tekemiä arviolaskuj a.
5350:     Alempien kansakoulujen lukumäärän Sivistysvaliokunta
5351: on laskenut 3;520 :ksi ja arvioinut niille rakennettavien
5352:  huoneistojen luvun 500 :ksi. Tämä arviolasku perustuu sii-
5353:                       Oppivelvollisuus.                    3
5354: 
5355: hen olettamukseen, että noin tuhatmäärä näitä kouluja tu-
5356: lisi olemaan kiertäviä ja todennäköisesti sijaitsemaan vuok-
5357: rahuoneissa, sekä että kiinteät alemmat kansakoulut useim-
5358: missa tapauksissa voitaisiin sijoittaa ylempien kansakoulu-
5359: jen käsityöhuoneisiin, joten ainoastaan poikkeustapauksissa
5360: erityinen rakennus niitä varten tulisi ol·emaan välttämätön.
5361: Vaikka onkin luonnollista, että ylempien kansakoulujen
5362: huoneustojen tarjoamaa tilaa mikäli mahdollista käytetään
5363: alempienkin kansakoulujen hyväksi, ei Sivistysvaliokunnan
5364: olettamus, että viimeksimainittuja kouluja varten rakennet-
5365: tavat huoneustot voitaisiin supistaa 500 :aan, tarjoa riittä-
5366: viä perusteita lopullisille arviolaskelmille. Valiokunta kat-
5367: soo näin ollen asiaktleen huomauttaa, että jos puheenalainen
5368: arvio todellisuudessa tulee osottautumaan liian alhaiseksi,
5369: koulutalojen rakentamisesta aiheutuvat valtion menot tule-
5370: vat nousemaan Sivistysvaliokunnan laatimia loppusummia
5371: suuremmiksi.
5372:      Oppivelvollisuuden toimeenpanosta johtuvat kustannuk-
5373: set on Sivistysvaliokunta jakanut kahteen ryhmään, joista
5374: toinen käsittää varsinaiset perustamiskustannukset, toinen
5375: vuotuiset kustannukset. V:a1tiovaraston suoritettavaksi eh-
5376: dotettu osa perust,amiskustannuksia nousee kaikkiaan noin
5377: 10,500,000 markkaan. Kun kansak!Oululaitoksen laajen-
5378: nus ei kui•tenkaan tulisi tapahtumaan yhdellä kertaa,
5379: vaan vähitellen 15-vuotisen ajanjakson kuluessa, jakautuisi
5380: yllämainittu menosumma yhtä monelle tilivuodelle, tuottaen
5381: budjettiin keskimäärin 700,000 markan menolisän vuodessa.
5382:      Valtion vuotuisten kansakoulumenojen on arvioitu oppi-
5383: velvollisuuden lopullisen täytäntöönpanon tapahduttua 15
5384: vuoden kuluttua nousevan noin 14,000,000 markkaan. Kun
5385: valtion menomäärä kansakoululaitoksesta nykyään on noin
5386: 8 miljoonaa markkaa eli, jos koulutalojen rakentamiseen
5387: annetut avustukset erotetaan, noin 7,300,000 markkaa, tulisi
5388: menojen lisäys vuotta kohti siis olemaan noin 450,000 mark-
5389: kaa. Tämä nousu ei itse asiassa ole sanottavasti suurempi
5390: kuin kansakoulumenojen nousu viimekuluneena kymmenenä
5391: 4         19111. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3 a.
5392: 
5393: vuotena, jolloin lisäys oli keskimäärin noin 430,000 mark-
5394: kaa, jos koulujen saamia rakennusapuj,a ei lueta vuosikus-
5395: tannuksiin. Huomioon on myöskin otettava se seikka, että
5396: kun vuotuiset menot nousevat arvioituun korkeimpaan
5397: määräänsä, ovat n. s. perustamiskustannukset enimmältään
5398: jo lakanneet rasittamasta budjettia. Sivistysvaliokunnan
5399: laatimaan kustannusarvioon ei ole otettu mitään menoja
5400: koululasten avustamisesta, kouluun saattamisesta ja majot-
5401: tamisesta, joihin kustannuksiin valtiovaraston asetusehdo-
5402: tuksen mukaan on otettava osaa. Kun tätä valtion suori-
5403: tetta van osuuden määrää ei ole ehdotuksessa lähemmin
5404: määrätty, vaan se on jätetty yksityiskohtaisesta harkinnasta
5405: ja valtiovarain tilasta kunakin vuonna riippuvaksi, joten
5406: eduskunnalla kullakin kerralla on tilaisuus näistä menoista
5407: erikseen päättää, on Valtiovarainvaliokunta katsonut, että
5408: mainittu menoerä ei ole arvioitavissa, mutta että sen suu-
5409: ruudesta tuntuvasti tulee riippumaan oppivdvollisuuden
5410: toteuttamismahdoHisuus. Valiokunta on kuitenkin edel-
5411: lyttänyt, että valtion osuus näihin kustannuksiin ei tule ole-
5412: maan kuntien osuutta suurempi.
5413:     Kuoletuslainojen antamiseen kansakoulujen rakenta-
5414: mista varten on 15 vuoden kuluessa ·laskettu tarvittavan
5415: noin 19,250,000 markkaa eli keskimäärin noin 1,283,000
5416: markkaa vuodessa. Tämä itsessään suuri erä ei kuitenkaan
5417: ole katsottava varsinaiseksi valtiomenoksi, va;an samallai-
5418: seksi pääomansijoitukseksi, johon tätäkin ennen on yleis-
5419: hyödyllisten yritysten edistämiseksi katsottu sopivaksi
5420: käyttää valtiovaroja alhaista korkoa vastaan. Jos käytet-
5421: tävissä olevat rahastot ja säästöt eivät osottautuisi tähän
5422: Jaajennettuun lainausliikkeeseen riittävän, on sellainen jär-
5423: jestely mahdollinen, että valtio lainavaroilla puheenaolevaa
5424: sijoitusta varten täyttää esiintyvän pääomatarpeen.
5425:     Valiokunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että yhtaikaa
5426: nyt kysymyksessä olevan uudistuksen kanssa muutamien
5427: muidenkin eduskunnan puolelta periaatteessa jo päätetty-
5428: jen tai suunniteltujen yhteiskunnallisten uudistusten to-
5429:                       Oppivelvollisuus.                   5
5430: 
5431: teuttaminen läheisessä tulevaisuudessa asettaa valtiovaras-
5432: tolle varsin suuria vaatimuksia, joita kaikkia valtiovarasto
5433: nykyisine tulolähteineen ei ole varustautunut tyydyttämään.
5434: Tästä johtuu epäilemättä vaatimus, että uusia tulolähteitä
5435: on etsittävä, jotka tuntuvasti lisäävät valtiovaraston käyt-
5436: tövaroja, Jrui,tenkaan liian suuressa määrässä rasittamatta
5437: verovelvollisten maksukykyä. Pyrkimättä luokittelemaan
5438: suunniteltuja yhteiskunnallisia uudistuksia niiden vä:lttä-
5439: mättömyyden tai tärkeyden mukaan, on Valiokunta kum-
5440: minkin sitä mieltä, että oppivelvollisuuden toteuttaminen
5441: on luettava lähitulevaisuuden ensimäisiin tehtäviin. Kun
5442: kansanvalistuksen yleisen tason kohottamisella kaikkialla
5443: tunnustetaan olevan suuri ja aivan suoranainen vaikutus
5444: myöskin kansan varallisuustilan parantamiseen, ovat ne
5445: rahalliset uhraukset, jotka valtion ja yhteiskunnan puolelta
5446: tehdään yleisen oppivelvollisuuden toteuttamiseksi, katsot-
5447: tavat sivistyksellisen tarkoituksensa ohella myöskin tuotan-
5448: nolliseen tarkoitukseen käytetyiksi. Näin ollen yhteiskun-
5449: nan etu suorastaan vaatii uhraamaan tähän tarkoitukseen
5450: riittävästi varoja. Tästä syystä Valiokunta, edellyttäen,
5451: että Eduskunta hyväksyy oppivelvollisuuden toimeenpane-
5452: misen muodossa tai toisessa, katsoo voivansa taloudellisel-
5453: takin kannalta puoltaa valtiovarojen käyttämistä kansa-
5454: koululaitoksen uudistamiseksi ja laajentamiseksi siinäkin
5455: määrässä kuin Sivistysvaliokunnan ehdotuksen totell!ttami-
5456: nen vaatii. Vaikka onkin miltei mahdotonta tehdä päteviä
5457: arviolaskuja valtiovarain tilasta pitkiksi ajoiksi eteenpäin
5458: ja vielä vähemmän maan taloudellisesta kantokyvystä, ei
5459: Valiokunta kuitenkaan pidä ehdotettua budjetin asteettaista
5460: lisäkuormitusta mahdottomana. Välttämättömänä edelly-
5461: tyksenä on kuitenkin, että valtiovaroja hoidetaan maan to-
5462: dellisia tarpeita silmällä pitäen ja ettei Eduskunnan perus-
5463: tuslainmukaista oikeutta ottaa osaa budjetin järjestelyyn
5464: syrjäytetä.
5465:     Kaiken edellä sanotun nojalla Vialtiovarainvaliokunta
5466: saapi käsityksenänsä lausua,
5467: 6          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3 a.
5468: 
5469:                että oppivel1Jollisuuden toteuttaminen näyt-
5470:             tää Sivistysvaliokunnan ehdottarnissa rajoissa
5471:             olevan 1Jaltion raha-asiain kannalta mahdollinen.
5472: 
5473:     Helsingissä, huhtikuun 26 p :nä 1910.
5474: 
5475: 
5476: 
5477:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
5478:   taja Virkkunen, jäsenet Arajärvi (osittain), von Born,
5479:   Hallberg (osittain), Hultin, Hörhammer (osittain), Kai-
5480:   ramo (osittain), Kallio, Kanervo, Kirves, Komu, Koske-
5481: . lin, Leino, Murros, A. Neovius (osittain), Puhakka, Ran-
5482:   nikko, Saarikivi, Sainio ja Tanner sekä varajäsenet Kron-
5483:   qvist (osittain), Lumio ( osi:ttain), Nordlund (osittain) ja
5484:   Törmä (osittain).
5485:                         Vastalause I.                        7
5486: 
5487: 
5488: 
5489: 
5490:                     Vastalauseita.
5491: 
5492:                               I.
5493: 
5494:     Kun Valiokunta oppivelvollisuuden rahallisista toteut-
5495: tamismahdolhsuuksista lausuntoa antaessaan on lausun-
5496: tonsa perusteeksi nimenomaan asettanut Sivistysvaliokun-
5497: nan enemmistön ehdotuksen, pidämme välttämättömänä
5498: esittää eroava:n mielipiteemme asiasta.
5499:     Mielestämme on Valiokunta perusteettomasti asettunut
5500: liian varovaiselle kannalle lausunnossaan, kun se ei ole suos-
5501: tunut sitä ulottamaan Sivistysvaliokunnan toisessa vasta-
5502: lauseessa esitettyyn ehdotukseen asti. Tämän ehdotuksen
5503: mukaan toteutettu oppivelvollisuus olisi nimittäin ilmeisesti
5504: paremmin tarkoitus,taan vastaava, koska se silloin ulottuisi
5505: laajemmalle ja olisi täydellisempi kuin Sivistysvaliokunnan
5506: enemmistön ehdotuksen mukaisena. Ne lisäkustannukset,
5507: jotka puheenaolevassa vastalauseessa ·esitetyn ehdotuksen to-
5508: teutta:minen aiheuttaisi valtiovarastolle, eivät Valtiovarain-
5509: valiokunnan esittämillä edellytyksillä suinkaan olisi ylivoi-
5510: maiset, vaan voi Valiokunnan lausumien perusteiden nojalla
5511: oppivelvollisuuden toteuttamista puoltaa näinkin laajassa
5512: muodossa. Kun sitäpait>Si Valtiovarainvaliokunnan asiana
5513: ei ole 'arvostella oppivdvonisuutta muulta kannalta kuin
5514: valtion taloudellisiin edellytyksiin nähden ja kun, kuten sa-
5515: nottu, Valiokunnan lausunnon perustelut riittävät puolta-
5516: maan oppivelvollisuuden toimeenpanemista tässä puheena-
5517: olevassa laajemmassakin muodossa, lausumme mielipitee-
5518: nämme,
5519: 8         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3 a.
5520: 
5521:               että oppivelvollisuus siinäkin lrwjuudessa
5522:            kuin Simistysvaliokunnan rnietintöön liitetty toi-
5523:            nen vastalause tarkoittaa, on 1;altion raha-asiain
5524:            kannalta toteutettmvissa.
5525: 
5526:     Helsingissä, 26 päivänä huhtikuuta 1910.
5527: 
5528:      1. Hörhammer.                 Mimmi Kanervo.
5529:      Juho Kirves.                  J. Å. Komu.
5530:      K. I. Lumio.                  Kaapo Murros.
5531:      Santeri Saarikivi.            J. W. Sainio.
5532:                     Väinö rranner.
5533:                         V astalau.se II.                    9
5534: 
5535: 
5536: 
5537: 
5538:                               II.
5539: 
5540:     Valiokunnan enemmistö 1tunnustaa, että Sivistysvalio-
5541: kunnan edellyttämien koululasten avustamiseen, koull;lun
5542: saattamiseen ja majoittamiseen käytettävien varojen suu-
5543: ruudesta tuntuvasti ri~ppuu oppivelvollisuuden toteu1Jta-
5544: mismahdollisuus. Tätä menoerää varten ei kuitenkaan
5545: valiokunnan käytettävissä ole ollut minkäänlaisia edes liki-
5546: määräisiä laskuja ja Valiokunta ei ole katsonut mahdolli-
5547: seksi tätä menoerää ensinkään arvioida, vaikka ei ole ilmen-
5548: ny't erimielisyyttä siitä, etteikö tähän joka tapauksessa tar-
5549: vita varsin tuntuvia summia. Ei myöskään liene mahdol-
5550: lista, että Eduskunta, niinkuin V aliakunta arvelee, voisi
5551: harkintansa mukaan kullakin eri kerralla vapaasti päättää
5552: valtiovaroista suoritettavan avustuksen suuruudesta, sillä
5553: niin kallisarvoista ja kansan jokapäiväiseen elämään sy-
5554: västi vaikuttavaa järjestelmää, kun pakollinen koulun-
5555: käynti on, ei voida, kerran käytäntöön otettuna, jättää riip-
5556: puvaksi tilapäisistä, vuodesta vuoteen vaihtelevista asian-
5557: haaroista.
5558:     Tähän 1tulee, että Valiokunta tosin on lyhyesti viitan-
5559: nut niihin Eduskunnan puolelta periaatteellisesti hyväk-
5560: syttyihin tärkeihin uudistuksiin, joiden toteuttaminen lähei-
5561: sessä tulevaisuudessa asettaa Valtiovarastolie varsin suuria
5562: vaatimuksia, mUJtta Valiokunta ei ole tahtonut niiden kes-
5563: kenäisestä tärkeydestä lausua muuta kuin että oppivelvol-
5564: lisuuden toteuttaminen kuuluu lähitulevaisuuden ensimäi-
5565: siin tehtäviin. Huomioon ottaJen valtiovarain nykyistä tilaa
5566: ja maan veromaksukykyä yleensä lienee kuitenkin selvä,
5567: ettei yhtaikaa voida toteuttaa useita suuria uudistuksia,
5568: 10        · 1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3 a.
5569: 
5570: joista kukin vaatii kenties kymmeniin miljooniin nousevia,
5571: vuotuisia lisäkustannuksia. Valiokunnan hyväksymällä
5572: ponnella snattaa ymmärtääkseni olla käytännöllistä merki-
5573: tystä ainoastaan siinä tapauksessa että oppivelvollisuuden
5574: toimeenpano nimenomaan tunnustetaan olevan muitten
5575: uudistusten suhteen ensimäisellä sijalla.
5576:     Koska kansakouluopetus viime vuosina on varsin tyy-
5577: dyttävällä tavalla edistynyt ilman pakkokeinoja, ei kuiten-
5578: kaan tätä nykyä näyrtä olevan riittäviä syitä sellaisen pää-
5579: töksen tekemiseen, jonka kautta Eduskunta 15 vuodeksi
5580: eteenpäin arveluttavassa määrässä rajoittaisi harkintava-
5581: pautensa valtiovarain käyttämiseen nähden.
5582:     Edellä esitetyn nojalla rohkenen eriävänä mielipitee-
5583: näni lausua,
5584: 
5585:                 että Sivistysvaliokunnan ehdottaman oppi-
5586:             velvollisuuden toilmeenpanosta aiheutuvia kus-
5587:             tannuksia ei ole sillä tavalla selvitetty, että Val-
5588:             tioroarainvaliokunta olisi voinut tarp·eellisella
5589:             tarkkuudella arvostella 'L'altiovaraBton kylcyä
5590:             kantaa siitä .Johtuvan lisäktwrmitulcsen.
5591: 
5592:      Helsingissä, huhtik. 26 p. 1910.
5593: 
5594:                                         A. Osw. Kairamo.
5595:                         Vastalause III.                      11
5596: 
5597: 
5598: 
5599: 
5600:                               III.
5601: 
5602:     Hyväksyen yleensä sen käsityksen, mikä sisältyy mie-
5603: tinnön ponteen, että Sivistysvaliokunnan ehdotuksen luon-
5604: toisen oppivelvollisuuden asteettainen toteuttaminen valtion
5605: raha-asiain kannalta näyttää olevan mahdollinen, eivät
5606: allekirjoittaneet kuitenkaan voi omaksua mietinnön perus-
5607: teluja sellaisinaan. Erittäin olisi meidän mielestämme mie-
5608: tinnössä ollut selvästi lausuttava se tosiasia, että niin suuria
5609: kustannuksia kysyvä uudistus kuin oppivelvollisuuden toi-
5610: meenpano on mahdollinen toteuttaa ainoastaan Esäverotuk-
5611: sen kautta.
5612: 
5613:    Helsingissä, 26 päivänä huhtikuuta 1910.
5614: 
5615:       Artturi H. Virkkunen.      Juhani Arajärvi.
5616:                       J. Rannikko.
5617: ------------~--------~-------~--------~
5618: 
5619: 
5620: 
5621:   Helsingissä, Keisarillisen ~enaatin kirjapainossa, 1910.
5622:  1910. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesity1miet. N :o 3.
5623: 
5624: 
5625: 
5626: 
5627:                  S u o m e n E d u s k u n n a n erinäisten edus-
5628:            kuntaesitysten johdosta päättämä a1a ma i n en eh-
5629:            d otus asetukseksi oppivelvollisuudesta, asetukseksi
5630:            kansakoululaitoksen kustannuksista sekä asetukseksi
5631:            oikeudesta vapautukseen ukonnonopetuksesta.
5632: 
5633: 
5634: 
5635: 
5636:       Suurivaltaisin, !rmollisin Keisari
5637:               ja Suuriruhtinas I
5638: 
5639: 
5640: 
5641: 
5642:    Näillä valtiopäivillä on tehty erinäisiä eduskuntaesityk-
5643: siä yleisen oppivelvollisuuden säätämisestä ja täytäntöön-
5644: panosta, ja on Eduskunta nämä esitykset säädetyssä jär-
5645: 2   1910~ -   Eduslt. asetusehlf.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
5646: 
5647: jestyksessä käsitellyt.
5648:     Suomen kansakoululaitoksen kehitys niiden yli neljän-
5649: kymmenen vuoden ajalta, jolloin kansakoululaitos on ollut
5650: olemassa, riittää osottamaan, ettei vapaaehtoisuuden
5651: tie ainakaan pitkiin aikoihin meillä johda ylei-
5652: seen koulunkäyntiin. Tosin on kansakoululaitos huomatta-
5653: vasti edistynyt ja varsinkin 15 viime vuodelta näyttää tilas-
5654: to, että oppilasten luku on mainittavassa määrässä kasvanut,
5655: samalla kun kansakouluja on alettu yhä enemmän perustaa.
5656: Lukuvuonna 1907-08 oli kansakouluja maalla kaikkiaan
5657: 2,663 eli koulu 957 asukasta kohti, ja oppilaita 112,362 eli
5658: 51 % 9-13 vuoden ikäisistä lapsista. Yhä edelleen on siis
5659: lähes puolet kouluikäisistä lapsista maalla vailla kaikkea
5660: ylemmän kansakoulun opetusta, ja sitäpaitsi jättää melkoi-
5661: nen määrä oppilaita koulunkäyntinsä kesken, siirtymättä
5662: silti muunlaisiin oppilaitoksiin.
5663:     Nykyajan olot kuitenkin tekevält meilläkin välttämättö-
5664: mäksi, että yleinen kansalaissivistys kohotetaan ainakin
5665: ylemmän kansakoulun antaman tietopuolisen oppimäärän
5666: tasalle, ja on huolenpito siitä, että kaikki kansalaiset tule-
5667: vat tästä osa:llisiksi, katsottava yhteiskunnan velvollisuu-
5668: deksi. Sitä edellyttää jokaisen täysivaltaisen kansalaisen
5669: oikeus mieskohtaisesti vaikuttaa yleisiin asioihin, joka käyt-
5670: täjäitään vaatii tietopuolistakin sivistystä; siihen johtavat
5671: myös nykyajan taloudelliset olot, joissa saavutet.tava edistys
5672: suuressa määrin riippuu ammattisivistyksestä, minkä pe-
5673: rustukseksi taas tarvitaan joku määrä yleistä sivistystä.
5674:     Kun kansanopetus meillä, joka nykyisin rakentuu sille
5675: periaatteelle, että kouluikäisille lapsille vain valmis-
5676: tetaan tilaisuus kansakoulunkäyntiin, sisältämättä siinä
5677: kohden mitään pakkoa, ei enään täytä ajan vaatimuksia, on
5678: käynyt tarpeelliseksi ryhtyä tätä koskevaa kysymystä uu-
5679: den lainsäädännön kautta järjestämään. Hallituksen toi-
5680: mesta on vuonna 1906 a,setettu oppivelvollisuuskomitea, joka
5681: on asiaa pohtinut ja valmistanut seikkaperäisen mietinnön
5682: ynnä lakiehdotuksen. Kun armollista esitystä asiasta ei
5683:                       Oppivelvollisuu10.                   3
5684: 
5685: kuitenkaan Eduskunnalle annettu, pantiin kysymys kansan-
5686: opetuksen uudestaan järjestämisestä eduskuntaesitystietä
5687: vireille 1907 vuoden valtiopäivillä. Uusien aiotteiden joh-
5688: dosta on asia myöhemmin valtiopäivillä ollut kolme eri ker-
5689: taa valmistelevan käsittelyn alaisena.
5690:     Kaikki nämä ehdotukset rakentuvat yleisen oppivelvol-
5691: lisuuden periaatteelle. Tämä periaate ei kuitenkaan tiedä
5692: sitä, että yhteiskunnalle olisi myönnettävä valta määrätä,
5693: millä tavalla vanhempien ja holhoojain on hankittava lap-
5694: sille vähin säädetty tietomäärä, vaan päinvastoin on luon-
5695: nollista, että kasvattajalle jiitetään mahdollisimman suuri
5696: vapaus keinoja valitessaan. Yhteiskunta saa vain oikeuden
5697: valvoa, että yksityisissä kouluissa annettu opetus vastaa op-
5698: pivelvollisuuden täyttämistä varten vaadittavaa tietomäärää.
5699: 
5700:     Näille yleisille näkökohdille perustuvat Eduskunnan hy-
5701: väksymät alempana olevat asetusehdotukset, joiden mää-
5702: räyksistä Eduskunta seuraavassa pyytää tehdä lähemmin
5703: selkoa.
5704: 
5705: 
5706:                Ehdotus      asetukseksi      oppivelvolli-
5707:            suudesta.
5708: 
5709:     Vaillinaisen koulunkäynnin ohessa haittaa kansanope- Alkuopetuk-
5710: tustamme toinenkin puutteellisuus, nimittäin alkuopetuk-sen uudistuk-
5711: sen hei"kkous.                                                sen tarve.
5712:     Kansakoulu on maaseudulla tähän saakka työskennel-
5713: lyt pääasiallisesti kodin ja kirkollisten pientenlastenkoulu-
5714: jen antamien alkutietojen pohjalla. Kirkon toiminta las-
5715: tenopetuksen alalla ei kuitenkaan ole kyennyt antamaan
5716: riittäviä kansakoulun edellyttämiä alkutietoja. Tähän on
5717: vaikuttavina syinä ollut kirkollisten koulujen erikoinen,
5718: suureksi osaksi vain uskonnonopetusta silmälläpitävä teh-
5719: tävä kuin myös riittävän aineellisen kannatuksen puute.
5720: Se seikka, ettei ylemmän kansakoulun pääsyvaatimuksia
5721: alkuopetuksen puutteellisuuden tähden ole voitu läheskään
5722:                4   1910. -   Edusk. asetusehtl. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
5723: 
5724:                aina käytännössä noudattaa, ei ole voinut olla haitallisesti
5725:                vaikuttamatta ylemmän kansakoulun työhön. Sen on täy-
5726:                tynyt aikaansa uhrata ohjelmaansa kuulumattoonien alku-
5727:                tietojen jakamiseen ja tasoittamiseen, eikä se senvuoksi ole
5728:                täysin kyennyt oppilaillensa antamaan sitä tietomäärää,
5729:                jota kansakouluopetuksella on tarkoitettu.
5730:                    Alkuopetuksen uudelleen järjestämistä onkin senvuoksi
5731:                pidetty miltei ensimäisenä ja tärkeimpänä tehtävänä kan-
5732:                sanopetuksen parantamiseksi. On katsottu välttämättö-
5733:                mäksi aikaan saada sellainen alkuopetus, joka pystyy anta-
5734:                maan riittävät alkutiedot ylempään kansakouluun siirty-
5735:                mistä varten. Sitä silmälläpitäen olisi tämä opetus kuiten-
5736:                kin järjestettävä elimelliseen yhteyteen ylemmän kansakou-
5737:                luopetuksen kanssa ja tehtävä kuunailiseksi opetustoimeksi.
5738:                Tästä seuraa, että oppivelvollisuus, kun se toimeen pan-
5739:                naan, on ulotettava myöskin opetuksen ensi asteella ole-
5740:                viin lapsiin.
5741: 
5742: OppinlTOIIi-       Useimmissa maissa, joissa oppivelvollisuus on voimas-
5743:  S111Saika.
5744:                sa, käsittää oppivelvollisuusaika seitsemän vuotta, jopa pi-
5745:                temmänkin ajan. Eduskunnan mielestä olisi Suomen oloja
5746:                silmälläpitäen kuuden vuoden oppiaika määrättävä sään-
5747:                nöksi. Oppivelvollisuusiän taas tulisi alkaa syyslukukau-
5748:                den alusta sinä kalenterivuonna, jona lapsi täyttää seitse-
5749:                männen ikävuotensa, mntta se voitaisiin siirtää vuotta myö-
5750:                hemminkin alkavaksi, jos tämä katsotaan lapselle edulli-
5751:                seksi. Kun lasta, kuusivuotisen kansakoulun läpikäytyään,
5752:                jo voidaan maalaisoloissa käyttää monenlaisiin hänelle sovel-
5753:                tuviin toimiin, ja hänen koulunkäyntinsä tällä iällä niin
5754:                ollen tuottaisi vanhemmille, suoranaisten kustannuksien
5755:                ohessa, vielä muitakin taloudellisia vaikeuksia, kodin jää-
5756:                dessä lasten työapua vaille, ei ole katsottu toistaiseksi
5757:                voitavan mainittuun ikään ehtinyttä lasta enää pidättää
5758:                koulussa. - Toisenlaisia ovat olot tässä kohden kaupun-
5759:                geissa. Niissä on syntynyt suorastaan yhteiskunnallisia
5760:                haittoja siitä, että kansakoulun käyneet lapset, jotka eivät
5761:                       Oppivelvollisuus.                    5
5762: 
5763: mmssa kouluissa opintajansa jatka, useimmiten joutuvat
5764: vuodeksi tai pariksikin oleskelemaan j outilaina. On
5765: senvuoksi näyttänyt välttämättömän tarpeen vaatimalta,
5766: että jatkuvan koulunkäynnin kautta koetetaan varjella hei-
5767: dät toimettomuudesta ja siitä johtuvista turmiollisista seu-
5768: rauksista. Yksivuotisen jatko-opetuksen järjestäminen pa-
5769: kolliseksi ei sitäpaitsi kaupungeissa, joissa yleensä on ke-
5770: hittyneemmät kansakoulut ja monin paikoin nytkin jo va-
5771: paaehtoinen jatko-opetus olemassa, tuota läheskään samoja
5772: käytännöllisiä vaikeuksia kuin maalaiskunnissa. Tämän
5773: lisäoppivuoden kuluessa tulisi niiden lasten, jotka ovat var-
5774: sinaisen kansakoulun käyneet, saada pääasiallisesti käy-
5775: tännölliseen elämään valmista vaa opetusta.
5776:     Iästään huolimatta olisi lapsi pidettävä oppivelvollisuu-
5777: tensä täyttäneenä niin pian kuin hän on kansakoulun oppi-
5778: määrän tai vastaavan oppijakson suorittanut sekä, jos hän
5779: asuu kaupungissa, lisäksi saanut jatko-opetusta yhden vuo-
5780: den ajan. Oppiennätyksiin katsomatta olisi taas lapsi oppi-
5781: velvollisuudesta vapaa niin pian kuin hän on saavuttanut
5782: oppivelvollisuusiän yliraj an.
5783:     Erikoisasemaan ovat oppivelvollisuuteen nähden asetet-
5784: tavat aistivialliset ja tylsämieliset lapset. Mitä ensinmai-
5785: nittuihin tulee, osottaa kokemus, että tuloksia tuottava ope-
5786: tus on mahdollinen, joten oppivelvollisuus on ulotettava
5787: heihinkin. Välttämätöntä on kuitenkin, että heidän oppi-
5788: velvollisuutensa kestää niin pitkän ajan kuin erittäin heitä
5789: varten järjestettyjen oppilaitosten opetussuunnitelma vaa-
5790: tii. Sitävastoin Eduskunta ei katso voitavan, ainakaan
5791: toistaiseksi, ulottaa oppivelvollisuutta tylsämielisiin lap-
5792: siin.
5793: 
5794:    Yleisen oppivelvollisuuden toteuttamiselle asettavat har- Harvimpaan
5795: va asutus ja varattomuus muutamin paikoin miltei voitta- asutut seudut.
5796: mattomia esteitä. Kaikkein harvimmin asuttuja ja köyhim--
5797: piä kuntia ei Eduskunta senvuoksi katso vielä voitavan
5798: velvoittaa panemaan toimeen täydellistä oppivelvollisuutta,
5799:                6   1910. -   Edusk. asetusebd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o a.
5800: 
5801:                koska tarkoituksenmukaisen kansakoululaitoksen perustami-
5802:                nen kysyisi niiden asukaslukuun katsoen niin suuria varoja,
5803:                että kustannukset valtion runsaastakin avustuksesta huoli-
5804:                matta kävisivät asianomaisille kunnille ylen rasittaviksi;
5805:                Eduskunnan mielestä tällaisten kuntien velvollisuus perus-
5806:                taa kouluja on pääasiassa rajoitettava samoihin määräyk-
5807:                siin, jotka toukokuun 24 päivänä 1898 annetun, ylempien
5808:                kansakoulujen perustamisen edistämistä Suomen maalais-
5809:                kunnissa koskevan asetuksen mukaisesti nykyisin ovat voi-
5810:                massa, tämä velvollisuus kuitenRin niin laajennettuna, että
5811:                sellaisen kunnan on perustettava kansakoulu myöskin jos
5812:                kunnassa on suuruudeltaan koulupiiriä vastaava, yhtenäi-
5813:                nen tiheärumin asuttu alue, josta kouluun on saatavissa riit-
5814:                tävä määrä oppilaita. Lasten koulunkäyntivelvollisuuteen
5815:                nähden on katsottu voitavan ottaa käytäntöön alueellinen
5816:                oppivelvollisuus kuntien perustamien koulujen ympäris-
5817:                tössä. Tähän poikkeusasemaan on Eduskunta kuitenkin
5818:                asettanut vain ne kunnat, joiden keskimääräinen asukasluku
5819:                neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen, mutta nämäkin siir-
5820:                tyvät yleisen oppivelvollisuuden alaisiksi sikäli kuin väki-
5821:                luku kasvaa mainittuun vähimpään määrään.
5822:                    Mutta paitsi sitä, että harva asutus ja köyhyys vaatii
5823:                toistaiseksi asettamaan osan maan 'kunnista yleisen oppiovel-
5824:                vonisuusasetuksen ulkopuolelle, aiheuttavat nämä seikat
5825:                myöskin muulla tavoin poikkeamaan koko maalle yhtäläi-
5826:                sen oppivelvollisuuden vaa;timuksesta ja toisin paikoin tyy-
5827:                tymään yksinkertaisempiin koulumuotoihin.
5828: 
5829: Koalumuodot.       Ne koulumuodot, jotka Eduskunta oppivelvollisuuden
5830:                toimeenpanoa varten on katsonut tarpeellisiksi, ovat seu-
5831:                raavat: 1) ylempi kansakoulu; 2) alempi kansakoulu,
5832:                joka antaa ylempään kansakouluun valmistavan alkuope-
5833:                tuksen; sekä 3) laajennettu alempi kansakoulu, joka har-
5834:                vaan asutuissa ja köyhissä maalaiskunnissa y:ksinään vas-
5835:                taa sekä alempaa että ylempää kansakoulua.
5836:                   Ylempi kansalcoulu sekä kaupungissa että maalla. esiin-
5837:                tyy asetusehdotuksessa samanlaatuisena kuin se nykyään on.
5838:                        Oppi:vel:Yollimus.                    7
5839: 
5840:      Alempi kansakoulu kaupungissa on myöskin pysytetty
5841: nykyisessä muodossaan. Sitä vastoin on alempi kansa-
5842:  koulu maalla, semmoisena kuin se asetusehdotuksessa
5843: on suunniteltu, tavallaan uusi koulumuoto. Se on kaksi-
5844: vuotinen ja tulisi toimimaan oman opettajistonsa varassa,
5845: mutta ylemmän kansrukoulun yhteydessä. Sen säännölli-
5846: nen oppivuosi on sama kuin ylemmän kansakoulun; kun-
5847: nilla on kuitenkin oikeus, vähävaraisuuden ja har,van asu-
5848: tuksen takia, lyhentää oppivuosi puoleksi eli 18 viikoksi,
5849: niin että sama opettaja voisi palvella kahta piiriä, tahi
5850: tehdä koulu kiertäväksi, jolloin se toimisi kahdessa eri pai-
5851: kassa koulupiirin rajain sisällä, puolen kouluvuotta ·kum-
5852: massakin paikassa. Alempaa kansakoulua tulisi hoitamaan
5853: opettaja, joka on saanut opettajasivistyksensä kaksiluokkai-
5854: sessa seminaarissa. Tämä koulu voidaan, missä asiata ei toi-
5855: sin järjestetä, sijoittaa ylemmän kansakoulun huoneistoon,
5856: joko veistosaliin tai luokkahuoneeseen, aikoina, jolloin näitä
5857: ei muuhun opetukseen käytetä. Missä näitä .ei haitatta voida
5858: asiata järjestää, on aiemmalle :kansakoululle, sen kiinteänä
5859: toimiessa, rakennettava oma huoneisto, mieluimmin ylem-
5860: män kansakoulun yhteyteen tai läheisyyteen. Toimiessa·an
5861: kiertävänä, etäällä ylemmästä kansakoulusta, voidaan
5862: a,lempi kansakoulu sijoittaa vuokrahuoneistoon.
5863:     iLaajennetun alemm~an kansakmtlun ominaisuudet tulisi-
5864: vat dlemaan 18 viikkoon supistettu vähin vuotuinen oppi-
5865: ai1m ja tästä johtuvat rajoitetut oppimäärät, sekä ylemmän
5866: ja alemman kansakoulun opetuksen yhdistäminen saman
5867: opettajan käsiin. Tällaista koulumuotoa Eduskunta pitää
5868: toistaiseksi soveliaana köyhiä, harvaan asuttuja paikkakun-
5869: tia varten, koska si1lä tavoin yJrsi opettaja voisi toimia kah-
5870: dessa piirissä. Kun lapset käyvät tällaista koulua kuusi vuot-
5871: ta, alemman kansakoulun iässä 2 tai 3 tuntia, ylemmän 4 tai
5872: 3 tuntia päivässä, saavuttavat he tietomäärän, joka tosin ei
5873: likipitäinkään vastaa ylemmän kansakoulun ennätyksiä,
5874: mutta kohoaa kuitenkin alemman kansakoulun oppimäärää
5875: melkoista korkeammalle. Laajennettu alempi kansakoulu
5876:                8   11UO. -   Edusk:. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
5877: 
5878:                muuttuu täydelliseksi ylemmäksi ja alemmaksi kansa-
5879:                kouluksi, niin pian kuin kouluikäisten lasten luku on kasva-
5880:                nut riittävän suureksi.
5881:                    Kunnilla olisi tietysti oikeus ottaa pientäkin lapsimää-
5882:                rää varten käytäntöön täydellisempi koulumuoto ja saada
5883:                tähän valtion avustusta, jos kunta osaltaan ottaisi siitä joh-
5884:                tuvan rasituksen kantaakseen. Mutta siltä varalta, että
5885:                kunta pyrkisi vetäytymään täydellisiä kouluja perustamasta
5886:                ja ilman olosuhteiden pakkoa tyytyisi vaillinaisempaan kou-
5887:                lumuotoon, on katsottu tarpeelliseksi säätää erityisiä, mieli-
5888:                valtaa rajoittavia määräyksiä.
5889: 
5890: Koulupilrlt.       Yleistä oppivelvollisuutta eri koulumuotoineen toimeen-
5891:                pantaessa on kysymys piirijaosta tärkeimpiä, varsinkin kun
5892:                oppivelvollisuus on tarkoitettu ulotettavaksi opetuksen ensi
5893:                asteellakin oleviin lapsiin. Piirijaosta näet riippuu sekä sa-
5894:                maa koulua käyvien lasten lukumäärä että oppilaiden koulu-
5895:                matkat. Toukokuun 24 päivänä 1898 annetun asetuksen
5896:                mukaan on piirijakoa kunnassa toimitettaessa pidettävä
5897:                silmämääränä, ettei lasten matka kodista kouluun yleensä
5898:                ole viittä kilometriä pitempi, ja kokemus onkin osottanut,
5899:                ettei tämänpituinen matka tuota terveydellisiä haittoja
5900:                ylemmän kansakoulun oppilaille. Eduskunta on sitä mieltä,
5901:                että oppivelvollisuus olisi, mikäli mahdollista, pantava toi-
5902:                meen nykyisen piirijaon pohjalla. Mutta kun nykyi-
5903:                sissä koulupiireissä monin paikoin koulumatkat ovat
5904:                viittä kilometriä pitemmät, ei piirijaon tarkistusta kui-
5905:                tenkaan voida kaikin paikoin välttää. Tämän ohella on
5906:                huomioon otettava, että useissa seuduissa on sellaisia eri
5907:                kuntiin kuuluvia alueita, joita syrjäisen asemansa ja huono-
5908:                jen kulkuteittensä takia ei sovi liittää asianomaisten kuntien
5909:                muihin koulupiireihin. Tällaisista alueista on Eduskunnan
5910:                mielestä piirijakoa tarkistettaessa muodostettava erityiset,
5911:                kahdelle tai useammalle kunnalle yhteiset koulupiirit.
5912:                    Asutuksen erilaisuuden mukaan ja kussakin piirissä kou-
5913:                luun pantavien lasten lukumäärää silmälläpitäen ovat kon-
5914:                        Oppivebollisuus.                     9
5915: 
5916: lupiirit luokitetut eri ryhmiin. Yllämainitun asetuksen
5917: määräys, että kunta on velvollinen piiriin perustamaan kan-
5918: sakoulun vähintään 30 lasta varten, on osottautunut tarkoi-
5919: tuksenmukaiseksi, ja on Eduskunta ensimäiseen ryhmään
5920: asettanut ne piirit, joissa ylempään kansakouluun pan-
5921: tavien lasten luku nousee sanottuun määrään. Tähän ryh-
5922: mään kuuluviin piireihin olisi kuhunkin perustettava ylem-
5923: pi kansakoulu ja siihen liittyvä kiinteä tai samassa piirissä
5924: kiertävä alempi kansakoulu, paitsi jos alemman kansakoulun
5925: iässä olevien lasten oppivelvollisuudesta muulla tavoin pide-
5926: tään sellainen huoli, että alempaan kansakouluun pantavien
5927: lasten luku jää alle viiden. Viimeksi mainitussa tapauk-
5928: sessa on katsottu olevan kohtuutonta velvoittaa kuntaa näin
5929: pientä lapsimäärää varten perustamaan erityistä koulua,
5930: vaan olisivat lapset sijoitettavat naapurikouluihin tai olisi
5931: niiden opetuksen suhteen ryhdyttävä muihin asian vaati-
5932: miin toimenpiteisiin.
5933:     Toisen ryhmän muodostavat ne piirit, joissa ylem-
5934: pään kansakouluun pantavia lapsia on vähemmän kuin
5935: 30, mutta yhdessä alempaan kansakouluun pantavien las-
5936: ten kanssa kuitenkin vähintään 10. Näihin piireihin tulisi
5937: kunnan kuhunkin perustaa laajennettu alempi kansakoulu.
5938:     Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne piirit, joissa ylem-
5939: pään ja alempaan kansakouluun pantavien lasten yh-
5940: teenlaskettu lukumäärä on vähempi kuin 10 tai alempaan
5941: kansakouluun pantavien lasten luku pienempi kuin 5. Täm-
5942: möiseen piiriin ei kunta ole velvollinen perustamaan koulua,
5943: vaan tulee kunnan huolehtia siitä, että lapset koulutetaan
5944: jonkin muun piirin kansakoulussa.
5945:     Edellä esitetyn yhteydessä on huomautettava, ettei kun-
5946: tain ylempänä mainittua velvollisuutta perustaa erilaisia
5947: kouluja ole tehty riippuvaksi oppivelvollisten lasten, vaan
5948: kouluun pantavien s. o. niiden lasten lukumäärästä, joiden
5949: oppivelvollisuuden täyttämisestä ei muulla tavoin pidetä
5950: huolta. Jos jonkin piirin asukkaat itse huolehtivat lastensa
5951: opetuksesta tai käyttävät heitä yksityiskouluissa, ei ole kat-
5952:            10 1910. -   Edusk. asetusebtl.- Edu8kuutaesitysmiet. N :o S.
5953: 
5954:            sottu voita:van velvoittaa kuntaa, vaikkakin piirin oppivel-
5955:            v.ollislien lasten luku nousee edellämainittuihin määr.iin,
5956:            ylläpitämään lainkaan koulua tai kalliimpaa koulumuotoa,
5957:            kuin .minkä kouluun pantavien lasten todellinen määrä aihe-
5958:            uttaa.
5959: 
5960: 
5961: Kaksikieliset Niihin kuntiin nähden, joissa asuu kaksikielistä väestöä,
5962:   kunnat. on nykyään voimassa määräys, että kunta toiskielisen vä-
5963:            hemmistön koulutarvetta varten on joko pidettävä yhtenä
5964:            koulupiirinä tai jaettava useampiin piireihin lasten koulu-
5965:            matkan pituuteen katsomatta. Eduskum1an mielestä ei
5966:            näytä olevan syytä pysyttää tätä määräystä, vaan olisi sama
5967:            piirijako pidettävä kumpaakin kieliryhmää varten. Kun
5968:            tämä kuitenkin voisi johtaa siihen, että toiskielinen väestö
5969:            niissä kunnissa, joissa se olematta aivan harvalukuinen,
5970:            asuu hajallaan, saattaisi jäädä kokonaan ilman omakielisiä
5971:            kouluja, on kunnan velvollisuus perustaa kouluja tehty riip-
5972:            puvaksi myöskin siitä, että lapsimäärä kahdessa tai useam-
5973:            massa vierekkäisessä piirissä on aikaisemmin mainittujen
5974:            perusteiden mukaan riittävä. Sen lisäksi on Eduskunta päät-
5975:            tänyt, että milloin kunnan vähemmistönä oleva erikielinen
5976:            väestö asuu niin hajallaan, ettei se muutoin saisi ainoata-
5977:            knan omakielistä koulua, kunta on pidettävä, samoin kuin
5978:            nykyäänkin, koulujen perustamisvelvollisuuteen nähden yh-
5979:            tenä koulupiirinä. Jos tästä huolimatta vähemmistönä ole-
5980:            vaan kieliryhmään kuuluvain lasten lukumäärä on niin pie-
5981:            ni, ettei koulua heitä varten lainkaan ole kuntaan perustet-
5982:            tava, ei Eduskunta ole katsonut vanhempia voitavan velvoit-
5983:            tas. vasten tahtoansa käyttämään lapsiaan enemmistönä ole-
5984:            vaa kieliryhmää varten perustetuissa kouluissa, vaan ovat
5985:            lapset tällaisessa tapauksessa oppivelvollisuudesta vapau-
5986:            tettavat.
5987: 
5988: 
5989:  Oppiaineet    Mitä kansakoulussa opetettaviin aine1snn ja snna an-
5990: ja uskonnon nettavaan kasvatukseen tulee~ on Eduskunta ollut sitä mieltä,
5991:    opetus.
5992:                        OppivelvoUisuns.
5993: 
5994: ettei tässä yhteydessä ole päätettävä mitään erikoisia
5995: muutoksia koulun sisäiseen järjestelyyn. Sitävastoin oppi-
5996: velvo1lisuuden säätämiseen välittömästi liittyy kysymys,
5997: mitkä kansakoulussa opetettavista aineista oppivelvollisuu-
5998: den tulee käsittää. Eduskunta onkin pitänyt välttämättö-
5999: mänä luetella nämä aineet asetusehdotuksessa sekä sitäpaitsi
6000: siihen ottaa nimenomaisen määräyksen, että kansakouluun
6001: pantu lapsi on oppivelvollisuuden täyttämiseksi velvolli-
6002: nen ottamaan osaa vain näiden aineiden opetukseen. Edus-
6003: kunnan mielestä ei kansaa voida alistaa oppivelvollisuuden
6004: sisä1tämään pakkoon ja laskea sen kannettavaksi siitä ai-
6005: heutuvia taloudellisia rasituksia, ellei kansa saa samalla
6006: oikeutta ,päättää, mitkä oppiaineet se katsoo välttämättö-
6007: miksi. - Sama on asianlaita mitä tulee koulun opetuskie-
6008: leen.
6009:     Oppivelvollisuuteen sisältyviin aineisiin on otettu myös-
6010: kin uskonto, koska Eduskunta katsoo uskonnontiedon
6011: kuuluvan yleiseen, allreelliseen kansalaissivistykseen. Kun
6012: kuitenkin lapsi edusmiehensä pyynnöstä olisi eräillä
6013: edellytyksillä vapautettava kansakoulussa annettavasta us-
6014: lwnnonopetuksesta, on Eduskunta puolestaan hyväksynyt
6015: erityisen asetusehdotuksen, jonka määräyksistä Eduskunta
6016: pyytää tuonnempana tehdä lähemmin selkoa.
6017: 
6018:     Kun lasten opetus tehdään pakolliseksi, johtuu siitä luon- Kouluakiyu-
6019: nollisena seurauksena, että yhteiskunnan puolelta oppivel- nin avusta-
6020: vollisuuden täyttämistä varten järjestetyn opetuksen tulee       minea.
6021: olla mmksuton ja että yhteiskunnan on avustettava lasten
6022: kouluttamista. Tähän avustukseen nähden on Eduskunta
6023: sitä mieltä, että oppikirjat ja muut koulutarpeet ovat mak-
6024: sutta annettavat omiksi kaikille oppilaille, koska tämä on
6025: näyttäytynyt ainoaksi tehokkaaksi keinoksi välttää opetuk-
6026: selle haitallista oppikirjain ja koulutarpeiden puutetta.
6027:     Myöskin on kunta katsottu velvolliseksi ottamaan osaa
6028: lasten kouluun saattamisesta ja majoituksesta vanhemmille
6029: johtuviin kustannuksiin aina milloin koulumatka on viittä
6030:                12 1910. -   .Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
6031: 
6032:                kilometriä pitempi, mutta muussa tapauksessa ainoastaan
6033:                nuorempiin ja heikompiin lapsiin nähden, harkinnan mu-
6034:                kaan.
6035:                    Yhteiskunnan on sitäpaitsi lasten kouluttamisessa eri-
6036:                tyisesti avustettava niitä vanhempia, joiden taloudellinen
6037:                asema on sellainen, etteivät he kykene lastaan koulutta-
6038:                maan tai että tämä käy heille ylen raskaaksi. Yksi-
6039:                tyiskohtaisten määräysten säätämistä siitä, missä muodossa
6040:                ja minkä perusteiden mukaan yhteiskunnan tulisi tällaista
6041:                avustusta antaa, ei Eduskunta katso yleisessä laissa mahdol-
6042:                liseksi, koska ne liiaksi sitoisivat kuntain toimintaa ja
6043:                erilaiset paikkakunnalliset olot vaativat eri avustamismuoto-
6044:                ja. Eduskunnan mielestä tulisi tämän avustuksen tavalli-
6045:                simmin koskea oppilaiden ravitsemista ja vaatettamista.
6046: 
6047:  Oppivelvolli-     Sopivimpana viranomaisena ensi kädessä valvomaan
6048: suu~en täy~tä- oppivelvollisuuden täyttämistä on epäilemättä pidettävä
6049:  mi:::t:.a ·   kansakoulunjohtokuntaa, kutakin piirissään. Sen tehtäväksi
6050:                jo nykyinenkin kansakouluasetus määrää koulunkäyn-
6051:                nin edistämisen. Mutta siltä varalta, että kuntiin vas-
6052:                taisuudessa muodostettaisin erityinen kasvatusasiainlauta-
6053:                kunta tai että kunta katsoisi sopivammaksi uskoa mai-
6054:                nitun valvonnan joissakin kohdin muulle lautakunnalle tai
6055:                kunnalliselle viranomaiselle, on tahdottu antaa siihen tilai-
6056:                suus ilman uutta lainsäädäntöä. Varsinkin voivat kaupun-
6057:                kien olot aiheuttaa toisenlaista järjestelyä.
6058:                    Oppivelvollisuuden täytäntöönpanoa ja valvontaa var-
6059:                ten on välttämätöntä, että piirin oppivelvollisista lapsista
6060:                pidetään erityistä luetteloa, mikä tehtävä asetusehdotuksessa
6061:                on annettu kansakoulunjohtokunnalle. Tätä luetteloa varten
6062:                tarvittavat tiedot ovat ainakin nykyisin paraiten ja iuotet-
6063:                tavimpina saatavissa papiston ja eriuskolaisseurakun-
6064:                tien johtajain pitämistä kirkonkirjoista ja jäsenluetteloista.
6065:                Yksinkertaisimmin olisi tosin puheenalaisten tietojen saanti
6066:                järjestettävissä siten, että papisto ja seurakuntain johtajat
6067:                antaisivat ne luettelojen muodossa, mutta kun evankelis-
6068:                        OppiYehollitu.1111.                 13
6069: 
6070: luterilaisen kirkon papistoa, sen erioikeuksien 8 kohdan mu-
6071: kaan, ei voida velvoittaa tällaisten luettelojen antamiseen,
6072: on Eduskunnan täytynyt tyytyä yleise~n määräykseen pa-
6073: piston ja seurakuntain johtajain veivoittamisesta antamaan
6074: kysymyksenalaiset tiedot sekä jättää käytännön varaan tie-
6075: tojen antamismuoto.
6076:     Kansakoulunjohtokunnan pidettävää luetteloa varten
6077: tarvittavien tietojen antamista koskevat yksityiskohtaiset
6078: määräykset eivät välittömästi kuulu oppivelvollisuuden sää-
6079: tämrsen yhteyteen, eikä Eduskunta olekaan ehdotukseensa
6080: oppiv~lvollisuusasetukseksi sellaisia ottanut, vaan järjestet-
6081: täneen asia hallinnollista tietä. Eduskunnan mielestä tulisi
6082: tästä annettavaa hallinnollista asetusta laadittaessa huo-
6083: mioon ottaa seuraavat seikat. Ennen heinäkuun 15 päi-
6084: vää tulisi johtokunnan tiedoksiantaa vanhemmille, että
6085: lasten on kansakoulun avaamispäivänä kouluun saavuttava,
6086: elleivät vanhemmat ilmoita, millä muulla tavalla lasten op-
6087: pivelvollisuuden täyttämisestä tullaan huolta pitämään tai
6088: että heidän oppivelvollisuutensa suorittaminen siirretään
6089:  vuotta myöhemmäksi. Johtokunnan tulisi tarpeen mukaan
6090: täydentää sanottua luetteloa, siihen merkitsemällä piiriin
6091: muuttaneet oppivelvolliset lapset, ja samalla ryhtyä näi-
6092: denkin lasten oppivelvollisuuden täyttämiseksi tarpeellisiin
6093: toimenpiteisiin. Luetteloa varten tulisi maalla kunnallis-
6094: lautakunnan esrmiehen ja kaupungissa kansakoulunjohto-
6095: kunnan hankkia asianomaisen papiston ja seurakuntain joh-
6096: tajien hoitamista kirkonkirjoista ja jäsenluetteloista vuo-
6097: sittain ennen kesäkuun 15 päivää tiedot niistä lapsista, jotka
6098: sinä vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seitsemän vuotta
6099: taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuusiässä seurakun-
6100:  taan muuttaneet. Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan
6101:  toimeen kunnassa tai sen osassa, olisi mainitut tiedot kai-
6102:  ldsta oppivelvollisuusiässä olevista lapsista hankittava. Sa-
6103:  maten tulisi niistä oppivelvollisuusiässä olevista lapsista,
6104:  jotka yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen ovat seu-
6105:  rakuntaan muuttaneet, asianomaisten heti saada papistolta
6106:           14 1910. - Ednsk. asetusehd.- Ednsknntaesitysmiet. N :o 3.
6107: 
6108:           ja seurakuntain johtajilta tieto. Niiden lasten iästä, j:otka
6109:           eivät ole sen seurakunnan kirkonkirjaan tahi jäsenluetteloon
6110:           merkityt, missä asuvat tahi oleskelevat, olisi vanh-empain
6111:           vaaditt.aessa anrnettava asianmukainen selitys.
6112:               Sen tapauksen varalta, että vanhemmat laiminlyövät vel-
6113:           vollisuutensa lasten koulunkäyntiin nähden tai siinä tahal-
6114:           lisesti niskoittelevat eivätkä kansakoulunjohtokunnan ke-
6115:           hoituksestakaan velvollisuuttaan täytä, on asetusehdotukseen
6116:           otettu erityinen rangaistusmääräys. Rankaisuoikeutta
6117:           ei Eduskunta kuitenkaan ole katsonut voitavan U&-
6118:           koa kansakoulunjohtokunnalle tai muulle kunnalliselle vi-
6119:           ranomaiselle, pääasiallisesti siitä syystä, että tuomitsevien ja
6120:           tuomittavien mieskohtaiset välit tässä tapauksessa voisivat
6121:           olla liian likeiset ja että edelliset voisivat joutua käyttä-
6122:           mään tuomiovaltaa asioissa, joiden ratkaisuun heidän edel-
6123:           linen, esimerkiksi avustuksia koskeva virkatoimintansa
6124:           voisi vaikuttaa. Eduskunta on senvuoksi päättänyt, että
6125:           puheenalaista laiminlyöntiä koskeva asia on tuomioistui-
6126:           :rnen käsiteltäväksi annettava.
6127: 
6128: Toimeenpano-    Kaupunkikuntien yleensä kehittyneisiin kansakoulu-
6129:     aika.    oloihin Nähden ei oppivelvollisuuden toteuttamineN niis-
6130:           sä tuottane sanottavia vaikeuksia. Kolmen Vlloden aikaa lain
6131:           voimaan tulemisesta on sen vuoksi pidetty kaupungissa riit-
6132:           tävänä toimeenpanokautena. Sitävastoin on maalaiskun-
6133:           nissa oppivelvollisuudesta johtuvien suurten kustann11sten
6134:           vuoksi palje~n pitempi aika tarpeen, ja on se määrätty vii-
6135:           deksitoista vuodeksi asetuksen voimaan astumisesta lukien.
6136:           Tietenkin olisivat kunnat oikeutetut toimeenpanemaan
6137:           oppivelvollisuuden lyhemmässäkin ajassa. Toiselta puolen
6138:           olisi niille varattava mahdollisuus erityisistä syistä saada
6139:           lykkäystä enintään viideksi vuodeksi.
6140:               Kun oppivelvollisuuden täytäntöönpan~minen maa-
6141:           laiskunnissa uäin ollen tulee vaatimaan verraten pitkän
6142:           ajan, on Eduskunta pitänyt tarpeellisena, että oppivelvolli-
6143:                          Oppivelv.olliauns.                        15
6144: 
6145: suus, heti kun se on voimaan astunut, maalla toteutetaan
6146: alueellisena silloin toimessa olevien kansakoulujen ympäris-
6147: tössä niin laajalta kuin kussakin koulussa on oppilaille tilaa.
6148: Tällainen oppivelvollisuus voi tosin kohdistua acinoastaan
6149: ylemmän. kansakoulun iässä oleviin lapsiin, mutta sellaise-
6150: naankin se saattaisi kansakouluopetul{sesta osallisiksi suuret
6151: joukot lapsia, jotka muuten olisivat jääneet kansakoulua
6152: käymättä.
6153: 
6154:                      Ehdotus asetukseksi              kansa.ko,u.J;Uo·
6155:            l'a i.to:k< s'e n kusta rmu k s i s-t a.
6156: 
6157:     Yleisen oppi·velvollisuuden säätäminen sekä alkuopetuk- Kansakoulu-
6158: sen uudestaan muodostaminen tekevät myös kansakoulua jen talous.
6159: koskevien taloudell:isten olojen vastaavalla tavalla järjestä-
6160: misen tarpeelliseksi. Kun tästä aiheutuvat uudet määräykset
6161: ta:~~koittava.t täydentää nykyisin voimassa olevia kansakou-
6162: lulaitoksen talouteelil.J kohdistuvia säännöksiii, on J;JdRskunta
6163: krutsonut tarkoituksenmukaiseksi yhteen asetlikseel!l yhdistää
6164: kaikki krunsakoululaitoksen pemstamista ja voirnassapitä:-
6165: mistä koskevat taloud~lliset määräykset.
6166:     Kansakoululai-008 on sekä ka.m;pungeissa ett~ Jillllta~ia­
6167: kunnissa a1unpåtäin suunnit-eltu kunna11iseksi laitokseksi,
6168: jonkili ~rNStamineFJ.· jOi yll&pitäminen on käsitetty kunkin.
6169: kliDnan velvollisuudeksi. Tämä periaate on lausuttu jo 11
6170: päivänä toukokuuta 1866 annetussa, kansakoulutoimen jär-
6171: jestärmistä koskevassa asetuksessa, sekä on maalaiskuntiin
6172: nähden toistettu ennenmainitussa 1898 vuoden asetuksessa.
6173: Ensiksimainitussa vakuutetaan kuitenkin kunnille val-
6174: tion: avustusta kansakoululaitoksen voimassapitämisestä
6175: aihetttuviin vuotuisiin menoihin, ja tämän avustuksen
6176: määrää; on sittemmin useampaan kertaaa korotettu.
6177: Koulutaloj•en rakennuskustannukset ovat sitä vastoin,
6178: köyhirnpiä kuntia lukuunottamatta, pitkät ajat olleet
6179: kuntain yksin kann€ttavina. Vasta 1897 vuoden Valtio-
6180: säatyjen anomukt>en johd9sta annetussa julistuksessa 11
6181: 16 1910. -   Edusk. asetusehd. -· Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
6182: 
6183: päivältä huhtikuuta 1899 säädettiin, että lainoja kansakou-
6184: lurakennuksia varten oli valtiovaraston lainausrahastosta
6185: maalaiskunniHe myönnettävä enintään kahta kolmannesta
6186: rakennuskustannuksista vastaa vaan määrään.
6187:     Samoilla valtiopäivillä osottivat Valtiosäädyt hallituk-
6188: sen käytettäväksi erityisen määrärahan, jolla oli suoranai-
6189: sesti avustettava köyhimpiä kuntia kansakoulutalojen ra-
6190: kentamisessa. Sittenkuin tätä määrärahaa useampia ker-
6191: toja on korotettu, on apurahoja voitu myöntää muillekin
6192: kunnille.
6193:     Yleisen oppivelvollisuuden säätämisen jälkeen olisi kan-
6194: sakoululaitos edelleenkin säilytettävä kunnallisena. Val-
6195: tion olisi kuitenkin, tehdessään koulujen perustamisen kun-
6196: nille pakolliseksi siinä laajuudessa kuin yleinen oppivel-
6197: vollisuus vaatii, pidettävä huoli siitä, ettei tämä velvollisuus
6198: käy niille ylen rasittavaksi. Erikoisesti koskee tämä kuntien
6199: kustannuksia omien kansakoulutalojen hankkimiseksi. Kun-
6200: tien kannettavaksi ei Eduskunnan mielestä voida entis-
6201: ten kunnallisten rasitusten lisäksi enää panna varsin ras-
6202: kasta taakkaa, saattamatta puheenalaista uudistusta ko-
6203: konaan vaaranalaiseksi. Yhtä tärkeknä kuin tätä puh-
6204: taasti taloudellista puolta on Eduskunta myöskin pitä-
6205: nyt sitä näkökohtaa, että liikanainen kunnallinen rasitus
6206: voi kansassa herättää vastenmielisyyttä oppivelvolli-
6207: suutta kohtaan ja siten suuresti v,aikeuttaa sen toteutta-
6208: mista. Eduskunta on sentähden päättänyt, että maalaiskun-
6209: nat olisivat oikeutettavat yleisistä varoista saamaan huoneis-
6210: tojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua varten sekä suo-
6211: ranaisena avustuksena että lainana yhteensä rakennuskus-
6212: tannusten koko määrän, kansakoululaitoksen kustannuk-
6213: sia koskevassa asetusehdotuksessa mainittuihin summiin
6214: asti. Kiinteätä alempaa kansakoulua varten tulisi kun-
6215: tain niinikään saada sekä avustusta että lainoja. Vaik-
6216: kapa kunnat siten tulisivat yleisistä varoista saamaan
6217: melkoisen avustuksen, on kuntien suoranainen osanotto pu-
6218: heMalaisiin kustannuksiin siksi tuntuva, ettei kuntia olisi
6219:                       Oppinl volliauu11.                    17
6220: 
6221: pakotettava edes osaksikaan turvautumaan yksityisiltä tai
6222: rahalaitoksilta usein hyvin~in epäedullisilla ehdoilla han-
6223: kittaviin lainoihin. Kun valtioavustusta myönnettäessä
6224: tietysti olisi kiinnitettävä huomiota kuntien varallisuus-
6225: suhteisiin, niiden sitä ennen kansakoululaitoksen hyväksi
6226: tekemiin uhrauksiin ja rakennuskulunkien erilaisuuteen
6227: eri paikkakunnilla, olisi tämä avustus samalla omansa ta-
6228: soittamaan kuntien erilaista rasitusta.
6229:     Missä määrin valtiolaitoksen tulisi ottaa osaa ope-
6230: tusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annettavain kirjain
6231: ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta kuin myös varatto-
6232: main lasten koulunkäynnin avustamisesta kunnille johtuviin
6233: menoihin, siitä Eduskunta ei .ole asetusehdotukseen ottanut
6234: muuta määräystä kuin yleisen säännöksen valtiolaitoksen
6235: velvollisuudesta tässä suhteessa. Avustuksen lähempi mää-
6236: rääminen on näet katsottu sopivimmin voivan jäädä Edus-
6237: kunnan kulloinkin päätettäväksi kansakoulubudjetin yhtey-
6238: dessä. Tähän on näyttänyt olevan sitä enemmän syytä, kun
6239: avustuksen arvioiminen edeltäkäsin on perin vaikeata sekä
6240: paljoa helpommin ja varmemmin tehtävissä kutakin seu-
6241: raavaa vuotta varten edellisten vuosien kokemuksen nojalla.
6242: 
6243:     Koska opetus laajennetussa alemmassa kansakoulussa ky- Opettajaia
6244: syy opettajalta erityistä kykyä ja valmistusta, hänen kun palkka- ja
6245:                                                             eläke-edut.
6246: tulee antaa opetusta sekä alemmille että ylemmille vuosi-
6247: osastoille, on Eduskunta katsonut luonnolliseksi, että
6248: tämän koulumuodon opettajalta vaaditaan sama päte-
6249: vyys kuin ylemmän kansakoulun opettajalta, ja että hän
6250: myöskin palkkaetuihin nähden tulee samaan asemaan
6251: kuin ylemmän kansakoulun opettaja. Tästä järjestelystä
6252: on sekin etu, että laajennetun alemman kansakoulun opet-
6253: taja, m1lloin koulu muutetaan täydelliseksi kansa.kou-
6254: luksi, voi siir.tyä ylemmän kansakoulun opettajaksi. On
6255: kuitenkin otettava huomioon, että ylempään kansakouluun
6256: pätevät opettajat eivät ehkä ole halukkaita hakemaan itsel-
6257: leen paikkoja laajennetussa alemmassa kansakoulussa, jos
6258:                                                         2
6259: 18 1910. -   Edusk:.. asetusehtl. - Edusk:untaesitysmiet. N :o 3.
6260: 
6261: vain ovat tilaisuudessa pääsemään ylemmän kansakoulun
6262: opettajiksi. Tästä taas voisi olla seurauksena, että laajen-
6263: nettuun alempaan kansakouluun ei saataisi päteväin opetta-
6264: jain joukosta kuin vähimmän lahjakkaita, mikä tietenkin
6265: olisi haitaksi tämän koulumuodon menestykselliselle toimin-
6266: nalle. Tällaisen asiaintilan estämiseksi ovat laajennetun
6267: alemman kansakoulun opettajat asetetut palkkaan nähden
6268: ylempää kansakoulua johtavan opettajan vertaisiksi.
6269:     Eduskunta on asetusehdotukseen ottanut säännöksen sii-
6270: tä, että naimisissa oleva tai ollut ylemmän tai laajennetun
6271: alemman kansakoulun opettaja, joka on perheensä pääasial-
6272: linen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia alaikäisiä lapsia,
6273: on oikeutettu yleisistä varoista nauttimaan korotettua perus-
6274: palkkaa. Päinvastoin kuin mitä nykyisin siinä kohden on
6275: voimassa ei Eduskunta ole katsonut olevan syytä sovellut-
6276: taa tätä määräystä senkin jälkeen, kuin jokin korotetun pe-
6277: ruspalkan edellytyksistä on lakannut olemasta.
6278:     Eduskunnan asetusehdotukseen ottama määräys, että
6279: kaupungissa palveleva alemman kansakoulun opettaja,
6280: jolla on ylemmän kansakoulun opettajan pätevyys, on eläk-
6281: keeseen nähden oleva samassa asemassa kuin ylemmän kan-
6282: sakoulun opetta.ja, poikkeaa siitä, mitä maalaiskuntien
6283: alemman kansakoulun opettajan eläkkeestä asetusehdotuk-
6284: sessa säädetään. Kun ylemmän ja alemman kansakoulun
6285: opettajat kaupungeissa nykyisin ovat tässä kohden samassa
6286: asemassa, ei Eduskunta ole katsonut olevan aihetta ehdot-
6287: taa muutosta niihin opettajiin nähden, joilla on yllämainit-
6288: tu virkapätevyys. Luonnollista on myöskin, että ne kau-
6289: punkien alemman kansakoulun opettajat, jotka oppivelvol-
6290: lisuuden voimaan astuessa ovat vakinaisessa virassa, saavat
6291: eläkettä viimeksi voimassa olleen asetuksen määräysten
6292: mukaan, vaikkeivät olisikaan ylemmän kansakoulun opet-
6293: tajan toimeen päteviä.
6294:      Kun kaikkien kansakoululaitoksessa palvelevain opetta-
6295: jain sekä kaupungissa että maalla on katsottava suorittavan
6296: saman työn yhteiskunnassa, olisi Eduskunnan mielestä
6297:                        OppinlTolliliuus.                      19
6298: 
6299: opettajan virka-aika yhdessä kunnassa palkankorotukseen
6300: ja eläkkeeseen nähden luettava hänen nyväksensä hänen
6301: siirryttyään toiseen kunta·an. Silloin kuin hän tällaisen
6302: siirtymisen johdosta ei olisi oikeutettu palvelusaikaansa
6303: vastaaviin palkankorotuksiin, tulisi valtion korvata palkan
6304: vähemmyys, kunnes asianomainen kunta on velvollinen
6305: suorittamaan vastaavan palkankorotukS€n.
6306:      Palkankorotuksen tai eläkkeen saamisen ehdoksi ei
6307: Eduskunta ole tahtonut asett.aa vaatimusta ,nuhteettomas-
6308: tfl," pal\"eluksesta. On katsottu, että milloin opettajaa on
6309: rangaistu nuhteellisesta teosta, ei tämä rangaistus
6310: saa vaikuttaa palkankorotukseen tai eläkkeeseen, ellei
6311: opettajan teko ole sellainen, että hänet erotetaan
6312: virasta joko määräajaksi tai kokonaan. Tätä on
6313: pidetty sitä välttämättömämpänä, kun palkankorotuksen
6314: siirtyminen tuonnemmaksi samalla vaikuttaa kaikkiin myö-
6315: hempiin korotuksiin ja siten tekee rangaistuksen moninker-
6316: taiseksi. Eläkkeeseen nähden on sitäpaitsi pidetty arvelut-
6317: tavana, että tämmöinen seuraamus voisi pakottaa täysin-
6318: palvelleen opettajatoimessaan ehkäpä jo kykenemättömän-
6319: kin opettajan edelleenkin pysymään virassaan.
6320: 
6321:     Kuten ylempänä on huomautettu, on nykyinen piirijako Kansakoulu-
6322: ehdotettu siten tarkistettavaksi, ettei lapsille yleensä jäisi laitoksen Jaa-
6323: viittä kilometriä pitempää koulumatkaa. Oppivelvollisuus- jennus.
6324: komitean hankkimien tietojen mukaan oli vuonna 1905 ar-
6325: violta 1,770 sellaista koulupiiriä, joissa etäämpänä kuin
6326: viiden kilometrin päässä koululta asuvien oppivelvollisuus-
6327: iässä olevien lasten luku ei noussut kymmeneen. Eduskunta
6328: on ollut sitä mieltä, että nämä piirit olisi jätettävä jakamat-
6329: ta. Muut piirit taas, arviolta yhteensä 1,480, olisivat jaetta-
6330: vat. Piirien lukumäärä ajatelluu tarkistuksen jälkeen nousisi
6331: kaikkiaan noin 4,770 :een. Kuhunkin sellaiseen piiriin,
6332: jossa kaikkien oppivelvollisten lasten yhteenlaskettu määrä
6333: vuonna 1905 oli vähintään 10 ja ylemmän kansakoulun
6334: iässä olevien lasten luku enintään 29, olisi laajennettu
6335: 20 1910. -   Edusk:. asetusebd. -   Edusk:untaesitysmiet. N :o 3.
6336: 
6337: alempi kansakoulu sijoitettava; täydellinen yksiopettajai-
6338: nen kansakoulu niihin, joissa ylemmän kansakoulun iässä
6339: olevien lasten lukumäärä oli 30-50; kahden opettajan
6340: koulu niihin, joissa tällaisten lasten luku oli 51-100 j. n. e.
6341: Missä ylempi kansakoulu jo on olemassa, se tulisi säilytettä-
6342: väksi lasten luvusta riippumatta. Edellämainittujen vuo-
6343: delta 1905 olevien tietojen perustuksella vaatisi oppivelvol-
6344: lisuuden toteuttaminen niinmuodoin, alempia kansakouluja
6345: lukuunottamatta, 3,311 ylempää kansakoulua, joista 45 :ssä
6346: toimisi neljä tai useampia opettajia, 149 :ssä kolme opet-
6347: tajaa, 1,292 :ssa kaksi opettajaa ja 1,825 :ssä yksi opett!llja,
6348: sekä sitäpaitsi 1,459 laajennettua alempaa kansakoulua.
6349: Opettajia tarvittaisiin ylempää kansakoulua varten 5,053 ja
6350: laajennettua alempaa kansakoulua varten 731.
6351:     Kun 9-13 vuotisten lasten luku 1905 vuoden lopussa
6352: on laskettu maalaiskunnissa lähes 217,000 :ksi, tulisi
6353: kunkin ylemmän kansakoulun opettajan osalle aino-
6354: astaan 37, 5 oppilasta. Tässä on kuitenkin huomatta-
6355: va, että joku osa ylemmän kansakoulun iässä olevia
6356: lapsia, arviolta 10 !fo, ei käy kansakoulua (mui-
6357: den koulujen oppilaita, aistiviallisia, tylsämielisiä, mie-
6358: lenvikaisia, pahantapaisia ja mihinkään kouluun saapumat-
6359: tomia). Edellämainitulla tavalla suunniteltu kansakoulu-
6360: laitos tyydyttäisi niin ollen hyvästi melkoista suurempaa tar-
6361: vetta kuin suunnitelman pohjaksi otetut olot edellyttävät.
6362: Se riittäisi 231,360 :lle ylemmän kansakoulun iässä ole-
6363: valle lapselle, jos kunkin ylemmän kansakoulun opet-
6364: tajan osalle lasketaan 40 oppilasta ja sama mii.ärä kullekin
6365: kahdessa koulussa toimivalle laajennetun alemman kansa-
6366: koulun opettajalle. Jos opettajaa kohti lasketaan 4~ oppi-
6367: lasta., riittäisi se 242,900 lapselle.
6368:     Melkoinen aika kuluu kuitenkin ennenkuin ylempien
6369: ja laajennettujen alempien kansakoulujen olisi tarvis ot-
6370: taa vastaan viimemainittua oppilasmäärää. Jos maalais-
6371: väestön vuotuinen lisäys oletetaan keskimäärin 25,000 :ksi, te-
6372: kisi 9-13 vuotisten lasten luku siitä 8,7 % :n mukaan 2,175~
6373:                        Oppivei volliav.us.                  21
6374: 
6375: ja jos oppivelvollisuus ajatellaan pantavaksi täytäntöön vuo-
6376: sina 1911-1925, nousisi senikäisten lasten luku toimeen-
6377: psnokauden lopussa tasaluvuin 261,000 :een. Kun tästä vä-
6378: hennetään ylempänä oletettu 10 % :n määrä, tekisi puheen-
6379: alaisiin kouluihin pantavien lasten luku noin 235,000. Niin
6380: ollen vastaisi tässä esitetyllä tavalla suunniteltu kansakoulu-
6381: laitos ylemmän kansakouluopetuksen tarvetta ainakin vielä
6382: 1925 vuoden lopussa.
6383:     Edellä olevat laskelmat, jotka kohdistuvat siksi pitkään
6384: ajanjaksoon kuin oppivelvollisuuden toimeenpanemiseksi
6385: on ehdotettu, ovat tietenkin enemmän tai vähemmän epä-
6386: määräiset. Niitä vastaan voidaan muun muassa väittää,
6387: että piireihin, joihin kunta ei olisi velvollinen lainkaan kou-
6388: lua perustamaan, koulu kuitenkin saattaa syntyä, ja
6389: että samoin osa laajennetuista aiemmista kansakouluista
6390: muuttuu täydellisiksi kansakouluiksi, joten tässä suunniteltu
6391: kansakoululaitos koulujen lukumäärään nähden käytännös-
6392: sä voisi osottautua riittämättömäksi. Vaikka näissä väit-
6393: teissä olisikin jonkun verran perää, eivät mainitut seikat
6394: kuitenkaan voi laskelmien lopputulosta aivan suuresti muut-
6395: taa.
6396: 
6397:     Maalaiskansakoulujen lukumäärä oli lukuvuoden
6398: 1908-1908 alussa 2,716. Huomioon ottaen koulujen nykyi-
6399: nt>n lisääntyminen voitaneen niiden luku olettaa vuoden
6400: 1909 lopussa kohonneen ainakin 2,800 :ksi. Oppivelvollisuu-
6401: den toimeenpanokauden lopussa tarvittavien ylempien kan-
6402: sakoulujen luku on ylempänä arvioitu 3,311 :ksri, joten siis
6403: oppivelvollisuuden \voimaansaattamiseksi tarvittaisiin vä-
6404: hän yli 500 uutta ylempää kansakoulua. Lukuvuoden
6405: 1905-1906 lopussa oli maassa tosin 3,250 koulupiiristä 930
6406: piiriä ilman koulua, mutta on huomattava että näihin tu-
6407: lisi perustettavaksi enimmäkseen laajennettuja alempia
6408: kansakouluja. Viimemainittujen, arviolta lähes 1,460 kan-
6409: sakoulun kanssa nousisi näiden uusien koulujen luku, joissa
6410: ylemmän kansakoulun iässä olevia lapsia tulisi opetetta-
6411: vaksi, yhteensä noin 1,960 :een.
6412: 22 1910. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
6413: 
6414:     Varsinaisia opettajia oli maalaiskansakouluissa syys-
6415: lukukauden alussa 1908 kaikkiaan 3,352, ja voidaan olettaa
6416: niiden luvun nousseen vuoden 1909 lopussa vähintään
6417: 3,550 :een. Kun ylemmän kansakoulun opettajia toimeen-
6418: panokautena tarvittaisiin tasaluvuin 5,050, olisi siis uusia
6419: otettava noin 1,500, joista arviolta 500 tulisi toimimaan
6420: yksiopettajaisissa ja 1,000 kaksi- tai useampiopettajaisissa
6421: kouluissa.
6422: 
6423:     Alemman kansakoulun iässä olevain lasten lukumää-
6424: rän voi laskea puoleksi ylemmän kansakoulun iässä olevista.
6425: Tätä suhdetta käyttäen ja sovelluttaen määräystä, ettei
6426: enempää kuin 50 lasta saa yhdessä opettaa, tarvittaisiin
6427: yksiopettajaisen ylemmän kansakoulun piireihin kuhunkin
6428: yksi alempi kansakoulu eli yhteensä 1,825 koulua, kaksi-
6429: opettajaisen koulun piireihin samoin yksi alempi kansakou-
6430: lu eli yhteensä 1,292 koulua, kolmiopettajaisen koulun pii-
6431: reihin kuhunkin yksi kaksiopettajainen alempi kansakoulu
6432: eli 298 opettajapaikkaa, sekä neli- tai useampiopettajaisen
6433: koulun piireihin yhteensä 104 opettajapaikkaa. Siten tar-
6434: vittaisiin tasaluvuin 3,520 alemman kansakoulun opettaja-
6435: paikkaa.
6436:     Näitä opettajapaikkoja varten tarpeellinen opettaja-
6437: määrä riippuu suuresti siitä, miten alemman kansakoulun
6438: toiminta eri piireissä käytännössä järj·estetäii.n, ja on sen-
6439: tähden vaikea arvioida. Milloin koulu toimii kokovuotise-
6440: na, joko kiinteänä tai kiertävänä, tarvitaan yksi opettaja ku-
6441: takin opettajapaikkaa varten, mutta jos koulu järjestetään
6442: puolivuotisen eli 18-viikkoisen kiinteän koulun kannalle,
6443: voi yksi opettaja hoitaa kahta opettajapaikkaa. Monessa
6444: piirissä vaatii harva asutus toistaiseksi kuitenkin kiertävää
6445: koulumuotoa. Olettaen, että puolivuotinen koulu otetaan
6446: käytäntöön vähintään kahdessa kolmanneksessa niitä piire-
6447: jä, joissa on yksi- tai kaksiopettajainen ylempi kansakoulu,
6448: olisi opettajatarve kokovuotisia kiinteitä kouluja varten
6449: 402, puolivuotisia kiinteitä kouluja varten 1,039 ja kiertäviä
6450:                        OpphelTOlliau.aa.                   23
6451: 
6452: kouluja varten samoin 1,039 eli yhteensä tasaluvuin 2,500.
6453: Tämän lukumäärän on Eduskunta, mikäli se tässä kohden
6454: on voinut tarvetta arvioida, katsonut riittäväksi.
6455: 
6456:     Tarvittavien uusien kouluhuoneistojen lukua arvioitaes-
6457: sa on huomattava, että oppivelvollisuuden toimeenpanokau-
6458: den alussa osa ennen perustetuista kouluista vielä on ilman
6459: omaa huoneistoa. Tällaisia, vuokrahuoneissa työskenteleviä
6460: kouluja oli 1907 vuoden alussa 315, ja voitaneen olettaa, että
6461: tämä lukumäärä nykyisin on jokseenkin sama. Kun perus-
6462: tettavien uusien ylempien kansakoulujen luku on laskettu
6463: vähän yli 500 :ksi, minkä määrän Eduskunta mahdollisen
6464: lisätarpeen varalta kustannusarviolaskelmissaan on korotta-
6465: nut 600 :aan, tultaisiin mainittuja kouluja varten tarvitse-
6466: maan kaikkiaan 900 uutta huoneistoa.
6467:     Apuopettajain paikkoja varten tarvittavien lisäraken-
6468: nusten luku on myöskin korotettava näiden opettajain
6469: 1~000 :ksi laskettua lisäystä suuremmaksi, koska on olemassa
6470: ennen toimeenpanokautta perustettuja apuopettajanpaik-
6471: koja, joita varten lisärakennuksia ei vielä ole hankittu. Li-
6472: särakennusten lukumäärä on tästä syystä arvioitu enin-
6473: tään 1,500 :ksi. Tämä korotus ei liene liikanainen, kun tie-
6474: detään, että kunnat yleensä ovat apuopettajapaikkoja pe-
6475: rustettaessa olleet haluttomia laajentamaan kansakoulura-
6476: kennuksiaan.
6477:     Laajennettuja alempia kansakouluja varten ei tarvinne
6478: sanottavassa määrässä hankkia omia huoneistoja, tämä
6479: koulumuoto kun on väliaikainen ja koulu tavallisimmin tu-
6480: lisi toimimaan vain puoli lukuvuotta samassa piirissä.
6481:     Alempaa kansakoulua varten rakennettavien huoneis-
6482: tojen lukumäärää arvioitaessa voitaneen olettaa, että milloin
6483: tällainen koulu tulisi toimimaan kiertävänä yhdessä piirissä,
6484: ei sille omia huoneistoja yleensä hankittaisi. Kiinteä alempi
6485: kansakoulu taas useimmissa tapauksissa sijoitettaisiin ylem-
6486: män kansakoulun käsityöhuoneeseen, jota veiston ja mahdol-
6487: lisesti voimistelun opetukseen ei tarvita muuta kuin 4-8
6488: tuntia viikossa. Näin ollen tulisi alempaa kansakoulua var-
6489:           24 1910. -   Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
6490: 
6491:           ten ainoastaan poikkeustapauksissa hankittavaksi oma huo-
6492:           neisto, joita senvuoksi on laskettu tarvittavan enintään 500.
6493: 
6494:               Eduskunta on ollut sitä mieltä, että nykyisistä seminaa-
6495:           reista voi valmistua niin paljon opettajia kuin ylempää ja
6496:           laajennettua alempaa kansakoulua varten oppivelvolli-
6497:           suuden toimeenpanokautena tarvitaan. Sitävastoin käy
6498:           välttämättömäksi perustaa uusia seminaareja alempien kan-
6499:           sakoulujen opettajain valmistamista varten. Kun nykyisten
6500:           kirkollisten pientenlastenkoulujen opettajakunnasta arva-
6501:           tenkin melkoinen osa, täydennyslmrssin suoritettuaan, siir-
6502:           tyisi alemman kansakoulun palvelukseen, tultaisiin ainakin
6503:           toistaiseksi toimeen neljällä kaksivuotisella seminaarilla.
6504:           Pari nykyistä opettajaseminaaria voitaisiin myös muuttaa
6505:           alemman kansakoulun opettajien valmistuslaitoksiksi, jol-
6506:           loin kumpikin vastaisi kahta kaksivuotista seminaaria, ja
6507:           niiden sijaan järjestää erityiset kurssit ylioppilaiden ja
6508:           jatko-opiston läpikäyneiden valmistamista varten ylemmän
6509:           kansakoulun opettajiksi.
6510:               Aistiviallisten oppivelvollisuuden toimeenpanemiseksi
6511:           on arveltu tarvittavan kuuromykille yksi suomenkielinen
6512:           oppilaitos lisää, mutta toisaalta voitaisiin aikaa myöten
6513:           laldmutt,aa nykyiset oppilaitokset täysi-ikäisiä kuuromyk-
6514:           kiä varten. - Sokeain oppivelvollisuuden toimeenpano vaa-
6515:           tisi perin vähäisiä kust,annuksia.
6516: 
6517: Yleiskatsaus  Yleiskatsauksen saamiseksi, niistä kustannuksista, joita
6518: kustannuk- kansakoululaitos edellä mainitulla tavalla laajennettuna
6519:     siin.
6520:           tuottaisi, on niitä osottavat laskelmat yhdistetty tätä ala-
6521:           maista kirjelmää liitteenä seuraaviin tauluihin.
6522:               Niistä näkyy, että valtiolaitoksen vuotuiset menot vä-
6523:           hitellen, viidentoista vuoden kuluessa, tulisivat nykyisestä
6524:           määrästään, noin 8,000,000 markasta, nousemaan arviolta
6525:           6,000,000 markalla. Tämä lisäys ei ole sanottavas-
6526:           ti suurempi kuin kansakoulumenojen nousu viimekulu-
6527:           neena kymmenenä vuotena, jolloin vuotuinen lisäys
6528:                         Oppivelvollisuus.                     25
6529: 
6530: oli keskimäärin noin 430,000 markkaa, jos koulujen
6531: saamia rakennusapuja ei lueta vuosikustannuksiin.
6532: Paitsi näitä vuotuisia menoja tuottaisi oppivelvoUisuu-
6533: den toimeenpaneminen valtiolaitokselle perustamiskus-
6534: tannuksia yhteensä arviolta 10,500,000 markkaa, eli
6535: viidelletoista vuodelle jaettuna noin 700,000 markkaa
6536: vuodessa. Huomattava on kuitenkin, että nämä kustannuk-
6537: set .enimmältään olisivai jo lakanneet rasittamasta budjettia
6538: silloin kuin äskenmainitut vuotuiset menot ovat nousseet ar-
6539: vioituun korkeimpaan määräänsä. Lisäksi tulisi valtiolai-
6540: toksen myöntää kysymyksessä olevain 15 vuoden aikana kun-
6541: nille kuoletuslainoja kansakoulutalojen rakentamiseen enin-
6542: tään noin 19 miljoonaa markkaa, eli keskimäärin 1,270,000
6543: markkaa vuodessa. Tämä verrattain suuri erä ei kuiten-
6544: kaan ole pidettävä varsinaisena valtiomenona, vaan sa-
6545: mallaisena pääomansijoituksena, johon tätäkin ennen on
6546: yleishyödyllisten yritysten edistämiseksi katsottu sopivaksi
6547: käyttää valtiovaroja alhaista korkoa vastaan. Jos käytet-
6548: tävissä olevat rahastot ja säästöt eivät osottautuisi tähän
6549: laajennettuun lainausliikkeeseen riittävän, on Eduskunta
6550: ajatellut sellaista järjestelyä mahdolliseksi, että valtio laina-
6551: varoilla puheena olevaa sijoitusta varten täyttää esiintyvän
6552: pääomatarpeen.
6553:     Kaupunki- ja maalaiskunnille tulisivat vuotuiset menot
6554: kansakoululaitoksesta edellämainittuna aikana nousemaan
6555: noin 6,700,000 markasta osapuilleen 12,000,000 markkaan eli
6556: noin 350,000 markalla vuosittain. Kuntien osalle tulevain
6557: kansakoululaitoksen perustamiskustannuksien on arvioitu
6558: nousevan 23,000,000 markkaan, mutta näistä kustan-
6559: nuksista tulisi ainoastaan pienempi osa toimeenpanokautena
6560: rasittamaan kuntain taloutta, koska ne suuremmalta osal-
6561: taan suoritettaisiin valtiolaitoksen myöntämillä lainoilla.
6562: Vuotuismaksut näistä lainoista sisältyvät ylempänä arvioi-
6563: tuihin kuntain vuotuisiin menoihin. Ne aineelliset uhrauk-
6564: set, joita oppivelvollisuuden toteuttaminent tulisi tuottamaan
6565: sekä valtiolaitokselle että kunnille, ovat siis kylläkin suuret.
6566: 26 1910. -   Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
6567: 
6568:     Eduskunnalta ei myöskään ole jäänyt huomaamatta, että
6569: samanaikaisesti nyt kysymyksessä olevan uudistuksen kanssa
6570: muutamien muidenkin Eduskunnan puolelta periaatteessa
6571: jo päätettyjen tai suunniteltujen yhteiskunnallisten uudis-
6572: tusten toteuttaminen läheisessä tulevaisuudessa asettaa val-
6573: tiovarastolle varsin suuria vaatimuksia, joita kaikkia se
6574: nykyisine tulolähteineen ei ole varustautunut tyydyt-
6575: tämään. Tästä seuraa, että uusia tulolähteitä on et-
6576: sittävä, jotka tuntuvasti lisäävät valtiovaraston käyttöva-
6577: roja, kuitenkaan liian suuressa määrässä rasittamatta vero-
6578: velvollisten maksukykyä. Pyrkimättä luokittelemaan suun-
6579: niteltuja yhteiskunnallisia uudistuksia niiden välttämättö-
6580: myyden tai tärkeyden mukaan, on Eduskunta kuitenkin sitä
6581: mieltä, että oppivelvollisuuden toteuttaminen on luettava lä-
6582: hitulevai'Suuden ensimäisiin tehtäviin. Kun kansanvalistuk-
6583: sen yleisen tason kohottamisella kaikkialla tunnustetaan
6584: olevan suuri, aivan suoranainen vaikutus myöskin kansan va-
6585: rallisuustilan parantamiseen, ovat ne rahalliset uhraukset,
6586: jotka valtion ja yhteiskunnan puolelta tehdään yleisen oppi-
6587: velvollisuuden toteuttamiseksi, katsottavat sivistyksellisen
6588: tarkoituksensa ohella myöskin tuotannolliseen tarkoitukseen
6589: käytetyiksi. Näin ollen yhteiskunnan etu suorastaan vaatii
6590: uhraamaan tähän tarkoitukseen riittävästi varoja. Tästä
6591: syystä Eduskunta katsoo voivansa taloudelliseltakin kannal-
6592: ta ehdottaa valtiovarojen käyttämistä kansakoululaitoksen
6593: uudistamiseksi ja laajentamiseksi siinä määrässä kuin
6594: Eduskunnan hyväksymän oppivelvollisuuden toteuttaminen
6595:  vaatii. Vaikka onkin miltei mahdotonta tehdä päteviä ar-
6596: violaskuja valtiovarain tilasta pitkiksi ajoiksi eteenpäin ja
6597:  vielä vähemmän maan taloudellisesta kantokyvystä, ei Edus-
6598: kunta kuitenkaan pidä suunniteltua budjetin asteettaista
6599: lisäkuormitusta mahdottomana. Välttämättömänä edelly-
6600:  tyksenä on kuitenkin, että valtiovaroja hoidetaan maan to-
6601: dellisia tarpeita silmälläpitäen ja ettei Eduskunnan perus-
6602:  tuslainmukaista oikeutta ottaa osaa budjetin järjestelyyn
6603: syrjäytetä.
6604:                        Oppi 'felvollisuus.                 27
6605: 
6606:     Oppivelvollisuuden säätäminen vaikuttaa mitä syvimmin
6607: kansan koko elämään, tuottaen, samalla kuin se luo uusia
6608: edistys- ja sivistysmahdollisuuksia, uusia, kansalaisten toi-
6609: mintavapautta mitä arkaluontoisimmalla alalla rajoittavia
6610: velvoituksia. Oppivelvollisuuslainsäädäntö onkin Suomen
6611: oikeuden periaatteiden mukaan katsottava kuuluvan sen
6612: lainsäädännön alaan, josta Hallitsija ja Eduskunta yhteisesti
6613: päättävät. Tämä on lainsäädännössä tunnustettu sen kautta,
6614: että useinmainittu 1898 vuoden asetus ylempien kansakoulu-
6615: jen perustamisen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa on
6616: syntynyt Valt1osäätyjen myötävaikutuksella.
6617:     Mutta ei ainoastaan itse oppivelvollisuusperiaatteen nou-
6618: datettavaksi säätäminen edellytä Eduskunnan suostumusta,
6619: vaan sitä vaativat myös ne lähemmät, oppivelvollisuuteen
6620: oleellisesti liittyvät säännökset, jotka ovat tarpeen sen toi-
6621: meenpanemiseksi, jo senkin vuoksi että siitä tavasta, jolla
6622: uudistus toteutetaan, riippuu melkoisesti itse uudistuksen
6623: laatu ja vaikutukset. Ehdottaessaan yleisen oppivel-
6624: vollisuuden toimeenpanemista, on Eduskunta senvuoksi pi-
6625: dättänyt itselleen vallan päättää myöskin uudistuksen tote-
6626: uttamista vasta.
6627:     Yleisen oppivelvollisuuden toimeenpanon kansalta vaa-
6628: timat rahalliset uhraukset ovat niinikään siksi tuntuvat, että
6629: ne mitä läheisimmin koskevat kansan verotusoikeutta. Kun
6630: uudistus kysyy entistä suurempia varoja kansakoululaitos-
6631: ta varten, saavat kaikki kansakoululaitoksen taloutta kos-
6632: kevat kysymykset, joista useat nykyisin ovat hallinnolli-
6633: sella lainsäädännöllä järjestetyt, niin suuren kantavuuden ja
6634: merkityksen, että niiden siirtämistä kokonaan eduskunta-
6635: lainsäädännön piiriin on katsottava ei ainoastaan asianmu-
6636: kaiseksi, vaan aivan välttämättömäksikin.
6637:     On sitäpaitsi huomattava, että ennenmainitun 1898 vuo-
6638: den asetuksen voimaan tultua kuuluu eduskuntalainsäädän-
6639: nön alaan jo nytkin kysymykset kansakoulujen opetuskieles-
6640: tä, piirijaosta, kuntien velvol1isuudesta perustaa kouluja ja
6641: koulujen hallinnosta. Samoin on Eduskunnalla nykyään
6642:                      •
6643: 
6644: 28 liHO. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
6645: 
6646: päättämisvalta mitä tulee kansakoulun opettajistolle yleisistä
6647: varoista suoritettavaan palkkaukseen, josta nykyisin on voi-
6648: massa Eduskunnan myötävaikutuksella syntynyt, tammi-
6649: kuun 24 päivänä 1908 annettu asetus. Suuri joukko alem-
6650: pana oleviin asetusehdotuksiin otettuja määräyksiä sisäl-
6651: tää näiden säännösten toistamista, muuttamista tai ke-
6652: hittämistä (oppivelvollisuusasetuksen 2 § 3 mom., 6, 8, 10,
6653: 11, 26 ja 27 § sekä kansakoululaitoksen kustannuksia kos-
6654: kevan asetuksen 1, 2, 7, 8, 9, 11, 12 ja 13 §, viimemainittu
6655: mikäli se koskee palkkausta yleisistä varoista, sekä 24 §).
6656: Monet säännökset taas kohdistuvat sellaisiin seikkoihin,
6657: joista Eduskunta vuosittain päättää kansakoulubudjetin
6658: yhteydessä (oppivelvollisuusasetuksen 12, 13, 14 ja 15 §
6659: sekä kansakoululaitoksen kustannuksia koskevan asetuksen
6660: 4, 5, 18 ja 20 §).
6661: 
6662:     Sen johdosta, että kunnallinen kansakoululaitos oppivel-
6663: vollisuuden toimeenpanemista varten on maaseudulla ulo-
6664: tettu alkuopetukseenkin, pyytää Eduskunta saada huomaut-
6665: taa, että alkuopetusta koskeva lainsäädäntö nykyisin on osa
6666: kirkollisesta lainsäädännöstä. Vaikkakaan alkuopetukseen
6667: kohdistuvan oppivelvollisuuden täytäntöönpaneminen ei ole
6668: samaa kuin kirkollisen alkuopetuksen siirtäminen lmnnalli-
6669: seksi opetustoimeksi, ja vaikka kirkollinen alkuopetus edel-
6670: leen jossakin määrin jäisi toimimaan kunnallisen alkuope-
6671: tuksen rinnalla, on kuitenkin oikeudenmukaista, että sama
6672: vaikutusvalta, mikä kansalaisilla kirkon jäseninä on ollut
6673: alkuopetuksen järjestämiseen kirkollisen lainsäädännön
6674: kautta, sille säilytetään senkin alkuopetuksen lainsäädän-
6675: töön, joka oppivelvollisuuden voimaan astuttua laajassa
6676: määrässä tulisi kirkollisen alkuopetuksen tilalle.
6677: 
6678: 
6679: 
6680:    Eduskunnan hyväksymät molemmat alempana olevat
6681: a~etusehdotukset ovat katsottavat yhdeksi kokonaisuudeksi,
6682:                       Oppivelvollisuus.                    29
6683: 
6684: vaikka ne käytännöllisistä syistä esiintyvät eri asetuksina.
6685: Ne ovatkin senvuoksi niin riippuvia toisistaan, ettei toista
6686: voi vahvistaa samalla vahvistamatta toista.
6687:    Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, Eduskunta saa ala-
6688: maisesti ilmoittaa,
6689: 
6690:               että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt ja
6691:            Teidän K eisqrillisen 21!ajesteettinne armollisesti
6692:            vahvistettava:ksi lähettää seumavat kaksi asetus-
6693:            ehdotusta:
6694: 30 1910. -   Edusk. asetusehd.- Eduskuutaesitysmiet. N :o 3.
6695: 
6696: 
6697: 
6698: 
6699:                             Asetus
6700:                     oppivelvollisuudesta.
6701: 
6702:                             I LUKU.
6703:         0 p p i v e l v o ll i s u u d e s t a y l e e n s ä.
6704: 
6705:                                1 §.
6706:     Suomen kansalaisten lapset, joiden äidinkieli on suomi
6707: tai ruotsi, ovat oppivelvolliset tämän asetuksen mukaan, ja
6708: astuu oppivelvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjes-
6709: tyksessä.
6710:     Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
6711:     lähimmästä kansakoulusta viittä kilometriä kauvempa-
6712: na asuvat lapset niissä kunnissa, joiden keskimääräinen
6713: asukasluku neliökilometriä kohti ei nouse kolmeen;
6714:     lapset, joilla on koulupiirin vähemmistönä olevan väes-
6715: tön kieli äidinkielenä, 10 § :n kolmannessa kappaleessa mai-
6716: nitussa tapauksessa; sekä
6717:     tylsämieliset lapset.
6718:                             2 §.
6719:     Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja taitomäärän
6720: saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan uskonnossa,
6721: äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, histo-
6722: riassa, laskennossa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä
6723: kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
6724:     Vapautus uskonnonopetuksesta riippukoon siitä, mitä
6725: tästä on erikseen säädetty tai vastedes säädetään.
6726:     Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
6727: kielellä.
6728:                       Oppivelvollisuus.                   31
6729:                              3 §.
6730:      Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä ka-
6731: lenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
6732: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
6733: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
6734: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
6735: vuoden ajan ja saakoon hän sen kuluessa, jos on kansakou-
6736: lun läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka, 7 § :ssä
6737: mainittua jatko-opetusta.
6738:      Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
6739: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta lap-
6740: selle edulliseksi harkitsevat, yhtä vuotta myöhemmäksi.
6741:      Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuuten-
6742: sa täyttäneenä niin pian kuin hän on läpikäynyt kansakou-
6743: lun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän sekä
6744: sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut opetusta
6745:  yhden vuoden ajan.
6746:                              4 §.
6747:      Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
6748:  miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin lää-
6749:  käri on katsonut tarpeelliseksi. Jollei lääkärin todistusta
6750:  ilman suuria vaikeuksia voida hankkia, riippukoon vapau-
6751:  tus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta, mikäli vapautus
6752:  ei koske koko koulunkäyntiä lukukautta pitempänä aikana,
6753:  jossa tapauksessa lapsi on kunnan kustannuksella toimitet-
6754:  tava lääkärin tarkastettavaksi.
6755:      Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
6756:  kansakouluntarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvol-
6757:   lisuuden täyttämisestä siinä määrin kuin välttämätöntä on.
6758:  Missä kunta on tällaisia lapsia varten 17 § :n mukaan järjes-
6759:   tänyt erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen
6760:   ottamaan osaa.
6761:       Muun erinomaisen syyn takia saakoon johtokunta van-
6762:   hempain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuu-
6763:   desta enintään kuukaudeksi tai kansakouluntarkastajan lu-
6764:   valla korkeintaan yhdeksi lukukaudeksi.
6765: a2 1910. - Edusk. asetusehd, -- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
6766: 
6767:                                  5 §.
6768:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi, ellei hän saa
6769: vastaavaa opetusta muussa koulussa tai kotona, pantava
6770: kansakouluun, jossa hän on velvollinen nauttimaan opetusta
6771: niinkuin 2 § :ssä on säädettynä.
6772: 
6773: 
6774:                            II LUKU.
6775: 
6776:     0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
6777: 
6778:                               6 §.
6779:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
6780: mistä varten olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitet-
6781: tuina, ettei lapsilla yleensä ole kodistaan oman piirinsä
6782: kansakouluun enemmän matkaa kuin viisi kilometriä. Sen
6783: mukaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulu-
6784: jen piirijako maalaiskunnissa ja tällöin otettakoon huomi-
6785: oon, että sellainen kahteen tai useampaan kuntaan kuuluva
6786: asutusalue, jota ei sopivasti voida jakaa asianomaisten kun-
6787: tien muihin koulupiireihin, on tehtävä eri koulupiiriksi.
6788:     Kunnassa, jonka keskimääräinen asukasluku neliö-
6789: kilometriä kohti ei nouse kolmeen, jää kansakoulujen
6790: perustaminen kunnan harkinnasta riippuvaksi.             Kui-
6791: tenkin on kunta velvollinen viivyttelemättä ryhtymään
6792: toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun kouluun
6793: pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään se määrä
6794: piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän asetuksen
6795: mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen. Niin-
6796: ikään on koulu perustettava, jos kunnassa on yhtenäinen,
6797: suuruudeltaan edellisessä kappaleessa määriteltyä koulupii-
6798: riä vastaava alue, missä on vähintään se määrä alueella asu-
6799: via tai oleskelevia lapsia, joka. tämän a.setuksen mukaan vel-
6800: voittaa kuntaa koulun perustamiseen. Piirija.ko näissä kun-
6801: nissa tarkistettakoon tämän mukaisesti.
6802:                         Oppivelvollisuus.                     33
6803: 
6804:                               7 §.
6805:       Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
6806: · joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää
6807:   vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. Laajennetussa alem-
6808:   massa kansakoulussa on myös kuusi vuosiluokkaa.
6809:       Ylempi kansakoulu on aina kiinteä. Sen oppiaika on
6810:   kolmekymmentäkuusi viikkoa vuodessa; kuitenkin voidaan
6811:  .kahden ylemmän vuosiluokan oppilaat, jos kunta niin päät-
6812:   tää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään kahden viikon
6813:   kuluessa kiireimpänä maatöiden aikana.
6814:       Alempi kansakoulu on joko kiinteä tai kiertävä, kiertä-
6815:   vänä toimien kahdessa paikassa koulupiirin sisällä. Sen
6816:   vuotuinen oppiaika on vähintään kahdeksantoista ja enin-
6817:   tään kolmekymmentäkuusi viikkoa.
6818:       Laajennettu alempi kansakoulu on aina kiinteä; sen
6819:   vuotuinen oppiaika on vähintään kahdeksantoista viikkoa.
6820:      Kaupunkikunnassa tulee olla riittävä määrä kansakou-
6821:   luihin liittyviä, pääasiallisesti käytännölliseen elämään val-
6822:   mistavia yksivuotisia jatkoluokkia.
6823: 
6824:                                8 §.
6825:      Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien lasten
6826:  luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla
6827:  ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakouluun pan-
6828:  tavien lasten luku nousee vähintään viiteen, siihen liittyvä
6829:  kiinteä tai kiertä"\'ä alempi kansakoulu.
6830:      Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten lukumää-
6831:  rä on kolmeakymmentä pienempi, eikä kunta vapaaehtoi-
6832:  sesti ole piiriin perustanut täydellistä kiinteää tai kiinteää
6833:  ylempää ja kiertävää alempaa kansakoulua, annettakoon
6834:  opetusta laajennetussa alemmassa kansakoulussa.
6835:      Missä ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien
6836:  lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä tai alem-
6837:  paan kansakouluun pantavien lasten lukumäärä viittä pie-
6838:  nempi, ei kunta kuitenkaan ole velvollinen näille kustanta-
6839:  maan opetusta heidän omassa piirissään, vaan avustakoon
6840:                                                           3
6841: 34 1910. -   Edusk. asetusehd. - Edusku.ntaesitysmiet. N :o S.
6842: 
6843: näiden koulunkäyntiä jonkun muun piirin kansakoulussa
6844: 13 ja 14 § :ssä mainittujen perusteiden mukaan.
6845: 
6846:                              9 §.
6847:     Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
6848: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työan-
6849: siona oleskelevat, kunnes lapsi on oppivelvollisuutensa suo-
6850: rittanut.
6851:     Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
6852: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
6853: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
6854: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
6855: käymään vieraan kunnan kansakoulua.
6856:     Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään läheisen piirin
6857: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen oi-
6858: keus 8 § :n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
6859: sissa sekä muutoinkin milloin lasten koulumatka ei tule
6860: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta muussa tapauksessa
6861: vaaditaan siirtoon vanhempain suostumus.
6862: 
6863:                             10 §.
6864:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielistä väestöä, on
6865: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
6866: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
6867: sesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen perustei-
6868: den mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa tai
6869: useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa vierekkäisessä
6870: piirissä asuviin lapsiin nähden.
6871:     Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin hajal-
6872: laan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi omakielisiä
6873: kouluja, on kunta, katsoen sen velvollisuuteen perustaa
6874: kouluja vähemmistön lapsia varten, pidettävä yhtenä kou-
6875: lupiirinä.
6876:     Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, ettei
6877: koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset op-
6878: pivelvollisuudesta vapaat.
6879:                        Oppivelvollisuuw.                   35
6880: 
6881:    Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään, ol-
6882: koot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
6883: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
6884: 
6885:                          11 §.
6886:    Älköön ·useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta yhdes-
6887: sä opetettako.                                  '
6888:    Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee yli viiden-
6889: kymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava vaiko
6890: koulu laajennettava opettajavoimia lisäten.
6891: 
6892:                          12 §.
6893:    Kansakoulun oppilaille annettakoon maksutta omiksi
6894: oppikirjat ja muut koulutarpeet.
6895: 
6896:                           13 §.
6897:    Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden takia kat-
6898: sotaan välttämättömäksi nuorempia ja heikompia lapsia
6899: saattaa kouluun tai majoittaa koulun läheisyyteen, ottakoon
6900: kunta harkintansa mukaan osaa vanhemmille tästä johtu-
6901: viin kustannuksiin. Jos matka lähimpään kansakouluun
6902: on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan ottaa osaa saat-
6903: tamis- ja majoittamiskustannuksiin lapsen ikään katso-
6904: matta.
6905: 
6906:                           14 §.
6907:    Varattomille lapsille tulee kunnan muillakin kuin
6908: edellisissä pykälissä mainituilla tavoilla antaa siksi riittä-
6909: vää avustusta, että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolli-
6910: seksi.
6911: 
6912:                           15 §.
6913:    Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuksiin
6914: säädetään erikseen tämän asetuksen yhteydessä tänään an-
6915: netussa asetuksessa kansakoululaitoksen kustannuksista.
6916: 36 1910. -   Edusk. asetusehd. - Eduskuutaesitysmiet. N :o 3.
6917: 
6918:                          III LUKU.
6919: 
6920:                 E r i t y i s o p etu k s e s ta.
6921: 
6922:                            16 §.
6923:     Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
6924: ellei heidän opetuksestansa muulla tavoin huolta pidetä,
6925: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
6926: köön, ikään katsomatta, niin kauvan kuin laitoksen oppi-
6927: aika kestää.
6928:     Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
6929: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
6930: gissa antaa luettelot koulutoimen ylihallitukselle, joka mää-
6931: rää, mihin oppilaitokseen kukin lapsista on toimitettava.
6932: 
6933: 
6934:                             17 §.
6935:    Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenentuhatta
6936: asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2 kappaleessa
6937: mainittuja lapsia varten.
6938: 
6939: 
6940:                          IV LUKU.
6941: 
6942:   0 p p i v e 1 v o 11 i suu d en täyttämisen v a 1-
6943:                           vonnasta.
6944: 
6945:                             18 §.
6946:     Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen piiritar-
6947: kastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisena
6948: pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täytetään tä-
6949: män asetuksen mukaan.
6950:    Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin koh-
6951: din jättämään erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen
6952: viranomaisen asiaksi.
6953:                        Oppivelvollisuus.                   37
6954:                             19 §.
6955:     Kansakoulunjohtokunnan on pnrm oppivelvollisista
6956: lapsista pidettävä luetteloa, mitä varten asianomainen pa-
6957: pisto ja seuralruntain johtajat ovat velvolliset antamaan
6958: tarpeelliset tiedot.
6959:                            20 §.
6960:     Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa säännölli-
6961: sesti käyttää lastansa koulussa tai eivät toimita hänelle vas-
6962: taavaa opetusta, tulee johtokunnan kehoittaa vanhempia
6963: täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät siitä ota ojen-
6964: tuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa heidät syytettä-
6965: viksi tuomioistuimessa.
6966:     Kun tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sellui-
6967: seen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
6968: kymmenen markan sakkoon.
6969:     Jos laiminlyöjä edelleen niskoittelee, sittenkun syyte
6970: häntä vastaan on nostettu, on rangaistus siitä yhdistettävä
6971: rangaistukseen ensin ilmiannetusta laiminlyönnistä.
6972:     Joka uusii sellaisen laiminlyönnin, tuomittakoon kor-
6973: keintaan sadan markan sakkoon.
6974: 
6975:                               21 §.
6976:     Kunnan viranomainen, joka jättää täyttämättä hänelle
6977: tämän asetuksen 13 ja 14 § :n mukaan kuuluvan velvollisuu-
6978: den, rangaistakoon niinkuin virkarikoksesta rikoslaissa sää-
6979: detään.
6980:                              22 §.
6981:     Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että sellainen yksi-
6982: tyisen henkilön, yhdistyksen, yhtiön tai kirkollisen taikka
6983: muun yhdyskunnan omistama koulu, jossa ylihallitukselle
6984: tehdyn ilmoituksen mukaan annetaan oppivelvollisuuden
6985: suorittamiseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoi-
6986: tuksensa.
6987:                              23 §.
6988:     Sellaisessa koulussa, josta ei ole koulutoimen ylihalli-
6989: tukselle tehty edellisessä pykälässä mainittua ilmoitusta,
6990: 38 1910. -   Edusk. asetusehd,- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
6991: 
6992: oppivelvollisuuden täyttämiseksi annetun opetuksen sekä
6993: eamoin kotiopetuksen tarkoituksenmukaisuuden valvomista
6994: varten ovat lapsen vanhemmat velvolliset kunkin lukuvuo-
6995: den lopussa kansakoulunjohtokunnalle toimittamaan päte-
6996: vän henkilön antaman todistuksen lapselle annetun ope-
6997: tuksen laadusta ja laajuudesta. Hyväksyttävän todistuk-
6998: sen puutteessa on johtokunta velvollinen sitä varten kuu-
6999: lustuttamaan lasta. Jos johtokunta katsoo tarpeelliseksi,
7000: on se oikeutettu toimituttamaan kuulustelun joka lukukau-
7001: den lopussa. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja
7002: johtokunnan määräämän pätevän henkilön läsnä ollessa.
7003: Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä ylem-
7004: pään kansakouluun sekä, jos lapsi on alemman kansakou-
7005: lun asteella, myöskin alempaan kansakouluun virkakel-
7006: poista opettajaa.
7007:    Jos havaitaan, ettei kotiopetus, muistutuksesta huoli-
7008: matta, vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta van-
7009: hemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
7010:     Vanhemmilla, jotka eivät johtokunnan päätökseen tyy-
7011: dy, olkoon valta jättää asia kansakouluntarkastajan rat-
7012: kaistavaksi.
7013: 
7014: 
7015:                           V LUKU.
7016: 
7017:               E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
7018: 
7019:                         24 §.
7020:    Jokainen· maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
7021: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän ase-
7022: tuksen mukaan on täytäntöön pantu viidentoista vuoden
7023: kuluessa asetuksen voimaan astumisesta.
7024:    Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän asetuk-
7025: sen mukaan täytäntöön pantava kolmen vuoden kuluessa
7026: asetuksen voimaan astumisesta.
7027:                       Oppivelvollisuus.                   39
7028: 
7029:                           25 §.
7030:     Maalaiskunnissa on tämän asetuksen mukainen oppi-
7031: velvollisuus 24 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toi-
7032: meen asteettain seuraavassa järjestyksessä:
7033:     Sen vuoden syyslukukauden alusta asti, jolloin asetus
7034: astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin piirin koulu-
7035: ikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan kansakouluun
7036: ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jollei koulussa vapaa-
7037: ehtoisten oppilaiden ohella ole kaikille tilaa, ovat ensisi-
7038: jassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat lähempänä
7039: koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin kaikille
7040: oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansakoululai-
7041: tos järjestyy 26 § :ssä mainitun suunnitelman mukaisesti.
7042:     Viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaan astu-
7043: misesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
7044: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisi-
7045: nä viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluis-
7046: ta ja opettajapaikoista.
7047:     Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhyemmässäkin
7048: ajassa panna oppivelvollisuus täytäntöön.
7049: 
7050:                            26 §.
7051:     Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen antamisesta
7052: tulee jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkasta-
7053: jan kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihal-
7054: lituksen vahvistettavaksi lähettää tämän asetuksen mukai-
7055: nen suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin
7056: täytäntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on perustet-
7057: tava, opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus voi-
7058: maan saatava.
7059:     Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muuttamat-
7060: ta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauksessa
7061: ylihallituksen on, hylkäämisen syyt ilmoittaen ja tarpeelli-
7062: sia ohjeita antaen, palautettava asia uuden tarkoituksenmu-
7063: kaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan kuluessa. Yli-
7064: hallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa siihen hakea
7065: muutosta Keisarillisen Senaatin talousosastossa.
7066: 40 1910. -   Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7067: 
7068:     Ellei ylihallitus katso voivansa muuttamatta hyväksyä
7069: kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä sen vuoksi, että sii-
7070: nä on ilmeisesti pyritty vapautumaan tämän asetuksen mu-
7071: kaisista velvollisuuksista, valmistakoon se, pysyen mah-
7072: dollisimman tarkasti kunnan päätöksessä, ehdotuksen
7073: snunnitelmaksi sekä alistalwon asian Keisarillisen Senaatin
7074: talousosaston ratkaistavaksi, joka, kuultuaan kuntaa ehdo-
7075: tuksesta, vahvistaa lainmukaisen suunnitelman.
7076: 
7077:                            27 §.
7078:    Jos yksityisissä tapauksissa katsotaan paikallisten tai
7079: muiden olosuhteiden vuoksi olevan poikettavan piirijakoa
7080: koskevista lainmääräyksistä, jättäköön kunta siitä hake-
7081: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka asian toimittaa
7082: oman lausuntonsa keralla Keisarillisen Senaatin talousosas-
7083: ton tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
7084: 
7085:                            28 §.
7086:    Erityisestä hakemuksesta voi Keisarillisen Senaatin ta-
7087: lousosasto harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä
7088: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pi-
7089: temmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi.
7090: 
7091:                            29 §.
7092:     Jokaisen kaupunkikunnan tulee kansakoululaitoksensa
7093: ohjesääntöön tehdä ja koulutoimen ylihallituksen vahvis-
7094: tettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivelvollisuuden
7095: toimeenpano aiheuttaa.
7096: 
7097:                            30 §.
7098:    Milloin useampiopettajaisen kansakoulun oppilasmää-
7099: rä nousee yli kahdensadan, ja tästä poikaoppilaita on vä-
7100: hintään sata, on kunnan otettava veiston ja piirustuksen
7101: opettamista varten erityinen opettaja.
7102:                      Oppivelvollisuus.                41
7103: 
7104:                          31 §.
7105:    Tämän asetuksen määräykset vanhemmista tarkoitta-
7106: vat sitä henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta
7107: lapsen kasvatuksesta.
7108: 
7109:                          32 §.
7110:    Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on voi-
7111: massa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
7112: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
7113: kansakouluihin nähden.
7114: 
7115:                          33 §.
7116:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19 .. ,
7117: mutta on sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmis-
7118: taviin toimenpiteisiin ryhdyttävä heti kun asetus on vah-
7119: vistettu.
7120:                           34 §.
7121:    Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat ase-
7122: tukset ja määräykset kumotaan tämän asetuksen kautta,
7123: mikäli ne ovat vastoin sen säännöksiä.
7124:     42 1910. -    Edusk. asetusehd. -- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 
7129:                                   Asetus
7130:                kansakoululaitoksen kustannuksista.
7131: 
7132:                                  I LUKU.
7133: 
7134:                       Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
7135: 
7136:                                     1 §.
7137:         Oppivelvollisuudesta tänä päivänä annetussa asetuk-
7138:     sessa säädetyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää
7139:     sekä oppivelvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa
7140:     kunta kokonaisuudessaan, saaden yleisistä varoista avus-
7141:     tusta, kuten alempana määrätään. Kun koulupiiri käsit-
7142:     tää osia eri kunnista, ottavat asianomaiset kunnat osaa kou-
7143:     lun kustannuksiin siinä suhteessa, missä kuhunkin kuntaan
7144:     kuuluvia oppivelvollisia lapsia koulupiirissä on.
7145: 
7146: •                                     2 §.
7147:        Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alainen.
7148:     Kahden tai useamman kunnan yhteisesti kannattama koulu
7149:     on sen kunnan hallinnossa, jonka alueella koulu sijaitsee.
7150: 
7151: 
7152:                                  II LUKU.
7153: 
7154:      M a a 1 a i s k u n t a i n k a n s a k o u l u l a i t o k s e s t a.
7155: 
7156:                            3 §.
7157:       Jokaista ylempää kansakoulua varten on hankittava
7158:     oma huoneisto. Alempaa ja laajennettua alempaa kansa-
7159:                      Oppivelvollisuus.                 43
7160: 
7161: koulua varten on oma huoneisto hankittava tai sopiva huo-
7162: neisto vuokratta va.
7163:    Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
7164: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakou-
7165: lun tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneistoon. Samoin
7166: saakoon kunta, missä ilman suurempaa haittaa niin saattaa
7167: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa-
7168: koulun huoneistoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen, nii-
7169: nä aikoina, jolloin näitä ei muuhun opetukseen käytetä.
7170: 
7171:                            4 §.
7172:     Maalaiskunta on omien huoneistojen hankkimiseksi
7173: ylempää kansakoulua varten yleisistä varoista oikeutettu
7174: saamaan sekä avustusta että lainaa yhteensä rakennuskus-
7175: tannusten koko määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000
7176: markkaa yhden opettajan koulua varten ja 8,000 markkaa
7177: jokaista lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden
7178: nojalla Keisarillisen Senaatin harkinnan mukaan:
7179:     avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
7180: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
7181: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
7182: Keisarillinen Senaatti voi suurempiakin avustuksia myön-
7183: tää; sekä
7184:     kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
7185: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
7186: tään 7,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
7187:     Omain huoneistojen hankkimiseksi kiinteää alempaa
7188: kansakoulua varten saakoon kunta yleisistä varoista avus-
7189: tuksena ja lainana yhteensä rakennuskustannusten koko
7190: määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 6,000 markkaa, josta
7191: summasta Keisari:llisen Senaatin harkmnan mukaan avus-
7192: tusta on oleva 1,000-3,000 markkaa sekä lainaa enintään
7193: 5,000 markkaa koulua kohti.
7194:    Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa yleisillä va-
7195: roilla omain huoneistojen hankkimiseksi myöskin laajen-
7196: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten,
7197: 44 1910. -   Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7198: 
7199: ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä Kei-
7200: snillisen Senaatin harkinnasta.
7201:     Avustuksen korkeampiin määriin on kunta oikeutettu
7202: oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 6 § :n toisessa kap-
7203: paleessa mainituissa tapauksissa sekä silloin kun kunta ha-
7204: luaa johonkin piiriin asetuksen mukaisesti perustettavan
7205: laajennetun alemman kansakoulun asemasta perustaa ylem-
7206: män ja siihen liittyvän alemman kansakoulun.
7207: 
7208:                              5 §.
7209:      Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
7210: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta
7211: johtuviin menoihin saakoon kunta avustusta yleisistä va-
7212: roista.
7213:     Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen J.3 ja 14 § :ssä
7214: mainitusta lasten avustamisesta johtuviin menoihin otta-
7215: koon valtio niinikään osaa.
7216: 
7217: 
7218:                             6 §.
7219:     Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
7220: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
7221: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
7222: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle
7223: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa,
7224: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
7225: viljeltyä maata.
7226:     Ellei asuntoa voida koulun yhteydessä antaa, on opet-
7227: tajalle, hänen vaatimuksestaan, ~orvauksena asunnosta,
7228: lämmöstä ja valosta suoritettava vähintään 250 markkaa
7229: vuodessa. Viljelysmaasta sekä rehusta ja laitumesta on
7230: opettajalle, ellei niitä ilman suurempia vaikeuksia voida
7231: luonnossa hankkia joko täyteen määrään tai lainkaan, suo-
7232: ritettava vuotuinen korvaus, joka viljelysmaasta älköön ol-
7233: ko vähemmän kuin 100 markkaa hehtaarilta eikä yhden
7234: lehmän rehusta ja laitumesta 200 markkaa pienempi.
7235:                       Oppivelvollhmus.                    45
7236: 
7237:                              7 §.
7238:     Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
7239: taja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta tämä ylei-
7240: nen peruspalkka korotetaan 1,100 markkaan naimisissa ole-
7241: valle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasialli-
7242: nen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia alaikäisiä lapsia.
7243: 
7244: 
7245:                            8 §.
7246:     Ylemmän kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen,
7247: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan yleisistä
7248: varoista joka kerran 180 markan suuruisen palkankoro-
7249: tuksen, jos hänen peruspalkkansa 7 § :ssä säädettyjen perus-
7250: teiden mukaisesti on 900 markkaa, ja 220 markan suurui-
7251: sen, jos peruspalkka on 1,100 markkaa.
7252: 
7253: 
7254:                             9 §.
7255:     Korkeampi peruspalkka, josta 7 § :ssä mainitaan, las-
7256: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
7257: siitä, mukaanliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
7258: sanottuun etuun, on tehty, ja samalla korotetaan se tai ne
7259: palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuosien
7260: johdosta saanut, kuten 8 § :ssä säädetään.
7261: 
7262: 
7263:                          10 §.
7264:    Alemman kansakoulun opettajalle antakoon kunta vä-
7265: hintään yhden huoneen ja keittiön käsittävän vapaan asun-
7266: non, lämmön ja valon sekä vähintään 25 aaria viljeltyä
7267: maata.
7268:    Ellei asuntoa voida kiinteän koulun yhteydessä antaa,
7269: on opettajalle, hänen vaatimuksestaan, korvauksena asun-
7270: nosta, lämmöstä ja valosta vuosittain suoritettava vähin-
7271: tään 150 markkaa. Ellei viljelysmaata voida kiinteän kou-
7272: lun opettajalle ilman suurempia vaikeuksia koulun lähei-
7273: 46 1910. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7274: 
7275: syydessä hankkia, on hänelle suoritettava 50 markan suu-
7276: ruinen vuotuinen korvaus.
7277:     Kiertävän alemman kansakoulun opettaja, jolle tarjo-
7278: taan asuntoa vuokrahuoneissa, olkoon vaatiessaan oikeu-
7279: tettu saamaan edellisessä kappaleessa asuntoeduista ja vil-
7280: jelysmaasta määrätyn rahakorvauksen.
7281: 
7282:                             11 §.
7283:   · Vuotuista palkka-apua saa alemman kansakoulun opet-
7284: taja yleisistä varoista 600 markkaa.
7285: 
7286:                             12 §.
7287:    Alemman kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen
7288: ja viisitoista vuotta palveltuaan yleisistä varoista palkan-
7289: korotusta joka kerran 90 markkaa.
7290: 
7291:                              13 §.
7292:     Laajennetun alemman kansakoulun opettaja nauttii
7293: samoja palkkaetuja kuin se ylemmän kansakoulun opet-
7294: taja, joka samalla on koulun johtaja; kuitenkin on opettaja,
7295: jolle tarjotaan asuntoa vuokrahuoneissa, oikeutettu vaati-
7296: essaan saamaan asuntoeduista sekä viljelysmaasta ynnä re-
7297: husta ja laitumesta 6 § :n toisessa kappaleessa määrätyn ra-
7298: hakorvauksen.
7299:                              14 §.
7300:    Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
7301: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kunnan
7302: kustannetta va.
7303:                          15 §.
7304:     Alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy ylemmän
7305: tai laajennetun alemman kansakoulun opettajan virkaan,
7306: olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa vi-
7307: rassaan lukemaan hyväksensä sen ajan, jonka hän sitä en-
7308: nen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan
7309: pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin.
7310:                       Oppivelvollisuus.                   47
7311:                             16 §.
7312:     Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen
7313: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu jälellä olevaksi elin-
7314: ajaksensa saamaan vuotuista eläkettä yleisistä varoista seu-
7315: raavasti:
7316:     ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet-
7317: taja 1,000 markkaa, sekä
7318:     alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa.
7319:     Jos tällaista opettajaa aikaisemmin kohtaa parantuma-
7320: ton tauti taikka jos hän muuten havaitaan ilman omaa syy-
7321: tään tulleen kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan,
7322: niin myönnetään hänelle erotessaan vuotuinen elin-
7323: kautinen apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa
7324: edellämainittua täyttä eläkemäärää, 15 vuotta palvelleelle
7325: kolmea neljännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta
7326: palvelleelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
7327:     Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan, äl-
7328: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
7329: 
7330:                          17 §.
7331:     Alemmasta kansakoulusta ylempään tai laajennettuun
7332: alempaan kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon oikeu-
7333: tettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväksensä
7334: lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyksessä
7335: on alemmassa kansakoulussa palvellut saavutettuaan pä-
7336: tevyyden ylemmän kansakoulun opettajavirkoihin.
7337: 
7338:                           18 §.
7339:     Veiston- ja käsitöidenopettajan palkkio on vähin-
7340: tään 200 markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos
7341: ottaa osaa kolmella neljänneksellä.
7342:    Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 30 § :n nojalla
7343: otettu veiston ja piirustuksen opettaja nauttikoon samoja
7344: palkka- ja eläke-etuja kuin ylemmän kansakoulun opettaja.
7345: 48    1910.- Edusk. asetusehd.- Eduskuutaesitysmiet. N :o 3.
7346: 
7347:                          III LUKU.
7348:         K a u p u n k i k u n ta i n k a n s a k o u 1 u-
7349:                        1 a i t o k s e s t a.
7350: 
7351:                             19 §.
7352:      Kaupunkien on kansakoulunsa ohjesäännössä määrät-
7353:  tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen jär-
7354:  jestämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaa-
7355:  misesta.
7356:                             20 §.
7357:      Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
7358: git yleisistä varoista avustusta vähintään 25 prosenttia
7359: siitä määrästä, johon niiden todelliset menot kansakoulu-
7360: laitoksesta nousevat, ja mainittuihin menoihin luetaan: ra-
7361:  hassa maksettavat palkat, koulujen omien huoneistojen
7362:  vuokra-arvo ja vuokramäärät sellaisista vuokratuista kou-
7363: luhuoneista, joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä
7364: menot lämmityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta,
7365: opetusvälineistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikir-
7366: joista ynnä muista koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta
7367: opettajiston kirjastoihin sekä kuuntelu- ja opintomatka-
7368: stipendeistä.
7369:                            21 §.
7370:     Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja sekä oppi-
7371: velvollisuudesta annetun asetuksen 30 § :n nojalla otettu
7372: veiston ja piirustuksen opettaja, olkoon oikeutettu saamaan
7373: eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muuten samojenperustei-
7374: den mukaan, joita 16 ja 17 § :n mukaisesti olisi noudatet-
7375: tava, jos hän palvelisi maalaiskunnassa.
7376:     Ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin pätevä alem-
7377: man kansakoulun opettaja olkoon kuitenkin oikeutettu
7378: samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansakoulun opetta.ja,
7379: mutta tämän korkeamman eläkkeen saamiseksi luetaan hä-
7380: nen hyväksensä ainoastaan se aika, jonka hän on palvellut
7381: saavutettuaan sanotun pätevyyden.
7382:                        Oppivelvollisuus.                    49
7383: 
7384:    ~lemman kansakoulun opettaja, joka tämän asetuksen
7385: voimaan astuessa on vakinaiseksi otettuna, ja joka ei ole
7386: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin pätevä, olkoon
7387: oikeutettu viimeksi voimassa olleen asetuksen hänelle suo-
7388: maan eläkemäärään.
7389: 
7390:                           22 §.
7391:     Jokainen kaupunki on velvollinen 21 § :ssä mainittua
7392: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
7393: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä
7394: eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinai-
7395: selta ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkee-
7396: seen oikeutetuksi.
7397: 
7398:                            23 §.
7399:     Yhtä suuri maara kuin se, jonka kaupungit 22 § :ssä
7400: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
7401: valtion kansakoulumenosääntöön otettava ja kaupungeista
7402: menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokontto-
7403: riin, joka kasvuuttaa näitä varoja siinä määrässä kuin niitä
7404: ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sanotut
7405: varat käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättömiksi, an-
7406: netaan tarvittava lisämäärä kansakoulutointa varten oso-
7407: tetuista varoista.
7408: 
7409: 
7410:                          IV LUKU.
7411: 
7412:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
7413: 
7414:                         24 §.
7415:     Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
7416: kouluun ja päinvastoin tai toisen kaupungin kansakou-
7417: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
7418: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
7419: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
7420:                                                         4
7421: 50    1910.- Edusk. asctusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7422: 
7423:     että hän siirtyessään kaupungista maalle ilman muuta
7424: pääsee virkavuosiensa mukaan nauttimaan palkankoro-
7425: tusta;
7426:     että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, saa siksi
7427: kunnes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on velvolli-
7428: nen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus
7429: nousee entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai
7430: sen yli, pitää oikeutensa palkankorotukseen maalaisopet-
7431: tajiin nähden voimassa olevien perusteiden mukaan, ei
7432: kuitenkaan korkeampaan määrään kuin hän sen kaupun-
7433: gin palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen hän on
7434: siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saamaan;
7435:     että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, on, siksi
7436: kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä
7437: mukaan on velvollinen hänelle maksamaan palkankoro-
7438: tusta ja tämä korotus nousee hänen ennen nauttimansa
7439: palkankorotuksen tasalle tai sen yli, oikeutettu saman
7440: suuruiseen palkankorotukseen, ei kuitenkaan korkeampaan
7441: määrään, kuin minkä hän sen kaupungin palkkaussäännör.
7442: mukaan, jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeu-
7443: tettu samalta palvelusajalta saamaan; ja
7444:     että alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy ylem-
7445: pään tai laajennettuun alempaan kansakouluun, ei kuiten-
7446: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
7447: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal,
7448: vellut, saavritettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
7449: opettajanvirkoihin.
7450: 
7451:                            25 §.
7452:    Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksamaan
7453: 24 § :n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen ja
7454: saa siitä vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todistaman
7455: laskun mukaan, yleisistä varoista kantaa sen rahamäärän,
7456: minkä se opettajalle on täten maksanut yli sen, mitä kau-
7457: pungin oman palkkaussääntönsä mukaan olisi ollut sa-
7458: malle opettajalle suoritettava.
7459:                          Oppi velvollisuus.                 51
7460:                              26 §.
7461:         Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
7462:     laiskansakonluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
7463:     saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
7464:     hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
7465:     tai maalla palvellut.
7466: 
7467:                                27 §.
7468:        Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
7469:     velvollisuudesta annetun asetuksen voimaan astuessa lak-
7470:     kaavat, on kunta velvollinen silloin vakinaisessa virassa
7471: •   olevalle ylemmän maalaiskansakoulun johtajalle, niin kau-
7472:     van kuin hän samassa toimessaan pysyy, vuosittain suoritta-
7473:     maan sen määrän, johon johtajan osuus sanottuihin mak-
7474:     suihin viiden viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän ase-
7475:     tuksen voimaanastumista on keskimäärin noussut.
7476: 
7477:                              28 §.
7478:        Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä asetuksessa
7479:     sekä mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
7480: 
7481:                              29 §.
7482:         Tämä asetus astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 ...
7483:     Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
7484:     set ja määräykset, mikäli ne ovat vastoin tämän asetuksen
7485:     säännöksiä.
7486: 52   1910.- Edu.sk. asetusehd.- Edusknntaesitysmiet. N :o 3.
7487: 
7488: 
7489: 
7490: 
7491:                Ehdo t us a s e t uks e ks i o i ke ude s ta v a-
7492:            pautukseen uskonnonopetuksest~
7493:      Oppivelvollisuutta koskevan asetusehdotuksen 2 § :n 1
7494: momentissa on uskonto otettu oppivelvollisuuteen kuulu-
7495: vien aineiden joukkoon. Saman asetusehdotuksen 5 § :ssä
7496: säädetään, että lapsi, ellei hän saa vastaavaa opetusta muus-
7497: sa koulussa tai kotona, on pantava kansakouluun, jossa hän
7498: on velvollinen nauttimaan 2 § :ssä mainittujen aineiden ope-
7499: tusta. Viimemainitun pykälän 2 momentissa on vapautus
7500: uskonnonopetuksesta tehty riippuvaksi siitä, mitä tästä on
7501: erikseen säädetty tai vastedes säädetään.
7502:      Suomen nykyinen lainsäädäntö ei sisällä mitään muuta,
7503: määräystä vapauksesta maan kouluissa annettavast.a,
7504: uskonnonopetuksesta kuin sen, mikä säädetään mar-
7505: raskuun 11 päivänä 1889 annetun, niitä kristityitä uskonto-
7506: kuntia Suomenmaassa, jotka ovat muuta protestanttista.
7507: uskonoppia kuin evan:kelis-luterilaista, koskevan armollisen
7508: asetuksen 14 § ;ssä.
7509:      Eduskunta on katsonut, että tämä jo nykyään vanhentu-
7510: nut lainsäädäntö oppivelvollisuutt·a toimeenpantaessa eh-
7511: dottomasti kaipaa perinpohjaista uudistusta.            Kysy-
7512: mys vanhempain ja edusmiesten velvollisuudesta hankkia
7513: lapsille tilaisuutta uskonnonopetuksen saamiseen tulee epäi-
7514: lemättä soveliaimmin lopullisesti ratkaistuksi uskonnonva-
7515: pautta koskevan lainsäädännön yhteydessä. Tällaisella lain-
7516: säädännöllä olisi myönnettävä Suomen kansalaisille oi-
7517: keus erota evankelis-luterilaisen kirkon yhteydestä
7518: liittymättä toiseen uskontokuntaan, sekä samalla sää-
7519: dettäYä, ettei· lasta voiua pakottaa koulussa tai sen ulko-
7520: puolella ottamaan osaa sellaisen uskontokunnan opin mu-
7521:                        Oppivelvollisuus.                   53
7522: 
7523: kaan annettavaan uskonnonopetukseen, johon hän ei kuulu.
7524: Kun uskonnonvapautta ainakin näin laajalti on maamme
7525: kansalaisille myönnetty, käy helpommaksi myöskin järjestää
7526: vapautus uskonnonopetuksesta ajanmukaiselle kannalle.
7527:     Asianlaita on kuitenkin toinen, jos yleinen oppivelvolli-
7528: suus säädetään ennenkuin on aikaansaatu niin laaja
7529: uskonnonvapauslaki kuin edellä viitattiin. Niin kauan
7530: kuin on vanhempain vapaan harkinnan varassa, halua-
7531: vatko he käyttää lapsiaan koulussa vai eivätkö, käy aina-
7532: kin jonkinlaisella oikeutuksella väittäminen, ettei lasten
7533: pakollinen osanotto ·koulun uskonnonopetukseen rajoi-
7534: tu uskonnollista vapautta. Jos sitävastoin kansakou-
7535: hmkäynti tai vastaavan tietomäärän hankkiminen tulee lain
7536: säätämäksi velvollisuudeksi eikä mitään muuta mahdolli-
7537: suutta vapautukseen yleisen kansakoulun antamasta uskon-
7538: nonopetuksesta myönnettäisi kuin koko oppivelvollisuuden
7539: suorittaminen muussa koulussa tai kotiopetuksen tietä, ase-
7540: tettaisiin täten maamme asukkaille uusia velvollisuuksia,
7541: jotka monesta voisivat tuntua vaikealta omantunnonpa-
7542: kolta.
7543:     Eduskunta on sentähden puolestaan hyväksynyt sellaisen
7544: asetusehdotuksen, jonka mukaan vanhemmat ja edusmie-
7545: het voivat, oppivelvollisuuden voimaan tultua, pyynnöstä
7546: saada lapsensa vapautetuiksi oppivelvollisuusasetuksen
7547: säätämästä osanotosta koulun uskonnonopetukseen. Kun
7548: Eduskunnasta kuitenkin on näyttänyt välttämättömältä,
7549: että lapsi, joka vapautetaan kansakoulussa annettavasta
7550: uskonnonopetuksesta, muulla tavoin saa tarpeellista ope-
7551: tusta uskonnossa tai siveysopissa ja uskonnonhistoriassa,
7552: on sitä tarkoittava erityinen määräys otettu asetusehdotuk-
7553: sen 1 § :ään.
7554:     Kun nykyään ei ole olemassa nimenomaista säännöstä
7555: siitä, että kreikkalais-katoliseen uskontunnustukseen kas-
7556: vatettava lapsi, milloin se koulussa ei voi saada uskonnonope-
7557: tusta mainitun uskontunnustuksen mukaan, olisi tämän ai-
7558: neen opetuksesta koulussa vapautettava, on Eduskunta
7559: 54   1910.- Edusk. asetusehd.- Eduskuutaesitysmiet. N :o 3.
7560: 
7561: asetusehdotuksen 2 § :ään ottanut määräyksen, että tällainen
7562: lapsi on, asianomaisen hengellisen viranomaisen siitä kan-
7563: sakoulunjohtokunnalle ookemästä ilmoituksesta, vapautet-
7564: tava uskonnonopetuksesta kansakoulussa.
7565:     Eduskunta ei kuitenkaan ole tahtonut erottamattomasti
7566: kytkeä tässä kosketeltuja säännöksiä oppivelvollisuusase-
7567: tukseen, vaan on ottanut ne eri asetukseen.
7568:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
7569: selle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
7570: 
7571:                että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt
7572:            ja Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolli-
7573:            sesti vahvistettavaksi lähettää seuraavan asetus-
7574:            ehdotuksen:
7575:                       Oppivelvollisuus.                   55
7576: 
7577: 
7578: 
7579: 
7580:                          Asetus
7581:    oikeudesta vapautukseen uskonnonopetuksesta.
7582: 
7583:     Muuttamalla mitä nykyisin on voimassa velvollisuudes-
7584: ta ottaa osaa kansakoulun uskonnonopetukseen säädetään
7585: täten seuraavaa:
7586:                             1 §.
7587:    Sittenkuin yleinen oppivelvollisuus on voimaan astu-
7588: nut, on lapsi edusmiehen pyynnöstä vapautettava ottamasta
7589: osaa yleisestä oppivelvollisuudesta annetun asetuksen sää-
7590: tämään uslwnnonopetukseen, jos lapselle muulla tavoin
7591: hankitaan tarpeellista uskonnonopetusta ta,i opetusta siveys-
7592: opissa ja uskonnonhistoriassa.
7593: 
7594:                            2 §.
7595:    Kreikkalais-katoliseen uskontunnustukseen kasvatettava
7596: lapsi on, asianomaisen hengellisen viranomaisen siitä kansa-
7597: koulunjohtokunnalle tekemästä ilmoituksesta, vapautetta-
7598: va uskonnonopetuksesta kansakoulussa.
7599: 
7600: 
7601: 
7602:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7603: 
7604:    Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1910.
7605:        56 1910. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7606: 
7607:                                             Taulu 1.
7608:          Oppivelvollisuuden aiheuttamat kansakoululaitoksen laajennus-
7609:                   kustannukset yhteensä 15 vuoden aikana.
7610: 
7611:                       Valtion menot:
7612:   Rakennusapu 900 uuteen kouluraken-
7613:     nukseen ylempää kansakoulua var-
7614: 1   ten a keskimäärin 5,000 mk. . . . . . .                    4,500,000 -
7615:   Samoin 1,500 ylemmän kansakoulun
7616:     lisärakennukseen a 2,500 mk. . . . . . .                   3,750,000 -
7617:   Samoin 500 alemman kansakoulun ra-
7618:     kennukseen a 2,000 mk. . . . . . . . . . .                 1,000,000-
7619:   4 kaksivuotisen opettajaseminaarin pe-
7620:     rustamiskustannukset a 150,000 mk.                          600,000-
7621:   Täydennyskurssit kiertokoulujen opet-
7622:     tajia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    100,000-
7623:   Apumaksu koulujen opetusvälineiden
7624:     hankkimiseen, 50% kaikista kuluista:
7625:     600 ylempään kansakou-
7626:       luun a 400 mk. . . . . . . 240,000: -
7627:     730 laajennettuun alem-
7628:       paan kansakouluun a
7629:       300 mk. . . . . . . . . . . . . 219,000: -
7630:     2,500 alempaan kansa-
7631:       kouluun a 50 mk.. . . . 125,000: -                        584,000- 10 534 000-
7632:                                                                              '   '
7633:                       Kuntain menot:
7634:    900 koulutontin lunastus a 600 mk.                           540,000-
7635:    500       ,                 ,,        a300,                  150,000-
7636:    900 koulutalon rakennuskustannuk-
7637:     set a 10,000 mk. 1 ) • . . • • • • . • • • • • • • .       9,000,000-
7638:  1,500 lisärakennuksen kustannukset a
7639:     5,500 mk. 1) . • . . • • • • • . • • • • • . • • • . • •   8,250,000 -
7640:    500 koulutalon rakennuskustannuk-
7641:     set a 4,000 mk. 1) . . . . . . . . . . . . . . . . ,       2,000,000-
7642:  Kustannukset koulujen kalustosta:
7643:   1,500 ylemmän kansa-
7644:    koulun opettajapaik-
7645:    kaa kohti a 600 mk. . 900,000: -
7646:                     Siirto 900,000: -j19,940,000j--j 10,534,0001-
7647:         ) Kunnat ovat oikeutetut saamaan nämä summat pitemmän ajan ku-
7648:       1
7649: 
7650: luessa kuoletettavina valtiolainoina (ks. sivv. 16, 17, 25).
7651:                               Liite.
7652: 
7653:                                                                              -~
7654:                                            :J'mt:            :J'mt:
7655:                       Siirto 900,000:-   19,940,000 -     10,534,000 -
7656:   1,460 laajennetun alem-
7657:     man kansakoulun o-
7658:    pettajapaikkaa kohti a
7659:    400 mk............. 584,000:-
7660:   3 500 alemman kansa-
7661:    koulun opettajapaik-
7662:    kaa kohti a 300 mk. 1,050,000: -      2,534,000 -
7663: Kustannukset koulujen opetusväli-
7664:  neistä, 50 11/ 0 kaikista kuluista:
7665:  600 ylempään kansakou-
7666:    luun a 400 mk. ...... 240,000:-
7667:  730 laajennettuun alem-
7668:    paan kansakouluun a                                                   1
7669: 
7670:  300 mk. ............ 219,000:-
7671:  2,500 alempaa-n kansa-
7672:    kouluun a 50 mk. .... 125,000:-
7673:                                           584,000 -
7674:                                                          23,058,000      1
7675:                             Yhteensä/               1   1 33,592,000/-
7676:           58 1910. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7677: 
7678:                                             Taulu II.
7679:                      Kansaköutulaitoksen kustannukset vuonna 1909.
7680:                                                                  Ymtr.l
7681: 1
7682: 1                       Valtion menot:
7683: lj              A. Suostuntarahastosta.
7684:      Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
7685:        tokselle ......................... .                    1,020,000-
7686:      Apumaksu maalaiskansakoulujen var'-
7687:        sinaisen opettajiston palkkaamiseen                     3,420,000-
7688:      Aprtmaksu opettajain palkkaamiseen
7689:        mies- ja naiskäsitöiden opetusta var-
7690:        ten ............................. .                       146,000-
7691:      Palkankorotuksiin maalaiskansakoulu-
7692:        jen varsinaiselle opettajistoHe ..... .                   855,000-
7693:      Saman opettajiston eläkkeiksi ....... .                     156,000-
7694:      Kaupunkien kansakoulujen opettajis-
7695:        ton eläkkeiksi ................... .                           43,500-
7696:      Sairai~ten kansakoulunopettajain avus-
7697:        tan11seen ....................... .                        80,000-
7698:      Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
7699:        työhuoneiden rakentamiseen ...... .                       700,000-
7700:      Kirjastoja varten maalaiskuntien kansa-
7701:        koulunopettajille . . . . . . . . . . . . . . . . . .          30,000-
7702:      Maalaiskansakoulujen           jatkokursseja
7703:        varten .......................... .                       100,000-
7704:      Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
7705:        koja varten ..................... .                            22,000-
7706:      Havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
7707:        laiskausakouluihin ............... .                       80,000-
7708:      Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
7709:        panemiseksi kansakoulunopettajille ..                          45,000-
7710:      Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
7711:        laiskansakoulujen oppilaille ....... .                    150,000-
7712: 
7713:                    B. Valtiorahastosta.
7714:   Kansakoulunopettajaseminaarien yllä-
7715:    pitoon ................ _._._._.._._._._._.  8_33...!,_300_,_,_ _ _ __,__ 1
7716:                                                           ....!'_ _
7717: 
7718: 
7719: 
7720: 
7721: 1                                     Siirto \ 7,680,800\-\              \
7722:                                                 Liite.                                 59
7723: 
7724:                                                                   tl'mf.           .'l'mf.
7725:                                                                                                1
7726:                                                      Siirto     7' 680,800 -
7727:     Piiritarkastajien palkkaamiseen ja mat-                                                    1
7728:       karahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .....     199,000 -
7729:     Opettajain ja opettajatarten valmista-
7730:       miseksi pikkulastenkouluja varten ..                           2,000 -
7731:     Käsityötaidon edistämiseksi maalais-
7732:       kansakouluissa . . . . . . . . . ...........                 19,000 -
7733:     Kansakoulujen ylläpitämiseksi maan
7734:       köyhimmissä ja harvimmin asutuissa
7735:       osissa     •
7736:                    ..0   ••      ••••••••••••••••   0'   ••••      40,850 -
7737:     Erinäisiä menoja ....................                          31,200 -      7,972,850 -
7738: 1
7739: 
7740: 
7741: 1                             Kuntain menot:
7742:   Kaupunkien kansakoulumenot, 75%
7743:     kaikista menoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,060,000 -
7744:   Kaupunkien osuus kansakoulunopetta-
7745:     j ain eläkkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . ...  43,500 -
7746:   2,500 kansakoulun rakennusten yllä-
7747:      pito ja lämmitys a 600 mk. ........ 1,500,000 -
7748:   300 kansakouluhuoneiston vuokra ja
7749:     lämmitys a 600 mk. . .............                      180,000 -·
7750:   3,550 kansakoulunopettajan palkkaedut 1
7751:     a 300 mk......................... 1,065,000 -
7752:   2,000 käsityönopettajan palkkaus a
7753:     62:50 ............................                      125,000 -
7754:   Valtiorahastosta annettujen rakennus-                               '
7755: 1   lainojen korko ja kuoletus ........                     400,000 -
7756:   Maalai~~an~akouluje? kaluston ja ope-
7757:     tusvålmmden uudistus ............                       350,000 -             6,723,500 -·
7758:                                                Yhteensä 1                      1 14,696,3501-1
7759:      6o 191Ö. -     Edusk. asetusehd. -    Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7760: 
7761:                                  Taulu III.
7762: Vuotuiset menot kansakoululaitoksesta senjälkeen kuin oppivelvollisuus on
7763:                          täytäntöön pantu 1).
7764: 
7765:                Valtion menot:
7766:  Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
7767:    tokselle, 25 °/0 kaikista menoista ..            1,328,000-
7768:  Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
7769:    sinaisen opettajiston palkkaamiseen:
7770:    5,780 ylemmän ja laa-
7771:     jennetun alemman kan-
7772:     sakoulun opettajan pal-
7773:     kat ................ 5,780,000:--
7774:    2,500 alemman kansa-
7775:     koulun opett:n palkat 1,500,000: -              7,280,000-
7776:  Apumaksu 2,000 opettajan palkkaami-
7777:    seen mies- ja naiskäsitöiden ope-
7778:    tusta varten a 150 mk. ........... .               300,000-
7779:  Palkankorotuksiin maalaiskansakoulu-
7780:    jen varsinaiselle opettajistolle:
7781:    Ylempien ja laajennet-
7782:     tujen alempien kansa-
7783:     koulujen      opettajille,
7784:     30 °/0 palkoista.. .. .. 1,734,000: --
7785:    Alempain kansakoulu-
7786:      jen opettajille, 20 %
7787:     palkoista ~. . . . . . . . . . . 300,000: -     2,034,000-
7788:  Saman opettajiston eläkkeiksi:
7789:    Ylempien ja laajennet-
7790:     tujen alempien kansa-
7791:      koulujen     opettajille,
7792:     5 Ofo palkoista koro-
7793:     tuksineen . . . . . . . . . . 375,700: -
7794:    Alempain kansakoulu-
7795:      jen opettajille, 3%
7796:      palkoista     korotuksi-
7797:     neen................              54,000:-        429,700-                   1
7798: 
7799: 
7800:                                           Siirto 1 11,371,7001-1             1   1
7801: 
7802:       1
7803:         ) Kustannusarvioon ei sisälly menoja lasten saattamil'!lesta, majoittami-
7804: sesta ja avustamisesta.
7805:                                     Liite.                            61
7806: 
7807:                                                   :Jm;j:          :Jm;j:
7808:                                              1
7809: 
7810:                                      Siirto 11,371,700 -
7811:   Kaupunkien kansakoulujen opettajis-
7812:      ton eläkkeiksi ....................        66,000 -
7813:   Sairaitten kansakoulunopettajain avus-
7814:      tamiseen ........................         150,000 -
7815:   Kirjastoja varten maalaiskuntien kan-
7816:      sakoulunopettajille ................       60,000 -
7817:   Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
7818:      koja varten ......................         50,000 -
7819:   Yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
7820:      panemiseksi kansakoulunopettajille        100,000 --
7821:   Apumaksu opetusvälineiden uudistuk-
7822:      seen maalaiskonluissa, 50 °/0 kustan-
7823:      nuksista ..........................       170,400 -
7824:   Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
7825:      laiskoulujen oppilaille, 50% kustan-
7826:      nuksista .........................        800,000 -
7827: lE.     ... ... menoJa
7828:     rma1s1a         . ....................      50,000 -
7829: 1
7830: 1 Seminaarien ylläpitoon:                  1
7831:      8 ylemmän opettaja-
7832: j      seminaarin ylläpitoon 900,000: -                   1
7833: 
7834:      4 seminaarin ylläpi-                                             J
7835: 1      toon opettajain vai-
7836: ·     mistamiseksi alempia
7837: ,     kansakouluja varten .. 120,000:- 1,020,000 -
7838:   50 piiritarkastajan palkkauksiin ja                                      .
7839:      matkarahoihin a 7,500 mk. ........        375,000 -
7840:   Käsityötaidon edistämiseksi maalais-
7841:      kansakouluissa ....................        60,000 --
7842:   Kansakoulujen ylläpitämiseksi maan
7843:      köyhimmissä ja harvimmin asutuissa
7844:      osissa ......................... , ..     100,000 - 14,373,100 -
7845: 
7846:                 Kuntain menot:
7847:  Kaupunkien kansakoulumenot, 75 %
7848:   kustannuksista. . . . . . . . . . . . . . . . . ... 3,984,000 -
7849:  Kaupunkien osuus kansakoulunopetta-
7850:    jain eläkkeisiin ..................                   66,000 --
7851:                                             Siirto 1 4,050,0001-1 14,373,1001-
7852:       62 1910. -       Edusk. asetuseltd. -       Eduskuntaesitysmiet. N :o 3.
7853: 
7854: 
7855: 
7856: 
7857:                                            Siirto
7858:  3,400 ylemmän kansakoulun raken-
7859:     nusten ylläpito ja lämmitys a 600 mk.
7860:  500 alemman kansakoulun samoin a
7861:     300 mk.......................... .
7862:  1,460 kouluhuoneiston vuokra ja läm-
7863:     mitys laajennettua alempaa kansa-
7864:     koulua varten a 350 mk. ......... .
7865:  1,000 kouluhuoneiston vuokra ja läm-
7866:     mitys alempaa kansakoulua varten
7867:     a 300 mk........................ .
7868:  Luonnossa suoritettavat palkkaedut tai
7869:     niiden korvaus maalaiskansakoulu-
7870:     jen varsinaisille opettajille:
7871: 5,050 ylemmän kansakoulun opettajalle
7872:     a 300 mk........................ .
7873: 730 laajennetun alemman kansak. opet-
7874:     tajalle samoin a 550 mk .......... .
7875: 2,000 alemman kansakou-
7876:     lun opettajalle asun-
7877:     nosta, lämmöstä Ja va-
7878:     valosta a 150 mk. . . . . 300,000: -
7879: 2,500 alemman kansakou-
7880:     lun opettajalle viljelys-
7881:     m~sta a 50 mk. . . . . . . 125,000: -                475,000-
7882:  2,000 käsityönopettajan palkkaus a
7883:     50 mk.......................... .                    100,000-
7884:  Koulutarpeiden ostoon maalaiskoulu-
7885:     jen oppilaille, 50 °j 0 kustannuksista               800,000---
7886:  Kaluston uudistus maalaiskanluissa ..                   231,700-
7887:  Opetusvälineiden uudistus maalaiskou-
7888:     luissa, 50 % kustannuksista ....... .                170,400-
7889:  Toimeenpanokautena saatujen raken-
7890:     nuslainojen korko ja kuoletus 4 1 / 2
7891:     %mukaan . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .   798,750-
7892:  Ennen vuotta 1909 saatujen rakennus-
7893:     lainain korko ja kuoletus. . . . . . . . . .         350,000- 11,893,350-
7894:                                   --------4===~~~~~~+-1
7895:                                          Yhteensä 1              1    1 26,266,450j-
7896: 
7897: 
7898: 
7899:               Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
7900:            1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
7901: 
7902: 
7903: 
7904: 
7905:                  Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Edus-
7906:            kuntaesityksien johdosta, jotka koskevat toimenpiteitä
7907:            metsänhävittämisen ehkäisemiseksi.
7908: 
7909:     Suomen Eduskunta on 18 päivänä maaliskuuta 1910 te-
7910: kemän päätöksensä mukaisesti lähettänyt Talousvaliokun-
7911: nan käsiteltäviksi edustajien Honkajuuren y. m. eduskunta-
7912: esityksen N :o 4 ja Koskelinin y. m. eduskuntaesityksen N :o
7913: 5, jotka molemmat sisältävät ehdotuksen laiksi toimenpi-
7914: teistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi, sekä edustajien
7915: Elorannan y. m. eduskuntaesityksen N :o 10, sisältävä eh-
7916: dotuksen uudeksi metsänhoitolaiksi. V aliakunta on ottanut
7917: niistä molemmat ensin mainitut työnsä pohjaksi.
7918: 
7919: 
7920: 
7921:     Vanhastaan on meidän oikeusjärjestyksessämille tun-
7922: nustettu Iainsäätäjälie oikeus yleisen edun niin vaatiessa
7923: rajoittaa yksityisten omistusoikeutta. Tämän suuntaisten
7924: määräysten joukossa on jo vanhemmissa laeissamme tavat-
7925: tavilla yksityisten metsänkäyttöoikeutta rajoittavilla sää-
7926: döksillä huomattava sija. Aiheena tällaisiin määräyksiin
7927: oli jo varhain pelko, että yksityisten vapaa metsänkäyttöoi-
7928: keus voisi saattaa metsien säilymisen vaaranalaiseksi, vie-
7929: läpä aiheuttaa puun puutettakin. Osaksi tällaisesta pe-
7930: losta, osaksi taas siitä 1500- ja 1600-luvuilla ilmenneestä
7931: käsityskannasta, että kruunu olisi katsottava myöskin kai-
7932: ken perintömaan oikeaksi omistajaksi, johtuivat nähtävästi
7933: sellaiset ankarat metsänkäyttöoikeutta koskevat lakimäärä-
7934: ykset kuin ne jotka ovat esim. 1681 vuoden talonkatselmus-
7935: saannossa. Sen mukaan sai kruunu- ja perintötalojen
7936: metsiä käyttää ainoastaan talojen kotitarpeeksi ja oli mää-
7937: 2          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
7938: 
7939:  räaikoina pidettävissä talonkatselmuksissa myös tutkittava,
7940:  miten talon metsää hoidettiin; rälssimaiden metsät olivat
7941: sitävastoin sanotun asetuksen mukaan tällaisesta valtion
7942:  yleisestä silmälläpidosta vapaat. Myöskään 1734 vuoden
7943:  laissa tavattavia yksityisten metsänkäyttöoikeutta rajoit-
7944:  tavia yleisiä määräyksiä ei ulotettu rälssimaihin, v,aan kos-
7945:  kivat ne ainoastaan verotaloja. Vuonna 1789, helmikuun
7946:  21 päivänä, annetussa perustuslain luontoisessa asetuksessa
7947:  m. m. niistä ehdoista, joilla perintötaloja on hallittava,
7948:  myönnettiin tosin verotalollisille yhtä rajaton met-
7949:  sänkäyttöoikeus kuin rälssitalollisilla oli, lukuunotta-
7950: matta kruunulle pidätettyä oikeutta tammi-, saksan-
7951:  tammi-     ja mastopuihin, mutta jo vuonna 1805
7952: säädettiin taas, ettei tätä vapautta saisi niin väärin
7953:  käyttää, että tilojen kannattavaisuus ja veronmaksu-
7954: kyky tulisi vaaranalaiseksi. Samalla periaatteellisella kan-
7955: nalla kuin viimemainittu asetus oli tässä kysymyksessä
7956: myöskin hallinnollista tietä annettu Keis. asetus Suomen
7957: metsistä vuodelta 1851 ja oli tämä periaate voimassa aina
7958: siihen saakka, kunnes 1886 vuoden metsälaissa annettiin
7959: asiasta nykyisin voimassa olevat määräykset. Yksityisten
7960: metsien säilyttämistä tarkoittavia seikkaperäisiä säädöksiä
7961: ei siis meillä ole näiden aikaisempien lakien mukaan ollut.
7962:      Vuoden 1886 metsälain määräyksistä on tässä suhteessa
7963: huomattava sen 14 §, jossa kielletään metsämaan autioksi
7964: hävittäminen ja sanotaan, että maanomistajan tulee, ,kun
7965: metsää hakataan vähintään kymmenen tynnyrinalan laa-
7966: jalta tahi saaresta, jonka läheisyydessä ei metsää kasva,
7967: pitää vaaria että maalle, ellei sitä viljellä puutarhaksi, pel-
7968: loksi tahi niituksi taikka käytetä rakennustontiksi tahi
7969: muuhun semmoiseen tarkoitukseen, jätetään siemenpuita
7970: taikka myöskin ryhdytään muuhun toimenpiteeseen metsän
7971: uudestakasvamisen edistämiseksi." Jos tämä laiminlyö-
7972: dään, on tuomioistuimen kieliettä vä sakon uhalla kaiken
7973: metsän käyttäminen puheenalaisella tilalla muuksi kuin
7974: kotitarpeeksi siksi kuin maanomistaja on näyttänyt to-
7975: teen, että uutta metsää hävitetyllä alalla on taimelle nous-
7976:               1\letsänhävittämisen ehkäiseminen.            3
7977: 
7978: sut. Näiden määräysten noudattamista on sanotun lain
7979: 53 § :n mukaan niinhyvin kruununpalvelijain kuin asian-
7980: omaisten metsänhoitovirkamiestenkin valvottava tiedustele-
7981: malla rikkomuksia niitä vastaan sekä ilmoittamalla ne ylei-
7982: selle syyttäjälle syytteeseen pantaviksi. Sitäpaitsi on 14
7983: § :ssä vielä säädetty, että metsää hävittävä hakkaus on lak-
7984: kautettava niin pian kuin asianomainen syyttäjä on todis-
7985: tettavasti antanut siitä käskyn hakkaustyön johtajalle, ja
7986: tulee Kuvernöörin, ellei käskyä noudateta, ryhtyä asiassa
7987: erityisiin pakkotoimenpiteisiin.
7988:      Nämät määräykset eivät kuitenkaan ole tarkoitustaan
7989: täysin vastaavia, sillä ne eivät anna tyydyttävää
7990: vastausta siihen, mikä on metsänhävittämiseksi kat-
7991: sottava, ja sitäpaitsi on niissä säädetty lain noudattami-
7992: sen valvominen kokonaan riittämätön. Myöskään ei ny-
7993: kyinen metsälaki velvoita keinollisesti uudistamaan ha-
7994: kattuja metsiä silloin kun niiden luonnollinen uudistumi-
7995: nen on käynyt vaikeaksi tai on mahdoton, vaikka sellainen
7996: toimenpide usein on aivan välttämätön, jos mieli pysyttää
7997: autioiksi hakatut metsämaat metsää kasvavina.
7998:     Pian nykyisen metsälain voimaanastumisen jälkeen
7999: osoittikin kokemus, että siinä annetut määräykset ei-
8000: vät voineet metsien hävittämistä estää. Sentakia te-
8001: kivät jo vuoden 1894 valtiopäivät anomuksen, että
8002: valtion puolesta pantaisiin toimeen tarkka tutkimus
8003: siitä, missä määrin jatkuvissa valituksissa metsien ra-
8004: jattomasta haaskauksest~a oli perää, ja että sen tut-
8005: kimuksen perusteella ryhdyttäisiin asian vaatimiin
8006: toimenpiteisiin. Tämä anomus aiheutti komitean aset-
8007: tamisen yksityismetsäoloja tutkimaan. Komitean mie-
8008: tintö, joka valmistui vuonna 1899, osoitti selvästi yksityis-
8009: metsien kulutuksen olevan paljon suuremman kuin kas-
8010: vun ja metsävarojen siten nopeasti vähenevän. Komi-
8011: tean tutkimusten ja ehdotusten sekä niistä annettujen
8012: lausuntojen nojalla valmisti hallitus sitten asiassa vuoden
8013: 1908 ensimmäisille valtiopäiville armollisen esityksen, sisäl-
8014: tävä ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi ja asetukseksi
8015: 4          1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8016: 
8017: eräiden 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain py-
8018: kälien muuttamisesta toisin kuuluviksi. Esitys ehti sil-
8019: loisessa Talousvaliokunnassa tulla ainoastaan valmistele-
8020: van käsittelyn alaiseksi. Saman vuoden toisilla valtiopäi-
8021: villä sai Talousvaliokunta, jolle asia silloin lähetettiin
8022: eduskuntaesityksenä, valmiiksi mietintönsä siitä, mutta jäi
8023: se Eduskunnassa loppuun käsittelemättä. Sittemmin tuli
8024: asia esille vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, jolloin tehtiin
8025: kaksi eri eduskuntaesitysta metsänhävittämisen ehkäise-
8026: mistä tarkoittavaksi laiksi. Nämät esitysehdotukset olivat
8027: Maatalousvaliokunnan valmisteltavina ja laati se niistä
8028: mietinnön, vaan ei asiassa silloinkaan ehditty saada Edus-
8029: kunnan lopullista päätöstä.
8030: 
8031: 
8032: 
8033:     Uuden asetuksen tulee siis ensinnäkin antaa tar-
8034: kempia ja tarkoitustaan paremmin vastaavia määräyksiä
8035: siitä, minkälaista metsänhakkausta ja käyttöä on
8036: pidettävä metsänhävittämisenä. Tähän nähden on kat-
8037: sottu, että n. s. jälleenkasvuperiaate, jolle nykyi-
8038: sen metsälain asiata koskevat määräykset ovat laa-
8039: ditut, on säilytettävä myöskin uudessa asetuksessa, ja on
8040: asetusehdotuksen 1 § :n 2 momentti sen mukaan laadittu.
8041: Kuitenkaan ei tämä valiokunnan mielestä yksin riitä estä-
8042: mään metsän hävittämistä ja tuhlaamista, vaan on näiden
8043: tarkoituksien saavuttamiseksi uuteen asetukseen otettava
8044: myös n.s.kestävyysperiaatteesta johtuvia mäaräyksiä. Siten
8045: on katsottu välttämättömäksi estääyksityisetmyynninkaut-
8046: ta metsiänsä siinä määrin kuluttamasta, että niistä ei enää
8047: pysyväisesti voida saada tilan kotitarvepuita. Samoin on
8048: säädetty erityisiä rajoituksia sille nuoren kasvavan havu-
8049: metsän ilmeiselle hävittämiselle, jota maassamme nykyään
8050: varsin yleisesti harjoitetaan hakkaamalla propsia, paperi-
8051: puita, Egyptin parruja y. m. s. pienempää puutavaraa,
8052: sekä käyttämällä nuorta havumetsää tervallpolttoon. Ne
8053: väärinkäytöt, jotka ilman tuollaista määräystä nähtävästi
8054:                Metsänhävittämisen ehkäiseminen.                 5
8055: 
8056: tulisivat edelleenkin jatkumaan, ovat valiokunnan mie-
8057: lestä mm suuret, että ne hyvin riittävät aiheeksi
8058: tällaisen rajoituksen säätämiselle. Sitäpaitsi on va-
8059: liokunta katsonut, että se ei voi aiheuttaa varsinaisia haital-
8060: lisia seurauksia, sillä luonnollisesti saa pientä puutavaraa
8061: yhä edelleenkin ottaa, kun se vaan tehdään järkiperäi-
8062: sesti metsää harventamalla. Lehtimetsiin taas ei ole
8063: tällaista erityistä rajoitusta ulotettu sentrukia, että niitä voi-
8064: daan usein verrattain nuorina edullisesti hakata ja koska ne
8065: myös yleensä uudistuvat paljon helpommin kuin havumet-
8066: sät. - Kasvuisan nuoren havumetsän käsitettä ei ole ase-
8067: tusehdotuksessa lähemmin selitetty ja onkin yleispätevän ja
8068: kaikkiin tapauksiin soveltuvan määritelmän löytäminen
8069: sille epäilemättä vaikea. Valiokunta on puolestaan katso-
8070: nut, että sellaisena on ylimalkaan pidettävä täydessä kas-
8071: vukunnossa olevia metsiköitä, jotka ovat siinä ijässä, ettei-
8072: vät ne vielä pysty siementämisen kautta uudistumaan, ja
8073: joista yleensä ei voi saada muuta kuin edellä mainittujen
8074: laatuisia pieniä puutavaroita. Kun kysymys siitä, milloin
8075: metsä on tällaiseksi katsottava, jää asetusehdotuksen mu-
8076: kaan erityisen metsänhoitoammattimiehen arvostelta-
8077: vaksi, ei valiokunnan mielestä tämä epämääräisyys voi mi-
8078: tään varsinaisia käytännöllisiä vaikeuksia aiheuttaa.
8079:     Poikkeuksena asetusehdotuksessa säädetyistä ylei-
8080: sistä metsänhävittämistä koskevista määräyksistä on
8081: valiokunta katsonut tarpeelliseksi myös mainita, että
8082: jos hakkaus on laitumen parantamiseksi toimitettu
8083: tarpeelliseksi syöttöhaaksi erotetulla alueella tarkoituk-
8084: seen sopivalla maalla, niin sitä ei ole metsänhävittämiseksi
8085: lmtsottava. Tosin on valiokunnassa lausuttu epäilys, että
8086: tällainen lisäys voisi jossakin tapauksessa antaa mahdoHi-
8087: suuden metsänhävitystä koskevien yleisten määräysten kier-
8088: tämiseen. Huomioonottamalla kuitenkin että käsite syöttö-
8089: haka on jo meidän vanhemmissa laeissamme vakaantunut
8090:  ja koska valiokunnan mielestä ei yleensä pitäisi olla
8091: vaikeata olosuhteiden mukaan päättää, mikä kussakin
8092:   6        19iO. -   i<~duskuntaesitysmietintö N :o 4.
8093: 
8094:  yksityistapauksessa on tarpeelliseksi syöttöhaaksi katsotta-
8095:  va, on valiokunta katsonut sanotun lisäyksen olevan lakiin
8096: otettavan. Näin on tehty sitä suuremmalla syyllä kun on
8097: katsottu, että järkiperäinen laitumen parantaminen kä-
8098: visi ilman tällaista määräystä usein kokonaan mahdotto-
8099:  ma~ksi. - Järkiperäisen metsänhoidon voittaessa alaa tulee
8100: nähtävästi usein esiintymään myös sellaisia tapauksia, että
8101: maanomistaja tahtoo hakata metsämaataan paljaaksi voi-
8102: dakseen siihen metsän keinollisella ta v,alla uudistaa. Jotta
8103: tämä kävisi mahdolliseksi ilman että maanomistaja niin
8104: tehdessään joutuu niiden seuraamuksien alaiseksi, jotka
8105: laki metsänhävitykselle säätää, on katsottu tarpeelliseksi
8106: panna lakiin sellainen erityinen määräys, että metsämaan
8107: hävittämiseksi ei ole katsottava metsämaan paljaaksi hak-
8108: kaamista, jos se on toimitettu metsäntarkastajan hyväksy-
8109: män ja metsälautakunnan vahvistaman suunnitelman mu-
8110: kaisesti ja omistaja on antanut uudistuksen toimeenpanemi-
8111: sesta metsälautakunnalle sitoumuksen, jonka se hyväksyy.
8112:     Ensimmäinen niistä seuraamuksista, jotka asetusehdo-
8113: tuksen mukaan metsänhävittämisestä johtuvat, on tilan met-
8114: sän tai metsänosan julistaminen rauhoitetuksi. Tällaisella
8115: julistuksella kielletään kaikki sellainen rauhoitetun alu-
8116: een käyttö, joka voi lisähävitystä aiheuttaa, sekä joka estää
8117: metsän hävitetyllä alueella luontaisella tavalla häiritsemät-
8118: tä uudistumasta. Kun kuitenkaan paljas rauhoitus ei usein-
8119: kaan riitä uuden kasvun aikaansaamiseen hävitetyn metsän
8120: tilalle, on sellaisessa tapauksessa välttämättömästi myös-
8121: kin ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin uuden kas-
8122: vun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi ja siis, ellei tar-
8123: koitusta voida muuten saavuttaa, metsän keinolliseen
8124: uudistamiseen. Tällaisista toimenpiteistä johtuvat kustan-
8125: nukset on valiokunnan mielestä ensi sijassa yleensä maan-
8126: omistajan suoritettava. Kuitenkin jos metsää on hävittä-
8127: nyt joku, jolle maanomistaja on luovuttanut hakkuuoikeu-
8128: den, on hän siihen silloin ennen maanomistajaa velvoitetta-
8129: va. Tällainen velvoitus, paitsi että se on oikeudenmukainen,
8130:               ~letsänhävittämisen ehkäiseminen.              7
8131: 
8132: saisi myöskin hakkuuoikeuksien ostajat pitämään huolta
8133: siitä, etteivät hanki sellaisia hakkuuoikeuksia, jotka kä-
8134: sittävät ilmeistä metsänhävittämistä. Jos taas hakkuuoi-
8135: keuden omistajalta puuttuu varoja tällaiseen, ei uuden kas-
8136: vun aikaansaamista ja turvaamista tulisi saada sentakia jät-
8137: tää tekemättä, vaan on valiokunnan mielestä maanomistaja
8138: silloinkin velvoitettava sellaisesta johtuvat kustannukset
8139: suorittamaan. Näin on tehtävä sitä suuremmalla syyllä,
8140: kun maanomistaja siten tulee pakoitetuksi pitämään tar-
8141: koin silmällä, ettei hän tee hakkuusopimuksia sellaisten
8142: puutavaraliikkeiden salaisten asiamiesten kanssa, joilla ei
8143: ole varaa tällaisia kustannuksia maksaa. Sellaisten suoj as-
8144: sa voitaisiin nimittäin, ellei tällaista määr~ystä asetuksessa
8145: olisi, toimittaa hävittävää hakkausta ilman että uuden
8146: kasvun aikaansaamisen ja turvaamisen kustannuksia saa-
8147: taisiin keneltäkään ulos.
8148:      Varsinaisia rangaistusseurauksia ei ole katsottu olevan
8149: syytä määrätä vielä sille, joka tekee itsensä metsänhävityk-
8150: seen syypääksi. Vasta sitten kun rauhoitusmääräykset ri-
8151:  kotaan, on valiokunnan mielestä rangaistus määrättävä, ja
8152: voi asetusehdotuksen mukaan ainoastaan sakkorangaistus
8153: tulla kysymykseen. Sitäpaitsi on tällaisessa tapauksessa
8154: syyllinen estettä-vä teostaan hyötymästä ja on sen takia sää-
8155: detty, että vastoin rauhoitusmääräyksiä hakatut puut tahi
8156: niiden arvo ovat menetetyt ja puut takavarikonalaiset.
8157:      Jotta asetusehdotuksen määräyksien valvominen tulisi
8158: tarpeeksi tehokkaaksi, on sitä toimittamaan ehdotettu ase-
8159:  tettavaksi erityisiä valtion palkkaamia metsänhoitoam-
8160: mattimiehiä, n. s. metsäntarkastajia. Lähemmät määräyk-
8161: set heidän toimistaan sekä muista heidän asettamistaan kos-
8162:  kevista seikoista olisi annettava hallinnollista tietä. Kui-
8163: tenkin on valiokunta katsonut olevan syytä tässä huomaut-
8164:  taa, että ellei niitä aseteta riittävää määrää ja niin paljon,
8165:  2ttä ne hyvin ehtivät toimintapiirinsä tehtävät hoitamaan,
8166:  jäävät myöskin tämän asetusehdotuksen tarkoitukset saa-
8167:  vuttamatta. - Metsäntarkastajia avustamaan voidaan ase-
8168: 8          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8169: 
8170: tusehdotuksen mukaan asettaa myös erityisiä metsänvarti-
8171: joita, jotapaitsi kruununpalvelijoilla tulisi yhä edelleenkin
8172: pysytettäväksi velvollisuus valvoa asetuksen määräysten
8173: yleistä noudattamista.
8174:     Rauhoituksen sekä uuden kasvun aikaansaamiseksi ja
8175: turvaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden määräämisen on
8176: valiokunta katsonut olevan tarkoituksenmukaista jättää eri-
8177: tyisille kunnittain, poikkeustapauksissa mui&mkin aluepii-
8178: rien mukaan asetettavilfe metsälautakunnille, joiden jäse-
8179: net kuntakokous valitsee kunnassa asuvista metsänhoitoon
8180: perehtyneistä henkilöistä. Sitävastoin valiokunta ei ole
8181: tahtonut määrätä metsälautakunnille varsinaisia tällaisten
8182: määräysten täytäntöönpanoa koskevia tehtäviä, lukuunotta-
8183: matta niille myönnettyä oikeutta toistaiseksi lakkauttaa
8184: metsää hävittävä hakkaus, vaan ovat täytäntöönpano-
8185: tehtävät ehdotetut metsäntarkastajien toimialaan kuulu-
8186: viksi. Mainittu poikkeusmääräys on katsottu tarpeelliseksi
8187: sen takia, että kun metsäntarkastajien toimintapiirit aina-
8188: kin alussa tulevat olemaan suhteellisen laajoja, niin voisi
8189: ilman tällaista määräystä hakkuukielto usein jäädä tar-
8190: peeksi nopeaan antamatta.
8191:     Valvonnan helpoittamiseksi on valiokunta katsonut ole-
8192: van syytä ottaa asetusehdotukseen myös :p.. s. ilmoittamisvel-
8193: vollisuuden. Sen mukaan on ehdotettu määrättäväksi, että
8194: jos maanomistaja on luovuttanut metsänhakkuuoikeuden
8195: jollekin, on tämän ennen hakkaukseen ryhtymistä sakon
8196: uhalla kirjallisesti ilmoitettava metsälautakunnalle hak-
8197: kuupaikka, hakkauksen laajuus sekä hakkuuehdot. Saman-
8198: lainen ilmoitus on asetusehdotuksen mukaan myöskin sel-
8199: laisen maanomistajan tehtävä, joka harjoittaa jalostamat-
8200: toman puutavaran kauppaa ja itse hakkauttaa metsäänsä
8201: myytäväksi. Sitävastoin on valiokunta katsonut, että kaik-
8202: ki paikkakunnan väestön kotitarpeen tyydyttämiseksi toi-
8203: mitettava hakkaus on nimenomaisella määräyksellä ilmoit-
8204: tamisvelvollisuudesta vapautettava. Ilmoittamiset on mää-
8205: rätty tehtäviksi metsälautakunnalle, koska on katsottu,
8206:               Metsänhävittämisen ehkäiseminen.
8207: 
8208: että ne siten aiheuttavat vähimmän hankaluutta ilmoitta-
8209: jille ja koska metsäntarkastajilla on tilaisuus saada niistä
8210: samoin kuin muistakin metsiä koskevista seikoista tietoja
8211: metsäla utakunnilta.
8212:     Koska uusi asetus tulee useassa tapauksessa supistamaan
8213: aikaisemmin vuokramiehille ja hakkuuoikeuksien omista-
8214: jille myönnettyjä metsänkäyttöoikeuksia ja koska siitä joh-
8215: tuu erityisiä yksityisten oikeussuhteitten järjestämisiä, on
8216: valiokunta katsonut välttämättömäksi tämän johdosta ot-
8217: taa asetukseen erityisiä määräyksiä. Siinä tapauksessa
8218: että asetus supistaa torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-
8219: alueen vuokramiehelle myönnettyä metsänkäyttöoikeutta,
8220: on valiokunta katsonut tarpeelliseksi määrätä, että vuokra-
8221: miehen tulee saada vuokramaksunsa kohtuullisesti alenne-
8222: tuksi sillä tavalla kuin 1909 vuoden maanvuokralain 16 § sa-
8223: manlaisesta tapauksesta säätää. Muihin välikirjalla luo-
8224: vutettuihin metsänkäyttöoikeuksiin on valiokunta ehdotta-
8225: nut yhä edelleenkin sovellutettavaksi nykyäänvoimassa ole-
8226: van 1886 vuoden metsälain 14 § :ssä olevia määräyksiä. Jos
8227: nimittäin uusi asetus niihinkin sovellutettaisiin ja se su-
8228: pistaisi aikaisemmin myönnettyjä hrukkuuorkeuksia, tulisi
8229: ratkaistavaksi kysymys, onko hakkuuoikeuksien omistajien
8230: saatava korvausta, sekä miten tuo korvaus olisi määrättävä
8231: ja maksettava. Näiden kysymysten yleispätevällä ja
8232: asianomaisia      molemminpuolin       tyydyttävällä tavalla
8233: ratkaiseminen on valiokunnan mielestä mahdottomuus.
8234: Sitäpaitsi kun nykyisen metsälain 14 § :n itsessään huomat-
8235: tavan ankarien määräysten valvominen tulee uuden ase-
8236: tuksen määräämien erityisten valvontaviranomaisten teh-
8237: tävä-ksi, on valiokunta katsonut, että niitä tällaisiin tapauk-
8238: siin sovelluttamalla päästään asiassa paraimpaan tulokseen.
8239: Kuitenkin on näiden nykyisten määräysten sovelluttaminen
8240: ehdotettu sallittavaksi ainoastaan niihin hakkuuoikeuksiin,
8241:  jotka on luovutettu ennen 1 päivää heinäkuuta 1910 teh-
8242:  dyillä välikirjoilla, koska on katsottu, että jollei niin tehdä,
8243:  niin tullaan nähtävästi ennen uuden asetuksen voimaan-
8244:  astumista tekemään joukottain pitkäaikaisia hakkuusopi-
8245:               10        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8246: 
8247:               muksia ja siten pitkiksi ajo~ksi vähentämään asetuksen
8248:               tehoisuutta.
8249: 
8250:                  Edellisen lisäksi on asetusehdotuksen erityisiin pykäliin
8251:               nähden huomattava seuraavaa:
8252: 
8253:       6 §.       Valiokunta on katsonut tarpeelliseksi että rauhoitus-
8254:               määräykset tulisi voida ei ainoastaan peruuttaa vaan myös
8255:               muuttaa, ollen metsälautakunnan harkintaan jätettävä,
8256:               onko kussakin erityistapauksessa olemassa sellaisia erin-
8257:               omaisia syitä, jotka voivat peruuttamisen tai muuttamisen
8258:               aiheuttaa.
8259: 
8260:      (7 §).      Eduskuntaesityksessä olevan asetusehdotuksen 7 § :n on
8261:               valiokunta ehdottanut tästä asetuksesta kokonaan poistet-
8262:               tavaksi.
8263: 
8264: 7 §. (8 §).      Eduskuntaesityksessä olevan asetusehdotuksen 6 § :n
8265:               muuttaminen ja 7 § :n poistaminen ovat aiheuttaneet muu-
8266:               toksia myöskin tämän § :n alkuosassa.
8267:                  V ankeusrangaistuksen määräämisen puheena olevassa
8268:               tapauksessa ei valiokunta ole katsonut vastaavan kansan
8269:               yleistä oikeuskäsitystä, jonka takia rangaistukseksi on eh-
8270:               dotettu ainoast·aan sakko.
8271: 
8272: 8 §. (9 §).       V aHokunta on katsonut olevan syytä ottaa tämän § :n
8273:               yhteyteen erityisen määräyksen takavarikkoon oteäujen
8274:               puiden myyntitavasta; sitäpaitsi on tehty muut·amia muu-
8275:               toksi•a ehdotettuihin määräyksiin siitä, milloin myynti on
8276:               toimitettava.
8277:                   Arviomiestä asiallisen puolesta valitsemaan on valio-
8278:               kunta katsonut kuntakokouksen esimiehen sopivammaksi
8279:               kuin metsälautakunnan puheenjohtajan, ja on § :n toinen
8280:               momentti sen mukaan muodostettu.
8281: 
8282:       14 §.      Metsäntarkastajalie on katsottu tarpeelliseksi myöntää
8283:               oikeus katselmuksen perusteella peruuttaa metsälautakun-
8284:               nan antama hakkuukielto.
8285:               Metsänhävittämisen ehkäiseminen.               11
8286: 
8287:     Ajatus, että metsäntarkastajien tulee valvoa 5 § :ssä mai- 16 §. (15 §).
8288: nittujen sitoumusten täyttämistä, on sisällytetty 25 § :ään
8289: otettuun yleisoon määräykseen.
8290:     Koska kaikilla niillä viranomaisilla, jotka esitysehdo-
8291: tuksessa on tahdottu oikeuttaa takavarikon toimeenpanoon,
8292: ei ole asianmukaisia lainopillisia tietoja ja asiantuntemusta
8293: ul1osottatoimissa, ovat valiokunnan mielestä siihen oikeutet-
8294: tavat ainoastaan varsinaiset ulosottoviranomaiset, ne kui-
8295: tenkin ilman ulosotonhaltijan erityistä määräystä, jota-
8296: vastoin metsäntarkastajat ja metsälautakunnat ovat vaan
8297: velvoitettavat tekemään takavarikon tarpeellisuudesta
8298: asianomaiselle ulosottoviranomaiselle ilmoituksen.
8299: 
8300:     V aliakunnan mielestä ei tulisi saada missään muodostaa 18 §.
8301: l·aajempia metsänhoitoalueita kuin kuntain piirit ovat; si-
8302: tävastoin tulisi laajoille kunnille antaa tilaisuus jakaautua
8303: useampiin metsänhoitoalueisiin, jos ne sen tarpeelliseksi
8304: katsovat.
8305: 
8306:     Metsälautakunnan jäsenten valitsemista ei valiokunta 20 §.
8307: ole tahtonut jättää yksinomaan metsänomistajien tehtä-
8308: väksi, vaan on katsottu, että ne on valittava samalla tavalla
8309: j,a samassa järjestyksessä kuin muutkin kunnalliset viran-
8310: omaiset.
8311: 
8312:    Pykälään on katsottu tarpeelliseksi ottaa nimenomainen 21 §.
8313: määräys siitä, että metsälautakunnat ovat velvolliset anta-
8314: maan metsäntarkastajille niiden pyytämiä tietoj•a ja lau-
8315: suntoja.
8316:     Toisessa momentissa on sanan ,supistako" asemasta
8317: käytetty sanaa ,muuttako", lmska on katsottu, että tässä
8318: voi olla kysymyksessä rauhoituksen tekeminen niinhyvin
8319: ankarammaksi kuin lievemmäksikin, jotapaitsi siten tulee
8320: tässä käytetyksi sama sana kuin 6 § :ssä on samanaisessa
8321: yhteydessä käytetty.
8322:                 12        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8323: 
8324: 22 §. (23 §).       Määräykset niiden kustannuksien ulosotosta, jotka joh-
8325:                 tuvat uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi
8326:                 määrätyistä toimenpiteistä, on otettu 25 § :ään.
8327:                     Koska hakkuuoikeuden omistaja voi usein olla kaukana
8328:                 ja vaikeasti tavattavissa, vieläpä tuntematonkin, on kat-
8329:                 sottu riittävän, kuin § :ssä mainittu ilmoitus tehdään
8330:                 sille, joka hakkausta johtaa tai toimittaa.
8331: 
8332: 25 § (1 mom.     Tähän § :ään on valiokunta katsonut tarpeelliseksi
8333:       uusi). ottaa nimenomaisen määräyksen siitä, että huolenpito
8334:              § :ssä mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta kuu-
8335:              luu metsäntarkastajan tehtäviin.
8336: 
8337:         26 §.      Niihin luetteloihin, joita § :n mukaan on pidettävä, on
8338:                 katsottu olevan syytä merkitä myöskin se, onko tilalla ole-
8339:                 massa velvoitus uuden kasvun aikaansaamiseen ja turvaa-
8340:                 miseen.
8341: 
8342:         27 §.      Koska metsänomistajille ei ole myönnetty yksinomaista
8343:                 oikeutta metsälautakuntien jäsenten maaraamiseen, ei
8344:                 myöskään ole katsottu voitavan heitä yksin velvoittaa mak-
8345:                 samaan lautakunnan jäsenten palkkoja, vaan on ne ehdotet-
8346:                 tu kunnan yhteisistä varoista maksettaviksi.
8347: 
8348: 28 § (uusi).       Tämän § :n määräys on asetusehdotukseen otettu tar-
8349:                 peettomien mutkateiden välttämiseksi ja tarkoituksessa
8350:                 saada asian vaatimat toimenpiteet nopeammin tehdyiksi.
8351: 
8352:                     Eduskuntaesityksessä olevaan asetusehdotukseen on
8353:                 sitäpaitsi tehty useampia muodollista laatua olevia muu-
8354:                 toksia, joiden takia myös §§ :ien järjestys on osaksi muuttu-
8355:                 nut.
8356:                     Edellä olevan nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
8357:                 dottaa,
8358:                                 että E duslcunta puolestaan hyväksyisi ja K ei-
8359:                             sarillisen JYI ajesteetin armollisesti vahvistetta-
8360:                             1Ja!csi jättäisi asetulesen näin kuuluvana:
8361:               Metsänhävittämisen ehkäiseminen.             13
8362: 
8363: 
8364:                            Asetus
8365:        toimenpiteistä mehänhävittämisen ehkäisemiseksi.
8366: 
8367:                 Kumoten 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun
8368:            metsälain 14 §:n säädetään täten seuraavaa:
8369:                           I LUKU.
8370: Metsän h ä v i t t ä m i se s t ä j a siitä         aihe utu-
8371:            v i s t a s e u r a a m u k s i s t a.
8372: 
8373:                              1 §.
8374:     Metsää älköön hävitettäkö.
8375:     Metsänhävittämiseksi on katsottava metsän sellainen
8376: hakkaaminen tahi metsämaan sillä tavoin käyttäminen,
8377: että metsän luonnollinen uudistus sen kautta käy vai-
8378: keaksi.
8379:     Metsänhävittämiseksi on myöskin katsottava (poist.) ti-
8380: lan metsän myynnin kautta siinä määrin kuluttaminen,
8381: ettei siitä enää pysyväisesti voida saada tilan kotitarvepui-
8382: ta, sekä ( poist.) kasvuisan nuoren havumetsän ilmeinen tu-
8383: hoaminen.
8384:                              2 §.
8385:     Metsänhävittämiseksi älköön luettako hakkausta, jos
8386: hakkauspaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi tai niityksi,
8387: tahi käytetään rakennustontiksi, teollisuuslaitosta varten
8388: tai muuhun samanlaatuiseen tarkoitukseen, taikka jos hak-
8389: katts on laitumen parantamiseksi toimitettu tarpeelliseksi
8390: syöttöhaaksi erotetulla alueella tarkoitukseen sopivalla
8391: maalla.
8392:     Älköön sellaisek;si myöskään luettako metsämaan pal-
8393: jaaksi hakkaamista, jos se on toimitettu metsäntarkastajan
8394: hyväksymän ja metsälautakunnan vahvistaman suunnitel-
8395: man mukaisesti ja omistaja on antanut uudistuksen toimeen-
8396: panemisesta metsälautakunnalle sitoumuksen, jonka se hy-
8397: väksyy.
8398:   14
8399: 
8400:                            3 §.
8401:     Jos metsää hävitetään, julistettakoon tilan metsä tahi
8402: osa siitä rauhoitetuksi.
8403:     Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
8404: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoi-
8405: tettuna tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään
8406: rauhoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen har-
8407: kitaan vaativan.
8408:                             4 §.
8409:     Jos metsää niin hävitetään (poist.), että sen Iuonolli-
8410: nen uudistus ( poist.) käy vaikeaksi, ryhdyttäköön rauhoi-
8411: tuksen ohella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaami-
8412: seksi ja turvaamiseksi.
8413:                             5 §.
8414:     Edellisessä pykälässä mainituista toimenpiteistä johtu-
8415: vat kustannukset suorittakoon maanomistaja (poist.). Jos
8416: hän kirjallisesti sitoutuu annettujen määräysten mukaisesti
8417: itse panemaan sanotut toimenpiteet täytäntöön, voi metsä-
8418: lautakunta sellaisen edun hänelle myöntää.
8419:     Jos metsää on hävittänyt joku, jolle maanomistaja on
8420: luovuttanut hakkuuoikeuden tahi joku, joka ilman oikeut-
8421: ta ja lupaa on käyttänyt toisen metsää, olkoon hän velvol-
8422: linen suorittamaan mainitut kustannukset; ellei niitä voida
8423:  hakkuuoikeuden omistajalta ulos saada, olkoon maanomis-
8424: taja silloinkin velvollinen niistä vastaamaan.
8425:     (iiJ mom. ositt. yhdistetty 1 mom:tiin, ositt. poist.).
8426: 
8427:                             6 §.
8428:    Rauhoitusmääräykset voidaan peruuttaa (poist.) tai
8429: tnuuttaa, jos erinomaisia syitä siihen on.
8430:                         (7 § poist.).
8431: 
8432:                           ?' § (8 §).
8433:     Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä
8434: ( poist.), rangaistakoon sakolla ( poist.). Jos syyllinen on
8435: metsän tai hakkuuoikeuden mnista}a, olkoot sitäpaitsi ha-
8436:                                                          15
8437: 
8438: katut puut tahi niiden arvo menetetyt ja puut takavari-
8439: kon alaiset.
8440:    Asian ollessa varsin vähäinen, harkitkoon oikeus, onko
8441: rangaistusta tuomittava.
8442: 
8443:                            8§(9§).
8444:     Taka varikkoon otetut puut(poist.) myytäköönhuutokau-
8445: palla niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. (Poist.)
8446: Kuitenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omis-
8447: taja tai hänen toimitsijansa vaatii (poist.), taikka jos
8448: metsälautakunta sitä pyytää ja varottava ori, että puut
8449: muuten huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kalliim-
8450: maksi kuin kohtuullista on. Myynnin toimittakoon ulos-
8451: ottomies siinä järjestyksessä kuin ulosmitatun irtaimen
8452: omaisuuden myynnistä on säädetty.
8453:     Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi erityi-
8454: nen arviolautakunta on puut arvioinut, tahi asettaa siitä
8455: vakuuden, ovat puut heti päästettävät takavarikosta.
8456: Elleivät asialliset toisin sovi arviolautakunnan kokoonpa-
8457: nosta, valitsee kumpikin heistä arviomiehen ja siten valitut
8458: kolmannen. Jos asianomainen laiminlyö arviomiehen va-
8459: litsemisen taikka jos asianomaisten valitsemat arviomiehet
8460: eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee kuntakolcouksen
8461: esimies sen arviomiehen.
8462:                          9 § (10 §).
8463:    Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö menee
8464: kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
8465: 
8466: 
8467:                          II LUKU.
8468:          T ä m ä n asetuksen n o u d a t t a m i s e n
8469:                      v a 1 v o n n a s t a.
8470:                          10 § (11 §).
8471:     Tämän asetuksen noudattamista valvovat sitä varten
8472: erittäin asetettavat metsäntarkastajat ja tulee kruununpal-
8473:   16
8474: 
8475: velijain sekä 17 § :ssä edellytettyjen metsänvartijain olla
8476: siinä apuna.
8477:                             11 §.
8478:      Jos rnaanomistaja on luovuttanut rnetsää toisen hakatta-
8479:  valcsi, tulee tämän, ennenlcuin hakkuuseen ryhtyy, kirjalli-
8480: sesti ilmoittaa hakkuupailclca, haklcauksen laajuus sekä hak-
8481: lcuuehdot asianomaiselle metsälautakunnalle. Sama olkoon
8482: laki, jos maanomistaja, joka harjoittaa jalostamattoman
8483: puutavaran kauppaa, itse hakkauttaa metsäänsä myytä-
8484: väksi . . K1titenkin olkoon hakka'us, joka koskee ainoastaan
8485: paikkakunnan väestön kotitarvetta, ilmoituksesta vapaa.
8486:      Joka laiminlyö edellämainitun ilmoituksen rangaista-
8487: levon sakolla.
8488:                             12 §.
8489:     Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi otaksuu, että
8490: metsänhävitystä on tapahtunut tahi tapahtuu, toimittakoon
8491: katselmuksen.
8492:     Katselmukseen kutsuttakoon maanomistaja sekä hak-
8493: kauksen (poist.) toimittaja, jos nämä vaikeudetta ovat
8494: ta va tta vissa.
8495:                              13 §.
8496:     Jos metsäntarkastaja katselmuksessa harkitsee metsän-
8497: hävitystä tapahtuneeksi, laatikoon kertomuksen, josta sel-
8498: västi käy ilmi, miten metsää on käytetty.
8499:     Sen jälkeen esittäköön metsäntarkastaja viipymättä
8500: asian metsälautakunnassa ja antakoon silloin kirjallisen
8501: lausunnon rauhoituksen laadusta, ajasta ja alueesta sekä,
8502: jos asianhaarat niin vaativat, seikkaperäisen ehdotuksen
8503: niistä toimenpiteistä, jotka uuden kasvun aikaansaamiseksi
8504: ja sen turvaamiseksi ovat tarpeen, kuin myöskin näistä
8505: toimenpiteistä johtuvien kustannusten arviolaskun.
8506:     Ajasta, milloin asia tulee metsälautakunnassa esille, tu-
8507: lee metsäntarkastajan ilmoittaa maanomistajalle ( poist.)
8508: tai, jos häntä ei tavata, hänen ovelleen kiinnityttää ilmoi-
8509: tus siitä. Jos metsänhävityksen on aikaansaattanut hak-
8510: kuuoikeuden omistaja, annettakoon ilmoitus myösHn hänel-
8511:               i'\letsänhävittämisen ehkäiseminen.          17
8512: 
8513: le tai hakkauksen toimittajalle, jos nämä vaikeudetta ovat
8514: ta'vattavissa.
8515:                             14 §.
8516:     Jos hakkuu, joka parastaikaa kestää, johtaa metsänhä-
8517: vitykseen, olkoon metsäntarkastajana samoin kuin (poist.)
8518: metsälautakunnallakin valta toistaiseksi kieltää sen jatka-
8519: minen. Ellei hakkuun toimittaja ( poist.) ole saapuvilla,
8520: pidettäköön sellainen kielto asianomaisesti tiedoksi annet-
8521: tuna, kun se on pantu julki hakkuupaikalle sekä muulla so-
8522: pivalla tavalla yleisön tietoon saatettu.
8523:     Metsälautakunnan määräämästä hakkuukiellosta on
8524: kohta metsäntarkastajalle tieto annettava; jos hän asian
8525: johdosta pidettä,vässä katselmulcsessa havaitsee, ettei kak-
8526: kuun jatkamisen estämiseen syytä ole, olkoon hän oikeu-
8527: tettu anndttn haldcuukiellon peruuttamaan.
8528:     Joka vastoin annettua kieltoa hakkuuta jatkaa, olkoon
8529: niiden seuraamusten alainen kuin 7 § :ssä säädetään.
8530: 
8531:                             15 §.
8532:     Mitä 12, 13 ja 14 § :ssä säädetään on sovellettava myös-
8533: kin milloin 3 "§ :ssä mainittuja rauhoitusmääräyksiä (poist.)
8534: on rikottu.
8535:     (Poist.).
8536:                             16 §.
8537:     (Poist.j.
8538:     Metsäntarkastaja ja rnetsälautakunta olkoot 'oel-
8539: ?Jolliset takavarikon tarpeellisuudesta tekemään asianomai-
8540: selle ulosottomiehelle ilmoituksen ja panlcoon tämä taka-
8541: varikon toimeen ilman ulosotonhaltijan määräystä.
8542: 
8543:                           17 §.
8544:     (Poist.). Julkisella metsänvartijalla, joka asetetaan tä-
8545: män asetuksen noudattamista valvomaan, olkoon ( poist.)
8546: niinkuin asianomaisella kruununpalvelijallakin oikeus met-
8547: säntarkastajan määräyksestä lakkauttaa rauhoitetulla
8548: (poist,) maalla parastaikaa kestävä hakkuu sekä ilmoittaa
8549: asia ulosottomiehelle takavarikkotoimenpidettä varten.
8550:                                                        2
8551:   18      1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8552: 
8553:     Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija tahi
8554: kruununpalvelija ilman metsäntarkastajan määräystäkin
8555: sellaiseen toimenpiteeseen, mutta alistakoon sen heti met-
8556: säntarkastajan tutkittavaksi.
8557: 
8558: 
8559:                         III LUKU.
8560: 
8561:  Metsä 1 autakunnasta j a oikeudenkäy n-
8562:   nistä tämän asetuksen rikkomista
8563:            k o s k e v i s s a a s 1 o 1 s s a.
8564:                            18 §.
8565:     Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena; kuitenkin
8566: saakoon ( poist.) kunta jakaantua useampaankin metsänhoi-
8567: toalueeseen.
8568: 
8569:                           19 §.
8570:    Kussakin metsänhoitoalueessa pitää olla metsälauta-
8571: kunta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta vara-
8572: jäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kuitenkin,
8573: saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa, joka
8574: kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
8575:    Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan kol-
8576: meksi kalenterivuodeksi. Jos jäsen eroaa ennen toimi-
8577: aikansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä olevaksi
8578: ajaksi.
8579:    (Poist.).
8580:                            20 §.
8581:    Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kun-
8582: takokous kunnassa asuvista metsänhoitoon perehtyneistä
8583: henkilöistä sillä tavalla kuin kunnallisista viranomaisista
8584: on säädetty. (Poist.).
8585:    Metsälautakunnan jäsenet, jotka toimivat tuomarin vas-
8586: tuulla, valitsevat keskuudestaan vuodeksi kerrallaan pu-
8587: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
8588:    Vaalista on annettava kuvernöörille tieto.
8589:               Metsänhävittämisen ehkäiseminen.            19
8590: 
8591:                            21 §.
8592:     Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
8593: mahdollisimman tarkkoja tietoja virantoimitusalueellaan
8594: olevien yksityismetsien tilasta, tulee muualla tässä asetuk-
8595: sessa sille määrättyjen tehtävien lisäksi käsitellä ja ratkais-
8596: ta ( poist.) rauhoitusta sekä ( poist.) uuden kasvun aikaan-
8597: saamista ja turvaamista koskevat asiat ynnä antaa metsän-
8598: tarkastajan pyytämiä tietoja ja lausuntoja.
8599:    Älköön metsälautakunta määrätkö rauhoitusaikaa pi-
8600: temmäksi kuin metsäntarkastaja on ehdottanut, älköönkä
8601: peruuttako tahi muuttako määrättyä rauhoitusta, ennen-
8602: kuin metsäntarkastaja siitä on lausuntonsa antanut.
8603: 
8604:                            1313 §. (23 §.)
8605:                  ( Ent. 1313 § siirretty 135 § :ään).
8606:     Jos metsälautakunta määrää rauhoituksen, toimitutta-
8607: koon heti maanomistajalle sekä hakkuuoikeuden ( poist.)
8608: omistajalle tahi hakkauksen toimittajalle päätöksensä kir-
8609: jallisesti laadittuna ja julaiskoon siitä tiedon niinkuin kun-
8610: nallisista ilmoituksista on säädetty.
8611:     Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asunnos-
8612: saan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen ovelleen
8613: kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu toisessa kun-
8614: nassa, kuin missä tila on, saadaan päätös toimittaa sille,
8615: joka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka joka hakkuuoi-
8616: keuden omistajan puolesta johtaa tahi on johtanut hak-
8617: kuuta.
8618:     Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen tiedoksi-
8619: annosta.
8620: 
8621:                       133 §. (24 §.)
8622:     Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi met-
8623: säntarkastajan kutsumuksesta ja on päätösvaltainen, jos
8624: kaksi jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä päätök-
8625: sestä.
8626:     Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hänen
8627: valvonnallaan pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen
8628:   20       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8629: 
8630: päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille tulevat asiat,
8631: lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut erimielisyys.
8632: 
8633:                            934 §. (25 §.)
8634:      Jos asianomistaja tahi metsäntarkastaja ei tyydy met-
8635: sälautakunnan päätökseen, saakoon hän hakea siihen muu-
8636: tosta ( poist.) oikeudessa haasteen nojalla, joka on toimitet-
8637: tava vastapuolelle 60 päivän kuluessa päätöksestä tiedon
8638: saatua.
8639:      Tällaisia asioita käsiteltäessä kuulustelkoon oikeus,
8640: milloin sen tarpeelliseksi katsoo, tietopuolisesti ja käytän-
8641: nöllisesti metsänhoitoon perehtynyttä henkilöä.
8642:      (Poist.) Oikeuden päätöksestä saatakoon säädetyssä
8643: j ärj esty ksessä valittaa.
8644:     Valituksen estämättä menee metsälautakunnan päätös
8645: kuitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
8646: 
8647:                        935 §. (22 §).
8648:     Uuden kasvun aikaansaamiselcsi ja turvaamiseksi mää-
8649: rättyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta pitäköön met-
8650: säntarkastaja huolen.
8651:    Jos asianomainen ei suorita mainituista toimenpiteistä
8652: aiheutuvia kustannuksia, kääntyköön metsäntarkastaja
8653: asianomaisen ulosottomiehen puoleen, jolla on valta suo-
8654: rastaan ne ulosottaa.
8655:    (Poist.).
8656: 
8657: 
8658:                          IV LUKU.
8659:              E r ityisiä      m ä ä r ä y k s i ä.
8660:                              26 §.
8661:     Metsäntarkastajan ja metsälautakunnan tulee kumman-
8662: kin pitää luetteloa kaikista ( poist.) virka-alueellaan ole-
8663: vista tiloista, joiden metsämaa on rauhoitettu, sekä merkitä
8664: samalla, onko vel'vollisuus uuden kasvun aikaansaamiseen ja
8665:               Metsänhävittämisen ehkäiseminen.           21
8666: 
8667: turvaamiseen olemassa ja onko se sellaisen sitoumuksen va-
8668:  rassa, kuin 12 tahi 5 § :ssä säädetään.
8669:     (Poist.).
8670:     Luettelot pidetään hallituksen vahvistamien kaavojen
8671: mukaan.
8672:                               27 §.
8673:     Metsälautakunnan jäsenten palkat ( poist.) maksetaan
8674: kunnan yhteisistä 'varoista ( poist.).
8675:     Metsäntarkastajain ja metsänvartijain palkat suorite-
8676: taan valtion varoista.
8677: 
8678:                            128 §.
8679:    Paikkakunnalla, jossa ulosottomies ei asu, olkoon nimis-
8680: miehen tehtävä, mitä edellä on ulosottomiehestä sanottu.
8681: 
8682:                             939 §.
8683:    Jos tämän asetuksen määräysten johdosta supistetaan
8684: torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokramiehen
8685: käyttöoikeutta tilan metsään tai metsämaahaan, noudatetta-
8686: koon, mitä 112 p :nä maaliskuuta 1909 torpan, lampuotitilan
8687: ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun asetuksen 16 §:ssä
8688: metsänkäyttöoikeuden supistamisesta sanotaan.
8689:    Muuhun metsänkäyttöön nähden, johon ennen 1 päivää
8690: heinäkuuta 1910 tehdyn välikirjan mukaan on saatu oikeus,
8691: olkoon edelleen voimassa, mitä 3 päivänä syyskuuta 1886
8692: annetun metsälain 14 § :ssä säädetään.
8693: 
8694:                        30 § (28 §).
8695:    Tämän asetulesen säännöksiä on soveltuvissa kohdin
8696: noudatettava myöskin kruununtaloihin ja uudistaloihin
8697: nähden sekä sellaisiin kirkollisiin virkataloihin nähden,
8698: joiden metsiä varten ei ole olemassa vahvistettua metsän-
8699: hoitosuunnitelmaa.
8700:     Sitävastoin tätä asetusta ei ole sovellettava kruunulle
8701: välittömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviilivirkataloi-
8702: hin, eilcä kruunun pää- tahi karjataloihin (poist.).
8703:   22       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8704: 
8705:                          31 §(29 §).
8706:     Tämä asetus astuu voimaan - - - - - - - - - -
8707:     Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin asetus on tullut vah-
8708: vistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä asetuksen soveltamista
8709: varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
8710:     Jos metsälautakuntien jäsenet ensi kerran astuvat toi-
8711: meensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän tehtävänsä
8712: kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme kalenterivuotta,
8713: kuitenkin niin, että arvonnan mukaan, joka toimitetaan
8714: ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden kesäkuun lop-
8715: pua, yksi vakinainen ja yksi varajäsen eroaa jo sen vuo-
8716: den ja yksi vakinainen ja yksi varajäsen seuraavan kalen-
8717: terivuoden lopussa.
8718: 
8719: 
8720: 
8721:     Eduskuntaesityksessä on tähän asetukseen ehdotettu
8722: otettavaksi myös määräyksiä siitä, mitä olisi noudatettava
8723: metsien säilyttämiseksi meren tai sisäveden rannoilla ja
8724: karuluontoisilla saarilLa, tunturimailla ja vuoriperäisillä
8725: ylängöillä, lentohietikoiksi taipuisalia maalla, jokiran-
8726: noilla, joilla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan, sekä
8727: rantamilla, joilla metsä on säily,tettävä kalastuksenhoitoa
8728: varten. Valiokunta on kuitenkin katsonut, että nämät
8729: määräykset sisältyvät osaksi jo voimassa olevaan metsä-
8730: lakiin ja osaksi taas eivät varsinaisesti tähtää niihin tar-
8731: koitusperiin, joihin nyt kysymyksessä olevalla asetuksella
8732: pyritään. Tämän takia ja koska tällaisten n. s. suojametsä-
8733: lainsäädännön alaan kuuluvien lakimääräysten laatimiseen
8734: vaadittaisiin paljon seikkaperäisempiä ja täydellisempiä
8735: tutkimuksia ja valmistelutöitä kuin mitä asiassa nyt on teh-
8736: ty, on katsottu asialle olevan edullisinta, että edellä maini-
8737: tut eduskuntaesityksessä ehdotetut määräykset kokonaan
8738: eroitetaan tämän asetuksen yhteydestä. Katsoen kuiten-
8739: kin tämän suuntaisten määräysten tärkeyteen ja siihen,
8740: että ne nykyisessä laissa nähtävästi ovat puutteelliset, sekä
8741:              Metsänhävittämisen ehkäiseminen.          23
8742: 
8743: huomioonottamalla vielä, että Hallituksen puolesta on jo
8744: tiettävästi ryhdytty erinäisten tämän lainsäädännön alaan
8745: kuuluvien kysymysten tutkimiseen, on sen sijaan Valiokun-
8746: nan mielestä koko tämä n. s. suojametsälainsäädäntö otet-
8747: tava erityisen valmistelun ja siitä ehkä aiheutuvan lainsää-
8748: däntötoimen alaiseksi. Näin ollen saa Valiokunta kunni-
8749: oittaen ehdottaa anottavaksi,
8750: 
8751:                että Keisarillinen Majesteetti mahdollisim-
8752:            rnan pian tutkituttaisi, onko tarpeellista ryh-
8753:            tyä erityiseen suojametsälainsäädäntöön, ja an-
8754:            taisi Eduskunnalle siitä ehkä aiheutuwm ar-
8755:            mollisen esityksen.
8756: 
8757:    Helsingissä, 3 p :nä toukokuuta 1910.
8758: 
8759: 
8760: 
8761:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
8762: taja Nylander, varapuheenjohtaja Roos, sekä jäsenet Aro-
8763: maa, Hahl, Honka juuri, Inborr, Knuutila (osaksi), Kopo-
8764: nen, Miettinen (osaksi), Peurakoski, Pullinen (osaksi),
8765: Rantanen (osaksi.), Riihelä, Saari, Savolainen, 0. W. Turu-
8766: nen (osaksi) ja Typpö ynnä osaksi varajäsenet Junnila,
8767: Kurkinen, Lohi, Malmivaara ja M. Turunen.
8768:          24       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o t.
8769: 
8770: 
8771: 
8772: 
8773:                             Vastalauseita.
8774:                                       1.
8775: 
8776: 5 §.       Yleisenä sääntönä on asetusehdotuksen 5 § :ssä lausuttu,
8777:        että maanomistajan tulee suorittaa ne kustannukset, jotka
8778:        syntyvät uuden kasvun toimittamisesta hävitetylle metsä-
8779:        maalle. Tästä sisältää saman pykälän toinen momentti
8780:        kuitenkin jonkinlaisen poikkeuksen kun se säätää, että jos
8781:        metsää on hävittänyt joku, jolle maanomistaja on luovutta-
8782:        nut hakkuuoikeuden, niin hän on velvollinen suorittamaan
8783:        mainitut kustannukset, ja vasta jos niitä ei voida hakkuuoi-
8784:        keuden omistajalta ulossaada, on maanomistaja velvollinen
8785:        niistä vastaamaan. Mainittu poikkeussäädös on omiaan
8786:        suuresti vaikeuttamaan ja pidentämään oikeudenkäyntiä,
8787:        eikä ole mitenkään perusttJitu. Välttämätön edellytys tä-
8788:        män asetuksen tehokkuudella on, että sen säädökset etu-
8789:        päässä kohdistetaan maanomistajiin, sillä heidän teoistaan
8790:        ja laiminlyömisistään metsiemme tila ensikädessä on riip-
8791:        puvainen. Aivan aiheetonta on myöskin asettaa maanomis-
8792:        tajalle erilaiset seuraamukset jos hän itse hävittää met-
8793:        säänsä tai jos hän antaa toiselle vallan sitä hävittää. Näin-
8794:        ollen ehdotan, että 5 § :n 2 momentti tulisi kuulumaan:
8795:            Joka ilman maanomistajan lupaa on metsää hävittänyt,
8796:        olkoon velvollinen suoJ'ittamaan mainitut kustannukset.
8797: 7 §.       Asetusehdotuksen 7 § :ssä oleva määräys siitä, että jos
8798:        metsän tai hakkuuoikeuden omistaja on käyttänyt metsää
8799:        vastoin rauhoitusmääräyksiä, niin hakatut puut tai niiden
8800:        arvo ovat menetetyt, ei selvästi sano sitä, mikä valiokunnan
8801:        tarkotus nähtävästi kuitenkin on ollut, nimittäin että ha-
8802:                         Vastalause 1.                   25
8803: 
8804: katut puut menetetään, ellei hakkaus samalla ole ollut toi-
8805: sen metsän haaskaamista. Lisäksi kaipaa pykälä määrä-
8806: ystä siitä, missä tapauksessa puut voidaan panna takavarik-
8807: koon. Pykälän 1 momentin toinen lause tulisi senmukaan
8808: kuulumaan:
8809:     Ellei käyttämiseen sisältynyt toisen metsän haaskaus,
8810: olkoot myös hakatut puut tai niiden arvo menetetyt ja puut
8811: siis takavarikon alaiset, jos ne ovat jälellä met.sässä tahi,
8812: vaikkakin poisvietynä, edelleen hakkaajan hallussa.
8813:     Ilmoitusvelvollisuudesta asetusehdotuksen 11 § :ään         11 §.
8814: otettuja määräyksiä en voi hyväksyä, koska niiden mukaan
8815: on jäänyt tulkinnan varaan, ketä ilmoitusvelvollisuus tulee
8816: koskemaan. Epämääräisiä käsitteitä ovat ,maanomistaja,
8817: joka harjoittaa jalostamattoman puutavaran kauppaa" ja
8818: ,hakkaus, joka koskee ainoastaan paikkakunnan väestön
8819: kotitarvetta". Nostettua syytettä seuraa tietysti rangaistus
8820: -sakkoa 1,000 markkaan asti- tai vapautus aina sen mu-
8821: kaan kuin näitä käsitteitä kulloinkin tulkitaan. Samalla
8822: kun myönnän, että ilmoitusvelvollisuus, jos se olisi tarko-
8823: tuksen mukaisesti järjestettävissä, voisi valvontaa helpot-
8824: taa, katson, että asetusehdotuksen epämääräiset säädökset
8825: ovat omiaan aikaansaamaan enemmän häiriötä kun hyö-
8826: tyä, ja ehdotan siis,
8827:     että 11 § asetusehdotuksesta poistetaan.
8828:     Valiokunta on mielestäni ilman syytä poistanut esi-         18 §.
8829: tysehdotuksen 18 § :stä määräyksen, jonka mukaan kaksi tai
8830: useammat kunnat voivat yhdessä muodostaa metsänhoito-
8831: alueen. Pykälä olisi hyväksyttävä sellaisena kun se esitys-
8832: ehdotuksessa oli, eli siis näin kuuluvana:
8833:     lll aalaiskunta on yhtenä metsänhoito alueena. K uiten-
8834: kin saalcoot lcal.~si tahi 'useammat kunnat yhdessä muodos-
8835: taa sellaisen alueen tahi kunta jakaantua useampiin met-
8836: sänhoitoalueisiin, ja on tästä ilmoitettwoa läänin kuvernöö-
8837: rille.
8838:     Myöskin on Valiokunta esitysehdotuksen 20 § :n 1 mo-        20 §.
8839: mentista poistanut viimeisen lauseen, jossa määrätään, että
8840:           26       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8841: 
8842:         metsälautakunnan jäseniä kuntakokouksessa valittaessa
8843:         ovat äänivaltaisia ainoastaan metsänomistajat. Kun olen
8844:         sitä mieltä, että puheenaoleva määräys olisi asetuksessa
8845:         säilytettävä, ehdotan että tämäkin pykälä hyväksyttäisiin
8846:         esitysehdotuksen mukaisena eli tämän sisältöisenä :
8847:             Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kunta-
8848:         lcokous kuunassa asuvista metsänhoitoon perehtyneistä hen-
8849:         kilöistä sillä tavalla lcuin k1mnallisista viranomaisista on
8850:         säädetty. Äänivaltaisia ovat tässä vaalissa ainoastaan met-
8851:         sänomistajat.
8852: 21 §.       Asetusehdotuksen 21 § :ssä on metsälautakunta velvoi-
8853:         tettu antamaan metsäntarkastajalle niitä tietoja ja lausun-
8854:         toja, joita tämä kulloinkin pyytää. Tämä on mielestäni
8855:         ristiriidassa muiden metsälautakunnalle annettujen tehtä-
8856:         vien kanssa. Niinpä voisi tapahtua, että metsälautakunta
8857:         olisi pakotettu metsänhoitajalle antamaan lausunnon asias-
8858:         sa, jossa sen myöhemmin tulee esiintyä tuomarina. Pykä-
8859:         lästä olisi siis puheenalainen määräys poistettava ja se hy-
8860:         väksyttävä näin kuuluvana:
8861:             M etsälautakunnan, jonka 'Velvollisuutena on hankkia
8862:         mahdollisimman tarlckoja tietoja virantoimitusalueellaan
8863:         olevien yksityismetsien tilasta, tulee muualla tässä asetulc-
8864:         sessa sille määrättyjen tehtävien lisäksi käsitellä ja rat-
8865:         kaista rauhoitusta sekä uuden kasvun aikaansaamista ja
8866:         turvaamista koskevat asiat.
8867: 27 §.       Jos edellämainittu määräys, että ainoastaan metsän-
8868:         omistajat ovat äänivaltaisia metsälautakunnan jäseniä va-
8869:         littaissa tulee hyväksytyksi, johtuu siitä myöskin, että
8870:         metsänomistajat ovat yksin velvoitettavat suorittamaan
8871:         metsälautakuntain jäsenten palkat. Mainitulla edellytyk-
8872:         sellä ehdotan 27 § :n kuulumaan seuraavasti:
8873:             Metsälautakunnan jäsenten palkan suorittaa kunta va-
8874:         1'0ista, jotka kootaan metsänomistajilta kunnallisverotuksen
8875:         yhteydessä. Veroitusperusteeksi on määrättävä joko maa-
8876:         ala tai manttaali, sen 1nukaan kuin kunnan metsänomista-
8877:         jat tarkoitusta varten pidettävässä lcuntakokouksessa mää-
8878:         räävät.
8879:                        Vastalause I.                    27
8880: 
8881:     Pääasiallisesti niillä perusteilla kuin valiokunnan mie-   29 §.
8882: tinnössä on mainittu ei asetuksen säädöksiä mielestäni ole
8883: sovellettava metsänkäyttöön, johon ennen asetuksen voi-
8884: maanastumista on saatu oikeus. Mitään syytä ei sitävas-
8885: toin ole asettaa torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen
8886: vuokramiestä tässä suhteessa toisenlaisten määräyksien alai-
8887: seksi ja vielä vähemmän perusteltua on asettaa hänet huo-
8888: nompaan asemaan kuin muut vuokralaiset. Ehdotan näin-
8889: ollen, että 29 § tulisi kuulumaan:
8890:     Metsänkäyttöön nähden, johon ennen tärnän asetuksen
8891: voirnaan asturnista tehdyn välikirjan rnukaan on saatu
8892: oilceus, olkoon edelleen voimassa rnitä 3 päivänä syyskuuta
8893: 1886 annetun rnetsälain 14 § :ssä säädetään.
8894: 
8895:    Helsingissä 2 päivä Toukokuuta 1909.
8896: 
8897:                                        Mauri Honkajuuri.
8898: 
8899: 
8900:    Tähän vastalauseeseen, paitsi mikäli se koskee 29 § :ää,
8901: yhdyn.
8902:                                     Erkki Pullinen.
8903: 
8904:    Tähän vastalauseeseen yhtyy
8905:                                        T. Riihelä.
8906: 
8907:    Tähän vastalauseeseen yhdyn, mikäli se koskee asetus-
8908: ehdotuksen 18, 20 ja 27 §§ :iä.
8909:                                        Hannes Nylander.
8910: 
8911: 
8912:    Tähän vastalauseeseen yhdyn, mikäli se koskee asetus-
8913: ehdotuksen 11, 20, 21 ja 27 §§ :iä.
8914:                                        S. Wilh. Roos.
8915:   28      1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8916: 
8917:    Allekirjoittanut yhtyy vastalauseeseen perusteluineen,
8918: mikäli se koskee asetusehdotuksen 11, 18, 20 ja 27 §'§ :iä.
8919:                                        Kaarle 0. Knuutila.
8920: 
8921:    Tähän vastalauseeseen, mikäli se koskee asetusehdotuk-
8922: sen 20 ja 27 §§ :iä, yhtyy
8923:                                     J. Oskari Peurakoski.
8924:                         \" astalause 11.                29
8925: 
8926: 
8927: 
8928: 
8929:                               II.
8930: 
8931:       Valiokunta on poiketen niistä eduskuntaesityksistä,       11 §.
8932: jotka se on asettanut käsittelynsä pohjaksi, sovelluttanut
8933: laatimaansa lakiehdotuksen 11 §:ään määräyksen siitä, että
8934: metsälautakunnalle eräissä tapauksissa on edeltäkäsin teh-
8935: tävä ilmoitus metsänhakkauksesta, johon aijotaan ryhtyä.
8936: Ollen valiokunnan enemmistön kanssa yhtä mieltä siitä,
8937: että tällaisesta ilmoitusvelvollisuutta koskevasta määräyk-
8938: sestä voisi olla asetuksen noudattamisen valvontaan nähden
8939: melkoista hyötyä, en kumminkaan voi pitää mainittua
8940: määräystä sellaisena, kuin se nyt asetusehdotuksessa esiin-
8941: tyy, tarkoitustaan vastaavana enkä edes kohtuullisenakaan.
8942: - Mainitun 11 §:n ensimmäisen kohdan määräykset ovat
8943: ilmeisesti epäselviä. Niinpä ei valiokunnassa ole voitu antaa
8944: tyydyttävää selvitystä siitä, mikä on >jalostamaton puu-
8945: tavara> eikä myöskään siitä, milloin voidaan katsoa, että
8946: maanomistaja »harjoittaa» tällaisen puutavaran kauppaa.
8947: Vielä vähemmin täsmällisiä ovat sanotun kohdan viimei-
8948: sessä lauseessa sanat ,paikkakunnan väestö» ja >kotitarve>.
8949: Ilmeistä on, että kaikki ne, joita kysymyksessä oleva lain-
8950: paikka ehkä voi koskea, joutuvat sangen kiusalliseen epä-
8951: varmuuteen siitä, onko heidän tehtävä ilmoitus ja minkä-
8952: laisesta hakkauksesta sen voi tekemättä jättää. Kun tämän
8953: lisäksi ottaa huomioon, että metsänhakkaajan usein on
8954: sangen vaikea edeltäpäin varmuudella tietää, miten kaikki
8955: hakattava puutavara tulee käytettäväksi, tuntuu todella
8956: kohtuuttomalta, että valiokunta on katsonut ilmoitusvel-
8957: vollisuuden laiminlyömisen rikokseksi, , jota 11 §:n toisen
8958: kohdan mukaan seuraa aina 1000 markkaan nouseva sakko.
8959:           30        1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
8960: 
8961:              Se tulos, johon valiokunta ilmoitusvelvollisuutta kos-
8962:         viin määräyksiin nähden on tullut, osottaa, että tällaisten
8963:         määräysten asetukseen sovelluttaminen on erittäin vaikea,
8964:         ainakin jos niitten rikkomisesta johtuva rangaistus mää-
8965:         rätään semmoiseksi kuin valiokunta on sen ehdottanut.
8966:         Toinen on asianlaita, jos rangaistusmääräys tuntuvasti alen-
8967:         netaan. Tosin ei sen kautta epämääräisyys 11 §:n ensim-
8968:         maisessä kohdassa häviä, vaan ilmoitusvelvollisuuden
8969:         laiminlyöminen saa, jos rangaistusmääräys tuntuvasti lie-
8970:         vennetään, siihen määrin toisen luonteen, että epämääräi-
8971:         syydestä johtuva haitta suureksi osaksi häviää. Tähän näh-
8972:         den olen katsonut edelläesittämistäni muistutuksista huo-
8973:         limatta voivani hyväksyä valiokunnan esittämän 11 §:n
8974:         ensimmäisen kohdan ehdolla, että mainitun pykälän toi-
8975:         sessa kohdassa säädetyn sakon korkein määrä asetetaan
8976:         100 markaksi. Tämän ohella katson väärinkäytösten estä-
8977:         miseksi välttämättömäksi, että määrätään sakko sille, joka
8978:         ilmoittaessa antaa todistettavasti vääriä tietoja.
8979:              Edellä esitetyn nojalla ehdotan, että esilläolevan ase-
8980:         tusehdotuksen 11 §:n toinen momentti muunnetaan näin
8981:         kuuluvaksi:
8982:                          Joka laiminlyö edellämainitun ilmoituksen tai
8983:                    ilmoittaessa tahallaan antaa todistettavasti väiiriä tie-
8984:                    toja, tuomittakoon enintään sadan markan sakkoon.
8985: 
8986: 29 §.        Kysymyksessä oleva asetus tullee käytännössä yleensä
8987:         sangen harvoissa tapauksissa supistamaan torpparien met-
8988:         sänkäyttöoikeutta, eikä niissä tapauksissa, joissa semmoinen
8989:         tulee kysymykseen, paljoakaan vuokramiesten eduksi voi-
8990:         teta sillä määräyksellä, minkä valiokunta on ottanut 29 §:n
8991:         ensimmäiseen momenttiin, etenkin kun ottaa huomioon,
8992:         että mainittua määräystä, valiokunnan hyväksymän sanan-
8993:         muodon mukaan, tuskin voitanee sovittaa muihin vuokra-
8994:         sopimuksiin kuin niihin, jotka ovat tehdyt vuoden 1909
8995:         maanvuokralain nojalla. Kun sitäpaitsi mainitusta mää-
8996:         räyksestä helposti voi johtua rettelöitä ja oikeudenkäyntiä
8997:         vuokranantajien ja vuokramiesten välillä, en puolestani voi
8998:                        Vastalause II.                 31
8999: 
9000: sanotun momentin ottamista asetukseen pitää onnellisena. -
9001: Kun kumminkin voi sattua tapauksia, jolloin asetus tulisi
9002: vuokramiehen oikeuksia supistamaan, ja on kohtuullista,
9003: että tämä sopivalla lakimääräyksellä estetään, ehdotan että
9004: vuokran kautta aikaisemmin saatu oikeus metsänkäyttöön
9005: asetetaan samaan asemaan kuin muun välikirjan nojalla
9006: saavutettu samanlainen oikeus. Tämä voidaan saavuttaa
9007: siten, että 29 §:n toisesta momentista »muuhun» sana pois-
9008: tetaan. Täten tulee myös vuokramiehen etu paremmin
9009: turvatuksi kun valiokunnan ehdotuksen mukaan. - Edellä-
9010: sanotun johdosta ehdotan, että 29 § muutetaan näin kuu-
9011: luvaksi:
9012: 
9013:                            29 §.
9014:     Metsänkäyttöön nähden, johon ennen 1 päivää heinä-
9015: kuuta 1910 tehdyn välikirjan mukaan on saatu oikeus,
9016: olkoon edelleen voimassa mitä 3 päivänä syyskuuta 1886
9017: annetun metsälain 14 §:ssä säädetään.
9018: 
9019:     Helsingissä toukokuun 2 p. 1910.
9020: 
9021:                                    Hannes Nylander.
9022:   32       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
9023: 
9024: 
9025: 
9026: 
9027:                               III.
9028:     Nykyisen metsälain tehottomuus metsänha.askauksen
9029: estämisessä johtuu paitsi epätarkotuksenmukaisista mää-
9030: räyksistä, etupäässä siitä, ettei metsänhakkuutaja ennen
9031: kaikkea metsänhävitystä ole saatettu tarpeellisen~yhteis­
9032: kunna.llisen valvonnan alaiseksi. Myöskin};valiokunnan
9033: enemmistön hyväksymässä lakiehdotuksessa esiintyy sa-
9034: manlainen vaikkakaan ei niin selvään lausuttu halutto-
9035: muus tositeolla koettaa estää metsänhävitystä.
9036:     Niinpä on valiokunta periaatteessa hyväksynyt edus-
9037: taja E. Elorannan y. m. eduskuntaesityksessä olevan mää-
9038: räyksen ilmoitusvelvollisuudesta metsänhakkuuseen näh-
9039: den, mutta valiokunnan enemmistön hyväksymän asetus-
9040: ehdotuksen 11 pykälä, johon tällain~n määräys on sisälly-
9041: tetty, on kuitenkin jätetty niin väljäksi, että määräyksen
9042: vaikutus tosioloissa käy jotenkin tyhjäksi. Metsälautakun-
9043: nat eivät tällaisen iirootusvelvollisuuden pohjalla lainkaan
9044: kykene metsänhakkuuta alueellaan seuraamaan yhtävähän
9045: kuin metsänhävitystäkään ehkäisemään. Ra.uhotusmää-
9046: räysten rikkomisesta johtuvia rangaistusseuraamuksia
9047: on valiokunta lieventänyt ja yleiset lain noudattami&en
9048: valvontaa koskevat määräykset ovat jätetyt aivan riittä-
9049: mättömiksi. Va.rsin todenmukaista on näin ollen, että sel-
9050: lainen laki kuin valiokunnan ehdottama., yhtä vähän kuin
9051: nykyinenkään kykenee tosioloissa metsänhävitystä eh-
9052: käisemään. Olemme sen vuoksi yhä edelleen sillä kan-
9053: nalla, että määräykset sekä ilmoitusvelvollisuudesta met-
9054: sänhakkuihin nähden että metsänkäytön valvonnasta
9055: yleensä, samoinkuin myöskin rangaistusseuraamukset
9056:                         Vastalause 111.                   33
9057: 
9058: asetuksen määräysten rikkomisesta. ovat lakiin otettave.t
9059: pääasiassa sellaisina, kuin ne ovat jo mainitussa edustaja
9060: E .Eloranne.n y. m. allekirjoitta.massa eduskuntaesityksessä.
9061:     Eräissä toisissakaan tärkeissä kohdissa emme ole voi-
9062: neet valiokunnan enemmistöön yhtyä. Suuri merkitys
9063: metsänhävityksen estämisessä tulee asian luonnosta. ole-
9064: maan paikallisilla. metsälautakunnilla. Valiokunta on
9065: kuitenkin ehdottanut metsälautakunmm jäsenet valit-
9066: t~wiksi samalla tavalla kuin muutkin kunnalliset vi-
9067: mnomaiset ja selvä seuraus tästä on, että maan- ja metsän-
9068: omistajat tulevat aive.n ratkaisevasti metsälautakuntain
9069: kokoonpanon määräämään. Metsälautakunnist~:~, tulee
9070: täten metsänomistaje,in, mutta ei laink~:~.an yhteiskunnan
9071: etujen ve.lvojie.. Tästä ja asian luonteesta yleensä huoli-
9072: mBtta on v~:~,liokunta kuitenkin ehdottanut, että kunnan
9073: yhteisistä ve,roista suoritettaisiin metsälautakunnan jä-
9074: senten palkkiot. Tälle,isen menettelyn kautta ei yk&in
9075: metsälaute,kuntien toiminta jää tehottome,ksi, vaan tule-
9076: vat lautakunnat myöskin vastenmielisiksi laitok&iksi ti-
9077: lattomalleväestölle, jonka tulee ottaa ose,a niiden palkka-
9078: uksen suorittamiseen. Olemmekin sen vuoksi ehdottaneet,
9079: että metsälaut~:~,kuntain vaalissa ei kellään vaalioikeutetulla
9080: se.isi olla muuta kuin yksi ääni, sekä että lautakuntain
9081: palkkaus olisi metsänomistajain suoritettava. Kaikkein
9082: vähimmin olemme vihdoin voineet yhtyä valiokunnan eh-
9083: dotuksiin asetusehdotuksen 29 §:ssä. Metsähuijarit oi-
9084: keutetaan siinä uudenkin asetuksen voimaanastuttua ve,n-
9085:  hojen >>sopimustensa>> nojalle. yhä edelleen määrättömästi
9086:  metsää haaskaamaan, mutta torpparit, lampuodit ja mä-
9087: kitupalaiset sen sijaan alistet:ow.n metsänkäyttöoikeudes-
9088: .se,e,n uuden e,setuksen rajotusten alaisiksi, lupaamatte,
9089: heille, jos heidän metsänkäyttöoikeutensa tämän kautta
9090:  &upistettaisiin, muuta korvausta kuin vuokramaksun
9091: alentamisen, joke. lainkaan aina ei riitä heidän tappiotaan
9092:  korvaamaan. Nämä valiokunnan enemmistön metsän-
9093:  he,kkuuoikeuden haitijoille ehdotta.mBt etuoikeudet tah-
9094:  domme poistettaviksi. Myöskin olemme sitä mieltä,
9095:                                                          3
9096:   34       1910. -   Eduskuntaesitysmietin\() N :o 4.
9097: 
9098: että uuden asetuksen määräyksiä on noudatettava myös-
9099: kin metsään nähden, jolm jo e,setuksen voime,a,n e,stuessa
9100: on hävitetyssä tila,sse,.
9101:     Ylläsanottuun nähden se,r,mme sen vuoksi ehdottaa,
9102: että Eduskunte, hyväksyisi kysymyksessä olevan lakieh-
9103: dotuksen näin kuuluva,na:
9104: 
9105: 
9106: 
9107:                          Asetus
9108:         toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi.
9109: 
9110:                            I   LUKU.
9111: 
9112: 
9113:                        1-2 §.
9114:    Kuten valiokunne,n mietinnössä.
9115: 
9116:                                3 §.
9117:     1 mom. Jos metsää on hävitetty, julistettakoon tilan
9118: metsä te,hi ose, siitä rauhoitetuksi.
9119:   2 mom. Kuten ve.liokunne,n mietinnössä.
9120: 
9121:                             4 §.
9122:    Jos metsää on niin hävitetty, että sen luonnollinen uudis-
9123: tus käy vaikeaksi, ryhdyttäköön rauhoituksen ohella toi-
9124: menpiteisiin uuden kasvun e,ike,r,nse,a,miseksi ja turva,a-
9125: miseksi.
9126:                       5 §.
9127:    Kuten veJiokunmm mietinnössä.
9128: 
9129:                           6 §.
9130:     Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa niin pian kuin
9131: metsän omistaja kirjallisesti sitoutuu noudattamaan met-
9132: sänta?·kastajan hyväksymää ja metsälautakunnan vahvis-
9133: tamaa metsänhoitosuunnitelmaa.
9134:                        Vastalause III.                  35
9135: 
9136:                               7 §.
9137:     Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräystä tahi
9138: vastoin 2 tai 6 § :ssä edellytettyä metsänhoitosuunnitelmaa,
9139: rangaistakoon sakolla tahi vankeudella enintään vuodeksi
9140: ja olkoon myös sellaisen seuraamuksen alainen kuin 4 §:ssä
9141: sanotaan. Jos syyllinen on metsän tai hakkuuoikeuden
9142: omistaja, olkoot sitäpaitsi hakatut puut tahi niiden arvo
9143: menetetyt ja puut takavarikon alaiset.
9144:     Sama olkoon laki, jos laiminlyödään 11 § :ssä mää·
9145: rätty ilmoitusvelvollisuus tai hakkuusta annetaan tahalli-
9146: sesti vääriä tietoja.
9147: 
9148:                        8-9 §.
9149:     Kuten valiokunnan mietinnössä.
9150: 
9151:                              10 §.
9152:      Tämän lain noudattamista valvovat metsälautakunnat
9153: ja sitä varten erittäin asetettavat metsäntarkastajat; ja tu-
9154: lee kruununpalvelijain sekä 17 §:ssä edellytettyjen metsän-
9155: vartijain olla siinä apuna.
9156: 
9157:                            tll §.
9158:      Kun metsää hakataan myyntiä varten tai muuten suu-
9159: remmassa määrin kuin tilan säännöllinen kotitarve vaatii,
9160: tulee kakkuun toimituttajan hyvissä ajoin ennen kakkuun
9161: alkamista tehdä siitä metsälautakunnalle ilmoitus, josta
9162: käy selville hakattavan metsän paikka ja alue, tarkotus,
9163: jota varten hakkuu toimitetaan sekä metsästä otettava puu-
9164: määrä ja sen laatu. Jos hakkuuoikeus on toiselle luovu-
9165: tettu, ovat myöskin luovutus- ja hakkuuehdot metsälauta-
9166: kunnalle ilmoitettavat. Kuitenkin olkoon hakkaus, joka kos-
9167: kee ainoastaan paikkakttnnan väestön kotitarvetta, ilmoituk-
9168: Besta vapaa .
9169:     •Tos metsää hoidetaan sellaisen hoitosuunnitelman mu-
9170: kaan kuin tämän lain 2 § :ssä on mainittu, älköön ilmoitta-
9171: mis·velvollisuutta olko.
9172:   36       191ft. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
9173: 
9174:                     12-14 §.
9175:    Kuten valiokunnan mietinnössä.
9176: 
9177:                               15 §.
9178:     Mitä 12, 13, 14 §:&sä säädetään on sovellutettava myös-
9179: kin milloin 3 §:ssä mainittuja rauhoittamismääräyksiä
9180: tai 6 .§:ssä edellytettyä hoitosuunnitelmaa on rikottu.
9181: 
9182:                      16-17 §.
9183:    Kuten valiokunnan mietinnössä.
9184: 
9185: 
9186:                            III LUKU.
9187: 
9188:                      18-19 §.
9189:    Kuten valiokunnan mietinnössä.
9190: 
9191:                           20 §.
9192:      1 mom. Metsälautakunnan jäsenet ja v?,rajäsenet va-
9193: litsee kuntakokous kunna.sBa asuvista metsänhoitoon pe-
9194: rehtyneistä henkilöistä sillä tavalla kuin kunnallisista
9195: virfmomaisista on säädetty. Vaalissa on kullakin vaali-
9196: oikeutetulla yksi ääni.
9197:      2 ja 3 mom. Kuten valiokunnan mietinnössä.
9198: 
9199:                             21 §.
9200:     1 mom. Kuten valiokunnan mietinnössä.
9201:     2 mom. Älköön metsälautakunta määrätkö muhoitusta
9202: lyhyemmäksi ajaksi, kuin metsäntarkastaja on ehdottanut,
9203: älköönkä peruuttako tahi supistako määrättyä rauhoitusta
9204: tahi helpottaka rauhoitus- tai suojelusmääräystä, ellei met-
9205: säntarkastajan lausunto anna siihen aihetta.
9206: 
9207:                      22-25 §.
9208:    Kuten valiokunnan mietinnössä.
9209:                       Vastalause UI.                  37
9210: 
9211: 
9212:                          IV LUKU.
9213: 
9214:                       26 §.
9215:    Kuten valiokunnan mietinnössä.
9216: 
9217:                            27 §.
9218:    Metsänlautakunnan jäsenten palkat suorittaa asian-
9219: omainen kunta, ja lcootaan tähän tarvittavat varat metsän-
9220: omistajia verottamalla heidän omistamansa metsäalan suu-
9221: ruuden mukaan; ja olkoon taksoitukseen nähden muuten
9222: voimassa mitä kunnallistaksoituksesta on säädetty.
9223:    2 mom. Kuten valiokunnan mietinnössä.
9224: 
9225:                       28 §.
9226:    Kuten valiokunnan mietinnössä.
9227: 
9228:                            29 §.
9229:    1 mom. Kuten valiokunnan mietinnössä.
9230:    2 mom. poistettava.
9231: 
9232:                      30-31 §.
9233:     Kuten valiokunmm mietinnössä.
9234: 
9235:    Helsingissä toukokuun 2 päivänä 1910.
9236: 
9237:      0. W. Turunen.                    Kaarlo Saari.
9238:      A. Koponen.                       S. Rantanen.
9239:      Taneli Typpö.                     Anni Savolainen.
9240:      E. Aromaa.                        S. Kurkinen.
9241:   38       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
9242: 
9243: 
9244: 
9245: 
9246:                               IV.
9247:      Tunnettu jf>, tunnustettu tosiasia. on, että yksityismet-
9248: säin kulutus me,a.ssa.mme on viime vuosikymmeninä li-
9249: sääntynyt levottomuutte, herättävässä määrässä. Ja että
9250: jotakin on tehtävä tämän epäkohda.n poista,miseksi, siitä
9251: lienevät yksimielisiä kaikki ne, jotka käsittävät, kuinka
9252: tärkeä · metsäin säilymisen edelleen turvaaminen; on.
9253: Mutta, nyt on kysymys, millä tavoin tämän pitää tapahtua,
9254: jotta tulos olisi mahdollisimma,n pi>.ras ilman että kuiten-
9255: kaan tarvitsisi ylen määrin poiketa metsälf>,insäädän-
9256: nössä ennen noudatetuista periaatteista taikka, nykyään
9257: vt>,llitsevasta. käsitystavf>,sta., joka on aikojen kuluessa
9258: juurtunut ka.nse,e,n jf>, jota sentähden on vaikea Sf>,a.da. yht-
9259: äkkiä muuttum;:w,n. Se käsitys että yksityisellä on kiis-
9260: tämätön omistus- je, vape.e, käyttöoikeus mat>,hansa. ja
9261: metsäänsä jt>, että nämä oikeudet on hänelle perustusla,issa
9262: ve,kuutettu, on niin juurtunut kansan tietoisuuteen,että
9263: pienintäkin muutost2, tehdessä täytyy noudattaa suurinta
9264: varovaisuutte, je, ennen ke,ikkee, perustuslain edellyttä-
9265: mää järjestystä. Ellei näin tehdä on muutos, vaikkapa
9266: sinänsä välttämätönkin, enemmän taikka, vähemmän
9267: epäonnistuve, je,, sen sije,e,n että korje,isi olevia, epäkohtia,
9268: luovt>, niitä uusia, arvaame,ttoma,n laajf>,ka,ntoisia. Teh-
9269: tävä on sentähden se,ngen va.ikea., kun on ehkäistävä
9270: mieletöntä metsätv,loutta ja. löydettävä oikeat keinot,
9271: jotte, tulos olisi tehokP,s ja pysyvä.
9272:      VBliokunta, job, on käsiteltäväkseen st>,e,nut erinäisiä
9273: metsänhävityksen ehkäisemistä te,rkoittv.via eduskunta-
9274:  esityksiä, ei mielestäni niiden käsittelyssä ole kylliksi otta-
9275:                         Vastalause LV.                    39
9276: 
9277: nut huomioon edellä mainittuja seikkoja. Niinpä on Va-
9278: liokunta ottanut lakiehdotukseen määräyksen, joka,
9279: paitsi että se on epäsovelias, mielestäni koskettaa perus-
9280: tuslakia. Tämä määräys, joka on otettu lakiehdotuksen
9281: 1 §:n 3 momenttiin, tarkoittaa lainsäännöksellä ehkäistä
9282: tilan metsän kuluttamista siinä määrin, ettei siitä enää
9283: pysyväisesti voi saada tilan kotitarvepuita. Semmoinen
9284: lainsäännös on meidän metsäla.insäädännössämme tunte-
9285: mv,ton siitä lähtien, kun verota.lollinen sai sa.malla.isen
9286: käyttöoikeuden metsäänsä kuin vapaasukuisilla oli. Tämä
9287: määräys on niinmuodoin uusi maanomistajalle va.kuute-
9288: tun metsänkäyttöoikeuden rajoitus ja luonteeltaan poik-
9289: keava siitä periaatteesta, mikä ennen on ollut metsälain-
9290: säädännössä määräävänä. Näin ollen olisi Valiokunnan,
9291: ennenkuin otti tämän ja mahdollisesti useita muita.
9292: saman suuntaisia. määräyksiä lakiehdotukseen, tullut
9293: esittää selvitys siitä, käykö sellaista ra.joitusta, jota 1 §:n
9294: 3 mom. tarkoittaa, nyt käsiteltävän asian yhteydessä
9295: tekeminen. Sellaista 9,sian selvitystä ei Valiokunta. kui-
9296: tenkaan ole katsonut pitävän tulla kysymykseen. Kun
9297: minä periaatteellisista syistä en ole voinut yhtyä Valio-
9298: kunnan mielipiteeseen ja muissakin kohdin olen siitä
9299: eriävää mieltä, pyydän tässä esittää oman näkökohtani.
9300:     Sellainen rajoitus, jotv, 1 §:n 3 mom:n säännös tietää,
9301: on kieltämättä toista laatua kuin lv,insäädäntötietä ennen
9302: aikaansaadut metsäin vapaan käyttöoikeuden rajoitukset.
9303: Metsänomistaja, joka tähän asti 1886 vuoden metsälain
9304: 14 §:n mukaan on ollut oikeutettu, vaarinottaen mitä
9305: uuden kasvun turvaamiseksi on tarpeen, vapaasti käyttä-
9306: mään metsäänsä, ei edellä mainitun momentin mukv,v.n
9307: enää ole siihen oikeutettu. Sillä vaikkakin hän ryhtyisi
9308: kaikkiin toimenpiteisiin, joita voidaan pitää tarpeellisina
9309: metsän uuden kasvun turvaamiseksi, voivat kuitenkin
9310: metsäviranomaiset, jos katsovat metsänhakkuun saatta-
9311: van tilan kotitarvepuiden saannin va.a.nmala.iseksi, pu-
9312: heena olevan määräyksen nojalla ryhtyä asie.a.n ja kieltää
9313: hakkauksen. Tuollr,inen yksityisen oikeuden rajoitus on
9314:   40       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
9315: 
9316: meidän nykyiselle metsälainsäädännönemme vieras, sa-
9317: moinkuin myös tuollainen viranomaisten oikeus ryhtyä
9318: asiaan siinäkin tapauksessa, että metsän luonnollinen
9319: uudistuminen on turvattu.
9320:     Että metsänomistajalla, vaarinottamalla metsän uudis··
9321: tusta turvaavia määräyksiä, on vapaa käyttöoikeus met-
9322: säänsä,näyttää aivan selvästi käyvän ilmiseuraavistalain-
9323: säännöksistä. Kruununtalojen perinnöksi myymisestä hel-
9324: mikuun 21 päivänä 1789 annetun Kunink. asetuksen 2 §:ssä
9325: säädetään seuraavaa: >>Kaikilla verotalollisilla, omisti-
9326: ve,tpa Meidän ja Kruunun jo myymiämme taikka vast-
9327: edes myytäviä taloja taikka myös ikivanhojv, verotaloja,
9328: on verotaloon ja sen laillisen mittauksen ja rajankäynnin
9329: ka,utta vahvistettuun kyläosaan, sekä sisä- että ulkotiluk-
9330: siin, ynnä m e t s ä ä n ja m a a, h a n - - - yhtä
9331: järkäyttämätön omistus- ja yhtä vapv.a käyttöoikeus kuin
9332: vapaasukuisilla rälssitiloihin, erioikeuksien lain ja ase-
9333: tusten mukaan>> - - - sekä saman asetuksen 5 §:ssä:
9334: >>Verorälssitalon omi.stajalla olkoon yhtä täydellinen, va-
9335: paa ja esteetön omistus- ja käyttöoikeus vero-
9336: rälssitaloonsa kuin 2 §:ssä verotalosta yleensä on sanottu>>.
9337: Nämä säännökset on Yhdistys- ja V akuuskirjan 3 §:n
9338: 2 momentissa julistettu yhtä järkähtämättömiksi kuin jos
9339: ne olisi ollut siihen otettu, joten ne siis ovat perustuslain
9340: luontoa. Niinikään säädetään helmikuun 23 päivänä 1789
9341: annettujen yhteisen kansan vapv.uksien ja etuuksien 2
9342: §:ssä, että >>Verotalollisen omistusoikeus verotaloon pysy-
9343: tetään aina pyhyydeltään loukkaamattomana samoin-
9344: kuin siihen myönnetty ja vakuutettu k ä y t t ö o i k e u s~;
9345: - - - ja lopuksi säädetään 1886 vuoden metsälain 13
9346: §:ssä, että >>rälssi- ja perintömaan omiE,taja olkoon oikeu-
9347: tettu vapaasti hallitsemaan tilan pyykitettyä metsää ja
9348: maata, jota hän yksityisesti käyttää'>·. Tässä esitetyistä
9349: lai.säännöksistä selvästi näkyy, että maanomistajan va.-
9350: paa käyttöoikeus on hänelle perustuslaissa vv.kuutettu ja
9351: voidaan sentähden ainoastaan perustuslainmukaisessa
9352: järjestyksessä muuttaa.
9353:                        V astalanse IV.                   41
9354: 
9355:      Valiokunta on perustelmi~:>saan lausunut, että vero-
9356: taloHisille helmikuun 21 päivänä 1789 annetun &setuksen
9357: kautta myönnetty metsän käyttöoikeus on myöhemmän
9358: asetuksen kautta sikäli rajoitettu, että tätä vapautta ei
9359: saa väärinkäyttää niin, että talon itsensäkannattavaisuus
9360: ja veronmaksukyky joutuu vaaraan. Puheena olevassa
9361: elokuun 1 päivänä 1805 annetusse, asetuksessa ei kuiten-
9362: ke,an ole mitään määräyksiä, jotka olisivat verrattavia
9363: Valiokunnan ehdotuksen 1 §:n 3 momentissa olevaan mää-
9364: räykseen. Päin vastoin säädetään ensinmainitun asetuksen
9365: 18 §:n 1 momentissa, että »niin saakoon myöskin verota-
9366: lollinen käyttää yksityistä laillisesti pyykitettyä taikka
9367: erotettua metsäänsä ja maatansa sillä täydellä omistus-
9368: ja käyttö o i k e u d e ll a, minkä Meidän Armollinen
9369: Asetuksemme helmikuun 21 päivältä 1789 hänelle myön-
9370: tää.>> Saman pykälän 3 mom., jota Valiokunta nähtävästi
9371: tarkoittaa, on näin kuuluva: >>Jos kruununvero- taikka räls-
9372: siverotalon omistaja niin väärinkäyttäisi tämän asetukoon
9373: kautta heille sekä hedelmäpuihin että muuhun metsään
9374: annettua. oikeutta ja vapautt11,, että voisi syntyä vaaraa
9375: talon k~mnattavaisuudelle ja veronmaksukyvylle, sae.-
9376: koon se, jolle vero tilalta tulee, siihen hakea lailliste, oi-
9377: kaisua..>>--- Tämän säännöksen sisällyksestä käy sel-
9378: ville, ettei se tarkoit11, rajoitusta siinä mielessä mitä Va-
9379: liokunnan lakiehdotuksen 1 §:n 3 mom. sisältää.
9380:      Kun nyt on kysymyksessä maanomistajan metsän-
9381: käyttöoikeuden edelleen rajoittaminen toisenluontoisen
9382: määräyksen kautta, on selvä, että se voi tapahtua ai-
9383: noastaan perustuslain edellyttämässä järjestyksessä. Sillä
9384:  selvähän on, että jos muussa kuin perustuslain määrää-
9385:  mässä jä1jestyksessä voitaisiin muuttaa käyttöoikeutta
9386:  osin nyt ja osin vastakertana, niin olisi tuollaisesta me-
9387: nettelystä oleva seurauksena, että perustuslain vakuut-
9388: tama käyttöoikeu& vihdoin kokonaan häviää, vaikkei tämä
9389:  muutos ole tapahtunut perustuslain määräämässä järjes-
9390: tyksessä. Semmoinen menettely on omansa heikontamae,n
9391:  luotte.musta lakiin ja himmentämään oikeuste.junte,a.
9392:   42        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
9393: 
9394:       Periae,tteelliselta kanne,lta ke,tsoen on mitä tärkeintä,
9395:  että tämän e,sian ratkaisemisesse, noudatetae,n laillista
9396:  menettelyä. Ja, erittäinkin on näin la,ita nyt, kun oikeus-
9397:  perustus horjuu ja voime,ssa oleve,a. oikeutta, yhä vähem-
9398:  män kunnioitetr,an. Kun Eduskunta ulospäin koettaa
9399:  puolustaa perustuslainmukaiste, oikeuttanse, mielivdtai-
9400: selta loukka,ukselte,, pitää sen myös katsoa,, että se itse
9401:  ke,ikesse, noude,tte,a perustusle,kia ja, kun sen muuttami-
9402: nen he,ve,itae,n välttämättömäksi, muuttae, sen e,inoas-
9403:  te,an siinä järjestyksessä mikä on säädetty. Muunlaisesta
9404:  menettelystä voi koitue, vatwe,llinen enne,kkopäätös, joka
9405: vaste,isuudessa voi viedä e,rvae,mattomiin seurauksiin.
9406: Minun täytyy sentähden, sen johdosta että Valiokunnan
9407: lakiehdotus ilmeisesti tietää perustuslain muuttamista,
9408: olle, sitä mieltä, että Eduskunta ei voi sitä hyväksyä nyt
9409: esitetyssä muodossae,n.
9410:       Paitsi että lakiehdotusta perustusla,kie, koskevana ei
9411: voida aje,e, perille eduskunte,esityksenä, näyttävät muut-
9412: kin syyt ve,e.tive,n sen epäämistä. Lakiehdotuksesse, on
9413: se oleellinen puute, että sen tärkeimmät säännökset ovat
9414: le,aditut liie,n epämääräiseen muotoon. Erittäinkin on näin
9415: le,ite, metsänhävitystä määritteleväin säännösten. On
9416: sentähden syytä varoe,, että näitä häilyviä määräyksiä
9417: tullae.n käytännössä tulkitsemaan varsin eri tavoin, kul-
9418: loinkin metsäntarkaste,je,n mieskohtaisen käsitystavan
9419: mukaan. Tämän johdosta on odotettavissa sangen le,a-
9420: jalle ulottuvia je, erile,isia puheena, olevan 1 §:n tulkitse-
9421: misia. Koituve,tko nämä tulkinne,t aina metsäin eduksi,
9422: sitä saattae, syystä epäillä. Ja jo nämäkin asianhaarat
9423: ovat kylliksi herättämään arveluita lakiehdotuksen hy-
9424: väksymiseen nähden.
9425:      Mutta on vieläkin yksi varsin painava syy Va,liokunnan
9426: lakiehdotuksen epäämiseen, ja, tämä on se muodoton var-
9427: tioimisjärjestelmä, joka e,ijote,an panna toimeen jotta
9428: paremmin voita,isiin ve,lvoa lain noudattamista. Olkoon
9429: niinkin, että tämä uusi järjestelmä metsäntarkasta.jineen,
9430: metsälaute.lmntineen ja metsänvartijoineen on metsän-
9431:                         Vastalause IV.                   43
9432: 
9433: hoidolliselta kannalta tyydyttävä. Mutta kyllä kuitenkin
9434: on omianE>a hiukan arvelutta.maan, kun joillekuille henki-
9435: löille annetaan niin laaja valta säätää ja määräillä yksi-
9436: tyisen oloista kuin metsäntark~J,stajille puheena olevassa
9437: lakiehdotuksessa myönnetään. Eikä näitä arveluja vä-
9438: hennä se, että tiedetään hallituksen asettavan nämä met-
9439: säntarkastajat ja olevan esteetön niiksi nimittämään ke-
9440: nen tahtoo, vaikkei nimitetty olisikaan erityisesti pätevä
9441: virkaan. Kun lisäksi ottaa huomioon, kuinka vaikeaksi
9442: tuollaisissa oloissa on käyvä oikaisun saaminen metsän-
9443: tarkastajain mahdollisesti tekemiin erehdyksiin, koskapa
9444: nämä voivat kaikkien valitusten vastapainoksi panna am-
9445: mattitaitonsa ja virkamahtinsa ja siten puolustaa kaik-
9446: kien toimenpiteittensä tarpeellisuutta, niin huomaa kyllä,
9447: ettei metsänomistajain tila tuommoisessa ammattimies-
9448: ten hallinnossa ole oleva erityisesti miellyttävä. Ja sil-
9449: mälläpitäen valtiollisia oloja sekä niitä mahdollisuuksia,
9450: joita hyvällä tahdolla voi aikaansaada senlaatuisella var-
9451: tioimisjäljestelmällä, jonka puheena oleva. lakiehdotus
9452: aikoo laittaa, niin pitäisi, ellei muiden, niin ainakin tämän-
9453: laB,tuisten ~velujen kieltää hyväksymästä lakiehdotusta.
9454: Kun tähän vielä lisätään ne noin 526,000 markan kustan-
9455: nukset, jotka 1908 vuoden eduskunnan Talousvaliokunta.
9456: arvioi vartioimisjärjestelmän tuleva,n maksamaan, niin
9457: tämä vielä täydentää kuvan varjopuolia. EhdottomaE>ti
9458: tulee itseltään kysyneeksi, onko valtiollisesti viisasta
9459: kaukonäköisyyttä luoda tuommoinen tavalla,an edesvaE-
9460: tuuton virkamiehistö nyt, kun asema on sellainen, ettei
9461: tiedetä minkälaiseksi tulevaisuus kehittyy, ja onko hy-
9462: vää taloudenhoitoa, että alinomaa permtetaan uusia vi-
9463: rgnomaisie ja virkoja, joiden voima:;.sapitoon yhä enem-
9464: män käytetään valtion ja yksityisten ennestään kylliksi
9465: msitettuja tuloja. Minun mielestäni ovat nämä ynnä
9466: edellä huomauttamani seikat riittävät perustelemarm
9467: VaHokunnan lakiehdotuksen epäämisen.
9468:     Se päämäärä, jota puheena olevalla lakiehdotuksella
9469: tavoitellaan, olisi mielestäni saavutettavissa toista tietä.
9470:   44         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 4.
9471: 
9472: Jos 1886 vuoden metsäle,in 14 § muutetaan siihen suun-
9473: tae,n, että metsän uudistuksen turvaamiseksi jätettävä
9474: siemenpuitten luku hehta8,ria kohti määrätään, että
9475: hakattu metsäe,la on peratt8,ve, määrätyn 2.jan kuluessa
9476: sekä että vimnomaiset veivoitetaan paremmin valvo-
9477: me,an, että metsäle,in määräyksiä he,kkaamiseen nähden
9478: noudatetaan, niin on täysi syy uskoa, että metsänhävi-
9479: tyksen seuraukset käyvät vähemmän vaarallisiksi metsäin
9480: säilymiselle. Sillä jos ne, jotka ovat metsiään kaataneet,
9481: olisi voitu velvoittaa jättämään jälelle määrätty luku
9482: siemenpuita sekä ryhtymään muihin metsänuudistuk-
9483: sen turvaamiseksi tarpeellisiin toimiin, niin epäilemättä
9484: monella nykyään paljaa.ksi hake,tulla pa.ikalle, ka.svv.isi
9485: nuorta metsää. Täydentämällä nämä nykyään voimassr,
9486: olevan metsälakimme puutteet voite,isiin mielestäni asiata
9487: paljon pamntv.r,. Jos sen ohella käytettäisiin uuden var-
9488: tioimisjärjestelmän vaatimat varat metsänneuvojain palk-
9489: ke,amiseen, jotka opettam8,lla koettv.isivat saattv.a metsän-
9490: omistajia oiva.ltamv.an järkevämmän metsätalouden etuja,
9491: olen minä puolestani ve,rmv., että metsänhoidon parane-
9492: miseen nähden voitaisiin saavuttar, sa.ngen hyviä tuloksia..
9493: Ja. niillä pa.rannuksilla., mitkä e,ikv.a.se.adaan a.jatus-
9494: tapain muuttumisella., on pr,ljon pysyvämpi arvo kuin
9495: niillä, mitkä pakotete.e,n syntymään ylen r.nkaralle. le,in-
9496: säädännöllä.
9497:     Sen noja.lle. mitä tässä edellä on lyhyesti esitetty jr,
9498: huomioon ottaen että Valiokunnan lakiehdotuksen hy-
9499: väksymisen johdosta kävisi mahdottomaksi kohdl:l,kkoin
9500: tehdä uutta. sen suuntaista ehdotusta, johon tässä edellä
9501: on viitattu, saa,n kunnioittaen ehdottaa,
9502:                  että Eduskunta epäisi käsiteltävänä olevan
9503:               eduskuntaesityksen lakiehdotuksen.
9504: 
9505:    Helsingissä, toukokuun 2 päivänä 1910.
9506:                                                      J. Inborr.
9507: 
9508:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
9509:            1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
9510: 
9511: 
9512: 
9513: 
9514:                   Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskun-
9515:            kunnalle annetun eduskuntaesityksen johdosta, joka
9516:            sisältää ehdotuksen asetukseksi ulkomaisen pankkiyh-
9517:            tiön oikeudesta harjoittaa pankkiliikettä Suomessa.
9518: 
9519: 
9520:      Eduskunta on pöytäkirjan otteella viimeksi kuluneen
9521: maaliskuun 18 päivältä Pankkivaliokuntaan Valmistelevaa
9522: käsittelyä varten lähettänyt edustaja Th. Hornenin näille
9523: valtiopäiville tekemän eduskuntaesityksen N:o 9, joka
9524: sisältää ehdotuksen lisäykseksi toukokuun 10 päivänä 1886
9525: pankkiliikkeestä annetun asetuksen 1 §:ään, sekä ehdo-
9526: tuksen asetukseksi pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä
9527: kotipaikka ei ole Suomessa, täällä harjoittaa.
9528: 
9529: 
9530:      Edustaja Homen jätti jo viime valtiopäiville samaa
9531: asiaa koskevan eduskuntaesityksen ja lähetettiin se sil-
9532: loinkin Pankkivaliokuntaan valmisteltavaksi. Valiokunta
9533: asiaa käsitellessään yhtyi periaatteessa kannattamaan teh-
9534: tyä esitystä, mutta teki asetusehdotukseen muutamia tär-
9535: keitä muutoksia. Asiaa koskeva mietintö kyllä jo kah-
9536: dessa lukemisessa hyväksyttiin, mutta sitä ei ehditty V a-
9537: liokunnassa lopullisesti käsitellä eikä Eduskunnalle jakaa.
9538: Kun mainittu mietintö näin muodoin jäi pois vuoden 1909
9539: toisten valtiopäiväiu painetuista asiakirjoista, on nykyinen
9540: Pankkivaliokunta julkaissut sen oman mietintönsä liitteenä.
9541: Kuten tästä liitteestä näkyy, on edustaja Homen'in näille
9542: valtiopäiville jättämä esitysehdotus samallainen kuin 1909
9543: vuoden toisten valtiopäiväin Pankkivaliokunnan laatima
9544: ehdotus.
9545: 2          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
9546: 
9547:      Valiokunnan mietintöön on myös liitteeksi otettu
9548: vuonna 1909 Vaasassa pidetyn kauppiaskokouksen asetta-
9549: man komitean asiasta antama lausunto, jonka Suomen
9550: Kauppavaltuuskunta oli lähettänyt vuoden 1909 toisten
9551: valtiopäiväin Pankkivaliokunnalle.
9552:      Ennen kyseenalaisen eduskuntaesityksen lopullista
9553: käsittelyä on Valiokunta pitänyt tarpeellisena pyytää
9554: asiasta lausuntoa Suomen· Pankin johtokunnalta, jonka
9555: antama lausunto on niinikään liitetty mietintöön.
9556:      Mietintöön liittyvän asetusehdotuksen lopulliseen laa-
9557: dintaan ovat Valiokunnan pyytäminä asiantuntijoina otta-
9558: neet osaa Lakivaliokunnan puheenjohtaja senaattori Aug.
9559: Nybergh sekä lakitiedetten tohtorit George Granfelt ja
9560: Kaarlo Ignatius.
9561: 
9562: 
9563:      Valiokunta on, samoin kuin esityksentekijä ja edel-
9564: listen valtiopäiväin Pankkivaliokunta, katsonut maalle ole-
9565: van hyötyä siitä, että vakavarainen ulkomainen pankki
9566: avaa täällä oman konttorin.
9567:      Ei tosin ole otaksuttavaa, että ulkomaiset pankit Suo-
9568: messa enemmän kuin muuallakaan, missä niillä on oikeus
9569: liikkeen harjoittamiseen, aiheuttaisivat suurempia muutok-
9570: sia rahaoloihin. Luultavasti ne täällä toimisivat pääasial-
9571: lisesti samaan tapaan kuin kotimaiset pankkimme. Kirei-
9572: den raha-aikojen sattuessa ulkomaisenkin pankin olisi oman
9573: etunsa takia noudatettava varovaisuutta luottoa myöntäes-
9574: sään. Mutta kuta vankempi pankin asema on, ja kuta
9575: suurempiin rahamarkkinoihin se voi nojautua, sitä vähem-
9576: män sen tarvitsee huonoinakaan raha-aikoina vetäytyä
9577: myöntämästä luottoa täysin varmaa vakuutta vastaan, ku-
9578: ten kotimaisten pankkiemme pula-aikoina on pakko tehdä.
9579:      On kyllä totta, että useimmiten rahaolojen meillä ki-
9580: ristyessä sama ilmiö on muuallakin huomattavissa. Mutta
9581: rahaolot voivat meillä käydä epäsuotuisiksi aivan riippu-
9582: mattakin ulkomaisten rahamarkkinain tilasta. Juuri täl-
9583: laisina aikoina voisi ulkomainen rahalaitos olla meille
9584:                       Ulkomaiset pankit.                      3
9585: 
9586: suureksi hyödyksi sekä samalla saavuttaa edullisia tulok·
9587: sia. Suurella kansainvälisellä pankilla on yleismaailmal-
9588: lisenkin rahapulan vallitessa aivan toiset mahdollisuudet
9589: aseman hallitsemiseen kuin meidän pankeillamme. Kun
9590: ottaa huomioon, kuinka runsaita pääomia esim. Ranskassa
9591: on ja kuinka. suuriin määriin vuotuinen pääomanmuodos-
9592: tus siellä nousee, voi hyvällä syyllä sanoa, että suurim-
9593: milla ranskalaisilla pankeilla on aina varoja käytettävä-
9594: nään.
9595:       Niitä mielipiteitä vastaan, joita Valiokunta edellä on
9596: esille tuonut, on väitetty, että ulkomaista pääomaa nyt-
9597: kin on meille tarjona, paitsi valtion, suurempien kaupun-
9598: kiemme ja kiinteistöpankkiemme ottamina obligatsioni*
9599: lainoina, myöskin siten, että kotimaiset pankkimrne ja
9600: suuremmat toiminimemme ulkomailta saavat lyhytaikaisia
9601: lainoja. Mutta mainitunlaiset lainat saataisiin säännölli-
9602: semmin kuin nykyään ja ne tulisivat laajempain luottoa
9603: tarvitsevain piirien hyödyksi, jos suuri ulkomainen pankki
9604: avaisi täällä oman konttorin.
9605:       On myös huomautettu taloudellista l3lämäämme jär-
9606:  kyttävistä häiriöistä, joita syntyisi, jos .tässä puheenaolleet
9607: ulkomaiset lainat pula-aikoina irtisanottaisiin. Valiakun-
9608:  nan mielestä tällainen vaara ei ~tinakaan kävisi suurem-
9609:  maksi, vaan s.e pikemmin vähenisi, kun ulkomainen pankki
9610:  oman konttorin välityksellä voisi oloja paremmin kulloin-
9611:  kin arvostella. Sen lisäksi, kun ulkomaisen pankin kant-
9612:  torilla olisi täällä vakituinen liiketutt~vapiiri, vaatisi pan-
9613:  kin. oma hyöty sitä pitämään huolta asiatuttaviensa eduistaJ
9614:  jommoinen huolehtiminen ei tule. kysymy~seen, niin kau-
9615:  van kuin liikeyhteys on edellä koskettelemaamme satun-
9616:  naista .laatua.
9617:        Konttoria tänne perustamatta ulkomainen pankki ei
9618:  voi ensinkään myöntää pitempiaikaista luottoa, jommoista
9619:  etenkin teollisiluslaitoksemme kipeästi tarvitsevat. Sillä
9620:  jo meidän kiinnitysjärjestelmämme, joka edellyttää ennen
9621:  kymmenen vuoden loppua tapahtuvaa uudistamista, tekee
9622:  välttämättömäksi, että ulkomaisella rahalaitoksella on
9623:  4          1910. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
9624: 
9625:  täällä edustajansa, jos se tahtoo Suomessa myöntää muo-
9626:  dossa tai toisessa kiinteistöluottoa. Sellaisille ulkomaisille
9627:  rahalaitoksille, jotka kotimaassaan toimivat viimeksi mai-
9628:  nitulla alalla, sopisi hyvin tällaisen luoton myöntäminen
9629:  Suomessakin.
9630:       Lisäksi vielä ulkomaisen pankin konttorin avaaminen
9631:  täällä, kuten edellä mainitun kauppiaskokouksen asettama
9632:  komiteakin on esittänyt, vaikuttaisi edullisesti ulkomais-
9633:  ten kurssien noteeraukseen Suomessa. On tosin luultavaa,
9634:  että niin pian kuin meillä saataisiin toimeen tehokas va-
9635:  luuttapörssi, osto- ja myyntikurssimme välinen aiheetto-
9636:  man suuri ero tulisi pienenemään. Mutta ulkomaisen pan-
9637:  kin konttorin tänne perustamisen kantta tämä tapahtuisi
9638:            . .
9639:  nopeammm Ja varmemmm.
9640:                            .
9641:       Valiokunta on ot.tanut harkinnan alaiseksi senkin esi-
9642: tystä vastaan tehdyn muistutuksen, että ulkomaisen pan-
9643: kin toiminnan ulottamisesta Suomeen seuraisi ulkomaa-
9644: laisten kasvava vaikutus, paitsi pankkioloihimme, talou-
9645: dellisen elämämme muihinkin aloihin. Määrääruisvalta
9646: siirtyisi ulkomaisiin käsiin ja kotimaiset miehet jäisivät
9647: yhä enemmän syrjään. Mutta tässä kohdin on muistet-
9648: tava, ettei edes Ruotsissa eikä Norjassa, missä lainsäädän-
9649: nön avulla kaikin tavoin on koetettu suojella kotimaisia
9650: liikeyrityksiä ulkomaisiin käsiin joutumasta, ole pidetty
9651: haitallisena ulkomaisen, etenkin englantilaisen, Norjassa
9652: myöskin saksalaisen pääoman sijoittamista suuriin teol-
9653: lisuusyrityksiin. buomen teollisuuden on omien pääomain
9654: vähyyden takia aina täytynyt suuressa määrin käyttää
9655: luottoa, jota on ollut ainoastaan kovilla ehdoilla saatavissa.
9656: Sen vuoksi teollisuuden menestyminen on ollut hyvin vai-
9657: keaa eikä se ole voinut kehittyä sellaiselle asteelle, mihin
9658: meillä varsinkin maamme vesivoimain ja puutavaran run-
9659: sauteen nähden olisi edellytyksiä. Ulkomaisten pääomain
9660: saamisesta teollisuusyrityksiimme siis olisi maalle suurta
9661: hyötyä.
9662:      Tosin ei ole varmuutta olemassa siitä, että ulkomai-
9663: set pankit käyttäisivät hyödykseen oikeutta saada täällä
9664:                      Ulkomaiset pankit.                    5
9665: 
9666: avata konttoreja_. Mahdollisesti kuitenkin joku suuri ulko-
9667: mainen pankki, jolla on konttoreja useimmissa maissa
9668: tekisi tällaisen yrityksen, ja sitä, mikäli asia meistä riip-
9669: puu, ei ole syytä estää.
9670:       Samalla kuin Valiokunta siis hyväksyy kysymyksessä
9671: olevan eduskuntaesityksen tarkoituksen, Valiokunta yhtyy
9672: edellisten valtiopäiväin Pankkivaliokuntaan siinä, että
9673: ainoastaan täysin vakavaraisille pankeille olisi annettava
9674: oikeus konttorin avaamiseen maassamme. Valiokunta on
9675: tyydytyksellä huomannut, että esityksentekijä on tässäkin
9676: kohdin eduskuntaesitykseensä ottanut asiaa koskevan ase-
9677: tusehdotuksen samallaisena, kuin edellisten valtiopäiväin
9678: Pankkivaliokunnan laatima asetusehdotus, joten siihen on
9679: otettu määräykset myöskin siitä, että ulkomaisella pan-
9680: killa, joka aikoo Suomessa avata konttorin, on oleva vä-
9681: hintäin 50 miljoonaa omia pääomia, ja että sen täytyy
9682: olla kotimaassaan toiminut ainakin kymmenen vuotta.
9683:       V aliakunta on kuitenkin mainittuun asetusehdotuk-
9684: seen tehnyt sellaisen lisämääräyksen, että ulkomaisen
9685: pankin, jos se Suomessa muodossa tai toisessa haluaa
9686: harjoittaa lainaksiottoa, on täkäläisten viranomaisten hal-
9687: tuun asetettava vakuus, joka arvoltaan vastaa lainaksi-
9688: oton koko määrää. Valiokunta on tällä määräyksellä tah-
9689: tonut suojella tallettajia ehkä joutumasta sellaiseen ase-
9690: maan, että heidän olisi ulkomaisessa tuomioistuimessa
9691: valvottava oikeuksiaan. Mainitussa asetusehdotuksessa
9692: on kyllä määrättynä, että ulkomaisen pankin joutuessa
9693: maksukyvyttömäksi, kaikki pankin Suomessa olevat varat
9694: ovat takavarikkoon otettavat. Mutta ei ole ollenkaan
9695: varmaa, että pankilla säännöllisissäkään oloissa täällä on
9696: sanottavia varoja. Ainakin ulkomaiset vekselit lähetet-
9697: täisiin, sikäli kuin niitä ostetaan, pääkonttoriin. Varsinkin
9698: olisi varojen maastasiirto luultavaa pankin aseman käy-
9699: dessä epävarmaksi. Tallettajain saatavan täydellistä tur-
9700: vaamista on V aliakunta pitänyt välttämättömänä.
9701:       Koska kysymyksessä olevan aiotteen tarkoituksena
9702: on ulkomaisen pääoman hankkiminen Suomeen, eikä sel-
9703: 6           1910. -   Eduskuntaesitysmietintli N :o 5.
9704: 
9705: lainen mahdollisuus, että Ulkomainen pankki saisi täällä
9706: harjoittaa lainaksiottoa viedäkseen sitten kokoamansa va-
9707: rat ulkopuolelle maan rajoja, on V aHokunnan mielestä
9708: annettavaan vakuuteen nähden tehtävä se rajoitus, että
9709: se on o.leva suomalaisia obligatsioneja. Tekemällä tämän
9710: rajoituksen on Valiokunta luullut paraiten päästävän sii-
9711: hen tulokseen, mitä eduskuntaesityksessä on pyritty saa-
9712: vuttamaan, kun siinä ehdotetaan määrättäväksi, ettei ulko-
9713: maisen pankin lain~tnotto Suomessa saisi nousta pankin
9714: täkäläistä lainanautoa suuremmaksi.
9715:       V aHokunnan vakuuden asettamista koskevaa ehdo-
9716: tusta vastaan voitanee ehkä väittää, että se tekee kaiken
9717: lainaksioton mahdottomaksi, joten se merkitsaisi samaa,
9718: kuin jos ulkomaisia pankkeja suorastaan kiellettäisiin
9719: täällä lainaksiottoliikettä harjoittamasta. Tähän voidaan
9720: huomauttaa, että ainakin vaadittaessa maksettavan lai-
9721: naksioton harjoittaminen kyllä kannattaisi, siitä kun mak-
9722: settaisiin 2 1/ 2 tai 3 0/o, mutta sen vakuudeksi asetettavista
9723: täysin varmoista suomalaisista obligatsioneistEJ; ·saataisiin
9724: 5 °/0:n, vieläpä korkeampikin korko' Myöskään ei ole luul-
9725: tavaa, että suuri ulkomainen pankki, jos se täällä avaisi
9726: konttorin, korkean talletuskorkomme takia, ainakaan alussa,
9727: rupeaisi harjoittamaan lainaksiottoliikettä; Tällainen pankki
9728: varmaankin pitäisi itselleen edullisempana harjoittaa täkä-
9729: läistä liikettä ulkomaisilla ·pääomilla. .Tos ·se tahtoisi liike-
9730: tuttavilleen avata esim. jnoksevan til:in, ei vakuuden aset-
9731: tamisesta sille tällaisen liikkeen vähäpätöisyyteen nähden
9732: koituisi mainittavia vaikeuksia;
9733:       Edellä esitetyn nojalla Valiokunta on pitänyt ehdot-
9734: tamaansa vakuuden asettamista teoreettisesti oikeutettuna
9735: ja käytännöllisesti sellaisena, ettei se estä ulkomaisia
9736: p~nkkeja Suomeen konttoreja perustamasta, jos mainitut
9737: pankit muuten ovat siihen halukkaita.
9738:       Valiokunta on yhtynyt 1909 vuoden toisten valtio-
9739: päiväin Pankkivaliokuntaan ja esityksen tekijään siinä,
9740: että ulkomaiseen pankkiin nähden sopivien ehtojen aset-
9741: taminen oikeuden saamiselle harjoittaa pankkiliikettä Suo-
9742:                     Ulkomaiset pankit.                   7
9743: 
9744: messa tarjoaa suurempaa varmuutta kuin myönnytysjär-
9745: jestelmä. Tämän on Valiokunta voinut tehdä sitä suu-
9746: remmalla syyllä, kun ulkomaiselta pankilta, joka Suomessa
9747: aikoo harjoittaa liikettä, paitsi suuria omia varoja ja pi-
9748: tempiaikaista toimintaa pankin kotimaassa, vaadittaisiin
9749: myös täysi vakuus kaikesta pankin lainaksiotosta.
9750:      Valiokunta ei ole tahtonut rajoittaa asetusehdotusta
9751: ainoastaan osakeyhtiöitä koskevaksi, koska silloin useille
9752: suurille pankeille, jotka eivät ole osakeyhtiöitä, ei voi-
9753: taisi myöntää oikeutta liikkeen harjoittamiseen Suo-
9754: messa. Mutta V aliakunta on sen sijaan lisännyt asetus-
9755: ehdotukseen määräyksen, että ulkomaisen pankin pääoman
9756: tulee olla irtisanomattoman, joten Senaatti tehtyjä hake-
9757: muksia tutkiessaan voi valvoa, ettei sellaisille avoimille
9758: eikä .kommandiittiyhtiöille, joiden pääomaa osakasten pää-
9759: töksellä voidaan vähentää, anneta oikeutta oman kontto-
9760: rm avaamiseen täällä.
9761: 
9762:      Asetusehdotukseen nähden saa Valiokunta vielä huo-
9763: mauttaa seuraavaa:
9764:      Valiokunta on jättänyt pois määräykset Senaatille 1 §.
9765: jät.ettävään hakemukseen liitettävistä tiedonannoista, jotka
9766: koskevat toiminimeä, konttorin johtoa y. m., katsoen riit·
9767: täväksi, että mainitunlaiset ilmoitukset 2 §:n mukaisesti
9768: tehdään kaupparekisteriin. Samoin on Valiokunta pitänyt
9769: tarpeettomana, että pankin olisi annettava esitysehdotuk-
9770: sen 1 §.n viimeisessä momentissa mainittu sitoumus, siihen-
9771: kin nähden, että pankin on lainaksiotostaan asetettava
9772: täysi vakuus.
9773:       2 §:n viimeistä momenttia, jossa säädetään, että oi- 2 §.
9774: keus liikkeen harjoittamiseen sillä kertaa menetetään, ellei
9775: pankki vuoden kuluessa luvan saamisesta avaa konttoria
9776: Suomessa, on pidetty tarpeellisena, koska pankin tila pi-
9777: temmän ajan kuluessa oikeuden saamisen ja täkäläisen
9778: konttorin avaamisen välillä voi muuttua sellaiseksi, ettei
9779: se täytä 1 §:ssä olevia määräyksiä.
9780:       Koska tämän vuoden alulla on annettu asetus pankki- 4 §.
9781: tilaston järjestämisestä uudelle kannalle, on Valiokunta
9782:                8          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
9783: 
9784:                eduskuntaesityksen 4 §:ssä olevien näin muodoin vanhen-
9785:                tlmeiden määräysten asemasta asetusehdotukseen ottanut
9786:                viittauksen tässä kohdin voimassa oleviin säädöksiin yleensä.
9787:         5 §.        Jos pankilla Suomessa on useampia konttoreja, on
9788:                tämän §:n mukaan laillisena tuomioistuimena vuosihaas-
9789:                tetta y. m. varten alioikeus siinä paikkakunnassa, jossa
9790:                pankin täkäläinen pääkonttori sijaitsee.
9791:        6 §.         Tämän §:n toinen momentti edellyttää, että ulkomainen
9792:                pankki voi täällä antaa korkoakasvavia lainaobligatsioneja,
9793:                kun se noudattaa pankkilaissa tässä kohdin olevia mää'-
9794:                räyksiä luvanhakemisesta, vakuuden asettamisesta y. m.
9795: 7 & 13 §§:t.        Valiokunnassa on ollut kyseenalaisena, olisiko asetus-
9796:                ehdotuksen 9 §:ään lisättävä nimenomainen määräys siitä,
9797:                että Senaatti voi julistaa myönnetyn oikeuden pankkiliik-
9798:                keen harjoittamiseen menetetyksi, jollei pankki Senaatin
9799:                määräysten mukaisesti aseta asetusehdotuksen 6 §:ssä mää-
9800:                rättyä vakuutta harjoittamastaan lainaksiotosta, mutta on
9801:                Valiokunta arvellut 9 §:n 2 momentin olevan riittävän
9802:                tässä kosketellunkin tapauksen varalta.
9803:                     Täytyy olla olemassa sellainen mahdollisuus, että
9804:                pankki, jolla Suomessa harjoittamaansa liikkeeseen näh-
9805:                den on oma oikeuspaikka (forum domicilii), voidaan vel-
9806:                voittaa luovuttamaan täällä olevat varansa konkurssiin
9807:                samojen perusteiden nojalla, kuin mitä velkaisesta henki-
9808:                löstä tässä kohden on säädetty, jota paitsi pankin maksu-
9809:                kyvyttömyys on pidettävä Suomessakin todistettuna sen
9810:                kautta, että pankki kotimaassaan on tehnyt konkurssin.
9811:                Näistä seikoista on otettu määräykset asetusehdotuksen
9812:                11 §:ään.
9813:                     Muut Valiokunnan näihin §§:iin tekemät muodolliset
9814:                muutokset eivät kaipaa erityistä perusteina.
9815:       14 §.         Pankkiasetuksen 17 § sisältää pankkivirkamiehiä kos-
9816:                kevat rangaistusmääräykset. Valiokunnan mielestä ei tässä
9817:                §:ssä ole ollut tarpeen viitata vuoden 1886 pankkiasetuksen
9818:                6 ja 7 §§:iin, joilla pankeilta kielletään setelinanto, teolli-
9819:                suusliikkeen harjoittaminen -y-. m., koska asetusehdotuksen
9820:                2 §:ssä on mainittu, että ulkomaiselle pankille annetaan
9821:                      Ulkomaiset pankit.
9822: 
9823: lupa ainoastaan sellaisen pankkiliikkeen harjoittamiseen,
9824: joka vuoden 1886 pankkiasetuksen mukaan on Suomessa
9825: sallittu.
9826:      Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
9827: ehdottaa,
9828:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi sekii
9829:            Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistetta-
9830:            vaksi alistaisi näin kuuluvat asetusehdotukset:
9831: 10         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
9832: 
9833: 
9834: 
9835: 
9836:                            Asetus
9837: lisäykseksi 1 §:ään toukokuun 10 p:nä 1886 annettua Keisarillista
9838:            asetusta pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa.
9839: 
9840:     Pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole
9841: Suomessa, täällä harjoittaa, on erittäin säädetty.
9842: 
9843: 
9844:                            Asetus
9845:   pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei
9846:            ole Suomessa, täällä harjoittaa.
9847: 
9848:                                1 §.
9849:     Panl.:kiyhtiön, jonka kotipaikka ei ole Suomessa, tulee,
9850: jos .se täällä haluaa harjoittaa pankkiliikettä yhden
9851: tai useamman konttorin välityksellä, Keisarillisen Suo-
9852: men Senaatin Talousosastolta kirjallisesti hakea lupaa sel-
9853: laisen konttorin perustamiseen.
9854:     Hakemukseen on liitettävä pankin voimassa olevat sään-
9855: nöt sekä todistus siitä :
9856:     että pankki kotimaassaan laillisella oikeudella on vä-
9857: hintäin kymmenen vuotta harjoittanut ja edelleen harjoit-
9858: taa (poist.) pankkiliikettä (poist.) ; sekä
9859:     että pankin suoritetun irtisanomattoman pääoman ja
9860: vararahastojen yhteenlaskettu määrä vastaa vähintäin viit-
9861: täkymmentä miljoonaa Suomen markkaa.
9862:     (Pykälän loppuosa poistettu.)
9863: 
9864:                             2 §.
9865:     Jos 1 § :ssä määrätty selvitys havaitaan täydelliseksi, on
9866: pankkiyhtiölle annettava lupa sellaisen pankkiliikkeen har-
9867: joittamiseen, joka 10 p. toukok. 1886 pankkiliikkestä anne-
9868: tun asetuksen mukaan on sallittu, ja katsotaan lupa anne-
9869:                       Ulkomaiset pankit.                     11
9870: 
9871: tuksi sillä ehdolla, että yhtiö on velvollinen ali.<Jtumaan sen
9872: toimintaa koskmwssa lainsäädännössä ehkä tapahtuviin
9873: muutoksiin. Myönnetty lupa on ilmoitettava Suomen vi-
9874: rallisissa sanomalehdissä.
9875:     Ennenkuin liikettä saa alottaa, on ilmoitus toimini-
9876: mestä, }olla liikettä tullaan harjoittamaan, kuin myöskin
9877: siitä, ktttka henkilöt ovat konttoPin johtokuntana sekä
9878: ki1'}oittavat sen toiminimen, kauppareki.<Jteriin tehtävä.
9879: Samalla on annettava selvitys siitä, että mainitut henkilöt
9880: ovat oikeutetut Suomessa elinkeinoa harjoittamaan.
9881:     Jos pankki tahtoo perustaa Suomeen usea1npia lcontto-
9882: reja, on kuhunkin konttm'iin nähden noudatettava, 1nitii
9883: edellisessä momentissa on säädetty, minkä ohessa on kaup-
9884: pareki.<Jteriin ilmoitettava, mikä nii.<Jtä on täällä pääkontto-
9885: rina pidettävä.
9886:     Konttorin johtoon tahi sen toiminimen kirjoittamiseen
9887: nähden tapahtuvat muutokset ovat niinikään säädetyllä ta-
9888: valla kaupparekisteriin ilmoitettavat.
9889:     Ellei pankki vuoden kuluessa luvan saami.<Jesta avaa
9890: konttoria Suomessa, on oikeus liikkeen harjoittamiseen sillä
9891: kePtaa menetetty.
9892:                             3 §.
9893:     Pankin tämän asetuksen nojalla Suomeen perustamassa
9894:  (poist.) konttorissa on pidettävä sellaisia kirjoja, joista sen
9895: täällä harjoittama liike käy ilmi, minkä ohessa konttorin,
9896: tai jos pankilla on useampia konttoreja, pääkonttorin
9897: johtokunnan tulee kulta.kin tilivuodelta, kolmen kuukauden
9898: kuluessa sen päättymisestä, antaa Keisarillisen Senaatin
9899: ValtiovaraintoimituskunnaHe kertomus pankin täkäläisestä
9900: toiminnasta.
9901:     ,Johtokunnan tulee sitäpaitsi:
9902:     kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin pankin tilin-
9903: tarkastajat ovat tarkastaneet sen koko liikkeen, yllä-
9904: mainitulle toimituskunnalle antaa pankin vuosikertomus
9905: sekä tilintarkastajain kertomus snomen- ja ruotsinkielisine
9906: käännöksineen;
9907: 12          :1.910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
9908: 
9909:     jos pankin toiminta sen kotimaassa on erityisen viran-
9910: omaisen silmälläpidon alaisena, vuosittain jättää samalle
9911: toimituskunnalle tämän viranomaisen antama todistus sii-
9912: tä, ett'ei sen puolelta ole tehty muistutusta pankkia vas-
9913: taan, tahi jos muistutus on tehty, selvitys sen sisällyksestä;
9914: sekä
9915:     jos muutos pankin sääntöihin tehdään, kolmen kuukau-
9916: den kuluessa siitä, kuin se on tapahtunut, edellämai-
9917: nitulle toimituskunnalle antaa tieto muutoksesta.
9918: 
9919:                              4 §.
9920:     Pankkiyhtiön, joka tämän asetuksen nojalla harjoittaa
9921: pankkiliikettä Suomessa, tulee täällä harjoittamastaan toi-
9922: minnasta antaa tilastollisia tietoja sen mnkaan knin siitä on
9923: erittäin määrätty.
9924: 
9925:                               5 §.
9926:      Tämän asetnksen no} alla Snomessa toimiva pankki knn-
9927: lun riita-asioissa, jotka tästä liikkeestä johtuvat, yleiseen
9928: alioikenteen siinä paikkaknnnassa, jossa pankin konttori
9929:  tai, jos sillä on nseamtpia konttoreja, sen täkäläinen pää-
9930:  konttori sijaitsee. Asia, joka koskee mnnssa knin pääkont-
9931: torissa tapahtnnntta sopimnsta, ajettakoon knitenkin myös
9932:  siellä, missä asianomainen konttori on.
9933:      II aaste katsotaan asianomaisen konttorin johtoknnnalle
9934: annetuksi, kttn se on yhdelle johtoknnnan jäsenelle tiedoksi
9935: annettn.
9936: 
9937:                           ( 6 § poistettu).
9938: 
9939:                         6 §. (7 §).
9940:      Jos tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva pankki
9941: halnaa mnodossa tai toisessa harjoittaa lainaksiottoa, aset-
9942: takoon tästä johtuvain sitoumusten täyttämisen vaknndeksi
9943: Suomen Y altiokonttorin haltn1~n vastaavan määl'än suoma-
9944: laisia obligatsioneja Keisarillisen Senaatin Yaltioval'aintoi-
9945:                      Ulkomaiset pankit.                    13
9946: 
9947: mituskunnan hyväksymän TtuPssin mukaan. [{ un pankin
9948: liikkeen harjoitta,minen Suomessa lakkaa, ovat nämä obli-
9949: gatsionit ensi sijassa käytettävät tässä mainittujen sitou-
9950: musten suorittamiseen.
9951:     illitä edellisessä momentissa on sanottu, älköön koskelco
9952: lainaksiottoa obligatsioneja liikkeeseen laskemalla, vaan
9953: olkoon siitä voimassa, mitä 10 p. toukok. 1886 pankkiliik-
9954: keestä annetun asetuksen 11,112, 13 ja 14 §§:issä on säädetty.
9955: 
9956:                          7 §.   (8 §).
9957:     Valvomaan tämän asetuksen nojalla toimivan pankin
9958: konttorin liikettä määrää Keisarillinen Senaatti julkisen
9959: asiamiehen, joka on oikeutettu, milloin hän tarpeelliseksi
9960: katsoo, tarkastelemaan (poist.) konttorin kirjoja, kassoja
9961: sekä laina- ja muita asiakirjoja.
9962:     Pankin tulee julkisen asiamiehen palkkaukseen maksaa
9963: se apulisä, minkä Keisarillinen Senaatti määrää.
9964: 
9965:                        8§. (9§).
9966:     Pankin tämän asetuksen nojalla Suomessa har-
9967: joittaman liikkeen verottamisesta on voimassa, mitä siitä
9968: on säädetty tahi vast'edes säädetään.
9969: 
9970:                         9 §. (11 §).
9971:     Keisarillinen Senaatti voi julistaa tämän asetuksen no-
9972: jalla myönnetyn oikeuden pankkiliikkeen harjoittamiseen
9973: Suomessa menetetyksi:
9974:     (poist.).
9975:     jos pankin omat rahastot eivät enää nouse liikkeen alot-
9976: tamista varten määrättyyn pienimpään määrään, viiteen-
9977: kymmeneen miljoonaan markkaan;
9978:     jos pankki muuten laiminlyö sen täyttämisen, mitä tässä
9979: asetuksessa on säädetty tahi vastedes sellaisesta pankkiliik-
9980: keestä, jota se harjoittaa, säädetään, tahi jos silmälläpitä-
9981: vän viranomaisen muistutus pankin toimintaa vastaan tääl-
9982: lä tahi sen kotimaassa havaitaan siihen antavan aihetta.
9983: 14         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
9984: 
9985:                            10 §.
9986:    Jos pankki, joka tämän asetuksen nojalla harjoitt.a11.
9987: pankkiliikettä Suomessa, tahtoo siitä lakata, tai jos pankin
9988: oikeus tässä mainitun lTikkeen ha:rjoittamiseen on julistettu
9989: menetetyksi, on julkisen asiamiehen otetta'L•a vuosihaaste
9990: niille, joilla sanotun liikkeen johdosta on saatavaa pankilta.
9991:     Jos velkoja haasteajan kuluessa on ilmoittanut saatavan-
9992: sa sille, joka toimii pankin asiain sel!vittäjänä, olkoon ilmoi-
9993: tus yhtä pätevä, kuin jos se oUsi teht1J tuomioistuimwlle.
9994: 
9995: 
9996:                    11 §. (12 §, 1 mom.)
9997:     Mitä laissa on säädetty velkaisen henkilön velvollisuu-
9998: desta luovuttaa omaisuutensa konk,urssiin, olkoon voimassa
9999: pankista, joka tämän asetuksen nojalla harjoittaa pankkilii-
10000: kettä Suomessa, sen tässä maassa oleviin va:roihin nähden.
10001: Jos tällainen pankki on kotbnaassaan konkurssin alaiseksi
10002: julistettu, on pankin kyvyttömyys ~toumustensa täyttämi-
10003: seen pidettävä Suomessakin todistetfuna.
10004: 
10005: 
10006:                     12 §. (12 §, 2 mom.).
10007:     Jos panklci lakkaa pankkiliikettä Suomessa harjoitta-
10008: ntasta, ryhtyköön julkinen asiamies, milloin syytä on, toi-
10009: nwnpiteisiin, että pankin tässä maassa olevat va:rat takavar
10010: rikkoon otetaan, ja että Keisarillinen Senaatti määrää sopi-
10011: 'Van henkilön pankin kustannuksella s-uorituksen toimeen-
10012: panemäan. Jos pankin tässä maassa oleva omaisuus kon-
10013: kurssiin luovutetaan, rauetkoot äsken m,ainitut ~menpiteet,
10014:  niin pian kuin konlcurssin uskottumies on määrätty.
10015: 
10016: 
10017:                              13 §.
10018:    Kun pankkiliike, jota tämän asetuksen nojalla harjoite-
10019: taan, lakkaa, on julkisen asiamiehen siitä tehtävä ilmoitus
10020: kaupparekisteriin.
10021:                      Ulkomaiset pankit.                  15
10022: 
10023:                        14 §.   (6 §.)
10024:    Tämän asetuksen nojalla Suornessa toimivaan pankkiin
10025: on sovellettava 10 p. toukok. 1886 pankkiliikkeestä annetun
10026: asetuksen 17 § :ssä olevat säännökset.
10027: 
10028:                       15 §. (14 §.)
10029:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat
10030: määräykset, jotka tämän asetuksen soveltamiseen nähden
10031: havaitaan tarpeellisiksi.
10032: 
10033:    Helsingissä, 17 p. toukokuuta 1910.
10034: 
10035: 
10036:     Asiankäsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Paasi-
10037: kivi, varapuheenjohtaja Nordlund (osittain), jäsenet J. W.
10038: Eloranta, Homen, Junnila (osittain), Kellosalmi (osittain),
10039: Lah.densuo (osittain), Mänty (osittain), Schybergson, Tik-
10040: kanen (osittain), Törmä, Valjakka ja Varvikko, sekä osit-
10041: tain varajäsenet Aronen, Aschan ja Junes.
10042: 16          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10043: 
10044: 
10045: 
10046: 
10047:                        Vastalause.
10048:       Olen sitä mieltä, että nykyhetki ei ole sovelias esillä-
10049:  olevan asian ratkaisemiseen, joka koskee venäläisten ja
10050:  ulkomaalaisten oikeuksia Suomessa. Jo tästä syystä olisi
10051: puheenaolevan lainsäädäntöaiotteen annettava tällä kertaa
10052:  raueta.
10053:       Sitäpaitsi olen asian käsittelyssä tullut siihen käsi-
10054:  tykseen, että kysymys ei ole vielä kypsynyt lopullisesti
10055: päätettäväksi. Tosin on lakiehdotus sen käsittelyn kautta,
10056: jonka alaisena se on ollut sen jälkeen kuin esitysehdotus
10057:  ensi kerran esille tuotiin, parantunut, ja Valiokunnan laki-
10058:  ehdotuksen 6 §:ään ottama vakuutta koskeva määräys on
10059:  omiaan poistamaan eräitä epäilyksiä, jotka vielä lakiehdo-
10060: tuksen viimeistä edelliseen laitokseen nähden voivat
10061: esiintyä. Ajan vähyyden ja esitöiden puutteellisuuden
10062: vuoksi eivät asetusehdotuksen eräät määräykset kuitenkaan
10063: ole Valiokunnassa voineet tulla kaikinpuolisen harkinnan
10064: alaisiksi. Sellaisia ovat asetusehdotuksen 1 §:n viimei-
10065: sessä momentissa oleva säännös, jonka tarkistamiseksi
10066: olisi ollut tarpeen ottaa selvä eri maiden yhtiölainsäädän-
10067: nöistä, samoinkuin asetusehdotuksen 10, 11 ja 12 §:ssä
10068: olevat säännökset, jotka vasta viime hetkellä saivat ny-
10069: kyisen muotonsa.
10070:      Asian lopullisen ratkaisun lykkääminen ei ole mieles-
10071: täni tarpeen ainoastaan tällaisten lakiteknillisten seikko-
10072: jen vuoksi. Tunnettua on, että mielipiteet ehdotetun toi-
10073: menpiteen hyödystä ja tarpeellisuudesta maan liikemies-
10074: tenkin piireissä ovat vielä toisistaan hyvinkin eriäviä.
10075: Omasta puolestani luulen kyllä, et,tä jos ulkomaalaisia
10076:                          Vastalause.                      17
10077: pankinkonttoreja perustettaisiin maahamme, siitä voisi olla
10078: hyötyä valtion, kuntien y. m. obligatsionilainoja otettaessa.
10079: Samoin luullakseni vaikuttaisi se edullisesti ulkomaisten
10080: valuuttojen kurssien noteeraamiseen. Kokemus 1890-lu-
10081: vulta kuitenkin osottaa, että edullisten obligatsionilainojen
10082: saamista varten ei tarvita maassa toimivia ulkomaisia
10083: pankinkonttoreja, ja ulkomaisten kurssien noteerauksen
10084: katsoo Valiokuntakin voitavan muutakin tietä järjestää.
10085: Että toiveet koron alenemisesta ehdotetun toimenpiteen
10086: seurauksena ovat olleet liioiteltuja, siitä näkyvät mielipi-
10087: teet vähitellen vakaantuneen. - On myös toivottu ulko-
10088: maisten pankkien konttoreista turvaa taloudellisten pulien
10089: aikoina. Tähän on huomautettu, että liikepulat voisivat
10090: päinvastoin kiristyä sen kautta, että ulkomaiset pankit,
10091: jotka täällä harjoittaisivat suurempaa liikettä, tällaisena
10092: .aikana mahdollisesti havaitsisivat välttämättömäksi koti-
10093: maansa liike-elämän tarpeiden tyydyttämiseksi supistaa
10094: luoton myöntämistä ulkomaalla. Sitä paitsi on huomau-
10095: tettu meillä olevan muitakin keinoja, joiden kautta liike-
10096: .elämälle pula-aikoina välttämätön luoton hankkiminen
10097: voidaan turvata. Valiokunta mainitsee vihdoin, että nyt
10098: puheenaolevan toimenpiteen kautta saavutettaisiin mah-
10099: dollisuutta pitkäaikaisen luoton hankkimiseksi maamme
10100: teollisuudelle, jota se kyllä kipeästi kaipaa. Toiselta puo-
10101: len on kuitenkin katsottu varsin epätodennäköiseksi, tokko
10102: tässä suhteessa ulkomaisista pankinkonttoreista olisi apua.
10103: Sitä vastoin on tämänkin, todellisesti kipeän, kohdan kor-
10104:  jaamiseksi esitetty eräitä muita muotoja pääoman ja pit-
10105: käaikaisen luoton hankkimiseksi teollisuudelle.
10106:       Oikeuden myöntämistä vastaan ulkomaisten pankin-
10107: kont.torien perustamiseen on myös esiintuotu, että, jos
10108:  kerta ulkomaiset pankit mainittavammin hyväkseen käyt-
10109: täisivät tätä oikeutta (muussa tapauksessa tällä toimen-
10110:  piteellä ei olisi sanottavaa merkitystä), aikaansaisi se ul-
10111: komaisen vaikutuksen lisääntymistä meidän maamme ta-
10112:  loudelliseen elämään. On viitattu siihen yleisesti tunnet-
10113: tuun tosiasiaan, että suuret maailmanpankit, perustaessaan
10114:                                                       2
10115: 18         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10116: 
10117: konttoreja ulkomaille, eivät tee sitä ainoastaan sijoittaak-
10118: seen sinne oman maan liikoja varoja, vaan yhtenä niiden
10119: päätarkoituksena on hankkia uusia vaikutusaloja oman
10120: maan teollisuudelle ja kaupalle. Erittäin on meillä huo-
10121: mio kiintynyt tuonnin muutenkin huolestuttavaan lisään-
10122: tymiseen viime vuosina. Että tällä puolella asiata on mer-
10123: kitystä, näyttää minusta epäilemättömältä. Kysymys on
10124: vain siitä, vastaisivatko odotetut edut haittoja.
10125:      Kysymyksistä, joita tässä olen ainoastaan viittaamal-
10126: la kosketellut, ja joihin voisi lisätä eräitä muitakin, eivät
10127: mielipiteet asianosaistenkaan keskuudessa vielä näy va-
10128: kaantuneen. Toiset näistä kysymyksistä ovat kyllä sel-
10129: laisia, että on vaikeata hankkia niihin varmaa selvitystä
10130: muiden maiden kokemuksesta; toisiin nähden selvityksen
10131: saaminen taas on mahdollinen. .Joka tapauksessa voisi
10132: asiata valaista selonteko niistä syistä, jotka Skandinavian
10133: maissa övat aiheuttaneet pysyttämään lainsäädännön sa-
10134: malla kannalla kuin meidän maassamme. V aliakunnalla
10135: ei tästäkään ole ollut mitään tietoa.
10136:      Esilläolevassa asiassa on mielestäni varovaisuus tar-
10137: peen sentähden, että jos asia ratkaistaan ja. maahamme
10138: ulkomaisia pankinkonttoreja avataan, ei liene sen jälkeen
10139: mahdollisuutta peruuttaa säädettyä asetusta. Kehitys.
10140: kulkee todennäköisesti siihen suuntaan, että rajoituksia 1
10141: jotka nyt säädetään, toinen toisensa perästä poistetaan.
10142: Sitä vastoin en havaitse olevan sanottavaa haittaa siitär
10143: jos asian ratkaisu siirtyisikin jonkun aikaa eteenpäin.
10144:      Ylläolevan nojalla ehdotan kunnioittaen,
10145: 
10146:                  että esilläoleva asia saisi tällä kertaa raueta.
10147: 
10148:      Helsingissä toukokuun 17 p:nä 1910.
10149: 
10150:                                         J. K. Paasikivi.
10151:                          Liite I.                       19
10152: 
10153: 
10154: 
10155: 
10156:   Vuoden 1909 toisten valtiopäiväin Pankkivalio-
10157:       kunnan ulkomaisia pankkeja koskeva
10158:                      mietintö.
10159: 
10160:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella viimeksi kuluneen
10161: kesäkuun 22 päivältä Pankkivaliokuntaan valmistelevaa kä-
10162: sittelyä varten lähettänyt edustaja Th. Hornenin näillä
10163: valtiopäivillä tekemän eduskuntaesityksen N :o 37, joka
10164: sisältää ehdotuksen lisäykseksi 1 § :ään toukokuun 10 päi-
10165: vänä 1886 annettua armollista asetusta sekä asetukseksi
10166: ulkomaisen pankkiosakeyhtiön oikeudesta harjoittaa pank-
10167: kiliikettä Suomessa.
10168: 
10169: 
10170:     Esityksentekijä huomauttaa, että maassamme on viime
10171: vuosina vallinnut rahanpuute, joka ei ole likinnä johtunut
10172: epäterveestä kotimaisesta keinottelusta, vaan pikemmin ol-
10173: lut maailmanmarkkinain olojen aiheuttama. Tärkeimpäin
10174: vientitavaraimme hinnan laskeuminen riisti maaltamme
10175: osan tuloja, kun taas kulutus oli suuri ja aiheutti tavat-
10176: toman suuren tuonnin ulkomaalta. Ainoa keino rahan-
10177: puutteen poistamiseksi on ollut ulkomaisen pääoman hank-
10178: kiminen maahamme, mutta tämän esti se, että rahanpuute
10179: oli samaan aikaan tuntuva monessa muussa maassa ja niin
10180: ollen meidän, joilla ei ole välittömiä yhteyksiä pääomasta
10181: rikkaissa maissa olevain lainanantajain kanssa, täytyi väis-
10182: tyä etuoikeutetumpain lainanhakijain tieltä. Olihan tiettyä,
10183: että ne ruotsinmaalaiset rahalaitokset, jotka hyvinä aikoina
10184: olivat välittäneet miltei kaiken ulkomaisen pääomantuon-
10185: nin maahamme, nyt asettuisivat meitä kohtaan epäävälle
10186: 20         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10187: 
10188: kannalle ja likinnä tyydyttäisivät omassa maassaan yksin
10189: ajoin ilmenevää ulkomaisen pääoman tarvetta. Tästä seu-
10190: rasi, että meidän täytyi vuosikaudet odottaa tilaisuutta
10191: saadaksemme jo aikaisemmin päätetyn valtiolainamme, ja
10192: että tämä voitiin hankkia vasta sitten, kun ruotsinmaa-
10193: laiset välittäjät muilta tärkeämmiltä tehtäviltään joutivat
10194:  kohdistamaan huomionsa meidän tarpeisiimme. Suomen
10195: ulkomaisten lainain hankinta on nimittäin kokonaan ollut
10196: tukholmalaisten pankkimiesten käsissä, jonka tähden me
10197: olemme riippuvaiset siinä määrin heidän avustaan, että
10198: kaikki mahdollisuus ulkomaisen luoton saamiseen meiltä
10199: lakkaa, kun he syystä tahi toisesta eivät voi tarjota meille
10200: palveluksiaan. On helposti käsitettävissä, mitä vaaroja
10201: tästä koituu maalle, joka omalla pääomanmuodostuksellaan
10202: ainoastaan vähän voi tyydyttää tarvetta tuotantolähteit-
10203: tensä hyödylliseksi tekemiseen nähden.        Esityksentekijä
10204: huomauttaa, että, niin kauan kuin me kiertoteitä haemme
10205: ulkomaista pääomaa, täytyy meidän pitemmin tai lyhem-
10206: min väliajoin, mutta ehdottoman varmasti uudelleen tehdä
10207: viimeksi kuluneitten vuosien kokemukset. Näinä vuosina
10208: nousi kauppapankkiemme lainanautokorko niin korkealle~
10209: ettei se ollut oikeassa suhteessa lainanottokorkoon, ja erin-
10210: omaisen vaikeata oli saada ensiluokkaisiakaan vakuuksia
10211: sijoitetuiksi. Kaupalla on ollut voitettavana uskomattomia
10212: vaikeuksia ja sen edustajat ovat äänekkäästi julkituoneet
10213: huolensa luonnottoniien korkomääräin johdosta. Kiintei-
10214: mistönomistajilla ei ole ollut saatavissa pääomaa, kun sekä
10215: Suomen Hypoteekkiyhdistys että varsinkin Kaupunkien
10216: Hypoteekkikassa ovat Kärsineet miltei säännöllistä rahan-
10217: puutetta, ja maamme teollisuudenharjoittajain on, samalla
10218: kuin heidän on ~llut taisteltava vaikeita menekkioloja vas-
10219: taan, täytynyt kokea, mitä haittoja- on siitä, että on riip-
10220: puvainen kauppapankkien enemmän taikka vähemmän epä-
10221: tasaisesta rahansaannista.
10222:     Tähän kaikkeen nähden olisi esityksentekijän mie-
10223: lestä jo aika poistaa lainsäädännöstämme ne esteet, mitkä
10224:                                                                   •
10225:                             Liite I.                        21
10226: 
10227: se panee ulkomaisen pankin oikeudelle harjoittaa pankki-
10228: liikettä tässä maassa. Maailman useimmissa maissa ei ole
10229: ulkomaisille pankeille kieltoa harjoittamasta liikettään ja
10230: tuskin lienee meilläkään syytä tässä kohdin pitää esimerk-
10231: kinämme Saksaa ja Ruotsia, sillä näissä maissa ovat mah-
10232: dollisuudet ulkomaisen pääoman hankkimiseen suorastaan
10233: yksityisiin yrityksiin aivan toiset kuin meillä. Meillä ei
10234: ole vähintäkään syytä enää pysyttää asiaintilaa, joka tietää
10235: rahamarkkinain yksinoikeuttamista sen nykyisille harjoitta-
10236: jille, ja meidän tulisi vihdoinkin oivaltaa, mitä useimmissa
10237: maissa, niin suurissa kuin pienissäkin, jo aikoja sitten on
10238: oivallettu, nimittäin että molemminpuoliset edut vaativat
10239: mahdollisimman sunrta vuorovaikutusta niin rahamarkki-
10240: noilla kuin taloudellisella alalla yleensä.
10241:      Esityksentekijän mielestä ovat edut siitä, että ulko-
10242: maisten pankkien sallittaisiin täällä harjoittaa liikettään,
10243: aivan ilmeiset. Runsaamman rahansaanuin täytyy vaikut-
10244: taa terveellisesti lainanantokorkoon ja vähentää lainan-
10245: otto- ja lainanautokoron välistä erotusta. Mutta ennen
10246: kaikkea ei pääoma olisi, niinkuin tähän astisina pula-
10247: aikoina, kokonaan puuttuva ja voitaisiin tietää tukalinakin
10248: aikoina olevan luottoa saatavissa täysin kelpaavaa vakuutta
10249: vastaan. Yhden tahi useamman maailmanpankin toimimi-
10250: nen täällä olisi vihdoin mitä tärkeintä valtion ja kuntain
10251: lainain hankkimiseen nähden. Sillä ainoastaan siinä tapauk-
10252: sessa, että näillä pankeilla on omat edustajansa itse paikalla,
10253: voivat ne siinä määrin tutustua meihin ja oloihimme, että
10254: pysyväisiä ja välittömiä yhteyksiä voidaan solmia ja siten
10255: hankkia mahdollisuutta ulkomaisen pääoman saamiseen
10256: edullisilla ehdoilla valtion ja elinkeinojen eri tarpeisiin.
10257:     Esityksentekijän mielestä voi siis maallemme olla moni-
10258: puolista etua siitä, että ulkomaiset pankit oikeutetaan täällä
10259: harjoittamaan pankkiliikettä. Mutta toiselta puolen on hä-
10260: nen mielestään säädettävä sellaiset määräykset, ettei tätä
10261: oikeutta voida väärinkäyttää. Hän ehdottaa, että Keisarilli-
10262: sen Senaatin olisi jokaisessa eri tapauksessa tutkittava sekä
10263: •
10264:     22         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10265: 
10266:     myönnettävä tahi evättävä sellaista oikeutta tarkoittava
10267:     hakemus ja määrättävä, miten ulkomaisten pankkien liike-
10268:     toiminnan tarkastus on soveliaimmalla tavalla järjestet-
10269:     tävä, niinkuin on lainsäädännössä määrätty maassamme
10270:     toimiviin ulkomaisiin vakuutusyhtiöihin nähden. Muutoin
10271:     olisi pankkilaki soveltuvilta kohdilta, likinnä toukokuun 10
10272:     päivänä 1886 annetun Keisarillisen asetuksen 6, 7, 17 ja 18
10273:     § :n säännökset, ulotettava myöskin ulkomaisiin pankkeihin
10274:     ja nämä velvoitettava liiketoimistaan Suomessa vastaamaan
10275:     Suomen tuomioistuimessa.
10276:         Puheena olevaa eduskuntaesitystä käsitellessään on V a-
10277:     liokunta ottanut huomioon, että kysymys ulkomaisten pank-
10278:     kien oikeuttamisesta toimimaan Suomessa on ollut käsitel-
10279:     tävänä viime kesänä pidetyssä 12 :nnessa Yleisessä Kaup-
10280:     piaskokouksessa sekä että kokouksessa suuri enemmistö
10281:     kannatti kysymyksen ratkaisemista siihen suuntaan kuin
10282:     esityksen tekijä on ehdottanut. Asiaa lähemmin valmiste-
10283:     lemaan asetti kokous komitean, johon valittiin kauppias
10284:     Julius Tallberg, pankinjohtaja Emil Schybergson ja kau-
10285:     panjohtaja Aug. H. Soini Helsingistä, kauppias A. N. Fred-
10286:     riksson Turusta, vuorineuvos Seth Sohlberg Viipurista,
10287:     konsuli Gösta Sumelius Tampereelta sekä kauppaneuvos
10288:     Al:fr. Carlström Kristiinan kaupungista. Tämä komitea on
10289:     saattanut mietintönsä valiokunnan jäsenten tiedoksi. Pää-
10290:     asiassa on komitea ollut yhtä mieltä esityksentekijän kanssa
10291:     siitä, että on edullista myöntää ulkomaisille pankeille oikeus
10292:     pankkiliikkeen harjoittamiseen Suomessa. Erimielisyyttä
10293:     on kuitenkin ilmennyt, miten ja millä ehdoilla sellainen
10294:     oikeus olisi sallittava. Komitea on nimittäin katsonut, että
10295:     Keisarillisen Senaatin Talousosaston oikeuttaminen mää-
10296:     räämään, onko ulkomaiselfe pankkiosakeyhtiölle myönnet-
10297:     tävä oikeus perustaa konttoreja maahamme, niinkuin esi-
10298:     tyksentekijä oli ehdottanut, ei antaisi tarpeellisia takeita
10299:     eikä estäisi syrjävaikuttimia mahdollisesti pääsemästä mää-
10300:     räämään asian ratkaisua. Myönnytysperiaatteen sijasta on
10301:     komitea sentähden puoltanut pantavaksi toimiluvalle kaksi
10302:                           Liite I.                       23
10303: 
10304: ehtoa: että ulkomaisella pankilla pitää olla vähintään vii-
10305: -denkolmatta miljoonan markan maksettu pääoma ja että
10306: sellaisen pankin pitää, ennenkuin se saa avata konttorin
10307: Suomessa, olla toiminut kotimaassaan määräluvun vuosia,
10308: johon nähden jotkut komitean jäsenet ovat kannattaneet
10309: viittä ja toiset kymmentä vuotta. Lisäksi on komitea, joka
10310: <Omasta puolestaan on katsonut täysin riittäviä takeita ole-
10311: van, jos edellä mainitut ehdot täytetään, pitänyt suotavana
10312: sellaisen lisämääräyksen, että ulkomainen pankki ei saisi
10313: Suomessa vastaanottaa talletuksia suurempaan määrään,
10314: kuin mihin sen lainanauto tässä maassa kaikkiaan nousee.
10315:     V aliakunta on esityksentekijän ehdotusta tarkastaes-
10316: saan etusijassa ottanut huomioon ne edut, joita maamme
10317: liike-elämälle ja taloudelliselle kehitykselle on odotetta-
10318: vissa ehdotuksen toteuttamisesta. V aliakunnan mielestä
10319: on tämän lakiehdotuksen pääasiallinen ja suurin merkitys
10320: siinä, että se lisää mahdollisuutta välittömäin yhteyksien
10321: solmimiseen ulkomaan ja likinnä taloudellisesti voimak-
10322: kaimpain maiden kanssa. Viimeksi kuluneina vuosina on
10323: maamme saanut niin tuntuvalla tavalla kokea rahallisessa
10324: suhteessa eristetystä asemastaan johtuneita epäkohtia, että
10325: tähän näkökohtaan on pantava mitä vakavinta painoa.
10326: Tähän asti on, niinkuin eduskuntaesityksessä varsin oikein
10327: <>n huomautettu, valtion, suurempien kuntain ja kiinteistö-
10328: pankkien tarvitsema ulkomainen luotto ollut miltei yksin-
10329: omaan ruotsinmaalaisten välitettävänä. Tämä on ollut
10330: ilmeinen epäkohta. Nämä välittäjät ovat kyllä verraten
10331: hyvin tunteneet olojamme ja olleet puoltajiamme ulkomai-
10332: silla markkinoilla, mutta me olemme olleet riippuvaisia
10333: heidän suuremmasta tahi vähemmästä auliudestaan ryhty-
10334: mään asiaan, jota paitsi lainanotto tietenkin välikäden
10335: kautta käy kalliimmaksi. Mahdollisuus välittömiin neu-
10336: votteluihin lainain hankkimisesta olisi kieltämättä vastai-
10337: suudessa tarjoova huomattavia etuja tähänastisen järjestel-
10338: män edellä. Jos useilla suuremmilla ulkomaisilla pankeilla
10339: olisi täällä haarakonttoreja, voisi tietenkin meidän yhtey-
10340: 24         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10341: 
10342: temme ulkomaiden kanssa käydä sekä pysyväisemmäksi että
10343: vilkkaammaksi ja meidän taloudellinen kehityksemme tästä
10344: vahvistua.
10345:     Mitä korkokysymykseen tulee, on se Valiokunnan mie-
10346: lestä vaikeampi ratkaista. Toiselta puolenhan ulkomaisten
10347: pankkien oma etu tietenkin vaatisi niitä, mikäli mahdollista,
10348: käymään käsikkäin kotimaisten panlikiemme kanssa ja
10349: omaksi hyödykseen käyttämään täällä vallitsevia korkeita
10350: lainanantokorkoja. Mutta toiselta puolen olisi kilpailu
10351: parhaista vakuuksista ja etusijassa puhtaasta kauppasal-
10352: kusta tuntuvasti lisääntyvä, jonka seikan taas välttämättä
10353: täytyisi ainakin joissain määrin vaikuttaa korkopolitiik-
10354: kaan. Mutta Valiokunnan mielestä ei pääpaino ole siinä,
10355: että lainanautokorko saadaan joka tapauksessa alenemaan,
10356: vaan siinä että maallamme on pula-aikoinakin mahdolli-
10357: ~mutta saada käytettäväkseen rahoja ja siten lyhentää pu-
10358: lakausia. Valiokunta ei voi havaita muuta, kuin että tämä
10359: päämäärä saavutetaan, jos maamme avataan ulkomaisille
10360: pankeille ja nämä, niinkuin on todennäköistä, käyttävät
10361: hyväkseen oikeutta harjoittaa täällä pankkiliikettä. On
10362: lausuttu arvelu, että täällä toimivat ulkomaiset pankit kyllä
10363: hyvinä aikoina kilvan sijoittaisivat rahoja maahamme ja
10364: tarjoisivat niitä halvemmalla kuin kotimaiset pankit sekä
10365: hankkisivat siten itselleen liiketuttavia, mutta että ne aikain
10366: huonontuessa säälimättä vetäisivät rahansa pois liikkeestä.
10367: Jos näin kävisi, voisi tästä tietenkin johtua haittoja ja häi-
10368: riöitä, jommoisten syntymistä ei voi pitää suotavana. Va-
10369: liokunnan mielestä tuollaisten arvelujen kuitenkin täytyy
10370: väistyä sen tosiasian rinnalla, että niissä maissa saatu koke-
10371: mus, missä ulkomaisia pankkeja toimii, todistaa aivan päin-
10372: vastaista, ja ettei valituksen aihetta tässä kohden ole mis-
10373: sään ilmaantunut. Itsestään selvä on niinikään, ettei pank-
10374: ki, joka on itselleen hankkinut liikepiirin, ole sanottavasti
10375: halukas sitä itse jonkun ajan kuluttua turmelemaan. Tästä
10376: on takeena ulkomaisten pankkien oma ilmeinen etu.
10377:     Kun Valiokunta on sitä mieltä, että ehdotuksen toteut-
10378:                           Liite I.                       25
10379: 
10380: tamisesta ei voi koitua mitään haittoja eikä vaaroja maam-
10381: me elinkeinoelämälle, vaan että siitä päinvastoin on oleva
10382: monessa kohdin tuntuvaa etua sen taloudelliselle kehityksel-
10383: le, on Valiokunta harkitakseen, mitä määräyksiä olisi sää-
10384: dettävä ulkomaisen pankin oikeudesta harjoittaa pankkilii-
10385: kettä Suomessa, hankkinut tietoja muissa maissa tähän näh-
10386: den voimassa olevasta käytännöstä.
10387:     Saksassa ja R-uotsissa kieltävät voimassa olevat pankki-
10388: lait ulkomaista pankkiyhtiötä maassa toimimasta ja Norjan
10389: ja Tanslcan lait osakeyhtiöistä estävät ulkomaista pankki-
10390: osakeyhtiötä näissä maissa harjoittamasta pankkitoimintaa.
10391:     Venäjällä sovelletaan lainsäädäntöä jokaisen eri ta-
10392: pauksen mukaan ja siellä on ranskalaiselle Credit Lyonnais
10393: pankille vuonna 1891 annetun lain kautta myönnetty oikeus
10394: perustaa haarakonttoreja Pietariin, Moskovaan ja Odes-
10395: saan. Tämä laki velvoittaa pankin tallettamaan rahaminis-
10396: teriöön valmuden Venäjällä harjoittamastaan liikkeestä ve-
10397: näläisissä arvopapereissa ja sen suuruisen, kuin rahaminis-
10398: teri katsoo soveliaaksi yhden ja kolmen miljoonan ruplan
10399: väliltä. Toistaiseksi näkyy tyydytyn vähimpään määrään~
10400: sillä pankin kirjoihin on tämä vakuus merkitty 2,300,000
10401: rrangiksi.
10402:     Kaikissa muissa Europan maissa, Suomea lukuunotta-
10403: matta, on ulkomainen pankki oikeutettu harjoittamaan lii-
10404: kettä omissa haarakonttoreissaan.
10405:     Ranskassa ei ole erikoista pankkilakia, vaan ainoastaan
10406: setelipankkia koskevia lainsäädöksiä. Ulkomaisilla pank-
10407: kiosakeyhtiöillä on oikeus perustaa maahan haarakonttoreja
10408: tarvitsematta siihen pyytää lupaa. Ne ovat, samoinkuin
10409: kaikki muut ulkomaiset yhtiöt, niiden määräysten alaiset~
10410: mitä lait verotuksesta ja kaupparekisteriin ilmoittami-
10411: sesta säätävät. Ulkomaiset pankit eivät Ranskassa ole val-
10412: tion puolelta tarkastuksen alaiset, mutta ovat velvolliset
10413: noudattamaan kaikkiin ranskalaisiin ja ulkomaisiin yhtiöi-
10414: hin nähden voimassa olevia määräyksiä, että viranomaisilla
10415: on oikens tarkastaa nrotusta varten annetut tiedot.
10416: '26        1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10417: 
10418:     Englannissa eivät ulkomaiset pankit ole minkäänlais-
10419: ten rajoitusten alaiset, mitä tulee oikeuteen perustaa kont-
10420: toreja ja harjoittaa liikettä. Eri~yistä tarkastusta ei ole
10421: olemassa, mutta luonnollisestikin velvoitus noudattamaan
10422: maassa vmmassa olevia lainmääräyksiä, myöskin mitä tu-
10423: lee verotukseen ja kaupparekisteriin ilmoitt>at1tumiseeu
10424: y.m.
10425:     Itävallassa e1 ole erityistä pankkilainsäädäntöä. Ulko-
10426: maiset pankit ont muiden ulkomaisten osakeyhtiöiden
10427: veroiset, joiden perustamiseen on haettava lupa esivallalta.
10428:     Unkarissa on lainsäädäntö samanlainen kuin Itä val-
10429: ]assa.
10430:     S1;eitsissä ei ole olemassa liittolainsäädäntöä pankeista,
10431:  man saavat kantonit säätää sen. Jos ulkomaiset pankit
10432: haluavat harjoittaa liikettä Sveitsissä, on niiden nouda-
10433: tettava asianomaisen kantonin yleisiä lainmääräyksiä.
10434: Ulkomaisia pankkeja koskeva lainsäädäntö on soveltuma-
10435: ton Sveitsin taholta useimpain ulkomaisten valtioiden
10436: kanssa päätettyihin kauppasopimuksiin. Tämän mukaisesti
10437: ei tietysti myöskään ole olemassa mitään määräyksii\
10438: Sveitsissä toimivien ulkomaisten pankkien valtiontarkas-
10439: tuksesta.
10440:     Alankomaissa ei ole muuta pankkilainsäädäntöä kuin
10441: setelipankkia koskevat määräykset. Ulkomaiset pankit,
10442: jotka haluavat harjoittaa liikettään Alankomaissa, eivät ole
10443: erityisten lainmääräysten alaiset. Valtiontarkastusta ei ole
10444: missään muodossa olemassa ulkomaisten pankkien liiketoi-
10445: mintaan nähden.
10446:     Italiassa ei ole erityistä pankkilainsäädäntöä, enempää
10447: koti- kuin ulkomaisetkaan pankit eivät siellä ole valtiovi-
10448: ranomaisten tarkastuksen alaiset. Yhtiöt, niin koti- kuin
10449: ulkomaisetkin, ovat velvolliset antamaan asianomaiseen
10450: paikkaan jäljennöksen perustuskirjasta ja huolehtimaan sen~
10451: yhtiöjärjestyksen ja tiliasemain julkaisemisesta sekä il-
10452: moittamaan sen tai niiden henkilöjen nimet, jotka hoitavat
10453: yhtiön liikettä Italiassa. Ulkomaisiin pankkiyhtiöihin so-
10454: veltuvat lain määräykset kohdistuvat kaikki tähän lukuun.
10455:                            Liite 1.                        27
10456: 
10457:     Oikeus pankkiliikkeen harjoittamiseen on niinmuodoin
10458: ulkomaisilta pankeilta kielletty ainoastaan Skandinavian
10459: maissa ja Saksassa. Venäjällä taas ne eivät ole kiellettyjä
10460: eivätkä sallittuja, vaan mielivallan alaisia. Kaikissa muissa
10461: maissa niiden sallitaan toimia, ja ovat ne, niinkuin edellä
10462: olevasta yhdistelmästä näkyy, ylipäätään ainoastaan toimi-
10463: nimen ilmoittamista, verojen suoritusta sekä vuosikerto-
10464: musten ja tiliasemain julkaisemista koskevain määräysten
10465: alaiset.
10466:     Harkitessaan, mitä määräyksiä ja ehtoja olisi tarpeel-
10467: lista ja soveliasta asettaa ulkomaiselle pankille, joka haluaa
10468: harjoittaa pankkiliikettä Suomessa, on Valiokunta etusi-
10469: jassa ottanut käsiteltäväksi kysymyksen, onko ulkomaisten
10470: pankkien haarakonttorien perustaminen Suomeen tehtävä
10471: riippuvaksi myönnytyksestä jokaisessa eri tapauksessa,
10472: vaiko laissa määrätystä ehdollisesta oikeudesta. Tässä
10473: kohdin on valiokunta yhtynyt 12 :nnen yleisen kauppiasko-
10474: kouksen asettaman komitean mielipiteeseen, että Keisarilli-
10475: sen Senaatin Talousosaston ratkaisun varassa oleva myön-
10476: nytys ei voi olla omansa tarjoomaan niitä takeita ja sitä
10477: turvallisuutta, mitä lain määräämien ja hyvin harkittujen
10478: ehtojen täyttäminen epäilemättä tietäisi. Toimiluvan
10479: myöntämisessä taikka epäämisessä voi subjektiivinen käsi-
10480: tys helposti päästä määräämään ja kauppiaskokouksen ko-
10481: mitea on syystä varonut syrjävaikuttimien voivan tässä
10482: saada jalansijaa. Pääehdoksi oikeudelle pankkiliikkeen
10483: harjoittamiseen maassamme on Valiokunnan mielestä pan-
10484: tava suuret omat rahastot ja pitempiaikainen toimintn
10485: pankin kotimaassa.. Kauppiaskokouksen komitea on eh-
10486: dottanut, että 25 miljoonaa Suomen markkaa vastaava mää-
10487: rä olisi oleva vähin osakepääoma, mikä ulkomaisella pan-
10488: killa pitää olla saadakseen tänne perustaa haarakonttorin.
10489: Valiokunta puolestaan tahtoo mennä pitemmälle ja ehdot-
10490: taa tämän rahamäärän korotettavaksi 50 miljoonaan, jossa
10491: tapauksessa kuitenkin saisi paitsi pankin osakepääomaa
10492: myös ottaa lukuun sen vararahastot. Valiokunta arvelee
10493: 28         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10494: 
10495:  voivansa asettaa rajan korkealle, kun ei ole mitään aihetta
10496:  sallia vähäpätöisempäin pankkiyhtiöitten harjoittaa täällä
10497: liikettä, vaan ainoastaan suurista ja lujista rahalaitoksista
10498:  on odotettavissa todellista hyötyä maallemme. Määräämällä
10499:  vähin pääoma 50 miljoonaksi estetään keskikokoisia pank-
10500:  keja ulottamasta liikettään maahamme, mutta toiselta puo-
10501:  len tämä määrä ei ole siinä Kohdin esteenä suurten raha-
10502: markkinain huomattaville pankkilaitoksille.
10503:      Mitä tulee siihen aikaan, minkä pankin, joka haluaa
10504: tässä maassa harjoittaa pankkiliikettä, pitää olla sitä ennen
10505: toiminut kotimaassaan, näyttää Valiokunnasta siltä kuin
10506: vaatisi varovaisuus määräämään tämän ajan niin pitkäksi,,
10507: että asianomaisen pankin voi katsoa voittaneen perustami-
10508: sen yhteydessä tavallisesti esiintyvät vaikeudet ja osottau-
10509: tuneen kyllin elinvoimaiseksi. Ulkomaalla on tosin pankki-
10510: yrityksiä, jotka ovat verraten lyhyessä ajassa saavuttaneet
10511:  suurta vaikutusvaltaa ja merkitystä rahamarkkinoilla,
10512: esimerkiksi ranskalainen Banque de l'Union Parisienne ja
10513: englantilainen County and London Westminster Bank ni-
10514: miset pankit, jotka molemmat orat Suomen Pankin asiamie-
10515: hiä ja joista toinen perustettiin vuonna 1904 ja toinen on
10516: hiljattain muodostettu yhdistämällä kaksi vanhempaa pank-
10517: kia. Valiokunta on kuitenkin sitä mieltä, että tässä kohdin
10518: on parempi mennä pitemmälle kuin määrätä aivan lyhyt
10519: koeaika, jonka tähden Valiokunta ehdottaa puheena olevan
10520: ajan määrättäväksi kymmeneksi vuodeksi.
10521:     Kun luvan myöntäminen ulkomaiselle pankille toimi-
10522: maan tässä maassa ei tarkoita, että ulkomainen pankki saisi
10523: täällä Yastaanottaa talletuksia sijoitettaviksi toiseen maa-
10524: han, on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa mää-
10525: räyksen, että Suomessa toimiva ulkomainen pankki ei ole oi-
10526: keutettu yastaanottamaan talletuksia yhteensä suurempaan
10527: määrään, kuin mihin pankin Suomessa lainaksi antamat
10528: Yarat kaikkiaan nousevat. On tuskin todennäköistä, että
10529: ulkomaisena pankilla olisi oleYa aihetta erityisesti laajentaa
10530: lainanottoaan Suomessa, missä lainanottokorko kuitenkin
10531:                             Liite I.                         29
10532: 
10533: :aina on paljon korkeampi raharikkaampien maiden talletus-
10534:  korkoa, ja yhtä vähän todennäköinen on olettamus,että tääl-
10535:  lä vallitseva korkeampi lainanantokorko ei saattaisi ulko-
10536:  maista pankkia laajentamaan lainanantoaan Suomessa aina-
10537:  kin täkäläisiä talletuksia vastaavaan määrään. Mutta tässä-
10538:  kin kohdin pitää V aliakunnan mielestä kuitenkin laissa olla
10539:  turvaavia määräyksiä.
10540:      Edelleen on Valiokunta sitä mieltä, että laissa on nimen-
10541: omaan määrättävä, että ulkomaisen pankkiyhtiön, joka tah-
10542:  too täällä harjoittaa liikettä, pitää erityisessä sitoumuksessa
10543:  antaa vakuutus, että yhtiö Suomessa harjoittamaansa liik-
10544:  keeseen sekä siitä syntyviin oikeussuhteihin nähden alistuu
10545:  Suomen lakien ja suomalaisen tuomioistuimen ratkaisun
10546: .alaiseksi.
10547:      Mitä tulee muihin täällä toimivia ulkomaisia pankkeja
10548: koskeviin määräyksiin, niinkuin tarpeellisiin säännöksiin
10549: siitä selityksestä, mikä on liitettävä toimilupaa furkoitta-
10550:  vaan hakemukseen, henkilöistä, jotka voivat johtaa ulko-
10551: maisen pankin täkäläistä konttoria, toiminimen kirjoittami-
10552: sesta ja ilmoittamisesta, kirjanpidosta, tilinasemain ja vuo-
10553: sikertomusten julkaisemisesta, valtion taholta toimitettavas-
10554: ta pankkiliikkeen tarkastuksesta, verotuksesta, menettelys-
10555:  liikettään ja esityksentekijän myönnytysperiaatteesta niin-
10556: tä konkurssissa sekä liikkeen lakkauttamisesta, on Valiokun-
10557: nalla ollut etu saada käyttää Lainvalmistelukunnan van-
10558: hemman jäsenen, lakitiedettentohtorin ja hovioikeudenases-
10559: :sorin George Gran:feltin ja Lainvalmistelukunnan nuorem-
10560: man jäsenen, lakitiedettentohtorin Kaarlo Ignatiuksen a!?i-
10561: antuntevaa apua ja neuvoja, jota paitsi nämä lakimiehet
10562: ovat laatineet tuonnempana olevan ehdotuksen asetukseksi
10563: pankkiliikkeestä, jota yhtiö, jonka kotipaikka ei ole Suo-
10564: messa, täällä harjoittaa.
10565:      Kun tämän ehdotuksen pohjana kuitenkin on se peri-
10566: aate, että ulkomaisilla pankeilla on, siinä tapauksessa eWi
10567: ne täyttävät lain asettamat ehdot, oikeus täällä harjoittaa
10568: liikettään ja esityksentekijän myönnytysperiaatteesta niin-
10569: muodoin on luovuttu, on käynyt tarpeelliseksi muuttaa ase-
10570: 30         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10571: 
10572: tusehdotuksen järjestystä ja ottaa siihen joukko lisämäärä-
10573: yksiä. Asetusehdotus Valiokunnan esittämässä muodossa
10574: esiintyy siis niin oleellisesti eroavana esitysehdotuksen muo-
10575: dosta, ettei ole käynyt noudattaminen tavanmukaista menet-
10576: telyä sen osottamiseksi, mitä esitysehdotuksesta on poistettu
10577: ja mitä V aliobmta on siihen lisännyt.
10578:     Ehdotettuun asetukseen lisäyksestä toukokuun 10 päivä-
10579: nä 1886 annettuun Keisarilliseen Asetukseen p~nkkiliik­
10580: keestä, jota yhtiö harjoittaa, on Valiokunta tehnyt sen muu-
10581: toksen, että lausetavan ,ulkomainen pankkiosakeyhtiö" si-
10582: jaan on pantu sanat ,pankkiosakeyhtiö, jonka kotipaikka ei
10583: ole Suomessa". Siten on Valiokunta tahtonut välttää sen,
10584: että venäläisiä pankkeja, jotka mahdollisesti haluavat har-
10585: joittaa pankkiliikettä Suomessa, ei luettaisi tässä seuraavan
10586: asetusehdotuksen määräysten alaisiin pankkeihin.
10587:     Tämän mukaiseti on Valiokunta tehnyt vastaavan muu-
10588: toksen ulkomaisia pankkeja koskevan asetuksen nimikkee-
10589: seen.
10590:     Asetuksen 1 ja 2 § :n säännökset on laadittu huomioon
10591: ottaen mitä Valiokunta on lausunut sekä myönnytysjärjes-
10592: telmän hylkäämisestä että pankin oman pääoman suuruu-
10593: desta ja siitä lyhimmästä ajasta, mikä pankin, joka haluaa
10594: harjoittaa liikettä tässä maassa, on sitä ennen täytynyt olla
10595: toimessa kotimaassaan. Sen ohella mainitaan, mikä selitys
10596: on esitettävä, ennenkuin pankki voi Keisarilliselta Senaa-
10597: tilta saada luvan haarakonttorin perustamiseen tänne. Esi-
10598: tysehdotuksen vastaavat pykälät (1 ja 2) määräävät, että
10599: ulkomainen pankkiosakeyhtiö, joka haiuaa harjoittaa lii-
10600: kettä Suomessa, on tämän asetuksen säännösten alainen,
10601: sekä että oikeus sellaisen liikkeen harjoittamiseen on Keisa-
10602: rillisen Senaatin ratkaisun ja Senaatin yhtiölle myönnetyn
10603: luvan varassa.
10604:      Valiokunnan ehdotuksen 3 ja 4 § :ssä on määräyksiä ul-
10605:  komaisen pankin Suomessa sijaitsevassa haarakonttorissa
10606: noudatettavasta kirjanpidosta ja velvollisuudesta antaa Kei-
10607: sarillisen Senaatin V altiovaraintoimituskunnalle tietoja
10608:                             Liite I.                         31
10609: 
10610: pankin liikkeestä sekä julkaista ne virallisissa lehdissä. Nä-
10611: mä pykälät vastaaYat ja laajentavat esitysehdotuksen 4 § :n
10612: säännöksiä.
10613:     5 § ilmoittaa pankin oikeuspaikan ja vastaa, vaikka toi-
10614: seen muotoon laadittuna, esitysehdotuksen 5 § :ää.
10615:     6 § :ssä säädetään, että ulkomainen pankki on toukokuun
10616: 10 päivänä 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, an-
10617: netun K. A :n 6, 7 ja 17 § :ssä olevain säännösten alainen.
10618: Mainitun asetuksen 6 § :ssä säädetään, että pankki ei saa pi-
10619: tää teollisuusliikettä eikä muuta kauppaa kuin kullan ja ho-
10620: pean, koti- ja ulkomaisien vekselien, maksuosotuksien ja
10621: pankkisetelien sekä muiden krediittipaperien. Kuitenkin
10622: saatettakoon pankin saamisesta pantiksi pantu tahi ulosotet-
10623: tu muunlainenkin omaisuus, kun ei velallinen sitä Innasta,
10624: pankin varalle huutaa, mutta on se jälleen myytävä, heti
10625: kun edullisesti tahi mahdollisimman vähällä tappiolla pan-
10626: kille niin tapahtua voi. Pankilla ei myöskään ole kielletty
10627: olemasta kiinteää omaisuutta, joka pankkiliikkeen pitämi-
10628: seen saattaa olla tarpeellinen. Asetuksen 7 § :ssä sääde-
10629: tään, että pankki ei ole oikeutettu haltijalle asettamaan si-
10630: toumuksia, olkoot mitä laatua tahansa, jotka eivät kulje ko-
10631: rolla. Asetuksen 17 § taas kuuluu: ,Pankin hallituksen eli
10632: johtokunnan jäsen, samoin kuin pankin haarakonttorin joh-
10633: taja tahi sen toimikuntaan kuuluva jäsen taikka muu pan-
10634: kin palvelukseen asetettu henln1ö rangaistJakoon:
10635:      1 :ksi) jos hän tahallaan tekee itsensä syylliseksi siihen,
10636:  että niissä ilmoituksissa pankin tilinasemasta, jotka 10 § :n
10637:  mukaan ovat virallisiin sanomalehtiin pantavat, yleisölle
10638:  annetaan vääriä tietoja, kuritushuoneella vähintään kah-
10639:  deksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi tahi van-
10640:  keudella vähintään kahdeksi kuukaudeksi ja enintään yh-
10641:  deksi vuodeksi ;
10642:      2 :ksi) jos hän tahallaan tekee itsensä syypääksi siihen,
10643:  että pankki ulosantaa seteleitä tahi muita semmoisia velka-
10644:  sitoumuksia haltialle, joista 7 § :ssä puhutaan, sakolla tu-
10645:  hannesta neljään tuhanteen markkaan tahi vankeudella
10646:  enintään kahdeksi vuodeksi;
10647: 32         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10648: 
10649:     3 :ksi) jos hän tahallaan tekee itsensä syylliseksi siihen,
10650: että pankki menee itsellään olevaa obligationien ulosanta-
10651: misen oikeutta ulonm1aksi, sakolla viidestä sadasta kahteen
10652: tuhanteen markkaan tahi vankeudella enintään yhdeksi
10653: vuodeksi.
10654:     Jos joku yllä mainituista henkilöistä tietäen, että ase-
10655: tuksen määräyksiä sanotuissa kohdin on rikottu, ei ole vii-
10656: pymättä vaatinut sitä oikaistavaksi eikä, jos oikaisua ei ole
10657: tapahtunut, ilmoittanut asianlaitaa julkiselle asiamiehelle
10658:  tahi viralliselle syyttäjälle, hän rangaistakoon sakolla vii-
10659: destäkymmenestä aina tuhanteen markkaan tahi vanken-
10660: della enintään kuudeksi kuukaudeksi.
10661:     Sakot, jotka tämän asetuksen mukaan tuomitaan mak-
10662: settavaksi, jaetaan ja muutetaan sen mukaan kuin uhkasa-
10663: koista on säädetty."
10664:     Esitysehdotuksen 6 § :ssä säädetään, että ulkomainen
10665: pankkiosakeyhtiö on sekä voimassa olevan pankkilain 6, 7
10666: ja 17 § :n että myös saman lain 18 § :n määräysten alainen,
10667: jossa viimeksi mainitussa § :ssä säädetään, että pankin ei tule
10668: saada apua yleisistä varoista, älköönkä myöskään valtiota
10669: sekotettako pankin yksityiseen yritykseen tahi se tämän
10670: kannattamiseen osaa ottako. Nämä määräykset ovat kui-
10671: tenkin Valiokunnasta näyttäneet aivan tarpeettomilta, jota
10672: vastoin Valiokunta on ehdottamansa 6 § :n jälkimäiseen
10673: momenttiin ottanut pankkilain 4 § :n 2 momentissa olevat
10674: säännökset.
10675:     7 § :ssä määrätään, mihin rajaan asti ulkomainen pankki
10676: on oikeutettu Suomessa vastaanottamaan talletuksia sen
10677: käsityksen mukaisesti, minkä Valiokunta on tässä edellä
10678: julkilausunut Vastaavaa säännöstä ei ole esitysehdotuk-
10679: sessa.
10680:     Valiokunnan ehdotuksen 8 ja 9 § :ssä mainitaan ulko-
10681: maisten pankkien valvontaan ja verotukseen nähden nou-
10682: datettavat perusteet. 8 § :ää vastaa esitysehdotuksen 3 §.
10683:     10 § :ssä, joka pääasiassa vastaa esitysehdotuksen 7 § :ää,
10684: säädetään, miten on meneteitä vä, kun ulkomainen pankki
10685: lakkauttaa täällä harjoittamansa liikkeen.
10686:                              Liite I.                           33
10687: 
10688:      11 § :ssä lueteJlaan ne tapaukset, jolloin Keisarillinen
10689: Senaatti voi julistaa ulkomaisen pankin oikeuden pankki-
10690: liikkeen harjoittamiseen Suomessa menetetyksi. Valiokun-
10691: nan mielestä on tällainen tapaus olemassa, jos ulkomaise11
10692: pankin osakepääoma on vähentynyt 75 % :iin Yahvistetusta
10693: määrästään taikka sen omat rahastot eivät enää nouse viit-
10694: täkymmentä miljoonaa yastaa \-aan määrään, taikka jos
10695: pankki ei ole noudattanut voimassa olevaa lakia, ta_ikka
10696: vihdoin jos Keisarillinen Senaatti katsoo valtion asiamie-
10697: hen pankin liikettä vastaan tekemän muistutuksen antavan
10698: siihen aihetta. Tässä tapauksessa pitää Keisarillisella Se-
10699: naatilla Valiokunnan mielesta olla oikeus tutkia ja ratkais-
10700: ta. Tämä pykälä vastaa esitJsehdotnksen 8 § :n säännöksiä.
10701:      12 § :ssä säädetään, miten on meneteltävä, jos ulkomai-
10702: nen pankki tekee konkurssin. Tämä enempää kuin 13
10703: § :kään ei kaivanne erityistä selitJstä.
10704:      14 § myöntää Keisarilliselle Senaatille oikeuden antaa
10705: ne lisäsäännökset, mitkä asetuksen soveltamisessa mahdolli-
10706: sesti havaitaan tarpeellisiksi. Tässä kohden on Valiokunta
10707: ajatellut esim. sitä mahdollisuutta, että ulkomainen pankki
10708: perustaa haarakonttoreja maamme eri paikkakuntiin, jossa
10709: tapauksessa Senaatin pitää määrätä, minkä näistä kontto-
10710: reista tulee täyttää pankille kuuluvat velvollisuudet Keisa-
10711: rilliselle Senaa6lle tehtävään ilmoitukseen, tilinasemain ja
10712: vuosikertomusten julkaisemiseen y. m. nähden.
10713:      Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen eh-
10714: dottaa,·
10715:                  että Edusku11ta puolestaan hyväksyisi sekä
10716:              l{eisarilUsen illajesteetin arnwllisesti vahvistet-
10717:              tavaksi alistaisi näin kulUluvat (JJJetuselulotukset:
10718: 
10719:                   Asetus lisäykseksil §:ään toukokuun 10 p:nä 1886
10720:             annettua Keisarillista asetusta pankkiliiklceestä, jota
10721:             yhtiö harjoittaa.
10722:    Pankkiliikkeestä, jota yhtiö, jonka kotipaikka          e1   ole
10723: Suomessa, täällä harjoittaa~ on erittäin säädetty.
10724:                                                            3
10725: 34         1910. ~ Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10726: 
10727: 
10728: 
10729:                            Asetus
10730:      pankkitiikkeestä, jota yhtiö, jonka kotipaikka ei ote
10731:                  Suomessa, täällä harjoittaa.
10732: 
10733:                               1 §.
10734:     Jlankkiosakeyhtiön, jonka kotipaikka ei ole Suomessa,
10735: mutta joka täällä haluaa harjoittaa pankkiliikettä oman
10736: haarakonttorin välityksellä, tulee Keisarillisen Suomen Se-
10737: naatin Talousosastolta kirjallisesti hakea lupaa sellaisen
10738: konttorin perustamiseen.
10739:     Hakemusta pitää seuraaman pankin voimassa olevat
10740: säännöt sekä todistus siitä :
10741:     että pankki kotimaassaan laillisella oikeudella on vä-
10742: hintäin kymmenen vuotta harjoittanut ja edelleen harjoit-
10743: taa sellaista pankkiliikettä, jota se Suomessa aikoo harjoit-
10744: taa; sekä
10745:     että pankin suoritetun osakepääoman ja vararahastojen
10746: yhteenlaskettu määrä vastaa vähintäin viittäkymmentä mil-
10747: joonaa Suomen markkaa.
10748:     Hakemukseen on myöskin liitettävä:
10749:     se ohjesääntö, jonka mukaan yhtiön tänne perustettavaa
10750: haarakonttoria on johdettava,
10751:     ilmoitus siitä, kuinka yhtiön toiminimi täällä on kir-
10752: joitettava,
10753:     ilmoitus siitä, kelle tai keille henkilöille konttorin johto
10754: uskotaan, taikka ketkä siinä johtokunnan jäseninä tahi per
10755: procuram merkitsevät yhtiön toiminimen, ·sekä
10756:     selvitys siitä, että nämät henkilöt, elleivät he ole Suo-
10757: men kansalaisia, ovat maaliskuun 3 p :nä 1879 elinkeinoista
10758: ånnetun Keisarillisen Asetuksen 12 § :n säännöksen mukai-
10759: sesti oikeutetut harjoittamaan Suomessa elinkeinoa, ynnä
10760: jäljennökset heidän valtakirjoistaan.
10761:     Lisäksi on asiakirjoihin liitettävä pankkiosakeyhtiön
10762: sitoumus ei ainoastaan siitä, että yhtiö Suomessa harjoitta-
10763:                           Liite I.
10764: 
10765: maansa liikkeeseen sekä siitä syntyviin oikeussuhteihin näh-
10766: den alistuu Suomen lakien ja suomalaisen tuomioiStuimen
10767: ratkaisun alaiseksi, vaan myös että, jos se lakkauttaa liik-
10768: keensä, se noudattaa 10 § :ssä olevaa säännöstä.
10769: 
10770:                            2 §.
10771:    Jos 1 § :ssä määrätty selvitys havaitaan täydelliseksi,
10772: niin annetaan osakeyhtiölle lupa sellaisen pankkiliikkeen
10773: harjoittamiseen, joka Suomessa on luvallinen, ja on myön-
10774: netty lupa ilmoitettava Suomen virallisissa sanomalehdissä.
10775:     Ennenkuin liikettä haarakonttorissa saa alottaa, ovat
10776: pankkiosakeyhtiön toiminimi sekä ne henkilöt, jotka ovat
10777: sen johtokuntana tahi kirjoittavat sen toiminimen, kaup-
10778: parekisteriin ilmoitettavat niin kuin toukokuun 2 p :nä
10779: 1895 kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta
10780: annetussa Keisarillisessa Asetuksessa on säädetty.
10781:     Konttorin johtoon tahi sen toiminimen kirjoittamiseen
10782: nähden tapahtuvat muutokset ovat niinikään säädetyllä ta-
10783: valla kaupparekisteriin ilmoitettavat.
10784: 
10785:                            3 §.
10786:      Pankin tämän asetuksen nojalla Suomeen perustamassa
10787: haarakonttorissa on pidettävä sellaisia kirjoja, joista sen
10788: täällä harjoittama liike käy täysin ilmi, minkä ohessa kont-
10789: torin johtokunnan tulee kultakin tilivuodelta, viimeistään
10790: kolmen kuukauden kuluttua sen päättymisestä, antaa Keisa-
10791: rillisen Senaatin V altiovaraintoimituskunnalle kertomus
10792: konttorin toiminnasta.
10793:      Johtokunnan tulee sitäpaitsi
10794:      viimeistään. kolmen kuukauden kuluttua siitä, kuin pan-
10795: kin tilintarkastajat ovat tarkastaneet sen koko liikkeen,
10796: yllämainitulle toimituskunnalle antaa pankin vuosikertomus
10797: sekä tilintarkastajain kertomus suomen ja ruotsinkielisine
10798: käännöksineen ;
10799:      jos pankin toiminta sen kotimaassa on erityisen vin!,n-
10800: omaisen silmälläpidon alaisena, vuosittain jättää samalle
10801: 36~        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10802: 
10803: toimituskmmalle tämän viranomaisen antama todistus siitä 1
10804: ett'ei sen puolesta ole tehty muistutusta pankkia vastaan1
10805: tahi jos muistutus on tehty, selvitys sen sisällyksestä; sekä
10806:     jos muutos pankin sääntöihin tehdään, ennen kolmen
10807: kuukauden kuluttua siitä, kuin se on tapahtunut, edellä-
10808: mainitulle toimituskunnalle antaa tieto muutoksesta.
10809: 
10810:                              4 §.
10811:      Pankkiosakeyhtiön, joka tämän asetuksen nojalla har-
10812: joittaa pankkiliikettä Suomessa, tulee Suomen virallisissa .
10813: sanomalehdissä joka kuukausi julkaista summittainen ilmoi-
10814: tus pankin tilasta kunkin kuukauden lopussa, joka ilmoitus
10815: on siten laadittava, että sen täällä harjoittama liike käy
10816: erittäin ilmi, sekä vuosittain pankin vuosikertomus ja tilin-
10817: tarkastuskertomus, sittenkuin ne ovat Keisarilliselle Senaa-
10818: tille annetut.
10819:                              5 §.
10820:      Oikeuspaikkana niiden asiain käsittelemistä varten, jot-
10821: ka johtuvat tämän lain nojalla Suomessa toimivan pankin
10822: liikkeestä, on sen paikkakunnan alioikeus, jossa haarakont-
10823: tori on.
10824:                              6 §.
10825:     Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva pankki on
10826: toukokuun 10 p :Itä 1886 pankkiliikkeestä, jota yhti~ har-
10827: joittaa, annetun Keisarillisen Asetuksen 6 ja 7 § :ssä ole-
10828: vien säännösten alainen ja on sen täkäläisiin virkamiehiin
10829: sovellettava mainitun asetuksen 17 § :ssä olevat säännökset.
10830:     Pankin pohjarahastoa älköön, niin kauvan kuin liikettä
10831: täällä harjoitetaan, vähennettäkö osinkoja jakamalla tahi
10832: osakkeita takaisinostamalla. Älköön myöskään pankin omia
10833: osakkeita missään tapauksessa hyväksyttäkö vakuudeksi
10834: pankille annetuista sitoumuksista.
10835: 
10836:                           7 §.
10837:    Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva pankki äl-
10838: köön Suomessa vastaanottako talletuksia yhteensä suurem-
10839:                            Liite 1.                        37
10840: 
10841: paan määrään, kuin mihin pankin Suomessa lainaksi anta-
10842: mat varat kaikkiaan nousevat.
10843: 
10844:                              8 §.
10845:     Va:lvomaan tässä asetuksessa mainittua pankkiliikettä
10846: määrää Keisarillinen Senaatti julkisen asiamiehen, joka on
10847: oikeutettu niin usein kuin hän tarpeelliseksi katsoo, tarkas-
10848: telemaan haarakonttorin kirjoja, kassoja sekä laina- ja mui-
10849: ta asiakirjoja.
10850:     Pankin tulee julkisen asiamiehen palkkaukseen maksaa
10851: se apulisä, minkä Keisarillinen Senaatti määrää.
10852: 
10853:                              9 §.
10854:    Pankin verottamisesta liikkeestä, jota se tämän asetuk-
10855: sen nojalla Suomessa harjoittaa, on voimassa, mitä siitä on
10856: säädetty tahi vastedes säädetään.
10857: 
10858:                            10 §.
10859:     Jos pankki, joka tämän asetuksen nojalla harjoittaa
10860: pankkiliikettä Suomessa, tahtoo siitä lakata, on pankin
10861: haettava vuosihaaste tässä maassa oleville saamamiehilleen,
10862: ja tulee pankin täkäläisen konttorin liikkeestä syntynyt
10863: velka olla maksettu tahi vakuus siitä suomalaiseen pankki-
10864: laitokseen pantu, ennenkuin pankin Suomessa oleva haara-
10865: konttori lakkautetaan.
10866: 
10867:                              11 §.
10868:     Keisarillinen Senaatti voi julistaa tämän asetuksen no-
10869: jalla myönnetyn oikeuden pankkiliikkeen harjoittamiseen
10870:  Suomessa menetetyksi:
10871:     jos pankin ntrat ovat niin vähenneet~ että ainoastaan
10872: 75 % pohjarahaston säädetystä määrästä on jälellä;
10873:     jos pankin omat rahastot eivät enää nouse liikkeen alot-
10874: tamista varten määrättyyn pienimpään määrään, viiteen-
10875: kymmeneen miljoonaan markkaan;
10876:     jos pankki muuten laimin1yö sen täyttämisen, mitä tässä
10877: :asetuksessa on säädetty hthi vastedes sellaisesta pankkiliik-
10878: 38         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10879: 
10880: keestä, jota se harjoittaa, säädetään, tahi jos silmälläpitävän
10881: viranomaisen muistutus pankin toimintaa vastaan täällä
10882: tahi sen kotimaassa havaitaan siihen antavan aihetta.
10883: 
10884:                             12 §.
10885:      ,Jos pankki, joka tämän asetuksennojallaharjoittaapank-
10886: kiliikettä Suomessa, tekee konkurssin, tahi jos sen oikeus
10887: liikkeen ha1ioittamiseen täällä julistetaan menetetyksi, ovat
10888: kaikki sen Suomessa olevat varat viipymättä julkisen asia-
10889: miehen toimesta takavarikkoon otettavat pankin täkäläisen
10890: haarakonttorin liikkeestä syntyneiden velkojen suorittami-
10891: seksi; ja on asiamiehen pidettävä huoli vuosihaasteen otta-
10892: misesta pankin tässä maassa oleville saamamiehille.
10893:      Näistä toimenpiteistä tulee asiamiehen ilmoittaa Keisa-
10894: rillisen Senaatin Valtiovarain-toimituskunnalle, jonka on
10895: määrättävä selvitysmies takavarikkoon otettujen varojen
10896: rahaksimuuttamista ja niiden saamamiesten kesken jaka-
10897: mista Yarten, jotka vuosihaastossa määrättynä paikalletulo-
10898: päivänä tahi sitä ennen ovat saatavansa ilmoittaneet. Jako
10899: on toimitettava täkäläisten saamamiesten kesken noudatta-
10900: malla .konkurssipesän jaosta voimassa olevia määräyksiä •
10901: •Jos syntyy ylijäämää., on se yhtiölle tahi sen konkurssipe-
10902: sälle toimitettava.
10903: 
10904:                              13 §.
10905:     Kun pankkiliike, jota tämän lain nojalla harjoitetaant
10906: lakkaa, on ilmoitus siitä kauppareh.'isteriin asianmukaisesti
10907: tehtävä,.
10908:                            14 §.
10909:     Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat mää-
10910: rä.ykseL jotka tämän asetuksen so.-eltamiseen nähden havai-
10911: taan tarpeellisiksi.
10912:                           Liite II,                       39
10913: 
10914: 
10915: 
10916: 
10917:        Suomen Kauppa valtuuskunnan
10918:            Keskusvaliokunnalle.
10919:     KahdeBtoista Yleinen Kauppiaskokous on antanut alle-
10920: kirjoittaneiden toimeksi tarkastaa professori Th. Homeuin
10921: Eduskunnassa tekemän eduskuntaesityksen oikeuden myön-
10922: tämisestä ulkomaisille pankeille pankkiliikkeen harjoitta-
10923: miseen maassamme sekä antaa Keskusvaliokunnalle lausun-
10924: IlOn siitä. Tämiin tehtävän täyttääkseen on komitea tar-
10925: kastanut puheena olenn ehdotuksen ja pyytää sen johdosta
10926: Keskusvaliokunnalle ilmoittaa seuraavaa.
10927:     Ensinnäkin on komiteassa lausuttu se mielipide, ettei ko-
10928: mitean tehtäviin voinut kuulua lakiehdotuksen eri pykäläin
10929: tarkastaminen. Komitea on katsonut itsellään olevan sitä
10930: vähemmiin syytä lausua mielipidettään ehdotuksen lainopil-
10931: lisista ja nmodollisista puolista, kun kysymykset semmoiset
10932: kuin esimerkiksi ne, jotka koskevat menettelyä konkurssis-
10933: sa, konkurssivalvontaa ja muut tähän ehdotukseen kohdis-
10934: tuvat prosessioikeudelliset seikat ovat komitean pätevyyden
10935: ja arvosteluoikeuden ulkopuolella. Lakiehdotuksen lain-
10936: opillisen tarkastuksen katsoo komitea asianmukaisesti kuu-
10937: luvan Eduskunnan laklxaliokunnalJe, jonka harkittavaksi
10938: Eduskunta tämän asian lähettänee ennen sen lopullista rat-
10939: kaisua.
10940:     Mutta nikkei komitea niinmuodoin voi puolestaan an-
10941: taa mitään yksityiskohtaista lausuntoa ehdotuksesta edellä
10942: mainitussa kohden, on komitean kaikkien jäsenten mielestä
10943: näyttänyt aivan luonnolliselta että ulkomaisen pankin, jolle
10944: voidaan myi.intää oikeus toimia maassamme, pitää noudat-
10945: taa meillä voimassa olevaa oikeutta ja olla sellaisten mää-
10946: räysten alainen~ että oikensnatimukset sitä vastaan täällä
10947: 40          1910. -        Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
10948: 
10949:  voidaan täysin saattai.1 .-oimaan. Niissä ulkomaisissa val-
10950:  tioissa, missä oikeus pankkiliikkeen harjoittamiseen on \'a-
10951:  paa, eikä erityisten lainmääräysten alainen, saavat luonnol-
10952:  lisesti ulkomaisetkin pankit toimia lain asettamaHa niille
10953:  erikoisia rajoituksia. :Meidän maassa sitä vastoin, missä-
10954:  kotimaista pankkiliikettä järjestävät määrätyt ohjeet, näyt-
10955:  tää lainsäätäjän olevan niin menetteleminen, että ulkomais-
10956:  ten pankkienkin toiminta kytketään lujiin ja lainvoimaisiin
10957:  muotoihin.
10958:      Kahdennentoista Yleisen Kauppiaskokouksen puolelbt
10959:  on olemassa periaatteellinen lausunto eduskuntaesityksen
10960:  tarkoihiksesta ja on komitea yksimielisesti katsonut voi-
10961:  vansa yhtyä siihen kauppiaskokouksen enemmist,ön lau-
10962: sumaan käsitykseen, että esteet, mitkä lainsäädäntötietä
10963:  kohtaa.-at ulkomaisen pankin liikkeen harjoittami8ta tiiällä,
10964: olisi poistettava. Komiteassa on tähän nähden myös lau-
10965: suttu, että olisi etusijassa kiinnitettävä huomiota niihin etui-
10966:  hin, joita maamme liike-elämälle ja taloudelliselle kehityk-
10967: selle voi johtua niistä lisääntyneistä mahdollisuuksista vä-
10968: littömiin yhteyksiin ulkomaiden ja likinnä taloudellL.sesti
10969:  vankimpain maiden kanssa, joita ehdotuksen toteuttaminen
10970: epäilemättä olisi saava aikaan. Tässä on komitean mielestä
10971: .ehdotuksen pääasiallinen ja tärkein merkitys ja katsoo ko-
10972: mitea tämänkin näkökohdan jo riittävän perustelemaan la-
10973: kiehdotuksen puoltamista. Sillä tavoin kuin olot meillä
10974: ovat kehittyneet olemme eritoten viime vuosina kylläkin
10975: tuntuvasti saaneet kokea rahallisessa suhteessa eristetyn ase-
10976: mamme aiheuttamia epäkohtia.
10977:      Tosin on meidän kiitollisuudella tunnustettava ne mel-
10978: 1wiset palvelukset, joita valtio- ja kunnallislainaimme ruot-
10979: sinmaalaiset välittäjämme ovat maallemme tehneet sekä ne
10980: ,edut, joita on johtunut heidän esiintymisestään meidän
10981: puoltajinamme ulkomaisilla markkinoilla. Mutta yhtä kiel-
10982: tämätöntä on, että mahdollisuus päästä ulkomaiden kanssa
10983: välittömiin neuvotteluihin näistä lainoista ja muistakin pit-
10984: kiiaikaisen lainanksen muodoista tuottaisi huomattavia etuja
10985: 
10986: 
10987: 
10988: 
10989:                       ..
10990:                            Liite II.                       41
10991: 
10992: tähänastisen järjestelmän edellä. Sillä jos yksi tai useam-
10993:  pia suuria ulkomaisia pankkeja perustaisi tänne omia kont-
10994:  toreja, jotka hankkisivat itselleen maamme oloista ja talou-
10995:  dellisista apulähteistä tarkemmat tiedot kuin mitä tähän
10996:  asti on ollut ulkomaiselle pankirimaailmalle t.arjona, olisi
10997:  siten lujittunut yhteys aivan varmaan välittömästi vaikut-
10998:  tava lainanhankkeisiimme ulkomaisiJla markkinoilla. Ko-
10999:  miteasta sentähden näyttää siltä kuin voisi nyt viitottu t'e
11000:  johtaa pysyväisiin ja ennen kaikkea vilkkaampiin rahalli-
11001:  siin yhteyksiin ulkomaan kanssa ja siten myös viedä talon-
11002:  elellisen kehityksemme askeleen eteenpäin.
11003:      Saattaa epäillä, saisiko ulkomaisten pankkien esiintymi-
11004:  nen meidän markkinoillamme aikaan tuntuvaa muutosta
11005:  korkokantaan. Tässä kohden ovat mielipiteet komiteassa
11006:  olleet jonkun verran eriäviä. Toiselta puolen on arveltu
11007:  että suurempi mahdollisuus ulkomaisen luoton kiiyttämi-
11008: ,seen olisi aikaansaava suurempaa rahanrunsautta maassam-
11009:  me, koska on todennäköistä, ettei ainoastaan valtion ja kun-
11010:  tain lainatarpeita voitaisi helpommin ja kenties jonkun ver-
11011:  ran paremmilla ehdoilla tyydyttiUi, vaan myös mah-
11012:  dollisten teollisuusliittymien ja vastedes yksityisten
11013:  suurempain      teollisuusyritysten , saattaisi ajatella saa-
11014:  van ulkomaista luottoa pitemmäksi ajaksi, joten ko-
11015:  timainen pääomanmuodostus enemmän kuin tähän asti
11016:  saiSI tyydyttää inaamme muuta luottotarvetta.           Tähän
11017:  tulee lisäksi, että täällä toimivat ulkomaiset pankit
11018:  aivan todennäköisesti ottaisivat haltuunsa osan puhdasta
11019:  kanppasalldma: josta sentiihden syntyisi kiivaampaa kilpai-
11020:  lua pankkien kesken: mikä seikka olisi kaupalle tnothwa
11021:  ainakin jonkun verran etua. Toiselta puolen Ön huoman-
11022:  tettu, ettii ulkomaiset pankit tuskin katsoisivut itselleen
11023: ,edulliseksi polkea lainanantokorkoa, vaan että ne tässä koh-
11024:  den seuraisivat kotimaisten pankkien jälkiä sekä että niiden
11025:  lainanautoliikettä täällä joka tapauksessa harj oitettaisiin
11026:  erittäin Yarovasti ja ainoastaan vähitellen lisäten. Olisi
11027: kenties viisninta olla toivomatta liian paljoa sekä odotta-
11028: -42        1916. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
11029: 
11030: matta pikaista taikka erittäin tuntuvaakaan lainanantoko-
11031: ron laskeumista Sf'n johdosta ettå maamme avataan ulkomai-
11032: Belle pankkiliikkeelle.
11033:       Tähän pyytää komitea huomauttaa että täällä toimivien
11034: ulkomaisten pankkien välitön vaikutus on pula-aikoina to-
11035: dennäköisesti oleva huomattan. Ei käy kieltäminen, että
11036: kotimaisten pankkiemme toiminta;-apaus on sellaisina ai-
11037: koina ollut kovin rajoitettu, mikä seikka ei suinkaan ole vä-
11038: himmin johtunut Suomen Pankin vähäisestä laajenemisky-
11039: vystä. Aivan ,-iime aikoina on yksityispankeilla tosin ollut
11040: tilaisuutta sijoittaa lainavekseleitä alkomaalle ja siten jon-
11041: kun wrran lujittaa asemaansa. .Mutta tämäkin menettely
11042: on ollut ylen ahtaaseen oloon rajoitettuna vähäisen luoton
11043: johdosta. Jos sitä nstoin lainanotosta vastaisuudessa voi-
11044: daan neuvotella itse paikalla ulkomaisten pankkieri täkä-
11045: läisten haarakonttorien kanssa, on se ilmeinen etu, joka on.
11046: sangen suureksi arvioitava. Sillä kukaan ei voi väittää,.
11047: ettei siten tarjoutuisi mahdollisuutta saada, vaikkakin kal-
11048: lii!'!ta hinnasta, pula-aikoinakin käytettäväksi markkinoilla
11049: välttämättä tarpeellinen pääoma. Pelkästään tietoisuus sii-
11050: tä, että sellainen varaläppä on olemassa, kaiketi olisi omansa
11051: vaikeina aikoina vähentämään liikemaailmassa nykyään
11052: niin valitettua hermostuneisuutta. Pula-ajan kirein kausi
11053: luonnollisestikin välttyy sitä pikemmin mitä likeisemmässä
11054: kosketuksessa olemme suuriin rahamarkkinoihin ja sen no-
11055: pf'ammin vaihtele.-aan tilaan. Sen pelon taas että täällä
11056: t.oimivat ulkomaiset pankit niukkoina raha-aikoina kohteli-
11057: sivat suomalaisia liiketuttaviaan erittäin kovakourai'lesti
11058: tekee näiden pankkien oma etu ilmeisestikin turhaksi.
11059:       Komitea ei ole lopuksi voinut olla ottamatta huomioon
11060: sitä edullista vaikutusta mikä meidän markkinaimme avaa-
11061: misesta ulkomaisille pankeille olisi odotettavissa ulkomais-
11062: ten kurssien noteraukseen. Tavallisesti on ostokurssin ja
11063: myyntikurssin välinen e.rotus ollut tarpeettoman suuri joh-
11064: tuen etusijassa siitä ettei meillä ole minkäänlaista vainuta-
11065: pörssiä.
11066:                            Liite II.                        43
11067: 
11068:      Vaikka komitea i1iinmuodoin on täysin yhtä mieltä;
11069: Yleisen Kalippiaskokouksen enemmistön kanssa siinä, että
11070: herra Homen eduskuntaesitys ansaitsee kannatusta ja että
11071: ulkomaisille pankeille olisi myönnettävä oikeus harjoittaa
11072: liikettä maassamme, ei komitea voi kannattaa esityksenteki-
11073: jän ehdotusta siinä kohden mikäli se koskee toimintaoikeu-
11074: den ehtoja. Herra Homen jättää nimittäin tämän oikeuden'
11075: Keisarillisen Senaatin harkinnan varaan ja tahtoo siten pe-
11076: rustaa myönnytysjärjestelmän. Komitea on sitä mieltä, että
11077: l1arkinta jokaisena eri kertana on käyvä sangen Yaikeaksi'
11078: ja on tuskin omansa antamaan niitä takeita, joita tässä ta-
11079: pauksessa on oikeus ja velvollisuus vaatia. Päin vastoin on
11080: sellainen harkinta aina riippuva subjektiivisesta käsitykses-
11081: tä, johon nähden ei edes voi täysin torjua luotaan pelkoa
11082: että syrjävaikuttimet pääsevät määräämään. Komitean
11083: kaikki jäsenet ovat sentähden vastustaneet myönnytysjär-
11084: jestelmän soveltamista ja puoltaa komitea sen sijaan yksi-
11085: mielisesti asetukseen pantavaksi määrättyjä ehtoja ulko-
11086: maisen punkin oikeudelle harjoittaa pankkiliikettä Suo-
11087: messa.
11088:      Tässä kohden on etusijassa otettu huomioon että sellai--
11089: nen oikeus olisi myönnettavä ainoastaan suurille ulkomai-
11090: sille laitoksille, joilla on käytettävänään melkoisia omia pää-
11091: omia ja jotka sentähden nauttint yleistä luottamusta jw
11092: tarjoovat tarpeelliset takeet. Pienemmistä ulkomaisista
11093: pankeiE>ta ei liike-elämämme Yoi odottaa mitään hyötyä,-
11094: yhtä vähän kuin niiden luotettavaisuuden tahi toimintata-
11095: van arvosteleminenkaan on mahdollista. Komitean käsityk-
11096: sen mukaan on viisikolmatta miljoonaa Suomen markkaa
11097: maksetun osakepääoman sovelias vähin määrä.
11098:      Lisäksi on komiteassa lausuttu että ulkomaiselle pankille
11099: ei olisi myönnettävä oikeutta kohta kun se on perustettu
11100: alottaa liikettä Suomessa. Tässä on nimittäin arveltu ole-
11101: van vaaran mahdollisuutta, mikä vältettäisiin, jos laki sää-
11102: t.äisi ehdoksi että pankin on pitänyt olla olemassa ja toimia
11103:  kotiinaassaan määrälukuiset vuodet, ennenkuin se voi pääs-
11104: tä meidän markkinoillemme. Tämän ajan pituudesta on ko--
11105: 44           1910. -   Eduskuntaesitysmietintö .N :o 5.
11106: 
11107:   miteassa lausuttu eri mielipiteitä. Toiset jäsenet ovat pitä-
11108:   neet kymmentä vuotta sopivana määränä, jota vastoin toi-
11109:   set eivät ole tahtoneet mennä näin pitkälle, vaan ovat puol-
11110:  taneet viittä vuotta, huomauttaen että ensinmainittu ehdo-
11111:   tus tekisi usean vuoden ajaksi mahdottomaksi jonkun tahi
11112: . joidenkuiden suurten pankkilaitosten liiketoiminnan Suo-
11113:   messa, jolleivät ne ole toimineet kymmentä vuotta, vaikka
11114: . ovatkin jo saavuttaneet hnomatta\'an aseman ulkomaan
11115:   rahamarkkinoilla. Tämän yhteydessä mainittakoon, että
11116:   Suomen Pankin ulkomaisten kirjeenvaihtajain joukossa on
11117:   ainakin yksi ranskalainen ja yksi englantilainen pankki,
11118:   jotka eivät ole olleet kymmentä vuotta toimessa.
11119:       Jos asetuksessa määrätään edellämainitut ehdot osake-
11120:   pääoman suuruuteen ja lyhimpään toiminta-aikaan nähden,
11121:   katsoo komitea niiden vakuuksien olevan olemassa, joita
11122:   kohtuudella käy vaatiminen ulkomaiselta pankilta oikeu-
11123:   desta perustaa tänne hnarakonttori. Komitea on kuitenkin
11124:   ollut sitä mieltä että tämän lisäksi mahdollisesti voitaisiin
11125:  ·asettaa toivomus, että ulkomaista pankkia, joka harjoittaa
11126:   liikettä Suomessa, ei oikeutettaisi täällä ottamaan vastaan
11127:   talletuksia suurempaan määrään kuin mihin pankin yhteen-
11128:   laskettu lainanauto maassamme nousee.
11129:       Muihin huomautuksiin komitean puolelta ei herra Ho-
11130:   menin eduskuntaesitys ole antanut aihetta.
11131:       Komitea pyytää kohteliaimmin että Keskusvaliokunta
11132:   Ylei<>en Kauppiaskokouksen lausuman toivomuksen mu-
11133:   kaisesti saattaisi edellä olevan esityksemme Eduskunnan
11134:   pankkivaliokunnan tiedoksi.
11135:      Helsingissä, syyskuun 30 p :nä 1909.
11136: 
11137:                            Julius Tallberg.
11138:        Emil Schybergson.                   Seth Sohlberg.
11139:        Aug. H. Soini.                      Alfred Carlströrn.
11140:        Gösta. Su~eli.us.                  A. M. Fredriksson.
11141:                                                      Olof Nyk()pp.
11142: )MEN PANKIN                            Liit.e III.                 46
11143: )HTOKUNTA
11144: 
11145:  :Helsingissä
11146: ltokunn 6 p:nä 1910.
11147: 
11148:     N:o 37.
11149: 
11150: 
11151: 
11152: 
11153:                        S u o me n Ed u s kun n a n P a n k k i-
11154:                                  valiokunnalle.
11155: 
11156:              Pankkivaliokunta on kirjeessä viimekuluneen Huhti-
11157:         kuun 28 päivältä pyytänyt Suomen Pankin Johtokunnan
11158:         lausuntoa edustaja Theodor Hornenin näillä valtiopäivillä
11159:         tekemän eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee ulkomai-
11160:         sen pankkiosakeyhtiön oikeutta harjoittaa maassa pankkilii-
11161:         kettä. Valiokunta on kirjeeseensä liittänyt laatimansa eh-
11162:         dotuksen asetukseksi asiassa sekä Pankkivaliokunnan vuo-
11163:         den 1909 toisilla valtiopäivillä antaman mietinnön edustaja
11164:         Hornenin viimeksimainituilla valtiopäivillä tekemän samal-
11165:         laisen eduskuntaesityksen johdosta ynnä vieläkin lausunnon,
11166:         jonka tästä kysymyksestä on antanut kahdennentoista Ylei-
11167:         sen Kauppiaskokouksen tarkoitusta varten asettama komi-
11168:         tea.
11169:              Ennenkuin Johtokunta käy täyttämään sille annettua.
11170:         tointa, pyytää .Johtokunta saada huomauttaa,että Johtokun-
11171:         ta on ollut epätietoinen, tahtoiko Pankkivaliokunta ,Johto-
11172:         kuntaa yksityiskohtaisesti tarkastamaan edustaja Hornenin
11173:         eduskuntaesitystä siihen kuuluvine asetusehdotuksineen vai
11174:         eikö pikemminkin Valiokunnan tarkoitus ole ollut k-uulla
11175:         Johtokunnan mielipidettä ainoastaan kysymyksen periaat-
11176:         teellisesta puolesta. Johtokunta lausuu oikein käsittäneensä
11177:         Pankkivaliokunnan tarkoituksen nyt rajoittautuessaan kos-
11178:         kettelemaan kysymystä yleensä, ja katsoo Johtokunta saa-
11179:         vansa tukea tälle menettelylleen siitäkin seikasta, että se ly-
11180:         hyt aika, joka Johtokunnalle on tätä varten varattu, on
11181:         riittämätön asian laveampaan Yalmistelemiseen.
11182: 46          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 5.
11183: 
11184:      Kysymyksessä olevan eduskuntaesityksen perusteleminen
11185:  alkaa huomautuksella: että Suomessa viimeksi kuluneina
11186:  vuosina vallinnut rahanpuute ei lähinnä ollut johtunut epä-
11187:  terveestä kei'nottelusta,vaan pikemmin ollut maailmamnark-
11188:  kinain olojen aiheuttama, jonka ohessa sanotaan että ainoa
11189:  keino rahanpuutteen poistamiseksi on ollut ulkomaisen pää-
11190:  oman hankkiminen maahamme, mutta että tämä keino ei
11191:  ollut käytettävänä, kun ne ruotsinmaalaiset rahalaitokset,
11192: jotka hyvinä aikoina olivat välittäneet miltei kaiken ulko-
11193:  maisen pääomantuontimme, lähemmin mainituilla perus-
11194:  teilla asettuivat meitä nstaan epäävälle kannalle. Esityk-
11195:  sentekijä sanoo vielä meidän siinä määrin olevan riippuvai-
11196:  sia Tukholman pankkimiesten avusta, ,että kaikki mahdolli-
11197:  suus ulkomaisen luoton saamiseen meiltä lakkaisi, kun he
11198:  syystä tahi toisesta eivät voisi tarjota meille palveluksiaan".
11199:  Viittaamalla tästä koituviin vaaroihin maalle, joka omalla
11200:  pääomanmuodostuksellaan ainoastaan vähän voi tyydyttää
11201:  tarvetta tuotantolähteittensä hyödyllisiksi tekemiseen näh-
11202:  den, arvelee esityksentekijä että, jos ulkomaisille pankeille
11203:  valmistettaisiin tilaisuus täällä harjoittaa pankkiliikettä,
11204:  voitaisiin tietä:ä tukalinakin aikoina olevan luottoa saatavis-
11205:  sa täysin kelpaavaa vakuutta' vastaan.
11206:      Esityksentekijän varmaa väitettä että Suomelle mahdol-
11207: lisuus ulkomaisen luoton saantiin kokonaan olisi riippuva
11208:  joidenkuiden ruotsinmaalaisten pankkimiesten hyvästä tah-
11209:  dosta e1 tosin voida pitää tosiolojen kanssa yhtä-
11210:  pitävänä.      Mutta myönnettävä on, että suurimman
11211: osan niistä ulkomaisista lainoista, jotka suomalaisia
11212: tarpeita varten on otettu, ovat välittäneet ulkomai-
11213: set pankkilaitokset Syynä tähän on tietenkin se, että
11214:  Suomelle sen eristettyyn asemaan ja valtiolliseen tilaan
11215: ylUlä siihen tietämättömyyteen nähden, joka ulkomailla vii-
11216: meisiin aikoihin saakka on vallinnut maastamme ja sen va-
11217: rallisuudesta, tähän asti on ollut sangen vaikeata menestyk-
11218: sellä esiintyä kilpailijana ulkomaisilla rahamarkkinoilla,
11219: saamatta tässä pyrinnössä tukea vaikutusvaltaisilta puolta-
11220:                            Liite Ill.                      47
11221: 
11222:   jilta. Välittäjistä riippuminen tuo aina Ja erittäinkin ta-
11223:   loudellisella alalla mukanaan epäkohtia ja uhrauksia, ja
11224:   on senvuoksi jokainen pyrkimys meidän puoleltamme va-
11225:   pautua tuosta riippuvaisuudesta tunnustuksen arvoinen.
11226:   Samoin kuin Pankkivaliokunta valtiopäivillä 1909 sekä edel-
11227:   lämainittu komitea on Jolitokuntakin sitä mieltä, että aijo-
11228:   tun asetusehdotuksen pääasiallisin ja suurin merkitys on
11229:   siinä, että se lisää mahdollisuutta välitt?mien ja vilkkaam-
11230:   pien yhteyksien solmimiseen taloudellisella alalla ulkomaan
11231:   kanssa. Sillä asian luonnossa on, että mikäli ulkomailla ol-
11232:   laan tilaisuudessa välittömästi itse paikalla tutustumaan
11233:   meidän oloihimme, sikäli kasvavat mahdollisuudet puo-
11234:   lueettomasti niitä arvostella ja sen kautta myöskin mahdol-
11235:   lisuudet meille tarpeen tullen saada Suomeen vapaana-
11236:   olevaa ulkomaista pääomaa.
11237:       Kysymykseen siitä, tulisivatko korko-olot maassa muut-
11238:   tumaan sen kautta, että ulkomaisten pankkien sallittaisiin
11239:   harjoittaa liikettä Suomessa, on Johtokunnan vaikeata an-
11240:   taa vastausta. Että täällä toimivat ulkomaiset pankit, erit-
11241:   täinkin jos ne liikettään varten toisivat maahan suuremman
11242:   määrän ulkomaista pääomaa, kotimaisten pankkien kanssa
11243:   kilpaillessaan ainakin ohimeneväksi ajaksi voisivat painaa
11244:   alas lainauskorot, on kai otaksuttavaa. Mutta toinen asia
11245: . on, eivätkö nuo ulkomaiset pankit· pikemminkin pitäisi etu-
11246:   jansa vastaavana lainauksessaan sovelluttaa meillä vallitse-
11247:   via korkoja, jotka tavallisesti ovat korkeammat kuin suu-
11248:   rissa sivistysmaissa.
11249:       Lausunnossaan edustaja Hornenin eduskuntaesityksen
11250:   johdosta koskettelee ennenmainittu kahdennentoista Kaup-
11251:   piaskokouksen asettama komitea kysymystä siitä vaikutuk-
11252:   sesta ulkomaisten kurssien noteeraukseen nähden, mikä ul-
11253:   komaisilla pankeilla olisi meidän rahamarkkinoihimme.
11254:   Kuten tunnettu noteeraa Suomen Pankki ne kurssit, joiden
11255:   mukaan pankki ostaa ja myy suurimmilla pörssipaikoilla
11256:   maksettavia valuuttoja, ja ylipäänsä noudattavat näitä
11257:   kursseja myösh"in yksityispankit ja muut, jotka. ehkä har-
11258: 48          1910.- f_:duskunta!'sitysmietintö N :o 5.
11259: 
11260:  joittavat liikettä sellaisilla valuntoilla. Tuo verrattain suu-
11261:  ri ero osto- ja myyntikurssien välillä on riippuva monesta
11262:  tekijästä, joita ei nyt tarvittane tässä lausunnossa lähemmin
11263:  kosketella, mutta kuten komiteakin ainm oikein hnomaut-
11264:  taa ei niin suurta kurssieroa, kuin nyt käytettyä, voitaisi
11265:  täällä pitää voimassa, jos täällä olisi pörssi, jossa ulkomais-
11266:  ten nluuttain ostajat ja myyjät voisivat suoranaisesti asi-
11267:  oida toistensa kanssa, tarvitsematta kuten nyt useimmiten on
11268:  laita kukin kohdastansa käyttää pankkien välitystä. Että
11269:  täällä toimivat ulkomaiset pankit menestyksellä tulisivat
11270:  kilpailemaan kotimaisten pankkilaitosten kanssa kaupante-
11271:  osta ulkomaisilla va.luntoi]]a, on päivän seh-äii. N"iinikään
11272:  on kieltämätöntä, että meidän omat pankkimme ja erittäin-
11273:  kin Suomen Pankki tämän johdosta jäisivät ilman tähän
11274:  asti saavuttamiansa melkoisia ngiovoitt{)ja tahi ainakin nä-
11275:  kish-ät niiden suuresti hupenemn.
11276:      Niihin ehtoihin nähden, joita ulkomaisille pankeille olisi
11277:  asetettava oikeudesta harjoittaa SHomessa pankkiliikettä,.
11278:  on Pankkivaliokunta 1909 vuoden valtiopäivillä yhtynyt
11279:  kauppiaskokouksen komitean käsitykseen, että hallituksen
11280:  ratkaisun varassa kussakin erityisessä tapauksessa oleva
11281: myönnytys ei ole omansa tarjoamaan niitä takeita ja sitä
11282:  turvallisuutta, mitä lain määräämien ehtojen täyttäminen
11283: epäilemättä tietäisi. Näiden valtiopäivien PankkiYaliokun- ,
11284: nan ehdotuksesta asetukseksi käy selville, että viimeksimai-
11285: nittukin Valiokunta on tässä kohdin asettunut samalle kan-
11286: nalle. Johtokunta on harkitessaan tätä kysymystä huoman-
11287: nut kauppiaskomitean ja Pankkivaliokunnan esiintuomat
11288: perusteet täysin sitoviksi, jonka vuoksi Johtokuntakin puo-
11289: lestaan katsoo, että mahdollisen asetuksen ulkomaisten pank-
11290: kien oikeudesta Suomessa harjoittaa pankkiliikettä tulisi si-
11291: säJtää seikkaperäisiä määräyksiä niistä ehdoista, joilla tätä
11292: oikeutta saataisiin käyttää. Tärkeämpien ehtojen joukossa,
11293: joita Pankkivaliokunta on tässä suht('(lssa ehdottanut, on
11294: .Johtokunta erityisesti kiinnittänyt huomions.-t määräykseen,
11295: että oikeutettu täällä harjoittamaan liikettä on ainoastaan
11296:                           Liite III.                         49
11297: 
11298: se ulkomainen pankki, jonka suoritetun irtisanomattoman
11299: pääoman ja vararahastojen yhteenlaskettu määrä vastaa vä-
11300: hintäin 50 miljoonaa markkaa. Sellaisen ehdon pitää Joh-
11301: tokunta hyvin harkittuna, kun, kuten kauppiaskomiteakin
11302: huomauttaa, ilmeistä on, että maalle ei missään tapauksessa
11303: voisi koitua hyötyä siitä, että kilpailu jätettäisiin avoimeksi
11304: pienemmiliekin pankkilaitoksille, joiden vakavaraisuutta
11305: sitä paitsi olisi vaikeaa arvostella. Ehdotusta vastaan, että
11306: ulkomaisen pankin saadaksensa puheenalaisen oikeuden oli-
11307: si todistettava, muun muassa, vähintäin kymmenen vuotta
11308: kotimaassa harjoittaneensa pankkiliikettä, ei Johtokun-
11309: nalla myöskään ole mitään muistutettavaa.
11310:     Pankkivaliokunta näillä valtiopäivillä on 6 § :ään ase-
11311: tusehdotusta laatinut määräyksen, että Suomessa toimiva
11312: ulkomainen pankki, joka täällä haluaa harjoittaa lainaksi-
11313: ottoa, on velvollinen tästä johtuvain sitoumusten täyttämi-
11314: sen vakuudeksi Suomen Valtiokonttorin haltuun asetta-
11315: maan vastaavan määrän suomalaisia obligatsioneja Keisa-
11316: rillisen Senaatin Valtiovaralntoimituskunnan hyväksymän
11317: kurssin mukaan. Tällainen määräys tarjoisi Johtokunnan
11318: nähden täyden turvan mahdollisesti peljättäviä väärinkäy-
11319: töksiä vastaan tämänlaatuista liikettä harjoitettaessa. Joh-
11320: tokunta ei kuitenkaan ota sanoakseen, millä tavoin ehdotettu
11321: rajoitus tulisi vaikuttamaan sen tarkoitusperän saavutta-
11322: miseen, johon kysymyksessä oleva lainsäädäntöehdotus täh-
11323: tää.
11324: 
11325:                         Clas v. Collan.
11326:       F. Stenius.       Jalo Järnefelt.       K. Basilier.
11327: 
11328:                                              Maw SabelU.
11329: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
11330:            1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11331: 
11332: 
11333: 
11334: 
11335:                  Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2
11336:            teiden tekemistä ja kunnossapitoa maalla koskevien
11337:            eduskuntaesitysten johdosta.
11338: 
11339:     Valmistelevaa käsittelyä varten on Eduskunta Laki- ja
11340: talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Astalan y. m.
11341: eduskuntaesityksen n :o 17, joka sisältää ehdotuksen laiksi
11342: a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla sekä b)
11343: tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä, kuin myös
11344: edustajain Juho Torpan y. m. ja Kyösti Kallion y. m.
11345: allekirjoittamat eduskuntaesitykset n :ot 18 ja 19, joihin
11346: sisältyy ehdotukset asetuksiksi samoista asioista. Samalla
11347: on Valiokunnalle myöskin lähetetty ote asian lähetekeskus-
11348: telusta Eduskunnassa pidetystä pöytäkirjasta.
11349: 
11350: 
11351: 
11352:                 Ehdotus asetukseksi teiden tekemisestä ja kun-
11353:            nossapidosta maalla.
11354: 
11355:     Suomenmaan V altiosäätyjen pyydettyä alamaisessa
11356: anomuksessa 31 päivältä toukokuuta 1894 että, sittenkun
11357: tarpeellinen selvitys olisi asiasta sitä varten asetettavan ko-
11358: mitean toimella saatu, Valtiosäädyille annettaisiin armolli-
11359: nen esitys teiden tekemis- ja siltain rakentamisrasituksen
11360: huojentamisesta, ryhdyttiin samana vuonna toimittamaan
11361: tilastollista tutkimusta tientekorasituksen tuottamista kus-
11362: tannuksista, minkä jälkeen Senaatti vuonna 1898 asetti ko-
11363: mitean, jonka tuli laatia ehdotus muutetuiksi säännöksiksi
11364:   2         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11365: 
11366:  teitten ja siltain tekemisestä maalla. Tämän komitean lo-
11367:  pulla vuotta 1899 valmistuneeseen ehdotukseen perustui
11368: osaksi se armollinen esitys siitä, millä perusteilla ja missä
11369:  järjestyksessä tientekorasitus maalla on suoritettava, joka
11370:  annettiin 1904-1905 vuosien valtiopäiville, samaten kuin
11371: Eduskunnalle vuoden 1907 sekä 1908 vuoden ensimäisillä ja
11372: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä asiasta annetut, mutta
11373:  joka kerta loppuun käsittelemättä jääneet armolliset esi-
11374:  tykset.
11375:      Näiden armollisten esitysten kannasta niihin pääkysy-
11376: myksiin nähden, jotka asiasta voimassa olevaa lainsäädän-
11377:  töä tarkastettaessa tulevat harkittaviksi, mainittakoon
11378: tässä seuraavaa. Maanteiden tekeminen ja kunnossa-
11379: pito säilytettäisiin edelleen tientekolahkojen tehtävänä,
11380: jollaisena on pidetty tarkoituksenmukaisena pysyttää
11381: kunta.     Tientekovelvollisten pnr1a sitä vastoin laa-
11382:  jennettaisiin siten, että paitsi manttaaliin pantujen
11383: tilojen, verolle laskettujen torppien ja ulkopalstojen
11384: sekä teollisuuslaitosten omistajat ja haltijat ynnä kruu-
11385: nu puistojensa puolesta, myöskin muut, jotka maalla
11386: maksavat kunnalle veroa vähintään 800 markan vuositu-
11387: losta, sekä kruunu muidenkin maidensa puolesta tulisivat
11388: suorittamaan tientekorasituksen menot, kaikki siten, että
11389: heille tulojensa mukaan pantaisiin tieäyrejä, joita tulojen
11390: kohotessa lisättäisiin ylenevän asteikon mukaan. Kun tien-
11391: tekorasituksen kustannukset ovat melkoisesti erisuuret eri
11392: osissa maata, annettaisiin valtiovaroista apurahaa enintään
11393: 10 prosenttia maanteiden puhtaista kunnossapitomenoista,
11394: mikä apuraha tulisi jaettavaksi niille tientekolahkoille, joi-
11395: den menot tieäyriä kohden ovat suuremmat sitä keskimää-
11396: rää tieäyriä kohti, johonka koko Suomen maanteiden kun-
11397: nossapitomenot nousevat, kuitenkin niin, että enempää
11398: kuin kolmea neljännestä näiden menojen erosta ei olisi tie-
11399: lahkolle apurahaksi annettava.
11400:      Niin kauan kuin kysymys tientekorasituksen uudes-
11401: taan järjestämisestä on ollut kansaneduskunnassa käsitte-
11402: lyn alaisena, on siellä esitetty se periaatteellinen kanta, että
11403:                            1'ienteko.
11404: 
11405: yleisten teiden rakentaminen ja kunnossapito, näistä kul-
11406: kuneuvoista kun on hyötyä kaikille maan asukkaille, olisi
11407: oleva valtion tehtävä. Jo 1863-64 vuoden valtiopäivillä
11408: lausui talousvaliokunta sen armollisen esityksen johdosta,
11409: jossa pyydettiin valtiosäätyjen lausuntoa siitä, millä ta-
11410: voin voitaisiin helpottaa maanomistajain velvollisuutta
11411: teiden ja siltain rakentamiseen, ettei voida kieltä, että pe-
11412: riaatteellisesti kaikkien kansalaisten tulisi ottaa osaa val-
11413: tion kulkuneuvojen kunnossapitämisen kustannuksiin.
11414: Tientekovelvollisuuden järkiperäistä järjestämistä koske-
11415: van kysymyksen oikeudenmukaisin ratkaisu olisi sen vuok-
11416: si epäilemättå se, että valtio ottaisi suorittaakseen näiden
11417: kulkuneuvojen kunnossapidon sekä että se summa, joka
11418: tienkäyttäjien maksujen lisäksi sitä varten tarvittaisiin, val-
11419: tiorahastoon korvattaisiin yleisen suostunnan kautta. Ei
11420: kuitenkaan katsottu silloisten olosuhteitten sallivan tuon pe-
11421: riaatteen täytäntöönpanoa, ja anoivat valtiosäädyt, että
11422: määrättäisiin asiantuntevia miehiä hankkimaan selvitystä
11423: tientekorasituksen tuottamista kustannuksista, niin myös
11424: niistä menoista, joita sanotunrasituksensiirtäminen valtiolle
11425: tulisi tuottamaan, sekä tekemään ehdotuksen joko tienteko-
11426: rasituksen siirtämisestä valtiolle tai, jos sellainen toimenpi-
11427: de katsottaisiin veronalaisille vähemmän edulliseksi, tämän
11428: rasituksen sillä tavoin järjestämisestä, että se tulisi tasaisen
11429: ja oikeudenmukaisen jaon kautta tientekovelvollisille huo-
11430: jennetuksi. Valtiopäivillä vuonna 1877-78, jolloin asia
11431:  jälleen oli armollisena esityksenä annettu valtiosäätyjen
11432:  käsiteltäväksi, lausui laki- ja talousvaliokunta, että
11433: velvollisuus rakentaa ja kunnossapitää teitä ja siltoja,
11434: joka aikaisemmin luonteeltaan oli kaikkien yhteiskunnan
11435: veroa maksavain jäsenten kannettava rasitus, oli, vaikkakin
11436: se koski koko yhteiskunnan etua, joutunut yhden ainoan
11437: yhteiskuntaluokan suoritettavaksi. Valiokunta huomautti,
11438: että tämän epäkohdan korjaamiseksi voitiin menetellä vaih-
11439:  toehtoisesti joko niin, että valtio ottaisi suorittaakseen tie-
11440:  rasituksen, tai myös niin, että rasitusta lievennettäisiin.
11441:   4        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11442: 
11443: Valiokunta katsoi kuitenkin pitävänsä valita jälkimäisen
11444: vaihtoehdotuksen. Tähän vaikutti erittäin se, että katsot-
11445: tiin niiden rahaverojen, jotka tulisivat valtiolle tarkoitusta
11446: varten maksettaviksi, jos tientekorasitus siirtyisi kruunun
11447: kannettavaksi, käyvän maanomistajillekin rasittavammak-
11448: si kuin tientekorasituksen suorittaminen edelleen työnä.
11449:     Edellä esitetyllä periaatteellisella kannalla oli myös-
11450: kin 1904-05 vuosien valtiopäiväin laki- ja talousvaliokun-
11451: ta, jonka käsiteltäväksi oli lähetetty asiasta valtiosäädyille
11452: annettu armollinen esitys. Valiokunnan valtiosäädyille esit-
11453: tämättä jääneessä mietinnössä lausutaan nimittäin, että oi-
11454: keudenmukaisinta kaiketi olisi, että valtio ottaisi huostaan-
11455: sa tienteon kokonaisuudessaan kantamalla veroja yhteis-
11456: kunnan kaikilta jäseniltä hyvitykseksi. Valiokunta katsoi
11457: kuitenkin, että kaikkia pitempiä askeleita lainsäädännössä
11458: niin paljon kuin mahdollista olisi vältettävä ja sen sijaan
11459: pyrittävä asteettaiseen edistymiseen. Lainsäädännön olisi
11460: sen vuoksi toistaiseksi pyrittävä sovittelun kautta kulke-
11461: maan voimassa olevasta laista päämäärään, jonka asteet-
11462: tainen saavuttminen oli jätettävä tulevaisuudelle. Tämän
11463: tarkoitusperän katsoi valiokunta olevan saavutettavissa si-
11464: ten, että koko maa, kaupunkeja lukuunottamatta, tehtäisiin
11465: yhdeksi yhtenäiseksi tientekolahkoksi, jonka menojen mak-
11466: samiseksi tientekovelvolliset suorittaisivat vuosimaksuja
11467: vuositulojensa ja ylenevän asteikon mukaan. Tällaisen tie-
11468: veron maksamiseen tulisivat osallisiksi, paitsi maanomista-
11469: jia ja tehtailijoita sekä kruununpuistoja, myöskin muun-
11470: laiset kruununmaat sekä kaikki, jotka nauttivat vähintään
11471: 500 markan suuruista kunnallisverotuksen alaista vuositu-
11472: loa.
11473:     Käytännössäkin sen periaatteen kannalle, että maantiet
11474: olisivat valtion rakennettavat ja kunnossapidettävät, aset-
11475: tui laki- ja talousvaliokunta 1907 vuoden valtiopäivillä, jol-
11476: loin valiokunta armollisen esityksen johdosta teiden ja sil-
11477: tain tekemisestä ja kunnossapidosta maalla antamassaan
11478: mietinnössä ehdotti lain asiasta rakennettavaksi sille peri-
11479:                           Tienteko.                        5
11480: 
11481: aatteelle, että yleistä liikettä välittävät maantiet olisivat
11482: valtiovaroilla tehtävät ja kunnossapidettävät, jota vastoin
11483: paikallisliikettä välittävät tiet edelleen jäisivät niiden huo-
11484: leksi, jotka sellaisia tarvitsevat tai niistä hyötyvät. Sanotun
11485: kannan omaksui laki- ja talousvaliokunta myöskin sekä
11486: 1908 että 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä puheenPo:>le-
11487: vasta asiasta valmistamissaan mietinnöissä, joista jälkinäi-
11488: nen on jäänyt Eduskunnalle lähettämättä, ja samalla kan-
11489: nalla ovat niinikään nyt esillä olevat eduskuntaesitykset.
11490:     Näiden esitysten käsittelyyn nähden on Valiokunnassa
11491: esiintynyt eri mielipiteitä. Osa Valiokunnan jäseniä on
11492: nimittäin ollut sitä mieltä, että yhtenäisyyden saavuttami-
11493: seksi valtiovarainhoidon alalla, ei olisi tätä erikoistapansta
11494: varten laadittava erityistä verotusjärjestelmää, vaan Edus-
11495: kunnalle ehdotettava esitykset tällä kertaa hyläWiviksi,
11496: koska maanteiden tekeminen ja kunnossapito, suu!.'ta vuosi-
11497: menoa kysyvänä, verotusolojemme nykyisellä epäoikeu-
11498: denmukaisella kannalla ollessa, on mahdoton ottaa valtion
11499: kustannettavaksi. Sen sijaan olisi anottava, että hallitus
11500: antaisi Eduskunnalle asiasta esityksen hankkeissa olevan
11501: verotusjärjestelmämme uudistamisen yhteydessä, johon se
11502: yhtenä veromuotona läheisesti kuuluu. Valiokunnan enem-
11503: mistö sitä vastoin on katsonut, ettei tientekolainsäädännön
11504: uudistamista olisi jätettävä riippuvaksi verotusjärjestel-
11505: mämme vastaisesta uudistamisesta, vaan että Valiokunnan
11506: olisi käytävä asiallisesti käsittelemään sille valmisteltavaksi
11507: lähetettyjä esityksiä ja tekemään ehdotus säännöksiksi
11508: asiasta.
11509:     Kun sitten on ollut ratkaistavana kysymys mille peri-
11510: aatteelle uusi tielainsäädäntö olisi rakennettava, on Va-
11511: liokunnan enemmistö katsonut, että se periaate, joka pu-
11512: heenalaisiin eduskuntaesityksiin sisältyvissä asetusehdotuk-
11513: sissa teiden tekemisestä ja kunnossa pidosta maalla on
11514: omaksuttu, nimittäin että maantiet yleisen liikkeen välit-
11515: täjinä ovat olemassa koko kansan tarvetta ja hyötyä varten
11516: sekä sen vuoksi rakennettavat ja kunnossa pidettävät vai-
11517:   6        1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11518: 
11519: tiovaroilla, on oikea ja muutenkin paraiten omansa vie-
11520: mään tarpeen mukaiseen kehitykseen kysymyksessä ole-
11521: valla lainsäädäntöalalla. Valiokunnassa on kuitenkin
11522: myös lausuttu se mielipide, että tienteko olisi pysytettävä
11523: pääasiallisesti paikallisena asiana ja järjestettävä jokseen-
11524: kin sen ehdotuksen mukaisesti, joka sisältyy 1907 vuoden
11525: valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen.
11526:     Valiokunta pyytää tässä kohden huomauttaa eräitä
11527: käytännöllisiä seikkoja, jotka Valiokunnan mielestä myös-
11528: kin puoltavat esillä olevan kysymyksen järjestämistä sillä
11529: tavoin kuin eduskuntaesityksiin sisältyvissä asetusehdotuk-
11530: sissa on edellytetty. Maanteiden rakentamisen ja kunnossa
11531: pidon siirtämisellä valtion asiaksi olisi nimittäin voitetta-
11532: vissa ne edut,
11533:     että maantiet saataisiin valtion toimesta järjestelmälli-
11534: sesti ja tarkoituksenmukaisesti rakennetuiksi ja kunnossa
11535: pidetyiksi; sekä
11536:     että tienteosta johtuva rasitus tasaisesti jakautuisi eri
11537: paikkakuntain verovelvollisten kesken.
11538:     Osotukseksi siitä, miten epätasaisesti tierasitus ny-
11539: kyään painaa tientekovelvollisia eri osissa maata, mainit-
11540: takoon 1898 vuoden komitean mietinnössä olevien tieto-
11541: jen mukaan, että kun tierasitus vuonna 1894 manttaalia
11542: kohti nousi esim. V ehmaan kihlakunnassa keskimäärin 42
11543: markkaan 20 penniin, Hollolan kihlakunnassa 88 markkaan
11544: 22 penniin ja Rantasalmen kihlakunnassa 109 markkaan 45
11545: penniin, sama rasitus Helsingin kihlakunnassa teki 149
11546: markkaa 99 penniä, Ikaalisten 182 markkaa 23 penniä,
11547: Sortavalan 272 markkaa 91 penniä, Ilmajoen 219 markkaa
11548: 54 penniä, Saloisten 230 markkaa 24 penniä ja Kemin kih-
11549: lakunnassa 234 markkaa 36 penniä manttaalilta. Koko
11550: maassa oli puheenalaisen rasituksen keskikustannus mant-
11551: taalia kohti sanottuna vuonna 145 markkaa 93 penniä.
11552:     Keskimääräinen kustannus kilometrin pituisen maan-
11553: tienosan kunnossapidosta vuonna 1894 on taasen komitean
11554: laskelmien mukaan noussut :
11555:                            'rienteko.                            7
11556: 
11557:    Uudenmaan läänissä           •• 127 mk. 74 p :iin.
11558:                                      0   ••   0   ••••
11559: 
11560: 
11561: 
11562: 
11563:    Turun ja Porin       .......... 153     02
11564:    Hämeen          " .......... 99 " 92 "
11565:    Viipurin        " .......... 81 "             "
11566:    Mikkelin        "
11567:                läänissä .......... 91   "  55
11568:    Kuopion                          77 " 22 "
11569:                    "                    " 51 "
11570:                             ••       0   •••••••
11571: 
11572: 
11573: 
11574: 
11575:    Vaasan                          131
11576:                    "                    "
11577:                             •    0   ••••••••
11578: 
11579: 
11580: 
11581: 
11582:    Oulun               Lapinmaata                "
11583:                    "
11584:       lukuunottamatta ........... 118      28
11585:                                                          "   "
11586: eli siis koko maassa keskimäärin 110 markkaan 38 penniin.
11587: Kaikkiaan arvioitiin vuodelta 1894 maanteitten ynnä nii-
11588: hin kuuluvain siltain ja lossien kunnossapito kesän aikana
11589: sekä kustannukset lumireen vedosta, lumen luomisesta ja
11590: yleisten talviteitten viitoittamisesta 2,843,108 markaksi 39
11591: penniksi.
11592:     Kun on ollut kysymyksessä tientekorasituksen siirtämi-
11593: nen valtion asiaksi, on yhtenä syynä sitä vastaan esiintuotu,
11594: että tierasituksesta aiheutuvat menot nousisivat nykyisiä
11595: paljoa korkeammiksi, koska kustannukset suuremmista
11596: töistä tulevat valtion toimittamina kalliimmiksi kuin yksi-
11597: tyisten teettäminä. Jos yleisten maanteitten siirtämisestä
11598: valtion rakennettavaksi ja kunnossa pidettäväksi olisi var-
11599: mana seurauksena, että tientekovelvollisuuden täyttämiseen
11600: tarpeelliset entisestäkin suuret menot siitä syystä melkoi-
11601: sesti kohoisivat, niin olisi ehkä pyrittävä muuta tietä aikaan
11602: saamaan parannuksia nykyisiin tienteko-oloihin. Edellä vii-
11603: tatuissa armollisissa esityksissä onkin tätä varten tehty eh-
11604: dotuksia, joiden toteuttaminen tosin tietäisi tuntuvaa edistys-
11605: tä nykyiseen tilaan, mutta joita vastaan on muistutettava
11606: etenkin, ettei niiden kautta voitaisi saada tientekorasitusta
11607: oikeuden ja kohtuuden mukaisesti tasoitetuksi siihen velvol-
11608: listen kesken eri seuduissa maata. Sitä vastoin voidaan
11609: eräitä näissä esityksissä ehdotettuja keinoja käyttäen luul-
11610: tavasti saavuttaa se, että tientekorasitus ei valtion vastat-
11611: tavana tulisi kalliimmaksi kuin tientekolahkojenkaan suo-
11612: rittamana. Jos maanteitten kunnossapito jätetään maa-
11613:   8        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11614: 
11615: laiskunnille, jotka sen lähinnä toimittavat asettamainsa tie-
11616: hallitusten kautta ja jos käytetään urakkajärjestelmää yh-
11617: distettynä ennen urakkatarjouksia toimitettaviin seikkape-
11618: räisiin arvioimisiin kunnossapidon kustannuksista, niin
11619: voinee valtio yhtä hyvällä menestyksellä kuin tientekolah-
11620: kotkin käyttää hyväkseen eri paikkakunnissa saavutettua
11621: asiantuntemusta. Täten voidaan myöskin välttää uusien
11622: valtionvirkojen perustaminen. Ainoastaan siellä, missä liik-
11623: keen suuruuden tähden, niinkuin kaupunkien tai tärkeäm-
11624: päin rautatieasemain tai satamapaikkain läheisyydessä,
11625: maanteiden kunnossapito vaatii niihin syntyvien vikojen
11626: korjaamista viipymättä tai tavallista kestävämpää ja siis
11627: myöskin kalliimpaa rakennustapaa, näyttää olevan tar-
11628: peen asettaa muutamia valtion työnjohtajia, koska maan-
11629: tiet sellaisilla paikkakunnilla voidaan ehkä edullisimmin
11630: pitää kunnossa valtion välittömän toimen kautta. Muualla
11631: tulisi sitä vastoin maanteiden kunnossapito annettavaksi
11632: urakalle, joka menettelytapa on yleisissä töissä osottautu-
11633: nut edullisimmaksi sekä työnantajalle että työn suoritta-
11634: jalle.
11635:     Laki- ja talousvaliokunta on 1909 vuoden toisilla val-
11636: tiopäivillä asiantuntijan laskujen perusteella laatinut ny-
11637: kyisiä hintasuhteita vastaavan kustannusarvion maanteiden
11638: kunnossapitämisestä. Valiokunnan silloiseen mietintöön lii-
11639: tettyyn arviotauluun ovat sanotut vuosikustannukset mer-
11640: kityt 150 markaksi kilometriltä, josta määrästä itse tiepoh-
11641: jan kunnossapidon osalle jakautuu 75 %, siltojen korjauk-
11642: siin 6 %, rumpujen ylläpitoon 1,5 %, kilometri- ja muitten
11643: patsaitten kunnossapitoon 0, 5 %, erityisiin menoihin, ku-
11644: ten tulvien tuottamien vaurioiden korjaamiseen, tiehalli-
11645: tuksen jäsenten palkkauksiin y. m. semmoisiin 7 % sekä
11646: teiden kunnossapitoon talvisaikana 10 %. Kun Suomen
11647: maanteiden pituus, joka vuoden 1898 lopussa oli 25,623 ki-
11648: lometriä, vuonna 1909 on arvosteltu 27,000 kilometriksi,
11649: olisivat valtion menot maanteiden kunnossapidosta siis sa-
11650: nottuna vuonna olleet laskettavat 4,005,000 markkaan. Tä-
11651: hän summaan on silloinen Valiokunta katsonut olevan lisät-
11652:                            Tien teko.                      9
11653: 
11654: tävä uusia teitä ja kalliimpia siltoja ynnä muita keinotöitä
11655: varten 900,000 markan vuotuinen menoerä, joka silloin kun
11656: sanottuja keinotöitä ei satu tehtäväksi, käytettäisiin yksin-
11657: omaan uusien maanteiden rakentamiseen, minkä ohessa pai-
11658: kallisteiden avustamiseksi olisi varattava 95,000 markan
11659: suuruinen määräraha vuodessa. Maantiemenojen kokonais-
11660: summan on Valiokunta siten saanut 5,000,000 markaksi
11661: vuodessa.
11662:     Myöskin on sanottu että, jos maanteiden tekeminen ja
11663: kunnossapito tulisi yhteiseksi koko maalle, niin tämä vai-
11664: kuttaisi toiselta puolen sen, että vaadittaisiin useita kylä-
11665: teitä julistetuiksi maanteiksi ja niiden kunnossapito siten
11666: siirretyksi valtion kustaunettavaksi ja toiselta puolen, että
11667: vaatimukset teiden kunnossapitoon nähden tulisivat suu-
11668: resti kohoamaan ja kustannukset silläkin tavoin enenisivät.
11669: Valiokunnan mielestä saattaa kuitenkin toivoa, että, kun
11670: kunnallisviranomaiset tulevat huomaamaan, mitenkä vaa-
11671: timusten lisääminen maanteiden paljouteen ja laatuun
11672: nähden on omansa lisäämään myöskin tieverovelvollisten
11673: vuosimenoja, tämä on oleva omansa saattamaan vaatimuk-
11674: set maanteiden ja niihin kuuluvien laitosten rakentamises-
11675: ta ja kunnossapidosta kohtuullisten rajojen sisälle.
11676:     Vaikka yleistä kulkuyhteyttä välittävien maanteiden
11677: rakentaminen ja kunnossapito niinmuodoin on katsottu
11678: kuuluvan valtion tehtäviin, on esillä olevissa eduskuntaesi-
11679: tyksissä paikallisiin eli kyläteihin nähden asetuttu sille
11680: kannalle, että paikallistiet edelleenkin jäisivät niiden tehtä-
11681: viksi ja kunnossapidettäviksi, jotka sellaista tietä tarvitse-
11682: vat tai siitä hyötyvät. Kuitenkin olisi niissä paikkakunnis-
11683: sa, missä maanteitä puuttuu, niinkuin maan pohjoisimmas-
11684: sa osassa, saaristossa ja muissa syrjäseuduissa,tai kun asian-
11685: haarat muuten vaativat paikallisteiden aikaansaamista,
11686: valtiovaroilla avustettava siten, että sellainen tie harkinnan
11687: mukaan joko kokonaan valtiovaroilla tehdään tai sen raken-
11688: tamista valtioavulla helpotetaan. Osa Valiokunnan jäsenis-
11689:  tä on katsonut että paikallisteiden jättäminen edellämaini-
11690: tussa suhteessa kyseessä olevan uudistuksen ulkopuolelle ai-
11691:             10       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11692: 
11693:          heuttaisi epätasaisuutta tientekorasituksen kantamisessa si-
11694:          käli, että paikallisteiden varsilla asuvat joutuisivat sen li-
11695:          säksi, että maksavat tieveroa, vielä kustantamaan paikallis-
11696:          tietä, minkä tähden on ehdotettu, että paikallistietkin mää-
11697:          rättäisiin valtion varoilla ylläpidettäviksi. Valiokunnan
11698:          enemmistö ei kuitenkaan ole pitä.nyt paikallisteiden siirtä-
11699:          mistä valtion kustannetta viksi ainakaan vielä mahdollisena.
11700:          Mitä sitten tulee vähemmistön huomauttamaan tientekora-
11701:          situksen epätasaisuuteen, ei enemmistö ole arvellut siinä
11702:          kohden olevan pelättävissä vääryyttä, koska niillä, jotka
11703:          paikallisteitä tulisivat tekemään ja kunnossapitämään, to-
11704:          della täytyy niistä olla välitöntä tai välillistä hyötyä ja sen
11705:          vuoksi ei ole kohtuutonta, että he, sen lisäksi että maantei-
11706:          den heillekin tuottaman hyödyn takia maksavat tieveroa,
11707:          kantavat sen rasituksen, joka aiheutuu paikallisteiden teke-
11708:          misestä ja kunnossapidosta. Huomattava on sitäpaitsi että
11709:          asetukseen teiden tekemisestä liittyvän tieveroasetuksen 3
11710:          § :n viimeisen momentin määräys maantiestä olevan eri-
11711:          tyisen hyödyn perusteella veronalaiselle pantavista lisä-
11712:          äyreistä, tekee mahdolliseksi poistaa sitä epätasaisuutta,
11713:          joka paikallisteiden takia saattaa ilmaantua tientekorasi-
11714:          tukseen.
11715:              Valiokunnan enemmistö on niinmuodoin päättänyt
11716:          puoltaa hyväksyttäväksi vähäpätöisiä muutoksia lukuun-
11717:          ottamatta eduskuntaesitysten tekijäin ehdotusten kanssa
11718:          yhtäpitävän asetuksen teiden tekemisestä ja kunnossa pi-
11719:          dosta maalla.
11720: 
11721:               Asetusehdotuksen eri kohtiin nähden pyytää Valiokunta
11722: Maantiet.
11723:           lausua seuraavaa:
11724:   1 §.
11725:               Tässä pykälässä määritellään ensinnä minkälaiset tiet
11726:           ovat tarkoitetut joutumaan asetusehdotusten säännösten
11727:           alaisiksi. Sellaisina teinä mainitaan asianmukaisessa jär-
11728:           jestyksessä kunnossapidettäviksi määrätyt maantiet ja pai-
11729:           kallistiet, jotenka siis tilustiet jäävät asetuksen ulkopuo-
11730:           lelle. Teiden ryhmitys maanteihin ja paikallisteihin taasen
11731:           riippuu siitä, kenen tehtäviä ne ovat. Ensiksi mainittu ryh-
11732:           mä käsittää valtiovaroilla kunnossapidettävät kesä- ja tai-
11733:                          'fienteko.                    11
11734: 
11735: viajotiet sekä polkutiet, paikallisteihin kuuluvat kyläkun-
11736: tain väliset ajo- ja polkutiet.
11737:     Nykyisistä tientekoa koskevista säännöksistä puuttuu       2 §.
11738: tarkempia määräyksiä teiden noususta. Rakennuskaaren
11739: 25 luvun 1 § :ssä säädetään, että maantie on tehtävä ,mihin
11740: se voidan tehdä tasaisin ja suorin". Ja maanmittaus-
11741: ohjesääntö 15 p :ltä toukokuuta 1848 neuvoo tien suuntaa
11742: tutkivaa maanmittaria kiertämään, jos mahdollista, sellai-
11743: set mäet, joissa tien nousu tulisi olemaan enemmän kuin
11744: 10 prosenttia. Kun maantiet meillä kuitenkin useasti siellä-
11745: kin, missä se olisi voitu verrattain pienellä kierroksella
11746: välttää, ovat johdetut korkeiden ja jyrkkien mäkien yli,
11747: joissa kuormain kuljetus ja tien kunnossapito on vaikeata,
11748: on 2 § :ään otettu määräys ettei maantien nousu saa olla
11749: suurempi kuin seitsemän sadalle, elleivät erinomaiset luon-
11750: nonesteet vaadi siitä poikkeusta myönnettäväksi. Mainittu
11751: korkein nousu on suurin mikä vuorimaissa katsotaan ole-
11752: van sallittava.
11753:     Rakennuskaaren 25 luvun 1 § :n mukaan on kysymys           3 §.
11754: uuden maantien tekemisestä annettava kihlakunnanoikeu-
11755: den ,tutkittavaksi", mutta asian ratkaisu on varattu kunin-
11756: kaan käskynhaltijalle. Kun niiden paikkakuntain asuk-
11757: kaiden, joita tiehanke lähinnä koskee, nykyään on muka-
11758: vampi saada mielipiteensä siitä ilmaistuksi kunnallistoimen
11759: kautta, näyttää ajanmukaiselta poistaa kihlakunnanoikeu-
11760: den osallisuus puheenalaisissa asioissa. Sen sijaan on tek-
11761: nillinen selvitys hankkeesta ynnä siihen liittyvistä kustan-
11762: nuksista tehtävä entistä suuremmalla tarkkuudella. Näin
11763: ollen on Valiokunnan mielestä paikallaan, että kuvernöörin
11764: on hankittava tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausun-
11765: to, kun on kysymyksessä uuden maantien tekeminen taival-
11766: miilla tiellä suoritettava kalliimpi työ. Koska sekä raken-
11767: nus- että voimassapitokustannukset tulevat valtiovaroista
11768: suoritettaviksi, niin on tarpeen, että kuvernöörin päätös,
11769: jolla mainitunlainen, melkoisia kustannuksia kysyvä työ on
11770: määrätty tehtäväksi, alistetaan Keisarillisen Senaatin Ta-
11771: lousosaston tutkittavaksi.
11772:              12       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11773: 
11774:                   Valiokunnassa on ehdotettu pykälään otettavaksi sen-
11775:               suuntainen lisämääräys, että kysymyksen uuden maantien
11776:               tekemisestä saisivat panna v1reille ainoastaan sen paikka-
11777:               kunnan omat asukkaat, jonne tie olisi rakennettava. Valio-
11778:               kunnan enemmistö on kuitenkin pitänyt tällaista määräystä
11779:               tarpeettomana, koska näihinkin asti sanotunlaiset kysymyk-
11780:             , set on nostettu paikkakunnan väestön taholta ja niin luul-
11781:               tavasti edeskinpäin tulee käymään.
11782:    5 §.           Paitsi tavalliseen henkilö- ja tavaraliikenteeseen käyte-
11783:               tään nykyaikana maanteitä myöskin sellaisten raskaiden
11784:               koneiden ja muiden esineiden kuljetukseen, joiden paino
11785:               eräissä tapauksissa saattaa olla suurempi kuin tietä teh-
11786:               täessä on osattu edellyttää. Sellaisesta raskaasta kuormi-
11787:               tuksesta johtuvan siltain, lossien ja lauttain rikkoutumisen
11788:               välttämiseksi on niiden kantovoima asianmukaisesti mää-
11789:               rättävä ja tietä käyttävän yleisön tietoon saatettava, niin
11790:               että jokainen, jolla on kuljetettavanaan raskaampi paino
11791:               kuin ylimenopaikalla olevan ilmoituksen mukaan siinä on
11792:               korkeintaan sallittu, voi ryhtyä tarpeen vaatimiin varo- ja
11793:               vah vi stuskeinoihin.
11794:  7 ja 8 §.        Liian lähellä tietä tai sen ojaa kasvavat puut ja pensaat
11795:               tai siihen tehty aita tai rakennus on haitaksi tien kunnossa-
11796:               pidolle. Sentähden on 7 ja 8 § :ään otettu määräykset, että
11797:               riittävä ala maantien syrjästä tai maantien ojan ulkoreu-
11798:               nasta on jätettävä aukeaksi, eikä näy olevan syytä sallia,
11799:               että kaunistus-istutuksiakaan tässä kohden vastedes pide-
11800:               tään erikoisasemassa.
11801: 12 ja 13 §.       Ellei sopimusta maanomistajan kanssa saada aikaan
11802:               maantien tekemistä varten tarpeellisen alueen taikka soran-,
11803:               hiekan-, kiven- tai savenottopaikan luovuttamisesta, on
11804:               tällainen alue tai paikka pakkolunastettava. Rautatiera-
11805:               kennuksilta saatu kokemus osottaa kuitenkin, että kor-
11806:               vaukset maata pakkolunastettaessa pyrkivät nousemaan
11807:               suuresti yli sen, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Tämän
11808:               johdosta onkin, Valtiosäätyjen aikanaan asiasta tekemän
11809:               päätöksen mukaisesti, viime aikoina rautateitä rakennetta-
11810:                            'l'ienteko.                    13
11811: 
11812: essa vaadittu niiltä kunnilta, joiden kautta rautatie on
11813: tehty, sitoumuksia että kunnat vastaavat siitä, minkä pak-
11814: kolunastuskustannukset ovat suuremmat kuin hallitus, eri-
11815: tyisen arvion nojalla, harkitsee kohtuulliseksi. Koska tällä
11816: tavalla on saatu korvaukset pakkolunastetusta maasta mel-
11817: koisesti vähenemään, on Valiokunnan mielestä samanlainen
11818: menettely suotava myös maantien tekemiseen ja aineenotto-
11819: paikoiksi tarvittavien maa-alojen pakkolunastukseen näh-
11820: den. Maanteiden rakentamiskustannustensaa ttamiseksi mah-
11821: dollisimman alhaisiksi on Valiokunnassa tehty ehdotus, että
11822: tiemaata pakkolunastettaessa maksettaisiin korvaus aino-
11823: astaan tuolla maa-alalla mahdollisesti kasvavasta metsästä
11824: tai siihen pannun työn arvosta mutta ei itse maakamarasta,
11825: sekä että maanomistajat olisivat velvoitettavat korvauksetta
11826: luovuttamaan valtiolle maantientekoon tarpeelliset soran-,
11827: hiekan-, kiven- ja savenottopaikat. Tätä ehdotusta ei Va-
11828: liokunnan enemmistö kuitenkaan ole katsonut voivansa
11829: kannattaa, koska sen toteuttamisesta voisi käytännössä yk-
11830: sityiselle syntyä joskus suurtakin vahinkoa.
11831:     Asetusehdotuksen 16-18 § :ään sisältyvät säännökset           16-18 §.
11832: siitä menettelystä, jota maanteiden kunnossapitoa urakalle
11833: annettaessa on noudatettava. Toivottavaa on että maan-
11834: tiet urakalle tarjottaessa jaetaan sopivansuuruisiin osiin,
11835: niin että kaikille paikkakuntalaisille, jotka sitä haluavat ja
11836: joilla on tällaiseen työhön tarpeelliset välineet, käy mahdol-
11837: liseksi huutokaupassa ottaa joku tieosa kunnossapitääkseen.
11838: Jotteivät maanviljelijäin kiireelliset kesätyöt estäisi ha-
11839: lullisia tarjouksentekijöitä saapumasta urakkahuutokaup-
11840: poihin, on sopivinta asettaa huutokaupat kevätkesälle, josta
11841: myöskin on se etu että tientekorasituksen vuotuiset kulunki-
11842: arviot saadaan hyviss.ä ajoin valmistetuiksi.
11843:     Valiokunnassa on lausuttu mielipide, että huutokau-
11844: poista olisi annettava yleisölle tieto sekä kunnallisiin asioi-
11845: hin nähden säädetyllä tavalla julkaistulla kuulutuksella,
11846: että ilmoituksella paikkakunnan sanomalehdissä. Valio-
11847: kunnan enemmistö on kuitenkin arvellut että sanomalehti-
11848:           14       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11849: 
11850:         ilmoitukset aiheuttaisivat huomattavia lisämenoja valtiolle,
11851:         olematta puheenalaisessa tapauksessa välttämättä tarpeelli-
11852:         siakaan, koska asetuksessa jo on määrätty että urakkahuu-
11853:         tokaupat ovat pidettävät kesäkuussa ja niiden, jotka tahto-
11854:         vat tietoa huutokauppapäivästä, on verrattain helppoa mai-
11855:         nitulla tavalla julkaistuista kuulutuksistakin hankkia
11856:         tuo tieto.
11857: 21 §.       Kruununnimismiesten olisi, niinkuin tähänkin asti, vir-
11858:         kansa puolesta valvottava maanteiden kunnossapitoa ja
11859:         toimitettava keväällä ja syksyllä tiekatselmukset. Kun tie-
11860:         hallitukselle kuitenkin on tärkeätä säännöllisesti saada näh-
11861:         dä, mitä puutteita sen valvonnan alaisissa maanteissä tai
11862:         niihin kuuluvissa laitoksissa saattaa olla, sekä kuinka kel-
11863:         vollisesti asianomaiset urakoitsijat toimittavat tehtävänsä,
11864:         on mainitut katselmukset määrätty kruununnimismiehen ja
11865:         kahden tiehallituksen jäsenen toimitettaviksi.
11866: 23 §.        Oikeudenmukaiselta ja käytännölliseltä on näyttänyt
11867:         määräys että sen, joka maantien alitse tahtoo johtaa vettä
11868:         pois tiluksiltaan, tulee rakentaa maantien poikki tekemänsä
11869:         laskuojan yli kelvollinen silta tai rumpu, jonka kunnossa-
11870:         pito sitten on valtiovaroilla kustannettava.
11871: 24 §.       Tunnettua on, että nykyään monin seuduin vallalla oleva
11872:         tapa kasata tientekoaineita maantielle, useinkin tekee hevo-
11873:         sella kulkemisen tällaisilla teillä vaaranalaiseksi. V aHo-
11874:         kunnassa on sen vuoksi arveltu että olisi joko kokonaan
11875:         kiellettävä mainittu menettely tai ainakin annettava lä-
11876:         hempiä määräyksiä siitä, mitä olisi vaarinotettava jos:
11877:         tällaisia ainevarastoja tahdotaan maantielle panna. Edelli-
11878:         sestä ajatuksesta on kuitenkin ollut luovuttava syystä että
11879:         se voisi tehdä välttämättömäksi erityisten alueiden lunas-
11880:         tamisen tientekoaineiden varastopaikoiksi ja yksityiskoh-
11881:         taisempien määräysten sovittaminen puheenalaisesta sei-
11882:         kasta yleiseen asetukseen on myös osottautunut vaikeaksi.
11883:         Turvallisuuden valvominen tässä kohden lienee siis jätet-
11884:         tävä paikkakunnan kruununpalvelijain asiaksi, joiden tu-
11885:         lisi katsoa, ettei maantielle aseteta tientekoaineita, jos niitä
11886:                            Tien teko.                      15
11887: 
11888: varten on muualla sopivaa tilaa, eikä enempää kuin lähintä
11889: tarvetta varten ja ettei ainevarastoja sijoiteta niin että niis-
11890: tä on matkustajille vaaraa.
11891:      Valiokunnan enemmistö on pitänyt tarpeettomana                27 §.
11892: panna kuvernöörin tehtäväksi määräysten antamisen sel-
11893: laisista paikallisoloista riippuvista ja muuten verrattain
11894: vähäpätöisistä seikoista kuin lumireen suuruudesta ja sen
11895: laadusta. On katsottu että tiehallituksella on tällaisten ky-
11896: symysten ratkaisemisessa suurempi asiantuntemus, minkä
11897: vuoksi esillä olevan pykälän toista momenttia on tämän
11898: mukaisesti muutettu.
11899:     Niinikään on pidetty tarpeellisena että kuvernööri, en-
11900: nenlruin hän määrää ettei lumirekeä tarvitse vetää jollakin
11901: maantiellä, hankkii asiasta lausunnon asianomaiselta tie-
11902: hallitukselta ja sitä varten lisätty pykälan 3 momenttiin
11903: tämänsuuntainen määräys.
11904:     Sittenkuin jään muodostuminen syystalvella on tapah-           32 §.
11905: tunut eräissä virtapaikoissa maassamme, on jään särkemi-
11906: nen laivoilla tuottanut vaikeita ja pitkällisiä haittoja maan-
11907: teiden ylikulkupaikoissa, joissa kulkuyhteyttä vesijakson
11908: poikki pidetään voimassa lossilla. Jään särjettyä syntyy
11909: nimittäin siellä jäiden kulku, joka suuresti vaikeuttaa los-
11910: sin kuljetusta virran poikki, jopa joskus tekee sen niin vaa-
11911: ralliseksi, että kulkuyhteys täytyy kokonaan keskeyttää,
11912: kunnes vesijakso jälleen menee jäähän. Mutta koska tähän
11913: uudestaan jäätymiseen saattaa kulua pitempi aika ja liike
11914: maantiellä siten tulla keskeytetyksi tai ainakin suuresti
11915: vaikeutetuksi, on tarpeen, että lainsäädännön kautta val-
11916: mistetaan mahdollisuus estää sellaiset satunnaiset kulku-
11917: yhteyden keskeytykset. Kun laivakulkua kuitenkaan ei
11918: ole estettävä niissä virtavesissä, joissa talvisin laivaliikettä
11919: säännöllisesti harjoitetaan, on kuvernöörille annettu valta
11920: määrätä niissä virtapaikoissa, joissa talvikulkua ei harjoi-
11921: teta, ajan, milloin vesistön jäässä ollessa ei lossipaikoissa
11922: ole lupa kulkea laivoilla. Sellaisen järjestelyn kautta voi-
11923: vat eri paikkakuntain erilaiset olot ja lrulkuyhteystarpeet
11924:                    16       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
11925: 
11926:                  paraiten tulla huomioon otetuiksi varsinkin kun kuver-
11927:                  nöörin olisi ennen puheenaolevan määräyksen antamista
11928:                  hankittava asiaan tarpeellinen selvitys.
11929:  34--36 §            Asetusehdotuksen IV luku sisältää säännökset tiehalli-
11930:                  tuksista, jotka tulisivat maalaiskuntain asetettaviksi kun-
11931:                  nallisiin luottamustoimiin kelpaavista henkilöistä. Kunnat
11932:                  saisivat myöskin määrätä tiehallituksen puheenjohtajan ja
11933:                  varapuheenjohtajan. Jotta saataisiin säännökset kelpoi-
11934:                  suudesta tiehallituksen jäseneksi ja oikeudesta kieltäytyä
11935:                  sellaiseen toimeen rupeamasta varmoiksi senkin varalta,
11936:                  että kunnallisasiain hoito maalla kokonaan tulisi siirtymään
11937:                  kuntakokoukselta kunnanvaltuustolle, on 34 § :n 2 momen-
11938:                  tissa säädetty, eWi tässä suhteessa on sovellettava mitä kun-
11939:                  nanvaltuutetuista säädetään. Samoin kuin kuntakokouksen
11940:                  ja kunnallislautakunnan esimiehen ja varaesimiehen on tie-
11941:                  hallituksenkin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaa-
11942:                  lista viipymättä ilmoitettava kuvernöörille, jonka on mää-
11943:                  rättävä tiehallitukselle tuleva palkkio ja muutenkin valvot-
11944:                  tava sen toimintaa.
11945:                      Tiehallituksen tehtävistä on lähempiä määräyksiä ase-
11946:                  tusehdotuksen 35 ja 36 § :ssä. Asetuksessa ei ole määräyksiä
11947:                  siitä, minkälaista työjärjestelmää on käytettävä uusia maan-
11948:                  teitä tehtäessä. Niinkuin 36 § :n sisällöstä selviää on asian-
11949:                  omaisen tiehallituksen asiana kussakin yksityistapauksessa
11950:                  ehdottaa ovatko tällaiset maantietyöt annettavat urakalle
11951:                  vai teetettävät sitä varten palkatulla työvoimalla. Kuver-
11952:                  nöörin ja viime kädessä Senaatin ratkaistavana on sitten
11953:                  mitä järjestelmää kulloinkin sopivampana on käytettävä.
11954: 
11955: 
11956: 
11957: Palkallistiet.       Edellämainitun komitean hankkimien tietojen mukaan
11958:                  oli Suomessa, Lapin kihlakuntaa lukuunottamatta, vuonna
11959:                  1898 yhteensä 14,744 kilometriä kyläteitä, joiden vuotui-
11960:                  nen kunnossapito on arvioitu nousseen 650,947 markkaan
11961:                  60 penniin. Nämä kulkulaitokset, jotka tulevaisuudessa
11962:                            Tien teko.                      17
11963: 
11964:  nähtävästi yhä kehittyvät paljouteen ja laatuun nähden,
11965:  ovat saaneet syntyä ja pysyä voimassa puutteellisten lain-
11966: säännösten turvissa. Rakennuskaaren 25 luku määrää ai-
11967: noastaan, että tie käräjäpaikkaan, kirkolle ja myllylle, sa-
11968:  moin muu ajotie on oleva 6 kyynärää leveä, sekä että kaikki,
11969: jotka maalla omistavat tai viljelevät tilaa, ovat velvolliset
11970: sitä tekemään. Jonkin verran kehittyneemmät ovat kylä-
11971:  teitä koskevat säännökset asetuksessa 15 päivältä tammi-
11972: kuuta 1883 teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossapitämi-
11973: sestä maalla. Sen 5 § velvoittaa kaikki ne tilain
11974: sekä verolle pantujen torppain ja ulkopalstain haltijat,
11975: jotka sitä tietä käyttävät, niin myös tehdaslaitokset ja kruu-
11976: nun puistojensa puolesta olemaan kylätien tekemisessä ja
11977: lmnnossapidossa osallisina kunkin tiemanttaalin mukaan,
11978: mutta myös ,tarpeen mukaisesti katsoen siihen eri hyötyyn-
11979: kin, jota itsekullekin tiestä tulee", ja on tehdaslaitosten suo-
11980: ritettava velvollisuutensa rahassa ,sillä tavoin kuin tien
11981: osakkaat keskenään sopivat". Millä tavoin suostumuksia
11982: kylätien rakentamisesta, tiejaosta y. m. on aikaan saatava
11983: ja millä tavoin niitä, jotka olisivat velvolliset kylätien osak-
11984: kaiksi rupeamaan, on saatava siihen velvoitetuiksi, siitä
11985: puuttuu selviä säännöksiä. Tämän puutteen takia onkin
11986: kyläteiden rakentajia kohdannut vaikeuksia, joita ei aina
11987: ole kyetty voittamaan.
11988:      37 ja 38 § sisältävät määräykset siitä, mitenkä yksityis- 37 ja 38 §.
11989: ten, jotka tahtovat rakentaa paikallistien, on saatava ai-
11990: kaan siitä pätevä sopimus tai, jollei tien tekemisestä päästä
11991: yksimielisyyteen, velvoittava päätös sekä millä tavoin kun-
11992: nan, joka ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääkseen
11993: tai uuden tehdäkseen, on tässä kohden meneteltävä. Häiri-
11994: öiden estämiseksi niiden puolelta, jotka vastustavat paikal-
11995: listien aikaansaamista, on 37 § :ään otettu säännös, että ku-
11996: vernöörin on määrättävä tien osakasten perustavalle koko-
11997: ukselle puheenjohtaja, että sellaisessa kokouksessa on äänes-
11998: tettävä pääluvun mukaan ja että kahden kolmanneksen
11999: äänten enemmistöllä siellä tehty päätös tien rakentamises-
12000:                                                        2
12001:              18       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12002: 
12003:             ta on katsottava osakasten sopimukseksi. - Sopimus pai-
12004:             kallistien rakentamisesta on lähetettävä kuvernöörin tut-
12005:             kittavaksi ja vahvistettavaksi. Jos kaikki tienosakkaat ja
12006:             muut, joiden etua asia koskee, ovat olleet sopimuksenteosta
12007:             yksimielisiä, niin ei kuvernööri voi kieltää sopimukselta
12008:             vahvistusta, jollei se ole vastoin lakia. Jos asiassa ei ole
12009:             saavutettu yksimielisyyttä, mutta sopimusta ovat kannatta-
12010:             neet kaksi kolmannesta kokouksen jäsenistä niin on kuver-
12011:             nöörin harkinnan varassa jättää tuo sopimus vahvistamatta,
12012:             vaikkei se olisikaan lainvastainen, mutta kuvernööri katsoo
12013:             esim. ettei tiestä koituva hyöty vastaa sen vaatimia kus-
12014:             tannuksia.
12015: 39 ja 40 §.     Samoin kuin maantiestä on säädetty, tulisivat 39 § :n mu-
12016:             kaan paikallistietkin urakalla kunnossapidettäviksi. Urak-
12017:             katarjoukset olisivat tienosakasten asettaman tiehallituk-
12018:             sen hyväksyttävät. Kuitenkin voivat tienosakkaat päättää
12019:             esim. että tiehallituksen tulee tien kunnossapitoon käyttää
12020:             sitä varten palkattua työväkeä. Asetus myöntää tienosak-
12021:             kaille vielä kolmannenkin tavan järjestää paikallistien kun-
12022:             nossapidon, nimittäin toimittamalla sen luonnossa. Tähän
12023:             ovat oikeutettuja 40 § :n 2 momentissa luetellut henkilöt,
12024:             jotka kaikki ovat sellaisia että heillä on katsottava olevan
12025:             pysyväinen olonsa paikallistien piirissä. Muiden sitä vas-
12026:             toin tulee viimeksi mainitussakin tapauksessa suorittaa
12027:             vuosimaksunsa rahassa tierahastoon. Rahassa maksajien
12028:             ryhmään on näyttänyt sopivalta asettaa teollisuuslaitok-
12029:             set, koska kokemus on osottanut että esim. sahoja, tiiliteh-
12030:             taita y. m. toisinaan perustetaan vain tilapäistä tarvetta
12031:             varten, samoin maakauppiaat, jotka usein lakkauttavat liik-
12032:             keensä.
12033:    44 §.        Määräykset siitä, millä tavoin ne, jotka sen perästä kuin
12034:             paikallistie jo on valmistunut, alkavat sitä säännöllisesti
12035:             ajoihinsa käyttämään tai siihen yhdistävät tien tiluksiltaan
12036:             tai rakennuksiltaan, ovat velvoitettavat rupeamaan tien
12037:             osakkaiksi, on pantu 44 § :äan. Koska paikallistie muuttu-
12038:             neiden olosuhteiden takia, esim. uuden tien valmistumisen
12039:             johdosta, saattaa käydä jollekin, joka sitä aikaisemmin on
12040:                          'fienteko.                   19
12041: 
12042: tarvinnut tai jolle siitä on ollut hyötyä, tarpeettomaksi tai
12043: hyödyttömäksi, niin on pykälässä säännös myöskin siitä
12044: menettelytavasta, jota paikallistien osakkaan on sellaisissa
12045: tapauksissa noudatettava päästäkseen tien kunnossapitovel-
12046: vollisuudesta vapaaksi.
12047:     Monessa, varsinkin tiheämmin asutussa paikassa ovat        45 §.
12048: eräät paikallistiet verrattain lyhyitä ja muodostavat keske-
12049: nään verkon, jonka eri osia varten, jos jokaiselle tielle ase-
12050: tettaisiin eri tiehallitus, paikkakunnalla tulisi olemaan tar-
12051: peettoman monta paikallisteiden tiehallitusta. Tähän näh-
12052: den on paikallisteiden osakkaiden sallittava, milloin sen pi-
12053: tävät sopivana, asettaa kahdelle tai useammalle paikallis-
12054: tielle yhteinen tiehallitus. Siellä taasen, missä tiehallituk-
12055: sen asettaminen jollekin paikallistielle näyttää tarpeetto-
12056: malta, on tien osakkaille varattava tilaisuus järjestää tie-
12057: asiain käytteleminen olojen mukaisesti muulla tavalla. Sel-
12058: laisissa poikkeustapauksissa on kuitenkin lopullinen rat-
12059: kaisuvalta pidätettävä kuvernöörille, koska muutoin ei
12060: aina olisi varmuutta siitä, että se tapa, joka aijotaan otta.a
12061: käytäntöön, vastaa tarkoitustaan.
12062:     Koska on näyttänyt tarpeettomalta rajoittaa oikeutta       46 §.
12063: toisen puhe- ja äänivallan käyttämiseen paikallistienosakas-
12064: ten kokouksessa sillä tavoin että valtuutetun itsensäkin pi-
12065: täisi olla äänivaltainen siinä kokouksessa, on pykälän vii-
12066: meisestä momentista poistettu tätä tarkoittava sana.
12067:     Asetusehdotuksen 56 ja 57 § :ssä on määräyksiä niistä 56 ja 57 §.
12068: perusteista, joiden mukaan maantiet niihin kuuluvine lai-
12069: toksineen on luovutettava nykyisten tientekolahkojen huos-
12070: tasta kruunulle. Selvältä näyttää, että sen tulee tapahtua
12071: ilmaiseksi, eikä luovutuksessa voinekaan syntyä riitaisuuk-
12072: sia muusta kuin niistä vanhoja maanteitä varten käytetyis-
12073: tä tientekoaineiden ottopaikoista, joiden kuuluvaisuudesta
12074: maantiehen ei ole saatavana muuta selvitystä, kuin että nii-
12075: tä vanhastaan on pidetty maantiehen kuuluvina. Sellaiset
12076: riidat lienevät, kuten esityksissä ehdotetaankin, sopivimmat
12077: jättää uskottujen miesten ratkaistaviksi.
12078:    20       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12079: 
12080:      Valmistavia toimenpiteitä varten on tarpeen riittävä
12081:  väliaika puheena olevan asetuksen julkaisemisen ja voi-
12082:  maanastumisen välillä, jonka siirtymisajan kuluessa maan-
12083:  tiet edelleen ovat kunnossapidettävät vanhan järjestelmän
12084:  mukaan. Kun on mahdollista että jotkut tientekovelvolliset
12085:  tällöin laiminlöisivät tieosansa kunnossapidon ja kruunulle
12086:  sen johdosta tiemenot uuden asetuksen alkuvuosina tulisivat
12087:  olemaan säännöllistä suuremmat, on tällaista menettelyä py-
12088:  ritty estämään 56 § :ssä olevalla määräyksellä, että maantiet
12089:  ynnä niihin kuuluvat laitokset ovat kruunulle siirrettävät
12090:  ,hyvässä kunnossa". Ennenkuin maantiet otetaan kruu-
12091:  nun huostaan lienee myos tarpeen valtion puolesta hankkia
12092:  luettelot siitä, mitä maanteihin kuuluu, jolloin luettelemuk-
12093:  sen yhteydessä sopinee pitää vastaanottokatselmus, jossa
12094:  puutteellisuuksista hankitaan selvitys ja sen perusteella
12095:  vaaditaan tientekolahkoja toimittamaan tarvittavat kor-
12096: jaustyöt. Tätä varten ei Valiokunta kuitenkaan ole katso-
12097: nut asetukseen olevan otettava erityisiä määräyksiä, mai-
12098: nittu tehtävä kun voidaan hallituksen toimesta ilmankin
12099: saada suoritetuksi.
12100:      Valiokunnalla ei ole tarkempia tietoja kuinka suuret tie-
12101: lahkojen tie- ja siltatöitä varten ottamat velat nykyään
12102: ovat. Suomen V aitiokonttorin ilmoituksen mukaan oli
12103: kruunulla neljältätoista tielahkolta (kunnalta) vuonna 1908
12104: saatavana tie- ja siltalainoja yhteensä 264,379 markkaa 71
12105: penniä. Ne pitkäaikaiset lainat, joita tielahkot ovat muual-
12106: ta hankkineet, tuskin nousevat yhtä suureen määrään. Nä-
12107: mä velat ovat, siinä määrin kuin niitä maanteiden luovutuk-
12108: sen aikana lainaehtojen mukaan on maksamatta, siirrettä-
12109: vät kruunun vastattaviksi, sillä muuten tulisivat nykyiset
12110: tietekovelvolliset suorittamaan sekä korot ja kuoletukset
12111: näistä veloista että tieveron ja saisivat siis, kunnes velka
12112: tulisi maksetuksi, muita raskaammin kantaa ulostekoja
12113: maantietarpeita varten, huolimatta siitä, että lainat on käy-
12114: tetty yleiseen tarpeeseen.
12115:                            Tien teko.                      ~1
12116: 
12117: 
12118:      Virallisen tilaston mukaan oli maalaiskunnilla (tielah-
12119:  koilla) vuonna 1907 tie- ja siltarakennus-, istutus- y. m. sel-
12120:  laisia rahastoja yhteensä 348,003 markkaa 12 penniä. Va-
12121:  liokunnasta on näyttänyt kohtuulliselta, että tie- ja siltara-
12122:  kennusrahastot, mikäli ne ovat tielahkojen (kuntain) hal-
12123:  lussa, määrätään kunnille siirrettäviksi niiden tiemenoja
12124:  vart~n. Sitä vastoin olisivat eräät läaninhallitusten hoidet-
12125:  tavina olevat siltarahastot maaseudulla olevia siltoja var-
12126:  ten kruunulle siirrettävät, niinkuin jo on tapahtunut esim.
12127:  Vuoksenvirran poikki Jääskessä johtavan rautasillan kun-
12128:  nossapitoa varten kerätyn rahaston, joka valtiovaraintoi-
12129:  mituskunnan määräyksen mukaan 14 paivältä toukokuuta
12130:  1908 on siirretty valtiorahastoon. Muita sanotunlaisia ra-
12131:  hastoja oli, Suomen Valtiokonttorista saatujen tietojen mu-
12132:  kaan, lopussa vuotta 1908 Viipurin lääninhallituksessa Vii-
12133:  purin pitäjässä olevan Papulan sillan rahasto 77,460 mark-
12134:  kaa 25 penniä, Kymin siltarahasto 33,648 markkaa 40 pen-
12135:  niä sekä Oulun lääninha'Tiituksessa Piippolan pitäjässä ole-
12136:  van Vuornan sillan rakennusrahasto 67,459 markkaa 54
12137:  penniä.
12138:      Kun eräät siltarahastot ovat syntyneet väestöitä verrat-
12139:  tain laajalla alueella säännöllisesti kannetuista vuosimak-
12140:  suista, jotka siten ovat saaneet tieveron luonteen, niin näyt-
12141:  tää tarpeelliselta, että puheena olevat maksut nimenomaan
12142:  määrätään tieasetuksen voimaanastuessa lakkautettaviksi.
12143:  Mainitunlaisia tiemaksuja kannetaan esim. Hämeen läänin
12144:  kaikista maalaiskunnista Hämeenlinnan kaupungin n. s.
12145:  pitkänsillan kunnossapitoa varten ja oli noista maksuista
12146:  kertynyt säästö 1908 vuoden lopussa 260,538 markkaa 25
12147:  penniä.
12148:      Koska puheenaolevan uudistuksen toimeenpanoa varten
12149: tarpeelliset valmistavat toimenpiteet vaatinevat noin kolmen
12150:  vuoden ajan siitä lukien, jolloin asetus tulee Hallitsijan vah-
12151:  vistamana julaistuksi, niin on näyttänyt sopivalta, että aika
12152:  asetuksen voimaan astumiselle määrätään 1 päiväksi tam-
12153:  mikuuta 1915.
12154:   22      1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12155: 
12156:     Asetusehdotuksen sanamuotoon nähden on V aHokunta
12157: muutamissa kohdin hiukan poikennut esitysten tekijäin eh-
12158: dotuksesta, mutta nämä korjaukset eivät kaivanne erityistä
12159: perustelemista.
12160:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdot-
12161: taa,
12162:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
12163:            Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi
12164:            seuraavan asetuksen:
12165:                            'fienteko.                         23
12166: 
12167: 
12168: 
12169: 
12170:                          Asetus
12171: teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
12172:                maalla.
12173: 
12174:                            1 Luku.
12175: 
12176:       Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muuttamisesta.
12177: 
12178:                               l §.
12179:     Tässä asetuksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
12180: mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettäviksi määrätyt
12181: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan
12182: myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut
12183: kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset.
12184:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
12185: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välit-
12186: tää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain
12187: tai sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan
12188: yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
12189:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä,
12190: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
12191: ken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
12192: 
12193: 
12194:                          2 §.
12195:    Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen ja
12196: mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin
12197:   ~4       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12198: 
12199: tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seitsemän
12200: sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suurem-
12201: paa nousua sa.llittavaksi.
12202: 
12203:                              3 §.
12204:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
12205: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
12206: muksesta. vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta.; a.nta-
12207: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmitta.rille
12208: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
12209: paalutta.maan ja. kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
12210: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja
12211: laatimaan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemi-
12212: sestä, niin myös ehdottamaan tien tekemistä ja. kunnossa-
12213: pitoa varten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja. saven-
12214: ottopaika.t. Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava
12215: asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto,
12216: sekä annettava päätös, jossa on myöskin määrättävä asian
12217: aiheuttamain kustannusten maksamisesta. Jos kuvernööri
12218: on määrännyt maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta
12219: kertyneet asiakirjat Keisarillisen Suomen Senaatin tut-
12220: kittavaksi alistettava.
12221:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
12222: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka. koskevat
12223: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
12224: laajentamista tai varustamista ka.lliimmalla päällysraken-
12225: nuksella., mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
12226: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka.
12227: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa. korjaamista
12228: sekä maantien lakkauttamista.
12229: 
12230:                               4 §.
12231:     Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
12232: kaan, olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
12233: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
12234:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
12235: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat
12236: sallivat, sen jäädä sillenBä.
12237:                           Tien teko .                   25
12238:         •
12239:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
12240: tettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajora-
12241: daksi tehtävä.
12242:                              5 §.
12243:     Sillalla. tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
12244: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
12245: vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan rakennettava, on
12246: kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
12247:     Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kantovoi-
12248: man sekä muuten niiden laadun määrää kuvernööri, han-
12249: kittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lau-
12250: sunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa Senaa.-
12251: tin tutkittavaksi alistettava.
12252:     Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus
12253: ylimenopaikalle julkipantava.
12254: 
12255:                              6 §.
12256:    Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän leveät
12257: ja syvät ojat tarpeellisina viemäreineen, jollei 34 §:ssä
12258: mainittu tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
12259: 
12260:                              7 §.
12261:     Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
12262: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
12263: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämänasetuksen
12264: voimaan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon
12265: otetut.
12266:                              8 §.
12267:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
12268: 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei
12269: ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien
12270: varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3
12271: metrin päähän tien syrjästä tai 2 metrin päähän ojan
12272: ulkoreunasta.
12273:     Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erit-
12274: täin säädetty.
12275:   26       1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12276: 
12277:                                                     •
12278:                             9 §.
12279:    Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
12280: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
12281: 
12282:                            10 §.
12283:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
12284: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita lai-
12285: tettava.
12286:                            11 §.
12287:     Maantie on mitattava kilometriluvuin ja jokainen
12288: kilometri merkittävä pylväällä. Rajapylväät läänien,
12289: kihlakuntain ja kuntien välillä ovat maantien viereen ase-
12290: tettavat ja tarpeellisella kirjoituksella varustettavat.
12291: Kun maantie jakaantuu kahdelle tahi useammalle haa-
12292: ralle, asetettakoon tienviitta, osattava mihin tie viepi.
12293: Missä paikallistie tai polkutie lähtee maantiestä, panta-
12294: kaan siihenkin tienviitta, jos tiehallitus sen tarpeelli-
12295: seksi katsoo. Jokaisen kyytilaitoksen kohdalle on pantava
12296: pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
12297:     Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
12298: tavalla merkittävä.
12299: 
12300:                            12 §.
12301:     Ellei sopimusta maanomistajan kanssa aikaansaada
12302: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
12303: varten, on alue pakkolunastettava.
12304:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen
12305: maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta,
12306: kuin 7:ssä tarkoitetaan.
12307: 
12308:                            13 §.
12309:     Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maan-
12310: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai sa-
12311: ven ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunas-
12312: tettava, ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuu-
12313: den pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta.
12314: voida maanomistajan kanssa sopia.
12315:                           Tien teko.                    27
12316: 
12317:    Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toi-
12318: sen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
12319: oikeus, jolleivat asianomaiset voi siitä sopia, onko se
12320: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen
12321: korvauksen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden
12322: nauttimisesta suoritettava.
12323: 
12324: 
12325: 
12326:                           II Luku.
12327: 
12328:            Teiden teko- ja kunnossapitovelvollisista.
12329: 
12330:                              14 §.
12331:     Maanteiden tekeminen ja kunnossapito tapahtuu val-
12332: tiovaraston kustannuksella, ja hankitaan siihen tarvitta-
12333: vat varat niinkuin erittäin säädetään.
12334:     Paitsi niitä maanteitä tai niiden osia, jotka liikkeen
12335: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan so-
12336: veliaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otetta-
12337: viksi, on huolenpito maanteiden kunnossapidosta oleva
12338: maalaiskuntain toimena niinkuin tässä asetuksessa sää-
12339:  detään.
12340:     Kun maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
12341: den maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä,
12342: kummanko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta,
12343: lossi tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais-
12344: ja kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
12345: onko sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi
12346: molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös
12347: tällaisessa asiassa Senaatin tutkittavaksi alistettava.
12348: 
12349:                             15 §.
12350:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin
12351: säädetään, niiden tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
12352: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
12353:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
12354: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
12355:   28       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12356: 
12357:     Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
12358: tivat, on paikallisteiden tekemistä ja kunnossapitoa, har-
12359: kinnan mukaan. valtion apurahalla avustettava.
12360: 
12361: 
12362: 
12363: 
12364:                             111 L u k u.
12365: 
12366:   Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä talvisaikaan
12367:       sekä yleiselle kulkuyhteydelle tarpeellisista talviteistä.
12368: 
12369:                               16 §.
12370:     Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
12371: pylväiden ja kaiteiden kunnossapito sekä lossien ja laut-
12372: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lossiväylän auki-
12373: pitäminen, kun Jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on
12374: mikäli ei kruunu välittömästi tehtävää suorita tiehalli-
12375: tuksen toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vä-
12376: hintään kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja
12377: tulee tien sitä varten olla jaettuna osiin, joiden pituuden
12378: tiehallitus määrää.
12379:     Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
12380: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
12381: kaupasta kuulutus julkaistava vähintään 14 päivää sitä
12382: ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista sääde-
12383: tään.
12384:     Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
12385: käksi ajaksi maanteiden aukipitäminen talvisaikana ja
12386: erityisten talviteiden viitoittaminen ja aukipitäminen.
12387:     Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
12388: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
12389: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-·
12390: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien
12391: kunnossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun
12392: työn suorittaminen myöskin urakalle annettava.
12393:                          'fienteko.                  29
12394: 
12395:                             17 §.
12396:     Ohjeeksi 16 §:ssä mainittuja urakkatarjouksia var-
12397: ten tulee tiehallituksen hyvissä aJOin ennen huuto-
12398: kauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain kai-
12399: teiden, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muiden laitoEL-
12400: ten vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
12401: laisen arvioimisen perustukseksi päivätöiden sekä puu-
12402: tavaran ja muiden rakennusaineiden paikkakunnalla
12403: käypä hinta.
12404:                            18 §.
12405:      Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon tar-
12406:  jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
12407:  joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden teh-
12408:  tävänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
12409:     Sittenkun määrättyä tieosaa koskevat tarjoukset on
12410:  tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen päätty-
12411:  mif,tä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi, ja
12412: lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine
12413: asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, joka
12414: asian ratkaisee yhdessä muiden läänissä toimitetuista sa-
12415: mallaisista huutokaupoista kertyneiden asiain kanssa.
12416:     Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kol-
12417: me halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät,
12418: on alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin
12419: urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita
12420: antavan riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä
12421: taikka tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin
12422: kohtuullista ja kruunun edun mukaista on.
12423:     Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
12424: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
12425: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla
12426: tavalla kunnossapidettävä.
12427: 
12428:                          19 §.
12429:    Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
12430: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet
12431:   30      1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12432: 
12433: otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei ura-
12434: koitsija ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
12435: 
12436:                             20 §.
12437:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö
12438: sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa
12439: tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
12440: uurtamisen tai muun satunnaisen vahingon takia tien
12441: kuntoonpaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
12442: 
12443:                              21 §.
12444:     Kun katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
12445: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimitta-
12446: vat, maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitet-
12447: takoon urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat.
12448: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukai-
12449: sesti korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen
12450: kustannukset ulosotettavat urakoitsijalta. Kustannukset,
12451: joita ei voida urakoitsijalta saada, ovat hänen takausmie-
12452: hiltään uloshaettavat tai muusta urakoitsijan pane-
12453: masta vakuudesta otettavat.
12454: 
12455:                             22 §.
12456:     Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
12457: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
12458: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
12459: siltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään
12460: rakentaa.
12461:                             23 §,
12462:    Joka tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
12463: hankkikoon siihen luvan tiehallitukselta, ja missä
12464: oja on kaivettu, rakentakoon sen yli sellaisen sillan tai
12465: rummun, joka maantien katselmuksessa voidaan hyväk-
12466: Ryä.
12467:                           Tien teko.                   31
12468: 
12469:                             24 §.
12470:     Maantielle älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
12471: pitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, äl-
12472: köönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
12473: haittaa kärsii.
12474: 
12475:                             25 §.
12476:     Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
12477: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen
12478: tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan,
12479: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vai-
12480: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
12481:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
12482: muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
12483: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta,
12484: jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urkoitsijan
12485: suoritettavaksi panna.
12486: 
12487:                             26 §.
12488:     Milloin urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25
12489: §:ssä mainitusta korvauksesta, jättäkööt asian kolmen us-
12490: kotun miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuo-
12491: mari, kuvernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehalli-
12492: tus toisen ja urakoitsija kolmannen.
12493:     Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
12494: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehoituksen sii-
12495: hen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskot-
12496: tu mies niskoittelevan puolesta.
12497:     Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
12498: tako.
12499:     Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
12500: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
12501: kenen maksettava se on. Joka tähän on tyytymätön,
12502: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
12503: kaistavaksi.
12504:    32      1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12505: 
12506:                              27 §.
12507:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
12508: reellä ja luomisella.
12509:     Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa tiehallitus
12510: tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovitettuja
12511: määräyksiä.
12512:     Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
12513: .nuuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri,
12514: tiehallitusta kuulusteltuaan, määrätä, että lumireen vetoa
12515: maantiellä ei tarvitse toimittaa.
12516: 
12517:                              28 §.
12518:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
12519: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
12520: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
12521: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu,
12522: jos se mukavasti ja maan omistajalle tai haltijalle haittaa
12523: tuottamatta käy päinsä tai jos tämä siihen muuten suos-
12524: tuu. Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen
12525: osottaa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidet-
12526: tävä auki samalla tavalla kuin päätietä.
12527:     Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan-
12528: tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa
12529: tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin
12530: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin-
12531: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle tai
12532: haltijalle siitä syntyvän vahingon.
12533: 
12534:                              29 §.
12535:     Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
12536: teltuaan, määrätä missä erityinen talvitie on kulkuyhtey-
12537: den tarvetta varten pidettävä, sekä millä paikoin ja millä
12538: tavoin talvitie on Johdettava vesistössä olevan yleisen
12539: kulkuväylän poikki.
12540:                                                                  1
12541: 
12542:                                                                  1
12543: 
12544:                                                                      1
12545: 
12546:                                                                      1
12547:                           Tien teko.                       33
12548:                                                                          1
12549: 
12550:                              30 §.                                       1
12551: 
12552:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,                 1
12553: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä
12554:                                                                              1
12555: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
12556:     Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
12557: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanot-
12558: tuna aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä
12559: ajoin keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
12560: 
12561:                             31 §.
12562:     Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteid;;_
12563: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie
12564: menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja
12565: tai railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta pan-
12566: tava niiden poikki. Joka tekee avannon sellaisen talvi-
12567: tien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla
12568: merkitsemään.
12569: 
12570:                             32 §.
12571:     Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
12572: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
12573: laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvitta-
12574: essa, tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulus-
12575: teltuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan,
12576: jolloin laivakulkua ei siinä saa harjoittaa jos ylimenopaik-
12577: ka silloin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä
12578: myöskin muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä millä
12579: tavoin ja kuinka usein päätös on voimassa pysyäkseen
12580: yleisesti tiedoksi saatettava.
12581:     Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki
12582: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on nii-
12583: hin paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimi-
12584: tettava sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos
12585: ynnä siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus,
12586: kuin kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden
12587: harkitsee tarpeelliseksi.
12588:                                                        3
12589:    34      1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12590: 
12591:     Milloin laiva sattumalta on uurtanut auki vetojuh-
12592: tia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan talvitien,
12593: on tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta
12594: siitä, että väliaikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos
12595: tehdään vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään
12596: paikkaan; ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin
12597: sellaisia satunnaisia liikkeen keskeytyksiä onpelättävissä,
12598: ryhtymään kaikkiin niiden pikaiseksi poistamiseksi tar-
12599: peellisiin valmistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos
12600: liikkeen keskeytys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa
12601: mainitussa tapauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen
12602: veivoittamista korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen
12603: kustannuksen.
12604:                              33 §.
12605:     Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
12606: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei
12607: yleistä talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruu-
12608: nunnimismiehellä valta teettää työ, ja on maksu perittävä
12609: niinkuin 21 §:ssä sanotaan.
12610: 
12611: 
12612: 
12613:                                                                       1
12614: 
12615:                           IV luku.                                    1
12616: 
12617: 
12618:                         Tiehallituksesta.
12619: 
12620:                           34 §.                                   1
12621:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete-
12622:                                                                   1
12623: taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi vara-
12624: jäsentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun
12625: loppua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää, ke-
12626: nenkä tiehallituksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana
12627: ja varapuheenjohtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä
12628: kuvernöörille, joka määrää tiehallitukselle tulevan palk-
12629: kion.
12630: 
12631: 
12632: 
12633: 
12634:                                                               1
12635:                           Tienteko.                     35
12636: 
12637:    Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kiel-
12638: täytymisestä sellaisesta. toimesta. on noudatettava mitä
12639: kunnanvaltuutetuista säädetään.
12640: 
12641:                             ~35 §.
12642:     Tiehallituksen velvollisuutena on tiea.sioista. annettujen
12643: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
12644: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koske-
12645: vissa asioissa, sekä muiden tämän asetuksen mukaisesti
12646: tiehallitukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
12647:     Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
12648: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta
12649: säädetään.
12650: 
12651:                             36 §.
12652:     Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 päivää
12653: valmistettava ja kunnalli:;,hallitukselle annettava täy-
12654: dellinen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa ole-
12655: vain maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän
12656: arviolaskuun on otettava menot teetettävistä töistä
12657: hyväksyttyjen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei
12658: teetetä urakalla, laaditun kustannusarvion mukaan, niin
12659: myös tiehallituksen palkkaus sekä kaikki muut kustan-
12660: nukset. Edeltäkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi
12661: on arviolaskuun myöskin pantava kohtuullinen raha-
12662: määrä arvaamattomien menojen varalle.
12663:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se
12664: ynnä kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päi-
12665: vää kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yh-
12666: dessä läänin muista kunnista tulleiden samallaisten arvio-
12667: laskujen kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipy-
12668: mättä Senaatin tutkittavaksi alistettava.
12669:   36       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12670: 
12671:                            V Luku.
12672: 
12673:           Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
12674: 
12675:                               37 §.
12676:     Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
12677: datettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
12678: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle har-
12679: kitaan sopivimmaksi.
12680:     Kun kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
12681: tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
12682: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
12683: luettelon niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan tai
12684: siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien
12685: tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat,
12686: joiden tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi !ja
12687: tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt
12688: hakemukseen, jos mahdollista, näiden suostumuksen
12689: siihen. Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joiden
12690: maille tie tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan
12691: selvityksen, minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon
12692: tien osakkaiksi aijotut määräpaikkaan kokoontumaan
12693: hakemuksesta kuultaviksi ja tien tekemisestä sopimaan
12694: sekä tieyksikköjen suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan
12695: kuuluu päättämään ja tiehallitusta valitsemaan; ja on
12696: kuvernöörin samalla määrättävä kokoukselle puheen-
12697: johtaja sekä, jos kruunua on aijottu kiinteistönsä puo-
12698: lesta ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun
12699: etua valvomaan.
12700:     Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
12701: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota
12702: kaksi kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mu-
12703: kaan on kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuver-
12704: nöörin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vah-
12705: vistettava, jos kaikki tienosakkaat ja ne muut, joiden etua
12706: asia koskee, ovat olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vas-
12707: toin lakia .
12708:                          Tien teko.                   37
12709: 
12710:     Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
12711: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi
12712: ja vahvistettavaksi lähetettävä.
12713: 
12714:                           38 §.
12715:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
12716: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja mui-
12717: den laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovutta-
12718: misesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopi-
12719: mus.
12720:     Kunnan, joka ottaa paikallistien tehdäkseen, on siitä
12721: päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 37
12722: §:ssä mainittu suostumus ·tai lausunto, niin myös mää-
12723: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiin-
12724: teistönsä puolesta velvoittaa käymään tiehen osalliseksi,
12725: on hankittu.
12726:     Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
12727: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
12728: 
12729:                            39 §.
12730:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
12731: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava 45 §:ssä
12732: mainitun tiehallituksen määräämissä osissa; ja on tiehalli-
12733: tuksen asiana hyväksyä tehty urakkatarjous tai, ellei
12734: hyväksyttävää tarjousta ole tehty, määrätä uusi urakka-
12735: tarjous toimitettavaksi tai tieosa muulla tavoin kunnossa-
12736: pidettäväksi.
12737:                            40 §.
12738:     Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
12739: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tie-
12740: yksikköjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toi-
12741: mitettavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien
12742: kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
12743:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat
12744: ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaa-
12745: liin pantua maata, tai omistavat vähintään viiden heh-
12746:   38       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12747: 
12748: taarin suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hal-
12749: listevat torppaa.
12750:     Ennen tämän asetuksen voimaan astumista paikallistien
12751: kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin nouda-
12752: tettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
12753: 
12754:                            41 §.
12755:     Paikallis'"iehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut
12756: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin
12757: tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi
12758: harkitsevat.
12759: 
12760:                                42 §.
12761:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
12762: vain siltain ja muiden laitosten rakentamista ja kunnossa-
12763: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tie-
12764: hallituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien pii-
12765: ristä saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun
12766: hyödyn perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen
12767: mukaan, joiden suuruuden tienosakasten kokous määrää.
12768: Jos tie kunnossapidetään luonnossa, tulee niiden osakas-
12769: ten, jotka sellaisen kunnossapidon suorittavat, mak-
12770: saa tierahastoon ainoastaan sen verran, kuin heidän
12771: luonnossa suorittamansa kunnossapito arvioidaan olevan
12772: heidän osakseen tulevaa vuosimaksua vähempi.
12773:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on
12774: tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi keiTallaan.
12775: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
12776: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikkö-
12777: jenpano lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi. ,. ·
12778:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
12779: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava !mitä
12780: kunnallisveroista on säädetty.
12781:     Paikallistiellä olevan.,..sillan, lossinitai lautan käyttä-
12782:  misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuk-
12783:                            Tien teko.                    39
12784: 
12785: sesta, määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannet-
12786: tavaksi ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
12787: 
12788:                            43 §.
12789:    Kustannukset paikallistiestä, jonka kunta on ottanut
12790: tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritettavat kun-
12791: nan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista,
12792: 
12793:                              44 §.
12794:      Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
12795:  säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää
12796:  tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen,
12797: ennenkuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoit-
12798: tautumaan tien osakkaaksi. Tämän laiminlyöjää kehoit-
12799: takoon tiehallitus rupeamaan tien osakkaaksi ja pankoon
12800: hänelle tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltäköön tie-
12801: hallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja
12802: hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien
12803:  osakkaaksi rupeamaan.
12804:      Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
12805: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallituk-
12806: selle hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen
12807: suostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jäl-
12808: keen tuomioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta;
12809: ja lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tien-
12810: osakkaan vapauttamisesta. on saanut lainvoiman.
12811:      Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikal-
12812: listie, tehkööt molempia. teitä varten valitut tiehallitukset,
12813: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla
12814: kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopi-
12815: muksen -ja päättäkööt samalla, onko jommankumman
12816: tien osakasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon
12817: apumaksua ja minkä verran tai minkä perustuksen mu-
12818: kaan. Jos sopimusta ei kahden kolmanneksen äänten
12819: enemmistöllä saada toimeen, on asia jätettävä uskottujen
12820: miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tie-
12821:   40       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12822: 
12823: hallitus yhden sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituk-
12824: sesta, kolmannen.
12825:     Uskottujen miesten päätöksestä ja heille tulevasta
12826: palkkiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
12827: 
12828:                              45 §.
12829:     Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
12830: hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
12831: taja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
12832: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
12833: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
12834:     Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
12835: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
12836: se sallittu.
12837:     Paitsi 35 §:ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
12838: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
12839: kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
12840: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
12841: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien teke-
12842: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä
12843: niiden käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen
12844: seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten
12845: kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua
12846: annettava.
12847:     Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
12848: tuullisen palkkion.
12849:     Jos tienosakkaat päättävät, että paikaliistietä koske-
12850: vat asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta
12851: käyteltävät, olkoon se noudatettava, sittenkun kuver-
12852: nööri on päätöksen hyväksynyt.
12853: 
12854:                              46 §.
12855:    Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
12856: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
12857: useamminkin. Sellainen~-kokous on tiehallituksen toi-
12858: mesta kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkais-
12859:                          Tien teko.                   41
12860: 
12861: tava 16 §:n 2 kohdassa säädetyllä tavalla ja jossa on il-
12862: moitus niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi.
12863: Kokouksessa johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanotta-
12864: jat keskuudestaan valitsevat.
12865:     Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
12866:     Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos
12867: holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valitse-
12868: vat.
12869:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
12870: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouk-
12871: sessa. Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse
12872: tahi sen hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen
12873: osakkaat. Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
12874:    :se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
12875: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi
12876: näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
12877:     Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltainen
12878: luovuttaa toiselle (poist.) henkilölle. Älköön kuitenkaan
12879: kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja äänivaltaa
12880: useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
12881: 
12882:                            47 §.
12883:    Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on pi-
12884: dettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuk-
12885: sella kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen
12886: jälkeen tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vah-
12887: vistettava. Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus
12888: tehdä luetteloa vastaan, mikäli se koskee häntä koh-
12889: danuutta taksoitusta, ne muistutukset, joihin luulee ole-
12890: vansa oikeutettu, ja päättäköön kokous näistä muistu-
12891: tuksista heti, sekä kirjoituttakoon, jos muistutuksen hy-
12892: väksyy, siitä aiheutuneen muutoksen luetteloon.
12893: 
12894:                           48 §.
12895:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
12896: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten
12897:    42       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12898: 
12899: kokouksen ratkaistavaksi alistettayat, saadaan valittaa
12900: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin-
12901: maan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
12902: 
12903:                               49 §.
12904:     Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nou-
12905: datettava mitä tämän asetuksen 2 §:ssä, 5 §:n l mom. sekä
12906: 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 §:ssä on säädettynä.
12907: 
12908:                            50 §.
12909:     Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä,
12910: tulee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on sää-
12911: detty.
12912: 
12913:                             VI Luku.
12914: 
12915:          Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
12916: 
12917:                                51 §.
12918:       Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
12919:   sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
12920:   täyttämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämiseensekä
12921:   lumireen vetämiseen ja lumen luomiseen nähden on vel-
12922:   vollisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä
12923:   erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien,
12924:   taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista-
12925: . koon enintään 50 markan sakolla.
12926:       Joka luvattomasti sulkee tien, sakotettakoon enin-
12927:   tään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
12928:   laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
12929:   on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
12930:       7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikko-
12931:   misesta sakotettakoon- syyllistä enintään 50 markkaa.
12932:       Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaansilta-
12933:   taHlossirahan- kantoa, ilman syytä on viivyttänyt mat-
12934:   kustajaa, taikka" häneltä' vaatinut enemmän kuin
12935:   määrätyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkusta-
12936:                          Tien teko.                  43
12937: 
12938: jan kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan
12939: sakolla.
12940:     Matkustaja, joka, vaikka on saanut muistutuk-
12941: sen että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö
12942: ja jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan
12943: sakolla.
12944:     Joka vie sillalle raskaamman kuorman, kuin minkä
12945: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
12946: toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään
12947: 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki,
12948: jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai
12949: lautan taikka sitä vahingoittaa.
12950:     Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
12951: muksista rikoslaissa on säädetty.
12952: 
12953:                             52 §.
12954:    Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin mu-
12955: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu
12956: ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
12957: 
12958: 
12959:                          VII Luku.
12960:                     Erinäisiä säännöksiä.
12961:                             53 §.
12962:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
12963: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä,
12964: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää-
12965: rätty.
12966:                           54 §.
12967:     Tämän asetuksen toimeenpanemista varten tarvittavat
12968: tarkemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annet-
12969: tavat.
12970:                           55 §.
12971:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
12972: 1915. Sitä ennen on kuitenkin tämän asetuksen mukaan
12973:   44       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
12974: 
12975: ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin val-
12976: mistaviin toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudattaen 14
12977: §:n määräyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan,
12978: päätöksellä, joka on Senaatin tutkittavaksi alistettava,
12979: määrätä, mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät,
12980: sekä myöskin pitää toi,pta tiehallitusten valitsemisesta.
12981: 
12982:                              56 §.
12983:     Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
12984: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
12985: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut
12986: laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä
12987: varten laillisesti eroitetut tientekoaineen ottopaikat kruu-
12988: nulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki
12989: niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta
12990: ovat maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tie-
12991: hallituksen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuo-
12992: marin asettamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa,
12993: määräävät niinkuin 26 §:ssä säädetään.
12994:     Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
12995: on ennen tämän asetuksen julistamista lainavaroilla
12996: tehty, on se osa lainasta, joka tämän asetuksen voimaan
12997: astuessa~vielä on lainaehtojen mukaan maksamatta,
12998: menevä kruunun vasta1tavaksi. Sama olkoon laki urak-
12999: kasummasta urakka-ajan loppuun asti, jos maantien
13000: kunnossapito on ennen tämän asetuksen julistamista
13001: urakalla annettu.
13002: 
13003:                             57 §.
13004:    rNe erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
13005:  teiden ja siltain käyttämisestä maalla tai niiden kun-
13006: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
13007: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tä-
13008: män asetuksen voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai
13009: tientekovelvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tienteko-
13010: lahkojen hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tien-
13011:                          Tien teko.                    45
13012: 
13013: tekolahkoon kuuluvain kuntain tai kunnanasain kesken
13014: niiden tiemanttaalien mukaan sen edellisenä vuonna, jona
13015: tämä asetus astuu voimaan; ja ovat ne kuntain tiemenoi-
13016: hin käytettävät.
13017:     Lääninhallitusten hoidettaviksi:määrätyt tie- ja silta-
13018: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
13019: 
13020:                               58 §.~
13021:     Tämän asetuksen kautta kumotaan Rakennuskaaren
13022: 25 luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä
13023: tammikuuta 1883 annettu asetus teiden ja siltain tekemi-
13024: sestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
13025: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräyk-
13026: set, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
13027:   46       liUO. -   Eduskuntaesif.Y'Smietintö N :o 6.
13028: 
13029: 
13030: 
13031: 
13032:                 Ehdotus asetukseksi tieveron maksamisesta ja
13033:            sen käyttämisestä.
13034: 
13035:    .Nykyistä tient~kolainsäädäntöä uudistettaessa ratkai-
13036: sua vaativista kysymyksistä on yksi tärkeimpiä se, minkä
13037: verotusesineiden kannettavaksi tierasitus oikeudenmukai-
13038: sesti on pantava. Jos tähän kysymykseen vastatessa ase-
13039: tutaan sille kannalle, että maantiet yleisen liikkeen välittä-
13040: jinä ovat kaikille maan asukkaille hyödyksi, niin seuraa sii-
13041: tä, että kaikkien niiden, jotka tulojensa puolesta katsotaan
13042: siihen kykeneviksi, myöskin tulee ottaa osaa niiden kustan-
13043: nusten suorittamiseen, jotka maanteiden tekeminen ja kun-
13044: nossapito vaatii.
13045:     Kaupunkien asukasten nauttimaa vapautusta maantien-
13046: tekorasituksesta on puolustettu sillä, että näillä on kalliim-
13047: mat elantokustannukset kuin maalla asuvilla, sekä lisäksi
13048: suuremmat kunnalliset ulosteot, jota paitsi kaupunkilais-
13049: ten tulee tehdä ja kunnossapitää kadut, torit ja muut ylei-
13050: set paikat. Valiokunta ei kuitenkaan saata näille näkökoh-
13051: dille nykyisissä oloissa antaa ratkaisevaa merkitystä. Kai-
13052: kille kaupungeille, olkootpa ne rautatieverkon yhteydessä
13053: tai ei, ovat sinne johtavat maantiet erittäin tärkeät, eikä siis
13054: ole muuta kuin kohtuuden mukaista, että kaupunkien asuk- ·
13055: kaat käyvät osallisiksi yleisten maanteitten aiheuttamiin
13056: kustannuksiin. Tähän on sitäkin enemmän syytä, kun
13057: enin osa suurista tehdas- ja kauppaliikkeistä, jotka ennen
13058: kaikkea tarvitsevat kulkuneuvoja, sijaitsevat kaupungeissa.
13059: Siellä myöskin asuvat useimmat pääomistaan eläjät ja suu-
13060: rimpain palkkain nauttijat, jotka paremmin kuin muut
13061: yhteiskunnan jäsenet kykenevät ja siitä syystä ovat velvol-
13062:                              Tien teko.                     47
13063: 
13064:    liset suorittamaan veroja yleisiin tarpeisiin. Valiokunnan
13065:    enemmistö ei sentähden ole epäillyt hyväksyä ehdotettua
13066:    määräystä siitä, että verotettava tulo kaupungeissakin on
13067:    velvollinen osaltaan kantamaan tierasitusta, varsinkin kun
13068:    Valiokunnan enemmistö on edellyttänyt, että kaupunkien
13069:    valtatiet ja valtakadut vastedes säädettävän asetuksen
13070:    kautta määrätään tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi sa-
13071:    malla ta voin kuin maantiet.
13072:        Valiokunta on niinikään kannattanut eduskuntaesityk-
13073:    sissä olevaa ehdotusta, että tieveroa olisi suoritettava kruu-
13074:    nunpuistoista ja muista kruunun metsämaista saadusta tu-
13075:    losta, joksi olisi luettava niiden antama kokonaistulo. Mitä
13076:    taasen tulee ehdotukseen, että myös Suomen pankki olisi
13077:    velvoitettava nettovoitostaan maksamaan tieveroa, on Va-
13078:    liokunnan enemmistö katsonut, että, koska Suomen pankin
13079:    voittovarat kaikissa tapauksissa ovat Eduskunnan määrät-
13080: .. tävissä, ei ole asianmukaista asetuksessa edeltäpäin sitoa
13081:    osaakaan näistä varoista käytettäviksi puheenaolevaan tar-
13082:    koitukseen, minkä vuoksi Valiokunnan laatimassa asetus-
13083:    ehdotuksessa tätä koskeva säännös on poistettu. Vähem-
13084:    mistö sitä vastoin on viimeksi mainittuun kysymykseen
13085:    nähden ollut sitä mieltä, että koska kulkuneuvot vaikutta-
13086:    vat elvyttävästi liike-elämään yleensä ja siten ovat omansa
13087:    ainakin välillisesti edistämään myös Suomen pankin lii-
13088:    kettä, niin olisi pankin säästyneestä voitosta suoritettava
13089:    tieveroa samojen perusteiden mukaan kuin metsistä saa-
13090:    dusta tulosta.
13091:        Alempana mainituilla poikkeuksina tulisi siten tieveroa
13092:    maksettavaksi kaikesta kunnallisverotuksen alaisesta tu-
13093:    losta niin hyvin kaupungeissa kuin maalla sekä kruunun-
13094:    puistojen ja muiden kruunun metsämaiden tuloista.
13095:        Valiokunnan asetusehdotuksen 2 ja 3 § :ssä oleva' vero-
13096:    tusasteikko on saatu toimeen eri äänestysten kautta. Osas-
13097:    ta Valiokunnan jäseniä ei ole näyttänyt oikeudenmukaiselta
13098:    määrätä tieveroa maksettavaksi kaikesta maaomaisuudesta
13099:    huolimatta siitä lähtevän vuositulon määrästä, samalla
13100:   48       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13101: 
13102:  kuin muusta tulosta olisi suoritettava tieveroa ainoastaan
13103:  jos se nousee johonkin vähimpään määrään vuodessa,
13104: minkä vuoksi alempana mainittu verotettavan tulon aliraja
13105: 1,000 markkaa olisi sovellutettava maaomaisuuteenkin. Kos-
13106:  ka puheenalainen rasitus verovelvollisten piirissä tapahtu-
13107:  van laajennuksen ja ehdotetun ylenevän verotuksen joh-
13108:  dosta tulisi nykyisille tientekovelvollisille paljoa helpom-
13109:  maksi kantaa kuin ennen, ei Valiokunnan enemmistö kui-
13110:  tenkaan ole tahtonut kokonaan vapauttaa pientilallisia
13111:  heidän kannettavanaan olevasta tientekorasituksesta. On
13112:  nimittäin näyttänyt kohtuuttomalta päästää ketään nykyi-
13113:  sistä tieverovelvollisista vapaaksi samalla kuin uusia ve-
13114: rotusesineitä vedetään tieveron alaisiksi, erittäinkin koska
13115: tilanomistajat maalla, joilla on juhdat ja ajoneuvot, ajois-
13116: saan maantietä kuluttavat. Lisäksi on pidettävä tarkoi-
13117: tuksenmukaisena, että puheenaolevassa asiassa uudistuksen
13118: kautta asteittain siirrytään vallitsevista oloista uusiin.
13119: Valiokunnan enemmistön ajatuksen mukaan tulisi siis
13120: kaikkien, joilla on kunnallisverotuksen alaista tuloa mant-
13121: taaliin pannusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa
13122: maksavista ulkopalstoista ja torpista, edelleen olla velvol-
13123: lisia tieveron suoritukseen. Siitä, mikä tulomäärä olisi pan-
13124: tava muiden vähävaraisempien yhteiskuntaluokkien ve-
13125: ronmaksuvelvollisuuden        alirajaksi, on Valiokunnassa
13126: myös ollut erimielisyyttä sikäli, että on vaadittu täksi ra-
13127: jaksi maalla 1,000 markan tuloa, osaksi siitä syystä, että
13128: sitä pienempi vuositulo on katsottu kokonaan tarvittavan
13129: verotettavan ja hänen perheensä elantoon, osaksi koska tä-
13130: mä raja silloin tulisi olemaan oikeammassa suhteessa kau-
13131: punkeihin nähden alimmaksi verorajaksi hyväksyttyyn
13132: 1,500 markan tulomäärään. Tieäyriperusteena on Valio-
13133: kunnan asetusehdotuksessa sekä maaseudulla että kaupun-
13134: geissa 100 markan tulo. Valiokunnassa on kuitenkin myös
13135: esitetty mielipide, että tieäyriperuste kaupungissa olisi
13136: määrättävä 200 markaksi ja sen johdosta 3 § :n 3 momentti
13137: muutettava kuuluvaksi samoin kuin edustajain Astalan y.
13138: m. eduskuntaesityksen tieverolain vastaava kohta.
13139:                           Tienteko.                         49
13140: 
13141:    Koska isompituloisten yleensä katsotaan voivan
13142: maksaa veroa suhteellisesti enemmän kuin pienitulois-
13143: ten, on tieverotusta pyritty saamaan asteettain yleneväksi.
13144: Sitä varten säädetään 3 § :n 6 momentissa, että varsinaisten
13145: tieäyrien luvun noustua yli viidenkymmenen, verotetta-
13146: valle on niiden yli pantava lisä-äyrejä. Vakinaisten tie-
13147: äyrien enentyessä korotetaan näiden lisä-äyrien lukua yle-
13148: nevän asteikon mukaan, kunnes varsinaisten tieäyrien luku
13149: on kohonnut yli kolmensadan, jolloin lisä-äyrien luku ei
13150: enään nouse asteettain vaan pysyy muuttumattomassa suh-
13151: teessa varsinaisten tieäyrien määrään. V aliakunnassa on
13152: tahdottu tehdä puheenalainen asteikko sellaiseksi, että sen
13153: mukaan lisä-äyrien luvun asteettainen yleneminen jatkuisi
13154: loppumattomiin. Sitä varten olisi 6 momentin loppuosa
13155: muodostettava kuulumaan siten että, jos varsinaisten tie-
13156: äyrien luku on yli
13157:       200 lisätään jokaiseen 10 tieäyriin 3 lisä-äyriä
13158:       400               ,, 10             4
13159:       600
13160:               ''             10     "     5
13161:                                                 "
13162:       800
13163:                         "    10
13164:                                     "     6     "
13165:      1000
13166:               "
13167:                         "    10
13168:                                     "     7
13169:                                                 "
13170:                "          "            "           "
13171: j. n. e., kultakin 200 :lta varsinaiselta tieäyriltä kohottaen
13172: lisä-äyrien lukua yhdellä kutakin kymmentä varsinaista
13173: tieäyriä kohti. Valiokunnan enemmistö on kuitenkin ollut
13174: sitä mieltä että, jos tällainen asteikko otettaisiin tieveron
13175: taksoituksessa käytäntöön, tulisi sanottu vero kohtaamaan
13176: suurten tulojen nauttijoita kovemmin kuin verotuspoliitti-
13177: selta kannalta näyttää suotavalta ja muutenkin kohtuulli-
13178: selta.
13179:     Mutta vaikka tulo yleensä pannaankin tieveron maksa-
13180: misen perusteeksi, on kuitenkin oikeuden ja kohtuuden
13181: mukaista että niitä, joilla on maantiestä erityinen hyöty,
13182: verotetaan muita runsaammin. Selvää on, että maantien
13183: varrella sijaitsevilla teollisuuslaitoksilla ja kauppaliikkeil-
13184: lä, jotka tavarainsa kuljetukseen voivat välittömästi käyt-
13185:                                                         4
13186:   50       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13187: 
13188: tää hyväkseen sellaista tietä, niin myös maantien varrella
13189: a.suvilla tilallisilla, jotka käyttävät maantietä kotiajoihin-
13190: sa, on siitä muihin verraten erityistä hyötyä, koska maan-
13191: tiestä Ioitommalla asuvain täytyy tietarvettaan tyydyttääk-
13192: seen myöskin kustantaa paikallis- ja tilusteitä. Verotus on
13193: sen vuoksi järjestettävä myöskin sen erimääräisen hyödyn
13194: mukaan, joka kull!llkin veronmaksajana arvioidaan maan-
13195: tiestä olevan. Tästä on määräyksiä asetusehdotuksen 3 § :n
13196: viimeisessä momentissa.
13197:     Saatavissa olevain tilastollisten ainesten perustuksella
13198: on Valiokunta tehnyt arviolaskun siitä, minkälaisiin tulok-
13199: siin nyt puheena oleva verotustapa johtaisi. - Kaupun-
13200: geissa olisi sen mukaan vuonna 1900 ollut tieveron alaisia
13201: henkilöitä ja yhtiöitä 19,413 ja maalaiskunnissa vuonna
13202: 1904 152,175. Viimeksi mainituista on 121,627 tilanomis-
13203: tajia ja tilanhaltijoita. Tuloja, joista veroa olisi ollut
13204: suoritettava, oli kaupungeissa v. 1900 155,711,250 markkaa,
13205: jotka vastaavat 1,182,012 tieäyriä, veroasetusehdotuksessa
13206: mainittuja lisä-äyrejä lukuunottamatta. Maaseudulla taa-
13207: sen oli v. 1904 tieveron alaisia tuloja kaikkiaan 251,126,846
13208: markkaa, joista 175,723,252 markkaa olivat tuloja mant-
13209: taaliin pannusta maasta. Tieäyrejä olisi siten maalaiskun-
13210: nissa ilman edellä mainittuja lisä-äyrejä karttunut: mant-
13211: taaliin pannun maan tuloista 851,409 ja muista tuloista
13212: 439,975 eli yhteensä 1,291,384 tieäyriä. Se seikka, että ero
13213: tieäyrien luvun välillä maaseudulla ja kaupungeissa ei ole
13214: suurempi, johtuu siitä, että kaupungeissa on suhteellisesti
13215: paljon enemmän suurituloisia verollisia kuin maaseudulla.
13216: Jos kokonaistulo kruununpuistoista ja muista kruunun met-
13217: sämaista lasketaan 8 miljoonaksi markaksi vuodessa, tulisi
13218: näitten verotusesineitten osalle, lisä-äyrejä lukuunottamat-
13219: ta, 80,000 tieäyriä. Kaikkiaan kertyisi siten puheenaolevia
13220: niin sanottuja varsinaisia tieäyrejä suunnilleen_ 2,553,396.
13221:     Mainittuun määrään tulee erinäisiä lisäyksiä. Ensiksi-
13222: kin on siihen lisättävä ne äyrit, jotka asetusehdotuksen
13223: määräyksen perusteella ylenevän asteikon mukaan tulisivat
13224:                                 Tienteko.                             51
13225: 
13226: asetettaviksi suuremmille tuloluokille. Kaupungeissa olisi
13227: puheenalaisia lisä-äyrejä v. 1900 karttunut noin 185,000 ja
13228: maalla v. 1904 suunnilleen 88,500. Kruununpuistojen ja
13229: muitten kruunun metsämaitten kokonaistulosta tulisi
13230: 23,955 lisä-äyriä. Kysymyksessä olevien lisä-äyrien luku
13231: nousisi täten suunnilleen 29'7,455 :een. Niitten eri tuloryh-
13232: mien osalle, joihin nähden lisä-äyrien asettamistapa tulisi
13233: olemaan erilainen, jakaantuisivat lisä-äyrit kaupungeissa
13234: siten, että niille,
13235: 
13236: joilla on    60-109 varsin. tieäyriä, tulisi kaikkiaan 3,500 lisä-äyriä;
13237:             110--309                             >)    24,500
13238:        •> vähint. 310                                 157,000
13239: 
13240:     Maalaiskunnissa taasen jakaantuisivat lisä-äyrit mm,
13241: että niille,
13242: 
13243: joilla on    60-109 varsin. tieäyriä, tulisi yhteensä 4,200 lisä-äyriä;
13244:   >)   ~    110-309    >)                            18,200      »
13245:        >> vähint. 310  »                              66,100     ~*)
13246: 
13247: 
13248:     Paitsi edellä mainittuja lisä-äyrejä on varsinaisten tie-
13249: äyrien lukuun vielä lisättävä ne äyrit, jotka veronalaisille
13250: olisi asetettava sen erityisen hyödyn mukaan, joka heillä
13251: katsotaan maalla maanteistä olevan. On arvioitu, että
13252: näitä lisä-äyrejä maaseudulla tulisi noin kolmannelle osalle
13253: veronalaisista, ja on puheenaolevien lisä-äyrien luku sen
13254: mukaan laskettu nousevan 198,840 :een.
13255: 
13256:        *) Lisä-äyrejä pantaessa noudatettavan laskutavan selitykseksi
13257: mainittakoon seuraavaa. Asetusehdotuksen mukaan tulisi yksi lisä-
13258: äyri ensimäisestä täydestä kymmenestä äyristä 50 äyrin yli, siis 60
13259: äyristä yksi lisä-äyri; 70 äyristä tulisi 2 lisä-äyriä, 80:stä 3, 90:stä 4 ja
13260: 100:sta 5. Sen jälkeen olisi 2 äyriä lisättävä kustakin täydestä
13261: kymmenestä äyristä yli 100 varsinaisen äyrin, jotenka 110 äyristä
13262: tulisi yhteensä 7 lisä-äyriä, 120 äyristä 9, 130 äyristä 11 j. n. e. aina
13263: 300 äyriin asti, joista tulisi 45 lisä-äyriä. 310 varsinaisesta äyristä
13264: alkaen lisättäisiin kustakin täydestä kymmenestä äyristä 300 äyrin
13265: yli 3 äyriä, jotenka 310 äyristä tulisi 48 lisä-äyriä, 320 äyristä 51
13266: lisä-äyriä j. n. e.
13267:   5~       1910. ____,_ Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13268: 
13269:     Edellä esitettyjen laskujen mukaan kertyisi siten seu-
13270: raava määrä tieäyrejä:
13271:     kaupungeissa:
13272: varsinaisia tieäyrejä ........................ . 1,182,012
13273: lisä-äyrejä tulojen perustuksella ............. . 185,000
13274:                                              Yhteensä 1,367,012
13275: 
13276:     maalaiskunnissa :
13277: manttaaliin pannun maan äyrejä ............. .            851,409
13278: muita varsinaisia tieäyrejä . . . . . . ........... .     439,975
13279: lisä-äyrejä tulojen perustuksella ............. .          88,500
13280:   ,    ,    erityisen hyödyn perustuksella .... .         198,840
13281:                                              Yhteensä 1,578,724
13282: 
13283:    Kruununpuistojen ja muitten kruunun metsämaitten
13284: kokonaistulosta kertyvät
13285: 
13286: varsinaiset tieäyrit ......................... .           80,000
13287: lisä-äyrit .................................. .            23,955
13288:                                              Yhteensä     103,955
13289: 
13290:     Kaikkiaan olisi tieäyrien luku siis 3,049,691. Kun las-
13291: kujen pohjana on käytetty tietoja aikaisemmalta ajalta ja
13292: veronalaiset tulot vuosia myöten kasvavat, niin on täten
13293: saatu määrä nykyisiin oloihin nähden varmaan liian pieni.
13294: Todistuksena mainittakoon, että taksoitetut tulot kaupun-
13295: geissa virallisen tilaston mukaan vuonna 1908 olivat 43, 4
13296: % suuremmat kuin vuonna 1900. Maaseudulla on lisäys
13297: tuskin ollut yhtä nopea, mutta taksoitetut tulot ovat luul-
13298: tavasti sielläkin melkoisesti kasvaneet. Tietoja siitä, kuin-
13299: 1m tulot ovat jakaantuneet eri tulo- ja ammattiluokkien
13300: osalle maassamme ei kuitenkaan ole olemassa myöhemmältä
13301: ajalta kuin mihin edellä esitetyt luvut kohdistuvat. Maa-
13302: laiskuntiin nähden ei ole edes tietoja taksoitettujen tulojen
13303: kokonaismäärästä 1904 vuoden jälkeen.
13304:                           'fienteko.                    53
13305: 
13306:     Jos lasketaan vuotuiset menot maanteiden kunnossapi-
13307: dosta, uusien teiden ja siltain rakentamisesta sekä valtion
13308: apurahat paikallisteitä varten yhteensä 5 miljoonaksi mar-
13309: kaksi ja jos pidetään kiinni edellä esitettyjen laskujen kaut-
13310: ta saadusta tieäyrien määrästä, tulisi yhaeltä äyriltä vuo-
13311: sittain suoritettavaksi tieveroa noin 1 markka 64 penniä.
13312: Tämä määrä on kuitenkin jonkun verran liian korkea,
13313: koska tieäyrien luku taksoitettujen tulojen kasvamisen joh-
13314: dosta nykyään olisi suurempi kuin se luku, joka edellä on
13315: otettu huomioon.
13316:     Valtiovarastolie suoritettavain verojen ylöskantoa var-      4-7 §.
13317: ten on valtiolla omat virkamiehensä. Olisi siis johdonmu-
13318: kaisinta, että tieveronkin ylöskanto, käyttäminen ja tilittä-
13319: minen määrättäisiin näiden viranomaisten toimitettavaksi.
13320: Kun kuitenkin maanteiden tekeminen ja kunnossapito nyt
13321: ehdotetun tieasetuksen mukaan tulisi kunnallisten virano-
13322: omaisten huostaan, vaikka kustannukset siitä suoritetaan
13323: yleisistä varoista, ja tieäyrinpanokin sopivimmin saadaan
13324: toirnitetuksi kunnallisverotuksen yhteydessä, niin ja kun
13325: ehdotettu tievero V ahokunnan arvelun mukaan tulisi ole-
13326: maan ainoastaan väliaikainen vero, joka hankkeissa ole-
13327: van verotusuudistuksen yhteydessä olisi uudestaan järjestet-
13328: tävä, on katsottu käytännöllisernmäksi ainakin toistaiseksi
13329:  uskoa kunnallistoirnelle myös tieveron kantaminen ja käyt-
13330: täminen. Mitä erittäin tulee tieveron kantamiseen, niin
13331:  on toivottavaa, että hallitus koettaisi järjestää sen niin
13332:  ajoissa tapahtuvaksi, että se voitaisiin toimittaa kunnallis-
13333:  verojen ylöskannon yhteydessä ja samoilla verokuiteilla.
13334:  Siten voitaisiin maksun laiminlyöneeltä tievero ulosottotoi-
13335:  min periä yhtaikaa kunnallisverorästien kanssa ja uudiste-
13336:  tut ulosmittaukset välttää.
13337:     Näyttää olevan tarpeellista antaa hallitukselle valta         8 §.
13338:  määrätä erityinen maksu lossin tai lautan tahi suuremman
13339:  maantiesillan taikka myös kallisrakenteisen tien käyttämi-
13340:  sestä, milloin tällaisen maksun kantaminen voidaan sopi-
13341:  vasti järjestää niin, ettei siitä aiheudu sanottavaa hanka-
13342:          54       1910.- ~duskuntaesitysmietintö N :o 6.
13343: 
13344:        luutta tietä käyttäville, etenkin kun tällaisten parannettu-
13345:        jen kulkuneuvojen aikaansaaminen eräissä tapauksissa ai-
13346:        noastaan sit(ln saattaa käydä mahdolliseksi.
13347: 9 §.       Ehdotetun tieveroasetuksen voimassaoloaikaan nähden
13348:        on Valiokunnassa oltu eri mieltä. Osa Valiokunnan jäse-
13349:        nistä on katsonut, että tieveroasetus olisi säädettävä ole-
13350:        maan voimassa ainoastaan vuodet 1915-1917, jotta Edus-
13351:        kunnalle varattaisiin tilaisuus lyhyemmän ajan kuluttua
13352:        tarkastaa ehdotetun verojärjestelmän orkeudenmukaisuutta
13353:        ja tehdä siihen ehkä tarpeellisiksi havaitut muutokset. V a-
13354:        liokunnan enemmistö on kuitenkin ollut sitä mieltä, ettei
13355:        ole syytä laatia asetusehdotusta sillä tavoin että Eduskun-
13356:        nan täytyisi joka kolmas vuosi omistaa aikaa saman kysy-
13357:        myksen uudelleen käsittelemiseen. Tämän vuoksi ei ase-
13358:        tuksen voimassaoloaikaa ole ehdotuksessa rajoitettu.
13359:            Lopuksi pyytää Valiokunta viitata mietintöön liitettyi-
13360:        hin, puheenaolevaa asiaa valaiseviin tilastollisiin yleiskat-
13361:        sauksiin verovelvollisten luvusta, eri verotusesineitten ryh-
13362:        mityksestä y. m.
13363:            Sen nojalla, mitä edellä on esitetty Valiokunta kunni-
13364:        oittaen ehdottaa,
13365: 
13366:                       että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
13367:                   111ajesteetin anrwssa vahvistettavalcsi lähettäisi
13368:                   seuraavan asetulesen:
13369:                          Tienteko.                   55
13370: 
13371: 
13372: 
13373: 
13374:                        Asetus
13375:   tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
13376:                misestä.
13377:                            1 §.
13378:     Kustannuksiin maanteitten ja. yleisten polkuteitten
13379: rakentamisesta. ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
13380: tieveroa tässä asetuksessa olevain perusteitten mukaan.
13381: 
13382:                            2 §.
13383:     Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
13384:     a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
13385: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksaovista
13386: ulkopalstoista ja torpista;
13387:     b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
13388: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa
13389: vuodessa;
13390:     c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
13391: on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
13392:     d) (poist.) kruununpuistot ja muut kruunun metsä-
13393: maat.
13394:                             3 §.
13395:     Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
13396: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
13397: äyrejä pantava:
13398:     1. a) kohdassa mainitulla tulolle, jos se ei nouse 800
13399: markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 markalle
13400: kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400 mar-
13401: kalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800
13402:   56       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13403: 
13404: markalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä
13405: ja siitä ylimenevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi
13406: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
13407:     2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
13408: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
13409:  1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä
13410:  1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän
13411: tieäyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuositu-
13412: losta niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
13413:     3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
13414: 1,500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,800 markan,
13415: kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 markan,
13416: viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2,700 markan,
13417: seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta
13418: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
13419: tulolle; sekä
13420:     4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie-
13421: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
13422: vuosituloksi (poist.) kruununpuistoista ja muista kruunun
13423: metsämaista niiden antama kokonaistulo.
13424:     Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 §:n
13425: sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä, ovat
13426: nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle sum-
13427: malle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesi-
13428: neistä säädetään.
13429:     Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
13430: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
13431: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
13432: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
13433: lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan
13434: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
13435: yli kaksi lisä-äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien luku-
13436: määrä on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen
13437: tieäyriin siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
13438:     Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
13439: arvioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
13440: tieäyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei enem-
13441: pää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
13442:                          'l'ienteko.                   57
13443: 
13444:                             4 §.
13445:     Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa maini-
13446: tuista veroesineistä, toimitettava kunnallisverotuksen
13447: yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoituk-
13448: sesta on säädettynä.
13449:     Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
13450: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä jär-
13451: jestyksessä.
13452:                             5 §.
13453:     Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi-
13454: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odotta-
13455: matta lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee
13456: Keisarilliseen Suomen Senaattiin toimittaa tieto läänissä
13457: pantujen tieäyrien yhteen lasketusta lukumäärästä; ja
13458: on Senaatin, maanteistä tehtyjen kulunkiarvioitten pe-
13459: rustuksella sekä ottaen huomioon tarkoitusta varten
13460: saatavat muut tulot, niin myös mitä verorästeinä ehkä
13461: jää saamatta, määrättävä minkä verran samana vuonna
13462: on tieveroa täysissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä
13463: kannettava, ja antaa Senaatti siitä yleisesti julistettavan
13464: päätöksen sekä kuvernöörien kautta kullekin kunnalle
13465: erityisen tiedon.
13466:                             6 §.
13467:     Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
13468: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
13469: 
13470:                             7 §.
13471:     Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla pnrts-
13472: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee
13473: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna
13474: tästä tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
13475:     Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
13476: mentissa mainittujen kustannusten suorittamiseen, on
13477: puuttuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lää-
13478: ninrahastosta kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy,
13479:   58      1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13480: 
13481: on se lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimi-
13482: tettava.
13483:     Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon
13484: maksettava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuo-
13485: sittain ennen joulukuun loppua.
13486: 
13487:                              8 §.
13488:     Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
13489: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä,
13490: onko ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen
13491: maksu lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan
13492: taikka kallisrakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuver-
13493: nöörin päätös sellaisessa asiassa alistettava Senaatin
13494: tutkittavaksi.
13495:     Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on nau-
13496: lattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
13497: viereen.
13498:                             9 §.
13499:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
13500: 1915; ja on Senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta,
13501: ylöskantaa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkem-
13502: mat määräykset.
13503:                           Tien teko.                    59
13504: 
13505: 
13506: 
13507: 
13508:     Kun Valiokunta on ehdottanut, että myöskin kaupunki-
13509: laiset velvoitettaisiin tulojensa puolesta käymään maantie-
13510: rasitukseen osallisiksi, on Valiokunnan enemmistöstä näyt-
13511: tänyt oikeuden ja kohtuuden mukaiselta, että ne tiet ja
13512: pääkadut kaupungeissa, jotka maanteiden jatkona johtavat
13513: maalta kaupungin kauppatoreille, satamiin tai rautatiease-
13514: malle, tulisivat valtiovaroilla tehtäviksi ja kunnossapidet-
13515: täviksi. Ei kuitenkaan ole ollut saatavissa riittäviä tietoja
13516: siitä, kuinka suuren osan kaupunkien tie- ja katuverkosta
13517: mainitut pääkadut tekevät, eikä siitä, kuinka suuria vuosi-
13518: menoja ne arviolta vaativat, yhtä vähän kuin siitäkään,
13519: minkä järjestelmän mukaan kruunun tientekovelvollisuus
13520: kaupungeissa olisi suoritettava. Tämän kysymyksen rat-
13521: kaisu on sen tähden jätettävä vastaisen selvityksen varaan.
13522: Esillä olevan asian yhteydessä olisi kuitenkin syytä pyytää
13523: hallituksen toimenpidettä siihen, että tutkimus kaupunkien
13524: tie- ja katurasituksesta tulisi tehdyksi ja että Eduskunnalle
13525: annettaisiin siihen perustuva armollinen esitys kaupungeissa
13526: olevain, yleistä kulkuyhteyttä välittäväin teiden ja ka-
13527: tujen tekemisestä ja kunnossapidosta yhtäläisten perustei-
13528: den mukaan kuin maanteistä maalla säädetään.
13529:     Tämän johdosta saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
13530: 
13531:               että Eduskunta alamaisesti anoisi tutkimuk-
13532:            sen toimittamista tie- ja katurasituksesta kau-
13533:            pungeissa sekä että siitä ehkä aiheutuva asetus-
13534:            ehdotus yleistä kulkuyhteyttä välittäväin kau-
13535:            punginteiden ja katujen mkentamisesta ja kun-
13536:            nossapidosta pää-asiassa yhtäläisten perusteiden
13537:            mukaan kuin maanteistä säädetään, annettaisiin
13538:            Eduskunnan hyväksyttäväksi.
13539:   60       1910. - Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13540: 
13541:      Valiokunta on esilläolevan asian yhteydessä ottanut kä-
13542: siteltäväkseen edustajien Erkki Pullisen y. m. allekirjoit-
13543: taman anomusehdotuksen n :o 121 kyläteitä ja tilusteitä
13544: koskevan lainsäädännön uudistamisesta, jonka Eduskunta
13545: on lähettänyt Valiokunnan valmisteltavaksi.
13546:      Anomusehdotuksen tekijät lausuvat, että kyläteistä ny-
13547: kyään voimassa olevat lainsäännökset eivät puutteellisuu-
13548: tensa vuoksi enään vastaa viljelyksen ja asutuksen kehitystä,
13549: jota paitsi mainittujen säännösten puutteellisuudesta on
13550: ollut seurauksena että kylätierasitus monin paikoin maata
13551: on tullut epätasaisesti jaetuksi ja kysymykset kyläteiden
13552: tekemisestä ja kunnossapidosta synnyttäneet riitaisuuksia
13553: ja rettelöitä. Näin ollen ja jotta kylätierasitus tulisi koh-
13554: tuuden mukaisesti jaetuksi olisi tarpeen, asiaa selventävät
13555: esivalmistukset ja kysymyksessä olevan rasituksen suuruut-
13556: ta osoittavat tutkimukset tehtyä, saada aikaan lainsäädän-
13557: tö, joka veivoittaisi asianomaiset kunnat huolehtimaan ky-
13558: läteiden kunnossapidosta.
13559:      Mutta kun n. s. tilusteitä koskevat lainsäännökset olivat
13560: edellä mainittuja vieläkin niukemmat ja tarkoittivat mel-
13561: kein yksinomaan tilajakojen yhteydessä toimitettavia ti-
13562: lusteiden järjestelyjä, minkä vuoksi teiden saaminen uusille
13563: viljelyksille usein voi kohdata melkein voittamattomia es-
13564: teitä, niin olisi tilusteitä koskevain oikeussuhteiden järjes-
13565: täminen viljelyksen tarpeita vastaavalla tavalla anomuseh-
13566: dotuksen allekirjoittajain mielestä maanviljelyksen edis-
13567: tymiselle varsin suuresta merkityksestä. Tähän nähden
13568: olisi sen vuoksi asiasta tarpeelliset tutkimukset toimitettua
13569: tilusteitä koskevat oikeussuhteet saatavat lainsäädäntötoi-
13570: min uudistetuiksi ja täydennetyiksi.
13571:      Kun Valiokunta syistä, jotka ovat esitettyinä asetuseh-
13572: dotukseen teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
13573: liittyvissä perusteluissa, on asettunut kylä- ja muihin pai-
13574: kallisteihin nähden sille kannalle, että tällaiset tiet jäisivät
13575: niiden tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi, jotka näitä teitä
13576: tarvitsevat tai niistä hyötyvät, niin ei Valiokunta ole saat-
13577: tanut kannattaa anomusehdotuksen tekijäin esitystä että
13578:                            Tien teko.                      61
13579: 
13580: anottaisiin valmistettavabi lainsäädäntöä siihen suuntaan,
13581: että kyläteiden kunnossapito jä-tettäisiin kuntien ja niiden
13582: kaikkien asukkaiden huoleksi; ja ehdottaa Valiokunta sen
13583: vuoksi kunnioittaen,
13584: 
13585:                että anomusehdotus, mikäli se tarkoittaa lcy-
13586:            läteitä koskevan lainsäädännön uudistamista, ei
13587:            antaisi Eduskunnalle aihetta toimenpiteeseen.
13588: 
13589:     Mitä taasen tulee siihen anomusehdotuksen osaan, joka
13590: kohdistuu tilusteistä voimassa olevaan lainsäädäntöön, niin
13591: ei Valiokunta ole saattanut olla huomaamatta, että tilus-
13592: teiden oikeussuhteet ainoastaan varsin vähäisessä määrässä
13593: voivat tulla Valiokunnan ehdottaman tientekoasetuksen
13594: kautta järjestetyiksi. Jos tie, joka talon kartanolta vie
13595: talon viljelysmaille tai metsätiluksille, on niin suunnattu,
13596: että sitä voi joku ryhmä paikkakunnan asukkaista yhdessä
13597: käyttää, on tietysti mahdollista järjestää sellaisen tien te-
13598: keminen ja kunnossapito niinkuin paikallisteistä säädetään.
13599: Mutta suuri osa varsinaisista tilusteistä tulee edelleen jää-
13600: mään nykyään voimassa olevien niukkojen säännösten va-
13601: raan. Rakennuskaaren 4 luvun 1 § :ssä säädetään, että
13602: ajotie kylästä ja kylään, pelloille ja niityille on pantava ,ja-
13603: kamattomasta maasta." Tamän mukaisesti onkin maan-
13604: jakotoimituksissa tilusteitä otettu huomioon lähinnä siinä
13605: määrin kuin maat ovat olleet viljeltyinä tai aijotut viljelyk-
13606: seen otettaviksi, ja etenkin on silloin pidetty huolta, että
13607: tiloille on käynyt mahdolliseksi kartanoiltaan toisen maan
13608: yli päästä maantielle tai kylätielle. Se on otettu huomioon
13609: myöskin maanmittausohjesäännössä toukokuun 15 päivältä
13610: 1848, jonka 68 § :ssä säädetään, että taloa toiseen pai_k.kaan
13611: muutettavaksi määrättäessä uusi talonasema on valittava
13612: niin, että siitä on mukava päästä tielle; ja saman ohjesään-
13613: nön 74 § :ssä määrätään, että teitä on koetettava saada ti-
13614: lojen välirajoiksi. Mutta viljelyksen laajetessa ovat mai-
13615: nitut säännökset käyneet riittämättömiksi. Siinä ehdotuk-
13616:   62       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13617: 
13618: sessa jakolaiksi, joka hallituksen esityksenä on 1908 vuoden
13619: ensimäisillä valtiopäivillä annettu Eduskunnalle, löytyy
13620: jonkun verran tarkempia säännöksiä tarpeellisen maa-
13621: alan määräämisestä tilusteitä varten, vaan koska nämä
13622: säännökset olisivat sovellettavissa ainoastaan maanjakoja
13623: toimitettaessa, eivät ne riitä tyydyttämään tilusteitä eri-
13624: tyisesti koskevan lainsäädännön tarvetta. Kun talojen ti-
13625: lukset maassamme yleensä ovat useassa, toisten talojen mai-
13626: den erottamassa lohkossa, on niihin mahdoton talon kar-
13627: tanolta päästä muuten kuin kulkemalla yhden tai useam-
13628: man muun tilan maan yli. Jos sellainen toisten omistamain
13629: tilusten takana oleva maa otetaan viljelykseen, niin kohtaa
13630: sinne johtavan, maanviljelyskoneiden y. m. kuljettamista
13631: varten tarvittavan ajotien toimeen saamista useinkin han-
13632: kaluuksia, joskus ehkä voittamattomia esteitä, varsinkin
13633: jos ne toisten omistamat tllukset, joille tilustie tulisi teh-
13634: täväksi, ovat viljelykseen tai aitauksiin tarkoin otetut.
13635: Kysymys tilusteitä koskevain oikeussuhteiden järjestämi-
13636: sestä viljelyksen tarpeita tyydyttävällä tavalla on sentäh-
13637: den Valiokunnastakin näyttänyt olevan maanviljelyksen
13638: edistämiselle suuresta merkityksestä. Valiokunta pyytää
13639: siis kunnioittaen ehdottaa,
13640:                että Eduskunta anoisi lainsäätämistointa ti-
13641:            lusteitä koskevain oikeussuhteiden järjestämi-
13642:            seksi sekä että siitä annettaisiin Eduskunnalle
13643:            armollinen esitys.
13644: 
13645:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1910.
13646: 
13647: 
13648:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
13649: Grotenfelt, varapuheenjohtaja Malmivaara (osaksi), jäse-
13650: net Bäck (osaksi), Fränti (osaksi), Heikkinen (osaksi),
13651: Hoikka, Häyrynen, Kannisto (osaksi), Koivisto, 0. Laine,
13652: Mäki, Pennanen, Perttilä, Emil Saarinen ja Virkki sekä
13653: osaksi varajäsenet Gädda, Kakriainen, Kääriäinen, Lanne
13654: ja Snellman.
13655:                         Vastalause 1.                  63
13656: 
13657: 
13658: 
13659: 
13660:                     Vastalauseita.
13661:                              I.
13662:       Koska emme voi hyväksyä V aHokunnan enemmistön
13663: kantaa, jolle se on asettunut teidenteko- ja kunnossapito-
13664: kysymyksessä, pyydämme täten saada esittää eroavan
13665: mielipiteemme.                                              •
13666:       Käsityksenämme on, että tämän kysymyksen käsit-
13667: tely siirretään siksi, kunnes se voidaan joko hankkeissa
13668: olevaa verotusjärjestelmäämme uudistaessa tai heti sen jäl-
13669: keen ratkaista. Mielestämme maanomistajilla ei ole oikeu-
13670: dellista eikä siveellistä näkökantaa tukenaan vaatiessaan
13671: tämän heille ikivanhoista ajoista kuuluvan rasituksen pois-
13672: tamista. Sillä eittämätön tosiasia on, että verorasituksista
13673: huojennusta kaipaavat ja tarvitsevat kipeämmin kansamme
13674: vähävaraiset, syystä että he ovat tuloihinsa nähden ras-
13675: kaammin rasitetut, kun keskiluokka, joiksi maanomistajat
13676: suuremmaksi osaksi voidaan lukea. Tätä väitettämme ei
13677: liene tarpeellinen laajalti perustella, sillä sen pätevyys
13678: luullaksemme on Eduskunnalle siksi tunnettu ja tunnus-
13679: tettu asia, koska verotusuudistus-anomuksen esillä ollessa
13680: vuoden 1908 toisilla. valtiopäivillä on tämä väitteemme jo
13681: kyllin selvään todistettu, jonka vuoksi tyydymme vain
13682: lyhyisiin viittauksiin.
13683:       Nykyisin kuten tiedetään kootaan valtion tulot suu-
13684: remmalta osalta välillisinä veroina, jotka yhdessä muiden
13685: käytännössä olevien veromuotojen kanssa aivan kohtuut-
13686: tomasti rasittavat vähävaraisia kansaluokkia. Jos nyt osa
13687: teiden teosta johtuvia kustannuksia vielä lisäksi siirret-
13688: täisiin tähän luokkaan kuuluvien kansalaisten kannetta-
13689: vaksi, lisättäisiin näiden jo ennestäänkin liian raskasta
13690:    64        11110. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13691: 
13692:   verotaakkaa ja kun tämä tulisi tapahtumaan vielä siten,
13693:   että poistettaisiin rasituksia sellaisilta ryhmiltä, joilla on
13694:   suurempi varallisuus ne kestää.
13695:         Valiokunnan ehdotuksen mukaan jäisi paikallisteiden
13696:   kunnossapito edelleenkin niiden huoleksi, joilla se on tä-
13697:   hänkin saakka ollut, siis etupäässä syrjäkylissä asuvien,
13698:   joissa kuten tiedetään yleensä asuu vähävaraisempaa väes-
13699:   töä. Tämä rasitus ei tulisi heille korvatuksi sillä, että
13700:   maantien varsilla oleville voidaan >erityisen hyödyn mu-
13701:   kaan>, kuten verotusasetuksessa sanat kuuluvat, asettaa
13702:   lisä-äyrejä, joka käytäntöön sovellutettaessa tulee olemaan
13703:   riidanalainen ja epäilyksiin aihetta antava.
13704: •       Yhteen puoleen asiassa lienee vielä syytä huomio
13705:   kiinnittää. Mielestämme ei ole katsottava suotavaksi, eikä
13706:   valtiotalouden kannalta katsoen edulliseksi, että tällaisia
13707:   erikoistapauksia varten eri rahastoja siihen kuuluvine jär-
13708:   jestelmineen perustetaan. Tämmöiset seikat voisivat olla
13709:   suurena haittana valtiorahastojen järjestelyssä, joissa päin-
13710:   vastoin olisi pyrittävä yhtenäisyyteen, ja samalla se voisi
13711:   ehkäisevästi vaikuttaa verotusuudistuksen järjestelyyn.
13712:         Tämän perusteella mitä on sanottu rohkenemme toi-
13713:   voa Eduskunnan yhtyvän käsitykseemme, että asetusehdo-
13714:   tukset ennenaikaisinaja peräti epäkäytännöllisinä on jätet-
13715:   tävä odottamaan ratkaisuaan siksi, kunnes on saatu aikaan
13716:   köyhälistön kannalta katsoen täysin tyydyttävä verotus-
13717:   järjestelmä, ja ehdotamme siis
13718:                   että Edusk:unta päättäisi hylätä kyseessäolevat
13719:             asetusehdotukset sekå mietintöön liitetyt ponnet,
13720:             paitsi mikä koskee tilusteitä.
13721:         Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1910.
13722: 
13723:         J. Mäki.                             H. Häyrynen.
13724:         Emil Saarinen.                       V. Perttilä.
13725:         M. V. Hoikka.                        Mikko Virkki.
13726:                             .!. Kannisto.
13727:                         Vastalause II.                    65
13728: 
13729: 
13730: 
13731: 
13732:                               II.
13733: 
13734:       Kun minä esillä olevaa asiaa käsiteltäessä olen ollut
13735:  Valiokunnan enemmistöstä eriävää mielipidettä, pyydän
13736:  saada alempana lyhyesti esittää syyt siihen.
13737:       Myöntäen että nykyään voimassa oleva lainsäädäntö
13738:  teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla kaipaa tar-
13739:  kastamista lähinnä sen asiantilan poistamiseksi että tien-
13740:  tekorasitus on miltei yksinään maanomistajien kannetta-
13741: .vana ja sitä paitsi rasittaa näitä hyvin eri tavoin eri osissa
13742:  maata, olen minä, joka siitä syystä en ole voinut kannattaa
13743:  V aliakunnassa esitettyä vaatimusta, että puheenaalaiset
13744:  eduskuntaesitykset tätä nykyä olisivat kokonaan hyljättävät
13745:  ja asiata koskevan lainsäädännön uädistus lykättävä epä-
13746:  määräiseen tulevaisuuteen, katsonut, että Valiokunnan tuli
13747:  ryhtyä käsittelemään eduskuntaesityksiä ja valmistamaan
13748:  asetusehdotukset asiasta.
13749:       Sitävastoin en ole voinut yhtyä Valiokunnan enem-
13750:  mistön mielipiteeseen, että nämä asetusehdotukset olisivat
13751:  laadittavat niiden pääperiaatteiden mukaan, joille edus-
13752:  kuntaesitykset asiasta rakentuvat. Minun ajatukseni mu-
13753:  kaan voidaan kyllä asettaa tulevaisuuden-päämääräksi, että
13754:  valtio ottaisi kokonaan toimekseen maanteiden tekemisen
13755:  ja kunnossapidon. Mutta tätä nykyä en katso kysymyksen
13756:  olevan kypsyneen ratkaistavaksi siihen suuntaan. Ne kus-
13757:  tannukset, jotka liittyisivät sellaiseen uudistukseen, nou-
13758:  sevat myös niin suuriin määriin, ettei näytä suositeltavalta
13759:  nykyisenä ajankohtana, jolloin valtiovaroia ei hoideta
13760:  maan todellisia tarpeita silmällä pitäen ja Eduskunnan
13761:  perustuslainmukaista oikeutta olla osallisena valtion tulo-
13762:  ja menoarviota järjestettäessä syrjäytetään, rasittaa tätä
13763:                                                          i)
13764:   66       1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13765: 
13766: tulo- ja menoarviota niin huomattavalla menoerällä kuin
13767: nyt puheenaoleva.
13768:      Minun käsitykseni on sen vuoksi että asiaa koskevan
13769: lainsäädännön uudistaminen olisi pää-asiassa rakennettava
13770: niille yleisille peri~atteille, joihin 1907 ja 1908 vuosien
13771: valtiopäivillä Eduskunnalle asiasta annetut arm. esitykset
13772: perustuvat. Maanteiden tekemistä ja kunnossa pitoa ei
13773: niin muodoin olisi järjestettävä yhteiseksi koko maalle, kus-
13774: tannukset tasan jaettuina, vaan tulisi sen edelleenkin jäädä
13775: etupäässä paikalliseksi asiaksi, mutta tierasitus pantava
13776: muidenkin verotusesineiden kannettavaksi kuin nykyään,
13777: ja rasituksen tasaisempi jakautuminen saatava aikaan
13778: siten että valtio antaisi avustuksena määrätyn prosentin
13779: tienteon yhteenlasketusta nettokustannuksesta maassa.
13780: Täten poistettaisiin tientekorasituksen epätasaisesta jaosta
13781: syntyvät pahimmat haitat ja valmistettaisjjn kysymyksen
13782: ratkaisua vastedes esityksentekijäin ehdottamaan suuntaan.
13783:       Tämän kannan tueksi voidaan myöskin esiintuoda
13784: että, joskin maanteiden voidaan katsoa etupäässä täyttä-
13785: vän yleisen kulkuyhteyden tarvetta, niin siitä ei ole vält-
13786: tämättömänä seurauksena että maan eri osain ja sen ve-
13787: rovelvollisten asujanten olisi samassa määrässä otettava
13788: osaa maanteiden kunnossapitoon. Sillä kaikilla seuduilla
13789: ei voi olla yhtä suurta hyötyä maanteistä, jotka eivät ole
13790: tasan jaetut koko maata kohti eivätkä yhtä helposti kaik-
13791: kien sen asujanten käytettävissä. Tämän lisäksi tulee
13792: että, jos tientekorasitus tehtäisiin koko maalle yhteiseksi
13793: asiaksi, kustannukset siitä todennäköisesti tulisivat huo-
13794: mattavasti suuremmiksi, kuin nykyään on laita. Ratkais-
13795: tessaan kysymyksen, onko jokin tie katsottava maantieksi
13796: vai kylätieksi, olisi viranomaisten yleensä turvauduttava
13797: siihen selvitykseen, mikä on saatavissa paikkakunnan
13798: väestöltä. Mutta jos maanteiden tekeminen ja kunnossa-
13799: pito tulisi koko maan yhteiseksi asiaksi, niin tämä var-
13800: maankin vaikuttaisi sen että tehtäisiin lukuisia vaatimuk-
13801: sia saada kyläteitä julistetuiksi maanteiksi ja niiden kun-
13802: nossapito siten siirretyksi maan yhteiseksi rasitukseksi.
13803:                        Vastalause II.                  67
13804: 
13805:      Valiokunnan enemmistön kantaa vastaan esitettäköön
13806: vielä eräs seikka. Samaten kuin maanteiden kunnossa-
13807: pidon maalla pää-asiallisesti kustantaa manttaaliin pantu
13808: maa, on kaupunkien katujen ja yleisten paikkojen teke-
13809: minen sekä kunnossa- ja puhtaanapito siellä olevan maan
13810: omistajain velvollisuutena. Kaupunki kustantaa ensi kä-
13811: dessä uudesta tehtävien katujen tasoituksen, mutta näistä
13812: menoista saa kaupunki korvauksen tonttien myyntihinnan
13813: vastaavasta kohoamisesta. Katujen tekemisestä ja kun-
13814: nossapidosta sekä katujen puhtaanapidosta pitää huolta
13815: osaksi kaupunki osaksi talonomistajat, kukin tonttinsa
13816: viereltä. Että kustannukset tästä eivät ole vähäiset, sel-
13817: venee siitä että katujen tasoituksesta, kiveämisestä, uudes-
13818: taan kiveäruisestä ja korjauksista, lumenvedoRta ja muusta
13819: puhtaanapidosta johtuneet kokonaismenot yksinomaan
13820: Helsingissä vuonna 1907 laskettiin 1,062,000 markaksi,
13821: niinkuin Laki- ja talousvaliokunnan 1908 vuoden toisilla
13822: valtiopäivillä asiasta voimassa olevan lainsäädännön uudis-
13823: tamisesta tehdyn eduskuntaesityksen johdosta antamasta
13824: mietinnöstä saadaan tietää.
13825:      Valiokunnan nyt tekemien laskelmien mukaan tulisi
13826: tieäyrien luku olemaan yhteensä 3,049,691. Tästä määrästä
13827: tulisi maalaiskuntien osalle 1,578,724 ja kaupunkien osalle
13828: 1,367,012. Tieäyrin katsotaan tulevan vastaamaan noin 1
13829: markan 64 pennin suuruista vuotuista menoa. Kaupun-
13830: kien osuus maalaisteiden kunnossapitoon tulisi niin muo-
13831: doin Valiokunnan arvion mukaan vuosittain nousemaan
13832: päälle ~,200,000 markkaa.
13833:      Jollei kaduntekovelvollisuutta kaupungeissa lakkau-
13834: teta samalla kertaa kuin tientekovelvollisuus maalla - ja
13835: niin ei ole laita Valiokunnan ehdotuksen mukaan - tulisi
13836: siis ei ainoastaan mainittu kaduntekorasitus vähentämättö-
13837: mänä painamaan kaupunkilaisia vaan heidän täytyisi
13838: sitä paitsi ottaa osaa maalaisteiden kunnossapitoon
13839: menevien kustannusten suorittamiseen summalla, joka ei
13840: jääne paljon alle puolta tämän kustannuksen kokonais-
13841: määrästä. Tämä ei näytä olevan sopusoinnussa kohtuuden
13842: vaatimusten kanssa.
13843:   68        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13844: 
13845:      Minun mielipiteeni mukaan olisi lainsäädäntö asiasta
13846: niinmuodoin rakennettava pää-asiallisesti sellaiselle perus-
13847: tukselle, että tientekorasitus pysytetään etupäässä paikal-
13848: lisena asiana, järjestettynä ylimalkaan yhtäpitäväksi 1907
13849: ja 1908 vuosien valtiopäivillä Eduskunnalle annetuissa
13850: armollisissa esityksissä olleiden ehdotusten kanssa. Tällöin
13851: ansaitsisi myös tulla harkittavaksi, eikö tientekolahkoina,
13852: jotta kävisi mahdolliseksi täydellisemmin tasata tierasitus,
13853: pitäisi olla kihlakuntaakin suurempia alueita. Seuraus
13854: tästä kannasta on myöskin ettei kaupunkeja olisi velvoitet-
13855: tava ottamaan osaa maalaisteiden tekemiseen ja kunnossa-
13856: pitoon.
13857:      Esittämilläni syillä saan kunnioittaen ehdottaa,
13858: 
13859:                   että kysymyksenalaiset asetnsehdotttkset palau-
13860:             tettaisiin Valiokuntaan, muodostettaviksi esittä-
13861:             mieni perusteiden mukaisiksi.
13862: 
13863:        Helsingissä, 28 päivänä huhtikuuta 1910.
13864: 
13865:                                        Julius Grotenfelt.
13866:                                            Tien teko.                                    69
13867: 
13868: 
13869:                                  Tieäyrejä maaseudulla.
13870:             a) Maaomaisuuden tuloista pannut äyrit.
13871: 1
13872: 1
13873:           ~:
13874:                1:"'
13875:                ......
13876:                tll
13877:                         ~
13878:                         ::r              ~:
13879:                                                    s: g
13880:                                                    rtl
13881:                                                          ~
13882:                                                                          ~:
13883:                                                                                   s:..,, -.::r-
13884:                                                                                   rtl       ::r
13885:                                                                                             ,_
13886: j Tulot        p;>:     <+
13887:                         et>    Tulot          ..,, et>et>
13888:                                                    ~:          Tulot
13889:           ~.
13890:                                         '-<j                            '-<j              et>
13891:                ~:                        ::;.                            ....     ~:
13892: i Smk.                  et>
13893:                                Smk.                            Smk.      .....
13894:                                                                          ,_               CD
13895:           <+ ';1
13896:                                               ~- ..,,
13897:                         t::l                       i:l                           '-<j
13898: 1
13899:                :+ ..,,
13900:                         Ul
13901:                                          <+
13902:                                                1   ,_
13903:                                                          rtl                      ::;.
13904:                                                                                   ,_      ..,,t::l
13905:                                                                                           rtl
13906: 
13907: 1
13908: 1 6,300 50              50     10,500    92 4-            96    24,000 227
13909: 1
13910:                                                                                 29    256
13911:    6,400 51             51     11,000    97 4            101    25,000 237      31    268
13912:    6,500 52             52     11,100    98 4            102    26,000 247      33    280
13913:    6,600 53             53     11,200    99 4            103    27,000 257      35    292
13914:    6,700 54             54     11,300   100 5            105    28,000 267      37    304
13915: 1 6,800 55              55     11,400   101 5            106    29,000 277      39    316
13916: 1
13917: 1  6,900 56             56     11,500   102 5            107    30,000 287      41    328
13918: 1
13919: 
13920: 1
13921:    7,000 57             57     12,000   107 5            112    31,000 297      43    340
13922: 1
13923:    7,100 58             58     12,100   108 5            113    31,100 298      43    341
13924:    7,200 59             59     12,200   109 5            114    31,200 299      43    342
13925: i
13926: 1  7,300 60       1     61     12,300   110 7            117    31,300 300      45    345
13927: 1
13928:    7,400 61       1     62     12,400   111 7            118    31,400 301      45    346
13929: 1  7,500 62       1     63     12,500   112 7            119    31,500 302      45    347
13930: i 7,600 63        1     64     13,000   117 7            124    31,600 303      45    348
13931: i  7,700 64       1     65     13,300   120 9            129    31,700 304      45    3491
13932:    7,800 65       1     66     14,000   127 9            136    31,800 305      45    350
13933:    7,900 66       1     67     14,300   130 11           141    31,900 306      45    351
13934:    8,000 67       1     68     15,000   137 11           148    32,000 307      45    352
13935:    8,100 68       1     69     15,300   140 13           153    32,1001 308     45    353
13936:    8,200 69       1     70     16,000   147 131          160    32,200 3091     45    354
13937:    8,300 70       2     72     16,300   150 151          165    32,300 310      48    358
13938:    8,400 71       2     73     17,000   157 15           172    32,400 3111     48    359
13939:    8,500 72       2     74     17,300   160 17           177    32,500 312      48    360
13940:    9,000 77       2     79     18,000   167 17           184    35,000 337      54    391
13941:    9,100 78       2     80     18,300   170 19           189    40,000 387      69    456
13942:    9,200 79       2     81     19,000   177 19           196    50,000 487      99    586
13943:    9,300 80       3     83     19,300   180 21           201   100,000 987 249 1,236
13944:    9,400 81       3     84     20,000   187 21           208   200,000 1,987 549 2,536
13945:    9,500 82       3     85     20,300   190 23           213   500,000 4,987 1,449 6,436
13946:   10,000 87       3     90     21,000   197 23           220 1,000,000 9,987 2,949 12,936
13947:   10,100 88       3     91     21,300   200 25           225
13948:   10,200 89       3     92     22,000   207 25           232
13949:   10,300 90       4     94     22,300   210 27           237
13950:   10,400 91       4     95     23,000   217 27           244                                         1
13951: 70        1910. -     Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
13952: 
13953:                           b) Muut iiyrit.
13954: 
13955:      Tulot Smk.            Äyrejä      Lisä-äyrejä      Yhteensä
13956: 
13957:           6,500                 50                           50
13958:           7,500                 60             1             61
13959:           8,500                 70             2             72
13960:           9,500                 80             3             83
13961:          10,000                 85             3             88
13962:          10,500                 90             4             94
13963:          11,500                100             5            105
13964:          12,500                110             7            117
13965:          20,000                185             21           206
13966:          22,500                210             27           237
13967:          32,500                310             48           358
13968:          50,000                485             99           584
13969:          52,500                510            108           618
13970:         100,000                985            249         1,234
13971:         200,000              1,985            549         2,534
13972:         500,000              4,985          1,449         6,434
13973:       1,000,000              9,985          2,949        12,934
13974: 
13975:                     c) Tieiiyrejii kaupungeissa.
13976: 
13977:      Tulot Smk.            Äyrejä      Lisä-äyrejä      Yhteensä
13978: 
13979:           7,200                 50                           50
13980:           8,200                 60              1            61
13981:           9,200                 70              2            72
13982:          10,000                 78              2            80
13983:          10,200                 80              3            83
13984:          11,200                 90              4            94
13985:          12,200                100              5           105
13986:          13,200                110              7           117
13987:          20,000                178             19           197
13988:          23,200                210             27           237
13989:          33,200                310             48           358
13990:          50,000                478             96           574
13991:          53,200                510            108           618
13992:         100,000                978            246         1,224
13993:         200,000              1,978            546         2,524
13994:         500,000              4,978          1,446         6,424
13995:       1,000,000              9,978          2,946        12,924
13996:                              Tienteko.                           71
13997: 
13998: Varsinaisten tieäyrien luku kaupungeissa 1900 vuoden tuloverotuk-
13999:                           sen perusteella.
14000: 
14001:      Tuloluokat     ! Tulonnautti-I     Kullakin äyrejä
14002:                                                            i Tieäyrien
14003:                                                            ·
14004:         Smk.        ' jain luku   1                        1   luku
14005: 
14006: 
14007:     1,500-1,799           2,955                     1     1     2,955
14008:     1,800-2,099           2,514                     2     II    5,028
14009:     2,100-2,299           1,088                     3           3,264
14010:     2,300-2,499           1,085                     4      i    4,340
14011:     2,500-2,699             607                     5     i     3,035
14012:     2,700-2,899             607                     6     1     3,642
14013:     2,900 ja sen yli     10,557       7+(tulot-2,900):100* 1,159,748
14014:             Summa 1      19,413                           1 1,182,012
14015: 
14016:        * Kaavan perusteella saattaa helposti laskea, kuinka monta
14017: tieäyriä tulisi kullekin puheenaolevaan tuloryhmään kuuluvalle
14018: veronalaiselle. 2,900 markan tuloista tulee jokaiselle ensiksikin
14019: 7 äyriä. Tähän äyrimäärään on lisättävä ne äyrit, jotka saadaan,
14020: kun se osa tuloista, joka nousee yli 2,900 markan, jaetaan 100:lla
14021: (koska 100 markan tuloista tulee 1 äyri). - Esim. il,500 markan
14022: tuloista tulee 7 äyriä  +    ne 6 äyriä, jotka saadaan, kun se osa
14023: tuloista, joka nousee 2,900 markan yli, nimittäin 600 markkaa,
14024: jaetaan 100:lla, siis yhteensä 13 äyriä.
14025:        Niiden veronalaisten yhteinen tieäyrimäärä, joiden tulot teke-
14026: vät 2,900 markkaa tai enemmän, saadaan myöskin helposti selville.
14027: Veronalaisten luku kerrotaan ensiksi 7:llä, koska kaikilla 2,900
14028: markan tuloista on 7 ävriä. Kun se tulomäärä, joka vastaa täten
14029: saatuja pohjaäyrejä ja joka saadaan, kun veronalaisten luku kerrotaan
14030: 2,900 markalla, vähennetään puheena olevaan tuloryhmään kuulu-
14031: vain veronmaksajain koko tulomäärästä, käyvät ne tulot näkyviin,
14032: joista lasketaan 1 äyri kutakin 100 markkaa kohti. Nämä tulot
14033: jaetaan 100:lla ja osamäärä lisätään siihen tieäyrimäärään, joka
14034: saatiin, kun verotettujen luku kerrottiin 7:llä. Siten saadaan tie-
14035: äyrien koko luku. - Esim. yllä olevassa tapauksessa, jossa niiden
14036: verotettujen tieäyrit on laskettava, joiden tulot kaupungeissa nou-
14037: sevat 2,900 markkaan tai sen yli, menetellään seuraavalla tavalla.
14038: Verotettujen luku 10,557 kerrotaan ensin 7:llä äyrillä, jolloin saa-
14039: d,aan 73,899 äyriä. Tämä äyrimäärä vastaa sitä· osaa verotettujen
14040: tuloista, joka nousee 2,900 markkaan. Tämä osa tuloista tekee yh-
14041: teensä Smk. 30,615,300 (= 10,557 X 2,900). Kun se vähennetään
14042: puheena olevien veronalaisten koko tulomäärästä, Smk. 139,200,250,
14043: jää jälelle Smk. 108,584,950. Tästä määrästä kertyy 1,085,849 tie-
14044: äyriä, koska kutakin 100 markkaa kohti tulee 1 äyri. Kun näihin
14045: äyreihin lisätään edellä mainitut 73,899 äyriä, saadaan 1,159,748
14046: äyriä, mikä osottaa kuinka paljon tieäyrejä niille veronalaisille
14047: y"hteensä tulisi, joiden tulot nousevat 2,900 markkaan tai sen yli.
14048:        Samaan tapaan on tieäyrit seuraavissakin tauluissa laskettu.
14049:   72          1910. -       Eduskuntaesitysmietintö N :o 6.
14050: 
14051: 
14052:        Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904 vuoden
14053:                        tuloverotuksen perusteella.
14054: 
14055:                a) manttaaliin pannun maan äyrit.
14056: 
14057:     Tuloluokat          Tulonnautti-                             [Tieäyrienl
14058:                                             Kullakin äyrejä
14059:        Smk.              jain luku                               1   luku     1
14060: 
14061:                                                                  '            1
14062:                                                                  '            1
14063: 
14064:        Alle 800              48,837                     1           48,837 1
14065:       800-1,099              19,550
14066:                                        i
14067:                                                         2           39,100    i
14068:     1,100-1,399              14,838    1                3           44,514 1
14069:                                        1
14070:     1,400-1,599               7,487     1               4           29,948 1
14071:     1,600-1,799               5,084     1               5           25420 1
14072:     1,800-1,999               5,086    1                6           30:5161
14073:     2,000 ja sen yli         20,745    j 7 + (tulot-2,000): 100* 1 633,074 1
14074:                                        1
14075:           Yhteensä 1        121,627    1                         1 851,409 1
14076: 
14077: 
14078: 
14079:        Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904 vuoden
14080:                        tuloverotuksen perusteella.
14081:                                b) muut äyrit.
14082:                                                                  1            i
14083:     Tuloluokat          ITulonnautti-1                           [Tieäyri en!'
14084:                         1             '
14085:                                             Kullakin äyrejä.
14086:       Smk.              i jain luku    i                         1  luku
14087:                         1              i                         1            i
14088: 
14089: 
14090: 
14091:       800-1,099              11,915                      1           11,915
14092:     1,100-1,399               5,925                      2           11,850
14093:     1.400-1,599               2,651                      3            7,953
14094:     1,600-1,799               1,356                      4            5,424
14095:     1,800-1,999               1,357                      5            6,785
14096:                                                                   i
14097:     2,000-2,199                 778                      6            4,668
14098:     2,200 ja sen yli          6,566    1,7 + (tulot-2,200): 100** i 391,380
14099:          Yhteensä 1          30,548    1                          1 439,975
14100: 
14101:        *) Tuloja jotka nousivat vähintään 2,000 markkaan, oli Smk.
14102: 90,275,974.
14103:        **) Tuloja, jotka nousivat vähintään 2,200 markkaan, oli noin
14104: Smk. 48,987,041.
14105:                                               'l'ienteko.                                 73
14106: 
14107:      Erityisen hyödyn mukaan asetettujen lisä-äyrien luku maalais-
14108:              kunnissa 1904 vuoden tuloverotuksen perusteella.
14109: 
14110:                  a) manttaaliin pannun maan lisä-äyrit.
14111: 1
14112: '     Tuloluokat.           Tulon-                                1   Varsinais-~
14113:                                                                        ten tie-
14114:                                                                                   Lisä-äyrien
14115:                                                                                   luku 50 Ofo:n
14116:                            nauttijain         Kullakin äyrejä.          äyrien l korotuksen
14117: 1        Smk.
14118:                                                                          luku. l mukaan.
14119:                              luku.
14120: 1
14121:                                                                   j
14122: 1
14123: 
14124: 
14125:                                         1
14126:                                                                   1
14127:                                                                                  i
14128:                        1
14129:       Alle 800      16,279              •,
14130:                                           1                 16,279                -
14131:       800-1,099      6,517                2              '  13,034               6,517
14132:                                                                                  1
14133:     1,100-1,399      4,946              1
14134:                                           3                 14,838 1             4,946
14135:                                                                                  1
14136:     1,400-1,599      2,496              1
14137:                                           4              '   9,984               4,992 1          1
14138:     1,600-1,799      1,695              1 5              i
14139:                                                              8,475               3,390
14140:                                                                                  1
14141:                                                                                  1
14142:                      1,695                6                                      5,085
14143:     1,soq-1,999 . '
14144: , 2,000 Ja sen yh 1 6,915               j,-                 10,17?
14145:                                  + (tulot-2,000) .1001 211,02:>               103,783 *
14146: .       Yhteensä ! ·-4-0.:...,5_4_3-+-'---'--'--'--"'--+l-28_3....,8_0_5-+!_1_2_8.;_,7_1_3....:...
14147: 
14148:                                    b) muut lisä-äyrit.
14149:                       1
14150:                             Tulon- .
14151:                                         1
14152:                                                                   ! Varsinais- ~ Lisä-äyri en
14153:       Tuloluokat.     1
14154:                                                                   : ten tie- 1 luku 50 Ofo:n
14155:                            nauttijain 1       Kultakin äyrejä.
14156:          Smk.
14157:                       1
14158: 
14159:                              luku.      i                            äyrien
14160:                                                                       luku.
14161:                                                                                korotuksen
14162:                                                                                  1
14163: 
14164: 
14165:                                                                              1 mukaan.
14166:                       1
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 
14171:         800-1,099             3972                   1                   1,899
14172:       1,100-1,399             1975                   2                   1,470         1975 1
14173:       1,400-1,599               884                  3                   2,652           884
14174:       1,600-1,799     1         452     1            4                   1,808           904 1
14175:       1,800-1,999               452                  5                   2,260           904 11
14176:       2000-2199 •               259                                      1,554           777 '
14177:     2,2oo ja s~n yli  1       2,189     17 + (tulot: 2,200) : 100 i    130,460   1    64,683*)    1
14178: 
14179: 
14180: 
14181:          Yhteensä     1      10183                                ! 142,103 1         70,127
14182:                                         1                         1
14183: 
14184: 
14185: 
14186:        *) Viimeisen tuloluokan lisä-äyrit on laskettu seuraavalla
14187: tavalla. On ensiksikin otaksuttu, että niille, joille tulisi asetetta-
14188: vaksi lisä-äyrejä, olisi pantu kolmasosa viimeisen tuloluokan kaik-
14189: kien tulonnauttijain yhteenlasketuista varsinaisista tieäyreistä. Tästä
14190: kolmannesta osasta on otettu huomioon puolet (50%), vähennettynä
14191: sillä äyriluvulla, joka saadaan, kun kerrotaan puheena olevien ve-
14192: ronalaisten luku 1/ 4 :lla. Todellisuudessa vähenee näet lisä-äyrien
14193: määrä sen kautta, että suunnilleen joka toiselle henkilölle 'tulee
14194: asetetuksi puoli lisä-äyriä vähemmän kuin 50 "fo:n korotus edellyttää.
14195: Esim. henkilö, jolla on 7 varsinaista tieäyriä, saa vain 3 (eikä 3 1/ 2 )
14196: lisä-äyriä, kun taasen henkilö, jolla on 8 varsinaista tieäyriä, saa 4
14197: lisä-äyriä sen erityisen hyödyn mukaan, joka hänellä arvioidaan
14198: olevan maantiestä.
14199:                                                                                                                                                                 Tuloveron alaiset maalaiskunnissa (v. 1904).
14200: 
14201: 
14202: 1                                                                                                                                                                                      T u l o l u o k a t Smk.                                             ..;J
14203:                                                                                                                                                                                                                                              1 Yhteensä     H'-
14204:          A m m a t t i l u o k a to
14205:                                                                                                                                                                                                                                   2,000 ja
14206:                                                                                                                                                               200-5991 600-799 1 800-999 11,000-1,19911,200-1,49911,500-1,9991 siitä yli
14207: 1
14208:                                                                                                                                                                                                                                                            1-"
14209: 
14210:       1. Julkisissa viroissa olevia                                                                                                                                      1
14211:                                                                                                                                                                                       1
14212:                                                                                                                                                                                                                                                            =
14213:                                                                                                                                                                                                                                                            1-"
14214:                                                                                                                                                                                                                                                            p
14215:                 henkilöitä.                                                                                                                                                           1
14216: 
14217: 
14218:  Virkamiehiä ja ylipäällystöä                                                                                                                    0   0             40711                    526       735       779       598         1,913        5,294    trJ
14219:  Palvelijoita, a'iipäällystöä ja                                                                                                                                                3361                                                                        §'
14220: l miehistöä
14221:                                                                                                                                                                                                                                                             ~
14222:                 o..  0       ••                              0       •           0       0           0       0       0       0       •       0   ••              2,1311       1,300         877       430       295       197           125        5,355
14223:                         Yhteensä                                                                                                                                 2,538        1,636        1,4031    1,165     1,074       795        2,038       10,649    a.
14224:                                                                                                                                                  "!.            23,s         15,4         13,2      10,9      10,1       7,5         19,1        100,o
14225:                                                                                                                                                                                                                                                             ;
14226:     II. Maanviljelyksen ja sen sivu-
14227:         elinkeinojen harjoittajia.
14228:                                                                                                                                                  "!.            25,3         14,7         12,o      10,o      10,5      10,4         17,1        100,o
14229:                                                                                                                                                                                                                                                            f...........
14230:                                                                                                                                                                                                                                                              ~
14231: 
14232: 
14233:     Manttaaliin pannun rälssi- tahi (
14234:       perintötilan omistajia o                                                                               0       •               0       0   0    •         25,604       15,761       13,272    10,959    11,928    11,862       19,560      108,946
14235:                                                                                                                                                                                                                                                              a.
14236:                                                                                                                                                                                                                                                              Q:
14237:     Kruununtalojen asukkaita vaki-
14238:        naisella asukasoikeudella                                                                                                             0   0    •          1,890        1,287          678      460       436       394            392       5,537
14239:                                                                                                                                                                                                                                                              z
14240:                                                                                                                                                                                                                                                              Q
14241:     Kruunun virkatalojen, kunin-
14242:       !'=aan- tahi ~!lninko karjatalo-                                                                                                                                                1                                                                      :n
14243:       Jen vuokraaJia ooo. o oo. oooo.                                                        0                                                                      19           351          39        58       88       146           430          815
14244:     Muita vuokraajia ooooooooooooool                                                                                                                             3,376          865          615       423      377       310           363        6,329
14245:     Torppareita oooooo ooo          o.               0       0                               0           0       0       0       0       0   0                  44,373        4,630        1,527       620      347       184            93       51,774
14246:     Eläkeläisiä oo       0       0   0   0       0       0       0       0       0       0               0   0       0       0           0   0   0    0          6,896          626          273       162       89        76            64        8,186
14247:     Palve_lijo?i~a
14248:                  0   0:
14249:                      0       •   o oo        0       0       0       0       0       0           0       0       0       0               0   0                  35,432          779          294       157      127        821           60       36,931
14250:     Itsellisia Ja mmta oooo. oooo                                                                            0                                   0.            127,776        7,458        2,895     1,117      836       569           505      141,156
14251:                                                                                          Yhteensä 1                                                            245,3661      31,4411      19,5931   13,9561   14,2281   13,6231      21,4671     359,674
14252:                                                                                                                                                  Of       '     68,8          8,7          5o5       3,8       3,9       3,8          6,o        100,o
14253:                                                                                                                                                      '"   1
14254:        lll. Muiden elinkeinojen                      1             1               1
14255: 
14256:              barjoittajla.                           1                             (
14257: 
14258:                                                                                    1
14259: Kauppiaita ... :: . . . . . . . . . . . . . . 1             767           4521            384            488              307            479            1,388        4,265
14260: Tebtaanomista:Jia ............ .                             47            11              10             28               14             32              240          382
14261: Käsityöläi~i.ä. . . . . . . . . . . . . . . . .          10,590         1,925             715            390              233            192              14Z       14,192
14262: MerenkulkiJoita . . . . . . . . . . . . . . 1             3,395           708             198            129              109             81              Ilo        4,735
14263: Ty~ntekijöitä . . . . . . . . . . . . . . . .            16,013         3,264           1,657            795              525            275              177       22,706
14264: Mmta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1    1,374           457             336            347              315            371            1,222        4,422
14265:                                                                                                                                                                               1
14266:                                     Yhteensä 1 ·          32,1861       6,8171          3,300           2,1771          1,503j          1,4301          3,2891      50,702
14267:                                           "fo 1           63.5         13.4             6.5             4.3             3.o l           2.s             6.5 .      1OO.o
14268:                                                                                    1                               1               '
14269: 
14270: 
14271: 
14272:         . IV.    ~~~~a henkilöitä.                   1             1               1                          ·1                   1
14273:                                                                                                                                                                                   ...1-3
14274: KorOilla elajla ................ l                          190            66             52              o9                  44              53         182           6.{6
14275: Muita .... ,. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1       5681          1781           108             108                  681             841        3291        1,443        å
14276:                                                                                                                                                                                   ~
14277:                                                                                                                                                                               1
14278:                                     Yhteeu:ä 1            .  !581         2441            160!            167)          .• 1121           1371            5111       2,089
14279:                                                 /0        36.;,        11.7 \           7.7 1           8.0 1           o.4             6.G            24.3        100.0
14280:         ~. Jurldi~.~~ -~enkilöitä.                                ~\               1                                          .
14281: Teollisuusyhtw1ta ........... ·1                             1911          47                 40              56)             oO              58         493           941
14282: Kauppayhtiöitä . . . . . . . . . . . . . .                       16l        51     1
14283:                                                                                                4              17l              7              16          69           134
14284: Yhtiöitä kuljetusliikkeen har- 'l                                  1               1
14285: 
14286: 
14287: 
14288: 
14289:                           hunkil':,;~;~ l .:i 1~~                                                        1~~~ ~~
14290:   joittamista varten . . . . . . . . . .                       8               5               2               6               1               2              27        51
14291: Muita yhtiöitä................                               163              39              25              38              15              14              93       387
14292: 
14293: MuitA juddi'ia
14294:                                                "!. 1      26.3          6.4             4.9
14295:                                                                                               ::
14296:                                                                                                    1    7.3        1    4.9
14297:                                                                                                                                          1::
14298:                                                                                                                                         6.6        1
14299:                                                                                                                                                          ::1
14300:                                                                                                                                                        43.6
14301:                                                                                                                                                                      1, : '
14302:                                                                                                                                                                    100.0      1
14303:                                                                                                                                                                                   -:1
14304:                                    Kaikkiaan         1   281,3201      40,2541         24,5441         17,5961         17,0061         16,1031         28,0891     424,9121        01
14305:                                                ·;. 1      66.2          9.5             5.8             4.2             4.0             3.8             6.5        100.0
14306:                                     Verotuksen alaiset tulot maalaiskunnissa (v. 1904).
14307: 
14308:                                           i
14309:                                           [                                 Tuloluokat Smk.
14310:                                                                                                                                          ir,           1
14311:                                                                                                                                                        1
14312:                                                                                                                                                            -J
14313:                                                                                                                                                            V.
14314: 
14315:      A mm a t t il u o k a t.             1---------~- -------~--------------------------~ Yhteensit 1
14316: 
14317:                                           1   200--599 !     600-799 i 800-999 11,000---1,19911,200-1,4fl911,500-1,9991         ~i~ ~~i !              1
14318:                                                                                                                                                            ....
14319:                                           1                             j                                       1           1            1             1
14320:                                                                                                                                                            ....
14321:                                                                                                                                                            C.c>
14322: 
14323: 
14324:   1. Julkisissa viroissa olevia
14325:                                           1
14326: 
14327:                                           !
14328:                                           1
14329:                                                          1
14330:                                                          1
14331:                                                                         1
14332:                                                                         1
14333:                                                                                      [           II
14334: 
14335:                                                                                                  1
14336:                                                                                                                 1           1            1             J
14337:                                                                                                                                                        1
14338: 
14339:                                                                                                                                                        i
14340:                                                                                                                                                            =
14341:            henkilöitä.                                   1              1
14342: 
14343: 
14344: 
14345: Virkamiehiä ja ylip ~ällystöä . . f
14346:                                                                                                  i                                                     1   l'rj
14347:                                                                                                                                                            ~
14348:                                                                                      1
14349: 
14350: 
14351:                                                167,124        217,715                    737,090[     986,189                   9,589,401 13,141,328
14352:                                                                              440,5001                               983,3091
14353:                                                                                                                                                            =
14354: Palvelijoita; alipää
14355:                        l~~~~~~ ~~
14356:                                                                                                                                                            00
14357:                                                                                                                                                            JOi"'
14358:   miehistöä ...... .        ..    1            774,226 834,098 733,312( 440,7061 369,500 322,540[                                 316,329 3,790,711
14359:                          Yhteensä 1            9!1 ,350 1,051,813 1,173,812 1,197,79611,335,689 1,305,849                       9,905,730 16,932,039
14360:                                                                                                                                                            =
14361:                                                                                                                                                            ....
14362:                                                                                                                                                            =
14363:                                                                                                                                                            ~
14364: 
14365: 
14366:     II. Maanviljelykse 1 ja sen
14367:                                     010   i      5.6        6.2       6.9       7.1       8.0       7.7                            58.5      100.o
14368:                                                                                                                                                            .......
14369:                                                                                                                                                            (!)
14370:                                                                                                                                                            00
14371: 
14372: 
14373:    sivuelinkeinojen ha joittajia.                                                                                                                          ~
14374:                                     "lo          6. 7            6.6           7.0         7.0   1      9.3
14375:                                                                                                                   !
14376:                                                                                                                      12.0         51.4         100.0   1   ...s....
14377:                                                                                                                                                            (!)
14378: Manttaaliin pannun
14379:                        ,ru,.u- '"''[
14380:    perintötilan omist tjia . . . . . . 9,881,934 10,162,070 11,175,366 11,316,835 15,288,562 19,636,800 85,846,222 163,307,789                             sr
14381:                                                                                                                                                            .....
14382: Kruununtalojen asu kkaita va-                                                                                                                              Q:
14383:   kinaisella asukaso keudella..              737,129 827,501     574,251   475,0:)1  555,876 658,358 1,393,711 5,221,877                                   rz
14384: Kruunun virkatalo m, kunin-,                                                                                                                               ö
14385:   kaan- tahi kun' 1k. karja-                                                                                                                               ;::>
14386:   talojen vuokraajia . . . . . . . . . . 1     7,850    22,500    32,600    59,500 112,20;)1 247,592 1,811,192 2,293,439
14387: Muita vuokraajia . .......... J1 1,204,284 549,518 506,430 431,822 478,109 505,135 1,224,849 4,900,147
14388: Torppareita ...... . . . . . . . . . . . 14,240,576 2,922,138 1,267,122 632,021 434,610 296,101            280,300 20,072,868
14389: Eläkeläisiä ...... . . . . . . . . . . . 2,133,655 394,550 226,400 165,500 112,050 123,688                 219,050 3,374,893
14390: Palvelijoita ...... . . . . . . . . . . . 9,641,415 487,986 243,898 159,675 157,710 129,750                153,165 10,973,599
14391: Itsellisiä ja muita . . . . . . . . . . . 37,960,751 4,653,235 2,401,772 1,130,682 1,043,714 919,311 1,510,071 49,619,536
14392:                          Yhteensä 175,807,594120,019,498116,427,839114,371,086118,182,836122,516,735192,438,5601259,764,148
14393:                                "fo     29.3        7. 7      6.3        5.5        7.o        8.7        35.5      100.o
14394:          lll. Muitten elin keinojen                                 i
14395: 
14396:                harjoittaji 1.
14397:                                                                     1
14398:                                                                                   1
14399:                                                                                   1
14400:                                                                                                 1
14401: 
14402: 
14403:                                                                                                 1
14404:                                                                                                               1
14405:                                                                                                               1
14406: 
14407:                                                                                                               1
14408:                                                                                                                                           1            i                1
14409:                                                                                   1
14410:                                                                                                                                                                         1
14411:   Kauppiaita ....... . ...........                305,786   285,732   316,850 493,968 386,907 767,104 5,984,298 8,540,4451
14412:   Tehtaanomistajia .. ...........                  18,550     7,050     8,200  28,250  17,650  51,100 3,845,367 3,976,167
14413:   Käsityöläisiä ..... . . . . . . . . . . . . 3,631,523 1,209,068 591,212 395,511 291,591 307,985       428,588 6,855,478
14414:   Merenkulkijoita ... . . . . . . . . . . . . 1,207,047 451,825 164,720 131,812 138,485 130,750         366,685 2,591,324
14415: [ 'ryöntekijöitä ..... . . . . . . . . . . . . 15,457,127 2,093,621 1,393,432 811,294 G64,507 448,751   456,023 11,324,755
14416: 1 :M:nita ............ . . . . . . . . . . . .    489,918   288,489   280,192 352,524 395,147 600,551 6,737,919 9,144,740
14417:                              Yhteensä 111,109,951 4,335,5851 2,754,606 2,213,359 1,894,287 2,306,241117,818,880142,432,909
14418:                                             "!.           26.1           10.3            6.5          5.2                4.5       5.4          42.0           100.0
14419: ,          IV. Muita hen kilöitä.                  i
14420: i1 K oro1'lla e1......
14421:                 aJia .... . . . . . . . . . . . . 1      67,920          41,611        43,550        60,850             56,738     87,600     1,539,79911,898,068
14422: \Muita ............ .          •••••••••••         1    197,,!09        112,675        89,615       109,960             86,652    135,600     1,738,815 2,470,726               ....1-3
14423:                                                                                                                                                                                 <':>
14424:                                Yhteensä [                               154,286!                    170.810                                                   4,368,794
14425:                                                                                                                        1~~"'1
14426:                                                                                                                                   223,200     3,278,614
14427:                                              01    :
14428:                                                         265,3291
14429:                                                           6.1
14430:                                                                                       133,165
14431:                                                                                         8.o           8.9                           5.1          75.1           100.0 1         =
14432:                                                                                                                                                                                 .,.,._
14433:                                               10   1'
14434:                                                                           B.5 1                                                                                                 ~
14435:                                                                                   !                                                                                         i
14436:                                                                                                                                                                             1
14437:                                                                                                                                                                                 ?
14438:           V. Juridisia hen kilöitä.
14439:     'reollisuusyhtiöitä . ..........
14440:     Kauppayhtiöitä .... ..........
14441:                                                           U,l,J
14442:                                                             6~100
14443:                                                                          29,850
14444:                                                                           3,350
14445:                                                                                        32,900
14446:                                                                                         8,425
14447:                                                                                                      56,500
14448:                                                                                                      17,150
14449:                                                                                                                         62,700
14450:                                                                                                                          8,500
14451:                                                                                                                                    93,650 14,787,255 15,137,011
14452:                                                                                                                                    25,795    361,928    426,248
14453:     Yhtiöitä kuljetuslii rkeen har-
14454:         joittamista varte 1 . . . . . . . . .              3,500          3,200         1,700         G,OOO              1,200      3,300       136,800         155,700
14455:     M:mta yhtiöitä ..... ..........                       59,877         24,530        20,500        38,300             18,400     21,700     1,064,672       1,247,979
14456:     Muita juridisia hen ilöitä .....                      02125          12,500        14,425        14,200             20,000     45,100     1,065,476       1,203,826
14457:                                   Yhteensä 1 175,7501                   '73,4301       72,9501      132,1581           110,8001   189,545117,416,131118,170,764
14458:                                             "lo             l.o           0.4           0.4           0.7                0.6        1.1       95.8      100.0
14459:                                                                                                                                                           '            14       -l
14460:                                                    IU\_)',~tJV'                    _. )vv-l
14461: 
14462: 
14463:                                             %:            25.9            7.5   1
14464:                                                                                   1
14465:                                                                                          6.0           '
14466:                                                                                                       5.3                 '
14467:                                                                                                                          6.3         '
14468:                                                                                                                                     7.8           '
14469:                                                                                                                                                 41.2           100.0
14470:                                                                                                                                                                                 -1
14471: 
14472: 
14473: 
14474: 
14475:                                                                                                                   ..
14476: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
14477:        ·   1!110. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6 a.
14478: 
14479: 
14480: 
14481: 
14482:                   Vaiti ovarai nval i okunnan mietintö N:o 8
14483:             teiden tekemistä ja kunnossapitoa maalla koskevien
14484:             eduskuntaesitysten johdosta, mikäli ne koskevat tiev.eroa.
14485: 
14486:      Pöytäkirjanotteella viime kuluneen maaliskuun 21 p:ltä
14487: on Eduskunta Valmistelevaa käsittelyä varten, kuitenkin
14488: vaan mikäli ne koskevat tieveroa, lähettänyt Valtiovarain-
14489: valiokuntaan edustajain Juho Astalan y. m. eduskuntaesi-
14490: tyksen N:o 17, joka sisältää ehdotuksen laiksi a) teitten
14491: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla sekä b) tieveron
14492: maksamisesta ja sen käyttämisestä, kuin myös edustajain
14493: Juho Torpan y. m. ja Kyösti Kallion y. m. allekirjoitta-
14494: mat eduskuntaesitykset N:o 18 ja 19, joihin sisältyy ehdo-
14495: tukset asetuksiksi samoista asioista. Valiokunta on myös-
14496: kin saanut vastaanottaa sen mietinnön, jonka Laki- ja
14497: talousvaliokunta on valmistanut yllämainittujen eduskun-
14498: taesitysten johdosta.
14499: 
14500: 
14501:      Voimassa olevan tientekorasituksen jakoperusteen
14502: muuttamista koskevaan kysymykseen nähden ovat ylem-
14503: pänä mainitut eduskuntaesitykset rakennetut sille pohjalle,
14504: että yleistä liikettä välittävät maantiet ovat valtiovaroilla
14505: tehtävät ja kunnossapidettävät. Tämän kannan, jota jo
14506: useilla edellisillä valtiopäivillä Laki- ja talousvaliokunta on
14507: periaatteellisesti kannattanut, on mainittuValiokunta nytkin
14508: laatiessaan ehdotuksensa asiassa omaksunut, kumminkin
14509: siten että valtio saisi tarkoitukseen käyttämänsä varat
14510: takaisin väliaikaisen veron muodossa. Valtiovarainvalio-
14511: kunta ei ole katsonut asiakseen lähemmin arvostella niitä
14512: 2         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6 a.
14513: 
14514:  näkökohtia, jotka ovat vaikuttaneet Laki- ja talousvalio-
14515:  kunnan esitykseen siirtää tierasitus yhteiskunnan kannet-
14516:  tavaksi, vaan ainoastaan, silmälläpitäen tieveron maksa-
14517:  mista ja sen käyttämistä koskevia ehdotuksia, ottaa harkit-
14518:  tavakseen, voidaanko valtion raha-asiain kannalta puoltaa
14519:  muutoksien toteuttamista ehdotetun suunnitelman mu-
14520:  kaisesti.
14521:        Laki- ja !talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan on
14522:  kaikkien yleistä kulkuyhteyttä välittävien maanteiden
14523: ja polkuteitten tekeminen ja kunnossapito järjestettävä
14524: yhteiseksi koko maalle ja rasitus verovelvollisten kesken
14525: jaettava siten, että kaikki, joilla on kunnallisverotuksen
14526:  alaista tuloa manttaaliin pannust.a maasta sekä kruunulle
14527:  maakirjaveroa maksavista ulkopalstoista ja torpista, kuin
14528: myöskin kaikki muut, joiden kunnallisverotuksen alainen
14529:  vuositulo on maalla vähintäin 8(X) markkaa ja kaupun-
14530: geissa 1,500 markkaa, olisivat velvolliset suorittamaan tie-
14531:  veroa, jota paitsi kruunun tulisi vuosittain suorittaa tie-
14532:  veroa kruununpuistoista ja kruununmetsämaista saadusta
14533:  kokonaistulosta. Tämä tievero, jonka suuruuden tehtyjen
14534: .arviolaskujen mukaisesti Keisarillisen Senaatin vuosittain
14535:  tulisi määrätä, jaettaisiin veronalaisille kunnallisverotuk-
14536:  sen yhteydessä pantujen tieäyrien mukaan. Täten valtio-
14537:  varastosta suoritettavat kustannukset tulisivat taksoituk-
14538: :sen mukaisesti valtiolle takaisin suoritetuiksi.
14539:       Niinikään Laki- ja talousvaliokunta ehdottaa, että tie-
14540:  veron suorittamista varten pantaisiin tieäyrejä seuraavasti:
14541: .a) Kunnallisverotuksen alaiselle tulolle manttaaliin pan-
14542: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
14543: ulkopalstoista ja torpista, jos tulo on alle 8(X) markan, 1
14544:  tieäyri; 800 markan tulosta 2 äyriä ja niin asteettain
14545:  kohoten 7 äyriin 2,000 markan tulosta sekä kulle-
14546:  kin 100 markan tulolle siitä yli, 1 äyri. b) Kaikelle
14547:  muulle vähintäin 8(X) markkaan nousevalle kunnallisvero-
14548:  tuksen alaiselle tulolle maalla, 1 äyri 8(X) markan tulosta
14549:  sekä sitten asteettain kohoten 7 äyriin 2,200 markan tu-
14550:  losta ja siitä yli nousevalle tulolle 1 äyri jokaiselle 100
14551:                          Tien teko.                       3
14552: 
14553: markan t.ulolle. c) Kunnamsverotuksen alaiselle t.ulolle
14554: kaupungissa, jos tulo on vähintäin 1,5()) markkaa, 1 äyri
14555: ja sitten asteettain kohoten 7 äyriin 2,900 markan tulosta
14556: ja siitä yli nousevalle 1 äyri jokaiselle 100 markan tu-
14557: lolle. d) Kruununpuistojen ja muitten kruunm1metsämait-
14558: ten kokonaistulolle 1 äyri jokaiselle täydelle 100 markan
14559: tulolle. Verotuksen asteettaista kohoamista on kehitetty
14560: sitenkin, että yli 50 nousevaan äyrimäärään lasketaan lisä-
14561: äyrejä. Jos verovelvollisella on maantiestä erityistä hyö-
14562: tyä, voidaan hänelle edellämainittujen per~lSteitten mu-
14563: kaan ·pantuja äyrejä lisätä hyödyn suuruuden mukaan
14564: aina 50 prosenttiin asti. Arviolaskujen nojalla on tie-
14565: äyrien luku laskettu seuraavaksi: maalaiskunnissa 1,578,724
14566: äyriksi, kaupunkikunnissa 1,367,012 äyriksi sekä kruunun
14567: osuus 103,955 äyriksi, siis yhteensä 3,049,691 äyriksi.
14568:       Kustannukst=~t maanteiden rakentamisesta ja kunnossa-
14569: pidosta on Laki- ja talousvaliokunta laskenut nousevan
14570: vuotuisesti 5,000,000 markkaan, joten jokaiselle tieäyrille
14571: lukeutuisi noin 1 markka 64 penniä. V altiovarainvalio-
14572: kunnan mielestä näyttää kuitenkin tämä kustannusarvio,
14573: varsinkin ottaen huomioon ehdotetun tientekoasetuksen 12
14574: ja ·13 §:ien edellyttämät menot, liian alhaiselta, mutta kun
14575: kustannusten mahdollinen nousu ei tule semmoisenaan lo-
14576: pullisesti kohtaamaan valtiota, ei V aliakunta ole katsonut
14577: tarpeelliseksi ryhtyä lähemmin tarkastamaan näitä arvio-
14578: laskuja, joiden tarkistamista suuresti vaikeuttaa etenkin
14579: se seikka, että ehdotetut muutokset on ajateltu toimeen-
14580: pantaviksi vasta vuoden 1915 alusta.
14581:       Ehdotuksen mukaan jäävät paikallis- eli kylätiet
14582: edelleenkin niiden tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi, jotka
14583: sellaisia teitä tarvitsevat tai niistä hyötyvät. Tällaisten
14584: teiden tekemistä ja kunnossapitoa varten on kuitenkin
14585: harkinnan mukaisesti erityisissä tapauksissa myönnettävä
14586: valtiovaroista apurahoja. Laskelmissaan on Laki- ja ta-
14587: lousvaliokunta arvioinut näiden teiden avustamiseen tar-
14588: vittavan vuotuisesti 95,())(} markkaa, määrittelemättä kui-
14589: tenkaan niitä perusteita, joiden mukaisesti apurahoja olisi
14590: 4         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 6 a.
14591: 
14592: myönnettävä, joten on mahdollista että puheenalainen me-
14593: noerä todellisuudessa on osottautuva liian pieneksi, var-
14594: sinkin jos pidetään kohtuullisena, ett.ä harvaanasutuilla
14595: seuduilla, missä ei varsinaisia maanteitä ole, pyritään eri-
14596: tyisemmin edistämään asukasten liikenneoloja.
14597:      Välttääkseen uusien valtion virkojen perustamista ja
14598: siitä aiheutuvia lisäkustannuksia on maanteiden tekeminen
14599: ja klmnossapito, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta,
14600: katsottu olevan jätettävä lähinnä maalaiskunnille, jotka
14601: sen toimittavat asettamiensa tiehallitusten kautta. Niin-
14602: ikään on tieveron kantaminen toistaiseksi, eli kunnes
14603: hankkeissa olevan verotusuudistuksen yhteydessä tämä
14604: väliaikaisena pidettävä tievero tulee uuden järjestelyn alai-
14605: seksi, katsottu sopivaksi uskoa kunnallisten viranomaisten
14606: tehtäväksi, joten tästäkään ei valtiolle ole koituva suo-
14607:      ..        .
14608: rana1s1a menoJa.
14609:      Valtiovarainvaliokunnan mielestä on ot:ieveron maksa-
14610: minen ja käyttäminen, niin järjestett.ynä kuin Laki- ja
14611: talousvaliokunta on ehdottanut, valtion raha-asiain kan-
14612: nalta katsoen toteutettavissa. Valiokunta ei ole kuiten-
14613: kaanl jättänyt huomioon ottamatta, että näin suunniteltu
14614: järjestelmä asettaa valtiovarastolle melkoisia vaatimuksia,
14615: eritoten uuden järjestelmän toimeenpanon aikana, jolloin
14616: valtion tietenkin tulee suorittaa etumaksuja. Mutta kun
14617: menot eivät kuitenkaan lopullisesti tule rasittamaan val-
14618: tiolaitosta, ei ehdotettu uudistus kohtaa mitään esteitä
14619: valtiotalouden kannalta arvosteltuna.
14620:      Laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan tulisi
14621: tosin valtion osuus tienteko- ja kunnossapitokustannuk-
14622: siin nähden jonkun verran entisestään kohoamaan. Val-
14623: tio on kruununpuistojensa puolesta suorittanut v. 1904
14624: B2,852 markkaa 10 penniä,v. 1905 43,731 markkaa 53 penniä,
14625: v. 1906 35,475 markkaa 34 penniä, v. 1907 45,049 markkaa 88
14626: penniä ja v. 1908 54,982 markkaa 12 penniä, siis vuosit-
14627: tain keskimäärin 48,418 markkaa 19 penniä, jota vastoin
14628: ehdotetun järjflstelmän mukaan, arvioiden valtion vuotui-
14629: set metsätulot keskimäärin noin 10,000,000 markkaan, va1-
14630:                          Tienteko.                         5
14631: 
14632: tion tulee Laki- ja talousvaliokunnan laskujen mukaan
14633: suorittaa tieveroa vähän yli 200,000 markkaa. Valtiova-
14634: rainvaliokunta on kuitenkin katsonut oikeudenmukaiseksi
14635: ja kohtuulliseksi, että valtio omistamiensa metsämaiden
14636: puolesta ottaa osaa tieveron suorittamiseen samassa suh-
14637: teessa kuin yksityisetkin. Näitä menoja arvioitaessa on
14638: myös huomioonotettava, ei ainoastaan että lainsäädännös-
14639: sämme on jo periaatteellisesti tunnustettu se kanta, että
14640: valtion tulee metsämaidensa puolesta ottaa osaa tierasi-
14641: tukseen, vaan myöskin että valtion menosääntöön ny~
14642: kyään merkitään erinäisiä apurahoja teiden rakentamiseen,
14643: jonka laatuiset kustannukset vastaisuudessa tulevat osi-
14644: tettaviksi ehdotettujen tieäyrien mukaan ja niin ollen
14645: eivät tule lopullisina menoina rasittamaan valtiolaitosta.
14646:      Kaiken edellä sanotun nojalla Valtiovarainvaliokunta
14647: saapi käsityksenänsä lausua~
14648: 
14649:                 että tieveron järjestäminen Laki- ja talous-
14650:           valiokunnan ehdAJtnksen mukaisesti on valtiMt raha-
14651:           asiain kannalta katsoen mahdoUinen.
14652: 
14653:     Helsingissä toukokuun 12 p:nä 1910.
14654: 
14655: 
14656: 
14657: 
14658:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan e n s i -
14659: mä i n e n o s a s t o ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa
14660: osaston puheenjohtaja Arajärvi ja jäsenet von Born, Kai-
14661: ramo, Kallio, Kanervo (osittain), Komu, Koskelin, Pu-
14662: hakka, Saarikivi, Sainio ja Tanner sekä varajäsen Kron-
14663: .qvist (osittain).
14664: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
14665:            1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
14666: 
14667: 
14668: 
14669: 
14670:                  L a k i v a 1i o k u n n a n mi e t i n t ö N:o 3
14671:            eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee Ulosottolain
14672:            4 luvun 5 ja 6 §:n sekä sanotun lain voimaanpane-
14673:            misesta annetun asetuksen 27 §:n muuttamista.
14674: 
14675:     Edellämainitun, edustaja Koskisen y. m. tekemän edus-
14676: kuntaesityksen N :o 14 on Eduskunta Valmistelevaa käsit-
14677: telyä varten lähettänyt Lakivaliokuntaan.
14678: 
14679: 
14680: 
14681: 
14682:     Suomessa aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön
14683: mukaan ei velallinen yleensä ollut oikeutettu ulosmittauk-
14684: sesta erottamaan mitään omaisuuttaan. Ainoa huomatta-
14685: vampi poikkeus oli se että, jos velallisella ei ollut muuta ve-
14686: lan suorittamiseen kuin vuotuinen palkka tai armolahja,
14687: siitä ei saanut vuosittain ottaa enempää kuin puolet. Voi-
14688: massa oleva Ulosottolaki vuodelta 1895 on tässä toisella
14689: kannalla. Tämän lain 4 luvun 5 § :n mukaan ovat ulosmit-
14690: tauksesta erotettavat velallisen, hänen vaimonsa ja turvat-
14691: tomien lastensa tarpeelliset pito- ja makuuvaatteet, heidän
14692: hartauskirjansa ja muut hartaudenharjoitukseen aiotut esi-
14693: neet, velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasormukset,
14694: heidän lastensa koulukirjat sekä, papeilta, virkamiehiltä,
14695: sotilailta, lääkäreiltä j·a kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä he
14696: virkansa tai ammattinsa harjoittamiseen välttämättömästi
14697: tarvitsevat (1 mom.). Jos tarpeellisimpiakaan elatus-
14698: neuvoja ei ole, on lisäksi erotettava talossa olevista va-
14699: roista mitä yhden kuukauden elatukseksi on tarpeen, niin
14700: 2           1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
14701: 
14702: myös välttämättömät työkalut tahi muuta irtainta, viime-
14703: mainittua ei kuitenkaan päälle 30 taikka, jos velallisella
14704: on perhe elätettävänä, 75 markan arvon. Siinä tapauksessa
14705: että työkalujen arvo ei nouse näihin määriin, saadaan ero
14706: ottaa muusta irtaimistosta (2 mom.).
14707:     Nämä säännökset ovat aiheutuneet osaksi inhimillisyys-
14708: syistä osaksi yhteiskunta-taloudellisista näkökohdista. Ei
14709: ole tahdottu riistää velalliselta eräitä sellaisia esineitä, jotka
14710: verrattain vähäisen raha-arvonsa takia eivät velan suori-
14711: tukseen nähden merkitse paljoa, mutta jotka ovat velalli-
14712: selle välttämättömät tai joihin hän on erikoisemmin kiin-
14713: tynyt. Yhteiskuntaedun kannalta taas ei ole pidetty so-
14714: veliaana ulottaa velkoj an oikeutta maksun saamiseen niin
14715: pitkälle,-että velallinen sen kautta joutuisi kokonaan puille
14716: paljaille. Kun sen omaisuuden arvo, jonka perheellinen
14717: velallinen siinä tll!pauksessa, ettei tarpeellisimpiakaan ela-
14718: tusneuvoja ole, valintansa mukaan saa työkalujen sijaan
14719: ulosmittauksesta erottaa, on silloisia hintasuhteita silmällä-
14720: pitäen määrätty 75 markaksi, on otettu huomioon sekin seik-
14721: ka, että velalliselle siten kävisi mahdolliseksi erottaa ulos-
14722: mittauksesta lypsylehmä, jommoisen omistaminen on pidet-
14723: ty tärkeänä perheelle, jossa on alaikäisiä lapsia.
14724:     Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 27 § :n :q~ukaan ei
14725: sanotun lain 4 luvun 5 § :n 2 momentin säännöstä siitä, mitä
14726: eräässä tapauksessa saa ulosmittauksesta erottaa, kuiten-
14727: kaan ole käytettävä, kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimi-
14728: tuskirjan lunastusta tahi muuta sellaista ulosmitataan.
14729: Tällaisen määräyksen on senaikuinen lainsäätäjä katsonut
14730: oikeutetuksi sen vuoksi, että sanotut maksut yleensä eivät
14731: ole suuria ja että velallinen, jonka käsitys velvollisuudes-
14732: taan yhteiskuntaa kohtaan ei ole riittävästi kehittynyt,
14733: muuten saattaisi päästä niitä suorittamasta.
14734:     Ulosottolain 4 luvun 6 § :n 1 momentissa säädetään että,
14735: kun velallinen valtion tai yksityisen palveluksesta nauttii
14736: palkkaa tai eläkettä, on viimeisenä maksuaikana langen-
14737: neesta palkka- tai eläkemäärästä jätettävä ulosmittaamatta
14738:        Ulosottolain 4 lnvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.         3
14739: 
14740: sen verta, mikä vastaa kahta kolmannesta siitä, mikä pal-
14741: kasta tai eläkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan mak-
14742: suajanväliselle ajalle. Tämä säännös on, mitä palkkaan tu-
14743: lee, johtunut siitä näkökannasta että, kun velallinen palkan
14744: maksajalta kantaa palkkaa sitä velvollisuutta vastaan, jon-
14745: ka hän on ottanut täyttääkseen, palkan maksajanoikeus vaa-
14746: tii, ettei palkasta oteta velkoj an tyydyttämiseksi ainakaan
14747: enempää, kuin että velallinen vielä voi jäännöksellä tulla
14748: toimeen ja täyttää tehtävänsä. Eläkkeeseen nähden
14749: taas on katsottu sen tarkoitusperän, jonka vuoksi elä-
14750: kettä määrättyjen palvelusvuosien perästä myönnetään,
14751: vaativan, että eläkkeen saajan pitää saada nauttia eläket-
14752: tänsä vähintään yhtä suotuisilla ehdoilla kuin aikaisem-
14753: min paikkaansa.
14754:      Saman luvun 7 § :n mukaan ei oikeutta elinkor-
14755: koon saa ·eräissä tapauksissa ulosmitata (1 mom.), ja
14756: jos jostakin elinkorko-, henkivakuutus- tahi eläkelaitok-
14757: sesta esivalta on määrännyt, että sen suoritettavaa elin-
14758: korkoa, henkivakuutussummaa tahi eläkettä ei saa ulos-
14759: mitata, taikka jos laissa on erittäin säädetty, että jokin
14760: omaisuus ei ole ulosmittauksen alainen, on sitä noudatetta-
14761: va (2 mom.). Mitä näin on säädetty elinkorosta, henkiva-
14762: kuutuksesta ja eläkkeestäei kuitenkaan ole sovellettava ulos-
14763: mitattaessa elatusta, j•ta joku on velvoitettu puolisollensa
14764: tahi lapsellensa maksamaan, eikä siinä tapauksessa myös-
14765: kään ole käytettävä edellä mainittua 6 § :n 1 momentin sään-
14766: nöstä palkasta tai eläkkeestä (4 l. 8 §).
14767: 
14768:     Ylempänä selostettuihin Ulosottolain säännöksiin siitä,
14769: mitä saadaan ulosmittauksesta erottaa, on eduskuntaesi-
14770: tykses_sä ehdotettu tuntuvia muutoksia. Nämä tietävät
14771: pääasiallisesti sitä, että velallinen olisi oleva oikeutettu erot-
14772: tamaan yleensä kaiken kirjallisuutensa ja muut sivistyksen
14773: välineet ja että, paitsi 5 § :n 1 momentissa lueteltuja henki-
14774: löitä, myöskin käsi- ja palkkatyöläiset saisivat ehdot-
14775: tomasti erottaa mitä he ammattinsa harjoittamiseksi
14776: 4          1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
14777: 
14778: tarvitsevat. Se osa velallisen omaisuudesta, joka mai-
14779: nitun pykälän 2 momentissa edellytetyssä tapauksessa
14780: on ulosmittauksesta erotettava, on ehdotettu entistään
14781: melkoista suuremmaksi; ja olisi se samoin kuin myös-
14782: kin palkasta tai eläkkeestä ulosmittaamatta jätettävä
14783: osa - johon viimemainittuun nähden sen ohessa on
14784: esitetty säädettäväksi alin raja -     laskettava velalli-
14785: sen perheen suuruuden mukaan. Lopuksi on ehdotettu,
14786: että sairas- ja hautausavuksi tulleet varat olisivat koko-
14787: naan ulosmittauksesta vapaat sekä että ulostekoja ja muita
14788: sellaisia maksuja ulosmitattaessa velallisen erottamisetu
14789: olisi oleva yhtä laaja kuin yksityissaamistenkin ulosmit-
14790: tauksessa.
14791: 
14792: 
14793: 
14794:     Ennenkuin Valiokunta ryhtyy antamaan lausuntoa
14795:  eduskuntaesityksen johdosta, katsoo Valiokunta olevan
14796: syytä lyhimmittäin tehdä selkoa eräiden ulkomaisten lain-
14797: säädäntöjen kysymyksessä olevaa alaa koskevista säännök-
14798: sistä.
14799:     Ruotsissa on ulosmittauksesta erotettava velallisen,
14800: hänen vaimonsa ja turvattomien lastensa tarpeelliset pito-
14801: ja makuuvaatteet sekä, enintään 150, kruunun arvoon, tar-
14802: peellisia työkaluja tai muuta irtainta omaisuutta. Jos tar-
14803: peellisimpiakaan elatusneuvoja ei ole, on pesän varoista
14804: lisäksi erotettava mitä yhden kuukauden elatukseksi tar-
14805: vitaan.
14806:     No r j a s s a eivät valtion ja kunnan palveluksessa ole-
14807: vien henkilöiden palkkatulot ole ulosmittauksen alaiset, ei-
14808: vätkä myöskään palvelijain ja työmiesten palkat jos ei
14809: ole kulunut kaksitoista viikkoa siitä kuin ne lankesivat
14810: maksettaviksi. Ulosmittauksesta vapaa on myöskin eläke
14811: ja muu senlaatuinen apu, jonka maksaa valtion tai muu jul-
14812: kinen tai kunnan kassa, taikka myös yksityinen apuyhdis-
14813: tys, jos kuningas on antanut siitä erityisen määräyksen. Li-
14814:        Ulosottolain 4 lnvnn ii § :n y. m. mnnttamisesta.    5
14815: 
14816: säksi on säädetty, että velallinen v;oi vaatia ulosmittaukses-
14817: ta erotettavaksi hänelle ja hänen perheellensä välttämättö-
14818: mät pito- ja makuuvaatteet, sängyt sekä keittiö- ja talous-
14819: kalut; neljäksi viikoksi elatus- ja lämmitysaineita; velalli-
14820: sen valinnan mukaan joko lypsylehmän tai määräluvun
14821: muuta karjaa sekä tarpeelliset rehut kahdentoista viikon
14822: ajaksi taikka kunnes elukat voidaan päästää laitumelle, eh-
14823: dolla että elukat harkitaan tarpeellisiksi velallisen ja hä-
14824: nen perheensä elättämiseksi; työkaluja tai muita sellaisia
14825: välineitä tailkka aineita, jotka harkitaan tarpeellisiksi sen
14826: toiminnan harjoittamista varten, jolla velallinen elättää it-
14827: sensä, ei kuitenkaan päälle 200 kruunun arvon; ynnä tar-
14828: peelliset koulu- ja hartauskirjat. Jos kaikkien näiden esi-
14829: neiden arvo yhteensä ei nouse 200 kruunuun, saa velallinen
14830: erottaa muutakin omaisuutta sen verran, että kaiken erotetun
14831: omaisuuden arvo nousee mainittuun summaan. Velallisen
14832: erottamisetu on kuitenkin tuntuvasti supistettu muun mu-
14833: assa silloin, kun veroja ja muita julkisia maksuja ulosmita-
14834: taan, edelleen kun ulosmittaus tapahtuu saamisesta, joka
14835: johtuu velallisen lakiin perustuvasta elättämisvelvollisuu-
14836: desta, tai kun ulosmitataan korvaus tahallisesta vahingoit-
14837: ta vasta teosta.
14838:     Sveitsissä on ulosmittauksesta erotettava, paitsi
14839: muuta, velallisen ja hänen perheensä välttämättömään hen-
14840: kilökohtaiseen käyttöön aiotut vaatteet, esineet ja sängyt
14841: sekä hartauskirjat ja hartauden harjoituksessa käytettävät
14842: esineet; välttämättömän tarpeellinen keittiö- ja talouska-
14843: lusto; velalliselle ja hänen perheelleen heidän ammattinsa
14844: harjoittamista varten välttämättömät työkalut, kojeet ja
14845: kirjat; velallisen valinnan mukaan yksi lypsylehmä tai
14846: määräluku pienempää karjaa ynnä yhden kuukauden ai-
14847: kana tarvittavat rehut ja kuivikkeet; velalliselle ja hänen
14848: perheelleen kahden kuukauden aikana välttämättömät ra-
14849: vinto- ja lämmitysaineet; apu-, sairas- ja köyhäinkassoista,
14850: hautausapuyhdistyksistä ja muista senkaltaisista laitok-
14851: sista tulevat apumaksut; sekä ne eläkkeet ja pääomamää-
14852: 6          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
14853: 
14854: rät, jotka ruumiinvamman tai terveyden vahingoittamisen
14855: korvaukseksi suoritetaan asianomaiselle tai, jos kuolema
14856: sattuu, hänen perheelleen.
14857:     S a k s a s s a voimassa oleva lainsäädäntö myöntää ero-
14858: tettavaksi ulosmittauksesta muun muassa pitovaatteet, vuo-
14859: teet, liinavaatteet sekä talous- ja keittiökalut, mikäli ne ovat
14860: välttämättömät velallisen tarpeisiin tai hänen asemansa
14861: mukaista taloudenpitoa varten; velalliselle, hänen perheel-
14862: leen ja palvelijoilleen neljän viikon aikana välttämättömät
14863: ravinto-, lämmitys- ja valaistusaineet tai, jos sellaisia varas-
14864: toja ei ole kahdeksi viikoksi, niiden hankkimiseen tarvit-
14865: tavan rahamäärän; velallisen valinnan mukaan lypsyleh-
14866: män tai määräluvun pienempää karjaa ynnä niille neljän
14867: viikon ajaksi rehuja ja kuivikkeita tai, jos varastoja ei ole
14868: kahdeksi viikoksi, niiden hankkimiseen tarvittavan raha-
14869: määrän, ehdolla että eläimet ovat välttämättömät velalli-
14870: sen, hänen perheensä ja palvelusväkensä elättämiseen; kir-
14871: jat, jotka ovat aiotut velallisen ja hänen perheensä käy-
14872: tettäviksi kirkossa tahi koulussa tai muussa opetuslaitok-
14873: sessa taikka kotihartaudessa; liike- ja talouskirjat; vihki-
14874: sormukset y. m. Jos ulosmittaus toimitetaan erittäin lue-
14875: teltujen ammatinharjoittajien luona, saavat nämä edellisen
14876: lisäksi erottaa muutakin omaisuutta ammattinsa tarpeiden
14877: mukaan. Niinpä on maanviljelijöille erotettava maatalou-
14878: teen tarvitta~a kalusto ja karja sekä lantavarat ynnä mää-
14879: rätyin edellytyksin maataloustuotteita, kuin myös tai-
14880: teilijoille, käsi- ja teollisuustyöläisille sekä muille.
14881: jotka käsityöstä tai muista henkilökohtaisista suori-
14882: tuksista saavat elatuksensa, ansiotoiminnan henkilö-
14883: kohtaista jatkamista varten välttämättömät esineet.
14884: Myöskin on säädetty, ettei esineitä, jotka kuuluvat
14885: tavallisiin talouskaluihin ja joita on käytetty velal-
14886: lisen taloudessa, ole ulosmitattava, jos on ilmeistä,
14887: että niiden myymisestä saatava hinta ei olisi missään
14888: suhteessa niiden arvoon. Edelleen ovat ulosmittauksesta
14889: erotettuja muun muassa sairas-, apu- ja hautauskassoista
14890:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.   7
14891: 
14892: saatavat apumaksut sekä lakisäännökseen perustuvat ela-
14893: tussaatavat.
14894: 
14895: 
14896: 
14897: 
14898:      Valiokunta on yhtä mieltä eduskuntaesityksen tekijäin
14899: kanssa siitä, että voimassa olevat säännökset velallisen oi-
14900: keudesta ulosmittauksesta erottaa omaisuutta eivät enää ole
14901: kaikissa kohdissa kohtuulliset, vaan kaipaavat siihen suun-
14902: taan käypää uudistamista, että velalliselle tehokkaammin
14903: kuin nykyään turvataan toimeentulon mahdollisuus ulosoton
14904: jälkeen. Siitä, kuinka pitkälle tässä on mentävä, on sitä-
14905: vastoin Valiokunnassa ilmaantunut toisistaan poikkeavia
14906: mielipiteitä, joista alempana tulee tehtäväksi erikoiskoh-
14907: dittain selkoa.
14908:      Tätä pykälää vastaan, sellaisena kuin se nykyisin on 4 luk. 5 §.
14909: voimassa, voidaan tehdä oikeutettuja muistutuksia. Niinpä
14910: näyttää luonnolliselta, että velallinen voidakseen ylläpitää
14911: talouttaan välttämättömästi tarvitsee, paitsi pito- ja ma-
14912: kuuvaatteita, myöskin joitakin huone- ja talouska-
14913: luja. Kohtuulliselta tuntuisi myös, että velallinen
14914: sa1s1 erottaa jotain muutakin kirjallisuutta kuin har-
14915: tauskirjansa ja lastensa koulukirjat. Vähimmän puolus-
14916: tettavissa on kuitenkin se, että mahdollisuus erottaa
14917: työkalut tai niiden sijaan muuta irtainta on tehty
14918: riippuvaksi siitä, ettei veTanisella ole tarpeellisimpiakaan
14919: ela tusneu voj a. Sillä joskin velallinen voi päivästä päivään
14920: ansaita itselleen ja omaisilleen elatuksen, ei siitä seuraa,
14921: että hänellä on mahdollisuus menettämänsä omaisuuden si-
14922: jaan hankkia uutta ja varsinkin sellaisia työkaluja, jotka
14923: hän tarvitsee voidakseen täysin hyväkseen käyttää työky-
14924: kyänsä. Tämän lisäksi se määrä, johon velallinen työkalu-
14925: j,en sijaan saa ottaa muuta irtainta, nykyoloissa on aivan
14926: riittäiiDätön. Mitä taas tulee säännökseen, että elatustarpei-
14927: ta yhden kuukauden ajaksi saa erottaa ainoastaan silloin,
14928:           8           1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
14929: 
14930:             kun velallisella ei ole ,tarpeellisimpiakaan elatusneuvoja",
14931:             niin tämäkin säännös on kohtuuton, jos se käsitetään siten,
14932:             että elatusneuvoja on olemassa esim. kun velallinen on
14933:             työhön kykenevä, vaikkei hänellä olisikaan ulosmittausai-
14934:             kana työansiota.
14935: 1 momentti.     Niinkuin jo ylempänä on huomautettu, tulisi velallisen
14936:   1 kohta.  saada ulosmittauksesta erottaa myöskin joitakin huone-
14937:             ja talouskaluja. Velkojan oikeutta silmällä pitäen Valio-
14938:             kunta ei ole katsonut tätä erottamisoikeutta voitavan ulot-
14939:             taa pitemmälle kuin velalliselle välttämättömiin huone- ja
14940:             talouskaluihin. Luonnollista kuitenkin on, että sängyt
14941:             ovat pantavat saman määräyksen alaisiksi kuin makuu-
14942:             vaatteet. - Siihen nähden että velallisella paitsi vaimoa
14943:             ja turvattomia lapsia voi olla muitakin henkilöitä, tavalli-
14944:             sesti omaisiaan, ylläpidettävänä, on sanontatapa ,vai-
14945:             monsa ja turvattomien lastensa" vaihdettu sanaksi ,per-
14946:             heensä".
14947:   2 kohta.      Paitsi lasten koulukirjoja, jotka laki jo nytkin myöntää
14948:             erotettaviksi, on Valiokunnan mielestä luonnollista, että
14949:             velallisen tulee saada ulosmittauksesta erottaa muutkin
14950:             perheen tarpeisiin hankitut oppikirjat. Tämän lisäksi on
14951:             V aliakunnassa eduskuntaesityksen mukaisesti ehdotettu,
14952:             että erottamisoikeus olisi ulotettava myöskin ammatti- ja
14953:             sivistyskirjoihin. Tätä ehdotusta on kuitenkin vastustettu,
14954:             koska ammattikirjallisuus voi käsittää kokonaisen kirjas-
14955:             ton ja sana ,sivistyskirjat" ei ole sisällykseltään ra-
14956:             joitettu, joten miltei kaikki kirjallisuus voitaisiin tähän lu-
14957:             kea. Sen ohessa on huomautettu, että velalliselle, 'kuten alem-
14958:             pana mainitaan, on ehdotettu nykyistä paljoa laajempi oi-
14959:             keus oman valintansa mukaan erottaa muuta omaisuutta
14960:             kuin laissa määrätyt esineet, joten hän tätä oikeutta käyt-
14961:             täen voi erottaa myöskin kirjoja.
14962:                 Valiokunnan enemmistö on kuitenkin katsonut, että sa-
14963:             masta syystä kuin tarpeelliset työkalut myöskin ammatti-
14964:             kirjat ovat erotettavat. Käsite ,sivistyskirjat" taas on
14965:             siksi täsmällinen, ettei väärinkäytöksiä tarvitse pelätä, ja
14966:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.       9
14967: 
14968: kun ulosottotoimin myydystä sivistyskirjallisuudesta saatu
14969: hinta yleensä on ollut niin alhainen, ettei semmoista kirjal-
14970: lisuutta tavallisesti enää ulosmitatakaan, ei säännös sivis-
14971: tyskirjain erottamisesta ulosmittauksesta todennäköisesti
14972: tule ainakaan huomattavammassa määrässä olemaan vel-
14973: kojalle vahingoksi. Kun näin on asianlaita, on tietysti hyö-
14974: dyllisempää, että velallinen saa pitää hankkimansa kirjal-
14975: lisuuden kuin että se po1kuhinnasta myydään. Tällainen
14976: säännös voi ehkä myöskin olla omiansa edistämään kan-
14977: sassa halua kirjallisuuden hankkimiseen.
14978:     Syistä, jotka jo ylempänä on esitetty, on Valiokunnan          4 kohta.
14979: mielestä ehdottoman tarpeellista,että velallinen oikeutetaan
14980: ulosmittauksesta joka tapauksessa erottamaan välttä-
14981: mättömät työkalunsa. Eräät valiokunnan jäsenet ovat
14982: tässä tahtoneet sanan ,välttämattömät" sijaan aset-
14983: taa sanan ,tarpeelliset". Kun työkaluihin on luettarva
14984: paitsi niitä esineitä, jotka voidaan kutsua työkaluiksi tä-
14985: män sanan ahtaammassa merkityksessä, myöskin muut
14986: henkilölrohtaisesti suoritettavaan työhön tarpeelliset välineet,
14987: niinkuin esim. soitonopettajan soittokone ja koneellakir-
14988: joittajan kirjoituskone,on sana ,työkalut" selvyyden vuoksi
14989: vaihdettu väljempään sanaan ,työvälineet". Tämän yh-
14990: teydessä on Valiokunnassa huomautettu siitä lain kanssa
14991: ristiriitaisesta, muutamin paikoin maata käytäntöön pääs-
14992: seestä tavasta että, jos jokin työväline, esim. ompelukone,
14993: on verrattain uusi ja arvokas, se otetaan ulosmittaukseen,
14994: mutta vanhempi samallainen esine jätetään ulosmittaa-
14995: matta, ja ehdotettu lakia tässä kohden selvennettäväksi.
14996: Kun sanotunlaisella menettelyllä ei kuitenkaan ole min-
14997: käänlaista tukea laissa, on ehdotettu selvennys katsottu
14998: tarpeettomaksi.
14999:     Koska maaseudulla yleensä on vaikea hankkia elatustar-         5 kohta.
15000: peita sitä mukaa kuin niitä tarvitaan, on niitä köyhem-
15001: missäkin perheissä tavallisesti varattuna joksi1kin aikaa
15002: eteenpäin. Tähän nähden ja kun velallinen siinä tapauk-
15003: sessa että nämä varastot ulosmitataan saattaa joutua hä-
15004:            10          1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15005: 
15006:              dänalaiseen tilaan, on V aliakunnan enemmistön mielestä
15007:             näyttänyt olevan syytä säilyttää nykyisen lain mukaan ve-
15008:             lalliselle tuleva oikeus saada, ellei tarpeellisimpiakaan ela-
15009:             tusneuvoja ole, erotetuksi talossa olevista varoista mitä yh-
15010:              den kuukauden elatukseksi on tarpeen. Kun kuitenkin tätä
15011:             koskeva määräys, kuten edellä on huomautet,tu, on sana-
15012:             muodoltaan epäselvä, on Validkunta muodostellut sen si-
15013:             ten, että mainittu erottamisetu tulee kysymykseen, milloin
15014:             se harkitaan velallisen toimeentulolle välUämättömäksi.
15015: 2 momentti.     Eräät Valiokunnan jäsenet ovat mielipiteenään lausu-
15016:             neet että, kun olosuhteiden erilaisuuteen nähden ei olisi
15017:             mahdollista ilman aivan yksityisseikkoihin menevää luette-
15018:             lemista määrätä mitä ulosmittauksesta olisi erotettava, jot-
15019:             ta velallinen kulloinkin saisi väittämättömimmät elämisen
15020:             ehtonsa turvatuiksi, täytyisi, koska kohtuuttomuutta ei
15021:             muuten voitaisi välttää, velalliselle myöntää oikeus 1 momen-
15022:             tissa luetellun omaisuuden lisäksi ulosmittauksesta erottaa
15023:             irtainta ta varaa oman valintansa mukaan määrä,arvosta.
15024:             Kuinka suureksi tämä arvo olisi asetettava, olisi tietysti
15025:             harkintakysymys. Mutta kun näyttäisi suotavalta, että ve-
15026:             lallisen tulisi voida säilyttää kotinsa edes jossain määrin
15027:             viihdytystä tarjoavana, sekä huomioonottaen senkin, että
15028:             olisi pyrittävä, mikäli se tätä tietä oiisi mahdollista, rajoit-
15029:             tamaan turmiollista velkakauppaa, ei sanottua arvomää-
15030:             rää olisi pantava ainakaan alemmaksi kuin 150 tai, jos
15031:             velallisella on perhe elätettävänä, 300 markaksi. Näin kor-
15032:             kean arvon määrääminen perheellisen velallisen hyväksi
15033:             olisi vwlttämätöntä senkin vuoksi, että hänellä olisi mah-
15034:             dollisuus saada erotetuksi lypsylehmä - jommoisen omis-
15035:             taminen on maaseudulla erittäinkin sellaiselle perheelle,
15036:             jossa on lapsia, erinomaisen tärkeäarvoista - taiikka jokin
15037:             muu hänelle erikoisesti tarpeellinen omaisuusesine. Tämän
15038:             mielipiteen mukaan voitaisiin haitatta jättää lakiin ottamat-
15039:             ta säännös elatusaineiden erottamisesta.
15040:                 Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan ole voinut hyväk-
15041:             syä sitä, että velallinen, jonka pesä on arvokas ja joka
15042:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.   11
15043: 
15044: siis 1 momentin 1-4 kohdan nojalla jo on saanut erottaa ver-
15045: rattain kallisarvoista omaisuutta, sen lisäksi olisi oikeutettu
15046: erottamaan muuta omaisuutta. Velallisten elämänehtojeneri-
15047: laisuuteen nähden on jokaisella erottamisoikeutta koskevan
15048: kysymyksen ratkaisutavalla heikot puolensa. Valiokunta
15049: on senvuoksi katsonut soveliaaksi pysyä nykyisen lain kan-
15050: nalla. Tämän mu·faan velallinen, sen ohessa että hän saa
15051: erottaa muun muassa tarpeefliset työkalut, on oikeutettu,
15052: jos nämä eivät nouse laissa säädettyyn määrään, ottamaan
15053: eron muusta irtaimistosta oman valintansa mukaan, taikka
15054: voi hän myöskin työkalujen sijaan erottaa muuta irtain-
15055: ta sanottuun arvorajaan. Sit,en tulee tarpeellista huomiota
15056: pannuksi toiselta puolen velallisen mahdollisuuteen edel-
15057: leenkin käyttää työkykyänsä sekä toiselta puolen niihin
15058: toivomuksiin, joita velallisella voi oman etunsa kannalta
15059: olla erottamisoikeuteen nähden. Niinkuin aikaisemmin on
15060: esitetty, on kuitenkin sitä omaisuutta varten, jonka velalli-
15061: nen siten saisi erottaa, voimassa olevassa laissa määrätty
15062: arvoraja 30 markkaa tai perheellisen varrulle 75 markkaa
15063: liian alhainen, mikä osaksi johtuu myöskin muuttuneista
15064: hintasuhteista. Valiokunta on senvuoksi katsonut olevan
15065: kohtuullista, että kysymyksenalainen arvo määrättäisiin 100
15066: tai perheellisen velallisen varalle 200 markaksi.
15067:     Nykyisin on Ufosottolain 4 luvun 6 § :n mukaan voi- 4 luk. 6 §.
15068: massa, että palkasta tai eläkkeestä, jota velallinen nauttii
15069: valtion tai yksityisen palveluksesta, tosin on ulosmitattaes-
15070: sa erotettava sen verta, mikä vastaa kahta kolmannesta
15071: siitä, mikä palkasta tai eläkkeestä tulee ulosmittauksen ja
15072: seuraavan maksuajan väliselle ajalle. Mutta siinäkin ta-
15073: pauksessa että tämä osa, päivää kohti laskettuna, on pie-
15074: nempi kuin se vähin määrä, minkä velallinen tarvitsee
15075: elantoonsa, on jälelle jäävä kolmannes kuitenkin ulosmitat-
15076: tava. Ainoastaan milloin viimemainitusta osuudesta
15077: ei jäisi mitään päälle täytäntöönpanokulujen, ei ulosmit-
15078: taukseen ole ryhdyttävä. Valiokunnan mielestä on ilmeis-
15079: tä, ettei tällainen asiantifa ole oikeudenmukainen. Niissä
15080:           12          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o '1.
15081: 
15082:             tapauksissa, jolloin velallisen ansaitsema palkka on siksi vä-
15083:             häinen, ettei siitä riitä muuhun kuin niukkaan toimeentu-
15084:             loon, vaatii palkan maksajan oikeus ettei palkkaan kosketa.
15085:             Velallisen kannalta taas on huomattava että, jos hänellä ei
15086:             ole muuta tuloa kuin vähäinen palkkansa tai siihen verrat-
15087:             tava eläke eikä muutakaan omaisuutta, jonka varassa hänen
15088:             toimeentulonsa voisi lähimpänä aikana olla, puhuvat ai-
15089:             kaisemmin selostetut yleiset näkökohdat sen puolesta, että
15090:             sellainen palkka tai eläke on kokonaan erotettava ulosmit-
15091:             tauksesta. Käytäntöön tulleen tavan mukaan, jolla myös-
15092:             kin on tukea laissa, ei kuitenkaan, ennenkuin palkan tai
15093:             eläkkeen ulosmittaukseen ryhdytään, hankita selvyyttä
15094:             siitä, onko velallisella muita toimeentulokeinoja. Tä-
15095:             mä onkin luonnollista, koska palkan ulosmittaus muu-
15096:             ten monasti kävisi hankalaksi, jopa mahdottomaksi.
15097:             Kun siis ei ole tehtävä eroa niiden tapausten vä-
15098:             lillä, jolloin velallinen on kokonaan palkkansa varassa,
15099:             ja niiden, jolloin hänellä palkkansa ohella voi olla muuta-
15100:             kin ansiota tai omaisuutta, on niinmuodoin yleisellä sään-
15101:             nöksellä määrättävä palkasta tai eläkkeestä ulosmittaa-
15102:             maita jätettävän osan vähin määrä. Valiokunta onkin
15103:             ollut tästä yksimielinen ja erimielisyyttä on ilmaantunut
15104:             vain vähimmän määrän suuruudesta. Valiokunnan enem-
15105:             mistö on harkinnut kohtuulliseksi, että palkasta tai eläk-
15106:             keestä jätetään ulosmittaamutta vähintään sen verta, mikä
15107:             vastaa kahta tai, jos velallisella on perhe elätettävänä, nel-
15108:             jää markkaa päivää kohti ulosmittauksen ja seuraavan
15109:             maksuajan välisenä aikana. Vähemmistö taas on tahtonut
15110:             kysymyksenalaisen määrän säädettäväksi perheelliselle ve-
15111:             lalliselle kolmeksi markaksi päivältä.
15112: 4 Juk. 7 §.      Niinkuin aikaisemmin on mainittu sisältää 7 § :n 2 mo-
15113:             mentti että, jos esivalta jostakin elinkorko-, henkivakuu-
15114:             tus- tai eläkelaitoksesta on määrännyt, että sen suoritet-
15115:             tavaa elinkorkoa, henkivakuutussummaa tai elä:kettä ei
15116:             saa ulosmitata, on sitä noudatettava. Tästä seuraa, että
15117:             myöskin ne työntekijäin eläkekassat, jotka perustetaan 2
15118:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.   13
15119: 
15120: p :nä syyskuuta 1897 työntekijäin apukassoista annetun ar-
15121: mollisen asetuksen nojalla ja joiden tarkoituksena on antaa
15122: elatusapua vanhuuden tahi kestävän työhön kykenemättö-
15123: myyden varalle tahi suorittaa apua kuolleen osakkaan les-
15124: kelle ja lapsille, ainoastaan eri hakemuksesta voivat saada
15125: sen etuuden, että niistä suoritettavia apumaksuja ei saa
15126: ulosmitata. Mitä taas tulee samassa asetuksessa mainittuun
15127: toiseen lajiin työntekijäin apukassoja eli sairaskassoihin;
15128: joiden tarkoituksena on vakuuttaa osakkaille elatusapua
15129: sairauden sattuessa, lääkärinapua, rohtoja, sairaanhoitoa,
15130: hautausapua tahi muuta sellaista etua, niin nämä kassat
15131: eivät edes hakemuksestakaan voi saada ylempänä mainit-
15132: tua etuutta, ja ovat siis niiden suoritettavat apumaksut eh-
15133: dottomasti ulosmittauksen alaiset. Valiokunnassa on nos-
15134: tettu kysymys sellaisen säännöksen tarpeellisuudesta, että
15135: kummankinlaisten kassojen apumaksut saataisiin erottaa
15136: ulosmittauksesta, koska sanotut maksut eivät ole suuria
15137: ja tulevat vähävaraisten, tavallisimmin työhön kykene-
15138: mättömien, hyväksi. Säännöksen tarpeellinen rajottus voi-
15139: taisiin saavuttaa siten, että edellämainitun asetuksen mu-
15140: kaisesti määrättäisiin, että kassojen osakkaiden tulee olla
15141: ,työntekijöitä tai heihin verrattavia henkilöitä".
15142:     Tätä vastaan on V aHokunnassa esiintuotu, että senlaa-
15143: tuista säännöstä tulisi haittaamaan liiallinen epämääräi-
15144: syys. Tämä epäkohta ei poistuisi sen kautta, että käyte-
15145: tään sanotussa asetuksessa olevaa sanontatapaa, varsinkin
15146: koska asetus on annettu hallintotoimin ja siis on koska
15147: tahansa muutettavissa. Tuntuisi sitäpaitsi aiheettomalta
15148: panna työntekijäin ja ,heihin verrattavien henkilöiden"
15149: apukassat tällaiseen tavallaan etuoikeutettuun asemaan,
15150: kun muut samanlaatuiset kassat, niinkuin esim. valtion
15151: palveluskuntien keskuudessa jo perustetut ja vastedes ehkä
15152: perustetta-vat, jäisivät sen varaan, että esivalta ha-
15153: kemuksesta • määräisi niiden suoritettavat apumaksut
15154: ulosmittauksesta erotettaviksi.     Näihin seikkoihin kat-
15155: soen ja kun ei olisi syytä otaksua, etteikö hallitus
15156:            14         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15157: 
15158:            aina, milloin ei todellista syytä kieltoon olisi, tulisi haet-
15159:            taessa antamaan tuollaista määräystä, on osa Valiokunnan
15160:            jäseniä katsonut soveliaammaksi, että kaikki apukassat ase-
15161:            tetaan samaan asemaan kuin pykälässä nyt mainitut elin-
15162:            korko- ynnä muut laitokset. Sen hankaluuden välttämi-
15163:            seksi, joka johtuisi siitä, että kunkin kassan erikseen tulisi
15164:            hankkia kysymyksenalainen määräys, on sen ohessa ehdo-
15165:            tettu pykälään lisättäväksi, että hallitus voisi sen antaa
15166:            määrätynlaisista apukassoista yleisellä asetuksella.
15167:                Valiokunnan enemmistö e1 vm pitää edelläesitet-
15168:      ..    tyjä muistutuksia sitovina. Ei ole niinkään varmaa,
15169:            että hallitus aina, milloin syytä on, tulee antamaan
15170:            pyyd'etyn määräyksen, eikä sitäpaitsi ole soveliasta,
15171:            että hallituksen ratkaistavaksi jätetään mitä saa ulos-
15172:            mittauksesta erottaa mitä ei, kun se kerta voidaan
15173:            laissa määrätä.      Sillä seikalla, etteivät pääasiallisesti
15174:            muut kuin työntekijäin kassat voi tässä tulla kysy-
15175:            mykseen, ei myöskään ole ratkaisevaa merkitystä, sillä nä-
15176:            mä kas~t koskevat niin laajoja kansankerroksia, että on
15177:            täysin oikeutettua niistä erikseen säätää. Tähän nähden ja
15178:            kun ei tule olemaan käytännössä vaikeata ratkaista mitä
15179:            kassoja tässä tarkoitetaan, on Valiokunta muodostellut 7 § :n
15180:            2 momentin edellä ehdotetulla tavalla.
15181: 
15182: 
15183: Voimaanpano-    Mitä vihdoin tulee oikeuteen erottaa omaisuutta uloste-
15184:   asetuksen koja ja muita sellaisia maksuja ulosmitattaessa, on voimassa
15185:     27 §.    oleva laki, niinkuin jo aikaisemmin h~omautettu, määrätys-
15186:            sä suhteessa rajoittanut tätä oikeutta. Sellaisessa ulosmit-
15187:            tauksessa ei näet missään tapauksessa saa erottaa velallisen
15188:            työkaluja eikä tarpeellisia elatusaineita, eikä laki myöskään
15189:            salli velallisen erottaa työkalujen ohella tai sijaan muuta
15190:            omaisuutta. Valiokunnassa ovat eräät jäsenet, samalla kuin
15191:            ovat myöntäneet ettei ole syytä työvälineihin ja ~latustarpei­
15192:            siin nähden tehdä erotusta ulosoton perusteena olevien
15193:            saatavien eri lajien välillä, esiintuoneet että, nykyi-
15194: 
15195: 
15196: 
15197: 
15198:                                                         1
15199:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.     15
15200: 
15201: sin voimassa olevan periaatteen mukaisesti, V aHokun-
15202: nan ehdotuksen 4 luvun 5 § :n 2 momentissa myön-
15203: nettyä erottamisoikeutta ei pitäisi saada soveltaa ulos-
15204: tekojen ja muiden sellaisten maksujen ulosmittauk-
15205: sessa. Lisäksi on ehdotettu, ettei V aliakunnan 6 § :n
15206: 1 momenttiin panemaa säännöstä velalliselle palkasta tai
15207: eläkkeestä erotettavan osuuden vähimmästä määrästä myös-
15208: kään olisi käytettävä ulosmitattaessa ulostekoja ja muuta
15209: sellaista, vaan että tässä kohden nykyisen lain määräykset
15210: jäisivät muuttamatta voimaan. Tämän mielipiteen tueksi on
15211: esiintuotu, että puheenaolevat maksut ovat julkisoikeu-
15212: dellista luonnetta ja että yhteinen etu sen vuoksi vaa-
15213: tii ettei niitä jätetä suorittamatta. Tällainen vaatimus olisi
15214: muuten varsin kohtuullinen siihen nähden, että vähävarai-
15215: simmat yleensä ovat vapautetut mainituista maksuista ja
15216: että ne eivät olisi suurempia kuin että maksuvelvollisista
15217: ne, jotka tahtovat, useimmiten myös kykenevät ne suoritta-
15218: maan. Sen mukaan kuin kokemus on oEK>ttanut ei kuiten-
15219: kaan olisi harvinaista, että koetetaan päästä tämän maksu-
15220: velvollisuuden täyttämisestä. Jos nyt myönnettäisiin vero-
15221: jen ja muiden maksujen ulosmittauksessa sama erottamisoi-
15222: keus kuin muuten, olisi siitä ilmeisesti seurauksena, että
15223: entistä yleisemmin tultaisiin käyttämään tilaisuutta vetäy-
15224: tyä niiden maksamisesta. Sellainen rajoitus kuin ylempä-
15225: nä mainittu olisi niin muodoin sekä periaatteellisesti oikea
15226: että käytännöllisesti v:älttämätön.
15227:     V aliakunnan enemmistön mielestä ei ole, mitä ulosmit-
15228: taukseen tulee, periaatteellisesti oikein tehdä eroa toisaalta
15229: ulostekojen ja muiden yleisten maksujen, toisaalta yksityis-
15230: saamisten välillä. Kaiken ulosmittauksen ehdotbomana
15231: edellytyksenä tulee olla, ettei sen alaiseksi joutuneelta riis-
15232: tetä välttämättömimpiä elämisen ehtoja. Ja kun siinä tar-
15233: koituksessa yksityisen velkojan oikeutta maksun saamiseen
15234: on rajoitettu sen verta kuin on katsottu velallisen edun vält-
15235: tämättä vaativan, on väärin ulottaa julkisoikeudellisten-
15236: kaan maksujen varal,ta ulosottomahdollisuutta laajemmalle.
15237: 16         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15238: 
15239: Se on väärin siitäkin syystä, ettei yhteiskunnan oikeus teh-
15240: tävänsä suorittamista varten tarpeellisten varojensarumiseen
15241: voi olla voimassa milloin ei yhteiskunnan yksityisillä jäse-
15242: nillä ole mahdollisuutta mainittua oikeutta vastaavan vel-
15243: vollisuuden täyttämiseen. Ja varmaa on, että kysymyk-
15244: senalaisten maksujen suorittamatta jättämiseen useasti ja
15245: ehkä yhtä usein on syynä todellinen kykenemättömyys
15246: kuin niskoittelu. Kun sitäpaitsi kruununverojen maksami-
15247: sen laiminlyömisestä nyttemmin on seurauksena valtiolli-
15248: sen vaalioikeuden menettäminen, on viime aikoina ollut
15249: havaittavissa, että vähävaraisimmatkin ovat koettaneet, mi-
15250: käli siihen suinkin on mahdollisuutta ollut, suorittaa nämä
15251: verot. Sama seuraus tulee kunnallisiin veroihin nähden
15252: epäilemättä olemaan Eduskunnan jo hyvä!ksymästä kunnal-
15253: lisasetuksen uudistuksesta. Pätevät syyt puhuvat niin
15254: muodoin sen puolesta, ettei ulostekojen ja muiden sellaisten
15255: maksujen ulosmittaukseen nähden ole tehtävä poikkeusta
15256: erottamisoikeutta koskevista yleisistä säännöksistä, ja on
15257: Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 27 § :ään senvuoksi teh-
15258: ty siitä aiheutuva muutos.
15259:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta kun-
15260: nioittaen ehdottaa,
15261:               että Eduskunta l~yväksyisi ja Keisarillisen
15262:            Majesteetin armollisesti vahvistettaviksi jättäisi
15263:            seuraavat kaksi asetusta:
15264: 
15265: 
15266:                           Asetus
15267:  Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n muuttamisesta.
15268: 
15269:   Täten säädetään, että Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §
15270: muutetaan näin kuuluviksi:
15271: 
15272:                         5 §.
15273:    Ulosmittauksesta ovat erotettavat: 1) velalliselle ja
15274: hänen perheellensä htrpeelliset pito- ja makuuvaatteet
15275:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.    17
15276: 
15277: sekä sängyt, niin myös välttämättömät huone- ja talous-
15278: kalut; 2) velallisen ja hänen perheensä hartauskirjat ja
15279: muut hartauden harjoitukseen aiotut esineet sekä oppi-,
15280: ammatti- ja sivistyskirjat; 3) velallisen ja hänen
15281: vaimonsa vihki- ja kihlasormukset; 4) välttämättömät työ-
15282: välineet sekä, papeilta, virkamiehiltä, sotilailta, lääkäreil-
15283: tä ja kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä he virkansa tai ammat-
15284: tinsa harjoittamiseen välttämättömästi tarvitsevat; niin
15285: myös 5), jos se katsotaan velallisen toimeentulolle välttämät-
15286: tömäksi, talossa olevista varoista mitä yhden kuukauden
15287: elatukseksi on tarpeen.
15288:     Jos ei 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo nouse sa-
15289: taan taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, kahteen-
15290: sataan markkaan, otettakoon ero muusta, velallisen osotta-
15291: masta irtaimistosta. Velallinen olkoon myös oikeutettu 4
15292: kohdassa mainitun omaisuuden sijaan, taiktka jos sellaista
15293: omaisuutta ei ole, erottamaan muuta irtaimistoa näihin
15294: määriin. Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka jota
15295: toinen hallitsee ja on oikeutettu saamisen vakuutena pitä-
15296: mään takanansa, älköön erotettako, kun ulosmittaus tapah-
15297: tuu siitä velasta, jonka vakuutena omaisuus on.
15298:     Siitä edusta, mikä velalliselle konkurssin päätyttyä on
15299: ulosmittauksessa tuleva, säädetään konkurssisäännössä.
15300: 
15301:                            6 §.
15302:     Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta
15303: nauttii palkk~ tahi eläkettä, on viimeisenä maksuaikana
15304: langenneesta palkka- tahi eläkemäärästä taikka, jos velal-
15305: linen jo on sen nostanut, hänen hallussaan olevasta rahasta,
15306: jätettävä "ulosmittaamatta sen verta, mikä vastaa kahta
15307: kolmannesta siitä mikä palkasta tahi eläkkeestä tulee ulos-
15308: mittauksen ja seuraavan maksuajan väliselle ajalle, ei kui-
15309: tenkaan vähempää kuin kaksi taikka, jos velallisella on
15310: perhe elätettävänä, neljä markkaa päivää kohti.
15311:    Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
15312: velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
15313: 18         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15314: 
15315:                             7 §.
15316:     Oikeutta elinkorkoon älköön ulosmitattako, jos elin-
15317: korko ensimäisen kerran lankeaa maksettavaksi myöhem-
15318: min kuin kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen,
15319: tahi jos elinkoron nauttiminen riippuu toisen henkilön
15320: kuolemasta tahi muuten epävarmasta tapauksesta.
15321:     Asianmukaisesti vahvistetuista työntekijäin tahi muiden
15322: heihin verrattavien henkilöiden sairas- ja hautausapu-
15323: ynnä eläkekassoista suoritettavia apumaksuja älköön myös-
15324: kään ulosmitattako. Jos jostakin elinkorko-, henkivakuu-
15325: tus- tahi eläkelaitoksesta taikka jostakin muusta kassasta,
15326: kuin edellä on mainittu, esivalta on määrännyt, että sen
15327: snoritett!llvaa elinkorkoa, henkivakuutussummaa, eläkettä
15328: tahi apumaksua ei saa ulosmitata, taikka jos laissa on erit-
15329: täin säädetty, että jotakin omaisuutta ei saa ulosmitata;
15330: noudatettakoon sitä.
15331: 
15332: 
15333: 
15334:                         Asetus
15335: Ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen
15336:  johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulukuuta
15337:    1895 annetun asetuksen 27 §:n muuttamisesta.
15338: 
15339:    Täten säädetään, että Ulosottolain voimaanpanoasetuk-
15340: sen 27 § muutetaan näin kuuluvaksi:
15341: 
15342:                             27 §.
15343:    Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan lunas-
15344: tusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota
15345: tahi päätöstä, noudatettakoon ulosottolain määräyksiä
15346: ulosmittauksen toimeenpanosta, ulosmitatun omaisuuden
15347: myymisestä, ulosmittauksesta kertyneitten varojen jaosta
15348: sekä ulosottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta;
15349: kuitenkaan ei ulosottolain määräyksiä velkojan velvollisuu-
15350: desta kulujen edeltä-maksamiseen ole käytettävä. Muuten
15351:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.   19
15352: 
15353: olkoon nyt sanotusta ulos1nittauksesta voimassa mitä erit-
15354: täin on säädetty tahi vasta säädetään.
15355: 
15356: 
15357: 
15358:     Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
15359: johtaja Nybergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet Airo-
15360: la, Aronen, Björk, A. Castren, Heikkilä, Hämäläinen, A .
15361: •Jokinen, Koskinen, Manner, Poutiainen, Rautapää, Repo,
15362: Talas, Vahe, I. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Eronen,
15363: J.;öthman, F. Rantanen, Seppä-Murto ja Vainio.
15364: 
15365:    Helsingissä, 9 p :nä toukokuuta 1910.
15366: 20         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15367: 
15368: 
15369: 
15370: 
15371:                      Vastalauseita.
15372:                                1.
15373:                 Ulosottolain 4 luvun 5 §.
15374: 
15375:       Vaikkemme suinkaan arv~stele ammatti- ja sivistys-
15376: kirjallisuuden merkitystä liian vähäiseksi, katsomme sen
15377: seikan, että velallinen Valiokunnan ehdotuksen mukaan
15378: saa melkoista suuremman oikeuden kuin ennen oman va-
15379: lintansa mukaan ulosmittauksesta erottaa mitä pitää itsel-
15380: leen tarpeellisena, tarjoavan hänelle kylliksi mahdollisuutta
15381: kirjatarpeittensa tyydyttämiseen tällä tavoin. Tämän joh-
15382: dosta ja kun, niinkuin meidän puoleltamme mietinnön
15383: siv. 8 lausutaan, ammattikirjallisuuden käsite on liian laaja
15384: ja sana »sivistyskirjat» liian epämääräinen, saamme kun-
15385: nioittaen ehdottaa,
15386: 
15387:                   että sanat >ammatti- j'a sivistys» poistet-
15388:            taisiin.
15389: 
15390: 
15391:                Ulosottolain 4 luvun 6 §.
15392: 
15393:       V aliakunnan enemmistö on ollut sitä mieltä, että
15394: palkasta tai eläkkeestä ulosmittaamatta jätettävän osan
15395: pitäisi, jos velallisella on perhe elätettävänä, olla vähin-
15396: tään 4 markkaa päivää kohti. Useimmille pienille palkan-
15397: saajille tuottaisi tämä sen edun, ettei heidän palkkaansa
15398: saataisi ensinkään ulosmitata. Tämä ei meistä näytä koh-
15399: tuulliselta velkojan oikeuden kannalta eikä muutoinkaan
15400:                         Vastalause I.                     21
15401: 
15402: tarpeelliselta, koska vähävaraiset perheelliset henkilöt ta-
15403: vallisesti voivat välttävästi tulla toimeen 3 markan päi-
15404: vittäisillä tuloilla. Tämän johdosta ja Valiokunnan 5 py-
15405: kälään ehdottaman erottamisoikeuden laajuuteen katsoen
15406: saamme esittää,
15407: 
15408:                 että puheena oleva vähin määrä säå'dettäisiin
15409:            kolmeksi markaksi.
15410: 
15411: 
15412:                Ulosottolain 4 luvun 7 §.
15413: 
15414:     Valiokunnan vähemmistön esittämistä ja Valiokun-
15415: nan mietinnön siv. 13 mainituista syistä saamme ehdottaa,
15416: 
15417:                 että tämän pykälän toinen momentti hyväk-
15418:           syttäisiin niiin kuultwana:
15419: 
15420:      »Jos jostakin elinkorko- tahi henkivakuutuslaitoksesta
15421: taikka jostakin eläke-, sairas- tahi muusta apukassasta esi-
15422: valta on määrännyt, että sen suoritettavaa elinkorkoa,
15423: henkivakuutussummaa, eläkettä tahi apumaksua ei saa
15424: ulosmitata, taikka jos laissa on erittäin säädetty, että jo-
15425: takin omaisuutta ei saa ulosmitata; noudatettakoon sitä.»
15426: 
15427: 
15428:       Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 27 §.
15429: 
15430:       Mitä V aHokunnan enemmistö on esittänyt sen käsi-
15431: tyksen tueksi, että velallisen erottamisoikeuden pitäisi:
15432: kun on kysymyksessä ulostekojen ja muiden niihin ver-
15433: rattavien maksujen ulosmittaus, olla yhtä laaja kuin taval-
15434: lisen saamisen ulosmittauksessa, ei ole mitenkään järkyt-
15435: tänyt niiden syiden merkitystä, joita me olemme V alia-
15436: kunnassa tätä vastaan esittäneet ja jotka on mainittu
15437: siv. 15. Näihin syihin voidaan vielä lisätä se että, kun
15438: on kysymys luoton myöntämisestä jollekin, lainanantaja
15439: voi ottaa huomioon sen erottamisoikeuden, minkä laki
15440: 22         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15441: 
15442: ulosmittaukseen nähden myöntää velalliselle, ja toimia sen
15443: mukaan, näkökohta, joka ulostekoihin ja muihin saman-
15444: laatuisiin maksuihin nähden ei tule kysymykseen. Ehdo-
15445: tamme senvnoksi,
15446: 
15447:                 että puheena oleva säiinnös muodostetaan seu-
15448:            raavasti:
15449: 
15450:       }Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan lu-
15451: nastusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota
15452: tahi päätöstä, noudatettakoon ulosottolain määräyksiä ulos-
15453: mittauksen toimeenpanosta, ulosmitatun omaisuuden myy-
15454: misestä, ulosmittauksesta kertyneitten varojen jaosta sekä
15455: ulosottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta. Kui-
15456: tenkaan ei sanotun lain 4 luvun 5 §:n 2 momentissa olevaa
15457: säännöstä siitä, mitä eräissä tapauksissa saa ulosmittauk-
15458: sesta erottaa, ole sovellettava, eikä myöskään saman luvun
15459: 6 §:n 1 momentin säännöstä palkasta tai eläkkeestä ero-
15460: tettavan osuuden vähimmästä määrästä. Ulosottolain mää-
15461: räyksiä velkojan velvollisuudesta kulujen edeltämaksami-
15462: seen älköön myöskään käytettäkö. Muuten olkoon nyt
15463: sanotusta ulosmittauksesta voimassa mitä erittäin on sää-
15464: detty tahi vasta säädetään.»
15465: 
15466:      Helsingissä 9 p:nä toukokuuta 1910.
15467: 
15468:         Hugo Rautapää.                  Onni Talas.
15469:                            H. Repo.
15470: 
15471:       Yhtyen kaikessa edelläolevaan vastalauseeseen tah-
15472: toisin siinä ehdotettnun Ulosottolain 4 luvun 7 §:n 2 mo-
15473: mentin muodostukseen tehdä lisäyksen. Toivomusta että
15474: pienille apukassoille valmistettaisiin se etuus, ettei niistä
15475: suoritettavia apumaksuja saa ulosmitata apumaksun saajan
15476: velasta, näyttää olevan mahdollinen suuremmassa määrässä
15477: tyydyttää kuin mitä vastalauseessa on tapahtunut. Mitään
15478: epäilyksiä ei mielestäni voida esiintuoda sellaista järjes-
15479:                         Vastalause I.                     23
15480: 
15481: telmää vastaan, että hallitus, jolla on oikeus antaa yleisiä
15482: määräyksiä kysymyksessä olevien kassojen toiminnasta, ei
15483: ainoastaan hakemuksesta saa myöntää määrätylle kassalle
15484: puheena olevaa etuutta vaan voi sen tehdä määrätynlaisiin
15485: kassoihin nähden yleisellä asetuksella. Jos hallitus silloin
15486: esim. määräisi, että niille työntekijäin kassoille, jotka pe-
15487: rustetaan 2 p:nä syyskuuta 1897 annetun asetuksen nojalla,
15488: on tuleva sanottu etuus, voi ulosottomies vaikeudetta tut-
15489: kia, onko jokin kassa tämän määräyksen alainen, koskapa
15490: kassan sääntöjen vahvistuksesta saa johtoa siihen onko
15491: kassa perustettu 1897 vuoden asetuksen perusteella vai ei.
15492:      Tähän nähden saan kunnioittaen ehdottaa,
15493: 
15494:                että Ulosottolain 4 luvun 7 §:n ,'J momentti
15495:            muodostettaisiin seuraavasti:
15496: 
15497:       »Jos jostakin elinkorko- tahi henkivakuutuslaitok-
15498: sesta taikka jostakin eläke-, sairas- tahi muusta apukas-
15499: sasta taikka määrätynlaisista sellaisista kassoista esivalta
15500: on määrännyt, että sen suoritettavaa elinkorkoa, henki-
15501: vakuutussummaa, eläkettä tahi apumaksua ei saa ulos-
15502: mitata, taikka jos laissa on erittäin säädetty, että jotakin
15503: omaisuutta ei saa ulosmitata; noudatettakoon sitä.»
15504: 
15505:                                     A.ugust Nybergh.
15506: 
15507: 
15508:      Edelläolevaan ed. Rautapään y. m. vastalauseeseen
15509: yhdyn kaikessa muussa paitsi mitä koskee ulosottolain 4
15510: luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohtaa, johon nähden ehdotan,
15511: että ainoastaan sanat »ja sivistys-» poistetaan.
15512: 
15513:                                          M. V. Björk.
15514: 
15515: 
15516:       Yhdyn kaikinpuolin muuten ed. Rautapään y. m.
15517: vastalauseeseen, paitsi mikäli se koskee U. L:n 4 luvun
15518: 24        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 7.
15519: 
15520: 6 §:n 1 momentin säännöstä velalliselle tulevasta palkasta
15521: tai eläkkeestä ulosmittaamatta jätettävän osan vähintä
15522: määrää, johon nähden kannatan Valiokunnan mietintöä.
15523: 
15524:                                   Iida Yrjö-Koskinen.
15525: 
15526: 
15527:       Ed. Rautapään y. m. vastalauseeseen muissa kohdin,
15528: paitsi mikäli se koskee U. L:n 4 luvun 6 §:n 1 momenttia
15529: ja 7 §:n 2 momenttia, yhtyy allekirjoittanut.
15530: 
15531:                                          Iisakki Vahe.
15532: 
15533: 
15534:       Kannatan ed. Rautapään y. m. vastalausetta muuten
15535: paitsi mikäli se kohdistuu Ulosottolain 4 luvun 5 §:n 1
15536: momentin 2 kohdassa mainittuihin »ammattikirjoihin" sekä
15537: Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 27 §:ään.
15538: 
15539:                                        Arthur Castren.
15540: 
15541: 
15542:       Edelläolevaan ed. Rautapään y. m. vastalauseen, mitä
15543: tulee Ulosottolain 4 luvun 6 §:n 1 momenttiin, niin myös
15544: voimaanpanoasetuksen 27 §:ään, mikäli vastalause koskee
15545: kruunun- ja kunnallisverojen asettamista erikoisasemaan,
15546: yhtyy allekirjoittanut.
15547:                                      Matti Poutiainen.
15548:                           Vastalause II.                        25
15549: 
15550: 
15551: 
15552: 
15553:                                II.
15554:     Ollen sitä mieltä, että velallisen erottamisedun rajotta-
15555: minen 5 § :n 1 momentin 4 kohdassa v ä l t t ä m ä t t ö-
15556: m i i n työvälineisiin sekä, papeilta, virkamiehiltä, soti-
15557: lailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä ulosmitattaessa, siihen mitä
15558: he virkansa tai ammattinsa harjoittamiseen v ä l t tämä t-
15559: t ö Ilf ä s t i tarvitsevat, on sekä yleisen edun vastaista että
15560: omiaan tuottamaan vaikeuksia lakia käytettäessä, ja no-
15561: jautuen, mitä saman pykälän 2 momenttiin tulee, mietin-
15562: nön sivulla 10 esitettyihin perusteisiin, ehdotamme kun-
15563: nioittaen,
15564:                     että 5 § :n 1 rnomentin 4 kohdassa sana ,vält-
15565:                tämättömät" 1Jaihdettaisiin sanaan ,tarpeelliset"
15566:                .7a rr'/iuoto ,1Jälttämättömästi" siitä lcokonaan
15567:                poistettaisiin; sekä
15568:                     että, samalla kuin 1 rrwmentin 5 :s kohta pois-
15569:                 tetaan, :2 momentti säädetään lcuultnnaan seuraa-
15570:                 vasti:
15571:     ,,Edellä luetelluu lisäksi on velallinen oikeutettu vaati-
15572: maan ulosmittauksesta erotettavaksi irtainta tavaraa oman
15573: valintansa mukaan sadan viidenkymmenen tai, jos hänellä
15574: on perhe elätettävänään, kolmensadan markan arvosta.
15575: Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka jota toinen
15576: hallitsee ja on oikeutettu saamisen vakuutena pitämään
15577: takanansa, älköön erotettako, kun ulosmittaus tapahtuu
15578: siitä velasta, jonka vakuutena omaisuus on".
15579: 
15580:     Helsingissä, 9 p :nä toukokuuta 1910.
15581: 
15582:       Anton Kotonen.                       ~1. Å. Airola.
15583:       Kalle Hämäläinen.                    N estor Åronen.
15584:       Seth Heikkilä.                       Kullervo lllanner.
15585:       W. Wainio.                           Alma .Jokinen.
15586: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
15587:     1910. -   S. V. M. -      Eduskuntaesitysmiet. N :o 7.
15588: 
15589: 
15590: 
15591: 
15592:                 S u u r e n v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö N:o 14
15593:           eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee Ulosottolain
15594:           4 luvun 5 ja 6 §:n sekä sanotun lain voimaanpane-
15595:           misesta annetun asetuksen 27 §:n muuttamista.
15596: 
15597:    Käsiteltyänsä tätä asiata, saa Suuri valiokunta kun-
15598: nioittaen ehdottaa,
15599: 
15600:               että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokunnan
15601:           mietinnössä N :o 3 olevat ehdotukset Asetukseksi
15602:           Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n muuttamisesta
15603:           sekä Asetukseksi ulosottolain voimaanpanemises-
15604:           ta ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava 3
15605:           päivänä joulukuuta 1895 annetun asetuksen ~7
15606:           § :n m;uuttamisesta.
15607: 
15608:   Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1910.
15609: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
15610:       1910. -   8. V. M, -   Eduskuntaesitysmietintö N:o '1·
15611: 
15612: 
15613: 
15614: 
15615:                  Suur e n va 1i okunnan m1et i nt ö n:o 14 a
15616:            eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee Ulosottolain
15617:            4 luvun 5 ja 6 §:n sekä sanotun lain voimaanpane·
15618:            misesta annetun asetuksen 27 §:n muuttamista.
15619: 
15620: 
15621:      Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 3 olevan asetusehdo-
15622: tuksen Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n muuttamisesta on
15623: Eduskunta toisessa käsittelyssä hyväksynyt, kaksi vnme-
15624: mainittua pykälää kuitenkin näin kuuluvina:
15625: 
15626:                               . 6 §.
15627:      Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta
15628: uauttii palkkaa tahi eläkettä, on viimeisenä maksuaikana
15629: langenneesta palkka- tahi eläkemäärästä taikka, jos velal-
15630: linen jo on sen' nostanut, häne:n hallussaan olevasta rahasta,
15631: jätettävä ulosmittaamatta sen verta, mikä vastaa kahta
15632: kolmannesta siitä mikä palkasta tahi eläkkeestä tulee ulos-
15633: mittauksen ja seuraavan maksuajanväliselle ajalle, ei ktii- ·
15634: tenkaan vähempää kuin kaksi taikka, jos velallisella on
15635: perhe elätettävänä, kolme markkaa päivää kohti.
15636:      Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
15637: velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
15638: 
15639:                                7 §.
15640:      Oikeutta elinkorkoon älköön ulosmitattako, jos elin-
15641: korko ensimäisen kerran lankeaa maksettavaksi myöhem-
15642: min kuin kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen,
15643: tahi jos elinkoron nauttiminen riippuu toisen henkilön
15644: kuolemasta tahi muuten epävarmasta tapauksesta.
15645: 2      tDto. -   8. V. :n. - Ednsknntaesitysmietintö N:o 7.
15646: 
15647:      (PoistJ Jos jostakin elinkorko- tahi henkivakuutus-
15648: laitoksesta {poistJ taikka jostakin eliilce-, sairas- tahi muusta
15649: apukassasta (poistJ taikka mäiirätynlaisista sellaisista kassoista
15650: esivalta on määrännyt, että sen suoritettavaa elinkorkoa,
15651: henkivakuutussummaa, eläkettä tahi apumaksua ei saa
15652: ulosmitata, taikka jos laissa on erittäin säädetty, että jota-
15653: kin omaisuutta ei saa ulosmitata; noudatettakoon sitä.
15654: 
15655: 
15656:      Kun yllämainittu asetusehdotus Eduskunnan siihen
15657: päättämien muutost,en johdosta on uudestaan ollut Suuren
15658: valiokunnan käsiteltävänä, on Valiokunta katsonut sano-
15659: tut muutokset tarkoituksenmukaisiksi, ja saa Suuri valio-
15660: kunta siis kunnioittaen
15661: 
15662:                    Eduskunnan päätöstä puoltaa.
15663: 
15664: 
15665:     Eduskunta ei myöskään ole semmoisenaan hyväksy-
15666: nyt Lakivaliokunnan edellämainitussa mietinnössä ehdqt-
15667: tamaa muutosta ulosottolain voimaanpanoasetulcsen 27 §:ää;n,
15668: vaan on Eduskunta päättänyt tämän lainkohdan näin
15669: kuuluvaksi:
15670: 
15671:                                27 §.
15672:       Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan ln-
15673: nastusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota
15674: tahi päätöstä, noudatettakoon ulosottolain määräyksiä ulos-
15675: mittauksen toimeenpanosta, ulosmitatun omaisuuden myy-
15676: misestä, ulosmittauksesta kertyneitten varojen jaosta sekä
15677: ulosottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta. Kui-
15678: tenkaan ei sanotun lain 4 luvun 5 §:n 2 momentissa olevaa
15679: säännöstä siitä, mitä &räissii tapauksissa saa ulosmittauksesta
15680: erottaa, ole sovellettava, eikä myöskään saman ltwun 6 §:n 1
15681: tnomentin säännöstä palkasta tai eliikkeestä eroteltavan osuu-
15682: den vähimmästä määrästä. Ulosottolain määräyksiä velko-
15683: jan velvollisuudesta kulujen edeltämaksamiseen älköön
15684: myöskään käytettäkö. Muuten olkoon nyt sanotusta ulos-
15685:         Ulosottolain 4: luvun ;) §:n y. iu. muuttamisesta.   3
15686: 
15687: mittauksesta voimassa mitä erittäin on säädetty tahi vasta
15688: säädetään.
15689:                 Tätäkin Eduskmman päiitöstä Suuri valio-
15690:           kunta puoltaa.
15691: 
15692:     Sen ohessa on Suuri valioklmta havainnut viimeksi-
15693: mainitun asetusehdotuksen suomalaisen laitoksen nimikkeen
15694: kaipaavan täydennystä sikäli, että sanan >Ulosottolaim
15695: eteen olisi lisättävä sana »uudem, minkä kautta puheena-
15696: oleva nimike tulisi yhtäpitäväksi ulosottolain voimaan-
15697: panoasetuksen nimen kanssa. Suuri valiokunta saa siis
15698: kunnioittaen ehdottaa,
15699: 
15700:                  että Eduskunta hyväksyisi ptiheena olevan Ase-
15701:            tulesen nimikkeen ynnä johdatuksen näin kuuluvina:
15702: 
15703: 
15704:                            Asetus
15705: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä
15706:  sen johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulu-
15707:        kuuta 1895 annetun asetuksen 27 §:n
15708:                    muuttamisesta.
15709: 
15710:     'l'äten säädetään, että Ulosottolain voimaanpauoase-
15711: tuksen 27 § muutetaan näin kuuluvaksi:
15712: 
15713: 
15714: 
15715: 
15716:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1910.
15717: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
15718:  19:1 0. -   Edusk. asetusehd. -     Eduskuntaesitysmiet. N :o 7.
15719: 
15720: 
15721: 
15722: 
15723:                     S u o m e n Ed u s k u n n a n eduskuntaesityksen
15724:              johdosta päättämät a 1a m a i s e t e h d o t u k s e t ase-
15725:              tuksiksi Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n muutta-
15726:              misesta sekä uuden ulosottolain voimaanpanemisesta
15727:              ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava 3 päivänä
15728:              joulukuuta 1895 annetun asetuksen 27 §:n muuttami-
15729:              sesta.
15730: 
15731: 
15732: 
15733: 
15734:         Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
15735:                 ja Suuriruhtinas T
15736: 
15737: 
15738: 
15739: 
15740:     Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys niiden
15741: lainsäännösten muuttamisesta, jotka järjestävät velallisen
15742: oikeuden ulosmittauksesta erottaa omaisuutta, ja on Edus-
15743:           2 1910. -   Edusk. asetusehd. -    Eduskuntaesitysmiet. N :o 7.
15744: 
15745:             kunta tämän esityksen säädetyssä järjestyksessä käsi·tellyt.
15746:                  Puheenalaiset säännökset, jotka sisältyvät Ulosottolain
15747:             4 luvun 5, 6 ja 7 § :ään sekä sanotun lain voimaanpanemi-
15748:             sesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava 3 päivänä
15749:             joulukuuta 1895 annetun asetuksen 27 § :ään, eivät Eduskun-
15750:             nan mielestä enää ole kaikissa kohdin tarkoitustaan vastaa-
15751:             via, vaan kaipaavat siihen suuntaan käypää uudistamista,
15752:             että velalliselle paremmin kuin nykyään turvataan toimeen-
15753:             tulon mahdollisuus ulosoton jälkeen. Eduskunta onkin puo-
15754:             lestaan hyväksynyt. alempana olevat asetusehdotukset, joi-
15755:             den erikoiskohtaisista määräyksistä Eduskunta pyytää seu-
15756:             raavassa tehdä selkoa.
15757: 4 luv. 5 §.      Voidakseen ylläpitää talouttaan tarvitsee velallinen,
15758:             paitsi pito- ja makuuvaatteita, myöskin joitakin huone- ja
15759:             talouskaluja, jotka sen vuoksi myöskin olisivat ulosmit-
15760:             tauksesta erotettavat. Velkojan oikeutta silmällä pitäen
15761:             Eduskunta ei ole katsonut tätä erottamisetua voitavan
15762:             ulottaa pitemmälle kuin velalliselle välttämättömiin huone-
15763:             ja talouskaluihin. Luonnollista kuitenkin on, että sängyt
15764:             ovat pantavat saman määräyksen alaisiksi kuin makuu-
15765:             vaatteet. - Siihen nähden että velallisella paitsi vaimoa
15766:              ja turvattomia lapsia voi olla muitakin henkilöitä, tavalli-
15767:             sesti omaisiaan, ylläpidettävinä, on nykyisen lain sanon-
15768:             tatapa ,vaimonsa ja turvattomien lastensa" vaihdettu sa-
15769:             naksi ,perheensä".
15770:                  Paitsi lasten koulukirjoja, jotka laki jo nykyisinkin
15771:             myöntää erotettaviksi, on Eduskunnan mielestä luonnol-
15772:              lista, että velallisen tulee saada ulosmittauksesta erottaa
15773:             muutkin perheen tarpeisiin hankitut oppikirjat. Tämän
15774:             lisäksi on Eduskunta katsonut, ettei myöskään ammatti- ja
15775:             sivistyskirjain tule olla ulosmittauksen alaisia. Samasta
15776:             syystä kuin tarpeelliset työkalut olisivat näet ammattikir-
15777:             jatkin velalliselle jätettävät, ja mitä sivistyskirjoihin tulee,
15778:             on huomattava että, kun ulosottotoimin myydystä sivistys-
15779:             kirjallisuudesta saatu hinta yleensä on ollut niin alhainen,
15780:             ettei semmoista kirjallisuutta tavallisesti enää ulosmitata-
15781:       Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.     3
15782: 
15783: kaan, ei säännös, joka koskee sivistyskirjain erottamista
15784: ulosmittauksesta, todennäköisesti tule ainakaan huomatta-
15785: vammassa määrässä olemaan velkoj alle vahingoksi.. Näin
15786: ollen on hyödyllisempää, että velallinen saa pitää hankki-
15787: mansa kirjallisuuden kuin että se polkuhinnasta myydään.
15788:     Nykyisen lain muk!l!an on oikeus ulosmittauksesta erot-
15789: taa työkalut tai niiden sijaan muuta irtainta om{Lisuutta
15790: tehty riippuvaksi siitä, ettei velallisella ole tarpeellisim-
15791: piakaan elatusneuvoja. Tätä määräystä ei Eduskunta voi
15792: pitää kohtuuLlisena. Sillä joskin velallinen voi päivästä
15793: päivään ansaita itselleen ja omaisilleen elatuksen, ei siitä
15794: seuraa,että hänellä on mahdollisuus menettämänsäomaisuu-
15795: den sijaan hankkia uutta omaisuutta ja varsinkin sellaisia
15796: työkaluja, jotka hän tarvitsee voidakseen täysin hyväkseen
15797: käyttää työkykyänsä. Vielä kohtuuttomammaksi muodostuu
15798: puheenalainen säännös,jos se käsitetään siten,että elatusneu-
15799: voja on olemassa esim. silloin kuin velallinen on työhön ky-
15800: kenevä, vaikkei hänellä olisikaan ulosmittauksen aikana
15801: työansiöta. Senvuoksi Eduskunnan mielestä onkin ehdot-
15802: toman tarpeelliiSta, että velallinen oikeutetaan ulosmittauk-
15803: sesta joka tapauksessa erottamaan välttämättömät työka-
15804: lunsa, ja on tätä koskeva määräys asetusehdotuksessa otettu
15805: 5 § :n 1 momenttiin. - Kun työkaluihin on luettava, paitsi
15806: niitä esineitä, jotka voidaan kutsua työkaLuiksi tämän sanan
15807: ahtaammassa merkityksessä, myöskin muut henkilökohtai-
15808: sesti suoritettavaan työhön tarpeelliset välineet, niinkuin
15809: esim. soitonopettajan soittokone ja koneellakirjoittajan kir-
15810: joituskone, on sana ,työkalut" selvyyden vuoksi vaihdettu
15811: väljempään sanaan ,työvälineet".
15812:     Mitä tulee edellä kosketeltuun säännökseen elatusvaro-
15813: jen erottamisesta, on Eduskunnasta näyttänyt olevan syytä
15814: sellaisen määräyksen edelleenkin sä:ilyttämiseen. Kun
15815:  kuitenkin nykyisen lain tätä koskeva sananmuoto on epä-
15816: selvä ja, kuten ylempänä on huomautettu, voi antaa aihetta
15817: tulkintaan, joka käytännössä saattaisi tehdä puheenalaisen
15818:        4 1910. - Edusk. asetusehd. -     Eduskuntaesitysmiet. N :o 7.
15819: 
15820:        säännöksen kohtuuttomaksi, on Eduskunta muodostanut sen
15821:        siten, että mainittu erottamisetu tulee kysymykseen, milloin
15822:        se harkitaan velallisen toimeentulolle välttämättömäksi.
15823:            Nykyisen lain mukaan velallinen, sen ohessa että hän
15824:        saa erottaa muun muassa tarpeelliset työkalut, on oikeutet-
15825:        tu, jos nämä eivät nouse päälle kolmenkymmenen tai, mil-
15826:        loin velallisella on perhe .elätettävänä, sei tsemänkymmenen-
15827:                                                    1
15828: 
15829: 
15830: 
15831:        viiden markan arvon, ottamaan erotuksen muusta irtaimis-
15832:        tosta oman valintansa mukaan, taikka voi hän myöskin työ-
15833:        kalujen sijaan erottaa muuta irtainta mainittuihin määriin.
15834:        Kun mainittu arvoraja, nykyisiä hintasuhteita silmällä pi-
15835:        täen, on liian alhainen, on Eduskunta katsonut kohtuulli~
15836:        seksi korottaa sen sadaksi tai, perheellisen velallisen varalta,
15837:        kahdeksisadaksi markaksi.
15838: 6 §.       Nykyisin on Ulosottolain 4 luvun 6 § :n mukaan voi-
15839:        massa, että palkasta tai eläkkeestä, jota velallinen nauttii
15840:        valtion tai yksityisen palveluksesta, on ulosmitattaessa ero-
15841:        tettava sen verta, mikä vastaa kahta kolmannesta siitä, joka
15842:        palkasta ta] eläkkeestä tulee ulosmittauksen ja seuraavan
15843:        maksuajan väliselle ajalle. Mutta siinäkin tapauksessa että
15844:        tämä osa on pienempi kuin se vähin määrä, minkä velallinen
15845:        tarvitsee elantoonsa, on jälelle jäävä kolmannes kuitenkin
15846:        ulosmi·tattava. Ainoastaan milloin viimemainitusta osuu-
15847:        desta ei jäisi mitään päälle täytäntöönpanokulujen, ei ulos-
15848:        mittaukseen ole ryhdyttävä. Eduskunnan mielestä ei täl-
15849:        lainen asiantila ole oikeudenmukainen. Niissä tapauksissa,
15850:        jolloin velallisen ansaitsema palkka on siksi vähäinen, ettei
15851:        siitä riitä muuhun kuin niukkaan toimeentuloon, vaatii pal-
15852:        kan maksajan oikeus, ettei palkkaan kosketa. Velallisen
15853:        kannalta taas on huomattava että, jos hänellä ei ole muuta
15854:        tuloa kuin vähäinen palkkansa tai siihen verrattava eläke
15855:        eikä muutakaan omaisuutta, jonka varassa hänen toimeen-
15856:        tulonsa voisi olla lähimpänä aikana, on sellainen palkka tai
15857:        eläke kokonaan erotettava ulosmittauksesta. Käytäntöön
15858:        tulleen tavan mukaan, jolla myöskin on tukea laissa, ei lmi-
15859:        tenkaan, ennenkuin palkan tai eläkkeen ulosmittaukseen
15860:       Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.       5
15861: 
15862: ryhdytään, hankita selvyyttä siitä, onko velallisella muita
15863: toimeentulokeinoja. Tämä onkin luonnollista, koska palkan
15864: ulosmittaus muuten monasti kävisi hankalaksi, jopa muhdot-
15865: tomaksikin. Kun siis ei ole tehtävä eroa niiden tapausten
15866: välillä, jolloin velallinen on kokonaan palkkansa varassa,
15867: ja niiden, jolloin hänellä palkkansa ohella voi olla muuta-
15868: kin ansiota tai omaisuutta, on niinmuodoin yleisellä sään-
15869: nöksellä määrättävä palkasta tai eläkimestä ulosmittaa-
15870: mutta jätettävän osan vähin määrä. Tähän nähden on
15871: Eduskunta harkinnut oikeudenmukaiseksi, että palkasta tai
15872: eläkkeestä jätetään ulosmittaamutta vähintään sen verta, mi-
15873: kä vastaa kahta tai,jos velallisella on perhe elätettävänä,kol-
15874: mea markkaa päivää kohti ulosmittauksen ja seuraavan
15875: maksuajan välisenä aikana. Eduskunta on senvuoksi otta-
15876: nut sitä tarkoittavan määräyksen puheenalaiseen pykälään.
15877:     Ulosottolain 4 luvun 7 § :n 2 momentissa säädetään            7 §.
15878: että, jos esivalta jostakin elinkorko-, henkivakuutus-
15879: tai eläkelaitoksesta on määrännyt, että sen suoritet-
15880: tavaa elinkorkoa, henkivakuutussummaa tai eläkettä ei
15881: saa ulosmitata, on sitä noudatettava. Tästä seuraa, että
15882: sellaiset apu- ja sairaskassat, joiden tarkoituksena on va-
15883: kuuttaa osakkailleen elatusapua sairauden sattuessa, lääkä-
15884: rinapua, lääkkeitä, sairaanhoitoa, hautausapua tai muuta
15885: sellaista etua, eivät voi saada vastamainittua oikeutta, vaan
15886: niiden suoritettavat apumaksut ovat ehdottomasti ulosmit-
15887: tauksen alaiset. Kun on näyttänyt tarpeelliselta, että täl-
15888: laisten kassojen apumaksut, jotka tavallisesti eivät ole suuria
15889: ja useimmiten tulevat vähävaraisten hyväksi, saataisiin pu-
15890: heenalaisessa pykälässä mainitulla edellytyksellä ulosmit-
15891: tauksesta erottaa, on Eduskunta pykälään ottanut määräyk-
15892: sen, jonka mukaan kaikki sairas- tai muut apukassat asete-
15893: taan samaan asemaan kuin siinä nykyisin mainitut elin-
15894: korko-, henkivakuutus- tai eläkelaitokset. - Siitä johtuvan
15895: hankaluuden välttämiseksi, että kunkin kassan erikseen tu-
15896: lisi hankkia kysymyksenalainen oikeus, on sen ohessa pykä-
15897: lään sisällytetty määräys, jonka mukaan hallitus voi sellai-
15898:            6   1910 -    Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N :o 7.
15899: 
15900:            sen myöntää määrätynlaisiin kassoihin nähden yleisellä ase-
15901:            tuksella.
15902: 
15903: 
15904: 
15905: Voimaanpano-    Mitä vihdoin tulee oikeuteen erottaa omaisuutta uloste-
15906:   asetuksen koja ja muita sen luontoisia maksuja ulosmitattaessa, on ny-
15907:     27 §.    kyinen laki sikäli rajoittanut tätä oikeutta, ettei sellaisessa
15908:            ulosmittauksessa saa missään tapauksessa erottaa velallisen
15909:            työkaluja eikä tarpeellisia elatusaineita, ei myöskään työ-
15910:            kalujen ohella tai sijaan muuta omaisuutta. Samalla kuin
15911:            Eduskunta on ollut sitä mieltä, ettei ole syytä työvälineisiin
15912:            ja elatustarpeisiin nähden tehdä erotusta ulosoton perustuk-
15913:            sena olevien saatavien eri lajien välillä, on Eduskunta voi-
15914:            massa olevan periaatteen mukaisesti katsonut, ettei 4 luvun
15915:            5 § :n 2 momentissa, sellaisena kuin tämä lainkohta on Edus-
15916:            kunnan hyväksymässä asetusehdotuksessa, myönnettyä erot-
15917:            tamisoikeutta ole sovellettava ulostekojen ja muiden sel-
15918:            laisten maksujen ulosmittauksessa. Edelleen on Eduskunta,
15919:            koska puheenaolevat maksut ovat julkisoikeudellista luon-
15920:            netta ja yhteinen etu vaatii, ettei niitä jätetä suorittamatta,
15921:            päättänyt, ettei vastamainitun luvun 6 § :n 1 momenttiin
15922:            otettua säännöstä velalliselle palkasta tai eläkimestä erotet-
15923:            tavan osuuden vähimmästä määrästä myöskään ole käytet-
15924:            tävä ulosmitaUaessa kyseenalaisia maksuja, vaan että tässä
15925:            kohden nykyisen lain määräykset jäisivät muuttamatta voi-
15926:            maan. Tätä tarkoittava lisäys on tehty uuden ulosottolain
15927:            voimaanpanoasetuksen 27 § :ään.
15928:                Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta ala-
15929:            maisesti ilmoittaa,
15930: 
15931:                            että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt ja
15932:                         Teidän K eisa:rillisen Majesteettinne armollisesti
15933:                         vah1.•istettaviksi lähettää seuraavat kalcsi asetus-
15934:                         ehdotusta:
15935:        Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m. muuttamisesta.       7
15936: 
15937: 
15938:                            Asetus
15939:   Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:n muuttamisesta.
15940: 
15941:    Täten säädetään, että Ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §
15942:  muutetaan näin kuuluviksi:
15943: 
15944:                                5 §.
15945:       Ulosmittauksesta ovat erotettavat: l) velalliselle ja
15946:   hänen perheellensä tarpeelliset pito- ja makuuvaatteet
15947:   sekä sängyt, niin myös välttämättömät huone- ja talous~
15948:   kalut; 2) velallisen ja hänen perheensä hartauskirjat ja
15949:   muut hartauden harjoitukseen aiotut esineet sekä oppi-,
15950:   ammatti- ja sivistyskirjat; 3) velallisen ja hänen
15951:   vaimonsa vihki- ja kihlasormukset; 4) välttämättömät työ-
15952: . välineet sekä, papeilta, virkamiehiltä, sotilailta, lääkäreil-
15953:   tä ja kätilöiltä ulosmitattaessa, mitä he virkansa tai ammat-
15954:   tinsa harjoittamiseen välttämättömästi tarvitsevat; niin
15955:   myös 5) jos se katsotaan velallisen toimeentulolle välttämät-
15956:   tömäksi, talossa olevista varoista mitä yhden kuukauden
15957:   elatukseksi on tarpeen.
15958:       Jos ei 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo nouse sa-
15959:   taan taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, kahteen-
15960:   sataan markkaan, otettakoon ero muusta, velallisen osotta-
15961:   masta irtaimistosta. Velallinen olkoon myös oikeutettu
15962:   4 kohdassa mainitun omaisuuden sijaan, taikka jos sellaista.
15963:   omaisuutta ei ole, · erottamaan muuta irtaimistoa näihin
15964:   määriin. Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka jota,
15965:   toinen hallitsee ja on oikeutettu saamisen vakuutena pitä-
15966:   mään takanansa, älköön erotettako, kun ulosmittaus tapah-
15967:   tuu siitä velasta, jonka vakuutena omaisuus on. ·
15968:       Siitä edusta, mikä velalliselle konkurssin päätyttyä on
15969:   ulosmittauksessa tuleva, säädetään konkurssisäännössä.
15970: 
15971:                            6 §.
15972:     Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta
15973:  nauttii palkkaa tahi eläkettä,, on viimeisenä maksll!lti.ka.na
15974: 8 1.910. -   Edusk. asetusehd. -    Edus.kuntaesitysmiet. N :o 7.
15975: 
15976: langenneesta palkka- tahi eläkemäärästä taikka, jos velal-
15977: linen jo on sen nostanut, hänen hallussaan olevasta rahasta,
15978: jätettävä ulosmittaamatta sen verta, mikä vastaa kahta
15979: kolmannesta siitä mikä palkasta tahi eläkkeestä tulee ulos-
15980: mittauksen ja seuraavan maksuajan väliselle ajalle, ei kui-
15981: tenkaan vähempää kuin kaksi taikka, jos velallisella on
15982: perhe elätettävänä, kolme markkaa päivää kohti.
15983:    Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
15984: velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
15985: 
15986:                              7 §.
15987:     Oikeutta elinkorkoon älköön ulosmitattako, jos elin-
15988:  korko ensimäisen kerran lankeaa maksettavaksi myöhem-
15989:  min kuin kolme vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen,
15990:  tahi jos elinkoron nauttiminen riippuu toisen henkilön
15991:  kuolemasta tahi muuten epävarmasta tapauksesta.
15992:     Jos jostakin elinkorko- tahi henkivakuutuslaitoksesta
15993: taikka jostakin eläke-, sairas- tahi muusta apukassasta taik-
15994: ka määrätynlaisista sellaisista kassoista esivalta on määrän-
15995: nyt, että sen suoritettavaa elinkorkoa, henkivakuutussum-
15996: maa, eläkettä tahi apumaksua ei saa ulosmitata, taikka jos
15997: laissa on erittäin säädetty, että jotakin omaisuutta ei saa
15998: ulosmitata ; noudatettakoon sitä.
15999: 
16000: 
16001: 
16002: 
16003:                           Asetus
16004: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä
16005:  sen johdosta on vaarinotettava 8 päivänä joulu-
16006:   kuuta 1895 annetun asetuksen 27 §:n muutta-
16007:                       misesta.
16008: 
16009:     Täten säädetään, että Ulosottolain voimaanpanoasetuk-
16010: :sen 27 _§ mMutetaan näin kuuluvaksi:
16011:       Ulosottolain 4 luvun 5 § :n y. m.~muuttamisesta.    9
16012: 
16013:                              27 §.
16014:    Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan lunas-
16015: tusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota
16016: tahi päätöstä, noudatettakoon ulosottolain mä-äräyksiä
16017: ulosmittauksen toimeenpanosta, ulosmitatun omaisuuden
16018: myymisestä, ulosmittauksesta kertyneitten varojen jaosta
16019: sekä ulosottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta.
16020: Kuitenkaan ei sanotun lain 4 luvun 5 § :n 2 momentissa ole-
16021: vaa säännöstä siitä, mitä eräissä tapauksissa saa ulosmit-
16022: tauksesta erottaa, ole sovellettava, eikä myöskään saman lu-
16023: vun 6 § :n 1 momentin säännöstä palkasta tai eläkkeestä
16024: erotettavan osuuden vähimmästä määrästä. Ulosottolain
16025: määräyksiä velkojan velvollisuudesta kulujen edeltämak-
16026: Hamiseen älköön myöskään käytettiilkö. Muuten olkoon nyt
16027: sanot.usta ulosmittauksesta voimassa mitä erittäin on sää-
16028: detty tahi vasta säädetään.
16029: 
16030: 
16031: 
16032:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16033: 
16034:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
16035: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
16036:           1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16037: 
16038: 
16039: 
16040: 
16041:                   Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 5
16042:            Eduskunnalle tehdystä eduskuntaesityksestä ja anomus-
16043:            ehdotuksista, jotka tarkoittavat voimassa olevan, työn-
16044:            antajan vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruu-
16045:            miinvammasta koskevan lainsäädännön uusimista ja
16046:            valtion toimesta perustettavaa yleistä työväen tapa-
16047:            turmavakuutuslaitosta.
16048: 
16049:     Eduskunta on Työväenasiain valiokunnalle valmistelta-
16050: vaksi lähettänyt edustajain Matti Paasivuoren ja Miina
16051: Sillanpään eduskuntaesityksen n :o 20, joka ·käsittää ehdo-
16052: tuksen laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
16053: kohtaavasta ruumiinvammasta sekä anomusehdotuksen
16054: n :o 108 armollisen esityksen antamisesta laiksi työnanta-
16055: jan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiin-
16056: vammasta annettavan lain sovelluttamisesta aikaisemmin
16057: sattuneisiin tapaturmatapauksiin, ja n :o 109 armollisen esi-
16058: tyksen antamisesta yleisen työväen tapaturmavakuutuslai-
16059: toksen perustamisesta (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX,
16060: siv. 577-614).
16061: 
16062: 
16063:     Yllämainittu eduskuntaesitys tarkoittaa työnantajan
16064: vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruumiinvam-
16065: masta koskevan nykyään voimassa olevan lainsäädännön
16066: täydellistä uusimista. Samaa tarkoittavan aiotteen on jo
16067: aikaisemmin hallituskin tehnyt, asettamalla 29 päivänä
16068: maaliskuuta 1906 komitean ta:rkastamaan erinäisiä työ-
16069: väenlainsäädännön osia. Tämä komitea on helmikuun 18
16070: päivänä 1907 antanut mietintönsä n :o 2, joka koskee lain-
16071: siiädäntöä työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
16072: kohtaavasta ruumiinvammasta, ja ovat sittemmin senaa-
16073: 2          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö :N :o S.
16074: 
16075: tin toimenpiteestä erinäiset viranomaiset sekä työnantaja-
16076: ja työntekijäliitot antaneet lausuntonsa mietinnöstä ja sii-
16077: hen liittyvistä ehdotuksista. Tähän nähden on V aliakunta
16078: esillä olevan asian käsittelyssä katsonut velvollisuudekseen
16079: tehdyn eduskuntaesityksen ohessa lähinnä ottaa tarkastet-
16080: tavakseen komitean mietinnön.
16081:     Voimassa oleva työväen tapaturma vakuutusta koskeva
16082: lainsäädäntö sisältyy lakiin joulukuun 5 päivältä 1895
16083: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää työssä koh-
16084: danneesta ruumiinvammasta ja pääasiallisesti samalle
16085: perustalle rakennettuun lakiin tammikuun 23 päivältä 1902
16086: laivanisännän vastuunalaisuudesta merimiestä palveluk-
16087: sessaan kohtaavasta ruumiinvammasta Lainsäädännön
16088: uudistus on näin ollen tullut pääasiallisesti käsittämään
16089: 1895 vuoden lain muuttamista, ja on sen yhteydessä yhden-
16090: mukaisuuden aikaansaamiseksi erityinen ehdotus 1902 vuo-
16091: den lain uusimisesta laadittu. Yli 12 vuotta käsittävän
16092: kokemuksen perusteella on ensiksi mainittu laki osoittanut
16093: kaipaavansa uudistusta, j()ta useilta tahoilta onkin vaa-
16094: dittu.
16095:      Komitea lausuu mietinnössään, että voimassa ole-
16096:  van lain määräämä pakollinen vakuutus on voitn
16097: vaikeuksitta toteuttaa; että ne edut mitkä laki työn-
16098:  tekijöille takaa, on asianmukaisesti turvattu; sekä ettei
16099:  täten 'teollisuuden kannettavaksi pantu kustannus
16100:  ole noussut yli lakia ,laadittaessa edellytettyjen ra-
16101:  jojen; jonka ohessa vakuutuspakko on 'VOitu toteuttaa
16102: ilman monimutkaisen hallinnon painostavaa rasitusta.
16103: Kunlain nojalla tehdyt tilitykset sitä paitsi ainoastaan har-
16104:  voissa tapauksissa ovat aiheuttaneet oikeudenkäyntiä, on
16105:  komitea ollut sitä mieltä, että tapaturmavakuutuksen pe-
16106: rustaksi 1894 vuoden valtiopäivillä asetettu järjestelmä on
16107: osoittautunut kestäväksi sekä käytännössä mahdolliseksi to-
16108:  teuttaa.
16109:      Johtavana periaatteena komitean mietinnössä on, sa-
16110:  maten knin 1895 vnoden laissa, työnantajan velvollism1s
16111:                 Työ..-äen tapaturmavakuutus.                 3
16112: 
16113: erinäisissä yrityksissä työntekijää tapaturman johdosta
16114: työssä kohdanneesta ruumiinvammasta suorittaa määrätty
16115: korvaus. Paitsi varsinaisessa työssä kohdanuutta ruumiin-
16116: vammaa olisi komitean mielestä myöskin tapaturma, mikä
16117: tosin ei satu siinä työssä, jossa vahingoittunut varsinaisesti
16118: toimii, mutta kuitenkin työpaikalla, saatettava tiimiin kor-
16119: vausvelvollisuuden piiriin. Ja epäselvyyksien poistamiseksi
16120: olisi laissa nimenomaan mainittava, että myöskin vamma,
16121: mikä kohtaa työntekijää työpaikan ulkopuolella, hänen
16122: ollessaan työnantajan asioilla, on korvattava. Ainoastaan
16123: tahallisesti aikaansaamastaan tai sellaisen ylivoimaisen
16124: tapahtuman aiheuttamasta vammasta, joka ei ole yhteydessä
16125: tehtävän työn laadun tai niiden olosuhteiden kanssa, joissa
16126: työtä on toimitettu, ei työntekijä saisi korvausta. Lain
16127: määritelmiin työntekijästä ja työnantajasta ei komitean
16128: ehdotus sisällä mitään muutosta.
16129:      Vakuutuspakon ulottuvaisuutta olisi komitean ehdo-
16130: tuksen mukaan melkoisesti laajennettava. Niinpä lain pii-
16131:  riin olisi otettava maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mikäli
16132:  niissä lu10nnonvoimalla käypiä koneita käytetään; käsityö-
16133:  liikkeet, edellyttäen että ne joutuvat tehokkaan ammat-
16134:  titarkastuksen alaisiksi; teurastusliikkeet; kaikki rakennus-
16135:  työt kaupungissa ja kauppaJoissa sekä samaten maalla,
16136:  paitsi yksityisille rakennettavia yksikerroksisia rakennuk-
16137:  sia; sillan rakennustyöt yleensä sekä telakikatyöt kuin myös-
16138:  kin puutavaran uitto ynnä muut liikkeet, jotka ovat pi-
16139:  dettävät laissa mainittujen veroisina.
16140:      Nykyään voimassa olevan lain mukaan saa vahingoit-
16141:  tunut työntekijä korvauksena ohimenevän täydellisen työ-
16142:  kyvyttömyyden arkana, luettuna korkeintaan 120 päiväksi
16143:  tapaturmatapauksesta, · 3 j 5 keskimääräisestä päivätyön-
16144:  ansiostaan, ei kuitenkaan enempää kuin 2 markkaa 50 pen-
16145:  niä, joka korvaus lasketaan seitsemännestä päivästä alkaen
16146:  tapaturmatapauksen jälkeen; ja on ohimenevän työkyvyn
16147:  vähentymisen aikana elatusapu sovitettu osa täten sää-
16148:   detystä korvausmäärästä. Sekä ohimenevästä työkyvyt-
16149: 4          1910. -- Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16150: 
16151:  tömyydestä että työkyvyn vähentymisestä näin tavoin sää-
16152:  detyn vahingonkorvauksen sijasta on vahingoittunut työn-
16153:  tekijä velvollinen tyytymään sairashuoneessa annettavaan
16154:  hoitoon ja elatukseen, jona aikana puoliso ja lapset 15 ikä-
16155:  vuoteen saakka saavat yhteensä korkeintaan 2j5 siitä mitä
16156:  vahingoittunut muuten itse olisi saanut. Komitean ehdo-
16157:  tuksen mukaan olisi vahingonkorvausmäärä ohimenevästä
16158:  täydellisestä työkyvyttömyydestä, paitsi lääkärinhoitoa ja
16159:  lääkkeitä, oleva 213 keskimääräisestä työansiosta, lasket-
16160:  tuna kutakin päivää kohti, minkä työkyvyttömyyttä kestää,
16161:  jollei vamma ole parantunut kymmenessä päivässä, mutta
16162:  muussa tapauksessa vasta neljännestä päivästä alkaen, ta-
16163:  paturmapäivä siihen luettuna. Jos vahingonkorvaus, tä-
16164:  ten laskettuna nousisi yli 3 markan, olisi tämä määrä
16165:  kuitenkin korkein korvaus päivältä. Sitäpaitsi on komi-
16166:  tea huonoimmin palkattuihin nähden tehnyt lakiin lisäsään-
16167:  nöksen siitä, että ellei vahingonkorvaus täten laskettuna
16168:  nousisi 1 markkaan 20 penniin, korvauksena olisi suori-
16169: tettava aina 91 10 asti vahingoittuneen päivä palkasta. Ohi-
16170: menevän työkyvyn vähentymisen aikana tulisi elatusavun
16171: olla sovitettu osa täten määrätystä vahingonkorvauksesta.
16172: Sekä ohimenevästä työkyvyttömyydestä että työkyvyn vä-
16173: hentymisestä näin tavoin säädetyn vahingonkorvauksen
16174: sijasta olisi vahingoittunut työntekijä velvollinen myöskin
16175: komitean ehdotuksen mukaan tyytymään sairashuoneessa
16176: annettavaan hoitoon ja elatukseen, vaan tulisi puolison ja
16177: jokaisen 16 vuotta nuoremman lapsen hoitoaikana saada yh-
16178: teensä korkeintaan 4j 5 siitä minkä vahingoittunut muu-
16179: ten itse olisi saanut. Samanlaisen avustuksen voisi myös-
16180: kin muu vahingoittuneen elätettävänä ollut henkilö täl-
16181: löin saada.
16182:     Työkyvyn ainaiseksi menettämisen tai vähentymisen
16183: ollessa tapaturmatapauksen seurauksena saa työntekijä
16184: nykyään voimassa olevan lain mukaan vuotuisena vahin-
16185: gonkorvauksena: edellisessä tapauksessa 3 15 entisestä vuo-
16186: tuisesta työansiostaan ja jälkimäisessä tapa:uksessa vähen-
16187:                  Työväen tapatui·mavaknntus.                 5
16188: 
16189:  tymisen mukaan sovitetun osan siitä; luettuina nämä mää-
16190:  rät parantumispäivästä tai 120 :stä päivästä tapaturman
16191:  jälkeen. Ellei vahingonkorvaus nouse 20 markkaan, voi-
16192: daan se asiallisten sopimuksesta muuttaa määrätyksi mak-
16193: suksi kerta kaikkiaan. Vuotuista työansiota vahingon-
16194: korvauksen suuruutta varten määrättäessä on 720 mark-
16195: kaa ylin ja 300 markkaa alin laskemisen perusmäärä; kui-
16196: tenkaan ei 21 vuotta täyttänyt työntekijä missään tapauk-
16197: sessa saa yli vuotuisen työansionsa. Komitean ehdotuksen
16198: mukaan tulisi työkyvyn ainaiseksi menettämisen tai vähen-
16199: tymisen johdosta maksettava vahingonkorvaus olemP.an:
16200: edellisessä taptuksessa 2 13 entisestä vuotuisesta työnansiosta
16201: ja jälkimäisessä tapauksessa vähentymisen mukaan sovitettu
16202: osa siitä. Myöskin siinä tapauksessa että vahingonkorvaus
16203: nousisi yli 20 markan aina 50 markkaan saakka, voitaisiin
16204: se vahingoittuneen hakemuksesta sekä perustettavaksi ehdo-
16205: tetun n. k. työneuvoston suostumuksella ja asianomaisen va-
16206: kuutuslaitoksen myönnytyksellä vaihtaa määrätyksi mak-
16207: suksi kerta kaikkiaan. Vuotuista työansiota vahingonkor-
16208: vauksen suuruutta varten määrättäessä olisi komitean eh-
16209: dotuksen mukaan 900 markkaa oleva ylin ja 300 markkaa
16210: alin laskemisen perusmäärä; kuitenkaan ei 21 vuotta täyt-
16211:  täneen työntekijän tulisi saada korvausta yli vuotuisen
16212: työansionsa.
16213:     Jos työnt~kijää työssä kohdanneesta ruumiinvammasta
16214: kuolema on ollut seurauksena saa leski ja lapset nykyään
16215: voimassa olevan lain mukaan yhteensä korkeintaan 2 h
16216: vainajan vuoden työansiosta: leski niinkauvan kuin eläii
16217: naimatouna 1 h ja kukin lapsi kunnes täyttää 15 vuotta
16218: 1!1 0 , jos jompikumpi vanhemmista elää sekä orpolapsi 1 /:,.
16219: Komitea ehdottaa tässä suhteessa, että lesken ja lapsien
16220: tulisi saada yhteensä korkeintaan 3/5 vainajan vuoden työ-
16221: ansiosta: lesken niinkauvan kuin elää naimatonna 115 ja kun-
16222: kin lapsen, kunnes täyttää 16 vuotta 1110 , jos jompikumpi
16223: vanhemmista elää, sekä orpolapsen 11G sanotusta sum-
16224: masta.• Ellei vainaja jättäisi jälkeensä leskeä tai lapsia,
16225: 6         1910. -   Edu&knntaesitysmietintö N :o 8.
16226: 
16227: saattaisi tämä vahingonkorvaus, komitean ehdotuksen mu-
16228: kaan, työneuvoston määräyksen perusteella joutua myös-
16229: kin toisille henkilöille, joiden elättäjänä vainaja on ollut.
16230: Säännökseen siitä, miten lainmukainen korvausvelvolli-
16231: suus vähentyy, jos työnantaja on suorittanut määrätyn
16232: osan vuosimaksuista apukassaan, josta työntekijä sekä ta-
16233: paturma- että sairaustapauksissa on oikeutettu nauttimaan
16234: avustusta, ei komitea ehdota muutosta.
16235:     Työnantaja olisi velvollinen - kuten tähänkin asti -
16236: työkyvyn ainaiseksi menettämisen tai vähentymisen taikka
16237: kuoleman varalta määräajan kuluessa vakuuttamaan työn-
16238: tekijänsä josslllkin lain mainitsemassa vakuutuslaitoksessa,
16239: joten v,astuu siirtyisi tykkönään laitokselle. Tämä vakuut-
16240: tamisvelvollisuus olisi komitean ehdotuksen mukaan oleva
16241: ehdoton ja olisi nykyisessä laissa senaatille annettu oikeus
16242: hyväksyttävää taimusta vastaan myöntää vakuutuksesta
16243: vapautusta poistettava. Ainoastaan valtion yritykset eivät
16244: olisi vakuutusvelvollisuuden alaisia.
16245:     Voimassa olevan lain säännöksiin nähden vahingonkor-
16246: vauksen määräämisestä ja maksamisesta sekä vahingonkor-
16247: vauksen vaatimisajasta olisi, kuten ennenkin, ilmoitus asian·
16248: omaiselle poliisiviranomaiselle tehtävä ja tutkinto toimi-
16249: tettava sellaisesta tapaturmatapauksesta, joka on aiheut-
16250: tanut tai jonka saattaa olettaa aiheuttavan vahingoittuneen
16251: kuoleman tai työkyvyn ainaiseksi menettämisen tai vähen-
16252:  tymisen; jotapaitsi komitean ehdotuksen mukaan myöskin
16253:  ammattientarkastajalle olisi sanotun laatuinen ilmoitus teh-
16254:  tävä. Lisäykseksi lakiin ehdottaa komitea määräyksen sii-
16255: tä, että kun korvauksen saaja on oHut lääkärin uudestaan
16256: tutkittavana, kustannukset siitä ovat vakuutuslaitoksen
16257: suoritettavat, siinä t~pauksessa että laitos on uutta selvi-
16258: tystä vaatinut. Bllei vahingonkorvaukseen oikeutettu henki-
16259: lö tyytyisi vakuutuslaitoksen vahingonkorvauksen määrää
16260:  koskevaan päätökseen, tulisi hänen vuoden kuluessa siitä
16261:  nostaa kanne työneuvostossa eikä, kuten tähän asti, ?ikeu-
16262:  dessa. Samoin olisi työneuvoston lopullisesti ratkaistava,
16263:                 Työ-väen tapaturmavakuutus.                 7
16264: 
16265: ellei asiasta sovita, olisiko korvaus joko ylennettävä tai
16266: alennettava sen perusteella, että ne asianhaarat, joiden no-
16267: jalla vuotuisen vahingonkorvauksen määrä on vahvistettu,
16268: oleellisesti ovat muuttuneet, ja tulisi työneuvoston, joka
16269: tasapuolisesti edustaisi sekä työnantajia että työntekijöitä,
16270: ylläolevan lisäksi, asiantuntevana lautakuntana, saavutetun
16271: kokemuksen ja järjestetyn tilaston perusteella antaa lau-
16272: suntoja tapaturmavakuutusasioissa sekä tehdä ehdotuksia
16273: olojen mahdollisesti vaatimista paranmtksista.
16274:     Valiokunnan käsiteltäväksi jätetty eduskuntaesitys
16275: taas eroaa pääasiallisesti seuraavissa kohdin yHä lyhyesti
16276: esitetystä komitean ehdotuksesta.
16277:     Eduskuntaesitys asettuu ensinnäkin sille kannalle, että
16278: kaikki ammattiliikkeet ja yritykset sekä työ- ja palvelus-
16279: paikat sekä kaupungissa että maalla, jos niissä pidetään
16280: korvausta vastaan työntekijää tai palvelijaa ja työtä tai pal-
16281: velusta kestää yli yhden viikon ajan, olisivat saatettavat
16282: lain määräysten alaisiksi. Työntekijäksi määrittelee edus-
16283: kuntaesitys jokaisen, joko työapulaisena tai palvelijana
16284: käytetyn henkilön, jolla on vuosipalkkaa korkeintaan 3,000
16285: markkaa. Työnantajan tulisi korvata myöskin sellaiset ta-
16286: paturmat, jotka kohtaavat työntekijää työpaikan ulko-
16287: puolella hänen ollessaan matkalla kodista työpaikalle tai
16288: sieltä takaisin. Samaten tulisi työnantajan korvata myös-
16289:  kin tapatunnasta johtuneet sekä muut sairaudet, jos ne
16290:  ovat aiheutuneet välittömästi työssä käytettävistä tervey-
16291:  delle vahingollisista aineista taikka niistä olosuhteista,
16292:  joissa työtä suoritetaan. Mitä sitten maksettavan vahin-
16293:  gonkorvauksen määrään tulee, olisi eduskuntaesityksen
16294:  mukaan työntekijä saapa ohimenevän täydellisen työky-
16295:  vyttömyyden aiheuttamasta ruumiinvammasta korvauk-
16296:  sena, paitsi lääkärinhoitoa ja lääkkeitä, saman määrän
16297:  pa~vaa kohti kuin hän työssäkin ollessaan on keski-
16298:  määrin päivä:;"Sä ansainnut, ja olisi korvausta mak-
16299:  settava ensimäisestä päivästä alkaen ja niin monelta
16300:  päivältä kuin työkyvyttömyyttä kestää. Ellei vahin-
16301: 8          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16302: 
16303:  gonkorvaus päivää kohti nousisi vähintään 1 mark-
16304: kaan 50 penniin, olisi se siksi korotettava. Osittai-
16305: sesta työkyvyttömyydestä olisi maksettava tähän kokonais-
16306: korvaukseen sovitettu osa. Siitä korvauksesta, jonka
16307:  työntekijän omaisten tulisi saada sinä aikana, jona häntä
16308: hoidetaan sairashuoneessa, sisältää eduskuntaesitys sen
16309: muutoksen komitean ehdotukseen, ettJä lapsen tulisi
16310: 18 ikävuoteensa saakka saada korvausta. Korvaus sel-
16311: laisesta ruumiinvammasta, josta olisi seurauksena työ-
16312: kyvyn ainiaaksi menettäminen tai vähentyminen, tulisi
16313: eduskuntaesityksen mukaan olemaan, jos työkyvyn menet-
16314: täminen on täydellinen, yhtä suuri kuin työntekijän enti-
16315: nen vuotuinen työansio, ja milloin vammasta seuraa py-
16316: syvä työkyvyn vähentyminen, vastaava osa siitä. Työ-
16317: kyvyn ainaiseksi menettämisen tai vähentymisen johdosta
16318: täten määrätty vuotuinen vahingonkorvaus saataisiin asial-
16319: listen sopimuksesta ja perustettavaksi ehdotetun n. s. va-
16320: lmutusvaltuuston harkinnan mukaan vaihtaa määrätyksi
16321: kerta kaikkiaan suoritettavaksi summaksi, jos se on pie-
16322: nempi kuin 50 markkaa. Vuotuista työansiota vahingon-
16323: korvauksen suuruutta varten laskettaessa olisi komitean
16324: 900 markaksi ehdottaman ylimmän laskemisperusmäärän
16325: sijaan tämä summa esityksen mukaan oleva 2,500 markkaa.
16326:     Lesken ja lapsien tulisi esityksen mukaan saada yhteen-
16327: sä korkeintaan 4j5 vainajan vuotuisesta työansiosta: les-
16328: ken, niinkauan kun elää naimatonna, 2 /r., ja kunkin lap-
16329: sen, kunnes täyttää 18 vuotta, 1 / 5 , jos jompikumpi vanhem-
16330: mista elää, sekä orpolapsen 2/5. Ellei vainajalta jäisi les-
16331: keä tai lapsia, voisi tämä vahingonkorvaus joutna vakuu-
16332: tusvaltuuston määräyksestä myöskin muille henkilöille, joi-
16333: den elättäjänä vainaja on ollnt. Määräystä siitä, että mak-
16334: settava vahingonkorvausmäärä vähentyisi siinä tapauk-
16335: sessa, että työnantaja on suorittanut vuosimaksuja apukas-
16336: saan, josta työntekijä on tapaturma- ja sairaustapauksissa
16337: oikeutettu saamaan avustusta, ei eduskuntaesitys sisällä.
16338: Työnantaja olisi eduskuntaesityksen mukaan velvollinen
16339:                 Työväen tapaturmavakuutus.                9
16340: 
16341: myöskin ohimenevän työkyvyttömyyden varalta määräajan
16342: kuluessa vakuuttamaan työntekijänsä. Vaikkakaan valtion
16343: yritykset eivät olisi vakuutusvelvollisuuden alaisia, tu-
16344: lisi valtion kuitenkin eduskuntaesityksen mukaan taata
16345: työntekijöilleen samat oikeudet kuin muillakin esityksen
16346: mukaan tulisi olla. Lisäksi sisältää eduskuntaesitys mää-
16347: räyksen siitä, että vahingoittuneelle maksettavat korvauk-
16348: set ovat vuosittain korotettavat siinä määrin kuin vahin-
16349: goittuneen henkilön työpalkka todennäköisyyden perus-
16350: teella tehdyn arvion mukaan olisi kohonnut, ellei Yahin-
16351: goittuneen henkilön työkyvyttömyyden tai kuoleman ai-
16352: heuttama tapaturma olisi sattunut.
16353:     Vahingonkorvauksen määräämiseen ja maksamiseen se-
16354: kä vahingonkorvauksen vaatimisaikaan nähden eroaa edus-
16355: kuntaesitys komitean ehdotuksesta siinä, että esityk-
16356: sen mukaan olisi asi,anomainen ilmoitus tehtävä ja
16357: tutkinto toimitettava myöskin sellaisessa tapaturma-
16358: tapauksessa, josta on tai josta saattaa olettaa olevan
16359: seurauksena ohimenevä työkyvyttömyys; että lain mu-
16360: kaista vahingonkorvausta olisi vakuutuslaitokselta vaa-
16361: dittava kahden vuoden kuluessa tapaturman jälkeen
16362: tai kuoleman sattuessa yhtä pitkässä ajassa sen jäl-
16363: keen; että vakuutuslaitoksen kaikissa tapauksissa tnlisi
16364: suorittaa uudesta vahingoittuneen tutkimuksesta johtuneet
16365: kustannukset sekä että vahingonkorvauksen saisi suorittaa
16366: kahdesti vuodessa, ellei se ole 100 markkaa suurempi, ja
16367: kerran vuodessa, ellei se ole 50 markkaa suurempi :
16368: jota paitsi eduskuntaesitys sisältää säännöksen siiUi,
16369: että tutkintopöytäkirjasta on kahdeksan vuorokauden lm-
16370: luessa annettava todistettu jäljennös työnantajalle ja va-
16371: hingoittuneelle työntekijälle tai hänen oikeudenomistajal-
16372: leen. Eduskuntaesityksen mukaan olisi vahingonkorvauk-
16373: sen määrää koskevat riidat pantava vireille edellä maini-
16374: tussa vakuutusvaltuustossa, jonka näin ollen tulisi myöskln,
16375: ellei asiasta sovita, ratkaista, pitäisikö siinä tapauksessa
16376: että asianhaarat oleellisesti ovat muuttuneet, vahingonkor-
16377: 10        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16378: 
16379: vauksen määrää joko ylentää tai alentaa. Sitä paitsi olisi
16380: vakuutusvaltuuston tarkoituksena ammattitarkastuksen
16381: ohella valvoa, että lainmääräyksiä työnantajan vastunn-
16382: a.laisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta
16383: tarkoin noudatetaan. Vakuutusvaltuustossa tulisi työn-
16384: antajain ja työntekijäin olia tasapuolisesti edustettuna.
16385:      Niinkuin edellä olevista lyhyistä selostuksista selviää,
16386: eroaa 1906 vuoden komitean ehdotus, se kun pääasiallisesti
16387: rakentuu asiasta nykyään voimassa olevan lainsäädännön
16388: pohjalle, tuntuvasti eduskuntaesityksessä olevasta ehdo-
16389: tuksesta, jonka tal'lwituksena nähtävästi onkin turvata
16390: työntekijälle mahdollisimman suuret edut työnantajan
16391: kustannuksella, milloin ensiksi mainitulle palveluksessa
16392: sattuu semmoinen vamma, josta tässä on puhe. Sen ohella
16393: tarkoittaa eduskuntaesitys lain sovelluttamisalan välitöntä
16394: ulottamista ilman muuta kaikkiin työläisiin sekä toisen
16395: palveluksessa oleviin henkilöihin- palkollisiinkin- eikä
16396: yleisesti edellytä varsinaista syyperäistä yhteyttä itse työn
16397: ja tapaturman välillä. Komitean mietinnössä huo-
16398: mautetaan sitävastoin monin paikoin, että nyt käsi-
16399: teltävänä olevaa asiaa koskevalle lainsäädännöHe olisi
16400: asetettava se työnantajan korvausvelvollisuuden luon-
16401: nollinen rajoitus, että tämä velvollisuus yleensä voisi
16402:  tulla kysymykseen ainoastaan kun työnantajan teh-
16403:  täväksi antama työ sisältää suuremman vaaran kuin joka-
16404:  päiväisessä elämässä yleensä on tarjona, ja että tapatur-
16405:  ma niinmnodoin on työstä johdettavissa. Semmoista vaa-
16406:  raa esim. ei komitea sentähden ole katsonut olevan,
16407:  kun suoritettu työ on pääasiallisesti yksil&Histä laa-
16408:  tua, ilman että mitään konevoiman käyttämisestä taildm
16409:  useamman henkilön yhteistyöstä johtuvaa vaaraa on ole-
16410:  massa. Tämän ohella on katsottu, että puheenalaista laa-
16411:  tua oleva vahingonkorvausvelvollisuus tietenkin on aja-
16412:  teltavissa voimaan saatetuksi ainoastaan siinä tapaukses-
16413:  sa, että voidaan panna toimeen tehokas ammattientarkastus,
16414:  t<tikka järjestetty ja järkiperäinen vakuutus muutoin ole-
16415:                 Työväen tapaturmavakuutus.                    11
16416: 
16417: v1en olojen perustuksella on aikaansaatavissa. Tätä jo
16418: 1895 vuoden laissa esiintyvää pääperiaatetta on komitea
16419: mietinnössään koettanut asteettain kehittää, eikä komitea
16420: ole katsonut voivansa ilman muuta ulottaa työnantajan
16421: korvausvelvollisuutta aloille, missä tällaisia perusteita' ei
16422: ole.
16423:      Mainitulle komitean mietinnössä esiintyvälle kannalle
16424: on Valiokunnan enemmistökin asian käsittelyssä pääasial-
16425: lisesti asettunut.    Näin ollen ei nyt ole näyttänyt
16426: olevan mitään aihetta puheena olevassa asiassa edusknnta-
16427: esity ksen pohjalla valmistaa varsinaista lakiehdotusta,
16428: mikä myöskin vaatisi pitempää aikaa. V aHokunnan miem-
16429: mistö on katsonut komitean mietinnössä olevain uudistus-
16430: ehdotusten pääkohdissaan täyttävän ne toivomukset, joi-
16431: den toteuttamista voidaan ja tulisi tässä lainsäädäntöasi-
16432: assa tavoitella, eikä sentähden ole tahtonut pnoltaa edus-
16433: kuntaesitystä sinänsä, vaan katsonut olevan asian vastai-
16434: selle kehitykselle soveliainta ja hyödyllisintä, että ainoas-
16435: taan anomustietä toivomuksina esitetään hallituksen huo-
16436: mioon otettavaksi, missä kohdin Valiokunnan mielestä 011
16437: ollut syytä poiketa komitean mietinnöstä, tällöin joko kan-
16438: nattaen taikka kannattamatta eduskuntaesityksessä tehtyjä
16439: uudistusehdotuksia. Valiokunnan enemmistö on näin me-
16440: nettelemällä myöskin katsonut parhaiten edistävänsä halli-
16441: tuksen valmistelua asiassa sekä jouduttavansa siitä odotet-
16442: tavissa olevan valtiopäiväesityksen antamista.
16443:      Esittämistään syistä saa Valiokunta sentähden kun-
16444: nioittaen ehdottaa,
16445: 
16446:                että ednslcuntaesitys sinänsä hyljättäisiin.
16447: 
16448: 
16449:     Niinkuin edellä huomautettiin, on Valiokunnan enem-
16450: mistö kuitenkin käyttänyt eduskuntaesityksen tarjoomaa
16451: eduskunta-alotetta esittääkseen asian käsittelyssä puheen-
16452: alaiseen lainsäädäntöasiaan nähden ilmaantuneet näkökoh-
16453: h!          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16454: 
16455: dat ja toivomukset, jotta ne sittemmin, anomustietä esitet-
16456: tyinä, voisivat asiaa edelleen valmisteltaessa tulla huo-
16457: mioonotetuiksi.
16458:     Mitä ensin tulee kysymykseen vakuutuspakon alaisista
16459: yrityksistä, on Valiokunnan enemmistö harkinnut, että
16460: niiden lukua olisi yli komiteankin ehdotuksen lisättävä.
16461: Niinpä olisi erikoiseen vaarallisuuteen nähden myöskin
16462: maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen aloilla koneilla
16463: tehtävät työt, yleisten maanteiden rakennustyö, ajuri- ja
16464: automobiili-liike, ammattitapaan harjoitettu metsänhak-
16465: kuu ja -ajo sekä kaikki rakennustyö saatettava vakuutus-
16466: pakon alaisiksi. Sitäpaitsi tulisi lain ulottua varsinaisena
16467: elinkeinona harjoitettuun kalastukseen, jota etenkin me-
16468: renrannikoilla moniaalla laajalti harjoitetaan. Valiokunnan
16469: vähemmistö on tahtonut ulottaa lain määräykset myöskin
16470: kaikkiin vakinaisessa palveluksessa oleviin palvelijoihin. Toi-
16471: sin muodostunut vähemmistö sitävastoin ei ole katsonut asian
16472: nykyisellä kehityskannalla ja koska lainsäädännössä ylei-
16473: sesti on käytävä asteettain eteenpäin vielä voivansa puolus-
16474: taa vakuutuspakon alaisten yritysten piirin laajentamista yli
16475: komitean ehdotuksen rajojen.
16476:     Valiokunnan enemmistö on ollut sitä mieltä, että
16477: työntekijän tulisi saada korvausta myöskin sellaisesta
16478: työssä kohdanneesta ruumiinvammasta, jonka on aiheut-
16479: tanut n. s. ylivoimainen tapahtuma, joka ei ole yhteydessä
16480: tehtävän työn laadun tai niiden olosuhteiden kanssa,
16481: joissa työtä on toimitettu. Valiokunnan enemmistö on
16482: JJiinikään katsonut kohtuuden vaativan, että korvausvelvol-
16483: lisuuden piiriin olisi saatava ~kuulurmaan myöskin sellaiset
16484: tapatnrmatapaukset, jotka ova:tkohdanneettyöntekijääma-t-
16485: kalla kodista työpaikalle t-ai sieltä takaisin kotiinsa, milloin
16486: työntekijä työskentelee sellaisessa paikassa, josta matka ko-
16487: tiin tai takaisin työpaikan aseman johdosta on erilroisesti
16488: vaarana] ainen. Valiokunnan vähemmistön mielestä taas
16489: olisi tällainen korvausvelvollisuus tuleva kysymykseen kai-
16490: kissa tapauksissa, jolloin työnt'ekijäHe matkalla suoraan
16491:                 Työväen tapaturmavakuutus.                 13
16492: 
16493: työpaikalle kodistaan tai sieltä takaisin kotiinsa on sattunut
16494: tapaturma.
16495:     V aliakunnassa on myöskin tuotu esiin se käsitys,
16496: että pakollinen tapaturmavakuutus niiden liikeyritysten
16497: piirissä, jotka uuden lain mukaan joutuvat sen alai-
16498: siksi, olisi ulotettava kaikkiin työntekijää kohtaaviin
16499: turmatapauksiin, koska ainoastaan siten voitaisiin päästä
16500: niistä rettelöistä, joita välttämättömästi syntyy rajan mää-
16501: räämisestä ammattivaarasta johtuvan ja muun tapaturman
16502: välillä; ja on ehdotettu, että vakuutettava itse, työnantajan
16503: välityksellä, silloin suorittaisi sen, joka tapauksessa vä-
16504: häisen lisämaksun, joka tämän asian toteuttamiseksi tar-
16505: vittaisiin.
16506:     Lisäksi on Valiokunta katsonut, että lainmääräykset oli-
16507: sivat ulotetta vat myöskin ammateista johtuneisiin tauteihin,
16508: mikäli toimeenpantava tutkimus selvittäisi, missä mää-
16509: rin laissa luetelluissa yrityksissä käytetyt myrkylliset ai-
16510: neet tai työmenettely niitä aiheuttaa. Tässä suhteessa on
16511: V aHokunta tahtonut viitata siihen, että useimmissa sivistys-
16512: maissa on pohdinnan alaisena kysymys tällaisten ammatti-
16513: tautien saattamisesta tapaturmavakuutuslain alaisiksi,
16514: vaikkakin toistaiseksi ainoastaan kahdessa maassa, nimit-
16515: täin Sveitsissä ja Englannissa, tämä asia on lainsäädäntö-
16516: tietä järjestetty. Edellisessä maassa on liittoneuvosto laa-
16517: tinut luettelon niistä tehdasyrityksistä, joissa ammattitau-
16518: teja saattaa sattua, ja on työnantaja lain mukaan velvolli-
16519: nen suorittamaan työntekijälle korvausta tämän ilmeisesti
16520: ammatissaan saamista luetteloon merkityistä taudeista.
16521: Englannin laki taas sisältää määräyksiä siitä, että on laa-
16522: dittava kaksi luetteloa, toinen käsittävä vaaralliset yrityk-
16523: set ja toinen ammattitaudit, ja tulee työläisen, jota on koh-
16524: dannut jä<lkimäiseen luetteloon m~rkitty ammattitauti, saa-
16525: da lain säätämää korvausta, jos hän on toiminut jossakin
16526: edelliseen luetteloon merkityssä yrityksessä. Vähemmistö
16527: on ollut tämän kysymyksen suhteen sitä mieltä, että tällai-
16528: set tapaukset koskevat työväen tapaturmavakuutusta
16529: 14         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16530: 
16531: ainoastaan mikäli sairaus on suoranaisesta tapaturmasta joh-
16532: tunut.
16533:      Koska työnjohtajat ovat useinkin saman ammattivaa-
16534: ran alaisia kuin varsinaiset työntekijät, tulisi Valiokun-
16535: nan mielestä työnantajan korvausvelvollisuuden kohdistua
16536: myöskin työnjohtajaan, miHoin tämän vuositulo on alle
16537: 2,500 markkaa. Vafiokunnan vähemmistön mielestä taas
16538: olisi vakuutusvelvollisuus ulotettava työnjohtajiin vain sil-
16539: loin, kun nämä ottavat välittömästi osaa työhön, kuten lro-
16540: miteakin on ehdottanut.
16541:      Vahingonkorvauksen määrään nähden, joka työntelö-
16542: jälle ja hänen omaisilleen eri tapaturmatapauksissa on
16543: maksettava, asettuu Valiokunta komitean ehdotuksen kan-
16544: nalle, kuitenkin siten, että ohimenevästä työkyvyttömyy-
16545: destä komitean ehdottama 3 päivän karenssiaika olisi Y a-
16546: liokunnan mielestä poistettava, koska karenssiajasta m. m.
16547: voisi olla seurauksena, että työntekijä, kun hänen olisi täl-
16548: laisena väliaikana itse kustannettava lääkärinhoitonsa, ta-
16549: paturmatapauksissa usein menisi siksi myöhään lääkärin
16550: luo, ettei vammaa enää menestyksellisesti voitaisi hoitaa;
16551: jotapaitsi valiokunnan enemmistö katsoo, että tapaturmai-
16552: sesti kuoHeen työntekijän lesken ja lapsien tulisi saada yh-
16553: teensä korkeintaan 4 / 5 vainajan vuotuisesta työansiosta:
16554: lesken, niin kauan .kun elää naimatonna, 2 / 5 , ja jokaisen
16555: jälkeenjääneen lapsen, kunnes on täyttänyt 16 vuotta, 1 /5,
16556: jos jompikumpi vanhemmista elää, sekä orpolapsen 2j5
16557: sanotusta määrästä.
16558:      Työnantajan velvollisuuteen nähden vakuuttaa työn-
16559: tekijänsä on Valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä, että
16560: se olisi ulotettava myöskin ohimenevän työkyvyttömyyden
16561: varalle, koska siten estyisi ehkäpä monikin riita ja eripu-
16562: raisuus, eikä tällainen lain vaatimaa koko vastuuta tarkoit-
16563: tava vakuutus tuottaisi mainittavaa hankaluutta työnanta-
16564:  jalle. Sitäpaitsi on Valiokunta katsonut, että laissa nimen-
16565: omaan olisi lausuttava, että myöskin vaJltio, joskaan ei va-
16566:  lmutuspakon alainen, on velvollinen työnantajana samojen
16567:                 Työväen tapaturmavakuutus.                15
16568: 
16569: perusteiden mukaan ja samassa laajuudessa kuin muukin
16570: työnantaja, korvaamaan työntekijää työssä kohdanneet
16571: vammat.
16572:      Vahingonkorvauksen määräämiseen ja maksamiseen se-
16573: kä vahingonkorvauksen vaatimisaikaan nähden on Valio-
16574: kunta asettunut samalle kannalle kuin komitea, paitsi että
16575: Valiokunta katsoo, että <korkeintaan 100 markkaan nou-
16576: sevan korvauksen saisi maksaa kaksin erin ja korkein-
16577: taan 50 markan suuruisen kerran vuodessa, ja että
16578: aika, jona korvausta vakuutuslaitokselta olisi vaadit-
16579: tava, olisi korotettava kahdeksi vuodeksi tapaturman jäl-
16580: keen tahi, jos kuolema on ollut seurauksena, yhtä pitkäksi
16581: ajaksi sen jälkeen, sekä että kustannukset uusitusta tutki-
16582: muksesta ovat Valiokunnan mielestä aina vakuutuslaitok-
16583: sen suoritettavat. Valiokunnan vähemmistö on kysymyk-
16584:  seen siitä, kenen tulee kantaa uusitusta tutkimuksesta johtu-
16585:  neet kulut, asettunut samalle kannalle kuin komitea mietin-
16586:  nössään.
16587:      Eduskuntaesityksessä ehdotetaan perustettavaksi vakuu-
16588:  tusvaltuusto, joka kokoonpanaltaan tasapuolisesti edustaisi
16589:  sekä työnantajia että työntekijöitä ja jonka toimialaan kuu-
16590:  luisi ammattitarkastuksen ohella valvoa, että tapaturmava-
16591:  kuutuslain säännöksiä tarkoin noudatetaan, kuin myöskin
16592:  sovittaa ja ratkaista vakuutuslaitoksen ja vahingonkorvauk-
16593:  seen oikeutetun välillä syntyneet korvauksen suuruutta kos-
16594:  kevat riitaisuudet. Valiokunta puoltaa tällaisen valtuuston
16595:  asettamista, koska ainoastaan siten saadaan aikaan tarpeelli-
16596:  nen asiantuntemus ja yhdenmukainen ratkaisu näissä kysy-
16597:  myksissä; vaan mitä muuten sen kokoonpanoon ja työjär-
16598:   jestykseen tulee, pitää Valiokunta ennenaikaisena mennä
16599:  sitä nyt jo määrittelemään.
16600:       Komitean mietinnössä tehtyjä laskuja siitä, missä mää-
16601:   rin ehdotetut uudet velvollisuudet tulisivat työnantajia ra-
16602:   sittamaan, ei Valiokunnan lausumain toivomusten huomi-
16603:   oon ottaminen tulle aivan suuressa määrin muuttamaan.
16604:   Uusien vakuutusryhmäin tuottamain kustannusten edeltä-
16605: 16        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16606: 
16607: päin arvioiminen on tilastollisten tietojen puutteen tähden
16608: nyt mahdotOii.
16609:    Siihen nähden, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
16610: nioittaen ehdottaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti
16611: anottavaksi,
16612: 
16613:               että Hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ja
16614:            eduskunnalle esittäisi ehdotuksen laiksi työnan-
16615:            tajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa-
16616:            vasta ruumiinvammasta, joka olisi rakennettu
16617:            työväenlainsäädäntöä tarkastamaan asetetun ko-
16618:            mitean 18 helmikuuta 1907 päivätyn ehdotuksen
16619:            pohjalle, huomioon ottamalla edellä mainitut
16620:            toivomukset.
16621: 
16622: 
16623: 
16624:      Tämän yhteydessä on Valiokunta ottanut käsi-
16625: teltäväkseen edustajain Matti Paasivuoren sekä Miina
16626: Sillanpään allekirjoittaman anomusehdotuksen n :o 108,
16627: joka tarkoittaa armollisen esityksen antamista laiksi työn-
16628: antajan vastuunalaisuutta koskevan uuden lain soveltami-
16629: sesta niissä kohdin, joissa sen määräykset ovat työntekijälle
16630: edullisemmat kuin nyt voimassa olevat, myöskin ennen sa-
16631: notun uuden lain voimaan tuloa kohdanneisiin tapaturmiin.
16632: Mainitun anomusehdotuksen perusteluissa tosin sanotaan,
16633: että se lähinnä on aijottu m. m. anomukisentiekijäin allekir-
16634:  joitta;massa eduskuntaesityksessä N :o 20 olevan lakiehdo-
16635: tuksen täydennykseksi, jonka eduskuntaesityksen semmoi-
16636: senaan Valiokunta on tässä edellä ehdottanut hyljättäväksi.
16637:  Mutta koska kuitenkin anomusehdotuksen tekijät,
16638:  vaik!kei sitä ole perusteluissa selvästi lausuttu, näh-
16639:  tävästi ovat tarkoittaneffi;, että heidän puoltamaansa
16640:  taannehtivaa periaatetta olisi sovellettava siinäkin
16641:  tapauksessa, että säädettäisiin toisenlainen uusi tapa-
16642:  turmava:lmutuslaki, joka olisi työntekijöille jossakin
16643:  kohdin edullisempi kuin ny.kyään voimassa oleva joulukuun
16644:                 Työväen tapaturmavakuutus.                   17
16645: 
16646: 5 päivänä 1895 annettu laki, on Valiokunta ka\tsonut tehtä-
16647: väkseen joka tapauksessa ottaa tarkemmin käsiteltäväksi
16648: anomuksentekijäin ehdotuksen, samoinkuin Valiokunta on
16649: tässä edellä lausunut mielipiteensä muista nyt käsiteltävänä
16650: olevaa alaa koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä
16651: esitetyistä toivomuksista.
16652:      Ettei lakien yleensä tule saada taannehtivaa voimaa, on
16653: kaikkialla tunnustettu oikeusperiaate. Se asetettiin jo
16654: roomalaisessa ja kanoonisessa oikeudeSl'la sekä on suo-
16655: raan lausuttu julki useissa uudemmissa lainsäädän-
16656: nöissä. Niinpä säädetään Ranskan siviililaissa Code N a-
16657: poleon (Art. 2) sekä Italian ja Alankomaiden vastaavissa
16658: laeissa, että ,laki antaa määräyksiä ainoastaan vastaisen
16659:  varalle, mutta ei ole vaikutukseltaan taannehtiva". Preus-
16660: sin Maaoikeus (14 §) sanoo: ,Uusia lakejn ei voi soveltaa
16661:  jo aikaisemmin tapahtuneihin tekoihin ja syntyneihin oloi-
16662:  hin''. Itävallan lakikirja lausuu saman ajatuksen sanoilla:
16663:  ,Lait eivät vaikuta taaksepäin; niillä ei sentähden ole mi-
16664:  tään vaikutusta jo tapahtuneihin tekoihin taikka aikaisem-
16665:  min hankittuun oikeuteen". Mainittu, jokaisen oikeusjär-
16666:  jestelmän perustuksena oleva periaate, että oikeuksia ja olo-
16667:  ja, jot~a syntyessään on järjestetty silloin voimassa olevan
16668:  lainsäädännön kautta, ei sittemmin pidä ilmanmuuta uuden
16669:  lain kautta muuttaa, ei ainakaan sen haitaksi, jonka yksi-
16670:  tyistä oikeutta semmoinen muutos kohtaisi, on julkilausuttu
16671:  meidänkin valtiosäännössämme, m. m. Hallitusmuodon 2
16672:  § :n säännöksessä, ettei kenookään ,onnea" saa ,turmella",
16673:  ja niinikään saman perustuslain 39 § :ssä, jossa m.
16674:  m. säädetään, että jokaisen tulee saada ,nauttia lail-
16675:  lisia oikeuksiansa ja rehellisesti saamiansa erioikeuk-
16676:  sia". Norjan Gruncllovissa, joka on Europan vapaa-
16677:  mielisimpiä valtiosääntöjä, on kuitenkin tämän li-
16678:  säksi 97 § :ssä nimenomaan säädetty, että ,mikään
16679:  laki älköön saako taannehtivaa voimaa". Tämä kielto ei
16680:  koske ainoastaan muotoa, sikäli ettei mikään laki voi sisäl-
16681:   tää säännöksiä, joilla suorastaan ilmoitetaan olevan taan-
16682:                                                          2
16683: 18          1910. -   Euusknntaesit.ysmietintö N :o 8.
16684: 
16685:  nehtiva voima, vaan tulkitaan Norjassa sitä paitsi niin,
16686:  ettei mikään laki voi siinä mielessä saada taannehtivaa
16687: tehoa, että se on vaikuttava ennestään olevaan, aikai-
16688: semman lainsäädännön perustuksella syntyneeseen yksi-
16689:  tyiseen oikeuteen. Missä perustuslaki, niinkuin on laita
16690:  Norjassa, sisältää nimenomaisen kiellon mainitunlaista
16691:  sisällystä olevain taannehtivain lakien säätämistä vastaan,
16692:  siellä semmoisia lakeja tietenkään ei voida säätää, ellei tätä
16693:  perustuslain säännöstä suorastaan kumota. Missä, niin-
16694:  kuin meillä on laita, perustuslaista a.inoastaan on johdetta-
16695:  vissa se yleinen sääntö, että yksityistä, ansaittua oikeutta
16696:  ei saa ,turmella" eikä vähentää, siellä voi sellainen yksityi-
16697:  sen oikeuteen ryhtyminen tosin tapahtua, mutta ainoastaan
16698:  noudattamalla niitä muotoja, jotka on säädetty perustus-
16699:  lain muuttamiselle, koska tämä tietää osittaista poikkea-
16700:  mista perustuslaista.
16701:      Ei nimittäin ole kiellettävissä, että valtion oikeus, olojen
16702:  kehittyessä, voi todellakin poikkeustapauksissa vaatia van-
16703:  hempaa oikeutta supistavia lainmuutoksia. Mutta niitä
16704: onkin tehtävä ainoastaan poiklroustapauksissa, suurien epä-
16705:  kohtain poistamiseksi, yleisen oikeustajunnan muuttuessa
16706:  j. n. e., jommoiset tapaukset eivät ole muodollisesti rajoi-
16707:  tettavissa eivätkä edeltäpäin lueteltavissa. Tapaus, jossa
16708:  yleensä on katsottu voitavan antaa laille taannehtiva voi-
16709: ma, on uuden rilroslain säätäminen, kuitenkin niin, että
16710: myöhempää lakia, ainoastaan jos sen rangaistusmääräykset
16711: ovat lievemmät, on sovellettava niihin rikoksiin, jotka
16712: on tehty ennen sen syntymistä. Sellainen säännös on
16713: meidän voimassa olevan rikoslakimme voimaanpanoasetuk-
16714: sen 3 § :ssä; sitä puolustaa se, että semmoinen kovempi ran-
16715: gaistus, minkä vanhempi laki mahdollisesti on säätänyt, ei
16716: enää vastaa yleistä oikeustajuntaa. Toinen tapaus meidän
16717: maassamme oli maaliskuun 12 päivänä 1909 annetun torpan,
16718: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuakraa koskevan lain
16719: syntyminen, kun katsottiin olevan semmoisia yhteiskunnal-
16720: lisia epäkohtia, että pidettiin tarpeeHisena erityistä asetusta,
16721:                 Työväen tapaturmavakuutus.                  19
16722: 
16723: joka antoi ensinmainitulle laille taannehtivan voiman. Jos
16724: lainsäätäjä yleensä mielivaltaisesti riistäisi yksityiseltä hä-
16725: nen oikeutensa tai omaisuutensa taikka supistaisi van-
16726: hemman lain hänelle suomia yksityisiä oikeuksia taikka
16727: myös panisi hänelle uusia tai muutettuja velvollisuuk-
16728: sia niiden sopimussuhteiden perustuksella, joihin hän on
16729: vanhemman lain voimassaoloaikana ruvennut, niin tulisi
16730: \Taltiovalta siten itse rikkoneeksi niitä oikeusperiaatteita,
16731: joille valtion oikeusjärjestys on rakennettu ja joiden voi-
16732: massapitäminen juuri on sen tärkeimpiä tehtäviä. Milloin
16733: sellaiset oikeuden supistukset käyvät välttämättömiksi, sil-
16734: loin pitää yksityisen valtiolta saada korvaus siitä, mitä
16735: ltiineltä siten otetaan, ennen kaikkea niissä tapauksissa, jol-
16736: loin sellainen lainsäädäntötoimi jollakin tavoin kohdistuu
16737: hänen puhtaasti yksityisoikeudcllisiin varallisuusoloihinsa.
16738:      Edellä oleva lyhyt esitys riittänee osottamaan, kuinka
16739: huomattavassa määrässä ehdotetun anomuksen toteuttami-
16740: nen olisi ristiriidassa sen jokaisessa järjestetyssä yhteis-
16741: kunnassa kauttaaltaan hyväksytyn periaatteen kanssa, että
16742: vallitsevia, pä-tevästi tehtyjä tai perusteltuja oikeussuhteita
16743: ei saa uuden lain kautta muutoin kuin hätäpakosta kumota
16744: taikka muuttaa. Työnantajaa, joka on sinä aikana kun
16745: 1895 vuoden laki velvollisuudesta antaa työntekijälle kor-
16746: vaus työssä saadusta ruumiinvammasta on ollut voi-
16747: massa ottanut se1laisen työntekijän työhönsä, ei tieten-
16748: kään voida ilman suurta oikeudenloukkausta myöhemmin
16749: tulleen lain kautta velvoittaa antamaan semmoisiin määriin
16750: nousevia korvauksia, joita hän työntekijän kanssa välipu-
16751:  hetta tehdessään ei ollut ensinkään voinut edellyttää, eikä
16752:  semmoisilla aloilla, missä mitään tuollaista aikaisemmin
16753:  ei ollut ajateltavissa. Eikä suinkaan voida näyttää, että
16754:  tässä olisi olemassa mikään semmoinen suuri yhteislmnnal-
16755: linen epäkohta, joka aiheuttaisi tuollaisen mitä suurimmas-
16756: sa määrässä yksityistä oikeutta loukkavan lainsäädännön.
16757:  Päinvastoin on Valiokunta lausunut 1895 vuoden tapatur-
16758:  malainsäädännön yleensä vastanneen niitä vaatimuksia,
16759: 20         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16760: 
16761: mitä sille kohtundella voidaan asettaa, vaikkakin siihen on
16762: toivottu osittaisia, kehityksen vaatimia uudistuksia. Joka
16763: tapauksessa pitäisi edellä sanotusta käydä selville, että nii-
16764: hin mainitun lainsäädännön uudistuksiin, jotka rajoittaisi-
16765: vat yksityisen oikeutta sekä muuttaisivat ennestään olevia
16766: sopimussuhteita, aina pitäisi liittyä valtion velvollisuus
16767: vastata siitä mitä yksityinen sen kautta joutuisi kärsimään.
16768:     Anomuksen tekijäin ehdotuksen suuntaiset taannehti-
16769: vat lainmääräykset tulisivat, va~kkakin niiden pätevyyfl
16770: osittain ulottuisi ainoastaan 10 vuotta taaksepäin ajassa,
16771: käytännössä so1nellettaessa aikaansaamaan sel'kkauksia, joi-
16772: ta lainsäätäjällä on täysi syy karttaa. Niinpä anomuksessa
16773: ei ole otettu huomioon nii,tä työnantajia, joille pantiin kor-
16774: vausvelvollisuus 1895 vuoden lain mulraan, mutta jotka
16775: uutta lakia soveltamaan ryhdyttäessä jo ovat kuolleet
16776: taikka joutuneet maksukyvyttömiksi. Anomusehdotukseen
16777: liittyvässä lakiehdotuksessa on se arveluttava puute, ettei
16778: siinä ensinkään ole sanottu, miten sellaisessa tapau1ksessa on
16779: menet:teleminen. Sitä paitsi on ilmeistä, että yleisen oi-
16780: keusturvallisuud'enkaan tähden ei ole niissäkään tapauk-
16781: sissa, jolloin se vielä kävisi päinsä, ryhdyttävä seHaisiin
16782: kuolemantapauksen ja vararikon jälkeen tapahtun<eisiin
16783: vara;llisuusolojen lopullisiin järjestelyihin, jotka tämän
16784: kautta järkähtyisivät. Niinikään on ilmeistä, ettei
16785: niitä vakuutuslaitoksia, jotka ovat päättäneet työnte-
16786: kijäin tapaturmavakuutuksia, tietenkään voida lainsäädän-
16787: nön kautta velvoittaa ilmaiseksi antamaan semmoisiin mää-
16788: riin korotettuja korvauksia, joita varten niiden kantamat
16789: vakuutus- ja muut maksut eivät ensinkään olleet laskettJt.
16790: Tätäkin tietä siis jouduttaisiin siihen tulokseen, ettei todel-
16791: lisuudessa ole muuta keinoa, kuin et.tä va1tio tässä tapauk-
16792: sessa sitoutuu suorittamaan ne lisämaksut, joita anomuk-
16793: sentekijäin ehdottama laki voisi aiheuttaa. Valtion sitou-
16794: tumista välittömään vastuunalaisuuteen voidaan myöskin
16795:  puolustaa sillä, että sen joka tapauksessa tulisi sitoutua
16796: suorittamaan korvaus niille yksityisille, jotka joutuisivat
16797:                  Työväen tapaturmavakuutus ..                   21
16798: 
16799:  kärsimään semmoisen lainsäädännön johdosta kuin tässä
16800:  on ollut puheena.
16801:       Valiokunta ei siis hyclkää ajatuSII:a, että jos uusi laki
16802:  työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta
16803:  ruumiinvammasta tuntuvassa määrin tulee sekä laajenta-
16804:  maan -lain sovelluttamiswlaa että lisäämään nykyisten
16805:  korvausmaksujen suuruutta, sopisi ottaa harkittavaksi,
16806:  eikö millään tavarlla voisi nykyisen lain voimassa-olon
16807:  aikana sattuneista tapaturmista ·kärsineille, jotka eivät
16808:  tiilmän lain määräysten mukaan saa V'a<hingonkorvausta,
16809:  mutta uuden lain mukaan sitä saisiva·t, toimittaa sa-
16810:  manlaisia etuja kuin mitä uusi tapaturmavakuutuslaki
16811:  antaisi. Valiokunta on erityisesti aja>tellut sitä hel-
16812:  lyttävää tapausta, kun tapaturmassa henkensä menettä-
16813:  neeitä on jäänyt lapsia, jotka uuden lain voimaan as-
16814:  tuessa vielä ovat alaikäisiä ja siis kipeästi avustusta tar-
16815:  vitsevia. Miten paljo näitä viimeksi mainittuja tulisi
16816: ·olemaan, ja kuinka korkeiksi summiksi valtion heidän
16817:  hyväkseen panema raha nousisi, on mahdollinen ainoastaan
16818:  osapuille arvata siitä, että nykyään tällaisille tapaturma-
16819:  vakuutusyhtiöiltä menevät eläkemaksut tekevät vuosittai.n
16820:  yhteensä noin Smk. 29,000. (1908 vuoden lopussa oli las-
16821:  ten vuosieläkkeiden summa 26,500 mk., ja se on viime vuosi-
16822:  na kasvanut noin 2,000-2,500 markalla vuodessa). Mitään
16823:  ylettömiä määriä niistä ei missään tapauksessa karttuisi;
16824:   mutta ne lievittäisivät tapaturmasta johtunutta taloudel-
16825:  lista hätää ja lisäisivät kunnollisen kasvatuksen mahdolli-
16826:  suuksia.
16827:       Yllä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
16828:   anotta vaksi,
16829: 
16830:                 että 11allitus, valmistaeswan armollista esi-
16831:             tystä uudeksi lai!.~si työnantajan vastuunalaisuu-
16832:             desta työntelcijää kohtaavasta ruumiinvammas-
16833:             ta, ottaisi tutlciakseen, missä määrin ja millä eh-
16834:             doilla tätä lal"ia, 1•altion mlwllisella väliintulolla,
16835: 22        1910, -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16836: 
16837:            voisi yoveltaa määrätyn ajan 1·ajoissa ennen lain
16838:            voimaan-astumista sattuneisiin ja saman lain,
16839:            rn;utta ei nykyään voimassa olevan lain piiriin
16840:            kttuluviin tapaturmi~n, varsinkin semmoisiin,
16841:            joiden johdosta alailcäi.~iä lapsia 'Vielä ~tuden
16842:            lain 'uoimaan astuessa on taloudellisesti t'U?"I)(d-
16843:            tomassa asemassa.
16844: 
16845: 
16846:     Yllämainitun kahden asian yhteydessä on Valiokunta
16847: tässä käsiteltäväkseen ottanut edustajain Matti Paasivuo-
16848: ren ja Miina Sillanpään anomusehdotuksen N :o 109 ar-
16849: mollisen esityksen antamiseksi sen laatuisen yleisen työ-
16850: väen tapaturmavakuutuslaitoksen perustamisesta, jota jou-
16851: lukuun 5 päivänä 1895 työnantajan vastuunalaisuudesta
16852: työntekijää työssä kohdanneesta ruumiinvammasta an-
16853: nettu laki edellyttää. Koska, kuten anomusehdotuksessa-
16854: kin sanotaan, y,ksityisillä vakuutuslaitoksilla on vakuutus-
16855: liikettä harjoittaessaan ainoastaan omat etunsa valvotta-
16856: vimt ja ne näin ollen tietenkin koettavat päästä mahdolli-
16857: simman vähällä vahingonkorvauksen suorittamisella eikä
16858: näiden vakuutuslaitosten hallinnoissa ole ketään, joka va-
16859: kuutettujen etuja valvoisi, on Valiokunta, siihenkin näh-
16860: den että Valiokunnan ehdotuksen mukaan työnantajan
16861: vastuunalaisuus työntekijää työssä kohdanneesta ruumiin-
16862: vammasta tulisi melkoisesti laajennetuksi, joten yhdenmu-
16863: kaisuus vahingonkorvauksia maksettaessa olisi entistään
16864: enemmän tarpeen, ollut samaa mieltä kuin anomuksen te-
16865: kijät, että olisi perustettava sellainen valtion vakuutuslai-
16866: tos, jonka hallinnossa olisi myöskin vakuutettujen valitse-
16867: mia edustajia. Siihen nähden, että erityinen valtion tapa-
16868: turmavakuutuslaitos kuitenkin Valiokunnan mielestä ai-
16869: heuttaisi liian suuria hallintokustannuksia, on Valiokunta
16870: katsonut suotavaksi, että hallitus, laatiessaan ehdotusta työn-
16871: antajan vastnnnalaisnntta työntekijää työssä kohdanneesta
16872: ruumiinvammasta koskevan lainsäädännön uusimisesta, ot-
16873:                 Työväen tapaturmavakuutus.                 23
16874: taisi harkittavaksi, eikö työkyvyttömyys- ja vanhuusva-
16875: kuutuslaitoksen yhteyteen, joUaista laitosta V aliakunta
16876: on ehdottanut perustettavaksi mietinnössään N :o 1 ja
16877: jonka Eduskunta on hyväksynyt, voitaisi liittää myöskin
16878: tapaturmavakuutuslaitos sen erikoisena haarana.
16879:     Näin ollen Valiokunta kunnioittaen ehdottaa anotta-
16880: vaksi,
16881:                että H alUtus ottaisi harkittavaksi, eikö olisi •
16882:            aikaansaata'va valtion toimesta yleinen tapa-
16883:            turmavakuutuslaitos, joka erikoisena haarana yh-
16884:            distettäisiin perustettavalcsi aijottuun työlcyoyt
16885:                                                             1
16886:                                                              -
16887: 
16888: 
16889: 
16890:            tömyys- ja 'vanhuusvalcuutuslaitokseen.
16891: 
16892:    Helsingissä 6 p :nä toukokuuta 1910.
16893: 
16894: 
16895: 
16896:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
16897: Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori, jäsenet Granfelt,
16898: Haapanen, Helle, V. Hjelt, Karhi, Lundström, Pietinen,
16899: Pohjola, Pärssinen, Salo, Sillanpää, Tulikoura ja E. S.
16900: Yrjö-Koskinen sekä osaksi varajäsenet Kaakko-oja, Kakri-
16901: ainen, Lehtonen, Lonkainen, Sohlberg ja Wiljakainen.
16902: 24         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16903: 
16904: 
16905: 
16906: 
16907:                     Vastalauseita.
16908:                               1.
16909:     Valiokunnan enemmistö on mielestämme menetellyt jo-
16910: tenkin mielivaltaisesti tehdessään edusknntaesityksestii., ano-
16911: muksen.
16912:     Tämän menettelynsä tueksi ei valiokunta ole esittänyt
16913: minkäänlaisia perusteellisia syitä. Valiokunta mietintönsä
16914: sivulla 11 sanoo pääasiassa asettuneensa v. 1906 työväen-
16915: lainsäädäntöasiaa tarkastamaan asetetun komitean: mietinnön
16916: n :o II :n kannalle. Mutta tällainen ilmoitus valiokunnan
16917: puolelta ei voi sen menettelylle olla mikään puolustus. Va-
16918: liokunta siinäkin tapauksessa, että se olisi eduskuntaesityk-
16919: sen käsitellyt esityksenä, olisi voinut asettua edellämainitun
16920: mietinnön kannalle, tekemällä esitykseen sen suuntaisia
16921: muutoksia.
16922:     Valiokunta sanoo mietinnössään,että se on ,katsonut ole-
16923: van asian vastaiselle kehitykselle soveliainta ja hyödyllisin-
16924: tä, että ainoastaan anomustietä toivomuksina esitetään hal-
16925: lituksen huomioon otettavaksi, missä kohdin V alioknnta
16926: asiaa käsitellessään mi katsonut pitävänsä poiketa komitean
16927: mietinnöstä, tällöin joko kannattaen taikka kimnattamatta
16928: eduskuntaesityksessä tehtyjä uudistusehdotuksia. Valiokun-
16929: nan enemmistö on näin menettelemällä myöskin katsonnt
16930: parhaiten edistävänsäl hallituksen valmistelua asiassa sekä
16931: jouduttavansa siitä odotettavissa olevan valtiopäiväesityk-
16932: sen antamista."
16933:     Tämä on sitten valiokunnan menettelylle olevinaan jon-
16934: kinlainen perustelu. Valiokunta uskottelee, että jos edus-
16935: kunta tyytyy tekemään ainoastaan anomuksia ja esittämään
16936:                           Vastalause I.                         25
16937: 
16938: asiasta hallitukselle hurskaita toivomuksia, joita hallitus
16939: voi ottaa huomi0on tai ei, niin sillä muka tehdään asialle
16940: suurempi palvelus, kuin jos eduskunta asiasta valmistaisi
16941: ja hyväksyisi lakiehdotuksen, jonka sitten esittäisi hallitsi-
16942: jan hyväksyttäväksi.
16943:     Tätä väitettään valiokunnan enemmistön jäsenet tuskin
16944: itsekään uskovat, koska useimmat heistä ovat mnista asioista
16945: eduskunnassa tehneet alotteita eduskuntaesitysten muodossa.
16946: Vai ovatko he niillä esityksillään tahtoneet vain niitä asioi-
16947: ta siten viivyttää ja jarruttaa? Se tuskin on luultavaa. Va-
16948: liokunnan perustelu ei ole mielestämme rehellisessä mielessä
16949: kirjoitettu. Sillä vain koetetaan valiokunnan rumaa ja työ-
16950: väestölle turmiollista menettelyä kaunistella.
16951:     Sellaista menettelyä on kutsuttava oikealla nimellään.
16952: Se on t y ö v ä e n a s e m a n p a r a 11 t a m i s e 11 t u n n o-
16953: ton ta v a s t u s ta m i s ta! Sillä menettelyllä palvel-
16954: Iaan Työnantajaliiton y. m. työväestön riistäjäin jarrntus-
16955: tarkoituksia. Työnantajien kantaa tässä asiassa Imvaa seu-
16956: raava lansnnto, jonka he ovat antaneet edellämainitun lm-
16957: mitean mietinnön johdosta.
16958:     ,Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Merenkuluntar-
16959: kastaja kapteeni Teodor Hjelt ovat sitä mieltä, ettei mitään
16960: muutosta tehtäisi lakiin 5 p :Itä joulukuuta 1895, koskeva
16961: työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruu-
16962: miinvammasta, vaan jätettäisiin tämän lain tarkastus siksi
16963: kunnes yleinen vanhuus-, työkyvyttömyys- ja tapaturmava-
16964: kuutus saadaan maahan."
16965:     Tätä työnantajain jarrutushalua valiokunta menettelyl-
16966:  lään avustaa. Yleensä valiokunnan enemmistö väittää, ettei
16967:  työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen pikaisesta toteu-
16968:  tumisesta ole mitään toivoa. Mutta siitä huolimatta tahdo-
16969:  taan tapaturmavakuutuslainkin uudistus sanotun vaknn-
16970:  tuksen toteutumiseen kytkeä. Tätä ei kylläkään ole· valio-
16971:  kunnassa julkilausuttu, mutta siitä kuitenkin on valiokun-
16972:  nan enemmistön keskuudessa olemassa ikäänkuin salainen
16973:  sopimus. Voimassa oleva tapaturmavakuutuslaki, joka al-
16974:  kuaankaan ei ole ollut liian hyvä, on vuosien kuluessa elin-
16975: 26         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
16976: 
16977: tarpeitten hintojen ja työpalkkain kohotessa suureksi osaksi
16978: menettänyt merkityksensä. Sanotun lain epäkohdat tulevat
16979: aina vuosivuodelta suuremmiksi, joten niiden korjaamiseen
16980: olisi mitä pikemmin ryhdyttävä.
16981:     Kun emme voi hyväksyä valiokunnan menettelyä, joka
16982: mielestämme on perin turmiollinen työväenluokalle, mm
16983: ehdotamme,
16984:                 että Eduskunta niillä per·usteilla, jotlca o,vat
16985:             esitetyt eduslcuntaesityksessä n:o '20 (Valtiopäi-
16986:             'vät 1910, Liitteet IX, siv. 577-609 ), hyväksyisi
16987:             mainittuun eduslcuntaesitykseen sisältyvän näin
16988:             hmzu,van la!.:iehitotulcsen:
16989: 
16990: 
16991: 
16992:                              Laki
16993:      työnantajan vastuunalaisuudesta
16994:      työntekijää kohtaavasta ruumiin-
16995:                 vammasta.
16996:                            I LUKU.
16997: 
16998:                 Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
16999: 
17000:                               1 §.
17001:     Tämän lain alaisia ovat kaikki ammattiliikkeet ja yri-
17002: tykset sekä työpaikat, niin myös palveluspaikat kaupun-
17003: gissa ja maalla, jos niissä pidetään korvausta vastaan työn-
17004: tekijää tai palvelijaa, jos työpaikassa työtä tai palvelusta
17005: kestää pitemmältä kuin yhden viikon ajan.
17006: 
17007:                              2 §.
17008:     Työntekijäksi katsotaan tässä laissa jokaista, jota jos-
17009: sain ensimäisessä pykälässä mainitussa työpaikassa käyte-
17010: tiiän työapulaisena tai palvelijana, ei kuitenkaan henkilöä,
17011:                         Vastalause 1.                     27
17012: 
17013: joka toimestaan saa palkkaa enemmän kuin kolme tuhatta
17014: markkaa vuodessa.
17015:                              3 §.
17016:     Työnantaja on se, jonka hyväksi ensimäisessä § :ssä
17017: mainittua liikettä toimitetaan tai harjotetaan.
17018:     Jos joku antaa työnsä tekemisen kokonaan henkilölle,
17019: joka on ottanut ammatikseen semmoisten töiden toimitta-
17020: misen, on viimeksi mainittu katsottava työnantajaksi .
17021:     •Joka toiselle jättää määrätyn osan sellaista työtä, ol-
17022: koon oikeutettu hänen täytettäväkseen siirtämään ne vel-
17023: vollisuudet, jotka työnantaj alla tämän lain mukaan on;
17024: olkoon kuitenkin itse vastuunalainen siitä, mitä toinen
17025: velvollisunksistansa laiminlyö.
17026: 
17027:                                4 §.
17028:      Sellaisten työssä kohtaavain tapaturmain varalle, joista
17029: on seurauksena ohimenevä. työkyvyttömyys tai työkyvyn
17030: ainaiseksi menettäminen tai vähentyminen taikka vahin-
17031: goittuneen kuolema, on työnantajan, joka harjoittaa 1
17032: § :ssä mainittua liikettä, turvattava työntekijänsä ja hänen
17033: oikeuden haltijansa tähän lakiin perustuva oikeus vahin-
17034: gonkorvaukseen, hankkimalla vakuutuksen jostakin 16
17035: § :ssä mainitusta laitoksesta. Niinkauan kuin sellaista va-
17036: kuutusta pidetään voimassa, olkoon työnantaja vapaa vas-
17037: tuunalaisuudesta nyt sanottua laatua olevista vahingoista,
17038: ja kääntyköön työntekijä suoraan laitoksen puoleen.
17039:     Työssä kohdanneeksi tapaturmaksi katsotaan myöskin
17040: sellainen tapaturma, mikä kohtaa työntekijää työpaikalla,
17041: vaikkei hän sillä hetkellä toimisikaan varsinaisessa työn-
17042: teossa; samoin myöskin tapaturma, mikä kohtaa työnteki-
17043: jää työpaikan ulkopuolella hänen ollessaan työnantajan
17044: asioilla, taikka matkalla kodistaan työpaikalle ja sieltä ta-
17045: ka isin kotiinsa.
17046:      Työssä kohdanneen ruumiinvamman veroiseksi katso-
17047: taan tässä laissa myöskin tapaturmasta johtunut ja muu
17048: sairaus, jos se on aiheutunut välittömästi työssä käytettä-
17049: 28         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17050: 
17051: vistä terveydelle vahingollisista aineista tahi työn erikois-
17052: laadusta taikka niistä olosuhteista, joissa työtä suorite-
17053: taan.
17054:                              5 §.
17055:    Yritykset, joita valtion puolesta harjotetaan, eivät ole
17056: 4 § :ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia, mutta
17057: kuitenkin on valtio velvollinen takaamaan työntekijöillen-
17058: sä tähän lakiin perustuvat oikeudet.
17059: 
17060: 
17061:                           II LUKU.
17062:        V a h i n g o n k o r v a n k s e n m ä ä r ä s t ä.
17063: 
17064:                               6 §.
17065:      •Tos työntekijä työssä kohdanneen tapaturman kautta
17066: on saanut sellaisen ruumiinvamman, josta on seurannut
17067: ohimenevä täydellinen työkyvyttömyys, on hän saapa lää-
17068: kärinhoidon ja lääkkeet sekä vahingonkorvausta saman
17069: määrän päivää kohti kuin hän työssäkin ollessaan on kes-
17070: kimäärin päivää kohden ansainnut. Korvausta makse-
17071: taan ensimäisestä päivästä alkaen ja niin monelta päivältä
17072: kuin työkyvyttömyyttä kestää. Osittaisesta työkyvyttö-
17073: myydestä korvaus on kokonaiskorvauksflon sovitettu osa.
17074:     Jollei vahingonkorvaus päivää kohden nouse vähintään
17075: 1 markkaan 50 penniin, on se korotettava tähän määrään.
17076:     Keskimääräinen päivän työansio on laskettava siten,
17077: että vahingoittuneen työansio työpaikasta sen vuoden ajal-
17078: ta, joka loppuu päivää ennen tapaturmaa, jaetaan luvulla
17079: 360 taikka jos vahingoittunut ei ole ollut koko vuotta siinä
17080: työpaikassa työssä, niiden päivien luvulla, jotka hän siinä
17081: on ollut, sunnuntai- ja juhlapäivät tähän lnf.:lttuna.
17082:     •Jos vahingoittunut on työskennellyt sellaisessa yrityk-
17083: sessä tai työpaikassa, jossa liikkeen laadun vuoksi työtä
17084: pääasiallisesti toimitetaan ainoastaan jonakin aikana vuo-
17085: desta, on se päivätyöansio, jonka hän on tapaturman kaut-
17086: ta menettänyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
17087:                        Vastalause 1.                     29
17088: 
17089:     Niiden vahingonkorvausmääräiu lisäksi, jotka tässä
17090: § :ssä säädetään, olkoon vahingoittunut oikeutettu saamaan
17091: korvauksen lääkkeestä ja lääkärin hoidosta, jota sellaisen
17092: ruumiinvamman tai sairauden parantaminen vaatii, ei kui-
17093: tenkaan siinä tapauksessa jos häntä hoidetaan korvauksen
17094: maksajan kustannuksella sairashuoneessa, niinkuin 13
17095: § :ssä sanotaan.
17096:                               7 §.
17097:     Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kautta
17098: saanut ruumiinvamman, josta on seurauksena työkyvyn
17099: ainiaaksi menettäminen tai vähentyminen, tulee hänen
17100: saada vuotuista vahingonkorvausta siitä päivästä alkaen,
17101: jona vamma on parantunut, sen määrän, joka, jos työky-
17102: vyn menettäminen on täydellinen, vastaa hänen entistä
17103: vuotuista työansiotansa sekä milloin vammasta seuraa py-
17104: syvä työkyvyn vähentyminen, tekee korvaus tämän vähen-
17105: tymisen mukaan sovitetun osan siitä, mitä olisi ollut suori-
17106: tettava, jos työkyvyn menettäminen olisi ollut täydellinen.
17107:     Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmentä
17108: markkaa vuodelta, saakoon sen, jos asianosaiset sopivat,
17109: vakuutusvaltuuston harkinnan mukaan vaihtaa määrä-
17110: tyksi kertakaikkiaan suoritettavaksi summaksi.
17111:     'J'ässä § :ssä mainitun vahingonkorvauksen laskemisen
17112: perusteeksi on pantava se työansio, joka vahingoittuneella
17113: on ollut edellisenä vuonna samassa tai samallaisessa yrityk-
17114: sessä taikka, jos hänellä ei ole ollut koko vuonna sellaista
17115: tointa, se määrä, joksi hänen vuositulonsa kohtuullisen
17116: harkinnan mukaan voidaan laskea, kuitenkin niin, ettei
17117: vuosituloa lueta suuremmaksi kuin kaksituhatta viisisataa
17118: markkaa.
17119:     Jos vuoden työansio on kolmeasataa markkaa vähempi,
17120: on tämä summa kuitenkin pantava vahingonkorvauksen
17121: laskemisen perusteeksi, mutta älköön kumminkaan vahin-
17122: goittuneelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikolmatta
17123: vuotta, annettako suurempaa vuotuista korvausta kuin hä-
17124: nen vuoden työansionsa on.
17125: 30         1910, -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17126: 
17127:                               8 §.
17128:     Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kaut-
17129: ta saanut ruumiinvamman, josta kuolema on seurauksena,
17130: on sen summan lisäksi joka 6 ja 7 §§ :ien nojalla saattaa
17131: tulla maksettavaksi, vuotuista vahingonkorvausta suo-
17132: ritettava leskelle niin kauan kuin hän elää naimattomana,
17133: kaksi viidesosaa vainajan työansiosta ja jokaiselle jälkeen-
17134: jäävälle lapselle kahdeksantoista vuoden ikään asti, yksi
17135: viidesosa sanotusta määrästä, jos jompikumpi vanhemmis-
17136: ta elää, vaan kaksi viidesosaa, jos molemmat vanhemmat
17137: ovat kuolleet, kuitenkin niin, että leskelle ja lapsille suori-
17138: tettavat vahingonkorvaukset yhteensä eivät tee enempää
17139: kuin neljä viidesosaa vainajan vuotuisesta työansiosta.
17140:     Jollei vainaja jätä jälkeensä leskeä tai lapsia, vaan toi-
17141: sen taikka toisia henkilöitä, joiden elättäjänä hän on ollut,
17142: siirtyköön vahingonkorvausetu vakuutusvaltuuston mää-
17143: räyksestä tälle tahi näille henkilöille.
17144: 
17145:                                9 §.
17146:     6, 7 ja 8 § :ssä mainitut vahingonkorvaukset ovat vuo-
17147: sittain korotettavat, suhteellisesti siinä määrin kuin vahin-
17148: goittuneen henkilön työpalkka todennäköisyyden perus-
17149: teella tehdyn arvion mukaan olisi kohonnut, ellei sitä tapa-
17150: turmaa olisi tapahtunut, josta oli seurauksena vahingoit-
17151: tuneen henkilön työkyvyttömyys taikka kuolema.
17152: 
17153:                            10 §.
17154:    Työansioksi luetaan paitse rahapalkkaa myöskin luon-
17155: nossa maksettavat edut, arvioihma paikkakunnalla käyvän
17156: hinnan mukaan, voitto-osuus ja muu semmoinen.
17157: 
17158:                            11 §.
17159:    Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leski menee
17160: uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennes-
17161: sään kerta kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingon-
17162: korvausta vastaavan summan.
17163:                         Vastalause 1.                      31
17164: 
17165:                              12 ·§.
17166:     Jos Suomen kansalainen saa kansalaisoikeuden toisessa
17167: maassa taikka toisen maan kansalainen muuttaa maasta
17168: pois, lakatkoon häneltä vastaista varten kaikki oikeus vuo-
17169: tuiseen vahingonkorvaukseen, mutta annettakoon hänelle
17170: rahamäärä, joka vastaa, mitä hän olisi ollut kahdelta vuo-
17171: delta saapa.
17172:                               13 §.
17173:     Vahingoittnnut tyÖntekijä olkoon velvollinen siksi kuin
17174: on parantunut 6 § :ssä säädetyn vahingonkorvauksen si-
17175: jasta tyytymään sairashuoneessa annettavaan hoitoon ja
17176: elatukseen.
17177:     Siltä ajalta, jonka semmoinen hoito sairashuoneessa
17178: kestää, suoritettakoon puolisolle kaksi viidennestä ja jokai-
17179: selle kahdeksantoista vuotta nuoremmalle lapselle yksi vii-
17180: dennes siitä määrästä, joka olisi 6 § :n mukaan tullut va-
17181: hingoittuneelle itselle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kui-
17182: tenkin siten, että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä
17183: viidennestä mainitusta määrästä.
17184:     Samallainen avnstus suoritettakoon harkinnan mukaan
17185: myöskin 8 § :n 2 momentissa mainituille henkilöille.
17186: 
17187:                               14 §.
17188:     Jos työnantaja ei täytä hänelle tämän lain mukaan kuu-
17189: luvaa vakuutusvelvollisuutta sentähden, ettei maassa ole
17190: sellaista laitosta, joka ottaisi yrityksen vakuutukseen, niin
17191: on työnantaja, jos työntekijä työssä kohdanneen tapatur-
17192: man kautta on saanut sellaisen ruumiinvamman kuin 4
17193: § :ssä mainitaan, velvollinen turvaamaan vahingoittuneelle
17194: tahi hänen oikeuden haltijallensa tulevan oikeuden vahin-
17195: gonkorvaukseen siirtämällä maksuvelvollisuuden elinkor-
17196: kolaitokselle tahi elinkorkovakuutusyhtiölle, jonka pää-
17197: hallinto on Suomessa. Sellainen siirto on tehtävä kol-
17198: menkymmenen päivän kuluessa siitä kuin vahingonkorva-
17199: uksen suuruus on sopimuksella tahi laillisella tuomiolla
17200: määrätty.
17201: 32        1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17202: 
17203: 
17204:                          III LUKU.
17205: 
17206: V a k u utu k sen     s u ori t ta m i se s ta     J a v a kuu-
17207:                     t u s l a i t o k s i s t a.
17208: 
17209:                            15 §.
17210:     Vakuutuksen toimittakoon työnantaja omalla kustan-
17211: nuksellaan kolmenkymmenen päivän kuluessa senjälkeen,
17212: kuin tämä laki on astunut voimaan tahi, sittemmin perus-
17213: tetun liikkeen tai työpaikan puolesta yhtä pitkässä ajassa
17214: liikkeen tai työn alkamisesta lukien, ja pitäköön tällaisen
17215: vakuutuksen sitten voimassa.
17216:     Jos työntekijä, ennen vakuutussopimuksen tekemistä,
17217: on työssä kohdanneen tapaturman kautta saanut' sellaisen
17218: ruumiinvamman kuin 4 § :ssä mainitaan, taikka jos työn-
17219: antaja laiminlyö vakuutuksen hankkimisen tai voimassa
17220: pitämisen ja jos sittemmin semmoinen ruumiinvamma tu-
17221: lee, olkoon työnantajaan nähden laki sama kuin 14 § :ssä
17222: sanotaan.
17223: 
17224:                            16 §.
17225:     Vakuutussopimuksen tehköön työnantaja jonkin alem-
17226: pana mainitun laitoksen kanssa:
17227:     a) Suomessa olevan vakuutuslaitoksen, joka valtion toi-
17228: mesta perustetaan ;
17229:     b) Yksityisen tapaturma vakuutusyhtiön, jonka päähal-
17230: linto on Suomessa, jos sellainen yhtiö hankkii Senaatilta
17231: luvan tämän lain mukaisten vakuutusten vastaanottami-
17232: seen;
17233:     c) Semmoisen, osakasten keskinäisen vastuunalaisuuden
17234: pohjalle rakennetun tapaturmavakuutuslaitoksen, jonka
17235: perustamiseen Senaatti, hakemuksesta ja harkittuaan erit-
17236: täinkin laitoksen kykyä asianmukaisesti täyttää vakuutuk-
17237: sen, on antanut luvan; sekä
17238:     d) Ulkomaalaisen vakuutuslaitoksen kanssa, jonka jär-
17239: jestysmuodossa ja hallinnossa Senaatti katsoo olevan tar-
17240:                          Vastalause 1.                        33
17241: 
17242: peeksi takeita tämän laatuisten vakuutusten myöntämi-
17243: seen; kuitenkin sillä ehdolla, että kun sattuu sellainen ta-
17244: paturma, josta 4 § :ssä puhutaan, on vahingoittuneelle tahi
17245: hänen oikeudenhaltioillensa tulevan vuotuisen vahingon-
17246: korvauksen suorittaminen vakuutuslaitoksen toimesta tur-
17247: vattava sillä tavoin ja siinä ajassa kuin 14 § :ssä säädetään.
17248: 
17249:                              17 §.
17250:     Senaatin asiana on antaa määräyksiä niiden laitosten
17251: silmällä pidosta, jotka ovat saaneet luvan vastaanottaa tä-
17252: män lain mukaan tehtyjä vakuutuksia.
17253: 
17254: 
17255:                          IV LUKU.
17256: Vahingonkorvauksen määräämisestä ja
17257: m a k s a m i s e s t a, n 1 1 n m y ö s v a h i n g o n k o r-
17258:               vauksen vaatimisaj asta.
17259: 
17260:                             18 §.
17261:     Kun työntekijää on kohdannut tapaturma, josta on tai
17262: josta saattaa olettaa olevan seurauksena ohimenevä tai py-
17263: syvä työkyvyttömyys tahi jonka saattaa olettaa vaikutta-
17264: van vahingoittuneen kuoleman, on työnantajan tai hänen
17265: sijaisensa siitä ilmoitus vahvistetun kaavan mukaan
17266: viipymättä tehtävä ammattientarkastajalle kuin myös-
17267: kin paikkakunnan poliisikamarille, maistraatille, jär-
17268: jestysoikeudelle taikka kruununnimismiehelle tutkinnon
17269: toimittamista varten viipymättä tapaturmapaikalla, niiden
17270: tarkempien määräysten mukaan, joita Senaatti antaa.
17271:     Tutkintopöytäkirjasta on kahdeksan vuorokauden ku-
17272: luessa annettava todistettu jäljennös työnantajalle ja va-
17273: hingoittuneelle työntekijälle tai hänen oikeudenomistajal-
17274: leen.
17275:                             19 §.
17276:     Tämän lain mukaista vahingonkorvausta on vakuutus-
17277: laitokselta vaadittava kahden vuoden kuluessa tapaturman
17278:                                                           3
17279: 34         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17280: 
17281: jälkeen tahi, jos on tullut kuolema, yhtä pitkässä ajassa sen
17282: perästä.
17283:     Viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä
17284: kuin vahingonkorvausta on vakuutuslaitokselta vaadittu
17285: sekä ne seikat asian mukaisesti toteen näytetty, joiden va-
17286: rassa vahingonkorvauksen määrä on, pitää laitoksen antaa
17287: vahingoittuneelle tahi hänen oikeuden haltijallensa kir-
17288: jallinen tieto siitä, maksetaanko vahingonkorvausta vai
17289: eikö, sekä, jos maksetaan, kuinka paljon; ja mainittakoon
17290: tässä tiedonannossa myöskin päätöksen syyt.
17291:     Jos ruumiinvamman lopullisia seurauksia ei voida
17292: vielä riittävän varmasti arvostella vahingonkorvausvaati-
17293: musta tehtäessä tai tutkittaessa, määrättäköön vahingon-
17294: korvauksen suuruus toistaiseksi, kunnes jompikumpi asi-
17295: allinen hankkii uuden selityksen. Kustannukset siitä
17296: ovat vakuutuslaitoksen suoritettavat.
17297:     Jos vahingonkorvaukseen oikeutettu henkilö ei tyydy
17298: vakuutuslaitoksen antamaan päätökseen nostakoon siitä
17299: kanteen yhden vuoden kuluessa tiedon saamisesta, siinä
17300: järjestyksessä kuin 29 § :ssä säädetään.
17301: 
17302:                             20 §.
17303:    Vuotuista vahingonkorvausta on maksettava ennakolta
17304: neljästi vuodessa, yhtäpitkin väliajoin; kuitenkin saa,
17305: jos korvaus ei ole sataa markkaa suurempi, sen maksaa
17306: kaksin erin ja, kun se ei ole viittäkymmentä markkaa suu-
17307: rempi suorittaa kerran vuodessa.
17308: 
17309:                             21 §.
17310:    V ahingonkorvaus, jota, vakuutuslaitoksen tulee tämän
17311: lain nojalla suorittaa, on maksettava siinä kaupungissa
17312: tahi jos laitoksella on asiamiehiä maalla, sen maalaisasia-
17313: miehen kautta, jonka korvauksen saaja määrää.
17314: 
17315:                            22 §.
17316:    Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen korvauk-
17317: sen määrä on vahvistettu, oleellisesti muuttuvat ja jos kor-
17318:                            Vastalause I.                         35
17319: 
17320: vauksen saaja sillä perusteella vaatii sanotun määrän oi-
17321: kaisemista, eikä asiasta hyvällä sovita, on asia lykättävä
17322: vakuutusvaltuustoon, joka sen lopullisesti ratkaisee.
17323: 
17324:                               23 §.
17325:     Jos työntekijä ei ole, sen mukaan kuin ylempänä on sää-
17326: detty, vakuutettu tapaturman varalta, taikka jos tiedonau-
17327: toa ei ole 19 § :n 2 momentin mukaan vahingonkorvaukseen
17328: oikeutetulle toimitettu, nostakoon se, joka katsoo olevansa
17329: tämän lain mukaan korvaukseen oikeutettu, kanteen siitä
17330: haasteen nojalla, kaupungissa kahden vuoden kuluessa ja
17331: maalla viimeistään niissä käräjissä, jotka kahden vuoden
17332: kuluttua ensiksi pidetään, lukien, jos on tullut vamma vaan
17333: ei kuolemaa, tapaturmapäivästä, ja jos on tullut kuolema,
17334: kuolinpäivästä.
17335: 
17336:                            V LUKU.
17337: E d e s v a s t u u s t a t ä m ä n l a i n r i k k o m i s e s t a.
17338: 
17339:                             24 §.
17340:     Jos työnantaja tai se, joka 3 §:n 3 momentissa maini-
17341: tussa tapauksessa on joutunut hänen puolestaan vastuun-
17342: alaiseksi, ei 4 ja 15 § :n mukaan vakuuta työntekijäänsä
17343: tapaturman varalta, vetäköön sakkoa vähintäin viisikym-
17344: mentä ja enintäin kaksituhatta markkaa ja velvoittakoon
17345: oikeus, määräten soveliaan uhkasakon, hänet vissin ajan,
17346: korkeintaan kolmenkymmenen päivän kuluessa hankki-
17347: maan vakuutuksen.
17348:                            25 §.
17349:     Jos työnantaja taikka hänen sijaisensa tahi se, joka 3
17350: § :n 3 momentissa mainitussa tapauksessa on joutunut
17351: hänen puolestaan vastuun alaiseksi, laiminlyö jonkin
17352: muun, tämän lain mukaisen velvollisuutensa, olkoon ran-
17353: gaistus sakkoa vähintäin kymmenen ja enintäin viisisataa
17354: markkaa.
17355: 36         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17356: 
17357:    Jos työnantaja tai hänen sijaisensa tahallisesti antaa
17358: väärän tai vääriä tietoja, vetäköön sakkoa vähintäin viisi-
17359: kymmentä ja enintäin tuhannen markkaa, ellei hän ylei-
17360: sen lain mukaan ole kovempaan rangaistukseen vikapää.
17361: 
17362: 
17363:                          VI LUKU.
17364: 
17365:               E r i t y 1 s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
17366: 
17367:                              26 §.
17368:     Työnantaja on velvollinen palkasi:6 ja muista eduista,
17369: jotka työntekijä on saanut, pitämään semmoista kirjaa,
17370: että siitä, sitä varten kuin 6, 7 ja 8 §§ :ssä säädetään, sel-
17371: västi näkyy se työansio, jonka tämä on liikkeestä tai työ-
17372: paikasta saanut; ja on se kirja vaadittaessa näytettävä
17373: ammattientarkastajalle ja poliisiviranomaisille.
17374: 
17375:                               27 §.
17376:     Joka tämän lain mukaan on vahingonkorvausta saa-
17377: nut, olkoon silti oikeutettu yleisen lain nojalla vaatimaan
17378: hyvitystä hänelle tulleen ruumiinvamman seurauksista; äl-
17379: köön kuitenkaan sillä ta voin kannettaka enempää, kuin
17380: minkä verran semmoinen hyvitys on mainittua vahingon-
17381: korvausta suurempi.                     .
17382:    Työnantaja ja vakuutuslaitos olkoot myöskin oikeute-
17383: tut sivulliselta, joka ehkä vahingonkorvaamiseen velvoite-
17384: taan, hakemaan täyden hyvityksen siitä, mitä hänen tä-
17385: män lain mukaan on ollut pakko maksaa.
17386: 
17387:                               28 §.
17388:     Sopimus, jolla tahdotaan supistaa tai kumota taikka
17389: toiselle luovuttaa tässä laissa säädettyä vahingonkorvauk-
17390: sen saamisen oikeutta, on mitätön; älköönkä myöskään
17391: semmoista vahingonkorvausta ulosmitattako.
17392:                           Vastalause 1.                   37
17393: 
17394:                               29 §.
17395:     Riita, joka koskee vahingonkorvauksen määrää työssä
17396: sattuneen tapaturman johdosta, on lykättävä vakuutusval-
17397: tuustoon, joka määrän lopullisesti vahvistaa.
17398:     Muita seikkoja koskeva riita on pantava vireille siinä
17399: alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä tapaturma on sattunut
17400: tahi jossa työnantaja on velvollinen vastaamaan velka-asi-
17401: assa.
17402:                                30 §.
17403:    Senaatin asiana on antaa lähempiä määräyksiä ylem-
17404: pänä säädetyn vakuutuksen täyttämisen silmällä pidosta
17405: kuin myöskin tarkempia ohjeita, jotka ovat tarpeen tä-
17406: män lain noudattamiseksi.
17407: 
17408: 
17409: 
17410:                           VII LUKU.
17411: 
17412:               V a k u u t u s v a l t u u s t o s t a.
17413: 
17414:                                31 §.
17415:     Vakuutusvaltuuston tarkoituksena on ammattientarkas-
17416:  tuksen ohella valvoa, että niitä säännöksiä, jotka löytyvät
17417:  Laissa työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää koh-
17418:  taavasta ruumiinvammasta, tarkoin noudatetaan.
17419:     Valtuuston tehtävänä on vahingonkorvaukseen oikeute-
17420:  tun ja vakuutuslaitoksen välillä syntyneiden riitaisuuksien
17421: -sovittaminen ja sellaisten riitain, jotka johtuvat vahingon-
17422:  korvauksen määrästä, ratkaiseminen.
17423: 
17424:                                32 §.
17425:      Vakuutusvaltuustoon kuuluu, paitsi puheenjohtajaa,
17426:  kahdeksan jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä, jotka va-
17427:  litaan työntekijöistä ja työnantajista.
17428:      Vakuutusvaltuuston kotipaikka on Helsingin kaupunki.
17429: 38         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17430: 
17431:                            33 §.
17432:      Vakuutusvaltuuston jäsenistä valitsee kahdeksi vuo-
17433: deksi kerrallaan neljä vakinaista ja neljä varajäsentä
17434: Suomen Ammattijärjestö ja Suomen Yleinen Työnantaja-
17435: liitto saman määrän.
17436:     Valtuuston puheenjohtajaksi valitsee Suomen Edus-
17437: kunta henkilön, joka ei tämän lain mukaan ole työntekijä
17438: eikä työnantaja.
17439:                            34 §.
17440:     Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
17441: tarpeelliset apulaiset.
17442: 
17443:                               35 §.
17444:    Kun asia otetaan valtuuston kokouksessa ratkaistavaksi,
17445: olkoon päätöksen teossa kumpikin valtuustoryhmä yhtä
17446: lukuisena. Jos jommastakummasta ryhmästä on useam-
17447: pia läsnä, ratkaistaan arvalla, kutka heistä eivät saa olla
17448: päätöstä tekemässä, älköönkä päätöstä tehtäkö, ellei vä-
17449: hintäin puolet kummastakin ryhmästä ole läsnä.
17450:    Asian käsittelemisessä ja niistä päätöstä tehtäessä ei
17451: puheenjohtajalla ole äänioikeutta, paitsi äänten tasan
17452: mennessä olkoon hänellä oikeus asia ratkaista.
17453: 
17454:                               36 §.
17455:     Senaatin asiana on laatia ja vahvistaa vakuutusvaltuus-
17456: tolle johtosääntö, jossa valtuuston tehtävät tarkemmin
17457: määrätään.
17458: 
17459:                             37 §.
17460:     Vakuutusvaltuuston jäsenten ja puheenjohtajan palk-
17461: kiot sekä muut valtuuston toimesta johtuvat menot suori-
17462: tetaan valtion varoista.
17463:                               38 §.
17464:    Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1911.
17465: Sen kautta kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1895 annettu
17466:                          Vastalause 1.                      39
17467: 
17468: laki työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa-
17469: vasta ruumiinvammasta.
17470: 
17471: 
17472: 
17473:     Valiokunta on ilman asiallista syytä hyljännyt ano-
17474: musehdotuksemme armollisen esityksen antamiseksi sel-
17475: laiseksi laiksi, jonka kautta työnantajan vastuunalai-
17476: suudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta eh-
17477: dottamaamme uutta lakia sovellettaisiin sellaisiinkin
17478: tapaturmatapauksiin, jotka ovat sattuneet ennen mai-
17479: nitun lain voimaanastumista. Valiokunta koettaa hyl-
17480: käämisensä syitä perustella roomalaisen oikeuden peri-
17481: aatteilla, jotka ovat sitä laatua, että jos niitä johdonmukai-
17482: sesti ja tarkoin käytännössä noudatettaisiin, ne tekisivät
17483: kaiken tarpeenvaatiman ja hyödyllisen lainsäädännön mah-
17484: dottomaksi. Valiokunnan on täytynyt itsensäkin myöntää,
17485: että sanotun oikeuden periaatteista on ollut useinkin pakko
17486: poiketa. Valiokunta ei ole voinut myöskään kieltää, että ne
17487: vahingonkorvaukset ja eläkkeet, joita nykyisen lain mukaan
17488: maksetaan, olisivat riittävän suuria. Täydellisestä työky-
17489: vyttömyydestä maksetaan korvausta 180 markasta 432 mark-
17490: kaan vuodessa. Leskien eläkkeet tekevät vähintäin 60 ja
17491: enintään 144 markkaa vuodessa. Lapset saavat 15 vuoden
17492: ikään asti 30-72 markkaa, ja koko perhe 120-228 markkaa.
17493: Eletäänkö tällaisilla eläkkeillä ~ Sitä tusin kukaan voi rehel-
17494: lisessä mielessä väittää. Ja jos säädettäisiin uusi
17495: laki, jossa korvaukset ja eläkkeet korotetaan, niin niistä ei-
17496: vät pääse osallisiksi ne, tai niiden omaiset, joita tapaturma
17497: on kohdannut nyt voimassaolevan lain aikana. Ainoa keino
17498: hankkia näille onnettomille oikeutta voi tapahtua vain siten
17499: kuin anomusehdotuksessamme on ehdotettu. Ylläolevan
17500: johdosta kehoitamme Eduskuntaa hallitsijalta anomaan,
17501: 
17502:               että jo ensi valtiopäiville annettaisiin armolli-
17503:            nen esitys, johon sisältyisi n&n kuuluva
17504: 40         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17505: 
17506: 
17507: 
17508:                            Laki
17509: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta mumiin-
17510:        vammasta annetun lain soveltamisesta aikaisemmin
17511:                 sattuneisiin tapaturmatapauksiin.
17512: 
17513:                             1 §.
17514:     Jos työntekijää ennen sitä päivää kuin laki työnantajan
17515: vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvam-
17516: masta astuu voimaan, on kohdannut tapaturma, josta on
17517: ollut seurauksena ruumiinvamma, jonka johdosta hän tai
17518: hänen oikeudenhaltijansa olisi oikeutettu saamaan kor-
17519: vausta, on työnantaja velvollinen tekemään lainmukaisen
17520: vakuutus- tahi elinkorkosopimuksen tai laillisen tuomion
17521: nojalla vielä senkin päivän jälkeen velvoitettava maksa-
17522: maan vahingonkorvausta, eikä korvausmäärä ole muu kuin
17523: se, minkä mainittu laki samallaisissa tapauksissa edellyttää,
17524: maksakoon siitä päivästä alkaen puuttuvan määrän se
17525: työnantaja, jonka työssä ollessa häntä tapaturma kohtasi.
17526: 
17527:                                2 §.
17528:     Jos työntekijää aikaisemmin kohdanneesta tapaturmasta
17529: tulleesta ruumiinvammasta on seurannut kuolema tai muu
17530: sellainen onnettomuus, josta työnantajan vastuunalaisuutta
17531: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain
17532: 4 '§ :ssä puhutaan, on työntekijä tai hänen oikeudenhalti-
17533: jansa, jos eivät entisen lain mukaan saa vahingonkorvausta,
17534: oikeutettu saamaan siitä alkaen työnantajalta niin suurta
17535: korvausta kuin ensinmainittua lakia sellaiseen tapaukseen
17536: sovellutettaessa määrätään.
17537:     Jos tapaturman sattumisesta on kulunut kauemmin kuin
17538: kymmenen vuotta olkoon työnantaja vapaa korvauksen mak-
17539: samisesta.
17540:     Jos työnantaja on kuollut taikka tehnyt vararikon, eikä
17541: häneltä voida enää ulosmitata, maksettakoon säädettyä
17542: korvausta tai eläkettä valtion varoista.
17543:                         V astalausc 1.                    41
17544: 
17545:                                3 §.
17546:     1 ja 2 § :issä mainituissa tapauksissa on työnantaja vel-
17547: vollinen turvaamaan vahingoittuneelle tai hänen oikeuden-
17548: haltioilleen tulevan vahingonkorvauksen siirtämällä mak-
17549: suvelvollisuuden elinkorkolaitokselle tai elinkorkovakuutus-
17550: yhtiölle, niinkuin työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää
17551: kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain 14 § :ssä sano-
17552: taan.
17553:                             4 §.
17554:     Se, joka katsoo olevansa tämän lain mukaan vahingon-
17555: korvaukseen oikeutettu, esittäköön vaatimuksensa ty:önan-
17556: tajalle kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astu-
17557: misesta.
17558:                             5 §.
17559:    Kaikki riidat, jotka koskevat tämän lain sovellutta-
17560: mista, käsittelee ja ratkaisee vakuutusvaltuusto. Sen pää-
17561: töksistä älköön vedottako.
17562: 
17563:                             6 §.
17564:    Tämä laki astuu voima:,tn heti kun sen ovat Eduskunta
17565: ja Hallitsija asianmukaisesti hyväksyneet.
17566: 
17567:    Helsingissä 6 p :nä toukokuuta 1910.
17568: 
17569:         Matti Paasivuori.    Å. Salo.
17570:         Hilja Pitrssinen.    Miina Sillanpää.
17571:         J. K. Pohjola.       William Lundström.
17572:                        Edv. Helle.
17573: 42         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17574: 
17575: 
17576: 
17577: 
17578:                               II.
17579: 
17580:      Allekirjoittaneet, jotka ovat kuuluneet siihen Valio-
17581: kunnan enemmistöön, joka on evännyt eduskuntaesityk-
17582: sen N:o 20 sinänsä, mutta katsoneet tehtyä eduskunta-alo-
17583: tetta kuitenkin voitavan käyttää erinäisten alotettua työ-
17584: väentapaturmavakuutuslainsäädännön uudistusta koskevien
17585: toivomusten esittämiseen anomustietä, eivät kuitenkaan ole
17586: voineet yhtyä kaikkiin niihin kohtiin, jotka viimeksi mai-
17587: nitussa suhteessa sittemmin ovat saaneet Valiokunnan enem-
17588: mistön kannatuksen.
17589:      Muun muassa olemme vastustanut sellaista lausuntoa,
17590: että aijottu uusi laki olisi ulotettava vakinaisessa palve-
17591: luksessa olevaan palvelusväkeen sekä maanviljelyksen ja
17592: sen sivuelinkeinojen työntekijöihin, kun koneita työssä käy-
17593: tetään, mitkä alat osittain ulottuvat toistensa sisäpuolelle.
17594: Mitä tulee kaupunkien palvelusväkeen sekä maalla oleviin
17595: palkollisiin, joita ei käytetä maanviljelystöissä, eivät he
17596: mielestämme palvelustoimensa johdosta ole semmoisen eri-
17597: tyisen vaaran alaisia, joka voisi aiheuttaa mainitunlaisen
17598: menettelyn; usein puheena ollutta ikkunainpesemisestä
17599: aiheutuvaa vaaraa saanee pitää miltei yksinomaan teoreet-
17600: tisena, kun siinä työssä tuskin on vuosikausiin sattunut
17601: tapaturmia, ja ne sitä paitsi ovat sangen yksinkertaisilla
17602: varokeinoilla ehkäistävissä. Mitä taas tulee maaseudulla
17603: maanviljelystyössä olevaan palvelusväkeen, niin on jo hel-
17604: mikuun 18 päivänä 1907 annetussa komitean mietinnössä
17605: vaadittu, että lain tulisi käsittää maanviljelys ja sen sivu-
17606: elinkeinot, joissa käytetään luonnonvoiman avulla käypiä
17607: koneita, joten erotettaisiin pienempi maanviljelys lain ulot-
17608:                        V astalausc II.                    43
17609: 
17610: tuvaisuusalasta. Sen enempi ulottaminen olisi puolustet-
17611: tavissa ainoastaan mitä todellisiin ulkotyöntekijöihin tulee,
17612: koska mielestämme ainoastaan heidän saattaa sanoa ole-
17613: van varsinaisen ammattivaaran alaisia; mutta tässä on
17614: kuitenkin otettava huomioon, että pienten maanomistajain
17615: sekä torpparien, jotka kuitenkin käyttävät palkattua väkeä,
17616: useimmiten tuskin saattaa sanoa olevan paremmassa talo-
17617: udellisessa asemassa kuin heidän työväkensä, joten olisi
17618: sangen kohtuutonta pakottaa näitä henkilöitä hankkimaan
17619: työntekijöilleen vakuutus, jota he itse tahi heidän per-
17620: heenjäsenensä yhtä hyvin tarvitsisivat, mutta taloudellisen
17621: asemansa johdosta eivät kykene hankkimaan.
17622:      Niinikään täytyy meidän vastustaa vastuuvelvollisuu-
17623: den ulottamista kaikenlaatuisiin rakennustöihin maalla,
17624: siitä syystä että tuollaiset pienemmät, ainoastaan yhden
17625: kerroksen käsittävät rakennustyöt tuskin tuottavat mitään
17626: varsinaista ammattivaaraa, kuin myös pääasiallisesti siitä
17627: vastikään mainitusta syystä, että sellainen velvollisuus
17628: liiaksi rasittaisi maaseudun pienempiä työnantajia.
17629:      Emme myöskin voi yhtyä Valiokunnan mielipiteesen
17630: korvausvelvollisuuden ulottamisesta sellaiseen ruumiinvam-
17631: maan, joka työntekijää kohtaa työssä n. s. ylivoimaisen ta-
17632: pahtuman aiheuttamana. Tästä ei voi työnantajan oikeuden-
17633: mukaisesti velvottaa mihinkään vastuuseen, jollei työ jolla-
17634: kin tavalla aiheuta tapahtumaa tai lisää sen tuottamaa
17635: vaaraa.
17636:      Ammattitauteihin nähden olemme niinikään yhtyneet
17637: vähemmistön mielipiteeseen.
17638:      Kun niinmuodoin olemme kuuluneet siihen vähem-
17639: mistöön, joka nimenomaisemmin on asettunut helmikuun
17640: 18 päivänä 1907 annetussa komitean mietinnössä esitetylle
17641: kannalle katsoen sen pääasiassa täyttävän ne uudistus-
17642: vaatimukset, joita kohtuudella käy asettaminen työväen-
17643: tapaturmavakuutusta y. m. koskevan lainsäädännön uudis-
17644: tukselle, saamme ehdottaa että Eduskunta, siinä tapauk-
17645: sessa että eduskuntaesitys N:o 20 V aliakunnan ehdotuksen
17646: mukaisesti evätään, päättäisi
17647: 44         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17648: 
17649:                 että Valiokunnan mietinnön perustelu edellä
17650:           mainittitihin toivomuksiin nähden on tarkistettava
17651:           sen mukaisesti, mitä vastalauseessa edellä on lau-
17652:           suttu, sekä että mietintö siinä tarkoituksessa palau-
17653:           tetaan Valiomtntaan.
17654: 
17655:      Helsingissä, 6 p:nä toukokuuta 1910.
17656: 
17657:      G. Granfelt.                       K. Wiljakainen.
17658:                        Vastalause III.                     45
17659: 
17660: 
17661: 
17662: 
17663:                              III.
17664: 
17665:      Ollen Valiokunnan kanssa kaikin puolen yhtä mieltä
17666: siitä perustelusta, jonka nojalla Valiokunta tulee siihen
17667: päätökseen, että semmoisia korvauksia, joita anomuseh-
17668: dotuksessa N:o 108 on puollettu, ei missään tapauksessa
17669: voi panna muiden kuin mahdollisesti valtiovaraston vel-
17670: vollisuudeksi, ei allekirjoittanut kuitenkaan voi yhtyä sa-
17671: tunnaisen enemmistön kannattamaan Valiokunnan ponteen,
17672: joka perustuu siihen käsitykseen, että semmoisia kor-
17673: vauksia kävisi puoltaminen anomusehdotuk10en mainitse-
17674: missa tapauksissa. Minun käsitykseni mukaan on koko
17675: se ajatus hyljättävä, jonka mukaan uudelle lainsäädännölle
17676: voitaisiin antaa taannehtiva voima siinä mielessä, että tuol-
17677: laiset korvaukset voisivat tulla kysymykseen siinäkin ta-
17678: pauksessa että valtio itse välittömästi ottaa ne velvolli-
17679: suudekseen. Tämä olisi epäilemättä aiheuttava mitä ar-
17680: veluttavimpia ennakkopäätöksiä lainsäädäntöön nähden.
17681: Sillä joka kerta kun uusi laki syntyy, voitaisiin niin ollen
17682: yhtä hyvällä syyllä vaatia että valtion on otettava suorit-
17683: taakseen korvaukset kaikille niille, joilla voitaisiin näyttää
17684: olleen suurempaa taikka vähempää välitöntä etua siitä,
17685: että semmoinen uusi laki olisi astunut voimaan muutamaa
17686: vuotta aikaisemmin. Anomuksentekijäin periaatteitten
17687: mukaan pitäisi niinmuodoin, esim. siinä tapauksessa että
17688: paljon puhuttu palkollisia koskevain lainsäännösten uudis-
17689: tus pannaan toimeen, kaikkien niiden, joille olisi ollut
17690: edullisempaa että laki olisi pantu voimaan 10 vuotta
17691: aikaisemmin, saada vastaava korvaus valtiolta. Sillä ano-
17692: musehdotus ei tarkoita ainoastaan niiden vuotuisten eläk-
17693: 46         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17694: 
17695: keentapaisten apurahain korotusta, joita 1895 vuoden lain
17696: mukaan maksetaan pysyväistä haittaa tuottavasta ruumiin-
17697: vammasta, vaan 1 §:n mukaan myös lisäystä kaikkiin
17698: aikaisempiin kerta kaikkiaan maksettuihin korvauksiin.
17699: Anomuksentekijäin koko ehdotus, joka alkuperäisessä
17700: muodossaan on liian lyhytnäköinen ollakseen ensinkään
17701: toteutettavissa, perustuu siinä parannetussa muodossaan-
17702: kin, minkä Valiokunta sille on hyväntahtoisesti antanut,
17703: väärään päätelmään. Sillä se, että valtio voi auttaa ja
17704: avustaa hädänalaisia yksilöitä taikka kokonaisia kansalais-
17705: ryhmiä on jotakin aivan toista kuin se, että valtio sitou-
17706: tuisi maksamaan nimenomaisia korvauksia siitä, että näillä
17707: henkilöillä olisi voinut olla paremmat olot, jos aikanaan
17708: kaikkia kohtuullisia vaatimuksia vastaava lainsäädäntö olisi
17709: aikaisemmin muutettu. Ja mitä esteitä koituisikaan näistä
17710: korvausvaatimuksista kaikille vastaisille lainuudistuksille,
17711: jos lainsäätäjä kerran asettuu niitä! hyväksyvälle kannalle.
17712:      Edellä olevan nojalla saan sentähden kunnioittaen
17713: ehdottaa
17714: 
17715:                 että Eduskunta epa~s~ puheena olevan ano-
17716:            musehdotuksen N:o 108.
17717: 
17718:      Helsingissä, 6 p:nä toukokuuta 1910.
17719: 
17720: 
17721:                          G. Granfelt.
17722: 
17723: 
17724:         Tähän yhtyvät:
17725: 
17726:         Eero Erkko.                      Otto Karhi.
17727:         K. Wiljakainen.                  G. A. Kakriainen.
17728: 
17729: 
17730:     Toivomuksella että aikaisemman tapaturman kautta
17731: puutetta kärsiville henkilöille voitaisiin muussa kuin taan-
17732:                       Vastalause 111.                  47
17733: 
17734: nehtivan lainsäädännön edellyttämässä muodossa jossain
17735: määrin hankkia turvallisempaa asemaa kuin mitä vanhentu-
17736: nut lainsäädäntö nytkin heille tarjoaa, saatan yhtyä yllä-
17737: olevan vastalauseen tarkoitukseen.
17738: 
17739:                                         Vera Hjelt.
17740: 48          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17741: 
17742: 
17743: 
17744: 
17745:                                IV.
17746: 
17747:     Koska emme voi yhtyä Valiokunnan enemmistön mie-
17748: lipiteeseen siinä, että työväen tapaturmavakuutuslaitoksen
17749: valtion toimesta perustaminen jätettäisiin työkyvyttömyys-
17750: ja vanhuusvakuutuksen toteutumisesta riippuvaksi kuten
17751: Valiokunta ehdottaa, niin ehdotamme että Eduskunta hyl-
17752: käisi Valiokunnan ehdottaman ponnen ja hyväksyisi seu-
17753: raavat ponnet:
17754:                 että sellaisen vakuutustoimen ylläpitämiseksi
17755:             joka. 5 p :nä joulukuuta 1895 työnantajan vas-
17756:             tuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
17757:             miinvammasta annettu laki edellyttää, perustet-
17758:             taisiin valtion toimesta yleinen työväen tapa-
17759:             turmavakuutuslaitos, jonka sitoumulcset takaisi
17760:             valtio sekä
17761:                 että vakuutetuilla olisi oikeus itse valita vä-
17762:             hintään puolet tämän laitoksen hallinnon jäse-
17763:             nistä, ja
17764:                 että jo ensi valtiopäiville sanotun laitoksen
17765:             perustamisesta ja johtosäännöstä annettaisiin
17766:             armollinen esitys.
17767: 
17768:      Helsingissä 6 p :nä toukokuuta 1910.
17769: 
17770:          Matti Paasivuori.           A. Salo.
17771:          Hilja Pärssinen.            Miina Sillanpää.
17772:          J. K. Pohjola.              William Lundström.
17773:                        Vastalause IV.                     49
17774: 
17775: 
17776: 
17777: 
17778:                              V.
17779: 
17780:       Allekirjoittanut ei voi yhtyä siihenkään päätökseen,
17781: johon Valiokunnan enemmistö on tullut anomusehdotuk-
17782: seen N:o 109 nähden. Valiokunta on käsitellessään kysy-
17783: mystä koko sen lainsäädäntöalan uudistamisesta, jota 1895
17784: vuoden laki korvauksesta työntekijää kohtaavasta ruumiin-
17785: vammasta koskee, asettunut pääasiassa samalle kannalle,
17786: mikä esiintyy työväenlainsäädäntöä tarkastamaan asetetun
17787: komitean helmikuun 18 päivänä 1907 antamassa mietin-
17788: nossa. Mainitun mietinnön perustelmissa huomautetaan,
17789: että puheena olevan lain (17 §) mukaan sallitut yksityiset
17790: vakuutuslaitokset ovat osottautuneet täysin riittäviksi työn-
17791: antajilla olevan vakuutusvelvollisuuden täyttämiseen ilman
17792: että, on tarvinnut järjestää kalliita hallintokustannuksia
17793: aiheuttavaa valtionvakuutuslaitosta; edelleen lausutaan,
17794: että puheenaolevasta tapaturmavakuutuksesta sitä paitsi
17795: ovat täysin turvaavalla tavalla huolehtineet ennestään olevat
17796: yksityiset vakuutusyhtiöt sekä erinäiset eri teollisuuden-
17797:  aloilla toimivien työnantajain lain myönnytyksellä perus-
17798: tamat keskinäiset vakuutuslaitokset; sekä että näitten va-
17799: lmutuslaitosten toimintaa vastaan ei ole muistutuksia tehty.
17800: Viitaten tähän olojen objektiiviseen tutkimukseen perus-
17801: tuvaan lausuntoon, jonka mukaan senlaatuinen valtion-
17802: vakuutuslaitos, jota anomuksentekijät ovat puoltaneet, on
17803: 50          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 8.
17804: 
17805: toistaiseksi tarpeeton sekä niinmuodoin turhaan aiheuttaa
17806: runsasta valtiomenoa, saan kunnioittaen ehdottaa,
17807: 
17808:             että Eiluslatnta epäisi anomusehdotuksen N:o 109.
17809: 
17810:      Helsingissä, 6 p:nä toukokuuta 1910.
17811: 
17812:                                                G. Granfelt.
17813:      'l'ähän yhtyvät:
17814: 
17815:         Eero Erkko.                K. Wil,jakainen.
17816:                           Yera Hjelt.
17817: 
17818: 
17819: 
17820: 
17821:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
17822:            1910. -   Eduskuu.taeliitysmietintö N :o 9.
17823: 
17824: 
17825: 
17826: 
17827:                  L a k i - ja ta 1o us v a 1i ok u n n a n mietintö
17828:            N:o 3 eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää eh-
17829:            dotuksen paloapuyhdistyksistä huhtikuun 17 päivänä
17830:            1908 annetun lain selittämiseksi.
17831: 
17832: 
17833:     Edustaja Granfeltin edellämainitun eduskuntaesityksen
17834: N :o 15 on Eduskunta pöytäkirjanotteella 22 päivältä maa-
17835: liskuuta 1910 lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten
17836: Laki- ja talousvaliolmntaan, joka myös on saanut vastaanot-
17837: taa lähetekeskustelusta Eduskunnassa pidetyn pöytäkirjan.
17838: Asiaa käsitellessään on Valiokunta kuulustellut asiantunti-
17839: jana vakuutustarkastajaa, filosofian maisteri 0. Hallstenia.
17840: 
17841: 
17842: 
17843:     Kuten esilläolevassa eduskuntaesityksessä mainitaan on
17844: paloapuyhdistyksistä huhtikuun 17 päivänä 1908 annetun
17845: lain soveltamisessa ilmaantunut eri mieliä siitä, minkälaisia
17846: keskinäisiä paloapuyhdistyksiä puheenalainen laki todelli-
17847: suudessa on aijottu käsittämään, sanotun lain kun osin on
17848: katsottu koskevan ainoastaan paikallisia paloapuyhdistyksiä
17849: maalla, osin taasen olevan sovellettavan kaikenlaatuisiin pa-
17850: loapuyhdistyksiin, jotka perustuvat vakuutuksenottajien kes-
17851: kinäisen vastuun periaatteelle, ja niin muodoin myöskin nii-
17852: hin suuriin keskinäisiin paloapuyhtiöihin, jotka ottavat va-
17853: kuutuksia yli koko maan. Koska eduskuntaesityksen tekijä
17854: erinäisistä esityksessä lähemmin kerrotuista syistä on kat-
17855: sonut sanotun lain tarkoituksena olleen järjestää ainoastaan
17856: maalaiskunnissa syntyneet paloapuyhdistykset ja niiden toi-
17857: 2          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
17858: 
17859: minnan, vaikkei tämä lainsäätäjän tarkoitus ollut tullut lain
17860: tekstissä kyllin selvästi lausutuksi, ja kun sen soveltamisesta
17861: suuriin, koko maassa toimiviin paloapuyhtiöihin olisi mo-
17862: nenlaista haittaa näille yhtiöille, niin ehdotetaan esityksessä
17863: puheenaolevan lain selittämistä siihen suuntaan että se tar-
17864: koittaa ainoastaan sellaisia maalaiskunnissa syntyneitä kes-
17865: kinäisiä palovakuutusyhtiöitä, jotka ovat perustetut yksin-
17866: omaan palovakuutusten ottamiseksi maaseudulta.
17867: 
17868: 
17869: 
17870: 
17871:    Arvostellakseen kysymystä paloapuyhdistyksistä vuon-
17872: na 1908 annetun lain todellisesta tarkoituksesta, on tar-
17873: peen viivähtää lain syntymishistoriassa. Kun vakuu-
17874: tustarkastajanvirka maassa vuonna 1892 perustettiin,
17875: kiinnittivät pienet ja taloudellisesti heikot pitäjän-
17876: ja kihlakunnan-paloapuyhdistykset vakuutustarkastajan
17877: huomiota, ja tämän johdosta ryhdyttiin tarkemmin tut-
17878: kimaan tällaisten yhdistysten asemaa. Tämä tutkimus osotti
17879: että useimmat mainituista yhdistyksistä olivat heikkoja ja
17880: kaipasivat määräyksiä, joiden tarkoituksena olisi poistaa
17881: huomattavia vakuutusteknillisiä virheitä niiden järjestys-
17882: muodosta sekä yhtenäisesti järjestää se maalaispalovakuu-
17883: tus, joka historiallisesti oli kehittynyt maakuntalakien 1734
17884: vuoden lain Rakennuskaaren 24 luvun 4, 5 ja 6 § :ään siir-
17885: rettyjen määräysten perusteella paloavusta maaseudulla.
17886: Asia otettiin sittemmin esille anomustietä 1897 vuoden val-
17887: tiopäivillä ja anoivat Valtiosäädyt alamaisessa kirjelmässä
17888: 30 päivältä huhtikuuta 1897, että Hänen Keisarillinen Ma-
17889: jesteettinsa suvaitsisi, hankittuansa tarkemman selvityksen
17890: asiasta, antaa armollisen esityksen siitä, että kumottaisiin
17891: Rakennuskaaren 24 luvun 4, 5 ja 6 § sekä 4 päivänä huh-
17892: tikuuta 1864 annettu asetus, joka tarkoitti pääsyn helpotta-
17893: mista 20 päivänä lokakuuta 1857 maalla olevain rakennusten
17894: ja omaisuuden pa.lovakuutusta varten perustettuun yhtiöön.
17895: Tämän johdosta vaadittiin Keisarillisen Senaatin Kauppa-
17896:       Paloapuyhdistyksiä koskevan lain selittäminen.       3
17897: 
17898: ja teollisuustoimituskunnan kirjelmässä 17 päivältä tanuni-
17899: kuuta 1898 vakuutustarkastajan lausunto asiaan, minkä jäl-
17900: keen 1904-1905 vuosien valtiopäiville annettiin armollinen
17901: esitys asiasta. Tämä esitys perustui vakuutustarkastajan
17902: mainitun lausunnon yhteydessä vuonna 1899 julkaisemaan
17903: ehdotukseen asetukseksi palovakuutusyhdistyksistä, joka
17904: ehdotus oli valmistettu hänen toimitettuaan tutkimuksen
17905: maaseudulla olevien paikallisten paloapuyhdistysten järjes-
17906: tysmuodosta ja toiminnasta. Esityksen johdanto on näin
17907: kuuluva:
17908:      Valtiosäätyjen 1897 vuoden valtiopäivillä tekemän ala-
17909: maisen anomuksen johdosta ,on vakuutustarkastaja toimit-
17910: tanut tutkimuksen palovakuutusoloista maalla, ja on siitä
17911: käynyt selville, että voimassa olevissa lainsäännöksissä
17912: maatalojen haitijoille määrätty palovahingon korvausvel-
17913: vollisuus nyttemmin ei vastaa niitä vaatimuksia sellaiseen
17914: palovahingonkorvaukseen nähden, joita maan taloudellinen
17915: kehitys edellyttää, sekä että mainitut säännökset ehkäise-
17916:  vät ajanmukaisten paloapuyhdistysten syntymistä .ja niiden
17917: toiminnan kehittymistä. Keisarillinen Majesteetti on sen-
17918: tähden havainnut, että Valtiosäätyjen tarkoittamat lainkoh-
17919:  dat voidaan lakkauttaa. Koska kuitenkin osalta maan
17920:  väestöä edelleen puuttunee se huolenpito, että se vapaaeh-
17921:  toisesti vakuuttaisi omaisuutensa palovahingolta, ja kun
17922: melkoisia taloudellisia tappioita sen johdosta tulisi synty-
17923: mään, on havaittu tarpeelliseksi että, samalla kuin talonhai-
17924:  tijoihin nähden voimassa oleva pakollinen palovakuutus
17925: lakkaa, maalaiskunnille jätetään harkittavaksi ja ratkais-
17926:  tavaksi kysymys, onko kunnan piirissä olevain talojen ja
17927:  muiden tilain haltijoita velvoitettava pitämään rakennuk-
17928:  sensa ja maatalouttansa varten tarpeellinen muu omaisuu-
17929:  tensa palovakuutettuna.
17930:      Sen ohessa ja koska palovakuutusta maalla todennäköi-
17931:  sesti edelleenkin tulisivat melkoiseksi osaksi välittämään
17932:  pienemmät paikalliset paloapuyhdistykset, on näyttänyt
17933:  välttämättömäksi koettaa keskinäistä palovakuutustoimin-
17934: 4                1910.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17935: 
17936: taa varten maassa aikaansaada pääasiallisilta osiltaan yh-
17937: denmukainen ja varma järjestysmuoto, niin että, mikäli
17938: mahdollista, turvaava suhde yksityisten vastuuvaarain ja
17939: vakuutusyhdistyksen koko vastuumäärän välillä voitaisiin
17940: saavuttaa samalla kuin osakasten suoritettavat menot palo-
17941: vahinkojen korvaamiseksi saataisiin eri vuosia kohti tasai-
17942: semmin jaetuiksi; ja on myöskin paikallisten vakuutusyri-
17943: tysten asettaminen asianymmärtävän tarkastuksen alai-
17944: seksi, samoin kuin jo nyt on laita sitä laatua oleviin isompiin
17945: yrityksiin nähden, havaittu tarpeen vaatimaksi. Siinä tar-
17946: koituksessa Keisarillinen Majesteetti on armossa tahtonut
17947: täten Valtiosäätyjen hyväksyttäväksi jättää näin kuuluvan
17948: ehdotuksen armolliseksi asetukseksi paloapuyhdistyksistä."
17949:     Kun armollista esitystä ei ehditty käsitellä 1904-1903
17950: vuosien valtiopäivillä, annettiin Eduskunnalle 1907 vuoden
17951: valtiopäivillä uusi melkein samoinkuuluva esitys asiasta,
17952: jonka Eduskunta muutamilla pienillä muutoksilla hyväksyi
17953: ja Hallitsija sitten vahvisti.
17954:     Nämä paloapuyhdistyksistä voimassa olevan lain esityöt
17955: antavat Valiokunnan enemmistön mielestä tukea sille käsi-
17956: tykselle että se lainlaadintatoimi, jonka tuloksena oli mai-
17957: nittu laki, on ollut tarkoitettu käsittämään kaikenlaatuiset
17958: keskinäiset paloapuyhdistykset ja ettei sen vaikutusta ole
17959: tahdottu rajoittaa ainoastaan maaseudun paikallisiin palo-
17960: apuyhdistyksiin, joskin paikallisia paloapuyhdistyksiä kos-
17961: kevien määräysten tarve ensin antoi aihetta ryhtyä sanottui-
17962: hin valmistelutöihin. Sillä sanotun lain 1 § on niin laadittu
17963: että s~ muodollisesti voi käsittää kaikki maassa toimivat
17964: paloapuyhdistykset, jotka antavat Yakuutuksia vakuutuksen-
17965: ottajain keskinäisellä vastuulla. Tämän pykälän yleisen
17966: sanamuodon kanssa ristiriidassa näyttää kyllä lain 18 §
17967: olevan, koska sen kolme ensimäistä momenttia kauttaaltaan
17968: koskevat ainoastaan paikallisia paloapuyhdistyksiä maaseu-
17969: dulla. Mutta 18 § :n neljäs momentti on taasen sanamuodol-
17970: taan aivan yleinen.
17971:       Paloapuyh{\istyksiä koskeYan lain selittämineB.       5
17972: 
17973:      Muuten on huomautcttava et.tii silloisen vakuutustarkao;-
17974: tajan ylempänä mainittu tutkimus käsitti ei ainoastaan
17975: kihlakuntain ja pitäjäin paloapuyhdistyksiä vaan myöskin
17976: erinäisiä suurempia keskinäisiä paloapuyhdistyksiä, m. m.
17977: Turun ja Porin läänin maakauppiaitten ja käsityöläisten
17978: paloapuyhdistyksen, joka sääntöjensä mukaan antaa palo-
17979: vakuutuksia kaupungin ja kauppalan maallalrin sijaitse-
17980: ville rakennuksille ja muulle omaisuudelle. Niinikään on
17981: tähän verrattava vakuutustarkastajan laatiman asetusehdo-
17982: tuksen 1 § :n perusteluja, jotka ovat näin kuuluvat:
17983:      ,Keskinäisten paloapuyhdistysten perustaminen on tä-
17984: hän asti tapahtunut joko kuntakokouksessa tehdyllä pää-
17985: töksellä taikka myöskin siten, että yksityiset, suuremmassa
17986: tai pienemmässä piirissä taikka myöskin määrätynelinkeinon
17987: tai teollisuuden alalla, ovat liittyneet yhteen; tässä kohden
17988: 1 § ei tee mitään muutosta. Sellaisen rajoituksen tekeminen
17989: taasen, että asetus tulisi käsittämään vaan määrättyä laa-
17990: tua olevia keskinäisiä paloapuyhdistyksiä, esim. lrihlakun-
17991: nittain tai pitäjittäin perustettuja, ei näytä soveliaalta,
17992: koska ne yhdistykset, joita viime aikoina on syntynyt muu-
17993: tamilla elinkeino-aloilla (kuten esim. maakaupan), yhtä
17994:  suuressa määrässä kuin alueittain perustetut yhdistyksetkin
17995:  tarvitsevat erityisiä ohjemääräyksiä."
17996:      Valiokunnan enemmistön mielestä ilmenee näistä sei-
17997:  koista että on tarkoitettu vetää lain piiriin kaikki
17998:  keskinäiset palovakuutusyhdistykset maassa. Sama ajatus
17999:  astuu näkyviin myöskin, kun vakuutustarkastaja pe-
18000:  rustelee ehdottamaansa säännöstä, että entisten palo-
18001:  apuyhdistysten säännöt ovat saatettavat uuden lain määrä-
18002:  ysten mukaisiksi. Tästä hän sanoo asetusehdotuksensa 14
18003:  § :n perusteluissa että se on ,aivan välttämätöntä, jos jär-
18004:  jestystä ja lujuutta on saatava pienten yhdistysten useam-
18005:  missa suhteissa puutteelliseen ja vaaralliseen järjestysmuo-
18006:  toon. Suurille yhdistyksille ei tästä määräyksestä taasen
18007:  seuraa mitään haittaa, koska niiden ohjesäännöt kaikissa
18008:  pääkohdi.ssaan täyttävät tässä asetetut ehdot." Puheen-
18009: 6          1910. -   E!luskunta('sitysmietintö N :o 9.
18010: 
18011: alaista lainsäädäntökysymystä myöhemmin käsiteltäessä
18012: syntyneet asiakirjat eivät Valiokunnan enemmistön mielestä
18013: osota, että lainsäätäjä olisi luopunut edelläviitatusta
18014: johtavasta ajatuksesta.        Päinvastoin sanotaan 1904-
18015: 1905 vuoden valtiopäiville paloapuyhdistyksistä anne-
18016: tun armollisen esityksen edelläkerrotussa johdannossa
18017: että ,on näyttänyt välttämättömäksi koettaa keskinäistä pa-
18018: lovakuutustoimintaa varten maassa aikaansaada pääasialli-
18019: silta osiltaan yhdenmukainen ja varma järjestysmuoto." Ja
18020: 1907 vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle asiasta annetun ar-
18021: mollisen esityksen johdannossa puhutaan niinikään välttä-
18022: mättömyydestä ,lainsäädännön kautta järjestää keskinäis-
18023: ten paloapuyhdistysten toiminta vakaviin muotoihin". -
18024: Mitä vihdoin tulee voimassa olevan paloapuyhdistyslain 1
18025: § :n ja 18 § :n kolmen ensimäisen momentin välillä olevaan
18026: ristiriitaan, niin lienee se enemmän näennäinen kuin todelli-
18027: nen, koska 18 § :n a ensimäistä momenttia lienevät tarkoite-
18028: tutkin sisältämään määräyksiä yhdestä erikoislajista palo-
18029: apuyhdistyksiä, nimittäin maaseudulla toimivista paikalli-
18030: sista yhdistyksistä. Valiokunnan enemmistö on näin ollen
18031: katsonut että se käsitys, joka pitää paloapuyhdistyksistä 17
18032: päivänä huhtikuuta 1908 annettua lakia sovellettavana kaik-
18033: kiin keskinäisiin palovakuutusyrityksiin maassa, on sopu-
18034: soinnussa sanottua lakia valmistettaessa asetetun ja sittem-
18035: min itse laissa lausutnn tarkoituksen kanssa.
18036: 
18037:     Esilläolevan esitysehdotuksen tarkoituksenmukaiisuutta
18038: arvostellakseen on Valiokunta hankkinut tiedon siitä, mitä
18039: haittoja suurten, koko maata käsittävien paloapuyhtiöitten
18040: taholta on arveltu näille yhtiöille syntyvän, jos niiden täy-
18041: tyy kaikissa kohdin järjestää toimintansa 1908 vuoden lain
18042: määräysten mukaan. Ne lienevät pääasiassa seuraavat:
18043:    1) Varsinainen yhdistyksen kokous olisi 9 § :n mukaan
18044: pidettävä vuosittain, mikä olisi turhaa yhtiössä, joka ei ja'a
18045: voittoa. Sitä paitsi tulisi vuosikokouksen käsiteltävänä ole-
18046: maan miltei yksinomaan juoksevia asioita. Jos yhtiökoko-
18047: uksia pidetään harvemmin, voidaan niissä melkein aina käsi-
18048:       Paloapuyhdistyksiä kosbvan lain selittäminen.          7
18049: 
18050: tellä sääntöjen muuttamista koskevia tai muita mielenkiin-
18051: toisia kysymyksiä, jotka ovat omansa keräämään osakkaat
18052: runsaslukuisina kokoukseen, kun jokavuotiset kokoukset taa-
18053: sen voisivat vaikuttaa siihen suuntaan, että kokoukseen ot-
18054: taisivat osaa enimmäkseen vain yhdistyksen kotipaikalla
18055: ja sen lähistöllä asuvat osakkaat, jotka sen kautta saisivat
18056: suhteellisesti enemmän vaikutusvaltaa yhtiön asiain hoitami-
18057: sessa.
18058:     2) Varsinainen yhdistyksen kokous on saman pykälän
18059: mukaan pidettävä viimeistään huhtikuun kuluessa. Tämä
18060: on liian varhaista koska edellisen toimintavuoden tilit siinä
18061: tapauksessa ovat tarkastettavat huhtikuun alkupuoliskolla
18062: ja olisi epämukavaa saada näin aikaiseen valmiiksi nämä
18063: tilit ynnä hallituksen kertomus hallinnostaan ja yleiskatsaus
18064: suuren paloapuyhdistyksen asemaan viimeksikuluneen toi-
18065: mintavuoden lopussa.
18066:     3) Paloapuyhdistyksen hallituksen jäsenet ja niinmuo-
18067: doin myöskin sen toimitusjohtaja ovat välittömästi yh-
18068: distyksen osakasten valittavat varsinaisessa yhdistyksen lm-
18069: kouksessa. Tämä on soveltumatonta suurenpuolisille vakuu-
18070: tusyrityksille, joissa hallituksen pitäisi voida välipuheen no-
18071: jalla ottaa pysyväinen toimitusjohtaja. Tämä taasen ei
18072: ole mahdollista, koska paloapuyhdistys1ain 6 ja 9 § :n mu-
18073: lman toimitusjohtajakin on välittömästi osakkaiden valit-
18074: tava ja yhtiökokousten satunnaisten enemmistöjen päätös
18075: niin ollen saattaa rikkoa sanotun virkailijan toiminnan
18076: y htäj aksoisnuden.
18077:     4) Tilintarkastajat ovat osakkaiden valittavat varsinai-
18078: sessa yhdistyksen kokouksessa. Tämän määräyksen kautta
18079: on arveltu pääkaupungin etujen eräissä tapauksissa pääsevän
18080: liiaksi edelle maaseudun eduista. Esim. Suomen Kaupunki-
18081: en Yleisen Paloapuyhdistyksen ohjesäännön mukaan ovat
18082: kaksi tilintarkastajaa ynnä niiden varamiehet kahdessa
18083: muussa kaupungissa kuin Helsingissä olevien osakkaiden
18084: va.littavat ja määrää varsinainen yhtiökokous hallituksen
18085: ehdotnksesta jokaista kolmea seuraavaa vuotta varten mitkä
18086: 8          1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
18087: 
18088: ne kaupungit ovat. Yhden tilintarkastajan ja hänen vara-
18089: miehensä valitsevat Helsingissä olevat osakkaat. Vaali toi-
18090: mitetaan maistraatin edessä, ja lasketaan äänet pääluvun
18091: mukaan. Jollei va.aliin saavu vähintään kymmenen ääni-
18092: oikeutettua, käyttää mainittu viranomainen kaupungin vaa-
18093: lioikeutta. Jos tilintarkastajat valitaan yhdistyksen koko-
18094: uksessa niin ei olisi varmaa että maaseutukaupunkien edut
18095: tulevat tässä kohden kyllin varteen otetuiksi.
18096:     5) Epäkohta on, että vanhempien, vuosikymmeniä toi-
18097: mineiden paloapuyhtiöiden täytyy muuttaa toiminimenså,
18098: kun 1908 vuoden laki säätää että kaikkien lain alaisten pa-
18099: lovakuntuslaitosten nimen tulee sisältää sana ,paloapuyh-
18100: distys".
18101:     6) Mainitun lain 2 § :sså såädetäån että yhdistyksen
18102: säännöissä on määrättävä muun muassa:
18103:     korkein määrå, jonka yhdistys samasta vastuuvaarasta
18104: saa ilman jälleenvakuutusta ottaa vastnullensa, sekä
18105:     se luku ja määrä - - - minkä alle voimassa olevat
18106: vakuutukset eivät saa vähetå yhdistystä purkamatta.
18107:     Pieniin yhdistyksiin nähden, joiden toiminta-alueella
18108: vastuuvaarat ovat jotenkin yhdenlaatuiset ja samanarvoi-
18109: set, ovat nämä rajatunnusmerkit verrattain helpot mää-
18110: rätä yhtiöjärjestyksessä. Toisin on laita suurten yh-
18111: tiöiden aivan erilaatuisine vastuuvaaroineen. Esimer-
18112: kiksi Helsingin kivestä rakennetuissa kortteleissa oleva
18113: talo voidaan palomuurilla jakaa                ja, jaetaankin
18114: itse asiassa usein         paloteknillisesti erikoisiin vas-
18115: tunvaaroihin. Nyttemmin on rautabetoni-konstruktio-
18116: mn käytäntöön ottaminen vieläkin enentänyt vastuu-
18117: vaarain jakoa. Esimerkiksi viisikerroksinen talo, jossa
18118: on rautabetonista tehdyt välilattiat ja paloteknillisesti eris-
18119: tetyt porrashuoneet, keskuslåmmityslaitos j. n. e. ei suin-
18120: kaan ole yksi vastuu vaara. Ja jos sitä siitä huolimatta
18121: pidetään sellaisena, niin kokonaisvahinko ei ole mah-
18122: dollinen, minkä vuoksi vastuuvaaran arvo ei saa olla
18123: ratkaisevana määrättäessä vastuuvaaraa ja vastnuvaa-
18124:       Paloapuyhdistyksiä koskevan lain selittäminen.       H
18125: 
18126: rain lukua sekä niiden suhdetta koko vastuumäärään, 1:un
18127: nämä käsitteet ovat määriteltävät yhdistyksen säännöissä.
18128:     Näiden vastuuvaarain vastakohtina ovat puutalot ah-
18129: taissa kaupungeissa. Siellä ei yksi talo ole yksi vastuu-
18130: vaara, vaan useinkin ei vain yksi kortteli vaan vieläpä
18131: kokonainen kaupunginosa.
18132:     Huomioon on myöskin otettava palosammutuslaitos,
18133: vesijohdon olemassa olo j. m. s.
18134:     Nämä seikat osottavat ettei ole mahdollista yleisesti yh-
18135: distyksen säännöissä määrätä käsitettä vastuuvaara ja vas-
18136: tuuvaarain luku eikä sitä arvoa, joka on jälleenvakuutet-
18137: tava. Oikeinta olisi sen vuoksi että nämä seikat jätettäisiin
18138: yhtiömiesten määrättäviksi yhtiökokouksessa ja että la:kiin
18139: otettaisiin vain määräys että valtion vakuutustarkastajan
18140: tulee valvoa m. m. että yhtiöt toiminnassaan noudattavat
18141: tarpeellista varovaisuutta.
18142:     Lain määräykset ovat aivan oikeat kun on kysymys pie-
18143: nistä paikallisista yhdistyksistä yhdenlaatuisine vastuu-
18144: vaaroineen. Mutta suurille yhtiöille - niin on sanottu -
18145: tulee lain määräys joko jäämään kuolleeksi kirjaimeksi·
18146: tai muodostumaan oikeaan suuntaan käyvän kehityksen
18147: vahingolliseksi ja epäasianmukaiseksi pidäkkeeksi.
18148: 
18149:     Harkittuansa edelläesitettyjä seikkoja ei Valiokunnan
18150: enemmistö kuitenkaan ole katsonut niiden olevan siksi pai-
18151: navia että suuret paloapuyhtiöt niiden tähden olisivat ero-
18152: tettavat paloapuyhdistyksistä 17 päivänä huhtikuuta 1908
18153: annetun lain soveltamispiiristä. Mitä ensinnä tulee sii-
18154: hen lain määräykseen että varsinainen yhdistyksen kokous
18155: on pidettävä vuosittain, niin lienee nykyaikaisissa oloissa
18156: tarpeellistakin suuren yhdistyksen pitää kokous ainakin
18157: kerran vuodessa ja joka tapauksessa lienee kokouksen pi-
18158: täminen vuosittain omansa tuomaan osakkaat lähemmäksi
18159: yhtiön asiain hoitoa ja sillä tavoin edistämään heidän har-
18160: rastustaan yhdistyksensä hyväksi. Väite että vuosikokouk-
18161: sen pitäminen huhtikuussa olisi liian aikaista ei ansainne
18162: 10         1~10.- Ednslmntaesitysmietintii N ~9 !1.
18163: 
18164: vakavampaa huomiota, koska meidän suuret pankkimme ja
18165: henkivakuutusyhtiömmekin ennättävät saada tilinsä tarkas-
18166: tetuiksi ja hallituksen kertomuksen valmistetuksi huhtikuun
18167: kuluessa. Toimitusjohtajan valitsemiseen nähden taasen on
18168: huomattava ettei laki estä valitsemasta toimitusjohtajaa
18169: useammiksi vuosiksi kerrallaan, jotenka hänen vaaliansa ei
18170: tarvitse jättää sattuman varaan. Pelko ettei tilintarkas-
18171: tajia saataisi valituiksi eri osista maata, jos niiden
18172: vaali toimitetaan yhdistyksen kokouksessa, lienee aihee-
18173: ton, koska laki ei estäne sääntöihin ottamasta tämänsuun-
18174: taisia lähempiä määräyksiä, jollei tästä seikasta arvella
18175: voitavan osakasten kesken sopia. Siitä, että muutamien
18176: vanhempien palovakuutuslaitosten täytyy muuttaa entistä
18177: toiminimeään ei tämänlaatuisille yhtiöille voine johtua to-
18178: dellista haittaa tai vaikeutta. Mitä lopuksi tulee siihen
18179: ettei ole mahdollista yhdistyksen säännöissä määrätä käsi-
18180: tettä vastuuvaara, niin on pantava merkille ettei Ja,ki vel-
18181: voita yhdistyksiä säännöissään määräämään mikä kulloin-
18182: kin on pidettävä yhtenä vastuuvaarana, vaan tyytyy 2 § :n
18183: l momentissa aivan yleisesti säätämään varteenotettavaksi,
18184: että turvaava suhde yksityisten vastuuvaarain ja koko
18185: vastuumäärän välillä saavutetaan, jättäen tuon suhteen
18186: asianomaisten itsensä määrättäväksi yhdessä valvovan viran-
18187: omaisen kanssa. Tosiasia lieneekin että sellaisissakin pa-
18188: loapuyhtiöissä, joissa niiden vakuutusten laatuun nähden on
18189: ollut erinomaisen vaikeata määrätä mitä on pidettävä yh-
18190: tenä vastuuvaarana, tässä kohden on kyetty aikaansaamaan
18191: täysin tyydyttäviä määräyksiä.
18192:     Edellä esitetyn perusteella ja kun nykyisistä koko maas-
18193: sa toimivista suurista paloapuyhtiöistä yksi ainoa, nimit-
18194: täin Suomen Kaupunkien Yleinen Paloapuyhtiö, ei ole
18195: saattanut sääntöjänsä yhdenmukaisiksi paloapuyhdistyk-
18196: sistä annetun lain määräysten kanssa, ei Valiokunnan enem-
18197: mistö ole katsonut syytä olevan ryhtyä toimiin mainitun,
18198: vasta kahden vuoden ajan voimas..<;a olleen ja vaikutuksiltaan
18199: siis vielä tuntemattoman lain selittämiseksi eduskuntlwsityk-
18200:      Paloapuyhdistyksiä koskt>,·an lain sPlitt Hminen.    11
18201: 
18202: sessä ehdotettmm suuu~au ; ja saa Valiokunta sen vuoksi
18203: kunnioittaen ehdottaa,
18204: 
18205:                että puheenalainen eduskuntaesitys hyljättiii-
18206:            siin.
18207: 
18208:    Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1910.
18209: 
18210: 
18211: 
18212: 
18213:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
18214: Grotenfelt, varapuheenjohtaja Malmivaara sekä jäsenet
18215: Bäck, Fränti, Heikkinen, Hoikka, Häyrynen, Kannisto
18216: (osittain), Koivisto, Oskari Laine (osittain), Mäki, Penna-
18217: nen, Perttilä, E. Saarinen (osittain) ja Virkki sekä varajä-
18218: sen Kääriäinen (osittain).
18219: 12         :1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
18220: 
18221: 
18222: 
18223: 
18224:                         Vastalause.
18225:     Kun allekirjoittaneet esilläolevaa asiaa käsiteltäessä ovat
18226: olleet toista mieltä kuin Valiokunnan enemmistö, pyydämme
18227: alempana saada esittää syyt mielipiteemme puolesta.
18228:     Meidän ajatuksemme mukaan niinhyvin 1908 vuoden
18229: paloapuyhdistyslakia laadittaessa syntyneet asiakirjat kuin
18230: lain muu syntymishistoria eivät osota muuta kuin lainsäätä-
18231: jän tarkoituksena olleen ettei puheenalainen laki olisi sovel-
18232: lettavissa niihin paloapuyhdistyksiin, jotka ottavat vakuu-
18233: tuksia yksinomaan kaupungeista, eikä myöskään niihin suu-
18234: riin keskinäisiin palovakuutusyhtiöihin, joiden toimialana on
18235: koko maa, joko sitten vakuutukset otetaan ainoastaan maa-
18236: seudulta taikka sekä kaupungeista että maalta. Valiokun-
18237: nan enemmistön esittämät syyt vastakkaisen mielipiteen puo-
18238: lesta eivät meistä näytä vakuuttavilta.
18239:     Ensinnäkin se yleinen lausunto, jolla silloinen vakuutus-
18240: tarkastaja alkaa valmistamansa, mainitun lain perusteena
18241: olevan asetusehdotuksen asiasta, selvästi osottaa että sa-
18242: nottu ehdotus tarkoitettiin sisältämään määräyksiä yksin-
18243: omaan maaseudulla olevien paikallisten paloapuyhdistysten
18244: järjestysmuodosta ja toiminnasta. Tämä lausunto kuulun
18245: nimittäin seuraavasti:
18246:     ,ettei lain ja asetusten määräämä paloavunantamisvel-
18247: vollisuus kihlakunnan tai pitäjän keskuudessa vastaa niitä
18248: laajan palovahingonkorvauksen vaatimuksia, joita maan
18249: taloudellinen kehitys edellyttää;
18250:     ettei tätä velvollisuutta koskevien lainmääräysten ku-
18251: moaminen vaikuttaisi häiritsevästi maalaisknntien sisäiseen
18252: talouteen, mutta sitä vastoin
18253:                          Vastalause.                      13
18254: 
18255:     että niiden säilyttämine11 on osottanut olevansa ja vast-
18256: edes on oleva esteenä ajanmukaisten paloapuyhdistysten syn-
18257: tymiselle ja niiden luonnollisen toiminnan kehitykselle.
18258:     Niin ollen on maaseudun palovalcuutusolojen kannalta
18259: toivottavaa että V altiosäätyj en 1897 vuoden valtiopäivillä
18260: tekemä alamainen anomus asiasta tulisi armossa huomioon-
18261: otetuksi ja että niinmuodoin ensinpidettäville valtiopäiville
18262: annettaisiin sensuuntainen armollinen esitys
18263:     että Rakennuskaaren 24luvun 4, 5 ja 6 §sekä armollinen
18264: asetus 4 päivältä huhtikuuta 1864, joka tarkoittaa pääsyn
18265: helpottamista Suomen maalaisten paloapuyhtiöön, tulisivat
18266: kumotuiksi.
18267:     Mutta tämän toimenpiteen ehdoksi on kuitenkin pantava
18268:     että valtion puolelta omistetaan tarpeenmukaista huo-
18269: miota pailcallisten paloapuyhdistysten järjestysmuotoon ja
18270: toimintaan.
18271:     Seuraavassa esitetään tästä erinäisiä ehdotuksia".
18272:     Esitetyn selvän lausunnon valossa on vakuutustarkasta-
18273: jan valmistaman ehdotuksen asetukseksi palovakuutusyhdis-
18274: tyksistä 1 § samaten kuin paloapuyhdistyksistä 17 päivänä
18275: huhtikuuta 1908 annetun lain 1 § meidän mielestämme tul-
18276: kittava, vaikkakin nämä pykälät todennäköisesti epähuomi-
18277: osta ovat laaditut siten että niitä sanamuotonsa perusteella
18278: voidaan soveltaa muunkinlaatuisiin keskinäisiin paloapuyh-
18279: distyksiin kuin maaseudun paikallisiin yhdistyksiin. Sama
18280: koskee myöskin mietintöön otettuja äskenmainitun asetuseh-
18281: dotuksen 1 ja 14 § :n perusteluja, jotka eivät myöskään kyl-
18282: lin selvästi ilmaise kirjoittajan edelläkerrotuin tavoin joh-
18283: dannoksi lausumaa tarkoitusta rajoittaa asetusehdotus pai-
18284: kallisiin paloapuyhdistyksiin maaseudulla.
18285:     Asiasta 1904-1905 vuosien valtiopäiville annetun armol-
18286: lisen esityksen johdanto ei myöskään osota muuta kuin että
18287: esityksen tarkoituksena oli ainoastaan maaseudun paikalli-
18288: sen palovakuutustoiminnan järjestäminen, kuten selviää tar-
18289: kastaessa tämän johdannon mietinnössäkin esitettyä si-
18290: sällystä.
18291: 14         1910.- Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
18292: 
18293:     Myöskin 1907 vuoden valtiopäiville kysymyksestä an-
18294: netun armollisen esityksen johdanto koskettelee yksinomaan
18295: paikallista palovakuutustoimintaa maaseudulla, eikä siinä
18296: viitatakaan siihen että esitys olisi tarkoittanut järjestää
18297: palovakuutustoimintaa kaupungeissa taikka käsittää suuret,
18298: koko maassa toimivat paloapuyhtiöt. Esityksen johdan-
18299: nossa on kauttaaltaan kysymys vain ,paikallisista yhdistyk-
18300: sistä", jotka ,maalaisväestön taloudellisessa elämässä täyt-
18301: tävät kylläkin tärkeän tehtävän", minkä vuoksi on ,myös-
18302: kin paikallisten vakuutusyhdistysten asettaminen asiantun-
18303: tevan tarkastuksen alaiseksi, niinkuin nyt jo on isompain·
18304: vakuutusliikkeiden laita, havaittu tarpeen vaatimaksi". Ei
18305: sanallakaan viitata siihen että samalla olisi tahdottu vetää
18306: ehdotetun lain piiriin suuret keskinäiset paloapuyhtiöt, jotka
18307: pikemmin, niinkuin viimeksi kerrotuista sanoista selviää, on
18308: asetettu esimerkeiksi paikallisia yhdistyksiä vastaan asian-
18309: tuntevaan tarkastukseen nähden. Asian luonnossakin on että
18310: näin on tehty. Sillä suurten yhtiöiden ohjesäännöt on aina
18311: hallitus tutkinut ja toimintaansa ovat ne harjoittaneet halli-
18312: tuksen myönnytyksen perusteella.
18313:     Eivät myöskään 1907 vuoden valtiopäivillä syntyneet
18314: asiakirjat anna tietoa että puheenalaisen lakiehdotuksen
18315: alaa olisi laajennettu yli sen mitä esityksen johdanto osot-
18316: ti. Sensuuntaista vaatimusta ei esitetty asiaa Eduskunnas-
18317: sa käsiteltäessä. Päinvastoin Laki- ja talousvaliokunta,
18318: joka valmistelevasti käsitteli esitystä, nimenomaan hyväksyi
18319: esityksen johdannossa lausutun kannan, kun Valiokunta
18320: asiasta antamassaan mietinnössä lausuu seuraavasti: ,Ar-
18321: mollisen esityksen johdannossa esitettyihin syihin perustuen
18322: pyytää Valiokunta ehdottaa nyt kysymyksessä olevan laki-
18323: ehdotuksen pääasiassa Eduskunnan hyväksyttäväksi". Suu-
18324: ren valiokunnan mietintö taasen rajoittuu yksinkertaisesti
18325: Laki- ja talousvaliokunnan asiasta antaman mietinnön
18326: puoltamiseen.
18327:     Mikäli 1908 vuoden paloapuyhdistyslain esitöistä käy
18328: päättäminen, pitää sentähden allekirjoittaneiden mielestä
18329:                           Y astalause.                       15
18330: paikkansa että puheenalainen laki on tarkoitettu käsittä-
18331: mään ainoastaan paikallisen palovakuutustoiminnan m!ta~
18332: seudulla, muttei soveltumaan niihin keskinäisiin paloapuyh-
18333: distyksiin, jotka ottavat vakuutuksia yksinomaan kaupun~
18334: geista eikä myöskään suuriin paloapuyhtiöihin, joiden toi-
18335: minta käsittää koko maan. Ne esitöistä otetut sitaatit
18336: päinvastaiseen suuntaan, joihin V aHokunnan enemmistö on
18337: viitannut, eivät ole omansa jääväämään sanottua. Sillä osak~
18338: si ovat nämä sitaatit luettavat muun tekstin yhteydessä;
18339: osaksi tuskin on oikein antaa muutamille vakuutustarkasm-
18340: jan valmistaman asetusehdotuksen erikoisperusteluissa ole~
18341: Yille lausunnoille sellainen sisällys, joka on ehdottomasti
18342: ristiriidassa sen yleisen lausunnon kanssa, jolla hän määrit-
18343: telee ehdotuksen käsittämän alan.
18344:     Mutta 1908 vuoden lain 1 § ei, kuten mietinnössäkin on
18345: sanottu, sisällä mainittuun suuntaan menevää rajoitusta, kun
18346: sitä vastoin 18 § on ristiriidassa tällaisen yleisen sanamll.o-
18347: dostuksen kanssa siinä että pykälän kolme ensimäistä mo-
18348: menttia kauttaaltaan koskevat vain paikallisia paloapuyh-
18349: distyksiä maaseudulla. Asiasta voimassa olevat säännökset
18350: ovat niinmuodoin keskenään ristiriitaiset ja epäselvät, huo-
18351: limatta siitä että, kuten äsken esitettiin, puheenalaisen lain-
18352: säädäntötoimen tarkoituksen täytyy katsoa olevan jokseen-
18353: kin selvän. Sen vuoksi ei olekaan ihmeteltävää että on il-
18354: mennyt eri mieliä sanotun lain vaikutuspiirin rajoista. Huo-
18355: mattavimmat epäkohdat sellaisesta tulkinnasta, jonka mu-
18356: kaan kaikkien maassa toimivien keskinäisten paloapuyhtiöi-
18357: den olisi saatettava sääntönsä yhdenmukaisiksi 1908 vuoden
18358: lain määräysten kanssa, on edellä mietinnössä lueteltu.
18359: Näitä epäkohtia ei tosin ole arvattava liian suuriksi. Mutta~
18360: niiden merkitys on mielestämme kuitenkin suurempi kuilll
18361: Valiokunnan enemmistö on tahtonut myöntää.
18362:     Tähän nähden ja kun ei näy olevan kylliksi syitä pakot-
18363: taa sellaiset yhdistykset, joista se tuntuu haitalliselta, alis-
18364: tumaan 1908 vuoden lain määräyksiin, jotka alkuperäisesti
18365: tarkoitettuina paikallisia paloapuyhdistyksiä varten maa)
18366: 16         1910. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 9.
18367: 
18368: seudulla, eräiltä osin eivät täysin sovellu suurille palo-
18369: vakuutusyhtiöille, on esilläolevan eduskuntaesityksen tar-
18370: koitus meidän käsityksemme mukaan huomiota ansaitseva.
18371: Tämän lisäksi tulee vielä se syy että täydellisen lainsäädän-
18372: nön aikaansaaminen vakuutustoimen alalla, merivakuutusta
18373: lukuunottamatta, voidaan sanoa olevan päiväjärjestyksessä
18374: sen johdosta että Lainvalmistelukunnalle on annettu tätä tar-
18375: koittava tehtävä, jolloin suurten paloapuyhdistysten toi-
18376: mintaa tarkoituksenmukaisesti järjestävien yleisten lain-
18377: säännösten tarve luonnollisesti myös otetaan harkittavaksi.
18378: Ei niin ollen näytä olevan pakottavien syiden vaatimaa laa-
18379: jentavasti tulkitsemalla 1908 vuoden lakia tehdä sen osit-
18380: tain sopimattomat määräykset ohimenevästi sovellutetta-
18381: viksi suuriin paloapuyhtiöihin maassa.
18382:     Se 1908 vuoden lain selventäminen, joka olisi tarpeen
18383: saattamaan lain sanamuodon täydellisesti yhdenmukaiseksi
18384: sen tarkoituksen kanssa, saavutettaneen kuitenkin sopivaru-
18385: min lainselityksen kautta uudestaan muodostamaila sanotun
18386: lain 1 §. Tämän nojalla saamme kunnioittaen ehdottaa,
18387: 
18388:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja Hä-
18389:            nen Keisarillisen Majesteettinsa armossa vahvis-
18390:            tettavaksi lähettäisi settmavan ehdotuksen
18391: 
18392: 
18393:                          Asetukseksi
18394:  paloapuyhdistyksistä 17 päivänä huhtikuuta 1908 annetun lain
18395:            1 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
18396: 
18397:    Täten säädetään että paloapuyhdistyksistä 17 paiVana
18398: huhtikuuta 1908 annetun lain 1 § on muutettava näin kuu-
18399: luriksi:
18400:                                1 §.
18401:    Tässä laissa mainitun paloapuyhdistyksen tarkoitus on
18402: vakuutuksenottajain keskinäisellä vastuulla antaa vakuu-
18403: tuksia maaseudulla sattuvan palovahingon varalta. Vas-
18404:                          Vastalause.                      17
18405: 
18406: tuu on joko rajaton taikka yhdistyksen sääntöjen määräyk-
18407: sellä rajoitettu.
18408:      Paloapuyhdistyksen osakkaita ovat sen vakuutuksenotta-
18409: jat.
18410:      Sellaisen yhdistyksen toiminta-alue käsittäköön maaseu-
18411: tua pienemmän tai suuremman osan, mutta ei sitä kokonaan.
18412: 
18413:    Helsingissä 1.8 päivänä toukokuuta 1910.
18414: 
18415: 
18416:         Julius Grotenfelt.             A. .J. Bäck.
18417: 
18418: 
18419: 
18420: 
18421:                                                       2
18422: Helsingissä, KeisariLlisen Sonaatin KirjapaiP oBsa, l ~ilO.
18423: II.
18424:                1910. -   Anomusmietintö N :o 1.
18425: 
18426: 
18427: 
18428: 
18429:                  Työväenasiain         valiokunnan      mie-
18430:            t i n t ö N : o 1 Eduskunnassa tehtyjen anomusehdo-
18431:            tuksien johdosta, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja
18432:            vanhuusvakuutuksen järjestämistä.
18433: 
18434:    Suomen Eduskunta on Valmistelevaa käsittelyä varten
18435: Työväenasiain valiokuntaan lähettänyt edustaja A. Salon
18436: y. m. anomusehdotuksen n :o 1 yleisen vanhuus- ja ansio-
18437: kyvyttömyys- sekä leskien ja orpojen vakuutuksen aikaan-
18438: saamisesta ja edustaja A. Kaarneen anomusehdotuksen n :o
18439: 5 työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen sekä leskien ja
18440: orpojen ynnä sairaiden ja työttömien avustamisen järjestä-
18441: misestä (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet IX, siv. 631-633).
18442: 
18443:     Nykyaikaisen liike-elämän kehityksestä yhteiskunnan
18444: kaikilla aloilla on muun muassa ollut seurauksena ruumiil-
18445: lista työtä tekeväin kansalaisten entistään enemmän vaa-
18446: ranalainen asema sekä useinkin ennenaikainen työkyvyn
18447: vähentyminen tai menetys. Työväensuojeluslainsäädännön
18448: kautta on kyllä tätä asiantilaa paranneltu, vaan sillä ei tie-
18449: tenkään kaikkia vaaroja ja epäkohtia voida poistaa. Sai-
18450: ras- ja tapaturmavakuutuksen tehtävät taas rajoittuvat eri-
18451: tyisten syiden aiheuttaman, useinkin verrattain lyhytaikai-
18452: sen työkyvyttömyyden seurausten lieventämiseen. Vaan
18453: pysyväisesti työkyvyttömäksi joutuminen on säälittävin
18454: onnettomuus, joka saattaa kohdata työntekijää, ja kammot-
18455: tavana tämä kohtalo häntä uhkaa, ellei ennen, niin ainakin
18456: vanhuuden päivinä. Näin ollen ja koska työntekijän ainoa
18457: pääoma useinkin on hänen työvoimansa, tulee valtion, joka
18458: sekin osaltaan siitä hyötyy, tällaisissa tapauksissa, mikäli
18459: mahdollista, tukea vähäväkisten taloudellista asemaa työ-
18460: kyvyttömyyden ja vanhuuden varalta.
18461:   2            1910. -   Anomusmietintö N :o 1.
18462: 
18463:     Ensimäinen valtio, joka lainsäädäntötietä on ryhtynyt
18464: järjestämään työkyvyttömyysavustusta muussa kUin vai-
18465: vaisavun muodossa, on Saksa, jonka työkyvyttömyys- ja
18466: vanhuusvakuutusta koskeva laki astui voimaan 1891 vuo-
18467: den alusta. Tämä laki nojautuu pakollisen vakuutuksen
18468: periaatteeseen, ja sen säätämän vakuutuspakon alaisia ovat
18469: kaikki 16 vuotta täyttäneet; jotka ovat toisen palkkatyössä.
18470: Sen ohessa saavat ne, jotka elävät samallaisissa taloudelli-
18471: sissa oloissa kuin vakuutuspakon alaiset, vapaaehtoisesti
18472: liittyä vakuutukseen. Vakuutusmaksut suoritetaan viikko-
18473: maksuina, joiden suuruus riippuu työntekijällä vuoden
18474: aikana olleesta työansiosta, ja työntekijät ovat tätä varten
18475: ryhmitettyinä viiteen palkkaluokkaan. Vakuutusmaksun
18476: suorittaa etukäteen työnantaja ja perii siitä toisen puolen
18477: palkanmaksussa työntekijältä. Eläkkeen saa kukin työky-
18478: vyttömäksi joutunut, joka on maksanut tahi saanut hyväk-
18479: seen luetuksi ainakin pienimmän laissa määrätyn luvun
18480: viikkomaksuja. Vanhuuseläkkeen saamisen ehtona on -
18481: työkyvyttömyyteen katsomatta - vähintään 7'0 vuoden ikä
18482: sekä vaatimus, että vakuutusaikana on suoritettu ainakin
18483: 1,200 viikkomaksua. Kaikki eläkkeet sisältävät valtion va-
18484: roista maksettavan osan, joka eläkkeensaajan tuloista riip-
18485: pumatta on kaikille 50 Saksan markkaa (62 markkaa 50
18486: penniä). Vakuutuslaitoksen maksettava rahamäärä on
18487: työkyvyttömyyseläkkeessä kokoonpantu kahdesta osasta,
18488: joista toinen, pohjamäärä, on kaikille samaan tuloluokkaan
18489: kuuluville muuttumaton, kun sitä vastoin toinen osa, koro-
18490: tl1smäiirii, riinnuu kussakin luokassa suoritetuista viikko-
18491: maksuista siten, että kutakin suoritettua viikkomak-
18492: sua kohti tulee pieni, laissa määrätty lisäys vuosieläkkee-
18493: seen. Vanhuuseläke on yleensä jonkun verran suurempi
18494: kuin saman luokan työkyvyttömyyseläkkeen pohjamäärä,
18495: mutta siihen ei kuulu korotusmäärää. Jos vakuutettu nai-
18496: nen menee naimisiin, maksetaan hänelle takaisin puolet hä-
18497: nen puolestaan suoritetuista valruutusmaksuista.
18498:     Vuonna 1909 suoritettiin Saksassa, jossa vakuutettujen
18499: Juku oli noin 15 miljoonaa eli 24 % koko väkiluvusta, va-
18500:             Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.          3
18501: 
18502: kuutusmaksuina noin 220,000,000 Suomen markkaa ja eläk-
18503: keinä maksettiin noin 200,000,000 markkaa, josta valtion
18504: varoja oli noin 63 miljoonaa markkaa.
18505:     Useissa muissa Europan maissa, kuten Itävallassa ja
18506: Alankomaissa, pyritään nykyään ratkaisemaan puheena
18507: olevaa vakuutusasiaa noudattamalla pääasiassa Saksan esi-
18508: merkkiä. Molemmissa näissä maissa on lakiehdotuksia
18509: annettu eduskunnan harkittavaksi. Itä v a 11 a n lakieh-
18510: dotus vuodelta 1908 eroaa Saksan laista etupäässä siinä,
18511: että vanhuusc;Jläke lasketaan samojen perusteiden mukaan
18512: kuin työkyvyttömyyseläke; se on yhtä suuri kuin se työky-
18513: vyttömyyseläke, minkä vakuutettu saisi, jos hän tulisi työ-
18514: kyvyttömäksi sinä hetkenä, jolloin oikeus vanhuuseläkkeen
18515: saamiseen alkaa. Tämä ikä on ehdotettu 65 vuodeksi.
18516: A 1 a n k o m a i d en vuonna 1907 eduskunnalle annetun
18517: lakiehdotuksen mukaan alkaisi vanhuuseläkkeen maksami-
18518: nen 65 vuoden iässä, eikä nuoremmalla iällä työkyvyttö-
18519: miksi joutuville myönnettäisi eläkettä. Sen sijaan ehdo-
18520: tetaan vakuutetun leskelle eläke, jos hän on täyttänyt 65
18521: vuotta, ja jos leski itse on ollut vakuutettu, myönnetään hä-
18522: nelle molemmat eläkkeet. No r j a s s a ja Ruotsissa
18523: on jo varattu valtiovaroja työkyvyttömyys- ja vanhuus-
18524: vakuutuksen toimeenpanemista varten, ja molemmissa
18525: maissa valmistellaan siitä lakiehdotusta, joka Norjassa on
18526: päiitetty järjestettäväksi yleisen kansanvakuutuksen poh-
18527: jalle.
18528:     Ranskassa k i n, jossa viimeisiin vuosiin saakka
18529: yleensä on jyrkästi vastustettu pakollista vanhuusvakuu-
18530: tusta ja koetettu saada asia ratkaistuksi vapaaehtoisen
18531: toiminnan kautta, on äskettäin julkaistu eduskunnan tällä
18532: istuntokaudella hyväksymä työväen vanhuudenvakuutus-
18533: laki, joka sanomalehtitietojen mukaan perustuu pakolli-
18534: suuden periaatteeseen ja on muutenkin pääasiallisesti sak-
18535: salaisen lain mukainen. Sen mukaan saavat toisen palve-
18536: luksessa olevat työläiset, joiden vuosipalkka ei nouse yli
18537: 3,000 markan, täytettyään 65 vuotta ja suoritettuaan va-
18538:                 1910. -   Anomusmietintö N :o 1.
18539: 
18540: kuutusmaksujaan 30 vuoden aikana, oikeuden 414 frangin
18541: vliosieläkkeeseen. Tehtyjen laskelmien mukaan tulisi laki
18542: käytännössä tuottamaan valtiolle ensimäisinä vuosina 108
18543: miljoonan franginmenot pakollisesta vakuutuksesta. Tämän
18544: lisäksi tulisi valtio vapaaehtoisesti vakuutettujen hyväksi
18545: suorittamaan noin 30 miljoonaa :frangia. Sitäpaitsi suorit-
18546: taa valtio 18-20 miljoonaa frangia hoitokustannuksiin.
18547: Laki astuu voimaan v. 1911. Sen kautta tulisi noin
18548: 10% miljoonaa ranskalaista pakollisen vakuutuksen alai-
18549: seksi ja vapaaehtoisesti vakuuttautuvain luku on arvioitu 6
18550: miljoonaksi. Valtio ottaa osaa eläkkeisiin 60 frangilla ku-
18551: takin vakuutettua kohti, joka on täyttänyt 65 vuotta ja 30
18552: vuotena on suorittanut vakuutusmaksunsa, miehet 9 fran-
18553: gia ja naiset 6 frangia vuodessa.
18554:     En g l a n n i s s a, jossa työkyvyttömyys- ja vanhuus-
18555: vakuutus viime aikoihin saakka on pääasiallisesti ollut kan-
18556: salaisten vapaan yhteenliittymyksen varassa, on viime vuo-
18557: den alusta astunut voimaan uusi vanhuuseläkettä koske-
18558: va laki, jonka mukaan jokainen, joka on ainakin 20
18559: vuotta ollut Englannin alamainen ja edelleen siellä asuu,
18560: saa täytettyään 70 vuoden iän oikeuden eläkkeeseen valtion
18561: varoista, jolleivät hänen vuositulonsa nouse 31 puntaan 10 s.
18562:  (noin 790 markkaa). Eläkkeen suuruus riippuu eläkkeen-
18563: saajan vuosituloista viidessä eri eläkeluokassa ja on suurin
18564: eläke 13 puntaa (noin 325 markkaa) ja pienin 2 puntaa 2
18565: s. (noin 65 markkaa). Edellinen annetaan eläkkeensaajalle,
18566: jonka vuositulot eivät nouse yli 21 puntaa (noin 530 mark-
18567: kaa) ja jälkimäinen sille, jonka vuositulot ovat 28 punnan
18568: 17·s:n ja 31 punnan 10 s:n välillä (noin 725 ja 790 mark-
18569: kaa). Sille, joka on vaivaishoidon alainen, ei makseta
18570: mitään eläkettä. Yhdessä eläväin aviopuolisojen tulot ovat
18571: yhteenlaskettavat ja kumpaisenkin varalle luettava siitä
18572: }3Uolet. ·Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä 70 vuotta
18573: nuoremmille..
18574:     A u s t r a l i a n liittovaltioissa, joissa on voimassa koko
18575: liittoa koskeva laki vuodelta 1908, maksetaan sekä vanhuus.-
18576:             Työkyvyttömyys- ja vanhuunakuutu!l.           5
18577: 
18578: että työkyvyttömyyseläkettä muille, paitsi ulkomaalaisille
18579: ja alkuasukkaille. Vanhuuseläkkeen saantia varten on eh-
18580: tona yleensä vähintään 65 vuoden ikä, jonka ohessa vaadi-
18581: taan, että eläkkeensaaja on asunut maassa 25 vuotta. Työ-
18582: kyvyttömyyden perusteella saavat eläkettä ne, jotka ovat
18583: yli 16 vuoden sekä ovat asuneet maassa vähintään 5
18584: vuotta, jotapaitsi eläkkeensaajan koko omaisuus sekä van-
18585: huus- että työkyvyttömyyseläkkeen saantia varten ei saa
18586: nousta yli 7,800 markan. Eläkkeen suuruus on viranomai-
18587: sen määrättävä kussakin eri tapauksessa eläkkeensaajan
18588: omaisuussuhteiden perusteella, kuitenkin siten ettei se saa
18589: olla alle 650 markkaa eikä yli 1,300 markan.
18590: 
18591: 
18592: 
18593: 
18594:     S u o m e s s a herätettiin kysymys yleisen vanhuusva-
18595: kuutuksen aikaansaamisesta ensi kerran vuoden 1888 val-
18596: tiopäivillä porvarissäädy lle annetussa anomusehdotuksessa,
18597: jonka valtiosäädyt hyväksyivät. Tämän johdosta vuonna
18598: 1889 asetettu komitea ei kuitenkaan katsonut olevan aihetta
18599: ehdottaa tuollaista vakuutusta, vaan tyytyi vaatimukseen,
18600: että työväen eläkekassat saatettaisiin tarkastuksen alaisiksi.
18601: Vuonna 1900 anoivat valtiosäädyt, että hallitus hankkisi
18602: selvityksen parhaimmasta tavasta, jolla voitaisiin edistää
18603: työväen ja siihen verrattav:ain henkilöiden vakuutusta sel-
18604: laisen pysyväisen työkyvyttömyyden varalta, joka johtuu
18605: vanhuudesta tai muista paitsi tapaturman aiheuttamista
18606: syistä. Hallituksen tämän johdosta vuonna 1904 asettama
18607: komitea antoi vuonna 1908 mietintönsä asiasta, ja on sit-
18608: temmin Senaatin toimenpiteestä erinäiset viranomaiset ja
18609: yhdistykset antaneet lausuntonsa mietinnöstä ynnä siihen
18610: liittyvistä laki- ja ohjesääntöehdotuksista.
18611:     Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusta koskevassa eh-
18612: dotuksessaan asettuu komitea pakollisen vakuutuksen kan-
18613: nalle, pitäen sitä ainoana keinona saada vakuutus kyllin te-
18614: hokkaaksi ja tarkoitustaan vastaavaksi. Vakuutuspakon
18615:   6            1910. -   Anomusmietintö N :o 1.
18616: 
18617: alaisiksi joutuisivat kaikki toisen työssä palkkaa vastaan
18618: olevat, 15 ikävuotta täyttäneet kansalaiset muutamilla har-
18619: voilla poikkeuksilla, joista mainittakoon sellaiset valtion,
18620: kunnan, seurakunnan, yleisen laitoksen ja yksityisen palve-
18621: luksessa olevat virka- ja toimimiehet, joiden vuositulot ovat
18622: 2,500 markkaa suuremmat; ne, jotka ainoastaan tilapäisesti
18623: ovat toisen työssä, jos vain heidän vuositulonsa nousevat
18624: äsken mainittuun määrään; sekä ne, jotka palkkana työs-
18625: tään saavat ainoastaan vapaan ylläpidon. Pyynnöstä voi-
18626: daan vielä vakuutuspakosta vapauttaa nekin, jotka eivät ole
18627: varsinaisen palkkatyöläisen asemassa. Jotta sellaisetkin
18628: vähätuloiset, jotka eivät ole toisen palkkatyössä, pääsisivät
18629: hyväkseen käyttämään puheenaolevan vakuutuksen etuja,
18630: olisi pakollisen vakuutuksen rinnalla myöskin tarjottava
18631: tilaisuus vapaaehtoiseen vakuutukseen niille, joiden vuosi·
18632: tulot eivät ole 2,500 markkaa suuremmat ja jotka eivät ole
18633: täyttäneet 35 vuoden ikää. Yleistä kansanvakuutusta ko-
18634: mitea ei ole puoltanut, koska vakuutusmaksujen säännölli-
18635: nen ja tarkka periminen kävisi kovin vaikeaksi.
18636:     Lähtien siitä periaatteesta, että vakuutuksen ehdotto-
18637: masti vaatimat vakuutusmaksut pääasiassa ovat suoritet-
18638: tavat työstä syntyneen tuotannon tuloksista, asettuu laki-
18639: ehdotus saksalaisen lain kannalle, jonka mukaan työnan-
18640: taja ja työntekijä suorittavat kumpikin puolet vakuutus-
18641: maksuista. Vakuutusmaksut suoritettaisiin viikkomaksui-
18642: na käyttämällä saksalaista merkkijärjestelmää. Pakolli-
18643: sesti vakuutettujen viikkomaksut olisivat maksajan työan-
18644: sion mukaan eri suuret, kuudessa eri luokassa. Vapaaehtoi-
18645: sesti vakuutukseen liittyvät olisivat sitä vastoin oikeutetut
18646: suorittamaan vakuutusmaksunsa missä edellä mainituista
18647: luokista itse haluavat. Valtiokin ottaisi osaa vakuutuksen
18648: kustannuksiin siten että se maksaisi vakuutusta varten pe-
18649: rustettavan laitoksen hoidon kokonaan, takaisi sen sitou-
18650: mukset sekä antaisi määrätyn lisän maksettavaan eläkkee-
18651: seen.
18652:             Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.          7
18653: 
18654:     Eläkkeeseen oikeutettu olisi jokainen pysyväisesti taikka
18655: vähintään neljäksi kuukaudeksi työkyvyttömäksi joutunut
18656: vakuutettu, joka ainakin neljä vuotta on ollut vakuutuk-
18657: sessa, jos hänen hyväkseen on suoritettu vakuutusmaksuja
18658: vähintään 150 viikolta. Työkyvyttömänä pidettäisiin
18659: yleensä se, jonka työkyky työvoimain heikontumisen täh-
18660: den on siten alentunut, että hän sellaisella työllä, jota hä-
18661: nen voimiinsa ja kehitykseensä nähden katsotaan voitavan
18662: häneltä vaatia, pystyy ansaitsemaan ainoastaan kolmannen
18663: osan siitä tulosta, jonka hänen työalallaan toimiva, kyvyl-
18664: tään häneen verrattava terve henkilö paikkakunnalla an-
18665: saitsee. Jos tuo vertaustulo ei nousisi 300 markkaan, olisi
18666: vakuutettu pidettävä työkyvyttömänä jo silloin, kun hä-
18667: nen työansionsa olisi vähentynyt puoleen vertaustulosta.
18668: Työkyvyttömyyteen katsomatta olisi eläkkeeseen oikeutettu
18669: jokainen 65 ikävuotta täyttänyt vakuutettu, joka on ollut
18670: vakuutuksessa 30 vuotta ja jonka hyväksi on suoritettu va-
18671: kuutusmaksuja vähintään 1,200 viikolta.
18672:     Sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeen suuruus
18673: määrätään samojen perusteiden mukaan, niin että vanhuus-
18674: eläke tulisi olemaan yhtä suuri kuin se työkyvyttömyyselä-
18675: ke, jonka vakuutettu saisi, jos hän, päästyään 65 vuoden
18676: ikään, tulisi työkyvyttömäksi. Puheena oleva vuosieläke
18677: on kokoonpantu kahdesta osasta, pohjamäärästä ja koro-
18678: tusmäärästä,joista pohjamäärä on kaikissa eläkkeissä sama,
18679: ehdotuksen mukaan 50 markkaa, ja korotusmäärä 20 %
18680: vakuutetun hyväksi luettavien vakuutusmaksujen sum-
18681: masta. Jokaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen olisi valtion
18682: varoista lisättävä 50 markkaa, ja niinikään vanhuuseläk-
18683: keeseen, jolleivät eläkkeensaajan vuositulot, eläkettä lu-
18684: kuunottamatta, nouse 400 markkaan. Jos vanhuuseläk-
18685: keen saajan vuositulot ovat 400-600 markkaa, olisi lisäys
18686: 25 markkaa, ja jos ne nousevat 600 markkaa suuremmiksi,
18687: ei valtio antaisi mitään lisää vanhuuseläkkeeseen.
18688:     Jos vakuutettu kuolee, ennenkuin hän on saanut elä-
18689: kettä, ja häneltä jää 15 vuotta nuorempi lapsi, maksettai-
18690:   8            1910. -   Anomusmietintö N :o 1.
18691: 
18692:  siin puolet hänen hyväkseen suoritetuista vakuutusmak-
18693: suista takaisin perheelle. Leskellä ei siis omasta puoles-
18694:  taan olisi mitään takaisinsaantioikeutta. Vakuutuksesta
18695: luopuva voisi saada vakuutusmaksuja takaisin, ainoastaan
18696:  jos hän, saatuansa virastaan 500 markan eläkkeen tai siir-
18697: ryttyään toisen maan alamaiseksi, lain mukaan on velvolli-
18698: nen luopumaan vakuutuksestansa tahi jos hän, jouduttuaan
18699: tapaturman kautta työkyvyttömäksi, tapaturmavakuutuk-
18700: sen nojalla saa niin suuren eläkkeen, ettei hänelle makseta
18701: työkyvyttömyyseläkettä.
18702:      Välittävänä säännöksenä on ehdotettu, että kahden vuo-
18703: den kuluessa siitä, kuin laki olisi astunut voimaan, saa se,
18704: joka on 60 vuotta nuorempi, liittyä vakuutukseen. Koska
18705: hän tulisi ainoastaan lyhyen ajan suorittamaan vakuutus-
18706: maksuja laitokselle ja hänelle myönnetyt oikeudet siten tu-
18707: lisivat lisäämään muiden vakuutettujen suorituksia, eh-
18708: dottaa komitea, että valtio maksaisi hänen puolestaan avus-
18709: tuksen, jonka suuruus riippuu maksajan itsensä suoritta-
18710: mista vakuutusmaksuista sekä siitä, missä iässä hän liittyy
18711: vakuutukseen.
18712:      Vakuutuksen toimeenpaneminen koko maassa olisi us-
18713: kottava yhteiselle vakuutuslaitokselle, joka olisi Eduskun-
18714: nan valitsemien vakuutusvaltuusmiesten valvonnan alai-
18715: nen. Vakuutuslaitoksen johto olisi hallituksen asettamain
18716: virkamiesten hoidettavana, mutta sen alempi, maan kaik-
18717: kiin osiin haaraantuva toiminta olisi, mikäli suinkin mah-
18718: dollista, uskottava vakuutettujen ja työnantajain valitse-
18719: mille luottamusmiehille. Suuremman joutuisuuden ja yh-
18720: denmukaisuuden saavuttamiseksi niiden riitaisuuksien rat-
18721: kaisemisessa, joita vakuutuslaitoksen ja vakuutetun vä-
18722: lillä ehkä syntyy, olisi ensimäiseksi oikeusasteeksi perustet-
18723: tava kuhunkin lääniin erityinen vakuutusoikeus.
18724:      Yleiskatsauksen saavuttamiseksi yhdistetään seuraa-
18725: vaan tauluun muutamia numerotietoja komitean ehdotuk-
18726: sesta.
18727:                  Työkyvsttömyys- ja vanhuusvakuutus.                                       9
18728: 
18729:                                                     "0
18730:                                                     .....   Ul
18731:                         <l
18732:                         .....                               8           "0
18733:                                                                         .....       <~Sg"
18734:                         .....               ~
18735:  ~               rni'r'~
18736:                         i'r'
18737:                                    <l
18738:                                    ~
18739:                                 1-oi'r'
18740:                                                8.
18741:                                             '<t:l
18742:                                           Ul:;€4
18743:                                                             i'r'        <l>
18744:                                                                        t:l
18745:                                                                    <l> .....
18746:                                                                    ..... t:~
18747:                                                                                     10 '< 1::1
18748:                                                                                     g.~
18749:                                                                                 rn~'~'.,...
18750:                                                                                                s·
18751:                  s~a-
18752:                                 <l> 0
18753:                                                                    ~<l          8 1i<l>1 ~.«;
18754:                                 §s        ~ 5i70:
18755:  0
18756:  !:l=
18757:  ?'
18758:                  •l'r'"''""
18759:                       ?' ~
18760:                         ::r
18761:                                 ~:~
18762:                                   ?
18763:                                           . ~g....
18764:                                             '---'
18765:                                                     .,...
18766:                                                                    ~
18767:                                                                     ~~:r
18768:                                                                 '-f~::~
18769:                                                                         e;
18770:                                                                         1::1
18771:                                                                                 i'r'...-
18772:                                                                                 .   ~"''<
18773:                                                                                          10 o:
18774: 
18775: 
18776:                                                                                      <l>§~
18777:                                                                                      ·~o.~
18778:                                                                                                i'r'
18779: 
18780: 
18781:                         0                                               <ll
18782:                          '                          o:                    '         ...__..-~ 9:
18783:                                                      '
18784:   I.              -   5:-       14        104:20            133:60              170:-
18785:  II.            5:- 7:50        22        106:60            152:80              210:-
18786: m.            7:50-11:-         30        109:-             172:-               250:-
18787: IV.          11:--17:-          44        113:20            205:60              320:-
18788:  V.          17:--25:-          60        118:-             244:-               400:-
18789: VI.              yli 25:-       80        124:--            292:-               500:-
18790:     V akuutettujen luvun on komitea arvioinut noin yhdeksi
18791: miljoonaksi ja on silloin tähän luettu 80 % kaikista 15-65
18792: vuoden iässä olevista miehistä ja 40 % kaikista samaan ikä-
18793: ryhmään kuuluvista naisista. Vakuutusmaksut nousisivat
18794: lähes 10 miljoonaan markkaan vuodessa. Valtion menoja
18795: olisi kaikkiaan komitean arviolaskujen mukaan alkuvuosi-
18796: na noin 4 miljoonaa markkaa, alentuen siitä niin, että ne
18797: kymmenentenä toimintavuotena olisivat noin 3 miljoonaa
18798: markkaa, josta alkaen vähitellen kasvaisivat, kunnes noin
18799: 25 vuoden kuluttua saavuttavat korkeimman määränsä,
18800: noin 9 miljoonaa markkaa.
18801:     Molemmissa Valiokunnan käsiteltäviksi annetuissa
18802: anomusehdotuksissa ehdotetaan eläkkeen myöntämistä val-
18803: tion varoista jokaiselle määräikään joutuneelle, vaatimatta
18804: eläkkeensaajalta tahi hänen puolestaan vakuutusmak-
18805: sujen suorittamista. Toisessa anomusehdotuksessa tä-
18806: mä maksuton eläkeoikeus rajoitetaan varattomimpiin,
18807: vanhuuttaan työkyvyttömiin, ja sekä eläkkeen suuruus
18808: että eläkeikä jätetään tarkemmin määräämättä, kun sitä
18809: vastoin toisessa anomusehdotuksessa oikeus ainakin 350
18810: 
18811:         1)   Saavutetaan 150 viikkomaksulla.
18812:         2)   Saavutetaan 1,200 viikkomaksulla.
18813:         3)   Saavutetaan 2,500 viikkomaksulla.
18814:   10           1910. -   Anomusmietintö N :o 1.
18815: 
18816: markan maksuttomaan eläkkeeseen ehdotetaan kaikille työ-
18817: väen luokkaan kuuluville ja samassa taloudellisessa ase-
18818: massa oleville, 55 vuotta täyttäneille tahi aikaisemmin työ-
18819: kyvyttömiksi joutuneille sekä että tällaisen eläkelaitoksen
18820: perustamiseen tarvittavat varat koottaisiin yleisen omai-
18821: suus-, perintö- ja asteettain nousevan tuloveron kautta.
18822:     Viimeksi mainittua maksuttoman eläkkeen muotoa on
18823: valiokunnan vähemmistö kannattanut. Valiokunta ei ole
18824: kuitenkaan voinut tätä katsantokantaa hyväksyä.
18825:     Valtion menoista Englannissa maksuttomiin eläkkeisiin
18826: löytyy luotettavia tietoja ainoastaan 1909 vuoden 9 ensimäi-
18827: seltä kuukaudelta, jolloin ne olivat 6, 1 miljoonaa puntaa,
18828: vaan on niiden arvioitu sanotun vuoden kuluessa tekevän
18829: lähes 8 miljoonaa puntaa eli noin 200 miljoonaa markkaa.
18830: Uuden lain vaikutuksesta Australiassa ei Valiokunta ole
18831: onnistunut varmoja numerotietoja saamaan.
18832:     Jos Suomessa kaikki työväkeen kuuluvat ja samassa ta-
18833: loudellisessa asemassa olevat kansalaiset saisivat eläkkeen,
18834: jäisi edellä mainitun komitean laskelmien mukaan korkein-
18835: taan 12 <jo eläkeikään tulleesta väestöstä eläkettä saamatta.
18836: Koska 1906 vuoden alussa oli 55 vuotta täyttäneitä kaik-
18837: kiaan noin 359,700 henkeä, olisi silloin ollut eläkkeeseen
18838: oikeutettuja noin 316,500, joten ainoastaan vanhuuseläkkei-
18839: siin olisi tarvittu 110,800,000 markkaa. Tätä menoerää
18840: voitaisiin tietysti jonkun verran vähentää siten, että elä-
18841: kettä myönnettäisiin vain niille, joiden tulot nousevat
18842: ainoastaan huonosti palkatun työväen tulojen rinnalle.
18843: Mutta missään tapauksessa ei saata edellyttää eläkkeeseen
18844: oikeutettujen lukua pienemmäksi kuin 75 % :ksi eläkeiässä
18845: olevista, jolloin vanhuuseläkkeisiin olisi vuonna 1906
18846: tarvittu 94,400,000 markkaa. Jos ikäraja asetettaisiin ku-
18847: ten Australiassa 65 :n tahi kuten Englannissa 70 vuoden
18848: ikään ja oletetaan, että 75 % eläkeiässä olevista saisi elä-
18849: kettä, menisi vanhuuseläkkeisiin 41,200,000 tai 23,600,000
18850: markkaa. Kaikkiin näihin menoihin olisi vielä lisättävä
18851: niiden henkilöiden eläkkeet, jotka joutuvat työkyvyttömik-
18852:             Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.           11
18853: 
18854: si ennenkuin saavuttavat ikärajan; sen menon on komitea
18855: laskenut 10,300,000 markaksi, jos ikäraja olisi 55 vuotta.
18856: Ikärajan ollessa 65 tai 70 vuoden kohdalla, vaadittaisiin
18857: tähän tarpeeseen todennäköisesti 17,200,000 tai 23,600,000
18858: markkaa vuodessa. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet
18859: vaatisivat siis yhteensä, aina sen mukaan alkaisiko van-
18860: huuseläke 55, 65 tai 70 vuoden iästä, 104,700,000 tai
18861: 58,400,000 tai 47,200,000 markkaa vuodessa. Mainitut lu-
18862: vut perustuvat tosin ainoastaan arviolaskuihin ja ne vähe-
18863: nevät jonkun verran sen kautta, että osa vakuutetuista tu-
18864: lisi saamaan tapaturmavakuutuksen nojalla eläkettä. Mut-
18865: ta ne osottavat kaikissa tapauksissa, että anomusehdotuk-
18866: sissa ehdotettuun tapaan järjestettyihin ·vanhuus- ja työ-
18867: kyvyttömyyseläkkeisiin menisi valtiolta niin suuria raha-
18868: määriä, ettei maamme mitenkään voisi yksistään puheena
18869: olevaan, kyllä kaikkien tärkeäksi tunnustamaan tarkoituk-
18870: seen niitä uhrata muita yleisiä tarpeita syrjäyttämättä ja
18871: verovelvollisia liiaksi rasittamatta, vaikka nykyiseen vero-
18872: tukseen tehtäisiinkin ajanmukaisia muutoksia.
18873:      Valiokunta, joka ei tietysti voi käydä tarkastamaan yl-
18874: lämainitun komitean mietintöä, mikäli koskee siinä ehdo-
18875: tetun vakuutuksen teknillistä puolta ja sen kannattavai-
18876: suutta, lausuu muuten mielipiteenään, että komitean
18877: mietintö on laadittu pääasiallisesti oikeita periaattei-
18878: ta noudattamalla. Sitä vastaan on tosin Valiokunnassa
18879: esille tuotu, että valtio, joka hyötyy erittäinkin juuri työtä-
18880: tekeväin kansalaisten työvoimasta, olisi velvollinen yksi-
18881: nään suorittamaan määrätyt eläkkeet. Mutta Valiokunta
18882: katsoo, samoinkuin komitean mietinnössäkin on ehdotettu,
18883: että vakuutuksen kustannukset etupäässä olisivat suoritet-
18884: tavat sen työn tuloksista, jota vakuutettu tekee, ja samalla
18885: olisi valtion melkoisella avustuksella tuettava tätä vakuu-
18886: tusta. Koska työn tuloksista hyötyy sekä työntekijä että
18887: työnantaja, edellinen saaden palkkansa, jälkimäinen suori-
18888: tetun työn, tulisi molempain kantaa eläkeoikeuden aiheut-
18889: tamia kustannuksia. Silloin tulisi myöskin työntekijä
18890:   12           1910. -   Anomusmietintö N :o L
18891: 
18892: täyttämään jokaisen kansalaisen velvollisuutta kykynsä
18893: mukaan pitää huolta toimeentulostaan, eikä hänelle tuleva
18894: eläke siis olisi vaivaisapuun verrattava. Valtion osanotto
18895: puheenalaisen vakuutuksen kannattamiseen on taas yhtä
18896: tarpeellinen riittävän vakuutuksen aikaansaamiseksi kuin
18897: oikeutettukin sen suuren yleisen tärkeyden tähden. Yh-
18898: teiskuntakaan ei saa vetäytyä tämänlaista vakuutusta kan-
18899: nattamasta, sillä sen velvollisuus on pitää huolta niiden
18900: vähäväkisten toimeentulosta, joiden voimat ovat kuluneet
18901: koko kansaakin hyödyttävään tuotantotyöhön. Ja yhteis-
18902: kunnalla on suoranaista etua siitä, että kansan pohjaker-
18903: rosten taloudellinen asema turvataan myöskin työkyvyn
18904: vähentymisen varalta. Näihin näkökohtiin nojautuva jär-
18905: jestelmä on osottautunut tarkoitustaan vastaavaksi Sak-
18906: sassa, jossa on jo saavutettu monivuotinen kokemus.
18907:     Vaikka Valiokunta siis pääasiallisesti kannattaa komi-
18908: tean ehdotusta vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta,
18909: tahtoo se toivomuksenaan lausua, että hallitus, laatiessaan
18910: lakiehdotusta asiassa, ottaisi harkittavaksi:·
18911:     eikö lopulliseksi päämääräksi komitean ehdotustakin
18912: toteutettaessa olisi asetettava sellainen yleinen kansanva-
18913: lruutus, että jokainen määrättyyn ikään tullut kansalainen
18914: ottaa vakuutusmaksujen suorittamiseen osaa, vaan että
18915: ainoastaan määrätyt alimmat vuositulot oikeuttavat eläk-
18916: keen saamiseen;
18917:     eikö erinäisissä tapauksissa ja määrätyillä ehdoilla olisi
18918: sallittava vakuutetun itsensä tahi muiden hänen puolestaan
18919: suorittaa useampia viikkomaksuja kerrallaan tahi kaikki
18920: yht'aikaa;
18921:     eikö olisi suotavaa, että niiden vakuutuspakonalaisten
18922: puolesta, jotka ilman omaa syytään ovat joutuneet sellai-
18923: seen tilaan, etteivät voi jatkaa vakuutusmaksujensa suorit-
18924: tamista, valtio tai kunta ne suorittaisi.
18925:     Sitäpaitsi on Valiokunnan enemmistö lausunut toivotta-
18926: vaksi sellaisen määräyksen, että siinä tapauksessa että va-
18927: lmutettu kuolee, ennenkuin hän on saanut eläkettä, ja hä-
18928:             Työkyvyttömyys- ja vanhuusvalrnutus.        13
18929: 
18930: neltä jää 15 vuotta nuorempi lapsi, vakuutetun perhe saa
18931: kaikki hänen hyväkseen suoritetut maksut takaisin; ja viit-
18932: taa Valiokunta tässä suhteessa siihen komitean vakuutus-
18933: kustannusten laskemisperusteissaan mainitsemaan käsityk-
18934: seen, että kysymys invalidien jälkeen jääneiden lasten
18935: avustamisesta on vakuutuslaitoksen kannattavaisuuteen
18936: nähden aivan vähäarvoinen.
18937: 
18938: 
18939:     Kumpaisessakin anomusehdotuksessa esitetään myöskin
18940: leskien ja orpojen vakuutuksen tärkeyttä. Valiokunta on
18941: kuitenkin sitä mieltä, että meillä, kuten kaikkialla muualla-
18942: kin, ensin on pyrittävä vanhuus- ja työkyvyttömyys-
18943: vakuutuksen tyydyttävään järjestämiseen. On luon-
18944: nollista, että kunnat, jos ne pääsevät kustantamasta vai-
18945: vaisapua vanhoille ja työkyvyttömille, voivat entistä hel-
18946: pommin ja paremmin avustaa niitä orpolapsia ja työky-
18947: vyttömiä leskiä, jotka eivät ole oikeutetut työkyvyttömyys-
18948: eläkkeeseen. Tämän asian ratkaisemiseen ei siis Valiokun-
18949: nan mielestä vielä ole pyrittävä vakuutustietä, vaan on les-
18950: kien ja orpojen avustus vastaiseksi jätettävä kuntain vel-
18951: vollisuudeksi ja yksityisen armeliaisuuden varaan.
18952:    Anomusehaotuksessa n :o 5 eh-dotettua työttömäin avus-
18953: tamista käsittelee Valiokunta eri mietinnössä, jota vastoin
18954: Valiokunta ei katso tarpeelliseksi tässä yhteydessä ottaa
18955: tarkemmin tutkiakseen mainitussa anomusehdotuksessa
18956: ohimennen kosketeltua kysymystä satunnaisesti sairaiden
18957: avustamisesta, koska työväen sairausavun järjestäminen
18958: nykyään on erityisen komitean käsiteltävänä.
18959:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
18960: nioittaen ehdottaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti
18961: anottavaksi,
18962: 
18963:               että Hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ehdo-
18964:            tuksen laiksi työkyvyttömyys- ja vanhuusva-
18965:            kuutuksesta, joka olisi rakennettu pääasialli-
18966:   14          11HO. -   Anomusmietintö N :o 1.
18967: 
18968:           sesti invaliditeettivakuutuskomitean 5 :nä tou-
18969:           kokuuta 1908 päivätyn ehdotuksen pohjalle, huo-
18970:           mioonottaen edellä olevissa perusteluissa lausu-
18971:           tut toivomukset.
18972: 
18973:    Helsingissä, 8 päivänä huhtikuuta 1910.
18974: 
18975: 
18976: 
18977:    Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
18978: johtaja Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori, jäsenet
18979: Granfelt, Haapanen, Helle, V. Hjelt, Karhi, Lundström,
18980: Pietinen, Pohjola, Pärssinen, Salo, Sillanpää, Tulikoura
18981: ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä osaksi varajäsenet Kaakko-oja,
18982: Lehtonen, Lonkainen ja Sohlberg.
18983:                         V a1talausv.                    15
18984: 
18985: 
18986: 
18987: 
18988:                      Vastalause.
18989:      Koska emme voi hyväksyä sitä Valiokunnan enem-
18990:  mistön kantaa, jolle se on vanhuus- ja työkyvyttömyys-
18991:  eläkelaitoksen perustamiskysymykseen nähden asettunut,
18992: niin pyydämme seuraavassa esittää eroavan mielipi-
18993: teemme.
18994:      Valiokunta on periaatteessa asettunut hylkäävälle
18995: kannalle sen anomusehdotuksissa esitetyn ehdotuksen suh-
18996: teen, että työntekijöille ja tulojensa puolesta heihin ver-
18997: rattaville kansalaisille valtion varoista myönnettäisiin 55
18998: vuoden vanhana 350 markan suuruinen vanhuuseläke,
18999: taikka työkyvyttömäksi jouduttuaan työkyvyttömyys-
19000: eläke.                     ..
19001:     Tämän hylkäävän kantansa Valiokunta perustelee
19002: sillä, että eräitten henkilöitten tekemän arviolaskun mu-
19003: kaan tarvittaisiin sellaisen eläkelaitoksen järjestämiseen,
19004: kuin anomuksissa el:_ldotetaan, niin paljo varoja, ettei
19005: muka valtio voisi niitä siihen tarkoitukseen saada riit-
19006: tävästi. Mainitut arviolaskut eivät kuitenkaan ole aivan
19007: tarkkoja, etenkin mitä tulee työkyvyttömyyseläkkeihin
19008: tarvittaviin varoihin. Viimemainituissa arviolaskuissa on
19009: otettu nekin työkyvyttömät lukuun, jotka työssä sattu-
19010: neissa tapaturmissa ovat työkykynsä menettäneet ja ovat
19011: sen johdosta pakollisen tapaturmavakuutuslain mukaan
19012: työkyvyttömyyseläkkeisiin oikeutettuja. Jos sanottu laki
19013: vielä laajennettaisiin kaikkia palkkatyöläisiä koskevaksi,
19014: niin sen vähemmin ne laskut pitäisivät paikkaansa. Vaik-
19015: ka vanhuuseläkkeisiin tarvittavista varoista tehdyt arvio-
19016:   16           1910. -   A.nomusmietintö N :o 1.
19017: 
19018: laskut olisivatkin osapuilleen oikeat, niin mielestämme
19019: löytyisi valtiolla keinoja tarvittavien varojen hankkimi-
19020:  seen.
19021:      Yksi sellainen varojen hankkimiskeino olisi uuden ja
19022:  tehokkaamman verotusjärjestelmän käytäntöön ottami-
19023: nen. Asteettain nousevalla tulo- ja perintöverona voitai-
19024:  siin hankkia valtiolle enemmän tuloja. Ansioton arvon-
19025: nousu voitaisiin hyvällä syyllä ottaa yhteiskunnalle, kun-
19026: nalle ja valtiolle, koska se ei johdu kiinteistön omistajain
19027: työstä tai toimeliaisuudessa, vaan kansan lisääntymisestä
19028:  ja yhteiskunnan kustannuksella toimeenpannuista paran-
19029: nuksista. Väkiluvun lisääntyminen kaikissa maissa on
19030: tärkein vaikutin kiinteistön arvon kohoamiseen. Niinpä
19031:  jokainen kansalainen Ranskassa lasketaan 1,097 markan
19032:  arvoiseksi, ja jokainen työkykyinen työntekijä viisi kertaa
19033: kalliimmaksi. Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen laske-
19034: taan hyötyvän jokaisesta sinne muuttaneesta siirtolaisesta
19035:  vähintäin 2,000 markkaa, niin pian kun hän astuu Yhdys-
19036:  valtain mantereelle, vaikkei hänellä olekaan mitään omai-
19037: suutta, eikä ole vielä ehtinyt siellä mitään työtä tehdä.
19038:      Tästä ansiottomasta arvonnoususta voi kaupungeista
19039: esittää hyvinkin räikeitä esimerkkejä. Lontoossa kerro-
19040: taan löytyvän tonttimaita, jotka maksavat 33,000 mark-
19041: kaa neliömetri. Niinpä Helsingissä on viimeisten 10 vuo-
19042: den kuluessa kiinteistöjen arvo kohonnut suuressa mää-
19043: rässä. Asuntotonttien hinnat ovat syrjäpuolissakin kau-
19044: punkia nousseet 5 vuoden kuluessa 100 % ja keskikau-
19045: pungilla vielä paljon enemmän. Maalta rautateitten var-
19046: silta, suurten asemain ja tehdaspaikkojen ympäristöistä
19047: voisi esitää yhtä räikeitä esimerkkejä ansiottomasta ar-
19048: vonnoususta, kuin pääkaupungistakin.
19049:      Tämä ansioton arvonnousu tapahtuu yhteiskunnan
19050: kustannuksella, ja kohtuuden sekä oikeuden mukaan sen
19051: pitäisi kuulua yhteiskunnalle. Mielestämme sanotusta
19052: arvonlisäyksestä olisi ainakin 50% otettava työtätekevän
19053: luokan eläkelaitoksen perustamiseen ja ylläpitämiseen.
19054:                          Vastalause.                      17
19055: 
19056:      V aHokunnan enemmistö on pääasiassa asettunut työ-
19057: kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuskomitean ehdotuksen
19058: kannalle, jossa vakuutusmaksut suorittaa puoleksi työn-
19059: tekijä ja puoleksi työnantaja. Vakuutusmaksujen suorit-
19060: tamisesta on pääasiassa työnantajan pidettävä huolta.
19061: Tämä järjestelmä voidaan toteuttaa ainoastaan palkka-
19062: työntekijöihin, vaan ei sanottavassa määräs&ä muihin kan-
19063: salaisiin nähden. Mutta palkkatyöläistenkin vakuuttami-
19064: sessa tulisi tapahtumaan monia säännöttömyyksiä, joita
19065: aiheuttavat erittäinkin epävarmat työolot ja yhä uusiutuva
19066: työttömyys. Valiokunta tosin ehdottaa hallituksen har-
19067: kittavaksi, ,eikö olisi suotavaa, että niiden vakuutuspakon
19068: alaisten puolesta, jotka ilman omaa syytään ovat joutu-
19069: neet sellaiseen tilaan, etteivät voi jatkaa vakuutusmaksu-
19070: jen suoritusta, kunta tahi valtio ne suorittaisi." Mutta
19071: tämä ehdotus on laadultaan sellainen, että työläisten useim-
19072: missa tapauksissa olisi perin vaikea, melkein mahdoton,
19073: saada kuntaa tai valtiota vakuutusmaksuja suorittamaan.
19074: Se aiheuttaisi vain jatkuvia rettelöitä. Ja epäjohdonmukai-
19075: nen on mielestämme Valiokunta siinä, että se katsoo eräissä
19076: tapauksissa oikeaksi, että kunta ja valtio suorittaisi va-
19077: kuutusmaksuja varattoman puolesta, mutta ei kuitenkaan
19078: ulota, kuten kohtuus vaatisi, tätä kunnan ja valtion vel-
19079: vollisuutta maksamaan niiden puolesta, jotka myös ilman
19080: omaa syytään omaavat pienemmät tulot, kuin alimmassa
19081: vakuutusluokassa määritellään. Vakuutusmaksujen ko-
19082: koamiseen ja tarkastukseen tarvitaan sen lisäksi jotenkin
19083: laaja ja kallis virkamieskunta, josta osa tulee toimeensa
19084: jotenkin virkavaltaisesti nimitettäväksi. Tämä vältettäisiin
19085: kokonaan, jos kysymyksenalainen uudistus järjestettäisiin
19086: anomusehdotuksessa esitettyjen periaatteiden mukaan. Ja
19087:  jos tällainen eläkelaitos valtiolle enemmän maksaisikin
19088: kuin sanotun komitean ehdottarua vakuutus, niin sillä tu-
19089: lisi olemaan toisellainen merkityskin, sen tarjoamista eduis-
19090: ta tulisivat hyötymään muutkin kuin palkkatyöläiset. Sen
19091: 18            191.0. -   Anomusmietintö N :o L
19092: 
19093: kautta tehtäisiin myöskin koko vaivaishoitojärjestelmä tar-
19094: peettomaksi.
19095:     Komitean ehdotuksessa, jota Valiokunta puoltaa, on
19096: aivan korkea ikäraja. Harvat työläiset elävät niin van-
19097: hoiksi, eivätkä siis joudu saamaan eläkettä. Siinä on kor-
19098: keat vakuutusmaksut, ylen pitkä maksuaika ja mitättömän
19099: pienet eläkkeet. Alimmissa tuloluokissa, joissa vakuutus-
19100: maksut ovat alhaisemmat, tulevat eläkkeet myöskin ole-
19101: maan niin mitättömän pienet, ettei niillä yksinkertaisim-
19102: missakaan oloissa, vaatimattomimminkaan eläen, voi toi-
19103: meen tulla. Ne eläkkeet eivät voi pelastaa vanhuksia
19104: vaivaishoidon huostaan joutumasta. Vanhukset, jotka
19105: ovat suorittaneet vähintään 30 vuotta vakuutusmaksuja,
19106: joutuvat perin kiusalliseen asemaan, kun heidän täytyy
19107: valita joko tuo riittämätön eläke tai vaivaishoito. Jos he
19108: ovat pakotettuja valitsemaan jälkimmäisen, niin mitä
19109: hyötyä heille on ollut monikymmenvuotisten vakuu-
19110: tusmaksujen suorittamisesta? Ei mitään! Ja jos tukalat
19111: olosuhteet tekevät vaikeaksi vakuutusmaksujen säännöl-
19112: lisen suorittamisen taikka keskeyttävät ne kokonaan, eikä
19113: vakuutettu ole onnistunut saamaan kuntaa tai valtiota va-
19114: kuutusmaksuja suorittamaan, niin korkeampikaan ikäraja
19115: kuin 65 vuotta ei oikeuta eläkkeeseen. Vielä on mainitussa
19116: komitean ehdotuksessa sekin vakuuttajalle vahingollinen
19117: kohta, että jos hän kuolisi ennen eläkeikään päästyään ja
19118: ~Hei hänelle jäisi alle 15 vuotta nuorempaa lasta, menisi-
19119: vät kaikki hänen suorittamansa rahat vakuutuslaitoksen
19120: hyväksi. Tavallinen henkivakuutuskin on tähän verraten
19121: paljon edullisempi. Ja mainittakoon esimerkiksi, että siinä
19122: vakuutuksensa keskeyttäneille maksetaan, määrätyn ajan
19123: oltua vakuutuslaitoksessa, suoritettujen rahojen matemaat-
19124: tinen arvo. Komitean tässä kohdin perin kehnon ehdotuk-
19125: sen on Valiokunta hyväksynyt ja ehdottaa se leskien ja or-
19126: pojen vakuutusta jätettäväksi ,kuntain velvollisuudeksi ja
19127: armeliaisuuden varaan." Pitkäaikainen kokemus kuitenkin
19128: osoittaa, että leskien ja orpojen turvaaminen on yhtä ki-
19129:                          Vastalause.                       19
19130: 
19131: peän tarpeen vaatima kuin vanhuus- ja työkyvyttömyys-
19132: vakuutus, joten sitä ei olisi laiminlyötävä tämän asian yh-
19133: teydessä tarkoitustaan vastaavalle kannalle järjestämästä.
19134: Kun tämän lisäksi sama komitean ehdotus on yleensä laa-
19135: dittu yhteiskunnan valtaluokkain katsantokannan mukai-
19136: sesti, emme voi pitää sitä omistamattomun luokan etuja ja
19137: tarpeita vastaavana. Tämän lisäksi siihen, mitä Valiokunta
19138: lausuu yleisen kansanvakuutuksen perusteista, emme voi
19139: myöskään yhtyä, koska sen mukaan vakuutus pakollisena
19140: ulotutettaisiin niihinkin, jotka eivät ole palkkatyöläisiä.
19141: Vakuutusmaksujen heiltä periminen kohtaa voimattomia
19142: vaikeuksia, jos he kieltäytyvät niitä suorittamasta. Eikä ole
19143: soveliasta köyhiltä näitä hakea ulosottamisen kautta. Kan-
19144: sanvakuutus on käsityksemme mukaan rakennettava sille
19145: periaatteelle, että valtion varoista jokaiselle määrätyssä ta-
19146: loudellisessa asemassa olevalle annetaan ehdottamanune
19147: vanhuuseläkkeen suuruinen peruseläke. Ja ne, jotka tah-
19148: tovat suuremman eläkkeen kuin mitä valtio antaa, saavat
19149: sitä omilla maksuillaan kartuttaa.
19150:     Ylläolevan johdosta ehdotamme, että Eduskunta yh-
19151: tyisi seuraavaan anomukseen,
19152: 
19153:                 että hallitns Ednsknnnan ensi ist~tntokau­
19154:             della antaisi esityksen valtion varoilla ylläpi-
19155:             iettävän työkyvyttömyys- ja vanhuus-eläkelai
19156:             toksen perustamisesta, josta annettaisiin kai-
19157:             kille työväenluokkaan knuluville ja samassa
19158:             taloudellisessa asemassa oleville 55 vuotta täyt-
19159:             täneille tai aikaisemmin työkyvyttömiksi joutu-
19160:             neille vähintään 350 markan suuruinen vuo-
19161:             tuinen eläke, sekä jonka toimintaan yhdistei-
19162:             täisiin riittävä leskien ja orpojen avustus; sekä
19163:                 että sanotun eläkelaitoksen perustamiseen
19164:             tarvittavat varat koottaisiin yleisen omaisuus-,
19165:             perintö- sekä asteettain nousevan tuloveron
19166:             kautta, jolloin perintö- ja korkotuloja sekä an-
19167: 20            1910. -   Anomusmietintö N :o 1.
19168: 
19169:            8iotonta arvonnou8ua on verotettava ankaram-
19170:            min kuin oma8ta an8io8ta tai työ8tä johtuvia
19171:            tuloja.
19172: 
19173:  Helsingissä, 8 päivänä huhtikuuta 1910.
19174: 
19175: 
19176:      W. Lundström.             J. K. Pohjola.
19177:      Edv. Helle.               Miina Sillanpää.
19178:      A. Salo.                  Matti Paasivuori.
19179:                  Hilja Pärssinen.
19180: 
19181: 
19182: 
19183: 
19184:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
19185:       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 1.
19186: 
19187: 
19188: 
19189: 
19190:                 Suomen Eduskunnan alamainen ano-
19191:           m u s työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen järjestä-
19192:           misestä.
19193: 
19194: 
19195: 
19196: 
19197:      Suurivaltaisin, Armollisin K&isari
19198:              ja Suuriruhtinas T
19199: 
19200: 
19201: 
19202: 
19203:    Eduskunna-ssa on näillä valtiopäivillä tehty anomuseh-
19204: dotuksia, jotka tarkoittavat työkyvyttömyys- ja vanhuus-
19205: vakuutuksen aikaansaamista, ja on Eduskunta ne sääde-
19206:   2   1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 1.
19207: 
19208: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
19209:     Nykyaikaisen teollisuuden kehityksestä kaikilla aloilla
19210: on muun muassa ollut seurauksena ruumiillista työtä teke-
19211: väin kansalaisten entistään enemmän vaaranalainen asema
19212: sekä useinkin ennenaikainen työkyvyn vähentyminen tai
19213: menetys. Työväensuojeluslainsäädännön kautta on kyllä
19214: tätä asiantilaa paranneltu, vaan sillä ei tietenkään kaikkia
19215: vaaroja ja epäkohtia voida poistaa. Sairas- ja tapaturma-
19216: vakuutuksen tehtävät taas rajoittuvat erityisten syiden
19217: aiheuttaman, useinkin verrattain lyhytaikaisen työkyvyttö-
19218: myyden seurausten lieventämiseen. V aan pysyväisesti työ-
19219: kyvyttömäksi joutuminen on säälittävin onnettomuus, joka
19220: saattaa kohdata työntekijää, ja kammottavana tämä kohtalo
19221: häntä uhkaa, ellei ennen, niin ainakin vanhuuden päivinä.
19222: Näin ollen ja koska työntekijän ainoa pääoma useinkin on
19223: hänen työvoimansa, tulee valtion, joka sekin osaltaan siitä
19224: hyötyy, tällafsissa tapauksissa tukea vähäväkisten taloudel-
19225: lista asemaa työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta.
19226:     Sen jälkeen kuin Valtiosäädyt vuonna 1888 olivat teh-
19227: neet anomuksen tutkimuksen toimeenpanemisesta yleisen
19228: ansiokyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen aikaansaami-
19229: seksi sekä vuonna 1900 pyytäneet, että Hallitus hankkisi
19230: selvityksen parhaimmasta tavasta, millä voitaisiin edistää
19231: työväen ja siihen verrattavain henkilöiden vakuutusta sel-
19232: laisen pysyväisen työkyvytt<>myyden varalta, joka johtuu
19233: vanhuudesta tai muista paitsi tapaturman aiheuttamista
19234: syistä, ja Hallitus näiden anomusten johdosta oli ryhtynyt
19235: toimenpiteisiin, on sitä tarkoitusta varten asetettu komitea
19236: vuonna 1908 antanut asiassa mietinnön ynnä siihen liitty-
19237: vät laki- ja ohjesääntöehdotukset.
19238:      Komitean mietinnössä esitetyn ehdotuksen on Edus-
19239: kunta, ryhtymättä kuitenkaan vakuutuksen teknillistä ja
19240: kannattavaisuuspuolta tarkastamaan, havainnut rakenne-
19241: tuksi pääasiassa oikeill11 perustuksille. Eduskunta on tässä
19242: kohden ottanut huomioon, että vakuutus, komitean ehdotuk-
19243: sen mukaan, olisi tehtävä pakolliseksi, koska tämä on ainoa
19244:              Työkyvyttömyys- ja nnhuusvakuutus.            3
19245: 
19246:  keino saada vakuutus kyllin tehokkaaksi ja tarkoitustaan
19247:  vastaavaksi. Tämän vakuutuspakon alaisiksi joutuisivat
19248:  toisen työssä palkkaa vastaan olevat, 15 ikävuotta täyttäneet
19249:  kansalaiset, muutamilla harvoilla poikkeuksilla, joista mai-
19250:  nittakoon: sellaiset valtion, kunnan, seurakunnan, yleisen
19251:  laitoksen ja yksityisen palveluksessa olevat virka- ja toimi-
19252:  miehet, joiden vuositulot ovat 2,500 markkaa suuremmat;
19253:  ne, jotka ainoastaan tilapäisesti ovat toisen työssä, jos vain
19254:  heidän vuositulonsa nousevat äsken mainittuun määrään;
19255:  sekä ne, jotka palkkana työstään saavat ainoastaan vapaan
19256:  ylläpidon. Pyynnöstä voidaan vielä vakuutuspakosta va-
19257:  pauttaa ne, jotka eivät ole varsinaisen palkkatyöläisen ase-
19258:  massa. Jotta sellaisetkin vähätuloiset, jotka eivät ole toi-
19259:  sen palkkatyössä, pääsisivät hyväkseen käyttämään pu-
19260: heena olevan vakuutuksen etuja, olisi pakollisen vakuutuk-
19261: sen rinnalla myöskin tarjottava tilaisuus vapaaehtoiseen
19262: vakuutukseen niille, joiden vuositulot eivät ole 2,500 mark-
19263: kaa suuremmat ja jotka eivät ole täyttäneet 35 vuoden ikää.
19264:      Liihtien siitä periaatteesta, että vakuutuksen ehdotto-
19265: masti vaatimat vakuutusmaksut pääasiassa ovat suoritet-
19266: tavat työstä syntyneen tuotannon tuloksista, asettuu laki-
19267: ehdotus Saksassa jo kohta 20 vuotta voimassa olleen
19268: invaliditeetti1ain kannalle, jonka mukaan työnantaja
19269: ja työntekijä suorittavat kumpikin puolet vakuutus-
19270: maksuista. Vakuutusmaksut suoritettaisiin viikkomaksui-
19271: na käyttämällä saksalaista merkkijärjestelmää. Pakolli-
19272: sesti vakuutettujen viikkomaksut olisivat maksajan työan-
19273: sioB mukaan eri suuret, kuudessa eri luokassa. Vapaaehtoi-
19274: sesti valruutukseen liittyvät olisivat sitä vastoin oikeutetut
19275: suorittamaan vakuutusmaksunsa missä edellä mainituista
19276: luokista itse haluavat. Valtio ottaisi osaa vakuutuksen kus-
19277: tannuksiin siten, että se maksaisi vakuutusta varten pe-
19278: rustettavan laitoksen hoidon kokonaan, takaisi sen sitou-
19279: mukset sekä antaisi määrätyn lisän maksettavaan eläkkee-
19280: seen.
19281:   4    1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 1.
19282: 
19283:     Eläkkeeseen oikeutettu olisi jokainen pysyväisesti taikka
19284: vähintään neljä kuukautta työkyvyttömänä ollut vakuu-
19285: tettu, joka ainakin neljä vuotta on ollut vakuutuksessa,
19286: jos hänen hyväkseen on suoritettu vakuutusmaksuja vä-
19287: hintään 150 viikolta. Työkyvyttömänä taas pidettäisiin
19288: yleensä se, jonka työkyky työvoimain heikontumisen täh-
19289: den on siten alentunut, että hän sellaisella työllä, jota hä-
19290: nen voimiinsa ja kehitykseensä nähden katsotaan voitavan
19291: häneltä vaatia, pystyy ansaitsemaan ainoastaan kolmannen
19292: osan siitä tulosta, jonka hänen työalallaan toimiva, kyvyl-
19293: tään häneen verrattava terve henkilö paikkakunnalla an-
19294: saitsee. Jos tuo vertaustulo ei nousisi 300 markkaan, olisi
19295: >~akuutettu pidettävä työkyvyttömänä jo silloin, kuin hä-
19296: nen työansionsa olisi vähentynyt puoleen vertaustulosta.
19297: Työkyvyttömyyteen katsomatta olisi eläkkeeseen oikeutettu
19298: jokainen 65 ikävuotta täyttänyt vakuutettu, joka on ollut
19299: vakuutuksessa 30 vuotta ja jonka hyväksi on suoritettu va-
19300: kuutusmaksuja vähintään 1,200 viikolta.
19301:     Sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeen suuruuden
19302: ehdottaa komitea määrättäväksi samojen perusteiden mu-
19303: kaan, niin että vanhuuseläke tulisi olemaan yhtä suuri kuin
19304: se työkyvyttömyyseläke, jonka vakuutettu saisi, jos hän,
19305: päästyään 65 vuoden ikään, joutuisi työkyvyttömäksi. Pu-
19306: heena oleva vuosieläke olisi kokoonpantu kahdesta osasta,
19307: pohjamäärästä ja korotusmäärästä, joista pohjamäärä olisi
19308: kaikissa eläkkeissä sama, ehdotuksen mukaan 50 markkaa,ja
19309: korotusmäärä 20% vakuutetun hyväksi luettavien vakuutus-
19310: maksujen summasta. Jokaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen
19311: olisi valtion varoista lisättävä 50 markkaa, ja niinikään van-
19312: huuseläkkeeseen, . johleivät eläkkeensaajan vuositulot, elä-
19313: kettä lukuunottamatta, nouse 400 markkaan. Jos vanhuus-
19314: eläkkeen saajan vuositulot ovat 400-600 markkaa, olisi li-
19315: säys 25 markkaa, ja jos ne nousevat 600 markkaa suurem-
19316: miksi, ei valtio antaisi mitään lisää vanhuuseläkkeeseen.
19317:     Jos vakuutettu kuolee, ennenkuin hän on saanut elä-
19318: kettä, ja häneltä jää 15 vuotta nuorempi lapsi, maksettai-
19319:             Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.         5
19320: 
19321: siin puolet hänen hyväkseen suoritetuista vakuutusmak-
19322: suista takaisin perheelle. Leskellä ei siis omasta puoles-
19323: taan olisi mitään takaisinsaantioikeutta. Vakuutuksesta
19324: luopuva voisi saada vakuutusmaksuja takaisin ainoastaan
19325: siinä tapauksessa, että hän, saatuaan virastaan 500 markan
19326: eläkkeen tai siirryttyään toisen maan alamaiseksi, lain mu-
19327: kaan on velvollinen luopumaan vakuutuksestansa tahi jos
19328: hän, jouduttuaan tapaturman kautta työkyvyttömäksi, ta-
19329: paturmavakuutuksen nojalla saa niin suuren eläkkeen, ettei
19330: hänelle makseta työkyvyttömyyseläkettä.
19331:     Välittävänä säännöksenä on ehdotettu, että kahden vuo-
19332: den kuluessa siitä, kuin laki olisi astunut voimaan, saa se,
19333: joka on 60 vuotta nuorempi, liittyä vakuutukseen. Koska
19334: hän tulisi ainoastaan lyhyen ajan suorittamaan vakuutus-
19335: maksuja laitokselle ja hänelle myönnetyt oikeudet siten tu-
19336: lisivat lisäämään muiden vakuutettujen suorituksia, ehdot-
19337: taa komitea, että valtio maksaisi hänen puolestaan avus-
19338: tuksen, jonka suuruus riippuu maksajan itsensä suoritta-
19339: mista vakuutusmaksuista sekä siitä, missä iässä hän liittyy
19340: vakuutukseen.
19341:     Vakuutuksen toimeenpaneminen koko maassa olisi
19342: ehdotuksen mukaan uskottava yhteiselle vakuutuslaitokselle,
19343: joka olisi Eduskunnan valitsemien vakuutusvaltuusmiesten
19344: valvonnan alainen. Vakuutuslaitoksen johto olisi Halli-
19345: tuksen asettamain virkamiesten hoidettavana, mutta sen
19346: alempi, maan kaikkiin osiin haaraantuva toiminta olisi, mi-
19347: käJi suinkin mahdollista, uskottava vakuutettujen ja työn-
19348: antajain valitsemille luottamusmiehille. Suuremman jou-
19349: tuisuuden ja yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi niiden rii-
19350: taisuuksien ratkaisemisessa, joita vakuutuslaitoksen ja va-
19351: kuutetun välillä ehkä syntyy, olisi perustettava kuhunkin
19352: lääniin ensimäiseksi oikeusasteeksi erityinen vakuutus-
19353: oikeus.
19354:     Vakuutettujen luvun on komitea arvioinut noin yhdeksi
19355: miljoonaksi ja on silloin tähän luettu 80 % kaikista 15-65
19356: vuoden iässä olevista miehistä ja 40 % kaikista samaan ikä-
19357:   6    1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 1.
19358: 
19359: ryhmään kuuluvista naisista. Vakuutusmaksut nousisivat
19360: lähes 10 miljoonaan markkaan vuodessa. Valtion menoja
19361: olisi kaikkiaan alkuvuosina noin 4 miljoonaa markkaa,
19362: alentuen siit§, nii:rr, että ne kymmenentenä toimintavuotena
19363: olisivat noin 3 miljoonaa markkaa, josta alkaen vähitellen
19364: kaflvaisivat, kunnes noin 25 vuoden kuluttua saavuttavat
19365: korkeimman määränsä noin 9 miljoonaa· markkaa.
19366:     Oduttaen lähimmässä tulevaisuudessa armollista esi-
19367: tystä asiassa, lausuu Eduskunta käsityksenään, että asetus-
19368: ehdotusta laad:ilttaessa niiden pääasiallisien perustuksien
19369: ohessa, joiUe ylempänä mainittu komiteanehdotus on ra-
19370: kennettu, myöskin tulisi ottaa harkittavaksi:
19371:     eikö lopulliseksi päämääräksi komitean ehdotustakin
19372: toteutettaessa olisi asetettava sellainen yleinen ka;nsanva-
19373: kuutus, että jokainen määrättyyn ikään tullut kansalainen
19374: otta;a vakuutusmaksujen suorittamiseen osaa, vaan että
19375: ainoastaan määrätyt alimmat vuositulot oikeutta;vat eläk-
19376: keen saamiseen;
19377:     eikö erinäisissä tapauksissa ja määrätyillä ehdoilla olisi
19378: sallittava vakuutetun itsensä tahi muiden hänen puol~sta-an
19379: suorittaa useampia viikkomaksuja kerrallaan tahi: kaikki
19380: yhtaikaa;
19381:     eikö olisi suotavaa, että niiden vakuutuspakonalaisten
19382: puolesta, jotka ilman omaa syytään ovat joutuneet seliJ.ai-
19383: seen til-aan, etteivät voi jatkaa vakuutusmaksujensa suorit-
19384: tamista, valtio tai kunta ne suorittaisi.
19385:     Tämän ohessa Eduskunta pitää toivottavana saada odo-
19386: tettuun lakiehdotukseen sellaisen määräyksen, että milloin
19387: vakuutettu kuolee, ennenkuin hän on saanut eläkettä, ja
19388: häneltä j-ää 15 vuotta nuorempi lapsi, vakuutetun perhe saa
19389: kaikki hänen hyväkseen suoritetut maksut takaisin; ja viit-
19390: taa Eduskunta tässä suhteessa siihen komitean vrukuutus-
19391: kustannusten laskemisperusteissaan mainitsemaan käsityk-
19392: seen, että kysymys invalidien jälkeen jääneiden lasten avus-
19393: tamisesta on vakuutuslaitoksen kannattavaisuuteen nähcl:en
19394: aivan vähäarvoinen.
19395:            Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus.          7
19396: 
19397:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
19398: sesti anoo,
19399: 
19400:              että Hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ehdo-
19401:           tuksen laiksi työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu-
19402:           tuksesta, joka olisi rakennettu pääasiallisesti
19403:           invaliditeetti,uakuutuskomitean 5 päivänä tou-
19404:           kokuuta 1908 päivätyn ehdotuksen pohjalle,
19405:           huomioon ottaen yllä lausutut toivomukset.
19406: 
19407:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
19408: 
19409:    Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1910.
19410: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
19411:               1910. -   Anomusmietintö N :o 2.
19412: 
19413: 
19414: 
19415: 
19416:                  Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 3
19417:           erinäisistä Eduskunnalle tehdyistä anomusehdotuksista,
19418:           jotka koskevat palkollisolojen uudelleen järjestämistä.
19419: 
19420:       Eduskunnan pöytäkirjanotteilla viimeksi kuluneen
19421: maaliskuun 18 päivältä on Työväenasiain valiokunnan val-
19422: misteltaviksi lähetetty seuraavat anomusehdotukset:
19423:       N:o 17, edustaja Matti Latvalan y. m. tekemä, joka
19424: koskee armollisen esityksen antamista uudesta palkkaus-
19425: säännöstä sekä palkollisia koskevan lainsäädännön uudis-
19426: tamisesta.
19427:       N:o 25, edustaja Juho Torpan y. m. tekemä, joka
19428: koskee armollisen esityksen antamista laiksi työvälipu-
19429: heesta kumoamaHa palkkaussääntö; ynnä
19430:       N:o 114, edustaja Miina Sillanpään y. m. tekemä,
19431: joka koskee palkollisten olojen tutkimista sekä armollisen
19432: esityksen antamista palkollisten suojeluslaista. (Valtiopäi-
19433: väasiakirjain Liitteet IX, siv. 620-6~5).
19434:       Nämä anomusehdotukset on Valiokunta ottanut kä-
19435: siteltäviksi toistensa yhteydessä, koska ne kaikki koskevat
19436: maamme palkollisten oloja.
19437: 
19438: 
19439:       Mitä ensinnäkin tulee kahteen ensiksi mainittuun
19440: anomusehdotukseen, jotka kumpainenkin tarkoittavat voi-
19441: massa olevan palkkaussäännön kumoamista ynnä palkol-
19442: lissopimusta koskevan lainsäädännön uudistamista joko
19443: uuden, työsopimusta yleensä koskevan täydellisen lainsää-
19444: dännön yhteydessä, taikka siitä erillään, on Valiokunta
19445: jo mietinnössään N:o 2 kahdesta eduskuntaesityksestä,
19446: jotka tarkoittavat palkkaussäännön välitöntä kumoamista
19447: erityisellä lainsäädäntötoimella, eväten sellaisen toimenpi-
19448: teen, kuitenkin puoltanut nyt käsiteltävinä olevissa ano-
19449: 2             1910. -   Anomusmietintö N :o 2.
19450: 
19451: mus<Jhdotuksissa esitettyä päätarkoitusta. Mainitussa edus-
19452: kuntaesitysmietinnössä on Valiokunta niinikään lausunut
19453: olevansa sitä mieltä, että palkkaussääntö on varsin van-
19454: hentunut sekä lisäksi nykyisiin oloihin soveltumaton, ja
19455: että sentähden koko se lainsäädäntöala, jota palkkaus-
19456: sääntö aikanaan oli aijottu järjestämään, olisi saatettava
19457: uuden lainsäädännön esineeksi. Viitaten lainvalmistelu-
19458: kunnan jo valmistamaan, huhtikuun 14:nä 1908 päi-
19459: vättyyn työsopimusta koskevaan lakiehdotukseen, jossa
19460: myös erityisessä luvussa on ehdotus eräiksi >palkollisia»
19461: koskeviksi erikoissäännöksiksi, on Valiokunta lisäksi lau-
19462: sunut, että palkollissopimus olisi järjestettävä työsopimuk-
19463: sen yhteydessä sen erikoismuotona, niinkuin lainvalmiste-
19464: lukuntakin on ehdottanut. V aHokunnassa on vähemmistö
19465: kuitenkin ollut sitä mieltä, että kaikki palkollissopimusta
19466: koskevat erikoissäännökset ovat tarpeettomia.
19467:      Sen nojalla mitä Valiokunta on edellä mainitussa
19468: mietinnössä N:o 2 tarkemll!in perustellut, saa Valiokunta
19469: Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
19470: 
19471:                  että työsopimusta koskeva uusi lakiehdotus,
19472:            joka käsittäisi myöskin palkollissopimuksen yhtenä
19473:            työsopimuksen erikoislajina ja siten tarkoittaisi
19474:            asiasta nykyään voimassa olevan lainsäädännön
19475:            kumoamista, mitä joutuisimmin valmistettaisiin ja
19476:            armollinen esitys eduskunnalle annettaisiin.
19477: 
19478: 
19479: 
19480:       Valiokunta on, niinkuin edellä mainittiin, tämän yh-
19481: teydessä myös ottanut käsiteltäväksi edustaja M. Sillan-
19482: pään y. m. tekemän anomusehdotuksen N:o 114, jossa pyy-
19483: detään maamme palkollisolojen tutkimista sekä armol-
19484: lisen esityksen antamista palvelusväen suojelualaiksi ja
19485: joka siis niinikään koskee palkollissuhdetta sekä tarkoittaa
19486: pohjan valmistamista asiasta voimassa olevan lainsäädän-
19487: nön uudistukselle. Valiokunta ei ole voinut ryhtyä tutki-
19488:                          Palkollislaki.                      3
19489: 
19490:   maan anomuksessa mainittuja epäkohtia, koska sillä ei ole
19491:   käytettävänään mitään aineistoa, joka todentaisi niitä ole-
19492:   van yleisemmin olemassa ja tarkemmin selvittäisi
19493:  niiden laatua. Kun anomusehdotuksen alkupuoli kuiten-
19494:   kin tarkoittaa tällaisen selvityksen hankkimista, ja kun
19495:  kysymys koskee suuren ja maamme taloudellisessa elä-
19496:  mässä tärkeän yhteiskuntaluokan elanto-oloja, jonka ase-
19497:  masta usein on kuulunut valituksia, niin on Valiokunta
19498:  katsonut asiaksensa puoltaa ehdotetun järjesteellisen tut-
19499:  kimuksen toimittamista mainitulla alalla. Tärkeätä tässä
19500:  kohden etenkin olisi saattaa asialliseen ja puolueettomaan
19501:  valaistukseen tuon tuostakin esitetyt valitukset, että
19502:  raskaisiin palvelustoimiin otetaan kehittymättömässä
19503:  iässä olevia lapsia, ja että aikuisiakin palvelijoita liiaksi
19504:  rasitetaan. Joka tapauksessa täytyy, ennenkuin mihinkään
19505:  toimiin palkollisten suojeluslain valmistelemiseksi ryhdy-
19506:  tään, toimittaa sen suuntainen mahdollisimman tarkka ja
19507:  täydellinen tutkimus, kuin anomuksentekijä on ehdottanut,
19508:  jo siitäkin syystä, että palkollisten ehdot ja olot meillä
19509:  ovat niin vaihtelevia ja erilaatuisia, että heitä tarkoittavan
19510: yhteisen suojeluslain laatiminen, siinäkin tapauksessa että
19511: sen pohjana on tällainen esityö, on kohtaava sangen suuria
19512: vaikeuksia. Tässä huomautettakoon myös, että palkkaus-
19513: säännössä on erinäisiä, vaikkakin alkeellisia ja ylimalkai-
19514: sia suojeluslain luontoisia säännöksiä, jotka täytyy laatia
19515: uudestaan, kun palkkaussääntö kumotaan, koska jotkut
19516: niistä ovat mahdottomia otettaviksi Valiokunnan edellä
19517: puoltamaan työsopimusta koskevaan lakiin. Vastamaini-
19518: tunlaatuisella esityöllä on sentähden myös oleva merki-
19519: tystä siinä kohden, että se osottaa, onko puheena olevain
19520: suojelussäännösten perinpohjainen uudistus oleva tarpeel-
19521: linen, sekä siinä tapauksessa, mihin suuntaan semmoisen
19522: uudistuksen tulisi käydä.
19523:       Samalla kun Valiokunta siis anomusehdotuksen N:o
19524: 114 alkuosaan nähden yksimielisesti on asettunut puolta-
19525: valle kannalle, katsoo Valiokunnan enemmistö vielä liian
19526: aikaiseksi anoa armollista esitystä palvelusväen suojelus-
19527: 4             1910. -   Anomusmietintö N :o 2.
19528: 
19529: laiksi, ennenkuin Valiokunnan ehdottaman tutkimuksen
19530: tulokset tunnetaan.
19531:       Valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa anotta-
19532: vaksi,
19533: 
19534:               että toimitettaisiin yleinen maamme palkollis-
19535:            ten oloja koskeva tilastollis-taloudellinen tu,tkimus
19536:            varsinkin sen seikan selvittämiseksi, onko erityinen
19537:            palvelusväen suojelu,slaki katsottava tarpeelliseksi.
19538: 
19539:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1910.
19540: 
19541:    Asian käsitrelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
19542: Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori, jäsenet Granfelt,
19543: Haapanen, Helle, V. Hjelt, Karhi, Lundström, Pietinen,
19544: Pohjola, Pärssinen, Salo, Sillanpää, Tulikoura ja E. S.
19545: Yrjö-Koskinen sekä osaksi varajäsenet Kaakko-oja, Kakri-
19546: ainen, Lehtonen, Lonkainen ja Wiljakainen.
19547:                           Vastalause.                         5
19548: 
19549: 
19550: 
19551: 
19552:                        Vastalause.
19553:     Nykyaikana ovat sekä tiede että oikeuskäsitys yksi-
19554: mielisiä siitä, että lain on suojeltava työntekijää liika-
19555: rasitukselta. Suojeluslakimääräyksillä on tahdottu erit-
19556: täinkin lasten ja. nuorten henkilöiden terveyttä uhkaa-
19557: via. epäkohtia ja koulunkäynnin esteitä poistaa.             Ja.
19558: tätä periaatetta on meilläkin teollisuus- ja ammattityö-
19559: väkeen nähden noudatettu. Mutta vaikka suojeluslait
19560: ovatkin tunnustetut teollisuus- ja ammattityöväelle välttä-
19561: mättömiksi, niin ei Valiokunta ole asettunut samalle kan-
19562: nalle palkollisiin nähden, vaikka. V aHokunta tunnustaakin
19563: että ne oleelliset suojelussäännökset, joita nykyinen palk-
19564: kaussääntö sisältää, ovat mahdottomia otettaviksi uuteen
19565: työsopimuslakiin ja että ne olisivat uudestaan laadittavat.
19566: Valiokunta ei ole, vaikkakin se puoltaa tutkimuksen
19567: toimeenpanemista, tahtonut sanoa, että suojeluslaki olisi
19568: palkollisille välttämätön. Näin ollen Valiokunta asettuu
19569: kannalle, jota se ei ole voinut pätevästi perustella, vaan
19570: jonka heikkouden se osittain perusteluissaan tunnustaa.
19571:     Vaikka uskommekin että tilastollinen tutkimus palkol-
19572: listen oloista paljastaa siksi räikeitä epäkohtia, että se kyllä
19573: antaa aihetta erikoisen suojeluslain valmistamiseen, kat-
19574: somme kuitenkin olevan asialle eduksi sen, että eduskunta
19575: nyt heti asettuisi periaatteessa selvälle kannalle palkollis-
19576: ten suojelukseen nähden. Tämän perustalla ehdotamme,
19577: että Eduskunta puolestaan anoisi:
19578: 
19579:                että hallitus toimeenpanisi yleisen tilastollis-
19580:            taloudellisen tutkimuksen palkollisoloista, ja tut-
19581:            kimulcsen perusteella antaisi eduskunnalle ensi-
19582: 6             1910. -    Anomusmietintö N :o 2.
19583: 
19584:            tilassa esityksen palkollisten suojeluslaiksi, jota
19585:            asiaa valmistavaan komiteaan kutsuttaisiin jä-
19586:            seniksi useampia palkollis-ammattia edustavia
19587:            henkilöitä.
19588: 
19589:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1910.
19590: 
19591:       Miina Sillanpää.           Matti Paasivuori.
19592:       Hilja Pärssinen.           J. K. Pohjola.
19593:       A. Salo.                   Edv. Helle.
19594:                       W. Lundström.
19595: 
19596: 
19597: 
19598: 
19599:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
19600:       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 2.
19601: 
19602: 
19603: 
19604: 
19605:                 Suomen Eduskunnan alamainen ano-
19606:           m u s palkollisolojen uudestaan järjestämisestä.
19607: 
19608: 
19609: 
19610: 
19611:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
19612:               ja Suuriruhtinas!
19613: 
19614: 
19615: 
19616: 
19617:    Näillä valtiopäivillä on Eduskunnassa tehty erma1s1a,
19618: palkollisoloja sekä työvälipuheita koskevan lainsäädännön
19619: uudistamista tarkoittnia anomusehdotuksia, ja on Edus-
19620: 2     1910. -   Edusk. auom. ·- Anomusmict. N :o 2.
19621: 
19622: kunta nämä anomusehdotukset säädetyssä järjestyksessä kä-
19623: sitellyt.
19624:     Palkkaussääntö 30 päivältä tammikuuta 1865, samoin-
19625: kuin sitä ennen voimassa ollut palkkaussääntökin, on astu-
19626: nut 1734 vuoden lain Kauppakaaren 14 luvussa olevain
19627: säännösten sijaan sekä kohdistuu yksinomaan n. s. palkol-
19628: lissopimukseen, joka eräitä määrättyjä muotoja noudattaen
19629: tehdään maalla yhdeksi vuodeksi ja kaupungissa joko täy-
19630: deksi tai puoleksi vuodeksi kerrallaan. Ne tästä poikkea-
19631: vat puheendaisen lainsäädännön ulkopuolella olevat työ-
19632: sopimusmuodot, jotka 1800-luvun vapauttava lainsäädäntö
19633: -- erittäinkin n. s. laillista suojelusta koskevain säännösten
19634: kumoaminen sekä uusi elinkeinolainsäädäntö ~ teki mah-
19635: dolliseksi, ovat nykyään ainakin kaupungeissa paljon ta-
19636: vaHisemmat kuin varsinaiset palkollissopimukset. Pu-
19637: heena olevaa lainsäädäntöä ei sentähden enä.ä voida pitää
19638: soveltuvana useihin niistä sopimusmuodoista, joissa pal-
19639: kollissuhde nyttemmin syntyy. Palkkaussäännön määräyk-
19640: set m. m. poliisiviranomaisten sekaantumisesta sopimus-
19641: kumppanien välisiin asioihin sekä eräät patriarkalliset ran-
19642: gaistusmääräykset ovat sitäpaitsi sellaisia, etteivä.t isännät
19643: eivätkä palkolliset enää tahdo eivätkä saata niitä käytän-
19644: nössä yleensä noudattaa. On sentähden vaadittu, että palk-
19645: kaussääntö vanhentuneena kokonaan knmottaisiin ja uusi
19646: palkollissnhdetta sekä työsopimusta yleensä koskeva laki sen
19647: sijaan säädettäisiin.
19648:     Hallituksen toimesta onkin lainvalmistelukunta laatinut
19649: ehdotuksen yleiseksi laiksi työsopimuksesta, johon ehdotuk-
19650: seen erityisenä lukuna sisältyy tarpeellisiksi katsotut pal-
19651: kollisia koskevat erikoissäännökset. Sen jälkeen on erinäi-
19652: siltä viranomaisilta ja yhdistyksiltä hankittu lausuntoja
19653: lainvalmistelukunnan ehdotuksesta, mutta tätä pitemmälle
19654: ei asiata ole vielä saatettu.
19655:      Koska kuitenkin 1734 vuoden laki on käsitellyt palkol-
19656: lissopimusta ainoastaan rajoitetussa merkityksessä. ja tätä
19657: lainsäädäntöä sittemmin on kehitetty palkkaussäännöillä,
19658:                         Palkollislaki.                      3
19659: 
19660: sekä kun sen lisäksi ainoastaan n. s. ammattityösopimus on
19661: sitä koskevan vanhemman lainsäädännön sijaan tulleessa
19662: elinkeinolaissa puutteellisesti järjestetty, on Suomen lain-
19663: säädännössä, mitä työsopimukseen kokonaisuudessaan tulee,
19664: olemassa aukko, jonka täyttäminen käy yhä pakottavam-
19665: maksi. Eduskunta katsoo sentähden, että tätä tärkeätä alaa
19666: koskeva, jo alulle pantu lainsäädäntötyö olisi mahdolli.sim-
19667: man pian loppuun saatettava. Ja käytännölliseltä näyttää
19668: Eduskunnasta se lainvalmistelukunnan ehdotuksessa nou-
19669: datettu periaate, että palkollissopimus jä.rjestetään työsopi-
19670: muksen yhteydessä tämän erikoismuotona. Palkollissopi-
19671: mus on näet yleensä ja varsinkin sen johdosta, että palkol-
19672: liset useimmiten saavat asunnon ja ravinnon isännän ta-
19673: loudessa, siksi erikoisluontoinen, että siihen ei käy kaikin
19674: puolin soveltaminen työsopimusta koskevia yleisiä lain-
19675: säännöksiä, eivätkä nämä myöskään ole siihen riittäviä.
19676: Kun lukuisia palkollissopimuksia, varsinkin maanviljelys-
19677: työssä käytetyn palvelusväen kanssa, edelleen tehdään palk-
19678: kaussäännön määräysten mukaisesti, mikä osottaa näiden
19679: sopimusmuotojen vielä toistaiseksi vaativan palkkaussään-
19680: nön tukea, ei puheena olevaa alaa koskevia, nykyään voi-
19681: massa olevia lainsäännöksiä käy kumoaminen, ennenkuin
19682: uusi lainsäädäntö työsopimuksesta ja tämän yhteydessä
19683: palkollissopimuksesta saadaan toimeen. Eduskunta saa
19684: sentähden Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamai-
19685: sesti anoa,
19686: 
19687:                että työsopimuBta koskeva uusi lakiehdotus,
19688:            joka käsittäisi myöskin paZkallissopimuksen yh-
19689:            tenä työsopimuksen erikoislajina ja siten tarkoit-
19690:            taisi asiasta nykyään voimassa olevan lainsäädän-
19691:            nön kumoamista, mitä joutuisimmin valmistet-
19692:            taisiin ja armollinen esitys Eduskunnalle annet-
19693:            taisiin.
19694: 4       1910. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 2.
19695: 
19696:      Edellä mainituissa anomusehdotuksissa on myöskin eh-
19697: dotettu: että Suomessa vallitsevat palkollisolot tut'rittaisiin
19698:  sekä että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys pal-
19699:  velusväen suojeluslaista. Täten herätetty kysymys koskee
19700:  suurta ja maan taloudellisessa elämässä tärkeätä väestön-
19701: o,;aa: jollka oloista usein on kuulunut valituk,;ia, etenkin siitä
19702:  että raskaisiin palvelustoimiin käytetään nuoria lapsia ja
19703:  että aikuisiakin palvelijoita liiaksi rasitetaan. On sentäh-
19704:  den tärkeätä järjestelmällisen tutkimuksen kautta saada
19705:  aikaan puheena olevalla alalla asiallinen ja puolueeton va-
19706: laistus, jonka kautta palkollisten asema ja olosuhteet yleensä,
19707:  mutta erittäinkin ikäsuhteet, työajan päivittäinen ja viikot-
19708:  tainen pituus, sekä asunto- että palkkausolot saataisiin täy-
19709:  sin selvitetyiksi. Tämä olisi jo siitäkin syystä tärkeätä, että
19710:  palkollisten ehdot ja olot maassa ovat sangen erilaiset ja
19711:  vaihtelevat. Huomattava on sitäpaitsi, että palkkaussään-
19712: nössä on eräitä, tosin alkeellisia ja ylimalkaisia, suojelus-
19713:  lain luontoisia säännöksiä, jotka sellaisinaan eivät sovellu
19714:  otettaviksi edellä mainittuun työsopimusta koskevaan la-
19715:  kiin. Eduskunta saa siis Teidän Keisarilliselta Majestee-
19716:  tiltanne alamaisesti anoa,
19717: 
19718:                 että toimitettaisiin yleinen palkollisten oloja
19719:             maassa J.:oslce11a tilastollis-taloudellinen tutkimus
19720:             1•m>sinkin sen seikan selvittämiseksi, onl.:o erityi-
19721:             nen palvelusväen suojelttslak,i katsottava tarpeel-
19722:             liseksi.
19723: 
19724:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
19725: 
19726:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1910.
19727: 
19728: 
19729: 
19730: 
19731:        Helsingisså, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1910.
19732:               1910. -   Anomusmietintö N :o 3.
19733: 
19734: 
19735: 
19736: 
19737:                 Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 2 Edus-
19738:           kunnassa tehdyn uudisviljelyksen edistämistä viljelys-
19739:           pakkoperiaatteen mukaan koskevan anomusehdotuksen
19740:           johdosta.
19741: 
19742:     Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Maata-
19743: lousvaliokuntaan lähettänyt edustaja Huttusen y. m. ano-
19744: musehdotuksen N :o 19 armollisen esityksen antamisesta
19745: laiksi uudisviljelyksen edistämiseksi viljelyspakkoperiaat-
19746: teen mukaan.
19747: 
19748: 
19749: 
19750:     Maan hankkiminen maassamme tilastollisten tietojen
19751: mukaan satoihin tuhansiin ruokakuntiin nousevalle irtai-
19752: melle maalaisväestölle ja lukumäärältään yhä lisääntyvän
19753: tilattoman väestön taloudellisen tilan ja toimeentulon tur-
19754: vaaminen on sekä yhteiskuntataloudelliselta että valtiolli-
19755: selta kannalta katsottuna pidettävä erittäin syvällekäy-
19756: pänä ja laajakantoisena kysymyksenä.
19757:     Sittenkun iso-jakoa koskevien asetusten johdosta 18
19758: vuosisadan keski- ja loppupuolella rajat yksityisten ja
19759: kruunulle kuuluvien maiden välilla olivat tulleet tarkem-
19760: min määrätyiksi, on eri aikoina annettujen asetusten kautta
19761: koetettu edistää maan viljelykseen ottamista, m. m. Iuovut-
19762: tamalia maata yksityisille uudistalojen, kruunun torppien
19763: tai kruunun metsätorppien perustamista varten. Tämän
19764: ohessa on hallitus, lukuunottamatta Viipurin läänissä ole-
19765:   2           1910. -   Anomusmietintö N :o 3.
19766: 
19767: vien lahjoitusmaiden lunastamista ja luovuttamista entisille
19768: lampuodeille sekä valtion varojen käyttämistä uudistorp-
19769: pain perustamiseen Kuopion läänissä, viime aikoina ryh-
19770: tynyt toimenpiteisiin oman maan ja oman asunnon hank-
19771: kimiseksi tilattomalle väestölle, joko myöntämällä kuntain
19772: välityksellä helppokorkoisia lainoja sellaisille tilattomille,
19773: jotka ovat olleet halullisia ryhtymään maanviljelykseen tai
19774: asunnon hankkimiseen omalla maalla, tai helpoittamalla
19775: itsenäisten tilojen syntymistä ostamalla yksityisiltä suurem-
19776: pia maatiloja ja luovuttamalla näistä muodostettuja pie-
19777: nempiä tiloja tilattomalle väestölle edullisia lunastuseh-
19778: toja vastaan. Näitten toimenpiteitten kautta on tilatto-
19779: milletähän asti ostettu noin 130,000 hehtaaria maata ja on
19780: maan ostoon valtion varoja käytetty noin 13% miljoonaa
19781: markkaa sekä täten aikaansaatu lähes 4,700 viljelys- ja
19782: asunto tilaa.
19783:     Kysymys tilattoman väestön maahan kiinnittämisestä
19784: on jo säätyvaltiopäivillä tehtyjen aiotteiden johdosta ai
19785: heuttanut hallituksen asettamaan kaksi isompaa komiteaa
19786: tämän kysymyksen tutkimista varten. Niinpä on n. s.
19787: ,Tilattoman väestön alakomitea" valmistanut laajan tut-
19788: kimuksen perusteella kaksi mietintöä : ,Tilattoman väes-
19789: tön lainarahasto" v. 1901 ja ,Kruununmetsämaitten asut-
19790: tamisesta" v. 1904. Samoin on n. k. ,Agraarikomitea"
19791: v. 1907 saanut m.m. valmiiksi ehdotuksen laiksi ,Maan han-
19792: kinnasta tilattomalle maalaisväestölle". Hallitus on niin-
19793: ikään v. 1908 valmistanut ehdotuksen armolliseksi esityk-
19794: seksi asiassa, joka ei sellaisenaan kuitenkaan ole saavutta-
19795: nut Hallitsijan hyväksymistä. Asutuskysymyksen ratkai-
19796: semiseksi on Eduskunnassakin kaikilla valtiopäivillä vuo-
19797: desta 1907lähtien tehty sekä anomus- että eduskuntaesityk-
19798: siä tämän tärkeän asian jouduttamiseksi, joko mainittujen
19799: komiteain ehdotuksissa esiintyvien periaatteiden pohjalla
19800: tai niillä perusteilla, joita esiintuodaan valiokunnalle val-
19801: mistelevaa käsittelyä varten lähetetyssä anomusehdotuk-
19802: sessa.
19803:                         Viljelyspakko.                    3
19804: 
19805:      Tämän anomusehdotuksen tekijät nimittäin ehdottavat
19806: tilattoman väestön manhankintakysymystä ratkaistavaksi
19807: n. s. viljelyspakkoperiaatetta noudattamalla, siten että kaik-
19808: ki viljelyskelpoinen viljelemätön maa olisi jätettävä halul-
19809: listen tilattomain viljeltäväksi maanomistajalle maksetta-
19810: vaa veroa vastaan, joka olisi määrättävä yhtä suureksi kuin
19811: puhdas tulo tällaisesta maasta ennen sen viljelyshaluiselle
19812: jättämistä.
19813:      Liittyen anomusehdotuksessa viitattuihin v. 1907 ja
19814: 1909 toisilla valtiopäivillä samasta asiasta tehtyihin alot-
19815: teisiin, anomusehdotuksen puolustajat valiokunnassa ovat
19816: tahtoneet erityisesti painostaa sitä seikkaa, että kun val-
19817: tionostojärjestelmää sovelluttamalla koetetaan auttaa ti-
19818: lattoman väestön maahankiinnittämistä, tämä vaan joh-
19819: taisi siihen, että maata omistava kansaluokka hyötyisi en-
19820: tistään yhä enemmän, koska hei1le tämän kautta tarjoutuisi
19821: erittäin sopiva tilaisuus myydä liikoja maa-alueitaan. Seu-
19822: rauksena tästä olisi ei ainoastaan myytyjen maa-alueiden,
19823: vaan myös yleinen maa-arvon luonnoton nouseminen, joka
19824: yhdessä rakennus- ja viljelyskäyttövälineihin tarvittavan
19825: lisäkapitaalin kanssa vähentäisi ei ainoastaan viljeltävän
19826: maan puhdasta tuotantoa vaan samalla lisäisi pientilallisten
19827: velka- ja korkotaakkaa. Anomuksen puoltajien taholta on
19828: myös huomautettu mitenkä maanomistusoikeuden keskitty-
19829: misen kautta pienviljelys on useissa sivistysmaissa taantu-
19830: massa ja kehitys kulkemassa suurviljelystä kohti, joka pa-
19831: remmin kuin pienviljelys voi hyväkseen käyttää maanvil-
19832: jelyskoneiden sille tuottamia etuja. Sen lisäksi on väitetty,
19833: että valtion tähän asti välittämä maanostohankinta tarpeel-
19834: lisen pääoman puutteessa ei voi parantaa merkittäväm-
19835: mässä määrässä tilattomain asemaa.
19836:     Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan ole voinut yh-
19837: tyä esitettyihin perusteluihin eikä pitää anomuksessa esi-
19838: tettyä keinoa tarkoituksen mukaisena useasta eri syystä.
19839:     Ensiksikin on huomattava, että maan hankkiminen
19840: tilattomalle väestölle noudattamalla viljelyspakkoperiaa-
19841:   4            1910. -   A.nomnsmietintö N :o 3.
19842: 
19843: tetta ja sen viljelyskuntoon saattaminen ei tulisi valtiolle
19844: sanottavasti helpommaksi, koska itse maan hinta sinänsä
19845: ei olisi niinkään suuri verrattuna niihin suurempiin kustan-
19846: nuksiin, joilla vähävaraista viljelijää olisi yleisistä varoista
19847: annetuilla lainoilla avustettava,jotta hän saisi rakennetuksi
19848:  tilallaan tarvittavat huoneet, hankituksi kotieläimet ja
19849: maanviljelyskalut sekä raivatuksi itselleen riittävän alan
19850: peltoa ja niittyä. Näillä suurempia kustannuksia vastaa-
19851: valla ja nykyään usein vähemmälläkin hinnalla voidaan
19852: ostaa kohtalaisen suuri viljelyskunnossa oleva tila tarpeel-
19853: lisine rakennuksineen ja irtaimistoineen, koska viljelyskel-
19854: poisen maan arvo on vielä useissa osissa maata niin pieni,
19855: että maatilasta ei, lukuunottamatta siinä kasvavan metsän
19856: hintaa, tarvitse useinkaan maksaa paljoa enempää kuin sen
19857: määrän, mihin tilan viljelys- ja rakennuskustannukset ovat
19858: kohonneet. Sitä paitsi olisi usein vaikeata määritellä, mikä
19859: maa olisi viljelykseen otettava, mikä taas metsänkasvulle
19860: varattava, minkälainen viljelemätöin maa saattaisi olla en-
19861: tisen omistajan taloudelle ehkä vielä tarpeellinen ja millai-
19862: sessa viljelyskunnossa ja kasvuvoimassa tulisi sen maan olla,
19863: jota maanomistaja ei olisi velvollinen toisen hallittavaksi
19864: luovuttamaan. Anomusehdotuksentekijät eivät myöskään
19865: ole esittäneet, mistä perustettaviksi ehdotetut uudet vuokra-
19866: tilat saisivat taloudessaan välttämättömästi tarvittavan
19867: metsän, kun kaikki heidän hallittavakseen joutuva maa
19868: olisi käytettävä viljelykseen. Haittana maanviljelyksen
19869: edistymiselle täytyy myös pitää sitä häiriötä, johon tällai-
19870: nen maan pakollinen vuokralle antaminen johtaisi maan-
19871: omistajan viljelyksessä oleviin tiluksiin nähden, koska vil-
19872: jelysmaiden yhtenäisyys on talon hoidossa pidettävä erit-
19873: täin tärkeänä tekijänä. Tämän ohella on vielä huomattava
19874: että ehdotetun toimenpiteen pohjalle rakennettu laki tulisi
19875: käytännössä todennäköisesti vaikuttamaan siten, että maan-
19876: omistajat, säilyttääkseen itselleen ja perillisilleen oikeuden
19877: vapaasti käyttää tiluksiaan, tulisivat pakoitetuiksi otta-
19878: maan viljelykseen enemmän maata kuin heidän varansa ja
19879:                         Viljelyspakko.                    6
19880: 
19881: työvoimansa todellisuudessa sallisivat, siten johtaen talou-
19882: dellisesti perin epäedulliseen viljelysmaitten laajentamiseen.
19883:     Puhumattakaan siitä häiriostä, joka ehdotetun vilje-
19884: lyspakkoperiaatteen toteuttamisen kautta syntyisi entisissä
19885: vuokraoloissa, johtaisi tällainen lainsäädäntö vielä maati-
19886: lain raha-arvon äkilliseen alenemiseen, tuottaen samalla
19887: vahinkoa niille, joiden saamisen vakuudeksi maatilat saat-
19888: tavat olla kiinnitetyt, vaikuttaen täten samalla maanomis-
19889: tajain ja eritoten pienviljelijliin luoton vähenemistä. Ja
19890: kun tiedetään kuinka tarpeellisen luoton puute jo :p.ytkin
19891: lamauttaa pienviljelijöitä, sortaen monen tarmokkaan ja
19892: taitavan maamiehen, niin on käsitettävää, että tämä tulisi
19893: nyt ehdotetun viljelyspakon toteuttamisen kautta yhä suu-
19894: remmassa määrässä tapahtumaan.
19895:     Huomattava on myöskin, että ehdotettu viljelyspakko
19896: tulisi raskaammin kohtaamaan vähävaraisia tilallisia ja
19897: heidän tiloillaan ennestään olevia torppareita, kuin va-
19898: rakkaita, sillä jälkimäiset voivat helpommin saattaa tilan-
19899: sa viljelyskelpoiset maat viljelykseen, kun sitä vastoin vä-
19900: hävarainen tilallinen pääoman puutteessa tulisi ehdotetun
19901: viljelyspakon kautta kohtuuttomasti estetyksi. Luonnollis-
19902: ta on myöskin, että tällainen menettely vaikuttaisi hyvin
19903: lamauttavasti entisten viljelijäin harrastukseen ja innos-
19904: tukseen maansa tuotannon lisäämisessä. Viljelyspakon no-
19905: jalla maata saaneet vuokralaiset tulisivat kaikesta päät-
19906: täen olemaan verrattain vähän innostuneita maanviljelyk-
19907: seen, he kun tuntisivat itsensä enemmän tahi vähemmän
19908: riippuviksi tilanomistafasta eikä heillä myöskään olisi
19909: mahdollisuutta käyttää työnsä tuloksia omaksi ja perillis-
19910: tensä hyväksi niin suuressa määrässä ja sillä luottamuk-
19911: sella kuin omalla maaliaan työskentelijät. Useat heistä
19912: arvattavasti aikaa myöten hylkäisivät asuntonsa ja maansa,
19913: sekä siirtyisivät muualle helpompaa työnansiota saamaan,
19914: joissa tapauksissa valtion heille mahdollisesti myöntämän
19915: viljelyslainan takaisin maksaminen kävisi hyvin vaikeaksi.
19916:     Edellisen lisäksi on ehdotetulle periaatteelle rakennet-
19917: tava lainsäädäntö varsin arveluttava siihenkin nähden,
19918:   6           1910. -- Anomnsmietintii N :o 3.
19919: 
19920: että sen kautta tulisi yksityinen maanomistaja pakotetuksi
19921: toiselle luovuttamaan hallinta- ja käyttöoikeuden useassa
19922: tapauksessa melkoiseen osaan siitä maasta, johon hän lail-
19923: lisen saannon kautta on omistusoikeuden hankkinut, sa-
19924: moin kuin ennestään maata vuokraoikeuden nojalla vil-
19925: jelevä henkilö osaan niistä tiluksista, joiden nautintoon
19926: hän tilanomistajan kanssa tekemänsä vuokravälikirjan mu-
19927: kaan on oikeutettu. Yksityisten kansalaisten laillisesti
19928: saavutettujen oikeuksien loukkaamattomuus, mikäli ne ei-
19929: vät ole ristiriidassa valtion olemassaolon ja yleisen edun
19930: kanssa, on yksi tärkeimpiä yhteiskuntaelämän perusedel-
19931: lytyksiä. Viljelyspakkoperiaatteen sovelluttaminen tulisi
19932: sen ohella kohtaamaan maanomistajiakin aivan eri tavalla
19933: ja epätasaisesti, riippuen m. m. siitä paljonko viljelijöiksi
19934: pyrkijöitä eri paikkakunnilla sattuu ilmaantumaan. Val-
19935: tion on kuitenkin pidettävä jokaisen yksityisen oikeutta
19936: yhtä suuressa arvossa, minkä vuoksi valtio menettelisi vas-
19937: toin oikeuden periaatetta, jos se mielivaltaisesti asettaisi
19938: tilattomain kansalaisten oletetun edun yläpuolelle maata
19939: omistavain kansalaisten perustuslain turvaamaa oikeutta.
19940:     Ehdotettua pakkotoimenpidettä, jos se muuten olisi tar-
19941: koituksenmukainen, voitaisiin ajatella ainoastaan siinä ta-
19942: pauksessa käytettäväksi, ettei viljelyskelpoista maata ha-
19943: lullisten viljeltäväksi enää olisi muulla tavoin saatavissa.
19944: Kuten tunnettu, löytyy kuitenkin laajoilla kruununmailla
19945: ja valtion omistamilla virkataloilla runsaasti viljelyskel-
19946: poista maata. Sitäpaitsi ollaan myöskin tilaisuudessa yk-
19947: sityisiltä Junastamaan maata niin paljon kuin sitä viljelys-
19948: tarkoituksia varten tarvitaan.
19949:     Kun siis viljelyspakon aikaansaaminen yhteisen edun ·
19950: kannalta ei ole välttämätön ja kun sen tuottamat edut ei-
19951: vät tulisi korvaamaan niitä haittoja, joita ehdotettu toi-
19952: menpide epäilemättä tulisi aiheuttamaan, ja kun anomus-
19953: ehdotuksentekijäin puolelta on jäänyt todistamatta, ettei-
19954: vät ne toimenpiteet, joihin valtion ja kuntain puolesta jo
19955: on ryhdytty ja joiden toteuttamiseksi erinäisiä muita aiot-
19956:                         Viljelyspakko.                   7
19957: 
19958: teita on Eduskunnassa tehty, olisi omiansa saattamaan ti-
19959: lattoman väestön kysymystä meillä onnelliseen ratkaisuun,
19960: niin valiokunta, ollen vakuutettuna pienviljelyksen kan-
19961: nattavaisuudesta sekä maataloudellisen kehityksen kulusta
19962: toistaiseksi pienviljelystä kohti, on ollut sitä mieltä että
19963: puheena oleva anomusehdotus olisi hyljättävä.
19964:     Edelläolevilla perusteluilla valiokunta saa kunnioittaen
19965: ehdottaa:
19966: 
19967:              että Eduskunta antaisi puheenaolevan ano-
19968:            musehdotuksen raueta.
19969: 
19970:    Helsingissä, huhtikuun 15 p :nä 1910.
19971: 
19972: 
19973: 
19974:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
19975: von Troil, varapuheenjohtaja Ojanen osittain, jäsenet Evert
19976: Eloranta, Etelämäki, Huttunen, Kekki osittain, Mäkelä
19977: osittain, Ripatti, Saalasti, Siren, Snellman, Storbjörk osit-
19978: tain, Telkkä, Seppä-Murto sekä varajäsen Lautasalo ynnä
19979: osittain varajäsenet Astala, Gädda, Kopila, Malkamäki,
19980: Miettinen ja Pullinen.
19981:   8            1910. -   Anomu'!miet.intö N :o 3.
19982: 
19983: 
19984: 
19985: 
19986:                          Vastalause.
19987:     Koska emme ole voineet hyväksyä Valiokunnan enem-
19988: mistön kantaa, minkä mukaan tämä anomusehdotus olisi
19989: hyljättävä, saamme eroavan mielipiteemme tueksi esittää
19990: seuraavaa.
19991:     V aliakunnan mietinnössä sanotaan todistamattomaksi
19992: jääneen sen meidän puoleltamme esitetyn pääväitteen, jolla
19993: nähdäksemme onkin asian suhteen ratkaiseva merkitys,
19994: että tilattoman väestön maanhankintakysymystä ei voida
19995: ratkaista hallituksen tähän asti noudattamalla ja vastaisuu-
19996: teenkin nähden suunnitellulla maanostomenettelyllä. Vaik-
19997: kakin tämän väitteemme paikkansa pitäväisyys on jo
19998: useasti sitovasti todistettu, niin tahdomme sen puolesta täs-
19999: sä vielä esille tuoda eräitä päteviä tosiasioita.
20000:     Tilattoman maalaisväestön luku maassamme on häm-
20001: mästyttävän suuri. Siihen ryhmään kuuluu melkein puo-
20002: let koko kansamme väkiluvusta. Valtion asettaman Ti-
20003: lattoman väestön komitean tutkimuksista käy selville, että
20004: jo vuonna 1901 Suomen maalaiskunnissa oli maata-omista-
20005: mattomien ruokakuntien luku: maata vuokraavia noin
20006: 160,000 ruokakuntaa ja ilman maanviljelystä olevia noin
20007: 207,000 ruokakuntaa ja hyvin tunnettua on, että nämät
20008: luvut nyt jo olisivat huomattavasti suuremmat. Koska
20009: nyt valiokunnan enemmistö ei voi luottamuksella katsella
20010: maanviljelemistä vuokraehdoilla, jolla perusteella kuiten-
20011: kin ainakin maan edistyneimmissä viljelysseuduissa suu-
20012: rinta osaa viljelmiä hallitaan ja hoidetaan, niin olisi siis
20013: valtion ostokaupalla hankittava omaa maata tilattomalle
20014: väestölle ja tehtävä se näille tilattomille ostajille niin edul-
20015:                           Vastalause.                      9
20016: 
20017:  Iisella tavalla, että heistä mahdollisimman suuri osa huo-
20018:  maisi taloudellisesti edulliseksi käydä kiinni valtion pe-
20019:  lastavaan käteen. Sanomme mahdollisimman suuri osa,
20020:  koska valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaan tämä
20021:  tilattomien joukko muodostaa maaperän yhteiskuntaa mul-
20022:  listavalle liikkeelle ja se siis olisi yhteiskunnan onnen täh-
20023:  den saatettava niin vähälukuiseksi kuin suinkin käy päinsä.
20024:  Asettumalla tälle kannalle ja ensinkään ottamatta lu-
20025:  kuun, hyväksyisikö tilaton väestömme itse periaatteessa
20026:  tämän pelastuskeinon tarpeeksi kaukonäköisenä, joudum-
20027:  me ehdottomasti todentamaan ne laskelmat, jotka edustaja
20028:  Hannes Gebhard on tehnyt vuoden 1908 toisille valtio-
20029:  päiville jättämässään anomusehdotuksessa. Tämän laskel-
20030:  man mukaan tarvitsisi Suomen valtio tätä tarkoitusperää
20031:  varten rahaa vähintäin 1 miljardin 45 miljoonaa mark-
20032:  kaa. Koko aatteen mahdottomuus käy täten niin selväksi,
20033: että väkisinkin joutuu epäilemään, ovatko sen herättäjät
20034:  ja kannattajat totta tarkoittaneetkaan koko asialla. Hehän
20035: puhuvatkin vaan 20 miljoonan summasta ja sen lisäksi
20036: vuosittain hankittavista pienemmistä eristä. Mutta vielä
20037: tämänkin tarkoitusta varten varsin mitättömän rahasum-
20038: man saantia suunnilleenkaan hyväksyttävillä ehdoilla epäi-
20039: lemme me suuresti erittäinkin, kun otamme lukuun maam-
20040: me kurjat valtiolliset olot.
20041:      Mutta jos sittenkin valtio onnistuisi tarkoitusta varten
20042: jotakuinkin edullisesti varoja saamaan, ja ainakin osa ti-
20043: lattomistamme tätä tietä tehtäisiin maata-omistaviksi, niin
20044: epäilemme, tokko tilattoman väestön kysymys näihin har-
20045:  voihinkaan katsoen olisi tullut onnellisesti ratkais-
20046: tuksi, puhumattakaan siitä valtavasta tilattomain enem-
20047: mistöstä, joihin eivät nämät toimenpiteet koskaan ulot-
20048: tuisi. Tähän kysymykseen vastatessamme voimme osittain
20049: viitata kokemukseen, jota on olemassa valtion tätä ennen
20050: muodostamista pikkutiloista. Suurin tämän suuntainen
20051: toimenpide on n. k. lahjoitusmaiden lunastaminen. Val-
20052: tion asettama Agraarikomitea on mietinnössään N :o 2 luo-
20053:    10          1910. -   Ånomusmietintii N :o 3.
20054: 
20055:   nut katsauksen valtion toimesta syntyneisiin oma-tila-yri-
20056:   tyksiin ja lausuu muun muassa lunastetuille lahjoitusmaille
20057:  perustettujen tilojen suhteen, että ,tulokset eivät kuitenkaan
20058:  ole läheskään vastanneet lunastustoimintaan kiinnitettyjä
20059:  toiveita". Ja vielä: ,Se seikka, että tilat on luovutettu
20060:  talonpojille ilman minkäänlaisia omistusoikeutta suojaa-
20061:  via määräyksiä, on johtanut siihen, että melkoinen osa
20062:  heistä on menettänyt saamansa tilat ja että arvokas metsä-
20063:  pääoma, useastikin jo ennen kuin perintökirjat tiloihin on
20064:  annettu, ovat polkuhinnasta joutuneet kotimaisten ja ul-
20065:  komaisten yhtiöitten, metsäkeinottelijain tai koronkisku-
20066:  rien käsiin". Näin huono on kokemus tästä laajasta toi-
20067:  menpiteestä, jossa talolliset kuitenkin saivat maan erittäin
20068:  edullisilla ehdoilla, jopa, jos metsän arvo otetaan lukuun,
20069: suorastaan lahjaksikin.
20070:      Myöhemmin on valtio 1890 luvulla muodostellut pik-
20071:  kutiloj a, pääasiallisesti silloin Vaasan läänissä. Näissä
20072:  toimituksissa syntyi vuosien 1892-1896 välillä Laihian
20073:  ja Jurvan pitäjiin yhteensä 94 pikkutilaa. Agraarikomi-
20074:  tean tiedonannon mukaan oli kuitenkin jo ennen vuotta
20075: 1899 näistä tiloista 37 vaihtanut omistajaa, muutamat
20076: useampiakin kertoja ja 17 niistä oli yhdistetty toisiin ti-
20077: loihin. Epäilemättä ovat nämät tiedonannot vähemmän
20078: innostavia ja osottavat, että valtion uhraukset ovat vaan
20079:  edistäneet yksityisten maahuijausta. Emme tahdo tässä lä-
20080: hemmin puhua valtion myöhemmistä maanosto- ja erot-
20081: tamishommista eri osissa maata, koska ne ovat tapahtuneet
20082: niin hiljakkoin, että niitten suhteen ei virallisia tietoja ole
20083:  saatavissa. Tahdomme vaan. tässä yhteydessä kosketella
20084: erästä seikkaa, joka mielestämme tekee valtion jatkuvan
20085: maanoston ainakin tätä nykyä taloudellisesti varsin epä-
20086: viisaaksi.
20087:      Aivan pätevänä tosiasiana hyväksyy yleinen mielipide
20088: maasa nykyään sen väitöksen, että maanhinta maassamme
20089: tällä kertaa on 2 jopa 3 kertaa korkeampi kuin mitä maan
20090: todellinen tuotanto vastaa. Tällaiseksi on asiantila voinut
20091:                            Va!ltalause.                     11
20092: 
20093: muodostua siten, että maanostossa saatua kasvavaa metsää,
20094: joka meillä olisi ollut vankkana kansallisrikkautena, on
20095: tarkoituksen mukaisen metsälain puutteessa hakattu paljon
20096:  enemmän kuin mihin jälleenkasvu oikeuttaisi. Sääntönä
20097: ja ainoana varmana perustuksena maanviljelyksen kannat-
20098: tavaisuudelle pidetään sitä ehtoa, että ostaja heti metsän
20099: myynnillä hankkii talon hinnan tahi vähintään puolet siitä.
20100: Se onkin tähän asti usein onnistunut ja onnistuu vieläkin
20101: eräissä osissa maata, mutta Metsäkomitean mietintö puhuu
20102: kyllä vakavaa varottavaa kieltä maan autioksi hakkuusta.
20103:     Näin on jouduttu sellaiseen asemaan, että pääomaa, josta
20104: tavallisesti maksetaan korkoa 6 %, kiinnitetään maahan,
20105: jonka todellinen tuottavaisuus on korkeintaan 3 % sen hin-
20106: nasta. Kun sitten tuo epänormaali tulo metsistä
20107: ehtyy, niin silloin voi tapahtua se äkkinäinen maanhin-
20108: nan laskeminen, jonka valiokunnan enemmistö pelkää vallan
20109: toisesta ja aiheettomasta syystä tulevan kysymykseen. Jos
20110: nyt valtio alkaisi suuremmassa määrin ostaa maata, niin
20111: olisi tästäkin vielä seurauksena maanhinnan jatkuva ko-
20112: hoaminen ja pikkutilalliset tulisivat, joskin heiltä mene-
20113: vää korkoa ei laskettaisikaan korkeimman mukaan, kuiten-
20114: kin suorittamaan maastaan sen todellista arvoa paljon suu-
20115: remman hinnan ja joutuisivat vasta ehkä tapahtuvan maan-
20116: arvon laskemisen uhreiksi.
20117:     Perin arveluttavana asiana pidämme sitäkin seikkaa,·
20118: että kaikki ne varat, tahi ainakin valtavasti suurin osa niistä
20119: varoista, joita Suomen valtio kykenisi ulkomailta maanvil-
20120: jelystarkoituksiin hankkimaan, käytettäisiin vaan yksityis-
20121: ten henkilöiden anastettujen etuoikeuksien toiselle henki-
20122: löille siirtämiseksi, eikä niillä juuri ensinkään lisättäisi vil-
20123: jellyn maan alaa ja maanviljelyksemme kannattavaisuutta.
20124: Tämä toimenpide ilmeisesti saattaisi maamme talouden ar-
20125: veluttavasti entisestään huonontumaan.
20126:     Kaikista näistä epäkohdista vapaana ja ainoana perin-
20127: pohjaisena toimenpiteenä, millä tilattoman väestömme ky-
20128: ~ymys nykyään voidaan ratkaista, pidämme viljelyspakko-
20129:   12          1910. -   Anomusmietintö N :o 3.
20130: 
20131: lain säätämistä. Tiedämmehän ja näemmehän sen viralli-
20132: sesta tilastostakin, kuinka suuret alat viljelyskelpoisia ti-
20133: luksia maassamme yksityisen maanomistuksen suojassa ma-
20134: kaavat melkein tuottamattomina samalla kuin tilaton väes-
20135: tö paikkakunnalla kärsii työn puutetta tahi vaeltaa maasta.
20136: Kun nykyinen maanvuokralaki maanviljelyksen yleiseksi
20137: edistymiseksi säätää verrattain pitkän vuokra-ajan, niin
20138:  puuttuu maanomistajilta, jotka laskevat maallensa sen
20139: nykyisen kauppahinnan suuruisen arvon, jopa uskovat tä-
20140:  män arvon yhä kohoavankin, halua kannattavilla ehdoil-
20141: la luovuttaa tiluksiansa vuokraajan viljeltäviksi. Velvoi-
20142: tusta tähän viljelykselle luovuttamiseen kohtuullista vuok-
20143: raa vastaan tarkoittaa anomamme laki, eikä se siis pyri yk-
20144: sityisen maanomistuksen perusteita sen enempi järkyttä-
20145: mään.
20146:     Kun itse viljelyskelpoisen maan, viljelijän haltuun otta-
20147: misesta ei tätä tietä kustannuksia syntyisi, niin voitaisiin
20148: kaikki saatavissa olevat varat käyttää näin syntyneen
20149: maanviljelijäryhmän taloudellisen tilan varmentamiseksi
20150: tavalla, joka myöskin lisäisi maan kansantaloudellista ar-
20151: voa, nimittäin viljelyksien laajentamiseksi ja voimistutta-
20152: miseksi.
20153:     Huomioon ottamalla sen eron, mihin tarkoitukseen
20154: näissä kummassakin tapauksessa valtion varat käytettäi-
20155: siin, myöskin näemme onttouden valiokunnan enemmistön
20156: muutenkin niin omituisessa otaksumisessa,että ei tilattoman
20157: väestön maahan kiinnittäminen viljelyspakkotietä muka
20158: tulisi valtiolle sanottavasti halvemmaksi kuin omia tiloja
20159: hankkimallakaan. Jos ei omistusoikeuteen perustuvien
20160: pikkutilain haltijoiksi tahdota tehdä ainoastaan niitä har-
20161: voja tilattomia, joilla on omaa pääomaa ja jotka eivät siis
20162: kohtuudella voi vaatia valtion välitystä, niin tarvinnee
20163: omistusoikeudella hallittu pikkutilakin luullaksemme
20164: maanhinnan lisäksi saman avustuksen rakennuksien, maan-
20165: viljelyksen, karjan y. m. saantiin kuin viljelyspakkolain
20166: perusteella syntynyt vuokratila. Useassa tapauksessa seu-
20167:                          Vastalause.                    13
20168: 
20169:  raa talon ostossa kyllä mukana rakennuksia, mutta tilaa
20170:  jakaessa ehkä useaan kymmeneen osaan on kantatilan ra-
20171:  kennuksista, jospa lienevät upeatkin, hyvin vähän hyötyä
20172: pientilojen rakennuksia hankittaessa.
20173:      Mitä sitten tulee valiokunnan mietinnössä esitettyyn
20174: vaikeuteen ratkaista mikä maa on viljelyskelpoiseksi kat-
20175: sottava, niin siihen antaa kyllä paikakunnan tapa ja täl-
20176:  laisen vuokramaan kysyntä vastauksen. Anottu laki taasen
20177: voinee tarkemmin määritellä miten pieneen maatilaan täl-
20178: laista luovuttamista on ulotettava ja millä ehdoilla maan
20179:  omistaja tahi vuokraaja ehkä vastaiseksi saisi omassa hal-
20180:  lussaan pitää joitakin hänen taloudelleen välttämättömiä
20181:  viljelyskelpoisia maita. Valiokunnan enemmistö on vielä
20182: esille tuonut arvelun, että viljelyspakon säätäminen joh-
20183: taisi maan omistajat heille epäedulliseen laajaperäiseen
20184:  (extensiviseen) viljelystapaan, mutta tälle väitteelle emme
20185: voi tunnustaa mitään arvoa, sillä taloudellisen kannatta-
20186:  vaisuuden järkähtämättömät lait kyllä tämän seikan järjes-
20187: tävät. Perusteeton täytyy myöskin olla otaksuma, että
20188: maanomistajat joutuisivat viljelyspakkolain tähden kärsi-
20189: maan maanarvon alentumisesta, sillä toimenpide, jonka
20190: kautta viljelysten alaa laajennetaan, ei voi tällaista seu-
20191: rausta aiheuttaa.
20192:      Myöskin asettaa valiokunnan enemmistö kysymyksen-
20193: alaiseksi miten viljelyspakkolain perusteella syntyväin vil-
20194: jelmäin metsäntarve tulisi tyydytetyksi, mutta he eivät ota
20195: huomioon, että samat ruokakunnat, jotka ehkä sanotun lain
20196: kautta ryhtyisivät maata viljelemään, nykyisessä olotilas-
20197: saankin ovat aivan metsättömiä, eikä heidän tilansa siis
20198: ainakaan huonontuisi. Me puolestamme taasen emme ollen-
20199: kaan epäile, etteikö tarpeen tullen heidän metsätarvettaan
20200: voitaisi tyydyttää esimerkiksi muodostamalla, milloin se
20201: tarpeelliseksi käy, eri paikkakunnille valtion taikka kun-
20202: nan hallussa olevia metsiä, joista kohtuushintaan olisi polt-
20203: topuuta saatavissa.
20204:   14          1910. -   Anomusmietintö N :o 3.
20205: 
20206:     Valiokunnan mietinnön hyväksyjät epäsuorasti tunnus-
20207: tavat, että yksityisten kansalaisten laillisesti saavutettujen
20208: oikeuksien pitäisi väistyä, mikäli ne olisivat ristiriidassa
20209: valtion olemassaolon ja yleisen edun kanssa ja että viljelys-
20210: pakon säätämistä voitaisiin ajatella siinä tapauksessa, ettei
20211: viljelyskelpoista maata halullisten viljeltäväksi enää olisi
20212: muulla tavoin saatavissa. Me katsomme, että tilattoman
20213: väestön yhä kasvava luku ilman muuta todistaa, että vilje-
20214: lyskelpoista maata ei hyväksyttävillä ehdoilla ole saata-
20215: vissa, sillä tunnettuahan on, miten huono maaseudun
20216: irtolaisväestön taloudellinen tila, muun muassa joka talvi
20217: uusiutuvine työttömyysaikoineen on. Mistään kansan siir-
20218: tämisestä luonnollisilta asuntotiloiltaan johonkin kruunun-
20219: maille, johon mietintö myöskin viittaa, ei voi vakavasti olla
20220: kysymystäkään. Koska valiokunnan enemmistönkin kan-
20221: nan mukaisesti irtolaisen maalaisväestön suuri ja yhä kas-
20222: vava luku on huolestuttava ilmiö ja koska luulemme tä\;sä
20223: täysin todistaneemme, että ainoa ja ratkaiseva toimenpide
20224: tämän kansanluokan maahan kiinnittämiseksi on viljelys-
20225: pakkolain säätäminen, niin voimme myöskin väittää, että,
20226: joskin eräitten mielestä tämän lain säätäminen loukkaisikin
20227: yksityisten kansalaisten oikeuksia, sen sittenkin pitäisi ta-
20228: pahtua, koska nämät oikeudet muuten jäisivät olemaan sel-
20229: vässä ristiriidassa yleisen edun kanssa. Omasta puolestam-
20230: me kyllä olemme sitä mieltä, että mistään yksityisen oikeu-
20231: den loukkaamisesta tuskin on puhettakaan, sillä eihän ole
20232: kysymyksessä omistusoikeuden riistäminen, vaan hallinta-
20233: oikeuden ajaksi määrätty rajoittaminen, mistä sitä paitsi
20234: verona korvausta suoritettaisiin. Tällaista maankäytännön
20235: rajoittamista on kaikkina aikoina vaihtelevissa muodoissa
20236: lainsäädännössämme ilmennyt, ja ovat nämät rajoitukset
20237: kyllä olleet omistajan vapautta yhtä paljon sitovia kuin
20238: anomamme viljelyspakkolaki, minkä vuoksi ja joskin ny-
20239: kyisen taloudellisen liberalismin ajalla näitä rajoituksia on
20240: koetettu yhä enemmän poistaa, emme anomamme lain kaut-
20241: ta mitään ennen tuntematonta ajatussuuntaa yritä lainsää-
20242: däntöömme tuoda.
20243:                         Vastalause.                      15
20244: 
20245:    Kaiken sen perusteella, mitä edellä olemme esittäneet,
20246: ehdotamme,
20247: 
20248:               että Eduskunta, hyljäten valiokunnan mie-
20249:           tinnön, hyv!iksyisi anomusehdotuksen näin kuu-
20250:           luvana:
20251:               että Hallitus vuoden 1911 valtiopäiville jät-
20252:           täisi esitylcsen laiksi uutisviljelyksen edistämi-
20253:           sestä seuraavien periaatteiden mukaan:
20254:               1) että yksityisten tahi yhteisöjen hallussa
20255:           oleva 11iljelyskelpoinen maa, jolla omistaja ei itse
20256:           maan1;iljelystä harjota tahi jota ei muuten kat-
20257:           sota tilan hoitoa varten välttämättömäksi, on
20258:           jätettävä halullisten tilattomain viljeltäväksi;
20259:               2) että t•ero täten viljeltäväksi jätetystä
20260:           maasta määrättäisiin yhtä suureksi kuin puhdas
20261:           tulo tällaisesta maasta ennen sen viljelyshalui-
20262:           selle jättämistä oli/
20263:               3) että valtio kaikin tavoin avustaisi uutis-
20264:           viljelystä.
20265: 
20266:    Helsingissä, huhtikuun 15 p :nä 1910.
20267: 
20268:      K. A. Saarinen.                Pekka Huttunen.
20269:      Santeri Mäkelä.                J. Etelämäld.
20270:      N. Telkkä.                     Aatto Siren.
20271:                     Evert Eloranta.
20272: 
20273:    Tähän yhtyvät
20274: 
20275:      J. Lautasalo.
20276:                      Olli Miettinen.
20277: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
20278:               191(1. -   Anomusmietintö N :o 4 .
20279:                    •
20280: 
20281: 
20282: 
20283:                 Työväenasiain valiokunnan mietintö
20284:            N:o 4 äitiysvakuutusta koskevista anomusehdotuksista.
20285: 
20286:       Eduskunta on Työväenasiain valiokunnalle valmis-
20287: teltavaksi lähettänyt edustaja Hilja Pärssisen y. m. ano-
20288: musehdotuksen N:o 2 äitiysvakuutuksen aikaansaamisesta,
20289: sekä edustaja Iida Yrjö-Koskisen anomusehdotuksen N:o 70
20290: komitean asettamisesta tutkimaan äitiysvakuutuksen mah-
20291: dollisuutta ja järjestämistä Suomessa. (Valtiopäiväasiakir-
20292: jain Liitteet IX, siv. 634-635).
20293: 
20294: 
20295:       Työväensuojelusta järjestettäessä on useimmissa
20296: maissa koetettu kielloilla estää lapsensynnyttäjäin rasit-
20297: tumista niissä ansiotöissä, jotka ovat suojeluslainsää-
20298: dännön alaisia. Kiellot jäävät kuitenkin tarpeellista vai-
20299: kutusta vaille, ellei vastaaviin toimenpiteisiin ole ryhdytty
20300: toimeentulon varaamiseksi niille, jotka elävät ainoas-
20301: taan työansiollaan. Niihin lapsensynnyttäjiin nähden sitä-
20302: vastoin, jotka eivät ole työväen suojeluslain alaisia, vaan
20303: jotka vähävaraisina hekin tarvitsevat yhteiskunnan suoje-
20304: lusta ja apua, eivät valtiot vielä ole ryhtyneet lainsäädän-
20305: tötoimiin.
20306:       S v e i t s i on ensimäinen maa, jossa on käännetty näi-
20307: hin asioihin huomiota. Siellä ei naista saa ennen ja jälkeen
20308: synnytyksen, yhteensä kahdeksan viikon aikana, pitää työssä.
20309: tehtaissa ja niihin verrattavissa laitoksissa; ja päästäkseen
20310: työhön takaisin tulee naisen lääkärintodistuksena todeta, että
20311: ainakin kuusi viikkoa on synnytyksestä kulunut. Rauta-
20312: tie- sekä posti-, telefooni- ja sähkösanoma-alalla palvelevia.
20313: 2              f!i10. -   Anomusmietintö N :o 4.
20314:                                           ~
20315: 
20316: nms1a ei saa 2 viikon aikana ennen ja 4 viikon aikana
20317: jälkeen synnytyksen pitää työssä. Muutamissa vaaralli-
20318: sissa tuotannonhaaroissa on naisen pitäminen työssä ras-
20319: kauden aikana kokonaan kielletty, kuten esim. sellaisissa,
20320: joissa myrkyllisiä aineita käytetään, töissä, joissa on nos-
20321: tettava raskaita esineitä y. m. Lainsäädännön järjestämää
20322: lapsensynnyttäjäin avustusta ei Sveitsissä ole; jota vas-
20323: toin siellä löytyy joukko yksityisen hyväntekeväisyyden
20324: kannattamia sekä keskinäiseen apuun perustuvia yhdis-
20325: tyksiä yksinomaan lapsensynnyttäjäin taloudellista tuke-
20326: mista varten. Uusimpain sairasvakuutusta koskevain laki-
20327: ehdotusten mukaan tulisi lapsensynnyttäjäin kuitenki&
20328: saada avustusta kuten muutkin vakuutuksen alaiset sairaat,.
20329:       S a k s a s s a käsittää työnkielto samaten yhteensä
20330: kahdeksan viikkoa ennen ja jälkeen synnytyksen, jota-
20331: paitsi työhön takaisin pääsemisen ehdot ovat samat kuin
20332: Sveitsissä. Kielto koskee sellaisia laitoksia, joissa enem-
20333: män kuin 10 työntekijää on toimessa, jotapaitsi naista
20334: ei saa käyttää kaksitehtaiden töihin eikä rakennusainei-
20335: den kuljettamiseen. Lapsensynnyttäjäin avustus on jär-
20336: jestetty pakollisen sairasvakuutuksen yhteyteen siten, että
20337: sairaskassan jäsenenä oleva synnyttäjä saa 6 viikon aikana
20338: synnytyksen jälkeen säännöllisen sairasavun eli puolet
20339: paikkakunnalla tahi sairaan ammatissa tavallisesti mak-
20340: settavasta päiväpalkasta, ei kuitenkaan enempää kuin 1.
20341: Rmk 50 Pf. (1 Smk 87 p.), joka avustus erityisissä ta-
20342: pauksissa voidaan korottaa kahteen kolmannekseen mai-
20343: nitusta palkasta eli 2 Rmk (2 Smk 50 p.). Avustus mak--
20344: setaan katsomatta siihen, onko synnyttäjä työkyvytön
20345: tahi ei. Lisäksi voi kassa säännöissään myöntää avustusta
20346: raskauden aikana korkeintaan kuudeksi viikoksi, mutta tä-
20347: män avustuksen ehtona on työkyvyttömyys. Kassan jäsenen
20348: aviovaimoHekin voi kassa sitoutua antamaan saman avustuk-
20349: sen synnytyksen johdosta kuin jäsenelle sairauden sattuessa ..
20350: Edellämainituista eduista ovat osalliset miltei kaikki mää-
20351: rätyissä taloudellisissa oloissa elävät naiset, jotka ovat sai-
20352: rasvakuutuksessa. Vuonna 1908 maksoivat kaikki Saksan
20353:                         Äitiysvakuutus.                      3
20354: 
20355: työväen sairaskassat synnyttäjille yhteensä 5,927,722 Rmk
20356: -(noin 7,400,000 Smk) eli lähes 2 % kassojen varsinaisista
20357:  vuosimenoista. Hallituksen ehdotuksen mukaan uudeksi
20358:  valtion vakuutuslaiksi tulisi pakollinen sairasvakuutus
20359:  ulotettavaksi maataloustyöläisiin, palvelijoihin, tilapäisiin
20360:  työntekijöihin, kotityöläisiin ja eräisiin toisiin työläisryh-
20361:  miin sekä synnyttäjien avustus käsittämään yhteensä 8
20362:  viikon ajan ennen ja jälkeen synnytyksen.
20363:        Itä v a 11 a s s a ja Unkarissa voimassa olevaa
20364:  työkieltoa sekä työläisnaisten avustusta koskeva lainsää-
20365: .däntö muistuttaa paljon Saksan lainsäädäntöä. Itävallassa
20366: ·Bi naista saa pitää työssä tehtaissa ja työpajoissa 4 viik-
20367:  kona eikä kaivostöissä 6 viikkona jälkeen synnytyksen.
20368:  Unkarissa on teollisuuden ja kaupan palveluksessa oleva
20369:  nainen vapautettu työstä 4 viikkona synnytyksen jäl-
20370:  keen, jona aikana työnantaja ei saa hänen kanssaan teh-
20371:  tyä työsopimusta purkaa. Sekä Itävallassa että Unkarissa
20372: -ovat sanotuissa töissä olevat lapsensynnyttäjät sitäpaitsi
20373: .oikeutettuja saamaan avustusta, joka- samaten kuin Sak-
20374:  sassa - on yhdistettynä pakolliseen sairasvakuutukseen:
20375:  Itävallassa 4 viikon aikana synnytyksen jälkeen 60 Ofo
20376:  paikkakunnalla kunkin ammatissa maksettavasta päivä-
20377:  palkasta ja Unkarissa 4 viikon aikana 50 % keski-
20378:  määräisestä päiväpalkasta. Unkarissa on sairaskassalla
20379: -oikeus myöntää apua ennen synnytystäkin, mutta avustus-
20380: .aika yhteensä ei tällöin saa olla 8 viikkoa pitempi. Sitä-
20381:  paitsi saavat sairasvakuutuksessa olevat lapsensynnyttäjät
20382:  sekä Unkarissa että Itävallassa vapaan lääkärinhoidon ja
20383:  lääkkeet.
20384:        A 1 a n k o m a i s s a ja B e 1 g i a s s a määrää laki
20385:  tehtaissa, työpajoissa ja kaivoksissa palvelevalle naiselle
20386:  synnytyksen jälkeen 4 viikon lepoajan, vaan ei mitään
20387: .avustusta.
20388:        Samanlainen laki on voimassa En g 1 a n n i s s a.
20389:        N o r j a s s a tämän vuoden alusta voimaan astunut
20390:  .laki säätää m. m. etteivät tehtaissa, työpajoissa, kaivok-
20391: .sissa y. m. työskentelevät naiset saa 6 viikon aikana syn-
20392: 4              1910. -   Anomusmietintö N :o 4.
20393: 
20394: nytyksen jälkeen olla työssä, jotapaitsi kuninkaana on oikeus
20395: tykkönään kieltää raskaina olevain naisten käyttäminen
20396: erityisillä toimialoilla. Varattomat lapsensynnyttäjät saa-
20397: vat kunnan varoista avustusta, eikä sitä katsota köyhän-
20398:  avuksi. Heinäkuun 1 päivästä 1911 astuu voimaan osaksi
20399: pakollista osaksi vapaaehtoista sairasvakuutusta koskeva
20400: laki, jonka mukaan sairaskassan naisjäsen saa 6 viikon
20401: aikana synnytyksen jälkeen sairasapua 60 °/ 0 avunsaajan
20402: luokkaan kuuluvien työläisnaisten keskimääräisestä päivä-
20403: rahasta sekä tarvittaessa lääkärinapua.
20404:       Espanjan laki säätää, paitsi työnteonkieltoa 3 vii-
20405: kon aikana synnytyksen jälkeen, että työnantajan tulee
20406: pyydettäessä suoda lapsensynnyttäjälle vapautusta työstä
20407: ennen synnytystä sekä varata hänen paikkansa hänelle
20408: t.yönkieltoajan päätyttyä. Avustusta ei laki Espanjassa
20409: myönnä.
20410:       Myöskin R u o t s i s s a on olemassa laki tehdaslai-
20411: toksissa palvelevia lapsensynnyttäjiä koskevasta lepoajasta,
20412: jonka pituus on 4 viikkoa jälkeen synnytyksen. Valtio
20413: antaa apua vapaaehtoisille sairaskassoille, vaan lmrvat
20414: näistä antavat sairasapua lapsensynnyttäjille. Vuoden 1908
20415: valtiopäivillä tehtiin ehdotus, että hallitus toimituttaisi
20416: selvityksen siitä, miten äitiysvakuutus lapsensynnyttä-
20417: jille voitaisiin valtion toimesta aikaansaada ja, sit.tenkun
20418: eduskunnan molemmat karnarit olivat hyväksyneet ehdo-
20419: tuksen, antoi hallitus komitean tehtäväksi sairaskassoja
20420: koskevan lakiehdotuksen yhteydessä toimittaa tutkimuksen
20421: ja tehdä ehdotuksen äitiysvakuntuksen toimeenpanemisesta
20422: valtion myötävaikutuksella.
20423:       T a n s k a s s a määrää laki tehdastyössä oleville lap-
20424: sensynnyttäjille 4 viikon lepoajan synnytyksen jälkeen,
20425: ja ainoastaan siinä tapauksessa saa nainen aikaisemmin
20426: jälleen ryhtyä työhön, että hän lääkärintodistuksena toteaa
20427:  ettei siitä koidu vaaraa hänelle itselleen eikä lapselle.
20428: Puheenalaisena lepoaikana voi lapsensynnyttäjä varatto-
20429: muuden nojalla saada apurahaa kunnan varoista eikä tätä
20430: avustusta saa lain kannalta lukea vaivaisavun luontoiseksi.
20431:                        Aitiysvakmt.tus.
20432: 
20433: Sairasvakuutus ei ole pakollinen, mutta hyväksytyt sairas-
20434: kassat, joissa vuonna 1908 oli noin 595,000 jäsentä ja jäse-
20435: nistä noin puolet naisia, saavat valtiolta melkoista avus-
20436: tusta, joka mainittuna vuonna teki lähes 1,842,000 kruunua
20437: (noin 2,556,000 mk). Sairaskassan säännöt voivat sisältää
20438: määräyksen apurahan antamisesta kerta kaikkiaan kassan
20439: jäsenelle synnytystapauksessa, ja taudin kohdatessa on hän
20440: oikeutettu kahdeksannesta päivästä lukien synnytyksen
20441: jälkeen saamaan tavallisen sairasavun, joka ei saa olla
20442: suurempi kuin kaksi kolmannesta hänen keskimääräisestä
20443: työansiostaan eikä 40 äyriä (56 penniä) pienempi.
20444:       I ta 1 i a s s a ei tehdaslaitoksessa palveleva nainen
20445: lain mukaan saa olla työssä 4 viikon aikana jälkeen syn-
20446: nytyksen; lääkärin suostumuksella voidaan kuitenkin tämä
20447: aika eräissä tapauksissa lyhentää 3 viikoksi. Lapsensyn-
20448: nyttäjien avustamiseksi on jo kauvan aikaa ollut poh-
20449: dinnan alaisena kysymys erityisten n. s. äitiysrahastojen
20450: perustamisesta. Hallitus on siinä suhteessa antanut edus-
20451: tajakamarille erinäisiä ehdotuksia ja viimeisen vuodelta
20452: 1909. Näitten ehdotusten mukaan tulisivat kaikki tehdas-
20453: laitoksissa palvelevat 15 ja öO ikävuosien välillä olevat
20454: naiset vakuutuspakon alaisiksi; kustannukset jaettaisiin
20455: vakuutettujen ja työnantajain kesken, niin että edelliset
20456: suorittaisivat 75 penniä vuodessa ja jälkimäiset niinikään
20457: 75 penniä jokaisen vakuutetun puolesta ja kukin lapsen-
20458: synnyttäjä saisi sitten avustusta kerta kaikkiaan 30 markkaa.
20459:       Ra n s k a s s a on kysymys toimenpiteisiin ryhtymi-
20460: sestä lapsensynnyttäjien avustamiseksi jo kauvan aikaa
20461: ollut pohdinnan alaisena ja edustajakamarissa monta ker-
20462: taa esillä. Viime vuonna hyväksyi edustajakamari lain,
20463: jonka mukaan nainen voi, ilmoitettuaan syyn työnantajalle,
20464: keskeyttää työnsä tehtaissa yhteensä kahdeksaksi viikoksi
20465: ennen ja jälkeen synnytyksen eikä työnantaja ole oikeu-
20466: tettu sinä aikana purkamaan työsopimusta, joutuen muuten
20467: korvausvelvolliseksi. Muunlainen sopimus on mitätön ..
20468:       S u o m en voimassa olevasta lainsäädännöstä puuttuu
20469: varsinaisia määräyksiä siitä, että lapsensynnyttäjäitä olisi
20470: 6             1910. -   Anomusmietintö N :o 4.
20471: 
20472: työnteko kiellettävä. Vuonna 1906 työväen lainsäädäntöä
20473: tarkastamaan asetettu komitea ehdotti 25 p:nä toukokuuta
20474: 1907 työväensuojeluslaista antamassaan mietinnössä m. m.,
20475: että naista, joka on synnyttänyt lapsen, ei saisi käyttää
20476: suojeluslain alaiseen työhön neljänä ensimäisenä viikkona
20477: synnytyksen jälkeen, mutta milloin lapsi kuolee, olisi työ-
20478: hön ryhtyminen sallittu aikaisemminkin, jos lääkärintodis-
20479: tuksena näytetään, ettei siitä ole terveydelle haittaa. Siltä
20480: ajalta, jona naista mainitusta syystä on kielletty työhön
20481: käyttämästä, olisi hän oikeutettu saamaan täyden palkall!
20482: suuruisen avustuksen. Miten tämä korvaus, joka ei saisi
20483: olla vaivaisavun luontoinen, olisi maksettava, jäisi hallin-
20484: nollisella asetuksella määrättäväksi. Mutta komitean mie-
20485: lestä se olisi valtion suoritettava, niin että työnantaja sen
20486: maksaisi ennakolta ja sitten perisi korvauksen valtion va-
20487: roista.
20488:       Sittenkun erinäiset virastot ynnä työnantaja- ja työ-
20489: väenliitot olivat antaneet lausuntonsa komitean mietin-
20490: nöstä, valmisti Senaatti näin tavoin saadun selvityksen
20491: perusteella ehdotuksen asetukseksi teollisuusammattityöstä,
20492: joka ehdotus esitettiin 1909 vuoden toisilla valtiopäivil1ä.
20493:       Työväenasiain valiokunta, jolle eduskunta valmiste-
20494: levaa käsittelyä varten lähetti esityksen, laati ehdotuksen
20495: asetukseksi työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa amma-
20496: teissa, jonka eduskunta hyväksyi ja lähetti hallitukselle
20497: vahvistettavaksi. Tämän asetuksen 17 § sisältää näin
20498: kuuluvat määräykset:
20499:        >1. Naista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön pi-
20500: dettäkö työssä neljänä ensimäisenä viikkona synnytyksen
20501: jälkeen.
20502:       2. Älköön myöskään kehittyneessä raskauden tilassa
20503: olevaa naista pidettäkö työssä, joka siinä tilassa voi olla
20504: vahingoll1nem.
20505:       Katsoen kohtuuden vaativan, ettei tällainen laissa
20506: määrätty ansiotyön tekemisen este saisi vaikeuttaa tuka-
20507: Jissa taloudellisissa oloissa elävän lapsensynnyttäjän toi-
20508: rheentuloa mainitun ajan kuluessa, teki eduskunta sano-
20509:                        Xitiysvakuutus.                       7
20510: 
20511: tun valiokunnan ehdotuksesta seuraavan anomuksen hal-
20512: litukselle:
20513:       »että Keisarillinen Majesteetti tutkituttaisi, mitä voi-·
20514: taisiin lainsäädäntötietä tehdä niiden tukalain taloudellis-
20515: ten olojen huojentamiseksi, jotka lapsen syntymisestä
20516: aiheutuvat ammattityössä olevalle naiselle, ja aikanaan
20517: Eduskunnalle antaisi asiasta armollisen esityksen.>
20518:       Lapsensynnyttäjien avustusta ei Suomessa tähän
20519: saakka ole sanottavasti ollut. Syyskuun 2 päivänä 1897
20520: annetun asetuksen mukaan perustettujen sairasapukassain
20521: säännöissä ei lapsensynnyttäjäin avustusta ole otettu
20522: huomioon. Sen sijaan eräiden sairaskassain säännöissä
20523: tavataan määräyksiä siinä tarkoituksessa, että lapsen-
20524: synnyttäjä ei saisi sitä avustusta, joka hänelle sairauden
20525: tapauksessa on tuleva. Niinpä on määrätty, että sairas-
20526: apua myönnetään vasta määräajan, 10, 12, 14, 15, 20,
20527: enimmäkseen 21 päivän kuluttua synnyttämisestä. Muu-
20528: tamain sääntöjen mukaan myönnetään sairasapuakin
20529: ainoastaan naimisissa oleville lapsensynnyttäjille. Eräästä
20530: kassasta ei leski, joka on synnyttänyt lapsen kymmenen
20531: kuukauden kuluttua miehensä kuoleman jälkeen, saa sai-
20532: rasapua, ennenkuin kaksi vuotta on kulunut lapsen syn-
20533: tymästä. Toisinaan säännöissä ei lapsensynnyttäjille myön-
20534: netä mitään avustusta, ja joistakin apukassoista on mää-
20535: rätty, että nainen naimisiin mentyään menettää kaiken
20536: osallisuutensa kassaan, vaikkapa jäisikin saman tehtaan
20537: työhön. Sitä vastoin muutamat apukassat myöntävät
20538: työntekijäin vaimaille ja lapsille pääsyn kassan osakkaiksi
20539: taikka vakuuttavat heille perheenpäämiehen jäsenyyden
20540: nojalla ilmaiseksi lääkkeet, jopa lääkärinhoidonkin; tästä
20541: edusta saattavat lapsensynnyttäjätkin silloin tulla osalli-
20542: siksi. Vuoden 1908 lopussa oli sanotuissa sairasapukas-
20543: soissa Valiokunnalle annettujen tietojen mukaan 48,175
20544: osakasta, niistä 32,802 miestä ja 15,373 naista ja sairasapua
20545: maksettiin sanottuna vuonna Smk. 332,675 sekä lääkärin-
20546: hoitoon, lääkkeisiin ja sairaanhoitoon Smk. 155;328.
20547: 8             1910. -   Anomusmietintö N :o 4.
20548: 
20549:      Sairasapukassoja koskevien puuteellisuuksien korjaa-
20550: miseksi onkin hallitus ylempänä mainitulle työväenlairi-
20551: säädännön tarkastamista varten asetetulle komitealle huhti-
20552: kuun 22 päivänä 1907 antanut toimeksi laatia ehdotuksen
20553: työväenapukassain uudestaan järjestämisestä.
20554: 
20555: 
20556: 
20557:       Pahin puutteellisuus kaikkien maiden tätä asiata kos-
20558: kevassa lainsäädännössä on pakollisen lapsensynnytys-
20559: vakuutuksen rajoittaminen ainoastaan määrättyjen työläis-
20560: ryhmien naisiin. Siten jää nimittäin tukea ja avustusta
20561: vaille paljon varattornia lapsensynnyttäjiä. Pääasiallisesti
20562: juuri tämä seikka on herättänyt ajatuksen, että nykyajan
20563: yhteiskunnalliseen vakuutustoimeen olisi vielä liitettävä
20564: uutena haarana erityinen äitiysvakuutus. Se ei kuiten-
20565: kaan ole saanut paljon kannatusta, koska sitä ilmeisesti
20566: haittaa se kohtuuttomuus, että naiset sen mukaan yksi-
20567: puolisesti tulisivat kantamaan vakuutuksesta aiheutuvia
20568: kustannuksia. Sitä vastoin on yhä enemmän voittanut alaa
20569: se käsitys, että äitiysvakuutus voitaisiin liittää sairas-
20570: vakuutukseen ja tehdä niin yleiseksi, että se käsittäisi
20571: kaikki tukalassa taloudellisessa asemassa olevat lapsen-
20572:  ynnyttäjät.
20573:       Käsitellessään ylempänä mainittuja anomusehdotuk-
20574: sia on Valiokunta ollut sitä mieltä, että niissä esitettyjen
20575: epäkohtien poistaminen tahi ainakin mahdollisimman vä-
20576: hiin supistaminen on yhteiskunnan menestykselle mitä tär-
20577: kein. Lähinnä näyttää tässä kohden meilläkin olevan tar-
20578: peen kehittää sairasvakuutusta myöskin lapsensynnyttäjäin
20579: avustusta silmälläpitäen. Ja jotta lapsensynnyttäjäin avus-
20580: tus tulisi ulottumaan mahdollisimman laajalle alalle, olisi
20581: sairasvakuutus tästäkin syystä tehtävä niin laajalti kuin
20582: mahdollista pakolliseksi ja tulisi valtion sitä kannattaa.
20583: Vaan kun kysymys sairasvakuutuksen järjestämisestä maas-
20584: samme on edellämainitun, työväenlainsäädännön tarkasta-
20585: mista varten asetetun komitean käsiteltävänä ja asia muu-
20586:                         Äitiysvakuutus.                       9
20587: 
20588: tenkin kaipaa täydellisempää selvitystä ja valmistelua, kuin
20589: valtiopäivävaliokunnan on mahdollista toimittaa, uiin Valio-
20590: kunta puolestaan ehdottaa anottavaksi,
20591: 
20592:                   että äitiysvakuntuskysyrnys annettaisiin sel-
20593:            vitettäväksi edellämainitulle, työväenlainsäädännön
20594:            tarkastamista vart&n asetetulle komitealle, jota tätä
20595:            vm·ten olisi täyd~mnettävä naisjäsenillä, ja
20596: 
20597:                   että Hallitus tämän selvityksen perusteella
20598:            antaisi eduskunnalle armollisen esityksen äitiys~
20599:            ·vak~tutuksesta, mikäli mahdollista yleiseen saimus-
20600:            vakuutukseen yhdistettynä.
20601: 
20602:      Helsingissä, 20 päivänä huhtikuuta 1910.
20603: 
20604: 
20605:       Asian käsittelyssä ovat. olleet osallisina puheen-
20606: johtaja Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori, jäsenet
20607: Granfelt, Haapanen, Helle, V. Hjelti Karhi, Lundström,
20608: Pietinen, Pohjola, Pärssinen, Salo, Sillanpää, Tulikoura
20609: ja E. S. Yrjö-Koskinen sekä osaksi apujäsenet Kaakko-oja
20610: ja Sohlberg.
20611: ~10           1910. -   Anomusmietintö N :o 4.
20612: 
20613: 
20614: 
20615: 
20616:                         Vastalause.
20617:        Kun valiokunta puoltaa sen kysymyksen selvittä-
20618:  mistä, mitä voitaisiin tehdä varattomain lapsensynnyttäjäin
20619:  tukemiseksi sekä anoo hallitukselta esityksen antamista
20620: .äitiysvakuutuksen järjestämiseksi, tunnustaa se tämän ky-
20621:  symyksen tärkeyden niin hyvin yksilöjen kuin yhteiskun-
20622:  nan etuun nähden. Mutta valiokunta ei ota huomioon sitä
20623:  että äitiysvakuutus vain siinä tapauksessa korjaa varatto-
20624:  main synyttäjien puutteellista asemaa, että se järjestetään
20625:  tarkoitustaan vastaavaksi. Se on ulotutettava ehdottomasti
20626:  kaikkiin, joiden vuositulot ovat määrättyä summaa pie-
20627:  nemmät. Valiokunta tyytyy vain tässä kohdin lausumaan,
20628:  että äitiysavustusta tarkoittava vakuutus tehdään >niin laa-
20629: jalti kuin mahdollista pakolliseksi». Tällaisen käsityksen
20630:  mukainen asian järjestäminen jättäisi yhä edelleen joukon
20631:  kaikkein heikoimmalla taloudellisella asteella olevia äitejä
20632:  oman onnensa nojaan. 'l'ällainen asiantila olisi yhtävähän
20633:  yhteiskunnan edun mukaista kuin siveellisesti oikeaa .
20634: .Siten laiminlyötäisiin monissa tapauksissa heikon äidin ja
20635:  lapsen turvaaminen ja pidettäisiin edelleen yllä lapsen-
20636:  murhiin johtavia vaikuttimia. Käsityksemme mukaan tämä
20637:  laiminlyönt.i tulisi yhteiskunnalle muodossa tahi toisessa
20638: .raskaasti kostamaan. V aatirnus, ettei äitiysvakuutuksessa
20639:  suljeta ketään varatonta sen ulkopuolelle, tulisi ilmetä
20640:  eduskunnan anomuksessa ja olisi ponteen otettava määräys,
20641:  millä varallisuusasteella oleville avustus on annettava.
20642:        Silmäys siihen, miten eräissä maissa äitiysapua sai-
20643: :rasvakuutuksen välityksellä on annettu, osoittaa, että
20644:                         '· a8talause,                    1l
20645: 
20646: siellä avustusaika yleensä on mitättömän lyhyt. Sillä
20647:  jos varaton lapsen synnyttäjä saakin apua 4, 6 tai 8
20648: viikkoa, niin ei hänelle vielä sillä ole varattu tilaisuutta
20649: lapsen tarpeelliseen hoitoon. Pienen lapsen suojeleminen
20650: alkaa jo ennen syntymää, mutta se ei käy mahdolliseksi,
20651: jos äidin toimeentulon pakosta täytyy olla usein raskaassa,
20652: voimia ja hermostoa kuluttavassa työssä aivan lähelle
20653: synnytyshetkeä. Lääketiede asettaa aivan ehdottoman vaa-
20654: timuksen siitä, että pienien lasten tulee useita kuukausia
20655: synnytyksen jälkeen saada äidin maitoa. Jos avustusaika
20656: on kovin lyhyt, ja äiti poistuu ansiotyöhön, joutuu muu-
20657: taman viikon ikäinen pieni lapsi hänelle sopimattoman
20658: ravinnon varaan. Tämä on yhä edelleen omansa synnyt-
20659: tämään suurta pienten lasten kuolevaisuutta, jota vähen-
20660: tämään äitiysvakuutus oli tarkoitettu. Mielestämme muo-
20661: dostaa avustusajan määräämin en niin tärkeän kohdan tässä
20662: kysymyksessä, että sen sivuuttaminen, kuten valiokunta
20663: on tehnyt, suuresti vahingoittaa asiaa.
20664:       Hallituksen asettamalla komitealla asiasta arviolas--
20665: kuja tehdessään tulisi olla selvyys eduskunnan puolta-
20666: masta avustusajasta, joka esityksessä olisi huomioon otet-
20667: tava. Mitä tuon ajan suuruuteen tulee, niin ei se käsityk-
20668: semme mukaan saa olla 14 viikkoa lyhempi.
20669:       Vielä on ulkomaiden esimerkki osoittanut, että äitiys-
20670: vakuutus saatetaan tehdä aivan huonoksi myöntämällä.
20671: pieni äitiysapu. Kun se asetetaan määrättyyn suhteeseen
20672: työntekijäin tavallisissakin oloissa niukkaan palkkaan, eikä
20673: nouse edes täyden päiväpalkan tasalle, niin voi käsittää,
20674: ettei sellaisesta avusta paljonkaan turvaa koidu aikana,
20675: jolloin menot ovat tavallisia suuremmat. Vielä vaikuttaa
20676: pienipalkkaisiin masentavasti ja tuntuu heistä väärältä ser
20677: että heidän apunsa on pienempi kuin toisten suurempi-
20678: tuloisten. Tärkeä näkökohta on siis, että avustus kaikille
20679: on yhtäsuuri ja toimeentuloon riittävä. Koska siis mie-
20680: lestämme eduskunnan anomuksessaan olisi näissä kohdin
20681: määriteltävä äitiysvakuutuksen suuntaa ehdotamme anot-
20682: tavaksi,
20683: 12              1910. -   Anomusmietintö N :o 4.
20684: 
20685:                 että hallitus mahdollisimman pian Eduskun-
20686:           nalle valmistaisi esityksen vakuutusrahaston perns-
20687:           tamisesta, josta maksett-aisiin jokaiselle lapsensyn-
20688:           nyttäjälle, jonka omat ja miehen vuositulot yhteensä
20689:           huokeammilla paiklcaknnnilla ovat alle 1,500 mar-
20690:           kan ja kalliimmilla paikkakunnilla alle 2,000 mar-
20691:           kan 14 viikkona, joist-a ainakin 8:na jälkeen syn-
20692:           nytyksen, kaikille yhtäsnuri, elantokustannuksia
20693:           vastaava päiväraha sekii maksuton kiitilö- ja lää-
20694:           käriapn, kuitenkin siten että kun liiäkiirin lausun-
20695:           non nojalla äidin ja lapsen terveydelle on viilttä-
20696:           mätöntä, pitennetään avustusaikaa tarpeen mukaan.
20697: 
20698:      Helsingissä, 20 päivänä huhtikuuta 1910.
20699: 
20700:      Hilja Pärssinen.                  1\Iatti Paasivuori.
20701:      Miina Sillanpää.                  J. K. Pohjola.
20702:      A. Salo.                          Edv. Helle.
20703:                           W. Lundström.
20704: 
20705: 
20706: 
20707: 
20708:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
20709:      1910. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 4.
20710: 
20711: 
20712: 
20713: 
20714:                  Suomen Eduskunnan alamainen anomus
20715:           äitiysvakuutuskysymyksen selvittämisestä ja äitiysvakuu-
20716:           tuksen aikaansaamisesta.
20717: 
20718: 
20719: 
20720: 
20721:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
20722:               ja Suuriruhtinas I
20723: 
20724: 
20725: 
20726: 
20727:    Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotuksia äitiys-
20728: vakuutuksen aikaansaamisesta ja komitean asettamisesta
20729: tutkimaan äitiysvakuutuksen mahdollisuutta ja järjestä-
20730: 2       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 4.
20731: 
20732:  mistä Suomessa. Eduskunta on nämä ehdotukset säädetyssä
20733:  järjestyksessä käsitellyt.
20734:      Naiset, jotka elättävät itseään palkka työllä, ja äidit vä-
20735:  hi~varaisissa työläisperheissä, joissa vaimot raha-ansioillaan
20736:  ottavat osaa perheen toimeentuloon, joutuvat lapsensynnyt-
20737:  tämisen sattuessa usein tukalaan asemaan, jolloin äidin ja
20738:  lapsen terveys tulee vaaranalaiseksi. Tämmöisen naisen joko
20739: täytyy kehittyneen raskauden tilan aibna ja heti synnyttii-
20740:  misen jälkeen antautua useinkin kovaan työhön, jolloin hän
20741: liikarasituksen kautta saattaa sekä itsensä että lapsen vaa-
20742: raan ja lapselta riistetään tarpeellinen hoito, tahi täytyy
20743: hänen luopua ansiosta,joka on tuottanut melkoisen lisän per-
20744: heen toimeentuloon. Sekä äiti että äskensyntynyt lapsi sil-
20745: loin joutuvat kärsimään puutteellisesta ja huonosta ravin-
20746: nosta. Kumpaisessakin tapauksessa on taloudellisen ahdin-
20747: kotilan seurauksena äitien sairaaloisuus ja huonontunut työ-
20748: kyky, tulevan sukupolven heikontuminen ja pienten lasten
20749: kuolevaisuus, joka vähävaraisissa kansankerroksissa on erit-
20750: täin suuri. Täytyy näin ollen tunnustaa, että vähävaraiset
20751: lapsensynnyttäjät tarvitsevat yhteiskunnan suojelusta ja
20752: apua, ja on Eduskunta sitä mieltä, että edellä esitettyjen
20753: epäkohtien poistaminen tahi ainakin mahdollisimman vä-
20754: hiin supistaminen on yhteiskunnan menestymiselle mitä tär-
20755: kein.
20756:     Tähän saakka ei lapsensynnyttäjien avustukseen nähden
20757: ole Suomessa sanottavaa tehty. Syyskuun 2 päivänä 1897
20758: annetun asetuksen mukaan perustettujen sairasapukassain
20759: säännöissä ei lapsensynnyttäjäin avustusta ole otettu huo-
20760: mioon. Tavataanpa muutamain sairaskassain säännöissä
20761: vielä määräyksiä, että lapsensynnyttäjä ei eräissä tapauk-
20762: sissa saa sitä avustusta, joka hänelle kassan osakkaana sai-
20763: rauden sattuessa on tuleva. Sitävastoin muutamat apukas-
20764: sat myöntävät työntekijäin vaimoille ja lapsille pääsyn
20765: kassan osakkaiksi, taikka vakuuttavat heille perheen-
20766: päämiehen jäsenyyden nojalla ilmaiseksi lääkkeet, jopa lää-
20767: kärinhoidonkin, ja tästä edusta saattavat lapsensynnyttä-
20768: jätkin silloin tulla osallisiksi.
20769:                        Åitiysvakuutus.                      3
20770: 
20771:     Voimassa olevat        työväen suojelusta ta~koittavat
20772: lait eivät sisällä mitään varsinaisia määräyksiä siitä, että
20773: lapsensynnyttäjäitä olisi työnteko kiellettävä. Vuonna
20774: 1906 työväenlainsäädäntöä tarkastamaan asetettu komi-
20775: tea ehdotti työväensuojeluslaista antamassaan mietin-
20776: nössä m. m., että naista, joka on synnyttänyt lap-
20777: sen, ei saisi käyttää suojeluslain alaiseen työhön nel-
20778: jänä ensimäisenä viikkona synnytyksen jälkeen, mutta
20779: milloin lapsi kuolee, olisi työhön ryhtyminen sallit-
20780: tu aikaisemminkin, jos lääkärintodistuksena näytetään,
20781: ettei siitä ole terveydelle haittaa. Siltä ajalta, jona naista
20782: mainitusta syystä on kielletty työhön käyttämästä, olisi hän
20783: oikeutettu saamaan täyden palkan suuruisen avustuksen.
20784: Miten tämä korvaus, joka ei saisi olla vaivaisavun luontoi-
20785: nen, olisi maksettava, jäisi hallinnollisella asetuksella mää-
20786: rättäväksi. Komitean mielestä tulisi työnantajan edeltä-
20787: käsin maksaa tämä korvaus, jonka hän sitten perisi val-
20788: tion varoista.
20789:     Kun sitten 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä käsitel-
20790: tiin Hallituksen esitysehdotusta asetukseksi teollisuusam-
20791: mattityöstä, hyväksyi Eduskunta määräykset, joiden
20792: mukaan lapsen synnyttänyttä naista ei saisi pitää työssä
20793: neljänä ensimäisenä viikkona synnytyksen jälkeen, eikä
20794: myöskään kehittyneessä raskauden tilassa olevaa naista
20795: työssä, joka siinä tilassa voi olla vahingollinen. Samalla
20796: Eduskunta anoi, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
20797: tutkituttaisi, mitä voitaisiin lainsäädäntötietä tehdä niiden
20798: tukalain taloudellisten olojen huojentamiseksi, jotka lapsen
20799: syntymisestä aiheutuvat ammattityössä olevalle naiselle, ja
20800: aikanaan Eduskunnalle antaisi asiasta armollisen esityksen.
20801:     Myöskin ulkomailla on käännetty huomiota varattomain
20802: lapsensynnyttäjäin tilaan. Niinpä eräissä maissa on järjes-
20803: tetty avustusta niille lapsensynnyttäjille, jotka niissä voi-
20804: massa olevain suojeluslakimääräyksien johdosta ovat este-
20805: tyt ansio työstä. Ja yhä enemmän on voittanut alaa käsitys,
20806: että äitiysvakuutus tätä tarkoitusta varten olisi liitettävä
20807: 4      1910. -    Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 4.
20808: 
20809: sairausvakuutukseen. Pahin puutteellisuus kaikkien mai-
20810: den tätä asiata koskevassa lainsäädännössä on kuitenkin
20811: pakollisen lapsensynnytysvakuutuksen rajoittaminen aino-
20812: astaan määrättyjen työläisryhmien naisiin. Siten jää nimit-
20813: täin tukea ja avustusta vaille paljon varattornia lapsensyn-
20814: nyttäjiä.
20815:     Lähinnä näyttää tässä kohden meilläkin olevan tarpeen
20816: kehittää sairausvakuutus sit~m, että lapsensynnyttäjäin
20817: avustus siihen yhdistetään. Ja että tämä avustus ulottuisi
20818: kaikkiin tukalassa taloudellisessa asemassa oleviin lapsen-
20819: synnyttäjiin, olisi sairausvakuutus tehtävä niin laajalti kuin
20820: mahdollista pakolliseksi ja tulisi valtion sitä kannattaa.
20821:     Kun äitiysvakuutuksen aikaansaaminen kaipaa selvitystä
20822: ja valmistelua ja kun kysymys sairausvakuutuksen järjestä-
20823: misestä Suomessa on työväenlainsäädännön tarkastamista
20824: varten asetetun komitean käsiteltävänä, saa Eduskunta Tei-
20825: dän Keisarilliselta Maj esteetiltanne alamaisesti anoa,
20826: 
20827:                 että äitiysualcuutuskysymy8 annettaisiin sel-
20828:             'Vitettäväksi edellämainitulle, työväenlainsäädän-
20829:             nön tarkastarnista varten asetetulle komitealle,
20830:              jota tätä varten olisi täydennettävä naisjäse-
20831:             nillä; ja
20832:                 että tämän selvityksen perustuksella annet-
20833:             taisiin E duslcunnalle armollinen esitys äitiys1Ja-
20834:             kuutuksesta, mikäli mahdollista yleiseen sairaus-
20835:             vakuutukseen yhdistettynä.
20836: 
20837:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20838: 
20839:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1910.
20840: 
20841: 
20842: 
20843: 
20844:       -:i''telsingissä, Kejsarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
20845:               1910. -   Anomusmietintö N :o 5.
20846: 
20847: 
20848: 
20849: 
20850:               Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2
20851:           määrärahan myöntämistä maalaiskansakoulujen varat-
20852:           tomien lasten ravinto- ja vaatetusavuksi tarkoittavan
20853:           anomusehdotuksen johdosta.
20854: 
20855:       Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi
20856: jättänyt edustaja Juneksen y. m. anomusehdotuksen n:o
20857: 46, jossa ehdotetaan 150,(X)() markan suuruisen määrä-
20858: rahan anomista yleisistä varoista maalaiskansakoulujen
20859: varattomien lasten ravinto- ja vaatetusavuksi siten jaetta-
20860: vaksi, että mainitusta summasta 4/ 5 käytettäisiin koulu-
20861: keittiöiden ylläpitämiseen ja 1/ 5 vaatetusavun antamiseen
20862: (1910 Vp., Liitteet VI, siv. 407 -409).
20863:       Aijemmin on 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä tehty
20864: useampia samankaltaisia anomusehdotuksia, joiden joh-
20865: dosta silloinen eduskunta osotti 100,000 markan suurui-
20866: sen määrärahan tarkoitukseen käytettäväksi (1908 II Vp.,
20867: Asiakirjat V: 2, Anomusmietintö n:o 15), mutta tätä määrä-
20868: rahaa ei Keisarillisen Majesteetin päätöksen nojalla otettu
20869: vuoden 1909 menoarvioon. Sittemmin on eduskunta 1909
20870: vuoden toisilla valtiopäivillä samaan tarkoitukseen osotta-
20871: nut kansakoulu- ja sivistysmäärärahain yhteydessä entisen
20872: suuruisen summan, mutta toistaiseksi on eduskunnan tästä
20873: tekemä päätös vahvistamista vailla. Asian tällä kannalla
20874: ollessa on nykyisillä valtiopäivillä tehdyssä ano-musehdo-
20875: tuksessa uudelleen tahdottu kiinnittää niin Eduskunnan
20876: kuin Hallituksen huomiota puheenaolevaan avustustoi-
20877: mintaan.
20878:       Sivistysvaliokunta pyytää puolestaan tukea tätä
20879: anomusehdotusta valtioavun myöntämisestä koulukeit-
20880: tiöiden kannattamiseen ja varattomain koululasten vaate-
20881: tusavustukseen. On yleensä perin huolestuttava sel-
20882: 2             1910. -- Anomusmietintö N :o 5.
20883: 
20884: lainen ravintojärjestys, jota enimmät maaseudun kansa-
20885: koulua käyvät lapset ovat pakotetut noudattamaan, ja
20886: jonka mukaan niin aamiais- kuin päivällisateria tavallisesti
20887: rajoittuu vain kuivaan eväsruokaan. Lukuisille köyhän
20888: kansan lapsille on asianlaita vielä arveluttavampi, syystä
20889: että niiden evästys on kehnoa ja puutteellista. Kieltä-
20890: mättä vaikuttaa tällainen ravintojärjestys, niinkuin edus-
20891: kunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä päättämässään
20892: anomuksessa on huomauttanut, haitallisesti lapsen sekä
20893: ruumiilliseen että henkiseen kehitykseen ja terveyden-
20894: tilaan, varsinkin kun lapsen samalla on suorittaminen
20895: raskasta koulutyötään. Kasvatusopilliselta kannalta kat-
20896: soen ehkäisee huono ravintotila silminnähtävästi oppi-
20897: ennätyksiä ja vähentää siten melkoisessa määrässä kou-
20898: lukasvatuksen merkitystä.
20899:       Viime vuosien kuluessa ulkomaiden esikuvan mukaan
20900: yhä useampiin paikkoihin järjestettyjen koulukeittiöiden
20901: kautta on koetettu poistaa edellämainittuja haittoja hank-
20902: kimalla, oppilaille koulutyön lomassa lämmintä keittoruo-
20903: kaa. Kokemus on kaikkialla osottanut miten edullinen
20904: vaikutus näillä keittoaterioilla on ollut sekä lasten hyvin-
20905: vointiin ja virkeyteen että koulutyön säännöllisyyteen, ja
20906: miten useissa köyhempäin seutujen kouluissa oppilasmäärä
20907: koulukeittiöiden perustamisen jälkeen on kasvanut, koska
20908: monelle lapselle koulunkäynti muuten olisi ollut mahdo-
20909: tonta.
20910:       Suurin ansio koulukeittiöiden syntyyn on ollut v.
20911: 1905 perustetulla »Koulukeittoyhdistyksellä>, jonka tar-
20912: koituksena etupäässä on ollut esitelmäin, kirjallisuuden
20913: y. m. kautta herättää harrastusta eri seuduilla koulukeit-
20914: tiöiden perustamiseen, mutta joka sen ohella on joltisilla-
20915: kin raha-avuilla edistänyt koulukeittiöiden alkuunpanoa
20916: ja jatkuvasti avustanut köyh1mpäin seutujen koulukeit-
20917: tiöitä.
20918:      Paitsi lasten huonoa ravintojärjestystä on myös va-
20919: rattomain lasten tavallisesti tuiki puutteellinen vaatetus
20920: suurena vastuksena menestykselliselle koulutyölle. Eten-
20921:         Kansakoululasten ravinto- ja vaatetusavustus.      3
20922: 
20923: kin on jalkineiden huonous kokemuksen mukaan sangen
20924: yleisesti aiheuttamassa lasten vilustumista ja poissaoloja
20925: koulusta. Mutta vain vähemmässä määrässä on yksityi-
20926: nen toiminta näihin asti kohdistunut vaatetusavun jaka-
20927: nuseen.
20928:      On itsestään selvää, ettei puheenaolevaa ruoka- ja
20929: vaatetusavustusta ole ajanpitkään jätettävä yksityisen
20930: harrastuksen varaan. Eduskunnan ennen käyttämäin sa-
20931: nain mukaan :~>on mahdollisimman pian päästävä niin pit-
20932: källe, että lasten ravitseminen kouluissa järjestetään siten,
20933: ettei ainoakaan lapsi ravinnon puutteesta jää kouluun
20934: saapumatta ja ettei koulunkäynti yhdellekään lapselle
20935: tuota terveydellistä vauriota liian pitki•m ateriavälien ja
20936: epäterveellisen ruuan tähden>. Luonnollisesti on avustuk-
20937: sen järjestäminen, näin täydelliseksi tullakseen, vastaisuu-
20938: dessa joutuva kuntain käsiin, ja suotavaa on, että kunnat
20939: alunpitäen tottuvat sitä katsomaan velvollisuudekseen.
20940: Siihen asti kuin tällainen velvollisuus kunnille säädetään,
20941: täytyy avustustoiminnan tapahtua vapaaehtoisuuden tietä
20942: kuntain, kansakoulunjohtokuntain, opettajain tai yhdistys-
20943: ten kautta. Avustustoiminnan kehitykselle on aivan välttä-
20944: mätöntä tehokkaan aineellisen kannatuksen myöntäminen
20945: valtion puolelta, minkä kautta samalla on oivallinen tilai-
20946: suus tarjolla riittäväin kokemusten saantiin tarkoituksen-
20947: mukaisen suunnitelman laatimiseksi avustuksen vakinaista
20948: järjestelyä varten. Tällaisen yksityiskohtaisen suunnitel-
20949: man valmistaminen tulevaa toimintaa varten varattomain
20950: kansakoululasten ravinto- ja vaatetusavustamiseksi on
20951: mitä tärkein tehtävä, joten Hallituksen tulisi ajoissa ot-
20952: taa kysymys koko laajuudessaan harkittavakseen.
20953:      Kun itse avustuksen tarve nykyisissä oloissa on san-
20954: gen suuri, olisi ensi vuotta varten yleisistä varoista myön-
20955: nettävä tuntuva määräraha.       V aliakunnan enemmistön
20956: mielestä olisi hyvällä syyllä tarkoitukseen osotettava
20957: ainakin anomusehdotuksen tekijäin ehdottarua 150,000 mar-
20958: kan suuruinen summa. Jos nimittäin tästä summasta ra-
20959: vintoavustukseen käytettäisiin ehdotetuna tavalla 4/ 5 eli
20960:  4             1910. -   Anomusmietintö N :o 5.
20961: 
20962: 120,(()() markkaa ja keittoaterian hinnaksi lasketaan keski-
20963: määrin vain 7 penniä lasta kohti, voitaisiin tällä rahamää-
20964: rällä 180 arkipäivänä kouluvuoden kestäessä antaa yksi
20965: ateria päivässä ainoastaan 9,523 lapselle eli 8, 5 Ofo:lle kai-
20966: kista maalaiskansakoulujen oppilaista. Todella tarvitsevain
20967: lasten lukumäärä on kuitenkin paljon suurempi. Niinpä
20968: on esim. >Koulukeittoyhdistyksem viimeisen vuosikerto-
20969: muksen mukaan 133 koulun 5,320 oppilaasta ollut ilmai-
20970: seksi annettava keittoruokaa 2,360 lapselle eli 44 Ofo:lle.
20971: Ehdotetun summan 1 / 5:llä eli 30,000 markalla voitaisiin
20972: taas vaatetusapua jakaa vain 2,000 lapselle eli 1,s Ofo:lle
20973: maalaiskoulujen oppilaista, jos vaatetusapuna annettaisiin
20974: kullekin pari jalkineita ja päällystakki, halvimpain hintain
20975: mukaan arviolta yhteensä 15 markkaa. Myönnettävä on,
20976: että täten ainoastaan mitätön osa vaatetusapua tarvitse-
20977: vista tulisi huomioonotetuksi.
20978:      Yksin kipeimmän tarpeen tyydyttämiseksi olisi siten
20979: tarkoitukseen käytettävä ehdotettua paljon suurempi summa.
20980: Aivan luonnollinen asia Valiokunnan mielestä kuitenkin
20981: on, ettei valtion tule puheenaolevaa avustustoimintaa ko-
20982: konaan kustantaa, vaan että sen on määrätyssä suhteessa
20983: ottaminen osaa avustuksesta johtuviin kuluihin. Tätä suh-
20984: detta ei Valiokunta ole katsonut olevan syytä vielä ny-
20985: kyään lähemmin määrätä, koska koko toiminta on alullaan
20986: ja vauhtiin päästäkseen siten tavallista suuremman kan-
20987: natuksen tarpeessa, vaan saisi se jäädä toistaiseksi viran-
20988: omaisten harkinnasta riippuvaksi. Kun valtioavun jaka-
20989: mista näin ollen ei rajoitettaisi sellaisella määräyksellä,
20990: että kunnat tai yksityiset olisivat velvollisia osaltaan
20991: tarkoitukseen käyttämään tuntuvampia summia, tullee eh-
20992: dotettu 150,000 markan määräraha, joka on puolta suu-
20993: rempi kuin eduskunnan viimeksi osottama summa, Valio-
20994: kunnan enemmistön mielestä varmaankin osottautumaan
20995: tarpeen vaatimaksi. Maaperä puheenaolevalle toimin-
20996: nalle näyttää myöskin parina viime vuonna tulleen ila-
20997: huttavan hyvästi valmistetuksi. Niinpä on >Koulukeitto-
20998: yhdistyksem vuosikertomusten mukaan tämä toiminta lu-
20999:           Kansakoululasten ravinto. ja vaatetusaTustu.s.        5
21000: 
21001:   kuvuoden 1~07 -08 lopusta lukuvuoden 1908-09 loppuun
21002:   siksi laajentunut, että keittoaterioita saaneiden lasten
21003:   lukumäärä 1,523:sta kohosi 4,290:een, vaikkakin varat kus-
21004:   tannuksiin olivat suurimmaksi osaksi yksityistaholta ke-
21005:   rättävät.
21006:         Valiokunnan vähemmistö on, samalla myöntäen, että
21007:   puheenaolevaan tarkoitukseen läheisessä vastaisuudessa var-
21008:   maankin tarvitaan vielä paljon suurempia summia kuin
21009:   Valiokunnan ehdottama, ja huomauttaen kysymyksen sel-
21010:   vittelyä varten tehtyjen arviolaskujen epämääräisyydestä,
21011:   ollut sitä mieltä, ettei ole riittäviä syitä vuodeksi 1911
21012:   ehdottaa sitä suurempaa määrärahaa kuin minkä edus-
21013:   kunta viime valtiopäivillä osotti, s. o. 100,000 markkaa.
21014:   Valiokunta ei tosin ole määrännyt sitä suhdetta, jossa val-
21015:   tion tulisi ottaa osaa puheena olevasta toiminnasta johtuviin
21016:   kuluihin. Jos kuitenkin edellytettäisiin, ettei valtion osuus
21017:   olisi 50% suurempi, ja että vähemmistön mielipiteen mu-
21018: . kaisesta 100,000 markan määrärahasta 4/ 5 , s. o. 80,()(X) mark-
21019:   kaa, käytettäisiin koulukeittiöiden kannattamiseen, tulisi
21020:   siten vuoden 1911 käyttövaroikai kuntain ja yksityisten
21021:   avustusosuuden kanssa 160,()()) markkaa. Samain lasku-
21022:   perusteiden mukaan, joita Valiokunta on ylempänä sovel-
21023:   luttanut, voitaisiin tällä summalla hankkia keittoaterioita
21024:   noin 12,700 koululapselle, tai lähes kolme kertaa niin
21025:   suurelle lapsimäärälle, kuin mille lukuvuoden 1908-09
21026:   lopussa keittoaterioita jaettiin. Eikä vähemmistön mie-
21027:   lestä ole luultavaa, että puheenaoleva toiminta käytän-
21028:   nössä laajenisi edes näin suuressa määrässä.
21029:         Myönnettävän rahamäärän käyttäminen hallituksen
21030:   lähempien ohjeiden mukaan olisi jätettävä koulutoimen
21031:   ylihallituksen huoleksi, jolle tämä toiminta lähinnä kuuluu.
21032:   Mainitun viraston huostassa kävisi tällaisen avustustoimin-
21033:   nan väliaikainen järjestely ja valvominen paraiten päinsä,
21034:   koskapa se voisi tarkoitukseen käyttää alaisinaan olevia
21035:   apulaisia, joiden lisäksi sillä olisi myös oleva oikeus har·
21036:   kintansa mukaan käyttää menestyksellä toimineiden yksi-
21037:   tyisten järjestöjen välitystä.
21038: 6             1910. -   Anomusmietintö N :o 5.
21039: 
21040:     Esityksensä nojalla pyytää Valiokunta siten kunnioit-
21041: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
21042: 
21043:                  että vuodeksi 1911 myönnettäisiin varattomien
21044:           kansakoululasten ravinto- ja vaatetusavustusta var-
21045:           ten 150,000 markan suuruinen määräraha koulu-
21046:           toimen ylihallituksen kautta perustelttissa maini-
21047:           tulla tavalla jaettavaksi; ja
21048:                  että hallitus viipymättä ottaisi harkittavakseen
21049:           yhteiskunnan puolelta varattomille kansakoululap-
21050:           sille annettavan ravinto- ja vaatetusavustuksen jär-
21051:           jestelyn.
21052: 
21053:      Helsingissä, 22 p:nä huhtik. 1910.
21054: 
21055: 
21056: 
21057:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet: puheenjohtaja
21058: Lindelö:f, varapuheenjohtaja Y. K. Yrjö-Koskinen, jäsenet
21059: Aakula, Hannula, W. Jokinen, Kiiskinen, Kivikoski, Re-
21060: lander, Salmi, Sundblom, Vaarala ja Åkesson sekä vara-
21061: jäsenet Herrala, Sipilä ynnä osittain Kä.kikoski, Löthman
21062: ja Waljakka.
21063: 
21064: 
21065: 
21066: 
21067:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
21068:       1910. -   Edusk. auom. -   Auomusmiet. N :o 5.
21069: 
21070: 
21071: 
21072: 
21073:                  Suomen Eduskunnan alamainen ano-
21074:           m u s määrärahan myöntämisestä maalaiskansakoulujen
21075:           varattomien lasten ravinto- ja vaatetusavustukseksi.
21076: 
21077: 
21078: 
21079: 
21080:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
21081:               ja Suuriruhtinas I
21082: 
21083: 
21084: 
21085: 
21086:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan
21087: myöntämisestä maalaiskansakoulujen varattomien lasten
21088: ravinto- ja vaatetusavustukseksi, ja on Eduskunta sää-
21089: 2       1'9Hl. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 5.
21090: 
21091: detyssä järjestyksessä käsitellyt tämän ehdotuksen.
21092:     Viime vuosien kuluessa on ulkomaiden esikuvan mu-
21093: kaan koetettu yhä useampiin paikkoihin järjestettyjen kou-
21094: lukeittiöiden kautta hankkia koulutyön lomassa annettavaa
21095: lämmintä keittoruokaa maaseutukansakoulujen oppilaille,
21096: joista useimmat kärsivät riittävän ravinnon puutetta. Ko-
21097: kemus on kaikkialla osottanut miten edullinen vaikUtus
21098: näillä keittoaterioilla on ollut sekä lasten hyvinvointiin ja
21099: virkeyt,een että koulutyön säännöllisyyteen. Useissa köy-
21100: häin seutujen kouluissa oppilasmääräkin koulukeittiöiden
21101: perustamisen jälkeen on kasvanut, koska monelle lapselle
21102: koulunkäynti ilman sellaista avustusta olisi käynyt mah-
21103: dottomaksi.
21104:     Paitsi lasten huonoa ravintojärjestystä on myös varat-
21105: tomain lasten tavallisesti tuiki puutteellinen vaatetus suu-
21106: rena vastuksena menestykselliselle koulutyölle. Etenkin on
21107: jalkineiden huonous kokemuksen mukaan sang-en yleisesti
21108: aiheuttamassa lasten vilustumista ja poissaoloja koulusta.
21109:     Puheenaolevaa ruoka- ja vaatetusavustusta ei ajaupit-
21110: kään ole jätettävä yksityisen harrastuksen varaan. Lasten
21111: ravitseminen kouluissa sekä avustaminen vaatetuksen puo-
21112: lesta olisi mahdollisimman pian saatava niin täydellisesti
21113: järjestetyksi, ettei ainoankaan lapsen tarvitsisi ravinnon tai
21114: vaatteiden puutteessa jäädä kouluun saapumatta ja ettei
21115: koulunkäynti yhdellekään lapselle tuottaisi terveydellistä
21116: vauriota. Luonnollista on, että näin laajan avustuksen jär-
21117: jestäminen vastaisuudessa annetaan kuntain tehtäväksi,
21118: mutta siihen asti kuin tällainen velvollisuus sääde-
21119: tään, tulee avustustoiminnan tapahtua vapaaehtoisuuden
21120: tietä kuntain, kansakoulujohtokuntain, opettajain tai yhdis-
21121: tysten kautta. Tämän toiminnan kehitykselle on kummin-
21122: kin välttämätöntä tehokkaan aineellisen kannatuksen myön-
21123: täminen valtion puolelta. Siten voitaisiin myöskin nyt jo
21124: saada riittävää kokemusta tarkoituksenmukaisen suunnitel-
21125: man iaatimiseksi avustuksen vakinaista järjestelyä varten.
21126: Sellaisen yksityiskohtaisen suunnitelman valmistaminen on
21127:        Kansakoululasten ravinto- ja vaatetusavustus.             3
21128: 
21129: mitä tärkein tehtävä, joten Hallituksen tulisi ajoissa ottaa
21130: tämä kysymys koko laajuudessaan harkittavakseen.
21131:     Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä osotti Eduskunta puo-
21132: lestaan köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaa-
21133: tettamiseen 100,000 markan suuruisen määrärahan, mutta
21134: Teidän Keisarillinen Majesteettinne ei tätä päätöstä hyväk-
21135: synyt. Sittemmin on Eduskunta 1909 vuoden toisilla val-
21136: tiopäivillä samaan tarkoitukseen osottanut kansakoulu- ja
21137: sivistysmäärärahain yhteydessä entisen suuruisen summan.
21138:     Kun puheena olevan avustuksen tarve nykyisissä oloissa
21139: on sangen suuri, olisi Eduskunnan mielestä jo ensi vuotta
21140: varten yleisistä varoista myönnettävä tähän tarkoitukseen
21141: 150,000 markan suuruinen määräraha. Tämäkään ei yksis-
21142: tään riittäisi edes kipeimmän tarpeen tyydyttämiseen. Jos
21143: nimittäin tästä määrärahasta ravintoavustukseen käytettäi-
21144: siin 41 5 eli 120,000 markkaa ja keittoaterian hinnaksi las-
21145: ketaan keskimäärin vain 7 penniä lasta kohti, voitaisiin
21146: tällä rahamäärällä 180 päivänä kouluvuoden kestäessä an-
21147:  taa yksi ateria päivässä ainoastaan 9,523 lapselle eli 8, 5 % :lle
21148:  kaikista maalaiskansakoulujen oppilaista. Tod-ella tarvitse-
21149:  vain lasten lukumäärä on kuitenkin paljon suurempi.
21150:  Niinpä on esim. ,Koulukeittoyhdistyksen" viimeisen vuosi-
21151:  kertomuksen mukaan 133 koulun 5,320 oppilaasta ollut
21152:  ilmaiseksi annettava keittoruokaa 2,360 lapselle eli 44 % :lle.
21153:  Ehdotetun summan 115 :lla eli 30,000 markalla voitaisiin
21154:  taas vaatetusapua jakaa vain 2,000 lapselle eli 1, 8 % :lle
21155:  maalaiskoulujen oppilaista, jos vwatetusapuna annettaisiin
21156:  kullekin pari jalkineita ja päällystakki, halvimpain hin-
21157:  tain mukaan arviolta yhteensä 15 markkaa. Täten siis ai-
21158:  noastaan mitätön osa vaatetusapua tarvitsevista tulisi huo-
21159:  mioon otetuksi.
21160:      Eduskunnan mielestä valtion ei kuitenkaan tule puheena
21161:  olevaa avustustoimintaa kokonaan kustantaa, vaan pitäisi
21162:  sen määrätyssä suhteessa ottaa osaa avustuksesta johtuviir;
21163:  kuluihin. Tätä suhdetta ei Eduskunta ole katsonut oleYan
21164: 4       1910. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 5.
21165: 
21166: syytä nykyään lähemmin määrätä, koska koko toiminta on
21167: alullaan ja siten runsaan kannatuksen tarpeessa, vaan saisi
21168: se jäädä toistaiseksi viranomaisten harkinnasta riippuvaksi.
21169:     Myönnettävän rahamäärän käyttäminen Hallituksen
21170: lähempien ohjeiden mukaan olisi annettava koulutoimen
21171: ylihallituksen huoleksi, jolle tämä toiminta lähinnä kuu-
21172: luu. Mainitun viraston huostassa kävisi tällaisen avustus-
21173: toiminnan väliaikainen järjestely ja v3;lvominen paraiten
21174: päinsä, koskapa se voisi tarkoitukseen käyttää alaisinaan
21175: olevia apulaisia, joiden lisäksi sillä olisi myös oleva oikeus
21176: harkintansa mukaan käyttää menestyksellä toimineiden
21177: yksityisten järjestöjen välitystä.
21178:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta ala-
21179: maisesti anoa,
21180: 
21181:                että m1odeksi 1911 myönnettäisiin varatto-
21182:             mien kansakoululasten ravinto- ja vaatetusavus-
21183:             tusta varten 150,000 markan suuruinen määrä-
21184:             raha koulutoimen ylihallituksen Ieautta edellä
21185:             mainitulla tavalla jaettavaksi; ja
21186:                että Hallitus viipymättä ottaisi harkittavak-
21187:             seen yhteiskunnan puolelta varattomille kansa-
21188:             koululapsille annettavan ravinto- ja vaatetus-
21189:             avustuksen järjestelyn.
21190: 
21191:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21192: 
21193:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
21194: 
21195: 
21196: 
21197: 
21198:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
21199:               1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21200: 
21201: 
21202: 
21203: 
21204:                  Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2 eräiden
21205:            Eduskunnassa tehtyjen anomusehdotusten johdosta,
21206:            jotka tarkoittavat Suomen perustuslakien voimassa
21207:            pitämistä.
21208: 
21209:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime maaliskuun 18
21210: päivältä lähettänyt Perustuslakivaliokunnan valmistelta-
21211: vaksi edustaja Danielson-Kalmarin y. m. anomusehdotuksen
21212: maan valtiosäännön suojelemisesta sitä järkyttäviä toimen-
21213: piteitä ja ehdotuksia vastaan, edustaja Wuolijoen y. m. ano-
21214: musehdotuksen toimenpiteistä, joilla perustuslakien polke-
21215: misesta johtuneet epäkohdat poistettaisiin ja maallemme
21216: turvattaisiin sen valtiosäännön loukkaamattomuus, sekä
21217: edustaja Ahmavaaran y. m. anomusehdotuksen toimen-
21218: piteistä Suomen yleisten asiain hoidon palauttamiseksi so-
21219: pusointuun maan valtiosäännön kanssa. Valiokunnalle on
21220: myös jätetty sanottuja anomusehdotuksia Eduskunnassa esi-
21221: teltäessä syntynyt keskustelupöytäkirja, minkä ohessa
21222: Valiokunta, pyynnöstä, on Keisarillisen Senaatin ,Puheen-
21223: johtajan välityksellä saanut vastaanottaa erinäisiä asiaa
21224: koskevia asiakirjoja.
21225:     Koska puheenalaisten kolmen anomusehdotuksen tar-
21226: koitus on sama, on Valiokunta käsitellyt anomusehdotukset
21227: yhdessä; ja sen tehtyään saa Valiokunta täten kunnioittaen
21228: ehdottaa,
21229: 
21230:               että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle M a-
21231:           jesteetille lähettää seuraavansisältöisen alamai-
21232:           sen anomuksen:
21233:                1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21234: 
21235:     Eduskunnan ehdoton velvollisuus on ilmaista Teidän
21236: Keisarilliselle Majesteetinenne ne huolet, jotka nykyään
21237: raskaasti painavat Suomen kansaa. Eduskunta anoo ala-
21238: maisimmasti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
21239: vaitsisi armossa ottaa huomioansa seuraavan esityksen niis-
21240: tä vaikeuksista, jotka Suomen yhteiskuntaelämää lamautta-
21241: vat, ja niistä vaaroista, jotka tämän maan tulevaisuutta uh-
21242: kaavat.
21243:     Nykyisen hallitussuunnan vallitessa on Suomen kansan
21244: ollut pakko kokea, että sen perustuslakeja poljetaan ja sen
21245: uudistuspyrintöj ä ehkäistään. Tämän hallitussuunnan al-
21246: lrukohtana oli Keisarikunnan Ministerineuvostossa valmis-
21247: tettu, 20 päivänä toukokuuta (2 päivänä kesäkuuta) 1908
21248: armollisimmasti hyväksytty pöytäkirja, joka sisältää mää-
21249: räyksiä Venäjän etuja koskevain Suomen asiain käsittely-
21250: järjestyksestä. Näiden määräyksien ristiriitaisuus Suomen
21251: valtiosäännön kanssa on osotettu erityisissä Suomen edus-
21252: kunnan alamaisissa esityksissä. Ja niiden haitallisuus on
21253: tullut vielä suuremmaksi sen kautta että Ministerineuvosto
21254: ei, kuten sanotussa pöytäkirjassa edellytetään, ole rajoittu-
21255: nut lausunnon antamiseen niistä aniharvoista asioista, joi-
21256: den on voitu osottaa koskettavan Keisarikunnan etuja,
21257: vaan on puuttunut sellaisiinkin asioihin, joissa ei ole ollut
21258: olemassa mitään kosketuskohtia Suomen ja Venäjän etujen
21259: kesken.
21260:     Ei ole vältettävissä että virheitä ja erehdyksiä sekä oi-
21261: keudellisessa että käytännöllisessä suhteessa syntyy, kun
21262: Suomen asiain Kaikkeinkorkein ratkaisu tapahtuu sellaisen
21263: laitoksen antamien lausuntojen perusteella, joka on Suomen
21264: hallitusjärjestyksen ulkopuolella ja jolla ei voi olla tarpeel-
21265: lista tietoa Suomen laeista ja niistä erilaatuisista Sm>-
21266: men yhteiskuntaelämässä esiintyvistä ilmiöistä, riennoista ja
21267: tarpeista, jotka sekä lainsäädännöllisiä että hallinnollisia
21268: ehdotuksia tutkittaessa ovat varteen otettavat.
21269:     Että Ministerineuvoston Suomen asiain käsittelystä on
21270: ollut arveluttavia seurauksia vahvistavat todeksi lukuisat
21271:          Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.           3
21272: tosiasiat. Tämän alamaisen kirjelmän I liitteessä luodaan
21273: ensiksi yleiskatsaus toimenpiteisiin nyt puheenaolevalta
21274: ajanjaksolta, jotka ovat vastoin Suomen perustuslakeja.
21275: Huomattavimmat näistä toimenpiteistä ovat:
21276:      jo mainitut määräykset 20 päivältä toukokuuta (2 päi-
21277: vältä kesäkuuta) 1908 Keisarikunnan etuja koskevain Suo-
21278: men asiain käsittelyjärjestyksestä;
21279:      armollinen käskykirje Kenraalikuvernöörilie 6 päivältä
21280: syyskuuta 1909 hallinnolliseen lainsäädäntöön kuuluvista
21281: lLSioista y. m.;
21282:      armollinen julistuskirja 7 päivältä lokakuuta 1909, sisäl-
21283: tävä, että kysymys Suomen asujamiston suoritettavasta ase-
21284: velvollisuudesta on lopullisesti ratkaistava yleisvaltakun-
21285:  nallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, sekä että Suomen
21286: asukkaat toistaiseksi vapautetaan suorittamasta mieskoh-
21287:  taista asevelvollisuutta ja sen SIJaan Suomen valtio-
21288: '\'arasto veivoitetaan Venäjän valtakunnanrahastoon suo-
21289: rittamaan vuotuisia rahamaksuja sotilastarpeisiin;
21290:      sotajoukkojen hallintoa sodassa, linnoitusten hoitoa,
21291:  paikkakuntain julistamista sotatilassa oleviksi y. m. koske-
21292:  vain Venäjän asetusten julkaiseminen Suomessa;
21293:       syyskuun 30 päivänä 1909 armollisesti vahvistettu Venä-
21294:  jän Ministerineuvoston päätös, jonka mukaan yleinen sil-
21295:  mälläpito, että Suonien rautatiet ovat niin varustetut, että
21296:  niillä esteettömästi voidaan käyttää Keisarikunnan liikku-
21297:  vaa kalustoa, on Kulkulaitosministerin asiana ja hän on oi-
21298:  keutettu vaatimaan määrärahoja otettaviksi Suomen rauta-
21299:  teiden menosääntöön ;
21300:       armollinen julistuskirja 14/27 päivältä maaliskuuta 1910,
21301:   jonka mukaan Valtakunnanduuman ja Valtakunnanneu-
21302:   voston Keisarikunnassa, vaan ei Suomen eduskunnan, tulisi
21303:   päätäutövallalla tutkia ehdotus laiksi niiden Suomenmaata
21304:  koskevien lakien ja asetusten säätämisjärjestyksestä, joilla
21305:   on yleisvaltakunnallinen merkitys.
21306:       Liitteessä esitetään kunkin edellä mainitun toimenpiteen
21307:   valaisemiseksi sekä erinäisiin muihinkin määräyksiin näh-
21308: 4              1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21309: 
21310:  den ne oikeudelliset asianhaarat, jotka osottavat että poik-
21311:  keuksia perustuslaeista on tapahtunut.
21312:      Sitten on samassa liitteessä tietoja sellaisista asioista"
21313:  joita sen johdosta että Ministerineuvosto on puuttunut Suo-
21314:  men lainsäädäntöasioihin ei ole saatettu lopulliseen päätök-
21315:  seen, vaikka ne ovat tarkoittaneet tarpeellisia uudistuksia
21316:  ja vaikka Teidän Keisarillinen Majesteettinne oli jo aikai-
21317:  semmin hyväksynyt armolliset esitykset muutamista näistä
21318:  kysymyksistä. Lakiehdotuksista, jotka siten ovat joutu-
21319:  neet syrjäytetyiksi tahi viivytetyiksi, Eduskunta katsoo
21320: asiakseen tässä varsinkin huomauttaa niitä, jotka koskevat:
21321:     eduskunnan oikeutta tarkastaa hallituksen jäsenten
21322:  virkatointen laillisuutta; painovapautta; yhdistyksiä; elin-
21323:  keinoja; työnvälitystä; yleisen oppivefvollisuuden toimeen-
21324:  panemista; tilattoman maalaisväestön maanhankinnan hel-
21325: pottamista; jakolaitosta; metsälain muutoksia.
21326:     Huomautettava on sekin, että eräät eduskunnan jo vuon-
21327: na 1908 armollisten esitysten perustuksella päättämistä la-
21328: kiehdotuksista vielä ovat Teidän Keisarilliselle Majestee-
21329: tinenne esittämättä, samoin kuin eduskunnan samoilla v&l-
21330: tiopäivillä eduskuntaesitysten johdosta päättämät tärkeät
21331: kunnallisasetuksetkin, joihin sisältyvä vaalioikeuden laa-
21332: jennus, kuten eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
21333: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne lausui, on kipeän
21334: tarpeen vaatima. Myöskin useat eduskunnan tekemistä
21335: yleishyödyllisiä toimenpiteitä koskevista anomuksista
21336: samalta vuodelta eivät vieläikään ole alistetut Teidän Kei-
21337: sarillisen Majesteettinne armollisesti tutkittavaksi. Pu-
21338: heena oleva viivytys on osaksi aiheutunut siitä, että ennen
21339: noudatetusta järjestyksestä, jonka mukaan kaikki valtio-
21340: päiviltä valtiosihteerinvirastoon saapuneet esitykset viipy-
21341: mättä toimitettiin Senaatille lausunnon antamista varten"
21342: nyttemmin on luovuttu.
21343:     Valtiotalouden alalla on Ministerineuvoston vaikutus
21344: ollut yhtä turmiollinen kuin lainsäädännönkin. Niinkuin
21345: tämän 'alamaisen kirjelmän II :ssa liitteessä on lähemmin
21346: osotettu, on tästä vaikutuksesta ollut seurauksena m. m.,
21347:           Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.         5
21348: 
21349:     että valtion tulo- ja menoarvion vahvistamista vuodelle
21350: 1909 on niin viivytetty, ettei se ole tapahtunut ennenkuin
21351: tammikuussa 1910, josta on johtunut että budjettilaitok-
21352: sella on koko vuoden 1909 ollut väliaikainen luonne, vahin-
21353: goksi lukuisille yhteiskuntariennoille;
21354:     että Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n säännöstä, jonka mu-
21355:  kaan esitys varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
21356: -vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ynnä sitä seuraava las-
21357: kelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ovat annet-
21358: tavat eduskunnalle varsinaisten valtiopäiväin alussa, ei ole
21359: noudatettu vuonna 1909, jolloin nämä tärkeät asiakirjat
21360:  saapuivat eduskunnalle vasta sitten kuin kaksi kolman-
21361: nesta istuntokaudesta oli kulunut, eikä myöskään vuon-
21362:  na 1910, jolloin ne niinikään ovat Eduskunnalle annetut
21363: vasta istuntokauden loppupuolella.
21364:     että valtiosäännöstä poikkeavaa käsitystä Hallitsijan ja
21365: eduskunnan oikeuksien välisestä suhteesta valtiovaroja kos-
21366: kevissa asioissa on sovellutettu armollisesti tutkittaessa
21367: muutamia rahamääräys- ja suostuntakysymyksiä, etupäässä
21368: niitä, jotka ovat koskeneet apurahoja Venäjän valtakun-
21369: nanrahastoon;
21370:     että muutamat eduskunnan vuonna 1908 hyväksymistä
21371: erikoisista määrärahoista kansakoululaitoksen ja muiden
21372: sivistystarkoitusten hyväksi on poistettu tulo- ja menoar-
21373: viosta;
21374:     että muutamat kulkulaitosrahastoa ja rautatierakennuk-
21375: sia koskevat asiat on ratkaistu säännöllisestä järjestyksestä
21376: poikkeavalla tavalla; sekä
21377:     että useat määrärahat, joiden tarpeellisuus on Senaatin
21378: alistuksissa todistettu, ovat evätyt, tulojen riittämättömyy-
21379: den sitä vaatimatta; josta on ollut seurauksena, ettei ole
21380: voitu olla uudistamatta alamaisia esityksiä sangen useista
21381: edellämainituista määrärahoista ja että nämä määrärahat,
21382: jotka silloin on armossa myönnetty, on täytynyt suorittaa
21383: tulo- ja menoarvion ulkopuolella.
21384:     Ne lukuisat tosiasiat, joihin edellä on viitattu ja jotka
21385: tarpeellisine selityksineen ovat selostettuina mainituissa
21386: 6             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21387: 
21388: liitteissä, todistavat, että Ministerineuvoston Suomen asiain
21389: käsittely on ollut ylen vahingollinen Suomelle.
21390: 
21391:     Lain kunnioitus on ammoisista ajoista asti ollut juurtu-
21392: nut Suomen kansaan, luoden vakavuutta ja järjestystä sen
21393: yhteiskuntaelämään. Sentähden valtaa levottomuus kan-
21394: san, kun hallitusvalta poikkeaa perustuslaeista ja siten
21395: avaa portin selälleen yhteiskuntajärjestyksen vaarallisim-
21396: mille vihollisille: mielivallalle ja lakien halveksimiselle.
21397:     Suomessa, samoin kuin muissakin maissa, täytyy
21398: uudistustyön nykyaikaan ennen kaikkea tavkoittaa niiden
21399: oikeudellisten ja taloudellisten olojen perinpohjaista paran-
21400: tamista, jotka vaikuttavat lukuisan työväenluokan asemaan
21401: ja pyrintöihin. Että tähän kuuluva n. s. sosiaalinen eli yh-
21402: teiskunnallinen lainsäädäntö on tullut ehkäistyksi kehityk-
21403: sessään, on herättänyt suurta ja oikeutettua tyytymättö-
21404: myyttä.
21405:     Pitkät ajat olivat valtiotulot niin niukat, että tulo- ja
21406: menoarviO ainoastaan vaikeudella voitiin pitää tasapai-
21407: nossa. Kuluneen vuosisadan viimeisellä neljänneksellä
21408: tapahtui tässä tuntuva muutos: maassa kehittyi tuot-
21409: tava toiminta hallituksen Ja valtiopäiväin yhteisvai-
21410: lrutuksen edistämänä ripeästi, lisäsi varallisuutta ja
21411: sai täten myöskin vakinaiset valtiotulot nousemaan.
21412: Tämä nousu oli usein laskelmia suurempi; josta sei-
21413: kasta yhdessä sen järjestelmän kanssa, että otettiin
21414: lainoja rautatieraJrennuksia varten ja ainoastaan pienem-
21415: mäksi osaksi niitä varten käytettiin valtiorahaston kasvavia
21416: ylijäämiä, aikaa myöten oli seurauksena, että valtiorahas-
21417: toon kertyi veiTattain suuri paaoma. Tätä paaomaa
21418: pidettiin valtioluotan tukena ja varoina, joita tarpeen
21419: tullen oli käytettävä maan hyödyksi ja parhaaksi
21420: silloin kun satunnaisia menoja tärkeihin tarkoituk-
21421: sun e1 voitaisi vuotuisista tuloista suorittaa. Nyt-
21422: temmin, kun kansaneduskunta kokoontuu vuosittain.
21423: voidaan tulo- ja menoarviolaskelmat tarkemmin suunnitel-
21424:          Suomen perustuslakien -voi~assa pitäminen.         7~
21425: 
21426: len tehdä luotettavammat kuin siihen aikaan, jolloin ne kä-
21427: sittivät monivuotisia varainhoitokausia. Valtion tililasku-
21428: laitoksessa edelleen noudatettavana oleva järjestelmä, jonka
21429: mukaan valtiovaraston tulot ja menot tilitetään eri rahas-
21430: toissa, ei estä eikä saa estää budjetin asiallisen yhtenäisyy-
21431: den voimaan panemista. V erosuostuntaa koskevien perus-
21432: tuslainsäännösten mukaan pitää suostuntain olla valtiova-
21433: raston vakinaisten tulojen lisänä, jonka tähden myös
21434: on eduskunnan asia tutkia onko ja missä määrin sellaisia
21435: lisävaroja tarpeen. Periaate että budjetin pitää olla yhte-
21436: näinen kokonaisuus, on täten tunnustettu. Noudattamalla
21437: tätä periaatetta sekä toimittamalla budjetin arvioiminen
21438: suunnitelmallisesti voitaisiin valtiorahaston käytettävissä
21439: olevat säästövarat useana vuonna vähitellen käyttää bud-
21440: jetinjärjestelyn hyväksi sekä siten osin vähentää rautatie-
21441: tarkoituksiin käytettäväin lainain tarvetta ja osin tehdä.
21442: mahdolliseksi että tarvitsisi ainoastaan vähitellen toi-
21443: meenpanna veronkorotuksia, joita eri tarkoituksista
21444: johtuva valtiomenojen lisäännys aiheuttaa. - Mutta Mi-
21445: nisterineuvoston on onnistunut saattaa käytäntöön rahapoli-
21446: tiikka, joka perustuu budjetin mielivaltaiseen jakamiseen
21447: kahteen toisistaan jyrkästi erotettuun osaan: hallituksen
21448: budjettiin ja eduskunnan budjettiin. Valtiorahaston sääs-
21449: töjä on käytetty tarkoitukseen, joka, siihen katsomatta mitä
21450: rahastoja siihen käytetään, kuuluu niiden asiain alaan, jotka
21451: laillisesti voidaan ratkaista ainoastaan Hallitsijan ja edus-
21452: kunnan yhtäpitävällä päätöksellä.
21453:     Ei voi olla hyödyksi maalle, jos Hallitsija, poiketen en-
21454: nen noudatetuista periaatteista, asettuu epäävälle kannalle
21455: melkein kaikkiin ehdotuksiin nähden uusista rahanmää-
21456: räyksistä tahi määrärahojen korottamisista yleisten sivistys-
21457: tarkoitusten, kaunotaiteen, ammattikoulujen, terveyden-
21458: ja sairaanhoidon, maanviljelyksen ja sen sivuelinkei-
21459: nojen, tarpeellisten yleisten rakennusten y. m. sellaisten
21460: tarkoitusten hyväksi. Sekä eduskunnan että Senaa-
21461: tin yuonna 1908 tekemät esitykset sellaisista mää-
21462: 8              1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21463: 
21464: rärahoista perustuivat tarpeiden tuntemukseen ja ky-
21465: kyyn arvioida      valtiovaraston varat. Kun Ministeri-
21466: neuvosto sai sanotut esitykset evätyiksi, käytti neu-
21467: vosto väärin vaikutusvaltaista asemaansa valmistuen vai-
21468: keuksia Suomessa monille hyödyllisille sivistyspyrinnöille.
21469: Ilmeinen aihe tähän, nimittäin varojen säästäminen valtio-
21470: rahastoon siirtoa varten Venäjän valtakunnanrahastoon, on
21471: sitä vähemmin hyväksyttävä, kun sellaista siirtoa ei lailli-
21472: sesti voida suorittaa ilman eduskunnan suostumusta.
21473: 
21474:      Siitä hallitussuunnasta, joka on päässyt valtaan sen
21475: kautta, että Venäjän Ministerineuvosto alituisesti sekaantuu
21476: Suomen asioihin, on myös ollut seurauksena, että varsinai-
21477: nen hallituskolleegio, Senaatin talousosasto, on nyttemmin
21478: aivan toisella tavalla kokoonpantu kuin sen pitäisi olla, voi-
21479: dakseen vastata niitä vaatimuksia, joita tulee asettaa tälle
21480: laitokselle. Enimmät sen nykyisistä jäsenistä eivät ole kos-
21481: kaan ennen olleet sellaisissa viroissa tahi sellaisissa toi-
21482: missa, jotka olisivat voineet tehdä heidät päteviksi Suomen
21483: senaattoreina vaikuttamaan maan parhaaksi aiotteente-
21484: kijöinä lainsäädännön ja valtion taloudenhoidon aloilla,
21485: valtion hallinnon johtajina ja tuomareina hallinnollis-
21486: oikeudellisissa jutuissa.     Tietoa maan laeista, niistä
21487: tekijöistä, jotka vaikuttavat maanviljelyksen, teollisuu-
21488: den, kaupan ja merenkulun etuihin, henkisen viljelyksen
21489: aloilla vallitsevien erilaatuisten pyrintöjen merkityksestä,
21490: osittain monimutkaisista sosiaalisista tehtävistä ja keinoista
21491: niiden ratkaisemiseksi, - tietoon kaikesta tästä ja sellaiseen
21492: tuntemukseen perustuvaa vakaumusta, jonka tulisi ohjata
21493: hallituksen jäsenten menettelyä ja päätöksiä, ei voi olla
21494: henkilöillä, joiden edellinen toiminta ei ole ollut omistet-
21495: tuna Suomelle.
21496:     Tarkoitustaan vastaava Senaatin kokoonpano ei liene
21497: odotettavissa niin kauan kuin perustuslaeista poikkeava po-
21498: litiikka Suomea kohtaan pidetään Pietarissa yllä ja siten se
21499: vaatimus asetetaan, että Suomen Senaatin on pantava täy-
21500:          Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.          9
21501: 
21502: täntöön sellaisiakin määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa tä-
21503: män maan lakien kanssa.
21504:     Ministerineuvoston sekaantuminen Suomen hallituksen
21505: tehtäviin on järkyttänyt sen toimivallan ja toiminnan itse
21506: perustuksia, jotka valtiosäännön mukaan Suomen korkeim-
21507: malle hallitusvirastolle kuuluvat.
21508:     On lisättävä, että määräys 20 päivältä toukokuuta (2
21509: päivältä kesäkuuta) 1908 myöskin Ministeri-Valtiosihteerin
21510: asemaan on tuottanut muutoksen, joka ei ole sopusoinnussa
21511: Suomen valtiosäännön periaatteiden kanssa ja samalla hai-
21512: tallisesti vaikuttaa asiain käsittelyyn.
21513: 
21514:      Vieläkin enemmän kuin 2 päivänä kesäkuuta 1908 an-
21515: netun määräyksen soveltamisen kautta tulisi Suomen oikeus-
21516: järjestys järkytetyksi, jos Ministerineuvoston puheenjohta-
21517: jan ehdotus laiksi niiden Suomea koskevien lakien säätämis-
21518: järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, tu-
21519: lisi toteutetuksi.
21520:      Kuluvan toukokuun 7 päivänä antamassaan alamaisessa
21521: vastauksessa armolliseen esitykseen, jonka kera mainittu la-
21522: lriehdotus siihen liittyvine ,selityskirjelmineen" annettiin
21523: Eduskunnalle lausunnon antamista varten, on Eduskunta
21524: seikkaperäisesti tarkastanut tämän selityskirjelmän. Tämän
21525: tarkastuksen perustuksella on osotettu~ että tuo laki-
21526: ehdotus tietää Suomen perustuslakien perinpohjaista
21527: muuttamisesta ja että eduskunta, kun sen asia on päätäntö-
21528: vallalla ottaa osaa jokaiseen perustuslain muuttamista tar-
21529: koittavaan lainsäädäntötoimeen, ei voinut antaa armollisessa
21530: esityksessä tarkoitettua 1 a u sun t o a lakiehdotuksen sisäl-
21531: lyksestä. Alamaisimmin viitaten niihin itse lakiehdotusta-
21532: kin kohtaaviin painaviin muistutuksiin, joita selityskirjel-
21533: män tarkastus on aiheuttanut ja jotka on esitetty edellä mai-
21534: nitussa vastauskirjelmässä, katsoo Eduskunta olevan tässä
21535: huomauttaminen että selityskirjelmässä ei panna mitään
21536: huomiota sen 15/27 päivänä maaliskuuta 1809 tapahtuneen
21537: valtioteon todelliseen merkitykseen, jolla Keisari Aleksan-
21538: 10            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21539: 
21540: teri I peruuttamattomasti vahvisti Suomen perustuslait.
21541: Näiden perustuslakien kautta on kuitenkin määrätty, miten
21542: Suomessa voimassa olevat ja sen viranomaisten ja asukas-
21543: ten noudatettavat lait on säädettävä. Eikä edellä maini-
21544: tussa vahvistuksessa enempää kuin uudemmissakaan pe-
21545: rustuslaeissa ole Venäjän lainsäädäntövallalle pidätetty
21546: oikeutta antaa Suomelle lakeja niissä tapauksissa, jolloin
21547: niillä katsotaan olevan yleisvaltakunnallista merkitystä.
21548: 
21549: 
21550:       Suurivaltaisia, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
21551:     Kun Eduskunta nähdessään sen vaaran, joka uhkaa;
21552: Suomen kansaa, vetoo Teidän Keisarilliseen Majesteet-
21553: tiinne, on Eduskunnan velvollisuus suoraan ja peittelemättä
21554: lausua julki kaikki se, mikä on omiaan asettamaan asiat oi-
21555: keaan valoonsa. Sentähden on tässä alamaisessa kirjelmässä.
21556: kahden viime vuoden hallitussuuntaa kuvattu tuo-
21557: malla esiin tosiasioita ja huomauttamalla tämän hal-
21558: litussuunnan seurauksia, minkä ohessa Eduskunta on kat-
21559: sonut olevan tässäkin lyhyesti osottaminen :Ministeri-
21560: neuvoston puheenjohtajan esittämän uuden lainsää-
21561: däntöjärjestyksen ehdotuksen laatu. Ja yhtä avomie--
21562: lisesti katsoo Eduskunta olevan Teidän Keisarilliselle
21563: Majesteetillenne julkilausuminen vakaumuksensa, että
21564: tuota ehdotettua lainsäädäntöjärjestyksen muutosta ei
21565: voida todellisuudessa panna toimeen, vaikkakin - jota
21566: Eduskunta viimeiseen asti pitää mahdottomana - Venäjän
21567: kamarit sen hyväksyisivät ja Hallitsija sen sitten vahvistaisi.
21568: Lakia, joka Suomen eduskunnan suostumuksetta muut-
21569: taa Suomen perustuslakeja, ei Suomen kansa voi pitää
21570: oikeudellisesti pätevänä. Jokainen lainsäädäntötoimi, jo-
21571: hon tuon oikeudenvastaisen uuden järjestyksen mukaisesti
21572: ryhdyttäisiin, olisi Suomen kansan silmissä oikeutta louk-
21573: kaava käsky, vailla kaikkea velvoittavaa voimaa tämän maan
21574: asnjamiin nähden. Sillä kaikista tämän tuhoisan ehdO>-
21575:         Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.           11
21576: 
21577: tuksen laatijain esittämistä kieroista väitteistä huolimatta
21578: pysyy horjumattomana totuutena, että Suomen kansalle
21579: eivät muut lait ole oikeudellisesti päteviä ja veivoittavia
21580: kuin ne, jotka ovat annetut Suomen perustuslaeissa lainsää-
21581: dännölle vahvistetussa järjestyksessä. Ne oikeudelliset ja
21582: siveelliset ristiriidat, joita sentähden syntyisi, jos nyt ehdo-
21583: tettu lainsäädäntöjärjestys tulisi päätetyksi ja sovelletuksi~
21584: tuottaisi Suomen asukkaille raskaita kärsimyksiä, mutta
21585: kärsimysten pelko ei oikeuttaisi ketään heistä luopumaan
21586: uskollisuuden-velvollisuudestaan tämän maan valtiosään-
21587: töä kohtaan. Kalliimmasta omaisuudestaan, esi-isiltään pe-
21588:  rimästänsä oikeudesta yksissä neuvoin Hallitsijansa kanssa
21589:  järjestää ja kehittää sisäiset olonsa omien tarpeittensa, tai-
21590:  pumustensa ja oman luontonstt vaatimusten mukaan ei kan-
21591:  samme voi luopua. Sitä ei tekisi yksikään itsetietoisuuteen
21592:  herännyt, erikoisolemuksensa ja ominaisen historiallisen
21593:  tehtävänsä tunteva sivistyskansa.
21594:       Että Venäjälle olisi hyödyksi tahi tarpeellista he-
21595:  rättää sellaisia riitoja maassa, jossa rauhallisuus ja
21596:  järjestys vallitsevat, maassa, jossa sataan vuoteen ei vielä
21597:  kertaakaan ole sattunut, että väestö olisi kieltäytynyt tot-
21598:  telemasta laillisessa järjestyksessä annettua lakia tahi ase-
21599:  tusta, ja jossa Venäjän Keisarilla Suomen Suuriruhtinaana
21600:  on hallitsijamahti sillä laajalla toimivallalla, minkä 'tämän
21601:  maan valtiosääntö myöntää Hallitsija.lle, - sitä ei voi aja-
21602:  tella mahdolliseksi.
21603:       Vuosisadan kokemuksen pohjalla on Eduskunta vaka-
21604:  vasti harkinnut, saako Suomen lainsäädännön itsenäisyys
21605:  aikaan esteitä tahi vaikeuksia Keisarikunnan valtiollisiin
21606:  tehtäviin nähden, silloin kun nämä kohdistuvat Suomeakin
21607:  koskeviin asioihin.
21608:       Ensimäisenä näistä asioista on ulkopolitiikka. Suomella
21609:  ei ole mitään vaikuttavaa osaa siinä, eikä ole milloinkaan
21610:   sitä vaatinutkaan. Mitä Keisari päättää sodasta, rauhasta,
21611:   liitoista tahi allianssista, on ilman muuta myöskin Suomea
21612:   velvoitta;va. Mitä taas tulee kauppa-alaa koskeviin tai oi-
21613: 12             1910. -   Anomu!'lmietintö N :o 6.
21614: 
21615:   kendellista merkitystä oleviin kansainvälisiin sopimuksiin,
21616:   on se seikka, että Suomella on toiset lait kuin Venä-
21617:   jällä, toisinaan vaatinut sopimuksiin ottamaan erityisiä
21618:   Suomea koskevia määräyksiä, mutta mitään hankaluuksia ei
21619:   tästä tiettävästi ole milloinkaan ollut. Ei myöskään ole
21620:   ilmaantuneissa tapauksissa havaittu mahdottomaksi ottaa
21621:   kauppasopimuksissa huomioon koko valtakunnan etuja sillä
21622:   tavoin, että Suomeen nähden on säädetty eri ehdot, kun to-
21623:  dellisten syiden on havaittu niitä vaativan.
21624:       Suomen lait eivät pane mitään esteitä eikä vaikeuksia
21625:  sille, että Suomen alueella ryhdytään valtakunnanpuolus-
21626:   tuksen vaatimiin toimenpiteisiin, ne päinvastoin sisältävät
21627:  positiivisia säännöksiä tämän asian eduksi. Koska pakkoluo-
21628:   vutuslaissa on sanottu, että Hallitsija määrää, onko kiinteää
21629:  omaisuutta luovutettava yleiseen tarpeeseen, voi pakkoluo-
21630:  vutusta aina käyttää tarpeellisten maa-alueiden hankkimi-
21631:  seksi linnoitusten, leiripaikkain ja ampumaratain rakenta-
21632:  mista varten. Venäläisten sotajoukkojen majoituksesta on
21633:  pidetty huolta Suomen asetusten kautta; niinikään kuorma-
21634:  kyytien saamisesta niiden tarpeiksi. Laki yksityisistä rau-
21635:  tateistä velvoittaa ne sodan aikana avustamaan sotaväenliik-
21636:  keitä. Luotsilaitoksen asiana oleviin toimenpiteisiin meren-
21637:  kulun turvaamiseksi loistoilla, majakoilla Y- m. ei ole ryh-
21638:  dytty yastoin Venäjän meriministeriön antamaa lau-
21639:  suntoa: Suomen merenmittauskartat asetetaan meri-
21640:  ministeriön käytettäviksi.           Suomen 1878 vuoden
21641: 11sevelvollisuuslaki myöntää Keisarikunnan sotaministe-
21642:  rille vallan käsitellä ja Hallitsijalle esitellä ne Suo-
21643:  men sotaväkeä koskeYat asiat, jotka eivät kohdistu
21644:  lainsäädäntöön eikä talouteen. Mainitun sotaväen järjestys-
21645:  muoto ja sotilaallinen kehitys niinikään oli samallainen kuin
21646:  Venäjän sotajoukkojen, joten mahdollisuus yhteistoimintaan
21647: näiden kanssa oli taattu. Kokemus on siis osottanut,
21648: tJttä yhteiset edut sotilasalalla voivat tulla huomioon
21649: <>tetuiksi, vaikka Suomen kansalaisten asevelvollisuu-
21650: desta säädeUiänkin Suomen laissa; voidaan lisätä että tämä
21651:          Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.       13
21652: 
21653: &sia, niinkuin kokemus vuosilta 1902-1904 osottaa, ei ole
21654: menestyksellä järjestettävissä muutoin kuin Suomen lain
21655: kautta. - Kysymystä Suomen velvollisuuksien laadusta ja
21656: määräbtä puolustustoimeen nähden on tietysti arvostel-
21657: tava myöskin Keisarikunnan etujen kannalta.           Mut-
21658: ta tästä ei seuraa, että tämä kysymys pitäisi tahi edes
21659:  voitaisiinkaan ratkaista venäläisillä lainsäädäntötoimilla.
21660:  Sotapalvelusta ja veroja ei Suomelta voida vaatia muulla
21661: kuin eduskunnan hyväksymien lakien perusteella. Tämän
21662: kysymyksen ratkaisemiseksi on tehtävä sellaisia ehdotuksia,
21663: jotka havaitaan tyydyttäviksi Venäjän näkökannalta kat-
21664: sottuina ja jotka sen ohessa Suomen eduskunta Suomen kan-
21665: san oikeuksien ja etujen valvojana voi hyväksyä.
21666:     Venäjän ja Suomen keskinäisten etujen järjestäminen
21667: oikeuslaitoksen, kaupan, teollisuuden ja merenkulun aloilla
21668: on tapahtunut tarkoitustaan vastaavalla tavalla siten, että
21669: on annettu yhtäpitäviä Venäjän ja Suomen lakeja tai ase-
21670: tuksia.
21671:     On niinikään sanottu, että huolehtiminen Venäjän valta-
21672: kunnan ykseydestä vaatii Suomen oikeuksien supistamista.
21673: Mutta kun Venäjän Hallitsija on Suomenkin Hallitsija, kun
21674: Venäjän suvereenisuutta ulkopolitiikan alalla ei mitenkään
21675: loukkaa Suomen itsenäisyys sisäisissä asioissaan, sekä kun
21676: Suomen erityisen valtiosäännön voimassapitäminen ja so-
21677: veltaminen ei missään suhteessa estä Venäjän valtakuntaa
21678: esiintymästä ja toimimusta yhtenäisenä valtana vieraisiin
21679: valtoihin nähden, ei vetoominen valtakunnanykseyden vaa-
21680: timuksiin voi näennäisestikään oikeuttaa sitä politiikkaa,
21681: jonka tarkoituksena on Suomen sisäisen itsenäisyyden tu-
21682: hoaminen.
21683:     Tämän politiikan johdosta, joka niin jyrkästi esiintyy
21684: yllämainitussa selityskirjelmässä, näyttää tässä vielä ole-
21685: van huomauttaminen yhtä tärkeätä asian puolta Venäjän
21686: ja Suomen yhteisten etujen valvomista koskevaan kysy-
21687: mykseen katsoen. Venäjän valtakunta ei voi olla sen vuo-
21688: sisatojen kehitystyön luoman, kaikkien sivistyneiden yh-
21689: 14             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21690:                                       '
21691: 
21692: teiskuntien oikeaksi tunnustaman maailmanlain ulkopuo-
21693: lella, joka käskee, että voimassa oleva oikeus on pidettävä
21694: pyhänä. Yhteisiin etuihin kuuluu sentähden, että Suo-
21695: messa yhtä hyvin kuin V enäjälläkin lakien kunnioituksen
21696: tulee olla ohjeena kaikelle julkisen toimivallan käyttämi-
21697: selle. Mutta tämä suuri valtakunnanetu tulee loukatuksi,
21698: jos Suomelle lakeja annetaan tai siellä ryhdytään hallitus-
21699: toimiin muussa kuin sen perustuslakien määräämässä jär-
21700: jestyksessä.
21701:      Tästäkin syystä näyttää välttämättömältä, että Suomen
21702: asiain käsittelyssä jälleen ryhdytään noudattamaan toista
21703: politiikkaa kuin mitä kahden viime vuoden kuluessa on
21704: Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne puollettu. Tämän
21705: politiikan lähtökohtana oli, niinkuin edellä on huomautettu,
21706:  20 päivänä toukokuuta (2 päivänä kesäkuuta) 1908 annettu
21707: määräys Venäjän etuja koskevain Suomen asiain käsittely-
21708: järjestyksestä. On ilmeistä, että se, joka tällä mää-
21709:  räyksellä on ilmoitettu olevan tarkoituksena, on täydelli-
21710: sesti saavutettavissa esimerkiksi siten, että venäläi-
21711:  set ja suomalaiset virkamiehet, Suomen Ministeri-Val-
21712:  tiosihteeri puheenjohtajana, tarkastavat valtiosihteerinviras-
21713:  toon saapuneet asiat saadakseen yhdessä selville, mitkä niistä
21714:  koskevat Keisarikunnan etuja ja sentähden ovat ilmoitetta-
21715:  vat Ministerineuvostolle lausunnon antamista varten. Sen
21716:  suuntainen asianmukaisessa järjestyksessä toimeenpantu
21717:  muutos veisi siihen, että säännölliset olot jälleen pääsisivät
21718:  voimaan, sillä edellytyksellä, sen ohella, ettei Ministerineu-
21719:  voston puheenjohtajan tekemää useinmainittua uuden lain-
21720:  säädäntöjärjestyksen ehdotusta toteuteta sekä että Teidän
21721:  Keisarillinen Majesteettinne muutoinkin suvaitsee armolli-
21722:  simmasti ottaa huomioonsa, mitä tässä alamaisessa kirjel-
21723:  mässä on esitetty.
21724: 
21725:    Nykyajan pimeyden halki luo Suomen kansa katseensa
21726: menneisiin valoisampiin aikoihin. Lähtemättömästi tä-
21727: män kansan mieleen painuneena elää Keisari Alek-
21728: santeri 1 :sen antama ja kaikkien hänen korkeain
21729:           Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.         15
21730: 
21731: jälkeläistensä uudistama vakuutus, että tämän maan
21732: perustuslait ovat voimassaan pidettävät. Ja kun Suo-
21733: men valloittaja ja ens1mamen venäläinen Hallitsija
21734: selitti tämän vakuutuksen merkityksen sanoessaan että
21735:  Suomen kansa oli korotettu kansakuntien joukkoon,
21736: .että se oli oleva vapaa omissa sisäisissä asioissaan, elävä
21737:  omien lakiensa vallan alaisena, oman ikuisiksi ajoiksi vah-
21738:  vistetun valtiosääntönsä turvissa, niin kaikuvat nämät sa-
21739:  nat halki vierineen vuosisadan epäämättömän selvästi si-
21740:  tå lakien ja historian vääristelyä vastaan, jolle ahdas-
21741:  mielinen valtiollinen kiihotus on rakentanut sen opin, että
21742:  Suomella ei ole mitään muita oikeuksia kuin ne, mitkä V e-
21743:  näjä kulloinkin politiikan vaihtelujen mukaan tahtoo myön-
21744:  tää. Jokaisesta, jonka katse on eksymätön, täytyy tuollaisen
21745:  opin sen lisäksi näyttää Venäjän arvoon soveltumattomalta
21746:  ja yhtä paljon niiden hallitustehtävien syrjäyttämiseltä,
21747:  jotka kuuluvat Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne Suo-
21748:  men Suuriruhtinaana.
21749:      Teidän Keisarillisella MajesteetiHanne on valta estää nii-
21750:  den suunnitelmien toteutuminen, jotka uhkaavat tuhota
21751:   Suomen oikeudellisen turvallisuuden ja elinvoiman tärkeim-
21752:  mät ehdot. Siinä vakaumuksessa, että Hallitsijan vallan
21753:   käyttämistä lain ja oikeuden turvaamiseksi tullaan mielihy-
21754:   vällä tervehtimään kautta Venäjänkin avarain alojen, saft-
21755:  Eduskunta sen nojalla, mitä tässä kirjelmässä on esitetty,
21756:  alamaisuudessa anoa,
21757: 
21758:                 että Teidän J{ eisarillinen 1Vajesteettinne ar-
21759:             mossa tahtoisi voimassapitää Sumnen perustus-
21760:             lait sekä Jnäär·ätä että ne näistä laeista poikkea-
21761:             vat toi1nenpiteet, joihin viiJne vuosina on ryhdyt-
21762:             ty, ovat oikaistavat tahi peruutettavat.
21763: 16             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21764: 
21765:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
21766: Mechelin, jäsenet Setälä, Aalle, Alkio, Aro, J. Cash·en, Da-
21767: nielson-Kalmari (osittain), Estlander (osittain), Ingman
21768:  (osittain), Laine, Mäkelin, Tokoi, Torppa, Tuomi, Wala-
21769: vaara ja Wuolijoki sekä osittain varajäsenet Lagerlö:f, Li-
21770: lius, Listo, Mänty ja Vapaaherra Wrede.
21771: 
21772:      Helsingissä, 24 päivänä toukokuuta 1910.
21773:                 1910. -   Anomusmietintö N :o 6.                 17
21774: 
21775: 
21776: 
21777: 
21778:                             Liite 1.
21779:  Toimenpiteitä, jotka ovat Suomen perustuslakien
21780:    kanssa ristiriidassa tahi jotka muuten ovat
21781:           olleet maallemme vahingoksi.
21782: A. Erinäisiä. toimenpiteitä, jotka ovat penstuslakien kanssa Iisti-
21783:                               riidassa.
21784: 
21785:     1. A r m o ll i n e n m a a r ä y s 2 p ä i v ä l t ä k e s ä-
21786: k u u t a 1 9 0 8 K e i s a r i k u n n a n e t u j a k o s k e-
21787: v a i n Suomen asiain käsittelyn j ä r j e s t y k-
21788: s estä.
21789:     Tämän määräyksen laatu on jo täysin osotettu sekä
21790: Keisarillisen Senaatin 19 päivänä kesäkuuta ja 22 päivänä
21791: joulukuuta 1908 asiasta tekemissä alamaisissa alistuksissa
21792: että eduskunnan alamaisessa anomuksessa 30 päivältä loka-
21793: kuuta samana vuonna ja alamaisessa adressissa 30 päivältä
21794: kesäkuuta 1909. Riittää sen vuoksi tässä vain lyhyesti huo-
21795: mauttaa niistä näkökohdista, jotka mainituissa esityksissä
21796: on tarkemmin esiintuotu.
21797:     Suomen perustuslakien mukaan tulee Hallitsijan hal-
21798: lita maata ainoastaan kotimaisten viranomaisten avulla,
21799: jotka käyttävät toimivaltaansa maan lakien mukaisesti.
21800: Ilmeisessä ristiriidassa tämän periaatteen kanssa on puheen-
21801: alainen armollinen määräys antanut venäläiselle viranomai-
21802: selle, Keisarikunnan Ministerineuvostolle, toimeksi valmis-
21803: televasti käsitellä suuren joukon Suomen asioita, niiden
21804: muassa kaikki sellaiset, jotka ovat maallemme tärkeimpiä,
21805: harkitakseen mitkä näistä asioista koskevat myöskin Keisa-
21806: rikunnan etuja, ja antaakseen niistä lausuntonsa. Ministe-
21807: rineuvosto on täten saanut Suomen hallinnossa toimen, jolla
21808:                                                              2
21809: 18            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21810: 
21811: lainvastaisuuhmsa ohella monissa tapauksissa on maa-
21812: hamme syvästi koskeva vaikutus, kuten kokemus jo on osot-
21813: tanut.
21814:     Tämän muutoksen kautta on myöskin Keisarillinen Se-
21815: naatti menettänyt sen aseman, joka vuonna 1809 sille an-
21816: nettiin,· ja jonka luonteen armollinen julistuskirja 9j21
21817: päivältä helmikuuta 1816 määrittelee semmoiseksi, että Se-
21818: naatin tulee olla välittömässä suhteessa Hallitsijaan itseensä
21819: ja riippumaton mistään muusta vallasta kuin lakien ja Hal-
21820: litsijan niihin perustuvasta hallitsijatahdosta.
21821:     Puheenalainen armollinen määräys on vihdoin synty-
21822: mistapaansakin nähden ristiriidassa Suomen valtiosäännön
21823: kanssa, jonka mukaan Suomella on oikeus ei ainoastaan
21824: omaan hallintoon vaan myöskin omaan lainsäädäntöön. Kun
21825: ne säännökset, jotka määräys on vahvistanut, ovat aijotut
21826: Suomen viranomaisten noudat€ttaviksi, olisivat ne, voittaak-
21827: seen Suomen lain voiman, olleet annettavat siinä järjestyk-
21828: sessä, kuin maamme perustuslaeissa säädetään. Ja kun nä-
21829: mä säännökset sisältöönsä nähden muodostavat poikkeuk-
21830: sen Suomen perustuslaeista, olisivat ne olleet laadittavat
21831: siinä järjestyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on
21832: määrätty. Mutta puheenalaiset säännökset ovat päinvas-
21833: toin syntyneet ilman minkäänlaista Suomen eduskunnan tai
21834: Senaatin myötävaikutusta, yksinomaan venäläisenä hallinto-
21835: toimenpiteenä.
21836:     Kun tämän menettelyn tueksi vedotaan Venäjän perus-
21837: tuslakien 10 ja 11 § :ään, niin syrjäytetään senkin kautta
21838: Suomen perustuslakeja, joiden säännökset eivät missään
21839: kohdin ole voineet kadottaa pätevyyttään sen kautta että
21840: Keisarikunnalle on julkaistu uudet perustuslait
21841:     On vielä lisättävä että Ministerineuvoston Suomen
21842: asioita koskeva toiminta, joka alkujaan oli tarkoittanut
21843: vain Keisarikunnan etuja koskevia asioita, erityisen armol-
21844: lisen määräyksen kautta ulotettiin marraskuussa 1908 kaik-
21845: kiin valtiorahaston varojen käyttämistä koskeviin asioihin,
21846: sekä että Ministerineuvosto soveltaessaan 2 p :nä kesäkuuta
21847:                             Liite 1.                          19
21848: 
21849: 1908 annettuja määräyksiä on muutenkin mennyt vielä pal-
21850: jon pitemmälle, kuin niissä on sanottu, antamalla lausuntoja
21851: useista asioista, jotka eivät missään kohdin koske Keisari-
21852: kunnan etuihin.
21853:      Nyt kosketelluu asian yhteydessä on seuraava seikka.
21854: Keisarikunnan Ministerineuvoston 22 päivänä tammikuuta
21855: (4 päivänä helmikuuta) 1909 Kenraalikuvernöörilie lähet-
21856: tämän kirjelmän mukaan, jonka Kenraalikuvernööri kirjel-
21857: mällä 16 päivältä helmikuuta samana vuonna saattoi Senaa-
21858: tin itedoksi, suvaitsi Keisarillinen Majesteetti, hyväksyen
21859: Ministerineuvoston lausunnon, jättää Senaatin yllämainitun
21860: alistuksen 19 päivältä kesäkuuta 1908 huomioonottamatta.
21861: Tämä asia, vaikka se ilmeisesti oli Suomen asia, ratkaistiin
21862: siis Suomen Ministeri-V aitiosihteerin sitä esittelemättä, min-
21863: kä ohella, samaten sivuuttamaHa Ministeri-Valtiosihteerin,
21864: Ministerineuvosto lähetti tiedon asian ratkaisemisesta Ken-
21865: raalikuvernöörille. Se Suomen perustuslaeissa ilmilausuttu
21866: periaate, että Hallitsija hallitsee maata kotimaisten viran-
21867: omaisten avulla, sisältää kuitenkin Suomen asiain alamaiseen
21868: esittelyyn nähden, että sen tulee tapahtua Suomen miehen
21869: kautta. Lisäksi säädetään 21 päivänä elokuuta 1772 annetun
21870: Hallitusmuodon 21 § :ssä että valtiosihteerin on esiteitävä
21871: asiat Hallitsijalle ja että kaikki toimituskirjat, paitsi ,sota-
21872: asioita" eli n. k. komentoasioita koskevat, ovat asianmukai-
21873: sesti vannennettavat,jota paitse17 päivänä maaliskuuta 1826
21874: Suomen V rultiosihteerinvirastolle perustuslakiin viitaten an-
21875: netussa ohjesäännössä määrätään, että Valtiosihteerin eli,
21876:  kuten häntä vuodesta 1834 lähtien kutsutaan, Suomen Mi-
21877:  nisteri-Valtiosihteerin tulee toimittaa kaikki sellaiset esit-
21878:  telyt. On siis ilmeistä että puheenalaisen asian käsittely on
21879:  ristiriidassa sekä Suomen perustuslakien että äsken maini-
21880:  tun, Valtiosihteerinviraston niiden mukaisen ohjesäännön
21881:  kanssa.
21882:      Keisarillinen Senaatti esiintoikin nämiit näkökohdat
21883:  alamaisessa alistuksessa 28 päivältä helmikuuta 1909, jossa
21884: Senaatti samalla anoi että Ministeri-Valtiosihteeri saisi lailli-
21885:                 1910. -    Anomusmietintö N :o 6.
21886: 
21887: sessa järjestyksessä esitellä Senaatin alamaisen alistnksen 22
21888: päivältä joulukuuta 1908.
21889: 
21890:      2. Armo 11 i ne n käsky k i r j e Ken r a a 1 i k u-
21891: vernöörille 6 päivältä syyskuuta 1909
21892: h a ll i n n o II i s en l a i n s ä ä d ä n n ö n p i i r i i n k u u-
21893: ] u v i s t a a s i o i s t a y. m.
21894:     Tässä käskykirjeessä määrätään muun muassa:
21895:     a) että Senaatin, vastaisuudessa laatiessaan ehdotuksia
21896: al'lnollisiksi esityksiksi kansaneduskunnalle, tulee tarkkaan
21897: noudattaa sääntöä, ettei mainittuihin ehdotuksiin sisällytetä
21898: säädöksiä, jotka kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön
21899: alaan, sekä
21900:      b) että, vaikka Keisarillinen Majesteetti sallimalla poik-
21901: keustapauksissa sellaisten säädösten sisällyttämisen valtio-
21902: päiville kuuluvaan lainsäädäntöön, Keisarillinen Majesteet-
21903: ti yhtä kaikki aina pidättää itselleen oikeuden pitää niitä
21904: hallinnollisina säännöksinä, joiden muuttaminen riippuu
21905: yksinomaan Keisarillisen Majesteetin vallasta.
21906:      Näiden Keisnrikunnan M1nisterineu voston ehdotuksesta
21907: annettujen määräysten johdosta on syytä tässä huomauttna
21908: seuraavaa:
21909:      a) Sellainen menettely, että eduskunnalle annettavia
21910:  armollisia esityksiä landittaessa ne määräykset, jotka voi-
21911: daan vahvistaa hallinnollista tietä, erotetaan eri asetuksek-
21912: si, joka sitten julaistaan ilman ed'uskunnan myötävaiku-
21913: tusta, ei ole lainvastainen ja sitä onkin aikojen kuluessa eri-
21914: näisissä tapauksissa noudatettu. Mutta kun se tehdään
21915: ehdottomaksi säännöksi, niin tämä osottaa Hallitsijan lain-
21916: säädäntöoikeuden väärinkäsittämistä ja on sen ohella
21917: omiaan synnyttämään mitä suurimpia vaikeuksia. ja hait-
21918: toja.
21919:      Puheenalaisen armollisen käskykirjeen alkusanoista nä-
21920: kyy käyvän ilmi, eWi. sen laa.tijalla on ollut Hallitsijan hal-
21921: linnollisesta lainsäädäntövallasta se käsitys, etti.i oikeus
21922: muutamilla aloilla säätää lakia olisi perustuslain kautta
21923:                              Liite 1.                          21
21924: pidätetty Hallitsijalle yksin, sulkien pois eduslmn-
21925: nan, niin että tämänlaatuisia säännöksiä ei voisi perustus-
21926: laista poikkeamatta panna sellaiseen lakiin, jonka Hallit-
21927: sija ja eduskunta yhteisesti säätävät. Asianlaita on kui-
21928: tenkin sellainen, että Suomen perustuslait määräävät ylei-
21929: senä sääntönä että Hallitsija ja kansaneduskunta säätävät
21930: yhteisesti lakia, mutta että tällä. säännöllä, sellaisena kuin
21931: se ilmenee 1772 vuoden Hallitusmuodon 40, 41 ja 43 § :ssä,
21932: ei ole tarkoitettu supistaa tahi luunota Hallitsijan vanhaan
21933: käytäntöön perustuvaa oikeutta ilman eduskunnan myötä-
21934: vaikutusta, siis hallinnollista tietä, julkaista talous- ja jär-
21935: jestysasioita koskevia', asetuksia, edellyttämällä etteivät nä-
21936: mä asetukset ole ristiriidassa Hallitsijan ja kansaneduskun-
21937: nan yhteisesti laatimien lakien kanssa. Kun Ruotsin ylei-
21938: nen laki vuodelta 1734 annettiin, huomautettiin lain vahvis-
21939: tuksessa, ettei se sisältänyt talous- ja järjestysasetuksia, ,joi-
21940: hin olosuhteet yaativat useammin muutoksia tehtäviksi".
21941: Tämä lausuma on ohjauksena hallinnollisen lainsäädännön
21942: tehtäviä määriteltäessä eroitukseksi laista, jonka säätämi-
21943: seen eduskunnan myötävaikutus on tarpeen. Sen ohessa
21944: käy Hallitusmuodon 17, 20, 21, 24, 27 ja 28 § :stä selville,
21945: että Hallitsija hallintotoimin julkaisee johtosääntöjä ja ase-
21946: tuksia eri hallintoviranomaisten ohjeeksi. Raja kumman-
21947:  kin lainsäädäntöalan välillä ei kuitenkaan ole Suomessa
21948: enemmän kuin useimmissa muissakaan maissa tarkoin mää-
21949:  l'ätty. Välistä on oikeushistoriallinen tutkimus tarpeen
21950: sen selvittämiseksi, kumpaiseen alaan kysymys oikeastaan
21951: on luettava. Toisissa tapauksissa on taasen yhteiskun-
21952: takehityksen johdosta yleisten oikeusohjeitten määräämi-
21953: nen käynyt tarpeelliseksi sellaisten taloudellisten oikeussuh-
21954:  teitten järjestämiseksi, joista hallinnolliset asetukset tahi
21955: l e g e s i n c asu ( erioikeudet, myönnytykset, yhtiösään-
21956:  nöt) aikaisemmin ovat säätäneet. Niinmuodoin on tosin ylei-
21957:  sen lainsäädännön ala aikaa myöten laajennut; mutta samal-
21958:  la on hallinnollisen lainsäädännön ala käynyt vieläkin laa-
21959:  jemmaksi valtionhallinnon tehtävien jatkuvan karttumisen
21960: 22             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
21961: 
21962: kautta. Yleisenä oikeussääntönä on kuitenkin, ettei lakia,
21963: joka on syntynyt eduskunnan myötävaikutuksella, missään
21964: suhteessa voi muuttaa hallinnollisen asetuksen kautta.
21965:     Kun on osottautunut, ettei laki, joka on säädettävä edus-
21966: kunnan myötävaikutuksella, voi tulla tarpeellisen täydelli-
21967: seksi tahi saada elimellistä eheyttä, ellei siihen oteta myös
21968: määräyksiä, jotka sisällykseltään ovat sellaisia, että ne, erik-
21969: seen arvosteltuina, voitaisiin antaa hallintotoimin, on sellais-
21970: ten määräysten ottaminen lakiin aina pidetty oikeutettuna.
21971: Sellainen menettely ei merkitse perustuslain muutosta siihen
21972: suuntaan, että Hallitsijan oikeuksia supistettaisiin, vaan on
21973: ainoastaan sen yleisen säännön sovelluttamista, jonka
21974: mukaan laki on Hallitsijan ja eduskunnan yhteistoimin sää-
21975: dettävä. Se merkitsee sitä vähemmin Hallitsijan etuoikeuk-
21976: sien loukkaamista, kuin ne määräykset, joista tässä on puhe,
21977: joskin ne annettaisiin erikseen hallintotoimin, sisällyksel-
21978: tään ja tarkoitukseltaan olisivat määritellyt eduskunnan
21979: hyväksymän lain kautta, jota ne ainoastaan yksityiskoh-
21980: dissa täydentäisivät.
21981:     Mainitussa armollisessa käskykirjeessä ilmilausutun peri-
21982: aatteen mukaisesti on useita Senaatin eduskunnalle annetta-
21983: viksi armollisiksi esityksiksi laatimia ehdotuksia esiteltäessä
21984: armollisesti määrätty että asia oli lähetettävä takaisin Se-
21985: naatille, jonka tuli eroittaa hallinnollista laatua olevat
21986: säännökset eri asetusehdotukseksi. Siten on käynyt ehdo-
21987: tusten asetuksiksi työnvälityksestä, oppivelvollisuudesta,
21988: tilattoman väestön maanhankinnan helpoittamisesta, met-
21989: sälain muuttamisesta ja jakolaitoksesta, joista ehdo-
21990: tuksista molemmat viimeksi mainitut jo ennemmin ovat
21991: olleet armollisina esityksinä eduskunnalle annetut lopul-
21992: lista lainsäädäntötointa niistä kuitenkaan syntymättä.. Ti-
21993: lattoman väestön maanhankintaa koskevaan ehdotukseen
21994: nähden on Senaatti jo suorittanut tämän tehtävän ja huh-
21995: tikuussa 1909 lähettänyt laatimansa asetusehdotukset ar-
21996: mollisesti hyväksyttäviksi, vaikkei asiaa tiettävästi vielä ole
21997: Keisarilliselle Majesteetille esitelty. Mitii tulee muihin
21998:                            Liite 1.                         23
21999: 
22000: tässä mainittuihin asioihin, niin käy niistä tehtyjä asetus-
22001: ehdotuksia lukiessa ilmi että sellaisten säännösten erotta-
22002: minen niistä, jotka voitaisiin julkaista hallinnollista tietä,
22003: kohtaa miltei voittamattomia vaikeuksia, toistensa kanssa
22004: läheisessä yhteydessä olevia määräyksiä kun olisi pantava
22005: eri asetuksiin.
22006:     Näiden asiain käsittely osottaa sen ohella minkälaisiin
22007: erehdyksiin joudutaan, kun lähtien siitä väärästä katsanto-
22008: tavasta, että Suomen perustuslakien mukaan hallinnol-
22009: lista laatua olevia määräyksiä ei saisi panna edus-
22010: kunnan ~yötävaikutuksella laadittaviin asetuksiin, ja riit-
22011: tävästi tuntematta n. s. taloudellisen lainsäädännön rajoja
22012: vaaditaan sellaisten määräysten eroittamista eri asetuk-
22013: siksi. Siten on, mainitaksemme yhden esimerkin, Keisari-
22014: kunnan Ministerineuvosto käsitellessään ehdotusta asetuk-
22015: seksi työnvälityksestä huomauttanut että kaikki ehdotuk-
22016: sessa olevat säännökset, jotka koskevat Senaattia, teolli-
22017: suushallitusta ja kruununvouteja, ne kun määräävät hal-
22018: linnollisille viranomaisille tulevia oikeuksia ja velvollisuuk-
22019: sia, olisivat hallinnollista laatua ja sen vuoksi ehdotuksesta
22020: poistettavat. Ministerineuvosto on tässä jättänyt huomioon
22021: ottamatta että, kun puheenalaiset säännökset myöntävät
22022: näille viranomaisille oikeuksia, jotka rajoittavat· kansalais-
22023: ten ja lmntain laissa säädettyjä oikeuksia ja toimintava-
22024: pautta, ne tosiasiallisesti sisältävät eduskunnan myötävai-
22025: kutuksella syntyneen lain muuttamisen, ja siis ovat hallin-
22026: nollisen lainsäädännön ulkopuolella.
22027:     Nyt esitetystä käy ilmi että, vaikka onkin mahdollista
22028: yleisenä sääntönä noudattaa armollisessa käskykirjeessä
22029: olevaa kieltoa hallinnollisten säännösten panemisesta Hal-
22030: litsijan ja kansaneduskunnan yhteisesti laadittaviin ase-
22031: tuksiin, tämän määräyksen tarkka ja poikkeukseton sovel-
22032:  taminen on ·erittäin vaikeata, monessa tapauksessa mahdo-
22033:  tontakin.
22034:     b) Mitä sitten tulee siihen armollisessa käskykirjeessä
22035:  olevaan määräykseen, että jos säännöksiä, jotka ennen ovat
22036: 24             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22037: 
22038: kuuluneet hallinnolliseen lainsäädäntöön, poikkeustapauk-
22039: sissa saadaan ottaa eduskunnan myötävaikutuksella syn-
22040: tyneisiin lakeihin, Keisarillinen Majesteetti siitä huolimat-
22041: ta ,pidättää itselleen oikeuden pitää niitä hallinnollisina
22042: säännöksinä, joiden muuttaminen riippuu yksinomaan Kei-
22043: sarillisen Majesteetin vallasta'', niin on sellaisen periaatteen
22044: paneminen yleiseen asetukseen suoranaisessa ristiriidassa
22045: Suomen perustuslakien kanssa.
22046:     Kuten jo mainittiin sisältävät nämä perustuslait sen
22047: yleisen säännön että laki on Hallitsijan ja eduskun-
22048: nan yhteisesti säädettävä, vaikka Hallitsija sen ohella on
22049: oikeutettu muutamilla aloilla yksin antamaan määräyk-
22050: siä. Tästä johtuu että, jos sellaisia määräyksiä on otettu
22051: eduskunnan myötävaikutuksella laadittuun lakiin, nä-
22052: mät määräykset ovat tulleet sanotun lain olennaiseksi
22053: osaksi ja ettei niitä siis voida muuttaa muulla tavalla, kuin
22054: saman lain muita osia, s. o. eduskunnan suostumuk-
22055: sella.    Se periaate on nimittäin kaikkialla tunnus-
22056: tettu, ettei Hallitsija voi yksipuolisesti muuttaa eduslmn-
22057: nan hyväksymää ja. Hallitsijan vahvistamaa lakia. Tä-
22058: mä käy sitäpaitsi, mitä Suomen oikeuteen tulee, ilmi
22059: 1869 vuoden V. ,J :n 51 § :ssä (sellaisena kuin se on 25
22060: päivänä kesäkuuta 1886 annetussa armollisessa julistuskir-
22061: jassa) sekä 1906 vuoden V. ,J :n 7.5 § :ssä olevista säännök-
22062: sistä, joiden mukaan eduskunnan päättämä lakiehdotus
22063: on joko muuttamatta vahvistettava tahi kokonaan raukeava.
22064: Sillä tietysti ei saata ajatellakaan että Hallitsija, vaikkei.
22065: hänellä lakiehdotusta vahvistaessaan ole valtaa tehdä siihen
22066: muutosta, kuitenkin olisi oikentettu jäiestäpäin sitä muutta-
22067: maan.
22068:     Mutta puheenalainen määräys, paitsi sitä että se on ris-
22069: tiriidassa Suomen perustuslakien kanssa, on myöskin
22070: omansa aikhansaamaan arveluttavan oikeusepävarmun-
22071: den. Sillä kun Hallitsijan hallinnollisen lainsäädäntöoi-
22072: keuden rajat, kuten jo mainittiin, eivät ole aivan selviä,
22073: niin jäisi niissä tapauksissa, jolloin eduskunnan myötävai-
22074:                               Liite I.                             25
22075: 
22076: kutuksella syntyneeseen lakiin on otettu säännöksiä, jotka
22077: Hallitsija voisi yksin julkaista, jossain määrin epävarmaksi,
22078: mitkä säännökset olisivat 'hallinnollista laatua. Muuta-
22079: mien lain säännösten muuttaminen voisi myös vaikuttaa
22080: muiden samassa laissa olevien määräysten sisältöön, vaikka-
22081: kin niimät muodollisesti on jätetty muuttamatta.
22082: 
22083:     3. K y s y m y s S u o m e n v a l t i o v a r o i s t a V e-
22084: n ä j ä n v a l t a k u n n a n r a h a s t o o n s u o r i t e t t a-
22085: v a s t a a p u m a k s u s t a s o t i l a s t a r p e i s i i n.
22086:     Oikean käsityksen saamiseksi siitä, mitä tässä asiassa on
22087: viime vuonna tapahtunut, on tarpeellista lyhye..'lti johdat-
22088: taa mieleen asian aikaisemmat vaiheet.
22089:     Kun armollinen esitys Suomen taholta suoritettavasta
22090: apumaksusta sotilastarpeisiin keväällä vuonna 1905 ensi
22091: kerran annettiin maamme eduskunnalle, annettiin samalla
22092: armollinen julistuskirja, jossa ilmoitettiin, että Hallitsija,
22093: suostuen valtiosäätyjen joulukuun 31 päivänä 1904 teke-
22094: mään alamaiseen esitykseen Suuriruhtinaanmaan sotilas-
22095: laitoksen järjestämisestä sekä ottaen huomioon, ettei maam-
22096: me sootalaitosta vielä voitu lopullisesti järjestää, oli näh-
22097: nyt hyväksi toistaiseksi lakkauttaa heinäkuun 12 päivänii
22098: 1901 annetun asevelvollisuusasetuksen. Esitys taas tarkoitti
22099: sitä, että Suomen valtiovaroista olisi tammikuun 1 päivästä
22100: 1905 lukien 1907 vuoden loppuun valtakunnanrahastoon suo-
22101: ritettava vuotuinen apumaksu sotilastarpeisiin. Tämä maksu
22102: olisi määrältään oleva kymmenen miljoonaa markkaa ja
22103: olisi siihen etusijassa käytettävä sotilasrahaston käytettävis-
22104: sä olevat tulot, noin 1,200,000 markkaa, joiden lisäksi olisi
22105: valtiorahastosta siirrettävä seitsemän miljoonaa markkaa
22106: vuodessa sekä loput valtiosäätyjen osotettava Suomen Pan-
22107: kin voittovaroista.
22108:     Vastauksessaan armolliseen esitykseen lausuivat valtio-
22109: säädyt julki että Suomen velvollisuudet puolustuslaitokseen
22110: nähden, edellyttäen tähän kuuluvain kysymysten laillista
22111: järjestämistä, aina oli tunnustettu valtiosäätyjen taholta,
22112: 26            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22113: 
22114: Hekä katsoivat muutoin pitävänsä huomauttaa että, kun
22115: Suomen valtiova.ra-asiat ovat erikseen eheä kokonaisuus
22116: sekä Suomen valtiovarat perustuslain mukaan ovat käytet-
22117: tävät maan hyödyksi ja parhaaksi, apumaksuja Venäjän
22118: valtakunnanrahastoon ei käynyt paneminen Suomen-
22119: maan menoarvioon, elleivät valtiosäädyt, menon tarkoitus-
22120: ta ja määrää tutkittuaan, olleet havainneet sen olevan
22121: maan hyödyksi taikka johtuvan sen velvollisuuksista Kei-
22122: sarikuntaa kohtaan, sekä ettei sotilasrahaston tuloja, ne
22123: kun perustuvat ruotujakolaitokseen, jota Hallitusmuodon
22124: 18 § :n mukaisesti ei voida valtiosäätyjen suostumuksetta
22125: muuttaa, saanut hallinnollista tietä tehdyn päätöksen kaut-
22126: ta käyttää mihinkään sanotulle rahastolle vieraaseen tar-
22127: koitukseen. Kun kuitenkin ehdotettu maksunsuoritus
22128: Suomen valtiovaroista oli väliaikainen toimenpide, joka
22129: oli aiheutunut Keisarillisen Majesteetin armollisesta suos-
22130: tumuksesta valtiosäätyjen esitykseen 1901 vuoden asevel-
22131: vollisuusasetuksen soveltamisen lakkauttamisesta, katsoivat
22132: valtiosäädyt, että maksunsuoritus voitiin hyväksyä, mutta
22133: ainoastaan yhdeltä vuoaelta, koska erityisistä syistä ei täy-
22134: dellistä tulo- ja menoarvion järjestelyä oltu voitu laatia ja
22135: kysymyksessä oli siksi tuntuva määrä, minkä tähden val-
22136: tiosäädyt päättivät suostua siihen että, sittenkun yleisestä
22137: valtiorahastosta seitsemän miljoonaa markkaa oli siirretty
22138: sotilasrahastoon, viimeksi mainitun rahaston käytettävissä
22139: olevat varat suoritettaisiin valtakunnanrahastoon, sekä
22140: osottivat lisäksi tarvittavan määrän suostuntarahaston va-
22141: roista, ei kuitenkaan enempää kuin 1,800,000 markkaa. Tä-
22142: män kanssa yhtäpitävästi annettiin armollinen asetus 19
22143: päivänä heinäkuuta 1905.
22144:     Sen johdosta että maksu sotilastarpeisiin oli myönnetty
22145:  ainoastaan yhdeltä vuodelta, annettiin 1907 vuoden valtio-
22146:  päiville armollinen esitys semmoisen maksun suorittami-
22147:  sesta myöskin vuosilta 1906 ja 1907. Nämäkin apumaksut
22148: eduskunta myönsi esiintuoden samat oikeudelliset näkö-
22149:  kohdat kuin 1904-1901) vuoden valtiosäädyt sekä huomaut-
22150:                             Liite 1.                          27
22151: 
22152: taen, että viimeksi mainittuna vuonna tapahtunut asian jär-
22153: jestely oli päätetyn suorituksen kautta pidettävä loppuun-
22154: saatettuna. Tämän mukaisesti eduskunta myös anoi, että
22155: sotilasasia ilman viivytystä järjestettäisiin perustuslain-
22156: mukaisella tavalla.
22157:     Armollisen aiotteen saamiseksi sellaiseen järjestelyyn
22158: tekikin Senaatti Keisarilliselle Ma,jesteetille erinäisiä kertoja
22159: alamaisen alistuksen asiassa. Nämä alistukset ovat kui-
22160: tenkin, samoinkuin eduskunnan Hallitsijalle tekemät
22161: uudistetut esitykset jääneet tuloksettomiksi. Sen sijaan
22162: annettiin lokakuun 7 päivänä 1909 armollinen julistuskirja,
22163: jossa lausuttiin, että kysymys Suomen asujamiston suori-
22164: tettavasta asevelvollisuudesta on lopullisesti ratkaistava
22165: yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöj ärj esty ksessä, sekä
22166: että, kunnes tämä on tapahtunut, Suomen asukkaat vapau-
22167: tetaan suorittamasta mieskohtaista asevelvollisuutta, ja
22168: että sen sijaan Suomen valtiovarasto veivoitetaan Venäjän
22169: valtakunnanrahastoon suorittamaan vuotuisen apumaksun
22170: sotilastarpeisiin, minkä ohella tämän apumaksun määrä
22171: vahvistettiin vuosilta 1908 ja 1909 kummaltakin kymme-
22172: neksi miljoonaksi markaksi, jotka olivat suoritettavat soti-
22173: lasrahaston tuloista ja valtiorahaston säästöistä. Samalla
22174: annettiin eduskunnalle armollinen esitys, jossa määrättiin,
22175: että puheena oleva apumaksu oli vuosittain lisääntyvä yh-
22176: dellä miljoonalla markalla kunnes se nousisi kahteenkymme-
22177: neen miljoonaan markkaan, mutta eduskunnan tehtäväksi
22178: jätettiin ainoastaan niiden varojen osottaminen, mitkä vuo-
22179: delta 1910 sotilasrahaston varojen lisäksi olivat tarpeen
22180: maksun saattamiseksi vahvistettuun määrään.
22181:     Niinkuin eduskunnan alamaisessa vastauskirjelmässä
22182: tarkemmin esitetään, ovat armollisen julistuskirjan mää-
22183: räykset sekä muutoinkin ne edellytykset, joihin esityksen
22184: ehdotus nojaa, monessa kohdin vastoin Suomen perustus-
22185: lakeja. Mainittujen perustuslakien mukaan on Suomella
22186: oma lainsäädäntönsä, joka sulkee pois muun lainsäädän-
22187: nön Suomea varten. Kun tämän johdosta mikään
22188: 28            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22189: 
22190: nLltakunnanTainsäädäntö ei voi Suomessa syntyä muu-
22191: toin kuin perustuslakia muuttamalla, mikä taas, ollak-
22192: seen laillisesti pätevä, on tehtävä Hallitsijan ja edus-
22193: kunnan yhtäpitävällä päätöksellä siinä järjestyksessä, min-
22194: kä voimassa oleva heinäkuun 20 päivänä 1906 annettu Val-
22195: tiopäiväjärjestys tarkemmin osottaa, on selvä, ettei mitään
22196: Suomen lainsäädäntöasiaa käy Hallitsijan yksipuolisella
22197: määräyksellä        siirtäminen     valtakunnanlainsäädännön
22198: alaan, olipa sitten sellainen lainsäädäntö jo järjestetty,
22199: taikka, kuten nykyään on asianlaita, vain suunniteltu.
22200: Näin on laita myöskin Suomen sotalaitosta koskevan kysy-
22201: myksen. Mutta tässä on huomattava, että Hallitusmuodon
22202: 18 § ja Valtiopäiväjärjestyksen 29 § selvästi osottavat, että
22203: tämä lainsäädäntöasia on sidottu Suomessa voimassa
22204: olevaan yleiseen lainsäädäntöjärjestykseen, joka toteute-
22205: taan Hallitsijan ja eduskunnan yhteistoimin. Hallinnolli-
22206: nen määräys tämän asian siirtämisestä valtakunnalliseksi
22207: lainsää_däntöa.sialq;i tietää niin ollen kaksinkertaista perus-
22208: tuslain loukk~usta.
22209:     Kun siis sekä Hallitusmuodon että Valtiopäiväjärjes-
22210: tyksen mukaan eduskunnalla on oikeus ottaa osaa
22211: sotalaitosta koskevaan lainsäädäntöön, seuraa tästä, että
22212: Suomen velvollisuutta sotaväen asettamiseen ei voida yksi-
22213: nään Hallitsijan päätöksellä vaihtaa Suomen valtiovaroista
22214: Venäjän valtakunnanrahastoon suoritettavaan apumak-
22215: suun. Suostumus, jonka eduskunta aikaisemmin on kah-
22216: dessa eri tilaisuudessa antanut semmoisen apumaksun
22217: suorittamiseen, oli, niinkuin edelläolevasta käy selville, ni-
22218: menomaan rajoitettu määrättyyn aikaan. Armollisessa ju-
22219: lituskirjassa ja esityksessä siitä huolimatta määrättiin
22220: eduskunnan suostumusta kysymättä Suomen kansalle vel-
22221: vollisuus suorittaa sellaisia apumaksuja epämääräiseltä
22222: ajalta. Nämäkin määräykset olivat sentähden ilmeisesti
22223: vastoin perustuslakia.
22224:     Vastauksessaan armolliseen esitykseen eduskunta ala-
22225: maisesti ilmoitti, että eduskunta esittämistään syistä ei
22226:                            Liite I.                        29
22227: 
22228: ollut voinut esitystä hyväksyä, sekä anoi samalla uudelleen,
22229: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi käskeä ryhdyttä-
22230: väksi tarpeelliseen toimenpiteeseen sotilaskysymyksn lopul-
22231: liseksi ratkaisemiseksi perustuslaillisessa järjestyksessä.
22232: Kuitenkin oli jo ennen esityksen antamista eduskunnalle
22233: ryhdytty toimeen puheena olevain apumaksujen suoritta-
22234: miseksi vuosilta 1908 ja 1909. Mainittua esitystä ja julis-
22235: tuskirjaa lokakuun 21 päivänä 1909 esiteltäessä päätti Se-
22236: naatti, että apumaksut olivat suoritettavat, ja sitä seuraavan
22237: marraskuun 13 päivänä annettiin maksumääräyksen täyttä-
22238: minen valtiovaraintoimituskunnan tehtäväksi, minkä jäl-
22239: keen itse maksunsuoritus tapahtui joulukuussa. Kuten
22240: sanottu, säännöksiä sellaisten apumaksujen suorittamisesta
22241: m käy laillisesti antaminen hallinnollista tietä.
22242: 
22243:     4. V en älä i s te n asetusten j u l kai se m i-
22244: nen Suo1nen asetuskokoelmassa Suomen
22245: a s u k a s t e n n o u d a t e t t a v i k s i.
22246:     Vuonna 1904 julkaistiin Suon1en asetuskokoelmassa ke-
22247: säkuun 2 päivänä samana •monna annettu armollinen ase-
22248: tus siitä, että Venäjällä voimassa olevien asetusten sota-
22249: joukkojen hallinnosta sodassa hel~ikuun 26 päivältä 1890,
22250: linnoitusten hoidosta syyskuun 15 päivältä 1901 sekä sotati-
22251: laan julistettuja paikkakuntia koskevain säännösten vai-
22252: kutus oli ulotettava Suomen maahan. Näiden asetusten
22253: tekstiä eli sanamuotoa ei kuitenkaan samalla julkaistu.
22254: Kun sittemmin maamme valtiosäädyt joulukuun 31 päi-
22255: vänä 1904 tekemässään anomuksessa laillisen järjestyksen
22256: palauttamisesta maahamme anoivat, että ne lähinnä edelli-
22257: senä aikana annetut asetukset, jotka olivat ristiriidassa
22258: maamme perustuslakien kanssa, kumottaisiin, mainittiin
22259: sellaisten asetusten joukossa myös tässä puheena oleva asetue.
22260: Tämän johdosta ja kun Keisarillinen Majesteetti marras-
22261: kuun 4 päivänä 1905 annetussa armollisessa julistuksessa
22262: oli, edellä mainittuun anomukseen snostuen, m. m. käske-
22263:   30            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22264: 
22265:   nyt Senaatin ryhtyä tarkastamaan niitä anomuksessa kos-
22266:   keteltuja asetuksia, joita ei ollut julistuskirjalla kumottu,
22267:   mutta jotka kaipasivat muutosta, teki Senaatti huhtikuun
22268:   9 päivänä 1907 alistuksen kesäkuun 2 päivänä 1904 annetun
22269:   asetuksen kumoamisesta, huomauttaen sen soveltumatto-
22270:   muutta Suomen oikeusjärjestykseen, minkä ohella Senaatti
22271: ~ anoi lupaa valtiopäiväesityksen valmistamiseen niistä lain-
22272:   säädäntötoimenpiteistä, jotka puheena olevassa asiassa voi-
22273:   vat olla tarpeen.
22274:       Ennenkuin armollinen vastaus oli tähän alistukseen an-
22275:   nettu, päätti Senaatti marraskuun 13 päivänä 1909, Ken-
22276:   raalikuvernöörin kehotuksesta, asetuskokoelmassa julkais-
22277:   ta edellä mainitut asetukset sekä Viaporin ja Viipurin lin-
22278:   noitusalueita koskevan asetuksen. Siten on kokonaan sään-
22279:   nöttömällä tavalla julkaistu asetuksia, jotka eivät ole lail-
22280:   sesti päteviä Suomessa.
22281:       Sittenkun Keisarikunnan Ministerineuvoston laatima
22282:   määräys Keisarikunnan viranomaisten ja Suomen virasto-
22283:   jen ja viranomaisten keskisestä välittömästä kirjevaih-
22284:   dosta oli marraskuun 3 päivänä 1909 armollisesti vahvis-
22285:   tettu, sekä silloinen Kenraalikuvernööri kehoittanut Senaat-
22286:   tia ryhtymään toimiin tuoflaisen välittömän yhteyden ai-
22287:   kaansaamiseksi Venäjän ja Suomen virastojen välille, vaati
22288:   nykyinen Kenraalikuvernööri Senaatille lähettämässään kir-
22289:   jelmässä Suomenkin asetuskokoelmassa julkaistavaksi Kei-
22290:   sarikunnan Lääkintöylitarkastajanhallituksen ja Suomen
22291:   lääkintöhallituksen välistä kirjelmäinvaihtoa koskevan ase-
22292:   tuksen, joka jo oli julkaistu Keisarikunnan säädösten ja
22293:   määräysten kokoelmassa. Helmikuun 10 päivänä kuluvana
22294:   vuonna päätti Senaatti mainitun venäläisen asetuksen jul-
22295:   kaistavaksi Suomen asetuskokoelmassa, vaikkei se ollut syn-
22296:   tynyt laillisessa järjestyksessä.
22297:       Vihdoin on Senaatti kuluvan vuoden asetuskokoelmas-
22298:   sa n :o 8 julkaisuttanut Venäjän Ministerineuvoston armol-
22299:   lisesti vahvistetun päätöksen, joka koskee sitii järjestystä,
22300:   jossa Keisarikunnan Kulkuhitosministeriön on valvottava
22301:                            Liite I.                        31
22302: 
22303: Suomen rautateitä ja jonka Keisarikunnan Hallitseva Se-
22304: naatti aikaisemmin oli julkaissut Keisarikunnassa.
22305:     On ilmeistä, että näitä toimenpiteitä tarkoittavat vaati-
22306: mukset perustuvat siihen käsitykseen, että asetukset, jotka
22307: on Keisarikunnalle annettu siellä voimassa olevassa lain-
22308: säädäntöjärjestyksessä, Suomen asetuskokoelmassa julkai-
22309: semalla tulevat suomalaisiksi, tämän maan asukkaita vel-
22310: voittaviksi asetuksiksi. Semmoinen käsitys on kuitenkin
22311: Suomen perustuslakien vastainen. Näiden lakien mukaan
22312: on, niinkuin jo edellä on lausuttu, Suomella oikeus omaan
22313: lainsäädäntöön, joka sulkee pois muun lainsäädännön Suo-
22314: melle. Tästä taas välttämättä seuraa, että lainsäädäntötoin-
22315: ten, voidakseen saada laillisen voiman Suomessa ja vel-
22316: voittaa sen asukkaita, täytyy syntyä Suomen perustuslakien
22317: määräämässä järjestyksessä. Jotta venäläinen asetus saisi
22318: lain voiman Suomessa, vaaditaan siihen suomalainen lain-
22319: säädäntötoimi, johon asian laadun mukaan ovat ryhtyneet
22320: joko Hallitsija ja eduskunta yhteistoimin taikka, jos asia
22321: kuuluu Hallitsijan hallinnollisen lainsäädäntövallan alaan,
22322: Hallitsija yksinään.
22323:     Tämä on venäläiseltäkin taholta tunnustettu. Vuonna
22324: 1826 julkaistiin Keisarikunnassa ukaasi (Venäjän lakiko-
22325: koelma, T. I., osa II art. C. muist. 1857 vuoden laitoks.),
22326: jossa säädetään että, jos Keisarikunnan yleiset asetukset ja
22327: määräykset voivat jollakin tavoin koskea Suomea ja käy
22328: tarpeelliseksi edeltäpäin tietää missä määrin ne ovat tä-
22329: män maan lakien ja laitosten mukaisia sekä soveltuvat.
22330: täällä voimaan pantaviksi, asiasta on tiedusteltava Suomen
22331: Ministeri- Valtiosihteerin mieltä ja asetus julkaisemisen jäl-
22332: keen saatettava hänen tiedokseen, jotta hän voi, ennen asian
22333: jättämistä Kenraalikuvernöörilie täytäntöönpanoa varten,
22334: hankkia Keisarilliselta Majesteetilta käskyn asetuksen
22335: saattamisesta voimaan Suomessa. Katsottiin siis että venä-
22336: läisten asetusten lain voimaan saattamiseksi Suomessa tar-
22337:  vitaan erityinen, Ministeri-Valtiosihteerin esittelyn nojalla
22338: annettu Hallitsijan käsky.
22339: 32            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22340: 
22341:     Sama periaate tavataan niinikään vuonna 1826 anne-
22342: tuissa Suomen V aitiosihteerinviraston järjestämistä koske-
22343: vissa määräyksissä, jotka tosin ovat syntyneet hallinnollista
22344: tietä, mutta viittaamalla perustuslakiin ja soveltamalla sen
22345: säännöstä, että kaikki maatamme koskevat asiat (paitsi so-
22346: tilaallisia komentoasioita) ovat valtiosihteerin esiteltävät
22347: ja että liänen pitää olla kotimainen mies (H. M. 21 §, vrt.
22348: 10 §).
22349:     Kun puheena olevain Keisarikunnalle annettujen asetus-
22350: ten julkaiseminen Suomen asetuskokoelmassa ei ole perustu-
22351: nut mihinkään lainsäädäntötoimeen, johon on ryhdytty
22352: Suomen perustuslain mukaisessa järjestyksessä, seuraa
22353: tästä, että julkaiseminen ei ole voinut antaa mainituille ase-
22354: tuksille laillista pätevyyttä Suomessa.
22355: 
22356:     Edellä sanottu pitää paikkansa julkaistujen asetusten
22357: sisällykseen kati;)Omatta. Mutta tähän tulee lisäksi, että
22358: useimmissa näistä asetuksista on määräyksiä, jotka joko
22359: ovat perustuslain yastaisia taikka muutoin soveltumatto-
22360: mia Suomen oikeusjärjestykseen.
22361:     Niinpä on ensiksi mainituissa asetuksissa, paitsi sellai-
22362: sia säännöksiä, jotka oYat aijotut ainoastaan venäläisten so-
22363: tilasviranomaisten noudatettaviksi eivätkä sentähden ole
22364: Suomelle tarpeellisia, ja sellaisia, jotka edellyttävät toista
22365: hallinnon järjestystä kuin tässä maassa on voimassa, minkä
22366: johdosta niitä tuskin käy täällä soveltaminen, useita sellai-
22367: siakin määräyksiä, jotka ovat ilmeisesti ristiriidassa Suo-
22368: men perustuslakien kanssa. Tämän laatuisia ovat m. m.
22369: ne säännökset, jotka sisältävät poikkeuksen siitä eräille
22370: ylemmille ja alemmille virkamiehille perustuslaissa valmu-
22371: tetusta oikeudesta ettei heitä voida ilman laillista tutkintoa
22372: ja tuomiota erottaa viroistaan, ynnä erinäiset määräykset,
22373: jotka eräillä edellytyksillä kumoovat tai rajoittavat oikeuk-
22374: sia, jotka perustuslain mukaan kuuluvat jokaiselle tämän
22375: m:mn lmnsal~iselle, sekä määräys, joka asettaa Suomen lai-
22376:                             Liite I.                        33
22377: 
22378:  tosten rahastot linnoituksen komentajain käytettäviksi.
22379: Lisätä sopii, että toiset saman asetuksen säännökset, esimer-
22380: kiksi ne, jotka puuttuvat Suomessa rikosasiain käsittelystä
22381:  voimassa olevaan järjestykseen sekä rikoslaissa vahvistet-
22382: tuihin rangaistuksenmääräämisen perusteihin, eivät tosin
22383: loukkaa perustuslakia, mutta tietävät Hallitsijan ja edus-
22384: kunnan yhteistoimin syntyneen lain muuttamista.
22385:     Mitä taas tulee määräyksiin siitä järjestyksestä, missä
22386: Kulkulaitosministeriön on valvottava Suomen rautateitä, on
22387: niiden mukaan sen seikan yleinen silmälläpito, että
22388: Suomen leveäraiteiset rautatiet ovat mm varustetut,
22389: että niillä esteettömästi voidaan käyttää Keisarikun-
22390: nan liikkuvaa kalustoa, jätetty Keisarikunnan Kulkulaitos-
22391: ministerin ja hänen käytettävissään olevien virkamies-
22392: ten asiaksi, jotka viimemainitut oikeutetaan, näiden
22393: rautateiden tarkastajina Keisarikunnan puolesta, ole-
22394: maan läsnä Suomen rautatiehallituksen täysistunnois-
22395: sa ja käyttämään niissä äänioikeutta, antamaan seli-
22396: tyksiä Senaatin istunnoissa sekä esittämään kaikki ,hei-
22397: dän täytettävikseen annetuista palvelustehtävistä" johtu-
22398: vat vaatimukset rautatiehallituksen päätirehtöörille taikka
22399: tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ylitirehtöörille. Jos
22400: sellaisesta esityksestä ei ole tarkoitettua tulosta, on puheena
22401: olevain virkamiesten alistettava asia Kulkulaitosministerin
22402: harkittavaksi, joka, sovittuaan Suomenmaan Kenraaliku-
22403: vernöörin kanssa, ratkaisee kysymyksen ja ryhtyy siitä
22404: johtuviin toimenpiteisiin. Tällä tavoin antamalla Kei-
22405: sarikunnan viranomaisille, jotka eivät ole Suomen lain
22406: alaisia, laajan toimivallan Suomen rautateiden hallintoon
22407: nähden, loukkaavat nämä säännökset Suomella perustusla-
22408: kiensa mukaan olevaa oikeutta hallitå rautateitään koti-
22409: maisten viranomaisten kautta, kuten myöskin eduskunta
22410: vuoden 1909 jälkimäisillä valtiopäivillä on huomauttanut
22411: vastauksessaan armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta.
22412: Kun asetuksessa sen lisäksi säädetään että, jos Kulkulai-
22413:                                                        3
22414: 34              1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22415: 
22416: tosministerin toimenpiteen toteuttamiseksi tarvitaan uutta
22417: määrärahaa, jota ei ole edellytett~ voimassa olevassa
22418: Suomen rautateiden menosäännössä, sellainen määrä-
22419: raha on otettava seuraavan vuoden menosääntöön, niin
22420: loukataan tämän kautta eduskunnan oikeutta määrätä
22421: kulkulaitosrahastosta, jonka erikoisarvioon kaikki rauta-
22422: tiemenot voimassa olevien säännösten mukaan ovat otet-
22423: tavat.   Ja asettaessaan normaaliraiteiset yksityisradat-
22424: kin Kulkulaitosministeriön tarkastuksen alaisiksi jou-
22425: tuu asetus ristiriitaan yksityisistä rautateistä yleistä kes-
22426: lmsliikettä varten 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun ar-
22427: mollisen asetuksen kanssa, joka on syntynyt Hallitsijan ja
22428: kansaneduskunnan yhteisvaikutuksella.
22429:    Koska vastamainitut asetukset siis ovat tärkeissä koh-
22430: dissa ristiriidassa Suomen perustuslakien kanssa, olisi nii-
22431: den, voidakseen täällä saada laillisen voiman, pitänyt syn-
22432: tyä ed'uskunnan suostumuksella siinä järjestyksessä, joka
22433: valtiopäiväjärjestyksessä on säädetty perustuslain muutta-
22434: miselle. Selvää on niinikään, että niitä näiden asetusten
22435: säännöksiä, jotka perustuslakia koskettamatta sisältävät
22436: eduskunnan myötävaikutuksella syntyneen yleisen lain
22437: muutoksen, ei ole laillisesti voitu antaa hallinnollista tietä.
22438: 
22439:     5. K e s ä k u u n 1 2 p ä i v ä n ä 1 8 9 0 S n o m e n
22440: p o s t i t o i m e s t a a n n e t u n a r m o ll i s e n j u 1 i s-
22441: t u s k i r j a n s ä ä n n ö st e n 1 a a j e n t a m i n e n.
22442:     Vuonna 1906 teki Senaatti Keisarilliselle Majesteetille
22443: alamaisen alistuksen puheena olevan julistuskirjan·kumoo-
22444: misesta. Tässä alistuksessa huomautettiin, muun muassa,
22445: että aina siitä ajasta,lähtien, kun herätettiin kysymys Suo-
22446: men postilaitoksen aseman muuttamisesta sen liittämiseksi
22447: lähemmin Venäjän postilaitokseen, sekä Senaatti että
22448: eduskunta ovat esiintuoneet sen käsityksen, että maini-
22449: tun julistuskirjan kautta voimaanpantu järjestys ja sen no-
22450: jalla tapahtuneet toimenpiteet eivät ole Suomessa voimassa
22451: olevan oikensjärjestyksen mukaiset. Suomen perustuslait
22452:                            Liite I.
22453: 
22454: sisältävät sen periaatteen, että tämän maan hallintoa on
22455: hoidettava kotimaisten virastojen kautta ja että kaikkien
22456: viranomaisten tulee olla Suomen lakien alaiset ja Suomen
22457: miehiä. Kun armollinen julistuskirja kuitenkin myöntää
22458: Keisarikunnan viranomaisille oikeuden panna Suomen pos-
22459: tilaitoksessa voimaan Keisarikunnan ohjesääntöjä ja takso-
22460: ja, antaa sanotun laitoksen virkamiehille johtosääntöjä ja
22461: määräyksiä, toimittaa Suomen postitoimistojen tarkastuksia
22462: sekä jonkun verran vaikuttaa postilaitoksen virkamiesten
22463: asettamiseen, tietää julistuskirja ilmeistä poikkeamista Suo-
22464: men perustuslaeista. Senaatti katsoi, uudelleen ottamalla
22465: käsiteltäväksi kysymyksen Suomen postilaitoksen palautta-
22466: misesta lailliseen asemaan, täyttävänsä Keisarillisen Majes-
22467: teetin marraskuun 4 päivänä 1905 antamaan armolliseen
22468: julistuskirjaan perustuvan tehtävän, jossa julistuskirjassa
22469: Keisarillinen Majesteetti oli määrännyt ryhdyttäväksi toi-
22470: menpiteisiin laillisen järjestyksen palauttamiseksi maa-
22471: hamme, sekä huomautti tämän lisäksi, että 1890 vuoden ju-
22472:  listuskirja, mikäli kokemus on osottanut, ei myöskään pe-
22473:  rustu mihinkään todelliseen tarpeeseen, vaan on päinvas-
22474: toin, niinkuin Senaatti tarkemmin osotti, ollut omansa vai-
22475:  kuttamaan haitallisesti Suomen postilaitoksen kehitykseen,
22476:  mitenkään edistämättä Keisarikunnan etuja. Postimani-
22477:  festin kumoomisella ei niinmuodoin syrjäytettäisi mitään
22478: käytännöllistä tarvetta eikä Keisarikunnan etuja, vaan
22479: toiselta puolen helpotettaisiin Suomen postilaitoksen kehi-
22480: tystä ja ennen kaikkea saavutettaisiin se oikeudelliselta kan-
22481:  nalta tärkeä päämäärä, että tulisi poistetuksi se poikkeemi-
22482:  nen Suomen pernstuslaista, jota sanotun julistuskirjan
22483:  määräykset tietävät. Sellainen toimenpide, josta myös seu-
22484:  raisi, että julistuskirjan nojalla annettujen määräysten si-
22485:  jaan olisi annettava uudet, ei tietysti vähimmässäkään mää-
22486:  rässä supistaisi Keisarillisen Majesteetin perustuslainmu-
22487:  kaista oikeutta hallinnollista tietä tutkia ja ratkaista Suo-
22488:  men postilaitoksen järjestystä ja toimintaa koskevia kysy-
22489:  myksiä. Senaatti alisti sentähden samalla armollisesti hy-
22490: 36             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22491: 
22492:  väksyttäväksi asiasta annettavan asetuksen, jota varten
22493:  ehdotus myötäliitettiin.
22494:      Pääasiallisesti samoja näkökohtia puheena olevaan ju-
22495:  listuskirjaan nähden esiintoi Suomen eduskuntakin mar-
22496:  raslmun 1 päivänä 1907 tekemässään alamaisessa anomuk-
22497: sessa laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevain poikkeusten
22498: poistamiseksi.
22499:      Molemmat nämä alistukset jätettiin kuitenkin Keisarilli-
22500: selle Majesteetille 1908 vuoden lopulla esiteltäessä huomi-
22501: oonottamatta.
22502:      Sittemmin on yhäkin laajennettu 1890 vuoden posti-
22503:  manifestissa Keisarikunnan posti- ja lennätinlaitoksen yli-
22504: hallituksen päällikölle myönnettyä vaikutusvaltaa Suomen
22505:  postilaitoksen. virkain täyttämiseen, kun Senaatin on, Mi-
22506:  nisterineuvoston alotteesta, käsketty valmistaa ehdotus
22507: säännöksiksi siitä, että postilaitoksen tarkastajan viratkin,
22508:  joiden hoitamisesta Senaatti tähän asti yksinään on antanut
22509: määräyksen, vastedes täytetään mainitun venäläisen viras-
22510: ton päällikön myötävaikutuksella.
22511:      Suomen kansan harras toivomus että maamme perus-
22512: tuslakien säännöksiä sovellettaisiin postilaitokseenkin ei
22513: niinmuodoin ole toteutunut. Sen sijaan on tässä kohdin ta-
22514: pahtunutta poikkeusta perustuslaista viimeksi mainitulla
22515: toimenpiteellä yhäkin kärjistetty.
22516: 
22517: 6.   Perustuslaista p o i k k e a v i a toimen p i-
22518:          t e i t ä f i n a n s s i l a i t o k s e n a l a ll a.
22519:     Miten Venäjän ministerineuvoston sekaantuminen Suo-
22520: men asioihin uhkaa saattaa maamme koko rahahallin-
22521: non sekasortoon ja häiriöön, osotetaan tarkemmin erityi-
22522: sessä liitteessä. Mikä siinä mainitaan viime ja tätä vuotta
22523: varten laadittujen valtion tulo- ja menoarvioiden myöhästy-
22524: misestä sekä V. J :n 26 ja 43 § :ssä mainitun finanssiesityksen
22525: myöhäisestä jättämisestä eduskunnalle, osottaa selvästi,
22526: miten nykyinen järjestelmä tälläkin alalla johtaa tärkeiden
22527: perustuslakisäännösten syrjäyttämiseen. Siinä suhteessa on
22528: vielä seuraava tapaus mainittava.
22529:                             Liite I.                         37
22530: 
22531:      Joulukuun 30 päivänä 1909 annetussa armollisessa ase-
22532: tuksessa määrättiin että, koska Suomen eduskunnan hy-
22533:  väksymät ehdotukset uusiksi armollisiksi asetuksiksi siitä
22534: verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suo-
22535: ritettava, sekä tämän veron käyttämisestä, suostuntaverosta
22536: mallasjuomain valmistamisesta kuin myös leimasuostunnas-
22537: ta eivät olleet vahvistetut, sanottu vero ja suostunnat olivat
22538: suoritettavat 1 päivästä tammikuuta 1910 sitä ennen voi-
22539: massa olleiden perusteiden mukaan sovelluttamalla niitä pe-
22540: riaatteita, jotka säädetään 1772 vuoden hallitusmuodon 46
22541: § :ssä.
22542:     Tämä määräys perustuu asetuksessa mainitun Hallitus-
22543: muodon 46 § :ssä olevan säännöksen väärään tulkitsemiseen,
22544: siten että siinä esiintyvä sana ,vahvistettu" (,fastställd")
22545: on katsottu tässä kohdin merkitsevän samaa kuin Hallitsijan
22546: vahvistama. Sana ,vahvistaa" merkitsee kumminkin myös
22547: määrätä tahi säätää, ja tässä merkityksessä sitä käytetään
22548: Hallitusmuodon 46 § :ssä. Puheenalaisen perustuslakisään-
22549: nöksen tarkoituksena on nimittäin estää, että valtiosäädyt
22550: lykkäämällä päätöksensä suostunta-asioissa voisivat pakoit-
22551: taa kuningasta antamaan heidät olla koossa kolmea kuukaut-
22552: ta kauemmin, ja se säätää tätä mahdollisuutta varten että,
22553: jos kuningas päästää säädyt kotiin, heidän oltua kolme kuu-
22554: kautta koolla, ja he eivät sillä aikaa ole päättäneet suostun-
22555: nasta, entinen suostunta on jääpä voimaan. Että säännök-
22556: sen tarkoitus on sellainen selviää jo siitä, että siihen aikaan,
22557: jolloin Hallitusmuoto säädettiin, säätyjen päättämät suos-
22558: tuntasäännöt aina julkaistiin ilman Hallitsijan vahvistusta.
22559: Tosin on Suomessa myöhemmin käynyt tavaksi, että sellais-
22560: ten päätösten johdosta annetaan suostunta-asetuksia hallitsi-
22561: jan vahvistamina. Mutta tämä seikka, joka on ai-
22562: heutunut siitä, että nämä asetukset ovat sisältäneet myös
22563: säädöksiä, jotka ovat vaatineet Hallitsijan hyväksymistä,
22564: ei voi vaikuttaa Hallitusmuodon 46 § :n tulkintaan.
22565:     Puheena olevassa tapauksessa oli eduskunta hyväksynyt
22566: uusia suostunta-asetuksia, ja aika, joksi edelliset suostunta-
22567: 38              1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22568: 
22569: verot olivat myönnetyt, meni umpeen vuoden lopussa. Näin
22570: ollen ei ollut laillisesti mahdollista sen jälkeen pysyttää nä-
22571: mä suostunnat entisillään.
22572:     Puheenalainen perustuslainvastainen määräys kadotti
22573: sillä tarkoitetun vaikutuksen: kun Keisarillinen Majesteetti
22574: 21 päivänä tammikuuta 1910 vahvisti eduskunnan hyväk-
22575: symät suostunta-asetukset. Mutta sillä ajalla, joka vuoden
22576: alusta oli kulunut sanottuun päivään saakka, oli määräys
22577: kumminkin jo saanut aikaan monenlaatuisia rettelöitä.
22578: 
22579: 7. Julistus 14/27 päivältä maaliskuuta 191 0.
22580:    . Koska tässä julistuskirjassa on määrätty, että Ministeri-
22581: neuvoston puheenjohtajan ehdotus laiksi sellaisten Suomea
22582: koskevien lakien antamisen järjestyksestä, joilla on yleisval-
22583: takunnallinen merkitys, on jätettävä Venäjän Valtakunnan-
22584: neuvoston ja Valtakunnanduuman käsiteltäväksi, mutta
22585: Suomen eduskunnalle ainoastaan annettava tilaisuus lau-
22586: sunnon antamiseen ehdotuksesta, tietää sanottu julistuskirja
22587: Suomen perustuslaeissa määrätyn lainsäädäntöjärjestyksen
22588: syrjäyttämistä, jonka mukaan muutosta Suomen perustus-
22589: lakiin ei voida tehdä ilman eduskunnan V. ,J :n 60 § :n mu-
22590: kaisesti antamaa suostumusta.
22591:      Että sanottu ehdotus tarkoittaa Suomen valtiosäännön
22592: täydellistä kumoamista, on Eduskunta osottanut 7 päivänä
22593: tätä toukokuuta antamassaan alamaisessa vastauksessa ar-
22594: molliseen esitykseen 14j2'7 päivältä viime maaliskuuta.
22595: 
22596: 
22597:      B. Kenraalikuvernööriä ja Senaatin talousosastoa koskevia
22598:                          toimenpiteitä.
22599: 
22600:     a. Keisarikunnassa 11/24 päivänä tammikuuta 1908
22601: annetun määräyksen kautta, jota ei ole julkaistu Suuriruh-
22602: tinaanmaassa tahi saatettu Suomen Senaatin tietoon, mää-
22603: rättiin, että Suomenmaan Kenraalikuvernööri ja hänen
22604: apulaisensa ovat nimitettävät ja virasta erotettavat Hallit-
22605: sijan omakätisesti allekirjoittamilla käskykirjeillä Hal-
22606:                            Liite I.                       39
22607: 
22608: litsevalle senaatille sekä armollisella päiväkäskyllä sääde-
22609: tyssä järjestyksessä. Nimityksestä tahi erottamisesta tulee
22610: Kenraalikuvernöörin ilmoittaa Keisarilliselle Suomen Se-
22611: naatille asianomaisia toimenpiteitä varten sekä Suuriruhti-
22612: naanmaan Ministeri-V aitiosihteerin tiedoksi.
22613:     Tämä määräys, joka on syntynyt Keisarikunnan Minis-
22614: terineuvoston alotteesta, ei ole sopusoinnussa Suomen valtio-
22615: säännön kanssa. Suomen Kenraalikuvernööri on Suomen
22616: valtionvirassa; hänen asemansa, valtansa ja toimintansa
22617: Keisarillisen Suomen Senaatin puheenjohtajana sekä maas-
22618: sa olevan toimeenpanevan hallituksen päällikkönä ov:~;t Suo-
22619: men asetusten kautta määrätyt. Kenraalikuvernöörin nimi-
22620: tys on niinmuodoin suomalainen hallitustoimi, joka on Suo-
22621: menmaan Ministeri-V aitiosihteerin varmennetta va ja Suuri-
22622: ruhtinaanmaan asianomaisten tietoon saatettava. Tätä peri-
22623: aatetta noudattamalla onkin vuoteen 1898 saakka kenraali-
22624: lmvernöörejä nimitetty aina siitä asti kun Suomen asiain
22625: esittely järjestettiin armollisella ohjesäännöllä 6 päivältä
22626: marraskuuta (25 päivältä lokakuuta) 1811 sekä sittemmin
22627: julistuskirjalla 17 päivältä maaliskuuta 1826. Suomen-
22628: maan Kenraalikuvernöörilie 13/26 päivänä maaliskuuta
22629: 1903 annetussa ohjesäännössä oleva säädös kenraalikuver-
22630: nöörin nimityksestä ja virasta erottamisesta, joka oli saman-
22631: sisältöinen kuin ylempänä mainittu määräys 11/24 päivältä
22632: tammikuuta 1908, kumottiin samoin kuin koko ohjesääntö-
22633: kin armollisella julistuskirjalla 4 päivältä marraskuuta
22634: 1905.
22635:     'l;ammikuun 11/24 päivänä 1908 annettu määräys syr-
22636: jäyttää sen, mikä perustuslain mukaan on oleva voimassa
22637: Suomen asiain esittelyyn nähden; se edellyttää sen ohella
22638: että Suomen Kenraalikuvernööri ei olisi suomalainen vir-
22639: kamies. Sama katsantokanta on 17 päivänä joulukuuta
22640: 1908 annetun määräyksen perusteena, että Kenraalikuver-
22641: nöörin ja hänen apulaisensa palkat ovat suoritettavat venä-
22642: läisistä valtionvaroista, mutta Venäjän valtionrahasto on
22643: hyvitettävä vastaavilla määrillä Suomen valtionva.roja.
22644: 40             19111. -   Anomusmietintö N :o 6.
22645: 
22646:      b. Myöskin Senaatin nykyistä kokoonpanoa on tässä
22647:   kosketeltava. Niistä henkilöistä, jotka nykyään muodosta-
22648:  vat sen talousosaston, eivät kaikki täyttäne edes sitä Suomen
22649:  valtionvirkaan kelpaamisen muodollista ehtoa että olisivat
22650:  Suomen kansalaisia, joka ehto voimassa olevien perustusla-
22651:  kisäännösten mukaan myös on nimenomaan tunnustettu hel-
22652:  mikuun 21 päivänä 1816 annetussa armollisessa julistuskir-
22653:  jassa, jossa juhlallisesti luvataan valita Senaatin jäsenet
22654:  ainoastaan synnynnäisistä suomalaisista tai Suomeen aset-
22655:  tuneista ja Suomen kansalaisoikeuden saaneista miehistä .
22656:  •Ja nii8täkin osaston jäsenistä, jotka tämän muodollisen eh-
22657:  don täyttävät, ovat useat, Keisarikunnassa kasvanei-
22658: na tai siellä toimineina, Suomelle miltei aivan vie-
22659:  raat, jopa jotkut siihen määrään, etteivät edes taida kum-
22660: paakaan kotimaista kieltä. Se vaatimus kuitenkin täytyy
22661:  voida asettaa, että ne miehet, jotka kutsutaan jäseniksi
22662: Suomen hallitukseen, ovat virkatoiminnassaan taikka muus-
22663: sa julkisessa tai yksityisessä toiminnassa tarpeenmukaisesti
22664: perehtyneet sen oloihin. Tätä ei tosin ole missään nimen-
22665: omaan säädettynä, mutta se seuraa jo talousosaston tehtä-
22666: västä Suomen siviilihallinnon hoitajana ja hallinnollisen
22667: lainkäytön viimeisenä oikeusasteena. Jos tämä ehto syr-
22668: jäytetään, syntyy asiain kulussa seisahdus ja niiden rat-
22669: kaisu käy useinkin vastoin lakia ja maan parasta, niinkuin
22670: viimeaikainen kokemuskin on osottanut.
22671:      Tämän yhteydessä on huomautettava sitä lainvas-
22672:  taista menettelyä, johon jotkut Senaatin nykyiset jäsenet
22673: ovat saattaneet itsensä vikapääksi kieltäytymällä virkaan
22674: astuessaan tekemästä säädettyä valaa. Puheena olevat jä-
22675: senet lienevät tämän epäyksensä perustaneet maaliskuun 11
22676: päivänä 1901 annettuun armolliseen asetukseen, jonka mu-
22677: kaan sen, joka Keisarikunnassa on tehnyt sellaisen valan,
22678: mikä vaaditaan Venäjän valtionvirkaan pääsemiseksi, ei
22679: tarvitse, siirtyessään virkaan taikka palvelukseen Suomessa,
22680: täällä vannoa virkamiesvalaa. Mutta tämä hallinnollista
22681: tietä syntynyt asetus ei ole voinut kumota eikä muuttaa
22682:                              Liite 1.                                41
22683: 
22684: niitä kansaneduskunnan myötävaikutuksella syntyneessii
22685: yleisessä laissa olevia säännöksiä, joiden mukaan tuomarin,
22686: ennenkuin ryhtyy virkaansa, pitää vannoa tuomarin-
22687: vala ( oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §). Näiden siiän-
22688: nösten soveltnvaisuus myöskin talousosaston jäseniin seuraa
22689: taas m. m. siitä, että tämä osasto, joka 94 § :n mukaan syys-
22690: kuun 13 päivänä 1892 annetussa Senaatin ohjesäännössä
22691: hoitaa hallinnollista lainkäyttöä viimeisessä oikeusasteessa
22692: sekä käsittelee kaikki yleistä taloudenhoitoa ja järjestystä
22693: koskevat asiat, saman ohjesäännön 18 § :n mukaan, on vel-
22694: vollinen noudattamaan laillista oikeudenkäymisjärjestystä,
22695: toisin sanoin 1734 vuoden lain oikeudenkäymiskaaren sään-
22696: nöksiä. On herättänyt kiusallista huomiota tpaassamme,
22697: että maamme hallituksen jäsenet siten jo virkaan astues-
22698: saan ovat kieltäytyneet tottelemasta lain säännöksiii tuoma-
22699: rin valasta.
22700: 
22701:   C. Asioita, joita ei ole saatettu lopulliseen 1·atkaisuun taikka
22702:       jotka muutoin ovat päättyneet maamme vahingoksi.
22703: 
22704:    1.   A s i o i t a,   j oit a ei ole     l o p u ll i s e s t i
22705:                             ratkaistu.
22706: 
22707:     a. Sittenkun Keisarillinen Majesteetti marraskuun
22708: 4 pa1vana 1905 annetussa armollisessa julistuskirjassa
22709: toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maa-
22710: hamme oli nähnyt hyväksi antaa Senaatille toimeksi,
22711: muun muassa, valmistaa ehdotus perustuslainsäännök-
22712: siksi, jotka antavat eduskunnalle oikeuden tarkastaa
22713: hallituksenjäsenten virkatointen laillisuutta sekä turvaavat
22714: maan kansalaisille sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisva-
22715: pauden, kuin myös tehdä ehdotus painovapauslaiksi, annet-
22716: tiin Suomen valtiosäädyille 1905-06 vuoden ylimääräisil-
22717: lä valtiopäivillä armollinen esitys painovapauslaista. Tä-
22718: män lakiehdotuksen valtiosäädyt hyväksyivät erinäisillä
22719: muutoksilla. Sittenkun kuitenkin Suomen Ministeri-V aitio-
22720: sihteeri elokuun 1 päivänä 1891 annetun asetuksen 1 mo-
22721: 42            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22722: 
22723:  mentin nojalla oli saattanut ehdotuksen Keisarikunnan
22724:  Sisäasiainministerin tiedoksi hänen lausuntonsa saamiseksi
22725: siitä, mikäli se koski 25 § :n 3 momentissa olevaa säännös-
22726: tä Keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltävään asi-
22727:  aan kuuluvain asiakirjain painosta julkaisemisen ehdoista,
22728:  oli Keisarikunnan Ministerineuvosto ryhtynyt tarkasta-
22729:  maan lakiehdotusta sekä tässä että eräissä muissa kohdin
22730: ja sitä vastaan tehnyt erinäisiä muistutuksia.
22731:     Sittemmin on Keisarillinen Majesteetti kesäkuun 4 päi-
22732: vänä 1908 tätä lakiehdotusta alamaisesti esiteltäessä nähnyt
22733: hyväksi jättää ehdotuksen vahvistamatta, minkä ohella Kei-
22734: sarillinen Majesteetti armossa on käskenyt Senaatin valmis-
22735: taa ehdotuksen uudeksi eduskunnalle annettavaksi esityk-
22736: seksi asiasta. Semmoisen ehdotuksen onkin Senaatti valmis-
22737: tanut ja alamaisessa kirjelmässä joulukuun 12 päivältä
22738: 1908 alistanut Keisarillisen Majesteetin armolliseen har-
22739: kintaan. Eduskunta, joka jo vuonna 1907 ja sittemmin jäl-
22740: leen vuonna 1909 oli huomauttanut asian lainmukaisen rat-
22741: kaisemisen tarpeellisuudesta, ei kuitenkaan vielä ole saanut
22742: vastaanottaa uutta esitystä tästä asiasta, eikä Senaatil-
22743: lekaan ole saapunut mitään tietoa asian päättymisestä.
22744:  Siten on epäilemättä Ministerineuvoston edellä mainittu
22745: lausunto ollut syynä siihen, että tämä erittäin tärkeä lain-
22746: säädäntöasia ei ole voinut saada lopullista ratkaisuaan,
22747: mistä on ollut seurauksena monenlaatuisia selkkauksia tällä
22748: alalla. Muun muassa on viranomaisten puolelta vaadittu,
22749: että aikakautisen painokirjoituksen julkaisemiseen oli han-
22750: kittava lupa, vaikka tämä on ilmeisessä ristiriidassa niitten,
22751: muun muassa, lausuntovapautta koskevien perustuslakisään-
22752: nösten kanssa, jotka sisältyvät alempana mainittuun lakiin
22753: 20 päivältä elokuuta 1906.
22754:     b. Keisarillisen Majesteetin julkilausumaa armollista
22755: tahtoa sellaisten perustuslainsäännösten aikaansaamisesta,
22756: jotka myöntävät kansaneduskunnalle oikeuden tarkastaa
22757: hallituksenjäsenten virkatointen laillisuutta, ei myöskään
22758: vielä ole toteutettu, vaikka sellaisia säännöksiä myöskin
22759: edellytetään valtiopäiväjärjestyksen 33 § :ssä.
22760:                            Liite 1.                        43
22761: 
22762:      Valtiosäädyille annettiin tosin 1905-06 vuoden valtio-
22763: päivillä armollinen esitys asiasta, mutta valtiosäätyjen tä-
22764:  män johdosta hyväksymää lakia ei Keisarillinen Majesteet-
22765: ti vahvistanut, vaan sai Senaatti toukokuussa vuonna 1907
22766:  käskyn valmistaa uuden ehdotuksen saman vuoden valtio-
22767:  päiville annettavaksi esitykseksi. Mutta vaikka Senaatti
22768:  jo seuraavan heinäkuun 3 päivänä Keisarillisen Majesteetin
22769:  armollisesti ~tarkastettavaksi lähetti siinä tarkoituksessa
22770:  valmistetun ehdotuksen, ei tämä kuitenkaan vielä ole joh-
22771: tanut uuteen esitykseen. Marraskuun 4 päivänä 1905 anne-
22772: tussa julistuskirjassa julkilausuttu armollinen lupaus odot-
22773: taa siis edelleen täyttämistään.
22774:     c. Keisarillisen Majesteetin edellä mainitussa armollises-
22775: sa julistuskirjassa antaman määräyksen mukaan annettiin
22776: edelleen valtiosäädyille 1905-06 vuoden ylimääräisillä
22777: valtiopäivillä sekä armollinen esitys lausunto-, kokoontu-
22778: tumis- ja yhdistymisvapautta koskevista perustuslainsään-
22779: nöksistä että myös esitys, joka sisälsi ehdotuksen laiksi
22780: yhdistyksistä. Ensinmainitun ehdotuksen, jossa muun mu-
22781: assa oli määräys että tämä laki oli oleva perustuslain voi-
22782: mainen ja että säännöksiä siitä, mitä näiden oikeuksien käyt-
22783: tämisessä on noudatettava, annetaan yleisen lain säätämisestä
22784: voimassa olevassa järjestyksessä, valtiosäädyt muuttamatta
22785: hyväksyivät ja siten hyväksytyn lain Keisarillinen Majes-
22786: teetti armollisesti vahvisti elokuun 20 päivänä 1906.
22787:     Edellisessä on jo mainittu, ettei lakia painovapaudesta
22788: ole saatu aikaan. Tarpeen vaatima laki kokoontumisoikeu-
22789: desta on annettu. Mutta lakia yhdistyksistä, jonka val-
22790: tiosäädyt olivat erame muutoksineen hyväksyneet, ei
22791: Keisarillinen Majesteetti vahvistanut, vaan sai Se-
22792: naatti toimeksi valmistaa ehdotuksen uudeksi armolli-
22793: seksi esitykseksi asiasta vaarinottamalla erinäisiä Suomen
22794: Kenraalikuvernöörin valtiosäätyjen vastauskirjelmää vas-
22795: taan esittämiä muistutuksia. Tuollainen Senaatin valmista-
22796: ma ehdotus alistettiin toukokuussa vuonna 1907 Keisarilli-
22797: sen Majesteetin armollisesti lJ.arkitrtavaksi.
22798: 44             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22799: 
22800:       Sittenkun Senaatti sillä välin oli mainittuna vuonna
22801:  saanut armollisen käskyn valmistaa ehdotuksen yhdis-
22802:   tyksiä koskevaksi asetukseksi, joka annettaisiin hallinnol-
22803:   lista tietä, vaikka äsken mainittu perustuslaki säätää että
22804:  tähän kuuluvat määräykset on annettava yleisen lain sää-
22805:  tämisestä voimassa olevassa järjestyksessä, s. o. eduskun-
22806:  nan myötävaikutuksella, suvaitsi Keisarillinen Majes-
22807:  teetti alamaisessa esittelyssä lokakuussa 1909 edelleen
22808:  käskeä että kysymys Senaatin valmistamusta ehdo-
22809:  tuksesta eduskuntalaiksi asiasta oli raukeava, minkä
22810:  ohella Keisarillinen Majesteetti koska yhdistyksiä koske-
22811:  villa säännöksillä oli merkitystä valtakunnalle kokonaisuu-
22812:  dessaan ja ne sentähden oli lopullisesti ratkaistava yleis-
22813:  valtakunnallisessa lainsääcläntöjärjestyksessä, määräsi että
22814:  jo vuonna 1907 annettu armollinen käsky ehdotuksen
22815:  valmistamisesta yhdistyksiä koskevaksi hallinnolliseksi
22816:  lainsäädännöksi oli viipymättä täytettävä sekä siinä ne
22817:  näkökohdat vaarinotettava, joita oli esiintuotu erään Suo-
22818:  men asioita varten asetetun erityisen konferenssin tämän
22819: asian käsittelystä tehdyssä pöytäkirjassa.
22820:       Niinkuin edellä olevasta käy selville, on käsky, että elo-
22821:  kuun 20 päivänä 1906 annetussa perustuslaissa edellytetty,
22822:  yhdistyksiä koskeva tarkempi lainsäädäntö on aikaan saa-
22823: tava hallinnollista tietä, ilmeisesti ristiriidassa hallitsijan
22824:  aikaisemmin samassa laissa vahvistaman määräyksen kans-
22825: sa siitä järjestyksestä, jossa tällaisessa asiassa on lakia sää-
22826:  dettävä. Sen kautta että tätä asiaa ei ole laillisessa järjes-
22827: tyksessä ratkaistu ja tarpeellisia määräyksiä yhdistystoi-
22828: minnasta niinmuodoin puuttuu, on tälläkin alalla syntynyt
22829: asiaintila, jonka vallitessa yhdistykset eivät voi saavuttaa
22830: semmoista muodollisessakin suhteessa tunnustettua oikeudel-
22831: lista asemaa, joka heidän toimintaansa varten ulospäin ja
22832: eritoten erinäisiä taloudellisia toimia varten on tarpeellinen,
22833: ja joka asiaintila sen lisäksi on omiansa suuressa määrässä
22834: ehkäisemäiin hyödyllisen yhdistyseliimän kehitystä eri suun-
22835: tiin.
22836:                              Liite I.                         45
22837: 
22838:      d. BJdellä on sivulln 6 jo mainittu muutamia asioita,
22839:  jotka ovat tulleet viivytetyiksi syystä että Ministerineuvos-
22840:  tossa on väärin käsitetty eroitusta yleisen ja hallinnollisen
22841: lainsäädännön välillä. Mutta Suomen asiain alamaisen esit-
22842:  telyn järjestyksessä toimeenpantu muutos on, muita epäkoh-
22843: tia tässä mainitsematta, vienyt myös siihen, että eduskunnan
22844:  käsittelemäin asiain ratkaisu ylenmäärin viipyy silloinkin,
22845: kun asiat selvästi eivät voi koskea Keisarikunnan etuja.
22846:      Niinpä on eduskunnan jo vuoden 1907 valtiopäivillä
22847: tekemien päätösten joukossa sellaisia, joita, mikäli on voitu
22848: saada selville, ei vielä ole alamaisesti esitelty. Niitä on edus-
22849: kunnan päättämä laki kaavojen ja mallien suojelemisesta.
22850:      Eduskunnan vuonna 1908 valtiopäivillä tekemistä pää-
22851: töksistä on hyvin monta vielä alamaisesti esittelemättä ja
22852: lopullisesti ratkaisematta.           Ei ole tahdottu tässä
22853: niitä kaikkia luetella, koska jonkinlaisella oikeutuksella voi-
22854: taisiin arvella, että mainituista valtiopäivistä ei vielä ole
22855: kulunut niin pitkä aika, että lopullinen ratkaisu sen kulu-
22856: essa olisi säännöllisissäkään oloissa ennättänyt tapahtua.
22857: Mutta ei ole voitu olla huomauttamatta, kuinka lain-
22858: vastaisesta esittelyjärjestyksestä ja siihen liittyvistä suh-
22859: teista nähtävästi suorastaan on johtunut, että monet asiat
22860: ovat turhaan ja aiheettomasti viipyneet. Muuten ei käy
22861: selittäminen sitä, että eduskunnan maanvuokra-asetuksen
22862: hyväksymisen yhteydessä tekemistä useista alamaisista ano-
22863: muksista ei mikään muu kuin kysymys mainitun lain sään-
22864: nösten ulottamisesta myöskinkruununtalojen, kuninkaankar-
22865: tanoiden, sotilas-, siviili- ja kirkollisvirkalmnnan virkatalo-
22866: jen sekä näihin tiloihin kuuluvain torppain ja mäkitupa-
22867: alueiden vuokraukseen, vielä ole aiheuttanut mitään toi-
22868: menpidettä tai ratkaisua, eikä mainittu kysymyskään vielä
22869: ole edistynyt sen pitemmälle kuin että Keisarillisen Senaa-
22870: tin lausuntoa siitä on vaadittu vasta viimekuluneen maalis-
22871: kuun aikana. Samanlaatuisista syistä johtunee myöskin se
22872: hitaus, joka esiintyy siinä, että yhtä myöhään tahi vielä
22873: myöhemmin on vaadittu Keisarillisen Senaatin lausuntoa
22874: 46             1.910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22875: 
22876: erinäisistä muistakin eduskunnan vuoden 1908 valtiopäi-
22877: villä tekemistä päätöksistä. Semmoisia asioita ovat edus-
22878: kunnan armollisen esityksen johdosta hyväksymä asetus
22879: eräänlaatuisista yhteismetsistä; asetus Suomen Pankin 19
22880: päivänä helmikuuta 1895 annetun ja 10 päivänä heinäkuuta
22881: 1901 muutetun ohjesäännön 18 ja 19 § :n muuttamisesta
22882: toisin kuuluviksi, sekä maalaiskuntain kunnallisasetus; kau-
22883: punkien kunnallisasetus; asetus kunnallisista vaaleista ynnä
22884: asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä
22885: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun ase-
22886: tuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta. Eduskunnan alamai-
22887: set anomukset, että Keisarillinen Majesteetti antaisi edus-
22888: kunnalle armollisen esityksen sellaisista muutoksista ja li-
22889: säyksistä voimassa olevaan säästöpankkiasetukseen, jotka
22890: tekisivät säästöpankeille laajennetun liiketoiminnan mah-
22891: dolliseksi, ja että h:allitus ottaisi harkittavakseen, eikö
22892: maanomistuksen helpottamiseksi valtionvaroista etumak-
22893: suna suoritettujen jakokustannusten kuoletusta voitaisi
22894: määrätä alkavaksi vasta moniaan vuoden kuluttua jakotoi-
22895: mituksen päättymisen jälkeen ja kestäväksi pitemmän ajan,
22896: ovat saaneet osaksensa vielä pitemmän viivytyksen, koska
22897: mikäli tiedetään niitten suhteen ei vielä ole edes vaadittu
22898: Keisarillisen Senaatin lausuntoa. Samassa tilassa lienee
22899: eduskunnan anomus, että hallitus hankkisi tarpeellisen sel-
22900: vityksen ennen vuotta 1896 kruununluontoisina olleiden ja
22901: sellaisiksi edelleen jääneiden tai myöhemmin perinnöksi
22902: ostettujen erinäisten talojen maanvuokralaisten lukumää-
22903: rästä, oikeudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista sen
22904: yhteydessä olevista seikoista, sekä tämän selvityksen perus-
22905: tuksella ottaisi harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lain-
22906: säätämistoimenpiteeseen sanottujen maanvuokralaisten ase-
22907: man turvaamiseksi.
22908:     Että eduskunnan vuoden 1909 valtiopäivillä tekemistä
22909: päätöksistä on hyvin monta, joitten suhteen ei vielä ole ryh-
22910: <iytty mihinkään toimenpiteisiin, herättää vähemmän huo-
22911: miota, vaikka niittenkin joukossa on paljo semmoisia, jotka
22912:                              Liite l.                          47
22913: 
22914: säännöllisissä oloissa epäilemättä JO olisivat ehtineet tulla
22915: ra tkaistuiksi.
22916: 
22917:     2. T a p a u k s i a, j o i s s a K e i s a r i ll i s en M a-
22918: jesteetin hyväksymät ja eduskunnalle
22919: annetut esitykset myöhemmin eivät enään
22920: ole saavuttaneet armo 11 i s ta                       hyväksy-
22921: m i s t ä.
22922:     a. Vuoden 1907 valtiopäivillä annettiin eduskunnalle
22923: armollinen esitys, joka sisälsi ehdotuksen elinkeinolaiksi.
22924: Eduskunta ei ehtinyt tätä asiaa käsitellä, minkätähden sa-
22925: ma esitys ja lakiehdotus, sanamuodoltaan muuttamatta,
22926: annettiin 1908 vuoden ensimäisille valtiopäiville. Km val-
22927: tiopäivät kuitenkin pian hajoitettiin, ei eduskunta silloin-
22928: kaan käsitellyt esitystä loppuun.
22929:     Tämän johdosta Senaatti keväällä 1908 alisti, että pu-
22930: heena oleva esitys ja lakiehdotus saataisiin semmoisinaan
22931: jälleen antaa saman vuoden toisille valtiopäiville. Sitten-
22932: kun Ministerineuvostolle oli annettu tilaisuus lausua mielen-
22933: sä ehdotuksesta, ei Senaatin alistusta joulukuussa 1908 ta-
22934: pahtuneessa alamaisessa esittelyssä kumminkaanhyväksytty,
22935: vaan käskettiin Senaatin valmistaa uusi ehdotus armolli-
22936: seksi esitykseksi asiasta vaarinottamalla mitä Ministerineu-
22937:  vosto oli lausunnossaan huomauttanut.
22938:     b. Niinikään annettiin 1907 vuoden valtiopiiiville armol-
22939: linen esitys kulkukaupasta. Eduskunta hyväksyi esityksen
22940: muutamilla muutoksilla. Tästäkin eduskunnan hyväksy-
22941:  mästä lakiehdotuksesta antoi Kauppa- ja teollisuusminis-
22942: teriö lausunnon ja Ministerineuvosto yhtyi siinä tehtyihin
22943:  huomautuksiin. Mutta vaikkeivät nämä huomautukset
22944: oleellisesti kohdistuneet eduskunnan tekemiin muutoksiin,
22945:  vaan sellaisiin lakiehdotuksessa oleviin määräyksiin, jotka
22946:  ovat jo Hallitsijan hyväksymässä esityksessä, mikä aikai-
22947: semminkin oli ollut Venäjän viranomaisten tarkastettavana
22948:  ja sen johdosta saanut lopullisen, Senaatin esitysehdotuk-
22949: sesta jonkun verran poikkeavan muotonsa, m eduskunnan
22950: 48                1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
22951: 
22952: ehdotus saanut Hallitsijan vahvistusta, nähtävästi venä-
22953:  läiseltä taholta nyttemmin tehtyjen huomautusten johdosta,
22954: vaan annettiin SenaatiHe armollinen määräys valmistaa
22955:  ehdotus uudeksi esitykseksi asiasta.
22956:      c. Edelleen oli 1907 vuoden valtiopäiville annettu ar-
22957:  mollinen esitys teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
22958:  maalla. Asiaa ei kuitenkaan silloin käsitelty loppuun. Sa-
22959:  ma oli laita 1908 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä, jolloin
22960: mainittu esitys jälleen annettiin eduskunnalle. Tämän
22961: johdosta Senaatti toukokuussa 1908 teki alamaisen alis-
22962: tuksen saman esityksen antamisesta seuraaville eli 1908
22963:  vuoden toisille valtiopäiville. Sen johdosta että asia oli
22964:  joutunut Ministerineuvoston käsiteltäväksi viipyi sen rat-
22965:  kaiseminen niin, että armollinen esitys asiasta voitiin
22966: uudelleen antaa eduskunnalle vasta 1909 vuoden toisilla val-
22967: tiopäivillä. Silloin huomattiin esityksessä olevan asetuksen
22968: sanamuotoa eräiltä kohdin muutetun entisestään.
22969:     Kaikissa kolmessa Yiimeksi mainitussa tapauksessa niin-
22970: kuin myös aikaisemmin (siv. 6) mainittujen metsälain muut-
22971: tamista ja jakolakia koskevien lainsäädäntöasiain suhteen oli
22972: niinmuodoin Ministerineuvosto, vaikka Hallitsija alamai-
22973: sessa esittelyssä, osittain jo kahdestikin oli armollisesti hy-
22974: väksynyt esitysehdotukset, sittemmin aikaansaanut sen, että
22975: samat esitykset hyljättiin, mikä seikka on ollut syynä siihen,
22976: etteivät nämäkään tärkeät asiat vielä ole voineet saada lo-
22977: pullista ratkaisuaan.
22978:                            Liite II.                             49
22979: 
22980: 
22981: 
22982: 
22983:                           Liite II.
22984: Toimenpiteitä, jotka ovat vahiB1JC)llisesti vukuttaueet
22985:              Suomen valtiotalouteen.
22986: 
22987:       A. Valtion yleisen tulo- ja· menoarvion vahvistuksen
22988:                         myöhästyminen.
22989: 
22990:     Hallitusmuodon 24 § :n mukaan on Suomessa valtion
22991: menoarvio vuosittain ja ajoissa tehtävä. Asetuksella 3 päi-
22992: vältä toukokuuta 1899 määrättiin se järjestys, jossa Suomen
22993: valtiotulojen ja -menojen arvio on vuoden 1901 alusta lu-
22994: kien kultakin kalenterivuodelta tehtävä. Sanotun asetuk-
22995: sen mukaan on valtion tulo- ja menoarvio Senaatin valtio-
22996: varaintoimituskunnassa valmistettava niin aikaisin, että se
22997: ehditään ennen lähinnä edellisen vuoden marraskuun lop-
22998: pua alistaa Hallitsijan tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
22999: Ehdotus yleiseksi valtion budjetiksi on aikaansaatu siten,
23000: että Senaatin muut toimituskunnat alaistensa viranomaisten
23001: menosääntöehdotusten ja hallitsijan hyväksymän ,lisäme-
23002: noarvion" mukaan antavat valtiovaraintoimituskunnalle
23003: luettelon kunkin toimituskunnan alaisten hallintolaitosten
23004: menotarpeista seuraavana vuonna. Lisämenoarvio, jonka
23005: valmistaminen on säännöllisesti tapahtunut vuodesta 1884
23006: alkaen, on tavallisesti keväällä tai alkukesällä Senaatista lä-
23007: hetetty Hallitsijan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Se on
23008: perusteluina Yarustettu luettelo niistä Hallitsijan ratkaisua
23009: vaativista uusista tai lisätyistä määrärahoista, jotka Senaatti
23010: ehdottaa vuosittain jatkuviksi tai määräajaksimyönnettävik-
23011:                                                              4
23012:               1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23013: 
23014: sija sitten seuraavan vuodenbudjetti5.notettaviksi. Lisämeno-
23015: arviosta on Hallitsija tavallisesti antanut päätöksensä syys-
23016: kuulla, niin että sen erät on ehditty ottaa huomioon seuraa-
23017: van vuoden budjettiehdotusta valmistettaessa. Täten ei syk-
23018: syllä laadittava budjetti, harvoja poikkeuksia lukuunotta-
23019: matta, ole käsittänyt muita kuin sellaisia menoeriä, joiden
23020: suorittamisesta jo sitä ennen on ollut asianomainen päätös
23021: olemassa. Ja valtion tulo- ja menoarvio on saanut Hallit-
23022: sijan vahvistuksen helmi- tai maaliskuulla, poikkeustapauk-
23023: sissa vähän myöhemmin, mutta kuitenkin aina vuoden edel-
23024: lisellä puoliskolla. Vuonna 1908 saatiin tulo- ja menoar-
23025: violle vahvistus 17 päivänä huhtikuuta. Mutta tästä tapah-
23026: tui 1909 vuoden tulo- ja menoarvioon nähden poikkeus, joka
23027: on aikaansaanut haitallista häiriötä Suomen valtiotalou-
23028: dessa.
23029:     Toukokuun 30 päivänä 1908 lähetti Senaatti Hallitsijan
23030: hyväksyttäväksi ehdotuksensa lisämenoarvioksi vuodelle
23031: 1909. Vasta seuraavan marraskuun 30 päivänä ratkaistiin
23032: asia korkeimmassa paikassa siten, että Senaatin sallittiin
23033: ehdotukseensa 1909 vuoden budjetiksi ottaa ne määrärahat,
23034: joita jo aikaisemmin oli suoritettu, mutta samalla Hallit-
23035: sija, katsoen Senaatin esitykset mitä lisämenoarvioon otet-
23036: tuihin muihin määrärahoihin tuli ennenaikaisiksi, käski
23037: Senaattia ottamaan harkittavakseen, missä määrin sanotut
23038: määrärahat voitaisiin ottaa huomioon valtion tulo- ja meno-
23039: arviota vuodeksi 1909 laadittaessa.
23040:     Syksyn kuluessa vuonna 1908 lähetettiin Senaatin eri toi-
23041: mituskunnista valtiovaraintoimituskuntaan menoarvioehdo-
23042: tukset 1909 vuoden budjetin asianomaisia pääluokkia var-
23043: ten. Mutta sitten kohtasi tulo- ja menoarvion valmis-
23044: tamista odottamattomat esteet, kuten alempana tulee oso-
23045: tettavaksi.
23046:     Sen johdosta, että 1908 vuoden lakimääräiset valtiopäi-
23047: vät armollisella käskykirjeellä hajoitettiin ja eduskunta
23048: vaalien perästä uudestaan kokoontui 1 päivänä elokuuta
23049: samana vuonna, valmistuivat eduskunnan päätökset kulku-
23050:                            Liite II.                       51
23051: 
23052: laitosrahastosta, varojen osottamisesta kansakoululaitosta
23053: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten sekä varojen osot-
23054: tamisesta niihin 1909 vuoden tarpeisiin, joihin valtion vaki-
23055: naiset tulot eivät riittäisi, vasta 26 ja 30 päivänä lokakuuta
23056: 1908. Hallitsijan ratkaisu näiden päätösten johdosta oli
23057: siis saatava vasta vuodella 1909. Eduskunnan mainituista
23058: päätöksistä antoi Senaatti 21 päivänä tammikuuta ja 11
23059: päivänä helmikuuta 1909 alamaiset lausuntonsa. Mutta
23060: kun myöskin 1 ja 2 päivänä heinäkuuta 1908 valittu edus-
23061: kunta kokoonnuttuaan 1909 vuoden ensimäisille valtiopäi-
23062: ville hajoitettiin Hallitsijan määräyksen johdosta, ja Hal-
23063: litsija oli, Keisarikunnan Ministerineuvoston lausunnon
23064: mukt~,an, maaliskuun 12 päivänä 1909 vahvistaessaan edus-
23065: kunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksymän ase-
23066: tuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
23067: sesta, suvainnut asetuksen vahvistuslauselmassa ilmoittaa,
23068: että Keisarillisen Majesteetin vahvistus annettiin poikkeuk-
23069: sena ja ottamatta huomioon sitä seikkaa, että eduskunnan
23070: päätös, hajoitetun eduskunnan tekemänä, ,ei olisi ollut Kei-
23071: sarillisen Majesteetin ratkaistavaksi esitettävä", ei edus-
23072: kunnan mainittuja finanssipäätöksiä voitu hallitsijan rat-
23073: kaistaviksi lähettää. Kun kuitenkin näiden päätösten esit-
23074: telemättä jättämisestä olisi johtunut suuria vaikeuksia,
23075: muun muassa se, ettei 1909 vuoden valtion yleistä tulo- ja
23076: ja menoarviota voitaisi valmistaa ennenkuin kysymys edus-
23077: kunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä päättämistä suos-
23078: tunnoista oli ratkaistu, oli Kenraalikuvernööri keväällä 1909
23079: esittänyt Venäjän Ministerineuvostolle, että raha-asioita
23080: koskeviin eduskuntapäätöksiin nähden tehtäisiin poikkeus
23081: siitä kannasta hajoitetun eduskunnan päätöksiin nähden,
23082: jolle Hallitsija oli mainitussa vahvistuslauselmassa asettu-
23083: nut.
23084:     Sittenkun Suomen Senaatin jo 17 päivänä maaliskuuta
23085: mainitun vahvistuslauselman johdosta Hallitsijalle tekemää
23086: alamaista alistusta sekä Kenraalikuvernöörin mainittua
23087: esitystä oli Ministerineuvostossa käsitelty ja siellä teh-
23088: 52            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23089: 
23090: ty eräitä ehdotuksia niiden vaikeuksien poistamiseksi,
23091: joita puheena oleva Hallitsijan julkilausuma oli tuottanut,
23092: ilmoitettiin vihdoin Suomen valtiosihteerinviraston kirjel-
23093: mällä seuraavan heinäkuun 24 päivältä, että Keisarillinen
23094: Majesteetti oli edellisenä päivänä Senaatin sanottua alistus-
23095: ta uudestaan esiteltäessä armossa tahtonut ilmoitettavaksi,
23096: ettei 12 päivänä maaliskuuta 1909 torpan, lampuotitilan ja
23097: mäkitupa-alueen vuokrauksesta annetun asetuksen vahvis-
23098: tuslauselmaan sisältyvä armollinen lausunto hajoitettujen
23099: valtiopäiväin päätösten pätevättömyydestä ollut perustus-
23100: lain selitys eikä sitä vastaisuudessa ollut samallaisissa ta-
23101: pauksissa ohjeeksi otettava.
23102:     Este 1908 vuoden toisten valtiopäivien tekemäin, raha-
23103: asioita koskevain päätösten esittämiselle Hallitsijan tutkit-
23104: taviksi oli siis vihdoin täten tullut poistetuksi. Mutta kun
23105: armollinen ratkaisu noiden päätösten johdosta vielä senkin
23106: jälkeen viipyi, lähetti Senaatti syyskuun 9 päivänä 1909
23107: Hallitsijalle alamaisen kirjelmän, jossa huomautettiin, ettei
23108: Senaatti voinut lopullisesti valmistaa ehdotusta 1909 vuoden
23109: valtion tulo- ja menoarvi,oksi, ennenkuin Keisarillinen Ma-
23110: jesteetti oli ottanut tutkittavakseen eduskunnan vastauk-
23111: set armollisiin esityksiin varain osottamisesta 1909 vuoden
23112: valtiopäiväkustannuksiin sekä kansakoululaitosta ja eri-
23113: näisiä sivistystarpeita Yarten, kulkulaitosrahastosta sekä
23114: varojen hankkimisesta vuodeksi 1909 niihin tarpeisiin, joi-
23115: hin valtion vakinaiset tulot eivät riittäisi. Vaikeuksia oli
23116: Senaatille tuottanut se, että Senaatti oli ollut pakoitettu
23117: hoitamaan maan raha-asiain hallintoa 1909 vuoden alusta
23118: asti ilman korkeimmassa paikassa vahvistettua valtion tulo-
23119: ja menoarviota. Kun Senaatti ei voinut osottaa maksetta-
23120: viksi määrärahoja, jotka eivät perustuneet voimassa ole-
23121: viin asetuksiin tai armollisiin määräyksiin, oli Se..
23122: naatin täytynyt jättää suorittamatta joukon sellaisia määrä-
23123: rahoja, joiden maksaminen olisi ollut suuresti tarpeen vaati-
23124: ma, esim. määrärahat sairaiden kansakoulunopettajain ja
23125: -opettajattarien avustamiseen, apumaksut kansakoulutalo-
23126:                           Liite II.
23127: 
23128: jen ja niihin kuuluvain käsityöhuoneistojen rakentami·
23129: seen, määrärahat kansanopistojen kannattamiseen, opetus-
23130: välineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansan-
23131: opistoihin sekä koulutarpeiden ostoon, ravinnoksi ja vaate-
23132: tukseksi köyhille kansal{ouluoppilaille, joiden nyt mainittu-
23133: jen määrärahain kokonaissumma oli 1,565,000 markkaa.
23134: Useat tärkeät tarpeet olivat täten jääneet tyydyttämättä.
23135:     Vaikeuksia ilmoitti Senaatti senkin seikan lisäävän, että
23136: Hallitsija oli ratkaistessaan Senaatin keväällä 1908 valmis-
23137: tamaa lisämenoarviota vuodeksi 1909 tosin valtuuttanut Se-
23138: naatin ottamaan ehdotukseensa 1909 vuoden valtion tulo- ja
23139: menoarvioksi ne mäarärahat, joita jo aikaisemmin oli suo-
23140: ritettu, mutta käskenyt Senaattia ottamaan uudestaan har-
23141: kitakseen, missä määrin muut lisämenoarviossa ehdotetut
23142: määrärahat voitaisiin ottaa huomioon 1909 vuoden tulo- ja
23143: menoarviota laadittaessa. Näitäkään asioita ei Senaatti
23144: ollut.saattanut ottaa käsiteltäväkseen. Ja kun puheena ole-
23145: via määrärahoja, joihin sisältyi valtioapuja erinäisille kun-
23146: nille lääkäri,en palkkaamiseksi, avustuksia erinäisten yksi-
23147: tyisten sairaalain ylläpitämiseksi, lisäyksiä tullilaitoksen
23148: menosääntöön, lisäyksiä valtionkoulujen menosääntöihin,
23149: valtioapuja yksityisille kouluille sekä erinäisille hyvänteke-
23150: väisyysyhctistyksille, niin my<:is sokeiden ja kuuromykkien
23151: opetustarkoituksiin, ei voitu asianomaisille antaa, vaikeutet-
23152: tiin tai ehkäistiin niidenkin hyödyllisten tarkoitusten to-
23153: teuttaminen, joita lisämenoarviossa ehdotetuilla määrära-
23154: holla oli tahdottu edistää. Sama oli asianlaita useihin kor-
23155: keinta opetusta yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa
23156: koskeviin ehdotettuihin määrärahoihin nähden.
23157:     Lopuksi Senaatti esitti, mitenkä se asiaintila, johonka
23158: siten oli jouduttu, synnytti vaikeuksia töille Senaatissa.
23159: Samalla kuin 1909 vuoden budjetti vielä oli lopullisesti val-
23160: mistamatta, oli pian aljettava valmistamaan 1910 vuoden
23161: seikkaperäistä valtion tulo- ja menoarviota sekä lisäksi
23162: arvioiaskelmaa valtion vakinaisista varoista ja tarpeista
23163: vnoden 1911 aikana, mikä laskelma oli liitettävä ·helmi-
23164:               1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23165: 
23166: kuulla vuonna 1910 kokoontuville Valtiopäivilie annettavaan
23167: armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin tarpei-
23168: siin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät tulisi riittämään.
23169: Täten tuli"sivat kolmen eri vuoden tulo- ja menoarvioita
23170: koskevat valmistustyöt olemaan yhtaikaa käsillä, minkä
23171: ohessa arviolaskujen tekemistä vuodelle 1911 vaikenttaisi
23172: se seikka, että edellisten vuosien talouteen, joka olisi arvio-
23173: laskujen lähtökohdaksi otettava, vaikuttavia raha-asioita
23174: oli vielä ratkaisematta.
23175:     Mainituista syistä Senaatti anoi, että Hallitsija suvait-
23176: sisi käskeä, että 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä päätetyt
23177: eduskunnan vastaukset armollisiin esityksiin varojen hank-
23178: kimisesta vuodeksi 1909 niihin tarpeisiin, joihin valtion va-
23179: kinaiset tulot eivät riitä, kuin myös varo-jen osottamisesta
23180: valtiopäiväkustannusten suorittamiseen sekä kansakoululai-
23181: tosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten ynnä kulkulai-
23182: tosrahastosta vuonna 1909 ovat mitä pikimmin Keisarilli-
23183: selle Majesteetille esitettävät.
23184:     Samaan aikaan, elo- ja syyskuulla 1909, antoivat Suo-
23185: men kansanvalistusseura, Suomen kansanopistoyhdistys se-
23186: kä erinäiset yhdistykset raittiuden edistämiseksi Senaatille
23187: anomuksia, että näille yhdistyksille etukäteen määrättäi-
23188: siin maksettavaksi ainakin osa niistä määrärahoista, jotka
23189: eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä oli varoja
23190: myöntäessään kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystar-
23191: koituksia varten yhdistysten tarkoitusten toteuttamiseksi
23192: suostuntavaroista osottanut. Anomuksien perustukseksi il-
23193: moittivat hakijat muun ohessa, että yhdistykset odottaes-
23194: saan pääsevänsä nauttimaan eduskunnan erinäisiä sivistys-
23195: tarkoituksia varten myöntämiä määrärahoja olivat jo ryh-
23196: tyneet sellaisiin menoja kysyviin toimenpiteisiin, joita var-
23197: ten mainitut määrärahat oli myönnetty.
23198:     Joulukuun lopulla 1908 oli Senaatin täytynyt tilinteko-
23199:  viranomaisille antaa määräyksen, että seuraavana vuonna
23200: 1909 oli edelleen noudatettava 1908 vuoden valtion meno-
23201: sääntöä, kunnes 1909 vuoden menosääntö ehtisi tulla vah-
23202:                            Liite Il.                         55
23203: vistetuksi. Seurauksena vahvistuksen viipymisestä olisi
23204: nimittäin muutoin ollut se, että, kunnes vahvistus olisi saatu,
23205: koko joukko valtiomenoja olisi täytynyt jättää suorittamat-
23206: ta, muiden ohessa eduskunnan vuodeksi 1909 myöntämiä
23207: määrärahoja kansakoululaitoksen voimassapitämiseksi ynnä
23208: eräitä muita niiden yhteydessä myönnettyjä määrärahoja
23209: sivistystarkoituksia varten, joiden suorittamiseksi, sikäli
23210: kuin eivät varsinaiset valtion tulot niihin riittäisi, eduskunta
23211: oli suostuotavaroja osottanut. Jotta valtion tehtävät Hal-
23212: litsijan ratkaisua:odotettaessa eivät tarpeellisten varainpuut-
23213: teessa joutuisi seisahduksiin, täytyi asia mainitulla tavalla
23214: järjestää 1908 vuoden menoarvion pohjalle. Mutta uusia
23215: määrärahoja tai aikaisemmin myönnettyjen, vuosittain mak-
23216: settavain määrärahain lisäyksiä - olkootpa ne eduskunnan
23217: päättämiä tai muita - ei voitu suorittaa niin kauan kuin
23218: vuoden budjetista tai sen eri osista ei ollut Hallitsijan pää-
23219: töstä olemassa. Tämä asiantila kävi sitä tukalammaksi,
23220: kun Senaatin keväällä 1908 valmistama ehdotus lisämeno-
23221: arvioksi vuodelle 1909 oli sekin pääosiltaan jätetty vahvis-
23222: tamatta.
23223:     Syyskuun 29 päivänä 1909 saatiin vihdoin armollinen
23224: ratkaisu eduskunnan ennenmainittujen, finanssiasioita kos-
23225: kevain päätösten johdosta. Tämä ratkaisu sisältää niinkuin
23226: alempana (siv. 66) mainitaan eräissä kohdin tärkeitä muu-
23227: toksia siihen, mitä eduskunta oli päättänyt.
23228:     Senaatissa voitiin nyt ruveta ehdotusta 1909 vuoden
23229: yleistä tulo- ja menoarviota varten lopullisesti valmista-
23230: maan, ja lähetettiin tämä ehdotus 13 päivänä seuraavaa
23231: marraskuuta Kenraalilmvernöörille. Mutta vasta 21 päi-
23232: vänä tammikuuta 1910 sai puheenaoleva 1909 vuoden
23233: budjetti Hallitsijan vahvistuksen. Tässä ratkaisussa
23234: tulivat menoarviosta poistetuiksi, muun ohessa jälempänä
23235: olevassa luettelossa (siv. 90 ja seur.) mainitut menoerät,
23236: joiden ottaminen valtiomenojen joukkoon olisi ollut hyvin
23237: perusteltu. Sitä ennen, 21 päivänä joulukuuta 1909, oli Se-
23238: naatin täytynyt valtion tilinpitoviranomaisille jälleen lähet-
23239: 56            1910. -   Anomusmietiutö N :o 6.
23240: 
23241: tää määräys, että lnm muuta valtion yleistä tulo- ja menoar-
23242: viota ei oltu vielä korkeimmassa paikassa vahvistettu ja
23243: kunnes se tulisi tapahtumaan, 1908 vuoden tulo- ja menoar-
23244: viota ,oli myöskin vuonna 1910 noudatettava.
23245:     Noudattaen tarpeellista kiireellisyyttä on Senaatin, en-
23246: nen .Ministerineuvoston laitonta sekaantumista Suomen
23247: asiain esittelyyn, onnistunut saada Suomen tulo- ja meno-
23248: arvioehdotus valmiiksi ja Hallitsijalle esitetyksi seuraavan
23249: vuoden alkupuolella. Nyt se ei ole voinut tapahtua edes
23250: 1909 vuoden lopulla, mutta vasta 1910 vuoden alussa. Val-
23251: tion tilijärjestelmä, jonka on tarkoin noudattaminen val-
23252: tion tulo- ja menoarviota, joutuu täten valitettavaan tilaan.
23253: Se vaikuttaa suuresti hidastuttavasti valtion tilien päätök-
23254: seen, huolimatta kaikista ponnistuksista saada se ajoissa
23255: valmiiksi ja huolimatta siitä että Suomen eduskunta eri
23256: kertoja on huomauttanut Kuinka tarpeellista on, että tilin-
23257: päätös saataisiin valmiiksi aikaisemmin kuin tavallisissakin
23258: oloissa on tapahtunut. Käsitellessään hallituksen finanssi-
23259: esityksiä pitäisi säännöllisesti helmikuussa kokoontuvalla
23260: eduskunnalla olla käytettävänään tilinpäätöstulokset lä-
23261: hinnä edelliseltä vuodelta.
23262:      Siitä, että 1909 vuoden budjetin vahvistaminen näin
23263: suuvesti myöhästyi, on täytynyt olla seurauksena sekin, että
23264: ehdotus 1910 vuoden valtion tulo- ja menoarvioksi ei ole
23265: vielä Senaatissa valmistunut.
23266:      Budjetin vahvistamisen viipymisestä vuonna 1909 aiheu-
23267: tuneet vaikeudet Suomen raha-asiain hoidossa sekä niissä
23268: laitoksissa, joiden talous on valtion kannatuksesta riippuvai-
23269: nen, ovat jälleen uudistuneet vuonna 1910. Tähän vaikuttaa
23270: erittäinkin se, että 1909 vuoden toisten valtiopäiväin
23271: budjettipäätökset vielä odottavat Hallitsijan ratkai-
23272: sna, sekä että Senaatin kesäkuussa 1909 valmistama
23273: alamainen ehdotus lisämenoarvioksi vuodelle 1910, kun
23274: se Hallitsijalle esiteltiin 21 päivänä tammikuuta tänä
23275: vuonna, jätettiin pääkohdissaan sillensä ja Senaa-
23276: tille vam annettiin käsky ehdotusta 1910 vnoden
23277: tulo- ja menoarvioksi laadittaessa, ,katsoen valtio-
23278:                             Liite II.                             57
23279: 
23280: rahaston tilaan, jonka rahaston varoista melkoinen maara
23281: todenmukaisesti tnlee 1910 vuoden kuluessa valtakunnanra-
23282: hastoon suoritettavaksi'', uudelleen harkittavaksi ottaa kysy-
23283: mys niistä ehdotuksessa 1910 vuoden lisämenoarvioksi mai-
23284: nituista määrärahoista, joita Hallitsija nyt ei ollut myöntä-
23285: nyt.
23286: 
23287: 
23288:   B. ValtiopäiväJärjestyksen miUiriili.mien ja muiden finanssi-
23289:                   esitysten myöhästyminen.
23290: 
23291:     Se säännöttömyys, jonlm alaisena kuten edellä on oso-
23292: tettu on ollut 1909 vuoden valtion tulo- ja menoarvion
23293: valmistaminen, on myöskin ilmennyt eduskunnalle annetta-
23294: vain, valtion rahatarpeita koskevain armollisten esitysten
23295: valmistumisessa. Jo 27 päivänä tammikuuta sekä 6 ja 13
23296: päivinä helmikuuta 1909 Senaatti lähetti Hallitsijan hyväk-
23297: syttäväksi 1909 vuoden valtiopäiviä varten valmistamansa
23298: ehdotukset armollisiksi esityksiksi suostuntaveroista sekä
23299: varain osottamisesta valtiopäiväkustannuksiin, kansakoulu-
23300: laitosta ja eräitä muita sivistystarpeita varten, niin myös
23301: varojen hankkimisesta vuodeksi 1910 niihin tarpeisiin, joi-
23302: hin valtion vakinaiset tulot eivät riittäisi; ja 28 päivänä ke-
23303: sälruuta samana vuonna lähetti Senaatti armossa hyväksyttä-
23304: väksi ehdotuksen valtiopäiville annettavaksi esitykseksi kul-
23305: kulaitosrahastosta vuonna 1910. Näistä annettiin edus-
23306: kunnalle, joka tapahtuneiden vaalien jälkeen kokoontui
23307: 1909 vuoden toisille valtiopäiville 1 päivänä mainittua ke-
23308: säkuuta, valtiopäiviä avattaessa armolliset esitykset suos-
23309: tunta verosta pelikorteista, y ksityispankin, säästöpankin,
23310: palovakuutusyhtiön ja paloapuyhdistyksen suoritettavasta
23311: suostunnasta, paloviinaverosta ja mallasj uomasuostunnasta
23312: sekä varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suoritta-
23313: miseen vuonna 1910. Seuraavan syyskuun 17 päivänä sai
23314: eduskunta, jälleen kokoonnuttuaan kesäloman päätyttyä,
23315: vastaanottaa armollisen esityksen leimasuostunnasta, mutta
23316: vasta lokakuun 11 päivänä eli 35 päivää ennen valtio-
23317: 58             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23318: 
23319: päiväin loppua anneUiin eduskunnalle armolliset esitykset
23320: varojen hankkimisesta niih1n tarpeisiin vuonna 1910, joihin
23321: vakinaiset valtion tulot eivät riittäisi, kulkulaitosrahastosta
23322: sekä varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäi-
23323: siä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1910.
23324:     Sitä ennen, kesäkuun 29 päivänä, oli eduskunta katso-
23325: nut olevansa pakoitettu Keisarilliselle Majesteetille lähettä-
23326: mään alamaisen kirjelmän, jossa huomautettiin, että Valtio-
23327: päiväjärjestyksen 26 § :n 2 momentin mukaan on varsinais-
23328: ten valtiopäiväin alussa eduskunnalle annettava esitys va-
23329: rojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
23330: tion tulot eivät riitä, ja on esitykseen selvitykseksi tästä lii-
23331: tettävä laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista
23332: ensitulevaksi varainhoitokaudeksi. Tästä esityksestä annet-
23333: tavassa mietinnössä tulee valtiovarainvaliokunnan Valtio-
23334: päiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin mukaan käsitellä yh-
23335: dessä kaikkia määräraha-asioita, jotka ovat eduskunnan
23336: tutkittavia ja hyväksyttäviä, sekä samassa mietinnössä eh-
23337: dottaa, miten varoja menojen suorittamiseen on hankittava,
23338: mikäli vakinaiset valtiovarat eivät riitä. Kun mainittua
23339: armollista esitystä kuitenkaan ei silloin vielä oltu eduslmn-
23340: nalle annettu, vaikka kolmas osa eduskunnan työkaudesta
23341: oli kulunut ja vaikka tuo esitys olisi pitänyt olla valmiina
23342: jo edellisellä helmikuulla kokoontuneelle eduslnmnalle an-
23343: nettavaksi, niin eduskunta, joka näki lähimmän syyn tähän
23344: viivytykseen siinä luonnottomassa asiaintilassa, että 1909
23345: vuoden tulo- ja menoarvio vielä oli Hallitsijalle esittämättä
23346: ja siis vahvistamatta, minkä vuoksi \'altiotaloutta hoidettiin
23347: väliaikaisten järjestelyjen mukaan, alamaisesti anoi, että
23348: Keisarillinen Majesteetti Räskisi heti ryhdyttäväksi toimen-
23349: piteisiin Valtiopäiväjärjestyksen mainitun määräyksen
23350: täyttämiseksi.
23351:     Edelläkerrotussa alamaisessa kirjelmässään 9 päivältä
23352: syyskuuta 1909 oli Senaatti myöskin huomauttanut finanssi-
23353: asioita koskevain armollisten esitysten viipymisestä. Esi-
23354: tettyään, mitenkä nämät armolliset esitykset muodostavat
23355: yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat siis toistensa yhtey-
23356:  dessä käsiteltävät, lausui Senaatti, että eduskunnan töiden
23357:                             Liite II.                         59
23358: 
23359: suorittaminen seu määräaikaisena työkautena kohtaisi vai-
23360: keuksia, jotka Senaatin vakaumuksen mukaan tuskin olivat
23361: vältettävissä, ellei finanssiesityksiä voitaisi ensi tilassa
23362: eduskunnalle antaa. Senaatti siis anoi Hallitsijan käskyä,
23363: että Senaatin ehdotukset annollisiksi esityksiksi varojen
23364: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystar-
23365: koituksia varten vuodeksi 1910, jäämistöverosta, varojen
23366: hankkimisesta vuodeksi 1910 niihin tarpeisiin, joihin val-
23367: tion vakinaiset tulot eivät riittäisi, sekä kulkulaitosrahastosta
23368: vuodeksi 1910 ensi tilassa olisivat Keisarilliselle Majestee-
23369: tille esiteltävät.
23370:     Nyt koossa olevien valtiopäiväin alkupuolella annettiin
23371: Eduskunnan käsiteltäviksi ainoastaan esitykset paloviinave-
23372: ron suuruuden määräämisestä sekä pelikodeista ja mallas-
23373: juomain valmistamisesta vuonna 1911 maksettavasta suos-
23374: tuntaverosta, niin myös varain osottamisesta 1911 vuoden
23375: valtiopäiväkustannuksiin. Mutta kun niiden joukossa ei
23376: ollut esitystä varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi-
23377: hin valtion vakinaiset tulot vuonna 1911 eivät riittäisi, ja
23378: tämä esitys yhä viipyi, on Eduskunnan alamaisessa kirjel-
23379: mässä viime huhtikuun 8 päivältä jälleen täytynyt anoa Hal-
23380: litsijan toimenpidettä siihen, että tämä esitys viipymättä
23381: Eduskunnalle annettaisiin. Esitys annettiin vihdoin saman
23382: huhtikuun 26 päivänä. Huhtikuun 19 päivänä oli Edus-
23383: kunta saanut vastaanottaa armollisen esityksen leimasuos-
23384: tunnasta. Sanottuna 26 päivänä huhtikuuta annettiin
23385: Eduskunnalle myös esitykset: varojen osottamisesta kansa-
23386: koululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
23387: deksi 1911 ja kulkulaitosrahastosta vnokdesi 1911. Samalla
23388: sai Eduskunta vastaanottaa esityksiä suostunnanluontoi-
23389: sen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta; varojen osot-
23390: tamisesta vuodeksi 1910 sotilasrahaston tulojen täydentä-
23391: miseksi; erityisestä vuodelta 1911 snoritettavasta so-
23392: tilasverosta, ja varojen osottamisesta sen lainmäärän takai-
23393: sin maksamiseksi, joka vuonna 1909 on siirretty valtionrahas-
23394: tosta suostuntarahastoon sen menojen suorittamiseksi. Ku-
23395: luvan toukokuun 7 päivän.ä eli 23 päivää ennen valtiopäi.vii-
23396: 60              1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23397: 
23398: ajan päättymistä annettiin Eduskunnalle vihdoin armolli.nen
23399: esitys jäämistöverosta.
23400:     Täten on jälleen syrjäytetty Valtiopäiväjärjestyksen 26
23401: § :n määräys, että varsinaisten valtiopäiväin alussa on edus-
23402: kunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta niihin tar-
23403: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, sekä sen
23404: selvitykseksi laskelma valtion vakinaisista varoista ja tar-
23405: peista ensitulevaksi varainhoitokaudeksi. Tämän esityksen
23406: viipyminen tuottaa sitä paitsi eduskunnan töille suurta hait-
23407: taa, koska ilman sitä ja siihen kuuluvaa yleispiirteistä val-
23408: tion tulo- ja menoarviota eduskunnalle käy vaikeaksi arvos-
23409: tella valtiopäivillä esiintyviä raha-asioita koskevia kysymyk-
23410: siä sekä minkä verran suostuntavaroja tarpeellisten valtio-
23411: menojen peittämiseksi ehkä tarvitaan valtion varsinaisten
23412: tulojen lisäksi.
23413: 
23414: 
23415: 
23416:     Edellisestä käy selväksi, että se muuttunut järjestys Suo-
23417: men asiain esittelyssä, joka tuli toimeen ennen mainitun 2
23418: päivänä kesäkuuta 1908 annetun armollisen määräyksen
23419: kautta, on vaikuttanut siihen, että edellä esitetty lainvas-
23420: tainen ja senranksiltaan turmiollinen viivytys Suomen bud-
23421: jettia koskevissa toimenpiteissä on tapahtunut. Haitta,
23422: jonka Suomelle vieras vaikutus Hallitsijan päätöksiin
23423: siten on Suomen finanssiasioissa synnyttänyt, ei kuitenkaan
23424: rajoitu ainoastaan viivytykseen maan raha-asiain käsittelys-
23425: sä ja siitä johtuviin seurauksiin, vaan siitä on ollut muitakin
23426: varsin arveluttavaa laatua olevia häiriöitä.
23427: 
23428: 
23429: 
23430: (). Et•otus Hallitsijan ja eduskunnan kiiytettlivinli olevain valtio-
23431:                            varatn vlililli.
23432: 
23433:   Valtiopäivillä vuonna 1907 annettiin eduskunnalle ar-
23434: mollinen esitys, että sotilastarpeita varten valtakunnanra-
23435:                            Liite II.                       61
23436: 
23437: hastoon Suomesta suoritettavan apumaksun täydentämi-
23438: seksi, jonka apumaksun Hallitsija oli julistuskirjalla 29
23439: päivältä maaliskuuta 1905 vahvistanut 10 miljoonaksi mar-
23440: kaksi vuodelta, lukien 1905 vuoden alusta 1907 vuoden lop-
23441: puun, ja jonka maksamiseen vuosilta 1906 ja 1907 oli soti-
23442: las- ja valtiorahaston varoista Hallitsijan määräyksen mu-
23443: kaan käytettävä yhteensä 16,400,000 markkaa, osotettai-
23444: siin eduskunnan käytettävinä olevista varoista 3,600,000
23445:  markkaa.     Vastauksessaan tähän esitykseen eduskunta
23446: lausui, että esityksessä ilmenevä käsitys, minkä mukaan
23447: Hallitsija olisi oikeutettu määräämään valtiovaroista suo-
23448: ritettavaksi rahavastikkeen niiltä vuosilta, joina Suomi ei
23449: ole pitänyt yllä sotaväkeä, ei ollut sopusoinnussa Suomen
23450: valtio-oikeudellisen aseman kanssa. Sellainen Suomen
23451: valtiovarojen käyttäminen voi tapahtua ainoastaan edus-
23452: kunnan suostumuksella. Ja kun eduskunta katsoi, ettei-
23453: vät Suomen perustuslait estäneet sellaisen määrärahan
23454: myöntämistä, jos se havaitaan olevan maan hyödyksi ja
23455: parhaaksi, niin eduskunta päätti, että 20 miljoonaa mark-
23456: kaa Suomen valtiovaroista oli valtakunnanrahastoon suo-
23457: ritettava.
23458:     Kun tämä eduskunnan vastaus esiteltiin Hallitsijalle
23459: tammikuun 30 päivänä 1908, on Keisarillinen Majesteetti
23460: siihen merkinnyt seuraavan lausunnon:
23461:     ,Sen perustelun johdosta, minkä eduskunta on alamai-
23462: sessa vastauksessaan esitykseeni apmnaksusta sotilastarpei-
23463: siin esittänyt, kiinnitän eduskunnan huomion siihen, että
23464: valtio- ja sotilasrahaston varojen käyttäminen riippuu yk-
23465: sinomaan Minun välittömästä harkinnastani; senvuoksi ja
23466: kun en pidä eduskunnan esiintuomia mielipiteitä voimassa
23467: olevien lakien mukaisina, käsken : että valtalmnnanrahas-
23468: ton käytettäväksi on siirrettävä 20,000,000 markkaa, merkit-
23469: semällä niistä 16,400,000 markkaa vastattaviksi valtio- ja so-
23470: tilasrahastojen varoista sekä 3,600,000 markkaa eduskunnan
23471: myöntämistä suostunnoista."
23472: 62            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23473: 
23474:     Äskenmainituilla valtiopäivillä oli eduskunta, nojau-
23475: tuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n säännökseen, että val-
23476: tiovarainvaliokunnan tulee eduskunnalle ehdottaa, miten
23477: varoja menojen suorittamiseen on hankittava, mikäli va-
23478: kinaiset valtiovarat eivät riitä, järjestänyt 1908 vuoden
23479: valtion tulo- ja menoarvion siten, että menojen peittämi-
23480: seksi osotettiin suostuutuvaroja ja eduskunnan käytettä-
23481: vissä olevia Suomen Pankin voittovaroja ainoastaan sen
23482: verran kuin eduskunta oli arvioinut niitä tarvittavan var-
23483: sinaisten valtiotulojen lisäksi, ja oli eduskunta tämän Hal-
23484: litsijalle ilmoittanut alamaisessa vastauksessaan armolli-
23485: seen esitykseen varojen hankkimisesta niihin 1908 vuoden
23486: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riittäisi.
23487: Tähän vastauskirjelmään oli Hallitsija niinikään 30 päi-
23488: vänä tammikuuta 1908 nähnyt hyväksi omakätisesti mer-
23489: kitä:
23490:     ,Minä käsken, että Eduskunnan myöntämät suostunnat
23491: ovat kannettavat ja käytettävät, kuten ennenkin, sekoitta-
23492: matta niitä valtio-, sotilas- ja muiden hallitusrahastojen
23493: varoihin, ja tahdon vieläkin Eduskunnalle lausua, että mää-
23494: rääruisvalta näiden rahastojen suhteen kuuluu Minulle
23495: yksin".
23496:     Hallitsijan siten ilmoittama käsitys ei kuitenkaan ole
23497: oikea. Tosin on Hallitsijulia maan perustuslakien mukaan
23498: laaja o~keus käyttää vakinaisia valtiovaroja. Mutta ne ovat,
23499: niinkuin 1772 vuoden Hallitusmuodon 50 § :ssä ja Valtio-
23500: päiväjärjestyksen 27 § :ssä säädetään ,maan hyödyksi ja
23501: parhaaksi käytettävät". Ja Suomen eduskunnalla on puo-
23502: lestaan oikeus, kun siltä johonkin tarkoitukseen tahdotaan
23503: snostuntaa taikka valtiolainan ta;kausta, harkita, ovatko ja
23504: missä määrin vakinaiset valtiovarat riittämätömät me-
23505: nojen suorittamiseen tai sitoumusten täyttämiseen. Kun
23506: Hallitusmuodon 45 § :n mukaan uutta veroa ei saa panna
23507: ilman valtiosäätyjen, s. o. nyttemmin eduskunnan, vapaata
23508: taht~)a ja suostumusta; kun 1789 vuoden Yhdistys- ja Va-
23509: knnskirjan 5 kohdan mukaan eduskunnalla on oikeus va-
23510:                             Liite II.                        63
23511: 
23512: paasti antaa mitä valtion voimassa pitämistä varten tar·
23513: peelliseksi nähdään sekä tästä Hallitsijan kanssa tuumia ja
23514: sovitella, ja kun edelleen mainitun, vanhemman perustus-
23515: lainsäännöksen mukaisesti myös on nykyisen V aitiopäivä-
23516: järjestyksen 26 § :ssä nimenomaan julkilausuttu, että va-
23517: rain myöntäminen maan tarpeisiin pitää perustua selityk-
23518: seen siitä, etteivät vakinaiset valtion tulot niihin riitä, niin
23519: käy tästä ilmeiseksi, että mainitut perustuslainsäännökset
23520: eivät myönnä valtion budjetin jakamista kahteen toisistaan
23521: erillään olevaan osastoon niiden kesken jaettuine tuloineen
23522: ja menoineen. Sellainen menettely johtaisi muutoin muun
23523: muassa siihen, että eduskunnan olisi pakko erityisiä tarkoi-
23524: tuksia varten myöntää suostuntoja, vaikkakin valtiorahas-
23525: ton vakinaiset tulot näyttäisivät huomattavaa ylijäämää.
23526:     Hallitsijan julkilausuma vaatimus~ että on tehtävä
23527: jyrkkä erotus niiden valtiovarojen välillä, joiden käyttä-
23528: minen on oleva hänen yksin määrättävänään, ja niiden,
23529: jotka ovat eduskunnan käytettävinä, on johtanut eräisiin
23530: laadultaan huomattaviin toimenpiteisiin.
23531: 
23532: 
23533:           D. Sotilasapumaksut valtakunnanrahastoon.
23534: 
23535:    Niinkuin I liitteessä on mainittu, on Suomen eduskunta
23536: eri kertoja osottanut, mitenkä Suomen valtionvaro-
23537: jen käyttäminen sotilasapumaksuksi valtakunnanrahastoon
23538: ilman eduskunnan suostumusta on ristiriidassa Suomen pe-
23539: rustuslakien kanssa. Hallitsija on kuitenkin Liittees-
23540: sä I (siv. 27) kosketelulla julistuskirjalla lokakuun
23541: 7 päivältä 1909 määrännyt, että Suomen valtiovaras-
23542: to väliaikaisesti veivoitetaan Venäjän valtakunnanra-
23543: hastoon suorittamaan vuotuisia rahamaksuja sotilas-
23544: tarpeisiin ja että näiden maksujen suuruus kummaltakin
23545: vuodelta 1908 ja 1909 oli oleva 10 miljoonaa markkaa sekä
23546: sitä seuraavalta ajalta vuosittain lisääntyvä miljoonalla
23547: markalla, kunnes maksu on noussut 20 miljoonaan mark-
23548: 64             1910. -   Anomusmi6tintö N :o 6.
23549: 
23550: kaan, jossa määrässä seuraavilta vuosilta suoritettavat mak-
23551: sut tulisivat pysymään. Puheenalaiset maksut olivat suori-
23552: tettavat vuosilta 1908 ja 1909 sotilasrahaston tuloista täy-
23553: dennettyinä valtiorahaston säästöillä, vuodelta 1910 sotilas-
23554: rahaston tuloista täydennettyinä eduskunnan osottamilla
23555: varoilla, sekä seuraavilta vuosilta viimeksi mainitun rahas-
23556: ton tuloista täydennettyinä erityisen veron tuottamilla va-
23557: roilla, jonka veron säätämisestä armollinen esitys oli an-
23558: nettava 1910 vuoden varsinaisille valtiopäiville. Maksut
23559: sotilastarkoituksiin olivat suoritettavat viimeistään jokai-
23560: sen vuoden viimeisen neljänneksen kuluessa ja tulisi niiden
23561: suoritusajan määräämään Keisarikunnan raha-asiainminis-
23562: teri yksissä neuvoin Suomen Kenraalikuvernöörin kanssa .
23563:     •Joulukuun 20 ja 23 päivänä 1909 maksettiin sitten Suo-
23564: men valtiovaroista sotilasapumaksua vuosilta 1908 ja 1909
23565: valtakunnanrahastoon yhteensä 18,317,589 markkaa 48 pen-
23566: niä. Loput 20 miljoonasta markasta eli 1,682,410 markkaa
23567: 52 penniä tuli kuitatuksi erästä Suomen valtion saatavaa
23568: vastaan keisarikunnan sotaväenhallinnolta.
23569:     Tämä maksu suoritettiin huolimatta siitä että edus-
23570: kunta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä oli käsitellessään
23571: armollista esitystä Suomen valtiovaraston suoritettavista
23572: maksuista sotilastarpeisiin vuodelta 1908 ja seuraavilta vuo-
23573: silta esittämillään perusteilla lausunut, että lokakuun 7
23574: päivänä annetulla armollisella julistuskirjalla ei ole vel-
23575: voithwaa voimaa ja että siinä määrätty sotilasapumaksun
23576: suoritus vuosilta 1908 ja 1909 siis ei voi laillisesti tapahtua.
23577:     Helmikuun 17 päivänä 1910 teki Senaatti Kenra~liku­
23578: Yernöörin kehoituksesta, Hallitsijalle alamaisen alistuksen,
23579: että yleisestä valtiorahastosta sallittaisiin väliaikaisesti
23580: siirtää sotilasrahastoon se määrä, minkä sotilasrahasto ar-
23581: violta tulisi 1910 vuoden aikana saamaan tuloja, jotta val-
23582: takunnanrahastoon samalta vuodelta menevän sotilasapu-
23583: maksun suoritus voitaisiin täitä osalta viipymättä toimit-
23584: taa. Jo samana helmikuun 26 päivänä sai Senaatti Kenraali-
23585: kuvernööriitä ]lmoitnksen, että Hallitsija oli tähän esityk-
23586:                            Liite II.                            65
23587: ;,;een suostunut, ja kahta päivää myöhemmin tapahtui Se-
23588: naatin määräyksen mukaan 2 miljoonan markan suoritus
23589: valtakunnanrahastoon ennakkomaksuna. Koska kuitenkin
23590: valtion käteiset varat vähää sitä ennen tapahtuneiden suu-
23591: rien maksujen johdosta olivat käyneet niukoiksi, oli Ken-
23592: raalikuvernööri hankkinut Venäjän sisäasiainministeriitä
23593: luvan siihen, että Keisarikunnan posti- ja lennätinhallituk-
23594: sen saatavaa Suomesta Keisarikuntaan lähetetyistä posti-
23595: osotuksista ei tarvinnut lähimmässä tulevaisuudessa suo-
23596: rittaa. Vaikka vasta edellisen joulukuun lopulla oli soti-
23597: lasapumaksua Suomen valtiovaroista maksettu valtakun-
23598: nanrahastoon yli 18 miljoonaa markkaa ja huolimatta siitä,
23599: että usein mainitun julistuskirjankin mukaan tämä maksu
23600: kuluvalta vuodelta olisi voitu lykätä tapahtuvaksi vuoden
23601: viimeisellä neljänneksellä, on täten riennetty hankkimaan
23602: Hallitsijan suostumus varojen suoritukseen, joita ei sotilas-
23603: rahastossa edes vielä ollut olemassa. Siten oli valmistettu
23604: tilaisuus Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä
23605: varojen osottamisesta sotilasapumaksujen suorittamiseksi
23606: vuodelta 1910 ilmoittaa, että Hallitsija jo on määrännyt
23607: niiden varojen käyttämisestä, jotka tänä vuonna kertyvät
23608: sotilasrahaston varsinaisista tuloista.
23609: 
23610: 
23611:   E. Varain osottaminen kansakoululaitosta ja erinäisiä muita
23612:                   sivistystarkoituksia varten.
23613:     Käsitellessään 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä armol-
23614: lista esitystä varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä
23615: erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909 oli
23616: eduskunta esittämillään perusteilla korottanut hallitl)Jksen
23617: ehdottamia määrärahoja havaintovälineiden hankkimiseksi
23618: maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin 30,000 markal-
23619: la, kansakouluopettajille ja -opettajattarille soveltuvain
23620: jatkokurssien toimeenpanemiseksi yliopistossa 15,000 mar-
23621: lmlla, koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppi-
23622: laille 50,000 markalla, kansaopistojen ja näiden vähäva-
23623:                                                         5
23624: 66             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23625: 
23626:  raisten oppilasten avustamiseksi 75,000 markalla, raittius-
23627:  työn kannattamiseksi 50,000 markalla sekä helppotajuisten
23628:  luentokurssien kannattamiseksi 25,000 markalla eli yhteensä
23629:  245,000 markalla ja omasta puolestaan myöntänyt seuraa-
23630:  vat uudet määrärahat: 50,000 markkaa maalaiskirjastojen
23631:  avustamiseksi, 100,000 markkaa köyhien kansakouluoppi-
23632:  laiden ravitsemiseen ja vaatettamiseen, sekä 30,000 markkaa
23633:  työväenopistojen avustamiseen vuodeksi 1909 eli yhteensä
23634: 180,000 markkaa. Puheena olevat lisä- ja uudet mää-
23635: rärahat tekivät siis yhteensä 425,000 markkaa. Tä-
23636: män johdosta nousivat eduskunnan kansakoululaitosta
23637:  ja eräitä muita kansansivistystarkoituksia varten vuodeksi
23638: 1909 osottamain määrärahain summa 7,617,500 markkaan,
23639: kun sitä vastoin hallitus oli esittänyt tarkoitukseen käytet-
23640: täväksi puheena olevana vuotena 7,187,500 markkaa.
23641:      Sekä nyt mainittujen että muiden valtiomenojen peit-
23642: tämiseksi tarvittavain varain hankikimisesta lausui edus-
23643: kunta Hallitsijalle lähettämässään alamaisessa kirjelmässä
23644: lokakuun 30 päivältä 1908, että yleisen valtiorahaston tu-
23645: lot ovat etupäässä tarkoitetut juoksevien valtiomenojen suo-
23646: rittamiseen, minkä vuoksi ne olivat kokonaisuudessaan tar-
23647: vittavain varojen hankkimista varten huomioon otettavat.
23648: Ainoastaan vajauksen täyttämiseksi oli käytettävä suos-
23649: tuntarahaston varoja. Tekemiensä arviolaskelmain perus-
23650: tuksella eduskunta sitä varten osoUi snostuntavaroja
23651: 5,277,000 markkaa.
23652:     Syyskuun 29 päivänä 1909 on Hallitsija määrännyt, että
23653: edellämainitut lisä- ja uudet määrärahat, yhteensä 425,000
23654: markkaa, ovat 1909 vuoden menosäännöstä poistettavat.
23655: Se on· tapahtunut Suomen Kenraalikuvernöörin lausunnon
23656: johdosta, jota Ministerineuvosto on kannattanut. Tämän
23657: lausunnon mukaan ei olisi suotavaa, että yleistä valtiora-
23658: hastoa rasitettaisiin uusilla menoilla, koska oli odotettavissa,
23659: että tuosta rahastosta tultaisiin varsin huomattavia summia
23660: määräämään valtakunnallisiin menoihin. Samalla Hallitsija
23661: määräsi, että kun edusknnnan päiUtämiit menot kansalwu-
23662:                            Liite II.                         67
23663: 
23664: lulaitosta ynnä muita sivistystarpeita varten, valtiopäivä-
23665: kustannuksiin sekä paria muuta tarvetta varten yhteensä
23666: nousivat 8,820,500 markkaan, ollen tämä määrä 3,543,500
23667: markkaa suurempi kuin se 5,277,000 markan summa, jonka
23668: eduskunta oli 1909 vuoden tulo- ja menoarvion järjestä-
23669: miseksi suostuntavaroista osottanut, tämän vajauksen peit-
23670: tämiseksi oli korkeintaan 3,543,500 markkaa siirrettävä
23671: yleisestä valtiorahastosta suostuntarahastoon lainana, jonka
23672: takaisin maksamisesta oli eduskunnalle annettava armolli-
23673: nen esitys.
23674:      Näillä valtiopäivillä onkin Eduskunta saanut käsitel-
23675: täväkseen hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan, että
23676: Eduskunta suostuntarahaston varoista vuodelta 1911 osot-
23677: ta.isi 3,118,500 markkaa mainitun lainan takaisinmaksami-
23678: seksi valtiorahastolle. Eduskunta on kuitenkin kuluvan
23679: toukokuun 18 päivänä esittämillään perusteilla tämän eh-
23680: dotuksen hyljännyt.
23681:      Alamaisessa kirjelmässä marraskuun 16 päivältä 1909
23682: on eduskunta niiden vähennysten ja poistamisien johdoista
23683: joita oli tehty eduskunnan ylempänä mainittuihin sivistys-
23684: tarpeisin myöntämiin määrärahoihin nähden, lausunut,
23685: että eduskunnan niistä tekemät päätökset ovat sisällyksel-
23686: tään olleet sitä laatua, että niitä ei voitaisi toteuttaa mää-
23687: riirahan ollessa pienemmän, kuin miksikä eduskunta oli sen
23688: päättänyt. Eduskunnan mielestä olisivat sanotut määrä-
23689: rahat sen tähden olleet 1909 vuoden menosääntöön otetta-
23690: vat eduskunnan päättämiin summiin.
23691: 
23692: 
23693:  }'. Valtiontakaus Suomen Hypoteekkiylldistyksen obligatsioni-
23694:                           Iainoista.
23695: 
23696:     Pyrkimys vapauttaa se osa valtiovaroista, joihin nähden
23697: Hallitsija on vaatinut itselleen yksinomaisen määräämis-
23698: vallan, joutumasta valtion takaussitou:muksien täyttämi-
23699: sessäkään käytettäväksi, on astunut näkyviin kun val·
23700: tiontakausta on pyydetty maatalouden tukemiseksi toimi-
23701: 68            1916. -   Anomusmietintö N :o 6.
23702: 
23703: van Suomen Hypoteekkiyhdistyksen obligatsionilaiuojen
23704: vakuudeksi. Hypoteelclriyhdistyksen anomuksesta Senaatti
23705: syyskuun alussa vuonna 1909 alamaisesti ehdotti, että val-
23706: tiopäiville annettaisiin armollinen esitys yhdistyksen ul-
23707: komaisten obligatsionilainain valtiontakauksen korottami-
23708: sesta ·75 miljoonaan markkaan asti. Joulukuulla samana
23709: vuonna on Senaatin ehdotus korkeimmassa paikassa hyljät-
23710: ty ja Senaatti käsketty valmistamaan uuden ehdotuksen
23711:  asiasta Suomen eduskunnalle annettavaksi armolliseksi esi-
23712:  tykseksi, johon olisi otettava tarkat määräykset siitä, että
23713:  puheenalaisesta takauksesta ehkä aiheutuvat menot ovat
23714:  suoritettavat niistä varoista, joista hallitsija ja eduskunta
23715:  yhdessä määräävät, eikä yleisen valtiorahaston varoista.
23716:      Puheena oleva kanta hallitsijan oikeudesta yksin mää-
23717:  rätä valtiorahaston varojen käyttämisestä myöskin kun
23718:  eduskunnan myöntämän valtiontakaukse:ri aiheuttama suo-
23719:  ritus tulee kysymykseen, saattaa johtaa sellaiseen tulkin-
23720:  taan, että eduskunnan tähän astikaan Suomen Hypoteekki-
23721:  y hdisty ksen ulkomaisten obligatsionilainain vakuudeksi
23722:  myöntämän valtiontakauksen täyttämisestä yleinen valtio-
23723:  rahasto ei olisi vastuussa. Tällainen tulkinta ei kuitenkaan
23724:  olisi sopusoinnussa Suomen budjettioikeuden kanssa, ja
23725:  olisi se sitä paitsi omansa epäedullisesti v·aikuttamaan ar-
23726: .vostelunn Suomen luottokuntoisuudesta rahamarkkinoilla.
23727: 
23728: 
23729:  G-. Vnro.Jen osottaminen kyytilnitoksen jn maanteiden aiheutta-
23730:                          miin menoihin.
23731: 
23732:     Nyt koossa olevalle Eduskunnalle annetussa armolli-
23733: sessa esityksessä N :o 2 olevan kyytitointa koskevan asetus-
23734: ehdotuksen 24 § :ssä on ehdotettu, että se apumaksu, mikä
23735: eräillä saman pykälän tarkemmin mainitsemilla edellytyk-
23736: sillä olisi yleisistä varoista maksettava kyytilaholle, on
23737: suoritettava ,varoista, jotka kansaneduskunta sen tuloläh-
23738: teistä on myöntänyt valtionvaraston käytettäviksi", siis
23739: toisin sanoen snostuntavaroista.
23740:                           Liite II.                      69
23741: 
23742:     Samoin oli 1909 vuoden toisille valtiopäiville annetussa
23743: armollisessa esityksessä N :o 11 teiden tekemisestä ja kun-
23744: nossapidosta maalla ehdotettu, että se apumaksu, jonka val-
23745: tio tulisi antamaan tielahkoille teiden kunnossapitokustan-
23746: nusten helpottamiseksi, olisi suoritettava eduskunnan sen
23747: tulolähteistä valtiovaraston käytettäviksi myöntämistä va-
23748: roista.
23749:     Nämä toimenpiteet niinkuin myös ylempänä mainittu
23750: valtiontakausta Suomen Hypoteekkiyhdistyksen lainasta
23751: koskeva armollinen määräys johtuvat nähtävästi siitä
23752: edellä vääräksi osoitetusta käsityksestä että yleisen
23753: valtiorahaston varat ja suostuntavarat periaatteelli-
23754: sesti ovat aijotut tyydyttämään aivan eri tarkoituk-
23755: sia, niin että eduskunta, jos tahtoo määrärahalla tyy-
23756: dyttää jotakin erityistä tarkoitusta, on velvollinen siihen
23757: osottamaan varat suostunarahasosa, siihen katsomatta
23758: riittävätkö valtiorahaston tulot menon suorittamiseen vai
23759: eivätkö.
23760: 
23761: 
23762:                    H.   Kulkulaitosrahasto.
23763: 
23764:    Samalla kuin näin on hallitusvallan puolelta tahdottu ve-
23765: tää raja hallituksen ja eduskunnan käytettävinä olevain
23766: valtiovarojen välillä, on toisaalta pyritty laajentamaan
23767: hallituksen määräämisoikeutta sillekin finanssialalle, jolla
23768: valtiovaroja saadaan käyttää ainoastaan eduskunnan suos-
23769: tumuksella.
23770:     Hallitsijalle osottamassaan alamaisessa kirjelmässä ke-
23771: säkuun 12 päivältä 1872 lausuivat Suomen silloiset valtio-
23772: säädyt, että liiketulot valtiosäätyjen myötävaikutuksella
23773: rakennetuista rautateistä ja kanavista olisivat käytettävät
23774: rautatieverkon laajentamiseksi ja muiden kulkuneuvojen
23775: parantamiseksi.     Valtiosäädyt sentähden anoivat, että
23776: Hallitsija määräisi, että niin hyvin tulot valtiosää-
23777: tyjen m.yötävaikutuksella sitä ennen rakennetuista rau-
23778: tatie- ja kanavalaitoksista kuin myöskin ne rahamääräyk-
23779: 70             1910. -- Anomusmietintö N :o 6.
23780: 
23781: set, jotka valtiosäädyt silloisilla ja tulevilla valtiopäivillä
23782: osottaisivat kulkuneuvojen parantamiseen tai vuosimaksui-
23783: hin rautatielainoista, niinkuin myös uusista kulkuneuvoistu
23784: läht-evät tulot pantaisiin tiliin ja hoidettaisin erinäisenä kul-
23785: kulaitosrahastona, josta ei ainoastaan liike- ja korjauskus-
23786: tannukset mainituissa laitoksissa sekä menot uusista raken-
23787: nuksista, vaan myöskin kor:ko 1869 vuoden kotimaisesta lai-
23788: nasta niinkuin myös vuotuismaksut valtiosäätyjen takiauk-
23789: sella puheenalaista tarkoitusta varten otetuista tai vastedes
23790: otettavista lainoista tulisivat suoritettaviksi.
23791:      Tämän anomuksen johdosta antoi Hallitsija Joka-
23792: kuun 2 päivänä 1873 julistuksen kulkulaitosrahaston pe-
23793: rustamisesta, josta rahastosta kulkulaitosten käyttö- ja
23794: korjauskustannukset sekä uusien kulkulaitosten menot, niin
23795:  myös vuotuismaksut kulkulaitoksia varten valtiosäätyjen
23796: takauksella otetuista tai vastedes otettavista valtiolainoista
23797:  olivat suoritettavat. Kullmlaitosrahastossa olivat myöskin
23798: tilitettävät tulot rautateistä ja Valkiakosken kanavasta sekä
23799:  ne määrärahat, jotka valtiosäädyt 1872 vuoden valtiopäi-
23800:  villä olivat osottaneet tai vastedes tulisivat osottamaan kul-
23801:  kulaitosten parantamiseen tai rautatielainuin vuotuismak-
23802: suihin. Sen jälkeen annettiin valtiopäiville vuonna 1885
23803:  armollinen esitys, jossa ehdotettiin muun muassa, että 1886
23804:  vuoden alusta alkaen kaikki valtionrautateiden liikennetu-
23805:  lokset pantaisiin kulkulaitosrahastoon sekä ettei mitään
23806: osaa Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien tulois-
23807: takaan enää siirrettäisi valtiorahastoon 1 ), mutta sen sijaan
23808: 1862 vuoden valtiolainan vuotuiset kuoletusmaksut2) suo-
23809: ritettaisiin kulknlaitosrahastosta.       Tähän valtiosäädyt
23810: suostuivat; ja 25 pa1vana tammikuuta 1886 antoi
23811:  Hallitsija siitä julistuksen, jonka vahvistuslauselmassa
23812:  sanotaan, että se tapahtui ,Suomen V altiosäätyjen
23813:  suostumukse1la ja myönnytyksellä." Vuodesta 1886 alkaen
23814: 
23815:       Niinkuin siihen asti oli tapahtunut.
23816:      1)
23817: 
23818:       Siihen asti olivat kuoletukset olleet erityisen kuoletuerahas-
23819:      2)
23820: 
23821: ton varoilla maksettavat.
23822:                           Liite II.                       71
23823: 
23824: ovat Suomen valtionrautateiden sekä tulot että menot tili-
23825: tetyt kulkulaitosrahastossa, jonka budjetti on eduskunnan
23826: hyväksyttävä. Mihinkään kulkulaitosrahastoa rasittaviin
23827: toimenpiteisiin ei siis voida ilman eduskunnan suostumusta
23828: ryhtyä.
23829:    Tästä on viime aikoina tapahtunut eräitä tärkeitä poik-
23830: keuksia.
23831: 
23832:  1. Keisariktmnan ja lhwmen rautatieverkkojen välinen
23833:                       yhdy8rata.
23834:     Toukokuun 19 päivänä 1899 esiteltäessä Senaatin alis-
23835: tusta 10 miljoonan markan siirtämisestä valtiorahastosta
23836: kulkulaitosrahastoon määrättiin armossa muun ohessa, että
23837: uusia kulkulaitosmäärärahoja pyydettäessä olisi otettava
23838: huomioon: että on välttämätöntä yhdistää Suomen rautatie-
23839: verkko Keisarikunnan rautatieverkkoon rakentamalla kiin-
23840: teä silta sitä varten Nevajoen poikki. Vuonna 1901 sil-
23841: loinen Kenraalikuvernööri ehdotti, että Suomen rautatiet
23842: olisivat varustettavat samanmallisella liikkuvalla kalustolla
23843: kuin Keisarikunnassa käytetään sekä muuten niin järjestet-
23844: tävät, että yhdysliikenne esteettömästi saatettaisiin toteut-
23845: taa.
23846:     Keväällä 1904 asetettiin Pietarissa asiaa käsittelemään
23847: erityinen konferenssi, johon kuului yksinomaan venäläi-
23848: siä miehiä. Tämän konferenssin pöytäkirjan, joka muun
23849: ohessa sisälsi, että Suomen pitäisi ottaa osaa yhdysradan
23850: kustannuksiin, hyväksyi Hallitsija toukokuun 7 päivänä
23851: 1904. Suomen velvollisuus ottaa osaa puheenalaisen yh-
23852: dysradan kustannuksiin ratkaistiin siten periaatteellisesti
23853: yksinomaan venäläistä tietä. Konferenssin pöytäkirja lä-
23854: hetettiin Senaatille lausunnon ja ehdotuksen antamista var-
23855: ten siitä, kuinka suureksi Suomen osa kustannuksiin olisi
23856: määrättävä. Senaatti, huomioon ottaen sen yleisen merki-
23857: tyksen, mikä Suomen ja Keisarikunnan rautatieverkkojen
23858: yhdistämisellä tulisi olemaan sekä taloudelliselta että stra-
23859: 72            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
23860: 
23861: teeglselta kannalta katsoen, ehdotti Suomen osuuden 2 ~
23862: miljoonaksi ruplaksi, joka rahamäärä kokonaisuudessaan
23863: olisi maksettava Suomen valtiovaroista, sittenkun yhdys-
23864: rata oli viitoitettu ja sen lopullinen suunta vahvistettu sekä
23865: määräys rataa varten tarpeellisen maan pakkoluovutuksesta
23866: annettu ja toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi ryh-
23867: dytty. Viittausta siihen, että tämä asia olisi ratkaistava
23868: valtiosäätyjen myötävaikutuksella, ei ollut Senaatin lau-
23869: sunnossa. Armollisella käskykirjeellä heinäkuun 21 päi-
23870: vältä 1904 määrättiin, että Suomen valtiovaroista oli mak-
23871: settava 2 lj2 miljoonaa ruplaa Keisarikunnan ja Suomen
23872: rautatieverkkojen yhdysradan rakennuskustannuksiin, sil-
23873: loin kuin vastamainitut ehdot olivat täytetyt.
23874:     Valtiosäädyt 1904-1905 vuoden valtiopäivillä tekivät
23875: asiasta Keisarilliselle Majesteetille alamaisen anomuksen.
23876: Siinä valtiosäädyt, jotka eivät tahtoneet kieltää, että Suo-
23877: menmaan elinkeinoelämälle saattaisi olla aijotusta yhdys-
23878: radasta hyötyä, mutta ,eivät kuitenkaan katsoneet voi-
23879: vansa asian silloisessa tilassa ky Uin tarik:oin arvos-
23880: tella tähän kuuluvia oloja, lausuivat mielipiteenään,
23881: että jos puheenalainen yhdysrata oli rakennettava ja
23882: Suomen valtiovaraston olisi siihen annettava apumak-
23883: sna, olisi asian harkitsemiseen pätevistä henkilöistä
23884: kokoonpanmille komitealle annettava toimeksi tutkia, mitä
23885: hyötyä Suomen kaupalla saattaisi sellaisesta yhdysradasta
23886: olla. Edellytettyyn Suomen ja Venäjän rautateitten vä-
23887: lillä aljettavaan kauttakulkevaan yhdysliikenteeseen näh-
23888: den valtiosäädyt, osotettuaan siitä johtuvat vaikeudet ja
23889: runsaat kustannukset, jotka eivät mitenkään vastaisi sel-
23890: laisesta yhdysliikenteestä koituvaa hyötyä, lausuivat että
23891: jos yhdysrata Suomen ja Venäjän rautateitten välillä Pie-
23892: tariin rakennetaan, ei kauttakulkevaa yhdysliikennettä mis-
23893: sään tapauksessa ole toimeenpantava. Mitä sitten tuli Suo-
23894: men valtiovaroista aijotun apumaksun suorittamiseen pu-
23895: heenalaista yhdysrataa varten, niin valtiosäädyt huomautti-
23896: vat, että hallituksella tosin oli valta määrätä yleisen valtio-
23897:                              Liite II.                        73
23898: 
23899:   rahaston varoista ja oikeus käytfåä niitä niin hyvin juok-
23900:   sevien valtiomenojen suorittamiseen kuin muihin tarkoituk-
23901:   siin, niinkuin uutisrakennuksiin ja yleisiin yrityksiin, mutta
23902:   että Valtiopäiväjärjestyksen 27 § :n mukaisesti siinä kui-
23903: - tenkin oli vaarinotettava, että varat käytetään maan hyö-
23904:   dyksi ja parhaaksi; yrityksen hyödyn tuli vastata menoja.
23905:   Ilmeistä oli niinikään, ettei valtiorahaston varoja saa käyt-
23906:   tää niin laajaperäisesti, että valtiotarpeitten tyydyttämi-
23907:   seksi täytyy valtiosäädyiltä pyytää uutta tai korotettua
23908:   suostuntaa taikka että rahastoille, joiden tulo- ja meno-
23909:   arvio määrätään valtiosäätyjen myötävaikutuksella, sen
23910:   kautta saatetaan mainittavia menoja. Siitä mitä valtio-
23911:   säädyt olivat esittäneet näkyi, ettei vielä ollut olemassa
23912:   tarpeellista selvitystä siitä, tulisiko yhdysradan hyöty vas-
23913:   taamaan sitä tuntuvaa apumaksua, mikä Suomen valtiova-
23914:   roista oli edellytetty suoritettavaksi, sekä että jos yhdyslii-
23915:   kenne Venäjän rautateitten kanssa toimeenpantaisiin, kul-
23916:   lmlaitosrahastolle koituisi siitä sangen suuria kustannuksia.
23917:   Lopuksi huomauttivat valtiosäädyt vielä, ettei puheenaoleva
23918:   yhdysrata ollut ainoastaan tarkoitettu rakennettavaksi Suu-
23919:   riruhtinaanmaan rajojen ulkopuolelle, vaan myöskin an-
23920:   nettavaksi erään venäläisen rautatiehallituksen kokonaan
23921:   käytettäväksi, minkä seikan jo yksinään olisi pitänyt aihe-
23922:   uttaa, ettei asiaa olisi otettu ratkaistavaksi antamatta sitä
23923:   valtiosäätyjen käsiteltäväksi. K,aiken tämän nojalla val-
23924:   tiosäädyt alamaisesti esittivät, että Keisarillinen Majesteet-
23925:   ti, siinä tapauksessa että yhdysrata Suomen ja Venäjän
23926:   rautatieverkkojen välillä katsottaisiin olevan Pietariin ra-
23927:   kennettava ja apumaksua Suomen valtiovaroista sitä varten
23928:   tulisi kysymykseen, suvaitsisi valtiosäädyille antaa armolli-
23929:   seu esityksen asiasta.
23930:       Senaatti yhtyi maaliskuun 3 päivänä 1906 valtiosää-
23931:   tyjen mainitun alamaisen kirjelmän johdosta antamassaan
23932:   lausunnossa kaikissa pääkohdissa valtiosäätyjen esittämiin
23933:   mielipiteisiin. Siihen katsoen että puheenalaisen rakennus-
23934:   yrityksen tote11ttaminen tulisi perinpohjaisella tavalla vai-
23935: 74             1910. -   Anomusmietintö N 10 6.
23936: 
23937: lmttamaan kulkulaitosrahaston tilaan ja kun hallituksella
23938: ei ollut oikeutta ilman eduskunnan suostumusta määrätä
23939: kulkulaitosrahaston varoista, oli puheenaoleva yritys Se-
23940: naatin mielestä sitä laatua, ettei sitä valtiosäännön mukai-
23941: sesti voitu toteuttaa apumaksun suorittamisella Suomen
23942: valtiovaroista ilman hallitsijan ja eduskunnan yhteistä pää-
23943: töstä. Senaatti ehdotti sentähden, että koko yhdysrata-
23944: kysymys, mikäli koski Suomen osallisuutta siihen, saisi
23945: raueta tai että, jollei tähän katsottaisi mahdolliseksi suos-
23946: tua, Senaatti saisi tehdä ehdotuksen asiasta eduskunnalle
23947: annettavaksi esitykseksi, sittenkuin valtiosäätyjen tarpeel-
23948: liseksi katsoma selvitys olisi hankittu. - Kenraalikuver-
23949: nööri piti lausunnossaan kiinni siitä, että hallitus oli oikeu-
23950: tettu puheenalaisessa tapauksessa yksin päättämään, ja oli
23951: sitä mieltä, että asia, mikäli se koski yhdysrataa, jo oli lail-
23952: lisessa järjestyksessä ratkaistu. Sitä vastoin hän katsoi
23953: erinäisten Senaatin ja valtiosäätyjen esiintuomain yhdys-
23954: liikennettä koskevain kysymysten ansaitsevan huomiota ja
23955: harkitsemista, johon nähden asia olisi annettava kullmlai-
23956: tosministeriön tiedoksi. -Helmikuun 11 päivänä 1908 ta-
23957: pahtuneessa esittelyssä hyväksyi Keisarillinen Majesteetti
23958: kaikin puolin Kenraalikuvernöörin mielipiteen, että kysy-
23959: mys Suomen valtion osanotosta radan kustannuksiin oli ai-
23960: kaisenunalla määräyksellä lopullisesti ratkaistu. Valtio-
23961: säätyjen anomus ja Senaatin ehdotus esityksen antamisesta
23962: maan eduskunnalle jätettiin niin muodoin varteenotta-
23963: matta. Lopulla vuotta 1908 määrättiin, että mainittu apu-
23964: raha oli Suomen valtiorahaston varoista maksettava sa-
23965: man vuoden joulukuussa. Suoritus tapahtui joulukuun 31
23966: päivänä, jolloin valtakunnanrahastoon maksettiin 6,658,125
23967: markkaa.
23968:     Arveln, että aijottu yhdysliike Keisarikunnan rautatei-
23969: den kanssa tulisi tuottamaan kulkulaitosrahastoa rasitta-
23970: via menoja, alkaa jo toteutua. Näille valtiopäiville an-
23971: nettu armollinen esitys kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1911
23972: sisältä~i muun ohessa ehdotuksen, että muutosten toimeen-
23973:                              Liite II.                        75
23974: 
23975: panemiseksi Suomen valtionrautateillä, jotta Venäjän rau-
23976: tateiden liikkuva kalusto voisi niillä kulkea, myönnettäisiin
23977: 899,354 markan määräraha.           Sitä varten tarvittavat
23978: muutostyöt on ilmoitettu kiireellisiksi, jonka tähden
23979: ne olisivat alotettavat jo vuonna 1910 ja loppuun
23980: saatettavat niin pian kuin mahdollista. Tarkoitusta
23981: varten on Senaatti Hallitsijalle esittänyt myönnettä-
23982: väksi varoja eturnaksuna valtiorahastosta. Se on ta-
23983: pahtunut Ministerineuvoston kehoituksesta, sittenkun eräs
23984: toimenpiteitä puheena olevan yhdysliikkeen aikaansaami-
23985: seksi, kulkulaitosministerin alotteesta, suunnittelemaan
23986: asetettu komitea oli arvioinut ne työt, joita Suomen val-
23987: tionrautateillä ~,nykyään" yhdysliikennettä varten tar-
23988: vittaisiin, 340,333 ruplaksi eli 907,554 markaksi, mikä sum-
23989: ma myöhemmin on laskettu 899,354 markaksi. Tämä meno-
23990: erä olisi tarpeen muutostöitä varten jotta Venäjän tavara-
23991: vaunut voisivat esteettömästi kulkea Suomen valtionra-
23992: doilla. Venäläisten sekä tavara- että matkustajavaunujen
23993: esteetöntä käyttämistä varten Suomen rautateillä kysyttäi-
23994: siin muutostöitä noin 2 miljoonan markan arvosta. Jos taa-
23995: sen venäläiset raskaat veturit, joiden akselipaino on 14 ton-
23996: nia, olisivat liikenteeseen yhdistettävät,. nousisivat kustan-
23997: nukset, mainitun komitean arvion mukaan, 45 miljoonaan
23998: markkaan.
23999: 
24000: 
24001: fl.   Seinäjoen--Kristiinankaupungin :ia [{ asl.~isten rautatie.
24002: 
24003:     Valtiosäädyille 1905-1906 yuoden ylimääräisillä val-
24004: tiopäivillä uusista rautatierakennuksista annetun armolli-
24005: sen esityksen johdosta päättivät valtiosäädyt muun muassa,
24006: että normaaliraiteinen rautatie Seinäjoen asemalta, Kris-
24007: tiinankaupunki ja Kaskinen päätekohtina, Kauhajoen ja
24008: Teuvan pitäjien kautta oli rakennettava, haarautuen sa-
24009: nottuihin kahteen kaupunkiin Perälän kylän seuduilla, ja
24010: varainhoitokautena 1906-1907 pantava työnalaiseksi, sekä
24011: 76            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
24012: 
24013: arvioitiin tämän radan kokonaiskustannukset 11,500,000
24014: markaksi. Tämän valtiosäätyjen päätöksen vahvisti Hal-
24015: litsija 11 päivänä joulukuuta 1906.
24016:     Suomen Eduskunnalfe vuoden 1907 valtiopäivillä määrä-
24017: rahoista rautatierakennuksia varten annetussa armollisessa
24018: esityksessä ilmoitti kuitenkin Keisarillinen Majesteetti,
24019: ettei puheenalaisen radan tutkimisen tulokset saatta-
24020: neet tulla lopullisesti valmistetuiksi eikä kustannus-
24021: arvio tehdyksi ennenkuin aikaisintaan saman vuoden
24022: loppupuolella ja ett~i myöskään ollut mahdollista
24023: teettää töitä tällä radalla niin laajalti, että valtio-
24024: säätyjen niitä varten osottama 1,500,000 markan
24025: maara vuonna 1907 siihen kuluisi, vaan voitaisiin
24026: suurempi osa tuota summaa sopivammin käyttää muihin
24027: ratoihin, jonka vuoksi myös työsuunnitelmat oli tämän
24028: mukaisesti tehty. Hallitsija sen tähden ehdotti eduskunnan
24029: päätettäväksi, että Seinäjoen-Kristiinankaupungin ja Kas-
24030: kisten rata otettaisiin työnalaiseksi sitä myöten kuin Kemin
24031: -Rovaniemen rata valmistuisi. Eduskunta hyväksyi tä-
24032: män ehdotuksen 29 päivänä lokakuuta 1907 tekemällään
24033: päätöksellä.
24034:     Eduskunnan yllämainittuun armolliseen esitykseen an-
24035: taman vastauksen johdosta vaaditussa lausunnossa 26 päi-
24036: vältä marraskuuta 1908 alisti Senaatti eduskunnan vasta-
24037: mainitun päätöksen sekä lopullisen kustannusehdotuksen
24038: Keis.Majesteetin vahvistettavaksi. Syyskuun 6 päivänä 1909
24039: on Hallitsija suostunut Senaatin alistukseen, kuitenkin eh-
24040: dolla, että sanottu rautatie oli rakennettava siten, että Kei-
24041: sarikunnan rautateiden liikkuva kalusto sillä täysin va-
24042: paasti voisi liikkua ja että sen veturit ja vaunut olisivat
24043: samanmalliset kuin ne, jotka Keisarikunnan radoilla olivat
24044: käytännössä. Sen ohessa oli Keisarillinen Majesteetti su-
24045: vainnut julkilausua, että sen jälkeen, ennen minkäänlais-
24046: ten muiden rantateiden rakentamista Suomenmaan rajojen
24047: sisäpuolelle, oli pidettäYä huoli sotilasviraston välttämät-
24048: tömiksi katsomien ratojen rakentamisesta, jotka olivat muo-
24049:                            Liite II.                        77
24050: 
24051: Jostavat yhtenäisen rautatielinjan Pietarista-Nikolainkau-
24052:  punkiin.
24053:     Asia on tullut yllämainitulla tavalla ratkaistuksi
24054: Keisarikunnan Ministerineuvoston antaman lausunnon
24055: johdosta. Seinäjoen-Kristiinankaupungin ja Kaskisten
24056: rata oli kuitenkin jo Hallitsijan 11 päivänä joulukuuta
24057: 1906 vahvistaman Valtiosäätyjen päätöksen kautta mää-
24058: rätty rakennettavaksi. Valtiosäätyjen päätöksestä ja siinä
24059: mainitusta puheenalaisen radan kustannusarviosta käy il-
24060: mi, että valtiosäädyt olivat edellyttäneet radan rakennetta-
24061: vaksi saman rakennusmuodon mukaan kuin muutkin sa-
24062: manlaiset radat. Tästä huolimatta sisältää Hallitsijan yl-
24063: lämainittuna syyskuun 6 päivänä 1909 antama vahvistus
24064: eduskunnan päätökseen sen ehdon, että puheenalainen rata
24065: on rakennettava melkoista kalliimman rakennusjärjestel-
24066: män mukaan. Kun siitä syntyvä lisäkustannus on suori-
24067: tettava lmlkulaitosrahastosta, ei Hallitsija voi sellaista pää-
24068: töstä tehdä ilman eduskunnan suostumusta. Mutta sitä
24069: paitsi on perustuslaillisten periaatteiden kanssa ristirii-
24070: dassa, kun hallitsija vahvistaessaan eduskunnan päätöksen,
24071: jonka kautta eduskunta on hyväksynyt hallitsijan oman,
24072: sille antaman armollisen esityksen, tekee sen yksin määrää-
24073: millään ehdoilla.
24074:     Tässä yhteydessä ei voi jäädä huomauttamatta, mitenkä
24075: useinmainitun 6 päivänä syyskuuta 1909 annetun armolli-
24076: sen vahvistuksen loppusanat ovat ristiriidassa eduskun-
24077: nan oikeuden kanssa hallitsijan kanssa yhteisesti päättää
24078: uusien rautateiden rakentamisesta. Tosin ei niiden kautta
24079: ole voitu riistää eduskunnalta sen vapaata päätösvaltaa
24080: tässä kohden, mutta niillä lausuttu mielipide, jos sitä aijo-
24081: taan toteuttaa, voi aiheuttaa uusien rautateiden rakentami-
24082: sen lakkaamisen Suomessa, josta Suomelle koituisi arvaa-
24083: matonta vahinkoa.
24084: 78                 1910. -       Anomusmietintö N :o 6.
24085: 
24086:      :J.   V aitionroarutateille postinkuljet1t!.:sesta mak.~ettmHt
24087:                                  lcorvmts.
24088: 
24089:     Alamaisissa kirjelmissä 31 päivältä toukokuuta 1897
24090: ja 14 päivältä kesäkuuta 1906, jotka sisälsivät vastauksen
24091: armollisiin esityksiin kulkulaitosrahastosta, anoivat val-
24092: tiosäädyt, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa har-
24093: kitaksensa, eikö valtionrautateille postinkuljetuksesta
24094: syntyviä kustannuksia olisi korvattava vuosittain siirtä-
24095: mällä yleisestä valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon sen
24096: summan, joksi mainitut kustannukset kohtuuden mukaan
24097: arvioitaisiin. Armollisella määräyksellä 18 päivältä kesä-
24098: kuuta 1907 oikeutti Hallitsija Senaatin yleisestä valtiorahas-
24099: tosta kulkulaitosrahastoon 1907 vuoden alusta alkaen kol-
24100: mena vuotena siirtämään 500,000 markkaa vuosittain apu-
24101: rahana postin kuljettamisesta Suomen valtionrautateillä,
24102: kuitenkin sillä ehdolla, ettei sanottua apurahaa saanut
24103: postilaitoksen menosääntöön merkitä, sekä mainitun ajan
24104: umpeen kuluttua uudestaan tekemään alamaisen esityksen
24105: tämän apurahan uudistamisesta.
24106:     Vastauksessaan 31 päivältä lokakuuta 1907 armolliseen
24107: esitykseen 1908 vuoden kulkulaitosrahastosta huomautti
24108: eduskunta, että sanotulta vuodelta korvaukseksi postin kul-
24109: jettamisesta valtionrautateillä valtiorahastosta menevä
24110: 500,000 markan määrä tuskin vastasi enempää kuin
24111: puolta niistä kustannuksista, mitä postin kuljettami-
24112: nen oli laskettu tuottavan rautateille, ja alamai-
24113: sessa vastauksessaan 26 päivältä lokakuuta 1908 ar-
24114: molliseen esitykseen 1909 vuoden kulkulaitosrahastosta
24115: huomautti eduskunta uudestaan, että sen nähtävästi kovin
24116: alhaisen Iaskemistavan sijaan, jonka mukaan edellämai-
24117: nittu summa oli määrätty, tarkempi laskemisperuste olisi
24118: otettava noudatettavaksi. Tämän johdosta ja kun rautatie-
24119: hallituksen tekemien laskujen mukaan puheenalaiset pos-
24120: tinknljetuksesta koituvat kustannukset, jotka vuonna 1897
24121: oliYat tasaluvuin 488,000 markkaa, olivat vuonna 1906 nons-
24122: 
24123: L------~~~--···-------·-· -- -
24124:                            Liite Il.                        7!:l
24125: 
24126: seet 927,000 ja seuraavana vuonna 1,020,000 markkaan, teki
24127: Senaatti, huomauttaen ettei valtionrautateiden toi-
24128: minnan ja postilaitoksen toiminnan tilit näin ollen
24129: osottaneet oikeata tulosta näiden laitosten todellisista
24130: tuloista ja menoista, 11 päivänä helmikuuta 1909 Keisaril-
24131: liselle Majesteetille alamaisen alistuksen siitä, että vuosina
24132: 1910-1912 yksi miljoona markkaa vuosittain saataisiin
24133: siirtää valtiorahastosta kullmlaitosrahastoon. Tämän se-
24134: naatin esityksen suvaitsi Keisarillinen Majesteetti 28 päi-
24135: vänä toukokuuta 1909 jättää varteenottamatta.
24136:     Kesäkuun 23 päivänä 1909 teki Senaatti asiasta uuden
24137: alamaisen esityksen. Senaatti osotti, mitenkä valtionrau-
24138: tateille postinkuljetuksesta maksettu korvaus ei läheskään
24139: vastannut siitä aiheutuneita menoja, jota vastoin postilai-
24140: toksen tulot olivat antaneet huomattavan ylijäämän val-
24141: tiorahaston hyväksi, niin ettei valtiorahastoa siis olleet
24142: ensinkään rasittaneet mitkään postilaitoksen takia suori-
24143: tettavat menot, vaan oli se postilaitokselta saanut hyväk-
24144: seen säästön, joka vuonna 1898 oli noussut lähes 500,000
24145: markkaan ja sittemmin vuosi vuodelta kohonnut, ollen
24146:  vuonna 1906 tasaluvuin 1,128,000 markkaa. Kun näin ollen
24147: valtionrautatiet olivat vuosien kuluessa postilaitokselle
24148: suorittaneet melkoisen työn siitä mitään korvausta tulemat-
24149: ta. kulkulaitosrahastoon, ja valtiorahastolla sitä vastoin oli
24150: postilaitoksesta ollut suurta etua, esitti Senaatti, että Hal-
24151: litsija sallisi yleisestä valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon
24152: yhä edelleen 1910 vuoden alusta alkaen kolmen vuoden ai-
24153: kana vuosittain siirtää 500,000 markkaa apurahana postin
24154: kuljettamisesta Suomen valtionrautateillä. Helmikuun 25
24155: päivänä 1910 tapahtuneessa alamaisessa esittelyssä jätettiin
24156: tämäkin ehdotus sillensä.
24157:      Ne perusteet, jotka sekä Suomen eduskunta että Senaatti
24158: olivat esittäneet korvauksen maksamiseksi kulkulaitosra-
24159: hastoon postinkuljetuksesta valtionrautateille aiheutuvista
24160: menoista, olivat jo vaikuttaneet sen, että Hallitsija ylem-
24161: pänä mainitussa määräyksessään 18 päivältä kesäkuuta
24162: 80             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
24163: 
24164: 1907 oli oikeuttanut Senaatin e1 ainoastaan siirtä-
24165: maan 500,000 markan suuruisen vuotuisen apura-
24166: han valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon kolmen vuo-
24167: den aikana, vaan sen lisäksi määräajan umpeen kuluttua
24168: uudestaan tekemään alamaisen esityksen tämän apurahan
24169: uudistamisesta. Hallitsija oli siten periaatteelliseti rat-
24170: kaissut asian eduskunnan toivomaan suuntaan. Mutta Mi-
24171: nisterineuvoston vaikutus on sittemmin tässä asiassa ai-
24172: kaapsaanut muutoksen. On asetuttu sille kannalle, että
24173: valtiorahaston varoja on mikäli mahdollista varattava n. k.
24174: yleisvaltakunnallisiin tarkoituksiin, eikä sitä seikkaa, että
24175: kulkulaitosrahasto, jonka varojen käyttämiseen vaadi-
24176: taan eduskunnan suostumus, sen kautta joutuu kärsimään,
24177: ole tämän rinnalla otettu huomioon.
24178: 
24179: 
24180:                   L   EI"iniiisiii toimenpiteitä.
24181: 
24182:     Yksityiskohtaisesti tarkastettaessa niitä toimenpiteitä,
24183: joihinka se järjestelmä, mikä Suomen valtiotaloudessa on
24184:  viime aikoina tullut käytäntöön sittenkun Ministerineu-
24185: vosto on ruvennut siihen vaikuttamaan, astuu näkyviin, että
24186: tämä vaikutus on synnyttänyt mitä haitallisinta viivytystä,
24187: sekaannusta ja ristiriitoja Suomen valtiotalouden hoidossa.
24188:     Ne suuret erät, yhteensä noin 47 miljoonaa markkaa,
24189: joita kahden vuoden kuluessa 1908 vuoden alkupuolelta
24190: lukien on valtakunnanrahastoon Suomen valtiovaroista
24191: suoritettu ja joista ainoastaan 20 miljoonaa markkaa on
24192: maksettu Suomen eduskunnan suostumuksella, mutta loput
24193: ilman eduskunnan suostumusta sinne siirretty Hallitsijan
24194: käskystä, eivät ole saattaneet olla vaikuttamatta hyvin häi-
24195: ritsevästi valtion talouteen. Tämän ohessa on tapahtunut
24196: sellaisten vuosimenojen, niinkuin kenraalikuvernöörinkans-
24197: lian, Suomen valtiosihteerinviraston ja painoasiain ylihalli-
24198: tuksen vuosirahain, lisääminen sekä erinäisten eläkerahain
24199: myöntäminen, joita on pidettävä aivan tarpeettomina. ·Eri-
24200:                           Liite II.                         81
24201: 
24202: tyisesti huomattava on vuosimaksujen lisääminen kenraali"
24203: kuvernöörinkansliaa varten.
24204:      Tarkastaessaan kertomusta valtiovarain hoidosta lau-
24205: sui 1907 vuod~n valtiopäivien valtiovarainvaliokunta vali-
24206: tettavaksi, ettei kenra,alikuvernöörinkanslialle vuonna 1904
24207: vahvistettua vuosirahansääntöä vielä oltu muutettu. Sano-
24208: tun valiokunnan käsityksen mukaan oli silloisen kenraali-
24209: kuvernöörin alottoosta herätetty kysymys kenraalikuver-
24210:  nöörinkanslian kustannusten alentamisesta 100,000 markalla
24211:  pian toteutettava ja sitä paitsi otettava harkittavaksi, eikö
24212:  mainittuja kustannuksiaolisivieläkinalennettava. Eduskunta
24213:  hyväksyi valtiovarainvaliokunnan lausunnon asiassa,kiinnit-
24214:  täen sen johdosta että se aika, joksi kenraalikuvernöörin-
24215:  kanslian menosääntö väliaikaisesti oli oleva voimassa, lop-
24216:  pui vuonna 1908, Hallitsijan huomion siihen tilaisuuteen,
24217:  mikä täten tarjoutui sanotun menosäännön alentamiseksi.
24218:      Tästä huolimatta ovat kustannukset kenraalikuvernöö-
24219:  rinkansliasta kasvamistaan kasvaneet. Niinpä laskettiin
24220:  ne vuoden 1909 tulo- ja menoarviossa 321,300 markaksi.
24221:  Tämäkin määrä kasvoi sittemmin sen kautta, että vuoden
24222:  1909 loppupuoliskolla uusi alipäällikön virka perustettiin
24223:  kenraalikuvernöörinkansliaan. Mutta ei tähänkään tyy-
24224:   dytty. Joulukuun 31 päivänä 1909 vahvistettiin korkeim-
24225:  massa paikassa asetus uudesta menosäännöstä kenraaliku-
24226:   vt~rnöörinkanslialle, päättyvä 337,200 markkaan, jonka
24227:   menosaannön tuli astua voimaan 1 päivänä tammi-
24228:   kuuta 1910. Kenraalikuvernöörinkanslia sai väliaik~tisen
24229:   sijasta nyt vakinaisen ja samalla korotetun vuosirahansään-
24230:   nön. Sen mukaan kenraalikuvernöörinkanslian jo ennes-
24231:   tään suurta virkamiesjoukkoa lisättiin vieläkin.
24232:      Allaolevat numerot osottavat, kuinka suuressa määrin sa-
24233:   notun kanslian menot viime vuosikymmenenä ovat nousseet.
24234:   Vuoden 1899 budjetin mukaan tekivät ne 122,600 markkaa;
24235:   1908 vuoden menoarvion mukaan olivat nt:~ 19l,325 mark-
24236:   ku. mutta •dtion tilinpäätölttlen mukaan nousiv:M. ·ne to-
24237:   dellisuudessa· 248,~92 markkaan 68 penniin. Vood~n 1'M8
24238:                                                         6
24239: 82             1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
24240: 
24241: budjetissa arvioitiin kustannukset kansliasta 293,000 mar-
24242: kaksi. Seuraavan vuoden menoarviossa ne oli otettu
24243: 321,300 markaksi, johon lisäksi tuli 65,500 markkaa vir-
24244: kamiehille erityisiä toimia varten kenraalikuvernöörin
24245: luona. Nyt kuluvan vuoden alusta tekivät vuosimenot
24246:  kenraalikuvernöörinkansliasta edellämainitun uuden me-
24247: nosäännön mukaan 337,200 markkaa, johon summaan ei
24248: myöskään ole luettu erityisiä toimia varten kenraalikuver-
24249:  nöörin luona asetettujen ~irkamiesten palkkoja, jotka nouse-
24250:  vat 87,000 markkaan. Tämä suuri vuosimeno ei ole oikeassa
24251: suhteessa kanslian tehtäviin nähden. Sitä paitsi vallitsee
24252: tässä suomalaisessa virastossa yhä edelleen se laiton asian-
24253: tila, että kanslian virkamiehet miltei kaikki ovat henkilöitä,
24254:  jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Eduskunta ja Senaatti
24255: ovat eri kertooja Hallitsijalta anoneet toimenpidettä tämän
24256: laittomuuden oikaisemiseksi, mutta tuloksetta.
24257:     Toiselta puolen on poistettu menoeriä, joiden tarve
24258: maan oloihin perehtyneelle on ilmeinen. Kun esimerkiksi
24259: valtion tulojen kartuttaminen valtiolaitoksen omistamista
24260: metsäalueista on vaatinut lisääntyviä menoja metsähoidolli-
24261: sia tarpeita varten, ehdotti Senaatti 1909 vuoden tulo- ja me-
24262: noarvioon otettavaksi 250,000 markan lisäyksen puheena
24263: olevaan tarkoitukseen. V ahvistetussa 1909 vuoden meno-
24264: säännössä on tämä erä pysytetty 1908 vuoden määrässä
24265: eli 550,000 markassa, joka summa oli 1909 vuoden todellisia
24266: menoja pienempi, nämät kun nousivat tasaluvuin 883,000
24267: markkaan.
24268:     Erehdyksiä, jotka ilmeisesti ovat johtuneet tietämättö-
24269: myydestä asiain aikaisemmista vaiheista tai voimassa ole-
24270: vista säännöksistä, on erittäinkin 1909 vuoden valtion tulo-
24271: ja menosääntöä vahvistettaessa tapahtunut. Niin poistet-
24272: tiin Hallitsijan ennen antamain päätösten kautta vakuu-
24273: tetnt. määräaikaiset apurahat suomalaisen kirjallisuuden
24274: edistämiseksi 50,000 markkaa ja Kansan Näyttämön kan-
24275: naHaroiseksi 20,000 markkaa. - Hallitsijan vahvistamassa
24276: julistuksessa 12 päivältä syyskuuta 1900, koskeva muutet-
24277:                            Liite II.                        83
24278: 
24279: tuja määräyksiä käsityöläiskouluista, on käsityöläisten am-
24280: mattiopetusta varten asianmukaisesti perustettujen alem-
24281: pien ja ylempien ammattikoulujen sekä Helsingissä olevan
24282: taideteollisuuden keskikoulun kannatnkseksi vakuutettu
24283: valtion apurahoja julistuksessa määrättyjen pernstusten
24284: mukaan. Samoin on asetuksessa 28 päivältä tammikuuta
24285: 1904 asianomaisella luvalla kauppaopetusta varten perus-
24286: tettujen oppilaitosten voimassa pitiimiseksi vakuutettu val-
24287: tion apurahoja asetuksessa olevain säännösten mukaan, ja
24288: on Suomen Senaatti saanut Hallitsijan käskyn mainittuja
24289: apurahoja varten ottamaan kunkin vnoden menosääntöeh-
24290: dotuksiinsa tarvittavat rahamäärät. Tästä huolimatta
24291: alennettiin Senaatin vuodeksi 1909 ehdottamat määrärahat
24292: yllämainittuja ammattikouluja ja kauppaoppilaitoksia
24293: varten vastasanotun vuoden budjettia vahvistettaessa
24294: 1908 vuoden menosääntöön otettuihin määriin, jotka olivat
24295: 1909 vuoden todellisia menoja melkoisesti pienemmät.
24296:     Asian aikaisempain vaiheiden puuttuvasta tuntemuk-
24297: sesta tai ymmärtämisestä johtunee myöskin seuraava rat-
24298: kaisu: Vuonna 1863 määrättiin Hallitsijan päätöksellä, että
24299: silloin otetusta 3 miljoonan markan valtiolainasta oli muo-
24300: dostettava eri rahasto, josta oli annettava lainoja viljan
24301: maahantuontia varten. Sittemmin määrättiin vuonna
24302: 1867, että oli perustettava hätäapurahastoksi nimitettävä
24303: rahasto hätää kärsivän väestön avustamista varten. Hätä-
24304: apurahastosta, johon siirrettiin mainitun lainarahaston va-
24305: rat, annetaan lainoja Senaatin eri tapauksissa tekemäin pää-
24306: tösten mukaan. Vuonna 1902 maassasattuneenkadonjohdosta
24307: annettiin samana ja seuraavana vuonna hätäapurahastosta
24308: suuri määrä lainoja, jota varten Keisarillisen Majesteetin
24309: armollisella luvalla valtiorahastosta lainana siirrettiin hätä-
24310: apurahastoon 1 lj2 miljoonaa markkaa, ehdolla että tämä
24311: laina suoritettaisiin takaisin valtiorahastoon sittenkun vas-
24312: taava määrä hätäaputarkoituksiin annetuista lainoista olisi
24313: hätäapurahastoon takaisin maksettu. Jo vuonna 1903 suo-
24314: ritettiin lainamäärä§tä takaisin 500,000 markkaa) jotenka
24315: 84            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
24316: 
24317: valtiorahaston saatava hätäapurahastosta tuli olemaan ta-
24318: san 1 miljoona markkaa. Perintöruhtinaan Cesarevitshin
24319: Aleksei Nikolajevitshin syntymän johdosta 12 päivänä
24320: elokuuta 1904 antoi Keisarillinen Majesteetti saman kuun
24321: 24 päivänä Valtakunnalle annollisen julistus- ja armahdus-
24322: kirjan, jossa Suomeen nähden määrättiin, paitsi muuta, että
24323: niiden apulainain alkuperäisestä määrästä, jotka rahoina,
24324: jyvinä tai jauhoina olivat myönnetyt kadon kohtaamille
24325: paikkakunnille eivätkä ennen Perintöruhtinaan syntymisen
24326: päivää olleet takaisinmaksetut, annetaan yksi neljäsosa an-
24327: teeksi. Julistus- ja armahduskirjan nojalla annettiin hätä-
24328: apurahaston saatavista veiailisille anteeksi tasaluvuin373,000
24329: markkaa. Kun hätäapurahaston pääoma siten oli vähenty-
24330: nyt, teki Senaatti 16 päivänä kesäkuuta 1909 Hallitsijalle
24331: alamaisen alistuksen, että valtiorahaston saatavasta hätä-
24332: apurahastolta määrättäisiin lyhennettäväksi äskenmainittu
24333: määrä 373,000 markkaa. Lokakuun 7 päivänä samana
24334: vuonna tapahtuneessa alamaisessa esittelyssä on Hallitsija
24335: nähnyt hyväksi jättää Senaatin alistuksen sikseen.
24336:     Hyväntekeväisiin, sivistyksellisiin ja yleishyödyllisiin
24337: tarkoituksiin ehdotettuja valtion apurahoja, jotka yhteen-
24338: sä nousevat verrattain pieniin summiin, on useinmainittua
24339: 1909 vuoden budjettia vahvistettaessa poistettu taimyönnetty
24340: ainoastaan yhdeksi vuodeksi, jättäen erinäiset ehdotukset
24341: apurahain antamisesta useammaksi vuodeksi uudestaan
24342: harkittaviksi 1910 vuoden tulo- ja menoarviota järjestet-
24343: täessä. Samoin on joko hyljätty tai toistaiseksi ratkaise-
24344: matta jätetty Senaatin erikseen tekemiä alistuksia tarpeel-
24345: listen määrärahain myöntämisestä useammaksi vuodeksi
24346: perättäin. Tätä menettelytapaa kuvaa esim. se ratkaisu,
24347:  joka syyskuun 6 päivänä 1909 tapahtui Senaatin alamaisen
24348: alistuksen johdosta, että yksityiskoulujen opettajain eläke-
24349: rahastoon saataisiin valtiovaroista kymmenen vuoden ai-
24350: kana vuodesta 1910 alkaen suorittaa 20,000 markan suurui-
24351: nen apuraha vuodessa. Hallitsija määräsi, ettn Senaatin
24352: tulee joka kerran kuin Suomen tulo~ ja menoarviota Yal-
24353:                             Liite Ii.
24354: 
24355: mistetaan kymmenen vuoden aikana vuodesta 1910 alkaen
24356: ottaa seikkaperäisesti harkittavakseen puheena olevaan tar-
24357: koitukseen pyydetyn rahanmyönnytyksen mahdollisuus.
24358: Maaliskuun 18 päivänä 1909 teki Senaatti alamaisen alis-
24359: tuksen, että Oulun väliaikaisen teollisuuskoulun voimassa-
24360: pitämiseksi seuraavan lokakuun 1 päivästä alkaen toistai-
24361: seksi myönnettäisiin 19,000 markan vuotuinen määräraha.
24362: Kesäkuun alussa samana vuonna ilmoitettiin Senaatille,
24363: että Hallitsija oli jättänyt asian avoimeksi ja käskenyt Se-
24364: naatin vuosittain maan tulo- ja menoarvion yhteydessä
24365: anoa koulun määrärahan pitentämistä mikäli valtiovarat
24366: siihen riittävät. Kun 1909 vuoden menosääntö, johonka
24367: tarpeelliset varat koulua varten sitten otettiin, vahvistet-
24368: tiin vasta tammikuussa 1910, täytyi Senaatin määrätä kou-
24369: lun tarvitsemat varat syksyllä 1909 ennakkomaksuna suo-
24370: ritetta viksi.
24371:     Se epävarmuus, joka tällaisesta menettelystä syntyy
24372: asianomaisten laitosten taloudellista pohjaa järjestettäessä,
24373: on sitä laatua, että laitos joko täytyy lakkauttaa tai alot-
24374: teesta sen toteuttamiseksi luopua taikka asettaa se väliai-
24375: kaiselle kannalle, jossa mikään kehitys ei ole mahdollinen.
24376:     On myöskin pyydettyjä valtion määrärahoja joko myön-
24377: netty sillä ehdolla, että valtiorahaston tila asianomaisena
24378: vuotena sallii niiden maksamisen, tai sellaisia anomuksia
24379: hyljätty, vaikka valtiovarain käyttäminen asianomaisiin
24380: tarkoituksiin on anomuksia ratkaistaessa tunnustettu tar-
24381: peen vaatimaksi tai maalle hyödylliseksi. Hylkäämisen
24382: syyksi on silloin ilmoitettu valtiorahaston varojen puute.
24383: Näin on tapahtunut esim. seuraavissa tapauksissa:
24384:     Huhtikuulla 1909 Senaatti teki alamaisen ehdotuksen,
24385: että hevoshoidon edistämiseksi myönnetty vuotuinen mää-
24386: räraha korotettaisiin 160,000 markasta 200,000 markkaan
24387: asti vuodessa. Asiata seuraavan heinäkuun 23 päivänä esi-
24388: teltäessä on Hallitsija katsonut periaatteellisia esteitä ei ole-
24389: van Senaatin esityksen hyväksymiselle, mutta on Hänen
24390: Majesteettinsa määrännyt, että kysymyksen ratkaisu lmiten-
24391:                     1910, -   Anomusmietintö N :o 6,
24392: 
24393:  kin lykätään toistaiseksi Senaatin ehdottaman toimenpiteen
24394:   aiheuttamain kalliiden kustannusten takia.
24395:      Senaatin alamaisen esityksen johdosta, että oman talon
24396:  rakentamiseksi tyttökoululle Sortavalassa myönnettäisiin
24397:  242,000 markan määräraha, josta 100,000 markkaa olisi
24398:  käytettävä vuonna 1909 ja loput 142,000 markkaa vuonna
24399:  1910, on Hallitsija toukokuun 14 päivänä 1909 määrännyt,
24400:  että 242,000 markan summa saadaan tarkoitukseen käyttää
24401:  kun raha-asema sen sallii ja ehdolla, että kunakin vuonna
24402:  siihen käytettävät varat otetaan vuoden menoarvioon.-Al-
24403:  kupuolella tammikuuta 1910 on Hallitsija sitä vastoin ,tällä
24404:  kertaa" hyljännyt senaatin tekemän esityksen korkeintaan
24405:  117,900 markan myöntämisestä Turun suomenkielisen tyt-
24406:  tökoulun talon laajentamiseksi.- Samaan aikaan on Hallit-
24407:  sija, Kenraalikuvernöörin ja Ministerineuvoston ehdotuk-
24408:  sesta, ,tällä kertaa" hyljännyt Senaatin 12 päivänä loka-
24409:  kuuta 1909 tekemän alamaisen esityksen, jossa senaatti il-
24410:  moittaen, että Saimaan kanava sekä kasvavan liikkeen
24411:  että vanhentumisen vuoksi aivan välttämättömästi olisi
24412:  korjattava ja laajennettava, oli ehdottanut, että kanavan
24413:  aliosan laajentamiseksi myönnettäisiin 1,226,000 markan
24414:  määräraha, josta 400,000 markkaa saataisiin ottaa 1910
24415:  vuoden menoarvioon. Hallitsija on kuitenkin käskenyt,
24416:  että kysymys kanavan aliosan laajentamisesta on otettava
24417:  kaikinpuolisesti harkittavaksi 1910 vuoden valtion meno-
24418:  arviota valmistettaessa.
24419: 
24420: 
24421:      Myöskin v a 1 t i o n t u 1 o j e n h o i ta m i s e s s a on
24422:   viime aikoina ilmennyt laittomuutta ja laiminlyöntiä. Ase-
24423:   tuksella 30 päivältä joulukuuta 1909 määräsi Hallitsija, Se-
24424:   naatin esityksestä, jota Kenraalikuvernööri ja Ministerineu-
24425: . vosto olivat kannattaneet, että ,koska Suomen eduskun-
24426:   nan 1) hyväksymät ehdotukset uusiksi armollisiksi asetuksik-
24427: 
24428:      1)   1909 vuoden toisilla valtiopäivillä.
24429:                              Liite II.                          87
24430: si siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
24431: on suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä, suos-
24432: tuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta, kuin myös
24433: leimasuostunnasta eivät ole vahvistetut, ovat sanot-
24434: tu vero ja suostunnat suoritettavat 1 päivästä tam-
24435: mikuuta 1910 sitä. ennen voimassa olleiden perusteiden
24436: mukaan sovelluttamalla niitä periaatteita, jotka säädetään
24437: 46 § :ssä Ruotsin Hallitusmuodossa vuodelta 1772." Täten
24438: perustuslain vastaisesti aikaansaatua tilaa, jonka oikeudelli-
24439: nen luonne on valaistu lii•tteessä I (siv. 37 ja seur.), kesti tam-
24440: mikuun 21 päivään 1910, jolloion Hallitsija määräsi mainitut
24441: perustuslain vastaisesti aikaansaatua tilaa kesti tammi-
24442: kuun 21 päivään 1910, jolloin Hallitsija määräsi mainitut
24443: verot kannettaviksi eduskunnan päätösten mukaisesti. Kun
24444: eduskunta oli puheena olevia veroja korottanut yli 1909
24445: vuoden määrien, on siten syntynyt vähennys 1910 vuoden
24446: valtiotuloihin näistä tuloeristä, jotka eduskunta laskelmas-
24447: saan suostuntavarojen tarpeesta 1910 vuoden varsinaisten
24448: valtiotulojen lisäksi oli ottanut huomioon. Ainakin leima-
24449: suostunnan ja paloviina veron kantamisessa on sattunut. ta-
24450: pauksia, joissa puheena olevan väliaikaisen asetuksen no-
24451: jalla on suoritettu vähemmän veroa, kuin mitä eduskunta
24452: oli vuodeksi 1910 säätänyt. Mietinnössään armollisen esi-
24453: tyksen johdosta paloviinaverosta on valtiovarainvaliokunta
24454: näillä valtiopäivillä osottanut, että väliaikaisen verojärjes-
24455: telyn kautta aikaansaatu vähennys paloviinaverosta saata-
24456: vasta valtiotulosta jo tiedetään tekevän lähes 200,000 mark-
24457: kaa.
24458:     Asetuksilla 28 päivältä joulukuuta 1907 sahausmaksun
24459: suorittamisesta Suomessa, sekä vientitullin maksamisesta
24460: sahahirsistä ja muista sahaamattomista jykevämmistä ja
24461: pienemmistä Suomen puutavaroista määrättiin, että edel-
24462: leen oli vuosina 1908 ja 1909 Suomesta ulkomaille vietäessä
24463: sahatuotteita sekä jalostamatonta jykevää ja pienem-
24464: pää puutavaraa siitä kruunulle suoritettava asetuksissa
24465: säädetty vientitulli. Eduskunnalle vuonna 1909 annetun
24466: 88            1910. -   Attomttsmietint.ö N :o 6.
24467: 
24468: hallituksen arviolaskun mukaan olisi valtion tulo tästä
24469: vientitullista vuonna 1910 oleva tasaluvuin lähes 1,300,000
24470: markkaa. Vasta tammikuussa tänä vuonna lähetti Se-
24471: naatti Hallitsijalle ehdotuksen mainittuin asetusten
24472: voimassaolon pitentämisestä toistaiseksi. Viime huhtikuun
24473: 19 päivänä on Suomen Asetuskokoelmassa julkaistu Hallit-
24474: sijan suostumus Senaatin mainittuun esitykseen. Aikaisen
24475: kevääntulon takia oli vuoden purjehduskausi kuitenkin sillä
24476: välin jo alkanut ja maasta viety ulkomaille puutavaraa il-
24477: man että edellämainitusta syystä vientitullia siitä on voitu
24478: kantaa.
24479:                            Liite Jt.                        89
24480: 
24481: 
24482: 
24483: 
24484:                          Luettelo
24485:   erinäisistä Suomen raha-asioita koskevista halli-
24486:        tuksen tomenpiteistä, varsinkin mikäli
24487:             koskee 1909 vuoden budjettiä.
24488: 
24489: A. Suomen eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä kansa-
24490:     koululaitosta ja eräitä muita sivistystarkoituksia varten
24491:             vuodeksi 1909 myöntämiii määrärahoja.
24492: 
24493:     1) Kansakoulubudjetista vuodeksi 1909 eduskunnalle
24494: annettuun armolliseen esitykseen havaintovälineiden hank-
24495: kimiseksi maalaiska.nsakouluihin ja. kansanopistoihin ote-
24496: tun 80,000 markan määrärahan oli eduskunta päättänyt
24497: korotettavaksi 30,000 markalla.
24498:     2) Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Keisarillisessa
24499: Aleksanterin Yliopistossa kansakoulujen opettajistolle
24500: vuodeksi 1909 armollisessa esityksessä ehdotetun 45,000
24501: markan määrärahan oli eduskunta päättänyt 15,000 mar-
24502: kalla korotettavaksi.
24503:     3) Samoin oli eduskunta korottanut hallituksen eh-
24504: dottaman 150,000 markan määrärahan vuodeksi 1909
24505: koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille
24506: 50,000 markalla.
24507:     4) Kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi näi-
24508: den opistojen vähävaraisilla oppilaille armollisessa esi-
24509: tyksessä vuodeksi 1909 varatun 200,000 markan määrä-
24510: rahan oli eduskunta. korottanut 75,000 markalla.
24511:     5) Raittiustyön kannattamiseksi esitettyyn 20,000
24512: markan määrärahaan oli eduskunta vuodeksi 1909 li-
24513: sännyt 50,000 markkaa.
24514: 90              1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
24515: 
24516:      6) Luentokurssien kannattamiseksi oli hallitus armol-
24517:  lisessa esityksessä ehdottanut vuonna 1909 käytettäväksi
24518:  25,000 markkaa, mutta eduskunta lisäsi &iihen toisen ver-
24519:  ran eli 25,000 markkaa.
24520:      7) Omasta puolestaan oli eduskunta päättänyt 1909
24521:  vuoden kansakoulubudjetin yhteydessä valtion tulo- ja
24522:  menoarvioon otettavaksi: 50,000 markan määrärahan maa-
24523: laiskirjastojen avustamiseksi; 100,000 -markan määrä-
24524: rahan köyhien kansakoulunoppilasten- ravitsemiseen ja
24525: va.atettamiseen; sekä 30,000 markka.a."~työväenopistojen
24526: avustamiseen. ·
24527:      Kaikista kohdissa 1-7 mainituista lisä- ja uusista
24528: määrärahoista on Hallitsija 29 päivänä syyskuuta 1909
24529: määrännyt, että niitä ei ole saman vuoden tulo- ja meno-
24530: arviossa huomioon otettava. Senaatin ehdotuksesta sal-
24531: littiin kuitenkin 1909 vuoden tulo-ja menoarviota vah-
24532: vistettaessa tammikuun 21 päivänä 1910, että yleisen
24533: valtiorahaston varoista saadaan, samoin kuin ennenkin,
24534: kahdelle raittiuden edistämistä tarkoittavalle seuralle
24535: antaa yhteensä 35,000 markan apuraha. Täten jäi kor-
24536: jaamatta se entinen epäkohta, että raittiustyön edistä-
24537: miseksi suoritettavat määrärahat valtion tileissä esiinty-
24538: vät kahden eri pääluokan menoina. Eduskunnan päätös
24539: tarkoitti, paitsi 15,000 markan lisäystä, saada ka.ikki
24540: raittiustyötä varten käytettävät valtiovarat kootuiksi
24541: yhdeksi määrärahaksi.
24542: 
24543: 
24544: B. Suomen senaatin ehdottamia määrärahoja, joita ei ole 1909
24545:   vuoden budjettia vahvistettaessa hyväksytty siihen otettaviksi.
24546: 
24547:      1. Määrärahoja sivistystarkoituksia ja taidetta varten.
24548: 
24549:    8) Uudelle suomalaiselle yhteiskoululle Helsingissä
24550: ehdotti senaatti annettavaksi sen entiseen kannatusapuun
24551: 2,000 markan vuotuisen lisäyksen vuosiksi 1909-1912.
24552: Ehdotus hyljättiin 1909 vuoden valtion tulo- ja menoar-
24553: viota 21 tammikuuta 1910 armossa va.hvistettaessa.
24554:                          Liite II.                      91
24555:      9) Hangon kaupungin voimassapitämälle ruotsinkieli-
24556: selle yhteiskoululle:~ehdotti senaatti yhtä rinnakkaisluok-
24557: kaa varten a.nnettava.ksi 2,500 markan vuotuinen valtion
24558: lisäapura.ha, lukien 1 päivästä syyskuuta. 1908 aina 1911
24559: vuoden loppuun asti. Marraskuun 30 päivänä 1908 myönsi
24560: Hallitsija puheena. olevan lisämäärärahan saman vuoden
24561: loppuun asti, mutta 1909 vuoden tulo- ja. menoarviota
24562: va.hvistettaessa yllämainittuna päivänä. poistettiin lisä-
24563:  apuraha viimeksimairtittua vuotta varten.
24564:      10} Hämeenlinnan ruotsinkielisen yhteiskoulun kol-
24565: mea ylintä. luokkaa. varten ehdotettu 6,000 markan vuo-
24566: tuinen valtion apuraha kolmeksi vuodek&i, lukien 1 päi-
24567: västä syyskuuta 1908, myönnettiin a.rmossa. 30 päivänä
24568: marraskuuta 1908 saman vuoden loppuun asti. Kun
24569: 1909 vuoden valtion tulo- ja. menoarvio vahvistettiin,
24570: poistettiin siitä samaa vuotta. varten ehdotettu sanottu
24571: apuraha. Sen johdosta on senaatti maaliskuun 10 päivänä
24572: 1910 tehnyt Hallitsijalle uuden alamaisen esityksen pu-
24573: heena oleva.n apurahan myöntämisestä vuodeksi 1909.
24574:     ll} Lahden yhteiskoulun yhden rinna.kkaisluokan voi-
24575: massapitämiseksi ehdotti senaatti 2,500 markan valtion
24576: vuotuista lisäapurahaa, lukien syyskuun 1 päivästä 1908
24577: aina 1912 vuoden loppuun. Tästä myönnettiin armossa
24578: vuoden 1908 osuus, mutta hyljättiin budjettia vahvis-
24579: tettaessa lisäapuraha vuodeksi 1909, jonka tähden se-
24580: naatti viime maaliskuussa on tehnyt uuden alamaisen
24581: alistuksen apurahan myöntämisestä koululle vuodeksi
24582: 1909.
24583:     12} Kotkan suomenkieliselle yhteiskoululle oli kolmea
24584: ylintä luokkaa. varten ehdotettu annetta.va.ksi 1,000 mar-
24585: kan vuotuinen lisäapuraha luokkaa. kohti vuosiksi 1909-
24586: 1912, mutta. hyljättiin tämä ehdotus 1909 vuoden valtion
24587: tulo- ja. menoarviota vahvistettaessa.
24588:     13} Kristiinankaupungin ruotsinkieliselle yhteiskou-
24589: lulle oli senaatti ehdottanut kolmen ylimmän luokan voi-
24590: ma.ssa.pitämiseksi 6,000 markan vuotuista valtioapua lu-
24591: kien syyskuun alusta vuonna 1908 aina. 1912 vuoden lop-
24592: 92           1910. -   Anomusmietintö N :o ti.
24593: 
24594: puun. Tä.stä..,apurahasta on myönnetty 1908vuodenosuus,
24595: mutta hyljä.tty seuraavaksi vuodeksi ehdotettu määräraha.
24596: Senaatti on sen johdosta viime maaliskuun lO päivänä.
24597: tehnyt uuden alamaisen alistuksen vuodeksi 1909 ehdo-
24598: tetun apurahan myöntämisestä..
24599:     14) Oulun suomenkieliselle yhteiskoululle~oli Senaatti
24600: ehdottanut myönnettäväksi rinnakkaisosaston voimassa-
24601: pitämiseksi syyskuun alusta 1908 aina 1912 vuoden lop-
24602: puun 2,500 markan vuotuisen valtion apurahan. Tämä-
24603: kin ehdotus on hyväksytty vuodeksi 1908, mutta mikäli
24604: koskee vuotta 1909 hyljä.tty.
24605:     15) Suomen eduskunnan 31 päivänä lokakuuta 1907
24606: tekemän alamaisen anomuksen johdosta oikeutti Hallit-
24607: sija helmikuun 13 päivänä 1908 senaatin valtiovaroista
24608: maksamaan Osakeyhtiölle Kansan Näyttämö työväen-
24609: teaatterin voimassapitämiseksi Helsingin kaupungissa vuo-
24610: tuisen 20,000 markan kannatusavun vuosina 1908, 1909
24611: ja 1910. Määräraha, jonka Uudenmaan läänin kuver-
24612: nööri senaatin käskystä aikanaan on suorittanut vuo-
24613: delta 1909, poistettiin kuitenkin viimeksimainitun vuo-
24614: den tulo- ja menoarviosta sitä armossa vahvistettaessa;
24615: mutta senaatin esityksestä on Hallitsija 25 päivänä viime
24616: maaliskuuta määrännyt, että puheena oleva määräraha
24617: on lisättävä 1909 vuoden menoarvioon.
24618:     16) Vuonna 1907 tehdyn eduskunnan anomuksen joh-
24619: dosta oli Hallitsija 17 päivänä huhtikuuta. 1908 suvain-
24620: nut sallia, että Suomen yleisistä varoista on suomenkieli-
24621: sen kirjallisuuden kohottamiseksi vuotuisesti kolmen
24622: vuoden aikana, vuodesta 1909 alkaen, suoritettava 50,000
24623: markkaa. Tämä. määräraha, jonka Uudenmaan läänin
24624: kuvernööri jo on suorittanut vuosilta 1909 ja 1910 Suoma-
24625: laisen kirjallisuuden seuralle, poistettiin 1909 vuoden
24626: valtion tulo- ja menoarviota va.hvi&tettaessa, mutta on
24627: Hallitsija 25 päivänä. viime maaliskuuta suostunut siihen,
24628: että määräraha lisätään 1909 vuoden menoarvioon.
24629:     17) Tammikuun 29 päivänä 1908 senaatti oikeutti me-
24630: teorologisen keskuslaitoksen seuraavan kesäkuun 1 päi-
24631:                         Liite II.                      93
24632: 
24633: västä vuokraamaan itselleen välttämättömän tarpeen
24634: vaatima.ksi osotetun lisähuoneiston sekä ehdotti lisämeno-
24635: arviossa vuodeksi 1909, että huoneiston vuokra.usta. var-
24636: ten sallittaisiin mainitun laitoksen menosääntöön ottaa,
24637: 1,300 markan vuotuinen määräraha.. Keisarillinen Ma-
24638: jesteetti myönsikin marraskuun 30 päivänä 1908 ta,rkoi-
24639: tusta varten kesäkuun 1 päivästä 1908 saman vuoden lop-
24640: puun 758 markan 33 pennin määrärahan, mutta. vuodeksi
24641: 1909 tarvittava määräraha poistettiin saman vuoden tulo-
24642: ja menoarviota vahvistettaessa..
24643:     18) Koska sen huoneiston omistaja, johon valtion kan-
24644: satieteelliset kokoelmat on sijoitettu, oli 1,000 mP.rkalla
24645: korottanut vuokraa. huoneistosta kesäkuun 1 päivästä
24646: 1908 alkaen, ehdotti senaatti lisämenoarviossa vuotta
24647: 1909 varten, että arkeologisen toimikunnan vuosirahan-
24648: säännössä oleva vuokramääräraha korotettaisiin 1,000
24649: markalla vuodessa., lukien mainitusta päivästä eteenpäin.
24650: Marraskuun 30 päivänä samana vuonna hyväksyi Hal-
24651: litsija ehdotuksen mikäli koski vuotta 1908, mutta 1909
24652: vu oden budjettia vahvistettaessa poistettiin tarkoitusta
24653: varten siksi vuodeksi otettu erä.
24654:      19) Yhdistykselle Viborgs Konstvänner, job Hallit-
24655: sijan suostumuksella jo oli pitemmän aikaa nauttinut 3,000
24656: markan vuotuista valtioapua piirustuskoulun voimassapi-
24657: tämistä varten Viipurin kaupungissa, myönsi sena.atti
24658: käyttövaroistaan vuodeksi 1908 jatkettua valtioapua
24659: 3,000 markkaa sekä sitä paitsi 500 markan apurahan käsi-
24660: työläisiä varten järjestettäviä taideteollisuusoppijaksoja
24661: varten. Lisämenoarviossa"'vuodeksi 1909 sekä sit.ten 1909
24662: vuoden budjetisse, ehdotti' senaatti, että puheena olevi~.
24663: tarkoituksia varten yhdistykselle edelleen vuosiksi 1909-
24664: 1912 myönnettäisiin 4,000 markan vuotuinen e,pure,ha.
24665: Budjettia va.hvistettaessa on määräraha poistettu. Tä-
24666: män johdosta on senaatti viime maaliskuun 10 päivänä
24667: tehnyt Hallitsijalle alamaisen a.listuksen, että puheena-
24668: oleva apuraha sf!.ataisiin suorittaf!. vuod.ehr. 1909 sekä
24669: ottaa myöskin 1910 vuoden tulo· ja menoarvioon.
24670: 94            1910. -   Anomusmietiutö N :o 6.
24671: 
24672:      20) Vuotta 1909 varten valmistamassaan ·lisämenoar~
24673:  viossa senaatti ehdotti, että yhdistyksen >>Föreningen till
24674:  förmån för döfstumma>> Helsingissä olevalle haaraosas-
24675:  tolle myönnettäisiin kuuromykkäin- sokeiden ja kuuro-
24676:  mykkäin- tylsämielisten koulukotia varten 6,500 mar-
24677:  kan vuotuinen valtioapu viiden vuoden ajaksi, lukien
24678:  vuodesta. 1909,tsekä tämän koulukodin perustamiskustan-
24679:  nuksia varten kerta kaikkiaan 2,000 markkaaT jB, 500
24680:  markan määräraha kodin johtajattareksi aijotun henki-
24681:  lön opintomatkaa varten. Tämän· ehdotuksen mikäli
24682:  koski mainittuja kertamäärärahoja hyväksyi Hallitsija.
24683: marraskuun 30 päivänä 1908, ja otti Senaatti sen johdosta
24684:  1909 vuoden budjettiin sekä nämät kertamäärärahat että
24685: ehdotetun 6,500 marks,n vuosiapurahan. Budjettia, VB,h-
24686:  vistettaessg poistettiin kuitenkin viimeksimainittu erä.
24687: Viime helmikuun 17 päivänä on senaatti tehnyt Hallitsi-
24688: jalle a~iasta uuden alamaisen alistuksen, anoen että 6,500
24689: markan määräraha saataisiin tarkoitusta varten ottaa
24690:  1910 vuoden budjettiin, jos valtiorahaston tila sen sallii.
24691:      21) Koulutoimen ylihallituksen esityksestä ehdotti se-
24692: naatti lisämenoarviosse, vuodeksi 1909, että käsityötaidon
24693: edistämiseksi maalaiskansakoulujen opetuksesse, va.ra.ttu
24694: määräraha 13,000 markkaa, joka jo usee.mpana, vuotena
24695: oli osottautunut riittämättömäksi, korotettaisiin 25,000
24696: markkaan vuodessa. Kun Hallitsija, ei ottanut ehdotusta
24697: ratkaistakseen, otti sem.atti, koulutoimen ylihdlituksen
24698: asiasta tekemän uuden esityksen johdosta, ehdotukseensr.
24699: 1909 vuoden tulo- ja menoarvioksi tarkoitusk, varten
24700: 33,00<):markan määrärahan. Budjettia~~vahvistettP,essa on
24701: tämä 'määräraha kuitenkin jätetty entiselleen, 13,000
24702: markan suuruiseksi. Sen jälkeen on senaatti 'tehnyt Hal-
24703: litsijalle alamaisen alistuksen, että,-vuotta:;;)909Tvarten
24704: saataisiin yli budjetin käyttää kansakouluje~ käsityöope-
24705: tuksen hyväksi 20,000 markkaa sekä että'191o·vuoden
24706: valtion tulo- je, menoarvioon saataisiin tark~itusta varten
24707: ottaa 33,000 markan suuruinen määrärahe..
24708:                          Liite II.                      95
24709: 
24710:     22) >>Finlands allmänna svenska folskollärareförbund>>
24711: niminen yhdistys oli anonut, että kustantamansa aika-
24712: kauskirjan >>Tidskrift för folkskolan» laajentamista varten
24713: myönnettäisiin yhdistykselle 2,600 markan lisäys siihen
24714: 600 markan vuotuiseen valtioapuun, jota yhdistys ai-
24715: kakauskirjaa varten oli useana vuotena saanut nauttia..
24716: Muun muassa siihen nähden, että mainittu aikakauskirja
24717: myöskin oli pienten lasten opettajain äänenkannattaja,
24718: esitti senaatti alamaisesti, että aikakauskirjan kanna.tuk-
24719: seksi armossa myönnettäisiin 3,200 markkaan korotettu
24720: valtion apuraha viideksi vuodeksi, 1909 vuoden alusta,
24721: lukien. Sanotun vuoden tulo- ja menoarviota vahvistet-
24722: taessa poistettiin kuitenkin ehdotettu määrärahan lisäys,
24723: jotenka yhdistys jää edelleen aikakauskirjaa. varten
24724: nauttimaan entistä 600 markan apurahaa.            · ..
24725:     23) Siihen nähden että kansakouluopettajaseminaa-
24726: rien ja niiden harjoituskoulujen vuosirahansäännöissä
24727: olevat määrärahat opetusvälineiden ja. muun kaluston
24728: hankkimista sekä kirjastoja varten säännöllisesti olivat
24729: osottautuneet tarkoitukseensa riittämättömiksi, jonka
24730: tähden oli vuosittain täytynyt myöntää lisämäärärahoja
24731: keskimäärin noin 1,500 markkaa kutakin seminaaria
24732: kohti, ehdotti senaatti alamaisesti, että seminaarien tar-
24733: vetta varten otettaisiin"1909 vuoden tulo- ja menoarvioon
24734: kaluston he,nkkimiseksi seminaarien tarvetta varten sa-
24735: manlainen 10,000 markan määräraha kuin on ollut valtion
24736: oppikouluille varattuna. Tämä määräraha poistettiin
24737: kuitenkin 1909 vuoden budjetista sitä vahvistettaessa
24738: tammikuulla 1910. Vuoden todelliset menot tässä erässä
24739: olivat .tasaluvuin lähes 8,400 markkaa.
24740:     24) Kustannusosakeyhtiö Valistuksen tekemästä ano-
24741: muksesta. senaatti ehdotti, että'-1909 vuoden alusta saa-
24742: taisiin kolmen vuoden aikana'käyttää 2,000 markkaa
24743: vuodessa koulutoimen ylihallituksen määräysten mukaan
24744: mainitun yhtiön kustante.man eläintieteellisen kuvaston
24745: ostoon annattavaksi köyhimpäin kuntain kansakouluihin
24746: 96            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
24747: 
24748: opetusvälineeksi. Ehdotus hyljättiin 1909 vuoden tulo-
24749: ja. menoarviota korkeimmassa. paikassa va.hvistettaessa.
24750:      25) Koulutoimen ylihallituksen ehdotuksesta esitti
24751: senaatti, että leikki- ja. voimisteluopetuskurssien järjestä-
24752: mistä varten etupäässä kansakoulujen palveluksessa. ole-
24753: valle opettajistolle, jonka.laisia kursseja senaatin kirkol-
24754: lisa&iaintoimituskunta oli vuosina 1906-1908 satun-
24755: naisia yleisiä tarpeita varten käytettävinään olleista V:Jl-
24756: tiovaroista antamallaan määrärahalla avustanut, saatai-
24757: siin valtion tulo- ja. menoarvioon vuosittain ottaa 1,500
24758: markan määräraha., 1909 vuoden alusta lukien. Sanotun
24759: vuoden budjettia vahvistettaessa poistettiin siitä senaatin
24760: ehdottama määräraha.
24761:       26) Samoin hyljättiin senaatin ehdotus, että Viipurin
24762: torvisoittokunnalle myönnettäisiin sen toimintaa varten
24763: kolmeksi vuodeksi, 1909 vuoden alusta alkaen, 2,000 mar-
24764: kan vuotuinen valtion apuraha..
24765:       27) Hyljätyksi tuli niinikään senaatin ehdotus, että
24766:  yhdistykselle >}Kirjoja sokeille - Böcker åt de blinda>>,
24767:  jolle senaatti oli käyttövaroistaan 29 päivänä tammi-
24768:  kuuta 1908 antanut 1,000 markan apurahan, myönnettäi-
24769:  siin yhdistyksen toiminnan edistämiseksi viiden vuoden
24770:  ajaksi, lukien 1909 vuoden alusta, 1,000 markan vuotuinen
24771:  kannatusapu.
24772:       28) Samoin päättyi senaatin alamainen alistus, että
24773:  >>Kotikasvatus>> nimisen aikakauskirjan julkaisemista var-
24774:  ten myönnettäisiin valtioapua 800 markkaa vuodessa
24775:  kolmen vuoden aikana, lukien 1909-~vuoden alusta.
24776:       29) Suomen yksityiskoulunopettajain yhdistyksen ano-
24777:  muksesta senaatti esitti Hallitsijalle, että valtion tulo- ja
24778:  menoarvioon saataisiin vuosittain, luettuna 1909 vuoden
24779:  alusta, ottaa 4,000 markan määräraha jaettavaksi yksi-
24780:  tyiskoulujen opettajille apurahoiksi opintomatkoja var-
24781:  ten samalla tavoin kuin valtion alkeiskoulujen opetta-
24782:   jiston matkarahoista oli säädettynä. Ehdotus on 1909
24783:   vuoden budjettia vahvistettaessa hyljätty.
24784:                            Liite II.                             97
24785: 
24786:     30) Sortavalan evankelinen seura, jolle Hallitsijan
24787: päätöksen mukaan oli vuosiksi 1905-1907 vakuutettu
24788: 3,000 markan vuotuinen valtioapu, anoi senaatissa jatku·
24789: vaa avustusta 1908 vuoden alusta. lukien. Koska ehdotus
24790: saman vuoden budjetiksi jo oli ennen seuran hakemusta
24791: valmistunut syksyllä 1907, ehdotti senaatti, että seuralle
24792: myönnettäisiin 3,000 markan vuotuinen valtion apuraha
24793: 1909 vuoden alusta lukien. Puheenalainen määräraha, joka
24794: siten oli jäänyt 1908 vuoden tulo- ja menoarvioon otta-
24795: matta., poistettiin 1909 vuoden budjettia armossa vahvis-
24796: tettaessa.
24797:     31) Ehdotuksessaan lisämenoarvioksi vuodelle 1909
24798: oli senaatti ehdottanut, että niihin palkkaetuihin, jotka.
24799: on vakuutettu Sottungan kappelin väliaikaiselle opetta-
24800: jalle-saarnaajalle armollisella julistuksella maaliskuun
24801: 8 päivältä 1898, myönnettäisiin yleisistä varoista 400
24802: markan vuotuinen lisäys, syyskuun 1 päivästä 1908 lu-
24803: kien. Marraskuun 30 päivänä 1908 Hallitsija hyväksyi
24804: ehdotuksen mikäli koskee aikaa syyskuun 1 päivästä
24805: 1908 saman vuoden loppuun, määräten sen ohessa, että
24806: kysymys määrärahan maksamisesta. seuraavalta ajalta
24807: oli alistettava uudestaan armossa tutkittavaksi 1909
24808: vuoden tulo- ja menoarviota Keisarilliselle Majesteetille
24809: esiteltäessä. Niin tapahtuikin, mutta poistettiin määrä-
24810: raha 1909 vuoden budjetista. Tämän johdosta senaatti
24811: helmikuun 17 päivänä 1910 myönsi käyttövaroistaan tar-
24812: koitusta varten 400 markan määrärahan vuodeksi 1909.
24813: 
24814:        2. Mälirära.boja sairas- ja terveydenhoitoa varten.
24815: 
24816:     32) Saira.a.nhoitajata.r Fanny Carlsson, jolla. Tampereen
24817: kaupungissa on yksityinen 18 vuodetta sisältävä sairas-
24818: huone, haki tälle lB.itokselleen 4,000 markan vuotuista
24819: valtioapua viiden vuoden ajaksi 1908 vuoden alusta
24820: lukien. Lääkintöhallitus lausui hakemuksen johdosta,
24821: että mainittu sairashuone täyttää todellisen tarpeen -
24822: ainakin kunnes uusi yleinen valtion sairashuone valmistuu
24823:                                                              7
24824: 98             1910. -- Anomusmietintö N :o 6.
24825: 
24826:  pa.ikka.kunnalle - Carlssonin laitoksessa kun hoidetaan
24827:  suureksi osaksi maaseudulta kotoisin olevia potilaita.
24828:  Kun sairashuone oli hyvässä kunnossa, ehdotti lääkintö-
24829: hallitus pyydetyn apurahan annettavaksi. Senaatti eh-
24830:  dotti, että tarkoitusta varten myönnettäisiin 4,000 mar-
24831: kan vuotuinen valtion apuraha kolmeksi vuodeksi 1909
24832:  vuoden alusta lukien. Marraskuun 30 päivänä 1908 Hal-
24833:  litsija määräsi, että senaatin oli otettava harkittavaksi,
24834:  missä määrin puheena oleva määräraha voisi tulla huo-
24835: mioon otetuksi 1909 vuoden budjettia valmistettaessa.
24836: Mutta tätä budjettia armossa vahvistettaessa. on apuraha,
24837:  jonka senaatti oli budjettiehdotukseensa ottanut, pois-
24838:  tettu.
24839:      33} Samoin on poistettu senaatin ehdottarua 5,000 mar-
24840: kan vuotuinen apuraha Kotkan kaupungille sen perusta-
24841: man yleisen sairaalan voimassa pitämistä varten. Kotkan
24842: kaupungin hakemusta mainitun apurahan saamisesta
24843:  viideksi vuodeksi, 1908 vuoden alusta alkaen, oli lääkintö-
24844:  hallitus puoltanut. Senaatti oli Hallitsijalle ehdottanut,
24845: että apuraha annettaisiin 1909 vuoden alusta, ehdolla että
24846:  sairashuoneessa aina pidettäisiin 25 sairasvuodetta, joista
24847: kaksi olisi maksutonta ja kahdesta vuoteesta ei otettaisi
24848:  suurempaa päivämaksua kuin valtion sairashuoneissa.
24849:      34) Niinkuin 32} kohdassa mainitussa tapauksessa,
24850: samoin on armossa ratkaistu lääketieteen lisentsiaatti Jo-
24851: han Emil Gröhnin hakemus saada 3,000 markan vuotuisen
24852: valtion apurahan sairashuoneelleen Kouvolan rautatie-
24853: aseman läheisyydessä. Tätä laitosta varten, jossa on 13
24854: sairasvuodetta, oli Gröhn, Hallitsijan 19 päivänä helmi-
24855: kuuta 1906 antaman armollisen määräyksen mukaan,
24856: vuosina 1906 ja 1907 nauttinut 97 5 markan vuotuista val-
24857: tioapua.. Senaatti ehdotti, että pyydetty 3,000 markan
24858: apuraha. myönnettäisiin kolmeksi vuodeksi, 1909 vuoden
24859: alusta lukien, ehdolla että laitoksessa pidetään 18 sairasvuo-
24860: detta, joista kaksi olisi vapaasijaa ja kahdesta. ei kannet-
24861: taisi suurempaa kuin 1 markan 20 pennin päivämaksua.
24862:      35) Samoin kuin 32) kohdassa mainittu asia on ar-
24863:                           Liite   tl.                      99
24864: 
24865: mossa ratkaistu Heinolan kaupungin anomus, että sit-
24866: tenkun 1908 vuoden lopussa oli päättynyt se viiden vuo-
24867: den aika, jona. kaupunki oli helmikuun 29 päivänä 1904
24868: annetun a.rmollisen määräyksen nojalla nauttinut 3,000
24869: markan vuotuista. valtion apurahaa sairaalan voimassa
24870: pitämistä varten, kaupungille edelleen 1909 vuoden alusta
24871: lukien myönnettäisiin samaa sairashuonetta varten 6,000
24872: markan valtion vuosiapu, sitoutuen kaupunki pitämään
24873: sairaalassa kaksi vapaavuodetta kautta vuoden sekä yh-
24874: den vapaasijan Heinolas~a. olevan kansakouluopettaja-
24875: seminaarin saira.ille oppilaille. Tämän hakemuksen joh-
24876: dosta, jota lääkintöhallitus oli pääasiassa puolta.nut, se-
24877: naatti Hallitsijalle ehdotti, että Heinolan kaupungille
24878: myönnettäisiin tarkoitusta varten 4,000 markan vuotuinen
24879: valtion apuraha vuosiksi 1909-1911, ehdolla että sai-
24880: raalassa pidetään alati 16 sairasvuodetta, joista kaksi on
24881: luovutettava valtion vapaasti käytettäviksi ja yksi mak-
24882: suttomasti Heinolan seminaarin oppilaille.
24883:     36) Raahen kaupunginvaltuuston hakemuksesta on
24884: senaatti, lääkintöhallituksen puoltavan lausunnon saa-
24885: tuaan, alamaisesti alistanut, että Raahen kaupungille
24886: sen perustaman uuden sairaalan voimassapitämiseksi
24887: myönnettäisiin kymmeneksi vuodeksi 3,000 markan vuo-
24888: tuinen valtioapu 1909 vuoden alusta lukien, ehdolla että
24889: sairaalaan, jossa on alati oleva 15 sairasvuodetta, tilan sal-
24890: liessa otetaan lähiseutujen maala.iskunnista kotoisin olevia
24891: potilaita samasta. maksusta kuin valtion sairaaloissa. kan-
24892: netaan, ja että sairaalassa pidetään kaksi maksutonta vuo-
24893: detta joko varattornia maalaisia varten tai Raahessa ole-
24894: van kansakouluopettajaseminaarin oppilaille.
24895:     Samoin alisti senaatti, että Raahen kaupungille an-
24896:  nettaisiin 3,000 markan vuotuinen valtioapu kymmeneksi
24897: vuodeksi lapsenpäästölaitosta varten, ehdolla että siinä
24898: kolme vuodetta. varataan valtion vapaasti käytettäväksi.
24899:     Nämät molemmat määrärahat poiE>tettiin 1909 vuoden
24900:  budjettia 21 päivänä tammikuuta 1910 a.rmossa vah-
24901: vistettaessa.
24902:  100           1910. -   Attomusmietintl:l N :o 6.
24903: 
24904:       37) Lääketieteen lisentsie.a.tti K. A. Hoffström, jolle
24905:   oli kesäkuun 1 päivään vuonna 1913 myönnetty 3,000
24906:  markan vuotuinen valtion apuraha la.psenpäästölaitok-
24907:  sen ylläpitämistä varten Tampereen kaupungissa, anoi
24908:  senaatissa., että koska hänen laitostaan oli laajennettu si-
24909:  ten että se entisten 6 sairasvuoteen sijasta nyttemmin
24910:  sisälsi 18 vuodetta, laitoksen valtioapu korotetta.isiin
24911:  7,000 markalla eli siis kaikkiaan 10,000 markkaan vuo-
24912:  dessa, ja. sitoutui Hoffström sitä vastaan asettamaan
24913:  laitoksessa seitsemän vapaasijaa va.ltion käytettäviksi.
24914:  Sittenkun lääkintöhallitus oli, esittäen laitoksen tarpeelli-
24915:  suutta. Tampereen ympäriseudun maa.laisväestölle, hake-
24916:  musta. puolta.nut, ehdotti senaatti, että tarkoitusta. varten
24917:  myönnettäisiin Hoffströmille 6,000 markan vuotuinen lisä-
24918:  määräraha, lukien 1909 vuoden alusta kesäkuun 1 päivään
24919:  1913, ehdolla että laitoksessa entisten kolmen va.paa-
24920:  vuoteen lisäksi annetaan vielä neljä vuodetta. valtion va-
24921:  paasti käytettäväksi. Ehdotus hyljättiin lopullisesti 1909
24922:  vuoden budjettia armossa vahvistettaessa.
24923:      38) Keisarillinen Majesteetti myönsi armossa touko-
24924:  kuun 16 päivänä 1903 Osakeyhtiölle Keuhkotautisten
24925: parantola. sen Kerimäen pitäjässä sijaitsevan Taka-
24926: harju-nimisen keuhkotautiparantolan voimassapitämiseksi
24927:  38,400 markan vuotuisen valtioavun 10 vuodeksi, ehdolla
24928: että parantolassa oli pidettävä 24 vapaasijaa sekä 20 sai-
24929: rassijaa alennetusta 3 markan päivämaksusta. Koska
24930: parantola. kuitenkin näin järjestettynä tuotti tappiota,
24931: muun muassa paikkakunnalla melkoisesti kohonneiden työ-
24932: palkkain ja elantokustannusten takia, anoi yhtiö, että mai-
24933: nittu valtioapu korotettaisiin 21,000 markalla vuodessa.
24934: Senaatti, ollen sitä mieltä, että Takaharjun keuhkotauti-
24935: parantola'oikeastaa.n olisi oleva valtionkustannettava eikä
24936: niin ollen' ollut kohtuullista, että sitä omistavan yhtiön,
24937: joka yritykseen oli pannut suurenlaisen pääoman saamatta
24938: siitä tai työstään korvausta, täytyi kärsiä tappiota, alisti
24939: Hallitsijalle, että yhtiön valtioapua korotettaisiin 11,600
24940: markalla eli 50,000 markkaan vuodessa,. - 1909 vuoden
24941:                           Liite II.                     101
24942: 
24943:  budjettia. va.hvistaessaan on Hallitsija tämänkin esityk-
24944:  sen hyljännyt.
24945:      39) Jatkuva valtioapu Turva-yhdistyksen Yläneen
24946:  pitäjässä voima.ssapitämälle juoppoparannuslaitokselle,
24947:  jonka. senaatti oli ehdottanut 10,000 markaksi vuodelle
24948:  1909 sekä vuosille 1910 ja 1911 vuotta kohti 5,000 markaksi
24949:  on niinikään 1909 vuoden budjettia vahvistettaessa, kiel-
24950: letty.
24951:      40) Samoin on hyljätty senaatin ehdotukset, että kyl-
24952: pylaitoksille Heinolan, Käkisalmen ja Savonlinnan kau-
24953: pungeissa myönnettäisiin kullekin kymmeneksi vuodeksi,
24954:  1909 vuoden alusta lukien, 1,250 mgrka.n vuotuinen val-
24955: tioapu, ehdolla että näissä laitoksissa annetaan kussakin
24956: kuuden viikon aikana maksuton kylpyparannus ja lääkä-
24957: rinhoito kymmenelle senaatin sivilitoimituskunnan va-
24958: litsemalle varattomalle potilaalle.
24959:     41) Siitä tehdystä hakemuksesta oli semJ,atti ehdotta-
24960: nut, että opettajatar Augusta, Bymanille annettaisiin
24961: 1,200 markan vuotuinen valtion apuraha viideksi vuodeksi
24962: 1909 vuoden alusta lukien hänen Porvoon läheisyydessä
24963: viittä mielenvikaista naista varten ylläpitämänsä hoito-
24964: laitoksen tukemiseksi, minkä laitoksen lääkintöhallitus
24965: oli ilmoittanut kipeän tarpeen vaatimaksi ja hyvin johde-
24966: tuksi. Hallitsija on 1909 vuoden budjettia vahvistaessaan
24967: määrännyt mainitun apurahan siitä poistettavaksi.
24968:     42) Yhdistys Valkonauha anoi pelastuskotinsa >>Em-
24969: mauksen>> yhteyteen langenneita naisia varten perus-
24970: tettaviksi aijottujen erinäisten työlaitosten kannatuk-
24971: seksi 25,000 markan valtion apuraha,a,. Tämän johdosta
24972: senaatti ehdotti, että tarkoitusta varten myönnettäisiin
24973: 1909 vuoden alusta alkaen kolmeksi vuodeksi 6,000
24974: markan vuotuinen valtion apuraha, ehdolla että työlai-
24975: toksi~sa on varattava työtä enintään 30 naiselle.
24976:     >>Pelastusarmeijan>> puolesta anoi neiti Alma Fors-
24977: blom 4,000 markan vuotuista valtioapua Pelastusarmeijan
24978: perustaman langenneiden naisten pelastuskodin laajenta-
24979: miseksi ja ylläpitämiseksi. Senaatti oli ehdottanut, että
24980: 102            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
24981: 
24982: laitokselle, jossa. tulisi olemaan tilaa. 26 hoidokka.a.lle,
24983: myönnettäisiin 3,000 markan vuotuinen apuraha. vuosiksi
24984: 1909-1911.
24985:     Molemmat mainitut esitykset hyljättiin 1909 vuoden
24986: budjettia. vahvistetta.essa..
24987:      43) Yhdistys >>De blindas vänner>> oli anonut 5,000 mar-
24988: kan korotettua apurahaa työkodin voimassapitämistä
24989: varten sokeille naisille. Sittenkun vaiva.ishoidonta.rka.sta.-
24990: ja oli lausunut, että laitos, jossa on sijaa 17 hoidokkaalle,
24991: oli ansiokkaasti täyttänyt tarkoituksensa, ehdotti se-
24992: naatti tarkoitusta varten annattavaksi 5,000 markan
24993: vuotuisen apurahan vuosiksi 1909-1911, mutta on tämä-
24994: kin apuraha. 1909 vuoden budjettia. va.hvistettaessa. siitä
24995: poistettu.
24996:     44) Samoin poistettiin senaatin ehdotta.ma 1,000 mar-
24997: kan vuotuinen apuraha viideksi vuodeksi, 1909 vuoden
24998: alusta lukien, Farmaseutiselle yhdistykselle sen ulosanta-
24999: man >>Farmaceutiskt Notisblad>>-nimisen aikakauskirjan
25000: kannatukseksi.
25001:     45) Suomen naisten voimisteluliitto antoi senaattiin
25002: vuonna 1908 anomuksen, että liitolle annettaisiin 7,000
25003: markan vuotuinen valtioapu johtajattarien valmistami-
25004: seksi ja palkkaamiseksi sekä voimistelutelineiden hankki-
25005: miseksi voimistelu- ja leikkiharjoituksia varten naispuoli-
25006: selle tehdastyöväelle ja terveydenhoitoesiteimien kustanta-
25007: miseksi suuremmilla tehdaspaikoilla. Sittenkun lääkintö-
25008: hallitus oli ehdottaut liitolle mainittu'a tarkoitusta varten
25009: a.nnettavaksi 4,000 markan vuotuisen apurahan, ehdotti
25010: senaatti, että Hallitsija myöntäisi Suomen naisten voi-
25011: misteluliitolle 4,000 markan vuotuisen valtioavun kol-
25012: meksi vuodeksi, 1909 vuoden alusta lukien. Sanotun vuo-
25013: den tulo- ja menoarviota armossa vahvistettaessa hyljät-
25014: tiin senaatin ehdotus.                                 ·
25015: 
25016:    3. Määrärahoja taloudenhoito-opetusta ja kotiteollisuuden
25017:                      edistämistä. varten.
25018:     46) Sittenkun Suomen eduskunta oli B,lamaisessa kir-
25019: jelmässä 24 päivältä syyskuuta 1907 anonut, että ta.lou<l,en-
25020:                          Liite II.                       103
25021: 
25022: hoitokouluja ja -kursseja riittävällä valtioavulla kanna.tet-
25023: taisiin sekä että asetettaisiin komitea valmistamaan nais-
25024: ten taloudenhoito-opetukselle suunnitelma, oli senaatti
25025: 28 päivänä helmikuuta 1908 Hallitsijalle puoltanut edus-
25026: kunnan anomusta sekä samalla ehdottanut muun muassa,
25027: että kun eräitä kelvollisia kouluja puheenaolevalla työ-
25028: alalla jo oli olemassa ja hakemuksia taloudenhoitokoulu-
25029: jen kannattamisesta valtioavulla oli senaattiin jätetty,
25030: jonka tähden olisi syytä varata joka määräraha sellais-
25031: ten koulujen ja kurssien kannatukseksi, vuoden 1909
25032: alusta toistaiseksi saataisiin senaatin harkinnan mukaan
25033: vuosittain käyttää yleisiä varoja aina 30,000 markkaan
25034: asti taloudenhoitokoulujen ja -kurssien avustamiseksi. Sa-
25035: malla senaatti ilmoitti, että siihen laskelmaan, joka tulisi
25036: seuraamaan Suomen eduskunnalle annettavaa armollista
25037: esitystä varojen hankkimisesta niihin 1909 vuoden tar-
25038: peisiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riittäisi, oli
25039: puheena olevaa tarkoitusta varten otettu 30,000 markan
25040: erä.
25041:     Kun 1909 vuoden budjetti armossa vahvistettiin 21 päi-
25042: vänä tammikuuta 1910, poistettiin siitä sanottu määrä-
25043: raha. Sen johdosta'S ja muistakin esittämistään syistä
25044: senaatti maaliskuun Kpäivänä 1910 teki uuden alamaisen
25045: alistuksen, ehdottaen' että 30,000 markan määräraha
25046: >>periaatteessa>> hyväksyttäisiin tänä vuonna käytettä-
25047: väksi taloudenhoitokoulujen ja -kurssien kannatukseksi
25048: ja senaatti siis valtuutettaisiin, jos valtiolaitoksen varat
25049: sen sallivat, ehdotusta 1910 vuoden tulo- ja menoarvioksi
25050: valmistaessaan mainitun määrärahan siihen ottamaan.
25051:     4 7) Pedagogisen Ruoanlaittokoulun Helsingissä johto-
25052: kunta oli anonut, että koululle myönnetty 2,500 markan
25053: vuotuinen valtioapu korotettaisiin 3,000 markalla sen
25054: johdosta, että koulua oli laajennettu ja suurempi huo-
25055: neisto sille hankittu. Senaatti ehdotti, että vuosiksi 1909
25056:  ja 1910 myönnettäisiin koululle 1,500 markan vuotuinen
25057: apurahan lisäys, mutta Hallitsija on määrännyt tämän
25058: lisämäärärahan · 1909 vuoden budjetista poistettavaksi.
25059: 104            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25060: 
25061:      48) Kotiteollisuuden edistämistä tarkoittavien koulujen
25062: ja muiden laitosten kannatukseksi oli 1908 vuoden bud-
25063: jettiin senaatin käytettäväksi otettu 220,000 markan
25064: suuruinen määräraha. Veisto-, kutoma.- ja. ompelukou-
25065: luille ta.rvitta.vain huoneistojen vuokra.in sekä yleensä
25066: elantokustannusten viime vuosina tapahtuneen melkoisen
25067: kallistumisen takia oli tämä määräraha kuitenkin käy-
25068: nyt tarkoitukseensa riittämättömäksi, jonka tähden se-
25069: naatti ehdotti, että vuodeksi 1909 myönnettäisiin siihen
25070: 60,000 markan lisäys. Budjettia vahvistettaessa. senaa-
25071: tin ehdotus hyljättiin. Vuoden todelliset menot tässä
25072: erässä olivat tasaluvuin lähes 243,000 markkaa.
25073: 
25074: 4. Määrärahoju maatalouden Ja sen sivuelinkeinojen edistämiseksi.
25075: 
25076:     49) Uusien, tarpeellisiksi katsottujen meijerineuvo-
25077: jain palkkaamiseksi ehdotti senaatti, että 1909 vuoden
25078: budjettiin otettaisiin 15,000 markan määräraha sekä että
25079: senaatti saisi valtuuden määrätä, millä-tavoin nämät varat
25080: olisivat tarkoitukseensa käytettävät. "'Ehdotus hyljättiin
25081: budjettia armossa vahvistettaessa.
25082:     50) Samalla tavoin hyljättiin senaatin alamainen alis-
25083: tus, että 1909 vuoden alusta alkaen 15,000 markan lisä-
25084: määräraha. asetettaisiin senMtin käytettäväksi kunnal-
25085: liseläinlääkärien palkkaamiseksi, jota varten ennen oli
25086: ollut 20,000 markkaa vuodessa käytettävänä.
25087:     51) Lääkintöhallitus oli lausunnossaan erään komitean
25088: ehdotuksesta, eläinlääkäriopiston perustamisesta Suomeen
25089: ehdottanut, että jos kysymys tämän oppilaitoksen aikaan-
25090: saamisesta sillä kertaa. jätettäisiin raukeamaan, määrä-
25091: raha. apurahoiksi niille henkilöille, jotka ulkomaisissa kor-
25092: keakouluissa valmistautuvat eläinlääkäreiksi, heti koro-
25093: tettaisiin 12,000 markasta aina 40,000 markkaan vuodessa.
25094: Tämän johdosta ja jättäen kysymyksen eläinlääkäriopis-
25095: ton perustamisesta. Suomeen sillensä, senB,atti 8 päivänä
25096: toukokuuta 1908 päätti Hallitsijalle ehdottaa, että mai-
25097: nittu 12,000 markan määräraha vuosiksi 1909-1912 ko-
25098:                             Liite II.                          105
25099: 
25100: rotettaisiin 20,000 markaksi vuodelta. Määrärahaan si-
25101: ten ehdotettu 8,000 markan lisäys poistettiin kuitenkin
25102:  1909 vuoden budjettia vahvistettaessa.
25103:       52) Samoin poistettiin 1909 vuoden budjetista senaatin
25104: ehdottama 30,000 markan määräraha vuosittain, senaatin
25105: annettavain määräysten mukaan, maanviljelys- ja talous-
25106: seurojen välityksellä käytettäväksi sianhoidon ja sian-
25107:  siitoksen edistämiseksi Suomessa.
25108:      Sittenkun Sikainjalostusyhdistys Suomessa oli sittem-
25109: min senaatissa anonut 16,000 markan vuotuista valtio-
25110: apua sianhoidon edistämiseksi, on senaatti maaliskuun
25111: 5 päivänä 1910 alamaisesti alistanut, että Keisarillinen
25112: Majesteetti suvaitsisi >>periaatteessa>> hyväksyä, että sian-
25113: hoitoa ja siansiitosta valtioavulla edistetään, sekä sallia
25114: senaatin, jos valtiolaitoksen tila sen sallii, valmistaessa.an
25115: ehdotusta 1910 vuoden tulo- ja menoarvioksi ottamaan
25116: siihen tarkoitusta varten 30,000 markan määrärahan.
25117:      53) Hyljätty on 1909 vuoden budjettia vahvistettaessa
25118: myöskin maanviljelys- .ja talousseurojen edusmiesten vii-
25119: dennen kokouksen anomus, minkä johdosta. senaatti ala.-
25120: ma.isesti alisti, että maanviljelys- ja talousseurojen koe-
25121: toimintaa varten myönnettäisiin 15,000 markan vuotuinen
25122: määräraha viiden vuoden ajaksi, 1909 vuoden alusta lu-
25123: kien.
25124:      54) Samoin on käynyt myöskin sille senaatin alistuk-
25125: selle, jossa. senaatti, siihen nähden että vuosiksi 1905-
25126: 1907 armossa myönnettyä 8,000 markan vuosimäärära-
25127: haa apurahoiksi henkilöille, jotka haluavat harjoittaa,
25128: opintoja maatalouden eri aloilla, edelleen tarvittaisiin,
25129: a.lamaisesti anoi samankalta.isen vuotuisen määrärahan
25130: myöntämistä vuosiksi 1909-1913.
25131: 
25132:    o.   Määrärahoja kulkulaitoksia ja maan kartastoa ra11en.
25133: 
25134:     55) Teiden rakentamiseksi Oulun, Kemin ja Kajaanin
25135: kihlakunnissa,, jota varten 1908 vuoden~menoarviossa oli
25136: varattuna. 100,000 markan määräraha.., oli senaatti mai-
25137: 106           1910. -   Anomusmietintt;. N :o 8.
25138: 
25139: nittujen seutujen kipeän tietarpeen tyydyttämiseksi
25140: ehdottanut 1909 vuoden tulo- ja. menoarvioon otettavaksi
25141: 150,000 ma.rka.n määrärahan. Lisäys 50,000 markkaa.
25142: poistettiin budjettia. a.rmossa. va.hvistetta.essa.
25143:      56) Maanmittauksen ylihallituksen esityksen johdosta.
25144: ja. koska. ylihallituksen maantieteellisen osaston kenttätyöt
25145: entistä enemmän va.a.tiva.t maan päällä toimitetta.vaa
25146: tarkastusten toimeenpanoa. ja Suomen Yleiskartan lehtien
25147: lisääntynyt menekki vaati useampain uusien suurten ja
25148: kallishintaisten pa.inosten ottamista. niistä, ehdotti se-
25149: naatti, että 1909 vuoden budjettiin otettaisiin mainitun
25150: ylihallituksen kartastotöitä varten 3,000 markan lisäys
25151: entiseen sitä varten kä.ytettävään 12,000 markan vuosi-
25152: määrärahaan. Puheena. olevan vuoden budjettia. vahvis-
25153: tetta.essa. on sanottu lisäys kuitenkin siitä poistettu.
25154: 
25155:         6. .A.rviomilärärahoja erinäisiä tarpeita varten.
25156: 
25157:     57) Koska. valtion tulo- ja. menoarviossa lapsenpäästö-
25158: laitosten voimassapitämiseksi ennen ollut 80,000 markan
25159: arviomääräraha oli osottautunut riittämättömäksi, esitti
25160: senaatti 1909 vuoden budjettiehdotuksessa tämän määrä-
25161: rahan korotettavakai 20,000 markalla.. Korkeim~assa
25162: paikassa ei ehdotusta ole otettu huomioon, vaan on pu-
25163: heena oleva lisäys poistettu sanotun vuoden budjetista.
25164: sitä armossa vahvistettaessa.
25165:     58) Arviomääräraha 81,500 markkaa vuodessa venee-
25166: risten tautien ehkäisemiseksi oli jo pitemmän aikaa osot-
25167: tautunut riittämättömäksi sen rahatarpeen tyydyttä-
25168: miseen, johonka määräraha oli käytettävä. Senaatin oli
25169: sen takia myönnettävä mainittuun määrärahaan 145,000
25170: markan lisäys vuodeksi 1908. Tämän johdosta senaatti
25171: ehdotuksessaan 1909 vuoden budjetiksi esitti, että pu-
25172: heenaoleva määräraha korotettaisiin 121,500 markalla.
25173: Budjettia tammikuulla 1910 armossa vahvistettaessa
25174: myönnettiin pyydettyä lisämäärärahaa ainoastaan. 34,000
25175: markkaa. 1909 vuoden todelliset menot tässä erässä oli-
25176:                           Liite II.                     107
25177: 
25178: vat kuitenkin noin 290,500 markkaa eli siis 175,000 mark-
25179: kaa vahvistettuun menoarvioon otettua määrärahaa.
25180: suuremmat.
25181:     59) Arviomäärärahaan käsityöläisten ammattikouluja
25182: varten ehdotti senaatti, perustuen armplliseen julistuk-
25183: seen 12 päivältä syyskuuta 1900 muutetuista määräyk-
25184: sistä käsityöläiskouluista, vuodeksi 1909 edellisen vuoden
25185: määrään myönnettäväksi lisäystä 25,000 markkaa. Tämä
25186: esitys hyljättiin 1909 vuoden budjettia vahvistettaessa.,
25187: jotenka budjettiin tarkoitusta varten jäi 150,000 markan
25188: määräraha. Vuoden menot puheenaolevassa erässä olivat
25189: kuitenkin tasaluvuin 168,000 markkaa.
25190:     60) 1908 vuoden tulo- ja. menoarvioon oli kauppaope-
25191: tusta varten otettu 286,500 markan arviomäärära.ha. Pe-
25192: rustuen asetukseen 28 päivältä tammikuuta. 1904 kauppa-
25193: oppilaitoksista. Suomessa. ehdotti senaatti, että mainittuun
25194: määrärahaan vuodeksi 1909 myönnettäisiin 73,500 markan
25195: lisäys. Budjettia. vahvistettaessa poistettiin siitä kuiten-
25196: kin mainittu lisämääräraha. Vuoden todelliset valtio-
25197: menot kauppaopetuksen hyväksi olivat tasaluvuin 440,000
25198: markkaa.
25199:     61) Puutavarain ha.kkauksesta ja metsähoidollisista
25200: töistä kruununmetsissä johtuvia työkustannuksia y. m.
25201: menoja varten oli 1908 vuoden tulo- ja menoarvioon otettu
25202: 550,000 markan arviomääräraha. Senaatti ehdotti, että
25203: tämä määräraha vuoden 1909 tarvetta varten otettaisiin
25204: budjettiin 800,000 markan suuruisena. Ehdotus hyljättiin
25205: korkeimmassa paikassa ja budjettiin otettiin tarkoitusta
25206: varten edellisen vuoden arviomääräraha 550,000 mark-
25207: kaa. Vuoden todelliset menot puheenaolevassa erässä
25208: olivat tasaluvuin 883,000 markkaa.
25209:     62) Samoin hyljättiin senaatin ehdotus, että arviomää-
25210: rärahaan valtionrautateille ja muille valtiolaitoksille tar-
25211: peellisten puutavarainhankintaavarten kruununmetsistä,
25212: joka määräraha oli 1908 vuoden tulo- ja menoarvioon
25213: otettu 550,000 markan suuruisena, vuodeksi 1909 myön-
25214: nettäisiin 200,000 markan lisäys. Viimeksimainitun vuo-
25215: 108            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25216: 
25217:  den budjettiin otettiin siis edelleen ainoasta.a.n 550,000
25218: markan suuruinen määräraha, mutta vuoden menot tässä
25219: erässä olivat tasaluvuin 1,300,000 markka.a.
25220:     63) Hyljätyksi tuli niinikään senaatin ehdotus, että
25221: metsänhoitolaitoksen matkakustannuksia varten vuo-
25222: deksi 1909 myönnettäisiin korotettu arviomääräraha
25223: 100,000 markkaa. Sanotun vuoden budjettiin otettiin siis
25224: tarkoitusta varten edellisen vuoden mä.ärära.ha 75,000
25225: markkaa; mutta' vuoden todelliset menot olivat lähes
25226: 95,000 markkaa:·~·
25227:     64) Sa.moin hyljättiin korkeimmassa paikassa senaatin
25228: ehdotus, että arviomäärärahaan kanavain kunnossapitoa ja
25229: korjaustöitä varten, joka määräraha oli 1908 vuoden bud-
25230: jettiin merkitty 343,000 markan suuruiseksi, myönnet-
25231: täisiin 123,500 markan lisäys vuodeksi 1909. Tämän vuo-
25232: den todelliset menot olivat tasaluvuin 63,600 markkaa
25233: isommat kuin budjettiin otettu määräraha.
25234:     65) Valtion rakennusten korjauskustannuksia ja pie-
25235: nempiä uutisrakennuksia varten käytettävää arviomäärä-
25236: rahaa, joka 1908 vuoden budjettiin oli otettu 2,000,000
25237: markaksi, ehdotti senaatti vuodeksi 1909 korotettavaksi
25238: 500,000 markfl,lla. Ehdotus hyljättiin 1909 vuoden bud-
25239: jettia vahvistettaessa. Vuoden todelliset menot tässä
25240: erässä nousivat noin 2,750,000 markkaan.
25241: 
25242:           C. Ylimäliräinen menoarvio vuodeksi 1909.
25243: 
25244:     66) Huhtikuun 22 päivänä 1909 teki senaatti alamaisen
25245: alistuksen, jossa senaatti siihen nähden, että Suomen
25246: teknilliseltä korkeakoululta puuttui huoneistoissaan riit-
25247: tävää tila,a fysikaaliselle, sähköteknilliselle ja konelabo-
25248: ratoriolle sekä ainekoetuslaitokselle, jotka pitäisi vasta-
25249: takseen tarkoitustaan melkoisesti laajentaa ja varustaa
25250: uusilla koneilla, ehdotti 355,000 markan määrärahaa
25251: myönnettäväksi rakennusala.n ostamiseen mainittujen lai-
25252: tosten tarvitsemain huoneistojen~'rakentamista.-- varten.
25253: Asiata Hallitsijalle esitettäessÖ. 23 päivänä seuraavaa
25254:                           Liite IL                      109
25255: 
25256:  kesäkuuta Keisarillinen Majesteetti katsoi, että kysymys
25257:  mainittujen varojen myöntämisestä oli silloin jätettävä
25258:  avoimeksi, sekä käski senaatin ehdotusta 1909 vuoden
25259:  tulo- ja menoarvioksi valmista.essa.a.n ottamaan harkitta-
25260: vaksi, saattaisiko puheenaoleva valtiomenojen lisäys ta-
25261:  pahtua. Mainittu rahamäärä, jonka senaatti sitten otti
25262:  ehdotukseensa saman vuoden budjetiksi, poistettiin tätä
25263:  budjettia vahvistettaessa.
25264:      67) Samoin poistettiin 1909 vuoden tulo- ja. meno-
25265:  arviota va.hvistetta.essa senaatin ehdotta.ma.t määrärahat
25266:  kerta. kaikkiaan: 16,500 markkaa erinäisten koneiden
25267: hankkimista. varten teknillisen korkeakoulun a.inekoetus-
25268: laitokseen, sekä 5,000 markkaa. mekanika.n ja. kemialli-
25269:  sen teknologian opetukseen tarvittavain opetusvälinei-
25270: den hankkimiseksi teknilliselle korkeakoululle.
25271:      68) Lisämenoarvion yhteydessä vuodeksi 1909 teki
25272: senaatti keväällä 1908 Hallitsijalle alamaisen alistuksen,
25273: jossa senaatti lausui, että olisi tarpeen rakentaa valmiiksi
25274: Rovaniemen kunnan alottama. maantie Rovaniemen kir-
25275: konkylästä Antinniemen taloihin samassa pitäjässä. Tä-
25276: mä vähän yli 72 kilometriä pitkä tie tulisi olemaan tär-
25277: keänä imuhaarana Kemin-Rovaniemen silloin tekeillä
25278: olevalle rautatielle. Sen rakennuskustannus oli arvioitu
25279: tasaluvuin 251,000 markaksi eli jotenkin samaan, lähes
25280: 4,000 markkaan kilometriä kohti, minkä valtiovaroilla ai-
25281: kaisemmin rakennetut maantiet Rovaniemestä Sodan-
25282: kylään sekä Kemijärveltä Kuolajärveen olivat maksaneet.
25283: Tähän tulisi lisäksi kustannus maantietä varten tarvitta-
25284: van maa-alueen pakkolunastuksesta. Kun varsinaisessa
25285: valtion tulo- ja. menoarviossa vuodelle 1909 oleva määrä-
25286: raha. tierakennuksia varten Oulun, Kemin ja. Kajaanin
25287: kihla.kunnissa tarvittaisiin muihin tiera.kennuksiin, anoi
25288: senaatti, että Keisarillinen Majesteetti sallisi, että maan-
25289: tien rakentamiseen Rovaniemen kirkolta Antinniemen
25290: taloihin samassa. pitäjässä saataisiin valtiovaroista käyt-
25291: tää 250,000 markkaa, joista 100,000 markkaa suoritettai-
25292: siin vuonna 1909 ja loput 150,000 markkaa vuoden 1910
25293: 110           1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25294: 
25295: aikana. Ehdotus uudistettiin sitten 1909 vuoden ylimää-
25296: määräistä menoarviota valmistettaessa, mutta poistet-
25297: tiin määräraha kun tämä menoarvio 21 päivänä tammi-
25298: kuuta 1910 armossa vahvistettiin.
25299:     Ehdotukseensa Suomen eduskunnalle annettavaksi
25300: laskelmaksi valtion menotarpeista vuonna 1910 oli se-
25301: naatti sanotun maantierakennuksen loppuun saattami-
25302: seksi ottanut 150,000 markan määrärahan. Kun asia
25303: esiteltiin syyskuun 29 päivänä 1909 Hallitsijalle, poistettiin
25304: puheena. oleva määräraha.. Mutta eduskunta sanotun
25305: vuoden toisilla valtiopäivillä, siihen nähden että >>paran-
25306: nettujen kulkuneuvojen puute Lapissa on vuosi vuodelta
25307: tullut yhä tuntuvammaksi», otti tätä tierakennusta sekä
25308: Sodankylän-Inarin maantien rakentamista varten vuo-
25309: deksi 1910 hyväksymäänsä valtion tulo- ja menoarvioon
25310: 200,000 markan määrärahan.
25311:     69) Hyljätyksi tuli niinikään 1909 vuoden budjettia
25312: armossa vahvistettaessa senaatin esitys, että konevaras-
25313: ton lisäämistä ja uudistamista sekä lisäkt~,luston ja sterili-
25314: saa.ttorin ynnä siihen kuuluvain lisäkoneiden hankki-
25315: mista varten Sortavalan yleiseen sairashuoneeseen myön-
25316: nettäisiin kerta kaikkiaan 8,000 markan määräraha.
25317: 
25318: 
25319: 
25320:     Paitsi edellämainittuja, on senaatin ehdotuksesta 1909
25321: vuoden tulo- ja menoarvioksi sitä armossa valwisteUaessa
25322: poistettu seuraavat erät:
25323:     70) Lisäys arviomäärärahaan ylimääräisten vankein-
25324: hoitovirkamiesten palkkaamiseksi 6,000 ja Haapamäen
25325: vankiasemaa varten 1,100 markkaa. Vuoden todelliset me-
25326: not mainittuja tarkoituksia varten olivat 7,500 markkaa
25327: suuremmat, kuin niitä varten tulo- ja menoarviota vahvis-
25328: tettaessa siten varattu määräraha.
25329:     71) Lisäyksiä määrärahoihin henkikirjoitusmenoja var-
25330: ten Uudellamaalla 3,800 markkaa; sekä lisäyksiä eräiden
25331: poliisiviranomaisten palkkaukseen yhteensä 4,700 markkaa.
25332:                           Liite II.                     111
25333: 
25334:     72) Lisämäärärahoja tullilaitoksen rantavartiohöyry-
25335: alusten kunnossapitoavarten ja käyttökustannuksiin; tulli-
25336: laitoksen telefoonijohtoja varten; matkakustannuksiin; ja
25337: Senaatin käyttövaroihin tullilaitoksen satunnaisia tarpeita
25338: varten, yhteensä 51,300 markkaa.
25339:     73) Koulutoimen ylihallituks~n virkamiesten kesälomas-
25340: ta aiheutuvia menoja varten 500 markkaa; sekä saman yli-
25341: hallituksen käytettäväksi kansakoulujen satunnaisia tarpeita
25342: varten 2,000 markkaa.
25343:     74) Arkeologisen toimikunnan vahtimestarin palkkauk-
25344: sen parantamiseksi 500 markkaa.
25345:     75) Lisäykseksi Suomen taideyhdistyksen gallerian in-
25346: tendentin palkkaukseen 600 markkaa; sekä saman yhdistyk-
25347: sen piirustuskoulussa järjestettävää taidehistorian opetusta
25348: varten 800 markkaa.
25349:     76) Lisämäärärahoja Suomen valtioarkistolle apulais-
25350: ten palkkaamiseksi sekä erinäisiksi tarverahoiksi, yhteensä
25351: 7,000 markkaa. Vuoden todelliset menot olivat 3,600 mark-
25352: kaa suuremmat kuin mitä siten jäi mainittuihin tarpeisiin
25353: tulo- ja menoarvioon varatuksi.
25354:     77) V aitioapu Suomalaisten lakimiesten yhdistykselle
25355: ,Lakimies"-nimisen aikakauskirjan ulosantamista varten
25356: 2,600 markkaa.
25357:     18) Valtioapu yhtiölle Finska Rederi Aktiebolaget kou-
25358: lulaivan voimassapitämistä varten 30,000 markkaa.
25359:     79) Suomen valtioarkiston korjaus- ja uutisrakennusta
25360: varten 500,000 sekä koulutaloa varten Joensuun tyttökou-
25361: lulle 200,000 markkaa.
25362: 
25363: 
25364:                  D. Erinliisiii määrärahoja.
25365: 
25366:      80) Maaliskuun 22 päivänä 1904 antoi senaatti lääke-
25367: tieteen lisentsiaatti Edvard Wilhelm Lybeckille luvan
25368: perm;taa Ruoveden pitäjään vastaanottolaitoksen levol-
25369: lisia mielenvikaisia varten. Samalla myönnettiin Ly-
25370: beckille valtiovaroista 30,000 markan korollinen laina.
25371:  112           1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25372: 
25373:   Vuonna 1907 antoi Lybeck senaattiin kirjoituksen, jossa
25374:   hän ilmoitti, ettei hän riittäväin vara.in puutteessa kyen-
25375:   nyt puheena oleva.a.n laitokseen nähden toteuttaa suunni-
25376:  telma.ansa, minkä tähden Lybeck anoi, että valtio otta.i ...i
25377:  laitoksen huostaansa.
25378:       Lääkintöhallitus lausui suotavaksi, että Lybeckin lai-
25379:  tos ostettaisiin valtiolle ja muutettaisiin kaatuvata.utisten
25380:   hoitola.itokseksi, jonkalaisista maassa oli suuri puute.
25381:      Keväällä vuonna 1909 senaatti teki alamaisen alistuk-
25382:  sen, anoen Hallitsijan suostumu&ta siihen, että Lybeckin
25383:  laitos 99,491 markasta 76 pennistä ostettaisiin kruunulle,
25384:  ja tulisi Lybeckin tästä kauppasumma.st9, maksaa kruu-
25385:  nulle takaisin yllämainitun lainan 30,000 markkaa. Sitä
25386:  paitsi anoi senaatti erinäisiä töitä vartenlaitoksessa 91,000
25387:  markan määrärahaa.
25388:      Keisarillinen Majesteetti on 23 päivänä heinäkuuta
25389:  1909 asian ratkaissut, ja samalla kuinHallitsijakatsoL>pe-
25390:  riaa.tteellista estettä ei löytyvän suostua senaatin esityk-
25391:  seen, että lääketieteen lisentsiaatti Lybeckin Ruoveden
25392:  pitäjään perustama laitos levollisia mielenvikaisia varten
25393:  lunastettaisiin valtiolle ja muutettaisiin laitokseksi kaatu-
25394:  vatautisia vartem, on Hallitsija. määrännyt, että >>kysy-
25395:  myksen ratkaiseminen niihin suuriin menoihin nähden,
25396:  jotka ovat tarpeelliset senaatin esityksen toteuttamiseksi,
25397: on jääpä toistaiseksi, minkä tähden Hänen Majesteettinsa.
25398: on tahtonut jättää kosketelluu kysymyksen nykyään il-
25399:  man huomiota>>.
25400:      81) Sittenkun Keisarillinen Majesteetti oli 12 päivänä lo-
25401: kakuuta 1907 sallinut että isäntä- ja emäntäkoulujen kan-
25402: natukseksi saadaan käyttää 100,000 markkaa. valtiova-
25403: roja vuodessa, myönsi senaatti 1909 vuoden alussa 30
25404: kansanopiston isäntä- ja. emäntäkouluosastojen sekä 6
25405: varsinaisen emäntäkoulun kannatukseksi vuosiksi 1909-
25406: 1912 kullekin 2,000-3,000 markan vuotuisen apurahan
25407: eli yhteensä 97,000 markkaa vuotta kohti. Kun kuitenkin
25408: kymmenkunta uutta kansanopistoa, joihin oli järjestetty
25409: isäntä- ja emä.ntäkouluosastot, täytyi määrärahan riit-
25410:                          Liite   II.                       113
25411: 
25412: tämättömyyden takia jättää valtioapua vaille, niin ja.
25413: kun uusia samallaisia laitoksia edelleen perustetaan, teki
25414: senaatti toukokuun 5 päivänä 1909 Keisarilliselle Majes-
25415: teetille alistuksen, että valtion menoarvioon tarkoitusta
25416: varten otettua määrärahaa lisättäisiin, niin että siitä voi-
25417: taisiin avustaa uusia isäntä- ja emäntäkouluja samassa
25418: määrässä kuin vanhoja oppilaitoksia eli enintään 3,000
25419: markalla vuodessa. Kun senaatista. oli suotavaa, että
25420: uudet isäntä- ja emäntäkoulut niiden tosihyödylliseen vai-
25421: kutukseen nähden pääsisivät valtioapua nauttimaan siitä
25422: alkaen kuin ovat toimessa olleet, ehdotti senaatti, että
25423: puheenaoleva määrärahan lisäys vuodeksi 1910 olisi kym-
25424: mentä oppilaitosta varten niiden toiminnan kannattami-
25425: seksi vuosina 1909 ja 1910 sekä viittä uuttakouluavarten
25426: yhden vuoden toiminnasta määrättävä yhteensä 75,000
25427: markaksi, vuodeksi 1911 yhteensä kahtakymmentä kou-
25428: lua varten 60,00() markaksi sekä vuodeksi 1912 kahta-
25429: kymmentäviittä koulua varten 75,000 markaksi. Asian on
25430: Hallitsija. 21 päivänä tammikuuta 1910 ra.tka.issut siten~
25431: että senaatin on 1910 vuoden tulo- ja menoarvioehdotusta
25432: laadittaessa., katsoen valtiorahaston tilaan, uudestaan
25433: otettava harkittavaksi kysymys lisämäärärahan myöntä-·
25434: misestä puheenaolevaa tarkoitusta varten.           W~!"'1
25435:      82) Syksyllä vuonna 1900 annettiin Helsingin teolli-
25436: suuskoulun käytettäväksi lyseota varten aikanaan ra-
25437: kennettu valtion talo n:o 11 Maariankadun varrella Hel-
25438: singin kaupungissa. Talo osottautui kuitenkin pian teolli-
25439: suuskoulun lisääntyvälle oppilasluvulle liian pieneksi ja..
25440:  muutenkin teknilliseen opetukseen sopimattomaksi. Kou-
25441: lun johtokunta ehdotti sen tähden, että teollisuuskoululle
25442: rakennettaisiin uusi huoneisto, jota varten olisi Helsingin
25443: kaupungilta lunastettava kaksi rakentamatonta tr,lon-
25444: asemaa Vuorelan kaupunginosassa.. Tämän johdosta,
25445: senaatti 14 päivän,ä huhtikuuta 1909 teki alamaisen a.lis-
25446:  tuksen, jossa senaatti ehdotti, että samana vuonna s&a.tai-
25447:  siin valtiovaroista käyttää 91,835 markkaa. 65 penniä,
25448:  mainittuin kahden talonaseman ostamiseksi Helsingin
25449:                                                        8
25450: 114           1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25451: 
25452:  teollisuuskoulun tarvetta varten. Seura.a.va.n lokakuun 11
25453:   päivänä tapahtuneessa. esittelyssä on Hallitsija. senaatin
25454:  ehdotuksen hyljännyt.
25455:       83} Koska kruunun siitosoriiden ost~miseen ja maan-
25456:  viljelysseuroille apurahoiksi hevoshoidon ·edistämiseksi
25457:  käytetty vuotuinen 160,000 markan määräraha. oli osot-
25458:  tautunut tarkoitukseensa liian niukaksi, teki senaatti huh~
25459:  tikuun 20 päivänä 1909 alamaisen alistuksen, että tämä
25460:  määräraha 1910 vuoden alusta korotettaisiin 200,000
25461:  markkaan vuodessa. Samalla ilmoitti senaatti ottaneensa
25462:  korotettavakai ehdottamansa määrärahan siihen laske1-
25463:  maan valtiolaitoksen tuloista ja. menoista vuonna 1910,
25464:  jonka senaatti oli valmistanut Suomen eduskunnalle an-
25465:  nettava.ksi.
25466:      Heinäkuun 23 päivänä on Keisarillinen Majesteetti,
25467: .asiata Hänelle alamaisesti esiteltäessä, lfatsonut periaat-
25468:  teellisia. esteitä ei olevan senaatin esityksen hyväksymi-
25469:  selle, mutta on Hänen Majesteettinsa määrännyt, että ky-
25470:  symyksen ratkaisu kuitenkin senaatin ehdottaman toi-
25471:  menpiteen aiheuttama.in kalliiden kustannusten takia on
25472: toistaiseksi lykättävä; ja on Keisarillinen Majesteetti siis
25473:  tahtonut jättää senaatin esityksen huomioon ottamatta..
25474:      Suomen hevosjalostusyhdistysten siitä tekemästä ha-
25475: kemuksesta teki senaatti 11 päivänä maaliskuuta 1910
25476: asiasta uuden alamaisen alistuksen, jossa senaatti anoi,
25477: että jos valtiolaitoksen varat]1910 vuoden tulo- ja meno-
25478: .arviota laadittaessa osottautuva.t siihen riittäviksi, pu-
25479: heenaoleva määräraha saataisiin korottaa 30,000 mar-
25480: kalla eli siis 190,000 markkaan vuodessa.
25481:      84} Siihen nähden että se hyvä tulos, jonka karjanja-
25482: lostustyö on maassa. tuottanut, on saavutettu suurissa.
25483: määrin sen kautta, että karjan jalostajilla on ollut tilai-
25484: suus karjakantojensa parantamiseksi saada edullisia lai-
25485: noja niistä 300,000 markasta, jotka Hallitsijan määräys-
25486: ten mukaan oli yleisistä varoista siirretty valtion lainara-
25487: hastoon siitoskarjan ostamista varten, öli senaatti, koska
25488: karjakanta la.veilla alueilla maassamme edelleen oli ver-
25489:                         Liite   II.                   115
25490: 
25491: ra.ttain ala-arvoinen ja parantamisen tarpeessa ja kun
25492: puheenalaisten lainojen kysyntä oli kasvamistaan kasva-
25493: nut, 9 päivänä syyskuuta 1909 tehnyt alamaisen alistuk-
25494: sen, että Keisarillinen Majesteetti sallisi, että 100,000
25495: markkaa entisen määrän lisäksi saataisiin yleisistä va-
25496: roista käyttää !ainoiksi siitoseläimiksi sopivan nautakar-
25497: jan ostamista varten. Hallitsija on 13 päivänä seuraavaa
25498: marraskuuta armossa käskenyt, että senaatin alistus on
25499: jätettävä sikseen.
25500: 116            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25501: 
25502: 
25503: 
25504: 
25505:                          Vastalause.
25506:      Emme ole voineet useissa kohdin yhtyä Pemstuslaki-
25507: valiokunnan mietintöön. Eroavista kohdista tyydymme
25508: esiintuomaan vain seuraavat.
25509:      Mietinnössä, enempää kuin mietintöä seuraavissa liit-
25510: teissäkään ei Valiokunta ole suostunut lausumaan sanaa-
25511: kaan niistä tiheään tapahtuneista eduskunnan hajoituksista,
25512: joiden kautta on tahdottu masentaa sitä vastustusta, minkä
25513: kansasaamme nykyisten Venäjän vallanpitäjäin Suomen
25514: sisäisen itsenäisyyden hävittämispyrkimykset ovat nosta-
25515: neet. Olemme kyllä valmiit myöntämään, että mitään
25516: muodollisesti perustuslainvastaista ei ole eduskunnan ha-
25517: joituksissa tapahtunut. Mutta epäperustuslaillisuus on
25518: mielestämme siinä, että syynä eduskunnan hajoituksiin ei
25519: ole voitu katsoa olevan sen että hallitus uusien vaalien
25520: kautta olisi tahtonut vedota kansaan, vaan sen että on
25521: tahdottu pakottaa eduskuntaa toimimaan vakaumustaan
25522: vastaan ja Keisarikunnan viranomaisten, etenkin sen Mi-
25523: nisterineuvoston tahdon mukaan. Selvimmin on tämä käy-
25524: nyt ilmi v. 1909 ensimäisessä hajoituksessa.
25525:      Ylläolevan perusteella . pyydämme kunnioittaen eh-
25526: dottaa:
25527:                    että Eduskunta palauttaisi a.'lian Peru.stu,s-
25528:             lakivaliol.:untaan, jotta Valiokunta liittäisi mietin-
25529:             töön sopivaan kohtaan kappaleen, Joka pääasiassa
25530:             sisältäisi seuraavaa:
25531: 
25532:      Nykyisen hallitussuunnan Suomen valtiosäännön hä-
25533: vittämispyrkimykset ovat aiheuttaneet vastustusta Suomen
25534:                           Vastalause.                          117
25535: 
25536: eduskunnan puolelta, jota vastustusta masentaakseen V enä-
25537: jän nykyiset vallanpitäjät ovat jo kolme kertaa toimitta-
25538: neet eduskunnan hajoituksen, siten suuressa määrässä
25539: ehkäisten eduskunnan tärkeätä toimintaa yhteiskunnallis-
25540: ten uudistusten aikaansaamiseksi ja ilman että voidaan
25541: katsoa niiden motiivien, joitten nojalla eduskunta eri ker-
25542: toja on hajoitettu, olleen perustuslain hengen mukaiset.
25543: 
25544: 
25545:      Emme myöskään ole olleet Valiokunnan kanssa yhtä
25546: mieltä siitä mitä mietinnön sivulla 12 sanotaan alkaen
25547: lauseesta »Suomen 1878vuoden asevelvollisuuslaki-- - »
25548: kappaleen loppuun saakka.
25549:      Sillä todistelut siitä, että vuoden 1878 asevelvollisuus-
25550: laki otti huomattavalla tavalla varteen n. s. >yleisvalta-
25551: kunnalliset» s. o. Keisarikunnan edut, ovat mielestämme
25552: vähemmän suotaviavarsinkin sen jälkeen kuin Keisarikun-
25553: nan hallitus on asettunut raa'asti polkemaan tätä sille edul-
25554: lista lakia. Lisäksi olemme pitäneet näitä viittauksia haital-
25555: lisina, koska ne voisivat antaa aihetta siihen luuloon, että
25556: kansamme nurkumatta alistuisi tämän lain uudelleen käy-
25557: täntöön sovelluttamiseen. Kun todellisuudessa ei täten
25558: ole asian laita ja kun kansan pohjakerrokset vielä vä-
25559: hemmän voivat yhtyä siihen käsitykseen, >että kysymystä
25560: Suomen velvollisuuksien laadusta ja määrästä puolustus-
25561: toimeen nähden on arvosteltava Keisarikunnan etujen
25562: kannalta, niin kauan kuin Keisarikunnalla ei voida tar-
25563: koittaa muuta kuin Venäjän nykyisiä vallanpitäjiä ja ny-
25564: kyistä hallitnssuuntaa, katsoiilme pitävämme ehdottaa,
25565: 
25566:                  että mietintö palautettaisiin Perustuslal.:ivalio-
25567:            kuntaan siirlii tarkoituksessa että puheenalainen osa
25568:            mietinnöstä poistettaisiin, paitsi lause :
25569: 
25570:    »Sotapalvelusta ja veroja ei Suomelta voida vaatia
25571: muulla kuin eduskunnan hyväksymien lakien perusteella».
25572: 118           1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25573: 
25574:      Niinikään emme ole voineet yhtyä Valiokunnan pe-
25575: rusteluihin siinä kohdin, jossa V aliakunta (Sivulla 14,
25576: kappaleessa joka alkaa ,Tästäkin syystä .... ») ilmituo
25577: sen käsityksen, että pitäisi tarjautua Venäjän nykyisten
25578: vallanpitäjäin kanssa neuvottelemaan Suomen perustus-
25579: lainmukaisen esittelyjärjest,yksen muuttamisesta siihen
25580: suuntaan että Keisarikunnan edut tulisivat Suomen asiain
25581: käsittelyssä paremmin huomioonotetuiksi kuin mitä lail-
25582: lisen esittelyjärjestyksen voimassa ollessa on ollut laita.
25583: Koska mielestämme jokainen sovittelutoimenpide sekä
25584: jokainen myönnytys Venäjän nykyisille vallanpitäjille
25585: merkitsee Suomen asialle taantumusta, ehdotamme,
25586: 
25587:                  että yuheenalaisen kappaleen loppuosa, alkaen
25588:            lauseesta »Tämän politiikaan lähtökohtana oli .... »
25589:            mietinnöstä poistettaisiin.
25590: 
25591: 
25592: 
25593: 
25594:       Koska on aivan ilmeistä: että ne toimenpiteet, joitten
25595: kautta apumaksu vuosilta 1908-1909 Suomen valtiova-
25596: roista Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin suori-
25597: tettiin, ovat olleet lainvastaiset, sillä säännöksiä sellaisten
25598: apumaksujen suorittamisesta ei käy laillisesti antaminen
25599: hallinnollista tietä, on tämä asia mielestämme samassa
25600: yhteydessä mainittava missä maksunsuorittamisesta teh-
25601: dään selkoa. Ehdotamme siis,
25602: 
25603:                  ettii Liitteessä 1 sivulla :!9 olmun ensimäisen
25604:            kappaleen loppulause hyväksytään näin kuuluvana:
25605: 
25606:       Koska, kuten sanottu, säännöksiä sellaisten apumaksu-
25607: jen suorittamisesta ei käy laillisesti antaminen hallinnol-
25608: lista tietä, on ilmeistä, että nämä toimenpiteet ovat olleet
25609: lain vastaisia.
25610:                           \' :tst~tlau~>e.                  119
25611: 
25612:        Kun on mielestämme tärkeätä että Eduskunta lau-
25613:  suu mielipiteensä ei ainoastaan osastossa , Venäläisten ase-
25614:  tusten julkaiseminen Suomen asetuskokoelmassa Suomen
25615:  asukasten noudatettavaksh lueteltujen Keisarikunnalle
25616:  annettujen asetusten julkaisemisesta Suomen asetuskokoel-
25617:  massa siinä suhteessa, onko julkaiseminen antanut maini-
25618:  tuille asetuksille laillisen pätevyyden tai ei, vaan· myös
25619:  siitä, sisältävätkö ne toimenpiteet, joilla julkaiseminen on
25620:  tullut toimen, myötävaikutusta lainvastaiseen menette-
25621:  lyyn vaiko ei. Ja koska olemme sitä mieltä, että vasta-
25622:  mainitut toimenpiteet tuota myötävaikutusta sisältävät,
25623: ·ehdotamme.
25624: 
25625:                  että eduskunta päättäisi hyväksyä Liitteessä I
25626:            Bimtllv 32 olevan kappalf!en näin kuuluvana:
25627: 
25628:       Kun puheena olevain, Keisarikunnalle annettujen, ase-
25629: tusten julkaiseminen Suomen asetuskokoelmassa ei ole
25630: perustunut mihinkään lainsäädäntötoimeen, johon on ryh-
25631: dytty Suomen perustuslain mukaisessa järjestyksessä, seu-
25632: raa tästä, että julkaiseminen ei ole voinut antaa maini-
25633: tuille asetuksille laillista pätevyyttä Suomessa sekä että
25634: ne toimenpiteet, joilla julkaiseminen on tullut toimeen,
25635: sisältävät myötävaikutusta lainv~tstaiseen menettelyyn.
25636: 
25637: 
25638:      Olemme V aliakunnassa edustaneet sitä kansamme
25639:  keskuudessa huomattavasti ilmennyttä käsitystä, että Se-
25640:  naatin menettely vuosien 1906 ja 1907 sotilasapumaksu-
25641: jen suorittamisessa ei ollut sopusoinnussa perustuslakiem-
25642:  me kanssa. Vuoden 1907 Eduskunta kyllä asiallisesti
25643:  myönsi pyydetyt apumaksut, tehden sen kuitenkin aivan
25644: päinvastaisilla perusteilla, kuin mitkä sisältyivät armolli-
25645: seen esitykseen. Kun Eduskunnan alamainen vastaus esi-
25646: tettiin Hallitsijalle, merkitsi hän siihen, kuten Valiokunta
25647:  on Liitteessä II sivulla 61 selostanut, lausunnon, josta käy
25648: epäämättömästi ilmi, että Hallitsija ei yhtynyt Eduskun-
25649: 120            1910. -   Anomusmietintö N :o 6.
25650: 
25651: nan esittämiin perusteluihin, käskien samalla, että apu-
25652: maksut olivat suoritettavat juuri siten, kuin oli edellytetty ar-
25653: mollisessa esityksessä, jonka perustuslainvastaisuuden Edus-
25654: kunta oli vastauskirjelmässään sitovasti todistanut. Vaikka
25655: täten oli tapahtunut, antoi Senaatti kuitenkin maksumäärä-
25656: yksen, asettnen siis mielestämme tukemaan sitä käsityskan-
25657: taa, m-inkä Hallitsija oli asiassa omaksunnt, ja joka kanta
25658: oli mitä jyrkimmässä ristiriidassa eduskunnan valtiovarain
25659: käyttöoikeuden kanssa.             ·
25660:      Tähän nähden ja koska Senaatti ryhtyi toimenpitei-
25661: siin asiassa vaikka siinä ei ollut olemassa Hallitsijan ja,
25662: eduskunnan yhtäpitävää päätöstä, saamme ehdottaa,
25663: 
25664:                  että Liitteeseen II lisättäisiin sivulle 61 sii-
25665:            hen otetun Hallitsijan reunamuistutuksen jälkeen
25666:            seuraavasisält.öinen kappale:
25667: 
25668:       Kuten edellisestä selviää, oli Hallitsija täten merkit-
25669: semällään lausunnolla määrännyt että kysymyksessä ole-
25670: van sotilasapumaksun suorittamisen tuli tapahtua ristirii-
25671: dassa eduskunnalle perustuslaissa vakuutBtun valtiovarain
25672: käyttöoikeuden kanssa ja huolimatta siitä mitä eduskunta
25673: oli asiasta esittänyt. Senaatti antoi kuitenkin määräyksen·
25674: sanotun apumaksun suorittamisesta, vaikka oli ilmeistä,.
25675: ett,ä tämä ei enään voinut laillisesti tapahtua.
25676: 
25677: 
25678:      Epätäydellisen jopa harhaanjohtavan kuvan saa Va-·
25679: liokunnan esityksestä Keisarikunnan ja Suomen rautatie-
25680: verkkojen välisestä yhdysradasta aiheutuneesta 2 1 / 2 mil--
25681: joonan ruplan apumaksun suorittamisesta. Kyllin selvästi
25682: siitä ei käy ilmi m. m. se, että sanottu apumaksu on suo-
25683: ritettu siitä huolimatta että eduskunta on lausunut, ettei
25684: asiata ole ilman eduskunnan suostumusta ratkaistava..
25685: Ehdotamme siis,
25686: 
25687:                 että Liitteeseen II sivulle 74, kappaleen jäl-
25688:            keen Joka loppuu »jolloin valtakunnanrahastoon
25689:            maksettiin 6,658,125 markkaa, lisätään kappale:
25690:                           Y ast.alause.                     121
25691: 
25692:       Kuten ylläolevasta käy ilmi 1 on mainittu 2 l/ 2 miljoo-
25693: nan ruplan suuruinen apumaksu siis suoritettu Venäjän
25694: valtakunnanrahastoon ilman että siitä Suomelle koituva
25695: hyöty on tullut selvitetyksi ja sitäpaitsi ei ainoastaan
25696: ilman Suomen eduskunnan suostumusta vaan huolimatta
25697: siitä, että eduskunta on lausunut, ettei asiata ole ilman
25698: eduskunnan suostumusta ratkaistava.
25699: 
25700: 
25701: 
25702:      Sen johdosta, että olemme ehdottaneet Liitteeseen II
25703: sivulle 61 otettavaksi sen suuntaisen lausunnon, että vuonna
25704: 1908 tapahtunut sotilasapumaksujen suoritus ei voinut lail-
25705: lisesti tapahtua ehdotamme,
25706: 
25707:                  että edellä mainitun 1fiitteen 80 sivulla oleva
25708:            lause hyväkyttliisiin näin kuuluvana:
25709: 
25710:      Ne suuret erät, yhteensä noin 47 miljoonaa markkaa,
25711: joita kahden vuoden kuluessa 1908 vuoden alkupuolelta
25712: lukien on valtakunnanrahastoon Suomen valtiovaroista
25713: suoritettu ja jotka ovat olleet sellaisia menoja, mitkä, ku.
25714: ten edellisessä on osotettu, Suomen eduskunta on katso-
25715: nut voitavan suorittaa ainoastaan eduskunnan suostumuk-
25716: sella, eivät ole saattaneet olla vaikuttamatta hyvin häirit-
25717: sevästi valtion talouteen.
25718: 
25719:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1910.
25720: 
25721:      Ida Aalle.                    Werner Aro.
25722:      Yrjö Mäkelin.                 Sulo W uolijoki.
25723:      I. V. Laine.                  Onni Tuomi.
25724:      0. Tokoi.                     Nestori Wala\·aara.
25725: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
25726:       1910.- Erlusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 6.
25727: 
25728: 
25729: 
25730: 
25731:                 Suomen Eduskunnan alamainen
25732:           a n o m u s eräiden Eduskunnassa tehtyjen anomuseh-
25733:           dotusten johdosta, jotka tarkoittavat Suomen perustus-
25734:           lakien voimassa pitämistä.
25735: 
25736: 
25737: 
25738: 
25739:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
25740:              ja Suuriruhtinas T
25741: 
25742: 
25743: 
25744: 
25745:    Eduskunnan ehdoton velvollisuus on ihnaista Teidän
25746: Keisarilliselle Majesteetillenne ne huolet, jotka nykyään
25747: raskaasti painavat Suomen kansaa. Eduskunta anoo ala-
25748: 2      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
25749: 
25750: maisimmasti, että Teidän Keisarillinen Majestee_ttinne su-
25751: vaitsisi armossa ottaa huomioonsa seuraavan esityksen niis-
25752: tä vaikeuksista, jotka Suomen yhteiskuntaelämää lamautta-
25753:  vat, ja niistä vaaroista, jotka tämän maan tulevaisuutta uh-
25754:  kaavat.
25755:      Nykyisen valtiollisen suunnan vallitessa on Suomen kan-
25756: san ollut pakko kokea, että sen perustuslakeja poljetaan ja
25757:  sen uudistuspyrintöjä ehkäistään. Tämän suunnan varsinai-
25758: sena alkukohtana oli Keisarikunnan Ministerineuvostossa
25759: valmistettu, 2 päivänä kesäkuuta (20 päivänä toukokuuta)
25760:  1908 armollisesti hyväksytty pöytäkiri a, joka sisältää mää-
25761: räyksiä Venäjän etuja koskevain Suomen asiain käsittely-
25762: järjestyksestä. Näiden määräyksien ristiriitaisuus Suomen
25763: valtiosäännön kanssa on osotettu erityisissä Suomen edus-
25764: kunnan alamaisissa esityksissä. Ja niiden haitallisuus on
25765: tullut vielä suuremmaksi sen kautta, että Ministerineuvosto
25766: ei, kuten sanotU:ssa pöytäkirjassa edellytetään, ole rajoittu-
25767: nut lausunnon antamiseen niistä aniharvoista asioista, joi-
25768: den on voitu osottaa koskettavan Keisarikunnan etuja,
25769: vaan on puuttunut sellaisiinkin asioihin, joissa ei ole ollut
25770: olemassa mitään kosketuskohtia Suomen ja Venäjän etujen
25771: kesken.
25772:     Ei ole vältettävissä että virheitä ja erehdyksiä sekä oi-
25773: keudellisessa että käytännöllisessä suhteessa syntyy, kun
25774: Suomen asiain Kaikkeinkorkein ratkaisu tapahtuu sellaisen
25775: laitoksen antamien lausuntojen perusteella, joka on Suomen
25776: hallitusjärjestyksen ulkopuolella ja jolla ei voi olla tarpeel-
25777: lista tietoa Suomen laeista eikä niistä erilaatuisista Suo-
25778: men yhteiskuntaelämässä esiintyvistä ilmiöistä, riennoista ja
25779: tarpeista, jotka sekä lainsäädännöllisiä että hallinnollisia
25780: ehdotuksia tutkittaessa ovat varteen otettavat.
25781:     Lukuisat tosiasiat vahvistavat, että Ministerineuvoston
25782: sekaantumisesta Suomen asiain käsittelyyn on ollut arvelut-
25783: tavia seurauksia. Tämän alamaisen kirjelmän Liitteessä I
25784: luodaan ensiksi yleiskatsaus toimenpiteisiin nyt puheena ole-
25785: valta ajanjaksolta, jotka ovat vastoin Suomen perustuslake-
25786: ja. Huomattavimmat näistä toimenpiteistä ovat:
25787:     jo mainitut määräykset 2 päivältä kesäkuuta (20 pai-
25788: vältä toukokuuta) 1908Keisarikunnanetuja koskevain Suo-
25789: men asiain käsittelyjärjestyksestä;           ·
25790:     armollinen käskykirje Kenraalikuvernöörilie 6 päivältä
25791: syyskuuta (24 päivältä elokuuta) 1909 hallinnolliseen lain-
25792: säädäntöön kuuluvista asioista y. m.;
25793:     armollinen julistuskirja 7 päivältä lokakuuta (24 päi-
25794: vältä syyskuuta) 1909, sisä~tävä, että kysymys Suomen asu-
25795: jamiston suoritettavasta asevelvollisuudesta on lopullisesti
25796: ratkaistava yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärj estykses-
25797: sä, sekä että Suomen asukkaat toistaiseksi ovat vapautet-
25798: tavat suorittamasta mieskohtaista asevelvollisuutta ja sen
25799: sijaan Suomen valti9varasto veivoitetaan Venäjän valtakun-
25800: nanrahastoon suorittamaan vuotuisia rahailllaksuja sotilas-
25801: tarpeisiin ;
25802:     sotajoukkojen hallintoa sodassa, linnoitusten hoitoa,
25803: paikkakuntain julistamista sotatilassa oleviksi y. m. koske-
25804: vain Venäjän asetusten julkaisem,inen Suomessa;
25805:     syyskuun 30 (17) p~ivänä 1909 armonisesti vahvistettu
25806: Venäjän Ministerineuvoston päätös, jonka mukaan yleinen
25807: silmälläpito, että Suomen rautatiet ovat niin varustetut, että
25808: niillä esteettömästi voidaan käyttää Keisarikunnanrautatei-
25809: den liikkuvaa kalustoa, on Kulkulaitosministerin asiana ja
25810: hän on oikeutettu vaatimaan määrärahoja otettaviksi. Suo-
25811: men rautateiden menosääntöön;
25812:     armollinen julistuskirja 27 (14) päivältä maaliskuuta
25813: 1910, jonka mukaan Valtakunnanduuman ja Valtakunnan-
25814: neuvoston Keisarikunnassa, vaan ei Suomen Eduskunnan,
25815: tulisi p'äättämisvallalla tutkia ehdotus laiksi niiden Suomene
25816: maata koskevien lakien ja asetusten säätämisjärjestyksestä,
25817: joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
25818:     Kunkin edellä mainitun toim~npiteen valaisemiseksi sekä
25819: erinäisiin muilVnkin määräyksiin nähden esitetään liitteessä
25820: ne oikeudelliset asianhaarat, jotka osottavnt että poikkeuk-
25821: sia perustuslaeista on tapahtunut.
25822:     Edelleen on samassa liitteessä tietoja sellaisista asioista,
25823: joita sen johdosta että Ministerineuvosto on puuttunut Suo-
25824: 4      1910. ~· Edusk. anom. -   Anomusnii:et. N :o 6.
25825: 
25826: men lainsäädäntöasioihin ei ole saatettu lopulliseen päätök-
25827: seen, vaikka ne ovat tarkoittaneet tarpeellisia uudistuksia
25828: ja vaikka Teidän Keisarillinen Majesteettinne oli jo aikai-
25829: semmin hyväksynyt armolliset esitykset muutamista näistä
25830: kysymyksistä. Lakiehdotuksista, jotka siten ovat joutu-
25831: neet syrjäytetyiksi tahi viivytetyitksi, Eduskunta katsoo
25832: asiakseen tässä mainita erityisesti ne, jotka koskevat:
25833:     Eduskunnan oikeutta tarkastaa hallituksen jäsenten
25834: virkatointen laillisuutta; painovapautta; yhdistyksiä; elin-
25835: keinoja; työnvälitystä; yleisen oppivelvollisuuden toimeen-
25836: panemista; tilattoman maalaisväestön maanhankinnan hel-
25837: pottamista; jakolaitosta; metsälain muutoksia.
25838:     Merkille pantava on sekin, että eräät Eduskunnan jo vuon-
25839: na 1908 armollisten esitysten perustuksella päättämistä la-
25840: kiehdotuksista vielä ovat Teidän Keisarilliselle Majestee-
25841: tillenne esittämättä, samoin kuin Eduskunnan samoilla val-
25842: tiopäivillä eduskuntaesitysten johdosta päättämät tärkeät
25843: kunnallisasetuksetkin, joihin sisältyvä vaa1ipikeuden laa-
25844: jenims, kuten Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
25845: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne lausui, on kipeän
25846: tarpeen vaatima. Myöskin useat Eduskunnan tekemistä
25847: yleishyödyllisiä toimenpiteitä koskevista anomuksista
25848: samalta vuodelta eivät vieläikään ole alistetut Teidän Kei-
25849: sarillisen Majesteettinne armollisesti tutkittaviksi. Pu-
25850: heena oleva viivytys on osaksi aiheutunut siitä, että nyttem-
25851: min on luovuttu ennen noudatetusta järjestyksestä, jonka
25852: mukaan kaikki valtiopäiviltä Valtiosihteerinvirastoon saa-
25853: puneet esitykset viipymättä toimitettiin Senaatille lausun-
25854: non antamista varten.
25855:     V aitiotalouden alalla on Ministerineuvoston vaikutus
25856: ollut yhtä turmiollinen kuin lainsäädännönkin. Niinkuin
25857: tämän alamaisen kirjelmän Liitteessä II on lähemmin
25858: osotettu, on tästä vaikutuksesta ollut seurauksena m. m.:
25859:     että valtion tulo- ja menoarvion vahvistamista vuodelle
25860: 1909 on niin viivytetty, että se tapahtui vasta tam-
25861: mikuussa 1910, mistä on johtunut että budjettilaitok-
25862:         Suomen perustuslakien voimas11a pitäminen.          5
25863: 
25864: sella on koko vuoden 1909 ollut väliaikainen luonne, vahin-
25865: goksi lukuisille yhteiskuntariennoille;
25866:     että Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n säännöstä, jonka mu-
25867: kaan esitys varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
25868: vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ynnä sitä seuraava las-
25869: kelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ovat annet-
25870: tavat eduskunnalle varsinaisten valtiopäiväin alussa, ei ole
25871: voitu noudattaa vuonna 1909, jolloin nämä tärkeät asiakir-
25872: jat saapuivat Eduskunnalle vasta sittenkuin kaksi kolman-
25873: nesta istuntokaudesta oli kulunut, eikä myöskään vuon-
25874: na 1910, jolloin ne niinikään annettiin Eduskunnalle vasta
25875: istuntokauden loppupuolella;
25876:      että valtiosäännöstä poikkeavaa käsitystä Hallitsijan ja
25877: Eduskunnan oikeuksien välisestä suhteesta valtiovaroja kos-
25878: kevissa asioissa on sovellutettu armollisesti tutkittaessa
25879: muutamia rahamääräys- ja suostuntakysymyksiä, etupäässä
25880: niitä, jotka ovat koskeneet apurahoja Venäjän valtakun-
25881: nanrahastoon;
25882:      että muutamat Eduskunnan vuonna 1908 hyväksymistä
25883: erikoisista määrärahoista kansakoululaitoksen ja muiden
25884: sivistystarkoitusten hyväksi on poistettu tulo- ja menoar-
25885: viosta;
25886:      että muutamat kulkulaitosrahastoa ja rautatierakennuk-
25887: sia koskevat asiat on ratkaistu säännöllisestä järjestyksestä
25888: poikkeavalla tavalla;
25889:      että useat määrärahat, joiden tarpeellisuus on Senaatin
25890: alistuksissa todistettu, on evätty tulojen riittämättömyy-
25891: den sitä vaatimatta, mistä on ollut seurauksena, ettei ole
25892: voitu olla uudistamatta alamaisia esityksiä sangen useista
25893: edellä mainituista määrärahoista ja että nämä määrärahat
25894: jotka silloin on armossa myönnetty, on täytynyt suorittaa
25895: tulo- ja menoarvion ulkopuolella.
25896:      Ne lukuisat tosiasiat, joihin edellä on viitattu ja jotka
25897: tarpeellisine selityksineen ovat selostettuina mainituissa
25898: liitteissä, todistavat että Ministerineuvoston Suomen a~nam
25899: käsittely on ollut ylen vahingollinen Suomelle.
25900: 6       1910.- Edusk. auoiri. -    Auömusriiiet. N :o 6.
25901: 
25902:      Lain kunnioitus on an1moisista ajoista asti ollut juurtu-
25903: neena Suomen kansaan, luoden vakavuutta ja järjestystä sen
25904: yhteiskuntaelih.riaihi. Sentähden valtaa levottomuus kan-
25905: san, klin hallitusvalta poikkea'a perustuslaeista ja siten
25906: avaa overt yhteiskuntajärjestyksen vaarallisimmille viholli-
25907: sille: mielivallalle ja lakien halveksimiselle.
25908:      Suomessa, samoin kuin muissakin maissa, täytyy
25909: uudistustyön nykyaikaan ennen kaikkea tarkoittaa niiden
25910: oikeudellisten ja taloudellisten olojen perinpohjaista paran-
25911: tamista, jotka vaikuttavat lukuisan työväenluokan asemaan
25912: ja pyrintöihin. Että tähän kuuluva n. s. sosiaalinen lain-
25913: säädäntö on tullut ehkäistyksi kehityksessään, on herättänyt
25914: suurta ja oikeutettua tyytymättömyyttä.
25915:      Pitkän aikaa olivat valtiotulot niin niukat, että tulo- ja
25916: merioårvio ainoastaan vaivoin voitiin pitää tasapainossa.
25917: Kuluneen vuosisadan viimeisellä neljänneksellä tlljpahtui
25918: tässä tuntuva muutos: maassa kehittyi ripeästi tuot-
25919: tava toiminta hallituksen ja valtiopäivain yhteisvai-
25920: kutuksen edistämänä, lisäsi varallisuutta ja sai täten myös-
25921: kin valtion vakinaiset tulot nousemaan. Tämä nousu oli
25922: usein laskelmia suurempi, josta seikasta yhdessä sen jär-
25923: jestelmän kanssa, että otettiin lainoja rautatierakennuksia
25924: varten ja näihin ainoastaan pienemmäksi osaksi käytettiin
25925: valtiorahaston kasvavia ylijäämiä, aikaa myöten oli seu-
25926: rauksena, että valtiorahastoon kertyi verrattain suuri pää-
25927: oma. Tätä pääomaa pidettiin valtioluoton tukena sekä sa-
25928: malla varöina, joita oli käytettävä maan hyödyksi ja par-
25929: haaksi silloin kuin satunnaisia menoja tärkeisiin tarkoituk-
25930: siin ei voitaisi vuotuisista ti1loista suoritta:a. Nyttemmin,
25931: kun Eduskunta kokoontuu vuositta.in, voidaan budjettilaskel-
25932: mat tarkemmin suuimitellen tehdä lu:otettavammat kuin sii-
25933: hen aikaan, jolloin ne käsittivät monivuotisia varainhoito-
25934: kausia. Valtion tililaitoksessa edelleen noudatettavana ole-
25935: va järjestelmä, jonka mukaan valtiorahaston tulot ja menot
25936: tilitetään eri rahastoissa, ei estä eikä saa estää budjetin asial-
25937: lisen yhtenäisyyden tote'nttamista. Verosuoshmtaa koskevien
25938:          Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.          7
25939:  perustuslainsäännösten mukaan pitää suostuntain olla val-
25940:  tiovaraston vakinaisten tulojen lisänä, jonka tähden myös
25941:  on Eduskunnan asia tutkia tarvitaanko ja missä määrin sel-
25942:  laisia lisäveroja. Periaate että budjetin pitää olla yhte-
25943:  näinen kokonaisuus on täten tunnustettu. Noudattamalla
25944:  tätä periaatetta sekä toimittamalla budjetin arvioiminen
25945:  suunnitelmallisesti voitaisiin valtiorahaston käytettävissä
25946:  olevat säästövarat vähitellen vuosien kuluessa käyttää bud-
25947:  jetinjärjestelyn hyväksi sekä siten osin vähentää rautatie-
25948:  tarkoituksiin käytettäväin lainain tarvetta ja osin tehdä.
25949:  mahdolliseksi että veronkorotuksia, joita valtiomenojen li-
25950:  säännys eri tarkoituksia varten aiheuttaisi, ainoastaan vä-
25951:  hitellen tarvitseisi panna toimeen. - Mutta Ministerinet~­
25952:  vostori on onnistunut saattaa käytäntöön finanssi-
25953: politiikka, joka perustuu budjetin mielivaltaiseen jakamiseen
25954: kahteen toisistaan jyrkästi erotettuun osaan: hallituksen
25955: budjettiin ja Eduskunnan budjettiin. Niinpä valtiovaraston
25956: säästöjä on käytetty apumaksujen suorittamiseen Venäjän
25957: valtakunnanrahastoon sotilastarkoituksiin, siis tarkoituk-
25958: seen, joka siihen katsomatta minkä rahaston varoja siihen
25959: käytetään, kuuluu niihin asioihin, jotka laillisesti voidaan
25960: ratkaista ainoastaan Hallitsijan ja Eduskunnan yhtäpitä-
25961: vällä päätöksellä.
25962:      Maalle ei voi olla hyödyksi, jos Hallitsija, poiketen en-
25963: nen noudatetuista periaatteista, asettuu epäävälle kannalle
25964: melkein kaikkiin ehdotuksiin nähd·en, jotka koskevat uusia
25965: rahamääräyksiä tahi määrärahojen korottamista yleisten si-
25966: vistystarkoitusten, taiteitten, ammattikoulujen, terveyden-
25967: ja sairaanhoidon, maanviljelyksen ja sen sivuelinkei-
25968: nojen, tarpMllisten yleisten rakennusten y. m. sellaisten
25969: tarkoitusten hyväksi.      Sekä Eduskunnan että Senaa-
25970: tin vuonna 1908 tekemät esitykset sellaisista mää-
25971: rärahoista perustuivat tarpeiden tuntemiseen ja ky-
25972: kyyn arvioida valtiovaraston varat. Kun Ministeri-
25973: nei.IVOsto sai sanotut esitykset evätyiksi, käytti se väärin
25974: vaikutusvaltaista asemaansa valmistaen vaikeuksia Suomes-
25975: 8      1910.- E<lusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 6.
25976: 
25977: sa monille hyödyllisille sivistyspyrinnöille. Tämän menette-
25978: lyn ilmeinen tarkoitus, nimittäin varojen säästäminen val-
25979: tiorahastoon siirtoa varten Venäjän valtakunnanrahastoon,
25980: on sitä vähemmin hyväksyttävä, kun sellaista siirtoa ei lailli-
25981: sesti voida suorittaa ilman Eduskunnan suostumusta.
25982: 
25983:     Siitä valtiollisesta suunnasta, joka on päässyt valtaan sen
25984: kautta, että Venäjän Ministerineuvosto alituisesti sekaantuu
25985: Suomen asioihin, on myös ollut seurauksena, että varsinai-
25986: nen hallituskolleegio, Senaatin talousosasto, on nyttemmin
25987: aivan toisella tavalla kokoonpantu kuin sen pitäisi olla, voi-
25988: dakseen vastata niitä vaatimuksia, joita tulee asettaa tälle
25989: laitokselle. Enimmät sen nykyisistä jäsenistä eivät ole kos-
25990: kaan ennen olleet sellaisissa viroissa tahi sellaisissa toi-
25991: missa, joissa olisivat voineet tulla päteviksi Suomen Senaa-
25992: tin jäseninä vaikuttamaan maan parhaaksi aiotteente-
25993: kijöinä lainsäädännön ja valtion taloudenhoidon aloilla,
25994: valtion hallinnon johtajina sekä tuomareina hallinnollis-
25995: oikeudellisissa jutuissa.      Tietoa maan laeista, niistä
25996: tekijöistä, jotka vaikuttavat maanviljelyksen, teollisuu-
25997: den, kaupan ja merenkulun etuihin, henkisen viljelyksen
25998: aloilla vallitsevien erilaatuisten pyrintöjen merkityksestä,
25999: osittain monimutkaisista sosiaalisista kysymyksistä ja kei-
26000: noista niiden ratkaisemiseksi, - tietoa kaikesta tästä ja sel-
26001: laiseen tuntemukseen perustuvaa vakaumusta, jonka tulisi
26002: ohjata hallituksen jäsenten menettelyä ja päätöksiä, ei voi
26003: olla henkilöillä, joiden edellinen toiminta ei ole ollut omis-
26004: tettuna Suomelle.                    ·
26005:     Tarkoitustaan vastaavaa Senaatin kokoonpanoa ei liene
26006: odotettavissa, niin kauan kuin perustuslaeista poikkeavaa
26007: politiikkaa Suomea kohtaan Keisarikunnassa noudatetaan
26008: ja siten se vaatimus asetetaan, että Suomen Senaatin on pan-
26009: tava täytäntöön sellaisiakin määräyksiä, jotka ovat ristirii-
26010: dassa tämän maan lakien kanssa.
26011:     Ministerineuvoston sekaantuminen Suomen hallituksen
26012: tehtäviin on järkyttänyt sen toimivallan ja toiminnan itse
26013:         Suomen perustuslakien Yoimassa pitäminen.          9
26014: 
26015: perustuksia, jotka valtiosäännön mukaan Suomen korkeim-
26016: malle hallitusvirastolle kuuluvat.
26017:     On lisättävä, että määräys 2 päivältä kesäkuuta (20 päi-
26018: vältä toukokuuta) 1908 myöskin Ministerivaltiosihteerin
26019: asemaan on tuottanut muutoksen, joka ei ole sopusoinnussa
26020: Suomen valtiosäännön periaatteiden kanssa ja samalla hai-
26021: tallisesti vaikuttaa asiain käsittelyyn.
26022: 
26023:      Vieläkin enemmän kuin 2 päivänä kesäkuuta 1908 an-
26024: netun määräyksen soveltamisen kautta tulisi Suomen oikeus-
26025: järjestys järkytetyksi, jos Ministerineuvoston puheenjohta-
26026: jan ehdotus laiksi niiden Suomea koskevien lakien säätämis-
26027: järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, tu-
26028: lisi toteutetuksi.
26029:     Kuluvan toukokuun 7 päivänä antamassaan alamaisessa
26030: vastauksessa avmoniseen esitykseen, jonka kera mainittu
26031: ehdotus siihen liitettyine ,selityskirjelmineen" annettiin
26032: Eduskunnalle lausunnon antamista varten, on Eduskunta
26033: seikkaperäisesti tarkastanut tämän selityskirjelmän. Tämän
26034: tarkastuksen kautta on osotettu, että puheenalainen
26035: ehdotus tietää Suomen perustuslakien perinpohjaista
26036: muuttamista ja että Eduskunta, kun sen asia on päättämis-
26037: vallalla ottaa osaa jokaiseen perustuslain muuttamista tar-
26038: koittavaan lainsäädäntötoimeen, ei voinut antaa armollisessa
26039: esityksessä tarkoitettua 1 a u sun t o a ehdotuksen sisäl-
26040: lyksestä. Alamaisimmin viitaten niihin itse lakiehdotusta-
26041: kin kohtaaviin painaviin muistutuksiin, joita selityskirjel-
26042: män tarkastus on aiheuttanut ja jotka on esitetty edellä mai-
26043: nitussa vastauskirjelmässä, katsoo Eduskunta tässä asi-
26044: akseen huomauttaa, että selityskirjelmässä ei panna mitään
26045: huomiota sen 27 (15) päivänä maaliskuuta 1809 tapahtuneen
26046: valtioteon todelliseen merkitykseen, jolla Keisari Aleksan-
26047: teri I peruuttamattomasti vahvisti Suomen perustuslait.
26048: Näiden perustuslakien kautta on kuitenkin määrätty, miten
26049: Suomessa voimassa olevat ja sen viranomaisten ja asukas-
26050: ten noudatettavat lait on säädettävä. Eikä edellä maini-
26051: 10     1910.- Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 6.
26052: 
26053: tussa vahvistuksessa enempää kuin uudenunissakaa.n pe-
26054: rustuslaeissa ole Venäjän lainsäädäntövallalle pidätetty
26055: oikeutta antaa Suomelle lakeja niissä tapauksissa, jolloin
26056: niillä :katsotaan olevan yleisvaltakunnallista merkitystä.
26057: 
26058: 
26059:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
26060:     Kun Eduskunta nähdessään sen vaaran, joka uhkaa
26061: Suomen kansaa, vetoo Teidän Keisarilliseen Majesteet-
26062: tiinne, on Eduskunnan velvollisuus suoraan ja peittelemättä
26063: lausua julki kaikki se, mikä on omansa asettamaan asiat oi-
26064: keaan valoonsa. Sentähden on tässä alamaisessa kirjelmässä
26065: kahden viime vuoden hallitussuuntaa kuvattu tuo-
26066: malla esiin tosiasioita ja huomauttamalla tämän hal-
26067: litussuunnan seurauksia, minkä ohessa Eduskunta on kat-
26068: sonut asiakseen tässäkin lyhyesti osottaa Ministeri-
26069: neuvoston puheenjohtajan ehdottaman uuden lainsää-
26070: däntöjärjestyksen laatu. Ja yhtä avomielisesti Edus-
26071: kunta tahtoo Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne
26072:  julkilausua vakaumuksensa, että ehdotettua lainsää-
26073: däntöjärjestyksen muutosta ei voida todellisuudessa
26074: panna toimeen, vaikkakin -         jota Eduskunta viimei-
26075: seen asti pitää mahdottomana              Venäjän kamarit
26076: sen hyväksyisivät ja Hallitsija sen sitten vnhvistaisi.
26077: Lakia, joka Suomen Eduskunnan suostumuksetta muut-
26078: taa Suomen perustuslakeja, ei Suomen kansa voi pitää
26079: oikeudellisesti pätevänä. Jokainen lainsäädäntötoimi, jo-
26080: hon tuon oikeudenvastaisen uuden järjestyksen mukaisesti
26081: ryhdyttäisiin, olisi Suomen kansan silmissä oikeutta louk-
26082: kaava käsky, vailla kaikkea velvoittavaa voimaa tämän maan
26083: asujamiin nähden. Sillä kaikista tämän tuhoisan ehdo-
26084: tuksen laatijain esittämistä vääristä väitteistä huolimatta
26085: pysyy horjumattomuna totuutena, että Suomen kansalle
26086: eivät muut lait ole oikeudellisesti päteviä ja veivoittavia
26087: kuin ne, jotka on annettu Suomen perustuslaeissa lainsää-
26088:          Suomen pemstuslakien voimassa pitäminen.            11
26089: 
26090: dännölle vahvistetussa järjestyksessä. Ne .oikeudelliset ja
26091: siveelliset ristiriidat, joita syntyisi, jos nyt ehdotettu lain-
26092: säädäntöjärjestys tulisi päätetyksi ja sovellutetuksi, tuot-
26093: taisivat Suomen asukkaille raskaita kärsimyksiä. Mutta
26094: kärsimysten pelko ei oikeuttaisi ketään luopumaan
26095: uskollisuuden-velvollisuudestaan tämän maan valtiosään-
26096: töä kohtaan. Kalleimmasta omaisuudestaan, esi-isiltään pe-
26097: rimästänsä oikeudesta yksissä neuvoin Hallitsijansa kanssa
26098: järjestää ja kehittää sisäiset olonsa omien tarpeittensa, tai-
26099: pumustensa ja oman luontonsa vaatimusten mukaan, ei kan-
26100: samme voi luopua. Sitä ei tekisi yksikään itsetietoisuuteen
26101: herännyt, erikoisolemuksensa ja ominaisen historiallisen
26102: tehtävänsä tunteva sivistyskansa.
26103:     Että Venäjälle olisi hyödyksi tahi tarpeellista he-
26104: rättää sellaisia ristiriitoja maassa, jossa rauhallisuus ja
26105: järjestys vallitsevat, maassa, jossa sataan vuoteen ei vielä
26106: kertaakaan ole sattunut, että väestö olisi kieltäytynyt tot-
26107: telemasta laillisessa järjestyksessä annettua lakia tahi ase-
26108: tusta, ja jossa Venäjän Keisarilla Suomen Suuriruhtinaana
26109: on hallitsijamahti sillä laajalla toimivallalla, minkä tämän
26110: maan valtiosääntö myöntää Hallitsijalle,- sitä ei voi aja-
26111: tella mahdolliseksi.
26112:     Vuosisadan kokemuksen pohjalla on Eduskunta vaka-
26113: vasti harkinnut, saako Suomen lainsäädännön itsenäisyys
26114: aikaan esteitä tahi vaikeuksia Keisarikunnan valtiollisiin
26115: tehtäviin nähden, silloin kuin nämä kohdistuvat Suomeakin
26116: koskeviin asioihin.
26117:     Ensimäisenä näistä asioista on ulkopolitiikka. Suomella
26118: ei ole mitään vaikuttavaa osaa siinä, eikä Suomi ole milloin-
26119: kaan sellaista vaatinutkaan. Mitä Keisari päättää sodasta,
26120: rauhasta, liitoista tahi alliansseista on ilman muuta myös-
26121: kin Suomea velvoittava. Mitä taas tulee kauppa-alaa kos-
26122: keviin tai oikeudellista merkitystä oleviin kansainvälisiin
26123: sopimuksiin, on se seikka, että Suomella on toiset lait kuin
26124: Venäjällä, toisinaan vaatinut sopimuksiin ottamaan eri-
26125: tyisiä Suomea koskevia määräyksiä, mutta mitään hanka-
26126: 12     1910.- Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 6.
26127: 
26128: hmksia ei tästä tiettävästi ole milloinkaan ollut. Ei myös-
26129: kään ole ilmaantuneissa tapauksissa havaittu mahdottomak-
26130: si ottaa kauppasopimuksissa huomioon koko valtakunnan
26131: etuja siten, että Suomeen nähden on säädetty eri ehdot,
26132: milloin todellisten syiden on havaittu niitä vaativan.
26133:       Suomen lait eivät pane mitään esteitä eikä vaikeuksia
26134: :;;ille, että Suomen alueella ryhdytään valtakunnanpuolus-
26135: tuksen vaatimiin toimenpiteisiin. Ne päin vastoin sisältävät
26136: positiivisia säännöksiä tämän asian eduksi. Koska pakkoluo-
26137: vutuslain mukaan Hallitsija määrää, onko kiinteää omai-
26138: suutta luovutettava yleiseen tarpeeseen, voi pakkoluo-
26139: vutusta aina käyttää tarpeellisten maa-alueiden hal'lkkimi-
26140: seksi linnoitusten, leiripaikkain, ampumaratain y. m. s. ra-
26141: kentamista varten. Venäläisten sotajoukkojen majoituksesta
26142: on pidetty huolta Suomen asetusten kautta; niinikään kuor-
26143: makyytien saamisesta niiden tarpeiksi. Laki yksityisistä rau-
26144: tateistä velvoittaa nämä sodan aikana avustamaan sotaväen-
26145: liikkeitä. - Luotsilaitokselle kuuluviin toimenpiteisiin me-
26146: renkulun turvaamiseksi loistoilla, majakoilla y. m. ei ole
26147: ryhdytty vastoin Venäfän Meriministerin antamaa lau-
26148: suntoa; Suomen merenmittauskartat asetetaan Meri-
26149: ministerin käytettäviksi.           Suomen 1878 vuoden
26150: asevelvollisuuslaki myöntää Keisarikunnan Sotaministe-
26151: rille vallan käsitellä ja esitellä Hallitsijalle ne Suo-
26152: men sotaväkeä koskevat asiat, jotka eivät kohdistu
26153: lainsäädäntöön eikä talouteen. Mainitun sotaväen järjestys-
26154: muoto ja sotilaallinen kehitys niinikään oli samallainen kuin
26155: Venäjän sotajoukkojen, joten mahdollisuus yhteistoimintaan
26156: näiden kanssa oli taattu. Kokemus on siis osottanut,
26157: että yhteiset edut sotilasalalla voidaan huomioon
26158: ottaa, vaikka Suomen kansalaisten asevelvollisuu-
26159: desta säädetäänkin Suomen laissa. Sopii lisätä, että tämä
26160: asia, kuten kokemus vuosilta 1902-1904 osottaa, ei ole
26161: menestyksellä järjestettävissä muutoin kuin Suomen lain
26162: kautta. - Kysymystä Suomen velvollisuuksien laadusta ja
26163: määrästä puolustustoimeen nähden on tietysti arvostel-
26164:         Suomen perustuslakien voimassa pitäminen.        13
26165: 
26166: tava myöskin Keisarikunnan etujen kannalta.           l\fut-
26167: ta tästä ei seuraa, että tämä kysymys pitäisi tahi edes
26168: voitaisiinkaan ratkaista venäläisillä lainsäädänootoimilla.
26169: Sotapalvelusta ja veroja ei Suomelta voida vaatia muulla
26170: kuin eduskunnan hyväksymien lakien perusteella. · Tämän
26171: kysymyksen ratkaisemiseksi on tehtävä sellaisia ehdotuksia,
26172: jotka havaitaan tyydyttäviksi Venäjän näkökannalta kat-
26173: sottuina ja jotka sen ohessa Suomen eduskunta Suomen kan-
26174: san oikeuksien ja etujen valvojana voi hyväksyä.
26175:     Venäjän ja Suomen molemminpuolisten etujen järjestä-
26176: minen oikeuslaitoksen, kaupan, teollisuuden ja merenkulun
26177: aloilla on tapahtunut tarkoitustaan vastaavalla tavalla si-
26178: ten että on annettu yhtäpitäviä Venäjän ja Suomen lakeja
26179: tai asetuksia.
26180:     On niinikään sanottu, että huolehtiminen Venäjän valta-
26181: kunnan ykseydestä vaatii Suomen oikeuksien supistamista.
26182: Mutta kun Venäjän Hallitsija on Suomenkin Hallitsija, kun
26183: Venäjän suvereenisuutta ulkopolitiikan alalla ei mitenkään
26184: loukkaa Suomen itsenäisyys sisäisissä asioissaan, sekä kun
26185: Suomen erityisen valtiosäännön voimassapitäminen ja so-
26186: veltaminen ei missään suhteessa estä Venäjän valt~tkuntaa
26187: esiintymästä ja toimimasta yhtenäisenä valtana vieraisiin
26188: valtoihin nähden, ei vetoominen valtakunnanykseyden vaa-
26189: timuksiin voi näennäisestikään oikeuttaa sitä politiikkaa,
26190: jonka tarkoituksena on Suomen sisäisen itsenäisyyden tu-
26191: hoaminen.
26192:     Tämän politiikan johdosta, joka niin jyrkästi esiintyy
26193: yllämainitussa selityskirjelmässä, on tässä vielä huo-
26194: mautettava yhtä tärkeätä asian puolta Venäjän ja
26195: Suomen yhteisten etujen valvomista koskevassa kysy-
26196: myksessä. Venäjän valtakunta ei voi olla sen vuosisatojen
26197: kehitystyön luoman, kaikkien sivistyneiden yhteiskuntien
26198: oikeaksi tunnustaman yleisen maailmanlain ulkopuo-
26199: lella, joka käskee, että voimassa oleva oikeus on pidettävä
26200: pyhänä. Yhteisiin etuihin kuuluu sentähden, että Suo-
26201: messa yhtä hyvin kuin V enäjälläkin lakien kunnioituksen
26202: 14      1910. -   Edu.sk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
26203: 
26204: tulee olla ohjeena kaikelle julkisen toimivallan käyttämi-
26205: selle. Mutta tämä suuri valtakunnanetu tulee loukatuksi,
26206: jos Suomelle lakeja annetaan tai maassa ryhdytään hallitus-
26207: toimiin muussa kuin sen perustuslakien määräämässä jär-
26208: jestyksessä.
26209:     Tästäkin syystä osottautuu välttämättömäksi, että
26210: Suomen asiain käsittelyssä jälleen ryhdytään noudattamaan
26211: toista politiikkaa kuin mitä kahden viime vuoden lm-
26212: luessa on Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne puol-
26213: lettu. Tämän politiikan varsinaisena lähtökohtana oli,
26214: niinkuin edellä on htiomautettu, 2 päivänä kesäkuuta
26215: 1908 annettu määräys Venäjän etuja koskevain Suomen asi-
26216: ain käsittelyjärjestyksestä. On ilmeistä, että se, mikä tällä
26217: rnääräyksellä on ilmoitettu olevan tarkoituksena, on täydelli-
26218: sesti saavutettavissa esimerkiksi siten, että venäläi-
26219: set ja suomalaiset virkamiehet, Suomen Ministerivaltio-
26220: sihteeri puheenjohtajana, tarkastavat Valtiosihteerinviras-
26221: toon saapuneet asiat saadakseen yhdessä selville, mitkä niistä
26222: koskevat Keisarikunnan etuja ja sentähden ovat ilmoitetta-
26223: vat Ministerineuvostolle lausunnon antamista varten. Sen
26224: suuntainen asianmukaisessa järjestyksessä toimeenpantu
26225: muutos veisi siihen, että säännölliset olot jälleen pääsisivät
26226: voimaan, edellyttäen sen ohella ettei Ministerineu-
26227: voston puheenjohtajan tekemää useinmainittua uuden lain-
26228: säädäntöjärjestyksen ehdotusta toteuteta sekä että Teidän
26229: Keisarillinen Majesteettinne muutoinkin suvaitsee armolli-
26230: simmasti ottaa huomioonsa, mitä tässä alamaisessa kirjel-
26231: mässä on esitetty.
26232: 
26233:     Nykyajan pimeyden halki luo Suomen kansa katseensa
26234: menneisiin valoisampiin aikoihin. Lähtemättömästi tä-
26235: män kansan mieleen painuneena elää Keisari Alek-
26236: santeri I :sen antama ja kaikkien Hänen Kotkeain
26237: ,Jälkeläistensä uudistama vakuutus, että tämän · maan
26238: perustuslait ovat voimassaan pidettävät. Ja kun Suo-
26239: men valloittaja ja ensimäinen venäläinen Hallitsija
26240:          Suomen perustuslakien voimassa, pitäminen.         15
26241: 
26242: selitti tämän vakuutuksen merkityksen lausuessaan, että
26243: Suomen kansa oli korotettu kansakuntien joukkoon,
26244: että se oli oleva vapaa omissa sisäisissä asioissaan, elävä
26245: omien lakiensa vallan alaisena, oman ikuisiksi ajoiksi vah-
26246: vistetun valtiosääntönsä turvissa, - niin kaikuvat nämät sa-
26247: nat halki vierineen vuosisadan epäämättömän selvästi si-
26248: tii. lakien ja historian vääristelyä vastaan, jolle ahdas-
26249: mielinen valtiollinen kiihotus on rakentanut sen opin, että
26250: Suomella ei ole mitään muita oikeuksia kuin ne, mitkä Ve-
26251: näjä kulloinkin politiikan vaihtelujen mukaan tahtoo myön-
26252: tää. Jokaisesta, jonka katse on eksymätön, täytyy tuollaisen
26253: opin sen lisäksi näyttää Venäjän arvoon soveltumattomalta
26254: ja yhtä paljon niiden erityisten hallitustehtävien syrjäyttä-
26255: miseltä, jotka kuuluvat Teidän Keisarilliselle Majesteetil-
26256: lenne Suomen Suuriruhtinaana.
26257:      Teidän Keisarillisella MajesteetiHanne on valta estää nii-
26258: den suunnitelmien toteutuminen, jotka uhkaavat tuhota.
26259: Suomen oikeudellisen turvallisuuden ja elinvoiman tärkeim-
26260: mät ehdot. Siinä vakaumuksessa, että Hallitsijan vallan
26261: käyttämistä lain ja oikeuden turvaamiseksi tullaan mielihy-
26262: vällä tervehtimään kautta Venäjänkin avarain alojen, saa
26263: Eduskunta, sen nojalla mitä tässä kirjelmässä on esitetty,
26264: alamaisuudessa anoa,
26265: 
26266:                että Teidän [{ eisarillinen Majesteettinne ar-
26267:            nwssa tahtoisi voimassapitää Suomen perustus-
26268:            lait sekä rnäärätä, että ne näistä laeista poikkea-
26269:            vat toimenpiteet, joihin viirne ·vuosina on ryhdyt-
26270:            ty, ovat oikaistavat tahi peruutettavat.
26271: 
26272:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
26273: 
26274:      Helsingissä 26 toukokuuta 1910.
26275: 1
26276: 
26277: 
26278: 1
26279:          1910. -    Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 6.
26280: 
26281: 
26282: 
26283: 
26284:                             Liite I.
26285:   Toimenpiteitä, jotka ovat Suomen perustuslakien
26286:     kanssa ristiriidassa tahi jotka muuten ovat
26287:               olleet maalle vahingoksi.
26288: A. Erinäisiä toimenpiteitä, ,jotka ovat pel'Ustuslakien kanssa risti-
26289:                              riidassa.
26290: 
26291:      1. A r m o ll i n e n m a a r ä y s 2 p ä i v ä l t ä k e s ä-
26292: k u u ta (20 päivältä toukokuuta) 19 0 8 Keisari kun-
26293: nan etuja koskevain Suomen asiain käsit-
26294: t e l y n j ä r j e s t y k s e s t ä.
26295:      Tämän määräyksen laatu on jo täysin osotettu sekä
26296: Keisarillisen Suomen Senaatin 19 päivänä kesäkuuta ja 22
26297: päivänä joulukuuta 1908 asiasta tekemissä alamaisissa alis-
26298: tuksissa että Eduskunnan alamaisessa anomuksessa 30 päi-
26299: vältä lokakuuta samana vuonna ja alamaisessa adressissa 30
26300: päivältä kesäkuuta 1909. Riittää sen vuoksi tässä vain ly-
26301: hyesti huomauttaa niistä näkökohdista, jotka mainituissa esi-
26302: tyksissä on tarkemmin esiintuotu.
26303:      Suomen perustuslakien mukaan tulee Hallitsijan hal-
26304: lita maata ainoastaan kotimaisten viranomaisten avulla,
26305: jotka käyttävät toimivaltaansa maan lakien mukaisesti.
26306: Ilmeisessä ristiriidassa tämän periaatteen kanssa on puheen-
26307: alainen armollinen määräys antanut venäläiselle viranomai-
26308: selle, Keisarikunnan Ministerineuvostolle, toimeksi valmis-
26309: televasti käsitellä suuren joukon Suomen asioita, niiden
26310: muassa kaikki sellaiset, jotka ovat maalle tärkeimpiä,
26311: harkitakseen mitkä näistä asioista koskevat myöskin Keisa-
26312: rilrunnan etuja ja antaakseen niistä lausuntonsa. Ministe-
26313: rineuvosto on täten saanut Suomen hallinnossa toimen, jolla
26314: 2       1910.- Edusk. anom. -     Ånomusmiet. N :o 6.
26315: 
26316: lainvastaisuutensa ohella monissa tapauksissa on maa-
26317: han syvästi koskeva vaikutus, kuten kokemus jo on osot-
26318: tanut.
26319:     Tämän muutoksen kautta on myöskin Suomen Senaatti
26320: menettänyt sen aseman, joka vuonna 1809 sille annettiin ja
26321: jonka luonteen armollinen julistuskirja 21 (9) päivältä hel-
26322: mikuuta 1816 määrittelee semmoiseksi, että Senaatin tulee
26323: olla välittömässä suhteessa Hallitsijaan itseensä jn, riippu-
26324: maton mistään muusta vallasta kuin lakien ja siitä, jota
26325: Hallitsija niiden mukaan itse käyttää.
26326:     Puheenalainen armollinen määräys on vihdoin synty-
26327: mistapaansakin nähden ristiriidassa Suomen valtiosäännön
26328: kanssa, jonka mukaan Suomella on oikeus ei ainoastaan
26329: omaan hallintoon vaan myöskin omaan lainsäädäntöön. Kun
26330: ne säännökset, jotka määräys on vahvistanut, ovat aiotut
26331: Suomen viranomaisten noudatettaviksi, olisivat ne, ollak-
26332: seen Suomessa laillisesti päteviä, olleet annettavat siinä jär-
26333: jestyksessä, kuin maan perustuslaeissa säädetään. Ja kun
26334: nämä säännökset sisältöönsä nähden muodostavat poikkeuk-
26335: sen Suomen perustuslaeista, olisivat ne olleet laadittavat
26336: siinä järjestyksessä, kuin perustuslain muuttamisesta on
26337: määrätty. Mutta puheenalaiset säännökset ovat päinvas-
26338: toin syntyneet ilman minkäänlaista Suomen "Eduskunnan tai
26339: Senaatin myötävaikutusta, yksinomaan venäläisenä hallinto-
26340: toimenpiteenä.
26341:     Kun tämän menettelyn tueksi vedotaan Venäjän perus-
26342: tuslakien 10 ja 11 § :än, niin syrjäytetään senkin kautta
26343: Suomen perustuslakeja, joiden säännökset eivät missään
26344: kohdin ole voineet kadottaa pätevyyttään sen kantta, että
26345: Keisarikunnalle on julkaistu uudet perustuslait
26346:     On vielä lisättävä, että Ministerineuvoston Suomen
26347: asioita koskeva toiminta, joka alkuaan oli tarkoittanut
26348: vain Keisarikunnan etuja koskevia asioita, erityisen armol-
26349: lisen määräyksen kautta ulotettiin marraskuussa 1908 kaik-
26350: kiin valtiorahaston varojen käyttämistä koskeviin asioihin,
26351: sekä että Ministerineuvosto soveltaessaan 2 päivänä kesä-
26352:                             Liite I.                          3
26353: 
26354: kuuta 1908 annettuja määräyksiä on muutenkin mennyt
26355: vielä paljon pitemmälle kuin niissä on sanottu, antamalla
26356: lausuntoja useista asioista, jotka eivät missään kohdin koske
26357: Keisarikunnan etuja.
26358:      Nyt kosketelluu asian yhteydessä on seuraava seikka.
26359: Keisarikunnan Ministerineuvoston 4 päivänä helmikuuta
26360:  (22 päivänä tammikuuta) 1909 Kenraalikuvernöörilie lähet-
26361: tämän kirjelmän mukaan, jonka Kenraalikuvernööri kirjel-
26362: mällä 16 päivältä helmikuuta samana vuonna saattoi Senaa-
26363: tin tiedoksi, suvaitsi Keisarillinen Majesteetti, hyväksyen
26364: Ministerineuvoston lausunnon, jättää Senaatin yllämainitun
26365: alistuksen 19 päivältä kesäkuuta 1908 huomioon ottamatta.
26366: Tämä asia, vaikka se ilmeisesti oli Suomen asia, ratkaistiin
26367: siis Suomen Ministerivaltiosihteerin sitä esittelemättä, min-
26368: kä ohella Ministerineuvosto, samaten sivuuttamaila Ministe-
26369: rivaltiosihteerin, lähetti tiedon asian ratkaisemisesta .Ken-
26370: raalikuvernöörille. Se Suomen perustuslaeissa ilmilausuttu
26371: periaate, että Hallitsija hallitsee maata kotimaisten viran-
26372: omaisten avulla, sisältää kuitenkin Suomen asiain alamaiseen
26373: esittelyyn nähden, että sen tulee tapahtua Suomen miehen
26374: kautta. Lisäksi säädetään 21 päivänä elokunta 1772 annetun
26375: Hallitusmuodon 21 § :ssä, että valtiosihteerin on esiteitä vä
26376: asiat Hallitsijalle ja että kaikki toimituskirjat, paitsi ,sota-
26377: asioita" eli n. s. komentoasioita koskevat, ovat asianmukai-
26378: sesti varmennetta vat, jota paitsi 17 päivänä maaliskuuta 1826
26379: Suomen V a:ltiosihteerinvirastolle perustuslakiin viitaten an-
26380: netussa ohjesäännössä määrätään, että Valtiosihteerin eli,
26381: kuten häntä vuodesta 1834 lähtien kutsutaan, Suomen Mi-
26382: nisterivaltiosihteerin tulee toimittaa kaikki sellaiset esit-
26383: telyt. On siis ilmeistä että puheenalaisen asian käsittely on
26384: ristiriidassa sekä Suomen perustuslakien että Valtiosihtee-
26385: rinviraston niiden mukaisen äsken mainitun ohjesäännön
26386: kanssa.
26387:     Suomen Senaatti esiintoikin nämä näkökohdat alamai-
26388: sessa alistuksessa 28 päivältä helmikuuta 1909, jossa Se-
26389: naatti samalla anoi, että Ministerivaltiosihteeri saisi lailli-
26390: 4        1910.- Edusk. auom. -        Anomusmiet. N :o 6.
26391: 
26392: sessa järjestyksessä esitellä Senaatin alamaisen alistuksen 22
26393: päivältä joulukuuta 1908.
26394: 
26395:     2. Armo ll i ne n käsky k i r j e Ken r a a l i k u-
26396: v e r n ö ö r i 11 e 6 p ä i v ä 1 t ä s y y s k u u t a (24 päi väl-
26397: tä elokuuta) 1 9 0 9 hallin no 11 i sen l a i n s ä ä d ä n-
26398: n ö n piiriin kuuluvista asioista y. m.
26399:     Tässä käskykirjeessä määrätään muun muassa:
26400:     a) että Senaatin, vastaisuudessa Jaatiessaan ehdotuksia
26401: armollisiksi esityksiksi Eduskunnalle, tulee tarkkaan nou-
26402: dattaa sääntöä, ettei mainittuihin ehdotuksiin sisällytetä
26403: säännöksiä, jotka kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön
26404: alaan ; sekä ·
26405:     b) että, vaikka Keisarillinen Majesteetti sallimalla poik-
26406: keustapauksissa sellaisten säännösten sisällyttämisen valtio-
26407: päiville kuuluvaan lainsäädäntöön, Keisarillinen Majesteet-
26408: ti yhtäkaikki aina pidättää itselleen oikeuden pitää niitä
26409: hallinnollisina säännöksinä, joiden muuttaminen riippuu
26410: yksinomaan Keisarillisen Majesteetin vallasta.
26411:     Näiden Keisarikunnan Ministerineuvoston ehdotuksesta
26412: annettujen määräysten johdosta on syytä tässä huomauttaa
26413: seuraavaa.
26414:     a) Sellainen menettely, että Eduskunnalle annettavia
26415: armollisia esityksiä laadittaessa ne määräykset, jotka voi-
26416: daan vahvistaa hallinnollista tietä, erotetaan eri asetuksek-
26417: si, joka sitten julaistaan ilman Eduskunnan myötävaiku-
26418: tusta, ei ole lainvastainen ja sitä onkin aikojen kuluessa eri-
26419: näisissä tapauksissa noudatettu. Mutta kun se tehdään
26420: ehdottomaksi säännöksi, niin tämä osottaa Hallitsijan lain-
26421: säätämisoikeuden väärinkäsittämistä ja on sen ohella oman-
26422: sa synnyttämään mitä suurimpia vaikeuksia ja haittoja.
26423:     Puheenalaisen armollisen käskykirjeen alkusanoista nä-
26424: kyy käyvän ilmi, että sitä laadittaessa on ollut Hallitsijan
26425: hallinnollisesta lainsäätämisvallasta se käsitys, että oikeus
26426: muutamilla aloilla säätää lakia olisi perustuslain kautta
26427:                              Liite 1.                           5
26428: 
26429: pidätetty Hallitsijalle yksin, sulkien pois Eduskun-
26430: nan, niin että tämänlaatuisia säännöksiä ei voisi perustus-
26431: laista poikkeamatta panna sellaiseen lakiin, jonka Hallit-
26432: sija ja Eduskunta yhteisesti säätävät. Asianlaita on lmi-
26433: tenkin sellainen, että Suomen perustuslait määräävät ylei-
26434: senä sääntönä että Hallitsija ja Eduskunta yhteisesti sää-
26435: tävät lakia, mutta että tällä säännöllä, sellaisena kuin se
26436: ilmenee 1772 vuoden Hallitusmuodon 40, 41 ja 4;1 § :ssä,
26437: ei ole tarkoitettu supistaa tahi kumota Hallitsijan vanhaan
26438: käytäntöön perustuvaa oikeutta ilman Eduskunnan myötä-
26439: vaikutusta, siis hallinnollista tietä, julkaista talous- ja jär-
26440: jestysasioita koskevia. asetuksia, edellyttämällä etteivät nä-
26441: mä asetukset ole ristiriidassa I-Iallitsij an .i a Ednskunnan
26442: yhteisesti laatimien lakien kanssa. Kun Ruotsin yleinen
26443: laki vuodelta 1734 annettiin, huomautettiin lain vahvis-
26444: tuksessa, ettei se sisältänyt talous- ja järjestysasetuksia, ,joi-
26445: hin olosuhteet vaativat useammin muutoksia tehtäviksi".
26446: Tämä lausuma on ohjauksena hallinnollisen lainsäädännön
26447: tehtäviä määriteltäessä erotukseksi laista, jonka säätämi-
26448: se•m Eduskunnan myötävaikutus on tarpeen. Sen ohessa
26449: käy Hallitusmuodon 17, 20, 21, 24, 27 ja 28 § :stä selville,
26450: että Hallitsija hallintotoimin julkaisee johtosääntöjä ja ase-
26451: tuksia eri hallintoviranomaisten ohjeeksi. Raja kumman-
26452: kin lainsäädäntöalan välillä ei kuitenkaan ole Suomessa
26453: enemmän kuin useimmissa muissakaan maissa tarkoin mää-
26454: rätty. Välistä on oikeushistoriallinen tutkimus tarpeen
26455: sen selvittämiseksi, kumpaiseenko alaan kysymys oikeastaan
26456: on luettava. Toisissa tapauksissa on taasen yhteiskun-
26457: takehityksen johdosta yleisten oikeusohjeitten määräämi-
26458: nen käynyt tarpeelliseksi sellaisten taloudellisten oikeussuh-
26459: teitten järjestämiseksi, joista hallinnolliset asetukset tahi
26460: l e g e s i n c asu (erioikeudet, myönnytykset, yhtiösään-
26461: nöt) aikaisemmin ovat säätäneet. Niinmuodoin on tosin ylei-
26462: sen lainsäädännön ala aikaa myöten laajennut; mutta samal-
26463: la on hallinnollisen lainsäädännön ala käynyt vieläkin laa-
26464: jemmaksi valtionhallinnon tehtävien jatkuvan karttumisen
26465: 6        1910.- Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 6.
26466: 
26467: kautta. Yleisenä oikeussääntönä on kuitenkin, ettei lakia,
26468: joka on syntynyt Eduskunnan myötävaikutuksella, missään
26469: suhteessa voi muuttaa hallinnollisen asetuksen kautta.
26470:     Kun on osottautunut, ettei laki, joka on säädettävä Edus-
26471: kunnan myötävaikutuksella, voi tulla tarpeellisen täydelli-
26472: seksi tahi saada elimellistä eheyttä, ellei siihen oteta myös
26473: määräyksiä, jotka sisällykseltään ovat sellaisia, että ne, erik-
26474: seen arvosteltuina, voitaisiin antaa hallintotoimin, on sellais-
26475: ten määräysten ottaminen lakiin aina pidetty oikeutettuna.
26476: Sellainen menettely ei merkitse perustuslain muutosta siihen
26477: suuntaan, että Hallitsijan oikeuksia supistettaisiin, vaan on
26478: ainoastaan sen yleisen säännön sovelluttamista, jonka
26479: mukaanlaki on Hallitsijan ja Eduskunnan yhteistoimin sää-
26480: dettävä. Se merkitsee sitä vähemmin Hallitsijan etuusoi-
26481: keuksien loukkaamista, kuin ne määräykset, joista tässä on
26482: puhe, joskin ne annettaisiin erikseen hallintotoimin, sisäl-
26483: lykseltään ja tarkoitukseltaan olisivat määritellyt Eduskun-
26484: nan hyväksymän lain kautta, jota ne ainoastaan yksityis-
26485: kohdissa täydentäisivät.
26486:     Mainitussa armollisessa käskykirjeessä ilmilausutun peri-
26487: aatteen mukaisesti on useita Senaatin laatimia ehdotuksia
26488: Eduskunnalle annettaviksi armollisiksi esityksiksi esiteltäes-
26489: sä armollisesti määrätty, että asia oli lähetettävä takaisin
26490: Senaatille, jonka tuli erottaa hallinnollista laatua olevat
26491: säännökset eri asetusehdotukseksi. Siten on käynyt ehdo-
26492: tusten asetuksiksi työnvälityksestä, oppivelvollisuudesta,
26493: tilaUoman väestön maanhankinnan helpottamisesta, met-
26494: sälain muuttamisesta ja jakolaitoksesta, joista ehdo-
26495: tuksista molemmat viimeksi mainitut jo ennemmin ovat
26496: olleet armollisina esityksinä Eduskunnalle annetut lopul-
26497: lista lainsäädäntötointa niistä kuitenkaan syntymättä. 'I·i-
26498: lattoman väestön maanhankintaa koskevaan ehdotukseen
26499: nähden on Senaatti jo suorittanut tämän tehtävän ja huh-
26500: tikuussa 1909 lähettänyt laatimansa asetusehdotukset ar-
26501: mollisesti hyväksyttäviksi, mutta asiaa ei tiettävästi vielä ole
26502: Keisarilliselle Majesteetille esitelty. Mitä tulee muihin
26503:                             Liite I.                         7
26504: 
26505: tässä mainittuihin asioihin, niin käy niistä tehtyjä asetus-
26506: ehdotuksia lukiessa ilmi, että sellaisten säännösten erotta-
26507: minen niistä, jotka voitaisiin julkaista hallinnollista tietä,
26508: kohtaa miltei voittamattomia vaikeuksia, koska toistensa
26509: kanssa elimellisessä yhteydessä olevia määräyksiä olisi pan-
26510: tava eri asetuksiin.
26511:     Näiden asiain käsittely osottaa sen ohella minkälaisiin
26512: erehdyksiin joudutaan, kun lähtien siitä väärästä katsanto-
26513: tavasta, että Suomen perustuslakien mukaan. hallinnol-
26514: lista laatua olevia määräyksiä ei saisi panna Edus-
26515: kunnan myötävaikutuksella laadittaviin asetuksiin, ja riit-
26516: tävästi tuntematta n. s. taloudellisen lainsäädännön rajoja
26517: vaaditaan sellaisten määräysten erottamista er1 ase-
26518: tuksiksi.     Siten on, mainitaksemme yhden esimerkin,
26519: Ministerineuvosto käsitellessään ehdotusta asetukseksi
26520: työnvälityksestä huomauttanut, että kaikki ehdotuk-
26521: sessa olevat säännökset, jotka koskevat Senaattia, teolli-
26522: suushallitusta ja kruununvouteja, ne kun määräävät hal-
26523: linnollisille viranomaisille tulevia oikeuksia ja velvollisuuk-
26524: sia, olisivat hallinnollista laatua ja sen vuoksi ehdotuksesta
26525: poistettavat. Ministerineuvosto on tässä jättänyt huomioon
26526: ottamatta että, kun puheenalaiset säännökset myöntävät
26527: näille viranomaisille oikeuksia, jotka rajoittavat kansalais-
26528: ten ja kuntain laissa säädettyj ä oikeuksia ja toiminta va-
26529: pautta, ne tosiasiallisesti sisältävät Eduskunnan myötävai-
26530: kutuksella syntyneen lain muuttamisen ja siis ovat hallin-
26531: nollisen lainsäädännön ulkopuolella.
26532:     Nyt esitetystä käy ilmi että, vaikka onkin mahdollista
26533: yleisenä sääntönä noudattaa armollisessa käskykirjeessä
26534: olevaa kieltoa hallinnollisten säännösten panemisesta Hal-
26535: litsijan ja Eduskunnan yhteisesti laadittaviin asetuksiin,
26536: tämän määräyksen tarkka ja poikkeukseton soveltaminen on
26537: erittäin vaikeata, monessa tapauksessa mahdotontakin.
26538:     b) Mitä sitten tulee siihen armollisessa käskykirjeessä
26539: olenum määräykseen, että jos säännöksiä, jotka ennen ovat
26540: 8        1910. -   Edusk. auom. -   Åuomusmiet. N :o 6.
26541: 
26542:  kuuluneet hallinnolliseen lainsäädäntöön, poikkeustapauk-
26543: sissa saadaan ottaa Eduskunnan myötävaikutuksella syn-
26544: tyneisiin lakeihin, Keisarillinen Majesteetti siitä huolimat-
26545: ta ,pidättää itselleen oikeuden pitää niitä hallinnollisina
26546:  säännöksinä, joiden muuttaminen riippuu yksinomaan Kei-
26547: sarillisen Majesteetin vallasta", niin on sellaisen periaatteen
26548: paneminen yleiseen asetukseen suoranaisessa ristiriidassa
26549: Suomen perustuslakien kanssa.
26550:      Kuten jo mainittiin, sisältävät nämä perustuslait sen
26551: yleisen säännön, että laki on Hallitsijan ja Eduskun-
26552: nan yhteisesti säädettävä, vaikka Hallitsija sen ohella on
26553: oikeutettu muutamilla aloilla yksin antamaan määräyk-
26554: siä. Tästä johtuu että, jos sellaisia määräyksiä on otettu
26555: Eduskunnan myötävaikutuksella laadittuun lakiin, nä-
26556: mä määräykset ovat tulleet sanotun lain olennaiseksi
26557: osaksi ja ettei niitä siis voida muuttaa muulla tavalla, kuin
26558: saman lain muita osia, s. o. Eduskunnan suostumuk-
26559: sella.    Se periaate on nimittäin kaikkialla tunnus-
26560: tettu, ettei Hallitsija voi yksipuolisesti muuttaa Eduskun-
26561: nan hyväksymää ja Hallitsijan vahvistamaa lakia. Tä-
26562: mä käy sitä paitsi, mitä Suomen oikeuteen tulee, ilmi 1869
26563: vuoden Valtiopäiväjärjestyksen 51 § :ssä (sellaisena kuin se
26564: on 25 päivänä kesäkuuta 1886 annetussa armollisessa ju-
26565: listuskirj assa) sekä 1906 vuoden V altiopäi väj ärj esty ksen 7 5
26566: § :ssä olevista säännöksistä, joiden mukaan Eduskunnan
26567: päättämä lakiehdotus on joko muuttamatta vahvistettava
26568: tahi kokonaan raukeava. Sillä tietysti ei saata ajatellakaan,
26569: että Hallitsija, vaikkei hänellä lakiehdotusta vahvistaessaan
26570: ole valtaa tehdä siillen muutosta, kuitenkin olisi oikeutettu
26571: jäiestäpäin sitä muuttamaan.
26572:     Mutta puheenalainen määräys, paitsi sitä että se on ris-
26573: tiriidassa Suomen perustuslakien kanssa, on myöskin
26574: omansa aihltansaamaan arveluttavan oikeusepävarmuu-
26575: den. Sillä kun Hallitsijan hallinnollisen lainsäädäntöoi-
26576: keuden rajat, kuten jo mainittiin, ovat jonkun verran epä-
26577: selviä, niin jäisi niissä tapauksissa, jolloin Eduskunnan myö-
26578:                                Liite I.                             9
26579: 
26580: tävaikutuksella syntyneeseen lakiin on otettu säännöksiä,
26581: jotka Hallitsija voi yksin antaa, jossain määrin epävar-
26582: maksi mitkä säännökset olisivat hallinnollista laatua. Muu-
26583: tamien jonkun lain säännösten muuttaminen voisi myös vai-
26584: kuttaa muiden samassa laissa olevien määräysten sisältöön,
26585: vaikkakin nämä muodollisesti on jätetty muuttamatta.
26586: 
26587:     3. K y s y m y s S u o m e n v a 1 t i o v a r o i s t a V e-
26588: n ä j ä n v a 1 t a k u n n a n r a h a s t o o n s o t i 1 a s t a r-
26589: p e i s i i n s u o r i t e t t a v a s t a a p u m a k s u s t a.
26590:     Oikean käsityksen saamiseksi siitä, mitä tässä asiassa on
26591: viime vuonna tapahtunut, on tarpeellista lyhyesti johdat-
26592: taa mieleen asian aik:aisemmat vaiheet.
26593:     Kun armollinen esitys Suomen taholta suoritettavasta
26594: apumaksusta sotilastarpeisiin keväällä vuonna 1905 ensi
26595: kerran annettiin Suomen Eduskunnalle, annettiin samalla
26596: armollinen julistuskirja, jossa ilmoitettiin, että Hallitsija,
26597: suostuen Valtiosäätyjen joulukuun 31 päivänä 1904 teke-
26598: mään alamaiseen esitykseen Suuriruhtinaamnaan sotilas-
26599: laitoksen järjestämisestä sekä ottaen huomioon, ettei Suo-
26600: men sotalaitosta vielä voitu lopullisesti järjestää, oli nähnyt
26601: hyväksi toistaiseksi käytännöstä lakkaut_taa heinäkuun 12
26602: päivänä 1901 annetun asevelvollisuusasetuksen. Esitys taasen
26603: tarkoitti sitä, että Suomen valtiovaroista olisi tammikuun 1
26604: päivästä 1905 lukien 1907 vuoden loppuun valtakunnanra-
26605: hastoon suoritettava vuotuinen apumaksu sotilastarpeisiin.
26606: Tämä maksu olisi määrältään oleva 10 miljoonaa markkaa
26607: ja olisi siihen etusijassa käytettävä sotilasrahaston käytettä-
26608: vissä olevat tulot, noin 1,200,000 markkaa, joiden lisäksi
26609: olisi valtiorahastosta siirrettävä 7 miljoonaa markkaa vuo-
26610: dessa sekä loput Valtiosäätyjen osotettava Suomen Pankin
26611: voittovaroista.
26612:     Vastauksessaan armolliseen esitykseen lausmvat Valtio-
26613: säädyt julki, että Suomen velvollisul!det puolustuslaitokseen
26614: nähden, edellyttäen tähän kuuluvain kysymysten laillista
26615: järjestämistä, ainfi oli tunnustettu Valtiosäätyjen taholta,
26616: 10      1910. -   Edusk. auom. -   Auomusmiet. N :o 6.
26617: 
26618: sekä katsoivat muutoin asiakseen huomauttaa että, kun
26619:  Suomen valtiovara-asiat ovat erikseen eheä kokonaisuus
26620: sekä Suomen valtiovarat perustuslain mukaan ovat käytet-
26621: tävät maan hyödyksi ja parhaaksi, apumaksuja Venäjän
26622: v~ltakunnanrahastoon ei käynyt paneminen Suomen-
26623: maan menoarvioon, elleivät Valtiosäädyt, menon tarkoitus-
26624: ta ja määrää tutkittuaan, olleet havainneet sen olevan
26625: maan hyödyksi taikka johtuvan sen velvollisuuksista Kei-
26626: sarikuntaa kohtaan, sekä ettei sotilasrahaston tuloja, ne
26627: kun perustuvat ruotujakolaitokseen, jota Hallitusmuodon
26628: 18 § :n mukaisesti ei voida Valtiosäätyjen suostum.uksetta
26629: muuttaa, saanut hallinnollista tietä tehdyn päätöksen kaut-
26630: ta käyttää mihinkään sanotulle rahastolle vieraaseen tar-
26631: koitukseen. Kun kuitenkin ehdotettu maksunsuoritus
26632:  Suomen valtiovaroista oli väliaikainen toimenpide, joka
26633: oli aiheutunut Keisarillisen Majesteetin armollisesta suos-
26634: tumuksesta Valtiosäätyj en esitykseen 1901 vuoden nseve1-
26635: vollisuusasetuksen so.-eltamisen lakkauttamisesta, katsoivat
26636: V altiosaädyt, että maksunsuoritus voitiin hyväksyä, mutta
26637: ainoastaan yhdeltä vuodelta, koska erityisistä syistä ei täy-
26638: dellistä budjetin järjestelyä oltu voitu toimittna ja
26639: kysymyksessä oli siksi tuntuva määrä, minkä tähden V ul-
26640: tiosäädyt päättivät suostua siihen että, sittenkun yleisestä
26641: valtiorahastosta 7 miljoonaa markkaa oli siirretty so-
26642: tilasrahastoon, viimeksi mainitun rahaston käytettävissä
26643: olevat varat suoritettaisiin valtakunnunrahastoon, sekä
26644: osottivat lisäksi tarvittavan määrän suostuntarahaston va-
26645: roista, ei kuitenkaan enempää kuin 1,800,000 markkaa. Tä-
26646: män kanssa yhtäpitävästi annettiin armollinen asetus 19
26647: päivänä heinäkuuta 1905.
26648:     Sen johdosta että maksu sotilastarpeisiin oli myönnetty
26649: ainoastaan yhdeltä vuodelta, annettiin 1907 vuoden valtio-
26650: päiviTie armollinen esitys semmoisen maksun suorittami-
26651: sesta myöskin vuosilta 1906 ja 1907. Nämäkin apumaksut
26652: l'Jdnskunta myönsi esiintuoden samat oikeudelliset näkökoh-
26653: dat kuin 1904-190il vuoden Vnltiosäädyt sekä huomaut-
26654:                             Liite 1.                         11
26655: 
26656: taen, että viimeksi mainittuna vuonna tapahtunut asian jär-
26657: jestely oli päätetyn suorituksen kautta pidettävä loppuun-
26658: saatettuna. Tämän mukaisesti Eduskunta myös anoi, että
26659: sotilasasia ilman viivytystä järjestettäisiin perustuslain-
26660: mukaisella tavalla.
26661:     Armollisen aiotteen saamiseksi sellaiseen järjestelyyn
26662: tekikin Senaatti erinäisiä kertoja Keisarilliselle Majesteetille
26663: alamaisen alistuksen asiassa. Nämä alistukset ovat kui-
26664: tenkin~ samoin kuin Eduskunnan Hallitsijalle tekemät
26665: uudistetut esitykset, jääneet tuloksettomiksi. Sen sijaan
26666: annettiin lokakuun 7 päivänä 1909 armollinen julistuskirja,
26667: jossa lausuttiin, että kysymys Suomen asujamiston suori-
26668: tettavasta asevelvollisuudesta on lopullisesti ratkaistava
26669: yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöj ärj estyksessä, sekä
26670: että, kunnes tämä on tapahtunut, Suomen asukkaat vapau-
26671: tetaan- suorittamasta mieskohtaista asevelvollisuutta, ja
26672: että sen sijaan Suomen valtiovarasto veivoitetaan Venäjän
26673: valtakunnanrahastoon suorittamaan vuotuinen apumaksu
26674: sotilastarpeisiin, minkä ohella tämän apumaksun määrä
26675: vahvistettiin    vuosilta 1908 ja 1909 kummaltakin 10
26676: miljoonaksi markaksi, jotka olivat suoritettavat soti-
26677: lasrahaston tuloista ja valtiorahaston säästöistä. Samalla
26678: annettiin Eduskunnalle armollinen esitys, jossa määrättiin,
26679: että puheena oleva apumaksu oli vuosittain lisääntyvä yh-
26680: dellä miljoonalla markalla kunnes se nousisi 20 mil-
26681: joonaan markkaan, mutta Eduskunnan tehtäväksi jä-
26682: tettiin ainoastaan niiden varojen osottaminen, mitkä vuo-
26683: delta 1910 sotilasrahaston varojen lisäksi olivat tarpeen
26684: maksun saattamiseksi vahvistettuun määrään.
26685:     Niinkuin Eduskunnan alamaisessa vastauskirjelmässä
26686: tarkemmin esitetään, ovat armollisen julistuskirjan mää-
26687: räykset sekä muutoinkin ne edellytykset, joihin esityksen
26688: ehdotus nojaa, monessa kohdin vastoin Suomen perustus-
26689: lakeja. Perustuslakiensa mukaan on Suomella oma lainsää-
26690: däntönsä, joka sulkee pois muun lainsäädännön Suomea
26691: varten. Kun tämän johdosta mitään valtakunnanlainsää-
26692: 12     1910.- Edusk. auom. -     Ånomusmiet. N :o 6.
26693: 
26694: däntöä ei voi Suomessa syntyä muutoin kuin perustuslakia
26695: muuttamalla, mikä muutos, ollakseen laillisesti pätevä, on
26696: tehtävä Hallitsijan ja Eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä
26697: siinä järjestyksessä, minkä voimassa oleva heinäkuun 20
26698: päivänä 1906 annettu Valtiopäiväjärjestys tarkemmin osot-
26699: taa, on selvä, ettei mitään Suomen lainsäädäntöasiaa käy
26700: Hallitsijan yksipuolisella määräyksellä siirtäminen valta-
26701: kunnanlainsäädännön alaan, olipa sitten sellainen lainsää-
26702: däntö jo järjestetty, taikka, kuten nykyään on asianlaita,
26703: vain suunniteltu. Näin on myöskin Suomen sotalaitosta
26704: koskevan kysymyksen laita. Mutta tässä on huomattava,
26705: että Hallitusmuodon 18 § ja Valtiopäiväjärjestyksen 29 §
26706: selvästi osottavat, että tämä lainsäädäntöala on sidottu Suo-
26707: messa voimassa olevaan yleiseen lainsäädäntöj ärj esty kseen,
26708: joka toteutetaan Hallitsijan ja Eduskunnan yhteistoimin.
26709: Hallinnollinen määräys tämän asian muuttamisesta yleis-
26710: valtakunnalliseksi lainsäädäntöasiaksi tietää niin ollen lmk-
26711: sinkertaista perustuslain loukkausta.
26712:     Kun siis sekä Hallitusmuodon että Valtiopäiväjärjes-
26713: tyksen mukaan Eduskunnalla on oikeus ottaa osaa
26714: sotalaitosta koskevaan lainsäädäntöön, seuraa tästä, että
26715: Suomen velvollisuutta sotaväen asettamiseen ei voida yksi-
26716: nään Hallitsijan päätöksellä vaihtaa Suomen valtiovaroista
26717: Venäjan valtakunnanrahastoon suoritettavaan apumak-
26718: suun. Suostumus, jonka Eduskunta aikaisemmin on kah-
26719: dessa eri tilaisuudessa antanut semmoisen apumaksun
26720: suorittamiseen, oli, niinkuin edelläolevasta käy selville, ni-
26721: menomaan rajoitettu määrättyyn aikaan. Armollisessa ju-
26722: listuskirjassa ja esityksessä siitä huolimatta määrättiin
26723: Eduskunnan suostumusta kysymättä Suomen kansalle vel-
26724: vollisuus suorittaa sellaisia apumaksuja epämääräiseltä
26725: ajalta. Nämäkin määräykset olivat sentähden ilmeisesti
26726: vastoin perustuslakia.
26727:     Vastauksessaan arrnolliseen esitykseen Eduskunta ala-
26728: maisesti ilmoitti, että Eduskunta esittämistään syistä ei
26729:                              Liite 1.                           13
26730: 
26731: ollut voinut esitystä hyväksyä, sekä anoi samalla uudelleen,
26732: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi käskeä ryhdyttä-
26733: väksi tarpeelliseen toimenpiteeseen sotilask_vsymyksen lopul-
26734: liseksi ratkaisemiseksi perustuslaillisessa järjestyksessä.
26735: Kuitenkin oli jo ennen esityksen antamista Eduskunnalle
26736: ryhdytty toimeen puheena olevain apumaksujen suoritta-
26737: miseksi vuosilta 1908 ja 1909. Mainittua esitystä ja julis-
26738: tuskirjaa lokakuun 21 päivänä 1909 esiteltäessä päätti Se-
26739: naatti, että apumaksut olivat suoritettavat, ja sitä seuraavan
26740: marraskuun 13 päivänä annettiin maksumääräyksen täyttä-
26741: minen valtiovaraintoimituskunnan tehtäväksi, minkä jäl-
26742: keen itse maksunsuoritus tapahtui joulukuussa. Kuten
26743: sanottu, säännöksiä sellaisten apumaksujen suorittamisesta
26744: ei käy laillisesti antaminen hallinnollista tietä.
26745: 
26746:     4. V e n ä 1 ä i s t e n a s e t u s t e n j u 1 k a i s e m i-
26747: nen Suomen Asetuskokoelmassa Suomen
26748: a s u k a s te n n o u d a t e t t a v i k s i.
26749:     Vuonna 1904 julkaistiin Suomen Asetuskokoelmassa ke-
26750: säkuun 2 päivänä samana vuonna annettu armollinen ase-
26751: tus siitä, että Venäjällä voimassa olevien asetusten sota-
26752: joukkojen hallinnosta sodassa helmikuun 26 päivältä 1890,
26753: linnoitusten hoidosta syyskuun 15 päiväl~ä 1901 sekä- sotati-
26754: laan julistettuja paikkakuntia koskevain säännösten vai-
26755: kutus oli ulotettava Suomenmaahan. Näiden asetusten
26756: tekstiä eli sanamuotoa ei kuitenkaan samalla julkaistu.
26757: Kun sittemmin Valtiosäädyt joulukuun 31 päivänä
26758: 1904 tekemässään anomuksessa laillisen järjestyksen
26759: palauttamisesta maahan anoivat, että ne lähinnä edelli-
26760: senä aikana annetut asetukset, jotka olivat ristiriidassa
26761: Suomen perustuslakien kanssa, kumottaisiin, mainittiin
26762: sellaisten asetusten joukossa myös tässä puheena oleva asetus.
26763: Tämän johdosta ja kun Keisarillinen Majesteetti marras-
26764: kuun 4 päivänä 1905 annetussa armollisessa julistuksessa
26765: oli, edellä mainittuun anomukseen suostuen, m. m. käske-
26766: 14      1910.- Edusk. anom.- Anomnsmiet. N :o 6.
26767: 
26768: nyt Senaatin ryhtyä tarkastamaan niitä anomuksessa kos-
26769: keteltuja asetuksia, joita ei oltu julistuskirjalla kumottu,
26770: mutta jotka kaipasivat muutosta, teki Senaatti huhtikuun
26771: 9 päivänä 1907 alistuksen kesäkuun 2 päivänä 1904 annetun
26772: asetuksen kumoamisesta, huomauttaen sen soveltumatto-
26773: muutta Suomen oikeusjärjestykseen, minkä ohella Senaatti
26774: anoi lupaa valtiopäiväesityksen valmistamiseen niistä lain-
26775: säädäntötoimenpiteistä, jotka puheena olevassa asiassa voi-
26776: vat olla tarpeen.
26777:      Ennenkuin armollinen vastaus oli tähän alistukseen an-
26778:  nettu, päätti Senaatti marraskuun 13 päivänä 1909, Ken-
26779: raalikuvernöörin kehotuksesta, Asetuskokoelmassa j ulkais-
26780: ta edellä mainitut asetukset sekä Viaporin ja Viipurin lin-
26781: noitusalueita koskevan asetuksen. Siten on kokonaan sään-
26782: nöttömällä tavalla julkaistu asetuksia, jotka eivät ole lail-
26783: lisesti pateviä Suomessa.
26784:      Sittenkuin Keisarikunnan Ministerineuvoston · laatima
26785: määräys Keisarikunnan viranomaisten ja Suomen virasto-
26786: jen ja viranomaisten keskisestä välittömästä kirjeenvaih-
26787: dosta oli marraskuun 3 päivänä 1909 armollisesti vahvis-
26788: tettu, sekä silloinen Kenraalikuvernööri kehoitta'nut Senaat-
26789: tia ryhtymään toimiin tuollaisen välittömän yhteyden ai-
26790: kaansaamiseksi Venäjän ja Suomen virastojen välille, vaati
26791: nykyinen Kenraalikuvernööri Senaatille lähettämässään kir-
26792: jelmässä Suomenkin Asetuskokoelmassa julkaistavaksi Kei-
26793: sarikunnan Lääkintöy litarkastaj anhallituksen ja Suomen
26794: lääkintöhallituksen välistä kirjelmäinvaihtoa koskevan ase-
26795: tuksen, joka jo oh julkaistu Keisarikunnan laki- ja
26796: asetuskokoelmassa. Helmikuun 10 paiVana kuluvana
26797: vuonna päätti. Senaatti julkaista Suomen Asetuskokoelmassa
26798: mainitun venäläisen asetuksen, vaikkei se ollut syntynyt
26799: laillisessa järjestyksessä.
26800:     Vihdoin on Senaatti kuluvan vuoden Asetuskokoelmas-
26801: sa n:o 8 julkaisuttanut Venäjän Ministerineuvoston armol-
26802: lisesti vahvistetun päätöksen, joka koskee sitä järjestystä,
26803: jossa Keisarikunnan Kulkulaitosministeriön on valvottava
26804:                            Liite 1.                       16
26805: 
26806: Suomen rautateitä ja jonka Keisarikunnan Hallitseva Se-
26807: naatti aikaisemmin oli julkaissut Keisarikunnassa.
26808:     On ilmeistä, että näitä toimenpiteitä tarkoittavat vaati-
26809: mukset perustuvat. siihen käsitykseen, että asetukset, jotka
26810: on Keisarikunnalle annettu siellä voimassa olevassa lain-
26811: säädäntöjärjestyksessä, Suomen Asetuskokoelmassa julkai-
26812: semalla tulevat suomalaisiksi, tämän maan asukkaita vel-
26813: voittaviksi asetuksiksi. Semmoinen käsitys on kuitenkin
26814: Suomen perustuslakien vastainen. Näiden lakien mukaan
26815: on, niinkuin jo edellä on lausuttu, Suomella oikeus omaan
26816: lainsäädäntöön, joka sulkee pois kaiken muun lainsäädän-
26817: nön Suomen alueella. Tästä taasen välttämättä seuraa, että
26818: lainsäädäntötointen, voidakseen saada laillisen voiman Suo-
26819: messa ja velvoittaa sen asukkaita, täytyy syntyä Suomen
26820: perustuslakien määräämässä järjestyksessä. ,Jotta venäläi-
26821: nen asetus saisi lain voiman Suomessa, vaaditaan siihen suo-
26822: malainen lainsäädäntötoimi, johon asian laadun mukaan
26823: ovat ryhtyneet joko Hallitsija ja Eduskunta yhteistoimin
26824: taikka, jos asia kuuluu Hallitsijan hallinnollisen lainsää-
26825: däntövallan alaan, Hallitsija yksinään.
26826:     Tämä on venäläiseltäkin taholta tunnustettu. Vuonna
26827: 1826 julkaistiin Keisarikunnassa ukaasi (Venäjän lakiko-
26828: koelma, T. I., osa II art. C. muist. 1857 vuoden laitoks.),
26829: jossa säädetään että, jos Keisarikunnan yleiset asetukset ja
26830: määräykset voivat jollakin tavoin koskea Suomea ja käy
26831: tarpeelliseksi edeltäpäin tietää missä määrin ne ovat tii-
26832: män maan lakien ja laitosten mukaisia sekä soveltuvat
26833: täällä voimaan pantaviksi, asiasta on tiedusteltava Suomen
26834: Ministerivaltiosihteerin mieltä ja asetus julkaisemisen jäl-
26835: keen saatettava hänen tiedokseen, jotta hän voi, ennen asian
26836: jättämistä Kenraalikuvernöörilie täytäntöönpanoa varten,
26837: hankkia Keisarilliselta Majesteetilta käskyn asetuksen
26838: saattamisesta voimaan Suomessa. Katsottiin siis että venä-
26839: läisten asetusten lainvoimaan saattamiseksi Suomessa tar-
26840: vitaan erityinen, Ministerivaltiosihteerin esittelyn nojalla
26841: annettu Hallitsijan käsky.
26842: 16      1910.- Edusk. anom. -    Anomusmietintö N :o 6.
26843: 
26844:     Sama periaate tavataan niinikään vuonna 1826 anne-
26845: tuissa Suomen Valtiosihteerinviraston järjestämistä koske-
26846: vissa määräyksissä, jotka tosin ovat syntyneet hallinnollista
26847: tietä, mutta viittaamalla perustuslakiin ja soveltamalla sitä
26848: sen säännöstä, että kaikki maatamme koskevat asiat (paitsi
26849: sotilaallisia komentoasioita) ovat valtiosihteerin esiteltävät
26850: ja 'että hänen pitää olla kotimainen mies (Hallitusmuodon
26851: 21 §, vrt. 10 §).
26852:     Kun puheena olevain Keisarikunnalle annettujen asetus-
26853: ten julkaiseminen Suomen Asetuskokoelmassa ei ole perustu-
26854: nut mihinkään lainsäädäntötoimeen, johon on ryhdytty
26855: Suomen perustuslain mukaisessa järjestyksessä, seuraa
26856: tästä, että julkaiseminen ei ole voinut antaa mainituille ase-
26857: tuksille laillista pätevyyttä Suomessa.
26858: 
26859:     Edellä sanottu pitää paikkansa julkaistujen asetusten
26860: sisällykseen katsomatta. Mutta tähän tulee lisäksi, että
26861: useimmissa näistä asetuksista on määräyksiä, jotka joko
26862: ovat perustuslain vastaisia taikka muutoin soveltumatto-
26863: mia Suomen oikeusjärjestykseen.
26864:     Niinpä on ensiksi mainituissa asetuksissa, paitsi sellai-
26865: sia säännöksiä, jotka ovat aiotut ainoastaan venäläisten so-
26866: tilasviranomaisten noudatettaviksi eivätkä sentähden ole
26867: Suomelle tarpeellisia, ja sellaisia, jotka edellyttävät toista
26868: hallinnon järjestystä kuin tässä maassa on voimassa, minkä
26869: johdosta niitä tuskin käy täällä soveltaminen, useita sellai-
26870: siakin määräyksiä, jotka ovat ilmeisesti ristiriidassa Suo-
26871: men perustuslakien kanssa. Tämänlaatuisia ovat m. m.
26872: ne säännökset, jotka sisältävät poikkeuksen siitä eräille
26873: ylemmille ja alemmille virkamiehille perustuslaissa vakuu-
26874: tetusta oikeudesta, ettei heitä voida ilman laillista tutkintoa
26875: ja tuomiota erottaa viroistaan, ynnä erinäiset määräykset,
26876: jotka eräillä edellytyksillä kumoovat tai rajoittavat oikeuk-
26877: sia, mitkä perustuslain mukaan kuuluvat jokaiselle tämän
26878: maan kansalaiselle, sekä määräys, joka asettaa Suomen lai-
26879:                            Liite I.                         17
26880: 
26881: tosten rahastot linnoituksen komentajain käytettäviksi.
26882: Lisätä sopii, että toiset saman asetuksen säännökset, esimer-
26883: kiksi ne, jotka puuttuvat Suomessa rikosasiain käsittelystä
26884: voimassa olevaan järjestykseen sekä rikoslaissa vahvistet-
26885: tuihin rangaistuksen määräämisen perusteihin, eivät tosin
26886: koske perustuslakia, mutta tietävät. Hallitsijan ja Edus-
26887: kunnan yhteistoimin syntyneen lain muuttamista.
26888:     Mitä taas tulee määräyksiin siitä järjestyksestä, missä
26889: Kulkulaitosministeriön on valvottava Suomen rautateitä, on
26890: näiden määräysten mukaan sen seikan yleinen silmälläpito,
26891: että Suomen leveäraiteiset rautatiet ovat niin varustetut,
26892: että niillä esteettömästi voidaan käyttää Keisarikun-
26893: nan liikkuvaa kalustoa, jätetty Keisarikunnan Kulkulaitos-
26894: ministerin ja hänen käytettävissään olevien virkamies-
26895: ten asiaksi, jotka vil.memainitut oikeutetaan, näiden
26896: rautateiden tarkastajina Keisarikunnan puolesta, ole-
26897: maan läsnä Suomen rautatiehallituksen täysistunnois-
26898: sa ja käyttämään niissä äänioikeutta, antamaan seli-
26899: tyksiä Senaatin istunnoissa sekä esittämään kaikki ,hei-
26900: dän täytettävikseen annetuista palvelustehtävistä" johtu-
26901: vat vaatimukset rautatiehallituksen päätirehtöörille taikka
26902: tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ylitirehtöörille. Jos
26903: sellaisesta esityksestä ei ole tarkoitettua tulosta, on puheena
26904: olevain virkamiesten alistettava asia Kulkulaitosministerin
26905: harkittavaksi, joka, sovittuaan Suomenmaan Kenraaliku-
26906: vernöörin kanssa, ratkaisee kysymyksen ja ryhtyy siitä
26907: johtuviin toimenpiteisiin. Tällä tavoin antamalla Kei-
26908: sarikunnan viranomaisille, jotka eivät ole Suomen lain
26909: alaisia, laajan toimivallan Suomen rautateiden hallintoon
26910: nähden, loukkaavat nämä säännökset Suomen perustus-
26911: lakiensa mukaista oikeutta hallita rautateitään koti-
26912: maisten viranomaisten kautta, kuten myöski~ Eduskunta
26913: vuoden 1909 jälkimäisillä valtiopäivillä on huomauttanut
26914: vastauksessaan armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta.
26915: Kun asetuksessa sen lisäksi säädetään että, jos Kullmlai-
26916: 
26917:                                                         2
26918: 18       1910. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 6.
26919: 
26920: tosministerin toimenpiteen toteuttamiseksi tarvitaan uutta
26921: määrärahaa, jota ei ole edellytetty voimassa olevassa
26922: Suomen rautateiden menosäännössä, sellainen määrä-
26923: raha on otettava seuraavan vuoden menosääntöön, niin
26924: loukataan tämän kautta Eduskunnan oikeutta määrätä
26925: kulkulaitosrahastosta, jonka erikoisarvioon kaikki rauta-
26926: tiemenot voimassa olevien säännösten mukaan ovat otet-
26927: tavat. Ja asettaessaan normaaliraiteiset yksityisradat-
26928: kin Kulkulaitosministeriön tarkastuksen alaisiksi jou-
26929: tuu asetus ristiriitaan yksityisistä rautateistä yleistä kes-
26930: kusliikettä varten 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun ar-
26931: mollisen asetuksen kanssa, joka on syntynyt Hallitsijan ja
26932: Eduskunnan yhteistoimin.
26933:     Koska vastamainitut asetukset siis ovat tärkeissä koh-
26934: dissa ristiriidassa Suomen perustuslakien kanssa, olisi nii-
26935: den, voidakseen täällä saada laillisen voiman, pitänyt syn-
26936: tyä Eduskunnan suostumuksella niinkuin Valtiopäiväjär-
26937: jestyksessä on säädetty perustuslain muuttamisesta. Selvää
26938: on niinikään, että niitä puheena olevain asetusten säännök-
26939: siä, jotka perustuslakia koskettamatta sisältävät Eduskun-
26940: nan myötävaikutuksella syntyneen yleisen lain muutoksen,
26941: ei ole laillisesti voitu antaa hallinnollista tietä.
26942: 
26943:     5. K e s ä k u u n 1 2 p ä i v ä n ä 1 8 9 0 S u o m e n
26944: p o s t i t o i m e s t a a n n e t u n a r m o ll i s e n j u l i s-
26945: t u s k i r j a n s ä ä n n ö st e n l a a j e n t a m i n e n.
26946:     Vuonna 1906 teki Senaatti Keisarilliselle Majesteetille
26947: alamaisen alistuksen yllämainitun julistuskirjan kumoa-
26948: misesta. Tässä alistuksessa huomautettiin muun muassa,
26949: että aina siitä ajasta lähtien, jolloin herätettiin kysymys Suo-
26950: men postilaitoksen aseman muuttamisesta sen liittämiseksi
26951: lähemmin Venäjän postilaitokseen, sekä Senaatti että
26952: Eduskunta ovat esiintuoneet sen käsityksen, että maini-
26953: tun julistuskirjan kautta voimaanpantu järjestys ja sen no-
26954: jalla tapahtuneet toimenpiteet eivät ole Suomen oike-
26955: usjärjestyksen mukaiset. Suomen perustuslait sisältävät
26956:                             Liite I.                         19
26957: 
26958: sen periaatteen, että tämän maan hallintoa on hoi-
26959: dettava kotimaisten virastojen kautta ja että kaikkien
26960: viranomaisten tulee olla Suomen lakien alaiset ja Suomen
26961: miehiä. Kun armollinen julistuskirja kuitenkin myöntää
26962: Keisarikunnan viranomaisille oikeuden panna Suomen pos-
26963: tilaitoksessa voimaan Keisarikunnan ohjesääntöjä ja takso-
26964: ja, antaa sanotun laitoksen virkamiehille johtosääntöjä ja
26965: määräyksiä, toimittaa Suomen postitoimistojen tarkastuksia
26966: sekä jonkun verran vaikuttaa postilaitoksen virkamiesten
26967:  asettamiseen, tietää julistuskirja ilmeistä poikkeamista Suo-
26968:  men perustuslaeista. Senaatti katsoi, uudelleen ottamalla
26969:  käsiteltäväksi kysymyksen Suomen postilaitoksen palautta-
26970:  misesta lailliseen asemaan, täyttävänsä Keisarillisen Majes-
26971:  teetin marraskuun 4 päivänä 1905 antamaan armolliseen
26972:  julistuskirjaan perustuvan tehtävän, jossa julistuskirjassa
26973:  Keisarillinen Majesteetti oli määrännyt ryhdyttäväksi toi-
26974:  menpiteisiin laillisen järjestyksen palauttamiseksi Suo-
26975:  meen, sekä huomautti tämän li;;äksi, että 1890 vuoden julis-
26976:  tuskirj a, niinkuin kokemus on osottanut, ei myöskään pe-
26977: . rustu mihinkään todelliseen tarpeeseen, vaan on päinvas-
26978:  toin, niinkuin Senaatti tarkemmin osotti, ollut omansa vai-
26979:   kuttamaan haitallisesti Suomen postilaitoksen kehitykseen,
26980:   mitenkään edistämättä Keisarikunnan etuja. Postimani-
26981:  :festin kumoamisella ei niinmuodoin syrjäytettäisi mitään
26982:  käytännöllistä tarvetta eikä Keisarikunnan etuja, vaan
26983:   toiselta puolen helpotettaisiin Suomen postilaitoksen kehi-
26984:   tystä ja ennen kaikkea saavutettaisiin se oikeudelliselta kan-
26985:   nalta tärkeä päämäärä, että tulisi poistetuksi se poikkeemi-
26986:   nen Suomen perustuslaista, jota sanotun julistuskirjan
26987:   määräykset tietävät. Sellainen toimenpide, josta myös seu-
26988:   raisi, että julistuskirjan nojalla annettujen määräysten si-
26989:   jaan olisi annettava uudet, ei tietysti missään mää-
26990:   rässä supistaisi Keisarillisen Majesteetin perustuslainmu-
26991:   kaista oikeutta hallinnollista tietä tutkia ja ratkaista Suo-
26992:   men postilaitoksen järjestystä ja toimintaa koskevia kysy-
26993:   myksiä. Senaatti alisti sentähden samalla armollisesti hy-
26994: 20      1910.- Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 6.
26995: 
26996: väksyttäväksi asiasta annettavan asetuksen, jota varten
26997: ehdotus myötäliitettiin.
26998:     Pääasiallisesti samoja näkökohtia puheena olevaan ju-
26999: listuskirjaan nähden esiintoi Suomen Eduskuntakin mar-
27000: raskuun 1 päivänä 1907 tekemässään alamaisessa anomuk-
27001: sessa laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevain poikkeusten
27002: poistamiseksi.
27003:     Molemmat nämä alistukset jätettiin kuitenkin Keisarilli-
27004: selle Majesteetille 1908 vuoden lopulla esiteltäessä huomi-
27005: oon ottamatta.
27006:     Sittemmin on yhäkin laajennettu 1890 vuoden posti-
27007: manifestissa Keisarikunnan posti- ja lennätinlaitoksen yli-
27008: hallituksen päällikölle myönnettyä vaikutusvaltaa Suomen
27009: postilaitoksen virkain täyttämiseen, kun Senaatin on, Mi-
27010: nisterineuvoston alotteesta, käsketty valmistaa ehdotus
27011: säännöksiksi siitä, että postilaitoksen tarkastajanviratkin,
27012: joiden hoitamisesta Senaatti tähän asti yksinään on antanut
27013: määräyksen, vastedes täytetään mainitun venäläisen viras-
27014: ton päällikön myötävaikutuksella.
27015:     Suomen kansan harras toivomus, että maan perus-
27016: tuslakien säännöksiä sovellettaisiin postilaitokseenkin, ei
27017: siis ole toteutunut. Sen sijaan on tässä kohdin ta-
27018: pahtunutta poikkeusta perustuslaista viimeksi mainitulla
27019: toimenpiteellä yhäkin kärjistetty.
27020: 
27021: 6.   Perustuslaist~               poikkeavia toimenpi-
27022:         t e i t ä f i n a n s s i 1 a i t o k s e n a 1 a 11 a.
27023:     Miten Venäjän Ministerineuvoston sekaantuminen
27024: Suomen asioihin uhkaa saattaa maamme koko raha-asiain-
27025: hallinnon sekasortoon ja häiriöön, osotetaan tarkemmin
27026: Liitteessä II. Se mitä siinä mainitaan viime ja tätä vuotta
27027: varten laadittujen valtion tulo- ja menoarvioiden myöhästy-
27028: misestä sekä Valtiopäiväjärjestyksen 26 ja 43 § :ssä mainitun
27029: finanssiesityksen myöhäisestä jättämisestä Eduskunnalle,
27030: todistaa selvästi, että nykyinen järjestelmä tälläkin alalla
27031: johtaa tärkeiden perustuslakisäännösten ilmeiseen syrjäyttä-
27032: miseen. Tässä suhteessa on vielä seuraava tapaus mainit-
27033: tava.
27034:                            Liite 1.                         19
27035: 
27036: sen periaatteen, että tämän maan hallintoa on hoi-
27037: dettava kotimaisten virastojen kautta ja että kaikkien
27038: viranomaisten tulee olla Suomen lakien alaiset ja Suomen
27039: miehiä. Kun armollinen julistuskirja kuitenkin myöntää
27040: Keisarikunnan viranomaisille oikeuden panna Suomen pos-
27041: tilaitoksessa voimaan Keisarikunnan ohjesääntöjä ja takso-
27042: ja, antaa sanotun laitoksen virkamiehille johtosääntöjä ja
27043: määräyksiä, toimittaa Suomen postitoimistojen tarkastuksia
27044: sekä jonkun verran vaikuttaa postilaitoksen virkamiesten
27045: asettamiseen, tietää julistuskirja ilmeistä poikkeamista Suo-
27046: men perustuslaeista. Senaatti katsoi, uudelleen ottamalla
27047: käsiteltäväksi kysymyksen Suomen postilaitoksen palautta-
27048: misesta lailliseen asemaan, täyttävänsä Keisarillisen Majes-
27049:  teetin marraskuun 4 päivänä 1905 antamaan armolliseen
27050:  julistuskirjaan perustuvan tehtävän, jossa julistuskirjassa
27051:  Keisarillinen Majesteetti oli määrännyt ryhdyttäväksi toi-
27052:  menpiteisiin laillisen järjestyksen palauttamiseksi Suo-
27053:  meen, sekä huomautti tämän lisäksi, että 1890 vuoden julis-
27054:  tuskirja, niinkuin kokemus on osottanut, ei myöskään pe-
27055: .rustu mihinkään todelliseen tarpeeseen, vaan on päinvas-
27056:  toin, niinkuin Senaatti tarkemmin osotti, ollut omansa vai-
27057:  kuttamaan haitallisesti Suomen postilaitoksen kehitykseen,
27058:  mitenkään edistämättä Keisarikunnan etuja. Postimani-
27059:  festin kumoamisella ei niinmuodoin syrjäytettäisi mitään
27060:  käytännöllistä tarvetta eikä Keisarikunnan etuja, vaan
27061:  toiselta puolen helpotettaisiin Suomen postilaitoksen kehi-
27062:  tystä ja ennen kaikkea saavutettaisiin se oikeudelllselta kan-
27063:  nalta tärkeä päämäärä, että tulisi poistetuksi se poikkeemi-
27064:   nen Suomen perustuslaista, jota sanotun julistuskirjan
27065:   määräykset tietävät. Sellainen toimenpide, josta myös seu-
27066:   raisi, että julistuskirjan nojalla annettujen määräysten si-
27067:   jaan olisi annettava uudet, ei tietysti missään mää-
27068:   rässä supistaisi Keisarillisen Majesteetin perustuslainmu-
27069:   kaista oikeutta hallinnollista tietä tutkia ja ratkaista Suo-
27070:   men postilaitoksen järjestystä ja toimintaa koskevia kysy-
27071:   myksiä. Senaatti alisti sentähden samalla armollisesti hy-
27072: 20       1910.- Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 6.
27073: 
27074: väksyttäväksi asiasta annettavan asetuksen, jota varten
27075: ehdotus myötäliitettiin.
27076:     Pääasiallisesti samoja näkökohtia puheena olevaan ju-
27077: listuskirj aan nähden esiintoi Suomen Eduskuntakin mar-
27078: raskuun 1 päivänä 1907 tekemässään alamaisessa anomuk-
27079: sessa laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevain poikkeusten
27080: poistamiseksi.
27081:     Molemmat nämä alistukset jätettiin kuitenkin Keisarilli-
27082: selle Majesteetille 1908 vuoden lopulla esiteltäessä huomi-
27083: oon ottamatta.
27084:     Sittemmin on yhäkin laajennettu 1890 vuoden posti-
27085: mani:festissa Keisarikunnan posti- ja lennätinlaitoksen yli-
27086: hallituksen päällikölle myönnettyä vaikutusvaltaa Suomen
27087: postilaitoksen virkain täyttämiseen, kun Senaatin on, Mi-
27088: nisterineuvoston alotteesta, käsketty valmistaa ehdotus
27089: säännöksiksi siitä, että postilaitoksen tarkastaj anviratkin,
27090: joiden hoitamisesta Senaatti tähän asti yksinään on antanut
27091: määräyksen, vastedes täytetään mainitun venäläisen viras-
27092: ton päällikön myötävaikutuksella.
27093:     Suomen kansan harras toivomus, että maan perus-
27094: tuslakien säännöksiä sovellettaisiin postilaitokseenkin, ei
27095: siis ole toteutunut. Sen sijaan on tässä kohdin ta-
27096:  pahtunutta poikkeusta perustuslaista viimeksi mainitulla
27097: toimenpiteellä yhäkin kärjistetty.
27098: 
27099: 6.   P e r u s t u s l a i s t it p o i k k e a v i a t o i m e n p i-
27100:         t e i t ä :f i n a n s s i l a i t o k s e n a l a ll a.
27101:     Miten Venäjän Ministerineuvoston sekaantuminen
27102: Suomen asioihin uhkaa saattaa maamme koko raha-asiain-
27103: hallinnon sekasortoon ja häiriöön, osotetaan tarkemmin
27104: Liitteessä II. Se mitä siinä mainitaan viime ja tätä vuotta
27105: varten laadittujen valtion tulo- ja menoarvioiden myöhästy-
27106: misestä sekä Valtiopäiväjärjestyksen 26 ja 43 § :ssä mainitun
27107: finanssiesityksen myöhäisestä jättämisestä Eduskunnalle,
27108: todistaa selvästi, että nykyinen järjestelmä tälläkin alalla
27109: johtaa tärkeiden perustuslakisäännösten ilmeiseen syrjäyttä-
27110: miseen. Tässä suhteessa on vielä seuraava tapaus mainit-
27111: tava.
27112:                             Liite 1.                          21
27113: 
27114:     Joulukuun 30 päivänä 1909 annetussa armollisessa ase-
27115: tuksessa määrättiin, että koska Suomen Eduskunnan hy-
27116: väksymät ehdotukset uusiksi armollisiksi asetuksiksi siitä
27117: verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suo-
27118: ritettava, sekä tämän veron käyttämisestä, suostuntaverosta
27119: mallasjuomain valmistamisesta kuin myös leimasuostunnas-
27120: ta eivät olleet vahvistetut, sanottu vero ja suostunnat olivat
27121: suoritettavat 1 päivästä tammikuuta 1910 sitä ennen voi-
27122: massa olleiden perusteiden mukaan sovelluttamalla niitä pe-
27123: riaatteita, jotka säädetään 1772 vuoden Hallitusmuodon 46
27124: § :ssä.
27125:     Tämä määräys perustuu Hallitusmuodon 46 § :ssä
27126: olevan säännöksen vaaraan tulkitsemiseen, siten että
27127: snna esiintyvä sana ,vahvistettu" (,:fastställd") on
27128: katsottu tässä kohdin merkitsevän samaa kuin Hallitsijan
27129: vahvistama. Sana ,vahvistaa" merkitsee kuitenkin myös
27130: määrätä tahi säätää, ja tässä merkityksessä sitä käytetään
27131: Hallitusmuodon 46 § :ssä. Puheenalaisen perustuslakisään-
27132: nöksen tarkoituksena on nimittäin estää, että valtiosäädyt
27133: lykkäämällä päätöksensä suostunta-asioissa voisivat pakoit-
27134: taa kuningasta antamaan heidät olla koossa kolmea kuukaut-
27135: ta kauemmin, ja se säätää tätä mahdollisuutta varten että,
27136: jos kuningas päästää säädyt kotiin, heidän oltua kolme kuu-
27137: kautta koolla, ja he eivät sillä aikaa ole päättäneet suostun-
27138: nasta, entinen suostunta on jääpä voimaan. Että säännök-
27139: sen tarkoitus on sellainen, selviää jo siitä, että siihen aikaan,
27140: jolloin Hallitusmuoto säädettiin, säätyjen päättämät suos-
27141: tuntasäännöt aina julkaistiin ilman Hallitsijan vahvistusta.
27142: Tosin on Suomessa myöhemmin käynyt tavaksi, että sellais-
27143: ten päätösten johdosta annetaan suostunta-asetuksia Hallit-
27144: sijan vahvistamina. Mutta tämä seikka, joka on ai-
27145: heutunut siitä, että nämä asetukset ovat sisältäneet myös
27146: säännöksiä, jotka ovat vaatineet Hallitsijan hyväksymistä,
27147: ei voi vaikuttaa Hallitusmuodon 46 § :n tulkintaan.
27148:     Puheena olevassa tapauksessa oli Eduskunta hyväksynyt
27149: uusia suostunta-asetuksia, ja aika, joksi edelliset suostunta-
27150: 22       1910.- Edusk. auom. -     Auomusmiet. N :o 6.
27151: 
27152: verot olivat myönnetyt, meni umpeen vuoden lopussa. Näin
27153: ollen ei ollut laillisesti mahdollista sen jälkeen pysyttää
27154: näitä suostuntoja entisellään.
27155:     Puheenalainen perustuslainvastainen määräys kadotti
27156: sillä tarkoitetun vaikutuksen, kun Keisarillinen Majesteetti
27157: 21 päivänä tammikuuta 1910 vahvisti Eduskunnan hyväk-
27158: symät suostunta-asetukset. Mutta sillä ajalla, joka vuoden
27159: alusta oli kulunut sanottuun päivään saakka, oli määräys
27160: kuitenkin jo saanut aikaan monenlaisia rettelöitä.
27161: 
27162: 7. Julistus 27 (14) päivältä maaliskuuta 1910.
27163:     Koska tässä julistuskirjassa on määrätty, että Ministeri-
27164: neuvoston puheenjohtajan ehdotus laiksi sellaisten Suomea
27165: koskevien lakien antamisen järjestyksestä, joilla on yleisval-
27166: takunnallinen merkitys, on annettava Valtakunnan-
27167: neuvoston ja Valtakunnanduuman käsiteltäväksi, mutta
27168: Suomen Eduskunnalle ainoastaan annettava tilaisuus lau-
27169: Simnon antamiseen ehdotuksesta, syrjäyttää sanottu julistus-
27170: kirja Suomen perustuslaeissa määrätyn lainsäädäntöjärjes-
27171: tyksen, jonka mukaan muutosta Suomen perustuslakiin ei
27172: voida tehdä ilman Eduskunnan Valtiopäiväjärjestyksen 60
27173: § :n mukaisesti antamaa suostumusta.
27174:     Että sanottu ehdotus tarkoittaa Suomen valtiosäännön
27175: perinpohjaista muuttamista, on Eduskunta osottanut 7 päi-
27176: Yänä tätä toukokuuta antamassaan alamaisessa vastauksessa
27177: armolliseen esitykseen 27 (14) päivältä viime maaliskuuta.
27178: 
27179:      B. Kenraalikuvernööriä ,ja Senaatin talousosastoa koskevia
27180:                          toimenpiteitä.
27181: 
27182:     a. Keisarikunnassa 24 (11) päivänä tammikuuta 1908
27183: annetun määräyksen kautta, jota ei ole julkaistu Suuriruh-
27184: tinaanmaassa eikä saatettu Suomen Senaatin tietoon, mää-
27185: rättiin, että Suomenmaan Kenraalikuvernööri ja hänen
27186: apulaisensa ovat nimitettävät ja virasta erotettavat Hallit-
27187: sijan omakätisesti allekirjoittamilla käskykirjeillä Hal-
27188:                                                                 ..
27189:                            Liite 1.                       23
27190: 
27191: litsevalle Senaatille sekä armollisella päiväkäskyllä sääde-
27192: tyssä järjestyksessä. Nimityksestä tahi erottamisesta tulee
27193:  Kenraalikuvernöörin Hmoittaa Suomen Senaatille asian-
27194:  omaisia toimenpiteitä varten sekä Suuriruhtinaanmaan Mi-
27195:  nisterivaltiosihteerin tiedoksi.
27196:     Tämä määräys, joka on syntynyt Keisarikunnan Minis-
27197: terineuvoston alotteesta, ei ole sopusoinnussa Suomen valtio-
27198: säännön kanssa. Suomen Kenraalikuvernööri on Suomen
27199: valtionvirassa; hänen asemansa, valtansa ja toimintansa
27200: Suomen Senaatin puheenjohtajana sekä maassa olevan toi-
27201: meenpanevan hallituksen päällikkönä ovat Suomen asetus-
27202: ten kautta määrätyt. Kenraalikuvernöörin nimitys on
27203: niinmuodoin suomalainen hallitustoimi, joka on Suo-
27204: menmaan Ministerivaltiosihteerin varmennettava ja Suuri-
27205: ruhtinaanmaan asianomaisten tietuon saatettava. Tätä peri-
27206: aatetta noudattamalla onkin vuoteen 1898 saakka kenraali-
27207: kuvernöörejä nimitetty aina siitä asti kuin Suomen asiain
27208: esittely järjestettiin armollisella ohjesäännöllä 6 päivältä
27209: marraskuuta (25 päivältä lokakuuta) 1811 sekä sittemmin
27210: julistuskirjalla 17 päivältä maaliskuuta 1826. Suomen-
27211: maan Kenraalikuvernöörilie 26 (13) päivänä maaliskuuta
27212: 1903 annetussa ohjesäännössä oleva määräys Kenraalikuver-
27213: nöörin nimityksestä ja virasta erottamisesta, joka oli saman-
27214: sisältöinen kuin ylempänä mainittu määräys 24 (11) päi-
27215: vältä tammikunta 1908, kumottiin samoin kuin koko ohje-
27216: sääntäkin armollisella julistuskirjalla 4 päivältä marraskuu-
27217: ta 1905.
27218:     Tammikuun 24 (11) päivänä 1908 annettu määräys syr-
27219: jäyttää sen, mikä perustuslain mukaan on oleva voimassa
27220: Suomen asiain esittelyyn nähden; se edellyttää sen ohella,
27221: että Suomen Kenraalikuvernööri ei ole suomalainen vir-
27222: kamies. Sama katsantokanta on 17 päivänä joulukuuta
27223: 1908 annetun määräyksen perusteena, että Kenraalikuver-
27224: nöörin ja hänen apulaisensa palkat ovat suoritettavat venä-
27225: läisistä valtiovaroista, mutta Venäjän valtiorahasto hyvi-
27226: tettava vastaavilla; miiärillä, Suomen valtiovaroja.
27227: •
27228:     24      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
27229: 
27230:          b. Myöskin Senaatin nykyistä kokoonpanoa on tässä
27231:     kosketeltava. Niistä henkilöistä, jotka muodostavat Se-
27232:     naatin talousosaston, eivät kaikki täyttäne edes sitä Suomen
27233:     valtionvirkaan kelpaamisen muodollista ehtoa että olisivat
27234:     Suomen kansalaisia, joka ehto voimassa olevien perustusla-
27235:     kisäännösten mukaan myös on nimenomaan tunnustettu hel-
27236:     mikuun 21 päivänä 1816 annetussa armollisessa julistuskir-
27237:     jassa, jossa juhlallisesti luvataan valita Senaatin jäsenet
27238:     ainoastaan synnynnäisistä suomalaisista tai Suomeen aset-
27239:     tuneista ja Suomen kansalaisoikeuden saaneista miehistä.
27240:     Ja niistäkin osaston jäsenistä, jotka tämän muodollisen eh-
27241:     don täyttävät, ovat useat, Keisarikunnassa kasvanei-
27242:     na tai siellä toimineina, Suomelle miltei aivan vie-
27243:     raat, jopa jotkut siihen määrään, etteivät edes taida kum-
27244:     paakaan kotimaista kieltä. Se vaatimus kuitenkin täytyy
27245:     voida asettaa, että ne miehet, jotka kutsutaan jäseniksi
27246:     Suomen hallitukseen, ovat virkatoiminnassaan taikka muus-
27247:     sa julkisessa tai yksityisessä toiminnassa tarpeenmukaisesti
27248:     perehtyneet sen oloihin. Tätä ei tosin ole missään nimen-
27249:     omaan säädettynä, mutta se seuraa jo Senaatin talousosas-
27250:     ton tehtävästä Suomen sivilihallinnon hoitajana ja hallin-
27251:     nollisen lainkäytön viimeisenä oikeusasteena. Jos tämä ehto
27252:     syrjäytetään, syntyy asiain kulussa seisahdus ja niiden rat-
27253:     kaisu käy useinkin vastoin lakia ja maan parasta, niinkuin
27254:     viimeaikainen kokemuskin on osottanut.
27255:          Tämän yhteydessä on huomautettava siitä lainvas-
27256:     taisesta menettelystä, johon jotkut Senaatin nykyiset jäsenet
27257:     ovat saattaneet itsensä vikapäiksi kieltäytymällä virkaan
27258:      astuessaan tekemästä säädettyä valaa. Puheena olevat jä-
27259:      senet lienevät tämän epäyksensä perustaneet maaliskuun 11
27260:      päivänä 1901 annettuun armolliseen asetukseen, jonka mu-
27261:      kaan sen, joka Keisarikunnassa on tehnyt sellaisen valan,
27262:      mikä vaaditaan Venäjän valtionvirkaan pääsemiseksi, ei
27263:     tarvitse, siirtyessään virkaan taikka palvelukseen Suomessa,
27264:      täällä vannoa virkamiesvalaa. Mutta tämä hallinnollista
27265:      tietä syntynyt asetus ei ole voinut kumota eikä muuttaa
27266:                               Liite 1.                                 25
27267: 
27268: niitä Eduskunnan myötävaikutuksella syntyneessä ylei-
27269: sessä laissa olevia säännöksiä, joiden mukaan tuomarin,
27270: ennenkuin ryhtyy virkaansa, pitää vannoa tuomarin-
27271: vala (Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §). Näiden sään-
27272: nösten soveltuvaisuus myöskin talousosaston jäseniin seuraa
27273: m. m. siitä, että tämä osasto, joka 94 § :n mukaan syys-
27274: kuun 13 päivänä 1892 annetussa Senaatin ohjesäännössä
27275: hoitaa hallinnollista lainkäyttöä viimeisenä oikeusastBena
27276: sekä käsittelee kaikki yleistä taloudenhoitoa ja järjestystä
27277: koskevat asiat, saman ohjesäännön 18 § :n mukaan, on vel-
27278: vollinen noudattamaan laillista oikeudenkäymisj ärj estystä,
27279: toisin sanoin 1734 vuoden lain Oikeudenkäymiskaaren sään-
27280: nöksiä. On herättänyt kiusallista huomiota Suomessa
27281: että maan hallituksen jäsenet siten jo virkaan astues-
27282: saan ovat kieltäytyneet tottelemasta lain säännöksiä tuoma-
27283: rin valasta.
27284: 
27285:   C. Asioita, joita ei ole saatettu lopulliseen ratkaisuun taikka
27286:         jotka muutoin ovat päättyneet maan vahingoksi.
27287: 
27288:    1.   A s i o i t a,   j oi t a ei ol e     l o p u ll i s e s t i
27289:                            r a t kai s t u.
27290:     a. Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti marraskuun
27291: 4 päivänä 1905 annetussa armollisessa julistuskirjassa
27292: toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi Suo-
27293: meen oli nähnyt hyväksi antaa Senaatille toimeksi,
27294: muun muassa, valmistaa ehdotus perustuslainsäännök-
27295: siksi, jotka, antavat Eduskunnalle oikeuden tarkastaa
27296: hallituksenjäsenten virkatointen laillisuutta sekä turvaavat
27297: maan kansalaisille sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisva-
27298: pauden, kuin myös tehdä ehdotus painovapauslaiksi, annet-
27299: tiin Suomen Valtiosäädyille 1905-06 vuoden ylimääräisil-
27300: lä valtiopäivillä armollinen esitys, sisältävä ehdotuksen pai-
27301: novapauslaiksi. Tämän lakiehdotuksen Valtiosäädyt hy-
27302: väksyivät erinäisillä muutoksilla. Sittenkuin Suomen Mi-
27303: nisterivaltiosihteeri elokuun 1 päivänä 1891 annetun ase-
27304: 26      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
27305: 
27306: tuksen 1 momentin nojalla oli saattanut ehdotuksen Keisari-
27307: kunnan Sisäasiainministerin tiedoksi hänen lausuntonsa saa-
27308: miseksi siitä, mikäli ehdotus koski 25 § :n 3 momentissa ole-
27309: vaa säännöstä Keisarikunnan julkisen viranomaisen käytel-
27310: ta,vään asiaan kuuluvain asiakirjain painosta julkaisemisen
27311: ehdoista, oli kuitenkin Keisarikunnan Ministerineuvosto
27312: ryhtynyt tarkastamaan lakiehdotusta sekä tässä että eräissä
27313: muissa kohdin ja sitä vastaan tehnyt erinäisiä muistutuksia.
27314:     Sittemmin on Keisarillinen Majesteetti kesäkuun 4 päi-
27315: vänä 1908 tätä lakiehdotusta alamaisesti esiteltäessä nähnyt
27316: hyväksi jättää ehdotuksen vahvistamatta, minkä ohella Kei-
27317: sarillinen Majesteetti armossa on käskenyt Senaatin valmis-
27318: taa ehdotuksen uudeksi Eduskunnalle annettavaksi esityk-
27319: seksi asiasta. Semmoisen ehdotuksen onkin Senaatti. valmis-
27320: tanut ja alamaisessa kirjelmässä joulukuun 12 päivältä
27321: 1908 alistanut Keisarillisen Majesteetin armollisesti tutkit-
27322: tavaksi. Eduskunta, joka jo vuonna 1907 ja sittemmin jäl-
27323: leen vuonna 1909 oli huomauttanut asian lainmukaisen rat-
27324: kaisemisen tarpeellisuudesta, ei kuitenkaan vielä ole saanut
27325: vastaanottaa uutta esitystä tästä asiasta, eikä Senaatil-
27326: lekaan ole saapunut mitään tietoa asian päättymisestä.
27327:  Siten on epäilemättä Ministerineuvoston edellä mainittu
27328: lausunto ollut syynä siihen, että tämä erittäin tärkeä lain-
27329: säädäntöasia ei ole voinut saada lopullista ratkaisuaan,
27330: mistä on ollut seurauksena monenlaatuisia selkkauksia tällä
27331: alalla. Muun muassa on· viranomaisten puolelta vaadittu,
27332: että aikakautisen painokirjoituksen julkaisemiseen oli han-
27333: kittava lupa, vaikka tämä on i.lmeisessä ristiriidassa niitten
27334: muun muassa lausuntovapautta koskevien perustuslakisään-
27335: nösten kanssa, jotka sisältyvät alempana mainittuun lakiin
27336: 20 päivältä elokuuta 1906.
27337:     b. Keisarillisen Majesteetin julkilausumaa armollista
27338: tahtoa sellaisten perustuslainsäännösten aikaansaamisesta,
27339: jotka myöntävät Eduskunnalle oikeuden tarkastaa hal-
27340: lituksenjäsenten virkatointen laillisuutta, ei myöskään
27341: vielä ole toteutettu, vaikka sellaisia säännöksiä myöskin
27342: edellytetään Valtiopäiväjärjestyksen 33 § :ssä,
27343:                            Liite 1.                        27
27344: 
27345:      ValtiosäädyiUe annettiin tosin 1905-06 vuoden valtio-
27346: päivillä armollinen esitys asiasta, mutta Valtiosäätyjen tä-
27347: män johdosta hyväksymää lakia ei Keisarillinen Majesteet-
27348: ti vahvistanut, vaan sai Senaatti toukokuussa vuonna 1907
27349: käskyn valmistaa uuden ehdotuksen saman vuoden valtio-
27350: päiville annettavaksi esitykseksi. Mutta vaikka Senaatti
27351: jo seuraavan heinäkuun 3 päivänä Keisarillisen Majesteetin
27352: armollisesti tutkittavaksi lähetti siinä tarkoituksessa val-
27353: mistamansa ehdotuksen, ei tämä kuitenkaan vielä ole joh-
27354: tanut uuteen esitykseen. Marraskuun 4 päivänä 1905 anne-
27355: tussa julistuskirjassa julkilausuttu armollinen lupaus odot-
27356: taa siis edelleen täyttämistään.
27357:     c. Keisarillisen Majesteetin edellä mainitussa armollises-
27358: sa julistuskirjassa antaman määräyksen mukaan annettiin
27359: edelleen Valtiosäädyille 1905--06 vuoden ylimääräisillä
27360: valtiopäivillä sekä armollinen esitys lausunto-, kokoontu-
27361: tumis- ja yhdistymisvapautta koskevista perustuslainsään-
27362: nöksistä että myös esi.tys, joka sisälsi ehdotuksen laiksi
27363: yhdistyksistä. Ensinmainitun ehdotuksen, jossa muun mu-
27364: assa oli määräys että tämä laki oli oleva perustuslain voi-
27365: mainen ja että säännöksiä siitä, mitä näiden oikeuksien käyt-
27366: tämisessä on noudatettava, annetaan yleisen lain säätämisestä
27367: voimassa olevassa järjestyksessä, Valtiosäädyt muuttamatta
27368: hyväksyivät ja siten hyväksytyn lain Keisarillinen Majes-
27369: teetti armollisesti vahvisti elokuun 20 päivänä 1906.
27370:     Edellisessä on jo mainittu, ettei lakia painovapaudesta
27371: ole saatu aikaan. Tarpeen vaatima laki kokoontumisoikeu-
27372:  desta on annettu. Mutta lakia yhdistyksistä, jonka Val-
27373: tiosäädyt olivat erame muutoksineen hyväksyneet, ei
27374: Keisarillinen Majesteetti vahvistanut, vaan sai Se-
27375: naatti toimeksi valmistaa ehdotuksen uudeksi armolli-
27376:  seksi esitykseksi asiasta vaarinottamalla erinäisiä Suomen
27377:  Kenraalikuvernöörin Valtiosäätyjen vastauskirjelmää vas-
27378:  taan esittämiä muistutuksia. Senaatin valmistama ehdo-
27379:  tus alistettiin toukokuussa vuonna 1907 Keisarillisen Majes-
27380:  teetin armollisesti tutkittavaksi.
27381: 28      1910.- Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 6.
27382: 
27383:      Sittenkuin Senaatti sillä välin oli mainittuna vuonna
27384: saanut armollisen käskyn valmistaa ehdotuksen yhdis-
27385: tyksiä koskevaksi asetukseksi, joka annettaisiin hallinnol-
27386: lista tietä, vaikka äsken mainittu perustuslaki säätää, että
27387: tähän kuuluvat määräykset on annettava yleisen lain sää-
27388: tämisestä voimassa olevassa järjestyksessä, s. o. Eduskun-
27389: nan myötävaikutuksella, suvaitsi Keisarillinen Majes-
27390: teetti alamaisessa esittelyssä lokakuussa 1909 edelleen
27391: käskeä, että kysymys Senaatin valmistamasta ehdotuk-
27392: sesta eduskuntalaiksi asiasta oli raukeava. Tämän
27393: ohessa Keisarillinen Majesteetti, koska yksityisiä koske-
27394:  villa säännöksillä oli merkitystä valtakunnalle kokonaisuu-
27395: dessaan ja ne sentähden oli lopullisesti ratkaistava yleis-
27396: valtakunnallisessa lainsäädantöjärjestyksessä, määräsi että
27397: jo vuonna 1907 annettu armollinen käsky ehdotuksen
27398: valmistamisesta yhdistyksiä koskevaksi hallinnolliseksi
27399: lainsäädännöksi oli viipymättä täytettävä sekä siinä ne
27400: näkökohdat vaarinotettava, joita oli esiintuotu erään Suo-
27401: men asioita varten asetetun erityisen konferenssin tämän
27402: asian käsittelystä tehdyssä pöytäkirjassa.
27403:      Niinkuin edellä olevasta käy selville, on käsky, että elo-
27404: kuun 20 päivänä 1906 annetussa perustuslaissa edellytetty,
27405: yhdistyksiä koskeva tarkempi lainsäädäntö on aikaan saa-
27406: tava hallinnollista tietä, ilmeisesti ristiriidassa Hallitsijan
27407: aikaisemmin samassa laissa vahvistaman määräyksen kans-
27408: sa siitä järjestyksestä, jossa lakia on tällaisessa asiassa sää-
27409: dettävä. Sen kautta että tätä asiaa ei ole laillisessa järjes-
27410: tyksessä ratkaistu ja tarpeellisia määräyksiä yhdistystoi-
27411: minnasta niinmuodoin puuttuu, on tälläkin alalla syntynyt
27412: asiaintila, jonka vallitessa yhdistykset eivät voi saavuttaa
27413: semmoista muodollisessakaan suhteessa tunnustettua oikeu-
27414: dellista asemaa, joka heidän toimintaansa varten ulospäin
27415: ja eritoten erinäisiä taloudellisia toimia varten on tarpeelli-
27416: nen, ja joka asiaintila sen lisäksi on omansa suuressa mää-
27417: rässä ehkäisemään hyödyllisen yhdistyselämän kehitystä eri
27418: suuntiin.
27419:                             Liite 1.                          29
27420: 
27421:      d. Edellä on sivulla 7 jo mainittu muutamia asioita,
27422: jotka ovat tulleet viivytetyiksi syystä että Ministerineuvos-
27423:  tossa on väärin käsitetty erotusta yleisen ja hallinnollisen
27424: lainsäädännön välillä. Mutta Suomen asiain alamaisen esit-
27425: telyn järjestyksessä toimeenpantu muutos on, muita epäkoh-
27426: tia tässä mainitsematta, vienyt myös siihen, että Eduskunnan
27427: käsittelemäin asiain ratkaisu ylenmäärin viipyy silloinkin,
27428: kuin asiat selvästi eivät voi koskea Keisarikunnan etuja.
27429:      Niinpä on Eduskunnan jo vuoden 1907 valtiopäivillä
27430: tekemien päätösten joukossa sellaisia, joita, mikäli on voitu
27431: saada selville, ei vielä ole alamaisesti esitelty. Niitä on Edus-
27432: kunnan päättämä laki kaavojen ja mallien suojelemisesta.
27433:      Eduskunnan vuonna 1908 valtiopäivillä tekemistä pää-
27434: töksistä on hyvin monta vielä alamaisesti esittelemättä ja
27435: lopullisesti ratkaisematta.           Ei ole tarpeen tässä
27436: niitä kaikkia luetella, koska jonkinlaisella oikeutuksella voi-
27437: taisiin arvella, että mainituista valtiopäivistä ei vielä ole
27438: kulunut niin pitkää aikaa, että lopullinen ratkaisu sen kulu-
27439: essa olisi säännöllisissäkään oloissa ennättänyt tapahtua.
27440: Mutta ei ole voitu olla huomauttamatta, kuinka lain-
27441: vastaisesta esittelyjärjestyksestä ja siihen liittyvistä suh-
27442: teista nähtävästi suorastaan on johtunut, että monet asiat
27443: ovat turhaan ja aiheettomasti viipyneet. Muuten ei käy
27444: selittäminen sitä, että Eduskunnan maanvuokra-asetuksen
27445: hyväksymisen yhteydessä tekemistä useista alamaisista ano-
27446: muksista ei mikään muu kuin kysymys mainitun lain sään-
27447: nösten ulottamisesta myöskin kruununtaloj en, kuninkaankar-
27448: tanoiden, sotilas-, sivili- ja kirkollisvirkakunnan virkatalo-
27449: jen sekä näihin tiloihin kuuluvain torppain ja mäkitupa-
27450: alueiden vuokraukseen, vielä ole aiheuttanut mitään toi-
27451: menpidettä tai ratkaisua, eikä mainittu kysymyskään vielä
27452: ole edistynyt sen pitemmälle kuin että Senaatin lau-
27453: suntoa siitä on vaadittu vasta viimekuluneen maalis-
27454: kuun aikana. Samanlaatuisista syistä johtunee myöskin se
27455: hitaus, joka esiintyy siinä, että yhtä myöhään tahi vielä
27456: myöhemmin on vaadittu Senaatin lausuntoa erinäi-
27457: 30      1910.- Edusk. anom. -     Anomusmietintö N :o 6.
27458: 
27459: sistä muistakin Eduskunnan valtiopäivillä vuonna 1908
27460: tekemistä päätöksistä. Semmoisia asioita ovat Edus-
27461: kunnan armollisen esityksen johdosta hyväksymä asetus
27462: eräänlaatuisista yhteismetsistä; asetus Suomen Pankin 19
27463: päivänä helmikuuta 1895 annetun ja 10 päivänä heinäkuuta
27464: 1901 muutetun ohjesäännön 1-8 ja 19 § :n muuttamisesta
27465: toisin kuuluviksi; maalaiskuntain kunnallisasetus; lmu-
27466: punkien kunnallisasetus; asetus kunnallisista vaaleista ynnä
27467: asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä
27468: eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun ase-
27469: tuksen 5 ja 9 § :n muuttamisesta. Eduskunnan alamai-
27470: set anomukset, että Keisarillinen Majesteetti antaisi Edus-
27471: kunnalle armollisen esityksen sellaisista muutoksista ja li-
27472: säyksistä voimassa olevaan säästöpankkiasetukseen, jotka
27473: tekisivät säästöpankeille laajennetun liiketoiminnan mah-
27474: dolliseksi, ja että hallitus ottaisi harkittavakseen, eikö
27475: maanomistuksen helpottamiseksi valtiovaroista etumak-
27476: suna suoritettujen jakokustannusten kuoletusta voitaisi
27477: määrätä alkavaksi vasta moniaan vuoden kuluttua jakotoi-
27478: mituksen päättymisen jälkeen ja kestäväksi pitemmän ajan,
27479: ovat saaneet osaksensa vielä pitemmän viivytyksen, koska
27480: mikäli tiedetään niitten suhteen ei vielä ole edes vaadittu
27481: Senaatin lausuntoa. Samassa tilassa lienee Eduskunnan
27482: anomus, että hallitus hankkisi tarpeellisen selvityksen
27483: ennen vuotta 1896 kruununluontoisina olleiden ja sel-
27484: laisiksi edelleen jääneiden tai myöhemmin perinnöksi
27485: ostettujen erinäisten talojen maanvuokralaisten lukumää-
27486:  rästä, oikeudellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista sen
27487: yhteydessä olevista seikoista, sekä tämän selvityksen perus-
27488:  tuksella ottaisi harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lain-
27489: säätämistoimenpiteeseen sanottujen maanvuokralaisten ase-
27490: man turvaamiseksi.
27491:      Että Eduskunnan vuoden 1909 valtiopäivillä tekemistä
27492:  päätöksistä on hyvin monta, joitten suhteen ei vielä ole ryh-
27493:  dytty mihinkään toimenpiteisiin, herättää vähemmän huo-
27494:  miota, vaikka niittenkin joukossa on paljo f'emmoisia, jotka
27495:                              Liite I.                           31
27496: 
27497: säännöllisissä oloissa epäilemättä jo olisivat ehtineet tulla
27498: ra tkaistuiksi.
27499: 
27500:     2. T a p a u k s i a, j o i s s a K e i s a r i ll i s e n M a-
27501: jesteetin hyväksymät ja Eduskunnalle
27502: annetut esitykset myöhemmin eivät enään
27503: o 1e s a a v u t t a n e e t     a r m o 11 i s t a h y v ä k s y·
27504: mistä.
27505:     a. Vuoden 1907 valtiopaivillä annettiin Eduskunnalle
27506: armollinen esitys, joka sisälsi ehdotuksen elinkeinolaiksi.
27507: Eduskunta ei ehtinyt tätä asiaa loppuun käsitellä, minkä
27508: tähden sama esitys ja lakiehdotus, sanamuodoltaan muutta-
27509: matta, annettiin 1908 vuoden ensimäisille valtiopäiville.
27510: Mutta Eduskunta ei silloinkaan ehtinyt käsitellä esitystä
27511: loppuun, syystä että valtiopäivät pian hajoitettiin.
27512:     Tämän johdosta Senaatti keväällä 1908 alisti, että pu-
27513: heena oleva esitys ja lakiehdotus saataisiin semmoisinaan
27514: jälleen antaa saman vuoden toisille valtiopäiville. Sitten-
27515: kuin Ministerineuvostolle oli annettu tilaisuus lausua mielen-
27516: sä ehdotuksesta, ei Senaatin alistusta joulukuussa 1908 ta-
27517: pahtuneessa alamaisessa esittelyssä kuitenkaan hyväksytty,
27518: vaan käskettiin Senaatin valmistaa uusi ehdotus armoUi-
27519: seksi esitykseksi asiasta vaarinottamalla mitä Ministerineu-
27520: vosto oli lausunnossaan huomauttanut.
27521:     b. Niinikään annettiin 1907 vuoden valtiopäiville armol-
27522: linen es\tys kulkukaupasta. Eduskunta hyväksyi esityksen
27523: muutamilla muutoksilla. Tästäkin Eduskunnan hyväksy-
27524: mästä lakiehdotuksesta antoi Kauppa- ja teollisuusminis-
27525: teriö lausunnon ja Ministerineuvosto yhtyi siinä tehtyihin
27526: huomautuksiin. Mutta vaikkeivät nämä huomautukset
27527: oleellisesti kohdistuneet Eduskunnan tekemiin muutoksiin,
27528:  vaan sellaisiin lakiehdotuksessa oleviin määräyksiin, jotka
27529: jo olivat Hallitsijan hyväksymässä esityksessä, mikä aikai-
27530: semminkin oli ollut Venäjän viranomaisten tarkastettavana
27531:  ja sen johdosta saanut lopullisen, Senaatin esitysehdotuk-
27532: sesta jonkun verran poikkeavan muotonsa, ei Eduskunnan
27533: 32      1910. - Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 6.
27534: 
27535: ehdotus saanut Hallitsijan vahvistusta, nähtävästi venä-
27536: läiseltä taholta myöhemmin tehtyjen huomautusten johdos-
27537: ta, vaan annettiin Senaatille armollinen määräys valmistaa
27538: ehdotus uudeksi esitykseksi asiasta.
27539:     c. Edelleen oli 1907 vuoden valtiopäiville annettu ar-
27540: mollinen esitys teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
27541: maalla. Asiaa ei kuitenkaan silloin käsitelty loppuun. Sa-
27542: ma oli laita 1908 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä, jolloin
27543: mainittu esitys jälleen annettiin Eduskunnalle. Tämän
27544: johdosta Senaatti toukokuussa 1908 teki alamaisen alis-
27545: tuksen saman esityksen antamisesta seuraaville eli 1908
27546:  vuoden toisille valtiopäiville. Sen johdosta että asia oli
27547:  joutunut Ministerineuvoston käsiteltäväksi viipyi sen rat-
27548:  kaiseminen niin, että armollinen esitys asiasta voitiin
27549: uudelleen antaa Eduskunnalle vasta 1909 vuoden toisilla val-
27550: tiopäivillä. Silloin huomattiin esityksessä olevan asetuksen
27551: sanamuoto eräiltä kohdin muutetuksi entisestään.
27552:     Kaikissa kolmessa viimeksi mainitussa tapauksessa niin-
27553: kuin myös aikaisemmin (siv. 6) mainittujen metsälain muut-
27554: tamista ja jakolakia koskevienlainsäädäntöasiain suhteen oli
27555:  niinmuodoin Ministerineuvosto, vaikka Hallitsija alamai-
27556: sessa esittelyssä, osittain jo kahdestikin oli armollisesti hy-
27557:  väksynyt esitysehdotukset, sittemmin aikaansaanut sen, että
27558: samat esitykset hylättiin. 'l'ämä on ollut syynä siihen,
27559:  etteivät nämäkään tärkeät asiat vielä ole voineet saada lo-
27560:  pullista ratkaisuaan.
27561:                            Liite II.                        33
27562: 
27563: 
27564: 
27565: 
27566:                           Liite II.
27567: Toimenpiteitä, jotka ovat vahingollisesti vaikuttaneet
27568:              Suomen valtiotalouteen.
27569: 
27570:       A. Valtion yleisen tulo= ja menoarvion vahvistuksen
27571:                         myöhästyminen.
27572: 
27573:     Hallitusmuodon 24 § :n mukaan on Suomen valtion me-
27574: noarvio vuosittain ja ajoissa tehtävä. Asetuksella 3 päi-
27575: vältä toukokuuta 1899 määrättiin se järjestys, jossa Suomen
27576: valtiotulojen ja -menojen arvio on vuoden 1901 alusta lu-
27577: kien kultakin kalenterivuodelta laadittava. Sanotun asetuk-
27578: sen mukaan on valtion tulo- ja menoarvio Senaatin valtio-
27579: varaintoimituskunnassa valmistettava niin aikaisin, että se
27580: ehditään ennen lähinnä edellisen vuoden marraskuun lop-
27581: pua alistaa Hallitsijan tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
27582: Ehdotus mainituksi tulo- ja menoarvioksi on aikaansaatu si-
27583: ten, ettäSenaatin muut toimituskunnat alaistensa viranomais-
27584: ten menosääntöehdotusten ja Hallitsijan hyväksymän ,lisä-
27585: menoarvion" mukaan antavat valtiovaraintoimituskunnalle
27586: luettelon kunkin toimituskunnan alaisten hallintolaitosten
27587: menotarpeista seuraavana vuonna. Lisämenoarvio, jonka
27588: valmistaminen on säännöllisesti tapahtunut vuodesta 1884
27589: alkaen, on tavallisesti keväällä tai alkukesällä Senaatista lä-
27590: hetetty Hallitsijan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Se on
27591: perusteluilla varustettu luettelo niistä Hallitsijan ratkaisua
27592: vaativista uusista tai lisätyistä määrärahoista, jotka Senaatti
27593: ehdottaa vuosittain jatkuviksi tai määräajaksimyönnettävik-
27594: 
27595:                                                        3
27596: 34      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
27597: 
27598: sija sitten seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioon otettavik-
27599: si. Lisämenoarviosta on Hallitsija tavallisesti antanut pää-
27600: töksensä syyskuulla, niin että sen erät on ehditty ottaa huo-
27601: mioon seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioehdotusta val-
27602: mistettaessa. Täten ei syksyllä laadittava tulo- ja menoar-
27603: vio, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, ole käsittä-
27604: nyt muita kuin sellaisia menoeriä, joiden suorittami-
27605: sesta jo sitä ennen on ollut asianomainen päätös
27606: olemassa. Ja valtion tulo- ja menoarvio on saanut Hallit-
27607: sijan vahvistuksen helmi- tai maaliskuulla, poikkeustapauk-
27608: sissa vähän myöhemmin, mutta kuitenkin aina vuoden edel-
27609: lisellä puoliskolla. Vuonna 1908 saatiin tulo- ja menoar-
27610: violle vahvistus 1'1 päivänä huhtikuuta. Mutta tästä tapah-
27611: tui 1909 vuoden tulo- ja menoarvioon nähden poikkeus, joka
27612: on aikaansaanut haitallista häiriötä Suomen valtiotalou-
27613: dessa.
27614:     Toukokuun 30 päivänä 1908 lähetti Senaatti Hallitsijan
27615: hyväksyttäväksi ehdotuksensa lisämenoarvioksi vuodelle
27616: 1909. Vasta seuraavan marraskuun 30 päivänä ratkaistiin
27617: asia korkeimmassa paikassa siten, että Senaatin sallittiin
27618: ehdotukseensa 1909 vuoden tulo- ja menoarvioksi ottaa ne
27619: rahamäärät, joita jo aikaisemmin oli suoritettu, mutta sa-
27620: malla Hallitsija, katsoen Senaatin esitykset mitä lisämeno-
27621: arvioon otettuihin muihin määrärahoihin tuli ennenaikai-
27622: siksi, käski Senaattia ottamaan harkittavakseen, missä mää-
27623: rin sanotut määrärahat voitaisiin ottaa huomioon valtion
27624: tulo- ja menoarviota vuodeksi 1910 laadittaessa.
27625:     Syksyn kuluessa vuonna 1908 lähetettiin Senaatin eri toi-
27626: mituskunnista valtiovaraintoimituslmntaan menoarvioehdo-
27627: tukset 1909 vuodenmenoarvion asianomaisia pääluokkia var-
27628: ten. Mutta sitten kohtasivat tulo- ja menoarvion valmis-
27629: tamista odottamattomat esteet, kuten alempana tulee oso-
27630: tetta vaksi.
27631:     Sen johdosta, että 1908 vuoden lakimääräiset valtiopäi-
27632: vät armollisella käskykirjeellä hajoitettiin ja Eduskunta
27633: vaalien jälkeen uudestaan kokoontui 1 päivänä elokuuta
27634:                            Liite II.                       35
27635: 
27636: samana vuonna, valmistuivat Eduskunnan päätökset kulku-
27637: laitosrahastosta, varojen osottamisesta kansakoululaitosta
27638: ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten sekä varojen osot-
27639: tamisesta niihin 1909 vuoden tarpeisiin, joihin valtion vaki-
27640: naiset tulot eivät riittäisi, vasta 26 ja 30 päivänä lokakuuta
27641: 1908. Hallitsijan ratkaisu näiden päätösten johdosta oli
27642: siis saatava vasta vuodella 1909. Eduskunnan mainituista
27643: päätöksistä antoi Senaatti 21 päivänä tammikuuta ja 11
27644: päivänä helmikuuta 1909 alamaiset lausuntonsa. Mutta
27645: kun myöskin 1909 vuoden ensimäisille valtiopäiville kokoon-
27646: tunut Eduskunta Hallitsijan määräyksellä hajoitettiin, ja
27647: Hallitsija, maaliskuun 12 päivänä 1909 vahvistaessaan Edus-
27648: kunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivjlJä hyväksymän ase-
27649: tuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokra-
27650: uksesta, oli, Keisarikunnan Ministerineuvoston lausunnon
27651: mukaisesti, asetuksen vahvistuslausehnassa ilmoittanut vah-
27652: vistaneensa asetuksen poikkeuksena ja ottamatta huomioon
27653: sitä seikkaa, että Eduskunnan päätös, hajoitetun Eduskun-
27654: nan tekemänä, ,ei olisi ollut Keisarillisen Majesteetin rat-
27655: kaistavaksi esitettävä", ei Eduskunnan mainittuja finanssi-
27656: päätöksiä voitu Hallitsijan ratkaistaviksi lähettää. Kun
27657: kuitenkin näiden päätösten esittelemättä jättämisestä olisi
27658: johtunut suuria vaikeuksia, muun muassa se, ettei 1909 vuo-
27659: den valtion yleistä tulo- ja menoarviota voitaisi valmistaa
27660: ennenkuin kysymys Eduskunnan 1908 vuoden toisilla val-
27661: tiopäivillä päättämistä suostunnoista oli ratkaistu, oli Ken-
27662: raalikuvernööri keväällä 1909 esittänyt Ministerineuvostolle,
27663: että raha-asioita koskevain eduskuntapäätöksien snhteen teh-
27664: täisiin poikkeus siitä kannasta, jolle HaUitsija oli mainitus-
27665: sa vahvistuslauselmassa asettunut hajoitetun Eduskunnan
27666: päätöksiin nähden.
27667:     Sittenkuin Suomen Senaatin jo 17 päivänä maaliskuuta
27668: mainitun vahvistuslauselman johdosta Hallitsijalle tekemää
27669: alamaista alistusta sekä Kenraalikuvernöörin mainittua
27670: esitystä oli Ministerineuvostossa käsitelty ja siellä teh-
27671: 36      1910. -- Edusk. auom. -   Anomusmiet. N :o 6.
27672: 
27673: ty eräitä ehdotuksia niiden vaikeuksien poistamiseksi,
27674: joita puheena oleva Hallitsijan julkilausuma oli tuottanut,
27675: ilmoitettiin vihdoin Suomen Valtiosihteerinviraston kirjel-
27676: mällä seuraavan heinäkuun 24 päivältä, että Keisarillinen
27677: Majesteetti oli edellisenä päivänä Senaatin sanottua alistus-
27678: ta uudestaan esiteltäessä armossa tahtonut tietoon saatetta-
27679: vaksi, ettei 12 päivänä maaliskuuta 1909 torpan, lampuoti-
27680: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta annetun asetuksen
27681: vahvistuslauselmaan sisältyvä armollinen lausunto hajoi-
27682: tettujen valtiopäiväin päätösten pätemättömyydestä ollut
27683: perustuslain selitys eikä sitä vastaisuudessa ollut samallai-
27684: sissa tapauksissa ohjeeksi otettava.
27685:     Este 1908 vuoden toisten valtiopäivien tekemäin, raha-
27686: asioita koskevain päätösten esittämiselle Hallitsijan tutkit-
27687: taviksi oli siis vihdoin täten tullut poistetuksi. Mutta kun
27688: armollinen ratkaisu noiden päätösten johdosta vielä senkin
27689: jälkeen viipyi, lähetti Senaatti syyskuun 9 päivänä 1909
27690: Hallitsijalle alamaisen kirjelmän, jossa huomautettiin, ettei
27691: Senaatti voinut lopullisesti valmistaa ehdotusta 1909 vuoden
27692: valtion tulo- ja menoarvioksi, ennenkuin Keisarillinen Ma-
27693: jeteetti oli ottanut tutkittavakseen Eduskunnan vastauk-
27694: set armollisiin esityksiin varain osottamisesta 1909 vuoden
27695: valtiopäiväkustannuksiin sekä kansakoululaitosta ja eri-
27696: näisiä sivistystarpeita varten, kulkulaitosrahastosta sekä
27697: varojen hankkimisesta vuodeksi 1909 niihin tarpeisiin, joi-
27698: hin valtion vakinaiset tulot eivät riittäisi. Vaikeuksia oli
27699: Senaatille tuottanut se, että Senaatin oli ollut pakko
27700: hoitaa maan raha-asiain hallintoa 1909 vuoden alusta
27701: asti ilman korkeimmassa paikassa vahvistettua valtion tulo-
27702: ja menoarviota. Kun Senaatti ei voinut osottaa maksetta-
27703: viksi määrärahoja, jotka eivät perustuneet voimassa ole-
27704: viin asetuksiin tai armollisiin määräyksiin, oli Se-
27705: naatin täytynyt jättää myöntämättä joukko sellaisia määrä-
27706: rahoja, joiden maksaminen olisi ollut suuresti tarpeen vaati-
27707: ma, esim. määrärahat sairaiden kansakoulunopettajain ja
27708: -opettajattarien avustamiseen, apumaksut kansakoulutalo-
27709:                            Liite II.                        37
27710: 
27711: jen ja niihin kuuluvain käsityöhuoneistojen rakentamiseen,
27712: määrärahat kansanopistojen kannattamiseen, opetusväli-
27713: neiden hankkimiseen maalaiskansakouluihin ja kansanopis-
27714: toihin sekä koulutarpeiden ostoon, köyhien kansakoulun-
27715: oppilaiden ravintoon ja vaatetukseen, joiden nyt mainittu-
27716: jen määrärahain kokonaissumma oli 1,565,000 markkaa.
27717: Useat tärkeät tarpeet olivat täten jääneet tyydyttämättä.
27718:     Vaikeuksia ilmoitti Senaatti senkin seikan lisäävän, että
27719: Hallitsija oli ratkaistessaan Senaatin keväällä 1908 valmis-
27720: tamaa lisämenoarviota vuodeksi 1909 tosin valtuuttanut Se-
27721: naatin ottamaan ehdotukseensa 1909 vuoden valtion tulo- ja
27722: menoarvioksi ne mäarärahat, joita jo aikaisemmin oli suo-
27723: ritettu, mutta samalla käskenyt Senaattia ottamaan uudes-
27724: taan harkitakseen, missä määrin muut lisämenoarviossa eh-
27725: dotetut määrärahat voitaisiin ottaa huomioon mainitun vuo-
27726: den tulo- ja menoarviota laadittaessa. Näitäkään asioita ei
27727: Senaatti ollut saattanut ottaa käsiteitä väkseen. Ja kun puhee-
27728: na olevia määrärahoja, joihin sisältyi valtioapuja erinäisille
27729: kunnille lääkärien palkkaamiseksi, avustuksia erinäisten yk-
27730: sityisten sairaalain ylläpitämiseksi, lisäyksiä tullilaitoksen
27731: menosääntöön, lisäyksiä valtionkoulujen menosääntöihin,
27732: valtioapuja yksityisille kouluille, erinäisille hyvänteke-
27733: väisyysyhdistyksille sekä sokeiden ja kuuromykkien ope-
27734: tustarkoituksiin, ei voitu asianomaisille antaa, vaikeutet-
27735: tiin tai ehkäistiin niidenkin hyödyllisten tarkoitusten to-
27736: teuttaminen, joita lisämenoarviossa ehdotetuilla määrära-
27737: hoilla oli tahdottu edistää. Sama oli asianlaita useihin kor-
27738: keinta opetusta yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa
27739: koskeviin ehdotettuihin määrärahoihin nähden.
27740:     Lopuksi Senaatti esitti, mitenkä se asiaintila, johon siten
27741: oli jouduttu, myös synnytti vaikeuksia Senaatin töille. Sa-
27742: malla kuin 1909 vuoden tulo- ja menoarvio vielä oli lopulli-
27743: sesti valmistamatta, oli pian alettava valmistaa 1910 vuoden
27744: seikkaperäistä valtion tulo- ja menoarviota sekä lisäksi
27745: arvioiaskelmaa valtion vakinaisista varoista ja tarpeista
27746: vuoden 1911 aikana, mikä laskelma oli liitettävä helmi-
27747: 38     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
27748: 
27749: kuulla vuonna 1910 kokoontuville vdtiopäiville annettavaan
27750: armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin tarpei-
27751: siin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riittäisi. Täten
27752: tulisivat ko[men eri vuoden tulo- ja menoarvioita koskevat
27753: valmistustyöt olemaan yhtaikaa käsillä, minkä ohessa arvio-
27754: laskujen tekemistä vuodelle 1911 vaikenttaisi se seikka, että
27755: oli vielä ratkaisematta raha-asioita, jotka vaikuttivat arvio-
27756: laskujen lähtökohdaksi otettavaan edellisten vuosien talou-
27757: teen.
27758:     Mainituista syistä Senaatti anoi, että Hallitsija suvait-
27759: sisi käskeä, että 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä päätetyt
27760: Eduskunnan vastaukset armollisiin esityksiin varojen hank-
27761: kimisesta vuodeksi 1909 niihin tarpeisiin, joihin valtion va-
27762: kinaiset tulot eivät riitä, kuin myös varojen osottamisesta
27763: valtiopäiväkustannusten suorittamiseen ja kansakoululai-
27764: tosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten sekä kulkulai-
27765: tosrahastosta vuonna 1909 ovat mitä pikimmin Keisarilli-
27766: selle Majesteetille esitettävät.
27767:     Samaan aikaan, elo- ja syyskuulla 1909, antoivat Suo-
27768: men kansanvalistusseura, Suomen kansanopistoyhdistys se-
27769: kä erinäiset yhdistykset raittiuden edistämiseksi Senaatille
27770: anomuksia, että näille yhdistyksille etukäteen määrättäi-
27771: siin maksettavaksi ainakin osa niistä määrärahoista, jotka
27772: Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä oli varoja
27773: myöntäessään kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystar-
27774: koituksia varten osottanut yhdistysten tarkoitusten to-
27775: teuttamiseksi. Anomuksien perustukseksi ilmoittivat ha-
27776: kijat muun ohessa, että yhdistykset odottaessaan pää-
27777: sevänsä nauttimaan Eduskunnan erma1s1a sivistystar-
27778: koituksia varten myöntämiä määrärahoja olivat jo ryh-
27779: tyneet sellaisiin menoja kysyviin toimenpiteisiin, joita var-
27780: ten mainitut määrärahat oli myönnetty.
27781:     Joulukuun lopulla 1908 oli Senaatin täytynyt tilinteko-
27782: viranomaisille antaa määräys, että seuraavana vuonna
27783: 1909 oli edelleen noudatettava 1908 vuoden meno-
27784: sääntöä, kunnes 1909 vuoden menosääntö ehtisi tulla vah-
27785:                            Liite II.                        39
27786: 
27787: vistetuksi. Seurauksena vahvistuksen viipymisestä olisi
27788: nimittäin muutoin ollut se, että, kunnes vahvistus olisi saatu,
27789: koko joukko valtiomenoja olisi täytynyt jättää suorittamat-
27790: ta, muiden ohessa Eduskunnan vuodeksi 1909 myöntämiä
27791: määrärahoja kansakoululaitoksen voimassapitämiseksi ynnä
27792: eräitä muita niiden yhteydessä myönnettyjä määrärahoja
27793: sivistystarkoituksia varten, joiden suorittamiseksi, sikäli
27794: kuin eivät vakinaiset valtiontulot niihin riittäisi, Eduskunta
27795: oli suostuntavaroja osottanut. Jotta valtion tehtävät Hal-
27796: litsijan ratkaisua,odotettaessa eivät tarpeellisten varainpuut-
27797: teessa joutuisi seisahduksiin, täytyi asia mainitulla tavalla
27798: järjestää 1908 vuoden menoarvion pohjalle. Mutta uusia
27799: määrärahoja tai aikaisemmin myönnettyjen, vuosittain mak-
27800: settavain määrärahain lisäyksiä-olkootpane Eduskunnan
27801: päättämiä tai muita - ei voitu suorittaa niin kauan kuin
27802: vuoden menosäännöstä tai sen eri osista ei ollut Hallitsijan
27803: päätöstä olemassa. Tämä asiantila kävi sitä tukalammaksi,
27804: kun Senaatin keväällä 1908 valmistama ehdotus lisämeno-
27805: arvioksi vuodelle 1909 oli sekin pääosiltaan jätetty vahvis-
27806: tamatta.
27807:     Syyskuun 29 päivänä 1909 saatiin vihdoin armollinen
27808: ratkaisu Eduskunnan yllämainittujen, finanssiasioita kos-
27809: kevain päätösten johdosta. Tämä ratkaisu sisältää, niinkuin
27810: alempana (siv. 44) mainitaan, eräissä kohdin tärkeitä muu-
27811: toksia siihen, mitä Eduskunta oli päättänyt.
27812:     Senaatissa voitiin nyt ruveta ehdotusta 1909 vuoden
27813: tulo- ja menoarvioksi lopullisesti valmistamaan, ja lähetet-
27814: tiin tämä ehdotus 13 päivänä seuraavaa marraskuuta Ken-
27815: raalikuvernöörille. Mutta vasta 21 päivänä tammikuuta
27816: 1910 sai puheenaoleva 1909 vuoden tulo- ja meno-
27817: arvio Hallitsijan vahvistuksen. Tässä ratkaisussa tuli-
27818: vat menoarviosta poistetuiksi muun ohessa jälempänä
27819: olevassa luettelossa (siv. 73 ja seur.) mainitut menoerät,
27820: joiden ottaminen valtiomenojen joukkoon olisi ollut hyvin
27821: perusteltu. Sitä ennen, 21 päivänä joulukuuta 1909, oli Se-
27822: naatin täytynyt valtion tilinpitoviranomaisille jälleen lähet-
27823: 40      1910. -   Edusk. anom. -   Anomu'>miet. N :o 6.
27824: 
27825: tää määräys, että kun muuta valtion tulo- ja menoar-
27826:  viota ei oltu vielä korkeimmassa paikassa vahvistettu ja
27827:  kunnes se tulisi tapahtumaan, 1908 vuoden tulo- ja menoar-
27828:  viota olisi myöskin vuonna 1910 noudatettava.
27829:      Ennen Ministerineuvoston laitonta sekaantumista Suo-
27830:  men asiain esittelyyn on Senaatin ollut mahdollista, nou-
27831:  dottamalla tarpeellista kiireellisyyttä, saada Suomen tulo- ja
27832: menoarvioehdotus valmiiksi ja Hallitsijalle esitetyksi seu-
27833:  raavan vuoden alkupuolella. Nyt se ei ole voinut tapahtua
27834: edes 1909 vuoden lopulla, vaan vasta 1910 vuoden alussa.
27835:  Valtion tilijärjestelmä, jonka on tarkoin noudattaminen val-
27836: tion tulo- ja menoarviota, joutuu täten valitettavaan tilaan.
27837: Tämä vaikuttaa kovin hidastuttavasti valtion tilinpäätök-
27838: seen, huolimatta kaikista ponnistuksista saada se ajoissa
27839: valmiiksi ja huolimatta siitä että Suomen Eduskunta eri
27840: kertoja on huomauttanut kuinka tarpeellista on, että tilin-
27841: päätös saataisiin valmiiksi aikaisemmin kun säännöllisissäkin
27842: oloissa on tapahtunut. Käsitellessään hallituksen finanssi-
27843: esityksiä pitäisi helmikuussa kokoontuvalla Eduskunnalla
27844: olla käytettävänään tilinpäätökset lähinnä edelliseltä vuo-
27845: delta.
27846:      Siitä, että 1909 vuoden tulo- ja menoarvion vahvistami-
27847: nen näin suuresti myöhästyi, on täytynyt olla seurauksena
27848: sekin, että ehdotus 1910 vuoden valtion tulo- ja menoarvioksi
27849: ei ole vielä Senaatissa valmistunut.
27850:      Tulo- ja menoarvion vahvistamisen viipymisestä vuonna
27851: 1909 aiheutuneet vaikeudet Suomen raha-asiain hoidossa se-
27852: kä niissä laitoksissa, joiden talous on valtion kannatuksesta
27853: riippuvainen, ovat jälleen uudistuneet vuonna 1910. Tä-
27854: hän vaikuttaa erittäinkin se, että 1909 vuoden toisten valtio-
27855: päiväin budjettipäätökset vielä odottavat Hallitsijan ratkai-
27856: sua, sekä että Senaatin kesäkuussa 1909 valmistama
27857: alamainen ehdotus lisämenoarvioksi vuodelle 1910, kun
27858: se Hallitsijalle esiteltiin 21 päivänä tammikuuta tänä
27859: vuonna, jätettiin pääkohdissaan sillensä ja Senaa-
27860: tille vain annettiin käsky 1910 vuoden tulo- ja meno-
27861:                            Liite II.                           41
27862: 
27863: •arvioehdotusta laadittaessa, ,katsoen valtiorahaston ti-
27864: laan, jonka rahaston varoista melkoinen määrä todenmukai-
27865: sesti tulee 1910 vuoden kuluessa valtakunnanrahastoon
27866: suoritettavaksi", uudelleen harkittavakseen ottaa kysy-
27867:  mys niistä ehdotuksessa 1910 vuoden lisämenoarvioksi mai-
27868:  nituista määrärahoista, joita Hallitsija nyt ei ollut myöntä-
27869:  nyt.
27870: 
27871: 
27872:    B. Valtiopäiväjärjestyksen määräämien ja muiden finanssi-
27873:                    esitysten myöhästyminen.
27874: 
27875:     Se säännöttömyys, jonka alaisena, kuten edellä on oso-
27876: tettu, 1909 vuoden valtion tulo- ja menoarvion valmistami-
27877: nen on ollut, on myöskin ilmennyt Eduskunnalle annettu-
27878: vain, valtion rahatarpeita koskevain armollisten esitysten
27879: valmistumisessa. Jo 27 päivänä tammikuuta sekä 6 ja 13
27880: päivänä helmikuuta 1909 Senaatti lähetti Hallitsijan hyväk-
27881: syttäväksi 1909 vuoden valtiopäiviä varten valmistamansa
27882: ehdotukset armollisiksi esityksiksi suostuntaveroista sekä
27883: varain osottamisesta valtiopäiväkustannuksiin, kansakoulu-
27884: laitosta ja eräitä sivistystarpeita varten, niin myös
27885: varojen hankkimisesta vuodeksi 1910 niihin tarpeisiin, joi-
27886: hin valtion vakinaiset tulot eivät riittäisi; ja 28 päivänä ke-
27887: säkuuta samana vuonna lähetti Senaatti armossa hyväksyttä-
27888: väksi ehdotuksen valtiopäiville annettavaksi esitykseksi kul-
27889: kulaitosrahastosta vuonna 1910. Näistä annettiin Edus-
27890: kunnalle, joka tapahtuneiden vaalien jälkeen kokoontui
27891: 1909 vuoden toisille valtiopäiville 1 päivänä mainittua ke-
27892: säkuuta, rvaltiopäiviä avattaessa armolliset esitykset peli-
27893: korttisuostunnasta, yksi tyispankin, säästöpankin, palova-
27894: kuutusyhtiön ja paloapuyhdistyksen suoritettavasta suos-
27895: tunnasta, paloviinaverosta ja mall asj uomasuostunnasta
27896: sekä varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suoritta-
27897: miseen vuonna 1910. Seuraavan syyskuun 17 päivänä sai
27898: Eduskunta, jälleen kokoonnuttuaan kesäloman päätyttyä,
27899: vastaanottaa armollisen esityksen leimasuostunnasta, mutta
27900: vasta lokakuun 11 päivänä eli 35 päivää ennen valtio-
27901: 42     1910. -    Edusk. anotn. -   Anomusmiet. N :o 6.
27902: 
27903: päiväin loppua annettiin Eduskunnalle armolliset esitykset
27904: varojen hankkimisesta niih1n tarpeisiin vuonna 1910, joihin
27905: vakinaiset valtion tulot eivät riittäisi, kulkulaitosrahastosta
27906: sekä varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäi-
27907: siä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1910.
27908:     Sitä ennen, kesäkuun 29 päivänä, oli Eduskunta katso-
27909: nut olevansa pakotettu Keisarilliselle Majesteetille lähettä-
27910: mään alamaisen kirjelmän, jossa huomautettiin, että Valtio-
27911: päiväjärjestyksen 26 § :n 2 momentin mukaan on varsinais-
27912: ten valtiopäiväin alussa Eduskunnalle annettava esitys va-
27913: rojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
27914: tion tulot eivät riitä, ja on esitykseen selvitykseksi tästä lii-
27915: tettävä laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista
27916: ensitulevaksi varainhoitokaudeksi. Tästä esityksestä annet-
27917: tavassa mietinnössä tulee valtiovarainvaliokunnan V aitio-
27918: päiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin mukaan käsitellä yh-
27919: dessä kaikkia määräraha-asioita, jotka ovat Eduskunnan
27920: tutkittavia ja hyväksyttäviä, sekä samassa mietinnössä eh-
27921: dottaa, miten varoja menojen suorittamiseen on hankittava,
27922: mikäli vakinaiset valtiovarat eivät riitä. Kun mainittua
27923: armollista esitystä kuitenkaan ei silloin vielä oltu Eduskun-
27924: nalle annettu, vaikka kolmas osa Eduskunnan työkaudesta
27925: oli kulunut ja vaikka tuo esitys olisi pitänyt olla valmiina
27926: jo edellisellä helmikuulla kokoontuneelle Eduskunnalle an-
27927: nettavaksi, niin Eduskunta, joka näki lähinnä syyn tähän
27928: viivytykseen siinä luonnottomassa asiaintilassa, että 1909
27929: vuoden tulo- ja menoarvio vielä oli Hallitsijalle esittelemättä
27930: ja siis vahvistamatta, minkä vuoksi valtiotaloutta hoidettiin
27931: väliaikaisten järjestelyjen mukaan, alamaisesti anoi, että
27932: Keisarillinen Majesteetti l{äskisi heti ryhdyttäväksi toimen-
27933: piteisiin Valtiopäiväjärjestyksen mainitun määräyksQll
27934: täyttämiseksi.
27935:     Edelläkerrotussa alamaisessa kirjelmässään 9 päivältä
27936: syyskuuta 1909 oli Senaatti myöskin huomauttanut finanssi-
27937: asioita koskevain armollisten esitysten viipymisestä. Esi-
27938: tettyään, mitenkä nämät armolliset esitykset niuodostavat
27939: yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat siis toistensa yhtey-
27940: dessä käsiteltävät, lausui Senaatti, että Eduskunnan töiden
27941:                             Liite II.                         43
27942: 
27943: suorittaminen sen määräaikaisena työkautena kohtaisi vai-
27944: keuksia, jotka Senaatin vakaumuksen mukaan tuskin olivat
27945: väitettä vissä, ellei finanssiesityksiä voitaisi ensi tilassa
27946: Eduskunnalle antaa. Senaatti siis anoi Hallitsijan käskyä,
27947: että Senaatin ehdotukset armollisiksi esityksiksi varojen
27948: osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistystar-
27949: koituksia varten vuodeksi 1910, jäämistöverosta, varojen
27950: hankkimisesta vuodeksi 1910 niihin tarpeisiin, joihin val-
27951: tion vakinaiset tulot eivät riittäisi, sekä kulkulaitosrahastosta
27952: vuodeksi 1910 ensi tilassa olisivat Keisarilliselle Majestee-
27953: tille esiteltävät.
27954:     Nyt koossa olevien valtiopäiväin alkupuolella annettiin
27955: Eduskunnan käsiteltäviksi ainoastaan esitykset paloviinave-
27956: ron suuruuden määräämisestä sekä pelikorteista ja mallas-
27957: juomain valmistamisesta vuonna 1911 maksettavasta suos-
27958: tuntaverosta, niin myös varain osottamisesta 1911 vuoden
27959: valtiopäiväkustannuksiin. Mutta kun niiden joukossa ei
27960: ollut esitystä varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi-
27961: hin valtion vakinaiset tulot vuonna 1911 eivät riittäisi, ja
27962: tämä esitys yhä viipyi, on Eduskunnan jälleen täytynyt ala-
27963: maisessa kirjelmässä viime huhtikuun 8 päivältä anoa Hal-
27964: litsijan toimenpidettä siihen, että tämä esitys viipymättä
27965: Eduskunnalle annettaisiin. Esitys annettiin vihdoin saman
27966: huhtikuun 26 päivänä. Huhtikuun 19 päivänä oli Edus-
27967: kunta saanut vastaanottaa armollisen esityksen leimasuos-
27968: tunnasta. Sanottuna 26 päivänä huhtikuuta annettiin
27969: Eduskunnalle myös esitykset: varojen osottamisesta kansa-
27970: koululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
27971: deksi 1911 ja kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1911. Samalla
27972: sai Eduskunta vastaanottaa esityksiä suostunnanluontoi-
27973: sen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta; varojen osot-
27974: tamisesta vuodeksi 1910 sotiiasrahaston tulojen täydentä-
27975: miseksi; erityisestä vuodelta 1911 suoritettavasta so-
27976: tilasverosta, ja varojen osottamisesta sen lainamäärän talmi-
27977: sin maksamiseksi, joka vuonna 1909 on siirretty valtiorahas-
27978: tosta suostuntarahastoon sen menojen suorittamiseksi. Ku-
27979: luvan toukokuun 7 päivänä eli 23 päivää ennen valtiopäivä-
27980: 44      1910. -   Edusk. anom. -    Auomusmiet. N :o 6.
27981: 
27982: ajan päättymistä annettiin Eduskunnalle vihdoin armollinen
27983: esitys jäämistöverosta.
27984:     Täten on jälleen syrjäytetty Valtiopäiväjärjestyksen 26
27985: § :n määräys, että varsinaisten valtiopäiväin alussa on Edus-
27986: kunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta niihin tar-
27987: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, sekä sen
27988: selvitykseksi laskelma valtion vakinaisista varoista ja tar-
27989: peista ensitulevaksi varainhoitokaudeksi. Tämän esityksen
27990: viipyminen tuottaa sitäpaitsi Eduskunnan töille suurta hait-
27991: taa, koska ilman sitä ja siihen kuuluvaa yleispiirteistä val-
27992: tion tulo- ja menoarviota Eduskunnalle käy vaikeaksi arvos-
27993: tella valtiopäivillä esiintyviä raha-asioita koskevia kysymyk-
27994: siä sekä minkä verran suostuntavaroja tarpeellisten valtio-
27995: menojen peittämiseksi ehkä tarvitaan valtion vakinaisten
27996: tulojen lisäksi.
27997: 
27998: 
27999: 
28000:     Edellisestä käy selväksi, että se muuttunut järjestys Suo-
28001: men asiain esittelyssä, joka tuli toimeen yllämainitun 2
28002: päivänä kesäkuuta 1908 annetun armollisen määräyksen
28003: kautta, on aiheuttanut sen, että edellä esitetty lainvastai-
28004: nen ja senranksiltaan turmiollinen viivytys Suomen bud-
28005: jettia koskevissa toimenpiteissä on tapahtunut. Haitta,
28006: jonka Suomelle vieras vaikutus Hallitsijan päätöksiin
28007: siten on Suomen finanssiasioissa synnyttänyt, ei kuitenkaan
28008: rajoitu ainoastaan viivytykse~n maan raha-asiain käsittelys-
28009: sä ja siitä johtuviin seurauksiin, vaan siitä on ollut muitakin
28010: häiriöitä varsin arveluttavaa laatua.
28011: 
28012: 
28013: 
28014: C. Erotus Hallitsijan ja Eduskunnan käytettilvinä olevain valtio-
28015:                          varain välillä.
28016: 
28017:    Valtiopäivillä vuonna 1907 annettiin Eduskunnalle ar-
28018: mollinen esitys, että sotilastarpeita varten valtakunnanra-
28019:                            Liite II.                       45
28020: 
28021: hastoon Suomesta suoritettavan apumaksun täydentämi-
28022: seksi, jonka apumaksun Hallitsija oli julistuskirjalla 29
28023: päivältä maaliskuuta 1905 vahvistanut 10 miljoonaksi mar-
28024: kaksi vuodelta, lukien 1905 vuoden alusta 1907 vuoden lop-
28025: puun, ja jonka maksamiseen vuosilta 1906 ja 1907 oli soti-
28026: las- ja valtiorahaston varoista Hallitsijan määräyksen mu-
28027: kaan käytettävä yhteensä 16,400,000 markkaa, osotettai-
28028: siin Eduskunnan käytettävinä olevista varoista 3,600,000
28029: markkaa. Vastauksessaan tähän esitykseen Eduskunta
28030: lausui, että esityksessä ilmenevä käsitys, minkä mukaan
28031: Hallitsija olisi oikeutettu määräämään valtiovaroista suo-
28032: ritettavaksi rahavastikkeen niiltä vuosilta, joina Suomi ei
28033: ole pitänyt yllä sotaväkeä, ei ollut sopusoinnussa Suomen
28034: valtio-oikeude1lisen aseman kanssa. Sellainen Suomen
28035: valtiovarojen käyttäminen voi tapahtua ainoastaan Edus-
28036: kunnan suostumuksella. Ja kun Eduskunta katsoi, ettei-
28037: vät Suomen perustuslait estä sellaisen määrärahan myöntä-
28038: mistä, jos se havaitaan olevan maan hyödyksi ja parhaaksi,
28039: niin Eduskunta päätti, että 20 miljoonaa markkaa Suomen
28040: valtiovaroista oli ntltakunnanrahastoon suoritettava.
28041:     Kun tämä Eduskunnan vastaus esiteltiin Hallitsijalle
28042: tammikuun 30 päivänä 1908, on Keisarillinen Majesteetti
28043: siihen merkinnyt seuraavan lausuman:
28044:     ,Sen perustelun johdosta, minkä Eduskunta on alamai-
28045: sessa vastauksessaan esitykseeni apumaksusta sotilastarpei-
28046: siin esittänyt, kiinnitän Eduskunnan huomion siihen, että
28047: valtio- ja sotilasrahaston varojen käyttäminen riippuu yk-
28048: sinomaan Minun välittömästä harkinnastani; senvuoksi ja
28049: kun en pidä Eduskunnan esiintuomia mielipiteitä voimassa
28050: olevien lakien mukaisina, käsken: että valtakunnanrahas-
28051: ton käytettäväksi on siirrettävä 20,000,000 markkaa, merkit-
28052: semällä niistä 16,400,000 markkaa vastattaviksi valtio- ja so-
28053: tilasrahastojen varoista sekä 3,600,000 markkaa Eduskun-
28054: nan myöntämistä suostunnoista."
28055: 46      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
28056: 
28057:     Äskenmainituilla valtiopäivillä oli Eduskunta, nojau-
28058: tuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n säännökseen, että val-
28059: tiovarainvaliokunnan tulee Eduskunnalle ehdottaa, miten
28060: varoja menojen suorittamiseen on hankittava, mikäli va-
28061: kinaiset valtiovarat eivät riitä, järjestänyt 1908 vuoden
28062: budjetin siten, että menojen peittämiseksi osotettiin suostun-
28063: tavaroja ja Eduskunnan käytettävissä olevia Suomen Pan-
28064: kin voittovaroja ainoastaan sen verran kuin Eduskunta oli
28065: arvioinut niitä tarvittavan varsinaisten valtiotulojen lisäksi,
28066: ja oli Eduskunta tämän Hallitsijalle ilmoittanut alamaisessa
28067: vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta
28068: niihin 1908 vuoden tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
28069: eivät riittäisi. Tähän vastauskirjelmään oli Hallitsija niin-
28070: ikään 30 päivänä tammikuuta 1908 nähnyt hyväksi omakä-
28071: tisesti merkitä:
28072:     ,Minä käsken, että Eduskunnan myöntämät suostunnat
28073: ovat kannettavat ja käytettävät, kuten ennenkin, sekotta-
28074: matta niitä valtio-, sotilas- ja muiden hallitusrahastojen
28075: varoihin, ja tahdon vieläkin Eduskunnalle lausua, että mää-
28076: räämisvalta näiden rahastojen suhteen kuuluu Minulle
28077: yksin".
28078:     Hallitsijan siten ilmoittama käsitys ei kuitenkaan ole
28079: oikea. Tosin on Hallitsijalla maan perustuslakien mukaan
28080: laaja oitkeus käyttää vakinaisia valtiovaroja. Mutta ne ovat,
28081: niinkuin 1772 vuoden Hallitusmuodon 50 § :ssä ja Valtio-
28082:  päiväjärjestyksen 27 ~ :ssä säädetään, ,maan hyödyksi ja
28083: parhaaksi käytettävät". Ja Suomen Eduskunnalla on puo-
28084: lestaan oikeus, kun siltä johonkin tarkoitukseen tahdotaan
28085: suostnntaa taikka valtiolainan ta;kausta, harkita, ovatko ja
28086: missä määrin vakinaiset valtiovarat riittämättömät me-
28087: nojen suorittamiseen tai sitoumusten täyttämiseen. Kun
28088: Hallitusmuodon 45 § :n mukaan uutta veroa ei saa panna
28089: ilman valtiosäätyjen, s. o. nyttemmin Eduskunnan, vapaata
28090: tahtoa ja suostumusta; kun 1789 vuoden Yhdistys- ja Va-
28091: kuuskirjan 5 kohdan mukaan Eduskunnalla on oikeujl va-
28092:                            Liite II.                         47
28093: 
28094: paasti antaa mitä valtion voimassa pitämistä varten tar-
28095: peelliseksi nähdään sekä tästä Hallitsijan kanssa tuumia ja
28096: sovitella, ja kun edelleen mainitun, vanhemm~u1 perustus-
28097: lainsäännöksen mukaisesti myös on nykyisen Valtiopäivä-
28098: järjestyksen 26 § :ssä nimenomaan julkilausuttu, että va-
28099: rain myöntämisen maan tarpeisiin pitää perustua selityk-
28100: seen siitä, etteivät vakinaiset valtion tulot niihin riitä, niin
28101: käy tästä ilmeiseksi, että mainitnt perustuslainsäännökset
28102: eivät myönnä valtion budjetin jakamista kahteen toisistaan
28103: erillään olevaan osastoon niiden kesken jaettuine tnloineen
28104: ja menoineen. Sellainen menettely johtaisi muutoin muun
28105: muassa siihen, että Eduskunnan olisi pakko erityisiä tarkoi-
28106: tuksia varten myöntää snostuntoja, vaikkakin valtiorahas-
28107: ton vakinaiset tulot näyttäisivät hnomattavaa ylijäämää.
28108:     Hallitsijan julkilausuma. vaatimus, eWi on tehtävä
28109: jyrkkä erotus niiden valtiovarojen välillä, joiden käyttä-
28110: minen on oleva Hänen yksin määrättävänään, ja niiden,
28111: jotka ovat Eduskunnan kä.ytettävinä, on johtanut eräisiin
28112: laadultaan huomattaviin toimenpiteisiin.
28113: 
28114: 
28115:           D.   Sotilasapumaksut valtakunnanrahastoon.
28116: 
28117:     Niinkuin Liitteessä I on mainittu, on Suomen Eduskun-
28118: ta eri kertoja osottanut, mitenkä Suomen valtiovarojen
28119: käyttäminen sotilasapumaksuksi valtakunnanrahastoon il-
28120: man Eduskunnan suostumusta on ristiriidassa Suomen pe-
28121: rustuslakien kanssa. Hallitsija on kuitenkin Liittees-
28122: sä I (siv. 27) mainitulla julistuskirjalla lokakuun
28123: 7 päivältä 1909 määrännyt, että Suomen valtiovaras-
28124: to väliaikaisesti veivoitetaan Venäjän valtakunnanra-
28125: hastoon suorittamaan vuotuisia rahamaksuja sotilas-
28126: tarpeisiin ja että näiden maksujen suuruus kummaltakin
28127: vuodelta 1908 ja 1909 oli oleva 10 miljoonaa markkaa sekä
28128: sitä seuraavalta ajalta vuosittain lisääntyvä miljoonalla
28129: markalla, kunnes maksu on noussut 20 miljoonaan mark-
28130: 48      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
28131: 
28132: kaan, jossa määrässä seuraavilta vuosilta suoritettavat mak-
28133: sut tulisivat pysymään. Puheenalaiset maksut olivat suori-
28134: tettavat vuosilta 1908 ja 1909 sotilasrahaston tuloista täy-
28135: dennettyinä valtiorahaston säästöillä, vuodelta 1910 sotilas-
28136: rahaston tuloista täydennettyinä Eduskunnan osottamilla
28137: varoilla, sekä seuraavilta vuosilta viimeksi mainitun rahas-
28138: ton tuloista täydennettyinä erityisen veron tuottamilla va-
28139: roilla, jonka veron säätämisestä armollinen esitys oli an-
28140: nettava 1910 vuoden varsinaisille valtiopäiville. Maksut
28141: sotilastarkoituksiin olivat suoritettavat viimeistään jokai-
28142: sen vuoden viimeisen neljänneksen kuluessa ja tulisi niiden
28143: suoritusajan määräämään Keisarikunnan Raha-asiainminis-
28144: teri yksissä neuvoin Suomen Kenraalikuvernöörin kanssa.
28145:     •Joulukuun 20 ja 23 päivänä 1909 maksettiin sitten Suo-
28146: men valtiovaroista sotilasapumaksua vuosilta 1908 ja 1909
28147: valtakunnanrahastoon yhteensä 18,317,589 markkaa 48 pen-
28148: niä. Loput 20 miljoonasta markasta eli 1,682,410 markkaa
28149: 52 penniä tuli kuitatuksi erästä Suomen valtion saatavaa
28150: vastaan Keisarikunnan sota väenhallinnolta.
28151:     Tämä maksu suoritettiin huolimatta siitä että Edus-
28152: kunta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä oli, käsitellessään
28153: armollista esitystä Suomen valtiovaraston suoritettavista
28154: maksuista sotilastarpeisiin vuodelta 1908 ja seuraavilta vuo-
28155: silta, esittämillään perusteilla lausunut, että lokakuun 7
28156: päivänä annetulla armollisella julistuskirjalla ei ole vel-
28157: voittavaa voimaa ja että siinä määrätty sotilasapumaksun
28158: suoritus vuosilta 1908 ja 1909 siis ei voi laillisesti tapahtua.
28159:     Helmikuun 17 päivänä 1910 teki Senaatti Kenraaliku-
28160: vernöörin kehoituksesta Hallitsijalle alamaisen alistuksen,
28161: että yleisestä valtiorahastosta sallittaisiin väliaikaisesti
28162: siirtää sotilasrahastoon se määrä, minkä sotilasrahasto ar-
28163: violta tulisi 1910 vuoden aikana saamaan tuloja, jotta val-
28164: talmnnanrahastoon samalta vuodelta menevän sotilasapu-
28165: maksun suoritus voitaisiin tältä osalta viipymättä toimit-
28166: taa. Jo saman helmikuun 26 päivänä sai Senaatti Kenraali-
28167: kuvernööriitä ilmoituksen, että Hallitsija oli tähän esityk-
28168:                            Liite II.                         49
28169: 
28170: seen suostunut, ja kahta päivää myöhemmin tapahtui Se-
28171: naatin määräyksen mukaan 2 miljoonan markan suoritus
28172: valtakunnanrahastoon ennakkomaksuna. Koska kuitenkin
28173: valtion käteiset varat vähää sitä ennen tapahtuneiden suu-
28174: rien maksujen johdosta olivat käyneet niukoiksi, oli Ken-
28175: raalikuvernööri hankkinut Venäjän Sisäasiainministeriitä
28176: luvan siihen, että Keisarikunnan posti- ja lennätinhallituk-
28177: sen saatavaa Keisarikuntaan Suomesta lähetetyistä posti-
28178: osotuksista ei tarvinnut lähimmässä tulevaisuudessa suo-
28179: rittaa. Vaikka vasta edellisen joulukuun lopulla oli soti-
28180: lasapumaksua Suomen valtiovaroista maksettu valtakun-
28181: nanrahastoon yli 18 miljoonaa markkaa ja huolimatta siitä,
28182: että usein mainitun julistuskirjankin mukaan tämä maksu
28183: kuluvalta vuodelta olisi voitu lykätä tapahtuvaksi vuoden
28184: viimeisellä neljänneksellä, on täten riennetty hankkimaan
28185: Hallitsijan suostumus varojen suoritukseen, joita ei sotilas-
28186: rahastossa edes vielä ollut olemassa. Siten oli valmistettu
28187: tilaisuus Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä
28188:  varojen osottamisesta sotilasapumaksujen suorittamiseksi
28189: vuodelta 1910 ilmoittaa, että Hallitsija jo on määrännyt
28190: niiden varojen käyttämisestä, jotka tänä vuonna kertyvät
28191: sotilasrahastoon sen varsinaisista tuloista.
28192: 
28193: 
28194:   E. Varain osottaminen kansakoululaitosta ja erinäisiä muita
28195:                   sivistystarkoituksia varten.
28196:     Käsitellessään 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä armol-
28197: lista esitystä varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä
28198: erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909 oli
28199: Eduskunta esittämillään perusteilla korottanut hallituksen
28200: ehdottamia määrärahoja havaintovälineiden hankkimiseksi
28201: maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin 30,000 markal-
28202: la, kansakoulunopettajille ja -opettajattarille soveltuvain
28203: jatkokurssien toimeenpanemiseksi yliopistossa 15,000 mar-
28204: kalla, koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppi-
28205: laille 50,000 markalla, ka.nsanopistojen ja näiden vähäva-
28206:                                                          4
28207: 50     1910. -   Edusk. anom. -    Ånomusmiet. N :o 6.
28208: 
28209: raisten oppilasten avustamiseksi 75,000 markalla, raittius-
28210: työn kannattamiseksi 50,000 markalla sekä helppotajuisten
28211: luentokurssien kannattamiseksi 25,000 markalla eli yhteensä
28212:  245,000 markalla, ja omasta puolestaan myöntänyt seuraa-
28213: vat uudet määrärahat: 50,000 markkaa maalaiskirjastojen
28214: avustamiseen, 100,000 markkaa köyhien kansakoulunoppi-
28215: laiden ravitsemiseen ja vaatettamiseen sekä 30,000 markkaa
28216: työväenopistojen avustamiseen vuodeksi 1909 eli yhteensä
28217: 180,000 markkaa. Puheena olevat lisä- ja uudet mää-
28218: rärahat tekivät siis yhteensä 425,000 markkaa. Tä-
28219: män johdosta nousi Eduskunnan kansakoululaitosta ja
28220: eräitä kansansivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909
28221: osottamain määrärahain summa 7,617,500 markkaan, kun
28222: sitä vastoin Hallitus oli esittänyt tarkoitukseen käytettä-
28223:  väksi puheena olevana vuotena 7,187,500 markkaa.
28224:     Sekä nyt mainittujen että muiden valtiomenojen peit-
28225: tämiseksi tarvittavain varain hankkimisesta lausui Edus-
28226: kunta Hallitsijalle lähettämässään alamaisessa kirjelmässä
28227: lokakuun 30 päivältä 1908, että yleisen valtiorahaston tu-
28228: lot ovat etupäässä tarkoitetut juoksevien valtiomenojen suo-
28229: rittamiseen, minkä vuoksi ne olivat tarvittavain varojen
28230: hankkimis!a varten kokonaisuudessaan huomioon otettavaL
28231: Ainoastaan vajauksen täyttämiseksi oli käytettävä suos-
28232: tuntarahaston varoja. Tekemiensä arviolaskelmain perus-
28233: tuksella Eduskunta sitä varten osotti suostuntavaroja
28234: 5,277,000 markkaa.
28235:     Syyskuun 29 päivänä 1909 on Hallitsija määrännyt, että
28236: edellämainitut lisä- ja uudet määrärahat, yhteensä 425,000
28237: markkaa, ovat 1909 vuoden menosäännöstä poistettavat.
28238: Se on tapahtunut Suomen Kenraalikuvernöörin lausunnon
28239: johdosta, jota Ministerineuvosto on kannattanut. Tämän
28240: lausunnon mukaan ei olisi suotavaa, että yleistä valtiora-
28241: hastoa rasitettaisiin uusilla menoilla, koska oli odotettavissa,
28242: että tästä rahastosta tultaisiin varsin huomattavia summia
28243: määräämään valtakunnallisiin menoihin. Samalla Hallitsija
28244: määräsi, että kun Eduskunnan päättämät menot kansakou-
28245:                             Liite II.                         51
28246: 
28247: lulaitosta ynnä muita sivistystarpeita varten, valtiopäivä-
28248: kustannuksiin sekä paria muuta tarvetta varten yhteensä
28249: nousivat 8,820,500 markkaan, ollen tämä määrä 3,543,500
28250: markkaa suurempi kuin se 5,277,000 markan summa, jonka
28251: Eduskunta oli 1909 vuoden tulo- ja menoarvion järjestä-
28252: miseksi suostuntavaroista osottanut, tämän vajauksen peit-
28253: tämiseksi oli korkeintaan 3,543,500 markkaa siirrettävä
28254: yleisestä valtiorahastosta suostuntarahastoon lainana, jonka
28255: takaisin maksamisesta oli Eduskunnalle annettava armolli-
28256: nen esitys.
28257:      Näillä valtiopäivillä onkin Eduskunta saanut käsitel-
28258: täväkseen hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan, että
28259: Eduskunta suostuntarahaston varoista vuodelta 1911 osot-
28260: taisi 3,118,500 markkaa mainitun lainan takaisinmaksami-
28261: seksi valtiorahastolle. Eduskunta on kuitenkin esittämil-
28262: lään perusteilla kuluvan toukokuun 18 päivänä armollisen
28263: esityksen hylännyt.
28264:      Alamaisessa kirjelmässä marraskuun 16 päivältä 1909
28265: on Eduskunta niiden vähennysten ja poistamisien johdosta,
28266:  joita oli tehty ylempänä mainittuihin sivistystarpeisiin
28267: myönnettyihin määrärahoihin nähden, lausunut, että Edus-
28268:  kunnan niistä tekemät päätökset ovat sisällykseltään olleet
28269:  sitä laatua, että niitä ei voitaisi toteuttaa määrärahan ollessa
28270:  pienemmän, kuin miksi Eduskunta oli sen päättänyt.
28271:  Eduskunnan mielestä olisivat sanotut määrärahat sentäh-
28272:  den olleet 1909 vuoden menosääntöön otettavat Eduskun-
28273:  nan päättämien summien suuruisena.
28274: 
28275: 
28276:   F. Valtiontakaus Suomen Hypoteekkiyltdistyksen obligatsioni·
28277:                           lainoista.
28278: 
28279:    Pyrkimys vapauttaa se osa valtiovaroista, joihin nähden
28280: Hallitsija on vaatinut itselleen yksinomaisen määräämis-
28281: vallan, joutumasta valtion takaussitoumuksien täyttämi-
28282: sessäkään käytettäväksi, on astunut näkyviin kun val-
28283: tiontakausta on pyydetty maatalouden tukemiseksi toimi-
28284: 52     1910. -   Edusk. a,uom. -   Anomusmiet. N :o 6.
28285: 
28286: van Suomen Hypoteekkiyhdistyksen obligatsionilainojen
28287: vakuudeksi. Hypoteeklkiyhdistyksen anomuksesta Senaatti
28288: syyskuun alussa vuonna 1909 alamaisesti ehdotti, että Val-
28289: tiopäivilie annettaisiin armollinen esitys yhdistyksen ul-
28290: komaisten obligatsionilainain valtiontakauksen korottami-
28291: sesta 75 miljoonaan markkaan asti. Joulukuulla samana
28292: vuonna on Senaatin ehdotus korkeimmassa paikassa hylä.t-
28293: ty ja Senaatti käsketty valmistama;an uuden ehdotuksen
28294: asiasta Eduskunnalle annettavaksi armolliseksi esitykseksi,
28295: johon olisi otettava tarkat määräykset siitä, että puheen-
28296: alaisesta takauksesta ehkä aiheutuvat menot ovat suori-
28297: tettavat niistä varoista, joista Hallitsija ja Eduskunta yh-
28298: dessä määräävät, eikä yleisen valtiorahaston varoista.
28299:     Puheena oleva kanta Hallitsijan oikeudesta yksin mää-
28300: rätä valtiorahaston varojen käyttämisestä myöskin kun
28301: Eduskunnan myöntämän valtiontakauksen aiheuttama suo-
28302: ritus tulee kysymyliseen, saattaa johtaa sellaiseen tulkin-
28303: taan, että Eduskunnan tähänkään asti Suomen Hypoteek-
28304: kiyhdistyksen ulkomaisten obligatsionilainain vakuudeksi
28305: myöntämän valtiontakauksen täyttämisestä yleinen valtio-
28306: rahasto ei olisi vastuussa. Tällainen tulkinta ei kuitenkaan
28307: olisi sopusoinnussa Suomen budjettioikeuden kanssa, ja
28308: olisi se sitä paitsi omansa epäedullisesti voaikuttamaan ar-
28309: vosteluun Suomen luottokuntoisuudesta rahamarkkinoilla.
28310: 
28311: 
28312:  G. Varojen osottaminen kyytilaitoksen ja maanteiden aiheutta·
28313:                        miin menoihin.
28314: 
28315:     Nyt koossa olevalle Eduskunnalle annetussa armolli-
28316: sessa esityksessä N :o 2 olevan kyytitointa koskevan asetus-
28317: ehdotuksen 24 § :ssä on ehdotettu, että se apumaksu, mikä
28318: eräillä saman pykälän tarkemmin mainitsemilla edellytyk-
28319: sillä olisi yleisistä varoista maksettava kyytilahkolle, on
28320: suoritettava ,varoista, jotka kansaneduskunta sen tuloläh-
28321: teistä on myöntänyt valtionvaraston käytettäviksi", siis
28322: toisin sanoen suostuntavaroista.
28323:                            Liite II.                       53
28324:     Samoin oli 1909 vuoden toisille valtiopäiville annetussa
28325: armollisessa esityksessä N :o 11 teiden tekemisestä ja kun-
28326: nossapidosta maalla ehdotettu, että se apumaksu, jonka val-
28327: tio tulisi antamaan tielahkoille teiden kunnossapitokustan-
28328: nusten helpottamiseksi, olisi suoritettava Eduskunnan sen
28329: tulolähteistä valtiovaraston käytettäviksi myöntämistä va-
28330: roista.
28331:     Nämä toimenpiteet, niinkuin myös ylempänä mainittu
28332: valtiontakausta Suomen Hypoteekkiyhdistyksen lainasta
28333: koskeva armollinen määräys, johtuvat nähtävästi siitä
28334: edellä vääräksi qsotetusta käsityksestä, että yleisen valtio-
28335: rahaston varat ja suostuntavarat periaatteellisesti ovat aio-
28336: tut tyydyttämään aivan eri taclmituksia, niin että Edus-
28337: kunta, jos tahtoo määrärahalla tyydyttää jotakin erityistä
28338: tarkoitusta, on velvollinen siihen osottamaan varat suos-
28339:  tuntarahastosta, siihen katsomatta riittävätkö vai ei valtio-
28340:  rahaston tulot menon suorittamiseen.
28341: 
28342: 
28343:                     H. Kulkulaitosrahasto.
28344: 
28345:    Samalla kuin näin on hallitusvallan puolelta tahdottu ve-
28346: tää raja hallituksen ja Eduskunnan käytettävinä olevain
28347: valtiovarojen välillä, on toisaalta pyritty laajentamaan
28348: hallituksen määräämisoikeutta sillekin finanssialalle, jolla
28349: valtiovaroja saadaan käyttää ainoastaan Eduskunmin suos-
28350: tumuksella.
28351:     Hallitsijalle osottamassaa.n alamaisessa kirjelmässä ke-
28352: säkuun 12 päivältä 1872 lausuivat Suomen silloiset Valtio-
28353: säädyt, että liiketulot Valtiosäätyjen myötävaikutuksella
28354: rakennetuista rautateistä ja kanavista olisivat käytettävät
28355: rautatieverkon laajentamiseksi ja muiden kulkuneuvojen
28356: parantamiseksi. Valtiosäädyt sentähden anoivat, että Hal-
28357: litsija suvaitsisi määrätä, että niin hyvin tulot Valtiosää-
28358: tyjen myötävaikutuksella sitä ennen rakennetuista rau-
28359: tatie- ja kanavalaitoksista kuin myöskin ne rahamääräyk-
28360: 54           1910.- Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
28361: 
28362: set, jotka Valtiosäädyt silloisilla ja tulevilla valtiopäivillä
28363: osottaisivat kulkuneuvojen parantamiseen tai vuosimaksui-
28364: hin rautatielainoista, ja samoin uusista kulkuneuvoista läh-
28365: tevät tulot pantaisiin tiliin ja hoidettaisiin erinäisenä kul-
28366: kulaitosrahastonra, josta ei ainoastaan liike- ja korjauskus-
28367: tannukset mainituissa laitoksissa sekä menot uusista raken-
28368: nuksista, vaan myöskin korko 1869 vuoden kotimaisesta lai-
28369: nasta sekä vuotuismaksut Valtiosäätyjen takauksella pu-
28370: heenalaista tarkoitusta varten otetuista tai vastedes otetta-
28371: vista lainoista tulisivat suoritettaviksi.
28372:     Tämän anomuksen johdosta antoi Hallitsija loka-
28373: kuun 2 päivänä 1873 julistuksen kulkulaitosrahaston pe-
28374: rustamisesta, josta rahastosta kulkulaitosten käyttö- ja
28375: korjauskustannukset sekä uusien kulkulaitosten menot, niin
28376: myös vuotuismaksut kulkulaitoksia varten Valtiosäätyjen
28377: talmuksella otetuista tai vastedes otettavista valtiolainoista
28378: olisivat suoritettavat. Kulkulaitosrahastossa olisivat myös-
28379: kin tilitettävät tulot rautateistä ja Valkiakosken kanavasta
28380: sekä ne määrärahat, jotka V altiosäädyt 1872 vuoden valtio-
28381: päivillä olivat osottaneet tai vastedes tulisivat osottamaan
28382: kulkulaitosten parantamiseen tai rautatielainain vuotuis-
28383: maksuihin. Sen jälkeen annettiin valtiopäiville vuonna 1885
28384: armollinen esitys, jossa ehdotettiin muun muassa, että 1886
28385: vuoden alusta alkaen kaikki valtionrautateiden liikennetu-
28386: lokset pantaisiin kulkulaitosrahastoon sekä ettei myöskään
28387: mitään osaa Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien
28388: tuloista enää siirrettäisi valtiorahastoon 1 ), mutta sen sijaan
28389: 1862 vuoden valtiolainan vuotuiset kuoletusmaksut 2 ) suo-
28390: ritettaisiin kulkulaitosrahastosta. Tähän Valtiosäädyt
28391: suostuivat; ja 25 paiVana tammikuuta 1~86 antoi
28392: Hallitsija siitä julistuksen, jonka vahvistuslauselmassa
28393: sanotaan, että se tapahtui ,Suomen Valtiosäätyjen
28394: suostumuksella ja myönnytyksellä." Vuodesta 1886 alkaen
28395: 
28396:       Niinkuin siihen asti oli tapahtunut.
28397:      1)
28398: 
28399:      2
28400:       Siihen asti olivat kuoletukset olleet erityisen kuoletusrahas-
28401:          )
28402: 
28403: ton varoilla maksettavat.
28404:                           Liite II.                       55
28405: 
28406: ovat Suomen valtionrautateiden sekä tulot että menot tili-
28407: tetyt kulkulaitosrahastossa, jonka budjetti on Eduskunnan
28408: hyväksyttävä. Mihinkään kulkulaitosrahastoa rasittaviin
28409: toimenpiteisiin ei siis voida ilman Eduskunnan suostu-
28410: musta ryhtyä.
28411:    Tästä on viime aikoina tapahtunut eräitä tärkeitä poik-
28412: keuksia.
28413: 
28414:  1. Keisarikunnan ja Suomen rautatieverkkojen välinen
28415:                       yhdysrata.
28416:     Toukokuun 19 päivänä 1899 esiteltäessä Senaatin alis-
28417: tusta 10 miljoonan markan siirtämisestä valtiorahastosta
28418: kulkulaitosrahastoon määrättiin armossa muun ohessa, että
28419: uusia kulkulaitosmäärärahoja pyydettäessä olisi otettava
28420: huomioon, että on välttämätöntä yhdistää Suomen rautatie-
28421: verkko Keisarikunnan rautatieverkkoon rakentamalla sitä
28422: varten kiinteä silta Nevajoen poikki. Vuonna 1901 sil-
28423: loinen Kenraalikuvernööri ehdotti, että Suomen rautatiet
28424: olisivat varustettavat samanmallisella liikkuvalla kalustolla
28425: kuin Keisarikunnassa käytetään sekä muuten niin järjestet-
28426: tävät, että yhdysliikenne esteettömästi saatettaisiin toteut-
28427: taa.
28428:     Keväällä 1904 asetettiin Pietarissa asiaa käsittelemään
28429: erityinen konferenssi, johon kuului yksinomaan venäläi-
28430: siä miehiä. Tämän konferenssin pöytäkirjan, joka muun
28431: ohessa sisälsi että Suomen pitäisi ottaa osaa yhdysradan
28432: kustannuksiin, hyväksyi Hallitsija toukokuun 7 päivänä
28433: 1904. Suomen velvollisuus ottaa osaa puheenalaisen yh-
28434: dysradan kustannuksiin ratkaistiin siten periaatteellisesti
28435: yksinomaan venäläistä tietä. Konferenssin pöytäkirja lä-
28436: hetettiin Senaatille lausunnon ja ehdotuksen antamista var-
28437: ten siitä, kuinka suureksi Suomen osa kustannuksiin olisi
28438: määrättävä. Senaatti, huomioon ottaen sen yleisen merki-
28439: tyksen, mikä Suomen ja Keisarikunnan rautatieverkkojen
28440: yhdistämisellä tulisi olemaan sekä taloudelliselta että stra-
28441: 56     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
28442: 
28443: teegiselta kannalta katsoen, ehdotti Suomen osuuden 2 lj2
28444: miljoonaksi ruplaksi, joka rahamäärä kokonaisuudessaan
28445: olisi maksettava Suomen valtiovaroista, sittenkuin yhdys-
28446: rata oli viitoitettu ja sen lopullinen suunta vahvistettu sekä
28447: määräys rataa varten tarpeellisen maan pakkoluovutuksesta
28448: anuettu ja toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi ryh-
28449: dytty. Viittausta siihen, että tämä asia olisi ratkaistava
28450: valtiosäätyjen myötävai~tuksella, ei ollut Senaatin lau-
28451: sunnossa. Armollisella käskykirjeellä heinäkuun 21 päi-
28452: vältä 1904 määrättiin, että Suomen valtiovaroista oli mak-
28453: settava 2 Y2 miljoonaa ruplaa Keisarikunnan ja Suomen
28454: rautatieverkkojen yhdysradan rakennuskustannuksiin, sil-
28455: loin kuin vastamainitut ehdot olivat täytetyt.
28456:      Valtiosäädyt 1904-1905 vuoden valtiopäivillä tekivät
28457: asiasta Keisarilliselle Majesteetille alamaisen anomuksen.
28458: Siinä Valtiosäädyt, jotka eivät tahtoneet kieltää, että Suo-
28459: menmaan elinkeinoelämälle saattaisi olla aiotusta yhdys-
28460: radasta hyötyä, mutta ·eivät kuitenkaan katsoneet voi-
28461: vansa asian silloisessa tilassa kyllin tarkoin arvos-
28462:  tella tähän kuuluvia oloja, lausuivat mielipiteenään,
28463: että jos puheenalainen yhdysrata oli rakennettava ja
28464: Suomen valtiovaraston olisi siihen annettava apumak-
28465: sua, olisi asian harkitsemiseen pätevistä henkilöistä
28466:  kokoonpannulle komitealle annettava toimeksi tutkia, mitä
28467:  hyötyä Suomen kaupalla saattaisi sellaisesta yhdysradasta
28468:  olla. Edellytettyyn Suomen ja Venäjän rautateitten vä-
28469:  l~llä alettavaan kauttakulkevaan yhdysliikenteeseen näh-
28470:  den Valtiosäädyt, osotettuaan siitä johtuvat vaikeudet ja
28471:  runsaat kustannukset, jotka eivät mitenkään vastaisi sel-
28472:  laisesta yhdysliikenteestä koituvaa hyötyä, lansuivat että,
28473:  jos yhdysrata Suomen ja Venäjän rautateitten välille Pie-
28474:  tariin rakennetaan, ei kauttakulkevaa yhdysliikennettä mis-
28475:  sään tapauksessa ole toimeenpantava. Mitä sitten tuli Suo-
28476:  men valtiovaroista aiotun apumaksun suorittamiseen pu-
28477:  heenalaista yhdysrataa varten, niin Valtiosäädyt huomaut-
28478:  tivat, että hallituksella tosin oli valta määrätä yleisen val-
28479:                             Liite II.                          57
28480: 
28481:  tiorahaston varoista ja oikeus käyttää niitä niin hyvin juok-
28482:   sevien valtiomenojen suorittamiseen kuin muihin tarkoituk-
28483:  siin, kuten uutisrakennuksiin ja yleisiiin yrityksiin, mutta
28484:   että Valtiopäiväjärjestyksen 27 § :n mukaisesti siinä kui-
28485:  tenkin oli vaarinotettava, että varat käytetään maan hyö-
28486:   dyksi ja parhaaksi; yrityksen hyödyn tuli vastata menoja.
28487:   Ilmeistä oli niinikään, ettei valtiorahaston varoja saa käyt-
28488:   tää niin laajaperäisesti, että valtiotarpeitten tyydyttämi-
28489:   seksi täytyy Valtiosäädyiltä pyytää uutta tai korotettua
28490:   suostuntaa taikka että rahastoille, joiden tulo- ja meno-
28491:   arvio määrätään Valtiosäätyjen myötävaikutuksella, sen
28492:   kautta saatetaan mainittavia menoja. Siitä mitä Valtio-
28493:   säädyt olivat esittäneet näkyi, ettei vielä ollut olemassa
28494:   tarpeellista selvitystä, tulisiko yhdysradan hyöty vastaa-
28495:   maan sitä tuntuvaa apumaksua, mikä Suomen valtiova-
28496:   roista oli edellytetty suoritettavaksi, sekä että, jos yhdyslii-
28497:   kenne Venäjän rautateitten kanssa toimeenpantaisiin, kul-
28498:   kulaitosrahastolle koituisi siitä sangen suuria kustannuksia.
28499:   Lopuksi V altiosäädyt vielä huomauttivat, ettei puheena-
28500:   oleva yhdysrata ollut ainoastaan tarkoitettu rakennetta-
28501:   vaksi Suuriruhtinaanmaan rajojen ulkopuolelle, vaan
28502:   myöskin annettavaksi erään venäläisen rautatiehallituksen
28503:   kokonaan käytettäväksi, minkä seikan jo yksinään olisi
28504:   pitänyt aiheuttaa, ettei asiaa olisi otettu ratkaistavaksi an-
28505:   tamatta sitä Valtiosäätyjen käsiteltäväksi. Kaiken tämän
28506:   nojalla Valtiosäädyt alamaisesti esittävät, että Keisarilli-
28507:   Hen Majesteetti, siinä tapauksessa että yhdysrata Suomen
28508:   ja Venäjän rautatieverkkojen välillä katsottaisiin olevan
28509:   Pietariin rakennettava ja apumaksua Suomen valtiova-
28510:   roista sitä varten tulisi kysymykseen, suvaitsisi Valtiosää-
28511:   dyille antaa armollisen esityksen asiasta.
28512:       Senaatti yhtyi maaliskuun 3 päivänä 1906 V altiosää-
28513:   tyjen mainitun alamaisen kirjelmän johdosta antamassaan
28514:   lausunnossa kaikissa pääkohdissa Valtiosäätyjen esittämiin
28515:   mielipiteisiin. Siihen katsoen että puheenalaisen rakennus-
28516: . yrityksen toteuttaminen tulisi perinpohjaisella tavalla vai-
28517: 58     1910. -   Edusk. anom. -    Ånomusmiet. N :o 6.
28518: 
28519: kuttamaan kulkulaitosrahaston tilaan ja kun hallituksella
28520: ei ollut oikeutta ilman Eduskunnan suostumusta määrätä
28521: kulkulaitosrahaston varoista, oli puheena oleva yritys Se-
28522: naatin mielestä sitä laatua, ettei sitä valtiosäännön mukai-
28523: sesti voitu toteuttaa apumaksun suorittamisella Suomen
28524: valtiovaroista ilman Hallitsijan ja Eduskunnan yhteistä pää-
28525: töstä. Senaatti ehdotti sentähden, että koko yhdysrata-
28526: kysymys, mikäli se koski Suomen osallisuutta siihen, saisi
28527: raueta tai että, jollei tähän katsottaisi mahdolliseksi suos-
28528: tua, Senaatti saisi tehdä ehdotuksen asiasta Eduskunnalle
28529: annettavaksi esitykseksi, sittenkuin Valtiosäätyjen tarpeel-
28530: liseksi katsoma selvitys olisi hankittu. - Kenraalikuver-
28531: nööri piti lausunnossaan kiinni siitä, että hallitus oli oikeu-
28532: tettu puheenalaisessa tapauksessa yksin päättämään, ja oli
28533: sitä mieltä, että asia, mikäli se koski yhdysrataa, jo oli lail-
28534: lisessa järjestyksessä ratkaistu. Sitä vastoin hän katsoi
28535: erinäisten Senaatin ja Valtiosäätyjen esiintuomain yhdys-
28536: liikennettä koskevain kysymysten ansaitsevan huomiota ja
28537: harkitsemista, johon nähden asia olisi annettava Kulkulai-
28538: tosministeriön tiedoksi. -Helmikuun 11 päivänä 1908 ta-
28539: pahtuneessa esittelyssä hyväksyi Keisarillinen Majesteetti
28540: kaikin puolin Kenraalikuvernöörin mielipiteen, että kysy-
28541: mys Suomen valtion osanotosta radan kustannuksiin oli ai-
28542: kaisemmalla määräyksellä lopullisesti ratkaistu. Valtio-
28543: säätyjen anomus ja Senaatin ehdotus esityksen antamisesta
28544: maan Eduskunnalle jätettiin niin muodoin varteenotta-
28545: matta. Lopulla vuotta 1908 määrättiin, että mainittu apu-
28546: raha oli Suomen valtiorahaston varoista maksettava sa-
28547: man vuoden joulukuussa. Suoritus tapahtui joulukuun 31
28548: päivänä, jolloin valtakunnanrahastoon maksettiin 6,658,125
28549: markkaa.
28550:     Arvelu, että aiottu yhdysliike Keisarikunnan rautatei-
28551: den kanssa tulisi tuottamaan kulkulaitosrahastoa rasitta-
28552: via menoja, alkaa jo toteutua. Näille valtiopäiville an-
28553: nettu armollinen esitys kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1911
28554: sisältää muun ohessa ehdotuksen, että muutosten toimeen-
28555:                            Liite II.                        59
28556: 
28557: panemiseksi Suomen valtionrautateillä,- jotta Venäjän rau-
28558: tateiden liikkuva kalusto voisi niillä kulkea, myönnettäisiin
28559: 899,354 markan määräraha.           Sitä varten tarvittavat
28560: muutostyöt on ilmoitettu kiireellisiksi, jonka tähden
28561: ne olisivat alotettavat jo vuonna 1910 ja loppuun
28562: saatettavat niin pian kuin mahdollista. Tarkoitusta
28563: varten on Senaatti Hallitsijalle esittänyt myönnettä-
28564: väksi varoja etumaksuna valtiorahastosta. Se on ta-
28565: pahtunut Ministerineuvoston kehoituksesta, sittenkuin eräs
28566: toimenpiteitä puheena olevan yhdysliikkeen aikaansaami-
28567: seksi, Kulkulaitosministerin alotteesta suunnittelemaan
28568: asetettu komitea oli arvioinut ne työt, joita Suomen val-
28569: tionrautateillä ,n y k y ä ä n" yhdysliikennettä varten tar-
28570: vittaisiin, 340,333 ruplaksi eli 907,554 markaksi, mikä sum-
28571: ma myöhemmin on laskettu 899,354 markaksi. Tämä meno-
28572: erä olisi tarpeen muutostöitä varten, jotta Venäjän tavara-
28573: vaunut voisivat· esteettömästi kulkea Suomen valtionra-
28574: doilla. Venäläisten sekä tavara- että matkustajavaunujen
28575: esteetöntä käyttämistä varten Suomen rautateillä kysyttäi-
28576: siin muutostöitä noin 2 miljoonan markan arvosta. Jos taa-
28577: sen venäläiset raskaat veturit, joiden akselipaino on 14 ton-
28578: nia, olisivat liikenteeseen täällä saatettavat, nousisivat kus-
28579: tannukset, mainitun komitean arvion mukaan, 45 miljoo-
28580: naan markkaan.
28581: 
28582: 
28583: 2.   S einäjom1r-Kristiinankaupungin ja Kaskisten rautatie.
28584: 
28585:     Valtiosäädyille 1905-1906 vuoden ylimääräisillä vai-
28586: tiepäivillä uusista rautatierakennuksista annetun armoUi-
28587: sen esityksen johdosta Valtiosäädyt muun muassa päättivät,
28588: että normaaliraiteinen rautatie Seinäjoen asemalta, Kris-
28589: tiinankaupunki ja Kaskinen päätekohtina, Kauhajoen ja
28590: Teuvan pitäjien kautta oli rakennettava, haarautuen sa-
28591: nottuihin kahteen kaupunkiin Perälän kylän seuduilla, ja
28592: vara.inhoitokautena 1906-1907 pantava työnalaiseksi, sekä
28593: 60     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
28594: 
28595: urvioitiin tämän radan kokonaiskustannukset 11,500,000
28596: markaksi. Tämän Valtiosäätyjen päätöksen vahvisti Hal-
28597: litsija 11 päivänä joulukuuta 1906.
28598:     Suomen Eduskunnalfe vuoden 1907 valtiopäivillä määrä-
28599: rahoista rautatierakennuksia varten annetussa armollisessa
28600: esityksessä ilmoitti kuitenkin Keisarillinen Majesteetti,
28601: ettei puheenalaisen radan tutkimisen tulokset ehtisi tulla lo-
28602: pullisesti valmistetuiksi eikä kustannusarvio tehdyksi ennen-
28603: kuin aikaisintaan saman vuoden loppupuolella ja ettei myös-
28604: kään ollut mahdollista teettää töitä tällä radalla niin laajal-
28605: ti, että valtiosäätyjen niitä varten osottama 1,500,000 mar-
28606: kan määrä vuonna 1907 siihen kuluisi, vaan voitaisiin
28607: suurempi osa tuota summaa sopivammin käyttää muihin
28608: ratoihin, jonka vuoksi myös työsuunnitelmat oli tämän
28609: mukaisesti tehty. Hallitsija sen tähden ehdotti Eduskunnan
28610: päätettäväksi, että Seinäjoen-Kristiinankaupungin ja Kas-
28611: kisten rata otettaisiin työnalaiseksi sitä myöten kuin Kemin
28612: -Rovaniemen rata valmistuisi. Eduskunta hyväksyi tä-
28613: män ehdotuksen 29 päivänä lokakuuta 1907 tekemällään
28614: päätöksellä.
28615:     Eduskunnan yllämainittuun armolliseen esitykseen an-
28616: taman vastauksen johdosta vaaditussa lausunnossa 26 päi-
28617: vältä marraskuuta 1908 alisti Senaatti Eduskunnan vasta-
28618: mainitun päätöksen sekä lopullisen kustannusehdotuksen
28619: Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi. Syyskuun 6
28620: päivänä 1909 on Hallitsija suostunut Senaatin alistukseen,
28621: kuitenkin ehdolla, että sanottu rautatie oli rakennettava si-
28622: ten, että Keisarikunnan rautateiden liikkuva kalusto sillä
28623: täysin vapaasti voisi liikkua ja että sen veturit ja vaunut
28624: olisivat samanmalliset kuin ne, jotka Keisarikunnan ra-
28625: doilla olivat käytännössä. Sen ohessa oli Keisarillinen Ma-
28626: jesteetti suvainnut julkilausua, että sen jälkeen, ennen min-
28627: käänlaisten muiden rautateiden rakentamista Suomenmaan
28628: rajojen sisäpuolella, oli pidettävä huoli sotilasviraston vält-
28629: tämättömiksi katsomien ratojen rakentamisesta, joiden tuli
28630:                            Liite Il.                        61
28631: muodostaa yhtenäinen rautatielinja Pietarista-Nikolain-
28632: kaupunkiin.
28633:     Asia on tullut yllämainitulla tavalla ratkaistuksi
28634: Keisarikunnan Ministerineuvoston antaman lausunnon
28635: johdosta. Seinäjoen-Kristiinankaupungin ja Kaskisten
28636: rata oli kuitenkin jo Hallitsijan 11 päivänä joulukuuta
28637: 1906 vahvistaman Valtiosäätyjen päätöksen kautta mää-
28638: rätty rakennettavaksi. Valtiosäätyjen päätöksestä ja siinä
28639: mainitusta puheenalaisen radan kustannusarviosta käy il-
28640: mi, että Valtiosäädyt olivat edellyttäneet radan rakennetta-
28641: vaksi saman rakennusmuodon mukaan kuin muutkin sa-
28642: manlaiset radat. Tästä huolimatta sisältää Hallitsijan yl-
28643: lämainittuna syyskuun 6 päivänä 1909 antama vahvistus
28644: Eduskunnan päätökseen sen ehdon, että puheenalainen rata
28645: on rakennettava melkoista kalliimman rakennusjärjestel-
28646: män mukaan. Kun siitä syntyvä lisäkustannus on suori-
28647: tettava kulkulaitosrahastosta, ei Hallitsija voi sellaista pää-
28648: töstä tehdä ilman Eduskunnan suostumusta. Mutta sitä-
28649: paitsi on perustuslaillisten periaatteiden kanssa ristirii-
28650: dassa, kun Hallitsija vahvistaessaan Eduskunnan päätöksen,
28651: jonka kautta Eduskunta on hyväksynyt Hallitsijan oman,
28652: sille antaman armollisen esityksen, tekee sen yksin määrää-
28653: millään ehdoilla.
28654:     Tässä yhteydessä ei voi jäädä huomauttamatta, mitenkä
28655: useinmainitun 6 päivänä syyskuuta 1909 annetun armolli-
28656: sen vahvistuksen loppusanat ovat ristiriidassa Eduskun-
28657: nan oikeuden kanssa yhteisesti päättää Hallitsijan kanssa
28658: uusien rautateiden rakentamisesta. Tosin ei niiden kautta
28659: ole voitu riistää Eduskunnalta sen vapaata päätösvaltaa
28660: tässä kohden, mutta niillä lausuttu mielipide, jos sitä aio-
28661: taan toteuttaa, voi aiheuttaa uusien rautateiden rakentami-
28662: sen lakkaamisen Suomessa, josta Suomelle koituisi arvaa-
28663: matonta vahinkoa.
28664: 62      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
28665: 
28666:      3. V ciltionrafUtateille postinkuljetuksesta maksettava
28667:                               korvaus.
28668: 
28669:     Alamaisissa kirjelmissä 31 päivältä toukokuuta 1897 ja
28670: 14 päivältä kesäkuuta 1906, jotka sisälsivät Valtiosäätyjen
28671: vastauksen armollisiin esityksiin kulkulaitosrahastosta,
28672: anoivat Valtiosäädyt, että Keisarillinen Majesteetti suvait-
28673: sis ottaa harkitaksensa, eikö valtionrautateille postinkulje-
28674: tuksesta syntyviä kustannuksia olisi korvattava vuosittain
28675: siirtämällä yleisestä valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon
28676: se summa, joksi mainitut kastannukset kohtuuden mukaan
28677: arvioitaisiin. Armollisella määräyksellä 18 päivältä kesä-
28678: kuuta 1907 oikeutettiin Senaatti yleisestä valtiorahas-
28679: tosta kulkulaitosrahastoon 1907 vuoden alusta alkaen kol-
28680: mena vuotena siirtämään 500,000 markkaa vuosittain apu-
28681: rahana postin kuljettamisesta Suomen valtionrautateillä,
28682: kuitenkin sillä ehdolla, ettei sanottua apurahaa saanut
28683: postilaitoksen menosääntöön merkitä, sekä mainitun ajan
28684: umpeen kuluttua uudestaan tekemään alamaisen esityksen
28685: tämän apurahan uudistamisesta.
28686:     Vastauksessaan 31 päivältä lokakuuta 1907 armolliseen
28687: esitykseen 1908 vuoden kulkulaitosrahastosta huomautti
28688: Bduskunta, että sanotulta vuodelta korvaukseksi postin
28689: kuljettamisesta valtionrautateillä valtiorahastosta menevä
28690: 500,000 markan määrä tuskin vastasi enempää kuin
28691: puolta niistä kustannuksista, joita postin kuljettami-
28692: sen oli laskettu tuottavan rautateille, ja alamaisessa
28693: vastauksessaan 26 päivältä lokakuuta 1908 armolliseen
28694: esitykseen 1909 vuoden kulkulaitosrahastosta huomautti
28695: Eduskunta uudestaan, että sen nähtävästi kovin alhai-
28696: sen Iaskemistavan sijaan, jonka mukaan edelliimainittu
28697: summa oli määrätty, tarkempi laskemisperuste olisi
28698: otettava noudatettavaksi. Tämän johdosta ja kun rautatie-
28699: hallituksen tekemien laskujen mukaan puheenalaiset pos-
28700: tinkuljetuksesta koituvat kustannukset, jotka vuonna 1897
28701: olivat tasaluvuin 488,000 markkaa, olivat vuonna 1906 nous-
28702:                            Liite II.                         63
28703: 
28704: seet 927,000 ja seuraavana vuonna 1,020,000 markkaan, teki
28705: Senaatti, huomauttaen ettei valtionrautateiden toi-
28706: minnan ja postilaitoksen toiminnan tilit näin ollen
28707: osottaneet oikeata tulosta näiden laitosten todellisista
28708: tuloista ja menoista, 11 päivänä helmikuuta 1909 Keisaril-
28709: liselle Majesteetille alamaisen alistuksen siitä, että vuosina
28710: 1910-1912 yksi miljoona markkaa vuosittain saataisiin
28711: siirtää valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon. Tämän Se-
28712: naatin esityksen suvaitsi Keisarillinen Majesteetti 28 päi-
28713: vänä toukokuuta 1909 jättää varteenottamatta.
28714:      Kesäkuun 23 päivänä 1909 teki Senaatti asiasta uuden
28715: alamaisen esityksen. Senaatti osotti, mit~nkä valtionrau-
28716: tateille postinkuljetuksesta maksettu korvaus ei läheskään
28717:  vastannut siitä aiheutuneita menoja, jota vastoin postilai-
28718:  toksen tulot olivat antaneet huomattavan ylijäämän val-
28719:  tiorahaston hyväksi, niin ettei valtiorahastoa siis olleet
28720:  ensinkään rasittaneet mitkään postilaitoksen takia suori-
28721:  tettavat menot, vaan oli se postilaitokselta saanut hyväk-
28722:  seen säästön, joka vuonna 1898 oli noussut lähes 500,000
28723:  markkaan ja sittemmin vuosi vuodelta kohonnut, ollen
28724:  vuonna 1906 tasaluvuin 1,128,000 markkaa. Kun näin ollen
28725:  valtionrautatiet olivat vuosien kuluessa postilaitokselle
28726:  suorittaneet melkoisen työn siitä mitään korvausta tulemat-
28727:  ta kulkulaitosrahastoon, ja valtiorahastolla sitä vastoin oli
28728:  postilaitoksesta ollut suurta etua, esitti Senaatti, että Hal-
28729:  litsija sallisi yleisestä valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon
28730:  yhä edelleen 1910 vuoden alusta alkaen kolmen vuoden ai-
28731:  kana vuosittain siirtää 500,000 markkaa apurahana postin
28732:  kuljettamisesta Suomen valtionrautateillä. Helmikuun 25
28733:  päivänä 1910 tapahtuneessa alamaisessa esittelyssä jätettiin
28734:  tämäkin ehdotus sillensä.
28735:      Ne perusteet, jotka sekä Suomen Eduskunta että Senaatti
28736:  olivat esittäneet korvauksen maksamiseksi kulkulaitosra-
28737:  hastoon postinkuljetuksesta valtionrautateille aiheutuvista
28738:  menoista, olivat jo vaikuttaneet sen, että Hallitsija ylem-
28739:  pänä mainitussa määräyksessään 18 päivältä kesäkuuta
28740: 64     1910. -   Edusk. auom.- Anomusmiet. N :o 6.
28741: 
28742: 1907 oli oikeuttanut Senaatin ei ainoastaan siirtä-
28743: maan 500,000 markan suuruisen vuotuisen apura-
28744: han valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon kolmen vuo-
28745: den aikana, vaan sen lisäksi määräajan umpeen kuluttua
28746: uudestaan tekemään alamaisen esityksen tämän apurahan
28747: uudistamisesta. Hallitsija oli siten periaatteelliseti rat-
28748: kaissut asian Eduskunnan toivomaan suuntaan. Mutta Mi-
28749: nisterineuvoston vaikutus on sittemmin tässä asiassa ai-
28750: kaansaanut muutoksen. On asetuttu sille kannalle, että
28751: valtiorahaston varoja on mikäli mahdollista varattava n. s.
28752: yleisvaltakunnallisiin tarkoituksiin, eikä sitä seikkaa, että
28753: kulkulaitosrahasto, jonka varojen käyttämiseen vaadi-
28754: taan Eduskunnan suostumus, sen kautta joutuu kärsimään,
28755: ole tämän rinnalla otettu huomioon.
28756: 
28757: 
28758:                  1. Erinäisiä toimenpiteitä.
28759: 
28760:     Yksityiskohtaisesti tarkastettaessa niitä toimenpiteitä,
28761: joihin se järjestelmä, mikä Suomen valtiotaloudessa on
28762: viime aikoina tullut käytäntöön sittenkuin Ministerineu-
28763: vosto on ruvennut siihen vaikuttamaan, astuu näkyviin, että
28764: tämä vaikutus on synnyttänyt mitä haitallisinta viivytystä,
28765: sekaannusta ja ristiriitoja Suomen valtiotalouden hoidossa.
28766:     Ne suuret erät, yhteensä noin 47 miljoonaa markkaa,
28767: joita kahden vuoden kuluessa 1908 vuoden alkupuolelta
28768: lukien on valtakunnanrahastoon Suomen valtiovaroista
28769: suoritettu ja joista ainoastaan 20 miljoonaa markkaa on
28770: maksettu Suomen Eduskunnan suostumuksella, mutta loput
28771: ilman Eduskunnan suostumusta sinne siirretty Hallitsijan
28772: käskystä, eivät ole saattaneet olla vaikuttamatta hyvin häi-
28773: ritsevästi valtion talouteen. Tämän ohessa on tapahtunut
28774: sellaisten vuosimenojen, niinkuin kenraalikuvernöörinkans-
28775: lian, Suomen Valtiosihteerinviraston ja painoasiain ylihalli-
28776: tuksen vuosirahain lisääminen, sekä erinäisten eläkerahain
28777: myöntäminen, joita on pidettävä aivan tarpeettomina. Eri-
28778:                           Liite II.                         65
28779: 
28780: tyisesti huomattava on vuosimenojen lisääminen kenraali-
28781: kuvernöörinkansliaa varten.
28782:     Tarkastaessaan kertomusta valtiovarain hoidosta piti
28783: 1907 vuoden valtiopäivien valtiovarainvaliokunta vali-
28784: tettavana, ettei kenraalikuvernöörinkanslialle vuonna 190,:1:
28785: vahvistettua vuosirahansääntöä vielä oltu muutettu. Sano-
28786: tun valiokunnan käsityksen mukaan oli silloisen Kenraali-
28787: kuvernöörin alotteesta herätetty ehdotus kenraalikuver-
28788: nöörinkanslian kustannusten alentamisesta 100,000 markalla
28789: pian toteutettava, ja sitä paitsi otettava harkittavaksi, eikö
28790: mainittuja kustannuksiaolisi vieläkin alennettava. Eduskunta
28791: vyväksyi valiokunnan lausunnon asiassa sekä, sen johdosta
28792: että aika, jona kenraalikuvernöörinkanslian menosääntö
28793: väliaikaisesti oli oleva voimassa, loppui vuonna 1908, kiin-
28794: nitti Hallitsijan huomiota siihen tilaisuuteen, mikä täten
28795: tarjoutui sanotun menosäännön alentamiseksi.
28796:     Tästä huolimatta ovat kenraalikuvernöörinkanslian
28797:  kustannukset kasvamistaan kasvaneet. Niinpä laskettiin
28798: ne vuoden 1909 tulo- ja menoarviossa 321,300 markaksi.
28799: Tämäkin määrä kasvoi sittemmin sen kautta, että vuoden
28800: 1909 loppupuoliskolla uusi alapäällikön virka perustettiin
28801: kenraaliknvernöörinkansliaan. Mutta ei tähänkään tyy-
28802: dytty. Joulukuun 31 päivänä 1909 vahvistettiin korkeim-
28803: massa paikassa asetus uudesta 337,200 markkaan päät-
28804: tyvästä kenraalikuvernöörinkanslian menosäännöstä, jon-
28805: ka tuli astua voimaan 1 päivänä tammikuuta 1910.
28806: Kenraalikuvernöörinkanslia sai väliaikaisen sijasta nyt
28807: vakinaisen ja samalla korotetun vuosirahansäännön.
28808: Sen mukaan kenraalikuvernöörinkanslian jo ennestään
28809: suurta virkamiesjoukkoa edelleenkin lisättiin.
28810:    Allaolevat numerot osottavat, kuinka suuressa määrin sa-
28811: notun kanslian menot viime vuosikymmenenä ovat nousseet.
28812:  Vuoden 1899 menosäännön mukaan tekevät ne 122,600
28813: markkaa; 1903 vuoden menoarvion mukaan olivat ne
28814: 191,325 markkaa, mutta valtion tilinpäätöksen mu-
28815:  kaan nousivat ne todellisuudessa 248,692 markkaan
28816:                                                         5
28817: 66     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmict. N :o 6.
28818: 
28819: 68 penniin. Vuoden 1908 budjetissa arvioitiin kus-
28820: tannukset kansliasta 293,000 markaksi.             Seuraavan
28821: vuoden menoarviossa ne oli otettu 321,300 markak-
28822: si, johon lisäksi tuli 65,500 markkaa virkamiehille
28823: erityisiä toimia varten kenraalikuvernöörin luona.
28824: Nyt kuluvan vuoden alusta tekivät vuosimenot ken-
28825: raalikuvernöörinkansliasta edellämainitun uuden me-
28826: nosäännön mukaan 337,200 markkaa, johon summaan ei
28827: myöskään ole luettu erityisiä toimia varten Kenraalikuver-
28828: nöörin luona asetettujen virkamiesten palkkoja, jotka nouse-
28829: vat 87,000 markkaan. Tämä suuri vuosimeno ei ole oikeassa
28830: suhteessa kanslian tehtäviin. Sitä paitsi vallitsee tässä
28831: suomalaisessa virastossa yhä edelleen se laiton asiain-
28832: tila, että kanslian virkamiehet, eräitä harvoja poikkeuksia
28833: lukuunottamatta, eivät ole Suomen kansalaisia.          Edus-
28834: kunta ja Senaatti ovat eri kertoja Hallitsijalta anoneet toi-
28835: menpidettä tämän laittomuuden oikaisemiseksi, mutta tu-
28836: loksetta.
28837:     Toiselta puolen on poistettu menoeriä, joiden tarve
28838: maan oloihin perehtyneelle on ilmeinen. Kun esimerkiksi
28839: valtion tulojen kartuttaminen valtiolaitoksen omistamista
28840: metsäalueista on vaatinut lisääntyviä menoja metsähoidolli-
28841: sia tarpeita varten, ehdotti Senaatti 1909 vuoden tulo- ja me-
28842: noarvioon otettavaksi 250,000 markan lisäyksen puheena
28843: olevaan tarkoitukseen. Vahvistetussa 1909 vuoden meno-
28844: säännössä on tämä erä kuitenkin pysytetty 1908 vuoden
28845: määrässä eli 550,000 markassa, joka summa oli 1909 vuoden
28846: todellisia menoja pienempi, nämä kun nousivat tasaluvuin
28847: 883,000 markkruan.
28848:     Erehdyksiä, jotka ilmeisesti ovat johtuneet asian aikai-
28849:  sempien vaiheiden tai voimassa olevien säännösten tuntemat-
28850:  tomuudesta, on erittäinkin 1909 vuoden valtion tulo-
28851:  ja menosääntöä vahvistettaessa tapahtunut. Niin poistet-
28852: tiin Hallitsijan ennen antamain päätösten kautta valmu-
28853: tetnt määräaikaiset apurahat suomalaisen kirjallisuuden
28854: edistämiseksi 50,000 markkaa ja Kansan Näyttämön kan-
28855:                            Liite II.                        67
28856: 
28857: nattamiseksi 20,000 markkaa. - Hallitsijan vahvistamassa
28858: julistuksessa 12 päivältä syyskuuta 1900, joka koskee muutet-
28859: tuja määräyksiä käsityöläiskouluista, on käsityöläisten am-
28860: mattiopetusta varten asianmukaisesti perustettujen alem-
28861: pien ja ylempien ammattikoulujen sekä Helsingissä olevan
28862: taideteollisuuden keskikoulun kannatukseksi vakuutettu
28863: valtion apurahoja julistuksessa määrättyjen perustusten
28864: mnkaan. Samoin on asetuksessa 28 päivältä tammikuuta
28865: 1904 asianomaisella luvalla kauppaopetusta varten perus-
28866: tettujen oppilaitosten voimassa pitämiseksi vakuutettu val-
28867: tion apurahoja asetuksessa olevain säännösten mukaan, ja
28868: on Suomen Senaatti saanut Hallitsijan käskyn mainittuja
28869: apurahoja varten kunkin vuoden menosääntöehdotuksiinsa
28870: ottamaan tarvittavat rahamäärät. Tästä huolimatta
28871: alennettiin Senaatin vuodeksi 1909 ehdottamat määrärahat
28872: yllämainittuja ammattikouluja ja kauppaoppilaitoksia
28873: varten vastasanotun vuoden tulo- ja menoarviota vahvis-
28874: tettaessa 1908 vuoden menosääntöön otettuihin määriin,
28875: jotka olivat 1909 vuoden todellisia menoja melkoisesti pie-
28876: nemmät.
28877:     Asian aikaisempain vaiheiden puuttuvasta tuntemuk-
28878: sesta tai ymmärtämisestä johtunee myöskin seuraava rat-
28879: kaisu: Vuonna 1863 määrättiin Hallitsijan päätöksellä, että
28880: silloin otetusta 3 miljoonan markan valtiolainasta oli muo-
28881: dostettava eri rahasto, josta oli annettava lainoja viljan
28882: maahantuontia varten.        Sittemmin määrättiin vuonna
28883: 1867, että oli perustettava hätäapurahastoksi nimitettävä
28884: rahasto hätää kärsivän _väestön avustamista varten. Hätä-
28885: apurahastosta, johon siirrettiin mainitun lainarahaston va-
28886: rat, annetaan lainoja Senaatin eri tapauksissa tekemäin pää-
28887: tösten mukaan. Vuonna 1902 maassa sattuneenkadonjohdosta
28888: annettiin samana ja seuraavana vuonna hätäapurahastosta
28889: suuri määrä lainoja, jota varten Keisarillisen Majesteetin
28890: armollisella luvalla valtiorahastosta lainana siirrettiin hätä-
28891: 68     1910. -   Edusk. anom. -,-- Anomusmiet. N :o 6.
28892: 
28893: apurahastoon 1 lf2 miljoonaa markkaa, ehdolla että tämä
28894: laina suoritettaisiin takaisin valtiorahastoon sittenkuin vas-
28895: taava määrä hätäaputarkoituksiin annetuista lainoista olisi
28896: hätäapurahastoon takaisin maksettu. Jo vuonna 1903 suo-
28897: ritettiin lainamäärästä takaisin tiOO,OOO markkaa, joten
28898: valtiorahaston saatava hätäapurahastosta tuli olemaan ta-
28899: san miljoona mai'kkaa. Perintöruhtinnan Cesarevitshin
28900: Aleksei Nikolajevitshin syntymän johdosta 12 päivänä
28901: elokuuta 1904 antoi Keisarillinen Majesteetti saman kuun
28902: 24 päivänä Valtakunnalle armollisen julistus- ja armahdus-
28903: kirjan, jossa Suomeen nähden määrättiin, paitsi muuta, että
28904: niiden apulainain alkuperäisestä määrästä, jotka rahoina,
28905: jyvinä tai jauhoina olivat myönnetyt kadon kohtaamille
28906: paikkakunnille eivätkä ennen Perintöruhtinaan syntymisen
28907: päivää olleet takaisinmaksetut, annetaan yksi neljäsosa an-
28908: teeksi. Julistus- ja armahduskirjan nojalla annettiin hätä-
28909: apurahaston saa ta vista veiailisille anteeksitasaluvuin 373,000
28910: markkaa. Kun hätäapurahaston pääoma siten oli vähenty-
28911: nyt, teki Senaatti 16 päivänä kesäkuuta 1909 Hallitsijalle
28912: alamaisen alistuksen, että valtiorahaston saatavasta hätä-
28913: apurahastolta määrättäisiin lyhennettäväksi äskenmainittu
28914: määrä 373,000 markkaa. Lokakuun 7 päivänä samana
28915: vuonna tapahtuneessa alamaisessa esittelyssä on Hallitsija
28916: nähnyt hyväksi jättää Senaatin alistuksen sikseen.
28917:     Hyväntekeväisiin, sivistyksellisiin ja yleishyödyllisiin
28918: tarkoituksiin ehdotettuja valtion apurahoja, jotka yhteen-
28919: sä nousevat verrattain pieniin summiin, on useinmainittua
28920: 1909 vuoden tulo- ja menoarviota vahvistettaessa
28921: poistettu tai myönnetty ainoast<aan yhdeksi vuodeksi,
28922: jättäen erinäiset ehdotukset apurahain antamisesta
28923: useammaksi vuodeksi uudestaan harkittaviksi 1910
28924: vuoden tulo- ja menoarviota järjestettäessä. Samoin
28925: on joko hylätty tai toistaiseksi ratkaisematta jätetty
28926: Senaatin erikseen t.ekemiii alistuksia tarpeellisten mää-
28927: rärahain myöntämisestä useammaksi vuodeksi perät-
28928: täin. Tätä menettelytapaa kuvaa esim. se ratkaisu,
28929:                           Liite li.
28930: 
28931: joka syyskuun 6 päivänä 1909 tapahtui Senaatin alamaisen
28932: alistuksen johdosta, että yksityiskoulujen opettajain eläke-
28933: rahastoon saataisiin valtiovaroista kymmenen vuoden ai-
28934: kana vuodesta 1910 alkaen suorittaa 20,000 markan suurui-
28935: nen apuraha vuodessa. Hallitsija määräsi, että Senaatin
28936: tulee joka kerta kuin Suomen tulo- ja menoarviota val-
28937: mistetaan kymmenen vuoden aikana vuodesta 1910 alkaen
28938: ottaa seikkaperäisesti harkittavakseen puheena olevaan tar-
28939: koitukseen pyydetyn rahanmyönnytyksen mahdollisuus.-
28940: Maaliskuun 18 päivänä 1909 teki Senaatti alamaisen alis-
28941: tuksen, että Oulun väliaikaisen teollisuuskoulun voimassa-
28942: pitämiseksi seuraavan lokakuun 1 päivästä alkaen toistai-
28943: seksi myönnettäisiin 19,000 markan vuotuinen määräraha.
28944: Kesäkuun alussa samana vuonna ilmoitettiin Senaatille,
28945: että Hallitsija oli jättänyt asian avoimeksi ja käskenyt Se-
28946: naatin vuosittain maan tulo- ja menoarvion yhteydessä
28947: anoa koulun määrärahan pitentämistä mikäli valtiovarat
28948: siihen riittävät. Kun 1909 vuoden menosääntö, johon
28949: tarpeelliset varat koulua varten sitten otettiin, vahvistet-
28950: tiin vasta tammikuussa 1910, täytyi Senaatin määrätä kou-
28951: lun tarvitsemat varat syksyllä 1909 ennakkomaksuna suo-
28952: ritettaviksi.
28953:     Se epävarmuus, joka tällaisesta menettelystä syntyy
28954: asianomaisten laitosten taloudellista pohjaa järjestettäessä,
28955: on sitä laatua, että laitos joko täytyy lakkauttaa tai alot-
28956: teesta sen toteuttamiseksi luopua taikka asettaa se väliai-
28957: kaiselle kannalle, jossa mikään kehitys ei ole mahdollinen.
28958:     On myöskin pyydettyjä valtion määrärahoja joko myön-
28959: netty sillä ehdolla, että valtiorahaston tila asianomaisena
28960: vuotena sallii niiden maksamisen, tai sellaisia anomuksia
28961: hylätty, vaikka valtiovarain käyttäminen asianomaisiin
28962: tarkoituksiin on anomuksia ratkaistaessa tunnustettu tar-
28963: peen vaatimaksi tai maalle hyödylliseksi. Hylkäämisen
28964: syyksi on silloin ilmoitettu valtiorahaston varojen puute.
28965: Näin on tapahtunut esim. seuraavissa tapauksissa:
28966:     Huhtilmulla 1909 Senaatti teki alamaisen ehdotuksen,
28967: että 4evoshoidon edistämiseksi myönnetty vuotuinen mää-
28968: tlO     1910. -   E!lusk. anorn. -   Anornusrniet. N :o 6.
28969: 
28970: räraha korotettaisiin 160,000 markasta 200,000 mark-
28971: kaan.     Asiata seuraavan heinäkuun 23 päivänä esi-
28972: teltäessä ei Hallitsija ole katsonut periaatteellisia esteitä ole-
28973: van Senaatin esityksen hyväksymiselle, mutta on Hänen
28974: Majesteettinsa määrännyt, että kysymyksen ratkaisu lmiten-
28975: kin lykätään toistaiseksi Senaatin ehdottaman toimenpiteen
28976: aiheuttamain kalliiden kustannusten takia.
28977:     Senaatin alamaisen esityksen johdosta, että oman talon
28978: rakentamiseksi valtion tyttökoululle Sortavalassa myönnet-
28979: täisiin 242,000 markan määräraha, josta 142,000 markkaa oli-
28980: si käytettävä vuonna 1909 ja loput 142,000 markkaa vunna
28981: 1910, on Hallitsija toukokuun 14 päivänä 1909 määrännyt,
28982: että 242,000 markan summa saadaan tarkoitukseen käyttää
28983: kun raha-asema sen sallii ja ehdolla, että kunakin vuonna
28984: siihen käytettävät varat otetaan vuoden menoarvioon.-Al-
28985: kupuolella tammikuuta 1910 on Hallitsija sitä vastoin ,tällä
28986: kertaa" hylännyt Senaatin tekemän esityksen korkeintaan
28987: 117,900 markan myöntämisestä Turun suomenkielisen tyt-
28988: tökoulun talon laajentamiseksi.- Samaan aikaan on Hallit-
28989: sija, Kenraalikuvernöörin ja Ministerineuvoston ehdotuk-
28990: sesta, ,tällä kertaa" hylännyt Senaatin 12 päivänä loka-
28991: kunta 1909 tekemän alamaisen esityksen, jossa Senaatti, il-
28992: moittaen että Saimaan kanava sekä kasvavan liikkeen
28993: että vanhentumisen vuoksi aivan välttämättömästi olisi
28994: korjattava ja laajennettava, oli ehdottanut, että kanavan
28995: aliosan laajentamiseksi myönnettäisiin 1,226,000 markan
28996: määräraha, josta 400,000 markkaa saataisiin ottaa 1910
28997: vuoden menoarvioon. Hallitsija on kuitenkin käskenyt,
28998: että kysymys kanavan aliosan laajentamisesta on otettava
28999: lmikinpuolisesti harkittavaksi 1910 vuoden valtion meno-
29000: arviota valmistettaessa.
29001: 
29002: 
29003:    Myöskin v a 1 t i o n t u 1 o j e n h o i t a m i s e s s a on
29004: viime aikoina ilmennyt laittomuutta ja laiminlyöntiä. Ase-
29005: tuksella 30 piiivältä joulukuuta 1909 määräsi Hallitsija, Se-
29006:                                 Liite II.                  71
29007: 
29008: naatin esityksestä, jota Kenraalikuvernööri ja Ministerineu-
29009: vosto olivat kannattaneet, että ,koska Suomen eduskun-
29010: nan 1) hyväksymät ehdotukset uusiksi armollisiksi asetuksik-
29011: si siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
29012: on suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä, suos-
29013: tuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta, kuin myös
29014: leimasuostunnasta eivät ole vahvistetut, ovat sanot-
29015: tu vero ja suostunnat suoritettavat 1 päivästä tam-
29016: mikuuta 1910 sitä ennen voimassa olleiden perusteiden
29017: mukaan sovelluttamalla niitä periaatteita, jotka säädetään
29018: 46 § :ssä Ruotsin Hallitusmuodossa vuodelta 1772." Täten
29019: perustuslain vastaisesti aikaansaatua tilaa, jonka oikeudelli-
29020: nen luonne on valaistu Liitteessä! (siv.22j'a seur.),kesti tam-
29021:  mikuun 21 päivään 1910, jolloin Hallitsija määräsi mainitut
29022: verot kannettaviksi Eduskunnan päätösten mukaisesti. Kun
29023:  Eduskunta oli puheena olevia veroja korottanut yli 1909
29024:  vuoden määrien, on siten syntynyt vähennys 1910 vuoden
29025:  valtiotuloihin näistä tuloeristä, jotka Eduskunta laskelmas-
29026:  saan suostuntavarojen tarpeesta 1910 vuoden varsinaisten
29027:  valtiotulojen lisäksi oli ottanut huomioon. Ainakin leima-
29028:  suostunnan ja paloviinaveron kantamisessa on sattunut ta-
29029:  pauksia, joissa puheena olevan väliaikaisen asetuksen no-
29030:  jalla on suoritettu vähemmän veroa, kuin mitä Eduskunta
29031:  oli vuodeksi 1910 säätänyt. Mietinnössään armollisen esi-
29032:  tyksen johdosta paloviinaverosta on valtiovarainvaliokunta
29033:  näillä valtiopäivillä osottanut, että väliaikaisen verojärjes-
29034:  telyn kautta aiheutuneen vähennyksen paloviinaverosta
29035:  saatavassa valtiotulossa jo tiedetään tekevän lähes 200,000
29036:  markkaa.
29037:      Asetuksilla 28 päivältä joulukuuta 1907 sahausmaksun
29038:  suorittamisesta Suomessa, sekä vientitullin maksamisesta
29039:  sahahirsistä ja muista sahaamattomista jykevämmistä ja
29040:  pienemmistä puutavaroista määrättiin, että edelleen
29041:   oli vnosina 1908 ja 1909 Suomesta ulkomaille vietäessä
29042: 
29043:     1)   1909 vuoden toisilla valtiopäivillli.
29044: 72    1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
29045: 
29046: sahatuotteita sekä jalostamatonta jykevää ja pienem-
29047: pää puutavaraa siitä kruunulle suoritettava asetuksissa
29048: säädetty vientitulli. Eduskunnalle vuonna 1909 annetun
29049: hallituksen arviolaskun mukaan olisi valtion tulo tästä
29050: vientitullista vuonna 1910 oleva tasaluvuin lähes 1,300,000
29051: markkaa. Vasta tammikuussa tänä vuonna lähetti Se-
29052: naatti Hallitsijalle ehdotuksen mainittujen asetusten
29053: voimassaolon pitentämisestä toistaiseksi. Viime huhtikuun
29054: 19 päivänä on Suomen Asetuskokoelmassa julkaistu Hallit-
29055: sijan suostumus Senaatin mainittuun esitykseen. Aikaisen
29056: kevääntulon takia oli vuoden purjehduskansi sillä
29057: välin jo alkanut ja maasta viety ulkomaille puutavaraa il-
29058: man että edellämainitusta syystä vientitullia siitä on voitu
29059: kantaa.
29060:                            Liite II.                         73
29061: 
29062: 
29063: 
29064: 
29065:                          Luettelo
29066:   erinäisistä Suomen raha-asioita koskevista halli-
29067:      tuksen toimenpiteist~, varsinkin mikäli ne
29068:           koskevat 1909 vuoden budjettiä.
29069: 
29070: A. Suomen Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä kanssa
29071:   koululaitosta ja eräitä muita sivistystarkoituksia varten vuo·
29072:      deksi 1909 myöntämiä määräral1oja, joita Hallitsija ei
29073:                           ole l1yvllksynyt.
29074: 
29075:     1) Kansakoulubudjetista vuodeksi 1909 eduskunnalle
29076: annettuun armolliseen esitykseen havaintovälineiden hank-
29077: kimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin ote-
29078: tun 80,000 markan määrärahan oli Eduskunta. päättänyt
29079: korotettavaksi 30,000 markalla.
29080:     2) Jatkokurssien toimeenpanemiseksi Keisarillisessa
29081: Aleksanterin Yliopistossa kansakoulujen opettajistolle
29082: vuodeksi 1909 armollisessa esityksessä ehdotetun 45,000
29083: markan määrärahan oli Eduskunta päättänyt 15,000 mar-
29084: kalla. korotettavaksi.
29085:     3) Samoin oli Eduskunta korottanut hallituksen eh-
29086: dottaman 150,000 markan määrärahan vuodeksi 1909
29087: koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille
29088: 50,000 markalla.
29089:     4) Kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi näi-
29090: den opistojen vähävaraisille oppilaille armollisessa esi-
29091: tyksessä vuodeksi 1909 varatun 200,000 markan määrä-
29092: rahan oli Eduskunta korottanut 75,000 markalla.
29093:     5) Raittiustyön kannattamiseksi esitettyyn 20,000
29094: markan määrärahaan oli Eduskunta vuodeksi 1909 li-
29095: sännyt 50,000 markkaa..
29096: 74        1010.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N :o 6.
29097: 
29098:      6) Luentokurssien ka.nnattamiseksi oli hallitus a.rmol-
29099: lisessa. et\ityksessä ehdottanut vuonna 1909 käytettäväksi
29100: 25,000 markkaa, mutta Eduskunta lisäsi E~iihen toisen ver-
29101: ran eli 25,000 markkaa.
29102:      7) Omasta. puolestaan oli Eduskunta päättänyt 1909
29103: vuoden kansakoulubudjetin yhteydessä valtion tulo- ja.
29104: menoarvioon otettavaksi: 50,000 markan määrärahan maa-
29105: la.iskirja.stojen a.vusta.miseksi; 100,000 markan määrä-
29106: rahan köyhien kansakoulunoppilasten ravitsemiseen ja
29107: vaatettamiseen; sekä 30,000 markkaa työväenopistojen
29108:  avustamiseen.
29109:      Kaikista kohdissa 1-7 mainituista lisä- ja uusista
29110: määrärahoista on Hallitsija 29 päivänä syyskuuta 1909
29111: määrännyt, että niitä ei ole saman vuoden tulo-
29112: ja menoarviossa huomioon otettava.. Senaatin ehdo-
29113: tuksesta myönnettiin kuitenkin 1909 vuoden tulo- ja
29114: menoarviota vahvistettaessa tammikuun 21 päivänä
29115:  1910 yleisen valtiorahaston varoista samoin kuin ennen-
29116: kin, kahdelle raittiuden edistämistä tarkoittavalle seu-
29117: ralle yhteensä 35,000 markan apuraha. Täten jäi kor-
29118:  jaa.matta se entinen epäkohta., että raittiustyön edistä-
29119:  miseksi suoritettavat määrärahat valtion tileissä esiinty-
29120: vät kahden eri pääluokan menoina.. Eduskunnan päätös
29121:  tarkoitti, paitsi 15,000 markan lisäystä, saada. kaikki
29122: raittiustyötä varten käytettävät valtiovarat kootuiksi
29123:  yhdeksi määrära.ha.ksi.
29124: 
29125: B. Suomen Senaatin elulottamia määräi·alwja, joita ei ole 1909
29126:      vuoden tulo ja menoarviota vallvistettuessa hyväksytty
29127:                       siihen otettaviksi.
29128: 
29129:      1.    Jiääräraltoja sivistystarkoituksia ja taidetta varten.
29130: 
29131:     8) Uudelle suomalaiselle yhteiskoululle Helsingissä
29132: ehdotti Senaatti annettavaksi sen entiseen kannatusapuun
29133: 2,000 markan vuotuisen lisäyksen vuosiksi 1909-1912.
29134: Ehdotus hyljättiin 1909 vuoden valtion tulo- ja menoar-
29135: viota 21 päivänä tammikuuta 1910 armossa vahvis-
29136: tettaessa.
29137:                         Liite II.                      75
29138: 
29139:     9) Hangon kaupungin voima.ssa.pitämälle ruotsinkieli-
29140: selle yhteiskoululle ehdotti Senaatti yhtä rinnakkaisluok-
29141: kaa varten annettavaksi 2,500 markan vuotuinen valtion
29142: lisäapuraha, lukien 1 päivästä syyskuuta 1908 aina 1911
29143: vuoden loppuun asti. Marraskuun 30 päivänä 1908 myönsi
29144: Hallitsija puheena olevan lisämäärärahan saman vuoden
29145: loppuun asti, mutta 1909 vuoden tulo- ja. menoarviota
29146: va.hvistettaessa yllämainittuna päivänä poistettiin lisä-
29147:  apuraha viimeksimainittua vuotta varten.
29148:      10) Hämeenlinnan ruotsinkielisen yhteiskoulun kol-
29149: mea ylintä luokkaa varten Jlhdotettu 6,000 markan vuo-
29150: tuinen valtion apuraha kolmeksi vuodek&i, lukien 1 päi-
29151: västä syyskuuta 1908, myönnettiin armossa 30 päivänä
29152: marraskuuta 1908 ainoastaan saman vuoden loppuun asti.
29153: Kun 1909 vuoden valtion tulo- ja menoarvio vahvistettiin,
29154: poistettiin siitä samaa vuotta varten ehdotettu sanottu
29155: apuraha. Sen johdosta on Senaatti maaliskuun lOpäivänä
29156:  1910 tehnyt Hallitsijalle uuden alamt>.isen esityksen pu-
29157: heena olevan apurahan myöntämisestä vuodeksi HJ09.
29158:      11) Lahden yhteiskoulun yhden rinnakkaisluokan voi-
29159: massapitämiseksi ehdotti Senaatti 2,500 markan valtion
29160: vuotuista lisäapurahaa, lukien syyskuun 1 päivästä 1908
29161: aina 1912 vuoden loppuun. Tästä myönnettiin armossa
29162: vuoden 1908 osuus, mutta hylättiin tulo- ja menoar-
29163: viota vahvistettaessa lisäapuraha vuodeksi 1909, jonka
29164: tähden Senaatti viime maaliskuussa on tehnyt uuden
29165: alamaisen alistuksen apurahan myöntämisestä koululle
29166: vuodeksi 1909.
29167:     12)'}Kotkan suomenkieliselle yhteiskoululle oli kolmea
29168: ylintä luokkaa varten ehdotettu annettavaksi 1,000 mar-
29169: kan vuotuinen lisäapuraha luokkaa kohti vuosiksi 1909-
29170: 1912, mutta hylättiin tämä ehdotus 1909 vuoden valtion
29171: tulo- ja menoarviota vahvistettaessa.
29172:     13) Kristiinankaupungin ruotsinkieliselle yhteiskou-
29173: lulle oli Senaatti ehdottanut kolmen ylimmän luokan voi-
29174: massapitämiseksi 6,000 markan vuotuista valtioapua lu-
29175: kien syyskuun alusta vuonna 1908 aina 1912 vuoden lop-
29176: 76     191 0. -- l~tln»k. anotn. -   Anomnsmict. N :o 6.
29177: 
29178: puun. 'l'ästä apurahasta on myönnetty 1908vuodenosuus,
29179: mutta hylätty seuraaviksi vuosiksi ehdotettu määräraha.
29180: Senaatti on sen johdosta viime maaliskuun 10 päivänä
29181: tehnyt uuden alamaisen alistuksen vuodeksi 1909 ehdo-
29182: tetun apurahan myöntämisestä.
29183:     14) Oulun suomenkieliselle yhteiskoululle oli Senaatti
29184: ehdottanut myönnettäväksi rinnakkaisosaston voimassa-
29185: pitämiseksi syyskuun alusta 1908 aina 1912 vuoden lop-
29186: puun 2,500 markan vuotuisen valtion apurahan. Tämä-
29187: kin ehdotus on hyväksytty vuodeksi 1908, mutta mikäli
29188: koskee vuotta 1909 hylätty.
29189:     15) Suomen Eduskunnan 31 päivänä lokakuuta 1907
29190: tekemän alamaisen anomuksen johdosta oikeutti Hallit-
29191: sija helmikuun 13 päivänä 1908 Senaatin valtiovaroista
29192: maksamaan Kansan Näyttämö Osakeyhtiölle työväen-
29193: teaatterin voimassapitämiseksi Helsingin kaupungissa vuo-
29194: tuisen 2_0,000 markan kannatusavun vuosina 1908, 1909
29195: ja 1910. Määräraha, jonka Uudenmaan läänin kuver-
29196: nööri Senaatin käskystä aikanaan on suorittanut vuo-
29197: delta 1909, poistettiin kuitenkin viimeksimainitun vuo-
29198: den tulo- ja menoarviosta sitä armossa vahvistettaessa;
29199: mutta Senaatin esityksestä on Hallitsija 25 päivänä viime
29200: maaliskuuta määrännyt, että puheena oleva määräraha
29201: on lisättävä 1909 vuoden menoarvioon.
29202:     16) Vuonna 1907 tehdyn Eduskunnan anomuksen joh-
29203: dosta oli Hallitsija 17 päivänä huhtikuuta 1908 suvain-
29204: nut sallia, että Suomen yleisistä varoista on suomenkieli-
29205: sen kirjallisuuden kohottamiseksi vuoliuisesti kolmen
29206: vuoden aikana, vuodesta 1909 alkaen, suoritettava 50,000
29207: markkaa. Tämä määräraha, jonka Uudenmaan läänin
29208: kuvernööri jo on suorittanut vuosilta 1909 ja 1910 Suoma-
29209: laisen kirjallisuuden seuralle, poistettiin 1909 vuoden
29210: valtion tulo- ja menoarviota vahvi&tettaessa, mutta on
29211: Hallitsija 25 päivänä viime maaliskuuta suostunut siihen,
29212: että määräraha lisätään 1909 vuoden menoarvioon.
29213:     17) Tammikuun 29 päivänä 1908 Senaatti oikeutti me-
29214: teorologisen keskuslaitoksen seuraavan kesäkuun 1 päi-
29215:                         Liite II.                      77
29216: 
29217: västä vuokraamaan itselleen välttämättömän tarpeen
29218: vaatimaksi havaitun lisähuoneiston sekä ehdotti lisämeno-
29219: arviossa vuodeksi 1909, että huoneiston vuokrausta var-
29220: ten sallittaisiin mainitun laitoksen menosääntöön ottae,
29221: 1,300 markan vuotuinen määräraha. Keisarillinen Ma-
29222: jesteetti myönsikin marraskuun 30 päivänä 1908 tarkoi-
29223: tusta. varten kef3äkuun 1 päivästä 1908 saman vuoden lop-
29224: puun 758 markan 33 pennin määrärahan, mutta. vuodeksi
29225: 1909 tarvittava määräraha. poistettiin saman vuoden tulo-
29226: ja menoarviota vahvistettaessa.
29227:     18) Koska sen huoneiston omistaja, johon valtion kan-
29228: satieteelliset kokoelmat on sijoitettu, oli 1,000 markalla
29229: korottanut vuokraa. huoneistosta kesäkuun 1 päivästä
29230: 1908 alkaen, ehdotti Senaatti lisämenoarviossa vuotta
29231: 1909 varten, että arkeologisen toimikunnan vuosira.han-
29232: säännössä oleva vuokramääräraha korotettaisiin 1,000
29233: markalla vuodessa, lukien mainitusta päivästä eteenpäin.
29234: Marraskuun 30 päivänä samana vuonna hyväksyi Hal-
29235: litsija ehdotuksen mikäli se koski vuotta 1908, mutta 1909
29236: vuoden menösääntö vahvistettaessa poistettiin tarkoi-
29237: tusta varten siksi vuodeksi ~tettu erä.
29238:     19) Yhdistykselle Viborgs Konstvänner, joka Hallit-
29239: sijan suostumuksella jo oli pitemmän aikaa nauttinut 3,000
29240: markan vuotuista valtioapua piirustuskoulun voimassapi-
29241: tämistä varten Viipurin kaupungissa, myönsi Senaatti
29242: käyttövaroistaan vuodeksi 1908 jatkettua valtioapua
29243: 3,000 markkaa sekä sitä paitsi 500 markan apurahan käsi-
29244: työläisiä varten järjestettäviä taideteollisuusoppijaksoja
29245: varten. Lisämenoarviossa vuodeksi 1909 sekä sitten 1909
29246: vuoden tulo- ja. menoarviossa ehdotti Senaatti, että pu-
29247: heena olevia tarkoituksia. varten yhdistykselle edelleen
29248: vuosiksi 1909-1912 myönnettäisiin 4,000 markan vuo-
29249: tuinen apuraha. Menosääntöä vahvistettaessa on mää-
29250: räraha poistettu. Tämän johdosta on Senaatti viime maa-
29251: liskuun 10 päivänä tehnyt Hallitsijalle alamaisen alis-
29252: tuksen, että puheen:J,oleva apuraha saataisiin suorittaa
29253: vuodelta 1909 sekä ottaa myöskin 1910 vuoden tulo- ja
29254: menoarvioon.
29255: 78     191.0. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
29256: 
29257:     20) Vuotta 1909 varten valmistamassaan lisämenoar-
29258: viossa Senaatti ehdotti, että yhdistyksen >>Föreningen till
29259: förmån för döfstumma>> Helsingissä olevalle haaraosas-
29260: tolle myönnettäisiin kuuromykkäin-sokeiden ja kuuro-
29261: mykkäin-tylsämielisten koulukotia varten 6,500 mar-
29262: ka.n vuotuinen valtioapu viiden vuoden ajaksi, lukien
29263: vuodesta 1909, sekä tämän koulukodin perustamiskustan-
29264: nuksia varten kerta kaikkiaan 2,000 markkaa ja 500
29265: markan määräraha kodin johtajattareksi aiotun henki-
29266: lön opintoma,tkaa varten. Tämän ehdotuksen mikäli
29267: se koski mainittuja kertamäärärahoja hyväksyi Hallitsija
29268: marraskuun 30 päivänä 1908, ja otti Senaatti sen johdosta
29269: 1909 vuoden menosääntöön sekä nämät kertamäärärahat
29270: että ehdotetun 6,500 markan vuosiapurahan. Menosääntöä
29271: vahvistettaessa poistettiin kuitenkin viimeksimainittu erä.
29272: Viime helmikuun 17 päivänä on Senaatti tehnyt Hallitsi-
29273: jalle asiasta uuden alamaisen alistuksen, anoen että 6,500
29274: markan määräraha saataisiin tarkoitusta varten ottaa
29275: 1910 vuoden menosääntöön, jos valtiorahaston tila sen
29276: sallii.
29277:     21) Koulutoimen ylihallituksen esityksestä ehdotti Se-
29278: naatti lisämenoarviossa vuodeksi 1909, että käsityötaidon
29279: edistämiseksi maalaiska.nsakoulujen opetuksessa varattu
29280: määräraha 13,000 markkaa, joka jo useampana, vuotena
29281: oli osottautunut riittämättömäksi, korotettaisiin 25,000
29282: markkaan vuodessa. Kun Hallitsija ei ottanut ehdotusta
29283: ratkaistakseen, otti Senaatti, koulutoimen ylihallituksen
29284: asiasta tekemän uuden esityksen johdosta, ehdotukseensu,
29285: 1909 vuoden tulo- ja menoarvioksi tarkoitusta varten
29286: 33,000 markan määrärahan. Menosääntöä vahvistettaessa
29287: on tämä määräraha kuitenkin jätetty entiselleen eli
29288: 13,000 markan suuruiseksi. Sen jälkeen on Senaatti teh-
29289: nyt Hallitsijalle alamaisen alistuksen, että vuotta 1909
29290: varten saataisiin yli menosäännön käyttää kansakoulujen
29291: käsityöopetuksen hyväksi 20,000 markkMJ, sekä että 1910
29292: vuoden valtion tulo- ja menoarvioon saataisiin tarkoitusta
29293: varten ottaa 33,000 markan suuruinen määräraha.
29294:                          Liite II.                      79
29295: 
29296:     22) )>Finlands allmänna svenska folkskollärareförbund)}
29297: niminen yhdistys oli anonut, että kustantamansa aika-
29298: kauskirjan )>Tidskrift för folkskolam laajentamista varten
29299: myönnettäisiin yhdistykselle 2,600 markan lisäys siihen
29300: 600 markan vuotuiseen valtioapuun, jota yhdistys ai-
29301: kakauskirjaa varten oli useana vuotena saanut nauttia.
29302: Muun muassa siihen nähden, että mainittu aikakauskirja
29303: myöskin oli pienten lasten opettajain äänenkannattaja,
29304: esitti Senaatti alamaisesti, että aikakauskirjan kannatuk-
29305: seksi armossa myönnettäisiin 3,200 markkaan korotettu
29306: valtion apuraha viideksi vuodeksi, 1909 vuoden alusta
29307: lukien. Sanotun vuoden tulo- ja menoarviota vahvistet-
29308: taessa poistettiin kuitenkin ehdotettu määrärahan lisäys,
29309: jotenka yhdistys jäi edelleen aikakauskirjaa varten
29310: nauttimaan vain entistä 600 ma.rkan apurahaa.
29311:     23) Siihen nähden että kansakoulunopettajaseminaa-
29312: rien ja niiden harjoituskoulujen vuosirahansäännöissä
29313: olevat määrärahat opetusvälineiden ja muun ka,luston
29314: hankkimista sekä kirjastoja varten säännöllisesti olivat
29315: osottautuneet tarkoitukseensa riittämättömiksi, jonka
29316: tähden oli vuosittain täytynyt myöntää lisämäärärahoja
29317: keskimäärin noin 1,500 markkaa kutakin seminaaria
29318: kohti, ehdotti Senaatti alamaisesti, että seminaarien tar-
29319: vetta varten otettaisiin 1909 vuoden tulo- ja menoarvioon
29320: kaluston hankkimiseksi seminaarien tarvetta varten SB,-
29321: manlainen 10,000 markan määräraha kuin on ollut va.ltion
29322: oppikouluille varattuna. Tämä määräraha poistettiin
29323: kuitenkin 1909 vuoden menosäännöstä sitä vahvistet-
29324: taessa tammikuulla 1910. Vuoden todelliset menot tässä
29325: erässä olivat tasaluvuin lähes 8,400 markkaa.
29326:     24) Kustannusosakeyhtiö Valistuksen tekemästä e,no-
29327: muksesta Senaatti ehdotti, että 1909 vuoden alusta saa-
29328: taisiin kolmen vuoden aikana käyttää 2,000 markkaa
29329: vuodessa koulutoimen ylihallituksen määräysten mukaan
29330: mainitun yhtiön kustantaman eläintieteellisen kuvaston
29331: ostoon a.nnettavaksi köyhimpä.in kuntain kansakouluihin
29332: 80     Hl10. -   Edusk. anom. -   Auomusmict. N :o 6.
29333: 
29334: opetusvälineeksi. Ehdotus hylättiin 1909 vuoden tulo-
29335: ja menoarviota korkeimmassa paikassa vahvistettaessa.
29336:     25) Koulutoimen ylihallituksen ehdotuksesta esitti
29337: Senaatti, että leikki- ja voimisteluopetuskurssien järjestä-
29338: mistä varten etupäässä kansakoulujen palveluksessa ole-
29339: valle opettB,jistolle, jonkalaisia kursseja Senaatin kirkol-
29340: lisaE.iaintoimituskunta oli vuosina 1906-1908 satun-
29341: naisia yleisiä tarpeita varten käytettävinään olleista val-
29342: tiovaroista antamallaan määrärahalla avustanut, saatai-
29343: siin valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain ottaa 1,500
29344: markan määräraha, 1909 vuoden alusta lukien. Sanotun
29345: vuoden menosääntöä vahvistettaessa poistettiin siitä Se-
29346: naatin ehdottama määräraha.
29347:     26) Samoin hylättiin Senaatin ehdotus, että Viipurin
29348: torvisoittokunnalle myönnettäisiin sen toimintaa varten
29349: kolmeksi vuodeksi, 1909 vuoden alusta alkaen, 2,000 mar-
29350: lmn vuotuinen valtion apuraha.
29351:     27) Hylätyksi tuli niinikään Senaatin ehdotus, että
29352: yhdistykselle >>Kirjoja sokeille - Böcker åt de blinda)>,
29353: jolle SenaB,tti oli käyttövaroistaan 29 päivänä tammi-
29354: kuuta 1908 antanut 1,000 markan apurahan, myönnettäi-
29355: siin yhdistyksen toiminnan edistämiseksi viiden vuoden
29356: ajaksi, lukien 1909 vuoden alusta, 1,000 markan vuotuinen
29357: kannatusapu.
29358:     28) Samoin päättyi Senaatin alamainen alistus, että
29359: >>Kotikasvatus>> nimisen aikakauskirjan julkaisemista var-
29360: ten myönnettäisiin valtioapua 800 markkaa vuodessa
29361: kolmen vuoden aikana, lukien 1909 vuoden alusta.
29362:     29) Suomen yksityiskoulunopettajain yhdistyksen ano-
29363: muksesta Senaatti esitti Hallitsijalle, että valtion tulo- ja
29364: menoB.rvioon saataisiin vuosittain, luettuna 1909 vuoden
29365: alusta, ottaa 4,000 markan määräraha jaettavaksi yksi-
29366: tyiskoulujen opettajille apurahoiksi opintomatkoja var-
29367: ten samalla tavoin kuin valtion alkeiskoulujen opetta-
29368: ji&ton matkarahoista oli säädettynä. Ehdotus on 1909
29369:  vuoden menosääntöä vahvistettaessa hylätty.
29370:                           Liite   ll.                           81
29371: 
29372:     30) Sortavalan evankelinen seura., jolle Hallitsijan pää-
29373: töksen mukaan oli vuosiksi 1905-1907 vakuutettu 3,000
29374: markan vuotuinen va.ltioa.pu, anoi Senaatissa. jatkuvaa.
29375: avustusta. 1908 vuoden alusta. lukien. Koska. ehdotus sa-
29376: man vuoden menosäännöksi jo oli ennen seuran hakemusta.
29377: valmistunut syksyllä 1907, ehdotti Senaatti, että seuralle
29378: myönnettäisiin 3,000 markan vuotuinen valtion apuraha
29379: 1909 vuoden alusta lukien. Puheenalainen määräraha, joka.
29380: siten oli jäänyt 1908 vuoden tulo- ja. menoarvioon otta-
29381: matta., poistettiin 1909 vuoden menosääntöä armosaa vah-
29382: vistetta.essa.
29383:     31) Ehdotuksessaan lisämenoarvioksi vuodelle 1909
29384: oli Senaatti ehdottanut, että niihin pa.lkkaetuihin, jotka
29385: on vakuutettu Sottungan kappelin väliaikaiselle opetta-
29386: taja-sa.arna.ajalle a.rmollisella julistuksella maaliskuun
29387:  8 päivältä 1898, myönnettäisiin yleisistä varoista. 400
29388: markan vuotuinen lisäys, syyskuun 1 päivästä 1908 lu-
29389: kien. Marraskuun 30 päivänä 1908 Hallitsija. hyväksyi
29390: ehdotuksen mikäli se koskee aikaa syyskuun 1 päivästä
29391:  1908 saman vuoden loppuun, määräten sen ohessa, että
29392: kysymys määrärahan maksamisesta seuraavalta ajalta.
29393: oli alistettava. uudestaan armosaa tutkittavaksi 1909
29394: vuoden tulo- ja. menoarviota :Keisarilliselle Ma.jesteetille
29395: esiteltäessä. Niin tapahtuikin, mutta poistettiin määräraha
29396:  1909 vuoden menosäännöstä. Tämän johdosta Senaatti
29397: helmikuun 17 päivänä 1910 myönsi käyttövaroistaan tar-
29398: koitusta varten 400 markan määrärahan vuodeksi 1909.
29399: 
29400:       2. lläärärahoja sairaan- ja terveydenhoitoa varten.
29401: 
29402:     32) Sairaanhoita.jatar Fanny Carlsson, jolla. Tampereen
29403: kaupungissa. on yksityinen 18 vuodetta sisältävä sairas-
29404: huone, haki tälle laitokselleen 4,000 markan vuotuista
29405: valtioapua viiden vuoden ajaksi, 1908 vuoden alusta
29406: lukien. Lääkintöhallitus lausui hakemuksen johdosta,
29407: että mainittu sairashuone täyttää todellisen tarpeen -
29408: ainakin kunnes uusi yleinen valtion sairashuone valmistuu
29409:                                                             G
29410: 82      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
29411: 
29412:  paikkakunnalle - Carlssonin laitoksessa kun hoidetaan
29413:  suureksi osaksi maaseudulta kotoisin olevia potilaita. Sii-
29414:  hen nähden että sairashuone oli hyvässä kunnossa, ehdotti
29415:  lääkintöhallitus pyydetyn apurahan annettavaksi. Senaatti
29416:  ehdotti, että tarkoitusta varten myönnettäisiin 4,000 mar-
29417:  kan vuotuinen valtion a pura.ha kolmeksi vuodeksi 1909
29418:  vuoden alusta .lukien. Marraskuun 30 päivänä 1908 Hal-
29419:  litsija. määräsi, että Senaatin oli otettava harkittavaksi,
29420:  missä määrin puheena oleva määräraha voisi tulla huo-
29421:  mioon''otetuksi 1909 vuoden menosääntöä valmistettaessa.
29422:  Mutta~ tätä menosääntöä armossa vahvistettf!,essa on apu-
29423:  raha, jonka Senaatti oli &iihen ottanut, poistettu.
29424:       33) Samoin on poistettu Senaatin ehdotta.ma 5,000 mar-
29425: lmn vuotuinen apuraha Kotkan kaupungille sen perusta-
29426: man yleisen sairaalan voimassa pitämistä varten. Kotkan
29427: kaupungin hakemusta mainitun apurahan saamisesta.
29428: viideksi vuodeksi, 1908 vuoden alusta alkaen, oli lääkintö-
29429:  hallitus puoltanut. Senaatti oli Hallitsijalle ehdottanut,
29430: että apuraha annettaisiin 1909 vuoden alusta, ehdolla että
29431: sairashuoneessa aina pidettäisiin 25 sairasvuodetta., joista
29432: kaksi olisi maksutonta ja kahdesta vuoteesta ei otettaisi
29433:  suurempaa päivämaksua kuin valtion sairashuoneissa.
29434:      34) Niinkuin 32) kohdassa mainitussa tapauksessa,
29435: samoin on armossa ratkaistu lääketieteen lisentsiaatti Jo-
29436: han Emil Gröhnin hakemus saada 3,000 markan vuotuisen
29437: valtion apurahan sairashuoneelleen Kouvolan rautatie-
29438: aseman läheisyydessä. Tätä laitosta. varten, jossa on 13
29439: sairasvuodetta., oli Gröhn, Hallitsijan 19 päivänä helmi-
29440: kuuta 1906 antaman armollisen määräyksen mukaan,
29441: vuosina 1906 ja. 1907 na.uttinu t 97 5 markan vuotuista val-
29442: tioapua.. Senaatti ehdotti, että pyydetty 3,000 markan
29443: apuraha myönnettäisiin kolmeksi vuodeksi, 1909 vuoden
29444: alusta lukien, ehdolla että laitoksessa pidetään 18 sairasvuo-
29445: detta, joista kaksi olisi vapaasijaa ja kahdesta ei kannet-
29446: taisi suurempaa kuin 1 markan 20 pennin päivämaksua.
29447:      35) Samoin kuin 32) kohdassa mainittu asia on ar-
29448: mossa ratkaistu Heinolan kaupungin anomus, että sit-
29449:                           Uite II.                         83
29450: 
29451: tenkun 1908 vuoden lopussa.""'oli päättynyt se viiden vuo-
29452: den aika, jona kaupunki oli:helmikuun 29 päivänä 1904
29453: annetun armollisen määräyksen nojalla nauttinut 3,000
29454: markan vuotuista valtion apurahaa sairaalan voimassa-
29455: pitämistä varten, kaupungille edelleen 1909 vuoden alusta
29456: lukien myönnettäisiin samaa sairashuonetta varten 6,000
29457: markan valtion vuosiapu, sitoutuen kaupunki pitämään
29458: sairaalassa kaksi vapaavuodetta kautta vuoden sekä yh-
29459: den vapaasijan Heinolassa olevan kansakoulunopettaja-
29460: seminaarin saimille oppilaille. Tämän hakemuksen joh-
29461: dosta, jota lääkintöhallitus oli pääasiassa puoltanut, Se-
29462: naatti Hallitsijalle ehdotti, että Heinolan kaupungille
29463: myönnettäisiin tarkoitusta varten 4,000 markan vuotuinen
29464: valtion apuraha vuosiksi 1909-1911, ehdolla että sai-
29465: raalassa pidetään alati 16 sairasvuodetta, joista kaksi on
29466: luovutettava valtion vapaasti käytettäviksi ja yksi mak-
29467: suttomasti Heinolan seminaarin oppilaille.
29468:     36} R.aahen kaupunginvaltuuston hakemuksesta on
29469: Senaatti, lääkintöhallituksen puoltavan lausunnon saa-
29470: tuaan, alamaisesti alistanut, että Raahen kaupungille
29471: sen perustaman uuden sairaalan voimassapitämiseksi
29472: myönnettäisiin kymmeneksi vuodeksi 3,000 markan vuo-
29473: tuinen valtioapu 1909 vuoden alusta lukien, ehdolla että
29474: sairaalaan, jossa on alati oleva 15 sairasvuodetta, tilan sal-
29475: liessa otetaan lähiseutujen maalaiskunnista kotoisin olevia
29476: potilaita samasta maksusta kuin valtion sairaaloissa kan-
29477: netaan, ja että sairaalassa pidetään kaksi maksutonta vuo-
29478: detta joko varattornia maalaisia varten tai Raahessa ole-
29479: van kansakoulunopettajaseminaarin oppilaille.
29480:     Samoin alisti Senaatti, että Raahen kaupungille an-
29481: nettaisiin 3,000 markan vuotuinen valtioapu kymmeneksi
29482: vuodeksi lapsenpäästölaitosta varten, ehdolla. että siinä
29483: kolme vuodetta varataan valtion vapaasti käytettäväksi.
29484:     Nämät molemmat määrär~:~,hat poi&tettiin 1909 vuoden
29485: menosääntöä 21 päivänä tammikuuta 1910 armossa va.h-
29486: vistetta.essa.
29487: 84     1910. -   EduRk. auom. -   Anomusmiet. N :o 6.
29488: 
29489:     37) Lääketieteen lisentsiaatti K. A. Hoffström, jolle
29490: oli kesäkuun 1 päivään vuonna l!:ll3 myönnetty 3,000
29491: markan vuotuinen valtion apuraha lapsenpäästöla,itok-
29492: sen ylläpitämistä varten Tampereen kaupungissa, anoi
29493: Senaatissa, että koska hänen laitostaan oli laajennettu si-
29494: ten että se entisten 6 sairasvuoteen sijasta nyttemmin
29495: sisälsi 18 vuodetta, laitoksen valtioapu korotettaisiin
29496: 7,000 markalla eli siis kaikkiaan 10,000 markkaan vuo-
29497: dessa, ja sitoutui Hoffström sitä vastaan asettamaan
29498: laitoksessa seitsemän vapaasijaa valtion käytettäväksi.
29499: Sittenkuin lääkintöhallitus oli, esittäen laitoksen tarpeelli-
29500: suutta Tampereen ympäriseudun maalaisväestölle, hake-
29501: musta puoltanut, ehdotti Senaatti, että tarkoitusta varten
29502: myönnettäisiin Hoffströmille 6,000 markan vuotuinen lisä-
29503: määräraha,lukien 1909 vuoden alusta kesäkuun 1 päivään
29504: 1913, ehdolla että laitoksessa entisten kolmen vapaa-
29505: vuoteen lisäksi annetaan vielä neljä vuodetta valtion va-
29506: paasti käytettäväksi. Ehdotus hylättiin lopullisesti 1909
29507: vuoden menosääntöä armossa vahvistettaessa.
29508:     38) Keisarillinen Majesteetti myönsi armossa touko-
29509: kuun 16 päivänä 1903 Osakeyhtiölle Keuhkotautisten
29510: parantola sen Kerimäen pitäjässä sijaitsevan Taka-
29511: harju-nimisen keuhkotautiparantolan voimassapitämiseksi
29512: 38,400 markan vuotuisen valtioavun 10 vuodeksi, ehdolla
29513: että parantolassa oli pidettävä 24 vapaasijaa sekä 20 sai-
29514: rassijaa alennetusta 3 markan päivämaksusta.. Koska
29515: parantola kuitenkin näin järjestettynä tuotti tappiota,
29516: muun muassa paikkakunnalla melkoisesti kohonneiden työ-
29517: palkkain ja elantokustannusten takia, anoi yhtiö, että mai-
29518: nittu valtioapu korotettaisiin 21,000 markalla vuodessa.
29519: Senaatti, ollen sitä mieltä, että Takaharjun keuhkotauti-
29520: parantola oikeastaan olisi valtion kustannetta.va eikä
29521: siis ollut kohtuullista, että sitä omistavan yhtiön, joka
29522: yritykseen oli pannut suurenlaisen pääoman saamatta
29523: siitä tai työstään korvausta, täytyi kärsiä tappiota, alisti
29524: Hallitsijalle, että yhtiön valtioapua korotettaisiin 11,600
29525: markalla eli 50,000 markkaan vuodessa.- 1909 vuoden
29526:                          Liite II.                      85
29527: 
29528: meno::.ääntöä va.hvistaessaan on Hallitsija tämänkin esi-
29529:  tyksen hylännyt.
29530:       39) Jatkuva. valtioapu Turva-yhdistyksen Yläneen
29531:  pitäjässä voimassapitämälle juoppopa.rannusla.itokselle,
29532:  jonka. Senaatti oli ehdottanut 10,000 markaksi vuodelle
29533:   1909 sekä vuosille 1910 ja 1911 vuotta kohti 5,000 mar-
29534:  kaksi, on niinikään 1909 vuoden menosääntöä vahvistet-
29535:  ta.essa kielletty.
29536:       40) Samoin on hylätty Senaatin ehdotukset, että kyl-
29537:  pylaitoksille Heinolan, Käkisalmen ja Savonlinnan kau-
29538:  pungeissa myönnettäisiin kullekin kymmeneksi vuodeksi,
29539:  1909 vuoden alusta lukien, 1,250 markan vuotuinen val-
29540:  tioapu, ehdolla että näissä laitoksissa annetaan kussakin
29541:  kuuden viikon aikana maksuton kylpyparannus ja lääkä-
29542:  rinhoito kymmenelle Senaatin sivilitoimituskunnan va-
29543:  litsemalle varattomalle potilaalle.
29544:       41) 'I'ehdystä hakemuksesta oli Senaatti ehdottanut,
29545:  että opettajatar Augusta Byma.nille annettaisiin 1,200
29546:  markan vuotuinen valtion apuraha viideksi vuodeksi
29547:   1909 vuoden alusta lukien hänen Porvoon läheisyydessä
29548:  viittä mielenvikaista. naista varten ylläpitämänsä hoito-
29549:  laitoksen tukemiseksi, minkä laitoksen lääkintöhallitus
29550: ·oli ilmoittanut kipeän tarpeen vaatimaksi ja hyvin johde-
29551:  tuksi. Hallitsija on 1909 vuoden menosääntöä vahvistaes-
29552:  saan määrännyt mainitun apurahan siitä poistettavaksi.
29553:       42) Yhdistys Valkonauha anoi pelastuskotinsa >>Em-
29554:  mauksem yhteyteen langenneita naisia varten perus-
29555:   tettaviksi aiottujen erinäisten työlaitosten kannatuk-
29556:   seksi 25,000 markan valtion apurahaa. Tämän johdosta
29557:  Senaatti ehdotti, että tarkoitusta varten myönnettäisiin
29558:   1909 vuoden alusta alkaen kolmeksi vuodeksi 6,000
29559:   markan vuotuinen valtion apuraha, ehdolla että työlai-
29560:   toksissa on varattava työtä enintään 30 naiselle.
29561:       >>Pelastusarmeijan>> puolesta. anoi neiti Alma Fors-
29562:  blom 4,000 markan vuotuistavaltioapua Pelastusarmeijan
29563:   perustaman la.ngenneiden naisten pelastuskodin laajenta-
29564:   miseksi ja ylläpitämiseksi. Senaatti oli ehdottanut, että
29565: 86        1.910. -   Erlusk. anom. -   Anomnsmiet. N :o 6.
29566: 
29567: laitokselle, jossa tulisi olemaan tilaa. 26 hoidokka.alle,
29568: myönnettäisiin 3,000 markan vuotuinen apuraha vuosiksi
29569: 1909-1911.
29570:     Molemmat mainitut esitykset hylättiin 1909 vuoden
29571: menosääntöä vahvistettaessa..
29572:     43) Yhdistys >>De blindas vänner>> oli anonut 5,000 mar-
29573: kan korotettua apurahaa työkodin voimassapitämistä
29574: varten sokeille naisille. Sittenkuin vaiva.ishoidontarka.sta-
29575: ja oli lausunut, että laitos, jossa. on sijaa 17 hoidokkaalle,
29576: oli ansiokkaasti täyttänyt tarkoituksensa., ehdotti Se-
29577: naatti tarkoitusta. varten annettavakai 5,000 markan
29578: vuotuisen apurahan vuosiksi 1909-1911, mutta. on tämä-
29579: kin apuraha 1909 vuoden menosääntöä va.hvistettaessa
29580: siitä poistettu.
29581:     44) Samoin poistettiin Senaatin ehdottama 1,000 mar-
29582: kan vuotuinen apuraha viideksi vuodeksi, 1909 vuoden
29583: alusta lukien, Farma.seutiselle yhdistykselle sen ulosanta-
29584: man >>Farmaceutiskt Notisblad>>-nimisen aikakauskirjan
29585: kannatukseksi.
29586:     45) Suomen naisten voimisteluliitto antoi Senaattiin
29587: vuonna 1908 anomuksen, että liitolle annettaisiin 7,000
29588: markan vuotuinen valtioapu johtajattarien valmistami-
29589: seksi ja palkkaamiseksi sekä voimistelutelineiden hankki-
29590: miseksi voimistelu- ja leikkiharjoituksia varten naispuoli-
29591: selle tehdastyöväelle ja terveydenhoitoesiteimien kustanta-
29592: miseksi suuremmilla tehdaspaikoilla. Sittenkuin lääkintö-
29593: hallitus oli ehdottanut liitolle mainittua tarkoitusta varten
29594: annettavakai 4,000 markan vuotuisen .apurahan, ehdotti
29595: Senaatti, että Hallitsija myöntäisi Suomen naisten voi-
29596: misteluliitolle 4,000 markan vuotuisen valtioavun kol-
29597: meksi vuodeksi, 1909 vuoden alusta lukien. Sanotun vuo-
29598: den tulo- ja menoarviota armossa vahvistetta.essa hylät-
29599: tiin Senaatin ehdotus.
29600: 
29601:      3. Määrärahoja taloudenhoito-opetusta ja kotiteollisuuden
29602:                        etlistämistii varten.
29603:      46) Sittenkuin Suomen Eduskunta oli alamaisessa kir-
29604: jelmässä 24 päivältä syyskuuta 1907 anonut, että talouden-
29605:                           Liite   II.                       87
29606: 
29607: hoitokouluja ja. -kursseja. riittävällä valtioavulla ka.nnatet-
29608: ta.isiin j'!ekä että asetettaisiin komitea. valmistamaan nais-
29609: ten taloudenhoito-opetukselle suunnitelmaa, oli Senaatti
29610: 28 päivänä helmikuuta. 1908 Hallitsijalle puoltanut Edus-
29611: kunnan anomusta sekä samalla ehdottanut muun muassa.,
29612: että kun eräitä kelvollisia kouluja puheenaolevalla työ-
29613: alalla jo oli olemassa ja hakemuksia taloudenhoitokoulu-
29614: jen kannattamisesta valtioavulla oli Senaattiin jätetty,
29615: jonka tähden olisi syytä varata joku määräraha sellais-
29616: ten koulujen ja kurssien kannatukseksi, vuoden 1909
29617: alusta. toistaiseksi saataisiin Senaatin harkinnan mukaan
29618: vuosittain käyttää yleisiä varoja aina 30,000 markkaan
29619: asti taloudenhoitokoulujen ja -kurssien avustamiseksi. Sa-
29620: malla Senaatti ilmoitti, että siihen laskelmaan, joka tulisi
29621: seuraamaan Eduskunnalle annettavaa armollista esi-
29622: tystä varojen hankkimisesta niihin 1909 vuoden tar-
29623: peisiin, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riittäisi, oli
29624: puheena olevaa tarkoitusta varten otettu 30,000 markan
29625: erä.
29626:      Kun 1909 vuoden menosääntö armossa vahvistettiin 21
29627: päivänä tammikuuta 1910, poistettiin siitä sanottu määrä-
29628: raha. Sen johdosta ja muistakin esittämistään syistä
29629: Senaatti maaliskuun 5 päivänä 1910 teki uudenalamaisen
29630: alistuksen, ehdottaen että 30,000 markan määräraha
29631: >>periaatteessa>> hyväksyttäisiin tänä vuonna käytettä-
29632: väksi taloudenhoitokoulujen ja -kurssien kannatukseksi
29633: ja Senaatti siis valtuutettaisiin, jos valtiolaitoksen varat
29634: sen sallivat, ehdotusta 1910 vuoden tulo- ja menoarvioksi
29635: valmistaessaan mainitun määrärahan siihen ottamaan.
29636:      47) Pedagogisen Ruoanlaittokoulun Helsingissä johto-
29637: kunta oli anonut, että koululle myönnetty 2,500 markan
29638: vuotuinen valtioapu korotettaisiin 3,000 markalla sen
29639:  johdosta, että koulua oli laajennettu ja suurempi huo-
29640: neisto sille hankittu. Senaatti ehdotti, että vuosiksi 1909
29641:  ja 1910 myönnettäisiin koululle 1,500 markan vuotuinen
29642: apurahan lisäys, mutta Hallitsija on määrännyt tämän
29643: lisämäärärahan 1909 vuoden menosäännöstä poistettavaksi.
29644: 88     1910. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 6.
29645: 
29646:      48) Kotiteollisuuden edistämistä tarkoittavienkoulujen
29647: ja muiden laitosten kannatukseksi oli 1908 vuoden bud-
29648: jettiin Senaatin käytettäväksi otettu 220,000 markan
29649: suuruinen määräraha. Veisto-, kutoma- ja ompelukou-
29650: luille tarvittavain huoneistojen vuokrain sekä yleensä
29651: elantokustannusten viime vuosina tapahtuneen melkoisen
29652: kallistumisen takia oli tämä määräraha kuitenkin käy-
29653: nyt tarkoitukseensa riittämättömäksi, jonka tähden Se-
29654: naatti ehdotti, että vuodeksi 1909 myönnettäisiin siihen
29655: 60,000 markan lisäys. Menosääntöä vahvistettaessa Senaa-
29656: tin ehdotus hylättiin. Vuoden todelliset menot tässä
29657: erässä olivat tasaluvuin lähes 243,000 markkaa.
29658: 
29659: 4. l\Iääräralwja maatalouden ,ja sen sivuelinkeinojen edistämiseksi.
29660: 
29661:     49) Uusien, tarpeellisiksi katsottujen meijerineuvo-
29662: jain palkkaamiseksi ehdotti Senaatti, että 1909 vuoden me-
29663: nosääntöön otettaisiin 15,000 markan määräraha sekä että
29664: Senaatti saisi valtuuden määrätä, millä tavoinnämätvarat
29665: olisivat tarkoitukseensa käytettävät. Ehdotus hylättiin
29666: menosääntöä armossa vahvistettaessa.
29667:     50) Samalla tavoin hylättiin Senaatin alamainen alis-
29668: tus, että 1909 vuoden alusta alkaen 15,000 markan lisä-
29669: määräraha asetettaisiin Senaatin käytettäväksi kunnal-
29670: liseläinlääkärien palkkaamiseksi, jota varten ennen oli
29671: ollut 20,000 markkaa vuodessa käytettävänä.
29672:     51) Lääkintöhallitus oli lausunnossaan erään komitean
29673: ehdotuksesta eläinlääkäriopiston perustamisesta Suomeen
29674: ehdottanut, että jos kysymys tämän oppilaitoksen aikaan-
29675: saamisesta sillä kertaa jätettäisiin raukeamaan, määrä-
29676: raha apumhoiksi niille henkilöille, jotka ulkomaisissa kor-
29677: keakouluissa valmistautuvat eläinlääkäreiksi, heti koro-
29678: tettaisiin 12,000 markasta aina 40,000 markkaan vuodessa.
29679: Tämän johdosta ja jättäen kysymyksen eläinlääkäriopis-
29680: ton perustamisesta Suomeen sillensä, Senaatti 8 päivänä
29681: toukokuuta 1908 päätti Hallitsijalle ehdottaa, että mai-
29682: nittu 12,000 markan määräraha vuosiksi 1909-1912 ko-
29683:                            Liite II.                           89
29684: 
29685: rotettaisiin 20,000 markaksi vuodelta. Määrärahaan si-
29686: ten ehdotettu 8,000 markan lisäys poistettiin kuitenkin
29687: 1909 vuoden menosääntöä vahvistettaessa.
29688:      52) Samoin poistettiin 1909 vuoden menosäännöstä Se-
29689: naatin ehdottarua 30,000 markan määräraha vuosittain,
29690: Senaatin annettavain määräysten mukaan, maanviljelys-
29691: ja. talousseurojen välityksellä käytettäväksi sianhoidon
29692: ja siansiitoksen edistämiseksi Suomessa.
29693:      Sittenkuin Sikainjalostusyhdistys Suomessa oli sittem-
29694: min Senaatissa. anonut 16,000 markan vuotuista valtio-
29695: apua sianhoidon edistämiseksi, on Senaatti maaliskuun
29696: 5 päivänä 1910 alamaisesti alil'ltanut, että Keisarillinen
29697: Majesteetti suvaitsisi >>periaatteessa>> hyväksyä, että sian-
29698: hoitoa ja siansiitosta valtioavulla edistetään, sekä sallia
29699: Senaatin, jos valtiolaitoksen tila sen sallii, valmistaessaan
29700: ehdotusta 1910 vuoden tulo- ja menoarvioksi ottamaan
29701: siihen tarkoitusta varten 30,000 markan määrärahan.
29702:      53) Hylätty on 1909 vuoden menosääntöä vahvistet-
29703: taessa myöskin maanviljelys- ja talousseurojen edusmies-
29704: ten viidennen kokouksen anomus, minkä johdosta Se-
29705: naatti alamaisesti alisti, että maanviljelys- ja talousseu-
29706: rojen koetoimintaa varten myönnettäisiin 15,000 markan
29707: vuotuinen määräraha viiden vuoden ajaksi, 1909 vuoden
29708: alusta lukien.
29709:      54) Samoin on käynyt myöskin sille Senaatin alistuk-
29710: selle, jossa Senaatti, siihen nähden että vuosiksi 1905-
29711:  1907 armossa myönnettyä 8,000 markan vuosimäärära-
29712:  haa apurahoiksi henkilöille, jotka haluavat harjoittaa
29713:  opintoja maatalouden eri aloilla, edelleen tarvittaisiin,
29714:  alamaisesti anoi samankaltaisen vuotuisen määrärahan
29715:  myöntämistä vuosiksi 1909-1913.
29716: 
29717:     o. lUäärärahoJa kulkulaitoksia ja maan kartastoa varten.
29718:     55) Teiden rakentamiseksi Oulun, Kemin ja Kajaanin
29719: kihlakunnissa, jota varten 1908 vuoden menoarviossa oli
29720: varattuna. 100,000 markan määräraha, oli Senaatti mai-
29721: 00    11110. -   Edusk. anom. -   Anomusmict. N :o 6.
29722: 
29723: nittujen seutujen kipeän tietarpeen tyydyttämiseksi
29724: ehdottanut 1909 vuoden tulo- ja menoarvioon otettavaksi
29725: 150,000 markan määrärahan. Lisäys 50,000 markkaa
29726: poistettiin menosääntöä armossa vahvistettaessa.
29727:     56) Maanmittauksen ylihallituksen esityksen johdosta
29728: ja koska ylihallituksen maantieteellisen osaston kenttätyöt
29729: entistä enemmän vaativat maan päällä toimitettava&
29730: tarkastusten toimeenpanoa ja Suomen Yleiskartan lehtien
29731: lisääntynyt menekki vaati usea.mpain uusien suurten ja
29732: kallishintaisten painosten ottamista niistä, ehdotti Se-
29733: naatti, että 1909 vuoden menosääntöön otettaisiin maini-
29734: tun ylihallituksen kartastotöitä varten 3,000 markanlisäys
29735: entiseen sitä varten käytettävään 12,000 markan vuosi-
29736: määrärahaan. Puheena olevan vuoden menosääntöä vah-
29737: vistettaessa on sanottu lisäys kuitenkin siitä poistettu.
29738: 
29739:         6. Arriomääräraboja erinäisiä tarpeita mrten.
29740: 
29741:     57) Koska valtion tulo- ja menoarviossa lapsenpäästö-
29742: laitosten voimassapitämiseksi ennen ollut 80,000 markan
29743: arviomääräraha oli osottautunut riittämättömäksi, esitti
29744: Senaatti 1909 vuoden menoarvioehdotuksessa tämän mää-
29745: rärahan korotettavaksi 20,000 markalla. Korkeimmassa
29746: paikassa ei ehdotusta ole otettu huomioon, vaan on pu-
29747: heena oleva lisäys poistettu sanotun vuoden menosään-
29748: nöstä sitä armossa vahvistettaessa.
29749:     58) Arviomääräraha 81,500 markkaa vuodessa venee-
29750: risten tautien ehkäisemiseksi oli jo pitemmän aikaa. osot-
29751: tautunut riittämättömäksi sen rahatarpeen tyydyttä-
29752: miseen, johonka määräraha oli käytettävä. Senaatin oli
29753: sen takia myönnettävä mainittuun määrärahaan 145,000
29754: markan lisäys vuodeksi 1908. Tämän johdosta Senaatti
29755: ehdotuksessaan 1909 vuoden menosäännöksi esitti, että
29756: puheenaoleva määräraha korotettaisiin 121,500 markalla.
29757: Menosääntöä tammikuulla 1910 armossa vahvistettaessa
29758: myönnettiin pyydettyä lisämäärärahaa ainoastaan 34,000
29759: markkaa. 1909 vuoden todelliset menot tässä erässä oli-
29760:                          Liite II.                       91
29761: 
29762: va.t kuitenkin noin 290,500 markkaa eli siis 175,000 mark-
29763: kaa vahvistettuun menoarvioon otettua määrärahaa
29764: suuremmat.
29765:     59) Arviomäärärahaan käsityöläisten ammattikouluja
29766: varten ehdotti SenaD,tti, perustuen armolliseen julistuk-
29767: seen 12 päivältä syyskuuta 1900 muutetuista määräyk-
29768: sistä käsityöläiskouluista, vuodeksi 1909 edellisen vuoden
29769: määrään myönnettäväksi lisäystä 25,000 markkaa. Tämä
29770: esitys hylättiin 1909 vuoden menosääntöä vahvistet-
29771: taessa, jotenka siihen tarkoitusta varten jäi 150,000 mar-
29772: kan määräraha. Vuoden menot puheenaolevassa erässä
29773: olivat kuitenkin tasaluvuin 168,000 markkaa.
29774:     60) 1908 vuoden tulo- ja menoarvioon oli kauppaope-
29775: tusta varten otettu 286,500 markan arviomääräraha.. Pe-
29776: rustuen asetukseen 28 päivältä tammikuuta. 1904 kauppa-
29777: oppilaitoksista. Suomessa. ehdotti Senaatti, että mainittuun
29778: määrärahaan vuodeksi 1909 myönnettäisiin 73,500 markan
29779: lisäys. Menosääntöä vahvistetta.essa poistettiin siitä kui-
29780: tenkin mainittu lisämääräraha. Vuoden todelliset valtio-
29781: menot kauppaopetuksen hyväksi olivat tasaluvuin 440,000
29782: markkaa.
29783:     61) Puutavara.in ha.kkauksesta ja metsähoidollisista
29784: töistä kruununmetsissä johtuvia työkustannuksia y. m.
29785: menoja varten oli 1908 vuoden tulo- jlJ, menoarvioon otettu
29786: 550,000 markan arviomääräraha. Senaatti ehdotti, että
29787: tämä määräraha vuoden 1909 tarvetta va.rten otettaisiin
29788: menosääntöön 800,000 markan suuruisena. Ehdotus hy-
29789: lättiin korkeimmassa paikassa ja. menosääntöön otettiin
29790: tarkoitusta varten edellisen vuoden arviomääräraha
29791: 550,000 markkaa.. Vuoden todelliset menot puheena-
29792: olevassa erässä olivat tasaluvuin 883,000 markkaa..
29793:      62) Samoin hylättiin Senaatin ehdotus, että arviomää-
29794: rärahaan valtionrautateille ja muille valtiolaitoksille tar-
29795:  peellisten puutavarain hankinte,a varten kruununmetsistä,
29796:  joka määräraha oli 1908 vuoden tulo- ja menoarvioon
29797: otettu 550,000 markan suuruisena, vuodeksi 1909 myön-
29798: nettäisiin 200,000 markan lisäys. Viimeksimainitun vuo-
29799: 92    1 !Jlll. -    Edu~k.   anom. -   Anomusmjct. N ~o 6.
29800: 
29801: den menosääntöön otettiin siis edelleen ainoastaan 550,000
29802: markan suuruinen määräraha, mutta vuoden menot tässä
29803: erässä olivat tasaluvuin 1,300,000 markkaa.
29804:      63} Hylätyksi tuli niinikään Senaatin ehdotus, että
29805: metsänhoitolaitoksen matkakustannuksia varten vuo-
29806: deksi 1909 myönnettäisiin korotettu arviomääräraha
29807: 100,000 markkaa. Sanotun vuoden menosääntöön otettiin
29808: siis tarkoitusta varten edellisen vuoden määräraha 75,000
29809: markkaa; mutta vuoden todelliset menot olivat lähes
29810: 95,000 markkaa.
29811:      64) Samoin hylättiin korkeimmassa paikassa Senaatin
29812: ehdotus, että arviomäärärahaan kanavain kunnossapitoaja
29813: korjaustöitä varten, joka määräraha oli 1908 vuoden me-
29814: nosääntöön merkitty 343,000 markan suuruiseksi, myön-
29815: nettäisiin 123,500 markan lisäys vuodeksi 1909. Tämän
29816: vuoden todelliset menot olivat tasaluvuin 63,600 mark-
29817: kaa suuremmat kuin menosääntöön otettu määräraha.
29818:      65) Valtion rakennusten korjauskustannuksia ja pie-
29819: nempiä uutisrakennuksia varten käytettävää arviomäärä-
29820: rahaa, joka 1908 vuoden menosääntöön oliotettu 2,000,000
29821: markaksi, ehdotti Senaatti vuodeksi 1909 korotette.vaksi
29822: 500,000 markalla. Ehdotus hylättiin 1909 vuoden meno-
29823: sääntöä vahvistettaessa. Vuoden todelliset menot tässä
29824: erässä nousivat noin 2,750,000 markkaan.
29825: 
29826:            e.      Ylimääräinen menoarvio vuodeksi 1U09.
29827: 
29828:     66} Huhtikuun 22 päivänä 1909 teki Senaatti alamaisen
29829: alistuksen, jossa Senaatti siihen nähden, että Suomen
29830: teknilliseltä korkeakoululta puuttui huoneistoissaan riit-
29831: tävää til~JJa. fysik~JJaliselle, sähköteknilliselle ja konelabo-
29832: ratoriolle sekä ainekoetuslaitokselle, jotka pitäisi vast~JJ­
29833: takseen tarkoitustaan melkoisesti laajentaa ja varustaa
29834: uusilla koneilla, ehdotti 355,000 markan määrärahaa
29835: myönnettäväksi rakennusalan ostamiseen mainittujen lai-
29836: tosten tarvitsemain huoneistojen re,kentamista varten.
29837: Asiata Hallitsijalle esitettäessä 23 päivänä seuraavaa
29838:                           Liite II.                       93
29839: 
29840: kesäkuuta. Keisarillinen Majesteetti katsoi, että kysymy:-.
29841: mainittujen varojen myöntämisestä oli silloin jätettävä
29842: avoimeksi, sekä käski Senaatin ehdotusta 1909 vuoden
29843: tulo- ja menoarvioksi valmistaessaan ottamaan harkitta-
29844: vaksi, saattaisika puheenaoleva valtiomenojen lisäys ta-
29845: pahtua. Mainittu rahamäärä, jonka Senaatti sitten otti
29846: ehdotukseensa saman vuoden menosäännöksi, poistettiin
29847: sitä vahvistettaessa.
29848:     67) Samoin poistettiin 1909 vuoden tulo- ja meno-
29849: arviota vahvistettaessa Senaatin ehdottamat määrärahat
29850: kerta kaikkiaan: 16,500 markkaa erinäisten koneiden
29851: hankkimista varten teknillisen korkeakoulun ainekoetus-
29852: laitokseen, sekä 5,000 markkaa mekanikan ja kemialli-
29853: sen teknologian opetukseen tarvittavain opetusvälinei-
29854: den hankkimiseksi teknilliselle korkeakoululle.
29855:     68) Lisämenoarvion yhteydessä vuodeksi 1909 teki
29856: senaatti keväällä 1908 Hallitsijalle alamaisen alistuksen,
29857: jossa Senaatti lausui, että olisi tarpeen rakentaa valmiiksi
29858: Rovaniemen kunnan alottama maantie Rovaniemen kir-
29859: konkylästä Antinniemen taloihin samassa pitäjässä. Tä-
29860: mä vähän yli 72 kilometriä pitkä tie tulisi olemaan tär-
29861: keänä imuhaarana Kemin-Rovaniemen silloin tekeillä
29862: olevalle rautatielle. Sen rakennuskustannus oli arvioitu
29863: tasaluvuin 251,000 markaksi eli jotenkin samaan, lähes
29864: 4,000 markkaan kilometriä kohti, minkä valtiovaroilla ai-
29865: kaisemmin rakennetut maantiet Rovaniemestä Sodan-
29866: kylään sekä Kemijärveltä Kuolajärvelle olivat maksaneet.
29867: Tähän tulisi lisäksi kustannus maantietä varten tarvitta-
29868: van maa-alueen pakkolunastuksesta. Kun varsinaisessa
29869: valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1909 oleva määrä-
29870: raha tierakennuksia varten Oulun, Kemin ja Kajaanin
29871: kihlakunnissa tarvittaisiin muihin tierakennuksiin, anoi
29872: Senaatti, että Keise,rillinen Majesteetti sallisi, että maan-
29873: tien rakentamiseen Rovaniemen kirkolta Antinniemen
29874: taloihin samassa pitäjässä saataisiin valtiovaroista käyt-
29875: tää 250,000 markkaa, joista 100,000 markkaa suoritettai-
29876: siin vuonna 1909 ja loput 150,000 markkaa vuoden lfl10
29877: 94     1910. -   Edusk. anom. -- Anomusmict. N :o 6.
29878: 
29879: aikana.. Ehdotus uudistettiin sitten 1909 vuoden ylimää-
29880: määräistä menoarviota valmistettaessa, mutta. poistet-
29881: tiin määräraha kun tämä menoarvio 21 päivänä tammi-
29882: kuuta 1910 a.rmossa vahvistettiin.
29883:     Ehdotukseensao Suomen Eduskunnalle a.nnetta.va.ksi
29884: laskelmaksi valtion menotarpeista vuonna 1910 oli Se-
29885: naatti sanotun maantierakennuksen loppuun saattami-
29886: seksi ottanut 150,000 markan määrärahan. Kun asia.
29887: esiteltiin syyskuun 29 päivänä 1909 Hallitsijalle, poistettiin
29888: puheena. oleva. määräraha.. Mutta. Eduskunta sanotun
29889: vuoden toisilla. valtiopäivillä, siihen nähden että >>para.n-
29890: nettujen kulkuneuvojen puute Lapissa. on vuosi vuodelta
29891: tullut yhä tuntuvammaksh>, otti tätä tierakennusta sekä
29892: Sodankylän-Inarin maantien rakentamista varten vuo-
29893: deksi 1910 hyväksymäänsä budjettiin 200,000 markan
29894: määrärahan.
29895:     69) Hylätyksi tuli niinikään 1909 vuoden menosääntöä
29896: a.rmossa. va.hvistetta.essa. Senaatin esitys, että konevaras-
29897: ton lisäämistä ja. uudistamista. sekä lisäkaluston ja. sterili-
29898: sa.a.ttorin ynnä siihen kuuluvain lisäkoneiden hankki-
29899: mista. varten Sortavalan yleiseen sairashuoneeseen myön-
29900: nettäisiin kerta kaikkiaan 8,000 markan määräraha.
29901: 
29902: 
29903: 
29904:     Paitsi edellämainittuja, on Senaatin ehdotuksesta 1909
29905: vuoden tulo- ja menoarvioksi sitä armossa vahvistettaessa
29906: poistettu seuraavat erät:
29907:     70) Lisäys arviomäärärahaan ylimääräisten vankoin-
29908: hoitovirkamiesten palkkaamiseksi 6,000 ja Haapamäen
29909: vankiasemaa varten 1,100 markkaa. Vuoden todelliset me-
29910: not mainittuja tarkoituksia varten olivat 7,500 markkaa
29911: suuremmat, kuin niitä varten tulo- ja menoarviota vahvis-
29912: tettaessa siten varattu määräraha.
29913:     71) Lisäyksiä määrärahoihin henkikirjoitusmenoja var-
29914: ten Uudellamaalla 3,800 markkaa; sekä lisäyksiä eräiden
29915: poliisiviranomaisten palkkankseen yhteensä 4,700 markkaa.
29916:                           Liite II.                      95
29917: 
29918:     72) Lisämäärärahoja tnlliJaitoksen rantavartiohöyry-
29919: alusten knnnossapitoa varten ja käyttökustannuksiin; tulli-
29920: laitoksen tele:foonijohtoja varten; matkakustannuksiin; ja
29921: Senaatin käyttövaroihin tullilaitoksen satunnaisia tarpeita
29922: varten, yhteensä 51,300 markkaa.
29923:     73) Koulutoimen ylihallituksen virkamiesten kesälomas-
29924: ta aiheutuvia menoja varten 500 markkaa; sekä saman yli-
29925: hallituksen käytettäväksi kansakoulujen satunnaisia tarpeita
29926: varten 2,000 markkaa.
29927:     74) Arkeologisen toimikunnan vahtimestarin palkkauk-
29928: sen parantamiseksi 500 markkaa.
29929:     75) Lisäykseksi Suomen taideyhdistyksen gallerian in-
29930: tendentin palkkaukseen 600 markkaa; sekä saman yhdistyk-
29931: sen piirustnskoulnssa järjestettävää taidehistorian opetusta
29932: nnten 800 markkaa.
29933:     76) Lisämäärärahoja Suomen valtioarkistolle apulais-
29934: ten palkkaamiseksi sekä erinäisiksi tarverahoiksi, yhteensä
29935: 7,000 markkaa. Vuoden todelliset menot olivat 3,600 mark-
29936: kaa suuremmat kuin mitä siten jäi mainittuihin tarpeisiin
29937: tulo- ja menoarvioon varatuksi.
29938:     77) Valtioapu Suomalaisten lakimiesten yhdistykc:;elle
29939: ,Lakimies"-nimisen aikakauskirjan ulosantamista varten
29940: 2,600 markkaa.
29941:     78) Valtioapu yhtiölle Finska Rederi Aktiebolaget kou-
29942: lnlaintin voimassapitämistä varten 30,000 markkaa.
29943:     79) Suomen valtioarkiston korjaus- ja uutisrakennusta
29944: nrten 500,000, sekä konlntaloa nuten Joensmm tyttökon-
29945: lnlle 200,000 markkaa.
29946: 
29947: 
29948:                  D. Erinäisiä määrärahoja.
29949: 
29950:      80} Maaliskuun 22 päivänä 1904 antoi Senaatti lääke-
29951: tieteen lisentsia.atti Edvard Wilhelm Lybeckille luvan
29952: perustaa Ruoveden pitäjään vastaanottolaitoksen levol-
29953: lisia mielenvikaisia. varten. Samalla myönnettiin Ly-
29954: beckille valtiovaroista 30,000 markan korollinen laina.
29955: 96     1910. -   Erlusk. anom. -   Anornusmiet. N :o 6.
29956: 
29957: Vuonna 1907 antoi Lybeck Senaattiin kirjoituksen, jo&sa.
29958: hän ilmoitti, ettei hän riittäväin van>in puutteessa kyen-
29959: nyt puheenaolevaan laitokseen nähden toteuttaa suunni-
29960: telma.ansa, minkä tähden Lybeck anoi, että valtio ottaisi
29961: laitoksen huostaansa.
29962:     Lääkintöhallitus lausui suotavaksi, että Lybeckin lai-
29963: tos ostettaisiin valtiolle ja muutettaisiin kaatuvatautisten
29964: hoitolaitokseksi, jonkalaisista maassa oli suuri puute.
29965:     Keväällä vuonna 1909 Senaatti teki alamaisen alistuk-
29966: sen, anoen Hallitsijan suostumu&ta siihen, että Lybeckin
29967: laitos 99,491 markasta 76 pennistä ostettaisiin kruunulle,
29968: ja tulisi Lybeckin tästä kauppasummasta maksaa kruu-
29969: nulle takaisin yllämainittu laina 30,000 markkaar Sitä
29970: paitsi anoi Senaatti erinäisiä töitä varten laitoksessa 91,000
29971: markan määrärahaa.
29972:     Keisarillinen Majesteetti on 23 päivänä heinäkuuta
29973: 1909 asian ratkaissut, ja samalla kuin Hallitsija katsoi >>pe-
29974: riaatteellista estettä ei löytyvän suostua Senaatin esityk-
29975: seen, että lääketieteen lisentsiaatti Lybeckin Ruoveden
29976: pitäjään perustama laitos levollisia mielenvikaisia varten
29977: lunastettaisiin valtiolle ja. muutettaisiin laitokseksi kaa.tu-
29978: vata.utisia varten», on Hallitsija. määrännyt, että >>kysy-
29979: myksen ratkaiseminen niihin suuriin menoihin nähden,
29980: jotka. ovat tarpeelliset Senaatin esityksen toteuttamiseksi,
29981: on jääpä toistaiseksi, minkä tähden Hänen Majesteettinsa
29982: on tahtonut jättää kosketelluu kysymyksen nykyään il-
29983: man huomiota>>.
29984:     81) Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti oli 12 päivänä lo-
29985: kakuuta 1907 sallinut, että isäntä- ja emäntäkoulujen ka.n-
29986: natukseksi saadaan käyttää 100,000 markkaa valtiova-
29987: roja vuodessa, myönsi Senaatti 1909 vuoden alussa 30
29988: kansanopiston isäntä- ja emäntäkouluosastojen sekä 6
29989: varsinaisen emäntäkoulun kanna.tukseksi vuosiksi 1909-
29990:  1912 kullekin 2,000-3,000 markan vuotuisen apurahan
29991: eli yhteensä 97,000 markkaa vuotta kohti. Kun kuitenkin
29992: kymmenkunta uutta kansanopistoa, joihin oli järjestetty
29993: isäntä- ja emäntäkouluosastot, täytyi määrärahan riit-
29994:                          Liite ll.                         97
29995: 
29996: tämättömyyden takia jättää valtioapua vaille, niin ja
29997: kun uusia samallaisia laitoksia edelleen perustetaan, teki
29998: Senaatti toukokuun 5 päivänä 1909 Keisarilliselle Majes-
29999: teetille alistuksen, että valtion menoarvioon tarkoitusta
30000: varten otettua määrärahaa lisättäisiin, niin että siitä voi-
30001: taisiin avustaa uusia isäntä- ja emäntäkouluja samassa
30002: määrässä kuin vanhoja oppilaitoksia eli enintään 3,000
30003: markalla vuodessa. Kun Senaatista oli suotavaa, että
30004: uudet isäntä- ja emäntäkoulut niiden tosihyödylliseen vai-
30005: kutukseen nähden pääsisivät valtioapua nauttimaan siitä
30006: alkaen kuin ovat toimessa olleet, ehdotti Senaatti, että
30007: puheenaoleva määrärahan lisäys vuodeksi 1910 olisi kym-
30008: mentä oppilaitosta varten niiden toiminnan kanna.ttami-
30009: seksi vuosina 1909 ja 1910 sekä viittä uuttakouluavarten
30010: yhden vuoden toiminnasta. määrättävä yhteensä 75,000
30011: markaksi, vuodeksi 1911 yhteensä kahtakymmentä kou-
30012: lua varten 60,000 markaksi sekä vuodeksi 1912 kahta-
30013: kymmentäviittä koulua varten 75,000 markaksi. Asian on
30014: Hallitsija. 21 päivänä tammikuuta 1910 ratkaissut siten,
30015: että Senaatin on 1910 vuoden tulo- ja menoarvioehdotusta
30016: laadittaessa, katsoen valtiorahaston tilaan, uudestaan
30017: otettava harkittavaksi kysymys lisämäärärahan myöntä-
30018: misestä puheenaolevaa tarkoitusta varten.
30019:     82) Syksyllä vuonna 1900 annettiin Helsingin teolli-
30020: suuskoulun käytettäväksi lyseota varten aikanaan ra-
30021: kennettu valtion talo N:o 11 Maariankadun varrella Hel-
30022: singin kaupungissa. Talo osottautui kuitenkin pian teolli-
30023: suuskoulun lisääntyvälle oppilasluvulle liian pieneksi ja
30024: muutenkin teknilliseen opetukseen sopimattomaksi. Kou-
30025: lun johtokunta ehdotti sentähden, että teollisuuskoululle
30026: rakennettaisiin uusi huoneisto, jota varten olisi Helsingin
30027: kaupungilta lunastettava kaksi rakentamatonta talon-
30028: asemaa Kallion kaupunginosassa.         Tämän johdosta
30029: Senaatti 14 päivänä huhtikuuta 1909 teki alamaisen alis-
30030: tuksen, jossa Senaatti ehdotti, että samana vuonna saatai-
30031: siin valtiovaroista käyttää 91,835 markkaa 65 penniä
30032:  mainittujen kahden talonaseman ostamiseksi Helsingin
30033:                                                        7
30034: 98     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 6.
30035: 
30036: teollisuuskoulun tarvetta. varten. Seuraavan lokakuun 11
30037: päivänä tapahtuneessa esittelyssä on Ha,llitsija Senaatin
30038: ehdotuksen hylännyt.
30039:     83) Koska, kruunun siitosoriiden ostamiseen ja maan-
30040: viljelysseuroille a.pura,hoiksi hevoshoidon edistämiseksi
30041: käytetty vuotuinen 160,000 markan määräraha. oli osot-
30042: ta.utunut tarkoitukseensa liian niukaksi, teki Senaatti huh-
30043: tikuun 20 päivänä 1909 alamaisen alistuksen, että tämä
30044: määräraha 1910 vuoden alusta korotettaisiin 200,000
30045: markkaan vuodessa. Samalla ilmoitti Senaatti ottaneensa
30046: korotettavaksi ehdottamansa määrärahan siihen laske1-
30047: maan valtiolaitoksen tuloista. ja menoista vuonna 1910,
30048: jonka Senaatti oli valmistanut Suomen Eduskunnalle an-
30049: nettavaksi.
30050:     Heinäkuun 23 pa1va.na on Keisarillinen Majesteetti,
30051: asiata Hänelle alamaisesti esiteltäessä, katsonut periaat-
30052: teellisia esteitä ei olevan Senaatin esityksen hyväksymi-
30053: selle, mutta on Hänen Majesteettinsa määrännyt, että ky-
30054: symyksen ratkaisu kuitenkin Senaatin ehdottaman toi-
30055: menpiteen aiheuttamain kalliiden kustannusten takia on
30056: toistaiseksi lykättävä; ja on Keisarillinen Majesteetti siis
30057: tahtonut jättää Senaatin esityksen huomioon ottamatta.
30058:     Suomen hevosjalostusyhdistysten siitä tekemästä ha-
30059: kemuksesta teki Sena,atti 11 päivänä maaliskuuta 1910
30060: asiasta uuden alamaisen alistuksen, jossa Senaatti anoi,
30061: että jos valtiolaitoksen varat 1910 vuoden tulo- ja meno-
30062: arviota laadittaessa osottautuvat siihen riittäviksi, pu-
30063: heenaoleva määräraha saataisiin korottaa 30,000 mar-
30064: kalla eli siis 190,000 markkaan vuodessa.
30065:     84) Siihen nähden että se hyvä tulos, jonka karjanja-
30066: lostustyö on maassa tuottanut, on saavutettu suurissa
30067: määrin sen kautta, että karjan jalostajilla on ollut tilai-
30068: suus karjakantojensa parantamiseksi saada edullisia lai-
30069: noja niistä 300,000 markasta, jotka Hallitsijan määräys-
30070: ten mukaan oli yleisistä varoista siirretty valtion lainara-
30071: hastoon siitoskarjan ostamista varten, oli Senaatti, koska
30072: karjakanta laveilla alueilla maassamme edelleen oli ver-
30073:                         Liite II.                      99
30074: 
30075: rattain ala-arvoinen ja parantamisen tarpeessa. ja kun
30076: puheenalaisten lainojen kysyntä oli kasvamistaan kasva-
30077: nut, 9 päivänä syyskuuta 1909 tehnyt alamaisen alistuk-
30078: sen, että Keisarillinen Majesteetti sallisi, että· 100,000
30079: markkaa entisen määrän lisäksi saataisiin yleisistä va-
30080: roista käyttää !ainoiksi siitoseläimiksi sopivan nautakar-
30081: jan ostamista varten. Hallitsija on 13 päivänä seuraavaa
30082: marraskuuta. a.rmossa käskenyt, että Senaatin alistua on
30083: jätettävä sikseen.
30084:               1910. -   Anomusmietintö N :o 7.
30085: 
30086: 
30087: 
30088: 
30089:                   Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3 valtio-
30090:            avun myöntämistä pikku- ja kiertokoulujen hyväksi tar-
30091:            koittavan anomusehdotuksen johdosta.
30092: 
30093: 
30094: 
30095: 
30096:       Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi on Eduskunta lä-
30097: . hettänyt edustaja Torpan y. m. allekirjoittaman anomuk-
30098:   sen n:o 97, jossa ehdotetaan 100,000 markan suuruisen
30099:   määrärahan myöntämistä vuodeksi 1911 kunnille ja seura-
30100:   kunnille niiden ylläpitämiä pikku- ja kiertokouluja varten
30101:   (1910 Vp., Liitteet VI, siv. 410-414). Anomuksen tar-
30102:   koituksena on nykyisen alkuopetuksen väliaikainen ja
30103:   osittainen korjaaminen, kunnes tarkoitusta vastaava alku-
30104:   opetustoimi oppivelvollisuuden säätämisen kautta ehdit-
30105:   täisiin saada järjestellyksi. Tämän korjaamisen tulisi ta-
30106:   pahtua pikku- ja kiertokoulujen opettajain palkkaetuja
30107:   valtionavustuksella parantamalla kaikissa niissä kou-
30108:   luissa, jotka opetuksen puolesta vastaisivat kohtuullisia,
30109:   koulutoimen ylihallituksen lähemmin määriteltäväksi jä-
30110:   tettäviä vaatimuksia.
30111: 
30112:      Jo pitkän ajan kuluessa on yleisesti tunnustettu kir-
30113:  kollisen alkuopetuksen puutteellisuus, ja lukuisia yri-
30114:  tyksiä on tehty kirkollisten koulujen kohottamiseksi ajan
30115:  vaatimusten tasalle. Niin on kysymys lukuisia kertoja
30116:  ollut käsittelyn alaisena pappein- ja kirkolliskokouksissa
30117:  ,sekä valtiopäivillä.
30118:  2            1910. -   Anomusmietintö N :o 7.
30119: 
30120:      Vuoden 1888 valtiopäivillä tehtiin pappissäädyssä
30121:  anomus kolmen, kirkollisen hallinnon ja valvonnan alai-
30122:  seksi tehtävän oppilaitoksen perustamisesta kiertokoulun
30123:  opettajien valmistamista varten ja 15,000 markan suu-
30124:  ruisen valtioavun myöntämisestä kutakin oppilaitosta
30125:  kohti. Yleinen valitusvaliokunta ehdotti mietinnössään tä-
30126:  män laajakantoisen anomusehdotuksen hylkäämistä, m. m.
30127:  siitä syystä, että kiertokoulujen >>suurempi helliminen
30128:  saattaa viivyttää ja hidastuttaa varsinaisen kanse,koulu-
30129:  laitoksen menestystä>>, ettei se anomuksen puolustukseksi
30130:  etsitty peruste, >>että muka tarve vaatisi kiertokoulun-
30131:  opettajain opetuksen parantamista>>, näytä oikein päte-
30132: vältä, ja että muuten näyttää siltä, kuin >>kirkolliset ja
30133:  uskonnolliset syyt suuremmassa määrin kuin suoranainen
30134:  huoli kansakoululaitoksen kohottamisesta olisi antanut
30135:  aihetta esillä olevan anomus-ehdotuksen tekemiseen».·
30136:  Anomuksen hylkäsivät muut säädyt paitsi pappissääty,
30137:  joka mietintöön liitetyn vastalauseen mukaan ehdotti
30138: riittävän summan määräämistä tuomiokapitulien käytet-
30139: täväksi puheenaolevaa tarkoitusta varten.
30140:      Seuraavilla eli vuoden 1891 valtiopäivillä jätettiin
30141: pappissäädylle anomusehdotus 9,000 markan vuotuis~n
30142: valtioavun myöntämisestä tuomiokapitulien kä:ytettä-
30143: väksi kirkollisten pikkukoulujen opettajien valmistami-
30144: seksi. Yleinen anomusvaliokunta mietinnössään kannatti
30145: anomusta, mutta vastalauseessa ehdotettiin, että. se 2,000
30146: markan suuruinen vuotuinen määräraha, joka silloin oli
30147: koulutoimen ylihallituksen käytettävänä pikkukoulun-
30148: opettajain valmistamiseen kansakoulunopettajain kautta,
30149: korotettaisiin 6,000 markkaan. Ritaristo ja aateli hy-
30150: väksyi vastalauseen, porvarissääty samoin, korottaen
30151: määrärahan 9,000 markkaan, talonpoikaissääty hyväksyi
30152: mietinnön ja pappissääty hylkäsi molemmat, tahtoen
30153: pidättää kiertokoulun yhä edelleen kirkon hoidossa.
30154: Kun sovitteluehdotukseen ei yhdytty, raukesi kysymys.
30155:     Asian käsittelystä molemmilla mainituilla valtiopäi-
30156: villä ilmenee näin ollen se vallitseva kanta, ettei valtion
30157:             Pikku- ja kiertokoulujen valtioavusta.        3
30158: 
30159: tule myöntää aineellista kannatustaan kirkolle ·sen hoi-
30160: dossa olevan alkuopetuksen parantamiseksi. Tämän joh-
30161: dosta jätettiin vuoden 1894 valtiopäivillä pappissäädylle
30162: anomus, jonka ponnessa m. m. ehdotettiin, että >>alkuope-
30163: tuksen hoito ja valvonta, joka suoranaisesti on ylemmälle
30164: kansakoululle tarpeen, siirretään kirkollisen hallinnon alta
30165: koulutoimen ylihallitukselle>>. Anomusta ei kuitenkaan
30166: lähetetty edes valiokuntaan, etupäässä siitä syystä, että
30167: säädyn enemmistö katsoi mainitun ehdotuksen tarkoitta-
30168: van kirkkolain erinäisten kohtain muuttamista, johon
30169: alote olisi ollut tehtävä kirkolliskokouksessa, mutts, il-
30170: meisesti myös sen takia, ettei tällä ehdotuksella ollut
30171: riittävää asiallista kannatusta.
30172:     Pappissäädyssä anottiin taas vuoden 1897 valtiopäi-
30173: villä kannatusta seminaareille, joita katsottaisiin tarpeel-
30174: liseksi perustaa opettajain valmistamista varten kirkolli-
30175: sia pientenlastenkouluja varten. Yleinen valitusvaliokunta
30176: ehdotti mietinnössään anomuksen hylkäämistä, perustel-
30177: len tätä mainittuun kysymykseen katsoen sillä, etteivät
30178: olot vaatineet uusien tarkoitettujen oppilaitosten perusta-
30179: mista, ja ettei hallitus ennenkään ollut kieltänyt valtio-
30180: apua tällaisilta yksityisestä pJotteesta perustetuilta lai-
30181: toksilta. Mietinnön hyväksyivät kaikki säädyt.
30182:     Sittemmin tehtiin ·v. 1904-05 valtiopäivillä kolme
30183: anomusehdotusta, joista yhdessä anottiin valtion kanna-
30184: tusta kiinteille pikkukouluille ja pikkukouluseminaareille,
30185: sekä kahdessa ensinmainituille, nimenomaan edellyttäen,
30186: että nämät koulut ovat koulutoimen ylihallituksen val-
30187: vonnan alaisina. Mietinnössään on yleinen anomusvalio-
30188: kunta koskettanut sitä eräässä anomuksessa esitettyä
30189: ehdotusta, että kirkolliset kiertokoulut taloudellisten jp,
30190: paikallisten olojen salliessa vähitellen muutettaisiin kiin-
30191: teiksi pikkukouluiksi, joiden tehtävänä olisi yhtaikaa
30192: valmistaa rippikouluun ja ylempään kansakouluun. Va-
30193: liokunta ei kuitenkaan tätä ehdotusta pitänyt hyväksyt-
30194: tävänä, eikä myöskään katsonut olevan syytä millään ta-
30195: valla muuttaa kiinteiden kirkollisten koulujen tehtävää,
30196: 4            1910. -   Anomusmietintö N :o 7.
30197: 
30198: jona samoinkuin kiertokoulujenkin etupäässä on uskon-
30199: nonopetuksen antaminen. Se ei siten katsonut asianmu-
30200: kaiseksi vaan pikemmin arveluttavaksi, että seurakun-
30201: nat saisivat valtioapua kirkollisille kiertäville tai kiin-
30202: teille kouluilleen, vaikka nämä välillisesti valmistavatkin
30203: oppilaita kansakoulua varten, koska tarkoitusta varten
30204: pitää pyrkiä siihen, että kunnat perustavat kiinteitä
30205: kaksivuotisia, kaupunkien alempain kansakoulujen mal-
30206: lisia pikkukouluja. Tarkoitetun päämäärän saavutta-
30207: miseksi ehdotti valiokunta ylempään kansakouluun val-
30208: mistavain kiinteäin pikkukoulujen ylläpitämiseen kun-
30209: nille apurahoina jaettavaksi seuraavan varainhoitokau-
30210: den kuluessa 120,000 markan vuotuista määrärahaa,
30211: sekä lisäksi 40,000 markan vuotuista apurahaa sellaisille
30212: seminaareille, jotka valmistavat opettajia kiinteitä ja
30213: kiertäviä pikkulasten kouluja varten.
30214:      Samalla piti valiokunta tärkeänä saada monipuolista
30215:  valaisua kysymykseen pikkukouluopetuksen järjestä-
30216:  misestä ja ehdotti sen vuoksi komitean asettamista suun-
30217:  nittelemaan alemman kansanopetuksen järjestämistä. -
30218:  Mietintöön liitetyissä vastalauseissa ehdotettiin toises,sa
30219:  edellämainittua 120,000 markan määrärahaa sekä kir-
30220:  kollisille että kunnalli&ille kiinteille pikkukouluille ja
30221:  toisessa ainoastaan puheenaoleville seminaareille myön-
30222:  nettävää 40,000 markan suuruista määrärahaa sekä
30223:  komitean asettamista valmistamaan ehdotusta, kuinka
30224:  lasten alkeisin opetus, paitsi kotiopetusta, ylemmän kan-
30225:  sakoulun paremmaksi meneo.tykseksi on järjestettävä.-
30226:  Anomukset eivät tulleet säädyissä lopullisen käsittelyn
30227:  alaisiksi.
30228:      Alkuopetuskysymyksen käsittely eri valtiopäivillä
30229:  on siten osottanut toisaalta valtion haluttomuutta kan-
30230:  nattaa kirkollisia kouluja ja toisaalta kirkon kyvyttö-
30231:  myyttä ilman valtion kannatusta, tyydyttävästi järjestää
30232:  alkuopetuksen asiaa. Yleinen mielipide on valtiopäivillä
30233:  kuten muuallakin alkanut yhä voimakkaammin vaatia
30234:  koko alkuopetuksen siirtämistä kunnallisten alempien
30235:  kansakoulujen haltuun. Siten on maaseudun alkuope-
30236:            Pikku- ja kiertokoulajen valtioavusta.        5
30237: 
30238: tuksen järjestämistä varten v. 1906 asetettu komitea
30239: katsonut mahdottomaksi odottaa kirkolta, jonka pää-
30240: asiana on kristinuskon totuuksien julistaminen, erikoista
30241: harrastusta puhtaasti inhimillisten alkutietojen jakami-
30242: sessa. Luopuen siitä ajatuksesta, että nykyiset kirkolliset
30243: koulut kirkollisina pysytettyinä olisi muodostettava ajan
30244: vaatimuksia vastaaviksi, on se pitänyt selvänä, että alku-
30245: opetus on maallisen yhteiskunnan asia. Tämä katsanto-
30246: kanta ilmenee niinikään oppivelvollisuuskomitean mie-
30247: tinnössä, sekä 1908 vuoden toisilla ja 1909 vuoden toisilla
30248: valtiopäivillä asetetun sivistysvaliokunnan kulloinkin laa-
30249: timassa mietinnössä yleisen oppivelvollisuuden säätä-
30250: mistä ja sen täytäntöönpanoa koskevain eduskuntaesi-
30251: tysten johdosta.
30252: 
30253:     Nykyinen Sivistysvaliokunta on periaatteellisesti sa-
30254: maa mieltä, kuten se vastikään Eduskunnalle jättämäs-
30255: sään oppivelvollisuuden säätämistä koskevassa mietin-
30256: nössä on esittänyt. Se on edellisten valtiopäiväin si-
30257: vistysvaliokuntain tavoin katsonut välttämättömäksi
30258: alkuopetuksen järjestämistä elimelliseen yhteyteen ylem-
30259: män kansakouluopetuksen kanssa ja sen tekemistä,
30260: kunnalliseksi opetustoimeksi, koska täten voidaan
30261: paraiten kehittää lapsia ylempää kansakoulua varten.
30262: Tällä kannalla johdonmukaisesti pysyen ei Valiokunta,
30263: ollen asiassa lähes yksimielinen, voi puoltaa käsiteltä-
30264: vänä olevaa anomusehdotusta sikäli kuin se tarkoittaa
30265: valtioavun myöntämistä seurakunnille niiden ylläpitämiä,
30266: pikku- ja kiertokouluja varten.
30267:     Sen sijaan on anomuksessa ehdotettua valtioavun
30268: myöntämistä maaseudun kunnallisille pikkukouluille jo
30269: siitä syystä kannatettava, että valtio on vuosikymmenien
30270: kuluessa melkoisilla summilla avustanut kaupunkien kun-
30271: nallista alkuopetustoimintaa. Valtioavun myöntäminen
30272: maalaiskunnille puheenaolevassa tarkoituksessa on myös
30273: täysin sopusoinnussa sen periaatteellisen kannan kanssa,
30274: jolle Valiokunta on asettunut alkuopetuksen tulevaan jär-
30275:  6            1910. -   Anomusmietintö N :o 7.
30276: 
30277:  jestelyyn nähden oppivelvollisuuskysymystä käsitellessään.
30278:  Tässä avustuksessa olisi varteenotettava alkuopetuksen
30279:  kehitystä yleensä sekä samalla myös olojen valmistamista
30280:  oppivelvollisuuden toimeenpanoa varten lähimmässä tu-
30281:  levaisuudessa. Kuntain tulisi niin ollen ryhtyä harkitse-
30282:  maan vastaista koulupiirijaon tarkistusta ja sitä silmällä-
30283:  pitäen vähitellen perustaa joko kiinteitä tai kiertäviä
30284:  pikkukouluja, joista vastedes voitaisiin muodostaa kaksi-
30285:  luokkaisia alempia kansakouluja. Valtion taas tulisi
30286:  avustaa kuntia näiden koulujen opettajain paikkaami-
30287:  sessa ja. opetusvälineiden hankkimisessa. Niinikään olisi
30288:  Hallituksen ryhdyttävä suunnittelemaan kaksiluokkais-
30289:  ten seminaarien perustamista pikkukoulujen opettajain
30290:  valmistamista varten, jotka sittemmin voisivat siirtyä
30291:  alemman kansakoulun palvelukseen. Samoin olisi sen
30292:  ajoissa toimeenpantava täydennyskursseja niitä kierto-
30293: koulunopettajia varten, jotka halmwat hankkia itsel-
30294: leen saman pätevyyden kuin mainitunlaisissa seminaa-
30295: reissa olisi saatavissa. Kun täten vastedes suuri osa
30296: nykyisistä kiertokoulun opettajista voisi tulla kiinnite-
30297: tyksi riittävän suurilla palkkaeduilla alemman kansa-
30298: koulun palvelukseen, olisi valtio osaltaan auttanut niiden
30299: säälittäväin taloudellisten olojen parantamista, joissa
30300: mainitut opettajat yleensä ovat pakotetut toimimaan.
30301:     Alkuopetuksen kehityksen jouduttamiseksi maaseu-
30302: dulla on Valiokunnan mielestä tärkeätä, että Eduskunta
30303: ensi vuotta varten osottaisi määrärahan, jolla avustet-
30304: taisiin olevia ja vasta perustettaviakunnallisia pikkukou-
30305: luja. Määräraha, jonka jakaminen luonnollisesti olisi
30306: jätettävä koulutoimen ylihallitukselle, on arvioitava aina-
30307: kin 100,000 markan suuruiseksi. Siitä olisi jaettava palk-
30308: kaapuna opettajille 400 markkaa kullekin, edellyttäen,
30309: että kunta puolestaan suorittaa opettajalle rahapalk-
30310: kaa vähintään 200 markkaa. Opetusvälineiden hankki-
30311: miseksi olisi valtion avustusta myönnettävä 50% kus-
30312: tannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin 50 markkaa
30313: koulua kohti. Kun täten valtion avustus yksiopettajaista
30314:             Pikku- ja kiertokoulujen valtioavusta.          7
30315: 
30316:  koulua kohti laskettaisiin 450 markaksi, riittäisi ehdotettu
30317:  määräraha noin 220 koululle, mitä suuremmaksi tuskin
30318:  on syytä olettaa ensi vuonna avustettavain kunnallisten
30319:  pikkukoulujen lukumäärää.
30320:      Ehdoiksi valtioavun saannille olisi asetettava ensinnä-
30321:  kin, että lukuaika kiinteässä pikkukoulussa on 36 ja kier-
30322: tävässä koulussa 18 viikkoa, jolloin viimemainitun koulun
30323: tulisi vuoden kuluessa toimia kahdessa paikassa. Kui-
30324: tenkin olisi väliaikaisesti sallittava kiertävän koulun luku-
30325: ajan lyhentäminen 12 viikkoon, edellyttäen, että koulu
30326: toimii kolmessa paikassa kiertäen. Toiseksi on alimmaksi
30327: pätevyysehdoksi opettajalle asetettava, että hän on suo-
30328: rittanut oppikurssin jossakin yksivuotisista pikkukoulun-
30329: opettajain seminaareista, tai että hänellä muuten on
30330: hyväksyttävä todistus tällaista kurssia vastaavasta tieto-
30331: määrästä ja opettajakokemuksesta. Muuten on koulujen
30332: luonnollisesti alistuminen .Koulutoimen ylihallituksen tar-
30333: kastuksen alaiseksi ja ennen valtioavun saantia alistet-
30334: tava koulun opetussuunnitelma saman viraston vahvis-
30335: tettavaksi.
30336: 
30337:    Esityksensä nojalla pyytää Valiokunta siten kunnioit-
30338: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
30339: 
30340:                että vuodeksi 1911 myönnettäisiin 100,000
30341:            markan suuruinen määräraha alkuopetuksen
30342:            kehittämiseksi maaseudulla avustuksena opet-
30343:            tajain palkkaamiseen ja opetusvälineiden hank-
30344:            kimiseen jaettavaksi kunnille niiden ylläpitämiä
30345:            pientenlastenkouluja varten.
30346: 
30347:    Helsingissä 25 p:nä huhtik. 1910.
30348: 8             1910. -    Anomusmietintö N :o 7.
30349: 
30350:     Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
30351: Lindelöf, varapuheenjohtaja Y. K. Yrjö-Koskinen, jä-
30352: senet Aakula, Hannula, W. Jokinen, Kiiskinen, Kivi-
30353: koski, Relander, Salmi, Sundblom, Waarala ja Akesson
30354: sekä varajäsenet Herrala, Sipilä ja Waljakka ynnä osit-
30355: tain Käkikoski ja Löthman.
30356: 
30357: 
30358: 
30359: 
30360:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa. 1910.
30361:        1910.- Edusk. anom.- Åuomusmiet. N :o 1.
30362: 
30363: 
30364: 
30365: 
30366:                 Suomen Eduskunnan alamainen ano-
30367:           m u s valtioavun myöntämisestä alkuopetuksen kehittä-
30368:           miseksi maaseudulla.
30369: 
30370: 
30371: 
30372: 
30373:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
30374:                ja Suuriruhtinas l
30375: 
30376: 
30377: 
30378: 
30379:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus, joka tarkoit-
30380: taa valtioavun myöntämistä alkuopetuksen kehittämisek-
30381: si maaseudulla, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen sääde-
30382: 2       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 7.
30383: 
30384: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
30385:     Jo pitkän ajan kuluessa on maaseudulla annetun aliku-
30386: opetuksen puutteellisuus yleisesti tunnustettu, ja lukuisia
30387: yrityksiä on tehty sen kohottamiseksi ajan vaatimusten
30388: tasalle. Nämä yritykset eivät ole kumminkaan tuottaneet
30389: toivottuja tuloksia etupäässä sen takia, että alkuopetus
30390: maaseudulla yhä edelleenkin on pysytetty melkein yksis-
30391: tään seurakunnaHisten kiertokoulujen varassa, jotka yksin-
30392: omaisen kirkollisen luonteensa vuoksi eivät ole voineet tyy-
30393: dyttää ajanmukaisen alkuopetuksen tarvetta.
30394:     Eduskunta on näiden epäkohtien poistamista silmällä-
30395: pitäen katsonut välttämättömäksi, että alkuopetus järjeste-
30396: tään elimelliseen yhteyteen ylemmän kansakouluopetuksen
30397: kanssa, tehdään kuunailiseksi opetustoimeksi ja myönnetään
30398: valtioapua kuunailisille pikkukou1luille. Valtioavun myön-
30399: täminen maalaiskunnille puheena olevassa tarkoituksessa on,
30400: samalla kuin se täydelleen soveltuu siihen periaatteelliseen
30401: kantaan, jolle Eduskunta on asettunut alkuopetuksen tule-
30402: v-aan järjestelyyn nähden oppivelvollisuuskysymystä käsi-
30403: tellessään, sitäkin enemmän oikeutettu, kun valtio vuosi-
30404: kymmenien kuluessa melkoisilla summilla on avustanut kau-
30405: punkien kunnallista alkuopetustoimintaa.
30406:     Tässä a vustuksessa olisi varteenotettava alkuopetuksen
30407: kehitystä yleensä sekä samalla myös olojen valmistamista
30408: oppivelvollisuuden toimeenpanoa varten lähimmässä tu-
30409: levaisuudessa. Kuntain tulisi niin ollen ryhtyä harkitse-
30410: maan vastaista koulupiirijaon tarkistusta ja sitä silmällä-
30411: pitäen vähitellen perustaa joko kiinteitä t·ai kiertäviä
30412: pikkukouluja, joista vastedes voitaisiin muodostaa kaksi-
30413: luokkaisia alempia kansakouluja. Valtion taas tulisi avus-
30414: taa kuntia näiden koulujen opettajain paikkaamisessa ja
30415: opetusvälineiden hankkimisessa. Niinikään olisi Hallituk-
30416: sen ryhdyttävä suunnittelemaan kaksiluokkaisten seminaa-
30417: rien perustamista pikrkukoulujen opettajain valmistamista
30418: varten, jotka sittemmin voisivat siirtyä alemman kansakou-
30419: lun palvelukseen. Samoin olisi ajoissa toimeenpantava
30420:           Alkuopetuksen kehittäminen maaseudulla.           3
30421: 
30422: täydennyskursseja niitä kiertokoulunopettajia varten, jotka
30423: haluavat hankkia itselleen saman pätevyyden Ji:uin mainitun-
30424: laisissa seminaareissa olisi saatavissa. Kun täten vastedes
30425: snud osa nykyisistä kiertokoulunopettajista voisi tulla kiin-
30426: nitetyksi riittävän suurilla palkkaeduilla alemman kansa-
30427: koulun palvelukseen, olisi valtio osaltaan edistänyt niiden
30428: säälittäväin taloudellisten olojen parantamista, joissa mai-
30429: nitut opettajat yleensä toimivat.
30430:     Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi osottaa 100,000
30431: markan määrärahan kunnallisten pikkukoulujen avustamis-
30432: ta varten jaettavaksi koulutoimen ylihallituksen kautta.
30433: Määrämhasta olisi annettava palkka-apuna opettajille
30434: 400 markkaa kullekin, edellyttäen että kunta puolestaan
30435: suorittaa opettajalle rahapalli!kaa vähintään 200 markkaa.
30436:  Opetusvälineiden hankkimiseksi olisi tätä avustusta myön-
30437:  nettävä 50 % kustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin
30438:  50 markkaa kullekin koululle. Kun täten valtion avustus
30439: yksiopettajaista koulua !kohti lasketaan 450 markaksi,
30440: riittäisi ehdotettu määrä,raha noin 220 koululle, jota luku-
30441: määrää suuremmaksi tuskin on syytä olettaa ensi vuonna
30442: avustettavain kunnallisten pikkukoulujen lukumäärän ko-
30443: hoavan.
30444:      Ehdoksi valtioavun saannille olisi asetettava ensinnä-
30445:  kin, että lukuaika kiinteässä pikkukoulussa on 36 ja kier-
30446:  tävässä koulussa 18 viikkoa, jolloin viimemainitun koulun
30447:  tulisi vuoden kuluessa toimia kahdessa paikassa. Kui-
30448:  tenkin olisi väliaikaisesti sallittava kiertävän koulun luku-
30449:  ajan lyhentäminen 12 viikkoon, edellyttäen että koulu vuo-
30450:  den aikana toimii kolmessa paikassa. Myöskin olisi alim-
30451:  maksi pätevyysehdoksi opettajalle asetettava, että hän on
30452:  suorittanut oppikurssin jossakin yksivuotisista pikkukou-
30453:  lunopettajain seminaareista, tai että hänellä muuten on hy-
30454:  väksyttävä todistus tällaista kurssia vastaa vasta tietomää-
30455:  rästä ja opettajakokemuksesta. Koulujen tulisi tietystiikin
30456:  alistua koulutoimen ylihallituksen tarkaS'tuksen alaisiksi
30457:  ja ennen valtioavun saantia tulisi kunkin koulun antaa ope-
30458:  tussuunnitelma saman viraston vahvistettavaksi.
30459: 4        1910. -   Edusk. anom. -    Ånomnsmiet. N :o 7.
30460: 
30461:    Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta ala-
30462: ma.isesti anoa,
30463: 
30464:                että vuodeksi 1911 myönnettäisiin 100,000
30465:             markan suuruinen määräraha alkuopetuksen
30466:             kehittämiseksi maaseudulla, avustuksena opet-
30467:             tajain palkkaamiseen ja opetusvälineiden hank-
30468:             kimiseen jaettavalcsi kunnille niiden ylläpitämiä
30469:             pientenlastenkouluja varten.
30470: 
30471:     Samalla on Eduskunta päättänyt
30472: 
30473:                 ottaa huomioon puheena olevan määrärahan
30474:             menoarviossa kansakoululaitosta ja erinäisiä si-
30475:             vistystarkoituksia vm'ten vuodeksi 1911.
30476: 
30477:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
30478: 
30479:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
30480: 
30481: 
30482: 
30483: 
30484:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
30485:               1910. -   Anomusmietintö N :o 8.
30486: 
30487: 
30488: 
30489: 
30490:                   Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 4
30491:            valtioavun myöntämistä työväenopistoille tarkoittavan
30492:            anomusehdotuksen johdosta.
30493: 
30494:    Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä vartenSivistysva-
30495: liokuntaan lähettänyt edustaja E. S. Yrjö-Koskisen sille
30496: jättämän anomusehdotuksen n :o 103, jossa ehdotetaan
30497: 30,000 markan suuruisen määrärahan myöntämistä vuo-
30498: deksi 1911 työväenopistojen kannattamiseksi.
30499:     Ensi kerran tehtiin samasta asiasta anomusehdotus vuo-
30500: den 1908 toisilla valtiopäivillä, joilla eduskunta osotti tar-
30501: koitusta varten vuonna 1909 käytettäväksi 30,000 markan
30502: suuruisen summan. Tämä määräraha jätettiin kuitenkin
30503: Keisarillisen Majesteetin päätöksen mukaan vastamainitun
30504: vuoden menosääntöön ottamatta. Sittemmin päätti edus-
30505: kunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä samaan tarkoituk-
30506: seen vuodeksi 1910 puolestaan myöntää entisen suuruisen
30507: summan, perustellen päätöstään seuraavasti:
30508: 
30509:     ,Työväenopistojen tarkoituksena on levittää vapaaseen
30510: tutkimukseen perustuvaa yleistä valistusta työväen keskuu-
30511: teen sekä herättää harrastusta yhteiskunnallista edistystä
30512: ja taloudellista vaurastumista koskeviin kysymyksiin, sa-
30513: malla kuin opetus pysyttelee erillään päivän valtiollisista
30514: ja uskonnollisista riidoista, ja on tämä toiminta Eduskun-
30515: nan mielestä sen laatuinen, että se ansaitsee kannatusta
30516: yleisistä varoista. Näiden opistojen kannattaminen voidaan
30517: tosin katsoa ensi sijassa kuntain asiaksi, mutta kun opisto-
30518: jen täysin tarkoituksenmukaiseen kuntoon saattaminen yk-
30519: sinomaan kuntain taikka mahdollisesti tarjona olevain yksi-
30520: tyisten varain avulla epäilemättä käy vaikeaksi, on niille
30521: annettava avustusta vaitionkin puolelta. Se ehto on tällai-
30522:   2            1910. -   Anomusmietintö N :o 8.
30523: 
30524: selle avustukselle kuitenkin asetettava, että opistoa ylläpi-
30525: tävä kunta taikka kannatusyhdistys itse tuntuvassa mää-
30526: rässä käyttää varoja sen voimassapitämiseen. Niinikään tu-
30527: lee opiston järjestelyn antaa takeet siitä, että opetusta siinä
30528: annetaan tieteellisen tutkimuksen perustuksella, opetuksen
30529: vapautta millään tavoin rajoittamatta tai häiritsemättä,
30530: ja että sen taloudenhoito on asetettu vakavalle kannalle.
30531: Joku soveliaaksi katsottu vähin oppilasmäärä lienee myös
30532: asetettava avustuksen saamisen ehdoksi. Valtion varoista
30533: annettavat apurahat, joiden, niinkuin Eduskunta 1908 vuo-
30534: den toisilla valtiopäivillä päätti, pitäisi olla 2,000-5,000
30535: markan suuruisia, ei kuitenkaan missään tapauksessa suu-
30536: rempia kuin mitä opiston kannattajain puolelta sen voi-
30537: massapitämiseen uhrataan, olisivat käytettävät etupäässä
30538: kelvollisten esitelmänpitäjien palkkaamiseen."
30539: 
30540:      Viimeksi mainittu eduskunnan päätös on vielä vahvista-
30541: matta, eikä armolliseen esitykseen varojen osottamisesta
30542: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten
30543: vuodeksi 1911 suostuntarahastosta suoritettavaksi ole myös-
30544: kään otettu mitään määrärahaa työväenopistojen avustami-
30545: seksi. Niin ollen on Valiokunnalla täysi syy puoltaa näi-
30546: den tärkeiden sivistyslaitosten hyväksi uudelleeen tehtyä
30547: anomusta, viitaten niihin yllä toistettuihin perusteluihin,
30548: jotka eduskunta on asiasta viimeksi tekemäänsä päätökseen
30549: liittänyt. Määräraha on ehdotettu kuten ennenkin 30,000
30550: markan suuruiseksi. Tämä summa onkin edelleen katsottava
30551: kipeän tarpeen vaatimaksi.
30552:     Valiokunta pyytää siten kunnioittaen ehdottaa Edus-
30553: kunnan anottavaksi,
30554: 
30555:               että työväen opistojen avustukseen vuodeksi
30556:            1911 myönnettäisiin 30,000 markan suuruinen
30557:            määräraha.
30558: 
30559:    Helsingissä, 27 p :nä huhtikuuta 1910.
30560:                                                             . .•
30561:                V aitioapua työväenopistoille.         3
30562: 
30563:    Asian käsittelyyn ovat osaa ottaneet puheenjohtaja Lin-
30564: delöf~  varapuheenjohtaja Y. K. Yrjö-Koskinen, jäsenet
30565: Aakula, Hannula, W. Jokinen, Kiiskinen, Kivikoski, Relan-
30566: der, Salmi, Sundblom, Waarala ja Åkesson sekä varajäse-
30567: net Herrala, Sipilä ja Waljakka ynnä osittain Käkikoski
30568: ja Löthman.
30569:                                     ----------------
30570: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
30571:       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 8.
30572: 
30573: 
30574: 
30575: 
30576:                 Suomen Eduskunnan alamainen ano-
30577:           m u s valtioavun myöntämisestä työväenopistoille.
30578: 
30579: 
30580: 
30581: 
30582:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
30583:              ja Suuriruhtinas I
30584: 
30585: 
30586: 
30587: 
30588:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus valtioavun myön-
30589: tämisestä työväenopistoille, ja on Eduskunta sanotun ehdo-
30590:  tuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
30591: 2       1910. -   Edusk. ano~n. -     Anomusmiet. N :o 8.
30592: 
30593:     Ensi kerran tehtiin samasta asiasta anomusehdotus vuo-
30594: den 1908 toisilla valtiopäivillä, jolloin Eduskunta puoles-
30595: taan osotti tarkoitusta varten vuonna 1909 käytettäväksi
30596: 30,000 markan suuruisen määrärahan. Teidän Keisarilli-
30597: sen Majesteettinne päätöksen mukaan jätettiin tämä mää-
30598: räraha kuitenkin vastamaini,tun vuoden menosääntöön
30599: ottamatta. Sittemmin päätti Eduskunta vuoden 1909 toi-
30600: silla valtiopäivillä samaan tarkoitukseen vuodeksi 1910
30601: puolestaan myöntää entisen suuruisen summan. Tämä
30602: Eduskunnan päätös on vielä vahvistamatta, eikä armolli-
30603: seen esitykseen varojen osottamisesta kansakoululaitosta
30604: ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1911 ole
30605: myöskään otettu määräraha,a työväenopistojen avustami-
30606: seksi.
30607:     Eduskunta, joka edelleen on sitä mieltä, että puheenalai-
30608: set oppilaitokset, valistuksen levittäjinä työväestön keskuu-
30609: dessa, tuottavat koko maalle hyötyä ja niin muodoin ansait-
30610: sevat yhtä hyvin kuin muut kansanopistot avustusta ylei-
30611: sistä varoista, on nytkin katsonut asiakseen aikaisemmin
30612: esittämiensä perustuksien nojalla alamaisesti anoa,
30613: 
30614:                että työväenopistojen avustukseen vuodeksi
30615:             1911 myönnettäisiin 30,000 markan suuruinen
30616:             määräraha.
30617: 
30618:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
30619: 
30620:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
30621: 
30622: 
30623: 
30624: 
30625:       Helsingi51sä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
30626:                                                                  1
30627: 
30628:                                                                  1
30629: 
30630:                                                                  1
30631: 
30632:                                                                      1
30633:               1910. -   Anomusmietintö N :o 9.
30634:                                                                      1
30635: 
30636:                                                                      1
30637: 
30638:                                                                          1
30639: 
30640:                                                                          1
30641: 
30642:                                                                          1
30643: 
30644:                                                                              1
30645:                 Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5 valtio-                   1
30646:            avun myöntämistä K~n~ Näyttämille tarkoittavan ano-
30647:                                                                              1
30648:            musehdotuksen johdosta.
30649:                                                                                  1
30650:                                                                                  1
30651: 
30652:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi lä-                        1
30653: hettänyt edustajain Järvisen y. m. allekirjoittaman ano-
30654:                                                                                      1
30655: musehdotuksen n :o 18, jossa ehdotetaan anottavaksi, että
30656: Kansan Näyttämölle edelleen myönnettäisiin valtioapua                                1
30657: v :sta 1911 lukien, ja että valtioavun määrä korotettaisiin
30658: tähänastisesta 20,000 markan summasta 25,000 markkaan.
30659: 
30660:     Vuoden 1907 valtiopäivillä anoi eduskunta 20,000 mar-
30661: kan suuruisen valtioavun myöntämistä Helsingissä toimi-
30662: valle ,Kansan Näyttämö Osakeyhtiölle", antaen tunnustuk-
30663: sensa sen ylläpitämiin teatterin tärkeälle tehtävälle ala-
30664: arvoisten huvitusten vastapainona ja työväen taideharras-
30665: tusten tyydyttäjänä, sekä tahtoen lieventää sitä taloudel-
30666: lista ahdinkotilaa, joka ehkäisi teatterin menestyksellistä
30667: toimintaa. Anottu valtioapu myönnettiinkin vuosiksi 1908
30668: -10.
30669:     Sittemmin anoi eduskunta vuoden 1908 toisilla valtio-
30670: päivillä Kansan Näyttämölle myönnetyn valtioavun korot-
30671: tamista 5,000 markalla vuosittain, helpottaakseen teatterille
30672: vierailunäytäntöjen toimeenpanemista maaseudulla. Tä-
30673: hän anomukseen ei kuitenkaan korkeimmassa paikassa
30674: suostuttu.
30675:   2            Hill. -   Anomusmietintö N :o 9.
30676: 
30677:       Kuinka suureen tarpeeseen Kansan Näyttämölle myön-
30678:  netty valtioapu on ollut, osottaa se selostus, joka Valiokun-
30679:  nalle on esitetty teatteriyhtiön taloudellisesta tilasta 1
30680:  p :stä kesäkuuta 1908 toukokuun 31 p :ään 1909. Tuloja
30681:  on tämän toimivuoden kuluessa ollut 54,919 markkaa 80
30682:  penniä, josta sum1nasta näytäntöjen tuottamat tulot teke-
30683:  ,·iit 34,559 markkaa 80 penniä, satunnaiset tulot 360 mark-
30684:  kaa ja Yaltioapu 20,000 markkaa. Menot näyttämövarustei-
30685:  hin, palkkoihin, vuokraan, matkakustannuksiin y. m. nouse-
30686:  vat 60,011 markkaan 89 penniin, joten tappiota on tullut
30687:  ö,092 markkaa 9 penniä. Toukokuun 31 p :nä 1909 oli yh-
30688:  tiöllä tilien mukaan velkaa kaikkiaan 18,973 markkaa 52
30689:  penniä. -- Näytäntövuosi 1909-10, jonka tilit päätetään
30690:  31 p :nä ensi toukokuuta, osottaa ilmoituksen mukaan näh-
30691:  tävästi jonkun verran parempaa tulosta kuin edellinen vuo-
30692:  si. Mutta niinpä onkin mitä suurinta säästäväisyyttä kai-
30693: kessa noudatettu, ja esim. kappaleiden valinnassa pidetty
30694:  silmällä sitä seikkaa, että uusien näyttämökoristeiden hank-
30695:  kiminen supistuisi mahdollisimman vähiin. Kuluvan vuo-
30696:  den alussa on yhtiö senaatilta saanut 6,000 markan suurui-
30697:                                                                                              j
30698:  sen apurahan teatterin perustamiskustannusten korvaami-
30699:  seksi. Yhtiön velkataakkaa on siten saatu vähennetyksi                                      j
30700:  kaikkiaan noin 10,000 markalla, joten sitä nykyään on lä-
30701: hes 9,000 markkaa.
30702:                                                                                          j
30703:       Edelläolevasta esityksestä ilmenee siten, että Kansan                              j
30704: ~äyttämön viimeaikainen toim.inta on ollut mahdollista
30705: ainoastaan sen valtioavun kautta, jota teatteri on nauttinut.
30706:                                                                                      j
30707: Sittekin on taloudellinen tila ollut siksi epäsuotuisa, että                         j
30708: teatterin ohjelmisto siitä on joissakin määrin kärsinyt, pu-
30709: lmmattakaan henkilökunnan epäedullisesta taloudellisesta
30710:                                                                                  j
30711: asemasta. Näyttelijäin palkat vaihtelevat ilmoituksen mu-                        j
30712: kaan 100-200 markkaan, ollen lisäksi kolmelta kesäkuu-
30713: kaudelta vain 2h muiden kuukausien palkasta. On selvää,                      j
30714: että tällaiset palkat nykyisiin kalliisiin elinkustannuksiin                 j
30715: katsoen ovat liian pienet, ja etteivät ne ole omiaan teatte-
30716: riin pysyvästi kiinnittämään kykenevämpiä näyttelijöitä.                 j
30717:                                                                          j
30718:                                                                      j
30719:                                                                      j
30720:                                                                  j
30721:                                                                  j
30722:               .liansan Näyttämön valtioavusta.            3
30723: 
30724: Ensi toimivuodeksi lienevätkin näyttelijät suostuneet sitou-
30725: tunman teatterin palvelukseen vain varmassa toivossa pa-
30726: rannetuista palkkaecluista.
30727:      Kaikesta huolimatta on Kansan Näyttämö edelleenkin
30728: täyttänyt tehtävänsä siten, että se on saanut niin arvosteli-
30729:  jain kuin yleisön puolelta tunnustusta sekä ohjelmistoon
30730: otettujen kappaleiden aiToon eWi esityksen näyttämötai-
30731: teelliseen suoritukseen katsoen. Se on luonut itselleen huo-
30732: mattavan erikoisaseman muiden teatterien rinnalla, ja sen
30733: merkitystä varsinkin työväestön henkisessä kohottamisessa
30734: ei mikään muu teatteri nykyään voine suorastaan korvata.
30735: On siten kieltämättä myönnettävä Kansan Näyttämön an-
30736: sainneen sen osalle tulleen valtionkannatuksen.
30737:      Valtioavun jatkamisesta riippuu ilman epäilystä teat-
30738: terin koko olemassaolo ainakin siinä laajuudessa ja sillä ke-
30739: hityskannalla, jonka teatteri nykyään on saavuttanut.
30740: On nimittäin aivan mahdotonta olettaa vastedes saata-
30741: van entistä paljoakaan runsaampaa aineellista kannatusta
30742: teatteria lähinnä suosivan vähävaraisen työväestön piiristä,
30743: joka ei kalliita oYirahoja pysty maksamaan, ja jolle teat-
30744: teri kansanomaisen tarkoitusperänsä toteuttamiseksi sään-
30745: nöllisesti jakaa melkoiset määrät vapaalippuja. Valio-
30746: kunta pyytää siten puoltaa Kansan Näyttämölle edelleen-
30747: kin Yaltioapua myönnettäväksi, tehden tämän sitä suurem-
30748: malla syyllä koska valtio yhä avustaa muitakin teattereita
30749: ja toisia niistä sangen suurilla summilla.
30750:     Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa esitetään
30751: teatterin valtionavun korottamista nykyisestä 20,000 mar-
30752: kan summasta 25,000 markkaan. Tällaisen korotuksen
30753: myöntämistä on Valiokunta katsonut olevan syytä puoltaa
30754: sillä edellytyksellä, että teatteri vastaavassa suhteessa koh-
30755: distaa toimintansa maaseutunäytäntöjen järjestämiseen, ja
30756: ottaen huomioon, että Eduskunta aijemmin on anonut sa-
30757: maa korotusta mainitulla ehdolla Kansan Näyttämölle
30758: myönnettäväksi. Onhan täysin kohtuullista, että maalais-
30759: väestöliekin ja juuri sen vähävaraisimmille kerroksille
30760:   4              1910. -    Anomusmietintö N :o 9.
30761: 
30762: mahdollisuuden mukaan hankitaan tilaisuutta nauttimaan
30763: hyvästä näyttämötaiteesta. Selvää on lisäksi, että sellaiset
30764: vierailunäytännöt kuin puheenaolevat, osaltaan vaikutta-
30765: vat elähyttävästi ja kehittävästi niihin harrastuksiin, joi-
30766: den ilmauksia ovat maaseuduilla lukuisissa tilaisuuk-
30767: sissa omin voimin toimeenpannut näytännöt.
30768:     Esityksensä nojalla pyytää Valiokunta siten kunnioit-
30769: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
30770: 
30771:                   että ,,Kansan iVäyttämö Osakeyhtiölle" edel-
30772:               ~eenkin vuodesta 1911 alkaen myönnettäisiin sen
30773:               ylläpitämän työväen teatterin kannatukseksi
30774:               20,000 markan vuotttinen valtioapu; ja
30775:                   että samalle yhtiölle vuodesta 1911 alkaen
30776:               lisäksi myönnettäisiin ~·uosittain 5,000 markkaa
30777:               maaseutunäytäntö jen toirneenpanemiseen.
30778: 
30779:       Helsingissä, 29 p :nä huhtikuuta 1910.
30780: 
30781:     Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puhoonjohtaj!J- Lin-
30782: delöf, varapuheenjohtaja Y. K. Yrjö-Koskinen, jäsenet
30783: Aakula, W. Jokinen, Kiiskinen, Kivikoski, Relander, Sal-
30784: mi, Sundblom, Waarala ja Åkesson sekä varajäsenet Her-
30785: rala, Löthman, Sipilä ja Waljakka.
30786: 
30787: 
30788: 
30789: 
30790:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
30791:        1910. -   EduAk, anom. -   AnomuAmiet, N :o 9.
30792: 
30793: 
30794: 
30795: 
30796:                Suomen Eduskunnan alamainen ano-
30797:           m u s valtioavun myöntämisestä , Kansan Näyttämö
30798:           Osakeyhtiölle:..
30799: 
30800: 
30801: 
30802: 
30803:       Suurivaltaisin, Armolllsin Keisari
30804:               ja Suuriruhtinas l
30805: 
30806: 
30807: 
30808: 
30809:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus valtioavun edel~
30810: leenkin myöntämisestä vuodesta 1911 lukien ,Kansan Näyt-
30811: tämö Osakeyhtiölle" ja tämän valtioavun korottamisest,a.
30812: 2       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 9.
30813: 
30814: Eduskunta on tämän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä
30815: käsitellyt.
30816:     Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta tunnusti Kansan
30817: Näyttämöllä olevan tärkeän tehtävän ala-arvoisten huvi-
30818: tusten vastapainona ja työväen taideharrastusten tyydyt-
30819: täjänä sekä anoi tähän nähden teatterille kahdenkymme-
30820: nentuhannen markan vuotuista valtioapua, joka sittemmin
30821: teatteria ylläpitävälle osakeyhtiölle myönnettiinlrin vuosiksi
30822: 1908-1910.
30823:     Kansan Näyttämö on edelleenkin täyttänyt tehtävänsä
30824: siten, että se on saanut niin arvostelijain kuin yleisön puo-
30825: lelta tunnustusta sekä ohjelmistoon otettujen kappaleiden
30826: arvoon että esityksen näyttämötaiteelliseen suoritukseen
30827: katsoen. Se on luonut itselleen huomattavan erikoisaseman
30828: muiden teatterien rinnalla, ja sen merkitystä varsinkin työ-
30829: väestön henkisessä kohottamisessa ei mikään muu teatteri
30830: nykyään voine suorastaan korvata. Kansan Näyttämö on
30831: siten ansainnut sen osalle tulleen v.altionkannatuksen.
30832:     Kansan Näyttämön viimeaikainen toiminta on ollut
30833: mahdollinen ainoastaan sen valtioavun kautta, jota teatteri
30834: on nauttinut. Valtioavun jatkamisesta riippuu näin ollen
30835: teatterin koko olemassaolo ainakin siinä laajuudessa ja sillä
30836: kehityskannalla, jonka sen toiminta nykyään on saavutta-
30837: nut. Ei ole nimittäin luultavaa, että vastedes saadaan entis-
30838: tä paljoakaan runsaampaa aineellista kannatusta Kansan
30839: Näyttämöä lähinnä suosivan vähävaraisen työväestön pii-
30840: ristä, jolle teatteri sitäpaitsi kansanomaisen tarkoitusperän-
30841: sä toteuttamiseksi säännöllisesti jakaa melkoiset määrät va-
30842: paalippuja. Eduskunnan mielestä olisi Kansan Näyttämöl-
30843: le edelleenkin valtioapua myönnettävä, sitäkin suuremmalla
30844: syyllä koska valtio avustaa muitakin teattereita.
30845:     Eduskunta on tämän ohella pitänyt suotavana, että
30846: nykyinen 20,000 markan valtioapu korotettaisiin 25,000
30847: marka'ksi, kuten Eduskunta jo vuoden 1908 toisilla valtio-
30848:  päivillä anoi. Korotetun valtioavun edellytyksenä on kui-
30849:                 Kansan Näyttämön valtioapu.                3
30850: 
30851: tenkin, että teatteri vastaavassa suhteessa kohdistaa toimin-
30852: i ansa maaseutunäytäntöjen järjestämiseen.
30853:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa 'Tei-
30854: dän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
30855: 
30856:                 että ,Kansan N äyttäuw 0 sakeyhtiölle". edel-
30857:             leenlcin 'vuodesta 1911 alkaen myönnettäisiin sen
30858:             ylläpitämän työväen teatterin kannatukseksi
30859:             ~0,000 markan vuotuinen 1Jaltioapu; ja
30860: f;              että samalle yhtiölle vuodesta 1911 alkaen
30861:             lisäksi myönnettäisiin vuosittain 5,000 markkaa
30862:             maaseutunäytäntöjen toimeenpanemiseen.
30863: 
30864:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
30865: 
30866:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
30867: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
30868:              1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
30869: 
30870: 
30871: 
30872: 
30873:                 Virkamiesasiainvaliokunnan mietintö N:o 1
30874:           anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat maamme
30875:           virkamiesolojen tutkimista ja niissä vallitsevain epäkoh-
30876:           tain poistamista.
30877: 
30878:     Eduskunta on Virkamiesasiainvaliokunnalle valmistel-
30879: tavaksi lähettänyt seuraavat anomusehdotukset:
30880:     Ed. S. Alkion y. m. anom. ehd. n:o 12, ed. P. Ahma-
30881: vaaran y. m. anom. ehd. n :o 79, ed. A. Kaarneen anom.
30882: ehd. n :o 93 ja ed. T. Junnilan y. m. anom. ehd. n :o 104,
30883: joissa ehdotetaan anottavaksi, että hallitus tutkituttaisi
30884: virkamiesolot ja valmistaisi suunnitelman niissä vallitse-
30885: vain epäkohtain poistamiseksi;
30886:     Ed. J. Ripatin y. m. anom. ehd. n:o 94 kruununvou-
30887: dinvirkojen lakkauttamisesta ja näiden tehtäväin siirtämi-
30888: sestä nimismiehille;
30889:     Ed. S. Haapasen y. m. anom. ehd. n:o 107 eläkkei-
30890: den sekä lakkautuspalkkojen ja lahjapalkkioiden lakkaut-
30891: tamisesta ; sekä
30892:     Ed. S. Alkion y. m. anom. ehd. n :o 57 oikeuden myön-
30893: tämisestä eduskunnalle yhdessä hallitsijan kanssa määrätä
30894: valtion palvelus- ja virkamieskunnan palkoista sekä valvoa
30895: virkamiestoiminnan tarkoituksenmukaisuutta.
30896: 
30897:     Ylläolevat anomusehdotukset on Valiokunta käsitellyt
30898: toistensa yhteydessä ja saa niiden johdosta esiintuoda seu-
30899: raavaa.
30900:     Uudistuskysymysten joukossa, jotka lähinnä kuluneen
30901: ajan kansanvaltainen virtaus on tuonut esiin, on virkamies-
30902: asialla tärkeä sija. Kieltämätöntä on, että virkamiesolot
30903:   2          1910. -   Anomusmietiutö N :o 10.
30904: 
30905: meillä, maamme valtiollisessa, taloudellisessa ja kansallisessa
30906: suhteessa niin erikoisen historiallisen !kehityksen vaikutuk-
30907: sesta, ovat muodostuneet yksipuolisiksi ja on niissä aikojen
30908: kuluessa päässyt vallalle useita epäkohtia. Vaikka onkin
30909: myönnettävä, että aikaisemmin yleisesti ilmennyt ylimieli-
30910: nen virkavaltaisuus jo osaksi on väistynyt kansamme val-
30911: veutumisen vaikutuksesta, vallitsee tällä alalla vieläkin
30912: asiain tila, joka on soveltumaton kansamme nykyiseen ke-
30913: hitysasteeseen. Varsin usein ilmenee etuoikeutetuksi luo-
30914: kaksi muodostuneessa virkamiehistössä aivan vanhentuneita
30915: käsityksiä sen asemasta yhteiskunnassa ja virastojen toi-
30916: minta antaa monenlaista aihetta oikeutettuun tyyty-
30917: mättömyyteen. Näin ollen, ja kun yleisten asiain har-
30918: rastuksen sekä kansanvaltaisten katsantotapain kehittyessä
30919: ne vaatimukset, joita täydellä oikeudella voidaan julkisiin
30920: laitoksiin nähden asettaa, käyvät suuremmiksi, onkin yhä
30921: enemmän alaa voittanut vakaumus, että virkamiesoloissam-
30922: me on perinpohjaisia uudistuksia suoritettava.
30923:     Eräät virkamiesolojemme epäkohdat aiheuttivat jo val-
30924: tiosäätyjen puolelta korjausta tarkoittavia alotteita ja lau-
30925: suntoja, mutta toimenpiteet niiden johdosta supistuivat ver-
30926: raten vähiin riippuen hyvin suureksi osaksi virkamiesluok-
30927: kamme haluttomuudesta todella tuntuviin parannuksiin ja
30928: siitä vaikutuksesta, joka sillä oli säätyihin ja hallitukseen.
30929:     Kun sitten Eduskunta v. 1907 kokoontui, tehtiin siinä
30930: lukuisia anomusehdotuksia virkamiesoloissa vallitsevain
30931: epäkohtain poistamiseksi. Näitä anomusehdotuksia on
30932: myöhemmillä valtiopäivillä yhä uusittu, kun eduskunta
30933: ei ole ehtinyt niitä käsitellä. Myöskin on eduskunta muit-
30934: ten asiain yhteydessä viime vuosina hyväksynyt eri virka-
30935: miesaloilla uudistusten aikaansaamista tarkoittavia lau-
30936: suntoja. Niinpä Eduskunta, kun se v. 1908 toisilla val-
30937: tiopäivillä valtiovarain tilasta annettua kertomusta kä-
30938: sitellessään päätti lausua toivomuksen, että ,kokonaisten
30939: virka- ja palvelusmiesryhmien palkkauksia ei ainakaan va-
30940: kinaisesti korotettaisi ennenkuin virkamiesolojen yleisen jär-
30941:                 Virkamiesolojen uudistaminen.                3
30942: 
30943: jestelyn perusteet ovat määrätyt", nimenomaan edellytti, että
30944: virkamiesolojen uudistus on saatava toimeen.
30945: 
30946:     Valiokunnassa on tosin lausuttu, että nykyinen ajankoh-
30947: ta ei ole sopiva koko virkamiesolojemme uudistusta tarkoit-
30948: tavan kysymyksen esille ottamiseen, koska saattaa olla pelät-
30949: tävissä, että tässä yhteydessä annettuja arvosteluja voitaisiin
30950: väärin tulkita ja käyttää tekosyynä aivan päinvastaisessa
30951: tarkotuksessa suunniteltuihin toimenpiteisiin. V aHokun-
30952: nan mielestä on tällainen pelko kuitenkin aiheeton, nämä
30953: virkamiesolojen uudistamissuunnitelmat kun ovat lähtöisin
30954: pyrkimyksestä kansanvaltaisiin oloihin eikä niiden tar-
30955: koitusta voida toisin tulkita.
30956: 
30957: 
30958: 
30959:     Virkamiesolojen erikoiskohdista on Valiokunta ensinnä
30960: kiinnittänyt huomiota muutamiin, virkamiehiin nähden sää-
30961: dettyihin yleisiin pätevyysvaatimuksiin.
30962:     Siitä erittäin tähdellisestä periaatteesta, joka sisältyy pe-
30963: rustuslain säännökseen, että virkamiesten on oltava Suo-
30964: men kansalaisia, ja jonka tarkoituksena on estää yhteiskun-
30965: taelämänemme vieraitten sekä kansamme oikeusperiaatteita
30966: ja katsantotapoja tuntemattomain henkilöiden pääsy julki-
30967: siin toimiin, on maassamme, yhteiskunnan eduille vahingok-
30968: si, poikettu. Niinpä kenraalikuvernöörin kansliassakin
30969: palvelee virkamiehiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, ja
30970: katsoo Valiokunta velvollisuudekseen siitä huomauttaa sitä
30971: suuremmalla syyllä, kun niin välttämätöntä korjausta ei
30972: tässä suhteessa ole muistutuksista huolimatta aikaansaatu,
30973: vaan tämän Suomen viraston venäläistyttäminen on yhä
30974: edelleen jatkunut.
30975: 
30976:     Tärkeänä virkapätevyyden ehtona on riittävä kotimais-
30977: ten kielten taito. Niitä räikeitä epäkohtia, jotka suomen
30978: kielen käyttöön nähden maan virastoissa kauan vallitsivat,
30979:   4          1910. -   AnomusJDietintö N :o 10.
30980: 
30981: on tosin viime vuosikymmenien kuluessa saatu tuntuvasti
30982: korjatuksi, mutta ei siinä suhteessa vielä ole päästy tyydyt-
30983: täviin oloihin. Siitä ovat todistuksena m. m. joka valtio-
30984: päivillä uudistetut anomusehdotukset, jotka tarkoittavat
30985: järjestelyn aikaansaamista virastojen kielioloissa. Valio-
30986: kunta pitää erittäin tärkeänä, että oikeutetut uudistukset
30987: tällä alalla mitä pikemmin saadaan toimeen, mutta kun
30988: Eduskunta on lähettänyt tätä asiaa koskevat anomukset toi-
30989: siin valiokuntiin, ei Valiokunnalla ole aihetta sitä la veam-
30990: min kosketella.
30991: 
30992:    Rajoituksia, jotka estävät naisilta pääsyn useimpiin vir-
30993: koihin, pitää Valiokunta vanhenneina ja haitallisina.
30994: Mutta koska Eduskunnassa tehdyt, tätä asiaa koskevat ano-
30995: musehdotukset ovat muissa valiokunnissa valmisteltavina,
30996: ei Valiokunta ole tätäkään asiaa lähemmin käsitellyt.
30997:    Vanhenneet ovat nekin rajoitukset, jotka perustuslain-
30998: luontoinen asetus 11 päivältä marraskuuta 1889 säätää, sen
30999: mukaan kun virkamiehiltämme vaaditaan kristillisen uskon-
31000: non, eräissä tapauksissa luterilaisen opin, tunnustamista.
31001: Tässä kohdin tarpeelliset uudistukset ovat sopivimmin ai-
31002: kaansaatavissa yleisen uskonnonvapauden voimaansaatta-
31003: misen yhteydessä.
31004: 
31005:     Virkamieheksi pääsyä varten vaaditaan yleensä oppi-
31006: koulutietoja ja yliopistollisia tutkintoja. Mikäli tämä
31007: vaatimus tarkoittaa takeiden hankkimista siitä, että
31008: maan virkamiehistöllä on riittävä yleissivistys ja viran toi-
31009: mituksessa tarpeelliset tiedot, on sitä pidettävä asianmukai-
31010: sena, kuitenkin sillä edellytyksellä, että kyseessä oleva ope-
31011: tus todella vastaa tarkoitustaan. Tässä suhteessa on paljon
31012: toivomisen varaa. Oppikouluopetuksemme, kuten yleisesti
31013: tunnustetaan, ei kaikissa suhteissa anna sitä käytännöllisen
31014: elämän tuntemusta, joka on menestyksellisen kansalaistoi-
31015: minnan edellytys. Ja kun sitä paitsi oppikoululaitos meillä
31016: jo alkuasteiltaan on erotettu yleisestä kansan,.>petuksesta se-
31017:                Virkamiesolojen uudistaminen.               5
31018: 
31019: kä opm tielle antautuminen edellyttää varallisuutta tai
31020: riippuvaisuutta varakkaista kansanluokista, edistää se-
31021: kin oppikouluvalmistuksen saaneen virkamiehen vieraan-
31022: tumista kansasta. Vaikka viimemainittu epäkohta suureksi
31023: osaksi perustuukin vallitseviin taloudellisiin oloihin ja hä-
31024: viää vain näiden yleisen kehityksen vaikutuksesta, voidaan
31025: kuitenkin koulujärjestelmää uudistamalla sekä järjestämällä
31026: kouluopetus paremmin vastaamaan käytännöllisen elämän
31027: vaatimuksia saada aikaan, että oppikouluista lähtee yhteis-
31028: kunnalliseen työhön paremmin pystyviä kansalaisia.
31029:     Myöskin yliopisto-opetuksellamme on käytännöllisestä
31030: elämästä monessa suhteessa eristetty luonne. Siinä
31031: valmistuksessa, joka tarkoittaa pätevyyden antamista
31032: virkoihin pääsyä varten oikeushoidon ja hallinnon
31033: moninaisilla aloilla, ja jossa pääasiana on kylläkin vält-
31034: tämätön teoreettinen perehtyminen vallitsevaan oikeusjär-
31035: jestykseen ja lakisäännöksiin, on aivan liiaksi syrjäytetty
31036: opiskelevien tutustuttaminen taloudellisen kehityksen lakei-
31037: hin, joiden aiheuttamain ilmiöiden oikeata ymmärtämistä
31038: täydellä syyllä voidaan virkamiehiltä vaatia. Kansantalou-
31039: dellisille opinnoille, jotka tuntuvasti voisivat edistää tämän
31040: tarkoituksen saavuttamista, on yliopistossamme tosin vii-
31041: me aikoina alettu panna merkitystä, mutta virkamieskoke-
31042: lailta tässä suhteessa vaaditut tiedot ovat yhä edelleenkin
31043: yksipuoliset ja riittämättömät.
31044: 
31045:     Tärkeänä virkamiesvalmistuksen osana on se pal-
31046: veleminen, jonka tuleva virkamies yliopistollisten tutkin-
31047: tojen jälkeen harjoittelijana suorittaa erinäisissä virastois-
31048: sa. Nykyisessä muodossaan on tämä valmistus kuitenkin
31049: sangen vaillinainen, harjoittelijalle kun yleensä ei virastois-
31050: sa annettu tarkoituksenmukaista opastusta erilaisten virka-
31051: tehtäväin suorittamiseen, vaan supistuu hänen toimensa
31052: enimmäkseen koneelliseen työhön eikä ole tehokasta valvon-
31053: taa, joka edistäisi harjoitteluajan tunnollista käyttämistä
31054: asianmukaiseen perehtymiseen virkatoimien hoitoon. Kun
31055:   6           1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31056: 
31057: tutkintotiedot mainituissa harjoittelutöissä tulevat sangen
31058: vähän kysymykseen, saattavat ne helposti unohtua ennen
31059: kuin virkamieskokelas on niitä voinut varsinaisessa virka-
31060: toimessa hyväkseen käyttää. Tämä epäkohta olisi korjatta-
31061: vissa esim. siten, että virastoissa harjoittelu järjestettäisiin
31062: monipuolisemmaksi sekä opetustarkoitukseen paremmin so-
31063: velletuksi, ja että se tapahtuisi valmistavan yliopistotutkin-
31064: non jälkeen, jota harjoitteluajanpäätyttyä seuraisi varsinai-
31065: nen, pätevyyden antava virkatutkinto, jossa pääpaino pan-
31066: taisiin tutkittavan virka-alaan kuuluvain seikkojen erityi-
31067: seen tuntemiseen. Myös voitaisiin virkamiesten ammatti-
31068: valmistusta edistää toimeenpanemalla eri hallinnonhaaroja
31069: varten erityisesti sovellettuja oppikursseja, tarkemmin val-
31070: vomalla annettujen opintomatkarahojen tarkotuksenmukais-
31071: ta käyttöä sekä muilla sopivilla keinoilla.
31072:     Erittäin silmiinpistävä epäkohta on se, että niin puutteel-
31073: linen kuin mainittu virkamiesvalmistus onkin, ei edes sitä-
31074: kään vaadita monilla aloilla, joilla tavallista suurempi kyky
31075: ja yhteiskuntaelämän tuntemus olisi tarpeen. Niinpä
31076: nimitetään esim. kuvernööreiksi, joiden tehtävä voimassa
31077: olevien asetusten mukaan on mitä monipuolisin ja runsaita
31078: tietoja vaativa, usein henkilöitä, joilla ei ole kohtuullisia-
31079: kaan edellytyksiä tällaisiin tehtäviin. Samaten on asianlai-
31080: ta uesihin muihinkin korkeampiin virkoihin nähden, joita
31081: täytettäessä monestikin pääsevät määrääviksi aivan toiset
31082: näkökohdat kuin kysymyksessä olevan henkilön kykeneväi-
31083: syys.
31084: 
31085:     Myöskään ei ole riittäviä takeita siitä, että virkamiehiä
31086: ylemmille virka-asteille korotettaessa yhteiskunnan etu tulee
31087: valvotuksi. Perustuslaki kyllä säätää, että ainoastaan ,tai-
31088: to, ansio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto" on oleva
31089: määräävänä kaikkia virkoja täytettäessä, mutta tässä lau-
31090: suttua periaatetta sovelletaan käytäntöön varsin kaavamai-
31091: sesti. Se seikka, että kerran tutkinnon suorittamisen kautta
31092: hankittu muodollinen pätevyys, ,taito", pidetään riittävänä
31093:                 Virkamiesolojen uudistaminen.             7
31094: 
31095: virkaylennystä, jopa siirtoakin toiseen virastoon haettaessa,
31096: ei ole omansa edistämään virkamiesten pyrkimyksiä erikois-
31097: tietojen hankkimiseen, koska he tämän kautta eivät pääse
31098: nauttimaan sanottavaa hyötyä. Perustuslaki asettaa ni-
31099: mittäin ,ansion" sekä ,kokemuksen", s. o. virassa palvele-
31100: misen kautta saavutetun viran hoitoon perehtymisen ja
31101: tässä osotetun kyvykkäisyyden, jotka kyllä tietystikin ovat
31102: huomioon ot.ettavat nekin, ,taidon" rinnalle ja annetaan
31103: tällä perusteella varsin usein etusija hakijalle, jolla on
31104: useampia virkavuosia, vaikka nama olisivat kuluneet
31105: toisella virka-alalla, jopa lakkautuspalkkaa nautittaessa-
31106: kin, sekä sivuutetaan viranhakija, joka on tutkimusten, mat-
31107: kojen, erikoisen perehtymisen y. m. s. kautta laajentanut
31108: ja kehittänyt tutkintotietojaan. Kerrassaan hyljättävä on
31109: tässä kohdin selvästi ilmenevä, virkamiesoloissamme muu-
31110: tenkin vallitseva periaate, että virkamiehen oikeutta päästä
31111: virkaan pidetään tärkeämpänä kuin yhteiskunnan oikeutta
31112: saada kuhunkin paikkaan sopivin henkilö.
31113: 
31114: 
31115:     Tunnettua on, että asiain ratkaisu virastoissa viipyy
31116: suhteettoman Imuvan tuottaen kansalaisille tuntuvaa va-
31117: hinkoa. Valiokunnassa on esitetty useita esimerkkejä siitä,
31118: kuinka tärkeiden oikeus- ja talousasiain ratkaisu saattaa
31119: virastoissa viipyä vuosikausia ja kuinka vähäpätöisem-
31120: pienkin toimien suorittamiseen nähden virastoissa ilmenee
31121: monenlaista vitkastelua ja viivytystä. Niinpä voi tapah-
31122: tua, että kuvernöörinvirasto ei vielä ole ratkaissut kunnal-
31123: lisesta taksoituksesta tehtyjä valituksia, kun jo uusi taksoi-
31124: tus on suoritettava. Myös viipyvät maanmittaustoimitus-
31125: ten asiakirjat ja vesioikeuslain sovelluttamista koskevat
31126: päätökset virastoissa kovin kauan, joka epäkohta osaksi
31127: riippuu asetusten säätämistä mutkallisista virkateistä,
31128: mutta myös osaksi virastoissa tapahtuvasta viivytyksestä.
31129: Oikeuslaitosten toiminnassa tämä viivyttely haitallisim-
31130: pana ilmenee, mutta suunniteltu oikeudenkäyntimenettelyn
31131: uudistus tuonee tähän tarpeellisia korjauksia.
31132:   8          1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31133: 
31134:     Virastojen hitaaseen toimintaan on monta syytä. Paitsi
31135: että virkamiehen riittämätön pätevyys toimeensa aiheuttaa
31136: asiain viivytystä, on siihen hyvin paljon syytä virkalaitos-
31137: ten vanhenneissa työtavoissa ja muotoihin kangistu-
31138: neessa virastojärjestelmässä. Niinpä kulkevat useat asiat
31139: aivan liian monien virastojen kautta. Niiden ratkai-
31140: sua suuresti viivyttää sekin, että virastot muissakin
31141: asiOissa kuin sellaisissa, joissa kaikkien asiaan osal-
31142: listen kansalaisten oikeuksien huomioon ottaminen sitä
31143: vaatii, pyytävät moninaiSia lausuntoja. Päätösten jou-
31144: duttamista estää vielä asiain moninkertainen kirjallinen kä-
31145: sittely, jonka kautta tärkeissä virkatoimissa olevien virka-
31146: miesten aika kuluu suureksi osaksi koneelliseen työhön.
31147:      Virkalaitoksissa palvelevain työvoima ja aika - hai-
31148: taksi muitten asiain hoitamiselle - kuluu usein tehtäviin,
31149:  joihin viranomaisten toimenpidettä ei ollenkaan tarvittaisi.
31150: Sellaisia ovat, paitsi yllämainittuja tarpeettomien lausunto-
31151:  jen hankkimisia, moninaiset luvanpyytämiset, tiedustelut y.
31152:  m., joilla nykyään sekä kansalaisia että virastoja rasitetaan.
31153: Osa valtion virastoissa nyt käsitellyistä asioista voi-
31154:  taisiin siirtää toisiin käsiin kunnallista itsehallintoa laa-
31155:  jentamalla sekä saattamalla voimaan jo Imuvan päiväjär-
31156:  jestyksessä olleet kuntaa suurempien itsehallintopiirien
31157:  edustuslaitokset. Eduskunta onkin v. 1907 valtiopäivillä
31158:  lausunut, että tärkeänä on pidettävä hallinnon desentrali-
31159:  satsionia, ja kunnallisen itsehallinnon kehittämisen joudutta-
31160: mista, niin että sen huostaan yhä enemmän annetaan teh-
31161:  täviä, jotka nykyään keskittyvät hallintolaitoksiin.
31162:      Virastotyön hitauteen on vielä yhtenä syynä eräi-
31163:  den virkamiesten liian lyhyt työaika. Tosin jotkut vir-
31164:  kamiehet käyttävät aikaansa paljonkin yli virkatuntien vir-
31165:  kavelvollisuutensa täyttämiseen, mutta on toisia virkamie-
31166:  hiä, joiden virantoimitus supistuu 3-4 tunnin virastossa-
31167:  oloon päivässä, vieläpä tapahtuu että virkamies ei edes
31168:  koko virka-aikaakaan ole virastossaan. Korjaamisen tar-
31169:  peessa olevana pitää Valiokunta sitäkin seikkaa, että viras-
31170:                Virkamiesolojen uudistaminen.             9
31171: 
31172: tojen virkatunnit ovat sovitetut sellaiseen aikaan, etteivät
31173: laajat kansalaisryhmät, kuten esim. suuri työväenluokka ja
31174: maaseudulta saapuneet asialliset, voi niissä saada asioitaan
31175: suoritetuksi muutoin kuin uhraamaila siihen vakinaista työ-
31176: aikaansa tai kuluttamalla matkaansa. tarpeettoman pitkiä
31177: aikoja. Syyllä voidaan vaatia, että virastot veivoitetaan
31178: järjestämään osan aukioloajastaan iltapäiviksi, niin että
31179: tämä epäkohta tulee korjatuksi.
31180:     Näitä virastojen työtavoissa vallitsevia epäkohtia on to-
31181: sin aika ajottain ja paikotellen yritetty poistaa. Mutta nii-
31182: den juuret kun ovat itse järjestelmässä, jonka pääperusteet
31183: ovat pitkiä aikoja pysyneet koskemattomina, eivät tilapäiset
31184: paikkaukset ole voineet epäkohtia sanottavasti vähentää.
31185: Tässä suhteessa tarpeellinen uudistus, jossa kaikkiin viras-
31186: toihin nähden laaditun yhtenäisen suunnitelman mukaan
31187: pyrittäisiin virkakoneiston yksinkertaistuttamiseen, työvoi-
31188: main tuloksellisempaan käyttöön ja jakoon sekä uudenai-
31189: kaisen tekniikan tarjoamain apuneuvojen käytäntöön otta-
31190: miseen virastoissa, on saattava virkakoneiston tyydyttäväm-
31191: min täyttämään sille kuuluvat tehtävät.
31192: 
31193: 
31194:     Kun yhteiskunta vakinaista palkkaa maksamalla takaa
31195: virkamiehelle riittävän toimeentulon on se myös oikeutettu
31196: vaatimaan hyväkseen koko hänen työvoimansa. Tässäkin
31197: suhteessa on nykyisin painaville muistutuksille sijaa. Valio-
31198: kunnan mielestä ei kylläkään ole pidettävä moitittavana sitä
31199: seikkaa, että virkamiehet ottavat osaa vapaaseen kansalais-
31200: elämään ja kunnallisen itsehallinnon edellyttämiin toimiin,
31201: sikäli kuin se voi virkatoimia haittaamatta tapahtua. Täl-
31202: lainen toiminta on päinvastoin välttämätön, jotta virkamie-
31203: histö ei pääsisi vieraantumaan elämästä ja yhteiskunnalli-
31204: sesta toi~innasta, ja moitittavat ovat näin ollen eräitten
31205: ylempäin viranomaisten yritykset ehkäistä ja vaikeuttJta
31206: käskynalaistensa osanottOa esim. valtiolliseen puoluetoimin-
31207: taan. Epäkohdaksi muuttuu sivutoimien tavottelu, sil-
31208:   10          1910. -    Anomusmietintö N :o iö.
31209: 
31210: loin kun se johtuu lisätulojen hankkimistarkoituksesta ja
31211: kun niihin käytetty työvoima supistaa asianomaisen virka-
31212: miehen kykyä täyttää virkavelvollisuutensa vaatimukset.
31213: Tosin on olemassa määräyksiä, joiden mukaan virkamies
31214: ei ole oikeutettu ottamaan palkattuna sivutointa muutoin
31215: kuin esimiehen suostumuksella, mutta kun käytäntö osottaa,
31216: että sellainen kontrolli ei ole riittävä, on tässä suhteessa suun-
31217: niteltava varmempia varokeinoja yhteiskunnan edun tur-
31218: vaamiseksi.
31219: 
31220:     Vaikka jo nytkin on voimassa periaate, ettei virka-
31221: mies saa ottaa vastaan tointa, jossa hän joutuu risti-
31222: riitaan virkavelvollisuutensa kanssa, ja josta erinäi-
31223: siin virkamiehiin, kuten ylöskantomiehiin, kruunun va-
31224: rain hoitajiin, virallisiin syyttäjiin, tulli- ja poliisilaitok-
31225: sien virkamiehiin, oikeudenjäseniin, tie- ja vesirakennusten
31226: ylihallituksen eräisiin jäseniin, maanmittareihin y. m. näh-
31227: den on nimenomaisia säännöksiä olemassa, esiintyy kuitenkin
31228: tapauksia, joissa tätä periaatetta rikotaan. Sopimattomana
31229: sivutoimena on esim. pidettävä muutamien asemapäälliköi-
31230: den harjoittamaa asioimista. Nimismiehen asianajo oikeu-
31231: dessa voi saattaa hänet ristiriitaan hänelle virallisena syyttä-
31232: jänä kuuluvan virkavelvollisuuden kanssa. Epäkohtia
31233: saattaa myös aiheutua siitä, että joissakin virastoissa pal-
31234: velevat virkamiehet !siellä ajavat asioita. Kun tällaisten
31235: epäkohtain estämistä tarkottavissa määräyksissä on huo-
31236: mattu olevan puutteita, ja kun niitä käytännössä on voitu
31237: liian väljästi tulkita, ovat ne tarkistamisen tarpeessa.
31238: 
31239:     Yhteiskuntaolojen kehittyessä käy välttämättömäksi
31240: perustaa uusia virkoja ja virastoja syntyviä uusia tarpeita
31241: varten. Mutta tällöin tapahtuu varsin usein että monet
31242: virat ja virastot menettävät entisen merkityksens.ä, kun nii-
31243: den tehtävät joko käyvät tarpeettomiksi tahi siirtyvät tois-
31244: ten virastojen käsiin. Siitä huolimatta niitä ei ajoissa lak-
31245: kauteta. Niinpä on esim. piirilääkärinvirkain tuntuva vä-
31246:                Virkamiesolojen uudistaminen.              11
31247: 
31248: hentäminen jo osottautunut tarpeelliseksi. Maaseudun lää-
31249: kärinhoidon järjestämistä varten asetettu komitea puolus-
31250: taakin v. 1908 antamassaan mietinnössä niiden luvun supis-
31251: tamista 53 :sta 40 :een ja toisilla valtiopäivillä v. 1909 on
31252: Eduskunta lausunut, että niiden luku on supistettava 2-
31253: 3 :een kutakin lääniä kohti. Myös on eduskunta painoyli-
31254: hallituksesta lausunut, että se on lakkautettava.
31255:     Jo kauan on ollut kysymyksen alaisena niiden tehtä-
31256: väin uudestijärjestäminen ja sopivampi jako, jotka kuulu-
31257: vat kruununvoudin, henki:kirjurin ja nimismiehen virkoi-
31258: hin. Asiata on pohdittu valtion komiteassa ja on siitä
31259: useilla valtiopäivillä tehty anomusehdotuksia. Nytkin
31260: on Valiokunnan käsiteltävänä ed. Ripatin y. m. teke-
31261: mä ehdotus, jossa ehdotetaan kruununvoudinvirkojen
31262: lakkauttamista ja niiden tehtäväin siirtämistä nimismie-
31263: hille. Tällaisen toimeenpiteen välitön toteuttaminen saat-
31264: taisi kuitenkin kohdata vaikeuksia. Mutta virastojärjes-
31265: telmää yleensä muutettaessa on osottautuva, että kruunun-
31266: voudin virat voidaan lakkauttaa varsinkin kun suunnitel-
31267: lun verotusuudistuksen yhteydessä asetettanee erityisiä ve-
31268: ronkantajia joille osa kruununvontien nykyisistä tehtävistä
31269: siirtyisi. Ehdotettu oikeudenkäyntilaitoksen uudistus myös
31270: aiheuttaa sen, että nimismiehiltä vähenee työ asetettaviksi
31271: ehdotettujen valtion syyttäjien kautta, joten kruunun von-
31272: tien tehtävät helpommin voidaan siirtää nimismiehille.
31273:     Eräillä virkaaloilla on myöskin tarpeettoman paljon
31274: virkamiehiä, kuten esim. valtionrautateillä, joiden virka-
31275: miesten ylen suuri lukumäärä jo aikaisemmin on antanut
31276: Eduskunnalle aihetta muistutuksiin. Näiden johdosta on-
31277: kin jo ryhdytty toimenpiteisiin.
31278: 
31279: 
31280: 
31281:    Mitä virkamiesten palkkausoloihin tulee, voidaan syyllä
31282: panna kysymyksenalaiseksi, kannattaako köyhän maamme,
31283: jonka asukkaitten suuri enemmistö saa tyytyii tuskin tuhan-
31284: teen markkaan nouseviin vuosituloihin, virkamiehilleen
31285:   12         1910. ~ Anomusmietintö N :o 10.
31286: 
31287: maksaa niin suuria palkkoja, kuin mitä meillä ylemmille
31288: virkamiehille maksetaan.
31289:     Vuoden 1908 valtion menosäännön mukaan oli noin
31290: 8,000 :sta valtion vakinaisesta virkamiehestä noin 10 % :lla
31291: vuosipalkkaa ja palkkiota 6,000 markkaa ja enemmän eli
31292: 
31293:        10 virkamiehellä   25,000 markkaa tai enemmän
31294:        25       ))        24,900-20,000 markkaa
31295:        11                 19,900--15,000
31296:        26                 14,900-12,000
31297:        86                 11,900-10,000
31298:        205                 \1,900- 8,000
31299:        400                 7,900-- 6,000    ))
31300:     Tähän luetteloon on vielä lisättävä maamme tuomarit,
31301: useat postin- ja tullinhoitajat y. m., joiden tulojen suuruu-
31302: desta ei ole saatavissa riittävää selvitystä, kun ne suureksi
31303: osaksi kertyvät lunastusmaksujen, provisionien, y. m. s.
31304: muodossa, mutta jotka tiettävästi toisinaan nousevat kym-
31305: meniin tuhansiin markkoihin.
31306:     Kilpaillessaan liike-elämän alalla ilmenevän suurten
31307: palkkojen tarjonnan kanssa, saattaa valtio tosin poikkeusta-
31308: pauksissa olla pakotettu maksamaan hyvinkin suuria
31309: palkkoja, mutta se, että esim. kenraalikuvernööri säännölli-
31310: sesti saa 80,000 markkaa vuosipalkkaa, ministerivaltiosih-
31311: teeri noin 50,000, senaattorit, kuvernöörit, arkkipiispa, y.
31312: m. yli 20,000 markkaa, on suoranaista valtiovarojen tuhla-
31313: usta. Laajoissa kansankerroksissa, jotka itse saavat alitui-
31314: sesti taistella hätää ja kurjuutta vastaan, sellainen valtiota-
31315: louden hoito ei herätä luottamusta valtiota kohtaan.
31316:     Kaupunkien ja seurakuntien viroissa nousevat palkat
31317: yleensä valtion viroissa maksettaviin määriin ja on niiden-
31318: kin joukossa kohtuuttoman korkeita palkkoja. Valiokun-
31319: nalla ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä aihetta niitä lä-
31320: hemmin kosketella.
31321:     Myöskään virkamiesten palkkojen keskinäinen suhde
31322: nykyään ei ole sopusoinnussa kunkin viran laadun
31323:                 Virkamiesolojen uudistaminen.            13
31324: 
31325:  kanssa. Meillä saattaa esim. tullin- tai postinhoitaja
31326:  nauttia aina 30,000 markkaan nousevia vuosituloja, kun taa-
31327:  sen samojen laitosten ylipäälliköt saavat vain puolet tuosta
31328: määrästä. Ja kuitenkin on jälkimäisten työ verrattoman
31329:  paljon vastuunalaisempi ja suurempaa kykyä vaativa kuin
31330:  edellisten. Niinikään voi esim. poliisimestari olla parem-
31331:  min palkattu kuin yliopiston professori ja yliopiston do-
31332:  sentti saa tyytyä pienempään palkkaan kuin jonkun viras-
31333:  ton registraattori.
31334:     Räikeänä vastakohtana useitten virkamiesten kohtuutto-
31335:  man suurille paikoille ovat muutamien alimpien virkamies-
31336: ten ja palvelijakunnan vähäiset tulot. Rautwtie- ja posti-
31337: alalla on esim. harjoittelijain asema sangen huono. Suu-
31338: ren lukumääränsä vuoksi he usein saavat odottaa vuoroaan
31339: 5-6, jopa 8 vuotta ennenkuin pääsevät nauttimaan palkkaa,
31340: vaikka jo pari vuotta palveltuaan suorittavat virkatutkin-
31341: tonsa ja toimittavat varsinaiselle virkamiehelle kuuluvia
31342: töitä. Valiokunnan mielestä ansaitsisi tulla harkinnan alai-
31343: seksi kysymys, eikö valtion pitäisi, samalla kun harjoitteli-
31344: jain lukumäärä rajoitettaisiin tarpeen mukaan, JO alusta al~
31345: kaen maksaa heille palkkaa, joka mahdollisimman pian ko-
31346: hoaisi vaatimattomaan elatukseen riittäväksi. Muutamain
31347: palvelijakuntaryhmäin palkkoja on tosin viime aikoina jon-
31348: kun verran korotettu, mutta yhä edelleenkin ovat ne riittä-
31349: mättömiä ja näin ollen järjestelyn tarpeessa.
31350:     Kaiken tämän perusteella katsoo Valiokunta, että virka-
31351: miesten ja palvelijakunnan palkkausolot ovat saatettavat
31352: uuden järjestelyn alaisiksi ja tätä järjestelyä suoritettaessa
31353: on otettava huomioon, että palkkojen suuruuden tulee olla
31354: sopusoinnussa kunkin viran laadun ja työmäärän sekä vir-
31355: kaan kuuluvan vastuunalaisuuden kanssa. Mutta palkkojen
31356: suuruuden täytyy myöskin olla riippuva maamme yleisestä
31357: taloudellisesta tilasta ja siihen perustuvasta valtion maksu-
31358: kyvystä, samalla kun myöskin on pidettävä huolta siitä, että
31359: valtion palvelijain palkka riittää kohtuullisen toimeen-
31360: tulon turvaamiseksi.
31361:   14         1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31362: 
31363:     Kuten edellä jo on mainittu, nauttivat eräät virkamiehet
31364: ja virkamiesryhmät, paitsi vakituista palkkaa, erinäisiä sivu-
31365: tuloja. Tuomarit kantavat lunastusmaksuja toimituskirjois-
31366: ta,postinhoita:jat saavat provisionin myydyistä postimerkeis-
31367: tä, kruununvoudit, henkikirjurit, nimismiehet, tullivirkaili-
31368: jat ja useat muut nauttivat monenlaisia n. s. sporttelituloja.
31369: Tällainen järjestelmä voi synnyttää arveluttavia epäkohtia.
31370: Sivutulot johtavat palkkauksen epätasaisuuteen, ja kun vir-
31371: kamiehen etu vaatii että hänen tulonsa kasvavat mahdolli-
31372: simman suuriksi, saattaa hän niitä kootessaan menetellä
31373: yleisön etua loukkaavasti. Palkkausoloja järjestäessä Va-
31374: liokunnan mielestä olisi mahdollisimman suuressa määrässä
31375: lopetettava virkamiesten oikeus nauttia sivutuloja. Missä
31376: erityisten lunastusmaksujen ja toimituspalkkioiden suori-
31377: tusta pidetään tarpeellisena, olisi se tapahtuva valtion las-
31378: kuun, mutta virkamiesten palkka on tehtävä sivutuloista
31379: riippumattomaksi sekä suuruudeltaan määrätyksi.
31380:      Lisätuloja saavat eräät virkamiehet myöskin matka-
31381:  apurahojen muodossa. Joitakin parannuksia tuotti 16 p.
31382: helmikuuta v. 1891 annettuun matkustussääntöön asetus 4
31383: päivältä elokuuta v. 1899, mutta~ vieläkin jättävät matkara-
31384: hoja koskevat säännökset tilaa ristiriitaiselle tulkitsemiselle
31385:  ja tuottavat varsinkin eräille virkamiehille kohtuuttomia li-
31386: sätuloja. Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi matkustus-
31387:  säännön luokkia vähennettävä, otettava huomioon asunto- ja
31388:  elatuskustannusten eroavaisuus maaseudulla ja kaupungeis-
31389:  sa sekä yleensä pidettävä huolta siitä, että virkamiehille
31390:  korvattaessa heidän virkamatkoistaan johtuvia lisämenoja
31391:  yleensä lähenneltäisiin todellisia kuluja, kuten Eduskunta
31392: toisilla valtiopäivillä v. 1908 asiasta on lausunut.
31393: 
31394:    Erityistä huomiota on kiinnitettävä virkamiesten
31395: eläke-etuihin, joiden varsinkin eräät ilmaukset ovat
31396: herättäneet niin oikeutettua tyytymättömyyttä. Voi-
31397: massa olevain säännösten perusteella saa nuhteettomasti
31398: ikänsä toimihikkaimman osan yleiseen toimeen uhrannut
31399:                 Virkamiesolojen uudistaminen.            15
31400: 
31401:  virkamies vanhuutensa turvatuksi. Myös on virkamies oi-
31402:  keutettu yleisistä varoista saamaan apua, jos hän aikaisem-
31403:  min on omatta syyttään tullut kykenemättömäksi vir-
31404:  kaansa hoitamaan. Tämän periaatteen · mukaisesti on
31405:  säädetty virkamiehille, jotka määrävuodet ovat valtiota
31406: palvelleet, elinkautiseksi eläkkeeksi joko koko vakinainen
31407:  palkka tai osia siitä. Sitäpaitsi on säädetty, että valtion
31408:  vakinaiseen virkaan uudelleen astuttaessa eläke lakkaa,
31409: mutta sen sijaan saa sitä nauttia palkkiolla olevaa virkaa
31410:  hoidettaessa. Ne virkamiehet, joille eläkeoikeutta ei ole
31411: säädetty, voivat saada sen ,erinomaisista palveluksista ja
31412: säälittävistä syistä", kuitenkin, kuten asetuksessa sanotaan,
31413: ei ilman erityistä syytä ja vaan mikäli valtion varat sen sal-
31414: livat.
31415:      Vastoin näitä säännöksiä tapahtuu käytännössä useinkin
31416: siten, että virkamies hankitun lääkärintodistuksen nojalla
31417: pyytää ja saa virkaeron eläkeoikeudella, vaikka onkin
31418:  vielä työkykyinen ja saattaa ottaa vastaan täysin palkat-
31419: tuja toimia yksityisten tai lruntain palveluksessa. Ei
31420: ole myöskään asetuksen mukaista eikä kohtuullista,
31421: että valtio ylimääräisinä eläkkeinä suorittaa suuria summia
31422: monille jo ilmankin suurta eläkettä nauttiville virkamiehille.
31423: Valtiovarain tuhlausta on sekin, että manifestin elokuun 15
31424: päivältä 1830 ja kesäkuun 12 päivänä 1860 annetun asetuk-
31425: sen perusteella suoritetaan virkamiesten jälkeenjättämille
31426: perheille kuolleen virkamiehen nauttima palkka kokonaan
31427: tai osia siitä, riippuen asianomaisen palvelusvuosista. Sen
31428: ohella pitää hallitus oikeutenaan antaa ylimääräisiä lahja-
31429: palkkioita.
31430:     Eläke- ja lahjapalkkiojärjestelmä sellaisena kuin se nyt
31431: meillä on voimassa, ei V aliakunnan mielestä vastaa yhteis-
31432: kunnan etua. Oikeutettu on kylläkin se periaate, että val-
31433: tion on turvattava työkyvyttömiksi joutuneitten palveli-
31434: jainsa elanto. Mutta kohtuullista on myös, että virkojen
31435: haltijat veivoitetaan omastakin puolestaan tätä asiaa huo-
31436: lehtimaan ja että siis poistamalla nykyinen eläkkeiden suo-
31437:   16         1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31438: 
31439: rittamistapa asia järjestetään sopivan. pakollisen vakuutuk-
31440: sen kautta. Lahjapalkkiojärjestelmä on Valiokunnan mie-
31441: lestä kokonaan lakkautettava.
31442: 
31443:     Virkamiesten nauttimat etuoikeudet ovat usein sitä laa-
31444: tua ikäänkuin pidettäisiin virkapaikkoja jonkinlaisina saa-
31445: vutettuina oikeuksina tai yksityisenä omaisuutena, joka aina
31446: on virkamiehelle turvattava ollenkaan kysymättä, mitä yh-
31447: teiskunnan etu kulloinkin vaatii. Tämä ilmenee ehkä huo-
31448: mattavirnrnin n. k. lakkautuspalkkajärjestelrnässä. Helmi-
31449: kuun 23 päivänä 1868 annettu lakkautuspalkkoja koskeva
31450: asetus säätää täysin työkykyisille henkilöille, joiden virat
31451: syystä tai toisesta on lakkautettu, oikeuden nauttia vakinai-
31452: sia palkkaetujaan kaksi vuotta ja sitten elinkautisen eläk-
31453: keen, joka, kuten edellä on esitetty ei edes lakkaa asianomai-
31454: sen astuessa ansiotoimeen joko yksityisessä palveluksessa tai
31455: valtion palkkiovirassa. Asetus tosin määrää, että lakkau-
31456: tuspalkka lakkaa, kun asianomaiselle tarjotaan vakituinen
31457: valtionvirka, mutta tämä mahdollisuus käy miltei olemat-
31458: tomaksi, kun toiselta puolen on säädetty, että tarjotun viran
31459: on oltava samallainen eikä entistä alhaisempi sekä samalla
31460: paikkakunnalla kuin lakkautettu virka oli tahi virkamies
31461: asuu. Yhteiskunnan on tosin pidettävä huolta siitä, että il-
31462: man omaa syytä työttömiksi jääneille kansalaisille hankitaan
31463: riittävää työansiota, mutta oikeudenmukaista ei ole, että
31464: tämä etu myönnetään vaan virkamiehille ja sellaisena, että
31465: se muodostuu kokonaan hyötyä tuottamattomaksi valtiova-
31466: rojen kulutukseksi.
31467: 
31468:     Kun virkamiesten palkkaus- ja eläkekysymyksen alalla
31469: on näin runsaasti korjaamisen tilaa, katsoo Valiokunta, että
31470: on uusittava Eduskunnan toisilla valtiopäivillä 1908 lausu-
31471: ma toivomus, että valtion virkoja tästä lähtien täytettäessä
31472: nimitettävät virka- ja palvelusmiehet velvoitettaisiin alistu-
31473: maan niihin määräyksiin, joita heidän virkatehtäviensä ja
31474: palkkansolojensa suhteen ehkä tullaan virkamiesolojen ylei-
31475: sessä järjestelyssä antamaan.
31476:                 Virkamiesolojen uudistaminen.               17
31477: 
31478:     Samassa yhteydessä lausui Eduskunta, ,että milloin
31479: tuntuvampi palkkausmenonlisäys on kysymyksessä, Edus-
31480: kunnalle annettaisiin tilaisuus lausua asiasta mielipiteensä".
31481: Myös on Eduskunta v. 1907 valtiopäiville valtiovarain ti-
31482: lasta annetun kertomuksen johdosta, kiinnittäessään huo-
31483: mionsa kysymykseen virkamiesten sivusaatavista, lausunut
31484: olevan tarpeellista, ,että virka- ja palvelusmiesten kaikista
31485: virkatuloista hankittaisiin luotettava ja täydellinen selvi-
31486: tys", jotta voitaisiin ,tehokkaasti tarkastaa virkamiesten
31487: palkkamääräin kohtuullisuutta ja soveliaisuutta". Tärkeä
31488: kysymys eduskunnan oikeudesta yhdessä hallitsijan kanssa
31489: määrätä virkamiesten palkoista, jota ed. Alkion y. m. ano-
31490: musehdotuksessa ehdotetaan anottavaksi, kuuluu Valiokun-
31491: nan mielestä kysymykseen eduskunnan budjettioikeuden
31492: laajentamisesta, jota koskevat anomusehdotukset on lähe-
31493: tetty Pe!lustuslaki valiokuntaan.
31494: 
31495: 
31496:     Virkatoimien tyydyttävä hoito riippuu suuresti siitä,
31497: millä tavalla virkamiehet ovat vastuunalaiset tehtäviensä
31498: täyttämisestä. Tässä kohdin meillä vallitsevat epäkohdat
31499: ovatkin suuressa määrässä syynä siihen, että virkamiesolom-
31500: me antavat aihetta moitteisiin.
31501:     Ylimpiin virkamiehiin nähden säädetään Hallitusmuo-
31502: don 32 § :ssä, että nämät ovat velvolliset yksin hallitsijalle
31503: vastaamaan virkojensa oikeasta hoidosta. Niinpä voikin
31504: hallitsija erottaa sellaisen virkamiehen, jonka hän on vä-
31505: littömästi nimittänyt; erottamattomia ovat kuitenkin muu-
31506: tamat hallitsijan asettamat tuomarinvirkain hoitajat. Val-
31507: tiopäiväjärjestyksen 33 ja 40 § tosin edellyttävät, että edus-
31508: kunnalla on oikeus tutkia hallituksenjäsenten virkatoimien
31509: laillisuutta. Tätä koskeva laki onkin luvattu julistuskirjas-
31510: sa marraskuun 4 päivältä 1905 ja annettiin siitä armollinen
31511: esitys valtiopäiville v. 1905-1906. Mutta kun Valtiosääty-
31512: jen tämän perusteella hyväksymää lakiehdotusta ei ole vah-
31513: vistettu, ei meillä nykyisin ole keinoa saattaa hallituksen
31514:                                                         2
31515: 18           1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31516: 
31517: ]asema edesvastuuseen laittomistakaan toimista. Proku-
31518: raattorilla on tosin velvollisuus tehdä muistutuksia, milloin
31519: kenraalikuvernööri tahi senaatti menettelevät vastoin lakia,
31520: mutta on kokemus osottanut, että nämä muistutukset, mil-
31521: loin niitä on tehty, eivät aina ole aiheuttaneet niillä tarko-
31522: tettua tulosta.
31523:      Yleisessä laissa on virkamiehen vastuunalaisuutta eri-
31524: laatuisista virkarikoksista koskevia säännöksiä ja voidaan
31525: virkamies niiden mukaan tuomita rangaistuksiin, m.
31526: m. menettämään virkansa. Sitäpaitsi voidaan virka-
31527: miehiä en virastojen ohjesääntöjen mukaan kurinpi-
31528: totietä tuomita heidän virantoimituksessa tekemistään
31529: virheistä. Rangaistuksina käytetään varotuksia,sakkoja sekä
31530: palkan pidätyksiä ja erottamista viran toimittamisesta mää-
31531: rä-ajaksi. Silloin kun virkamies pannaan tuomioistuimessa
31532: syytteeseen, voidaan hänet pidättää virantoimituru;esta tois-
31533: taiseksi tai siksi kun asia on tuomioistuimessa ratkaistu tai
31534: kunnes oikeus toisin määrää. Voidaanpa useimmat rauta-
31535:  tielaitoksen virkamiehet, muutamat tulli- ja postilaitoksissa
31536: palvelevat, eräät maahallinnon ja muutamain muittenkin
31537:  virastojen virkamiehet erottaa virasta kurinpitotietä.
31538:  Tällaisesta erottamisesta, kuten muistakin kurinpidollisista
31539:  rangaistuksista, paitsi varotuksista, on virkamiehillä, muu-
31540:  tamia postilaitoksessa palvelevia lukuunottamatta, oikeus
31541:  valittaa Senaatin talousosastoon saakka. Palvelijakuntaan
31542:  kuuluvat voidaan erottaa kurinpitotietä eikä kaikilla näillä
31543:  ole oikeutta hakea muutosta tällaiseenkaan esimiehen ran-
31544:  gaistustoimenpiteeseen.
31545:      Mutta hyvin suuri osa virkamiehiä on n. k. erottamatto-
31546:  muuden turvissa. Tämä perustuu Hallitusmuodon 2 § :ään,
31547:  niinkuin sitä on selitetty valtiopäiväpäätöksellä 23 päivältä
31548:  kesäkuuta 1786, jonka mukaan ,ei ketään virka- eli palvelus-
31549:  miestä, ei sotilas-, siviili- eikä kirkollisviroissa saa ilman
31550:  laillista tutkimusta ja tuomiota asianomaisessa oikeudessa
31551:  erottaa virasta eikä palveluksesta". 'l'limä virkamiesten
31552:  erottamattomuus johtuu osaksi siitä virkamiesoloissamme
31553:                 Virkamiesolojen uudistaminen.               19
31554: 
31555: vallitsevasta periaatteesta, että virkoja on pidetty virkamies-
31556: ten miltei omaisuusJuontoisena oikeutena, osaksi on siten tah-
31557: dottu taata virkamiehille mahdollisimman itsenäinen asema
31558: virkansa laillisessa hoidossa.
31559:     Myönnettävä onkin, että virkamiesten erottamattomuu-
31560: della on se hyvä puoli, että näin turvatut virkamiehet eivät
31561: ole välittömästi hallinnollisen mielivallan käskettävissä.
31562: Tuomareille varsinkin antaa se hallitukseen nähden tar-
31563: peellisen itsenäisyyden oikeudenhoidossa. Mutta toiselta
31564: puolen johtuu tästä virkamiesten erottamattomuudesta epä-
31565: kohtiakin. Sen turvissa voi toimeen kykenemätön virka-
31566: mies pysyä virassa, kunhan vain täyttää sen muodolliset
31567: vaatimukset eikä tee itseään syypääksi sellaiseen virkarikok-
31568: seen, josta rangaistaan viran menettämisellä. Tällainen
31569: asema myös helposti aiheuttaa sen, että virkamies heit-
31570: täytyy leväperäiseksi, ja yleensä puuttuu häneltä tarpeelli-
31571: nen kannustin hoitaa virkaansa todellisella harrastuksena.
31572: Kun sitäpaitsi ne rangaistukset, joita virkamiehille on vir-
31573: kavirheistä tuomittu, yleensä ovat olleet liian lievät, kuten
31574: Eduskunta toisilla valtiopäivillä v. 1909 lausui, on sekin
31575: omiaan lisäämään virkamiesten huolimattomuutta virkatoi-
31576: mien hoidossa.
31577:     Virkamiesten erottamattomuudesta johtuvia epäkohtia
31578: voitaisiin osaksi vähentää siten, että säädettäisiin virka-
31579: miehille koevuosia heidän soveliaisuutensa selville saami-
31580: seksi, ja että heidät vasta näiden jälkeen vakinaisesti toi-
31581: meensa nimitettäisiin. Tämäntapainen menettely onkin
31582: meillä yleensä jo käytännössä kouluopettajiin nähden. Myös
31583: olisi saatava aikaan erityisiä kurinpitotuomioistuimia kä-
31584: sittelemään virkamiehiä vastaan virkatoimien epätyydyttä-
31585: vän hoidon johdosta nostettuja kanteita, ja olisi näillä oleva
31586: tutkimuksensa perusteella myöskin oikeus erottaa kykene-
31587: mätön virkamies toimestaan. Lainvalmistelukunta onkin
31588: hallituksen antamain ohjeitten mukaan valmistanut ehdo-
31589: tuksen asiasta, mutta se ei ole johtanut toimenpiteeseen.
31590: TäHaisten kurinpitotuomioistuinten asettaminen olisi kui-
31591: 20           1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31592: 
31593: tenkin erittäin suotava, koska sen kautta vähentyisivät mie-
31594: livaltaisuuden mahdollisuudet niiltä virka-aloilta, joilla
31595: palvelevat virkamiehet eivät ole erottamattomat, :'ja toiselta
31596: puolen poistuisi osa erottamattomuuden aiheuttamia hanka-
31597: luuksia.
31598: 
31599:     Edellä mainittujen uudistusten kautta aikaansaadut pa-
31600: rannukset eivät kuitenkaan yksin riitä. Tyydyttävät takeet
31601: virkatoimien hoitoon ja virkamiesten yhteiskunnalliseen har-
31602: rastukseen nähden ovat Valiokunnan mielestä vain siten saa-
31603: vutettavissa, että virkamiesolot järjestetään kansanvaitai-
31604: sille perusteille siinäkin suhteessa, että kansalle tulee suu-
31605: rempi vaikutusvalta virkalaitoksiin. Virkamiesolojen uu-
31606: distusta suunniteltaessa olisi otettava harkinnan alaiseksi,
31607: missä määrin valittavuusperiaate, joka meillä jo on käytän-
31608: nössä kunnallisiin ja seurakunnallisiin virkoihin nähden,
31609: voitaisiin ulottaa vaitoionkin virkamiesten asettamiseen.
31610: Tämän periaatteen sovelluttaminen sellaisiin virkoihin,
31611: jotka laatunsa vuoksi siihen sopivat, epäilemättä lähentäisi
31612: virkamiehistöä kansaan ja kohottaisi sen vastuunalaisuuden
31613: tuntoa.
31614:      Menestyksellisen virkamiesolojen uudistuksen tärkeä
31615: edellytys on myös, että eduskunnalla on laaja valta valvoa
31616: valtiolaitosten toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. V aitio-
31617: päiväjärjestyksen 32 § :ssä onkin säädetty, että edustajalla
31618: on oikeus esittää senaatin jäsenten vastattavaksi kysymyksiä
31619: näiden virka-alalle kuuluvista asioista. Tämä oikeus on
31620: kuitenkin rajoitettu siten, että hallituksen jäsen voi harkin-
31621: tansa mukaan olla esitettyyn kysymykseen vastaamatta. Sa-
31622: malla kun tämä välikysymysoikeus olisi laajennettava, olisi
31623: myös saatava aikaan lakisäännöksiä, jotka takaisivat edus-
31624: kunnalle oikeuden valvoa hallituksen jäsenten virkatoimien
31625: laillisuutta, ja joiden kautta nämät tulisivat eduskunnalle
31626: vastuunalaisiksi myös virkatoimiensa hoidosta yleensä.
31627: Eduskunnassa onkin tehty erinäisiä tätätarkoittaviartno-
31628: musehdotuksia, jotka valmistelevaa käsittelyä varten on lä-
31629: hetetty Perustuslakivaliokuntaan.
31630:                Virkamiesolojen uudistaminen.              21
31631: 
31632:     Käsitellessään virkamiesolojamme ja niissä vallitsevia
31633: epäkohtia ei Valiokunta ole aineen laajuuden sekä käytettä-
31634: vänä olevan ajan vähyyden takia ollut tilaisuudessa esittä-
31635: mään kysymyksen eri kohtien seikkaperäisempää selvitystä,
31636: vaan on Valiokunta tyytynyt osottamaan eräitä yleisesti tun-
31637: netuita virkamiesolojemme puutteellisuuksia ja esiintuo-
31638: maan muutamia tärkeiksi katsomiaan näkökohtia, joita
31639: silmälläpitäen korjaukset ja uudistukset olisivat suoritetta-
31640: vat. Kuten Valiokunta varsinkin erinäisistä virkamieskysy-
31641: myksemme kohdista on esittänyt, olisi niiden lähempi tutki-
31642: minen tarpeen. Tällaisen tutkimisen voisi Valiokunnan
31643: mielestä sopivimmin suorittaa komitea, johon kutsuttaisiin
31644: muutamia erikois-asiantuntemusta edustavia virkamiehiä,
31645: mutta varsinkin edustajia eri kansanluokkien keskuudesta.
31646: Tämän komitean tehtäväksi olisi annettava tutkimuksensa
31647: perusteella ja ottaen huomioon Valiokunnan esittämät näkö-
31648: kohdat laatia suunnitelma virkamiesolojemme uudistuk-
31649: seksi. Kun tämä uudistus, kuten Valiokunta on osottanut,
31650: edellyttää muutoksia voimassa oleviin lakimääräyksiin, jopa
31651: perustuslakiinkin, ja kun sillä kokonaisuudessaan on erittäin
31652: tärkeä merkitys yhteiskuntaelämällemme, olisi uudistuseh-
31653: dotukset annettavat eduskunnan tutkittaviksi ja päätettä-
31654: viksi.
31655:     Yllä esitetyn perusteella ehdottaa Valiokunta, että Edus-
31656: kunta alamaisesti anoisi,
31657:                että hallitus viipymättä asettai.'Ji komiteam,
31658:            kutsuen siihen jäseniä eri yhteiskuntaluokista
31659:            ja antaisi komitealle toimeksi tutlda maamme
31660:            virkamiesolot sekä laatia suunnitelman näiden
31661:            uudistamiseksi edellä esitettyjen perusteiden mu-
31662:            kaan, ja
31663:                että uudistusehdotukset armollisina esityksinä
31664:            annettaisiin eduskunnan tutkittaviksi ja päätet-
31665:            täviksi.
31666: 
31667:                                                 ,..
31668:                                                1          L:
31669: 22            1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31670: 
31671:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
31672: Nuort~va, varapuheenjohtaja Järvinen, jäsenet Astala,
31673: Malkamäki, Orasmaa, Pykälä, F. Rantanen, K. A. Saari-
31674: nen, Schybergson, Söderholm, 'l'anttu, Wuolijoki ja Vuo-
31675: rivirta sekä varajäsenet Alkio, Boman, Eronen, Kaakko-
31676: oja, Lonkainen ja Renvall.
31677: 
31678:      Helsingissä toukokuun 17 p :nä 1910.
31679:                         V ast.alause l.                     23
31680: 
31681: 
31682: 
31683: 
31684:                     Vastalauseita.
31685:                               1.
31686: 
31687:     Kuva, minkä Valiokunnan mietintöä lukiessaan saa
31688: maamme virkamiehistöstä, on todella masentava. Arvostelu
31689: on antanut seuraavan tuloksen. Kaikilla aloilla tietämät-
31690: tömyyttä, harrastuksen ja velvollisuudentunnon puutetta,
31691: mutta sen sijaan taloudellisesti ja muissa suhteissa kadehdit-
31692: tava asema. Valiokunnan olisi kuitenkin ollut syytä ei vain
31693: esiintuoda virkamiehistömme varjopuolia ju liioitella niitä,
31694: vaan myös tunnustaa että virkamiehistössämme ylipäätään,
31695: ei ainoastaan tuomareilla, vaan myös hallinnollisilla virka-
31696: miehillä rehellisyys ja lainkuuliaisuus ovat heidän ominai-
31697: suuksiensa tunnusmerkkeinä, mikä silmälläpitäen useiden
31698: muiden maiden oloja tässä kohdin olisi ansainnut huomaut-
31699: tamista. Niinikään olisi ollut etsimätöntä aihetta niihin koet-
31700: telemuksiin nähden, joita virkamiehistömme on saanut kär-
31701: sä ja joita sillä nähtävästi jälleen on odotettavana, lausua
31702: muutama sana tunnustukseksi siitä, että meidän virkamie-
31703: histömme ei, niinkuin enimmäkseen kaikkialla muualla on
31704: laita, ole ruumiineen ja sieluineen antautunut vallassa ole-
31705: valle järjestelmälle, vaan on säilyttänyt valveutuneen, itse-
31706: näisen kansalaishengen.
31707:     Voidakseen antaa niin ankaran arvostelun koko maam-
31708: me virkamiehistöstä, kuin Valiokunta on katsonut sopivak-
31709: si, olisi kuitenkin pitänyt olla käytettävissä erittäin laaja
31710: todistamisaineisto. Semmoista ei kuitenkaan ole ollut tilas-
31711: tollisten eikä muiden tietojen muodossa, vaan on asian tiet-
31712: 24            1910 . .,:__ Anomusmietintö N :o 10.
31713: 
31714: tävyys Valiokunnasta ollut ilman muuta ilmeinen. Vaati-
31715: mus että V aliakunta kohdistaisi tarkastuksensa johonkin
31716: taikka joihinkin virkamiesolojen alaan, joka olisi ollut jon-
31717: kun verran tarkemmin selvitettävissä, on sentähden kaiku-
31718: nut kuuroille korville. Valtion oikeudenkäyttö- ja hallinto-
31719: toiminnan koko alaa, viimeksi mainittu käsittäen ei ainoas-
31720: taan siviilihallinnon ahtaassa mielessä eli sen, jota kuver-
31721: nöörit ja heidän alaisensa virkamiehet toimittavat, vaan
31722: myös niin erilaatuiset valtiohallinnon osat kuin lääkintö-,
31723: metsänhoito- ja maanmittaustoimen, valtionrautatiet ja ope-
31724: tustoimen Valiokunnan tuomio ja sen uudistuspyrinnöt koh-
31725: taavat. Muutoinkaan ei Valiokunta ole koettanut rajoittaa
31726: tehtäväänsä. Milloin liikkuu Valiokunta kulunkiarvion
31727: alalla, milloin kosketeliaan ohimennen, muutamin sanoin,
31728: nais-, kieli- ja uskonnonvapausasioihin y. m.
31729:     Ei juolahtane kenenkään eikä missään tapauksessa alle-
31730: kirjoittaneitten mieleen väittää, ettei oikeudenkäytön ja val-
31731: tiohallinnon alalla olisi semmoista, mikä on epäajanmukais-
31732: ta taikka muutoin korjauksen tarpeessa, että virkamiesten
31733: totunnainen taito, joka sinänsä on omiaan edistämään asiain
31734: käsittelyä, eräissä kohdin on voinut käydä liian orjalliseksi
31735: muototapojen noudattamiseksi. Mutta niin musertavaan ar-
31736: vosteluun ja siihen perustuviin vaatimuksiin, joita mietintö
31737: sisältää, ei Valiokunnalla ole ollut riittäviä edellytyksiä.
31738: Asiassa kuuitujen asiantuntijainkin lausunnot ovat käyneet
31739: semmoiseen suuntaan, mikä ei suinkaan anna tukea Valio-
31740: kunnan käsitykselle, vaikkei sitä kuitenkaan mainita mie-
31741: tinnössä.
31742:     Virkamiesten taloudellinenlman asema ei, lukuunotta-
31743: matta eräitä Valiokunnan mietinnössä erittäin mainittuja
31744: tapauksia, ole niin kadehdittava lmin ikivanhan perintöta-
31745: van nojalla yleensä luullaan. Vielä muutama vuosikymmen
31746: takaperin saattoi tuollainen käsitys kenties pitää paikkansa.
31747: Mutta verrattuina niihin suuriin palkkoihin, joita asianajo-
31748: ammatin, liike-elämän, rakennusteollisuuden y. m. aloilla
31749: maksetaan alemmillekin virkailijoille, punumattalruan niis-
31750:                          Vastalause I.                       25
31751: 
31752: tä, jotka ovat erikoisesti kyvykkäämpiä, esiintyvät virka-
31753: miesten palkkaedut tavallisesti vähempinä. Tätä ei muuta
31754: se seikka, että joittenkuitten virkamiesten palkat on määrät-
31755: ty liian korkeiksi, ja että sivutulojärjestelmä, jonka epäsove-
31756: liaisuudesta ja epii,ajanmukaisuudesta palkkausmuotona
31757: allekirjoittaneetkin ovat olleet Valiokunnan kanssa samaa
31758: mieltä, on voinut kohtuuttomasti korottaa eräitten virka-
31759: miesten tuloja.
31760:     Mitä erittäin tulee eläkkeisiin, ei niitä saa arvostella ny-
31761: kyään vallitsevien epäsäännöllisten olojen perustuksella,
31762: joiden johdosta eläkkeet ja ylimääräiset eläkkeet ovat saa-
31763: neet niin tavattoman huomattavan sijan valtion menoar-
31764: viossa. Mutta säännöllisissä oloissa ne ovat ainoastaan pal-
31765: kanlisäys, johon virkamiehet niiltä ajoilta perityn vanhan
31766: tavan johdosta, jolloin ei vielä ollut yksityisiä henkivakuu-
31767: tuslaitoksia eipä edes pankkeja tahi säästöpankkejakaan,
31768: panevat suurempaa arvoa kuin tuolla edulla sinänsä on;
31769: jota paitsi on huomattava että, kun tämä järjestehnä ei ai-
31770: heuta minkäänlaisia hallintokustannuksia, ovat valtiovaras-
31771: tolle tässä koituvat menot säännöllisissä oloissa paljon vä-
31772: hemmin rasittavia. Johdettakoon vaan mieleen, että Suomen
31773: Pankissa, m1ssa palkkauksia vuonna 1909 maksettiin
31774: 618,000 markkaa, eläkkeiden maara nousi ainoastaan
31775: 35,000 markkaan. Sellaista eläkejärjestehnää vastaan, joka
31776: perustuu siihen että virkamiehet itse olisi saatava harrasta-
31777: maan ja ottamaan osaa toimeentulonsa turvaamiseen van-
31778: huuden taikka kivuloisuuden tuottaman työkyvyttömyyden
31779: varalta suorittamalla maksuja pakolliseen vakuutukseen,
31780: niinkuin tämä asia esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa nyt-
31781: temmin on järjestetty, ei kuitenkaan ole periaatteelliselta
31782: kannalta mitään muistuttamista.
31783:     Mitä n. s. ylimääräisiin eläkkeisiin tulee, niin on kansan-
31784: eduskunnassa jo aikoja sitten vallinnut se käsitys, että ne
31785: olisi mikäli mahdollista poistettava. Eivätpä pitkällisestä
31786: palveluksesta annetut lahjapalkkiotkaan, jotka nekin ovat
31787: osa palkkausta, puolusta paikkaansa. Niiden määrä on jon-
31788: 26            1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31789: 
31790: kun verran tuntuva ainoastaan kun virkamiesvainaja on
31791: ollut pitkän ajan virassa, mutta silloin ovat hänen lapsensa
31792: jo ehtineet varttua ja perhe on perheenisän kuollessa vähim-
31793: min avun tarpeessa. :MQutoin kysymykseen tulevista lahja-
31794: palkkioista sekä ylimääräisistä eläkkeistä y. m. ei liene eri
31795: mieliä. - Ne eläkkeet, joita virkamiehen kuolemantapauk-
31796: sessa annetaan hänen leskelleen ja lapsilleen, ovat, niinkuin
31797: tunnettua, vastike virkamiehen suorittamista vuotuisista
31798: eläkemaksuista eivätkä sentähden kuulu tähän.
31799:     Myönnämme niinikään että ne säännökset, joiden kautta
31800: valtion oikeudet ja velvollisuudet lakkautettujen virkain
31801: haltijoita kohtaan on järjestetty, kaipaisivat tarkastusta,
31802: jotta voitaisiin tuntuvasti laajentaa mahdollisuutta tuollais-
31803: ten virkamiesten työvoiman käyttämiseen yhteiskunnan hy-
31804: väksi.
31805: 
31806: 
31807:     U udistusvaatimustensa lähtökohdaksi asettaa V aliokun-
31808: ta kouluopetuksen, joka Valiokunnan mielestä ei ole oman-
31809: sa antamaan vastaisille virkamiehille senlaatuista yleissivis-
31810: tystä, joka olisi hyödyksi heidän vastaisessa toiminnassaan.
31811: Kasvatusopillisia kysymyksiä, semmoisia kuin ne, jotka kos-
31812: kevat kansakoulun järjestämistä korkeamman opetuksen
31813: pohjakouluksi sekä koulun opetusohjelmaa, jotka kysymyk-
31814: set ammattimiespiireissäkin on havaittu pulmallisiksi ja
31815: joka tapauksessa ovat riidanalaisia, käsittelee tässä yhtey-
31816: dessä Valiokunnan enemmistö kadehdittavana varmuudella.
31817: Mitä taas yliopistossa annettavaan virkamiesvalmistukseen
31818: tulee, ei se Valiokunnan mielestä ole tarpeeksi laaja ja mo-
31819: nipuolinen. Tässä kohdin rajoittuu esitys kuitenkin ainoas-
31820: taan siihen virkamiesten valmistukseen, mikä tapahtuu
31821: lainopillisessa tiedekunnassa, jota vastoin kaikki muu, esi-
31822: merkiksi yliopiston muissa tiedekunnissa, teknillisessä kor-
31823: keakoulussa ja muissa ammattiopistoissa annettava virka-
31824: miesten ammattiKehitys kokonaan sivuutetaan. Mutta tä-
31825: hänkin melkoiseen epäjohdonmukaisuuteen 'Katsomatta huo-
31826:                         Vastalause 1.                      27
31827: 
31828: maa tätä asian puolta koskevassa Valiokunnan esityksessä
31829: muitakin ristiriitaisuuksia. Valiokunnan mielestä on pitkä
31830: opintoaika yhteiskunnan kannalta epäedullinen, osin koska
31831: se käy kalliiksi ja sentähden edellyttää varallisuutta taikka
31832: saattaa virkamieheksi pyrkivän paremmassa taloudellisessa
31833: asemassa olevista kansaninokista ,riippuvaiseen asemaan.
31834: Mutta samalla kuitenkin vaaditaan laajempia yliopisto-
31835: opinnoita kuin mitä nykyään on säädettynä. Edelleen vaa-
31836: ditaan, että yliopistotutkintoa pitää seurata virkamiesuralla
31837: saavutetun käytännöllisen kokemuksen jälkeen suoritettava
31838: erityinen tutkinto. Tuollaisen lisätutkinnon tueksi on tosin
31839: esitettävissä eräitä syitä, mutta jotta siitä olisi todellista
31840: hyötyä, edellyttää sen toteuttaminen erityisten tutkintotoi-
31841: mikuntain asettamista, joihin olisi varsin vaikea saada täy-
31842: sin päteviä taikka muutoin soveliaita jäseniä. Ainakaan se
31843: kokemus, mikä saatiin aikaisemmin määrätyistä, mutta jo
31844: 1870 poistetuista kuulusteluista, joita hovioikeuteen pyrki-
31845: vät olivat velvolliset käymään hovioikeuden jäsenten edes-
31846: sä, ei kehota tekemään uusia yrityksiä samaan suuntaan.
31847: Joka tapauksessa olisi tuollainen toinen tutkinto omansa
31848: edelleen pitentämään virkamiesvalmistusta ja lisäämään
31849: sen kustannuksia. Valiokunta on tosin toisessa yhteydessä
31850: lausunut suotavaksi, että virkamiesharjoittelijoille olisi an-
31851: nettava kohtuullinen palkka työstään, mutta osin lisäisi tä-
31852: mä yhäkin valtion hallintomenoja, ja osin olisi sellainen
31853: toimenpide omansa virkamiesuralle houkuttelemaan pyrki-
31854: jöitä enemmän kuin mitä valtiohallinnon voimassa pitämi-
31855: seen tarvitaan.
31856:     Niinkuin edellä on huomautettu, ovat Valiokunnan vir-
31857: kamiesvalmistusta vastaan tekemät muistutukset kohdistu-
31858: neet ainoastaan siihen alaan, jolla lainopilliset tutkinnot
31859: ovat hakukelpoisuuden ehtona. Asia on niinmuodoin erit-
31860: täin erikoista laatua ja sillä on luonnolliset ja pätevät aja-
31861: jansa yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa, missä myös
31862: jo on osotettu sellaista harrastusta siihen, että tarpeellinen
31863: alote on odotettavissa niin pian kun mahdollisuutta toimen-
31864: 28            1910. -   Anomusmietintö N :o 10.
31865: 
31866: piteisiin tässä kohdin ilmaantuu. Valiokunnalla ei sentäh-
31867: den ole ollut aihetta sekottaa tätä asiaa ehdotukseensa.
31868:     Tuntuva haitta maamme oikeudenhoidossa ja valtiohal-
31869: linnossa on sitä vastoin, niinkuin V aliakunnan mietinnössä
31870: lausutaan, se pitkä aika, mikä usein kuluu asiain ratkaisemi-
31871: seen. Syynä täliän lienevät tuntuvassa määrässä asiain kä-
31872: sittelyssä noudatettavat ylenmäärin jäykistyneet muodot,
31873: ennen kaikkea liian laajaperäinen kirjallinen järjestelmä.
31874: Uudistusehdotuksia, joiden tarkoituksena on aikaansaada
31875: joutuisampi ja samalla täysin turvallinen tuomioistuimille
31876: kuuluvain juttujen ja asiain käsittely, on tosin nyttemmin
31877: olemassa, mutta hallinnonkin alalla olisi samaan suuntaan
31878: käyviä uudistuksia tarpeen. Virastojen työtavan yksinker-
31879: taistuttaminen sekä virkamiesten ajan ja työvoiman parem-
31880: pi hyväksikäyttäminen ovat sentähden oikeutettuja toivo-
31881: muksia, jotka kuitenkin, siihen nähden että hallinnon eri
31882: alat niin monessa tapauksessa liittyvät toisiinsa, täytyy val-
31883: mistella erittäin suunnitelman mukaisesti ja asiantuntevasti,
31884: jottei tarkoitus jäisi saavuttamatta. Ohimennen vain vii-
31885: tattakoon, että tämän yhteydessä kävisi tarpeelliseksi järjes-
31886: tellä erinäisten virkamiesten virantoimitus- ja palkkaus-
31887: oloja, mahdollisesti lakkauttaa ja yhdistellä virkoja.
31888:     Tämän vastalauseen alussa on huomautettu, ettei V alia-
31889: kunnan enemmistöltä ole riittänyt ainoatakaan tunnustuk-
31890: sen sanaa maamme virkamiehistölle siitä rehellisyydestä,
31891: mikä yleisesti katsoen on ollut sille ominaista, sen uskolli-
31892: suudesta maamme laeille aikoina, jolloin tämä uskollisuus
31893: on pantu kovalle koetukselle. Osaltaan tuntuvasti vaikut-
31894: tavana syynä tähän on virkamiehillemme perustuslaissa
31895: tunnustettu oikeus että heidät voidaan virasta erottaa ai-
31896: noastaan laillisen tutkinnon ja tuomion nojalla. Että yh-
31897: teiskunnalle kokonaisuudessaan on ollut mitä suurimmaksi
31898: hyödyksi etteivät virkamiehet asemansa epävarmuuden joh-
31899: dosta houkuttaudu väärinkäytöksiin sitä yleisöä kohtaan,
31900: jonka täytyy heitä käyttää, eivätkä nöyrästi alistu turmiolli-
31901: sen hallitussuunnan avustajiksi, sen pitäisi niidenlroKemus-
31902:                         Vastalause 1.                      29
31903: 
31904: ten nojalla, mitä meillä on tästä saatu, olla aivan epäilemä-
31905: töntä. Näiden erottamattomuusperiaatteen etujen rinnalla
31906: painavat sentähden mietinnössä huomautetut haitat varsin
31907: vähän. Valiokunnan enemmistö on kuitenkin reippaasti
31908: ryhtynyt tekemään uudistusvaatimuksia tässäkin kohdin.
31909: Jos syystä voi epäillä, onko n. s. virkamieskysymyksen kä-
31910: siteltäväksi ottaminen nykyhetkellä ollut tarkoituksenmu-
31911: kaista, on näin mitä suurimmassa ·määrässä laita sen asian
31912: puolen, johon tässä viimeksi on viitattu.
31913:     Keinoina, jotka olisivat omansa lujittamaan yhteiskun-
31914: nan vaikutusta valtiohallintoon laajassa mielessä ja edistä-
31915: mään sen kansanvaltaistuttamista, suosittaa Valiokunta lo-
31916: puksi, vaikkakin hiukan varovaisesti, kunnallisella alalla
31917: käytännössä olevan vaaliperiaatteen ulottamista valtion vir-
31918: kamiehiin. Myönnämme mielellämme, että kehittyneeseen
31919: perustuslailliseen valtiomuotoon myös kuuluu, että edus-
31920: kunta tehokkaammin tarkastaa valtion hallintoa kuin mitä
31921: meillä nykyään tosiasiallisesti on laita. Mutta tuollaisen
31922: tarkastuksen aikaansaamiseksi ei virkamiesten asettaminen
31923: vaalin nojalla suinkaan ole oikea keino, vaan on eduskunnan
31924: tätä tarkastusta toimitettava arvostelemaHa valtiohallinnon
31925: vastuunalaista johtoa. Keinoja tähän tarjoo, niinkuin Va-
31926: liokunnan mietinnössäkin on huomautettu, maamme val-
31927: tiosääntö jo nyt siinä, että eduskunnalla V. J :n 27 § :n mu-
31928: kaisesti on oikeus tarkastaa valtiovarain tila. Toinen keino
31929: on oikeus välikysymysten tekemiseen. V. J :n 33 § :ssä edel-
31930: lytettyä tämän ketjun lisärengasta eli eduskunnan oikeutta
31931: tutkia hallituksenjäsenten virkatointen laillisuutta ei vali-
31932: tettavasti vielä ole saatu aikaan. Näillä ja näiden tapaisilla
31933: toimenpiteillä on tämä asia ratkaistava. Vaalijärjestelmän
31934: soveltaminen valtion virkamiehiin veisi sitä paitsi paljon
31935: useammin kuin nykyinen nimitysjärjestelmä siihen, että ai-
31936: van toiset näkökohdat liuin mahdollisimman suuri pätevyys
31937: pääsisivät ratkaisemaan, puhumattakaan siitä alituisesta
31938: kiihtymyksestä, jonka vallassa tuollaisissa tapauksissa ta-
31939: vallisesti välttämätön agitatsiooni pitäisi valitsijoita.
31940:     30            1910. -   Anomusmietintö Nj :o 10.
31941: 
31942:         Niinkuin edellä olevasta käy selville, emme me ole oleel-
31943:     lisissa kohdin voineet yhtyä siihen koko virkamieslaitok-
31944:     seemme ulottuvaan perinpohjaiseen uudistukseen, jonka
31945: •   Valiokunnan enemmistö haluaa toimeenpantavaksi, mutta
31946:     myönnämme kuitenkin uudistusten tarpeen niissä kohdin,
31947:     mitkä meillä on ollut kunnia mainita. Semmoisiksi kuin
31948:     olot nyttemmin ovat luontuneet, pitää Eduskunnan kuiten-
31949:     kin, jos sillä ylipäätään on aihetta tällaisissa asioissa kään-
31950:     tyä hallituksen puoleen, semmoisena kuin se nykyään on ko-
31951:     koonpantu, tehdä se sillä tavoin ettei tätä alotetta käy selit-
31952:     täminen ja käyttäminen väärin, sille vastakkaisiin tarkoi-
31953:     tuksiin. Saamme sentähden kunnioittaen ehdottaa, että
31954:     Eduskunta, hylkäämällä V aliakunnan mietinnön, yhtyisi te-
31955:     kemään hallitukselle sitä tarkoittavan anomuksen.
31956: 
31957:                     että hallitus tarlcoitulcsenmukaisella, asianym-
31958:                märtävällä tavalla tutlcituttaisi, missä määrin
31959:                1)icrastojen työtapaa kävisi muuttaminen, jotta
31960:                virkamiesten aika ja työvoima tulisivat tasaisem-
31961:                min ja täydellisemmin käytetyiksi j
31962:                     että ne malcsut eräistä virantoimituksista, jot-
31963:                ka nykyään tulevat eräille virkamiehille sivutu-
31964:                loina, mahdollisin~man suuressa määrässä pidä-
31965:                tettäisiin valtiovaTastolle;
31966:                     että toimeenpantaisiin sitä tarkoittava vil'ka-
31967:                miesten palkkausolojen tasoitus, että eräillä 1Jir-
31968:                kamiehillä nykyisin olevia liian suuria pallcka-
31969:                etuja kohtuuden mukaisesti vähennettäisiin;
31970:                     että -virkamiehille kuuluvien eläke-etujen pe-
31971:                rusteista voima?Jsa olevat säännökset uudistettai-
31972:                siin siihen suuntaan, että eläkkeisiin nähden so-
31973:                vellettaisiin vakuutusperiaatetta sekä että yli-
31974:                määräiset eläkkeet lakkautettaisiin;
31975:                     että oikeus lahjapallckioitten saamiseen lak-
31976:                kautettaisiin rnitä tä..~tedes virkoihin nimitettä-
31977:                t,iin henkilöihin tulee; sekä
31978:                     Vastalause I.                      31
31979: 
31980:            että laldcautettavain virkain haltijain oikeuk-
31981:        sia koskeva lainsäädäntö 1tudistettaisiin siihen
31982:        suuntaan, että tuollaisten virkain haltijoita
31983:        enemmän kuin nykyään voitaisiin käyttää mui-
31984:        hin vir·lcoihin.
31985: 
31986: Helsingissä, toukokuun 17 p :nä 1910.
31987: 
31988:   Karl Söderholm.              Emil Schybergson.
31989: 32             1910. -    Anomusmietintö N :o 10.
31990: 
31991: 
31992: 
31993: 
31994:                                 II.
31995: 
31996:      Valiokunnan omaksuma kanta virkamiesten eläke-
31997: kysymykseen nähden ei mielestämme ole tyydyttävä. Eh-
31998: dotamme että Eduskunta hyväksyisi sitä koskevan, valio-
31999: kunnan mietinnön 15 sivulla olevan kohdan näin kuu-
32000: luvana:
32001:       »Eläke- ja lahjapalkkiojärjestelmä sellaisena kuin se
32002: nyt meillä on voimassa, ei vastaa yhteiskunnan etua.
32003: Oikeutettu on kylläkin periaate, että yhteiskunta turvaa
32004: työkyvyttömiksi joutuneitten jäsentensä toimeentulon.
32005: Mutta meillä on eläkeoikeus yhteiskunnan puolelta myön-
32006: netty ainoastaan valtion palvelijoille, vieläpä siten, että
32007: kohtuuttoman suuresti palkatut virkamiehet ovat tulleet
32008: nauttimaan vielä kohtuuttomampia eläkkeitä samalla kun
32009: vähemmän palkatut virkamiehet ja palvelijakunta, joilta
32010: ei heidän pieniin palkkoihinsa nähden voida vaatia säästä-
32011: väisyyttä vanhojen päiväin varalta, ovat saaneet tyytyä
32012: perin pieniin eläkkeisiin. Tällä alalla vallitsevat epäkoh-
32013: dat ovat siten korjattavat, että nykyinen eläkkeitten mak-
32014: samiatapa poistetaan ja valtion palveluksessa olevain eläke-
32015: olot järjestetään yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyys-
32016: vakuutuksen yhteydessä. Lahjapalkkiojärjestelmä on koko-
32017: naan lakkautettava.
32018: 
32019:      Helsingissä 17 päivä toukok. 1910.
32020: 
32021:      Josua .Järvinen.                   Frans Rantanen.
32022: 
32023:                          Matti Lonkainen.
32024: 
32025:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 19LO.
32026:        1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 10.
32027: 
32028: 
32029: 
32030: 
32031:                  Suomen Eduskunnan alamainen ano-
32032:            mus, joka tarkoittaa maamme virkamiesolojen tutki·
32033:            mista ja niissä vallitsevain epäkohtain poistamista.
32034: 
32035: 
32036: 
32037: 
32038:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
32039:               ja Suuriruhtinas T
32040: 
32041: 
32042: 
32043: 
32044:    Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt erinäi-
32045: siä näillä valtiopäivillä tehtyjä anomusehdotuksia, jotka
32046: tarkoittavat Suomen virkamiesolojen tutkimista ja niissä
32047: 2     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 10.
32048: 
32049: Yallitsevien epäkohtien poistamista.
32050:     Uudistuskysymysten joukossa, jotka lähinnä kuluneen
32051: ajan kansanvaltainen virtaus on tuonut esiin, on virkamies-
32052: asialla tärkeä sija. Kieltämätöntä on, että virkamiesolot
32053: Suomessa erikoisen historiallisen kehityksen vaikutuk-
32054: sesta ovat muodostuneet yksipuolisiksi ja on niissä aikojen
32055: kuluessa päässyt vallalle useita epäkohtia. Vaikka onkin
32056: myönnettävä, että aikaisemmin yleisesti ilmennyt ylimieli-
32057: nen virkavaltaisuus jo osaksi on väistynyt kansan val-
32058: veutumisen vaikutuksesta, vallitsee tällä alalla vieläkin
32059: asiain tila, joka on soveltumaton kansan nykyiseen ke-
32060: hitysasteeseen. Varsin usein ilmenee etuoikeutetuksi luo-
32061: kaksi muodostuneessa virkamiehistössä aivan vanhentuneita
32062: käsityksiä sen asemasta yhteiskunnassa, ja virastojen toi-
32063: minta antaa monenlaista aihetta oikeutettuun tyyty-
32064: mättömyyteen. Näin ollen, ja kun yleisten asiain har-
32065: rastuksen sekä kansanvaltaisten katsantotapain kehittyessä
32066: ne vaatimukset, joita täydellä oikeudella voidaan julkisiin
32067: laitoksiin nähden asettaa, käyvät suuremmiksi, onkin yhä
32068: enemmän alaa voittanut vakaumus, että Suomen virkamies-
32069: oloissa on perinpohjaisia uudistuksia suoritettava.
32070:     Eräät virkamiesolojen epäkohdat aiheuttivat jo val-
32071: tiosäätyjen puolelta korjausta tarkoittavia alotteita ja lau-
32072: suntoja, mutta toimenpiteet niiden johdosta supistuivat ver-
32073: raten vähiin, riippuen hyvin suureksi osaksi virkamiesluok-
32074: kamme haluttomuudesta todella tuntuviin parannuksiin ja
32075: siitä vaikutuksesta, joka sillä oli säätyihin ja hallitukseen.
32076:     Kun sitten Eduskunta vuonna 1907 kokoontui, tehtiin
32077: lukuisia anomusehdotuksia virkamiesoloissa vallitsevain
32078: epäkohtain poistamiseksi. Näitä anomusehdotuksia on myö-
32079: hemmillä valtiopäivillä yhä uusittu. Myöskin on Eduskunta
32080: muitten asiain yhteydessä viime vuosina hyväksynyt eri vir-
32081: kamiesaloilla uudistusten aikaansaamista tarkoittavia lau-
32082: suntoja. Niinpä Eduskunta, kun Eduskunta vuoden 1908
32083: toisma valtiopäivillä valtiovarain tilasta annettua kerto-
32084: musta käsitellessään päätti lausua toivomuksen, että ,koko-
32085:                Virkamiesolojen uudistaminen.               3
32086: 
32087: naisten virka- ja palvelusmiesryhmien palkkauksia ei aina-
32088: kaan vakinaisesti korotettaisi ennenkuin virkamiesolojen
32089: yleisen järjestelyn perusteet ovat määrätyt", nimenomaan
32090: edellytti, että virkamiesolojen uudistus on saatava toimeen.
32091: 
32092: 
32093: 
32094: 
32095:     Virkamiesolojen erikoiskohdista on Eduskunta ensinnä
32096: kiinnittänyt huomiota muutamiin virkamiehiä koskeviin
32097: yleisiin pätevyysvaat1muksiin.
32098:     Siitä erittäin tärkeästä periaatteesta, joka sisältyy pe-
32099: rustuslain säännökseen, että virkamiesten on oltava Suo-
32100: men kansalaisia, ja jonka tarkoituksena on estää yhteiskun-
32101: taelämälle vieraitten sekä kansan oikeusperiaatteita ja
32102: katsantotapoja tuntemattomuin henkilöiden pääsy julki-
32103: siin toimiin, on poikettu yhteiskunnan eduille vahingoksi.
32104: Niinpä kenraalikuvernöörin kansliassakin palvelee virka-
32105: miehiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, ja katsoo Edus-
32106: kunta velvollisuudekseen siitä huomauttaa sitä suuremmalla
32107: syyllä, kun välttämätöntä korjausta ei tässä suhteessa ole
32108: muistutuksista huolimatta aikaansaatu, vaan tämän Suo-
32109: men viraston venäläistyttäminen on yhä edelleen jatkunut.
32110:     Tärkeänä virkapätevyyden ehtona on riittävä kotimais-
32111: ten kielten taito. Niitä räikeitä epäkohtia, jotka suomen-
32112: kielen käyttöön nähden maan virastoissa kauan vallitsivat,
32113: on tosin viime vuosikymmenien kuluessa saatu tuntuvasti
32114: korjatuksi, mutta ei siinä suhteessa vielä ole päästy tyydyt-
32115: täviin oloihin. Siitä ovat todistuksena m. m. jokaisilla val-
32116: tiopäivillä uudistetut anomusehdotukset, jotka tarkoittavat
32117: järjestelyn aikaansaamista virastojen kielioloissa. Edus-
32118: kunta pitää erittäin tärkeänä, että oikeutetut uudistukset
32119: tällä alalla mitä pikimmin saadaan toimeen. - Rajoitukset,
32120: jotka estävät naisilta pääsyn useimpiin virkoihin, ovat
32121: Eduskunnan mielestä vanhentuneet ja haitanlset. - Van-
32122: hentuneet ovat nekin rajoitukset, jotka ovat säädetyt perus-
32123: 4     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 10.
32124: 
32125: tuslainluontoisessa asetuksessa 11 päivältä marraskuuta
32126: 1889 ja joiden mukaan virkamiehiltä vaaditaan kristillisen
32127: uskonnon, eräissä tapauksissa luterilaisen opin tunnusta-
32128: mista. Tässä kohden tarpeelliset uudistukset ovat sopivim-
32129: min aikaansaatavissa yleisen uskonnonvapauden voimaan-
32130: saattamisen yhteydessä.
32131: 
32132:     Virkamieheksi pääsyä varten vaaditaan yleensä oppi-
32133: koulutietoja ja yliopistollisia tutkintoja. Mikäli tämä
32134: vaatimus tarkoittaa takeiden hankkimista siitä, että
32135: maan virkamiehistöllä on riittävä yleissivistys ja viran toi-
32136: mituksessa tarpeelliset tiedot, on sitä pidettävä asianmukai-
32137: sena, kuitenkin sillä edellytyksellä, että kyseessä oleva ope-
32138: tus todella vastaa tarkoitustaan. Tässä suhteessa on paljon
32139: toivomisen varaa. Oppikouluopetus Suomessa,kuten yleisesti
32140: tunnustetaan, ei kaikissa suhteissa anna sitä käytännöllisen
32141: elämän tuntemusta, joka on menestyksellisen kansalaistoi-
32142: minnan edellytys. Ja kun sitäpaitsi oppikoululaitos meillä
32143: jo alkuasteiltaan on erotettu yleisestä kansanopetuksesta se-
32144: kä opin tielle antautuminen edellyttää varallisuutta tai
32145: riippuvaisuutta varakkaista kansanluokista, edistää se-
32146: kin oppikouluvalmistuksen saaneen virkamiehen vieraan-
32147: tumista kansasta. Vaikka viimemainittu epäkohta suureksi
32148: osaksi perustuukin va11itseviin taloudellisiin oloihin ja hä-
32149: viää vain näiden yleisen kehityksen vaikutuksesta, voidaan
32150: kuitenkin koulujärjestelmää uudistamalla sekä järjestämällä
32151: kouluopetus paremmin vastaamaan käytännöllisen elämän
32152: vaatimuksia saada aikaan, että oppikouluista lähtee yhteis-
32153: kunna11iseen työhön paremmin pystyviä kansalaisia.
32154:     Myöskin yliopisto-opetuksella on käytännöllisestä elä-
32155: mästä monessa suhteessa eristetty luonne. Siinä val-
32156: mistuksessa, joka tarkoittaa pätevyyden antamista vir-
32157: koihin pääsyä varten oikeushoidon ja hallinnon moni-
32158: naisilla aloilla, ja jossa pääasiana on kylläkin vält-
32159: tämätön teoreettinen perehtyminen vallitsevaan oikeusjär-
32160: jestykseen ja lakisäännöksiin, on aivan liiaksi syrjäytetty
32161: opiskelevien tutustuttaminen taloudellisen kehityksen lakei-
32162:                 Virkaml.esoiojen uudistaminen.                5
32163: 
32164: hin, joiden aiheuttamain ilmiöiden oikeata ymmärtämistä
32165: täydellä syyllä voidaan virkamiehiltä vaatia. Kansantalou-
32166: dellisille opinnoille, jotka tuntuvasti voisivat edistää tämän
32167: tarkoituksen saavuttamista, on yliopistossa tosin viime
32168: aikoina alettu panna merkitystä, mutta virkamieskoke-
32169: lailta tässä suhteessa vaaditut tiedot ovat yhä edelleenkin
32170: yksipuoliset ja riittämättömät.
32171: 
32172:     Tärkeänä virkamiesvalmistuksen osana on se pal-
32173: veleminen, jonka tuleva virkamies yliopistollisten tutkin-
32174: tojen jälkeen harjoittelijana suorittaa erinäisissä virastois-
32175: sa. Nykyisessä muodossaan on tämä valmistus kuitenkin
32176: sangen vaillinainen, harjoittelijalle kun yleensä ei virastois-
32177: sa anneta tarkoituksenmukaista opastusta erilaisten virka-
32178: tehtäväin suorittamiseen, vaan supistuu hänen toimensa
32179: enimmäkseen koneelliseen työhön eikä ole tehokasta valvon-
32180: taa, joka edistäisi harjoitteluajan tunnollista käyttämistä
32181: asianmukaiseen perehtymiseen virkatoimien hoitoon. Kun
32182: tutkintotiedot mainituissa harjoittelutöissä tulevat sangen
32183: vähän kysymykseen, saattavat ne helposti unohtua ennen-
32184: kuin virkamieskokelas on niitä voinut varsinaisessa virka-
32185: toimessa hyväkseen käyttää. Tämä epäkohta olisi korjatta-
32186: vissa esim. siten, että virastoissa harjoittelu järjestettäisiin
32187: monipuolisemmaksi sekä opetustarkoitukseen paremmin so-
32188: veltuvaksi, ja että se tapahtuisi valmistavan yliopistotutkin-
32189: non jälkeen, jota harjoitteluaj'an päätyttyä seuraisi varsinai-
32190: nen, pätevyyden antava virkatutkinto, jossa pääpaino pan-
32191: taisiin tutkittavan virka-alaan kuuluvain seikkojen erikoi-
32192: seen tuntemiseen. Myös voitaisiin virkamiesten ammatti-
32193: valmistusta edistää toimeenpanemalla eri hallinnonhaaroja
32194:  varten erityisesti sovellettuja oppikursseja, tarkemmin val-
32195: vomalla annettujen opintomatkarahojen tarkoituksenmu-
32196: kaista käyttöä sekä muilla sopivilla keinoilla.
32197:     Erittäin silmiinpistävä epäkohta on se, että niin puutteel-
32198: linen kuin mainittu virkamiesvalmistus onkin, ei edes sitä-
32199: kään vaadita monilla aloilla, joilla tavallista suurempi kyky
32200: 6     1910. -   Edusk. anom. -   Auomusmiet. N :o 10.
32201: 
32202: ja yhteiskuntaelämän tuntemus olisi tarpeen. Niinpä
32203: nimitetään esim. kuvernööreiksi, joiden tehtävä voimassa
32204: olevien asetusten mukaan on mitä monipuolisin ja runsaita
32205: tietoja vaativa, usein henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä
32206: tällaisiin tehtäviin. Samaten on asianlaita useihin muihin-
32207: kin korkeampiin virkoihin nähden, joita täytettäessä mones-
32208: tikin pääsevät määrääviksi aivan toiset näkökohdat kuin
32209: kysymyksessä olevan henkilön kykeneväisyys.
32210: 
32211:     Myöskään ei ole riittäviä takeita siitä, että virkamiehiä
32212: ylemmille virka-asteille korotettaessa yhteiskunnan etu tulee
32213: valvotuksi. Perustuslaki kyllä säätää, että ainoastaan ,tai-
32214: to, ansio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto" on oleva
32215: määräävänä kaikkia virkoja täytettäessä, mutta tässä lau-
32216: suttua periaatetta sovelletaan käytännössä varsin kaavamai-
32217: sesti. Se seikka, että kerran tutkinnon suorittamisen kautta
32218: hankittu muodollinen pätevyys, ,taito", pidetään riittävänä
32219: virkaylennystä, jopa siirtoakin toiseen virastoon haettaessa,
32220: ei ole omansa edistämään virkamiesten pyrkimyksiä erikois-
32221: tietojen hankkimiseen, koska he tämän kautta eivät pääse
32222: nauttimaan sanottavaa hyötyä. Perustuslaki asettaa ni-
32223: mittäin ,ansion" sekä ,kokemuksen", s. o. virassa palvele-
32224: misen kautta saavutetun viran hoitoon perehtymisen ja
32225: tässä osotetun kyvykkäisyyden, jotka kyllä tietysti ovat
32226: huomioon otettavat nekin, ,taidon" rinnalle ja annetaan
32227: tällä perusteella varsin usein etusija hakijalle, jolla on
32228: useampia virkavuosia, vaikka nämä olisivat kuluneet
32229: toisella virka-alalla, jopa lakkautuspalkkaa nautittaessa-
32230: kin, sekä sivuutetaan viranhakija, joka on tutkimusten, mat-
32231: kojen, erikoisen perehtymisen y. m. s. kautta laajentanut
32232: ja kehittänyt tutkintotietojaan. Kerrassaan hyljättävä on
32233: tässä kohden selvästi ilmenevä, virkamiesoloissamme muu-
32234: tenkin vallitseva periaate, että virkamiehen oikeutta päästä
32235: virkaan pidetään tärkeämpänä kuin yhteiskunnan oikeutta
32236: saada kuhunkin paikkaan sopivin henkilö.
32237:                Virkamiesolojen uudistaminen.                7
32238: 
32239:     Tunnettua on, että asiain ratkaisu virastoissa viipyy
32240: suhteettoman kauan, tuottaen kansalaisille tuntuvaa va-
32241: hinkoa. On useita esimerkkejä siitä, kuinka tärkei-
32242: den oikeus- ja talousasiain ratkaisu saattaa viras-
32243: toissa viipyä vuosikausia ja kuinka vähäpätöisimpien-
32244: kin toimien suorittamiseen nähden virastoissa ilmenee
32245: monenlaista hitautta ja viivytystä. Niinpä voi tapah-
32246: tua, että kuvernöörinvirasto ei vielä ole ratkaissut kunnal-
32247: lisesta taksoituksesta tehtyjä valituksia, kun jo uusi taksoi-
32248: tus on suoritettava. Myös viipyvät maanmittaustoimitus-
32249: ten asiakirjat ja vesioikeuslain sovelluttamista koskevat
32250: päätökset virastoissa kovin kauan, joka epäkohta osaksi
32251: riippuu asetusten säätämistä mutkallisista virkateistä,
32252: mutta myös osaksi virastoissa tapahtuvasta viivytyksestä.
32253: Tämä viivytys ilmenee haitallisimpana oi!keuslaitosten
32254: toiminnassa, johon tosin suunniteltu oikeudenkäyntimenet-
32255: telyn uudistus tuonee tarpeellisia korjauksia.
32256:     Virastojen hitaaseen toimintaan on monta syytä. Paitsi
32257: että virkamiehen riittämätön pätevyys toimeensa aiheuttaa
32258: asiain viivytystä, on siihen hyvin paljon syytä virkalaitos-
32259: ten vanhentuneissa työtavoissa ja muotoihin kangistu-
32260: neessa virastojärjestelmässä. Niinpä kulkevat useat asiat
32261: aivan liian monien virastojen kautta. Niiden ratkai-
32262: sua suuresti viivyttää sekin, että virastot muissakin
32263: asioissa kuin sellaisissa, joissa kaikkien asiaan osal-
32264: listen kansalaisten oikeuksien huomioon ottaminen sitä
32265: vaatii, pyytävät moninaisia lausuntoja. Päätösten jou-
32266: duttamista estää vielä asiain moninkertainen kirjallinen kä-
32267: sittely, jonka kautta tärkeissä virkatoimissa olevien virka-
32268: miesten aika kuluu suureksi osaksi koneelliseen työhön.
32269:     Virkalaitoksissa palvelevain työvoima ja aika - hai-
32270: taksi muitten asiain hoitamiselle - kuluu usein tehtäviin,
32271: joihin viranomaisten toimenpidettä ei ollenkaan tarvittaisi.
32272: Sellaisia ovat moninaiset luvanpyytämiset, tiedustelut y.
32273: m., joilla nykyään sekä kansalaisia että virastoja rasitetaan.
32274: Osa valtion virastoissa nyt käsitellyistä asioista voi-
32275: 8     1910. -   Edusk. anom. -   Auomusmiet. N :o 10.
32276: 
32277: taisiin siirtää toisiin käsiin kunnallista itsehallintoa laa-
32278: jentamalla sekä saattamalla voimaan jo kauan päiväjärjes-
32279: tyksessä olleet kuntaa suurempien itsehallintopiirien edus-
32280: tuslaitokset. Eduskunta onkin vuoden 1907 valtiopäivillä
32281: lausunut, että tärkeänä on pidettävä hallinnon desentrali-
32282: satsionia ja kunnallisen itsehallinnon kehittämisen joudutta-
32283: mista, niin että sen huostaan yhä enemmän annetaan teh-
32284: täviä, jotka nykyään keskittyvät hallintolaitoksiin.
32285:     Virastotyön hitauteen on vielä yhtenä syynä eräi-
32286: den virkamiesten liian lyhyt työaika. Tosin jotkut vir-
32287: kamiehet käyttävät aikaansa paljonkin yli virkatuntien vir-
32288: kavelvollisuutensa täyttämiseen, mutta on toisia virkamie-
32289: hiä, joiden virantoimitus supistuu 3-4 tunnin virastossa-
32290: oloon päivässä, vieläpä tapahtuu, että virkamies ei edes
32291: koko virka-aikaakaan ole virastossaan. Korjaamisen tar-
32292: peessa olevana pitää Eduskunta sitäkin seikkaa, että viras-
32293: tojen virkatunnit ovat sovitetut sellaiseen aikaan, etteivät
32294: laajat kansalaisryhmät, kuten esim. suuri työväenluokka ja
32295: maaseudulta saapuneet asialliset, voi niissä saada asioi-
32296: taan suoritetuksi muutoin kuin uhraamaila vakinaista työ-
32297: aikaansa tai kuluttarualla matkaansa tarpeettoman pitkiä
32298: aikoja. Syyllä voidaan vaatia, että virastot veivoitetaan
32299: järjestämään osan aukioloajastaan iltapäiviksi, niin että
32300: tämä epäkohta tulee korjatuksi.
32301:    Näitä virastojen työtavoissa vallitsevia epäkohtia on tosin
32302: aika-ajottain ja paikoteHen yritetty poistaa. Mutta niiden
32303: juuret kun ovat itse järjestelmässä, jonka pääperustukset
32304: ovat pitkiä aikoja pysyneet koskemattomina, eivät tilapäiset
32305: paikkaukset ole voineet _epäkohtia sanottavasti vähentää.
32306: Tässä suhteessa tarpeellinen uudistus, jossa kaikkiin viras-
32307: toihin nähden laaditun yhtenäisen suunnitelman mukaan
32308: pyrittäisiin virkakoneiston yksinkertaistuttamiseen, työvoi-
32309: main tuloksellisempaan käyttöön ja jakoon sekä uudenai-
32310: kaisen tekniikan tarjoamain apuneuvojen käytäntöönotta-
32311: miseen virastoissa, on saattava virkakoneiston tyydyttäväm-
32312: ruin täyttämään sille Imuluvat tehtävät.
32313:                 Virkamiesolojen uudistaminen.                   9
32314: 
32315:     Kun yhteiskunta vakinaista palkkaa maksamalla takaa
32316: virkamiehille riittävän toimeentulon, on se myös oikeutettu
32317: vaatimaan hyväkseen koko hänen työvoimansa. Tässäkin
32318: suhteessa on nykyisin painaville muistutuksille sijaa. Edus-
32319: kunnan mielestä ei kylläkään ole pidettävä moitittavana sitä
32320: seikkaa, että. virkamiehet ottavat osaa vapaaseen kansalais-
32321: elämään ja kunnallisen itsehallinnon edellyttämiin toimiin,
32322: sikäli kuin se voi virkatoimia haittaamutta tapahtua. Täl-
32323: lainen toiminta on päinvastoin välttämätön, jotta virkamie-
32324: histö ei pääsisi vieraantumaan elämästä ja yhteiskunnalli-
32325: sesta toiminnasta, ja moitittavat ovat näin ollen eräitten
32326: ylempäin viranomaisten yritykset ehkäistä ja vaikeuttaa
32327: käskynalaistensa osanottoa esim. valtiolliseen puoluetoimin-
32328: taan. Epäkohdaksi muuttuu sivutoimien tavottelu kuiten-
32329: kin, kun se johtuu lisätulojen hankkimisen tarkoituksesta ja
32330: kun niihin käytetty työvoima supistaa asianomaisen virka-
32331: miehen kykyä täyttää virkavelvollisuutensa vaatimukset.
32332: Tosin on olemassa määräyksiä, joiden mukaan virkamies
32333: ei ole oikeutettu ottamaan palkattua sivutointa muutoin
32334: kuin esimiehen suostumuksella, mutta kun käytäntö osottaa,
32335: että sellainen kontrolli ei ole riittävä, on tässä suhteessa suun-
32336: niteltava varmempia varokeinoja yhteiskunnan edun tur-
32337: vaamiseksi.
32338: 
32339:     Vaikka jo nytkin on voimassa periaate, ettei virka-
32340: mies saa ottaa vastaan tointa, jossa hän joutuu risti-
32341: riitaan virkavelvollisuutensa kanssa ja josta erinäi-
32342: siin virkamiehiin, kuten ylöskantomiehiin, kruunun va-
32343: rain hoitajiin, virallisiin syyttäjiin, tulli- ja poliisilaitok-
32344: sen virkamiehiin, oikeudenjäseniin, tie- ja vesirakennusten
32345: ylihallituksen eräisiin jäseniin, maanmittareihin y. m. näh-
32346: den on nimenomaisia säännöksiä olemassa, esiintyy kuitenkin
32347: tapauksia, joissa tätä periaatetta rikotaan. Sopimattomana
32348: sivutoimena on esim. pidettävä muutamien asemapäälliköi-
32349: den harjoittamaa asioimistoimintaa. Nimismiehen asianajo
32350: oikeudessa voi saattaa hänet ristiriitaan hänelle virallisena
32351: 10     1910. -   Edusk. anom. -   Auomusmiet. N :o 10.
32352: 
32353: syyttäjänä kuuluvan virkavelvollisuuden kanssa. Epäkohtia
32354: saattaa myös aiheutua siitä, että eräissä virastoissa palvele-
32355: vat virkamiehet omassa virastossaan ajavat asioita. Kun
32356: tällaisten ,epäkohtain estämistä tarkoittavissa määräyksissä
32357: on huomattu olevan puutteita, ja kun niitä käytännössä on
32358: voitu liian väljästi tulkita, ovat ne tarkistamisen tarpeessa.
32359: 
32360:     Yhteiskuntaolojen kehittyessä käy uusien virkojen ja
32361: virastojen perustaminen välttämättömäksi syntyviä uusia
32362: tarpeita varten. Mutta tällöin tapahtuu, että virat ja vi-
32363: rastot menettävät entisen merkityksensä, kun niiden tehtä-
32364: vät joko käyvät tarpeettomiksi tahi siirtyvät toisten viras-
32365: tojen käsiin. Siitä huolimatta niitä ei ajoissa lakkauteta.
32366: Tällainen tarpeeton ja lakkautettava virasto on, niinkuin
32367: Eduskunta on useampaan kertaan lausunut, painoasiain
32368: ylihallitus. Myös on piirilääkärinvirkain tuntuva vä-
32369: hentäminen osottautunut tarpeelliseksi. Maaseudun lää-
32370: kärinhoidon järjestämistä varten asetettu komitea puolus-
32371: taakin vuonna 1908 antamassaan mietinnössä piirilääkärin-
32372: virkain luvun supistamista 53 :sta 40 :een, j,a vuoden 1909
32373: toisilla valtiopäivillä on Eduskunta lausunut, että niiden
32374: luku on supistettava 2-3 :een kutakin lääniä kohti.
32375:     Jo kauan on ollut kysymyksen alaisena niiden tehtä-
32376: väin uudestaan järjestäminen ja sopivampi jako, jotka kuu-
32377: luvat kruununvoudin, henkikirjurin ja nimismiehen virkoi-
32378: hin. Asiata on pohdittu Hallituksen asettamassa komiteassa
32379: ja on siitä useilla valtiopäivillä tehty anomusehdotuksia,
32380: joissa ehdotetaan kruununvoudinvirkojen lakkauttamista ja
32381: kruununvontien tehtäväin siirtämistä nimismiehille. Tällai-
32382: sen toimenpiteen välitön toteuttaminen saattaisi kuitenkin
32383: kohdata vaikeuksia. Mutta virastojärjestelmää yleensä muu-
32384: tettaessa on. osottautuva, että kruununvoudinvirat voidaan
32385: lakkauttaa, varsinkin kun suunnitellun vemtusuudistuksen
32386: yhteydessä asetettaneen erityisiä veronkantajia, joille osa
32387: kruununvontien nykyisistä tehtävistä siirtyisi. Ehdotettu
32388: oikeudenkäyntilaitoksen uudistus myös tulisi aiheuttamaan
32389: sen, että nimismiehiltä vähenisi työ asetettaviksi ehdotettu-
32390:                Virkamiesolojen uudistaminen.             11
32391: 
32392: jen valtion syyttäjien kautta, joten kruununvontien tehtä-
32393: vät helpommin voitaisiin siirtää nimismiehille.
32394:    Eräillä virka-aloilla, kuten esim. valtionrautateillä, on
32395: myöskin tarpeettoman paljon virkamiehiä, mikä seikka jo
32396: aikaisemmin on antanut Eduskunnalle aihetta muistutuk-
32397: snn. Näiden johdosta onkin jo ryhdytty toimenpiteisiin.
32398: 
32399: 
32400: 
32401: 
32402:   ' Mitä virkamiesten palkkausoloihin tulee, voidaan syystä
32403: panna kysymyksen alaiseksi, kannattaako Suomen, jonka
32404: asukkaitten suuri enemmistö saa tyytyä tuskin tuhan-
32405: teen markkaan nouseviin vuosituloihin, virkamiehilleen
32406: maksaa niin suuria palkkoja, kuin rmitä ylemmille virkamie-
32407: hille maksetaan.
32408:     Vuoden 1908 valtion menosäännön mukaan oli noin
32409: 8,000 :sta valtion vakinaisesta virkamiehestä noin 10 % :lla
32410: vuosipalkkaa ja palkkiota 6,000 markkaa ja enemmän eli
32411: 
32412:       10 virkamiehellä 25,000 markkaa tai enemmän
32413:       25       »       24,900-20,000 markkaa
32414:       11               19,900- 15,000
32415:       26               14,900-12,000
32416:       86       »       11,900-10,000    »
32417:      205                9,900- 8,000    ))
32418:      400                7,900-- 6,000   »
32419: 
32420: 
32421:    Tähän luetteloon on vielä lisättävä tuomarit, useat
32422: postin- ja tullinhoitajat y. m., joiden tulojen suuruu-
32423: desta ei ole saatavissa riittävää selitystä, ne kun suureksi
32424: osaksi kertyvät lunastusmaksujen, provisionien, y. m. s.
32425: muodossa, mutta jotka tiettävästi toisinaan nousevat kym-
32426: meniin tuhansiin markkoihin.
32427:    Kilpaillessaan liike-elämän alalla ilmenevän suurten
32428: palkkojen tarjonnan kanssa, saattaa valtion tosin poikkeus-
32429: tapauksissa olla pakko maksaa hyvinkin suuria palk-
32430: 12     1910. ~ Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 10.
32431: 
32432: koja, mutta se, että esim. kenraalikuvernööri saa
32433: 80,000 markkaa vuosipalkkaa, ministerivaltiosihteeri noin
32434: 50,000, senaattorit, 'kuvernöörit, arkkipiispa, y. m. yli
32435: 20,000 markkaa, on suoranaista valtiovarojen tuhla-
32436: usta. Laajoissa kansankerroksissa, jotka itse saavat alitui-
32437: sesti taistella hätää ja kurjuutta vastaan, sellainen valtiota-
32438: louden hoito ei herätä luottamusta valtiota kohtaan.
32439:     Myöskään virkamiesten palkkojen keskinäinen suhde
32440: nykyään ei ole sopusoinnussa kunkin viran laadun
32441: kanssa. Saattaa esim. tullin- tai postinhoitaja naut-
32442: tia aina 30,000 markkaan nousevia vuosituloja, kun taa-
32443: sen samojen laitosten ylipäälliköt saavat vain puolet tuosta
32444: määrästä. Ja kuitenkin on jälkimäisten työ verrattoman
32445: paljon vastuunalaisempi ja suurempaa kykyä vaativa kuin
32446: edellisten. Niinikään voi esim. poliisimestari olla parem-
32447: min palkattu kuin yliopiston professori, ja yliopiston do-
32448: sentti saa tyytyä pienempään palkkaan kuin jonkun viras-
32449: ton reistraattori.
32450:     Räikeänä vastakohtana useitten virkamiesten kohtuutto-
32451: mrrn suurille paikoille ovat muutamien alimpien virkamies-
32452: ten ja palvelijakunnan vähäiset tulot. Rautatie- ja posti-
32453: alalla on esim. harjoittelijain asema sangen huono. Suu-
32454: l'en lukumääränsä vuoksi he usein saavat odottaa vuoroaan
32455: 5-6, jopa 8 vuotta ennenkuin pääsevät nauttimaan palkkaa,
32456: vaikka jo pari vuotta palveltuaan suorittavat virkatutkin-
32457: tonsa ja toimittavat varsinaiselle virkamiehelle kuuluvia
32458: töitä. Eduskunnan mielestä a_nsaitsisi tulla harkinnan alai-
32459: seksi kysymys, eikö valtion pitäisi, samalla kuin harjoitteli-
32460: jain lukumäärä rajoitettaisiin tarpeen mukaan, JO alusta al-
32461: kaen maksaa heille palkkaa, joka mahdollisimman pian ko-
32462: hoaisi vaatimattomaan elatukseen riittäväksi. Muutamain
32463: palvelijakuntaryhmäin palkkoja on tosin viime aikoina jon-
32464: kun verran korotettu, mutta yhä edelleenkin ovat ne riittä-
32465: mättömiä.
32466:     Kaiken tämän perusteella katsoo Eduskunta, että virka-
32467: miesten ja palvelijakunnan palkkausolot ovat saatettavat
32468:                 Virkamiesolojen uudistaminen.                13
32469: 
32470: uuden järjestelyn alaisiksi, ja tätä: järjestelyä suoritettaessa
32471:  on otettava huomioon, että palkkojen suuruuden tulee olla
32472:  sopusoinnussa kunkin viran laadun ja työmäärän sekä vir-
32473:  kaan kuuluvan vastuunalaisuuden kanssa. Mutta palkkojen
32474: suuruuden pitäisi myöskin olla sopusoinnussa maan yleisen
32475: taloudellisen tilan ja siihen perustuvan valtion maksukyvyn
32476: kanssa, samalla kuin myöskin on pidettävä huolta siitä, että
32477: valtion palvelijain palkka riittää kohtuullisen toimeen-
32478: tulon turvaamiseksi.
32479:     Kuten edellä jo on mainittu, nauttivat eräät virkamiehet
32480: ja virkamiesryhmät, paitsi vakituista palkkaa, erinäisiä sivu-
32481: tuloja. Tuomarit kantavat lunastusmaksuja toimituskirjois-
32482: ta,postinhoita'jat saavat provisionin myydyistä postimerkeis-
32483: tä, kruununvoudit, henkikirjurit, nimismiehet, tullivirka-
32484: miehet ja useat muut nauttivat monenlaisia n. s. sporttelitu-
32485: loja. Tällainen järjestelmä voi synnyttää arveluttavia epä-
32486: kohtia. Sivutulot johtavat palkkauksen epätasaisuuteen,
32487: ja kun virkamiehen yksityisetu vaatii, että hänen tulonsa
32488: kasvavat mahdollisimman suuriksi, saattaa hän niitä kootes-
32489: saan menetellä yleisön etua loukkaavasti. Palkkausoloja
32490: järjestettäessä olisi Eduskunnan mielestä virkamiesten oi-
32491: keus sivutulojen nauttimiseen mahdollisimman suuressa
32492: määrässä lopetettava. Missä erityisten lunastusmaksujen ja
32493: toimituspalkkioiden suoritusta pidetään tarpeellisena, olisi
32494: se tapahtuva valtion laskuun, mutta virkamiesten palkka
32495: olisi tehtävä sivutuloista riippumattomaksi sekä suuruudel-
32496: taan määrätyksi.
32497:     Lisätuloja saavat eräät virkamiehet myöskin matka-
32498: rahojen muodossa. Joitakin parannuksia tuotti 16 päi-
32499: vänä helmikuuta 1891 annettuun matkustussääntöön asetus
32500: 4 päivältä elokuuta 1899, mutta vieläkin jättävät matkara-
32501: hoja koskevat säännökset tilaa ristiriitaiselle tulkitsemiselle
32502: ja tuottavat varsinkin eräille virkamiehille kohtuuttomia li-
32503: sätuloja. Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi matkustus-
32504: säännön luokkia vähennettävä, otettava huomioon asunto- ja
32505: elatuskustannusten ·eroavaisuus maaseudulla ja kaupungeis-
32506: 14     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 10.
32507: 
32508: sa sekä yleensä pidettävä huolta siitä, että virkamiehille
32509: korvattaessa heidän virkamatkoistaan johtuvia menoja
32510: yleensä lähenneltäisiin todellisia kuluja, kuten Eduskunta
32511: jo vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä asiasta on lausunut.
32512: 
32513:     Erityistä huomiota on kiinnitettävä virkamiesten
32514: eläke-etuihin, joiden varsinkin eräät ilmaukset ovat
32515: herättäneet oikeutettua tyytymättömyyttä. Voimassa ole-
32516: vain säännösten perustuksella saa nuhteettomasti ikänsä
32517: toimekkaimman osan yleiseen toimeen uhrannut vir-
32518: kamies vanhuutensa turvatuksi. Myös on virkamies oi-
32519: keutettu yleisistä varoista saamaan apua, jos hän aikaisem-
32520: min on omatta syyttään tullut kykenemättömäksi vir-
32521: kaansa hoitamaan. Tämän periaatteen mukaisesti on
32522: säädetty virkamiehille, jotka määrävuodet ovat valtiota
32523: palvelleet, elinkautiseksi eläkkeeksi joko koko vakinainen
32524: palkka tai osia siitä. Sitäpaitsi on säädetty, että valtion
32525: vakinaiseen virkaan uudelleen astuttaessa eläke lakkaa,
32526: mutta sen sijaan saa sitä nauttia palkkiolla olevaa virkaa
32527: hoidettaessa. Ne virkamiehet, joille eläkeoikeutta ei ole
32528: säädetty, voivat saada sen vain ,erinomaisista palveluksista
32529: ja säälittävistä syistä", 'kuitenkin kuten on säädetty aino-
32530: astaan mikäli valtion varat sen sallivat.
32531:     Vastoin näitä säännöksiä tapahtuu käytännössä useinkin
32532: siten, että virkamies hankitun lääkärintodishl'ksen nojalla
32533: pyytää ja saa virkaeron eläkeoikeudella, vaikka onkin
32534: vielä työkykyinen ja saattaa ottaa vastaan täysin palkat-
32535: tuja toimia yksityisten tai kuntain palveluksessa. Ei
32536: ole myöskään asetuksen mukaista eikä kohtuullista,
32537: että valtio ylimääräisinä eläkkeinä suorittaa suuria summia
32538: monille jo ilmankin suurta eläkettä nauttiville virkamiehille.
32539: Valtiovarain tuhlausta on sekin, että elokuun 15 päivänä
32540: 1830 julkaistun manifestin ja kesäkuun 12 päivänä 1860 an-
32541: netun asetuksen perustuksella suoritetaan virkamiesten jäl-
32542: keenjättämille perheille kuolleen virkamiehen nauttima
32543: palkka kokonaan tai osia siitä, riippuen asianomaisen pal-
32544:                Virkamiesolojen uudistaminen.              15
32545: 
32546: velusvuosista. Sen ohella pitää Hallitus oikeutenaan an-
32547: taa ylimääräisiä lahjapalkkioita.
32548:     Eläke- ja lahjapalkkiojärjestelmä, seilaisena kuin se
32549: nyt on voimassa, ei Eduskunnan mielestä vastaa yhteis-
32550: kunnan etua. Oikeutettu on kylläkin se periaate, että val-
32551: tion on turvattava työkyvyttömiksi joutuneitten palveli-
32552: jainsa elatus. Mutta kohtuullista on myös, että virkojen
32553: haltijat veivoitetaan omasta puolestaan tätä asia·a huo-
32554: lehtimaan ja että siis poistamalla nykyinen eläkkeiden suo-
32555: rittamistapa asia järjestetään sopivan pakollisen vakuutuk-
32556: sen kautta. Lahjapalkkiojärjestelmä on kokonaan lakkau-
32557: tettava.
32558: 
32559:      Virkamiesten nauttimat etuoikeudet ovat usein sitä laa-
32560: tua kuin pidettäisiin virkapaikkoja jonkinlaisina saa-
32561: vutettuina oikeuksina tai yksityisenä omaisuutena, joka aina
32562: on virkamiehelle turvattava ollenkaan kysymättä, mitä yh~
32563: teiskunnan etu kulloinkin vaatii. Tämä ilmenee ehkä huo-
32564: mattavimmin n. k. lakkautuspalkkajärjestelmässä. Helmi-
32565: kuun 23 päivänä 1868 annettu lakkautuspalkkoja koskeva
32566: asetus säätää täysin työkykyisille henkilöille, joiden virat
32567: syystä tai toisesta on lakkautettu, oikeuden nauttia vakinai-
32568: sia palkkaetujaan kaksi vuotta ja sitten elinkuutisen eläk-
32569: keen, joka ei edes lakkaa asianomaisen astuessa ansio-
32570: toimeen joko yksityisessä palveluksessa tai valtion palk-
32571: kiovirassa. Asetus tosin määrää, että lakkautuspalkka
32572: lakkaa, kun asianomaiselle tarjotaan vakituinen valtion-
32573: virka, mutta tämä mahdollisuus tuskin mitään mer-
32574: kitsee, kun toiselta puolen on säädetty, että tarjottu virka
32575: on oleva samallainen eikä entistä alhaisempi sekä samalla
32576: paikkakunnalla kuin lakkautettu virka oli tahi virkamies
32577: asuu. Yhteiskunnan on tosin pidettävä huolta siitä, että il-
32578: man omaa syytä työttömiksi jääneille kansalaisille hankitaan
32579: riittävää työansiota, mutta oikeudenmukaista ei ole, että
32580: tämä etu myönnetään vain virkamiehille ja sellaisena, että
32581: se muodostuu kokonaan hyötyä tuottamattomaksi valtiova-
32582: rojen kulutukseksi.
32583:                           L ...
32584: 16     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusroiet. N :o 10.
32585: 
32586:     Kun virkamiesten palkkaus- ja eläkekysymyksen alalla
32587: on näin runsaas~i korjattavaa, katsoo Eduskunta, että on
32588: uusittava se Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
32589: lausuma toivomus, että valtion virkoja tästä lähtien täytet-
32590: täessä nimitettävät virka- ja palvelusmiehet velvoitettaisiin
32591: alistumaan niihin määräyksiin, joita heidän virkatehtä-
32592: viensä ja palkkausolojensa suhteen ehkä tullaan virkamies-
32593: olojen y1eisessä järjestelyssä antamaan.
32594:     Samassa yhteydessä lausui Eduskunta, ,että milloin
32595: tuntuvampi palkkausmenonlisäys on kysymyksessä, Edus-
32596: kunnalle annettaisiin tilaisuus lausua asiasta mielipiteensä".
32597: Myös on Eduskunta vuoden 1907 valtiopäiville valtiovarain
32598: tilasta annetun kertomuksen johdosta, kiinnittäessään huo-
32599: mionsa kysymykseen virkamiesten sivusaatavista, lausunut
32600: olevan tarpeellista, ,että virka- ja palvelusmiesten kaikista
32601: virkatuloista hankittaisiin luotettava ja täydellinen selvi-
32602: tys", jotta voitaisiin ,tehokkaasti tarkastaa virkamiesten
32603: palkkamääräin kohtuullisuutta ja soveliaisuutta".
32604: 
32605: 
32606:      Virkatoimien tyydyttävä hoito riippuu suuresti siitä,
32607:  millä tavalla virkamiehet ovat vastuunalaiset tehtäviensä
32608:  täyttämisestä. Tässä kohden vallitsevat epäkohdat ovatkin
32609:  suuressa määrässä syynä siihen, että virkamiesolot antavat
32610:  aihetta moitteisiin.
32611:      Ylimpiin virkamiehiin nähden säädetään Hallitusmuo-
32612: don 32 § :ssä, että nämä ovat velvolliset yksin Hallitsijalle
32613:  vastaamaan virkojensa oikeasta hoidosta. Hallitsija voikin
32614: erottaa sellaisen virkamiehen, jonka hän on välittö-
32615: mästi nimittänyt; erottamattomia ovat kuitenkin muu-
32616: tamat Hallitsijan asettamat tuomarinvirkain hoitajat. Val-
32617: ;tiopäiväjärjestyksen 33 ja 40 § tosin edellyttävät, että Edus-
32618: kunnalla on oikeus tutkia hallituksenjäsenten virkatoimien
32619: laillisuutta. Tätä koskeva laki onkin luvattu julistuskirjas-
32620: :sa marraskuun 4 päivältä 1905 ja annettiin siitä armollinen
32621: .esitys 1905-.1006 vuosien valtiopäiville. Mutta kun Valtio-
32622:                 Virkamiesolojen uudistaminen.                17
32623: 
32624: säätyjen tämän perustuksella hyväksymää lakiehdotusta ei
32625: ole vahvistettu, ei Eduskunnalla nykyisin ole keinoa saat-
32626: taa hallituksenjäseniä edesvastuuseen laittomistakaan toi-
32627: mista. Prokuraattorilla on tosin velvollisuus tehdä muistu-
32628: tuksia, milloin kenraalikuvernööri tahi senaatti menettele-
32629: vät vastoin lakia, mutta on kokemus osottanut, että nämä
32630: muistutukset, milloin niitä on tehty, eivät aina ole aiheutta-
32631: neet niillä tarkoitettua tulosta.
32632:     Yleisessä laissa on virkamiehen vastuunalaisuutta erään-
32633: laatuisista virkarikoksista koskevia säännöksiä, ja voidaan
32634: virkamies niiden mukaan tuomita rangaistukseen, m.
32635: m. menettämään virkansa. Sitäpaitsi voidaan virka-
32636: miehiä eri virastojen ohjesääntöjen mukaan kurinpi-
32637: totietä tuomita heidän virantoimituksessa tekemistään vir-
32638: heistä. Rangaistuksina käyt,etään varoituksia, sakkoja sekä
32639: palkan pidätyksiä ja erottamista viran toimittamisesta mää-
32640: räajaksi. Silloin kuin virkamies pannaan tuomioistuimessa
32641: syytteesflen, voidaan hänet pidättää virantoimituksesta tois-
32642: taiseksi tai siksi kuin asia on tuomioistuimessa ratkaistu tai
32643: kunnes oikeus toisin määrää. Voidaanpa useimmat rauta-
32644: tielaitoksen virkamiehet, muutamat tulli- ja postilaitoksessa
32645: palvelevat, eräät lääninhallitukseen kuuluvat ja muuta-
32646: rriain muittenkin virastojen virkamiehet erottaa virasta ku-
32647: rinpitotietä. Tällaisesta erottamisesta, kuten muistakin ku-
32648: rinpidollisista rangaistuksista, paitsi varoituksista, on vir-
32649: kamiehillä, muutamia postilaitoksessa palvelevia lukuun-
32650: ottamatta, oikeus valittaa senaatin talousosastoon saakka.
32651: Palvelijakuntaan kuuluvat voidaan erottaa kurinpitotietä
32652: eikä kaikilla näillä ole oikeutta hakea muutosta tällaiseen-
32653: kaan esimiehen rangaistustoimenpiteeseen.
32654:     Mutta hyvin suuri osa virkamiehiä on h. s. erottamatto-
32655: muuden turvissa. Tämä perustuu Hallitusmuodon 2 § :ään,
32656: niinkuin sitä on selitetty valtiopäiväpäätöksellä 23 päivältä
32657: kesäkuuta 1786, jonka mukaan ,ei ketään virka- eli palvelus-
32658: miestä, ei sotilas-, siviili- eikä kirkollisviroissa saa ilman
32659: laillista tutkimusta ja tuomiota asianomaisessa öikeudessa
32660:                                                          2
32661: 18     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 10.
32662: 
32663: erottaa virasta eikä palveluksesta". Tämä virkamiesten
32664: erottamattomuus johtuu osaksi siitä virkamiesoloissamme
32665: vallitsevasta periaatteesta, että virkoja on pidetty virkamies-
32666: ten miltei omaisuusluontoisella oikeutena, osaksi on siten tah-
32667: dottu taata virkamiehille mahdollisimman itsenäinen asema
32668: virkansa laillisessa hoidossa.
32669:     Myönnettävä onkin, että virkamiesten erottamattomuu-
32670: della on se hyvä puoli, että näin turvatut virkamiehet eivät
32671: ole välittömästi hallinnollisen mielivallan käskettävissä.
32672: Varsinkin tuomareille antaa se hallitukseen nähden tar-
32673: peellisen itsenäisyyden oikeudenhoidossa. Mutta toiselta
32674: puolen johtuu tästä virkamiesten erottamattomuudesta epä-
32675: kohtiakin. Sen turvissa voi toimeen kykenemätön virka-
32676: mies pysyä virassa, kunhan vain täyttää sen muodolliset
32677: vaatimukset eikä tee itseään syypääksi sellaiseen virkarikok-
32678: seen, josta rangaistaan viran menettämisellä. Tällainen
32679: asema myös helposti aiheuttaa sen, että virkamies heit-
32680: täytyy leväperäiseksi, ja yleensä puuttuu häneltä tarpeelli-
32681: nen kannustin hoitaa virkaansa todellisella harrastuksella.
32682: Kun sitäpaitsi ne rangaistukset, joita virkamiehille on vir-
32683: kavirheistä tuomittu, yleensä ovat olleet liian lievät, kuten
32684: Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä lausui, on se-
32685: kin omansa lisäämään virkamiesten huolimattomuutta vir-
32686: katoimien hoidossa.
32687:      Virkamiesten erottamattomuudesta johtuvia epäkohtia
32688: voitaisiin osaksi vähentää siten, että säädettäisiin virka-
32689: miehille koevuosia heidän soveliaisuutensa selville saamisek-
32690: si, ja että heidät vasta näiden jälkeen vakinaisesti toimeensa
32691: nimitettäisiin. Tämäntapainen menettely onkin meillä
32692: yleensä jo käytännössä koulunopettajiin nähden. Myös
32693: olisi saatava ai:Kaan erityisiä kurinpitotuomioistuimia kä-
32694: sittelemään virkamiehiä vastaan virkatoimien epätyydyttä-
32695: vän hoidon johdosta nostettuja kanteita, ja olisi näillä oleva
32696: tutkimuksensa perustuksella myöskin oikeus erottaa kykene-
32697: mätön virkamies toimestaan. Lainvalmistelukunta onkin
32698: Hallituksen antamain ohjeitten mukaan valmistanut ehdo-
32699: tuksen asiasta, mutta se ei ole johtanut toimenpiteeseen.
32700:                 Virkamiesolojen uudistaminen.             19
32701: 
32702: Tällaisten kurinpitotuomioistuimien asettaminen olisi kui-
32703: tenkin erittäin suotava, koska sen kautta vähentyisivät mie-
32704: livaltaisuuden mahdollisuudet niiltä virka-aloilta, joilla
32705: palvelevat virkamiehet eivät ole erottamattomat, ja toiselta
32706: puolen poistuisi osa erottamattomuuden aiheuttamia hanka-
32707: luuksia.
32708:     Edellä mainittujen uudistusten kautta aikaansaatavat pa-
32709: rannukset eivät kuitenkaan yksin riittäisi. Tyydyttävät ta-
32710: keet virkatoimien hoitoon ja virkamiesten yhteiskunnalliseen
32711: harrastukseen nähden ovat vain siten saavutettavissa,
32712: että virkamiesolot järjestetään kansanvaltaisille perus-
32713: tuksille siinäkin suhteessa, että kansalle tulee suurempi
32714: vaikutusvalta virkalaitoksiin. Virkamiesolojen uudistus-
32715: ta suunniteltaessa olisi otettava harkinnan alaiseksi,
32716: missä määrin valittavuusperiaate, joka meillä jo on käytän-
32717: nössä kunnallisiin ja seurakunnallisiin virkoihin nähden,
32718:  voitaisiin ulottaa vaitionkin virkamiesten asettamiseen.
32719: Tämän periaatteen käytäntöön saattaminen sellaisissa vi-
32720: roissa, joiden laatu siihen soveltuu, epäilemättä lähentäisi
32721: virkamiehistöä kansaan ja kohottaisi sen vastuunalaisuuden
32722: tuntoa.
32723:     Menestyksellisen virkamiesolojen uudistuksen tärkeä
32724: edellytys on myös, että Eduskunnalla on laaja valta valvoa
32725: valtiolaitosten toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Valtio-
32726: päiväjärjestyksen 32 § :ssä onkin säädetty, että edustajalla
32727: on oikeus esittää senaatin jäsenten vastattavaksi kysymyksiä
32728: näiden virka-alalle kuuluvista asioista. Tämä oikeus on
32729: kuitenkin rajoitettu siten, että hallituksenjäsen voi harkin-
32730: tansa mukaan olla esitettyyn kysymykseen vastaamatta. Sa-
32731: malla kuin tämä välikysymysoikeus olisi laajennettava, olisi
32732: myös saatava aikaan lakisäännöksiä, jotka takaisivat Edus-
32733: kunnalle oikeuden valvoa hallituksenjäsenten virkatoimien
32734: laillisuutta, ja joiden kautta nämä tulisivat Eduskunnalle
32735: vastuunalaisiksi myös virkatoimiensa hoidosta yleensä.
32736: 
32737:    Käsitellessään Suomen virkamiesoloja ja niissä vallitse-
32738: via epäkohtia ei Eduskunta ole katsonut asiakseen esittää
32739: 20      1910. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 10.
32740: 
32741: kysymyksen eri kohtien sei'kkaperäisempää selvitystä, vaan
32742: on tyytynyt osottamaan eräitä yleisesti tunnetuita virka-
32743: miesolojen puutteellisuuksia ja esiintuomaan muutamia tär-
32744: keiksi katsomiaan näkökohtia, joita silmälläpitäen korjauk-
32745: set ja uudistukset olisivat suoritettavat. Ne arvostelut, joi-
32746: ta tässä yhteydessä on annettu, ja ne keinot, joita on ehdo-
32747: tettu, perustuvat siihen käsitykseen, että virkamiesolojen
32748: uudistuksen tulee tapahtua sopusoinnussa ajan kansanval-
32749: taisten vaatimusten kanssa.
32750:     Kuten Eduskunta varsinkin erinäisistä virkamieskysy-
32751: myksen kohdista on esittänyt, olisi kuitenkin näiden seik-
32752: kojen lähempi tutkiminen tarpeen. Tällaisen tutkimisen voi-
32753: si sopivimmin suorittaa komitea, johon kutsuttaisiin muuta-
32754: mia asiantuntemusta edustavia virkamiehiä, mutta var-
32755: sinkin edustajia eri kansaluokkien keskuudesta. Tämän
32756: komitean tehtäväksi olisi annettava tutkimuksensa pe-
32757: rustuksella ja ottaen huomioon edellä esitetyt näkökohdat
32758: laatia suunnitelma virkarrniesolojen uudistukseksi. Kun tä-
32759: mä uudistus edellyttää muutoksia voimassa oleviin lakimää-
32760: räyksiin, jopa perustuslakiinkin, ja kun sillä kokonaisuudes-
32761: saan on erittäin tärkeä merkitys Suomen yhteiskuntaelä-
32762: mälle, olisi uudistusehdotukset annettava Eduskunnan tut-
32763: kittaviksi ja päätettäviksi.
32764:     Yllä esitetyn perustuksella saa Eduskunta alamaisesti
32765: anoa,
32766:                että Hallitus viipymättä asettaisi komitean,
32767:             kutsuen siihen jäseniä eri yhteiskuntaluokista,
32768:             ja antaisi komitealle toimeksi tutkia maamme
32769:             virkamiesolot se"h~ä laatia suunnitelman näiden
32770:             uudistamiseksi edellä esitettyjen perusteiden mu-
32771:             kaan; sekä
32772:                 että uudistusehdotukset armollisina esityksinä
32773:             annettaisiin Eduskunnan tutkittaviksi ja päätet-
32774:             täviksi.
32775:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
32776:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1910.
32777:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
32778:              1910. -   Anomusmietintö N :o 11.
32779: 
32780: 
32781: 
32782: 
32783:                 Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 Edus-
32784:            kunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta määrä-
32785:            rahan myöntämisestä keuhkotaudin vastustamiseksl.
32786: 
32787:     Eduskunta on 22 päivänä maaliskuuta 1910 tekemän
32788: päätöksensä mukaisesti lähettänyt Talousvaliokunnan käsi-
32789: teltäväksi edustaja Tekla Hultinin y. m. anomusehdotuksen
32790: n :o 132 yhden miljoonan markan määrärahan myöntämi-
32791: sestä keuhkotaudin vastustamiseksi. Asiata käsiteltäessä
32792: ovat Valiokunnassa asiantuntijoina lausuntoja antaneet
32793: LääkintähaUituksen päätirehtööri Tohtori Richard Sie-
32794: vers, Tohtori Akseli Koskimies sekä Professori Taav. Laiti-
32795: nen.
32796: 
32797: 
32798:     Kuten useimmissa Europan maissa niin on Suomessa-
32799: kin kysymys toimenpiteistä tuberkulosin vastustamiseksi
32800: ollut jo pari vuosikymmentä päiväjärjestyksessä. Asia oli
32801: esillä jo 1891 vuoden valtiopäivillä ja anoivat säädyt sil-
32802: loin Hallitukselta avustusta keuhkotaudin ;vastustamista
32803: tarkottaville yksityisille toimenpiteille; sittemmin anoivat
32804: säädyt vuonna 1897 Hallitukselta kansanparantolan perus-
32805: tamista keuhkotautisille, yksityisten parantolain raha-
32806: avuilla edistämistä sekä suojelustoimenpiteitäl koskevien
32807: tietojen levittämistä; vuonna 1900 julkaisi valtion asettama
32808: tuberkulosikomitea mietintönsä, ehdottaen siinä erinäisiä
32809: lainsäädäntö- y. m. toimenpiteitä tuberkulosin vastustami-
32810: seksi, ja vuonna 1907 anoi Eduskunta jälleen Hallitukselta
32811: kahden kansanparantolan perustamista keuhkotautisia var-
32812: 2            1910. -   Anomusmietintö N :o 11.
32813: 
32814: ten sekä yksityisten parantolain avustamista. Kuitenkaan
32815: ei meillä ole Hallituksen toimesta vielä mihinkään vastus-
32816: tamistoimiin ryhdytty, vaan ovat ne, lukuunottamatta muu-
32817: tamia pienempiä valtion antamia raha-apuja, saaneet jäädä
32818: kokonaan yksityisen yritteliäisyyden varaan. - Asiassa
32819: aiheutuneista yksityisistä toimenpiteistä on mainittava, että
32820: Suomen lääkäriseura käsitteli jo v. 1889 kysymystä toimen-
32821: piteistä tuberkulosin vastustamiseksi ja ryhtyi levittämään
32822: asiata koskevia tietoja kansan keskuuteen. Sittemmin v.
32823: 1903 saatiin seuran toimesta avatuksi keuhkotautiparantola
32824: Nummelassa noin 80 sairaalle. Samana vuonna avattiin
32825: lääkäriseura Duodecimin alotteesta perustettu Takaharjun
32826: keuhkotautisten parantola 102 sairaalle. Paitsi näitä on
32827: muutamia pieniä keuhkotautisairaaloita yksityisten toimesta
32828: perustettu eri osiin maata, ollen niissä tilaa yhteensä noin
32829: 150 sairaalle. Viime vuosina on asian hyväksi erityisellä
32830: innolla toiminut Suomen Lääkäriseuran alotteesta v. 1907
32831: perustettu ,Tuberkulosin vastustamisyhdistys". Sen toi-
32832: mesta on pidetty esitelmiä ja harjoitettu muuta valistustyö-
32833: tä, kerätty varoja sekä saatu myös perustetuksi kaksi n. s.
32834: keuhkotautihuoltolaa, toinen Kronobyn kuntaan Etelä-
32835: Pohjanmaalle ja toinen Iisalmen kaupunkiin. Huomattava
32836: osa keuhkotaudin vastustamistyössä on myös ollut n. s. ,Ke-
32837: räystoimikunnalla vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi".
32838: Alkunsa sai ,Keräystoimikunta" siitä, että 10 helsinkiläistä
32839: lääkäriä hankki erään kansalaiskokouksen alotteesta v. 1907
32840: luvan harjoittaa yleistä varojen keräystä keuhkotautisten
32841: hyväksi. Sittemmin on toimikunnan kokoonpanossa tapah-
32842: tunut muutoksia, kuuluen siihen nykyään 8 lääkäriä ja 8
32843: ,maallikkoa", lääkäreistä osa niitä, jotka keräykseen al-
32844: kuaan luvan saivat. Myös on ,Keräystoimikunta" laatinut
32845: myöhemmin itselleen erityisen toimintaohjelman sekä paitsi
32846: keräystä toimittanut kerättyjen varojen käyttöä. Kaikkiaan
32847: on se saanut kootuksi noin 110,000 markkaa, sekä niistä tä-
32848: hän saakka käyttänyt noin 40,000 markkaa avustaen seit-
32849: semää pienempää keuhkotautisairaalaa, joissa on yhteensä
32850:                 Keuhkotaudin vastustaminen.                  3
32851: 
32852: 97 sairaspaikkaa, sekä harjoittaen huomattavaa valistus-
32853: työtä.
32854:     Kun vertaamme näitä toimenpiteitä niihin, joihin asias-
32855: sa on muissa maissa ryhdytty, ja otamme vielä huomioon
32856: tuberkulosin levenemisen meillä, käy selvästi ilmi niiden
32857: riittämättömyys. Tilastollisilla numeroilla on osoitettu,
32858: että meillä jokaista kymmentätuhatta elossa olevaa asukasta
32859: kohti kuoli keuhkotautiin:
32860: 
32861: v. 1886-95    25,7 henkeä, eli yhteensä vuosittain 6,127 henkeä
32862:  >) 1896-1900 27,2    »     »      ~        »      7,123   »
32863: >)  1901-1905 29,1                                 8,158   •
32864: 
32865:     Samoin osoittaa tilasto, että meillä on nykyään keuhko-
32866: tauti syynä yleensä joka kuudenteen, laajoilla aloilla aina
32867: joka kolmanteen, vieläpä muutamilla seuduilla 60 a 70 pro-
32868: senttiin kuolemantapauksista. Erinomaisena esimerkkinä
32869: keuhkotaudin levenemisestä on Kronobyn kunta, jonne pe-
32870: rustetun huoltolan lääkäri on tutkinut kaikki kunnan asuk-
32871: kaat. Näiden tutkimuksien perusteella laadittu kartta (Lii-
32872: te III) osoittaa, että vaan aivan pieni osa kunnan asumuk-
32873: sista on sellaisia, joissa keuhkotautia ei tavata. - Kun siis
32874: meillä on keuhkotautisairaita näin lukuisasti, voi niistä
32875: ainoastaan pieni, mainitsemista tuskin ansaitsevakaan osa,
32876: saada hoitoa sairaaloissa. Siten esim. Kuopion läänissä
32877: kuoli v. 1905 keuhkotautiin 1,124 henkeä - keuhkotautisia
32878: oli silloin läänissä noin 4,500 - ja Kuopion läänin sairaa-
32879: loissa hoidettiin niitä samana vuonna vaan 24. Myös ovat
32880: meidän nykyiset keuhkotautiparantolamme varsinaisesti
32881: vaan varakkaita kansaluokkia varten, niitä kun yksityisinä
32882: laitoksina voidaan pitää pystyssä ainoastaan kantamalla
32883: kalliita sairasmaksuja. Tosin on Nummelan ja Takahar-
32884: jun parantoloissa ynteensä noin 30 vapaapaikkaa ja kym-
32885: menlrunta huokeampaa paikkaa kolmen markan päivämak-
32886: sulla, ja joitakin sellaisia on myös edellä mainituissa pie-
32887: nemmissa keuhkotautisairaaloissamme, mutta on selvä,
32888: etteivät ne mihinkään riitä varattomalle väestöllemme. Si-
32889: 4             1910. -   Anomusmietintö N :o 11.
32890: 
32891: täpaitsi eivät sen keskuud.essa lukuisatkaan sairaalat yksi-
32892: nään pysty keuhkotaudin levenemistä estämään, vaan on
32893: taistelu ennen kaikkea juuri varattornissa !piireissä saatava
32894: siirretyksi koteihin ja tartunnan leveneminen niissä estet-
32895: tävä; siihen suuntaan ei meillä kuitenkaan 'ole vielä sanot-
32896: tavasti työtä tehty. Myöskään ei meillä ole keuhkotaudin
32897: vastustamista, tarkoittavaa valistustyötä voitu vielä toimit-
32898: taa siinä määrin, että se olisi voinut nostaa laajempia kan-
32899: sankerroksia taisteluun tautia vastaan, kuten useissa muissa
32900: maissa on tapahtunut.
32901:     Ulkomaiden oloja tarkastaessamme tarjoavat meille so-
32902: pivan vertauskohdan Tanska ja Ruotsi. Edellisessä maassa
32903: on keuhkotautisille nykyään 13 varsinaista kansanparanto-
32904: laa ja noin 50 pienempää tuberkulosisairaalaa, joihin yh-
32905: teensä voidaan ottaa alun kolmatta tuhatta sairasta; kun
32906: koko maan asukasluku on 2lj2 miljoonaa, on siellä siis noin
32907: 1 sairasvuode jokaista 1,200 asukasta kohti. Näissä sairaa-
32908: loissa hoidetaan suurin osa sairaista ilmaiseksi, osittain val-
32909: tion, osittain kuntain ja sairaskassain kustannuksella. Sai-
32910: raalain rakennus- ja ylläpitokustannuksiin myönsi valtio
32911: esim. finanssikaudeksi 1906-07 1,313,000 kruunua sekä li-
32912: säksi ·69,700 kruunua muihin tuberkulosin vastustamista var-
32913: koittaviin toimenpiteisiin. Näillä ynnä muilla toimenpi-
32914: teillä onkin Tanskassa päästy siihen, ettei siellä nykyään
32915: ole ainoatakaan keuhkotautista, joka varattomuuden takia
32916: olisi estetty pääsemästä tautinsa vaatimaan ajanmukaiseen
32917: hoitoon ja jota ei voitaisi tarpeen vaatiessa viipymättä
32918: sairaalaan ottaa. - Ruotsissa taas pääsivät tuberkulosin
32919: vastustamistoimenpiteet voimaperäiseen alkuun sen kautta,
32920: että kuningas Oskar vainaja lahjoitti hänen 25-vuotiseksi
32921: riemujuhlakseen kootut 2,200,000 kruunua keuhkotauti-
32922: parantolain rakentamiseksi varattornia varten. Näillä
32923: varoilla, joihin valtiopäivät lisäksi määräsivät 850,000
32924: kruunua, on rakennettu 3 suurta kansanparantolaa. Vuon-
32925: na 1908 myönsivät Ruotsin valtiopäivät 400,000 kruunua
32926: 10 vuoden aikana vuosittain käytettäväksi sairaaloiden ra-
32927:                        Keuhkotaudin vastustaminen.           5
32928: 
32929: kentamiseen sekä 150,000 kruunua vuosittain niiden yllä-
32930: pitokustannuksiin. Nykyään on Ruotsin tuberkulosisairaa-
32931: loissa sijaa noin 2,000 sairaalle ja yhä uusia sairaaloita
32932: suunnitellaan sinne. - Tällaisilla uhrauksilla ja tarmok-
32933: kailla toimilla on niinhyvin Tanskassa ja Ruotsissa kuin
32934: useissa muissakin maissa päästy siihen, että keuhkotauti on
32935: niissä alenemistaan alennut. Siten on esim. Tanskan kau-
32936: pungeissa vuosina 1895-1908 siihen kuolleiden lukukutakin
32937: 10,000 asukasta kohti alentunut 23, 4 :stä 17, 8 :aan, Preus-
32938: sissa vuoden 1881 jälkeen 31 :stä 17 :ään, Englannissa vuo-
32939: sina 1880-1901 28 :sta 17 :ään, Norjassa vuosina 1881-
32940: 1904 27 :stä 24 :ään j. n. e. 1)
32941:      Samalla siis kun keuhkotautiin kuolevaisuus useissa
32942: muissa maissa huomattavasti alenee, on se meillä, kuten
32943: aikaisemmin esilletuodut tilastotiedot osottavnt, nousemassa,
32944: ollen nykyään suunnilleen samalla asteella, jolla se muissa
32945: maissa oli silloin kuin niissä vastustamistoimet alkoivat; ja
32946: jos meillä ei lähimmässä tulevaisuudessa ryhdytä asiassa
32947: aivan erikoisiin toimenpiteisiin, näyttää tehtävä pian
32948: muuttuvan ylivoimaiseksi. Uusia suunnitelmia tehtäessä
32949: on tässä huomattava, että meillä ei ole vielä tiedossa, mitii
32950: 1907 vuoden Eduskunnan asiata koskeva anomus Hallituk-
32951: sen puolelta aiheuttaa, mutta vaikka Hallitus, kuten toivot-
32952: tava on, toimisikin sen mukaisesti, ei yksin sillä päästä vielä
32953: asianmukaisiin tuloksiin, vaan vaaditaan siihen vallan uusia
32954: toimenpiteitä. - Ryhdyttäessä pohtimaan, mitä sellaisia
32955: meillä nyt voisi tulla kysymykseen, on huomattava, että
32956: niinhyvin muualla kuin meilläkin saa.dun kokemuksen mu-
32957:  kaan hallituksen suoranaisen toiminnan aikaansaarnat tulok-
32958: set eivät ole yleensä, varsinkaan \'astustamistoiminnan
32959:  alulla ollessa ja niiden aiheuttamat kulut huomioon ottaen,
32960:  osottautuneet niin hedelmiä tuottaviksi kuin yksityisten yh-
32961:  distysten ja seurojen avustaminen ja niiden toiminnan laa-
32962:  jentaminen sekä vastustamistyön saattaminen niiden välityk-
32963:  sellä kaikkien kansaluokkien yhteiseksi, kansalliseksi asiak-
32964:       1
32965:           )   Vrt. liitteet I ja II.
32966: 6             L910. -   Anomusmietintö N :o 11.
32967: 
32968: si. Tällaiseen yksityisten välityksellä käytävään taisteluun
32969: olisi Valiokunnan mielestä nyt kysymykseen tuleva toiminta
32970: meillä suunnattava. Suoranaisina toimenpiteinä, joihin
32971: meillä pitäisi saada yksityiset yhdistykset ryhtymään, on
32972: Valiokunta katsonut ensi sijassa tulevan kysymykseen sen-
32973: tapaisten huoltolain perustamisen ympäri maata, joita meil-
32974: lä nyt jo muutamia on ja jotka muissa maissa ovat tuotta-
32975: neet erinomaisia tuloksia. Huoltolain laatuun ja tehtävään
32976: nähden on huomattava, että vaikkakin niiden yhteyteen voi-
32977: taisiin tarpeen vaatiessa perustaa myös pieni sairashuone,
32978: tulisi niiden kuitenkin varsinaisesti olla vaan lääkärin joh-
32979: dettavia laitoksia, jotka etsisivät kaikki toimintapiiristään
32980: löydettävät keuhkotautiset, antaisivat heille lääkärinhoitoa
32981: ja mahdollisesti tarvittavaa taloudellista avustusta, valvoisi-
32982: vat ja parantaisivat terveydenhoito-oloja sairaiden kodeis:;a,
32983: neuvoisivat parannustapoja j. n. e. Tällaisten huoltoloiden
32984: perustaminen ja sopivien asiaan innostuneiden henkilöiden
32985: saaminen niiden johtoon siirtäisi epäilemättä meillä kuten
32986: muuallakin varsinaisen taistelun tuberkulosia vastaan sai-
32987: raiden koteihin ja vetäisi vähitellen kansan kaikki piirit
32988: työhön asian hyväksi, jotapaitsi juuri niiden avulla vastus-
32989: tustyö saataisiin sopivimmin ulotetuksi myös varattomien
32990: kansaluokkien keskuuteen, jotka tähän saakka ovat jääneet
32991: siitä melkein osattomiksi. Lisäksi on huoltoloilla se etu, että
32992: niitä voidaan perustaa ilman pitkällisiä valmistuksia sekä
32993: pitää yllä verrattain huokeilla kustannuksilla. - Toisessa
32994: sijassa olisi Valiokunnan mielestä yksityiset yhdistykset ja
32995: seurat saatava entistä pontevammin levittämään valistus-
32996: työtä, neuvomaan ja opettamaan kansaa ja nostamaan sitä
32997: taisteluun. Paitsi tavallisten esitelmien pitoa, lentokirjasien
32998: levittämistä y. m. s., jota jo tähänkin saakka on osaksi tehty,
32999: voisi tässä työssä tulla kysymykseen myös yhden tai useam-
33000: man asiaan innostuneen ja kykenevän ammattimiehen paik-
33001: kaaminen valistustyön johtoon. Tällaiset henkilöt voisivat
33002: muun ohessa joriklnmoisina keuhkotaudin konsulentteina
33003: kulkea ympäri maata neuvoja antamassa ja vastustustoimin-
33004: taa järjestämässä.
33005:                 Keuhkotaudin vastustaminen.                 7
33006: 
33007:     Mitä tulee yksityisten ja kuntien toimesta perustettavien
33008: keuhkotautisairaaloiden avustamiseen on Valiokunta katso-
33009: nut, että kun 1907 vuoden Eduskunta on jo tehnyt siihen
33010: aiotteen ja kun toivottava on, että se vie suotuisaan tulok-
33011: seen, niin nyt kysymykseen tulevia toimenpiteitä ei olisi sii-
33012: hen varsinaisesti suunnattava. Erikoistapauksissa voisi kui-
33013: tenkin sellaisten avustaminen myöskin nyt myönnettäviksi
33014: ajatelluilla varoilla tulla kysymykseen, etenkin silloin kuin
33015: niitä tultaisiin yksityisten yhdistysten ja osuuskuntien toi-
33016: mesta perustamaan; sitä vastoin olisi Valiokunnan mielestä
33017: kunnallisten laitosten tekemistä riippuvaisiksi vältettävä
33018: yksityisten välityksellä käytettävistä varoista.
33019:     Sen rahasumman suuruuteen nähden, jota tällaisen toi-
33020: minnan järjestäminen nyt edellyttäisi, on Valiokunta katso-
33021: nut, että vaikkakin anomusehdotuksessa mainitun 1 miljoo-
33022: nan markan summaa tarpeiden suuruuteen katsoen täytyy
33023: pitää pienenä, niin jo sillä voitaisiin saada aikaan huomatta-
33024: via tuloksia. Koska kuitenkaan ei voi ajatella yksityisille
33025: kerta kaikkiaan myönnettä vän niin suuria määriä valtion
33026: varoja, että ne vasta useamman vuoden kuluessa tulisivat
33027: käytetyiksi, ja koska Valiokunnan mielestä vastedes uusien
33028: vaalien perusteella kokoontuvien valtiopäivien on annettava
33029: päättää tällaisen määrärahan myöhemmästä suorittamises-
33030: ta, on Valiokunta katsonut sopivimmaksi ehdottaa
33031: sanottuihin tarkoituksiin myönnettäväkai 200,000 markan
33032: vuotuisen määrärahan kolmen vuoden aikana. Näiden va-
33033: rojen käytön järjestäminen olisi Valiokunnan mielestä jätet-
33034: tävä jollekin yksityistä luonnetta olevalle keskukselle, ja on
33035:  Valiokunta katsonut aikaisemmin mainitun Tuberkulosin
33036: vastustamisyhdistyksen olevan sellaiseksi sop1vunman.
33037: Sääntöjen pohjalla toimivana laillisena yhdistyksenä, jonka
33038: jäsenluku jo lähenee kymmentätuhatta ja jonka johtoon
33039: maamme huomatuimmat ammattimiehet ja asiantuntijat
33040: keuhkotaudin alalla ovat asettuneet, tarjoaa se sellaiset ta-
33041: keet varojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä, että niihjn
33042:  voi luottaa.
33043: 8             1910. -   Anomusmietintö N :o 11.
33044: 
33045:    Edellä olevan perusteella saa Valiokunta kunnioittaen
33046: ehdottaa,
33047:              että rrii!JÖnnettå'isiin '200,000 markan vuotui-
33048:           nen määräraha kolmen vuoden aikanaTuberkulo-
33049:           sin vastustamisyhdistykselle edellä mainittujen
33050:           periaatteiden mukaan ja tilinteko,velvollisuudella
33051:           käytettävälcsi tuberkulosin 'vastustamistoi!mJiin.
33052: 
33053:     Helsingissä, 17 p :nä toukokuuta 1910.
33054: 
33055: 
33056: 
33057:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ny-
33058: lander, varapuheenjohtaja Roos (osaksi), sekä jäsenet Aro-
33059: maa (osaksi), Hahl, Honkajuuri, Inborr, Knuutila (osaksi),
33060: Koponen, Pullinen (osaksi), Peurakoski (osaksi), Rantanen
33061: (osaksi), Riihelä (osaksi) , Saari, Savolainen (osaksi),
33062: Miettinen (osaksi), 0. W. Turunen (osaksi) ja Typpö, sekä
33063: myös osaksi varajäsenet Aschan, ,Junnila, Kurkinen, Lohi,
33064: Malmivaara ja M. Turunen.
33065:                                                                                                               Liite 1. Bilega 1.                                                                                                       Liite 11. Bilaga 11.
33066: 
33067:                   Kuolevaisuus tuberkulosiin Preussissa 1,000 elävää
33068:                                     asukasta kohti.
33069:                  Dödligheten i tuberkulos i Preussen på 1,000 af den                                                                                 Kuolevaisuus tuberkulosiin Suomessa 1,000 elävää
33070:                                 lefvande befolkningen.                                                                                                                  asukasta kohti.
33071:                                                                                                                                                      Dödl~gheten i tuberkulos i Finland på 1,000 af den
33072:                                                                                                                                                                     lefvande befolkningen.
33073: 
33074:                                                                                                                                         1878 79 80 81 82 88 84 85 86 87 88 89 90 91 92 98 94 95 96 97 98 99 1900 01 02 08 04 Oö 06 07 08
33075: 
33076: 
33077: 
33078: 
33079:                   j   1   1   1l      1   1              -
33080:                                   i   1   !                                                                               32
33081: 
33082:                                               •          •                                                                1            ~+-+-+-4-~~-+-+-4~~~+-+-4-~~-+-+-4~~~~+-+-4-~~-+-+-4--~~00
33083:                                                          !                                                                00
33084:                                                          1.                                                               9                                                                                                                          9
33085: 
33086:                                                          1                                                                8
33087:                                                   ..     1                                                                7
33088:                                                        ~~                                                                 6
33089:                                                          1                                                                ö
33090:                                                                                                                                                                                                                                                      4
33091:                                                              -                                                            4
33092:                                                                  ..      '                                                8
33093:                                                                   ....       1                                            2                                                                                                                          2
33094:                                                                                                                           1                                                                                                                          1
33095:                                                                                                                                                                                                                                                      20
33096:                                                                                  .....   ........,   1                    20
33097:                                                                                                                           9                                                                                                                          9
33098:                                                                                                                           8                                                                                                                          8
33099:                                                                                                                           7
33100:                                                                                                                           6
33101:                                                                                                                           ö                                                                                                                          6
33102:                                                                                                                                                                                                                                                      4
33103:                                                                                                                                                                                                                                                      8
33104:                                                                                                                                                                                                                                                      2
33105:                                                                                                                                                                                                                                                      1
33106:                                                                                                                                                                                                                                                      10
33107:                                                                                                                                                                                                                                                      9
33108:                                                                                                                                                                                                                                                      8
33109:                                                                                                                                                                                                                                                  7
33110:                                                                                                                                                                                                                                                ' 6
33111:                                                                                                                                                                                                                                                      5
33112:                                                                                                                                    4                                                                                                                 4
33113:                                                                                                                                    3                                                                                                                 3
33114:                                                                                                                                                                                                                                                      2
33115:                                                                                                                                                                                                                                                      1
33116: 
33117:                                                                                                          G. l'\Nidsson,                                                                                                            G. l'lrvlds.On1
33118:         Tuberkelibcillin löytö
33119:     {
33120:         Tuberkelba<:illens upptäckt
33121:         Keuhkotautiparantolan alkuunpane
33122:     {
33123:         lungsotssanatorie stävandenas början
33124: 
33125: •• { lnfluensa epidemia
33126:      lnfluensa epidemi
33127:             KARTTA
33128:                   osoittava
33129: Keuhko- ja rauhastuberkulosin
33130:    levenemisen Kronobyn kunnassa
33131:        tammik. 1 päivänä 1910.
33132:                  Mittakaava
33133: 
33134: 
33135:      Merkkien selitys :
33136: 
33137:     ] Rsumus, jossa el ole tuberkulosia.
33138:          .,   jossa on rauhastuberkulosia.
33139:          11         11 keuhkotuberkulosia.
33140:          ,          11 keuhko- ja rauhastuberkulosia
33141:         1910. -   Edusk. anom. -   Ånomusmiet. N:o 11.
33142: 
33143: 
33144: 
33145: 
33146:                 Suomen Eduskunnan alamainen ano-
33147:           mus määrärahan myöntämisestä keuhkotaudin vas-
33148:           tustamiseksi.
33149: 
33150: 
33151: 
33152: 
33153:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
33154:              ja Suuriruhtinas T
33155: 
33156: 
33157: 
33158: 
33159:     Eduskunnassa on näillä valtiopäivillä tehty anomusehdo-
33160: tus määrärahan myöntämisestä keulJikotaudin vastustamista,
33161: tarkoittaviin toimenpiteisiin. Säädetyssä järjestyksessä.
33162: 2        1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 11.
33163: 
33164:  asian käsiteltyään Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle Ma-
33165:  jesteetillenne alamaisesti esiintuoda seuraavaa.
33166:       Kysymys toimenpiteistä tuberkuloosin vastustamiseksi
33167:  'On Suomessa pari vuosikymmentä ollut päiväjärjestyksessä.
33168:  Jo vuonna 1891 Valtiosäädyt käsittelivät anomusehdotusta
33169:  avustuksesta tätä asiaa tarkoittaville yksityisille toimenpi-
33170:  teille. Vuonna 1897 Valtiosäädyt kääntyivät Hallituksen
33171:  puoleen, anoen kansanparantolan perustamista keuhkotau-
33172:  tisille, yksityisten keuhlkotautisairaalain avustamista val-
33173:  tion varoilla sekä suojelustoimenpiteitä tarkoittavien tieto-
33174:  jen leviämisen edistämistä. Hallituksen tämän johdosta
33175:  asettama komitea ehdotuksen tekemistä varten toimenpi-
33176:  teiksi tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseksi maassa antoi
33177:  vuonna 1900 mietintönsä, ehdottaen siinä erinäisiä lainsää-
33178:  -däntö- y. m. toimenpiteitä. Vuoden 1907 valtiopäivillä
33179:  Eduskunta anoi Hallitukselta kahden kansanparantolan pe-
33180:  rustamista keuhkotautisia varten.
33181:       Toistaiseksi ei Hallituksen puolelta ole ryhdytty muihin
33182:  toimenpiteisiin keuhkotaudin levenemisen vastustamiseksi
33183:  kuin että muutamia pienenlaisia valtion raha-apuja on
33184: .myönnetty yksityisestä alotteesta syntyneille yrityksille
33185:  ja laitoksiHe. Näistä tulee mainita Suomen Lääkäriseuran
33186:  toiminta tautia koskevien tietojen levittämiseksi, saman
33187:  seuran toimesta v. 1903 avattu Nummelan keuhkotauti-
33188:  parantola, jossa on tilaa noin 80 sairaalle, sekä samana vuon-
33189:  na avattu lääkäriseura Duodecimin alotteesta perustettu
33190:  Takaharjun keuhkotautiparantola, jossa on tilaa 102 sai-
33191: raalle. Paitsi näitä on yksityisten toimesta perustettu eri
33192:  osiin maata muutamia pieniä keuhkotautisairaaloita, joissa
33193: on tilaa yhteensä noin 150 sairaalle. Viime vuosina on Suo-
33194: :men Lääkäriseuran alotteesta v. 1907 perustettu Tuberku-
33195: loosin vastustamisyhdistys innokkaasti toiminut asian hy-
33196:  väksi, levittämällä tietoa esiteimien ja kirjallisuuden avulla
33197: keuhkotaudin luonnosta ja vastustamistavoista, keräämällä
33198:  varoja sekä perustamalla kaksin. s. keuhkotautihuoltolaa .
33199: .Erityisen huomattava osa keuhkotaudin vastustamistyössä
33200:                  Keuhkotaudin Yastustaminen.                3
33201: 
33202: on myös ollut kymmenen helsinkiläisen lääkärin vuonna 1907
33203: perustamalla n. s. ,Keräystoimikunnalla vähävaraisten keuh-
33204: kotautisten hyväksi". Kaiklkiaan se on tähän saakka !käyttä-
33205: nyt noin 40,000 markkaa avustuksiin seitsemälle pienem-
33206: mälle keuhkotautisairaalalle, joissa on yhteensä 97 sairas-
33207: paikkaa, sekä harjoittanut huomattavaa valistustyötä.
33208:     Yllä kerrottu toiminta on perin vähäisessä määrässä
33209: kyennyt ehkäisemään tuberkuloosin tuhotöitä. Tilaston
33210: mukaan Suomessa jokaista kymmentätuhatta asukasta
33211: kohden vuosina 1886-95 kuoli keuhkotautiin 25, 1
33212: henkeä eli yhteensä vuosittain 6,127 henkeä.            Vuo-
33213: sina 1896-1900 olivat vastaavat luvut 27, 2 ja 7,123, vuo-
33214: sina 1901-05 taas 29, 1 ja 8,158. Samoin osottaa tilasto, että
33215: keuhkotauti nykyään aiheuttaa yleensä joka kuudennen,
33216: mutta laajoilla aloilla joka kolmannen kuolemantapauksen,
33217: jopa muutamilla seuduilla 60-70 prosenttia kaikista ~uole­
33218: mantapauks:i:sta. Valaisevana esimerkkinä tuberkuloosin ai-
33219: kaansaamasta tuhosta on Kronobyn kunta. Sinne peruste-
33220: tun huoltolan lääkäri on tutkinut kaikki kunnan asukkaat ja
33221: tutkimus osottaa, että ainoastaan aivan vähäinen osa asu-
33222: muksista on sellaisia, joissa keuhkotautisia ei lainkaan ta-
33223: vata.
33224:     Ainoastaan pieni, tuskin mainitsemista ansaitseva osa
33225: Suomessa tuberkuloosia sairastavista voi nykyään saada hoi-
33226: toa sairaaloissa. Esimerkkinä mainittakoon, että vuonna
33227: 1905 Kuopion läänissä oli keuhkotautisia noin 4,500; sa-
33228: mana vuonna siellä kuoli keuhkotautiin 1,124 henkeä. Muttru
33229: mainitun läänin sairaaloissa hoidettiin samaan aikaan ai-
33230: noastaan 24 keuhkotautista. Meidän nykyiset keuhkotau-
33231: tiparantolamme ovat sitäpaitsi pääasiallisesti varakkaita
33232: kansanluokkia varten, niitä kun yksityisin:ä laitoksina voi-
33233: daan pitää kunnossa vain kantamalla kalliita sairasmak--
33234: suja. Nummelan ja Takaharjun parantoloissa on tosin
33235: vapaapaikkoja, yhteensä noin 30, ja sen ohessa kymmen-
33236: kunta huokeampaa paikkaa, joista on suoritettava kolme
33237: markkaa päivää kohti. Joitaikuita vapaapaikkoja on myös
33238: 4        1010. -   Edusk. anom. - Anomusmiet. N:o 11.
33239: 
33240: edellä mainituissa pienemmissä keuhkotautisairaaloissamme,
33241: mutta selvää on, etteivät ne vähävaraiselle väestönosalle mi-
33242: hinkään riitä.
33243:     Samalla kuin keuhkotautiin kuolevaisuus useissa muis-
33244: sa maissa huomattavasti alenee, on se meillä, kuten
33245: aikaisemmin esilletuodut tilastotiedot osottavat, nousemas-
33246: sa, ollen nykyään suunnilleen samalla asteella, jolla se
33247: muissa maissa oli silloin kuin niissä vastustamistoimet al-
33248: koivat. Jos meillä ei lähimmässä tulevaisuudessa ryhdytä
33249: asiassa aivan erikoisiin toimenpiteisiin, näyttää tehtävä
33250: pian muuttuvan ylivoimaiseksi.
33251:     Uusia suunnitelmia laadittaessa uhkaavan vaaran tor-
33252: jumiseksi tulee pitää mielessä, että tarmokkaatkin suo-
33253: ranaiset toimenpiteet hallituksen puolelta ovat kaikkialla
33254: osottautuneet riittämättömiksi, ellei näiden rinnalla käy
33255: yksityisten yhdistysten ja seurain toiminta. Tämän toimin-
33256: nan laajentaminen sekä torjumistyön saattaminen sen avulla
33257: kaikkien kansanluokkien yhteiseksi, kansalliseksi asiaksi
33258: on senvuoksi tärkeimpiä tehtäviä, jotka nykyään kysyvät
33259: valtiovaltain huomiota ja yhteistointa.
33260:     Suurien kansanparantolain perustamisen ohessa tulisi
33261: viipymättä ryhtyä valtion varoilla avustamaan niitä
33262: Beuroja, jotka täällä nykyään tuberkuloosia vastaan
33263: taistelevat. Kuten edellä mainittiin, on sekä Tuber-
33264: kuloosin vastustamisyhdistys että Keräystoimikunta vä-
33265: hävaraisten keuhkotautisten hyväksi ohjelmaansa ottanut
33266: n. s. huoltolain perustamisen. Viimeksimainittujen yhtey-
33267: dessä voi tarpeen vaatiessa olla myös pieni sairashuone,
33268: mutta varsinaisesti niiden tulee olla vain lääkärin johdet-
33269: tavia laitoksia, joitten välityksellä kaikki toimintapiiristä
33270: löydettävät keuhkotautiset etsitään, heille annetaan lääkä-
33271: rinhoitoa ja mahdollisesti tarvittavaa taloudellista avustus-
33272: ta, valvotaan ja parannetaan terveydenhoito-oloja sairaiden
33273: kodeissa, neuvotaan parannustapoja j. n. e.
33274:     Tällaisten laitosten perustaminen ja sopivien asiaan in-
33275: nostuneiden henkilöiden saaminen niiden johtoon siirtäisi
33276:                   Keuhkotaudin vastustaminen.
33277: 
33278: <>epäilemättä meillä, kuten muuallakin on tapahtunut, varsi-
33279: naisen taistelun tuberkuloosia vastaan sairaiden koteihin.
33280: Tällä tavoin vastustustyö saataisiin sopivimmin ulotetuksi
33281: varattomienkin kansanluokkien keskuuteen, jotka tähän
33282: saakka ovat jääneet siitä melkein osattomiksi, ja näin kan-
33283: san kaikki piirit vähitellen vedettäisiin työhön asian hy-
33284: väksi. - Edelleen olisi Eduskunnan mielestä yksityiset
33285: yhdistykset ja seurat saatava entistä pontevammin teke-
33286: mään valistustyötä. Paitsi esiteimien pitoa, lentokirjasien
33287: levittämistä y. m. s., jota jo tähänkin saakka on osaksi tehty,
33288: voisi tässä työssä tulla kysymykseen myös yhden tai useam-
33289: man asiaan innostuneen ja kykenevän ammattimiehen paik-
33290: kaaminen valistustyön johtoon. Tällaiset henkilöt voisivat
33291: muun ohessa jonkinmoisina keuhkotaudin konsulentteina
33292: kulkea ympäri maata neuvoja antamassa ja vastustustoimin-
33293: taa järjestämässä.
33294:     Mitä tulee yksityisten ja kuntien toimesta perustetta-
33295: vien keuhkotautisaira.aloiden avustamiseen on Eduskunta
33296:  katsonut, että kuu 1907 vuoden Eduskunta on jo tehnyt
33297: siihen aiotteen ja kun toivottava on, että se vie suotuisaan
33298: tulokseen, niin nyt kysymykseen tulevia toimenpiteitä ei
33299: olisi siihen varsinaisesti suunnattava. Erikoistapauksissa
33300: voitaisiin kuitenkin yksityisten yhdistysten ja osuuskuntien
33301: toimesta perustettuja sairaaloita avustaa myöskin varoilla,
33302: joiden myöntäminen nyt lähinnä tulisi kysymykseen; sitä-
33303: vastoin olisi Eduskunnan mielestä vältettävä kunnallisten
33304: laitosten tekemistä riippuvaisiksi yksityisten välityksellä
33305: käytettävistä varoista.
33306:     Odottaen, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
33307: vaitsisi armossa myöntyä Eduskunnan vuoden 1907 valtio-
33308: päivillä tekemään anomukseen uusien tuberkuloosiparanto-
33309: lain perustamisesta sekä sellaisten keuhkotautisairaalain
33310: avustamisesta, joita yksityisten tai kuntien toimesta peruste-
33311: taan, Eduskurrta tällä kertaa anoo vuotuista määrärahaa
33312: niille molemmvlle seuroille, jotka täällä jo ovat ryhtyneet
33313: taisteluun tuberkuloosia vastaan. Eduskunta on katsonut
33314: 6        1910. -   Edusk. anom. -    Ånomusmiet. N:o 11.
33315: 
33316: tarkoituksenmukaisimmaksi ehdottaa kummallekin 200,00()
33317: markan vuotuista määrärahaa viiden vuoden aikana, koska
33318: ainoastaan melkoisella ja pitemmäksi ajaksi samalla kertaa.
33319: myönnetyllä rahamäärällä voidaan tehdä hyvin suunnitel-
33320: tua työtä puheenalaisen taudin aikaansaaman tuhon ehkäi-
33321: semise:ksi.
33322:     Eduskunta saa senvuoksi Teidän Keisarilliselta Majes-
33323: teetihanne alamaisesti anoa,
33324: 
33325:                 että myönnettäisiin 400,000 markan vuotui-
33326:             nen määräraha 'Uiiden vuoden aikana jaettavaksi
33327:             tasan Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle ja
33328:             Keräystoimil.Junnalle vähävaraisten keuhkotau-
33329:             tisten hyväksi, edellämainittujen periaatteiden
33330:             mukaan ja tilintekovelvollisuudella käytettä-
33331:             väksi tuberkuloosin vastustamistoimiin.
33332: 
33333:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
33334: 
33335:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
33336: 
33337: 
33338: 
33339: 
33340:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
33341:               1910. -    Anomusmietintö N :o 12.
33342: 
33343: 
33344: 
33345: 
33346:                    Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3 kah-
33347:             den Eduskunnassa tehdyn, sotilas- ja siviilivirkatalojen
33348:             y. m. kruununmaalla olevien torpparien oikeudellisen
33349:             tilan parantamista tarkoittavan anomusehdotuksen joh-
33350:             dosta.
33351: 
33352:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella maaliskuun 22 p :ltä
33353: valmistelevaa käsittelyä varten Maatalousvaliokuntaan lä-
33354: hettänyt edustajien Evert Elorannan y. m. anomusehdotuk-
33355: sen N :o 24, sotilas- ja siviilivirkatalojen torpparien, kruu-
33356: nunmetsätorpparien y. m. oikeudellisen tilan parantami-
33357: sesta perinnöllisen vuokraoikeuden periaatetta sovellutta-
33358: rnalla sekä Antti Kaarneen anomusehdotuksen N :o 7, kruu-
33359: nun metsä- ja viljelysmaiden nykyisten torpparien ja
33360: vuokraajien asunto- ja viljelysoikeuden turvaamisesta .
33361: 
33362: 
33363: 
33364:    . Mainitut anomusehdotukset tarkoittavat niiden torppa-
33365: rien ja mäkitupalaisten oikeudellisen aseman varmentamis-
33366: ta, joita on suuri joukko kruunun hallussa olevilla virka-
33367: taloilla, kruunun metsämailla ja kruununpuistoissa sekä
33368: muilla kruunun luontoisilla tiloilla.
33369:      Mitä ensiksikin kruunun pää- ja karja- sekä sotilas- ja
33370: siviiliviraston virkataloihin tulee, on näitä y. m. valtiolai-
33371: tokselle kuuluvia tiloja yli 900 ja oli tiloilla olevien torppien
33372: ja mäkitupien lukumäärä jo v. 1902 yhteensä 4,233.
33373:      Näiden virkatalojen alaisten torppien ja mäkitupa-alu-
33374: eitten vuokraajien oikeudellinen asema on varsin epävar-
33375: ma, perustuen se eri aikoina annettuihin säädöksiin. Niinpä
33376: 2             1910. -   Anomusmietintö N :o 12.
33377: 
33378: sisältää vielä nykyään voimassa oleva huhtikuun 26 p :nä
33379: 1871 annettu Keisarillinen asetus kuninkaankartanoista sekä
33380: sotilas- ja siviilikunnan puustelleista varsin epämääräisiä
33381: säännöksiä virkatalojen torpparien oikeussuhteista. Asetuk-
33382: sen 36 § :ssä mainitaan ainoastaan aivan yleisin sanoin, että
33383: ,arentimies on velvollinen hyvästi hoitamaan tilan torpat,
33384: ja saakoon, milloin se tilan hyödyksi voi olla, tarkastajan lu-
33385: valla tehdä uusia torppia ja vanhoja poissiirtää ja hävittää".
33386: Tästä onkin johtunut, että torpparien oikeudellinen asema on
33387: ollut erittäin epäselvä, riippuen yksinomaan virkatalon hal-
33388: tijasta. Täydellinen vapaus vuokrasopimuksia tehtäessä johti
33389: siihen että mitä erilaisimpia oikeussuhteita syntyi. Osaksi
33390: oli kyllä olemassa kirjallisia vuokrasopimuksia, mutta pää-
33391: asiassa ne olivat suullisia, antaen täten molemminpuolisille
33392: väärinkäsityksille mitä suurimmassa määrässä jalansijaa,
33393: synnyttäen räikeitä epäkohtia etenkin veron maksamiseen
33394: nähden, varsinkin siitä syystä, että veroa kannettiin torppa-
33395: reilta erilaisien päivätöiden, matkapäivien, vieläpä virka-
33396: talon rakennusten ylläpidonkin muodossa, jotapaitsi ve-
33397: roihin sisältyi mitä erilaisimpia veroparseleita. Vuokra-ai-
33398: lm oli samoin erilainen eri paikkakunnilla, milloin riippuvai-
33399: nen ylössanomisesta, milloin määräaikainen, vaihdellen 5 :stä
33400: 50 vuoteen, milloin taas virkatalon haltijan vuokra-ajan pi-
33401: tuudesta. Torpan huoneet kuuluivat usein virkatalon halti-
33402: jalle, väliin taas kuten Vaasan ja Oulun läänissä t•avallisesti
33403: torpparille itselleen. Tarvepuunsa sai torppari vuosihakka-
33404: uksilta ainoastaan virkatalon haltijan osotuksen mukaan.
33405:     Tämä kaikki johti siihen, että ennen mainittua 1871 vuo-
33406: den virkataloja koskevaa asetusta täydennettiin tammikuun
33407: 26 p :nä 1892 annetulla armollisella julistuksella kruunun
33408: pää- ja karjatalojen sekä. sotilas- ja siviiliviraston puustelli-
33409: en alaisten torppien arenneista. Tämän julistuksen avulla
33410: on koetettu pääasiallisesti parantaa torpparien ja virkata-
33411: lon haltijain välisiä epämääräisiä oikeussuhteita, määrää-
33412: mällä että vuokrasopimukset ovat tehtävät kirjallisesti sekä
33413: että niinhyvin torppien verottaminen kuin erityisissä ase-
33414:       Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.         3
33415: 
33416: tuksen edellyttlämissä tapauksissa tulo- ja lähtökatselmuksen
33417: pitäminen on jätettävä virkatalojentarkastajan ja kahden
33418: jäävittömän asianymmärtävän miehen toimitettavaksi.
33419:     Vastamainitun julistuksen monimutkaiset säännökset
33420: ovat kuitenkin olleet voimassa ainoastaan niillä virkataloilla,
33421: jotka vuoden 1892 jälkeen ovat annetut arennille; aikaisem-
33422: min vuokralle annettujen virkatalojen alaisten torpparien ja
33423: haltijain oikeudelliseen asemaan ei mainittu julistus vai-
33424: kuttanut.
33425:     Mainittu 1892 vuoden julistus asettaa sekin torpparit
33426: useissa kohdin varsin epäedulliseen asemaan. Torp-
33427: parien vuokra-aika määrätään ainoastaan 20 vuodeksi, jota
33428: eräillä määrätyillä ehdoilla voidaan saada uusituksi edel-
33429: leen yhtä pitkäksi ajaksi, mutta menettävät nämätkin eh-
33430: dot merkityksensä, koska päätalonhaltija on, kuten jo mai-
33431: nittu, virkatalojen yleistä hallintoa koskevan asetuksen 36
33432: § :n mukaisesti oikeutettu virkatalontarkastajan luvalla van-
33433: hoja torppia poissiirtämään tai hävittämään ,milloin se ti-
33434: lan hyödyksi voipi olla". Vuokravälikirjan uusiminen saat-
33435: taa siis lopullisesti jäädä riippuvaksi siitä, katsotaanko tor-
33436: pan olevan esteenä päätilan viiljelyksien laajentamiselle tai
33437: pidetäänkö sitä ehkä jostakin muusta syystä tarpeettomana.
33438: Torpparin kirjallinenkin vuokrasopimus voi rikkoutua mo-
33439: nesta syystä. Niinpä on virkatalontarkastajan'1vallassa mää-
33440: rätä, että torppari on velvollinen laillista lähtöaikaa nautti-
33441: matta torpastaan poismuuttamaan, jos hän laiminlyö tor-
33442: pan huoneuston pitämisen asianmukaisessa kunnossa tai pi-
33443: tää luonaan ,pahaksitunnettua", - ei siis ainoastaan huono-
33444: maineista tai muutoin rikoksesta syytettyä- henkilöä. Sa-
33445: moin voi torppari perheineen joutua kodittomaksi milloin
33446: hän on syypääksi tuomittu luvattomasta viljelyksestä tahi
33447: muusta raiskauksesta virkatalon maalla taikka rikoksesta,
33448: josta on seurauksena kansalaisluottamuksen menettäminen,
33449: jos virkatalonhaltija sitä vaatii ja tarkastaja tähän yhtyy.
33450: Torpparin asukasoikeus jää siis jo vähemmästäkin vuokra-
33451: ehtojen laiminlyömisestä riippuvaiseksi pääasiassa vir-
33452: 4             1910. -   Anomusmietintö N :o 12.
33453: 
33454:  katalonhaltijasta, ellei virkatalojen tarkastaja kyllin tar-
33455:  mokkaasti valvo torpparien etuja.
33456:      Torpan veroitusta koskevat määräykset ovat nekin var-
33457:  sin vaillinaisia ja yksistään jo siitäkin syystä pidettävät
33458: vanhentuneina, että asetus edellyttää verojen maksamisen
33459: etusijassa päivätöiden muod'Ossa, vaikka tästä vuokranmak-
33460: sutavasta on yleisesti yhä enemmän pyritty vapautumaan ja
33461:  siirtymään rahamaksukannalle.- Kaikki nämä seikat ai-
33462: kaansaavat häiriötä ja epävarmuutta ei ainoastaan torppari-
33463: en vuokrasuhteissa, vaan välillisesti ne vaikuttavat epäter-
33464: veellisesti myöskin koko yhteiskuntataloudelliseen kehityk-
33465: seen.
33466:      Paitsi edellämainittua vuokraajaryhmää, on niilläkin
33467: kruunun luontoisilla tiloilla, joita voidaan perinnöksi ostaa
33468: ja varsinkin n. s ..kruununtaloilla torppareita, joiden oikeu-
33469: dellinen asema päätilan asukkaaseen nähden on erittäin epä-
33470: varma, koska ei ole olemassa mitään säännöksiä, jotka lä-
33471: hemmin järjestäisivät heidän vuokrasuhteensa. Kruunun
33472: taloilla olevien torppien lukumäärästä ja oikeussuhteista ei
33473: liene saatavissa tarkkoja tietoja. Ne ovat pääasiallisesti
33474: eräänlaisia perintötorppia, jotka ovat syntyneet kruununti-
33475: loja perillisten kesken jaettaessa. Näitä perintötorppia
33476: lienee jo yksistään Viipurin läänissä, kuten v. 1908 toisilla
33477: valtiopäivillä keskusteltaessa laki- ja talousvaliokunnan mie-
33478: tinnöstä N :o 7 kruununtiloilla olevien torpan alueiden muo-
33479: dostamisesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi ilmoi-
33480: tettiin, noin 600 pakoille, käsittäen arvion mukaan 3,000
33481: asukasta.
33482:     Vielä on olemassa verrattain laaja asutusmuoto n. s.
33483: kruununmetsätorpat, jotka aikojen kuluessa ovat syntyneet
33484: kruunun hallussa oleville laajoille metsämaille. Ikään ja
33485: perustamisaikaan nähaen voidaan niitä eroittaa vanhempia,
33486: jotka ovat syntyneet ennen kruununmaiden asettamista
33487: metsähallinnon alle ja nuorempia, jotka ovat syntyneet tä-
33488: män ajan jälkeen. Oltuaan ensin hyvinkin epäsuotuisissa
33489: oloissa ja usein häädön alaisina ilman minkäänlaista oi-
33490:       Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.        5
33491: 
33492: keusturvaa, järjestettiin kruununmetsätorpparien asema
33493: Keisarillisen Senaatin 23 p :nä toukokuuta 1867 metsähalli-
33494: tukselle antamien lähempien määräysten perusteella. Tor-
33495: pat verotettiin väliaikaisesti ja niiden haltijain kanssa teh-
33496: tiin senaatin vahvistaman kaavan mukaiset vuokravälikir-
33497: jat. Kruununmetsätorpparien oikeudellisen aseman varmen-
33498: taminen onkin aiheuttanut, että uusia torppia on syntynyt,
33499: ja niiden luku kasvamistaan kasvanut varsinkin 1874 jäl-
33500: keen, jolloin myös muille kruununmaille kuin kruunun
33501: puistoille on myönnetty kruununmetsätorppia perustettavik-.
33502: s1. Niiden luku oli
33503: 
33504:             vuonna 1870   ••   0   0   ••••      1,430
33505:               ..   1880 ........                 1,780
33506:                   1890 ........                  2,235
33507:               " 1900 ........                    2,822
33508:               " 1907                             3,901,
33509:               ~'
33510:                           ••••••         0   0
33511: 
33512: 
33513: 
33514: 
33515: joten niitä nykyään todennäköisesti lienee jo alun viidettä-
33516: tuhatta.
33517:     Mainittu asutusryhmä on siis näyttäytynyt elonvoipai-
33518: seksi, johon on vaikuttanut sekin, että tällä asutusryhmällä
33519: on useita etuja ennen mainittuihin verraten. Niinpä on torp-
33520: parille itselleen edullisena pidettävä, että hänellä paitsi
33521: käyttö- ja nautinto-oikeutta torpan tiluksiin on vapaa lai-
33522: dunoikeus kruunun metsämailla. Hän saa vapaasti poltta-
33523: ja rakennuspuunsa, eikä hän ole estetty viljelyksiään laa-
33524: jentamasta. Sitäpaitsi ei kruununmetsätorpparin tarvitse
33525: ottaa osaa yleisiin manttaaliin perustuviin rasituksiin, ku-
33526: ten teitten ja siltain kunnossapitoon y. m. Näistä eduistaan
33527: torppari, nautittuaan ensin vapaa vuosia, suorittaa kruunulle
33528: veroa, joka ei yleensä vastaa vuotuisesti käytettyjen tarve-
33529: puiden arvoa. Metsähallituksen vuosikertomuksesta 1907
33530: käy m. m. selville, että kruununmetsätorpille annettujen ko-
33531: titarvepuiden raha-arvo alhaisten yksikköhintojen mukaan
33532: kertomusvuonna teki Smk. 208,425: 70, mutta torppien vuo-
33533: tuiset verot ainoastaan Smk. 53,019 : 84.
33534: 6            1910. -   Anomusmietintö N :o 12.
33535: 
33536:      Tästä huolimatta on kuitenkin kruununmetsätorppalai-
33537: toksessa heikkoja puolia, jotka tekevät torpparin oikeudelli-
33538: sen aseman monessa suhteessa sangen epävarmaksi. Torppa-
33539: rin vuokraoikeus perustuu nimittäin kulloinkin käytännössä
33540: oleviin vuokravälikirjoihin, joita hallinnollista tietä saate-
33541:  taan muuttaa toisenlaisiksi, riippuen siitä mrkä suunta ja
33542: näkökanta virastoissa milloinkin on vallalla. Ei ole nimit-
33543: täin olemassa asetuksia, jotka lähemmin määräisivät heidän
33544: oikeudellisen asemansa. Varsinkin torpan perintöä koske-
33545: vat säännökset ovat epäselviä. Niissä mainitaan ainoastaan,
33546: että jos torpan haltija kuolee, on laillinen vuokravälikirja
33547: tehtävä hänen leskensä tahi lastensa holhoj an kanssa. Sa-
33548: moin on nykyään käytännössä olevissa torpan vuokra-
33549: välikirjakaavakkeissakin määräyksiä, joita on pidettävä
33550: liian ankarina. Torppari voi joutua pois torpas-
33551: taan paitsi luvattomasta metsän käytöstä, torpan ti-
33552: luksien huonosta hoitamisesta ja tulen varomatto-
33553: masta pitelemisestä myöskin siitä ellei hän ilmoita
33554: metsänhoitoviranomaisille metsässä tapahtuneesta vahingon-
33555: teosta. Torpan vuokravälikirjan 7 :ssä kohdassa nim. mai-
33556: nitaan että ,torppari on velvollinen, heti kun hän on saanut
33557: tiedon kruununmetsässä tapahtuneesta vahingonteosta taikka
33558: sieTiä syttyneestä kulovalkeasta, viipymättä ilmoittamaan
33559: sen asianomaiselle hoitoalueen hoitajalle tahi lähinnä asu-
33560: valle metsänvartijalle, uhalla että, jos hän tämän laiminlyö-
33561: pi, hänet laillisessa järjestyksessä käsketään muuttamaan
33562: torpasta". Tätä määräystä on pidettävä torpparille liika ra-
33563: situksena, melkeinpä mahdottomana täyttää sellaisessa seu-
33564: duin, jossa metsän varkautta suuremmassa määrässä vielä
33565: harj oi:tetaan.
33566:     Niinikään on vuokra-aika määrätty eri välikirjoissa eri
33567: tavalla ja nykyään käytännössä olevissa ainoastaan 25 vuo-
33568: deksi, jota aikaa on pidettävä liika lyhyenä ja maanvil-
33569: jelyksen edistymiselle haitallisena. Lisäksi on viranomai-
33570: sille jätetty verrattain laaja häätöoikeus, jos kohta torp-
33571: parien häätäminen on ollut viime aikoina harvinaista.
33572: Useoissa paikoin ei myöskään viljelysnautintoalueet ole
33573:       Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.        7
33574: 
33575: tarkemmin määrätyt. Samoin on nykyään käytännössä
33576: olevaa verotustapaakin pidettävä vanhanaikaisena, joka
33577: usein epätasaisesti kohtaa samoilla seuduillakin olevia
33578: torppia.
33579: 
33580: 
33581:     Mainittujen vuokrruajaryhmien epävarma asema onkin
33582: aiheuttanut useamman aiotteen tekemiseen näiden tilan
33583: parantamiseksi. Niinpä jo säätyvaltiopäivillä on tehty tä-
33584: hän suuntaan käypiä anomuksia. Samoin on eduskunnassa
33585: sen jokaisena istuntokautena tehty samanluontoisia alot-
33586: teita. Sotilas- ja siviiliviraston virkataloista on eduskunta
33587: hyväksynyt vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä anomusmie-
33588: tinnön, joka tarkoittaa näiden virkatalojen käyttöjärjes-
33589: telmän muuttamista siten, että virkatalojen nykyisten
33590: vuokra-aikojen päättyessä näiden tilojen mailla olevalle ti-
33591: lattomalle väestölle, sikäli kun asianhaarat sallivat, val-
33592: mistettaisiin tilaisuus saada pitkäaikaisilla välittömästi
33593: kruunun kanssa tehtävillä vuokravälipuheilla viljeltyjä ja
33594: viljelyskelpoisia tiluksia hallittavakseen. Niinikään on
33595: eduskunta hyväksyessään arm. esityksen asetuksesta maan-
33596: vuokrauksesta maalla vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä
33597: lausunut sen toivomuksen, että hallitus ottaisi harkittavak-
33598: si, olisiko torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
33599: rausta koskevassa asetuksessa olevia säännöksiä soveltu-
33600: vilta kohdin ulotettava myöskin l-:ruununtalojen, kunin-
33601: kaankartanoiden, sotilas-, siviili- ja kirkollisvirkakunnan
33602: virkatalojen sekä näihin tiloihin kuuluvain torppain ja
33603: mäkitupa-alueiden vuokraukseen. Tämän ohessa on vielä
33604: mainittava, että eduskunta samoina valtiopäivillä anomus-
33605: ehdotuksen johdosta, kruununtiloilla olevien torpanaluei-
33606: den muodostamisesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi ti-
33607: loiksi tai palstatiloiksi (Laki- ja talousvaliokunnan mie-
33608: tinnöt N :ot 7, 7 a), on anonut, että hallitus hankkisi tar-
33609: peellisen selvityksen ennen vuotta 1896 kruununluontoi-
33610: sina olleiden ja sellaisiksi edelleen jääneiden tai myöhem-
33611: 8            1910. -   Anomusmietintö N :o 12.
33612: 
33613: min perinnöksi ostettujen talojen yllämainittujen maan-
33614: vuokvalaisten lukumäärästä, oikeudellisista oloista ja ase-
33615: masta ynnä kaikista sen yhteydessä olevista seikoista, sekä
33616: tämän selvityksen perustuksella ottaisi harkittavakseen, eikö
33617: olisi syytä ryhtyä lainsäätämistoimenpiteeseen sanottujen
33618: vuokralaisten aseman turvaamiseksi.
33619: 
33620: 
33621:     Kuten ylempänä on osoitettu, on valtion omistamilla
33622: virkataloilla, kruununluontoisilla tiloilla ja kruununpuis-
33623: toissa sekä metsämailla olemassa verrattain lukuisia vuok-
33624: raajaryhmiä, joiden oikeudellinen asema on erittäin epä-
33625: varma ja laajaperäisten sekä kiireellisten uudistusten tar-
33626: peessa, jota on omiaan kiirehtimään sekin, että maaliskuun
33627: 12 p :nä 1909 annetulla asetuksella, torpan, lampuotitilan
33628: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta on jo yksityisluontoi-
33629: sella maalla olevien vuokramiesten oikeudellista tilaa enti-
33630: sestään varmennettu, jota vastoin valtio, jonka uudistuk-
33631: siin nähden tulisi kulkea yksityisten edellä, on tässä suh-
33632: teessa jäänyt jälelle. Tämän tärkeän kysymyksen ratkaise-
33633: mista tarkoittavat käsilläolevat anomusehdotukset, joista
33634: edustaja Elorannan y. m. anomusehdotus tarkoittaa edel-
33635: lämainittujen vuokraajaryhmien oikeudellisen tilan paran-
33636: tamista sovelluttamalla vuokrasuhteisiin perinnöllisen
33637: vuokraoikeuden periaatetta sekä edustaja Kaarneen ano-
33638: musehdotns, että nämä 9lot järjestettäisiin joko hyvin jär-
33639: jestetyn omistusoikeuden tai perinnöllisen vuokraoikeuden
33640: perusteella.
33641:     Valiokunnassa on lausuttu eriäviä mielipiteitä siitä
33642: millä tavoin kysymyksessä olevat vuokrasuhteet parhaiten
33643: olisivat järjestettävät.
33644:     Osa valiokunnan jäsenistä on ollut sitä mieltä, että pe-
33645: rinnöllistä vuokraoikeutta olisi sovellutettava kaikkiin edel-
33646: lämainittuihin vuokrasuhteisiin, koska tällä vuokramuo-
33647: dolla on tarjottavana erittäin suuria etuja. Tämän vuok-
33648: ramuodon yksinomaisen sovelluttamisen puolustukseksi on
33649:       Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.          9
33650: 
33651: esiintuotu m. m. että perinnöllinen vuokra on jo ollut van-
33652: hempinakin aikoina, varsinkin ennen 1760-lukua, käytän-
33653: nössä, niin hyvin yksityisillä kuin kruununkin tiloilla, ol-
33654: len nytkin vielä osaksi käytännössä eräillä ennenmainituilla
33655: Viipurin läänissä olevilla kruununtalojen perintötorpiUa.
33656: Sitäpaitsi on huomautettu, että tämä vuokramuoto on erit-
33657: täin sopiva vähävaraisille, jotka täten voivat hankkia it-
33658: selleen viljelysmaata vähemmällä pääomalla, kun heidän
33659: ei tarvitse kiinnittää varoja maan ostamiseen. Kansanta-
33660: loudelliseltakin kannalta on perinnöllistä maanvuokraa
33661: pidettävä erittäin edullisena, koska sillä on tarjottavana
33662: samat edut kuin oman maan viljelemisellä. Kun nimittäin
33663: vuokramies tietää työnsä hedelmät tulevan lastensa ja jäl-
33664: keläistensä hyväksi, on hän taipuvainen hoitamaan vuok-
33665: ramaatansa niin kuin omaansa, ja se seikka, ettei hän voi
33666: vapaasti myydä tilaansa, tekee hänen asemansa turvatum-
33667: maksikin kuin alusta alkaen vellmantuneen oman tilan
33668: omistajan sekä estää tilan joutumasta metsäkeinottelun
33669: alaiseksi. Sitäpaitsi on perinnöllisen vuokraoikeuden so-
33670: velluttaminen valtion omistamilla tiloilla, metsä- ja vil-
33671: jelysmailla oleviin ja vasta tehtäviin vuokrasopimuksiin
33672: valtiolle itselleenkin edullisempaa kuin maa-alojen myy-
33673: minen, koska maan arvon mahdollinen nouseminen jää yh-
33674: teiskunnan hyväksi ja kauppakeinottelu sekä siitä useasti
33675: johtuva viljelyksien rappeutuminen tulee estetyksi. Kun
33676: yksityiset tilalliset eivät yleensä pitkiksi ajoiksi halua sitoa
33677: tilansa vapaata käyttämisoikeutta, soveltuisi tämä vuok-
33678: ramuoto sitävastoin erittäin hyvin valtion hallussa ole-
33679:  villa tiloilla ja metsämailla käytettäväksi. Lisäksi on vii-
33680:  tattu siihen, että perinnöllisen vuokraoikeuden periaate on
33681:  viime aikoina alkanut yhä enemmän saavuttaa kannatusta
33682:  sekä tieteessä, että useiden valtioiden ( esim. Meklenbur-
33683:  gin, Hollannin ja Englannin) lainsäädännössä. Vuoden
33684:  1900 valtiopäivillä käsiteltäessä arm. esitystä torpan vuok-
33685:  rauksesta, on laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä tälle
33686:  periaatteelle jo annettu täydellinen tunnustus.
33687: 10            1910. -   Anomusmietintö N :o 12.
33688: 
33689:      Osa valiokunnan jäsenistä on taas ollut sitä mieltä, et-
33690: tei äskenmainittua vuokramuotoa olisi lainkaan otettava
33691: huomioon edellämainituiden vuokraajaryhmien oloja jär-
33692: jestettäessä, vaan olisivat oikeussuhteet vuokralaisten ja
33693: tilanhaltijain välillä, olipa tilan haltijana sitten yksityi-
33694: nen tai suorastaan valtio, järjestettävät pitkäaikaisien vä-
33695: littömästi valtion kanssa tehtävien vuokravälipuheiden pe-
33696: rusteella, varaten vuokraajille tilaisuuden saada sopivissa
33697: tapauksissa ostaa torppansa perinnöksi, sekä että muutoin
33698: noudatettaisiin vuokrasuhteita määrättäessä pääasiallisesti
33699: samoja periaatteita kuin voimassa olevassa asetuksessa
33700: maanvuokrauksesta on säädetty.
33701:     Tämän mielipiteen tueksi on esitetty, että vuokrasuh-
33702: teet saataisiin tällä tavoin myöskin kruunun metsä- ja vil-
33703: jelysmailla samalle kannalle kuin ne yksityisillä tiloilla-
33704: kin ovat järjestetyt, joten vuokrasuhteet koko maassa saa-
33705: taisiin pääasiassa yhtenäisiksi. Sitäpaitsi tuottaisi perin-
33706: nöllisen vuokraoikeuden sovelluttaminen valtion omista-
33707: mille vuoden 1871 asetuksessa mainituille virkataloille han-
33708: kaluuksia, jos näiden talojen käyttö vastaisuudessa järjes-
33709: tettäisiin toiselle kannalle. Samoin myös perinnöllisen
33710: vuokraoikeuden sovelluttaminen niillä kruununluontoisilla
33711: tiloilla, joita voidaan perinnöksi ostaa, ei olisi niinkään suuri
33712: edistysaskel näillä tiloilla olevien torpparien aseman pa-
33713: rantamiseksi, koska useilla kruununtalon torpiHa on jo ny-
33714: kyäänkin käytännössä perinnöllinen vuokraoikeus ja si-
33715: täpaitsi monet kruunun tilojen jakamisen kautta synty-
33716: neet til,anosat ja torpat voidaan perinnöksi ostaa. Jos si-
33717: tävastoin pitkäaikaisia vuokrasopimuksia tähän vuokraa-
33718: jaryhmään nähden käytettäisiin, myöntämällä heille oi-
33719: keus ostaa torppansa perinnöksi, pysyttäisiin paremmin
33720: nykyisen kehityksen kannalla. Perinnöllinen vuokraperi-
33721: aate riistäisi näiltäkin torppareilta perinnöksiostomahdol-
33722: lisuuden. Tästä johtuisi vielä se epäkohta, että ainoastaan
33723: niillä perillisillä, jotka ovat saaneet päätilan haltuunsa,
33724: olisi perinnöksiosto-oikeus, jota vastoin toisilta kanssape-
33725: rillisiltä tämä oikeus estettäisiin .
33726: 
33727: 
33728: 
33729: 
33730:      ..
33731:      Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.     11
33732: 
33733:     Perinnöllisen vuokraoikeuden sovelluttamista kruunun-
33734: metsätorppiin on taasen pääasiassa vastustettu sillä, että
33735: tämän kautta ei tästä asutusmuodosta voisi syntyä sellaisia
33736: nudistaloja, joita arm. asetus tammikuun 25 p :Itä 1892
33737: kruunun omistamien maanalojen luovuttamisesta yksityi-
33738: sille henkilöille ynnä lokakuun 13 p :nä sam31a vuotta an-
33739: nettu arm. asetus kruununmaan antamisesta viljeltäväksi
33740: ja uudistalojen perustamiseksi edellyttävät. Tämän kautta
33741: jäisivät siis perinnöksiosto-oikeutta vaille ne kruununmet-
33742: sätorpparit, jotka vastamainitun uudistaloasetuksen edel-
33743: lyttämien     tutkimuslautakuntain ja lääninkomisionien
33744: työn perusteella ovat joutuneet sijaitsemaan siihen viljelys-
33745: kelpoiseen maa-alueeseen, joka lopullisesti on määrätty
33746: kruunun metsämaasta eroitettavaksi maanviljelystä ja pää-
33747: asiallisesti uudistalojen perustamista varten. Sitäpaitsi
33748: ei heidän asemansa entisestään sanottavassa määrässä pa-
33749: ranisi perinnöllistä vuokraperiaatetta noudattamalla, vaan
33750: olisi näiden asemaa parannettava poistamalla nykyään val-
33751: litsevia epäkohtia.
33752:     HuomioonottamalLa edellä esitetyt syyt sekä sen, että
33753: torpparit useimmissa tapauksissa haluaisivat saada torp-
33754: pansa omakseen, on vielä viitattu siihen, että perinnöksi-
33755: ostosta olisi valtiolle tiheästi asutuissa seuduissa suora-
33756: naista hyötyäkin, koska hajanaisten metsäpalstojen hoito
33757: ja tiheästä asutuksesta lisätyn valvonnan muodossa· aiheu-
33758: tuneet kustannukset tuottavat v·altiolle suoranaista tap-
33759: piota. Sitäpaitsi vie yhä vilkastunut toiminta kruunun-
33760: metsissä metsänhoitajien aj,an siinä määrin, etteivät he en-
33761: nätä kiinnittää tarpeellista huomiota kruununmetsätorp-
33762: pain talouteen. Perinnöksioston myöntäminen ei siis täl-
33763: laisissa tapauksissa olisi ainoastaan valtion metsätalouden •
33764: kannalta suotavaa, vaan lisättäisiin siten itsenäistä maata-
33765: viljelevää kansanainesta.
33766: 12           1910. -   Anomusmietintö N :o 12.
33767: 
33768:     Niin suotavaa kuin muutoin olisikin saada edellämai-
33769: nitut vuokraajaryhmät yhtenäisen samanlaisille periaat-
33770: teille rakennetun lain suojaan, joka tarkoin järjestäisi nä-
33771: mä epämääräiset vuokraolot, valiokunta on kuitenkin ol-
33772: lut sitä mieltä, että mainittujen vuokraajaryhmien perin
33773: erilainen asema ja synty aiheuttaa virkatalojen alaisiin
33774: torppareihin nähden noudatettavaksi jonkunverran toisen-
33775: laisia periaatteita kuin muilla kruununmaalla olevien
33776: vuokralaisten oikeus- ja vuokrasuhteita järjestettäessä.
33777: Kun lisäksi on tosiasiana pidettävä, että mitä pitempiai-
33778: kainen maanviljelyksen harjoittajan hallinta-aika on, sitä
33779: paremmin hän voi ja tahtoo kiinnittää huomiota viljelyk-
33780: siensä parantamiseen ja laajentamiseen, on valiokunnan
33781: mielestä kyseessäolevien virkatalojen torpparien ja mäki-
33782: tupalaisten vuokraoikeus järjestettävä perinnöllisen vuok-
33783: raoikeuden periaatetta silmälläpitäen, koska tämä vuokra-
33784: muoto tarjoo, kuten edellä on mainittu, useita etuja mää-
33785: räaikaisen vuokran rinnalla. Tällä tavalla järjestettynä
33786: saataisiin todellakin tämän vuokraajaryhmän taloudelliset
33787: ja oikeudelliset olot suuressa määrin parannetuiksi sekä saa-
33788: vutettaisiin samalla yhteiskunnallista kokemusta tämänta-
33789: paisen vuokramuodon tarkoituksenmukaisuudesta ja sen
33790: sopivaisuudesta vastaisuudessa ehkä suuremmassa laajuu-
33791: dessa käytettäväksi.
33792:     Mitä sitävastoin muihin edellämainittuihin kruunun-
33793: luontoisilla tiloilla ja kruunun metsämailla oleviin vuok-
33794: raajaryhmiin tulee, ei valiokunta, vaikkakin se pitää tar-
33795: peellisena että kysymyksessä olevien vuokraajaryhmien oi-
33796: keussuhteet ovat mitä kiireimmiten järjestettävät varmalle ja
33797: pysyvälle perusteelle, kuitenkaan ole katsonut edellä maini-
33798: tuista syistä sopivaksi sovelluttaa näihin perinnöllistä vuok-
33799: raoikeutta. Kruunun metsämailla olevien torpparien jamäki-
33800: tupalaisten oikeudellista asemaa järjestettäessä olisi otettava
33801: huomioon, paitsi edellä esitettyjä periaatteita m. m., että
33802: torppien haj,allaan olevat nautinnot olisivat rajoitettavat
33803: ja pyykitettävät korkeintaan 3 :een tai! poikkeustapauk-
33804:       Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.         13
33805: 
33806: sessa 4 :ään · palstaan. Kullekin torpalle · olisi annettava
33807: viljeltyä ja viljelyskelpoista maata aina:kin niin paljon,
33808: että keskikokoinen perhe paikallisiin oloihin nähden voi-
33809: maperäisellä viljelyksellä siitä saa toimeentulonsa sekä si-
33810: täpaitsi tarpeellinen. metsämaa mikäli mahdollista tontti-
33811: palstan yhteyteen. Samoin olisi nykyään voanhentunutta,
33812: satoon perustuvaa verotustapaa muutettava jyvitetyn pin-
33813: ta-alan mukaiseksi verotustavaksi, siten että hehtaaria
33814: kohti määrättäisiin vissi rahavero. Lisäksi tarvittaisiin
33815: säädöksiä, jotka torpan haltijan kuoltua tarkemmin järjes-
33816: täisivät perintösuhteet jälkeenjääneiden välillä.
33817:     Tämän nojalla valiokunta saa kunnioittaen ehdoittaa
33818: että Eduskunta anoisi,
33819: 
33820:                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei-
33821:            siin kunin7caankartanoilla, sotilas- ja siviiliviras-
33822:            ton virkataloilta y. m. sellaisilla kruunun omis-
33823:            tamilla tiloilla ja kruununtaloilta olevien torp-
33824:            parien ja mäkitupalaisten sekä kruununpuistoissa
33825:            ja metsämailla olevien kruununmetsätorpparien
33826:            oikeudellisen tilan parantamiseksi,"
33827:                että sanottttja vuokrasuhteita valtion edellä-
33828:            mainituilla 'Virkataloilla jä1·jestettäessä nouda-
33829:            tetaan pe1'innöllistä vuokraperiaatetta ,"
33830:                että kruununtalojen sekä kruunun puistoissa
33831:            ja metsä1nailla olevien kruununmetsätorpparien
33832:            oikeusoloja järjestettäessä sovellutetaan edellä-
33833:            sanottuja periaatteita kuitenkin myöntämällä
33834:            heille oikeus lunastaa torppansa perinnöksi,o
33835:            sekä
33836:                että Eduskunnalle annetaan armolliset esi-
33837:            tykset edelläsanotuista 'lainsäätämistoimenpiteis-
33838:            tä.
33839: 14            1910. -   Anomusmietintö N :o 12.
33840: 
33841:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
33842: von Troil, varapuheenjohtaja Ojanen, jäsenet Evert Elo-
33843: ranta, Etelämäki, Huttunen, Kekki, Mäkelä, Ripatti, Saa-
33844: lasti (osittain), Siren (osittain), Snellman, Storbjörk (osit-
33845: tain), Telkkä, Seppä-Murto (osittain) ja varajäsen Lauta-
33846: salo sekä osittain varajäsenet Gädda, Heikkinen, Kopila,
33847: Malkamäki ja Miettinen.
33848: 
33849:      Helsingissä toukokuun 13 p :nä 1910.
33850:                         Vastalause 1.                   •   15
33851: 
33852: 
33853: 
33854: 
33855:                    Vastalauseita.
33856: 
33857:                              1.
33858: 
33859:      Ollen sitä mieltä, että perinnöllistä vuokraa ei ole
33860: sovellutettava kysymyksessä olevien vuokraajaryhmien
33861: oikeudellisia oloja järjestettäessä, saamme, viittaamalla
33862: valiokunnan mietinnössä sivulla 10 ja siitä eteenpäin mai-
33863: nittuihin perusteluihin, kunnioittaen ehdottaa että Edus-
33864: kunta anoisi:
33865: 
33866:                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpi-
33867:           teisiin kuninkaankartanoilla, sotilas- ja siviilivi-
33868:           raston virkataloilla y. m. sellaisilla kruunun omis-
33869:           tamilla virkataloilla ja kruununtaloilta olevien
33870:           torpparien ja mäkitztpalaisten sekä krnununpuis-
33871:           tossa ja 'metsämailla olevien kruununmetsätorpparien
33872:           oikeudellisen tilan parantamiseksi;
33873:                  että mainittuja vuokrasuhteita järjestettäessä
33874:           sovellutetaan pääasiassa samoja periaatteita kuin
33875:           arnwllinen asetus maalislatun 12 p:ltä 1909 torpan,
33876:           lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta on
33877:           säädetty, varaamalla torppm·eille ·tilaisuuus, ellei
33878:           tilojen luonto ole esteenä, ostaa torppansa perin-
33879:           nöksi; sekä
33880:                  että Edltskunnalle annetaan m·molliset esi-
33881:           tykset niistä kyseenalaisista lainsäätämistoimenpi-
33882:           teistä, joihin tarvitaan Eduskunnan myötävaiku-
33883: 16    •        1910. -     Anomusmietintö N :o 12.
33884: 
33885:              tusta ja että Eduskunta, mikäli tat·vittavat muu-
33886:              tokset kuuluvat hallinnollisen lainsäädännön alalle,
33887:              saa tilaisuuden niistä antaa lausuntonsa.
33888: 
33889: 
33890:      Helsingissä toukokuun 13 p :nä 1910.
33891: 
33892:        Eric von 'l'roil.                 Juho Snellman.
33893:        Gustaf Gädda.                     .J. Seppä-llurto.
33894:                             lU. Kekki.
33895:                         Vastalause II.                     17
33896: 
33897: 
33898: 
33899: 
33900:                              II.
33901: 
33902:        Vaikkakin valiokunnan mietinnössä on tunnustettu
33903: tarpeelliseksi ja kiireelliseksi lainsäädäntötoimenpiteet
33904: valtion omistamilla tiloilla olevien torpparien ja mäkitu-
33905: palaisten sekä knmnunpuistoissa ja metsämailla olevien
33906: kruununmetsätorpparien oikeudellisen tilan parantamiseksi,
33907: on valiokunnan enemmistö kuitenkin erottanut kruunun-
33908: taloilla, kruununpuistoissa ja metsämailla olevat vuokraa-
33909: jat poiklteusasemaan siitä perinnöllisen vuokraoikeuden
33910: periaatteesta, mikä on ehdotettu sovellutettavaksi valtion
33911: omistamilla tiloilla olevien vuokraaJien vuokrasuhteisiin,
33912: huolimatta siitä, että vuokramiehet itse mahdollisesti pe-
33913: rinnöllistä vuokraa haluaisivat.
33914:        V aliakunnan enemmistö perustelee kantaansa kruu-
33915: nunmetsätorppareille perinnö1listä vuokraa vastustaessaan
33916: pääasiallisesti Aillä, että ei näitä torppia sen jälkeen saisi
33917: vapaasti ostaa yksityisomaisuudeksi, minkä voimassa ole-
33918: vat 1892 vuoden asetukset kruunun omistamien maa-alo-
33919: jen luovuttamisesta yksityisille edellyttävät, ja että muu-
33920: tamilla paikkakunnilla olisi valtiolle suoranaista hyötyä-
33921: kin pienempien maa-alojen myymisestä, jolla sitäpaitsi li-
33922: sättäisiin itsenäistä maataviljelevää kansanainesta.
33923:       :M:itä ensinnäkin tulee valtion omistamien maa-alojen
33924: myymiseen, on siitä laajoissa piireissä olemassa jo va-
33925: kaantunut käsite, jonka mukaan valtion maaomaisuutta
33926: ei pitäisi luovuttaa yksityisomaisuudeksi, koska ei ole
33927: olemassa mitään takeita siitä, etttä yksityiset käyttäisivät
33928: maaomaisuuttaan yhteiskunnan edun mukaisesti. Sitäpaitsi
33929: on tunnettua, että erittäinkin metsien yksityisomistus on
33930: aiheuttanut yhteiskunnan eduille sangen turmiollisen met-
33931: 18           1910. -- Anomusmietintö N :o 12.
33932: 
33933:  sien tuhoamisen. Saadut kokemukset valtion yksityis-
33934:  omaisuudeksi luovuttamien tilojen viljelyksien edistymi-
33935:  sestä antavat nekin hyvin epäedullisen kuvan, kuten > Ti-
33936: lattoman väestön alakomitea> mietinnössään N:o 2 osot-
33937: taa. Perimmäis1mä tarkoituksena näiden kruununmaiden
33938:  ja metsätorppien perinnöksi ostolla onkin useimmiten ol-
33939: lut kauppakeinottelu, joka erittäinkin viime vuosikymme-
33940: nma, maan ja metsän arvon nopean kohoamisen avulla
33941:  on antanut tilaisuuden vaivatta rikastua. Hyvin useissa
33942: tapauksissa onkin perinnöksioston jälkeen jätetty maan-
33943: viljelys rappeutumaan ja ryhdytty metsän tuhoamiseen,
33944: jota perinnöksi ostajat useimmiten juuri ovat tavoitel-
33945: leetkin. Sellaista menettelyä tulisi koettaa ehkäistä, eikä
33946: edistää, kuten valiokunnan enemmistö on tahtonut tehdä,
33947: jättämällä edelleenkin tilaisuuden tällaiselle keinottelu-
33948: halulle, perinnöksiostomenettelyä puoltaessaan. ·
33949:       Nykyinen hallituksen palstoittamissuunnitelma kruu-
33950: nunmetsämailla kuitenkin osottaa, että palstojen omista-
33951: jat useissa tapauksissa tulisivat saamaan vain sellaisia
33952: maa-alueita, joista metsät jo ovat hävitetyt, niin että nä-
33953: mät palstatilalliset jäisivät välttämätöntä kotitarvemet-
33954: sääkin vaille ja tulisivat siten metsänkäyttöön nähden to-
33955: dellisuudessa jäämään epäedullisempaan asemaan kuin tä-
33956: hän asti.
33957:       Valtion maaomaisuuksien myyminen yksityisille, ei
33958: myöskään nykyaikana, jolloin valtion omaisuutta yleensä
33959: pyritään lisäämään, pitäisi tulla kysymykseen.
33960:       Valtion velvollisuuksiin myöskin kuuluu tuotannon
33961: edistäminen. Tätä seikkaa silmällä pitäen tulee sen huo-
33962: lehtia myöskin niiden maa-alojen järkiperäisestä käyttä-
33963: misestä, joita sen hallussa on. Tämän tarkoituksen se voi
33964: parhaiten saavuttaa, mikäli se maanviljelystä koskee, jär-
33965: jestämällä kruununmailla olevien vuokratilain haitijoille
33966: pysyväinen perinnöllinen vuokraoikeus. Tällä tavoin tulisi
33967: toteutetuksi myöskin se valiokunnan enemmistön toista
33968: tietä ja toisilla tarkotuksilla puoltama itsenäisyys, perin-
33969: nöllinen vuokrajärjestelmä kun antaisi vapaan vallan
33970:                           Vastalause II.                        19
33971: 
33972: maanviljelyksen edistymiselle, samalla kuin se estäisi
33973: metsähuijauksen ja olisi vapaa niistä haitoista, jotka maan
33974: oston takia velkaant,unutta maatilanomistajaa häiritsevät.
33975: Lisäksi tulee että metsän myynnistä saatavat tulot lan-
33976: keaisivat suorastaan valtiolle.
33977:      V aliakunnan enemmistökin on myöntänyt perinnölli-
33978: sen vuokraoikeuden etuisuudet suuriksi ja sen mukaan on
33979: sitä järjestelmää ehdotettu sovellutettavaksi valtion omis-
33980: tamilla tiloilla olevien maanvuokraajain vuokrasuhteisiin.
33981: Johdonmukaisuus olisi vaatinut saman järjestelmän so-
33982: velluttamista kaikkiin valtion omistamilla mailla olevien
33983: vuokraajain oikeussuhteisiin. Valiokunnan enemmistön
33984: kantaa emme näin ollen pidä oikeaan osuneena, joten,
33985: silmällä pitäen edellä esitettyjä näkökohtia ja lisäksi
33986: viitaten mietinnön perustelujen sivuilla 8-9 esitettyihin
33987: seikkoihin saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
33988: anoisi, ·
33989:                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei-
33990:             siin kuninlcaankartarwilla, sotilas- ja siviiliviraston
33991:            virkataloilla y. m. kruunun omistamilla tiloilla ja
33992:             kruununtaloilla olevien torpparien ja mäkitupa-
33993:            laisien sekä kruununpuistoissa ja metsämailla ole-
33994:            vien kruununmetsätorpparien oikeudellisen tilan
33995:            parantamiseksi, sanott·uja vuokraoloja järjestävän
33996:            lain avulla; sekä
33997:                   että kyseessä olevia vuokraoloja järjestettäessä
33998:            niihin perinnöllinen vuokraoikeus sovellutetaan; ja
33999:                   että mahdollisimman pian eduskunnalle anne-
34000:            taan armollinen esitys edelläsanotusta lainsäätä-
34001:            mistoimenpiteestä.
34002: 
34003:     Helsingissä 13 p:nä toukokuuta 1910.
34004: 
34005:      Evert Eloranta.                    Santeri Mäkelä.
34006:      Juho Rtelämäki.                     Juho Lautasalo.
34007:      N. Telkkä.                          Pekka Huttunen.
34008:                          Aatto Siren.
34009: Helsin~issä, Keisarillisen   Senaatin kirjapainossa, 1910.
34010:       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 12.
34011: 
34012: 
34013: 
34014: 
34015:                  Suomen Eduskunnan alamainen ano-
34016:           m u s sotilas- ja sivilivirkatalojen y. m. kruununmaalla
34017:           olevien torpparien oikeudellisen tilan parantamisesta.
34018: 
34019: 
34020: 
34021: 
34022:       Suurivaltaisin, Armonisin ,Keisari
34023:               ja SuuriruhtinasT
34024: 
34025: 
34026: 
34027: 
34028:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka tarkoit-
34029: tavat kruunun hallussa olevilla virkatalqilla, kruunun met-
34030: sämailla, kruununpuistoissa ja muilla kruununluontoisilla
34031: 2      1910. -   Edusk. auom. -   Auomusmiet. N :o 12.
34032: 
34033: tiloilla asuvien torpparien ja mäkitupalaisten oikeudellisen
34034: aseman parantamista, ja on Eduskunta nämä ehdotukset
34035: säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
34036:     Huomattavimman ryhmän puheenalaisista vuokraajist:a
34037: muodostavat ne, jotka asuvat kruunun pää- ja karja- sekä
34038: sotilas- .ja sivilivirastojen virkatalojen alaisissa torpissa ja
34039: mäkituvissa. Heidän oikeudellinen asemansa on varsin epä-
34040: varma. Vielä nykyään voimassa oleva 26 päivänä huhti-
34041: kuuta 1871 annettu asetus kuninkaankartanoista sekä soti-
34042: las- ja sivilikunnan puustelleista sisältää virkatalojen torp-
34043: parien oikeussuhteista vain sen yleisen määräyksen, että
34044: arentimies on oikeutettu, milloin se tilan hyödyksi saattaa
34045: olla, tarkastajan luvalla perustamaan uusia torppia
34046: sekä siirtämään ja hävittämään vanhoja. Tästä onkin seu-
34047: rannut, että torpparien oikeudellinen asema on ollut erit-
34048: täin epäselvä ja riippunut yksinomaan virkatalon hal-
34049: tijasta. Täydellinen vapaus vuokrasopimuksia tehtäessä on
34050: johtanut siihen, että mitä erilaisimpia oikeussuhteita on syn-
34051: tynyt. Vuokrasopimukset, jotka enimmäkseen ovat olleet
34052: suullisia, ovat antaneet molemminpuolisille väärinkäsityk-
34053: sille mitä suurimmassa määrässä jalansijaa, ja synnyttäneet
34054: räikeitä epäkohtia etupäässä veron maksamiseen nähden, var-
34055: sinkin siitä syystä, eää veroa on kannettu torppareilta eri-
34056: laisien päivätöiden, matkapäivien, vieläpä virkatalon raken-
34057: nusten ylläpidonkin muodossa, jotapaitsi veroihin on sisäl-
34058: tynyt mitä erilaisimpia veroparseleita. Vuokra-aika on
34059: niinikään ollut erilainen eri paikkakunnilla, milloin riippu-
34060: vainen ylössanomisesta, milloin määräaikainen, vaihdellen
34061: viidestä viiteenkymmeneen vuoteen, tahi riippunut virkata-
34062: lon haltijan vuokra-ajan pituudesta. Torpan huoneet ovat
34063: usein kuuluneet virkatalon haltijalle, toisinaan taas torppa-
34064: rille itselleen. Tarvepuun:sa on torppari saanut vuosihak-
34065: kauksilta ainoastaan virkatalon haltijan osotuksen mukaan.
34066:     Ennen mainittua 1871 vuoden asetusta täydennettiin tosin
34067: 26 päivänä tammikuuta 1892 annetulla julistuksellakruunun
34068: pää- ja karjatalojen sekä sotilas- ja siviliviraston puustel-
34069:       Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.       3
34070: 
34071: lien alaisten torppien arenneista. Tämän julistuksen pää-
34072: tarkoituksena oli parantaa torpparien ja virkatalon
34073: haltij ain välisiä epämääräisiä oikeussuhteita, maaraa-
34074: mällä että vuokrasopimukset ovat tehtävät kirjallisesti
34075:  sekä että niinhyvin torppien verottaminen kuin erityisissä
34076:  julistuksen edellyttämissä tapauksissa tulo- ja lähtökatsel-
34077: muksen pitäminen on annettava virkatalojentarkastajan ja
34078: kahden jäävittömän asianymmärtävän miehen toimitetta-
34079: vaksi.
34080:      Mutta paitsi sitä, että vastamainitun julistuksen sään-
34081: nökset ovat voimassa ainoastaan niihin virkataloihin näh-
34082: den, jotka jälkeen vuoden 1892 on annettu arennille, jättää
34083: sekin torpparit useissa kohdin varsin epäedulliseen ase-
34084: maan jo sen kautta, että torpparien vuokra-aika on siinä
34085: määrätty ainoastaan 20 vuodeksi. Tä:mä vuokra voidaan
34086: tosin määrätyillä ehdoilla saada uusituksi edelleen yhtä pit-
34087: käksi ajaksi, mutta tämä etu menettää merkityksensä sen
34088: kautta, että päätaion haltija on 1871 vuoden edellämainitun
34089: asetuksen yleisen säännöksen nojalla oikeutettu virkatalon-
34090: tarkastajan luvalla siirtämään tai hävittämään vanhoja
34091: torppia, milloin se katsotaan tilalle hyödylliseksi. Vuokra-
34092: välikirjan uusiminen saattaa siis lopultakin jäädä riippu-
34093: vaksi siitä, katsotaanko torpan olevan esteenä päätilan vil-
34094: jelyksien laajentamiselle tai pidetäänkö sitä ehkä jostakin
34095: muusta syystä tarpeettomana. Torpparin kirjallinenkin
34096: vuokrasopimus voi rikkautua monesta syystä. Niinpä on
34097: virkatalontarkastajan vallassa määrätä, että torppari on
34098: velvollinen laillista lähtöaikaa nauttimatta torpastaan
34099: poismuuttamaan, jos hän laiminlyö torpan huoneiston pitä-
34100: misen asianmukaisessa kunnossa tai pitää luonaan pahaksi-
34101: tunnettua. henkilöä. Samoin voi torppari, jos virkatalon-
34102: haltija sitä vaatii ja tarkastaja tähän yhtyy, perheineen
34103: joutua kodittomaksi, milloin hän on tuomittu syypääksi lu-
34104: vattomasta viljelyksestä tahi muusta raiskauksesta virka-
34105: talon maalla, taikka rikoksesta, josta on seurauksena kansa-
34106: laisluottamuksen menettäminen. Torpparin asukasoikeus
34107: 4       1910. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 12.
34108: 
34109:  Jaa siis jo vähimmästäkin vuokraehtojen laiminlyömisestä
34110:  riippuvaks~ pääasiassa virkatalonhaltijasta, ellei virkatalo-
34111:  jen tarkastaja kyllin tarmokkaasti valvo torpparien etuja.
34112:       Torpan verotusta koskevat määräykset ovat niinikään
34113:   varsin vaillinaisia ja yksistään jo siitäkin syystä pidettävät
34114:   vanhentuneina, että asetus edellyttää verojen maksamisen
34115:  etusijassa päivätöiden muodossa, josta vuokranmaksutavas-
34116:  ta on yleisesti yhä enemmän pyritty siirtymään rahanmak-
34117:  sukannalle.
34118:       Paitsi edellämainittua vuokraajaryhmää, on niilläkin
34119:   kruununluontoisilla tiloilla, joita voidaan perinnöksi ostaa
34120:   ja varsinkin n. s. kruununtaloilla torppareita, joiden oikeu-
34121:   dellinen asema päätilan asukkaaseen nähden on erittäin epä-
34122:   varma, koska ei ole olemassa mitään säännöksiä, jotka lä-
34123:   hemmin järjestäisivät heidän vuakrasuhteensa. Kruunun-
34124:   taloilla olevat torpat O·Vat pääasiallisesti er'äänlaisia perintö-
34125:   torppia, jotka ovat syntyneet kruununtiloja perillisten kes-
34126:   ken jaettaessa.
34127:       Edelleen on olemassa verrattain laaja asutusmuoto, n. s.
34128:   kruununmetsätorpat, jotka. aikojen kuluessa ovat syntyneet
34129:   kruunun hallussa oleville laajoille metsämaille. Kruunun-
34130:   metsätorpparien asema järjestettiin Keisarillisen Senaatin
34131:   23 päivänä toulmkuuta 1867 Metsähallitukselle antamien
34132:   lähempien määräysten perustuksella. Torpat verotettiin vä-
34133:   liaikaisesti ja niiden haltijain kanssa tehtiin vuokraväli-
34134:   kirjat.    Kruununmetsätorpparien oikeudellisen aseman
34135:   varmentaminen onkin aiheuttanut, että uusia torppia on
34136:   syntynyt, ja niiden luku kasvamistaan kasvanut varsin-
34137:   kin vuoden 1874 jälkeen, jolloin muiHekin kruununmaille
34138: . kuin kruununpuistoihin on myönnetty kruununmetsätorp-
34139:   pia perustettaviksi. Osittain on tähän kasv:amiseen vaikut-
34140:   tanut sekin, että kruununmetsätorppareilla on aikaisem-
34141:   min mainittuihin vuokraajaryhmiin verrattuna useita
34142:   etuja. Niinpä on heillä, paitsi käyttö- ja nautinto-oikeutta
34143:   torpan tiluksiin, vapaa laidunoikeus kruunun metsämailla.
34144:   He sa_avat myös vapaasti poltto- ja rakennuspuunsa, eivätkä
34145:       Kruununmaitten torpparien oilremlcllinen asema.        5
34146: 
34147: ole 'estettyjä viljelyksiään laajentamasta. Sitäpaitsi ei
34148: kruununmetsätorppari1en tarvitse ottaa osaa manttaaliin pe-
34149: rustuviin yleisiin rasituksiin. Näistä eduistaan torpparit,
34150: nautittuaan ensin vapaavuosia, suorittavat kruunulle veroa,
34151:  joka e.i yleensä vastaa vuotuisesti käytettyjen tarvepui-
34152: den arvoa.
34153:     Tästä huolimatta on kuitenkin kruununmetsätorppalai-
34154: tokse,ssa heikkoja puolia, jotka tekevät torpparin oikeudelli-
34155: sen aseman monessa suhteessa sangen epävarmaksi. Torppa-
34156: rin vuokraoikeus ei näet perustu asetuksiin, vaan kulloinkin
34157: käytännössä oleviin vuokravälikirjoihin, joita hallinnol-
34158: lista tietä saatetaan muuttaa toisenlaisiksi. Varsinkin tor-
34159: pan perintöä koskevat säännökset ovat epäselviä. Niissä
34160: mainitaan ainoastaan, että jos torpan haltija kuolee, on
34161: laillinen vuokravälikirja tehtävä hänen leskensä tahi hänen
34162: lastensa holhoojan kanssa. Samoin on nykyään käytännössä
34163: määräyksiä, joita on pidettävä liian ankarina. Torppari
34164: voi joutua pois torpastaan, paitsi luvattoman metsän käy-
34165: tön, torpan tiluksien huonon hoitamisen ja tulen varomatto-
34166: mun pitelemisen takia, myöskin ellei hän ilmoita metsän-
34167: hoitoviranomaisille metsässä tapahtuneesta vahingonteosta.
34168: Viimemainittua määräystä on pidettävä torpparille liikara-
34169: situksena, melkeinpä mahdottomana täyttää sellaisilla seu-
34170: duilla, joissa metsän varkautta suuremmassa määrässä vielä
34171: harjoitetaan.
34172:     Niinikään on vuokra-aika määrätty eri välikirjoissa eri
34173: tavalla, viime aikoina tehdyissä ainoastaan 25 vuodeksi,
34174: jota on pidettävä liian lyhyenä ja maanviljelyksen edis-
34175: tymiselle haitallisena. Lisäksi on huomattava, että viran-
34176: omaisille on annettu verrattain laaja häätöoikeus, jos kohta
34177: torpparien häätäminen on ollut viime aikoina harvinaista.
34178: Useissa paikoin ei myöskään viljelysnautintoalueet ole tar-
34179: kemmin määrätyt. Samoin on nykyisin yleisesti noudatet-
34180: tua verotustapaakin pidettävä vanhanaikaisena, se kun
34181: usein epätasaisesti kohtaa samoilla seuduillakin olevia
34182: torppia.
34183: 6      1910. -   Edusk. anom. -   Anornusmiet. N :o 12.
34184: 
34185:     Ylempänä mainittujen vuokraajaryhmien epävarma ase-
34186: ma on aiheuttanut useita alotteita niiden oikeudellisen tilan
34187: parantamiseksi. Niinpä jo säätyvaltiopäivillä on tehty
34188: tähän suuntaan käypiä anomusehdotuksia. Samoin on Edus-
34189: kunnan jokaisena istuntokautena tehty samanluontoisia alot-
34190: teita. Sotilas- ja sivilivirastojen virkataloista on Eduskunta
34191:  vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä tehnyt alamaisen anomuk-
34192: sen näiden virkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta
34193: siten, että virkatalojen nykyisten vuokra-aikojen päättyessä
34194: niiden mailla olevalle tilattomalle väestölle valmistettaisiin
34195: tilaisuus, sikäli kuin asianhaarat sallivat, saada pitkäaikai-
34196: silla, välittömästi kruunun kanssa tehtävillä vuokravälipu-
34197: heilla viljeltyjä ja viljelyskelpoisia tiluksia hallittavakseen.
34198: Niinikään on Eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä,
34199: hyväksyessään armollisen esityksen maanvuokrasta maalla,
34200: anonut, että Hallitus ottaisi harkittavaksi, olisiko torpan,
34201: lampuotitilan ja mälkitupa-alueen vuokrausta koskevassa
34202: asetuksessa olevia säännöksiä soveltuvilta kohdin ulotettava
34203: myöskin kruununtalojen, kuninkaankartanoiden, sotilas-,
34204: sivili- ja kirkollisvirkakunnan virkatalojen sekä näihin ti-
34205: loihin kuuluvain torppain ja mäkitupa-alueiden vuokrauk-
34206: seen. Lisäksi on Eduskunta samoilla valtiopäivillä tehnyt
34207: alamaisen anomuksen, että Hallitus hankkisi tarpeellisen
34208: selityksen ennen vuotta 1896 kruununluontoisina olleiden
34209: ja sellaisiksi edelleen jääneiden tai myöhemmin perinnöksi
34210: ostettujen talojen maanvuokralaisten lukumäärästä, oikeu-
34211: dellisista oloista ja asemasta ynnä kaikista sen yhteydessä
34212: olevista seikoista, sekä tämän selvityksen perustuksella
34213: ottaisi harkittavakseen, eikö olisi syytä ryhtyä lainsäädäntö-
34214: toimenpiteeseen sanottuj·en vuokralaisten aseman turvaami-
34215: seksi.
34216:     Edellä esitettyjen syiden nojalla on Eduskunta katsonut,
34217: että valtion omistamilla virkataloilla, kruununluontoisilla
34218: tiloilla, kruununpuistoissa ja -metsämailla asuvain torppa-
34219: rien ja mäkitupalaisten oikeudellinen asema on laajaperäis-
34220:       Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.        7
34221: 
34222: ten sekä kiireellisten uudistusten tarpeessa. Näitä uudis-
34223: tuksia on omansa kiirehtimään sekin, että 12 päivänä maa-
34224: liskuuta 1909 annetulla asetuksella torpan, lampuotitilan ja
34225: mäkitupa-alueen vuokrauksesta on yksityisluontoisella
34226: maalla olevien vuokramiesten oikeudellista tilaa entisestään
34227: varmennettu.
34228:     Niin suotavaa kuin olisikin saada edellämainitut vuok-
34229: raajaryhmät yhtenäisten, samanlaisille periaatteille raken-
34230: nettujen lakimääräysten suojaan, jotka tarkoin järjestäisi-
34231: vät nämä epämääräiset vuokraolot, Eduskunta on kuitenkin
34232: ollut sitä mieltä, että mainittujen vuokraajaryhmien perin
34233: erilainen asema ja synty aiheuttaa virkatalojen alaisiin
34234: torppareihin nähden noudatettavaksi jonkunverran toisen-
34235: laisia periaatteita kuin muilla kruununmailla olevien vuok-
34236: ralaisten oikeus- ja vuokrasuhteita järjestettäessä. Harki-
34237: tessaan kysymystä, millä tavoin puheenalaiset vuokrasuhteet
34238: parhaiten olisi järjestettävä, on Eduskunta tullut siihen
34239: käsitykseen, että perinnöllistä vuokraoikeutta olisi sovellet-
34240: tava eräisiin edellämainituista vuokrasuhteista. Perinnöl-
34241: listä vuokraa on tässä maassa jo vanhastaan käytetty sekä
34242: yksityisillä että kruunun tiloilla. Se on alkanut saada yhä
34243: enemmän kannatusta tieteessä ja tullut käytäntöön ulko-
34244: maiden lainsäädännössä. Eduskunta on katsonut, että vir-
34245: katalojen torpparien ja mäkitupalaisten vuokraoikeus
34246: vaste.des tulisi järjestää perinnöllisen vuokran pohjalle,
34247: koska tämä vuokramuoto tarjoo useita etuja määräaikaisen
34248: vuokran rinnalla. Sen kautta saataisiin puheenaolevan
34249: vuokraajaryhmän taloudelliset ja oikeudelliset olot suuressa
34250: määrin parannetuiksi. Samalla saavutettaisiin laajempaa
34251: kokemusta tämän tapaisen vuokramuodon tarkoituksenmu-
34252: kaisuudesta ja sen sopivaisuudesta vastaisuudessa ehkä suu-
34253: remmassa laajuudessa käytettäväksi.
34254:     Mitä sitävastoin kruununluontoisilla tiloilla ja kruunun-
34255: metsämailla asuviin vuokraajaryhmiin tulee, ei Eduskunta
34256: ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi sovelluttaa niihin pe-
34257: rinnöllistä vuokraoikeutta, vaan heidän oikeussuhteensa
34258: 8      1910. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 12.
34259: 
34260:  olisi pitkäaikaisen vuokran periaatetta noudattaen mitä kii-
34261:  reimmiten saatettava varmalle ja pysyvälle perustukselle.
34262:  Kruununmetsämailla olevien torppien ja mäkitupalaisten
34263:  oikeudellista asemaa varmennettaessa tulisi ottaa huomioon,
34264:  paitsi edellä esitettyjä periaatteita, m. m. että torppien ha-
34265:  jallaan olevat nautinnot olisivat rajoilla varustettavat ja
34266:  pyykitBttävät korkeintaan kolmeen tai poikkeustapauksissa
34267:  neljään paJstaan. Kullekin torpaHe olisi annettava viljeltyä
34268:  ja viljelyskelpoista maata ainakin niin paljon, että keski-
34269:  kokoinen perhe, paikallisiin oloihin nähden, voimaperäi-
34270:  sellä viljelyksellä siitä saa toimeentulonsa, sekä sitäpaitsi
34271:  tarpeellinen metsämaa mikäli mahdollista tonttipalstan yh-
34272:  teyteen. Samoin olisi vanhentunut, satoon perustuva vero-
34273: tustapa muutettava jyvitetyn pinta-alan mukaiseksi vero-
34274:  tustavaksi, siten että hehtaaria kohti määrättäisiin vissi
34275: rahavero. Lisäksi tarvittaisiin säännöksiä, jotka torpan
34276: haltijan kuoltua tarkemmin järjestäisivät perintösuhteet
34277:  jälkeenjääneiden välillä.
34278:     Huomioon ottaen kuitenkin, että viimemainitut torpparit
34279: useissa tapauksissa haluavat saada torppansa omakseen ja
34280: että vilkastunut toiminta kruununmetsissä vie metsänhoita-
34281: jien ajan siinä määrin, etteivät he ennätä kiinnittää tar-
34282: peellista huomiota kruununmetsätorppain talouteen, on
34283: Eduskunta ollut sitä mieltä, että torppareille olisi myönnet-
34284: tävä oikeus lunastaa torppansa perinnöksi. Perinnöksi-
34285: oston myöntäminen ei ainoastaan lisäisi itsenäistä maa-
34286: taviljelevää kansanainesta, vaan olisi myös valtion metsä-
34287: talouden kannalta suotava.
34288:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
34289: maisesti anoa,
34290: 
34291:                että Ii allitus J'yhtyisi kiireellisiin toimenpitei-
34292:            siin kuninkaankartanoilla, sotilas- ja si?Jiliviras-
34293:            ton virkataloilla y. m. sellaisilla kruunun omis-
34294:            tamilla tiloilla ja lcruununtaZoilla olevien torp-
34295:            parien ja mäloitupalaisten sekä kruununpuistoissa
34296:    Kruununmaitten torpparien oikeudellinen asema.         9
34297: 
34298:        ja -metsämailla olevien kruununrnetsätorpparien
34299:        oikeudellisen tJilan parantamiseksi;
34300:            että vuokrasuhteita valtion edellämainituilla
34301:        virkataloilla järjestettäessä noudatettaisiin pe-
34302:        ?"innöllisen vuokran periaatetta;
34303:            että kruununtalojen sekä kruununpuistoissa
34304:        ja -metsämailla ole,vien kruununrnetsätorpparien
34305:        oikeusoloja järjestettäessä sovellutettaisiin yllä-
34306:        esitettyjä periaatteita, kuitenkin myöntämällä
34307:        heille oikeus lunastaa torppansa perinnölcsi;
34308:        sekä
34309:            että E duslcunnalle annettaisiin arm,olliset esi-
34310:        tykset edelläsanotuista Zainsäätämistoirnenpiteis-
34311:        tä.
34312: 
34313: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
34314: 
34315: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1910.
34316: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
34317:               1910. -   Anomusmietintö N :o 13.
34318: 
34319: 
34320: 
34321: 
34322:                   Sivistysvaliokunnan mietintö N: o 6 määrä-
34323:            rahan myöntämistä pelastavaa siveellisyystyötä varten
34324:            tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta.
34325: 
34326:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi lä-
34327: hettänyt edustajain Käkikosken y. m. anomusehdotuksen n :o
34328: 124 määrärahan myöntämisestä pelastavaa siveeUisyystyötä
34329: varten. Samansuuntainen anomusehdotus on aikaisemmin
34330: kolme eri kertaa jätetty eduskunnalle, nimittäin vuoden
34331: 1908 molemmilla ja vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, kui-
34332: tenkaan joutumatta ainoallakaan kerralla valiokunnassa val-
34333: misteltavaksi.
34334:     Taistelu epäsiveellisyyttä vastaan kaikessa laajuudes-
34335: saan on huomion esineenä edustajain Käkikosken y. m.
34336: Eduskunnalle jättämässä anomusehdotuksessa n :o 123, jossa
34337: anotaan komitean asettamista tutkimaan epäsiveellisyyden
34338: ja Veneeristen tautien levenemisen syitä sekä ehdottamaan
34339: keinoja tästä aiheutuvain epäkohtain ehkäisemiseksi ja kor-
34340: jaamiseksi. Nyt käsiteltävä anomusehdotus tarkoi,ttaa sen
34341: sijaan ainoastaan avustuksen myöntämistä yleisistä varoista
34342: sellaisille yhdistyksille ja järjestöille, jotka ylläpitävät tur-
34343: vakoteja prostitutionin alaisiksi joutuneiden naisten aut-
34344: tamista varten työhön ja säännölliseen elämään. Siinä ano-
34345: taan 30,000 markan suuruista määrärahaa vuodeksi 1911
34346: niin jaettavaksi, että Valkonauha-yhdistys saisi tarkoitusta
34347: varten käytettäväkseen 15,000 markkaa, Pelastusarmeija
34348: 10,000 ja muut yhdistykset yhteensä 5,000 markkaa.
34349: 
34350:     Viimeisten vuosikymmenien aikana on eri maissa entistä
34351: tarkoituksenmukaisemmin alettu työskennellä siveettömyy-
34352: 2             1910. -   Anomusmietintö N :o 13.
34353: 
34354: teen vaipuneiden naisten auttamiseksi uuteen järjestettyyn
34355: elämään. Tällaisten henkilöiden on perin vaikea omin
34356: avum ryhtyä kunnolliseen työhön, sillä enimmät heistä
34357: ovat saaneet puutteellisen kasvatuksen, heidän entinen
34358: säännötön elämänsä on tavallisesti turmellut heidän ruu-
34359: miillisen ja henkisen terveytensä, heiltä useinkin puuttuu
34360: työtaitoa jopa työhalua, ja niidenkin, joilla sitä on, on
34361: yleensä vaikeata saada työansiota. Kaikkein useimmat
34362: näistä naisista harhailevat kodittomina ja omaisistaan vie-
34363: raantuneina, ja ani harvat heti prostitutionista luovuttuaan
34364: voivat päästä yksityisen hyvän kodin turviin. Näistä syistä
34365: on perustettu erityisiä laitoksia, joissa nämä turvattomat
34366: ihmiset voivat saada hoitoa ja tarkoituksenmukaisesti suun-
34367: niteltua kasvatusta. Tällaisia laitoksia ovat n. s. pelastus-
34368: eli turvakodit, joita nykyänsä on jo kaikissa maanosissa.
34369:     Turvakodeissa koetetaan kasvatteja totuttaa siveään ja
34370: säännölliseen elämään, heille opetetaan joku työ, jolla he
34371: voivat elättää itsensä, ja kodista päästettäessä heille hanki-
34372: taan työpaikka. Eri laitoksissa noudatetaan jossain määrin
34373: erilaisia toiminta- ja kasvatustapoja, riippuen paikallisista
34374: oloista ja johtavien henkilöiden elämänkäsityksestä, mutta
34375: kaikki tähän asti perustetut ja nykyään toimivat turvakodit
34376: ovat, mikäli Valiokunta tietää, siinä kohden samallaisia,
34377: että niitä johdetaan kristillisessä hengessä.
34378:     Kuinka erilaisia menettelytapoja turvakotikasvatuksessa
34379: voidaan noudattaa, osoittaa silmäys tämäntapaiseen toimin-
34380: taan Ruotsissa. Siellä on nykyänsä ainakin kuusi laitosta,
34381: joissa säännöttömään elämään eksyneitä naisia kasvatetaan.
34382: Toisissa asuvat kaikki kasvat.it yhdessä, toisissa on ,vas-
34383: taanottokoti" äskentulleita ja ,kasvatuskoti" laitokseen jo
34384:  kotiutuneita naisia varten, erääseen on aijottu eri osasto sel-
34385: laisille, jotka eivät pitkälle kehittyneen sairaalloisuuden tahi
34386: turmeltuneiden tapojensa vuoksi sovellu tavalliseen tur-
34387: vakotiin, vaan tarvitsevat erilaista hoitoa ja kas,·atusta.
34388: Oleskeluaika on eri pituinen. Tavallisimmin toimitetaan
34389: laitoksiin otetuille palveluspaikkoja niin pian kun heidän
34390:                  Pelastavasta si veellisyystyöstä.              3
34391: 
34392: katsotaan saaneen riittävää siveellistä vastustuskykyä. Erää-
34393: seen laitokseen on järjestetty kolmivuotinen palvelijatar-
34394: kurssi ja eräs on muodostettu pienviljelyssiirtolaksi. Kau-
34395: punkeihin sijoitetuissa kodeissa opetetaan pesua, silitystä,
34396: ompelua, kankaankudontaa, kudontaa sukkakoneella sekä
34397: taloustoimia. Eräissä kodeissa annetaan myös tietopuo-
34398: lista opetusta eri aineissa sekä totutetaan kasvatteja ahke-
34399: raan kirjallisuuden viljelykseen. Kaikissa tämäntapaisissa
34400: laitoksissa koetetaan johdonmukaisella ja lempeällä kohte-
34401: luna saavuttaa kasvattien luottamus, heitä kunnioitetaan
34402: ihmisinä, jotta he siten oppisivat omaa ihmisarvoansa kun-
34403: nioittamaan, ja kasvatusmenettely kokonaisuudessaan tar-
34404: koittaa mielikuvituksen puhdistamista, tahdon karaisemista
34405: ja työtaidon saavuttamista.
34406:     Meidän maassamme on jo kolmen vuosikymmenen aika-
34407: na koetettu turvakotikasvatuksen avulla pelastaa siveet-
34408: tömyyteen sortuneita naisia. Suomen turvakotien esikuvina
34409: ovat olleet muitten maiden, lähinnä Ruotsin samantapaiset
34410: laitokset, mutta meillä ei varain ja ty'övoimain puutteessa
34411: ole voitu kehittää niinkään vaihtelevia toimintamuotojakuin
34412: läntisessä naapurimaassamme. Niinpä ei meillä tähän asti
34413: ole ollut ainoatakaan pienviljelyssiirtolaa eikä ole mitään
34414: kotia, jossa olisi voitu järjestää eri osastoja eri ikäisiä ja eri
34415: kehityskannoilla olevia hoidokkaita varten. Turun Valko-
34416: nauhan koti, johon oli eri osastoja suunniteltu, varain puut-
34417: teessa suljettiin.     Meidän nykyään toimivissa turva-
34418: kodeissamme opetetaan enimmäkseen käsitöitä ja talous-
34419: toimia, kuten pesua, silitystä, patjain tekoa, ompelua, koru-
34420: ompelua, lmdontaa sukkakoneella, kankaankudontaa y. m.
34421: kotiteollisuuteen kuuluvia töitä. Eräitten turvakotien oh-
34422: jelmaan kuuluu myöskin opetuksen jakaminen inhimillisen
34423: tiedon eri aloilta, mutta tätä ohjelman' kohtaa on voitu var-
34424: sin vähäisessä määrässä toteuttaa siitä syystä, että varain
34425: puutteessa ei ole ollut mahdollista hankkia tarpeellisia ope-
34426: tusvoimia, ja että hoidokkaiden samasta syystä on ollut ah-
34427: kerasti työskenteleminen kodin ylläpitämiseksi. Jos näi-
34428: 4             1910. -    Anomusmietintö N :o 13.
34429: 
34430:  denkotien kannatnkseksi saadaan yleisiä varoja, niin niiden
34431:  on mahdollista kehittää toimintaansa entistä monipuoli-
34432:  semmaksi ja yhä enemmän tarkoitustaan vastaavaksi.
34433:      Tienraivaaja meidän maamme turvakotikasvatuksen
34434:  alalla on rouva Errvnw Mäkinen, joka v. 1879 perusti tur-
34435:  vakodin Helsinkiin. Hän työskenteli vuosikausia ilman
34436:  valtion ja kunnan kannatusta ja on monenlaisista vas-
34437:  tuksista huolimatta muodostanut kotinsa niin laaja1ksi, että
34438:  siellä on tilaa noin 40 naiselle, jonka lisäksi laitokseen on si-
34439:  joitettu eri rakennuksessa toimiva lastenkoti. Rouva Mä-
34440:  kisen kodissa on annettu hoitoa ja kasvatusta kaikkiansa
34441:  noin 1,000 naiselle ja 200 lapselle. Laitoksen menot, jotka
34442:  vuosittain nousevat noin 35:000 markkaan, korvataan suu-
34443:  rinlmaksi osaksi hoid()kkaiden työllä ja yksityisten lahjoilla.
34444: Vuodesta 1890 on valtio määrävuosittain antanut 5,000
34445: markan vuotuisen kannatuksen, jota ensi vuosiksi ei kuiten-
34446: kaan vielä ole n1.yönnetty. Koska Valiokunta pitää varma-
34447: na, että hallitus entiseen tapaan kannattaa tätä ansiokasta
34448: turvakotia, ei se siveellisyystyöhön käytettävän määrärahan
34449: suuruutta ehdottaessaan ole ottanut huomioonsa rouva Mä-
34450: kisen kodin tarpeita.
34451:      Pelrultusarmeijalla on Helsingissä Väinölä niminen pe-
34452: lastuskoti, joka alotti toimintansa v. 1899. Tässä ko-
34453: dissa on tilaa 26 :lle hoidokkaalle, mutta koska kotiin pyrki-
34454: jöitä on paljon enemmän kuin paikkoja, täytyy sinne usein
34455: sijoittaa 30, jopa 32 hoidokasta. Väinölän avaralla tontti-
34456: maalla on tilaa kodin laajentamiseen, mutta varojen puut-
34457: teessa ei laajennussuunnitelmaa ole voitu toteuttaa. Kuten
34458: Valiokunnalle näytetty tilikatsaus osoittaa, tekivät laitok-
34459: sen viimevuotiset menot yli 14,000 markkaa, ja korvattiin ne
34460: enimmäkseen hoidokkaiden työn tuloksilla, joiden raha-arvo
34461: teki 11,671 markkaa 71 penniä. Tappio on täytetty pelas-.
34462: tusarmeijan keräämillä yksityisillä lahjoilla, joita ei kui-
34463: tenkaan ajan pitkään ole odotettavissa riittävän runsaasti.
34464: Pelastusarmeijan toiminta ei rajoitu ainoastaan Helsin-
34465: kiin. Vuonna 1907 se perusti Vaasaan pienemmän kodin,
34466: jossa on tilaa noin 1.5 hoidokkaalle ja joka on saanut jon-
34467:                 Pelastavasta siveellisyystyöstä.               5
34468: 
34469: kun verran rahallista kannatusta kirkkoneuvostolta. Hel-
34470: singin ja Vaasan kodeissa on näiden koko toimintaaikana
34471: annettu työtä ja kasvatusta yhteensä 664 naiselle. Vuon-
34472: na 1907 Pelastusarmeija anoi hallitukselta pelastavaa siveel-
34473: lisyystyötään varten 4,000 markan vuotuista apurahaa; se-
34474: naatti puolsi 3,000 markan vuotuista kannatusta vuosiksi
34475: 1909-1911, mutta tämä evättiin Pietarissa.
34476:     V alkonauha yhdistys on vuoden 1906 alusta ylläpitänyt
34477: Emaus nimistii turvakotia, joka nykyänsä sijaitsee Helsin-
34478: ginpitäjässä lähellä Sockenbaclmn asemaa. Kaikkiansa on
34479: Emauksessa annettu kasvatusta ja hoitoa 120 naiselle. Joh-
34480: tajattarena tätä nykyä toimii siveellisyystyöhön perehtynyt
34481: diakonissa. Paikkoja on kodissa 30, ja pyrkijöitä on run-
34482: saasti, mutta tällä haavaa ei kodissa ole voitu pitää enem-
34483: män kuin kymmenkunta hoiclokasta. V aliakunnalle näytetyn
34484: tilikatsauksen mukaan nousivat Emauksen kustannukset v.
34485: 1909 noin 14,000 markkaan. Osa niistä korvattiin hoidok-
34486: lmiclen työn tuloksilla, mutta suurin osa vapaaehtoisilla lah-
34487: joilla. Tätä nykyä Emauksen työn jatkuminen kokonansa
34488: riippuu valtioavun saannista.
34489:     Viimeksimainittu yhdistys on toimintaaikanaan lisäksi
34490: lähettänyt 30-60 harhateille joutunutta naista Helsingistä
34491: kotiseudulle, hankkinut useille työkaluja ja tilapäistä raha-
34492: apua, sekä neuvoilla ja työllä koettanut tukea avun tarpees-
34493: sa olevia ja siveettömyyclen vaaroihin joutuneita naisia.
34494: Tämä toiminta tuotti v. 1909 yhdistykselle noin 2,000 mark-
34495: kaa menoja. - V alkonauha on jonkun verran saanut lmn-
34496: natusta sekä Helsingin kaupungilta että valtiolta. Vuo-
34497: deksi 1908 myönsi senaatti kerran kaikkiansa 4,000 markan
34498: Sllmuisen avustuksen sekä vuosiksi 1909-1911 puolsi se
34499: 6,000 markan vuotuista apurahaa, joka kuitenkin korkeim-
34500: massa paikassa evättiin. Hylkäävä päätös annettiin myös-
34501: kin keväällä v. 1907 tehdystä anomuksesta, jossa Valkonau-
34502: ha pyysi 23,000 markan suuruista apurahaa suunnittele-
34503: miansa työlaitoksia varten, joissa oli aijottu valmistaa pros-
34504: titutionista luopuYille naisille tilaisuutta saada työansiota ja.
34505: oppia työtaitoa.
34506: 6             1910. -   Anomusmietintö N :o 13.
34507: 
34508:      Valkonauhan kuten Pelastusarmeijankin työ on summi-
34509:  teltu koko maata varten. Ne ovat ulottaneet toimintansa
34510:  useihin Suomen kaupunkeihin, jopa eräihin maalai:"-
34511: kuntiinkin.      Muutamat      V alkonauhan     haaraosastoista
34512: ovat perustaneet turvakoteja. Sellainen oli aikaisem-
34513: min mainittu, varain puutteessa suljettu suuri Ja
34514: ajanmukaisesti suunniteltu turvakoti Turussa; myös-
34515: kin Viipurin ja Oulun haaraosastot ovat jonkun
34516: aikaa ylläpitäneet turvakoteja, jotka niinikään on varain
34517: ja kannatuksen puutteessa täytynyt sulkea. Elinvoimaisem-
34518: maksi on osoittautunut Kuopion V alkonauhan turvakoti,
34519:  jolle äskettäin on ostettu Rajala niminen pieni maatila Kuo-
34520: pion läheisyydessä. Tänne on aijottu järjestää maalais-
34521: siirtola, jossa harhateille joutuneet naiset saisivat kotiteol-
34522: lisuuden ja taloustoimien lisäksi oppia maanviljelykseen ja
34523: sen sivuelinkeinoihin kuuluvia tehtäviä, ja siten vastaisuu-
34524: dessa voisivat saada työtä maaseudulla, jossa ovat viette-
34525: lyksiltä paremmin turvassa kuin kaupungissa. Tämmöinen
34526: laitos on varsin tarpeellinen meidän maassamme, sillä maa-
34527: laissiirtolakasvatus on epäilemättä sekä terveellistä että tar-
34528: koituksenmukaista, sen kautta että kasvatit saavat suuren
34529: osan päivää työskennellä ulkosalla. Koska Valkonauhan ra-
34530: havarat kuitenkin ovat liian pienet tällaisen laitoksen tarkoi-
34531: tuksenmukaiseen järjestämiseen ja ylläpitoon, on Rajalakin
34532: valtioavun tarpeessa.
34533:      Paitsi rouva Mäkisen, Pelastusarmeijan ja Valkonau-
34534: han turvakoteja, on meidän maahamme viimeisten vuosi-
34535: kymmenien kuluessa perustettu muutamia muitakin saman-
34536: tapaisia pienempiä laitoksia. Sellaisia ovat esim. V ankeus-
34537: yhdistyksen pienet turvakodit Helsingissä ja Oulussa. En-
34538: siksi mainitun ylläpitämiseksi luovuttaa Vankeusyhdistys
34539: varojaan. Oulun koti on kerran kaikkiaan saanut 4,000
34540: markkaa Malmin testamenttivaroista, jota paitsi se nauttii
34541: kannatusta kaupungilta. V. 1909 tälle kodille anottiin
34542: 5,000 markan apurahaa valtiolta, senaatti ehdotti summan
34543: myönnettäväksi, mutta apuraha evättiin Pietarissa. Koska
34544:                 Pelastavasta siveellisyystyöstä.            7
34545: 
34546: näiden kotien turvattien kenties on vaikeinta saada avustus-
34547: ta tai työtä yleisöltä, ovat V ankeusyhdistyksenkin kodit
34548: valtioavun tarpeessa.
34549:     Helsingissä on toiminut myöskin pieni 6-7 henkeä var-
34550: ten järjestetty turvakoti, jota parin vuoden kuluessa on yllä-
34551: pitänyt se toimikunta, jonka senaatti 7 p. huhtikuuta 1908
34552: asetti ,siveettömyyteen langenneiden pelastamiseksi ja ko-
34553: hottamiseksi sekä työansion hankkimiseksi heille ja käytän-
34554: nöllisen pelastustyön järjestämiseksi etupäässä pääkaupun-
34555: gissa, mutta myös koko maassa".
34556:     Suurena syynä siihen aineellisen kannatuksen puuttee-
34557: seen, joka on ehkäissyt turvakotitoimintaa maassamme, on
34558: epäilemättä se vastenmielisyys ja tylyys, jota yleisö tavalli-
34559: sesti osottaa prostitutionin alaisiksi joutuneita naisia koh-
34560: taan, mutta yhtenä syynä on myöskin se luulo, ettei näitä
34561: enää voida palauttaa ihmisarvon mukaiseen elämään. V a-
34562: liokunnalle esitetyt tiedonannot kuitenkin osoittavat, ettei
34563: pelastava siveellisyystyö ole niin hedelmätöntä kuin yleensä
34564: luullaan. Pelastusarmeija, jolla on tottuneita työvoimia
34565: runsaasti ja työnsä tukena kaikista maanosista saatu kan-
34566: sainvälinen kokemus, ja joka 10 vuoden kuluessa on saanut
34567: työtapansa Suomen oloihin sovelletuksi, on ilmoittanut, että
34568: Väinöiässä on kolmivuotiskautena 1907-1909 kaikkiansa
34569: 69 % siellä olleista hoidokkaista palautettu työhön. Kun
34570: Helsingin ja Vaasan turvakotien toiminnan tulokset viime
34571: vuodelta lasketaan yhteen, nousee työhön ja omaisten luo
34572: palautettujen luku 82 prosenttiin. Ilahuttavia ovat myös-
34573: kin Valkonauhasta ilmoitetut tulokset. Valiokunnalle jä-
34574: tetyn tiedonannon mukaan on niistä 120 naisesta, jotka
34575: Emauksessa ovat kasvatusta saaneet, ka.ikkiansa 77 % pa-
34576: lautettu epäsiveellisestä elämästä.
34577:     Syystä voidaan huomauttaa, ettei ole täyttä varmuutta
34578: siitä, että kaikkien työhön palautettujen prostitueerattujen
34579: parannus ja pelastus on pysyväistä laatua, kun tiedetään,
34580: että nämä ihmiset useimmiten ovat ruumiillisesti ynnä hen-
34581: kisesti heikkoja sekä vailla tahdonlujuutta, ja että he lai-
34582: 8            1910. -   Anomusmietintö N :o 13.
34583: 
34584: toksista päästyään sangen usein joutuvat työskentelemään
34585: epäsuotuisissa olosuhteissa, jotka heitä helposti uudelleen
34586: johtavat entiseen elämäänsii. Tämiin ymmärtäen koettavat-
34587: kin turvakodit niin pitkän ajan kuluessa kuin mahdollista
34588: pitää hoidokkaitansa vaikutuksensa alaisina. Heitä kehoite-
34589: taan pysymään laitoksessa niin Imuvan kunnes ovat ennät-
34590: täneet hyvin oppia jonkun työn, jolla voivat itsensä elättää,
34591: -keskimäärin he viipyvät turvakodeissa 6--7 kuukautta-
34592: kodista lähtiessä heille hankitaan työpaikka ja annetaan tar-
34593: peellisimmat vaatteet ja työkalut. Entiset kasvattajat koet-
34594: tavat vielä vastaisinakin vuosina pitää silmällä kasvattejaan
34595: käyden heidän luonaan ja ollen heidän kanssaan ahkerassa
34596: kirjevaihdossa. Jos entinen hoidokas sairastuu, uupuu, jou-
34597: tuu työnpuutteeseen tai muuhun pulaan, saapi hän palata
34598: turvakotiin lepäämään tahi neuvoja saamaan, sillä ne hoi-
34599: dokkaat, jotka ovat laitoksen johtajan suostumuksella läh-
34600: teneet kodista säännölliseen elämään, saavat vastedeskin
34601: pitää turvakotia ikäänkuin omana kotinaan. Mutta kaikis-
34602: ta varokeinoista huolimatta tapahtuu sittenkin uusia lankee-
34603: muksia. Jotta saataisiin mahdollisimman oikea käsitys
34604: turvakotikasvatuksen pysyväisistä tuloksista, täytyy seurata
34605: kodeista päässeiden elämää useitten vuosien kuluessa.
34606: Niissä maissa, joissa on voitu kerätä tilastoa pitempinä
34607: ajanjaksoina, on huomattu, että monista lankeemuksista
34608: huolimatta vähintään 50 % turvakotien hoidokkaista palaa
34609: säännölliseen elämään. Tämän tiedonannon kanssa yhtä-
34610: pitävä on se kokemus, joka meidän maassamme tä-
34611: hän asti on saavutettu. Tätä voipi pitää hyvänä tuloksena,
34612: ja se todistaa että tällainen pelastustyö todellakin on lmn-
34613: natuksen arvoinen.
34614:     Kysymys pelastavan siveellisyystyön avustamisesta ylei-
34615: sillä varoilla on ollut esillä säätyvaltiopäivillä v. 1904-05
34616: niiden anomusehdotusten johdosta, joita silloin tehtiin ohje-
34617: sääntöisen prostitutionin kumoamisesta ja komitean asetta-
34618: misesta siveellisyyskysymyksen pohtimista varten. Ylei-
34619: nen anomusvaliokunta lausui tällöin mietinnön-ehdo-
34620:                 Pelastavasta sivcellisyystyöstä.             9
34621: 
34622: tuksessaan hartaimpana toivomuksena, ,että valtio tarmok-
34623: kaasti tukee yksityisten alotteesta syntynyttä ja tarkoituk-
34624: senmukaisesti ohjattua pelastustointa langenneiden uudes-
34625: taan nostamiseksi,- sekä hyvin johdettuja turvakoteja että
34626: myöskin sensuuntaista, kenties vielä enemmän suositettavaa
34627: pelastustointa, jossa ensi sijassa koetetaan hankkia langen-
34628: neille, jotka haluavat palata kunnialliseen elämään, sopivaa
34629: ja säännöllistä työtä, niinkuin esim. pal velnspaikkoja seu-
34630: duissa, missä ovat mikäli mahdollista suojah1t kiusauksilta."
34631: 
34632:     Myöskin Sivistysvaliokunnan mielestä on yhteiskun-
34633: nan velvollisuus kaikin tavoin tukea puheenaolevaa pelastus-
34634: toimintaa jättämättä sitä kokonansa yksityisen hyvänteke-
34635: väisyyden varaan. Yhteiskunnalla ei ole oikeutta kieltää
34636: apuaan niiltä jäseniltänsä, joiden säälittävään kohtaloon sen
34637: omassa keskuudessa vallitsevat viettelykset ja epäkohdat ai-
34638: nakin hyvin suureksi osaksi ovat syynä. Tällainen autta-
34639: mistyö Imuluu tosin lähinnä kunnille, joiden velvollisuu-
34640: deksi on katsottava ottaa hoitoonsa siveellisesti työhön ky-
34641: kenemättömiä yhtä hyvin kuin köyhäinhoitoon oikeutettuja
34642: työhön kykenemättömiä ,alaikäisiä, heikkomielisiä, raaja-
34643: rikkoisia - - vanhuuttansa heikkoja - ·-". Mutta täy-
34644: dellä syyllä voidaan myös vaatia, että valtiokin osaltaan
34645: antaa kannatustaan tälle yhteishyvää tarkoittavalle toimin-
34646: nalle, sitä suuremmalla syyllä, koska se pääasiassa kohdis-
34647: tuu yhteiskuntaelämän keskuspaikkoihin, nimittäin pää-
34648: kaupunkiin ja suurempiin maaseutukaupunkeihin.
34649:     Vaikka Valiokunta onkin ollut yksimielinen siitä, ettii
34650: valtio on velvollinen avustamaan kysymyksessä olevaa si-
34651: veellisyystyötä, on sen keskuudessa synnyttänyt erimieli-
34652: syyttä kysymys siitä, kenen käytettäviksi tarkoitukseen lno-
34653: vutettavat rahat ovat uskottavat. Enemmistön mielestä
34654: olisi valtioapua ensi sijassa myönnettävä sellaisille yksityis-
34655: ten henkilöiden ja yhdistysten ylläpitämille turvakodeille,
34656: jotka ovat lyhyemmän tai pitemmän ajan menestyksellä
34657: toimineet ja jotka siten saisivat tilaisuutta jatkamaan ja
34658: 10            1910. -   Anomusmietintö N :o 13.
34659: 
34660:  laajentamaan entistä toimintaansa. Vähemmistön mieli-
34661:  piteen mukaan olisi taas valtioapua annettava kuntain jär-
34662:  jestämille ja johtamille turvalaitoksille sekä ensi alussa
34663:  kuntain välityksellä niille yksityisille laitoksille, jotka sit-
34664:  temmin tulisivat kunnan huostaan. Mainitun mielipiteensä
34665:  tueksi on enemmistö etupäässä huomauttanut, että koska
34666:  tällaisia kunnallisia laitoksia toistaiseksi ei ole ensinkään
34667:  perustettu ja koska turvakodit kuitenkin joka tapauksessa
34668:  ovat kipeän tarpeen vaatimia, on avustusta viipymättä an-
34669:  nettava yksityisille laitoksille. Useimpain enemmistöön
34670:  kuuluvain Valiokunnan jäsenten käsityksen mukaan ansait-
34671:  sevat yksityiset turvakodit siitäkin syystä valtion kan-
34672:  natusta, että juuri sellaisten toiminta· on yleensä hyviä
34673:  tuloksia tuottavaa. Tärkeänä syynä tähän pitävät mainitun
34674:  mielipiteen edustajat erittäinkin sitä seikkaa, että näiden
34675:  kotien toiminta nojautuu persoonalliseen, vapaaseen joh-
34676:  toon ja epäitsekkääseen, ihanteelliseen harrastukseen ynnä
34677:  nhrautuvaisuuteen, jolloin se heidän mielestään on tehok-
34678:  kaampaa ja syvällisempää kuin jos se olisi kunnallisten vi-
34679:  ranomaisten käsissä, joilta ei useinkaan voitaisi odottaa
34680:  alotteita ja erikoisharrastusta puheenaolevalla alalla. Pai-
34681: kallaan on saman käsityskannan mukaan myös se puoli näi-
34682: den kotien kasvatusmenetelmässä, joka koettaa uskonnon
34683: avulla aikaansaada kasvateissa mielenmuutosta, kunhan täs-
34684:  sä vaan ei harjoiteta persoonallista kehitystä ehkäisevää
34685:  pakkoa eikä suvaitsemattomuutta.
34686:      Melkoinen vähemmistö Valiokunnan jäseniä ei katso
34687:  sillä olevan paljoakaan voitetun, että yleisillä varoilla avus-
34688: tetaan yksityisiä laitoksia, koska puheenaoleva toiminta ei
34689: tällä tavoin ole järjestettävissä s~ksi kestävälle ja laajalle
34690: pohjalle, että se läheisessä tulevaisuudessa voisi kohdistua
34691: enimpiin prostitutionin uhreista eikä vain pieneen murto-
34692: osaan. Tämä tarkoitus olisi vähemmistön mielestä sen si-
34693: jaan saavutettavissa sillä tavalla, että itse kuntia valtioapua
34694: antamalla innostutettaisiin ryhtymään toimiin tällais-
34695: ten kotien perustamiseksi. Se enemmistön taholta esi-
34696:                  Pelastavasta siveellisyystyöstä.             11
34697: 
34698: tetty käsitys, että kunnallisten laitosten johtoon olisi vm-
34699: keampi saada innostuneita, lämminsydämisiä henkilöitä, ei
34700: vähemmistön mielestä ole perusteltua, koska useat muut
34701: lmntain hallussa olevat samantapaiset laitokset osattavat
34702: päinvastaista asianlaitaa. Yksityisillä turvakodeilla on
34703: vähemmistön mielestä lisäksi useita ominaisuuksia, joita ei
34704: ilman muuta ole yhteiskunnan kannalta hyväksyttävä.
34705: Niinpä on laitoksissa vallitseva uskonnollinen, toisinaan ah-
34706: dasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta lähenevä henki omi-
34707: aan monia estämään pyrkimästä niiden suojaan, eikä tällai-
34708: seen henkeen perustuva kasvatustapa voi hoidokkaita ke-
34709: hittää tarpeeksi lujaluontoisiksi kestämään siinä epäedul-
34710: lisessa taloudellisessa asemassa, johon he sittemmin useinkin
34711: joutuvat. Ei ole myöskään periaatteellisesti hyväksyttävä,
34712: että valtio aineellista kannatusta myöntäen sille tai tälle us-
34713: konnollisella pohjalla toimivalle laitokselle antaa julkisen
34714: tunnustuksensa vastaavan yhdistyksen tai järjestön edusta-
34715: malle uskonnonsuunnalle. Edelleen teetetään · laitoksissa
34716: perin halvalla työvoimalla suhteellisen lmokeasta kaupatta-
34717: via tuotteita, joten säännöllinen kilpailu tulee poljetuksi.
34718: Työpäivä niissä usein on siksi pitkä, ettei hoidokkaille sa-
34719: nottavastikaan jää aikaa henkiseen virkistykseen, ja tämän
34720: hankkimista rajoittaa myös yksipuolinen luettavaksi tar-
34721: jotun kirjallisuuden valvonta. Tällaiset epäkohdat olisivat
34722: kunnallisista laitoksista verrattain helposti poistettavissa.
34723: 
34724:     Pääpaino taistelussa epäsiveellisyyttä vastaan on kieltä-
34725: mättä asetettava ehkäisevälle toiminnalle, s. o. sellaiselle toi-
34726: minnalle, joka koettaa varjella nuorisoa joutumasta epäsi-
34727: veellisyyden poluille. Tämä tehtävä vaatisi siksi laajoja ja
34728: perinpohjaisia toimenpiteitä useilla yhteiskuntaelämän aloil-
34729: la, ettei Valiokunta sitä tässä ota selvitelläkseen. Muuan
34730: haara varjelevasta toiminnasta liittyy kuitenkin siksi lä-
34731: heisesti esillä olevaan kysymykseen turvakotien kannatta-
34732: misesta, että Valiokunnan mielestä on paikallaan ottaa se pu-
34733: heeksi tässä yhteydessä, nimittäin sellaisten suojakotien kan-
34734: 12           1.910. -   Anomusmietintö N :o 13.
34735: 
34736: nattaminen, joiden tarkoituksena on estää maalta suurem-
34737: piin kaupunkeihin muuttavia ilman työpaikkaa olevia nuo-
34738: ria tyttöjä joutumasta siveellisesti epäiltäviin olosuhteisiin.
34739: Tällaisia hyväntekeväisyys- ja palvelijataryhdistysten, jopa
34740: yksityistenkin perustamia koteja on sekä Helsingissä että
34741: suuremmissa maaseutukaupungeissa. Mainitsemista tässä
34742: ansaitsee Helsingin Palvelijatal'yhdistyksen ylläpitämä suu-
34743: resti suosittu koti, joka vuosittain on antanut suojaa useille
34744: sadoille ilman työpaikkaa oleville nuorille naisille. Kun tä-
34745: män kaltaisten suojakotien hyöty siveellisyystyölle on aivan
34746: ilmeinen, pitää Valiokunta sellaisten kannattamista valtion-
34747: varoilla eritoten suositelta vana.
34748:     Puheenalaista pelastavaa si veellisyystyötä varten vuo-
34749: deksi 1911 ehdotettu 30,000 markan määräraha on sangen
34750: alhaiseksi arvioitu, joten Valiokunta ehdottaa sen korotet-
34751: tavaksi 50,000 markkaan. Tähän on sitä suurempi syy, kun
34752: määrärahasta olisivat osallisiksi tehtävät ei vain turva-, vaan
34753: myös viimeksi mainitut suojakodit, ja kun ei Valiokunta ole
34754: anomusehdotuksen mukaan tahtonut ennakolta ehdottaa val-
34755: tioapua joillekin määrätyille laitoksille ja siten kieltää sitä
34756: toisilta, vaan on sen jakamisen jättänyt hakemuksesta ja
34757: hallituksen harkinnasta riippuvaksi. Ensisijassa olisi val-
34758: tioapua annettava niille toimessa oleville turva- ja suoja-
34759: kodeille, jotka ovat tällä alalla kokemuksen nojalla osotta-
34760: neet menestyksellistä toimintaa. Valtionavustuksen suuruus
34761: olisi lisäksi tehtävä riippuvaksi hoidokkaiden lukumäärästä,
34762: uusien laitosten perustaruiskustannusten kalleudesta y. m. s.
34763: seikoista.
34764:     Ehdoksi valtionavustuksen saantiin ei Valiokunta katso
34765: olevan syytä ehdottaa lähempiä määräyksiä laitosten sisäisel-
34766: le järjestelylle. Kuitenkin on edellytettävä, ettei mitiiän mää-
34767: rättyä uskonnollista käsitystä panna ehdoksi laitoksiin hoi-
34768: dokkaita otettaessa, sekä että kasvatustyö muuten johde-
34769: taan terveeseen kasvatusopilliseen suuntaan. Laitosten Yi-
34770: rallista tarkastamista ei Valiokunta myöskään ole tahtonut
34771: ehdoksi asettaa, nikka sille onkin tehty ehdotus, että lai-
34772:                 Pelastavasta sivcellisyystyöstä.             13
34773: 
34774: tosten erikoistarkastajaksi asetettaisiin siveellisyystyöhön pe-
34775: rehtynyt naislääkäri. Kuitenkin pitää Valiokunta suotavana,
34776: että kaupungin kasvatuslautakunta kulloinkin saisi huolek-
34777: seen sen piirissä toimivain tuna- ja suojakotien valvonnan
34778: yhteiskunnan puolelta.
34779:     Esityksensä nojalla pyytää Valiokunta siten kunnioitta-
34780: en ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
34781: 
34782:                että mtodeksi 1911myönnettäisiin siveellisyys-
34783:            työn avustamista vcwten pääkaupungissa ja
34784:            nwis8a suttrenwtissa kaupungeissa 50,000 nwJ•kan
34785:            suw·uinen ntääräraha. Jaettavak% perusteluissa
34786:            viitatulla tawlla yksityisille tu1·va- ja suoja-
34787:            lcodeille.
34788: 
34789:    Helsingissä, 19 p :nä toukokuuta 1910.
34790: 
34791:    Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja Lin-
34792: delöf, jäsenet Aakula, Hannula, vV .•Jokinen, Kiiskinen,
34793: Kivikoski, Relander, Salmi, Sundblom, vVaarala ja Åkesson
34794: sekä varajäsenet Herrala, Käkikoski, Rosenqvist, Sipilä ja
34795: Yfaljakka ynnä osittain Latvala ja Löthman.
34796:              1910. -   Anomusmietintö N :o 13.
34797: 
34798: 
34799: 
34800: 
34801:                        Vastalause.
34802:     Valiokunnan enemmistö on asettunut sille kannalle, että
34803: valtion olisi prostitueerattujen naisten auttamisessa tyydyt-
34804: tävä tukemaan sitä toimintaa, mitä yksityinen ,armeliai-
34805: suus" tällä alalla aikaansaa. Allekirjoittaneista on yksityi-
34806: nen toiminta puheenaolevassa suhteessa siksi yksipuolista
34807: ja puutteellista, että sen avustaminen ei vastaa tarkotusta
34808: eikä johda riittävään tulokseen. Allekirjoittaneet ovat \'a"
34809: liokunnassa olleet sitä mieltä, että yhteiskunnan itsensä olisi
34810: suoranaisesti ryhdyttävä tarmokkaaseen työhön noiden sen
34811: oman järjestelmän turmioon syöksemien auttamiseksi ja
34812: että siinä tarkotuksessa valtion olisi riittävällä määrärahalla
34813: avustettava suurempia kaupunkikuntia prostitueerattujen
34814: naisten auttamisessa näiden pyrkiessä palaamaan säännölli-
34815: seen elämään. Mietinnön siv. 10-11 on vähemmistön kan-
34816: tana esitetty pääasiallisimmat niistä syistä, jotka mielestäm-
34817: me vaativat valtiota kannustamaan ja avustamaan suurem-
34818: pia kaupunkikuntia puheenaolevassa toiminnassa. Tyytyen
34819: viittaamaan siihen, mitä mainitussa mietinnön kohdassa on
34820: esitetty, ehdotamme, että mietintö palautettaisi takaisin va-
34821: liokuntaan muutettavaksi sellaiseksi että Eduskunta an01s1,
34822: 
34823: 
34824:                että hallitus riittävällä määriirahalla a'VU8-
34825:            taisi suurempia kaupunkikuntia sopivan työn ja
34826:            kodin hankkimisessa säännölliseen elämäntapaan
34827:            pyrJJiville prostitueeratuille naisille; sekä
34828:                      Vastalause.                     15
34829: 
34830:           että ensi 'vuoden menosääntöön tätä tarko-
34831:        tusta varten otettaisiin 50,000 markan määräraha.
34832: 
34833: Helsingissä 19 p :nä toukokuuta 1910.
34834: 
34835:     Wäinö Jokinen.           Aura Kiiskinen.
34836:     Hilda Herrala.           Hulila Salmi.
34837:     J. F. Kivikoski.        P. Aakula.
34838:                 A.lbin Waljakka.
34839: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1910.
34840:      1910.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N :o 13.
34841: 
34842: 
34843: 
34844: 
34845:                Suomen Eduskunnan alamainen ano-
34846:          m u s määrärahan myöntämisestä siveellisyystyön avus-
34847:          tamista varten pääkaupungissa ja muissa suuremmissa
34848:          kaupungeissa.
34849: 
34850: 
34851: 
34852: 
34853:       Snnrlvaltalstn, lrm.,llisln Keisari
34854:               ja Suurirubtinas1
34855: 
34856: 
34857: 
34858: 
34859:   Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan
34860: myöntämisestä pelastavaa siveellisyystyötä varten, ja on
34861: Edm:>kunta asian säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
34862: 2     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 13.
34863: 
34864:      Viimeisten vuosikymmenien aikana on eri maissa en-
34865: tistä tarkoituksenmukaisemmin alettu työskennellä siveet-
34866: tömyyteen vaipuneiden naisten auttamiseksi uuteen järjes-
34867: tettyyn elämään. Kun tällaisten henkilöiden on perin vai-
34868: kea omin avuin ryhtyä kunnolliseen työhön, on perustettu
34869: erityisiä laitoksia, n. s. pelastus- eli turvakoteja, joissa he
34870: voivat saada hoitoa ja tarkoituksenmukaisesti suunniteltua
34871: kasvatusta.
34872:      Suomessakin on kolmen viime vuosikymmenen aikana
34873: koetettu turvakotikasvatuksen avulla pelastaa siveettömyy-
34874: teen langenneita naisia. Paitsi yhtä yksityisen perustamaa,
34875: ovat turvakodeista meillä huomattavimmat ne, joita Pelas-
34876: tusarmeija, Valkonauhayhdistys sekä Vankeusyhdistys yllä-
34877: pitävät. Niissä on koetettu pysyttää hoiqokkaita siksi kun-
34878: nes he ovat ennättäneet hyvin oppia jonkun työn, jolla voi-
34879: vat itsensä elättää. Kodista lähtiessä on heille hankittu työ-
34880: paikka ja annettu tarpeellisimmat vaatteet ja työkalut, ja
34881: senkin jälkeen ovat laitoksen kasvattajat koettaneet pitää
34882: heitä silmällä. Jos entinen hoidokas on sairastunut, joutu-
34883: nut työnpuutteeseen tai muuhun pu1aan, on hän saanut pa-
34884: lata turvakotiin.
34885:     Paitsi puheenalaisia turvakoteja, on siveellisyystyön
34886: edistämistä varten ollut toimessa n. s. suojakoteja, joiden
34887: tarkoituksena on estää maalta suurempiin kaupunkeihin
34888: muuttaneita, ilman työpaikkaa olevia nuoria tyttöjä joutu-
34889: masta siveellisesti epäiltäviin oloihin ja niissä sortumasta
34890: ammattihaureuteen. Tällaisia hyväntekeväisyys- ja pal-
34891: velijatar~hdistysten, jopa yksityistenkin perustamia koteja
34892: on sekä Helsingissä että suuremmissa maaseutukaupun-
34893: geissa. Näistä on huomattavin Helsingin Palvelijataryh-
34894: distyksen ylläpitämä koti, joka vuosittain on antanut suo-
34895: jaa useille sadoille ilman työpaikkaa oleville nuorille nai-
34896: sille.
34897:     Kaikki ylempänä mainitut laitokset ovat työskennelleet
34898: vaikeissa taloudellisissa oloissa, jotka suuresti ovat haitan-
34899: neet niiden vaikutusta.
34900:                 Siveellisyystyön avustaminen.               3
34901: 
34902:     Eduskunnan mielestä on yhteiskunnan velvollisuus
34903: avustaa puheena olevaa toimintaa eikä jättää sitä koko-
34904: nansa yksityisen hyväntekeväisyyden varaan. Yhteiskun-
34905: nalla ei ole oikeutta kieltää apuaan niiltä jäseniltänsä, joi-
34906: den säälittävään kohtaloon sen omassa keskuudessa val-
34907: litsevat viettelykset ja epäkohdat ainakin hyvin suureksi
34908: osaksi ovat syynä. Vaikka tällainen ·auttamistyö lähinnä
34909: kuuluukin kunnille, tulee myös valtion osaltaan antaa kan-
34910: natustaan tälle yhteishyvää tarkoittavalle toiminnalle, sitä
34911: suuremmalla syyllä, koska tämä pääasiassa kohdistuu yh-
34912: teiskuntaelämän keskuspaikkoihin, nimittäin pääkaupun-
34913: kiin ja suurempiin maaseutukaupunkeihin.
34914:     Siveellisyystyön avustamista varten olisi vuodeksi 1911
34915: myönnettävä 50,000 markan suuruinen määräraha. Tästä
34916: olisi osallisiksi tehtävä ei ainoastaan turvakodit, vaan myös
34917: suojakodit, joiden viimeksi mainittujen avustamista valtio-
34918: varoilla Eduskunta pitää eritoten suotavana. Eduskunta
34919: ei ole kuitenkaan tahtonut ennakolta ehdottaa valtioapua
34920: joillekin määrätyille laitoksille, vaan on jättänyt sen jaka.-
34921: misen hakemuksesta ja Halliturksen harkinnasta riippu-
34922: vaksi. Ensisijassa olisi valtioapua annettava niille toi-
34923: messa oleville turva- ja suojakodeille, jotka kokemuksen no-
34924: jalla ovat tällä alalla osottaneet menestyksellistä toimintaa.
34925: Valtioavustuksen suuruus olisi lisäksi tehtävä r.iippuvaksi
34926: hoidokkaiden lukumäärästä, uusien laitosten perustamis-
34927: kustannusten kalleudesta y. m. s. seikoista.
34928:     Ehdoksi valtioavustuksen saantiin Eduskunta ei katso
34929: olevan syytä ehdottaa lähempiä määräyksiä laitosten sisäi-
34930: sestä järjestelystä. Kuitenkin on edellytettävä, ettei mi-
34931: tään määrättyä uskonnollist:a käsitystä panna ehd01ksi lai-
34932: toksiin hoidokkaita otettaessa, sekä että kasvatustyötä muu-
34933: ten johdetaan terveeseen kasvatusopilliseen suuntaan. Lai-
34934: tosten virallista tarkastamista ei Eduskunta myöskään ole
34935: tahtonut ehdoksi asettaa, kuitenkin pitäen suotavana, että
34936: kaupungin kasvatuslautakunta kulloinkin saisi huolekseen
34937: sen piirissä toimivain turva- ja suojakotien valvonnan yh-
34938: teiskunnan puolelta.
34939: 4     1910. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 13.
34940: 
34941:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa Tei-
34942: dän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
34943: 
34944:                että vuodeksi 1911 myönnettäisiin siveelli-
34945:            syystyön avustamista varten pääkaupungissa ja
34946:            muissa suuremmissa kaupungeissa 50,000 mar-
34947:            kan suur'Uinen määräraha jaettavaksi ylempänä
34948:            viitatulla tavalla yksityisille turva- ja suoja-
34949:            kodeille.
34950: 
34951:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
34952: 
34953:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
34954: 
34955: 
34956: 
34957: 
34958:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 11110.
34959:               1910. -   Anomusmietintö N :o 14.
34960: 
34961: 
34962: 
34963: 
34964:                  Työväenasiain valiokunnan mietintö n:o 6
34965:            anomusehdotuksesta, joka koskee valtion kannatusavun
34966:            myöntämistä niille työväen ammattijärjestöille, jotka
34967:            ensi talven aikana järjestävät työttömäin avustusta.
34968: 
34969:    Eduskunta on Työväenasiain valiokunnalle valmistelta-
34970: vaksi lähettänyt edustaja Edv. Helteen y. m. anomusehdo-
34971: tuksen n :o 39 valtion kannatusavun myöntämisestä niille
34972: työväen ammattijärjestöille, jotka ensi talven aikana järjes-
34973: tävät työttömäin avustusta (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet
34974: IX, siv. 647-652).
34975: 
34976: 
34977:     Valiokunnan käsiteltävänä oleva anomusehdotus tarkoit-
34978: taa valtion kannatusavun myöntämistä niille työväen am-
34979: mattijärjestöille, jotka ensi talven aikana järjestävät työttö-
34980: mäin avustusta. Anomusehdotuksessa esitetään, että 1911
34981: vuoden valtionmenosääntöön otettaisiin 350,000 markan
34982: määräraha, josta sanottuna aikana myönnettäisiin avustusta
34983: sekä niille työväen ammattijärjestöille, jotka omille jäsenil-
34984: leen suorittavat työttömyysavustusta, että niille ammattijär-
34985: jestöille tahi sellaisten järjestöjen valitsemille avustuskomi-
34986: teoille, jotka määrätyllä paikkakunnalla ottavat järjestääk-
34987: seen ammattijärjestöihin kuufumattomien työttömien avus-
34988: tamisen; ja tulisi tätä määrärahaa ammattijärjestöjen edel-
34989: lisessä tapauksessa saada 2 / 3 sääntöjensä mukaan omille jä-
34990: senilleen suorittamasta avustuksesta ja jälkimäisessä tapauk-
34991: sessa niin suuren summan, että täydellistä työttömyyttä
34992: kärsivä avunhakija, jolle ei voitaisi toimittaa mitään sopi-
34993: vaa työtä, saisi päivää kohti avustusta vähintään puolet
34994: paikkakunnalla tavallisesta ammattinsa päiväpalkasta, ja
34995: osittaista työttömyyttä kärsivä niin paljon, että palkka ja
34996: avustus yhteensä tekisivät vähintään 2 Ia avunsaajan taval-
34997: 2            19iO. -   Anomusmietintö N :a 14.
34998: 
34999: lisesta päiväpalkasta. Anomusehdotuksessa ei avunsaannin
35000: oikeutta varten ole mainittu mistään ehdoista, jotka kohdis-
35001: tuisivat työttömän perheoloihin, työttömyyden syyhyn tahi
35002: siihen, kuinka kauan työttömyys jo on kestänyt ja kuinka
35003: kauan apua annettaisiin samalle henKilölle.
35004:     Työttömyyden laajuudesta ja ilmaisumuodoista ei tois-
35005: taiseksi ole tarkkaa tilastoa. Viime ajoilta työttömyydestä
35006: meillä kerätty tilasto perustuu pääasiallisesti kahteen eri-
35007: tutkimukseen, joista toinen käsittää marras- ja joulu-
35008: kuun vuodelta 1908 sekä tammi- ja helmikuun vuo-
35009: delta 1909 ja toinen koko viimeksimainitun vuoden.
35010: Edellisen tutkimuksen on toimittanut hallituksen syys-
35011: kuun 9 päivänä 1908 asettama n. s. työttömyysva-
35012: kuutuskomitea ja jälkimäisen tutkimuksen Suomen teol-
35013: lisuushallitus. Sekä komitea että teollisuushallitus ovat
35014: pitäneet tutkimuksensa tuloksia epätyydyttävinä, etu-
35015: päässä sen vuoksi, että työväki on suuressa määrin lai-
35016: minlyönyt antaa tutkimukseen tarpeellisia tilastotietoja.
35017: Niinpä ainoastaan vähäinen osa maamme kaikista työväen-
35018: yhdistyksistä, joilta komitea anoi tilastotietoja, vastasi teh-
35019: tyihin kysymyksiin. Vaikka maamme työväenyhdistykset
35020: vuoden 1908 lopussa käsittivät yhteensä noin 90,000 a100,000
35021: henkeä, ei komitean onnistunut saada käyttökelpoisia vas-
35022: tauksia enemmän kuin noin 17,000 kunakin kuukautena.
35023: Ja kun teollisuushallitus, senaatin käskystä, tutkimustaan
35024: varten kääntyi Suomen työväen ammatillisten järjestöjen
35025: puoleen, joiden jäsenluku viimeksi ilmestyneen vuosikerto-
35026: muksen mukaan teki noin 24,000 henkeä, niin sen eri kuu-
35027: kausina vastaanottamain käyttökelpoisten vastauksien kor-
35028: kein määrä oli ainoastaan 13,896. Kun ottaa huomioon,
35029: että järjestöihin ei kuulu edes viidettä, tuskin kuudetta-
35030: kaan osaa maamme teollisuustyöväestä, ei teollisuushalli-
35031: tuksenkaan tilastoa voida pitää tyydyttävänä.
35032:     Jotta voitaisiin saada jonkinmoinen käsitys työttömyy-
35033: den laajuudesta viitattujen puitteiden rajoissa, on Valio-
35034: kunta tahtonut tähän liittää erinäisiä yhdistelmiä sekä ko-
35035: mitean että teollisuushallituksen tilastotutkimuksista.
35036:                                  Työttömäin avnstaminen.                                                                                               3
35037: 
35038:                               Komitean tietoja:
35039:                                 Jo3
35040:                                 '<1
35041:                                 o:
35042:                                                                1    p~ Jo3
35043:                                                                     ~e=.~
35044:                                                                                        Kuukauden viimeisenä ark~äi-
35045:                                                                                        vänä työttöminä olleiden s de
35046: 1               H
35047: 
35048:                 s....         .g               Jo3                  0 ~:s:                ilmoituksia antaneisiin.
35049: 1
35050:           1     0         :or§                '<1                   ttF s·
35051:                                                                                                                     ., ~ ~§~~
35052:           1                                    0:                                               00                              Jo3
35053: 1
35054: 1               ~         ~f                   gc
35055:                                               0:                    ~s:~                Jo3
35056:                                                                                         '<1     ~-       Jo3      ~
35057:                                                                                                                   0:
35058:                                                                                                                                '<1
35059:                                                                                                                                0:               Jo3
35060:                                                                                                                                                '<1
35061:                                                                     <~-P~                o:                                     p
35062:                 i(J.      "'"'
35063:                           i:i p                s                                         p      ~p.     ~                                       o:
35064:                                               '<1                   < t-o~•'""'
35065:                                                                       "'"''                            ~~                             <+-s~     ~
35066: 1
35067:                 "'        "'"'
35068:                                                                     0
35069:                                                                     ~·sg.          ~'g
35070:                                                                                                                     l>r
35071: 
35072:                                                                                                         o:P ~~:.
35073:                                               '<1                                                             0                                 0:
35074: 
35075:                                                                                    gl:ot- s:~ o~->< 0:
35076:                                                                                                        o:P <+-p            o~-P
35077: 1
35078: 1
35079:                 "'
35080:                 [t       ~~
35081:                          0: ....
35082:                                               <n
35083:                                               'd
35084:                                               s:                    "'op
35085:                                                                     ~:+oo
35086:                                                                                        o:p
35087:                                                                                    o:g S"'" 8:~ s~ Sot- s:s ....
35088:                                                                                                                   &0:1!>
35089:                                                                                                                                                  s
35090:                                                                                                                                                  ~"'
35091:                 ~         ..,.II'
35092:                                                                                                                                                  "'"
35093:                           "'"                 ~-                    OPP            S"'    '"'~ ~,P .p.
35094:                                                                                                     ~b' SP=~
35095:                                                                                                                       . .,.
35096:                                                                                                                   S~Ft='
35097:                                                                                                                                                ~
35098:                                                                                                         .... t::r
35099:                 1!1.
35100:                           s~                                        ........ t;r   !Ft; ;'"p.                     ~:~)::r'
35101: 
35102:                                               "...:;-"'
35103:                 p.
35104:                 "'p
35105:                                                                     Q;'i(l.P.      :'ot-        "'t;"ll"
35106:                                                                                                     "'""'b'"        "'
35107:                                                                                                                     p
35108:                                                                                                                                "'p "'""""'      (!)
35109: 
35110:                                                                                                                                    -~~ .,"'p
35111:                           ll"p;'
35112:                                                                     "'""'"'             ~
35113:                           ~§                                       'ei:~ s.             p.     ~
35114:                                                                                                          p.        "'o:"
35115:                                                                                                                   '<1
35116: 1
35117:                 ~
35118:                                 l>r
35119:                                 ~p.
35120:                                                p                    ~t:t-S:
35121:                                                                     F' s·
35122:                                                                                         (!)
35123:                                                                                         p       0:
35124:                                                                                                 'i'"    "'p         'i'"       i't S:p
35125:                                                                                                                                      '<'""      !"'
35126: 1
35127:                                 (!)
35128:                                 p         1                    1
35129:                                                                         %              % % % % % % %
35130: 1
35131: 1
35132:    1908.
35133: \Marrask. 17,121 6,542 112,414 26,3                                                28,1 2,1 O,s 0,04 2,3                               0,4    33,2
35134: IJouluk.. 17,131 7,083 122,256 28,6                                                33,3 2,1 o,s 0,02 2,6                               1,2    39,4
35135: ' 1909
35136: ITammik. 17,127 6,778 107,663 26,2                                                 25,1 2,o o,s 0,2 4,3                                O,s 32,2,
35137: )Helmik.. 17,105 5,864 89,627 21,8                                                 23,3 2,o 0,2 1,9 2,2                                0,3    29,91
35138: 
35139:               T eo llisu usha lli tuksen laskelmia:
35140:                                               Työttömyys "!.
35141:                             -     ....
35142: 1
35143: 
35144: i
35145:                                               ilmoituksia an-                                  Työttömyyden syyt 0/ 0
35146:                         ~
35147:                         (!l
35148:                                   s 0           taneiden lu-                                     työttömyyspäiv1en
35149:                                                                                                       luvusta.
35150:                         s.:         ~              vusta.
35151: 
35152:                         -
35153:                         (!l         ~
35154: 
35155:                                                           ~~
35156: 1                                   i'T
35157:      V. 1909.           ~                                                                      8
35158:                                                                              -~
35159:                                     rTJ
35160:                                                                                                '<                               "'"8          ~
35161: 1                                   ~·                                                                         00               !!:.'<
35162:                                               -1 fji"~
35163:                                                                                                                ,.,e:.
35164:                         ~                                                                       o:                                            p-
35165:                                                                                                                                               .,...
35166: i                                                                            ~     ~                                             1 o:
35167:                                               ~"' (!l ~
35168:                         F g
35169:                         i'T
35170:                                                                              ~ ~                                                rn-           (!l
35171:                                               ""0 0
35172:                                                                                                ""~
35173:                                                                                                "0
35174:                                                                                                                ~
35175:                                                                                                                                 ~~
35176: 1
35177:                                                                                                                            1                  (!l
35178:                                               !"" ..,, -1
35179:                                                                             ?"' pi'T
35180: 1
35181: 
35182: 1
35183: 1
35184:                                   iit
35185:                                       '               "0 ~·
35186:                                                           ~:
35187:                                                           '
35188:                                                                .·                  '
35189:                                                                                                p
35190:                                                                                                .,...
35191:                                                                                                SD
35192:                                                                                                                ["          1
35193: 
35194: 
35195:                                                                                                                            1
35196:                                                                                                                                 flO           ""rTJ
35197:                                                                                                                                               !"''
35198: 
35199: 1                                                                       1
35200:                                                                                                                            1
35201:     'rammikuu           13,533                     22,6                       44,0            15,4             1,7               8,8         25,9
35202:     Helmikuu.           13,896                     20,8                       39,7            12,6             1,7               8,1         22,4
35203:     Maaliskuu.          11,416                     20,8                       42,3            12,8             1,7               8,3         22,8
35204:     Huhtikuu.            9,587                     23,o                       41,8            16,o             1,6               8,o         25,6
35205:     Toukokuu.            7,617                     10,4                       31,6            10,8             1.6               1,s         14,1      1
35206: 
35207:     Kesäkuu              6,347                      6,4                       26,6             6,9             1,5               0,7          9,1
35208:     Heinäkuu.            5,872                      7,6                       22,6             6,a             1,5               0,6          8,s
35209:     Elokuu               5,547                      7,8                       22,5             6,5             1,4               0,3          8,2
35210:     Syyskuu.             5,873                      9,4                       27,s             8,6             1,6               o,s         10,4
35211:     Lokakuu              5,500                     12,3                       28,o            10,o             1,4               0,1         11,6
35212:     Marraskuu            4,921                     14,4                       30,a            12,o             1,7               0,1         13,8
35213:     Joulukuu .           3,878                     OO,s                       85,4            15,8             2,o               O,o         17,8
35214: 4                   1910. -        Anomusmietintö N :o 14.
35215: 
35216:     Paitsi komitean ja teollisuushallituksen tutkimuksista
35217: saadaan myöskin kunnallisten työnvälitystoimistojen kerto-
35218: muksista jonkinlaista käsitystä työttömyyden laajuudesta.
35219: Anomusehdotukseen on jo otettu tässä suhteessa vuosien
35220: 1908 ja 1909 ensimäiseltä vuosineljännekseltä tilastotietoja,
35221: joihin Valiokunta tässä ainoastaan viittaa. Sitäpaitsi V a-
35222: liokunta on tähän ottanut vastaavat numerot kuluvan vuo-
35223: den ensimäiseltä neljännekseltä, jotka olivat:
35224:                                             Työnh akij oita. 'räytettyjä paikkoja.
35225: Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . .      3, 718           1,309
35226: Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     1,088              348
35227: Tampere . . . . . . . . . . . . . . . . . .         716              317
35228: Vaasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        522             256
35229: Viipuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     979              157
35230: Oulu......................                          308               86
35231: 
35232:     Kuten edellä olevasta selviää, on työttömyys maassanm1e
35233:  viime vuosina ollut sangen suuri. Työttömyyden vastusta-
35234: miseksi sekä työttömyyden seurausten lieventämiseksi onkin
35235: meillä jo alotteita olemassa, vaikka ne eivät toistaiseksi ole
35236:  johtaneet toivottuihin tuloksiin. Niinpä on yllämainittu
35237: hallituksen vuonna 1908 asettama komitea määrätty tutki-
35238: maan, ,voitaisiinko, huomioon ottaen sekä Suomessa esiinty-
35239: vän työttömyyden laajuutta ja muotoja että niitä toimenpi-
35240: teitä, joilla ulkomailla on koetettu vakuutuksen kautta lie-
35241: ventää työttömyyden turmiollisia seurauksia, valtion ja
35242: kunnan avustuksella ja missä muodossa myöskin Suomeen
35243: aikaansaada sellaista vakuutusta, sekä mainitun tutkimuksen
35244: nojalla laatimaan ja hallitukselle antamaan ehdotuksen
35245: asiasta."
35246:     Valiokunnan saamain tietojen mukaan on komitea en-
35247: simäisessä lukemisessa käsitellyt ehdotuksen asetukseksi
35248: työttömyysapukassojen avustamisesta; ja. tahtoo Valiokunta
35249: tässä lyhyesti esittää muutamia ehdotuksen pääpiirteitä.
35250:     Sellainen palkkatyöntekijäin apukassa, joka myöntää
35251: jäsenilleen avustusta työttömyyden heitä kohdatessa ja joka
35252:                   'fyöttömäin avnstaminen.                  5
35253: 
35254: sitä varten heiltä kantaa määrätyt maksut, voisi, jos se sitä-
35255: paitsi täyttäisi määrätyt ehdot, ehdotuksen mukaan saada
35256: yleisistä varoista apurahaa, joka vastaisi kolmatta osaa kas-
35257: san jäsenilleen maksamasta avustuksesta. Jäsenikseen saisi
35258: apukassa ylimalkaan ottaa ainoastaan sen säännöissä mai-
35259: nituissa ammateissa työskenteleviä työntekijöitä, jotka ovat
35260: täyttäneet 18 vaan ei 60 vuotta; ja voisi kassa ryhmittää
35261: jäsenensä ammatin, työpaikan, perheolojen, asuinpaikan tai
35262: muiden senkaltaisten perusteiden mukaan sekä eri ryhmille
35263: määrätä eri suuret jäsenmaksut ja avustukset. Apukassa
35264: voisi joko rahassa tai luonnossa suoritettavaksi myöntää:
35265: päivittäistä avustusta, matka-avustusta tai myöskin vuokra-
35266: maksun avustusta sille, joka on ollut kassan jäsenenä määrä-
35267: tyn lyhimmän ajan ja jonka työttömyys on kestänyt niin-
35268: ikään määrätyn ajan. Päivittäinen avustus olisi enintään
35269: 2 Ia yleisestä, avustettavan jäsenen ammatissa paikkakun-
35270: nalla vallitsevasta päivätyöansiosta, ei kuitenkaan 50 penniä
35271: pienempi eikä 3 markkaa suurempi; ja voisi avustettava
35272: vuoden kuluessa saada korkeintaan 90 päivän kuluessa tätä
35273: avustusta. Työtön jäsen, joka kolmena peräkkäin seuraa-
35274: vana vuotena olisi saanut suurimman säännöissä sallitun
35275: avustuksen, voisi uudelleen saada avustusta Yasta jonkun pi-
35276: temmän väliajan päästä. AYustusta ei saisi maksaa lakon
35277: taikka työsulun aikana jäsenelle, joka on niihin osallinen,
35278: sairaalle tai työkyvyttömälle jäsenelle, niinkauan kuin sai-
35279: raus tai työkyvyttömyys kestää, jäsenelle, joka itseänsä var-
35280: ten saa vakinaista vaivaisapua, eikä myöskään jäsenelle,
35281: joka ilman apukassan hallituksen riittäväksi katsomaa
35282: syytä on eronnut, tahi syystä, jonka hallitus ka,tsoo oikeute-
35283: tuksi, erotettu työstään. Samaten ei myöskään saisi avus-
35284: tusta jäsen, joka ilman hallituksen päteväksi harkitsemaa
35285: syytä kieltäytyisi vastaanottamasta hallituksen tarjoomaa,
35286: hänen kykyään vastaavaa työtä tahi jolle kunnan ylläpitä-
35287: mä työnvcälitystoimisto voisi sellaista työtä hankkia. Yllä-
35288: sanotun apurahan suorittaisivat Yaltio ja kunta kumpikin
35289: puoliksi. Valtio maksaisi koko apurahan etukäteen apu-
35290: 6            191f). -   Anomusmietintö N :o 14.
35291: 
35292:  kassalle kahdesti vuodessa ja perisi sittemmin kunnalta tä-
35293: män maksettavan osan.
35294:     Tässä yhteydessä olkoon myöskin mainittuna eräs tär-
35295: keä kunnallinen toimenpide, joka meidän maassa on ensi-
35296: mäinen laatuaan ja jonka tarkoituksena on apulisää anta-
35297: malla kannattaa sellaisia työväenyhdistysten perustamia
35298: apu- ja säästök:assoja, jotka osakkaiden suoritettavia maksu-
35299: ja vastaan vakuuttavat heille työttömyysapua. Tampereen
35300: kaupunkikunta on nimittäin sanomalehtiuutisten mukaan
35301: äskettäin perustanut työttömyysrahaston, joka sanotun tar-
35302: koituksen toteuttamiseksi saa kaupungin varoista vuotuisen
35303: määrärahan ja jota rahastoa hoitaa kunnan työnvälitystoi-
35304: miston johtokunta, lisättynä rahastoon liittyneiden yhdis-
35305: tysten ja kaupunginvaltuuston valitsemilla jäsenillä ja vara-
35306: jäsenillä.
35307:     Vuonna 1906 on työväenasiain esittelijä senaatissa anta-
35308: nut mietinnön ja lakiehdotuksen sekä julkisen että yksityisen
35309: työnvälityksen järjestämisestä, jonka mukaan m. m. suunni-
35310: telman mukainen yhteistoiminta työnvälitystoimistojen kes-
35311: ken saataisiin aikaan, mikä juuri työttömyyden vastustami-
35312: seksi olisikin erittäin tärkeä.       Kuulusteltuaan asian-
35313: omaisia virastoja ja järjestöjä, ehdotti senaatti jo vuoden
35314: 1908 toisille valtiopäiville mietinnön mukaisen armollisen
35315: esityksen antamista asiassa, vaan hylkäsi Keisarillinen Ma-
35316: jesteetti sen siinä muodossa. Samalla Hänen Majesteettinsa
35317: kuitenkin antoi senaatin toimeksi laatia uuden lakiehdotuk-
35318: sen asiasta.
35319:     Kysymystä siitä, mitä työttömäin avustuksen suhteen
35320: ylipäänsä olisi tarpeen tehdä, ei Valiokunta ole katsonut
35321: asiakseen tässä yhteydessä ryhtyä selvittämään. Jo 1908
35322: vuoden toisilla valtiopäivillä on silloinen työväenasiain va-
35323: liokunta mietinnössään, joka koski työttömyyden tutkimuk-
35324: sen toimeenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita
35325: työttömyyden aiheuttamia toimenpiteitä, tehnyt asiasta seik-
35326: kaperäisen selostuken.
35327:    N ykyinenkin Työ,·äenasiainvaliokunta on sitä mieltä, että
35328:                   Työttömäin avustaminen.                   7
35329: 
35330: työttömyyttä ja sen tuottamaa hätää voidaan olevissa oloissa
35331: tehoisimmin vastustaa työttömyysvakuutuksen ja yhteiskun-
35332: nan järjestämän työnvälityksen avulla. Mutta ennenkuin
35333: ne ovat tarkoitustaan vastaavasti järjestetyt, on työttömyy-
35334: den laajuuteen nähden kuitenkin yhteiskunnan puolelta tar-
35335: peen erityiset toimenpiteet.
35336:      Mitä tulee käsillä olevan anomusehdotuksen vaa-,
35337: timukseen, että hallituksen tulisi työväenjärjestöjen
35338: välityksellä jakaa puutteessa oleville riittävää raha-
35339: avustusta, on eduskunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
35340: lausunut, että työnpuutteisten kansalaisten avustaminen,
35341: milloin se käy välttämättömäksi joko työnhankinnan tai
35342: avustuksen muodossa, on katsottava lähinnä kuunailiseksi
35343: asiaksi. Mutta kun työnpuute ei riipu yksinomaan paikal-
35344: lisis,ta oloista ja kun monelta kunnalta saattaa puuttua mah-
35345: dollisuuksia kyllin tehokkaisiin avustustoimiin, tulee valtion
35346: antaa kunnille tarvittavaa tukea. Saman katsantokannan
35347: ovat myöskin 1909 vuoden toiset valtiopäivät omaksuneet
35348: sekä päättäneet puolestaan 1910 vuoden kulunkiarvioon
35349: otettavaksi 200,000 markan määrärahan kuntain välityksellä
35350: käytettäväksi, harkinnan mukaan, toimenpiteisiin työttö-
35351: myyden vähentämiseksi ja siitä johtuvan hädän lieventämi-
35352: seksi.
35353:      Valiokunta on asiaa käsitellessään asettunut samalle
35354: kannalle ja katsonut puola'ltaan voivansa ehdottaa, että
35355: Eduskunta päättäisi,
35356: 
35357:               että 1911 vuoden valtion kulunkiarvioehdo-
35358:            tukseen on otettava '200,000 marli:an määräraha
35359:            H aZlituksen käytettäväksi kuntain välityksellä,
35360:            harkinnan mukaan, toimenpiteisiin työttömyy-
35361:            den vähentämiseksi ja työttömyydestä aiheutu-
35362:            van hädän lieventämiseksi.
35363: 
35364:    Helsingissä 14 p :nä toukokuuta 1910.
35365: 8            1910. -   Anomusmietintö N :o 14.
35366: 
35367:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
35368: Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori sekä jäsenet Gran-
35369: felt (osittain), Haapanen, Helle, V. Hjelt, Karhi, Lund-
35370: ström, Pohjola, Pärssinen, Salo, Sillanpää (osittain), Tuli-
35371: koura ja E. S. Yrjö-Koskinen ynnä varajäsenet Kakriai-
35372: nen (osittain), Lonkainen (osittain) ja Wiljakainen.
35373:                          Vastalause.
35374: 
35375: 
35376: 
35377: 
35378:                      Vastalause.
35379:      V aliakunnan enemmistön ehdotusta emme voi pitää
35380: minään muuna kuin koko anomusehdotuksen tappamis-
35381: yrityksenä. Tosin tämä yritys esiintyy peitetyssä muo-
35382: dossa, kun V aHokunnan enemmistö näet ehdottaa ensi
35383: vuoden kulunkiarvioon otettavaksi jonkin määrärahan
35384: työttömyysavustusta varten. Mutta tuon määrärahan käyt-
35385: tämisen tahtoo Valiakunnan enemmistö jättää kokonaan
35386: nykyisen senaatin ja kuntain mielivaltaan, ja silloin on
35387: mielestämme selvää, että työttömyyttä kärsivillä ei tulisi
35388: olemaan juuri mitään avustuksen toivoa. Myöskin ennen
35389: saatu kokemus osottaa tämän käsityksen oikeaksi. Si1lä
35390: kun senaatti eduskunnan v. 1908 toisilla valtiopäivillä tätä
35391: asiaa koskevan päätöksen johdosta tämän vuoden alussa
35392: kirjelmällään käski m. m. eri kuntain antamaan lausun-
35393: tonsa, missä määrin eri paikkakunnilla on työttömyyttä
35394: olemassa sekä ilmottamaan mielipiteensä siitä, olisiko avus-
35395: tuksen antaminen työttömille tarpeellista, niin asiaan vas-
35396: tanneiden kunnanvaltuustojen lausunnot olivat työttömille
35397: aivan epäedullisia sekä tosiasiain vastaisia. Työttömyys
35398: ei näiden lausuntojen mukaan ole läheskään niin suuri,.
35399: kuin sitä tahdotaan muka uskotella j. n. e., ja näin ollen
35400: minkäänlainen avustus ei ole kuntain mielestä tarpeellista.
35401:      Valiokunnan enemmistön menettely on sitä tunnotto-
35402: mampaa, kun mainittu ~nemmistökin on ollut pakotettu
35403: myöntämään, että kaikista merkeistä päättäen taas ensi
35404: talvena on maassamme odotettavissa hirveä työttömyys-
35405: aika. Valiokunta ei myöskään ole voinut osottaa, että
35406: ~nsi talv~na olisi ~ybttömillä toivo.ssa saadll. ~yon muo-
35407: 10           1910. -   Anomusmietintö N :o 14.
35408: 
35409: dossa yhtään sen enempää apua valtion tai kuntain puo-
35410: lelta kuin viimekään talvena, jonka kärsimykset luulisi
35411: vielä kaikkien muistavan. Niin ollen on suoranainen raha-
35412: avustus ainoa tehokas ja eri aloille soveltuva apu, millä
35413: nyt Eduskunnan toimesta voitaisiin uhkaavan työttömyy-
35414: den kärsimyksiä lieventää. Ei V aliakunta ole myöskään
35415: voinut esittää mitään asiallista vastaväitettä sitä anomus-
35416: ehdotuksen käsitystä vastaan, että työväen ammattijärjes-
35417: töt ovat kaikkein sopivimmat välittämään valtion puolesta
35418: työttömille myönnettävää avustusta. Nehän ovat itse jo
35419: monien vuosien kuluessa jakaneet työttömyysavustusta,
35420: ovatpa meidän maassamme tähän asti olleet miltei ainoat
35421: tällaisen avustuksen jakajat. Ne tm1tevat aina parhaiten
35422: työläisten olot ja puutteet, ja voivat myös parhaiten val-
35423: voa, ettei avustusta väärinkäytetä. Eräissä tapauksissa
35424: voisi ehkä sentään olla käytännöllisempää, että avustuk-
35425: sen niille työttömille, jotka eivät kuulu mihinkään am-
35426: mattijärjestöön, välittäisivät erityiset avustuskomiteat, joi-
35427: den valitseminen olisi mielestämme jätettävä ammattijär-
35428: jestöjen asiaksi.
35429:      Avustusta jakavain järjestöjen ja komiteain toimin-
35430: nan valvominen jäisi luonnollisesti senaatin määrättäväksi,
35431: eikä ole epäilyksenalaista, ettei senaatti siinä suhteessa
35432: löytäisi kyllin tarkoituksenmukaista ja luotettavaa tapaa.
35433: Voitaisiinhan sitä varten nimittää erityinen työttömyys-
35434: rahaston hoito- ja tarkastuskomitea, jonka jäsenistä esim.
35435: puolet olisivat Suomen Ammattijärjestön toimikunnan eh-
35436: dottamia. Sellainen komitea voisi luonnollisesti tarpeen
35437: vaatiessa käyttää myös kuntain virkailijain apua. Kaikki
35438: avustusrahaston hoito- ja tarkastuskustannukset olisi tie-
35439: tysti valtion suoritettava.
35440:      Myönnettäväin avustuseräin suuruuden katsomme koh-
35441: tuulliseksi, jos ammattijärjestöille annetaan 2/ 3 niiden sään-
35442: töjensä mukaan omille jäsenilleen suorittamasta avustuk-
35443: sesta ja jos sellaisiin järjestöihin kuulumattomHle työt-
35444: tömille annetaan täydellisen työttömyyden tapauksessa
35445: vähintään puolet tavallisesta ammatti-päiväpalkasta ja osit-
35446:                            Vastalause.                           11
35447: 
35448: taisen työttömyyden tapauksessa niin paljon, että palkka
35449: ja avustus yhteensä tekevät vahintään 2 / 3 tavallisesta päi-
35450: väpalkasta. Avustusta ei tietenkään olisi annettava en-
35451: nen kuin on koetettu toimittaa avunhakijalle työtä joko
35452: kunnan työnvälitystoimiston kautta tahi, missä sellaista
35453: ei ole, avustusta välittävän järjestön tai komitean toi-
35454: mesta.
35455:      Arviomääräraha on, jos kerran todellista avustusta
35456: tahdotaan antaa, päätettävä edes niin suureksi, ettei se
35457: heti alussa lopu kesken. Vähin määrä on meidän mieles-
35458: tämme 350,000 mk.
35459:      Ehdotamme sen vuoksi, että Eduskunta, hyläte:::t
35460: V aliakunnan ehdotuksen perusteluineen, päättäisi puo-
35461: lestaan,
35462: 
35463:                   ettii työttömien työläisten avustamiseksi ensi
35464:            talven aikana valtion varoista annetaan raha-
35465:            avustusta
35466:                   1:ksi niille työväen ammattijärjestöille, jotka
35467:            omille jäsenilleen suorittavat työttömyysavustusta,
35468:            kaksi kolmatta osaa siitti määrästä, minkä ne osat-
35469:             tavat kunakin kuukautena yllämainittuna aikana
35470:            tuollaista avustusta szwrittaneensa, ja
35471:                   2:ksi niille työväen ammattijärjestöille tahi
35472:             sellaisten jät:jestöjen valitsemille avustuskomiteoille,
35473:            jotka määrätyllä paikkakunnalla ottamt jä1:jestiiäk-
35474:            seen ammattijärjestöihin kuulumattomien työttö-
35475:            myysavun tarvitsijain avustamisen, jaettavaksi näille
35476:             työttömille siten, että täydellistii työttömyyttil kär-
35477:            sivä avunhakija, jolle ei voida toimittaa mitäiin
35478:             sopivaa työtil, saa päivää kohti avustusta vähintään
35479:            puolet paikkakunnalla tavallisesta ammattinsa päivä-
35480:            palkasta ja osittaista työttömyyttä kärsivä saa niin
35481:            palJon, että palkka ja avustus yhteensä tekevät vä-
35482:             hintilän kaksi kolmatta osaa tavallisesta päiväpal
35483:             kasta; sekä
35484: 12           1910. -     Anomusmietintö N :o 14.
35485: 
35486:                että 1911 vuoden valtion lr:ulunkiarvioehdotuk-
35487:           seen otetaan 350,000 markan määr·äraha hallituk-
35488:           sen käytettäväksi esiintyvän tarpeen mukaan yllä-
35489:           mainittuun tarlcotukseen.
35490: 
35491:      Helsingissä 14 p:nä toukokuuta 1910.
35492: 
35493:      1V. Lundström.                M. Paasivuori.
35494:      E. Helle.                     A. Salo.
35495:      J. K. Pohjola.                M. Lonkainen.
35496:                     Hilja Pärssinen.
35497: 
35498: 
35499: 
35500: 
35501:      Helsingis'sä, Keis'arillisen Senaatin kirjapainosl:la, 1910.
35502:       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 14.
35503: 
35504: 
35505: 
35506: 
35507:                  Suomen Eduskunnan alamainen anomus
35508:           määrärahan myöntämisestä työttömyyden vähentämi-
35509:           seksi ja työttömyydestä aiheutuvan hädän lieventämi-
35510:           seksi.
35511: 
35512: 
35513: 
35514: 
35515:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
35516:              ja Suuriruhtinas 1
35517: 
35518: 
35519: 
35520: 
35521:   Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt ano-
35522: musehdotuksen, joka tarkoittaa valtion kannatusavun
35523: myöntämistä työttömäin avustamiseksi ensi talven ajalla.
35524: 2       1910. -   Edusk. auom. -   Anomusmiet. N :o 14.
35525: 
35526:      Työttömyys on, sekä Hallituksen vuonna 1908 asetta-
35527:  man työttomyysvakuutuskomitean hankkimain tietojen että
35528:  Teollisuushallituksen tilastotutkimusten ja muutamain kun-
35529:  nallisten työnvälitystoimistojen kertomusten mukaan, ollut
35530:  Suomessa viime vuosina sangen suuri. Tämän yhteiskun-
35531:  nallisen epäkohdan torjumiseksi sekä sen seurausten lieven-
35532:  tämiseksi on tosin alotteita olemassa, mutta ne eivät tois-
35533: taiseksi ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Paitsi sanotun
35534:  komitean työtä tulee mainita, että Keisarillinen Senaatti
35535: ehdotti jo vuoden 1908 toisille valtiopäiville armoHisen esi-
35536:  tyksen antamista sekä kunnallisen että yksityisen työnväli-
35537: tyksen järjestämisestä. Teidän Keisarillinen Majesteet-
35538:  tinne ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta siinä muodossa,
35539:  vaan antoi Senaatin toimeksi laatia uuden lakiehdotuksen
35540:  asiasta.
35541:      Eduskunta on sitä mieltä, että työttömyyttä ja sen tuot-
35542:  tamaa hätää voidaan olevissa oloissa tehoisimmin vastustaa
35543: työttömyysvakuutuksen ja suunnitelmallisen yhteistoimin-
35544: nan pohjalle järjestetyn työnvälityksen avulla. Mutta en-
35545: nenkuin ne ovat tarkoitustaan vastaavasti järjestetyt, on
35546: työttömyyden laajuuteen nähden kuitenkin yhteiskunnan
35547: puolelta tarpeen erityiset toimenpiteet.
35548:     Työnpuutteisten kansalaisten avustamiseksi päätti Edus-
35549: kunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä puolestaan ottaa
35550: 1910 vuoden lmlunkiarvioon 200,000 markan määrärahan
35551: kuntain välityksellä käytettäväksi, harkinnan mukaan, toi-
35552: menpiteisiin työttömyyden vähentämiseksi ja siitä johtu-
35553: van hädän lieventämiseksi. Eduskunta katsoo nytkin lä-
35554: hinnä kuntien asiaksi työnpuutteisten auttamisen joko työn-
35555: hankinnan tahi suoranaisen avustuksen muodossa. Mutta
35556: kun työnpuute ei riipu yksinomaan paikallisista oloista ja
35557: kun monelta kunnalta saattaa puuttua mahdollisuuksia kyl-
35558: lin tehokkaisiin avustustoimiin, tulee valtion antaa kunnille
35559: tarvittavaa tukea.
35560:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Eduskunta puoles-
35561: taan on päättänyt
35562:                  Työttömäin avustaminen.                   3
35563: 
35564: 
35565:              1911 vuoden valtion lculunkiarvioehdotuk-
35566:           seen ottaa '/200,000 markan määrärahan lJ allituk-
35567:           sen käytettäväksi kuntain välityksellä, harkin-
35568:           nan mukaan, toimenpiteisiin työttö1nyyden vä-
35569:           hentämiseksi ja työttömyydestä aiheutuvan hä-
35570:           dän lieventämiseksi.
35571: 
35572:    Tämän tekemänsä päätöksen johdosta on Eduskunta
35573: alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen
35574: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
35575: tulot eivät riitä, ottanut huomioon vastaavan 200,000 mar-
35576: kan määrärahan. Eduskunta saa siis alamaisesti anoa,
35577: 
35578:               että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
35579:           'vaitsisi arrnossa vahcvistaa Ed,uskunnan edellä
35580:           nwinitun päätöksen.
35581: 
35582:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
35583: 
35584:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
35585: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
35586:             1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
35587: 
35588: 
35589: 
35590: 
35591:                 Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 7
35592:           anomusehdotuksesta, joka koskee toimenpiteitä työrii-
35593:           tojen sovittamiseksi.
35594: 
35595:     Eduskunta on Työväenasiain valiokunnalle valmistelta-
35596: vaksi lähettänyt edustaja Matti Paasivuoren anomusehdo-
35597: tuksen N :o 84, komitean asettamisesta laatimaan ehdotusta
35598: laiksi työriitojen sovittamisesta. (Valtiopäiväasiakirjain
35599: Liitteet IX, siv. 643-645).
35600: 
35601: 
35602: 
35603:      Työväenasiainvaliokunta on tässä puheena olevaa asiaa
35604: käsitellessään ensinnäkin yhtynyt lausumaan, että maamme
35605: yhteiskuntajärjestyksessä on katsottava todelliseksi puut-
35606: teeksi, ettei ole tarkoitustaan vastaavia viranomaisia eikä
35607: laitoksia, jotka puolueettomasti, asiantuntemuksella ja pä-
35608: tevästi voisivat toimia maamme työntekijäin ja työnanta-
35609: jain välillä yhä useammin syntyvissä työriidoissa välittä-
35610: jinä ja sovittelijoina. Voimassa olevan elinkeinolain maa-
35611:  liskuun 31 päivältä 1879 26 § :ssä löytyy aivan alkeelli-
35612:  nen säännös työriitain sovittamisesta, joka ei kuitenkaan
35613:  ole käytännössä saanut mainittavaa merkitystä. Sama on
35614:  asianlaita sen ammattientarkastusta koskevissa ohjesään-
35615:  nöissä ammattientarkastajille annetun toiminnan, joka sen
35616:  ohessa näyttää tulevan melkoisesti haittaamaan heidän pää-
35617:  tehtäväänsä sekä häiritsemään sen puolueettomuutta.
35618:  Maamme tuotannolla kuitenkin on, varsinkin teollisuuden
35619:  alalla, sekä verraten suuren pääomanpuutteen että maam-
35620:   2          1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
35621: 
35622: me etäisestä asemasta aiheutuvien hanlmlain menek-
35623: kiolojen johdosta, muita syitä mainitsemattakaan, voi-
35624: tettavana mm suuria vaikeuksia, että usein uusnn-
35625: tuvat ja pitkälliset työrauhan häiriintymiset täällä
35626: helposti voivat viedä turmiollisiin ja arvaamattomiin pu-
35627: liin, jotka eivät kohdistu ainoastaan niihin yksilöihin ja
35628: teollisuudenhaaroihin, joita ne välittömästi koskevat, vaan
35629: myös yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Näyttää sentäh-
35630: den sekä työnantajain että työntekijäin edun kannalta kat-
35631: soen siltä kuin tulisi lainsäätäjän puolestaan koettaa tehdä
35632: minkä voi lisätäkseen teollisuutemme ja ylipäätään elinkei-
35633: notoimintamme kilpailumahdollisuuksia m. m. sovitta-
35634: malla työmarkkinoilla syntyviä tai jo puhjenneita riitai-
35635: suuksia. Merkitystä vailla ei näytä olevan sekään, että
35636: kaikki viimeksi mainitun laatuisissa tilaisuuksissa syntyvät
35637: oikeusriidat voisivat saada asiantuntevaan tutkimukseen pe-
35638: rustuvan ratkaisun tarkoitusta varten perustetussa ammat-
35639: tituomioistuimessa, joten voitaisiin saavuttaa yhdenmukai-
35640: nen oikeudenkäyttö näissä asioissa.
35641:     Tunnustettava on, että hallituksen taholta on edellä mai-
35642: nitun yhteiskuntajärjestyksessämme vallitsevan puutteen
35643: poistamiseksi jo ryhdytty valmistaviin toimenpiteisiin.
35644: Vuoden 1907 valtiopäiville sekä 1908 vuoden ensimäisille
35645: valtiopäiville annetussa elinkeinolain ehdotuksessa oli sään-
35646: nöksiä, jotka koskevat ammattivaltuustojen toimintaa so-
35647: vittelun ja sovintotuomioiden aikaansaamiseksi työriidoissa
35648: (24-32 §).
35649:     Tämän lakiehdotuksen mukaan on ammattivaltuustojen
35650: velvollisuus osaksi koettaa aikaansaada sopimuksia työrii-
35651: tain välttämiseksi sekä niiden sovittamiseksi ja ratkaisemi-
35652: seksi, jossa tarkoituksessa järjestyssääntöihinkin voidaan
35653: ottaa määräyksiä (23 ja 43 §'§), osaksi itse puolestaankin
35654: ryhtyä toimiin työriitain selvittämiseksi. Ne tarkemmat
35655: määräykset, joita ehdotuksessa on viimemainitusta tehtä-
35656: västä, ovat pääasiallisesti seuraavat.
35657:     Niin pian kun paikkakunnalla on syntynyt työriita, joka
35658: on tuottanut tahi näyttää uhkaavan tuottaa suurehkon työ-
35659:                    Työriitain sovittaminen.                3
35660: 
35661:  seisauksen, on ammattivaltuuston taholta ensimäisenä toi-
35662: menpiteenä valtuuston esimiehen joko itsensä tahi sihteerin
35663:  kautta tehtävä välitysyritys. Sellaiseen toimenpiteeseen
35664: voidaan kuitenkin olla ryhtymättä, milloin riita on jo ole-
35665: massa olevan sovittelulautakunnan tahi sovinto-oikeuden
35666: käsiteltävä (24 §).
35667:      Jos esimiehen välitysyritys ei onnistu, on asia jätettävä
35668:  erityisen, tasalukuisesti kokoonpannun sovittelulautakun-
35669:  nan käsiteltäväksi, jossa puheenjohtajana tavallisesti toimii
35670:  ammattivaltuuston esimies ja johon valtuusto, sekä mahdol-
35671:  lisesti myöskin riitapuolet itse, saavat valita jäsenet, niin-
35672:  kuin ehdotuksessa tarkemmin säädetään. Tässä edellyte-
35673: tään, että jompikumpi tahi molemmat riitapuolet pyytävät
35674:  valtuuston toimenpidettä sanotussa tarkoituksessa. Ammat-
35675:  tivaltuustolle on kuitenkin ehdotuksessa annettu mahdolli-
35676:  suus, kun syytä siihen harkitaan olevan, ryhtyä sovittelu-
35677: lautakunnan asettamiseen silloinkin, kun ei kumpikaan rii-
35678: tapuoli ole siitä tehnyt esitystä (25 §).
35679:      Sovittelulautakunnassa noudatettavaan menettelyy,n
35680: nähden on käsittelypakon periaate toteutettu, s. o. riitapuo-
35681: lelle säädetty velvollisuus saapua lautakunnan eteen, ol-
35682: koonpa hän halunnut asian käsittelyä tahi ei; jonka ohessa
35683: on säädetty, että kutsutun riitapuolen poissaolo ei estä
35684: asian käsittelemistä (26 § 1 mom.). Samanlainen velvolli-
35685: suus on määrätty todistajallekin, joka todistettavasti on kut-
35686: suttu sovittelulautakunnan kokoukseen. Tämän lisäksi on
35687: ehdotukseen otettu kielto, ettei saa ryhtyä työlakkoon eikä
35688: työnsulkuun määrätyn ajan kuluessa siitä, kun asia on vi-
35689: reille pantu (30 §). Niiden määräysten rikkomisesta, joita
35690: näin on annettu asian käsittelyn tehokkaaksi saattamista
35691: varten, on määrätty rangaistusseuraamus (66 §),jota paitsi
35692: riitapuoli myöskin voi tulla velvolliseksi korvaamaan va-
35693: hingon (71 § 1 mom.).
35694:      Jos sellainen riita-asian käsittely, kuin ylempänä on sa-
35695: nottu, ei johda sovintoon riitapuolten kesken, saa sovittelu-
35696: lautakunta sen johdolla, mitä asiassa on selville käynyt, laa-
35697:   4          1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
35698: 
35699: tia lopullisen sovitteluehdotuksen ja antaa sen riitapuolille,
35700: ja tämä sovitteluehdotus on katsottava hyväksytyksi ja tu-
35701: leva sitovaksi, jollei jompikumpi riitapuoli määrätyn ajan
35702: kuluessa sitä hylkää -(26 § 3 mom.). Jos näyttäytyy mah-
35703: dottomaksi päästä sovintoon, on lautakunnan lopuksi kehot-
35704: taminen riiteleviä jättämään asia sovinto-oikeuden ratkais-
35705: tavaksi (27 §). - Jotta lautakunnalle annettaisiin, kuten
35706: kokemus on osottanut, useinkin tehokas keino niskoittelevaa
35707: riitapuolta vastaan ja jotta yleisesti tärkeiden työriitain
35708: arvostelulle saataisiin oojektiivista, tasapuolista perustusta,
35709: on lautakunnalle jätetty valta sopivalla tavalla saattaa lau-
35710: suntonsa julkisuuteen (29 §).
35711:      Sen varalta, että työriita, joko sovittelulautakunnassa
35712: edelläkäyneen käsittelyn jälkeen taikka ilman sitä, riita-
35713: puolten välillä tehdystä sopimuksesta jätetään sovintotuo-
35714: miolla ratkaistavaksi, annetaan ehdotuksessa tarpeellisia
35715:  määräyksiä. Tämän ohessa sovintotuomion oikeusvaiku-
35716: tuksesta säädetään, että milloin riita koskee työehtojen
35717:  määräämistä tahi muuttamista - kun se on niin sanottu
35718: eturiita - tuomiolla on molemminpuolisen sopimuksen voi-
35719:  ma, mutta jos on kysymys tehdyn työsopimuksen tulkitse-
35720:  mista koskevasta oikeusriidasta, on tuomio täytäntöönpan-
35721:  tava, niinkuin Ulosottolaissa sovintotuomiosta on säädet-
35722:  ty (28 §).
35723:      Edellä mainittua esitystä ei kuitenkaan käsitelty lop-
35724:  puun 1907 enempää kuin 1908 vuodenkaan valtiopäivillä.
35725:  Samaten kävi erinäisten 1908 vuoden jälkimitisillä valtio-
35726:  päivillä tehtyjen eduslruntaesitysten, joitten eri lakiehdo-
35727:  tuksiin, muiden muassa ammattivaltuustoja koskevaan, oli
35728:  otettu esityksen pääasiallinen sisällys. Hiljattain on se-
35729:  naatti hankkinut itselleen luvan ryhtyä valmistamaan ensin-
35730:  tuleville valtiopäiville uusia esitysehdotuksia, joissa elin-
35731:  keinolakia koskevaan esitykseen sisältyvä lakiehdotus olisi
35732:  samaan tapaan jaettuna erinäisiin lakiehdotuksiin, joista
35733:  yksi tälläkin kertaa käsittelisi ammattivaltuustokysymystä.
35734:      Ennenkuin Valiokunta kuitenkaan ryhtyy antamaan
35735:  lausuntoa siitä käsiteltävänä olevan kysymyksen ratkaisu-
35736:                   Työriiiai8 sovittaminen.               5
35737: 
35738: tavasta, minkä hallituksen vastamainittu ehdotus työriitain
35739: sovitteluun ja sovintotuomioihin kohdistuviin ammattival-
35740: tuustojen tehtäviin nähden sisältää, lienee tarpeellista ly-
35741: hyesti esittää, miten tuollaisten riitaisuuksien sovittelu on
35742: ulkomaalla järjestettynä.
35743:     Sovittelumenettely, jonka tarkoituksena oli sovintotuo-
35744: mion aikaansaaminen mikäli mahdollista kaikissa laajem-
35745: missa työriidoissa, otettiin käytäntöön Uudessa Seelannissa
35746: vuonna 1894 hyväksytyn, sittemmin moniaita kertoja tar-
35747: kastetun lain kautta. Tämä laki saattoi käytäntöön sovit-
35748: telu- ja sovinto-oikeusmenettelyn n. s. sovittelulautakunti-
35749: neen (conciliation boards) ensimäisenä, sovinto-oikeus (ge-
35750: neral court of arbitration) toisena oikeusasteena. Yhdis-
35751: tykset, joihin kuuluu 7 (myöhemmin 5) työnantajaa ja 7
35752:  (myöhemmin 5) työntekijää, voidaan merkitä rekisteriin
35753: ammattiyhdistyksiksi, joiden tulee esittää riitansa paikka-
35754: kunnan sovittelulautakunnalle, josta saa vedota sovinto-
35755: oikeuteen, mutta vuodesta 1901 lähtien voidaan sellainen
35756: asia välittömästikin asettaa sovinto-oikeuden ratkaistavaksi.
35757: Kumpikaan viranomainen ei ota asiaa käsitelläkseen omasta
35758: alotteestaan. Menettely sovittelulautakunnassa tarkoittaa
35759: ensi kädessä sovittelua, joka aikaansaatuna tulee heti sito-
35760: vaksi molemmille asianomaisille. Jollei sovittelumenettely
35761: onnistu, niin esitetään järjestelyehdotus (rekommendation),
35762: joka tulee sitovaksi ainoastaan jos riitapuolet ovat edel-
35763: täpäin siitä sopineet, tai jos he eivät kuukauden ku-
35764: luessa ilmoita siihen tyytymättömyyttään.            Sovinto-
35765: oikeuden sitä vastoin on langetettava todellinen, koh-
35766: tuuden ja omantunnon mukainen tuomio, jolla voidaan
35767:  vahvistaa ei ainoastaan alin ja keskimääräinen työpaik-
35768: ka, vaan saadaan myöskin aikaan sisällykseltään san-
35769: gen yksityiskohtaiset järjestyssäännöt. Tuomioistuin voi
35770: sen ohessa määrätä, että määrättyihin työjärjestöihin
35771: kuuluvilla työntekijöillä on etuoikeus työnsaantiin. Eri-
35772:  koisella päätöksellä voidaan tällainen tuomio ulottaa työn-
35773: antajan kaikkiin työntekijöihin, sekä myöskin koskemaan
35774:   6          1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
35775: 
35776: kaikkia työaloja jollakin määrätyllä alueella, tai jotakin
35777: määrättyä teollisuuden haaraa tai toistensa läheisiä teolli-
35778: suusmuotoja koko maassa. Niin kauan kuin asia on riippu-
35779: vainen, rangaistaan lakko tai työnsulku sakoilla. Samoin
35780: pidetään sovintotuomioiden pyhyyttä voimassa sakkoran-
35781: gaistuksilla, korkeintaan 500 puntaa, joihin sovinto-oikeus
35782: tuomitsee ja jotka voivat kohdata myöskin ammattijärjes-
35783: töä.
35784:     Tätä Uuden Seelannin työriitalainsäädäntöä on osittain
35785: muutetuissa muodoissa seurattu Australian mannermaalla.
35786: Koko Australian valtioliitossa on nykyään voimassa sovit-
35787: telu- ja sovinto-oikeuslaki ,Commonwealth conciliation and
35788: arbitration act" 15 päivältä joulukuuta 1904. Käsittely ta-
35789: pahtuu sovinto-oikeudessa, jonka presidentin valitsee ken-
35790: raalikuvernööri, ja on presidentillä oikeus kutsua kaksi rii-
35791: tapuolien ehdottamaa jäsentä. Tämä tuomioistuin ottaa kä-
35792: sitelläkseen kaikki useampien valtioiden alueille ulottuvat
35793: riidat, tahi riidat, jotka koskevat jonkun valtion harjoitta-
35794: maa tai tarkastamaa teollisuutta, tahi rekisteröityä am-
35795: mattijärjestöä, kuin myöskin riitaisuudet, jotka joku valtio
35796: sille lähettää. Käsittely tarkoittaa ensikädessä sovittelua
35797: ja päättyy, jos riitapuolet eivät sovi, sen jälkeen todelliseen
35798: sovintotuomioon, jonka noudattamiseen voidaan, kuten
35799: Uudessa Seelannissa, sakoilla pakottaa.
35800:     Tätä paitsi on kuitenkin voimassa sovittelu- ja sovinto-
35801: oikeusmenettely myöskin yksityisissä valtioissa, pääasialli-
35802: sesti samantapainen kuin Uudessa Seelannissa, vaikkakin
35803: muutamissa valtioissa järjestettynä hiukan eritavoin.
35804: Uudessa Eteläwalesissa vedetään työriita siten suoraan so-
35805: vinto-oikeuteen, joka kuitenkin voi vahvistaa yksityisenkin
35806: sovittelun, mutta laki koskee ainoastaan rekisteröityjä jär-
35807: jestöjä. Jossakin määrätyssä teollisuudessa vallitsevat me-
35808: nettelytavat voidaan julistaa voimassa olevaksi maan-
35809: tavaksi.
35810:     Johonkin määrin Australian sovinto-oikeusmenettelyn
35811: kaltainen menettely on Europasstt otettu käytäntöön ainoas-
35812:                   Työriitain sovittaminen.               7
35813: 
35814: taan Geneven kantonissa. Genevessä on sovintomenettely
35815: uskottu työntekijäin ja työnantajain edustajain yhteisko·
35816: koukselle, joka kokoonkutsutaan joko jonkun työntekija-
35817: tai työnantaja-yhdistyksen alotteesta, tai myös, ellei täl-
35818: laista yhdistystä löydy, kun sitä anoo viidesosa niitä työn-
35819: tekijöitä ja työnantajia, jotka ovat merkityt erikoisiin sitä
35820: varten pidettyihin rekistereihin.
35821:     Yhteistä näille sovintotuomioistuimille on, että niiden
35822: päätökset annetaan kohta, kun asia on niissä pantu
35823: vireille, vaan myös että niiden päätökset eivät sido
35824: ainoastaan riitapuolia, vaan voidaan niiden oikeusvoima
35825: erityisissä oloissa ulottaa koko kysymyksessä olevaan teolli-
35826: suudenhaaraan, osaksi samanlaisiinkin teollisuuksiin. Aust-
35827: ralialaiset sovinto-oikeudet tarkoittavat näin ollen miltei
35828: lain säätämistä määrätyksi ajaksi ja määrättyä teollisuutta
35829: varten. Tämän täytyy jo verrattain yksinkertaisissa talou-
35830: clellisissakin oloissa herättää epäilyksiä ja on tällaista
35831: menettelyä suorastaan mahdoton toimeenpanna moni-
35832:  mutkaisemmissa teollisuushaaroissa erilaisine valmistusta-
35833:  poineen, erittäinkin milloin nämä työskentelevät vaikeissa
35834:  kilpailusuhteissa maailman markkinoilla. On huomattava,
35835:  että australialaisten siirtomaiden teollisuus, näiden maiden
35836:  eristettyyn asemaan nähden, suureksi osaksi työskentelee
35837:  vain kotimaista menekkiä varten. Genevessä taas on teolli-
35838:  suus suurimmaksi osaksi hienoa, käsityöntapaista valmis-
35839:  tusta, joka on melkein ilman kilpailua.
35840:      Muutoin on Europassa niillä tahoilla, missä tähän kuulu-
35841:  vat asiat ovat olleet lainsäädännön esineenä, välityksen toi-
35842:  mittaminen työriidoissa jätetty osittain riitapuolien
35843:  valitsemille tätä tarkoitusta varten järjestetyille lau-
35844:  takunnille tai valiokunnille, osittain esivallan asetta-
35845:  mille sovittelumiehille, joiden toimintaa ei kuiten-
35846:  kaan ole, paitsi sovitteluehdotuksen tekemistä, kat-
35847:  sottu voitavan ulottaa pitemmälle kuin välitystuo-
35848:   mion tapaisten päätösten antamiseen, jos kumpikin riita-
35849:   puoli on sitoutunut alistumaan sellaiseen tuomioon. Usealla
35850:   8          1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
35851: 
35852: taholla on kuitenkin koetettu valmistaa sille asianosaiselle,
35853: joka sitä haluaa ja panee asiansa haasteeseen, mahdollisuutta
35854: saada työriidan yhteydessä olevat todelliset oikeuskysymyk-
35855: set, semmoiset kuin tehdyn sopimuksen pätevyyttä, täyt-
35856: tämistä ja oikeaa sisällystä koskevat, ratkaistuiksi tätä var-
35857: ten asetetuissa ammattituomioistuimissa, joista tässä edellä
35858: johdannossa jo oli puhetta.
35859:     Maista, joissa asianomaisten viranomaisten myötävaiku-
35860: tus välitykseen ja sovintotuomioon työriidoissa on kokonaan
35861: riitapuolien vapaan tahdon varassa, mainittakoon Englanti.
35862: Viimeksi annettu laki, elokuun 7 päivältä 1896, tosin sallii
35863: kauppadepartementin omasta alotteestaan koettaa taivuttaa
35864: riitapuolia joko ryhtymään neuvotteluihin keskenään ja
35865: alistumaan välitykseen taikka myös jättämään riidan välitys-
35866: miesten ratkaistavaksi. Jos he siihen suostuvat, voi depar-
35867: tementti kerrakseen asettaa sovittelijat taikka sovinto-
35868: oikeuden. Ne voidaan myös asettaa riitapuolien omasta
35869: alotteesta tehdyn pyynnön johdosta. Kumpaistakaan me-
35870: nettelyä ei kuitenkaan voi käyttää, elleivät molemmat riita-
35871: puolet siihen suostu. Laissa ei myöskään sääeletä mitään
35872: keinoista sovintotuomion voimaan panemiseksi.
35873:     Muutamissa lainsäädännöissä taas määrätään asetetta-
35874: vaksi erityiset vakinaiset välityslaitokset, jotka jomman-
35875: kumman ri1tapuolen pyynnöstä voivat ryhtyä koetta-
35876: maan sovinnon aikaansaamista tähän kuuluvissa rn-
35877: takysymyksissä. On olemassa semmoinenkin järjestys,
35878: että laitokset, joilla on muita päätehtäviä, kuten
35879: kauppakamareilla sekä teollisuus- ja käsiammattival-
35880: tuustoilla, tämän lisäksi ovat saaneet toimekseen esiin-
35881: tyä, eräitä sääntöjä noudattaen, myöskin välittäjinä
35882: työriidoissa. Eräissä laeissa säädetään että, jos toinen riita-
35883: puoli pyytää välitystä, toinenkin on velvollinen saapuroaan
35884: neuvotteluun- näin on myös laita vastikäänkerrotussa Suo-
35885: men elinkeinolain ehdotuksessa - sekä oikeutetaan silloin
35886: välityslaitos vaatimaan eräänlaatuisia tietoja. Näistä laeista
35887: mainittakoon erittäin heinäkuun 29 päivänä 1890 annettu
35888:                    Työriitain sovittaminen.                9
35889: 
35890: Saksan valtakunnanlaki lisälakineen kesäkuun 30 päivältä
35891: 1901. Saksassa on muuten toistamiseen valtiopäiväin käsi-
35892: teltäväksi annettu ehdotus työkamareja koskevaksi laiksi,
35893: joka samaten antaa näille tärkeitä välittäjätehtäviä. Itä-
35894: vallassa helmikuun 5 päivänä 190'7 annetun Gewerbeord-
35895: nungin mukaan voivat ammattiyhdistykset kukin ammatis-
35896: saan välittää työriidoissa ja eräissä tapauksissa myös järjes-
35897: tellä työehtoja, joille sitten on hankittava virallinen vahvis-
35898: tus. Toisissa maissa taas ei ole säädetty mainitunlaista
35899: neuvottelupakkoa. Tähän ryhmään kuuluvat joulukuun 27
35900: päivänä 1892 annettu Ranskan laki, eräiden Sveitsin kanto-
35901: nien sekä Tanskan ja Ruotsin lait, joiden sisällyksestä tuon-
35902: nempana tehdään tarkemmin selkoa. Saksassa ja Ranskas-
35903: sa y. m. maissa on kuitenkin sekä välittävä että tuomitseva
35904: valta toistaiseksi ollut annettuna sarr~,alle tuomitsevalle lai-
35905: tokselle, käsiammatti- ja "teollisuusoikeuksille, jommoisia
35906: siellä on vanhastaan olemassa ja joilla on oikeus ottaa käsi-
35907: teltäväksi työriitain yhteydessä olevia todellisia oikeusky-
35908: symyksiä. Tähän yhdistelyyn tarkoittaa kuitenkin vasta-
35909: mainittu Saksan työkamareja koskeva lakiehdotus muutok-
35910: sen aikaansaamista.
35911:      Kolmas lakien ryhmä velvoittaa sitä paitsi enemmän
35912:  tai vähemmän virallisia laitoksia toimimaan sovinto-oikeuk-
35913: sina sellaisissakin asioissa, joita ei käy katsominen puhtaiksi
35914:  oikeusriidoiksi. Tavallisesti tähän kuitenkin vaaditaan,
35915:  että molemmat riitapuolet suostuvat jättämään asian sillä
35916:  tavoin ratkaistavaksi. Eräät näistä laeista julistavat oikeu-
35917:  den päätökset ilman muuta sitoviksi, toiset vaativat tähän,
35918:  että asianomaiset ennakolta nimenomaan ilmoittavat alistu-
35919:  vansa niihin. Määräyksiä julkisesta pakosta näiden päätös-
35920: ten voimaanpanoon ei kuitenkaan ole. Huomattava
35921: on Kanadassa vuonna 1907 annettu laki, joka säätää,
35922:  että kaivostyössä sekä eräissä teollisuuksissa, jotka hankki-
35923:  vat asukkaille joka päivä tarpeellisen lämmityksen, valais-
35924:  tuksen ja veden, kulkulaitoksissa, puhelin-, lennätin- ja voi-
35925:  malaitoksissa y. m., työnseisauksia ei sa.a panna toimeen,
35926:   10         1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
35927: 
35928: ennenkuin asia on jätetty laajalla toimivallalla varustetulle
35929: sovitteluoikeudelle, jonka pitää koettaa aikaansaada sovin-
35930: to ja joka myös voi antaa sovintotuomion. Jollei sovintoa
35931: saada, on sen viimeksi tekemä sovitteluehdotus julkaistava
35932: yleisön tiedoksi, ja vasta sitten saa työn seisauttaa.
35933:     Skandinavian maissa on viime vuosina ilmestynyt osit-
35934: tain uusia lakeja ja osittain lakiehdotuksia, joiden sisällyk-
35935: sestä lienee syytä tässä tehdä tarkempaa selkoa.
35936:     Tanskassa on lainsäädäntö jo kokonaan uudestaan jär-
35937: jestänyt tähän kuuluvat olot, siellä kun on annettu laki
35938: ?Jakinaisesta sovinto-oikeudesta (Voldgiftsret) sekä laki
35939: sovittelijasta (Forligsmand) työriidoissa, jotka molemmat
35940: lait on annettu huhtikuun 12 päivänä 1910.
35941:     Vakinaiseen sovinto-oikeuteen, jolla on varsinainen si-
35942: jansa Kööpenhaminassa, mutta joka myös voi tarpeen
35943: tullen kokoontua maaseudulle, kuuluu 6 varsinaista
35944: ja 6 varajäsentä, esimies, yksi tai kaksi varaesimiestä sekä
35945: sihteeri: Jäsenet ja varajäsenet asetetaan siten, että puolet
35946: niistä valitsee ,Dansk Arbejdsgiver- og Mesterforening" ja
35947: toisen puolen ,De samvirkende Fagforbund i Danmark",
35948: joitten yhdistysten katsotaan tässä kohdin edustavan Tans-
35949: kan teollisuudessa, käsiammateissa, kuljetus- ja maanvilje-
35950: lystyössä toimivia työnantajia ja työntekijöitä. Vaali toi-
35951: mitetaan kalenterivuodeksi edellisen vuoden lokakuussa ja
35952: i~moitetaan sisäasiainministeriön asettamalle sihteerille, jo-
35953: ka kutsuu jäsenet taikka varajäsenet valitsemaan esimiehiä.
35954: Tämä vaali toimitetaan ennen 1 päivää joulukuuta jaratkais-
35955: taan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jollei vaaliasaada
35956: toimeen, valitsevat höjesteretin justitiarius ja muiden Köö-
35957: penhaminassa olevain kolleegisten tuomioistuinten puheen-
35958: johtajat esimiehet näiden tuomioistuinten lainopillisista jä-
35959: senistä. Sovinto-oikeus ottaa käsiteltäväksi: a) asioita, jot-
35960: ka toukokuun 18 päivänä 1900 annetun asetuksen mukaan
35961: kuuluivat silloin perustetulle sovinto-oikeudelle, nimittäin:
35962: työnantajain ja työntekijäin järjestöjen välillä tehtyä
35963: kollektiivista työsopimusta koskevia riitaisuuksia; b)
35964:                   Työriitain sovittaminen.             11
35965: 
35966: kysymyksiä, jotka koskevat sopimuksen rikkomista toi-
35967: selta puolen työväenjärjestöjen sekä toiselta puolen joko
35968: yksityisen työnantajan taikka työnantajajärjestön taholta,
35969: mikäli puheenalaisessa sopimuksessa ei ole päinvastaiseen
35970: suuntaan käyvää määräystä; c) muita työväenjärjestöjen
35971: sekä työnantajain taikka työnantajajärjestöjen välisiä
35972: riitakohtia, kun riitapuolet tästä ovat sopineet ja so-
35973: vinto-oikeus tähän suostuu. Jos työväenjärjestö taik-
35974: ka työnantaja tahi työnantajajärjestö vastamainituissa
35975: tapauksissa on laajemman järjestön jäsen, on kannetta ajet-
35976: tava viimeksi mainittua vastaan taikka sen puolesta ja jär-
35977: jestön sittemmin alistuttava tuomioon sen puolesta, joka on
35978: asian pannut vireille taikka ollut siinä vastaajana. Sovin-
35979: to-oikeuden asia on harkita puheenalaisen sopimuksen pä-
35980: tevyyttä ja merkitystä, sekä ovatko valituksenalaiset seikat
35981: sen kanssa ristiriitaisina mitättömät, samoinkuin tuomita
35982: maksettavaksi vahingonkorvaus, joka, jos voimassa oleva
35983: sopimus on rikottu, on arvosteltava ainoastaan vahingon
35984: suuruuden mukaan katsomatta rikkomuksen laatuun, kui-
35985: tenkin siten, että vahingonkorvaus jää pois, jos kantajan
35986: voidaan katsoa menettelemällä vastoin sopimusta aiheutta-
35987: neen rikkomisen. Raskauttavaksi asi1anhaaraksi katsotaan,
35988: jos jompikumpi asianosainen on tahtonut välttää sovinto-
35989: tuomiota, vaikka sopimuksen mukaan olisi ollut velvollinen
35990: siihen alistumaan. Kun järjestö semmoisenaan on toimeen-
35991: pannut sopimuksenvastaisen lakon tai työnsulun, taikka
35992: muutoin rikkonut sopimusta, voidaan myös sille, sen yksi-
35993: tyisiä Jasema koskevaan tuomioon katsomatta, määrätä
35994: oikeudellinen edesvastuu asiassa. Asian, joka sopimuksen
35995: mukaan on ammattijärjestön ratkaistava, voi sovinto-oikeus
35996: jättää käsiteltäväksi ottamatta. Sovinto-oikeudessa vi-
35997: reille pantua asiaa ei sittemmin voida ottaa käsiteltä-
35998:  väksi yleisessä tuomioistuimessa; kuitenkin voi työntekijä
35999:  tästä määräyksestä huolimatta yleisessä tuomioistuimessa
36000: yksityisesti vaatia työpaikkaansa, jollei järjestö nimen-
36001: omaan oikeude-nkäynnin aikana sovinto-oikeudessa ole hä-
36002:   12          1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
36003: 
36004: nen puolestaan luovuttanut tätä oikeutta. Järjestöllä
36005: käsitetään tässä laissa joko joukkoa työnantajia, joil-
36006: la on työntekijöitä teollisuus-, käsiammatti-, maanvilje-
36007: lys- tai kuljetusyrityksissä ja jotka heitä kaikkia velvoitta-
36008: valla, työntekijäin enemmistön kanssa tehdyllä sopimuk-
36009: sella ovat sitoutuneet noudattamaan määrättyjä työehtoja;
36010: taikka joukkoa työntekijöitä, jotka tekemällä tuollaisen so-
36011: pimuksen työnantajan taikka työnantajajärjestön kanssa,
36012:  ovat niinikään sitoutuneet eräisiin työtä koskeviin ehtoi-
36013: hin.
36014:      N. s. sovittelija taas asetetaan vastamainitun sovinto-
36015: oikeuden ehdotuksesta koko valtakuntaa varten 2 vuo-
36016:  deksi kerrallaan; ehdotus pitää olla ainakin yhden työnan-
36017:  tajia edustavan ja niinikään yhden työntekijöitä edustavan
36018:  sovinto-oikeuden jäsenen kannattama. .Jollei ehdotusta teh-
36019:  dä laillisessa ajassa, valitsee sisäasiainministeriö sovitteli-
36020:  jan, ja sisäasiainministeri voi myös antaa sovittelijalle, joka
36021:  on pannut jonkun asian alulle, toimeksi sen perille ajamisen
36022: siihen katsomatta, että hänen virka-aikansa päättyy. Sovit-
36023:  telijan tehtävänä on myötävaikuttaa työriitain sovittami-
36024:  seen, ollen hänellä siihen nähden oikeus sekä omasta ehdos-
36025:  taan että jommankumman asianosaisen pyynnöstä ryhtyä
36026:  asiaan, niin pian kun työnseisauksen vaara uhkaa taikka
36027:  työseisaus jo on alkanut, sekä kutsua asianosaiset neuvotte-
36028:  luun. Asianosaiset valitsevat itse edustajansa, ei kuiten-
36029:  kaan asianomaisten järjestöjen ulkopuolelta. Sovittelijan
36030:  asiana on tehdä kaikenlaatuiset myönnytysehdotukset riita-
36031:  puolille sekä esittää muita sovitteluehdotuksia, joita ei lmi-
36032:  tenkaan saa julkisesti ilmoittaa molempain asianosaisten
36033:   suostumuksetta, ellei työnseisausta tapahdu ja sovittelija ole
36034:  lopettanut tehtäväänsä. Ehdotuksiansa tehdessään pitää so-
36035:   vittelijan neuvotella riitapuolten edustajain kanssa, joita
36036:   nämä vallitsevat kumpikin yhden. Palkkausta, työaikaa,
36037:  ylityötä ja muuta semmoista sekä tosiasiallisia oloja koske-
36038:  vissa riita-asioissa voi sovittelija vaatia asianomaisilta seli-
36039:  tyksiä ja, elleiviit nämä näyt.ä. tyyrlyttäviltä, toimittaa to-
36040:                    Työriitain sovittaminen.                13
36041: 
36042: distajain kuulustelun vakinaisessa sovinto-oikeudessa. Laki
36043: sovittelijasta on voimassa ainoastaan huhtikuun 1 päivään
36044: 1914, ja lähinnä edellisille valtiopäiville on esitettävä eh-
36045: dotus sen tarkastamiseksi taikka sen uudelleen antamiseksi
36046: joksikin aikaa eteenpäin.
36047:      Ruotsissa on joulukuun 31 päivästä 1906 voimassa laki
36048: välityksestä työriidoissa, ja paraikaa koossa olevilla valtio-
36049: päivillä on käsiteltävänä esitys työ- ja joukkosopimuksia y.
36050: m. koskevan lainsäädännön yleisestä tarkastamisesta, minkä
36051: ohella myös on esitetty ehdotus laiksi erityisestä tuomiois-
36052: tuimesta eräissä työriidoissa.
36053:      Ruotsinkin 1906 annetussa laissa on välitys työrii-
36054: doissa jätetty sovittelijoille, joita kuningas asettaa jokai-
36055: seen piiriin, joihin hän sitä varten on valtakunnan jakanut.
36056:  Sovittelijan tehtäväksi säädetään: ,toimia työnantajain ja
36057:  työntekijäin välisten, samoinkuin myös työnantajain keski-
36058:  näisten ja eri työntekijäryhmäin välisten riitain ratkaisemi-
36059: seksi, sikäli kuin nämä riiaat koskevat piirin työoloja taikka
36060:  vaikuttavat niihin." Hänen velvollisuutenaan on tarkoin
36061:  seurata piirinsä työoloja, välittömästi myötävaikuttaa siellä
36062:  syntyneen työriidan ratkaisuun sekä muutoin pyynnöstä
36063:  antaa työnantajille ja työntekijöille tietoja ja neuvoja työ-
36064:  suhdetta koskeviin sopimuksiin nähden. Jos piirissä syn-
36065:  tyy riita, pitää hänen itse käydä paikalla taikka muulla
36066:  tavoin asettua yhteyteen riitapuolien kanssa, koettaa eh-
36067:  käistä työnseisausta, kutsua riitapuolet neuvotteluihin sekä
36068: silloin koettaa saada riita ratkaistuksi. Jos sovittelija kat-
36069: soo sen tarpeelliseksi taikka, jos riitapuolet sitä vaativat, voi
36070:  hän heidän ehdotuksestaan kutsua lautakunnan avukseen;
36071:  jos siinä liikeyrityksessä missä riita on käymässä, toimii
36072: erityinen lautakunta, on sitä käytettävä. Neuvottelujen,
36073:  joita saa jatkua ja uudistua niin kauan kun riitä kestää,
36074:  pitää etusijassa tarkoittaa sopimuksen aikaansaamista
36075:  riitapuolten tekemäin tarjousten ja ehdotusten mu-
36076:  kaisesti, ollen sovittelijan tällöin esitettävä sovitt.eluja
36077:  ja myönnytyksiä. Jollei yksimielisyyttä siten saada
36078:   14         1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
36079: 
36080: aikaan, voidaan asia lykätä yhden taikka useam-
36081: man henkilön ratkaistavaksi, joiden päätöstä asian-
36082: omaiset sitoutuvat noudattamaan. Sovittelijan pitää
36083:  myötävaikuttaa semmoisen sovinto-oikeuden aikaansaami-
36084:  seen, mutta älköön itse ottako semmoista sovintotuomarin
36085:  tehtävää toimekseen. Jos riita käsittää useamman sovitteli-
36086:  jan piirin, on siitä ilmoitettava kuninkaalle, joka silloin
36087:  määrää erityisen sovittelijan. Sovittelijan on pidettävä
36088:  päiväkirjaa piirinsä työriidoista sekä toiminnastaan niiden
36089:  ratkaisemiseksi ja annettava vuosikertomus kauppakollegi-
36090:  olle.
36091:       Ruotsin lakiehdotus, joka koskee erityistä tuomioistuin-
36092:  ta työriidoissa, tarkoittaa, kuten perustelmissa sano-
36093:  taan, ,erittäin toivottavaa oikeudenkäytön yhdenmu-
36094:  kaisuutta" varsinkin mitä tulee n. s. joukko- eli ta-
36095:  rifl'isopimuksiin, joiden oikeusvaikutuksia ehdotetaan tar-
36096:  kemmin järjestettäväksi toisen samassa esityksessä olevan
36097: lakiehdotuksen kautta. Ensinmainitun lakiehdotuksen 2
36098: § :ssä ehdotetaan seuraava säännös: , Työtuomioistuimen
36099: pitää käsitellä joukkosopimusta koskevia asioita, olipa ky-
36100: symys sopimnln;en täyttämisestä, sen laiminlyönnin taikka
36101: työnseisauksen, työnsuhm, boikottauksen taikka näihin ver-
36102: rattavan sopimusaikana tapahtuneen toimenpiteen seurauk-
36103: sesta, sopimuksen pätevyydestä, voimassa pysymisestä taik-
36104: ka oikeasta merkityksestä taikka sen kumoomisesta. Asia,
36105: joka koskee työsopimusta, kuulukoon yleisen tuomioistui-
36106: men käsiteltäviin, vaikkakin riita koskee yhteissopimukseen
36107: perustuvan työsopimuksen määräystä; työtuomioistuimen
36108: käsiteltäviin pitää kuitenkin kuulua sellainen asia, jossa
36109: on kysymys vahingonkorvauksesta työnseisauksen tai sii-
36110: hen verrattavan toimenpiteen tai työstä erottamisen joh-
36111: dosta, ja vahinkoa tuottaneen joukkotoimenpiteen katso-
36112: taan olevan vastoin joukkosopimusta tai vastoin semmoi-
36113: sesta sopimuksesta annettua lakia, taikka kun riita on asian-
36114: omaisilla joukkosopimuksen pätevyydestä, voimassa pysyt-
36115: tämisestä tai oikeasta merkityksestä." Ehdotuksen mukaan
36116:                    Työriitain sovittaminen.              15
36117: 
36118: voisi sekin, joka on joukkosopimuksen tehnyt, työtuomio-
36119: istuimessa ajaa kannetta sopimuksen pätevyydestä, voimas-
36120: saolosta ja oikeasta merkityksestä, vaikkakaan vaatimusta
36121: ei ole tehty sopimuksen täyttämisestä eikä sen laiminlyön-
36122: nin tuottaman vahingon korvaamisesta.
36123:     Työtuomioistuin olisi Tukholmassa, mutta voisi se,
36124: milloin tarpeelliseksi harkitaan, myös kokoontua pää-
36125: kaupungin ulkopuolella, ja siihen kuuluisi 3 lainoppiuutta
36126: ynnä 4 työoloissa kokenutta ja taitavaa miestä. Lainoppi-
36127: neet jäsenet, joista yksi johtaa puhetta, määrää kuningas.
36128: Muut jäsenet määrää niinikään kuningas kahdeksi vuodeksi
36129: kerrallaan, ja samaten näille määrätään 8 varamiestä.
36130: Muita kuin lainoppineita jäseniä ja heidän varamiehiään
36131: voivat ehdottaa työnantajayhdistykset, joihin kuuluu vä-
36132: hintään 100 jäsentä, ammattiyhdistykset, ammattiliitot tahi
36133: muut sellaiset työntekijäin yhdistykset, joihin kuuluu vä-
36134: hintään 5,000 jäsentä; ehdotuksen pitää aina käsittää kaksi
36135: sen vertaa henkilöitä kuin kerrallaan on valittava. Kum-
36136: paiseltakin taholta on valittava yhtä monta jäsentä ja vara-
36137: jäsentä. Asia pannaan tässä tuomioistuimessa vireille kir-
36138: jallisella haasteella, joka otetaan oikeuden puheenjohtajalta.
36139: Tuomioistuimen antama päätös voidaan paikalla panna
36140: täytäntöön muutoksenhaun sitä estämättä, ellei tuomiois-
36141: tuin itse nimenomaan ole toisin määrännyt. Muutosta ha-
36142: etaan 20 päivän kuluessa kuninkaalta. Vastapuolen tulee
36143: sittemmin, niinikään 20 päivän kuluessa valitusajan päät-
36144: tymisestä, antaa selityksensä työtuomioistuimen puheenjoh-
36145: tajalle; tämä sitten toimittaa kaikki asiakirjat toiselle oi-
36146: keustarkastuskunnalle, joka käsittelee kuninkaalle siten saa-
36147: puvat valitusasiat
36148:     Norjassa on viime vuonna valmistettu ehdotus laiksi vä-
36149: lityksestä ja sovintotuomiosta työriidoissa, joka ehdotus on
36150: erityisen hallituksen asettaman komitean laatima.
36151:     Tämän lakiehdotuksen mukaan olisi valtakunta jaettava
36152: ainakin 4 piiriin, ja kuhunkin asetettaisiin välitysneu-
36153: vosto (maeglingsraad), jossa olisi 3 jäsentä, miehiä tai nai-
36154:   16         1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
36155: 
36156: sia. Esimiehen valitsee kuningas 3 vuodeksi, molemmat
36157: muut jäsenet kutsuu esimies jokaista asiaa varten erittäin
36158: työnantaja- sekä työntekijäjärjestöjen valmistaman kaksi-
36159: osastoisen ehdokasluettelon mukaan. Neuvottelupakko on
36160: otettu käytäntöön, ja alustava ,selitys" riita-asiassa voidaan
36161: antaa, jos asianosainen on esteettömästi jäänyt pois, ja tä-
36162: mä selitys saa lopullisesti pätevän merkityksen, jollei siitä
36163: 8 päivän kuluessa valiteta. Jollei sovintoa saada aikaan,
36164: pitää nimittäin välitysneuvoston antaa yleisön tiedoksi ,se-
36165: litys", miten riita sen mielestä olisi oikeutta myöten sovit-
36166: tava. Jos molemmat riitapuolet tulevat sovitteltitilaisuu-
36167: teen saapuville, on välitysneuvoston, ellei sopimusta saada
36168: aikaan, myöskin annettava selitys, jonka asianomaiset saavat
36169: tiedokseen ja joka tulee heille sitovaksi, ellei siitä 14 päivän
36170: kuluessa valitusta tehdä.
36171:      Laki ehdottaa edelleen perustettavaksi vakinaisen sovin-
36172: to-oikeuden (Voldgiftsraad), johon kuuluu 3 jäsentä ja
36173:  jonka esimiehen määrää kuningas, mutta molemmat muut
36174: jäsenet, miehiä tai naisia, valitsee Norjan työnantajain ylei-
36175: nen kokous sekä työväen ammattijärjestöjen yleinenkongres-
36176: si. Tuomioistuimen tehtävänä on antaa tuomio niistä työrii-
36177: toja koskevista asioista, jotka tavallisessa oikeudenkäyntijär-
36178:  jestyksessä siihen haastetaan. Kaikiri välitysneuvoston käsit-
36179: telemät asiat voi niinmuodoin jompikumpi asianosainen ve-
36180: tää tähän tuomioistuimeen. Jollei varsinaista tuomiota voi-
36181: da antaa sentähden, ettei asia käsitä mitään oikeusriitaa,
36182: niin on annettava selitys, miten asia olisi sovittava. Tuo-
36183: miot ovat sitovia kumpaisellekin asianosaiselle, ja jos nämä
36184: ovat yhdistyksiä taikka yhdistysten yhteenliittymiä, myös-
36185: kin niiden osastoille ja yksityisille jäsenille. Sellaisen tuo-
36186: mion sitomissa työnantajain ja työntekijäin välisissä työso-
36187:  pimuksissa ei sen kanssa ristiriidassa olevilla sopimuksilla
36188: eikä sopimusehdoilla ole mitään oikeusvoimaa. Tämän tuo-
36189: mioistuimen päätökseen ei voi hakea muutosta.
36190:                     Työriitain sovittaminen.                 17
36191: 
36192:      Harkitessaan, miten tähän kuuluvat kysymykset olisi
36193: meillä ratkaistava, ei Työväenasiain valiokunta ole katso-
36194: nut voivansa puoltaa sellaista julkioikeudellista välitöntä
36195: ryhtymistä työriitojen ratkaisemiseen, jommoiRen Austra-
36196:  lian lainsäädännössä on annettu toimeksi eräille valtiolaitok-
36197: sille. Niitä edellytyksiä, jotka Uudessa Seelannissa ja
36198:  Australiassa voivat tehdä mainitunlaiset laitokset tarkoit-
36199: tustaan vastaaviksi, ei meillä ole. Meidän maamme teolli-
36200: suus- ja elinkeinotoiminta on nimittäin liiaksi riippuvainen
36201:  ulkomaisesta kilpailusta, jotta tämmöinen järjestely olisi aja-
36202:  teltavissa, ja tuollaiseen sovinto-oikeuslaitokseen pitäisi, voi-
36203:  dakseen välttää tuhoisia erehdyksiä, kuulua jäseniä, jotka
36204: <>lisivat erityisesti perehtyneitä ei ainoastaan kaikenlaatui-
36205:  siin tähän kuuluviin oikeuskysymyksiin, vaan myös talou-
36206:  dellisiin ja teknillisiin asioihin. Semmoisia henkilöitä meillä
36207: samoinkuin muuallakin on hyvin vaikea löytää. Etenkin on
36208:  työväen taholta vastustettu tällaista, Australian tapaan, val-
36209: tiolaitoksen suoranaisen väliintulon kautta järjestettyä työ-
36210:  riitain välitystä, koska tämä tulisi liiaksi haittaamaan asian-
36211: omaisten sopimuskumppanien toimintavapautbl, ja koska
36212: siitä koituisi miltei voittamattomia vaikeuksia tällaisen,
36213:  kaikkien asianosaisten luottamusta nauttivan viraston ko-
36214:  koonpanoon nähden, niin että todellakin puolueeton ja kaik-
36215:  kia asiaan kuuluvia seikkoja huomioonottava ratkaisu kul-
36216: loinkin saataisiin aikaan.
36217:      Sitä vastoin näyttävät sellaiset välittäjälaitokset, joita
36218:  nyttemmin on otettu käytäntöön useimmissa Europan mais-
36219: sa ja joita meilläkin on puollettu usein mainitussa elinkeino-
36220: 1ain eli uuden erityisen ammattivaltuustoja koskevan
36221:  lain ehdotuksessa, olojen välttämättä vaatimilta. Nii-
36222: tä on jo monin paikoin koeteltu ja ovat ne useimpain
36223: puoltama keino noiden ylen lukuisain työriitain ratkai-
36224:  semiseksi, jotka meidänkin maassa uhkaavat arveluttavasti
36225:  ehkäistä taloudellista kehitystä. Tässä voi asettaa kysy-
36226: myksenalaiseksi, olisiko tämä välittäjäntoimi, kuten maini-
36227: tussa elinkeinolain ehdotuksessa tarkoitetaan, annettava
36228:   18         1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
36229: 
36230: semmoisille oikeastaan muita tarkoituksia varten asetetuille
36231: laitoksille kuin ammattivaltuustolle, vai eikö sitä olisi annet-
36232: tava erityisille virkailijoille tahi lautakunnille, jommoisia
36233: asetetaan Skandinavian lakien ja lakiehdotusten mukaan.
36234: Valiokunta ei katso asian nykyisessä vaihees~m voivansa
36235: nimenomaan puoltaa kumpaistakaan keinoa. V aliokunnas-
36236: sa tosin on lausuttu se käsitys, että elinkeinolakiesityksessä
36237: ehdotettu järjestys näyttää ylipäätään tyydyttävästi rat-
36238: kaisevan tämän kysymyksen käyttämällä parasta ammatti-
36239: tietoa ja pätevyyttä, mitä meillä ylipäätään lienee käytettä-
36240: vissä. Mutta toisaalta näyttää kuin erityist~n paikallisten
36241: sovintolautakuntien asettaminen antaisi varmempia tulok-
36242: sia. Tämän ohessa täytyy, työriitaisuuksien pyrkiessä laa-
36243: jenemaan yhä yleisemmiksi, usein koko maata käsittäviksi
36244: työtaisteluiksi, katsoa tarpeelliseksi, että asetettaisiin ylei-
36245: nen sovittelumies tai sovittelulautakunta taikka molemmat
36246: yhdessä, joihin paikallisissakin riitaisuuksissa voitaisiin
36247: suoraan kääntyä tai siirtyä, paikallisten sovintolautakun-
36248: tien välityksen rauettua.
36249:      Valiokunnasta on myöskin näyttänyt siltä, että Skan-
36250: dinavian maiden lainsäädännössä käytäntöön saatettuja
36251: tai ehdotettuja erityisiä sovinto-oikeuksia semmoisia työ-
36252: riitain yhteydessä olevia oikeuskysymyksiä varten, joissa
36253: todellinen oikeudenpäätös olisi ajateltavissa, puoltavat huo-
36254: mattavat syyt. Näissä tuomioistuimissa olisivat sekälainopil-
36255: liset tiedot että ammattikokemus helposti yhdistettävissä ta-
36256:  valla, joka liittyen pian saavutettuun tottumukseen tähän
36257: kuuluvain oikeusasiain ratkaisemisessa, turvannee parhaassa
36258: mielessä puolueettoman ja asiallisen oikeudenkäytön saa-
36259:  vuttamisen. Suuriarvoinen olisi niinikään se yhtenäisyys
36260:  tahän kuuluvain asiain ratkaisemisessa, mikä täten saavu-
36261:  tettaisiin. Näyttää luonnolliselta, että työnantaja- ja työn-
36262: tekijäjärjestöille olisi annettava ratkaiseva vaikutusvalta
36263:  tuomioistuinten ei-lainopillisten jäsenten valitsemiseen. V ar-
36264:  sin valitettava puute tähänastisessa lainsäädännössämme on
36265:  ollut, että kysymys työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oi-
36266:                   Työriitain sovittaminen.,            19
36267: 
36268: keudellisesta merkityksestä ja oikeuspätevyydestä on aivan
36269: häilyvällä kannalla, ja että yleiset tuomioistuimemme sen-
36270: tähden ovat monasti käsittäneet väärin useimmat tähän kuu-
36271: luvat kysymykset sekä joukko- eli tariffisopimuksen mer-
36272: kityksen. Ammattituomioistuimella, joka näistä kysymyksis-
36273: tä muodostaa itselleen pysyväisen ja asiantuntemukseen pe-
36274: rustuvan käsityksen, on sentähden oleva sangen tärkeä mer-
36275: kitys, järjesteltiinpä, niinkuin Skandinaviassa on osittain
36276: tapahtunut, tähän kuuluvat kysymykset sellaista tuomiois-
36277: tuinta koskevan lain yhteydessä, taikka, niinkuin meillä jo
36278: JQn ehdotettu, Valiokunnan näillä valtiopäivillä aikaisemmin
36279: puoltaman yleisen työsopimusta koskevan lain yhteydessä.
36280:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty katsoo Valiokunta
36281: asiakseen Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa anotta vaksi,
36282: 
36283:                että Hallitus, jos mahdollista tekeillä olevan
36284:            arrvmattivaltuustoa koskevan armollisen esityk-
36285:            sen yhteydessä, tahtoisi eduskunnalle antaa la-
36286:            kiehdotuksen myöskin sovintomiehistä tai sovin-
36287:            tolautakunnista, joiden toimialaan kuuluisi vä-
36288:            littää, ei ainoastaan yksityisellä paikkakunnalla
36289:            puhjenneita, vaan myöskin laaje'mpia aloja tai
36290:            koko maata käsittäviä työriitaisuuksia j sekä
36291:                 että Hallitus sen ohessa tutkituttaisi, voi-
36292:            taisiinko erityinen ammattituomioistuin työ-
36293:            riitain yhteydessä olevain oikeuskysymysten sekä
36294:            jouklco- eli tariffisopimusta koskevain asiain
36295:            ratkaisua varten ottaa maassamm,e käytäntöön,
36296:            ja sittemmin aikanaan antaisi eduskunnalle laki-
36297:            ehdotu!esen asiasta.
36298: 
36299:    Helsingissä, 21 p :nä toukokuuta 1910.
36300:   20         1910. -   Anomusmietintö N :o 16.
36301: 
36302:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina: puheenjohtaja
36303: Erkko, varapuheenjohtaja Paasivuori sekä jäsenet Granfelt,
36304: Haapanen, Helle, V. Hjelt, Karhi, Lundström, Pohjola,
36305: Pärssinen, Salo, Sillanpää, Tulikoura ja Yrjö-Koskinen
36306: sekä varajäsenet Kakriainen (osittain) ja Wiljakainen.
36307:                           V astalanse.                   21
36308: 
36309: 
36310: 
36311: 
36312:                       Vastalause.
36313:      Valiokunta mietinnön ensimmäisessä ponnessa ehdottaar
36314: että työriitojen sovittamista koskeva lakiehdotus olisi an-
36315: nettava ammattivaltuustoa koskevan armollisen esityksen
36316: yhteydessä. Tämä viittaa siihen, että työriitain sovittami-
36317: nen jäisi ammattivaltuustoille tai niiden alaisille sovittelu-
36318: miehille tai sovintolautakunnille. Tätä ehdotusta emme voi
36319: pitää onnistuneena. Elinkeinolaissa ehdotetut ammattival-
36320: tuustot eivät mielestämme ole soveliaat johtamaan tai val-
36321: vomaan työriitain sovitteluja. Paikallisina laitoksina ollen,.
36322: käy niille mahdottomaksi ryhtyä sovittelemaan sellaisia työ-
36323: riitoja, jotka ulottuvat niiden toimintapiirin ulkopuolelle
36324: usein ehkä koko maata käsittäen. Sitäpaitsi olisi tämä tehtä-
36325:  vä heillä monien muiden tehtäväinsä ohessa sivutoimena, jo-
36326: hon eivät näin ollen voisi tarpeeksi suurella huolella antau-
36327: tua. Ammattivaltuustojen kokoonpanokin tulee mainitun
36328: elinkeinolain ehdotuksen mukaan olemaan sellainen, että ne-
36329: ovat enemmän työnantajain ja järjestymättömän työväen
36330: kuin järjestyneen työväen etujen valvomislaitoksia. Järjes-
36331: tynyt työväki ei tulisi käyttämään näitä laitoksia, joissa työ-
36332: läisten edustajina asioita päättämässä ovat järjestymättö-
36333: mien työläisten valitsemat luottamushenkilöt.
36334:      Sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien, voidakseen
36335:  työriitoja menestyksellisesti sovittaa, täytyy nauttia sekä
36336:  työnantajain että työntekijäin ammattijärjestöjen luotta-
36337:  musta. Tämä on mahdollista ainoastaan silloin, kun näiden
36338:  laitosten jäsenet ovat molempien mainittujen järjestöjen va-
36339:  litsemia. Silloin asian käsittely myös tapahtuu perinpohjai-
36340:  semmin, suurimmalla huolella ja asiantuntemuksella. Yllä-
36341:   22            1910. -   Anomusmietintö N :o 15.
36342: 
36343: ()}evan johdosta ehdotamme, että eduskunta hylkäisi valio-
36344: kunnan ehdotuksen ensimmäisen ponnen ja yhtyisi sen si-
36345: jasta anomaan :
36346: 
36347:                   että hallitus asettaisi komitean laatimaan eh-
36348:               dotusta laiksi työriitojen sovittamisessta; ja
36349:                   että tässä komiteassa olisi Suomen Ammatti-
36350:               järjestön ja Suomen Yleisen Työnantajaliiton
36351:               valitsemat edustajat tasaväkisinä.
36352: 
36353:    Helsingissä, 21 p :nä toukokuuta 1910.
36354: 
36355:        Matti Paasivuori.             Miina Sillanpää.
36356:        J. K. Pohjola.                A. Salo.
36357:        W. Lundström.                 Edv. Helle.
36358:                       Hilja Pärssinen.
36359: 
36360: 
36361: 
36362: 
36363:        ·---
36364:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36365:       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 15.
36366: 
36367: 
36368: 
36369: 
36370:                 Suomen Eduskunnan alamainen
36371:           a n o m u s toimenpiteistä työriitojen sovittamiseksi.
36372: 
36373: 
36374: 
36375: 
36376:       Suurivaltaisin, !rmollisin Keisari
36377:              ja Suuriruhtinas Y
36378: 
36379: 
36380: 
36381: 
36382:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus komitean aset-
36383: tamisesta laatimaan ehdotusta laiksi työriitojen sovittami-
36384: sesta, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä jär-
36385: 2      1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 15.
36386: 
36387:  jestyksessä käsitellyt.
36388:      Suomen yhteiskuntajärjestyksessä on katsottava suureksi
36389: puutteeksi, ettei ole viranomaisia eikä laitoksia, jot-
36390: ka pUdlueettomasti, asiantuntemuksella ja pätevästi voi-
36391: sivat toimia tämän maan työntekijäin ja työnantajain
36392: välillä yhä useammin syntyvissä työriidoissa välittä-
36393: Jlna ja sovittelij oina. Voimassa olevan, maaliskuun
36394: 31 päivänä 1879 annetun elinkeinolain 26 § :ssä on aivan al-
36395: keellinen säännös työriitain suorittamisesta, mutta se ei ole
36396: käytännössä saanut mainittavaa merkitystä. Sama on laita
36397: ammattientarkastusta koskevissa ohjesäännöissä ammattien-
36398: tarkastajille annetun sovittelijatoiminnan, joka sitäpaitsi
36399: näyttää tulevan melkoisesti haittaamaan heidän pää-
36400: tehtäväänsä· sekä häiritsemään sen puolueettomuutta.
36401: Suomen tuotannolla kuitenkin on, varsinkin teollisuuden
36402: alalla, sekä verrattain suuren pääomanpuutteen että maan
36403: etäisestä asemasta aiheutuvien hankalain menekkiolo-
36404: jen johdosta, muita syitä mainitsemattakaan, voitet-
36405: tavina mm suuna vaikeuksia, että usem uusiintu-
36406: vat ja pitkälliset työrauhan häiriintymiset helposti
36407: voivat viedä turmiollisiin ja arvaamattomiin puliin,
36408: jotka eivät kohdistu ainoastaan niihin yksilöihin ja
36409: teollisuudenhaaroihin, joita ne välittömästi koskevat, vaan
36410: myös yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Näyttää sentäh-
36411: den niinhyvin työnantajain kuin työntekijäin edun kan-
36412: nalta siltä, että lainsäätäjän tulisi koettaa tehdä minkä voi
36413: lisätäkseen teollisuutemme ja ylipäätään elinkeinotoimin-
36414: tamme kilpailumahdollisuuksia säännöksillä, joiden tarkoi-
36415: tuksena on sovittaa työmarkkinoilla syntyviä tai jo puhjen-
36416: neita riitaisuuksia sekä ratkaista tämän yhteydessä synty-
36417: vät oikeusriidat tätä varten perustetussa ammattituomio-
36418: istuimessa.
36419:     Hallituksen taholta on kyllä yhteiskuntajärjestyksessäm-
36420: me vallitsevan edellä mainitun puutteen poistamiseksi jo
36421: ryhdytty valmistaviin toimenpiteisiin. Vuoden 1907 val-
36422: tiopäiville sekä 1908 vuoden ensimäisille valtiopäiville an-
36423:                     Työriitain sovittaminen.                     3
36424: 
36425: nettuihin armollisiin esityksiin sisältyvässä elinkeinolain
36426: ehdotuksessa oli säännöksiä, jotka koskivat ammattival-
36427: tuustojen toimintaa sovittelun ja sovintotuomioiden aikaan-
36428: saamiseksi työriidoissa joko asianomaisen valtuuston esi-
36429: miehen kautta tahi, jos sellainen välitysyritys ei onnistu, am-
36430: mattivaltuuston asettaman erityisen sovittelulautakunnan
36431: toimenpiteestä.
36432:     Mainittua Hallituksen lakiehdotusta ei kuitenkaan käsi-
36433: telty loppuun sanotuilla valtiopäivillä. Samaten kävi eri-
36434: näisten 1908 vuoden jälkimäisillä valtiopäivillä tehtyjen
36435: eduskuntaesitysten, joiden eri lakiehdotuksiin, muiden mu-
36436: assa ammattivaltuustoja koskevaan, oli otettu esitysten pää-
36437: asiallinen sisällys.
36438:     Sellaiset välittäjälaitokset, joista usein mainittu elin-
36439: keinolain eli uuden erityisen ammattivaltuustoja koskevan
36440: lain ehdotus sisältää määräyksiä, näyttävät olojen välttä-
36441: mättä vaatimilta. Niitä on jo useissa maissa menes-
36442: tyksellä käytetty keinona ylen lukuisain työriit'ain
36443: ratkaisemiseksi, jotka Suomessakin uhkaavat arvelutta-
36444: vasti ehkäistä taloudellista kehitystä. Voi asettaa kysy-
36445:  myksenalaiseksi, olisiko tämä välittäjäntoimi, kuten maini-
36446: tussa elinkeinolain ehdotuksessa tarkoitetaan, annettava
36447: semmoisille oikeastaan muita tehtäviä varten perustetuille
36448: laitoksille kuin ammattivaltuustolle, vai eikö sitä olisi annet-
36449: tava erityisille virkailijoille tahi lautakunnille. Eduskunta
36450: ei katso asian nykyisessä vaiheessa voivansa nimenomaan
36451: ehdottaa kumpaistakaan keinoa. Toisaalta elinkeinolakiesi-
36452: tyksessä ehdotettu järjestys saattaa ylipäätään tyydyttävästi
36453: ratkaista tämän kysymyksen käyttämällä parasta am-
36454: mattitietoa ja pätevyyttä, mitä on käytettävissä. Mutta
36455: toisaalta näyttää kuin erityisten paikallisten sovinto-
36456: lautakuntien asettaminen antaisi varmempia tuloksia.
36457: Tämän ohessa täytyy, työriitaisuuksien pyrkiessä laa-
36458: jenemaan yhä yleisemmiksi, usein koko maata käsittävik-
36459: si työtaisteluiksi, katsoa tarpeelliseksi, että asetettaisiin ylei-
36460:  nen sovittelumies tai sovittelulautakunta taikka molemmat
36461: 4     1910. -   Edusk. auom. -   Anomusmiet. N :o 15.
36462: 
36463: yhdessä, joihin paika1lisissakin riitaisuuksissa voitaisiin
36464: suoraan kääntyä tai siirtyä, paikallisten sovintolautakun-
36465: tien välityksen rauettua.
36466:     Eduskunnasta on myöskin näyttänyt siltä, ~ttä huomat-
36467: tavat syyt puhuvat erityisten, semmoisia työriitain yhtey-
36468: dessä olevia oikeuskysymyksiä varten perustettujen sovinto-
36469: oikeuksien puolesta, joissa todellinen oikeudenpäätös olisi
36470: ajateltavissa. Näissä tuomioistuimissa olisivat helposti yh-
36471: distettävissä sekä lainopilliset tiedot että ammattikokemus,
36472: jotka, liittyen pian saavutettuun tottumukseen tähän kuu-
36473: luvain oikeusasiain ratkaisemisessa, turvaisivat puolu-
36474: eettoman ja asiallisen oikeudenkäytön saavuttamisen.
36475: Suuriarvoinen olisi niinikään se yhtenäisyys tähän
36476: kuuluvain asiain ratkaisemisessa, mikä täten saavu-
36477: tettaisiin. Näyttää luonnolliselta, että työnantaja- ja työn-
36478: tekijäjärjestöille on annettava ratkaiseva vaikutusvalta
36479: tuomioistuinten ei-lainopillisten jäsenten valitsemiseen. Va-
36480: litettava puute Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä
36481: on, että kysymys työnantaja- ja työnt~kijäjärjestöjen
36482: oikeudellisesta merkityksestä ja oikeuspätevyydestä on aivan
36483: häilyvällä kannalla, ja että maan yleiset tuomioistuimet sen-
36484: tähden ovat monasti käsittäneet väärin useimmat tähän kuu-
36485: luvat kysymykset sekä joukko- eli tariffisopimuksen mer-
36486: kityksen. Ammattituomioistuimella, joka näistä kysymyksis-
36487: tä muodostaa itselleen pysyväisen ja asiantuntemukseen pe-
36488: rustuvan käsityksen, on sentähden oleva sangen tärkeä mer-
36489: kitys, järjestettiinpä tähän kuuluV'at kysymykset sellaista
36490: tuomioistuinta koskevan lain taikka yleisen työsopimusta
36491: koskevan lain yhteydessä.
36492:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
36493: maisesti anoa,
36494: 
36495:               että Hallitus, jos mahdollista tekeillä olevan
36496:            ammattivaltuustoa koskevan armollisen esityk-
36497:            sen yhteydessä, tahtoisi Eduskunnalle antaa la-
36498:            kiehdotulcsen myöskin sovintomiehistä tai sovin-
36499:               Työriitain sovittaminen.                5
36500: 
36501:        tolautakunnista, joiden toimialaan kuuluisi vä-
36502:        littää ei ainoastaan yksityisellä paikkakunnalla
36503:         puhjenneita, vaan myöskin laajempia aloja tai
36504:        koko maata kii8ittäviä työriitaisuuksia j sekä
36505:             että Hallitus sen ohessa tutkituttaisi, voi-
36506:        taisiinko erityinen ammattituomioistuin työ-
36507:        riitain yhteydessä olevain oikeuskysymysten sekä
36508:         joukko- eli tariffisopimusta koskevain asiain
36509:        ratkaisua varten ottaa maassamme käytänfJöön,
36510:         ja sittemmin aikanaan antaisi Eduskunnalle laki-
36511:         ehdotu!Csen asiasta.
36512: 
36513: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
36514: 
36515: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1910.
36516: Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36517:              1910. -   Anomusmietintö N :o 16.
36518: 
36519: 
36520: 
36521: 
36522:                Valtiova!rain vai i oku nna n mietintö n:o 115
36523:           koskeva erinäisiä Eduskunnassa tehtyjä anomuksia
36524:           luotsi- ja majakkalaitoksesta 21 päivänä huhtikuuta
36525:           1903 annetun asetuksen 1 luvun 1 §:n c. kohdan muut-
36526:           tamisesta.
36527: 
36528:      Valmistelevaa käsittelyä varten on Eduskunta Valtio-
36529: varainvaliokuntaan lähettänyt edustaja M. A. Airolan y. m.
36530: anomusehdotuksen n:o 62, koskeva luotsi- ja majakka-
36531: laitoksesta 21 päivänä huhtikuuta 1903 annetun asetuksen
36532: 1 luvun 1 §:n c. kohdan muuttamista, sekä edustaja Matti
36533: Pietisen y. m. anomusehdotuksen n:o 102 samasta asiasta.
36534: 
36535: 
36536:      Anomusehdotuksien tekijät ilmoittavat, että syynä
36537: heidän alotteeseensa on se tukala tila, jossa nykyään Itä-
36538: Suomen rannikkomeriliikkeen harjoittajat heidän mieles-
36539: tään ovat, ja joka aiheutuu muun muassa siitä luotsi-
36540: rasitteesta, mikä ylempänä mainitussa lainkohdassa on
36541: säädetty, nimittäin että Suomenlahden rannoilla olevista
36542: Keisarikunnan satamista tulevat, 40 rek. tonnia suuremmat
36543: kannelliset alukset, jotka pyrkivät johonkin Suomen sata-
36544: maan, ovat velvolliset ensimäiselle tulliasemalle saakka
36545: käyttämään ]uotsia ja suorittamaan luotsausmaksuja. Tämä
36546: koskee pääasiallisesti niitä laivoja, jotka Venäjältä saa-
36547: puessaan tulevat tulliin Koiviston ja Pitkäpaaden luotsi-
36548: asemain ohitse, varsinkin edellisiä. Tuollainen säädös
36549: löytyi kyllä jo 2 päivänä toukokuuta 1870 annetussa
36550: luotsi- ja majakka-asetuksessa, vaikka sitä ei käytännössä
36551: sovellutettu, ei ainakaan Koivistolla, jossa rannikkomeri-
36552: 2            1910. -   Anomusmietintö N :o 16.
36553: 
36554: liike on suurin. Tämä käytäntö luultavasti johtui siitä,
36555: että luotsiasema Koivistolla oli aivan tulliaseman vieressä.
36556: joten luotsausmatkaa ei ollut. Mutta sitten kun vuonna
36557: 1892 loistolaiva >VerkkomataJa,, joka sijaitsee 8 engl.
36558: peninkulman päässä Koiviston tnlliasemalta, selitettiin Koi-
36559: viston luotsiasemaksi ja huhtikuun 21 päivänä 1903 an-
36560: nettu asetus ynnä korotettu luotsaustaksa oli astunut
36561: voimaan, ruvettiin luotsausmaksuja vaatimaan kaikilta
36562: kysymyksenalaisilta tätäkin väylää kulkevilta rannikko-
36563: aluksilta.
36564:       Rannikkopurjehtijat katsoivat kuitenkin tämän luot-
36565: sinkäytön ihan tarpeettomaksi, koska he pitkäaikaisen ko-
36566: kemuksen kautta hyvin tuntevat kaikki kuljettavansa ve-
36567: sistöt. Luotsauspakko tuntui heistä oikeudettomalta, koska
36568: täten heille sälytetään suhteellisesti paljon suurempi luot-
36569: sivelvollisuus kuin ulkovesillä ja harvoin sitä väylää kulke-
36570: ville laivoille. Kulkekootpa pienet rannikkoalukset kuinka
36571: monta kertaa kesässä hyvänsä luotsiaseman ohitse, saa-
36572: vat he yhtä monta kertaa suorittaa luotsausmaksun, kun
36573: sen sijaan suuremmat laivat suorittavat sen ainoastaan
36574: kerran tai pari kesässä. Suurempien laivojen luotsitarve
36575: tuli siis täten näiden pienten rannikkopurjehtijain, joilla
36576: siihen vähimmin on varoja, kustannettavaksi. Myöskin
36577: epäkäytännölliseksi täytyi tämä luotsauspakko leimata,
36578: sillä Koiviston luotsiasemalla esim. on ainoastaan 12luotsia,
36579: joista toinen puoli vahdissa, toinen vapaa. Vahdissa ole-
36580: vista taas on vain kaksi luotsia Verkkomatalan loistolai-
36581: valla, josta luotsaus on alkava. Kun laivain luku toisi-
36582: naan nousee aina viiteen- ja kuuteenkymmeneen päivässä,
36583: niin eivät luotsit riitä, vaan olisi rannikkoalusten myrsky-
36584:  sääHäkin jäätävä moniksi päiviksi odottamaan luotsia, jota
36585: he todellisuudessa eivät lainkaan tarvitse. Oikeudenmu-
36586: kaista ei myöskään ole, että luotsit saavat vaatia maksun
36587:  työstä, jota eivät ole tehneet.
36588:       Näin ollen, ja koska tähän kohdistuvassa asetuksessa
36589:  vuodelta 1903 luotsivelvollisuus määrättiin ainoastaan ve-
36590:  näläisiin laivoihin nähden, rannikkopurjehtijat eivät käyt-
36591:           Erinäisten luotsausmaksujen poistaminen.            3
36592: 
36593: täneet luotsia eivätkä suorittaneet luotsausmaksuja. Oi-
36594: keudenkäynnissä, joka tästä aiheutui, selittivät alioikeu-
36595: det, Viipurin hovioikeuskin, rannikkopurjehtijat vapaiksi
36596: kanteesta, mutta Keis. Senaatin Oikeusosasto, johon asia
36597: vedottiin, katsoi heidät maksuvelvollisiksi, koska mainitun
36598: lainkohdan tulkittiin tarkoittavan myöskin S'Uomalaisia lai-
36599: voja. Senaatti nojautui asiassa luotsi- ja tullihallitusten
36600: lausuntoihin, jotka sisälsivät väitteen että, koska luotsit tätä
36601: nykyä suorittavat sangen tärkeäarvoisen tullivartioimisen,
36602: olisi tulliasetuksien oikeata noudattamista mahdoton val-
36603: voa, jos luotsipakko poistettaisiin.
36604:       Seurauksena tästä K. Senaatin päätöksestä on ollut,
36605: että Koiviston luotsit nyt ovat alkaneet ryöstättää noita
36606: maksuja aina vuodesta 1904 saakka. Kun nämät mak-
36607: sut nousevat Smk:aan 10: 50 kultakin matkalta ja jokai-
36608: nen laiva tekee keskimäärin 10 matkaa kesässä, on tässä
36609: kylläkin suuri summa kyseessä, jopa niinkin suuri, että
36610: moni, jolla ei enää edes ole laivaa, sen maksamisessa me-
36611: nettää kaiken omaisuutensa. On siis aivan luonnollista,
36612: että t.ämä asiantila on koko Itä-Suomessa ja erittäin kaik-
36613: kien sikäläisten rannikkolaisten keskuudessa herättänyt
36614: suurta katkeruutta ja suuttumusta. Anomuksien tekijät
36615: sentähden lausuvat vakaumuksensa olevan, että jos missään,
36616: niin juuri tässä tarvitaan pikaista lainmuutosta, koskapa
36617: tärkeät kohtuuden ja oikeuden vaatimukset sitä tukevat.
36618: Sillä laki, - niin he väittävät - jota ei ainoastaan sen
36619: noudattajain, vaan myöskin jokaisen puolueettoman arvos-
36620: telijan täytyy pitää ilmeisenä vääryytenä, on menettänyt
36621: auktoriteettinsa, minkä ohessa se, jollei sitä ensi tilassa
36622: muuteta, vaikuttaa vahingollisesti myöskin toisien lakien
36623: auktoriteettiin.
36624: 
36625: 
36626:     Käydessään käsittelemään näitä anomusehdotuksia,
36627: katsoo Valiokunta asiakseen luoda lyhyen silmäyksen
36628: kyseessä olevaan rannikkomeriliikkeeseen ja sen merki-
36629: tykseen ylipäänsä. Siitä onkin olemassa selostuksia sekä
36630: 4                 1910. -     Anomusmietintö N :o 16.
36631: 
36632: sen mietinnön II osassa, minkä Viipurin läänin maatalous-
36633: komisioni vuonna 1909 antoi Keisarilliselle Majesteetille
36634: Karjalan kannaksen oloista ja tarpeista, että myöskin
36635: erään yksityisen, Itä-Suomen rannikkokuntain rannikko-
36636: meriliikkeeseen parannuksia harkitsemaan asettaman ko-
36637: mitean 26 päivänä tammikuuta 1909 päivätyssä pöytäkir-
36638: jassa, jotka molemmat asiakirjat ovat painettuina julais-
36639: tut. Näistä käy selville, niinkuin muutoinkin on tunnet-
36640: tua, että rannikkopurjehdus on Itä-Suomen la~jan ranni-
36641: kon väestölle varsin tärkeä elinkeinohaara. Sitä pääasial-
36642: lisesti harjoittavat Seitskarin, Lavansaaren, Koiviston, Jo-
36643: hanneksen, Kuolemajärven ja Uudenkirkon, osaksi myös
36644: Säkkijärven ja Virolahden asukkaat. He ovatkin siihen
36645: miltei pakotetut, koska maanlaatu on huonoa ja hiekka-
36646: peräistä; maatilat ja viljelykseen kelpaavat alueet varsin-
36647: kin saarilla ovat pienet, joten maanviljelys ei anna väes-
36648: tölle riittävää elatusta. Vilkasta rannikkopurjehdusta
36649: Suomenlahdella ja Itämerellä onkin sentähden näissä kun-
36650: nissa jo vanhoista ajoista harjoitettu, ja ovat asukkaat
36651: täällä useinkin kiinnittäneet varallisuutensa aluksiin. Näi-
36652: den luku, yhteenlaskettu ja keskimääräinen kantavuus,
36653: kuin myöskin se, kuinka monta laivaa on yli 50 rek. ton-
36654: nin, alempana mainittavien vuosien aikana, esiintyy seu-
36655: raavassa taulukossa:
36656: 
36657:                                        Laivain   Itä-Suomen 1 Kuinka i
36658:                         Laivain       keskimää- rannikko- monta lai-
36659:          Vuosi.
36660:                          luku.          räinen     laivaston vaa 50-250
36661:                                       kantavuus. kantavuus.   rek. ton.
36662: 
36663:                                   1
36664:     1876 ..........         322          53.35    17,178.7     140
36665:     1886 ..........         407          50.07    20,378.6     119
36666:     1891 ... ' ......       289          47.75    13,803.88    120
36667:     1896 ·.• .......        383          47.43     18,168.02   157
36668:     1901 .. ........        542          50.83     27,649.16   243
36669:     1907 ' .........        379          67.9     25,734.37    236
36670:           Erinäisten luotsansmaksujen poistaminen.            6
36671: 
36672:      Kuinka tärkeä tekijä rannikkopurjehdus Itä-Suomen
36673: rantaseudulla on, näkyy siitäkin, että se pääoma, mikä
36674: esim. vuonna 1907 oli rannikkoaluksiin kiinnitetty, on
36675: arvioitu 3,000,000 markaksi, ja että tämän rantaman vienti-
36676: kauppa Venäjän kanssa, sikäli kuin sitä harjoitetaan ran-
36677: nikkolaivoilla (ei kaupunkien vienti) on ollut eri vuosina:
36678: 
36679: 1883.        Smk     887,094      1896.        Smk 1,370,843
36680: 1884.                940,284      1897.              973,460
36681: 1886.                903,643      1898.            1,126,808
36682: 1886.              1,174,317      1899.            1,020,711
36683: 1887.          »   1,086,426      1900.              974,303
36684: 1888.                998,038      1901.            1,109,413
36685: 1889.              1,062,074      190'2.             748,849
36686: 1890.              1,158,235      1903.              706,699
36687: 1891.              1,065,676      1904.              642,162
36688: 1892.                944,470      1906.              697,423
36689: 1893.                995,957      1906.              736,990
36690: 1894.              1,261,841      1907.          ))  780,772
36691: 1896.              1,220,769
36692: 
36693:      Täst.ä lyhyestä selostuksesta käynee ilmi miten suuri
36694: merkitys rannikkopurjehduksella on Itä-Suomen asukkait-
36695: ten ja välillisesti koko maamme taloudessa. Se on elin-
36696: keino, joka nähtävästi ansaitsee kaikinpuolista huomiota
36697: ja kannatusta.
36698: 
36699: 
36700:      Mitä sitten tulee siihen seikkaan, jota anomusehdo-
36701: tuksissa kosketellaan, luotsirasitteen poistamiseen rannikko-
36702: aluksiin nähden, katsoo Valiokunta voivansa kannattaa
36703: ehdotuksissa esiintuotua mielipidettä. Ensiksikin tuntuu
36704: kohtuuttomalta ja väärältä, että rannikkopurjehtijoita pa-
36705: koitetaan käyttämään lnotsia, vaikka he niitä eivät tar-
36706: vitse. Luotsausmaksut eivät myöskään ole niin vähäiset,
36707: etteivät ne tuntuisi rasittavilta näin pienille laivoille, joi-
36708: den nettotuottavaisuus (koko kesän tuottavaisuudesta vä-
36709: 6            1910. -   Anomusmietintö N :o 16.
36710: 
36711: hennettynä miehistön palkat ja elatuskustannukset) ke-
36712: säisin kymmenestä matkasta tekee noin 1,000 markkaa.
36713: Koiviston luotsiaseman ohitse kulettaessa on 50 rek. ton-
36714: nin suuruisen laivan suoritettava 10 markkaa 50 penniä
36715: 8 engl. peninkulman matkalta, eli siis kymmeneltä mat-
36716: kalta 105 markkaa, s. o. yli 10 % nettotulosta. Sitä
36717: paitsi on tämän suuruisten laivojen kestettäväkai sää-
36718: detty muitakin tuntuvia maksuja. Ennenmainittu kuntien
36719: asettama komitea on näistä tehnyt seuraavan laskelman:
36720: 
36721: K. Asetuksen merimieshuoneista 30/ 41874 18
36722:      ja 29 §:n mukaan merimieshuoneBn hoi-
36723:      tajalle sisäänkirjoituksesta            Smk 5:--
36724: Päästökatselmuksesta samoin .                     5: ---
36725: K. Asetuksen lästimaksuista '/2 1879 mu-
36726:      kaan merimiesten eläkerahastoon 10
36727:      penniä rek. tonnilta .                       5:--
36728: K. Asetuksen majakkamaksuista 24j5 1888 4
36729:     §:n mukaan majakkamaksua a 60 pen-
36730:     niä rek. tomiilta .                          30:--
36731: Ulosselvitysmaksuja tullitoimistoihin tulli-
36732:      takaan 1 ja 2 §:n mukaan a 4 mk.;
36733:     kymmeneltä kerralta                          40:
36734: Samoin sisäänselvitysmaksuja a 4 mk.; 10
36735:     kerralta                                     40:---
36736:                                  ______________________
36737: Tullipassin leimamaksu 1 mk.; 10 kerralta
36738:                                  ,
36739:                                                  10:~
36740: 
36741:                                    Yhteensä Smk 135: ~
36742: 
36743:      Viranomaisten puolelta on selitetty, että luotsipakko
36744: on välttämätön näillekin aluksille, koska luotseilla muka
36745: on tärkeä tehtävä tullivartijoina, ja siis päävirkansa ohella
36746: myöskin ovat virkamiehiä salakuljetuksen estä_miseksi.
36747: Tullihallitus on tähän nähden väittänyt että »tullivartioi-
36748: minen luotsipakon poistuessa kävisi mahdottomaksi, jota
36749: paitsi se ei edes olisi muilla varokeinoilla korvattavissa».
36750: Valiokunnan mielestä tämä näkökanta, mitä rannikkoaluk-
36751: siin tulee, ei pidä paikkaansa. Sillä nämä alukset ovat
36752:           Erinäisten luotsausmaksujen poistaminen.          'l
36753: 
36754:  niin pienet ja niiden laivurit niin perehtyneitä kotoisiin
36755: vesiin, että ne helposti, jos tahtovat, voivat välttää sekä
36756: Juotsivartion että tullivartionkin silmälläpidon. Kun sitä
36757: paitsi, niinkuin edellä jo on osotettu, luotseja ei myös-
36758: kään ole riittävästi, ei heidän tullivalvontansakaan voi olla
36759: tehokasta, joten tämäkin seikka auttamattomasti kumoo
36760: tullihallituksen pääväitteen luotsipakon pysyttämisen hy-
36761: väksi. Ja vaikkapa luotsi käsitettäisiinkin ensimäiseksi
36762: tullivartijaksi, jonka tulee estää tullikavallusta, niin sillä
36763: kaikkein vähimmän voidaan puolustaa sitä, että luotsimak-
36764: suja vaaditaan niiltä, jotka luotsia eivät tarvitse. Omaksi
36765: hyväkseenhän valtio valvoo, ettei salakuljetusta harjoiteta.
36766: Rannikkopurjehtijana ei ole mitään hyötyä tästä valvon-
36767: nasta. Väärin on sentähden että häntä veivoitetaan otta-
36768: maan osaa tämän valvonnan kustantamiseen. Se tulisi
36769: olla yksin valtion tehtävä.
36770:       Tähän tulee vielä yksi seikka, joka puhuu luotsira-
36771: sitteen poistamisen puolesta. Kaikki laivat, kuinka suu-
36772: ret tahansa, jotka Venäjältä tullessaan saapuvat sellaiselle
36773: tulliasemalle, johon mennessä ei ole luotsiasemaa, kuten
36774: Jukkolan, Seitskarin ja Lavansaaren tulliasemilla, ovat
36775: vapautetut tämmöisestä Juotsinkäyttö- ja siitä johtuvasta
36776: maksupakosta. Kohtuutonta on näin ollen tällä vero-
36777: tuksella rasittaa niitä, joilla, kuten esim. koivistolaisilla,
36778: kotipaikalleen tullessaan, sattuu olemaan luotsiasema en-
36779: nen tulliasemaa ja päälle päätteeksi niin kaukana tulli-
36780: asemasta että luotsausmaksut eivät ole niinkään pienet.
36781: Näitä maksuja välttääkseen on kyllä moni koivistolainen
36782: kiertänyt Koiviston tulliaseman ja mennyt tulliselvitykselle
36783: noihin muihin paikkoihin, mutta tällainen menettely tulee
36784: usein tuulen kääntyessä tai myrskyn sattuessa kalliiksi
36785: ja vaaralliseksi. Arveluttavinta kuitenkin on, että se
36786: antaa aihetta purjehtijalle lain kiertämiseen.
36787:      Edellä olevan perusteella Valiokunta kunnioittaen
36788: ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan:
36789: 8            1910. -    Anomusmietintö N :o 16.
36790: 
36791:                 että Suomen luotsi- }a ma}aklcalaitoksesta 9
36792:           p:nä toukokuuta 1870 annetun asetuksen 1 §:n
36793:           c. kohta, sellaisena kuin tämä kohta kwtluu ase-
36794:           tuksessa 21 päivältä huhtilatuta 1903, muutettai-
36795:           siin, mikäli sen on selitetty koskevan suomalaisia
36796:           rannikkoaluksia.
36797: 
36798:      Helsingissä 21 p:nä toukok. 1910.
36799: 
36800: 
36801: 
36802:       Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
36803: osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa osast,on vara-
36804: puheenjohtaja Murros ja jäsenet Hallberg (osittain), Hultin
36805: (osittain), Hörhammer (osittain), Kirves, Leino, Neovius
36806: (osittain), Rannikko (osittain), Sivenius sekä varajäsenet
36807: Grönvall, Kaasalainen (ositta~), Lumio (osittain) ja Nord-
36808: lund.
36809: 
36810: 
36811: 
36812: 
36813:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36814:       1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 16.
36815: 
36816: 
36817: 
36818: 
36819:                  Suomen Eduskunnan alamainen ano~
36820:           m u s luotsi- ja majakkalaitoksesta 9 päivänä touko·
36821:           kuuta 1870 annetun asetuksen 1 §:n 1. mom:n c. kohdan,
36822:           sellaisena kuin tämä kohta kuuluu asetuksessa 21 päi-
36823:           vältä huhtikuuta 1903, muuttamisesta.
36824: 
36825: 
36826: 
36827: 
36828:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
36829:               ja Suuriruhtinas!
36830: 
36831: 
36832: 
36833: 
36834:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia luotsi- jama-
36835: jakkalaitoksesta 21 päivänä huhtikuuta 1903 annetun ase-
36836: tuksen 1 luvun 1 § :n 1 mom :n c. kohdan muuttamisesta,
36837: 2      191(); -   Edusk. anom. -   Ånomusmiet. N :o 16.
36838: 
36839: mikäli sen on selitetty koskevan suomalaisia rannikkoaluk-
36840: sia, ja on Eduskunta nämä ehdotukset säädetyssä järjes-
36841: tyksessä käsitellyt.
36842:     Mainitussa kohdassa, joka ositt·ain muuttaa 9 päi-
36843: vänä toukokuuta 1870 luotsi- ja majakkalaitoksesta anne-
36844: tun asetuksen .1 luvun 1 § :n 1 mom :n c. kohtaa, säädetään
36845: että Itämeren ja Suomenlahden rannoilla olevista Keisari-
36846: kunnan satamista tulevat, 40 rekisteritonnia tahi enemmän
36847: kantavat venäläiset kannelliset alukset, jotka pyrkiv!t jo-
36848: honkin Suomen satamaan tai kulkevat saaristoväylää, ovat
36849: velvolliset ensimäiselle tulliasemalle saakka käyttämään
36850: luotsia. Tämä koskee pääasiallisesti niitä laivoja, jotka Ve-
36851: näjältä saapuessaan tulevat tulliasemalle Koiviston tahi
36852: Pitkäpaaden luotsiasemain ohitse, ja on korkein tuomiois-
36853: tuin selittänyt mainitun määräyksen tarkoittavan myöskin
36854: suomalaisia aluksia.
36855:     Rannikkopurjehduksella on Itä-Suomen väestön talou-
36856: dessa varsin suuri merkitys. Useissa pitäjissä, joissa maan-
36857: laatu on huonoa ja viljelykseen kelpaavat alueet varsinkin
36858: taarilla siksi pienet, ettei maanviljelys anna väestölle riit-
36859: tävää toimeentuloa, on asukkaiden pakko etsiä elatuksensa
36860: meriliikkeestä. Vilkasta rannikkopurjehdusta Suomenlah-
36861: della ja Itämerellä on näissä seuduin jo vanhoista ajoista
36862: harjoitettu, ja asukkaat useinkin kiinnittäneet varallisuu-
36863: tensa aluksiin. Rannikkomeriliike onkin senvuoksi Itä-
36864: Suomen oloissa elinkeino, joka ansaitsee huomiota ja kan-
36865: natusta.
36866:     Edellämainitussa kohdassa määrätty luotsipakko tuot-
36867: taa kuitenki!ll paikalliselle väestölle melkoisia haittoja.
36868: Vaikkakin rannikkopurjehtijat hyvin tuntevat kuljetta-
36869: vansa väylät, ovat he asetuksen mukaan velvolliset otta-
36870: maan luotsin, joka kerta kuin kulkevat luotsiaseman ohi ja
36871: suorittamaan siitä määrätyn maksun, joten puheenalainen
36872: rasitus jo rahalliseltakin kannalta pieniin aluksiin nähden
36873: tulee varsin tuntuvaksi. Tähän liittyy vielä se seikka, että
36874: kun luotseja ainakin toisilla asemilla on liian vähän, ei
36875:           Erinäisten luotsausmaksnjen poistaminen.           3
36876: 
36877: niitä aina ole saatavissa, minkävuoksi ranni·kkoalusten
36878: toisinaan täytyisi myrskysääHäkin jäädä moniksi päiviksi
36879: odottamaan luotsi'a, jota ne teollisuudessa eivät tar-
36880: vitse. Huomattava on edelleen, että tämä msitus kohtaa
36881: epätasaisesti rannikkoasukkaita; sen alaisia ovat näet vain
36882: ne saaristolaiset, joilla kotipaikalleen tullessaan sattuu ole-
36883: maan luotsiasema ennen tulliasemaa, kun taas kaikki lai-
36884: vat, jotka Venäjältä saapuvat sellaiselle tulliasemalle, jo-
36885: hon :&'1ennessä ei ole luotsiasemaa, ovat siitä vapautetut.
36886:      Näitä syitä silmälläpitäen ei puheenalainen luotsipakko,
36887: sikäli kuin se kohdistuu suomalaisiin rannikkoaluksiin, ole
36888: Eduskunnasta näyttänyt oikeudenmukaiselta. Viranomais-
36889:  ten puolelta on tosin oolitetty, että luotsipakko on välttä-
36890: mätön vastamainituillekin aluksille, koska luotseilla on tär,-
36891: keä tehtävä tullivartioimisessa, ne kun varsinaisen toimensa
36892: ohella ovat velvolliset silmälläpitämään myöskin salakul-
36893:  jetuksen estämistä. Tälle näkökannalle ei kuitenkaan voida
36894:  antaa merkitystä. Sillä ne alukset, joista tässä on kysymys,
36895:  ovat siksi pienet ja niiden laivurit siksi perehtyneitä kotoi-
36896:  siin vesiin, että niihin nähden kysymyksessä oleva valvonta
36897:  ei voi olla täysin tehokasta; vaikka luotsipakko onkin ole-
36898:  massa, sitä vähemmän kuin luotsia, kuten edellä on huo-
36899:  mautettu, ei aina ole edes saatavissa.
36900:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta ala-
36901:  maisesti anoa,
36902: 
36903:               että Suomen luotsi- ja majakkalaitoksesta
36904:            9 päivänä toukokuuta 1870 annetun asetuksen
36905:            1 §:n 1 mom:n c. kohta, sellaisena lcuin tämä
36906:            kohta kuuluu asetuksessa 21 päivältä huhti-
36907:            kuuta 1903, muutettaisiin, mikäli sen on selitetty
36908:            koskevan suomalaisia rannikkoaluksia.
36909: 
36910:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
36911: 
36912:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1910.
36913: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
36914:               1910. -   Anomusmietintö N :o 17.
36915: 
36916: 
36917: 
36918: 
36919:                  Perustusl;akivallokunnan mietintö~ N:o 3
36920:            kahden Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen joh-
36921:            dosta, jotka koskevat Suomen luotsilaitoksen aiotun
36922:            uudestaanjärjestämisen sillensä jättämistä.
36923: 
36924:    Viime huhtikuun 29 päivänä on Eduskunta Perustus-
36925: lakivaliokuntaan lähettänyt edustajan Vapaaherra Wreden
36926: y. m. sekä edustaja Liliuksen y. m. Eduskunnassa tekemät
36927: anomusehdotukset, jotka koskevat Keisarikunnassa ehdotet-
36928: tua Suomen luotsilaitoksen uudestaanjärj·estämistä. Samalla
36929: on Valiokunta saanut tiedokseen asiasta tapahtuneen lähete-
36930: keskustelun.
36931:     Puheena olevat anomusehdotukset ovat, kuten niistä nä-
36932: kyy, aiheutuneet siitä, että Keisarikunnan Meriministeriöön
36933: on asetettu komitea käsittelemään kysymystä Suomen
36934: luotsilaitoksen muodostamisesta venäläiseksi Meriministe-
36935: riön alaiseksi virastoksi. Anomusehdotuksissa ehdotetaan
36936: tehtäväksi alamainen anomus, että mainittu asia saisi raueta.
36937: 
36938: 
36939: 
36940:     Suomen luotsilaitoksen nykyinen asema ja rakenne on
36941: pääasiallisesti määrättynä Suomen luotsi- ja majakkalaitok-
36942: selle toukokuun 9 päivänä 1870 annetussa ohjesäännössä.
36943: Tämän asetuksen mukaan on luotsilaitos asetettu ylihallituk-
36944: sen valvonnan ja hallinnon alaiseksi, johon kuuluu luotsi-
36945: päällikkö apulaisineen. Ylihallituksella samoin kuin luotsi-
36946: laitoksella muutoinkin on sotilaallinen järjestysmuoto, ja on
36947: se siinä kohdin Kenraalikuvernöörin ylipäällikkyyden alai-
36948: 2              1910. -- Anomusmietintö N :o 17.
36949: 
36950: nen. Mutta hallinnollisessa ja taloudellisessa suhteessa se on
36951: Senaatin talousosaston alainen. Luotsipäällikön ja hänen
36952: apulaisensa nimittää Keisarillinen Majesteetti Kenraaliku-
36953: vernöörin esityksestä. Samoin on luotsilaitoksen upseerien
36954: laita, jotka palvelevat päällikköinä joko ylihallituksessa tahi
36955: niissä seitsemässä Juotsauspiirissä, joihin Suomen luotsialue
36956: on jaettu. Upseerinvirkoihin nimitetään Venäjän sotalai-
36957: vastossa palvelevia upseereja, jotka ovat Suomen kansalai-
36958: sia, :sekä suomalaisia merikapteeneja tahi kauppalaivureja.
36959: 'Luotsipäällikkö apulaisineen sekä muut luotsiupseerit ovat
36960: Suomen sotalain alaiset.
36961:      Merenkulun ja erittäin höyrylaivaliikenteen edistyminen
36962: viimeksi kuluneen vuosisadan jälkipuoliskolla on aiheutta-
36963: nut Suomen luotsi- ja majakkalaitoksessa nopean kehityksen.
36964:  Nykyään on maassamme tuhatkunta luotsia ja luotsioppi-
36965: lasta jaettuina H6 eri asemalle. Lisäämällä loistojen ja
36966:  loistolaivojen lukua sekä asettamalla! lukuisia johtoloistoja
36967:  on käynyt mahdolliseksi öiseenkin aikaan liikkua väylissä,
36968:  joissa sellainen liike aikaisemmin oli mahdoton. Suomessa
36969:  on nyttemmin 402 loistoa ja loistolaivaa, joita hoitamassa
36970: on lähes 200 henkilöä. Luotsilaitoksella on sen lisäksi käy-
36971: tettävänään 15 höyrylaivaa, niihin luettuina kolme jäänsär-
36972:  kijää, ja laivaväkenä näissä aluksissa on kolmattasataa
36973: miestä.
36974:      On niinmuodoin vakavasti pyritty kehittämään Suo-
36975:  men luotsi- ja majakkalaitosta sellaiseksi, että se kykenisi
36976:  täyttämään vaikean tehtävänsä turvata laivakulku Suomen
36977:  luotojen ja lmrien täyttämillä vesillä. Tämän työn menes-
36978:  tyksellisyyttä ei kukaan puolueeton voi kieltää. Suomen
36979:  luotsilaitos onkin saanut osakseen tunnustusta merenkulki-
36980:  jain ja vakuutusseurojen eikä suinkaan vähimmin niiden ve-
36981:  näläisten sotalaivojen päällikköjen puolelta, jotka ovat liik-
36982:  lmneet Suomen vesillä.
36983:      Tämä arvostelu ei menetä pätevyyttään sen kautta, että
36984:  joissakin tapauksissa venäläisiä sota-aluksia on ajanut ka-
36985:  rille suomalaisen luotsin ollessa laivalla, sillä Suomen vaikea-
36986:            Luotsilaitoksen umlestaaujärjcstämiuen.          3
36987: 
36988: kulkuisilla vesillä ei karilleajon mahdollisuus liene koko-
36989: naan vältettävissä, olipa luotsilaitos järjestetty kuinka hy-
36990: vin tahansa.
36991:     Suurinta hu,omiota on herättänyt se vuonna 1907 sattu-
36992: nut tapaus, jolloin keisarillinen laiva Standard Hangon
36993:  ja Riilahden välisessä väylässä ajoi ennen tuntemattomalle
36994: karille. Tämän johdosta Meriministeriöön asetettu tutkija-
36995: toimikunta kuitenkin havaitsi, ettei tätä tapaturmaa käynyt
36996: lukeminen Suomen luotsilaitoksen viaksi. Tämän väylän
36997: tutkimusta ei myöskään ollut toimittanut luotsilaitos, vaan
36998: Meriministeriön merenmittausosasto.
36999:     On kyllä kieltämätöntä, että Suomen luotsi- ja majakka-
37000: laitos sekä se tapa miten tämä täyttää tehtävänsä on Venäjän
37001: meripuolustukselle sangen tärkeä. Mutta Suomen luotsilai-
37002: toksen järjestämisessä ja hallinnossa on tämä seikka huomi-
37003: oonotettu. Lukuunottamatta sitä vaikutusvaltaa, mikä edel-
37004: lä mainitun ohjesäännön kantta on annettu Kenraalikuver-
37005: nöörille, on sanottuun ohjesääntöön otettu nimenomainen
37006: määräys että, kun tulee kysymys uusien Yäyläin avaamises-
37007: ta taikka vanhain muuttamisesta taikka uusien loistojen taik-
37008: lm muiden merenkulun turva~miseksi tarpeellisten laitosten
37009: asettamisesta, on ehdotukset saatettava Keisarikunnan Meri-
37010: ministerin tiedoksi lausunnon antamista varten. 'Tuollais-
37011: ten töiden valmistuksesta on Meriministerille niinikään an-
37012: nettava ilmoitus m. m. tarpeellisten oikaisujen tekemiseksi
37013: karttoihin.
37014:     Todellisuudessa on mainitunlaatuisiin toimenpiteisiin
37015: nähden Meriministerin lausunto aina huomioon otettu.
37016: Toiselta puolen on Suomen luotsilaitos aina auliisti
37017: ottanut varteen ne ehdotukset, joita asinnomaiset venäläi-
37018: set viranomaiset ovat meripuolustuksen etua silmälläpitäen
37019: tehneet uusien väyläin viitoittamiseen taikka muihin tuollai-
37020: siin toimenpiteisiin nähden, siinäkin tapauksessa että ehdote-
37021: tut toimenpiteet eivät ole olfeet tarpeelliset kauppameren-
37022: kulun edistämiseksi.
37023: 4             1910. -   Anomusmietintö N :o 17.
37024: 
37025:     Jokaisesta muutoksesta meriviittain sijoituksessa sekä
37026: uusien karien löytämisestä ja niiden merkitsemisestä saa Me-
37027: riministeriö edellä mainitun ohjesäännön mukaisesti viipy-
37028: mättä tiedon. Sitä paitsi säädetään samassa ohjesäännössä,
37029: että luotsipäällikön tulee antaa Meriministeriölle sekä sota-
37030: satamain ja sotalaivojen päälliköille kaikki ne tiedonannot ja
37031: se virka-apu, mikä hänen asianaan on.
37032:     Meriministeriöllä on niinmuodoin jo nyt riittävä mahdol-
37033: lisuus meripuolustuksen etujen valvomiseen Suomen kulku-
37034: väylissä.
37035:     Jotta luotsit oppisivat venäjänkieltä sen verran kuin on
37036: tarpeen Yenäläisten sotalaivain luotsaamisessa on luotsiyli-
37037: hallituksessa toimeenpantu luotsioppilaille kursseja, joissa
37038: näille myös on opetettu isompien aluksien ohjaamisen alkeita.
37039: Näissä kursseissa on käynyt noin kaksikymmentä oppilasta
37040: vuosittain. Kurssin päätettyään määrätään oppilaat, voidak-
37041: seen edelleen käytännöllisesti harjaautua venäjänkielessä,
37042: palvelemaan purjehdusaikana venäläisillä sotalaivoilla kol-
37043: meksi tai neljäksi kuukaudeksi. Tämän opetuksen tuloksen
37044: ovat venäläiset laivain päällikötkin pitäneet tyydyttävänä.
37045: Muuten on tässä myöskin otettava huomioon, että nykyolois-
37046: sa luotsin pääasiallisena tehtävänä suurissa laivoissa on osot-
37047: taa laivan noudatettava suunta jota vastoin varsinainen oh-
37048: jaus on päällystön asia.
37049:     Edellä sunotusta käy selville, että ehdotus Suomen luotsi-
37050: laitoksen muuttamisesta venäläiseksi laitokseksi, joka olisi
37051: Meriministeriön alainen, ei ole johtunut siitä, että Venäjän
37052: sotalaivaston tarpeet taikka ylipäätään Keisarikunnan oike-
37053: utetut edut sellaista vaatisivat. Tuollaisen ehdotuksen teke-
37054: minen on katsottava pelkästään renkaaksi siinä politiikassa,
37055: jonka päämääränä on hävittää Suomen julkisten laitosten
37056: kansallinen luonne sekä kumota Suuriruhtinaskunnalle pe-
37057: rustuslakiensa mukaan kuuluva oikeudellinen asema. Että
37058: näin on laita, käy selvästi näkyviin koko ehdotuksen hen-
37059: gestä. Ehdotus tarkoittaa, mikäli on tunnettu, pääasiassa
37060: seuraavaa:
37061:             Luotsilaitoksen uudestaanjärjestäminen.          5
37062: 
37063:       Suomen luotsilaitos kaikkine sekä htaimine että kiinteine
37064:   omaisuuksineen siirtyisi ilman muuta Venäjän Meriministe-
37065:   riön haltuun;
37066:       kaikki upseerit, virkamiehet sekä luotsi- ja majakkapal-
37067:   veluskunta siirrettäisiin Venäjän palvelukseen ja asetettai-
37068:  siin Venäjän Meriministeriön alaisiksi;
37069:      luotsipäällikkö nimitettäisiin Venäjän Meriministerin eh-
37070:   dotuksesta, jonka tulisi sitä ennen kuulustella asiasta Ken-
37071:   raalikuvernöörin mieltä;
37072:      Suomen luotsilaitoksen virkamiehiksi ja upseereiksi voi-
37073:  taisiin nimittää sekä syntyperäisiä suomalaisia että mihin
37074:  kansallisuuteen tahansa kuuluvia henkilöitä Keisarikun-
37075:  nassa;
37076:      kaikista virass:t tekemistään rikkomuksista pantaisiin se-
37077:  kä virkamiehet ja upseerit että luotsi- ja majakkapalvelus-
37078:  miehet syytteeseen Venäjän merisotaoikeudessa;
37079:      virkaylennykseen ja virkaetuihin nähden olisivat virka-
37080:  miehet, upseerit sekä luotsi- ja majakkapalvelusmiehet niit-
37081:  ten määräysten ja asetusten alaiset, jotka ovat voimassa Ve-
37082:  näjän Meriministeriössä;
37083:      Suomen luotsilaitoksen kaikki menot suoritettaisiin V e-
37084:  näjän valtiovaroista, mutta nämä kustannukset kormttaisiin
37085:  Venäjän kruunulle Suomen yleisistä varoista.
37086:      Kuten näkyy, on tämän ehdotuksen merkillisimpänä tun-
37087:  nusmerkkinä Suomen perustuslakeihin sisältyvien tärkeitten
37088: säännösten syrjäyttäminen. :Nämä lait sisältävät, niinkuin
37089: Eduskunta on toisissa alamaisissa esityksissä useita kertoja
37090: huomauttanut, m. m. sen periaatteen, että Suomella on oi-
37091: keus omaan lainsäädäntöön ja hallintoon sekä että Hallitsi-
37092: ja hallitsee tätä maata ainoastaan kotimaisten viranomaisten
37093: ja virkamiesten avulla, jotka virkatoimessaan ovat tämän
37094: maan lakien alaiset. Kun Suomen luotsilaitoksen tehtävänä
37095: on hoitaa tämän maan luotsi- ja majakkalaitosta sekä pitää
37096: voimassa niitä laitteita, jotka ovat tarpeelliset kulkuväyläin
37097: turvaamiseksi, ja sen toiminta niinmuodoin tarkoittaa
37098: merenkulun tarpeitten tyydyttämistä Suomen vesistöillä, on
37099: 6             11110.- Anomusmietintö N :o 17.
37100: 
37101: ilmeistä, että tämä toiminta on Suomen halliutoasia. Se
37102: täytyy sentähden perustuslain säännösten mukaisesti toi-
37103: mittaa sellaisilla viranomaisilla kuin vastikään mainittiin.
37104:      Sitä vastoin ei mikään estäisi venäläisten sotalaivojen
37105: tarpeiksi asettamasta erityisiä luotseja, jotka avustaisivat
37106: ainoastaan näitä laivoja.
37107:      Yhtä vähän luotsilaitoksesta kuin muista hallintoelimistä
37108: voi väittää, että Suomen oikeus omaan halli11toon ei tarkoita
37109: sellaisia hallinnonhaaroja, joista Keisarikunnan edut ovat
37110: tavalla taikka toisella riippuvaisia. Sellainen rajoitus olisi
37111: aivan mielivaltainen ja ristiriidassa sekä asiakirjain ilmeisen
37112: sisällyksen että niiden tosiasiallisten olojen kanssa, jotka
37113: täällä ovat vallinneet siitä lähtien kun Suomi yhdis-
37114: tettiin Keisarikuntaan. Ehdotuksen mukaan tulisi !mm-
37115: minkin Suomen luotsilaitoksessa kaikki virkatoiminta venä-
37116: läisten viranomaisten hoidettavaksi. Keisarikunnan Meri-
37117: ministeri olisi nimittäin välittömästi määräävänä tällä
37118: alalla, ja itse luotsihallituksesta tulisi venäläinen virasto,
37119: jonka sivilivirkamiehet ja upseerit, joitten ei edes tarvitsisi
37120: olla Suomen kansalaisia, olisivat Venäjän palveluksessa sekä
37121: velvolliset noudattamaan, ei Suomen, vaan Venäjän lakia.
37122: Ehdotus on niinmuodoin ilmeisesti ristiriidassa mainittujen
37123: perustuslakisäännösten kanssa.
37124:     Kun edelleen ehdotuksen mukaan luotsilaitoksen upseerit
37125: ja virkamiehet sekä luotsi- ja majakkapalvelusmiehet siirret-
37126: täisiin Venäjän palvelukseen sekä virassa tekemistään rik-
37127: komuksista saatettaisiin syytteeseen Venäjän Merisotaoikeu-
37128: dessa, tietää tämä m. m. sen perustuslaissa jokaiselle Suomen
37129: kansalaiselle vakuutetun oikeuden loukkaamista, että hänet
37130: on tuomittava siinä tuomioistuimessa, jonka alainen hän
37131: maan lain mukaan on (Hallitusmuodon 16 §). Sellaiseen
37132: siirtoon eivät mainitut virka- ja palvelusmiehet niinmuo-
37133: doin ole velvolliset alistumaan.
37134:     Se määräys, että luotsilaitoksen kiinteä ja irtain omai-
37135: suus, mikä on Suomen valtiovaraston omaisuutta, siirtyisi
37136: korvauksetta Venäjän Meriministeriön haltuun, ei ainoastaan
37137:            Luotsilaitoksen uudestaanjärjestäminen.            7
37138: 
37139: ole vastoin yleisiä oikeusperiaatteita, vaan myös vastoin niitä
37140: Suomen perustuslain säännöksiä, joiden mukaan valtion
37141: kaikki varat on käytettävä tämän maan hyödyksi ja par-
37142: haaksi (H. M. 50 §, V. J. 27 §). Vastoin samoja pems-
37143: tuslainsäännöksiä on vihdoin sekin ehdotuksen määräys,
37144: jonka mukaan Suomessa toimivan luotsilaitoksen kustan-
37145: nukset, siitä huolimatta että tämä olisi venäläinen laitos,
37146: viimeiseltä suoritettaisiin Suomen valtiovaroista.
37147:      Toimenpide, jonka kautta Suomen luotsilaitos ilman
37148: muuta muutettaisiin venäläiseksi laitokseksi, ei ainoastaan
37149: tietäisi Suomen perustuslakien ilmeistä loukkausta. Se olisi
37150: sen lisäksi omansa muissakin kohdin tuottamaan mitä arve-
37151: lnttavimpia seurauksia.
37152:      Edellä on jo osotettu, ettei luotsilaitoksen virkamiehiä ja
37153: muuta palveluskuntaa voida vastoin heidän tahtoaan siir-
37154: tää Venäjän palvelukseen. Jos he nyt ennemmin kuin alis-
37155: tuvat tuollaiseen asemansa muutokseen sekä sen mieliä jär-
37156: kyttävän oikeudenloukkauksen vaikutuksen alaisina, jota
37157: Suomen luotsilaitoksen venäläistyttäminen tietää, luopuvat
37158: viroistaan ja etsivät toimeentuloaan muilta työaloilta, olisi
37159: seuraus tästä turmiollinen. Niihin suuriin vaikeuksiin kat-
37160:  soen, joita Suomen kulkuväylien asianmukainen viitoittami-
37161:  nen kohtaa, kävisi mahdottomaksi saada eronneitten luotsien
37162:  sijaan toisia. Ja vaikkakin merenkulkijat, jotka pitemmän
37163:  ajan kuluessa ovat mieskohtaisesti perehtyneet näihin väy-
37164:  liin, voivat kutakuinkin turvallisesti niissä kulkea luotsien
37165:  avutta, kun merimerkit on kunnollisesti pantu paikoilleen ja
37166:  muut merenkulun turvaamista tarkoittavat laitokset ovat
37167:  asianmukaisessa kunnossa, käy tämä mahdottomaksi laivoil-
37168:  le, jotka vain jonkun kerran taikka pitkien väliaiko-
37169:  jen perästä käyvät maassamme. ,Jos sitä vastoin väy-
37170:  lät eivät ole kunnollisesti viitoitettuja, on laivakulku niissä
37171:  ainakin muille kuin rannikkolaisille itselleen miltei mahdo-
37172:  ton. Kulkuväyläin viitoitusta taas, mikä toimitetaan vuo-
37173:  sittain ennen purjehduskauden alkamista, eivät luotettava:sti
37174:   Yoi toimittaa muut kuin ne, jotka Suomen luotsien tavoin
37175: 8              1910. -   Anomusmietintö N :o 17.
37176: 
37177:  lapsuudestaan lähtien ovat perehtyneet niiden vesistöjen yk-
37178:  sityiskohtaiseen tuntemiseen, joiden viitoitus on uskottu hei-
37179:  dän toimekseen.
37180:      Mitä sitten tulee luotsilaitoksen johtoon ja hallintoon,
37181:  niin on ilmeistä, että jos se uskotaan viranomaisille, joille
37182:  tämiin maan olot ovat enemmän taikka vähemmän vieraita,
37183:  sen täytyy olla omansa alentamaan sitä tasoa, jolle puheena
37184:  olevalaitos on kohonnut, sekä on vastaisuudessa tekevä mah-
37185:  dottomaksi laitoksen kehittymisen merenkulun yhä lisäänty-
37186:  vien vaatimusten rinnalla.
37187:      Luotsilaitoksen ohjesäännön mukaan (66§) toimittaa val-
37188:  tio tullivyöhykkeen valvonnan suurelta osalta luotsilaitok-
37189:  sen kautta. Kunkin tuloväylän suulla sijaitsevan luotsiase-
37190:  man tulee nimittäin monessa suhteessa toimia tullivartiona .
37191: •Jos luotsilaitos asetettaisiin Keisarikunnan Meriministeriön
37192: alaiseksi, lakkaisi luonnollisesti tämä luotsilaitoksen toimin-
37193: ta, varsinkin koska Meriministeriöllä ei Keisarikunnassa ole
37194:  vastaavaa tehtävää. Ehdotettu luotsilaitoksen venäläistyt-
37195: tiiminen tulisi siten tuntuvasti vaikeuttamaan tullivyöhyk-
37196: keen valvontaa ja joka tapauksessa aiheuttamaan erityisiä
37197: toimenpiteitä, jotka vaatisivat hyvin suuria kustannuksia.
37198:      Ne vaarat, joita Suomen luotsilaitoksen suunnitellun ve-
37199: näläistyttämisen täytyy tuottaa Suomen vesistöjen laivaku-
37200: lulle, ovat merenkulkijoissa ja vakuuttajissa samoinkuin sekä
37201: koti- että ulkomaisissa liikkeenharjoittajain piireissäkin he-
37202: rättäneet suurta levottomuutta ja huolta. Todellisuudessa
37203: tuottaisikin tuollainen toimenpide maallemme arvaamatonta
37204: vahinkoa. Kun laivakulku Suomen vesillä kävisi epävar-
37205: maksi sekä alusten ja lastin vakuutusmaksut sen johdosta
37206: kohoaisivat, joutuisi Suomen ulkomainen kauppa, jonka va-
37207: rassa tämän maan talous ja m. m. myös tullitulot suureksi
37208: osaksi ovat, kärsimään vauriota. Mitä erittäin tulee Suo-
37209: men tärkeimpään vientitavaraan, puutavaraan, niin on tässä
37210: huomautettava, että sen vientiä suurimmalta osalta toimitta-
37211: vat ulkomaiset alukset, jotka vielä vähemmän kuin kotimai-
37212: set voisivat mukautua muuttuneisiin oloihin, sekä että tämä
37213:            Luotsilaitoksen uudestaanjärjestäminen.         9
37214: 
37215: tavara tuskin kykenisi kantamaan kohonneita rahtikustan-
37216: nuksia.
37217:     Niinikään on selvä, että vieraat kansat, jotka ovat Suo-
37218: men kanssa merenkulku- tai :kauppayhteydessä, joutuisivat
37219: kärsimään tuollaisesta asiantilasta. Ja Venäjän sotalaivas-
37220: tonkin kululle Suomen vesillä tuottaisi puheena oleva muu-
37221: tos epäilemättä vaikeuksia.
37222:     Edellä lausutun nojalla saa Perustuslakivaliokunta kun-
37223: nioittaen ehdottaa Eduskunnan alamaisesti anottavaksi,
37224: 
37225:                että ehdotus Suomen luotsilaitoksen muo-
37226:            dostamisesta venäläiseksi laitokseksi saisi perus-
37227:            tuslainvastaisena ja muutenkin tu'f"JJ'&iollisena
37228:            raueta.
37229: 
37230: 
37231: 
37232: 
37233:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Me-
37234: chelin (osittain) ynnä jäsenet Setälä, Åalle, Alkio, Aro, J.
37235: Castren (osittain), Danielson-Kalmari, Estlander, Ingman,
37236: Laine, Mäkelin, Tolwi, Torppa, Tuomi, Walavaara ja Wuo-
37237: lijoki (osittain) sekä varajäsenet Lagerlöf ja Vapaaherra
37238: Wrede.
37239: 
37240:    Helsingissä, 25 p :nä toukokuuta 1910.
37241: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
37242:       1910.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 17.
37243: 
37244: 
37245: 
37246: 
37247:                 Suomen Eduskunnan alamainen ano-
37248:            m us, joka tarkoittaa Suomen luotsilaitoksen aiotun
37249:            uudestaanjärjestämisen sillensä jättämistä.
37250: 
37251: 
37252: 
37253: 
37254:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
37255:               ja Suuriruhtinas T
37256: 
37257: 
37258: 
37259: 
37260:    Näillä valtiopäivillä on Eduskunnassa tehty kaksi ano-
37261: musehdotusta, jotka tarkoittavat Suomen luotsilaitoksen aio-
37262: tun uudestaanjärjestämisen sillensä jättämistä, ja on Edus-
37263: 2     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 17.
37264: 
37265: kunta nämä ehdo'tukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
37266:     Hiljattain on tullut tunnetuksi, että Keisarikunnan Me-
37267: riministeriöön on asetettu komitea käsittelemään kysymystä
37268: Suomen luotsilaitoksen muodostamisesta venäläiseksi Meri-
37269: ministeriön alaiseksi virastoksi. Tämä komitea on saanut
37270: tehtäväkseen käsitellä ehdotusta, joka, mikäli tiedetään,
37271: pääasiassa tarkoittaa seuraavaa:
37272:     Suomen luotsilaitos kaikkine sekä irtaimine että kiinteine
37273: omaisuuksineen siirtyisi ilman muuta Venäjän Meriministe-
37274: riön haltuun;
37275:     kaikki upseerit, virkamiehet sekä luotsi- ja majakkapal-
37276: veluskunta siirrettäisiin Venäjän palvelukseen ja asetettai-
37277: siin Venäjän Meriministeriön alaisiksi ;
37278:     luotsitirehtööri nimitettäisiin Venäjän Meriministerin
37279: ehdotuksesta, jonka tulisi sitä ennen lmulustella asiasta
37280: Suomen Kenraalikuvernöörin mieltä;
37281:     Suomen luotsilaitoksen virkamiehiksi ja upseereiksi voi-
37282: taisiin nimittää sekä syntyperäisiä suomalaisia että mihin
37283: kansallisuuteen tahansa kuuluvia henkilöitä Keisarikun-
37284: nassa;
37285:     kaikista virassa tekemistään rikkomuksista pantaisiin se-
37286: kä virkamiehet ja upseerit että luotsi- ja majakkapalvelus-
37287: miehet syytteeseen venäläisessä merisotaoikeudessa ;
37288:     virkaylennykseen ja virkaetuihin nähden olisivat virka-
37289: miehet, upseerit sekä luotsi- ja majakkapalvelusmiehet niit-
37290: ten määräysten ja asetusten alaiset, jotka ovat voimassa Ve-
37291: näjän Meriministeriössä;
37292:     Suomen luotsilaitoksen kaikki menot suoritettaisiin V e-
37293: näjän valtiovaroista, mutta nämä kustannukset korvattaisiin
37294: Venäjän kruunulle Suomen yleisistä varoista.
37295:     Tämän ehdotuksen johdosta saa Eduskunta alamaisuu-
37296: dessa esiintuoda seuraavaa.
37297:     Suomen luotsilaitoksen nykyinen asema ja järjestys on
37298: pääasiallisesti määrättynä Suomen luotsi- ja majakkalaitok-
37299: selle toukokuun 9 päivänä 1870 annetussa ohjesäännössä.
37300: Tämän mukaan on luotsilaitos asetettu ylihallituksen val-
37301:            Luotsilaitoksen uudestaanjärjestäminen.         3
37302: 
37303: vonnan ja hallinnon alaiseksi, johon kuuluu luotsitireh-
37304: tööri apulaisineen. Ylihallituksella samoin kuin luotsi-
37305: laitoksella muutoinkin on sotilaallinen järjestysmuoto, ja on
37306: se siinä kohden Suomen Kenraalikuvernöörin ylipäällikkyy-
37307: den alainen. Mutta hallinnollisessa ja taloudellisessa suh-
37308: teessa luotsilaitos on Keisarillisen Suomen Sena~tin ta-
37309: lousosaston alainen. Luotsitirehtöörin ja hänen apulai-
37310: sensa nimittää Keisarillinen Majesteetti Suomen Ken-
37311: raalikuvernöörin esityksestä. Samoin on luotsilaitok-
37312: sen upseerien laita, jotka palvelevat joko ylihallituksessa
37313: tahi päällikköinä niissä seitsemässä luotsauspiirissä, joihin
37314: Suomen luotsialue on jaettu. Upseerinvirkoihin nimite-
37315: tään Venäjän sotalaivastossa palvelevia upseereja, jotka
37316: ovat Suomen kansalaisia, sekä suomalaisia merikapteeneja
37317: tahi kauppalaivureja. Luotsitirehtööri apulaisineen sekä
37318: muut luotsiupseerit ovat Suomen sotalain alaiset.
37319:     Merenkulun ja erittäin höyrylaivaliikenteen edistyminen
37320: viimeksi kuluneen vuosisadan jälkipuoliskolla on aiheutta-
37321: nut Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen nopean kehityksen.
37322: Nykyään on maassamme tuhatkunta luotsia ja luotsioppi-
37323: lasta, jaettuina 146 eri asemalle. Lisäämällä loistojen ja
37324: loistolaivojen lukua sekä asettamalla lukuisia johtoloistoja
37325: on käynyt mahdolliseksi öiseenkin aikaan liikkua väylissä,
37326: joissa liike aikaisemmin oli mahdoton. Suomessa on nyt-
37327: temmin yhteensä 402 loistoa ja loistolaivaa, joita hoitamassa
37328: on lähes 200 henkilöä. Luotsilaitoksella on sen lisäksi käy-
37329: tettävänään 15 höyrylaivaa, niihin luettuina kolme jään-
37330: murtajaa ja laivaväkenä näissä aluksissa on kolmattasataa
37331: miestä.
37332:     Siten on vakavasti pyritty kehittämään Suomen luotsi-
37333:  ja majakkalaitosta sellaiseksi, että se kykenisi täyttämään
37334: vaikean tehtävänsä laivakulun turvaamiseksi Suomen luo-
37335: toisilla ja karisilla vesillä. Tämän työn menestystä ei ku-
37336: kaan puolueeton voi kieltää. Suomen luotsilaitos onkin
37337:  saanut osakseen tunnustusta merenkulkijain ja vakuutus-
37338: liikkeiden eikä suinkaan vähimmin Suomen vesillä liikku-
37339:  neitten venäläisten sotalaivojen päällikköjen puolelta.
37340: 4     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 17.
37341: 
37342:     Tämä arvostelu ei menetä pätevyyttään sen kautta, että
37343: joissakin tapauksissa venäläisiä sota-aluksia on ajanut ka-
37344: rille suomalaisen luotsin ollessa laivalla, sillä Suomen vaikea-
37345: kulkuisilla vesillä ei karilleajon mahdollisuus liene koko-
37346: naan vältettävissä, olipa luotsilaitos järjestetty kuinka hy-
37347: vin tahansa.
37348:     Suurinta huomiota on herättänyt se vuonna 1907 sattu-
37349: nut tapaus, jolloin keisarillinen laiva Standard Hangon
37350: ja Riilahden välisessä väylässä ajoi ennen tuntemattomalle
37351: karille. Sen johdosta Meriministeriöön asetettu tutkija-
37352: toimikunta kuitenkin havaitsi~ ettei tapaturmaa käynyt
37353: lukeminen Suomen luotsilaitoksen viaksi. Tämän väylän
37354: tutkimusta ei myöskään ollut toimittanut Suomen luotsi-
37355: laitos, vaan Meriministeriön merenmittausosasto.
37356:      On kyllä kieltämätöntä, että Suomen luotsi- ja majakka-
37357: laitos sekä se tapa miten tämä täyttää tehtävänsä on Venäjän
37358: meripuolustukselle sangen tärkeä. Mutta Suomen luotsilai-
37359: toksen järjestämisessä ja hallinnossa on tämä seikka huo-
37360: mioon otettu. Lukuunottamatta sitä vaikutusvaltaa, mikä
37361: edellä mainitun ohjesäännön kautta on annettu Suomen
37362: Kenraalikuvernöörille, on sanottuun ohjesääntöön otettu ni-
37363: menomainen määräys että, kun tulee kysymys uusien väy-
37364: läin .avaamisesta, vanhain muuttamisesta, uusien loistojen
37365: taikka muiden merenkulun turvaamiseksi tarpeellisten lai-
37366: tosten asettamisesta, on ehdotukset saatettava Keisarikunnan
37367: Meriministerin tiedoksi lausunnon antamista varten. Täl-
37368: laisten töiden valmistuksesta on Meriministerille niinikään
37369: annettava ilmoitus m. m. tarpeellisten oikaisujen tekemiseksi
37370: karttoihin.
37371:      Todellisuudessa on mainitunlaatuisiin toimenpiteisiin
37372: nähden Meriministerin lausunto aina huomioon otettu.
37373: Toiselta puolen on Suomen luotsilaitos myös auliisti
37374: ottanut varteen ne ehdotukset, joita asianomaiset venäläi-
37375:  set viranomaiset· ovat meripuolustuksen etua silmällä pi-
37376:  täen tehneet uusien väyläin viitoittamiseen taikka muihin
37377:  senluontoisiin toimenpiteisiin nähden, siinäkin tapauksessa
37378:            Luotsilaitoksen uudestaanjärjestäminen.           5
37379: 
37380: että ehdotetut toimenpiteet eivät olleet tarpeelliset kauppa-
37381: merenkulun edistämiseksi.
37382:     Jokaisesta muutoksesta meriviittain sijoituksessa sekä
37383: uusien karien löytämisestä ja niiden merkitsemisestä saa Me-
37384: riministeriö edellä mainitun ohjesäännön mukaisesti viipy-
37385: mättä tiedon. Sitäpaitsi säädetään samassa ohjesäännössä,
37386: että luotsitirehtöörin tulee antaa Meriministeriölle sekä so-
37387: tasatamain ja sotalaivojen päälliköille kaikki ne tiedot ja
37388: se virka-apu, mikä hänen asianaan on.
37389:     Meriministeriöllä on niinmuodoin jo nyt riittävä mahdol-
37390: lisuus meripuolustuksen etujen valvomiseen Suomen kulku-
37391: väylissä.
37392:     Jotta luotsit oppisivat venäjänkieltä sen verran kuin on
37393: tarpeen venäläisten sotalaivain luotsaamisessa, on luotsiyli-
37394: hallituksessa toimeenpantu luotsioppilaille kursseja, joissa
37395: näille myös on opetettu isompien aluksien ohjaamisen alkeita.
37396: Näissä kursseissa on käynyt noin kaksikymmentä oppilasta
37397: vuosittain. Kurssin päätyttyä määrätään oppilaat, voidak-
37398: seen edelleen käytännöllisesti harj aantua venäj änkielessä,
37399: kolmeksi tai neljäksi kuukaudeksi purjehdusaikana palve-
37400: lemaan venäläisillä sotalaivoilla. Tämän opetuksen tuloksen
37401: ovat venäläisetkin laivapäälliköt pitäneet tyydyttävänä.
37402: Muuten on tässä myöskin otettava huomioon, että nykyolois-
37403: sa luotsin pääasiallisena tehtävänä suurissa laivoissa on osot-
37404: taa laivan noudatettava suunta, jota vastoin varsinainen oh-
37405: jaus on päällystön asia.
37406:     Edellä sanotusta käy selville, että ehdotus Suomen luotsi-
37407: laitoksen muuttamisesta venäläiseksi laitokseksi, joka olisi
37408: Meriministeriön alainen, ei ole johtunut siitä, että Venäjän
37409: sotalaivaston tarpeet taikka ylipäätään Keisarikunnan oi-
37410: keutetut edut sellaista vaativat. Tällaisen ehdotuksen teke-
37411: minen on katsottava renkaaksi siinä politiikassa, jonka pää-
37412: määränä on hävittää Suomen julkisten laitosten kansallinen
37413: luonne sekä kumota Suuriruhtinaskunnalle sen perustusla-
37414: kien mukaan kuuluva oikeudellinen asema.
37415: 6     1910. -- Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 17.
37416: 
37417:     Tämän ehdotuksen huomattavimpana tunnusmerkkinäon
37418: Suomen perustuslakeihin sisältyvien tärkeitten säännösten
37419: syrjäyttäminen. Nämä lait sisältävät, niinkuin Eduskunta
37420: on toisissa alamaisissa esityksissään useita kertoja huomaut-
37421: tanut, muun muassa sen periaatteen, että Suomella on oi-
37422: keus omaan lainsäädäntöön ja hallintoon sekä että Hallitsi-
37423: ja hallitsee tätä maata ainoastaan kotimaisten viranomaisten
37424: ja virkamiesten avulla, jotka virkatoimessaan ovat tämän
37425: maan lakien alaiset. Kun Suomen luotsilaitoksen tehtävänä
37426: on hoitaa maan luotsi- ja majakkalaitosta sekä pitää
37427: voimassa niitä laitteita, jotka ovat tarpeelliset kulkuväyläin
37428: turvaamiseksi, ja sen toiminta niinmuodoin tarkoittaa
37429: merenkulun tarpeitten tyydyttämistä Suomen vesistöillä, on
37430: ilmeistä, että tämä toiminta on Suomen hallintoasia. Se
37431: täytyy sentähden perustuslain säännösten mukaisesti hoitaa
37432: sellaisten viranomaisten kautta kuin vastikään mainittiin,
37433: mikä tietystikään ei estäisi venäläisten sotalaivojen tar-
37434: peiksi asettamasta erityisiä, ainoastaan näitä laivoja avusta-
37435: via luotseja.
37436:     Yhtä vähän luotsilaitoksesta kuin muista hallintoelimistä
37437: voi väittää, että Suomen oikeus omaan hallintoon ei tarkoita
37438: sellaisia hallinnonhaaroja, joista Keisarikunnan edut ovat
37439: tavalla taikka toisella riippuvaisia. Sellainen rajoitus olisi
37440: aivan mielivaltainen ja ristiriidassa sekä asiakirjain ilmeisen
37441: sisällyksen että niiden tosiasiallisten olojen kanssa, jotka
37442: täällä ovat vallinneet siitä lähtien kuin Suomi yhdis-
37443: tettiin Keisarikuntaan. Ehdotuksen mukaan tulisi kmn-
37444: minkin Suomen luotsilaitoksessa kaikki virkatoiminta venä-
37445: läisten viranomaisten hoidettavaksi. Keisarikunnan Meri-
37446: ministeri olisi nimittäin välittömästi määräävänä tällä
37447: alalla, ja itse luotsihallituksesta tulisi venäläinen virasto,
37448: jonka sivilivirkamiehet ja upseerit, joitten ei edes tarvitsisi
37449: olla Suomen kansalaisia, olisivat Venäjän palveluksessa sekä
37450: velvolliset noudattamaan, ei Suomen, vaan Venäjän lakia.
37451: Ehdotus on niinmuodoin ristiriidassa Suomen perustusla-
37452: kien kanssa.
37453:            Luotsilaitoksen uu,lcstaanjärjestäminen.          7
37454: 
37455:     Kun edelleen ehdotuksen mukaan luotsilaitoksen upseerit
37456: ja virkamiehet sekä luotsi- ja majakkapalvelusmiehet siirret-
37457: täisiin Venäjän palvelukseen sekä virassa tekemistään rik-
37458: komuksista saatettaisiin syytteeseen venäläisessä merisota-
37459: oikeudessa, tietää tämä sen jokaiselle Suomen kansalaiselle
37460: perustuslaissa vakuutetun oikeuden loukkaamista, että hänet
37461: on tuomittava siinä tuomioistuimessa, jonka alainen hän
37462: maan lain mukaan on (Hallitusmuodon 16 §). Sellaiseen
37463: siirtoon eivät mainitut virka- ja palvelusmiehet ole velvol-
37464: liset alistumaan.
37465:     Se määräys että luotsilaitoksen kiinteä ja irtain omai-
37466: suus, mikä kuuluu Suomen valtiovarastolle, siirtyisi kor-
37467: vauksetta Venäjän Meriministeriön haltuun, on ei ainoas-
37468: taan vastoin yleisiä oikeusperiaatteita, vaan myös vastoin
37469: niitä Suomen perustuslain säännöksiä, joiden mukaan val-
37470: tion kaikki varat on käytettävä tämän maan hyödyksi ja
37471: parhaaksi (Hallitusmuodon 50 §, Valtiopäiväjärjestyksen
37472: 27 §). Vastoin samoja perustuslain säännöksiä on vihdoin
37473: sekin ehdotuksen määräys, jonka mukaan Suomessa toimi-
37474: van luotsilaitoksen kustannukset, siitä huolimatta että tämä
37475: olisi venäläinen laitos, viime kädessä suoritettaisiin Suomen
37476: valtio varoista.
37477:     Toimenpide, jonka kautta Suomen luotsilaitos ilman
37478: muuta muutettaisiin venäläiseksi laitokseksi, olisi sen lisäksi
37479: omansa muissakin kohdin tuottamaan mitä arveluttavimpia
37480: seurauksia.
37481:     Edellä on jo osotettu, ettei luotsilaitoksen virkamiehiä ja
37482: muuta henkilökuntaa voida vastoin heidän tahtoaan siir-
37483: tää Venäjän palvelukseen. Jos he nyt, sen mieliä järkyttä-
37484: vän oikeudenloukkauksen vaikutuksen alaisina, jota Suo-
37485: men luotsilaitoksen venäläistyttäminen tietäisi, ennemmin
37486: luopuisivat viroistaan ja etsisivät toimeentuloaan muilta
37487: työaloilta kuin alistuisivut tuollaiseen asemansa muutokseen,
37488: olisi seuraus tästä turmiollinen. Niihin suuriin vaikeuksiin
37489: katsoen, joita Suomen kulkuväylien tarkoitustaan vastaava
37490: viitoittaminen kohtaa, kävisi mahdottomaksi saada eronneit-
37491: 8     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 17.
37492: 
37493:  ten luotsien sijaan toisia. Ja vaikkakin merenkulkijat, jotka
37494: pitemmän ajan kuluessa ovat mieskohtaisesti perehtyneet
37495: näihin väyliin, voivat kutakuinkin turvallisesti niissä kulkea
37496: luotsien avutta, kun merimerkit on kunnollisesti pantu pai-
37497: koilleen ja muut merenkulun turvaamista tarkoittavat lai-
37498: tokset ovat asianmukaisessa kunnossa, käy tämä mahdotto-
37499: maksi laivoille, jotka vain jonkun kerran taikka pitkien vä-
37500: liaikojen perästä käyvät Suomessa. Jos sitä vastoin väy-
37501: lät eivät ole kunnollisesti viitoitettuja, on laivakulku niissä
37502: ainakin muille kuin rannikkolaisille itselleen miltei mahdo-
37503: ton. Kulkuväyläin viitoitusta taasen, mikä toimitetaan vuo-
37504: sittain ennen purjehduskauden alkamista, eivät luotettavasti
37505: voi suorittaa muut kuin ne, jotka Suomen luotsien tavoin
37506: lapsuudestaan lähtien ovat perehtyneet niiden vesistöjen yk-
37507: sityiskohtaiseen tuntemiseen, joiden viitoitus on uskottu hei-
37508: dän toimekseen.
37509:     Mitä sitten tulee luotsilaitoksen johtoon ja hallintoon,
37510: niin on ilmeistä, että sen uskominen viranomaisille, joille
37511: tämän maan olot ovat enemmän taikka vähemmän vieraita,
37512: on omansa alentamaan sitä tasoa, jolle puheena oleva laitos
37513: on kohonnut, samalla kuin se vastaisuudessa on tekevä mah-
37514: dottomaksi tämän laitoksen kehittymisen merenkulun yhä
37515: lisääntyviä vaatimuksia ,:yastaavaksi.
37516:     Luotsilaitoksen ohjesäännön mukaan (66 §) toimitetaan
37517: tullivyöhykkeen valvonta suureksi osaksi luotsilaitoksen
37518: kautta. Kunkin tuloväylän suullasijaitsevanluotsiasemantu-
37519: lee nimittäin monessa suhteessa toimia myöskin tullivartiona.
37520: Jos luotsilaitos asetettaisiin Keisarikunnan Meriministeriön
37521: alaiseksi, lakkaisi luonnollisesti tämä luotsilaitoksen toimin-
37522: ta, varsinkin koska Meriministeriöllä ei Keisarikunnassa ole
37523: vastaavaa tehtävää. Luotsilaitoksen ehdotettu venäläistyt-
37524: täminen tulisi siten tuntuvasti vaikeuttamaan tullivyöhyk-
37525: keen valvontaa ja joka tapauksessa aiheuttamaan erityisiä
37526: toimenpiteitä, jotka vaatisivat hyvin suuria kustannuksia.
37527:     Ne vaarat, joita Suomen luotsilaitoksen suunniteltu ve-
37528: näläistyttäminen varmasti tuottaisi laivakululle Suomen
37529:            Luotsilaitoksen uudestaanjärjestäminen.         9
37530: 
37531: vesillä, ovat merenkulkijoissa ja vakuuttajissa, samoinkuin
37532: koti- ja ulkomaisissa liikkeenharjoittajain piireissäkin he-
37533: rättäneet suurta levottomuutta ja huolta. Todellisuudessa
37534: tuottaisikin tuollainen toimenpide maalle arvaamatonta va-
37535: hinkoa. Kun laivakulku Suomen vesillä kävisi epävarmaksi
37536: sekä alusten ja lastin vakuutusmaksut sen johdosta kohoai-
37537: sivat, joutuisi Suomen ulkomainen kauppa, jonka varassa
37538: tämän maan talous ja muun muassa myös tullitulot suurek-
37539: si osaksi ovat, kärsimään vauriota. Mitä erittäin tulee Suo-
37540: men tärkeimpään vientitavaraan, puutavaraan, niin on tässä
37541: huomautettava, että sen vientiä suurimmalta osalta toimitta-
37542: vat ulkomaiset alukset, jotka vielä vähemmän kuin kotimai-
37543: set voisivat mukautua muuttuneisiin oloihin, sekä että tämä
37544: tavara tuskin kykenisi kantamaan kohonneita rahtikustan-
37545: nuksia.
37546:     Niinikään on selvä, että vieraat kansat, jotka ovat Suo-
37547: men kanssa merenkulku- tai Iiauppayhteydessä, joutuisivat
37548: kärsimään sellaisesta asiaintilasta. Ja Venäjän sotalaivas-
37549: tonkin kululle Suomen vesillä tuottaisi puheena oleva muu-·
37550: tos epäilemättä vaikeuksia.
37551:     Edellä lausutun nojalla Eduskunta saa Teidän Keisaril-
37552: liselta Majesteetiltanne alarnaisuudessa anoa,
37553: 
37554:               että ehdotu8 Suomen luotBuaitokBen m1w-
37555:            doBtmni8eBta venäläiBekBi laitokBekBi BaiBi peru8-
37556:            tuBlainva8tai8ena ja muutenkin turmiolli8ena
37557:            raueta.
37558: 
37559:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
37560: 
37561:    Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1910.
37562:              1910. -   Anomusmietintö N :o 18.
37563: 
37564: 
37565: 
37566: 
37567:                  Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 anomus-
37568:           ehdotuksen johdosta, joka koskee valtiovaraston saat-
37569:           tamista vastuunalaiseksi virkamiesten virheellisestä me-
37570:           nettelystä yksityisille aiheutuneesta vahingosta.
37571: 
37572:     Edellämainitun, edustaja Riihelän y. m. tekemän ano-
37573: musehdotuksen N:o 115 on Eduskunta valmistelavaa kä-
37574: sittelyä varten lähettänyt Lakivalioknntaan.
37575: 
37576: 
37577: 
37578: 
37579:     Suomessa niinkuin yleensä. muuallakin on voimassa,
37580: että. valtio joutuessaan yksityisoikeudellisiin suhteisiin
37581: yksityisiin kansalaisiin vastaa virkamiestensä toimenpi-
37582: teistä. yhtä. laajalti kuin juriidisten henkilöiden yleensä.
37583: on vastattava edustajiensa teoista ja laiminlyömisistä. eli
37584: toisin sanoen pääasiallisesti niiden periaatteiden mukaan,
37585: jotka ovat voimassa päämiehen vastuunalaisuudesta asia-
37586: miehen toimenpiteistä.. Erityisesti on tämä. valtion vas-
37587: tuunalaisuus meillä. järjestetty postissa toimitattaviin
37588: lähetyksiin ja valtion rautateiden tavarankuljetukseen
37589: nähden. Tä.mä.n yhteydessä. mainittakoon, että. 19 p:nä.
37590: helmikuuta 1898 rantatienkäytöstä johtuvan vahingon
37591: vastuusta annetun lain mukaan rautatienomistaja on
37592: velvollinen suorittamaan vahingonkorvausta, jos matkus-
37593: taja ilman omaa aikomusta tai tuottamusta on saanut
37594: surmansa tai ruumiinvamman, sekä. jos muu kuin mat-
37595: 2            1910. -   Anomusmietintö N :o 18.
37596: 
37597: kustaja on saanut surmansa tai ruumiinvamman ja va-
37598: hinko silloin on luettava rautatien hallinnon tai palvelus-
37599: kunnan viaksi, kuin myös eräistä omaisuusvahingoista,
37600: mitkä ovat aiheutuneet tulen irtipääsemisestä tahi yhteen-
37601: törmäyksf stä, raiteilta suistumisesta tai muusta sellaisesta
37602: rautatienkäytössä kohdanneesta tapaturmasta. Että nämä
37603: säännökset, jotka ovat ulottaneet vastuunalaisuuden pi-
37604: temmimekin kuin mikä asiamiehyyttä koskevain sään-
37605: töjen mukaan olisi voimassa, nekin kuuluvat yksityisoi-
37606: keuden alaan, käy ilmi jo siitä, että mainittu laki kos-
37607: kee yhtä hyvin yksityisiä ratoja kuin valtionrautateitä.
37608:     Sitävastoin puuttuu Suomen oikeudesta säännöksiä,
37609: jotka veivoittaisivat valtion korvaamaan vahingon, minkä
37610: sen virkamiehet ovat tuottaneet yksityisille henkilöille
37611: julkisoikeudellisissa suhteissa eli toisin sanoen suhteissa,
37612: jotka ovat sitä laatua, ettei niitä voi olla yksityisten
37613: välillä. Sellaisen vahingon korvaamiseen nähden voi niin-
37614: muodoin asianosainen tehdä vaatimuksen ainoastaan
37615: virheen tehnyttä virkamiestä vastaan. Jos tällä ei ole
37616: varoja vahingon korvaamiseen tai jos virkamiehen viaksi
37617: ei jää syyllisyyttä, täytyy vahingonalaiseksi joutuneen
37618: itse kärsiä. vahinkonsa,
37619:      Erinäisissä muissa maissa on oikeudenkehitys kuiten-
37620:  kin johtanut siihen, että tunnustetaan valtiolla olevan suu-
37621:  rempi tai vähempi vastuunalaisuus virkamiesten, toi-
37622:  menpiteistä myöskin julkisen oikeuden alalla. Ranskassa,
37623:  missä ei ole asiasta annettu lakia, on tosin käytännössä
37624:  vastattu sekä myöntävästi että kieltävästi kysymykseen.
37625:  onko valtion puolelta olemassa yleistä vastuunalaisuutta
37626:  virkamiesten toimenpiteistä; mutta kuitenkin on ainakin
37627:  se myönnetty, että vastuunalaisuuskysymys on ratkais-
37628:  tava eri virkatoimien laadun mukaan, ja niinpä on sel-
37629:  lainen vastuunalaisuus erinä.isissä tapauksissa määrätty
37630:  valtiolle osaksi yksin osaksi solidaarisesti asianomaisen
37631:  virkamiehen kanssa. - Itävallassa on valtio vastuussa
37632:  oikeusasioissa tehdyistä talletuksista, kiinteistökirjojen
37633:  pidossa tapahtuneista virheistä, vahingoista, jotka a.i-
37634: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiesten virkavirheistä. 3
37635: 
37636: heutuvat oikeusvirastojen virka- ja palvelusmiesten
37637: teoista, sekä yksityisten henkilöiden vahingoittamisesta
37638: painoasioissa. - Myöskin Sveitsissä on periaate valtion
37639: vastuunalaisuudesta virkamiehistään osittain saanut lain-
37640: säädännössä tunnustusta.- Ruotsissa on erään lain kautta
37641: vuodelta 1899 säädetty että, jos virka- tai palvelm,mies,
37642: jonka on ulosottolain mukaan pidettävä tointa ulosotto-
37643: a.sioista, anastaa ja hävittää rahoja, arvopapereita tai
37644: muuta, minkä hän ulosottolain mukaan on saanut hal-
37645: tuunsa, on korvaus a.nastetusta ja hävitetystä omaisuu-
37646: desta maksettava yleisistä varoista.
37647:    Varsin mielenkiintoinen on puheenaolevan kysymyk-
37648: sen kehitys Saksassa. Jo aikaisemmin oli monessa Saksan
37649: valtiossa olemassa määräyksiä valtion vastuusta julki-
37650: sille viranomaisille jätetyistä talletuksista sekä kiinteistö-
37651: kirjojen pidossa tehdyistä virheistä. Uudella kiinteistö-
37652: kirjalailla siirrettiin vastuunalaisuus viimeksimainitussa
37653: tapauksessa Saksan valtakunnalle. Sen jälkeen kuin
37654: uuteen siviililakiin oli otettu säännöksiä virkamiesten
37655: vastuunalaisuudesta vahingoista, mitkä tahallisesti tai
37656: tuottamuksesta saatetaan kolmannelle miehelle, on useim-
37657:  missa valtioissa annettu lakeja, joiden kautta valtio on
37658:  joko kokonaan yksityisiä kohtaan ottanut osalleen tä-
37659:  män vastuunalaisuuden, pidättäen itselleen taka.utumis-
37660:  oikeuden asianomaista virkamiestä va.staan, tai määrätty
37661:  toissijaisesti vastuunalaiseksi vahingosta samoin kuin
37662:  Saksan yleisen siviililainsäädännön mukaan takausmies.
37663:  Edelliseen ryhmään kuuluvassa Preussin laissa 1 p:ltä
37664:  elokuuta 1909 on lainsäätäjä mennyt vieläkin pitem-
37665:  mälle. Tässä laissa säädetään nimittäin että, jos vir-
37666:  kamies ei ole vastuunalainen vahingosta syystä että
37667:  hän on sen aiheuttanut tajuttomassa tilassa tai si~lun­
37668:  toiminnan ollessa sellaisen sairaloisen häiriön alaisena.,
37669:  joka estää vapaa.n tahdontoimen, valtion yhtä-
37670:  kaikki tulee korvata vahinko niinkuin jos virkamies
37671:  olisi toiminut tuot.tamuksellisesti, kuitenkin ainoas-
37672:  taan mikäli kohtum niin vaatii.         Siihen nähden että
37673: 4             1910. -   Anomnsmietintö N :o 18.
37674: 
37675: virkamiehen korvausvelvollisuus siviililain mukaan tu-
37676: lee kysymykseen ainoastaan, jollei vahingon kärsinyt olt
37677: tahallaan tai tuottamuksesta jättänyt käyttämättä lain
37678: osottamia keinoja virheellisen toimen oikaisemiseksi,
37679: on myöskin valtion vastuunalaisuus nyt kysymyksessä ole-
37680: van lain mukaan tästä edellytyksestä riippuva.- Preussin
37681: lain kanssa pääasiallisesti yhtäpitävän lakiehdotuksen
37682: on hallitus nyttemmin myöskin esittänyt Saksan valtio-
37683: päiville.
37684:      Erinäisissä maissa, niinkuin Ruotsissa, Norjassa, Sak-
37685: sassa, Itävallassa ja Unkarissa, on sen ohessa annettu la-
37686: keja, joiden mukaan valtio on velvollinen suorittamaan
37687: vahingonkorvausta syyttömästi vangituille ja tuomituille
37688: henkilöille, ja vieläpä riippumatta siitä, onko se virano-
37689: mainen, joka on toimeenpannut vangitsemisen tai rat-
37690: kaissut jutun, menetellyt virheellisesti vai ei.
37691:    · Sitä käsityskantaa, jonka mukaan valtio ei ole velvol-
37692: linen korvaamaan vahinkoa, minkä sen virkamiehet tuot-
37693: tavat yksityisille, on perusteltu siten, että valtio oikeuden
37694: alkuperänä ei itse voi tahtoa sitä mikä on väärää; kun va-
37695: hinkoa on valtion virkamiesten kautta aiheutunut kansa-
37696: laisille, on virkamies tai se ylempi viranomainen, jonka
37697: käskyä hän on noudattanut, toiminut vastoin sitä tehtä-
37698: vää, jonka virkaannimitys käsittää, eikä velvollisuuden-
37699: vastaista tekoa niin muodoin voida lukea valtiolle viaksi.
37700: Tämä käsityskanta ei kuitenkaan ole tyydyttävä. Jo
37701: yksityisoikeudellisiinkin yhdyskuntiin nähden, niinkuin
37702:  osakeyhtiöihin, on nykyaikainen oikeus mennyt pitem-
37703: mälle ja velvoittanut ne vastaamaan vanhingoista, mitkä
37704: niiden säännönmukaiset orgaanit toiminnassaan, joskin
37705: vastoin niille annettua tehtävää, matkaansaattavat. Jul-
37706:  kiseeli oikeuteen nähden on erityisestise seikka merkityk-
37707:  sellinen, että yleensä ei ole yksityisen vapaasti valitta-
37708:  vana, tahtooko hän joutua suhteeseen valtiovaltaan vai
37709:  ei, -vielä vähemmin kenen viranomaisen puoleen hän
37710:  tahtoo kääntyä. Näyttää sen vuoksi olevan kohtuullista,
37711: että valtioJenemmän tai vähemmän laajalta vastaisi
37712: V altievaraston vastuunalaisuus virkamiesten virkavirheistä. 5
37713: 
37714: vahingoista, jotka sellaisesta kääntymisestä viranomais-
37715: ten puoleen voivat yksityisille johtua. Tätä katsanto-
37716: kantaa tukee sekin periaate, että niiden uhrausten,
37717: jotka valtio vaatii kansalaisilta, tulee mikäli mahdollista
37718: kohdata kaikkia yhtäläisesti. Jos joku henkilö valtion-
37719: laitoksissa olevien puutteellisuuksien vuoksi tai muusta
37720: sellaisesta syystä saa kärsiä erityisen uhrauksen, vaatii
37721: kohtuus, että hän saa siitä korvauksen valtiovaroista,
37722: minkä kautta erisuuruinen rasitus mahdollisimman mu-
37723: kaan tasaantuu. Sellainen tasaannus voi olla aiheutettu,
37724: vaikkei mitään oikeudenvastaista tekoa ole tapahtunut-
37725: kaan, vaan vahinko tullut esim. tapaturmasta.
37726: 
37727:     Kun Lakivaliokunta nyt ryhtyy tarkastamaan oloja
37728: omassa maassamme, on Valiokunta katsonut olevan san-
37729: gen kohtuutonta, että kansalaisten täytyy maan lakien
37730: mukaan määrätyissä tapauksissa oikeuttaan valvoak-
37731: seen jättää. julkisille viranomaisille rahoja ja arvopape-
37732: reita, valtion millään tavoin niistä vastaamatta siinäkään
37733: tapauksessa, että ne viranomaisten epärehellisyyden tai
37734: huolimattomuuden johdosta joutuvat hukkaan. Hävit-
37735: tämisen vaara on olemassa erittäinkin täytäntöönpane-
37736: viin viranomaisiin nähden, joiden on kannettava ja tili-
37737: tettävä melkoisia ulosotoissa kertyviä rahamääriä, osaksi
37738: yksityisiä varoja, osaksi kunnallisia tai muita maksuja.
37739: Sellaisia tapauksia onkin sattunut, ettei ulosottomies ole
37740: voinut tehdä tiliä kantamistaan varoista.
37741:     Kaupunkien ja maaseudun alioikeuksille jätetään usein
37742: alkuperäisiä velkakirjoja ja muita asiakirjoja, joihin joku
37743: oikeus on yhdistetty tai joiden haltijalle yksin sitoumus
37744: voidaan pätevästi täyttää. Jos semmoisia asiakirjoja,
37745: niinkuin joskus on tapahtunut, joutuu hukkaan, saattaa
37746: yksityisiä sen kautta kohdata hyvinkin tuntuva vahinko.
37747: Toisinaan lienee myöskin sattunut, että tuomari on hävit-
37748: tänyt vastaanottamiansa sukulunastusrahoja.
37749:     Jos painotuotteita pätevättä syyttä pannaan takava-
37750: rikkoon, aiheutuu siitä tietenkin suurempi tai pienempi
37751: 6             1910. -   Anomusmietintö N :o 18.
37752: 
37753: vahinko. Tämä saattaa erittäinkin aikakautisiin paino-
37754: tuotteisiin nähden olla tuntuva, sillä vaikkakin taka-
37755: varikko peruutetaan, on takavarikkoon pantu painos
37756: kuitenkin miltei aina jo menettänyt arvonsa.
37757:      Ylempänä mainituissa ja muissa niihin verrattavissa
37758: tapauksissa, missä viranomaiset virheellisen menettelyn
37759: kautta ovat aiheuttaneet yksityisille vahinkoa, pitäisi
37760: Valiokunnan mielestä valtiovaraston olla siitä vastuussa.
37761:      Enemmittä perusteluitta pidettäneen selvänä, että
37762: valtio olisi velvoitettava antamaan korvausta henkilöille,
37763:  jotka on vangittu, mutta joiden viattomuus siihen rikok-
37764: seen, josta heitä on syytetty, sittemmin tulee ilmi. Vielä-
37765: kin ihneisemmältä näyttää sellainen korvausvelvollisuus
37766:  siinä tapauksessa, että joku on tuomittu rangaistukseen
37767:  ja sen kärsinyt mutta sittemmin uudella tuomiolla va-
37768:  pautetaan tai tuomitaan lieveropään rangaistukseen kuin
37769:  minkä hän jo on kärsinyt. Säännökset valtion velvolli-
37770:  suudesta sellaisissa tapauksissa suorittaa vahingonkor-
37771:  vaus on Oikeudenkäyntikomitea valmistanut yhteydessä
37772:  ehdotuksen kanssa laiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa.
37773:  Mutta jos oikeudenkäyntiuudistuksen toteuttaminen
37774:  syystä tai toisesta viivästyisi, ei mikään estä ryhtymästä
37775:  erityiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen sellaisten sään-
37776:  nösten antamiseksi.
37777:       Yleensä pitäisi valtion korvausvelvollisuuden tulla ky-
37778:  symykseen ainoastaan milloin vahinko on aiheutunut
37779:  sellaisesta teosta, joka on rangaistavaa laatua. Tällöin olisi
37780:   tietysti syyllisen virkamiehen vastattava vahingosta
37781:   joko niin, että vahingonkorvausvaatimus ensi kädessä
37782:   kohdistetaan häneen ja valtio vastaa ainoastaan siitä,
37783:   mikä ei siten tule korvatuksi, taikka niin että valtio
37784:   ensin korvaa koko vahingon ja sitten hakee suorittamansa,
37785:   määrän syylliseltä virkamiehehä. Myönnettävä kuiter~kin
37786:   on, että joillakin oikeudenaloilla voi sattua tapauksia,
37787:   jolloin yksilön menestys vaatii, että virkamiehen mat-
37788:   kaansaattamasta vahingosta korvaus on annettava, vaik-
37789:   kei virkamies olekaan tehnyt itseänsä vikapääksi rangais-
37790: Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiesten virkavirheistä. 7
37791: 
37792: 
37793: tukseen sen virkatoimen kautta, joka on vahingon ai-
37794: heuttanut. Niin voi esim. olla laita, kun henkilö on ri-
37795: koksesta vangittu, mutta hänet sitten havaitaan syyttö.
37796: mäksi, sillä jos on ollut todennäköisiä syitä epäillä häntä
37797: rikoksen tekijäksi, on viranomaisen toimenpide saatta-
37798: nut olla lainmukainen. Sama on ja vielä suuremmalla
37799: ~yyllä asian laita, milloin joku henkilö on syyttömästi tuo-
37800:  mittu. Asianmukaista olisi myös, että valtio määrä-
37801: tyissä tapauksissa korvaisi vahingon silloinkin, kun se on
37802:  aiheutunut tapaturmasta, niinkuin jos tuomarin tai ulos-
37803:  ottomiehen hallussa olleita asianomaisen arvopapereita
37804: tai rahoja on tulipalossa palanut.
37805: 
37806: 
37807: 
37808:     Vaikka V aHokunta, niinkuin edelläesitetystä näkyy,
37809: katsoo lainsäädäntötoimenpidettä tarvittavan siinä tar-
37810: koituksessa, että henkilöt, jotka valtion virkamiesten toi-
37811: menpikiden johdosta ovat kär&ineet vahinkoa, oikeutet-
37812: taisiin siitä saamaan valtiolta korvausta. ei Valiokunta
37813: ole tahtonut sillä sanoa, että tämä lainsäädäntötoimenpide
37814: olisi ulotettava niin pitkälle, että kaikki sanottua laatua
37815: olevat vahingot sillä tavoin tulisivatkorvatuiksi. Päinvas·
37816: toin näyttää luonnolliselta, että puheena oleva kor-
37817: vausvelvollisuus ainakin aluksi pantaisiin toimeen sellai-
37818: silla aloilla, missä tarve tässä suhteessa erityisesti on
37819: käynyt tuntuvaksi. Kysymyksen selvittäminen edellyttää
37820: kuitenkin tarkempaa asian tutkimista kuin minkä Va·
37821: liokunta on voinut sille omistaa.
37822:      Valiokunta saa edelläolevan nojalla kunnioittaen eh-
37823:  dottaa, että Eduskunta alamaisesti anoisi,
37824: 
37825:                  että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tut--
37826:              kituttaa, millä lainkäytön ja hallinnon aloilla
37827:              sekä millä edellytyksin valtion olisi vastattava
37828:              vahingosta, joka virkamiehen virkatoimen joh-
37829:              dosta on aiheutunut yksityiselle henkilölle,
37830: 8              1910. -   Anomusmietintö N :o 18.
37831: 
37832:             kunnalle, yhtiölle tai muulle kansalaisten yhteen-
37833:             liittymiselle, sekä sen jälkeen antaisi Edu,skun-
37834:             nalle asiasta esityksen.
37835: 
37836: 
37837: 
37838:     Tämän asian käsittelyssä. ovat olleet osallisina puheen-
37839: johtaja Nybergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet
37840: Airola, Aronen, Björk, A. Castr{m, Heikkilä, Hämäläinen,
37841: A. Jokinen, Koskinen, Manner, Poutiainen, Repo, Ta-
37842: las, Vahe ja I. Yrjö-Koskinen sekä. varajäsenet Lis-
37843: to, Löthman ja Seppä-Murto.
37844: 
37845:     Helsingissä 21 p:nä toukokuuta 1910.
37846: 
37847: 
37848: 
37849: 
37850:       Helsingissä, Keiaa.rillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
37851:             1910. -   Edusk. anom. ~ Anomusmiet. N:o 18.
37852: 
37853: 
37854: 
37855: 
37856:                  Suomen Eduskunnan alamainen
37857:            a n o m u s, joka koskee valtiovaraston saattamista
37858:            vastuunalaiseksi virkamiesten virheellisen menettelyn
37859:            aiheuttamasta vahingosta.
37860: 
37861: 
37862: 
37863: 
37864:        Suurivaltaisin, Irmollisin Keisari
37865:               ja Suuriruhtinas!
37866: 
37867: 
37868: 
37869: 
37870:    Eduskunnassa on näillä valtiopäivillä tehty anomuseh-
37871: dotus, joka koskee valtiovaraston saattamista vastuunalai-
37872: seksi virkamiesten virheellisestä menettelystä yksityisille ai-
37873: 2          1910. -   Edusk. anom. -   Anemusmiet. N:o 18.
37874: 
37875: heutuneesta vahingosta, ja on Eduskunta säädetyssä jär-
37876: jestyksessä tämän ehdotuksen käsitellyt.
37877:     Suomen oikeudessa on se periaate tunnustettu, että val-
37878: tio, joutuessaan yksityisoikeudellisiin suhteisiin kansalais-
37879: ten kanssa, vastaa virkamiestensä toimenpiteistä yhtä
37880: laajalti kuin juriidisten henkilöiden yleensä on vastattava
37881: edustajiensa teoista ja laiminlyönneistä. Erityisesti on tä-
37882: mä valtion vastuunalaisuus järjestetty muutamiin hallitus-
37883: laitoksiin nähden. Sitävastoin puuttuu lainsäädännöstä
37884: määräyksiä, jotka veivoittaisivat valtion korvaamaan vahin-
37885: gon, minkä valtion virkamiehet ovat julkioikeudellisissa
37886: suhteissa tuottaneet yksityisille henkilöille. Sellaisen vahin-
37887: gon korvaamiseen nähden voi niinmuodoin asianomainen
37888: tehdä vaatimuksen ainoastaan virheen tehnyttä virkamiestä
37889: vastaan. Jos virkamiehellä ei ole varoja vahingon korvaa-
37890: miseen tai jos hänen viakseen ei jää syyllisyyttä, täytyy va-
37891: hingonalaiseksi joutuneen itse kärsiä vahinkorrsa.
37892:     Erinäisissä muissa maissa on oikeuskehitys johtanut sii-
37893: hen, että tunnustetaan valtiolla olevan vastuunalaisuus vir-
37894: kamiesten toimenpiteistä myöskin julkisen oikeuden alalla.
37895: Eduskunnasta tämä käsityskanta onkin oikea. Jo yksityisoi-
37896: keudellisetkin yhdyskunnat, kuten osakeyhtiöt, on nykyai-
37897: kainen oikeus velvoittanut vastaamaan vahingoista, mitkä
37898: niiden säännönmukaiset orgaanit, joskin vastoin niille annet-
37899: tua tehtävää, toiminnassaan aikaansaattavat Kun julkisoi-
37900: keudellisissa asioissa yleensä ei ole yksityisen vapaasti valit-
37901: tavana, joutuuko hän suhteeseen valtiovaltaan vai ei,
37902: vielä vähemmin kenen viranomaisen puoleen hänen on kään-
37903: nyttävä, on sitä kohtuullisempaa, että valtio vastaa vahin-
37904: gosta, joka sellaisesta kääntymisestä viranomaisten puo-
37905: leen voi yksityiselle johtua. Tätä katsantokantaa tukee
37906: sekin periaate, että niiden uhrausten, jotka valtio vaa-
37907: tii kansalaisilta, tulee mikäli mahdollista kohdata kaik-
37908: kia yhtäläisesti. Jos joku henkilö valtiolaitoksissa ole-
37909: vien puutteellisuuksien vuoksi tai muusta sellaisesta syystä
37910: saa kärsiä erityisen uhrauksen, on kohtuullista, että hän saa
37911:   Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiesten aiheuttamasta vahingosta. 3
37912: 
37913: siitä korvauksen valtiovaroista, minkä kautta häntä koh-
37914: dannut rasitus mahdollisimman mukaan tasaantuu yhteis-
37915: kunnan kaikkien jäsenten kesken. Sellainen tasaannus voi
37916: olla aiheutettu, vaikkei mitään oikeudenvastaista tekoa ole
37917: tapahtunutkaan, vaan vahinko on tullut esim. tapatur-
37918: masta.
37919: 
37920:      Ylläesitettyjä näkökohtia silmälläpitäen ei Eduskunnan
37921: mielestä ole mitenkään kohtuullista, että kansalaisten täytyy
37922: määrätyissä tapauksissa oikeuttaan valvoakseen uskoa
37923: julkisille viranomaisille rahoja ja arvopapereita valtion
37924: millään tavoin niistä vastaamatta siinäkään tapauk-
37925: sessa, että ne viranomaisten epärehellisyyden tai huo-
37926: limattomuuden johdosta joutuvat hukkaan. Hävittämi-
37927: sen vaara on olemassa erittäinkin täytäntöönpaneviin viran-
37928: omaisiin nähden, joiden on kannettava ja tilitettävä melkoi-
37929: sia ulosotoista kertyviä rahamääriä, osaksi yksityisiä varoja,
37930: osaksi kunnallisia tai muita maksuja. Sellaisia tapauksia
37931: onkin sattunut, ettei ulosottomies ole voinut tehdä tiliä kan-
37932: tamistaan varoista.
37933:      Kaupunkien ja maaseudun alioikeuksille annetaan alku-
37934: peräisiä velka- ja muita asiakirjoja, joihin joku oikeus on
37935: yhdistetty tai joiden haltijalle yksin voidaan sitoumus pä-
37936: tevästi täyttää. Jos semmoisia asiakirjoja, niinkuin joskus
37937: on tapahtunut, joutuu hukkaan, saattaa yksityisiä sen
37938: kautta kohdata hyvinkin tuntuva vahinko.
37939:      Kun painotuotteita pätevättä syy.ttä pannaan takavarik-
37940: koon, aiheutuu siitä tietenkin suurempi tai pienempi va-
37941: hinko. Erittäinkin aikakautisiin painotuotteisiin nähden
37942: saattaa vahinko olla tuntuva, sillä vaikkakin takavarikko
37943: peruutetaan, on ta:kavarikkoon pantu painos kuitenkin milt-
37944: ei aina jo menettänyt arvonsa.
37945:      Ylempänä mainituissa ja muissa niihin verrattavissa ta-
37946: pauksissa, missä viranomaiset virheellisen menettelyn kaut-
37947:  ta ovat aiheuttaneet yksityisille vahinkoa, pitäisi Eduskun-
37948:  nllu mielestä valtiovaraston olla siitä vastuussa.
37949: 4          1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 18.
37950: 
37951:     Niinikään valtio olisi velvoitettava antamaan korvausta
37952: vangituille henkilöille, joiden viattomuus siihen rikokseen,
37953: josta heitä on syytetty, myöhemmin tulee ilmi. Vieläkin
37954: ilmeisemmältä näyttää korvausvelvollisuus siinä tapauk-
37955: sessa, että joku on tuomittu rangaistukseen ja sen kärsi-
37956: nyt, mutta sittemmin uudella tuomiolla vapautetaan tai
37957: tuomitaan lieveropään rangaistukseen kuin minkä hän jo
37958: on kärsinyt. Tälle kannalle on myös asettunut oikeu-
37959: denkäyntilaitoksen uudistamista varten asetettu komitea,
37960: joka ehdotukseensa laiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa
37961: on ottanut tätä tarkoittavia säännöksiä. Mutta koska oi-
37962: keudenkäyntiuudistuksen toteuttaminen koko laajuudes-
37963: saan vienee jonkun verran aikaa, ei Eduskunnan mielestä
37964: mikään estä ryhtymästä erikoiseen lainsäädäntötoimenpitee-
37965: seen sellaisten säännösten aikaansaamiseksi.
37966:      Yleensä pitäisi valtion korvausvelvollisuuden tulla ky-
37967: symykseen ainoastaan milloin vahinko on aiheutunut sellai-
37968: sesta teosta, josta laki rankaisee. Tällöin olisi tietysti syyl-
37969: lisen virkamiehen vastattava vahingosta joko niin, että va-
37970: hingonkorvausvaatimus ensi kädessä kohdistetaan häneen
37971: ja valtio vastaisi ainoastaan siitä osasta vahinkoa, mikä ei
37972: siten tule korvatuksi, taikka niin, että valtio ensin korvaisi
37973: koko vahingon ja sitten hakisi suorittamansa määrän syyl-
37974: liseltä. Myönnettävä kuitenkin on, että joillakin oikeuden-
37975:  aloilla voi sattua tapauksia, jolloin yksilön menestys vaatii,
37976:  että virkamiehen matkaansaattamasta vahingosta korvaus
37977: on annettava, vaikkei virkamies olekaan tehnyt itseänsä vi-
37978:  kapääksi rangaistukseen sen virkatoimen kautta, joka on va-
37979: hingon aiheuttanut. Niin voi esim. olla laita, kun henkilö
37980: on rikoksesta vangittu, mutta hänet sitten havaitaan syyttö-
37981:  mäksi, sillä jos on ollut todennäköisiä syitä epäillä häntä
37982:  rikoksen tekijäksi, on viranomaisen toimenpide saattanut
37983:  olla täysin lainmukainen. Sama on ja vielä suuremmalla
37984:  syyllä asianlaita, milloin joku henkilö on syyttömästi tuo-
37985:  mittu. Asianmukaista olisi myös, että valtio määrätyissä
37986:  tapauksissa korvaisi vahingon silloinkin, kun se on aiheu-
37987:  Valtiovaraston vastuunalaisuus virkamiesten aiheuttamasta vahingosta. 5
37988: 
37989: tunut tapaturmasta, niinkuin jos tuomarin tai ulosottomie-
37990: hen hallussa olleita arvopapereita tai rahoja on tulipalossa
37991: palanut.
37992: 
37993:     Vaikka Eduskunta, niinkuin edellä esitetystä selviää, kat-
37994: soo sellaisen lainsäädäntötoimenpiteen tarpeelliseksi, että
37995: henkilöt, jotka valtion virkamiesten toimenpiteiden johdos-
37996: ta ovat kärsineet vahinkoa, oikeutettaisiin saamaan
37997: valtiolta korvausta, ei Eduskunta ole tahtonut sillä sanoa,
37998: että tämä lainsäädäntötoimenpide heti alusta olisi ulotettava
37999: niin pitkälle, että se käsittäisi kaikki sanotun laatuiset va-
38000: hingot. Päinvastoin näyttää luonnolliselta, että puheena
38001: oleva korvausvelvollisuus aluksi pantaisiin toimeen sellai-
38002: silla aloilla, missä tarve tässä suhteessa erityisesti on käy-
38003: nyt tuntuvaksi. Kysymyksen selvittäminen edellyttää kui-
38004: tenkin tarkempaa asian tutkimista kuin minkä Eduskunta
38005: on voinut sille omistaa.
38006:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
38007: maisesti anoa,
38008: 
38009:                  että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
38010:             vaitsisi tutlcituttaa, 1nillä lainkäytön ja hallin-
38011:             non aloilla sekä millä edellytyksin valtion olisi
38012:             vastattava vahingosta, joka virkamiehen virka-
38013:             toimen johdosta on aiheutumtt yksityiselle hen-
38014:             J.~ilölle, lcunnalle, yhtiölle tai 1nuulle kansalaisten
38015:             yhteenliittymiselle, sekä sen jälJ.~een antaisi Edus-
38016:             lcunna.lle asiasta esityksen.
38017: 
38018:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
38019: 
38020:    Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1910.
38021: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
38022:                1910. -   ÅD.Qft1uswetintö X:o 19.
38023: 
38024: 
38025: 
38026: 
38027:                Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 7
38028:           anomusehdotuksen johdosta, joka koskee valtioavun
38029:           myöntämistä kotiseutututkimuksen edistämiseksi.
38030: 
38031:      Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi
38032: lähettänyt edustajain Tekla Hultinin ja Antti Kaasalaisen
38033: allekirjoittaman anomusehdotuksen n:o 106, joka tarkoittaa
38034: 18,000 markan vuotuisen' määrärahan myöntämistä valtio-
38035: varoista kotiseutututkimuksen edistämiseksi Suomessa.
38036: 
38037:      Sangen huomattava arvo ja merkitys kultuurielämäl-
38038: lemme on sillä työllä, jota lukuisat tieteelliset ja kir-
38039: jalliset seurat ovat suorittaneet. Näiden toiminta on koh-
38040: distunut koko maan historiallisten, kielellisten, taloudel-
38041: listen, luonnontieteellisten y. m. olojen valaisemiseen
38042: sisällysrikkaiden julkaisusaijain kautta, ja eri seurain ar-
38043: kistoihin on samalla keräytynyt runsaat määrät julkaise-
38044: matonta aineistoa. Siten ovat tämän työn tulokset vas-
38045: tanneet melkoisiakin tieteen kannalta asetettavia vaati-
38046: muksia ja osaltaan voimakkaasti edistäneet kotimaista
38047: sivistystä.
38048:      Parin viimeisen vuosikymmenen kuluessa on mainittu
38049: toiminta alkanut voittaa yhä suurempaa suosiota myös-
38050: kin suuren yleisön piirissä. Ulkomaiden esikuvan mu-
38051: kaan herännyt harrastus kotiseutututkimukseen pyrkii sitä
38052: ulottamaan entistä laajemmalle, pienempiäkin seutuja ja
38053: eri kansankerroksia käsittäväksi. Tarkoituksena on toi-
38054: saalta edistää eri paikkakuntain kaikinpuolista, yksityis-
38055: kohtaista tutkimista ja tuntemista, toisaalta taas vetää
38056: mukaan aineiston keräilyyn sellaisia henkilöpiirejä, joilla
38057: on halua ja taipumusta tämäntapaiseen henkiseen työhön.
38058: 2               1910. -   Anomusmietintö N:o 19.
38059: 
38060:        Vasta mainitun harrastuksen aikaansaamia ovat m. m.
38061:  ne lukuisat maaseutumuseot, joita on eri kaupunkeihin
38062:  perustettu pääasiassa paikkakunnallisten kultuurimuisto-
38063:  jen, mutta joskus myös luonnontieteellisten y. m. ko-
38064:  koelmain keräämistä ja säilyttämistä varten. Sellaisia ovat
38065:  myös ne osaksi laajat ja erityisen arvokkaat kaupungin-
38066:  historiat, joita sangen useiden kaupunkikuntain toimesta
38067:   on julkaistu.
38068:        Kotiseutututkimuksen edistäminen on varsinaisesti kui-
38069:  tenkin erityisten tätä varten muodostautuneiden yhdistys-
38070:  ten toimena. Sellaisia yhdistyksiä on perustettu useihin
38071:  kuntiin, esimerkiksi Hangon, Käkisalmen, Porvoon ja
38072:   Tammisaaren kaupunkeihin sekä Helsingin, Lohjan
38073:   Kirkkonummen y. m. pitäjiin. Laajempia alueita, nimit-
38074:   täin kokonaisia maakuntia tai niiden osia käsittäviä yhdis-
38075:   tyksiä ovat Hembygdsföreningens vänner i Nyland, Porin
38076:   kotiseutuyhdistys, Etelä-Pohjanmaan suomalainen koti-
38077:   seutuyhdistys, Etelä-Karjalan kotiseutuyhdistys, Tampe-
38078:   reen luonnontieteellinen yhdistys, Kuopion isänmaallinen
38079:   seura, Kuopion luonnonystäväin seura, Svenska Österbot-
38080: . tens hembygdsforskningsförening, Ålands vänners besty-
38081:   relse för hembygdsforskning y. m. Mainittava on myös,
38082:   että useimmat ylioppilasosakunnat sekä lukuisat nuoriso-
38083:   seurat ovat ryhtyneet toimittamaan kotiseutututkimuksia.
38084:    - Yhdyssiteenä kotiseutututkimusta harrastavain yhdis-
38085:   tysten välillä on Suomen kotiseutututkimuksen keskus-
38086:   valiokunta, jonka jäsenet ovat niiden pääkaupungin tie-
38087:   teellisten ja kiijallisten seurain, ylioppilasosakuntain ja
38088:   maaseudulla tällä alalla toimivain yhdistysten valitsemia,
38089:    jotka haluavat olla siinä edustettuina. Keskusvaliokun-
38090:   nan tarkoituksena on hankkia asiantuntijain laatimia oh-
38091:   jeita sopivia tutkimusaloja varten, kerätä keskusarkistoon
38092:    vuotuiset selonteot eri yhdistysten toiminnasta, perustaa
38093:    kotiseutututkimuskirjasto, tukea kotiseutututkimusta käsit-
38094:    televän aikakauskirjan julkaisemista y. m. tavoin antaa
38095:    apuaan tätä tutkimusta harrastaville yhdistyksille.
38096:         Puheena oleva toiminta on enimmäkseen vasta
38097:    alulla, joten näkyvät tulokset siitä eivät toistaiseksi ole
38098:       Valtioavun myöntlimisestii. kotisentututkimukselle.   3
38099: 
38100: suuria. Julkaisutoiminnasta tulee esimerkkinä mainita,
38101: että muuan vanhimpia yhdistyksiä, nimittäin Lohjan koti-
38102: seutututkimuksen ystävät, on jo ehtinyt julkaista Lohjan
38103: pitäjän kertomusta kaksikymmentä vihkoa ja kerännyt jon-
38104: kun määrän pitäjän oloja valaisevia kokoelmia. Keskus-
38105: valiokunta julkaisee Kotiseutu ja Hembygden nimisiä
38106: tätä työalaa käsitteleviä, sille suuntaa näyttäviä aikakaus-
38107: lehtiä. Useilla yhdistyksillä on runsaita paikallisia valo-
38108: kuva-, kirjallisuus- y. m. kokoelmia, moniaat ovat ryhty-
38109: neet laatimaan seikkaperäistä luetteloa kaikesta paikka-
38110: kuntaa koskevasta kirjallisuudesta, muutamat ovat lähe-
38111: telleet stipendiaatteja keräilemään aineistoa eri aloilta ja
38112: esitelmäin kautta y. m. tavalla herättämään toiminta-
38113: alueellaan harrastusta asiaan.
38114: 
38115:      Valiokunnan käsityksen mukaan on kotiseutututkimus
38116: täten kehittynyt tunnustusta ansaitsevaksi sivistyspyrin-
38117: nöksi, jolla järjestelmällisen johdon alaisena varmaankin
38118: on oleva huomattava merkitys sekä tieteellisen tutkimus-
38119: aineiston kartuttamisessa että kansan kerrosten tiedonha-
38120: lun kohottamisessa ja oman havaintokyvyn kehittämisessä.
38121: Erikoinen merkitys on tämän toiminnan edistämiselle an-
38122: nettava lisäksi kansakouluaineiden, varsinkin luonnontie-
38123: teiden ja maantieteen opetuksen kannalta. Onhan nimittäin
38124: kotiseudun tunteminen luonnollisin pohja mainituille ai-
38125: neille, ja tunnettua myös on, kuinka vähäisessä määrässä
38126: kansakouluopetuksessa vielä kiinnitetään huomiota koti-
38127: seudun oloihin. Toivoa sopii, että puheenaolevan harras-
38128: tuksen kautta tässä suhteessa saadaan jotakin parannusta
38129: toimeen.
38130:       Kun kotiseutututkimus nykyään nojautuu pelkästään
38131: yksityiseen asianharrastukseen ja innostukseen, ehkäisee
38132: sen edistymistä vaikeus saada kokoon edes järjestämis-
38133: kustannuksi:in ja muihin käytännöllisiin toimenpiteisiin tar-
38134: peellisia varoja, sillä yhdistysten jäsenmaksut, pienet lahjat
38135: y. m. tulot eivät pitkälle riitä. On sen vuoksi kohtuul-
38136: lista, että valtio jossakin määräs~;~ä avust~a tätji to~intaa,
38137: 4                 1910. -   AnomusmietinW N:o 19.
38138: 
38139: 
38140: Valiokunta ehdottaa sitä varten myönnettäväksi ensimäis-
38141: ten kolmen vuoden kuluessa 10,000 markkaa vuosittain.
38142:       Valtioavun jakaminen olisi jätettävä mainitulle Suo-
38143: men kotiseutututkimuksen keskusvaliokunnalle ja olisi se
38144: Valiokunnan mielestä ensi sijassa käytettävä toiminnan
38145: tieteellistä suunnittelua varten, kuten asianmukaisten oh-
38146: jelmain laatimiseksi tutkimusaineiston keräilyä varten ja
38147: muuhun sellaiseen tarkoitukseen. Lisäksi olisi tästä sum-
38148: masta keskusvaliokunnan harkinnan mukaan myönnettävä
38149:  apurahoja stipendiaattien lähettämiseksi ja julkaisujen töi-
38150: mittamiseksi niille yhdistyksille, joiden johto antaa paraat
38151:  takeet tutkimustyön menestyksestä. Keskusvaliokunta olisi
38152:  samalla velvoitettava mahdollisuuden mukaan välittämään
38153:  ainakin jäljennöksinä sellaisia paikallisten yhdistysten
38154:  kautta aikaansaatuja kirjallisia aineskeräyksiä, joita ei näi-
38155:  den toimesta painosta julkaista, eri aloja edustavain tie-
38156:  teellisten seurain ja laitosten käytettäviksi.
38157: 
38158:     Sen nojalla mitä edellä on lausuttu, saa Valiokunta
38159: kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
38160: 
38161:                     että Suomen kotiseututkimuksen keskusvalio-
38162:               kunnalle myönnettäisiin 10,000 markan vuotuinen
38163:               määräraha kolmen vuoden aikana vuodesta 1911
38164:               alkaen kotiseutututkimuksen edistämiseksi.
38165: 
38166:         Helsingissä 21 p. toukokuuta 1910.
38167: 
38168: 
38169:          Asiankäsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjoht,aja Lin-
38170:     delöf, varapuheenjohtaja Y. K. Yijö-Koskinen, jäsenet
38171:     Aakula, Hannula, W. Jokinen, Kiiskinen, Kivikoski, Re-
38172:     lander, Salmi, Sundblom, Waarala ja Åkesson, sekä vara-
38173:     jäsenet Herrala, Sipilä ja W aljakka.
38174: 
38175: 
38176:          Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910:
38177:         1910. -   Edusk. auom. -    Anomusmiet. N:o 19.
38178: 
38179: 
38180: 
38181: 
38182:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i n e n a n o-
38183:           m u s valtioavun myöntämisestä kotiseutututkimuksen
38184:           edistämiseksi.
38185: 
38186: 
38187: 
38188: 
38189:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
38190:               ja Suuriruhtinas I
38191: 
38192: 
38193: 
38194: 
38195:    Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
38196: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen valtioavun myöntäc
38197: misestä kotiseutututkimuksen edistämiseksi.
38198: ;:1     1910. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N:o 19.
38199: 
38200:     Kotiseutututkimusta on Suomessa harrastettu jo pitem-
38201: män aikaa ja tuloksena siitä ovat muun muassa ne
38202: lukuisat museot, joita eri kaupunkeihin on perustet-
38203: tu pääasiassa paikkakunnallisten kultuurimuistojen, mut-
38204: ta joskus myös luonnontieteellisten ynnä muitten ko-
38205: koe1main keräämistä ja säilyttämistä varten. Saman har-
38206: rastuksen aikaansaamia ovat myös ne osaksi laajat ja eri-
38207: tyisen arvokkaat kaupunginhistoriat, jorita useiden kaupun-
38208: kikuntain toimesta on julkaistu.
38209:     Kotiseutututkimuksen edistäminen on varsinaisesti eri-
38210: tyisten tätä varten muodostautuneiden yhdistysten toi-
38211: mena, ja on sellaisia yhdistyksiä perustettu sekä yksityisiä
38212: kuntia ett1i kokonaisia maakuntia tai niiden osia varten.
38213: M?net muut yhdistykset ovRt sitäpaitsi ottaneet kotiseutu-
38214: tutkimuksen edistämisen ohjelmaansa. Yhdyssiteenä koti-
38215: seutututkimusta harrastavain yhdistysten välillä on Suo-
38216: men kotiseutututkimuksen keskusvaliokunta, jonka jäsenet
38217: ovat niiden pääkaupungin tieteellisten ja kirjallisten seu-
38218: rain, maaseudulla tällä alalla toimivain yhdistysten sekä
38219: ylioppilasosakuntien valitsemia, mikäli mainitut seurat ja
38220: yhdyskunnat haluavat olla siinä edustettuina. Keslmsvalio-
38221: kunnan tarkoituksena on hankkia asiantuntijain laatimia
38222: ohjeita sopivia tutkimusaloja varten, kerätä keskusarkistoon
38223: vuotuiset selonteot eri yhdistysten toiminnasta, perustaa
38224: kotiseutututkimuskirj asto, tukea kotiseutututkimusta käsit-
38225: televän aikakauskirjan julkaisemista ynnä muul1a tavoin
38226: antaa apuaan tätä tutkimusta harrastaville yhdistyksille.
38227: 
38228:     Eduskum_1an mielestä on kotiseutututkimus kehittynyt
38229: tunnustusta ansaitsevaksi sivistyspyrinnöksi, jolla jo var-
38230: maankin on ollut ja yhä edelleen on oleva huomattava mer-
38231: kitys sekä tieteellisen tutkimusaineiston kartuttamisessa
38232: että tiedonhalun kohottamisessa ja havaintokyvyn kehit-
38233: tämisessä. Lisäksi on erikoinen merkitys tämän toiminnan
38234: edistämiselle annettava kansakouluaineiden, varsinkin
38235:        Valtioavun myönfiimlsestli. kotiseutututkimukselle.   3
38236: 
38237: luonnontieteiden ja maantieteen opetuksen kannalta, joille
38238: kotiseudun tunteminen muodostaa luonnollisen pohjan.
38239:     Kun kotiseutututkimus nykyään nojautuu pelkästään
38240: yksityiseen asianharrastukseen, ehkäisee sen edistymistä vai-
38241: keus saada kokoon edes järjestämiskustannuksiin ja muihin
38242: käytännöllisiin toimenpiteisiin tarpeellisia varoja. On sen-
38243: vuoksi kohtuullista, että valtio avustaa tätä toimintaa.
38244: Eduskunta puolestaan on ollut sitä mieltä, että tähän tar-
38245: koitukseen olisi myönnettävä ensimäisten kolmen vuoden ku-
38246: luessa 10,000 markkaa vuosittain.
38247:     Valtioavun jakaminen olisi Eduskunnan mielestä annet-
38248: tava mainitulle Suomen kotiseutututkimuksen keskusvalio-
38249: kunnalle ja olisi valtioapu ensi sijassa käytettävä koti-
38250: seutututkimuksen tieteellistä suunnittelua varten. Li-
38251: säksi olisi tästä summasta Keskusvaliokunnan harkinnan
38252: mukaan myönnettävä stipendiaattien lähettämiseksi ja jul-
38253: kaisujen toimittamiseksi apurahoja niille yhdistyksille, joi-
38254: den johto antaa paraat takeet tutkimustyön menestyksestä.
38255: Keskusvaliokunta olisi samalla velvoitettava mahdollisuu-
38256: den mukaan välittämään eri aloja edustavain tieteellisten
38257: seurain ja laitosten käytettäviksi ainakin jäljennöksinä sel-
38258: laisia paikallisten yhdistysten kautta aikaansaatuja kirjal-
38259: lisia aineskeräyksiä, joita ei näiden toimesta painettuina jul-
38260: kaista.
38261: 
38262:    Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, Eduskunta saa
38263: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
38264: 
38265:              että Suomen lwtiseutututkimuksen ~~eslcusvalio­
38266:            knnnalle myönnettäisiin 10,000 markan vuotuinen
38267:            määräraha kolmen vuoden aikana vnodesta 1911
38268:            alkaen kotiseututntkimuksen edistämiseksi.
38269: 
38270:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
38271: 
38272:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1910.
38273: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
38274:                  1910. -   Valtiopäiväpäätös.
38275: 
38276: 
38277: 
38278: 
38279: Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan
38280:               päätös,
38281:   joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
38282:                       Helsingissä
38283:                 30 päivänä toukokuuta 1910.
38284: 
38285: 
38286:      Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan
38287: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme
38288: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teeihme
38289: tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen
38290: Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän Keisari
38291: ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m.,
38292: y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme, on armossa
38293: katsonut hyväksi Valtiopäiväjärjestyksen 3 ja 18 § :n mu-
38294: kaisesti avonaisella kirjeellä ja käskyllä 17 päivältä marras-
38295: kuuta viimekuluneena vuonna määrätä uudet vaalit toimi-
38296: tettaviksi ja kutsua Meidät 1 päivänä seuraavaa maalis-
38297: kuuta tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päi-
38298: vänä tänne Helsinkiin saapuneet.
38299:     Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaikki-
38300: valtiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me valtaistuin-
38301: salissa 3 päivänä viimemainittua kuuta ynnä myöhemmin
38302: valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tiedoksi erinäisiä ar-
38303: mollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka Keisarillinen Majes-
38304: teetti on tahtonut Meille esittää, olemme Me, keskusteltu-
38305: 2               1910. -   Valtiopäiväpäätös.
38306: 
38307: amme näistä sekä käyttäen Suomen Perustuslakien mukaan
38308: Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta, tehneet seuraavat pää-
38309: tökset:
38310:                               1 §.
38311:      Sen tuulaakimaksun laskemisen perusteen, jonka Keisa-
38312: rillisen Majesteetin siitä antama armollinen esitys sisältää,
38313: olemme Me hyväksyneet olemaan voimassa 1913 vuoden
38314: loppuun asti ja siitä alamaisessa kirjelmässä viimekuluneen
38315: huhtikuun 15 päivältä ilmoittaneet.
38316:      Samalla olemme alamaisessa vastauskirjelmässä lausu-
38317: neet toivomuksemme olevan, että asian johdosta annettavassa
38318: hallinnollisessa asetuksessa tuulaakimaksun laskemisen pe-
38319: rusteeksi eri kaupungeille vahvistettavat prosenttimäärät
38320: alennettaisiin sekä saman prosentin korkein raja määrättäi-
38321: siin yhdeksi prosentiksi, ja anoneet, että Keisarillinen
38322: Majesteetti antaisi seuraaville valtiopäiville armollisen esi-
38323: tyksen tuulaakimaksun poistamisesta.
38324: 
38325:                           2 §.
38326:    Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen Perintö-
38327: kaaren 9 luvun 1, 2, 4, 5 ja 7 § :n muuttamisesta olemme
38328: Me, tehtyämme siihen eräitä muutoksia, 29 päivänä viime
38329: huhtikuuta hyväksyneet, niinkuin Meidän alamainen kir-
38330: jelmämme mainitulta päivältä osottaa.
38331: 
38332:                             3 §.
38333:     Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on armollisesti esit-
38334: tänyt, että Me antaisimme lausuntomme esityksen johdosta,
38335: johon on liitetty esityksessä mainittu ehdotus laiksi niiden
38336: Suomenmaata koskevien lakien ja asetusten säätämis-
38337: järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys,
38338: olemme Me kirjelmässä 7 päivältä kuluvaa touko-
38339: kuuta ilmoittaneet, että Me, koska armolliseen esi-
38340: tykseen liittyvä lakiehdotus sisältää Suomen perus-
38341: tuslakien perinpohjaisen muutoksen, emmekä voi luopua
38342: päättämisoikeudestamme sellaisessa asiassa, emme ole katso-
38343: neet voivamme antaa tarkoitettua lausuntoa lakiehdotuksen
38344: sisällyksestä.
38345:                  1910. -   Valtiopäiväpäätös.              3
38346: 
38347:                              4 §.
38348:      Meille armollisesti annetun kyytitointa koskevan esityk-
38349: sen olemme Me hyväksyneet niin muutettuna kuin alamai-
38350: nen kirjelmämme tämän toukokuun 10 päivältä sisältää.
38351:      Armolliseen esitykseen liitetyistä ehdotuksista a) ase-
38352: tukseksi, joka sisältää lisämääräyksiä armolliseen asetukseen
38353: kyytitoimesta, ja b) asetukseksi siitä, mitä ajajain on toi-
38354: siaan vastaan tullessansa vaarinotettava, olemme Me vasta-
38355: mainitussa vastauskirjelmässä lausuneet mielipiteemme.
38356:      Samalla Me olemme Keisarilliselle Majesteetille alamai-
38357: suudessa esittäneet, että annettaisiin järjestäviä määräyksiä
38358: -siitä, mitä on noudatettava automobiiliä ja muita voimako-
38359: neen avulla liikkuvia ajoneuvoja yleisillä teillä ja kaduilla
38360: käytettäessä, sekä että Eduskunnan hyväksyttäväksi aika-
38361: naan annettaisiin ehdotus laiksi vastuunalaisuudesta auto-
38362: mobiililiiken teen aiheuttamasta vahingosta.
38363: 
38364:                            5 §.
38365:    Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä varojen
38366: osottamisesta sen lainamäärän takaisinmaksamiseksi, joka
38367: vuonna 1909 on siirretty valtiorahastosta suostuntarahas-
38368: toon sen menojen suorittamiseksi, Me emme ole voineet hy-
38369: väksyä syistä, jotka mainitaan alamaisessa kirjelmässämme
38370: tämän toukokuun 18 päivältä.
38371: 
38372:                            6 §.
38373:    Armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osot-
38374: tamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuode}ilii
38375: 1911, Me olemme, niinkuin näkyy alamaisesta kirjelmästäm-
38376: me tämän kuun 20 päivältä, osottaneet Valtiopäiväjärjestyk-
38377: sen 79 § :ssä mainittujen yleisten menojen suorittamiseen
38378: 1911 vuoden valtiopäivistä sekä huoneiston vuokraamiseen
38379: Eduskunnan istuntoja varten ynnä Säätytalon, kirjaston ja
38380: arkiston hoitoa varten vuodeksi 1911 kaikkiaan 700,000 mar-
38381: kan suuruisen arviomäärärahan.
38382: 
38383: 
38384: 
38385: 
38386:                                        •
38387: 4               1910. -   Valtiopäiväpäätös.
38388: 
38389:                           7 §.
38390:     Meille annettua armollista esitystä, joka koskee suos-
38391: tuntaluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamista, em-
38392: me ole voineet hyväksyä syistä, jotka esiintuodaan alamai-
38393: sessa kirjelmässämme tämän kuun 24 päivältä.
38394: 
38395:                             8 §.
38396:     Keisarilliselta Majesteetilta saatuamme vastaanottaa ar-
38397: mollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuo-
38398: main valmistamisesta, olemme Me asiasta hyväksyneet niin
38399: kuuluvan asetuksen, kuin Meidän vastaukseksi mainittuun
38400: esitykseen tämän toukokuun 28 päivänä antamamme ala-
38401: mainen kirjelmä osottaa.
38402: 
38403:                              9 §.
38404:     Siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
38405: on suoritettava, sekä sanotun veron käyttämisestä olemme
38406: Me, armollisen esityksen johdosta, hyväksyneet niin
38407: kuuluvan asetuksen, kuin Keisarilliselle Majesteetille
38408: kuluvan toukokuun 28 päivänä antamamme alamainen
38409: kirjelmä sisältää. Tämän ohessa olemme Keisarillisen Ma-
38410: jesteetin vahvistettavaksi lähettäneet ehdotuksen palovii-
38411: nan valmistamisesta ja tislaamisesta kesäkuun 9 päivänä
38412: 1892 annetun armollisen asetuksen 15 § :n muuttamisesta
38413: niin kuuluvaksi kuin mainittu alamainen kirjelmämme osot-
38414: taa.
38415:                             10 §.
38416:    Alamaisessa kirjelmässä nyt kuluvan toukokuun 28
38417: päivältä Me olemme ilmoittaneet muuttamatta hyväksy-
38418: neemme Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka
38419: koskee suostuntaveroa pelikorteista.
38420: 
38421:                            11 §.
38422:     Meille armollisesti annetun leimasuostuntaa koskevan
38423: esityksen johdosta Me olemme ottaneet suorittaaksemme
38424:                  i9ili. - Valtiopäiväpäätös.
38425: 
38426: leimasuostuntaveroa myöskin vuonna 1911 sekä siinä tar-
38427: koituksessa hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen leimasuos-
38428: tunnasta, kuin alamaisessa kirjelmässämme toukokuun 28
38429: päivältä tänä vuonna olemme Keisarilliselle Majesteetille
38430: ilmoittaneet.
38431: 
38432:                             12 §.
38433:     Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut
38434: armoHisen esityksen varojen osottamisesta kansakoululai-
38435: tosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi
38436: 1911, Me olemme, niinkuin alamainen kirjdmämme 28 päi-
38437: vältä tätä toukokuuta näyttää, niihin tarpeisiin, jotka kir-
38438: jelmässä tarkemmin luetellaan, myöntäneet yhteensä
38439: 9,349,000 markkaa.
38440: 
38441:                             13 §.
38442:      Kulkulaitosrahastoa koskevan armollisen esityksen joh-
38443: dosta Me olemme, niinkuin alamaisessa kirjelmässä kulu-
38444: van toukokuun 27 päivältä olemme Keisarilliselle Majestee-
38445: tille ilmoittaneet, hylkäämällä armollisen esityksen ehdotuk-
38446: sen kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi otettavasta kuole-
38447: tuslainasta, hyväksyneet mainitulle rahastolle vuodeksi
38448: 1911 tulo- ja menoarvion. Me olemme laskeneet rahaston
38449: tulot, sittenkuin tuloarvioon vuodeksi 1911 olemme merkin-
38450: neet siirtona valtiorahastosta korvaukseksi postin kuljetta-
38451: misesta 1,000,000 markkaa, yhteensä 66,170,000 markaksi,
38452: ja olemme samaksi vuodeksi osottaneet, paitsi muita
38453: kirj elmässämme mainittuja määrärahoja, uutisrakennus-
38454: töihin valmiilla radoilla ja liikkuvan kaluston lisäämi-
38455: seen 4,294,464 markkaa, valtionrautateiden hallintotalon
38456: valmiiksi rakentamista varten valtiorahastosta annetun etu-
38457: maksun korvaamiseksi 267,600 markkaa, lisää Savonlinnan
38458: -Elisenvaaran radan valmiiksi rakentamiseen 130,000
38459: markkaa, Joensuun-Nurmeksen ratarakennukseen 1,760,000
38460: markkaa, Seinäjoen-Kristiinan-Kaskisen ratarakennuk-
38461: seen 7,ooopoo markkaa ja rautatietutkimuksiin 50,000 mark-
38462: kaa.
38463: 6                1910. -   Valtiopäiväpäätös.
38464: 
38465:                              14 §.
38466:     Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa ar-
38467: mollisen esityksen varain osottamisesta vuodeksi 1910 soti-
38468: lasrahaston tulojen täydentämiseksi, Me olemme 28 päi-
38469: vänä kuluvaa toukokuuta alamaisessa kirjelmässä ilmoitta-
38470: neet, että siinä esitetyistä syistä emme ole voineet hyväk-
38471: syä armollista esitystä.
38472:                              15 §.
38473:    Alamaisella kirjelmällä tämän kuun 28 päivältä olemme
38474: Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että Me esiintuo-
38475: mistamme syistä emme ole voineet hyväksyä armollista esi-
38476: tystä erityisestä vuodelta 1911 suoritettavasta sotilasverosta.
38477: 
38478:                             16 §.
38479:     Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varojen
38480: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tu-
38481: lot eivät riitä, olemme Me alamaisessa kirjelmässä 28 päi-
38482: vältä tätä kuuta ilmoittaneet, että Me, Valtiopäiväjärjestyk-
38483: sen 43 § :n 2 momentin määräysten nojalla ja mainitun kir-
38484: jelmämme sisältämillä perusteilla, olemme, hyväksyen Mei-
38485: dän Valtiovarainvaliokuntamme tekemän laskelman val-
38486: tion tuloista ja menoista vuodeksi 1911, päättäneet, että
38487: kirjelmässämme olevan laskelman mukaan on arvioitava
38488: valtiovaraston kaikki sekä vakinaiset että ylimääräiset
38489: menot vuonna 1911 - lukuunottamatta kulkulaitosrahas-
38490: ton tileihin merkittyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja me-
38491: noarvion ulkopuolella olevista rahastoista suoritettavia me-
38492: noja - 95,838,900 markaksi; että näiden menojen suoritta-
38493: miseen on ensi sijassa käytettävä: a) valtiorahaston t11-lot
38494: vuonna 1911 ja sen säästöstä sanotun vuoden alussa ai-
38495: nakin 1,870,000 markkaa; b) sotilasrahaston tuloista se
38496: määrä, mikä tarvitaan rahaston edelläarvioituihin ase-
38497: tuksenmukaisiin menoihin, jota vastoin tulojen yli-
38498: Jaama on rahastossa säästettävä; sekä c) sotilashuo-
38499: nerahaston tuloista ja pääomasta se määrä, joka tar-
38500:                   1910. -   Valtiopäiväpäätös.               7
38501: 
38502: vitaan sanotun rahaston asetuksenmukaisiin menoihin;
38503: että edellämainittujen menojen                lukuunottamatta
38504: sotilasrahaston ja sotilashuonerahaston menoja -           suo-
38505: rittamiseksi osotetaan, mikäli vastaavat vakinaiset
38506: varat siihen eivät riitä, suostuntarahaston arvioidut
38507: varat 7,230,300 markkaa, ja on tämä maara tulo-
38508: ja menoarviossa huomattava siirtona suostuntarahastosta
38509: valtiorahastoon; että jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
38510: täessä budjettilaskelman lopputulos osottautuisi paremmaksi
38511: kuin miksi Eduskunta on sen arvioinut, on ylempänä edel-
38512: lytetty siirto vähennettävä vastaavalla summalla; sekä että
38513: suostuntarahaston vahvistamiseksi osotetaan tulot pelikortti-
38514: ja mallasjuomasuostunnoista sekä leimasuostunnasta, Edus-
38515: kunnan kustakin suostunnasta hyväksymän asetuksen mu-
38516: kaan.
38517:                             17 §.
38518:     Sittenkuin Meidän Valtiovarainvaliokuntamme, jolle Val-
38519: mistelevaa käsittelyä varten olimme lähettäneet Keisarilli-
38520: sen Majesteetin armollisen esityksen jäämistöverosta, on
38521: Meille ilmoittanut, ettei Valiokunta ole ehtinyt asiasta mie-
38522: tintöä valmistaa, olemme Me alamaisessa kirjelmässä tältä
38523: päivältä siitä ilmoittaneet Keisarilliselle Majesteetille.
38524: 
38525:                            18 §.
38526:     Sittenkuin voimassa olevien säännösten mukaisesti
38527: olimme saaneet vastaanottaa Keisarillisen Suomen Senaatin
38528: Prolruraattorin kertomuksen lainkäytöstä ja lakien voimassa
38529: pitämisestä maassa vuonna 1908 sekä Meidän Lakivaliokun-
38530: tamme oli sen johdosta antanut mietinnön, olemme Me ala-
38531: maisen kirjelmän mukana kuluvan toukokuun 3 päivältä
38532: lähettäneet tämän mietinnön Keisarilliselle Majesteetille,
38533: pyytäen että se annettaisiin Prokuraattorille.
38534: 
38535:                           19 §.
38536:    Sen jälkeen kuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 an-
38537: netun armollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaneet
38538: kertomuksen Postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna
38539: 8                1910. -   Valtiopäiväpäätös.
38540: 
38541: 1908, sekä Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle olimme ker-
38542: tomuksen Valmistelevaa käsittelyä varten lähettäneet, oli
38543: antanut asiasta mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, Me
38544: olemme alamaisen kirjelmän ohella 3 päivältä tätä kuuta
38545: Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet puheena olevan
38546: mietinnön, pyytäen että se annettaisiin Keisarilliselle Suo-
38547: men Senaatille.
38548: 
38549:                             20 §.
38550:     Valtiopäiväjärjestyksen 44 § :n mukaisesti on Meidän
38551: Pankkivaliokuntamme tutkinut Suomen Pankin hallinnon
38552: ja tilan vuonna 1909 ja siitä antanut lausunnon; ja olemme
38553: Me tämän lausunnon hyväksyneet sekä kirjelmän kera
38554: kuluvan toukokuun 13 päivältä lähettäneet Pankki-
38555: valtuusmiehillemme.
38556: 
38557:                             21 §.
38558:     Alamaisella kirjelmällä toukokuun 20 päivältä Me olem-
38559: me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, ketkä henkilöt
38560: Meidän Pankkivaliokuntamille ja Valitsijamiehemme ovat
38561: valinneet pankkivaltuusmiehiksemme eroavien sijaan ja
38562: Suomen Pankin tilintarkastajiksi sekä pankkivaltuusmies-
38563: ten ja tilintarkastajain varamiehiksi, minkä ohessa tämä
38564: on pöytäkirjanotteella Pankkivaltuusmiehille tiedoksi an-
38565: nettu.
38566:                             22 §.
38567:     Pankkivaltuusmiestemme ehdotuksesta olemme päättä-
38568: neet siirtää Suomen Pankin käyttämättömät voittovarat,
38569: 5,915,456 markkaa 32 penniä, pankin vararahastoon, ja tästä
38570: 28 päivänä kuluvaa toukokuuta toimittaneet Pankkival-
38571: tuusmiehillemme tiedon.
38572: 
38573:                           23 §.
38574:    Pankkivaliokuntamille esityksestä Me olemme kirjelmäs-
38575: sä viime huhtikuun 8 päivältä Pankkivaltuusmiehillemme
38576: antaneet määräykset Längmanin testamenttirahastossa Litt.
38577:                  1910. -   Valtiopäiväpäätös.              9
38578: 
38579: B. joulukuun 31 päivänä 1909 käytettävissä olevien voitto-
38580: varojen jakamisesta, minkä ohessa Me olemme määränneet,
38581: että kaikkien nyt apurahoja saavain yhdistysten ja laitosten
38582: on vuoden 1913 alussa Pankkivaltuusmiehille annettava se-
38583: lonteJw ja tili näiden apurahojen käyttämisestä. Edelleen
38584: olemme päättäneet, että Pankkivaltuusmiesten on tehtävä
38585: ehdotus voittovarojen seuraavaksi jaoksi kolmen vuoden
38586: päästä eli valtiopäivil}e 191~sekä samalla määränneet, että
38587: Längmanin testamenttirahastoja tulee edelleenkin Suomen
38588: Pankin johtokunnan hoitaa Pankkivaltuusmiesten katsan-
38589: non alaisena ja eduskunnan valitsemain pankin tilintarkas-
38590: tajain niiden hoitoa tarkastaa.
38591: 
38592:                             24 §.
38593:     Sittenkuin Valtuuskunta, joka valtiopäivillä vuonna
38594: 1907 asetettiin hoitamaan lääketieteen lisensiaatti Herman
38595: Frithio:f Antell vainajan testamentin kautta Suomen kan-
38596: salle lahjoitettuja kokoelmia, on Meille antanut selonteon
38597: säätyeduskunnan asettaman Valtuuskunnan toimista vuo-
38598: delta 1907 sekä omasta toiminnastaan vuosilta 1908 ja 1909
38599: ynnä tilit niistä rahavaroista, jotka ovat olleet näiden Val-
38600: tuuskuntien käytettävinä, ja kyseessä oleville Valtuuskun-
38601: nille on myönnetty vastuuvapaus kertomuksen käsittämältä
38602: ajalta, olemme Me päättäneet edelleen toimessaan pysyttää
38603: mainitun Valtuuskunnan, johon kuuluu viisi varsinaista ja
38604: seitsemän varajäsentä ja jonka jäsenistä valtiopäivillä joka
38605: kolmas vuosi, luettuna 1 päivästä tammikuuta 1907, valitaan
38606: toinen puoli uudestaan, toisin vuoroin kaksi varsinaista ja
38607: neljä varajäsentä, toisin vuoroin kolme varsinaista ja kolme
38608: varajäsentä. Sen ohessa Me olemme antaneet" tarkempia
38609: ohjeita Antellin kokoelmien kartuttamiseksi lahjoitetun ra-
38610: haston korkojen käyttämisestä ynnä vahvistaneet Valtuus-
38611: kunnalle erityisen johtosäännön. Edelläolevasta Me ala-
38612: maisessa kirjelmässä 8 päivältä viimekulunutta huhtikuuta
38613: olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet sekä samana
38614: päivänä myös antaneet tiedon niistä henkilöistä, jotka eron-
38615: 10               1910. -   Valtiopäiväpäätös.
38616: 
38617: neitten sijaan ovat valitut jäseniksi ja varajäseniksi mainit-
38618: tuun Valtuuskuntaan. Sitä paitsi on kirjelmä asiasta lähe-
38619: tetty Valtuuskunnalle.
38620: 
38621:                              25 §.
38622:    Sittenkuin Meille Valtiopäiväjärjestyksen 27 § :n mu-
38623: kaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Valtio-
38624:                                         •
38625: varaintoimituskunnan laatima 1tl:lrtomus valtiovarain tilasta
38626: vuonna 1908, on Meidän Valtiovarainvaliokuntamme, jolla
38627: myös on ollut tilaisuus ottaa selkoa valtiovaraston tileistä
38628: ja asiakirjoista, Meille siitä antanut mietinnön, joka sisäl-
38629: tää erinäisiä huomautuksia ja ehdotuksia valtiovarain hoi-
38630: dosta sekä sen yhteydessä olevista kysymyksistä ja Hallituk-
38631: sen toimenpiteistä; ja olemme Me kaikin puolin hyväksy-
38632: neet mietinnössä tehdyt huomautukset ja ehdotukset sekä
38633: 26 päivänä kuluvaa toukokuuta alamaisen kirjelmän kera
38634: Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet mainitun mietinnön,
38635: pyynnöllä että se annettaisiin Keisarilliselle Senaatille nii-
38636: hin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joita siinä tehdyt huo-
38637: mautukset ja ehdotukset aiheuttavat.
38638: 
38639:                             26 §.
38640:     Erinäisten eduskuntaesitysten johdosta Me olemme hy-
38641: väksyneet asetuksen oppivelvollisuudesta, asetuksen kansa-
38642: koululaitoksen kustannuksista sekä asetuksen oikeudesta
38643: vapautukseen uskonnonopetuksesta; ja olemme Me alamai-
38644: sessa kirjelmässä tämän toukokuun 27 päivältä lähettäneet
38645: ne Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistettaviksi.
38646: 
38647:                             27 §.
38648:    Niinkuin alamaisesta kirjelmästämme tämän kuun 28
38649: päivältä havaitaan, olemme Me _tehdyn eduskuntaesityksen
38650: johdosta hyväksyneet sekä Keisarillisen Majesteetin ar-
38651: mollisesti vahvistettavaksi lähettäneet asetuksen Ulosotto-
38652: lain 4 luvun 5, 6 ja 7 § :n muuttamisesta ynnä asetuksen
38653: uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen
38654:                  1910. -   Valtiopäiväpäätös.              11
38655: 
38656: johdosta on vaarinotettava 3 päivänä joulukuuta 1895 an-
38657: netun asetuksen 27 § :n muuttamisesta.
38658: 
38659:                              28 §.
38660:     Sen johdosta, että armollista esitystä varojen ha:nkki-
38661: misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot ei-
38662: vät riitä, jo~a esitys Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n mu-
38663: kaan on varsinaisten valtiopäiväin alussa Eduskunnalle an-
38664: nettava, ei oltu Meille annettu, vaikka sen olisi pitänyt ta-
38665: pahtua jo viime maaliskuun alussa, olemme Me kirjelmässä
38666: kuluneen huhtikuun 8 päivältä Keisarilliselta Majestee-
38667: tilta alamaisesti anoneet, että sanottu Valtiopäiväjärjes-
38668: tyksen määräys viipymättä täytettäisiin.
38669: 
38670:                             29 §.
38671:      Erinäisten anomusehdotusten johdosta Me olemme ala-
38672: maisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
38673:      1) että Hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ehdotuksen
38674: laiksi työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta, joka olisi
38675: rakennettu pääasiallisesti invaliditeettivakuutuskomitean
38676: 5 päivänä toukokuuta 1908 päivätyn ehdotuksen pohjalle,
38677: huomioonottaen alamaisessa kirjelmässämme lausutut toi-
38678: vomukset;
38679:    · 2) että työsopimusta koskeva uusi lakiehdotus, joka kä-
38680: sittäisi myöskin palkollissopimuksen yhtenä työsopimuksen
38681: erikoislajina ja siten tarkoittaisi asiasta nykyään voimassa
38682: olevan lainsäädännön kumoamista, mitä joutuisimmin val-
38683: mistettaisiin ja armollinen esitys Eduskunnalle annettaisiin;
38684: sekä että toimitettaisiin yleinen maamme palkollisten oloja
38685: koskeva tilastollis-taloudellinen tutkimus varsinkin sen sei-
38686: kan selvittämiseksi, onko erityinen palvelusväen suojeluslaki
38687: katsottava tarpeelliseksi;
38688:      3) että äitiysvakuutuskysymys annettaisiin selvitettäväk-
38689: si alamaisessa kirjelmässämme mainitulle, työväenlainsää-
38690: dännön tarkastamista varten asetetulle komitealle, joka tätä
38691: 12                1910. - Vaitiopäiväpäätös,
38692: 
38693: varten olisi täydennettävä naisjäsenillä, ja että Hallitus tä-
38694: män selvityksen perusteella antaisi Eduskunnalle armollisen
38695: esityksen äitiysvakuutuksesta, mikäli mahdollista yleiseen
38696: sairausvakuutukseen yhdistettynä;
38697:      4) että vuodeksi 1911 myönnettäisiin varattomien kansa-
38698: koululasten ravinto- ja vaatetusavustusta varten 150,000
38699: markan suuruinen määräraha Koulutoimen ylihallituksen
38700: kautta alamaisessa kirjelmässämme mainitulla tavalla jaet-
38701: tavaksi, ja että Hallitus viipymättä ottaisi harkittavakseen
38702: yhteiskunnan puolelta varattomille kansakoululapsille an-
38703: nettavan ravinto- ja vaatetusavustuksen järjestelyn;
38704:      5) että vuodeksi 1911 myönnettäisiin 100,000 markan
38705: suuruinen määräraha alkuopetuksen kehittämiseksi maaseu-
38706: dulla jaettavaksi avustuksena opettajain palkkaamiseen ja
38707: opetusvälineiden hankkimiseen kunnille niiden ylläpitämiä
38708: pientenlastenkouluja varten;
38709:       6) että työväenopistojen avustukseen vuodeksi 1911
38710: myönnettäisiin 30,000 markan suuruinen määräraha;
38711:      7) että ,Kansan Näyttämö Osakeyhtiölle" edelleenkin
38712: vuodesta 1911 alkaen myönnettäisiin sen ylläpitämän työ-
38713: väenteatterin kannatukseksi 20,000 markan vuotuinen val-
38714:  tioapu, ja että samalle yhtiölle vuodesta 1911 alkaen lisäksi
38715:  myönnettäisiin vuosittain 5,000 markkaa maaseutunäytäntö-
38716:  jen toimeenpanemiseen;
38717:       8) että myönnettäisiin 400,000 markan vuotuinen määrä-
38718:  raha viiden vuoden aikana jaettavaksi tasan Tuberkulosin
38719:  vastustamisyhdistykselle sekä Keräystoimikunnalle vähäva-
38720:  raisten keuhkotautisten hyväksi alamaisessa kirjelmässäm-
38721:  ille mainittujen periaatteiden mukaan ja tilintekovelvollisuu-
38722:  della käytettäväksi tuberkulosin vastustamistoimiin;
38723:       9) että Keisarillinen Majesteetti armossa vahvistaisi Mei-
38724:  dän päätöksemme, jonka mukaan 1911 vuoden valtion ku-
38725:  lunkiarvioehdotukseen on otettava 200,000 markan määrä-
38726:  raha Hallituksen käytettäväksi kuntain välityksellä, har-
38727:  kinnan mukaan, toimenpiteisiin työttömyyden vähentämi-
38728:  seksi ja työttömyydestä aiheutuvan hädän lieventämiseksi;
38729:                   1910. -   Valtiopäiväpäätös.               13
38730: 
38731:     10) että vuodeksi 1911 myönnettäisiin siveellisyystyön
38732: avustamista varten pääkaupungissa ja muissa suuremmissa
38733: kaupungeissa 50,000 markan suuruinen määräraha jaetta-
38734: vaksi alamaisessa kirjelmässämme viitatulla tavalla yksityi-
38735: sille turva- ja suojakodeille;
38736:     11) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin ku-
38737: nirrkaankartanoilla, sotilas- ja siviliviraston virkataloilla y.
38738: m. sellaisilla kruunun omistamilla tiloilla ja kruununtaloilla
38739: olevien torpparien ja mäkitupalaisten sekä kruununpuis-
38740: toissa ja -metsämailla olevien kruununmetsätorpparien oi-
38741: keudellisen tilan parantamiseksi; että sanottuja vuokrasuh-
38742: teita valtion edellämainituilla virkataloilla järjestettäessä
38743: noudat,etaan perinnöllistä vuokraperiaatetta; että kruunun-
38744: talojen sekä kruununpuistoissa ja -metsämailla olevien kruu-
38745: nunmetsätorpparien oikeusoloja järjestettäessä sovellutetaan
38746: alamaisessa kirjelmässämme mainittuja periaatteita, kuiten-
38747: kin myöntämällä heille oikeus lunastaa torppansa perin-
38748: nöksi; sekä että Eduskunnalle annetaan armolliset esitykset
38749: edelläsanotuista lainsäätämistoimenpiteistä;
38750:     12) että Suomen kotiseutututkimuksen keskusvaliokun-
38751: nalle myönnettäisiin 10,000 markan vuotuinen määräraha
38752: kolmen vuoden aikana vuodesta 1911 alkaen kotiseutututki-
38753: muksen edistämiseksi ;
38754:     13) että Keisarillinen Majesteetti armossa tahtoisi voi-
38755: massapitää Suomen perustuslait sekä määrätä, että ne näistä
38756: laeista poikkeavat toimenpiteet, joihin viime vuosina on
38757: ryhdytty, ovat oikaistavat tahi peruutettavat;
38758:     14) että ehdotus Suomen Luotsilaitoksen muodostami-
38759: sesta venäläiseksi laitokseksi saisi perustuslainvastaisena ja
38760: muutenkin tu_rmiollisena raueta;
38761:     15) että Hallitus viipymättä asettaisi komitean, kutsuen
38762: siihen jäseniä eri yhteiskuntaluokista, ja antaisi komitealle
38763: toimeksi tutkia maamme virkamiesolot sekä laatia suunnitel-
38764: man näiden uudistamiseksi Meidän alamaisessa kirjelmäs-
38765: sämme esitettyjen perusteiden mukaan, sekä että uudistus-
38766: ehdotukset armollisina esityksinä annettaisiin Eduskunnan
38767: tutkittaviksi ja päätettäviksi;
38768: 14                   1910. -   Valtiopäiväpäätös.
38769: 
38770:     16) että Suomen luotsi- ja majakkalaitoksesta 9 päivänä
38771: toukokuuta 1870 annetun asetuksen 1 § :n c kohta, sellaisena
38772: kuin tämä kohta kuuluu asetuksessa 21 päivältä huhtikuuta
38773: 1903, muutettaisiin, mikäli sen on selitetty koskevan suoma-
38774: laisia rannikkoaluksia;
38775:     17) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tutkituttaa,
38776: millä lainkäytön ja hallinnon aloilla sekä millä edellytyksin
38777: valtion olisi vastattava vahingosta, joka virkamiehen virka-
38778: toimen johdosta on aiheutunut yksityiselle henkilölle, kun-
38779: nalle, yhtiölle tai muulle kansalaisten yhteenJ_iittymiselle,
38780: sekä sen jälkeen antaisi Eduskunnalle asiasta esityksen;
38781:     18) että Hallitus, jos mahdollista tekeillä olevan am-
38782: mattivaltuustoa koskevan armollisen esityksen yhteydessä,
38783: tahtoisi Eduskunnalle antaa lakiehdotuksen myöskin so-
38784: vintomiehistä tai sovintolautakunnista, joiden toimialaan
38785: kuuluisi välittää ei ainoastaan yksityisellä paikkakunnalla
38786: puhjenneita, vaan myöskin laajempia aloja tai koko maa.ta
38787: käsittäviä työriitaisuuksia; sekä että Hallitus sen ohessa tut-
38788: kituttaisi, voitaisiinko erityinen ammattituomioistuin työ-
38789: riitain yhteydessä olevain oikeuskysymysten sekä joukko-
38790: eli tariffisopimusta koskevain asiain ratkaisua varten ottaa
38791: maassamme käytäntöön, ja sittemmin aikanaan antaisi Edus-
38792: kunn._ Ue lakiehdotuksen asiasta.
38793: 
38794:    Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määrän-
38795: neet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen kansan
38796: Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet; joka
38797: tapahtui Helsingin kaupungissa kolmantenakymmenentenä
38798: päivänä toukokuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen
38799: Kristuksen syntymän jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja kym-
38800: menen.
38801:                            P. E. Svinhufvud.
38802:                                Puhemies.
38803:      Väinö Tanner.                             Karl Söderholm.
38804:      Varapuhemies.                              Varapuhemies.
38805:                     1910. -   Valtiopäiväpäätös.                   15
38806: 
38807:         Werner Aro.                          Eero Erkko.
38808: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.      Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
38809: 
38810:      Mauritz Hallberg.                        Edv. Helle.
38811:     Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
38812: 
38813:          Vera Hjelt,.                     E. W. Hänninen.
38814:     Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
38815: 
38816:        I. Hörhammer.                      Hilda Käkikoski.
38817:     Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
38818: 
38819:        Oskari Laine.                         U. Lindelöf.
38820: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.          Nylands läns valkrets.
38821: 
38822:        W. Lundström.                     · Kullervo Manner.
38823:     Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
38824: 
38825:         L. Mechelin.                      August Nybergh.
38826:     Nylands läns valkrets.               Nylands läns valkrets.
38827: 
38828:        Kaarle Ojanen.                         V. Perttilä.
38829: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.      Uudenmaan läänin vaalipiiristä
38830: 
38831:      G. G. Rosenqvist.                   Emil Schybergson.
38832:     Nylands läns valkrets.               Nylands läns valkrets.
38833: 
38834:       Miina Sillan pää.                      Aatto Siren.
38835: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.      Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
38836: 
38837:      Hedvig Sohlberg.                       R. A. Wrede.
38838:     Nylands läns valkrets.               Nylands läns valkrets.
38839: 
38840:          Iida Aalle.
38841: Turun läänin eteläisestä vaali-      Turun läänin eteläisestä vaali-
38842:            piiristä.                            piiristä.
38843: 
38844:        Ossian Aschan.                      V. M. von Born.
38845:    Åbo läns södra valkrets.             Åbo läns södra valkrets.
38846: 
38847:       Evert Eloranta.                       Seth Heikkilä.
38848: Turun läänin eteläisestä vaJJ.li-    Turun läänin eteläisestä .vaali-
38849:            piiristä.                            piiristä.
38850: 16                  1910.       Valtiopäiväpäätös.
38851: 
38852:           Aug. Hjelt.                         Antti Kaarne.
38853: Turun läänin eteläisestä vaali-       Turun läänin eteläisestä vaali-
38854:            piiristä.                             piiristä.
38855: 
38856:      Kaarle 0. Knuutila.                      Hugo Lilius.
38857: Turun läänin eteläisestä vaali-       Turun läänin eteläisestä vaali-
38858:            piiristä.                             piiristä.
38859: 
38860:        Dagmar Neovius.                        S. Nuorteva.
38861:      Åbo läns södra valkrets.         Turun läänin eteläisestä vaali-
38862:                                                  piiristä.
38863:         Juho Rannikko.
38864: Turun läänin eteläisestä vaali-              S. Wilh. Roos.
38865:            piiristä.                     Åbo läns södra valkrets.
38866: 
38867:        F. Wilho Sipilä.                    Julius Sundblom.
38868: Turun läänin eteläisestä vaali-          Åbo läns södra valkrets.
38869:            piiristä.
38870: 
38871:      Iida Yrjö-Koskinen.                       E. Aromaa.
38872: Turun läänin eteläisestä vaali-       Turun läänin pohjoisesta vaali-
38873:            piiristä.                             piiristä.
38874: 
38875:         N estor Aronen.                     Reinh. Grönvall.
38876: Turun läänin pohjoisesta vaali-       Turun läänin pohjoisesta vaali-
38877:            piiristä.                             piiristä.
38878: 
38879:        Edvard Hannula.                       Lauri Ingman.
38880: 'l'urun läänin pohjoisesta vaali-     Turun läänin_p?hi.?isesta vaali-
38881:              piiristä.                           pnnsta.
38882: 
38883:         Taave Junnila.                      Mimmi Kanerva.
38884: Turun läänin pohjoisesta vaali-       Turun läänin .Pohjoisesta vafl.li-
38885:            piiristä.                             phristä.
38886: 
38887:        J. F. Kivikoski.                       F. Koskinen.
38888: Turun läänin pohjoisesta vaali-       Turun läänin pohjoisesta vaali-
38889:            piiristä.                             piiristä.
38890: 
38891:           I. V. Laine.                        J. Lautasalo.
38892: Turun läänin pohjoisesta vaali-       Turun läänin pohjoisesta vaali-
38893:            piiristä.                             piirist.ä.
38894: 
38895:        J. K. Paasikivi.                     Frans Rantanen.
38896: Turun läänin pohjoisesta vaali-       Turun läänin_p?htoisesta vaali-
38897:           piiristä.                              pnnsta.
38898:                    1910. -    Valtiopäiväpäätös~                 17
38899: 
38900:       K. A. Saarinen.                      J. Seppä-Murto.
38901: Turun läänin pohjoisesta vaali-      Turun läänin pohjoisesta vaali-
38902:            piiristä.                            piiristä.
38903: 
38904:        E. N. Setälä.                         Juho Astala.
38905: Turun läänin pohjoisesta vaali-        Hämeen läänin eteläisestä
38906:            piiristä.                        vaali piiristä.
38907: 
38908: J. R. Danielson-Kalmari.                    J. V. Eloranta.
38909:   Hämeen läänin eteläisestä            Hämeen läänin eteläisestä
38910:        vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
38911: 
38912:       Alma Jokinen.                        Wäinö Jokinen.
38913:   Hämeen läänin eteläisestä            Hämeen läänin eteläisestä
38914:        vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
38915: 
38916:      A. Osw. Kairamo.                      Kustaa Kopila.
38917:   Hämeen läänin eteläisestä            Hämeen läänin eteläisestä
38918:        vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
38919: 
38920:        Hulda Salmi.                          A. Sivenius.
38921:   Hämeen läänin eteläisestä            Hämeen läänin eteläisestä
38922:        vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
38923: 
38924:   Artturi H. Virkkunen.                   Sulo Wuolijoki.
38925:   Hämeen läänin eteläisestä            Hämeen läänin eteläisestä
38926:        vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
38927: 
38928:       Alex. Halonen.                     Heikki Häyryneu.
38929:  Hämeen läänin pohjoisesta            Hämeen läänin pohjoisesta
38930:        vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
38931: 
38932:      K. Kaakko-oja.                         K. I. Lumio.
38933:  Hämeen läänin pohjoisesta            Hämeen läänin pohjoisesta
38934:        vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
38935: 
38936:       Kaapo Murros.
38937:  Hämeen läänin pohjoisesta            Hämeen läänin pohjoisesta
38938:       vaalipiiristä.                        vaalipiiristä.
38939: 
38940:        J. K. Pohjola.                      Emil Saarinen.
38941:  Hämeen läänin pohjoisesta            Hämeen läänin pohioisesta
38942:        vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
38943: 18                 1910.       V altiopäiväpäätös.
38944: 
38945:         N. A. Telkkä.                       K. Wiljakainen.
38946:  Hämeen läänin pohjoisesta              Hämeen läänin pohjoisesta
38947:        vaalipiiristä.                        vaalipiiristä.
38948: 
38949:      E. S. Yrjö-Koskinen.                    M. A. Airola.
38950:   Hämeen läänin pohjoisesta           Viipurin läänin läntisestä vaali-
38951:         vaalipiiristä.                            piiristä.
38952: 
38953:        Juhani Arajärvi.                      Jonas Castren.
38954: Viipurin läänin läntisestä vaali-     Viipurin läänin läntisestä vaali-
38955:             piiristä.                             piiristä.
38956: 
38957:         Tekla Hultin.                      G. A. Kakriainen.
38958: Viipurin läänin läntisestä vaali-     Viipurin läänin läntisestä vaali-
38959:             piiristä.                             piiristä.
38960: 
38961:        F. E. Kellosalmi.                      Juho Kirves.
38962: Viipurin läänin läntisestä vaali-     Viipurin läänin läntisestä vaali-
38963:             piiristä.                             piiristä.
38964: 
38965:        Matti Paasivuori.                     Matti Pietinen.
38966: Viipurin läänin läntisestä vaali-     Viipurin läänin läntisestä vaali-
38967:             piiristä.                             piiristä.
38968: 
38969:          H. Pärssinen.                          T. Riihelä.
38970: Viipurin läänin läntisestä vaali-     Viipurin läänin läntisestä vaali-
38971:             piiristä.                             piiristä.
38972: 
38973:        Juho Tuliko ura.                         T. Typpö.
38974: Viipurin läänin läntisestä vaali-     Viipurin läänin läntisestä vaali-
38975:             piiristä.                             piiristä.
38976: 
38977:        Gust. Arokallio.                    Antti Kaasalainen.
38978: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
38979:             piiristä.                             piiristä.
38980: 
38981:           M. Kekki.                         Anton Kotonen.
38982: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
38983:             piiristä.                             piiristä.
38984: 
38985:        Mikko Leinonen.                        Esko Oranen.
38986: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
38987:         •   piiristä.                             piiristä.
38988:                     1910. -   Valtiopäiväpäätös.                    19
38989: 
38990:      Matti Poutiainen.                      Erkki Pullinen.
38991: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
38992:             piiristä.                            piiristä.
38993: 
38994:        K. K. Pykälä.                     Lauri Kr. Relander.
38995: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
38996:             piiristä.                            piiristä.
38997: 
38998:            H. Repo.                       Santeri Saarikivi.
38999: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
39000:             piiristä.                            piiristä.
39001: 
39002:       0. W. Turunen.                     Nestori Walavaara.
39003: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin {täisestä vaali-
39004:             piiristä.                            piiristä.
39005: 
39006:        Mikko Virkki.                     Osk. H. Wuorivirta.
39007: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
39008:             piiristä.                            piiristä.
39009: 
39010:         B. Anneberg.                          0. Eronen.
39011: Mikkelin läänin vaalipiiristä.        Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39012: 
39013:      Pekka Huttunen.                       Josua Järvinen.
39014: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiirist'li..
39015: 
39016:         A. Kannisto.                         0. Orasmaa.
39017: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39018: 
39019:    J. Oskari Peurakoski.                   Heikki Renvall.
39020: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       :Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39021: 
39022:       J ustus Ripatti.                    Anni Savolainen.
39023: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39024: 
39025:                                               A. Tanttu.
39026: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39027: 
39028:      Albin W aljakka.                      E. G. Åkesson.
39029: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
39030: 
39031:          P. Aakula.                          W. Boman.
39032:   Kuopion läänin läntisestä            Kuopion läänin läntisestä
39033:         vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
39034: 20                  1910.        Valtiopäiväpäätös.
39035: 
39036:           Eero Hahl.                          Theodor Homen.
39037:      Kuopion läänin läntisestä            Kuopion läänin läntisestä
39038:            vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
39039: 
39040:        Kalle Hämäläinen.                      Aura Kiiskinen.
39041:      Kuopion läänin läntisestä            Kuopion läänin läntisestä
39042:            vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
39043: 
39044:       Heikki Kääriäinen.                      Tilda Löthman.
39045:      Kuopion läänin läntisestä            Kuopion läänin läntisestä
39046:            vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
39047: 
39048:           0. Miettinen.                     Hannes Nylander.
39049:      Kuopion läänin läntisestä            Kuopion läänin läntisestä
39050:            vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
39051: 
39052:              A. Salo.                         Juho Snellman.
39053:      Kuopion läänin läntisestä            Kuopion läänin läntisestä
39054:            vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
39055: 
39056:            W. Wainio.                         Albin Koponen.
39057:      Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin itäisestä vaali-
39058:            vaalipiiristä.                         piiristä.
39059: 
39060:          Efr. Kronqvist.                        S. Kurkinen.
39061: Kuopion läänin itäisestä vaali-         Kuopion läänin itäisestä vaali-
39062:           piiristä.                               piiristä.
39063: 
39064:        Matti Lonkainen.                      Pekka Pennanen.
39065: Kuopion läänin itäisestä vaali-         Kuopion läänin itäisestä vaali-
39066:           piiristä.                               piiristä.
39067: 
39068:          Onni Puhakka.                        Hugo Rautapää.
39069: Kuopion läänin itäisestä vaali-         Kuopion läänin itäisestä vaali-
39070:           piiristä.                                piiristä.
39071: 
39072:           J. W. Sainio.                         Onni Talas.
39073: Kuopion läänin itäisestä vaali-         Kuopion läänin itäisestä vaali-
39074:           piiristä.                                piiristä.
39075: 
39076:           P. Tikkanen.                       Mimmi Turunen.
39077: Kuopion läänin itäisestä vaali-         Kuopion läänin itäisestä vaali-
39078:           piiristä.                               piiristä.
39079:                    1910. -     Valtiopäiväpäätös.                   21
39080: 
39081:       Juho Etelämäki.                       Johan Kautto.
39082: Vaasan läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin itäisestä vaali-
39083:           piiristä.                             piiristä.
39084: 
39085:          A. Koivisto.                      K. W. Kaskelin.
39086: Vaasan läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin itäisestä vaali-
39087:           piiristä.                             piiristä.
39088: 
39089:        Matti Latvala.                           A. Lista.
39090: Vaasan läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin itäisestä vaali-
39091:           piiristä.                             piiristä.
39092: 
39093:       Santeri Mäkelä.                       Kaarle Mänty.
39094: Vaasan läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin itäisestä vaali-
39095:           piiristä.                             piiristä.
39096: 
39097:      Samuli Rantanen.                        Onni Tuomi.
39098: Vaasan läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin itäisestä vaali-
39099:           piiristä.                             piiristä.
39100: 
39101:      K. J. Warvikko.                        Santeri Alkio.
39102: Vaasan läänin itäisestä vaali-       Vaasan läänin eteläisestä vaali-
39103:           piiristä.                             piiristä.
39104: 
39105:       Ernst]Estlander.                        G. Granfelt.
39106:   Vasa läns södra valkrets.             Vasa läns södra valkrets.
39107: 
39108:        Gustaf Gädda.                      Mauri Honkajuuri.
39109:    Vasa läns södra valkrets.         Vaasan läänin eteläisestä vaali-
39110:                                                 piiristä.
39111: 
39112:          K. Lanne.                          Jaakko Mäki.
39113: Vaasan läänin eteläisestä vaali-     Vaasan läänin eteläisestä vaali-
39114:            piiristä.                            piiristä.
39115: 
39116:       Arvid N eovius.                       K. I. Nordlund.
39117:   Vasa läns södra valkrets.             Vasa läns södra valkrets.
39118: 
39119:        Kaarlo Saari.                        Eric von Troil.
39120: Vaasan läänin eteläisestä vaali-        Vasa läns södra valkrets.
39121:            piiristä.
39122: 
39123:    Y. K. Yrjö-Koskinen.                      M. V. Björk.
39124: Vaasan läänin eteläisestä vaali-        Vasa läns norra valkrets.
39125:            piiristä.
39126: 22                  1910.        V altiopäiväpäätös.
39127: 
39128:            A. J. Bäck.                       Julius Grotenfelt.
39129:      Vasa läns norra valkrets.            Vasa läns norra valkrets.
39130: 
39131:             J. Inborr.                      Oskari Lahdensuo.
39132:      Vasa läns norra valkrets.            Vaasan läänin pohjoisesta
39133:                                                 vaalipiiristä.
39134: 
39135:        Juho Malkamäki.                      Wilh. Malmivaara.
39136:      Vaasan läänin vohjoisesta            Vaasan läänin vohjoisesta
39137:            vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
39138: 
39139:           J. Storbjörk.                         Oskar Tokoi.
39140:   Vasa läns norra valkrets.               Vaasan läänin pohjoisesta
39141:                                                 vaalipiiristä.
39142: 
39143:           Juho Torppa.                        Arthur Castren.
39144:   Vaasan läänin pohjoisesta             Oulun läänin eteläisestä vaali-
39145:         vaalipiiristä.                             piiristä.
39146: 
39147:        Santeri Haapanen.                     J. A. Heikkinen.
39148: Oulun läänin eteläisestä vaali-         Oulun läänin eteläisestä vaali-
39149:            piiristä.                              piiristä.
39150: 
39151:          M. V. Hoikka.                         Kyösti Kallio.
39152: Oulun läänin eteläisestä vaali-         Oulun läänin eteläisestä vaali-
39153:            piiristä.                               piiristä.
39154: 
39155:            Otto Karhi.                         J. A. Komu.
39156: Oulun läänin eteläisestä vaali-         Oulun läänin eteläisestä vaali-
39157:            piiristä.                               piiristä.
39158: 
39159:           A. Lagerlöf.                            A. Leino.
39160: Oulun läänin eteläisestä vaali-         Oulun läänin eteläisestä vaali-
39161:            piiristä.                               piiristä.
39162: 
39163:          Yrjö Mäkelin.                         Filip Saalasti.
39164: Oulun läänin eteläisestä vaali-         Oulun läänin eteläisestä vaali-
39165:            piiristä.                               piiristä.
39166: 
39167:            H. Törmä.                           Iisakki Vahe.
39168: Oulun läänin eteläisestä vaali-         Oulun läänin eteläisestä vaali-
39169:            piiristä.                               piiristä.
39170:                    1910. -   Valtiopäiväpäätös.                  23
39171: 
39172:        P. Abmavaara.                           Hilda Herrala.
39173: Oulun läänin pohjoisesta vaali-      Oulun läänin pohjoisesta vaali-
39174:            piiristä.                            piiristä.
39175: 
39176:         Antti Junes.                       Frans Lehtonen.
39177: Oulun läänin pohjoisesta vaali-      Oulun läänin pohjoisesta vaali-
39178:            piiristä.                            pill'istä.
39179: 
39180:          K. A. Lohi.                           Juho W aarala.
39181: Oulun läänin pohjoisesta vaali-      Oulun läänin pohjoisesta vaali-
39182:            piiristä.                            piiristä.
39183: 
39184:                              A. Fränti.
39185:                         Lapin vaalipiiristä.
39186: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.
39187:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025