Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1911_IV | ASK_1911_I_III | ASK_1911_V | HAK_1911 | Liite_1911_I_X | PTK_1911_I | PTK_1911_II |

1: VALTIOPÄIVÄT
2:             1911
3: 
4:      ASIAKIRJAT
5: 
6:  ENSIMÅINEN, TOINEN JA KOLMAS OSA
7: 
8: 
9: 
10: 
11:           HELSINOISSÄ 1911
12:                           Sisällys:
13: 
14:                          Ensimäinen osa.
15: 
16:       Keis. J\f :tin armoll. esitys N :o 1 valtiotakuun myöntämi-      V
17: sestä Suomen H ypoteekkiyhdistyksen ulkomaisista lainoista.
18:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
19:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
20: 
21:        Keis. M :tin armoll. esitys N :o 2, koskeva suosiuntaveroa
22: pelikorteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1912.
23:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
24:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 10.
25:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
26: 
27:       Keis. M :tin armoll. esitys N:o 3 leimasuostunnasta.
28:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
29:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 13.
30:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
31: 
32:        Keis. M :tin armoll.' esitys N:o 4 varain osottamisesta val-
33: tiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1912.
34:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 10.
35:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
36: 
37:       Keis. M :tin armoll. esitys N:o 5 tarpeellisen määrärahan
38: osottamisesta niiden erinäisten menojen suorittamiseksi vuonna
39: 1911 kansakotdulaitosta ja sivistystarkoitttksia varten) joihin 1910
40: vuoden varsinaisten Valtiopäiväin myöntämä määrä ei riitä.
41:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 16.
42:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
43:        2
44: 
45:                                 Toinen osa.
46:            Keis. M :tin armoll. esitys N :o 6 siitä verosta, joka palo-
47:      viinan valmistamisesta vuonna 1912 on suoritettava, sekä sano-
48:      tun veron käyttämisestä.
49:            Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 7.
50:            Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14.
51:            Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 14 a.
52:            Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
53: 
54:            Keis. M :tin armoll. esitys N :o 7 suostuntaluontoisen pää-
55:      oma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
56:            Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 11.
57:            Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 16.
58:            Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
59: 
60: 11
61:            Keis. M :tin armoll. esitys N :o 8 kulkulaitosrahastosta vuo-
62: v    deksi 1912.
63:             Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 14.
64:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
65: 
66:             Keis. M :tin armoll. esitys N :o 9 varojen hankkimisesta
67:      niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
68:             Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 15.
69:             Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä 24 p :ltä toukokuuta
70:      1911 Suomen Eduskunnalle.
71:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
72: 
73:                                 Kolmas osa.
74:             Keis. M :tin armoll. esitys N :o 10 normaaliraiteisen rauta-
75:      tien rakentamisesta Raudun pitäjän Raasulin kylästä Karjalan
76:      radalla olevalle H iitolan asemalle.
77:             Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 13.
78:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
79: 
80:            Keis. M :tin armoll. esitys N:o 11 varojen osottamisesta
81:      kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
82:      deksi 1912.
83:            Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
84:             Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
85:            Keis. M :tin armoll. esit~·s N:o 12 suostuntaverosta mallas-
86:      juomain valmistamisesta vuonna 1912.
87:            Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
88:            Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 12.
89:            Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
90:                                                               3
91: 
92:       Keis. M :tin armoll. esitys N :o 13, koskeva muutettuja mää-
93: räyksiä hirven metsästämisestä.
94:       Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
95:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 15.
96:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
97: 
98:       Keis. M :tin armoll. esitys N:o U jäämistöverosta.
99:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 12.
100:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 17.
101:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
102: 1
103:                    1911. -    N:o 1.
104: 
105: 
106: 
107: 
108:                Keisarillisen Majesteetin Armol-
109:           linen esitys Suomen Eduskunnalle valtionta-
110:           kuun myöntämisestä Suomen llypoteekkiyh-
111:           distyksen ulkomaisista lainoista.
112: 
113:      Sittenkun Keisarillinen Majesteetti lokakuun 23 pai-
114: vänä 1906 oli nähnyt hyväksi vahvistaa Suomen Valtio-
115: säätyjen 1905-1906 vuoden väliaikaisilla valtiopäivillä
116: tekemän päätöksen valtion takauksen myöntämisestä Suo-
117: men Hypoteekkiyhdistykselle niiden sitoumusten täyt-
118: tämisestä, joihin yhdistys, siihen joka kerta hankittuaan
119: luvan, saattoi ruveta ottaessaan lainoja ulkomaan pai-
120: kasta, ei kuitenkaan suurempaan määrään kuin että
121: yhdistyksen ulkomainen velka yhteenlaskettuna ei nouse
122: yli viidenkymmenen miljoonan Suomen markan, sekä
123: ehdolla, että yhdistyksen vararahastot vastaisuudessa py-
124: sytetään määrässä, joka vastaa vähintään 5 prosenttia sen
125: liikkeessä olevista sitoumuksista, on Hypoteekkiyhdistys,
126: saatuaan siihen hallitukselta luvan, vuonna 1907 otta-
127: nut ulkomaisen lainan, määrältään 10,000,000 markkaa.
128:      Hypoteekkiyhdistyksen valtion takuulla ottamien
129: lainojen maksamattomat määrät ovat ~yä:
130: 
131: 4   % lainan vuodelta 1887          Smk.    5,047,500:-
132:  1
133: 3 /2 "                 1895                 6, 751,000:-
134: 4
135:           "       "    1902
136:                                        "   15,282,500: -
137:       "   "       "                    "
138: 4 1/2 "                1907                 9,940,500: -
139:           "       "                    "
140:                                     Smk. 37,021,500:-
141:   2                        N:o 1
142: 
143:        Sen ohessa on Hypoteekkiyhdistys, voidakseen pitää
144: lainr,usliikettään voimassa, paitsi ~\!lla otet-
145: tuja ulkomaisi3, lainoja, eri aikoina laskenut liikkeeseen
146: kotimaisia lainaobligatsioneja, joita nykyään on liik-
147: keessä 8,062,000 markkaa 4 °/ 0 ja 6,964,500 markkaa
148: 4 1 / 2 °/ 0 korkoisia,.
149:        Jälellä oleva määrä yhdistykselle myönnetystä val-
150: tiontakuusta, noin 13,000,000 markkaa, tulee todennäköi-
151: sesti jo lähimmässä tulevaisuudessa käytetyksi osaksi
152: yhdistyksen lyhytaikaisten sitoumusten suorittamiseen,
153: osaksi lainatarpeen tyydyttämiseen.
154:        Kun ei ole odotettavissa, että kotimv,isia obligatsio-
155: neja nykyään voitaisiin suuremmassa, määrässä yhdistyk-
156: sen toimintaan nähden soveliailla ehdoillr" päästää liik-
157: keeseen, on yhdistys, jotta sen lainausliike voisi säännöl-
158: lisesti jatkua, anonut Armollisen esityksen antamista nyt
159: koossa olevalle Eduskunnalle valtiontakuun korottami-
160: sesta 75,000,000 markan suuruiseen määrään niiden sitou-
161: musten täyttämisestä, joihin yhdistys sav,ttaa ruveta ot-
162: taessaan lainoja ulkomailta. Samalla on yhdistys, katsoen
163: aiheettomaksi rajoittaa sen toimintavapautta siten, ettei
164: yhdistyksen ulkomainen velka yhteenlaskettuna saa nousta
165:  valtion tv,kaamaa määrää suuremmaksi, lausunut sen
166: toivomuksen, ettei tätä ehtoa, joka tähän asti on valtion-
167: takuuseen liitetty, nyt asetettaisi.
168:        Yhdistyksen lainausliikkeen tasaisen jatkumisen tur-
169:  vaamiseksi näyttää olevan syytä lisätyn valtiontakuun
170:  myöntämiseen, mikä voi sitä suuremmalla syyllä tapah-
171:  tua, koska yhdistyksen ~:>.sema on katsottava täysin vaka-
172:  vaksi. Kun ei ole syytä estää yhdistystä ottamasta ilman
173:  valtion takuuta ulkomaisia lainoja, milloin tilaisuus nii-
174:  den hankkimiseen sav,ttaa esiintyä, ja kun yhdistys ottaes-
175:  saan tällaisia lainoja on velvollinen joka kerta hankki-
176:  mp,p,n siihen hallitukselta eri luva,n, voinee, yhdistyksen.
177:  lausuman toivomuksen mukaisesti, lisätyn valtiontakuun
178:  myöntää asettamatta ehdoksi sitä rajoitusta, että yhdis-
179:  tyksen ulkomainen velka yhteenlaskettuna ei saa nousta
180:                               N:o 1                               3
181: 
182: valtion takaamaa määrää suuremmaksi. Sitä vastoin
183: lienee tarpeen edelleenkin määrätä, että yhdistyksen vara-
184: rahastot ovat pysytettävät vähintään viiden prosentin
185: määrässä yhdistyksen sitoumuksista.
186:      Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut antaa
187: Eduskunnalle
188: 
189:               harkittavaksi ja päätettäväksi voidaanko ja
190:          millä ehdoilla sekä huomioonottamalla että ta-
191:          lcaamasta lainasta mahdollisesti aiheutuvat me-
192:          not ovat suoritettavat Hänen Majesteettinsa Keisarin
193:          t~i.,..kiiutfti,.tiilJ?iu/.t..,,,.,Qlt?.Yi~t'J­
194:          ~          eikä valtionraltaston vg,roi$ta, Suomen
195:          H ypoteekkiyhdistykselle myöntää w)JiQ:fkta}~JJ/!:f.~!l:,.i!JP
196:          75,000,Q0f)_ markan määrään asti vakuudeksi si-
197:          toumusten täyttämisestä, joihin yhdistys, hankit-
198:          tuaan joka kerta hallitukselta luvan, saattaa ruveta
199:          ulkomailta lainoja ottaessaan.
200: 
201:     Armossa hyväksytty Friedbergissä 19 päivänä syys-
202: kuuta (2 lokakuuta) 1910.
203: 
204: 
205:   Väliaikainen v. t. Ministeri Valtiosihteeri P. von Ettei::
206: --------------------------------------
207: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
208:                  1911. -   V. M. -- Esit N:o 1.
209: 
210: 
211: 
212: 
213:                Valtiov•rainvaliokunnan Qlje-           ..   t   '
214: 
215: 
216:            t i p. t ö ~:o J l[~i~arilli~ep :ttl~jesteetin ar-
217:            mollisen esityksen johdosta, joka koskee
218:            valtiont~uun my~nt~mistä SuoD,len ~ypo­
219:            tee~kiyhdistyksen ulkomaisista l~oista.
220: 
221: 
222:      Eduskunta on Valtiovarainvalioku.nnan valmistelja-
223: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N:o 1 valtiontakuun
224: myöntämisestä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ulkomai-
225: sista lainoista, ja on Valiokunta saanut tiedokseen Edus-
226: kunnassa tapahtuneen lähetekeskustelun. Keisarillisen
227: Senaatin puheenjohtajalle tehdyn pyynnön johdosta Va-
228: liokunta on sittemmin saanut vastaanottaa erinäisiä asian
229: valmistelussa syntyneitä as}akirjoja, joista m. m. näkyy,
230: että asiasta Senaatissa ei ole toimitettu äänestys,tä.
231: 
232: 
233: 
234: 
235:       Käsitellessään armollista esitystä on Valiokunta tu-
236: tustunut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimintaan ja var-
237: sinkin tutkinut yhdistyksen lainanantoliikettä, silmällä
238: pitäen sekä lainojen myöntämistä maan eri osih1 ·että
239: myös niitä määräyksiä, jotka ovat olemassa pienien
240: tilojen lainansaantiin nähden.
241:       Hypoteekkiyhdistyksen lainanautoliike käy pääpiir-
242: teissään selville alla olevasta taulusta, joka si'sältää tie-
243: toja 31 päivänä joulukuuta 1909 maksamaUomishi kuo-
244: letuslainoista.
245: 2                      1911 -    V. M. -   Esit. N:o 1.
246: 
247:                    Lainojen     Alkuperäinen laina-       Maksamaton laina-
248:     Lääni.           luku.          määrä Smk.              määrä Smk.
249: Oulun.                 603          2,468,400: -            2,213,606: 90
250: Vaasan               1,923          8,232,300: -            6,971,405: 23
251: Kuopion                485          2,448,300: -            2,031,024: 24
252: Mikkelin               6!53         4,822,000: -            4,083,414: 41
253: Hämeen                 574         12,048,000: -           10,952,108: 64
254: Turun ja Porin .       790         14,355,000: -           12,957,174: 60
255: Viipurin               463          3,886,000: -            3,502,307: 26
256: Uudenmaan .          1,083         17,252,600: -           15,515,412: 97
257:                      6,584         65,512,600: -           58,226,454: 25
258: 
259:       Niinkuin tästä taulusta näkyy, tulee suurin osa
260: koko annetusta lainamäärästä eli 67 ojo Uudenmaan,
261: Turun ja Porin sekä Hämeen läänien osalle. Tämä epä-
262: tasainen jakautuminen johtunee osaksi siitä, että maan-
263: arvo maamme etelä- ja lounaisosissa on korkeampi kuin
264: muissa osissa maatamme, osaksi myös siitä, että suuria
265: maatiloja on mainituissa lääneissä verraten lukuisammin
266: kuin muissa lääneissä, minkätähden annettujen lainain
267: keskimäärä olikin Hämeen läänissä 21,000, Turun ja
268: Porin läänissä 18,200, Uudenmaan läänissä 15,900
269: markkaa, mutta muissa lääneissä tuntuvasti alempi, nimit-
270: täin Viipurin läänissä 8,400, Mikkelin läänissä 7,300,
271: Kuopion läänissä 5,000, Vaasan läänissä 4,300 ja Oulun
272:  äänissä 4,100 markkaa.
273:       Vuoteen 1907 asti oli voimassa määräys että tiloihin,
274: jotka oli arvioitu alle 6,000 markan, ei voinut saada
275: Hypoteekkiyhdistykseltä lainaa.      Kun tuo raja vasta
276: mainitusta vuodesta lähtien on ollut alennettuna 4,000
277: markkaan, on käsitettävissä, että lainain antaminen pie-
278: nille tiloille ei vielä ole voinut käydä yleiseksi. Tilas-
279: tolliset numerotiedot eivät täysin selvitä tätä lainanannon
280: puolta, mutta mainittava on, että 2,000 markkaa pienem-
281: piä lainoja oli vuoden 1910 päättyessä ainoastaan 328.
282: Valiokunnalla ei ole tietoa näiden tilain arvio~dusta ar-
283: vosta. Mutta vaikkapa kaikki mainitut lainat olisi annettu
284: sääntöjen sallimaan korkeimpaan määrään asti, eli 1/s tilo-
285:       Valtiontakuu Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ulkom. lain.   3
286: 
287: jen arvosta, käy tästä selville, että 4,000-6,000 markan
288: arvoiset pienet tilat eivät vielä ole suhteellisesti huomatta-
289: vassa määrässä alkaneet käyttää Hypoteekkiyhdistystä
290: luottotarpeittensa tyydyttäjänä. Pienen tilan arvo voi suh-
291: teellisesti paljon riippua sen hoidosta, ja tämä seikka on
292: tosin huomioonotettava, kun on kysymyksessä pitkäai-
293: kaiset kuoletuslainat, joiden tulee perustua ainoastaan
294: realiarvoon; mutta koska kokemus on osottanut, että
295: varsinkin kaupunkien ja muiden liikekeskustain sekä
296: rautateiden läheisyydessä sijaitsevilla pienillä tiloilla on
297: vakautunut arvo sekä että niitä helposti voi myydä, niin
298: ei huolenpito Hypoteekkiyhdistyksen vakavaraisuudesta
299: näytä vaativan nykyisten, pienten tilain lainansaantia ra-
300: joittavien määräysten pysyttämistä.
301:       Edellä esitetyn nojalla ja koska Valiokunnan mie-
302: lestä pientenkin tilojen edistymistä tulisi helpottaa kuo-
303: letuslainoja myöntämällä,r saa Valiokunta kunnioittaen eh-
304: dottaa että Eduskunta lausuisi,
305:                  että Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ulko-
306:            maisista lainoista mytJnnetty valtiontakuu ei es-
307:            tä 25 päivänä toukokuuta 1859 annetun, hypo-
308:            teekkiyhdistyksiä koskevan armollisen julistuk-
309:            sen 4 §:n sekä Hypoteekkiyhdistyksen ohje-
310:            säänntJn muuttamista siten, että lainoja saa
311:            mytJntää kiinnitystä vastaan sellaisiinkin tiloi-
312:            hin, joiden arvo on vähempi kuin 4,000 mark-
313:            kaa; sekä
314:               että yhdistys on esteettJn muuttamaan ohje-
315:            säänttJnsä siten, että alle 8,000 markan arvoi-
316:            siin tiloihin saa mytJntää lainoja tilan arvoon
317:            nähden samassa suhteessa kuin suurempiin-
318:            kin tiloihin.
319:     Tilojen arvioimisesta lainanhakijoille aiheutuvista
320: kustannuksista on Valiokunnalle ilmoitettu, että Hypo-
321: teekkiyhdistyksen johtokunnassa ryhdyttänee toimenpitei-
322: 4                1911. - V. M. - Esit. N:o 1.
323: siln, joiden kautta arvioimiskustannukset tulevat ah~nne-
324: tu1ksi.     .
325:       Yllä ·k:osketeltujen kysymysten yhteydessä ja siihen
326: suureen merkitykseen nähden, 'ini~ä Hypoteekkiyhdistyk-
327: sen toiminnalla on maan taloudelliselle elämälle, on
328: Valiokunta pitänyt tärkeänä, että yhdistyksen vuosiker-
329: torr,mksissa, jotka olisivat eduskunnalle toimitettavat, an-
330: nettaisiin seikkaperäisempiä tietoja yhdistyksen lainaus-
331: liikkeen eri puolista, kuin tähän saakka on tapahtu-
332: nut. Varsinkin olisi suotavaa, että kertomuksista voi-
333:    isiin saada selvitystä sekä vanhojen että vuoden ku-
334: luessa anottujen ja myönnettyjen lainojen luvusta . ja
335: suuruudesta eri osissa maata ja eri suuruisilla tiloilla
336: sekä lainojen suhteesta tilojen lainaus- ja kauppaarvoon.
337: 
338:       Mitä itse pääkysymykseen tulee, on Valiokunta ol-
339: lut sitä mieltä, että Suomen Hypoteekkiyhdistykselle, siihen
340: nähden että yhdistyksen tila, niinkuin tähän mietintöön
341: liitetty tiliasema 31 päivältä~joulukuuta 1910 osottaa, on
342: täysin vakavarainen ja että maalle on hyödyksi, jos
343: yhdistys saa ulkomaisia lainoja hyvillä ehdoilla, olisi
344: myönnettävä valtiontakuu aina 75,000,000 markan mää-
345: rään asti vakuudeksi sitoumusten täyttämisestä, joihin
346: yhdistys saattaa ruveta ulkomailta lainoja ottaessaan.
347:       Armollisessa esityksessä on lausuttu, että asiasta olisi
348: päätettävä huomioonottamalla että taattavasta lainasta
349: mahdollisesti aiheutuvat menot ovat suoritettavat Keisa-
350: rillisen Majesteetin ja Eduskunnan yhteisesti käytettävinä
351: oleVista varoista, eikä valtionrahaston varoista.
352:       Ryhtymättä tässä yhteydessä lähemmin käsittelemään
353: valtiovaraston eri rahastojen keskinäisiä suhteita ja niiden
354: käyttämisoikeutta, saa Valiokunta huomauthl.a, että kun
355: Suomen Hypoteekkiyhdistykselle myönnetään v~ltion­
356: takuu sep ulkomaisista lainoista, on Suomen valtiova-
357: rasto , kokonaisuudessaan Iainanantajalie vastpussa .lai-
358: o nehten täyttämisestä. Jos kysymyksessä oleva takuu
359:       Valtiontakuu Suönuin i:fypoteekRiyhdiatyksen utkom. lain.
360: 
361: valtiolle ~Hheuttaisi menoja - mikä ei ole hii.tlhivaa -
362: riippuu kokonaan vaitiovarain silloisesta tilasta, mitkä
363: varat ovat käytettävät sellaisten menojen suorittamiseen.
364: Luonnollista on, etta., jolleivät valtidh vakinaiset trarat
365: riitä, eduskttnnalle silloin on annettava armbllihen esitys
366: vatoj~n myöntämisestä tarkoitusta varten sekä että edus-
367: kunnan, ollen osallisena siinä edesvastuussa, jonka val-
368: tiontakuu tuottaa, tulee Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n
369: mukaisesti osottaa tarvittavat varat.
370:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
371: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisessa vastaus-
372: kirjelmässä armollisen esityksen johdosta ihttoittaisi,
373: 
374:                  etttt Eduskunta on suostunut Suomen
375:             Hypoteekkiyhdistyksen pyytttmttn valtiontakuun
376:             myöntttmiseen niiden sitoumusten ttiyttttmisesttt,
377:             joihin yhdistys, hankittuaan joka kerta halli-
378:              tukselta luvan, saattaa ruveta ottaessaan ulko-
379:              mailta lainoja, ei kuitenkaan suurempaan
380:             mtttträttn kuin etttt yhdistyksen valtion takatinia
381:             ulkomainen velka kaikkiaan ei nouse yli
382:              75,000,000 Suomen markan.
383: 
384:     Hyväksyen armollisessa esityksessä lausutun käsityk-
385: sen Hypoteekkiyhdistyksen vararahastoihin nähden, saa
386: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
387: 
388:                  etttt Eduskunta, suostuen edelltt mainitun
389:             valtiontakuun myöntåmiseen, asettaa ehdoksi,
390:             että Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vararahas-
391:             tot ovat edelleenkin pysytettttvttt vtthintttån 5
392:             prosenltlna yhdistyksen maksamattomista si-
393:             toumuksista.
394: 6                  1911. -   V. M. -   Esit. N:o 1.
395: 
396: 
397:      Armollisessa esityksessä kosketeliaan tämän lisäksi
398: asiaa, joka ei ole välittömässä yhteydessä sen kysymyk-
399: sen kanssa, mihin määrään valtiontakuu Hypoteekkiyh-
400: distyksen ottamista lainoista voidaan korottaa, ja jonka
401: Eduskunta siis voinee ratkaista siihen katsomatta, minkä
402: päätöksen se tekee takuuasiassa. Valiokunta tarkoittaa
403: sitä Hypoteekkiyhdistyksen tekemää esitystä, jonka mu-
404: kaan yhdistyksen toimintavapautta ulkomaisten lainaio
405: ottamiseen nähden ei tulisi rajoittaa määräämällä, ettei yh-
406: distyksen ulkomainen velka yhteenlaskettuna saa nousta
407: valtion takaamaa määrää suuremmaksi.
408:      Valiokunta on asiaa harkitessaan tullut siihen
409: käsitykseen, ettei ole riittäviä syitä Hypoteekkiyhdistyk-
410: sen toimintavapauden rajoittamiseen tässä suhteessa.
411: Rajoituksen puolesta ei voida esittää sen painavampia
412: syitä kuin muidenkaan sensuuntaisten määräysten puo-
413: lesta, joiden tarkoituksena on estää yhdistystä liiaksi
414: laajentamasta liikettään yleensä tai rajoittaa sen oi-
415: keutta kotimaisten obligatsioonien antamiseen. Mutta
416: näissä kohdin on kaikki tarpeelliset määräykset jo an-
417: nettu 1859 vuoden julistuksessa ja yhdistyksen ohje-
418: säännössä, ja tässä yhteydessä voi erittäin viitata ny-
419: kyään voimassa olevan ohjesäännön 13 §:n 2 mo-
420: menttiin, jossa säädetään, että yhdistyksen kaikki lunas-
421: tamattomat sitoumukset yhteensä eivät saa nousta kassan,
422: täysin kelpaavain kiinnitettyjen velkakirjain, pankkitalle-
423: tusten ja muiden varmojen varojen yhteenlaskettua mää-
424: rää suuremmaksi. Kaikkein vähimmin näyttää puheen-
425: alainen rajoittava määräys nyt enää tarpeelliselta, kun
426: yhdistys jo on saavuttanut epäilemättömän vakavarai-
427: suuden.
428:      Valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
429: että Eduskunta vastauskirjelmässä armollisen esityksen
430: johdosta erittäin alistaisi armollisesti vahvistettavaksi seu-
431: raavan, Suomen Hypoteekkiyhdistykselle ohjeeksi olevan
432: määräyksen:
433:                        Vastalause.
434:       Rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, että mietinnön
435: 5 sivulla oleva ensimäinen ponsi ynnä siihen kuuluva
436: perustelu 4 sivun viimeisestä kappaleesta alkaen muu-
437: tettaisiin näin kuuluvaksi:
438:       Tätä vaatimusta ei ole armollisessa esityksessä perus-
439: teltq, mutta K:eis~rillisen Senaatin Talousosaston asian käsit-
440: tely~ kos~evlilsia pöytäkirjasta käy ilmi, että mainittua koh-
441: ta~ ,rmollisessa esityksessä valmistettaessa on ollut mää-
442: rä~yänä kä~ityskanta, joka on jyrkässä ristiriidassa valtio-
443: p,wväjärj~styl{sen ja varsinkin sen 43 §:n kanssa.
444:       yaliokuntlil ei ole katsonut olevan syytä tässä yhtey-
445: dessä ryhtyä käsittelemään valtiovaraston eri rahastojen
446: keskinäisiä suhteita ja niiden käyttämisoikeutta, vaan
447: tahtoo ainQ~staan huomauttaa, ett?, kun Suomen Hypo-
448: teekkiyhdistykselle aikaisemmin on myönnetty valtion
449: takuu sen ulkomaisista lainoista, Suomen valtionvarasto
450: kokonaisuudessaan on tullut lainanantajille vastuuseen
451: lainaehtojen täyttämisestä.
452:       Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toiminnassa on jo
453: vaakiintunut vuosikymmenien kokemukseen nojautuva
454: varovainen menettelytapa ja yhdistyksen vakavaraisuus,
455: joka perustuu maan pääelinkeinoon, on katsottava mah-
456: dollisimman turvatuksi.         On suorastaan mahdotonta
457: koettaa edeltäpäin lähemmin määritellä sellaisia tavatto-
458: man olotilan seuraamuksia, jotka voisivat aiheuttaa Hy-
459: poteekkiyhdistyksen kykenemättömyyden täyttää sitou-
460: muksiaan. Valiokunta ei niinmuodoin ole ryhtynyt selvittä-
461: mään, missä määrin tällaisessa, kansallisomaisuuden
462:      Valtiontakuu Suomen Hypoteekkiyhdlstyksen ulkom. lain.
463: 
464:                 Se asianhaara että valtiontakuu on myön-
465:            netty erintiisistä Suomen Hypoteekkiyhdistyk-
466:            sen ulkomaisista lainoista, ei estti yhdistystti
467:            ottamasta ulkomaisia lainoja ilman valtion
468:            takuutakin, eikä ntiita lainoja ole laskettava
469:            niiden lainojen kokonaissummaan, joista val-
470:            tiontakuu on myönnetty.
471: 
472: 
473: 
474: 
475:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
476: Mechelin, varapuheenjohtaja Arajärvi, jäsenet Ahmavaara,
477: Gylling, Grönvall, Hallsten (osittain), Helenius-Seppälä,
478: Hultin, Kairamo, Kallio (osittain), Kirves (osittain), Komu,
479: Kronqvist (osittain), Murros (osittain), Neovius, Pietinen
480: (osittain),. Rainio, Sainio, Turunen (osittain) ja Wuolijoki
481: (osittain) sekä varajäsenet Junes (osittain), Kärnä (osittain),
482: Nordlund, Paasonen (osittain), Puhakka (osittain), Tainio
483: (osittain) ja Tervo (osittain).
484: 
485:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1911.
486:                          · Vastalause.                      9
487: 
488: kaikkia arvoja järkyttävässä tapauksessa, jonka teoreetti-
489: nen mahdollisuus tietysti ei ole kiellettävissä, valtion-
490: varaston eri rahastot edes voitaisiin pitää erillään vakuu-
491: tena Hypoteekkiyhdistyksen eri tilaisuuksissa otettuja
492: obligatsioonilainoja varten. Mutta Valiokunta ei ole
493: voinut tulla muuhun käsitykseen kuin että niin peräti
494: poikkeuksellisissa oloissa valtionrahaston vakinaisia varoja
495: ei voitaisi käyttää aseman selvittämiseksi, vaan että edus-
496: kunnan asiana luonnollisesti olisi silloin harkita, miten
497: tappiosta aiheutuviin menoihin tarpeelliset varat olisivat
498: hankittavat.
499:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunni-
500: oittaen ehdottaa, että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
501: mässään armolliseen esitykseen ilmoittaisi,
502: 
503:                  etta Eduskunta on suostunut Suomen
504:            Hypoteekkiyhdistyksen pyytttman valtiontakuun
505:            myöntamiseen niiden sitoumusten tayttttmi-
506:            sesta, joihin yhdistys, hankittuaan joka kerta
507:            Hallitukselta luvan, saattaa ruveta ottaessaan
508:            ulkomailta lainoja, ei kuitenkaan suurempaan
509:            mattraän kuin etta yhdistyksen valtion takaama
510:            ulkomainen velka kaikkiaan ei nouse yli 75
511:            miljoonan Suomen markan; sekä
512:                 paattanyt, ettli kysymyksesstt olevasta ta-
513:            kuusta valtiolle mahdollisesti aiheutuvat menot
514:            ovat suoritettavat varoilla, jotka Eduskunta
515:            sittt varten erityisesti osottaa.
516: 
517:     Helsingissä 17 p. maaliskuuta 1911.
518: 
519:         A. Osw. Kairamo.                 P. Kärnä.
520:         Juhani Arajärvi.                 Reinh. Grönvall.
521: 
522: 
523: 
524: 
525:                      •
526: 10                    1911. -     V. M. Esit. N:o 1.
527: 
528: 
529: 
530: 
531:                                          ,;,··-·f,~(....      ~:·---~   ~_:(;'
532: 
533: 
534:                                         Suom~n Hypot~~kkiyhdistykser
535: 
536: 
537:                                   Varat:
538: Kuoletuslainoja:
539: a) vuotuismaksu alennettu 5% 0/ 0:iin                       173:02
540: b)                                                 4,985, 708: 33
541: c)                              5 t;4          . 45,405,833: 02
542: d} 51/9 % vuotuismaksulla . .          . ~851,93~~~~ 62,243,647: 87
543: Kasvaneita ja maksamatta olevia korkoja
544:     maksamattomilta lainoilta             1,273,966: 79
545: Samoin obligatsioonikorkoja . . . . .         5,523: 55
546: Samoin laino,jen lisämaksuja . , . . . --~ 1,001: 98                             1,280,492: 32
547: Etukäteen maks.:Jttuja ldinnityskustan-
548:     uuksia .ia lainhakukuluja                                                        6.253:55
549: Ulkomaisia kirjeenvaihtajia .                                                      28,818; 82
550: Vararahaston obligatsioone,ja                                                     467,848:-
551: Pankkitalo . . . .                                                               1,002,818: 72
552: Trtaimisto . -· . .                                                                 10,174:55
553: Pankkitalletuksia .                                                              2,700,000: -
554: Pääoman:vähennystä 1907 ja 1909 vuosien
555:      obligatsioonilainoilta                                                      1.291,485: 55
556: Eri tilejä . . . .                                                                   1,559:25
557: Kassa:
558:      pääkonttorissa                                        2,890:01
559:      lääninkomiteoissa                                     .),546: 41                8,436:42
560: 
561: 
562: 
563: 
564:                                                              . Siii.k''IJ9,041,535:05
565:        Valtiontakuu Suomen Hypoteekklyhdistyksen ulkom. lain.        11
566: 
567: 
568: 
569: 
570: tila 31 p:nä joulukuuta 1910.
571: 
572: 
573:                                 Velat:
574: Obligatsioonilainoja:
575:     ulkom. 4      % laina v:lta 1887 .     4,565,000: -
576:             3 1f2 % ,           1895 .     6,644,000: -
577:     kotim. 4      % "           1896.      7,981,000:-
578:     ulkom. 4      0/0 ,         1902.    . 15,132,500: -
579:     kotim. 4 l/2 0/0 ,          1903.    . 6,908,500: -
580:     ulkom. 4 lj2 % "            1907 .   . 9,877,500: -
581:             4 1/2 0/0 "         1909 .   . 12,221,500:- 63,330,000:-
582: Kasvanutta korkoa:
583:     ulkom. v. 1887 laina                      53,258:33
584:                 1895                          38,756:67
585:     kotim.      1896                         132,933:33
586:     ulkom.      1902                         201,766: 67
587:     kotim. , 1903                            129,496:88
588:     ulkom. , 1907                            148,162:50
589:              " 1909                          137,491: 88    841,866: 26
590: Kotimaisia kirjeenvaihtajia                                 713,869:01
591: Pääoman vähennystä annetuista lai-
592:     noista .                                                244,746:24
593: Eri tilejä . . . . . .                                         2,056:20
594: Vararahasto . . . . .                      2,440,751: 76
595: Ylimääräinen vararahasto .                 1,000,000:-     3,440,751: 76
596: Eläkerahasto . . . .                                         209,436:75
597: 1910 vuoden voitto                                           258,808:83
598: 
599:                                                     Srnk 69,041,535: 05
600: Helsinki 1911. Hufvudstadsbladet'in Uusi Kirjapaino.
601:            11H1. -   Edusk. vast. - Esity• N:o 1.
602: 
603: 
604: 
605: 
606:               Suomen Eduskunnan alamainen
607:           vastaus Keisarillisen Majesteetin armolli-
608:           seen esitykseen valtiontakuun myöntämi-
609:           sestä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ulko-
610:           maisista !aineista.
611: 
612: 
613: 
614: 
615:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
616:            ja Suuriruhtinas 1
617: 
618: 
619: 
620: 
621:     Teidän KeisariLlinen Majesteettinne on antanut Edus-
622: kunnalle armollisen esityksen valtiontakuun myöntämises-
623: tä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ulkomaisista lainoista.
624: 2           191t. - Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
625: 
626:       Käsitellessään tätä armollista esitystä Eduskunta on
627: kiinnittänyt huomiota Hypoteekkiyhdi·sty'ks.en lainanauto-
628: liikkeeseen ja etenkin määräyksiin kiinnityslainain myön-
629: tämisestä pieniin tiloihin.
630:       Vuoteen 1907 asti oli. voimassa määräys, että tiloihin,
631: jotka oli arvioitu alle 6,ooo markan, ei voitu saada
632: Hypoteekkiyhdistykseltä lainaa. Kun tämä raja vasta
633: äsken mainitusta vuodesta Ni:htien on ollut al.ennettuna
634: 4,000 markikaan, on käsitettävi'Ssä, >että lainain antaminen
635: pienille tiloille ei vielä ole käynyt yl.eis·eksi. Täydellistä
636: tilastollista seltvitystä tästä pientiloja koskevasta lainan-
637: annosta ei tosin ol.e olemassa, mutta main~·ttava on, että
638: 2,000 mar·kkaa pienempiä lainoja oli vuoden 1910 päät-
639: tyessä anioastaan 328. Eduskunnalla ·ei ole ollut ti·etoa
640: niiden tilain arvioidusta arvosta., joihin tällaisia lainoja on
641: annettu. Mutta vai1kkapa kaikki mainitut ·lainat olisi an-
642: nettu korkeimpaan sallittuun määrään asti·, eli 31 tilojen
643: arvosta, käy tästä selviUe, •että 4,ooo--6,ooo markan arvoi-
644: set pienet tilat eivät vielä o1e huomattavassa määrässä
645: alkaneet käyttää Hypoteekkiyhclistystä luottotarpeittensa
646: tyyclyttäjänä. Pienen tilan arvo voi suhteellisesti paljon
647: riippua sen hoidosta, ja tämä seikka on tosin huomioon
648: otettava, kun on kysymyksessä pitkäaikaiset kuoletuslai-
649: nat, joiden tulee perustua ainoastaan r·eal1iarvoon; 1111utta
650: koska kokemus on osottanut, että varsinkin kaupunkien
651: ja muiden liikekeskustain sekä rautateiden läheisyydessä
652: sijaitsevilla pieni:llä tiloilla on vakautunut arvo s·ekä että
653: niitä helposti voi myydä, ei huolenpito Hypoteekkiyhdis-
654: tyksen vakavaraisuudesta näytä vaativan nykyisten, pien-
655: ten tilain lainansaantia rajoittavi·en määräysten pysyttä-
656: mistä.
657:       EdeHä esitetyn nojalla, ja koska Eduskunnan mielestä
658: pientenkin tilojen edistymistä tulisi helpottaa kuoletus-
659: lainoja myöntämällä, saa Eduskunta alamaisesti lausua.
660:  Valtiontakuu Suomen Hypoteekkiyhdtstyksen ulkom. lain. 3
661: 
662:                   että Sztomen Hypoteekkiyhdistyksen ulko-
663:             maisista lainoista myönnetty valtiontakzttt ei es~
664:             tä 25 päivänä toukokuuta I859 annettm, hypo-
665:             teekkiyhdistyksiä koskevan armollisen julistuk-
666:             sen 4 §:n sekä Hypoteekkiyhdistyksen ohje-
667:             säännön muuttamista siten, että lainoja saa
668:             m-yöntää kiinnitystä vastaan sellaisiinkin tiloi-
669:             hin, joiden arvo on vähempi kuin 4,000 mark-
670:             kaa; sekä
671:                  että yhdistys on esteetön muuttamaan ohje-
672:             sääntönsä siten, että alle 8,ooo markan arvoi-
673:             siin tiloihin saa m,yöntää lainoja tilan arvoon
674:             nähden samassa suhteessa kuin suurempiinkin
675:             tiloihin.
676: 
677:       Siihen suureen merkitykseen nähden, mikä Hypo-
678: teekikiyhdistyksen toiminnalla on maan taloudelliselle elä-
679: mälle, on Eduskunta pitänyt tärkeänä, että yhdistyksen
680: vuosikertomuksissa, jotka olisivat Eduskunnalle toimi-
681: tettavat, annettaisiin seikkaperäisempiä tietoja yhdistyksen
682: lainausliikkeen ·eri puolista, kuin tähän saakka on tapahtu-
683: nut. Varsinkin olisi suotavaa, että kertomuksista voitai-
684: siin saada selvitystä sekä vanhojen että vuoden kuluessa
685: anottujen ja: myönnettyjen lainoj.en luvusta ja suuruudesta
686: eri osissa maata ja ·eri suuruisilla tiloilla sekä lainoj.en suh-
687: teesta tilojen launaus- ja kauppa-arvoon.
688: 
689: 
690: 
691:      Armollisessa esityksessä ehdotetusta valtiontaikuusta
692: on Eduskunta, siihen nähden että Suomen Hypoteekki-
693: yhdistyksen tila on täysin vakavarainen ja että maalle on
694: hyödyksi, jos Hypoteekkiyhdistys saa ulkomaisia lainoja
695: hyvillä ehdoilla, sitä mieltä, että tällainen takuu on yhdis-
696: tykselle myönnettävä aina 75,ooo,ooo markan määrään asti
697: 4           1i11. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
698: 
699: vakuudeksi sitoutumusten täyttämisestä, joihin yhdistys
700: saattaa ruveta ulkomailta lainoja ottaessaan.
701:        Armollisessa esityksessä lausutaan, että asiasta olisi
702: päätettävä huomioon ottamalila, että taattavasta lainasta
703: mahdollisesti aiheutuvat menot ovat suoritettavat ~eisa­
704: rillis·en Majesteetin ja Eduskunnan yhteisesti käytettävinä
705: olevista varoista, eikä valtiorahaston varoista.
706:        Ryhtymättä tässå yhteydessä ~lähemmin käsittelemään
707: valtion eri rahastoj·en keskinäisiä suhteita ja niiden käyt-
708: tämisoikeutta, pyytää Eduskunta huomauttaa, että kun
709: Suomen Hypoteekkiyhdistykselle myönnetään valtion-
710: takuu sen ulkomaisista lainoista, on Suomen valtiovarasto
711: kokonaisuudessaan lainamntajalle vastuussa lainaehtojen
712: täyttämisestä. Jos kysymyks·essä oleva takuu valtiolle
713: aiheuttaisi menoja, mikä -ei ole luultavaa, riippuu koko-
714: naan valtiovarain sillois·esta tilasta, mitä varoja on käy-
715: tettävä ·sellaisten menojen suorittamiseen.           Luonnol-
716: lista on että, jolleivät vakinais·et valtion varat riitä, Edus-
717: kunnalle siMoin on annettava armollinen esitys varojen
718: myöntämisestä tarkoitusta varten sekä että Eduskunnan,
719: ollen osaUisena siinä edesvastuussa, jonka valtiontakuu
720: tuottaa, tulee Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n mukaisesti
721: osottaa tarvittavat varat.
722:        Sen nojal.la, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
723: alamaisesti ilmoittaa,
724: 
725:                 että Edusl.:unta on suostunut Suomen
726:            H ypoteekkiyhdistyksen pyytämän valtiontahuttn
727:            myöntämiseen niiden sitoumusten täyttämisestä,
728:            joihin yhdistys, hankittuaan joka kerta halli-
729:            tukselta luvan, saattaa ruveta ottaessaan ulko-
730:            mailta lainoja, ei kuitenkaan suurempaan mää-
731:            rään kuin että yhdistyksen valtion takaama
732:            ulkomainen velka kaikkiaan ei nouse yli
733:            75,000,000 s~wmen markan.
734:  Valtiontakuu Suomen H;rpoteekkiyhdistykaen ulkom. lain. 5
735: 
736:     Hyväksyen armollisessa esityksessä 1ausutun käsityk-
737: sen Hypoteekkiyhdistyksen vararahastoista, saa Edus-
738: kunta alamaisesti ilmoittaa,
739:                 että Ed~tskunta, suostuen edellä mainitun
740:            valtiontakttun myöntämiseen, asettaa ehdoksi,
741:            että Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vararahas-
742:            tot ovat edelleenkin pysytettävät vähintään vii-
743:            tena prosenttina yhdistyksen maksamattomista
744:            sitou1nztksista.
745: 
746:       A,rmollisessa esityksessä on myöskin kosketeltu
747: Hypoteekkiyhdistyksen lausumaa toivomusta, että yhdis-
748: tyksen toimintavapautta ulkomaisten lainain ottamiseen ei
749: tulisi rajoittaa määräyksellä, jonka mukaan yhdistyksen
750: ulkomainen velka yhteenlaskettuna ei saa nousta val-
751: tion takaamaa määrää suuremmaksi. Tämän kysymykseen
752: nähden, jonka ratkaiseminen ei ole välittömässä yhtey-
753: dessä sen kanssa, voidaanko ja mihin määrään valtion-
754: taimuta Hypoteekkiyhdistyksen ottamista lainoista korot-
755: taa, on Eduskunta sitä mieltä, ·ettei ole riittäviä
756: syitä mainitulla tavalla rajoittaa Hypoteekkiyhdistyk-
757: sen vapautta tarpeen mukaan ottaa ulkomaisia lai-
758: noja. Rajoituksen puolesta ei voida esittää sen paina-
759: vampia syitä kuin muidenkaan sensuuntaisten mäåräysten
760: puolesta, joiden tarkoituksena on estää yhdistystä liiaksi
761: 1aajentamasta liikettään yleensä tai rajoittaa sen oikeutta
762: kotimaisten obligatsioonien antamiseen. Mutta näissä koh-
763: din on kaikki tapeelliset määräykset jo annettu 1859 vuo-
764: den julistuksessa ja yhdistyksen ohj.esäännössä. Tässä yh-
765: teydessä voidaan vielä erittäin viitata nykyään voimassa
766: olevan ohj·esäännön 13 § :n 2 momenttiin, jonka mukaan
767: yhdistyksen 1kaikki lunastamattomat sitoumukset yhteensä
768: eivät saa nousta ·kassan, täysin kelpaavain kiinnitettyjen
769: velkakirjain, pankkitalletusten ja muiden varmojen varo-
770: 6           1911. -   Edusk. vast. - Esitys N:o 1.
771: 
772: jen yhteenlaskettua määrää suuremmaksi. Kaikkien va-
773: himmin näyttää pttheena:lainen rajoittava määräys nyt
774: enää tarpeelliselta, kun yhdistys jo on saavuttanut epäile-
775: mättömän vakavaraisuuden.
776:     Eduskunta saa sentähden alamaisesti lausua,
777: 
778:                että se asianhaara, että valtiontakun on
779:           myönnetty erinäisistä S~to111en H ypoteekkiyh-
780:           distyksen ulkomaisista lainoista, ei estä yhdis-
781:           tystä ottamasta ulkomaisia lainoja ilman val-
782:           tion takuutakin.
783: 
784:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
785: 
786:     Helsingissä 28 päivänä maaEs:kuuta 1911.
787:                           1911 -                            N:o 2.
788: 
789: 
790: 
791: 
792:                Keisarillisen Majesteetin ArmoUi-
793:           neo esitys Suomen Eduskunnalle koskeva
794:           suostuotaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
795:           ruhtinaanmaassa vuonna 1912.
796:    Paitsi sitä leimarahaa pelikorteista, jota 22 p :nä kesä-
797: kuuta 1859 annetun Armollisen julistuksen mukaan on
798: suoritettu 40 penniä jokaiselta korttileikiltä, on vuodesta
799: 1865 alkaen myöskin maksettu suostuntaveroa, joka 1907
800: vuoden loppuun saakka oli 60 penniä, mutta vuosina 1908,
801: 1909 ja 1910 1 markka jokaiselta leikiltä, mikä viimemai-
802: nittu määrä niinikään on vahvistettu vuodeksi 1911. Kun
803: ei ole aihetta lakkauttaa puheenaolevaa veroa, näyttää se
804: yhä edelleen olevan suoritettava myöskin vuonna 1912.
805: 
806:    Kokonaistulo pelikorttisuostunnasta on ollut:
807:    vuonna 1905               Smk. 39,661:20
808:                  •••••••••••••••                                  0       ••
809: 
810: 
811: 
812: 
813:           1906                    39,026:40
814:       " 1907                  " 97,990:20
815:                   0   •••      0   0   •••••••               0   ••••
816: 
817: 
818: 
819: 
820:       " 1908                  "
821:                   ••••         0   ••      0   ••   0   0   ••••••
822: 
823: 
824: 
825: 
826:                                     600:-
827:       " 1909                  " 35,689:-
828:                   0   0   ••   0   0   ••••••••••••
829: 
830: 
831: 
832: 
833:                   ••••••               0   0.   0   ••••••••
834: 
835: 
836: 
837:       " 1910 lokakuun loppuun "
838:       "        saakka             51,698:-          0   0   •••       0   ••
839: 
840: 
841: 
842: 
843:     Vuodeksi 1911 on tämä tulo laskettu 50,000 markaksi.
844:                                                                                "
845: Niiden korttileikkien lukumäärä, jotka vuosina 1903-1906
846: on tarkastusleimalla varustettu, on keskimäärin vuotta
847: kohti noin 63,000. Vuonna 1907 nousi pelikorttien valmis-
848: tus, sen veronkorotuksen johdosta, joka oli säädetty astu-
849:   2                           N:o 2
850: 
851: vaksi voimaan 1908 vuoden alusta, jopa 163,317 leikkiin,
852: minkä jälkeen seurasi vastaava valmistuksen vähentymi-
853: nen vuosina 1908 ja 1909. Vuonna 1910 näkyy valmistus-
854: määrä kuitenkin jälleen muodostuneen jokseenkin vuotui-
855: sen menekin mukaiseksi. Jos suostuntaveroa edelleenkin
856: kannetaan yksi markka jokaiselta korttileikiltä, voitanee
857: puheenalaisesta suostunnasta koituva tulo niin ollen ar-
858: vioida 55,000 markaksi vuodelta 1912.
859: 
860:    Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
861: kunnan hyväksyttäYäksi esittää seuraavan:
862: 
863: 
864:                   Ehdotuksen Armoliiseksi Asetukseksi siitä suos-
865:            tuntaverosta, joka on pelikorteista Suomen Suuri-
866:            ruhtinaanmaassa suoritettava vuonna 1912.
867: 
868:     Paitsi Armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
869: 1859 säädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan jokai-
870: selta korttileikiitä suostuntaveroa yksi markka.
871:     Keisarmisen Suomen Senaatin Talousosaston asitt on
872: antaa tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen suostuntaveron
873: kunnosta ja tilinteosta.
874:     Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1912
875: ja pysyy noudatettavana saman vuoden loppuun.
876: 
877:                 Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
878:            30 p:nä joulukuuta 1910 (12 p:nä tammikuu-
879:            ta 1911).
880: 
881: 
882:                   Ministeri Valtiosihteeri A. langhoff.
883: 
884: 
885: 
886: 
887:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
888:                1811. -   V. M. -   Esit. N:o 2.
889: 
890: 
891: 
892: 
893:                     Valtiovarainvaliokunnan mie-
894:               t 1n t ö N: o 6 armollisen esityksen johdosta,
895:               joka koskee suostuntaveroa pelikorteista.
896: 
897:      Eduskunta on Valtiovarain>aliokuntaan valmistelta-
898: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N:o 2, joka koskee
899: vuonna 1912 suoritettavaa suostuntaveroa pelikorteista.
900:      Suostuntaveroa pelikorteista on Valiokunnan mielestä
901: edelleenkin kannettava, koska tämä verotus, vaikka se
902: rahalliselta tulokseltaan onkin vähäpätöinen, kohtaa soveli-
903: asta verotusesinettä.
904:      Suostunnan määrän, joka vuodesta 1908 alkaen on
905: ollut 1 markka korttileikiltä, Valiokunta katsoo ol6van
906: pysytettävän nykyisellään.
907:      Leimattujan korttileikkien luku on ollut :
908:            vuonna 1905                      66,102
909:               , 1906                        65,046
910:                   1907                     163,317
911:                   1908                         600
912:               "
913:                   1909                      35,689
914:               "
915:                   1910                      57,698
916: eli keskimäärin 64,7 42 leikkiä vuodessa.
917:      Koska vuonna 1908 tapahtunut veronkorotus ei enää
918: vuonna 1912 vaikuttane säännölliseen kortinvalmistus-
919: määrään, voitanee kysymyksessä oleva suostuota vuodelta
920: 1912 arvioida vähintään 60,000 markaksi.
921:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
922: dottaa,
923: 2              1911. -V. M. -     Eait. N:o 2.
924: 
925:                 että Eduskunta, edellyttäen että puheena oleva
926:            suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi armol-
927:            lisen esityksen; sekä
928:                 että pelikorttisuostunnasta saatava tulo vuo-
929:            delta 1912 arvioitaisUn 60,000 markaksi.
930: 
931:     Helsingissä 6 p:nä toukokuuta 1911.
932: 
933: 
934: 
935:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
936: osasto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osaa puheenjoh-
937: taja Arajärvi ja jäsenet von Born, Grönvall, Helenius-
938: Seppälä, Kairamo, Kronqvist (osittain), Rainio (osittain),
939: Sainio ja Wuolijoki (osittain) sekä varajäsenet Tervo (osit-
940: tain) ja Törmä.
941:                       Pelikorttisuostunta.                     3
942: 
943: 
944: 
945: 
946:                          Vastalause.
947: 
948:      Koska kysymyksessä olevalla verolla ei saavuteta
949: niitä siveellisiä tuloksia, joita Valiokunnan enemmistö
950: toivoo, ja koska siitä saatavalla tulolla on vähäpätöinen
951: merkitys valtiontaloudessa, saamme kunnioittaen ehdottaa,
952: 
953:                   että Eduskunta   hylkä~si   Valiokunnan mietin-
954:            nön.
955: 
956:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1911.
957: 
958:        Juho Rainio.                       J. W. Sainio.
959:        Efr. Kronqvist.                    Sulo Wuolijoki.
960: Helsinki 1911. K. F. Puromiehen Kirjapaino 0. Y.
961:             1911. - S. V. M.- Esit. N:o 2.
962: 
963: 
964: 
965: 
966:                Suuren valiokunnan mietintö N:e 10
967:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee
968:            suostuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
969:            ruhtinaanmaassa vuonna 1912.
970: 
971: 
972:       Käsiteltyänsä edellä mainitussa armollisessa esityk-
973: sessä olevaa ehdotusta asetukseksi siitä suostuntaverosta,
974: joka on pelikorteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa suo-
975: ritettava vuonna 1912, saa Suuri valiokunta, kannaHaen
976: Valtiovarainvaliokunnan, sen mietinnössä N:o 6, tästä
977: antamaa lausuntoa, kunnioittaen ehdottaa,
978: 
979:                 että Eduskunta, edellyttäen että puheena
980:            oleva suosiunta havaitaan tarpeelliseksi, hy-
981:            väksyisi armollisen esityksen.
982: 
983:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1911.
984: Helsinki 1911. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö
985:            1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 2.
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                 Suomen Eduskunnan alamainen vastaus
991:           Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka
992:           koskee suostuotaveroa pelikorteista vuonna 1912.
993: 
994: 
995: 
996: 
997:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
998:               ja Suuriruhtinas I
999: 
1000: 
1001: 
1002: 
1003:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
1004: tyksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuksen
1005: asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista
1006:    2         1911. -    Edusk. vast. -                            Esitys N:o 2.
1007: 
1008: Suomen Suuriruhtinaanmaassa suoritettava vuonna 1912.
1009:    Suostuntaveroa pelikorteista on Eduskunnan mielestä
1010: edelleenldn kannettava, koska tämä verotus, vaikka se
1011: rahalliselta tulokseltaan onkin vähäpätöinen, kohtaa so-
1012: veliasta verotusesinettä.
1013:    Suostunnan määrän, joka vuodesta 1908 alkaen on ollut
1014: 1 markka korttileikiltä, Eduskunta katsoo olevan pysytet-
1015: tävä entisellään.
1016:    Leimattujen korttileikkien luku on ollut:
1017: 
1018:           vuonna 1905     ••••••••         66,102
1019:                                               0   0   0   0   0   •••••
1020: 
1021: 
1022: 
1023: 
1024:                  1906 ................... 65,046
1025:              " 1907                       163,317
1026:              " 1908 ..................
1027:                           ••••      0   •••   0   ••      0   0.   0   0   0.
1028: 
1029: 
1030: 
1031: 
1032:                                               600
1033:              " 1909                        35,689
1034:              " 1910
1035:                           0   •••   0   •••••••••••••
1036: 
1037: 
1038: 
1039: 
1040:                                            57,698
1041:               "
1042:                           ••••      0   •••••••••••                        0   0
1043: 
1044: 
1045: 
1046: 
1047: eli keskimäärin 64,742 leikkiä vuodessa.
1048:     Koska vuonna 1908 tapahtunut veronkorotus ei enaa
1049: vuonna 1912 vaikuttane säännölliseen kortinvalmistus-
1050: määrään, on Eduskunta arvioinut kysymyksessä olevan
1051: suostunnan 60,000 rnarkalcsi vuodelta 1912.
1052:    Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
1053: selle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa,
1054: 
1055:                että Eduskunta, suostuen arrnolliseen esityk-
1056:             seen, on hyväksynyt näin kuuluvan asetuksen:
1057: 
1058: 
1059: 
1060:                               Asetus
1061: siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista Suomen Suuriruhtlnaan-
1062:                  maassa suoritettava vuonna 1912.
1063: 
1064:     Paitsi Armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
1065: 1859 säädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan tokai-
1066: selta korttileikiitä suostuntaveroa yksi markka.
1067:                 1911. -   Pellkorttisuostunta.      3
1068: 
1069:    Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
1070: antaa tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen suostuntave-
1071: ron kannosta ja tilinteosta.
1072:    Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1912
1073: ja pysyy noudatettavana saman vuoden loppuun.
1074: 
1075: 
1076: 
1077:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
1078: 
1079:    Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
1080: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
1081:                    1911. -     N:o 3.
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086:                Keisarillisen Majesteetin Armolli-
1087:           nen esitys Suomen Etluskunnalle lehnasuos-
1088:           tunnasta.
1089: 
1090:      Joulukuun 10 (23 päivänä) 1910 on Keisarillinen
1091: Majesteetti Armossa vahvistanut Eduskunnan 1910 vuo-
1092: den varsinaisilla valtiopäivillä hyväksymän ehdotuksen
1093: asetukseksi leimasuostunnasta. vuodeksi 1911.        Koska
1094: suostunta on tarpeen myös vuodeksi 1912, on Keisarilli-
1095: nen Majesteetti tahtonut antaa Eduskunnan käsiteltä-
1096: väksi ehdotuksen asetukseksi, jonka perustuksella lei-
1097: masuostuntaa olisi suoritettava edelleenkin vuonna 1912.
1098:      Eduskunnalle 1910 vuoden valtiopäivillä annetussa,
1099: leimasuostuntaa koskevassa Armollisessa esityksessä lau-
1100: suttiin epäilyksiä Eduskunnan 1909 vuoden valtiopäivillä
1101: tekemän päätöksen mukaisesti leimaverotuksessa 1910
1102: vuoden alussa käytäntöön otetun järjestelmänmuutoksen
1103: tarkoituksenmukaisuudesta, joka muutos oli se, että
1104: vir.anomaisille annettavat asiakirjat, lukuunottamatta vain
1105: eräitä erikoisesti verotettavia yksityisten välikirjoja ja
1106: asiakirjoja, vapautettiin leimamaksusta ja sen sijaan eräi-
1107: den viranomaisten toimituskirjoista arkkiluvun mukaan
1108: suoritettavia leimausmaksuja jonkin verran korotettiin.
1109: Katsoen siihen, ettei vielä oltu saatu käytännössä koke-
1110: musta tuon uuden periaatteen sovelluttamisen seurauk-
1111:    2                        N:o 3
1112: 
1113:   sista, ei kuitenkaan pidetty soveliaana ehdottaa palatta-
1114:   vaksi jo vuodeksi 1911 aikaisempaan järjestelmään. Koska
1115:   tuota mainittua uutta järjestelmää myös tätä nykyä on
1116:  sovellutettu siksi vähän aikaa, että saatu kokemus ei voi
1117:  antaa riittävästi aineksia järjestelmän etujen ja puuttei-
1118:  den arvostelemiseksi, on näyttänyt olevan paikallaan että
1119:  leimalainsäädäntö puheenalaisessa kohdassa vielä jonkun
1120:  ajan pysytetään nykyjään voimassa olevan periaatteen
1121:  pohjalla. Asetusehdotus vuodeksi 1912 on siis tältä koh-
1122:  den yhdenmukainen vuodeksi 1911 vahvistetun Armolli-
1123:  sen Asetuksen kanssa.
1124:        Muuten on puheenaolevaa asetusehdotusta valmis-
1125:  tettaessa seuraavat seikat otettu huomioon:
1126:        Kun erityisen jäämistöveron säätämistä oli suunni-
1127:  teltu sekä vuodeksi 1910 että vuodeksi 1911, olisäännök-
1128:  set perunkirjoituskirjain ja testamenttien leimalla varus-
1129:  tamisesta jätetty pois Armollisissa esityksissä ehdotetuista
1130:  noiden vuosien leima-asetuksista. Luvattua Armollista
1131:  esitystä jäämistöverosta vuodeksi 1910 ei kuitenkaan
1132:  ehditty antaa Eduskunnalle 1909 vuoden jälkimäisillä
1133: valtiopäivillä ja Armollinen esitys mainitusta verosta
1134: vuodeksi 1911 tosin annettiin Eduskunnalle 1910 vuoden
1135: valtiopäivillä, mutta Eduskunta ei ehtinyt sitä loppuun
1136: käsitellä. Tämän tähden on perintöveroa edelleenkin kan-
1137: nettu siten, että perunkirjoituskirjat ja testamentit ovat
1138: varustetut leimalla, sitä koskevat säännökset kun, asian-
1139: omaisten valtiopäiväpäätösten mukaisesti, ovat otetut
1140: vuosiksi 1910 ja 1911 vahvistettuihin leima-asetuksiin.
1141: Koska Armollinen esitys jäämistöverosta, nyttemmin koh-
1142: distuva vuoteen 1912, tulee Eduskunnalle annettavaksi,
1143: ovat perunkirjoituskirjain ja testamenttien leimalla va-
1144: rustamista koskevat säännökset jätetyt pois myöskin nyt
1145:                            N:o 3                         3
1146: 
1147: esillä olevasta ehdotuksesta leima-asetukseksi. Nämä
1148: säännökset olisivat kuitenkin, jos Eduskunta katsoo ole-
1149: van syytä antaa kysymyksen erityisestä jäämistäverosta
1150: jäädä toistaiseksi, myös vuodeksi 1912 otettavat leima-ase-
1151: tukseen.
1152:       Siihen nähden, että suostunnan lisääminen oli tar-
1153: peen vuodeksi 1911, ehdotettiin Armollisessa esityksessä
1154: Eduskunnalle 1910 vuoden valtiopäivillä, että leimaveroa
1155: määrättäisiin suoritettavaksi muutamista toimitus- ja
1156: asiakirjoista, joista sitä veroa ei oltu säädetty vuonna 1910
1157: maksettavaksi, mutta jotka näyttivät soveliailta verotus-
1158: esineiltä; ja otettiin sellaisina a,setusehdotukseen: notarin-
1159: todistukset, passit, tullikamarinlaskut, tullikamarinpassit,
1160: osakekirjat ja vekselit. Eduskunta ilmoitti kuitenkin,
1161:  ettei se ole katsonut siten ehdotettua veronkorotusta
1162: välttämättömän tarpeen vaatimaksi, vaan että se oli
1163: päättänyt vuodeksi 1911 pysyttää puheenalaisen veron
1164: suunnilleen 1909 vuoden jälkimäisillä valtiopäivillä hy-
1165:  väksytyssä muodossa. Sen ohessa oli Eduskunnan vas-
1166:  tauksessa erikoisesti edellämainituista asiakirjoista seu-
1167: raavat lausunnot: että notarintodistuksesta ja passista
1168:  ei oltu katsottu olevan aihetta kantaa leimaveroa; että
1169:  tullikamarinpassista ei Eduskunta ollut myöskään katso-
1170:  nut olevan aihetta nyt kantaa leimaveroa; että tullikama-
1171:  rinlasku saattoi tarvittaessa kyllä olla sopiva verotusesine,
1172:  jos leimamaksun suuruus asetettaisiin jossakin määrin
1173:  riippumaan tavaran laadusta, ja että Eduskunta, kun
1174:  mainittuja näkökohtia ei oltu Armollisessa esityksessä
1175:  huomioon otettu, ei ollut tässä kohden saattanut esitystä
1176:  hyväksyä; että Eduskunta ei ollut katsonut nykyään ole-
1177:  van riittävää syytä sellaiseen muutokseen siitä, mitä
1178:   tähän asti on ollut voimassa, kuin mitä leimaveronka.nta.-
1179:   4                         N:o 3
1180: 
1181: minen osakekirjoista tietäisi; sekä lopuksi, että Eduskunta
1182: ei ole tahtonut kieltää kohtuullisen vekseliveron kanta-
1183: misen oikeutusta leima-asetuksen avulla, milloin kasva-
1184: nut verontarve sitä vaatii, mutta siihen ei Eduskunnan
1185: mielestä tällä kertaa ollut riittävää aihetta. Eduskunta
1186: hylkäsi niin muodoin kaikilta osiltaan ehdotuksen edellä-
1187: mainittujen asiakirjain saattamisesta leimaveron alaisiksi.
1188: Pääsyynä tähän Eduskunnan menettelyyn oli se, niinkuin
1189: tässä mainituista lausunnoista ilmenee, että Eduskunnan
1190: laskelman mukaan suostuntatulojen lisääminen ei ollut
1191: tarpeellinen. Tämä laskelma taas oli tehty sillä edelly-
1192: tyksellä, että vakinaisista valtiovaroista määrättäisiin
1193: osa niistä menoista suoritettavaksi, joihin nähden Edus-
1194: kunta oli tehnyt erityisen päätöksen. Ei ole kuitenkaan
1195: nähty mahdolliseksi palllla vuonna 1911 valtionrahaston
1196:  maksettavaksi mitään osaa sanotuista menoista.
1197:       Niinkuin Eduskunta on huomaava siitä laskelmasta,
1198: joka liitetään Armolliseen esitykseen varojen hankkimi-
1199: sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiontulot eivät
1200: riitä, on hallituksen pakostakin pyydettävä myöskin vuo-
1201: deksi 1912 suostuntaa enemmän kuin nykyään voimassa
1202:  olevat suostuntaverot tuottavat.
1203:       Tähän nähden on ehdotusta leima-asetukseksi vuo-
1204: deksi 1912 laadittaessa lähillllä otettu harkittavaksi, millä
1205: tavalla ja minkä verran tulo leimasuostunnasta sopivim-
1206: min olisi lisättävissä. Sitä varten on katsottu tarkoi-
1207: tuksenmukaiseksi jälleen ehdottaa leimaveron käytän-
1208: töön ottamista notarintodistuksiin, passeihin, tullikama-
1209: rinlaskuihin, tullikamarinpasseihin ja vekseleihin nähden.
1210: Että nämä asiakirjat ovat soveliaita verotusesineitä, ei
1211: näytä olevan epäilyksen alaista, ja onkin 1910 vuoden
1212: Eduskunta, niinkuin ylempänä mainituista lammlllloista
1213:                             N:o 8                         5
1214: 
1215: käy ilmi, osittain sen nimenomaan tunnustanut. Mitä
1216: sitten tulee veromääriin ja muihin edellämainittujen asia-
1217: kirjain verottamista koskeviin erityiskohtaisiin määräyk-
1218: siin, niin ei näissäkään suhteissa ole katsottu olevan syytä
1219: poiketa 1910 vuoden Eduskunnalle annetusta ehdotuk-
1220: sesta. Yksistään siten ehdotettujen lisäsäännösten perus-
1221: teella on laskettu vuonna 1912 kertyvän leimaveroa vähän
1222: yli 2,100,000 markan.
1223:       Sitä paitsi on, osaksi tässä edellä esitetyistä rahalli-
1224: sista näkökohdista lukua pitämättä, näyttänyt olevan
1225: syytä ehdottaa muutoksia muutamiin nykyään voimassa
1226: olevan leima-asetuksen erityiskohtiin. Nämäkin muutos-
1227: ehdotukset on Armollisessa esityksessä annettu 1910 vuo-
1228: den Eduskunnalle, mutta on Eduskunta ne hylännyt osaksi
1229: ilman perusteluja ja osaksi perusteilla, joille ei olevoitu
1230: ~::mtaa ratkaisevaa merkitystä.
1231: 
1232: 
1233: 
1234: 
1235:       Asetusehdotuksen erityiskohtiin nähden on sen lisäksi,
1236: mitä tässä edellä on esiintuotu, vielä mainittava seuraavaa:
1237:       1 §. - Eläkekirja. Viimeksi annetussa leimasuostun-
1238: taa koskevassa Armollisessa esityksessä ehdotettiin, että
1239: eläkekirjat, joista suoritetulla leimaverolla on rahallisessa
1240: suhteessa varsin vähäinen merkitys, kokonaan vapautet-
1241: taisiin tästä verosta, jonka tässä kysymykseen tulevissa
1242: tapauksissa on katsottu olevan tarpeelliseksi havaitun
1243: avustuksen aiheeton vähennys ja jonka kautta itse asiassa
1244: vain siirtyy varoja suostuntarahastoon eräistä muista
1245: valtion rahastoista.- Eduskunnan päätöksen mukaan on
1246: tosin leimaveroa säädetty myöskin vuonna 1911 eläkekir-
1247: joista suoritettavaksi, mutta kun mainitutnäkökohdatedel-
1248: leenkin näyttävät olevan huomioon otettavat, on eläkekir-
1249:   6                        N:o B
1250: 
1251: jain kartoittamista koskeva määräys tälläkin kertaa jätetty
1252: pois asetustehdotuksesta.
1253:       Notarintodishts. Erityisenä asiakirjana annetusta no-
1254: tarintodistuksesta suoritettiin ennen vuotta 1910 leima-
1255: maksua 2 markkaa, ja ehdotettiin vuosiksi 1910 ja 19ll
1256: samansuuruinen leimamaksu otettavaksi näistä todis-
1257: tuksista silloinkin kun ne kirjoitetaan viranomaiselle jätet-
1258: tyyn asiakirjaan. Eduskunnan päätösten mukaan ovat
1259: kuitenkin kaikki notarintodistukset vuosina 1910 ja 1911
1260: vapaat leimasuostunnasta. Sitä ehdotusta, että vuodeksi
1261:  1912 otetaan käytäntöön 2 markan maksu kaikista nota-
1262: rintodistuksista, ovat puolustamassa sekä ennen mainitut
1263: rahalliset syyt että myöskin se jo aikaisemmin annetuissa
1264: esityksissä esiintuotu seikka, että puheenalaiset todistuk-
1265:  set tulevat kysymykseen tapauksissa, joissa viranomaisten
1266:  toiminta nimenomaan suoritetaan tätä toimintaa aiheut-
1267: tavien yksityisten hyväksi ja joissa 2 markan suurui-
1268: nen maksu ylipäätään ei tunnu rasittavalta.
1269:       Passi. Ennen vuotta 1910 suoritettiin matkaa var-
1270: ten Suomen ulkopuolelle tarvittavast~ passista leimamaksua
1271:  1 markka. Eduskunnan päätösten mukaan tätä maksua
1272: ei ole säädetty suoritettavaksi vuosina 1910 ja 1911. Suos-
1273:  tuntatarpeeseen nähden ja koska on katsottu kohtuul-
1274: liseksi, että matkustajat, joiden mukana varallisuutta aina
1275: jonkun verran siirtyy maasta pois, suorittavat passista
1276: menevien toimitusmaksujen ohella pienen veron, joka
1277: matkakuluihin verrattuna yleensä ei tunnu rasittavalta-
1278: kaan, on se vuodeksi 1911 Armollisessa esityksessä ehdo-
1279: tettu määräys, jonka mukaan ulkomaanmatkaa varten
1280:  annetusta passista olisi suoritettava leimaveroa 3 markkaa
1281:  sekä passista, joka on annettu matkaa varten Keisari-
1282:                           N:o 3                       7
1283: 
1284: kuntaan, 1 markka, muuttamatta otettu tähän asetus-
1285: ehdotukseen vuodeksi 1912.
1286:      Passitus. Paloviinan sekä muiden väkijuomain pas-
1287: situksesta suoritettava leimamaksu, joka ennen vuotta
1288: 1910 oli 1 markka, ehdotettiin sekä vuodeksi 1910 että
1289: vuodeksi 1911 2 markaksi, mutta Eduskunta korotti sen
1290: kummaksikin vuodeksi 5 markkaan. Koska tämä vii-
1291: meksi mainittu määrä näyttää olevan liian korkea, ehdote-
1292: taan että puheena oleva maksu vuodeksi 1912 määrätään 2
1293: markaksi. Muiden tavarain passitukset, joista aikaisem-
1294: min suoritettiin 50 pennin leimamaksu, ovat Eduskunnan
1295: päätösten mukaan kokonaan vapaat tästä maksusta
1296: vuosina 1910 ja 1911. Kun tämä                vähäpätöinen
1297: maksu enimmäkseen jakaantuu suurille tavaramäärille,
1298: on se hyvin helppo suorittaa eikä muutenkaan tuota liike-
1299: toiminnalle mainittavaa rasitusta, koska itse passitus
1300: kuitenkin on säädetyissä tapauksissa edelleenkin aina
1301: hankittava. Tähän nähden ja kun puheenaolevan maksun
1302: jälleen käytäntöön ottaminen osaltaan lisäisi leimasuos-
1303: tunnan tuottoa, on sitä koskeva säännös pantu asetuseh-
1304: dotukseen.
1305:      Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla myön-
1306: netään oikeus anniskella tai vähittäin myydä väkijuomia
1307: tai väkeviä mallasjuomia. Sen johdosta että Eduskunta
1308: oli päättänyt vuodeksi 1910 korottaa näistä toimituskir-
1309: joista suoritettavat veromäärät 25 ja 5 markasta 500 ja
1310: 100 markkaan, huomautettiin 1910 vuoden Eduskunnalle
1311: annetussa leimasuostuntaa koskevassa Armollisessa esi-
1312: tyksessä, että tämä tavaton veronkorotus, jonka tarkoi-
1313: tuksena Eduskunta olikin ilmoittanut olevan ehkäisevästi
1314: vaikuttaa anniskelu- ja :-vähittäismyyntiliikkeen pitämi-
1315: ~een, useimmissa tapauksissa tekee sanotun liikkeen pitä-
1316:   8                        N:o 3
1317: 
1318:  misen suorastaan mahdottomaksi ja niinmuodoin merkit-
1319:  see samaa kuin sen suoranainen kielto, kuin myöskin että
1320:  tällainen ilmeinen verotusnäkökohtien syrjäyttäminen ja
1321:  verolainsäädännön käyttäminen sellaisten tarkoitusten
1322:  saavuttamiseksi, joiden toteuttaminen vaatii lainsäätäjän
1323: puolelta aivan erikoista käsittelyä, ei näytä oikealta. -
1324: Kun Eduskunta kuitenkin on päättänyt vuodeksi 1911
1325: pysyttää puheenalaiset veromäärät mainittujen 500 ja
1326:  100 markan suuruisina, on katsottu tarpeelliseksi jälleen
1327:  vuodeksi 1912, viitaten siihen mitä tässä on mainittu,
1328:  ehdottaa nämä veromäärät alennettaviksi 50 ja 10 mark-
1329: kaan. - Myöskin veromäärät luvan myöntämisestä antaa
1330:  sirkus-, varietee- ynnä muita näytäntöjä ja pitää karusel-
1331: lia on Eduskunnan päätösten mukaan vuosiksi 1910 ja 1911
1332: melkoisesti korotettu siitä, mitä Armollisissa esityksissä
1333: sanotuiksi vuosiksi oli ehdotettu, jonka ohessa varietee-
1334: näytännöt on asetettu saman veron alaisiksi kuin sirkus-
1335: näytännöt. - Niihin seikkoihin nähden, jotka jo viimeksi
1336: annetussa Armollisessa esityksessä mainittiin, nimittäin
1337: että varieteenäytännöt, joissa yleisö ylipäätään eioleyhtä
1338: lukuisa kuin sirkusnäytännöissä, ovat suhteellisesti ras-
1339: kaamman verotuksen alaisia silloinkin, kun niistä suori-
1340: tettava veromäärä itsessään on pienempi kuin se, joka suo-
1341: ritetaan sirkusnäytännöistä, kuin myöskin ettei ole toi-
1342: vottavaa, että verojen avulla ehkäisevästi vaikutettaisiin
1343: sellaisiin näytäntöihin, jotka, niinkuin kinematografi-
1344: kuvien näyttelemiset y. m., myöskin ovat juoppouden
1345: vastustamiskeinoja, on asetusehdotuksessa veromäärät
1346: tässä puheenaolevista näytännöistä y. m. määrätty saman-
1347: suuruisiksi kuin mainitussa Armollisessa esityksessä oli
1348: ehdotettu vuodeksi 1911.
1349:       Tttllikarnarinpassi ja tullikarnarinlasku. Määräykset
1350:                             N.o 3                          9
1351: 
1352:  näiden asiakirjain leimaamisesta on niinikään otettu ase-
1353:  tusehdotukseen niin kuuluvina kuin ne olivat 1910 vuo-
1354: den varsinaisille Valtiopäiville annetusssa esityksessä.
1355: Sitä toivomusta, minkä ne Valtiopäivät, niinkuin jo aikai-
1356: semmin on mainittu, lausuivat tullikamarinlaskusta, nimit-
1357: täin että leimamaksun suuruus olisi jossakin määrin sovi-
1358: tettava tavaran laadun mukaan, niin että esimerkiksi juovu-
1359: tusjuomain tullikamarinlaskulle pantaisiin verraten run-
1360: saskin leimamaksu, ei ole otettu huomioon, koska semmoi-
1361: nen tullikamarinlaskun verottaminen kuin Eduskunnan
1362: mainitussa vastauksessa esitetään, tietäisi samaa kuin eri-
1363: tyinen juovutusjuomain tullinkorotus, joka kuitenkaan ei
1364: voi tulla kysymykseen.
1365:       2 §. - Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirfa taikka muu
1366: luovutuskirfa koskeva kiinteää omaisuutta. 'l'ämän otsak-
1367: keen kohdalla ehdotettiin vuodeksi 1911 lisäsäännöstä,
1368: joka sisältäisi sen, että mainitut asiakirjat, milloin omaisuus
1369: luovutetaan osakeyhtiölle, varustettaisiin leimalla kak-
1370: sinkertaiseen määrään. Tätä ehdotusta Eduskunta kui-
1371: tenkaan ei hyväksynyt. - Korotettujen veromääräin käyt-
1372: täminen omaisuudenluovutuksissa osakeyhtiölle tarkoit-
1373: taa sen epätasaisuuden tasoittamista, joka omaisuuden-
1374: siirron verotuksessa syntyy sen kautta, että osakeyhtiön
1375: haltuun joutunut omaisuus myöhemmin osakkeiden luo-
1376: vuttamisen kautta tapahtuvissa omistajain vaihdoissa ei
1377: tule tämän verotuksen alaiseksi ja siten määräämättömän
1378: ajan ja ihmisiästä riipumatta voipi sen välttää. Maini-
1379: tun suuntainen säännös näyttää sentähden olevan oikeu-
1380: den ja kohtuuden mukainen, jonka tähden ei ole katsottu
1381: olevan syytä poiketa siitä, mitä 1911 vuoden varalle on
1382: sanotusta kohdasta ehdotettu.
1383:       M etsänhakkuukontrahti. Eduskunnan vuodeksi 1911
1384:   10                        N:o 3
1385: 
1386: hyväksymä näiden kontrahtien verotus tuntuu jotenkin
1387: runsaalta, kun kontrahdeista, jotka ovat leimattavat koko
1388: hakkuu- ja käyttöoikeudesta luvatusta määrästä, makse-
1389: taan veroa 1 prosentti sanotusta määrästä, sekä kontrah-
1390: deista, joista hakkuuoikeuden vastike ei käy ilmi, 2 mark-
1391: kaa kultakin täydeltä metsäalan hehtaarilta. Sitä paitsi
1392: olisi metsänhoidon hyväksi mainittujen veromäärien suhde
1393: asetettava niin, että sellaisten kontrahtien tekeminen, joista
1394: myydyn oikeuden vastike käy ilmi, kävisi leimaveroon
1395: nähden jonkun verran edullisemmaksi kuin semmoisten
1396: kontrahtien tekeminen, joista tuo vastike ei käy ilmi. Tä-
1397: hän katsoen on vuoden 1912 varalta ehdotettu että puheen-
1398: alaiset veroerät määrättäisiin 1 !2 prosentiksi ja 1 markaksi
1399:  50 penniksi.
1400:       Osakekirjat. Ehdotettu vero, 1/2 prosenttia yhtiötä
1401: perustettaessa annetun osakkeen niroellisarvosta ja 1 pro-
1402:  sentti osakepääomaa korotettaessa annetun osakkeen
1403: nimellisarvosta, näyttää jotenkin kohtuulliselta eikä tulle
1404: haitallisesti vaikuttamaan taloudellisen yritteliäisyyden
1405: luonnolliseen kehitykseen.
1406:       Vekseli. Vuodeksi 19ll ehdotettiin käytäntöön otet-
1407: tavaksi 15 pennin vekselivero vekselimäärän kulte,kin täy-
1408:  deltä 100 markalta. Kuten ennen on mainittu hylkäsi
1409:  Eduskunta tämän ehdotuksen rahallisista syistä, mutta
1410:  sen ohessa näyttää itse veromäärä Eduskunnan mielestä
1411:  olleen korkeanlainen. - Kun vekselivero on yksi kaik-
1412: kein soveliaimpia keinoja, millä suostuntatuloa käy lisää-
1413:  minen ilman erityisiä kannanto- ja kontrollikustannuksia,
1414:  niin näyttää veromäärä nykyisin kipeän lisäsuostunnan-
1415:  tarpeen· vuoksi olevan määrättävä siten, että vero, koh-
1416:  tuuttomasti rasittamatta liiketoimintaa, tuottaisi melkoi-
1417:  sen määrän, ja sen vuoksi ei ole katsottu olevan syytä nyt
1418:                            N:o 3                        11
1419: 
1420: luopua siitä aikaisemmasta ehdotuksesta, että veromäärä
1421: vahvistettaisiin 15 penniksi kultakin vekselimäärän täy-
1422: deltä 100 markalta.
1423:       Muut vekseliveroa koskevat erikoissäännökset ovat
1424: pääasiallisesti yhtäpitävät sen kanssa, mikä vuosina 1895-
1425:  1897 oli voimassa siihen vekseliveroon nähden, mikä sil-
1426:  loin oli määrätty maksettavaksi.
1427:        3 §. Tähän pykälään ehdotettu määräys, että kruu-
1428:  nulla ja valtion viranomaisilla oleva vapaus leimasuos-
1429:  tunnan suorittamisesta ei koske vekselistä suoritettavaa
1430:   leimaveroa,tarkoittaa sitä, että vekseliveroa koskevain
1431:  säännösten noudattamisen silmälläpitoa saataisiin hel-
1432:  potetuksi.
1433:        9 §. Osakekirjoista ja vekseleistä suoritettavan lei-
1434:   maveron käytäntöön ottaminen vaatii tähän pykälään
1435:   lisäyksen, jossa määrätään kuka on velvollinen panemaan
1436:   leimat osakekirjoihin ja vekseleihin.
1437:        11 ja 12 §. Osakekirjain ja vekselien leimaamisen
1438:   laiminlyömisestä ei ole katsottu olevan säädettävä sitä
1439:   seuraamusta, että ne asiakirjat kokonaan tahi osaksi menet-
1440:   tävät oikeudellisen pätevyytensä. On sentähden ollut
1441:   tarpeen 11 ja 12 pykälässä ehdottaa rangaistusmääräyksiä
1442:    sanottujen asiakirjain leimaamisen tai niihin pantujen lei-
1443:    main mitättömäksi tekemisen laitninlyömisestä.
1444: 
1445: 
1446:       Leimasuostunnasta vuonna 1911 kertyvän tulon on
1447:  Eduskunta arvioinut 2,500,000 markaksi, josta 900,000
1448:  markkaa lukeutuisi perunkirjoituskirjain ja testamenttien
1449:  osalle ja siis 1,600,000 markkaa muiden leimaveron alais-
1450:  ten asiakirjain osalle. Viimeksi mainitusta määrästä arvioi-
1451:  tiin kertyvän Eduskunnan hyväksymän leima-asetuksen
1452:   1~                        N:o 3
1453: 
1454:  1 §:n perusteella tasaluvuin 470,000 markkaa ja 2 §:n perus-
1455: teella taas 1,130,000 markkaa.
1456:       Se tulo, mikä vuonna 1912 edellämainitun asetuseh-
1457: dotuksen perusteella on odotettavissa, on laskettu kaik-
1458: kiaan 4,000,000 markaksi. Tästä määrästä lukeutuisi
1459: 1 §:n mukaan kartoitettujen toimituskirjain osalle 800,000
1460: markkaa, josta määrästä kertyisi tullikamarinlaskuista
1461: 270,000 markkaa, passeista 30,000 markkaa, notarinto-
1462: distuksista 25,000 markkaa, passituksista niinikään 25,000
1463: markkaa sekä tullikamarinpasseista 20,000 markkaa.
1464: 2 §:n perusteella leimattujen yksityisten välikirjain ja
1465: asiakirjain osalle taas on laskettu lukeutuvan 3,200,000
1466: markkaa, josta vekse1ien osalle 1,550,000 markkaa, kaup-
1467: pakirjain 1,100,000 markkaa, velkakirjain 285,000 mark-
1468: kaa, osakekirjain 240,000 markkaa sekä metsänhakkuu-
1469: kontrahtien ja siirtokirjain osalle yhteensä 25,000 markkaa.
1470:       Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
1471: kunnan hyväksyttäväksi jättää seuraavan asetusehdo-
1472: tuksen:
1473:                              N:o 3
1474: 
1475: 
1476: 
1477: 
1478:                            Ehdotus
1479: 
1480:           Armolliseksi Asetukseksi
1481:                     leimasuostunnasta.
1482: 
1483:                            I LUKU.
1484: Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
1485: 
1486:                               1 §.
1487:     Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
1488: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
1489:     Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
1490:          1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä
1491:     seuraamatta, annetaan:
1492:          a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon
1493:     tai sellainen kunnan virka, johon valtion viranomai-
1494:     nen antaa valtakirjan, kun arvonimi on
1495: 
1496:            2 arvoluokassa,           600 mk.
1497:            3                         500
1498:                     "                     "
1499:            4                         400
1500:                     "                      "
1501:            5                         325
1502:                     "
1503:            6                         250
1504:                     "                      "
1505:            7                         200
1506:                     "
1507:            8                         175
1508:                     "                      "
1509:            9                         100
1510:                     "                      "
1511:   14                        N:o 3
1512: 
1513:           10 arvoluokassa,          70 mk.
1514:            ll                       60
1515:                     "                   "
1516:            12                       45
1517:                     "                   "
1518:            13                       35
1519:                     "                   "
1520:            14                       25
1521:                     "                    "
1522:   rovastin ja sotarovastin arvo   180 mk.
1523:   nimipastorin arvo                30
1524:                                        "
1525:   muu arvojärjestyksessä mainitse-
1526:       maton arvonimi               15 ,
1527:      b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
1528: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä
1529: siinä kohdassa on sanottu;
1530:      2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 mk., vapaa-
1531: herran arvo 2,000 mk., kreivin arvo 3,000 mk.;
1532:      3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suo-
1533: men ritarihuoneeseen:
1534:      muukalaiselle aateliselle suvulle       1,000 mk.;
1535:      muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000
1536:                                                      "
1537:      muukalaiselle kreivin suvulle           3,000
1538:                                                      "
1539:      ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun su-
1540: kuun 800 mk.;
1541:      4} jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos
1542: 150 mk.
1543: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
1544:     apteekkioikeuden siirtämiseen:
1545:          kaupungissa 100 mk., maaseudulla 50 mk.
1546:     Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
1547: varustettava, säädetään 2 §:ssä.
1548: Kansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 mk.
1549: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan .helpotuk-
1550:     sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan,
1551:                           N:o 3                      15
1552: 
1553:     kun lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosent-
1554:     tia lahjan arvosta.
1555: Lepoajankirja lO mk.
1556: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
1557:    vasta ja muusta 2 §:ssä kauppakirjan kohdalla mai-
1558:    nitusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatet-
1559:    takoon mitä 2 §:ssä on kauppakirjasta säädetty.
1560: Notarintodistus, erityisenä asiakirjana annettu tai viran-
1561:     omaiselle tuotuun asiakirjaan kirjoitettu, 2 mk.
1562: Passi, poliisiviranomaisen antama, matkaa varten ulko-
1563:     maille 3 mk., Keisarikuntaan l mk.
1564: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
1565:     dompain väkijuomain 2 mk., muiden tavarain 50 p.
1566: Patenttikirja, 20 mk.
1567: Resoluts oni, päätös tai pöytäkirjanote,
1568:          jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella
1569:     tai vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väki-
1570:     juomia tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta myynti-
1571:     paikalta, koko vuodelta tai vuoden osalta 50 mk.
1572:          jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
1573:     anniskella sellaisia juomia, 10 mk.;
1574:          jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaeh-
1575:     toista maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varie-
1576:     tee- tai akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa positivin-
1577:     soittoa tai muuta katusoittoa, pitää karusellia, näy-
1578:     tellä vahakuvia, kinematografikuvia, eläinkokoel-
1579:     mia y. m.:
1580:          a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
1581:     kaudelta tai kuukauden ·osalta,
1582:          sirkusnäytännäistä 350 mk,
1583:   16                       N:o 3
1584: 
1585:          varieteenäytännöistä 200 mk.,
1586:          muista yllämainituista näytännöistä ja karusel-
1587:     lin pitämisestä 50 mk.,
1588:          positivinsoitosta ja muun katusoiton harjoitta-
1589:     misesta 3 mk.;
1590:     b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
1591:     jokaisesta näytämiöstä:
1592:          sirkusnäytännöistä 20 mk.,
1593:          varieteenäytännöistä 10 mk.,
1594:          muista yllämainituista näytännöistä 3 mk.
1595: Tullikamarinlasku, jos lasku on korkeintaan 10 mark-
1596:      kaa, 50 p, jos se on yli 10 vaan ei yli 100 markan,
1597:      1 mk., jos lasku on 100 markkaa suurempi, 2 mk.
1598: Tullikamarinpassi, laivan kantavuuden kultakin täydeltä
1599:      20 tonnilta 10 p.
1600: Valtakirja, konstitutoriaali tai muu toimituskirja, jolla
1601:     asetetaan
1602:           A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan,
1603:     johon valtion viranomainen antaa valtakirjan, vir-
1604:     kaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrarahoista
1605:     ja pöytärahoista,
1606:           kun nämä palkkaedut ovat korkeintaan 2,000
1607:     markkaa, 2 prosenttia,
1608:          kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 pro-
1609:     senttia.
1610:          Jos viransaajalla ennen on v.rka, vähennetään
1611:     siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suo-
1612:     ritettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mu-
1613:     kaan olisi ollut edellisestä virasta menevä.
1614:          Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
1615:     hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myös-
1616:                            N:o 3                        17
1617: 
1618:     kään uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa,
1619:     joka asetusten mukaisesti täytetään määrätyiksi
1620:     vuosiksi.
1621:          Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toi-
1622:     mitukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
1623:     säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palk-
1624:     kaetuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta
1625:     toimituskirjasta alempana tässä pykälässä säädetään.
1626:          Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hä-
1627:     nelle virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suu-
1628:     ruisiksi ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhal-
1629:     tijain palkkaedtlt tuomiokapitulin arvion mukaan.
1630:          B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttiv.
1631:     palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
1632:     palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suurui-
1633:     siksi ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat
1634:     yhtä suuriksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
1635: Valtauskirja 20 mk.
1636: Muut toirnituslcirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.
1637:         Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain
1638:    5 mk. arkilta;
1639:         hovioikeuksien 2 mk. 50 p. arkilta;
1640:         lääninhallituksien 1 mk. arkilta;
1641:         kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
1642:    sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 p. ar-
1643:    kilta.
1644:         Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, elä-
1645:    kekirja, jäljennös viranomaisen luona säilytetystä
1646:    asiakirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyem-
1647:    mäksi ajaksi hoitamaan virkaa tai toimitusta-
1648:    vastnuvaadintapäätös, virkaerokirja, kun ero hake,
1649:                                                              2
1650:   18                          N:o 3
1651: 
1652:        muksetta annetaan, sekä resolutsioni tai todistus,
1653:        joka kirjoitetaan viranomaiselle annetulle asiakirjalle.
1654: 
1655:                                 2 §.
1656:      Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asia-
1657: kirjat on varustettava leimalla seuraavin määrin:
1658: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
1659:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
1660:    haetaan,
1661:         jos omaisuuden arvo on korkeintaan 25,000
1662:    markkaa, 1/ 2 prosenttia kultakin täydeltä 100 mar-
1663:    kalta omaisuuden arvosta, ei kuitenkaan vähempään
1664:    kuin 50 pennin määrään;
1665:         jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
1666:    1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
1667:    den arvosta.
1668:         Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutus-
1669:    kirjalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se
1670:    leimalla varustettava täyteen määrään, kun Jainhuu-
1671:    datusta ensi kerran haetaan.
1672:         Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
1673:    manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
1674:    se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
1675:    vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
1676:    omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
1677:    neen, kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
1678:    tetaan.
1679:         Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, on luo-
1680:    vutuskirja leimalla varustettava kaksinkertaiseen
1681:    määrään.
1682:         Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo
1683:    on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutus-
1684:                           N:o 3                      19
1685: 
1686:     kirja leimalla varustettava viranomaisen arvion mu-
1687:     kaan.
1688:          Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu,
1689:     ennenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viran-
1690:     omaiselle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
1691:     seen leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen tam-
1692:     mikuun 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka
1693:     oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai hal-
1694:     tijan saannon todistamiseksi, leimasta vapaa.
1695: Metsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
1696:     tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
1697:     desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1/ 2 prosenttia.
1698:          Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
1699:     ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
1700:     deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
1701:     myönnetty, 1 markan 50 pennin määrään.
1702: Osakekirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1/ 2
1703:     prosenttia osakkeen nimellisarvosta;
1704:          kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa, 1
1705:     prosentti osakkeen nimellisarvosta.
1706: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
1707:       kruununtilan, imisionia haettaessa siihen, sekä
1708:      kruununvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
1709:      siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kaup-
1710:      pakirja.
1711: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä taikka jonkun
1712:     muun maksettavaksi asetettu,
1713:          jos vekselisumma on pienempi kuin 200 markkaa,
1714:     15 penniä;
1715:          jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suu-
1716:     rempi, 15 penniä kultakin täydeltä 100 markalta.
1717:  20                       N:o 3
1718: 
1719:          Vekseli on ehdottomasti leimaveron alainen,
1720:     älköönkä sitä, olematta asianmukaisesti leimattu,
1721:     hyväksyttäväksi tahi maksettavaksi esitettäkö eikä
1722:     toiselle annettako tahi siirrettäkö, vaikka se olisikin
1723:     ulkopuolella Suomea asetettu.
1724:          Jos vekseli on kirjoitettu maksettavaksi muussa
1725:    rahalajissa kuinlSuomen markoissa, lasketaan leima-
1726:    vero vastaavasta summasta Suomen markoissa niiden
1727:    pysyväisten kurssien muka,an, jotka Keisarillisen
1728:    Suomen Senaatin Valtiovara,intoimituskunta, kat-
1729:    soen eri rahalajien arvoon rahakauppaliikkeessä, siinä
1730:    tarkoituksessa joka neljäs kuukausi virallisissa sano-
1731:    malehdissä julkaisee noudatettaviksi seuraavina kol-
1732:    mena kuukautena.
1733:         Vekselin, jokaon tämän mukaan leimattu, tulee
1734:    kuitenkin, kun se kiinnityksen tai maksun saamiseksi
1735:    oikeuteen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, olht
1736:    leimattu niinkuin velkakirja tai muu saamistodiste.
1737:         Tässä säädetystä leimaverosta ovat vapaat: posti-
1738:    lähetysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu vekseli,
1739:    joka on Suomen ulkopuolella maksettavakin, asian-
1740:     mukaisesti leimatun vekselin kaksoiskappaleet sekä
1741:     vekseli, joka on asetettu ennen tammikuun 1 päivää
1742:     1912.
1743: 
1744: V elkalcirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
1745:      maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
1746:      selle tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan,
1747:      josta kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100
1748:      markan pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta
1749:      täydeltä 100 markan pääomalta 20 penniä.
1750:            Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamisto-
1751:                           N:o 3                     21
1752: 
1753:     diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
1754:     leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
1755:     taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
1756:     aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
1757:          Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaas-
1758:     ton valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta
1759:     vapaa.
1760:                           3 §.
1761:     Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
1762: Kruunu.
1763: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
1764:      Tämä vapaus ei kuitenkaan koske vekselistä suori-
1765: tettavaa leimaveroa.
1766:      1 §:ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat
1767: vapaat:
1768: Koulu, kunta ja lc1tnnallinen viranomainen sekä uskonnol-
1769:     linen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
1770:     teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
1771: Va.raton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
1772:      mukaisesti todistettu.
1773: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen asiOissa,
1774:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilai-
1775:     tosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
1776: 
1777:                           4 §.
1778:      Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
1779:      rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alai-
1780: set, kun virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhe-
1781: vallan, olkoonpa edesvastausta vaadittu taikka ei;
1782:      oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
1783:      verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
1784:   22                       N:o 3
1785: 
1786:      asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkollis-
1787:      kokouksen jäsenten valitsemista;
1788:      asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastu-
1789: vankokouksessa;
1790:      asw1ssa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista
1791: osuuskunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perus-
1792: tetuille yhdistyksille;
1793:       asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalojen
1794: ja kruununtorppain perustamista sekä kaskimaiden hakat-
1795:  tavaksi määräämistä; sekä
1796:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
1797:       Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka
1798:  annetaan ilman lunastusta tai muuta maksua.
1799:                             5 §.
1800:     Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
1801: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
1802: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
1803: 
1804:                          II LUKU.
1805:    Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
1806:                          valvomisesta.
1807:                            6 §.
1808:       Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leima-
1809: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varus-
1810:  tettakoon leimamerkillä.
1811:       Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei
1812: ole, eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorit-
1813: taa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
1814:                             7 §.
1815:     Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
1816: pääkirjan sijaan esiintuoda oikeaksi todistettu jäljennös
1817:                           N:o 3                       23
1818: 
1819: siitä, pitää samalla todistettaman, että pääkirja on varus-
1820: tettu leimalla ja mihin määrään sekä että leima on asian-
1821: mukaisesti kelpaamattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta
1822: taikka jos jotakin olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukai-
1823: seen leimaamiseen nähden, varustettakoon jäljennös sillä
1824: leimamäärällä, joka pääkirjasta puuttuu.
1825:       Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kau-
1826: pungissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva
1827: virkamies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija.
1828:  Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee,
1829:  paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi ammat-
1830:  tinsa ja kotipaikkansa.
1831: 
1832:                            8 §.
1833:      Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
1834: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekir-
1835: joittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian
1836: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain
1837: leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimitus-
1838: kirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmen-
1839: neta, se joka sen on antanut.
1840: 
1841: 
1842:                             9 §.
1843:       Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä
1844:  on leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asia-
1845:  kirjan vastaan ottaa, siitä, että leimamaksun suoritta-
1846:  misvelvollisuus asianmukaisesti täytetään.
1847:       Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osa-
1848:  keyhtiön hallitus.
1849:       Vekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen
1850:  vekselin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen,
1851:   24                       N:o 3
1852: 
1853: joka hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa
1854: vekselin taikka joka sellaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi
1855: tai maksettavaksi esittää, siitä, että vekselin leimaamis-
1856: velvollisuus asianmukaisesti täytetään.
1857: 
1858: 
1859:                         III LUKU.
1860:                    Erinäisiä säännöksiä.
1861:                            10 §.
1862:     Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan
1863: leimaamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viran-
1864: omaiselle, jonka alainen virkamies on.
1865: 
1866:                           11 §.
1867:     Jos osakeyhtiön hallitus laiminlyö osakekirjain lei-
1868: malla varustamiser tai leimojen mitättömäksi tekemisen,
1869: sakotettakoon syyllinen edellisessä tapauksessa puuttuvan
1870: leimamerkin kymmenkertaiseen määrään ja jälkimäisessä
1871: kymmenen markkaa, ja korvatkoen yhtiö valtiolle tapah-
1872: tuneen vahingon.
1873:                             12 §.
1874:      Joka antaa vekselin, varustamatta sitä säädetyllä
1875: eimalla, taikka siirtää tahi hyväksyttäväksi tai maksetta-
1876: vaksi esittää vekselin, joka ei ole määrätyllä leimalla
1877: varustettu, vetäköön sakkoa puuttuvan leimaveron kym-
1878: menkertaisen määrän, ei kuitenkaan missään tapauk-
1879: sessa vähemmän kuin kaksikymmentä markkaa.
1880:      Jos vekseliä ei ole varustanut asianmukaisella lei-
1881: malla se, jonka leimattava se olisi ollut, niin olkoon myös
1882: jokainen, joka hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaan
1883: ottaa vekselin panematta siihen puuttuvata leimaa, sen
1884: edesvastauksen alainen, joka edellä on säädetty vekselin
1885: virheellisestä tai laiminlyödystä leimaamisesta.
1886:                             N:o 3                             25
1887: 
1888:     Jos se, joka on vastuunalainen vekselinleimaamisesta,
1889: on laiminlyönyt siihen pannun leiman mitättömäksi teke-
1890: misen, sakotettakoon kymmenen markkaa.
1891:     Tässä pykälässä mainituissl:J, tapauksissa seuratkoon
1892: myös"'.velvollisuus korvata valtiolle tapahtunut vahinko.
1893: 
1894:                                13 §.
1895:      Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
1896: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta
1897: ja leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole
1898: lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
1899: ~~~~it~tt~k~~~ i~i~amak~~t-t~k~i;i~,- k~n ~lei~a pape~it _tai
1900: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
1901: 
1902:                               14 §.
1903:      Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhe-
1904: kirjoittamisest~.. ·t~. muuten -pilaai:J.tuu,· tai jos hä;·~~eh:
1905: dyksestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun
1906: sitä ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty
1907: <)~, h;;:ettak~~~ ·l~i~~~~k~u-ct~kaisi~ kuve~nööriltä, joka
1908: päättää, onko se takaisin suoritettava.
1909: 
1910:                                15 §.
1911:       Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa
1912:                                                                v;,l-
1913: ;;;;{;;-n:,'·j~k;- ··~I;"·~~~t~ttlJ::s,{i~lli~IJ.- Pankille, Suon1en
1914: tiokonttorille, hyoteekkikassalle, yksityispankille, säästö-
1915: pankille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhaki-
1916: jana oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen
1917: nojalla lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu
1918: takaisin.
1919:                              N:o 3
1920: 
1921:                              16 §.
1922:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asiana
1923: on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toi-
1924: menpiteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä
1925: sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvit-
1926: tavan.
1927: 
1928:                               17 §.
1929:     Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää
1930: tekemättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama etu-
1931: oikeus tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin
1932: kruunun'·~ veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
1933: 
1934: 
1935:                               18 §.
1936:    Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1912
1937: saman vuoden loppuun.
1938: 
1939: 
1940:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
1941:            (26) p:nä Tammikuuta)91l.
1942: 
1943: 
1944: 
1945: 
1946:                     Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
1947: 
1948: 
1949: 
1950: 
1951:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
1952:                1911. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
1953: 
1954: 
1955: 
1956: 
1957:                   Valtio varai n valiokunnan m ie·
1958:            t i n t ö N: o 8 armollisen esityksen johdosta,
1959:            joka koskee leimasuostuntaa.
1960: 
1961:      Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmis-
1962: teltavaksi lähettänyt armollisen esityksen N:o 3, joka
1963: koskee vuonna 1912 suoritettavaa leimasuostuntaa. Va-
1964: liokunta on myös saanut asian käsittelyssä Keisarilli-
1965: sessa Senaatissa syntyneet asiakirjat, joista näkyy, ettei
1966: siinä ole äänestystä tapahtunut.
1967:      Vuoden 1910 varsinaisille valtiopäiville annetussa,
1968: vuonna 1911 suoritettavaa leimasuostuntaa koskevassa
1969: armollisessa esityksessä ehdotettiin, että kasvaneen vero-
1970: t8rpeen tyydyttämiseksi määrättäisiin kannettavaksi lei-
1971: maveroa muutamista toimitus- ja asiakirjoista, joista sitä
1972: ei oltu säädetty vuonna 1910 suoritettavaksi. Tätä
1973: ehdotusta ei Eduskunta katsonut voivansa hyväksyä
1974: eritoten siitä syystä, ettei leimaverotuksen kautta saa-
1975: tavien tulojen lisäämistä havaittu välttämättömän tar-
1976: peen vaatimaksi.
1977:       Nyt käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessä
1978:  Hallitus kuitenkin ilmoittaa raha-asiallisista syistä edel-
1979:  leen olevansa pakoitettu uudistamaan ehdotuksen notarin-
1980: todistusten, passien, tullikamarin laskujen, tullikamarin
1981:  passien, osakekirjojen ja vekselien ·asettamisesta leima-
1982:  veron alaisiksi. Yksistään näihin verotusesineisiin koh-
1983:  distuvain säännösten perusteella kertyisi Hallituksen
1984:  toimittamain laskujen mukaan vuonna 1912 leimaveroa
1985:  vähän yli 2,100,000 markan. Valiokunta puolestaan
1986:  ei ole havainnut lisättyä suostuntaa tälläkään kerralla
1987: 2              1911. -V. M.- Esit. N:o 3.
1988: 
1989: tarpeen vaatimaksi, eikä siitä syystä saata puoltaa mai-
1990: nittujen, osittain tosin sopivinakin verotusesineinä pidettä-
1991: vien toimitus- ja asiakirjain leimalla varustamista. Ny-
1992: kyään voimassa olevan leima-asetuksen mukaisesti on
1993: tämä vanha verotusmuoto kuitenkin Valiokunnan mie-
1994: lestä säilytettävä myöskin vuonna 1912.
1995:      Nykyisessä leima-asetuksessa olevia perinnön verotta-
1996: mista koskevia määräyksiä ei armollisessa esityksessä
1997: olevassa asetusehdotuksessa ole, mutta ilmoittaa Halli-
1998: tus, että niiden asemesta annetaan Eduskuimalle armol-
1999: uen esitys vuonna 1912 suoritettavasta erityisestä jää-
2000: mistöverosta. Koska mainittua esitystä ei kuitenkaan
2001: vielä ole Eduskunnalle annettu ja koska, jos se annettai-
2002: siinkin, sitä ei Valiokunnan mielestä enään ehdittäisi
2003: asianmukaisesti näillä valtiopäivillä käsitell~, on Valia-
2004: kunta, pitäen perinnön verottamista edelleen tar-
2005: peellisena, vaikkapa nykyisessäkin muodossa, ottanut
2006: perunkirjoituskirjain ja testamenttien leimalla varusta-
2007: mista koskevat säännökset esillä olevaan asetusehdo-
2008: tukseen semmoisina, kuin ne ovat nykyään voimassa ole-
2009: vassa leima-asetuksessa.
2010: 
2011: 
2012: 
2013: 
2014:      Niiden muutosten johdosta, jotka Valiokunta on
2015: katsonut tarpeelliseksi tehdä armolliseen esitykseen, saa
2016: Valiokunta asetusehdotuksen eri kvhtiin nähden esiin-
2017: tuoda seuraavaa.
2018:      1 §. Eläkekirjan, jolla eläke eli vuotuinen apuraha
2019: valtion varoista annetaan, ehdottaa Valiokunta verotet-
2020: tavaksi nykyisen asetuksen mukaisesti. Hallitus on eh-
2021: dottanut eläkekirjan annettavaksi Ilman leimaa.
2022:      N otarintod-istus on Valiokunnan mielestä edelleen-
2023: kin annettava ilman leimaa, sitä suuremmalla syyllä,
2024: kun meillä ei vielä ole varsinaista notariaattilaitosta.
2025:                       Leimasuostunta.                        3
2026: 
2027:      Passin matkaa varten ulkopuoleJle Suomea ehdot-
2028: taa Valiokunta edelleen pidettäväksi leimamaksusta va-
2029: paana.
2030:       Passituksesta ehdottaa Valiokunta leimaveroa kan-
2031: nettavaksi nykyisen asetuksen mukaisesti. Valiokunta
2032: ei ole havainnut asianmukaiseksi paloviinan sekä mui-
2033: den väkevämpien tai miedompien väkijuomain passituk-
2034: sesta suoritettavan leimaveron tuntuvaa alentamista,
2035: kuten Hallitus ehdottaa, eikä muiden tavarain passi-
2036: tuksen, joka nyt on verosta vapaa, asettamista leima-
2037: maksun alaiseksi.                                         ...
2038:       Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla mää-
2039: räajaksi myönnetään oikeus anniskella tai vähittäin
2040: myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia tai väke-
2041: viä mallasjuomia, on V aliakunnan mielestä varustettava
2042: yhtä suurella leimalla, kuin nykyään voimassa olevassa
2043: asetuksessa on säädetty. Kokemus ei osota, että nykyi-
2044: nen leimavero olisi niin suuri, että se useimmissa tapauk-
2045: sissa tekisi anniskelu- ja vähittäismyyntiliikkeen suoras-
2046: taan mahdottomaksi, niinkuin armollisessa esityksessä
2047: sanotaan.
2048:       Niinikään ehdottaa Valiokunta, että leimamaksu
2049: sanotunlaatuisesta toimituskirjasta, jolla myönnetään
2050: lupa julkisesti antaa sirkus-, varietee-, akrobaatti- tai
2051: kinematografinäytäntöjä y. m., pysytettäisiin entisel-
2052: lään.
2053:       Koska näkyy tulevan tavaksi yhdistää eri näytäntö-
2054: tilaisuuksia, joihin lupa on myönnettävä leimamaksun
2055: alaisella resolutsionilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella,
2056: katsoo Valiokunta olevan syytä selventää säännöstä siten,
2057: että leimavero sellaisissa tapauksissa on laskettava, niin-
2058: kuin olisi kysymys oikeudesta kutakin näytäntölajia var-
2059: ten erikseen.
2060:       Siinä tapauksessa, että sirkus-, varietee-, akrobaatti-
2061: tai kinematografinäytäntöjä annetaan huoneistossa,
2062: jossa tai jonka välittömässä yhteydessä anniskel-
2063: 4                1911. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
2064: 
2065:   laan päihdyttäviä juomia, on sekä mainituista näy-
2066:  tännöistä että anniskelun harjoittamista koskevasta
2067:  oikeudesta säädetty leimamaksu V aliakunnan mielestä
2068:  suoritettava kaksinkertaisena.
2069:          Lisäksi Valiokunta katsoo olevan aihetta ehdot-
2070:  taa, että resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla
2071:  paikkakunnan kouluneuvoston tai koulunjohtokunnan
2072:  puoltalauseen nojalla myönnetään oikeus opetuksellisessa
2073:  tarkoituksessa näytellä vaha- tai kinematografikuvia,
2074:  eläinkokoelmia y.m., vapautettaisiin kokonaan leimaverosta .
2075:     ..-. Tullikamarin laskusta ja tullikamarin passista ei Valio-
2076:  kunta ole katsonut olevan aihetta kantaa leimaveroa.
2077:          2 §. Kiinteätä omaisuutta koskevasta kauppakir-
2078:  fasta, lahfakirjasta, vaihtokirjasta taikka muusta luovutus-
2079:  kirjasta, kun lainhuudatusta haetaan, ehdotetaan armol-
2080:  lisessa esityksessä leimavero määrättäväksi kaksinkertai-
2081:  seksi, jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle. Tätä ehdo-
2082:  tusta ei Valiokunta ole katsonut voivansa puoltaa, koska
2083:  lisäverotus tulisi kohtaamaan myös sellaisia yhtymiä,
2084:  joilla on yleishyödyllinen tehtävä tai joihin nähden kor-
2085:  keampi vero muista syistä ei olisi suotava.
2086:          Metsänhakkuukontrahdista nykyään maksettavan lei-
2087:  mamaksun ehdottaa V aliakunta pysytettäväksi enti-
2088: sellään. Armollisessa esityksessä ehdotetaan tässä koh-
2089: din tuntuvaa leimaveron alennusta.
2090:          Osakekirjain asettamiseen leimaveron alaisiksi ei
2091: Valiokunnan mielestä ole tälläkään kerralla syytä.
2092:          Perunkirjoituskirjaa ja testamenttia koskevat mää-
2093: räykset ovat otetut edellämainituista syistä tähän pykälään
2094: sellaisina kuin ne ovat nykyisessä leima-asetuksessa.
2095:          Vekselin asettamista leimaveron alaiseksi, jonka kaut-
2096: ta armollisessa esityksessä oletetaan kertyvän yli P/2 mil-
2097: joonaa markkaa, ei Valiokunta ole katsonut tarpeellisek-
2098: si, koska lisätty suostunta V aliakunnan käsityksen mu-
2099: kaan ei liene välttämätön.
2100:         Asetusehdotuksen 3 ja 9l§:n osittainen muuttaminen
2101:                      Leimasuostu ota.                     5
2102: 
2103: on johtunut ehdotetun vekseliveron hylkäämisestä; 12 §
2104: on samasta syystä kokonaan poistettu. Toinen muutos
2105: 9 §:ssä sekä 11 §:n poistaminen on aiheutunut siitä, että
2106: Valiokunta ei ole havainnut olevan syytä ehdottaa osa-
2107: kekirjoista leimaveroa kannettavaksi.
2108:      4 §. Armollisessa esityksessä ehdotetaan nykyisen
2109: asetuksen mukaisesti leimamaksusta vapaiksi kruunun-
2110: torppain perustamista koskevat toimituskirjat. Valio-
2111: kunnan käsityksen mukaan on tässä kysymys kruu-
2112: nunmetsätorpista eikä kruununtorpista, joten armolli-
2113: seen esitykseen ehdotetaan tehtäväksi senmukainen
2114: muutos.
2115:      Erinäisten pykälien järjestysnumerot ovat asetus-
2116: ehdotuksessa muutetut 11 ja 12 §:n poiston takia.
2117: 
2118: 
2119:      Tulon leimasuostunnasta Eduskunta vuodeksi 1910
2120: laski 3,000,000 markaksi, josta määrästä arviolta 1,150,000
2121: markkaa oli kertyvä perunkirjoituskirjoista ja testa-
2122: menteista. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tuotti
2123: leimavero mainittuna vuonna 3,587,118 markkaa 12 pen-
2124: niä. -    Leimasuostunnan kokonaistulo vuodelta 1912
2125: on armollisessa esityksessä arvioitu 4,000,000 markaksi,
2126: johon ei sisälly leimamaksuja perunkirjoituskirjoista eikä
2127: testamenteista. Tästä määrästä on Hallitus laskenut
2128: 1 §:n mukaan kartoitettujen toimituskirjain osalle 800,000
2129: markkaa, josta tullikamarin laskuista kertyisi 270,000
2130: markkaa; 2 §:n perusteella leimatuista yksityisten väli-
2131: ja asiakirjoista on laskettu kertyvän 3,200,000 mark-
2132: kaa, nimittäin vekseleistä 1,550,000 mal\kkaa, kauppa-
2133: kirjoista 1,100,000 markkaa, velkakirjoista 285,000 mark-
2134: kaa, osakekirjoista 240,000 markkaa, sekä metsän-
2135: hakkuukontrahdeista ja siirtokirjoista yhteensä 25,000
2136: markkaa. Valiokunnan ehdottamain muutosten johdos-
2137: ta on tehdystä arviolaskusta vähennettävä vekseleistä
2138: laskettu tulo 1,550,000 markkaa, tullikamarin laskuista
2139: 6              1911. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
2140: 
2141: 270,000 markkaa, osakekirjoista 240,000 markkaa sekä
2142: notarintodistuksista, passeista ja tullikamarin passeista
2143: yhteensä 75,000 markkaa eli kaikkiaan 2,135,000 mark-
2144: kaa. Toisaalta on otettava huomioon eläkekirjoista,
2145: eräistä resolutsioneista, päätöksistä ja pöytäkirjanotteis-
2146: ta, metsänhakkuukontrahdeista, perunkirjoituksista ja
2147: testamenteistä kertyvä suurempi tulo. Valiokunnan toi-
2148: mittamain arviolaskujen mukaan ja siihen katsoen, että
2149: leimasuostunta jo vuonna 1910, huolimatta Hallituksen
2150: tälläkin alalla aikaansaaman, tammikuun 1-21 päivän
2151: välisen laittoman olotilan aiheuttamasta tulojen vähen-
2152: nyksestä, tuotti 3,587,118 markkaa, voitanee kokonais-
2153: tulo leimasuostunnasta vuonna 1912 arvioida tuottavan
2154: tasaluvuin 3,800,000 markkaa.
2155: 
2156: 
2157: 
2158:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta
2159: kunnioittaen ehdottaa,
2160: 
2161:                   että Eduskunta, edellyttäen leimasuos-
2162:              tunnan vuonna 1912 tarpeelliseksi, päättäisi
2163:              hyväksyä armoltisessa esityksessä olevan eh-
2164:              dotuksen asetukseksi leimasuostunnasta näin
2165:              kuuluvana:
2166:                       Leimasuostun ta.                     7
2167: 
2168: 
2169: 
2170: 
2171:            Asetus leimasuostunnasta.
2172:                           1 LUKU.
2173: 
2174:   Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja
2175:                maksuperusteista.
2176: 
2177:                             1 §.
2178:      Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskir-
2179: jat on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
2180: 
2181: Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
2182:      1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraa-
2183: m atta, annetaan:
2184:      a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sel-
2185: lainen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa
2186: valtakirjan, kun arvonimi or.
2187:                 2 arvoluokassa, 600 markkaa
2188:                 3
2189:                 4
2190:                        »
2191:                        >)
2192:                                 500
2193:                                 400     >>
2194:                                            •
2195:                 5
2196:                 6
2197:                        >)
2198: 
2199:                        »
2200:                                 325
2201:                                 250    ))
2202:                                            •
2203:                 7      >)       200     >)
2204: 
2205:                 8      ))       175     >>
2206:                 9      >)       100     >)
2207: 
2208:                10
2209:                11
2210:                        >>
2211:                        >)
2212:                                  70
2213:                                  60     >)
2214:                                            •
2215:                12       >)       45    >)
2216: 
2217:                13       >>       35
2218:                14       >)       25        •
2219: 8                1911. -   V. M.- Esit. N:o 3.
2220: 
2221:      rovastin ja sotarovastin arvo 180 markkaa
2222:      nimipastorin arvo                    30       >>
2223: 
2224:      muu arvojärjestyksessä mai-
2225: nitsematon arvonimi                        15     >>
2226: 
2227:      b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
2228: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä
2229: siinä kohdassa on sanottu;
2230:      2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa,
2231: vapaaherran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000
2232: markkaa;
2233:      3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suo-
2234: men ritarihuoneeseen:
2235:      muukalaiselle aateliselle suvulle 1,000 markkaa,
2236:      muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 markkaa,
2237:      muukalaiselle       kreivin suvulle       3,000 markkaa,
2238:      ulkomaiselle aatelismiehelle         jo vastaanotettuun
2239: sukuun 800 markkaa;
2240:      4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muu-
2241: tos 150 markkaa.
2242: 
2243: E l ä k e k i r j a, j o ll a e l ä k e e l i v u o t u i n e n
2244:      apuraha valtion varoista annetaan:
2245:      1) v a k i n a i s en a elä k k e en ä , 1 p r o -
2246: s e n t t i s e n v u o t u i s e s t a m ä ä r ä s t ä;
2247:      2) y l i m ä ä r ä i s e n ä e l ä k k e e n ä:
2248:      k u n e l ä k e o n k o r k e i n t a a n 2,000 m a r k-
2249: k a a, 5 p r o s e n t t i a s e n m ä ä r ä s t ä;
2250:      k u n e l ä k e o n s u u r e m p i, 6 p r o s e n t-
2251: t i a 2,000 m a r k a s t a j a 10 p r o s e n t t i a e -
2252: l ä k k e e n m u u s t a o s a s t a.
2253:     Jo s eläke ei ole 500 markkaa suu r e m p i,
2254: on eläkekirja leimaverosta vapaa.
2255: 
2256: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tm
2257:     apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
2258:     kaa, maaseudulla 50 markkaa.
2259:                       Leimasuostunta.                    9
2260: 
2261:         Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja
2262:     on varustettava, säädetään 2 §:ssä.
2263: 
2264: Kansalaiskirfa kans~laisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
2265: 
2266: Lahioituskirfa eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
2267:     sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan,
2268:     kun lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 pro-
2269:     senttia lahjan arvosta.
2270: 
2271: Lepoaiankirfa 10 markkaa.
2272: 
2273: M yyntikiria, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
2274:     vasta ja muusta 2 §:ssä kauppakirjan kohdalla mai-
2275:     nitusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatetta-
2276:     koon mitä 2 §:ssä on kauppakirjasta säädetty.
2277:     (Poist.)
2278: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
2279:     dompien väkijuomain 5 markkaa. (poist.)
2280: 
2281: Patenttikirfa 20 markkaa.
2282: 
2283: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirfanote,
2284:          jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella
2285:     tai vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia
2286:     väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta
2287:     myyntipaikalta, koko vuodelta tai vuoden osalta
2288:     500 markkaa;
2289:           jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oi-
2290:     keus anniskella sellaisia juomia 100 markkaa;
2291:           jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaeh-
2292:     toista maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, va-
2293:     rietee- tai akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetivin-
2294:     soittoa tai muuta katusoittoa, pitää karusellia, näy-
2295:     tellä vahakuvia, kinematografikuvia, eläinkokoelmia
2296:     y. m.:
2297: 10                1911. -   V. M. - Esit. N:o 3.
2298: 
2299:          a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuu-
2300:      kaudelta tai kuukauden osalta:
2301:         s i r k u s- j a v a r i e t e e n ä y t ä n n ö i s t ä 500
2302:      markkaa:
2303:            muista yllämainituista näytännöistä ja karusel-
2304:      lin pitämisestä 100 markkaa,
2305:            posetivinsoitosta ja muun katusoiton harjoitta-
2306:      misesta 3 markkaa;
2307:            b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytän-
2308:      nöiksi, jokaisesta näytännöstä:
2309:          s i r k u s- j a v a r i e t e e n ä y t ä n n ö i s t ä 50
2310:      markkaa;
2311:          muista yllämainituista näytännöistä 10 markkaa.
2312: 
2313:           ] os yhdistetään eri näytäntötila is uuk-
2314:      s ia, joihin lupa on myönnettävä leimamak-
2315:      sun alaisella resolutsionilla, päätöksellä tai
2316:      pöytäkirjanotteella, on leimavero lasket-
2317:      tava niinkuin olisi kysymys oikeudesta
2318:      kutakin näytäntölajia varten erikseen.
2319: 
2320:            J o s s i r k u s-, v a r i et e e-, a k r o b a a t t i-
2321:      t a~ h i k i n e m a t o g r a f i n ä y t ä n t ö j ä a n -
2322:      netaan huoneistossa, jossa tahi jon-
2323:      k a v ä l i t t ö m ä s s ä y h t e y d e s s ä a n n i s k e l-
2324:      laan väkevämpiä tai miedompia väki-
2325:      f u o m i a t a i v ä k e v i ä m a ll a s j u o m i a,
2326:      on sekä mainittuja näytäntöjä että
2327:      anniskelun harjoittamista koskeva
2328:      r e s olut s i o n i, p ä ä t ö s tai pöytäkirjan-
2329:      o te kumpikin varustettava leimalla
2330:      k a k s i n k e r t a i s e e n m ä ä r ä ä n.
2331: 
2332:           Leimasta vaiJaa on resolutsioni, pää-
2333:      t ö s t a i p ö y t ä k ·i r 1 a n o t e, f o ll a p a i k k a-
2334:                        Leimasuostunta.                       11
2335: 
2336:     k u n n a n k o u l u n e u v o s t o n t a h i k o u fu-
2337:     johtokunnan puoltalauseen nojalla
2338:     opetuksellisessa tarkoituksessa myön-
2339:      netään lupa näytellä vaha- ja ki-
2340:     n e m a t o g r a f i k u v i a,  el ä i n k o k o el m i a
2341:     y. m.
2342: 
2343:     (Poist.)
2344: Valtakirja, konstitutoriali tai muu toimituskirja, jolla asete-
2345:     taan:
2346:           A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan vir-
2347:     kaan, johon valtion viranomainen antaa valtakirjan,
2348:     virkaa seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrara-
2349:     hoista ia pöytärahoista:
2350:          kun palkkaedut ovat korkeintaan 2000 mark-
2351:     kaa, 2 prosenttia;
2352:          kun ne ovat 2000 markkaa suuremmat, 4
2353:     prosenttia.
2354:           Jos viransaajalla ennen on virka, vähennetään
2355:     siitä leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suori-
2356:     tettava, se leimamaksu, joka tämän asetuksen mu-
2357:     kaan olisi ollut edellisestä virasta menevä.
2358:           Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman
2359:     hakemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myös-
2360:     kään uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa,
2361:     joka asetusten mukaisesti täytetään määrätyiksi
2362:     vuosiksi.
2363:          Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimi-
2364:     tukseen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahan-
2365:     säännössä ole määrättyä palkkiota tahi muita palkka-
2366:     etuja, suoritetaan leimamaksua niinkuin muusta toi-
2367:     mituskirjasta alempana tässä pykälässä säädetään.
2368:           Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hä-
2369:     nelle virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suu-
2370:     ruisiksi ja kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhal-
2371:     tijain palkkaedut tuomiokapitulin arvion mukaan.
2372: 12             1911. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
2373: 
2374:          B. Kansakouluopettajan toimeen, 2 prosenttia
2375:      palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
2376:      palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi
2377:      ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat yhtä
2378:      suuriksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
2379: 
2380: V altauskiria 20 markkaa.
2381: Muut toimituskirJ"at, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
2382:         Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain
2383:    5 markkaa arkilta;
2384:         hovioikeuksien 2 markkaa 50 penniä arkilta,
2385:         lääninhallituksien 1 markka arkilta;
2386:         kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
2387:    sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 pen-
2388:    niä arkilta.
2389:         Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, (poist.)
2390:    jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakir-
2391:    jasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmäksi
2392:    ajaksi hoitamaan virkaa tai toimitusta, n o t a r i-
2393:    a a t t i t o d i s t u s, p a s s i m a t k a a v a r-
2394:    t en u l k o p u o l e t l e S u o m e a, vastuuvaadin-
2395:    tapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta an-
2396:    netaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoite-
2397:    taan viranomaiselle annetulle asiakirj alle.
2398: 
2399:                             2 §.
2400:     Alempana mamitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
2401: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
2402: 
2403: KauppakirJ"a, lahJ"akirJ"a, vaihtokiria taikka muu luovutus-
2404:     kirJ"a kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
2405:     haetaan:
2406:           jos omaisuuden arvo on korkeintaan 25,000
2407:     markkaa, 1/ 2 prosenttia kultakin täydeltä 100 mar-
2408:     kalta omaisuuden arvosta, ei kuitenkaan vähem-
2409:     pään kuin 50 pennin määrään;
2410:                       Leimasuostun ta.                       13
2411: 
2412:          jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suu-
2413:     rempi, 1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta
2414:     omaisuuden at vosta.
2415:          Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutus-
2416:     kirjalla luovutettu samalle vastaanottajalle, on se
2417:     leimalla varustettava täyteen määrään, kun lain-
2418:     huudatusta ensi kerran . haetaan.
2419:          Samansuuruinen leimamaksu on suoritettava sa-
2420:     manlaisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun
2421:     se ilmoitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa ole-
2422:     vaa vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viran-
2423:     omaiselle ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioi-
2424:     neen.- kun siirto viranomaisen hyväksyttäväksi alis-
2425:     tetaan.
2426: 
2427:     (Poist.)
2428: 
2429:         Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo
2430:     on ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirj a ·
2431:     leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
2432:         Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu,
2433:     ennenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viran-
2434:     omaiselle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erik-
2435:     seen leimalla varustettava. Kuitenkin on ennen
2436:     tammikuun 1 päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka
2437:     oikeudelle näytetään aikaisemman omistajan tai hal-
2438:     tijan saannon todistamiseksi, leimasta vapaa.
2439: M etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
2440:      tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoi-
2441:      keudesta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 pro-
2442:      sentti.
2443:            Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
2444:      ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
2445:      deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
2446:      myönnetty, 2 markan määrään.         ~ii
2447:      (Poist.)
2448: 14               1911. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
2449: 
2450: P e r u n k i r j o i t u s k i r j a, k u n s e r e k i s te r ö itä-
2451:      v ä k s i t u o d a a n:
2452:            a) f o s p erin n ö n j ä t t ä f ä l t ä ei ole f ä ä-
2453:      n y t f ä l k e e n p u o l i s o a, v a a n rinta p eri l-
2454:      l i n en, kultakin t ä y d e l t ä 100 m a r k a n
2455:      määrä l t ä:
2456:      1 :k s i 2/to % s ä ä s t ö s t ä, kun s e ei nouse
2457:            10,000 markkaan;
2458:      2:k s i 3j1o % säästöstä, kun se on vähin-
2459:            t ä ä n 10,000 m a r k k a a, mutta ei n o u s e
2460:            20,000 m a r k k a a n;
2461:      3:k s i 4/to % säästöstä, kun se on vähin-
2462:            t ä ä n 20,000 m a r k k a a, mutta ei n o u s e
2463:            30,000 markkaan,·
2464:      4:k s i 5j1o % s ä ä s t ö s t ä, k u n s e o n v ä h i n-
2465:            t ä ä n 30,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o u s e
2466:            40,000 m a r k k a a n;
2467:      6:k s i 6/10 % säästö s t ä, kun se on vähin-
2468:            t ä ä n 40,000 m a r k k a a, mutta ei no u s e
2469:            60,000 markkaan;
2470:      6:k s i 7/10 % säästöstä, kun se on vähin-
2471:            t ä ä n 50,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o u s e
2472:            65,000 m a r k k aan;
2473:      7:k s i 8/to % säästöstä, kun se on vähin-
2474:            t ä ä n 65,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o u s e
2475:            80,000 markkaan;
2476:      8:k s i 1 % s ä ä s t ö s t ä, kun se on v ä h i n-
2477:            t ä ä n 80,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o u s e
2478:            100,000 m a r k k aan;
2479:      9:ksi 1 2/to% säästöstä, kun se on vähin-
2480:            tään 100,000 markkaa, mutta ei nouse
2481:            150,000 markkaan;
2482:      10:ksi 1 5/to% säästöstä, kun se on vähin-
2483:            tään 160,000 m a r k k a a, m u t ta ei n o u s e
2484:            200,000 m a r k k a a n;
2485:      ll:ksi 1 8/to% säästöstä, kun se on vähin-
2486:                  Leimasuostun ta.                     15
2487: 
2488:     tään 200,000 markkaa, mutta ei nouse
2489:     250,000 markkaan;
2490: 12:ksi 2 1 /to %säästöstä, kun se on vähin-
2491:     tään 250,000 markkaa, mutta ei nouse
2492:     300,000 markkaan;
2493: 13:ksi 2 4/to %säästöstä, kun se on vähin-
2494:     tään 300,000 markkaa, mutta ei nouse
2495:     350,000 markkaan;
2496: 14:ksi 2 7/10 %säästöstä, kun se on vähin-
2497:     t ä ä n 350,000 m a r k k a a, mutta ei n o u s e
2498:     400,000 m a r k k a a n;
2499: 15:k s i 3 % säästöstä, kun se on vähin-
2500:     t ä ä n 400,000 m a r k k a a, mutta ei n o u s e
2501:   450,000 markkaan;
2502: 16:ksi ~ 3 /10 %säästöstä, kun se on vähin-
2503:     tä ä n 450,000 m a r k k a a, m.u t t a e i n o u s e
2504:      500,000 m a r k k a a n;
2505: 17:ksi 3 6/10 %säästöstä, kun se on vähin-
2506:     t ä ä n 500,000 m a r k k a a, mutta ei no u s e
2507:      550,000 markkaan;
2508: 18:ksi3 9/to %säästöstä, kun se on vähin-
2509:      tä ä n 550,000 m a r k k a a, mutta ei n o u s e
2510:      600,000 markkaan;
2511: 19:ksi 4 2/10 %säästöstä, kun se on vähin-
2512:     tä ä n 600,000 m a r k k a a, mutta ei n o u s e
2513:      650,000 markkaan;
2514: 20:ksi 4 5 jto %säästöstä, kun se on vähin-
2515:     t ä ä n 650,000 m a r k k a a, mutta ei n o u s e
2516:      700,000 markkaan;
2517: 21:ksi 4 8/to %säästöstä, kun se on vähin-
2518:      tä ä n 700,000 m a r .k k a a, mutta ei n o u s e
2519:      750,000 markkaan;
2520: 22:ksi5 1/to %säästöstä, kun se on vähin-
2521:      tään 750,000 markkaa, mutta ei nouse
2522:      800,000 markkaan;
2523: 23:ksi5 4 fto %säästöstä, kun se on vähin-
2524: 16             1911. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
2525: 
2526:        t ä ä n 800,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o u s e
2527:        850,000 markkaan;
2528:    24:ksi 5 7fto% säästöstä, kun se on vähin-
2529:        tä ä n 850,000 m a r k k a a, m u t ta ei n o u s e
2530:        900,000 markkaan;
2531:    25:k s i 6 % s ä ä s t ö s t ä, kun s e on '1! ä h i n-
2532:        t ä ä n 900,000 m a r k k a a, mutta ei n o u se
2533:        950,000 markkaan;
2534:    26:ksi 6 3/to% säästöstä, kun se on vähin-
2535:        t ä ä n 950,000 m a r k k a a, m u t t a e i n o u s e
2536:         1,000,000 m a r k k a a n.
2537:    27:kst 66/to 0/o säästöstä, kun se nousee1,000,000
2538: markkaan tai enempään.
2539:         Maksu on niin muodoin kultakin
2540:    täydeltä 100 m arka l ta s ä ä s t ö s t ä:
2541: 
2542:               1:s s ä luokassa S mk.         -:20
2543:               2:s s a    >>      >>          -:30
2544:               3:s s a    >>      >>          -:40
2545:               4:s s ä    >)      >>          -:50
2546:               5:s s ä    >)       >>         -:60
2547:               6:s s a    >)       >)         -:70
2548:               7:s s ä    >>       >>         -:80
2549:               8:s s a     >)       >)         1:-
2550:               9:s s ä    >>       >>          1:20
2551:              10:s s ä    >>       >)          1:50
2552:              ll:s s ä     >)      >>          1:80
2553:              12:s s a     >>      >>          2:10
2554:              13:s s a     >)      >>          2:40
2555:              14:s s ä     >>      >)          2:70
2556:              15:s s ä     >>      >>          3:-
2557:              16:s s a     >)      >)          3:30
2558:              17:s s ä     >>      >>          3:60
2559:              18:s s a     >)      »           3:90
2560:              19:s sä     >)      >)           4:20
2561:              20:.<; s ä   >)      >)          4:50
2562:                      Leimasuostunta.                            17
2563: 
2564:          21:s s ä luokassa Smk.                4:80
2565:          22:s s a    >>      >>                5:10
2566:          23:s s a    >>      >>                5:40
2567:          24:s s ä    >>      >>                5:70
2568:          25:s s ä    >>      >>                6:-
2569:          26:s s a    >>      >>                6:30
2570:          27:s s ä    >)      >>                6:60
2571: 
2572:        b) f o s p e r i n n ö n f ä t t ä f ä l t ä o n 7 a a-
2573: n y t f ä l k e en p u oli s o, siihen k a t s o m a t-
2574: t a, o n k o r i n t a- t a h i m u u t a p e r i l l i s t ä
2575: vai ei, ainoastaan puolet edeltä olevas-
2576: s a ta k s a s s a m a i n i t u s ta m ä ä r ä s t ä;
2577:        c) f o s p e r i n n ö n f ä t t ä f ä l t ä e i o l e
2578: f ä ä n y t f ä l k e e n p u o l i s o a, e i k ä r i n t a-
2579: peritlistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
2580: sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuo-
2581: l e n, s i s a r e n t a h i s i s a r p u o l e n f ä l k e i-
2582: n e n, t a k s a s s a m a i n i t t u m ä ä r ä l i s ä t-
2583: t y n ä 150 p r o s en t i tl a, s e k ä, f o s ainoa s-
2584: taan kaukaisempia tahi ei mitään pe-
2585: r i l l i s i ä f ä ä f ä l k e e n, l i s ä t t y n ä 300 p r o-
2586: s en t i tt a.
2587:        V e l v o ll i s u u s l e i m a t a p e r u n k i r f o i-
2588: tuskirfa säädettyyn määrään ulottuu
2589: a i n o a s t a a n s i i h e n k a p p a l e e s e e n k i r-
2590: f a a, f o k a o n a s i a n o m a i s e e n o i k e u teen
2591: a n n e t t a v a, ja p i t ä ä t o i s e e n k a p p a l e e-
2592:  s e e n, joka k u o l i n p e s ä n o s a k k a i ll e a n-
2593:  n et aan t a k a i s i n, k i r j o i t e t t a m a n t o d i s-
2594: t u s s i i t ä, e t t ä a s i a n o m a i s e s t i l e i m a t-
2595:  t u k a p p a l e o n o i k e u t e e n a n n e t t u.
2596:        Kun perunkirjoituskirja annetaan
2597:  sisään s i ne t i ll ä s u l j et t u n a, p itä ä s e n
2598:  p ä ä ll y k s e e n o ll a k i r j o i t e t t u t o i m i t u s-
2599:  m i e s t e n t o d i s t u s s i i t ä, e t t ä k i r f a o n
2600:  l e i m 4 t t u s ä ä d e t t y y n m ä ä r ä ä n.
2601: 18               1911. -   V. M. -    Esft. N:o 3.
2602: 
2603:            P e r u n k i r j o i t u s k i r j a o n l e i m a t t a-
2604:      v a s e n a s e t u k s e n m u k a a n, j o k a o n v o i-
2605:      massa siihen aikaan, jolloin kirjaan-
2606:      n e t a a n o i k e u t e e n.
2607:            Jos useammissa paikkakunnissa
2608:      o n v a i n a j a n j ä l k e e n j ä ä n y t t ä o m a i-
2609:      s u u t ta, j o s t a e r i p e r u n k i r j o i t u k s e t on
2610:      p i d et t y, s u o r i t e t a a n l e i m a m a k s u kai k-
2611:      k i e n p e r u n k i r j o i t u s t e n y h t e e n l a s k e-
2612:      t u n s ä ä s t ö n m u k a a n, j a t u l e e n ä i d e n
2613:      perunkirjoituskirjain leimaamisen
2614:      olla t o i m i te t t u, k u n ne annetaan s e n
2615:      p a i k k a k u n n a n o i k e u t e e n, j o s s a v a i n a-
2616:      j a k u o ll e s s a a n o l i h e n g i ll e kirjoitettu.
2617:            K u n p e s ä n s ä ä s t ö e i n o u s e 3,000
2618:      markkaan ia perinnönJ"ättäjältä on
2619:      jäänyt puoliso tai rintaperi ll i ne n, on
2620:      perunkirjoituskirja leimamaksusta
2621:      vapaa.
2622: 
2623: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
2624:      kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä
2625:      kruununvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle
2626:      siirron vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kaup-
2627:      pakirja.
2628: 
2629: T e s t a m e n t t i, j o k a t u o d a a n v a l v o t t a v a k-
2630:      s ~.-
2631:            a) o m a i s u u d e s t a, j o h o n o n t ä y s i
2632:      o m istu s o i k e u s,         l ei m a ta a n,    m i ll o i n
2633:      m ä ä r ä t t y r a h a s u m m a o n m a i n i t t u, 1
2634:      m a r k alla k u l t a k i n t ä y del t ä 100 m a r-
2635:      k alta omaisuuden arvoa; mutta jos
2636:      ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
2637:      m a i n i t t u, l a s k e t a a n l e i m a m a k s u n m ä ä-
2638:      r ä n i i n k u i n t u o m a r i, t e s t a m e n t a t u n
2639:                          Leimasuostunta.                              19
2640: 
2641:     o m a i s u u d e n a r v o n m u k a a n, k o h t u u ll i-
2642:     s e k s i näkee;
2643:           b) o m a i s u u d e s t a, j o h o n o n a i n o a s-
2644:     t a a n n a u t i n t a o i k e u s, v a r u s t e t a a n s a-
2645:     moin, tuomarin tutkinnon mukaan, lei-
2646:     m a ll a 2 m a r k a s t a 200 m a r k k a a n, s i i h e n
2647:     katsomatta, onko v i s s i raha-arvo mä ä-
2648:     r ä t t y v a i e i; k u i t e n k i n l e i m a t a a n f i d e i-
2649:     komissikirja lähinnä edellisen a) koh-
2650:     dan mukaan.
2651:           T e s t a m e n t t i i s ä ll e, ä i d i ll e, v e l j e l-
2652:     l e, v e l i p u o l e ll e, s i s a r e ll e, s i s a r p u o l e l-
2653:     l e t a i v e l j e n, v e l i p u o l e n, s i s a r e n t a h i
2654:     s i s a r p u o l e n j ä l k e i s e ll e l e i m a t a a n 50
2655:     pennillä kultakin täydeltä 100 markal-
2656:     t a o m a i s u u d e n a r v o a.
2657:           T e s t a m e n t t i p u o l i s o l l e t a h i r i n t a-
2658:     p e r i l l i s e l l e, o p e t u s l a i t o k s e l l e, k a n-
2659:     s a n v a l i s t u k s e n h y v ä k s i, t i e t e e ll i s e e n
2660:     tai taiteelliseen tarkoitukseen tahi
2661:     armeliaisuuslaitokselle sekä yleensä
2662:      k a i k i ll e l a i t o k s i l l e, s ä ä t e i ll e t a i k k a
2663:     yhdistyksilte, joilla on yleishyödylli-
2664:     nen tarkoitus, niin myös kaikki muut
2665:     testamentit,joilla annetaan omaisuut-
2666:     t a, m i n k ä a r v o e i n o u s e 100 m a r k k a a n,
2667:     o v a t l e i m a s t a v a p a a t.
2668: 
2669:     (Poist.)
2670: 
2671: V elkakirfa tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
2672:      maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
2673:      selle tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan,
2674:      josta kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100
2675:      markan pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta
2676:      täydeltä 100 markan pääomalta 20 penniä.
2677: .20              1911. -   V. M. -    Esit. N:o 3 .
2678: 
2679:            Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamis-
2680:       todiste kiinnityksen tai maksun saamista varten
2681:       uudelleen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava
2682:       ainoastaan mikäli silloin ·kysymyksessä olevasta saa-
2683:       misesta aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
2684:            Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaaston
2685:       valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
2686: 
2687:                                3 §.
2688:       Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
2689: 
2690: Kruunu.
2691: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
2692: 
2693:       (Poist.)
2694: 
2695:     1 §:ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat
2696: vapaat:
2697: 
2698: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskonnol-
2699:     linen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiin-
2700:     teätä omaisuutta koskevissa asioissa.
2701: 
2702: Varaton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asian-
2703:     mukaisesti todistettu.
2704: 
2705: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen, asiOissa,
2706:     jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäynti-
2707:     laitosta koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
2708: 
2709:                                4 §.
2710:      Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
2711:      rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset,
2712: kun virallinen syyttäjä on :lniissä ottanut puheval-
2713: lan, olkoonpa edesvastausta vaadittu taikka ei;
2714:                       Leimasuostunta.                     21
2715: 
2716:      oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
2717:      verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
2718:      asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkollis-
2719: kokouksen jäsenten valitsemista;
2720:      as1mssa, joita käsitellään maistraatin edessä raas-
2721: tuvankokouksessa;
2722:      as101ssa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista
2723: osuuskunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten pe-
2724: rustetuille yhdistyksille;
2725:      asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutis-
2726: talojen ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kas-
2727: kimaiden hakattavaksi määräämistä; sekä
2728:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
2729:      Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka
2730: annetaan ilman lunastusta tai muuta maksua.
2731: 
2732:                             5 §.
2733: 
2734:      Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
2735: -on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
2736:  on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
2737: 
2738: 
2739: 
2740: 
2741:                          II LUKU.
2742:   Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suo·
2743:              rittamisen valvomisesta.
2744: 
2745:                             6 §.
2746:      Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leima-
2747: maksun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varus-
2748: tettakoon leimamerkillä.
2749:      Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei
2750: ole, eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suo-
2751: rittaa, käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
2752: 22              1911. -   V. M. -    Esit. N:o 3.
2753: 
2754:                               7 §.
2755:       Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa
2756: pääkirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla
2757: todistettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja
2758: mihin määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaa-
2759: mattomaksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos
2760: jotakin olisi laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen lei-
2761: maamiseen nähden, varustettakoon jäljennös sillä lei-
2762: mamäärällä, joka pääkirjasta puuttuu.
2763:       Tälläisen todistuksen antakoon mieluummin kau-
2764: pungissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva
2765: virkamies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalve-
2766:  lija. Muiden uskottujen miesten, jotka sen todistavat,
2767: tulee, paitsi nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi
2768: ammattinsa ja kotipaikkansa.
2769: 
2770:                               8 §.
2771:      Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
2772: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti alle-
2773: kirjoittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittän:y t asian
2774: Keisarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskir-
2775:  jain leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on
2776: toimituskirjan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa
2777: varmenneta, se joka sen on antanut.
2778: 
2779:                              9 §.
2780:      Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä
2781: on leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asia-
2782: kirjan vastaanottaa, siitä että leimamaksun suorittamis-
2783: velvollisuus asianmukaisesti täytetään.
2784:      (Poist.)
2785:                       Leimasuostun ta.                    23
2786: 
2787: 
2788:                         111 LUKU.
2789: 
2790:                  Erinäisiä säännöksiä.
2791: 
2792:                             10 §.
2793:     Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan
2794: leimaamista, on asianomaisella lupa valittaa sille viran-
2795: omaiselle, jonka alainen virkamies on.
2796:     (11 § poist.)
2797:     (12 § poist.)
2798:                         11 (13) §.
2799:      Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoit-
2800: tamisesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta
2801: ja leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole
2802: lunastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
2803: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit
2804: tai leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
2805: 
2806:                          12 (14) §.
2807:      Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhe-
2808: kirjoittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän ereh-
2809: dyksestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä,
2810: kun sitä ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin sää-
2811: detty on, haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä,
2812: joka päättää, onko se takaisin suoritettava.
2813: 
2814:                          13 (15) §.
2815:      Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa
2816: vastaan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suome1-1
2817: Valtiokonttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille,
2818: säästöpankille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lai-
2819: nanhakijana oikeus asianomaisen laitoksen antaman to-
2820: distuksen nojalla lääninhallituksesta saada suoritettu
2821: leimamaksu takaisin.
2822: 24            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
2823: 
2824:                          14 (16) §.
2825:      Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asiana
2826: on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin
2827: toimenpiteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa
2828: sekä sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan
2829: tarvittavan.
2830:                          15 (17) §.
2831:      Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tai tili jää
2832: tekemättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama etu-
2833: oikeus tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin kruu-
2834: nun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
2835: 
2836:                      16 (18) §.
2837:     Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta
2838: 1912 saman vuoden loppuun.
2839: 
2840: 
2841:     Sen tapauksen varalta, että Valiokunnan edelläole-
2842: va ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, Valio-
2843: kunta kunnioittaen ehdottaa,
2844:                   että Eduskunta arvioisi leimasuostun-
2845:              nasta vuonna 1912 saatavan tulon 3,800,000
2846:              markaksi.
2847:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1911.
2848: 
2849: 
2850: 
2851:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
2852: osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
2853: Arajärvi ja jäsenet von Born, Grönvall, Helenius-Sep-
2854: pälä, Kairamo, Kronqvist, Pietinen, Rainio, Sainio sekä
2855: varajäsenet Tervo (osittain) ja Törmä (osittain).
2856:                       Vastalause 1.                       25
2857: 
2858: 
2859: 
2860: 
2861:                      Vastalauseita.
2862: 
2863:                             I.
2864:      Tarkoituksella saada aikaan asiallista yhdenmukai-
2865: suutta sopivien eri esineiden verottamisessa, eikä suin-
2866: kaan silmällä pitäen tulojen lisäämistä leimaverotuksen
2867: välityksellä, ehdotan:
2868: 
2869:                että katsoen p a s s i i n matkaa varten ulko-
2870:           puolelle Suomen, osakekirjoihin ja kiin-
2871:           teän omaisuuden luovuttamiseen osa-
2872:           keyhtiön h a l t u u n armollisen esityksen lei-
2873:           masäännökset olisivat hyväksyttävät samoin kuin
2874:           eläke k i r ja n vapauttaminen leimamaksusta;
2875:                että kauppakirjasta ja kiinteän
2876:           omaisuuden muusta luovuttamisesta
2877:           säädettäisiin leimamaksua kannettavaksi: kun
2878:           omaisuuden arvo on korkeintaan 10,000 mark-
2879:           kaa 1/ 2 %, siitä 50,000 markkaan 3/4 % sekä
2880:           sitä suuremmasta summasta 1 % omaisuuden
2881:           arvosta; sekä
2882:                että jos nämä ehdotukset hyväksytään, mie-
2883:           tintö palautettaisiin Valtiovarainvaliokuntaan
2884:           uudestaan muodosteltavaksi.
2885:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1911.
2886:                                    V. M. von Born.
2887: 26             1911. -   V. M. -   Esit. N:o 3.
2888: 
2889: 
2890: 
2891: 
2892:                              II.
2893: 
2894:       Asetusta käsiteltäessä emme ole useassa kohdin voi-
2895: neet yhtyä Valiokunnan ehdottamiin veroesineihin ja
2896: veromääriin. Emme ole kuitenkaan tahtoneet tehdä laa-
2897: jempaa vastalausetta, koska nykyoloissa ei ole toivoa
2898: siitä, että suuremmat muutokset leima-asetuksessa tulisi-
2899: vat Eduskunnassa hyväksytyiksi.
2900:       Oikeudenkäyttöä rasittavat meillä nykyään hyvinkin
2901: korkeat maksut, jotka tekevät vähävaraisille oikeuden saa-
2902: misen vaikeaksi. Ne olisivat kokonaan poistettavat ja
2903: siten tehtävä oikeuden saanti huokeammaksi. Oikeustur-
2904: van tekeminen rahavaroista riippumattomaksi kuuluukin
2905: niihin kohtuullisiin vaatimuksiin, joita on tehty ja voi-
2906: daan tehdä oikeusvaltiolle.
2907:       Kun hallinnollisten asetusten mukaan meillä nyky-
2908: aan kannetaan oikeudenkäytöstä maksuja, jotka vuosit-
2909: tain nousevat monta kertaa suuremmiksi kuin leimamak-
2910: sut, olisi sitäkin suurempi syy vapauttaa oikeudenkäyttö
2911: Eduskunnan päätäntävaltaan kuuluvista maksuista. Tä-
2912: hän nähden ehdotamme,
2913: 
2914:                 että Eduskunta poistaisi asetusehdotuksen
2915:            1 § :n fJiimeisen kohdan määräyksen, joka on
2916:            fJarustettu otsakkeella 1> Muut toimituskir jat, tuo-
2917:            miot, päätökset ja resolutsionit y. m.•> sekä
2918:            muuttaisi sitä seuraafJan kappaleen näin kuu-
2919:            lufJaksi:
2920:                        Vastalause 11.                       27
2921: 
2922:       Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, (poist.) jäl-
2923: jmmös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta, mää·
2924: räyskirja yhden viikon tai lyhyemmäksi ajaksi hoitamaan
2925: virkaa tai toimitusta, notariaattitodistus, passi matkaa
2926: fJarten ulkopuolelle Suomea, vastuuvaadintapäätös, virka-
2927: erokirja, kun ero hakemuksetta annetaan, sekä kaikki
2928: muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.,
2929: joita ei tässä asetuksessa erittäin mainita.
2930:       Tämä aiheuttaisi myöskin Valiokunnan perusteluihin
2931: lisäyksen.
2932:       Jos ehdotuksemme hyväksytään, käy asetusehdotuk-
2933: sen 4 §:ä tarpeettomaksi, joten ehdotamme
2934: 
2935:                 että asetusehdotuksen 4 § :ä poistetaan ja
2936:            seuraafJien § :ien järjestysnumerot asianmukai-
2937:            sesti muutetaan.
2938:     Samasta syystä olisi myöskin mietinnön lopussa oleva
2939: ponsi muutettava näin kuuluvaksi,
2940: 
2941:                  että Eduskunta arfJioisi leimasuostunnasta
2942:             fJuonna 1912 saatafJan tulon 3,600,000 markaksi.
2943: 
2944:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1911.
2945: 
2946:     J. W. Sainio.                         Juho Rainio.
2947:                       Efr. Kro~qvist.
2948: Helsinki 1911, K. F. Puromiehen kirjapaino 0.-Y.
2949:             1911. -   S. V. M. -   Esit. N:o 3.
2950: 
2951: 
2952: 
2953: 
2954:               Suuren valiokunnan mietintö
2955:           N:o 13 armoltisen esityksen johdosta, joka
2956:           koskee leimasuostuntaa.
2957: 
2958:      Armollisessa esityksessä N:o 3 olevan ehdotuksen
2959: Asetukseksi leimasuostunnasta ynnä Valtiovarainvaliokun-
2960: nan sen johdosta antaman mietinnön N:o 8 on Edus-
2961: kunta, ensimäisen käsittelyn toimitettuaan, V. J:n 57 §:n
2962: 2 momentin mukaisesti lähettänyt Suureen valiokuntaan.
2963:      Asiata käsitellessään on Suuri valiokunta havainnut
2964: tarpeelliseksi mainitun asetusehdotuksen 1 ja 2 §:ään eh-
2965: dottaa alempana olevat muutokset, ja saa Valiokunta
2966: niiden tueksi lausua seuraavaa:
2967:      Asetusehdotuksen 1 §:n viimeinen momentti on epä· 1 §.
2968: selvänä antanut aihetta erilaiseen käsitykseen sikäli, että
2969: toiset viranomaiset ovat katsoneet olevansa velvolliset
2970: vaatimaan haasteista ja rasitustodistuksista leimamaksua,
2971: kun taasen toiset ovat antaneet nämät toimituskirjat lei-
2972: masta vapaina. Tämän johdosta, ja kun Suuren valio-
2973: kunnan mielestä ei ole syytä leimamaksun ottamiseen
2974: sanotuista asiakirjoista, on Suuri valiokunta puheena ole-
2975: vaan momenttiin ottanut lisäyksen, josta käy ilmi, että
2976: leimaveroa ei ole haasteesta eikä rasitustodistuksesta kan-
2977: nettava.
2978:      Kauppakirjan, lahjakirjan, vaihtokirjan tai muun 2 §.
2979: luovutuskirjan leimaamisesta asetusehdotuksen 2 §:n alkuun
2980: otetut määräykset eivät Suuren valiokunnan mielestä riit-
2981: tävästi turvaa pieniä kiinteistöjä sellaiselta verotukselta,
2982:  että niiden omistajat voisivat rasittumatta sen kantaa.
2983: 2             1911. -   S. V. M. -    Eslt. N:o 3.
2984: 
2985: Tähän nähden on Suuri valiokunta ehdottanut, että leima-
2986: maksu niistä kiinteän omaisuuden luovutuksista, joissa
2987: omaisuuden arvo on vähäinen, on suoritettava pienem-
2988: pänä osana tästä arvosta kuin miksi se on armollisessa
2989: esityksessä ehdotettu, eli että leimamaksua on kannettava
2990: 1/4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
2991: arvosta, jos tämä arvo on korkeintaan 5,000 mark-
2992: kaa. Sitä vastoin säännös, että on kannettava lfs pro-
2993: senttia, milloin kiinteän omaisuuden arvo on suurempi
2994: kuin 5,000 markkaa, mutta 25,000 ·markkaa pienempi, on
2995: Suuressa valiokunnassa hyväksytty armollisen esityksen
2996: mukaan.
2997:       Myöskin 2 §:n määräys velkakirjan ja muun saamis-
2998: todisteen leimaamisesta on käytännössä antanut aihetta
2999: erilaiseen menettelyyn, kun on ollut kyseessä maksun
3000: saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle tuodun
3001: laskun leimalla varustaminen. Poistaakseen tämän epä·
3002: varmuuden on Suuri valiokunta Valtiovarainvaliokunnan
3003: mietinnön 19 sivulla olevan sanalla »Velkakirja » alka-
3004: van kappaleen loppuun tehnyt näin kuuluvan lisäyksen:
3005: »Lasku leimataan 11iinkuin saamistodiste».
3006:       Edellä esitetyn perusteella Suuri valiokunta kunnioit-
3007: taen ehdottaa,
3008: 
3009:                 että Eduskunta, edellyttäen leimasuostunnan
3010:            vuonna 1912 tarpeelliseksi, hyväksyisi Asetuksen
3011:            leimasuostunnasta Valtiovarainvaliokunnan mietin-
3012:            nössä N:o 8 olevan ehdotuksen mukaan, kuitenkin
3013:            muuttaen 1 ja 2 §:n alempana olevat osat näin
3014:            kuulllviksi:
3015: 
3016:                                1 §.
3017: 
3018:      Seuraavat virastojen ja viranomaisten - - - - (Val-
3019: tiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaan) - - - -
3020: Valtauskirja 20 markkaa.
3021:                       Leimasuostunta.                       3
3022: 
3023: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
3024:          Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain
3025:     5 markkaa arkilta ;
3026:           hovioikeuksien 2 markkaa 50 penniä arkilta;
3027:          lääninhallituksi en 1 markka arkilta;
3028:           kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
3029:     sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 penniä
3030:     arkilta.
3031:           Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
3032:     jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta,
3033:     määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmäksi ajaksi
3034:     hoitamaan virkaa tai toimitusta, notariaattitodistus,
3035:     passi matkaa varten ulkopuolelle Suomea, rasitus-
3036:     todistus, vastuuvaadintapäätös, virkaerokirja, knn ero
3037:     hakemuksetta annetaan, sekä resolutsioni tai todis-
3038:     tus, joka kirjoitetaan viranomaiselle annetulla asia-
3039:     kirjalla.
3040:                              2 §.
3041:     Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
3042: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
3043: 
3044: Kauppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
3045:     kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta
3046:      haetaan:
3047:          jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 mark-
3048:      kaa, 1/ 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta
3049:      omaisuuden arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin
3050:      25 pennin määrään;
3051:           jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
3052:      kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 1/ 2 prosenttia kultakin
3053:      täydeltä JOO markalta;
3054:            jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suu-
3055:       rempi, 1 prosentti kultakin - - -- - (Niinkuin
3056:       Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksessa) - - - --
3057:       leimasta vapaat.
3058: 4            1911. -     S. V. M. -       Esit. N:o 3.
3059: 
3060: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
3061:      maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomai-
3062:      selle tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan,
3063:      josta kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100
3064:      markan pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta
3065:      täydeltä 100 markan pääomalta 20 penniä. Lasku
3066:      leimataan niinkuin saamistodiste.
3067:           Kun ennen leima.ttu velkakirja tai muu saaruis-
3068:      todiste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudel-
3069:      leen tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoas-
3070:      taan mikäli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta
3071:      aikaisemmin ei ole leimamaksua suoritettu.
3072:           Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaaston
3073:      valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
3074: 
3075:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1911.
3076: 
3077: 
3078: 
3079: 
3080:             Helsinki 1911. K. F. Puromiehen Kirjapaino 0.-Y.
3081:         1911.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
3082: 
3083: 
3084: 
3085: 
3086:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
3087:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
3088:            armolliseen esitykseen leimasuostunnasta.
3089: 
3090: 
3091: 
3092: 
3093:       Snurivaltaisin, lrmollisin Keisari
3094:               ja Suuriruhtinas l
3095: 
3096: 
3097: 
3098: 
3099:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
3100: tyksessä antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuksen
3101: asetukseksi leimasuostunnasta vuonna 1912.
3102:        2         1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
3103: 
3104:              Armollisessa esityksessä on raha-asiallisista syistä
3105:          uudistettu vuoden 1910 varsinaisille Valtiopäivilie anne-
3106:          tussa, leimasuostuntaa koskevassa esityksessä tehty ehdo-
3107:          tus notarintodistusten, passien, tullikamarin laskujen,
3108:          tullikamarin passien, osakekirjojen ja vekselien asetta-
3109:          tamisesta leima veron alaisiksi, ja on näihin verotus-
3110:        . esineisiin kohdistuvain säännösten perustuksella vuonna
3111:          1912 laskettu kertyvän leimaveroa vähän yli 2,100,000 mar-
3112:          kan. Eduskunta ei ole havainnut lisättyä leimasuostuntaa
3113:          tälläkään kerralla tarpeen vaatimaksi eikä siitä syystä ole
3114:          hyväksynyt edellä mainittujen, osittain tosin sopivinakin
3115:          verotusesineinä pidettävien toimitus- ja asiakirjain leimalla
3116:          varustamista, vaan on päättänyt pysyttää sanotun veron
3117:          pääasiassa nykyään voimassa olevan leima-asetuksen mu-
3118:          lmisena.
3119:              Nykyisessä leima-asetuksessa olevia perinnön verotta-
3120:          mista koskevia määräyksiä ei ole armolliseen esitykseen si-
3121:          sältyvässä asetusehdotuksessa, vaan on Eduskunnalle an-
3122:          nettu armollinen esitys vuonna 1912 suoritettavasta erityi-
3123:          sestä jäämistöverosta. Kun mainittu esitys kuitenkin an-
3124:          nettiin Eduskunnalle vasta istuntokauden viime päivinä
3125:          eikä sitä sen vuoksi ennätetty loppuun käsitellä, on Edus-
3126:          kunta, pitäen perinnön verottamista edelleen tarpeellisena,
3127:          ottanut perunkirjoituskirjain ja testamenttien leimalla va-
3128:          rustamista koskevat säännökset leimasuostuntaa koskevaan
3129:          asetusehdotukseen samansisältöisinä, kuin ne ovat nykyään
3130:          voimassa olevassa leima-asetuksessa.
3131: 
3132: 
3133: 
3134:           Niiden muutosten johdosta, jotka Eduskunta on katso-
3135:        nut tarpeelliseksi tehdä armolliseen esitykseen, Eduskunta
3136:        asetusehdotuksen erikoiskohtiin nähden pyytää mainita
3137:        seuraavaa.
3138: 1 §.      Eläkekirjan, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion
3139:        varoista annetaan, on Eduskunta päättänyt verotettavaksi
3140:        nykyisen asetuksen mukaisesti.
3141:                      Leimasuostunta.
3142: 
3143:     N otarintodistus on Eduskunnan mielestä edelleenkin an-
3144: nettava ilman leimaa, sitä suuremmalla syyllä, kun Suo-
3145: messa ei vielä ole varsinaista notariaattilaitosta.
3146:     Passista matkaa varten ulkopuolelle Suomea ei ole
3147: katsottu olevan aihetta kantaa leimaveroa.
3148:     Passituksesta on Eduskunta päättänyt leimaveroa
3149: kannettavaksi nykyisen asetuksen mukaisesti. Eduskunta
3150: ei ole havainnut asianmukaiseksi alentaa paloviinan eikä
3151: muiden väkevämpien tai miedompien väkijuomain passi-
3152: tuksesta suoritettavaa leimaveroa, kuten armollisessa esi-
3153: tyksessä on ehdotettu, eikä myöskään asettaa muiden ta-
3154: varain nykyisin verosta vapaata passitusta leimamaksun
3155: alaiseksi.
3156:     Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote, jolla määrä-
3157: ajaksi myönnetään oikeus anniskella tai vähittäin myydä
3158: väkevämpiä tai miedompia väkijuomia tai väkeviä mallas-
3159: juomia, on Eduskunnan mielestä varustettava yhtä suu-
3160: rella leimalla, kuin nykyään voimassa olevassa asetuksessa
3161: on säädetty. Kokemus ei nimittäin osota, että nykyinen
3162: leimavero olisi niin suuri, että se useimmissa tapauksissa
3163: tekisi anniskelu- ja vähittäismyyntiliikkeen suorastaan
3164: mahdottomaksi, niinkuin armollisessa esityksessä on sa-
3165: nottu.
3166:     Niinikään on Eduskunta päättänyt, että leimamaksu
3167: sanotunlaatuisesta toimituskirjasta, jolla myönnetään lupa
3168: julkisesti antaa sirkus-, varietee-, akrobaatti- tai kinema-
3169: tografinäytäntöjä y. m. s., on pysytettävä entisellään.
3170:     Kun näyttää tulevan tavaksi yhdistää eri näytäntötilai-
3171: :>uuksia, joihin lupa on myönnettävä leimamaksun alaisella
3172: resolutsionilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on Edus-
3173: kunta katsonut olevan syytä selventää tähän kuuluvaa sään-
3174: nöstä siten, että leimavero sellaisissa tapauksissa on lasket-
3175: tava kutakin näytäutölajia varten erikseen.
3176:     Siinä tapauksessa että sirkus-, varietee-, akrobaatti- tai
3177: kinematografinäytäntöjä annetaan huoneistossa, jossa tai
3178: jonka välittömässä yhteydessä anniskellaan päihdyttäviä
3179: juomia, on Eduskunnan mielestä sekä mainittuja näytän-
3180: töjä että anniskelun harjoittamista koskeva resolutsioni,
3181:           4         1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
3182: 
3183:            päätös tai pöytäkirjanote varustettava leimalla kaksinker-
3184:            taiseen määrään.
3185:                Lisäksi on Eduskunta katsonut olevan aihetta asetus-
3186:            ehdotukseen ottaa määräyksen siitä, että resolutsioni, pää-
3187:            tös tai pöytäkirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston
3188:            tai koulun johtokunnan puoltolauseen nojalla myönnetään
3189:            oikeus opetuksellisessa tarkoituksessa näytellä vaha- tai
3190:            kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m., on kokonaan
3191:            vapautettava leimaverosta.
3192:                Siihen nähden että asetusehdotuksen 1 § :n viimeinen
3193:            momentti on epäselvänä antanut aihetta erilaiseen käsityk-
3194:            seen sikäli, että toiset viranomaiset ovat katsoneet olevansa
3195:            velvolliset vaatimaan haasteista ja rasitustodistuksista lei-
3196:            mamaksua, kun taas toiset ovat antaneet nämä toimitus-
3197:            kirjat leimasta vapaina, on Eduskunta, jonka mielestä ei
3198:            ole syytä leimamaksun ottamiseen sanotuista asiakirjoista,
3199:            puheena olevaan momenttiin ottanut lisäyksen, josta käy il-
3200:            mi, että leimaveroa ei ole haasteesta eikä rasitustodistuk-
3201:            sesta kannettava.
3202:                Tullileamarin laskusta ja tu1lilcamwrin passista ei Edus-
3203:            kunta ole katsonut olevan aihetta määrätä leimaveroa kan-
3204:            nettavaksi.
3205: 2 ja 3 §.     Kiinteätä omaisuutta koskevan lcauppakirjan, lahja-
3206:           lcirjan, vaihtokirjan taikka muun luovutuskirjan lei-
3207:           maamisesta asetusehdotuksen 2 § :n alkuun otetut mää-
3208:           räykset eivät Eduskunnan mielestä riittävästi turvaa
3209:           pieniä kiinteistöjä sellaiselta verotukselta, että niiden
3210:           omistajat voisivat rasittumatta sen suorittaa. Tähän
3211:           nähden on Eduskunta päättänyt, että leimamaksua
3212:           niistä kiinteän omaisuuden luovutuksista, joissa omai-
3213:           suuden arvo on vähäinen, on suoritettava pienempänä
3214:           osana tästä arvosta kuin miksi se on armollisessa esitykses-
3215:           sä ehdotettu, eli että leimamaksua on kannettava 1 / 4 pro-
3216:           senttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden arvosta,
3217:           jos tämä arvo on korkeintaan 5,000 markkaa, ja on sen
3218:           mukainen lisäys otettu puheenalaiseen pykälään.
3219:               Armollisen esityksen mukaan olisi puheenalaisista asia-
3220:           kirjoista, lainhuudatusta haettaessa, leimavero määrättävä
3221:                      Leimasuostunta.                     5
3222: 
3223:  kaksinkertaiseksi, jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle.
3224:  Tätä ehdotusta ei Eduskunta ole voinut hyväksyä, koska
3225:  lisäverotus tulisi kohtaamaan myös sellaisia yhtymiä, joilla
3226:  on yleishyödyllinen tehtävä tai joihin nähden korkeampi
3227:  vero muista syistä ei olisi suotava.
3228:      "Metsänhaklcnukontrahdista nykyään maksettavan lei-
3229:  mamaksun on Eduskunta päättänyt pysyttää entisellään.
3230:      Osakekirjain asettamiseen leimaveron alaisiksi ei Edus-
3231:  kunnan mielestä ole tälläkään kerralla syytä.
3232:      Perunkirjoituskirjaa ja testamenttia koskevat määräyk-
3233:  set ovat edellämainituista syistä otetut 2 § :ään saman-
3234:  sisältöisinä kuin ne ovat nykyisessä leima-asetuksessa.
3235:      Siihen nähden että 2 § :n säännös velkakirjan tai muun
3236:  saamistodisteen leimaamisesta on käytännössä antanut ai-
3237:  hetta erilaiseen menettelyyn, kun on ollut kysymyksessä
3238:  maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
3239:  tuodun laskun leimalla varustaminen, on Eduskunta,
3240: poistaakseen tämän epävarmuuden, pykälään ottanut lisä-
3241: määräyksen siitä, että lasku on leimattava niinkuin saa-
3242: mistodiste.
3243:      Vekselin asettamista leimaveron alaiseksi, josta ar-
3244: mollisessa esityksessä on laskettu kertyvän yli 1 :Y2 mil-
3245: joonaa markkaa, ei Eduskunta ole katsonut tarpeelliseksi,
3246: koska lisätty suostunta Eduskunnan käsityksen mukaan ei
3247: ole välttämätön. - Vekseliveron hylkääminen on aiheutta-
3248: nut muutoksen myöskin 3 § :ään.
3249:     Armollisessa esityksessä on nykyisen asetuksen mukai- 4 §.
3250: sesti ehdotettu kruununtorppain perustamista koskevat toi-
3251: mituskirjat leimamaksuista vapaiksi. Kun tässä on kysy-
3252: mys kruununmetsätorpista eikä kruununtorpista, on ase-
3253: tusehdotukseen tehty sen mukainen muutos.
3254:     Asetusehdotuksen 9 § :n osittainen muuttaminen on 9 (11 ja 12) §.
3255: johtunut ehdotetun vekseliveron hylkäämisestä; samasta
3256: syystä on 12 § kokonaan poistettu. Toinen muutos 9 § :ssä
3257: sekä 11 § :n poistaminen on aiheutunut siitä, että Eduskunta
3258: ei ole havainnut olevan syytä asettaa osakekirjoja leima-
3259: veron alaisiksi.
3260: 6        1911.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
3261: 
3262:    Erinäisten pykälien järjestysnumerot ovat asetusehdo-
3263: tuksessa muutetut 11 ja 12 § :n poiston takia.
3264: 
3265: 
3266: 
3267: 
3268:     Tulon leimasuostunnasta vuodeksi 1910 laski Eduskunta
3269: 3POO,OOO markaksi, josta määrästä arviolta 1,150,000 mark-
3270: kaa oli kertyvä perunkirjoituskirjoista ja testamenteista.
3271: Saatujen tietojen mukaan tuotti leimavero mainittuna
3272: vuonna 3,587,118 markkaa 12 penniä. - Leimasuostunnan
3273: kokonaistulo vuodelta 1912 on armollisessa esityksessä
3274: arvioitu 4,000,00~ markaksi, johon ei kuitenkaan sisälly
3275: leimamaksuja perunkirjoituskirjoista eikä testamenteista.
3276: Tästä määrästä on hallitus laskenut 1 § :n mukaan
3277: kartoitettavien toimituskirjain osalle 800,000 markkaa, josta
3278: summasta on arvioitu tullikamarin laskuista kertyvän
3279: 270,000 markkaa; 2 § :n perustuksella leimattavista yksi-
3280: tyisten väli- ja asiakirjoista on laskettu saatavan .3,200,000
3281: markkaa, nimittäin vekseleistä 1,550,000 markkaa, kauppa-
3282: kirjoista 1,100,000 markkaa, velkakirjoista 285,000 markkaa,
3283: osakekirjoista 240,000 markkaa, sekä metsänhakkuukon-
3284: trahdeista ja siirtokirjoista yht€ensä 25,000 markkaa. Edus-
3285: kunnan tekemäin muutosten johdosta on arviolaskusta
3286: vähennettävä vekseleistä laskettu tulo 1,550,000 markkaa,
3287: tullikamarin laskuista 270,000 markkaa, osakekirjoista
3288: 240,000 markkaa sekä notarintodistuksista, passeista ja tul-
3289: likamarin passeista yhteensä 75,000 markkaa eli kaikkiaan
3290: 2,135,000 markkaa. Toisaalta on otettava huomioon elä-
3291: kekirjoista, eräistä resolutsioneista, päätöksistä ja pöytä-
3292: kirjanotteista, metsänhakkuukontrahdeista, perunkirjoituk-
3293: sista ja testamenteista kertyvä tulojen lisäys. Toimitet-
3294: tujen arviolaskujen mukaan ja siihen katsoen, että leima-
3295: suostunta jo vuonna 1910, huolimatta Hallituksen tälläkin
3296: alalla aikaansaaman, tammikuun 1-21 päivän välisen lait-
3297: toman olotilan aiheuttamasta tulojen vähennyksestä, tuotti
3298:                     Leimasuostunta.                      7
3299: 
3300: 3,587,118 markkaa 12 penniä, on kokonaistulo leimasuostun-
3301: nasta vuonna 1912 arvioitu tasaluvuin 3,800,000 markaksi.
3302: 
3303: 
3304: 
3305:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
3306: maisesti ilmoittaa,
3307: 
3308:              että Eduskunta on päättänyt hyväksyä ar-
3309:           mollisessa esityksessä olevan ehdotuksen asetuk-
3310:           seksi leimasuostunnasta näin kuuluvana:
3311: 8        1911. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 3.
3312: 
3313: 
3314: 
3315: 
3316:            Asetus leimasuostunnasta.
3317:                              1 LUKU.
3318: 
3319:     Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja
3320:                  maksuperusteista.
3321: 
3322:                             1 §.
3323:    Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat on
3324: varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
3325: 
3326: Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
3327:    1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraamatta,
3328: annetaan:
3329:    a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellainen
3330: kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa valtakir-
3331: jan, kun arvonimi on
3332: 
3333:                 2 arvoluo kassa, 600 markkaa
3334:                 3                500
3335:                 4       "        400    "
3336:                 5       "        325    "
3337:                 6       "        250    "
3338:                 7       "        200    "
3339:                 8       "        175    "
3340:                 9       "        100    "
3341:                10       "         70    "
3342:                11       "         60    "
3343:                12       "         45    "
3344:                13       "         35    "
3345:                14       "         25    "
3346:                          "                 "
3347:                             Leimasuostun ta.                                 9
3348: 
3349: rovastin ja sotarovastin arvo ............. 180 marklma
3350: nimipastorin arvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30            ,
3351: muu arvojärjestyksessä mainitsematon arvo-
3352:     nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 ,
3353:     b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
3354: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään siitä mitä sii-
3355: nä kohdassa on sanottu;
3356:     2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
3357: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
3358:     3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
3359: ritarihuoneeseen:
3360:     muukalaiselle aateliselle suvulle 1,000 markkaa,
3361:     muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000 markkaa,
3362:     muukalaiselle kreivin suvulle 3,000 markkaa,
3363:     ulkomaiselle aatelismiehelle jo vastaanotettuun sukuun
3364: 800 markkaa;
3365:     4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos 150
3366: markkaa.
3367: 
3368: Eläkekirja, jolla eläke eli vuotuinen apuraha valtion va-
3369:    roista annetaan :
3370:    1) vakinaisena eläkkeenä, 1 prosentti sen vuotuisesta
3371: määrästä,
3372:    2) ylimääräisenä eläkkeenä:
3373:    kun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa, 5 prosenttia
3374: sen määrästä;
3375:    kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 markasta ja
3376: 10 prosenttia eläkkeen muusta osasta.
3377:    Jos eläke ei ole 500 markkaa suurempi, on eläkekirja
3378: leimaverosta vapaa.
3379: 
3380: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
3381:    apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
3382:    kaa, maaseudulla 50 markkaa.
3383:       Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
3384:    varustettava, säädetään 2 § :ssä.
3385: 
3386: K ansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
3387: 10       1911.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
3388: 
3389: Lah.Joituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
3390:    sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
3391:    lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
3392:    lahjan arvosta.
3393: 
3394: Lepoajankir.Ja 10 markkaa.
3395: 
3396: Myyntikir.Ja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, laivasta
3397:   ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla mainitusta
3398:   omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon mitä 2
3399:   § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
3400: 
3401: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai miedom-
3402:    pien väkijuomain 5 markkaa.
3403: 
3404: Patenttilcir.Ja 20 markkaa.
3405: 
3406: Resolutsioni, päätös tai pöytäkir.Janote,
3407:        jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
3408:    vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
3409:    tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta, ko-
3410:    ko vuodelta tai vuoden osalta 500 markkaa;
3411:        jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus an-
3412:    niskella sellaisia juomia 100 markkaa;
3413:        jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
3414:    maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
3415:    akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetivinsoittoa tai
3416:    muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
3417:    kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
3418:        a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
3419:    delta tai kuukauden osalta:
3420:        sirkus- ja varieteenäytännöistä 500 markkaa,
3421:        muista yllämainituista näytännöistä ja karusellin
3422:    pitämisestä 100 markkaa,
3423:        posetivinsoitosta ja muun katusoiton harjoittamisesta
3424:    3 markkaa;
3425:        b) jos lupa myönnetään määrätyiksi näytännöiksi,
3426:    jokaisesta näytännöstä:
3427:                      Leimasuostunta.                       11
3428: 
3429:        sirkus- ja varieteenäytännöistä 50 markkaa,
3430:        muista yllämainituista näytännöistä 10 markkaa.
3431:        Jos yhdistetään eri näytäntötilaisuuksia, joihin lupa
3432:    on myönnettävä leimamaksun alaisella resolutsionilla,
3433:    päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero lasket-
3434:    tava niinkuin olisi kysymys oikeudesta kutakin näytän-
3435:    tölajia varten erikseen.
3436:        Jos sirkus-, varietee-, akrobaatti- tahi kinematografi-
3437:    näytäntöjä annetaan huoneistossa, jossa tahi jonka vä-
3438:    littömässä yhteydessä anniskellaan väkevämpiä tai mie-
3439:    dompia väkijuomia tai väkeviä mallasjuomia, on sekä
3440:    mainittuja näytäntöjä että anniskelun harjoittamista
3441:    koskeva resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote kumpi-
3442:    kin varustettava leimalla kaksinkertaiseen määrään.
3443:        Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
3444:    kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi kou-
3445:    lunjohtokunnan puoltolauseen nojalla opetuksellisessa
3446:    tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha- ja kine-
3447:    matografikuvia, eläinkokoelmia y. m.
3448: 
3449: Valtakirja, konBtitutoriali tai muu toimituBkirja, jolla ase-
3450:    tetaan: .
3451:        A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan,
3452:    johon valtion viranomainen antaa valtakirjan, virkaa
3453:    seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrarahoista ja pöy-
3454:    tärahoista :
3455:        kun palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 markkaa, 2
3456:   prosenttia,
3457:        kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia.
3458:        Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään siitä
3459:    leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suoritettava,
3460:    se leimamaksu, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
3461:    edellisestä virasta menevä.
3462:        Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman ha-
3463:    kemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään uu-
3464:    delleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka asetus-
3465:    ten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
3466: 12         1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
3467: 
3468:          Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
3469:      seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
3470:      ole määrättyä palkkiota tahi muita palkkaetuja, suori-
3471:      tetaan leimamaksua niinkuin muusta toimituskirjasta
3472:      alempana tässä pykälässä säädetään.
3473:          Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle vi-
3474:      rasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
3475:      kirlmllisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkka-
3476:      edut tuomiokapitulin arvion mukaan.
3477:          B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia palk-
3478:      kauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan palkka-
3479:      edut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi ja kau-
3480:      punkien kansakoulunopettajien palkat yhtä suuriksi
3481:      kuin palkat vastaavista viroista maalla.
3482: 
3483: TT altauskirja 20 markkaa.
3484: 
3485: Muut toirnituskirjat, tuomiot, päätökset, 1·esolutsionit y. rn.:
3486:       Keisarillisen Senaatin ja sen toimituskuntain: 5
3487:   markkaa arkilta;
3488:       hovioikeuksien: 2 markkaa 50 penniä arkilta;
3489:       lääninhallituksien: 1 markka arkilta;
3490:       kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
3491:   sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien: 50 penniä
3492:   arkilta.
3493:       Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
3494:   jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asiakirjasta,
3495:   määräyskirja yhden viikon tai lyhemmäksi ajaksi hoi-
3496:   tamaan virkaa tai toimitusta, notariaattitodistus, passi
3497:   matkaa varten ulkopuolelle Suomea, rasitustodistus, vas-
3498:   tuuvaadintapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta
3499:   annetaan, sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan
3500:   viranomaiselle annetulle asiakirjalle.
3501: 
3502:                            2 §.
3503:    Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
3504: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
3505:                       Leimasuostunta.                      13
3506: 
3507: .J[ auppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
3508:     kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
3509:     taan:
3510:           jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
3511:     l j 4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
3512:     den arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
3513:     määrään;
3514:          jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
3515:    kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 1 j 2 prosenttia kultakin
3516:    täydeltä 100 markalta;
3517:          jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
3518:    1 prosentti kultakin-täydeltä 100 markalta omaisuuden
3519:    arvosta.
3520:          Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskirjalla
3521:    luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla va-
3522:    rustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
3523:    kerran haetaan.
3524:          Samansuuruinen leimamaksu on-suoritettava saman-
3525:    laisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
3526:    moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa vuok-
3527:    ratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomaiselle il-
3528:    moitetaan, taikka apteekkia inventarioineen, kun siirto
3529:    viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
3530:          Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
3531:    ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja lei-
3532:    malla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
3533:          Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, ennen-
3534:    kuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomaiselle
3535:    ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen leimalla
3536:    varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun 1 päivää
3537:    1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle näytetään
3538:    ail,misemman omistajan tai haltijan saannon todistami-
3539:    seksi, leimasta vapaa.
3540: 
3541: M etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
3542:    tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
3543:    desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
3544: 14        1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
3545: 
3546:          Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista ilmi,
3547:      leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täydeltä
3548:      metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on myönnet-
3549:      ty, 2 markan määrään.
3550: 
3551: P erunkirjoituskirja, kun se rekisteröitä väksi tuodaan:
3552:        a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
3553:     soa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100 markan
3554:    määrältä:
3555: 
3556:      1 :ksi 21 10 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
3557:      2 :ksi 3110 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
3558:          kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
3559:      3 :ksi 4110 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
3560:          kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
3561:      4 :ksi 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000 mark-
3562:          kaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
3563:      5 :ksi 6110 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000 mark-
3564:          kaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
3565:      6 :ksi 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000 mark-
3566:          kaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
3567:      7 :ksi 8110 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
3568:          markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
3569:      8 :ksi 1 % saästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
3570:          kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
3571:      9 :ksi 1 21 10 !fo säästöstä, kun se on vähintään 100,000
3572:          markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
3573:      10 :ksi 1 5110 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
3574:          markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
3575:      11 :ksi 1 81 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
3576:          markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
3577:      12 :ksi 2 1!10 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
3578:          markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
3579:      13 :ksi 2 4110 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
3580:          markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
3581:      14 :ksi 2 7 ho % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
3582:          markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
3583:                   Leimasuostunta.                      15
3584: 
3585: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
3586:     kaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
3587: 16 :ksi 3 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
3588:     markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
3589: 17 :ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
3590:     markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
3591: 18 :ksi 3 9/10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
3592:     markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
3593: 19 :ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
3594:     markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
3595: 20 :ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
3596:     markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
3597: 21 :ksi 4 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
3598:     markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
3599: 22:ksi 51j 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000 "
3600:     markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
3601: 23 :ksi 5 4/ 10 «,1o säästöstä, kun se on vähintään 800,000
3602:     markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
3603: 24 :ksi 5 7/10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
3604:     markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
3605: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000 mark-
3606:     kaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
3607: 26 :ksi 6 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
3608:     markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
3609: 27 :ksi 6 t1 / 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
3610:     kaan tai enempään.
3611: 
3612: Maksu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 mar-
3613:   kalta säästöstä:
3614: 
3615:              1 :ssä luokassa Smk. -:20
3616:              2:ssa                -:30
3617:              3 :ssa    "      " -:40
3618:              4:ssä     "      " -:50
3619:              5 :ssä    "      " -:60
3620:              6:ssa     "      "   -:70
3621:              7:ssä     "      " -:80
3622:                        "       "
3623: 16         1911. -    Edusk. vast. -       Esitys N :o 3.
3624: 
3625:                    8 :ssa luokassa Smk.      1:-
3626:                    9:ssä                     1:20
3627:                   10 :ssä    "      "        1:50
3628:                   ll:ssä     "      "        1:80
3629:                   12 :ssa    "      "        2:10
3630:                   13:ssa     "      "        2:40
3631:                   14:ssä     "      "        2:70
3632:                   15 :ssä    "      "        3:-
3633:                   16:ssa     "      "        3:30
3634:                   17 :ssä    "      "        3:60
3635:                   18 :ssa    "      "        3:90
3636:                   19 :ssä    "      "        4:20
3637:                   20 :ssä    "      "        4:50
3638:                   21 :ssä    "      "        4:80
3639:                   22 :ssa    "      "        5:10
3640:                   23 :ssa    "      "        5:40
3641:                   24 :ssä    "      "        5:70
3642:                   25 :ssä    "      "        6:-
3643:                   26:ssa     "      "        6:30
3644:                   27 :ssä    "      "        6:60
3645:                              "         "
3646:          b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
3647:      siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
3648:      ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
3649:      määrästä;
3650:          c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
3651:      lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
3652:      sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
3653:      sarpuolen jälkeinen, taksassa mainittu määrä lisättynä
3654:      150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia tahi
3655:      ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 prosentilla.
3656:          Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
3657:      määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
3658:      joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
3659:      seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille annetaan
3660:      takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asianomai-
3661:      sesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
3662:                      Leimasuostunta.                      17
3663: 
3664:       Kun perunkirjoituskirja annetaan s1saan sinetillä
3665:    suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toimi-
3666:    tusmiesten todistus siitä, että kirja on leimattu säädet-
3667:    tyyn määrään.
3668:       Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen mu-
3669:    kaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja an-
3670:    netaan oikeuteen.
3671:        ,Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jälkeen
3672:    jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset on pi-
3673:    detty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoitus-
3674:    ten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näiden pe-
3675:    runkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, kun ne
3676:    annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vainaja
3677:    kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
3678:        Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja perin-
3679:    nönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on
3680:    perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
3681: 
3682: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
3683:    kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruu-
3684:     nunvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron
3685:     vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
3686: 
3687: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
3688:       a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
3689:    mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
3690:    markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
3691:    arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
3692:    mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
3693:    mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
3694:    tuulliseksi näkee;
3695:       b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
3696:    keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
3697:    leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
3698:    onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
3699:    taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
3700:    kaan.
3701:                                                       2
3702: 18         1911. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 3.
3703: 
3704:          Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
3705:      relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
3706:      sarpuolen jälkeiselle leimataan 50 pennillä kultakin
3707:      täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
3708:         Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetuslai-
3709:      tokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai tai-
3710:      teelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle sekä
3711:      yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdistyksille,
3712:      joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös kaikki
3713:      muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta, minkä
3714:      arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta vapaat.
3715: 
3716: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
3717:    maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
3718:    tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
3719:    kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
3720:    pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
3721:    markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
3722:    kuin saamistodiste.
3723:        Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamistodiste
3724:    kiinnityksen tai maksun saamista varten uudelleen tuo-
3725:    daan viranomaiselle, on se leimattava ainoastaan mikäli
3726:    silloin kysymyksessä olevasta saamisesta aikaisemmin ei
3727:    ole leimamaksua suoritettu.
3728:        Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaaston val-
3729:   vonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
3730: 
3731: 
3732:                             3 §.
3733:      Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
3734: Kruunu;
3735: Valtion 'viranomaiset virka-asioissa.
3736:     1 § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat
3737: vapaat:
3738: ]{ oulu, k1tnta ja kunnallinen viranomainen sekä uskonnol-
3739:     linen yhdyskunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiinteätä
3740:         omaisuutta koskevissa asioissa;
3741:                      Leimasuostunta.                      19
3742: 
3743: V m·aton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asianmu-
3744:    kaisesti todistettu;
3745: 
3746: Vieraan valtion tuomioistuin ja virarwmainen, asiOissa,
3747:    jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilaitosta
3748:    koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
3749: 
3750:                                4 §.
3751:    Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
3752:    rikosasioissa, jotka ovat yleisen syytteen alaiset, kun
3753: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
3754: edesvastausta vaadittu taikka ei;
3755:    oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
3756:    verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
3757:    asioissa, jotka koskevat Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
3758: sen jäsenten valitsemista;
3759:    asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
3760: kokouksessa ;
3761:    asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
3762: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille
3763: yhdistyksille;
3764:    asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uutistalojen
3765: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
3766: hakattavaksi määräämistä; sekä
3767:    posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
3768:    Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
3769: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
3770: 
3771:                             5 §.
3772:    Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan,
3773: on leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti
3774: on ollut säädetyllä leimalla varustettu.
3775: 20       1911. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
3776: 
3777: 
3778: 
3779:                           II LUKU.
3780: 
3781: Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suoritta-
3782:                misen valvomisesta.
3783: 
3784:                             6 §.
3785:    Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
3786: sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varustetta-
3787: koon leimamerkillä.
3788:    Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
3789: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
3790: käytettäköön lähinnä pienempää leimaa.
3791: 
3792:                                7 §.
3793:     Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää-
3794: kirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla todis-
3795: tettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mihin
3796: määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaamatto-
3797: maksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin olisi
3798: laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen näh-
3799: den, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka pää-
3800: kirjasta puuttuu.
3801:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
3802: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
3803: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. Mui-
3804: den uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi
3805: nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa
3806: ja kotipaikkansa.
3807: 
3808:                              8 §.
3809:     Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
3810: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekir-
3811: joittaa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian Kei-
3812: sarillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain
3813: leimaamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimituskir-
3814:                      Leimasuostunta.                     21
3815: 
3816: jan varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmenneta,
3817: se joka sen on antanut.
3818:                             9 §.
3819:     Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
3820: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir-
3821: jan vastaanottaa, siitä että leimamaksun suorittamisvelvol-
3822: lisuus asianmukaisesti täytetään.
3823: 
3824: 
3825:                         IIILUKU.
3826: 
3827:                   Erinäisiä säännöksiä.
3828: 
3829:                            10 §.
3830:    Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan leimaa-
3831: mista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomaiselle,
3832: jonka alainen virkamies on.
3833: 
3834:                             11 §.
3835:    Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
3836: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
3837: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
3838: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
3839: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
3840: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
3841: 
3842:                              12 §.
3843:     Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
3844: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
3845: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
3846: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
3847: haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä, joka päät-
3848: tää, onko se takaisin suoritettava.
3849: 
3850:                           13 §.
3851:    Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
3852: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen Valtio-
3853: 22         1911. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 3.
3854: 
3855: konttorille, hypoteeklrikassalle, yksityispanlrille, säästöpan-
3856: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
3857: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
3858: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
3859: 
3860:                             14 §.
3861:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asiana on
3862: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
3863: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
3864: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
3865: 
3866:                           15 §.
3867:     Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinlri tai tili jää teke-
3868: mättä, on kruunulla myyjän omaisuuteen sama etuoikeus
3869: tilittämättömän leimavaraston arvosta kuin kruunun veron-
3870: kantomiehen omaisuuteen yleensä.
3871: 
3872:                         16 §.
3873:    Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1912
3874: saman vuoden loppuun.
3875: 
3876: 
3877: 
3878:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
3879: 
3880:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
3881: 
3882: 
3883: 
3884: 
3885:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
3886:                     1911. -      N:o 4.
3887: 
3888: 
3889: 
3890: 
3891:                  Keisari II i sen llaj este(~ t i n :lrntoi-
3892:            Hnen esitys Sno1uen Etluskunnalle vara.in osot-
3893:            tatnisesta valtiopäiväkustannusten suOI·ittami-
3894:            S(~en vuonna 1912.
3895: 
3896:     Vuodeksi 1911 on 700,000 markan suununen arvio-
3897: määräraha osotettu Valtiopäiväjärjestyksen 79 § :ssä mai-
3898: nittujen yleisten menojen suorittamiseen 1911 Yuoden val-
3899: tiopäi vistii sekii huoneiston vuokraamiseen Eduskunnan
3900: istuntoja varten ynnä siiätytalon, arkiston ja kirjaston hoi-
3901: toa varten. Sen miiärärahan laskennassa, mikä vuodeksi
3902: 1912 tarvitaan valtiopäiväkustannusten suorittamiseen, on
3903: seuraavat seikat otettu huomioon.
3904:     Eclustajanpallclciot on laskettu säännölliseksi mäii-
3905: räksi 1,400 markaksi kutakin edustajaa kohti eli 200 edus-
3906: tajasta yhteensä 280,000 markaksi. Edustajain rnatkakus-
3907: tannukset taas on arvioitu 17,000 markaksi. Nämä kaksi
3908: menoerää tekisivät siis yhteensä 297p00 markkaa.
3909:     Valt·iopäi1•äin yleiset lcustannulcset, joihin kuuluvat
3910: määrärahat puhemiehen palkkiota, yleistä kansliaa, pwt-
3911: salaista kansliaa, konekirjoitus-, painatus- ja pikakirjoi-
3912: tuskanslioita, valiokuntia, painatuskustannuksia, ilmoituk-
3913: sia, kalustoa sekä satunnaisia ja arvaamattomia menoja
3914: va.rten, ovat viimeaikaisten valtiopäiviiin tilien johdollu
3915: lasketut nousevan 280 1000 markkaan,
3916:   2                       N:o 4
3917: 
3918:     Kustannuksiin Eduskunnan kirjastosta ja a1·k1;stosta on
3919: merkitty: kirjastonhoitajalle 4,000 markan ja vahtimesta-
3920: rille 1,200 markan palkkio sekä yhteensä 24,800 markkaan
3921: nousevat määrärahat kirjain ostoa ja sitomista varten
3922: ynnä erinäiset hoitokustannukset, eli kaikkiaan 30,000
3923: markkaa.
3924:     Säätytalon menosääntö, jonka Eduskunta vuodeksi 1911
3925: on laskenut nousevan 28,000 markkaan, lienee vuodeksi
3926: 1912, sittenkuin nyttemmin säätytaloa ja Eduskunnan väli-
3927: aikaista huoneistoa varten on asetettu yhteinen talouden-
3928: hoitaja, jonka palkkio merkitään säätytalon rahasääntöön,
3929: laskettava 29,000 markaksi, kun taas Eduslwnnan väliai-
3930: kaisen huoneiston menosääntö, jota huoneistoa varten vuo-
3931: deksi 1911 on katsottu tarvittavan 50,000 markan määrä-
3932: raha, mainitusta syystä näyttää voitavan vuodeksi 1912 vä-
3933: hentää 1,000 markalla ja siis merkitä 49,000 markaksi.
3934: 
3935:     Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
3936: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1912, ovat siis
3937: seuraavat:
3938: 
3939: Edustajain palkkiot ja matkakustannukset Smk. 297,000
3940: V altiopäiväin yleiset kustannukset ....... .   280,000
3941: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ......... .
3942:                                               " 30,000
3943: Säätytalon menosääntö ................. .
3944:                                               " 29,000
3945: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston meno-
3946:                                               "
3947:     sääntö                                       49,000
3948:                                                "
3949:                                    Yhteensä Smk. 685,000
3950: 
3951:    Sen perusteella, mitä tässä edellä on esiintuotu, on
3952: Keisarillinen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa Edus-
3953: kunnalle;
3954:                 N:o 4                          3
3955: 
3956:     että Edusl~unta Valtiopäiväjärje8tyksen 79
3957: § :ssä mainittujen yleisten menojen suoTittarni-
3958: 8een 191'!3 V1toden ualtiopäiv·istä sekä huoneiston
3959: mtalcTaamiseen Eduslcunnan istuntoja 1.:arten
3960: ynnä säätytalon, adciston ja kirjaston hoitoa
3961: varten mwdeksi 1911! osottaisi lcailckiaan 685,000
3962: rnarlcan suuruisen a1·viomäärärahan.
3963: 
3964: 
3965:      Armossa. hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
3966: (26) p:nä tammikuuta 1911.
3967: 
3968: 
3969: 
3970: 
3971:          Ministeri Vaitiosihteeri A. Langhoff. .
3972: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
3973:              1911. -   V. M. -   Esit. N:o 4:
3974: 
3975: 
3976: 
3977: 
3978:               Valtiovarainvaliokunnan mietintö
3979:           N:o 10 armollisen esityksen johdosta, joka
3980:           koskee varain osottamista valtiopäiväkus-
3981:           tannusten suorittamiseen vuonna 1912.
3982: 
3983: 
3984:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
3985: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N:o 4 varain osot-
3986: tamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna
3987: 1912.
3988: 
3989: 
3990:      Valtiopäiväkustannukset vuonna 1912 on armolli-
3991: sessa esityksessä arvioitu 685,000 markaksi eli 15,000
3992: markkaa vähemmäksi kuin Eduskunta on puheenalaiseen
3993: tarkoitukseen osottanut kuluvaksi vuodeksi. Erinäisistä,
3994: alempana mainituista syistä ei mainittu määrä kuiten-
3995: kaan näytä riittävän kysymyksessä olevain kustannusten
3996: suorittamiseen vuonna 1912.
3997:      Edustajain palkkoihin ja matkakustannuksiin on
3998: samoinkuin armollisessa esityksessä osotettava yhteensä
3999: 297,000 markkaa, josta menee palkkioihin 280,000 mark-
4000: kaa ja matkakuluihin 17,000 markkaa.
4001:      Valtiopäiväin yleiset kustannukset. Saavutetun ko-
4002: kemuksen nojalla on Valiokunta sitä mieltä, että valtio-
4003: päiväin yleiset kustannukset on arvioitava seuraaviksi:
4004: Puhemiehen palkkio 7,500 markkaa, yleisen kanslian
4005: määräraha 40,000 markkaa, ruotsalaisen kanslian määrä-
4006: raha 15,000 markkaa, konekirjoituskanslian määräraha
4007: 7,000 markkaa, pikakirjoituskanslian määräraha 43,000
4008: 2            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 4.
4009: 
4010: markkaa, painatustöiden kanslian ja painatuskustannus-
4011: ten määräraha 74,000 markkaa, valiokuntien määräraha
4012: 69,000 markkaa, ilmoitukset 3,000 markkaa ja arvaamat-
4013: tomat menot 12,500 markkaa eli yhteensä 271,000 mark-
4014: kaa, joka on 9,000 markkaa pienempi armollisessa esi-
4015: tyksessä arvioitua määrärahaa.
4016:      Eduskunnan kirjastoa ja arkistoa varten ehdotetaan
4017: osotettavaksi 32,000 markkaa.
4018:      Säätytalon hoitokustannuksiin arvioi Valiokunta
4019: vuonna 1912 tarvittavan 27,000 markkaa ja korjauksiin
4020: 4,000 markkaa eli yhteensä 31,000 markkaa.
4021:      Eduskunnan väliaikaisen huoneiston menosääntö" on
4022: armollisessa esityksessä laskettu 49,000 markaksi, joka
4023: tarkoitukseen riittänee.
4024:      Eduskuntatalokysymystä harkitsemaan ehdotetun val-
4025: tuuskunnan määräraha on merkitty 10,000 markaksi.
4026:      Paitsi yllämainittuja menoeriä on vuoden 1912 val-
4027: tiopäiväkustannuksiin laskettava meno, jonka aiheuttaa
4028: Eduskunnan päättämä, säätyvaltiopäiväin asiakirjain re-
4029: kisteri. Tähän tarkoitukseen tarvitaan vuonna 1912
4030: 12,000 markkaa.
4031:      Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
4032: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1912, ovat siis:
4033: 
4034: Edustajain palkkiot ja matkakustan-
4035:   nukset .                              Smk 297,000:-
4036: Valtiopäiväin yleiset kustannukset        " 271,000:-
4037: Eduskunnan kirjasto ja arkisto .          "  32,000:-
4038: Säätytalon menosääntö .                   "  31,000:-
4039: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston
4040:   menosääntö . .                             49,000:-
4041: Eduskuntataloa varten asetettu valtuus-   "
4042:   kunta                                      10,000:-
4043: Rekisterityö . . .                        " 12,000:-
4044:                                           "
4045:                               Yhteensä Smk 702,000: -
4046:                Valtiopäiväkustannukset.                 3
4047: 
4048:     Valtiovarainvaliokunta saa sentähden Eduskunnan
4049: päätettäväksi ehdottaa,
4050: 
4051:                että valtiopäiväkustannuksia varten vuo-
4052:            deksi 1912 osotetaan kaikkiaan 702,000 mar-
4053:            kan arviomääräraha.
4054: 
4055:      Tämän yhteydessä saa Valiokunta kunnioittaen il-
4056: moittaa, että Valiokunnan siihen valitut jäsenet ovat tar-
4057: kastaneet 1910 vuoden valtiopäiväin kustannuksiin oso-
4058: tettujen varain käyttämisestä tehdyt tilit.
4059: 
4060:     Helsingissä 16 p:nä toukokuuta 1911.
4061: 
4062: 
4063: 
4064: 
4065:      Asian on käsitellytValtiovarainvaliokunnan ensi mä i-
4066: nen osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheen-
4067: johtaja Mechelin ja jäsenet Ahmavaara, Gylling, Hall-
4068: sten, Hultin, Kallio, Kirves, Komu, Murros, Neovius ja
4069: Turunen.
4070:                ---~----------·   ~---
4071: 
4072: 
4073: 
4074: 
4075: Helsinki 1911. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö
4076:         1911. - Edusk. vast. - Esitys N :o 4.
4077: 
4078: 
4079: 
4080: 
4081:              S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
4082:           n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
4083:           armolliseen esitykseen varain osottami-
4084:           sesta valtiopäiväkustannusten suorittami-
4085:           seen vuonna 1912.
4086: 
4087: 
4088: 
4089: 
4090:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
4091:              ja Suuriruhtinas I
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
4097: antanut armollisen esityksen varain osottamisesta valtio-
4098: päiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1912.
4099: 2        1911. - Edusk. vast. - Esitys N :o 4.
4100: 
4101:      Armollisessa esityksessä ovat valtiopäiväkustannukset
4102: arvioidut 685,000 markaksi. Alempana mainituista syistä
4103: ei Eduskunta kuitenkaan ole pitänyt tätä määrää täysin
4104: riittävänä.
4105:      Edustajain palkkioihin ja matkakustannuksiin on ar-
4106: mollisen esityksen mukaisesti varattu yhteensä 297,000
4107: markkaa.
4108:      V altiopäi1;äin yleiset kustannukset. Saavutetun koke-
4109: muksen nojalla on Eduskunta arvioinut valtiopäiväin ylei-
4110: set kustannukset seuraavasti: puhemiehen palkkio 7,500
4111: markkaa, yleisen kanslian määräraha 40,000 markkaa, ruot-
4112: salaisen kanslian määräraha 15,000 markkaa, konekirjoi-
4113: tuskanslian määräraha 7,000 markkaa, pikakirjoituskans-
4114: lian määräraha 43,000 markkaa, painatustöiden kanslian ja
4115: painatuskustannusten määräraha 74,000 markkaa, valiokun-
4116: tien määräraha 69,000 markkaa, ilmoitukset 3,000 markkaa
4117: ja arvaamattomat menot 12,500 markkaa eli yhteensä
4118: 9!71 ,000 markkaa.
4119:      Eduskunnan kirjastoa ja arkistoavarten on Eduskunta
4120: osottanut 32,000 markkaa.
4121:      Säätytalon hoitokustannuksiin on arvioitu tarvittavan
4122: 27,000 markkaa ja korjauksiin 4,000 markkaa eli yhteensä
4123: :Jl ,000 markkaa.
4124:       Eduskunnan väliaikaisen huoneiston menosääntö on ar-
4125: mollisessa esityksessä laskettu 49,000 markaksi, joka määrä
4126: 011 havaittu tarkoitukseen riittäväksi.
4127:       Eduskuntatalokysymystä harkitsemaan asetetun val-
4128: tuuskunnan määräraha on merkitty 10,000 markaksi.
4129: 
4130:     Paitsi yllämainittuja menoeriä on vuoden 1912 valtio-
4131: päiväkustannuksiin laskettava meno, jonka aiheuttaa sääty-
4132: valtiopäiväin asiakirjain rekisterin laatiminen. Tähän tar-
4133: koitukseen tarvitaan puheena olevana vuonna 12,000
4134: rnarkkaa.
4135:     Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
4136: rittamiseen varoja on osotettava vuodeksi 1912, ovat siis
4137: seuraavat:
4138:                      Valtiopäiväkustannukset.                              3
4139: 
4140: Edustajain palkkiot ja matkakustannuk-
4141:    set .............................. . Smk. 297,000: -
4142: Valtiopäivän yleiset kustannukset ..... .                        " 271,000:-
4143: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ....... .                         "  32,000:-
4144: Säätytalon menosääntö ............... .                          "  31,000:-
4145: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston me-
4146:    nosääntö ......................... .                             49,000:-
4147: :Eduskuntataloa varten asetettu valtuus- "
4148:    kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,  10,000: -
4149: Hekisterityö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,  12,000: -
4150:                                    --------------------------
4151:                                         Yhteensä Smk. 702,000: -
4152: 
4153:     Eduskunta saa tämän johdosta alamaisesti ilmoittaa,
4154: 
4155:                  että Eduskunta valtiopäiväkustannuksia var-
4156:               ten vuodeksi 19192 on osottanut kaikkiaan
4157:               7092,000 markan arviomäärärahan.
4158: 
4159:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
4160: 
4161:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
4162: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
4163:                       1911 -   Nao 5.
4164: 
4165: 
4166: 
4167: 
4168:                  Keisarillisen Majesteetin Armolli-
4169:           nen esitys Suomen Eduskunnalle tarpeellisen
4170:            määrärahan osottamisesta niiden erinäisten
4171:            menojen suorittamiseksi vuonna l9ll kansa-
4172:            koululaitosta ,ja sivistystarkoituksia varten,
4173:           ,joihin 1910 vuoden varsinaisten Valtiopäiväin
4174:            myöntämä 1näärä ei riitä.
4175: 
4176:      Vuoden UHO määräaikaisille Valtiopäivilie annetussa
4177: Armollisessa esityksessä N :o 12~ vurojen osottamisesta
4178: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistysbrkoituksia. varten
4179: vuodeksi 1911, oli määrärahoja mainittuihin tarkojtuksiin
4180: pyydetty yhteensä 8,250,000 markkaa. Eduskunnan ala-
4181: maisen mainittuun Armolliseen e~itykseen antaman vas-
4182: tauksen mukaan 28 piiivältä toukokuuta 1910 oli osa mää-
4183: rärahoista hyväksytty muuttamatta samalla kuin Edus-
4184: kunnan mielestä muihin Armollisessa esityksessä ehdotet-
4185: tuihin määriin oli lisättävä kaikkiaan 489,000 markkaa.
4186: Kun Eduskunta sitä paitsi oli katsonut määrärahoja tar-
4187: vittavan erinäisiä kansakoulu- ja sivistystarkoituksia
4188: varten Armollisessa esityksessä edellytettyjen määrära-
4189: hojen lisäksi yhteensä 610,000 markkaa, tuli Eduskunnan
4190: nwdeksi 1911 hyväksymä menoarvio kansakoululai-
4191: tosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten päättymään
4192: 9,349,000 markkaan.
4193:    2                        N:o 5
4194: 
4195:       Kuitenkin oli siitä 7,230,000 markaksi lasketusta mää-
4196:  rärahasta, jonka Eduskunta oli osottanut suostuntarahas-
4197:  tosta 1911 vuoden rahasääm1ön järjestämiseksi, sittenkuin
4198:  erinäiset välttämättömät menot, niinkuin kannanto- ja kon-
4199:  trolli- sekä valtiopäiväkustannukset oli siitä vähennetty,
4200:  ainoastaan 6,288,100 markan suuruinen määrä käytettä-
4201: ·vänä kansakoululaitoksen Ja erinäisten sivistystarkoi-
4202:  tusten menojen suorittamiseksi tänä vuonna, joka määrä
4203:  on 3,060,900 markkaa pienempi kuin Eduskunnan erittäin
4204:  päättämien määrärahojen loppusumma. Näin ollen ei edes
4205:  kaikkia Armolliseen esitykseen otettuja, saatikka Eduskun-
4206:  nan niiden lisäksi tarpeelliseksi katsomia tarpeita voitu
4207:  vuodeksi 1911 myönnetyillä varoilla tyydyttää.
4208:       Sentähden ja koska on ollut mahdotonta valtiovarain
4209:  tilaan nähden sallia minkäänlaisia siirtoja valtiorahastosta
4210:  suostun ta varoihin, on myös Keisarillisen Majesteetin 12 päi-
4211:   Yänätammikuuta1911 (30päivänäjoulukuuta1910) Armolli-
4212:  simmasti vahvistamassa asetuksessa niistä määrärahoista
4213:  kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten,
4214:  jotka ovat suoritettavat.suostuntarahastosta vuonna 1911,
4215:  toisia Hallituksen pyytämistä ja Eduskunnan hyväksy-
4216:  mistä määrärahoista vähennetty, toisia kokonaan pois-
4217:  jätetty, jota paitsi kaikki Eduskunnan hyväksymät mää-
4218:  rärahat, jotka eivät sisältyneet Armolliseen esitykseen,
4219:  niinikään ovat poistetut.
4220:       Ne tarkoitukset, joiden hyväksi Eduskunta on tahtonut
4221:  korottaa määrärahoja tahi myöntää uusia, ovat kuitenkin
4222:  katsottavat olevan ei ainoastaan oikeutettuja vaan osaksi
4223: hyvinkin hellittäviä; ja kun kansakoululaitoksen ja eri-
4224: näisten sivistystarkoitusten rahasäännössä siten tapahtunut
4225:  Yähennys siitä, mitä Hallitus ja Eduskunta ovat tarkoit-
4226: taneet, voisi haitallisesti vaikuttaa kansakoululaitoksen
4227:                               N:o 5                        3
4228: 
4229: kehitykseen ja muihin maan sivistyspyrintöihin, on Kei-
4230: sarillinen Majesteetti Armossa tahtonut tämän esityksen
4231: kautta antaa Eduskunnalle, jos Eduskunta katsoo kysy-
4232: mykseen tulleet menot välttämättömiksi, tilaisuuden o-
4233: sottaa käytettävänään olevista varoista tarpeellisen mää-
4234: rärahan niihin.
4235:      Koska suostuntarahaston 1912 vuoden juoksevien me-
4236: nojen suorittamiseksi käy tarpeelliseksi jossakin määrin
4237: lisätä suostuntaveroja, näyttää tarkoituksenmukaisim-
4238: malta, ettei mitään uutta veroa tarpeellisten varojen
4239: hankkimiseksi puheena oleviin tarkoituksiin oteta. Sitä
4240: vastoin näyttää kysymys voitavan ratkaista yksinker-
4241: taisemmalla, mutta samalla täysin asianmukaisella ta-
4242: valla, jos Eduskunta tahtoisi Suomen Pankin liikenevistä
4243: voittovaroista, jotka vuodelta 1910 ovat edellisen vuoden
4244: Yoittoa melkoista suuremmat, osottaa tarpeellisen määrän
4245: tarvittavien lisämäärärahojen suorittamiseksi.
4246: 
4247: 
4248: 
4249: 
4250:          1.   Apumaksu kaupunkien kansakoululaltokselle.
4251: 
4252:      Koska tämä apumaksu edellämainitulla Armollisella
4253: asetuksella 12 päivältä tammikuuta 1911 on vahvistettu
4254: 710,000 markaksi eli puoleksi siitä määrästä, jonka Edus-
4255: kunht siihen tarkoitukseen on harkinnut tarvittavaksi, on
4256: Keisarillinen Senaatti päätöksellä tämän vuoden tammi-
4257: kuun 26 päivältä, nojautuen toukokuun 11 päivänä 1866
4258: Snomen kansakoululaitoksen järjestämisestä annetun Ar-
4259: mollisen julistuksen 113 § :n säännökseen, verrattuna Kei-
4260: sarillisen Senaatin kirjeeseen 13 päivältä maaliskuuta 1895
4261: ja päätökseen 13 päivältä marraskuuta 1906, jotka koskevat
4262:  4                           N:o 5
4263: 
4264: sitä perustusta, jonka mukaan kaupunkien kansakoulujen
4265: ylläpitämiseen suostuntavaroista annettavat apurahat ovat
4266: laskettavat, määrännyt, että sanottu perustus on, 1911
4267: nwden alusta luettuna, toistaiseksi oleva kaksitoista ja
4268: puoli prosenttia kaupunkien edellämainitussa kirjeessä ja
4269: päätöksessä lähemmin luetelluista menoista näitä kouluja
4270: varten. Jotta tätä ennen voimassa ollutta perustetta, jonka
4271: mukaan puheenalaisen apumaksun pitäisi tehdä viisikol-
4272: matta prosenttia vastamainituista menoista, voitaisiin
4273: myöskin vnonna 1911 sovelluttaa, tarvitaan vielä lisäksi
4274: 
4275:                        110,000 markkaa.
4276: 
4277: 
4278: 
4279: 
4280:  2. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja -opettajatarten
4281:                         avustamiseen.
4282: 
4283:      Tätä tarkoitusta varten oli Armolliseen esitykseen 1910
4284: vuoden Valtiopäiville otettu 86,000 markan suuruinen
4285: määrä, joksi Eduskuntakin oli sen laskenut. Koska tämä
4286: määräraha Armol1isimmn,sti vahvistetussa kansakouluraha-
4287: säännössä on vähennetty 70,100 markkaan, tanitaan vielä
4288: lisäksi vnodeksi 1911
4289:                         15,900 markkaa.
4290: 
4291: 
4292: 
4293: 
4294: 3.   Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen rakentami-
4295:                     seksi maalaiskunnissa.
4296: 
4297:      Täxnä A1·mollisessa esityksessä 800,000 markaksi ehdo-
4298: tettu määräraha, jonka Edus;kunta korotti 1,000,000 mar-
4299:                               N:o f>
4300: 
4301: kaksi, op Armollisesta asetuksesta 12 päivältä tammikuuta
4302: HHl kokonaan jätetty pois. Tämän menon suorittamiseksi
4303: ehdotetaan siis
4304:                    1,000,000 markkaa.
4305: 
4306: 
4307: 
4308: 
4309:          4.   Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi.
4310: 
4311:      Tämäkin määräraha, jonka Hallitus oli ehdottanut
4312: 100,000 markaksi, mutta jonka Eduskunta korotti 120,000
4313: markaksi, on jätetty pois vuonna 1911 vahvistetusta kan-
4314: sakoululaitoksen ja erinäisten sivistystarkoitusten raha-
4315: säännöstä, jonka tähden se nyt merkitään
4316:                        120J)()0 markaksi.
4317: 
4318: 
4319: 
4320: 
4321: 5. Määräraha kirjastoja varten maataiskuntien kansakoulujen sekä
4322:    pientenlasten ja kiertokoulujen opettajille ja opettajattarille.
4323: 
4324:     Tämä määräraha, jonka sekä Armollinen esitys että
4325: Eduskunta oli laskenut 30,000 markaksi, on kansakoulu-
4326: rahasäännössä vähennetty 5,000 markalla, joka vähennys
4327: on merkitty tähän
4328:                     i!,OOO markaksi.
4329: 
4330: 
4331: 
4332: 
4333:     6.   Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten.
4334: 
4335:      Tätä tarkoitusta varten oli Armolliseen esitykseen
4336: otettu 100,000 markan määräraha, jonka Eduskunta korotti
4337: 110,000 markaksi. Armollisessa asetuksessa 12 päivältä
4338:                               N:o 5
4339: 
4340: tammikuuta 1911 on puheenalainen määräraha vahyistettu
4341: 60,000 markaksi, jonka tähden erotus merkitään tähän
4342:                         50,000 markaksi.
4343: 
4344: 
4345: 
4346:   7.   Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten.
4347: 
4348:     Tämä määräraha, jonka Armollinen esitys ja Edus-
4349: kuntakin oli laskenut 30,000 markaksi, on jätetty pois
4350: Armollisimmasti vahvistetusta kansakoulurahasäännöstä,
4351: jonka tähden se uudelleen merkitään
4352:                        30,000 markaksi.
4353: 
4354: 
4355: 
4356: 
4357: 8. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakou-
4358:    luihin sekä havainto- ja muiden opetusvälineiden hankki-
4359:                    miseksi kansanopistoihin.
4360: 
4361:       Puheenalainen määräraha oli Hallituksen esityksessä
4362: merkitty 115,000 markaksi, mutta Eduskunta sen korotti
4363: 135,000 markaksi, josta määrästä 15,000 markkaa oli varat-
4364: tava kansanopistojen tarpeeksi. Koska tämä määräraha
4365: 12 p :nä tammikuuta 1911 annetun Armollisen asetuksen
4366: mukaisesti on oleva 65,000 markan suuruinen, on Keisa-
4367: rillinen Senaatti vahvistannt kansanopistojen osuuden
4368: tästä määrärahasta 7,000 markaksi. Kysymykseen tul-
4369: leidell tarpeiden tyydyttämiseksi tan·itaan vuodeksi 1911
4370: ' ielä lisäksi
4371:                       70,000 markkaa.
4372:                                N:o 5                          7
4373: 
4374: 9.   Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi
4375:             kansakoulunopettajille ja ·opettajattarllle.
4376: 
4377:      Tästä määrärahasta, jonka sekä Armollinen esitys että
4378: Eduskunta oli laskenut 60,000 markaksi, on vahvistettuun
4379: kansakoulurahasääntöön otettu ainoastaan puolet eli
4380: 30,000 markkaa, jolla syksyllä 1910 alkaneiden jatkokurs-
4381: sien kustannukset voitanee suorittaa. Jälellä olevaksi
4382: osaksi tätä vuotta merkitään
4383: 
4384: 
4385: 
4386: 
4387: 10. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille
4388: 
4389:      Tähän tarpeeseen annettava määräraha oli Armolli-
4390: sessa esityksessä laskettu 150,000 markaksi, mutta Edus-
4391: kunta korotti sen 300,000 markaksi. Tammikuun 12 p :nä
4392: 1911 annetussa Armollisessa asetuksessa ei ole voitu mer-
4393: kitä mitään määrärahaa tähän tarkoitukseen, jonka tähden
4394: nyt merkitään
4395:                   300,000 markan määrä.
4396: 
4397: 
4398: 
4399: 
4400: 11. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi näiden
4401:                opistojen vähävaratsille oppilaille.
4402:      Eduskunnalle 1910 vuoden Yaltiopäivillä annetussa
4403: Armollisessa esityksessä oli kansanopistojen avustamista
4404: varten merkitty 281,000 markan määräraha jaettavaksi
4405: näille opistoille 1908 vuoden Valtiopäiväin ja 1909 vuoden
4406: toisten V altiopäiväin ehdottamain muutettujen perusteiden
4407: mukaan. Koska vastamainitussa määrässä ei oltu otettu lu-
4408:                              N:o 5
4409: 
4410: kuun niitä 1,500-2,000 markan suuruisia apurahoja, joita
4411: Eduskunta niinikään oli ehdottanut annettavaksi jokaiselle
4412: kansanopistolle stipendeiksi niiden Varattomille oppilaille,
4413: niin Eduskunta vuodeksi 1911 korotti määrärahan 360,000
4414: markaksi.
4415:      Kun Armollisessa asetuksessa 12 p :Itä tammikuuta
4416: 1!H1 puheenalaiseen tarkoitukseen ei ole voitu määrätä
4417: enempää kuin 240,000 markkaa, on Keisarillinen Senaatti
4418: 26 p :nä vastamainittua kuuta määrännyt että kansanopis-
4419: toille suostuntavaroista menevät apurahat ovat myöskin
4420: vuonna 1911 suoritettavat tähän asti voimassa olleiden,
4421: 13 p :nä marraskuuta 1906 annetu~sa Armollisessa mää-
4422: rä.yksessä vahvistettujen perusteiden mukaan.
4423:      Jotta ne muutetut perusteet, joiden mukaan Eduskunta
4424: on ehdottanut kansanopistoja yleisillä varoilla avustet-
4425: taviksi, voisivat tulla noudatettaviksi sekä stipendiapu-
4426: rahat näiden koulujen varattomille oppilaille jaettaviksi,
4427: tarvitaan vuodeksi 1911 vielä lisäksi
4428:                 120.000 markan rahamäärä.
4429: 
4430: 
4431: 
4432:           12.   Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
4433:       Koska 1911 vuoden menosääntöehdotukseen oli, mm-
4434: kuin ennenkin oli ollut laita, valtiorahaston menoksi mer-
4435: kittävä määräraha tässä maassa toimiville Raittiuden Y s-
4436: tii vät ja Finlands SYenska Ny kterhets:förbund nimisille
4437: raittiusseuroille, niin 1910 vuoden Valtiopäivilie annettuun
4438: Armolliseen esitykseen ei otettu määrärahaa raittiustyön
4439: kannattamista varten. Eduskunta on kuitenkin katsonut
4440: tähän tarkoitukseen edelleenkin olevan suoritettava mää-
4441: räraha suostuntavaroista ja on sitä varten osottanut 70,000
4442: markan määrärahan, josta Raittiuden Ystäville olisi annet-
4443:                               N:o 5                          9
4444: 
4445: tava 50,000 markkaa, Finlands Svenska Nykterhetsför-
4446: bundille 15,000 markkaa sekä Suomen Opiskelevan Nuo-
4447: rison Raittiusliitolle 5,000 markkaa, kuitenkin sillä edelly-
4448: tyksellä, että nämä järjestöt eivät saisi muuta apua ylei-
4449: sistä varoista. Ilmoittaen että 1911 vuoden rahasääntöön
4450: tulee valtiorahaston menoksi merkittäväksi apurahaa Rait-
4451: tiuden Ystäville 30,000 markkaa ja Finlands Svenska
4452: Nykterhetsförbundille 5,000 markkaa, merkitään se suos-
4453: hmtavaroista menevä lisämääräraha, jolla Eduskunta on
4454: tahtonut kannattaa raittiusharrastuksia tässä maassa,
4455: 
4456:                         35,000 markaksi.
4457: 
4458: 
4459:      Mikään periaatteellinen este Hallituksen puolelta e1
4460: myöskään kohtaa muiden Eduskunnan useihin sivistys-
4461: tarkoituksiin tarpeellisiksi katsomain määrärahain mak-
4462: settavaksi määräämistä., kun vaan Eduskunta osottaa
4463: niiden suorittamiseen tarvittavat varat. Seuraavat Edus-
4464: kunnan myöntämät määrärahat, jotka eivät ole olleet Ar-
4465: molliseen esitykseen otettuina, merkitään sen vuoksi tähän
4466: sen suuruisina kuin Eduskunta on ne ehdottanut:
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471:           13.   Määräraha luentokurssien kannattamiseksi.
4472:                          50,000 markkaa.
4473: 
4474: 
4475: 
4476: 
4477: 14.   Määräraha maalais- ja kaupunkilaiskirjastojen avustamiseksi
4478:                          60,000 markkaa.
4479:   10                               N:o 5
4480: 
4481: 
4482:  15.      Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin kesä-
4483:          siirtoJoissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille
4484:                              kansakoululapsille.
4485:                               50,000 markkaa.
4486: 
4487: 
4488: 
4489:              16.   Määräraha kansanlastentarhain kannattamiseksi.
4490:                              100,000 markkaa.
4491: 
4492: 
4493: 
4494: 17.     Määräraha maalaiskansakoulujen varattomain lasten ravinto-
4495:                          ja vaatetusavuksi.
4496:                              150,000 markkaa.
4497: 
4498: 
4499: 
4500:                18.   Määräraha työväenopistojen avustamiseksi,
4501:                            30,000 markkaa, sekä
4502: 
4503: 
4504: 
4505:        19.     Määräraha maalaiskuntain ylläpidettäviä pientenlasten-
4506:                               kouluja varten.
4507:                              100,000 markkaa.
4508: 
4509: 
4510: 
4511:     Sen perusteella, mitä tässä on sanottu, on Keisarillinen
4512: Majesteetti tahtonut Armossa sallia Eduskunnan, jos Edus-
4513: kunta katsoo ne tarpeet, joista nyt on ollut puhe, välttä-
4514: mättömiksi, Eduskunnan käytettävänä olevista varoista,
4515: esimerkiksi Suomen Pankin llikenevistä voittovaroista,
4516: vuodeksi 1911 osottaa seuraavat määrärahat:
4517:                                        N:o 5                                11
4518: 
4519:                                                                         Smk.
4520: 1.    Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
4521:       tokselle ( arviomääräraha) ......... .                         710,000:
4522: 2.    Määräraha sairaitten kansakoulun-
4523:       opettajain ja -opettajatarten avusta-
4524:       miseen ........................... .                            15,900:-
4525: 3.    Apumaksu kansakoulutalojen ja kä-
4526:       sityöhuoneustojen rakentamiseen maa-
4527:       laiskuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1,000,000:
4528: 4.    Määräraha kansanopistojen rakennus-
4529:       avuksi                                                         120,000:
4530: 5.    Määräraha kirjastoja varten maalais-
4531:       kansakoulujen sekä pikku- ja kierto-
4532:       koulujen opettajille ja opettajatta-
4533:       rille (rajaton siirtomääräraha) ....                              5,000:-
4534: 6.    Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
4535:       kokursseja varten ............... .                             50,000:-
4536: 7.    Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
4537:       opintomatkoja varten ............. .                            30,000:-
4538:  8.   Määräraha havaintovälineiden hankki-
4539:       miseksi maalaiskansakouluihin sekä
4540:       havainto- y. m. opetusvälineiden hank-
4541:       kimiseksi kansanopistoihin (rajaton
4542:       siirtomääräraha) ................. .                            70,000:-
4543:  9.   Määräraha yliopistollisten jatkokurs-
4544:       sien toimeenpanemiseksi kansakoulun-
4545:       opettajille ja -opettajattarille (rajaton
4546:       siirtomääräraha) ................. .                            30,000:-
4547: 10.    Apumaksu      koulutarpeiden                   ostoon
4548:        maalaiskansakoulujen oppilaille ( ar-
4549:       viamääräraha)                                                  300,000:-
4550:   12                               N:o 5
4551: 
4552: 11.    Määräraha kansanopistojen avustami-
4553:        seksi ja apurahoiksi näiden opistojen
4554:        vähävaraisille oppilaille (rajaton siir-
4555:        tomaararaha) ..................... .                    120,000:-
4556: 12.    Määräraha raittiustyön kannattami-
4557:        seksi (rajaton siirtomääräraha) ....                     35,000:-
4558: 13.    Määräraha luentokurssien kannattami-
4559:        seksi (rajaton siirtomääräraha) ..... .                  50,000:-
4560: 14.    Määräraha maalais- ja kaupunkilais-
4561:        kirjastojen avustamiseksi            (rajaton
4562:        siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . .     60,000:-
4563: 15.    Mä'äräraha kesävirkistyksen toimitta-
4564:        miseksi varsinkin kesäsiirtolaissa va-
4565:        rattomille, etupäässä sairaille ja hei-
4566:        koille   kansakoululapsille          (rajaton
4567:        siirtomääräraha)                                         50,000:-
4568: 16.    Määräraha kansanlastentarhain kan-
4569:        na ttamiseksi (rajaton siirtomäärä-
4570:        raha)                                                   100,000:-
4571: 17.    Määräraha maalaiskansakoulujen va-
4572:        rattomain lasten ravinto- Ja vaa-
4573:        tetusavuksi (rajaton siirtomääräraha)                   150,000:-
4574: 18.    Määräraha työväenopistojen avusta-
4575:        miseksi      ................ ........                   30,000: -
4576: 19.    Määräraha maalaiskuntien ylläpidet-
4577:        täviä pientenlastenkouluja varten . . . .               100,000: -
4578:                                       Yhteensä Smk.           3,025,900: -
4579: 
4580:                    Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
4581:               9/22 p:nä maaliskuuta 1911.
4582:                    Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
4583:         ----------------·-----
4584:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, 1911.
4585:                1911. -   V. M. -    Esit. N:o 5.
4586: 
4587: 
4588: 
4589: 
4590:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 16
4591:           armollisen esityksen johdosta, joka koskee tarpeellisen
4592:           määrärahan osottamista niiden erinäisten menojen suo-
4593:           rittamiseksi vuonna 1911 kansakoululaitosta ja sivistys-
4594:           tarkoituksia varten, joihin 1910 vuoden varsinaisten
4595:           Valtiopäiväin myöntämä määrä ei riitä.
4596: 
4597:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
4598: Yaksi lähettänyt armollisen esityksen N :o 5 tarpeellisen
4599: määrärahan osottamisesta niiden erinäisten menojen suorit-
4600: tamiseksi vuonna 1911 kansakoululaitosta ja sivistystar-
4601: koituksia varten, joihin 1910 vuoden varsinaisten Valtio-
4602: päiväin myöntämä määrä ei riitä, ja on Valiokunta saanut
4603: tiedokseen Eduskunnassa tapahtuneen lähetekeskustelun.
4604: Niinikään on Valiokunta Keisarillisesta Senaatista saanut
4605: tätä armol1ista esitystä siellä valmistettaessa syntyneet
4606: asiakirjat.
4607: 
4608: 
4609:    Armollisessa esityksessä jätetään Eduskunnan tehtä-
4610: väksi käytettä vinään olevista varoista, esimerkiksi Suo-
4611: men Pankin liikenevistä voittovaroista, vuodeksi 1911 osot-
4612: taa 19 eri määrärahaa kansakoululaitosta ja sivistystarkoi-
4613: tuksia varten. Määrärahat nousevat kaikkiaan 3,025,900
4614: markkaan, ja syyksi siihen, ettei niitä ole otettu tammikuun
4615: 12 päivänä 1911 vahvistettuun asetukseen niistä määrä-
4616: rahoista kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituk-
4617: sia varten, jotka ovat suoritettavat suostuntarahastosta
4618: nwnna 1911, ilmoitetaan, että valtiovarain tilaan nähden
4619:   2            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 5.
4620: 
4621:  on ollut mahdotonta - kun Eduskunnan vuodeksi 1911
4622:  myöntämät varat olivat riittämättömät - sallia minkään-
4623:  la.isia siirtoja valtiorahastosta suostuntavaroihin.
4624:       Niistä kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoi-
4625:  tuksia varten osotetuista määrärahoista, jotka 1910 vuo-
4626:  den varsinaisille valtiopäiville kokoontunut Eduskunta
4627:  alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen N :o 12,
4628:  varojen osottamisesta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis-
4629:  tystarkoituksia varten, oli hyväksynyt, korottanut taikka
4630:  lisännyt, mutta jotka tulo- ja menoarviossa joko oli
4631:  vähennetty taikka poistettu, on apumaksu kaupunkien
4632:  kansakoululaitoksille suurin. Tähän tarkoitukseen osotti
4633:  Eduskunta armollisen esityksen mukaisesti 1,420,000 mark-
4634:  kaa, mutta tulo- ja menoarviossa on määrä vähennetty
4635:  710,000 markaksi.
4636:       Toukokuun 11 päivänä 1866 Suomen Suuriruhtinaan-
4637:  maan kansakoululaitoksen järjestämisestä annetussa ar-
4638:  mollisessa asetuksessa säädetään,. että kaupunkikunnalle
4639:  voidaan, hakemuksen nojalla ja Koulutoimen Ylihallituk-
4640: :Sen esityksestä, myöntää yleisistä varoista apumaksua
4641:  kansakoulujen voimassapitoon. Tämän apurahan suuruutta
4642:  ei kuitenkaan asetuksessa määrätty, minkätähden eri kau-
4643:  pungit saivat sitä sangen erisuuruisia määriä, vaihdellen
4644:  13, 6 % :sta 77 % :iin (lukuvuonna 1i383-1884) niiden
4645:  kansakoulumenojen kokonaismäärästä. Tämän johdosta
4646:  Valtiosäädyt 1885 vuoden valtiopäivillä Hallitsijalle anta-
4647: massaan vastauskirjelmässä lausuivat suotavaksi, että pu-
4648:  hcenalainen määräraha annettaisiin määräprosenttina
4649:  niistä kustannuksista, joita itsekunkin kaupungin kansa-
4650:  koulut todellisuudessa vaativat. Tämän toivomuksen Hal-
4651: litus otti huomioon sekä ilmoitti 1888 vuoden valtiopäi-
4652:  ville jätetyssä armollisessa esityksessä N :o 19 varojen
4653: ·<>sottamisesta maan kansakoulujen voimassapitoon, että
4654:  Senaatti oli toukokuun 27 päivänä 1886 saattanut Koulu-
4655: toimen Ylihallituksen tiedoksi ja noudatettavaksi, että
4656: ]run ehdotus apumaksun myöntämisestä yleisistä varoista
4657:  kaupunkikunnan kansakoululaitokselle vastedes alistetaan
4658:                  Lisäys 1911 vuoden budjettiin.               3
4659: 
4660: Senaatin tutkittavaksi, apumaksu ei ole laskettava enem-
4661: mäksi kuin 25 o/o :ksi kaupungin kaikista todellisista kansa-
4662: koulumenoista, elleivät erityiset asianhaarat vaadi poik-
4663: keamaan tästä säännöstä.
4664:       Sittenkun edelleen 1894 vuoden valtiopäiville kokoon-
4665: tuneet Valtiosäädyt vastauskirjelmässään armolliseen esi-
4666: tykseen N :o 18 olivat ilmoittaneet, että Valtiosäädyt puo-
4667: lestaan olivat päättäneet, että kaupunkien kansakoulujen
4668: yoimassapitoon annettava apumaksu vastedes on las-
4669: kettava 25 o/o :ksi kaupunkien menoista kansakoululaitok-
4670: sensa ylläpitämiseen, laskettuina vastauskirjelmässä tar-
4671: kemmin mainituilla perusteilla, ilmoitti Senaatti Keisa-
4672: rillisen Majesteetin valtuuksen mukaisesti kirjeessä maalis-
4673: kuun 13 päivältä 1895 edellä mainitut määräykset Koulu-
4674: toimen Ylihallituksen noudatettu viksi.
4675:       Sittemmin ovat 1905-1906 vuosien Säädyt vastauk-
4676: sessaan armolliseen esitykseen N :o 6, määrärahain myöntä-
4677: misestä suostuntavaroista kansakoululaitosta varten vuo-
4678: siksi 1906 ja 1907, ilmoittaneet, että Valtiosäädyt olivat
4679: suostuneet mainitussa esityksessä olevaan ehdotukseen, että
4680: siihen määrään, jonka perustuksella suostuntavaroista
4681: kaupunkien kansakoulujen voimassa.pitoon annettava apu-
4682: maksu lasketaan, myös saa lukea menot erinäisiin tarkoi-
4683: tuksiin, joita tässä kohden ei oltu aikaisemmin otettu huo-
4684: mioon, ja ilmoitettiin tämä kirjeessä marraskuun 13 päi-
4685: vältä 1906 Koulutoimen Ylihallituksen noudatettavaksi.
4686:       Vuodesta 1886 lähtien on valtiovarasto niinmuodoin 25
4687: "fc, :lla ottanut osaa kaupunkien kansakoululaitoksen me-
4688: noihin, ja vuodesta 1895 lähtien on tämän apumaksun
4689: suoritus perustunut Hallitsijan ja Valtiosäätyjen yhtä-
4690: pitävään päätökseen.
4691:       Siitä, mitä edellä on lausuttu, on selvää, että valtio-
4692: varaston velvollisuus on edelleenkin 25 o/o :lla ottaa osaa
4693: näihin menoihin, ja 1910 vuoden valtiopäiville annetussa
4694: armollisessa esityksessä N :o 12 ;·:::r;;.ii: osottamisesta kansa-
4695: koululaitosta ja eri~:.Lisiä sivistystarkoituksia ..-:-rten, joka
4696: esitys on armollisimmin hyväksytty huhtikuun 9/22 riii-
4697:   4            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 5.
4698: 
4699: vänä 1910, myös nimenomaan huomautetaan, että kaupun-
4700: kikunnilla on oikeus saada puheenalainen apumaksu.
4701:     Paitsi edellämainittua määrärahaa ovat armollisessa
4702: esityksessä mainituista 19 määrärahasta 11 sellaisia, joista
4703: Hallitus teki esityksen 1910 vuoden varsinaisille valtio-
4704: päiville. Näihin nähden saa Valiokunta, viittaamalla
4705: Keisarillisen Suomen Senaatin V altiovaraintoimituskunnan
4706: Suomen eduskunnalle 1911 vuoden valtiopäivillä valtio-
4707: varain tilasta vuonna 1909 antaman kertomuksen johdosta
4708: antamaansa mietintöön N :o 9 siv. 93 ja 94, huomauttaa,
4709: että laillista perustetta niiden poistamiseen tulo- ja meno-
4710: arviosta taikka niiden vähentämiseen ei ole ollut.
4711:     Nämä määrärahat ovat :
4712: 
4713:     111ääräraha sairaitten kansakouluopettajain ja -opetta-
4714: jatarten amtstam:iseen;
4715:     Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen
4716: rakentamiseen maalaiskunnissa;
4717:     Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi;
4718:     jlfääräraha kirjasto ja varten maalaiskansakoulujen sekä
4719: pikku- ja kiertokoulujen opettajille ja opettajattarille;
4720:    .~!ääräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja va1'ten;
4721:    JJ!ääräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja
4722: 1;arten;
4723:    .~!ääräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
4724: kansalvmtluihin sekä havainto- y. m. opetnsvälineiden
4725: hankkimiseksi kansanopistoihin;
4726:    lJfääräraha yliopistollisten jatkokttrssien toimeenpane-
4727: miseksi kansalcQulunopettajille ja -opettajattarille /
4728:    Apttmaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulujen
4729: oppilaille;
4730:    lJfääräraha kansanopistojen a'vustamiseksi ja apura-
4731: Aoilcsi näiden opistojen vähävaraisille oppilaUle; sekä
4732:    Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
4733: 
4734:    Näiden lisäksi myönsi Eduskunta vuonna 1910 seuraa-
4735: vat 7 määrärahaa, joita ei ollut armollisessa esityksessä:
4736:                Lisäys 1911 vuoden budjettiin.           5
4737: 
4738:    Määräraha luentokurssien kannattamiseksi,-
4739:    1Jlääräraha maalais- ja kaupunlcilaiskirjastojen avus-
4740: tamiseksi,-
4741:     Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkirb
4742: kesäsiirtolaissa varattomille, etupäässä sairaille ja hei-
4743: koille kansakoululapsille ,'
4744:     Määräraha kansanlastentarhain kannattamiseksi ,'
4745:     jJfääräraha maalaiskan..~akoulujen varattomain lasten
4746: ravinto- ja vaatetusavuksi,.
4747:     Määräraha työväenopistojen avustamiseksi,- ja
4748:    Määräraha maalaiskuntain ylläpidettäviä pientenlasten-
4749: kouluja varten.
4750: 
4751:      Niinkuin Valiokunta edellä mauutussa mietinnössään
4752: N :o 9 (siv. 94) on huomauttanut, on Hallitsijalla oikeus
4753:  joko hyväksyä taikka evätä tämänlaatuiset määrärahat,
4754: koska niihin nähden on olemassa samallainen tutkimis-
4755: oikeus kuin anomuksiin nähden. :Mutta kun armollisessa
4756: .esityksessä lausutaan, että ne tarkoitukset, joiden hyväksi
4757: Eduskunta on tahtonut korottaa määrärahoja tahi myöntää
4758: uusia, on katsottava olevan ei ainoastaan oikeutettuja, vaan
4759: osaksi hyvinkin hellittäviä, ja että kansakoululaitoksen ja
4760: erinäisten sivistystarkoitusten rahasäännössä siten tapah-
4761: tunut vähennys Hallituksen ja Eduskunnan tarkoittamasta
4762: määrästä, voisi haitallisesti vaikuttaa kansakoululaitoksen
4763: kehitykseen ja muihin maan sivistyspyrintöihin, niin seu-
4764: raa tästä, että Hallituksella ei olisi pitänyt olla aihetta
4765: vähentää taikka evätä usein mainittuja määrärahoja.
4766:     Ainoana syynä puheenalaiseen toimenpiteeseen maini-
4767: taan armollisessa esityksessä, että valtiovarain tilaan näh-
4768: den on ollut mahdotonta sallia minkäänlaisia siirtoja val-
4769: tiorahastosta suostuntavaroihin. Tämän johdosta saa Va-
4770: liokunta lausuu seuraavaa:
4771:     Vuoden 1911 valtiotulot oli 1910 vuoden varsinaisille
4772: valtiopäiville kokoontunut Eduskunta arvioinut kaikkiaan
4773: 158,434,124 markaksi, mutta tulo- ja menoarvioon ovat ne
4774: merkityt 157,726,224 markaksi. Näiden summain Yälinen
4775:   6            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 5.
4776: 
4777: ero, '707,900 markkaa, oli syntynyt siten, että useihin tulo-
4778: puolen eriin oli tehty muutoksia korottamalla eräitä eriä
4779: kaikkiaan 2,125,100 markalla ja alentamalla toisia yhteensä
4780: 2,833,000 markalla. Tästä syntynyt ero ei ole niin suurir
4781: että se olisi vaatinut vähentämään taikka poistamaan mää-
4782: rärahoja kaikkiaan yli 3 miljoonan markan määrän.
4783:     Siihen armollisessa esityksessä olevaan tiedonantoon,
4784: että valtiovarain tilaan nähden on ollut mahdotonta hy-
4785: väksyä tässä puheena olevia määrärahoja, täytyy sentähden
4786: etsiä tukea menopuolelta. Tähän nähden on huomattava,
4787: että tulo- ja menoarvioon oli siirtona valtiorahastosta
4788: sotilasrahastoon merkitty 10 miljoonan markan määrä, jota
4789: ei ollut Eduskunnan hyväksymässä budjetissa ja joka oli
4790: tarkoitettu maksettavaksi Venäjän valtakunnanrahastoon
4791: sotilastarpeisiin. Tämän rahamäärän merkitseminen tulo-
4792: ja menoarvioon tietenkin sai siinä aikaan häiriön.
4793:     Eduskunnan vuonna 1910 hyväksymään budjettiin on
4794: merkitty tulopuolelle L870,000 markan määrä valtiorahas-
4795: ton säästetyistä Yaroista. Ilmeisestikin edellä mainittujen
4796: 10 miljoonan markan siirron johdosta on tämä 1,870,000
4797: markan lisäys Hallituksesta näyttänyt mahdottomalta.
4798:     Valiokunta ei voi katsoa Hallituksella olleen pätevää
4799: aihetta vähentää erinäisten tulopuolella olevain eräin mää-
4800: rää. Jos Hallitus ei olisi ryhtynyt näihin vähennyksiin,
4801: vaan sovelluttanut Eduskunnan budjettipäätöstä, erittäin-
4802: kin valtiorahaston säästöstä otettavaan lisäykseen nähden,
4803: niin olisi myös tulo- ja menoarvio osottanut valtiovarain
4804: tilan sallivan suorittaa määrärahat tässä puheena oleviin
4805: sivistystarkoituksiin. Sillä, niinkuin Valiokunta näillä
4806: valtiopäivillä antamassaan mietinnössä N :o 9 (siv. 93) on
4807: huomauttanut, ei ole vähintäkään laillista perustetta sille
4808: käsitykselle, että eräisiin valtiotarpeisiin saisi käyttää ai-
4809: noastaan suostuntavaroja.
4810:     Edellä olevan johdosta Valiokunta kunnioittaen eh-
4811: dottaa, että Eduskunta vastauskirjelmässään Keisarilliselle
4812: Majesteetille alamaisimmin ilmoittaisi,
4813:               Lisäys 1911 vuoden budjettiin.            7
4814: 
4815:              että armollinen esitys perustuu siihen vaa-
4816:           rään käsitykseen, että Eduskunta 1910 vuoden
4817:           varsinaisilla valtiopäivillä olisi osottanut liian
4818:           vähän suostuntavaroja vuoden 1911 tulo- ja
4819:           menojärjestelyä varten;
4820:              että useimpiin esityksessä mainittuihin mää-
4821:           rärahoihin nähden laillista perustetta niiden
4822:           vähentämiseen taikka poistamiseen tulo- ja me-
4823:           noarviosta ei ole ollut;
4824:               että niihin edellytyksiin, joilla suostunta-
4825:           varoja osotettiin tuohon järjestelyyn käytettä-
4826:           väksi, myös kuului, että kaikki nyt käsiteltävänä
4827:           olevassa esityksessä luetellut määrärahat kansa-
4828:           koululaitosta ja erityisiä sivistystarlcoituksia
4829:           varten sinänsä merkittäisi-in 1911 vuoden tulo-
4830:           ja menoarvioon;
4831:               että E duslcunta sentähden edellyttää, että
4832:           kaikki armollisessa esityksessä luetellut määrä-
4833:           rahat vuonna 1911 suoritetaan lcäyttämällä
4834:           valtiovaraston vakinaisia varoja; sekä
4835:               että Eduskunta siis ei ole havainnut olevan
4836:           aihetta lisätä sitä snostuntavarain määrää,
4837:           mikä Eduskunnan 1910 vnoden varsinaisilla
4838:           valtiopäivillä tekemän päätöksen m1tkaan saa-
4839:           taisiin käyttää 1911 vuoden tulo- ja menojär-
4840:           jestelyyn.
4841: 
4842:    Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
4843: 
4844: 
4845:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
4846: Mechelin, jäsenet Ahmavaara, von Born, Gylling, Grön-
4847: vall (osittain), Hallsten (osittain), Helenius-Seppälä,
4848: Kallio (osittain), Kirves, Komu, Murros (osittain), Neo-
4849: vius, Pietinen, Sainio ja Turunen, sekä varajäsenet Hert-
4850: tua, .Tunes (osittain), Nordlund (osittain), Puhakka ja
4851: Tervo (osittain).
4852: Helsingissä 1911. Keisarillisen F!enaatin kirjapainoss11.
4853:         1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 5.
4854: 
4855: 
4856: 
4857: 
4858:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
4859:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
4860:            armolliseen esitykseen tarpeellisen määrä-
4861:            rahan osottamisesta niiden erinäisten me-
4862:            nojen suorittamiseksi vuonna 1911 kansa-
4863:            koululaitosta ja sivistystarkoituksia varten,
4864:            joihin 1910 vuoden varsinaisten Valtiopäi-
4865:            väin myöntämä määrä ei riitä.
4866: 
4867: 
4868: 
4869: 
4870:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
4871:               ja Suuriruhtinas T
4872: 
4873: 
4874: 
4875: 
4876:     Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillinen Majes-
4877: teettinne ehdottanut, että Eduskunta käytettävänään ole-
4878: Yista varoista, esimerkiksi Suomen Pankin liikenevistä voit-
4879: 2        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 5.
4880: 
4881: tovaroista, vuodeksi 1911 osottaisi kansakoululaitosta ja
4882: sivistystarkoituksia varten 19 eri määrärahaa, yhteensä
4883: 3,025,900 markkaa. Syyksi siihen, ettei näitä määrärahoja
4884: ole otettu tammikuun 12 päivänä 1911 annettuun armolli-
4885: seen asetukseen niistä määrärahoista kansakoululaitosta ja
4886: erinäisiä sivistystarkoituksia varten, jotka ovat suoritetta-
4887: vat suostuntarahastosta vuonna 1911, on esityksessä ilmoi-
4888: tettu, että valtiovarain tilaan nähden on ollut mahdotonta,
4889: kun Eduskunnan vuodeksi 1911 myöntämät varat olivat
4890: riittämättömät, sallia minkäänlaisia siirtoja valtiorahas-
4891: tosta suostunta varoihin.
4892:     Niistä määrärahoista, jotka Eduskunta 1910 vuoden
4893: varsinaisilla valtiopäivillä alamaisessa vastauksessaan ar-
4894: molliseen esitykseen varojen osottamisesta kansakoululai-
4895: tosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten oli hyväksy-
4896: nyt, korottanut taikka lisännyt, mutta joita tulo- ja meno-
4897: arviossa oli joko vähennetty tai poistettu, on apumaksu kau-
4898: punkien kansakoululaitoksille suurin. Tähän tarkoituk-
4899: seen osotti Eduskunta armollisen esityksen mukaisesti
4900: 1,420,000 markkaa, mutta tulo- ja menoarviossa on tämä
4901: määrä vähennetty 710,000 markaksi.
4902:     Toukokuun 11 päivänä 1866 Suomen Suuriruhtinaan-
4903: maan kansakoululaitoksen järjestämisestä annetussa ar-
4904: mollisessa asetuksessa säädetään, että kaupunkiseurakun-
4905: nille voidaan eri hekemuksesta sekä Koulutoimen ylihalli-
4906: tuksen esityksestä myöntää yleisistä varoista apumaksua
4907: kansakoulujen voimassapitoon. Apurahan suuruutta ei
4908: kuitenkaan asetuksessa määrätty, minkätähden eri kau-
4909: pungit saivat varsin erisuuruisia apumaksuja, jotka esi-
4910: merkiksi lukuvuonna 1883~1884 vaihtelivat 13,6 % :sta
4911: 77 % :iin kaupunkien kansakoulumenojen kokonaismääräs-
4912: tä. Tämän johdosta Valtiosäädyt 1885 vuoden valtiopäivillä
4913: alamaisessa vastauskirjelmässään lausuivat suotavaksi, että
4914: puheenalainen apumaksu annettaisiin määräprosenttina
4915: niistä kustannuksista, joita kukin kaupunki kansakoulu-
4916: jensa ylläpitämiseksi todellisuudessa suoritti. Valtiosääty-
4917: jen toivomuksen Hallitus otti huomioon sekä ilmoitti 1888
4918:              Lisäys 1911 vuoden budjettiin.
4919: 
4920: vuoden valtiopäiville jätetyssä armollisessa esityksessä va-
4921: rojen osottamisesta maan kansakoulujen voimassapitoon,
4922: että Senaatti oli toukokuun 27 päivänä 1886 ilmoittanut
4923: Koulutoimen ylihallitukselle noudatettavaksi, että kun eh-
4924: dotus apumaksun myöntämisestä yleisistä varoista kau-
4925: punkikunnan kansakoululaitokselle vastedes alistetaan Se-
4926: naatin tutkittavaksi, apumaksu on laskettava korkeintaan
4927: 25 % :ksi kaupungin kaikista todellisista kansakoulume-
4928: noista, elleivät erityiset asianhaarat vaadi poikkeamaan
4929: tästä säännöstä.
4930:     Sittenkuin Valtiosäädyt 1894 vuoden valtiopäivillä oli-
4931: vat alamaisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen va-
4932: rojen osottamisesta maan kansakoulujen voimassa pitämi-
4933: seksi ilmoittaneet puolestaan päättäneensä, että kaupunkien
4934: kansakoulujen voimassapitoon annettava apumaksu vast-
4935: edes oli määrättävä 25 % :ksi kaupunkien kansakoulujensa
4936: ylläpitämiseen suorittamista menoista, laskettuina vastaus-
4937: kirjelmässä tarkemmin mainituilla perusteilla, ilmoitti Se-
4938: naatti armollisen valtuuden mukaisesti kirjeessä maalis-
4939: kuun 13 päivältä 1895 edellä mainitut määräykset Koulu-
4940: toimen ylihallituksen noudatettaviksi.
4941:     Sittemmin ovat Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien val-
4942: tiopäivillä armolliseen esitykseen määrärahain myöntämi-
4943: sestä suostuntavaroista kansakoululaitosta varten vuosiksi
4944: 1906 ja 1907 ilmoittaneet suostuneensa mainitussa esityk-
4945: sessä olevaan ehdotukseen, että siihen määrään, jonka pe-
4946: rustuksella suostuntavaroista kaupunkien kansakoulujen
4947: yoimassapitoon annettava apumaksu lasketaan, myös saa
4948: lukea menot erinäisiin tarkoituksiin, joita tässä kohden
4949: ei oltu aikaisemmin otettu huomioon; ja ilmoitettiin tämä
4950: kirjeessä marraskuun 13 päivältä 1906 Koulutoimen yli-
4951: hallituksen noudatetta vaksi.
4952:     Vuodesta 1886 lähtien on valtiovarasto niin muodoin
4953:  25% :lla ottanut osaa kaupunkien kansakoululaitoksen me-
4954: noihin, ja vuodesta 1895 alkaen on tämän apumaksun suo-
4955: rittaminen perustunut Hallitsijan ja Valtiosäätyjen yhtä-
4956: pitävään päätökseen.
4957: 4       1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 5.
4958: 
4959:     Siitä, mitä edellä on lausuttu, selviää, että valtio-
4960: varaston velvollisuus on edelleenkin 25 % :lla ottaa osaa
4961: näihin menoihin, ja 1910 vuoden valtiopäiville annetussa
4962: armollisessa esityksessä varain osottamisesta kansakoulu-
4963: laitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten onkin ni-
4964: menomaan huomautettu, että kaupunkikunnilla on oikeus
4965: saada puheenalainen apumaksu.
4966:     Paitsi edellä mainittua määrärahaa on armollisessa esi-
4967: tyksessä mainituista 19 määrärahasta 11 sellaista, joista
4968: Hallitus teki esityksen 1910 vuoden varsinaisille valtio-
4969: päiville. Että näiden poistamiseen tai vähentämiseen ei ole
4970: ollut laillista perustusta, käy selville Eduskunnan hyväk-
4971: symästä Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, joka on an-
4972: nettu valtiovarain tilaa vuonna 1909 koskevan kertomuksen
4973: johdosta.
4974:     Nämä määrärahat ovat:
4975: 
4976:    Määräraha sairaitten kansakoulunopettajain ja -opetta-
4977: jatarten avustamiseen/
4978:     Apumaksu kansalcoulutalojen ja käsityöhttoneustojen
4979: rakentamiseen maalaiskuntiin;
4980:    Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi /
4981:    Määräraha kirjastoja varten maalaiskansakoulujen sekä
4982: pikku- ja kiertokoulujen opettajille ja opettajattarille;
4983:    Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja 11arten;
4984:    Määräraha stipendeilcsi kum7telua ja opi,Jtomatkoja
4985: varten;
4986:    Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
4987: kansakouluihin sekä havainto- y. m. opetusvälineiden hank-
4988: kimiseksi kansanopistoihin;
4989:     Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpane-
4990: miseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille;
4991:     Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakoulu-
4992: jen oppilaille;
4993:     Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apum-
4994: hoiksi näiden opistojen vähä1-•araisille oppilaille; sekä
4995:     Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
4996:              Lisäys 1911 vuoden budjettiin.                 5
4997: 
4998:     Näiden lisäksi myönsi Eduskunta vuoden 1910 varsinai-
4999: silla valtiopäivillä seuraavat 7 määrärahaa, joita ei ollut
5000: armollisessa esityksessä:
5001: 
5002:    Määräraha luentokurssien kannattamiseksi;
5003:    Määräraha maalais- ja kmupunlcilaiskirjastojen avu.t-
5004: tamiseksi;
5005:    Määräraha kesävirki8tyk8en toirnittamiseksi varsinkin
5006: ke8äsiirtoloisw varattomille, etupää8sä 8airaille ja heikoille
5007: kansakoululapsille;
5008:    Määräraha kansanlastentarhain kannattami8eksi;
5009:    Määräraha maalaiskansakoulujen varattomain las~n
5010: ravinto- ja vaatetusavuksi;
5011:    Määräraha työväenopistojen avustamiseksi; sekä
5012:    Määräraha maalaiskuntien ylläpidettäviä pientenlasten-
5013: kouluja varten.
5014: 
5015:     Niinkuin edellä mainitussa Valtiovarainvaliokunnan
5016: mietinnössä on huomautettu, on Hallitsijana oikeus joko
5017: hyväksyä taikka evätä tämänlaatuiset määrärahat, koska
5018: niihin nähden on Hallitsijalla samanlainen tutkimisoikeus
5019: kuin Eduskunnan tekemiin anomuksiinkin. Mutta kun ar-
5020: mollisessa esityksessä on lausuttu, että myöskin niiden tar-
5021: koitusten, joiden hyväksi Eduskunta on tahtonut myöntää
5022: uusia määrärahoja, on katsottava olevan ei ainoastaan
5023: oikeutettuja vaan osaksi hyvinkin helliteltäviä, ja että
5024: kansakoululaitoksen ja erinäisten sivistystarkoitusten raha-
5025: säännössä siten tapahtunut vähennys Hallituksen ja Edus-
5026: kunnan tarkoittamasta määrästä voisi haitallisesti vaikut-
5027: taa kansakoululaitoksen kehitykseen ja muihin sivistys-
5028: pyrintöihin, seuraa tästä, että Hallituksella ei olisi pitä-
5029: nyt olla aihetta evätä mainittuja määrärahoja.
5030:     Ainoaksi syyksi puheenalaiseen toimenpiteeseen on, ku-
5031: ten edellä on mainittu, armollisessa esityksessä ilmoitettu,
5032: että valtiovarain tilaan nähden on ollut mahdotonta sal-
5033: lia minkäänlaisia siirtoja valtiorahastosta suostuntavaroi-
5034: hin. Tämän johdosta saa Eduskunta lausua seuraavaa.
5035: 6         1911. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 5.
5036: 
5037:     Vuoden 1911 valtiotulot arvioi Eduskunta vuoden 1910
5038: varsinaisilla valtiopäivillä kaikkiaan 158,434,124 mar-
5039: kaksi, . mutta tulo- ja menoarvioon ovat ne merkityt
5040: 157,726,224 markaksi. Näiden summain välinen ero,
5041: 707,900 markkaa, oli syntynyt siten, että useihin tulo-
5042: puolen eriin oli tehty muutoksia korottamalla toisia kaik-
5043: kiaan 2,125,100 markalla ja alentamalla toisia yhteensä
5044: 2,833,000 markalla. Tästä syntynyt ero ei ole niin suuri,
5045: että se olisi vaatinut vähentämään taikka poistamaan mää-
5046: rärahoja kaikkiaan yli 3 miljoonaa markkaa.
5047:     Syy siihen, ettei puheenalaisia määrärahoja ole voitu
5048: hyväksyä, on sentähden etsittävä menopuolelta. Tässä
5049: kohdin on huomattava, että tulo- ja menoarvioon oli siir-
5050: tona valtiorahastosta sotilasrahastoon merkitty 10 miljoo-
5051: nan markan määrä, jota ei ollut Eduskunnan hyväksy-
5052: mässä budjetissa ja joka oli tarkoitettu maksettavaksi Ve-
5053: näjän valtakunnanrahaston sotilastarpeisiin. Tämän raha-
5054: määrän merkitseminen tulo- ja menoarvioon sai siinä ai-
5055: kaan häiriön.
5056:     Eduskunta on 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä
5057: hyväksymäänsä budjettiin iMrkinnyt tulopuolelle 1,870,000
5058: markan määrän valtiorahaston säästyneitä varoja. Halli-
5059: tus ei kuitenkaan, ilmeisesti edellä mainitun 10 miljoonan
5060: markan siirron tähden, ole ottanut tätä erää tulo- ja meno-
5061: arvioon.
5062:     Eduskunta ei voi katsoa Hallituksella olleen pätevää
5063: aihetta vähentää erinäisten tulopuolella olevain eräin mää-
5064: raa. Jos Hallitus ei olisi ryhtynyt näihin vähennyksiin,
5065: vaan olisi sovelluttanut Eduskunnan budjettipäätöstä, erit-
5066: täinkin mikäli se koskee valtiorahaston säästöstä otetta-
5067: vaa lisäystä, olisi myös tulo- ja menoarvio osottanut val-
5068: tiovarain tilan sallivan suorittaa määrärahat puheena ole-
5069: viin sivistystarkoituksiin. Sillä, kuten edellä mainitussa
5070: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on huomautettu, ei
5071: ole laillista perustetta sille käsitykselle, että eräisiin valtio-
5072: tarpeisiin saisi käyttää ainoastaan suostuntavaroja.
5073:            Lisäys 1911 vuoden budjettiin.                  7
5074: 
5075:   Edellä olevan johdosta Eduskunta saa alamaisesti il-
5076: moittaa,
5077: 
5078:               että armollinen esitys perustuu siihen väa-
5079:           rään käsitykseen, että Eduskunta 1910 vuoden
5080:           'Varsinaisilla valtiopäivillä olisi osottanut liian
5081:           vähän suostuntavaroja ·vuoden 1911 tulo- ja
5082:           menoarvion järjestelyä varten;
5083:               että useimpiin esityksessä mainittuihin mää-
5084:           rärahoihin nähden laillista perustetta niiden
5085:           vähentämiseen tailcka poistamiseen tulo- ja me-
5086:           noarviosta ei ole ollut;
5087:                että niihin edellytyksiin, joilla suostunta-
5088:           varoja osotettiin tulo- ja menoarvion järjeste-
5089:           lyyn käytettäväksi, myös kttului, että kaikki ar-
5090:           mollisessa esityksessä luetellut määrärahat kan-
5091:           sakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia
5092:           varten sinänsä merkittäisiin 1911 vuoden tulo-
5093:            ja menoarvioon;
5094:               että Eduskunta sentähden edellyttää, että
5095:           kaikki armollisessa esityksessä luetellut mää1·ä-
5096:           rahat vuonn(J), 1911 suoritetaan käyttämiillä
5097:           valtiovaraston vakinaisia varoja; sekä
5098:               että Eduskunta siis ei ole havainnut olevan
5099:            aihetta lisätä sitä suostuntavarain määrää, mikä
5100:           Eduskunnan 1910 vuoden varsinaisilla valtio-
5101:           päivillä tekemän päätöksen mukaan saataisiin
5102:           käyttää 1911 vuoden tulo- ja menoarvion jär-
5103:            jestelyyn.
5104: 
5105:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
5106: 
5107:    Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
5108: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
5109: II
5110:                         j
5111:                        j
5112:                       j
5113:                      j
5114:                     j
5115:                    j
5116:                   j
5117:                  j
5118:                 j
5119:                j
5120:               j
5121:              j
5122:             j
5123:            j
5124:           j
5125:          j
5126:         j
5127:        j
5128:       j
5129:      j
5130:     j
5131:    j
5132:   j
5133:  j
5134: j
5135:                          1911.- Nzo 6.
5136: 
5137: 
5138: 
5139: 
5140:                  Keisarillisen Majesteetin Armolli-
5141:             nen esitys Suomen Eduskunnalle siitä verosta,
5142:             joka paloviinan valmistamisesta vuonna 1912
5143:             on suoritettava, sekä sanotun veron käyttä-
5144:             misestä.
5145: 
5146:      Kun se aika, joksi Suomen Eduskunta on määrännyt
5147: paloviinan valmistamisesta maksettavan veron suuruuden,
5148: päättyy vuoden 1911 lopussa, on Keisarillinen Majesteetti
5149: tahtonut tämän kautta jättää Eduskunnan päätettäväksi,
5150: minkä verran on veroa paloviinan valmistamisesta sano-
5151: tusta ajasta eteenpäin suoritettava, sekä tämän veron
5152: käyttämisestä.
5153:      Vuosina 1906-1910 on paloviinan valmistus Suo-
5154: messa noussut seuraaviin määriin:
5155: 
5156: 1906, jolloin 23 polttimoa oli toimessa, 6,844,499 litraa
5157: 1907,         20                         6,247,887
5158:          "           "      "      "                  "
5159: 1908,         21                         6,361,766
5160:          "           "      "      "
5161: 1909,         26                         7,979,932
5162:          "           "      "      "                  "
5163: 1910,         23                  , noin 5,154,740
5164:         "            "       "                       "
5165:     Suomessa valmistetun paloviinan kulutus on mainit-
5166: tuna viisivuotiskautena ollut:
5167:     2                                     N:o 6
5168: 
5169:         Vuonna 1906                                     6,652,731 litraa.
5170:                      1907 '                             6,856,194
5171:            "                                                         "
5172:                      1908                               7,253,799
5173:            "                                                         "
5174:                      1909                               7,045,920
5175:                                                                      "
5176:                      1910                          noin 4,811,655
5177:            "                                                                       "
5178: 
5179:     Paloviinan kulutuksen vuonna 1911 on Eduskunta
5180: arvioinut 6,500,000 litraksi.
5181:     Heinäkuun 1 päivästä 1906 aina 21 päivään tammi-
5182: kuuta 1910 on paloviinan vahvistuksesta suoritettu veroa
5183: 1 markka 20 penniä litralta säännöllisväkevää paloviinaa
5184: sekä siitä lähtien 2 markka.a litralta, ja on jälkimmäinen
5185: veromäärä viimeksi vahvistettu Armollisella asetuksella
5186: 23 päivältä joulukuuta 1910.- Tulot paloviina-ja annis-
5187: keluveroista sekä suoritetuista tarkastusmaksuista vuo-
5188: sina 1906-1910 näkyvät seuraavasta yleiskatsauksesta:
5189: 
5190: 1                                                                                              1
5191:                                                            Tislauksesta                        1
5192: 1
5193: 1
5194:                           Paloviina-      Anniskelu-
5195:                                                           i a dena turoi-       Yhteensä
5196:         Vuosi                                             misesta suoriM
5197:                              vero           vero                                  Smk
5198:                                                           tettu tarkas-
5199:                                                             tusmaksa
5200:                       i
5201:                       1
5202:                                                                       1
5203:                                                                             1            1
5204: 
5205: 
5206: 
5207:     1906 .........   ·1
5208:                       6,584,52810fil        34,2131441        99,945 85         6,718,687 35
5209:     1907 .......... i 7,lM,892i-            24,858 831        97,071 14         7,266,821 97
5210: 1
5211: 
5212: 1   1908 ..........       7,634,618125      22,534 661       104,290 70         7,761,443 61
5213:     1909 ..........       8,208,055 88      24,444 8-1
5214:                                                     ;)1       95,103 35         8,327,604 08
5215:     1910 .... noin        7,634,846176      20,367 9li        86,140 20         7,741,354 87
5216: 1        Yhteensä 137,206,940195\          126,4191691       482,551 [2,1137,815,911188
5217: 
5218: 1    Keskimäärin      1   7,441,3881191     25,2831961        96,5101241 7,563,182137
5219: 
5220: 
5221:      Eduskunnan arviolaskun mukaan tulisivat mainitut
5222: tulot vuonna 1911 olemaan:
5223:                           N:o 6                         3
5224: 
5225:     paloviinavero                  11,300,000 markkaa.
5226:     anniskeluvero
5227:     tarkastusmaksut
5228:                                                   "
5229:                         Yhteensä 13,105,000 markkaa.
5230: 
5231:      Paloviinan ja muiden poltettujen ja tislattujen väki-
5232: viinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
5233: pitämisestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun Armollisen
5234: asetuksen mukaan on kulkulaitosrahastoon menevä kaksi
5235: viidettäosl:',a niiden yhtiöiden vuosivoitosta, jotka kau-
5236: pungeissa harjoittavat väkiviinajuomain vähittäismyyntiä
5237: ja anniskelua, ei oman edun tähden, vaan juoppouden
5238: ehkäisemiseksi. Kulkulaitosrahaston tulot näistä voitto-
5239: varoista olivat viisivuotiskautena 1906--1910:
5240: 
5241: vuonna 1906                  982,052 markkaa 08 penniä
5242:        1907                 1,244,845        50
5243:   "                                               "
5244:        1908                 1,121,941        39
5245:        1909                 1,341,919        69
5246:                                        "          "
5247:        1910                 1,342,218        35   ,
5248:     Vuonna 1911 on Eduskunta laskenut saatavan puheena
5249: olevaa kulkulaitosrahaston osuutta1, 200,000 markkaa.
5250: 
5251: 
5252:      Esittämästään syystä on Eduskunta 1910 vuoden
5253: valtiopäivillä puolestaan hyväksynyt ja Keisarillisen Majes-
5254: teetin Armollisesti vahvistettavaksi lähettänyt asetuksen
5255: paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta kesäkuun 9
5256: päivänä 1892 annetun asetuksen 15 §:n muuttamisesta.
5257: Tämän muutosehdotuksen tarkoituksena oli saada toi-
5258: meenlyhennys siinä ajassa, minkä] paloviinan valmistajilla
5259: on oikeus pitää varastossa paloviinaa, kahdesta vuodesta
5260: kuuteen kuukauteen, jonka ajan päättyessä siten säilyyn
5261:   4                       N:o 6
5262: 
5263: pannusta tavarasta suoritettava valmistusvero vnmms-
5264: tään on kruunulle maksettava. Asiassa hankitusta sel-
5265: vityksestä on kuitenkin astunut näkyviin, että puolen
5266: vuoden varastoonpanoaika olisi liian lyhyt ja tulisi ny-
5267: kyään vallitsevissa oloissa ainoastaan tuottamaan suo-
5268: malaiselle polttimoelinkeinolle vaikeuksia ilman että siitä
5269: olisi raittiudelle mitään etua odotettavissa. Tähän nähden,
5270: ja kun mitään erityisiä epäkohtia nykyään noudatett•1-
5271: vasta varastossapitoajasta ei ole kuulunut, on Keisarilli-
5272: nen Majesteetti 23 päivänä joulukuuta 1910 suvainnut
5273: jättää Eduskunnan hyväksymän asetusehdotuksen Ar-
5274: mossa vahvistamatta.
5275:       Sitä vastoin ja ottaen huomioon Eduskunnan lau-
5276: suman toivomuksen, että paloviinan denaturoiminen teh-
5277: täisiin tehokkaammaksi, jotta saataisiin poistetuksi dena-
5278: turoidun paloviinan väärinkäyttäminen nautintoaineena,
5279: on Keisarillinen Majesteetti yllämainittuna päivänä su-
5280: vainnut Armossa sallia. Keisarillisen Suomen Senaatin
5281: vastedes tarkemmin harkittavaksi ottaa denaturoimisky-
5282: symyksen, jonka ratkaisua varten jo on ryhdytty valmista-
5283: viin töihin.
5284:       Mitä sitten tulee Eduskunnan lausuntoon väkijuo-
5285: main myyntiveron säätämisestä, jotta saataisiin sellaisten
5286: tavarain maahantuonti vaikeutetuksi ja kotimaisesta
5287: paloviinanvalmistuksesta arvioitu verotulo varmenne-
5288: tuksi, on huomautettava, että sellainen vero ainoastaan
5289: olisi kätkettyä tullinkorotusta. Kun kuitenkin 21 päi-
5290: vänä tammikuuta 1910 annetulla Armollisella päätöksellä
5291: on määrätty, että Eduskunnan 1909 vuoden jälkimäi-
5292: sillä valtiopäivillä tekemä alamainen anomus tullilain-
5293: säädännön järjestämisestä, jotta Suomessa valmistetuista
5294: väkijuomista maksettavaa veroa voitaisiin korottaa, oli
5295:                           N:o 6
5296: 
5297: jätettävä sillensä, mistä ilmotus oli otettu 1910 vuoden
5298: valtiopäiville annettuun Armolliseen esitykseen paloviina-
5299: verosta ja sen käyttämisestä vuonna 1911, ei väkiviina-
5300: tavaroista suoritettavan erityisen myyntiveron säätämi-
5301: nen nyt saata tulla kysymykseen.
5302: 
5303: 
5304:      Samalla kuin Suomessa valmistetun paloviinan kulu-
5305: tus on vuonna 1910 edelliseen vuoteen verraten vähenty-
5306: nyt noin 2,230,000 litralla, on sitä vastoin väkiviinata-
5307: varain maahantuonti tammi--marraskuun aikana 1910
5308: lisääntynyt 423,943 kilogrammasta ja 318,486 pullosta
5309: 1909 vuoden yhdentoista kuukauden ajalla 684,263
5310: kilogrammaan ja 418,406 pulloon, ollen siis lisäys, joka
5311:  pääasiassa on konjakkia, 260,320 kilogrammaa ja 99,920
5312: pulloa. On luultavaa, että sama tulee olemaan asianlaita
5313: myöskin vuonna 1911, johtuen siitä että suomalaisesta
5314: paloviinasta säädetty valmistusvero on liian kor-
5315: kea verrattuna maahan tuoduista väkiviinatavaroista
5316: suoritettavaan tulliin, joka niinkuin ylempänä on mai-
5317: nittu tulee nykyisessä määrässään pysytettäväksi. Tut-
5318: kimus on sitä paitsi osottanut miltei mahdottomaksi tek-
5319: nillisillä keinoilla erottaa paloviinaa konjakista, arra-
5320: kista, rommista, ranskanviinasta ja whiskystä, joita
5321: juomia tullisäännösten mukaan saadaan maahan tuoda.
5322: Tullilaitokselle ei siis ole mahdollista .estää, niinkuin
5323: Eduskunta on lausunut suotavaksi, n. s. värjätyn palo-       •
5324: viinan maahan tuontia, jos siitä suoritetaan tullimääräyk-
5325: sissä mainituista juomista säädetty tulli. Näin ollen
5326:  ja ottaen huomioon myöskin asianymmärtäväin viran-
5327: omaisten lausunnot asiassa ehdotetaan, että vero palo-
5328:  viinan valmistamisesta vuonna 1912 määrättäisiin yh-
5329:       6                         N:o 6
5330: 
5331:     deksi markaksi viideksikymmeneksi          penniksi litralta
5332:     säännöllisväkevää paloviinaa.
5333: 
5334:          Paloviinan kulutus vuonna 1912 voitanee arvioida
5335:     6,500,000 litraksi. Kun puheenalaista vuotta varten ehdo-
5336:     tettu veromäärä tulisi olemaan pienempi kuin mitä val-
5337:     mistusverona vuonna 1911 kannetaan, niin tulisi sen joh-
5338:     dosta, 1911 vuoden valmistusmäärä ynnä edellisen vuoden
5339:     varastosäästö kokonaan käytettäväksi kulutukseen vuo-
5340:     den aikana. Ehdotettu vero, 1 markka 50 penniä litralta,
5341:     tulisi siis arvattavasti suoritettavaksi koko yllä arvioi-
5342:     dusta kulutusmäärästä 6,500,000 litrasta. Tulot vuonna
5343:     1912 paloviina- ja anniskeluveroista, tarkastusmaksuista
5344:     sekä kulkulaitosrahaston osuudesta vähittäismyynti- ja
5345:     anniskeluyhtiöiden voittovaroista voidaan siis arvioida
5346:     seuraaviksi:
5347: 
5348:           paloviinavero                  9,750,000 markkaa
5349:           anniskeluvero                     20,000
5350:                                                       "
5351:           tarkastusmaksut                   90,000
5352:                                                       "
5353:                                          9,860,000 markkaa
5354: 
5355:           kulkulaitosrahaston osuus
5356:             vähittäismyynti- ja an-
5357:             niskeluyhtiöiden voittova-
5358:             roista                       1,200,000
5359: •                                                     "
5360:                              Yhteensä 11,060,000 markkaa.
5361: 
5362:           Tästä tulosta ovat seuraavat menotl'suoritettavat:
5363:                                                ;~
5364: 
5365: 
5366: 
5367: 
5368:     denaturoidusta paloviinasta takaisin
5369:         maksettava vero.                       750,000 markkaa
5370:                             N:o 6                          7
5371: 
5372: polttimojen ja tislauslaitosten val-
5373:      vonnasta sekä korvauksiksi palo-
5374:      viina-asetuksia vastaan tehtyjen
5375:      rikkomusten syytteeseen saatta-
5376:      misesta .                              235,000 markkaa
5377: apurahoiksi kunnille .                      400,000    "
5378:                               Yhteensä. 1,385,000 markkaa.
5379: 
5380:      Puheena olevan tulon ylijäämä vuonna 1912 olisi siis
5381: 9,675,000 markkaa, ja on se aijottu käytettäväksi kulku-
5382: laitosrahaston menoihin.
5383: 
5384:      Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan siis seuraava
5385: asetusehdotus:
5386: 
5387: 
5388: 
5389: 
5390:                  Ehdotus Armolliseksi Asetukseksl siitä verosta,
5391:            joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
5392:            tettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1912.
5393: 
5394:                               1 §.
5395: 
5396:      Veroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
5397: 1912 maksettava yksi markka viisikymmentä penniä kul-
5398: takin litralta säännöllisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan
5399: sellaista paloviinaa, mikä sisältää viisikymmentä volyymi-
5400: prosenttia alkoholia ollessaan + 15 asteista Celsiuksen
5401: lämpömittarin mukaan. Tämä vero suoritetaan koko val-
5402: mistettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lääninra-
5403: hastoon, kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kol-
5404: meltasadalta litralta, jos vero niin suuresta valmistus-
5405: määrästä on vielä maksamatta.
5406:   8                            N:o 6
5407: 
5408:                                 2 §.
5409:       Paloviinav~rosta    on vuonna 1912 suoritettava:
5410: 
5411: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa
5412:     varten sekä syyttäjäin palkitsemi-
5413:     seksi osottamastaan erityisestä ah-
5414:     keroimisesta     paloviina-asetusten
5415:     rikkomisia syytteeseen saattaessa,
5416:     arviolta .                            Smk, 235,000: -
5417: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kai-
5418:     kille kunnille jaettavaksi niiden
5419:     hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
5420:     kaan kaikkiaan .                       "   400,000: -
5421:                                        Yhteensä Smk. 635,000: -
5422:      Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta ve-
5423: rosta, menee kulkulaitosrahastoon.
5424: 
5425: 
5426:                      Annossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
5427:                 9/22 päivänä Maaliskuuta 1911.
5428: 
5429:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
5430: 
5431: 
5432: 
5433: 
5434:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
5435:              1911. -   V. M. -    Esit. N:o 6.
5436: 
5437: 
5438: 
5439: 
5440:                Valtiova.rain valiokunnan mietintö
5441:            N:o 7 armollisen esityksen johdosta, joka
5442:            koskee paloviinan valmistamisesta suoritet-
5443:            tavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä.
5444: 
5445: 
5446:       Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan v~almistelta­
5447: vaksi 1ähettänyt armollisen esityben N :o 6, joka koskee
5448: paloviinan valmi·stamisesta vuonna 1912 suoritettavaa
5449: v·eroa sekä sanotun veron käyttämistä. Asian kåsittelyä
5450: varten on Valiokunta myös saanut käytettäväkseen ne
5451: asiakirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä armol-
5452: lista esitystä valmisteltaessa syntyneet.
5453: 
5454: 
5455: 
5456:      Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskunnan teke-
5457: män päätöksen mukaisesti, joka 21 päivänä tammikuuta
5458: 1910 sai armoUisen vahvistuksen, korotettiin paloviinan
5459: valmistamisesta suoritettav'a v•ero 1 markan 20 pennin
5460: määrästä litralta säännöllisväkevää (50 %) paloviinaa
5461: 2 markkaan litralta. Vuodeksi 1911 vahvistetussa asetuk-
5462: sessa on viimemainittu veromäärä pysytetty samana.
5463:      Nyt käsiteltävänä olevassa, vuonna 1912 suoritettavaa
5464: paloviinaveroa koskevassa armollisessa esityksessä ehdo-
5465: tetaan, että va·lmistusvero alennettaisiin 2 markasta 1
5466: markkaan 50 penniin litralta säännöUisväkevää paloviinaa.
5467: V·eron alennus pidetään armollisessa ·esitybessä var-
5468: sinkin siitä syystä tarpeellisena, että väkiviinatava-
5469: 2            1911. -   V. M. -    Esit. N:o 6.
5470: 
5471: roiden maahantuonti on tapahtuneen veronkorotuksen
5472: vaikutuksesta Hallituksen mielestä suhdattomasti kasva-
5473: nut, nousten vuonna 1909 tuodusta noin 750,000 litrasta
5474: 1,05o,ooo litraan eli noin 3oo,ooo litran lisäykseen vuonna
5475: 19IO. SamallaJinen asiantila tulee Hallituks.en oletuksen
5476: mukaan jatkumaan myöskin vuonna 1911, johtuen, kuten
5477: armollisessa esityks.essä sanotaan, siitä, että Suomessa va1-
5478: mistetusta paloviinasta säädetty valmistusvero on liian
5479: ~orkea verrattuna maahan tuoduista väkiviinatavaroista
5480: suoritettavaan tulliin.
5481:      Valiokunnan käsityksen mukaan paloviinasta säädetty,
5482: korotettu valmistusvero ei ole yksinään airheuttanut vuonna
5483: 19IO tapahtunutta ulkomaisten väkiviinatavaroiden tuon-
5484: nin huomattavaa lisäännystä, vaan on se osaksi johtunut
5485: maassa vallinneesta taloudellisesta olotilasta, joka samaan
5486: aikaan kohotti useiden muidenkin tuontitavaroiden mää-
5487: rää. Vuoden 1911 kolmena ensimäisenä kuukautena on
5488: Valiokunnan han:kkimien tietojen mukaan tuotu maahan
5489: väkiviinatavaroita noin 88,ooo litraa vähemmän kuin vas-
5490: taavana aikana vuonna 1910.
5491:       Osa'ltaan on kasvanut tuonti Valiokunnan midestä
5492: johtunut myös siitä, että lukumäärältään yhä lisäänty-
5493: neiltä vähittäismyynti- ja a;nniskeluyhtiöiltä myyntioikeu-
5494: den saaneet yksityiset kauppiaat ovat paloviinan myy-
5495: mis·estä y. m. kesäkuun 9 päiv;änä 1892 annetun asetuk-
5496: sen 9 § :n 2 momentin mukaan oik!eutetut myymään yksin-
5497: omaan ulkomaisia välkijuomia, ja että valvonta tässä
5498: kohden on :käynyt ·entistä tarkemmaksi. Kotimaassa
5499: valmistetun, värjätyn paloviinan kauppa on sen vuoksi
5500: suuresti alentunut. Oltuaan vuosina 1900-1905 keski-
5501: määrin 935,033 litraa vuodessa, väheni näitten konjakin
5502:  ja rommin nimellä kaupirt:ujen valmisteiden myynti vuo-
5503:  sina 1906--1909 keskimäärin 432,443 litraan ja vuonna
5504:  1910 noin 38o,ooo litraan saa:kka. -     Helsingissä esimer-
5505: kiksi, missä sanotunlaatuisten väkijuomain myynti vuosina
5506:                       Paloviina vero.                     3
5507: 
5508: 190o-I905 teki keskimäärin 451,351 litraa vuodessa,
5509: sai vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiö vuoden 1906 alusta
5510: yksinoikeuden, ja sen jälkeen laski puheenalainen myynti
5511: vuosina 1906---1909 keskimäärin 132,958 Iitraan ja
5512: vuonna 1910 48,750 litraan asti.
5513:       Erilaisten paloviinasta valmistettujen väkijuomain
5514: maahantuonti saattaa osaltaan jdhtua myöskin siitä,
5515: että kotimaiset viinatehtailijat renkaan muodostet-
5516: tuansa ovat paloviinan maahantuontia koskevan kiel-
5517: lon suojaamina voineet kohottaa tuotteittensa hinnat, val-
5518: mistusveroa lukuunottamatta, tuntuvasti yli sen määrän,
5519: mitä samanväkevyiset väkijuomat ulkomailta ostettaessa
5520: maksavat. Niinpä on Valiokunnan Senaatista saamiin
5521: asiakirjoihin liitetyssä Helsingin viinapolttimojen ja väki-
5522: viinatehdasteiT v. t. ylikontrollöörin lausunnossa annettu-
5523: jen tieto}en mukaan säännöllisväkevyisen, ranskalaisen
5524: konjakin nimellä käyvän paloviinan hinta vain 50 penniä
5525: ja saksalaisen noin 25 penniä litralta kotimaastaan ulos
5526: vietäessä. T~käläiset väkijuomatehtailijat, määrätessään
5527: vastaavan valmisteen hinnaksi Smk 2: 85-2: 90 litralta,
5528: niinmuodoin edistävät ulkomaista tuontia.
5529:       Vuonna 1910 tapahtunutta väkijuomien tuonnin
5530:  lisääntymistä on joka tapauksessa p!idettävä vähäisenä
5531: verrattuna siihen suureen edi,stysaskeleeseen, että koti-
5532:  maassa valmistetun säänöiiisväkevyisen paloviinan kulu-
5533:  tus on samana aikana. vähentynyt noin 2,2w,ooo litralla
5534:  edellisestä vuodesta, mihin korotetun valmistusveron rait-
5535:  tiustyön ohe11a on katsottava huomattavasti vaikutta-
5536:  neen. - V aliakunta ei ole myöskään jättänyt huomioon-
5537:  ottamatta sitä, että korotettu paloviinavero voi osaltaan
5538:  aiheuttaa salakuljetusta maahan. Valiokunnan saamien
5539:  tietojen mukaan on tätä ollut vuonna' 1910 entistä jonkun
5540:  verran suuremmassa määrässä havaittavissa maan itäisellä
5541:  rajaiia, Viipurin ja Kuopion lääneissä, mutta sen ehkäi-
5542:  semiseksi ovat viranomaiset nyttemmin ryhtyneet eri-
5543: 4            '1911. -   V. M. -   Esit. N:o 6.
5544: 
5545: koisiin toimenpi,teisiin. Koorotetun viinaveron takia aiheu-
5546: tunut salakul,jetus on kuitenlkin siksi vähäinen, ettei sitä
5547: ole pidettävä minään esteenä viinaveron pysyttämiseksi
5548: entisellään.
5549:       Valiokunta ei näin ollen katso saadun kokemuksen
5550: antavan aihetta nykyään suoritettavan valmistusveron
5551: alentamiseen. Samaa mieltä näkyvät, asiassa antamistaan
5552: lausunnoista päättäen, olevan Turun ja Porin, Mikkelin,
5553: Kuopion jla Oulun läänien kuvernöörit. Ainoastaan Vii-
5554: purin läänin kuvernööri ja Uudenmaan läänin kuvernöö-
5555: rinvirasto ovat ehdottaneet puheenalaisen veron alenta-
5556: mista, edellinen 1 markaksi 40 penniksi, ja jälkimäinen,
5557: v. t. ylikontrollöörin lausunnon mukaan, vastoin parin
5558: läänissä toimivan viinapolHimoJen tarkastajan nykyistä
5559: veroa puolustavaa mielipidettä, 1 markaksi 6o penniksi
5560: litralta säännöllisväkevä:ä paloviinaa. Hämeen ja Vaasan
5561: läänien kuvemöörit eivät ole asiassa mielipidettänsä lau-
5562: suneet.
5563:       Kaikkeen sriihen nähden, mitä yHä on esitetty, pitää
5564: Valiokunta asi.allis,ena ehdottaa, että paloviinan valmis-
5565: tusveroa vuonna 1912 edel'leen kannettaisiin 2 markkaa
5566: litralta säännönisväkevää paloviin.aa.
5567: 
5568: 
5569:      Armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että Hallitus ei
5570: ole katsonut soveliaaksi ryhtyä Eduskunnan vuoden 1910
5571: varsinaisilla va:ltiopäivillä antaman lausunnon johdosta
5572: erityisen väkijuomain myyntiveron säätämiseen. Tällai-
5573: sen myyntiveron as>ettamisella, jota muun muassa Kuopion
5574: läänin kuvernööri on yksityisiin väkijuomien myyjiin näh-
5575: den perusteellisilla syillä puoltanut, olisi voitu huomatta-
5576: vasti vaikeuttaa puheena ollutta, Hallituksenkin tavallaan
5577: vieromaa ulkomaisten väkijuomatavaroiden kasvanutta
5578: tuontia.
5579:                        Paloviinavero.                       5
5580: 
5581:       Sen johdosta, että Eduskunta vuoden 1910 varsinai-
5582: silla valtiopäivillä lausui suotavaksi, että n. s. värjätyn
5583: paloviinan maahantuontia ehkäistäisiin, ilmoittaa Hallitus,
5584: että, koska tutkimus on osoittanut miltei mahdottomaksi
5585: voida teknillisiHä keinoilla erottaa paloviinaa konjakista,
5586: arra:kista, rommista, ranskanviinasta ja whiskystä, ei vär-
5587: jätyn paloviinan tuonti ole estettävissä. Tämä väite ei
5588: pidä paikkaansa ainakaan mitä whiskyyn tulee. Mutta
5589: jos Hallituksen olettamus on oikea, olisi Valiokun-
5590: nan mielestä siitä johdonmukais,ena; seurauksena, eHä
5591: kaikkien paloviinaan verrattavien juomatavarain, joi-
5592: ta ei alkuperätodistuksella tai muuten luotettavasti
5593: voida •Osoittaa rypäleistä tai muista hedelmistä saa-
5594: dulksi konjakiksi, sokeriruo'osta valmistetuksi rommiksi
5595: j. n. e., maahantuonti olisi kokonaan ehkäistävä, koska
5596: voimassa oievan lain mukaan paloviinan tuonti Suo-
5597: meen on ehdottomasti kielletty. Mainittu toimenpide olisi
5598: sitäkin luonnollis·empi, kun ei ole vähintäkään epäilystä
5599: siitä, että nykyinen lain tulkinta puheenalaisessa asiassa,
5600: yhteydessä paloviinan myymistä y. m. koskevan, kesäkuun
5601: 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 9 § :n 2 momentin
5602: kanssa, kohtuuttomasti suosii ulkomaisia värjättyjä väki-
5603: viinoja kotimaisten valmisteiHen vahingoksi.
5604:       Eduskunta onkin jo vuoden 1909 toisilla valtiopäi-
5605: villä lausunut käsityksensä ulkomaisia juovutusjuomia
5606: kosk-evan tullilainsäädännön kor j aarnisen välttämättömyy-
5607: destä. Valiokunnan mi.elestä on täHais•en toivomuksen
5608: uudistamiseen sitäkin suurempi syy, kun Valiokunta
5609: on käyttämiensä asiantuntijain, tohtori A. W. Fors-
5610: bergin ja insinööri J. Valmarin, lausunnoista tullut siihen
5611: vakaumukseen, että paloviinan tuonnin ollessa estettynä,
5612: voimassa olevat konjakkia, rommia, arrakkia, ranskan-
5613: viinaa, whiskyä y. m. väkijuomia koskevat tullisäännökset
5614: eivät enää vastaa nykyisen kemiallisen tekniikan tällä: alalla
5615: teollisuudessa aikaansaamaa olojen muutosta.
5616: 6            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 6.
5617: 
5618:       Palovi:inan kulutus, joka viisivuotiskautena I9Q4-
5619: rgo8 oli keskimäärin 6,876,292 litraa vuodessa, oli
5620: 7,046,920 litraa vuonna 1909 sekä 4,838,878 litraa vuonna
5621: 1910. Koska nykyisen veron vaikutus menekkiin ei liene
5622: yhtä tuntuva kuin veron juuri tultua korotetuksi, voitanee
5623: paloviinan kulutus vuonna 1912 arvioida 6,ooo,ooo litraksi
5624: eli siis 500,000 litraa pienemmäksi, kuin armollisessa esi-
5625: tyksessä on otaksuttu.
5626:       Näin ollen muodostuu laskelma paloviina- ja annis-
5627: keluverosta selkä tarkastusmaksuista saatavasta tulosta
5628: vuonna 1912 seuraavaksi:
5629: 
5630: paloviinav·ero .                      Smk I2,000,000:-
5631: anniskeluvero .                                  20,000:-
5632:                                         "
5633: tarkastusmaksut                                  90,000:-
5634:                             Yhteensä Smk I2,1IO,ooo:-
5635: 
5636:      Luopumatta snta kannasta, jolle Eduskunta aset-
5637: tui vuoden 1907 valtiopäivillä, antaessaan alamaisen
5638: vastauksen vuonna 1908 paloviinan valmistamisesta
5639: suoritettavaa veroa koskevaan armolliseen esitykseen,
5640: on Valiokunnan mielestä, käytännöllisiä tarpeita sil-
5641: mällä pitäen, syytä korottaa polttimojen ja tislaus-
5642: laitosten silmälläpitoon sekä korvaukseen paloviina-asetus-
5643: ten rikkomusten syyttees·een saattamisesta tarvittava arvio-
5644: määräraha, joka armollisessa esityksessä on ehdotettu
5645: 235,000 markaksi, 15,000 marlkalla. Täten voitaisiin ryhtyä
5646: entistä tehokkaampiin lainvalvontatoimenpiteisiin sekä
5647: korvata kuluja myöskin yksityisille henkilöille, jotka joko
5648: omasta tai asiaa harrastavien yhdistysten alotteesta ovat
5649: saattaneet syytteeseen puheenalaisia rikkomuksia.
5650: 
5651:      Arvioidusta tulosta on vähennettävä:
5652: takaisin maksettava paloviinavero
5653:   denaturoidusta paloviinasta .  . Smk          750,000:-
5654:                        Paloviinavero.                       7
5655: 
5656: polHimoJen ja tislauslaitost·en sil-
5657:   mälläpidosta sekä korvaukseksi
5658:   paloviina-asetusten    rikkomusten
5659:   syytteeseen saattamisesta .                      250,000:-
5660:                              -------------------------
5661:                               Yhteensä Smk ,ooo,ooo: -
5662:                                                1
5663: 
5664:      Puheenaolevista tulolähteistä vuonna 1912 saatava
5665: nettotulo tekisi siis I I,I ro,ooo markkaa.
5666:       Kotitarv·epolton poistamisesta alkaen on kunnille
5667: paloviinaverosta må!ärätty suoritettavaksi niiden hyödylli-
5668: siä tarpeita varten vuotuinen määräraha, jonka suuruus
5669: on säännöllisesti ollut 400,000 markkaa. Pitäen silmällä
5670: toiselta puolen viinaveron kautta saatua, vuosi vuodelta
5671: huomattavasti kohonuutta tuloa ja toiselta puolen kuntain
5672: samana aikana moninkertaisiksi kasvaneita, etenkin sivis-
5673: tysmenoja, on Valiokunta sitä mieltä, että nykyoloissa on
5674: syytä tällä kertaa korottaa tämä määräraha vuotta 1912
5675: varten 4,ooo,ooo markaksi.
5676:       Jäännö'ksen 7,I ro,ooo markkaa Valiokunta ehdottaa
5677: siirrettävä!ksi kulkulaitosrahastoon.
5678:       Kulkulaitosrahaston osuus vähittäismyynti- ja annis-
5679: keluyhtiöiden voittovaroista, joka osuus vuonna 19JO oli
5680: tasaluvuin 1,342,000 markkaa ja jonka Eduskunta vuo-
5681: deksi 1911 on arvioinut 1,2oo,ooo markaksi, voitanee vuo-
5682: deksi 1912 arvioida 200,000 markkaa suuremmaksi kuin
5683: armollisessa esityksessä eli I,4oo,ooo markaksi, koska pu-
5684: heenalaisten yhtiöiden luku on noussut.
5685:       Kulkulaitosrahaston hyväksi paloviina- ja anniskelu-
5686: verosta, tarkastusmaksuista sekä vähittäismyynti~- ja annis-
5687: keluyhtiöiden voitosta kertyvä määrä on niinmuodoin
5688: vuodeksi 1912 arvioitava 8,sro,ooo markaksi.
5689:       Edel'lä esi<tetyn perustuksdla Valiokunta kunnioittaen
5690: ehdottaa,
5691:                    että Eduskunta, edellyttäen että puheena-
5692:              oleva s~tostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-
5693: 8            1911. -   V. M. -       Esit. N:o 6.
5694: 
5695:            syisi ehdotuksen asetukseksi siitä verosta, joka
5696:            paloviinan valmistamisesta Suomessa on suori-
5697:            tettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna
5698:            I9I2 näin lwuluvana:
5699: 
5700: 
5701: 
5702:                           Asetus
5703: siitä veposta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on
5704: suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1912.
5705: 
5706:                             1   §.
5707:      Veroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
5708: 1912 maksettava kaksi markkaa kultakin litralta säännöl-
5709: lisväkevyyttä, jolla tarkoi:tetaan sellaista paloviinaa, mikä
5710: sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia olles-
5711: saan  +    15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan.
5712: Tämä vero suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta mää-
5713: räitä ja maksetaan lääninra:hastoon, kuitenkin joka kerta
5714: v·ähintään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero
5715: niin suuresota valmistusmäärästä on vielä makS!ama:tta.
5716: 
5717:                             2   §.
5718:      Paloviinavero on vuonna I9I2 käytettävä:
5719: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa
5720:   varten ja syyttäjäin palkitsemiseksi
5721:   osottamastaan erityisestä ahkeroi-
5722:   misesta paloviina-asetusten rikko-
5723:   misia syytteeseen saattaessa sekä
5724:   paloviina-asetusten rikkomisia syyt-
5725:   teeseen saatettaessa syntyneitten
5726:   kulujen korvaamiseksi, arvliolta . Smk
5727: HyödylEsiin l·unnallisiin tarpeisiin
5728:   kaikille kunnille jaettavaksi niiden
5729:   hengiUe kirjoitetun väkiluvun mu-
5730:   kaan kaikkia:an .
5731:                                        "
5732:                       Paloviinavero.                        9
5733: 
5734:     Mi·tä tämä:n lisäiksi saadaan puheenalwisesta verosta,
5735: menee kulkulaitosrahastoon.
5736: 
5737: 
5738:       Tämän lisäksi saa Valiokunta ylempänä esitetyn no-
5739: j•alla kunnioittaen ehdottaa,
5740:                 että Eduskunta arvioisi paloviinaverosta
5741:            vuonna I9I2 saatavan nettotulon I I,I Io,ooo
5742:            markaksi ja kulkulaitosrahaston osuuden vä-
5743:            hittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta
5744:            samana vuonna I,4oo,ooo markaksi.
5745: 
5746: 
5747: 
5748:       Sen johdosta että Eduskunnan vuoden 1909 toisilla
5749: valtiopäivillä tekemä, vuonna 1910 kannettavaa viinaveroa
5750: koskeva päätös saatettiin Hallitsijan v.a;hvistettavaksi vasta
5751: 21 pä.vänä tammikuuta viimeksi mainittua vuotta, aiheutui
5752: monessa suhteessa ikäväilmiöinen suostuntaselkkaus, johon
5753: Eduskunta on jo vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä
5754: kiinnittänyt huomiota. Samalia kun Valiokunta nyt on
5755: tilaisuudessa Eduskunnalle ilmoittamaan, että viinaveroon
5756: kohdistuvan selkkauksen johdosta on valtiovarastoUe ai-
5757: heutunut r88,7or markan 45 pennin suuruinen tulojen vä-
5758: hennys, katsoo Valiokunta olevan syytä tähän mietintöön
5759: otetussa liitteessä mainita, ketikä paloviinan valmistajat
5760: ovat anoneet ja· saaneet veronperuutusta laittoman, väli-
5761: aikaisen viinaveroasetuksen 30 päivältä joulukuuta 1909
5762: nojalla.
5763: 
5764: 
5765:       Vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä hyväksyi
5766: Eduskunta eri,tyisen asetuksen pa1oviinan valmistamisesta
5767: ja tisiaamisesta kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuk-
5768: sen I 5 § :n muuttamisesta niin kuuluvaksi, että se aika,.
5769: 10            1911. -   V. M. -    Esit. N:o 6.
5770: 
5771: jonka kuluessa paloviinan valmistami·sesta vero on suori-
5772: tettava, määrättiin kahden vuoden asemesta kuudeksi
5773: kuukaudeksi. Armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että
5774: Keisarillinen Majesteetti ·ei ole nä!hnyt hyväksi· vahvistaa
5775: tätä asetusta, koska kuuden kuukauden aika Hallituksen
5776: midestä tulisi nykyään vallitsevissa oloissa ainoastaan
5777: tuottamaan suomalaiselle polttimoelinkeinolle vaikeuksia
5778: ilman, että siitä olisi raittiudelle mitään etua odotettavissa.
5779:        Eduskunta hyväksyessään sanotun asetuksen palovii-
5780: nan verottomana varastossa pitämistä koskevan ajan muut-
5781: tamisesta ei luonnolli:s.esti edellyttänytkään raittiuden tästä
5782: hyötyvän, vaan tahtoi estää sitä otollista tiJ.ais.uutta vero-
5783: keinottelemiseen, jonka kahden vuoden aika •tarjoo palo-
5784: viinan valmistajille. Kuten Eduskunta mainituili1a valtio-
5785: päivillä huomautti, saattaa varastoissa toisinaan olla kol-
5786: menkinlaisen veron alaista paloviinaa, minkä käytte'lemi-
5787: nen ja sdviltläpi•täminen tuottaa hankaluuksia ja epäkoh-
5788: tia, joista suurin esiintyy siinä, etteivät verosäännökset
5789: tehokkaasti vaikuta sillä tapaa, kuin Eduskunta kulloinkin
5790: on tarkoittanut.
5791:        Tähän nähden ja koska pohtimoteollisuudeHe ei Va-
5792: liokunnan käsityks·en mukaan ehdotetusta toimenpiteestä
5793: huomioon otettavia vaikeuksia tulisi syntymään, olisi aika-
5794:  määräys paloviinan verottomana varastossa pitämisestä
5795:  välittämättä lyhennettävä vähintään yhdeksi vuodeksi. Va-
5796: liokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa,
5797: 
5798:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
5799:            Majesteetin armollisesti tutkittavaksi ja vah-
5800:            vistettavaksi lähettäisi seuraavan asetusehdo-
5801:            tuksen:
5802:                       .Paloviinavero.                      11
5803: 
5804:                           Asetus
5805: patoviinan valmistamisesta ja tislaamisesta kesäkuun 9 päi-
5806:      vänä 1892 annetun asetuksen 15 §:n muuttamisesta
5807:                      näin kuuluvaksi:
5808: 
5809:       1. Valmistettu pa.Ioviina tulee kontrollöörin mitata ja
5810: koetella, sekä jos ei veroa siitä ole maksettu, panna varas-
5811: toon julkisen valvonnan alaiseksi.
5812:       2. Pa1oviinavarastoa varten käytettävän makasiinin
5813: eli huoneen pitää olla polttimon läheisyydessä ja valmis-
5814: tajan luovuttama yksis1tään siihen tarkoitukseen sekä niin
5815: laitettu, kuin järjestyssääntö määrää. Tällainen maka-
5816: siini eli varastohuone, jota ei saa käyttää, ennenkuin se on
5817: katsastettu samalla tapaa, kuin 9 § :ssä on polttimosta
5818: säädetty, on varustettava kahdella erilaisella lukolla, joiden
5819: avaimet ovat säi'lytettävät, toinen pa~oviinan valmistajan
5820: ja toinen kontrollöörin tahi muun henkilön luona, joka
5821: kruunun puolesta silmällä pitää varastaa.
5822:       3· Varastoon pantu paloviina on v·eron panttina. Ellei
5823: va!lmisraja yhden vuoden kuluessa tavaran varastoon pane-
5824: mis·en jälkeen suorita siitä menevää veroa, ryhtyköön lää-
5825: ninha11itus lail1iseen toimeen pantin myymistä varten.
5826:       4· Kontrollöörin on velvollisuus pitää varastopäivä-
5827: kirjaa järjestyssäännön määräysten mukaan.
5828:       5· Senaatin Talousosaston asiana on määrätä, saako
5829: varastosta ja millä ehdoirlla ulkomaiHe viedä paloviinaa,
5830: valmistusveroa siitä maksamatta.
5831:       Tämä asetus on noudatettava sen julkaisemispäivästä
5832: lukien.
5833: 
5834:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 191 r.
5835: 
5836: 
5837:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toi-
5838: n e n o s a s t o ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheen-
5839: 12           1911. -   V. .M. -   Esit. N:o 6.
5840: 
5841: johtaja Arajärvi ja jäsenet von Born, Grönvall, Helenius-
5842: Seppälä, Kairamo, Kronqvist, Pietinen, Rainio, Sainio,
5843: W uolijoki (osittain) sekä varajäsenet J unes (osittain),
5844: Tervo (osittain) ja Törmä (osittain).
5845:                        Vastalause.                       13
5846: 
5847: 
5848: 
5849: 
5850:                       Vastalause.
5851:       Paloviinan valmistamisesta suoritettava vero on, lu-
5852: kuunottamatta mietinnössä mainittuja takaisinmaksuja ja
5853: kustannuksia sekä kunnille vanhastaan jaettua 400,000
5854: markan suuruista osuutta, suorittamiemme laskujen mu-
5855: kaan, kokonaisuudessaan tarpeellinen budj-etin tasapainoon
5856: saattamista varten. Valiokunnan ehdottama suuri lisäys
5857: kunnille jaettavaksi määrärahaksi, joka ehdotus sisältää
5858: varsin huomattavan poikkeuksen täJhänastisesta menette-
5859: lystä, tulisi jo sinänsä häiritsevästi vaikuttamaan erityi-
5860: sesti kulkulaitosrahaston menoarvion järj.est·elyyn.
5861:       Tähän tulee vielä ne arveluttavat, eri aloille ulottu-
5862: vat seuraukset, joita epäilemättä on odotettavissa, jos
5863: ruvetaan niin suuf'essa määr,ässä, kuin mitä Valiokunta on
5864: ajatellut, käyttämään paloviinan valmistuksesta suoritet-
5865: tavaa veroa kuntien harkinnan mukaan mitä erihisimpiin
5866: tarlmituksiin.
5867:       Sitä vastoin olemme tuUeet siihen käsitykseen, että
5868: tällä kertaa oli,si välttämätöntä suostuntarahastoon siir-
5869: tää osa paloviinavaroista, jotta erinäisiin sivistystarkoi-
5870: tuksiin tarvittavat valtion apumaksut ja määrärahat tuli-
5871: sivat täysin turvatuiksi.
5872:       Rohkenemme sen vuoksi ehdottaa,
5873: 
5874:                 että Eduskunta hyväksyisi 2 § :n asetuk-
5875:            sessa siitä verosta, joka paloviinanvalmistami-
5876:            sesta on suoritettava, näin kuuluvana:
5877: 14          1911. -   V. M.        Esit. N:o 6.
5878: 
5879:                           2   §.
5880:      Paloviinavero on vuonna 1912 käytettävä:
5881: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa
5882:   varten ja syyttäjäin palkitsemiseksi
5883:   osottamastaan erityisestä ahkeroi-
5884:   mi'sesta paloviina-asetusten rikko-
5885:   misia syytteeseen saattaessa sekä
5886:   paloviina-asetusten rikkomisia syyt-
5887:   teeseen saatettaessa syntyneitten
5888:   kulujen lmrvaamiseksi, arviolta,     Smk 250,000:-
5889: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpersnn
5890:   kaikille kunnille jaettavaksi niiden
5891:   hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
5892:   kaan karkkiaan .                          40o,ooo : -
5893: Suostuntarahastoon                        2,500,000: -
5894:     Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta,
5895: menee kulkulaitosrahastoon.
5896: 
5897: 
5898: 
5899:      Valiokunta on arvioinut 6,ooo,ooo litraksi palovii-
5900: nan kulutuksen vuonna 1912. Huomioonottaen sen tun-
5901: tuvan alennuksen, minkä paloviinaveron korottaminen on
5902: vuonna 1910 saanut aikaan, ei tämä arvan kautta saavu-
5903: tettu päätös tunnu riittävästi perustellulta, jonka vuoksi
5904: kunnioittaen ehdotamme,
5905:                että Eduskunta arvioisi paloviinan kulu-
5906:           tuksen vuonna 1912 5,500,000 litraksi.
5907: 
5908:      Tästä johtuisi, että V aliakunnan mietinnön 9 sivuHa
5909: oleva ponsi hyväksyttäisiin näin kuuluvana;:
5910:               että Eduskunta arvioisi paloviinaverosta
5911:           vuonna 1912 saatavan nettotulon IO,I ro,ooo
5912:                         Vastalause.                       15
5913: 
5914:            markaksi ja kulkulaitosrahaston osuuden vä-
5915:            hittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta
5916:            samana vuonna IAOO,ooo markaksi.
5917: 
5918: 
5919:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 191 I.
5920: 
5921:      Juhani Arajärvi.         A. Osw. Kairamo.
5922:                   Reinh. Grönvall.
5923: 
5924: 
5925: 
5926:       Kun V aliakunnan enemmistön päätökseen 4,ooo,ooo
5927: markan myöntämisestä kuntien käytettäväksi, hyödyllisiin
5928: tarkoituksiin ei tällä hetkellä, kun budjetin järjestelystä
5929: yJ.eensä ·ei vielä ole tarkempaa tietoa, mielestäni ole ollut
5930: riittävää syytä, yhdyn mieluummin ylläolevassa vastalau-
5931: seessa esitetyn as•etusehdotuksen muodosteluun.
5932:       Samoin yhdyn vastalausees-een, mitä paloviinan kulu-
5933: tuksen arvioimiseen vuonna 191•2 tulee.
5934: 
5935:                              Matti Helenius-Seppälä.
5936:                    1911. -     V. M. -          Esit. N:o 6.
5937: 
5938: Liite.
5939: 
5940: 
5941: 
5942: 
5943:     Paloviinaveroa on suostuntaselkkauksen johdosta
5944: maksettu takaisin vuosina I9IO ja 191 r seuraavat määrät:
5945: 
5946:                                                          Litrojen luku,
5947: 1                                                        josta takaisin-       Takaisinmak-
5948:          Tehtaan tai omistajan nimi                        maksu on             sun suuruus
5949:                                                            myönnetty,
5950:                                                                Ltr                Srnk
5951: 
5952:                                                      1
5953:     1.   Gust. Raninin Perilliset . . . .                   42,356              33,844:80
5954:                                                 . "1
5955:     2.   Kiala Aktiebolag för Jordbruk
5956:           och lndustri . . . . . . . . . . . .              74,683,74           59,746:99
5957:     3.   Hyvinge Fabriks Aktiebolag             ..          35,050,92           28,040:74
5958:     4.   St. Michels Spritvaru Aktiebolag                   24,523,56           19,618:84
5959:     5. Miller & Pulkkinen       . .......                   22,050               17,640:--
5960:     6.   Näs Spritfabriks Aktiebolag ...                     2,922,48            2,337:98
5961:     7.   Maikkula Brännvinstillverknings
5962:           Aktiebolag . . . . . . . . . . . . .              20,381              16,304:80
5963:     8.   Lahtis Bränneri Aktiebolag ...                     10,302,12             8,241:70
5964: 1
5965:     9.   Gamlakarleby Ångbränneri Ak-
5966:           tiebolag . . . . . . . .   •••   0   •••           3,657               2,925:60
5967: 
5968:                                      Yhteensä 1 235,926,82                     188,701: 45
5969: 1                                                                          1
5970: 
5971: 
5972: 
5973: 
5974:                  HELSINKI    19II.    VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
5975:                1911. ~ S. V. M. -    Esit. N:o 6.
5976: 
5977: 
5978: 
5979: 
5980:                  Suuren valiok.unnan mietintö
5981:              N:o 14 arinollisen esityksen johdosta, joka
5982:              koskee paloviinan valmistamisesta vuonna
5983:              1912 suoritettavaa veroa sekä. sanotun
5984:              veron kä.yttä.misti.
5985: 
5986: 
5987:        Armollisessa esityksessä N:o 6 olevan ehdotuksen
5988:   Asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
5989:   Suomessa on suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä
5990:   vuonna 1912 ynnä Valtiovarainvaliokunnan asiasta anta-
5991:   man mietinnön N:o 7 on Eduskunta, ensimäisen käsittelyn
5992: · toimitettuaan, V. J:n 57 §:n 2 momeutin mukaisesti lä-
5993:   hettänyt Suureen valiokuntaan.
5994:        Asiata käsitellessään on Suuri valiokuuta päättänyt
5995:   kannattaa yllämainittua asetusta sellaisena kuin se on Valtio·
5996:   varainvaliokunnan mietinnössä ehdotettu, kuitenkin alem-
5997:   pana mainitulla muutoksella.
5998:        Koska paloviinaverosta saatava tulo tähän asti pää-
5999:   asiassa on käytetty kulkulaitosrahaston vahvistamiseksi,
6000:   eikä Suuren valiokunnan mielestä nytkään ole riittäviä
6001:   syitä toisin menetellä, ei Suuri valiokunta ole voinut puol-
6002:   taa Valtiovarainvaliokunnan ehdottamaa suurta lisäystä
6003:   paloviina varoista kunnille jaettavaan määrärahaan. Valio-
6004:   kunta on siitä syystä ehdottanut 2 §:ään sen muutoksen,
6005:   että kunnille jaettavaksi varattaisiin, kuten tähänkin saakka,
6006:   400,000 markkaa.
6007: 2             1911. -   S. V. M.- Estt. N:o 6.
6008: 
6009:      Suuri valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
6010: 
6011:                  että Eduskunta, edellyttäen että puheena oleva
6012:             suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi Ase-
6013:             tuksen siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
6014:             sesta Suomessa on suoritettava, sekä tämän ve-
6015:             ron käyttämisestd vuonna 1912 Valtiovarainvalio-
6016:             kunnan mietinnössä N:o 7 olevan ehdotuksen mu-
6017:             kaan, kuitenkin muuttaen sen 2 §:n näin kuulu-
6018:             vaksi:
6019: 
6020:                              2 §.
6021:      Paloviinavero on vuonna 1912 käytettävä:
6022: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa
6023:    varten ja syyttäjäin palkitsemiseksi
6024:    osottamastaan erityisestä ahkeroi-
6025:    misesta paloviina-asetusten rikko-
6026:    misia syytteeseen saattaessa sekä
6027:    paloviina-asetusten rikkomisia syyt-
6028:    teeseen saatettaessa syntyneitten
6029:    kulujen korvaamiseksi, arviolta.       Smk. 250,000: -
6030: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kai-
6031:    kille kunnille jaettavaksi niiden
6032:    hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
6033:    kaan, kaikkiaan .                       , 400,000: -
6034: 
6035:     Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta,
6036: menee kulkulaitosrahastoon.
6037: 
6038: 
6039: 
6040: 
6041:       Mitä tulee Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ole-
6042: vaan ehdotukseen Asetukseksi paloviinan valmistamisesta ja
6043: tislaamisesta kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 15 §:n
6044:                      Paloviinavero.                     3
6045: 
6046: muuttamisesta, saa Suuri valiokunta, yhtyen Valtiova-
6047: rainvaliokunnan ehdotukseen, kunnioittaen ehdottaa,
6048: 
6049:                että Eduskunta hyväksyisi puheena   olevan
6050:           asetusehdotuksen.
6051: 
6052:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1911.
6053:             -------------
6054: Helsinki 1911.   K. F. Puromiehen kirjapaino 0.-Y.
6055:             1911. -   S. V. M. -   Esit. N:o 6.
6056: 
6057: 
6058: 
6059: 
6060:                Suuren valiokunnan mietintö
6061:           N: o 14 a armollisen esityksenjohdosta,joka
6062:           koskee paloviinan valmistamisesta vuonna
6063:           1912 suoritettavaa veroa sekä sanotun veron
6064:           käyttämistä.
6065: 
6066: 
6067:      Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksynyt
6068: Asetuksen siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
6069: Suomessa on suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä
6070: vuonna 1912 Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
6071:      Sitä vastoin on Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan
6072: ehdottamaan ja Suuren valiokunnan kannattamaan Ase-
6073: tukseen paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta kesä-
6074: kuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 15 § :n muutta-
6075: misesta tehnyt korjauksen asetuksen nimeen ja Jisännyt
6076: johdatuksen, jotenka tämä asetus tulisi kuulumaan näin:
6077: 
6078: 
6079:                          Asetus
6080:   kesäkuun 9 päivänä 1892 paloviinan valmistamisesta ja
6081:        tislaamisesta annetun Keisarillisen asetuksen
6082:                    15 §:n muuttamisesta.
6083: 
6084:     Tämän kautta säädetään, että 15 § Keisarillisessa
6085: asetuksessa 9 päivältä kesäkuuta 1892 paloviinan val-
6086: mistamisesta ja tislaamisesta muutetaan näin kuuluvaksi:
6087:             1911. -   S. V. M. -    Esit. N:o 6.
6088: 
6089:                             15 §.
6090:      1. Valmistettu paloviina j. n. e. (niinkuin Valtiovarain-
6091: valiokunnan mietinnössä N:o 7).
6092: 
6093: 
6094:       Kun asia Eduskunnassa tehdyn muutoksen johdosta
6095:   on toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä,
6096: . on Valiokunta päättänyt
6097: 
6098:            Eduskunnan puheena olevaa päätästä puoltaa.
6099: 
6100: 
6101:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1911.
6102: 
6103: 
6104: 
6105: 
6106:          Helsinki 1911, Vihtori Kosonen Osakeyhtiö
6107:          1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 6.
6108: 
6109: 
6110: 
6111: 
6112:                S u o m e n E d u s l\: u n n a n a 1 a m a i-
6113:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
6114:            armolliseen esitykseen siitä verosta, joka
6115:            paloviinan valmistamisesta vuonna 1912 on
6116:            suoritettava, sekä sanotun veron käyttämi-
6117:            sestä.
6118: 
6119: 
6120: 
6121: 
6122:       Suurivaltaisln, lrmolllsln Keisari
6123:               ja Suuriruhtinas I
6124: 
6125: 
6126: 
6127: 
6128:    Kun se aika, joksi Eduskunta 1910 vuoden varsinaisilla
6129: Ya1tiopäivillä oli määrännyt veron paloviinan valmista-
6130: misesta, päättyy vuoden 1911lopussa, on Teidän Keisarilli-
6131: 2        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 6.
6132: 
6133: nen Majesteettinne antanut Eduskunnan hyväksyttäväksi
6134: armollisen esityksen sanotun veron suorittamisesta ja käyt-
6135: tämisestä vuonna 1912.
6136:     Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että paloviinan
6137: valmistusvero alennettaisiin nykyisestä määrästään 2 mar-
6138: kasta 1 markaksi 50 penniksi litralta säännöllisväkevää
6139: paloviinaa. Veron alentaminen on ilmoitettu varsinkin
6140: siitä syystä tarpeelliseksi, että Hallituksen mielestä väki-
6141: viinatavarain tuonti on tapahtuneen veronkorotuksen vai-
6142: kutuksesta suuresti kasvanut, nousten noin 750,000 litrasta
6143: vuonna 1909 aina 1,050,000 litraan vuonna 1910. Saman-
6144: lainen asiantila tulisi armollisen esityksen mukaan jatku-
6145: maan myöskin vuonna 1911, johtuen siitä, että Suomessa
6146: valmistetusta paloviinasta säädetty vero on liian korkea
6147: verrattuna maahan tuoduista väkiviinatavaroista suoritet-
6148: tavaan tulliin.
6149:     Paloviinasta säädetty korotettu valmistusvero ei kuiten-
6150: lman nähtävästi ole yksinään aiheuttanut vuonna 1910 ta-
6151: pahtunut väkiviinatavarain tuonnin huomattavaa lisäystä,
6152: vaan on se osaksi johtunut maassa vallinneesta taloudelli-
6153: sesta tilasta, jonka vuoksi useiden muidenkin tuontitava-
6154: rain määrä on lisääntynyt. Huomattava on sitäpaitsi, että
6155:  vuoden 1911 kolmena ensimäisenä kuukautena on tuotu
6156: maahan väkiviinatavaroita noin 88,000 litraa vähemmän
6157: kuin vastaavana aikana vuonna 1910.
6158:     Osalta näyttää kasvanut tuonti johtuneen siitä, että yk-
6159: sityiset kauppiaat, joille lukumäärältään yhä lisääntyneet
6160: vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöt ovat luovuttaneet
6161: myyntioikeuden, ovat kesäkuun 9 päivänä 1892 paloviinan
6162: myymisestä y. m. annetun asetuksen 9 § :n 2 mom. mukaan
6163: oikeutetut myymään ainoastaan ulkoa tuotuja väkijuomia,
6164: ja että valvonta tässä kohden on käynyt entistä tarkem-
6165: maksi. Kotimaassa valmistetun värjätyn paloviinan kauppa
6166: on sen vuoksi suuresti alentunut. Oltuaan vuosina 1900-
6167: 1905 keskimäärin 935,033 litraa vuodessa, väheni konjakin
6168: ja rommin nimellä kaupittujen kotimaisten valmisteiden
6169: myynti vuosina 1906--1909 keskimäärin 432,443 litraan ja
6170: vuonna 1910 noin 380,000 litraan saakka.
6171:                       Paloviinavero.                      3
6172: 
6173:     Erilaisten paloviinasta valmistettujen väkijuomain
6174: maahantuonnin lisääntyminen on osaksi saattanut joh-
6175: tua myöskin siitä, että kotimaiset viinatehtailijat
6176: renkaan muodostettuansa ovat paloviinan maahantuon-
6177: tia koskevan kiellon suoj aamina voineet kohottaa tuot-
6178: teidensa hinnat, valmistusveroa lukuunottamatta, tun-
6179: tuvasti yli sen määrän, mitä samanväkevät väkijuomat
6180: ulkomailta ostettaessa maksavat. Niinpä on saatu-
6181: jen tietojen mukaan säännöllisväkevän, ranskalaisen
6182: konjakin nimellä käyvän paloviinan hinta 50 penniä ja
6183: saksalaisen noin 25 penniä litralta kotimaastaan ulos vietä-
6184: essä. Suomalaiset väkijuomatehtailijat, määrätessään vas-
6185: taavan valmisteen hinnaksi Smk. 2:85-2:90 litralta, niin
6186: muodoin edistävät ulkomaista tuontia.
6187:     Vuonna 1910 tapahtunutta väkijuomien tuonnin lisään-
6188: tymistä on joka tapauksessa pidettävä vähäisenä verrattuna
6189: siihen suureen edistysaskeleeseen, että kotimaassa valmis-
6190: tetun säännöllisväkevän paloviinan kulutus on vähenty-
6191: nyt noin 2,210,000 litralla edellisestä vuodesta, mihin
6192: tulokseen korotetun valmistusveron on katsottava raittius-
6193: työn ohella huomattavasti vaikuttaneen. - Eduskunta
6194: ei kuitenkaan ole jättänyt huomioon ottamatta, että koro-
6195: tettu paloviinavero voi osaltaan aiheuttaa väkijuomain sala-
6196: kuljetusta maahan. Sellaista onkin ollut vuonna 1910 en-
6197: tistä jonkun verran suuremmassa määrässä havaittavissa
6198: maan itäisellä rajalla, Viipurin ja Kuopion lääneissä, mutta
6199: sen ehkäisemiseksi ovat viranomaiset nyttemmin ryhtyneet
6200: erikoisiin toimenpiteisiin. Paloviinaveron korotuksesta ai-
6201: heutuva salakuljetus on kuitenkin siksi vähäinen, ettei sitä
6202: ole pidettävä veron entisellään pysyttämisen esteenä.
6203:     Eduskunta ei näin ollen katso saadun kokemuksen an-
6204: tavan aihetta nykyään suoritettavan valmistusveron alen-
6205: tamiseen; ja on Eduskunta siis päättänyt, että paloviinan
6206: valmistusveroa on myöskin vuonna 1912 kannettava 2
6207: markkaa litralta säännöllisväkevää paloviinaa.
6208: 4        1911. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 6.
6209: 
6210:     Armollisessa esityksessä on ilmoitettu, että Hallitus ei
6211: ole katsonut soveliaaksi Eduskunnan 1910 vuoden varsinai-
6212: silla valtiopäivillä lausuman toivomuksen johdosta ryhtyä
6213: toimenpiteeseen erityisen väkijuomain myyntiveron säätä-
6214: miseksi. Tällaisella myyntiverona olisi kuitenkin voitu
6215: huomattavasti vaikeuttaa puheena ollutta väkijuomatava-
6216: rain kasvanutta tuontia, johon armollisessa esityksessäkin
6217: on huomiota kiinnitetty.
6218:     Sen johdosta, että Eduskunta viimeksi vuoden 1910
6219: varsinaisilla valtiopäivillä on lausunut suotavaksi, että n. s.
6220: värj ätyn paloviinan tuontia ehkäistäisiin, on armollisessa
6221: esityksessä ilmoitettu, että koska tutkimus on osottanut
6222: miltei mahdottomaksi voida teknillisillä keinoilla erottaa
6223: pa.loviinaa konjakista, arrakista, rommista, ranskan-
6224: viinasta ja whiskystä, ei värjätyn paloviinan tuonti ole
6225: estettä vissä. Tämä ilmoitus on erehdyttävä ainakin mitä
6226: whisk:yyn tulee. Mutta vaikka Hallituksen olettamus pu-
6227: heena olevassa kysymyksessä olisikin oikea, pitäisi siitä
6228: johtua, että kaikkien sellaisten paloviinaan verrattavien
6229: juomatavarain tuonti, joita ei alkuperätodistuksella tai
6230: muuten luotettavasti voida osottaa rypäleistä tai muista
6231: hedelmistä saaduksi konjakiksi, sokeriruo'osta valmiste-
6232: tuksi rommiksi j. n. e., olisi kokonaan ehkäistävä, koska
6233: voimassa olevan lain mukaan paloviinan tuonti Suomeen
6234: on kokonaan kielletty. Mainittu toimenpide olisi sitäkin
6235: luonnollisempi, kun voimassa olevain säännösten nykyinen
6236: käytäntö epäilemättä kohtuuttomasti suosii maahan tuotuja
6237: värjättyjä väkiviinoja kotimaisten valmisteiden vahingoksi.
6238:     Eduskunta onkin jo vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
6239: lausunut käsityksensä juovutusjuomia koskevain tullisään-
6240: nösten korjaamisen välttämättömyydestä. Tämän toi-
6241: vomuksen Eduskunta nyt uudistaa sitäkin suuremmalla
6242: syyllä, kun asiantuntijain lausunnoista käy ilmi, että palo-
6243: viinan tuonnin ollessa estettynä voimassa olevat konjakkia,
6244: rommia, arrakkia, ranskanviinaa, whiskyä y. m. väkijuo-
6245: mia koskevat tullisäännökset eivät enää vastaa nykyisen ke-
6246: miallisen tekniikan tällä alalla teollisuudessa aikaansaamaa
6247: olojen muutosta.
6248:                          Paloviinavero.                         5
6249: 
6250:     Paloviinan kulutus, joka viisivuotiskautena 1904-1908
6251: oli keskimäärin 6,876,292litraa vuodessa, oli 7,046,920 litraa
6252: vuonna 1909 sekä 4,838,878 litraa vuonna 1910. Koska ny-
6253: kyisen, korotetun veron vaikutus menekkiin ei vastaisuu-
6254: dessa liene yhtä tuntuva kuin veron juuri tultua korote-
6255: tuksi, voitanee paloviinan kulutus vuonna 1912 arvioida
6256: 6,000,000 litraksi.
6257:     Näin ollenpaloviina-ja anniskeluverosta sekä tarkastus-
6258: maksuista vuonna 1912 saatava tulo on arvioitava seuraa-
6259: vaksi:
6260: 
6261: paloviinavero .................... .            Smk. 12,000,000: -
6262: anniskeluvero .................... .             "       20,000:-
6263: ta.rkastusmaksut .................. .            ,       90,000:-
6264:                                  Yhteensä       Smk. 12,110,000:-
6265: 
6266:     Luopumatta siitä kannasta, jolle Eduskunta on aset-
6267: tunut vuoden 1907 valtiopäivillä antamassaan alamaisessa
6268: vastauksessa paloviinan valmistamisesta vuonna 1908 suo-
6269: ritettavaa veroa koskevaan armolliseen esitykseen, on Edus-
6270: kunnan mielestä, käytännöllisiä tarpeita silmällä pitäen,
6271: syytä 15,000 markalla korottaa polttimojen ja tislaus-
6272: laitosten silmälläpitoon sekä korvaukseen paloviina-asetus-
6273: ten rikkomusten syytteeseen saattamisesta tarvittavaa arvio-
6274: määrärahaa, joka armollisessa esityksessä on ehdotettu
6275: 235,000 markaksi. Täten voitaisiin ryhtyä entistä tehok-
6276: kaampiin valvontatoimenpiteisiin sekä korvata kuluja
6277: myöskin yksityisille henkilöille, jotka joko omasta tai asiaa
6278: harrastavien yhdistysten alotteesta ovat saattaneet syyt-
6279: teeseen puheenalaisia rikkomuksia.
6280: 
6281:    Arvioidusta tulosta ön vähennettävä:
6282: 
6283: takaisin maksettava paloviinavero de-
6284:   naturoidusta paloviinasta . . . . . . . . .   Smk.   750,000:-
6285: polttimojen ja tislauslaitosten silmällä-
6286:   pidosta sekä korvaukseksi paloviina-
6287: 6            1911. -       Edusk. vast. -            Esitys N :o 6.
6288: 
6289:     asetusten rikkomust€n syytteeseen
6290:     saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   Smk.   250,000:-
6291:                                            Yhteensä         Smk. 1,000,000:-
6292: 
6293:     Puheena olevista tulolähteistä vuonna 1912 saatava
6294: nettotulo on siis arvioitu 11,110,000 markaksi
6295:     Tästä on vähennettävä kunnille apurahoiksi edel-
6296: leen menevä 400,000 markan määräraha. Jäännöksen
6297: 10,710,000 markkaa on Eduskunta päättänyt kulkulaitos-
6298: rahastoon siirrettäväksi.
6299:     Kulkulaitosrahaston osuuden vähittäismyynti· ja annis-
6300: keluyhtiöiden voittovaroista on Eduskunta, siihen nähden
6301: että puheenalaisten yhtiöiden luku on noussut, vuodeksi
6302: 1912 arvioinut 200,000 markkaa suuremmaksi kuin armolli-
6303: sessa esityksessä eli 1,400,000 markalcsi.
6304:     Paloviina- ja anniskeluverosta, tarkastusmaksuista sekä
6305: vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voitosta vuonna
6306: 1912 kulkulaitosrahastoon kertyvä tulo on niin muodoin
6307: arvioitu yht€ensä 12,110,000 marlwksi.
6308:     Edellä esitetyn perustuksella Eduskunta saa alamai-
6309: sesti ilmoittaa,
6310: 
6311:                      että Eduskunta on h,yväksynyt ehdotuksen
6312:                  asetukseksi siitä verosta, joka paloviinan valmis-
6313:                  tamisesta Suomes8a on suoritettava, sekä tämän
6314:                  'Veron käyttämisestä vuonna 1912 näin kuulu-
6315:                  vana:
6316: 
6317:                                     Asetus
6318:  siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suo-
6319: messa on sum•itettava, sel'ä tämän veron käyttämisestä
6320:                      vuonna 1912.
6321: 
6322:                          1 §.
6323:    V eroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
6324: 1912 maksettava kaksi markkaa kultakin litralta sään-
6325:                         Paloviinavero.                         7
6326: 
6327: nöllisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan sellaista palovii-
6328: naa, mikä sisältää viisikymmentä volyymiprosenttia alko-
6329: holia ollessaan   + 15 asteista Celsiuksen lämpömittarin
6330: mukaan. Tämä vero suoritetaan koko valmistettavaksi ote-
6331: tulta määräitä ja maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin
6332: joka kerta vähintaän tuhannelta kolmeltasadalta litralta,
6333: jos vero niin suuresta valmistusmäärästä on vielä maksa-
6334: matta.
6335:                                2 §.
6336:    Paloviinavero on vuonna 1912 käytettävä:
6337: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa
6338:   varten ja syyttäjäin palkitsemiseksi
6339:   osottamastaan erityisestä ahkeroimi-
6340:   sesta paloviina-asetusten rikkomisia
6341:   syytteeseen saattaessa sekä palo-
6342:   viina-asetusten rikkomisia syyttee-
6343:   seen saatettaessa syntyneitten kulu-
6344:   jen korvaamiseksi, arviolta . . . . . . . . Smk.    250,000:--
6345: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin
6346:   kaikille kunnille jaettavaksi niiden
6347:   hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
6348:   kaan, kaikkiaan . . . . . . . . . . . . . . . . ,   400,000: -
6349:                                  -------------------------
6350:                                 Yhteensä     Smk.     650,000:--
6351: 
6352:   Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta,
6353: menee kullrulaitosrahastoon.
6354: 
6355: 
6356: 
6357:     Kun Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä te-
6358: kemä, vuonna 1910 kannettavaa paloviinaveroa koskeva
6359: päätös saatettiin Teidän Keisarillisen Majesteettinne vah-
6360: vistettavaksi vasta 21 päivänä tammikuuta viimeksi mai-
6361: nittua vuotta, aiheutui tästä viivytyksestä monessa suhteessa
6362: ikäväilmiöinen suostuntaselkkaus, josta Eduskunta on jo
6363: vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä tehnyt huomautuk-
6364: 8        1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
6365: 
6366: sen. Tämä selkkaus on valtiovarastolle tuottanut 188,701
6367: markan 45 pennin suuruisen tulojen vähennyksen, johtuen
6368: siitä, että eräät paloviinan valmistajat ovat anoneet ja saa-
6369: neet veron peruutusta 30 päivänä joulukuuta 1909 annetun
6370: laittoman, väliaikaisen paloviinaveroasetuksen nojalla.
6371: 
6372: 
6373: 
6374: 
6375:     Vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä hyväksyi Edus-
6376: kunta asetuksen paloviinan vahnistamisesta ja tislaami-
6377: sesta kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 15 § :n
6378: muuttamisesta sellaiseksi, että se aika, minkä kuluessa vero
6379: paloviinan valmistamisesta on suoritettava, määrättiin kah-
6380: den vuoden asemasta kuudeksi kuukaudeksi. Armollisessa
6381: esityksessä on ilmoitettu, että Teidän Keisarillinen Majes-
6382: teettinne ei ole nähnyt hyväksi vahvistaa tätä asetusta,
6383: koska kuuden kuukauden aika tulisi nykyään vallitsevissa
6384: oloissa ainoastaan tuottamaan suomalaiselle polttimoelin-
6385: keinolle vaikeuksia ilman että siitä olisi raittiudelle mitään
6386: etua odotettavissa.
6387:     Eduskunta hyväksyessään sanotun asetuksen ei ole
6388: edellyttänytkään raittiuden tästä hyötyvän, vaan tah-
6389: toi Eduskunta estää sitä otollista tilaisuutta verokei-
6390: notteluun, jonka kahden vuoden aika tarjoo paloviinan
6391: yalmistajille. Niinkuin Eduskunta mainituilla valtiopäi-
6392: villä on huomauttanut, saattaa varastossa toisinaan olla kol-
6393: menkinlaisen veron alaista paloviinaa, minkä käyttelemi-
6394: IJen ja selvillä pitäminen tuottaa hankaluuksia ja epäkoh-
6395: tia, joista suurin esiintyy siinä, etteivät verosäännökset te-
6396: hokkaasti vaikuta sillä tavalla knin Eduskunta kulloinkin
6397: on tarkoittanut.
6398:     Tähän nähden ja koska polttimoteollisuudelle ei ehdo-
6399: tetusta toimenpiteestä aiheutuisi huomattavia vaikeuksia,
6400: oJisi aikamääräys paloviinan verottomana varastossa pitä-
6401: misestä välttämättä lyhennettävä vähintään yhdeksi Vtlo-
6402: deksi. Eduskunta saa sentähden alamaisesti ilmoittaa,
6403:                       Paloviinavero.                         9
6404: 
6405:              että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
6406:           Keisarillisen JJ! ajasteettinne arrnollisesti tutkit-
6407:           tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
6408:           asetuksen:
6409: 
6410: 
6411: 
6412:                          Asetus
6413: kesäkuun 9 päivänä 1892 paloviinan valmistamisesta
6414:    ja tislaamisesta annetun l{eisarillisen asetuksen
6415:                 15 § :n muuttamisesta.
6416: 
6417:    Tämän kautta säädetään, että 15 § Keisarillisessa ase-
6418: tuksessa 9 päivältä kesäkuuta 1892 paloviinan valmistami-
6419: sesta ja tislaamisesta muutetaan näin kuuluvaksi:
6420: 
6421:                              15 §.
6422:      1. Valmistettu paloYiina tulee kontrollöörin mitata ja
6423: koetella, sekä jos ei veroa siitä ole maksettu, panna varas-
6424: toon julkisen valvonnan alaiseksi.
6425:      2. Paloviinavarastoa varten käytettävän makasiinin
6426: eli huoneen pitää olla polttimon läheisyydessä ja valmis-
6427: tajan luovuttama yksistään siihen tarkoitukseen sekä niin
6428: laitettu, kuin järjestyssääntö määrää. Tällainen makasiini
6429: eli varastohuone, jota ei saa käyttää, ennenkuin se on kat-
6430: sastettu samalla tapaa, kuin 9 § :ssä on polttimosta säädetty,
6431: on varustettava kahdella erilaisella lukolla, joiden avaimet
6432: ovat säilytettävät, toinen paloviinan valmistajan ja toinen
6433: kontrollöörin tahi muun henkilön luona, joka kruunun puo-
6434: lesta silmällä pitää varastoa.
6435:      3. Varastoon pantu paloviina on veron panttina. Ellei
6436: --.;-almistaja yhden vuoden kuluessa tavaran varastoon pane-
6437: misen jälkeen suorita siitä menevää veroa, ryhtyköön lää-
6438: ninhallitus lailliseen toimeen pantin myymistä varten.
6439:      4. Kontrollöörin on velvollisuus pitää varastopäiväkir-
6440: jaa järjestyssäännön määräysten mukaan.
6441: 1.0        1911. -     Edusk. vast. -      Esitys N :o 6.
6442: 
6443:    5. Senaatin Talousosaston asiana on määrätä, saako
6444: varastosta ja millä ehdoilla ulkomaille viedä paloviinaa,
6445: valmistusveroa siitä maksamatta.
6446: 
6447:    Tämä asetus on noudatettava sen julkaisemispäivästä
6448: lukien.
6449: 
6450: 
6451:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
6452: 
6453:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
6454: 
6455: 
6456: 
6457: 
6458:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
6459:                       19ll -    N:o 7.
6460: 
6461: 
6462: 
6463: 
6464:                 Keisarillisen Majesteetin Armol-
6465:            linen esitys Suomen ·Eduskunnalle suostun-
6466:            taluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suo-
6467:            rittamisesta.
6468: 
6469:      Kun suostuntarahaston tulojen lisääminen on näyttäy-
6470: tynyt tarpeelliseksi, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
6471: Suomen Eduskunnalle ehdottaa että tämän tarkoituksen
6472: saavuttamiseksi määrättäisiin erityinen vero maksetta-
6473: vaksi vuonna 1912.
6474:      Samaa tarkoitusta varten esitettiin Eduskunnalle 1910
6475: vuoden määräaikaisilla valtiopäivillä ehdotus pääoma- j~:,
6476: kuponkiveron käytäntöönottamisesta vuodeksi 1911, mutta
6477: Eduskunta hylkäsi sen ehdotuksen. Yhtä kaikki on mai-
6478: nittu ehdotus katsottu olevan otettava uudestaan esille,
6479: kun on keksittävä sopivia keinoja suostuntatulojen kar-
6480: tuttamiseksi vuodeksi 1912 siihen määrään, joka toimi-
6481: tettujen laskujen mukaan on katsottu tarpeelliseksi. Pää-
6482: peruste 1910 vuoden Eduskunnan epäävään vastaukseen
6483: näyttää nimittäin olleen se, että ehdotettu uusi suostunta
6484: Eduskunnan mielestä ei ollut välttämätön varain hankki-
6485: miseksi vuodeksi 1911 niihin tarpeisiin, joihin valtion vaki-
6486: naiset varat eivät riitä, ja sentähden on syytä otaksua
6487: että Eduskunta vihdoinkin 1912 vuoden varalle tehdystä•
6488:   2                       N:o 7
6489: 
6490: valtion varain ja tarpeiden arviolaskusta oivaltaa kuinka
6491: välttämätön tuo pyydetty suostunnan lisä oikeastaan on
6492: sekä siihen nähden luopuu niistäkin epäilyksistä, mitä
6493:  1910 vuoden Eduskunnalla oli ehdotetun veron sopivai-
6494:  suudesta sinänsä, ja jotka sanottu Eduskunta erityisten
6495:  muistutusten muodossa, jo mainitun raha-asiallisen perus-
6496:  teen lisäksi, esiintoi ehdotetun pääoma- ja kuponkivero-
6497: tuksen epäämisen tueksi. Tämä otaksuminen näyttää sitä
6498: enemmän oikeutetulta, kun mainitut muistutukset eivät
6499: sisällä mitään semmoista, minkä sinänsä voisi katsoa
6500: olevan riittävä syy puheenalaisen verotuksen täydelliseen
6501: hylkäämiseen. Tosin ei käy kieltäminen että osa kor-
6502: kotuloja ja osinkoja tulisi, niinkuin Eduskunta on huo-
6503: mauttanut, välttämään ehdotetun verotuksen, mutta toi-
6504: saalta on pidettävä mielessä että tässä ei ole puhetta
6505: perinpohjaisen verouudistuksen aikaansaamisesta, vaan
6506: väliaikaisesta veronlisäyksestä ja että kaiken pääoma-
6507: tulon verottaminen, siinä kohtaavain veroteknillisten
6508: vaikeuksien vuoksi, vaatisi aivan erityisiä toimenpiteitä
6509: ja siten aiheuttaisi enemmän vaivaa ja suoranaisia ku-
6510: luja kuin väliaikaisen ja satunnaisen veron aikaansaa-
6511: miseksi olisi kohtuullista. Myöskin se Eduskunnan puol-
6512: tama periaate, että pienet tulot pitäisi olla verosta
6513: vapaat, edellyttäisi täytäntöön pantuna erittäin moni-
6514: mutkaista menettelyä ja kysyisi sen ohessa melkoisia kus-
6515: tannuksia, jonka tähden sitä ei käy ehdotettuun pää-
6516: omankorkoveroon nähden toteuttaminen.
6517:      Sen vuoksi on katsottu sopivimmaksi uudestaan eh-
6518: dottaa, että tarpeellinen uusi suostunta otetaan verotta-
6519: malla osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä on tal-
6520: letettu pankkilaitoksiin korkoa kasvamaan ja mikä on
6521: sijoitettu palovakuutettuihin rakennuksiin ja irtaimistoon,
6522:                            N:o 7                        3
6523: 
6524: osaksi niitä korkoja ja osinkoja, joita kotimaisten obligat-
6525: sionien ja osakkeiden haltijat nostavatkuponkien perus-
6526: teella. Siihen vähäiseen määrään nähden, mitä nyt ehdo-
6527: settua suostuntaa tulisi maksettavaksi, ei siitä käy varo-
6528: minen mitään haittaa liike-elämälle, vaan tulisi vero koh-
6529: taamaan ainoastaan tuloa tuottavaa omaisuutta. Mitä
6530: erittäin tulee palovaku-qtetun omaisuuden verotuksen
6531: laskemisperusteeseen, niin on, vastoin Eduskunnan mie-
6532: lipidettä, edelleenkin näyttänyt oikeimmalta, että vero
6533: määrätään vv,kuutusmaksun suuruuden eikä vakuutetun
6534: omaisuuden pääoma-arvon mukaan, koska tämä arvo ei
6535: ole niin suorassa suhteessa omaisuuden tuottoon kuin
6536: vakuutusmaksu.
6537:      Asetusehdotus perustuu siihen periaatteeseen, että
6538: vero on perittävä niin läheltä asianomaisia tulolähteitä
6539: kuin suinkin. Siten tulisi sekä kannanta ja valvonta yk-
6540: sinkertaisemmaksi, että myöskin saavutettaisiin suurin
6541: mahdollinen vakuus siitä, että suostuntaa kertyy siinä
6542: määrässä kuin on tarkoitettu. Ja kun kysymyksen siitä,
6543: ketä verorasitus lopulta kohtaa, ratkaisee rahamarkki-
6544: noilla vallitseva tarjonnan ja kysynnän välisuhde eikä se
6545: seikka, suorittaako veron ensi sijassa koronsaaja vai koron-
6546: maksaja, niin ei välillisen veronkantotavankaan kaiketi
6547: pitäisi synnyttää epäilyksiä oikeudenmukaisen veronjaon
6548: kannalta katsoen. Sen vuoksi määrätään 1 §:ssä että se
6549: vero, mikä on maksettava pankkitalletuksista ja niiden ver-
6550: taisista, pankkiin pannuista varoista, on luettava pois kor-
6551: koa maksettaessa tai hyväksi kirjoitettaessa. Niinikään
6552: säädetään 2 §:ssä, että samanlainen vero on luettava pois
6553: kupongista, joka on seurannut kotimaista obligatsionia
6554: tahi osaketta. Sen ohessa sisältää 3 § että se vero, mikä
6555: on pantava palovakuutetulle omaisuudelle, on maksettava
6556:   4                        N:o 7
6557: 
6558: samalla kuin ne vakuutusmaksut, jotka suoritetaan asian
6559: omaiselle palovakuutusyhtiölle tai paloapuyhdistykselle.
6560: Kaikkien vastamainittujen yhtiöiden, yhdistysten ja obli-
6561: gatsioninantajain tulee sitten, 4 §:n mukaan, yhden kuu-
6562: kauden kuluessa asianomaiseen lääninrahastoon suorit-
6563: taa pidättämänsä ja kantamansa veromäärät.
6564:      Koska Suomen valtion antamista tai takaamista obli-
6565: gatsioneista aikaisemmin on säädetty, että niin ne kuin
6566: niihin kuuluvat kupongitkin Suomessa ovat vapaat kai-
6567: kista jo olevista tai vasta määrättävistä veroista tai mak-
6568: suista, niin on nämä kupongit 2 §:n jälkimmäisen momentin
6569: mukaan vapautettu kaikista nyt ehdolla olevan verotuk-
6570: sen hyväksi tehtävistä vähennyksistä. Sama etu on pysy-
6571: tettävä Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikas-
6572: san ennen vuotta 1910 antamilla obligatsioneilla, koska
6573: niihin kuuluvat kupongit, Keisarillisen Suomen Senaatin
6574: hyväksymäin ja vahvistamain määräysten mukaan, ovat
6575: vähennyksittä lunastettavat, joskin nämä kupongit Suo-
6576: messa tehtäisiin veron alaisiksi, ja sanottu osakeyhtiö
6577: sentähden on estetty siirtämästä veroa obligatsionienhal-
6578: tijain maksettavaksi. Kun melkein koko se pääoma, joka
6579: aikaisempain emissionien kautta on asetettu vastamaini-
6580: tun yhtiön käytettäväksi, tätä nykyä on pysyväisillä pe-
6581: rusteilla ja pitkäksi aikaa lainaksi annettu, niin voisi Hy-
6582: poteekkikassan jo antamain obligatsionien verottaminen
6583: ainoastaan kohdata sitä kassaa itseänsä, siten vaikeuttaen
6584: sen liiketoimintaa. Mitä taas tulee siihen uuteen obligat-
6585: sionilainaan, jonka Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypo-
6586:  teekkikassa on vuonna 1910 ottanut, niin on Keisarillinen
6587:  Suomen Senaatti, antaen resolutsionin, jolla Hypoteekki-
6588:  kassalle myönnetään lupa samanlaista tarkoitusta varten
6589: laskea liikkeeseen korkoa kasvavia laina-obligatsioneja,
6590:                             N:o 7                         5
6591: 
6592:  18 p:nä helmikuuta 1910 annetussa kirjelmässä huomaut-
6593:  tanut mainitulle osakeyhtiölle sitä mahdollisuutta, että
6594:  uudelle emissionille pantaisiin kuponkiveroa 5 prosenttia
6595:  kuponkien arvosta, joten sanotulla osakeyhtiöllä siis on
6596:  aihetta, antaessaan rakennuslainoja vastamainitun emis-
6597:  sionin kautta kertyvistä varoista, ottaa huomioansa tuo
6598:  mahdollisuus. Tämän johdosta se kuponkivero, mikä
6599:  on pantava viimemainitulle emissionille, ei tulisi kohtaa-
6600:  maan Hypoteekkikassaa itseänsä, vaan niitä kiinteistön-
6601:  omistajia, jotka saavat sanottuja rakennuslainoja.
6602:       Sen veron, mikä oheen liitetyn asetusehdotuksen 1
6603:  §:n perusteella on suoritettava talletus-, pääoma-, sääs-
6604: tökassa-, juoksevalle ja konttokuranttitilille yksityis- ja
6605: säästöpankkiin pannuista rahoista, on laskettu tulevan
6606: tuottamaan 1,900,000 markkaa. Saman asetusehdotuk-
6607: sen 2 §:n mukaan menevä kuponkivero tuottanee vähin-
6608: tääkin 850,000 markkaa. Vihdoin on 3 §:ssä mainittu
6609: pääomavero laskettu 750,000 markaksi. Yhteensä voisi
6610: siis siitä verotuksesta, mitä asetusehdotuksessa tarkoite-
6611: taan, vuonna 1912 olla odotettavissa 3,500,000 markan
6612: lisäys suostuntavaroihin.
6613:      Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
6614: kunnan hyväksyttäväksi esittää seuraavan asetusehdo-
6615: tuksen:
6616: 
6617:                  Ehdotus Armolliseksi asetukseksi suostunnan-
6618:           Iuontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
6619:                             1 §.
6620:      Kun yksityispankki tai säästöpankki vuonna 1912
6621: maksaa tai hyväksi kirjoittaa korkoa talletus-, pääoma-,
6622: säästökassa-, juoksevalle tahi konttokuranttitilille pan-
6623: nuista varoista, niin on suostunta, vastaava 5 prosenttia
6624:                           N:o 7
6625: 
6626: asianomaiselle hyvitetystä korosta, siitä joka kerta pidä-
6627: tettävä Suomen valtiovaraston suostuntarahaston hyväksi.
6628: 
6629: 
6630:                             2 §.
6631:      Kun korko- tai osinkokuponki, joka kuuluu kotimai-
6632: sen yrityksen, yleisen tai yksityisen laitoksen ottamaan
6633: obligatsionilainaan tahi sellaisen suomalaisen osakeyh-
6634: tiön osakkeeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuus-
6635: liikkeen harjoittamista, rautatie- tai muuta hanketta, jou-
6636: tuu maksettavaksi vuonna 1912, niin on suostunta, vas-
6637: taava 5 prosenttia kupongin arvosta, siitä joka kerta pidä-
6638: tettävä Suomen valtiovaraston suostuntarahaston hyväksi.
6639:      Vapautetut vähennyksistä ovat ainoastaan ne ku-
6640: pongit, jotka kuuluvat Suomen valtion antamiin tahi ta-
6641: kaamiin obligatsioneihin sekä niihin obligatsioneihin, jotka
6642: Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa on
6643: antanut ennen 1 päivää tammikuuta 1910 .
6644: 
6645: 
6646:                             ,,•, R
6647:                                 ~·
6648: 
6649: 
6650: 
6651: 
6652:      Suoritettaessa vuonna 1912 palovakuutusyhtiölle tai
6653: paloapuyhdistykselle vakuutusmaksua tässä maassa myön-
6654: netystä palovakuutuksesta, paitsi ei jälleenvakuutuksesta,
6655: on päälle vakuutusmaksun määrän joka kerta Suomen val-
6656: tiovaraston suostuntarahaston hyväksi suoritettava suos-
6657: tuntaa 10 prosenttia tuosta määrästä.
6658: 
6659: 
6660:                             4 §.
6661: 
6662:      Ne veromäärät, jotka 1, 2 ja 3 §:n perusteella on pi-
6663: dätetty ja kannettu, on asianomaisen pankin, osakkeen-
6664: tai obligatsioninantajan, palovakuutusyhtiön tai paloapu
6665:                           N:o 7                          7
6666: 
6667: yhdistyksen yhden kuukauden kuluessa siitä kun vero on
6668: valtiovaraston hyväksi kirjoitettu tai kuponki maksetta-
6669: vaksi joutunut, siitä huolimatta onko sellainen kuponki
6670: lunastettu vai ei, asianomaiseen lääninrahastoon suori-
6671: tettava Rikoslain 40 luvun 7 §:ssä säädetyllä uhalla.
6672:      Asianomainen syyttäjä on velvollinen virkaedesvas-
6673: tauksen uhalla pitämään silmällä tämän asetuksen sekä
6674: sen sovelluttamisesta annettujen määräysten noudatta-
6675: mista, ja ovat niitä vastaan tehdyt rikkomukset saatetta-
6676: vat lailliseen syytteeseen.
6677: 
6678:                             5 §.
6679: 
6680:      Keisarillisen Suomen Senaatin as1a on antaa ne tar
6681: kemmat määräykset ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, mitkä
6682: edellämainittuin suostuntain debiteeraukseen ja kannan-
6683: taan nähden sekä muutenkin tämän asetuksen sovellutta-
6684: mista ynnä sen noudattamisen silmälläpitoa varten kat-
6685: sotaan tarpeellisiksi.
6686: 
6687:                Armossa hyväksytty Tsarskoje         Selossa
6688:           9/22 p:nä maaliskuuta 1911.
6689: 
6690: 
6691:                  Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
6692: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa,· 1911.
6693:                 1911. -   V. M. -   Esit. N:o 7.
6694: 
6695: 
6696: 
6697: 
6698:               Valtiovarainvaliokunnan· mietintö
6699:            N:o 11 armollisen esityksen johdosta, joka
6700:            koskee suostunnanluontoisen pääoma- ja
6701:            kuponkiveron suorittamista.
6702: 
6703:      Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi
6704: lähettänyt armollisen esityksen N:o 7 suostunnanluontoi-
6705: sen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta. Asian kä-
6706: sittelyä varten on Valiokunta myös saanut käytettäväk-
6707: seen ne asiakirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat
6708: armollista esitystä valmisteltaessa syntyneet.
6709: 
6710: 
6711: 
6712:     Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta suos-
6713: tuntatulojen kartuttamista varten hyväksyisi vuonna 1912
6714: toimeenpantavaksi pääoma- ja kuponkiveron, jota kannet-
6715: taisiin yksityis- ja säästöpankkeihin talletetuista varoista,
6716: palovakuutusyhtiöille tai paloapuyhdistyksille suoritetta-
6717: vista vakuutusmaksuista sekä osasta niitä pääomia, jotka
6718: ovat sijoitetut kotimaisten yhteisöjen ja laitosten liikkee-
6719: seen Iaskemiin obligatsioneihin ja suomalaisten osakeyh-
6720: tiöiden osakkeisiin.
6721:      Eduskunnan nyt käsiteltävänä oleva armollinen esitys
6722: on samanlainen kuin vuoden 1910 varsinaisille valtiopäi-
6723: ville annettu esitys suostunnanluontoisen pääoma- ja ku-
6724: ponkiveron suorittamisesta. Vuoden 1910 valtiopäivillä
6725: ei Eduskunta kuitenkaan katsonut voivansa esitystä hy-
6726: 2               1911. -   V. M. -   Esit. N:o 7.
6727: 
6728: väksyä -ei ainoastaan senvuoksi, että ehdotettu verotus-
6729: muoto ei kaikissa kohdin näyttänyt täysin tarkoituksen-
6730: mukaiselta, vaan myös siitä syystä, ettei lisäsuostuntaa
6731: silloin havaittu tarpeelliseksi.
6732:      Armollisessa esityksessä lausuban, että Eduskunnan
6733: vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä tekemät muistu-
6734: tukset ehdotettua pääoma- ja kuponkiveron toimeen-
6735: panemista vastaan eivät etupäässä veroteknillisten vaike-
6736: uksien tähden saata tulla huomioonotetuiksi, varsinkaan
6737: kun tarkoituksena on saada käytäntöön vain väliaikainen
6738: vero. Valiokunnan käsityksen mukaan ei puheenalaista
6739: verotusmuotoa väliaikaisestikaan toimeenpantaessa voida
6740: jättää kokonaan huomioonottamatta niitä muistutuksia,
6741: joita valtiovarainvaliokunta vuoden 1910 varsinaisilla valtio-
6742: päivillä asiasta antamassaan mietinnössä esitti ja joihin
6743: osaltaan nojautuen Eduskunta silloin annollisen esityksen
6744: hylkäsi.
6745:      Asiain näin ollen, ja koska ehdotettu uusi vero ei liene
6746: välttämätön varojen hankkimiseksi vuonna 1912 niihin
6747: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiovarat eivät riitä, ei Va-
6748: liokunta ole katsonut voivansa puoltaa armollista esitystä
6749: hyväksyttäväksi, vaan kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
6750: kunta alamaisessa vastauskirjelmässään Keisarilliselle Ma-
6751: jesteetille ilmoittaisi,
6752: 
6753:               että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä
6754:            armollista esitystä suostunnanluontoisen pää-
6755:            oma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
6756: 
6757:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1911.
6758: 
6759:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
6760: osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
6761: Arajärvi ja jäsenet von Born, Grönvall, Helenius-Seppälä,
6762: Kairamo, Kronqvist, Rainio ja Wuolijoki (osittain) sekä
6763: varajäsenet Nordlund, Tervo ja Törmä.
6764:                191 t. -   S. V .M. -   Esit. N:o 7.
6765: 
6766: 
6767: 
6768: 
6769:               Suuren valiokunnan mietintö N:o 16
6770:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee
6771:            suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponki-
6772:            veron suorittamista.
6773: 
6774:    Käsiteltyänsä yllämainittua asiaa, saa Suuri valiokunta,
6775: yhtyen Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 11 ole-
6776: vaan lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
6777: 
6778:                että Eduskunta hyväksyisi Valtiovarainva-
6779:            liokunnan ehdotuksen asiassa.
6780: 
6781:    Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1911.
6782:                        J
6783:                       J
6784:                      J
6785:                     J
6786:                    J
6787:                   J
6788:                  J
6789:                 J
6790:                J
6791:               J
6792:              J
6793:             J
6794:            J
6795:           J
6796:          J
6797:         J
6798:        J
6799:       J
6800:      J
6801:     J
6802:    J
6803:   J
6804:  J
6805: J
6806:          1911.- Edusk. vast.- Esitys N:o 7.
6807: 
6808: 
6809: 
6810: 
6811:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
6812:            n en vastaus Keisarillisen l\lajesteetin
6813:            armolliseen esitykseen suostuntaloontoisen
6814:            pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
6815: 
6816: 
6817: 
6818: 
6819:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
6820:               ja Suuriruhtinasi
6821: 
6822: 
6823: 
6824: 
6825:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
6826: antanut armollisen esityksen suosiuntaluontoisen pääoma-
6827: ja kuponkiveron suorittamisesta.
6828: 2        1911. -    Edusk. vast. -       Esitys N :o 7.
6829: 
6830:     Tästä armollisesta esityksestä ovat Eduskunnan Valtio-
6831:                                                                 1
6832:                                                                 1
6833: 
6834: 
6835: varainvaliokunta sekä Suuri valiokunta kumpikin antaneet
6836: mietinnön, mutta on Eduskunta ehtinyt asiassa suorittaa
6837: ainoastaan Valtiopäiväjärjestyksen säätämän ensimäisen
6838: käsittelyn.
6839:     Tämän Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle Majestee-
6840: tillenne alamaisesti ilmoittaa.
6841: 
6842:     Suomen Eduskunta pysyy a.lati j. n. e.
6843: 
6844:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
6850:                              1911,- N:o S.
6851: 
6852: 
6853: 
6854: 
6855:                           l\eisarillisen llajesteetin Armolli-
6856:                      nen esitys Suomen Eduskunnalle kul-
6857:                      kulaitosrahastosta vuodeksi 1912.
6858: 
6859:    Kulkulaitosrahaston tila vuoden 1910 lopussa selviää
6860: alempana olevasta Suomen valtiokonttorin tekemästä bi-
6861: J:mssista.
6862: 
6863: 
6864:                 Vastaavata:
6865:                                                           1
6866: Valtiovaraston pano- ja ottotili Suomeni
6867:   Pankiss~ ............................ 1 110,000
6868: Rautatiehallituks.ei_l samr: ................  ·1
6869:                                               1,870,000 -~
6870:                                                           j
6871:                                                                   -1
6872: Saatavaa ulkomaiSilta asiam1eh1lta .... 6,200,000 ·-
6873:                                                 1
6874: 
6875: Obligatsioneja ........................ 11 200,000 -1
6876: Kassa ................................ j 1,390,000,-1 9770 oooi-i
6877:                                                 J                       '       i    1   ;
6878:    Varastot:                                    i            1 1                     ;   •
6879: Valtionrautateiden tarveainevarastot .. j 13,050,oool-l    : :
6880: Varastot rautatierakennuksilla ........ 1_610,~1- 13,660,oooJ-i
6881:    Tuloräste}ii:                                1            1     i                 i   ·
6882: Palovi~n.averora~lat :.: ................. ·/ 4,soo,oool-/                           ; ,
6883: Se~~~~l~~a tuloraste~a .................. _ 520,000!- 1 5,320,0001--i
6884: ErmaiSia etumaksuJa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,1UO,OOu -~
6885:                                                              1
6886:                                                                      1 i
6887: Erinäisiä velallisia .................... 11 350,000- 3,450,000)-[
6888:                                        Summa                 J,    132,200,000!-~
6889:                                                                    1                 '
6890:               Vastattavaa:                                   1                           l
6891:                                                              i     1                 i :
6892: Pääoman ............................. .                      ,.    1
6893:                                                                    1
6894:                                                                        9,ooo,ooo1-:.·
6895: Velkaa valtiorahastolle ............... .            3500000-
6896:                                                      s:s54:ooo~-l 7,354,oool-i
6897:                                                                                      '   '
6898: Velkaa laamanninkäräjäjyvärahastolle ..                      1
6899:                                                                                      !   •
6900:    J1!enorästejä:                                                  1
6901:                                                       440,000~-
6902:                                                              1
6903:  Paloviinaverorahoja .................. 1                                            '   '
6904:            · · m enoras
6905:  Se k a l a1s1a      .. t.eJa
6906:                            ... ............... . 1    1~1o,ooo-             6lo,oool-'.·.·
6907:                                    ------~====~7-~~7-
6908:                                          Siirto 1                  116,964,000!-·
6909:     2                                               N:o 8.
6910: 
6911: 
6912: 
6913:   Y:>rattuja määrärahoja ................ :
6914:                                                      Siirto            ~                        116,964,0001-
6915:                                                                                                 :14,000,000-
6916:   Erinäisiä velkojia ...................... 1                                                   ! 1,200,000-
6917: ' ~otilaslaitoksessa polveievien henkilöi-\                                                     1
6918: 
6919:     den leskien- ja orpoinkassa:.;·_.:.·.:.·.:...;··:...:·.:.·.:...;·:...:·-~i----+-+-_..:..Bu:.!',0.:..0;:.;0;.!_
6920:                                                                                                 1
6921:                                                                                                                    1
6922:                                                Summa!                                        !    32,200,uool-
6923: 
6924:      Edelläolevan bilanssin mukaan on lmlkulaitosrahastos-
6925: sa vuoden 1911 alkaessa ollut 9,000,000 markan pääoma, eli
6926:  siis 4,241,260 markkaa enemmän kuin vuodeksi 1911 hyväk-
6927:  sytyssä budjetissa oli edellyt~tty.
6928:      Tämän johdosta on sanotussa budjetissa mainittuun
6929:  vuoden 1911 päättyessä olleeseen ylijäämään, 1,563,516
6930: markkaan, lisättävä 4,241,260 markkaa ja tulisi siis puheen-
6931: alaisen rahaston pääomasäästö vuoden 1912 alkaessa ole-
6932: maan 5,804,77G markkaa.
6933:      Tässä on kuitenkin huomattava että kulkulaiu:>srahastou
6934: tulo vuonna 1911 paloviinaverorahoista ynnä osuus annis-
6935: kelu- ja vähittäismyyntiyhtiöiden nettovoitosta, jonka tu-
6936: lon Eduskunta on arvioinut kaikkiaan 12,870,000 markaksi,
6937: veron suuruuden ja kotimaisen tavaran siitä aiheutuvan vä-
6938: hemmän kulutuksen ja ulkomaisen tavaran suuremman
6939: tuonnin vuoksi ehkä tulee olemaan laskettua tuloa vähem;pi,
6940: joka vuorostaan tulee vaikuttamaan takaisin rahastossa
6941: 1912 vuoden alussa olevaksi tässä ylempänä laskettuun pää-
6942: omasäästöön. Kun kuitenkin tämän esityksen ehdotuksen
6943: tdmmisaikana ei ole ollut tarjona tarpeellisia tätä koskevia
6944: tietoja, niin ei ole 1912 vuoden budjettiehdotusta tehtäessä
6945: ,·oitu ottaa huomioon vastamainittua mahdollisuutta.
6946: 
6947:                         Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1912.
6948:     1. Valtionrautateiden lcokonaistu.lo. Tämä tulo on nous-
6949: sut, taRaluvuin, vuonna 1907 39,595,000 markkaan, vuonna
6950:                             N:o 8.
6951: 
6952: 1H08 40,837,000 markkaan, vuonna 190H 41,880,000 murk-
6953: lman ja v<wdelta HllO 44,225~000 markkaan. Lisäys on kes-
6954: kimäärin 1,543,000 markkaa, jonka tähden syystii voidaan
6955: otaksua että 1911 vuoden kokonaistulo, joka kulkulaitos-
6956: rahaston sanotun vuoden budjetissa on merkitty ainoastaan
6957: ±4,000,000 markaksi, tulee nousemaan noin 45,500,000
6958: markkaan. Mainitulla perusteella voipi siis 1912 vuoden
6959: kokonaistulon laskea 4'7POO,OOO markaksi.
6960:     II. f{ulkttlaitosralwston osuus annislcelu- ja 'L•ähittäis-
6961: 1nyyntiy htiöiden netto·voitosta sekä paloviinm,eromhoista
6962: on laskettu mainitusta nettovoitosta 1,200,000 markaksi
6963: s~:kä paloviinaverorahoista 8,475,000 markaksi eli yhteensä
6964: fi,6'75,000 tnarlcaks·i syistä, jotka esiintuodaan Suomen Edus-
6965: kunnalle annettavassa Armollisessa esityksessä siitä veros-
6966: ta, joka paloviinan valmistamisesta on suori.t~ttava, sekä
6967: s:motun veron käyttämisestä.
6968:      III. f{opot. Sijoitetuista varoista puheenalaisena vuon-
6969: IHi rahastolle tulevat korot on merkitty arviolta 9300,000
6970: 
6971: nuukalcsi.
6972:      Kulkulaitosrahaston kaikki tulot vuonna 1912 nousisivat
6973: siis ylempänä olevien laskelmien mukaan 56,875,000 mark-
6974: kaan. Jos tähän lisäksi pannaan 1911 vuoden loppuun ker-
6975: tyväksi laskettu säästö 5,804,776 markkaa, niin tulisivat
6976: kaikki rahaston varat vuodelta 1912 nousemaan 62,679,776
6977: markkaan.
6978: 
6979: 
6980: 
6981:              Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1912.
6982: 
6983:    1. Valtionrautateiden valcinainen rnenosääntö. Vuoden
6984: 1911 budjetissa on tämä menoerä laskettu 37,500,000 mar-
6985: kaksi. Rautatiehallituksen t~kemän likimääräisen laske!-
6986: man mukaan tekisivät vuodeksi 1912 siihen tarvittantt ]i:-;ii-
6987: määrärahat:
6988:       a) keskushallinnolle ynnä toimisto-osastolle: asetuk:-c\'11-
6989:  mukaiset palkan- ja palkkionkorotukset 15,500 markkaa.
6990:  1ibiiys miiiiriirahaan laskuapulaisien pa.Ikkaamiseksi 1 ~680
6991: markkaa, palkkaus yhdelle toiselle vahtimestarille 2,0fm
6992:  warkkaa, palkkaus yhdelle tilastollisen konttorin aktuau-
6993: rillt" 4-,.!00 markkaa, palkkaus kahdeJle kilometrikonttorin
6994:  konttoriapnlaiselle 8,744 markkaa, lisäys painatuskustau-
6995: r;nsten miiäriirahaan 9,100 markkaa. ja sairaanhoitokustau-
6996: noksiin G,OOO markkaa sekä sekalaisiin 1,488 markkaa. Ko-
6997: k<. lisäys tätä osastoa varten tekee siis 44,000 markkaa;
6998:      b) Iiikenneosastolle: asetuksenmukaiset palkan- ja palk-
6999: ldonkorotukset flekä siirrot korkeampaan palkkausluok-
7000:  lman 180,000 markkaa, henkilökunnan lisääminen liiken-
7001: ieen avaamisen johdosta Lieksan- Nurmeksen rataosalla
7002: ;)(L000 markkaa, tarveaineiden- ja l.mlustonkulutukseell
7003: mainitulla mHlella rataosalltt 7,000 markkaa: paremman Ya-
7004: hi:,;tuksen aikaansaamiseen asemilla 20,000 markkaa, sähkö-
7005: l<'Jmätinlaito,;ta, telefoonia ja sekalaisia tarpeita varten
7006:  vn;-;tamainit.ulla uudella rataosalla 8,000 markkaa ja seka-
7007: laisia nwnoja Yarten vanhemmilla radoilla 10,000 markkaa.
7008: di yhteensii 250:000 markkaa;
7009:      c) ratao>"astolle: asetuksenmukaiset palkan- ja ptdkki-
7010: ndwrotnkset sekä henkilökunnan lisääminen Lieksan-N ur-
7011: mekseu radalla 52,000 markkaa, maa- jll taidetöitä Yarten
7012: i:O,OOO markkaa, raidettll varten 65,000 markkaa, huonera-
7013: kennuksia nrten 34,000 markkaa, sähkölennätin- ja puhe-
7014: Jinjohtoja varten 5,500 markkaa, kaluston kunnossapitoon
7015: J .500 markkaa, lumenluontiin 11,000 markkaa, sekalaisia
7016: tarpeita ja kaluston täydentämistä varten 2,400 markkaa,
7017: eli kaikkiaan 201,400 markkaa; sekä
7018:      d) koneosastolie: asetuksenmukaiset palkan- ja palkki-
7019:                                X:o 8
7020: 
7021: mJlwrotukset sekii henkilökunnan lisääminen Lieksan-Nm
7022: meksen rataosalla 34,600 markkaa ja poltto- ja muihin
7023: käyttöaineisiin ilO,OOO markkaa eli yhteensä 104,600 mark
7024: kna.
7025:     Kaikkia osastoja varten yhteensä tulif;i vakinaisteu me-
7026: Jcojen 11säys siis Dousemaan noin 600,000 markkaan, jonka
7027: tähden vakinainen nwnosiiiintö voidaan arvioida 38.100,000
7028: ui a r·kaksi.
7029:       JI. Elä!.-l.:cä ja l'i·iniii&d määJ·ä;·ctlwt. :Määrärahat eläk-
7030: keisiin ja vahingonkorvaukseksi ruumiinvammasta liene·
7031: "iit olenm korotettavat .noin 35,000 markalla. Jotta virasta.
7032: t>J'oa va palkkiohenkilökunta pääsisi hankkeissa olevaa elä-
7033: 
7034: kettä nauttimaan on tiitii tarkoitusta varten arviolta 110,000
7035: markan mäiiräraha myönnett.ii vä vuodeksi 1912. Tämii me-
7036: noerä on siis bmljt•ttiehdotukst'ssn laskettu 66!)~000 mar-
7037: !.·el.:si.
7038:       Hl. ]{o;·ol ja laino)e1i t•älwnny8m.ak8ut. Menot puheen-
7039: ::daisiin tarkoituksiin Yaativat muut~n samansuuruisia,·
7040: määrärahoja kuin yuonna 1911, paitsi ettii provisioneja ja
7041: kuluja varten vara ttua määrärahaa, Suomen Valtiokont·
7042: torista saadun ilmoituksen mukaan, olisi korotettava noin
7043: 0/100 markkaa. Tiimii uH•noerii on siis merkitty yhteensä
7044: 8:'7-~(U60      markal.·8i.
7045:      1V. A. UudisPakenrwstyöt ualmi-illa iYtdoitla. Liitteessä,
7046: j(>ka seuraa tämän esityksen mukana~ tehdään tarkemmin
7047: sdkoa niistä erityisistä uudisrakennustöistä, jotka Hauta
7048: tiehallituksen ehdotnlnsen mukaan olisivat Yalmiilla radoil
7049: J:l suoritettavat ;-nom111 1912. Suurin osa tätä varten ehdo·
7050: tduista määrärahoista, nimittäin 3,520,000 markkaa, tulee
7051: vuonna 1fl12 käytettä \'äksi töiden jntkamisem1 Pietarin ra
7052: tapihallu, Wiipurin ai'Bmalla ja nttapihalla sekä Helsingin
7053: uudelln asematalolJtL nouduttamallu t.yönjaotukseeif ja mää
7054:   ()                         X:o ::-\
7055: 
7056: riirahain suuruute~m nähden sitä suunnitelmaa, jolm si::;äl-
7057: t.yi Armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta vuodeksi
7058: 1910. Ylijäämä määrärahasta, noin 800,000 markkaa, ja-
7059: kaantuu erinäisille tarpeellisiksi katsotuille pienemmi11('
7060: töille, jommoisia ovat konevoiman lisääminen sähkökesku:-;-
7061: asemalla \Viipurissa ja tällaisen keskusaseman perustami-
7062: rH·n Kouvolaan, ratapihanjärjestely ~\ggelbyn asemalla,
7063: Sockenbackan aseman raidejärjestelmän laajentamine11~
7064: erinäisten sorakuopparaiteiden rakentaminen, Helsingin
7065: veturitalli- ja varastorakennustöiden jatkaminen sekii
7066: maan lunastukset rannikkoradan asemilla.
7067:      Budjettiehdotukseen vuodeksi 1912 on, mainitun ehdo-
7068: tuksen mukaisesti, uudisrakennuksia varten valmiilla raH-
7069: tateillä otettu arviolta ~ ,.J51 ,100 madd.:aa.
7070:      IV. B. Liikkwnan kaluston U8ääminen. Rautatiehalli-
7071: tuksen tätä lisäämistä koskevassa ehdotuksesstt mainibutn
7072: tnrvitta vaksi 25 boggienutllista III luokan päi viimatkusta-
7073: javaunua a 25,500 markkaa, 10 paknasivaunna a 6,10D
7074: markkaa ja 20l) katBttua tavaravaunua a 3,400 markkaa.
7075: jotka vaativat yhteensä l,:WS,500 markan mäiirärahan. llu-
7076: sien ratojen rakentamisen ja yhäti kasvavan matkustaja-
7077: ja tavaraliikenteen takia on tiimä vaunujen lisäys hyviu
7078: tarpeellinen. Liikkuvan kaluston lisäämiseksi on sentäh-
7079: den bud.iettiehdotukseen otJ?ttu arviolta 1,-'3'78,500 madta,;
7080: mäliriiraha.
7081:      V. 8en ettll!wl.·xuii h•oJ•vaami8dcsi, joka ualtioJ'CJ.Jwx-
7082: tosl<~ on 1tnncttu m.nuto8tcn toinwenpanemi~Jeks·i 8·uome11
7083: 1'autateillii, jotta r enäjän liik/.:nva kalu8to I'Oi.~i kulkea
7084: Suonwn radoilla. Sittenkuin oli havaittu välttiimättömäbi
7085: suoranaisen liikenteen aikaansaamiseksi, ilman uudestalas-
7086: taustu, yhdysradalla yhdistäii Keisarikunnan rautatiPI
7087: Snonwn l'H uta t ieYeJ·kkooll, on tiitii tarkoitusta varten ast>-
7088:  tRt.tu komitea siinä tarkoituksessa toimitettujen tutkimus-
7089:  lf·n ja kokeiden kautta saannt selville että uudestarakenta-
7090:  malla asemasiltoja ja peronkeja, lisäämällä porrasastui-
7091:  mia matkustajaYaunuihin sekä suorittamalla erinäisiä mui-
7092:  ta pienehköjä töitä, yhteensä 907,35,1 markan kustannuk-
7093:  sella, kävisi mahdolliseksi Suomen radoilla käyttää Keisa-
7094:  rilnmnan tavaravmmuja sekä kolmiakselisia vetureita l:L
7095:  tonnin akselipaineella, joissa savutorvi ei ole korkeampi:
7096:  kuin ':tn metriä kiskon yläreunasta lukien, paitsi Seiuä-
7097:  joen-Nikolninkanpungin rataosalla, jolla savutorvi ei saa
7098: olla korkeampi kuin 4, 8 metriii kiskon ylläreunastu. Tämän
7099: johdosta vaaditussa lausunnossa on Rautatiehallitus ilmoit-
7100: tanut, että asian tarkempaa harkitsemista varten asetettu
7101: komitea on laskenut Suomen valtionrautateiden osalle tule-
7102: vat knstannukset mainituista muutostöistä 899,354 mar-
7103: kaksi, jonka vuoksi loput 8,200 markkaa lasketuista koko-
7104: naiskustannuksista tulisi yksityisratojen osalle.
7105:      Koska tarkoitus Keisarikunnan ja Suuriruhtinaaumaall
7106: rautatieverkkojen yhdistämisellä edelläviitattujen töiden
7107: tultua suoritetniksi voidaan katsoa tätä nykyli täysin tyy-
7108: dytetyksi ja knn sellaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty,
7109: jotka tekevät \"enäjän liikku nm kaluston kulkemisen Suo-
7110: men valtionmntateilHi mahdolliseksi jo ennen kuin suunJli-
7111: ieltu yhdysrata valmistuu, on strateegisia tarkoituksia
7112: varten havaittu erinomaisen tärkeäksi; että vielämainittui-
7113: hin muutostöihin Suomen rautateillä ryhdytään viivytte-
7114: lemiittii ja odottamatta aikeissa olevan yhdysmclan val-
7115: miiksi jontumista, jonka tähden nämä työt ovat alotetut jo
7116: vuonna HHO seldt loppnnnsaatettavat vuonna 1911.
7117:      Tätä tarkoitusta varten oli Hänen Majesteettinsa Kei-
7118: s<~ri 12 (:25) päivänä toukokuuta 1910 Annossa sallinut val-
7119: ti(>rahaston varoista etumakRunn käytettäväksi 4.53,871
7120:   8                          N:o 8
7121: 
7122: markkaa sillä ehdolla että tämä valtiorahastosta suoritet-
7123: tava etumaksu olisi vuonna 1911 korvattava kulkulaitosra-
7124: haston varoista. Tämän johdosta ehdotettiin Suomen
7125: Ji}duskunnalle annetussa Armollisessa esityksessä kulkulai-
7126: tosrahastosta vuodeksi 1911. ettii mainitun etumaksun kor-
7127: vnamiseksi olisi sitä vastaava määrä ynnä mahdollisesti
7128: syntyvä ylijäämä Suomen valtionrautateiden töitä varten
7129: lasketusta määrärahasta 89.9,354 markasta, otettava huo-
7130: mioon kulkulaitosrahastolle vuodeksi 1911 tehtävän bud-
7131: jetin menopuolelln. Eduskunta on kuitenkin, edellämai-
7132: nittuun Armolliseen esitykseen antamassaan alamaisessa
7133: vastauksessa esiintuoduilla perusteilla, jättänyt puheena-
7134: h:iBta tarkoitusta varten ehdotetun määrän pois budjetista.
7135:      Koska sanottuja töitii ei kuitenkaan ole katsottu mah-
7136: dolliseksi lykätä toistaiseksi, on Hänen Majesteettinsa
7137: Keisari 13 (26) päivänä lokakuuta 1910 Annossa sallinut
7138: vuonna 1911 mainittua tarkoitusta varten valtiorahaston
7139: Yaroista etnmaksuna käytetäväksi vieläkin 453,677 mark-
7140: kaa sillä ehdolla, että tämä etumaksu lähimmässä tulevai-
7141: suudessa täysin korvataan kulkulaitosrahaston varoista,
7142: jnnka vuoksi 1911 Ynoden Eduskunnalle annettavassa Ar-
7143: mollisessa esityksessä olisi ehdotettava valtiorahastolle kul-
7144: kulaitosrahaston varoista täysin korvattavaksi sekä edellä-
7145: r,:ainittu 453,677 markan etumaksu että myöskin samaa tar-
7146: koitnsta varten, Armollisen käskyn mukaan 12 (25) päi-
7147: viiWi tonkoh1mta 1910, jo myönnetty 453,877 markan etu-
7148: maksu, eli yhteensä 907,554- markan määrä.
7149:      Tämän m.nkaisesti on vuodeksi 1912 tehdyn budjettieh-
7150: dotuksen menopuolella otettu huomioon 907,554 marlclcaa.
7151:      V 1. Jf ää1'ä1·alwt 1'mdatie1·akenmdcsiin _ja ?'autatietut-
7152: J..-,mult·8iin.
7153:      Rd nä)oe n-- Ki"tstHnankmt pu n_qin--K aBlci#e it ·ratara-
7154:                             N:o 8
7155: 
7156: l.'ennus on aiottu loppuunsaatettavaksi vuonna 1912, jonka
7157:  tähden koko jälellä oleva osa lasketusta kustannusmäärästä
7158: ou vuodeksi 1912 tehtyyn budjettiin merkitty /,_,fJOO,OOO
7159: J;u:trkaksi.
7160:      BaL•onlinnan-Pieksämäen 1'atarakenntt8. Hänen Majes-
7161:  teettinsa Keisari on, alamaisesti esiteltäessä 1909 vuoden
7162: toisille varsinaisille valtiopäiville kokoontuneen Suomen
7163: Eduskunnan alamaista anomusta uusien rautateiden raken-
7164: t.amisesta ja uusien rautatielinjojen tutkimisesta, 30 päivii-
7165: nii joulukuuta 1910 (12 päivänä tammikuuta 1911) suvain-
7166: nut Armossa määrätä, että normaaliraiteinen rautatie on
7167: J~akennett.ava Pieksämäen asemalta Savon radalta Savon-
7168: linnan kaupunkiin haararatoineen Varkauteen sekä että sa-
7169: notun radan työn alaiseksi panemista varten on asetettava
7170: ehdoksi, että asianomaiset kunnat tahi yksityiset ennakolta
7171: sitoutuvat vastaamaan siitä rahamäärästä, minkä maan-
7172: J,mastus ja korvaus rautatien aiheuttamista haitoista mah-
7173:  dollisesti tulevat nousemaan päälle sen, mitä Hallitus eri-
7174: tyisen arvioimisen nojalla harkitsee kohtuulliseksi. Samalla
7175:  Keisarillinen Majesteetti on miiärännyt, että tämä linja on
7176: lopullisesti tutkittava ja siihen tutkimukseen perustuva elh
7177:  dotus laadittava sekä että, jos kulkulaitosrahaston varat
7178: sm myöntäviit, Armolliseen esitykseen kulkulaitosrahaston
7179: budjetista vLtocleksi 1912 otetaan töiden mahdollisesti ta-
7180: pahtuvaa alottamista varten Savonlinnan-Pieksämäen
7181: linjalla tarvittava määräraha. Sillä edellytyksellä, että tä-
7182: män radan rakentamiseen voitaisiin ryhtyä jo tulevana syk-
7183: synä sikäli kuin työvoimia vapautuisi Joensuun-Nurmek-
7184: sm radalta, olisi Tie- ja ve..sirakennusten Ylihallituksen
7185: laskelman mukaan ollut tarkoituksenmukaista osottaa pu-
7186: heenalaista ratarakennustyötä varten varoja aina 5,000,000
7187: n1u.rkkaun astL mutta koska kulkulaitosrah11Ston varat ei-
7188:   10                            ~:o   8
7189: 
7190: vät sitä salli, on töiden ulottamista varten tällä linjalla
7191: 1!H2 vuoden budjettiin merkitty ',,000,000 marlcan määrä-
7192: raha.
7193:      Sitä paitsi on, kun Seinäjoen-Kristiinankaupungin-
7194: Kaskisten rata todennäköisesti jo syksyllä vuonna 191~
7195: tnl(•c valmiiksi ja sieltä vapautuvia työvoimia siis jo samtt-
7196: m. syksynä voitaisiin siirtää uusille radoille, 5850,000 1nat-
7197: lcan swJWU! varattu töiden ulottamista varten Hiitolan-
7198: ftaasulin radalla, jonka rakentamisesta eri Armollinen esi-
7199: tys tulee Suomen Eduskunnalle annettavaksi.
7200:     Rautatiehttldmulcset. Rautatietutkimuksista aiheutu-
7201: vien kustannusten suorittamiseksi rnääriittänee vuodeksi
7202: 1912, Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen ehdotuksmt
7203: mnkaan, 50,000 1naJ•kkaa.
7204:      I-VI osastos.sa mainitut menot uuodelta 1912 nouseurd
7205: yhteen8ii 62,648,814 nwrkkaan.
7206:      Knn tätä 62,64:8,3H, markan menomäärää vastaan ase-
7207: tetaan odotettavissa olevat varat, yhteensä 62,679,776 rnark-
7208: katL tulee kulkulaitosrahastos.-;a vuoden päättyessä olemMn
7209: 31 ,.w~z 11w.P!.·m1 sttw·uinen ylijäämä.
7210:     Tässä edellä esitettyjen laskelmien ja ehdotusten mu-
7211: hiH'sti l{('isarillinen Majesteetti on tahtonut
7212: 
7213:                l!:duskuntwn hyväksyttäväksi jättää 8euraa-
7214:          Ntn    ehdotuksen budjetilt8i kulkulaito8rahastollc
7215:          l'll0dt'h~8i 1.91~]:
7216:                                                 N:o 8                                           11
7217: 
7218:                   Ku!kulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1912.
7219: 
7220: 
7221: 
7222: 
7223:                      Varat:
7224:  Säästö vuodelta 191! ................... .                                      5,804,776!
7225:  Valtionrautateiden kokonaistulo .......... , 47,000,000!,
7226:  Osuus annisk~Ju- j;1. vähittäismyyntiyhtiöi-!
7227:    den nettovOitosi:1 ...................... : 1,200,000[
7228:  Sam. paloviinaverorahoisr a ................ : 8,475,0001
7229:  Korot ......................._._·_._.._._·_·_._·._._.-;.i==200=,"'oo"'o""l_;_56.;.;.__8~_~5;.:,oo__;.ol
7230:                                           Summa 1                              62,679,776/
7231: 
7232:                              illenot:                               i
7233:                                                                     1
7234: 
7235: 
7236:   ~ a_~tionra~tate~de:1 vaki·~-~i-~len ~1enosääntö /                 38,100,000/
7237:   Elakkeet p enty1set maamrahn, .......... 1                             M5,oooi
7238:   Valtiolainain vuotuismaksut sekä provisio-/
7239:     nit ja kulut niisi; ...................... 1 8,487,0001!
7240:   Korko laamannink1iräjäjyvärahastolh- ...... 1         154,160
7241:   Korko valtiorfthaBtol~''· ................... 1       105,0001
7242:                                                     r~- ····--···! 8,H6,160!
7243:     lfäärärahoia:                                  1
7244: 
7245:   Uudisrakennustöitä varten valmiilb. ra.- \                       l
7246:     doilla, arviolt:1 ..........................                   1 4,351,1001
7247:   Liikkuvan kaluston lisliämiseksi, arviolta ~8,50J 5,729,600)
7248:   Sen ntmnaksun korvaamiseksi, joka. _valtio- i                    ,
7249: / rnhastosta on annettu muutosten toimeen- 1                       1
7250:     panerniseksi Suomen rautateilHi, jotta Ve-/                   ;
7251: 1   näjän liik1mV[t kalusto voisi kulkea. Suo- i                  1
7252:     men radoilla .......................... 1                           907,554!
7253:   Seinäjoen-- Kristiinankaupungin -- Kaskis- i
7254:     ten ratarakennusta vartrn .............. 1 4,200,000j
7255:   Savonlinnan- Piekslimäen ratarakennusta 1                       i
7256:                                                    !              l
7257:     varten ................................ , ..J.,ooo,o:_)()l
7258:  ~.iit~l:t:1-:-R~as1ulir~.ratarakennusta Vtwten '-··                      25~.f~
7259:                                                                 Qll 8,450,000~
7260:   Rautatletutkmnksnn .................... 1                              50,000:
7261:   Ylijiiiim'i ...................... · · ........ 1                      31,462!     i
7262:                                            Summa i                   62,679,7761
7263: 
7264:                    Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 9/22
7265:               p :nä maaliskuuta 1911.
7266:                                 ::\finisteri Valtiosihteeri A. Langhoff.
7267:     12                                            N:o 8
7268: 
7269: 
7270: 
7271: 
7272:                                                 Liite
7273:          Ehdotus uudisrakennuksiksi valmiilla rautateillä
7274:                           vuonna 191~.
7275: 
7276: 
7277: 
7278: 
7279:    1. Maanlunastus rannikkoradalla ............... .                                    21,200
7280:    2. Lisämä1käraha Pietarin uutta tavara- ja järjes-
7281:         telyratapihaa varten ....................... .                               2,000,000
7282:    3. Lisämääräraha Viipurin uutta asemarakennusta .
7283:         varten ..................................... .                                 180,000
7284:    4. Lisämääräraha Viipurin ratapihaa varten ..... .                                  340,000
7285:    5. ::Yiääräraha konevoiman lisäämistä varten ranta-
7286:         teitten sähkökeskusasemalla Viipurissa ..... .                                 130,000
7287:    U. ~li~äräraha uuden sähkökeskusaseman rakenta-
7288:         mista varten Kouvolaan ................... .                                   Hl,OOO
7289:    7. Lisämätiräraha Helsingin asemarakennusta var-
7290:         ten ....................................... .                                1,000/'~0G
7291:    H. Lisämääräraha Helsingin veturitalliaja varasto-
7292:         rakonmtsta varten ......................... .                                  120,000
7293:    U. :Määräraha O,s6 km:n pituisen sorakuoppaTuiteon ·
7294:         rakentamisht varten 280 km:lle Vaasan radalla .
7295:         ynnä maanlunastukseen ................... .                                     22,500
7296:   10. J\fääräraha 7.36 km:n pituisen sorakuopparaiteen'
7297:         rakentamist~~, varten Härmän asemalta ynnä
7298:         maanlunastukseen ......................... .                                   291,000
7299: ' 11. Määräraha 0,76 km:n pituisen sorakuopparaiteen
7300:         rakentamista varten Suonnejoen H,Semalta ynnä
7301:         maanlunastukseen ......................... .                                     l8,900
7302:   12. .Määräraha Åggelbyn aseman raidejärjestelml~n ·
7303:         muodostamiseksi ........................... .                                   03,500
7304:   13. Määräraha Sockenbaekan aseman raidejärjestel- •
7305:         män laajentamiseksi ............ ·.:.·_._.;_·;.,.·.:.··.:.·..;·..:.·..;·-;.:_ _; .23.:. ',:.;00..;..;.0_
7306:                                                                                                                    1
7307:                                                                              Summu '          4,351,100
7308:                              N:o 8
7309: 
7310:       Tarkemmin tehdäksensä selkoa ylempänä olevain eri
7311: kohtain alla mainituista määrärahoista uudisrakennuksin
7312: vart<'n on Hautatiehallitus esiintuonut seraavaa:
7313:       J. Kun rannikkoradan varrella. olevan maan arvo vuo-
7314: si nwdelta nousee, niin 1910 vuoden menoarvioon otettu
7315: 90/JOO markan määräraha maa-alan lunastamista varten
7316: Helsingin ja Kyrkslättin asemain välille tulevalle toiselle
7317: raitt>elle ei enäiin oJe riittävä. Kun puheenalainen maa-ala
7318: wyöskin on otettava jonkun verran suurempi, kuin alusta
7319: oE tarkoitettu~ jotta saataisiin maata aikeissa olevaa Hel-
7320: ;,ingistii. lähte\·än läntisen viertotien siirtämistä varten Soc-
7321: kenbackan aseman länsipuolelta sen itäpuolelle, josta tulee
7322: tehtäväksi ehdotus~ niin on ehdotukseen otettu 21,200 mar-
7323: kan 'lisiimääräraha.
7324:        2, 3, 4 ja 7. Sen selvityksen mukaisesti, joka oli sen
7325: mHlisrakennusehdotuksen perusteluissa, mikä 1910 tehtiin
7326:  Pietarin, \Viipurin, Helsingin ja Fredriksbergin asemilla
7327: finoritettavistn töistä, ehdotetaan 1912 vuoden uudisraken-
7328:  nnsehdotukst>en otettavaksi näihin töihin tarvittavat mäti-
7329:  riirahat.
7330:        f). Km1 \Viipurin uuden aseman valaiseminen vaatii
7331:  li:'Jäii fiiihkövirtaa ja konepajoissa myös tarvitaan suurem-
7332:  pr;a siihkökiiyttDvoimaa, niin käy tarpeelliseksi lisätä Wii-
7333:  purin sähkökt>skusaseman koneistoa, jota tarvetta varten
7334:  ehdotukseen on merkitty 130,000 markan määräraha.
7335:        (\, Nykyinen höyryturbiini, joka on väliaikaisesti sijoi-
7336:  tettu pienehköön puurakennukseen Kouvolan sähkökeskus-
7337:  nsemaJl::L on kohta loppuun kulunut ja voi lakata toimi-
7338:                                                                ~
7339: 
7340: 
7341:  masta milloin tahansa. Se on sitä paitsi liian pieni ase-
7342:  malln yhä lisääntyvää sähkövalaistuksen tarvetta tyydyt-
7343:   tämiiän. On sen vuoksi ehdottoman tarpeellista että niin
7344:  pian h1in suinkin rakennetaan uusi sähkökeskusasema
7345:   14                        N:o 8
7346: 
7347: Kouvolaan. Keskusaseman rakmmus voisi samalla sisäl-
7348: tää pienehkön työpajahuoneen, joka on tarpeen isonpuoli-
7349: sellu varikolla, seldi kyllin korkean vesitornin, joka antaisi
7350: riittävän suuren painon aseman itäosaan aiotulle vedenheit-
7351:  t1ijä1le. Tähän tarvittava määräraha on ehdotuksessa mer-
7352:  kitty 141,000 markaksi.
7353:       8. Kustannusehdotus veturitallin ja varastohuoneen ra-
7354: kentamista varten Helsingin asemalle nousee 285,000 mark-
7355: kaan. Siitä myönnettiin vuonna 1908 165,000 markan mää-
7356: räraha. Kulkulaitostoimituskunnan 7 päivänä lokakuuta
7357: 1910 piiivätyn kirjelmän perusteelle on loput määrärahas-
7358: tu merkitty 1912 vuoden uudisrakennusehdotukseen 120,000
7359: markan suuruisena.
7360:       9. Kun alustäytteeksi käytetty sora Haapamäen soranot-
7361: topaikasta alkaa loppua, niin on unuden soranottopaikan
7362: kuntoonlaittamiseksi 'Vaasan radan 280 km:11e merkitty
7363: 22,500 markan määräraha.
7364:      10. Soranottopaikkaa varten tarvittavan maan lunas-
7365: tamista joitakuita kilometriä Härmän asemalta ja 7, 30 km.
7366: pitkän radan rakentamista. sinne ei voida kauemmin viivyt-
7367: tää, koska sora on loppunut muista 11 :nnesssätoista rata-
7368: piirissä olevista soranottopaikoista. Tähän tarvittavat kus-
7369: tannukset on merkitty 291,000 markaksi.
7370:      11. Koska täytesora Suonnejoen ja Rättimäen soranot-
7371: t •)paikoista on melkein loppunut, on uuden soranottopaikan
7372: knntoonlaittamiseksi Suonnejoen aseman luona Iisveden
7373: !:iivuradan varrella ehdotukseen merkitty tarvittava
7374: ] 8,900 markan määräraha.
7375:      12. Kustannusehdotus Åggelbyn aseman alueen laajen-
7376: tamista ja raiteiden uudestajärjestämistä varten nousee
7377: 137,500 markkaan. Tarpeellisimpain töiden suorittamiseksi
7378: on Keisarillisen Senaatin 9 päivänä joulukuuta 1910 teke-
7379:                                                            15
7380: 
7381: män päätöksen mukaan otBttn 191'2 vuoden ehdotukseen
7382: 63,500 markkaa.
7383:     13. Koska Sockenbackan aseman ratapiha, vuosi vuo-
7384: delta siellä lisääntyvän tavaraliikenteen johdosta, on näyt-
7385: täytynyt kovin ahtaaksi varsinkin lukuisille sillä asemalla
7386: tapahtuville junain kohtaamisille, niin on tehty ehdotus
7387: viiJiaikaiseksi aseman raiteiston laajentamiseksi ja siihen
7388: arvioitu tarvittavan 23,000 markan kustannusmäärä, joka
7389: on merkitty 1912 vuoden uudisrakmmusehdotukseen, koska
7390: työ on sitä laatua, että sen suorittamist~ ei kä.y jättäminen
7391: tuonnemmaksi.
7392: 
7393:                    Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
7394:              1911. -   V. M. -   Esit. N:o 8.
7395: 
7396: 
7397: 
7398: 
7399:                Valtiovarainvaliokunnan mie-
7400:           tintö N: o 14 armollisen esityksen johdosta,
7401:           joka koskee kulkulaitosrahastoa vuodeksi
7402:           1912.
7403: 
7404: 
7405:       Eduskunta on pöytäkirjanotteella maaliskuun 31 par-
7406: vä:ltä I 91 I lähettänyt tämän armollisen esityksen Valtio-
7407: varainvaliokuntaan, joka samalla on saanut tiedokseen
7408: asiasta lähetek!eskustelussa annetut lausunnot. Asian kä-
7409: sittelyssä on Valiokunnalla ollut käytettävänään armoUi-
7410: sen .esityksen laadinnassa Keisarillisessa Senaatissa synty-
7411: neet asiakirjat.
7412: 
7413: 
7414: 
7415: 
7416:      Kulkulaitosrahastossa vuoden 1912 alussa olevan
7417: säästön arvioimista varten esitetään armollisessa esityk-
7418: sessä rahaston arvioitu ti,la vuoden 1910 lopussa. Koska
7419: kuitenkin rahaston tilinpäätös nyttemmin on tehty, on
7420: Vaiiokunnalla tilaisuus esittää siihen perustuva lopulli-
7421: nen bilanssi vuodelta 1910.
7422: 2                1911. -    V. M. -     Esit. N:o 8.
7423: 
7424: 
7425:                    VaPat:                                 1
7426: 
7427:     Valtiovaraston pano-ja ottotili Suo-
7428:       men Pankissa                           106,249 661
7429:     Rautatiehallituksen sama .             1,870,406 671
7430:     Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä     6,221 ,599 63
7431:     Kassa                                  1,388,282 33.
7432:     Obligatsioneja                           205,324j29 9,791,862 58
7433:       Varastot:
7434:     Valtiorautateiden tarveainevarastot . 12,441,336 31,
7435:     Varastot rautatierakennuksilla .         613,415 83j13054 75214
7436:       Tulorästejä:                                        ' '
7437:                                                           1
7438: 
7439:     Paloviinarahoja.                       5,433,796 55
7440:     Sekalaista .                             526,40019 5,960,196174
7441:     Erinäisiä ennakkomaksuja               3,871,298140
7442:     Erinäisiä velallisia                     116,271,75 3,987,57015
7443:                                   Summa              1132,794,381 61
7444: 
7445:                    Velat:
7446:     Rahaston pääoma.                                   8,882,352153
7447:     Velka valtiorahastoon                   3,500,000-
7448:     Velka laamanninkäräjäjyvärahastoon      3,854,000- 7,354,000-   1
7449: 
7450: 
7451: 
7452:       Menorästejä:
7453:     Paloviinarahoja.                         459,140 62
7454:     Sekalaista.                              317,561 61      776,702 23
7455:     Varatuita määrärahoja.                           j   tl4,l17,03646
7456:     Erinäisiä velkojia .                    1,638,130 371
7457:     Sotilaslaitoksessa palvelevien henki-            1    1
7458:       Iöiden leski- ja orpokassa.              26,160 02 1 664 290 39
7459:                               --------~~--~~~~~,~~·~~~
7460:                                               1
7461:                                   Summa 1            1 132,794,381161
7462: 
7463:      Ennenkuin Valiokunta ryhtyy vuoden 1912 budjetin
7464: järjestelyssä tarpeellisiin laskelmiin, katsoo Valiokunta
7465: asiakseen huomauttaa, että Eduskunnan vuotta 191 I var-
7466: ten hyväksymää tkulku:laitosrahaston budjettia ei muutta-
7467: matta ole vahvistettu ja julkaistu. Eduskunta oli arvioi-
7468: nut rahaston säästön vuoden I9II alussa 8,wo,ooo mar-
7469: kaksi, mutta 'tämä määrä on supistettu 4,758,740 mar-
7470:                    Kulkulaitosrahasto.                    3
7471: 
7472: kaksi. Edellä oleva bilanssi osottaa, että muuttamiseen
7473: e~ ollut aihetta, sillä Eduskunnan tekemä arvio oli pal-
7474: jon lähempänä todellista. Eroavaisuutta on ollut myös
7475: siinä, että Eduskunta arvioita tehdessään ·ehdotti sii,rret-
7476: täväksi valtiorahastosta 1 miljoonan markkaa korvauk-
7477: seksi postinkuljetu'ksesta rautateillä, jota si·irtoa Hal-
7478: litsija ei kuit·enkaan hyväksynyt ja joka siitä syystä pois-
7479: tetti-in kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarviosta.
7480:        Vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä Edus-
7481: kunta arvioi rahaston säästön vuoden 1911 lopussa
7482: 5,904,776 markaksi, josta kuitenkin on poisluettava mai-
7483: nittu 1 miljoonan markan siirto. Sen sijaan on lisättävä
7484: vuoden 1911 alussa olleen todellisen ylijäämän, Smk :n
7485: 8,882,352: 53 ja Eduskunnan arvioiman 8,1oo,ooo mar-
7486: kan välinen ero. Niinmuodoin olisi säästö vuodeksi 1912
7487: 5,687,129 markkaa, jos edellytetään että todelliset tulot ja
7488: menot vuonna 19II vastaavat budjetti,in otettuja määriä.
7489: Kun tilinpäätös vuodelta 1910 nyttemmin on olemassa ja
7490: kun liikennetulot kuluvan vuoden kolmelta kuukaudelta jo
7491: ovat tunnetut, voidaan mainitut määrät tar~emmin laskea.
7492: Rautatiehallitulksen tilastollisen konttoorin antamain tie-
7493: tojen mukaan olivat valtionTautateitten tulot vuonna 1910
7494: 44,261,000 markkaa, lisäys vuodelta 1909 2,381,000 mark-
7495: kaa, sekä keskimääräinen vuosilisäys vuosina 1907-1910
7496: lähipitäin 2,roo,ooo ma~kkaa. Koska tulot jo kuluvan
7497:  vuoden ensimäisellä neljänneksellä ovat lähes 1,2oo,ooo
7498:  markkaa suuremmat kuin vastaavana aikana vuonna 1910,
7499: voitanee kokonaistulojen lisäys vuonna 191 1 arvioida tun-
7500: tuvasti suuremmaksi rkuin mainittu keskimääräinen vuo-
7501:  tuis-lisäys. Varovai,suuden vuoksi ei Valiokunta kuiten-
7502:  kaan o1e tahtonut arvioida tätä lisäystä suuremmaksi kuin
7503:  2,750,000 markaksi, mikä määrä, lisättynä vuoden 1910
7504:  tuloihin, tuottaa kuluvana vuonna tasaluvuin 47,ooo,ooo
7505:  markkaa eli 3,ooo,ooo markkaa enemmän, kuin budjetissa
7506:  on otaksuttu.
7507: 4            1911. -   V. M. -    Esit. N:o 8.
7508:     1
7509:      /  uoden 1911 budjetissa arv-ioitiin kulkulaitosrahas-
7510: toon paloviinarahoista kertyvän 12,87o,ooo markkaa.
7511: Tämä arvio perustui siihen olettamukseen, että palovi•inan
7512: kulutus vuonna 1911 tekisi 6,soo,ooo litraa. Paloviina-
7513: rahaja koskevasta Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä
7514: N :o 7 käy kuitenkin ilmi, että kulutus vuonna 1910 väheni
7515: 4,839,000 litraan. Vaikkakin Valtiovarainvaliokunta otak-
7516: suu kulutuksen vuonna 1912 nousevan 6,ooo,ooo litraan,
7517: ei menekkiä missään tapauksessa vuonna 1911 voida
7518: arvioida s,soo,ooo litraa suuremmaksi. Tästä johtuisi,
7519: että kulkulaitosrahaston tulot paloviinarahoi~Sta vähenisi-
7520: vät 12,87o,ooo markasta 10,87o,'ooo markkaan, eli tasa-
7521: luvuin 2,ooo,ooo markalla.
7522:       Liikenteen kasvaminen voisi antaa aihetta siihen pel-
7523: koon, että menot vuonna 1911 voisi·vat nousta suurem-
7524: miksi kuin miksi ne budjetissa on arvioitu. Huomattava
7525: on kuitenkin, ettei vuonna 1910 t<JJrvittu todellisten meno-
7526: jen suorittami•seen käyttää koNo sitä määrää, johon bud-
7527: jetissa oli arvioitu menot syistä, joita osittain on esi.in-
7528: tuotu Valiokunnan mietinnössä N :o 9 sivuilla 63 ja 64.
7529: Säästö oli 1,037,000 markkaa vuonna 1906, 1,157,000
7530: markkaa vuonna 1907, 1,016,ooo markka·a vuonna 1908,
7531: 3,096,ooo markkaa vuonna 1909 ja 3,052,000 markkaa
7532: vuonna 1910. On sentähden syytä odottaa säästöä myös-
7533: kin vuonna 191 I. Ottaen kuitenkin huomioon kustannus-
7534: ten mahdollisen lisääntymisen, ei Valiokunta ole katsonut
7535: olevan aihetta ottaa. sanottua säästöä lukuun.
7536:       Edelläolevasta laskelmasta käy selville, että kuluvana
7537: vuonna syntyvä tu:lojen ylijäämä tulee vuoden 1912
7538: alussa lisäämään rahastoa noin 1,ooo,ooo markkaa suu-
7539: remmalla summalla kuin budjetissa on otaksuttu. Säästö
7540: tulisi niin ollen nousemaan noin 6,7oo,ooo markkaan.
7541:                         Kulkulaitosrahasto.                           5
7542: 
7543:        Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1912.
7544: 
7545:      I. Valtimzrautateiden vakinainen menosääntö. Rau-
7546: tatiehallituksen tiEen mukaan oliYat vakinaiset menot:
7547:    Vuonna                               Summa      Vuotuinen lisäys
7548:      1906   ...........               29,661,000     1,401,000
7549:      1907   •••••••      0   ••   0
7550:                                       33,469,000     3,8o8,ooo
7551:      1908   •••••••      0   •••
7552:                                       35,677,000     2,2o8,ooo
7553:      1909   ...........               36,021,ooo       344,000
7554:      I9IO   •••••   0   •••••         36,448,ooo       428,ooo
7555:       Keskimääräinen vuotuinen lisäys oli siis r ,638,ooo
7556: markkaa. Vuoden I9II budjetissa on nämä menot las-
7557: kettu 37,50o,ooo markaksi.
7558:       Armollisessa esity;ksessä esitetään erikseen mainit-
7559: tuina ne lisämäärärahat, jotka Rautatiehallitus pitää tar-
7560: peeHisena vuodeksi r 9 r 2. Keskushallinnolle ynnä toimisto-
7561: osastolle ehdotetaan 44,000 markkaa, liikenneosastolle
7562: 25o,ooo markkaa, rataosastolle 201,400 markkaa sekä
7563: koneosastolle 104,6oo markkaa eli kaikkiaan noin 6oo,ooo
7564: markkaa. Ajan vähyyden takia ei Valiokunnalla ole
7565: ollut tilaisuus lähemmin tutkia näiden lisämäärärahojen
7566: tarpeellisuutta. Ei kuitenkaan ole syytä otaksua, että
7567: nämä lisäykset olisivat suuremmat, kuin mitä todeHinen
7568: tarve vaatii. Valiokunta on senvuoksi, hyväksynyt armol-
7569: lisessa esityksessä ehdotetun 38,roo,ooo markan määrän.
7570: Koska Valiokunta kuitenkin mietinnössään N :o 9 on
7571: ehdottanut erinäisiä toimenpi,teitä rautatieläisten ja kone-
7572: pajojen työntekijäin terv·eydenhoidon hyväksi, muun
7573: muassa kesäloman varaamista heille, sekä ylimääräisten
7574: työntekijäin ottamista vakinaisiksi aikaisemmin kuin ny-
7575: kyään, ja kun nämä toimenpiteet aiheuttaisivat menojen
7576: li~sääntymistä, arviolta 200,000 markkaa, on Valiokunta
7577: budjettiin merkinnyt menot kaikkiaan 38,3oo,ooo mar-
7578: kaksi.
7579: 6             1911. -   V. M. -    Esit. N:o 8.
7580: 
7581:       II. Eläkkeet ja erinäiset n'läärärahat. Oikeus val-
7582: tion varoiHa maksettavaan eläkkeeseen on nykyään
7583: valtionrautateiden vakinansella såäntöpalkalla olevilla
7584: virkamiehillä sekä rakennusmestareilla, ratamestareilla,
7585: veturinkuJj,ettajilla ja konduktööreillä.       Valtionrauta-
7586: teiden v'irkamiehiä sekä rakennus- ja ratamestareja kos-
7587: kevat erikoiset eläkemääräykset tavataan toukokuun 7
7588: päivänä 1903 valtionrautateiden hallinnosta annetun ase-
7589: tuksen 19, 20 ja 21 § :ssä; veturinkuljettajain ja
7590: konduktöörien eläkeoikeus on järjestetty elokuun 12
7591: päivänä 1885 annetulla armollisella julistuksella. Sitä
7592: vastoin eivät pa,lk:lkiovirkamiehet eikä palkkiolla ja päivä-
7593: palkalla oleva palveluskunta nykyään saa valtion eläkettä.
7594:       Yleisestä vaivaJishoidosta maaliskuun I 7 päivänä
7595: 1879 annetun asetuks·en 5 ja 6 § :n mukaan on palkolli-
7596: nen tahi muu työntekijä, joka on vähintään 25 vuotta pal-
7597: vel'lut samaa isäntää sekä tullut kykenemättömäksi itseään
7598: elättämään, oikeutettu saamaan kuolinpäivää:nsä asti eb-
7599: tusta isännältään. Vaikka puheenalais·essa säännöksessä ei
7600: mainita' rautateillä ja yleisissä töissä olevia työntekijöitä,
7601: näyttää johdonmukaisuus kuitenkin vaa:tivan saman peri-
7602: aatteen soveltamis·ta näihinkin työaloihin, joilla nykyään
7603: on paljon suurempi merkitys kuin siihen aikaan, jolloin
7604: tuo asetus annettiin. Jos va'ltio hyväksyy sen periaatteen,
7605: että vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke on taJattava muuta-
7606: miUe niistä henkilöistä, jotka ovat omistaneet elämänsä
7607: työn valtion palvelukseen, ei näytä hyvin perustetulta
7608: myöntää tätä eläkeoikeutta ainoastaan niiUe valtion pal-
7609: veluksessa oleville henkilöille, joilta voidaan vaatia että
7610: he parempi,en palkkaetujensa t31kia itse voimiensa mukaan
7611:  tekisivät säästöjä vanhuuden päivien varalle, ja sitä vas-
7612: toin jättää pienempipaikkaiset virka- ja palvelusmiehet
7613:  valtion myöntämää vanhuuden turvaa vaille. V uon)lla
7614:  I 906 asiasta tekemässään alamaisessa alistuksessa on
7615:  myöskin Keisarillinen Senaatti asettunut tälle kannalle.
7616:                     Kulkulaitosrahasto.                     7
7617: 
7618:        Valtionrautateiden pa•lkkioviroissa olevat virka- ja
7619: palvelusmiehet ovat tosin osalliset valtionrautateiden eläke-
7620: laitoksessa, jolQe valtiokin antaa vuotuisia apumaksuja,
7621: mitkä: vuonna 1909 olivat yhteensä noin 179,400 markkaa
7622: eli noin 31 o/o osakkaiden suorittamista eläkemaksuista
7623: ja noin 14 o/o eläkelai toks·en kaiikista vuosi tuloista. Jos
7624: otetaCI!n huomioon toiselta puolen, että tämä eläkelaitos
7625: maksaa myöskin eläkkeitä osakkaiden leskille ja lapsille,
7626: ja toiselta puolen että valtio yksin maksaa eläkeoikeutet-
7627: tujen virkamiesten eläkkeet sekä antaa muutamien mui-
7628: denkin virikamiesluokkain leski- ja orpokassoille huomat-
7629: tavia apumaksuja, on selvä, että valtio uhraa suhteellisesti
7630: vähemmän valtion palkkiotoimissa olevien virka- ja pal-
7631: velusmiesten kuin vakinaisten virkamiesten eläkkei'siin.
7632: Valtionrautateiden eläkelaitoksen olemassa olo ei näin
7633: ollen voi olla sellainen syy, joka vapauttaisi valtiota anta-
7634: masta suoranaisia elä:k:keitä puheenaoleville palkkiovirka-
7635: ja palvelusmiehille.
7636:        Vuonna 1909 on valtionrautateillä toimivien eri yh-
7637: distysten valitsema elälkeasian komitea alamaisesti anonut,
7638: että palkkiota nauttiville virka- ja palveluskuntaan kuulu-
7639: ville rautatieläisille 6o vuoden ikäisinä, paitsi jarrumie-
7640: hille 55 vuoden ikäisinä, sekä 30 vuotta palveltuaan myön-
7641:  nettäisiin heidän erotessa palveluksestaan puolet peruspalik-
7642: kiostCI! väliaikaisena eläkkeenä, kunnes valtioneläke tulee
7643: heille vakinaisesti turvatuksi. Tämän anomuksen johdosta
7644:  on Rautatiehallitus antanut lausuntonsa ja samalla laati-
7645:  nut ·ehdotuksen !kaikkien rautatieläisten eläkeolojen uudes-
7646:  taan järjestämiseksi. Elokuun 5 päivänä 1910 tekemäs-
7647:  sään alamaisessa alistuksessa on Keisarillinen Senaatti
7648:  lausunut suotavaksi että palkkiota nauttiville rautati•e-
7649:  läisille olisi heidän vanhuuden tai työkyvyttömyyden
7650:  vuoksi erotessa toimestaan myönnettävä eläke valtion
7651:  varoista ja tätä tarkoitusta varten ottanut vuoden 1912
7652:  menoarvioon 1 1 o.ooo markkaa.
7653: 8             1911. -   V. :M. -   Esit. N:o 8.
7654: 
7655:      V aliakunta puolestaan katsoo puheenaolevan eläke-
7656: oikeuden myöntämisen oikeudenmukais&si. l\!J,ietinnös-
7657: sään N :o 9 Valtiovarain tilasta vuonna 1909 on Valio-
7658: kunta lausunut suotavaksi, että ne ylimääräiset ja kone-
7659: pajojen työntekijät, joiden työvoimia tarvitaan ympäri
7660: vuoden, muutaman vuoden kuluttua olisivat otettavat
7661: vakinaisiksi ja heille myönnettävä siitä johtuvat edut.
7662: Jos palklkiolla oleville palvelusmiehille myönnetään oikeus
7663: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen valtion varoista.
7664: saavat myöskin ·edellämainitut työnt·ekijäryhmät, kun
7665: heidät on si1irretty vakinai<seen palkkiotoimeen, tämän oi-
7666: keuden. Erikseen tahtoo Valiokunta huomauttaa, että
7667: vaikka konepajojen työntekijöitä ja ratatyöväkeä ei lueta
7668: valtionrautateiden varsinaiseen palveluskuntaan, kaikki ne
7669: syyt, jotka puoltavat eläkeoikeuden myöntämistä palk-
7670: kiolla toimiville palvelusmiehille, myöskin soveltuvat edellä
7671: mainittuihin työntekijäryhmiin, koska he yleensä kauan
7672: aikaa, monasti pitkin ikäänsä, pysyvät valtion töissä.
7673:       Yksityiskohti·a myöten Va!.iokunta .ei ole katsonut
7674: voivansa arvostella miNä iällä ja kuinka pitkän palvelus-
7675: ajan jälkeen eläke olisi myönnettävä palkkiohenkilökun-
7676: nan ja työntekijöiden eri· ryhmille, eikä myöskään minkä
7677: perusteiden mukaan kunkin ryhmän eläkkeen suuruus olisi
7678: määrättävä, vaan tahtoo Valiokunta lausua, että eläke-
7679: ehdot as·etetaan eläkkeensaajille ainakin niin edullisiksi,
7680: kuin Rautatiehallitus on ehdottanut.
7681:       Konepajojen työntekijäin ikää ja palvelusaikaa kos-
7682: kevien tosin j·onkun verran epätäydellisten tietojen perus-
7683: teella on Valiokunta arvioinut he.idän däkkeisiin tarvit-
7684: tavan vuonna 1912 noin 22,000 markkaa, jos nämä el-äk-
7685: keet määrätään lähes samojen perusteiden mukaan kuin
7686: Rautatiehallitus on ehdottanut palkkiolla olevan henkilö-
7687: kunnan eläkkeitä. Minkä verran eläkekustannuksia yli-
7688: määräisten palvelusmiesten siirto vakinaisiksi palkkiota
7689:  nauttiviksi aiheuttaisi, ei Valiokunta ole voinut tilastollis-
7690:                     Kulkulaitosrahasto.
7691: 
7692: ten tietojen puutteessa, tarkkaan laskea, mutta huomat-
7693: tavaan rahasummaan se ei voi nousta, ainakaan lähinnä
7694: seuraavien vuosien aikana, koska ainoastaan vähäinen osa
7695: heistä on pysyväisesti ollut niin kauan rautateiden palve-
7696: luksessa, että he täyttäisivät eläkkeen saantiin vaad~ttavat
7697: ehdot. Vuodeksi 1912 näyttää 13,000 markan määräraha
7698: tätä: tarkoitusta varten täysin riittävältä.
7699:       Puheena oleva määräraha olisi edellä esitetyn noja.Ua
7700: korotettava yhteensä 35,000 markalla ja vuoden 19I2
7701: tulo- ja menoarvioon eläkkeiden ja erinäisten määräraho-
7702: jen kohdalle merkittävä yhteensä 7oo,ooo markkaa.
7703:       III. Korot ja lainojen vähennymtaksut. Tähän tar-
7704: koitukseen ehdotetaan armollisessa esityksessä 8,746,160
7705: markkaa. Valiokunnalla ei ole syytä muistutuksiin esi-
7706: tyksen arviota vastaan, vaan on se hyväksynyt tämän
7707: menoerän tasaluvuin 8,7 46,ooo markaksi1.
7708:        IV. A. Uttdisrakennustyöt valmiilla radoilla. Ar-
7709: mollisessa esityksessä ehdotetaan tätä tal'koitusta varten
7710: tulo- ja menoarvioon otettavaksi yhteensä 4,351,100 mark-
7711: kaa, jotka lähemmin esitetään 13 :ssa eri kohdassa.
7712:        Pietarin, Viipurin, Helsingin ja Fr·edriksbergin ase-
7713: milla suoritettavia töitä va~ten (kohdat 2, 3, 4 ja 7) on
7714: menoarvioon otettu ne määrärahat, jotka 1909 vuoden toi-
7715:  silla valtiopäivillä Eduskunnaille annetussa armollisessa
7716:  esityksessä suunnitellaan tarpeell'isiksi vuotta 1912 varten.
7717:  Valiokunta on Rautatiehallitukselta saanut tietää, että
7718:  näillä määrärahoilia on aiottu toimittaa ne työt, jotka
7719:  mainitun esityksen pohjana olevan työsuunnitelman mu-
7720:  kaan kuuluivat vuoteen 1912. Näin ollen ei näistä meno-
7721:  arvion •kohdista käyne mahdolliseksi tehdä poistoja.
7722:        Muut menoarvion erät kohdistuvat yleensä sellaisiin
7723:  töihin, joista ·ei ennen ole tehty lähempää selkoa Edus-
7724:  kunnalle. Vuonna 1908 antamassaan vastauksessa kulku-
7725:  laitosrahastoa vuonna 1909 :koskevaan armollis·een esityk-
7726:  seen on Eduskunta huomauttanut että, kun korjaus- ja
7727: 10           1911. -   V. M. -   Esit. N:o 8.
7728: 
7729: täydennystäitä varten esitetään määrärahoja tulo- ja
7730: menoarvioon otettavikrsi, niiden kustannuksista annettai-
7731: siin Eduskunnalle ·entistä tarkempi selvitys. Vuosina 1909
7732: ja 1910 onkin kulkulaitosrahastoa koskevissa armollisissa
7733: esityksissä ehdotetuista suuremmista uudisrakennustöistä
7734: annettu kustannussuunnitdmia, mutta nyt käsiteltävänä
7735: olevassa armollisessa esityksessä on ainoastaan kunkin
7736: työn kokonaiskustannus mainittu. On kuitenkin suotava,
7737: että tässä kohden annetaan Eduskunnalle enemmän yksi,..
7738: tyiskohtaisia tietoja. Rautatiehallitukselta on Valiokunta
7739:  saanut nähtäväkseen puheenaolevat työsuunnit·elimat ja
7740: kustannusarviot
7741:        Vi·ipurin rautatieasemalla suoritettujen uudisraken-
7742: nustöiden aikana on käynyt selville, että aseman valaise-
7743: miseen ja käyttövoimaksi konepajojen töissä ( N :o 5)
7744: tarvitaan enemmän sähkövoimaa kuin nykyisillä koneiUa
7745: voidaan saada. Sähkövoiman kulutus vaatii nykyään noin
7746: 280 hevosvoiman kuormitus•ta, ja käytettävänä on ainoas-
7747: taan kaksi I 50 hevosvoiman konetta, eikä varakonetta ole.
7748: Sähkövoiman tarpeen lasketaan lähimmässä tulevaisuu-
7749: dessa kasvavan niin, että kuormitus olisi nostettava 360
7750: hevosvoimaan. Työsuunnitelman mukaan on sen vuoksi
7751:  hankittava uusi tarpeeksi voinm.kas höyrykone ja siihen
7752: välittömästi li-ittyvä! sähkögeneraatori. Kustannusarvio
7753: nousee I8o,ooo markkaan, josta kuitenkin Rautatiehallitus
7754: on 1katsonut voivansa vähentää 50,000 markkaa, koska on
7755: osottautunut mahdolliseksi käyttää nykyistä koneistoa laa-
7756: jemmassa määrässä kuin kustannusarviota tehtäessä ar-
7757:  veltiin.
7758:        Helsingin veturitallin ja varastohuoneen (N :o 8)
7759: kustannusarvio osottaa seuraavat pääerät: talli (8,1 IO
7760:  m 2 ) 14o,ooo mar:klkaa, varastokonttori, (995 m 2 )
7761:  29,100 markkaa, varastomakasiini (2,027 m 2 ) 53,000
7762:  markkaa, öljykellari (541 m 2 ) I4,ooo markkaa, sisustus,
7763:  lämpö- ja valojohdot, pesulaitos y. m. 26,700 markkaa
7764:                    Kulkulaitosrahasto.                    ll
7765: 
7766: sekä veturin kä:äntösilta 22,200 markkaa eli yhteensä
7767: 285,000 ma,rkkaa. Tätä työtä varten on, kuten vuoden
7768: 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskunnalle kulkulaitosra:has-
7769: tosta vuonna 19 IO annetussa armollisessa esityksessä ( si v.
7770: 27) mainitaan, jo ennen vuoden 1908 loppua myönnetty
7771: 165,000 markkaa. Valiokunnalla ei ole mainittua meno-
7772: erää vastaan mitään muistuttamista.
7773:      Vuoden 19n menoarvioon ehdotti Haflitus otetta-
7774: vaksi määrärahan sorakuopparaiteen rakentamista varten
7775: Härmän asemalta (N :o IO ), mutta Eduskunta poisti tä-
7776: män määrärahan, lausuen siUoin että yhden vuoden lyk-
7777: käys lienee mahdollinen, koska käytettävinä olevista sora-
7778: kuopista vielä 'jonkun aikaa saadaan tarpeellinen sora-
7779: maara. Työn suorittamisen siirtäminen ei nyt enään
7780: näytä ma;hdol'liselta. Raidetta varten tarpedlisen maan
7781: lunastus on arvioitu 34,590 markaksi. Työhön kuuluu
7782: myöskin sillan r<~~kentaminen Lapuan joen yli, ja on sen
7783: kustannus arvioitu 91,000 mark<~~ksi, kun siihen käytetään
7784: erään vanhan rautatiesillan osia. Maatyöt, sot"astus, ai-
7785: taus y. m. työt arvioidaan yhteensä r65,410 markaksi.
7786:       Kouvolan asemalla rakennettavaksi ehdotetun uuden
7787: sähkökeskusaseman (N :o 6) ja siihen liittyvän työpajan
7788: ra;kennuskustannu.kset ovat 7r,ooo markkaa. On aikomus
7789: siihen hankkia kaksi 6o hevosvoiman lokomobii'liä ynnä
7790: hihnoi11a niihin yhdistettävä dynamokone sekä akkumu-
7791: laattori. Nä;,iden faitteiden hinta ynnä ni-iden paikoiUeen
7792: asettaminen on arvioitu yhteensä 66,ooo markaksi. Tä-
7793: män ohessa on tarkoitus hankkia sähköllä käyvä pumppu
7794: ja halkosaha 4,000 markan kustannuksella.
7795:       Åggelbyn aseman raådejärjestelmän muodostamisen
7796:  (N :o 12) kustannusarviosta, joka påättyy 137,500 mark-
7797: kaan, on käytettävä maanlunastukseen 31,8oo markkaa,
7798: maa- ja raidetyöhön sekä asemaJrakennusten siirtoon ja
7799: täydentämiseen 73,700 markkaa sekä radanalaisen käynti-
7800: tunnelin rakentamiseen 32,000 markkaa. Vuoden 1912
7801: 12           1911. -   V. M. -    Esit. N:o 8.
7802: 
7803: menoarvioon otetulla 63,500 markan määrärahalla olisi
7804: maksettava maan lunastushinta sekä suoritettava maa- ja
7805: raidetöitä 31,700 markalla.
7806:       Viimeksi mainituissa kohdissa N :ot 6, ro ja 12 sekä
7807: kohdissa I, II ja 13 ehdotettuja määrärahoja vastaan
7808: ei Valiokunnalla ole muistutukseen aihetta.
7809:       Näitä uudisrakennustöitä varten on menoarvioon
7810: otettu yhteensä 4,35I,IOO markkaa.
7811:       IV. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Rauta-
7812: tiehallitus on huomannut mahdolliseksi järjestää vetu-
7813: rien työt siten, että, vaikka noin 30 vanhinta vetu-
7814: ria ei enää käytettäisi· liikenteen palveluksessa, mui-
7815: den veturien kuitenkin pitäisi voida suorittaa kaikki
7816: tarvittavat työt, ja että sittenkin jäisi riittävä vara
7817: korjausaikoja ja muita satunnaisia tapauksia varten.
7818: Ehdotettujen matkustaja-, pakaasi- ja tavaravaunujen
7819: hankkimista varten ei Valiokunnan mielestä ole syytä
7820: muistutuksiin. Menoarvioon olisi siis otettava armolli-
7821: sessa esityksessä ehdotettu määrä eli I,J78,soo markkaa.
7822:       V. Sen etumaksun korvaa111iseksi, joka valtiorahas-
7823: tosta on annettu muutosten toimeenpanemiseksi Suomen
7824: ratttateillä, jotta V cnäjän liikkuva kalusto voisi kulkea
7825: Suomen radoilla. Armollisessa esity:ksessä ehdotetaan,
7826: että tätä tarkoitusta varten otettaisiin vuoden 1912 kulku-
7827: laitosrahaston budjettiin 907,554 markkaa. Jo siinä kulku-
7828: laitosrahastoa koskevassa esityks·essä, joka annettiin vuo-
7829: den 1910 varsinaisille valtiopäiville, ehdotettiin, että ra-
7830: haston budjetti·in vuotta 191 I varten otettaisiin puolet
7831: nyt ehdotetusta määrärahasta eli 453,877 markkaa, mikä
7832: määrä armollisen määräyksen mukaan 25 päivältä touko-
7833: kuuta 1910 käytettiin samana vuonna. Vastauskir_ielmäs-
7834: sään 28 päi,vältä toukokuuta 1910 lausui Eduskunta mieli-
7835: piteensä tästä korvauskysymyksestä.
7836:       Sen jälkeen ei uusia, kysymykseen vaikuttavia asian-
7837: haaroja ole ilmaantunut. Luopumatta viimeisten varsi-
7838:                    Kulkulaitosrahasto.                     13
7839: 
7840: naisten valtiopäiväin omaksumasta kannasta, ei Valio-
7841: kunta sen nwksi ole havainnut olevan aihetta ottaa kulku-
7842: laitosrahaston budjettiin kysymyksen alaista 907,554 mar-
7843: kan suuruista määrärahaa.
7844:          VI. Nläärärahat rataatierakennuksiin ja rautatie-
7845: t u tl::ziu11tksiin.
7846:         S ez:näjoen-Kristiinankaztpimgin-K askisen ratara-
7847: kennus on aijottu loppuunsaattaa vuonna 1912, jonka
7848: tähden armollisessa esity~ksessä ehdotetaan, että koko jäl-
7849: jellä oleva osa lasketusta kustannusmäärästä mer:kittäisiin
7850: vuoden 1912 budjettiin 4,2oo,ooo markaksi. Valiokunta
7851: on katsonut voivansa ·ehdotusta sellaisenaan ehdottaa
7852: hyväksyttäväksi.
7853:          Sa·vonlinnan-Pieksämäen ratarakennus. ArmolH-
7854: sessa esityksessä ilmoitetaan, että Hänen Keisarillinen
7855: .i\Iajesteettin&a on alamaisesti esiteltäessä Eduskunnan
7856: vuoden 1909 toisiU•a va:ltiopäiviillä tekemää anomusta
7857: uusien rautateiden ra!kentamis·esta ja uusien rautatielinjo-
7858: jen tutkin>isesta, 12 päivänä tammikuuta 191 I suvainnut
7859: armossa määrätä, että normaailiraiteinen rautatie on ra-
7860: kennettava Pieksämäen asemalta Savon radalta Savon-
7861: linnan kaupunkiin haararatoineen Varkauteen.
7862:          Niistä uusista rautateistä, joiden asettamisesta työn
7863: alaisiksi Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä teki
7864: anomuksen, asetti se etusijaan Ylivieskasta Oulun radalla
7865: Haapajärven kautta Iisalmeen suunniteUun yhdysradan
7866: sekä rautatien Pieksämäen asemalta Savon radalla Savon-
7867: linnan haararatoineen Varkauteen. Lausumatta kum-
7868: piko oli·si etusijaan asetettava, anoi Eduskunta, että ra-
7869: kennustöihin kumpaisellaikin linjalla ryhdyttäisiin sitä
7870: myöten kun työvoimaa aikaisemmin päätetyiltä rautati·e-
7871: rakennuksilta vapautuisi. Niinikään anoi Eduskunta
7872:  tutkimuksen toimeenpanemista •sopivimmasta suunnasta
7873: yhdysradan rakentamista varten Pieksämäen ja Jyväs-
7874: kylän välille, sekä että tämän radan rakentamista koskeva
7875: 14            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 8.
7876: 
7877: armollinen esitys annettaisiin Eduskunnalle niin hyvissä
7878: ajoissa, että rakennustyöt sitä varten voitaisiin alottaa
7879: Savonlinnan-·-Pieksämäen radan töiden rinnalla. Muista
7880: rautate1sta, jotka Eduskunta samoilla valtiopäivillä
7881: hyväksyi rautatieohjelmaansa, asetettiin etusijaan Vii-
7882: purin-Koivi,ston rataosa sekä senjälkeen radat Turku
7883: -Uusikaupunki, Lahti-Heinola ja Oulu-Vaala. Lo-
7884: puksi anoi Eduskunta tutkimuksiin ryhtymistä useita
7885: muita rata-osia varten. Pieksämäen-Savonlinnan radan
7886: yhteenlasketun pituuden laski Eduskunta I909 vuoden
7887: toisilla valtiopäivillä tekemässään anomuksessa I23 kilo-
7888: metriksi ja kustannukset I2,ooo,ooo markaksi elir noin
7889: 97,500 markaksi kilometriltä.
7890:        Koska armollisessa esity:ksessä ehdotetaan, että Piek-
7891: sämäen-Savonlinnan radaUa ensiksi ryhdyttäisiin töihin
7892: ja että tämän tuisi tapahtua syksyllä vuonna I9I I, sikäli
7893: kuin työvoimia vapautuisi Joensuun-Nurmeksen radalta,
7894: on siis tämä ehdotus yhtäpitävä Eduskunnan vuoden I909
7895: toisilla valtiopäivillä tekemässään anomuksessa esitetyn
7896: ohjelman kanssa.
7897:        Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen laskelman mu-
7898: kaan olisi ollut tarkoituksenmukaista· osottaa puheenalaista
7899: ratarakennustyötä varten varoja 5,ooo,ooo markkaa
7900: vuotta I9I2 varten, mutta esity:ksessä on tämä määrä
7901: vähennetty 4,ooo,ooo matikkaan, koska es~.tyksen laskel-
7902: man mukaan kulkulaitosrahaston varat vuonna I9I2 eivät
7903: salli suurempaa määrärahaa. Valiokunnan toimittamista
7904: laskuista käy kuitenkin ilmi, että mahdollisuutta tähän
7905: on olemassa, ja on Valiokunta sentähden rahaston bud-
7906: j·ettiin tätä tarkoitusta varten merkinnyt s,ooo,ooo
7907: markkaa.
7908:        Ylivieskan-Haapajärven-Iisalmen rautatie. Ku-
7909: ten jo mainittiin ·esitettiin yllämainitussa anomuksessa
7910: Ylhcieskan-Haapajärven-Iisalmen rata niitten rauta-
7911: teitten joukossa, jotka etusijassa olisivat aset·ettavat töi-
7912:                     Kulkulaitosrahasto.                      15
7913: 
7914: den alai<Siksi mikäli työvoimia vapautuisi rakenteella ole-
7915: vilta radoilta. Armollisen ·esityksen mukaan aiotaan val-
7916: mistuvalta Joensuun-Nurmeksen rautatieltä vapautu-
7917: vat työvoimat siirtää Savonlinnan-Pieksämäen rata-
7918: osalle. Myöskin Sei,näjoen-Kristiinankaupungin-Kas-
7919: kisen radan on arveltu valmistuvan syksyllä 1912.
7920: Näin ollen näyttää välttämättömältä, että samoihin aikoii-
7921: hin tapahtuvaan uuden radan rakentamiseen ryhdytään
7922: jol!lain lähellä olevalla seudulla, koska: si1ten va.lmistettai-
7923: siin välitöntä ansiotilaisuutta vapaiksi joutuneille työvoi-
7924: mille. Jo tältä nälkäkannalta katsoen olisi erittäin toivot-
7925: tavaa, samaJlla kun se vastaisi Eduskunnan vuoden 1909
7926: toisilla valtiopäivillä tekemää anomusta, että työt Yli-
7927: vieskan-Iisalmen rautatiellä voitaisiin alottaa sikäli
7928: kun työt Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kiaskisen ra-
7929: dalla valmistuvat.
7930:       V aliakunta saa siis kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
7931: kunta päättäisi alamaisesti anoa,
7932: 
7933:                  että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa,
7934:             hyväksymällä Eduskunnan alamaisessa ano-
7935:             muksessa I5 päivältä marraskuuta I909 esi-
7936:             tetyn ehdotuksen yhdysradan rakentamisesta
7937:             Ylivi1eskan asemalta Oulun radalla Haapajär-
7938:             ven kautta I isalmeen, suvaitsisi armollisesti
7939:             määrätä, että vielä tarpeelliset valmistelevat
7940:             työt tätä yritystä varten suoritettm".siin ja että
7941:             radan rakentamiseen ryhdyttäisiin syksyllä
7942:             vuonna I9I2.
7943: 
7944:      Siltä varalta että tähän armolhsesti suostutaan on
7945: Valiokunta mainittua rautatierakennusta varten budjet-
7946: tiin merkinnut I,ooo,ooo markan määrärahan.
7947:      Armollisessa esityksessa N :o 10 on ehdotettu rauta-
7948: tien rakentaminen Hiitolasta Raasuliin, ja on sitä var-
7949: 16            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 8.
7950: 
7951: ten 1912 vuoden budjettiin esitetty Qtettavaksi 25o,ooo
7952: markan suuruinen määräraha. Valtiovarainvaliokunta on
7953: mietinnössään N :o 13 mainitun annollisen esityksen joh-
7954: dosta osottanut, että Valiokunnalle ei ole ollut mahdol-
7955: lista ottaa sanottua esitystä lopullisen valmistelun alai-
7956: seksi. V aliakunta ei ole tästä syystä budjettiin vuotta
7957: 1912 varten ottanut mitään määrärahaa Hiitolan-Raasu-
7958: 1in rautatien rakentamiseksi.
7959:       Rautatietutkimztksia varten on V aiiokunta budjettiin
7960: ottanut armollisessa esityksessä Tie- ja vesirakennusten
7961: Ylrhallituksen laskelmain mukaisesti ehdotetun so,ooo
7962: markan suuruisen määrän.
7963:    Kulkulaitosrahaston menot olisivat siis Valtiovarain-
7964: valiokunnan laskelmain mukaan 63,726,roo markkaa.
7965: 
7966: 
7967:         Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1912.
7968: 
7969:      I. Valtionrautateiden kokonaistulot. Valtiovarain-
7970: valiokunnan yllä tekemien, rahaston tilaa vuoden 191 1
7971: lopussa koskevien laskelmain mukaan, sekä nojaten vii-
7972: meisiin tilastollisiin tietoihin, on Valiokunta tullut siihen
7973: käsitykseen, että valtionrautateitten kokonaistulot vuonna
7974: 1911 voidaan arvioida 47,ooo,ooo markaksi. Nykyinen
7975: \·errattain edullinen taloudellinen tila, ja se seikka, että
7976: kuluvana ja tu1evana vuonna kaksi uutta rataa tulee avat-
7977: tavaksi liikenteelle, tekee todennäköiseksi että tulojen
7978: lisääntyminen vuonna 1912 ei tule olemaan alhaisempi
7979: kuin lisäys kahtena lähinnä edeUisenä suotuisana vuonna.
7980: Tarpeellista varovaisuutta näyttää siris noudatetun, jos
7981: lisäys arvioidaan samaksi määräksi, kuin keskimääräinen
7982: vuotuislisäys vuosina 1907-1910, eli 2,1oo,ooo markaksi.
7983: Tämän laskelman mukaan tulisi valtionrautateiden koko-
7984: naistulot vuonna 1912 nousemaan tasaluvuin 49,I0o,ooo
7985: marklwan.
7986:                     Kulkulaitosrahasto.                    17
7987: 
7988:        II. Kulkulaitosrahaston osuus anniskelu- Ja vähit-
7989:  täismyyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä paloviinarahoista
7990:  on Eduskunnan hyväksymän Valtiovarainvaliokunnan
7991:  meitinnön N :o 7 mukaan laskettu edellinen I,4oo,ooo
7992:  markaksi ja jälkimäinen I0,7IO,ooo markaksi, mitkä mää-
7993:  rät Valiokunta siitä syystä on ottanut kulkulaitosrahaston
7994:  budjettiin vuotta 1912 varten.
7995:        III. Korot. Tämä tuloerä on armollis.essa esityk-
7996:  sessä merkitty 200,000 markaksi. Koska Valiokunnan
7997:  laskelmain mukaan rahaston säästö vuoden alussa tekisi
7998:  6,7oo,ooo markkaa ja vuoden lopussa 5,594,000 markkaa,
7999:  samalla kun kokonaistulot olisivat runsaasti 62,ooo,ooo
8000: markkaa, voitanee edellisten vuosien kokemukseen katsoen
8001: korkotulot arvioida tuottavan tuntuvasti enemmän. Valio-
8002: kunta on kuitenkin tyytynyt merkitsemään puheenalaisen
8003: tulon 400,000 markaksi.
8004:        IV. Korvaus postinkuljetuksesta. Tällä korvauksella
8005: ei ole vars·inaista merkitystä vahiotaloudelle kokonaisuu-
8006: tena katsottuna, koska kysymyksessä on ainoastaan mää-
8007: rätyn summan siirtäminen toisesta valtion rahastosta toi-
8008: seen. Mutta sillä on tuntuvaa merkitystä oikean käsityk-
8009: sen saamiseksi v1altion liiketoiminnan kahden tärkeän haa-
8010: ran, nimittäin rautatieliikenteen ja postiliikkeen taloudelli-
8011: sista tuloksista. SiUä ilman tuota siirtoa esiintyisi
8012: ensinmainitun liikkeenhaaran taloudellinen tulos tileissä
8013: huomattavasti epäedullisempana ja viimeksimainitun taas
8014: tuntuvasti edullisempana, kuin mitä todellisuudessa on
8015: laita.
8016:        Vuosien 1897 ja 1905-1906 valtiopäivi1Uä tehtyjen
8017: kahden .eri esityksen johdosta annettiin, sittenkun asiaa
8018: oli tilastollisesti selvitetty, kesäkuun 18 päivänä 1907 a·r-
8019: mollinen määräys 50o,ooo markan rahamäärän siirtämi-
8020: sestä kuna;kin vuonna 1907, 1908 ja 1909 valtiorahas-
8021: tosta ku~kulai tosrahastoon korvauksena postin kul jettami-
8022: s·esta valtionrautatei1lh. Tämä rahamäärä oli, niinkuin
8023:                                                             2
8024: 18            1911. -   V. M. -    Estt. N:o 8.
8025: 
8026: 1907 vuoden Eduskunta huomauttikin, jo sinoin tuntuvasti
8027: vähempi niitä; kustannuksia, joi~ta vaJtionrauta~teillä oli
8028: tuosta kuljetuksesta. Vuodesta 1910 alkaen nuo siirrot
8029: jälleen on lakkautettu, vaa<:'ka Eduskunta on kerran toi-
8030: sensa jälkeen anonut sekä niiden ja~tkamista että myös
8031: määrän korottamista tarkemmin vastaavaksi rautateiden
8032: vastamainittuja omia kustannuksia. Rautatiehallituksen
8033: toimittamain laske1main mukaan on kustannuksia
8034: postinkuljetuksesta vuonna 1907 ollut 1,007,000 ja
8035: 817,000 markan välillä, siitä riippuen, si,irretäänkö suh-
8036: teellinen osa eräitä rautatieliikenteen yleisiä kustan-
8037: nuksia postilaitoksen tiliin vai ~eikö. Halvemman lasku'-
8038: tavan mukaan nousivat puheenalaiset kustannukset
8039: vuonna 1908 912,000 markkaan. Laskutapaan katsomatta
8040: voi niiden siis nykyään arvioida nousseen jonkun v·erran
8041: yli 1,ooo,ooo marka·n. Siihen nähden että Keisarillinen
8042: Majesteetti kerran jo on tunnustanut tämän kirjanpito-
8043: järjestyksen oikeaksi ja oikeutetuksi ja olettaen, että sen
8044: uudeHeen käytäntöön saattamista kohdanneet esteet sen-
8045: tähden kohdakkoin poistetaan, saa V aHokunta kunnioit-
8046: taen ehdottaa, että Edusku11'ta Keisarilliselta Majesteetilta
8047: alamaisesti anoisi,
8048: 
8049:                 että edelleen sovellettaisiin kesäkuun I8
8050:            päivänä I907 annettua armollista määräystä
8051:            että kulkulaitosrahastolle vuosittain valtio-
8052:            rahastosta korvattaisiin postinkuljetuksesta val-
8053:            tionrautateillä johtuvat kustannukset; sekä
8054:                 että tämän korvauksen määrä vuodeksi
8055:            I9I 2 vahvistettaisiin I,ooo,ooo markaksi.
8056: 
8057:     Edellyttäen tähän anomukseen suostuttavan on Valio-
8058: kunta merkinnyt viimeksi mainitun rahamäärän 1912 vuo-
8059: den budjettiin.
8060:                    Kulkulaitosrahasto.                  19
8061: 
8062:      Paitsi' yllämainituita meno- ja tuloeriä on Valiokunta
8063: budjettiin ottanut muutamia pienempiä eriä, jotka tiEn-
8064: pidon kannalta ovat välttämättömiä. Menopuolelle on
8065: Valiokunta täten merkinnyt oikai,suprosentin soo mar-
8066: kaksi ja tulopuolelle oikaisurahoja 100 markkaa sekä
8067: satunnaisia tuloja 10,ooo markkaa.
8068: 
8069: 
8070: 
8071: 
8072:       Edellä esitettyjen näkökohtain ja laskdmain nojalla
8073: ~aa   Valiokunta kunnioitta.en ehdottaa,
8074: 
8075:                 että Eduskunta hyväksyisi kulkulaitos-
8076:             rahastolle vuodeksi I9I2 seuraavan budjetin:
8077: 
8078: 
8079: 
8080:        Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1912.
8081: 
8082:                         Tulot:
8083: Säästö v:lta 1911 .                   Smk 6,700,000:-
8084: Valtionrautatei- .
8085:   den kokonais-
8086:   tulo              Smk 49,100,000: -
8087: Osuus anniske-
8088:   lu- ja vähit-
8089:   täismyyntiyh-
8090:   tiöiden netto-
8091:   voitosta . .           1,400,000:-
8092: Paloviinarahoja . " 10,710,000: :__
8093: Korkoja.              "    400,000:-
8094: Oikaisurahoja ja      "
8095:   satunnaisia tu-
8096:   loja                      10,100:-
8097:                       "
8098: 20            1911. -       V. M. -   Esit. N:o 8.
8099: 
8100: Siirto valtiorahas-
8101:   tosta korvauk-
8102:   seksi postinkul-
8103:   jetuksesta .                1,000,000: -   62 620 l 00· -
8104:                         "                  "   ' ' .
8105:                                 Yhteensä Smk 69,320,100: -
8106: 
8107:                        Menot:
8108: Valtionrautateiden
8109:    vakinainen me-
8110:    nosääntö                          Smk. 38,300,000: -
8111: Eläkkeet ja erinäi-
8112:    set määrärahat                             700,000:-
8113: Valtiolainaio vuo-                    "
8114:    tuismaksut se-
8115:    kä provisioonit
8116:    ja kulut .       Smk 8,486,840: -
8117: Korko laamannin-
8118:    käräjäjyvä-
8119:  , rahastolle             154,160:-
8120: Korko valtiora-
8121:                      "
8122:    hastolle .             105,000:-        8, 746,000: -
8123: Oikaisuprosenttia
8124:                      "                 "          500:-
8125:                                              "
8126:                      Määrärahat:
8127: Uudisrakennustöi-
8128:   hin valmiilla ra-
8129:   doilla, arviolta. Smk 4,351,100:-
8130: Liikkuvan kalus-
8131:   ton lisäämiseen,
8132:   arviolta .            1,378,500:-              5, 729,600: -
8133:                      "               "
8134: Seinäjoen- Kris-
8135:   tiinankaupungin
8136:   -Kaskisen ra-
8137:   dan valmiiksi ra-
8138:   kentamiseen           4,200,000: -
8139:                         "
8140:                     Kullr.uls.itosrahasto.                  21
8141: 
8142: Savonlinnan-
8143:   Pieksämäen ra-
8144:   tarakennukseen       ,,   5,000,000; -
8145: Ylivieskan-Iisal-
8146:   men rataraken-
8147:   nuksen alotta-
8148:   miseen .                  1,000,000:- "        10,200,000:-
8149: Rautatietutkimuk-      "
8150:   siin                                              50,000:-
8151: Ylijäämä vuoteen                             "
8152:    1913 .                                "   5,594,000: -
8153:                               Yhteensä Smk. 69,320,100:-
8154:       Edellä olevasta budjetista näkyy, että rahaston säästö
8155: vuoden 1912 päättyessä olisi lähes s,6oo,ooo markkaa.
8156: Viime vuosina on uusiin rautaHerakennuksiin vuosittain
8157: käytetty rahamäärä ollut 10 miljoonan markan vaiheilla.
8158: Tämän määrän korottaminen saattaa :käydä tarpeelliseksi
8159: rautatieverkon laajentamisen jouduttamiseksi,. Tähän
8160: nähden ja koska lainan ottamista rautatierakennuksia var-
8161: ten olisi vältettävä ni,in kauan kuin mahdollista, näyttää
8162: erittäin suotavalta, että kulkulaitosra:hastow vahvistettaisiin
8163: siirtämällä siihen sopiva määrä valtiorahaston säästö-
8164: varoista. Näitä varoja ei voida käyttää hyödyllisemmin
8165: kuin s.ijoitt~malla ni,itä sellaisiin tuottaviin yrityksiin,
8166: kuin rautatierakennukset ovat.
8167:       Edellä esitetyistä syistä Valtiovarainvaliokunta kun-
8168: nioitta·en ehdottaa, että Eduskunta KdsariUiselta Majes-
8169: teetilta alamaisesti anoisi,
8170:                  että valtiorahaston säästyneestä pääomasta
8171:            5 miljoonaa markkaa vuonna 1912 siirrettäisiin
8172:            kttlkulaitosrahastoon.
8173:      Helsingissä 21 p :nä toukokuuta 191 1.
8174: 22           1911. -   V. .M. -   Esit. N:o 8.
8175: 
8176:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensi-
8177: m a 1 n e n o s a s t o, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa
8178: puheenjohtaja M.echelin ja jäsenet Gylling (osittain),
8179: Hallsten, Hultin, Kallio, Kirv.es, Komu (osittain), Neo-
8180: vius ja Turunen s·ekä varajäsenet Puhakka ja Paasonen
8181: (osittain).
8182:        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
8183: 
8184: 
8185: 
8186: 
8187:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
8188:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
8189:            armolliseen esitykseen kullmlaitosrahas-
8190:            tosta vuodeksi 1912.
8191: 
8192: 
8193: 
8194: 
8195:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
8196:               ja. Suuriruhtinas!
8197: 
8198: 
8199: 
8200: 
8201:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
8202: antanut armollisen esityksen kulkulaitosrahastosta vuo-
8203: deksi 1912.
8204: 2        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
8205: 
8206:     Ennenkuin Eduskunta ryhtyy esittämään niitä laskel-
8207: mia, jotka ovat Eduskunnan vuodeksi 1912 hyväksymän
8208: kulkulaitosrahaston budjetin perustuksena, katsoo Edus-
8209: kunta asiakseen huomauttaa, että sanottua budjettia vuo-
8210: delle 1911 ei ole muuttamatta vahvistettu ja julkaistu.
8211: Kulkulaitosrahaston säästön 1911 vuoden alussa oli Edus-
8212: kunta arvioinut 8,100,000 markaksi, mutta julkaistussa
8213: budjetissa se on supistettu 4,758,740 markaksi. Kulkulai-
8214: tosrahaston bilanssi viime vuoden lopussa, jonka mukaan
8215: rahaston säästö mainittuna aikana oli 8,882,352 markkaa
8216: 53 penniä, osottaa kuitenkin, että muuttamiseen ei ole ollut
8217: aihetta, sillä Eduskunnan arviolasku on ollut todellisuutta
8218: paljon lähempänä. Eroavaisuutta on myös ollut siinä, että
8219: Eduskunnan ehdottamaa 1,000,000 markan siirtoa valtiora-
8220: hastosta kulkulaitosrahastoon korvaukseksi postin kuljetuk-
8221: sesta rautateillä ei ole armossa vahvistettu, ja on tämä
8222: tuloerä siitä syystä poistettu kulkulaitosrahaston tulo- ja
8223: menoarviosta.
8224:     Vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä Eduskunta
8225: arvioi kulkulaitosrahaston säästön 1911 vuoden lopussa
8226: 5,904,776 markaksi, josta kuitenkin on poisluettava mai-
8227: nittu 1,000,000 markan siirto. Sen sijaan on tähän sääs-
8228: töön lisättävä vuoden 1911 alussa olleen todellisen ylijää-
8229: män, 8,882,352 markan 53 pennin ja Eduskunnan arvioi-
8230: man 8,100,000 markan välinen ero. Niin muodoin olisi
8231: säästö vuodeksi 1912, jos edellytetään että rahaston to-
8232: delliset tulot ja menot vuonna 1911 vastaavat budjettiin
8233: otettuja määriä, 5,687,129 markkaa. Kun tilinpäätös vuo-
8234: delta 1910 nyttemmin on olemassa ja liikennetulos 1911
8235: vuoden kolmelta ensimäiseltä kuukaudelta myöskin jo on
8236: tunnettu, on mainitut mää,rät voitu tarkemmin laskea. Rau-
8237: tatiehallituksen tilastollisen konttorin antamain tietojen
8238: mukaan olivat vuonna 1910 valtionrautateiden liikennetulot
8239: 44,261,000 markkaa, lisäys vuodesta 1909 oli 2,381,000
8240: markkaa, sekä keskimääräinen vuosilisäys vuosina 1907-
8241: 1910 lähes 2,100,000 markkaa. Koska tulot jo kuluvan
8242: vuoden ensimäisellä neljänneksellä ovat lähes 1,200,000
8243:                    Kullmlaitosrahasto.                    3
8244: 
8245: markkaa suuremmat kuin vastaavana aikana vuonna 1910,
8246: voitanee kokonaistulojen lisäys vuonna 1911 arvioida mai-
8247: nittua keskimääräistä vuotuislisäystä tuntuvasti suurem-
8248: maksi. Varovaisuussyistä ei kuitenkaan ole tätä li-
8249: säystä arvioitu suuremmaksi kuin 2,750,000 markaksi,
8250: mikä määrä, lisättynä vuoden 1910 tuloihin, tuottaa kulu-
8251: vana vuonna tasaluvuin 47,000,000 markkaa eli 3,000,000
8252: markkaa enemmän kuin budjetissa oli laskettu.
8253:     Vuoden 1911 budjetissa on arvioitu kulkulaitosrahas-
8254: toon paloviinarahoista kertyvän 12,870,000 markkaa. Tämä
8255: arvio perustui siihen edellytykseen, että paloviinaa vuonna
8256: 1911 kulutettaisiin 6,500,000 litraa. Paloviinan kulutus
8257: vuonna 1910 on ollut ainoastaan 4,839,000 litraa, eikä me-
8258: nekkiä vuonna 1911 niin ollen voida arvioida 5,500,000
8259: litraa suuremmaksi. Tästä johtuu, että kulkulaitosrahaston
8260: tulot paloviinarahoista vuonna 1911 ovat laskettavat
8261: 10,870,000 markaksi, eli 2,000,000 markkaa yllämainittua
8262: arviota vähemmäksi.
8263:     Liikenteen kasvaminen valtionrautateillä voisi antaa
8264: aihetta siihen otaksumiseen, että menot vuonna 1911 nousi-
8265: sivat suuremmiksi kuin miksi ne budjetissa on arvioitu.
8266: Huomattava on kuitenkin, ettei edellisinäkään vuosina ole
8267: tarvittu menojen suorittamiseen käyttää budjetissa arvioitua
8268: koko määrää. Niinpä oli säästö 1,037,000 markkaa vuonna
8269: 1906, 1,157,000 markkaa vuonna 1907, 1,01G,OOO markkaa
8270: vuonna 1908, 3,096,000 markkaa vuonna 1909 ja 3,052,000
8271: markkaa vuonna 1910. On sentähden syytä odottaa säästöä
8272: myöskin vuonna 1911. Ottaen huomioon kustannusten
8273: mahdollisen lisääntymisen, ei Eduskunta kuitenkaan ole
8274: katsonut olevan aihetta ottaa sanottua säästöä lukuun.
8275:     Edellä olevasta laskelmasta käy selville, että vuonna
8276: 1911 syntyvä tulojen ylijäämä tulee vuoden 1912 alussa li-
8277: säämään kulkulaitosrahaston säästöä noin 1,000,000 mark-
8278: kaa suuremmalla summalla kuin budjetissa on otaksuttu.
8279: Säästö on niin ollen arvioitu noin 6,700,000 markaksi.
8280: 4        '1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :.o 8.
8281: 
8282: 
8283: 
8284:        Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1912.
8285: 
8286:     I. Valtionrautateiden 'vakinainen rnenosääntö. Rau-
8287: tatiehallituksen tilien mukaan oli vakinaisten menojen
8288: vuotuinen lisäys vuosina 1906-1910 keskimäärin 1,638,000
8289: markkaa. Vuoden 1911 budjetissa laskettiin valtionrauta-
8290: teiden vakinaiset menot 37,500,000 markaksi.
8291:     Armollisessa esityksessä on erikseen mainittu ne lisä-
8292: määrärahat, jotka rautatiehallitus on pitänyt tarpeellisina
8293: vuodeksi 1912. Keskushallinnolle ja toimisto-osastolle
8294: on ehdotettu 44,000 markkaa, liikenneosastolle 250,000
8295: markkaa, rataosastolle 201,400 markkaa sekä koneosastolle
8296: 104,600 markkaa eli kaikkiaan noin 600,000 markkaa.
8297: Ajan vähyyden takia ei Eduskunnalla ole ollut tilaisuutta
8298: lähemmin tutkia näiden määrärahojen tarpeellisuutta. Ei
8299: kuitenkaan ole syytä otaksua, että nämä lisäykset olisivat
8300: stmremmat, kuin mitä todellinen tarve vaatii. Eduskunta
8301: on sen vuoksi hyväksynyt armollisessa esityksessä ehdote-
8302: tun 38,100,000 markan määrän. Koska Valtiovarainvalio-
8303: kunta valtiovarain tilaa vuonna 1909 koskevan kerto-
8304: muksen johdosta antamassaan mietinnössä, jonka Edus-
8305: kunta on hyväksynyt, on rautatieläisten ja konepajojen
8306: työntekijäin terveydenhoidon edistämiseksi ehdottanut eri-
8307: näisiä toimenpiteitä, muun muassa kesäloman varaamista
8308: heille, kuin myöskin katsonut suotavaksi ylimääräisten
8309: työntekijäin ottamista vakinaisiksi aikaisemmin kuin ny-
8310: kyään, ja kun nämä toimenpiteet aiheuttaisivat menojen
8311: lisääntymistä, arviolta 200,000 markkaa, on Eduskunta
8312: 1912 vuoden budjettiin merkinnyt valtionrautateiden
8313: vakinaiset menot kaikkiaan 38,300,000 markaksi.
8314:     II. Elälckeet ja erinäiset rnäärärahat. Oikeutettuja
8315: valtion varoista maksettavaan eläkkeeseen ovat nykyään
8316: valtionrautateiden vakinaisella sääntöpalkalla olevat virka-
8317: miehet sekä rakennusmestarit, ratamestarit, veturinkul-
8318: jettajat ja konduktöörit. Sitä vastoin eivät palkkiovirka-
8319:                      Kulkulaitosrahasto.                       5
8320: 
8321:   miehet eikä palkkiolla ja päiväpalkalla oleva palvelus-
8322:   kunta nykyään saa valtion eläkettä.
8323:       Yleisestä vaivaishoidosta maaliskuun 17 päivänä 1879
8324:   annetun asetuksen 5 ja 6 § :n mukaan on palkollinen tahi
8325:   muu työntekijä, joka on vähintään 25 vuotta palvellut sa-
8326:   maa isäntää sekä tullut kykenemättömäksi itseään elät-
8327:   tämään, oikeutettu kuolinpäiväänsä asti saamaan elatusta
8328:   isännältään. Vaikka puheenalaisissa säännöksissä ei mai-
8329:   nita rautateillä ja yleisissä töissä olevia työntekijöitä, näyt-
8330:   tää johdonmukaisuus kuitenkin vaativan saman periaat- ·
8331:   teen soveltamista näihinkin työaloihin, joilla nykyään on
8332:   paljoa suurempi merkitys kuin siihen aikaan, jolloin sa-
8333:   nottu asetus annettiin. Jos valtio hyväksyy sen periaat-
8334:   teen, että vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke on taattava
8335:   muutamille niistä henkilöistä, jotka ovat omistaneet elä-
8336:   mänsä työn valtion palvelukseen, ei näytä hyvin perustel-
8337: . lulta myöntää tätä eläkeoikeutta ainoastaan niille valtion
8338:   palveluksessa oleville henkilöille, joilta voidaan vaatia, että
8339:   he parempien palkkaetujensa takia itse voimiensa mukaan
8340:   tekisivät säästöjä vanhuuden päivien varalle, ja sitä vas-
8341:   toin jättää pienempipaikkaiset virka- ja palvelusmiehet
8342:   valtion myöntämää vanhuuden turvaa vaille. Vuonna
8343:   1906 asiasta tekemässään alamaisessa alistuksessa on myös-
8344:   kin Keisarillinen Senaatti asettunut tälle kannalle.
8345:       Valtionrautateiden palkkioviroissa olevat virka- ja pal-
8346:   velusmiehet ovat tosin osalliset valtionrautateiden eläke-
8347:   laitoksessa, jolle -valtiokin antaa vuotuisia apumaksuja,
8348:   mitkä vuonna 1909 olivat yhteensä noin 179,400 markkaa
8349:   eli noin 31 % osakkaiden suorittamista eläkemaksuista
8350:   ja noin 14 % eläkelaitoksen kaikista vuosituloista. Jos
8351:   otetaan huomioon, että tämä eläkelaitos maksaa eläkettä
8352:   myöskin osakkaiden leskille ja lapsille, ja että valtio yksin
8353:   maksaa eläkeoikeutettujen virkamiesten eläkkeet sekä antaa
8354:   muutamien muidenkin virkamiesluokkain leski- ja orpo-
8355:   kassoille huomattavia apumaksuja, on selvää, että valtio
8356:   uhraa suhteellisesti vähemmän valtion palkkiotoimissa ole-
8357:   vien virka- ja palvelusmiesten kuin vakinaisten virka-
8358: 6        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
8359: 
8360: miesten eläkkeisiin. Valtionrautateiden eläkelaitoksen ole-
8361: massa olo ei näin ollen voi olla sellainen syy, joka vapaut-
8362: taisi valtion antamasta suoranaisia eläkkeitä puheena
8363:  oleville palkkiovirka- ja palvelusmiehille.
8364:     Komitea, jonka valtionrautateillä toimivat eri yhdis-
8365:  tykset ovat valinneet rautatieläisten eläkeasiaa valmista-
8366: maan, on vuonna 1909 alamaisesti anonut, että palkkiota
8367: nauttiville rautateiden virka- ja palvelusmiehille 60 vuoden
8368: ikäisinä, paitsi jarrumiehille 55 vuoden ikäisinä, myönnet-
8369: täisiin, kun he 30 vuotta palveltuaan toimestaan eroa-
8370: vat, puolet peruspalkkiosta väliaikaisena eläkkeenii,
8371: kunnes valtion eläke tulisi heille vakinaisesti turvatuksi.
8372: Tämän anomuksen johdosta on rautatiehallitus antanut
8373: lausuntonsa ja samalla laatinut ehdotuksen kaikkien
8374: rautatieläisten eläkeolojen uudestaan järjestämiseksi. Elo-
8375: kuun 5 päivänä 1910 tekemässään alamaisessa alistuksessa
8376: on Keisarillinen Senaatti lausunut suotavaksi, että palk-
8377: kiota nauttiville rautatieJäisille heidän vanhuuden tai
8378: työkyvyttömyyden vuoksi erotessaan toimesta myönnettäi-
8379: siin valtion varoista eläkettä; ja on Senaatti tätä tar-
8380: koitusta varten ottanut vuoden 1912 menoarvioon 110,000
8381: markkaa.
8382:     Eduskunta katsoo puheena olevan eläkeoikeuden myön-
8383: tämisen oikeudenmukaiseksi. Edellä mainitussa, Eduskun-
8384: nan hyväksymässä Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä
8385: on lausuttu suotavaksi, että ne ylimääräiset ja kone-
8386: pajojen työntekijät, joiden työvoimia tarvitaan ympäri
8387: vuoden, olisivat muutaman vuoden kuluttua otettavat vaki-
8388: naisiksi ja heille myönnettävä siitä johtuvat edut. Jos
8389: palkkiolla oleville palvelusmiehille myönnetään oikeus
8390: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen valtion varoista,
8391: saavat myöskin edellämainitut työntekijäryhmät, kun hei-
8392: dät on siirretty vakinaiseen palkkiotoimeen, tämän oikeu-
8393: den. Erittäinkin tahtoo Eduskunta huomauttaa, että vaikka
8394: konepajojen työntekijöitä ja ratatyöväkeä ei lueta valtion-
8395: rautateiden varsinaiseen palveluskuntaan, kaikki ne syyt,
8396: jotka puoltavat eläkeoikeuden myöntämistä palkkiolla toi-
8397:                    Kullmlaitosrahasto.                     7
8398: 
8399: miville palvelusmiehille, myöskin soveltuvat mainittuihin
8400: iyöntekijäryhmiin, koska niihin kuuluvat työntekijät
8401: yleensä kauan aikaa, monasti koko työikänsä, pysyvät
8402: valtion töissä.
8403:     Eduskunta ei ole tahtonut yksityiskohdittain käydä
8404: arvostelemaan, millä iällä ja kuinka pitkän palvelusajan
8405: jälkeen eläke olisi myönnettävä palkkiohenkilökunnan ja
8406: työntekijöiden eri ryhmille, eikä myöskään minkä perus-
8407: teiden mukaan kunkin ryhmän eläkkeen suuruus olisi mää-
8408: rättävä, vaan tahtoo Eduskunta lausua suotavaksi, että
8409: eläke-ehdot olisivat asetettavat eläkkeen saajille ainakin
8410: niin edullisiksi, kuin rautatiehallitus on ehdottanut.
8411:     Konepajojen työntekijäin ikää ja palvelusaikaa koske-
8412: vien, tosin jonkun verran epätäydellisten tietojen perustuk-
8413: sella on heidän eläkkeisiinsä vuonna 1912 arvioitu tarvit-
8414: tavan noin 22,000 markkaa, jos nämä eläkkeet määrä-
8415: tään jotakuinkin samojen perusteiden mukaan kuin rauta-
8416: tiehallitus on noudattanut ehdottaessaan palkkiolla olevan
8417: henkilökunnan eläkkeitä. Minkä verran eläkekustannuksia
8418: ylimääräisten palvelusmiesten siirtäminen vakinaisiksi
8419: palkkiota nauttiviksi aiheuttaisi, ei tilastollisten tietojen
8420: puutteessa voida tarkkaan laskea, mutta mainittavaan
8421: määrään nämä kustannukset eivät voi nousta, ainakaan
8422: lähinnä seuraavien vuosien aikana, koska ainoastaan vä-
8423: häinen osa heistä on pysyväisesti ollut niin kauan valtion-
8424: rautateiden palveluksessa, että he täyttäisivät eläkkeen
8425: saantiin vaadittavat ehdot. Vuodeksi 1912 on katsottu
8426: 13,000 markan määrärahan tähän tarkoitukseen riittävän.
8427:     Puheena oleva määräraha on siis korotettu yhteensä.
8428: 35,000 markalla, ja on 1912 vuoden budjettiin eläk-
8429: keiden ja erinäisten määrärahojen kohdalle merkitty yh-
8430: teensä 100,000 markkaa.
8431:     III. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Tähän tar-
8432: koitukseen on armollisessa esityksessä ehdotettu 8,746,160
8433: markkaa. Eduskunnalla ei ole ollut syytä muistutuksiin
8434: esityksen arviota vastaan, vaan on Eduskunta hyväksynyt
8435: tämän menoerän tasaluvuin 8,7'1,6,000 markaksi.
8436: 8        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
8437: 
8438:     IV. A. Uutisrakennustyöt valmiilla radoilla. Ar-
8439:  mollisessa esityksessä on tätä tarkoitusta varten ehdotettu
8440:  budjettiin otettavaksi yhteensä 4,351,100 markkaa, joiden
8441:  käyttämisestä on tehty selkoa 13 :ssa eri kohdassa.
8442:      Pietarin, Viipurin, Helsingin ja Fredriksbergin ase-
8443:  milla suoritettavia töitä varten on menoarvioon otettu ne
8444:  määrärahat, jotka 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä Edus-
8445:  kunnalle annetussa armollisessa esityksessä oli suunniteltu
8446:  tarpeelliseksi vuotta 1912 varten. Näillä määrärahoilla
8447:  on, rautatiehallitukselta saatujen tietojen mukaan, aiottu
8448:  toimittaa ne työt, jotka mainitun esityksen pohjana olevan
8449:  työsuunnitelman mukaan Imuluvat vuoteen 1912.
8450:     Muut menoarvion erät kohdistuvat yleensä sellaisiin
8451: töihin, joista ei ennen ole tehty erityistä selkoa Eduskun-
8452: na1le. Vuonna 1908 antamassaan alamaisessa vastauksessa
8453: kulkulaitosrahastoa vuonna 1909 koskevaan armolliseen esi-
8454:  tykseen on Eduskunta huomauttanut, että, kun korjaus- ja
8455: täydennystöitä varten esitetään määrärahoja tulo- ja meno-
8456: arvioon otettaviksi, niiden kustannuksista olisi annettava
8457: Eduskunnalle entistä tarkempi selvitys. Vuosina 1909 ja
8458: 1910 onkin kulkulaitosrahastoa koskevissa armollisissa esi-
8459: tyksissä ehdotetuista suuremmista uutisrakennustöistä an-
8460: nettu lmstannussuunnitelmat, mutta näille valtiopäivi1le an-
8461: netussa armollisessa esityksessä on ainoastaan kunkin työn
8462: kokonaiskustannus mainittu. On kuitenkin suotava, että
8463: tässä kohden annetaan Eduskunnalle enemmän yksityis-
8464: kohtaisia tietoja. Rautatiehallitukselta on Eduskunnan
8465: Valtiovarainvaliokunta saanut nähtä väkseen puheena ole-
8466: vat työsuunnitelmat ja kustannusarviot
8467:     Viipurin rautatieasemalla suoritettujen uutisrakennus-
8468: töiden aikana on käynyt selville, että aseman valaisemiseen
8469: ja käyttövoimaksi konepajojen töissä tarvitaan enemmän
8470: sähkövoimaa kuin nykyisillä koneilla voidaan saada. Työ-
8471: suunnitelman mukaan on sen vuoksi hankittava tar-
8472: peeksi voimakas höyrykone ja siihen välittömästi liittyvä
8473: s1ihkögeneraattori. Kustannusarvio nousee 180,000 mark-
8474: kaan, josta kuitenkin rautatiehallitus on katsonut voivansa
8475:                    Kulkulaitosrahasto.                    9
8476: 
8477: vähentää 50,000 markkaa, koska on osottautunut mahdolli-
8478: seksi käyttää nykyisiä koneita laajemmassa määrässä kuin
8479: kustannusarviota tehtäessä oli suunniteltu.
8480:     Helsingin veturitallin ja varastohuoneen kustannus-
8481: arvio sisältää seuraavat pääerät: talli 140,000 markkaa, va-
8482: rastokonttori 29,100 markkaa, varastomakasiini 53,000
8483: markkaa, öljykellari 14,000 markkaa, sisustus, lämpö- ja
8484: valojohdot, pesulaitos y. m. 26,700 markkaa sekä veturin
8485: kääntösilta 22,200 markkaa, eli yhteensä 285,000 markkaa.
8486: Tähän työhön on, kuten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
8487: :Eduskunnalle kulkulaitosrahastosta annetussa armollisessa
8488: esityksessä mainitaan, jo ennen vuoden 1908 loppua myön-
8489: netty 165,000 markkaa.
8490:     Vuoden 1911 menoarvioon oli Hallitus ehdottanut otet-
8491: tavaksi määrärahan raiteen rakentamiseksi Härmän ase-
8492: malta uudelle hiekanottopaikalle, mutta Eduskunta poisti
8493: tämän määrärahan, koska vuoden lykkäys huomattiin sil-
8494: loin mahdolliseksi. Tämän työn edelleen siirtäminen ei nyt
8495: enää näytä käyvän päinsä. Raidetta varten tarpeellisen
8496: maan lunastus on arvioitu 34,590 markaksi. Työhön kuu-
8497: luu myöskin sillan rakentaminen Lapuanjoen yli, ja on sen
8498: kustannus arvioitu 91,000 markaksi, edellyttäen että siihen
8499: käytetään erään vanhan rautatiesillan osia. Maatyöt, soras-
8500: tus, aitaus y. m. työt ovat arvioidut yhteensä 165,410 mar-
8501: kaksi.
8502:     Kouvolan asemalla rakennettavaksi ehdotetun uuden
8503: sähkökeskusaseman ja siihen liittyvän työpajan rakennus-
8504: kustannukset ovat arvioidut 71,000 markaksi. Tämän li-
8505: säksi on arvioitu kahden lokomobiilin, dynamokoneen ja
8506: akkumulaattorin maksavan 66,000 markkaa sekä sähköllä
8507: käyväri pumpun ja halkosahan 4,000 markkaa.
8508:     Åggelbyn aseman uuden raidejärjestelmän kustannusar-
8509: viosta, joka päättyy 137,500 markkaan, on ehdotettu käy-
8510: tettäväksi maanlunastukseen 31,800 markkaa, maa- ja rai-
8511: detyöhön sekä asemarakennusten siirtoon ja täydentämi-
8512: seen 73,700 markkaa sekä radanalaisen käyntitunnelin ra-
8513: kentamiseen 32,000 markkaa. Vuoden 1912 menoarvioon
8514: 1.0        1911. -     Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
8515: fllif;.~,;,~;',(t;.:<-···
8516: otetulla 63,500 markan määrärahalla on tarkoitettu mak-
8517: settavaksi maan lunastushinta sekä suoritettavaksi maa- ja
8518: raidetöitä 31,700 markalla. ·
8519:     Uutisrakennustöitä varten valmiilla radoilla on Edus-
8520: kunta armollisen esityksen mukaisesti budjettiin ottanut
8521: yhteensä 4,351,100 markkaa.
8522:     IV. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Rautatiehal-
8523: litus on huomannut mahdolliseksi järjestää veturien käyt-
8524: tämisen siwn, että, vaikka noin 30 vanhinta veturia pois-
8525: tettaisiin liikenteestä, muiden veturien kuitenkin pitäisi
8526: voida suorittaa kaikki tarvittavat työt, ja että sittenkin jäi-
8527: si riittävä vara korjausaikoja ja satunnaisia tapauksia
8528: varten. Ehdotettujen matkustaja-, matkatavara- ja tava-
8529: ravaunujen hankkimista varten merkittyä määrärahaa
8530: vastaan ei ole syytä muistutuksiin. Budjettiin on siis
8531: otettu armollisessa esityksessä ehdotettu määrä 1,378,500
8532: markkaa.
8533:     V. Sen etumaksun korvaamiselcsi, joka valtiorahas-
8534: tosta on annettu muutosten toimeenpanemiseksi Suomen
8535: rautateillä, jotta Venäjän liikkuva kalusto voisi kulkea
8536: Buomen radoilla, on armollisessa esityksessä ehdotettu vuo-
8537: den 1912 kulkulaitosrahaston budjettiin otettavaksi 907,554
8538: markkaa. Jo siinä kulkulaitosrahastoa koskevassa esityk-
8539: sessä, joka annettiin vuoden 1910 varsinaisille valtiopäi-
8540: ville, ehdotettiin, että rahaston budjettiin vuotta 1911 var-
8541: ten otettaisiin noin puolet nyt ehdotetusta määrärahasta eli
8542: 453,877 markkaa, mikä erä armollisen määräyksen mukaan
8543: 25 päivältä toukokuuta 1910 käytettiin samana vuonna.
8544: Vastauksessaan armolliseen esitykseen kulkulaitosrahas-
8545: tosta vuodeksi 1911 on Eduskunta lausunut mieli-
8546: piteensä tästä korvauskysymyksestä. Sen jälkeen ei uusia,
8547: kysymykseen vaikuttavia asianhaaroja ole ilmaantunut.
8548: Eduskunta ei sen vuoksi ole havainnut olevan aihetta otta:t
8549: kulkulaitosrahaston budjettiin kysymyksen alaista 907,554
8550: markan suuruista määrärahaa.
8551:                    Kulkulaitosrahasto.                   H
8552: 
8553:      VI. Määrärahat rautatierakennuksiin ja rautatie-
8554: t'l!.tkimuksiin.
8555:      Seinäjoen--Kristiinankaupungin-Kaskisen rataraken-
8556: nus on aiottu saattaa loppuun vuonna 1912, jonka tähden
8557: armollisessa esityksessä on ehdotettu, että koko jälellä
8558: oleva osa 4,1300,000 markkaa arvioidusta kustannusmää-
8559: rästä merkittäisiin vuoden 1912 budjettiin. Eduskunta on
8560: tämän ehdotuksen hyväksynyt.
8561:      Savonlinnan--Pieksämäen rataralcennus. Armollisessa
8562: esityksessä on ilmoitettu, että Teidän Keisarillinen Majes-
8563: teettinne on, alamaisesti esiteltäessä Eduskunnan vuoden
8564: 1909 toisilla valtiopäivillä tekemää anomusta uusien rauta-
8565: teiden rakentamisesta ja uusien rautatielinjojen tutkimi-
8566: sesta, 12 päivänä tammikuuta 1911 suvainnut armossa mää-
8567: rätä, että normaaliraiteinen rautatie on rakennettava Piek-
8568: sämäen asemalta Savon radalta Savonlinnan kaupunkiin
8569: haararatoineen Varkauteen.
8570:      Niistä uusista rautateistä, joiden asettamisesta työn
8571: alaisiksi Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä teki
8572: anomuksen, asetti Eduskunta etusijaan Ylivieskasta Haapa-
8573: jiirven kautta Iisalmeen suunnitellun yhdysradan sekä rau-
8574: tatien Pieksämäen asemalta Savonlinnaan haararatoineen
8575: Varkauteen. Lausumatta kumpiko näistä olisi etusijaan
8576: asetettava, anoi Eduskunta, että rakennustöihin kumpai-
8577: ~ellakin linjalla ryhdyttäisiin sitä myöten kuin työvoimia
8578: aikaisemmin päätetyiltä rautatierakennuksilta vapautuisi.
8579: Niinikään anoi Eduskunta tutkimuksen toimeenpanemista
8580: sopivimmasta suunnasta yhdysradan rakentamista varten
8581: Pieksämäen ja Jyväskylän välille, sekä että tämän radan
8582: rakentamista koskeva armollinen esitys annettaisiin Edus-
8583: kunnalle niin hyvissä ajoin, että rakennustyöt sillä voi-
8584: tv.isiin alottaa Savonlinnan-Piek·;;ämäen radan töiden rin-
8585: nalla. Muista ratasuunnista, jotka Eduskunta samoilla
8586: valtiopäivillä hyväksyi rautatieohjelmaansa, asetettiin etu-
8587: sijaan Viipurin-Koiviston rataosa sekä sen jälkeen radat
8588: Turku-Uusikaupunki, Lahti-Heinola ja Oulu-Vaala.
8589: Lopuksi anoi Eduskunta tutkimuksia useita muita rataosia
8590: varten.
8591: 1.2      1911. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 8.
8592: 
8593:     Koska armollisessa esityksessä on ehdotettu, että Sa-
8594: vonlinnan-Pieksämäen radalla ensiksi ryhdyttäisiin töi-
8595: hin ja että tämän tulisi tapahtua syksyllä vuonna 1911 si-
8596: käli kuin työvoimia vapautuu Joensuun-Nurmeksen ra-
8597: dalta, on tämä ehdotus niin ollen yhtä pitävä Eduskunnan
8598: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä tekemässä anomuk-
8599: sessa esitetyn ohjelman kanssa.
8600:     Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen laskelman mu-
8601: kaan olisi ollut tarkoituksenmukaista osottaa puheenalaista
8602: ratarakennustyötä varten varoja 5,000,000 markkaa vuotta
8603: 1912 varten, mutta armollisessa esityksessä on tämä määrä
8604: vähennetty 4,000,000 markkaan, koska kulkulaitosrahaston
8605: varat vuonna 1912 esityksen mukaan eivät salli suurem-
8606: paa määrärahaa. Toimitetuista laskuista käy kuitenkin
8607: ilmi, että mahdollisuutta tähän on olemassa, ja on Edus-
8608: kunta sentähden kulkulaitosrahaston budjettiin tätä tar-
8609: koitusta varten merkinnyt 5,000,000 markkaa.
8610:     Ylivieskan--H aapajärver~r-lisalmen rautatie. Edus-
8611: kunnan yllämainitussa anomuksessa esitettiin Ylivieskan-
8612: Haapajärven-Iisalmen rata niiden rautateiden joukossa,
8613: jotka etusijassa olisivat asetettavat työn alaisiksi sikäli kuin
8614: työvoimia vapautuisi rakenteella olevilta radoilta. Armolli-
8615: sen esityksen mukaan aiotaan valmistuvalta Joensuun-
8616: Nurmeksen rautatieltä vapautuvat· työvoimat siirtää Sa-
8617: vonlinnan-Pieksämäen rataosalle. Myöskin Seinäjoen-
8618: Kristiinankaupungin-Kaskisen radan on arveltu valmis-
8619: tuvan syksyllä 1912. Näin ollen näyttää välttämättömältä,
8620: että samoihin aikoihin ryhdytään uuden radan rakentami-
8621: seen jollain lähellä olevalla seudulla, koska siten valmistet-
8622: taisiin välitöntä ansiotilaisuutta vapaiksi joutuneille työ-
8623: voimille. Jo tältä näkökannalta katsoen olisi erittäin toi-
8624: V<'ttavaa, samalla kuin se vastaisi Eduskunnan 1909 vuoden
8625: toisilla valtiopäivillä tekemää anomusta, että työt Ylivies-
8626: kan-Iisalmen rautatiellä voitaisiin alottaa sikäli kuin työt
8627: Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisen radalla val-
8628: mistuvat.
8629:                     Kulkulaitosrahasto.                    13
8630: 
8631:    Eduskunta saa siis alamaisesti anoa,
8632:               että Teidän K eisaTillinen Majesteettinne, hy-
8633:            1Jäksyen Eduskunnan alamaisessa anomttksessa
8634:            15 päivältä marraskuuta 1909 esitetyn ehdotuk-
8635:            sen yhdysradan ralcentmnisesta Ylivieskan ase-
8636:            malta Oulun radalla II aapajärven Ieautta 1isal-
8637:            meen, suvaitsisi arrnollisesti määrätä, että vielä
8638:            tarpeelliset valrnistelevat työt tätä yritystä var-
8639:            ten suoritettaisiin ja että radan rakentamiseen
8640:            ryhdyttäisiin syksyllä ?Juonna 191f3.
8641: 
8642:     Siltä varalta, että tähän armossa suostutaan, on .Edus-
8643: kunta mainittua rautatierakennusta varten budjettiin
8644:  Atanut 1,000,000 markan määrärahan.
8645:     Näille valtiopiiiville annetussa erityisessä armollisessa
8646: esityksessä on ehdotettu rakennettavaksi normaaliraiteinen
8647: rantatie Raudun pitäjän Raasulin kylästä Karjalan radalla
8648: olevalle Hiitolan asemalle, ja on sitä varten 1912 vuoden
8649: 'kulkulaitosbudjettiin' esitetty otettavaksi 250,000 markan
8650: suuruinen määräraha. Eduskunta on alamaisessa vastauk-
8651: sessaan sanottuun esitykseen ilmoittannt, että Eduskunta ei
8652: ole voinut ottaa armoHista esitystä lopullisesti käsiteltäväk-
8653: seen. Tästä syystä ei Eduskunta ole budjettiin ottanut
8654: mitään määrärahaa Hiitolan-Raasulin rautatien rakenta-
8655: miseksi.
8656:     Rautatietutkimulcsia varten on Eduskunta budjettiin
8657: ottanut armollisessa esityksessä tie- ja vesirakennusten yli-
8658: hallituksen laskelmain mukaisesti ehdotetun 50,000 marlcan
8659: suuruisen määrän.
8660: 
8661:    l{ulkulaitosrahaston menot ovat siis Eduskunnan hy-
8662: väksymän arviolaskun mukaan 63,726,100 markkaa.
8663: 14      1911. -   l:dusk. vast. -   Esitys N :o 8.
8664: 
8665: 
8666:         Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1912.
8667:     I. Valtionrautateiden kolconaistulot. Kulkulaitosra-
8668: haston tilaa vuoden 1911 lopussa koskevien yllä olevien
8669: laskelmain mukaan sekä perustuen viimeisiin tilastollisiin
8670: tietoihin voidaan valtionrautateiden kokonaistulot vuonna
8671: 1911 arvioida 47,000,000 markaksi. Nykyinen verrattain
8672: edullinen taloudellinen tila ja se seikka, että kuluvana ja
8673: tulevana vuonna kaksi uutta rataa tulee avattavaksi liiken-
8674: teelle, tekee todennäköiseksi, että tulojen lisääntyminen
8675: vuonna 1912 ei tule olemaan vähäisempi kuin lisäys kah-
8676: tena lähinnä edellisenä suotuisana vuonna. Lisäys voidaan
8677: siis tarpeellista varovaisuutta noudattaen arvioida samaksi
8678: määräksi, kuin keskimääräinen vuotuislisäys vuosina 1907
8679: --1910, eli 2,100,000 markaksi. Tämän laskelman mukaan
8680: tnlevat valtionrautateiden kokonaistulot vuonna 1912 ole-
8681: maan tasaluvuin 49,100,000 markkaa.
8682:     II. K ulkulaitosmhaston osuus anniskelu- ja vähittäis-
8683: myyntiyhtiöiden nett01Joitosta sekä tulo paloviinarahoista
8684: on, niinkuin näkyy Eduskunnan alamaisesta vastauksesta
8685: armolliseen esitykseen siitä verosta, joka paloviinan val-
8686: mistamisesta vuonna 1912 on suoritettava, sekä sanotun ve-
8687: ron käyttämisestä, arvioitu, edellinen 1,400,000 markal~si
8688: ja jälkimäinen 10,710,000 madcaksi, mitkä määrät Edus-
8689: kunta siis on ottanut kulkulaitosrahaston budjettiin vuo-
8690: deksi 1912.
8691:     III. Korot. Tämä tuloerä on armollisessa esityksessä
8692: merkitty 200,000 markaksi. Koska Eduskunnan laskelmain
8693: mukaan kulkulaitosrahaston säästö vuoden alussa tekee
8694: 6,700,000 markkaa ja vuoden lopussa 5,594,000 markkaa, sa-
8695: malla kun kokonaistulot on laskettu runsaasti 62,000,000
8696: markaksi, voitanee edellisten vuosien kokemuksen nojalla
8697: korkotulot arvioida tuottavan tuntuvasti enemmän. Edus-
8698: kunta on kuitenkin merkinnyt puheenalaisen tulon ainoas-
8699: taan 400,000 marlcaksi.
8700:     IV. Korvaus postin kuljetulcsesta. Tällä korvauksella.
8701: on huomattava merkitys oikean käsityksen saamiseksi val-
8702: tion liiketoiminnan kahden tärkeän haaran, rautatieliiken-
8703:                     Kulkulaitosrahasto.                      15
8704: 
8705: teen ja postiliikenteen, taloudel1isista tuloksista. Sillä ilman
8706: tällaista korvausta esiintyy ensin mainihin liikkeenhaaran
8707: taloudellinen tulos tileissä huomattavasti epäedullisempana
8708: ja viimeksimainitun taas tuntuvasti edullisempana kuin
8709: mitä todellisuudessa on laita.
8710:     Vuosien 1897 ja 1905-1906 valtiopäivillä tehtyjen
8711: esitysten johdosta annettiin, sittenkuin asiaa oli tilastolli-
8712: sesti selvitetty, kesäkuun 18 päivänä 1907 armollinen
8713: määräys 500,000 markan rahamäärän siirtämisestä lm-
8714: nakin vuonna 1907, 1908 ja 1909 valtiorahastosta kulku-
8715: laitosrahastoon korvauksena postin kuljetuksesta valtion-
8716: rautateillä. Tämä siirto oli, kuten Eduskunta 1907
8717: vuoden valtiopäivillä huomautti, jo silloin tuntuvasti
8718: vähempi niitä kustannuksia, joita valtionrautateillä
8719: oli tästä kuljetuksesta. Vuodesta 1910 alkaen ei edellä-
8720: mainittuja siirtoja enää ole tehty, vaikka Eduskunta eri
8721: kertoja on anonut sekä niiden jatkamista että myös korvaus-
8722: maaran korottamista, niin että se tarkemmin vas-
8723: taisi rautateiden omia kustannuksia. Rautatiehallituksen
8724: toimittamain laskelmain mukaan on kustannuksia postin
8725: kuljetuksesta vuonna 1907 ollut 1,007,000 tai 817,000 mark-
8726: kaa, riippuen siitä, siirretäänkö suhteellinen osa eräitä
8727: rautatieliikenteen yleisiä kustannuksia postilaitoksen tiliin
8728: vai eikö. Jälkimäisen laskutavan mukaan olivat vuonna
8729: 1908 puheenalaiset kustannukset 912,000 markkaa, ja voi-
8730: daan siis arvioida niiden nykyään nousevan jonkun verran
8731: yli 1,000,000 markan. Siihen nähden, että Teidän Keisarilli-
8732: nen Majesteettinne jo on tunnustanut tämän kirjanpito-
8733: järjestyksen oikeaksi ja oikeutetuksi, sekä olettaen, että
8734: sen uudelleen käytäntöön saattamista kohdanneet esteet
8735: sentähden kohdakkoin poistetaan, saa Eduskunta Teidän
8736: Keisarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
8737: 
8738:                että edelleen sovellettaisiin kesäkuun 18 päi-
8739:            vänä 1907 annettua armollista määräystä, että
8740:            kulkulaitosrahostolle vuosittain valtiorahastosta
8741:            leorvataan postin kuljetuksesta valtionrauta-
8742:            teillä johtuvat kustannukset j sekä
8743: 1G      1911.- Edusk. vast.- Esitys N:o 8.
8744: 
8745:              että tämän korvattiesen määrä vuodeksi 1912
8746:           vahvistettaisiin 1,000,000 markaksi.
8747: 
8748:    Edellyttäen tähän anomukseen armossa suostuttavan
8749: on Eduskunta merkinnyt viimeksi mainitun rahamäärän
8750: 1912 vuoden budjettiin.
8751: 
8752: 
8753:     Paitsi yllämainittuja meno- ja tuloeriä, on Eduskunta
8754: kulkulaitosrahaston budjettiin ottanut muutamia pienem-
8755: piä eriä, jotka tilinpidon kannalta ovat välttämättömiä.
8756: M enop1wlelle on Eduskunta täten merkinnyt oikaisuprosen-
8757: tin 500 markaksi ja tulopuolelle oikaisurahoja 100mariekaa
8758: sekä satunnaisia tuloja 10,000 markkaa.
8759: 
8760: 
8761:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
8762: a1amaisesti ilmoittaa,
8763:              että Eduskunta on hyväksynyt kulkulaitos-
8764:           rahastolle vuodelcsi 19113 seuraavan budjetin:
8765: 
8766: 
8767:      Kulkulaitosrahaston budjetti vuodeksi 1912.
8768:                         Tulot:
8769: Säästö     vuodelta
8770:   1911                                  Smk. 6,700,000:-
8771: Valtionrautateiden
8772:   kokonaistulo      Smk. 49,100,000:-
8773: Osuus anniskelu- ja
8774:   vähittäismyynti-
8775:   yhtiöiden netto-
8776:   voitosta ...... . Smk. 1,400,000 : --
8777: Paloviinarahoja .    "   10,710,000:-
8778: Korkoja ....... .    "     400,000:-
8779: Oikaisurahoja ja
8780:   satunnaisia tu-
8781:   loja .......... .         10,100:-
8782:                      "
8783:                                    Kulkulaitosrahasto.                   1i
8784: 
8785: Siirto valtiorahas-
8786:   tosta korvauk-
8787:   seksi postin kul-
8788:   jetuksesta . . . . . Smk. 1,000,000:- Smk. 62,620,100:-
8789:                                             Yhteensä Smk. 69,320,100:-
8790: 
8791: 
8792: 
8793:                          Menot:
8794: Valtionrautateiden
8795:    vakinainen me-
8796:    nosääntö ......                      Smk. 38,300,000:-
8797: Bläkkeet ja erinäi-
8798:    set määrärahat                               '700,000:-
8799: V altiolainain  vuo-                     "
8800:   tuismaksut sekä
8801:    provisionit    Ja
8802:   kulut   ••••••     Smk. 8,486,840 : -
8803:                           0   ••
8804: 
8805: 
8806: 
8807: 
8808: Korko laamannin-
8809:   käräjäjyvä-
8810:   rahastolle .....          154,160:-
8811: l(orko     valtiora- "
8812:   hastolle ..... 0.         105,000:-         8,746,000:-
8813: Oikaisuprosenttia
8814:                       "    -----         "         500:-
8815:                                                          "
8816:      Määrärahat:
8817: Uutisrakennustöi-
8818:    hin valmiilla ra-
8819:    doilla, arviolta                     4,351,100:-
8820: I~iikkuvan    kalus-                "
8821:    ton lisäämiseen,
8822:   arviolta                              1,378,500:-          5,729,600:-
8823:                                     "                    "
8824:             •••   0   0       0.
8825: 
8826: 
8827: 
8828: 
8829: St~inäj oen-Kris-
8830:    tiinankaupungin
8831:   -Kaskisen ra-
8832:   dan valmiiksi ra-
8833:    kentamiseen ..                       4,200,000 : -
8834:                                     "                                2
8835: 18        1911. -     Edusk. vast. -      Esitys N :o 8.
8836: 
8837: Savonlinnan-
8838:   Pieksämäen ra-
8839:   tarakennukseen Smk. 5,000,000: --
8840: Ylivieskan-Iisal-
8841:   men rataraken-
8842:   nuksen alotta-
8843:   miseen ....... .    1,000,000: -- Smk. 10,200,000: -
8844: Rautatietutkimuk-
8845:   sun ..........                             50,000:-
8846: Ylijäämä vuoteen                     "
8847:   1913 ......... .                        5,594,000 : -·
8848:                                                  "
8849:                                    Yhteensä Smk. 69,320,100: -
8850: 
8851:     Edellä olevasta budjetista näkyy, että kulkulaitosrahas-
8852: ton säästö vuoden 1912 päättyessä tulee olemaan lähes
8853: 5;600,000 markkaa. Viime vuosina on uusiin rautatiera-
8854: kennuksiin vuosittain käytetty rahamäärä ollut 10 miljoo-
8855: llnn markan vaiheilla. Tämän määrän korottaminen saat-
8856: taa käydä tarpeelliseksi rautatieverkon laajentamisen jou-
8857: duttamiseksi. Tähän nähden, ja koska lainan ottamista
8858: rautatierakennuksia varten olisi vältettävä niin kauan kuin
8859: mahdollista, näyttää erittäin suotavalta, että kulkulaitos-
8860: rahastoa vahvistettaisiin siirtämällä siihen sopiva määrä
8861: valtiorahaston säästövaroista. Näitä varoja ei voida käyt-
8862: tää hyödyllisemmin kuin sijoittamalla niitä sellaisiin tuot-
8863: taviin yrityksiin, kuin rautatierakennukset ovat.
8864:     Edellä esitetyistä syistä Eduskunta saa Teidän Keisa-
8865: rilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
8866:                  että valtiorahaston säästyneestä pääomasta
8867:              5,000,000 markkaa vuonna 19113 siirrettäisiin
8868:              kulkulaitosrahasto on.
8869:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8870:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
8871: 
8872: 
8873:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapa.inossa, HJll.
8874:                       1911. - N:o 9.
8875: 
8876: 
8877: 
8878: 
8879:                  Keisarillisen Majesteetin Armolli-
8880:            nen esitys Suomen Eduskunnalle varojen hank-
8881:            kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
8882:            valtion tulot eivät riitä.
8883:     Heinäkuun 20 p :nä 1906 annetun Valtiopäiväjärjes-
8884: tyksen 26 § :n mukaan on varsinaisten valtiopäiväin alussa
8885: Eduskunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta nii-
8886: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja
8887: on selvitykseksi siitä esitykseen liitettävä laskelma valtion
8888: nkinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi varainhoito-
8889: vuodeksi.
8890:     Tämän johdosta annetaan Eduskunnalle tähän liitetty
8891: laskelma valtiorahaston, sotilasrahaston ja sotilashuone-
8892: rahaston varoista sekä niistä vakinaisista ja ylimääräisistä
8893: menoista, jotka Keisarillinen Majesteetti sanottujen rahas-
8894: tojen tilaan nähden on katsonut voitavan myöntää niistä
8895: maksettaviksi.
8896:     Niinkuin laskelmasta näkyy valtiorahastossa ei ole,
8897: sittenkuin 500,000 markkaa, kuten ennenkin, on varattu
8898: vuoden ajalla esiintyviin lisämenoihin, ensinkään ylijää-
8899: mää, koskapa rahaston 87,997,400 markaksi lasketut tulot
8900: kaikki, paitsi 690 markkaa, tarvitaan rahaston menoihin,
8901: jotka on laskettu 87,996,710 markaksi ja joista 11,000,000
8902: markkaa siirretään sotilasrahastoon sen vajauksen täyttä-
8903: miseksi. Sotilasrahastossa taas, sittenkuin sen täydentä-
8904: miseksi on valtiorahastosta siirretty 11,000,000 markkaa,
8905:   2                         N:o 9
8906: 
8907: on varoja 13,406,500 markkaa, ja kaikki nämäkin varat
8908: t::1,rvitaan osittain rahaston 406,500 markaksi laskettujen
8909: vakinaisten menojen ja osittain sotilasapumaksun suoritta-
8910: miseen, joka maksu vuodelta 1912 tekee 13,000,000 mark-
8911: kaa. Sotilashuonerahastossa vihdoin on menojen laskettu
8912: nousevan 300,000 markkaa rahaston tuloja suuremmiksi~
8913: ja tämä vajaus on katsottu voitavan täyttää lisämaksulla
8914: rahaston pääomasäästöstä.
8915:      Viime aikoina on yhtä mukaa tämän maan henkisessät
8916: yhteiskunnallisessa ja aineellisessa elämässä tapahtuneen
8917: ripeän kehityksen kanssa sekä elämänkustanmisten kallis-
8918: tumisen johdosta, joka myöskin on kysynyt lisää palkka-
8919: etuja eräiden valtionlaitosten henkilökunnalle, suuria vaa-
8920: timuksia kohdistettu Suomen valtion varoihin, ja samaan
8921: aikaan, Eduskunnan kieltäydyttyä hyväksymästä Halli-
8922: tuksen ehdottamaa sotilasveroa, on valtiorahaston täyty-
8923: nyt antaa sotilasrahastolle melkoisia summia sotilasapu-
8924: maksun suorittamisen mahdolliseksi saattamista varten.
8925: Siihen vuonna 1912 tarvittava lisämaksu on, kuten jo mai-
8926: nittiin, 11,000,000 markkaa. Nyt on luonnollista, että val-
8927: tiorahaston vastakerrottujen seikkain johdosta jo ilm~n­
8928: kin kovasti rasitettuun rahasääntöön, joka nousee noin
8929: 88,000,000 markkaan, ei voida saada sopimaan tuota
8930: 11,000,000 markan menoerää muuten kuin tekemällä eräi-
8931: tä supistuksia siihen rahasäännön osaan, jota eivät mää-
8932: rää valtionlaitosten vuosirahasäännöt ja joka toisissa olois--
8933: sa olisi voitu vähentämättä käyttää tarpeellisiin ja hellit-
8934: täviin yhteiskunnallisiin ja sivistyksellisiin tarkoituksiin.
8935: Niin ollen ovat, vaikka uusia menoja ainoastaan niukasti
8936: on otettu tai ehdotettu otettavaksi valtiorahaston raha-
8937: sääntöön, ne tarpeet, joihin vakinaiset valtion varat eivät
8938: riitä, melkoisesti lisääntyneet niin luvultaan kuin niihin
8939:                              N:o 9                          3
8940: 
8941: tarvittavain määrärahain suuruudenkin puolesta. Sen-
8942: tähden on otettava vakavasti harkittavaksi, voisiko Suo-
8943: men kansan veronmaksukyky käymässä olevan sivistyk-
8944: sellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden tyydyt-
8945: tämiseksi kestää suostuntaverojen lisäystä, vai onko voi-
8946: massa olevaa verotusta pidettävä niin rasittavana, että
8947: sitä ei enää pitäisi lisätä vaan pikemmin vähentää sivis-
8948: tyksellisiin ja yhteiskunnallisiin tarkoituksiin meneviä
8949: määrärahoja, Hallitus ehdottaa kuljettavaksi keskitietä,
8950: niin että ainoastaan todellisesti tärkeät tarpeet otettaisiin
8951: huomioon ja suostunta korotetaisiin vain niin suureksi
8952: kuin mainitusta seikasta aiheutuvain menojen katsotaan
8953: vaativan.
8954:      Eduskunta on viime vuosina toiselta puolen lisännyt
8955: niitä menoja, joista se on tehnyt eri päätöksen, mutta
8956: toiselta puolen ollut osottamatta suostuntavaroista vastaa-
8957: vaa määrää noiden menojen suorittamiseksi, ollen sitä
8958: mieltä, että siten syntynyt ero voitaisiin täyttää valtio-
8959: rahaston rahasäännössä olevalla säästöllä. Kun kuitenkin
8960: Hallitus, jolla yksin on valta ratkaista, mitkä menot ovat
8961:  suoritettavat valtio-, sotilas- ja sotilashuonerahastoista, laa-
8962:  tiessaan laskelmia asianomaisia vuosia varten on tarkoin
8963: harkinnut mitkä menot se on katsonut olevan otettava
8964:  näiden rahastojen maksettaviksi, sekä sen vuoksi ei ole
8965:  voinut epäämättä tarpeellisiksi katsomiansa määrärahoja
8966:  osottaa näistä rahastoista varoja suostuntarahasäännön
8967:  vajauksen täyttämiseksi, niin on tuo Eduskunnan menet-
8968:  te1y synnyttänyt suurta raha-asiain sekasortoa sekä pakot-
8969:  tanut Hallituksen vastoin Eduskunnan päätöksiä vähen-
8970:  tämään suostuntarahaston menoja, jotta tämän rahaston
8971:  tulot ja menot vastaisivat toisiansa. Estääkseen mahdol-
8972:  lisen väärinkäsityksen uusiintumista 1912 vuoden raha-
8973:   4                       N:o 9
8974: 
8975: 8ääntöön nähden on Hallitus sentähden tahtonut täten
8976: ilmoittaa Eduskunnalle että Keisarillinen Majesteetti val-
8977: tiorahaston tilaan nähden on määrännyt, että valtiora-
8978: haston maksettavaksi vuonna 1912 ei saa missään tapauk-
8979: S(·ssa panna seuraavia määrärahoja, joiden suorittaminen
8980: snnottuna vuonna siis tulee riippumaan siitä, tokko ja
8981: minkä verran Eduskunta katsoo voivansa niihin osottaa
8982: tarvittavia varoja:
8983:      a) kustannukset 1912 vuoden valtiopäivistä sekä Edus-
8984: kunnan huoneistoista, arkistosta ja kirjastosta;
8985:      b) tässä jäljempänä tarkemmin mainitut apurahat kun-
8986: nanlääkärien palkkaamiseen ;
8987:      o) määräraha Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle
8988: ja Keräystoimikunnalle varattomain keuhkotautisten hy-
8989: väksi, käytettäväksi tuberkuloosin vastustamistoimenpitei-
8990: hin;
8991:      d) määräraha si veellisyystyön a vustamiseksi Helsin-
8992: gissä ja muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa;
8993:     e) lisämääräraha yksityisten koulujen a vustamiseksi;
8994:     f) määräraha kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistys-
8995: tarkoituksia varten;
8996:     g) määräraha kansatieteellistä ullwmuseota varten;
8997:      h) tässä jäljempänä tarkemmin mainitut määrärahat
8998: tiedettä ja taidetta varten;
8999:     i) määräraha Antellin kokoelmain hoitoa varten;
9000:     j) määräraha Helsingin laivanpäällikköyhdistykselle
9001: merimieskoulun perustamista ja ylläpitoa varten;
9002:     Ie) määräraha keuhkotautisten kansanparantolan pe-
9003: rustamiseksi Kuortaneen pitäjään;
9004:     l) määräraha mielenvikaisten keskuslaitoksen rakenta-
9005: miseksi Oulun lääniin.
9006:     Kun suostuntarahastosta etenkin on suoritettava suos-
9007: iuntaverojen kannanto- ja kontrollikustannukset ynnä ne
9008:                            N:o 9
9009: 
9010: osat jäämistöveron tuotosta, jotka tätä veroa koskevan ase-
9011: tusehdotuksen määräysten mukaan joutuisivat valtiora-
9012: hastolle ja maan kunnille, tulisi siis suostuntarahaston me-
9013: nosäännössä, jos Eduskunta katsoo kaikki edellämainitut
9014: tarpeet olevan vuonna 1912 tyydytettävät, olemaan seuraa-
9015: vat erät:
9016:     Kannanto- ja kontrollikustannulcset. Kun leimanmyyn-
9017: tipalkkio riippuu leimasuostunnan tuotosta, niin on tämän
9018: suostunnan ehdotetun lisäämisen vuoksi leima- ja peli-
9019: lmrttisuostuntain kannanto- ja kontrollikustannukset, joita·
9020: vuonna 1909 oli 150,639 markkaa 84 penniä, vuodelta 1912
9021: katsottu olevan laskettava 170,000 markaksi. - Puheen-
9022: alaiset kustannukset mallasjuomasuostunnasta ja jäämis-
9023: töverosta on näitä veroja koskevissa Armollisissa esityk-
9024: sissä laskettu mallasjuomasuostunnasta 80,000 ja jäämistö-
9025: verosta 30,000 markaksi. - Vastamainittujen verojen kan-
9026: nanto- ja kontrollikustannukset tulisivat siis olemaan lmik-
9027: kiaan 1380,000 markkaa.
9028:     Valtiorahaston osuus jäämistäverosta sekä kuntain
9029: osuus jäämistäverosta merkitään, mainittua veroa koskevan
9030: Armollisen laskelman mukaisesti, edellinen 54,000 mar-
9031: kaksi ja jälkimmäinen 70,000 markaksi.
9032:     Sekalaiset menot. Tämän otsakkeen kohdalle merki-
9033: tään 1300 markkaa oikaisuprosenttia.
9034:     111äärärahat:
9035:     a) V altiopäivälcustannuksia koskevan Armollisen esi-
9036: tyksen mukaisesti merkitään kustannukset 1912 vuoden
9037: valtiopäivistä sekä Eduskunnan huoneistoista, arkistosta
9038: ju kirjastosta 685,000 1na1'kaksi.
9039:     b) Kun se aika, joksi erinäisille kunnille ennen on
9040: myönnetty 'valtioap~ta kunnanläälcärien pallclcaamisecn,
9041: kuluu umpeen vuonna 1911 ja sitä paitsi eräitä sellaisia
9042:   6                           N:o 9
9043: 
9044: :apurahoja, vaikkakin ne on periaatteen kannalta hyväk-
9045: sytty myös vuodeksi 1912, nyttemmin ei enään ole katsottu
9046:  voitavan valtiorahastosta antaa, merkitään tähän määrä-
9047: rahat avustuksen myöntämiseksi puheenalaiseen tarkoituk-
9048:  seen seuraaville kunnille, nimittäin:
9049: 
9050: Orimattilan kunnalle ....... .        1,500 markkaa
9051: Porvoon maalaiskunnalle ... .         1,500
9052: Mäntsälän kunnalle ........ .         1,200
9053: Lohjan         ,      ........ .      1,200
9054: Helsingin                             1,200
9055:                "
9056: Iitin                                 1,800
9057:                "
9058: Kemiön y. m. kunnille . . . . . . .   1,500
9059:                                                "
9060: Punkalaitumen kunnalle                2,000
9061: Loimaan             ,                 1,500
9062: Huittisten y. m. kunnille .... .      1,500
9063: Kankaanpään kunnalle ..... .          2,000
9064: Vehmaan y. m. kunnille                1,500
9065: Marttilan ,                             500         (lisäystä)
9066: Ikaalisten kunnalle "                   600
9067: l.open                                1~500
9068: Akaan          ~'
9069:                                       1,500    ~,,
9070: 
9071: 
9072: 
9073: 
9074: K uhmoisten y. m. kunnille            1,500
9075: Pälkäneen                             1,600
9076: Asikkalan kunnalle ......... .        1,500
9077: Lammin y. m. kunnille ..... .         1,750
9078: Hauhon kunnalle .......... .            500          (lisäystä)
9079: Janakkalan ,                           800
9080: \Viipurin maalaiskunnalle .. .        1,500              "
9081: Kirvun kunnalle .......... .          1,400
9082: Salmin                                1,500
9083:              "
9084: J:autjärven ..                         600
9085:                                            N:o 9              7
9086: 
9087: Virolahden kunnalle          •••   1,500 markkaa
9088:                                    0   0.      0   0.
9089: 
9090: 
9091: 
9092: 
9093: "Räisälän                          1,750
9094:              "                              "
9095:                     ••   0    •••      0   ••••
9096: 
9097: 
9098: 
9099: 
9100: Uaudun                .......... 2,000
9101:              "
9102: Kangasniemen kunnalle              1,500    "
9103:                                             "
9104: Rantasalmen                        2,000    ,.,
9105: Puumalan
9106:                    "               1,500
9107: Heinäveden
9108:                    "                 400    "    (lisäystä)
9109:                     "                       ~'
9110: Heinolan maalaiskunnalle ... 1,250
9111:                                             "
9112: Kerimäen kunnalle ......... 1,500
9113: Kangaslammin kunnalle              2,000
9114:                                             "
9115: Savonrannan                          800    "           ~-,
9116: 
9117: 
9118: 
9119: ~1aaninga.n
9120:                      "             1,800
9121: Juuan                "             1,800    "
9122: Karttulan ja Vesannon " kunnille 1,500 "
9123:                                             "
9124: Liperin kunnalle .......... 2,000
9125: Pielaveden                         1,500
9126:                                             "
9127: Rautalammin "kunnalle                        "
9128:                      ••••          0   •••••
9129: 
9130: 
9131: 
9132: 
9133:                                    1,200
9134: Nurmeksen                          2,000
9135:                                             "
9136: I<~non
9137:                    "               1,600
9138:                                             ll
9139: 
9140:                                             ,.,
9141: I.apinlahden       "               1,500
9142: Nilsiän            "               1,600
9143:                                              ~'
9144: 
9145: 
9146: Polvijärven        "                 400
9147:                                             "
9148:                    "
9149: Kuopion maalaiskunnalle            1,500   1
9150:                                             "
9151:                                              l1•••
9152: 
9153: 
9154: 
9155: 
9156: Isonkyrön kunnalle                 1,500
9157:                                              "
9158:                          .......               0   ••
9159: 
9160: 
9161: 
9162: 
9163: Lapuan          '~
9164:                        ......... 1,500
9165: Käuhajoen      ~~
9166:                        ......... 1,750       "
9167: Kauhavan               .......... 1,500     "
9168: Karstulan
9169:                  "
9170:                        .........     500    "    (lisäystä)
9171:                 ~'
9172: Wirtain                ......... 800        "
9173:                                             ,.,       t1
9174: 
9175: Kivijärven      "      ..... ' ... 500
9176: XtSii.rin       "            -·
9177:                          ....... 1,800      "
9178:                 " kunnille
9179: .Soinin ja Lehtimäen                 400    "
9180:                                                         "
9181:   8                             N:o 9
9182: 
9183: Ylivieskan kunnalle    0   ••••••   0   1,500 markkaa
9184: Kemin         :'                        1,500
9185:                                                  "
9186:                        ••   0   •••••
9187: 
9188: 
9189: 
9190: 
9191: Pyhäjärven          (0. 1.)               300         (lisäystä)
9192: Oulaisten
9193:               "     ........              300
9194:                                                  "
9195:                                                  :l
9196: 'l'ervolan
9197:               "
9198:                     .... 0. 0.          1,500
9199:                                                            "
9200:                                                  '~
9201:                 "
9202:                       Yhteensä 85,100 markkaa.
9203: 
9204:     Jotta uusiakin apurahoja voitaisiin puheenalaiseen tar-
9205: koitukseen myöntää vuonna 1912, on katsottu tarpeelliseksi
9206: suostuntarahaston rahasääntöehdotukseen käsilläolevan ot-
9207: sakkeen kohdalle merkitä tasaluvuin 110,000 markkaa.
9208:     c) Alamaisessa anomuksessa 28 p :Itä toukokuuta 1910
9209: on Eduskunta pyytänyt, että myönnettäisiin vuotuinen
9210: 400,000 markan määräraha viiden vuoden aikana jaetta-
9211: vaksi tasan Tuberkuloosin vastustaruisyhdistykselle ja Ke-
9212: räystoimikunnalle vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi~
9213: Eduskunnan esittämäin perusteiden mukaan ja tilinteko-
9214: velvollisuudella käytettäväksi tuberkuloo8in va8tU8tartd8-
9215: toimenpitei8iin. Kun valtiovaraston tila ei myöimä varo-
9216: jen osottamista puheenalaiseen tarkoitukseen valtiorahas-
9217: tosta, on 1,00,000 markan määräraha merkitty suostunta-
9218: rahaston rahasääntöehdotukseen siltä varalta, että Edus-
9219: kunta vieläkin katsoisi mainitun apurahan olevan myön~
9220: nettävä.
9221:     d) A.lamaisessa anomuksessa 28 p :Itä toukokuuta 1911
9222: on Eduskunta pyytänyt että vuodeksi 1911 myönnettäi-
9223: siin 8iveelli8yy8työn kannattami8ek8i H el8ingi8ä ja rnui88a
9224: i8onpuolei8i88a Suomen kaupungei88a 50,000 markan mää-
9225: räraha jaettavaksi yksityisille turvakodeille ja vierasma-
9226: joille. Koska vuodeksi 1911 ei ole voitu tähän tarköitulr-
9227: sen myöntää määrärahaa valtiorahastosta, niin on,· . siltä
9228: varalta että Eduskunta katsoisi puheenalaisen apurahan
9229:                            N:o 9                         9
9230: 
9231: olevan suoritettava vuonna 1912, vastaava määrä 50,000
9232: tnarkkaa merkitty suostuntarahaston 1912 vuoden raha-
9233: sääntöehdotukseen.
9234:     e) Sellaisten yksityisten koulujen avustamiseksi, jotka
9235: tätä ennen eivät ole saaneet valtioapua, mutta jotka valtio-
9236: apua myönnettäessä tähän asti noudatettujen perusteiden
9237: mukaan voivat päästä sellaista apurahaa nauttimaan
9238: vuonna 1912, niinkuin myöskin jotta jo myönnettyjä
9239: valtioapuja voitaisiin erinäisissä tapauksissa korottaa, on
9240: 75,000 rnarkan määräraha suostuntavaroista katsottu tar-
9241: peelliseksi, koska valtiorahaston m.aksettavaksi ei käy pa-
9242: neminen lisää määrärahoja tätä tarkoitusta varten.
9243:     f) Eduskunnalle annetun Armollisen esityksen mu-
9244: kaan, joka koskee varain osottamista lcansakonlulaitolc-
9245: 8elle ja erinäisiin sivistystarkoitulcsiin vuodeksi 1912, on
9246: mainittuun tarkoitukseen menevä rahamäärä laskettu yh-
9247: teensä 10,757,500 markaksi.
9248:     !J) Hankkeissa olevan kansallismuseon yhteyteen jär-
9249: jestettä,-än k:an.~atieteellisen ulkmnuseon perustamista var-
9250: ten, jota Eduskunta alamaisessa anomuksessaan 16 p :ltä
9251: marraskuuta 1909 on pitänyt kansallismuseon kansatieteel-
9252: lisen osaston tärkeänä täydennyksenä, on merkitty se
9253: 10,000 markan määräraha, jonka Eduslninta mainitussa
9254: alamaisessa anomuksessaan on katsonut tarkoitukseen tar-
9255: peelliseksi.
9256:     h) ilfäärärahoja tieteen jä talteen lcannattamiseksi.
9257:     Keisarillisen Senaatin alamaisesta esityksestä on Kei-
9258: sarillinen Majesteetti 13 (26) p :nä tammikuuta 1911 .Ar-
9259: mossa myöntänyt 8,000 markan lisäyksen SuornenTiedese1t-
9260: um vuosirnäärärahaan, maksetta mksi niinpiankuin Yaltio-
9261: Yaraston tilan huomataan sen sallivan. Tästä lisäyksestä
9262: on vain 2,000 markkaa Yoitu panna nwnna 1911 valtio-
9263:    10                        N:o 9
9264: 
9265: :;rahaston maksettavaksi. Kun kuitenkin olisi suotavaa
9266: -'(lttä Tiedeseura ainakin vuodesta 1912 alkaen pääsisi naut-
9267: -timaan koko lisäystä, niin on loput siitä, 6,000 markkaa,
9268: ;merkitty tähän.
9269:        Tässä jäljempänä mainituille teaattereille ja orkeste-
9270: :_reille sekä musiikkiyhdistyksille, jotka kaikki useita vuosia
9271: 'OVat saaneet apua valtiovaroista, ehdotetaan seuraavat
9272: ,~apurahat:
9273:       1) Helsingin ruotsalaiselle teaatterille, 8,500 markan
9274:  'iisäapuraha niiden määrärahain lisäksi, mitä sanottu teaat-
9275:  'teri tätä nykyä nauttii valtiovaroista.
9276:       2) Jlolkteatm·n nimiselle teaatterille, joka viimeksi on
9277:  mauttinut apurahaa 10,000 markkaa, 12,000 markkaa.
9278:       3) Kansan Näyttämö nimiselle teaatterille, jonka apu-
9279:  ·raha 1911 vuoden rahasääntöehdotukseen on merkitty
9280: '>:20,000 markaksi, 25,000 markkaa.
9281:       4) S,venska inhemska teatern nimiselle t.eaatterille, jon-
9282:   lm apuraha viimeksi on ollut 10,000 markkaa, 12,000 mark-
9283:  'kaa.
9284:       5) Tcnnpereen teaatte1wille, jolla viimeksi on ollut apu-
9285:   xahaa 10,000 markkaa, 15,000 markkaa.
9286:       6) Maa~Jeutttteaatterille, joka viimeksi on nauttinut apu-
9287:  :rahaa 12,000 markkaa, 18,000 markkaa.
9288:       7) ,,Filharmoniska sällskapet" osakeyht,iöllc sama
9289:  -45,000 markan apuraha, jonka yhtiö tähänkin asti on saa-
9290:   nut konserttiorkesterin ylläpitämiseksi Helsingissä.
9291:      8) Helsingin Torviorkestm·in kannatusyhdistykselle,
9292: jonka apuraha viimeksi on ollut 8,800 markkaa, orkesterin
9293: toiminnan kannattamiseksi, joka toiminta on ollut aiottu
9294: tyydyttämään pääkaupungin musiikintarvetta kaikenlai-
9295: -sissa juhlatiloissa sekä maksuttoman ulkoilmamusiikin tar-
9296: vetta kesällä niin myös maaseuduille tehtävillä kiertomat-
9297:                            N:o 9                        11
9298: 
9299: koilla tarjoamaan tämän maan asukkaille tilaisuutta or-
9300: :kesterimusiikin nauttimiseen, 9,000 markkaa.
9301:      9) Turun musiikkiseuralle, joka viimeksi on nauttinut
9302: 8,000 markan apurahaa, orkesterin kannattamiseksi 10,000
9303: :markkaa.
9304:      10) Porin soitannolliselle seuralle, jolla viimeksi on
9305: >Ollut apurahaa 5,000 markkaa, orkesterin ja orkesteri·
9306: ~koulun kannattamiseksi 6,000 markkaa.
9307:      11) Viipurin musiikinystäville, jotka viimeksi ovat
9308: :Saaneet apurahaa 6,000 markkaa, orkesterin sekä sen ohes-
9309: sa orkesterikoulun ylläpitämiseksi 9,000 markkaa.
9310:      12) Mikkelin mtesiikinystäväin yhdistykselle, joka vii-
9311: meksi on nauttinut valtioapua 3,000 markkaa, orkesterin
9312: .sekä orkesterikoulun ylläpitämiseksi 4,000 markkaa.
9313:      13) Vaasan orkesteriyhdistys osakeyhtiölle, jolla vii-
9314:  meksi on ollut valtioapua 6,000 markkaa, orkesterin yllä-
9315: ;pitämiseksi 8,000 markkaa.
9316:      14) Oulun soitannolliselle seuralle, jolla viimeksi on
9317: <Ollut nltioapua 4}000 markkaa, orkesterin ja orkesteri-
9318:  koulun ylläpitämiseksi 6,000 markkaa.
9319:      15) Helsingin mJUsiikkiyhdistykselle Helsingin mu-
9320:  siikkiopiston kannattamiseksi sama apuraha kuin mitä
9321: .Yhdistys tähän asti on saanut, eli 30,000 markkaa.
9322:      Suunnitellun kotimaiMn oopperayrityksen kannattit,-
9323:  miseksi on eräässä Keisarilliseen Senaattiin tuodussa ha-
9324:   kemuksessa laskettu tarvittavan 90,000 markan määrä-
9325:  :raha, ja Eduskunnan päätettäväksi jätetään olisiko sellai-
9326:   nen määräraha vuodeksi 1912 suostuntarahastosta oso-
9327:  tettava.
9328:      Åv'Ustuksen antamiseksi uusille 1TIJU8iikkiyhdistyksille
9329:  merkitään arviolta 8,000 markkaa~
9330:   12                       N:o 9
9331: 
9332:      ,Näyttämötaide" nimisen aikakauslehden julkaisemista
9333: varten, johon tarkoitukseen on anottu valtioapua, jota
9334: kuitenkaan ei ole voitu valtiorahastosta myöntää, merkitään
9335: se apuraha, mitä on haettu, eli 1,800 markkaa.
9336:     Buornen maantieteelliselle yhdistykselle, joka useina
9337: Yuosina on saanut va1tioapua, ehdotetaan annettavaksi sa-
9338: mansuuruinen apuraha kuin yhdistykselle on merkitty 1911
9339: vuoden rahasääntöehdotukseen, eli 3,000 markkaa, sekä
9340: sitä paitsi seismologisen laitoksen perustamislmstannuk-
9341: siin kerta kaikkiaan 7,200 markkaa ja sanotun laitoksen
9342: voimassapitoon 16,000 markan vuosimääräraha.
9343:      Viipurin taiteenystäväin yhdistykselle, joka valtio-
9344: varoista viimeksi on saanut apurahaa 4,000 markkaa pii-
9345: rustuskoulun lntnnattamiseksi Viipurissa, ehdotetaan sa-
9346: mansuuruista apurahaa.
9347:     Sä1Jeletär nimisen aikakauslehden julkaisemista varten,
9348: johon tarkoitukseen :filoso:fianmaisterille Heikki Kleme-
9349: tille on 1911 nwden rahasääntöehdotukseen merkitty 2,000
9350: marlmn valtioapn, ehdotetaan vuodeksi 1912 samansuu-
9351: rnista apurahaa.
9352:     J( otiseutututkirnuksen edistämi;;eksi, johon tarkoituk-
9353: seen Eduskunta on alamaisessa anomuksessa 28 p :Itä
9354: toukokuuta 1910 pyytänyt vuotuista 10,000 markan määrä-
9355: rahaa, ehdotetaan, sanotun anomuksen mukaisesti, ,Suo-
9356: men kotiseutututkimuksen keskusvaliolnmnalle" 10,000'
9357: markan apurahaa.
9358:     Pallcinnoiksi kotimaisille säveltäjille ja taiteilijoille,
9359: jota tarkoitusta varten 1911 vuoden rahasääntöehdotuk-
9360: seen on merkitty 11,500 markan määräraha, ehdotetaan lm-
9361: rotettua 15,000 markan määrärahaa jaettavaksi siten, että
9362: 5,000 markkaa käytetään palkinnoiksi kotimaisille säveltä-
9363:                             N:o 9                        13
9364: 
9365: jille sekä 10,000 markkaa palkinnoiksi suomen- ja ruotsin-
9366: kielisille kirjailijoille.
9367:     ll!atka-apurahoiksi nuorille taiteilijoille ehdotetaan sa-
9368: mansuuruista määrärahaa kuin tähän asti on siihen tar-
9369: koitukseen valtiorahastosta annettu eli 25,000 markkaa.
9370:     Koska se 50,000 markan määräraha, joka Eduskunnan
9371: alamaisen anomuksen johdosta on suomalaisen kirjallisuu-
9372: -den edistämiseksi Armossa myönnetty valtiorahastosta,
9373:  1911 vuoden lopussa lakkaa ja toivottavaa olisi että saman-
9374: lainen niäärä:raha edelleenkin voitaisiin mainittuun tarkoi-
9375: tukseen myöntää, niin ehdotetaan että Eduskunta tahtoisi
9376: tuohon tarkoitukseen osottaa 50,000 markkaa vuodeksi
9377: 1912.
9378:     Vastamainittujen tieteen ja taiteen edistämistä tarkoit-
9379: tavain määrärahain loppusumma, joita rahoja ei ole voitu
9380: panna valtiorahaston maksettaviksi, nousee 455,500 marlc-
9381: kaan.
9382:     i) Antellin kokoelmain hoitoa vaTten tarvitaan Edus-
9383: kunnan vuonna 1910 tekemän päätöksen mukaan, jonka
9384: Keisarillinen Majesteetti on 5 (18) p :nä marraskuuta 1910
9385: Armossa hyväksynyt, vuodeksi 1912 15,000 markan määrä-
9386: raha.
9387:     j) Kun Helsingin Laivanpäällikköyhdistys on alamai-
9388: sesti anonut, että sille merimiesoppilaskoulun perustamista
9389: 1Jm•ten annettaisiin 75,000 markan määräraha kerta kaik-
9390: kiaan koululaivan ostamiseen sekä koulun lcannattmniseksi
9391: vuotuinen 86,250 markan apuraha aluksi täksi ja kahdeksi
9392: seuraavaksi vuodeksi, niin jätetään, koska valtiorahastosta
9393: ei ole voitu vuonna 1911 myöntää määrärahaa puheenalai-
9394: seen tarkoitukseen, Eduskunnan päätettäväksi, olisiko
9395: suostuntarahastosta vuonna 1912 tuohon tarkoitukseen oso-
9396: tettaYa 161,'1!50 markkaa.
9397:   14                       N:o 9
9398: 
9399:     k) Ehdotuksen keuhkotautiparantolan perustamisesta;
9400: Etelä-Pohjanmaalle on esittänyt jo n. k. tuberkuloosikomi-
9401: tea vuonna 1900 antamassaan mietinnössä ja samaa tar-
9402: koittava anomusehdotus on annettu Eduskunnalle 1907,,
9403: jonka johdosta Eduskunta alamaisessa anomuksessa 22:
9404: p :Itä lokakuuta 1907 on pyytänyt m. m. että Eduskunnalle
9405: annettaisiin Armollinen esitys kansanparantolain perusta-
9406: misesta valtion kustannuksella keuhkotautisten ja risatau-
9407: tisten varalle. Kuit~nkin on kysymys keuhkotautisten
9408: kansanparantolan perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle ke-
9409: hittynyt niin pitkälle että, sittenkuin oli tehty päätös
9410: erään Kuortaneen pitäjässä olevan, 49,3230 ha :n suuruisen
9411: maa-alueen pakkoluovutuksesta valtion laskuun sanottua
9412: tarkoitusta varten ja sen alueen lunastushinta oli pakkoluo-
9413: vutustoimin määrätty 72,032 markaksi 80 penniksi, Keisa-
9414: rillinen Majesteetti on 27 p :nä heinä- (9 elo-)kuuta 1910
9415: Armossa käskenyt että määrärahan sanotun lunastushin-
9416: nan suorittamiseksi saisi merkitä menosääntöön, kuitenkin
9417: ainoastaan siinä tapauksessa että se valtiovaraston tilaan
9418: nähden harkitaan mahdolliseksi. Ja on Keisarillinen Ma-
9419: jesteetti sen ohessa nähnyt hyväksi Armossa sallia Senaa~
9420: tin vastedes sopivassa tilaisuudessa lähettää alamaisen
9421: alistuksen tarpeellisen määrärahan myöntämisestä puheen-
9422: alaisen parantolan rakentamiseen ja muihin siitä aiheutu-
9423: viin menoihin. Senaatin käskystä on myös laadittu piirus-
9424: tukset ja kustannusehdotus 100 potilaalle tarkoitetun kan-
9425: sanparantolan rakentamista varten mainitulle maa-alueelle.
9426: Näiden piirustusten mukaan parantolan tarpeeksi rakennet-
9427: taisiin tiilistä kolmikerroksinen päärakennus alus- ja ylis-
9428: kertoineen ynnä pesu- ja lämmityslaitos sekä puusta lääkä-
9429: rin asunto, renkitupa ja muut tarpeelliset rakennukset.
9430: Kustannusarvio nousee kaikkiaan 1,105,000 markkaan,
9431:                             N:o 9                        lf>
9432: 
9433: johon summaan sisältyvät kustannukset sekä tasoittelutöistii
9434: ja. teiden tekemisestä parantolan alueelle että myöskin ko-
9435: neiden hankkimisesta lämpöjohtoa ja pesulaitosta varteiL
9436: sekä vielä lisäksi höyrykeittiöstä ja sähkökeskusasemasta
9437: ynnä vesi- ja likaviemärijohdoista. Itse sairaalarakennukse:ru.
9438: kustannusarvio päättyy 650,000 markkaan.- Koska valtio-
9439: rahaston varat eivät myönnä puheenalaisen parantolan pe-
9440: rustamista siitä rahastosta otettavana määrärahalla, on
9441: suostuntarahaston rahasääntöehdotukseen vuodeksi 1912::
9442: merkitty ylempänä mainitun Kuortaneen pitäjässä sijait-
9443: sevan maa-alueen pakkoluovutukseen 72,032 markkaa scr
9444: penniä ja rakennustöiden alottamiseen siellä 500,000 mark--
9445: kaa eli siis 57~,03~ markan 80 pennin määräraha.
9446:      l) M ielenvikaisten lceslcuslaitoksen perustaminen Oulun
9447: låäniin on jo vuosikausia esiintynyt yhtenä tarpeellisim-
9448: mista toimenpiteistä mielenvikaisten hoidon parantami-
9449: seksi tässä maassa. Eduskuntakin on käsitellyt tätä asiata.
9450:  jtl viimeksi alamaisessa anomuksessa 19 p :ltä lokakuuta;
9451: 1907 pyytänyt ryhdyttäväksi toimenpiteeseen vastamainit--
9452: tuun suuntaan. Lääkintöhallitus on myöskin - yksissä
9453: lienvoin Yleisten rakennusten ylihallituksen ja sen komi-
9454:  tean kanssa, jonka Hallitus oli asettanut antamaan lau-
9455: suntoa mielenvikaisten hoidon järjestämisestä tässä maassa
9456: --laatinut ehdotuksen tuollaise:m, 700 potilaalle tarkoitetun
9457: laitoksen perustamisesta. Piirustukset ja kustannusarviot
9458:  on tehty sillä edellytyksellä että laitos. sijoitetaan eräälle
9459:  tätä nykyä Oulun kaupungin omana olevalle, kaupungin
9460:  vieressä sijaitsevalle maa-alueelle. Sittemmin on myös
9461:  nostettu kysymys laitoksen. sijoittamisesta Raahen lähis-
9462:  töön, mutta sen paikasta ei ole vielä tehty lopullista pää-
9463:  töstä. Vastamainittu kustannusarviO päättyy 4,350,000>
9464:   16                       N:o 9
9465: 
9466: markkaan. Kun \'altiovaraston tilaan nähden puheen-
9467: alaiseen tarkoitukseen ei voida panna mitään määrärahaa
9468: valtiorahaston maksettavaksi, merkitään sitä varten suos-
9469: iuntarahaston 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen 1,000,000
9470: mm·lcan määräraha.
9471:      Suostuntarahaston menot vuodelta 1912 on sen perus-
9472: teella, mitä tässä edellä on sanottu, laskettu yhteensä
9473: 1 4,695,.~892 markaksi 80 pennilcsi.
9474:      Varoiksi, joilla suorittaa vastamainitut menot, on suos-
9475: tuntarahastolla vuo1ma 1912 etupäässä odotettavissa brutto-
9476: tulot niistä suostuntaveroista, joita eräissä Eduskunnalle
9477: a:cnetuissa Armollisissa esityksissä on ehdotettu maksetta-
9478: vaksi, sekä sen lisäksi korkoja ja sekalaisia tuloja. - Nii-
9479: den laskelmain mukaisesti, mitkä on tehty leimasuostuntaa,
9480: jäämistöveroa, pääoma- ja kuponkiveroa, mallasjuomain
9481: .-almistuksesta maksettavaa suostuutua sekii pelikortti-
9482: suostuutua koskevissa Armollisissa esityksissä, voidaan
9483: näistä suostunta'veroista lähtevät tulot laskea seuraaviksi
9484: määriksi, nimittäin: leimasuostunnasta 4,000,000 markaksi,
9485: jäämistöverosta 1,000,000 markaksi, pääoma- ja kuponki-
9486: verosta 3,500,000 markaksi, mallasj uomasuostunnasta
9487: 2,020,000 markaksi sekä pelikorttisuostnnnasta 55,000 mar-
9488: kaksi eli yhteensä 10,575,000 marlcalcsi. - Korkoja ei käyne
9489: arvioiminen 1,000 11W1'klcaa enemmäksi. - Sekalaiset ttt-
9490: lot merkitään 9200 markalcsi. - Koska suostuntarahaston
9491: tiissii lueteltuja tuloja on yhteensä ainoastaan 10,576,200
9492: markkaa, niin tarvitaan vielä 4,119,282 markan 80 pennin
9493: lisämäärä ennenkuin rahaston varat vastaan1t sen menoja,
9494: jotka ylempänä on laskettu 14,695,482 markaksi 80 pen-
9495: niksi. Kun siis on päälle sen määrän, minkä verran suos-
9496:                                   N:o 9                               17
9497: tuntaveroja on ehdotettu lisättäväksi, keksittävä keinoja
9498: suostuntarahaston Yieläkin täydentiinuseksi, niin lienee
9499: otettava huomioon, että Eduskunnan käytettävänä on Suo-
9500: men Pankin voittovaroja 7,943,613 markkaa 36 penniä.
9501: Nyt on erityisessä Armollisessa esityksessä ehdotettu, että
9502: Eduskunta vielä nwdeksi 1911 osottaisi lisämäärärahoja
9503: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia Yarten,
9504: yhteensä 3,025,000 markkaa, maksettaYiksi Yastamaini-
9505: tuista voittovaroista, ja tulisivat nämii >arat siis, jos myös-
9506: kin nwdeksi 1912 tarvittava lisä määrättäisiin niistä mak-
9507: settavaksi, melkein kokonaan menemään valtiotarkoituk-
9508: siin, sen sijaan kuin ainoastaan 799,330 markkaa 56 penniä
9509: jäisi pankin haltuun. Kumminkin ovat pankin omat ra-
9510: hastot viime vuosina voittovaroista siirtämisten kautta mel-
9511: lmisesti karttuneet, jonka vuoksi yhden yuoden voiton run-
9512: s~tan osan käyttäminen tasottamaan suostuntarahaston
9513: kahden vuoden rahasäännössii olevaa Yajansta ei antane
9514: aihetta perusteellisiin muistutuksiin pankin tarpeellisen
9515: vahvistamisen ja säännöllisen kehityksen kannalta katsoen.
9516: Tähän nähden on snostuntarahaston 1912 vuoden rahasään-
9517: töehdotukseen rahaston varain täydennykseksi merkitty
9518: siirto Suomen Pankin voittovm•oista, määrältään 4,119,282
9519: ·markkaa 80 penniä.
9520:     Sen perusteella, mitä tässä on esiintuotu, on Keisarilli-
9521: nen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa:
9522:                  että Edushmta hyväksyisi setmwvan raha-
9523:               säännön suostuntarah.astolle 'vuodelcsi 1912:
9524: 
9525:                                   Tulot:
9526: Kokonaistulot seuraavista suostunta veroista:
9527:   leimasuostunnasta       . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000,000:
9528:   jäämistöverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,000:
9529:                                                                        '2
9530:   18                              N:o \:1
9531: 
9532:    pääoma- ja kuponkiverosta .......... . 3,500,000: -
9533:    mallasjuomasnostunnasta ........... . 2,0'20,000: -
9534:    pelikorttisuostunnasta ............... .    55,000:-
9535: Korkoja                                         1,000:-
9536: Sekalaisia tuloja                                 200:-
9537: Suomen Pankin mittovaroista                 4,119,282: 80
9538:                                               Summa 14,695,482: 80
9539: 
9540:                                 11fenot:
9541: Kannanto- ja tarkastuskustannukset :
9542:    leima- ja pelikorttisuostlm-
9543:       noista . . . . . . . . . . . . . . . . 1 iO,OOO: -
9544:    mallasjuomasnostunnasta . 80,000: -
9545:    jäämistöverosta           . . . . . . . . 30,000: --    280 . 000: --
9546: Va.ltiorahaston o;;uus jä1imistöverosta                    54/)00: --
9547: Km.tain                                                    70/)00:-
9548: Sokalaisia menoja ..................... .                     200:-
9549: Km;taunukset 1912 vuoden valtiopäivistä
9550:     sekä Eduskunnan huoneistoista, arkis-
9551:     tosta ja kirjastosta . . . . . . . . . . . . . . .... 685,000:-
9552: Apurahat kunnanlääkärien palkkaamiseen                    110,000:-
9553: Määräraha tuberkuloosin vastustamiseksi ..                400,000:
9554: Siveellisyystyön kannattamiseksi ....... .                 50,000:
9555: Yksityiskoulujen avust.amiseksi ......... .                75,000:
9556: Mä1iriirahat kansakoululaitosta ja erinäisiä
9557:     sivistystarkoituksia varten . . . . . . . . . . 10,757,500:
9558: Määräraha kansatieteellistä ulkomuseota
9559:     varten                                                 10,000:-
9560: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi. . . .... .            455,500:-
9561: Antellin kokoelmain hoitoa Yarten ....... .                15,000:
9562: Merimiesoppilaskoulun perustamiseksi ja
9563:     lm nna ttamiseksi                                     161,250:
9564:                          N:o 9                          19
9565: 
9566: Määräraha keuhkotautisten parantolan pe-
9567:    rustamista varten Kuortaneen pitäjään       572,032: 80
9568: Määräraha mielenYikaisten keskuslaitoksen
9569:    rakentamista varten Oulun lääniin . .     1,000,000: -
9570:                                    Summa 14,695,482: 80
9571: 
9572:                Annossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 25
9573:           p:nä maaliskuuta (7 p:nä huhtikuuta) 1911.
9574: 
9575:                Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
9576:                     J
9577:                     J
9578:                 J
9579:                 J
9580:             J
9581:             J
9582:             J
9583:             J
9584:            J
9585:           J
9586:           J
9587:          J
9588:         J
9589:         J
9590:        J
9591:       J
9592:       J
9593:      J
9594:     J
9595:     J
9596:    J
9597:   J
9598:   J
9599:  J
9600: J
9601: J
9602: Valtiorahastoa
9603:      koskeva
9604: 
9605: Laskelma.
9606:     22                                      N:o 9
9607: 
9608:                                                    Valtiorahaston tila vuosien
9609: 
9610:                                                                     1009                  1910
9611:                                                                 valtiontilin-        likimääräisen
9612:                                                                  p1tlitöksen           laskelman
9613:                                                            '1     n1ukaan.              Jnukaan.
9614:                                                            1 ------~--~ ----         ---------~ -- ---·--\
9615:                                                            i     filllf    : 1";;:       :?n?f.    ; 7"" j
9616:                                                                            1
9617: 
9618: 
9619:                       V" ara't:                                            1
9620:                                                            1
9621: 
9622: r   Pano- ja ottotili .S~omer~ P~n~s~~ .. [12,207,259 159 16,500,000i - i
9623:     Saatavaa ulkomaisilta as1amwhllta ..      2GB,916 93
9624:                                                       1
9625:                                                            f aoo,ooo) -'
9626:     Kassa.............................. 4,080,827166 il,GOO,OOOf-'
9627:     Obligatsi~1~t. ~; ............. : . . . . . . 24, 754,1461! 61 2s,ooo,noo, --
9628:          4J,.306,l:J0. 1.l -- 48fWO,OOO. -                                 1
9629: 
9630: 
9631: 
9632: 
9633:     Varastot:
9634:       .Jyviä ........................... .                       902.50416()             95o,oooi-
9635:                                                                                                     1    1
9636:       Rahaksilyömätöntä kultaa ja 1J opeaa                        105:4561 ()5           440,0001 ·- :
9637:       Sekalaisi~t varaRtoja ............. .                       8-1-\..J 15\25       l,:iOO,OOOJ- J
9638:           I,s5a,376: ;,o -       2,R9o,ooo: -                                i                      1,   i
9639: 
9640:                                                                            [
9641:     Tulorlistit ......................... .                     5,5so,a5sl51          5,300,000! --
9642:           ::.,ö80,H58: öl -      ::l,300,000: --                           1
9643: 
9644:     Lähettciden tili ................... .                                 \_            100,000! --
9645:                                                                                                     !
9646: 
9647: 
9648:                   -    ·- 100,000: -                                       i
9649:     Talletettu 1\:Iaanviljel.rspankkiin       140,697 57     140,0001-:
9650:     Pitkäaikaiset lainat ............... . 18,218,857 r>G 17,445,0001 - •
9651:     Jyvälainat ......................... .    129,208138     125 ,ooo!1 --
9652:     Saatava kulkulaitosrahastolta ..... . 3,500,000! -     3,5oo,ooo)--
9653:     Saatava hätäapurabastolta ......... .     5oo,ooo;- 5oooooi-
9654:                                                                  '    i
9655:     Saatava Postisäästöpankilta ....... .      5o,ooo!-       50,000;-
9656:                                                                                                     1
9657:          22,588,76.3: 51 -- 21,760,000: --
9658: 
9659:     Etumaksu kulkulaitosrahastolle . . . .                      6,000,0001 ---
9660:     Erinäiset ennakkomaksut ......... .                         8,006,165110          8,000,000! -
9661:     Talletetut arvopaperit ............. .                       505,939[54
9662:                                                                            1
9663:                                                                                          Goo,oool-:
9664:     Erinäiset velalliset . . . . . . . . . . . . . . . .        1,822,9371 89         1,7oo,oool-
9665:                                                                                                    l
9666:          w,a35,042: 5H -- I0,3oo,ooo: -                                    !
9667:                                               Summa 87,61H,691Is4lss,750,000 1~ - - •
9668:                                  N:o !1
9669: 
9670: 1909 ja 1910 päättyessä.
9671: 
9672:                                                   100\l             l~JU
9673:                                               vaUiontilin~    lil(irrtäUriiisen ~
9674:                                                                                 1
9675:                                               päittök"en         laskelman
9676:                                                ntukna.n.          mukaan.
9677:                                                                  :;l!t-;;;.- -T~"'-1
9678:                                                           i
9679:                                                           i                 1
9680: 
9681:  Rahaston pääoma ................. . 66,75i,116123 69,000,0001·--
9682:  Menorästit ....................... . 1,807,886148 2,000,000i --
9683:  Varatut määrärahat ................ -1,098,4931 !.ll B,600,000i -
9684:                                           1
9685: 
9686:  Lähettei<len tili ................... .     33,689 58             1     i
9687:                                                                    i --- l
9688:  Saatavat rahapajalta ............... .      27,100 41    i350,000! -1
9689:                                                                    1     i
9690:  Erinäiset talletukset ............... .    641,035116    800,0001 -- '
9691:  P ostiosotusvarat ................... . 12,768,17()1- n,5oo,oool --- l
9692:  Erinäiset velkojat ................. . 1,192,060183 1,2oo,oool--
9693:                                                                    i     !
9694:  Eläkekassat ....................... .      2!!1,133124   BOO,OOOi -
9695: 
9696: 
9697: 
9698: 
9699:                                  Summa ls7,613,691! 84lss,75o,oool-
9700:                                    Laskelma
9701: 
9702:   valtiorahaston tuloista ja menoista vuosina 1911 ja 1912.
9703: 
9704:                                                               1911 vnoden
9705:                                                                                  Laskettu
9706:                                                               rah as!läntö-
9707:                                                                                määrä vuo-
9708:                                                               ehdotuksen
9709:                                                                                 deksi 1912.
9710:                                                                 mukaan.
9711: 
9712: 
9713:                     Tulot.
9714: . T~1loja valtiotiluksista ja muusta valtion'
9715:                 omaisuuudesta.                                            1
9716: 
9717:                                                                           1                '
9718:   Tuloja kruunun maatiloista . . . . . . . . . . 1,078,000j- 1,078,0001-
9719: : Tuloja kruunun kalastuksista . . . . . . . . . .                       85,0001-     85,oool-
9720: ' Tuloja kruunun metsistä . . . . . . . . . . . . . . 13,100,0001- 14,000,000~­
9721: : Tuloja kanavista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          900,000! -   900,000 --
9722:   Korkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,0001 - 1,000,0001-
9723:         16,163,000:-- 17,063,000:-                                        1
9724: 
9725:                   Välittömiä veroja.                                      i                1
9726: 
9727: · Ma:~veroja ............................ '' 1,994,000,-             1   2,004,000)-l
9728:                                                                                  1
9729: 
9730: · Elinkeinoveroja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543,0001--   543,000j-
9731:   Henkiveroja .......................... : 2,270,0001- 2,290,0001-
9732:         4,807,000: - - 4,837,000: -                                              !
9733:                   V älill~".siä veroja.
9734: j Tullituloja .......................... i 49,070,000( 50,520,000\-
9735: : Aksiiseja ............................. ·    2o,oool--                           22.oool-
9736:        49,690,000: -        -    50,fH2,000:                              '             i
9737:                Sekaluontoisia menoja.
9738: ; Virkayleunys- ja toimitusmaksuja                              -m>,oooi---       no,oooi-
9739:   Maksuja yleisistä huveista                                    175,ooo:-         200,000I-
9740:   Mnita sekaluontoisia veroja ........... .                      159,000i---       no,oooi-
9741:            809,000: -       -    765,000: -
9742:      Jfakwja erinäisten valtiolaitosten
9743:               lcäyttämisestä.                                                              1
9744:                                                                                            1
9745:  Postimaksuja                                                 7,2oo,ooo!-       7,600,0001 -
9746:  Majakkamaksuja ..................... .                       1.27o,oool---     1,270,000-
9747:                                              N:o 9                                         25
9748: 
9749:                                                                    1911 vuoden
9750:                                                                                         Laskettu           \1
9751:                                                                  rahasääntö-           mlllirll- vuo-
9752:                                                                  obdotuksen            deksi 1912 _
9753:                                                                ,   mukaan.                                 1
9754: 
9755:                                                                ~ ~ ~-~-~ -~~lp;i
9756:                                                                '              1                    1       '
9757: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa .. ,                         85opoo:-            ooo,oooi-:
9758: Oppilasmaksuja koululaitoksissa                                      435,000\-           445,00~-j
9759: Sekalaisia vähempiä maksuja .......... ,                               2,000\-~             2,000 -~•
9760:      9,757,000:-- 10,217,000:
9761: 
9762:               Sekalaisia tuloja.
9763: Kruununsakkorahoja ..................                          1
9764: 
9765: 
9766:                                                                      s2o,oool-
9767:                                                                            ,
9768:                                                                                          345,000:-\
9769: Perinnöksiostomaksuja ................ '                               8,()(){)!-           s,ooo;-11
9770:                                                                                                    1
9771: 
9772: 
9773: 
9774: I.unastettujen maatilain kauppahinnan-;
9775:                                                                                                            !
9776:    maksua ............................ -                                                 H:JO,OO~--\
9777: Korvausta kruunun ennakolta maksa- ,                                                               '        1
9778: 
9779:                                                                               l
9780:    mista kustannuksista ............... .                            707,000 1-          R27,000\--
9781: Viralliset sanomalehdet ............... .                             so,ooo: ___         80,000:-
9782:                                                                                                    l        '
9783: 
9784: 
9785: Keisarillisen Senaatin kirjapaino                                    70s,ooo!-           803,000-
9786: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion--
9787:    laitoksissa ......................... .                           767,000\-           816,000\--
9788:                                                                            1
9789: Apumaksuja kunnilta ................. •                              592,400!-           675,400\-
9790:                                                                                                    1
9791: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja                               237,000!-           237 OOOi--
9792:        3,834,400; - - 4,111,400: -                                                            , : i
9793:                                                                                                             i
9794:             Summa valtiotuloja:
9795:       85,060,400; - - 87,535,400;                                                                           1
9796: 
9797:                         Siirtoja:                                                                           1
9798:                                                                                                             1
9799: 
9800: lainausrahastosta, korkoa tähän rahas-                                        ;                                 i
9801:                                                                                                        '        1
9802: 
9803:    toon siirretyistä varoista ........... .                          588,oooj-             88,000!--!
9804:                                                                                                        '        1
9805: 
9806: sotilasrahastosta, korvausta sotilasvirka-
9807:                                                                               l                        L        ~
9808:    talojen hoidosta ................... .                            L25,000i--          125,0001-:
9809:                                                                                                 1 i
9810: lmlkulaitosrahastosta, korkoa                                        105,000!-           105,000i-i
9811:                                                                               1                        1        :
9812: suostuntarahastosta, osuus jäämistöve~                                        '                                 1
9813:                                                                                                        1        i
9814:    rosta                                                                          j-       54,000t·-j
9815:                Summa vakinaisia tuloja 85,878,400~--~87,907,4001-!
9816: Ylimääräisiä tuloja . . . . . . . . . . . . . . . . . .     100,0001-                  9o,oooj-\
9817:                                      --8-t-lm_rn_u-i-~85-~-,9-7-8-,4-00-+-!_-1-Is-7-,-997-_-,4-o-o+l-!
9818:      26                                   N:o 9
9819: 
9820:                                                         1911 vuoden                            1
9821:                                                         rahasääntö-           Laskettu
9822:                                                         ehdotuksen           määrä vno- !'
9823:                                                           mukaan.            deksi 19!2. 1
9824: 
9825:                      Menot.                            ~-----.%y.:-:-~· f11ii. - --:tJn;r ---!~!
9826:               Vakinaiset valtiomenot.
9827:                                                                                            l   1
9828:      Keisarillisen 1lfaiesteetin lcäyttövarat ja
9829:      Hiinen Majesteettinsa välittömästi käy-       1
9830:                                                                                            1   !
9831:        tettävälcsi asetettu valtio-omaisttus.                                              1   i
9832:                                                                                            1   1
9833:     Keisarillisen Majesteetin käyttövarat .... i           344,0001-            344,0001-i
9834:     Rakennusten ja laitosten kunnossapito      i            29,900,-             30,000-,
9835:                                                                       1                    ' i
9836:             373,900: -    -   374,000:                                i                    1   i
9837: 
9838: 
9839:                                                                                            1
9840:                  Ilallitttslaitol.;set.
9841:                                                                                            1 i
9842:     Kenraalikuvernöörinvirka ............. .               274,900i- 275,000)-\
9843:     Keisarillinen Senaatti ............... .            1,903,300- 1,904,oooi-!
9844:                                                                             1 1
9845:     Valtiosihteerinvirasto                               422,800-   ,!23,000!-i
9846:     Kenraalikuvernöörinkanslia ........... .             365,500-    366,000f·-:
9847:           2,966,500:-- 2,968,000:-
9848: 
9849:      T·uornioistuimet ja OilJeustoimituskun-
9850:         taan kohdistuvat hallinnonhaarat.
9851: jHovioikeudet ........................ ; 1,020,5001- 1,021,0001-i
9852: !Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet .... i ·i95,3!31120     496,0001-l
9853: [Viipurin läänin maanjako-oikeus ...... '       15,760-     16,oooi-1
9854: 1
9855: 
9856: iLainvalmistelukunta .................. !       58,5001--   59.000)-l
9857:                                                                     1  '
9858: jVankeinhoitohallitus .................. 1      50,900-     51 ' 000'-1'
9859:                                                                     1                      1
9860: iKuritushuoneet ja työvankilat .......... 11 1,523,1001- 1,772,000!-!
9861: 1
9862: /Läänin- ja kihlakunnanvankilat ....... . 1,118,800)-- 1,189,0001-i
9863:                                                                        1                   1
9864: /Alaikäisten rikoksentekijäin kasvatuslai-            1                1                   1
9865: 1
9866: 1  tokset ............................. .      393,800--   4280001--l
9867:                                                                '    1  !
9868: ilfuita vankeinhoidon menoja ......... .      227,600-     228,000,-1
9869: !Erinäisiä määrärahoja                        167,900-     168,000(-j
9870: 1                                                                                          '
9871:                                                                                            1
9872:                                                                                                1
9873:                                                                                                •
9874:                                                                                                1
9875:           5,072,203: 20 -     5,428,000: -                            1
9876:                                                                                            1
9877:                                                                                            !   1
9878:                                           N:o 9                                                  27
9879: 
9880:                                                               1911 vuoden
9881:                                                                                      l>askettu
9882:                                                               rahasääntö-
9883:                                                                                    rnltärä vuo-
9884:                                                               ehdotuksen
9885:                                                                                     deksi 1912.
9886:                                                                 n1ukaan.
9887:                                                               ------~-------~-   -·--·-   ----------·
9888:                                                           1 _ _   '!'-"7
9889:                                                                  vml".
9890:                                                                          '!·,~iii. .'fmd'.
9891:                                                                                        T
9892:                                                                                            1'_,«<;
9893:                                                                                            ,r-'!
9894:      Siviilitoimituskuntaan lcohdist1wat                 !
9895:                                                           1
9896:                                                                   _..;.--"--+--.;_-!.:.-
9897:                hallinnonhaarat.                           !
9898:                                                          i
9899: :Lääninhallitukset .................... 1 1,259,06ili-                              1,260,0001--:
9900: , Kihlakuntain hallinto ................ 2,401,400!-     l1
9901:                                                                                    2,452,oooJ-
9902: ; Muita läänien hallinnon menoja ........ 1 107,130i-                                112000;-
9903:                                                                i                             '    !
9904: ' Kaupunkien poliisilaitokset ............ i 3,459,030:-                           3,460,000J·--'
9905: i T,ääkintöhallitus ...................... i 160,200 1-                              161,0001-.
9906: : Lääkärinhoito maalla ................ · 648,723i5o                                  566,0001-
9907: : Helsingin yleinen sairaala . . . . . . . . . . . . . . 989,740)-                  1,015,000,-
9908: 1
9909:   Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaa-
9910:                                                                                                   1
9911:      lat .......... · ·. · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 1,491,900:- 1,651,000!-
9912: : lllielenvikaisten hoitolaitokset .......... l,ll2,626i- 11620001-'
9913: 1
9914:                                                           1
9915: 
9916:                                                                           1
9917:                                                                                       '  1   '    1
9918: : Lapsenpäästälaitokset ................ . 100000                   , '- - 100,000/-
9919: : Rokotus .............................. :                        H4,:30oi __ _  95,000/-
9920:                                                                                 :2:,ooo~ --
9921: . Tarttuvien tautien ehkäiseminen ........ ; 32"2,ooo:--                                 1
9922: 
9923: · :Muita lääkintölaitoksen menoja ....... .                      5r.n,wo:--     o6t,OOO--;
9924: : Yleisten rakennusten ylihallitus ....... .                     131,300'-      132.0001·
9925: : Lääninrakennuskonttorit ............. .                         47,1901-
9926:                                                                           1
9927:                                                                                  4n:ooo --
9928: · ~luita rakennusvirkakunnan menoja ... .                         38,470i-       47,0001--
9929:   Tilastollinen päätoimisto ............. .                       !H500i-        65,ooo!--
9930:                                                                      '     1
9931: · Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet                     156,879i-      157, oooi---
9932:                                                                                          1
9933: 
9934:   Vaivaishoidon tarkastus ............. .                         48,500i-       53.(J00i-·  •    1   '
9935: 
9936:   Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen;                                                           1
9937: 
9938: 
9939:           .. 't"annsei~s1
9940:      y ll ap1      . 1 • ...................... 1'
9941:                                                                  158Jl03f-i3    159,0001·-
9942:   Suomen passitoimisto Pietarissa ....... .                      119 , 3701-    120,0001--
9943:                                                                           i
9944:   Erinäisiä määrärahoja                                          179,855146     180,000!--
9945:            13,621,882: 39 - 13,885,000: -                                                1
9946: 
9947: 
9948: , Valtiovaraintoimituslcuntaan lcohdistuvat'
9949:                hallinnonhaarat.
9950: ' V aitiokonttori ....................... .                      I36,soo!-                137,000/-
9951: : Tullihallitus .......................... :                     259,100I-                260,000!-
9952:                                                     N:o ~
9953: 
9954:                                                                             1911 vuoden
9955:                                                                                             L11Skettu
9956:                                                                             rahasääntö-
9957:                                                                                            mitltrli vno-
9958:                                                                              ehdotuksen
9959:                                                                                            deksi 19!2.
9960:                                                                               mnkasn.
9961:                                                                         --~--j1d4-          -~        i)'1 t!!.i1
9962: 
9963:                                                                         ~)98,0001\_
9964:                                                                                                       1       i
9965: . Tullikamarit ja tullitoimistot ..........                                      1 ,6H,oooji_i_
9966: \ Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret .. · 401,600 -                              402,000-:
9967: i :Muita tullilaitoksen menoja . . . . . . . . . . . .             1,008,4-001- 1.109,000)-:
9968:                                                                       49,400 ~·-
9969:                                                                              1
9970: ; Rahapaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   5o,ooo!-
9971: j Kruununjyvästöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         55,500 -       56,oooj-1
9972:   Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten ·                                 1
9973:                                                                                             1 .
9974:     tarkastus                                                         23,600!-       28,ooor-:
9975:                                                                              1
9976: 1
9977:   Erinäisiä määrärahoja ................ .                            46,994!80      47,0001-:
9978:       3,579,394: 8 0 - - 3,700,000:-                                         1
9979:                                                                                             i
9980:     ]{ amaritoimitusktmtaan kohdistuvat
9981:                hallinnonhaarat.
9982: 1 Yleinen revisionioikeus ................ !
9983:                                                                                38.3001_       39,000j-,
9984: · Revisionikonttori ................... .                                      93:Iool-       97,000j-
9985: 1
9986:   Metsähallitus ........................ .     198,5001-                                     201,000i--
9987:   Hoitoalueiden hallinto ............ · · · · i998,500!-                                   l,020,000j--,
9988:   J~etsänvartijakoulut                         144,500!-                                     !49,0001-;
9989:   :\(uita metsänhoitolaitoksen menoja .... : 3,445,0001--                                  3,660,000i-1
9990:                                                                                                         1
9991: · Virkatalojen hoito ................... .     175,900!·-
9992:                                                                                                  •
9993:                                                                                              176,000)--'
9994:                                                                                                         1
9995: 
9996: 
9997: 
9998: · Erinäisiä määrärahoja ............... .      257,200/-                                     258,0001-·
9999:          5~351,000: - - 5,600,000: -                                                                  1        •
10000: 
10001: 
10002: 
10003:                                                                                                       1
10004:                                                                                                       : 1
10005:                  Sotilasmenoja.                                                                         :      1
10006: 
10007: 
10008:     Erinäisiä määrärahoja ................ :                                                        i j
10009:                                                                                 e,oooi-         6,000j-i
10010:                                                                                      1
10011:                    6,000: -        -    6,000: -                                     i                :       1
10012:                                                                                                       1       'i
10013: 
10014:                                                                        1
10015:     KirkollisasiaintoimituskuntaaJ~                     kohdistu- i
10016:                  vat hallinnonhaarat.                                                1
10017:                                                                                      !
10018:     'I' UOmlO
10019:            . k ap1'tU 1·lt . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . 1,     195,4001-      196,000-i
10020:                                                                                                               1
10021: 
10022: 
10023:     Luterilainen papisto .................. .                                 192,4001-      197,000 --j
10024:                                                                                      1
10025:     Kirkkojen ylläpitoa va1·ten ........... .                                  50,300/--      ~:,ooo-1
10026:     lruita kirkollisia yhdyskuntia .......... !                               132,100!-      lib,OOOI-1
10027:                                            N:o 9
10028: 
10029:                                                              1911 Yuoden
10030:                                                                                       Laskettu
10031:                                                              rahastläntll-
10032:                                                                                      rnäärä vuo-
10033:                                                            \ ehdotnksen
10034:                                                                                       cleksi 1912.
10035:                                                            1   1nukaan.
10036:                                                            ~---SE~           --1;;      ,'l'J,~:
10037:                                                                                                        ---·1
10038:                                                                                                    if1'1·!
10039:                                                            l
10040:                                                                                                    .       i
10041:                                                                                          1
10042:   Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto .... 1 1,922,800: __ l,948,000-,
10043:   Koulutoimen ylihallitus ................                 1        255,400i-    261,000\~
10044:                                                                                          1
10045:   N ormaalilyseot ...................... i 39 o,400i--
10046:                                                                      ~         1
10047:                                                                                  400,000l--:
10048:   Klassilliset lyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ! 1,208,900J- 1,2'Jt,oool-l
10049:     1                                                           1                        1   •
10050:   !Walilyseot ................ · · · · · · · · · · · i 918,6001-                 928000!-i
10051:                                                                                1      '  1 i
10052:   Alkeiskoulut .......................... 1 323,300!-                            324,000t-i
10053: . Tyttökoulut ...................... · · . · i 953.9001-                         981,000!-:
10054:                                                                                          1   1
10055:   Valtioapua yksityisille kouluille ........ j 1,764:200!- 1 776 OOOI---i•     1
10056:                                                                                '      1  l   1
10057:   Muita alkeisoppilaitosten menoja ...... 1 l59,100j-                            1()9,000(-i
10058:                                                                                          . !
10059:   Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi- [
10060:          •                                                      1
10061:     naant .................. · · · · · · · · · · · · 1 858,500)--                        i '
10062:                                                                                  875,0001-1
10063:                                                                            1             '   1
10064:   Kansakoulujen piiritarkastajat ........ ,' 219,0001-                           231,000!--!
10065:   Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja .. : 158,900!-                            114,oool-i
10066: • Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... .                         554,100!-     568,000!-:
10067: ; Sokeain                                                           l33,700l-    135,oool--i
10068:                          "
10069: • Tylsämielisten         ,                  ......... .              85,600i-    l07,000i---i
10070: 1 Muita menoja aistiviallisopetuksesta ... .                                      '.>.goooi-1
10071:                                                                      22,500i-     ~t'              !       1
10072: 
10073:   Yhteiskunnallista valistustyötä varten ..                                      1S.4,000i-t
10074:                                                                     195,0001-                1     1
10075:   Muinaistieteellinen toimikunta                                    121,700-     128,000!-:
10076:                                                                 1
10077:   Meteorologinen keskuslaitos ............                           87,0001-     92,000           1
10078:                                                                                                        -l
10079: 1 Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ..... .                        558,2001-    283,oooi-:
10080:   Erinäisiä määrärahoja ............... .                           231,5001--   236,00()1-'
10081:               11,697,800: - - 11,561,000: -
10082: 
10083:         M aanvilj elystoimitu.slcttntaan l.;ohdistuvat
10084:                        h allinnonhacvrat.
10085:                                                                                1
10086:                                                                                                            1
10087: 
10088:   Maanmittauksen ylihallitus ........... .                         1J2,900j-           131,000!-,
10089:   V akauslaitos ......................... .                         25,300l-            12,000!--
10090:                                                                                1
10091: ' Läänien maanmittarikunta ........... .                           285,3001-           456 ooo: __
10092:                                                                                           1    !
10093:   Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja ..                         no,oooi-             36,000;--
10094:   Maamnittaus- ja verollepanekustannuksia                      1476 oooi-            1,47G,OOO!-
10095:                                                                '     ,         1
10096:   Maanviljelyshallitus ................. .                         114,900[-           125,000t -- 1
10097:      30                            N:o B
10098: 
10099:                                                       1911 vuoden
10100:                                                                       J,askettn
10101:                                                       rahasäänt ö-
10102:                                                                      määrä vuo ..
10103:                                                       ehdotuksen
10104:                                                                      <leksi 1912.
10105:                                                         n1uknuu.
10106: 
10107: 
10108: 
10109: : Valtiou koulutilat ja uiihin sijoitetut                             1
10110:                                                                                   1
10111: 
10112: 
10113:      maataloudellif'et oppilaitokset ....... . 1,099,4001- 1,107,000:-
10114:                                                           !
10115: : Muut maataloudelliset oppilaitokset .... i 7849001-,    1
10116:                                                               805,000j-·
10117: ' Maanviljelystaloudellinen koelaitos             48,400j--     49         ,ooot-
10118:   Maanviljelys- ja kauppakemialliset labo-                             ~
10119:      ratoriot ............................ ~      47
10120:                                                      '
10121:                                                        5ooi--
10122:                                                           1
10123:                                                                 4S.oooi-:
10124:                                                                    .   !
10125: i Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit .... ! 219,0001-       219,000!-i
10126: i Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit :      45,4001-      52,000!-
10127:                                                                        1
10128: ' Hevoshoito ......................... .         193,600j-    193,000j-
10129:                                                                        l
10130: i I%iinlääkintölaitos ................... .      494,600I-    ·t95,000j
10131: • Kalastuselinkeino ................... .        308,0001-    30GOOO!-:
10132:                                                                    '   l '
10133:   1\faataloi1delliset seurat                   1,287,800.-- 1,288,000!- .
10134:                                                           !
10135: :Erinäisiä mä1irärahoja ................         542,000(
10136:                                                   1           442,0001--
10137:        7,'201,600: __:- 7,240,000: -                                           1
10138:                                                                                   1
10139:                                                                                   1
10140: 
10141:                                                                                1
10142:                                                                                !
10143:  f{ ull.mlaitostoim·itusl;untaan   Jcohdistuvat
10144:                hallinnonhaarat.
10145:                                                                                   i
10146: 
10147: : Tie- ja vesirakennusten ylihallitus             i43,5001-    152,000)--.
10148:                                                                       1 :
10149: : Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta ..       2811001-·'
10150:                                                       ,   1    284,000i-·
10151: ; :Muita tie- ja vesirakennusten menoja .... ' :981,5001-      982 000,-i
10152:                                                           ;
10153:                                                                   '       ~
10154: ;Kanavat ...................... ·•· ...... , 923,900:- 1,017,0001-· :
10155: : Postihallitus .......................... · 238,800!-    1
10156:                                                                274,0001<
10157:                                                           1           1   i
10158: •Postipiirit ............................ f               r-    33,000!--)
10159: : Postikonttorit ........................ . 1653000!_- 2130000!-:
10160: 1                                               '     '   1   ' ' l !
10161:   Rautatiepostitoimisto ................. .       602,800/-    G29,ooo:-:         1   •
10162: 
10163:   Postikonttoriosastot, postitoimistot, -ase- ,           1
10164:                                                           1           1   i
10165:     mat ja -pysäkit ..................... .       853,600[- 1,140,0001'--:
10166: : ~{uita postilaitoksen menoja ........... . 3,249,2001-  1
10167:                                                              3030000-
10168:   Erinäisiä määrärahoja ................ .
10169:                                                               ' '          .
10170:                                                   4.97,6721-   500,0001-.
10171:                                                           !           i
10172:        9,4;23,072: - -- 10,171,000: -
10173:                                 N:o 9                                                            31
10174: 
10175:                                                    1911 vuoden
10176:                                                                                    J,nskattu
10177:                                                    rahusääntö-
10178:                                                                                 määrä vuo ..
10179:                                                    ehdotul<sen
10180:                                                                                  tieksi 1912.
10181:                                                      .mukaan.
10182:                                                   ---·-----·---~
10183:    Kauppa- jo. teoll-isnustoimituskuntaan
10184:                                               1
10185: 
10186: 
10187: 
10188: 
10189:                                               t_ _       ._'ll_'V-_·-.,...1-'ill_,.·__a_,_~'_: -'-17)_'' .
10190:       kohdistuvat hallinnonhaaraot.
10191:   .Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus          l!J6,804/-                         lfl9,oooi-
10192:                                                                                                     l
10193: i Luotsauspiirit ........................ .         ')90.GOO!- '       1
10194:                                                                                        59l,OOOJ-
10195:   Majakkalaitokset ..................... .          518,000f·-                    ö18,000!-
10196:   Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja         1l06554L                      1132 oooi.-.!
10197:                                                      '        '        1           '       '        1
10198:   Merenmittauskustannuksia ............ .            .188,342150                       189,0001-
10199:   Teollisuushallitus .................... .           158900'-
10200:                                                           ,   1                        159,0001-
10201:                                                                                                   1
10202:   Ammattientarkastus                                      67,800:--                     6s,oool--
10203:                                                                 1
10204: 
10205:   Teknillinen korkeakoulu .............. .               470,720(-                     514,000-
10206:   Teollisuuskoulut .......................    1          343,750!-                     424,000-
10207:   Käsityöläis- ja ammattikoulut ......... .              200,0001-                     200,000,--
10208:   Kauppaopetus ....................... .                 528,000!-                     570,0001--
10209:   Merikoulut ...........................      i
10210:                                               1
10211:                                                          165,900j-                     172,000\--
10212:   Mereukuluntarkastaja .................                  20,300i-                      22,0001·-.
10213:    Geologinen toimisto .................. .               67,700[--
10214:                                                                 1
10215:                                                                                         74,ooo!--:
10216:                                                                                                     1
10217:    Vakuutustentarkastaja ............... .                 7,500;-                       8,000l--
10218:    Suomen kauppa-asiamiehet ........... .                 15,683!20                     16,000i-
10219:                                                                                               1   .
10220:    Erinäisiä määrärahoja ................ .              568,080!-                     575,0001--.
10221:                                                                        !
10222:          5,214,633: 70 - 5,431,000: -
10223: 
10224:    Talousosa.sfon kansliaan kohdistuvat
10225:              hall1:nno nhaarat.
10226: Suomen ntltioarkisto ................. .                  öG,lOOi-                      l:iO,oool-
10227: Suomen viralliset sanomalehdet ........ .                 <<J
10228:                                                           ,J.,;)   ·ool!-              roo,oool-
10229: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ....... .              570,0001-                     650,000j--
10230: Erinäisiii määrärahoja ................ .                  5 5001--                      H,OOOI-
10231:                                                             ,   !
10232:                                                                                                     '
10233:           731,100: - - 816,000:                                                                     1
10234:                                                                                                     1
10235: 
10236: 
10237:          Sekala·isia yleisiä menoja.
10238: , Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Se-
10239:    naatin käyttövarat .................. .               2U,OOO[-
10240:                                                                t
10241:                                                                                        274,oooi- ·
10242:   Matkakustannuksia ................... .                 35,000]-                      ö5000\i_i
10243:                                                                i                          '      '
10244:   Korjausluu;tannuksia ................. .               8B5,000i-                     850,000--
10245:                                                                                                     1
10246:      32                         N:o 9
10247: 
10248:                                                1911 vuoden
10249:                                                                J,askettn
10250:                                                rahasääntö-
10251:                                                               määr!t vuo-
10252:                                                ehdotuksen
10253:                                                               riaksi 1912.
10254:                                                  mukaan.
10255:                                                                 91~     ·1~1
10256: : Uudisrakennuksia .................... .                 55o,ooof-
10257:   Komiteakustannuksia .................. ! 250,000j-      250ooo!-
10258:                                                              , :
10259: . Erinäisiä määrärahoja ................ ! 1,605,800\40 1,656,000!-i
10260:        3,464,800: 40 - 3,615,000: -
10261:         Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
10262: ' Siviilivirkakunta                            2,940,<)()()i- 2,980,000/-i
10263:   Tullivirkakunta ...................... .       122,0001-      122,000/-i
10264:  Postilaitos ........................... .         -0001
10265:                                                   2o,   I--      25,000/·-f
10266:   Sotilaseläkkeitä ...................... .      J25,100j-      420,000/-1
10267:   .Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ..... .      27,250i--      28,000!-i
10268:   Erinäisiä määrärahoja ............... .        J05,SOO/-         ,
10269:                                                                 JOS000\-1 '
10270:          3,94:3,150 :- -- 3,983,000: -
10271:   Yuoden lcuZ..tessa satlttvien lisämenojen
10272:               suoritta.miseen.                                  500,000!-:
10273:             - - 500,000: -
10274:           Summa valtiomenoja:
10275:      72,651,036: 49 - 75,278,000:
10276:                  Siirtoja.
10277: Tilattoman väestön lainarahastoon                          300.000!-•    1
10278: 
10279: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien:
10280:   henkilöiden hoitoa varten ............ ·     70,0001'-    70,0001-
10281: Tu~at~mien lasten hoitorahastoon ..... : . 70,000- 70,000!-i
10282: Sotilas1ahastoon ....................... 1 IO,ooo,ooo - n,ooo,oooj-
10283:                                                         1
10284:                                                                              i
10285:                   Summa vakinaisia menoja 83,091,036(49 86,718,000!-!
10286:                                                                              i
10287:           Ylimääräiset valtiomenot.
10288:     Oilceustoirnitusktmtaan kohdisttwat
10289:               hallinnonhaarat.
10290: Koivulan kasvatuslaitoksen korjaus-, laa-
10291:  jentamis- ja täydentämistöiden kustan·
10292:  tamiseksi .......................... .          no,oooj-
10293:          110,000: - - -
10294:                                           N:o 9                                               33
10295: 
10296:                                                                1911 vuoden                Laskettu           1
10297:                                                                :rahasääntö-
10298:                                                                ehdotuksen              määrä vuo-
10299:                                                                  mukaan.               deksi 1912. l
10300:     Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat                     ~---~-::-lnf.---,1-?W--:I----,::IInf.-.--,-1,1114-~
10301:               hallinnonhaamt.                             1--;.._-':--+-__;_-..;.:_
10302:                                                                                                          1 t
10303: Wiipurin lääninsairaalan uudis- ja lisä-!1                                                                  /
10304:   rakennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     320,000-                               1,_,
10305:                                                                                1                        !    1
10306: Wiipurin lääninsairaalan keskuspaviljon-
10307:   gin sisustukseen ja tarvekalujen hankki-                                                              '    .
10308: 
10309:   miseksi siihen ..................... .                         105,492 30                             1-i
10310:                                                                                                         1    '
10311: Tarvekalujen y. m. hankkimiseksi Viipu-                                                                 '    1
10312: 
10313:   rissa olevaan mielenvikaisten vastaan-                                                                :    1
10314:   ottolaitokseen ..................... .                           21,770 35
10315:                                                                                                         1-1
10316:                                                                                             ,~~H
10317: Tarvekalujan y. m. hankkimiseksi Tampe-
10318:   reen uuteen yleiseen sairaalaan ...... .                         70,000-
10319: Yleisen väenlaskun toimittamiseksi vuon-
10320:   na 1910 Suomen suurimmissa kaupun-                                                                    l 1
10321:   geissa ............................. .                           20,0001-                             l-1
10322:                                                                                                         1    1
10323:         537,262: 65 - 74,000: -                                                                         1 '
10324:                                                                                                         1    1
10325: 
10326: V altiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
10327:                                                                                                         1    i
10328:               hallinnonhaarat.                                                1                              1
10329: 
10330: 
10331: Uusien patrulliveneiden hankkimiseksi
10332:   tullilaitokselle ..................... .                       100,0001-
10333:               100,000: - - - : -                                                                       1-l
10334:  Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat
10335:            hallinnonhaarat.                                                                             1    1
10336:                                                                                                         1 1
10337: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle ....... .                      200,000-                 200,0001-!
10338:           200,000: -       -    200,000: -
10339:                                                                               1
10340:        K irkollisasiaintoimitus kuntaan                                                                 1    1
10341: 
10342:         kohdistuvat hallinnonhaarat.                                                                    1    1
10343:                                                                                                         i    1
10344: Muinaistieteellisten, historiallisten ja kan-
10345:                                                                                1
10346:                                                                                                         1    1
10347:  satieteellisten kokoelmain muuttamista                                                                 1    '
10348:  varten uuteen museoon ............. .                             25,0001-
10349: !
10350: Uuden museorakennuksen sisustamiseen .                             38,000,--                40,0001=1
10351:                                                                                                 3
10352:      34                                   N:o 9
10353: 
10354:                                                              1911 vuoden        Laskettu        [
10355:                                                              rahasääntö-                        1
10356:                                                            1                   määrä vuo-       1
10357:                                                            1 ehdotuksen        d eksi 1912.
10358:                                                            1   mukaan.
10359:                                                            ~--~-·---c-17'&-_1 - ~~~~
10360: 
10361: Koulutalon ,.kentami•ta vru-ten R,.hen 1                              1                  1      i
10362:  alkeiskoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   141,000-                   _!
10363: Koulutalon rakentamista varten Joensuun 1                                                       [
10364: 
10365:  suomalaiselle.tyttökoululle . ·.· ......... [                  125,500-         126,000-1
10366:           329,500. -       -    166,000. -                                                      1
10367: 
10368: 
10369: 
10370:  K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat
10371:              hallinnon haarat.
10372: Vesijärven kanavan uudestaan rakenta-
10373:                                                                  70,000-
10374:                                                                                                 i
10375:   mista varten ....................... .                                                       -1
10376: 
10377: 
10378: Juojärven vesistön kanavoimiseen ..... .                        300,000-         400,0001-1
10379: Maantien tekemiseksi Sodankylän pitä-                                                      1    1
10380: 
10381:   jän kirkonkylästä Inarin pitäjän Tör-
10382:   mäsen kylään ...................... .                         370,000-         370,0001-1
10383:           7'40,000: -       -   7'70,000: -                                                1    1
10384: 
10385: 
10386:                                                                                            i    1
10387: 
10388:    Kauppa- ia teollisuustoimitusk1mtaan                                                    1    1
10389:                                                                                            1    1
10390:       kohdistuvat hallinnonhaarat.                                                         1    1
10391: 
10392: Muutamien tonttien ostamiseksi Helsin-                                                          1
10393: 
10394:   gissä valtion varalle ................. .
10395: Merenmittausretken varustamiseksi Hä-
10396:                                                                 500,000-
10397:                                                                            1
10398:                                                                                                -1
10399:                                                                                                 !
10400:   meen vesille ........................ .                       20,000-           12,710--1
10401: Työtilastollisen tutkimuksen toirnittami-
10402:                                                                                                 1
10403:   seksi Suomen lasiteollisuudesta .......
10404: Malmilöydösten tutkimiseksi eräillä alu-
10405:                                                                  5,000--
10406:                                                                                                -1
10407:                                                                                                 1
10408:   eilla Kuusjärven pitäjässä ............ 1,                    46,5001-                   -1
10409: Konelaboratoorien hankkimiseksi teolli-
10410:   suuskouluihin ja teknilliseen keskikou-                                                       1
10411:                                                                                                 i
10412:   luun .............................. .
10413: Teknillisen keskikoulun perustamiseksi ..
10414:                                                                       1-
10415:                                                                       I-
10416:                                                                                   40,000--j
10417:                                                                                   16,000--1
10418:            57'1,500: - - 68,7'10: -
10419:                                                                       I                  i
10420: Summa ylimääräisiä menoja ............ 1 2,588,262[6\'>1                       t,27s,nol--,
10421:                                                            1
10422:                                          N:o 9                                         35
10423: 
10424:                                                                 1911 vuoden
10425:                                                                                    Laskettu
10426:                                                            1 rahasääntö-          määrä vuo-
10427:                                                            1 ehdotuksen           deksi 1912.
10428:                                                           1
10429:                                                                  mukaau.                               1
10430: 
10431:                                                           II.     :tmf   IJ'Ud.     ::fi1yC   !J'Ud.
10432:                     Yhteenveto.
10433:                                                          '               1                    1 i
10434: Vakinaiset tulot ....................... 85,878,400- 87,907,400                               -i
10435:                                                                                               1
10436: 
10437: Ylimääräiset tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100,0001- 90,000                 -1
10438:                                            ------~------+-+------,-1
10439:                                                Summa 185,978,4001- 87,997,4001 )
10440: Vakinaiset menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83,091,036 49 86,718,0001·-!
10441:    . .... ... t meno t ...... · · · · · · · · · · · · · · 1 2 '588'262,65
10442: Yl nnaara1se                                                           1
10443:                                                                             1' 278' i 10 --i!
10444: 
10445:                                            Summa is5,679,299114,87,996,7101-i
10446:                                 I,askettu ylijäämä 1 299,100 86       6901-l
10447: 
10448:                                               Summa ls5,978,400\-187:997,4001-!
10449: 
10450: 
10451:     Koska osa tässä edellä olevassa 1912 vuoden laskelmassa
10452: e:<iintyvistä tulo- ja menoluokista poikkeaa 1911 vuoden
10453: rahasääntöehdotuksesta, annetaan tässä jäljempänä tar-
10454: kemmat tiedot olennaisimmista näistä poikkeuksista. Mitä
10455: erittäinkin tulee laskettuihin menojen lisäyksiin, niin lie-
10456: nee huomautettava että, vaikka osa niistä ei ole vielä ollut
10457: Hallituksen lopullisesti harkittavana, määrärahat semmoi-
10458: siakin toistaiseksi ainoastaan suunniteltuja menoja varten,
10459: sikäli kuin niiden suorittamista todennäköisesti voidaan
10460: odottaa tahi on katsottu erittäin suotavaksi, on el~dollisina
10461: merkitty laskelmaan, jotta se antaisi niin täydellisen kuvan
10462: kuin suinkin niistä tarpeista, mitkä vuonna 1912 on aiottu
10463: tyydyttää valtiorahaston varoilla. Koska lisäysten myön-
10464: tämistä varsinkin arviolta laskettuihin menoeriin ei voida,
10465: tehtiinpii rahasääntö kuinka huolellisesti tahansa, koko-
10466: naan välttää ja satunnaisiin tarpeisiin saattaa mennä suu-
10467: rempia määriä kuin niihin on rahasäännössä osotettu, niin
10468: on laskelmassa varattu 500,000 markkaa vuoden ajalla sat-
10469:  36                               N:o 9
10470: 
10471: tuviin lisämenoihin, sen sijaan kuin samaan tarkoitukseen
10472: 011 aikaisempiin laskelmiin merkitty vuodeksi 1910 750,000
10473: 
10474: markkaa ja vuodeksi 1911 1,000,000 markkaa.
10475: 
10476: 
10477: 
10478:                 Vakinaiset valtiotulot.
10479: Tulot valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta
10480: 
10481:    Tulot kruununmetsistä.              Valtiorahaston tulot kruunun
10482: metsistä olivat:
10483: 
10484: vuonna 1907          . . . . . . . . . . ... . . .. .
10485:                                       9,658,000 markkaa
10486:          1908    '                    9,228,000
10487:                      ..................
10488:    "     1909   .................... 9,207,000
10489:                                                   "
10490:    "     1910   ................. .. 12,672,000 "
10491:                                                   ·'
10492: 
10493: 
10494:    "                                              "
10495: 
10496:     1911 vuoden rahasääntöehdotuksessa nämä tulot ovat
10497: lasketut 13,100,000 markaksi.
10498:     Vuosina 1908, 1909 ja 1910 myydyistä puutavaramää-
10499: ristä oli tämän vuoden tammikuussa ostajain vielä metsistä
10500: poisottamattornia puutavaroita noin 16,500,000 markan
10501: arvosta, joista puutavaroita noin 4,780,000 markan arvosta
10502: kontrahdinmukaisesti on hakattava viimeistäänkin ke-
10503: väällä 1911 ja noin 9,420,000 markan arvosta keväi-
10504: meen 1912 sekä loput keväimeen 1913 ja 1914. Toden-
10505: näköisesti kuitenkin hakkuu tänä talvena tulee käsittämään
10506: puutavaroita vähintäänkin 7,500,000 markan arvosta
10507: Ja otaksua voidaan ettii talvella 1911-1912 puheenalaisista
10508: määristä tulee otettavaksi metsistä puutavaraa noin
10509: 6:000,000 markan edestä, joka viimemainittu määrä siis
10510: vuonna 1912 kertyisi. --Niiden runkojen arvo, jotka tänä
10511: vuonna tulevat julkise11n huutokaupalla tarjottaviksi, voi-
10512:                                       N:o 9                               37
10513: 
10514: daan laskea 9,500,000 markan paikkeille; hyväksyttäviä
10515: ostotarjouksia kuitenkin voitanee odottaa ainoastaan osasta
10516: noita tarjottuja puumääriä, todennäköisesti 7,500,000 mar-
10517: kan arvosta. Siten myydyistä puutavaramääristä puolet tul-
10518: levat otettaviksi metsistä vuonna 1912, joten niistä voidaan
10519: laskea sinä vuonna kertyvän 3,750,000 markkaa. - Lo-
10520: puksi on vuonna 1912 odotettavissa tuloja metsäntuotteista,
10521: jotka on myyty kontrahtien perusteella, paikallisissa huu-
10522: tokaupoissa ja käsikaupalla, sekä vuokramaksuista y. m.
10523: noin 2,000,000 markkaa niin myös valtionrautateille toimi-
10524: tetuista puutavaroista, sekä sekalaisia satunnaisia tuloja
10525: vähintäänkin 2,250,000 markkaa. - Kokonaistulo kruunun-
10526: metsistä on sen mukaan, mitä on sanottu, vuodelta 1912
10527: laskettu 14,000,000 markaksi.
10528: 
10529: 
10530:                            Välilliset verot.
10531: 
10532:    Tullitulot. Tuontitulli tuotti:
10533: vuonna 1906       •   0   •••••   0   ••••••••••            44,834,000 markkaa
10534:        1907                                                 47,587,000
10535:    "
10536:                   •••••••••••               0   •••••   0
10537: 
10538: 
10539: 
10540:                                                                          "
10541:    ..  1908       •   ••••••••••••               0   ••••   46,607,000
10542:                                                                          "
10543:    :l  1909       •••••••••            0.   0   ••••••      46,953,000   ~'
10544:        1910      .......... ' .......                       48,813,000
10545:    "                                                                     "
10546: 
10547:    1911 vuoden rahasääntöehdotuksessa on tuontitullista
10548: lähtevä tulo laskettu 47,700,000 markaksi. Koska puheen-
10549: alainen tulo olennaisesti riippuu taloudellisen elämän
10550: vaihteluista, näyttää se olevan laskettava jonkinlaista
10551: varovaisuutta noudattaen. Vuodeksi 1912 sitä sentähden ei
10552: ole katsottu voitavan laskea suuremmaksi kuin 48,600,000
10553: markaksi.- Vientitullin, joka vuonna 1909 tuotti
10554: 1,275,000 markkaa, mutta vuonna 1910 ainoastaan 1,107,000
10555:    38                       N:o 9
10556: 
10557: markkaa, on laskettu vuonna 1912 tuottavan 1,100,000
10558: markkaa.- Sahausmaksu, toimitusmaksut ja sekalaiset
10559: pienehköt tulot on laskettu sarnoiksi rnääriksi kuin 1911
10560: veoden rahasääntöehdotuksessa eli 370,000, 440,000 ja
10561: 10,000 markaksi.- Kaikkien tullitulojen summa on siis las-
10562: kelmaan merkitty 50,520,000 markan määräiseksi, jota vas-
10563: toin se 1911 vuoden rahasääntöehdotuksessa on 49,670,000
10564: markkaa.
10565: 
10566:                     Sekaluontoiset verot.
10567: 
10568:     Muut sekaluontoiset 1:erot. Tämän otsakkeen kohdalla
10569: näkyvä vähennys 69,000 markkaa, johtuu pääasiallisesti
10570: siitä, että kuolinpesäprosenttia jäämistöveroa koskevassa
10571: Armollisessa esityksessä olevan ehdotuksen mukaan ei enään
10572: olisi kannettava. Se osuus jäämistöveron tuotosta, minkä
10573: Yaltiorahasto sanotun ehdotuksen mukaan saisi kuolinpesä-
10574: prosentin korvaukseksi, on lasimimaan merkitty suostunta-
10575: rshastosta valtiorahastoon toimitetun siirron muotoisena.
10576: 
10577: 
10578:        Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
10579: 
10580:    Postimaksut. Nämä maksut tuottivat:
10581: 
10582: vuonna 1907       •••••••••••••••   0   ••••   5,897,000 markkaa
10583:        1908       ....................         6,240,000
10584:    "   1909       ....................         6,509,000   "
10585:    "                                                       "
10586:        1910       ....................         6,981,000
10587:    "                                                       ~'
10588: 
10589: 
10590:     1911 vuoden rahasääntöehdotuksessa puheenalaiset mak-
10591: sut on laskettu 7,200,000 markaksi ja vuodeksi 1912 on ne
10592: kntsottu voitavan laskea 7,600,000 markaksi.
10593:    Sairasmaksut yleisissä sairaaloissa. Nämä maksut, jotka
10594: vuonna 1909 nousivat 808,000 markkaan ja vuonna 1910
10595:                            N:o g                       39
10596: 
10597: noin 830,000 markkaan, näyttää voitavan sairaalain yhä
10598: jatkuvaan laajentumiseen nähden 1911 vuoden rahasääntö-
10599: ehdotuksessa olevasta määrästä, 850,000 markasta, vuodeksi
10600: 1912 lisätä 900,000 markaksi.
10601: 
10602: 
10603:                      Sekalaisia tuloja.
10604: 
10605:    Keisarillisen Senaatin kirjapaino. Tämä tulo, joka edus-
10606: taa sen työn raha-arvoa, minkä Keisarillisen Senaatin kir-
10607: japaino suorittaa, on, vaikka sanottu arvo on laskettu
10608: alemman tariffin mukaan kuin Helsingissä toimivissa
10609: yksityisissä kirjapainoissa, vuonna 1908 noussut 471,000
10610: markkaan, vuonna 1909 522,000 markkaan ja vuonna 1910
10611: päälle 600,000 markan. Kun kirjapainon vuodesta 1910 alka-
10612: en käymässä ollut laajennus on aiottu vielä edelleenkin jat-
10613: kuvaksi vuoden 1912 aikana ja virastojen tulee, Keisarilli-
10614: sen Senaatin 13 p :nä lokakuuta 1909 tekemän päätöksen
10615: mukaan, sittenkun niiden yksityisten kirjapainojen kanssa
10616: tekemät kontrahdit lakkaavat voimassa olemasta, yhä laa-
10617: jemmalta teettää painatustyönsä Senaatin kirjapainossa,
10618: on kirjapainon työn arvo vuodelta 1912 laskettu 800,000
10619: markaksi, johon tulee lisäksi 3,000 markan tulomäärä
10620: myydyistä painotuotteista. Kokonaistulo nousisi siis
10621: 803,000 markkaan.
10622:    Apumaksua kunnilta. Kun on laadittu uusi vuosirahan-
10623: sääntö Helsingin poliisilaitokselle ja samalla kaupungin-
10624: viranomaisten kanssa tehty sopimus semmoisesta menojen
10625: jaosta, että kaupungin osuus sanotun poliisilaitoksen kus-
10626: tannuksista vastedes tulisi olemaan noin 83,000 markkaa
10627: tähänastista suurempi, niin lisääntyvät tämän otsakkeen
10628: kohdalla olevat tulot, jos tuo vuosirahansääntö saavuttaa
10629: Armollisen hyväksymisen, 83,000 markkaa.
10630:   40                       N:o 9
10631: 
10632: 
10633:                           Siirtoja.
10634: 
10635:     Siirto lainausrahastosta. 1911 vuoden rahasääntöehdo-
10636: tuksessa on siirroksi lainausrahastosta valtiorahastoon
10637: merkitty sekä se 88,000 markan määrä, mikä lainausrahas-
10638: ton korkovaroista on useiden vuosien aikana samanlaisen
10639: siirron kautta vuosittain käytetty juokseviin valtiomenoi-
10640: hin, että vielä lisäksi 500,000 markan rahamäärä. Kun
10641: kuitenkin on suotavaa, että sitä lainausliikettä, jota toimi-
10642: tetaan lainausrahaston pääomaa sijoittamalla ja joka tar-
10643: koittaa yleishyödyllisten yritysten, niinkuin koulutalojen
10644: rakentamisen y. m. edistämistä, yhä voitaisiin laajentaa
10645: runsaammalla kertyväin korkojen kasvuuttamisella, on vuo-
10646: delle 1912 siirroksi merkitty ainoastaan sama määrä kuin
10647: mikä siihen tarkoitukseen ennenkin on tileissä huomioon
10648: otettu eli 88,000 markkaa.
10649:     Siirto suostuntarahastosta. Syy tähän siirtoon, joka
10650: sisältää valtiorahaston osuuden jäämistöverosta, on ennen
10651: mainittu ,Sekaluontoisia veroja" nimisen otsakkeen koh-
10652: dalla.
10653: 
10654: 
10655:               Vakinaiset valtiomenot
10656: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
10657:                   hallinnonhaarat.
10658: 
10659:     Kuritushuoneet ja työvankilat. Vaikka kohta näiden
10660: laitosten vuosirahansääntöjä vuosien vieriessä eri aikoina on
10661: muuteltu ja erittäinkin palvelusväen palkkausetuja on jär-
10662: jestetty 27 p :nä heinäkuuta (7 p :nä elokuuta) 1906 anne-
10663: tulla Armollisella Asetuksella, ovat nuo vuosirahansäännöt
10664: osottaneet olevansa uudestaanjärjestämisen tarpeessa osaksi
10665: sen johdosta, että säännöllinen lukumäärä vankisijoja Hei-
10666:                             N:o 9                       41
10667: 
10668: singin ja Turun kuritushuoneissa lisäksi tulleiden uusien
10669: koppirakennusten kautta on kasvanut Helsingissä 450 :stä
10670: 620 :ksi ja Turussa 550 :stä 750 :ksi, osaksi sen vuoksi että
10671: moniaita määrärahaeriä, jotka ovat osottautuneet olevansa
10672: liian alhaisiksi lasketut, täytyy korottaa. Lisäksi on pu-
10673: heenalaisten laitosten virkamiesten palkkaetujen paranta-
10674: minen huomattu asianhaarain vaatimaksi, jonka ohessa
10675: yhäti nousemassa oleva vankimäärä pakottaa ottamaan
10676: sinne uusia virkamiehiä. Ja vihdoin on odotettavissa että,
10677: edellämainittujen uusien koppirakennusten valmistuttua,
10678: Turun kuritushuoneen ääreen rakennettu mielenvikaisten
10679: vankien sairaala, jota vankisijain puutteen vuoksi tä-
10680: hän asti on täytynyt käyttää kuritushuonevankien majoit-
10681: tamiseen, piakkoin voidaan luovuttaa varsinaiseen tarkoi-
10682: tukseensa. Vastamainittuihin seikkoihin nähden on laadit-
10683: tu ehdotukset sekä uusiksi normaalivuosirahansäännöiksi
10684: kuritushuoneille ja työvankiloille että myöskin eri meno-
10685: säännöksi mainitulle mielenvikaisten sairaalalle ja on, siltä
10686: varalta että kysymys tuollaisten sääntöjen antamisesta tänä
10687: vuonna tulee lopullisesti ratkaistuksi, laskelmassa varattu
10688: kuritushuoneille ja työvankiloille lisärahaa 132,200 mark-
10689: kaa sekä mielenvikaisten sairaalalle 66,700 markan määrä-
10690: raha, joihin määriin sisältyy määrärahat uusia virkoja
10691: nrten 35,000 markkaa ja palkkausten lisäyksiin 22,300
10692: markkaa. Sen lisäksi on menoihin, jotka aiheutuvat siitä,
10693: että vankimäärä otaksuttavasti edelleenkin tulee olemaan
10694: suurempi kuin uusissa normaalivuosirahansäännöissä on
10695: edellytetty, katsottu olevan varattava arviolta 50,000 mark-
10696: kaa. Koko lisäys 1911 vuoden rahasääntöehdotukseen ver-
10697: raten nousee siis 248,900 markkaan.
10698:     Läänin- ja lcihlakunnanvankilat. Koska myöskin lää-
10699: ninvankilain 14 p :nä tammikuuta 1891 annettuja vuosira-
10700:    !2                      N:o 9
10701: 
10702: hansääntöjä on katsottu olevan uudestaan järjestettävä
10703: muun muassa siitä syystä, että virkamiehistön palkkoja
10704: pidetään riittämättöminä, niin on, vaikka asiasta vielä ei
10705: ole lopullisia ehdotuksia olemassa, puheeksi otetun uudes-
10706: taanjärjestämisen ehkä tapahtuvan toteuttamisen varalta
10707: laskelmaan merkitty 70,200 markkaa.
10708:     Alaikäisten rikoksentekijäin kas11atnslaitokset. Koska
10709: oppilasmäärä alaikäisten miespuolisten lainrikkojain kas-
10710: vatuslaitoksissa tätä nykyä on ·10 suurempi kuin se, jota
10711: varten noiden laitosten vuosirahansäännöt ovat lasketut,
10712: ja otaksuttava on että tuon määrän yhä enempi karttumi-
10713: nen tulee kysymään lisäyksiä 1912 vuoden määrärahoihin,
10714: niin on la.skuihin tätä tarkoitusta varten merkitty 34,200
10715: markkaa.
10716: 
10717: 
10718:    Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
10719: 
10720:      Kihlakuntain lwllinto. Lisäys, 50,600 markkaa, on tar-
10721:  koitettu osittain maaseutujen poliisikonstaapelien palkka-
10722:  etujen parantamiseen ja osittain uusien sekä vakinaisten
10723: että ylimääräisten konstaapelintointen perustamiseen.
10724:      1Jluita menoja läänien hallintoa varten. Lisäyksen,
10725: ·1,870 markkaa, aiheuttaa vuokra ja muut menot poliisivar-
10726: tiokonttoreista tai kiinni otettujen henkilöiden säilytys-
10727: hnoneista.
10728:     Lääkärinhoito maalla. Vähennys, 82,723 markkaa 50
10729: prnniä, kohdistuu 6-8 sivulla lueteltuihin kunnanlääkä-
10730: rien palkkausapurahoihin.
10731:     Helsingin yleinen sairaala. Lisäyksestä, 25,260 mar-
10732: kasta, on 13,000 markkaa määräraha uuden huoneiston
10733: vuokraamista varten silmätautien osastolle ja noin 12,000
10734: markkaa lisäystä sairaanhoitajatarten palkkausetuihin,
10735:                            N:o 9
10736: 
10737:  jota viimemainittua tarkoitusta varten 1911 vuoden raha-
10738: siiäntöehdotuksessa on määräraha ainoastaan puolelta vuo-
10739: delta, mutta vuodeksi 1912 on koko määrälleen merkittävä.
10740:     Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat. Lisäys, 159,100
10741: markkaa, johtuu siitä, että sairaanhoitajatarten ja sairaalan
10742: liiäkärien palkkaetujen parantamiseen menevät määrärahat
10743: sekä myöskin Tampereen yleisen sairaalan ja Wiipurin
10744: lääninsairaalan uusista vuosirahansäännöistä aiheutunut
10745: menojen lisäys vuonna 1911 on pantu rahasääntöön aino-
10746: astaan jälkimmäiseltä vuosipuoliskolta, jonkatähden vuo-
10747: deksi 1912 vielä tarvitaan lisää: sairaanhoitajatarten palk-
10748: k~Juksiin noin 22,000 markkaa, lääkärien palkkauksiin
10749: 2<1,000 markan paikkeille ja uusiin sairaalanvuosirahan-
10750: sääntöihin suunnilleen 113,000 markkaa.
10751:     Mielenvikaisten hoitolaitokset. Lisäys, 49,374 markkaa, .
10752: on pääasiallisesti aiheutunut siitä, että Lapinlahden ja Pit-
10753: käniemen keskuslaitosten uudet korotetut vuosirahansään-
10754: nöt vuonna 1911 on laskettu otettavan käytäntöön 1 päiväs-
10755: tä heinäkUuta, jonkatähden vuonna 1912 tulee lisäksi toi-
10756: nen puoli vuotuisesta menojen lisäyksestä, jonka ohessa
10757: sairaanhoitajatarten palkanlisäys aiheuttaa noin 1,000 mar-
10758: kan menonnousun.
10759:     Muita lääkintölaitoksen menoja. Lisäyksestä, 35,900
10760: markasta, on 13,000 markkaa sairastupain määrärahan,
10761: 5,000 markkaa kätilöiden palkkausmäärärahan ja 7,000
10762: markkaa kiertäväin sairaanhoitajatarten palkkausmäärä-
10763: rahan korotusta, jonka ohessa serologisen laboratoorin
10764: vuosimääräraha, 21,000 markkaa, joka 1911 vuoden raha-
10765: sääntöehdotukseen on merkitty puoleen määräänsä, vuo-
10766: deksi 1912 on laskettu täyteen miiärään, siten aiheuttaen
10767: 10,500 markan lisäyksen.
10768:   44                       N:o 9
10769: 
10770:    J.lf uita1·akennusvirkakunnan menoja. Tarpeelliseksi
10771: katsottu matkakustannusmäärärahan lisäys aiheuttaa
10772: lasketun menojen lisäyksen 8,530 markkaa.
10773:     Vaivaishoidontarkastus. Lisäykseen, 4,500 markkaan,
10774: sisältyy kalliinajanlisä 3 vaivaishoidontarkastajalle, yh-
10775: teensä 3,900 markkaa, sekä myöskin matkakustannusmää-
10776: rärahan lisäys.
10777: 
10778: 
10779:        Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin·
10780:                           nonhaarat.
10781: 
10782:     Tullileamarit ja tulUtoimistot. Tämän otsakkeen koh-
10783: dalla on varattu 7,000 markkaa kemistin palkkaamiseen
10784: tullilaitokseen sekä 6,000 markkaa kemiallista laboratoo-
10785: ria ynnä sen käyttämistä varten.
10786:     Muita tullilaitoksen menoja. Vedoten siihen, että elä-
10787: mänkustannukset tämän maan kaikissa paikkakunnissa vii-
10788: me vuosina ovat melkoisesti nousseet ja että on osottautu-
10789: nut vaikeaksi niillä palkoilla, mitä tullipalvelijat tätä ny-
10790: kyä nauttivat, saada kelvollista ja luotettavaa väkeä tulli-
10791: laitoksen palvelukseen, on Tullihallitus lähettänyt Senaat-
10792: tiin ehdotuksen yleisestä tullipalvelijain palkkausten jär-
10793: jestelystä. Tätä ehdotusta ei ole vielä lopullisesti tutkittu.
10794: Mutta siltä varalta että se ratkaistaan myötäiseen suuntaan
10795: jn, mainittu järjestely joltakin osalta toteutetaan vuonna
10796: 1H12, on laskelmnnn, siihenkin nähden, että yhä lisääntyvä
10797: työmäärä vuosittain aiheuttaa uusien virkain ja tointen
10798: perustamista tullilaitokseen, katsottu olevan sanottuun tar-
10799: koitukseen arviolta varattava 100,000 markan määrä.
10800:     Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tarlca13tus. Li-
10801: säykseen 4,400 markkaan sisältyy yhden toisen apulais-
10802: säästöpankintarkastajan palkkaus, 4,400 markkaa, 1 (14)
10803:                              N:o 9                         45
10804: 
10805: p :nä helmikuuta 1911 annetun Armollisen Asetuksen mu-
10806: kaan, sekä matkakustannusmäärärahan lisäys 400 markkaa.
10807: 
10808:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
10809: 
10810:     Revisionikonttori. Lisäyksestä, 3,900 markasta, on 2,900
10811: markkaa varattu asetustenmukaisiin palkankorotuksiin ja
10812: 1,000 markkaa erään virantoimituspalkkion korottamiseen.
10813:     Metsähallitus. Korotus, 2,500 markkaa, on lisäystä
10814: puhtaaksikirjoitusta ja piirustustöitä varten myönnettyyn
10815: määrärahaan.
10816:     Hoitoalueiden hallinto. Me~sänhoitajain ja metsätyön-
10817: johtajain asetuksen mukaisia palkan- ja palkkionkorotuk-
10818: sia varten on katsottu tarvittavan lisää 21,500 markkaa.
10819:     M etsänvartijakoulut. Kun on nostettu kysymys näiden
10820: koulujen oppilasluvun lisäämisestä, varataan 4,500 mark-
10821: kaa tästä aiheutuvaa ruokarahojen ja vaatetusavun koro-
10822: tusta varten.
10823:     i1!uita metsänhoitolaitoksen menoja. Tämän otsakkeen
10824: kohdalle on merkitty 215,000 markan lisäys, josta 200,000
10825: markkaa kohdistuu valtionrautateille tarpeellisten puuta-
10826: yarain hankintaa varten myönnettyyn määrärahaan ja
10827: 5,000 markkaa matkakustannusmäärärahaan sekä 10,000
10828: markkaa kruunulle jaettujen tieosuuksien kunnossapito-
10829: määrärahaan.
10830: 
10831: 
10832:     Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
10833:                          nonhaarat.
10834:     Luterilainen papisto. Lisäys johtuu pääasiallisesti siitä,
10835: että Keisarillinen Senaatti 2 p :nä helmikuuta 1911 on esit~
10836: tänyt, että Lappiin asetettaisiin viisi uutta katekeettaa, joi-
10837: den palkkaukset yhteensii nousisivat 3,700 markkaan.·
10838:    46                        N:o 9
10839: 
10840:      Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto. Tämän otsakkeen
10841:  kohdalle on laskelmaan merkitty 25,200 markan suuruinen
10842:  li~·äys. Tästä määrästä on Yliopiston Konsistorin esitysten
10843:  johdosta, joita ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti tutkittu~
10844:  24,570 markkaa varattu seuraaviin tarkoituksiin, nimittäin:
10845:  uusien virkain ja tointen perustamiseen 16,060 markkaa,
10846:  vuosimäärärahaksi sovellutetun fysiikin laboratooria var-
10847:  ten 2,960 markkaa, sekä 5,350 markkaa seuraavain vuosi-
10848:  :määrärahain lisäämiseksi: hygienisen laitoksen 1,000 mark-
10849:  kaa, venäläisen kirjaston 600, fysikaalisen laboratoorin
10850:  3,000, zootoomisen laitoksen 750 ja veistokuvakokoelman
10851:  200 markkaa.
10852:      Koulutoimen ylihaUitus. Yhden reviisoorinviran perus-
10853:  tamiseksi kamreerinkonttoriin tarvitaan 3,600 markkaa sekä
10854:  matkakustannusmäärärahan korottamiseen 2,000 markkaa.
10855:      N or1naalilyseot. Suomalaiseen normaalilyseoon ehdo-
10856:  tettu uusi kolleganvirka tulisi lisäämään rahasääntöä 4,500
10857:  markkaa.
10858:      Klassilliset lyseot. Tämän otsakkeen kohdalle on mer-
10859:  kitty lisäyksiä seuraaviin määrärahoihin: palkkionkoro-
10860: tuksiin 1,350 markkaa, virantoimituspalkkioihin 1,350
10861: markkaa, polttopuihin ja valaistukseen 3,400 markkaa sekä
10862: rinnakkaisluokkia varten 6,000 markkaa.
10863:      Realilyseot. Polttopuita ja valaistusta varten myönne-
10864: tyn määrärahan korottamiseksi on varattu 3,400 markkaa
10865: J~ uusia rinnakkaisluokkia varten 6,000 markkaa.
10866:      Tyttökoulut. Uusien luokkien perustamista varten jär-
10867: jestelyn alaisena olevaan Tampereen suomalaiseen tyttö-
10868: kouluun tarvitaan 15,000 markkaa ja uusia rinnakkaisluok-
10869: kia varten arviolta 12,000 markkaa.
10870:      Valtioapua yksityisille kottluille. Uusien luokkien pe-
10871: rustaminen eräisiin kouluihin, joille valtioapua jo on myön-
10872:                              N:o 9                        47
10873: 
10874:   netty, aiheuttaa noin 11,000 markan suuruisen menojen lisä-
10875:  yksen.
10876:       Muita alkeisoppilaitosten menoja. Tähän on merkitty
10877:  seuraavat lisäykset, nimittäin: oppikoulujen satunnaisten
10878:  turpeiden määrärahaan 5,000 markkaa ja raittiusopetuksen
10879:  määrärahaan 4,200 markkaa.
10880:       f{ ansalcoulunopettaja- ja -o pettajatarseminaarit. Lisä-
10881:  ylrsestä kohdistuu polttopuita ja valaistusta varten myön-
10882:  nettyyn määrärahaan 2,000 markkaa, ruuanpito-määrära-
10883:  haan niinikään 2,000 markkaa, työhuoneita varten varat-
10884:  tuun määrärahaan 1,500 markkaa sek~ sekalaisiin määrä-
10885:  rahoihin 2,000 markkaa, jota paitsi 9,000 markkaa on varat-
10886:  t;. ehdotettuun työmestarien ja puutarhurien palkkaetujen
10887:  parantamiseen.
10888:      Piiritarkastajat. Asetuksenmukaiset palkkionkorotukset
10889:  aiheuttavat 2,000 markan lisäyksen, jonka ohessa matka-
10890:  kustannusmäärärahaa on korotettava 10,000 markkaa.
10891:      Erinäisiä menoja kansakoululaitoksen hyväksi. Tähän
10892: on merkitty 2,000 markan lisäys kansakoulukokouksia var-
10893: ten ja palkinnoiksi oppikirjoista myönnettyyn määrära-
10894: haan sekä 3,000 markkaa raittiusopetuksen määrära-
10895: haan. Koska kuitenkin suostuntaa vuodeksi 1912 pyyde-
10896: tään kansakoululehtien kannattamiseksi sekä käsityötai-
10897: don edistämiseksi maalaiskansakouluissa, joita tarkoituk-
10898: sia· varten 1911 vuoden rahasääntöehdotuksessa on valtio-
10899: rahastosta määrätty 11,000 ja 39,000 markkaa, niin valtio-
10900: rahaston menot tämän otsakkeen kohdalla vähenevät 45,000
10901: markkaa.
10902:      Kuuromykh:äin opetuslaitokset. Kun on nostettu kysy-
10903: mys uuden suomenkielisen kuuromykkäin opetuslaitoksen
10904: perustamisesta Helsinkiin, joka laitos tulisi alottamaan
10905: toimintansa 1912 vuoden syyslukukauden alussa 3 luokkai-
10906: 5ena, otetaan sanottua laitosta varten tarvittavasta vuosi-
10907:    48                         N:o 9
10908: 
10909:   määrärahasta, 33,700 markasta, vuodeksi 1912 11,200 mark-
10910:   kaa. Rinnakkaisluokan perustamista varten Mikkelin kuu-
10911:   rumykkäin kouluun 1912 vuoden syyslukukaudesta alkaen
10912:   otetaan sitä varten tarvittavasta 6,000 markan vuosimää-
10913:   rärahasta vuodeksi 1912 2,000 markkaa.
10914:        Sokeain opetuslaitokset. Lisäys aiheutuu asetuksenmu-
10915:  kaisista palkankorotuksista.
10916:         Tylsämielisten opetuslaitokset. Lisäys johtuu siitä että,
10917:  kun valtion haltuunsa ottaman Perttulan kasvatuslaitoksen
10918:  järjestely vuodeksi 1912 tulee toimeenpannuksi, tälle lai-
10919:  tokselle vahvistettu vuosirahansääntö sanotusta vuodesta
10920:  alkaen tulee kokonaisuudessaan noudatettavaksi.
10921:        M äärärakat ykteisk1lnnallista valistustyötä varten. Kan-
10922:  sanopistojen sekä isäntä- ja emäntäkoulujen apuraha tulee
10923:  vuonna 1912 olemaan 15,000 markkaa suurempi kuin vuon-
10924:  r~ 1911. Valtioavun antamista varten ,Kansanvalistusseu-
10925:  l'ft" ja ,Svenska folkskolans vänner" nimisille seuroille
10926: 
10927:  kirjastonsihteerien palkkaamiseksi varataan 9,000 markkaa.
10928: Sitä vastoin ei tähän enää oteta valtiorahastosta määrära-
10929: haa raittiustyön kannattamiseksi, johon tarkoitukseen
10930: vuonna 1911 oli määrätty 35,000 markkaa. V aitiorahaston
10931: menot tämän otsakkeen kohdalla tulisivat siis vähenemään
10932: 11:000 markkaa.
10933:        ilfuinaistieteellinen toimikunta. 3,000 markkaa on va-
10934: rattu valtion sivistyshistoriallisen museon kahden ylimää-
10935: räisen amanuenssinviran ehdotettua muuttamista varten
10936: intendentinviroiksi sekä 2,500 markkaa niiden määrärahain
10937: lisäämisecn, jotka on myönnetty polttopuita ja valaistusta
10938: vnrten mmeorakennukseen sekä siihen kuuluvien katuosien
10939: puhtaanapitoa varten y. m.
10940:       11!eteorologinen keskus laitos. Fredriksbergin leija- ase-
10941: man hoitamista ja sanotulle asemalle hankittavia koneka-
10942:                            N:o 9                         49
10943: 
10944: luja varten on merkitty 4,000 markkaa sekä palkkionkoro-
10945: tuksiin 500 markkaa.
10946:     Tieteen ja taiteen kannatta·miseksi. Valtiov.araston ti-
10947: laan nähden on vuotta 1912 koskevassa laskelmassa tämän
10948: otsakkeen kohdalla valtiorahaston maksettavaksi pantu
10949: ainoastaan 283,000 markkaa, nimittäin: Suomen Tiedeseu-
10950: ralle ja Suomalaiselle Tiedeakatemialle 50,500 markkaa,
10951: teattereille ja orkestereille 103,500 markkaa, erinäisille yh-
10952: dlstyksille ja seuroille sekä yksityisille 105,300 markkaa,
10953: taiteiden edistämiseksi 21,900 markkaa sekä sekalaisia
10954: määrärahoja ja tasausta 1,800 markkaa. Niistä määrära-
10955: hoista, jotka 1911 vuoden rahasääntöehdotukseen on edellä-
10956: mainittujen lisäksi merkitty valtiorahastosta suoritetta-
10957: viksi, tulee yksi 2,500 markan määräraha la~kaamaan ja
10958: jäljellä olevia varten, joiden suorittaminen edelleen vuonna
10959: 1912 on katsottu erittäin suotavaksi, pyydetään Eduskun-
10960: nalta suostuntaa (vert. siv. 10-13).
10961:     Erinäiset määrärahat. Tässä on varattu 4,500 markan
10962: lisäys. pikkukoulunopettajain ja -opettajatarten valmista-
10963: mista varten perustettujen oppilaitosten avustamismäärä-
10964:  rahaan.
10965: 
10966: 
10967:      Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
10968:                         nonhaarat.
10969:    Maanmittauksen ylihallitus. Maanmittarikunnan jo
10970: vuosikausia vireillä olleen uudestaanjärjestämisen toimeen-
10971: panemiseksi, joka kysymys 28 p :nä toukokuuta (10 p :nä
10972: kesäkuuta) 1909 Armollisesti on periaatteessa hyväksytty,
10973: on 1911 vuoden rahasääntöehdotukseen ,erinäisiä maanmit-
10974: tauslaitoksen menoja" nimisen menoerän kohdalle otettu
10975: määrärahoja heinäkuun 1 ja joulukuun 31 päivän väliseksi
10976:   50                       N:o 9
10977: 
10978: ajaksi. Vuotta 1912 koskevassa laskelmassa on sanotusta
10979: uudestaan järjestämisestä aiheutunut menojen lisäys, koko
10980: vuodelta laskettuna, merkitty osaksi tämän otsakkeen koh-
10981: dalle ja osaksi ,Läänien maanmittarikunta" nimisen otsak-
10982: keen kohdalle.
10983:     V akauslaitos. Vähennys, 13,300 markkaa, johtuu siitä
10984: että vakaajien matkakustannusten määrärahaa on vähen-
10985: netty, koska nämä vuonna 1912 eivät tule tekemään johto-
10986: säännön mukaan heidän velvollisuutenaan olevia, ainoas-
10987: taan joka kolmas vuosi uudistuvia vakausmatkoja.
10988:     Läänien maanmittarik~tnta. Lisäys, 170,700 markkaa,
10989: aiheutuu edellämainitusta maanmittarikunnan uudestaan-
10990: järjestämisestä.
10991:     Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja. Vähennys,
10992: 80,000 markkaa, johtuu sen määrärahan poisjättämisestä,
10993: joka, niinkuin aikaisemmin on mainittu, vuodeksi 1911 on
10994: merkitty maanmittarikunnan uudestaanjärjestämisen toi-
10995: meenpanemista varten.
10996:     M aanviljelyshallitus. Tähän on merkitty lisäykset
10997: maanviljelystilastoon, puhtaaksikirjoitukseen, tarverahoi-
10998: hin ja matkakustannuksiin sekä asetuksenmukaisiin palk-
10999: kionkorotuksiin käytettäviin määrärahoihin.
11000:     Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maataloudelliset
11001:  oppilaitokset. Menoa on lisätty erinäisiin ehdotettuihin
11002:  pienenpuoleisiin rakennustöihin nähden.
11003:     Muut maataloudelliset oppilaitokset. Lisäys kohdistuu
11004:  seuraaviin määrärahoihin, nimittäin: maanmiestalvikurs-
11005:  seja varten 7,600 markkaa, meijeri- ja karjanhoitajakurs-
11006:  seja varten 7,500 markkaa sekä talouskouluja ja -kursseja
11007:  varten 5,000 markkaa.
11008:      Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit. Lisä;ys, 6,800
11009:  markkaa, on merkitty siltä varalta että juustonvalmistus-
11010:                            N:o 9
11011: 
11012: konsulentti, jonka palkkaedut tähän asti on suoritettu
11013: 10 P. L. XIII: 4 kohdalla olevasta määrärahasta, tehdyn
11014: ehdotuksen mukaan tulisi asetettavaksi vakinaiselle palk-
11015: kakannalle.
11016:     Kalastuselinkeino. Tästä poistuu eräs 2,000 markan
11017: määräraha, joka vuonna 1911 on myönnettty kerta kaik-
11018: kiaan.
11019:     Erinäiset määrärahat. Vähennys, 100,000 markkaa, on
11020: merkitty sillä edellytyksellä että hirven metsästystä koske-
11021: vat määräykset tulevat muuttumaan sen mukaan kuin val-
11022: mist~ttu ehdotus asiata koskevaksi Armollise~si esityk-
11023: SI·ksi sisältää, jonka ehdotuksen mukaan kruunun velvolli-
11024: stms korvata hirven aiheuttama vahinko lakkaisi.
11025: 
11026: 
11027: 
11028: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
11029: 
11030:     Tie- ja vesirakennusten ylihallitus. Lisäys, 8,500 mark-
11031: lma, kohdistuu tarverahoihin ja virkahuoneiston vuokraan.
11032:     Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta. Tässäkin on
11033: lisäys vuokramäärärahoihin konttorihuoneistoja vart~n
11034: katsottu tarpeelliseksi.
11035:     Kanavat. Tämän otsakkeen kohdalla on lisäys 93,100
11036: markkaa, josta 45,100 markkaa on ehdotettu siltä varalta
11037: että kanavia varten aiottu uusi vuosirahansääntö tulee käy-
11038: täntöön otettavaksi vuodesta 1912 alkaen, sekä 48,000 mark-
11039: kaa on merkitty lisäykseksi korjausmäärärahaan, edellisinä
11040: vuosina alotettujen laajojen korjaustöiden jatkamisek"li,
11041: erittäinkin Pielisjoen, Saimaan ja Taipaleen kanavilla.
11042:     Postihallitus. Koska voidaan edellyttää että uusi vuo-
11043: sirahansääntö postilaitokselle tulee käytäntöön otettavaksi
11044:  1 p :stä heinäkuuta 1911, on vuodeksi 1912 palkkauksia var-
11045:                           N:o 9
11046: 
11047: ten varattu 30,700 markan lisäys, jonka ohessa tarverahat
11048: ovat katsotut olevan korotettavat 4,500 markkaa.
11049:     Postipiirit. Määrärahaa tähän tarkoitukseen ei ole
11050: 1911 vuoden rahasääntöehdotuksessa, mutta on sellainen
11051: katsottu olevan otettava 1912 vuoden laskelmaan siltä va-
11052: ralta että erityisten postipiirien perustaminen vuonna 1912
11053: saadaan aikaan.
11054:     Postikonttorit. Määrärahat palkkauksiin tulevat, jos
11055: edellämainittu uusi vuosirahansääntö astuu voimaan, li-
11056: sääntymään 192,000 markkaa. Tämän lisäksi tulee posti-
11057: konttorien uudesta luokittelusta ja erinäisten postitoimis-
11058: tojen korottamisesta postikonttoreiksi 30,000 markkaa sekä
11059: eräiden välttämättömäin, tähän asti vuosikausien ajat yli-
11060: määräisellä palkkakannalla olleitten virkamiesten asetta-
11061: misesta vakinaiselle palkkakannalle 225,000 markkaa. Vii-
11062: memainittu lisäys aiheuttaa kuitenkin vähennyksen yli-
11063: määräisten virkamiesten palkkausmäärärahaan, joka on
11064: otettu huomioon ,Muita postilaitoksen menoja" nimisen
11065: otsakkeen kohdalla. Sitä paitsi tarvitaan lisäystä määrä-
11066: rahoihin postikonttorihuoneustojen vuokraan 20,000 mark-
11067: kaa sekä polttopuihin ja valaistukseen 10,000 markkaa.
11068:     Rautatiepostitoimisto. Aiotun uuden vuosirahansään~
11069: nön voimaan saattaminen lisäisi määrärahaa palkkauk-
11070: siin 51,200 markkaa, kun sitä vastoin määräraha matka-
11071: kustannuksiin vähentyisi noin 70,000 markkaa. Eräiden
11072: tähän saakka ylimääräisenä palkkakannalla palvelleitten
11073: tarpeellisten virkamiesten asettamiseksi vakinaiselle palk-
11074: kakannalle tarvitaan 45,000 markan suuruinen lisäys, jota
11075: kuitenkin vastaa vähennys ylimääräisten virkamiesten
11076: palkkaamismäärärahassa ,Muita postilaitoksen menoja" ni-
11077: misen otsakkeen kohdalla. Koko lisäys nyt puheena olevan
11078: otsakkeen kohdalla nousee siis 26,200 markkaan.
11079:                             N:o 9                        53
11080: 
11081:      Postikonttoriosastot, postitoimistot, postiasemat ja pos-
11082:  tipysäkit. Aiotun uuden vuosirahansäännön saattamiseksi
11083: voimaan tarvitaan lisäystä palkkioihin ja tarverahoihin
11084: 260,000 markkaa sekä maaseudulla olevain postitoimistojen
11085: vuokrain korotukseen ja polttopuihin 26,400 markkaa eli
11086: kaikkiaan 286,400 markkaa.
11087:      Muita postilaitoksen menoja. Tämän otsakkeen koh-
11088: dalle on merkitty määrärahain lisäystä postiljoonien päi-
11089: värahoihin 20,000 markkaa, postinkuljetuskustannuksiin
11090: 75,000 markkaa, postimerkkien valmistukseen 10,000 mark-
11091: kaa, kaavakkeihin y. m. 10,000 markkaa sekä tarvekaluihin
11092: 15,000 markkaa. Sitä vastoin vähentyy, jos postilaitoksen
11093: uusi vuosirahansääntö astuu voimaan, määräraha ylimää-
11094: räisten virkamiesten palkkaamiseksi 209,200 markkaa ja
11095: palkkiot postimerkkien myymisestä 70,000 markkaa, jon-
11096: lm ohessa 1911 vuoden rahasääntöehdotukseen tämän otsak-
11097: keen kohdalle otettu 70,000 markan määräraha postilai-
11098: toksen uuden vuosirahansäännön voimaansaattamiseksi
11099: jr,äpi pois. Esilläolevan otsakkeen kohdalle otettujen
11100: määrärahain summa vähentyisi siis 219,200 markkaa.
11101:     Erinäisiä määrärahoja. Laskelmaan on merkitty 2,328
11102: markan korotus ehkä tarvittaviin lisämäärärahoihin talvi-
11103: kulkuteiden poikki menevien jäärailojen vartioimista var-
11104: ten.
11105: 
11106: 
11107:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
11108:                     hallinnonhaarat.
11109: 
11110:     Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus. Lisäys on va-
11111: rattu erään varastonkirjanpitäjänviran mahdollista muut-
11112: tamista varten varastonhoitajanviraksi kuin myölilkin palk-
11113: 1:ionlisäykseksi eräälle virkamiehelJe.
11114:   54                       N:o 9
11115: 
11116:     Muita luotsi- ja 1najakkalaitolcsen menoja. Tähän on
11117: merkitty 25,000 markan lisäys jäänmurtajalaivain varus-
11118: tamiseksi, ylläpitämiseksi ja miehittämiseksi sekä korjaa-
11119: miseksi varattuun määrärahaan.
11120:     Teknillinen korkeakoulu. Siltä varalta, että kysymys
11121: Teknillisen korkeakoulun professorien palkkausten korot-
11122: tamisesta 2,000 markalla kullekin tulee kuluvana vuonna
11123: ratkaistavaksi myönteiseen suuntaan, on laskelmassa va-
11124: rattu 40,000 markkaa. Opetusvälineiden hankkimiseksi
11125: korkeakoulun maanmittauso~astolle sekä niiden ylläpitämi-
11126: seksi tarvitaan 1,500 markkaa, jonka ohessa määräraha
11127: kt~miallista laboratoriota varten olisi korotettava 1,000
11128: markkaa.
11129:     Teollisuuskoulut. Jotta 1 (14) päivänä helmikuuta
11130: 1911 Armossa vahvistetut uudet vuosirahansäännöt Suo-
11131: men teollisuuskouluille ja Tampereella olevalle Teknilli-
11132: selle opistolle voitaisiin ottaa käytäntöön syyslukukauden
11133: alusta 1912, on puheenaolevan otsakkeen kohdalle otettu
11134: SO,OOO markan lisäys, vastaava jotenkin puoleksi sitä vuo-
11135: tuista menonlisäystä, jonka mainitut uudet vuosirahan-
11136: säännöt ovat lasketut tulevan aiheuttamaan.
11137:     K auppaopet1ts. Katsoen siihen että suomalaiselle kaup-
11138: pakorkeakoululle, joka kevätlukukauden alusta 1911 on
11139: alottanut toimintansa, on vakuutettu valtioapua 48,000
11140: markkaa ensimäiseltä lukuvuodelta ja sittemmin enintään
11141: 78,000 markkaa vuodessa, ja kun avustusta mahdollisesti
11142: p<·rustettaville uusille kauppaopistoille ja jo olevien sel-
11143: h,isten laajentamiseksi ehkä tulee myönnettäväksi, on ko-
11144: konaismeno tämän otsakkeen kohdalla vuodeksi 1912 ar-
11145: vioitu 570,000 markaksi.
11146:     il!erikoulut. Tähän on otettu 6,000 markan lisäys sen
11147: johdosta että Keisarillinen Senaatti 9 p :nä joulukuuta
11148:                           N:o 9                       55
11149: 
11150: HHO on esittänyt, että merikoulujen apulaisopettajain palk-
11151: kausedut korotettaisiin 1,500 markasta 2,400 markkaan
11152: vuodessa.
11153:     Geologinen toirnisto. Jotta valmiina olevat geologiset
11154: kartat ja selitelmät voitaisiin saada painetuiksi, on tähän
11155: otettu 6,000 markan lisäys toimiston tarvemäärärahaan.
11156:     Erinäisiä määrärahoja. Määräraha käsityötaidon edis-
11157: tiimiseksi on merkitty 6,000 markkaa suuremmaksi kuin
11158: rnhasääntöehdotuksessa vuodeksi 1911.
11159: 
11160: 
11161:  Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
11162:     Suomen valtioarkisto. Koska on nostettu kysymys val-
11163: tioarkiston virkamiesten palkkausetujen parantamisesta,
11164: 011 meno laskettu 60,000 markaksi eli 3,900 markkaa suu-
11165: 
11166: remmaksi kuin vuodeksi 1911.
11167:     /{eisarillisen Senaatin kirjapaino. Jotta kirjapainoa
11168: yoitaisiin vieläkin laajentaa on kirjapainon menoja varten
11169: vuodeksi 1911 melkoisesti lisättyä määrärahaa katsottu
11170: tiiytyvän vieläkin vuodeksi 1912 korottaa 80,000 markkaa,
11171: joten se tulisi olemaan 650,000 markkaa. Kun tulot kirja-
11172: painosta on laskettu vuonna 1912 nousevan 803,000 mark-
11173: kaan, tekee arvioitu nettovoitto tästä yrityksestä 153,000
11174: markkaa.
11175: 
11176: 
11177:                Sekalaisia yleisiä menoja.
11178:     Korjauskustannuksia Ja uudisrakennuskustannuksia.
11179: Hahasääntöehdotuksessa oli aikaisemmin yhteinen määrä-
11180: raha korjauksia ja pienempiä uudisrakennuksia varten,
11181: mutta vuodesta 1910 alkaen on menot mainittuihin tar-
11182: koituksiin pantu kirjoihin kahden eri momentin kohdalle.
11183: J\fäiiräraha korjauksia varten merkittiin vuodeksi 1910
11184:                            N:o 9
11185: 
11186: 1,000,000 markaksi ja uudisrakennuksia varten 500,000
11187: markaksi, mutta vuodeksi 1911 vähennettiin sanotut mää-
11188: rärahat 835,000 ja 465,000 markaksi, koska nimittäin luot-
11189: silaitoksen korjauksia ja uudisrakennuksia varten on
11190: kaksi eri määrärahaa, yhteensä 169,000 markkaa,
11191: siirretty 12 Pääluokkaan ja siinä merkitty luotsilaitoksen
11192: menosääntöön. Vuodeksi 1912 ovat 14 Pääluokan koh-
11193: dalta suoritettavat korjauskustannukset arviolta lasketut
11194: 850,000 markaksi. Mitä tulee pienempiin uudisrakennuk-
11195: siin, niin ovat erinäiset virastot antaneet tietoja, joiden
11196: mukaan vuodeksi 1912 tarvittava määräraha nousisi yli
11197: 700,000 markan, mutta kun voidaan otaksua että osa ehdo-
11198: t('tuista töistä ei tule vuonna 1912 suoritettavaksi, on tähän
11199: tarkoitukseen merkitty ainoastaan 550,000 markkaa.
11200:      Erinäisiä määrärahoja. Kun erinäisten virastojen me-
11201: nosäännöissä ei ole määrärahaa painatuskustannuksiin, on
11202: 14: Pääluokan kohdalle vuodesta 1908 alkaen merkitty
11203: näitä virastoja varten yhteinen määräraha ,Korvausta
11204: Keisarillisen Senaatin kirjapainossa toimitetuista erinäis-
11205: ten virastojen painatustöistä". Tämä määräraha on 1911
11206: vuoden rahasääntöehdotuksessa laskettu 400,000 markaksi,
11207: kun taas loput eli 300,000 markkaa Senaatin kirjapainon
11208: töiden arvosta korvattaisiin niistä tarve- ja muista määrä-
11209: rahoista, jotka sitä varten ovat merkityt muutamain ·viras-
11210: tojen erikoismenosääntöihin. Vuonna 1912, jolloin Senaatin
11211: kirjapainon töiden arvo, kuten edellä on mainittu, on arvi-
11212: oitu 800,000 markaksi, tullee tästä merkittäväksi virasto-
11213: jen erikoismenosäännöissä oleviin määrärahoihin 350,000
11214: markkaa, joten 14 Pääluokan kohdalla oleva määräraha
11215: on laskettu 450,000 markaksi.
11216:                            N:o 9                        57
11217: 
11218:                           Siirtoja.
11219: 
11220:    Siirto sotilasrahastoon lisätään 1,000,000 markalla, jotta
11221: kävisi mahdolliseksi suorittaa apumaksu sotilastarkoituk-
11222: snn.
11223: 
11224: 
11225:             Ylimääräiset valtiomenot.
11226:    Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
11227: 
11228:     Kaluston y. m. hankkimiseksi Tampereen uuteen
11229: yleiseen sairaalaan. Tähän tarkoitukseen on 27 p :nä hei-
11230: näkuuta (9 p :nä elokuuta) 1910 Armossa myönnetty
11231: 144,000 markkaa, josta 70,000 markkaa on otettu 1911 vuo-
11232: den rahasääntöehdotukseen; loput 74,000 markkaa on
11233: tarkoitettu käytettäväksi vuonna 1912.
11234: 
11235: 
11236:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
11237: 
11238:     Ll!etsämaiden ostami8eksi valtiolle. Siitä 1,000,000
11239: markan määrästä, jonka Keisarillinen Senaatti 25 p :nä
11240: heinäkuuta (7 p :nä elokuuta.) 1906 Armossa valtuutettiin
11241: puheenalaista tarkoitusta varten käyttämään, pantiin raha-
11242: sääntöön 300,000 markkaa vuonna 1907, 300,000 markkaa
11243: vuonna 1908 ja 300,000 markkaa vuonna 1910 sekä loput
11244: eli 100,000 markkaa vuonna 1911. Sillä välin on Keisarilli-
11245: nen Senaatti 1 (14) p :nä kesäkuuta 1910 valtuutettu vie·
11246: läkin, jos valtiovaraston tila sen sallii, viiden vuoden
11247: aikana vuosittain menosääntöehdotuksiin ottamaan tätä
11248: tu,rkoitusta varten 350,000 markkaa. Tämän jälkimäisen
11249: valtuutuksen nojalla on 1911 vuoden rahasääntöehdo-
11250: tukseen kuitenkin otettu ainoastaan 100,000 markkaa,
11251:   58                        N:o 9
11252: 
11253: jokn kolw määräraha sa1wtulta vuodelta nousee 200,000
11254: markkaan. Vaikka suota Yaa olisi että voitaisiin vähän
11255: suuremmassa määrässä, kuin mitä viime vuosma on
11256: milloin niitä kohtuullisesta hinnasta ehkä vielä on
11257: san i a vissa, ei 1912 vuoden laskelmaan, valtiovaraston tilaan
11258: näLden, ole katsottu olevan otettava tätä tarkoitusta varten
11259: suurempatt määrää kuin 200,000 markkaa.
11260: 
11261: 
11262: 
11263:     Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
11264:                          nonhaarat
11265: 
11266:     Uuden museoralcennulcsen sisustamiseksi. Huhtikuun
11267: 9 (22) p :nä 1910 on tätä tarkoitusta varten Armollisesti
11268: periaatteessa hyväksytty enintäin 373,847 markan määrä-
11269: raha, josta 190,000 markkaa vuodeksi 1910 ja 183,847 mark-
11270: kaa vuodeksi 1911. Valtiovaraston tilaan nähden ei kui-
11271: tenkaan 1910 vuoden rahasääntöön ole tätä tarkoitusta
11272: varten pantu mitään määrärahaa ja 1911 vuoden rahasään-
11273: töehdotukseen on välttämättömimpäin töiden suorittami-
11274: seksi merkitty 38,000 markkaa. Jotta puheenalaisia sisus-
11275: tustöitä, joiden suorittaminen näyttää voitavan jakaa
11276: vähän pitemmälle ajalle kuin mitä alkujaan oli tarkoitettu,
11277: voitaisiin jatkaa, tarvitaan vuonna 1912 40,000 markan
11278: määräraha.
11279:     l( o·ulntalon rakentamiselcsi Joensuun snomalaiselle tyt-
11280: tiikoululle. Tätä tarkoitusta varten on 16 (29) p :nä touko-
11281: kuuta 1909 Armollisesti periaatteessa hyväksytty 251,500
11282: markan määräraha, josta 125,500 markkaa on merkitty
11283: 1!111 vuoden rahasääntöehdotukseen ja loput 126,000 mark-
11284: ku\ pannaan 1912 vuoden laskelmaan.
11285:                           N:o 9                      59
11286: 
11287: 
11288: Kulkulaitosto im ituskuntaan kohdistuvat hallinnon haarat.
11289: 
11290:     Juojärven vesistön !.~anavoimiseksi. Tähän tarkoituk-
11291: seen on 13 (26) p :nä lokakuuta 1910 Armossa myönnetty
11292: enintään 1,390,000 markkaa käytettäväksi neljän vuoden
11293: aikana niinpian kuin valtiovaraston tila sen sallii. Sano-
11294: tusta määrärahasta on 300,000 markkaa merkitty 1911 vuo-
11295: den rahasääntöehdotukseen ja 1912 vuoden laskelmaan
11296: otetaan 400,000 markkaa.
11297:     Maantien rakentamiseksi Sodankylän pitäjän kirJeon-
11298: kylästä Inarin pitäjän Törmäsen kylään. Kun tämän tien
11299: rakentamisella on suuri merkitys myöskin kruunun met-
11300: säin käyttämiselle, on Keisarillinen Senaatti 4 p :nä mar-
11301: raskuuta 1910 esittänyt puheenalaista tarkoitusta varten
11302: myönnettäväksi määrärahan, joka kustannusarvion mu-
11303: kaan nousisi 740,000 markkaan; ja on puolet sanotusta
11304: määrästä eli 370,000 markkaa ehdollisena määrärahana
11305: merkitty 1911 vuoden rahasääntöehdotukseen. Tob~en
11306: puoli 370,000 markkaa tarvitaan mainitun työn loppuun-
11307: sr.attamiseksi vuonna 1912.
11308: 
11309: 
11310:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
11311:                     hallinnon haarat.
11312: 
11313:    Merenmittausretkikunnan 'IXWUstarniseksi Hämeen ve-
11314: siäöihin. Toukokuun 12 (25) p :nä 1910 on tähän tarkoi-
11315: tukseen Armossa myönnetty 32,710 markan määräraha,
11316: josta 20,000 markkaa on merkitty 1911 vuoden rahasääntö-
11317: ehdotukseen ja loput 12,710 markkaa otetaan huomioon
11318: 1912 vuoden laskelmassa.
11319:    ]{onelaboratorien hankkimiseksi teollisuuskouluihin
11320: ja teknilliseen keskikouluttn. Tähän tarkoitukseen on
11321:  60                     N:o 9
11322: 
11323: 1 (14) p :nä helmikuuta 1911 Armossa myönnetty yhteensä
11324: 160,000 markan määräraha, josta 1912 vuoden laskelmaan
11325: merkitään 40,000 markkaa.
11326:    Teknillisen keskikonlun perustamiseksi. Tämä määrä-
11327: n.ha,16,000 markkaa, on Armossa myönnetty 1 (14) p :nä
11328: helmikuuta 1911.
11329: Soti lasrahastoa
11330:     koskeva
11331: 
11332:  Laskelma.
11333:                               Laskelma
11334:         sotilasrahaston tuloista ja menoista vuonna
11335:                         1911 ja 1912.
11336:                                              i 1911 vuoden           .
11337:                                              · h itä t" h Laskettu mää-
11338:                                              'ra as n oe - rä vuodeksi
11339:                                              !dotuksen mu-
11340:                                                   kaan.        1912.    1
11341: 
11342: 
11343:                                                  $11jC     !jlliö.   $l1jC     [1<!4
11344:                     Tulot.
11345: Tuloja valtiotiluksista ja m·uusta v.altion ·
11346:               omaisuudesta.                                II                  1
11347:                                                                                        1
11348:                                                                                        1
11349: 
11350:                                                                                        i
11351: Tuloja kruunun maatiloista                       46o,ooof-           4600001 __ 1
11352: Tuloja kruununmetsistä ............. .           10o,ooo1--
11353:                                                                          '
11354:                                                                      1oo,ooo-
11355: Korkoja .............................. :          17,0001-            12,000-
11356:         577,000:-- 572,000: -
11357:                                                                                1       1
11358:                                                            1
11359:                                                                                1       1
11360:             Välittömiä veroja.                                                 !
11361:                                                            i                           1
11362: 
11363: Maaveroja ........................... .         1,570,000- 1,570,00t-l
11364:      1,570,000: - - 1,570,000: -
11365:                                                                                '       1
11366:          Sekaluontoisia ve1·oja.                                               i       1
11367: 
11368:                                                            1
11369: Senttonaalia .......................... 1        180,0001-.._        180,0001-r
11370: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja                  70,0001--           77,0001-1
11371:        250,000:-- 257,000:-
11372:                                                                                1
11373:             Sekalaisia t11.loja.
11374: Oikaisurahoja ....................... .
11375: Satunnaisia tuloja ................... .
11376:                                                          1001-         7,400-
11377:                                                                              100_
11378:                                                    7,5001--
11379:           7,600: - - 7,500: -
11380:                                                            '
11381:           Summa valtiotuloja:
11382:      2,404,600: - - 2,406,500: -
11383:                                                                                        1
11384: 
11385:                     Siirto.                                                            1
11386: 
11387: V aitiorahastosta
11388:                     .........   ~~~~~ ·t~l~~~ i:::::::1=1 :~:::::::1=1
11389:                                      N:o !)                                           63
11390: 
11391:                                                      1911 vuoden             .. i
11392:                                                     rahasääntöeh- Laskettu mä~-:
11393:                                                     dotuksen mu- rä vuodeksi !
11394:                                                         kaan.
11395:                                                                       1912.                    !
11396:                                                     ---,--1------.-1
11397:                                                         [flmf.      \1'1!1.   Ym>j      \7i!!.\
11398:                                                                     1
11399:                      Menot.
11400: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja
11401:                                                                     1
11402: Hänen Majesteettinsa välittiimästi käytet-                          1
11403:     täväksi asetettu valtio-omaisuus.
11404:                                                                     1
11405:                                                                                     . !
11406: Keisarillisen :Majesteetin käyttövarat ....              56,0001-              56,000:-:
11407:                                                                     !
11408:          56,000 : - - 56,000: -
11409: 
11410: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hal-
11411:             linnonhaarat.
11412:                                                                     i                   1
11413:                                                                                         1
11414: Revisionikonttori .................... .                         500 -               5001 --1
11415:                                                                     !                    ' 1
11416:            500:--500:-                                              l                   !1
11417:                                                                                                1
11418: 
11419:                                                                     1,                  1      1
11420:                                                                                          1     1
11421:           M enoia sotilastarpeisiin.
11422:                                                                     1                   1      1
11423: 
11424: 
11425: Apumaksu sotilastarkoituksiin . . . . . . . . . . 12,000,000\- 13,000,000/-1
11426: Ylisotaoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ...  18,700\-   19,0001-1
11427: Erinäisiä määrärahoja ....... ·........ .                     H7,148128  148,000'-1
11428: Menoja Suomeen majoitetusta venäläises-
11429:   tä sotaväestä ....................... .
11430:      11,208,100: - - 13,210,000: -
11431:                                                                <2,201112  <a,ooo              -1
11432:                                                                     1                          1
11433: 
11434:          Sekalaisia yleisiä menoja.                                 i                          1
11435: 
11436: 
11437: Erinäisiä määrärahoja ............... .                  15,0001-
11438:                                                                     1
11439:                                                                                15,000
11440:                                                                                         II-!
11441:          15,000 : - - 15,000: -                                                                1
11442:                                                                                         1
11443:                                                                     1                    '
11444: 
11445:            Summa valtiomenoja:
11446:       11,279,600: - - 13,281,500: -
11447: 
11448: 
11449:                                                                     1·~
11450:                                                                     1                    '
11451:                      Siirto:
11452:                                                                                                1
11453: V altiorahastolle, korvausta sotilasvirkata-        i                                    II
11454: 
11455: 
11456: 
11457: 
11458:   lojen hoidostn ...................... 1               125,0001-             125,0001-'
11459: 
11460:                                 Summa menoja /12,404,600/-113,406,5001-
11461: Sotilashuonerahastoa
11462:        koskeva
11463: 
11464:    Laskelma.
11465: 
11466: 
11467: 
11468: 
11469:                        5
11470:     66                                        N:o 9
11471: 
11472: 
11473: 
11474:                                      Laskelma
11475:     sotilashuonerahaston tuloista ja menoista vuosina
11476:                                        1911 ja 1912.
11477:                                                                         1911 ~uo•lBn Laskettu mää-1
11478:                                                                        rahasaäntoeh-
11479:                                                                                       ru." vuo d e1(Sl. 11
11480:                                                                        ilotukeen mu-            .
11481:                                                                                            1912
11482:                                                                            k~1a.n.
11483: 
11484: 
11485: 
11486: 
11487:                           Tulot.                                  1
11488: 
11489:                                                                   1
11490: 
11491: Tuloja valtiotiluksistc~ ja muusta vaU.ion                        1
11492: 
11493: 
11494: 
11495:       .        omaisuudestc<.              1                                                          :   i
11496: KorkoJa .............................. 1'                                  35o,ooo,,~          iHO,ooo,~,
11497:                                                                                                       i   1
11498:         3.30,000: - - 310,000: -           1
11499:                                            !                                                              1
11500: 
11501: 
11502:              Sekalaisia l'ulojct.          i                                                          ' \
11503: Oikaisurahoja ........................ 1                                         l(Ji;-            10oi~!
11504:             100: - - 100: -                ;                                                              1
11505: 
11506:            Summa valtiotuloja:                                                                        i   i
11507:         350,100: - - 340,100: -                                                                       1   1
11508: 
11509: 
11510: 
11511:                                 .. s_i:i_ii_s_tu_··s_t_ä_.--,-2_:_J2_,o_o_o_,.(-__,__~_:o_o_,o_o_o..:..l~_!
11512:                                                                                                       1   1
11513:    Lisäystä rahaston piiii_o_m_u_
11514:                                                                           G-12 1 100 1~
11515:                                                                                      1
11516:                                          Summa varoja i                                        GlO,lOOj -:
11517:                                                                                                       1   '
11518:                          Menot.
11519:                                                                   :                  i                1
11520: 
11521: Karna.riloimituslcuntaan lo:ohdistuvat hal-'                                         II    1
11522:                linnonhaarat.                j                                                         1   '
11523:                                                                                                       !   1
11524: RBvisionikonttori ..................... j                                        HXL               100:-i
11525:             100: - - 100: -                1                                         1
11526:                                                                                                       '   1
11527:                                                                                                           1
11528: 
11529: 
11530:    .  El~~kei~~-
11531:                ja yleisiii apurahoja.    1                                           1                i   1
11532: 
11533: Sot1lasclakkmta ...................... ·1                                  Gt2,ooo!~           Hto.oooi_i
11534:                                                                                                   '   !
11535:           642,000: - - 640,000: -                                 '1                 i,,              i
11536:             SUlllma valtiomenoja:                                                                     (
11537:           642,100: - - 640,100: -                                 1                                   1   1
11538:                                       ------------+-----~-+------~
11539:                                         Summa menoja j                     642   100:-1 öJO,lOo!-1
11540:               1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
11541: 
11542: 
11543: 
11544: 
11545:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö
11546:            N:o 15 armollisen esityksen johdosta, joka
11547:            koskee varojen hankkimista vuodeksi 1912
11548:            niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
11549:            tulot eivät riitä.
11550: 
11551: 
11552:      Kuluvan toukokuun 3 päivänä on Eduskunta keskus-
11553: telupöytäkirjan otteen kera1la Valtiovarainvaliokuntaan
11554: lähettänyt armollisen esityksen N :o 9 varojen hankkimi-
11555: sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
11556: rnta. Armollisen ·esityksen laatimisessa Keisarillisessa
11557: Senaatissa syntyneet asiakirjat on Valiokunta· niinikään
11558: saanut vastaanottaa.
11559: 
11560: 
11561:       Armollisessa esityksessä oleva ehdotus 1912 vuoden
11562: budjetin järjestämiseksi perustuu siihen käsitykseen, että
11563: toiselta puolen valtiorahasto ynnä sotilasrahasto ja toiselta
11564: puolen suostuntarahasto ovat kaksi toisistaan erotettua
11565: valtiovarojen alaa, sekä että Hallitsijan asia on yksin
11566: määrätä, mitkä menot ja kuinka suuri menomäärä on
11567: sovitettava ensinmainittuun alaan, kun taas muiden valtio-
11568: tarpeitten tyydyttäminen kuuluu Eduskunnalle, jonka tu-
11569: lee järjestää ,suostuntarahaston rahasääntö".
11570:       Tällä käs.ityksellä ei ole tukea Suomen perustus-
11571: laeissa. Hallitsijana on oikeus määrätä vakinaisten valtio-
11572: tulojen käyttämisestä sen oikeussäännön mukaan, että ne
11573: on käytettävä maan hyödyksi ja parhaaksi, ja jos kaikki
11574: 2             1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
11575: 
11576: valtiotarpeet voitaisiin tyydyttää vakinaisilla tuloilla, olisi
11577: koko val,tionbudjdin määrääminen yksinomaan Hal-
11578: litsijan käsissä. Mutta milloin tulojen lisääminen on
11579: tarpeen, ei Hallitsija voi määrätä tätä varten tarpeellisia
11580: veroja suoritettaviksi, vaan niiden myöntäminen on Edus-
11581: kunnan asia. V erosuostuntaoikeuteen liittyy myös oikeus
11582: harkita, tarvitaanko ja minkä verran lisäystä vakinaisiin
11583: valtiotuloihin. Vuoden 1798 Yhdistys- ja Vakuutuskirja,
11584: joka, niinkuin tunnettu, eräissä kohdin laajensi Hallitsijan
11585: valtaa, pysytti kuitenkin verosuostuntaoikeuteen nähden
11586: voimassa vanhat periaatteet, sil<lä sen 5 kohdassa sano-
11587: taan: ,Koska oikea vapaus on siinä, ·että Valtakunnan
11588: voimassa pitämistä varten vapaasti annetaan mitä tar-
11589: peelliseksi nähdään; niin on Ruotsin kansalla kieltämätön
11590: oikeus sitä Kuninkaan kanssa tuumia, sovitella, kieltää
11591: ja myöntää". Tämä sanamuodoltaan vanhanaikainen
11592: säännös, mikä takaa Kansaneduskunnalle oikeuden jokai-
11593: sen ehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa varojen hankki-
11594: mista vakinaisten tulojen lisäksi, vapaasti harkita, missä
11595: määrin tuloja todella tarvitaan lisätä, on ollut 1869 vuo-
11596: den valtiopäiväjärjestyksen 36 § :n säännöksen ja sen
11597:  kanssa: yhtäpitävän 1906 vuoden V. J :n 43 § :n sään~
11598: nöksen perustuksena. Suostuntain, väliaikaisten verojen,
11599:  tarkoituksena on tarpeen mukaan lisätä budjettijärjeste-
11600: lyyn käytettävinä olevia vakinaisia tuloja, eli toisin sanoen:
11601:  Eduskunnan myönnettäväin vara:in summan tulee vastata
11602:  sitä määrää, minkä hyväksyttyjen menojen kokonais-
11603: summa nousee vakinaisten tulojen kokonaissummaa suu-
11604:  r.emmaksi. Tämän sisältävät perustuslainsäännökset, ja
11605:  sentähden täytyy budjetin eli tulo- ja menoarvion todelli-
11606:  suudessa olla yhtenäinen kokonaisuus, vaikkakin erityi-
11607:  sistä syistä varat jaetaan eli tilitetään eri rahastoihin.
11608:        Eri rahastoihin nähden katsoo Valiokunta asiakseen,
11609:  Hallituksen esit)'lksessä ilmenevän kannan johdosta, ly-
11610:  hyesti huomauttaa seuraavia seikkoja:.
11611:                     Budjetin järjestely.                    3
11612: 
11613:       Sotilasrahaston olemassaolo eri rahastona ja erityi-
11614: senä budjetinosastona perustuu sotilaalliseen ruotujako-
11615: laitokseen, joka tarkoitti puolustuslaitoksen turvaamista
11616: valtion rahallisen aseman vaihtelujen seurauksilta. Tästä
11617: vanhasta laitoksesta on nyttemmin enää jä,lellä ainoas.taan
11618: se, että erinäisistä tiloista kertyvä maavero, noin 44     ro
11619: maaveroj·en kokonaismäärästä, sekä vuokratulot ruotu-
11620: jakolaitoksen aikana upseerien ja alipäällystön palkkausta
11621: varten osotetuista, kruunuJle kuuluvista tiloista menevät
11622: sotilasrahastoon. Puheenalainen rahasto ja sen oheinen
11623: sotilashuonerahasto ovat siten itsenäisiä rahastoja valtio-
11624: rahaston rinnalla, joka käsittää kaikki muut vakinaiset
11625: tulot, lukuunottamatta tuloja valtionrautatei•stä. Nämä
11626: vi·imemainitut tulot luetaan kulkulaitosrahastoon, joka ny-
11627: kyisessä muodossaan perustettiin Valtiosäätyjen suostu-
11628: muksella annetulla julistuksella tammikuun 25 päivältä
11629:  1886. Kulkulaitosrahasto on oikeastaan valtion suurim-
11630: man liikeyrityksen, rautateiden, erikoistili, mutta kun sen
11631: menoihin myös kuuluvat kustannuks.et uusien rautateiden
11632: rakentamisesta sekä rautatielainain korot ja kuoletus-
11633: maksut, siirretään siihen tarpeellisia lisävaroja Ha:llitsijan
11634: ja Eduskunnan päätöksen mukaan. Suosiuntarahasto ei
11635: ole syntynyt minkään asetuksen perustuksella. Se ei,
11636: kuten sotilas- ja kulkulai.tosrahas.to, edusta mitään mää-
11637: rättyä valtiotarvetta varten muodostettua erityistä vahio-
11638: talouden alaa. Suostuntarahasto on ainoastaan kirjanpito-
11639: osasto suostuntavarojen ja ni·iden käyttöä varten.
11640:       Se seikka, että valtiorahastoon on kertynyt niin huo-
11641: mattava: säästö kuin siinä nykyään on, saa pääasiallisen
11642: s·elityksensä 18oo-luvun viimeisellä neljänneksellä nouda-
11643: tetusta erittäin varovaisesta rahapolitiikasta. Ottaen huo-
11644: mioon 186o-luvulla kohdanneiHen katovuosien aiheutta-
11645: man raha-asiallisen ahdinkotilan ei uskallettu luottaa
11646: maan taloudellisten voimain keskeytymättömään kas-
11647: vamiseen ja siitä johtuvaan tulojen lisääntymiseen. Koi-
11648: 4            1911. -    V. M. -    Esit. N:o 9.
11649: 
11650: mil<la ·ensimäisillä valtiopäivillä vuosina 1863-64, 1867 ja
11651: 1872 Valtiosäädyt myönsivät uusia veroja, laskematta
11652: erittäin vakinaisten tulojen määrää; oletettiin ilman muuta,
11653: että ne eivät riittäisi uusiin tarpeisiin. Vuosien 1877-78
11654: valtiopäiväin Valtiovaliokunta ensi kerran laati budjetti-
11655: laskelman varainhoitokaudeksi 1878-82 sillä tuloksella,
11656: että Säädyt epäsivät suostunnan eräisiin erityistarkoituk-
11657: siin, joita varten Hallitus oli pyytänyt määrärahoja. Tästä
11658: ei johtunut minkäänlaisia vaikeuksia. Tulot nousivat yli
11659: lasketun määrän. Vuoden I 88 5 valtiopäivillä päätettiin,
11660: Valtiovaliokunnan toimittaman laskelman pohjalla, lak-
11661: kauttaa vuodesta 1865 lähtien kannettu tulosuostunta. Se
11662: osottautuikin todellisuudessa tarpeettomaksi, sillä vakinai-
11663: set tulot eivät ainoastaan tuottaneet laskettua määrää,
11664: vaan vieläpä melkoisesti enemmän. Varsinkin oli näin
11665: laita tulEtulojen, jotka kolmivuotiskautena 1883-85
11666: tuottivat yhteensä 44,300,000 markkaa, mutta sen jälkeen
11667: nousivat niin, että ne kolmivuotiskautena I898-1900
11668: nousivat I Io,8oo,ooo markkaan, ollen siis 30 miljoonaa
11669: di vuosittain keskimäärin IO miljoonaa markkaa suurem-
11670: mat, kuin 1897 vuoden valtiopäivillä oli laskettu.
11671:       Syynä siihen, että Valtiosäädyt budjettilaskelmissaan
11672: noudattivat mainitunlaista varovaisuutta, oli etusijassa,
11673: ettei voitu tehdä varmoja laskelmia, kun varainhoitokau-
11674: det alussa käsittivät viisi ja sittemmin kolme vuotta. Pidet-
11675: tiin tärkeänä, että vajausta ei syntyisi. Valtiosäädyt saat-
11676: toivat sitä paitsi niihin aikoihin, joista tässä on puhe, olla
11677: varmoja siitä, .että Hallitus ei käyttäisi mahdollisesti syn-
11678: tyviä ylijäämiä muihin kuin lainmukaisiin ja hyödyllisiin
11679: tarkoituksiin. Ja valtiovaraston vahvistamista säästyneillä
11680: ylijäämävaroitila pidettiin siihen aikaan keinona ulko-
11681: mailla saavutetun hyvän luoton lujittamiseksi, jota luot-
11682: toa tarvittiin rautatieverkon kehittämiseksi. - Tällä ta-
11683: voin on Kansaneduskunta puolestaan edistänyt valtio-
11684: rahaston ylijäämävarain karttumista. Jotta kuitenkin
11685:                     Budjetin järjestely.                     5
11686: 
11687: perustuslaillinen periaate, että suostuntoja ei ole myön-
11688: nettävä yli todellisen tarpeen, olisi tullut suunnilleen nou-
11689: datetuksi, siirrettiin valtiorahaston säästöstä tuon tuostakin
11690: huomattavia määriä suostunta- ja kulkulaitosrahastoon.
11691: Tästä huolimatta oli säästö 14,797,000 markasta vuo-
11692: den 188o päättyessä kasvanut 79,996,ooo markkaan vuo-
11693: den 1900 päättyessä.
11694:       Verosuostunnan oikeusperusteiden tark,empi sovellut-
11695: taminen on käynyt mahdolliseksi sen johdosta, että varain-
11696: hoitokausi 1906 vuoden Valtiopäiväjärjestyksen mukaan
11697: on lyhentynyt vuodeksi,, sekä sen johdosta, että V. J :n
11698: 26 § :n mukaan Hallituksen pitää esitykseensä varain hank-
11699: kimisesta vakinaisten valtiotulojen lisäksi, liittää selvittävä
11700: laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ensi-
11701: tulevaksi varainhoitovuodeksi.
11702:       Voidakseen vastata tarkoi,tustaan, tulee tämän las-
11703: kelman olla sekä täydellinen että tarkka. Menopuolella
11704: on siinä enimmäkseen semmoisia eriä, jotka eivät ole
11705: Eduskunnan päätöks,en varassa, koska ne perustuvat
11706: yleisten virastojen ja laitosten menosääntöihin taikka mui-
11707: hin määräyksiin, jotka Hallitsija, hänelle vakinaisen val-
11708: tiotalouden alalla kuuluvan laajan ratkaisuvallan nojalla,
11709: on vahvistanut taikka antanut. Mutta näiden rinnalla on
11710: arviomäärärahoja, joiden suuruus riippuu vuodeksi ar-
11711: vioidusta tarpeesta ja joilka Eduskunta sentähden voi ottaa
11712: harkittaviksi. Näiden lisäksi tulevat sitten kaikki ne me-
11713: not, joiden suorittamiseen tarpeelliset varat Hallitsija eri-
11714: tyisessä esityksessä ~ehdottaa Eduskunnan hankittaviksi, ja
11715:  jotka siten sekä tarkoitukseen että määrään nähden ovat
11716: Eduskunnan päätöksen varassa. Mitä 'taas tuloihin tulee,
11717: on niiden suuruus enimmältä osalta edeltäpäin määräämä-
11718: tön; ne lasketaan tilastollisilla taikka muilla perusteilla,
11719: eikä tietenkään mikään estä Eduskuntaa har'kitsemasta
11720:  Hallituksen arviolaskua, semmoisena kuin se esiintyy käsi-
11721:  teltävänä olevassa bud j ettilaskelmassa.
11722: 6            1911. -    V. M. -   Esit. N:o 9.
11723: 
11724:       Luonnollista on, että Valtiovarainvaliokunnan tar-
11725: kastustyön tulos esitetään budjettina, joka on saatettu tasa-
11726: painoon siten, että se määrä, minkä menoj·en kokonais-
11727: summa nousee vakinaisten tulojen kokonaissummaa suu-
11728: remmaksi, täytetään suostuntavaroilla. Kysymys siitä, laa-
11729: ditaanko erityinen budjettiosasto suostuntavaroja ja niitä
11730: määrärahoja varten, joiden johdosta ne on osotettu, vai
11731: pannaanko nämä tulo- ja menoerät ainoastaan koko bud-
11732: jettiyhdistelmään, ei tässä ole pääasia. Niin toisessa kuin
11733: toises·sakin tapauksessa on Eduskunnan budjettilaskelma
11734: laadittava niin, että osotettujen suostuntavarain määrä
11735: vastaa sitä erää, mikä on havaittu tarvittavan vaki-
11736: naisten tulojen lisäksi. Jos Vahiovarainvaliokunnan toi-
11737: mittama Hallituksen tuloj.en ja tarpeiden laskelman tar-
11738: kastus osottaa, että niistä menoista, joita varten HaUitus
11739: on pyytänyt suostuntaa, joku osa voidaan suorittaa vaki-
11740: na1isista varoista, niin Eduskunnalla tietysti on oikeus tä-
11741: män mukaisesti vähentää pyydettyä suostuntavarain
11742: määrää.
11743:       Eduskunnam näillä perus-teilla hyväksymä budjetti ei
11744: tosin ole kaikissa yksityiskohdissaan Hallitusta sitova asia-
11745: kirja, mutta kun Hallitus ei voi missään kohden muuttaa
11746: niitä päätöksiä, jotka Eduskunta on tehnyt niiden armol-
11747: listen esitysten johdosta, mitkä koskevat mä.ärärahain
11748: myöntämistä erinäisiin tarkoituksiin ja suostuntavarain
11749: osottamista, seuraa tästä kiistämättömästi, että lopullinen
11750: tuilo- ja menoarvio on tehtävä sillä tavoin, että näiden
11751: määräraha- ja suostuntapäätösten perusteita ei järkytetä.
11752: Tuollainen järkytys tapahtuu, jos Hallitus tulo- ja meno-
11753: arviossa laskee tulot pienemmiksi kuin Eduskunta. Täl-
11754: laiseen menettelyyn voi tuskin olla pakottavaa syytä silloin,
11755: kun valtiorahaston säästö tarjoo keinon sen vajauksen
11756: täyttämiseen, joka syntyy sen johdosta, että vuotuiset tulot
11757: todellisuudessa mahdollisesti eivät nouse Eduskunnan las-
11758: k·emaan määrään. Järkytystä voi myös syntyä, jos Hal-
11759:                    Budjetin järjestely.                    7
11760: 
11761: litus tulo- ja menoarvioon ottaa semmoisia menoeriä, joita
11762: ei ollut Eduskunnalle V. J :n 26 § :n mukaisesti jätetyssä
11763: laskelmassa eikä Eduskunnan hyväksymässä budjetissa.
11764: Käytännönkään kannalta sellaiseen menettelyyn tuskin
11765: voi olla aihetta, koska tulo- ja menoarv:iossa pitää olla
11766: varattu määräraha arvaamattomiin tarpeisiin ja koska
11767: tarpeet, joita ei ole voitu edeUyttää laskelmaa tehtäessä,
11768: harvoin ovat niin kiireellisiä, etteivät ne voisi jäädä seu-
11769: raavaan rahai:nhoitovuoteen.
11770:       Jos Eduskunta, erinäisistä syistä, vakinaisten tulojen
11771: laskelmaan merkitsisi lisän valtiorahaston säästöä, niin
11772: ei sellainenkaan toimenpide tiedä mitään säännöttömyyttä
11773: eikä ryhtymistä Hallitsijan oikeuteen määrätä vakinaisten
11774: tulojen käyttämisestä. Sillä ovathan täten lisätyt varat käy-
11775: tettävät yksinomaan semmoisiin menoihin, jotka Hallitsija
11776: its·e on hyväksynyt. Tulo- ja menoarviossa ei nimittäin
11777: voi olla muita menoeriä kuin semmoisia, jotka perus-
11778: tuvat Hallitsijan päätökseen. Ne määrärahat, joihin Edus-
11779:  kunta armollisten esitysten johdosta on suostunut, eivät
11780: tässä kohden ole poikk·eutks·ena, koska esitystä ei anneta
11781: määrärahan myöntämisestä muihin kuin Hallitsijan hy-
11782: väksymiin tarkoituksiin. Jos Eduskunta omasta alottees-
11783:  taan ottaa budjettilaskelmaansa jonkun määrärahan, niin
11784:  on sen merkitseminen tulo- ja menoarvioon Hallitsijan
11785:  harkinnan varassa.
11786:        Armollisessa esityksessä sanotaan, että Eduskunnan
11787:  menettely budj.ettiasiain käsittelyssä on ,synnyttänyt
11788:  suurta raha-asiain sekasortoa sekä pakottanut Hallituksen
11789:  vastoin Eduskunnan päätöksiä vähentämään suostunta-
11790:  rahaston menoja, jotta tämän rahaston tulot ja menot
11791:  vastaisivat toisiansa". Ylempänä lienee kuitenkin oso-
11792:  tettu, että Eduskunta päinvastoin on menetellyt sään-
11793:  nöllisesti, pyrkiessään toteuttamaan valtiobudjetin yh-
11794:  tenäisyyttä, joka on hyvin järjestetyn valtiotalouden
11795:  ja perustuslaeissa. esiintyvien verosuostuntaa koskevien
11796: 8            1911. -    V. M. -   Esit. N:o 9.
11797: 
11798: periaatteiden oikean sovelluttamisen ehtona. Jos HaHitus
11799: on ehdottanut määrärahoja myönnettäviksi erityisiä tar-
11800: koituksia varten, ja Eduskunta on nämä määrärahat hy-
11801: väksynyt, ovat ne otettavat tulo- ja menoarvioon,
11802: vaikkakin ne yhteensä nousisivat suurempaan määrään
11803: kuin Eduskunta on varoja myöntänyt. Ei ole mitään sen-
11804: laatuisia valtiotarpeita, joiden tyydyttämiseen olisi käytet-
11805: tävä ainoastaan suostuntavaroja, eikä myöskään mitään
11806: lakia eikä oikeusperiaatetta, joka vaatisi, että suostunta-
11807: rahaston tulojen ja menojen tulee vastata toisiaan. Valtio-
11808: budjetti kokonaisuudessaan on laadittava ni,in, että siinä
11809: ei ole vajausta.
11810: 
11811: 
11812: 
11813: 
11814:       Huomautusta, että suostuntaraha,ston tulojen ja
11815: menojen pitää vastata toisiaan, seuraa armollisessa esi-
11816: tyksessä näin kuuluva lausunto:
11817:       ,Estääkseen mahdollisen väärinkäsityksen uusiintu-
11818: mista 1912 vuoden rahasääntöön nähden on HaHitus sen-
11819: tähden tahtonut täten ilmoittaa Eduskunnalle että Kei-
11820: sarillinen Majest,eetti valtiorahaston tilaan nähden on
11821: määrännyt, että valtiorahaston maksettavaksi vuonna
11822: 1912 ei saa missään tapauksessa panna seuraavia määrä-
11823: rahoja, joiden suorittaminen sanottuna vuonna siis tulee
11824: riippumaan siitä, tokko ja minkä verran Eduskunta kat-
11825: soo voivansa niihin osottaa tarvittavia varoja."
11826:       Tämän jälkeen esityksessä luetellaan puheenalaiset
11827: määrärahat, joista useimmista ei ole annettu erityistä
11828: määrärahaesitystä. Määrärahat on 'lopuksi yhdistelty
11829: suostuntarahaston menobudjettiin. Siinä niitä ei ole jaettu
11830: niiden tulo- ja menoarvion pääluokkain mukaan, joihin
11831: ne kuuluisivat, eikä myöskään ole vakinaisia ja ylimää-
11832:                      Budjetin järjestely.                      9
11833: 
11834: ra1s1a menoja erotettu toisistaan. Tämä menobudjetin
11835: loppusumma on Smk 14,695,482: 8o.
11836:       Esitykseen liitetyssä ,Laskelmassa valtiorahaston
11837: tuloista ja menoista vuosina 1911 ja 1912" on tulot
11838: vuonna 1912 laskettu 87,997,400 ja menot 87,996,710
11839: markaksi. Tällä laske:lmalla, joka osottaa tulojen ylijää-
11840: mää ainoastaan 690 markkaa, katsotaan todistetuksi,
11841: että valtiorahasto ei kykene suorittamaan niitä kaikkiaan
11842:  Smk :an 14,695,482: 8o suuruisia menoja, joita varten
11843:  Eduskuntaa kehotetaan osottamaan varat.
11844:        Kun jokai,gen määrärahan tulee saada oikea paik-
11845:  kansa tulo- ja menoarviossa, asetetaan Hallituksen ehdot-
11846:  tamassa suostuntabudjdissa luetellut eri määrärahat ja
11847:  määräraharyhmät tässä siihen järjestykseen, jota on nou-
11848:  datettava menoarviossa. Samalla lyhyesti esitetään tar-
11849:  peelliset lausunnot määrärahain laadusta.
11850:        2 Pääluokka.         K u s t a n n u k s e t 1 9 1 2 v u o-
11851:  d en v a 1 t i o päivistä. Tämä erä kuuluu vaki-
11852:  naisiin valtiomenoihin, sillä se täytyy Valtiopäiväj är-
11853:  jestyksen perustuksella vuosittain ottaa tulo- ja meno-
11854:  arvioehdotukseen.         Se seikka, että valtiopäiväkustan-
11855:  nusten määrärahasta vuosittain annetaan esitys Edus-
11856:  kunnalle, johtuu ainoastaan si,itä, että määrärahan
11857:   suuruus kunakin vuonna on Eduskunnan harkinnan
11858:  varassa. Mutta tästä ei seuraa, että tähän tarkoituk-
11859:   seen pitää käyttää suostuntavaroja. Kun V. J:n 79 § :ssä
11860:   sanotaan, että kaikki valtiopäiväin kustannukset suorite-
11861:   taan valtion varoista, on ilmeistä, ettei tätä menoerää
11862:   ilman muuta käy sulkeminen pois niiden menojen jou-
11863:   kosta, joiden suorittamiseen käytetään vakinaisia tuloja.
11864:   - Hallituksen vuodeksi 1912 ehdottaman 685,000 mar-
11865:   kan määrärahan on Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan
11866:   mietinnön mukaisesti korottanut 702,000 markaksi.
11867:         5 Pääluokka. II!. Lääkintölaitos. Apurahat
11868:   k u n n a n 1 ä ä k ä r i e n p a 1k k a a m i s e e n, 110,000
11869: 10            1911. -    V. M. -    Esit. N:o 9.
11870: 
11871: markkaa. Aina siitä lähtien, kun HalHtus alkoi tuollaisia
11872: apurahoja antaa, on tähän tarkoitttkseen käytettävä määrä-
11873: raha osotettu maksettavaksi valtiora:hastosta. Näitä me-
11874: noja oli 1909 vuoden tulo- ja menoarvion mukaan Smk
11875: 2J0,073: 65. Nyt tahtoo Hallitus panna osan menoista
11876: suostuntarahaston maksettavaksi, jättämättä samalla kui-
11877: tenkaan Eduskunnan tutkittavaksi labehdotusta niistä
11878: perusteista, joiden mukaan tuollaisia apumaksuja on an-
11879: nettava. Se järjestelmä on tunnustettu oikeaksi, että val-
11880: tio apumaksuilla helpottaa kunnanlääkärien asettamista.
11881: Kun tämä järjestelmä on otettu käytäntöön, tulee Halli-
11882: tuksen myös pitää se kokonaisuudessaan voimassa. Esi-
11883: tyksessä sovellutettu budJetin kahtiajako ei voi olla perus-
11884: teena puheenalaisen määrärahan jakamiseen yllämainitulla
11885: tavalla.
11886:       Lääkintölaitoksen määrära:haryhmään kuuluu edel-
11887: leen erä : m ä ä r ä r a h a t u b e r k u 1 o o s i n v a s-
11888: t u s t .a m i: s e :k s i, 400,000 markka:a. Esityksessä viita-
11889: taan Eduskunnan toukokuun 28 päivänä 1910 tekemään
11890: anomukseen sellaisen määrärahan tarpee!Hsuudesta. Se on
11891: nyt merkitty Hallituksen ehdottamaan suostuntara:ha~ston
11892: budjettiin siltä varalta, että Eduskunta vieläkin katsoisi
11893: mainitun apurahan olevan myönnettävän. Eduskunnan
11894: mielipide tässä asiassa ei liene muuttunut.
11895:       Edelleen kuuluvat samaan ryhmään: m ä ä r ä r a h a
11896: keuhkotautisten parantolan perusta-
11897: m i s t a v a: r t e n K u o r t a n e e n p i t ä j ~ä ä n, Smk
11898: 572,032: 8o, ja m ä ä r ä r a h a m i e 1 e n vika i s te n
11899: keskuslaitoksen rakentamista varten
11900: 0 u 1 u n 1 ä ä n i i n, r ,ooo,ooo markkaa. Niihin toimen-
11901: piteisiin katsoen, joihin Hallitus jo on ryhtynyt näiden
11902: laitosten aikaansaamiseksi, ja kun kaikki sairaalat ovat
11903: syntyneet hallinnollisessa järjestyksessä ja kustannetut
11904: vakinaisilla tuloilla, näyttävät puheenalaiset toimenpiteet
11905: olevan samassa järjestyksessä loppuun saatettavat. Kun
11906:                     Budjetin järjestely.                     11
11907: 
11908: tässä on kysymys ylimääräisistä menoista, voitaisiin niihin
11909: käyttää valtiorahaston säästöjä siinä tapauksessa, että
11910: vuosi,tulojen ei katsottaisi tähän riittävä!l1.
11911:        5 P. L :n kohdalle ylimääräisten menojen joukkoon
11912: olisi pantava 19I0 vuoden Eduskunnan puoltama 50,000
11913: markan määräraha s i~ v e e 11 i syystyön k a n-
11914: n a t ta m i s e k s i Helsingissä ja muissa suuremmissa
11915: kaupungeissa.
11916:        9 Pääluokka. V. 25-28. M ä ä r ä r a h a y k s i-
11917: t y i' s k o u 1 u j e n a v u s ta m i seksi, 75,000 mark-
11918: kaa. Tähän tarkoitukseen käytettiin valtiomenoja 1909
11919: vuoden tiE,npäätöksen mukaan 1,419,050 markkaa. Nyt
11920: ehdotettu määräraha, samoinkuin kunnanlääkärien palk-
11921: kausapumaksutkin, kohdistuu Hallituksen jo a,ikoja sitten
11922: alulle panemaan, hallinnollisi~in määräyksiin perustuvaan
11923: järjestelmään, jonka merkitys maamme opetustoiminnalle
11924: on erittäin tärkeä. Jos vakinaiset tulot todellakaan eivät
11925: sa,llisi puheenalaisen määrärahan korottamista 5 lfo :Ua,
11926: niin Eduskunta todennäköisesti empimättä myöntäisi li-
11927: säyksen, sen vuoksi kuitenkaan siirtämättä tätä lisäystä
11928: siitä budjetin paikasta, mihin se kuuluu.
11929:        VI. 10-28. M ä ä r ä r a h a t k a n s a k o u 1 u-
11930: I a i t o s t a j a e r i n ä i s i ä s i v i: s t y s ta r koi-
11931: t u k s i a varten, I0,757,500 markkaa. Tästä asiasta
11932: annettua Valtiovarainvaliokunnan mietintöä N :o 4 käsi-
11933: tellessään on Eduskunta näitä tarkoituksi'a varten hyväk-
11934: synyt 27 eri määrärahaa, yhteensä 10,892,500 ma,rkkaa.
11935: Välttämättömien kansanvalistusmäärärahain ohella on
11936: tässä tärkeässä menoryhmässä suuri osa sellaisia määrä-
11937: rahoja, joihin kunnilla ja muilla saajilla on juriidinenkin
11938: oikeus.
11939:        IX. 1-10. M ä ä r ä r a h a~ t i e t e e n j a tai-
11940: t e e n kannat ta m i seksi, 455,500 markkaa. Ensi-
11941: maisenä tähän kuuluvain eräin joukossa mainitaan esi-
11942: tyksessä Keisarillisen Majesteetin tammikuun 26 päivänä
11943: 12           1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
11944: 
11945: kuluvaa vuotta armossa myöntämä 8,ooo markan lisäys
11946: Suomen Tiedeseuran vuosimäärärahaan, joka li,säys on
11947: maksettava, niin pian kuin valtiovaraston tilan huomataan
11948: sen sallivan.       Edelleen lausutaan esi,tyks·essä, ettå
11949: tästä lisäyksestä on vain 2,000 markkaa voitu panna
11950: vuonna 1911 valtiorahaston maksettavaksi, ja koska
11951: olisi suotavaa, että Tiedeseura ainakin vuodesta 1912
11952: alkaen pääsisi nauttimaan koko Ji,säystä, on loput
11953: siitä, 6,ooo markkaa, merkitty suostuntabudjettiin. -
11954: Ei tunnu todennäköiseltä, että valtiorahasto kuluvana
11955: vuonna olisi niin kovasti rasitettu, ettei mainittuja
11956: 6,ooo markkaa voitaisi siitä maksaa. Nyt tehdyn ehdo-
11957: tuksen mukaan saisi Tiedeseura 8,ooo markkaa kahdelta
11958: vuodelta ja siis ainoastaan puolet armolEsesti myönne-
11959: tystä lisämäärärahasta. - EdeHeen luetellaan 6 erää
11960: apurahoja erinäisille teattereille sekä 9 erää apurahoja
11961: eri paikkakuntain soitannollisille yhdistyksille ja vihdoin
11962: ro erää tieteellisten, kirjallisten ja taiteellisten tarkoi-
11963: tusten kannattamiseksi.
11964:       Valiokunta on käytettäväkseen hankkinut edellä mai-
11965: nittuja apuraha-asioita koskevat asiakirjat ja ni,istä ha-
11966: vainnut, että useimmat apurahat on myönnetty määrä-
11967: vuosiksi, jotka useimmissa tapauksissa menevät umpeen
11968: 191 r vuoden päättyessä. Hallitus on tähän asti katsonut
11969: mainitunlaatuisten apurahain tutkimisen ja myöntämisen
11970: yksinomaiseksi asiakseen. Se seikka, että tämä tutkimi-
11971: nen nyt on jätetty Eduskunnan toimeksi, sisältää periaat-
11972: teelliselta kannalta huomattavan muutoksen tähänastiseen
11973: järjestykseen. Suostuntarahaston budjettiehdotukseen on
11974: tosin merkitty ainoastaan määrärahasumma, 455,500
11975: mank'kaa, tieteen ja taiteen edistämiseksi, mutta kun se
11976: perustuu noiden tarkoitusten erikoisluetteloon, käy tästä
11977: selville, että Hallitus ei ole pyytänyt määrärahoja saadak-
11978: seen itse käyttää ne tieteen ja taiteen edistämiseen, vaan
11979: on jättänyt kaikki nuo eri erät Eduskunnan ratka·istaviksi.
11980:                    Budjetin järjestely.                  13
11981: 
11982: Tässä kohden lienee otettava huomioon, että ne lukuisat
11983: yhdistykset ja yhtiöt, joille Hallitus on myöntänyt apu-
11984: rahoja määräajaksi, täydellä syyllä ovat odottaneet, että
11985: kun ne ovat asianmukaisesti pitäneet voimassa kannatus-
11986: apua nauttivia yrityksiään ja pyrintöjään, niille myönne-
11987: tään apurahat seuraaviksikin vuosiksi. Hallituksen suh-
11988: tautuminen tässä puheenaoleviin tarkoituksiin on perusta-
11989: nut, ei tosin juriidista, mutta siveellisen velvollisuuden
11990: edelleenkin myöntää niihin apurahoja. Tähän nähden ja
11991: vaikka budjetinjärjestelyn käsittelyyn käytettävänä oleva
11992: ajan niukkuus ei saHi ryhtyä tarkastelemaan eri eriä, on
11993: Valiokunta kui,tenkin ottanut budjettiin edellä mainitun
11994: 455,500 markan määrän tieteen ja taiteen kannattamista
11995: varten, johon määrään sis~ältyvät myöskin ne erät, jotka
11996: ~oskev.at uusia anomuksia.     Huomioonotettava on, että
11997: armollisessa esityksessä on tapahtunut er·ehdys siinä suh-
11998: teessa, että määräraha seismografia varten tarkoittaa Suo-
11999: men Maantieteellistä Seuraa, eikä Maantieteellistä yhdis-
12000: tystä.
12001: 
12002: 
12003: 
12004: 
12005:      Valtion tuloista ja menoista tekemässään laskelmassa
12006: on Hallitus, niinkuin edellä on huoma:utettu, tullut siihen
12007: tulokseen, että menojen suorittamis~een oHsi tarpeen suos-
12008: tuntavaroja lähes 14,70o,ooo markkaa. Tämä saa selityk-
12009: sensä siitä, että valtiorahaston vakinaisiin menoihin on
12010: luettu 1 1,ooo,ooo markan siirto sotilasrahastoon. Sotilas-
12011: rahaston erityiseen tulo- ja menolaskelmaan on merkitty
12012: menoerä ,Apumaksu sotilastarkoituksiin", 13,ooo,ooo
12013: markkaa. Viimeksi mainitus~sa laskelmassa: enempää kuin
12014: esityksen tekstissäkään ei ole sanottu, että tuo määräraha
12015: on tarkoitettu apumaksuksi Venäjän valtakunnanrahas-
12016: toon, mutta se on kuitenkin epäil~emätöntä.
12017: 14            1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
12018: 
12019:       Eduskunnalla on jo vuosina 1907 ja 1909 ollut ai,..
12020: hetta erinäisissä alamaisissa esityksissä osottaa, että Suo-
12021: men velvollisuutta puolustustoimeen nähden ei laillisesti
12022: voida ilman Eduskunnan suostumusta muuttaa K,eisari-
12023: kunnalle suori,tettaviksi rahallisiksi apumwksuiksi. Tästä
12024: huolimatta on tuollaisia apumaksuja suoritettu vuosina
12025: 1909 ja 1910, ja nyt käsiteltävänä olevasta esityksestä on
12026: tullut tietoon, että 191 r vuoden tulo- ja menoarvioon on
12027: tätä tarkoitusta varten merkittävä r2,ooo,ooo markan
12028: määräraha, sekä että Hallitus jo pitää ratkaistuna asiana,
12029: että 1912 vuoden tulo- ja menoarvioon merkitään samat-
12030: Iainen määrämha, korotettuna 13,ooo,ooo markkaan.
12031: Näyttää sentähden tarpeellio;elta vieläkin vaiaista tätä asiaa
12032: oikeudelliselta kannalta.
12033:       Vuoden 1772 Hallitusmuodon 18 § :n mukaan tuli
12034: maan sotaväen olla järjestettynä ruotujakolaitoksen pe-
12035: rustuksella, johon ei saanut muutosta tehdä muulla tavoin
12036: kuin Hallitsijan ja Valtiosäätyjen yhteisellä päätök-
12037: sellä. K>eisari Aleksanteri I julistikin Porvoon v,altio-
12038: päiviUe annetussa esityksessä tahtovansa, samalla kun
12039: vahvisti Suomen perustuslait, pysyttää Suomen kansalli-
12040: sen sotaväen vanhoilla perusteillaan. Silloinen ruotujakoi-
12041: nen sotaväki kuitenkin, Valtiosäätyjen anomuksen mukai,-
12042: sesti, toistaiseksi hajoitettiin. Sinä pitkänä aikana, minkä
12043: Suomen ruotuväki oli hajoitettuna, pidettiin voimassa eri-
12044: laatuisia pestattuja suomalaisia sotajoukkoja, niis·tä an-
12045: nettujen Suomen asetusten mukaan. Kesäkuun 23 ( 11)
12046: päivänä r854 annetulla julistuskirjalla Keisari Nikolai I,
12047: länsivaltain kanssa silloin puhjenneen sodan johdosta,
12048: määräsi, että ruotujakoinen sotaväki oli jälleen asetettava
12049: ,Suuriruhtinaanmaan perustuslakien mukaisesti". Keisari
12050: Aleksanteri II antoi 1877 vuoden valtiopäiville esityksen
12051: yleisen asevelvollisuuden voimaan saattamisesta. Valtio-
12052: säädyt hyväksyivät lakiehdotuksen erinäisin muutoksin.
12053: Valtiosäätyjen päätöksen mukaisena asevelvollisuuslaki
12054:                     Budjetin järjestely.                   15
12055: 
12056: vahvistettiin joulukuun r8 (6) päivänä r878 ja julkais-
12057: tiin saman kuukauden 27 päivänä samalla kuin ensinmai-
12058: nittuna päivänä annettu julistuskirja, jolla tämän lain tär-
12059: keimmät säännökset julistettiin perustuslain luontoisiksi.
12060: Asevelvollisuuslakiin tehtiin Keisari Aleksanteri III :n
12061: halli<tusaikana erinäisiä muutoksia, mutta ei milloinkaan
12062: muutoin kuin Valtiosäätyjen suostumuksella.
12063:        Siten Suomen perustuslakeja sotalaitokseen nähden
12064: pidettiin täydessä arvossellan, kunnes vuonna r899, Keisari-
12065: kunnan sotaministerin esityksestä, tässä kohden ryhdyt-
12066: titin noudattamaan toisenlaista politiikkaa. Mainitun vuo-
12067: den ylimääräisillä valtiopäivillä annettiin Valtiosäädyille
12068: Venäjän sotaministerin laatima ehdotus uudeksi asevel-
12069: vollisuuslaiksi, josta Valtiosäätyjen ainoastaan oli annet-
12070: tava la'usunto. Valtiosäädyt pitivät kiinni selvästä oikeu-
12071:  destaan ottaa päättävänä lainsäädäntö}aitoks,ena osaa ase-
12072:  velvollisuuslain säätämiseen. Ne pitivät lakiehdotusta so-
12073:  veltumattomana Suomen oikeusjärjestykseen, epäsivät sen
12074:  jC~J hyväksyivät sen sijaan valtiopäivillä laaditun lakiehdo-
12075:  tuksen, joka sisälsi erinäisiä muutoksia r878 vuoden ase-
12076:  velvollisuuslakiin. Mutta heinäkuun I2 päivänä I90I an-
12077:  nettiin sen ehdotuksen mukainen asevelvollisuuslaki, minkä
12078:  Valtiosäädyt olivat evänneet. Suomen sotaväki, joka oli
12079:  osottautunut hyvää harjaautumusta ja kuria, hajotettiin.
12080:  Kaikenmoisiin pakkokeinoihin ryhdyttiin kuuliaisuuden
12081:  aikaansaamiseksi uutta C~Jsevelvollisuusasetusta kohtaan,
12082:   joka oH annettu vastoin perustuslakia, minkätähden
12083:   Suomen kansa ei voinut sitä tunnustaa oikeudellisesti pä-
12084:  teväksi laiksi. Vaikeita ristiriitoja syntyi. Alamaisessa
12085:  anomuksessaan joulukuun 3r päivältä rgo4 Valtiosäädyt
12086:   huomauttivai välttämättömäksi, että lainvastaisen as,e-
12087:   velvollisuusasetuksen käyttäminen kohta lakkautetaan ja
12088:   sotilaskysymys järJestetään perustuslain mukaisella ta-
12089:   valla. Tämän johdosta r9or vuoden asevelvollisuuslaki
12090:   maaliskuun 29 päivänä rgos lakkautettiin käytännöstä ja
12091: 16            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12092: 
12093: Valtiosäädyille annettiin armollinen esitys, jonka mukaan
12094: Suomen valtiovaraston tuli vuosilta I905-I907 Venäjän
12095: valtakunnanrahastoon maksaa kymmenen miljoonan mar-
12096: lkan vuotuinen apumaksu sotilastarkoituksiin. Valtiosää-
12097: dyt suostui,vat tuon apumaksun suorittamiseen vuodelta
12098:  1905 ja, asiasta annetun uuden esityksen johdosta, Edus-
12099: kunta vuonna 1907 päätti apumaksun suoritettavaksi
12100: myöskin vuosilta 1906 ja 1907. Siten toimitettu väli-
12101:  suoritus mainituilta kolmelta vuodelta 1905-1907 oli
12102: luonteeltaan väliaikainen, ja Suomen taholta sitä ainoas-
12103: taan pidettiin alkuna niihin toimenpiteisiin, joilla sotilas-
12104: asia saataisiin järjestyksi perustuslainmukaisella tavalla.
12105: Heinäkuun 12 päivänä 1901 annettu sotilasasetus oli lo-
12106: pullisesti kumottu marraskuun 4 (lokakuun 22) päivänä
12107:  1905 annetulla armollisella julistuskirjalla. Tie sotilas-
12108: asian lainmukaiseen järjestämiseen oli niinmuodoin
12109: avoinna. Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetussa uudessa
12110: Valtiopäiväjärjestyksessä tämä tie myös oli osotettu tois-
12111:  tamalla jo ennen voimassa ollut oikeusohje, ,että puolustus-
12112: toimen järjestäminen kuuluu siihen lainsäädäntöön, joka
12113:  on Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan yhtä-
12114:  pitävän päätöksen varassa.
12115:        Mutta laittomuuden tielle astuttiin uudelleen loka-
12116:  kuun 7 päivänä 1909 annetun julistuskirjan kautta, jossa
12117:  julistettiin, että kysymys Suomen kansalaisten asevelvolli-
12118:  suudesta on ratkaistava ,yleisvaltakunnallisessa järjestyk-
12119:  sessä" sekä että Suomen pitää, kunnes asevelvollisuus
12120:  säädetään, Keisarikunnalle suorittaa sotilastarkoituksiir,
12121:  vuotuista apumaksua, joka lisääntyen miljoonalla markalla
12122:  vuodessa kohoaa 20 miljoonaan markkaan. Armollinen
12123:  esitys verojen myöntämisestä tähän tarkoitukseen annet-
12124:  tiin Eduskunnalle mainitun julistuskirjan pohjalla. Siihen
12125:  oli mahdoton suostua, sillä siten olisi Eduskunta tunnus-
12126:  tanut, että lakia Suomen alamaisten asevelvollisuudesta
12127:  voidaan säätää muussa kuin Suomen perustuslakien säätä-
12128:                     Budjetin järjestely.                    17
12129: 
12130: mässä järjestyksessä, ja että Hallitsijan mää•rättäviin kuu-
12131: luisi minkä v,erran veroja on myönnettävä.
12132:       Eduskunnan esitys, vaikka: se perustui selvään lakiin,
12133: ei onnistunut saamaan osakseen armollista huomiota. Hal-
12134: linnollista tietä annettiin määräys edellä mainittujen apu-
12135: maksujen suorittamisesta Venäjän val takunnanrahastoon.
12136:       Ristiriita on yhäkin kärjistynyt sen kautta, että kesä-
12137: kuun 17/30 päivänä 1910 annettiin venäläinen la:ki niiden
12138: Suomea koskevien la;kien s.äätämi•sjärjestyksestä, joilla on
12139: yleisvaltakunnaHinen merkitys. Jos V,enäjän lainsäädäntö-
12140: lairokset sää:tävät lain Suomen alamaisten asevelvollisuu-
12141: desta, niin ei, sellaisella lailla ole minkäänlaista oikeudel-
12142: lista pätevyyttä. Jos nämä laitokset antaisi•vat määräyksiä
12143:  Suomen suoritettavista apumaksuista sotilastarpeisiin,
12144:  niin olisi se Suomen oikeuden loukkaamista, mutta ei lail-
12145:  linen toimenpide. Suomi ei ol•e milloinkaan ollut Venä-
12146:  jälle verovelvollinen maa. Tapaa, miten Suomen pitää
12147:  osaltaan avustaa ylei-stä puolustusta, ei voida määrätä
12148:  muutoin kuin semmoisen lain kautta, jonka Keisari ja
12149:  Suuriruhtinas on ehdottanut ja Eduskunta vapaa:n har-
12150:  kinnan jälkeen on hyväksynyt.
12151:       Tä:ssä yhteydessä on myös huomautettava, että sen
12152:  varainhoitojärjestelmän periaatteiden mukaan, joka oli
12153:  voimassa ruotujakolaitoksen aikana ja johon myös 1878
12154:  vuoden asevelvolli·suuslain 122 § :n säännökset perustuvat,
12155:  Hallitsija ei voi osottaa valtiorah<J~ston varoja sotilastar-
12156: lkoituksiin, ·eikä myöskään käyttää sotilasrahaston varoja
12157:  muihin tarkoituksiin kuin suomalaisen sotaväen voimassa-
12158:  pitoon.
12159:       Valiokunta katsoo myös asiakseen lausua julki sen
12160:  käsityksen, että sotilasasian tyydyttävä ratkaisu ei ole
12161:  mahdollinen, niin kauan kun Venäjän haHitus Suomea
12162:  kohtaan pitää voimassa politiikkaa, joka loukkaa tämän
12163:  maan valtiosääntöä.
12164:                                                         2
12165: 18           1911. -    V. M. -   Esit. N:o 9.
12166: 
12167:      Edellä lausutun johdosta Valiokunta on sitä mieltä,
12168:                 ettei Eduskunta voi sttostua I9I2 vuoden
12169:            tulo- ja menoarvioon merkitsemään mitään
12170:            Venäjän valtakunnanrahastoon suoritettavaa
12171:            apumaksua sotilastarkoituksirin.
12172: 
12173: 
12174: 
12175:       Valtiopäiväjärjestyks·en 43 § :n mukaan on Valiokun-
12176: nan ensin a·rvioitava valtion menot vuonna 1912 ja sitten
12177: otettaNa harkittavakseen, missä määrin vakinaisia valtio-
12178: varoja on näiden menojen suorittamiseen käytettävissä,
12179: sekä lopuksi tehtävä ehdotus tarpeellisten lisävarojen hank-
12180: kimisesta.
12181:       Menoja arvioidessaan on Valiokunta huomioonotta-
12182: nut osaksi esityksen laskelmat ja tiedonannot sekä asian-
12183: omaisista virkakunnista saadut lisätiedot, osaksi Edus-
12184: kunnan määräraha-asioista tekemät päätökset. Seuraavassa
12185: selonteossa VaEökunta koskettelee yksityisiin menoeriin
12186: ainoastaan, milloin on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa
12187: muutoksia armolliseen esitykseen tai erikoiset asianhaarat
12188: ovat Cl!ntaneet siihen aihetta.
12189: 
12190:                     Vakinaiset menot.
12191:      Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Ma-
12192: jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-
12193: omaisuus. -- Tämän pääluokan menojen loppusum-
12194: maksi merkitään armollisen ·esityks·en mukaisesti 374,000
12195: marikkaa VCI!ltiorahastosta ja 56,000 markkaa SOtilasrahas-
12196: tosta eli yhteensä 430,000 markkaa.
12197: 
12198:     Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunnan päätöksen
12199: mukaan on valtiopäiväkustannukset vuodelle 1912 laskettu
12200: kaikkiaan 702,000 markaksi.
12201:                     Budjetin järjestely.                   19
12202: 
12203:       Hallituslaitokset.- Kenraalikuvernöörinvirka. Mie-
12204: tinnössään N :o 9 on Valiokunta jo viitannut siihen, mitä
12205: Eduskunta 1910 vuoden valtiopäivillä on lausunut ken-
12206: raalikuvernöörin ja kenraalikuvernöörinapulaisen palk-
12207: kausten suorittamisesta Venäjän valtakunnanrahastoon
12208: sekä kenraalikuvernöörin luokse erinäisiä toimia varten
12209: as>etettujen virkami,esten lukumäärän ja palkkioitten lisää-
12210: misestä. -      Keisarillinen Senaatti. Eduskunta 1910
12211: vuoden valtiopäivillä laski tämän ryhmän määrärahat vuo-
12212: deksi 19II yhteensä 1,7oo,ooo marka:ksi, mutta Senaatin
12213: laatimassa 1911 vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa on
12214: ryhmän menot merkitty 1,9031 300 markaksi ja armolli-
12215: sessa esityksessä vuodeksi 1912 otettu 1,904,000 mar-
12216: kaksi. Lisäyksestä tulee noin 44,000 markkaa talousosas-
12217: ton jäsenten ja prokuraattorin palkkausten osalLe. Niin-
12218: kuin V aliakunta mietinnössään N :o 9 jo on huomautta-
12219: nut, korotettiin näitä palkkauksia asetuksella lokakuun 2
12220: p:ltä 1910. Mutta sen lisäksi on Senaatin esityks,estä, tam-
12221: mikuun 1 p :stä 1911 lukien, Senaatin talousosaston esit-
12222: telijäsihteerien palkkio korotettu 3,500 markasta 5,000
12223: markaksi, protokollasihteerien ja ensimäisten apukam-
12224: reerien palkka 5,500 markasta 6,ooo mankaksi ja palkkio
12225: 2,500 markasta 3,000 markaksi, lukuunottamatta sitä 500
12226: markan palkkionkorotusta, joka on heille tuleva 5 ja IO
12227: vuoden palveluksesta, minkä ohessa kanslistien ja toisten
12228: apukamreeri-en palkkaa on korotettu 3,ooo mar!kasta: 4,000
12229: markaksi ja palkkio 1,500 markasta 2,ooo markaksi.
12230: Nämä palkankorotukset on laskettu nousevan yhteensä
12231: noin 68,500 markkaan. Mikäh Valiokunta on saanut tie-
12232: tää, eivät Senaatin virkamiehet itse ole havainneet syytä
12233: olevan anoa palkkojensa korottamista, mikä lienee tapah-
12234: tunut yksinomaan Senaatin alottees.ta. Puheenaolevan ryh-
12235: män menoissa on aiheuttanut tuntuvan lisäyksen myös
12236: venä j änkielenkään tä jäin virkain uudestaan j är }estäminen,
12237: 20           1911. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12238: 
12239: josta lisäyksestä Valiokunta mietinnössään N :o 9 on
12240: mielipiteensä lausunut.
12241:       Useita kertoja on Eduskunnan taholta tehty muistu-
12242: tuksia kenraalikuvernöörinkanslian henkilöikunnan ja sen
12243: palkkaetujen luonnottoman lisäämisen johdosta. Keisarilli-
12244: sessa Senaatissa hiljattain tapahtuneita palkankorotuksia
12245: ja venäjänkielisistä käännöksistä johtuneita: lisämenoja
12246: va·staan on niinikään tämä Eduskunta pannut vastalauseen.
12247: Ilmeistä on, ett'ä nämä menot tarkoittavat nykyisen, maal-
12248: lemme turmiollisen hallitussuunnan edistämistä, ja että
12249: ne siis välittömästi kuuluvat tuohon järj.estelmään. Valio-
12250: kunta katsoo, ettei voida luopua siitä Eduskunnan useam-
12251: man kerran lausumasta vaatimuksesta, että Hallituksen
12252: on vältettävä menoja, jotka eivät ole maan hyödyksi ja
12253: parhaaksi. - Pääluokan menojen kokonaismäärä on esi-
12254: t)liksen mukaisesti 2,968,000 markkaa.
12255: 
12256:     Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistu-
12257: vat hallinnonbaarat. - K uritushuoneet ja työvankilat.
12258: Kun V aliakunnalla ei ole ollut aikaa tutkia, missä määrin
12259: erinäiS<ten armollisessa esityksessä ehdotettujen palkkaus-
12260: ten korottamis·een on ollut todellista aihetta, ja kun itse
12261: esityksessä tässä kohden annetut tiedot ovat olleet liian
12262: niukat, sekä myöskin siihen nähden, että Eduskunta 19ro
12263: vuoden valtiopäivillä on pyytänyt virkamiesolojen tutki-
12264: mista, jonka kautta virkamiehien työ- ja palkkasuhteet toi-
12265: vottavasti tulevat seikkaperäisen tarkastuksen alaiseksi, ei
12266: Valiokunta ole katsonut voivansa tässä ryhmässä palk-
12267: 'kausten lisäyksiin varattua 22,300 markan määräraJhaa
12268: kannattaa, vaan on poistanut sen laskelmasta, joten mää-
12269: rärahoja tässä kohden on alennettu tasaluvuin 1,7so,ooo
12270: markaksi. - Läänin- ja kihlakunnanvankilat. Samasta
12271: syystä on tässä ryhmässä virkamiehistön palkkausten jär-
12272:  jestämistä varten merkityt 70,200 markkaa: laskelmasta
12273: poistettu ja ryhmän menot siis otettu tasaluvuin r,II9,000,
12274:                    Budjetin järjestely.                   21
12275: 
12276: markaksi. - Muut puheenaolevaan pääluokkaan kuulu-
12277: vat menot otetaan .esityksen arvion mukaan 2,467,000
12278: markan määrään, ollen siis pääluokan kokonaissumma
12279: 5,336,000 markkaa.
12280: 
12281:       Siviilitoimituskuntaan. kohdistuvat hatlinnonhaarat.
12282: - Kaup~mkien poliisilaitokset. Eduskunta 1910 vuoden
12283: valtiopäivillä laski menot kaupunkien poliisilaitoksia varten
12284: vuodeksi 1911 3,3oo,ooo markaksi. Armollisessa esityk-
12285: sessä on nämä menot otettu vuodeksi 1912 3,46o,ooo mar-
12286: kan määrään. Kun määrärahan korotusta ei ole armolli-
12287: sessa esityksessä perusteltu,on Valiokunta katsonut aihetta
12288: olevan alentaa sen yllämainittuun vuodeksi 1911 lasket-
12289: tuun määrään eli 3,300,000 markaksi. - Lääkärinhoito
12290: maalla. Aikaisemmin esittämistään budjettioikeudelli-
12291: sista syistä Valiokunta ei saata hyväksyä armollisen
12292: esityksen siv. s-8 esiintyvää kantaa kunnanlääkärien
12293: paikkaamista varten tarpeelliseksi havaitun 110,000
12294: markan suorittamistavasta.       Tämän johdosta ja sen
12295: perusteella, mitä Valiokunta jo edellä on tässä suh~
12296: teessa huomauttanut, on mainittu määrä, joka Valiokun-
12297:  nan mielestä on tarkoitukseensa tarpeellinen, merkitty
12298: laskelmassa tähän ryhmään, johon se asiallisesti kuu-
12299:  luu, joten loppusumma on noussut 676,ooo mark-
12300:  kaan. - Muita lääkintölaitoksen menoja. Tähän ryh-
12301:  mään kuuluvia menoja arvioidessaan on Valiokunta
12302:  ottanut huomioon armollis·essa esityksessä siv. 4 ja
12303:  8 mainitut 400,ooo markkaa, jaettavaksi t~asan tu-
12304:  berkulosin vastustaruisyhdistykselle ja k.eräystoimikun-
12305:  nalle vähävaraisten keuhkotautisten hyv·äksi, minkä määrä-
12306:  rahan Eduskunta 1910 vuoden valtiopäivillä on hyväk-
12307:  synyt, joten siis ryhmän loppusumma on 967,000 mark-
12308:  kaa.- Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet. Se me-
12309:  nojen lisäys, joka armollisessa esityksessä esiintyy tämän
12310:  ryhmän kohdalla, on antanut V aliakunnalle aihetta teke-
12311: 22           1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
12312: 
12313: mään huomautuksen mietinnössään N :o 9, ja viittaa Va-
12314: liokunta siihen, mitä on lausuttu ,Hallituslai.tosten" koh-
12315: dalla olevista muista uusista määrärahoista, jotka kuulu-
12316: vat nykyiseen laittomaan hallintojärjestelmään. -Tämän
12317: ryhmän ynnä muut pääluokan menot otetaan esityksen ar-
12318: vion mukaan yhteensä 9,292,000 markan määrään, ja on
12319: pääluokan loppusumma si.is 14,235,000 markkaa.
12320: 
12321:     Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon·
12322: haarat. - Leimakonttori. Tämän menoerän muodostavat
12323: kannanto- ja tarkastuskustannukset leima- ja pelikortti-
12324: suostunnnasta. Näiden varojen suorittamisesta vuonna
12325: 1912 on Valiokunta erityisten armollisten esitysten joh-
12326: dostaJ antamissaan mietinnöissä N :o 8 ja 6 tehn~t ehdo-
12327: tUikset. Mutta, kuten edempänä osotetaan, V aliakunta on
12328: havainnut valtion tarpeiden tyydyttämiseksi ainoastaan
12329: leimasuostunnan tarpeelliseksi. Siitä huolimatta on V a-
12330: liokunta tahän ottanut puheenaolevan menoerän, las-
12331: kettuna esityks·essä si,v. 18 arvioituun määrään eli 170,000
12332: markaksi. - Siinä laskelmassa, joka armollisessa esityk-
12333: sessä siv. 17 ja 18 on tehty suostuntarahaston tuloista ja
12334: menoi~ta, on menojen puolella kannanto- ja tarkastuskus-
12335: tannuksia jäämistäverosta 30,000 mark'kaa, valtiorahaston
12336: osuus jäämistäverosta 54,000 markkaa ja kuntain osuus
12337: samasta v.erosta 70,000 mark'kaa. Koska kysymys erityi-
12338: sen jäämistäveron suorittamisesta on Eduskunnan päätök-
12339: sen kautta tällä kertaa rauennut, on Valiokunta poistanut
12340: kysymyksenalaiset menot. - Muut tähän pääluokkaan
12341: kuuluvat menot otetaan laskelmaan armollis·en esityksen
12342: mukaisesti 3,7oo,ooo markaksi., joten pääluokan loppu-
12343: määrä on 3,870,000 markkaa.
12344: 
12345:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12346: - Revisionikonttori. Tähän ryhmään on lisättävä sodlas-
12347: rahastosta maksettava oikeusprosentti soo markkaa sekä
12348:                         Budjetin järjestely.                          23
12349: 
12350: suostunta- ja sotilashuonerahastoista menevät samanlaiset
12351: menot 200 ja roo markkaa, oUen siis ryhmän menot yh--
12352: teensä 97,8oo markkaa.- Muut pääluokan menot otetaan
12353: esityksen arvion mukaan 5,503,000 markan määrään, ja
12354: on pääluokan loppusumma siis 5,600,800 markkaa.
12355: 
12356:      Sotilasmenoja. -    Meno ja sotilastarpeisiin. Siihen
12357: nähden, että V aliakunta ei ole katsonut voivansa varata
12358: määrärahaa apumaksun suorittami!Seksi sotilastarkoituk-
12359: siin, on laskelmasta poistettu esityksessä oleva r 3,ooo,ooo
12360: markan määrä, joten pääluokan menot nousevat ainoas-
12361: taan 216,000 markkaan.
12362: 
12363:     Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
12364: haarat. - V aitioapua yksityisille kouluille. Tähän on mer-
12365: kitty, paitsi armollisessa esityksessä siv.29 olevat r,776,ooo
12366: markkaa, myös esityksen siv. 9 mainitut 75,000 markkaa
12367: sellaisten yksityisten koulujen avustamiseksi, jotka tätä
12368: ennen eivät ole saaneet val,tioapua, mutta jotka valtioapua
12369: myönnettäessä tähän asti noudatettujen perusteiden mu-
12370: kaan voivat päästä sellaista apurahaa nauttimaan vuonna
12371: 1912. Ryhmän menot ovat siis r,85I,ooo markkaa. -
12372:       Kansakoulujen valtioavustus. Tähän on otettu seu-
12373: raavat Eduskunnan osottamat määrärahat:
12374: Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
12375:    laitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk I ,670,000:-
12376: Apumaksu. maalaiskansakoulujen var-
12377:    sinaisen opettajiston palkkaami,seen                      4,000,000: -
12378:                                                           "
12379: Apum;rksu opettajain ja opettajatar-
12380:    ten palkkaamiseen mies- ja nais-
12381:    käsitöiden opetusta varten ..... .                           rso,ooo:-
12382:                                                           "
12383: Määräraha palkankorotuksiin maa-
12384:     laiskansakoulujen               varsinaisdle
12385:    opettajistolle ................. .                        1 ,o8o,ooo: -
12386:                                                   "
12387:                                               ------------------
12388:                                                  Smk 6,9oo,ooo: -
12389: 24           1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
12390: 
12391:     Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tähän ryh-
12392: mään kuuluvat seuraavat Eduskunnan päättämät määrä-
12393: rahat:
12394: 
12395: K~nsakoulutalojen      ja käsityöhuo-
12396:   neistojen rakentamiseen ..... : . . Smk r ,soo,ooo : -
12397: Kirjastoja varten mwalaiskansakou-
12398:   lujen sekä pikku- ja kiertokouluj<en
12399:   opettajille ja opettajattarille ....        30,000:-
12400:                                          "
12401: Maalaiskansakoulujen jatkokursseja
12402:   varten ...................... .            rro,ooo:-
12403:                                          "
12404: Stipendeiksi kuuntelua ja opinto-
12405:   matkoja varten ............... .            30,000:-
12406: Havaintovälineiden ynnä muiden
12407:    opetusvälineiden       hankkimiseksi
12408:   maalaiskansakouluihin ja kansan-
12409:   opistoihin ................... .           135,000:-
12410:                                          "
12411: Yliopistollisten jatkokurssien toi-
12412:   meenpanemiseksi          kansakoulun-
12413:    opettajille ja -opettajattarille ....      8o,ooo:-
12414: Koulutarpeiden ostoon maalaiskansa-
12415:   koulujen oppilaille ............ .         400,000:-
12416: Kuntien ylläpitämiä pi~enten lasten
12417:   kouluja, varten ............... .          100,000:-
12418: Matkastipendeiksi kaupunkien kansa-
12419:   kouluntarkastajille ............ .           r,soo:-
12420:                                          "
12421: Maalaiskansa'koulujen oppilaskirjas-
12422:   tojen avustamiseksi ........... .           25,000:-
12423:                                          "
12424: Maalaiskansakoulujen vähävaraisten
12425:    lasten ruoka- ja vaatetusavuksi ..        rso,ooo:-
12426:                                          "
12427: Kansanlastentarhain kanna:ttamiseksi         100,000:-
12428: 
12429:                                         Smk 2,66r,soo:-
12430: 
12431:      Sen lisäksi on armollisen esityksen laskelmassa siv. 29
12432: valtiorahaston menoksi merkit,ty r J4,ooo markkaa, johon
12433:                      Budjetin järjestely.                    25
12434: 
12435: kuitenkin on lisättävä r r,ooo markan suuruinen maam-
12436: raha kansakoulun ammattilehtien kannattamiseksi, 39,000
12437: markkaa mies- ja naiskäsitöiden opetuksen edistämiseksi
12438: maalaiskansakouluissa ynnä ro,ooo markkaa lisäyksenä
12439: määrärahaan kansakoulujen ylläpitämiseksi maan käy-
12440: hirnmissä ja harvimmin asutuissa osissa, mitkä kaikki
12441: kolme määrärahaa Valiokunta on havainnut olevan tar-
12442: peen vaatimia. Menoryhmän loppusumma on näin ollen
12443: 2,835,soo markkaa.
12444:       Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten.
12445: Tähän ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan osotta-
12446: mat määrärahat:
12447: Kansanopistojen rakennusavuksi .... Smk 2oo,ooo: -
12448: Kansanopistoj.en avustamiseksi ja apu-
12449:    rahoiksi näiden opistoJen vähävarai-
12450:    sille oppilaille ................. .              36o,ooo:-
12451:                                                    "
12452: Luentokurssien kannaaarniseksi ..... .                so,ooo:-
12453: Ra·itttiustyön kannattamiseksi ....... .              70,000: --
12454: Työväenopistojen avustamiseksi .... .                 30,000:-
12455: Kansankirjastojen avustamiseksi ja sel-
12456:    la.isten perustamiseksi maalaiskansa-
12457:    kouluJen yht·eyteen . . . . . . . . . . . . . . ,  75,000:-
12458:                                        -----------------
12459:                                            Smk 78s,ooo: -
12460: 
12461:      Kun tähän lisätä•än armollisen esityksen siv. 29 valtio-
12462: rwhaston menoksi merkityt r84,ooo markkaa, josta mää-
12463: rästä r7s,ooo markkaa on kansanopistojen sekä isäntä-
12464: ja ·emäntäkoulujen apurahaa sekä 9,000 ma~kkaa valtio-
12465: apua ,Kansanvalistusseura" ja ,Svenska folkskolans vän-
12466: ner" nimisille seuroiUe kirjastosihteerien palkkaami•s·eksi,
12467: saadaan ryhmän loppusummaksi 969,000 markkaa.
12468:      Tieteen ja taiteen kannattamiseen kuuluvia menoja
12469: arvioidessaan ei V aliakunta ole pitänyt asianmukaisena
12470: lähteä yksityiskohtaisesti tarkastamaan tässä kohdassa
12471: esitettyjen tarpeitten oikeudenmukaisuutta, vaan on otta-
12472: 26           1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
12473: 
12474: nut huomioon sekä armollisessa esityksessä siv. 29 maini-
12475: tun määrän 283,000 markkaa että esityksessä suos-
12476: tuntarahaston budjettiin sijoitetut määrärahat kansantie-
12477: teellistä uiJ<;omuseota varten 10,000 markkaa ynnä tieteen
12478: ja taiteen edistämiseksi 455,500 mar~kaa. Niinikään on
12479: laskelmaan otettu määrärahat Antellin koJ<;oelmain hoitoa
12480: varten 15,000 markkaa. Tämän ryhmän menot nousevat
12481: siis 763,500 markkaan.
12482:       Tämän hallinnonhaaran muut menot ovat armollisen
12483: esityks·en mukaan yhteensä 9,204,000 markkaa, joten pää-
12484: luokan loppusumma on 22,523,000 markkaa.
12485: 
12486:       Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
12487: haarat. - Muut maataloudelliset oppilaitokset. Siihen
12488: nähden, eiVä anomuks;ia on tehty uusien maamiestalvikurs-
12489: sien toimeenpanemisesta sekä uusien meijeri- ja karjan-
12490: hoitajakoulujen perustamisesta, on V aliakunta näiden tar-
12491: peiden tyydyttämiseksi laskelmaansa ottanut yhteensä
12492: 42,000 markkaa. Sen lisäksi on tähän otettu Eduskunnan
12493: osottama määräraha 120,ooo markkaa kotitalouskou-
12494: luja varten. Ryhmän menot nousevat tämän kautta
12495: 967,000 markkaan. - Kalastuselinkeino. Kun määrä-
12496: rahasta kalastuselinkeinon edistämiseksi on myönnetty
12497: valtioapua pelastusasemi.en perustamista ja ylläpitämistä
12498: varten tuuliajoUe joutuneiden kalastajien pelastami-
12499: seksi ja useampia tällaisia pelastusase1nia olisi tavpeen,
12500:  niin on määräraha korotettu 10,000 markalla ja ryhmän
12501:  menot siis otettu 316,ooo markaksi. - Erinäisiä määrä-
12502:  rahoja. Arvioidessaan tähän kuuluvia menoja on Valio-
12503: kunta ottanut huomioon Eduskunnan osottamat 30,000
12504:  markkaa maanviljelys- ja talousseurain käytettäväksi pien-
12505:  viljelijäin opintoretkeilyjen toimeenpanemista varten. -
12506:  Siltä varalta, että Senaatissa vi·reillä oleva ehdotus voin-
12507:  tarkastuslaitoksen perustamisesta Hangon kaupunkiin,
12508:  tulee ratkaistuksi myönteiseen suuntaan, otetaan tähän
12509:                    Budjetin järjestely.                   27
12510: 
12511: 31,000 markan määräraha, josta 6,ooo markkaa perusta-
12512: ruiskustannuksia ja 25,000 markkaa vuotuiskustannuksia
12513: varten. - Ryhmän menot nousevat siis 503,000 markkaan.
12514: - Muut pääluokan menot on otettu laskelmaa:n esityk-
12515: sen arvion mukaan 5,687,ooo markan määrään, joten pää-
12516: luokan loppusumma on 7,473,000 markkaa.
12517: 
12518:      Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
12519: haarat. -Tämän hallinnonhaaran menot ovat armoUisen
12520: esityksen mukaan yhteensä 10,171,000 markkaa.
12521: 
12522:      Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
12523: linnonhaarat. - Teknillinen korkeakoulu. Siihen näh-
12524: den, että mainittu korkeakoulu vasta lyhyemmän ajan on
12525: ollut toiminnassa ja prof,essorien palkkaetujen parantami-
12526: seksi armollisessa esityksessä ehdotettu lisämääräraha
12527: 40,000 mal"lkkaa ei sentähden liene välttämätön, on tähän
12528: ryhmään kuuluvat menot alennettu 474,000 markkaam
12529: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito. Tähän pääluok-
12530: kaan on otettava mallasjuomain valmistuksen tarkastuk-
12531: sesta aiheutuvat menot, jotka ovat armollisen esityk-
12532: sen mukaan 8o,ooo markkaa. - Erinäisiä määrärahoja.
12533: Armollisessa: esityksessä siv. 13 ilmoitetaan, että Helsingin
12534: Laivanpäällikköyhdistys on anonut sille merimiesoppilas-
12535: koulun perustamista varten annettavaksi 75,000 markan
12536: mää1rärahan kerta kaikkiaan koululaivan ostamis,een sekä
12537: koulun kannattamiseksi vuotuisen 86,250 markan apu-
12538: rahan aluksi täksi ja kahdeksi seura:avaksi vuodeksi. Koska
12539: valtiorahastostw ei ole voitu vuonna 191 I myöntää määrä-
12540: rahaa puheenalaiseen tarkoitukseen, on Eduskunnan pää-
12541: tettäväksi, jätetty, olisiko suostuntarahastosta vuonna 1912
12542: tuohon tarkoitukseen osotettava r61,250 markkaa. Valio-
12543: kunta, jonka midestä puheenaoleva määrärahan käyttä-
12544: missuunnitelma ei liene vielä riittävästi selvitetty, on jät-
12545: tänyt sen lukuunottamatta, jonka tähden ryhmän menot
12546: 28           1911. -   V. M. -      Esit. N:o 9.
12547: 
12548: on merkitty esityksen mukaisesti 575,000 marhksi.
12549: Muut tähän pääluokkaan kuuluvat menot ovat esityksen
12550: arvion mukaisina 4,342,000 markkaa. Pääluokan loppu-
12551: summa on siis 5,471,000 markkaa.
12552: 
12553:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinoonhaarat.
12554: -Tämän pääluokan menot on Valiokunta merkinnyt las-
12555: kelmaan armollisen esityksen mukaisesti 816,000 mar-
12556: kaksi.
12557: 
12558:      Sekalaisia yleisiä menoja. -   Kenraalikuvernöörin ja
12559: Keisarillisen Senaatin käyttövarat. Eduskunta 1910 vuo-
12560: den valtiopäivillä laski tämän ryhmän menot vuodeksi
12561: 191 r 244,000 markaksi, mutta Senaatin laatima tulo- ja
12562: menoarvioehdotus viimemainitulle vuodelle osottaa tässä
12563: ryhmässä määrärahoja yhteensä 274,000 markkaa, mikä
12564: määrä myös armollisessa esityksessä on otettu vuodeksi
12565: 1912. Lisäyksen aiheuttaa 30,000 markan suuruinen
12566: määräraha venäjänkielisen sanomalehden (Finljandskaja
12567: Gaseta) julkaisemista varten. Tällainen määräraha on jo
12568: aikaisemmin ollut Suomen menoarviossa. Vuonna r899
12569: maksettiin ensi kerran maini-ttua tarkoitusta varten 45,000
12570: markkaa, mutta sen jälkeen 30,000 markkaa vuosittain
12571: aina 1905 vuoteen saakka. Vuonna 1906 lakkautettiin
12572: sanottu määräraha, kunnes se nyt jälleen on otettu 191 r
12573: vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen. Suomen valtio-
12574: varain käyttäminen tällaiseen tarkoitukseen ei v,aliokunnan
12575: mielestä ole maan hyödyksi ja parhaaksi, jonka tähden Va-
12576: liokunta ei ole katsonut voivansa ottaa sitä laskelmaansa,
12577: joten ryhmän menot on alennettu 244,000 markaksi. -
12578: Erinäisiä määrärahoja. Eduskunta 1910 vuoden valtio-
12579: päivillä laski nämä menot yhteensä I,4I r,ooo markaksi,
12580: mutta I9II vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa neovat·
12581: r,62r,ooo markkaa ja on laskettu armollisessa ~esityksessä
12582: vuodeksi r9r2 r,656,ooo markan määrään. Kun armolli-
12583:                     Budjetin järjestely.                   29
12584: 
12585: sessa esityksessä ei ole tämän korotuksen tarpeellisuutta
12586: osotettu, on Valiokunta ottanut sen laskelmaansa yllä-
12587: mainitun 1,41 I,ooo markan määrään. - Tämän pääluo-
12588: kan muut menot ovat otetut esityks·en mukaisesti r,685,ooo
12589: markaksi ja koko pääluokan menot 3,340,000 markan
12590: määrään.
12591: 
12592:      Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. - Eläkkeitä. Maa-
12593: laiskansakoulunopettajain ·eläkkeet otetaan lasketmaan
12594: Eduskunnan päätöksen perustuksella 234,000 markaksi.
12595: - Erinäisiä määrärahoja. Eduskunnan päätöksen mu-
12596: kaisesti merkitään tähän seuraavat määrärahat, nimit-
12597: täin: kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi
12598: 52,000 markkaa, sairaitten kansakoulunopettajain ja
12599: -opettajatarten avustamis·eksi 90,000 markkaa ja kesä-
12600: virkistyksen toimittamiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa
12601: varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille kansakoulu-
12602: lapsille 50,000 markkaa, ollen siis kyseenalaiset menot
12603: yhteensä 192,000 markkaa.
12604:       Esityksessä arvioituihin: määriin otetaan tässä sotilas-
12605:  huonerahastosta menevät sotilaseläkkeet 64o,ooo markkaa
12606:  sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apurahat, joista valtio-
12607:  rahasto vastaa, yhteensä 3,983,000 markkaa, joten pää-
12608:  luokan loppusumma on 5,049,000 markkaa.
12609: 
12610: 
12611:      ArmoUisessa esityksessä siv. 32 on vakinaisten meno-
12612: jen joukkoon pääluokkien ulkopuolelle merkitty 50o,ooo
12613: markkaa vuoden kuluessa sattuvien lisämenoj•en suoritta-
12614: miseen. Siihen nähden, .että Eduskunta jo 1908 ja 1909
12615: vuosien toisilla valtiopäivillä on huomauttanut, että täl-
12616: laisen määrärahan esiintyminen valtion tulo- ja meno-
12617: arviossa on pidettävä jäännöksenä monivuotiseen varain-
12618: hoitokauteen kuuluvista ilmiöistä, on Valiokunta vähentä-
12619: nyt sen 250,000 markaksi.
12620: 30           1911. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12621: Täten arvioitujen menojen lisäksi, jotka
12622:    yhteensä ovat                         Smk 88,450,800: -
12623: on otettava huomioon seuraavat armoi-
12624:    Iiseen esitykseen merkityt siirrot:
12625: Tilattoman väestön tai-
12626:    narahastoon .          Smk 300,000: -
12627: Rahastoon työhön ai-
12628:    van kykenemättö-
12629:    mien henkilöiden
12630:    hoitoa varten                70,000:-
12631: Turvattomien lasten
12632:                             "
12633:    hoitorahastoon .             70,000:-
12634: sekä sen lisäksi:           "
12635: Kulkulaitosrahastoon
12636:    korvaukseksi pos-
12637:    tinkuljetuksesta val-
12638:    tionrautateillä, Edus-
12639:    kunnan hyväksymä
12640:    määrä .                 " 1,000,000:-      1,440,000: -
12641: joten vakinaisen menoarvion loppu-
12642:    summa on .                          . Smk 89,890,800:-
12643:      Mitä tulee armollisen esityksen siv. 63 olevaan
12644: 12s,ooo markan siirtoon sotilasrahastosta valtiorahas·-
12645: toon, otetaan se huomioon, kun on kysymys menojen suo-
12646: rittamisesta eri rahastojen varoilla.
12647: 
12648:                   Ylimääräiset menot.
12649:      Armollisessa ·esityksessä ehdotetaan ylimääräisiä me-
12650: noja varten ainoastaan r,278,7ro markkaa. Näin pientä
12651: ylimääräisten menojen määrää ei Suomen budjetissa ole
12652: ollut vuosikausiin. Vastaava määrä lähinnä edellisenä
12653: vuonna oli Eduskunnan laskelman mukaan 8,25I,ooo
12654: markkaa, josta määrästä Senaatin laatimaan r9r r vuoden
12655: tulo- ja menoarvioehdotuks·een tosin ei ole otettu suurem-
12656:                       Budjetin järjestely.                     31
12657: 
12658: paa määräå kuin 2,588,262 markkaa 65 penma. Esityk-
12659: sestä: käy ilmi, että ylimääräis,ten menojen supistaminen
12660: vuonna 1912 johtuu siitä, että on katsottu tarpeelliseksi
12661: siirtää 1 I,ooo,ooo markkaa valtiorahastosta sotilasrahas-
12662: toon sotilasapumaksun suorittamisen mahdolliseksi saatta-
12663: mista varten. Kun Valiakunta ei ole voinut marnittua
12664: siirtoa hyväksyä ja sentähden on sen laskelmastaan pois-
12665: tanut, on Valiokunta voinut lisätä ylimääräisten menojen
12666: määrää. Valiokunta on siis laskelmaansa ottanut sellaisia
12667: meno ja, jotka jo ovat saavuttaneet Keisarillisen Ma jes-
12668: teetin hyväksymisen kuin myöskin sellaisia, jotka joko
12669: aikaisemmin tai' nyt ovat olleet Eduskunnan käsittelyn
12670: alaisina ja mitkä siis Eduskunta puolestaan on hyväksynyt.
12671:  Sitäpaitsi on laskelmaan otettu muutamia menoja, jotka
12672:  ovat sitä laatua, ettei niiden suorittamista haitatta voi jät-
12673: tää tulevaisuuden varaan. Tämän nojalla on Valiokunta
12674:  tahtonut ehdottaa, ·että tulevaksi vuodeksi ylimääräisiin
12675:  menoihin otettaisiin alempana mainittavat määrärahat,
12676:  jotka hallinnonhaaroittain esitettyinä ovat seuraavat.
12677: 
12678:      Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12679:     Tähän on ensinnäkin otettu armollisessa es,ityksessä
12680: mainittu määräraha tarvekalujen y. m. hankkimiseksi
12681: Tampereen uuteen yleiseen sairaalaan 74,000 markkaa. -
12682: Eduskunta 1910 vuoden valtiopäiviUä: on varannut vuo-
12683: deksi 1911 300,000 markkaa Etelä-Pohjanmaalle perus-
12684: tettavaksi aiottua keuhkotautisten kansanparantolaa var-
12685: ten ja 700,000 markkaa Oulun lääniin rakennettavaa uutta
12686: mielivikaisi-en keskuslaitosta varten. Armollisessa esityk-
12687: sessä si v. 14 ja 1 5 ilmoitetaan, ettei valtiorahaston varat riitä
12688: näiden menojen suorittamiseen, jonka tähden esityksessä
12689: on suostuntarahaston tulo- ja menoarvioehdotukseen mer-
12690: kitty ensinmainitun parantolan perustamista varten 72,032
12691: markkaa 8o penniä Kuortaneen pitäjässä sijaitsevan maa-
12692: alueen pakkoluovutukseen ja 500,000 markkaa parantolan
12693: 32           1911. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12694: 
12695: rakennustöiden alottamiseen eli yhteensä 572,032 markan
12696: 8o pennin määräraha sekä r,ooo,ooo markkaa yHämainit-
12697: tua Oulun lääniin perustettavaa mielenvikarsten keskus-
12698: laitosta varten. Siihen nähden, että nämä molemmat lai-
12699: tokset ovat suuresti tarpeen vaatimia sekä jo aikaisemmilla
12700: valtiopäivillä saavuttaneet Eduskunnan kannatuksen, on
12701: Valiokunta merkinnyt molemmat määrärahat laskelmaan-
12702: sa. - Koska Eduskunta jo r9ro vuoden valtiopäivillä otti
12703: laskelmaansa 5oo,ooo markkaa Helsingin yleisen sairaa-
12704: lan uutisrak·enn uksia varten, on Valiokunta merkinnyt
12705: saman määrärahan laskelmaansa vuodeksi r9r2. Niin-
12706: ikään on lasNelmaan otdtu Eduskunnan hyväksymä määrä-
12707: raha 200,000 markkaa ka:nna,tusavun myöntämis·eksi osit-
12708: tain kunnille, osittain työttömyysapukassoille, jotka ensi
12709: talven aikana järjestäväJt työttömäin avustusta. - Hal-
12710: linnonhaaran ylimääräisten menojen loppusumma olisi
12711: näin ollen 2,346,032 markkaa 80 penniä.
12712: 
12713:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
12714:     Tähän on otettu armollisessa esityksessä mainittu
12715: määräraha metsämaiden ostamiseksi valtiolle 350,000
12716: markan suuruisena, minkä Senaatti r p:nä kesäkuuta r9ro
12717: on valtuutettu vuosittain viiden vuoden aikana tähän tar-
12718: kotU'kseen käyttämään.
12719: 
12720:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
12721: haarat.- Tämän hallinnonhaaran ylimääräisiin menoihin
12722: on ensinnäkin otettu armolJisessa esityksessä mainittu
12723: määräraha koulutalon rakentami,seksi Joensuun suomalai-
12724: selle tyttökoululle r26,ooo markkaa. - Keisarillinen Ma-
12725: jesteetti on huhtikuun 22 p :nä I9IO oikeuttanut Senaatin
12726: käyttämään 373,847 markkaa kansallismuseon sisusta-
12727: mista varten, josta r9o,ooo markkaa olisi käytettävä
12728: vuonna r9ro ja r83,847 markkaa vuonna I9II. Valtio-
12729: varaston tilaan nähden ei kuitenkaan I9IO vuoden raha-
12730:                    Budjetin järjestely.                  33
12731: 
12732: sääntöön pantu mitään määirära:haa tätä tarkoitusta va.rten,
12733: jota vastoin 1911 vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen on
12734: välttämättömimpien töiden suorittamiseksi merkitty 38,ooo
12735: markkaa ja armolliseen esitykseen vuodeksi 1912 otettu
12736: 40,000 markan määräraha. Valiokunta on kuitenkin ha-
12737: vainnut suuremman määrärahan käyttämisen tarkoitusta
12738: varten mahdolliseksi ja on siis laskelmaansa ottanut
12739: 240,000 markkaa. -      Luentosaleja sisältävän uutisraken-
12740: m1ksen rakentamista varten yliopistoon myönnettiin
12741: vuonna 1909 300,000 markkaa ja sen lisäksi helmikuun
12742: 14 p :nä 191 1 285,000 markkaa sekä 40,000 markkaa ra-
12743: kennuksen sisustamiseksi ehdolla, että määrärahat 625,000
12744: markkaa määrätään mak·settavaksi kahtena toistaan seu-
12745: raavana vuonna, sittenkun se valtiovarain tila'3Jn nähden
12746: havaitaan täysin mahdolliseksi. Niinikään on vuonna 1909
12747:  myönnetty yliopiston kemiallisen laboratorin lisäraken-
12748: nusta varten 225,000 markkaa ja tammikuun 12 p:nä 1911
12749:  sen lisäksi 20,000 markkaa rakennuksen sisustamiseksit.
12750:  Koska edellämainittuja rakennuksia varten ei ole pantu
12751: mitään määrärahoja 1909, 1910 ja 1911 vuosi•en tulo- ja
12752:  menoarvioehdotuksiin, mutta erittäin tärkeätä olisi, että
12753:  rakennukset pantaisiin alulle vuonna 1912, on Valiokunta
12754:  luentosalirakennusta varten, joka on kiireellis.empi kuin
12755:  laboratorin rakennus, lasketmaan ottanut 300,000 mark-
12756:  kaa ja mainitun laboratorin lisärakennusta varten 100,000
12757:  markkaa. -       Oppikoulujen uusi•sta rakennuksista on
12758:  tarpeellisin uusi huoneisto Helsingin suomalaiselle
12759:  tyttölkoululle. Sen tonttipaikaksi on määrätty nykyinen
12760:  oftalmologinen sairaala ynnä Helsingin sairaalain pesu-
12761:  laitos Elisabetin- ja Nikolainkadun kulmauksessa.. Osa
12762:  tätä huoneistoa voi;tanee lähimmässä tuLevaisuudessa ra-
12763:  kentaa, johon nähden Valiokunta on tarkotusta varten
12764:  V1arannut 300,000 markkaa. -Vuonna 1909 on Senaatti
12765:  alistanut, että Turun suomalaiselle tyttökouluUe raken-
12766:  nettaisiin lisärakennus, jonka kustannusarvio oli 117,900
12767:                                                          3
12768: 34            1911. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12769: 
12770: markkaa. K·eisarillinen Majesteetti suvai-tsi tammikuun
12771: 12 p:nä 1910 määrätä, että esitys oli jätettävä sillensä,
12772: koska kysymys määrärahan ottamisesta menosääntöön tätä
12773: rakennusta varten oli ratkaistava 1910 vuoden rahasään-
12774: nön yhteydessä. Mitään määrärahaa puheenalaiseen tar-
12775: kotukseen ei ole otettu 1910 eikä I9II vuoden tulo- ja
12776: menoarvioehdotuksiin, jonka vuoksi Valiokunta on vuo-
12777: deksi· 1912 varannut 6o,ooo markkaa. - Eduskunta on
12778: anomuksessa 28 p :Itä toukokuuta 1910 anonut, että vuo-
12779: deksi 191 r myönnettäisiin siveelli:syystyön kannatta-
12780: miseksi Helsingissä ja muissa suuremmissa kau-
12781: pungeissa 50,000 markan määräraha jaettavaksi yksi-
12782: tyisille turavakodei11e ja vierasmajoille.      Esityksessä
12783: siv. 8 ilmoitetaan, että vuodeksi 191 I ei ole voitu
12784: tähän tarkoitukseen myöntää määrärahaa valtiorahas-
12785: tosta ja on sentähden, siitä varalta .eHä Eduskunta katsoisi
12786: puheenalaisen apurahan olevan suoritettava vuonna 1912,
12787: vastaava määrä so,ooo markkaa merkitty suostuntara-
12788: haston 1912 vuoden budj.etti.in. Katsoen tämän määrä-
12789: rahan tarpeelliseksi on Valiokunta ottanut sen tällä koh-
12790: dalla laskelmaansa. Tämän hallinnonhaaran ylimääräiset
12791: menot olisivat niinmuodoin yht•eensä 1,176,000 markkaa.
12792: 
12793:     Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
12794: haarat. - Tähän on otettu armollis·essa esityksessä maini-
12795: tut määrärahat 40o,ooo markkaa Juojärven vesistön kana-
12796: voimi·seen ja 370,000 markkaa maanti,en tekemiseksi
12797: Sodankylän pitäjän kirrkonkylästä: Inarin pitäjän Törmäsen
12798: kylään.- Vuodeksi 191 I on Eduskunta I9rovuoden valtio-
12799: päi;villä varannut 6o,ooo markkaa lopullisena lisämäärä-
12800: rahana Vesi,järven kanavan uudestaan rakentamista varten.
12801: Vuoden 19rr tulo- ja menoarvioehdotukseen on kuiten-
12802: kin tätä tarkoi,tusta varten merkitty 70,000 mankkaa, ja kun
12803: tämäkin määräraha on osottautunut riittämättömäksi, on
12804: Senaatti viimekUJluneen maaliskuun r 7 p :nä alistanut, että
12805:                    Budjetin järjestely.                   35
12806: 
12807: mainitun kanavoimistyön loppuunsaattamiseksi saataisiin
12808: 1912 vuoden tulo- ja: menoarvioehdotukseen ottaa 20,000
12809: markan lisämääräraha. Siltä varalta, että tämä alistus saa-
12810: vuttaa Keisarillisen Majesteetin hyväksymisen, on Valio-
12811: kunta laskelmaansa merkinnyt ma:ini.tun mä!ärärahan. Valio-
12812: kunta kuitenkin katsoo asiakseen huomauttaa, miten epä-
12813: tarkasti mainitun kanavoiruistyön kustannusarvio on laa-
12814: dittu, koska kerta kerralta on täytynyt myöntää lopullisia
12815: lisämäärärahoja työtä varten. - ~eisarillinen Majesteetti
12816: on huhtikuun 28 p:nä 1910 oikeuttanut Senaatin käyttä-
12817: mään yleisiä varoja yhteensä 232,000 markkaa aallon-
12818: murtajan rakentamista varten Sortanlahteen ehdolla, että
12819: tämä määräralha mel"!kitään 1910 vuoden tulo- ja meno-
12820: arvioon ainoastaan siinä tapauksessa, että se va,ltiovarain
12821: tilaan nähden kävisi mahdolliseksi. Kun näitä rakennus-
12822: töitä ei viimemainittuna vuonna alotettu, <eikä 1911 vuoden
12823:  tulo- ja menoarvioehdotuskaan sisällä mitään määrärahaa
12824: tarkoitusta varten, on Valiokunta siihen nähden, että mai-
12825:  nittu aallonmurtaja on havaittu olevan sangen tarpeellinen,
12826:  ottanut laskelmaansa mainitun työn alottamiseksi 132,000
12827:  ma!'kkaa. - Ylimääräiset menot tässä haHinnonhaarassa
12828:  olisivat siis yhteensä 922,000 markkaa.
12829: 
12830:      Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
12831: hallinnonhaarat.- Tähän kuuluvina ylimääräisinä me-
12832: noina on esityksen mukais·esti otettu 12,710 markkaa me-
12833: renmittausretken varustamiseksi Hämeen vesille, 40,000
12834: markkaa konelaboratorien hankkimiseksi teollisuuskou-
12835: luihin ja teknilliseen keskikouluun sekä 16,ooo markkaa
12836: teknillisen keskikoulun perustamiseksi eli siis yhteensä
12837:  68,7 IO markkaa.
12838:        Ylimääräisen menoarvion loppusumma olisi tämän
12839:  mukaan
12840:                                           Smk. 4,862,742: 80.
12841: 36           1911. -    V. M. -    Esit. N:o 9.
12842: 
12843:      Tulos edelLämainitusta valtion tarpeiden arvioimi-
12844: sesta on siis seuraava:
12845: Vakinaisia menoja                       Smk 89,89Q,8oo: -
12846: Ylimääräisiä                                 4,862,742: 8o
12847:                                          "
12848:                              Yhteensä Smk 94,753,542: 8o
12849: mihin summaan e1vat sisäiiy kulkulai~osrahastoon eikä
12850: patloviinarahoihin kuuluvat menot.
12851: 
12852: 
12853: 
12854: 
12855:      Edeiiisillä valtiopäiviiiä on tehty huomautuksia siitä,
12856: että valtion tulot seuraavaksi rahainhoitovuodeksi on yli-
12857: malkaan arvioitu liian varovaisesti. Että näin on oiiut
12858: asian laita, käy myös ilmi viime vuosi,en tilinpäätoksistä,
12859: jotka osottavat, että tulot useimmissa tulomomenteissa
12860: ovat nousseet arvioitua määrää suuremmiksi. Kun V alia-
12861: kunnan Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännök-
12862: sen mukaisesti on oUut tarkastettava, missä määrin vaki-
12863: naiset valtiovarat riittävät menoj.en suorittamis.een, on
12864: Valiokunta katsonut itseiiään olevan aihetta tarkemmin
12865: kuin tähän asti laskea puheenalaiset tulot, etenkin kun
12866: nämä suoranai,sesti vaikuttavat tarvittavan suostunnan
12867: määrään.
12868: 
12869: 
12870:                    Valtiorahaston tulot.
12871:       Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuu-
12872: desta. - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot oso1:-
12873: tavat vuotuista nousua, oHen vuonna 1908 r,oo7,000 mark-
12874: kaa ja vuonna 1909 I,035,ooo markkaa. Vuonna 1910
12875: nousivat ne I,2I4,000 markkaan, riippuen pääasiallisesti
12876: siitä, että vuokramaksut v:rka:taloista ja tulot mui,sta kruu-
12877: nun omistamista tiloista viimemainittuna vuonna tuotti-
12878:                    Budjetin järjestely.                  37
12879: 
12880: vat noin 10o,ooo markkaa enemmän kuin edellisenä
12881: vuonna. Tämän tuloerän lisäys johtuu pääasiallisesti tila-
12882: tonta väestöä varten lunastettujen tiJlain vuokramaksuista,
12883: jotka vuonna 1910 tuottivat tuloa vahioUe tavallista run-
12884: saammin. Seuraavilta vuosilta on tässä suhteessa kui-
12885: tenkin odotettavissa tulojen vähennystä sen mukaan, kuin
12886: tilojen vuokra-aika menee umpeen, johon nähden Valio-
12887: kunta on arvioinut koko tämän ryhmän tulot I,IIS,OOO
12888: markaksi. - Tttloja krU1mun metsistä. Niinkuin armol-
12889: l,isesta esityksestä käy ilmi nousivat tulot kruununmetsistä
12890: vuonna 1908 9,228,ooo markkaan ja vuonna 1909
12891: 9,207,000 markkaan, mutta jo 1910 vuoden tilinpäätös
12892: osottaa melkoista tulojen lisääntymistä, oHen mainittuna
12893: vuonna 12,677,000 markkaa. Eduskunta 1910 vuoden
12894:  valtiopäivillä arvioi tämän tuloerän nousevan vuonna
12895:  1911 13,soo,ooo markkaan ja armollisessa esityksessä ovat
12896:  puheenalaiset tulot lasketut vuodeksi 1912 I4,ooo,ooo
12897:  markaksi. Viime talvena toimitettu}en hakkauksien no-
12898:  jalla voidaan, Valiokunnan saamien tietojen mukaan, las-
12899:  kea tulot kruununmetsistä vuonna 191 1 nousevan noin
12900:  J4,soo,ooo markkaan. Koska sahateollisuus Pohjois-Suo-
12901:  messa viime aikoinakin on laajentunut, on syytä otaksua,
12902:  että tulot kruununmets·istä yhä kasvavat. Valiokunta on
12903:  sen vuolksi arvioinut tulot kruununmetsistä nousevan
12904:  tasaluvuin 15,ooo,ooo markkaan. -         Tuloja kanavista.
12905:  Myös nämä tulot ovat vuosittain lisääntyneet, ollen
12906:  vuonna 1908 910,000 mar.J~kaa, vuonna 1909 914,000
12907:  markkaa sekä vuonna 1910 1,046,ooo markkaa. ArmoUi-
12908:  sessa esityksessä ovat mainitut tulot lasketut ainoastaan
12909:  900,000 markaksi, mutta Valiokunta on katsonut voivansa
12910:  arvioida ne ainakin 1,ooo,ooo markaksi. - Korkoja.
12911:  V aitiorahaston korkotulot ovat koLmena viimeis·enä vuo-
12912:  tena ylittäneet 1,1so,ooo markan, jota määrää ei voitane
12913:  pitää liian korkeana; s·e 6n siis merkitty Valiokunnan
12914:  laskelmaan. - Kun tähän osastoon kuuluvat tulot kruu-
12915: 38           1911. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12916: 
12917: nun kalastuksista on otettu annoHisen esityksen mukai-
12918: sesti 85,000 markaksi, on koko osaston tulosumma
12919: I8,350,ooo markkaa.
12920: 
12921:      Välittömiä veroja. ·- Maaverot olivat jo vuonna
12922: 1910 2,020,000 markkaa, osottaen 15,000 markan nou-
12923: sua edellisestä vuodesta. Tähän katsoen voitanee esityk-
12924: sessä O'leva määrä 2,004,000 markkaa korottaa 2,05o,ooo
12925: markkaan. - Elinkeinoverot nousivat 7,000 markalla
12926: vuodesta 1909 vuote,en 1910, jolloin ne olivat 549,000
12927: markkaa. Vuodeksi 1912 on Valiokunta laskenut ne
12928: 555,000 markaksi. - Henkiverot ova:t viimeisinä vuosina
12929: nousseet noin 20,000 a 30,000 markkaa vuodessa, ollen
12930: vuonna 1910 2,262,000 markkaa. Tämän mukaan on mai-
12931: nitut tulot vuodeksi 1912 laskettu 2,300,000 markaksi. -
12932: Tämän osaston tulot ovat niinmuodoin 4,905,000 markkaa.
12933: 
12934:      Välillisiä veroja. - Tullitulot tuottivat vuonna 1908
12935: 48,333,000 markkaa, 1909 49,059,000 markkaa ja 1910
12936: 50,77o,ooo markkaa. Armollisessa .esityksessä ovat nämä
12937: tulot lasketut 50,520,000 markaksi, mutta ovat ne Valio-
12938: kunnan käsityksen mukaan arvioitavat suuremmiksi. To-
12939: sin ovat tullituLot melkoisten vaihtelujen alaisia vuoden-
12940: tulon ja muiden taloudelliseen eliämä:än vaikuttavien seik-
12941: kojen takia, mutta jos odottamattomia häiriöitä ei tapahdu
12942: näissä suhteissa, lienee syytä odottaa, että tullitulojen
12943: lisääntyminen yhä tul•ee jatkumaan. Tämän johdosta
12944: on Valiokunta katsonut voivansa laskea tuontitullin
12945: 49,840,000 markaksi, vientitullin I ,300,000 markaksi,
12946: sahausmaksun 40o,ooö markaksi, toimitusmaksut 450,000
12947: markaksi ja seka'laiset vähemmät tulot 10,000 markaksi
12948: eli kaikki tullitulot yhteensä 52,ooo,ooo markaksi. -
12949: Aksiiseja. Pelikorteista suoritettava leimamaksu on las-
12950: kettu annoHisen esityksen mukaisesti 22,000 markaksi,
12951: joten osasto päättyy 52,022,000 markkaan.
12952:                    Budjetin järjestely.                   39
12953: 
12954:      Sekaluontoisia veroja. - K uolinpesänprosentin on
12955: arvioitu tuottavan 85,000 markkaa sekä virkaylennys- ja
12956: toimitusmaksut 510,000 markan määrän. Muita sekaluon-
12957: toisia veroja on lasketmaan armollisen esityksen mukai-
12958: sesti otettu 290,000 markkaa, joten tähän osastoon kuulu-
12959: vat tulot ovat yhteensä 885,000 markkaa.
12960:      Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
12961: Tulot on otettu laskelmaan esityksen arvion mukaan
12962: I0,2 I7,000 markan määrään.
12963: 
12964:      Sekalaisia tuloja. - Kntununsakkorahat ovat vuo-
12965: tuisesti kohonneet, ja tekivät vuonna 1910 402,000 mark-
12966: kaa, joten Valiokunta on ne vuodeksi 1912 arvioinut
12967: 410,000 markkaan. -       Lunastettujen maatilain kaztppa-
12968: hinnan maksut on Valiokunta laskenut 330,000 markaksi.
12969: - Tulot työtoiminnasta erinäisissä valtionlaitoksissa nou-
12970: sivat vuonna 1910 888,ooo markkaan, joten ne voitanee
12971: vuodeksi 1912 arvioida 900,000 markaksi. - Muut tähän
12972: osastoon kuuluvat tulot ovat laskelmaan otetut armollisen
12973: esityksen mukaisesti 2,630,400 marlkan määrään, joten
12974: 0saston yhteenlaskettu summa on 4,270,400 markkaa.
12975:     Ylimääräisinä tuloina on rahastoiJa ylimääräistä
12976: osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden l1unastushinnasta
12977: arviolta 90,000 markkaa.
12978: 
12979:      Siirtoina on huomattava lainausrahastosta korko-
12980: varoja 88,ooo markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000
12981: markkaa eli yhteensä I9J,OOO markkaa. - Sitä vastoin
12982: on laskelmasta jo edeUä siv. 22 mainitusta syystä poistettu
12983: armolJisessa esityksessä huomattu 54,000 ma:rkan suurui-
12984: nen siirto suostuntarahastosta vaLtiorah:astoon, ollen viime-
12985: mainitun rahaston osuus jäämistöverosta.
12986:      Valtiorahaston tulot vuonna 1912 olisivat tämän mu-
12987: kaan 90,932,400 markkaa.
12988: 40           1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
12989: 
12990:                  Sotilasrahaston tulot.
12991:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuuE
12992: desta. -    Nämä on Valiokunta merkinnut lasketmaan
12993: armoUisen esityksen mukais·esti 572,000 markaksi.
12994: 
12995:     Välittömiä veroja. - Lasketaan niinikään armolli-
12996: sen esityksen mukaan I,57o,ooo markaksi.
12997: 
12998:     Sekaluontoisia veroja. - Tähän kuuluvat varat on
12999: Valiokunta ottanut esityksen mukaan 257,000 markaksi.
13000: 
13001:     Sekalaisia tuloja. -     Otetaan esityksen mukaisesti
13002: 7,500 11'larkaksi.
13003: 
13004:     Sotilasrahaston tulot vuonna 1912 olisivat nunmuo-
13005: doin yhteensä 2Ao6,5oo 11tarkkaa.
13006: 
13007:                 Sotilashuonerahaston tulot.
13008:      Tämän rahaston tulot ovat annollisen esityksen mu-
13009: kaisesti otettu J40JOO markaksi.
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 
13014:       Tarkastettuaan täten valtion vakinaiset tulot vuo-
13015: deksi 1912 on Valiokunta kiinni'ttänyt huomionsa siihen,
13016: miten nämä tulot ovat käytettävät budjetin järjestelyä
13017: varten. Sen nojalla, mitä aikaisemmin on lausuttu, ja koska
13018: perustuslain mukaan on osotettava suostuntavaroja ai-
13019: noastaan, mikäli valtion vakinaiset tulot eivät riitä meno-
13020: jen suorittamiseen, ovat ensi sijassa valtiorahaston tulot
13021: kokonaisuudessaan laskelmassa otettavat huomioon.
13022:       Sotilasrahaston tulot ovat käytettävät niihin erityi-
13023: siin tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on perustettu,
13024:                    Budjetin jäljestely.                  41
13025: 
13026: joten rahaston tulot ovat tässä yhteydessä huomioon otet-
13027: tavat ainoastaan siihen määrään, johon rahastosta suori-
13028: tettavat menot nousevat esitetyssä laskelmassa. Nämä
13029: menot ovat kaikkiaan 406,500 markkaa, siihen luettuna
13030: 125,000 markan suuruinen vastike sotilasrahaston osuu-
13031: desta sotilasvirkatalojen hoitokustannuksiin, joka määrä
13032: siis on huomioon otettava kysymyksessä olevassa järjes-
13033: telyssä. Rahaston tulojen ylijäämä 2,ooo,ooo markkaa
13034: on rahastossa säilytettävä.
13035:       M.itä tulee sotilashuonerahastoon, niin ovat rahaston
13036: menot vuonna 1912 lasketut 640,100 marlmn määrään,
13037: joten näiden tulojen lisäksi rahastosta ensi vuonna suori-
13038: tettavien menojen korvaamiseksi tarvitaan 300,000 mark-
13039: kaa. Viimemainittu summa voidaan kuitenkin ottaa ra-
13040: haston pääomasäästöstä, jonka kuluvan vuoden päättyessä
13041: on laskettu nousevan 8,1oo,ooo markkaan.               ·
13042:       Valtiorahaston pääoman suuruus, joka 1909 vuoden
13043: lopussa oli 66,754,000 markkaa, nousi 1910 vuoden päät-
13044: tyessä 71,664,000 marklkaan, lisääntyen siis vi·imemainit-
13045: tuna vuonna 4,910,000 markkaa. Kuluvan vuoden lo-
13046: pussa lienevät valtiorahaston varat noin 89,ooo,ooo
13047: ma·rkkaa, josta kuitenkin on vähennettävä erinäisiä
13048: velkoja noin 17,000,000 markkaa, joten pääoman suu-
13049: ruus voita:nee arvioida 72,ooo,ooo markaksi. Rahaston
13050: varoista on melkoinen osa kiinni varastoissa, tulorästeinä,.
13051: pitkäaikaisina lainoina, jyvälainoina, muille valtion rahas-
13052: toille annettuina lainoina, ennakkomaksuina y. m. Rahas-
13053: ton vapaat varat, joiksi luettanee virastojen kassat, saata-
13054: vat ulkomaisilta asiamiehiltä, pano- ja ottotilillä Suomen
13055:  Pankissa olevat varat sekä obligatsionit, nousevat pu-
13056: heenaolevana ajanjaksona ehkä jonkun verran yli
13057: 49,500,000 markan. Virastojen kassoja, arviolta 4,000,000
13058:  markkaa, jotka tyydyttävät jokapäiväistä liikettä, ei käy
13059:  vähentäminen. Myös saatavat ulkomaisilta asiamiehiltä
13060:  ovat jätettävät lukuunottamatta, koska ne tavallisesti nou-
13061: 42             1911. -    V. M. -    Esit. N:o 9.
13062: 
13063: sevat ainoastaan vähäpätöisiin määriin. Mitä tulee Suo.:.
13064: men Pankissa pano- ja ottotilillä oleviin varoihin, on sään-
13065: nöllisissä oloissa katsottu tarpeelliseksi säilyttää tällä tiEllä
13066: kassareservinä noin ro,ooo,ooo markkaa. Kun ei voitane
13067: olettaa, että nämä varat kuluvan vuoden lopussa nousisi-
13068: vat korkeampaan määrään kuin r6,ooo,ooo markkaan,
13069: josta määrästä ehkä ro,ooo,ooo markkaa on varattava
13070: kannettujen postiosotusvarojen suorittamiseksi Venäjän
13071: postilaitokselle, ei jäldlä olevasta määrästä, 6,ooo,ooo
13072: markkaa, voitane mitään varata budjetin järjestelyä var-
13073: ten. Näin ollen jäisi Valiokunmn käsityks·en mukaan
13074: ainoastaan obligatsionivarasto puheenaolevaan tarkoituk-
13075: seen käytettäväksi. Mutta siihen nähden, että obligatsionit,
13076: jotka 191 I vuoden lopussa voitanee arvioida nousevan noin
13077: 29,500,000 markkaan, osaksi lienevät vaikeasti rahaksi
13078: muutettavissa ilman tappiota, ja kun sitä paitsi V alioku11rta
13079: mietinnössään N :o I4 on ehdottanut, että valtiorahaston
13080: säästyneestä pääomasta s,ooo,ooo markkaa vuonna 1912
13081: siirrettäisiin kulkulaitosrahastoon, ei Valiokunta ole kat-
13082: sonut tällä kertaa olevan aihetta ehdottaa otettavaksi näistä
13083:  varoista mitään määrää budjetin järjestelyä varten.
13084:       Edellisen mukaan olisi siis tässä yhteydessä kysymyk-
13085: seen tulevien nltiotarpeiden täyttämiseen käytettävänä
13086: seuraavat varat:
13087: 
13088:      valtiorahaston tulot                 Smk 90,932,400
13089:      sotilasrahaston tuloja . . . . . . .        406,5oo
13090:      sotilashuonerahaston tuloja . .             340,1 oo
13091:      sotilashuonerahaston säästöjä ,             300,000
13092:                                          -------
13093:                                          Smk 91,979,000
13094: 
13095: 
13096:      Kun menot aikaisemmin esitettyjen tietojen mukaan
13097: on arvioitu 94,753,542 markaksi 8o penni:ksi, on Slii·s
13098: tuloksena, että vakinaiset valtiovarat eivät riitä niiden
13099:                     Budjetin järjestely.                    43
13100: 
13101: tyydyttämiseen, vaan että siihen tarvitaan 2,774,542
13102: markan 8o pennin suuruinen lisäerä. Tämän vajauksen
13103: täyttämiseen on Valiokunnan mielestä ensi sijassa käy-
13104: tettävä suostuntarahastossa tämän vuoden päättyessä oleva
13105: säästö. Vuoden 1910 valtiopäivillä Eduskunta laski suos-
13106: tuntarahaston säästön 1910 vuoden lopussa 2,2oo,ooo
13107: markaksi, joka määrä ynnä kaikki suostuntarahaston vuo-
13108: den kuluessa kertyvät tulot olivat käytettävät budjetin
13109: järjestelyä varten vuonna 191 I. Tähän nähden ja katsoen
13110: siihen, että suostuntarahaston säästö 1910 vuoden lopussa
13111: oli toddlisuudessa 3, r 37,300 markkaa, olisi siis tästä
13112: määrästä 937,300 markkaa säästöä 1911 vuoden lopussa.
13113:      Tämän jälkeen on otettava lukuun tulot niistä suos-
13114: tuntavaroista, jotka Eduskunta sillä edellytyksellä, että ne
13115: käyvät tarpeellisiksi on päättänyt vuonna 1912 suoritet-
13116: taviksi. Mitä näiden suostuntavarojen suuruuteen tulee,
13117: on Eduskunta hyväksynyt Valiokunnan mietinnössä N :o 5
13118: esittämän arvion, jonka mukaan nettotulo mallassuostun-
13119: nasta vuonna 1912 olisi 2,9oo,oooo markkaa. Tässä las-
13120: kelmassa on kuitenkin tähän tuloerään lisättävä valvonta-
13121: kustannukset 8o,ooo markkaa. Pelikortti- ja leimasuos-
13122: tunnoista kertyvät varat on Eduskunta arvioinut, edelli-
13123: sestä 6o,ooo markaksi ja jälkimäisestä 3,8oo,ooo markaksi.
13124: Sitä paitsi on laskuun otettava suostuntarahaston korko-
13125: varat ja sekalaiset tulot, yhteensä 1,200 markkaa. Näin
13126: ollen olisi suostuntavaroja käytettävissä: seuraavat määrät:
13127: 
13128: 
13129: suostuntarahaston säästö . . . . . . . . . . . . . Smk 937.300
13130: kokonaistulo mallasjuomasuostunnasta ..               2,980,000
13131:                pelikorttisuostunnasta ... .              6o,ooo
13132:                leimasuostunnasta ...... .             3,800,000
13133: korkoja .......................... .                      1,000
13134: sekalaisia tuloja .................... .                    200
13135:                                             ----------
13136: 44           1911. -   V. :M. -   Esit. N:o 9.
13137: 
13138:       K:.oska laskettu vajaus. on ainoastaan 2,774,542 mark-
13139: kaa So penniä, katsoo Valioku111ta, ett-ei mallasjuoma-
13140: :;uostunta,a, eikä peEkorttisuostuntaa, yhteensä 3,040,000
13141: markkaa, olisi myönnettävä vuodeksi 1912.
13142:       Kun perustuslain tarkoitus on, että suostuntoja
13143: ainoastaan sikäli on osotettava, kuh-;. vakinaiset valtio-
13144: varat reivät tarpeisiin riitä, edellyttää. Valiokunta, että
13145: jos tilin~päätöstä tehtäessä iLmenisi, että valtiorahas-
13146: ton vakinaiset varat ovat ylläesitetyn budjettiehdotuksen
13147: mukaan riittäneet paremmin, lmin mitä tässä on laskettu,
13148: se maara, joka suosiuntarahastosta on valtiorahastoon
13149: siirrettävä, tileissä vähennetään vastaavalla summalla.
13150:                     Budjetin järjestely.                45
13151: 
13152:     Ylempänä olevan laskelman mukaisesti tulisivat siis
13153: kysymyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja menot
13154: vuonna 1912 olemaan seuraavat:
13155: 
13156: 
13157: 
13158: 
13159:                    Valtiotulot.
13160: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
13161:                                                  Smk.
13162: Tuloja kruunun maatiloista ( Valtiorahasto) 1,115,000:-
13163:   ,,                   ,,   (Sotilasr.) .      460,000:-
13164:   ,,       .,    kalastuksista (Valtior.)       85,000:-
13165:   ,        ,,    metsistä (Valtior.) .      15,000,000: -
13166:   ,,                 ,    (Sotilasr.) .        100,000:-
13167:   ,              kanavista (Valtior.)        1,000,000: -
13168: Korkoja (Valtior.) . .                       1,150,000:-
13169:      ,   (Suostuntar.)                           1,000: --
13170:      ,   (Sotilasr.)                            12,000:-
13171:      ,   (Sotilashuoner.)                      340,000:-
13172:                          19,263,000: -
13173: 
13174:                     Välittömiä veroja.
13175: Maaveroja (Valtior.) . .                      2,050,000: -
13176:      ,     (Sotilasr.) .                      1,570,000:-
13177: Elinkeinoveroja (Valtior.)                      555,000:-
13178: Henkiveroja (Valtior.)                        2,300,000:-
13179:                           6,4 75,000: -
13180: 
13181:                         Välillisiä veroja.
13182: Tullitulot (Valtior.)                        52,000,000: -
13183: Aksiiseja (Valtior.),                            22,000:-
13184:                          52,022,000:-
13185: 46            1911. -    V. M. -    Esit. N:o 9.
13186: 
13187:                    Sekaluontoisia veroja.
13188:                                                       Smk.
13189: Leimasuostuota (Suostuntar.) .                     3,800,000: -
13190: Kuolinpesäprosenttia (Valtior.)                       85,000: --
13191: Senttonaalia (Sotilasr.) . . .                       180,000:-
13192: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtior.)          510,000:-
13193:       ,        .,        .,         (Sotilasr.)       77,000:-
13194: Maksuja yleisistä huveista . . . . .                 200,000:-
13195: Muita sek luontoisia veroja (Valtior.) .              90,000:-
13196:                         4, 942,000: -
13197: 
13198:      Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
13199:                      (V aitiorahasto ).
13200: Postimaksuja         . . . . . .                   7,600,000: -
13201: Majakkamaksuja       . . . . . .                   1,270,000: -
13202: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa              900,000:-
13203: Oppilasmaksuja koululaitoksissa . .                  445,000:-
13204: Sekalaisia vähempiä maksuja. . .                       2,000:-
13205:                       10,217,000:-
13206: 
13207:                      Sekalaisia tuloja.
13208: Kruununsakkorahoja (Valtior.)                       410,000:-
13209: Perinnöksi ostomaksuja (V altior.) .                  8,000:-
13210: Lunastettujen maatilain kauppahinnan-
13211:      maksua (Valtior.) . . . . . . .                330,000:-
13212: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
13213:      kustannuksista (V altior.) . . . . .           827,000:-
13214: Viralliset sanomalehdet (Valtior.) . . .             80,000:-
13215: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtior.)        803,000:-
13216: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
13217:      laitoksissa (Valtior.) . . . . . .             900,000:-
13218: Apumaksuja kunnilta (Valtior.) . . . .              675,400:-
13219: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
13220:      tior.) . . . . . . . . . . . .                 237,000:-
13221:                    Budjetin järjestely.                 47
13222:                                                  Smk.
13223: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Suos-
13224:     tuntar.) . . . . . . . . . . .                 200:-
13225: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
13226:     tilasr.) . . . . . . . . . . .               7,500:-
13227: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
13228:     tilashuoner.) . . . . . .                      100:--
13229:                        4,278,200: -
13230: 
13231:                  Ylimääräistä valtiotuloa.
13232: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
13233:    hinnasta. . . . . . . .                      90,000:-
13234:                          90,000:-
13235: 
13236:                    Summa valtiotuloja:
13237:                        97,287,200:-
13238: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:
13239:      Suostuotarahastosta . . . . .              937,300:-
13240:      Sotilashuonerahastosta. . . . .            300,000:-
13241: Siirtoa: Lainausrahastosta valtiorahastoon       88,000:-
13242:          Kulkulaitosrahastosta . . . . .        105,000:-
13243:                               Summa Smk. 98,717,500:-
13244: 48          1911. -      V. .M. -   Esit. N:o 9.
13245: 
13246:                  Valtiomenot
13247:                    Vakinaiset menot.
13248: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majes-
13249:       teettinsa välittö·mästi käytettäväksi asetettu
13250:                      valtio-omaisuus.
13251:                                                        Smk.
13252: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat .             400,000:-
13253: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                30,000:-
13254:                          430,000:-
13255: 
13256:                 Valtiopäiväkustannuksia.
13257: Yleiset kustannukset .                              612,000:-
13258: Eduskuntahuoneistot                                  90,000:-
13259:                          702,000:-
13260: 
13261:                    H allituslaitokset.
13262: Kenraalikuvernöörinvirka                            275,000:-
13263: Keisarillinen Senaatti.                            1'904,000: -
13264: Vaitiosihteerinvirasto .                            423,000:-
13265: Kenraalikuvernöörinkanslia                          366,000:-
13266:                       2, 968,000: -
13267: 
13268: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
13269:                   hallinnonhaarat.
13270: Hovioikeudet                                       1,021,000:-
13271: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet .                  496,000:-
13272: Viipurin läänin maanjako-oikeus                       16,000:-
13273: Lainvalmistelukunta .                                 59,000:-
13274: Vankeinhoitohallitus .                                51,000:-
13275: Kuritushuoneet ja työvankilat                      1'750,000: -
13276: Läänin- ja kihlakunnanvankilat                     1,119,000:-
13277:                    Budjetin järjestely.                 49
13278: 
13279:                                                 Smk.
13280: Alaikäisten rikoksentekijäin kasvatuslaitok-
13281:     set                                        428,000:-
13282: Muita vankeinhoidon menoja .                   228,000:-
13283: Erinäisiä määrärahoja                          168,000:-
13284:                        5,336,000; -
13285: 
13286: 
13287: 
13288:   Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
13289: Lääninhallitukset .                          1,260,000:-
13290: Kihlakuntain hallinto .                      2,452,000: -
13291: Muita läänien hallinnon menoja .               112,000:-
13292: Kaupunkien poliisilaitokset                  3,300,000: -
13293: Lääkintöhallitus .                             161,000:-
13294: Lääkärinhoito maalla .                         676,000:-
13295: Helsingin yleinen sairaala .                 1,015,000: -
13296: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat .. 1,651,000:-
13297: Mielenvikaisten hoitolaitokset .             1,162,000:-
13298: Lapsenpäästälaitokset                          100,000:-
13299: Rokotus                                         95,000:-
13300: Tarttuvien tautien ehkäiseminen .              322,000:-
13301: Muita lääkintölaitoksen menoja                 967,000:-
13302: Yleisten rakennusten ylihallitus .             132,000:-
13303: Lääninrakennuskonttorit. .                      49,000:-
13304: Muita rakennusvirkakunnan menoja                47,000:-
13305: Tilastollinen päätoimisto                       65,000:-
13306: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet     157,000:-
13307: Vaivaishoidon tarkastus . .                     53,000:-
13308: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yllä-
13309:      pitämiseksi                               159,000:-
13310: Suomen passitoimisto Pietarissa                120,000:-
13311: Erinäisiä määrärahoja                          180,000:-
13312:                       14,235,000:-
13313:                                                          4
13314: 50          1911. -    V. :M. -   Esit. N:o 9.
13315: 
13316:        Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
13317:                    hallinnonhaarat.
13318:                                                     Smk.
13319: Vaitiokonttori                                    137,000:-
13320: Tullihallitus .                                   260,000:-
13321: Tullikamarit ja tullitoimistot                   1,611,000:-
13322: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret             402,000:-
13323: Muita tullilaitoksen menoja                      1,109,000:-
13324: Rahapaja . . .                                     50,000:-
13325: Kruununjyvästöt                                    56,000:-
13326: Leimakonttori .                                   170,000:-
13327: Säästöpankkien ja Panttilainauslaitosten
13328:      tarkastus                                     28,000:-
13329: Erinäisiä määrärahoja. . . . .                     47,000:-
13330:                        3,870,000: -
13331: 
13332:  Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
13333: Yleinen revisionioikeus .                           39,000:-
13334: Revisionikonttori . .                               97,800:-
13335: Metsähallitus . . . .                              201,000:-
13336: Hoitoalueiden hallinto                           1,020,000: -
13337: Metsänvartijakoulut .                              149,000:-
13338: Muita metsänhoitolaitoksen menoja                3,660,000: -
13339: Virkatalojen hoito . . . . . .                     176,000:-
13340: Erinäisiä määrärahoja                              258,000:-
13341:                        5,600,800: -
13342: 
13343:                       Sotilasmenoja.
13344: Ylisotaoikeus                                      19,000:-
13345: Erinäisiä määrärahoja                             154,000:-
13346: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä
13347:     sotaväestä . . . . . . . . . . ·               43,000:-·
13348:                        216,000:-
13349:                   Budjetin järjestely.               51
13350: 
13351:       Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
13352:                     hallinnonhaarat.          Smk.
13353: Tuomiokapitulit. . . . .                     196,000:-
13354: Luterilainen papisto . • . .                 197,000:-
13355: Kirkkojen ylläpitoa varten . .                51,000:-
13356: Muita kirkollisia yhdyskuntia .              133,000:-
13357: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto.      1'948,000: -
13358: Koulutoimen ylihallitus .                    261,000:-
13359: Normaalilyseot .                             400,000:-
13360: Klassilliset lyseot                        1,221 ,000: -
13361: Realilyseot                                  928,000:-
13362: Alkeiskoulut . .                             324,000;-
13363: Tyttökoulut . .                              981,000:-
13364: Valtioapua yksityisille kouluille          1,851,000: -
13365: Muita alkeisoppilaitosten menoja             169,000:-
13366: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
13367:      naarit. . . . . . . .                   875,000:-
13368: Kansakoulujen piiritarkastajat. . . .        231,000:-
13369: Kansakoulujen valtioavustus . . . .        6,900,000: -
13370: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja .     2,835,500: -
13371: Kuuromykkäin opetuslaitokset                 568,000:-
13372: Sokeain opetuslaitokset . . . . .            135,000:-
13373: Tylsämielisten opetuslaitokset               107,000:-
13374: Muita menoja aistiviallisopetuksesta          23,000:-
13375: Yhteiskunnallista valistustyötä varten       969,000:-
13376: Muinaistieteellinen toimikunta               128,000:-
13377: Meteorologinen keskuslaitos . . .             92,000:-
13378: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi .         763,500:-
13379: Erinäisiä määrärahoja . . . . .              236,000:-
13380:                        22,523,000: -
13381:         Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
13382:                    hallinnonhaarat.
13383: Maanmittauksen ylihallitus .                 131,000:-
13384: Vakauslaitos . . . . . .       .   .   .      12,000:-
13385: 52           1911. -   V. M. '-c- Esit. N:o 9.
13386: 
13387:                                                     Smk.
13388: Läänin maanmittarikunta . . . . . .               456,000:-
13389: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja .             36,000:-
13390: Maanmittaus- ja verollepanekustannuksia          1,476,000:-
13391: Maanviljelyshallitus . . . . . . . .               125,000:-
13392: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
13393:      taloudelliset oppilaitokset. . .            1'107,000: -
13394: Muut maataloudelliset oppilaitokset               967,000:-
13395: Maanviljelystaloudellinen koelaitos .              49,000:-
13396: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
13397:      torit . . . . . . . . . . .                    48,000:-
13398: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit .             219,000:-
13399: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit            52,000:-
13400: Hevoshoito . . .                                   193,000:-
13401: Eläinlääkintölaitos . .                            495,000:-
13402: Kalastuselinkeino . .                              316,000:-
13403: Maataloudelliset seurat                          1,288,000: -
13404: Erinäisiä määrärahoja                              503,000:-
13405:                         7,473,000:-
13406: 
13407: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
13408: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus . .         152,000: --
13409:   " ,           ,,         insinöörikunta       284,000: -
13410: Muita tie- ja vesirakennusten menoja .          982,000: -
13411: Kanavat                                      1,017,000:-
13412: Valtionrautatiet .
13413: Postihallitus .                                274,000:-
13414: Postipiirit . . .                                33,000:-
13415: Postikonttorit                              2,130,000:-
13416: Rautatiepostit'Oimistot                        629,000:-
13417: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -ase-
13418:      mat ja -pysäkit . . .                   1' 140,000: -
13419: Muita postilaitoksen menoja . . .           3,030,000:-
13420: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                500,000:-
13421:                         10,171,000:-
13422:                   Budjetin järjestely.               53
13423: 
13424:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
13425:                     hallinnonhaarat.          Smk.
13426: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus     199,000:-
13427: Luotsauspiirit . . . . . . .               591,000:-
13428: Majakkalaitos . . . . . . .                518,000:-
13429: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja 1' 132,000: -
13430: Merenmittauskustannuksia .                  189,000:-
13431: Teollisuushallitus . . .                    159,000:-
13432: Ammattientarkastajat . .                     68,000:-
13433: Teknillinen korkeakoulu.                   474,000:-
13434: Teollisuuskoulut                           424,000:-
13435: Käsityöläis- ja ammattikoulut.              200,000:-
13436: Kauppaopetus . . .                         570,000:-
13437: Merikoulut . . . .                          172,000:-
13438: Merenkuluntarkastaja.                        22,000:-
13439: Geologinen toimisto .                        74,000:-
13440: Vakuutuksentarkastaja                         8,000:-
13441: Suomen kauppa-asiamiehet                     16,000:-
13442: Mallasjuomain ,valmistuksen silmälläpito .   80,000:-
13443: Erinäisiä määrärahoja                       575,000:-
13444:                      5,4 71,000: -
13445: 
13446:  Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
13447: Suomen Valtioarkisto. . . . .                60,000: -
13448: Suomen viralliset sanomalehdet .            100,000: -
13449: Keisarillisen Senaatin kirjapaino .         650,000: -
13450: Erinäisiä määrärahoja . . . .                 6,000: -
13451:                       816,000:-
13452: 
13453:               Sekalaisia yleisiä menoja.
13454: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Se-
13455:     naatin käyttövarat                      244,000:-
13456: Matkakustannuksia                            35,000: ~
13457: Korjauskustannuksia .                       850,000:-
13458: 54           1911. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
13459: 
13460:                                                    Smk.
13461: Uutisrakennuksia . .                             550,000:-
13462: Komiteakustannuksia .                            250,000:-
13463: Erinäisiä määrärahoja                           1,411,000:-
13464:                       3,340,000: -
13465: 
13466:              Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
13467: Sivilivirkakunta .                           2,980,000: -
13468: Tullivirkakunta . . . . . . . . . .            122,000: -
13469: Postilaitos. . . . . . . . . . . .              25,000: -
13470: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta) .    640,000: -
13471: Samoin (Valtiorahastosta) . . . . .            420,000: -
13472: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeitä         234,000: -
13473: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja .             28,000: -
13474: Erinäisiä määrärahoja . . . .                  408,000: -
13475: Samoin kansakoululaitoksessa                   192,000: -
13476:                        5,049,000: -
13477: 
13478: Vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen
13479:   suorittamiseen . . . . . .                     250,000:-
13480:                  Summa: 88,450,800: -
13481: 
13482:                         Siirtoja:
13483: Tilattoman väestön lainarahastoon .              300,000:-
13484: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
13485:      henkilöiden hoitoa varten                     70,000:-
13486: Turvattomain lasten hoitorahastoon                 70,000:-
13487: Kulkulaitosrahastoon . . . . .                  1,000,000: -
13488:                       1,440,000: -
13489: 
13490:              Summa vakinaisia valtiomenoja:
13491:                     89,890,800: -
13492:                         Budjetin järjestely.                           55
13493: 
13494:                        Ylimääräiset menot.
13495:      Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
13496: Tarvekalujen y. m. hankkimiseksi
13497:   Tampereen uuteen yleiseen sairaa-
13498:   laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk    74,000: -
13499: Etelä-Pohjanmaalle              perustettavaksi
13500:   aiottua keuhkotautisten parantolaa
13501:   varten ...................... . ,,                           572,032: So
13502: Oulun lääniin rakennettavaa uutta
13503:   mielenvikaisten keskuslaitosta var-
13504:   ten ......................... .                            I,OOO,OOO:-
13505:                                                           "
13506: Helsingin yleisen sairaalan uutisra-
13507:   kennuksia varten ............. .                             soo,ooo:-
13508:                                                           "
13509: Kannatusavun myöntämiseksi osittain
13510:   kunnille, osittain työttömyysapu-
13511:   kassoiUe työttömäin avustamiseksi                            200,000:-
13512:                          Smk 2,346,032 : So.
13513:     K amarit oimitusktmtaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
13514: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle . . . Smk 350,000: -
13515:                     Smk 35o,ooo: - .
13516:      K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
13517: nonhaarat.
13518: Koulutalon rakentamista varten Joen-
13519:   suun suomalaiselle tyttökoululle .... Smk 126,ooo:-
13520: Kansallismuseon sisustamista varten .        240,000:-
13521:                                          "
13522: Luentosaleja sisältävän uutisrakennuk-
13523:   sen rakentamista varten yliopi·stoon .     300,000:-
13524: Yliopiston kemiallisen laboratorin lisä-
13525:                                          "
13526:   rakennusta varten .............. .         100,000:-
13527:                                          "
13528: Uutta huoneistoa varten Helsingin suo-
13529:   malaiselle tyttökoululle .......... .      300,000:-
13530:                                          "
13531: Lisän~kennusta varten Turun suoma-
13532:   laiselle tyttökoululle ............ .       6o,ooo;-
13533:                                          "
13534: 56           1911. -   V. .M. -   Esit. N:o 9.
13535: 
13536: Siveellis,yystyön kannattamiseksi' Hel-
13537:   singissä ja muissa 1sonpuoleisissa
13538:   Suomen kaupungeissa ........... .              so,ooo:-
13539:                                            "
13540:                    Smk r,r76,ooo: - .
13541:     K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
13542: haarat.
13543: Juojärven vesistön kanavoimiseen .... Smk 40o,ooo: -
13544: Maantien tekemiseksi Sodankylän pitä-
13545:   jän kirkonkylästä Inarin pitäjän
13546:   Törmäsen kylään .............. .         370,000:-
13547:                                         "
13548: Lopullinen lisämääräraha Vesijä,rven
13549:   kanavan uudestaan rakentamista
13550:   varten ........................ .         20,000:-
13551:                                         "
13552: Aallonmurtajan rakentamista varten
13553:   Sortanlahteen ................. .        132,000:-
13554:                     Smk 922,000: - .
13555:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan. kohdistuvat
13556: hallinnonhaarat.
13557: Merenmittausretken varustamiseksi Hä-
13558:     meen vesille ..................... Smk 12,7IO:-
13559: .J.<Gonelaboratorin hankkimiseksi teolE-
13560:     suuskouluihi:n ja teknilliseen keski-
13561:    kouluun ....................... .         40,000:-
13562: Teknillisen keskikoulun perustamiseksi .     I6,ooo:-
13563:                       Smk 68,710: - .
13564:            Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
13565:                  Smk 4,862,742: 8o.
13566:                      Summa menoja Smk 94,753,542: 80
13567:                  Laskettu ylijäämä
13568: Sotilasrahastossa ............... . Smk 2,ooo,ooo: -
13569: Suostuntarahastossa                  " 1,963,957: 20
13570:                               Summa Smk 98,717,500:-
13571:                   Budjetin järjestely.                   57
13572: 
13573:      Viitaten siihen, mitä edellä, erittäinkin sivuHa 44
13574: on eSiitetty ja nojautuen Valtiopäiväjär~estyksen 43 § :n
13575: 2 momentin määräyksiin, saa Valiokunta ehdottaa, että
13576: Eduskunta, hyväksymällä edellä olevan laskelman valtion
13577: tuloista ja menoista vuodeksi 1912, päättäisi:
13578:                 I. että edelläolevan budjetin 1nulwan on
13579:           arvi,oitava valtiovaraston kaikki sekä vakinaiset
13580:           että ylimääräiset menot vuonna 1912 - ltt-
13581:           kuunottamatta kulkulaitosrahaston tileihin mer-
13582:           kittyjä, paloviinarahoista sekä tu,lo- ja meno-
13583:           arvion ulkopuolella olevista rahastoista szwri-
13584:           tettavz:a menoja - Smk:ksi 94,753,542: 8o,
13585:           siihen luetfttina ne määrärahat, joista Edus-
13586:           kunta on erittäin päättänyt kansakoululaitosta
13587:           ja erinäisiä sivistystarkoituksia, valt~opäiväkus­
13588:           tannuksia ja suostuntavaroja koskevi:en artnol-
13589:           listen esitysten johdosta, sel<ä määräraha
13590:           Antellin kokoelmain hoitoa varten;
13591:                 2. että näiden menojen suorittamiseen on
13592:           ensi sijassa käytettävä;
13593:                 a) valtiorahaston tulot vuonna I9I2, edellä
13594:           olevassa budjetissa arvioituina 90,932,400 mar-
13595:           kaksi;
13596:                 b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä
13597:           tarvitaan rahaston edellä 406,500 markaksi
13598:           arvioi~tuihin asetuksenmukaisiin 1nenoihin, jota
13599:           vastoin tulojen ylijäämä on rahastossa säily-
13600:           tettävä;
13601:                 c) sotilashuonerahaston tuloista ja pää-
13602:           omasta se määrä, joka tarvitaan sanotun rahas-
13603:           ton asetuksenmukaisiin, 64o,roo 1narkaksi ar-
13604:           vioituihin menoihin;
13605:                 J. että edellä mainittujen menoien - lu-
13606:           kuun ottamatta sotilasrahaston ja sotilashuone-
13607: 58            1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
13608: 
13609:            rahaston menoja - suorittamiseksi osotetaan
13610:            suostuntarahaston varoista enintään 2,774,542:
13611:            8o 1narkkaa, mikäli edellä mainitut valtion vaki-
13612:            naiset varat eivät riritä ja edellyttäen, että
13613:            Eduskunnan erittäin päättämät määrärahat
13614:            semmoisinaan merkitään tulo- ja menoarvioon;
13615:            ja on mainvttu 1näärä suostuntavaroja tttlo- ja
13616:            menoarviossa huomattava siirtona suostunta-
13617:            rahastosta valtiorahastoon, sekä suostuntarahas-
13618:            ton varojen ylijäämä jätettävä viimeksi mai-
13619:            nittuun rahastoon Eduskunnan käytettäväksi;
13620:                 4· että, jos valtiorahaston tilinpäätöstä
13621:            tehtäessä budjettilaskelman lopputulos todelli-
13622:            suudessa osottautuu edullisemmaksi kuin miksi
13623:            Ednskunta sen ylläolevilla edellyt:yksillä on
13624:            arvioinut, on 3 :nnessa kohdassa mainittu sirirto
13625:            ·~·ähennettävä vastaavalla summalla; sekä
13626:                 5· että sttostuntarahaston vahvistamiseksi
13627:            osotetaan tttlot leimasuostunnasta, Eduskunnan
13628:            mainitusta suostunnasta hyväksymän asetuksen
13629:            mukaan.
13630: 
13631:       Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n säännöstä siitä, että
13632: esitys valtion v-aroista ja tarpeista on siihen liitetyn bud-
13633: jettilaskelman kera Eduskunnalle annettava varsinaisten
13634: valtiopäiväin alussa, ei ole näillä valtiopäivillä noudatettu.
13635: Istuntokaudesta oli ainoastaan kolme viikkoa jälellä, kun
13636: tuo esitys Eduskunnalle saapui. Jotta sekä lain käsky
13637: tulisi noudatetuksi että myös vältettäisii111 ne ylen suuret
13638: vaikeudet, joita syntyy, kun tär~eätä ja monipuoEsta asiaa
13639: täytyy käsitellä painostavalla kiireelli.syydellä, olisivat val-
13640: mistelutyöt Senaatissa järjestettävät niin, että yleinen
13641: budjettiesitys aina voidaan Eduskunnalle antaa valtio-
13642: päiväin alussa.
13643:                    Budjetin järjestely.                 59
13644: 
13645:      Valiokunta on edellä olevan johdosta, ja koska, mui-
13646: takin raha-asioista annettuja esityksiä on saapunut Edus-
13647: kunnalle liian myöhään, katsonut asiakseen ehdottaa,
13648: 
13649:                 että näistä seikoista huo1nautettaisiin ar-
13650:           Jnolliseen esitykseen annettavassa vastauksessa.
13651: 
13652:     Helsingissä 22 p :nä toukokututa I 9 II.
13653: 
13654: 
13655: 
13656:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet os<La puheenjohtaja
13657: Mechelin ja jäsenet Arajärvi, Ahmavaara, von Born,
13658: Gylling, Grönvall (osittain), Hallsten, Helenius-Seppälä,
13659: Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves, Kamu, K:ronqvist ( osit-
13660: tain), Murros, Neovius, Pietinen, Rainio, Sainio, Turu-
13661: nen, \iVuolijoki (osittain) sekä osittain varajäsenet Hert-
13662: tua, Junes, Kärnä, Nordlund, Paasonen, Puhakka, Tainio,
13663: Tervo ja Törmä.
13664: 60            1911. -    V. M. -   Esit. N:o 9.
13665: 
13666: 
13667: 
13668: 
13669:                         Vastalauseita.
13670:                               I.
13671: 
13672:       Kun Valtiovarainvaliokunnassa äJänestykset budjetin-
13673: järjestelyä koskevien ,eri ehdotusten välillä ovat johtaneet
13674: päätökseen, jota meidän on mahdoton hyväksyä, koska
13675: sit,en pelikorttien ja väkevien maUa.sjuomain valmistus jou-
13676: tuisi kaikesta verotuksesta vapaaksi, mikä tuottaisi arvaa-
13677: matonta haittaa niille siveellisil>le tarkoituksille, joita ky-
13678: seessäolevilla suostuntaveroilla, va,rsinkin viimeksimaini-
13679: tulla, on pidetty silmällä, alistamme kunnioittaen Edus-
13680: kunnan hyväksyttäväksi seuraavan Valiokunnassa esittä-
13681: mämme ehdotuksen budjetin jlärjestelyksi.
13682:        Ehdotuks,emme tarkoittaa, että kaikki ne suostunnat,
13683: leima-, mallas- ja pelikortti.suostunta, joista Eduskunta
13684: jo on tehnyt ehdollisen päätöksen, kannettaisiin ja kerty-
13685: neestä tulosta käytettäisi,in budjetin järjestelyyn se määrä,
13686: mikä vakinaisten tulojen ohella tarvitaan V aliakunnan ar-
13687: vioimien valtiomenojen suorittamiseksi. Tämän suori-
13688: tuks,en tapahduttua ylijäävä suostuntavarain määrä olisi
13689: suostuntara:hastoon säästettävä s,euraavaksi varainhoito-
13690: vuodeksi, jolloin Eduskunnalla on tilaisuus lähemmin
13691: päättää sen käyttämisestä.
13692:       Ylijäämän varaus suostuntaraha1stoon näyttää meistä
13693: tarpeenmukaiselta siihen katsoen, että, niinpian kuin Edus-
13694: kunnan päätös yleisen oppivdvollisuuden säätämisestä saa-
13695:                       Vastalause 1.                      61
13696: 
13697: vuttaa Hallitsijan vahvistuksen, tämän uudistuksen toteut-
13698: taminen todennäköisesti tulee vaatimaan suurempia me-
13699: noja, kuin mitä tähänastisella vuotuisella v~el'omäärällä
13700: voidaan tyydyttää.
13701:      Edellä sanotun nojalla kunnoittaen ehdotamme,
13702: 
13703:                  että Eduskunta lopullisesti hyväksyisi
13704:            ,mallasjuoma- ja pelikorttisuost'untoja koskevat
13705:            ehdolliset päätöksensä; sekä
13706:                  että V aliakunnan mietinnön loPt-tssa oleva
13707:            5 :s ponsi muutettaisiin näin kuuluvaksi:
13708:                  5. että sztostuntarahaston vahvistamiseksi
13709:            osotetaan tulot pelikortti- ja mallasjuoma-
13710:            SI!ostunnoista sekä leimasuostunnasta, Edus-
13711:            kunnan kustakirn suostunnasta h:;.,väksynzän ase-
13712:            tuksen mukaan.
13713: 
13714:      Helsingissä 22 p :n8. toukok. 191 I.
13715: 
13716:     Tekla Hultin.                      Matti Pietinen.
13717: 
13718:      Tähän vastalauseeseen yhtyy
13719: 
13720:                                        Arvid Neovius.
13721: 62           1911. -   V. M. -    Esit. N:o 9.
13722: 
13723: 
13724: 
13725: 
13726:                             II.
13727: 
13728:       Koska emme voi hyväks,yä Valiokunnan enemmistön
13729: päätöstä, ettei vuonna 1912 ollenkaan kannettaisi suos-
13730: tuotaveroa väkevien mallas.juomain valmistuksesta ja peli-
13731: korteista, pyydämme täten vastalauseessa, esittää eriävän
13732: kantamme.
13733:       Eduskunta on puolestaan ryhtynyt erinäisten uudis-
13734: tuskysymysten, kuten oppivelvollisuuden, vanhuus- ja
13735: työkyvyttömyysvakuutuksen y. m. s., ratkaisuun. Maan-
13736: hankinta tilattomalle maalaisväestö11e on myöskin vireillä,
13737: mutta kun Eduskunta on jättänyt sen ratkaisun lepäämään
13738: seuraavien vaalien yli, niin näyttää mielestämme tarpeelli-
13739: selta vahvistaa nykyistä tilattoman väestön laina.usrahas-
13740: toa, johon Valiokuntakin ehdottaa siirtomäärärahana
13741: käytettäväksi 300,000 markkaa. Koska tämä summa suu-
13742: reen kysyntään nähden on mitättömän pieni, niin ehdo-
13743: tamme siihen lisäksi 700,000 markkaa. Kun edellä maini-
13744: tut muutkin päiväjärjestyksessä olevat yhteiskunnalliset
13745: parannussuunnitelmat vaa.tivaJt: runsaasti varoja, näyttää
13746: entisten suostuntain kantaminen tarkoituksenmukaiselta
13747: siinäkin tapauksessa, ettei nykyinen tarve sitä ehdottomasti
13748: vaatisi. Mallasjuomasuostunnan toistaiseksi säilyttäminen
13749: on sitäpaitsi välttämätön tämän suostunnan erikoisluon-
13750: teeseen nähden. Vuosikymmenien raittiustaistelulla, jossa
13751: Suomen Eduskunnalla on näihin asti ollut kunniakas
13752: sija, on päästy niin pi,tkälle, että väkeväin mallasjuoma·n
13753: valmi,stus ja käyttäminen on melkoisesti vähentynyt. Va-
13754:                       Vastalause II.                     63
13755: 
13756: liokunan enemmistön päätöksen hyväksytyksi tuleminen
13757: Eduskunnassa tietäisi oluttehtaiden tuotannon uudelleen
13758: kasvamista ja arvaamatonta juoppouden lev,ittätnistä. -
13759: Myöskään pelikorttisuostunnan kieltäminen ei, tämän
13760: suostunnan laatuun nähden, mielestämme ole sopivata.
13761:      Näin ollen rohkenemme yHämainittuja tarpeita sil-
13762: mälläpitäen kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettä-
13763: väksi,
13764:                  että V aliakunnan mietinnön sivulla 54
13765:            oleva tilattoman väestön rahastoon ehdotettu
13766:            määräraha korotettaisiirn I miljoonaksi 1nar~
13767:            kaksi;
13768:                  että Edus!?unta, jo ennen tekemänsä eh-
13769:            dollisen päätöksen mukaisesti, päättäisi kannet-
13770:            tavaksi suostuntaa myöskin matiasjuomista ja
13771:            pelikorteista vuonna 19 I 2 ja jättää niistä ker-
13772:            tyvän tulon suostuntarahaston vahvistamiiSeksi,
13773:            sekä
13774:                  että Eduskunta valtuuttaisi toimitusvalio·
13775:            kunnan tekemään mietintöön tästä aihetätwat
13776:            muutokset.
13777: 
13778:      Helsingissä 22 p :nä toukok. 191 I.
13779: 
13780:      Kyösti Kallio.          Matti Helenius-Seppälä.
13781:      P. Ahmavaara.           Onni Puhakka.
13782: 64            1911. -   V. M. -     Esit. N:o 9.
13783: 
13784: 
13785: 
13786: 
13787:                              111.
13788: 
13789:      .Valtiovarainvaliokunnan tehtävänä on Valtiopäivä-
13790: järjestyksen 43 §:n mukaan tutkia, riittävätkö vaki-
13791: naiset valtiovarat maan tarpeisiin, ja, jos vakinaiset val-
13792: tiovarat eivät riitä, miten varoja menojen suorittamiseen
13793: on hankittava. Valiokunnan tarkastustyön, joka no-
13794: jautuu Hallituksen budjetti-esitykseen liitettyyn !askel-
13795: maan vakinaisista varoista ja tarpeista ensi varain-
13796: hoitovuodeksi, tulee tarkoitustaan vastatakseen olla sekä
13797: täydellinen että tarkka. Vasta yksityiskohtaisesti tutkit-
13798: tuaan eri eriä tulo- ja menopuolella ja harkittuaan tar-
13799: kalleen . kaikkia niitä lisäyksiä edelliseen vuoteen verra-
13800: ten, mitkä Hallituksen laske! maan sisältyvät, voi Valiokunta
13801: tyydyttävästi täyttää yllämainitun Valtiopäiväjärjestyksen
13802: sille määräämän tehtävän.
13803:       Käsitellessään vuoden 1912 budjettia ei Valtiovarain-
13804: valiokunta kuitenkaan ole tällaiseen Hallituksen laskel-
13805: main yksityiskohtaiseen tarkastukseen suostunut ryhty-
13806: mään, vaan samoin kuin vuoden 1910 Valtiovarainvalio-
13807: kuntakin, jättänyt budjetin asiallisen tarkastuksen osittain
13808: kokonaan sikseen, osittain Valiokunnan sihteerin'harkinnan
13809: varaan. Tällainen menettely, paitsi ettei se mielestämme
13810: vastaa Valtiopäiväjärjestyksen Valtiovarainvaliokunnalle
13811: määräämää velvollisuutta, merkitsee sen ohella, että
13812: Eduskunnan oikeus tulo- ja menoarvion järjestämiseen
13813: tosiasiassa supistuu melkein olemattomiin. Se seikka,
13814: että Hallitus, rikkoen Valtiopäiväjärjestyksen selvää sana-
13815: muotoa, on antanut käsiteltävänä olevan esityksen Edus-
13816:                      Vastalause III.                     65
13817: 
13818: kunnalle vasta kolmisen viikkoa ennen istuntokauden päät-
13819: tymistä, ei voi oikeuttaa VaHokunnan enemmistön me-
13820: nettelytapaa.
13821:       Sen käsittelytavan johdosta, jota Valiokunta bud-
13822: jetin laatimisessa on noudattanut, emme tietystikään ole
13823: olleet tilaisuudessa esittämään läheskään kaikkia niitä
13824: muutosehdotuksia tulo- ja menolaskelmiin, jotka mieles-
13825: tämme olisivat olleet tarpeen vaatimia ja nekin muutamat
13826: ehdotukset, jotka tässä suhteessa olemme voineet tehdä,
13827: on Valiokunta hylännyt. Valiokunnan laatimaa budjettia
13828: v:lle 1912 emme näinollen saata katsoa kantaamme vastaa-
13829: vaksi samoinkuin meidän mielestämme ei voi olla oikeaan
13830: järjestykseen soveltuvaa, ettäValiokunta näin puutteellisen
13831: tarkastuksen nojalla ehdottaa Eduskunnalle suostunta-
13832: varoja myönnettäväksi budjetin järjestelyä varten.
13833:       Valiokunnan hyväksymään budjettiin otettujen me-
13834:  nojen joukosta olisi mielestämme poistettavat: senaatin
13835: talousosaston jäsenille ja prokuraattorille, erinäisille se-
13836:  naatin virkamiehille ja kuvernööreille äskettäin myönnet-
13837:  tyjä palkankorotuksia vastaava summa, yhteensä 144,500
13838:  markkaa, venäjänkielenkääntäjäin virkain uudesta järjestä-
13839:  misestä senaatissa aiheutunut lisäys 70,000 markkaa,
13840:  jotapaitsi kenraalikuvernöörin kanslian määräraha olisi
13841:  vähennettävä 17,000 markalla, kihlakuntain hallinnon
13842:  määräraha 50,600 markalla, kaupunkien poliisilaitoksen
13843:  määräraha 1,000,000 markalla ja painoasiainylihallituksen
13844:  määräraha 114,000 markalla. Menojen kokonaissumma
13845:  olisi näin ollen 93,357,742 markkaa 80 penniä.
13846:        Seuraus Valiokunnan puutteellisesta budjetin tar-
13847:  kastustyöstä on myöskin, että Valiokunta eräät tuloerät
13848:  on arvioinnut silminnähtävästi liian alhaisiin määrin.
13849:  Kruununmetsäin tulot olisi mielestämme senvuoksi ko-
13850:   rotettava Valiokunnan arvioon nähden 1,500,000 mar-
13851:  kalla ja tullitulot 1, 750,000 markalla, joten tulojen ko-
13852:  konaissumma tulisi nousemaan 95,229,000 markkaan. Jos
13853:                                                           5,
13854: 66           1911. -     V. M. -   Esit. N:o 9.
13855: 
13856: menot tästä summasta vähennetään, jää säästöä 1,871,257
13857: markkaa 20 penniä, jonka summan ehdotamme siirret-
13858: täväksi kulkulaitosrahastoon.
13859:      Edellyttäen, että Valiokunnan budjettilaskelma ja
13860: mietintö ehdottamallamme tavalla muutetaan sekä nojau-
13861: tuen siihen mitä edellä on esitetty, ehdotamme,
13862:                 että Eduskunta hyväksyisi Valtiovarain-
13863:            valiokunnan mietintö"ijn liittyvät ponnet ja nii-
13864:            den edellä olevan kappaleen näin kuuluvina:
13865: 
13866:      ,Nojautuen edellä olevaan budjettiin vuodelle 1912
13867: ja havaittuaan siitä, että valtion vakinaiset varat vuodeksi
13868: 1912 riittävät tarpeisiin, Eduskunta
13869:                 on hylännyt esitykset mallasjuoma-, peli-
13870:            kortti- ja leimasuostunlain kantamisesta v.
13871:            1912 sekä
13872:                 ilmoittaa Keisarilliselle M ajesteetille, että
13873:            Eduskunnan hyväksymän budjetin mukaan
13874:            valtionvarat v. 1912 riittävät maan tarpeisiin,
13875:            niihin luettuna Eduskunnan erikseen päättä-
13876:            mä! määrärahat. ((
13877: 
13878: 
13879:      Valiokunnan mietinnön alkuosassa oleva esitys Edus-
13880: kunnan budjetivallasta tulkitsee tämän oikeuden erinäi-
13881: sissä kohdin liian ahtaaksi, emmekä senvuoksi ole Valio-
13882: kunnan esitykseen voineet yhtyä. Ajan lyhyyden vuoksi
13883: emme kuitenkaan ole tilaisuudessa yksityiskohtaisesti
13884: esittämään eriävää mielipidettämme.
13885:                                       -
13886:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1911.
13887: 
13888:      Edvard Gylling.                      Efr. Kronqvist.
13889:      Sulo Wuolijoki. ,                    0. V. Turunen.
13890:      Juho Kirves.                         J. A. Komu.
13891:                       Vastalause IV.                      67
13892: 
13893: 
13894: 
13895: 
13896:                             IV.
13897:       Voin täydellisesti yhtyä tässä mietinnössä oleviin lau-
13898: suntoihirl! seuraavaan sivulla 18 olevaan lauseeseen asti:
13899:       Edellä la usutun johdosta V aliakunta on sitä mieltä,
13900: ettei Eduskunta osaltaan voi suostua 1912 vuoden tuio-
13901: ja menoarvioon merkitsemään mitään Venäjän valtakun-
13902: nanrahastoon suoritdtavaa apumaksua sotilastarkoi-
13903: tuksiin.
13904:       Mutta sen jälkeen olisi mielestäni ollut esitettävä
13905: alempana mainitulla tavalla perusteltu ehdotus:
13906:       Samalla kun Valiokunnan sentähden täytyy Halli-
13907: tuksen menolaskelmasta poistaa tuo apumaksu, on kui-
13908: tenkin otettu huomioon, että Suuriruhtinaanmaan budje-
13909: tissa on aukko, joUei siihen ole merkittynä mitään määrä-
13910: rahaa sotilastarkoituksiin. Tosin ei Suomi itse ole syynä
13911: siihen, että nykyään ei ole varattuna määrärahaa sotaväen
13912: voimassa pitoon. Jos Suomen sotaväk,eä ei olisi vuonna
13913: 1901 lainvastaisesti hajoiitettu, ei sen budjetistakaan nyt
13914: puuttuisi tuollaista määrärahaa. Mutta kun täytyy edel-
13915: lyttää, että Suomen sotaväki läheisessä tulevaisuudessa
13916: uudelleen asetetaan, vaikkakaan Eduskunnan kerta toi-
13917: s,ensa jälkeen tekemä pyyntö lakiehdotuksen antamis,esta
13918: sotilaskysymyksen järjestämiseksi perustuslainmukaisella
13919: tavalla ei vielä ole saavuttanut armollista suostumusta,
13920: katsoo Valiokunta niin periaatteelliselta kuin käytännölli-
13921: settäkin kannalta tarpeen vaatimaksi, että soti,laskysymyk-
13922: sen järjestämistä va!lmistellaan varaamalla sitä varten va-
13923: 68              1911. - V. M. -         Esit. N:o 9.
13924: 
13925: roja sotilasrahastoon. Niin menetettiin sinäkin vuosi-
13926: kymmenenä, joka kävi lähinnä ennen asevelvollisuuden
13927: voimaan saattamista. Sotilasrahaston oma vuositulo on
13928: kuitenkin liian pieni tuohon tarkoitukseen riittääkseen.
13929: Puheenalaisen määrärahan pitäisi olla IO miljoonaa mark-
13930: kaa, jdka ·rahamäärä siten edustaisi Suomen sotilasbudjet-
13931: tia tuona siirtymisaikana. Valiokunta saa sentähden eh-
13932: dottaa, että 1912 vuoden tuloista, S,ooo,ooo markkaa siir-
13933: r,etään sotilasrahastoon.
13934:       Esitän kunnioittaen tämän ehdotuksen Eduskunnan
13935: hyväksyttäväksi.
13936:       Jos ehdotus hyväksytään, on siirtoihin, siv. 54, lisät-
13937: tävä:
13938: 
13939: , Sotilasrahastoon: tässå rahastossa,
13940:    sen ylijäämävarain, 2,ooo,ooo
13941:    markan, kera varattavaksi maam-
13942:    me puolustuslaitoksen tarpeisiin,
13943:    kunnes sotilasasia on Kdsarin ja
13944:    Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan
13945:    yhtäpitävällä päätöksellä järjes-
13946:    tetty . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk S,ooo,ooo: -"
13947: 
13948:      Siirrot nousevat siten kaikkiaan 9,440,000 markkaan
13949: ja vakinaisten menojen loppusumma 97,89o,8oo markkaan
13950: sekä menojen kokonaissumma Smk :aan I02,753,542: 20.
13951: 
13952: Menoj,en suorittamiseen tarvitaan
13953:    siis paitsi vakinaisia tuloja ... Smk             91,970,000: -
13954: ja siv. 43 mainittuja suostunta-
13955:    varoJa .................... .
13956:                                       "
13957: lisää Suomen Pankin voittovaroista
13958:    enintään                                            3,oos,o42: So
13959:                                                 "
13960:                                 Yht,eensä Smk I02,753,542: So
13961:                     Vastalause IV.                        69
13962: 
13963:      Siinä tapauksessa että ehdotus hyväksytään, palau-
13964: tettanee mietintö Valtiovarainvaliokuntaan tästä johtuvan
13965: muutoksen tekemiseksi loppuponsiinkin.
13966: 
13967:     Helsingissä 22 p :nä toukok. 191 I.
13968: 
13969:                                           L. llechelin.
13970: 
13971:     Tähän vastalauseeseen yhtyy
13972: 
13973:                                   V. II. von Born.
13974: 70            1911. - , V. M. -   Esit. N:o 9.
13975: 
13976: 
13977: 
13978: 
13979:                              V.
13980:       Eduskunnan hyväksymän budjetin tulee olla niin laa-
13981: ditun että se ainakin pääasiallisesti pitää paikkansa todelli-
13982: suudessa ja samalla on maan edun ja menestyksen mukai-
13983: nen. Tätä vaatimusta ei täytä Valtiovarainvaliokunnan
13984: rakentama ehdotus vuoden 1912 budjetiksi. KäsiteHes-
13985: sään armollista esitystä N :o 9 on Valiokunta, kevyesti si-
13986: vuuttamalla armolliseen esitykseen otetun r 3 miljoonan
13987: markan menoerän sotilastarkoituksiin, johtunut muun
13988: muassa arvan kautta poistamaan mallasjuomi,sta suoritet-
13989: tavan veron, jdka käytännössä jo on saavuttanut pysyväi-
13990: sen veron luonteen ja jonka kaikki kansanikerrokset epäi-
13991: lemättä ovat valmiit seUaiseksi tunnustamaan.
13992:       Allekirjoittaneitten vakaumuksen mukaan tällainen
13993: menettely suoranaisesti vaik,euttaa maan valtiollisen ase-
13994: man puolustamista sekä on seurauksiltansa tuhoisa kult-
13995: turityölle.
13996:       Viitaten vuoden 1909 toisiHa valtiopäivillä perustus-
13997: lakivaliokunnan mietintöön N :o 7 liitetyssä toisessa vasta-
13998: laus,eessa sekä valtiovarainvaliokunnan mi,etintöön N :o 13
13999: liitetyssä vastalauseessa esitettyihin perusteluihin, olemme
14000: sitä mieltä, että Suomen Suuriruhtinaanmaan budjettiin
14001: Eduskunta voi ja että sen tulee, vaikeuksista huolimatta,
14002: ottaa kohtuullinen määräraha sotilastarkoituksiin.
14003:       Tämä on meidän nähdähemme vuonna 1912 rahal-
14004: lisestikin toteutettavissa, ilman että budjetin muita menoja
14005: sen vuoksi tarvitsee vähentää, vaan päinvastoin on mah-
14006:                       Vastalause V.                      71
14007: 
14008: dollista entistä runsaammassa määrässä osottaa varoja
14009: sivistystarpeitten tydyttämiseksi.
14010:       Hyväksymällä valiokunnan laatiman tulo- ja meno-
14011: laskelman erittelyn yieensä olisi budjetti, sotilasmenot
14012: meidän käsityksemme mukaisesti lukuun otettaessa, pää-
14013: kohcliltaan laadittava seuraavaan tapaan:
14014:                           Menot:
14015:                      . Smk 89,890,800: -
14016:                         "   4,862,742: 80
14017: 
14018: 
14019: 
14020: 
14021:                            Tulot:
14022: Valtiorahasto       . Smk 90,932,400:-
14023: Sotilasrahasto         ,   2,406,500: -
14024: Sotilashuonerahasto . ,      340,100:-
14025:   S:n säästö           ,     300,000:- 93,979,000: -
14026: Suostuntarahasto .         6,841,200:-
14027:   S:n säästö           "     937,000:-
14028:                        "                7 '778,200: -
14029: Suomen Pankin voitto-
14030:   varoista                              3,996,342: 80
14031: Vaitiorahaston sääs-
14032:   töstä                                 2,000,000: -
14033:                          Yhteensä Smk 107,753,542: 80
14034: 
14035:       Niinkuin näkyy ei budjetin laatimista varten meidän
14036: ehdotuks·emme mukaiseksi tarvitse <etsiä uusia tulolähteitä.
14037: Eduslmnnan käytettävissä olevista Suomen Pankin voitto-
14038: varoista, jotka nousevat Smk 7,943,613: 36, voidaan
14039: siirtää suostuntarahastoon Smk 3,996,342: 8o. Puuttu-
14040: van 2 miljoonan markan määrän valtiorahaston säästöistä
14041: ottamista vastaan ei Eduskunnalla puolestaan liene syytä
14042: asettua.
14043: 72           1911. -    V. M. -   Esit. N:o 9.
14044: 
14045:      Näin menetellen tulisi Eduskunta, Suomen Pankin
14046: voittovaroista käytetty määrä lukuun otettuna, osatta-
14047: maan Hallituksen käytettäväksi suostuntaJuantoisia varoja
14048: kaikkiaan Smk r 1,774,542: 8o.
14049:      Käs,ityksemme mukaan tulisi Eduskunnan tehdä
14050: suostuntapäätöksensä V. J :n 43 § :ään nojaten siten, että
14051: Hallitus velvoitetaan, mikäli se käyttää suostuntaluontoi-
14052: sia varoja, niiHä peittämään ne menot, jotka Eduskunta
14053: on si,vistystarkoituksia varten erityisesti päättänyt Valtio-
14054: varainvaliokunnan mi,etinnön N :o 4 mukaisesti.
14055:      Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen
14056: ehdottaa,
14057:                   että Eduskunta päättäisi palauttaa mietin-
14058:             nön V altiovarainvaliokuntaan laadittavaksi
14059:             esittämiemJJ'le näkökohtien mukaiseksi.
14060: 
14061: 
14062:      Helsingissä 22 p :nä toukok. 191 r.
14063: 
14064:      Juhani Arajärvi.               A. Osw. Kairamo.
14065:      Onni Hallsten.                 Reinh. Grönvall.
14066: SUOMEN EDUSKUNNAN
14067: 1
14068: AL TIOVARAINVAL IOKONTA.
14069: 
14070:       Helsingissä,
14071: oukokuun 24 p:nä 1911.
14072:          Nq
14073: 
14074: 
14075: 
14076: 
14077:                      S u o me n   E d u s kun n a 11 e.
14078: 
14079: 
14080:          Sittenkun Eduskunta käsitellessään kuluvan toukokuun
14081:      2;3 päivänä Valtiovarainvaliokunnan mietinnön N :o 15 ar-
14082:      mollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen hankki-
14083:      mista vuodeksi 1912 niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
14084:      tion tulot eivät riitä, on päättänyt hyväksyä mainitun
14085:      mietinnön muutoin paitsi että kansakoulutalojen ja käsityö-
14086:      huoneistojen rakentamista varten merkitty 1,500,000 mar-
14087:      kan arv.iomääräraha oli korotettava 3,000,000 markkaan,
14088:      että ylimääräisten menojen joukkoon oli merkittävä
14089:      1)540,000 markan arviomääräraha eduskuntatalon rakenta-
14090:      mista varten sekä että budjetin menopuolelle tehdyn, yh-
14091:      teensä 3,040,000 markan, lisäystä vastaamaan tulopuolelle
14092:      merkitään Eduskunnan ehdollisesti hyväksymistä mallas-
14093:      juoma- ja pelikorttisuostunnoista arvioidut tulot, toisesta
14094:      2,980,000 ja toisesta 60,000 markkaa eli yhteensä 3,040,000
14095:      markkaa, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa Valiokun-
14096:      mm mietintöön seuraavat muutokset:
14097:          Siv. 22 V altiovaraintoimituskuntaan kolidistuvat hallin-
14098:      nonhaarat. Leimakonttori. Tämän ryhmän menoja koske-
14099:      vat perustelut olisivat muutettavat seuraavalla tavalla: -
14100:      - - mietinnöissä N :o 8 ja 6 tehdyt ehdotukset. Kuten
14101:      edempänä osotetaan, on Valiokunta havainnut nämä suos-
14102:      tnnnat tarpeellisiksi ja on siis tähän ottanut puheenaolevan
14103:   2
14104: 
14105: menoerän, laskettuna esityksessä siv. 18 arvioittuun mää-
14106: rään eli 170,000 markaksi.
14107:     Siv. 24 Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hal-
14108: Unnonhaarat. Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tässä
14109: ryhmässä oleva menoerä kansakoulutalojen ja käsityöhuo-
14110: neistojen rakentamiseen 1,500,000 markkaa on korotettava
14111: 3,000,000 markaksi, minkä johdosta Eduskunnan vastauk-
14112: seen armolliseen esitykseen N :o 4 olisi V. J :n 63 § :n no-
14113: jalla tehtävä vastaava muutos.
14114:     Siv. 35 on tehtävä seuraava lisäys:
14115:     ,Eduskuntatalon rakentamista varten on ylimääräisiin
14116: menoihin otettu 1,540,000 markan suuruinen arviomäärä-
14117: raha, koska mainittu rakennustyö voitanee panna alulle
14118: vuonna 1912."
14119:     Siv. 44 ensimmäinen kappale ehdotetaan näin kuulu-
14120: vaksi:
14121:      ,Koska laskettu vajaus on ainoastaan 5,814,542 markkaa
14122: 80 penniä, riittävät mainitut suostuntavarat vajauksen peit-
14123: tämiseksi, jota paitsi suostuntarahastaan jääpi 1,963,957
14124: markan 20 pennin ylijäämä Eduskunnan käytettäväksi."
14125:      Siv. 45 Välillisiä veroja. Tähän on lisättävät: ,Aksii-
14126: seja (Suostuntar.) 3,040,000: -."
14127:      Nämä lisäykset aiheuttavat mietinnössä seuraaVat muu-
14128: tokset:
14129: s1v. 24 1,500,000 markkaa muuttuu        3,000,000 markaksi
14130:  " " 2,661,500            "              4,161,500      "
14131:   '~ 25 2,835,500         "      "       4,335,500      "
14132:                                  "      24,023,000      "
14133:   " 26 22,523,000         "      '~
14134:  " 30 88,450,800          "             89,950,800      "
14135:  " " 89,890,800           "
14136:                                  "      91,390,800      "
14137:  " 35
14138:                                  "       1,540,000      "
14139:  " " 4,862,742: 80 ""
14140:                                  "       6,402,742 : 80 "
14141:                                  "      91,390,800      "
14142:   " 36 89,890,800         "
14143:   " " 4,862,742: 80 "
14144:                                  "       6,402,7 42: 80 "
14145:                                  "      97,793,542:  80 "
14146:  " " 94,753,542: 80 "
14147:  " 42 94,753,542: 80 "           "      97,793,542:  80 "
14148:  " 43 2,774,542: 80 "            "       5,814,542 : 80 "
14149:                                "
14150:                                                           3
14151: 
14152: SlV.   45             markkaa muuttuu   3,040,000 markaksi
14153:            52,022,000                  55,062,000
14154:  "     4"7 97,287,200     "     "     100,327,200     "
14155:  '~
14156:            98,717,500     "     "     101,757,500     "
14157:  ~'
14158:         " 2,835,500
14159:        51                 "     "       4,335,500     "
14160:  "         22,523,000
14161:                           "     "      24,023,000     "
14162:  "      "
14163:        54 88,450,800      "     "      89,950,800     "
14164:  "         89,890,800     "     "      91,390,800     "
14165:  "      "
14166:        56                 "     "       1,540,000     "
14167:  "                        "
14168:             4,862,742: 80 "     "       6,402,742: 80 ""
14169:  "      " 94,753,542: 80 "      "      97,793,542: 80 "
14170:  "      " 98,717,500            "     101,757,500
14171:  "..    " 94,753,542: 80 ""
14172:        57                       "      97,793,542: 80 ""
14173:        58 2,774,542: 80 .       "       5,814,542: 80 "
14174:  "                               "
14175:     Sen johdosta mitä edellä on sanottu, Valtiovarainva-
14176: liokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi
14177: Valiokunnan mietinnössä olevalle viimeiselle ponnelle seu-
14178: raavan sanamuodon :
14179: 
14180:                 5.   että suostuntarahaston vahvistarniseksi
14181:              osotetaan tulot pelikortti- ja rnallasjuornasuos-
14182:              tunnoista sekä leirnasuostunnasta, Edusleunnan
14183:              kustakin suostunnasta hyväksyrnän asetulesen
14184:              rnukaan.
14185: 
14186: 
14187:        Valtiovarainvaliokunnan               puolesta:
14188: 
14189: 
14190:                          L. Mechelin.
14191: 
14192: 
14193: 
14194:                                            Amel Rikberg.
14195: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
14196:          1911. -    Edusk. vast. -     Esitys N :o 9.
14197: 
14198: 
14199: 
14200: 
14201:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
14202:             n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
14203:             armolliseen esitykseen varojen hankkimi-
14204:             sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
14205:             valtion tulot eivät riitä.
14206: 
14207: 
14208: 
14209: 
14210:        Suurivaltalsin, lrmollisin Keisari
14211:                    ja Suuriruhtinas T
14212: 
14213: 
14214: 
14215: 
14216:    Teidän KeisarillinenMajesteettinne on Eduskunnalle an-
14217: tanut armollisen esityksen varojen hankkimisestaniihin vuo-
14218: den 1912 tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
14219: 2        1911.- Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
14220: 
14221:     Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n säännöstä siitä, että esi-
14222: tys valtion varoista ja tarpeista on siihen liitetyn budjetti-.
14223: laskelman kera Eduskunnalle annettava varsinaisten val-
14224: tiopäiväin alussa, ei ole näilläkään valtiopäivillä nouda-
14225: tettu. Eduskunnan istuntokaudesta oli ainoastaan kolme
14226: viikkoa jälellä, kun puheena oleva armollinen esitys Edus-
14227: kunnalle saapui. Myöskin raha-asioita koskevia muita ar-
14228: mollisia esityksiä on liian myöhään Eduskunnalle annettu.
14229: Jotta lain käsky tulisi noudatetuksi ja vältettäisiin ne
14230: ylen suuret vaikeudet, joita syntyy, kun tärkeätä ja moni-
14231: puolista asiaa täytyy painostavålla kiireellä käsitellä,
14232: olisivat valmistelutyöt Keisarillisessa Suomen Senaatissa
14233: järjestettävät niin, että yleinen budjettiesitys aina voidaan
14234: Eduskunnalle antaa valtiopäiväin alussa.
14235: 
14236: 
14237:     Armollisessa esityksessä oleva ehdotus vuoden 1912 bud-
14238: jetin järjestämiseksi perustuu siihen käsitykseen, että toi-
14239: selta puolen valtiorahasto ynnä sotilasrahasto ja toiselta
14240: puolen suostuntarahasto ovat kaksi toisistaan erotettu:1
14241: valtiovarojen alaa, sekä että Hallitsijan asia on yksin mää-
14242: rätä, mitkä menot ja kuinka suuri menomäärä on sovitet-
14243: tava ensinmainittuun alaan, kun taas muiden valtiotarpeit-
14244: ten tyydyttäminen kuuluu Eduskunnalle, jonka tulee jär-
14245: jestää ,suostuntarahaston rahasääntö".
14246:     Tällä käsityksellä ei ole tukea Suomen perustuslaeissa.
14247: Hallitsijana on oikeus määrätä vakinaisten valtiotulojen
14248: käyttämisestä sen oikeussäännön mukaan, että ne on käy-
14249: tettävä maan hyödyksi ja parhaaksi, ja jos kaikki valtio-
14250: tarpeet voitaisiin tyydyttää vakinaisilla tuloilla, olisi koko
14251: valtionbudjetin määrääminen yksinomaan Hallitsijan kä-
14252: Sissa. Mutta milloin tulojen lisääminen on tarpeen, ei
14253: Hallitsija voi määrätä tätä varten tarpeellisia veroja suori-
14254: tettaviksi, vaan niiden myöntäminen on Eduskunnan asia.
14255: V erosuostuntaoikeuteen liittyy myös oikeus harkita, tar-
14256: vitaanko ja minkä. verran lisäystä vakinaisiin valtiotuloi-
14257: hin. Vuoden 1789 Yhdistys- ja Vakuuskirja, joka kuten
14258:                    Budjetin järjestely.                    3
14259: 
14260: tiedetään, era1ssä kohdin laajensi Hallitsijan valtaa,
14261: pysytti kuitenkin verosuostuntaoikeuteen nähden voimassa
14262: vanhat periaatteet, sillä sen 5 kohdassa sanotaan: ,Koska
14263: oikea vapaus on siinä, että V altakunnan voimassa pitämistä
14264: varten vapaasti annetaan mitä tarpeelliseksi nähdään; niin
14265: on Ruotsin kansalla kieltämätön oikeus sitä Kuninkaan
14266: kanssa tuumia, sovitella, kieltää ja myöntää". Tämä sana-
14267: muodoltaan vanhanaikainen säännös, mikä takaa Kansan-
14268: eduskunnalle oikeuden jokaisen ehdotuksen johdosta, joka.
14269: tarkoittaa varojen hankkimista vakinaisten tulojen lisäksi,
14270: 'apaasti harkita, missä määrin tuloja todella tarvitaan
14271: lisätä, on ollut 1869 vuoden valtiopäiväjärjestyksen 36 § :n
14272: säännöksen ja sen kanssa yhtäpitävän 1906 vuoden Valtio-
14273: päiväjärjestyksen 43 § :n säännöksen perustuksena. Suos~
14274: tuntain, väliaikaisten verojen, tarkoituksena on tarpeen
14275: mukaan lisätä budjetinjärjestelyyn käytettävinä olevia va-
14276: kinaisia tuloja, eli toisin sanoen: Eduskunnan myönnettä-
14277: väin varain summan tulee vastata sitä määrää, minkä hy-
14278: väksyttyjen menojen kokonaissumma nousee vakinaisten
14279: tulojen kokonaissummaa suuremmaksi. Tämä on perustus-
14280: lainsäännösten sisällys, ja sentähden täytyy budjetin eli
14281: tulo- ja menoarvion todellisuudessa olla yhtenäinen koko-
14282: naisuus, vaikkakin erityisistä syistä varat jaetaan eli tili-
14283: tetään eri rahastoihin.
14284:     Eri rahastoihin nähden katsoo Eduskunta asiakseen,
14285: Hallituksen esityksessä ilmenevän kannan johdosta, lyhy-
14286: esti huomauttaa seuraavia seikkoja.
14287:     Botilasrahaston olemassaolo eri rahastona ja erityisenä
14288: budjetin osastona perustuu sotilaalliseen ruotujakolaitok-
14289: seen, jonka tarkoituksena oli taloudellisesti turvata
14290: puolustuslaitosta valtion rahallisen aseman vaihtelujen
14291: seurauksilta. Tästä vanhasta laitoksesta on nyttemmin
14292: enää jälellä ainoastaan se, että erinäisistä tiloista kertyvä
14293: maa vero, noin 44 % maaverojen kokonaismäärästä, sekä
14294: vuokratulot ruotujakolaitoksen aikana upseerien ja
14295: alipäällystön palkkausta varten osotetuista, kruunulle
14296: kuuluvista tiloista menevät sotilasrahastoon. Puheen-
14297: 4         1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 9.
14298: 
14299:   alainen rahasto ja sen oheinen sotilashuonerahasto
14300:  ovat siten itsenäisiä rahastoja valtiorahaston rinnalla,
14301:  joka käsittää kaikki muut vakinaiset tulot, lukuun
14302:  ottamatta tuloja valtionrautateistä. Nämä viimemaini-
14303:  tut tulot luetaan kulkulaitosrahastoon, joka nykyisessä
14304:  muodossaan perustettiin Valtiosäätyjen suostumuksella
14305:  annetulla julistuksella tammikuun 25 päivältä 1886. Kul-
14306:  kulaitosrahasto on oikeastaan valtion suurimman liikeyri-
14307:  tyksen, rautateiden, erikoistili, mutta kun sen menoihin
14308:  myös kuuluvat kustannukset uusien rautateiden rakentami-
14309:  sesta sekä rautatielainain korot ja kuoletusmaksut, siirre-
14310: tään siihen tarpeellisia lisävaroja Hallitsijan ja Eduskun-
14311:  nan päätöksen mukaan. Suostumtarahasto ei ole syntynyt
14312:  minkään asetuksen perustuksella. Se ei, kuten sotilas- ja
14313:  kulkulaitosrahasto, edusta mitään määrättyä valtiotarvet-
14314:  ta varten muodostettua erityistä valtiotalouden alaa. Suos-
14315: tuntarahasto on ainoastaan kirjanpito-osasto suostunta-
14316: varoja ja niiden käyttöä varten.
14317:      Se ii\eikka, että valtiorahastoon on kertynyt niin huo-
14318: mattava säästö kuin siinä nykyään on, saa. pääasiallisen
14319: selityksensä 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä noudate-
14320:  tusta erittäin varovaisesta finanssipolitiikasta. Ottaen huo-
14321: mioon 1860-luvulla sattuneitten katovuosien aiheuttaman
14322: raha-asiallisen ahdinkotilan ei uskallettu luottaa maan
14323: taloudellisten voimain keskeytymättömään kasvamiseen ja
14324: siitä johtuvaan valtion tulojen lisääntymiseen. Kolmilla en-
14325: simäisillä valtiopäivillä vuosina 1863-64, 1867 ja 1872 Val-
14326: tiosäädyt myönsivät uusia veroja, laskematta erittäin vaki-
14327: naisten tulojen määrää; oletettiin ilman muuta, että nämä
14328: tulot eivät riittäisi uusiin tarpeisiin. Vuosien 18'77-78
14329: valtiopäiväin V aitiovaliokunta ensi kerran laati budjetti-
14330: laskelman varainhoitokaudeksi 1878-82 sillä tuloksella,
14331: että .Säädyt epäsivät suostunnan era1snn erityistar-
14332: koituksiin, joita varten Hallitus oli pyytänyt varoja.
14333: Tästä ei johtunut minkäänlaisia vaikeuksia. Tulot nou-
14334: sivat yli arvioidun määrän. Vuoden 1885 valtiopäivillä
14335: päätettiin, Valtiovaliokunnan toimittaman laskelman pe-
14336:                     Budjetin järjestely.                     5
14337: 
14338:  rustuksella, lakkauttaa vuodesta 1865 lähtien kannettu tulo-
14339:  suostunta. Se osottautuikin todellisuudessa tarpeettomak-
14340:  si, sillä vakinaiset tulot eivät ainoastaan tuottaneet lasket-
14341: tua määrää, vaan vieläpä melkoisesti enemmän. Varsinkin
14342:  oli näin laita tullitulojen, jotka kolmivuotiskautena 1883-
14343:  Sfi tuottivat yhteensä 44,300,000 markkaa, mutta sen jäl-
14344: keen lisääntyivät niin, että ne kolmivuotiskautena 1898-
14345:  1900 nousivat 110,800,000 markkaan, ja olivat 30 miljoonaa
14346: eli vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa markkaa suurem-
14347:  mat kuin 1897 vuoden valtiopäivillä oli arvioitu.
14348:      Syynä siihen, että V altiosäädyt budjettilaskelmissaan
14349: noudattivat mainitunlaista varovaisuutta, oli etusijassa se,
14350: ettei voitu tehdä varmoja laskelmia, kun varainhoitokau-
14351: det alussa käsittivät viisi ja sittemmin kolme vuotta. Pidet-
14352: tiin tärkeänä, että vajausta ei syntyisi. Valtiosäädyt saat-
14353: toivat sitä paitsi niihin aikoihin olla varmat siitä, että
14354: Hallitus ei käyttäisi ehkä syntyviä ylijäämiä muihin kuin
14355: lainmukaisiin ja hyödyllisiin tarkoituksiin. Ja valtiova-
14356: raston vahvistamista säästyneillä ylijäämävaroilla pidettiin
14357: siihen aikaan keinona ulkomailla saavutetun hyvän luoton
14358: lujittamiseksi, jota luottoa tarvittiin rautatieverkon kehit-
14359: tämiseksi. - Tällä tavoin on Kansaneduskunta puolestaan
14360: edistänyt valtiorahaston ylijäämävarain karttumista. Jotta
14361: kuitenkin perustuslain periaate, että suostuntoja ei ole
14362: myönnettävä yli todellisen tarpeen, olisi tullut suunnilleen
14363: noudatetuksi, siirrettiin valtiorahaston säästöstä tuon tuos-
14364: takin huomattavia määriä suostunta- ja kulkulaitosrahas-
14365: toon. Siitä huolimatta oli tämä säästö 14,797,000 markasta
14366: vuoden 1880 päättyessä kasvanut 79,996,000 markkaan vuo-
14367: den 1900 päättyessä.
14368:      V erosuostunnan oikeusperusteiden tarkempi sovellutt.a-
14369: minen on käynyt mahdolliseksi sen johdosta, että varain-
14370: hoitokausi 1906 vuoden Valtiopäiväjärjestyksen mukaan on
14371: lyhennetty yhdeksi vuodeksi, sekä sen johdosta, että Valtio-
14372: päiväjärjestyksen 26 § :n mukaan Hallituksen on esitykseen
14373: varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
14374: valtion tulot eivät riitä, selvitykseksi liitettävä laskelma
14375: B        1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 9.
14376: 
14377: valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi va-
14378: rainhoitovuodeksi.
14379:     Voidakseen vastata tarkoitustaan, tulee tämän laskel-
14380: man olla sekä täydellinen että tarkka. Menopuolella on
14381: siinä enimmäkseen semmoisia eriä, jotka eivät ole Edus-
14382: kunnan päätöksen varassa, koska ne perustuvat yleisten
14383: virastojen ja laitosten menosääntöihin taikka muihin mää-
14384: räyksiin, jotka Hallitsija, hänelle vakinaisen valtiotalouden
14385: alalla kuuluvan l&ajan ratkaisuvallan nojalla, on vahvista-
14386: nut taikka antanut. Mutta näiden rinnalla on arviomää-
14387: rärahoja, joiden suuruus riippuu vuodeksi arvioidusta tar-
14388: peesta ja jotka Eduskunta sentähden voi ottaa harkitta-
14389: viksi. Lisäksi tulevat sitten kaikki ne menot, joiden suo-
14390: rittamiseen tarpeelliset varat Hallitsija erityisissä esityk-
14391: sissä ehdottaa Eduskunnan hankittaviksi, ja jotka siten
14392: sekä tarkoitukseen että määrään nähden ovat Eduskunnan
14393: päätöksen varassa. Mitä taas tuloihin tulee, on niiden suu-
14394: ruus enimmältä osalta edeltäpäin määräämätön; ne laske-
14395: taan tilastollisilla taikka muilla perustuksilla, eikä tieten-
14396: kään mikään estä Eduskuntaa harkitsemasta Hallituksen
14397: arviolaskua, semmoisena kuin se esiintyy käsiteltävänä ole-
14398: vassa budj ettilaskelmassa.
14399:     Luonnollista on, että Valtiovarainvaliokunnan tarkas-
14400: tustyön tulos esitetään budjettina, joka on saatettu tasapai-
14401: noon siten, että se määrä, minkä menojen kokonaissumma
14402: nousee vakinaisten tulojen kokonaissummaa suuremmaksi,
14403: täytetään suostuntavaroilla. Kysymys siitä, laaditaanko
14404: erityinen budjettiosasto suostuntavaroja ja niitä määrära-
14405: hoja varten, joiden johdosta ne on osotettu, vai pannaanko
14406: nämä tulo- ja menoerät ainoastaan koko budjettiyhdistel-
14407: mään, ei tässä ole pääasia. Kummassakin tapauksessa
14408: on Eduskunnan budjettilaskelma laadittava siten, että
14409: osotettujen suostuntavarain maara vastaa sitä eraa,
14410: mikä on havaittu tarvittavan vakinaisten tulojen li-
14411: säksi. Jos Valtiovarainvaliokunnan toimittama Hallituk-
14412: sen tulojen ja tarpeiden laskelman tarkastus osottaa, että
14413: niistä menoista, joita varten Hallitus on pyytänyt suostun-
14414:                     Budjetin järjestely.                     7
14415: 
14416: taa, joku osa voidaan suorittaa vakinaisista varoista, on
14417: Eduskunnalla tietysti oikeus tämän mukaisesti vähentää
14418: pyydettyä suostuntavarain määrää.
14419:     Eduskunnan näillä perustuksilla hyväksymä budjetti ei
14420: tosin ole kaikissa yksityiskohdissaan Hallitusta sitova asia-
14421: kirja, mutta kun Hallitus ei voi missään kohden muuttaa
14422: niitä päätöksiä, jotka Eduskunta on tehnyt niiden armol-
14423: listen esitysten johdosta, mitkä koskevat määrärahain
14424: myöntämistä erinäisiin tarkoituksiin ja suostuntavarain
14425: osottamista, seuraa tästä kiistämättömästi, että lopullinen
14426: tulo- ja menoarvio on tehtävä sillä tavoin, että näiden
14427: määräraha- ja suostuntapäätösten perustuksia ei järkytetä.
14428: Sellainen järkytys tapahtuu, jos Hallitus tulo- ja meno-
14429: arviossa laskee tulot pienemmiksi kuin Eduskunta. Mutta
14430: siihen voi tuskin olla pakottavaa syytä silloin kun
14431: valtiorahaston säästö tarjoo keinon sen vajauksen täyt-
14432: tämiseen, joka syntyisi sen johdosta, että vuotuiset tulot
14433: todellisuudessa ehkä eivät nousisi Eduskunnan laskemaan
14434: määrään. Järkytystä voi myös syntyä, jos Hallitus tulo-
14435: ja menoarvioon ottaa semmoisia menoeriä, joita ei ollut
14436: Eduskunnalle V aitiopäiväjärjestyksen 26 § :n mukaisesti
14437: annetussa laskelmassa eikä Eduskunnan hyväksymässä bud-
14438: jE-tissa. Käytännönkään kannalta voi sellaiseen menette-
14439: lyyn tuskin olla aihetta, koska tulo- ja menoarviossa pitää
14440: olla varattuna määräraha arvaamatt.omiin tarpeisiin ja
14441: koska tarpeet, joita ei ole voitu edellyttää laskelmaa teh-
14442: täessä, harvoin ovat niin kiireellisiä, etteivät ne voisi jäädä
14443: seuraa vaan varainhoitovuoteen.
14444:     Jos Eduskunta, erinäisistä syistä, vakinaisten tulojen
14445: laskelmaan merkitsisi lisän valtiorahaston säästöä, ei
14446: sellainenkaan toimenpide sisältäisi mitään säännöttömyyttä
14447: eikä ryhtymistä Hallitsijan oikeurteen määrätä vakinaisten
14448: tulojen käyttämisestä. Sillä ovathan täten lisätyt varat
14449: käytettävät yksinomaan semmoisiin menoihin, jotka Hal-
14450: litsija itse on hyväksynyt. Tulo- ja menoarviossa ei ni-
14451: mittäin voi olla muita menoeriä kuin semmoisia, jotka pe-
14452: rustuvat Hallitsijan päätökseen. Ne määrärahat, joihin
14453: 8        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 9.
14454: 
14455: Eduskunta armollisten esitysten johdosta on suostunut, ei-
14456: vät tässä kohden ole poikkeuksena, koska esitystä ei an-
14457: neta määrärahan myöntämisestä muihin kuin Hallitsijan
14458: hyväksymiin tarkoituksiin. Jos Eduskunta omasta alot-
14459: teestaan ottaa budjettilaskelmaansa jonkun määrärahan,
14460: on sen merkitseminen tulo- ja menoarvioon Hallitsijan
14461: harkinnan varassa.
14462:     Armollisessa esityksessä on sanottu, että Eduskunnan
14463: menettely budjettiasiain käsittelyssä on ,synnyttänyt
14464: suurta raha-asiain sekasortoa sekä pakottanut Hallituksen
14465: vastoin Eduskunnan päätöksiä vähentämään suostuntara-
14466: haston menoja, jotta tämän rahaston tulot ja menot vastai-
14467: sivat toisiansa". Ylempänä on kuitenkin osotettu, että
14468: Eduskunta päinvastoin on menetellyt säännöllisesti, pyr-
14469: kiessään toteuttamaan valtiobudjetin yhtenäisyyttä, joka on
14470: hyvin järjestetyn valtiotalouden ja perustuslaeissa esiinty-
14471: vien verosuostuntaa koskevien periaatteiden oikean sovellut-
14472: tamisen ehtona. Jos Hallitus on ehdottanut määrärahoja
14473: myönnettäviksi erityisiä tarkoituksia varten, ja Eduskunta
14474: on nämä määrärahat hyväksynyt, ovat ne otettavat tulo-
14475: ja menoarvioon, vaikkakin ne yhteensä nousisivat suurem-
14476: paan määrään kuin Eduskunta on varoja myöntänyt. Ei
14477: ole mitään senlaatuisia valtiotarpeita, joiden tyydyttämi-
14478: seen olisi käytettävä ainoastaan suostuntavaroja, eikä myös-
14479: kään mitään lakia eikä oikeusperiaatetta, joka vaatisi, että
14480: suostuntarahaston tulojen ja menojen tulee vastata toisiaan.
14481: Valtiobudjetti kokonaisuudessaan on laadittava niin, että
14482: siinä ei ole vajausta.
14483: 
14484: 
14485: 
14486:    Huomautusta, että suostuntarahaston tulojen ja meno-
14487: jen pitää vastata toisiaan, seuraa armollisessa esityksessä
14488: näin kuuluva lausunto:
14489:    ,Estääkseen mahdollisen väärinkäsityksen uusiiatu-
14490: mista 1912 vuoden rahasääntöön nähden on Hallitus sen-
14491: tähden tahtonut täten ilmoittaa Eduskunnalle että Keisa-
14492:                     Budjetin järjestely.                   9
14493: 
14494:  rillinen Majesteetti valtiorahaston tilaan nähden on maa-
14495:  rännyt, että valtiorahaston maksettavaksi vuonna 1912 ei
14496: saa missään tapauksessa panna seuraavia määrärahoja, joi-
14497:  den suorittaminen sanottuna vuonna siis tulee riippumaan
14498:  siitä, tokko ja minkä verran Eduskunta katsoo voivansa
14499: niihin osottaa tarvittavia varoja".
14500:      Tämän jälkeen on esityksessä lueteltu puheenalaiset
14501: määrärahat, joista useimmista ei ole annettu erityistä mää-
14502: rärahaesitystä. Määrärahat on lopuksi yhdistelty suostun-
14503: tarahaston menobudjettiin. Siinä niitä ei ole jMttu nii-
14504: den tulo- ja menoarvion pääluokkain mukaan, joihin ne
14505: kuuluisivat, eikä myöskään ole vakinaisia ja ylimääräisiä
14506: menoja erotettu toisistaan. Siten laaditun menobudjetin
14507: loppusumma on 14,695,482 markkaa 80 penniä.
14508:      Armolliseen esitykseen liitetyssä ,Laskelmassa valtiora-
14509: haston tuloista ja menoista vuosina 1911 ja 1912" on tulot
14510: vuonna 1912 laskettu 87,997,400 ja menot 87,996,710 mar-
14511: kaksi. Tällä laskelmalla, joka osottaa tulojen ylijäämää
14512: ainoastaan 690 markkaa, katsotaan todistetuksi, että val-
14513: tiorahasto ei kykene suorittamaan niitä kaikkiaan
14514: 14,695,482 markan 80 pennin suuruisia menoja, joita varten
14515: Eduskuntaa on kehotettu osottamaan varat.
14516:      Kun jokaisen määrärahan tulee saada oikea paikkansa
14517: tulo- ja menoarviossa, on Hallituksen ehdottamassa suos-
14518: tuntabudjetissa luetellut eri määrärahat ja määräraharyh-
14519: mät tässä asetettu siihen järjestykseen, jota on noudatetta-
14520: va tulo- ja menoarviossa. Samalla on lyhyesti esitetty tar-
14521: peelliset lausunnot määrärahain laadusta.
14522:      ?! Pääluokka. K u s t a n n u k se t 1 9 1 2 v u o d e n
14523: v a 1 t i o päivistä. Tämä erä kuuluu vakinaisiin val-
14524: tiomenoihin, sillä se täytyy Valtiopäiväjärjestyksen perus-
14525: tuksella vuosittain ottaa tulo- ja menoarvioehdotukseen.
14526: Se seikka, että valtiopäiväkustannusten määrärahasta vuo-
14527: sittain annetaan esitys Eduskunnalle, johtuu ainoastaan
14528: siitä, että määrärahan suuruus kunakin vuonna on Edus-
14529: kunnan harkinnan varassa. Mutta siitä ei seuraa, että tä-
14530: hän tarkoitukseen pitää käyttää suostuntavaroja. Kun
14531: 10        1911. -    Edusk. vast.- Esitys N:o 9.
14532: 
14533: Valtiopäiväjärjestyksen 79 § :ssä sanotaan, että kaikki val-
14534: tiopäiväin kustannukset suoritetaan valtion varoista, on il-
14535: meistä, ettei tätä menoerää ilman muuta käy sulkeminen
14536: pois niiden menojen joukosta, joiden suorittamiseen käyte-
14537: tään vakinaisia tuloja.- Hallituksen vuodeksi 1912 ehdot-
14538: taman 685,000 markan määrärahan on Eduskunta, niin-
14539: kuin näkyy Eduskunnan alamaisesta vastauksesta armol-
14540: liseen esitykseen varain osottamisesta valtiopäiväkustan-
14541: nusten suorittamiseen, korottanut 702,000 markaksi.
14542:     5 Pääluokka. II!. Lääkintölaitos. Apurahat kun-
14543: n a n 1 ä ä k ä r i e n p a 1 k k a a m is e e n, 110,000 markkaa.
14544: Aina siitä lähtien, kun Hallitus alkoi antaa apurahoja maa-
14545: laiskunnille kunnanlääkärien palkkaamiseksi, on tähän
14546: tarkoitukseen käytettävä . määräraha osotettu maksetta-
14547: vaksi valtiorahastosta. Näitä menoja oli 1909 vuoden tulo-
14548: ja menoarvion mukaan 230,073 markkaa 65 penniä. Nyt
14549: Hallitus on tahtonut panna osan menoista suostuntarahas-
14550: ton maksettavaksi, antamatta samalla kuitenkaan Edus-
14551: kunnan tutkittavaksi lakiehdotusta niistä perusteista,
14552: joiden mukaan tällaisia apumaksuja on annettava. Se
14553: järjestelmä on tunnustettu oikeaksi, että valtio apumak-
14554: suilla helpottaa kunnanlääkärien asettamista. Kun tämä
14555: järjestelmä on otettu käytäntöön, tulee Hallituksen myös
14556: pitää se kokonaisuudessaan voimassa. Esityksessä sovel-
14557: lutettu budjetin kahtiajako ei voi olla perusteena puheen-
14558: alaisen määrärahan jakamiseen yllämainitulla tavalla.
14559:     Lääkintölaitoksen määräraharyhmään kuuluu edelleen
14560: erä: m ä ä r ä r a h a t u b e r k u 1 o o s i n v a s t u s t a m i-
14561: s e k s i, 400,000 markkaa. Armollisessa esityksessä on
14562: viitattu Eduskunnan toukokuun 28 päivänä 1910 tekemään
14563: anomukseen sellaisen määrärahan tarpeellisuudesta. Mää-
14564: räraha on nyt merkitty Hallituksen ehdottamaan suos-
14565: tuntarahaston budjettiin siltä varalta, että Eduskunta vie-
14566: läkin katsoisi mainitun apurahan olevan myönnettävän.
14567: Eduskunnan mielipide tässä asiassa ei ole muuttunut.
14568:     Edelleen kuuluvat samaan ryhmään: määräraha
14569: k e u h k o t a u t i s t e n k a n s a n p a r a n t o 1a n     p e-
14570:                        Budjetin järjestely.                           H
14571: 
14572: r u s t a m i s t a v a r t e n K u o r t a n e e n p i t ä j ä ä n,
14573: 572,032 markkaa 80 penniä, ja m ä ä r ä r a h a m i e-
14574: I e n v i k a i s t e n k e s k u s l a i t o k s e n r a k e n t a m i s-
14575: t a varten 0 u 1 u n 1 ääniin, 1,000,000 markkaa.
14576: Niinhin toimenpiteisiin katsoen, joihin Hallitus jo on
14577: ryhtynyt näiden laitosten aikaansaamiseksi, ja kun kaikki
14578: sairaalat ovat syntyneet haJlinnollisessa järjestyksessä ja
14579: kustannetut vakinaisilla tuloilla, näyttävät puheenalaiset
14580: toimenpiteet olevan samassa järjestyksessä loppuun saa-
14581: tettavat. Kun tässä on kysymys ylimääräisistä menoista,
14582: voidaan niih~n käyttää valtiorahaston säästöjä siinä ta-
14583: pauksessa, että ei katsota vuositulojen tähän riittävän.
14584:      Tämän pääluokan kohdalle ylimääräisten menojen
14585: joukkoon olisi pantava Eduskunnan vuoden 1910 varsi-
14586: naisilla valtiopäivillä anoma 50,000 markan m ä ä r ä r a h a
14587: s i v e e II i syystyön kannat ta m i seksi Helsin-
14588: gissä ja muissa suuremmissa kaupungeissa.
14589:     9 Pääluokka. V. 25-28. Määrärahayksit y i s-
14590: k o u l u j en avusta m i seksi, 75,000 markkaa. Tähän
14591: tarkoitukseen käytettiin valtiomenoja 1909 vuoden tilinpää-
14592: töksen mukaan 1,419,050 markkaa. Nyt ehdotettu määrä-
14593: raha, samoin kuin kunnanlääkärien palkkausapumaksut-
14594: kin, kohdistuu Hallituksen jo aikoja sitten alulle pane-
14595: maan, hallinnollisiin määräyksiin perustuvaan järjestel-
14596: mään, jonka merkitys maamme opetustoiminnalle on erit-
14597: täin tärkeä. Jos vakinaiset tulot todellakaan eivät sallisi
14598: puheenalaisen määrärahan korottamista 5% :lla, niin Edus-
14599: kunta todennäköisesti myöntäisi lisäyksen, silti kuitenkaan
14600: siirtämättä tätä lisäystä siitä budjetin kohdasta, mihin se
14601: kuuluu.
14602:      VI. 10-28. Määrärahat kansa k o u 1 u 1 a i-
14603: tosta ja erinaisia sivistystarkoituksia
14604: varten, 10,757,500 markkaa. Niinkuin Eduskunta ala-
14605: maisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen
14606: osottamisesta mainittuja tarpeita varten vuodeksi 1912 on
14607: ilmoittanut, on Eduskunta näitä tarkoituksia varren hy-
14608:  väksynyt 27 eri määrärahaa, yhteensä 12,392,500 markkaa.
14609:  Välttämättömien kansanvalistusmäärärahain ohella on
14610: 12        1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 9.
14611: 
14612:  tä.ssä tärkeässä menoryhmässä suuri osa sellaisia maara-
14613:  rahoja, joihin kunnilla ja muilla saajilla on juriidinenkin
14614:  oikeus.
14615:      IX. 1-10. Määräraha tieteen ja taiteen
14616:  k a n n a t t a m i se k s i, 455,500 markkaa. Ensimäisenä
14617:  tähän kuuluvain eräin joukossa on armollisessa esi-
14618:  tyksessä mainittu tammikuun 26 pa1Vana kuluvaa
14619:  vuotta armossa myönnetty 8,000 markan lisäys Suo-
14620:  men Tiedeseuran vuosimäärärahaan, joka lisäys on
14621:  maksettava niin pian kuin valtiovaraston tilan huoma-
14622:  taan sen sallivan. Edelleen on esityksessä lausuttu, että
14623:  tästä lisäyksestä on vain 2,000 markkaa voitu panna vuonna
14624:  1911 valtiorahaston maksettavaksi; mutta kun on pidetty
14625:  suotavana, että Suomen Tiedeseura ainakin vuodesta 1912
14626:  alkaen pääsisi nauttimaan koko lisäystä, on jäännös siitä,
14627:  6,000 markkaa, merkitty suostuntabudjettiin. - Ei tunnu
14628:  todennäköiseltä, että valtiorahasto kuluvana vuonna olisi
14629:  niin rasitettu, ettei mainittuja 6,000 markkaa voitaisi siitä
14630:  maksaa. Nyt tehdyn ehdotuksen mukaan saisi Suomen Tie-
14631: deseura 8,000 markkaa kahdelta vuodelta eli siis ainoastaan
14632: puolet armollisesti myönnetystä lisämäärärahasta. - Edel-
14633: leen on lueteltu kuusi erää apurahoja erinäisille teatte-
14634: reille sekä yhdeksän erää apurahoja eri paikkakuntain
14635: soitannollisille yhdistyksille ja vihdoin kymmenen erää tie-
14636: teellisten, kirjallisten ja taiteellisten tarkoitusten kannat-
14637: tamiseksi.
14638:      Edellä mainittuja asioita koskevista asiakirjoista
14639: näkyy, että useimmat apurahat on myönnetty määrä-
14640: vuosiksi, jotka enimmäkseen menevät umpeen vuoden 1911
14641: päättyessä. Hallitus on tähän asti katsonut mainitunlaa-
14642: tuisten apurahain tutkimisen ja myöntämisen yksinomai-
14643: seksi asiakseen. Se seikka, että tämä tutkiminen nyt on
14644: annettu Eduskunnan toimeksi, sisältää periaatteelliselta
14645: kannalta huomattavan muutoksen tähänastiseen järjestyk-
14646: seen.     Suostuntarahaston budjettiehdotukseen on tosin
14647: merkitty ainoastaan määrärahasumma, 455,500 markkaa,
14648: tieteen ja taiteen edistämiseksi, mutta kun se perustuu mai-
14649:                     Budjetin järjestely.                  13
14650: 
14651:  nittujen tarkoitusten erikoisluetteloon, käy tästä selville,
14652:  että Hallitus ei ole pyytänyt määrärahoja saadakseen itse
14653: käyttää ne tieteen ja taiteen edistämiseen, vaan on antanut
14654:  kaikki puheenalaiset eri erät Eduskunnan ratkaistaviksi.
14655: Tässä kohden on otettava huomioon, että ne lukuisat yhdis-
14656: tykset ja yhtiöt, joille Hallitus on myöntänyt apurahoja
14657: määräajaksi, täydellä syyllä ovat odottaneet, että kun ovat
14658:  asianmukaisesti pitäneet voimassa kannatusapua nauttivia
14659: yrityksiään ja pyrintöjään, niille myönnetään apurahat
14660: seuraaviksikin vuosiksi. Hallituksen suhtautuminen tässä
14661: puheena oleviin tarkoituksiin on perustanut, ei tosin jurii-
14662: dista, mutta siveellisen velvollisuuden edelleenkin myöntää
14663: niihin apurahoja. Tähän nähden ja vaikka budjetin jär-
14664: jestelyn käsittelyyn käytettävänä oleva ajan niukkuus ei
14665: ole sallinut ryhtyä tarkastelemaan eri eriä, on Eduskunta
14666: kuitenkin ottanut budjettiin edellä mainitun 455,500 mar-
14667: kan määrän tieteen ja taiteen kannattamista varten, mihin
14668: määrään sisältyvät myöskin ne erät, jotka koskevat uusia
14669: anomuksia. On huomioon otettava, että armollisessa esi-
14670: tyksessä on tapahtunut erehdys siinä, että määräraha seis-
14671: mografia varten tarkoittaa Suomen Maantieteellistä Seu-
14672: raa, eikä Maantieteellistä yhdistystä.
14673: 
14674: 
14675: 
14676:     Valtion tuloista ja menoista tekemässään laskelmassa
14677: on Hallitus, niinkuin edellä on huomautettu, tullut siihen
14678: tulokseen, että menojen suorittamiseen olisi tarpeen suos-
14679: tuntavaroja lähes 14,700,000 markkaa. Tämä saa selityk-
14680: sensä siitä, että valtiorahaston vakinaisiin menoihin on
14681: luettu 11,000,000 markan siirto sotilasrahastoon. Sotilas-
14682: rahaston erityiseen tulo- ja menolaskelmaan on merkitty
14683: menoerä ,Apumaksu sotilastarkoituksiin", 13,000,000
14684: markkaa. Viimeksi mainitussa laskelmassa enempää kuin
14685: esityksen tekstissäkään ei ole sanottu, että tämä määrära-
14686: ha on taNkoitettu apumaksuksi Venäjän valtakunnanrahas-
14687: toon, mutta se on kuitenkin epäilemätöntä.
14688: 14       1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 9.
14689: 
14690:     Eduskunnalla on jo vuosina 1907 ja 1909 ollut aihetta
14691: erinäisissä alamaisissa esityksissä osottaa, että Suomen vel-
14692: vollisuutta puolustustoimeen nähden ei laillisesti voida il-
14693: man Edukunnan suostumusta muuttaa Keisarikunnalle suo-
14694: ritettaviksi rahallisiksi apumaksuiksi. Tästä huolimatta
14695: on tällaisia apumaksuja suoritettu vuosina 1909 ja 1910,
14696: ja nyt puheena olevasta armollisesta esityksestä on käynyt
14697: ilmi, että 1911 vuoden tulo- ja menoarvioon on tätä
14698: tarkoitusta varten merkittävä 12,000,000 markan määrä-
14699: raha, sekä että Hallitus jo pitää ratkaistuna asiana, että
14700: 1912 vuoden tulo- ja menoarvioon merkitään samallainen
14701: määräraha, korotettuna 13,000,000 markaksi. Eduskunnan
14702: täytyy sentähden vieläkin tätä asiaa oikeudelliselta kan-
14703: nalta valaista.
14704:     Vuoden 1772 Hallitusmuodon 18 § :n mukaan tuli maan
14705: sotaväen olla järjestettynä ruotujakolaitoksen perustuk-
14706: sella, johon ei saanut muutosta tehdä muulla tavoin kuin
14707: Hallitsijan ja Valtiosäätyjen yhteisellä päätöksellä. Kei-
14708: sari Aleksanteri I julistikin Porvoon valtiopäiville anne-
14709: tussa esityksessä tahtovansa, samalla kun hän vahvisti Suo-
14710: men perustuslait, pysyttää Suomen kansallisen sotaväen
14711: vanhoilla perustuksillaan. Silloinen ruotujakoinen sota-
14712: väki kuitenkin, Valtiosäätyjen anomuksen mukaisesti, ha-'
14713: joitettiin toistaiseksi. Sinä pitkänä aikana, minkä Suomen
14714: ruotuväki oli hajoitettuna, pidettiin voimassa erilaatuisia
14715: pestattuja suomalaisia sotajoukkoja, niistä annettujen Suo-
14716: men asetusten mukaan. Kesäkuun 23 (11) päivänä 1854
14717: annetulla julistuskirjalla Keisari Nikolai I, länsivaltain
14718: kanssa silloin puhjenneen sodan johdosta, määräsi, että
14719: ruotujakoinen sotaväki oli jälleen asetettava ,Suuriruhti-
14720: naanmaan perustuslakien mukaisesti". Keisari Aleksanteri
14721: II antoi 1877 vuoden valtiopäiville esityksen yleisen ase-
14722: velvollisuuden voimaan saattamisesta, ja Valtiosäädyt hy-
14723: väksyivät esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen erinäisin
14724: muutoksin. Valtiosäätyjen päätöksen mukaisena asevel-
14725: vollisuuslaki vahvistettiin joulukuun 18 (6) päivänä 1878
14726: ja julkaistiin saman kuukauden 27 päivänä samalla kuin
14727:                    Budjetin järjestely.                  15
14728: 
14729: ensin mainittuna päivänä annettu julistuskirjakin, jolla tä-
14730: män lain tärkeimmät säännökset julistettiin perustuslain
14731: luontoisiksi. Asevelvollisuuslakiin tehtiin Keisari Alek-
14732: santeri III :n hallitusaikana erinäisiä muutoksia, muttn ei
14733: milloinkaan muutoin kuin Valtiosäätyjen suostumuksella.
14734:     Siten Suomen perustuslakeja sotalnitokseen nähden oli
14735: pidetty täydessä arvossaan, kunnes vuonna 1899, Keisari-
14736: kunnan sotaministerin esityksestä, tässä kohden ryhdyttiin
14737: noudattamaan toisenlaista politiikkaa. Mainitun vuoden
14738: ylimääräisillä valtiopäivillä annettiin Valtiosäädyille Ve-
14739: näjän sotaministerin laatima ehdotus uudeksi asevelvol-
14740: lisuuslaiksi, josta Valtiosäätyjen ainoastaan oli annettava
14741: lausunto. Valtiosäädyt pitivät kiinni selvästä oikeudestaan
14742: ottaa päättävänä lainsäädäntölaitoksena osaa asevelvolli-
14743: suuslain säätämiseen. Ne pitivät lakiehdotusta soveltumat-
14744: tomana Suomen oikeusjärjestykseen, hylkäsivät sen ja hy-
14745: väksyivät sen sijaan valtiopäivillä laaditun lakiehdotuksen,
14746: joka sisälsi erinäisiä muutoksia 1878 vuoden asevelvolli-
14747: suuslakiin. Mutta heinäkuun 12 päivänä 1901 annettiin
14748: sen ehdotuksen mukainen asevelvollisuuslaki, minkä Val-
14749: tiosäädyt olivat hylänneet. Suomen sotaväki, joka oli osot-
14750: tanut hyvää harjaantumusta ja kuria, hajotettiin. Kaiken-
14751: laisiin pakkokeinoihin ryhdyttiin kuuliaisuuden aikaansaa-
14752: miseksi uutta asevelvollisuusasetusta kohtaan, joka oli
14753: annettu vastoin perustuslakia ja jota Suomen kansa sen
14754: vuoksi ei voinut tunnustaa oikeudellisesti päteväksi laiksi.
14755:  Vaikeita ristiriitoja syntyi. Alamaisessa anomuksessa
14756: joulukuun 31 päivältä 1904 Valtiosäädyt huomauttivat
14757: välttämättömäksi, että lainvastaisen asevelvollisuus-
14758: asetuksen käyttäminen kohta lakkautetaan ja sotilaskysy-
14759: mys järjestetään perustuslain mukaisella tavalla. Tämän
14760: johdosta 1901 vuoden asevelvollisuuslaki maaliskuun 29
14761: päivänä 1905 lakkautettiin käytännöstä ja V altiosäädyille
14762: annettiin armollinen esitys, jonka mukaan Suomen valtio-
14763: varaston tuli vuosilta 1905-1907 Venäjän valtakunnan-
14764: rahastoon maksaa kymmenen miljoonan markan vuotuinen
14765: apumaksu sotilastarkoituksiin. Valtiosäädyt suostuivat
14766: 16        1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 9.
14767: 
14768:  apumaksun suorittamiseen vuodelta 1905 ja, asiasta aiL-
14769:  netun uuden esityksen johdosta, Eduskunta vuonna 1907
14770:  päätti apumaksun suoritettavaksi myöskin vuosilta 1906 ja
14771:  1907. Siten toimitettu suoritus mainituilta kolmelta vuo-
14772:  delta 1905-1907 oli luonteeltaan väliaikainen, ja Suomen
14773:  taholta sitä ainoastaan pidettiin alkuna niihin toimenpitei-
14774:  siin, joilla sotilasasia saataisiin järjestetyksi perustuslain
14775:  mukaisella tavalla. Heinäkuun 12 päivänä 1901 annettu
14776:  sotilasasetus oli lopullisesti kumottu marraskuun 4 (loka-
14777:  kuun 22) päivänä 1905 annetulla armollisella julistuskir·
14778:  jalla. Tie sotilasasian lainmukaiseen järjestämiseen oli niin
14779: muodoin avoinna. Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetussa uu-
14780:  dessa Valtiopäiväjärjestyksessä tämä tie myös oli osotettu
14781:  toistamalla jo ennen voimassa ol~ut oikeusohje, että puo-
14782:  lustustoimen järjestäminen kuuluu siihen lainsäädäntöön,
14783:  joka on Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan yhtä-
14784: pitävän päätöksen varassa.
14785:      Mutta laittomuuden tielle astuttiin uudelleen, kun loka-
14786:  kuun 7 päivänä 1909 annettiin julistuskirja, jossa julis-
14787: tettiin, että kysymys Suomen kansalaisten asevelvollisuu-
14788: desta on ratkaistava ,yleisvaltakunnallisessa järjestykses-
14789: sä" sekä että Suomen pitää, kunnes asevelvollisuus sääde-
14790: tään, Keisarikunnalle suorittaa sotilastarkoituksiin vuo-
14791: tuista apumaksua, joka, lisääntyen miljoonalla markalla
14792: vuodessa, kohoaa 20 miljoonaan markkaan. Armollinen esi-
14793: tys verojen myöntämisestä tähän tarkoitukseen annettiin
14794: Eduskunnalle mainitun julistuskirjan pohjalla. Siihen oli
14795: mahdoton suostua, sillä siten olisi Eduskunta tunnustanut,
14796: että lakia Suomen alamaisten asevelvollisuudesta voidaan
14797: säätää muussa kuin Suomen perustuslakien säätämässä jär-
14798: jestyksessä, ja että Hallitsijan määrättäviin kuuluu, minkä
14799: verran veroja on myönnettävä.
14800:     Eduskunnan esitys, vaikka se perustui selvään lakiin,
14801: ei tullut armossa hyväksytyksi. Hallinnollista tietä annet-
14802: tiin määräys edellä mainittujen apumaksujen suorittami-
14803: sesta Venäjän valtakunnanrahastoon.
14804:                     Budjetin järjestely.
14805: 
14806:     Ristiriita on yhäkin kärjistynyt sen kautta, että kesii.-
14807: kuun 30 (17) päivänä 1910 annettiin venäläinen laki niiden
14808: Suomea koskevien lakien ja asetusten säätämisen järjestyk-
14809: sestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys. ,Jos Venäjän
14810: lainsäädäntölaitokset säätävät lain Suomen alamaisten ase-
14811: velvollisuudesta, niin ei sellaisella lailla ole minkäänlaista
14812: oikeudellista pätevyyttä. Jos nämä laitokset antavat mää-
14813: räyksiä Suomen suoritettavista apumaksuista sotilastarpei-
14814: siin, on se Suomen oikeuden loukkaamista, mutta ei laillinen
14815: toimenpide. Suomi ei ole milloinkaan ollut Venäjälle vero-
14816: velvollinen maa. Tapaa, miten Suomen pitää osaltaan
14817: avustaa yhteistä puolustusta, ei voida määrätä muutoin
14818: kuin lain kautta, jonka Keisari ja Suuriruhtinas on ehdot-
14819: tanut ja Eduskunta vapaan harkinnan jälkeen on hyväk-
14820: synyt.
14821:     Tässä yhteydessä on myös huomautettava, että sen va-
14822: rainhoitojärjestelmän periaatteiden mukaan, joka oli voi-
14823: massa ruotujakolaitoksen aikana ja johon myös 1878 vuo-
14824: den asevelvollisuuslain 122 § :n säännökset perustuvat,
14825: Hallitsija ei voi osottaa valtiorahaston varoja sotilastar~
14826: koituksiin eikä myöskään käyttää sotilasrahaston varoja
14827: muihin tarkoituksiin kuin suomalaisen sotaväen voimassa-
14828: pitoon.
14829:     Eduskunta katsoo myös asiakseen lausua julki sen käsi-
14830: tyksen, että sotilasasian tyydyttävä ratkaisu ei ole mah-
14831: dollinen, niin kauan kun Venäjän hallitus Suomea kohtaan
14832: pitää voimassa politiikkaa, joka loukkaa Suomen valtio-
14833: sääntöä.
14834:     Edellä lausutun johdosta Eduskunta saa alamaisesti il-
14835: moittaa,
14836: 
14837:                ettei Eduskunta voi suostua vuoden 1912
14838:            budjettiin merkitsemään mitään Venäjän valta-
14839:            kunnanrahastoon suoritettavaa apumalcsua soti-
14840:            lastarkoit,uksiin.
14841: 18       1911. -   Edusk. vast. -   Esit. N:o 9.
14842: 
14843:    Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n mukaan on Eduskunta
14844: ensin arvioinut valtion menot vuonna 1912 ja sitten har-
14845: kinnut, missä määrin vakinaisia valtiovaroja on näiden me-
14846: nojen suorittamiseen käytettävissä, sekä lopuksi osottanut
14847: tarpeelliset lisä varat.
14848: 
14849:     lJleno ja arvioidessaan on Eduskunta huomioon ottanut
14850: esityksen laskelmat ja tiedonannot sekä asianomaisista vi-
14851: rastoista saadut lisätiedot, niin myös Eduskunnan
14852: määräraha-asioista erikseen tekemät päätökset. Seuraavassa
14853: kosketeliaan yksityisiä menoeriä ainoastaan milloin on kat-
14854: sottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia armolliseen esitykseen
14855: tai erikoiset asianhaarat ovat antaneet siihen aihetta.
14856: 
14857: 
14858:                    Vakinaiset menot.
14859:     Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Ma-
14860: jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-
14861: omaisuus. - Tämän pääluokan menojen loppusummaksi
14862: on armollisen esityksen mukaisesti merkitty 374,000 mark-
14863: kaa valtiorahastosta ja 56,000 markkaa sotilasrahastosta
14864: eli yhteensä 430,000 markkaa.
14865: 
14866:    Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunnan eri päätök-
14867: sen mukaan on valtiopäiväkustannukset vuodelle 1912
14868: laskettu kaikkiaan 702,000 markaksi.
14869: 
14870:     Hallituslaiiokset. - Kenraalikuvernöörinvirka. Edus-
14871: kunnan hyväksymässä Valtiovarainvaliokunnan mietin-
14872: nössä, joka koskee valtiovarain tilasta vuonna 1909· Edus-
14873: kunnalle annettua kertomusta, on viitattu siihen, mitä
14874: Eduskunta vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä on
14875: lausunut kenraalikuvernöörin ja kenraalikuvernöörin-
14876: apulaisen palkkausten suorittamisesta Venäjän valta-
14877: kunnanrahastoon sekä kenraalikuvernöörin luokse erinäi-
14878: siä toimia varten asetettujen virkamiesten lukumäärän ja
14879:                    Budjetin järjestely.                   f9
14880: 
14881: palkkioiden lisäämisestä. -Keisarillinen Senaatti. Edus-
14882: kunta arvioi vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä tä-
14883: män ryhmän määrärahat vuodeksi 1911 yhteensä 1,700,000
14884: markaksi, mutta Keisarillisen Senaatin laatimassa vuo-
14885: den 1911 tulo- ja menoarvioehdotuksessa on ryhmän
14886: menot merkitty 1,903,300 markaksi ja armolliseen esityk-
14887: seen vuodeksi 1912 otettu 1,904,000 markaksi. Lisäyksestä
14888: tulee noin 44,000 markkaa Talousosaston jäsenten ja pro-
14889: kuraattorin palkkausten osalle. Niinkuin Valtiovarain-
14890: valiokunnan äsken mainitussa mietinnössä on huo-
14891: mautettu, korotettiin näitä palkkauksia asetuksella loka-
14892: kuun 2 päivältä 1910. Mutta sen lisäksi on Senaatin esi-
14893: tyksestä, tammikuun 1 päivästä 1911 lukien, Senaatin Ta-
14894: lousosaston esittelijäsihteerien palkkio korotettu 3,500 mar-
14895: kasta 5,000 markaksi, protokollasihteerien ja ensimäisten
14896: apukamreerien palkka 5,500 markasta 6,000 markaksi ja
14897: palkkio 2,500 markasta 3,000 markaksi, lukuun ottamatta
14898: sitä 500 markan palkkionkorotusta, joka on heille tuleva 5
14899: ja 10 vuoden palveluksesta, minkä ohessa kanslistien ja
14900: toisten apukamreerien palkka on korotettu 3,000 markasta
14901: 4,000 markaksi ja palkkio 1,500 markasta 2,000 markaksi.
14902: Nämä korotukset on laskettu tekevän yhteensä noin
14903: 68,500 markkaa. Mikäli Eduskunta on saanut tietää, eivät
14904: Senaatin virkamiehet itse ole havainneet syytä olevan anoa
14905: palkkauksensa korottamista, joka lienee tapahtunut yksin-
14906: omaan Senaatin alotteesta. Puheena olevan ryhmän me-
14907: noissa on aiheuttanut tuntuvan lisäyksen myös venäjän-
14908: kielenkääntäjäin virkain uudestaan jä;rjestäminen, josta
14909: li:;äyksestä Valtiovarainvaliokunnan yllämainitussa mietin-
14910: nössä on tehty huomautus.
14911:      Useita kertoja on Eduskunnan taholta tehty muistutuk-
14912: sia kenraalikuvernöörinkanslian henkilökunnan ja sen
14913: palkkaetujen luonnottoman lisäämisen johdosta. Senaatissa
14914: hiljattain tapahtuneita palkankorotuksia ja venäjänkieli-
14915: sistä käännöksistä johtuneita lisämenoja vastaan on usein-
14916: mainitussa Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä niinikään
14917: pantu vastalause. Ilmeistä on, että nämä menot tarkoittavat
14918: 20         1911. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o 9.
14919: 
14920: nykyisen, Suomelle turmiollisen hallitussuunnan edistämis-
14921: tä. Eduskunta ei voi luopua siitä useamman kerran
14922: lausumastaan vaatimuksesta, että Hallituksen on vältettävä
14923: menoja, jotka eivät ole maan hyödyksi ja parhaaksi.- Pää-
14924: luokan menojen kokonaismäärä on merkitty esityksen mu-
14925: kaisesti 2,968,000 markaksi.
14926: 
14927: 
14928:    Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistu-
14929: vat hallinnonhaarat. - Kuritushuoneet ja työvankilat.
14930: Kun ei ole ollut aikaa tutkia, missä määrin erinäisten ar-
14931: mollisessa esityksessä ehdotettujen palkkausten korottami-
14932: seen on ollut todellista aihetta, ja kun esityksessä tässä
14933: kohden annetut tiedot ovat olleet liian niukat, sekä myöskin
14934: siihen nähden, että Eduskunta 1910 vuoden valtiopäivillä
14935: on pyytänyt virkamiesolojen tutkimista, jonka kautta vir-
14936: kamiehien työ- ja palkkaussuhteet toivottavasti tulevat
14937: seikkaperäisen tarkastuksen alaisiksi, on Eduskunta tässä
14938: ryhmässä palkkausten lisäyksiin varatun 22,300 markan
14939: määrärahan laskelmasta poistanut, joten ryhmän määrära-
14940: hojen kokonaisumma on alennettu tasaluvuin 1,750,000
14941: markalcsi. - Läänin- ja kihlakunnanvankilat. Sanotusta
14942: syystä on tässä ryhmässä virkamiehistön palkkausten jär-
14943: jestämistä varten merkitty 70,200 markkaa laskelmasta
14944: poistettu ja ryhmän menot siis otettu tasaluvuin 1,119,000
14945: markaksi. - lY1uut puheena olevaan pääluokkaan kuuluvat
14946: menot on otettu esityksen arvion mukaan '2,467,000 markan
14947: määrään. Pääluokan kokonaissumma on siis 5,336,000
14948: markkaa.
14949: 
14950: 
14951:      Slvilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
14952: - Kaupunkien poliisilaitokset. Eduskunta vuoden 1910
14953: valtiopäivillä arvioi vuoden 1911 menot kaupunkien poliisi-
14954: laitoksia varten 3,300,000 markaksi. Armolliseen esityk-
14955: seen on nämä menot vuodeksi 1912 otettu 3,460,000 mar-
14956: kaksi. Kun määrärahan korotusta m ole armolli-
14957:                    Budjetin järjestely.                 21
14958: 
14959: sessa esityksessä perusteltu, on Eduskunta katsonut aihetta
14960: olevan alentaa sen yllämainittuun, vuodeksi 1911 lasket-
14961: tuun määrään, eli 3,300,000 markaksi. - Lääkärinhoito
14962: maalla. Ylempänä esittämistään budjettioikeudellisista
14963: syistä Eduskunta ei saata hyväksyä armollisen esityksen
14964: siv. 5-8 esiintyvää kantaa kunnanlääkärien paikkaamista
14965: varten tarpeelliseksi havaitun 110,000 markan suorittamis-
14966: tnvasta. Tämän johdosta ja sen perusteella, mitä Edus-
14967: kunta jo edellä on huomauttanut, on mainittu määrä, jonka
14968: .Eduskunta katsoo tarkoitukseensa tarpeelliseksi, merkitty
14969: laskelmassa tähän ryhmään, johon se asiallisesti kuuluu,
14970: joten loppusumma on noussut 676,000 maJ'kkaan.- Muita
14971: lääkintölaitoksen menoja. Tähän ryhmään kuuluvia me-
14972: noja arvioidessaan on Eduskunta ottanut huomioon armol-
14973: lisessa esityksessä siv. 4 ja 8 mainitut 400,000 markkaa,
14974: jaettavaksi tasan Tuberkulosin vastustamisyhdistykselle ja
14975: Keräystoimikunnalle vähävaraisten keuhkotautisten hyväk-
14976: si, minkä määrärahan Eduskunta vuoden 1910 valtiopäivillä
14977: on hyväksynyt, joten siis ryhmän loppusumma on 967,000
14978: markkaa. - Painoasiain ylihallitus ja painoasiarniehet.
14979: Siitä menojen lisäyksestä, joka armollisessa esityksessä
14980: esiintyy tämän ryhmän kohdalla, on tehty huomautus
14981: useinmainitussa Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, ja
14982: viittaa Eduskunta siihen, mitä edellä on lausuttu ,Halli-
14983: tuslaitosten" kohdalla olevista muista uusista määrära-
14984: hoista, jotka Imuluvat nykyiseen laittomaan hallitusjärjes-
14985: telmään. Tämän ryhmän ynnä muut pääluokan menot
14986: otetaan esityksen arvion mukaan yhteensä 9,13992,000 markan
14987: määrään; ja on pääluokan loppusumma siis 14,235,000
14988: marl,kaa.
14989: 
14990:    Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
14991: haarat. - Leimakonttori. Tämän menoerän muodostavat
14992: veronkanto- ja tarkastuskustannukset leima- ja pelikortti-
14993: suostunnoista. Näiden varojen suorittamisesta vuonna 1912
14994: on Eduskunta erityisten armollisten esitysten johdosta teh-
14995: uyt päätöksensä ja havainnut sanotut suostunnat tarpeelli-
14996: 22        1911. -   Edusk. vast. -     Esit. N :o 9.
14997: 
14998: siksi. Eduskunta on siis tähän ottanut puheena olevan
14999: menoerän, laskettuna armollisessa esityksessä siv. 18 arvi-
15000: oituun määrään eli 170,000 markaksi. - Siinä laskelmassa,
15001: joka armollisessa esityksessä siv. 17 ja 18 on tehty suostun-
15002: tarahaston tuloista ja menoista, on menojen puolella: kan-
15003: nanto- ja tarkastuskustannuksia jäämistäverosta 30,000
15004: markkaa, valtiorahaston osuus jäämistäverosta 54,000
15005: markkaa ja kuntain osuus samasta verosta 70,000 markkaa.
15006: Koska kysymys erityisen jäämistäveron suorittamisesta on
15007: tällä kerta!\ rauennut, on Eduskunta poistanut kysymyk-
15008: sen alaiset menot. - Muut tähän pääluokkaan kuuluvat
15009: menot otetaan laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti
15010: 3,700,000 markaksi; ja on pääluokan loppumäärä 3,870,000
15011: markkaa.
15012: 
15013:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15014: ~- Revisionikonttori.  Tähän ryhmään on lisättävä sotilas-
15015: rahastosta maksettava oikaisuprosentti 500 markkaa sekä
15016: suostunta- ja sotilashuonerahastoista suoritettavat saman-
15017: laiset menot 200 ja 100 markkaa, ollen siis ryhmän menot
15018: yhteensä 97,800 markkaa. - Muut pääluokan menot ote-
15019: taan esityksen arvion mukaan 5,503,000 markan määrään;
15020: ja on pääluokan loppusumma siis 5,600,800 mar){kaa.
15021: 
15022:     Sotilasmenoja. - Menoja sotilastarpeisiin. Siihen näh-
15023: den, että Eduskunta ei ole katsonut voivansa varata mää-
15024: r-ärahaa apumaksun suorittamiseksi sotilastarkoituksiin,
15025: on laskelmasta poistettu esityksessä oleva 13,000,000 mar-
15026: kan määrä, joten pääluokan menot nousevat ainoastaan
15027: 216,000 markkaan.
15028: 
15029:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
15030: nonhaarat. - Valtioapua yksityisille kouluille. Tähän on mer-
15031: kitty, paitsi armollisessa esityksessä siv. 29 olevat 1,776,000
15032: markkaa, myös esityksen siv. 9 mainitut 75,000 markkaa
15033: sellaisten yksityisten koulujen avustamiseksi, jotka tätä
15034: ennen eivät ole saaneet valtioapua, mutta jotka valtioapua
15035:                    Budjetin järjestely.                 23
15036: myönnettäessä tähän asti noudatettujen perusteiden mu-
15037: kaan voivat päästä sellaista apurahaa nauttimaan vuonna
15038: 1912. Ryhmän menot ovat siis 1,851,000 nwrkkaa.- Kan-
15039: sakoulujen valtioavustus. Niiden päätösten mukaisesti,
15040: jotka Eduskunta on ilmoittanut alamaisessa vastauksessaan
15041: urmolliseen esitykseen varojen osottamisesta kansakoulu-
15042: laitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi
15043: 1912, on tähän otettu seuraavat määrärahat: apumaksu
15044: kaupunkien kansakoululaitokselle 1,670,000 markkaa; apu-
15045: maksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palk-
15046: kaamiseen 4,000,000 markkaa; apumaksu opettajain ja
15047: opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden ope-
15048: tusta varten 150,000 markkaa; sekä määräraha palkankoro-
15049: tuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajistolle
15050: 1,080,000 markkaa. Ryhmän menot ovat siis yhteensä
15051: 6,900,000 markkaa. - Erinäisiä kansakoululaitoksen me-
15052: noja 'l'arten on Eduskunta, niinkuin Eduskunnan edellä
15053: mainitussa alamaisessa vastauksessa niinikään on ilmoi-
15054: tettu, osottanut seuraavat rahamäärät: kansakoulutalojen
15055: ja käsityöhuoneistojen rakentamiseen 3,000,000 markkaa;
15056: kirjastoja varten maalaiskansakoulujen sekä pikku- ja
15057: kiertokoulujen opettajille ja opettajattarille 30,000 mark-
15058: kaa; maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten 110,000
15059: markkaa; stipendeiksi lmuntelua ja opintomatkoja varten
15060: 30,000 markkaa; havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
15061: kansakouluihin sekä havainto- ja muiden opetusvälineiden
15062: hankkimiseksi kansanopistoihin 135,000 markkaa; yliopis-
15063: tullisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi kansakoulun-
15064: opettajille ja -opettajattarille 80,000 markkaa; koulutar-
15065: peiden ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille 400,000
15066: markkaa; maalaiskuntien ylläpitiimien pientenlastenkoulu-
15067: jen avustamiseksi 100,000 markkaa; matkastipendeiksi
15068: kaupunkien kansakouluntarkastajille 1,500 markkaa; maa-
15069: laiskansakoulujen oppilaskirjastojen avustamiseksi 25,000
15070: markkaa; varattomain maalaiskansakoululasten ravinto-
15071: ja vaatetusavuksi 150,000 markkaa; sekä kansanlas-
15072: tentarhain kannattamiseksi 100,000 markkaa; yhteensä
15073: 24        1911. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o 9.
15074: 
15075: 4,161,500 markkaa. Sen lisäksi on armollisen esityksen
15076: laskelmassa siv. 29 valtiorahaston menoksi merkitty
15077: 114,000 markkaa, johon kuitenkin on lisättävä 11,000 mar-
15078: kan suuruinen määräraha kansakoulun ammattilehtien
15079: kannattamiseksi, 39,000 markkaa mies- ja naiskäsitöiden
15080: opetuksen edistämiseksi maalaiskansakouluissa ynnä 10,000
15081: markkaa lisäyksenä määrärahaan kansakoulujen ylläpitä-
15082: miseksi maan köyhimmissä ja harvimmin asutuissa osissa,
15083: mitkä kolme määrärahaa Eduskunta on havainnut
15084: olevan tarpeen vaatimia. Menoryhmän loppusumma on näin
15085: ollen 1,,335,500 markkaa. - Määrärahat yhteiskunnallistct
15086: valistustyötä varten. Kuten sanotusta Eduskunnan ala-
15087: maisesta vastauksesta näkyy, on Eduskunta tähän
15088: ryhmään kuuluvia tarpeita varten osottanut seuraavat
15089: määrärahat: kansanopistojen rakennusavuksi 200,000
15090: markkaa; kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoiksi
15091: näiden opistojen vähävaraisille oppilaille 360,000 mark-
15092: kaa; luentokurssien kannattamiseksi 50,000 markkaa; rait-
15093: tiustyön kannattamiseksi 70,000 markkaa; työväenopistojen
15094: avustamiseksi 30,000 markkaa; sekä kansankirjastojen
15095: edistämiseksi 75,000 markkaa; yhteensä 785,000 markkaa.
15096: Kun tähän lisätään annollisen esityksen siv. 29 valtio-
15097: rahaston menoksi merkityt 184,000 markkaa, josta määrästä
15098: 175,000 markkaa on kansanopistojen sekä isäntä- ja emän-
15099: täkoulujen apurahaa ja 9,000 markkaa valtioapua Kan-
15100: sanvalistusseuralle ja yhdistykselle Svenska folkskolans
15101: vänner kirjastosihteerien palkkaamiseksi, saadaan ryh-
15102: män loppusummaksi 969,000 markkaa. -          Tieteen ja
15103: taiteen kannattamiseen kuuluvia menoja arvioidessaan ei
15104: Eduskunta ole pitänyt asianmukaisena yksityiskohtaisesti
15105: tarkastaa esitettyjen tarpeiden oikeudenmukaisuutta,
15106: vaan on Eduskunta ottanut huomioon sekä armolli-
15107: sessa esityksessä siv. 29 mainitun määrän 283,000 mark-
15108: kaa että esityksessä suostuntarahaston budjettiin sijoite-
15109: tut määrärahat kansantieteellistä ulkomuseota varten
15110: 10,000 markkaa ynnä tieteen ja taiteen edistämiseksi
15111: 455,500 markkaa. Niinikään on laskelmaan otettu mää-
15112:                    Budjetin järjestely.                   25
15113: 
15114: räraha Antellin kokoelmain hoitoa varten 15,000 markkaa.
15115: Tämän ryhmän menot nousevat siis 763,500 markkaan. -
15116: illuut hallinnonhaaran menot ovat armollisen esityksen mu-
15117: kaan yhteensä 9,204,000 markkaa. Pääluokan loppusumma
15118: on siis 24,023,000 markkaa.
15119: 
15120:     Maanviljelystoimikuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
15121: rat. - Muut maataloudelliset oppilaitokset. Siihen näh-
15122: den, että anomuksia on tehty uusien maamiestalvikurssien
15123: toimeenpanemisesta sekä uusien meijeri- ja karjanhoito-
15124: koulujen perustamisesta, on Eduskunta näiden tarpeiden
15125: tyydyttämiseksi laskelmaan ottanut yhteensä 42,000 mark-
15126: kaa. Sen lisäksi on tähän otettu Eduskunnan erikseen osot-
15127: tama määräraha 120,000 markkaa kotitalouskoulujen
15128: avustamiseen ja kotitalousopettajatarten valmistamiseen.
15129: Ryhmän menot nousevat siis 967,000 markkaan. - Ka-
15130: lastuselinkeino.   Kun määrärahasta kalastuselinkeinon
15131: edistämiseksi on myönnetty valtioapua pelastusasemien
15132: perustamista ja ylläpitämistä varten tuuliajolle jou-
15133: tuneiden kalastajien pelastamiseksi ja useampia tällai-
15134: sia pelastusasemia olisi tarpeen, niin on määräraha koro-
15135: tettu 10,000 markalla ja ryhmän menot siis otettu 316,000
15136: markaksi. - Erinäisiä määrärahoja. Tähän kuuluviin
15137: menoihin on Eduskunta, erikseen tekemänsä päätöksen mu-
15138: kaan, josta Eduskunta on alamaisen anomuksen Teidän
15139: Keisarilliselle Majesteetillenne lähettänyt, osottanut 30,000
15140: markkaa maanviljelys- ja talousseurain käytettäväksi pien·
15141: viljelijäin opintoretkeilyjen toimeenpanemista varten. -
15142: Siltä varalta, että Keisarillisessa Senaatissa vireillä
15143: oleva ehdotus       vointarkastuslaitoksen    perustamisesta
15144: Hangon kaupunkiin tulee ratkaistuksi myönteiseen suun-
15145: taan, on tähän otettu 31,000 markan määräraha, josta
15146: 6,000 markkaa perustamiskustannuksia ja 25,000 markkaa
15147: vuotuiskustannuksia varten. Ryhmän menot nousevat
15148: siis 503,000 markkaan.- Muut pääluokan menot on otettu
15149: laskelmaan esityksen arvion mukaan 5,687,000 markan mää-
15150: rään. Pääluokan loppusumma on siis 7,473,000 markkaa.
15151: 26         1911. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o 9.
15152: 
15153:     Kullmlaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
15154: haarat. - Tämän hallinnonhaaran menot ovat armollisen
15155: esityksen mukaan otetut yhteensä 10,171,000 markaksi.
15156: 
15157: 
15158:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
15159: hallinnonhaarat.- Teknillinen korkeakoulu. Siihen nähden
15160: että mainittu korkeakoulu vasta lyhyen ajan on ollut toi-
15161: minnassa ja professorien palkkaetujen parantamiseksi ar-
15162: mollisessa esityksessä ehdotettu lisämääräraha 40,000 mark-
15163: kaa ei sentähden ole välttämätön, on tähän ryhmään kuu-
15164: luvat menot alennettu 474,000 madckaan. - M allaBjuomain
15165: 1,•almistuksen silmälläpito. Tähän ryhmään on otettava
15166: mallasjuomain valmistuksen tarkastuksesta aiheutuvat me-
15167: not, jotka ovat armollisen esityksen mukaan 80,000 marJ.:-
15168: kaa. - Erinäisiä määrärahoja. Armollisessa esityksessä
15169: siv. 13 on ilmoitettu, että Helsingin Laivanpäällikköyh-
15170: distys on anonut sille merimiesoppilaskoulun perustamista
15171: varten kerta kaikkiaan annettavaksi 75,000 markan määrä-
15172: rahan koululaivan ostamiseen sekä koulun kannattamiseksi
15173: vuotuisen 86,250 markan apurahan aluksi täksi ja kahdeksi
15174: seuraavaksi vuodeksi. Koska valtiorahastosta ei ole voitu
15175: vuonna 1911 myöntää määrärahaa puheenalaiseen tarkoi-
15176: tukseen, on Eduskunnnan päätettäväksi annettu, olisiko
15177: suostuntarahastosta vuonna 1912 mainittuun tarkoitukseen
15178: osotettava 161,250 markkaa. Eduskunta, jonka mielestä
15179: puheena olevan määrärahan käyttämissuunnitelma ei ole
15180: vielä riittävästi selvitetty, on jättänyt sen lukuun otta-
15181: matta, minkä tähden ryhmän menot on merkitty esityksen
15182: mukaisesti 575,000 markaksi. - Muut tähän pääluokkaan
15183: kuuluvat menot ovat esityksen arvion mukaisina 4,34'2,000
15184: markkaa. Pääluokan loppusumma on siis 5,471,000 mark-
15185: kaa.
15186: 
15187:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15188: - Tämän pääluokan menot on Eduskunta merkinnyt las-
15189: kelmaan armollisen esityksen mukaisesti 816,000 markaksi.
15190:                    Budjetin järjestely.                   27
15191: 
15192:     Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraalikuvernööt·in ja
15193: Keisarillisen Senaatin käyttövarat. Eduskunta vuoden
15194: 1910 valtiopäivillä arvioi tämän ryhmän menot vuo-
15195: deksi 1911 yhteensä 244,000 markaksi, mutta Senaatin
15196: laatima tulo- ja menoarvioehdotus viimemainitulle vuo-
15197: delle osottaa tässä ryhmässä määrärahoja yhteensä 274,000
15198: markkaa, mikä määrä myös armollisessa esityksessä on
15199: otettu vuodeksi 1912. Lisäyksen aiheuttaa 30,000 markan
15200: suuruinen määräraha venäjänkielisen sanomalehden (Fin-
15201: ljandskaja Gaseta) julkaisemista varten. Tällainen mää-
15202: räraha on jo aikaisemmin ollut Suomen valtion menoar-
15203: viossa. Vuonna 1899 maksettiin ensi kerran mainittua tar-
15204: koitusta varten 45,000 markkaa, mutta sen jälkeen 30,000
15205: markkaa vuosittain, kunnes mainittu määräraha vuonna
15206: H106 lakkautettiin. Suomen valtiovarain käyttäminen täl-
15207: laiseen tarkoitukseen ei ole maan hyödyksi ja parhaaksi,
15208: jonka tähden Eduskunta ei ole katsonut voivansa ottaa sitä
15209: laskelmaansa. Ryhmän menot on siis alennettu '244,000
15210: markaksi. - Erinäisiä mää1'ärahoja. Nämä menot Edus-
15211: kunta vuoden 1910 valtiopäivillä- arvioi yhteensä 1,411,000
15212: markaksi, mutta vuoden 1911 tulo- ja menoarvioehdotuk-
15213: sessa ne ovat 1,621,000 markkaa ja on armollisessa esityk-
15214: sessä vuodeksi 1912 laskettu 1,656,000 markan määrään.
15215: Kun armollisessa esityksessä ei ole tämän korotuksen tar-
15216: peellisuutta osotettu, on Eduskunta ottanut laskelmaan
15217: ainoastaan yllämainitun 1,411,000 markan määrän.- Pää-
15218: luokan muut menot ovat otetut esityksen mukaisesti
15219: 1,685,000 markaksi, ja koko pääluokan menot siis 3,340,000
15220: markan määrään.
15221: 
15222:    Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. - M aalaiskansa-
15223: koulunopettajain eläklceet on, niinkuin Eduskunta ala-
15224: maisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen
15225: osottamisesta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoi-
15226: tuksia varten vuodeksi 1912 <m ilmoittanut, otettu laske1-
15227: maan '234,000 markaksi. - Erinäisiä määrämhoja. Sano-
15228: tusta alamaisesta vastauksesta näkyy myöskin, että Edus-
15229: 28        1911. -    Edusk. vast. -      Esit. N :o 9.
15230: 
15231: kunta on myöntänyt seuraavat määrärahat: apumaksu kau-
15232: punkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi 52,000 mark-
15233: kaa, sairaiden kansakoulunopettajain ja -opettajatarten
15234: avustamiseksi 90,000 markkaa, sekä kesävirkistyksen toi-
15235: mittamiseksi varsinkin kesäsiirtoloissa varattomille, etu-
15236: päässä sairaille ja heikoille kansakoululapsille 50,000 mark-
15237: kaa. Puheena olevat menot ovat siis yhteensä 192,000
15238: markkaa.
15239:     Esityksessä arvioituihin määriin on tähän otettu sotilas-
15240: huonerahastosta menevät sotilaseläkkeet 61,0,000 marieaksi
15241: sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apurahat, joista val-
15242: tiorahasto vastaa, yhteensä 3,983,000 markaksi. Pääluokan
15243: loppusumma on siis 5,049,000 markkaa.
15244: 
15245: 
15246:     Armollisessa esityksessä s1v. 32 on vakinaisten meno-
15247: jen joukkoon pääluokkien ulkopuolelle merkitty 500,000
15248: markkaa vuoden kuluessa sattu,vien lisämenojen suoritta-
15249: rniseen. Siihen nähden, että Eduskunta jo vuosien 1908
15250: ja 1909 toisilla valtiopäivillä on huomauttanut, että täl-
15251: laisen määrärahan esiintyminen valtion budjetissa on pi-
15252: dettävä jäännöksenä monivuotiseen varainhoitokauteen
15253: kuuluvista ilmiöistä, on Eduskunta vähentänyt puheena
15254: olevan erän 250,000 markalcsi.
15255: 
15256: Täten arvioitujen menojen lisäksi,
15257:   jotka yhteensä ovat . . . . . . . . . . . . . . Smk. 89,950,800:-
15258: on otettava huomioon
15259:   seuraavat armol-
15260:   liseen    esitykseen
15261:   merkityt siirrot:
15262: Tilattoman väestön
15263:   lainarahastoon .. Smk. 300,000: -
15264: Rahastoon työhön
15265:   aivan kykenemät-
15266:   tömien henkilöi-
15267:   den hoitoa varten             70,000:-
15268:                           "
15269:                    Budjetin järjestely.                 29
15270: 
15271: Turvattomien lasten
15272:   hoitorahastoon . . Smk. 70,000:-
15273: sekä sen lisäksi :
15274: Kulkulaitosrahastoon
15275:   korvaukseksi pos-
15276:   tin kuljetuksesta
15277:   valtionrautateillä,
15278:   Eduskunnan kul-
15279:   kulaitosbudjetin
15280:   yhteydessä hyväk-
15281:   symä määrä . . . . . , 1,000,000:- Smk. 1,440,000:-
15282: joten vakinaisen menoarvion loppu-
15283:   summa on ...................... Smk. 91,390,800: -
15284:    Mitä tulee armollisessa esityksessä siv. 63 olevaan
15285: 125,000 markan siirtoon sotilasrahastosta valtiorahastoon,
15286: on Eduskunta ottanut sen huomioon käsitellessään meno-
15287: jen suorittamista eri rahastojen varoilla.
15288: 
15289: 
15290:                 Ylimääräiset menot.
15291:     Armollisessa esityksessä on ehdotettu ylimääräisiä me-
15292: noja varten ainoastaan 1,278,710 markkaa. Näin pientä
15293: ylimääräisten menojen määrää ei Suomen budjetissa ole
15294: ollut vuosikausiin. Lähinnä edellisenä vuonna oli vas-
15295: taava summa Eduskunnan laskelman mukaan 8,251,000
15296: markkaa, josta Senaatin laatimaan vuoden 1911 tulo-
15297: ja menoarvioehdotukseen tosin ei ole otettu enempää
15298: kuin 2,588,262 markkaa 65 penniä. Armollisesta esityk-
15299: sestä käy ilmi, että ylimääräisten menojen supistaminen
15300: vuonna 1912 johtuu siitä, että on katsottu tarpeelliseksi
15301: siirtää 11,000,000 markkaa valtiorahastosta sotilasrahas-
15302: toon sotilasapumaksun suorittamisen mahdolliseksi teke-
15303: mistä varten. Kun Eduskunta ei ole mainittua siirtoa
15304: hyväksynyt ja sentähden on sen laskelmasta poistanut,
15305: on Eduskunta voinut lisätä ylimääräisten menojen määrää.
15306: Eduskunta on siis laskelmaan ottanut sellaisia menoja, jot-
15307: ka jo ovat saavuttaneet Teidän Keisarillisen Majesteet-
15308: 30         1911. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o 9.
15309: 
15310: tinne hyväksymisen, niin myös sellaisia, jotka joko aikai-
15311: semmin tai nyt ovat olleet Eduskunnassa käsittelyn alaisina
15312: ja mitkä siis Eduskunta puolestaan on hyväksynyt. Sitä
15313: paitsi on laskelmaan otettu muutamia sellaisia menoja, joi-
15314: den suorittamista haitatta ei voi jättää tulevaisuuden va-
15315: raan. Tähän nähden on Eduskunta tulevaksi vuodeksi
15316: ylimääräisiin menoihin merkinnyt alempana mainittavat
15317: määrärahat.
15318: 
15319:      Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15320: - Tähän on ensinnäkin otettu armollisessa esityksessä mai-
15321: nittu määräraha tarvekalujen y. m. hankkimiseksi Tam-
15322: pereen uuteen yleiseen sairaalaan 74,000 markkaa.- Edus-
15323: kunta on 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä vuodeksi
15324: 1911 varannut 300,000 markkaa Etelä-Pohjanmaalle pe-
15325: rustettavaksi aiottua keuhkotautisten kansanparantolaa
15326: varten ja 700,000 markkaa Oulun lääniin rakennettavaa
15327: uutta mielisairasten keskuslaitosta varten. Armollisessa
15328: esityksessä siv. 14 ja 15 on ilmoitettu, etteivät valtiorahas-
15329: ton varat riitä näiden menojen suorittamiseen, jonka tähden
15330: esityksessä on suostuntarahaston tulo- ja menoarvioehdo-
15331: tukseen merkitty ensin mainitun parantolan perustamista
15332: varten 72,032 markkaa 80 penniä Kuortaneen pitäjässä
15333: sijaitsevan maa-alueen pakkoluovutukseen ja 500,000 mark-
15334: kaa parantolan rakennustöiden alottamiseen, eli yhteensä
15335: 572,032 markan 80 pennin määräraha sekä 1,000,000 mark-
15336: kaa yllämainittua Oulun lääniin perustettavaa mieli-
15337: sairasten keskuslaitosta varten. Siihen nähden, että
15338: nämä molemmat laitokset ovat suuresti tarpeen vaati-
15339: mia sekä jo aikaisemmilla valtiopäiviHäkin saavuttaneet
15340: Eduskunnan kannatuksen, on Eduskunta merkinnyt mo-
15341: lemmat määrärahat laskelmaan. -           Koska Eduskunta
15342: jo 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä otti las-
15343: kelmaansa 500,000 markkaa Helsingin yleisen sairaalan
15344: uutisrakennuksia varten, on Eduskunta nyt merkinnyt sa-
15345: man määrärahan laskelmaan vuodeksi 1912. - Niinikään
15346: on Eduskunta erikseen tekemänsä päätöksen mukaan, jonka
15347: vahvistamisesta Eduskunta on alamaisen anomuksen Tei-
15348:                     Budjetin järjestely.                   Si
15349: dän Keisarilliselle Majesteetinenne lähettänyt, budjettiin
15350: ottanut 200,000 markan määrärahan kannatusavun myöntä-
15351: miseksi osittain kunnille, osittain työväestön keskuudessa
15352: perustetuille kassoille, jotka ensi talven aikana järjestävät
15353: työttömäin avustusta. - Hallinnonhaaran ylimääräisten
15354: menojen loppusumma on näin ollen 2,346,032 markkaa 80
15355: penniä.
15356:    Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15357: ----:- Tähän on otet,tu armollisessa esityksessä mainittu mää-
15358: räraha metsämaiden ostamiseksi valtiolle 350,000 markan
15359: suuruisena, minkä määrän Keisarillinen Senaatti 1 päivänä
15360: kesäkuuta 1910 on armossa valtuutettu vuosittain viiden
15361: vuoden aikana tähän tarkoitukseen käyttämään.
15362:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistunt hallin-
15363: nonhaarat. - Tämän hallinnonhaaran ylimääräisiin menoi-
15364: hin on ensinnäkin otettu armollisessa esityksessä mainittu
15365: määräraha koulutalon rakentamiseksi Joensuun suomalai-
15366: selle tyttökoululle 126,000 markkaa.- Teidän Keisarillinen
15367: Majesteettinne on huhtikuun 22 päivänä 1910 oikeuttanut
15368: Senaatin käyttämään 373,847 markkaa kansallismuseon si-
15369: sustamista varten, josta 190,000 markkaa olisi käytettävä
15370: vuonna 1910 ja 183,847 markkaa vuonna 1911. Armolli-
15371: sen esityksen mukaan ei valtiovaraston tilaan nähden
15372: kuitenkaan vuoden 1910 rahasääntöön ole pantu mi-
15373: tään määrärahaa tätä tarkoitusta varten, jota vastoin
15374: Hill vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen on vält-
15375: tämättömimpien töiden suorittamiseksi merkitty 38,000
15376: markkaa ja armolliseen esitykseen vuodeksi 1912 otettu
15377: 40,000 markan määräraha. Eduskunta on kuitenkin ha-
15378: vainnut suuremman määrärahan käyttämisen tarkoitusta
15379: varten mahdolliseksi ja on siis laskelmaan ottanut 240,000
15380: markkaa. - Luentosaleja sisältävän uutisrakennuksen ra-
15381: kentamista varten yliopistoon on vuonna 1909 myönnetty
15382: 300,000 markkaa ja helmikuun 14 päivänä 1911 sen lisäksi
15383: 285,000 markkaa sekä rakennuksen sisustamiseksi 40,000
15384: markkaa ehdolla, että nämä määrärahat, yhteensä 625,000
15385: 32         1911. -   Edusk. vast. -     Esit. N :o 9.
15386: 
15387: markkaa, määrätään maksettaviksi kahtena toistaan seu-
15388: raavana vuonna, sittenkuin se valtiovarain tilaan nähden
15389: havaitaan täysin mahdolliseksi. Niinikään on vuonna 1909
15390: myönnetty yliopiston kemiallisen laboratorin lisäraken-
15391: nusta varten 225,000 markkaa ja tammikuun 12 päivänä
15392: 1911 sen lisäksi 20,000 markkaa rakennuksen sisustami-
15393: seksi. Koska edellä mainittuja rakennuksia varten ei ole
15394: pantu mitään määrärahoja 1909, 1910 ja 1911 vuosien tulo-
15395:  ja menoarvioehdotuksiin, mutta erittäin tärkeätä olisi, että
15396: rakennustyöt pantaisiin alulle vuonna 1912, on Eduskunta
15397: luentosalirakennusta varten, joka on kiireellisempi kuin
15398: laboratorin rakennus, laskelmaan ottanut 300,000 markkaa
15399: ja laboratorin lisärakennusta varten 100,000 markkaa. -
15400: Oppikoulujen uusista rakennuksista on tarpeellisin uusi
15401: huoneisto Helsingin suomalaiselle tyttökoululle. Sen tont-
15402: tipaikaksi on määrätty nykyinen oftalmologinen sairaala
15403: ynnä Helsingin sairaalain pesulaitos Elisabetin- ja Niko-
15404: lainkadun kulmauksessa. Osa tätä huoneistoa voitanee lä-
15405: himmässä tulevaisuudessa rakentaa, johon nähden Edus-
15406: kunta on tarkoitusta varten varannut 300,000 markkaa. -
15407: Vuonna 1909 teki Senaatti alamaisen alistuksen, ettii
15408: Turun suomalaiselle tyttökoululle rakennettaisiin lisära-
15409: kennus, jonka kustannusarvio oli 117,900 markkaa. Tam-
15410: mikuun 12 päivänä 1910 on armossa määrätty, että alistus
15411: oli jätettävä sillensä, koska kysymys määrärahan otta-
15412: misesta menosääntöön tätä rakennusta varten oli ratkais-
15413: tava 1910 vuoden rahasäännön yhteydessä. Mitään määrä-
15414: rahaa puheenalaiseen tarkoitukseen ei ole otettu 1910 eikä
15415: 1911 vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksiin, jonka vuoksi
15416: Eduskunta on vuodeksi 1912 siihen varannut 60,000 mark-
15417: kaa.- Eduskunta on alamaisessa anomuksessa 28 päivältä
15418: toukokuuta 1910 anonut, että vuodeksi 1911 myönnettäisiin
15419: siveellisyystyön kannattamiseksi Helsingissä ja muissa suu-
15420: remmissa kaupungeissa 50,000 markan määräraha jaetta-
15421: vaksi yksityisille turvakodeille ja vierasmajoille. Armolli-
15422: sessa esityksessä siv. 8 on ilmoitettu, että vuodeksi 1911 ei ole
15423: voitu tähän tarkoitukseen myöntää määrärahaa valtiorahas-
15424: tosta ja on sentähden, siltä varalta että Eduskunta katsoisi
15425:                    Budjetin järjestely.                    33
15426: 
15427: puheenalaisen apurahan olevan suoritettava vuonna 1912,
15428: vastaava määrä, 50,000 markkaa, merkitty suostuotarahas-
15429: ton 1912 vuoden budjettiin. Katsoen tämän määrärahan
15430: tarpeelliseksi, on Eduskunta ottanut sen tällä kohdalla las-
15431: kelmaan. Tämän hallinnonhaaran ylimääräiset menot ovat
15432: niin muodoin yhteensä 1,176,000 markkaa.
15433: 
15434:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
15435: haarat. -Tähän on otettu armollisessa esityksessä maini-
15436: tut määrärahat 400,000 markkaa .Juojärven vesistön kana-
15437: voimiseen ja 370,000 markkaa maantien tekemiseksi Sodan-
15438: kylän pitäjän kirkonkylästä Inarin pitäjän Törmäsen ky-
15439: lään. - Eduskunta vuoden 1910 valtiopäivillä oli vuodeksi
15440: 1911 varannut 60,000 markkaa lopullisena lisämäärärahana
15441: Vesijärven kanavan uudestaan rakentamista varten. Vuo-
15442: den 1911 tulo- ja menoarvioehdotukseen on kuitenkin tätä
15443: tarkoitusta varten merkitty 70,000 markkaa, ja kun tämä-
15444: kin määräraha on osottautunut riittämättömäksi, on Se-
15445: naatti viime maaliskuun 17 päivänä alistanut, että mainitun
15446:  kanavoimistyön loppuun saattamiseksi saataisiin 1912 vuo-
15447: den tulo- ja menoarvioehdotukseen ottaa 20,000 markan
15448: lisämääräraha. Siltä varalta, että tämä alistus saavuttaa
15449: armollisen hyväksymisen, on Eduskunta laskelmaan mer-
15450:  kinnyt mainitun määrärahan. Eduskunta kuitenkin katsoo
15451:  asiakseen huomauttaa, miten epätarkasti mainitun kanavoi-
15452:  mistyön kustannusarvio on laadittu, koska kerta kerralta
15453:  on täytynyt myöntää lopullisia lisämäärärahoja työtä var-
15454:  ten. - Teidän Keisarillinen Majesteettinne on huhtikuun
15455:  28 päivänä ,1..910 oikeuttanut Senaatin käyttämään yleisiä
15456:  varoja yhteensä 232,000 markkaa aallonmurtajan rakenta-
15457:  mista varten Sortanlahden satamaan ehdolla, että tämä
15458:  määräraha merkitään 1910 vuoden tulo- ja menoarvioon
15459:  ainoastaan siinä tapauksessa, että se valtiovarain tilaan
15460:  nähden kävisi mahdolliseksi. Kun näitä rakennustöitä ei
15461:  ole viimemainittuna vuonna alotettu, eikä 1911 vuoden
15462:  tulo- ja menoarvioehdotuskaan sisällä mitään määrärahaa
15463:  tarkoitusta varten, on Eduskunta siihen nähden, että mai-
15464:                                                        a
15465: 34         1911. -    Edusk. vast. -- Esit. N :o 9.
15466: 
15467: nittu aallonmurtaja on havaittu olevan sangen tarpeelli-
15468: nen, ottanut laskelmaansa työn alottamiseksi 132,000 mark-
15469: kaa. - Ylimääräiset menot tässä hallinnonhaarassa ovat
15470: siis yhteensä 922,000 markkai!
15471: 
15472:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
15473: hallinnonhaarat. - Tähän kuuluvina ylimääräisinä me-
15474: noina on esityksen mukaisesti otettu 12,710 markkaa me-
15475: renmittausretken varustamiseksi Hämeen vesistöihin, 40,000
15476: markkaa konelaboratorien hankkimiseksi teollisuuskoului-
15477: hin ja teknilliseen keskikouluun, sekä 16,000 markkaa tek-
15478: nillisen keskikoulun perustamiseksi, eli siis yhteensä
15479: 68,710 markkaa.
15480: 
15481:     Eduskuntatalon rakentamista varten on ylimääräi-
15482: siin menoihin lisäksi otettu 1,540,000 markan suuruinen ar-
15483: viomääräraha, koska mainittu rakennustyö voitanee panna
15484: alulle vuonna 1912.
15485: 
15486:   YlimääriUsen menoarvion loppusumma on tämän
15487: mukaan
15488:                                Smk. 6,402,742:80.
15489: 
15490: 
15491:    Tulos edellä mainitusta valtion tarpeiden arvioimisesta
15492: on sns seuraava:
15493: Vakinaisia menoja . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 91,390,800:-
15494: Ylimääräisiä menoja . . . . . . . . . . . . . . .    ,    6,402,742:80
15495:                                   Yhteensä Smk. 97,793,542:80
15496: 
15497:    Tähän summaan eivät sisälly kulkulaitosrahastoon eikä
15498: paloviinavaroihin kuuluvat menot.
15499: 
15500: 
15501: 
15502:    Edellisillä valtiopäivillä on Eduskunta tehnyt huomau-
15503: tuksia siitä, että valtion tulot seuraavaksi rahainhoito-
15504:                    Budjetin järjestely.                    35
15505: 
15506: vuodeksi on ylimalkaan arvioitu liian varovaisesti. Että.
15507: näin on ollut laita, käy myös ilmi viime vuosien tilin-
15508: piiätöksistä, jotka osottavat, että valtion tulot useimmissa
15509: tulomomenteissa ovat nousseet arvioitua määrää suurem-
15510: miksi. Kun Eduskunnan Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä
15511: olevan säännöksen mukaisesti on ollut tutkittava, missä
15512: määrin vakinaiset valtiovarat riittävät menojen suoritta-
15513: miseen, on Eduskunta katsonut olevan aihetta tarkemmin
15514: kuin tähän asti laskea puheenalaiset tulot, etenkin kun
15515: nämä suoranaisesti vaikuttavat tarvittavan suostunnan
15516: määrään.
15517: 
15518: 
15519: 
15520:                 Vaitiorahaston tulot.
15521:    Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuu·
15522: desta. - Tuloja kruttnun maatiloista. Nämä tulot osot-
15523: tavat vuotuista nousua, ja olivat 1,007,000 markkaa vuonna
15524: 1908 ja 1,035,000 markkaa vuonna 1909. Vuonna 1910
15525: nousivat ne 1,214,000 markkaan, riippuen pääasiallisesti
15526: siitä, että vuokramaksut virkataloista ja tulot muista
15527: kruunun omistamista tiloista viimemainittuna vuonna
15528: tuottivat noin 100,000 markkaa enemmän kuin edelli-
15529: senä vuonna. Tämän tuloerän lisäys johtuu pääasiallisesti
15530: tilatonta väestöä varten lunastettujen tilain vuokramak-
15531: suista, jotka vuonna 1910 tuottivat tuloa valtiolle tavallista
15532: runsaammin. Seuraavilta vuosilta on tässä suhteessa kui-
15533: tenkin odotettavissa tulojen vähennystä sen mukaan kuin
15534: tilojen vuokra-aika menee umpeen, johon nähden Edus-
15535: kunta on arvioinut koko tämän ryhmän tulot 1,115,000
15536: markaksi. - Tuloja kruunun metsistä. Niinkuin armolli-
15537: sesta esityksestä käy ilmi, nousivat tulot kruununmetsistä
15538:  9,228,000 markkaan vuonna 1908 ja 9,207,000 markkaan
15539:  vuonna 1909, mutta jo 1910 vuoden tilinpäätös osottaa
15540:  melkoista tulojen lisääntymistä, ollen mainittuna vuonna
15541:  12,677,000 markkaa. Eduskunta vuoden 1910 varsinaisilla
15542:  valtiopäivillä arvioi tämän tuloerän vuonna 1911 nouse-
15543: 36        1911. -   Edusk. vast. -    Esit. N :o 9.
15544: 
15545:  van 13,500,000 markkaan, ja armollisessa esityksessä ovat
15546:  puheenalaiset tulot vuodeksi 1912 lasketut 14,000,000 mar-
15547:  kaksi. Viime talvena toimitettujen hakkauksien nojalla
15548:  voidaan, saatujen tietojen mukaan, arvioida tulot kruu-
15549: nunmetsistä vuonna 1911 noin 14,500,000 markaksi. Koska
15550: sahateollisuus Pohjois-Suomessa viime aikoina on laajen-
15551: nut, on syytä otaksua, että tulot kruununmetsistä yhä kas-
15552:  vavat. Eduskunta on sen vuoksi arvioinut tulot kruunun-
15553: metsistä vuonna 1912 nousevan tasaluvuin 15,000,000 mark-
15554: kaan. - Tuloja kanavista. Nämäkin tulot ovat vuosittain
15555: lisääntyneet, ja olivat 910,000 markkaa vuonna 1908, 914,000
15556: markkaa vuonna 1909 sekä 1,046,000 markkaa vuonna 1910.
15557: Armollisessa esityksessä ovat mainitut tulot lasketut ainoas-
15558: taan 900,000 markaksi, mutta Eduskunta on katsonut voi-
15559: vansa arvioida ne 1,000,000 markaksi.- Korlcoja. Valtio-
15560: rahaston korkotulot ovat kolmena viimeisenä vuotena olleet
15561: yli 1,150,000 markan, jota määrää ei voitane pitää liian
15562: korkeana; sen on Eduskunta siis merkinnyt laskelmaan.
15563: - Kun tähän osastoon kuuluvat tulot kruunun kalastuk-
15564: sista on otettu armollisen esityksen mukaisesti 85,000 mar-
15565: kaksi, on koko osaston tulosumma 18,350,000 markkaa.
15566: 
15567:     VIUittömUt ve:toja. - Maaverot olivat jo vuonna 1910
15568: 2,020,000 markkaa, osottaen 15,000 markan nousua edel-
15569: lisestä vuodesta. Tähän katsoen voitanee armollisessa esi-
15570: tyksessä oleva määrä 2,004,000 markkaa korottaa 2,050,000
15571: markkaan. - Elinkeinoverot lisääntyivät 7,000 markalla
15572: vuodesta 1909 vuoteen 1910, jolloin ne olivat 549,000 mark-
15573: kaa. Vuodeksi 1912 on Eduskunta arvioinut ne öi55,000
15574: markaksi. - Henkiverot ovat viimeisinä vuosina lisäänty-
15575: neet 20,000-30,000 markalla vuodessa, ja olivat 2,262,000
15576: markkaa vuonna 1910. Tämän mukaan on mainitut tulot
15577: vuodeksi 1912 arvioitu 2,300,000 ·markaksi. -         Osas-
15578: ton tulot ovat niin muodoin 4,905,000 markkaa.
15579: 
15580:   Vltlillisiä veroja. - Tullitulot tuottivat 48,333,000
15581: markkaa vuonna 1908, 49,059,000 markkaa vuonna 1909 ja
15582:                    Budjetin järjestely.                   37
15583: 
15584: 50,770,000 markkaa vuonna 1910. Armollisessa esityksessä
15585: ovat nämä tulot lasketut 50,520,000 markaksi, mutta ovat ne
15586: Eduskunnan käsityksen mukaan arvioitavat suuremmiksi.
15587: Tosin ovat tullitulot melkoisten vaihtelujen alaisia vuoden-
15588: tulon ja muiden taloudelliseen elämään vaikuttavien seik-
15589: kojen takia, mutta jos odottamattomia häiriöitä tässä koh-
15590: den ei tapahdu, on syytä odottaa, että tullitulojen lisäänty-
15591: minen yhä tulee jatkumaan. Tämän johdosta on Eduskunta
15592: katsonut voivansa laskea tuontitullin 49,840,000 markaksi,
15593: vientitullin 1,300,000 markaksi, sahausmaksun 400,000 mar-
15594: kaksi, toimitusmaksut 450,000 markaksi ja sekalaiset vä-
15595: hemmät tulot 10,000 markaksi eli kaikki tullitulot yhteensä
15596: 5~,000,000 markaksi. -    Aksiiseja. Pelikorteista suoritet-
15597: tava leimamaksu on laskettu armollisen esityksen mukai-
15598: sesti ~~,000 markaksi. Osasto päättyy siis 52,022,000
15599: markkaan.
15600: 
15601:    Sekaluontoisia veroja. - Kuolinpesäprose;ntin on ar-
15602: vioitu tuottavan 85,000 markkaa, sekä virlcaylennys- ja
15603: toimitusmaksut 510,000 markkaa. 11fuita sekaluontoisia
15604: veroja on armollisen esityksen mukaisesti laskelmaan otettu
15605: ~90,000 markkaa; ja ovat tähän osastoon kuuluvat tulot siis
15606: yhteensä 885,000 markkaa.
15607: 
15608:    Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä. -
15609: Tulot on otettu laskelmaan      esityksen   arvion mukaan
15610: 10,217,000 markan määrään.
15611: 
15612:     Sekalaisia tuloJa. - Knmnunsakkorahat ovat vuotui-
15613: sesti kohonneet, ja olivat vuonna 1910 yhteensä 402,000
15614: markkaa, joten Eduskunta on ne vuodeksi 1912 arvioinut
15615: 410,000 marlcaksi. - Lunastettujen maatilain kauppahin- •
15616: nan maksut on Eduskunta laskenut 330,000 marlcaksi. -
15617: Tulot työtoiminnasta erinäisissä valtiolaitoksissa nousivat
15618: vuonna 1910 yhteensä 888,000 markkaan, joten ne voidaan
15619: vuodeksi 1912 arvioida 900,000 markaksi. - Muut tähän
15620: osastoon kuuluvat tulot ovat laskelmaan otetut armollisen
15621: 38         1911. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o 9.
15622: 
15623: esityksen mukaisesti '2,630,400 markan määrään, joten osas-
15624: ton yhteenlaskettu summa on 4,270,400 markkaa.
15625: 
15626:    Ylimäärätsinä tuloina on valtiorahastolla ylimääräistä
15627: osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden lunastushinnasta
15628: arviolta 90,000 marl(kaa.
15629: 
15630:      Siirtoina on huomattava korkovaroja lainausrahastosta
15631: 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta 105,000 markkaa,
15632: eli yhteensä 193,000 markkaa. - Sitä vastoin on laskel-
15633: masta ylempänä siv. 22 mainitusta syystä poistettu ar-
15634: mollisessa esityksessä huomat·tu 54,000 markan siirto suos-
15635: tuntarahastosta valtiorahastoon, viimemainitun rahaston
15636: osuutena ehdotetusta jäämistöverosta.
15637: 
15638:    Valtiorahaston tulot vuonna 1912 ovat tämän mukaan
15639: 90,932,400 markkaa.
15640: 
15641: 
15642: 
15643:                  Sotilasrahaston tulot.
15644:    Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuu-
15645: desta. - Nämä tulot on Eduskunta merkinnyt laske1-
15646: maan armollisen esityksen mukaisesti 572,000 markaksi.
15647: 
15648:     Välittömiä veroja on laskettu armollisen esityksen mu-
15649: kaisesti saatavan 1,570,000 markkaa.
15650: 
15651:      Sekaluontoisia veroja. - Tähän kuuluvat varat on
15652: Eduskunta ottanut esityksen mukaan 257,000 markaksi.
15653: 
15654:    Sekalaisia tuloJa on arvioitu esityksen mukaisesti saa-
15655: tavan 7,500 markkaa.
15656: 
15657:    Sotilasrahaston tulot vuonna 1912 ovat niin muodoin
15658: yhteensä 2,406,500 markkaa.
15659:                    Budjetin järjestely.                   39
15660: 
15661: 
15662:             Sotilashuonerahaston tulot.
15663:    Tämän rahaston tulot on armollisen esityksen mukai-
15664: sesti laskettu 340,100 markaksi.
15665: 
15666: 
15667:     Tarkastettuaan täten valtion vakinaiset tulot vuonna
15668: 1912 on Eduskunta kiinnittänyt huomionsa siihen, miten
15669: nämä tulot ovat käytettävät budjetin järjestelyä varten.
15670: Sen nojalla, mitä Eduskunta tässä aikaisemmin on lausu-
15671: nut, ]a koska perustuslain mukaan on osotettava suostunta-
15672: varoja ainoastaan mikäli valtion vakinaiset tulot eivät riitä
15673: menojen suorittamiseen, ovat ensi sijassa valtiorahaston
15674: tulot kokonaisuudessaan laskelmassa otettavat huomioon.
15675:     Sotilasrahaston tulot ovat käytettävät niihin erityisiin
15676: tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on perustettu, jo-
15677: ten rahaston tulot ovat tässä yhteydessä huomioon otetta-
15678: vat ainoastaan siihen määrään, mihin rahastosta suoritet-
15679: tavat menot nousevat esitetyssä laskelmassa. Nämä me-
15680: not ovat kaikkiaan 406,500 markkaa, siihen luettuna 125,000
15681: markan suuruinen vastike sotilasrahaston osuudesta soti-
15682: lasvirkatalojen hoitokustannuksiin, joka määrä siis on huo-
15683: mioon otettava kysymyksessä olevassa järjestelyssä. Soti-
15684: lasrahaston tulojen ylijäämä 2,000,000 markkaa on tässä
15685: rahastossa säilytettävä.
15686:    Mitä tulee sotilashuonerahastoon, ovat rahaston menot
15687: vuonna 1912 lasketut 640,100 markan määrään, joten
15688: näiden tulojen lisäksi rahastosta ensi vuonna suoritettavien
15689: menojen korvaamiseksi tarvitaan 300,000 markkaa. Viime-
15690: mainittu summa voidaan kuitenkin ottaa rahaston pää-
15691: omasäästöstä, jonka kuluvan vuoden päättyessä. on laskettu
15692: nousevan 8,100,000 markkaan.
15693:     Valtiorahaston paaoma, joka 1909 vuoden lopussa
15694: oli 66,754,000 markkaa, nousi 1910 vuoden päättyessä
15695: 71,664,000 markkaan, lisääntyen siis viimemainittuna vuon-
15696: na 4,910,000 markalla. Kuluvan vuoden lopussa lie-
15697: nevät valtiorahaston varat noin 89,000,000 markkaa, josta
15698: 40        1911. -   Edusk. vast. -    Esit. N :o 9.
15699: 
15700: kuitenkin on vähennettävä erinäisiä velkoja noin 17,000,000
15701: markkaa, joten paaoman suuruus voitanee arvioida
15702: 72,000,000 markaksi. Rahaston varoista on melkoinen osa
15703: kiinni varastoissa, tulorästeinä, pitkäaikaisina lainoina, jy-
15704: vä.lainoina, muille valtion rahastoille annettuina lainoina,
15705: ennakkomaksuina y. m. Rahaston vapaat varat, joiksi luet-
15706: tanee virastojen kassat, saatavat ulkomaisilta asiamiehiltä,
15707: pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa olevat varat sekä obli-
15708: gatsionit, nousevat puheena olevana ajanjaksona ehkä jon-
15709: kun verran yli 49,500,000 markan. Virastojen kassoja, ar-
15710: violta 4,000,000 markkaa, jotka tyydyttävät jokapäiväistä
15711: liikettä, ei käy vähentäminen. Myös saatavat ulkomaisilta
15712: asiamiehiltä ovat jätettävät lukuun ottamatta, koska ne
15713: tavallisesti nousevat ainoastaan vähäpätöisiin määriin.
15714: Mitä tulee Suomen Pankissa pano- ja ottotilillä oleviin va-
15715: roihin, on säännöllisissä oloissa katsottu tarpeelliseksi säi-
15716: lyttää tällä tilillä kassareservinä noin 10,000,000 markkaa.
15717: Kun ei voitane olettaa, että nämä varat 1911 vuoden lo-
15718: pussa nousisivat yli 16,000,000 markan, josta määrästä ehkä
15719: 10,000,000 markkaa on varattava kannettujen postiosotus-
15720: varojen suorittamiseksi Venäjän postilaitokselle, ei jälellä
15721: olevasta määrästä, 6,000,000 markasta, voitane varata mi-
15722: tään budjetin järjestelyä varten. Näin ollen jäisi ainoas-
15723: taan obligatsionivarasto puheena olevaan tarkoitukseen
15724: käytettäväksi. Mutta siihen nähden, että obligatsionit,
15725: jotka 1911 vuoden lopussa voitanee arvioida nousevan noin
15726: 29,500,000 markkaan, osaksi lienevät vaikeasti rahaksi muu-
15727: tettavissa ilman tappiota, ja kun sitä paitsi Eduskunta ala-
15728: maisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen kulkulaitos-
15729: rnhastosta vuodeksi 1912 on anonut, että valtiorahaston
15730: säästyneestä pääomasta 5,000,000 markkaa vuonna 1912
15731: siirrettäisiin kulkulaitosrahastoon, ei Eduskunta ole kat-
15732: sonut tällä kertaa olevan aihetta ottaa näistä varoista mi-
15733:  tään määrää budjetin järjestelyä varten.
15734:      Edellisen mukaan on siis tässä yhteydessä kysymykseen
15735:  tulevien valtiotarpeiden täyttämiseen käytettävänä seuraa-
15736:  vat varat:
15737:                     Budjetin järjestely.                   41
15738: 
15739:     valtiorahaston tulot .......... . Smk. 90,932,400
15740:     sotilasrahaston tuloja ......... . "      406,500
15741:     sotilashuonerahaston tulot ..... . "      340,100
15742:     sotilashuonerahaston säästöjä .. . "      300,000
15743:                                         Smk. 91,979,000
15744: 
15745:     Kun menot, kuten aikaisemmin on esitetty, on arvioitu
15746: 97,793,542 markaksi 80 penniksi, on siis tuloksena, että va-
15747: kinaiset valtiovarat eivät riitä menojen tyydyttämiseen,
15748: vaan että siihen tarvitaan 5,814,542 markan 80 pennin suu-
15749: ruinen lisäerä. Tämän vajauksen täyttämiseen on ensi
15750: sijassa käytettävä suostuntarahastossa tämän vuoden päät-
15751: tyessä oleva säästö. Vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäi-
15752: villä Eduskunta laski suostuntarahaston säästön vuoden
15753: 1910 lopussa 2,200,000 markaksi, joka määrä ynnä kaikki
15754: suostuntarahastoon vuoden kuluessa kertyvät ~tulot olivat
15755: käytettävät budjetin järjestelyä varten vuonna 1911. Tähän
15756: nähden ja kun suostuntarahaston säästö vuoden 1910 lo-
15757: pussa oli todellisuudessa. 3,137,300 markkaa, olisi siis tästä
15758: määrästä 937,300 markkaa säästöä vuoden 1911 lopussa.
15759:     Tämän jälkeen on otettava lukuun tulot niistä suos-
15760: tuntaveroista, jotka Eduskunta on erikseen päättänyt vuon-
15761: na 1912 suoritettaviksi. Nettotulon mallasjuomasuostun-
15762: nasta on Eduskunta arvioinut 2,900,000 markaksi. Laskel-
15763: massa on kuitenkin tähän tuloerään lisättävä valvontakus-
15764: tannuksia vastaava määrä 80,000 markkaa. Pelikortti- ja
15765: leimasuostunnoista kertyvät varat on Eduskunta arvioinut,
15766: edelliset 60,000 markaksi ja jälkimäiset 3,800,000 markaksi.
15767: Sitä paitsi on lukuun otettava suostuntarahaston korko-
15768: varat ja sekalaiset tulot, yhteensä 1,200 markkaa. Näin
15769: ollen olisi suostuntavaroja käytettävissä seuraavat määrät:
15770: 42        1911. -   Edusk. vast....... Esit. N :o 9.
15771: 
15772: suostuntarahaston säästö ............... . Smk. 937,300
15773: kokonaistulo mallasjuomasuostunnasta .. .      2,980,000
15774:       ,       pelikorttisuostunnasta ..... . "    60,000
15775:               leimasuostunnasta ........ . " 3,800,000
15776:       " .............................. . "
15777: korkoja                                            1,000
15778: sekalaisia tuloja ....................... . "        200
15779:                                               "
15780:                                        -----------------
15781:                                             Smk. 7,778,500
15782: 
15783:     Koska laskettu vajaus on ainoastaan 5,814,542 markkaa
15784: 80 penniä, riittävät mainitut suostuntavarat vajauksen peit-
15785: tämiseksi, jota paitsi suostuntarahastoon jääpi 1,963,957
15786: markan 20 pennin ylijäämä Eduskunnan käytettäväksi. Ja
15787: kun perustuslain tarkoitus on, että suostuntoja ainoastaan
15788: sikäli on osot<ettava kuin vakinaiset valtiovarat eivät tar-
15789: peisiin riitä, edellyttää Eduskunta, että jos tilinpäätöstä
15790: tehtäessä ilmenisi, että valtiorahaston vakinaiset varat ovat
15791: yllä esitetyn budjetin mukaan riittäneet paremmin kuin
15792: mitä tässä on arvioitu, se määrä, joka suostuntarahastosta
15793: on valtiorahastoon siirrettävä, tileissä vähennetään vas-
15794: taavalla summalla.
15795:                   Budjetin järjestely.                  43
15796: 
15797:    Ylempänä olevan laskelman mukaisesti tulevat siis ky-
15798: symyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja menot
15799: vuonna 1912 olemaan seuraavat:
15800: 
15801: 
15802: 
15803:                    Valtlotulot.
15804: 
15805: Tuloja v.altion tiluksista ja muusta valtion omai8uudesta.
15806: 
15807:                                                  Smk.
15808: Tuloja kruunun maatiloista (Vaitiorahasto) 1,115,000: -
15809:    ,        ,          ,       ( Sotilasr) ....  460,000:-
15810:    ,        ,     kalastuksista (V altior.) ..    85,000:-
15811:    ,        ,     metsistä (Valtior.) ..... . 15,000,000: -
15812:    ,        ,        ,      ( Sotilasr.) ..... . 100,000:-
15813:    ,        ,     kanavista (Valtior.) .... . 1,000,000: -
15814: Korkoja (Valtior.) ..................... . 1,150,000:-
15815:      ,   (Suostuntar.) ................. .         1,000:-
15816:      ,   (Sotilasr.) ................... ..       12,000:-
15817:      ,   ( Sotilashuoner.) ............... .     340,000:-
15818:                          19,263,000:-
15819: 
15820: 
15821:                     Välittömiä veroja.
15822: Maaveroja (Valtior.) ................... . 2,050,000:-
15823:      ,     (Sotilasr.) ................. .. 1,570,000:-
15824: Elinkeinoveroja (Valtior.) .............. .  555,000:-
15825: Henkiveroja (Valtior.) ................. . 2,3!)0,000: -
15826:                        6,475,000:-
15827: 
15828: 
15829:                      Välillisiä veroja.
15830: Tullitulot (Valtior.) .................... . 52,000,000:-
15831: Aksiiseja (Valtior.) .................... .     22,000:-
15832:     ,      (Suostuntar.) ................ . 3,040,000:-
15833:                        55,062,000 : -
15834: 44         1911. -    Edusk. vast. -      Esit. N :o 9.
15835: 
15836:                      Sekaluontoisia veroja.
15837:                                                           Smk.
15838: Leimasuostunta (Suostuntar.) ........... .            3,800,000 : -
15839: Kuolinpesäprosenttia (Valtior.) ......... .              85,000:-
15840: Senttonaalia ( Sotilasr.) ................. .           180,000:-
15841: Yirkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtior.)             510,000:-
15842:      , .       ,          ,            ( Sotilasr.)      77,000:-
15843: Maksuja yleisistä huveista (Valtior.) ..... .           200,000:--
15844: Muita sekaluontoisia veroja (Valtior.)                   90,000:-
15845:                          4,942,000 : -
15846: 
15847: 
15848:      :JI;faksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämi,sestä.
15849: 
15850:                         (Vaitiorahasto).
15851: Postimaksuja .......................... . 7,600,000:-
15852: Majakkamaksuja ....................... . 1,270,000:-
15853: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa ... . 900,000:-
15854: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ......... .   445,000:-
15855: Sekalaisia vähempiä maksuj~ ........... .       2,000:-
15856:                        10,217,000:-
15857: 
15858: 
15859:                         Sekalaisia tuloja.
15860: Kruununsakkorahoja (Valtior.) ......... .              410,000:-
15861: Perinnöksiostomaksuja (Valtior.) ....... .               8,000:-
15862: Lunastettujen    maatilain kauppahinnan
15863:     maksua (Valtior.) ................. .              330,000:-
15864: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
15865:     kustttnnuksista (Valtior.) ........... .           827,000:-
15866: Viralliset sanomalehdet (Valtior.) ....... .            80,000:-
15867: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtior.)           803,000:-
15868: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
15869:     laitoksissa (Valtior.) ............... .           900,000:-
15870: Apumaksuja kunnilta (Valtior.) ......... .             675,400:-
15871: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Val-
15872:     tior.) .............................. .            237,000:-
15873:                    Budjetin järjestely.                                                       45
15874: 
15875:                                                                                       tlmk.
15876: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (Suos-
15877:    tuntar.) ........................... .                                             200:-
15878: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
15879:    tilasr.) ............................ .                                          7,500:-
15880: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
15881:    tilashuoner.) ....................... .                                            100:-
15882:                        4,278,200:-
15883: 
15884:                  Ylimääräistä valtiotuloa.
15885: Osamaksua lunastettujen · lahjotusmaiden
15886:    hinnasta (Valtior.) .....      0   ••   0   0   •••••               0   0   0   90,000:-
15887:                        90,000:-
15888: 
15889: 
15890:                    Summa valtiotuloja:
15891:                       100,327,200:-
15892: 
15893: 
15894: Lisäystä rahfllStojen pääomasäästöistä:
15895:      Suostuntarahastosta ................ .                                        937,300:-
15896:      Sotilashuonerahastosta . 0   0   ••   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
15897:                                                                                    300,000:-'
15898: Siirtoja:
15899:      Lainausrahastosta Valtiorahastoon                             0   0   ••       88,000:-
15900:      K nikulaitosrahastosta V aitiorahastoon                                       105,000:-
15901:                             Summa Smk. 101,757,500:-
15902: 46       1911. -    Edusk. vast. -      Eslt. N :o 9.
15903: 
15904: 
15905:                    Valtiomenot.
15906:                       Vakinaiset menot.
15907: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen M ajesteet-
15908:           tinsa välittö-mästi käytettäväksi asetettu
15909:                         valtio-o-maisuus.
15910:                                                         Smk.
15911: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat .... ·'.      400,000:-
15912: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                30,000:-
15913:                         430,000:-
15914: 
15915:                    V altiopäiväkustannuksia.
15916: Yleiset kustannukset .................... .         612,000:-
15917: Eduskuntahuoneistot                                  90,000:-
15918:                        702,000:-
15919: 
15920:                        H allituslaitokset.
15921: Kenraalikuvernöörinvirka ............... .          275,000:-
15922: Keisarillinen Senaatti ................... .       1,904,000:-
15923: Valtiosihteerinvirasto ................... .        423,000:-
15924: Kenraalikuvernöörinkanslia ............. .          366,000:-
15925:                        2,968,000:-
15926: 
15927:   Tuo-mioistuirnet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
15928:                       hallinnonhaarat.
15929: Hovioikeudet ........................... . 1,021,000:-
15930: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ....... .    496,000:-
15931: Viipurin läänin maanjako-oikeus ......... .     16,000:-
15932: Lainvalmistelukunta .................... .      59,000:-
15933: V ankeinhoitohallitus ................... .     51,000:-
15934: Kuritushuoneet ja työvankilat ........... . 1,750,000:-
15935: Läänin- ja kihlakunnanvankilat .......... . 1,119,000:-
15936: Alaikäisten rikoksentekijäin kasvatuslaitok-
15937:     set ................................. .    428,000:-
15938:                        Budjetin järjestely.                         47
15939:                                                              Smk.
15940: Muita vankeinhoidon menoJa .......... .                   228,000:-
15941: Erinäisiä määrärahoja ................. .                 168,000:-
15942:                      5,336,000:-
15943: 
15944: 
15945:     Si,vilitoimituslcuntaan kohdistu1'at hallinnonhaarat.
15946: Lääninhallitukset ....................... .              1,260,000:-
15947: Kihlakuntain hallinto ................... .              2,452,000:-
15948: Muita läänien hallinnon menoja ......... .                 112,000:-
15949:  Kaupunkien poliisilaitokset ............. .             3,300,000:-
15950: Lääkintöhallitus ........................ .                161,000:-
15951:  Lääkärinhoito maalla ................... .                676,000:-
15952:  Helsingin yleinen sairaala . . . . . . . . , ...... .   1,015,000 : -
15953:  I .. ääninsairaalat ja muut yleiset sairaalat ..        1,651,000:-
15954:  Mielisairasten hoitolaitokset ............. .           1,162,000:-
15955:  Lapsenpäästölaitokset ................... .               100,000:-
15956: .Rokotus ............................... .                  95,000:-
15957:  Tarttuvien tautien ehkäiseminen ......... .               322,000:-
15958:  Muita lääkintölaitoksen menoja .......... .               967,000:-
15959:  Yleisten rakennusten ylihallitus ......... .              132,000:-
15960:  Lääninrakennuskonttorit ................ .                 49,000:-
15961:  Muita rakennusvirkakunnan menoja ..... .                   47,000:-
15962:  Tilastollinen päätoimisto ................ .               65,000:-
15963:  Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet ..             157,000:-
15964:  V aivaishoidon tarkastus ................. .               53,000:-
15965:  Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yllä-
15966:          pitämiseksi ......................... .          159,000:-
15967:   Suomen passitoimisto Pietarissa ......... .             120,000:--
15968:  Erinäisiä määrärahoja .................. .               180,000:-
15969:                            14,235,000:-
15970: 
15971: 
15972:            V altiovaraintoimituskuntaan kohdistu1wt
15973:                         hallinnonhaarat.
15974:  V aitiokonttori .......................... .              137,000:-
15975:  Tullihallitus ........................... .               260,000:-
15976: 48         1911. -   Edusk. vast. -   Esit. N :o 9.
15977: 
15978:                                                       Smk.
15979: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... . 1,611,000:-
15980: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret .. .   402,000:-
15981: Muita tullilaitoksen menoja ............. . 1,109,000:-
15982: Il.ahapaja .............................. .    50,000:-
15983: Kruununjyvästöt ....................... .      56,000:-
15984: I~eimakonttori .......................... .   170,000:-
15985: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tar-
15986:      kastus ............................. .    28,000:-
15987: Erinäisiä määrärahoja ................. .      47,000:-
15988:                        3,870,000:-
15989: 
15990: 
15991:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
15992: Yleinen revisionioikeus ................. .        39,000:-
15993: Revisionikonttori ....................... .        97,800:-
15994: Metsähallitus .......................... .        201,000:-
15995: Hoitoalueiden hallinto .................. .     1,020,000:-
15996: Metsänvartijakoulut .................... .        149,000:-
15997: Muita metsänhoitolaitoksen menoja ....... .     3,660,000 : -
15998: Virkatalojen hoito ...................... .       176,000: ..
15999: :Erinäisiä määrärahoja .................. .       258,000:-
16000:                        5,600,800: -
16001: 
16002: 
16003:                      Sotilasmenoja.
16004: Ylisotaoikeus ........................... .        19,000:-
16005: Erinäisiä määrärahoja .................. .        154,000:-
16006: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä
16007:     sotaväestä .......................... .           43,000:-
16008:                        216,000:-
16009: 
16010: 
16011:         K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
16012:                        hallinnonhaarat.
16013: Tuomiokapitulit ........................ .      196,000:-
16014: Luterilainen papisto ................... .      197,000:-
16015: Kirkkojen ylläpitoa varten ............. .       51,000:-
16016:                    Budjetin järjestely.                    49
16017: 
16018:                                                     Smk.
16019: Muita kirkollisia yhdyskuntia ........... .       133,000:-
16020: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ..... .    1,948,000 : -
16021: Koulutoimen ylihallitus ................. .       261,000:-
16022: N ormaalilyseot ......................... .       400,000:-
16023: Klassilliset lyseot ....................... .   1,221,000:-
16024: Realilyseot ............................. .       928,000:-
16025: .A lkeiskoulut ........................... .      324,000:-
16026: 'I'yttökoulut ............................ .      981,000:-
16027: Valtioapua yksityisille kouluille ......... .   1,851,000:-
16028: Muita alkeisoppilaitosten menoja ....... .        169,000:-
16029: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
16030:       naarit ............................. .      875,000:-
16031: Kansakoulujen piiritarkastajat .......... .      231,000:-
16032: Kansakoulujen valtioavustus ............ .      6,900,000:-
16033: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... .      4,335,500:-
16034: Kuuromykkäin opetuslaitokset ........... .        568,000:-
16035: Sokeain opetuslaitokset ................. .      135,000:-
16036: Tylsämielisten opetuslaitokset ........... .     107,000:-
16037: Muita menoja aistiviallisopetuksesta ..... .       23,000:-
16038: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ... .     969,000:-
16039: Muinaistieteellinen toimikunta ........... .     128,000:-
16040: Meteorologinen keskuslaitos ............. .        92,000:-
16041: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ....... .     763,500:-
16042: Erinäisiä määrärahoja ................. .        236,000:-
16043:                         24,023,000:-
16044: 
16045:          Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
16046:                      hallinnonhaarat.
16047: Maanmittauksen ylihallitus ............. .      131,000:-
16048: V akauslaitos ........................... .      12,000:-
16049: Läänien maanmittarikunta .............. .       456,000:-
16050: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja ... .      36,000:-
16051: Maanmittaus-ja verollepanokustannuksia .. 1,476,000:-
16052: Maanviljelyshallitus .................... .     125,000:-
16053: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
16054:     taloudelliset oppilaitokset ........... . 1,107,ooo:-
16055:                                                       4
16056: 50        1911.- Edusk. vast.- Esit. N:o 9.
16057: 
16058:                                                                                                                                                            Smko
16059: 
16060: 
16061: 
16062: Muut maataloudelliset oppilaitokset                                                                                            0   0   0   0   o   o    967,000:-
16063: Maanviljelys-taloudellinen koelaitos                                                                                           0   0   0   0   0   0     49,000:-
16064: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
16065:      torit     o   o   o   0   0   o   o       0   0   o       o   o   o   0   o   o   o   0       0   o   o   o   0   0   o   o   o.      0   o   o      48,000:-
16066: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit                                                                                               0   0   0   0   0    219,000:-
16067: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit                                                                                                       0   0      52,000:-
16068: l:Ievoshoito           0   0   0   0   •       0   0   •       0   0   0   0   o   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    193,000:-
16069: Eläinlääkintölaitos                                    0       0   0   0   0   0   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    495,000:-
16070: Kalastuselinkeino                                  0   o       o   0   0   0   o   o   o   0   0       o   o   0   0   0   o   o   o   o   0   o   o    316,000:-
16071: Maataloudelliset seurat                                                    0   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   1,288,000:-
16072: Erinäisiä määrärahoja                                                  0   0   o   0   0   0   0       o   0.      0   0   o   0   0   0   0   o   0    503,000:-
16073:                        7,473,000:-
16074: 
16075: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16076: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus                                                                                    0   0   0   0   0   0   0   0     152,000:-
16077:  ,, ,           ,          insinöörikunta                                                                                              0   0   0   0     284,000:-
16078: 1\Iuita tie- ja vesirakennusten menoja                                                                                         o   0   0   0   o   o     982,000:-
16079: Kanavat    0   0   0   0   0   0-0         0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   1,017,000:-
16080: Postihallitus              0   o   o   0       0   0   o       o   0   0   0   o   o   0   0   0       o   0   0   0   0   o   o   0   0   0   o   o     274,000:-
16081: Postipilrit        000         00000000000                                         oooooooooooooooo                                                       33,000:-
16082: Postikonttorit                 o   o       o   0   0       o   o   0   0   0   o   0   o   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   2,130,000 : -
16083: Rautatiepostitoimistot                                                 0   0   0   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0     629,000:-
16084: I)ostikonttoriosastot, postitoimistot, -asemat
16085:     ja -pysäkit                    0       0   0   0       o   0   0   0   0   0   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   1,140,000:-
16086: Muita postilaitoksen menoja                                                                0   0       o   0   0   0   0   o   0   0   0   0   o   o   3,030,000:-
16087: Erinäisiä määrärahoja                                                  0   0   o   0   0   0   0       o   0   0   0   0   0   0   0   0   0   o   0    500,000:-
16088:                          10,171,000 : -
16089: 
16090:      Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistu1.lat
16091:                      hallinnonhaarato
16092: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus                                                                                                0   0   o   0    199,000:-
16093: Luotsauspiirit                     o       o   0   0   0       o   0   0   0   o   o   o   o   0       o   o   0   0   0   o   0   0   0   0   o   o     591,000:-
16094: Majakkalaitokset                               0   0       o   0   0   0   0   0   0   0   0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    518,000:-
16095: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja                                                                                                       o   0   1,132,000:-
16096: ]'.ferenmittauskustannuksia                                                            o   0   0       o   o   o   o   0.      o   o   0   0   o   o    189,000:-
16097:                    Budjetin järjestely.                   5i
16098: 
16099:                                                    Smk.
16100: Teollisuushallitus ....................... .    159,000:-
16101: Ammattientarkastajat .................. .        68,000:-
16102: Teknillinen korkeakoulu ................ .      474,000:-
16103: Teollisuuskoulut ........................ .     424,000:-
16104: Käsityöläis- ja ammattikoulut ........... .     200,000:-
16105: Kauppaopetus ........ , ................. .     570,000:-
16106: ~Ierikoulut ............................ .      172,000:-
16107: Merenkuluntarkastaja ................... .       22,00{}:-
16108: Geologinen toimisto ..................... .      74,000:-
16109: Valmutustarkastaja ..................... .        8,000:-
16110: Suomen kauppa-asiamiehet ............. .         16,000:-
16111: :Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito ..      80,000:-
16112: Erinäisiä määrärahoja ................. .       575,000:-
16113:                        5,471,000 : -
16114: 
16115:    Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16116: Suomen V aitioarkisto ................... .      60,000:-
16117: Suomen viralliset sanomalehdet ......... .      100,000:-
16118: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ....... .     650,000:-
16119: Erinäisiä määrärahoja ................. .         6,000:-
16120:                        816,000:-
16121: 
16122:                 Sekalaisia yleisiä rnenoja.
16123: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Senaa-
16124:     tin käyttövarat ..................... .     244,000:-
16125: Matkakustannuksia ..................... .         35,000:--
16126: Korjauskustannuksia ................... .       850,000:-
16127: Uutisrakennuksia ...................... .        550,000:-
16128: Komiteakustannuksia .................... .       250,000:-
16129: Brinäisiä määrärahoja ................. .      1,411,000:-
16130:                       3,340,000: -
16131: 
16132:              Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
16133: Sivilivirkakunta                             2,980,000:-
16134: Tullivirkakunta                               122,000:-
16135: 52         1911. -   Edusk. vast. -     Esit. N :o 9.
16136: 
16137:                                                          Smk.
16138: Postilaitos ............................. .          25,000:-
16139: Sotilaseläkkeitä ( Sotilashuonerahastosta) ..       640,000:-
16140: Samoin (Vaitiorahastosta) .............. .          420,000:-
16141: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeitä .. .         234,000:-
16142: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ....... .          28,000:-
16143: Erinäisiä määrärahoja ................. .           408,000:-
16144: Samoin kansakoululaitoksessa ........... .          192,000:-
16145:                          5,049,000:-
16146: 
16147: Vuoden kulu~ssa        aattuvien   lisämenojen
16148:    suorittamiseen                                   250,000:-
16149:                           250,000:-
16150: 
16151:                            Summa:
16152:                         89,950,800:-
16153: 
16154:                         Siirtoja.
16155: Tilattoman väestön lainarahastoon ....... .         300,000:-
16156: Rahastoon työhön aivan kykenemättömien
16157:     henkilöiden hoitoa varten ........... .          70,000:-
16158: Turvattomain lasten hoitorahastoon ...... .          70,000:-
16159: Kulkulaitosrahastoon ................... .        1,000,000: -
16160:                       1,440,000:-
16161: 
16162:              Summa vakinaisia valtiomenoja:
16163:                         91,390,800: -
16164: 
16165: 
16166:                      Ylimääräiset menot.
16167:      Sivilitoimituskuntaan kohdistu,oat hallinnonhaarat.
16168:                                                          Smk.
16169: Tarvekalujen y. m. hankkimiseksi Tampe-
16170:     pereen uuteen yleiseen sairaalaan ..... .           74,000:-
16171: Etelä-Pohjanmaalle perustettavaksi aiottua
16172:     keuhkotautisten parantolaa varten ....          572,032:80
16173:                                                     Budjetin järjestely.                                                                                                                                                                                       53
16174: 
16175:                                                                                                                                                                                                                                                         Smk.
16176: Oulun lääniin rakennettavaa uutta mielisai-
16177:     rasten keskuslaitosta varten                                                                                                                                    0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       1,000,000:-
16178: Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksia
16179:     varten  o   o   o       0       0       0       0       0       0       o       •       o   0       0       0       0       0       0       •           0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0        500,000: -
16180: Kannatusavun myöntämiseksi osittain kun-
16181:     nille, osittain työväestön keskuudessa
16182:     perustetuille kassoille työttömäin avus-
16183:     tamiseksi               o       0       0       0       0       0       0       0       0   0       0       0       0       0       0           0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0        200,000 : -
16184:                         2,346,032 : 80
16185: 
16186:   J{ amaritoimituskuntaankohdist'uuat hallinnonhaarato
16187: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle             350,000:-                                                                                                                             0       0       0       0       0       0       •       0
16188: 
16189: 
16190: 
16191: 
16192:                      350,000:-
16193: 
16194:        J{irkollisasiaintoimituslcuntaan kohdistuvat
16195:                       hallinnonhaarat.
16196: Koulutalon rakentamista varten Joensuun
16197:     suomalaiselle tyttökoululle                                                                                                                             0       0       o       0       0       0       0       0       0       0       0        126,000:-
16198: Kansallismuseon sisustamista varten                                                                                                                                                                 0       o       o       o       o       o        240,000:-
16199: Luentosaleja sisältävän uutisrakennuksen
16200:     rakentamista varten yliopistoon                                                                                                                                                                     0       o       o       o       0       0    300,000:-
16201: Yliopiston kemiallisen laboratorin lisära-
16202:     kennusta varten                                                                 o       o   o       0       0       0       0       o       o           o       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0        100,000:-
16203: Uutta huo:11eistoa varten Helsingin suoma-
16204:     laiselle tyttökoululle                                                                                  0       0       0       o       o       0       0           0       0       0       0       0       0       0       0       0       0    300,000:-
16205: Lisärakennusta varten Turun suomalaiselle
16206:     tyttökoululle                                   0       •           0   0       0       0   0           0       0       0       0       0       0       0           0       0       0       0   0       •           0       0       0       0     60,000:-
16207: Siveellisyystyön kannattamiseksi Helsin-
16208:     gissä ja muissa suuremmissa kaupun-
16209:     geissa  o   0   0           0       0       0       0       0       0   0           0   0       0       0       0       0       0       0       0           0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0     50,000:-
16210:                         1,176,000:-
16211: 
16212: ]{ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
16213: Juojärven vesistön kanavoimiseen              400,000:-                                                                                                                                 0       0       0       0       0       0       0       0
16214: 
16215: 
16216: 
16217: 
16218: Maantien tekemiseksi Sodankylän pitäjän
16219:     kirkonkylästä Inarin pitäjän Törmäsen
16220:     kylaan .            0       0       0     370,000:-
16221:                                                 •       0       ••              0       0   ••••                            0       •       0           0       ••••                            0       •••                     0       •       •
16222: 54         1911. -   Edusk. vast. -      Esit. N :o 9.
16223: 
16224:                                                           Smk.
16225: Lopullinen lisämääräraha Vesijärven kana-
16226:     van uudestaan rakentamista varten ....               20,000:-
16227: Aallonmurtajan rakentamista varten Sor-
16228:     tanlahden satamaan ................ .             132,000:-
16229:                       922,000:-
16230: 
16231:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
16232:                     hallinnonhaarat.
16233: Merenmittausretkikunnan       varustamiseksi
16234:    Hämeen vesistöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,710: -
16235: Konelaboratorien hankkimiseksi teollisuus-
16236:     kouluihin ja teknilliseen keskikouluun                40,000:-
16237: Teknillisen keskikoulun perustamiseksi                    16,000:-
16238:                        68,710:-
16239: 
16240:      Eduskuntatalon rakentamista varten . . . .     1,540,000 : -
16241: 
16242:             Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
16243:                           6,402,742:80
16244:                        Summa menoja Smk. 97,793,542:80
16245: 
16246:                       Laskettu ylijäämä:
16247: Sotilasrahastossa                                   2,000,000:-
16248: Suostuntarahastossa                                 1,963,957: 20
16249:                                 Summa Smk. 101,757,500:-
16250: 
16251:     Viitaten siihen, mitä edellä, erittäinkin sivulla 42 on
16252: esitetty ja nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 mo-
16253: mentin määräyksiin, saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
16254: että Eduskunta, hyväksyen edellä olevan laskelman valtion
16255: tuloista ja menoista vuodeksi 1912, on päättänyt,
16256: 
16257:                1. että edellä olevan budjetin mukaan on
16258:             arvioitava 1Jaltiovaraston kaikki sekä vakinaiset
16259:             että ylimääräiset menot vuonna 191'/J - lu-
16260:         Budjetin järjestely.                   55
16261: 
16262: kuunottamatta kulkulaitosrahaston tileihin mer-
16263: kittyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja meno-
16264: arvion ulkopuolella olevista rakastoista suoritet-
16265: tavia menoja - 97,793,51,13 markaksi 80 pennik-
16266: si, siihen lJuettuina. ne määrärahat, joista Edus-
16267: kunta on erittäin päättänyt kansakoululaitosta
16268: ja erinäisiä sivistystarkoituksia, valtiopäiväkus-
16269: tannuksia ja suosiuntaveroja koskevien armol-
16270: listen esitysten ,johdosta, sekä määräraha An-
16271: tellin kokoelmain hoitoa varten;
16272:     2. että näiden menojen suorittamiseen on
16273: ensi sijassa käytettävä:
16274:     a) valtiorahaston tulot 'VUonna 1912, edellä
16275: olevassa budjetissa arvioituina 90,932,1,00 mar-
16276: kaksi;
16277:     b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä
16278: tarvifrr.an rahaston edellä 1,06,500 markaksi
16279: arvioiluihin asetulcsenmukaisiin menoihin, jota
16280: vastoin tulojen yli.fäämä on rahastossa säilytet-
16281: tävä,-
16282:     e) sotilashuonerahaston tuloista ja pää-
16283: omasta se määrä, ,joka tarvitaan sanotun ?'ahas-
16284: ton asetuksenmukaisiin, 61,0,100 markaksi ar-
16285: vioituihin menoihin,-
16286:     3. että edellä mainittujen menojen - lu-
16287: kuun ottamatta sotilasrahaston .fa sotilashuone-
16288: rahaston meno.fa - suorittamiseksi osotetaan
16289: suosiuntarahaston varoista enintään 5,814,542
16290: markkaa 80 penniä, mikäli edellä mainitut val-
16291: tion vakinaiset varat eivät riitä .fa edellyttäen,
16292: että Eduskunnan erittäin päättämät määrärahat
16293: semmoisinaan merlcitään tulo- ja menoarvioon;
16294: ja on mainittu määrä suostuntavaro.fa tulo- ja
16295: menoarviossa huomattava sii1·tona suostunta-
16296: rahastosta valtiorahastoon, sekä suosiuntarahas-
16297: ton varojen ylijäämä ,jätettävä viimeksi mai-
16298: nittuun rahastoon Eduskunnan käytettäväksi;
16299: 56         1911. -    Edusk. vast. -       Esit. N :o 9.
16300: 
16301:                4. että, jos valtiorahaston tiUnpäätöstä teh-
16302:             täessä budjettilaskelman lopputulos todellisuu-
16303:             dessa osottautuu edullisemmaksi kuin miksi
16304:             Eduskunta sen yllä olevilla edellytyksillä on ar-
16305:             vioinut, on 3 :nnessa kohdassa mainittu siirto
16306:             vähennettävä vastaavalla summalla; sekä
16307:                 5. että suostuntarahaston vahvistamiseksi
16308:             osotetaan tulot pelilcortti- ja mallasjuoma- sekä
16309:             leimasuostunnasta, lJduslcttnnan knstakin suos-
16310:             tunnasta hyväksymän asetuksen mukaan.
16311: 
16312:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16313: 
16314:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
16315: 
16316: 
16317: 
16318: 
16319:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
16320: lll
16321: 1
16322: 1
16323: 1
16324:     1
16325:     1
16326:     1
16327:         1
16328:         1
16329:         1
16330:             1
16331:             1
16332:             1
16333:                 1
16334:                 1
16335:                 1
16336:                     1
16337:                     1
16338:                     1
16339:                         1
16340:                         1
16341:                      1911. -   N:o 18.
16342: 
16343: 
16344: 
16345: 
16346:                  Keisarillisen llajesteetin Arntollinen esi-
16347:            tys Suomen Edusknnualle uorntaaliraiteisen
16348:            rautatien rakentantisesta Bandun pitäjän
16349:            Raasulin kylästä KatjaJan radalla olevalle
16350:            Hiitolan asentalle.
16351:       Armollisella käskyllä 28 p:ltä marraskuuta (ll p:ltä
16352: joulukuuta) 1906 on Hänen Majesteettinsa Keisari su-
16353: vainnut valtuuttaa Keisarillisen Senaatin, muun ohessa,
16354: tutkituttamaan Pietarista, vaihtoehtoisesti Valkeasaa.I·esta
16355: Käkisalmen kautta Hiitolaan tai Sairalaan ehdoktun
16356: rautatielinjan ja tekemään kustannusarvion sellaisen radan
16357: rakentamiseksi, ehdolla ett.ä tätä rautatierakennusta kos-
16358: kevan esityksen jättäminen Eduskunnalle jäisi riippuvaksi
16359: siitä taloudellisesta ja strateegisesta merkityksestä, mikä
16360: sillä verrattuna muihin tutkittuihin suuntiin ehkä olisi.
16361: Sen jälkeen Hänen Majesteettinsa Keisari on Armom-
16362: sella määräyksellä 24 p:Jtä elokuuta (6 p:ltä syyskuuta)
16363: 1909 nähnyt l1yväksi käskeä, että strateeginen rautatie
16364: Pietarista Nikolainkaupunlciin on ennen muita ratoja ra-
16365: kennettava.
16366:       Ensiksimainitun Armo11isen käskyn täyttämiseksi Kei-
16367: sarillinen Senaatti vuonna 19'07 antoi Tie- ja vesirakennus-
16368: ten Ylihallituksen toimeksi tutldtuttaa rautatielinjan, joka
16369:                            N:o 10
16370: 
16371: lähtisi joltakin kohdalta Suomen puolella Rajajokea Käki-
16372: salmen kantta Karjalan radalle. Tämän johdosta mainittu
16373: Ylihallitus teki ehdotuksen rautatieksi keveäJlä päällys-
16374: rakennuksella Terijoelta Kiviniemen-Käkisalmen kautta
16375: Ojajärvelle, jonka radan pituus on laskettu 143,42 kilo-
16376: metriksi ja kustannus 15,800,000 markaksi, mutta
16377: tulisivat nämä kustannukset, siltä varalta että rata raken-
16378: nettaisiin senmuotoisella raskaammalla päällysrakennuk-
16379: sella, kuin Suomen rautateillä nyttemmin käytetään, nou
16380: semaan noin 18,000,000 markkaan.
16381:       Saattamalla täytäntöön edellämainitun ehdotuksen et
16382: kuitenkaan puheenalaisella rautatiellä aiottua tarkoitus-
16383: perää voida saavnttaa, jonka tähden ehdotus on katsottava
16384: sopimattomaksi. Tämän rantatien päämääränä on sekä
16385: strateegi;,;elta näkökannalta, johon ensi kädessä on kiinni-
16386: tettävä hut~miota, että myöskin taloudelliselta näkökannalta
16387: aikaansaada mahdollbimman suora yhteys Pietarin ja
16388: Karjalan radalla olevan Elisenvaaran aseman välille,
16389: jolta asemalta rautatie Savonlinnaan on johdettu ja tulee
16390: ulotettavaksi Pieksämäen kautta Jyväskylään sekä siis
16391: olemaan osa tulevaa emärataa Pietari-Elisenvaara-Niko-
16392: lainkaupunki. Rautatie Pietari-Terijoki-Käkisalmi-
16393: Ojajärvi-Elisenvaara olisi pituudeltaan 228 kilometriä
16394: ja ainoastaan 14 kilometriä lyhempi kuin suunta Pietari-
16395: Viipuri-Elisenvaara, kun sitä vastoin suoranainen linja
16396: Pietari-Kiviniemi-Hiitolar-Elisenvaara olisi ainoastaan
16397: 180 kilometriä pitkä ja siis 62 kilometrillä lyhentäisi
16398: matkan Pietarin ja Elisenvaaran välillä.
16399:       Edellämainitun ehdotuksen täydentämiseksi Keisa-
16400: rillinen Senaatti siis käski Tie- ja vesirakennusten Ylihalli·
16401: tusta tutkituttamaan a) linjan Hiitola-Käkisalmi-Raa-
16402:                           N:o 10                       3
16403: 
16404: suli ja b) Hiitola:--Räisälä-Raasuli sekä aikanaan Keisa-
16405: rilliseen Senaattiin toimittaman,n suunnitelman ja kustan-
16406: nusarvion normaaliraiteiselle rl'wtatielie edellämainittui-
16407: hin suuntiin, minkä ohessa Hänen Majesteettinsa Keisari
16408: Armollisella käskyl1ä 30 p:ltä joulukuuta l!HO (12 p:ltä
16409: tammikuuta 19ll) on suvainnut jouduttaa tämän tutki-
16410: muksen loppuunsaattamista. Kirjelmän ohessa 13 p:ltä
16411: helmikuuta 19ll on Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus
16412: Keisarilliseen Senaattiin lähettänyt vaaditun suunnitel-
16413: man ja kustannusarvion.
16414:       Kun Raudun pitäjän Raasulin kylä voitaisiin pitää
16415: sopivimpana yhtymäkohtana rautatielle, joka Pietarista
16416: tulee vedettäväkai pohjoiseen päin Pietarin kuvernementin
16417: kautta Suomen rajalle, on suunnitelma laadittu tämän mu-
16418: kaisesti. Lähtien mainitusta kylästä on linja luonnollista
16419: laaksonnotkelmaa pitkin vedetty edelleen pohjoiseen suun-
16420: taan Raudun kirkon ohi Vuoksen jokilaaksoon, jossa luon-
16421: nollinen noin 100 metriä leveä ylimenopaikka on Kivinie-
16422: men kosken alimmassa osassa. Heti mainitun kosken poh-
16423: joispuolella erkaantuvat nuo eri suunr1at toisistaan. Itäi-
16424: sempi, merkitty Vaihtoehdotus T, kiertää Suvannon jär-
16425: ven pohjoista rantaa, kulkee Kiimajärven ja Pyhäjärven
16426: välitse, kosketeilen näiden järvien rantoja, jatkuu sitten
16427: suoraan pohjoista kohti Käkisalmen kaupunkiin, jossa se
16428: menee pienehkön Vuoksen haaran yli. Käkisaimesta kään-
16429: tyy linja luodetta kohti, käy erään vastamainitun vir-
16430: ran toisen haaran yli sekä jatkuu sitten verrattain töyryk-
16431: käitä ja vuorisia maita myöten Riihilahdenselän vesien
16432: rantaa pitkin Kaarlahden majatalolle ja siitä eteenpäin
16433: aivan Hiitolan kirkon sivutse Hiidenjärven itäpuolitse
16434: Karjalan radalla olevalle Hiitolan asemalle. Toinen suunta ·
16435: taas, merkitty Vaihtoehdotus II, jatkuu Kiviniemestä
16436:   4                         N:o 10
16437: 
16438:  luodetta kohti        pitkin tästä kulkevaa maantietä,
16439: leikkaa erään Vuoksen haaran Tiurinkosken luona ja
16440: kulkee Räisälän kirkonkylän kautta aivan länsipuolitae
16441: kirkkoa. Tästä käy linja edelleen töyrykkäiden maiden
16442:  poikki Rytinlahden kylään, kulkee Kaukolankautta noin
16443: 3 kilometriä länsipuolitae kirkkoa ja yhtyy Karjalan ra-
16444: taan Hiidenjärven länsipuolella, 3 kilometriä Hiitolan ase-
16445: man eteläpuolella, jonne linja johdetaan yhtä pitkällä
16446: rinnakkaisraiteella. Ra.asulin-Hiitolan linjan pituus, Vaih-
16447: toehdotuksen I mukaan, Käkisalmen kautta on 110,86
16448: kilometriä ja ovat kustannukset, satamaraide Käkisalmen
16449: kaupungin luona niihin luettuina, arvatut nousevan
16450:  14,750,000 markkaan. Raasulin-Hiitolan suoranaisenlin-
16451: jan pituus, Vaihtoehdotuksen II mukaan, Räisälän kautta
16452: on taas 100,60 kilometriä ja ovat kustannukset tästä lin"
16453:  jasta arvatut 13,900,000 markkaan. Kumpaakin suun-
16454: nitelmaa tehtäe8sä on edellytetty käytettäväksi kiskoja,
16455: jotka painaisivat 30 kilogrammaa juoksevalta metriltä.
16456:       lVIitä käytyi'hin Iinjoihin tulee, näyttää etusija olevan
16457: annettava linjalle Haasuli--Kiviniemi-Räisälä-Hiitola.
16458: Väentiheys ja viljelyssnhteet sekä kehitysmahdollisuudet
16459: ovat lildmmiten yhtäläiset kummanldn linjan liikenne-
16460: piirissä, j&, käyvät nämä linjat osittain autioitten seutu-
16461: jen kautta. Käkisalmell kautta kulkeva linja, tulisi erit-
16462: täinkin Vuoksen laajentumisen takia näissä seuduissa vai-
16463: keuttamaan ei ainoastaan liikennett;i sellaisen radan län,
16464: sipuolella olevasta maakunm1sta, vaan mycskin noil~
16465: 72,000 tonniin vuotta kohti nousevaa polttopuiden kulje-
16466: tusta Pietariin siitä maakunnan osasta, joka on Saimaan
16467: järven ja puheenalaisen .radan välillä, jota paitsi mitään
16468: mainittavaa henkilö- ja tavaraliikennettä L<tatokan puo~
16469: lelta ei myöskään ole odotettavissa. Käkisalmi on lmu-
16470:                            N:o 10                        5
16471: 
16472: punkina, jossa on ainoastaan noin HIOO asukasta, nyttemmin
16473: kadottanut kaiken merkityksen ja sen satamasuhteita ei
16474: voida verratakaan moneen muuhun Laatokan rannalla ole-
16475: vaan satamaan, jotka jo ovat rautatien kanssa yhteydessä,
16476: ja mitään mahdollisuutta suurempaankehitykseen ei mai-
16477: nitulla kaupungilla näytä olevan. Liikenne Laatokan yli
16478: ...-etäytyy niihin satamiin, jotka pisimmän ajan vuotta
16479: ovat jäättömät ja mukavat ja joista on lyhin yhteys Kar-
16480: jalan rada.lle, kuten on laita esim. Lahdenpohjan sata-
16481: man, josta matka Elisenvaaran asemalle on 28,09 kilo-
16482: metriä, kun taas tie Käkisaimesta Elisenvaaraan tulisi
16483: olemaan 55 kilometriä pitkä. Käkisaimesta lähtisi rautatie
16484: kapeata harjannetta pitkin eikä sillä olisi mahdollisuutta
16485: vetää puoleensa liikennettä.
16486:       Sitä paitsi tulisi linja Kiviniemi-Räisälä-Hiitola
16487: vähän päälle 10 kilometriä lyhempi ja kustannukset noin
16488: 850,000 markkaa pienemmät. Tähän suuntaan johdettuna
16489: vetäisi se helpommin puoleensa liikennettä molemmilta
16490: puolilta, kuin tuo enemmän itäsuuntaa vedetty linja, ja
16491: palvelisi siten paremmin paikallisliikettä sekä myöskin
16492: maidon kuljetusta Pietariin. Se vähäinen liikenne, joka
16493: kesäisaikaan kulkee Käkisalmen kautta edelleen, voitaisiin
16494: Vuoksen virtaa pitkinjohtaa tälle linjalle, joten myöskin Kä-
16495: kisalmen kaupungin liikennetarve jossakin määrin tulisi
16496: tyydytetyksi, mutta varsinkin tulisi tällä linjalla olemaan
16497: suuri merkitys polttopuiden ja puutavarain kuljetukselle
16498: Pietariin. Rata tulisi nimittäin leikkaamaan viisi jokea,
16499: jotka juoksevat luoteesta kaakkoon ja ovat luonnollisia
16500: polttopuiden ja puutavamin tuontiteitä koko sille suurelle
16501: maakunnalle, joka sijaitsee puheenalaisen radan ja Sai-
16502: ma~n järven välillä. Ennen kaikkea olisi kuitenkin tuolla
16503: l;rhemmällä rataammnalla merkitystä strateegiselta näkö-
16504: kannalta sekä suurelle kauttakulkuliikenteelle koko Pohjois-
16505:   6                       N:o 10
16506: 
16507: Suomesta yhdysradan valmistuttua Karjalan ja Vaasan
16508: ratojen välille, kuin myöskin, sittenkuin Ruotsin rauta-
16509: tieverkko ulotetaan Haaparantaan, liikenteelle maitse
16510: Venäjän ja Ruotsin-Norjan välillä, jolloin erittäinkin
16511: kalan kuljetus N arvikista tulisi saamaan hyvin suuren mer-
16512: kityksen. Matka Pi('tariin lyhenisi nimittäin tuon uudeo.
16513: radan kautta 60 kilometriä niistä osista Suomen valtion-
16514: rautateitä, jotka ovat Haapamäen aseman pohjoispuolella,
16515:  66 kilometriä Pieksämäkeä pohjoisemmil-ta ratacsilta sekä
16516: 62 kilometriä Elisenvaaraa pohjoisemmilta rataosilta,
16517:                                          °/
16518: jonka tähden on otaksuttav::~ että 58 0 Suomen koko
16519: rautatieverkon piiristä Pietariin suuntautuvasta liiken•
16520: teestä tulisi käymään tätä tietä. Arvostellessa näiden
16521: kummankin linjan keskinäisiä etuja on siis erityisesti huo-
16522: miota kiinnitettävä siihen, että rahtimaksut tulisivat
16523: suoritettaviksi pienemmällä määrällä kauttakulun ta-
16524: pahtuessa Hiitolan-Kiviniemen tietä Pietariin kuin tuota
16525: 10 kilometriä pitempää tietä Käkisalmen kautta.
16526:      Sekä strateegiselta näkökannalta että sopivaisuus-
16527: syistä näyttää rata Raasuli-Hiitola, ynnä sen jatko
16528: Keisarikunnan alueella Pietariin, olevan valmistettava
16529: ennen Pieksämäen-Jyväskylän rataosaa ja olisi se
16530: siis pantava työn alaiseksi syksyllä 1912, Seinäjoen-Kris-
16531: tiinankaupungin-Kaskisten radan tultua valmiiksi.
16532:      Edellisen nojalla Hänen Majesteettinsa Keisari tah-
16533: too Eduskunnan päätettäväksi ehdottaa
16534:                että normaaliraiteinen rautatie rakennetaan
16535:           Raudun pitäjän Raasulin kylästä Vuoksesa& ole.::
16536:           van Kiviniemen kosken yli ja sieltä Räisälän
16537:           kunnan kautta edelleen Karjalan radalla ole-
16538:           valle Hiitolan asemalle arvioidulla 13,900,000
16539:           markan kustannuksella, sekä
16540:                 N:o 10                           7
16541: 
16542:     että työt tällä ratarakennuksella alotetaan
16543: sen mukaan kuin työvoimia vapautuu Seinäjoen-
16544: Kristiinankaupungin-:Kaskisten radalta ja että
16545: mainittua tarkoitusta varten kulkulaitosrahas-
16546: ton varoista vuodeksi 1912 osotetaan 250,000
16547: markkaa.
16548: 
16549:       Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa,
16550:  26 p:nä Maaliskuuta (7 p:nä Huhtikuuta) 1911.
16551: 
16552: 
16553:           Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff~
16554: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa, Hlll.
16555:                1911. -   V. M. -   Esit. N:o 10.
16556: 
16557: 
16558: 
16559: 
16560:                   Valtiovara i n v a 1i o kunnan m i e·
16561:            t i n t ö N : o t 3 armollisen esityksen joh.
16562:            dosta, joka koskee normaaliraiteisen rau.
16563:            tatien rakentamista Raudun pitljin Raa·
16564:            sulin kyllstl Karjalan radalla olevalle Hii·
16565:            tolan asemalle.
16566: 
16567:       Eduskunta on toukokuun 2 päivänä Valtiovarainva-
16568: liokunnan valmisteltavaksi lähettänyt armollisen esityksen
16569: N:o 10 normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Raudun
16570: pitäjän Raasulin kylästä Karjalan radalla olevalle Hiito-
16571: lan asemalle. Asian käsittelyssä on VaHokunnalla ollut
16572: käytettävänään armollisen esityksen laadinnassa Keisa-
16573: rillisessa Senaatissa syntyneet asiakirjat.
16574: 
16575: 
16576: 
16577: 
16578:       Armollisessa esityksessä ehdotettu rata on aiottu joh-
16579: dettavaksi Keisarikunnan rajalla olevasta Raudun pitäjän
16580: Raasu1in kylästä Vuoksen Kiviniemen kosken poikki ja
16581: sieltä Räisälän pitäjän halki Karjalan radan Hiitolan ase-
16582: malle. Sen pituus on 100,eo km ja kustannukset sen
16583: rakentamisesta normaaliraiteiseksi on laskettu 13,900,000
16584: markaksi.
16585:       Tämän radan merkitykseen nähden huomautetaan
16586: esityksessä, että radan »päämääränä on sekä strateegiselta
16587: näkökannalta, johon ensi kädessä on kiinnitettävä huo-
16588: miota, että myöskin taloudelliselta näkökannalta aikaan-
16589: saada mahdollisimman suora yhteys Pietarin ja Karjalan
16590:               1911. -   V. M. -   Esit. N:o 10.
16591: 
16592: radalla olevan Elisenvaaran aseman välille, jolta asemalta
16593: rautatie Savonlinnaan on johdettu ja tulee ulotettavaksi
16594: Pieksämäen kautta Jyväskylään sekä siis olemaan osa tu-
16595: levaa emärataa Pietari-Elisenvaara-Nikolainkaupunki».
16596:       Vaikka Raasulin kylästä Hiitolaan menevä rautatie,
16597: niinkuin edellä olevasta näkyy, etupäässä on aiottu ren-
16598: kaaksi siihen ratajärjestelmään, joka Jyhentäisi Pietarin
16599: ja Vaasan radalla olevan Haapamäen aseman välimatkaa,
16600: on kuitenkin sen ohella tärkeätä, että nyt ehdotettu rata
16601: johdetaan niin, että siitä on mahdollisimman suurta hyö-
16602: tyä Laatokan järven ja Karjalan emäradan välisille seu-
16603: duille. Tämä asian puoli on esityksessäkin otettu huo-
16604: mioon vertailemalla toisiinsa kahta puheenalaisessa tar-
16605: koituksessa tutkittua ratasuuntaa.
16606:       Raasulin ja Kiviniemen välinen rataosa on kumpai-
16607: sellekin vaihtoehdolle yhteinen. Mutta Kiviniemestä kul-
16608: kisi se ratasuunta, jota esityksessä ei puolleta, Kiima-
16609: järven ja Pyhäjärven välitse Käkisalmen kaupunkiin ja
16610: sieltä luodetta kohti Hiitolaan. Radan pituus on 110,s6
16611: km ja on sen ynnä Käkisalmen satamaraiteen kustimnuk-
16612: set laskettu 14,750,000 markaksi.
16613:       Tämä ratasuunta olisi siis 10,26 km eli 10 % pitempi
16614: Raasu)in-Räisälän-Hiitolan rataa ja rakennuskustan-
16615: nuksia olisi siitä 850,000 markkaa eli 6,11 % enemmän
16616: kuin viimeksimainitusta radasta.
16617:       Jotta voisi arvostella kumpi ratasuunta on talou-
16618: delliselta kannalta edullisempi, tarvitaan tilastotietoja
16619: ratain koskettamain seutujen väentiheydestä ja tuo-
16620: tantomäärästä. Tuollaisia tietoja ei kuitenkaan ole ar-
16621: mollisessa esityksessä riittävästi annettu. Siinä edelly..
16622: tetään, että Laatokan puolelta ei ole odotettavissa mainit-
16623: tavaa henkilö- eikä tavaraliikennettä, jota paitsi Käkisal-
16624: men sanotaan menettäneen kaiken merkityksensä kaupun-
16625: kina ja ettei sen satamasuhteita voida verratakaan mo-
16626: neen muuhun Laatokan rannalla olevaan satamaan, jotka,
16627: niinkuin on laita esim. Lahdenpohjan, jo ovat rautatien
16628:                Rautatie Raasulista Hiltolaan.                3
16629: 
16630: kanssa yhteydessä ja pisimmän ajan jäättöminä. Valio-
16631: kunnalle annettujen tietojen mukaan Käkisalmen sa-
16632: tama kuitenkin tavallisesti vapautuu jäistä varhaisemmin
16633: keväällä kuin Lahden pohja. Hallitus onkin rahavaroilla kan-
16634: nattanut niitä töitä, joita Käkisalmen kaupunki on huomatta-
16635: villa uhrauksilla teettänyt satamaosa parantamiseksi. Kau-
16636: punki on tosin vähäpätöinen, eikä sen kauppatoiminta
16637: ole voinut mainittavasti kehittyä, kun se ei ole voinut
16638: käyttää hyväkseen Karjalan rataa. Mutta eräistä muista
16639: maamme pikkukaupungeista saatu kokemus on osottanut,
16640: että niiden kauppaliike ja väkiluku on kasvanut verraten
16641: nopeasti niiden päästyä rautatien yhteyteen.
16642:       Edellä olevalla lausunnolla ei Valiokunta ole tahtonut
16643: tukea sitä käsitystä, että Käkisalmen ratasuunnalla pitäisi
16644: olla etusija Räisälän ratasuunnan edellä. Valiakunta on
16645: ainoastaan tahtonut huomauttaa eräitä seikkoja, jotka
16646: verrattuina esityksessä mainittuihin perusteluihin Räisälän
16647: ratasuunnan puolesta, osottavat, että kaivataan tarkempaa
16648: selvitystä niistä taloudellisista seikoista, joita on toisiinsa
16649: vertailtava edellämainittujen ratasuuntain keskinäisiä etuja
16650: tutkittaessa.
16651:       Lisäksi pitäisi tämän asian lopullista käsittelyä varten
16652: olla selvitys eräistä muistakin seikoista.
16653:       Pietarin sekä Haapamäen pohjoispuolisten asemain
16654: välisen tavaraliikenteen suuruudesta viime vuosina, tar-
16655: vittaisiin tietoja, joiden perustuksella kävisi likimäärin
16656: arvioiminen, mikä taloudellinen merkitys on sillä, että
16657: tämä liikennetie lyhenee 600:sta 550 tai 540 kilomet-
16658: riksi.
16659:       Hyödyksi olisivat myös tilastolliset tiedot viimeisten
16660: vuosien tavaraliikenteestä Pietarin sekä Piekeämäen ja
16661: Hiitolan pohjoispuolella olevien paikkakuntien välillä ja
16662: tämän liikenteen tuottamista rahtimääristä.
16663:       Valiokunnan saamien tietojen mukaan on kustannuk-
16664: sia tarpeen Haapamäen-Jyväskylän radan saattamiseksi
16665: siihen kuntoon, että se täydellisesti soveltuu renkaaksi aijot-
16666: 4              1911. -   V. M. -   Esit. N:o 10.
16667: 
16668: tuun Pietarin ja Vaasan radan väliseen lyhempään rauta-
16669: tieyhteyteen. Syy tähän olisi se, että nousut Jyväsky-
16670: län-Haapamäen radalla ovat 0,020 (20: 1000), jota vas-
16671: toin suurin nousu muilla rataosilla on ainoastaan 0,012
16672: (12: 1,000), jonka tähden ensinmainitulla rataosalla täytyy
16673: käyttää raskaampia vetureja,: jotta voisi kuljettaa saman
16674: määrän vannuja kuin noilla muilla rataosilla pienempine
16675: nousuineen. Raskaampien veturien vuoksi lienee rata
16676: varustettava raskaammilla kiskoilla ja muutoinkin, aina-
16677: kin mitä siltoihin tulee, lujitettava. Myöskin tämän asian
16678: selvittäminen olisi toivottava.
16679:      Sinä lyhyenä aikana, mikä Eduskunnan istuntokau-
16680: desta on ollut jälellä, sittenkun puheenaoleva armollinen
16681: esitys Eduskunnalle jätettiin, VaHokunnan ei ole ollut
16682: mahdollista hankkia edellämainittua puuttuvaa selvitystä.
16683:      Sitäpaitsi sen ajan määräämiseksi, minkä kuluessa
16684: Raasulin ja Hiitolan välinen rata olisi valmiiksi raken-
16685: nettava, sekä jotta sen mukaisesti voitaisiin ratkaista,
16686: onko rakennusmääräraha jaettava kahdelle vaiko useam-
16687: malle vuodelle, olisi lisäksi tarpeellista tietää, milloin Pie-
16688: tarin ja Raasulin välistä rataosaa ryhdytään rakentamaan
16689: sekä minkä ajan kuluessa tämä työ ou aiottu valmistu-
16690: maan. Vaikka Hiitolan-Raasulin rata on vailla kaikkea
16691: merkitystä, siinä tapauksessa ettei Raasulin-Pietarin rataa
16692: yksin ajoin rakenneta, ei viimeksi mainitun radan raken-
16693: nusajasta ole armollisessa esityksessä annettu tietoa.
16694:      Valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
16695: kuntaa, sen nojalla mitä edellä on lausuttu, Keisarilliselle
16696: Majesteetille alamaisesti ilmoittaisi,
16697: 
16698:                  että Eduskunta ei ole voinut ottaa armollista
16699:            esitystä lopullisesti käsiteltäväksi.
16700: 
16701:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1911.
16702:                Rautatie Raasuliata Hiitolaan.             5
16703: 
16704:      Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensimäinen
16705: osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
16706: Mechelin ja jäsenet Ahmavaara, Gylling, Hallsten, Kallio,
16707: Kirves, Komu, Murros, Neovius ja Turunen sekä vara-
16708: jäsen Puhakka.
16709: Helsinki 1911. K. F. Puromiehen Kirjapaino 0.-Y.
16710:        1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 10.
16711: 
16712: 
16713: 
16714: 
16715:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
16716:            n en vastaus Keisar:Ulisen Majesteetin
16717:            armolliseen esitykseen normaaliraiteisen
16718:            rautatien rakentamisesta Raudun pitäjän
16719:            Raasulin kylästä l{arjalan radalla olevalle
16720:            Hiitolan asemalle.
16721: 
16722: 
16723: 
16724: 
16725:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
16726:              ja Suuriruhtinasr
16727: 
16728: 
16729: 
16730: 
16731:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
16732: tyksessä ehdottanut Eduskunnan päätettäväksi, että nor-
16733: maaliraiteinen rautatie rakennettaisiin Raudun pitäjän
16734: 2       1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 10.
16735: 
16736: Raasulin kylästä Vuoksessa olevan Kiviniemen kosken yli
16737: ja sieltä Räisälän pitäjän kautta edelleen Karjalan radalla
16738: olevalle Hiitolan asemalle.
16739: 
16740: 
16741:     Ehdotetun radan pituus olisi 100,60 kilometriä ja on
16742: sen rakentaminen normaaliraiteiseksi laskettu maksavan
16743: 13,900,000 markkaa. Radan merkitykseen nähden on huo-
16744: mautettu armollisessa esityksessä, että radan ,päämääränä
16745: on sekä strateegiselta näkökannalta, johon ensi kädessä on
16746: kiinnitettävä huomiota, että myöskin taloudelliselta näkö-
16747: k!J,nnalta aikaansaada mahdollisimman suora yhteys Pie-
16748: tHin ja Karjalan radalla olevan Elisenvaaran aseman vä-
16749: lille, jolta asemalta rautatie Savonlinnaan on johdettu ja
16750: tulee ulotettavaksi Pieksämäen kautta Jyväskylään sekä
16751: siis olemaan osa tulevaa emärataa Pietari-Elisenvaara-
16752: Nikolainkaupunki".
16753:      Vaikka rautatie Raasulin kylästä Hiitolaan etupäässä
16754: onkin aiottu renkaaksi siihen ratajärjestelmään, joka lyhen-
16755: täisi Pietarin ja Vaasan radalla olevan Haapamäen ase-
16756: man välimatkaa, on kuitenkin sen ohella tärkeätä, että se
16757: johdetaan niin, että siitä on mahdollisimman suurta hyötyä
16758: Laatokan järven ja Karjalan emäradan välisille seuduille.
16759: Tämä asian puoli on esityksessäkin otettu huomioon ver-
16760: tailemalla toisiinsa kahta puheenalaisessa tarkoituksessa
16761: tutkittua ratasuuntaa.
16762:      Raasulin ja Kiviniem.en välinen rataosa olisi kumpaisel-
16763: lekin näistä ratasuunnista yhteinen. Mutta Kiviniemestä
16764: kulkisi se ratasuunta, jota esityksessä ei puolleta, Kiima-
16765: järYen ja Pyhäjärven välitse Käkisalmen kaupunkiin ja
16766: sieltä luodetta kohti Hiitolaan. Radan pituus olisi 110,86
16767: kilometriä ja on sen ynnä Käkisalmen satamaraiteen kus-
16768: tannukset laskettu 14,750,000 markaksi. Tämä ratasuunta
16769: olisi siis 10,26 kilometriä eli 10 % pitempi Raasulin-Räi-
16770: sälän-Hiitolan rataa, ja rakennuskustannuksia olisi siitä
16771: 850,000 markkaa eli 6, 11 % enemmän kuin viimeksi maini-
16772: tusta radasta.
16773:              Rautatie Raasulista Hiitolaan.                 3
16774: 
16775:     Jotta voisi arvostella kumpi ratasuunta on taloudelli-
16776: sesti edullisempi, tarvitaan tilastotietoja ratain kosket•
16777: tamain seutujen väentiheydestä ja tuotantomäärästä.
16778: Tällaisia tietoja ei kuitenkaan ole armollisessa esityksessä
16779: riittävästi annettu. Siinä edellytetään, että Laatokan puo-
16780: lelta ei ole odotettavissa mainittavaa henkilö- eikä tavara-
16781: liikennettä, jota paitsi esityksessä ilmoitetaan Käkisalmen
16782: menettäneen kaiken merkityksensä kaupunkina eikä sen sa-
16783: tamasuhteita voitavan verratakaan moneen muuhun Laato-
16784: kan rannalla olevaan satamaan, joista esim. Lahdenpohja jo
16785: on rautatien kanssa yhteydessä ja pitemmän ajan
16786: vuotta jäättömänä. Saatujen tietojen mukaan Käki-
16787: salmen satama kuitenkin tavallisesti vapautuu jäistä
16788: varhaisemmin keväällä kuin Lahdenpohja.              Hallitus
16789: onkin rahavaroilla kannattanut niitä töitä, joita Käkisal-
16790: men kaupunki on huomattavilla uhrauksilla teettänyt sata-
16791: mansa parantamiseksi. Kaupunki on tosin vähäpätöinen,
16792: eikä sen kauppatoiminta ole päässyt mainittavasti kehitty-
16793: mään, kun se ei ole voinut käyttää hyväkseen Karjalan
16794:  rataa. Mutta eräistä muista maamme pikkukaupungeista
16795: saatu kokemus on osottanut, että kauppaliike ja väkiluku
16796:  niissä on kasvanut verrattain nopeasti niiden päästyä rauta-
16797:  tien yhteyteen.
16798:      Tällä ei Eduskunta kuitenkaan ole tahtonut lausua sitä
16799:  käsitystä, että Käkisalmen ratasuunnalla pitäisi olla etusija
16800:  Räisälän ratasuunnan edellä. Eduskunta on ainoastaan
16801:  tahtonut huomauttaa eräitä näkökohtia, jotka osottavat,
16802:  että kaivataan tarkempaa selvitystä niistä taloudellisista
16803:  seikoista, joita on toisiinsa vertailtava edellämainittujen
16804:  ratasuuntain keskinäisiä etuja tutkittaessa.
16805:      Lisäksi pitäisi tämän asian lopullista käsittelyä varten
16806:  olla selvitys eräistä muistakin seikoista.
16807:      Niinpä tarvittaisiin tietoja Pietarin sekä Haapamäen
16808:  pohjoispuolisten asemain välisen tavaraliikenteen suuruu-
16809:  desta viime vuosina, jotta niiden perustuksella kävisi liki-
16810:  määrin arvioiminen, mikä taloudellinen merkitys on sillä,
16811: että tämä liikennetie lyhenee 600 :sta 550 tai 540 kilo-
16812: metriksi.
16813: 4       1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 10.
16814: 
16815:     Hyödyksi olisivat myös tilastolliset tiedot viimeisten
16816: vuosien tavaraliikenteestä Pietarin sekä Pieksämäen ja
16817: Hiitolan pohjoispuolella olevien paikkakuntien välillä kuin
16818: myös tämän liikenteen tuottamista rahtimääristä.
16819:     Eduskunnan saamien tietojen mukaan tarvittaisiin lrns-
16820: tannuksia Haapamäen-Jyväskylän radan saattamiseksi
16821: siihen kuntoon, että se täydellisesti soveltuisi renkaaksi
16822: aiottuun Pietarin ja Vaasan radan väliseen lyhempään
16823: rautatieyhteyteen. Suurimmat nousut Jyväskylän-Haa-
16824: pamäen radalla ovat nimittäin 20: 1,000, jota vastoin
16825: suurin nousu muilla rataosilla on ainoastaan 12: 1,000.
16826: Ensin mainitulla rataosalla täytyisi käyttää raskaampia
16827: vetureja, jotta voitaisiin kuljettaa sama määrä vaunuja
16828: kuin puheenalaisilla muilla rataosilla, joilla nousut ovat
16829: pienempiä. Raskaampien veturien vuoksi lienee rata va-
16830: rustettava raskaammilla kiskoilla ja muutoinkin, ainakin
16831: mitä siltoihin tulee, lujitettava. Myöskin tämän asian sel-
16832: Yittäminen olisi toivottava.
16833:     Sinä lyhyenä aikana, mikä Eduskunnan istuntokaudesta
16834: oli jälellä, kun puheena oleva armollinen esitys Eduslrnn-
16835: nalle annettiin, Eduskunta ei ole voinut hankkia edellä-
16836: mainittua puuttuvaa selvitystä.
16837:     Jotta voitaisiin määrätä aika, minkä kuluessa Raasulin
16838: ja Hiitolan välinen rata olisi valmiiksi rakennettava, sekä
16839: sen mukaisesti ratkaista, onko rakennusmääräraha jaettava
16840: kahdelle vaiko useammalle vuodelle, olisi lisäksi tarpeel-
16841: lista tietää, milloin Pietarin ja Raasulin välistä rataosaa
16842: ryhdytään rakentamaan sekä minkä ajan kuluessa tämä työ
16843: on aiottu saada valmiiksi. Vaikka Hiitolan-Raasulin rata
16844: on merkitystä vailla siinä tapauksessa, ettei Raasulin--
16845: Pietarin rataa yksin ajoin rakenneta, ei viimeksi mainitun
16846: radan rakennusajasta ole armollisessa esityksessä annettu
16847: tietoa.
16848:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
16849: Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne alamaisesti ilmoit-
16850: taa,
16851:          Rautatie Raasulista Hiitolaan.               5
16852: 
16853:            että Eduskunta ei ole voinut ottaa armollista
16854:        esitystä lopullisesti käsiteltäväkseen.
16855: 
16856: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16857: 
16858: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1911.
16859: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
16860:                      N:o II. -    1911.
16861: 
16862: 
16863: 
16864: 
16865:                 Keisarillisen Majesteetin Armollinen esi-
16866:            tys Suomen Eduskunnalle varojen osottami-
16867:            sesta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis-
16868:            tystarkoituksia varten vuodeksi 1912.
16869:      Eduskunnalle jätetään täten esillä oleva Armollinen
16870: esitys varojen osottamisesta kansakoululaitosta ja eri-
16871: näisiä sivistystarkoituksia varten, suoritettaviksi suos-
16872: tuotarahastosta vuonna 1912.
16873: 
16874:       1. Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle.
16875:       Aikaisempain, Keisarillisen Majesteetin Armossa vah-
16876: vistamain ja Keisarillisen Senaatin kirjeessä Koulutoimen
16877: Ylihallitukselle 13 p:ltä maaliskuuta 1895 ja päätöksessä
16878: 13 p:ltä marraskuuta 1906 noudatettavaksi julkaistujen
16879: valtiopäiväpäätösten mukaisesti, ovat kaupunkikunnat
16880: olleet oikeutetut kansakoulujensa ylläpitämistä varten suos-
16881: tuntavaroista saamaan apumaksun, joka on vastannut viit-
16882: täkolmatta prosenttia siitä määrästä, johon näiden kun-
16883: tain mainitussa kirjeessä ja päätöksessä ilmoitetut todel-
16884: liset menot kansakouluistaan ovat nousseet; ja oli myöskin
16885: 1910 vuoden lakimääräisille valtiopäiville annetussa Ar-
16886:    2                        N:o 11
16887: 
16888:  mallisessa esityksessä varojen osottamisesta kansakoulu-
16889:  laitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi
16890:  1911 määräraha kaupunkien kansakouluja varten laskettu
16891:  vastamainitun perusteen mukaan 1,420,000 markaksi.
16892:  Koska kuitenkin se suostunta, jonka Eduskunta sanotuilla
16893:  valtiopäiviHä oli sitoutunut suorittamaan, ei riittänyt peit-
16894:  tämään kaikkia niitä määrärahoja kansakoulu- ja sivis-
16895:  tystarkoituksiin, jotka Eduskunta oli myöntänyt, määrät-
16896:  tiin nyt puheena oleva apumaksu Keisarillisen Majestee-
16897:  tin Armollisella asetuksella 12 p:ltä tammikuuta 1911 (30
16898:  p:ltä joulukuuta 1910}, joka sisältää rahasäännön kansa-
16899: koululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
16900:  deksi 1911, 710,000 markaksi; johon nähden Keisarillinen
16901: Senaatti päätöksellä 26 p:ltä viimekulunuttatammikuuta,
16902: nojaten kansakoulutoimen järjestämisestä Suomessa 11
16903: p:nä toukokuuta 1866 annetun Armollisen asetuksen
16904:  113 §:sEä olevaan säännökseen, on määrännyt, että kau-
16905: punkien kansakoulujen ylläpitämiseen suostuntavaroista
16906: menevän apumaksun laskemisen perusteena on, 1911
16907: vuoden alusta lukien, toistaiseksi oleva kaksitoista
16908:  ja puoli prosenttia kaupunkien mainituista todellisista
16909: menoista näitä kouluja varten. Suuresti toivottava olisi
16910: kuitenkin, että aikaisemmin voimassa ollut valtioavun
16911: laskemisen peruste voitaisiin uudestaan ottaa nouda-
16912: tettavaksi. Tähän on sitä enemmän syytä kun kaupungeissa
16913: edelleenkin on ollut huomattavissa voimakas pyrkimys
16914: kehittämään kansakoululaitostaan sekä kouluhuoneustoi-
16915: hin ja opetusvälineihin että myöskin opettajakunnan palk-
16916: kaukseen ja muihin etuihin nähden. Puheena oleva mää-
16917: räraha oli 1910 vuoden rahasäännössä merkitty 1,200,000
16918: markaksi, josta määrästä sanotun vuoden päättyessä oli
16919: käytetty 1,147,630 markkaa. Lisäyksen vuodeksi 1911 on
16920:                            N:o 11                      3
16921: 
16922: Eduskunta arvioinut 220,000 markaksi. Vuodeksi 1912
16923: ehdotetaan tähän 250,000 markan lisäys, ja tulisi siis
16924: kysymyksessä oleva määräraha nousemaan
16925:                      1,670,000 markaksi.
16926: 
16927: 
16928: 
16929: 
16930: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsmatsen opettajiston
16931:                     palkkaamiseen.
16932: 
16933:      Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24
16934: p:nä tammikuuta 1908 annetun lain nojalla oli puheena
16935: olevaa tarkoitusta varten 1910 vuoden kansakoulurahasään-
16936: töön otettu 3,550,000 markan määräraha. Koulutoimen
16937: YlihallitU:s ei vielä ole ehtinyt päättää sanotun vuoden
16938: tilejä, mutta lienee tästä määrärahasta, josta vuoden yhte-
16939: nätoista ensimäisenä kuukautena on käytetty yhteensä
16940: 3,364,000 markkaa, jokin ylijäämä odotettavissa.
16941:      Edellyttäen että opettajanvirkojen lukumäärä luku-
16942: vuotena 1911-1912 tulisi nousemaan 270:llä, osotti
16943: Eduskunta puheenalaista tarvetta varten vuodeksi 1911
16944: 3, 700,000 markkaa.
16945:      Opettajanvirkojen todellinen lukumäärä lukuvuonna
16946: 1909-1910 oli 3,552. Koulutoimen Ylihallituksen anta-
16947: man tiedon mukaan perustettiin lukuvuoden 1910-1911
16948: alussa yhteensä 175 uutta opettajanvirkaa. Koska kui-
16949: tenkin lukuvuoden kuluessa tavallisesti vieläkin peruste-
16950: taan muutamia virkoja lisäksi, voidaan opettajanvirkojen
16951: lisäys lukuvuoden 1911-1912 alkuun arvioida 200:ksi.
16952: Tämän mukaisesti tulisi opettajanvirkojen lukumäärä
16953: lukuvuonna 1911-1912 olemaan.
16954:              3,552   + 200 + 270 = 4,022.
16955:   4                           N:o 11
16956: 
16957:     Edellyttäen niiden opettajistoon kuuluvien henkilöi-
16958: den luYun, jotka ylempänä mainitun lain 1 §:ssä olevan
16959: säännöksen mukaan perheolojen perusteella pääsevät
16960: nauttimaan 1,100 markan pohjapalkkaa, kolmannekseksi
16961: opettajakunnan koko lukumäärästä, tarvittaisiin edellä-
16962: mainittujen opettajien palkkaamiseen:
16963:    1/
16964:         3 X  4022 eli 1340 X 1100 = 1,474,000 markkaa
16965:    2   j 3 X 4022 eli 2682 X 900 = 2,413,800     ,
16966:                                Yhteensä 3,887,800 markkaa.
16967: 
16968:      Jos opettajanvirkojen lisäys lukuvuonna 1912-1913
16969: arvioidaan 270:ksi ja jos nämä uudet virat olisivat ole-
16970: massa koko kalenterivuoden 1912, tekisi valtioapu niiden
16971: haltijain palkkaamiseen
16972:         1/   X 270 eli 90 X 1100          99,000 markkaa
16973:              3
16974:         2j 3 X 270 eli 180 X 900         162,000     ,
16975:                               --------------------------
16976:                                Yhteensä 261,000 markkaa.
16977: 
16978:      Koska kuitenkin viimemainitut virat täytetään vasta
16979: lukuvuoden 1912--1913 alusta lukien, niin tarvitaan näi-
16980: den opettajain palkkaamiseksi kalenterivuonna 1912 ai-
16981: noastaan 5 / 12 vastamainitusta määrästä eli108,750 mark-
16982: kaa. Maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palk-
16983: kaamiseksi tarvittava apumaksu tulisi siis edelläolevan
16984: laskelman mukaan vuonna 1912 tekemään
16985:  3,887,800       + 108,750 = 3,996,550 markkaa eli tasalu-
16986: vuissa·
16987:                        4,000,000 markkaa.
16988:                             N:o 11                         5
16989: 
16990:   3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen
16991:          mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten.
16992:       Armollisen julistuksen mukaan 8 p:ltä maaliskuuta
16993: 1898 on kunnan tai koulupiirin velvollisuus pitää huolta
16994: siitä, että sellaisessa pojille ja tytöille yhteisessä maalais-
16995: kansakoulussa, jota johtaa opettajatar, ja jossa ei sen
16996: ohessa ole miespuolista opettajaa, annetaan erityistä oh-
16997: jausta käsitöissä miespuolisille oppilaille, kun taas toi-
16998: selta puolen, Armollisen julistuksen mukaan 13 p:ltä
16999: maaliskuuta 1895, semmoiseen poikia ja tyttöjä varten
17000: yhteiseen kansakouluun, jota hoitaa miespuolinen opettaja
17001: ja jossa apulaisopettajatarta ei ole, on otettava naiskäsi-
17002: töiden opettajatar. Näiden mies- ja naiskäsitöiden opet-
17003: tajain ja opettajatarten palkkaamiseksi saavat kunnat ja
17004: koulupiirit valtiovarastolta avustusta sen määrän kuin
17005: mainituissa asetuksissa on lähemmin säädettynä. Puheen-
17006: alaiseen tarkoitukseen vuodeksi 1909 osotetusta määrä-
17007: rahasta, 146,000 markasta, käytettiin sanottuna vuonna
17008: 121,833 markkaa 23 penniä.
17009:       Koulutoimen Ylihallituksen antaman ilmoituksen mu-
17010: kaan tulee 1910 vuoden määrärahasta, joka sanotun vuoden
17011: rahasääntöön merkittiin 160,000 markaksi, tarvittavaksi
17012: ainoastaan vähän päälle 130,000 markkaa. Kun käsitöi-
17013: den opettajain ja opettajatarten luku viime aikoina on
17014: lisääntynyt keskimäärin 60 opettajalla ja 60 opettajatta-
17015: rella vuodessa, joka lisäys aiheuttaa valtiovarastolle noin
17016: 7,500 markan suuruisen lisämenon (60 X 75        +   60 X 50),
17017: eikä ole syytä olettaa tämän lisäyksen seurauvinakaan
17018: vuosina kasvavan, kun toisen opettajan tahi opettajatta-
17019: ren ottaminen kouluihin on käynyt yhä yleisemmäksi ja
17020: eri käsitöiden opettajaa tai opettajatarta seHaisiesa kou-
17021:   6                          N:o 11
17022: 
17023: luissa ei tarvita, näyttää Eduskunnan vuodeksi 1911 osot-
17024: tama määräraha, 150,000 markkaa, olevan riittävä myös-
17025: kin vuonna 1912. Puheenalainen määräraha ehdotetaan
17026: siis suoritettavaksi
17027:                        150,000 markalla.
17028: 
17029: 
17030:       4.   Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen
17031:                     varsinaiselle opettajistolle.
17032:       Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24
17033: p:nä tammikuuta 1908 annetun lain 2 §:ssä olevan sään-
17034: nöksen mukaisesti saa opettaja ja opettajatar, joka nuh-
17035: teettomasti on tehtävänsä toimittanut, viisi, kymmenen,
17036: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka
17037: kerran 180 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos pohja-
17038: palkka on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos
17039: pohjapalkka on 1,100 markkaa. Puheena olevaan tarkoi-
17040: tukseen käytettiin vuonna 1908 742,546 markkaa 21 pen-
17041: niä, vuonna 1909 816,648 markkaa 39 penniä ja, Koulutoi-
17042: men Ylihallituksen antaman ilmoituksen mukaan, noussee
17043: meno vuodelta 1910 noin 892,000 markaksi, joten se olisi
17044: tasaluvuin 76,000 markkaa edellisen vuoden menoa suu-
17045: rempi. Olettaen lisäyksen vuonna 1911 ehkä nousevan
17046:  80,000 markkaan on Eduskunta vuodeksi 1911 myöntänyt
17047: palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opet-
17048: tajisto He 980,000 markkaa; ja kun palkankorotukseen oi-
17049: keutettujen opettajain luku yhä on nousemassa, näyttää
17050: nyt puheenalainen määräraha olevan vuodeksi 1912
17051: korotettava 100,000 markkaa ja siis ehdotettava
17052:                       1,080,000 markaksi.
17053:                           N:o 11                        7
17054: 
17055:       5. Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen
17056:                  opettajiston eläkkeiksi.
17057: 
17058:      Eduskunta on nojaten 24 p:nä toukokuuta 1898 an-
17059: nettuun Armolliseen asetukseen kaupunki- ja maalais-
17060: kuntain kansakoulujen opettajistotie tulevasta eläkkeestä
17061: puheena olevaan tarkoitukseen vuodeksi 1911 osottanut
17062: 206,000 markkaa. Niistä opettajista ja opettajattarista,
17063: joille vuonna 1902 myönnettiin palkankorotus 20 vuoden
17064: palveluksesta ja jotka siis vuonna 1912 tulevat oikeute·
17065: tuiksi täyteen eläkkeeseen, on vielä kansakoulun palveluk-
17066: sessa 17 opettajaa ja 8 opettajatarta. Se eläkemäärä, joka
17067: näille on varattava, tekee 23,000 markkaa. Mutta koska
17068: todennäköisesti myöskin vuonna 1912 joku määrä opet-
17069: tajia ja opettajattaria parantumattoman taudin takia
17070: tulee eroamaan, lienee viimemainittuun määrään lisättävä
17071: vieläkin 5,000 markkaa, joten puheenalainen määräraha
17072: vuodeksi 1912 laskettanee
17073:                     234,000 markaksi.
17074: 
17075: 
17076:     6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston
17077:                      eläkkeiksi.
17078: 
17079:      Kaupunki- ja maalaiskuntain kansakoulujen opetta-
17080: jistotie tulevasta eläkkeestä 24 p:nä toukokuuta 1898 anne-
17081: tun Armollisen asetuksen 5 §:ssä olevan säännökse!l nojalla
17082: on apumaksuksi kaupunkien kansakoulujen opettajiston
17083: eläkerahoihin vuodeksi 1911 osotettu 52,000 markan määrä-
17084: raha. Puheenalaista apumaksua on suoritettu vuonna 1908
17085: 41,400 markkaa, vuonna 1909 43,800 markkaa ja vuonna
17086: 1910 45,000 markkaa. Kun vuotuinen lisäys siten voidaan
17087: laskea noin 2,500 markaksi, niin ei vuodeksi 1912 tultane
17088:   8                         N:o 11
17089: 
17090: tarvitsemaan suurempaa määrärahaa kuin nyt kuluvana
17091: vuotena, joten puheenalainen määräraha ehdotetaan
17092:                        52,000 markaksi.
17093: 
17094: 
17095: 
17096:         7. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja
17097:                 -opettajatarten avustamiseen.
17098:     Yllämainittua tarkoitusta varten on noin kahdenkym-
17099: menen vuoden aikana ollut menosääntöön otettuna määrä-
17100: raha ja oli sen suuruus sekä vuonna 1909 että vuonna 1910
17101: 80,000 markkaa, mutta arvioi Eduskunta sen vuodeksi
17102: 1911 86,000 markaksi. Suostuntarahaston tilaan nähden
17103: vahvistettiin kuitenkin Armollisella asetuksella 12 p:ltä
17104: tammikuuta 1911 puheenalainen määräraha 70,100 mar-
17105: kaksi. Koska kansakoulunopettajiston lukumäärä yhä
17106: kasvaa ja kun, Koulutoimen Ylihallituksen ilmoituksen
17107: mukaan, tämä määräraha vuonna 1910 ei riittänyt tyydyt-
17108: tämään tarvetta, ehdotetaan puheenalaiseen tarkoituk-
17109: seen vuodeksi 1912
17110:                      90,000 markkaa.
17111: 
17112: 
17113: 
17114:       8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen
17115:                 rakentamiseen maalaiskuntiin.
17116:      Sittenkuin Armollisella asetuksella 24 p:ltä touko-
17117: kuuta 1898, joka koskee ylempien kansakoulujen perusta-
17118: misen edistämistä Suomen maalaiskunnissa, oli annettu
17119: tarkempia määräyksiä kuntain velvollisuudesta perustaa
17120: kouluja, on kuntain avustamiseksi tämän velvollisuuden
17121: täyttämisessä menosääntöön ollut otettuna määräraha
17122: apumaksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen
17123:                           N:o 11                        9
17124: 
17125: rakentamiseksi. Puheenalainen määräraha oli vuonna
17126: 1908 500,000 markkaa ja senjälkeisenä vuonna 700,000
17127: markkaa. Valtiovaraston tilan johdosta ei puheenalai-
17128: seen tarkoitukseen ole voitu vuosina 1910 ja 1911 osottaa
17129: mitään määrärahaa valtio- tai suostuntarahastosta. Loka-
17130: kuusta vuonna 1909, jolloin valtioapua viimeksi voitiin
17131: kysymyksessä olevaan tarkoitukseen jakaa, on noin 180
17132: anomusta saapunut Keisarilliseen Senattiin ja nousee se
17133: määrä, jonka Koulutoimen Ylihallitus näiden anomusten
17134: johdosta on puoltanut myönnettäväksi, vähän päälle mil-
17135: joonan markan. Koska ne melkoiset kustannukset, mitkä
17136: tarpeellisten kansakoulutalojen rakentaminen tuottaa kun-
17137: nille, jossakin määrin lamauttavat kuntain harrastusta
17138: kansakoulua kohtaan sekä siten ehkäisevät kansakoulu-
17139: laitoksen ajanmukaista kehitystä ja jotta apurahoja, jotka
17140: tähän asti ovat nousseet keskimäärin noin 2,000 a 3,000
17141: markkaan kutakin koulua kohti, kun taas kustannukset
17142: ajanmukaisesta kansakoulutalosta voidaan laskea noin
17143: 18,000 markaksi, jossakin määrin voitaisiin korottaa, näyt-
17144: tää toivottavalta että tähän tarkoitukseen osotetaan run-
17145: saampi määräraha; ja ehdotetaan siis vuodeksi 1912
17146:                     1,500,000 markkaa.
17147: 
17148: 
17149: 
17150:        9. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi.
17151:      Puheenalaiseen tarkoitukseen on kaksi kertaa tätä
17152: ennen ollut menosääntöön otettuna määräraha, nimittäin
17153: vuonna 1908 50,000 markkaa ja vuonna 1909 100,000 mark-
17154: kaa. Suostuntarahaston ahtaisiin varoihin nähden ei
17155: määrärahaa ole voitu ottaa 1910 ja 1911 vuosien rahasään-
17156: töihin kansakoululaitosta ja muita sivistystarkoituksia var-
17157:   10                        N:o 11
17158: 
17159: ten. Koska useilta kansanopistoilta vielä puuttuu osa tar-
17160: peellisia rakennuksia ja kun vuosina 1908 ja 1909 on pe-
17161: rustettu yhteensä kymmenen uutta kansanopistoa, olisi
17162: siis lähimmässä tulevaisuudessa kalliita rakennustöitä
17163: suoritettava useissa kansanopistoissa, jonka lisäksi useim-
17164: mat kansanopistot ovat joutuneet melkoisiin velkoihin
17165: s.ikaisemmin teettämistään rakennustöistä. Nämät seikat
17166: huomioon ottaen lienee puheenalaiseen tarkoitukseen vuo-
17167: deksi 1912 osotettava
17168:                        200,000 markkaa.
17169: 
17170: 
17171: 10.     Määräraha kirjastoja varten maalaiskansakoulujen sekä
17172:       pikku- ja kiertokoulujen opettajille ja opettajattarille.
17173:     Jo usean vuoden aikana on menosääntöön ollut otet-
17174: tuna määräraha puheenalaiseen tarkoitukseen ja on se
17175: viime vuosina ollut suuruudeltaan 30,000 markkaa, jonka
17176: määrän Eduskunta on osottanut myöskin vuodeksi 1911.
17177: Suostuntarahaston ahtaisiin varoihin nähden on se kui-
17178: tenkin alennettu 25,000 markaksi. Vuodeksi 1912 tämä
17179: määräraha vahvistettanee
17180:                       30,000 markaksi.
17181: 
17182: 
17183:   11. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten.
17184:      Yhä yleisemmin ovat asianomaiset ruvenneet huo-
17185: maamaan miten hyödylliset ja välttämättömät ovat nämä
17186: kurssit, jotka toimeenpannaan kansakoulutoimen järjes-
17187: tämisestä Suomessa l l p:nä toukokuuta 1866 annetun
17188: Armollisen asetuksen 125 §:n nojalla; ja vaikkakin 1910 vuo-
17189: gen rahasääntöön puheenalaista tarkoitusta varten otettu
17190:                            N:o 11                      11
17191: 
17192: 74,600 markan määräraha riittänee, niin ja kun vastaava
17193: määräraha vuosina 1908 ja 1909, suuruudeltaan 90,000
17194: ja 100,000 markkaa, täydelleen tuli käytetyksi, lienee
17195: puheenalainen määräraha, kun huomioon otetaan myöskin
17196: kansakoulujen vuotuinen lisääntyminen, vuodeksi 1912
17197: ehdotettava sensuuruiseksi, joksi Eduskunta 1910 vuo-
17198: den valtiopäivillä oli sen nyt kuluvaksi vuodeksi laskenut
17199: eli siis
17200:                      110,000 markaksi.
17201: 
17202: 
17203:      12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opinto-
17204:                      matkoja varten.
17205: 
17206:     Tämän määrärahan, jonka suuruus vuonna 1910 oli
17207: 27,000 markkaa, korotti Eduskuuta vuodeksi 1911 30,000
17208: markkaan, mutta suostuntarahaston tilaan nähden ei sitä
17209: voitu ottaa kuluvan vuoden kansakoulurahasääntöön.
17210: Samaan tarkoitukseen osotettanee vuodeksi 1912
17211:                       30,000 markkaa.
17212: 
17213: 
17214:   13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
17215:       kansakouluihin sekä havainto- ja opetusvälineiden
17216:                hankkimiseksi kansanopistoihin.
17217: 
17218:      Yllämainittua tarkoitusta varten oli vuodeksi 1910
17219: osotettu 160,000 markan määräraha, josta kuitenkin 50,000
17220: markkaa oli käytettävä sellaisten vuonna 1909 tehtyjen
17221: anomusten tyydyttämiseksi, joita varojen puutteen joh-
17222: dosta ei oltu voitu viimemainittuna vuonna käsitellä.
17223: Kun nyttemmin Eduskunnan tekemän, Armollisesti vah-
17224: vistetun päätöksen mukaan puheenalaisesta määrärahasta
17225: on annettava avustusta ei ainoastaan niin kutsuttujen >>suo-
17226: 
17227:                             .
17228:   12                        N:o 11
17229: 
17230: taviem, vaan myöskin välttämättömäin havaintoväli-
17231: neiden ostamiseksi, lienee vielä tämän vuoden kuluessa
17232: melkoinen luku anomuksia avustuksen myöntämisestä
17233: vuonna 1910 hankittuihin välttämättömiin välineisiin
17234: olevan odotettava. Katsoen siihen että Koulutoimen Yli-
17235: hallitus on alentanut valtioavun määrän 60 °/ 0 :sta 50
17236: 0 j :iin hankittujen havaintovälineiden nettohinnasta, voi-
17237:    0
17238: tanee kuitenkin kansakouluille tuleva osuus tästä määrä-
17239: rahasta laskea 120,000 markaksi eli samaksi määräksi,
17240: minkä Eduskunta on katsonut vuodeksi 1911 tarpeelli-
17241: seksi.
17242:        Mitä taas tulee kansanopistojen osuuteen puheenalai-
17243: sesta määrärahasta, pysytettänee sekin samassa määrässä,
17244: joksi se ehdotettiin vuodeksi 1911, eli 15,000 markassa,
17245: jotta siitä Eduskunnan päätöksen mukaan voitaisiin antaa
17246: avustusta sellaisiinkin opetusvälineisiin, joiden ostamiseen
17247: kansakoulut saavat apua valtiorahaston varoista. Pu-
17248: heenalainen määräraha näyttää siis olevan vuodeksi 1912
17249: ehdotettava
17250:                       135,000 markaksi.
17251: 
17252: 
17253:     14. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
17254:     panemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille.
17255:      Puheenalaisen määrärahan, joka vuodeksi 1909 vah-
17256: vistettiin 45,000 markaksi, korotti Eduskunta vuodeksi
17257: 1910 60,000 markkaan, ja saman määrän Eduskunta
17258: ehdotti myöskin nyt kuluvaksi vuodeksi, vaikka siitä
17259: ainoastaan puolet on voitu menosääntööu ottaa. Harras-
17260: tus yliopistollisiiu jatkokursseihin on kuitenkin vuodesta
17261: vuoteen yhä kasvanut. Niihin kursseihin, jotka syksyllä
17262: 1910 alotettiin, ilmoittautui 135 osanottajaa, mutta avus-
17263:                            N:o 11                        13
17264: 
17265: tusta voitiin jakaa ainoastaan 55:lle heistä. Koska suo-
17266: tavaa olisi että apurahoja voitaisiin jakaa yhä useammille
17267: kurssilaisille, esimerkiksi 90-100:lle, osotettanee puheen-
17268: alaisia kursseja varten
17269:                       80,000 markkaa.
17270: 
17271: 
17272: 
17273:       15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansa-
17274:                    koulujen oppilaille.
17275: 
17276:      Tästä määrärahasta pyydettyjeP avustusten luku-
17277: määrä lisääntyi jo vuonna 1909 niin suuresti, että kaikkien
17278:  anomusten tyydyttämiseksi olisi tarvittu 175,000 markkaa,
17279: kun taas määräraha oli laskettu ainoastaan 150,000 mar-
17280: kaksi. Sillä 200,000 markan määrärahalla, joka vuodeksi
17281: 1910 osotettiin, on voitu tyydyttää ainoq,staan ne ano-
17282: mukset, jotka olivat saapuneet puolivälistä joulukuuta
17283: 1909 puoliväliin syyskuuta 1910 eli siis yhdeksältä kuukau-
17284: delta. Eduskunnan vuodeksi 1911 osottama määräraha
17285: 300,000 markkaa on varojen puutteen johdosta ollut jä-
17286: tettävä ottamatta Armollisesti vahvistettuun kansakoulu-
17287: rahEtsääntöön. Ottaen huomioon että anomukset valtioa-
17288: vustuksen myöntämisestä koulutarpeiden ostamiseen ovat
17289: säännöllisesti kasvaneet ja että nämä avustukset, jo
17290: saavutetusta kokemuksesta päättäen, ovat omansa suuressa
17291: määrin edistämään koulunkäyntiä maaseudulla, lienee
17292: tähän tarkoitukseen, edellyttäen että avustuksen määrä
17293: edelleenkin pysytetään 75 °/ 0 :issa koulutarpeiden hinnasta,
17294: määräraha vuodeksi 1912 laskettava
17295:                    400,000 markaksi.
17296:    14                      N:o 11
17297: 
17298:    16. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apura-
17299:        hoiksi näiden opistojen varattomille oppilaille.
17300: 
17301:       Hyväksyen 1908 vuoden sekä 1909 vuoden toisilla
17302:  valtiopäivillä ehdotetut muutetut perusteet kansanopis-
17303:  tojen avustamiseksi yleisillä varoilla sekä silloin tehdyn
17304:  päätöksen määrärahan osottamisesta stipendeiksi näiden
17305:  opistojen varattomille oppilaille, on Eduskunta, edellyt-
17306:  täen että, samoin kuin ennenkin on tapahtunut, viisi uutta
17307: kansanopistoa tulisi vuonna 1910 perustettavaksi, vuo-
17308:  deksi 1911 osottanut 360,000 markan määrärahan, josta
17309:  kuitenkin ainoastaan 240,000 markkaa on voitu ottaa tä-
17310: män vuoden kansakoulurahasääntöön. Seuraus tästä onkin
17311: ollut että, Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaisesti
17312: 26 p:ltä tammikuuta 1911, Armollisessa määräyksessä
17313: 13 p:ltä marraskuuta 1906 vahvistettuja perusteita kan-
17314: sanopistojen avustamiseksi edelleenkin sovellutetaan.
17315: Vuonna 1910 ei ole yhtään uutta kansanopistoa perustettu;
17316: mutta koska on otaksuttava että vuonna 1911 muutamia
17317: uusia kansanopistoja tulee perustettavaksi ja jotta Edus-
17318: kunnan tarpeelliseksi katsomat muutetut perusteet kan-
17319: sanopistojen avustamiseksi suostuntavaroilla voisivat tulla
17320: käytännössä sovellettaviksi, lienee tähän tarkoitukseen
17321: vuodeksi 1912 osotettava yhteensä
17322:                      360,000 markkaa.
17323: 
17324: 
17325:   17. Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin
17326:      kesäsiirtoJoissa varattomille, etupäässä sairaille ja
17327:                  heikoille kansakoululapsille.
17328: 
17329:     Sekä vuodeksi 1910 että vuodeksi 1911 on Eduskunta
17330: puheenalaista tarkoitusta varten osottanut 50,000 mar-
17331:                             N:o 11                         15
17332: 
17333: kan suuruisen määrärahan, jaettavaksi kunnille kesä-
17334: virkistyksen kustanta.miseksi varaottomille ja. saira.ille ka.n-
17335: sakoululapsille, varsinkin kesäsiirtoloissa, jotka olisivat
17336: asetettavat yhtäläisen silmälläpidon alaisiksi kuin kansa-
17337: koululaitos yleensä, mutta myöskin antamalla lapsia. yksi-
17338: tyisiin perheisiin elätteelle; ja olisivat nämä avustukset
17339: määrättävät 50 prosentiksi kaikista kunnille tästä aiheu-
17340: tuvista kuluista. Suostuntarahaston varojen riittämät-
17341: tömyyteen nähden on puheenaoleva määräraha kuitenkin
17342: jätetty pois Armollisesti vahvistetuista kansakouluraha-
17343: säännöistä. Koska Eduskunta on katsonut, että varojen
17344: käyttäminen tähän tarkoitukseen on tositarpeen vaatima,
17345: ja kun määrärahan myöntämistä eivät mitkään periaat,-
17346: teelliset esteet kohtaa, jos se vain on suostuntavaroista
17347: suoritettavissa, niin tarkoitukseen tällä kertaa osotettanee
17348:                       50,000 markkaa.
17349: 
17350: 
17351: 
17352:      18. Määräraha kansanlastentarhain kannattamiseksi.
17353:       Alamaisessa anomuksessa 16 p:ltä marraskuuta. 1909
17354: on Eduskunta pyytänyt 1910 vuoden menosääntöön
17355: otettavaksi 100,000 markan suuruisen määrärahan kansan-
17356: lastentarhain kannattamiseksi, ja saman määrän Edus-
17357: kunta on tähän tarkoitukseen osottanut myöskin vuodeksi
17358: 1911. Kansanlastentarhain kannattamisen ehdoiksi on
17359: Eduskunta määrännyt että niiden toimintaohjelma annet-
17360: taisiin kouluviranomaisten harkittavaksi ja että ne alis-
17361: tuva.t siihen tarkastukseen, jonka hallitus tarkoituksen-
17362: mukaiseksi katsoo. Suostuntarahaston varoihin nähden
17363: ei mitään määrärahaa. kuitenkaan ole voitu tätä tarkoitusta.
17364: varten ottaa. asianomaisiin rahasään töihin. Koska kansan-
17365:   16                      N:o 11
17366: 
17367: lastentarhat ovat tärkeä rengas järkiperäisesti jär-
17368: jestetyssä kansankasvatustoimessa, sekä koska ne luku-
17369: määrältään ja laajuudeltaan ovat viime vuosina melkoi-
17370: sesti kasvaneet, näyttää jo olevan aika ryhtyätoimenpi-
17371: teisiin niiden kannattamiseksi valtion puolelta. Kun tar-
17372: peellista kokemusta vielä puuttuu tarkoitusta varten tar-
17373: vittavan rahamäärän suuruudesta, otettanee 1912 vuoden
17374: rahasääntöön Eduskunnan ehdottama määrä, eli
17375:                     100,000 markkaa.
17376: 
17377: 
17378: 
17379:    19. Määräraha maalaiskansakoulujen varattomain lasten
17380:                 ravinto- ja vaatetusavuksi.
17381:       Sekä 1908 että 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä on
17382: Eduskunta köyhien kansakoululasten ravinto- ja vaate-
17383: tusavustusta varten kummallakin kerralla osottanut
17384: 100,000 markan suuruisen määrärahan, ja alamaisessa
17385: anomuksessa 28 p:ltä toukokuuta 1910 on Eduskunta
17386: uudistanut pyyntönsä että tätä tarkoitusta varten otettai-
17387: siin menosääntöön määräraha, tällä kertaa 150,000 mark-
17388: kaa, joiden varojen käyttäminen Hallituksen lähempien
17389: ohjeiden mukaan olisi uskottava Koulutoimen Ylihalli-
17390: tukselle, jolle puheenalaisen avustustoiminnan järjestely
17391: ja valvominen kuuluisi. Suostuntarahaston tulojen riit-
17392: tämättömyyteen nähden ei tätä määrärahaa ole voitu
17393: ottaa kansakoulujen rah2.sääntöihin vuosiksi 1909-1911.
17394: Kun järjestetty varattomien kansakoulunoppilaiden ravit-
17395: seminen, erittäinkin maaseudulla, sekä vaatetusavun hank-
17396: kiminen niille epäilemättä tulisi suuressa määrin helpot-
17397: tamaan ja edistämään näiden oppilaiden koulunkäyntiä,
17398: olisi varojen osottaminen tähän tarkoitukseen suotava.
17399:                            N:o 11                         17
17400: 
17401: Koska toistaiseksi ei ole tarpeellista selvitystä siitä raha-
17402: määrästä, joka tätä varten tarvittaisiin, lienee Eduskun-
17403: nan viimeksi ehdottarua määräraha myönnettävä vuodeksi
17404: 1912 eli siis
17405:                    150,000 markkaa.
17406: 
17407: 
17408:   20. Määräraha maalaiskuntain ylläpitämien pientenlasten-
17409:                 koulujen avustamiseksi.
17410: 
17411:      Poistaakseen ne puutteellisuudet, jotka nykyään hait-
17412: taavat alkuopetusta maaseudulla, sekä valmistaakseen
17413: siirtymistä yleiseen oppipakkoon on Eduskunta 1910vuo-
17414: den valtiopäivillä katsonut tarpeelliseksi myöntää kansa-
17415: koulujen tämän vuoden rahasääntöön otettavaksi 100,000
17416: markan suuruisen määrärahan, tarkemmin määrättyjen
17417: perusteiden mukaan jaettavaksi Koulutoimen Ylihalli-
17418: tuksen kautta avustukseksi kunnallisille pientenlasten-
17419: kouluille. Tästä avustuksesta jaettaisiin palkka-apua
17420: opettajalle 400 markkaa sekä opetusvälineiden hankkimi-
17421: seen apumaksu, joka vastaisi 50 °/0 kustannuksista, ei
17422: kuitenkaan enempää kuin 50 markkaa koulua kohti.
17423: Valtioavun saamisen ehdoiksi olisi määrättävä muun
17424:  muassa että puheenalaiset koulut asetetaan Koulutoimen
17425: Ylihallituksen valvonnan alaisiksi sekä että niiden opetta-
17426: jille säädetään jokin alin pätevyysmäärä. Mainitusta
17427: syystä ei Eduskunnan ehdottamaa määrärahaa ole· voitu
17428: ottaa 19ll vuoden rahasääntöön. Koska pientenlasten-
17429: kouluolojen järjestäminen ehdotetuna tavalla voisi edistää
17430: yleisen oppipakon voimaan saattamista maassa, ehdote-
17431: taan että puheenalaiseenkin tarkoitukseen osotetaan sen-
17432: suuruinen määräraha kuin Eduskunta on esittänyt eli
17433:                      100,000 markkaa.
17434:                                                       2
17435:   18                        N:o 11
17436: 
17437:    21. Määräraha maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
17438:                     avustamiseksi.
17439:      Voimassa olevan kansakouluasetuksen 122 §:n mu-
17440: kaan on opetuksen edistämiseksi jokaiseen kansakouluun
17441: vähitellen perustettava kirjasto, josta koulun oppilaat
17442: voivat saada hyödyllistä lukemista. Vaikka moniin kan-
17443: sakouluihin on perustettu lainakirjastoja, on kuitenkin
17444: ani harvoja varsinaisia koulu- eli oppilaskirjastoja. Kou-
17445: lutoimen Ylihallitus on ollut sitä mieltä, että oppilaskir-
17446: jastot, kouluun kuuluvina ja sen opetusta täydentävinä
17447: olisivat erotettavat muista kansankirjastojen muodoista
17448: sekä että niiden valvominen ja avustaminen olisi jätettävä
17449: Ylihallitukselle, joka olikin vuonna 1910 kehottanut kan-
17450: sakoulujen johtokuntia ryhtymään toimenpiteisiin oppi-
17451: laskirjastojen perustamiseksi sekä antamaan erinäisiä
17452: tietoja niiden tilasta. Voidakseen kuitenkinmenestyksen
17453: toiveilla määrätä kansakoulujen kannattajia täyttämään
17454: edellämainitun velvollisuuden, onYlihallitus katsonut tar-
17455: peelliseksi että olisi käytettävänä määräraha, josta kir-
17456: jojen ostamista varten oppilaskirjastoihin voitaisiin myön-
17457: tää avustusta esim. 50 ''/ 0 kirjojen ostohinnasta. Edellyt-
17458: täen että Eduskunta kannattaa yllämainittuja näkökohtia,
17459: lienee puheena olevaan tarkoitukseen osotettava
17460:                         25,000 markkaa.
17461: 
17462: 
17463:        22. Määräraha matkastipendeiksi kaupunkien kansa-
17464:                       kouluntarkastajille.
17465:      Kaupunkien kansakouluntarkastajat ovat Keisarilli-
17466: selta Majesteetilta alamaisesti anoneet, että yleisistä va-
17467: roista osotettaisiin vuotuinen 2,000 markan suuruinen
17468:                            N:o 11                        19
17469: 
17470: määräraha annettavaksi Koulutoimen Ylihallituksen har-
17471: kinnan mukaan heille yhtenä tahi useampana stipendinä
17472: opintomatkoja varten. Koska kaupunkien kansakoulun-
17473: tarkastajain virkatoiminta on katsottava aivan yhtä tär-
17474: keäksi kuin maaseutujen piiritarkastajain, joille määrä-
17475: raha matkastipendeiksi on menosääntöön otettuna, ja
17476: erittäinkin suurempien kaupunkien kansakoululaitos edel-
17477: lyttää monenlaisia tehtäviä, joiden tarkoituksenmukainen
17478: ratkaisu vaatii perehtymistä kansakoulujen järjestelyyn
17479: ja työtapoihin ulkomaisissa kaupunkikunnissa, on Koulu-
17480: toimen Ylihallitus, jolta on hankittu lausunto asiasta,
17481: puoltanut edellämainittua hakemusta, siten kuitenkin että,
17482:  koska kaupunkikuntain puolestaan tulisi antaa osansa näi-
17483:                            °
17484:  hin stipendeihin, esim. 50 j 0:ia, määräraha toistaiseksi mää-
17485:  rättäisiin 1,500 markaksi, suoritettavaksi yhtenä tahi
17486:  useampana stipendinä, joko kokonaan ulkomaan opinto-
17487:  matkaa varten taikka kansakouluolojen tutkimiseksi muissa
17488:  oman maan kaupungeissa.
17489:       Tällaisten stipendien hyödyllisyys lienee tunnustet-
17490:  tava, ja koska kysymyksessä oleva määräraha, samoin
17491:  kuin muutkin määrärahat kansakoululaitosta varten,
17492:  näyttää olevan suostuntavaroista suoritettava, ehdote-
17493:  taan että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1912 osotetaan
17494:                          1,500 markkaa.
17495: 
17496: 
17497: 
17498: 
17499:    23. Määräraha kansakoulunammattilehtien kannattamiseksi.
17500: 
17501:      Vuoden 1910 menosääntöön on otettu seuraavat mää-
17502:  rärahat kansakoululehtien kannattamiseksi, nimittäin:
17503:   20                      N:o 11
17504: 
17505: 1) 3,200 markan suuruinen määräraha suomenkielisen
17506: aikakauslehden julkaisemista varten; 2) 600 markan
17507: määräraha yhtäläisen ruotsinkielisen lehden julkaisemi-
17508: seksi; 3) 3,000 markan apuraha osakeyhtiölle Kansakoulun
17509: opettajain Osakeyhtiö Walistus >>Opettajain lehti>> nimisen
17510: aikakauslehden julkaisemiseksi sekä 4) 1,200 markan apu-
17511: raha opettaja Kaarlo Verkolle >>Alempi Kansanopetus>>
17512: nimisen aikakauslehden julkaisemiseksi.- Ensinmainittu
17513: määräraha on jo useita vuosia ollut menosääntöön otet-
17514: tuna, vuodesta 1903 alkaen samansuuruisena kuin nykyään.
17515: Määrärahaa ruotsinkielisen kansakoululehden julkaise-
17516: mista varten on maksettu vuodesta 1897 alkaen ja suori-
17517: tetaan se nyttemmin Suomen yleisen ruotsalaisen kansa-
17518: kouluopettaja- ja opettajatarliiton päätoimikunnalle >>Tid-
17519: skrift för folkskolam nimisen aikakauskirjan julkaisemista
17520: varten. Jotta tämä aikakauskirja, joka on maan ruotsa-
17521: laisen pikkulastenkoulujen opettajistonkin äänenkannat-
17522: taja, voisi ilmestyä kahdesti kuukaudessa ja jonkun ver-
17523:  ran laajennetun ohjelman mukaan, on sen valtioapu aiottu
17524: korottaa vuodeksi 1911 3,200 markkaan. Määräraha
17525: >>Opettajain lehteä>> varten, joka on ilmestynyt vuodesta
17526:  1906 alkaen, myönnettiin Armossa ensimäisen kerran
17527: vuosiksi 1908-1910 ja on aiottu otettavaksi kuluvankin
17528:  vuoden menosääntöön samansuuruisena kuin tähänkin
17529:  saakka. >>Alempi Kansanopetus>> nimisen aikakauskirjan
17530:  valtioapu otettiin ensimäisen kerran 1907 vuoden meno-
17531:  sääntöehdotukseen 800 markan suuruisena, mutta sit-
17532: temmin vuosittain 1,200 markan suuruisena, ja on se
17533: kuluvaksi vuodeksi aiottu korottaa 1,600 markkaan.
17534:      Koska kaikki nämä määrärahat, jotka tähän saakka on
17535: maksettu valtiorahastosta, ovat kansakoulutarkoituksia
17536: varten aiotut, lienevät ne , valtiorahaston lisääntyneisiin
17537:                            N:o 11                       21
17538: 
17539: menoihinkin nähden, toistaiseksi suostuntavaroista suori-
17540: tettavat; ja ehdotetaan sen vuoksi että kansakoulun-
17541: 2,mmattilehtien kannattamiseksi kansakoulujen rahasään-
17542: töön otetaan määräraha, joka yhteensä tekee
17543:                       11,000 markkaa.
17544: 
17545: 
17546: 
17547:   24.   Määräraha mies- ja naiskäsitöiden opetuksen edistä-
17548:                miseksi maalaiskansakouluissa.
17549: 
17550:      Armollisen julistuksen mukaan 8 p:ltä kesäkuuta 1883,
17551: joka koskee toimenpiteitä käsityötaidon kohottamiseksi
17552: Suomessa, pitäisi sopiviin paikkakuntiin perustaa kouluja,
17553: JOISSa maalaisväestö saisi tilaisuuden hankkia itselleen
17554: taitoa hyödyllisissä käs~töissä, jota paitsi niille kunnille,
17555: jotka suostuisivat kansakouluissaan antamaan laajem-
17556: paa käsityön opetusta, olisi annettava apua siihen yleisistä
17557: varoista; ja oli Senaatin yleisen valtiorahaston varoista va-
17558: rattava 500,000 markkaa, osaksi suorastaan, osaksi korkoa
17559: kasvuuttamalla, käytettäväksi edellämainittuun tarkoituk-
17560: seen. Päätettyään 3 p:nä helmikuuta 1887 tuon määrä-
17561: rahan jaettavaksi siten, että 200,000 markkaa siitä käy-
17562: tettäisiin käsityön opetusta varten kansakouluissa jalo-
17563: put ynnä määrärahasta kasvanut korko taloudellista käsi-
17564: teollisuutta varten, määräsi Senaatti seuraavan toukokuun
17565: 5 p:nä ne perusteet, joiden mukaan puheena olevaa käsi-
17566: työnopetus~a olisi valtiovaroilla avustettava ja jotka aika
17567: ajoin muutetut perusteet sisältävät pääasiallisesti, että
17568: valtiovarasto Koulutoimen Ylihallituksen välityksellä suo-
17569: rittaa jonkin määrätyn osan tai prosentin kansakouluille
17570: ostettujen veistokalukokoelmain, sorvituolien, ompelu-
17571: koneiden ja höyläpenkkien hinnasta.
17572:   22                     N:o 11
17573: 
17574:      Koska vuotuinen korko edellämainitusta, Suomen
17575: Valtiokonttorin hoidossa olevasta rahastosta, jonka säästö
17576: 1910 vuoden lopulla oli likimmittäin 150,000 markkaa,
17577: pian havaittiin tarkoitukseensa riittämättömäksi, otettiin
17578: 1903 vuoden menosääntöön 13,000 markan määräraha
17579: käsityötaidon edistämiseksi maalaiskansakouluissa, joka
17580: määräraha jäi pysyväiseksi ja käytettiin samalla tavalla
17581: kuin edellämainittu korkomäärä. Kansakoulujen nopean
17582: lisääntymisen takia on tämäkin määräraha näyttäytynyt
17583: riittämättömäksi, jonka vuoksi Senaatti monta vuotta on
17584: katsonut olevansa pakotettu myöntämään siihen lisäyk-
17585: siä, viimeksi vuonna 1908 16,000 markkaa. Koulutoimen
17586: Ylihallituksen tekemän laskelman mukaan olisi jo vuonna
17587:  1909 33,000 markan suuruinen määräraha ollut tarpeen,
17588: jonka tähden Senaatin vuonna 1910 tekemästä alamai-
17589: sesta esityksestä myönnettiin sekä 20,000 markan tilapäi-
17590: nen lisämääräraha että myöskin alkuperäinen määräraha
17591: korotettavaksi 33,000 markkaan, vaikka valtiorahaston
17592: rajoitettuihin varoihin nähden siitä määrästä ainoastaan
17593:  23,000 markkaa voitiin ottaa 1910 vuoden menosään-
17594:  töön. Vuodeksi 1911 on tämä määräraha kuitenkin aiottu
17595:  33,000 markan suuruiseksi.
17596:       Paitsi tätä määrärahaa on jo useita vuosia toinenkin,
17597:  6,000 markan suuruinen määräraha ollut menosääntöön
17598:  otettuna lomakurssien järjestämiseksi mieskäsitöiden opet-
17599:  tajain ja naiskäsitöiden opettajatarten valmistamiseksi
17600:  kansakouluja varten; ja on Koulutoimen Ylihallitus vii-
17601:  meksi vuonna 1910 tekemässään esityksessä huomautta-
17602:  nut olevan tarpeellista että se edelleenkin otetaan meno-
17603:  sääntöön. Sen ohessa on Koulutoimen Ylihallitus edellä-
17604:  mainitun 13,000 markan määrärahan korottamista kos-
17605:  kevan esityksensä yhteydessä ehdottanut että tuo määrä-
17606:                            N:o 11                      23
17607: 
17608: raha vastedes suoritettaisiin suostuntavaroista; ja koska
17609: tässä mainittuja määrärahoja käytetään pelkästään kansa-
17610: koulutarkoituksiin, lienevät ne toistaiseksi luettavat suos-
17611: tuntarahastoon kuuluviksi ja osotettanee vuodeksi 1912
17612:                     39,000 markaksi.
17613: 
17614: 
17615: 
17616: 25. Lisäys määrärahaan kansakoulujen ylläpitämiseksi maan
17617:         köyhimmissä ja harvimmin asutuissa osissa.
17618: 
17619:      Armollisen määräyksen mukaan 16 p:ltä lokakuuta
17620: 1890 otettiin seuraavan vuoden menosääntöön 15,000
17621: markan suuruinen määräraha ylempien kansakoulujen
17622: perustamista ja ylläpitämistä varten maan pohjoisim-
17623: missa ja harvimmin asutuissa osissa, ja Armollisten mää-
17624: räysten mukaan 8 p:ltä kesäkuuta ja 3 p:ltä syyskuuta
17625: 1892 myönnettiin 30,000 markan määräraha kerta kaikki-
17626: aan kansakoulujen perustamiseksi Inarin, Muonioniskan,
17627: Kuolajärven, Kittilän ja Kuusamon kuntiin sekä sen lisäksi
17628: vuotuinen 5,000 markan määräraha kymmenen vuoden
17629: ajaksi sanottujen ja useiden muidenkin tarkemmin mai-
17630: nittujen kansakoulujen ylläpitämiseksi. Sen jälkeen Kei-
17631: sarillinen Majesteetti suvaitsi 12 p:nä marraskuuta 1895
17632: Armossa sallia että vuodesta 1896 alkaen vieläkin vuotui-
17633: nen 5,000 markan määräraha saataisiin aluksi kymmenen
17634: vuoden aikana ottaa menosääntöön ylempien kansakou-
17635: lujen ylläpitämiseksi sanotuissa köyhissä osissa maata.
17636: Sittemmin on puheenalainen määräraha tullut sekä uudis-
17637: tetuksi että aika ajoin korotetuksi, viimeksi Armollisella
17638: määräyksellä 29 p:ltä lokakuuta 1907 40,000 markkaan
17639: 1912 vuoden loppuun asti; mu,tta kun ei määräraha edes
17640: siten korotettuna ole ollut riittävä, on siihen 1910 vuoden
17641:   24                       N:o 11
17642: 
17643: raha.sääntöel:do'uksessa lisätty 10,050 markkaa, ja on tar-
17644: koitus ollu' että kyseessä oleva määräraha kuluvaksikin
17645: vuodeksi vahvistettaisiin yhteensä 50,050 markaksi. Tästä
17646: määr rahasta on annettu apumaksuja opettajiston palk-
17647: kauksen parantamiseksi sekä apurahoja oppilaskotien yllä-
17648: pitämiseksi taikka kansakoulunoppilaiden ravitsemiseksi ja
17649: vaatettamiseksi maan köyhimmissä ja enimmän jälkeen-
17650: jääneissä kunnissa. Kun avustuksen tarve maan köyhim-
17651: missä kunnissa on osottautunut pysyväiseksi, vieläpä
17652: on ollut lisääntymässäkin, niin valtiorahaston kasvavien
17653: menojen takia näyttää suotavalta, että tarpeelliseksi ha-
17654: vaittu uusi lisäys tähä.'1 m"i,ärärah.1an, joka lisäys on las-
17655: kettu noin 10,000 markaksi, pannaan suostuntarahaston
17656: maksettavaksi; ja ehdotetaan sen vuoksi, että lisäyk-
17657: seksi valtiorahastosta suoritettavaan 50,050 markan
17658: suuruiseen määrärahaan ylempien kansakoulujen ylläpi-
17659: tämiseksi maan köyhimmissä ja harvimmin asutuissa
17660: osissa suostuntarahastosta myönnetään vieläkin
17661:                      10,000 markkaa.
17662: 
17663: 
17664: 
17665:        26. Määräraha luentokurssien kannattamiseksi.
17666: 
17667:     Kunakin vuosista 1907-1909 oli tätä tarkoitusta var-
17668: ten menosääntöön otettuna 25,000 markan suuruinen
17669: määräraha Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans
17670: Vänner nimisen yhdistyksen yhteisesti asettaman toimi-
17671: kunnan käytettäväksi; mutta· vaikka Eduskunta oli edel-
17672: leenkin vuosiksi 1910 ja 1911 katsonut 50,000 markkaan
17673: korotetun määrärahan tähän tarkoitukseen tarpeelliseksi,
17674: ei mitään määrärahaa ole suostuntarahaston tilaan nähden
17675: voitu tätä varten ottaa menosääntöön. Eduskunnan lau-
17676:                             N:o 11                        25
17677: 
17678: suman toivomuksen mukaan ehdotetaan luentokurssien
17679: kannattamiseksi vuonna 1912
17680:                      50,000 markkaa.
17681: 
17682: 
17683: 
17684:         27. Määräraha työväenopistojen avustamiseksi.
17685: 
17686:      Alamaisessa anomuksessa 30 p:ltä lokakuuta 1908
17687:  on Eduskunta pyytänyt vahvistusta päätökselleen, jolla
17688:  vuodeksi 1909 oli osotettu 30,000 markan suuruinen mää-
17689: räraha käytettäväksi työväenopistojen avustamiseen.
17690:  Vaikka Eduskunta on ollut sitä mieltä, että työväenopis-
17691: tojen kannattaminen yleensä on pidettävä asianomaisten
17692: kuntien asiana, olisi kuitenkin, siihen nähden että tällais-
17693:  ten opistojen pitäminen tarkoitustaan vastaavassa kun-
17694: nossa ilman valtion avustusta käynee vaikeaksi, työväen-
17695: opistoille annettava vuotuista valtioapua 2,000-5,000
17696: markkaa, riippuen summan suuruus siitä kuinka paljon
17697: asianomainen kunta tai kannatusyhdistys opiston hyväksi
17698: uhraa. Ehdoiksi valtioavun saannille olisi määrättävä,
17699: että opistoilla, joissa opetus olisi pidettävä erillään päivän
17700: valtiollisista ja uskonnollisista riidoista, on vakinainen joh-
17701: taja ja johtokunta, jonka jäseninä on myös työväestön
17702: valitsemia henkilöitä, sekä että tarpeelliset tiedot kunkin
17703: oppivuoden toiminnasta annetaan Hallitukselle. - Sen
17704: jälkeen on Eduskunta myöntänyt yhtäläiset määrärahat
17705: sekä vuodeksi 1910 että vuodeksi 19ll, jota paitsi Edus-
17706: kunta alamaisessa anomuksessa 28 p:ltä toukokuuta 1910
17707: on uudistanut yllämainitun alamaisen esityksensä. Val-
17708: tiovarain tilaan nähden ei kuitenkaan mitään määrärahaa
17709: työväenopistojen kannattamiseksi ole tähän saakka voitu
17710: ottaa menosääntöön.
17711:   26                       N:o 11
17712: 
17713:      Edellyttäen että Eduskunta osottaa riittävän suos-
17714: tuntamäärärahan vuodeksi 1912, ehdotetaan työväen-
17715: opistojen kannattamiseksi
17716:                     30,000 markkaa.
17717: 
17718: 
17719:         28.   Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
17720:      Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta myönsi
17721: raittiustyön kannattamiseksi vuonna 1909 kaikkiaan
17722: 70,000 markan määrärahan, jaettavaksi siten, että Rait-
17723: tiuden Ystävät saisivat 50,000 markkaa, Finlands Svenska
17724: Nykterhetsförbund 15,000 markkaa ja Suomen Opis-
17725: kelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoimikunta 5,000
17726: markkaa, tämä kaikki sillä edellytyksellä ettei muuta
17727: kannatusta yleisistä varoista vuonna 1909 näille seuroille
17728: annettaisi. Siten myönnetystä määrärahasta ei kuiten-
17729: kaan voitu 1909 vuoden menosääntöön ottaa enempää kuin
17730: 20,000 markkaa. Sen jälkeen on Eduskunta samalla ta-
17731: valla myöntänyt määrärahoja puheenalaiseen tarkoituk-
17732: seen myöskin vuosiksi 1910 ja 1911, mutta niistä ei ole
17733: vähääkään voitu panna suostuntarahaston maksettavaksi.
17734: Sitä vastoin on 1909 ja 1910 vuosien menosääntöehdotuk-
17735: siin valtiorahaston menoksi merkitty määrärahoja avustuk-
17736: seksi Raittiuden Ystäville, jotka aikaisemminkin ovat
17737: saaneet nauttia vuotuista valtioapua, sekä Finlands
17738: Svenska Nykterhetsförbund nimiselle seura1le.
17739:       Kun Eduskunta on lausunut sen toivomuksen, että
17740: määrärahat raittiustyön kannattamiseksi kokonaisuudes-
17741: saan luettaisiin suostuntarahaston menoiksi, ehdotetaan
17742: että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1912 osotetaan
17743:                      70,000 markkaa.
17744:                                    N:o 11                           27
17745: 
17746:      Edellämainitun mukaan ehdotetaan, että seuraavat
17747: määrärahat kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystar-
17748: koituksia varten osotettaisiin vuodeksi 1912 suostunta-
17749: varoista, nimittäin:
17750: 
17751: 
17752:  l.   Apumaksu kaupunkien kansa-
17753:       koululaitokselle (arviomäärära-
17754:       ha) ...................... Smk.                       1,670,000: -
17755:  2.   Apumaksu maalaiskansakoulu-
17756:       lujen varsinaisen opettajiston
17757:       palkkaamiseen (arviomäärära-
17758:       ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . >>    4,000,000: -
17759:  3.   Apumaksu opettajain ja opet-
17760:       tajatarten palkkaamiseen mies-
17761:       ja naiskäsitöiden opetusta var-
17762:       ten (arviomääräraha)                            >>      150,000: -
17763:  4.   Määräraha palkankorotuksiin
17764:       maalaiskansakoulujen varsinai-
17765:       selle opettajistolle (arviomäärä-
17766:       raha)     ................... .                 >>    1,080,000: -
17767:  5.   Määräraha maalaiskansakoulu-
17768:       lujen varsinaisen opettajiston
17769:       eläkkeiksi (arviomääräraha)                      >>     234,000: -
17770:  6.   Apumaksu kaupunkien kans""-
17771:       koulujen opettajiston eläkkeiksi
17772:        (arviomääräraha) ........... .                  >>      52,000:-
17773:  7.   Määräraha sairaitten kansa-
17774:       koulunopettajain ja -opettaja-
17775:        tarten avustamiseen . . . . . . . .             >>      90,000:-
17776:  8.    Apumaksu kansakoulutalojen
17777:    28                              N:o 11
17778: 
17779:       ja käsityöhuoneistojen raken-
17780:       tamiseen maalaiskuntiin .... Smk.                     1,500,000:
17781:  9. Määräraha kansanopistotaio-
17782:       lojen rakennusavuksi                             >>   200,000: -
17783: 10. Määräraha kirjastoja varten
17784:       maalaiskansakoulujen sekä pik-
17785:       ku- ja kiertokoulujen opettajil-
17786:       le ja opettajattarille (rajaton
17787:       siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . .         >>     30,000:-
17788: 11. Määräraha maalaiskansakoulu-
17789:       jen jatkokursseja varten (raja-
17790:       ton siirtomääräraha) . . . . . . . .            >>     110,000:
17791: 12. Määräraha stipendeiksi kuun-
17792:       telua ja opintomatkoja varten                   ))      30,000:-
17793: 13. Määräraha havaintovälineiden
17794:       hankkimiseksi maalaiskansa-
17795:       kouluihin sekä havainto- ja
17796:       muiden opetusvälineiden hank-
17797:       kimiseksi kansanopistoihin (ra-
17798:       jaton siirtomääräraha) . . . . . .              >>     135,000:-
17799: 14. Määräraha yliopistollisten jat-
17800:       kokurssien toimeenpanemiseksi
17801:       kansakoulunopettajille ja -opet-
17802:       tajattarille (rajaton siirtomää-
17803:       räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . >>      80,000:-
17804: 15. Apumaksu koulutarpeiden os-
17805:       toon maalaiskansakoulujen op-
17806:       pilaille (rajaton siirtomäärära-
17807:       ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . >>     400,000:-
17808: 16. Määräraha kansanopistojen a-
17809:     . vustamiseksi ja apurahoiksi
17810:       näiden opistojen varattomille
17811:                                   N:o 11                          29
17812: 
17813:     oppilaille (rajaton siirtomää-
17814:     räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk.   360,000: -
17815: 17. Määräraha         kesä virkistyksen
17816:     toimittamiseksi varsinkin ke-
17817:     säsiirtoloissa varattomille, etu-
17818:     päässä sairaille ja heikoille kan-
17819:     sakoululapsille (rajaton siirto-
17820:     määräraha) . . . . . . . . . . . . . . . .       >>     50,000:-
17821: 18. Määräraha         kansanlastentar-
17822:     hain kannattamiseksi (rajaton
17823:     määräraha) ............... .                     ))    100,000:-
17824: 19. Määräraha maalaiskansakou-
17825:     lujen varattomain lasten ravin-
17826:     to- ja vaatetusavuksi (rajaton
17827:     siirtomääräraha) . . . . . . . . . . . .          >>   150,000: -
17828: 20. Määräraha maalaiskuntain yl-
17829:     läpitämien pientenlastenkoulu-
17830:     lujen avustamiseksi (arviomää-
17831:     räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  >>    100,000: -
17832: 21. Määräraha maalaiskansakou-
17833:     lujen oppilaskirjastojenavusta-
17834:     miseksi (rajaton siirtomäärära-
17835:     ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  >>     25,000:
17836: 22. Määräraha matkastipendeiksi
17837:     kaupunkien kansakouluntar-
17838:     kastajille . . . . . . . . . . . . . . . . . .    >>     1,500:
17839: 23. Määräraha          kansakoulunam-
17840:     mattilehtien kannattamiseksi . >>                       ll,OOO:-
17841: 24. Määräraha mies- ja naiskäsitöi-
17842:     den opetuksen edistämiseksi
17843:     maalaiskansakouluissa (arvio-
17844:     määräraha) . . . . . . . . . . . . . . . .        >>    39,000:-
17845:   30                          N:o 11
17846: 
17847: 25. Lisäys määrärahaan kansa-
17848:     koulujen ylläpitämiseksi maan
17849:     köyhimmissä ja harvimmin
17850:     asutuissa osissa ............ Smk.                  10,000: -
17851: 26. Määräraha luentokurssien kan-
17852:     na ttamiseksi (rajaton siirto-
17853:     määräraha) ................    ))                   50,000: -
17854: 27. Määräraha työväenopistojen a-
17855:     vustamiseksi. ...............   ))                  30,000: -
17856: 28. Määräraha raittiustyön kan-
17857:     nattamiseksi (rajaton siirto-
17858:     määräraha) ................     ))                  70,000:
17859:                                Yhteensä Smk.        10,757,500:
17860: 
17861:                   Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
17862:             1/14 p:nä Huhtikuuta 1911.
17863: 
17864: 
17865:                      Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
17866: 
17867: 
17868: 
17869: 
17870:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
17871:                1911. -   V. M. -   Esit. N:o 11.
17872: 
17873: 
17874: 
17875: 
17876:                V a lt i o vara i n v a 1i o k u n n a n m i e·
17877:           t i n t ö N:o 4 armollisen esityksen johdosta,
17878:           joka koskee varojen osottamista kansa-
17879:           koululaitosta ynnä erinäisiä sivistystarkoi-
17880:           tuksia varten vuodeksi 1912.
17881: 
17882: 
17883:      Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmista-
17884: vaa käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N: o
17885: 11 varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäi-
17886: siä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1912,
17887:      Tässä yhteydessä on Valiokunta myös käsitellyt edus-
17888: taja Vuorimaan y. m. anomusehdotusta N:o 57 valtioavusta
17889: maalaiskansakoulujen rakennuskustannusten huojenta-
17890: miseksi, jonka anomusehdotuksen Eduskunta on Sivistys-
17891: valiokunnasta siirtänyt Valtiovarainvaliokunnan valmis-
17892: teltavaksi. Niinikään on Valiokunta ottanut huomioon
17893: ne päätökset, jotka Eduskunta on tehnyt seuraavien
17894: Sivistysvaliokunnan mietintöjen johdosta, nimittäin:
17895:      N:o 1, joka koskee valtioavun myöntämistä maa-
17896: laiskansakoulujen varattomain lasten ravinto- ja vaate-
17897: tusavuksi;
17898:      N:o 2, joka koskee määrärahan myöntämistä las-
17899: tentarhoille;
17900:      N:o 3, joka koskee kansankirjastojen avustamista
17901:  ja sellaisten perustamista maalaiskoulujen yhteyteen;
17902: sekä
17903: 2                  1911. -   V. M. -   Esit. N:o 11.
17904: 
17905:     N:o 6, joka koskee kotitalouskoulujen valtioavus-
17906: tuksen korottamista.
17907: 
17908: 
17909:       Viime vuoden varsinaisilla valtiopä1villä myönsi Edus-
17910: kunta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia
17911: varten vuodeksi 1911 kaikkiaan 9,349,000 markkaa.
17912: Asetuksella 12 päiyänä tammikuuta vuonna 1911 supis-
17913: tettiin tätä menoerää 3,025,900 markalla >>koska valtio-
17914: varain tilaan nähden ei ollut mahdollista sallia minkään-
17915: laisia siirtoja valtiorahastosta suostuntavaroihin>>, kuten
17916: lausutaan armollisessa esityksessä n:o 5 lisämäärärahan
17917: myöntämisestä kansakoululaitosta ja sivistystarkoituksia
17918: varten vuodeksi 1911. Tämän Hallituksen toimenpiteen
17919: oikeuhlksesta on Valiokunta toisessa yhteydessä lausuva
17920: käsityksensä kuin myös nyt käsiteltävänä olevassa armol-
17921: lisessa esityksessä läpikäyvästä Eduskunnan budjettioi-
17922: keutta loukkaavasta ajatuskannasta ja menettelytavasta.
17923:       1. (1) 1 . Apumaksu kaupunkien kansakoululaitosta var-
17924: ten ehdotetaan armollisessa esityksessä 1,670,000 markaksi.
17925: Vuoden 1909 valtiopäivillä myönsi Eduskunta vuotta
17926:  1910 varten apumaksuksi kaupunkien kansakoululaitosta
17927: varten 1,200,000 markkaa. Tämä erä oli 180,000
17928: markkaa suurempi edellisen vuoden määrärahaa ja käytet-
17929: tiin siitä 1,147,630 markkaa. Huomioon ottaen kaupunki-
17930:  kuntien kansakoululaitoksen vuotuisen nopean kehityk-
17931:  sen osotti Eduskunta vuonna 1910 puheenalaiseen tarkoi-
17932:  tukseen 1,420,000 markkaa. Eduskunnan päätös ei kum-
17933:  minkaan saanut vahvistusta, vaan määrättiin asetuksella
17934:  12 päivältä tammikuuta 1911 apumaksu 710,000 markaksi,
17935: >>koska se suostunta, jonka Eduskunta sanotuilla valtiopäi-
17936:  villä oli sitoutunut suorittamaan, ei riittänyt peittämään
17937:  kaikkia niitä määrärahoja kansakouluja sivistystarkoituk-
17938:  siin, jotka Eduskunta oli myöntänyt>>, kuten armollisessa
17939:     1
17940:          Sulkumerkeissä oleva luku tarkoittaa armollisen esityksen nu-
17941: meroa.
17942:                Kansakoulu- ja slvlstysmäärärabat.         3
17943: 
17944: esityksessä sanotaan. Tämän johdosta Senaatti päätöksellä
17945: 26 päivältä tammikuuta 1911 määräsi, ettäkaupunkienkan-
17946: sakoulujen ylläpitämiseen suostuntavaroista menevän apu-
17947: maksun laskemisen perusteena, joka tähän asti on ollut 25
17948: % kaupunkien kansakouluihinsa käyttämistä todellisista
17949: menoista, oli vuoden 1911 alusta lukien toistaiseksi oleva
17950: 12 1/ 2 %sanotuista menoista. Tämän kohtuuttomuuden Hal-
17951: lituskin myöntää nyt käsiteltävänä olevassa armollisessa
17952: esityksessä ja on sitä mieltä, että kaupungeissa huomatta-
17953: vissa olevaa voimakasta pyrkimystä kehittämään kansa-
17954: koululaitostaan on valtiovaroilla kannatettava aikaisemmin
17955: voimassa olleen perustuksen mukaan. Vuoden 1910
17956: valtiopäivillä arvioi Eduskunta kaupunkien kansakoulu-
17957: jen valtioapua täytyvän lisätä 220,000 markalla; kun
17958: kehitystä epäilemättä yhä edelleen tulee jatkumaan, on
17959: vuoden 1912 budjettiin otettavaa apurahaa korotettava
17960: 250,000 markalla. Valiokunta sentähden kunnioittaen
17961: ehdottaa,
17962:                     että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1912
17963:               apumaksua kaupunkien kansakoululaitosta var-
17964:                ten armollisen esityksen mukaisesti 1,670,000
17965:                markkaa.
17966: 
17967:      2. (2). Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen
17968: opettajiston palkkaamiseen. Apumaksuksi maalaiskansa-
17969: koulujen opettajiston palkkaamiseksi myönsi Eduskunta
17970: vuotta 1910 varten 3,550,000 markkaa, josta käytet-
17971: tiin 3,462,497 markkaa 95 penniä.
17972:      Opettajavirkojen lukumäärä vuonna 1909-1910 oli
17973: 3,552; lukuvuoden 1910-1911 alussa perustettiin 175
17974: uutta opettajavirkaa. Uusia opettajavirkoja arvioi Edus-
17975: kunta vuonna 1911-1912 perustettavan 270, ja osotti vuo-
17976: deksi 1911 opettajakunnan palkkaamiseen 3,700,000 mark-
17977: kaa. Mutta lukuvuoden 1910-1911 kuluessa perustet-
17978: tanee vielä muutamia uusia opettajavirkoja, joten ensi
17979: lukuvuoden alkuun voitanee otaksua perustettavan kaik-
17980: 4                1911. -   V. M. -   EsU. N:o 11.
17981: 
17982: kiaan 200 uutta virkaa. Näin ollen olisi opettajavirkoja
17983: lukuvuonna 1911--1912
17984:                  3,552 + 200+ 270=4,022
17985: Jos otaksutaan, että opettajista perheolojen perustuksella
17986: kolmas osa nauttii 1,100 markan pohjapalkkaa, nousee
17987: valtioapu näitä varten 1,474,000 markkaan ja kahdelle
17988: kolmannekselle, a 900 markkaa, 2,413,800 markkaan,
17989: eli yhteensä 3,887,800 markkaan. Jos vielä uusien opet-
17990: tajien luvun vuonna 1912-1913 otaksutaan nousevan
17991: 270: een, tulevat nämä opettajat vuonna 1912, viitenä
17992: kuukautena saamaan apumaksua 108,750 markkaa. Näin
17993: ollen voitanee vuodeksi 1912 arvioida koko maalaiskansa-
17994: koulujen apumaksu 3,996,550 (3,887,800 + 108, 750) mar-
17995: kaksi eli pyörein luvuin 4,000,000 markaksi. Valiokunta
17996: siis kunnioittaen ehdottaa,
17997: 
17998:                     että Eduskunta apumaksuksi maalaiskan-
17999:                sakouluJ"en opettajiston palkkaamiseksi vuo-
18000:                deksi 1912 myöntäisi armollisen esityksen
18001:                mukaisesti 4,000,000 markkaa.
18002: 
18003:       3. (3). Apumaksu opeUaJ"ain J"a opettajatarten palk-
18004: kaamiseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varte.n. Tähän
18005: tarkoitukseen on armollisessa esityksessä yhtäpitävästi
18006: Koulutoimen Ylihallituksen laskelmain kanssa arvioitu
18007: vuonna 1912 tarvittavan entinen määrä 150,000 markkaa.
18008: Valiokunnan mielestä on tämä määräraha riittävä ja se
18009: siis kunnioittaen ehdottaa,
18010: 
18011:                    että Eduskunta puheenalaiseksi apumak-
18012:                suksi myöntäisi 150,000 markan suuruisen
18013:                määrärahan.
18014: 
18015:      4. (4). Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakou-
18016: lujen varsinaiselle opeUafistolle.   Tähän tarkoitukseen käy-
18017:                  Kansakoulu- ja slvtstysmäärärahat.           5
18018: 
18019:  tettiin 742,546 markkaa 21 penniä vuonna 1908 ja seuraa-
18020:  vana vuonna 816,648 markkaa 39 penniä, joten lisäys
18021:  teki 74,102 markkaa 18 penniä. Vuonna 1910 käytettiin
18022:  opettajiston palkan korotuksiin 897,399 markkaa 94 pen-
18023:  niä, ja on lisäys siis edelliseen vuoteen verraten ollut 80,757
18024:  markkaa 55 penniä. Viime vuoden varsinaisilla valtio-
18025:  päivillä Eduskunta arvioi tämän lisäyksen vuotta 1911
18026:  varten 80,000 markaksi; ja kun palkankorotusta nautti-
18027:  vain opettajain lukumäärä vuosittain kasvaa, lienee koh-
18028:  tuullista, että lisäys vuodeksi 1912 arvioidaan samaksi
18029: ·kuin armollisessa esityksessä eli 100,000 markaksi. Va-
18030:  liokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18031: 
18032:                     että Eduskunta vuodeksi 1912 myöntäisi
18033:                maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajis-
18034:                tolle palkankorotuksiin armollisen esityksen
18035:                mukaisesti 1,080,000 markkaa.
18036: 
18037:       5. (5). Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen
18038:  opettajiston eläkkeiksi, joka armollisessa esityksessä on
18039:  laskettu 234,000 markaksi; sekä
18040:       6. (6). Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opetta-
18041:  jiston eläkkeiksi, joka on laskettu 52,000 markaksi, vastaa-
18042:  vat Valiokunnankin mielestä näitä tarpeita, minkä vuoksi
18043:  Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
18044: 
18045:                     että Eduskunta vuotta 1912 varten hy-
18046:                väksyisi nämä määrärahat armollisen esi-
18047:                tyksen mukaisesti.
18048: 
18049:       7. (7). Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja
18050:  opettajatarten avustamiseen. Tätä tarkoitusta varten on
18051:  vuosina 1909 ja 1910 ollut menosääntöön otettu 80,000
18052:  markkaa. Määräraha osottautui niukaksi vuonna 1910,
18053:  jonka vuoksi Eduskunta korotti sen vuotta 1911
18054:  varten 86,000 markaksi. H<tllitus supisti kumminkin
18055: 6               1911. -   V. M. -   Eslt. N:o 11.
18056: 
18057: tämän hellittävän ja koulun kannalta hyödyllisen avus-
18058: tuksen 70,100 markkaan. Opettajakunnan yhä kasva-
18059: essa lisääntyvät sairaustapauksetkin ja vaativat lisäänty-
18060: viä apurahoja.
18061:       Armollisessa esityksessä vuodeksi 1912 ehdotettu
18062: määrä, 90,000 markkaa, voitanee pitää tarkoitukseen
18063: riittävänä, ja ehdottaa siis Valiokunta kunnioittaen,
18064: 
18065:                   että Eduskunta vuotta 1912 varten hyväk-
18066:              syisi puheenalaisen määrärahan armoltisen
18067:              esityksen mukaisesti 90,000 markan suu-
18068:              ruisena.
18069:      8. (8). Apumaksu kansakoulutalofen fa käsityöhuo-
18070: neistojen rakentamiseksi. Tähän tarkoitukseen Eduskun-
18071: ta vuodeksi 1911 on myöntänyt 1,000,000 markan suurui-
18072: sen määrärahan. Keisarillinen Majesteetti ei ole kuiten-
18073: kaan »Valtiovaraston tilan johdosta>> katsonut voivansa hy-
18074: väksyä mainittuun tarkoitukseen vuosina 1910 ja 1911
18075: mitään varoja.
18076:      Kun ottaa huomioon välttämättömyyden saada va-
18077: listusta leviämään kaikkiin kansankerroksiin, jota viime
18078: valtiopäivillä päätetty oppivelvollisuuskin tarkoittaa, sekä
18079: samalla kuntien vähävaraisuuden ja siitä johtuvan voi-
18080: mattomuuden ilman tehokasta valtioavustusta riittä-
18081: västi saada toimeen tarkoituksenmukaisia kouluhuoneis-
18082: toja, on tämän valtioavun keskeytys erittäin valitettava
18083: asia. Armollisessa esityksessä nyt ehdotettu 1,500,000
18084: markkaan korotettu valtioapu kansakoulukustannusten
18085: avustamiseksi on Valiokunnan mielestä paikallaan, jonka
18086: tähden se kunnioittaen ehdottaa,
18087:                    että Eduskunta myöntäisi puheenalai-
18088:               seen tarkoitukseen vuodeksi 1912 armollisen
18089:               esityksen mukaisesti 1,500,000 markan suu-
18090:               ruisen määrärahan.
18091:                Kansakoulu- ja sivlstysmäärärahat.          7
18092: 
18093:     Asiain näin ollen Eduskunnan Valtiovarainvaliokun-
18094: taan valmisteltavaksi lähettämän, edustaja A. 0. Vuori-
18095: maan y. m. anomusehdotuksen N: o 57 johdosta, joka
18096: koskee valtioavustuksen myöntämistä maalaiskansakou-
18097: lujen rakennuskustannusten huojentamiseksi, Valiokunta
18098: kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
18099: 
18100:                   että anomusehdotus ei anna aihetta toi-
18101:               menpiteeseen.
18102: 
18103:        9. (9). Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi.
18104:  Eduskunta osotti tähän tarkoitukseen vuodeksi 1910
18105:  100,000 ja vuodeksi 1911 120,000 markkaa, mutta mää-
18106: räraha ei ole tullut vahvistetuksi. Ne valtioavut, jotka
18107:  kansanopistorakennuksia varten suoritettiin vuosina 1908
18108:  ja 1909 olivat harvalukuiset ja osittain sangen pienet.
18109:  Sanottuina vuosina perustettiin 10 uutta kansanopistoa,
18110:  joille on täytynyt rakentaa tarkoitustaan vastaavia huo-
18111:  neistoja. Seurauksena tästä on ollut, että kansanopistot
18112:  yleensä työskentelevät suurien velkojen rasittamina ja saa-
18113:  vat vaikeasti raha-asiansa järjestetyiksi. Opistojen pulmal-
18114: .lisen tilan huojentamiseksi tarvittaisiin siis runsasta val-
18115:  tion avustusta. Armollisessa esityksessä ehdotetaankin
18116:  nyt kansanopistojen rakennusavuksi 200,000 markkaa,
18117:  jonka hyväksyen Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
18118: 
18119:                    että Eduskunta kansanopistojen raken-
18120:               nusavuksi vuodeksi 1912 myöntäisi armoUi-
18121:               sen esityksen mukaisesti 200,000 markkaa.
18122: 
18123:       10. (10). Määräraha kirjastoja varten maalaiskansa-
18124: koulujen sekä pikku- ja kiertokoulujen opettajille ja opetta-
18125: jattarille. Tämän määrärahan, joka monena vuonna on
18126: ollut 30,000 markkaa, alensi Hallitus kuluvaksi vuodeksi
18127: 25,000 markkaan. Kun armollisessa esityksessäkin nyt
18128: 8              1911. -   V. M. -   Eslt. N:o 11.
18129: 
18130: hyväksytään ensiksi mainittu määrä, Valiokunta kunnioit-
18131: taen ehdottaa,
18132: 
18133:                   että Eduskunta puheena olevaan tarkoi-
18134:              tukseen vuodeksi 1912 myöntäisi 30,000 mark-
18135:              kaa.
18136:      11. (11). Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokurs-
18137: seja varten on armollisessa esityksessä ehdotettu 110,000
18138: markaksi. Yhä enemmän on kansa alkanut oivaltaa
18139: jatkokurssien tarpeellisuuden kansakouluopetuksen sy-
18140: ventämiseksi. Sen todistaa jatkokurssien lisääntynyt
18141: luku. Vuonna 1908 ei ollut 90,000 markan määräraha
18142: täysin riittävä, ja seuraavan vuoden määräraha 100,000
18143: markkaa käytettiin jotenkin kaikki. Mutta kun meno-
18144: säännön vahvistaminen on valitettavasti parina viime
18145: vuonna suuresti myöhästynyt, saivat opettajat odottaa
18146: 8-10 kuukautta palkkiotaan. Tämä teki kurssien pitä-
18147: jät haluttomiksi panemaan toimeen niitä, josta myös saa
18148: selityksen se seikka, että vuodeksi 1910 vahvistettu
18149: 74,600 markan määräraha silloin riitti. Kun kansakou-
18150: lujen luku edelleen lisääntyy, lienee varmaa, että jatko-
18151: kurssejakin yhä enemmän tullaan pitämään, jos niihin
18152: tarvittavat määrärahat saadaan ajoissa vahvistetuiksi,
18153: niin että opettajat varmasti tietävät saavansa heille tule-
18154: van palkkion. Vuodeksi 1911 Eduskunta myönsi puheen-
18155: alaiseen tarkoitukseen 110,000 markkaa ja täysi syy on
18156: nytkin hyväksyä saman suuruinen menoerä. Valio-
18157: kunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18158: 
18159:                   että Eduskunta vuodeksi 1912 hyväksyisi
18160:              armollisen esityksen mukaisesti maalaiskansa-
18161:              koulujen jatkokurssefa varten 110,000 markan
18162:              suuruisen määrärahan.
18163: 
18164:     12. (12). Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opin-
18165: tomatkoja varten. Tämän määrärahan, joka vuonna 1910
18166:               Kansakoulu- ja slvtstysmilirirahat.       9
18167: 
18168: oli 27,000 markkaa, korotti Eduskunta 30,000 markkaan
18169: vuodeksi 1911, mutta sitä ei kuitenkaan vahvistettu. Kun
18170: tämäkin menoerä on pidettävä varsin tarpeellisena kan-
18171: sakoulunopettajain ammattitaidon edistämiseksi, Valio-
18172: kunta kunnioittaen ehdottaa,
18173: 
18174:                  että Eduskunta tämän määrärahan
18175:              vuodeksi 1912 myöntäisi armollisen esityksen
18176:              mukaisesti 30,000 markan suuruisena.
18177: 
18178:      13. (13). Määräraha havaintovälineiden hankkimisek-
18179: si maalaiskansakouluihin sekä havainto- y. m. opetusväli-
18180: neiden hankkimiseksi kansanopistoihin. Tähän tarkoi-
18181: tukseen edellisinä vuosina kansakouluja varten myönnetty
18182: määräraha on osottautunut riittämättömäksi; vuoden
18183: määräraha on melkein kaikki kulunut edellisenä vuonna
18184: saapuneitten anomuksien tyydyttämiseen. Vuodeksi 1910
18185: Eduskunta tästä syystä varasi myöntämästään 150,000
18186: markan määrärahasta 50,000 markkaa 1909 vuoden tar-
18187: peisiin, joka määräraha tarkoitukseen riittikin. Jäännös
18188: 100,000 markkaa, on myös riittänyt vuonna 1910 saapu-
18189: neihin anomuksiin.
18190:      Puheena olevaa määrärahaa on nyttemmin käytet-
18191: tävä ei ainoastaan n. s. >>suotavain>>, vaan välttämättö-
18192: mienkin havaintovälineiden hankkimisen avustamiseen.
18193: Tämän johdosta kulunee melkoinen erä määrärahasta
18194: vuonna 1910 hankittujen n. s. välttämättömien havainto-
18195: välineiden avustukseen. Näin ollen tulee osa 1911 vuoden
18196: määrärahasta taas käytettäväksi vuoden 1910 tarpei-
18197: siin. Tässä esitetyt syyt huomioon ottaen Eduskunta
18198: onkin myöntänyt kyseessä olevaan tarkoitukseen vuo-
18199: deksi 1911 kansakoulujen osalle 120,000 markkaa. Valio-
18200: kunta katsoo edelleen kohtuulliseksi varata vuoden
18201: 1912 tarpeisiin armollisessa esityksessä ehdotetun erän
18202: 120,000 markkaa. - Havaintovälineiden ja opetusvä-
18203: lineiden, kuten höyläpenkkien y. m., hankkimiseen kansan-
18204: 10             1911. -   V. M. -   Eslt. K:o 11.
18205: 
18206: opistoihin, ehdotetaan armollisessa esityksessä käytettä-
18207: väksi 15,000 markkaa. Tämäkin erä riittänee tarkoituk-
18208: seensa. Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18209: 
18210:                   että Eduskunta havaintovälineiden hank-
18211:              kimiseksi maalaiskansakouluihin sekä ha-
18212:              vaintovälineiden ia muiden opetusvälineiden
18213:              hankkimiseksi kansanopistoihin myöntäisi
18214:              vuotta 1912 varten 135,000 markan suuruisen
18215:              määrärahan.
18216: 
18217:      14. (14). Määräraha yliopistollisten iatkokurssien toi-
18218: meenpanemiseksi kansakoulunopettafille ia -opettaiattaritte
18219: on vuosina 1910 ja 1911 ollut 60,000 markkaa, josta vii-
18220: meksi mainittuna vuonna ainoastaan 30,000 markkaa
18221: saatiin. Tästä syystä on viime syksynä voitu jakaa apu-
18222: rahoja vain 55:lle 135 hakijasta, mutta toivottavaa olisi,
18223: että ainakin noin 90-100 kansakoulunopettajaa tulisi
18224: niistä osallisiksi. Näin ollen on kohtuullista, että määrä-
18225: raha korotettaisiin armollisen esityksen ehdottamaan
18226: 80,000 markkaan. Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18227: 
18228:                   että Eduskunta vuodeksi 1912 hyväksyi-
18229:               si tähän tarkoitukseen armollisen esityksen
18230:               mukaisesti 80,000 markkaa.
18231: 
18232:      15. (15). Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalais-
18233: kansakouluien oppilaille. Armollisessa esityksessä ehdo-
18234: tetaan apumaksu koulutarpeiden ostoon 400,000 markaksi.
18235: Tätä apurahaa on täytynyt vuosi vuodelta korottaa ja
18236: on se sittenkin näyttäytynyt riittämättömäksi. Vuonna
18237: 1909 käytettiin tarkoitukseen 150,000 markkaa; tarvittu
18238: olisi 175,000 markkaa. Vuoden 1910 määräraha 200,000
18239: markkaa loppui niinikään kesken. Vuodeksi 1911 myönsi
18240: Eduskunta koulutarpeiden ostoon 300,000 markkaa, jota
18241: menoerää ei Keisarillinen Majesteetti kumminkaan ole
18242:                Kansakoulu· ja siYistJsmlirirahat.         11
18243: 
18244: vahvistanut. Kun maalaiskunnat ovat yhä enemmän
18245: alkaneet kustantaa kansakoulujen oppilaille koulutar- ·
18246: peita, josta on ollut seurauksena oppilasmäärän tun-
18247: tuva lisääntyminen varsinkin vähäväkisten keskuudessa,
18248: edistää puheenaoleva apumaksu tehokkaasti yleistä
18249: kansalaissivistystä. Näin ollen on suotavaa, että apu-
18250: maksuna kunnille edelleen suoritetaan 75 % koulutar-
18251: peiden hinnasta. Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18252: 
18253:                   että Eduskunta vuodeksi 1912 myön-
18254:              täisi apumaksuksi kansakoulutarpeiden os-
18255:              toon maalaiskansakoulufen oppilaille 400,000
18256:              markkaa.
18257: 
18258:      16. (16). Määräraha kansanopistofen avustamiseksi
18259: fa apurahoiksi näiden opistofen vähävaraisille oppilaille.
18260: Vuodeksi 1911 myönsi Eduskunta tähän tarkoitukseen
18261: 360,000 markkaa, josta Keisarillinen Majesteetti hyväksyi
18262: ainoastaan 240,000 markkaa sanottuna vuonna käytettä-
18263: väksi. Jos otetaan huomioon ennen hyväksytyt muutetut
18264: perusteet kansanopistojen kannatuks~en nähden ja se
18265: todennäköisyys, että ensi syksynä perustetaan joitakuita
18266: uusia opistoja, on armollisen esityksen ehdottamaa apu-
18267: maksua pidettävä kohtuullisena. Valiokunta sentähden
18268: kunnioittaen ehdottaa,
18269: 
18270:                    että Eduskunta vuodeksi 1912 myön-
18271:              täisi kansanopistofen kannattamiseksi fa apu-
18272:              rahoiksi näiden opistofen vähävaraisille oppi-
18273:              laille 360,000 markkaa.
18274: 
18275:      17. (17). Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi
18276: varsinkin kesäsiirtotoissa varattomille, etupäässä sairailte
18277: fa heikoille kansakoululapsille. Vuosiksi 1910 ja 1911
18278: myönsi Eduskunta tähän tarpeeseen kumpanakin vuonna
18279: 50,000 markkaa, jotka avustukset olivat määrättävät
18280: 12              1911. -   V. 1111. -   Eslt. N:o 11.
18281: 
18282: 50 %:ksi kaikista kunnille puheenaolevasta toimesta aihe-
18283: utuvista kustannuksista. >>Suostuntavarojen riittämät-
18284: tömyyteen nähdeiD> ei tätä menoerää ole vahvistettu.
18285: Annollisen esityksen mukaan ei kuitenkaan mitkään peri-
18286: aatteelliset esteet kohtaa tämän määrärahan myöntämistä,
18287: jonka takia Hallitus tällä kertaa ehdottaa tarkoitukseen
18288: käytettäväksi 50,000 markkaa. Katsoen ehdotetun mää-
18289: rärahan toistaiseksi riittäväksi, Valiokunta kunnioittaen
18290: ehdottaa,
18291:                     että Eduskunta kesävirkistyksen toimit-
18292:                tamiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa varatto-
18293:                mille, etupäässä sairaille J"a heikoille, kansa-
18294:                koululapsille myöntäisi vuotta 1912 varten
18295:                armollisen esityksen mukaisesti 50,000 mark-
18296:                kaa.
18297:      18. (20). Määräraha maalaiskuntain ylläpitämien pien-
18298: tenlastenkouluJ"en avustamiseksi. Vuoden 1910 varsinai-
18299: silla valtiopäivillä Eduskunta erikseen tätä tarkoitusta
18300: varten myönsi 100,000 markkaa, jota päätöstä ei kum-
18301: minkaan vahvistettu. Kun mainittu avustus on katsot-
18302: tava sangen tarpeelliseksi valmistamaan yleisen oppi-
18303: velvollisuuden aikaansaamista maassamme, olisi suota-
18304: vaa, että armollisessa esityksessä ehdotettu määräraha
18305: 100,000 markkaa saataisiin tarkoitukseen käyttää. Valio-
18306: kunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18307:                    että Eduskunta vuodeksi 1912 maalais-
18308:               kuntain ylläpitämien pientenlastenkouluJ"en a-
18309:               vustamiseen myöntäisi armollisen esityksen
18310:               mukaisesti 100,000 markkaa.
18311: 
18312:      19. (22). Määräraha matkastipendeiksi kaupunkien
18313: kansakouluntarkastaiille. Kaupunkien kansakouluntarkas-
18314: tajat ovat alamaisuudessa anoneet, että yleisistä varoista
18315: osotettaisiin 2,000 markan vuotuinen määräraha stipen-
18316: deiksi opintomatkoja varten. Kun kaupunkien kansakou-
18317:               Kansakoulu- ja slvlstysmäärärahat.         13
18318: 
18319: lulaitosten ripeä kehitys vaatii tarkastajilta perehtymistä
18320: kansakoulujen järjestelyyn ja työtapoihin varsinkin ulko-
18321: maitten kaupungeissa, on anottu valtioavustus katsotta-
18322: va tärkeäksi. Kun luonnollista on, että kaupunkikun-
18323: tain tulee antaa osansa puheenalaisiin stipendeihin,
18324: katsoo Valiokunta armollisen esityksen ehdottamaa 1,500
18325: markan erää, jonka suuruista Kouluylihallituskin on
18326: puoltanut, tarkoitukseen riittäväksi ja sentähden kunni- ,,
18327: oittaen ehdottaa,
18328: 
18329:                    että Eduskunta vuodeksi 1912 matka-
18330:              stipendeiksi kaupunkien kansakouluntarkas-
18331:              tafille myöntäisi armollisen esityksen mukai-
18332:              sesti 1,500 markkaa.
18333: 
18334:       20. (26). Määräraha luentokurssien kannattamiseksi.
18335: Vuosiksi 1910 ja 1911 on Eduskunta myöntänyt luento-
18336: kurssien kannattamiseksi 50,000 markkaa, mutta Keisa-
18337: rillinen Majesteetti ei ole Eduskunnan kumpaakaan
18338: päätöstä vahvistanut. Valiokunta on kuitenkin edelleen
18339: sitä mieltä, että kansantajuiset luennot varsin tehokkaasti
18340: levittävät valistusta sellaisiinkin seutuihin, mihin eivät
18341: kansakoulutkaan vielä ole saaneet jalansijaa, ja ovat var-
18342: sinkin kansakoulua käymättömille täysi-ikäisille kansa..:
18343: laisille tärkeänä valistuksen lähteenä. Sen vuoksi on
18344: armollisessa esityksessä ehdotettu 50,000 markan meno-
18345: erä katsottava tähän tarkoitukseen varsin tarpeelliseksi.
18346: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
18347: 
18348:                   että Eduskunta vuodeksi 1912 myöntäisi
18349:              50,000 markkaa Kansanvalistusseuran fa Sven-
18350:              ska Folkskolans V änner nimisen yhdistyksen
18351:              yhteisesti asettaman toimikunnan käytettä-
18352:              väksi sellaisten helppotajuisien luentokurssien
18353:              kannattamiseksi, foiden katsotaan sitä ansait-
18354:              sevan.
18355: 14             1911. -   V. M. -   Esit. N:o 11.
18356: 
18357:      21. (21). Määräraha maalaiskansakoulujen oppilas-
18358: kirjastojen avustamiseksi. Vaikkakin monien kansakou-
18359: lujen yhteyteen on perustettu lainakirjastoja, on vielä
18360: harvoja opetuksen edistämistä tarkoittavia koulu- eli
18361: oppilaskirjastoja, joita kansakouluasetuksen 122 §:n mu-
18362: kaisesti on vähitellen pyrittävä perustamaan jokaiseen
18363: kansakouluun. Koulutoimen Ylihallitus on katsonut tar-
18364: peelliseksi, että oppilaskirjastojen ostamista varten myön-
18365: nettäisiin avustusta 50 % kirjojen ostohinnasta.        Ar-
18366: mollisessa esityksessä ehdotetaan tähän tarkoitukseen
18367: käytettäväksi vuotta 1912 varten 25,000 markkaa. Kat-
18368: soen tämän summan riittäväksi tarkoitukseensa, Valio-
18369: kunta kunnioittaen ehdottaa,
18370: 
18371:                  että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1912
18372:              maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen avus-
18373:              tamiseksi armollisen esityksen mukaisesti
18374:              25,000 markkaa.
18375: 
18376:      22. (28). Määräraha raittiustyön kannattamiseksi. Jo
18377: kolmena vuonna on Eduskunta myöntänyt raittiustyön
18378: kannattamiseksi yhteensä 70,000 markkaa siten jaettuna,
18379: että >>Raittiuden Ystävät» saisivat 50,000, >>Finlands Sven-
18380: ska Nykterhetsförbund>> 15,000 ja >>Suomen Opiskelevan
18381: Nuorison Raittiusliitto>> 5,000 markkaa, minkä päätöksen
18382: Eduskunta teki, edellyttäen ettei muuta kannatusta ylei-
18383: sistä varoista näille seuroille anneta. Vuonna 1909 saa-
18384: tiin raittiustyön edistämiseksi valtioapua 55,000 markkaa
18385: ja vuonna 1910 ainoastaan 35,000 markkaa. Kuluvana
18386: vuonna ei puheenalaiseen tarkoitukseen vielä ole saatu
18387: mitään apurahaa. Suuria vaikeuksia on tästä koitunut
18388: raittiustyössä toimiville yhdistyksille, ja ikävä keskeytys
18389: on tapahtunut yhteiskuntamme siveelliselle valistamiselle
18390: tarpeellisessa työssä. Vuodeksi 1912 on Valiokunnan
18391: mielestä apurahoiksi raittiustyölle osotettava armolli-
18392: sessa esityksessä ehdotettu 70,000 markan määräraha sillä
18393:                Kansakoulu- ja slvistysmäärärahat.         15
18394: 
18395: tavalla käytettäväksi kuin edellä on esitetty.        Valio-
18396: kunta näin ollen kunnioittaen ehdottaa,
18397: 
18398:                    että Eduskunta vuodeksi 1912 armoUi-
18399:               sen esityksen mukaisesti myöntäisi raitti-
18400:               ustyön edistämiseen 70,000 markkaa.
18401: 
18402:      23. (27). Määräraha työväenopistojen avustamiseksi.
18403: Eduskunta on vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tekemänsä
18404: anomuksen mukaisesti myöntänyt vuosia 1909, 1910 ja
18405: 1911 varten 30,000 markan vuotuisen määrärahan, jota
18406: armollisen esityksen sanain mukaan valtiovarain tilaan
18407: nähden ei kuitenkaan ole tähän saakka voitu ottaa meno-
18408: sääntöön. Siihen nähden, että kysymyksessä oleva apuraha
18409: luonteensa puolesta läheisesti kuuluu tässä mietinnössä
18410: käsiteltäviin määrärahoihin, Valiokunta kunnioittaen eh- .
18411: dottaa,
18412:                    että Eduskunta työväenopistoJen avusta-
18413:                miseen armollisen esityksen mukaisesti vuodeksi
18414:                1912 myöntäisi 30,000 markkaa.
18415: 
18416: 
18417:      Edellämainittujen määrärahojen lisäksi tulee Edus-
18418: kunnan näillä valtiopäivillä jo erikseen päättämät ja
18419: niinikään armollisessa esityksessä ehdotetut määrärahat:
18420:      24. (19). Määräraha maalaiskansakoulujen vähäva-
18421: raisten lasten ruoka- ja vaatetusavuksi, johon tarkoitukseen
18422: Eduskunta Sivistysvaliokunnan mietinnössä N: o 1 tehdyn
18423: ehdotuksen mukaisesti 7 päivänä maaliskuuta 1911 on
18424: vuodeksi 1912 päättänyt myöntää 150,000 markkaa; sekä
18425:      25. (18). Määräraka kansanlastentarhojen avustami-
18426: seksi, johon tarpeeseen Eduskunta Sivistysvaliokunnan
18427: mietinnössä N: o 2 tehdyn ehdotuksen mukaisesti niin-
18428: ikään 7 päivänä maaliskuuta 1911 on vuodeksi 1912 päät-
18429: tänyt myöntää 100,000 markkaa.
18430: 16              1911. -   V. M. -   Eslt. N:o 11.
18431: 
18432:      Paitsi yllämainittuja, myöskin armollisessa esityk-
18433: sessä huomioonotettuja apurahoja, on Eduskunta näillä
18434: valtiopäivillä aikaisemmin päättänyt:
18435:      26. Määrärahan kansankirfastofen avustamiseksi fa
18436: sellaisten perustamiseksi maalaiskansakoztlufen yhteyteen,
18437: jota varten Eduskunta Sivistysvaliokunnan mietinnössä
18438: N:o 3 tehdyn ehdotuksen mukaisesti maaliskuun 14 päi-
18439: vänä 1911 on vuodeksi 1912 päättänyt myöntää 75,000
18440: markkaa; sekä
18441:       27. Määrärahan kotitalouskouluf en valtioavustuksen osot-
18442: tamiseksi, johon tarkoitukseen Eduskunta Sivistysvalio-
18443: kunnan mietinnössä N: o 6 tehdyn ehdotuksen mukaisesti
18444: 28 päivänä maaliskuuta 1911 on vuodeksi 1912 päättänyt
18445: myöntää 120,000 markkaa.
18446: 
18447: 
18448:      Armollisessa esityksessä ehdotetaan tämän mietinnön
18449: yhteydessä myönnettäväksi kolme määrärahaa, jotka
18450: Eduskunta on edellisillä valtiopäivillä armollisten esi-
18451: tysten mukaisesti varteenottanut budjetin järjestelyssä,
18452: nimittäin:
18453:      (23). Määräraha kansakoulunammattilehtien kannatta-
18454: miseksi, johon tarkoitukseen armollisessa esityksessä
18455: ehdotetaan vuotta 1912 varten myönnettäväksi 11,000
18456: markkaa;
18457:      (24). Määräraha mies- fa naiskäsitöiden opetuksen
18458: edistämiseksi maalaiskansakouluissa, jota varten armolli-
18459: sessa esityksessä ehdotetaan vuodeksi 1912 myönnettä-
18460: väksi 39,000 markkaa; sekä
18461:      (25). Lisäys määrärahaan kansakoulufen ylläpitämi-
18462: seksi maan käykimmissä fa harvimmin asutuissa osissa,
18463: johon tarkoitukseen armollisessa esityksessä ehdotetaan
18464: vuotta 1912 varten myönnettäväksi 10,000 markan suu-
18465: ruinen lisämääräraha.
18466:      Valiokunnan mielestä ei ole riittävää syytä tällaiseen,
18467: armollisessa esityksessäkin vain toistaiseksi ehdotettuun
18468:                 Kansakoulu- ja sivtstysmäärärahat.          17
18469: 
18470: asian järjestelyyn. Puheenalaisten määrärahojen tar-
18471: peellisuuden harkitsemiseen saa Eduskunta tilaisuuden
18472: siinä yhteydessä, jossa se edellisilläkin valtiopäivillä on
18473: suoritettu.
18474: 
18475:      Kansakoululaitosta sekä erinäisiä sivistystarkoituksia
18476: varten suoritettavat määrärahat olisivat sen mukaan, mitä
18477: Valiokunta edellä on ehdottanut Eduskunnan päätettä-
18478: väksi taikka Eduskunta jo ennemmin on päättänyt, vuonna
18479: 1912 seuraavat:
18480:                                                      Smk.
18481:  1.    Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
18482:        tokselle (arviomääräraha) . . . . . . 1,670,000:
18483:  2.    Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
18484:        sinaisen opettajiston palkkaamiseen
18485:        (arviomääräraha) . . . . . . . . . . 4,000,000: -
18486:  3.    Apumaksu opettajain ja opettajatarten
18487:        palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden
18488:        opetusta varten (arviomääräraha) . . 150,000: -
18489:  4.    Määräraha palkankorotuksiin maalais-
18490:        kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
18491:        tolle (arviomääräraha) . . . .           1,080,000:
18492:  !>.   Määräraha saman opettajiston eläk-
18493:        keiksi (arviomääräraha) . . . . . . . 234,000:
18494:  6.    Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
18495:        opettajiston eläkkeiksi (arviomääräraha)    52,000:
18496:  ·7.   Määräraha sairaitten kansakoulunopet-
18497:        tajain ja ·opettajatarten avustamiseen      90,000:
18498:  8.    Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
18499:        työhuoneistojen rakentamiseen            1,500,000:
18500:  9.    Määräraha kansanopistojen rakennus-
18501:        avuksi . . . . . . . . . . . . . . 200,000:
18502: 10.    Määräraha kirjastoja varten maalais-
18503:        kansakoulujen sekä pikku- ja kierto-
18504:        koulujen opettajille ja opettajattarille
18505:         (rajaton siirtomääräraha) . . . . . .      30,000: -
18506: 18                1911. -   V. M. -   Esit. .N:o 11.
18507: 
18508: 11.   Määräraha maalaiskansakoulujen jatko-
18509:       kursseja varten(rajatonsiirtomääräraha)          110,000:
18510: 12.   Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
18511:       opintomatkoja varten                        .     30,000:
18512: 13.   Määräraha havaintovälineiden ynnä
18513:       muiden opetusvälineiden hankkimiseksi
18514:       maalaiskansakouluihin ja kansanopis-
18515:       toihin (rajaton siirtomääräraha)                 135,000: -
18516: 14.   Määräraha yliopistollisten jatkokurssien
18517:       toimeenpanemiseksi kansakoulunopet·
18518:       tajille ja -opettajattarille (rajaton siirto-
18519:       määräraha)                                  .     80,000: -
18520: 15.   Apumaksu koulutarpeiden ostoon maa-
18521:       laiskansakoulujen oppilaille (arviomää·
18522:       räraha)       •                                  400,000: -
18523: Hi.   Määräraha kansanopistojen avustami-
18524:       seksi ja apurahoiksi näiden opistojen
18525:       vähävaraisille oppilaille (rajaton siirto-
18526:       määräraha)                                       360,000: -
18527: 17.   Määräraha kesävirkistyksen toimittami-
18528:       seksi varsinkin kesäsiirtoJoissa varatto-
18529:       mille, etupäässä sairaille ja heikoille
18530:       kansakoululapsille (rajaton siirtomäärä-
18531:       raha) .                                           50,000:
18532: 18.   Määräraha kuntien ylläpitämiä pien·
18533:       tenlastenkouluja varten .                        100,000:
18534: 19.   Määräraha matkastipendeiksi kaupun-
18535:       kien kansakouluntarkastajille                      1,500:
18536: 20.   Määräraha luentokurssien kannattami-
18537:       seksi (rajat~n siirtomääräraha) .                 50,000:
18538: 21.   Määräraha maalaiskansakoulujen op-
18539:       pilaskirjastojen avustamiseksi (rajaton
18540:       siirtomääräraha)                                  25,000:
18541: 22.   Määräraha raittiustyön kannattamiseksi
18542:       (rajaton siirtomääräraha)                         70,000:
18543:                Kansakoulu· ja sivistysmäärärahat        19
18544: 
18545: 23. Määräraha työväenopistojen avustami-
18546:     seksi . . . . . . . . . . . . . . .      30,000: --
18547: 24. Määräraha maalaiskansakoulujen vähä-
18548:     varaisten lasten ruoka- ju vaatetus-
18549:     avuksi (rajaton siirtomääräraha) . . . 150,000:
18550: 25. Määräraha kansanlastentarhain kan·
18551:     nattamiseksi (rajaton siirtomääräraha) 100,000:
18552: 26. Määräraha kansankirjastojen avusta-
18553:     miseksi ja sellaisten perustamiseksi
18554:     maalaiskansakoulujen yhteyteen (uusi)    75,000: -
18555: 27. Määräraha kotitalouskouluja varten
18556:     (uusi) . . . . . . . . . . . . . . . 120,000: -
18557:                            Yhteensä Smk. 10,892,500:
18558: 
18559:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1911.
18560: 
18561: 
18562:       Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toi n en
18563: osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
18564: Arajärvi ja jäsenet von Born, Grönvall, Helenius-Seppälä,
18565: Kairamo, Kronqvist (osittain), Pietinen (osittain), Rainio,
18566: Sainio, Wuolijoki (osittain) sekä varajäsenet Junes (osit-
18567: tain), Nordlund (osittain), Tervo (osittain) ja Törmä.
18568: Helsinki 1911.   K. F. Puromiehen Kirjapaino 0.-Y.
18569:         1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
18570: 
18571: 
18572: 
18573: 
18574:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
18575:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
18576:            armolliseen ·esitykseen varojen osottami-
18577:            sesta kansalwululaitosta ja erinäisiä si-
18578:            vistystarkoituksia varten vuodeksi 1912.
18579: 
18580: 
18581: 
18582: 
18583:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
18584:               ja Suuriruhtinas I
18585: 
18586: 
18587: 
18588: 
18589:     Armollisessa esityksessä Teidän Keisarillinen Majesteet-
18590: tinne on antanut Eduskunnan päätettäväksi varojen osot-
18591: tamisen kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituk-
18592: 2        1911. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 11.
18593: 
18594: sia varten vuodeksi 1912. Tätä esitystä käsitellessään on
18595: Eduskunta ottanut huomioonsa muutamia muitakin yhteis-
18596: kunnallisen valistustyön edistämisestä johtuvia menoja.
18597: 
18598:     Viime vuoden varsinaisilla valtiopäivillä lllyönsi Edus-
18599: kunta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia
18600: varten vuodeksi 1911 kaikkiaan 9,349,000 markkaa. Tästä
18601: menoerästä on kuitenkin 12 päivänä tammikuuta 1911 an-
18602: netulla asetuksella vähennetty 3,025,900 markkaa, koska
18603: Hallitus ei, valtiovarain tilaan nähden, ollut katsonut mah-
18604: dolliseksi sallia minkäänlaisia siirtoja valtiorahastosta
18605: &uostuntavaroihin. Tämän toimenpiteen laittomuudesta
18606: kuin myös armollisessa esityksessä ilmenevästä Eduskun-
18607: nan budjettioikeutta loukkaavasta käsityksestä ja menette-
18608: lystä on Eduskunta toisessa yhteydessä lausunut ajatuk-
18609: sensa.
18610:     1. A pumalcsu kaupunlden kansalcoululaitosta varten
18611: on armollisessa esityksessä ehdotettu 1,670,000 markaksi.
18612: Huomioon ottaen kaupunkikuntien kansakoululaitoksen
18613: nopean kehityksen osotti Eduskunta vuonna 1910 puheen-
18614: alaiseen tarkoitukseen 1,420,000 markkaa. Eduskunnan
18615: päätös ei kumminkaan saanut armollista vahvistusta, vaan
18616: määrättiin asetuksella 12 päivältä tammikuuta 1911 apu-
18617: maksu 710,000 markaksi, jota toimenpidettä armollisessa
18618: esityksessä on perusteltu sillä, että se suostunta, jonka
18619: Eduskunta oli sitoutunut suorittamaan, ei riittänyt peittä-
18620: mään kaikkia niitä määrärahoja kansakoulu- ja sivistystar-
18621: koituksiin, jotka Eduskunta oli myöntänyt. Tämän joh-
18622: dosta Keisarillinen Senaatti 26 päivänä tammikuuta 1911
18623: määräsi, että kaupunkien kansakoulujen ylläpitämiseen
18624: suostuntavaroista menevän apumaksun laskemisen perus-
18625: tuksena, joka ennen on ollut 25 o/o kaupunkien kansakoului-
18626: hinsa käyttämistä todellisista menoista, oli vuoden 1911
18627: alusta lukien toistaiseksi oleva 12 1J2 o/o sanotuista menois-
18628: ta. Sanotun supistuksen kohtuuttomuus on myönnetty ar-
18629: mollisessa esityksessäkin, jossa lausutaan, että kaupun-
18630: geissa huomattavissa olevaa voimakasta pyrkimystä kehit-
18631:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärabat.              3
18632: 
18633: tämään kansakoululaitostaan olisi valtiovaroilla kannatet-
18634: tava aikaisemmin voimassa olleen perustuksen mukaan.
18635: Eduskunta pitää armollisessa esityksessä ehdotettua ko-
18636: rotettua apurahaa kaupunkien kansakoululaitosta varten
18637: tarpeellisena ja sentähden alamaisesti ilmoittaa,
18638: 
18639:                että Eduskunta on rnyöntänyt vuodelcsi 19113
18640:            apumaksua kaupunkien kansakoululaitosta 1Jar-
18641:            ten, armollisen esityksen ,mukaisesti, 1,670,000
18642:            markkaa.
18643: 
18644:     2. Apumaksu maalaiskansakmtlujen 'Oarsinaisen opetta-
18645: jiston palklcaamiseen. Eduskunta ei ole havainnut olevan
18646: syytä muuttaa armollisessa esityksessä olevaa arviota ja
18647: sentähden alamaisesti ilmoittaa,
18648: 
18649:               että Eduskunta apttrnaksuksi maalaiskansa-
18650:            koulujen opettajiston pallclcaarniseen vuodelcsi
18651:            19H2 on myöntänyt annollisen esitylcsen 1nulcai-
18652:            sesti 4,000,000 markkaa.
18653: 
18654:    3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaami-
18655: seen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. Tähän tar-
18656: koitukseen on armollisessa esityksessä arvioitu vuonna
18657: 1Vl2 tarvittavan entinen määrä 150,000 markkaa. Edus-
18658: kunnan mielestä on tämä määräraha riittävä ja saa Edus-
18659: kunta alamaisesti ilmoittaa,
18660: 
18661:               että Eduskunta puheenalaiseksi azmmaksuksi
18662:            on myöntänyt 150,000 markan suuruisen määrä-
18663:            rahan.
18664: 
18665:     4. jJf ääräraha pallcankorotuksiin 1naalaiskansakoulujen
18666: 't:arsinaiselle opettajistolle. Eduskunta on hyväksynyt ar-
18667: mollisessa esityksessä olevan arvion ja saa alamaisesti il-
18668: moittaa,
18669: 4         1911. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 11.
18670: 
18671:                 että Edu.slcunta 'vuodeksi 19112 on myöntänyt
18672:             maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajistolle
18673:             palkankorotuksiin armollisen esityksen rnukai-
18674:             sesti 1,080,000 markkaa.
18675: 
18676:     5. ilf ääräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
18677: tajiston eläkkeiksi, joka armollisessa esityksessä on laskettu
18678: ~31,,000 markaksi, sekä
18679:     6. Apumaksu lcaupunkien kansakoulujen opettaj-iston
18680: eläkkeiksi, joka on laskettu 5~,000 markaksi, vastaavat
18681: Eduskunnan mielestä näitä tarpeita, minkä vuoksi Edus-
18682: kunta alamaisesti ilmoittaa,
18683: 
18684:                että Bduskunta vuotta 19112 varten on hy-
18685:             'oäksynyt nämä määrärahat armollisen esityksen
18686:             mukaisesti.
18687: 
18688:     7. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja -opet-
18689: tajatarten wuustamiseen. Tähän tarkoitukseen vuosina
18690: 1909 ja 1910 menosääntöön otettu 80,000 markan erä osot-
18691: tautui riittämättömäksi jo vuonna 1910, minkä vuoksi Edus-
18692: kunta korotti sen vuotta 1911 varten 86,000 markaksi. Edus-
18693: kunnan päätös ei kumminkaan saanut armollista vahvistus-
18694: ta, vaan supistettiin tämä säälittäviä tapauksia varten tar-
18695: koitettu ja koulun kannalta katsoen hyödyllinen apuraha
18696: 70,100 markkaan. Opettajakunnan yhä kasvaessa lisäänty-
18697: vät sairaustapauksetkin ja vaativat lisääntyviä apurahoja.
18698:     Armollisessa esityksessä vuodeksi 1912 ehdotettu määrä,
18699: 90,000 markkaa, on katsottava tarkoitukseen riittäväksi ja
18700: saa Eduskunta sen. vuoksi alamaisesti ilmoittaa,
18701: 
18702:                että Eduskunta'~'uotta 191;-~arten on hyväk-
18703:             synyt puheenalaisen määrärahan armollisen esi-
18704:             tyksen muka:isesti 90,000 markan stturttisena.
18705: 
18706:     8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen
18707: r•aX~entarniseksi rnaalaiskuntiin.   Tähän tarkoitukseen Edus-
18708:            Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.               5
18709: 
18710: kunta vuodeksi 1911 myönsi 1,000,000 markan suuruisen
18711: määrärahan. Armollisessa esityksessä on ilmoitettu, että
18712: Hallitus valtiovaraston tilan johdosta ei ole katsonut voi-
18713: vansa myöntää mainittuun tarkoitukseen vuosina 1910 ja
18714: 1911 mitään määrärahaa.
18715:     Kun on välttämätöntä saada kansakoulusivistys leviä-
18716: mään kaikkiin kansankerroksiin, jota myöskin Eduskunnan
18717: viime varsinaisilla valtiopäivillä hyväksymä asetus oppi-
18718: velvollisuudesta tarkoittaa, ja kun kunnat vähävaraisuu-
18719: tensa vuoksi eivät ilman tehokasta valtioavustusta voi riit-
18720: tävästi saada toimeen tarkoituksenmukaisia kouluhuoneie-
18721: toja, on tämän valtioavun keskeytys erittäin valitettava.
18722: Armollisessa esityksessä ehdotetun 1,500,000 markan suu-
18723: ruisen määrärahan on Eduskunta korottanut 3,000,000
18724: markkaan. Eduskunta saa siis alamaisesti ilmoittaa,
18725: 
18726:               että Eduskunta on kansakoulutalojen ja kä~i­
18727:            työhuoneistojen rakentamiseen vuodeksi 191'8
18728:            myöntänyt 3,000,000 markan suuruisen määrä-
18729:            rahan.
18730: 
18731:     9. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi. Armol-
18732: Iisessa esityksessä ehdotetun rakennnsavun, 200,000 mark-
18733: kaa, on Eduskunta hyväksynyt ja alamaisesti ilmoittaa,
18734: 
18735:                että Eduskunta kansanopistojen rakennna-
18736:            amfksi vuodeksi 1912 on myöntänyt armollisen
18737:            esityksen mulcaisesti 1!00,000 markkaa.
18738: 
18739:    10. Määräralw kirjastoja varten maalaiskansakoulujen
18740: sekä pikku- ja kiertokoulujen opettajille ja opettajattarille.
18741: Eduskunta on tässä kohdin hyväksynyt armollisen esityk-
18742: sen ja saa alamaisesti ilmoittaa,
18743:               että Eduskunta puheena olevaan tarkoituk-
18744:            seen vuodelcsi 1912 on myöntänyt 30,000 marlc-
18745:            kaa.
18746: 6       1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
18747: 
18748:     11. 11!ääräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja
18749: varten on armollisessa esityksessä ehdotettu 110,000 mar-
18750: kaksi. Jatkokurssien tarpeellisuutta kansakouluopetuksen
18751: syventämiseksi todistaa niiden lisääntynyt luku. Vuonna
18752: 1908 ei ollut 90,000 markan määräraha täysin riittävä, ja
18753: seuraavan vuoden määräraha, 100,000 markkaa, käytettiin
18754: jot~mkin kaikki. Mutta kun menosäännön vahvistaminen
18755: on valitettavasti parina viime vuonna suuresti myöhästy-
18756: nyt, saivat opettajat odottaa 8-10 Imukautta palkkiotaan.
18757: Tämä teki kurssien pitäjät haluttomiksi panemaan toimeen
18758: niitä, josta myös saa selityksen se seikka, että vuodeksi
18759: 1fl10 vahvistettu 74,600 markan määräraha silloin riitti.
18760: Kun kansakoulujen luku edelleen lisääntyy, lienee varmaa,
18761: että jatkokurssejakin yhä enemmän tullaan pitämään, jos
18762: niihin tarvittavat määrärahat ajoissa vahvistetaan. Vuo-
18763: deksi 1911 Eduskunta myönsi puheenalaiseen tarkoitukseen
18764: 110,000 markkaa ja on tämä määräraha Eduskunnan mie-
18765: lestä pysytettävä samansuuruisena. Eduskunta siis ala-
18766: maisesti ilmoittaa,
18767: 
18768:               että Eduskunta vuodeksi 19113 on hyväksynyt
18769:            armollisen esityksen mukaisesti maalaiskansa-
18770:            lcoulujen jatkolcursseja varten 110,000 markan
18771:            suuruisen määrärahan.
18772: 
18773:     12. lYf ääräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja
18774: t•arten. Kun tämäkin menoerä on pidettävä varsin tar-
18775: peellisena kansakoulunopettajain ammattitaidon edistämi-
18776: seksi, Eduskunta siis alamaisesti ilmoittaa,
18777: 
18778:               että Eduskunta on tämän määrärahan vuo-
18779:            deksi 19113 myöntänyt armollisen esityksen mu-
18780:            kaisesti 30,000 markan swuruisena.
18781: 
18782:     13. 111 ääräraha havaintovälineiden hanlckimiseksi maa-
18783: laiskansakmtluihin sekä h(wainto- .Ja muiden opetusvälinei-
18784: den hankkimiseksi kansanopistoihin. Eduskunta katsoo
18785:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.                7
18786: 
18787: kohtuulliseksi edelleen vuoden 1912 tarpeisiin varata ar-
18788: mollisessa esityksessä ehdotetun erän, 120,000 markkaa. -
18789: Havainto- ja opetusvälineiden, kuten höyläpenkkien y. m.,
18790: hankkimiseen kansanopistoihin on armollisessa esityksessä
18791: ehdotettu käytettäväksi 15,000 markkaa. Tämä erä riit-
18792: tänee tarkoitukseensa. Eduskunta sentähden alamaisesti
18793: ilmoittaa,
18794: 
18795:                että Eduskunta ha,vaintovälineiden hanlcki-
18796:            miselcsi maalaislcansakouluihin sekä ha'i•ainto1,ä-
18797:            lineiden ja muiden opetusvälineiden hankkimi-
18798:            seksi kansanopistoihin on myöntänyt vuotta
18799:            1912 varten 135,000 markan suuruisen määrä-
18800:            rahan.
18801: 
18802:     14. ilfääräraha yliopiptolUsten jatkokurssien toimeen-
18803: panemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille.
18804: Eduskunta on pitänyt tarpeellisena, että määräraha koro-
18805: tetaan armollisen esityksen ehdottamaan 80,000 markkaan
18806: ja saa siis alamaisesti ilmoittaa,
18807: 
18808:               että Eduskunta vuodeksi 191'2 on hyväksynyt
18809:           tähän tarlcoitukseen armollisen esityksen mukai-
18810:           sesti 80,000 markkaa.
18811: 
18812:     15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon maalaiskansakou-
18813: lujen oppilaille. Armollisessa esityksessä on apumaksu
18814: koulutarpeiden ostoon ehdotettu 400,000 markaksi. Vaikka
18815: tätä apurahaa on vuosi vuodelta korotettu, on se sittenkin
18816: osottautunut riittämättömäksi. Niinpä vuonna 1909 käy-
18817: tettiin tähän tarkoitukseen 150,000 markkaa, kun olisi tar-
18818: vittu 175,000 markkaa. Vuoden 1910 määräraha 200,000
18819: markkaa loppui niinikään kesken. Vuodeksi 1911 myönsi
18820: Eduskunta koulutarpeiden ostoon 300,000 markkaa, mutta
18821: tämä menoerä ei saanut armollista vahvistusta. Kun maa-
18822: laiskunnat ovat yhä enemmän alkaneet kustantaa kansa-
18823: koulujen oppilaille koulutarpeita, josta on ollut seurauk-
18824: 8        1911. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 11.
18825: 
18826: sena oppilasmäärän tuntuva lisääntyminen varsinkin vähä-
18827: väkisten keskuudessa, on puheena olevan apumaksun kat-
18828: sottava tehokkaasti edistävän yleistä kansalaissivistystä.
18829: Näin ollen, ja kun apumaksua kunnille edelleen on suoritet-
18830: tava 75 % koulutarpeiden hinnasta, saa Eduskunta, hy-
18831: väksyen armollisessa esityksessä ehdotetun määrärahan, ala-
18832: maisesti ilmoittaa,
18833: 
18834:                että Eduskunta vuodelcsi 19193 on rrli!JÖntänyt
18835:            apumalcsuksi kansalcoulutarpeiden ostoon maa-
18836:            laiskansakoulujen oppilaille 1,00,000 markkaa.
18837: 
18838:    16. lJl ääräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
18839: rahoilcsi näiden opistojen vähävaraisille oppilaille. Edus-
18840: kunta on hyväksynyt armollisessa esityksessä ehdotetun
18841: rroäärärahan ja saa alamaisesti ilmoittaa,
18842:               että Eduskunta vuodeksi 19193 on myöntänyt
18843:            kansanopistojen kannattamiseksi ja apttrahoiksi
18844:            näiden opistojen 1.:ähävaraisille oppilaille 360,000
18845:            markkaa.
18846: 
18847:      17. Määräraha kesävirkistyksen toimittami.~eksi varsin-
18848: !.·in kesäsiirtoloissa 1Htrattomille, etupäässä sairaille ja hei-
18849: koille kansakoululapsille. Katsoen armollisessa esityksessä
18850: ehdotetun määrärahan toistaiseksi riittäväksi, Eduskunta
18851: alamaisesti ilmoittaa,
18852:                 että Eduskunta lcesä~·irkistyksen toimittami-
18853:             selcsi varsinlcin lcesäsiirtoloissa varattomille, etu-
18854:             päässä sairaille ja heikoille kansakoululapsille
18855:             on myöntänyt ·vuotta 19193 varten armollisen esi-
18856:             tyksen mukaisesti 50,000 markkaa.
18857:    18. (20). Määräraha maalaiskuntain ylläpitämien pien-
18858: tenlastenkoulujen avustamiseksi. Koska tämä avustus, kuten
18859: armollisessa esityksessäkin on huomautettu, on katsottava
18860: sangen tarpeelliseksi valmistamaan yleisen oppivelvolli-
18861:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.              9
18862: 
18863: suuden aikaansaamista, Eduskunta, hyväksyen armollisessa
18864: esityksessä ehdotetun määrärahan, alamaisesti ilmoittaa,
18865:               että Eduskunta ·vuodeksi 19113 maalaiskuntain
18866:            ylläpitämien pientenlastenkoulujen avustamiseen
18867:            on myöntänyt arnwllisen esityksen nvulcaisesti
18868:            100,000 ma1'kkaa.
18869:     19. (22). !lfäärämha matkastipendeiksi kaupunkien
18870: kansakouluntarkastajille. Armollisessa esityksessä on eh-
18871: dotettu, että 1,500 markkaa osotettaisiin puheenalaiseen
18872: tarkoitukseen.   Koska Eduskunnan mielestä tällainen
18873: avustus on tarpeellinen ja kun on katsottava luonnolliseksi,
18874: että kaupunkikunnat antavat osansa puheenalaisiin stipen-
18875: deihin, on Eduskunta pitänyt armollisen esityksen ehdotta-
18876: maa määrää tarkoitukseen riittävänä ja sentähden alamai-
18877: sesti ilmoittaa,
18878:               että Eduskunta ·vuodeksi 1912 matkastipen-
18879:            deiksi kaupunlcien kansakouluntarkastajille on
18880:            myöntänyt armollisen esityksen mukaise.~ti 1,800
18881:            markkaa.
18882:     20. (26). Määräraha luentokurssien kannattamiseksi.
18883: Vuosiksi 1910 ja 1911 on Eduskunta myöntänyt luentokurs-
18884: sien kannattamiseksi 50,000 markkaa, mutta nämä päätök-
18885: set eivät ole saaneet armollista vahvistusta. Eduskunta
18886: on edelleen sitä mieltä, että kansantajuiset luennot tehok-
18887: kaasti levittävät valistusta sellaisiinkin seutuihin, missä
18888: kansakouluja vielä ei ole, ja ovat kansakoulua käymät-
18889: tömillekin täysi-ikäisille kansalaisille valistustilaisuuk-
18890: sina. Armollisessa esityksessä ehdotettu 50,000 markan
18891: menoerä on sen vuoksi katsottava tähän tarkoitukseen var-
18892: sin tarpeelliseksi. Eduskunta sentähden alamaisesti il-
18893: moittaa,
18894:                että Eduslcunta vuodeksi 1912 on myöntänyt
18895:            50,000 markkaa Kansan·valistusseuran ja Sven-
18896:            ska Folkskolans Vänner nimisen yhdistyksen yh-
18897: 10       1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
18898: 
18899:            teisesti asettaman toimikunnan käytettäväksi sel-
18900:            laiste,n helppotajuisien luentokurssien kannatta-
18901:            miseksi, joiden katsotaan sitä ansaitse11an.
18902: 
18903:     21. Määräraha maalaiskmUJakoulujen oppilaskirjasto-
18904: jen avustamiseksi. Armollisessa esityksessä on ehdotet-
18905: tu tähän tarkoitukseen osotettavaksi vuotta 1912 varten
18906: 25,000 markkaa. Katsoen tämän summan riittäväksi tar-
18907: koitukseensa, Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
18908: 
18909:               että Eduskunta on myöntänyt vuodek.~i 191~
18910:            rnaalaislcansalcmdujen oppilaslcirjastojen avusta-
18911:            miseen armollisen esityksen mukaisesti '25,000
18912:            markkaa.
18913: 
18914:     22. (28). Määräraha ?'aittiustyön ~:annattamiseksi. Jo
18915: kolmena vuonna on Eduskunta myöntänyt raittiustyön kan-
18916: nattamiseksi 70,000 markkaa. Vuonna 1909 oli kuihmkin
18917: tätä tarkoitusta varten menosääntöön merkitty kaikkiaan
18918: vain 55,000 markkaa ja vuonna 1910 ainoastaan 35,000
18919: markkaa. Kuluvana vuonna ei raittiustyön edistämiseksi
18920: ole ollut käytettävissä mitään apurahaa. Suuria vaikeuk-
18921: sia on tästä koitunut raittiusyhdistysten työlle ja toiminta
18922: raittiusaatteen levittämiseksi kansaan on ikävällä tavalla
18923: häiriintynyt. Vuodeksi 1912 on Eduskunnan mielestä
18924: raittiustyön avustamiseksi osotettava armollisessa esi-
18925: tyksessä ehdotettu 70,000 markan määräraha, jaettavaksi
18926: siten, että Raittiuden Ystävät saisivat 50,000 markkaa,
18927: Finlands Svenska Nykterhetsförbund 15,000 markkaa ja
18928: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskustoimi-
18929: kunta 5,000 markkaa, kuitenkin edellyttäen, ettei muuta
18930: kannatusta yleisistä varoista näille seuroille anneta. Edus-
18931: kunta näin ollen alamaisesti ilmoittaa,
18932: 
18933:                että Eduskunta vuodelcsi HJ12 on armollisen
18934:            esityksen mukaisesti myöntänyt raittiustyön
18935:            edistämiseen 70,000 markkaa.
18936:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.              11
18937: 
18938:    23. (27). llf ääräraha työväenopistojen a1mstamiseks'i~.
18939: Eduskunta on vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä työ-
18940: väenopistojen avustamiseksi vuosina 1909, 1910 ja 1911
18941: myöntänyt 30,000 markan vuotuisen määrärahan, jota kui-
18942: tenkaan, armollisessa esityksessä olevan ilmoituksen mukaan
18943: valtiovarain tilaan nähden ei ole tähän saakka voitu ottaa
18944: menosääntöön. Ollen sitä mieltä, että puheenalaiseen tar-
18945: koitukseen on ensitulevaa vuotta varten varoja myönnet-
18946: tävä, saa Eduskunta, joka katsoo että kysymyksessä oleva
18947: apuraha luonteeltaan läheisesti liittyy tässä kirjelmässä
18948: käsiteltyihin määrärahoihin, alamaisesti ilmoittaa,
18949: 
18950:                 että Edusk1mta työväenopistojen avustami-
18951:            seen armollisen esityksen mulcaisesti mwdeksi
18952:            191'!3 on myöntänyt 30,000 nwrklcaa.
18953: 
18954: 
18955: 
18956: 
18957:     Edellämainittujen määrärahain lisäksi on Eduskunta
18958: syillä, jotka mainitaan Eduskunnan näillä valtio-
18959: päivillä tekemissä erityisissä alamaisissa anomuksissa,
18960: kansakoulu- ja sivistysmäärärahoihin vuodeksi 1912 otta-
18961: nut seuraavat armollisessa esityksessäkin ehdotetut meno-
18962: erät:
18963:     24. (19). -Määrärahan varattomain maalaiskansakoulu-
18964: lasten ravinto- ja vaatetusavulcsi, 150,000 markkaa; sekä
18965:     25. (18). Määrärahan kansanlastentarhain kannattami-
18966: seksi, 100,000 markkaa.
18967: 
18968: 
18969:     Niinikään on Eduskunta syillä, jotka mainitaan Edus-
18970: kunnan erityisissä näillä valtiopäivillä tekemissä alamai-
18971: sissa anomuksissa, päättänyt sivistysmäärärahoihin lisäksi
18972: ottaa seuraavat menoerät:
18973:     26. 1.lfäärärahan kansankirjastojen edistämiseksi, 75,000
18974: markkaa; sekä
18975: 12          1911. -       Edusk. 'rast. -         Esitys N :o 11.
18976: 
18977:     27. M ää1•ärahan kotitalouskoulrujen a'vustamiseen ja
18978: lcotitalousopettajatarten valmistamiseen, 1'130,000 markkaa.
18979: 
18980: 
18981:     Armollisessa esityksessä on ehdotettu määrärahain yh-
18982: teydessä kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia
18983: varten myönnettäväksi ·seuraavat kolme määrärahaa, jotka
18984: Eduskunta on edellisillä valtiopäivillä armollisten esitys-
18985: ten mukaisesti varteenottanut tulo- ja menoarvion järjes-
18986: telyssä:
18987:     (23). Määräraha kansalcoulttn ammattilehtien kannat-
18988: tamiseksi, johon tarkoitukseen armollisessa esityksessä on
18989: ehdotettu vuotta 1912 varten myönnettäväksi 11,000 mark-
18990: kaa;
18991:     (24). 1lläär•äraha mies- ja naislcäsitöiden opet,uksen
18992: edistä1niselcsi maalaislcansalcouluissa, jota varten vuodeksi
18993: 1912 on ehdotettu 39,000 markkaa; sekä
18994:     (25). Lisäys määrärahaan kansakoulujen ylläpitä-
18995: miseksi maan käyhirnmissä ja harvimmin asutuissa osissa,
18996: johon tarkoitukseen on vuotta 1912 varten ehdotettu 10,000
18997: markan suuruinen lisämääräraha.
18998:     Eduskunnan mielestä ei ole riittävää syytä tällaiseen,
18999: armollisessa esityksessäkin vain toistaiseksi ehdotettuun
19000: järjestelyyn, vaan on Eduskunta kuten ennenkin ottanut
19001: huomioon puheenalaiset menoerät päättäessään vuoden
19002: 1912 budjetista.
19003: 
19004:    Kansakoululaitosta sekä erinäisiä sivistystarkoituksia
19005: varten suoritettavat määrärahat ovat siis, sen mukaan mitä
19006: Eduskunta on päättänyt, vuonna 1912 seuraavat:
19007: 
19008:  1. Apumaksu kaupunkien kansa-
19009:     koululaitokselle ( arviomäärära-
19010:     ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk.   1,670,000:-
19011:  2. Apumaksu maalaiskansakoulu-
19012:     jen varsinaisen opettajiston palk-
19013:     kaamiseen ( arviomääräraha) . . ,                              4,000,000 : -
19014:             Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.          13
19015: 
19016:  3.     Apumaksu opettajain ja opetta-
19017:        jatarten palkkaamiseen mies- Ja
19018:        naiskäsitöiden opetusta varten
19019:         ( arviomääräraha) ............ . Smk.    150,000:-
19020:  4.     Määräraha       palkankorotuksiin
19021:        maalaiskansakoulujen varsmai-
19022:        selle opettajistolle (arvio määrä-
19023:        raha) ....................... .          1,080,000:-
19024:  ;).   Määräraha maalaiskansakoulu- "
19025:        jen varsinaisen opettajiston eläk-
19026:        keiksi ( arviomääräraha) ...... .         234,000:-
19027:  6.     Apumaksu kaupunkien kansa- "
19028:        koulujen opettajiston eläkkeiksi
19029:         (arviomääräraha) ........... .            52,000:-
19030:  7.    Määräraha sairaiden kansakou- "
19031:        lunopettajain Ja -opettajatarten
19032:        avustamiseen ................. .           90,000:-
19033:  8.    Apumaksu kansakoulutalojen ja "
19034:        käsityöhuoneistojen rakentami-
19035:        seksi ·maalaiskuntiin .......... .       3,000,000:-
19036:  9.    Määräraha kansanopistojen ra- "
19037:        kennusavuksi ................ .           200,000:-
19038: 10.    Määräraha       kirjastoja   varten "
19039:        maalaiskansakoulujen sekä pik-
19040:        ku- ja kiertokoulujen opettajille
19041:        ja opettajattarille (rajaton siirto-
19042:        maararaha) .................. .            30,000:-
19043: 11.    Määräraha maalaiskansakoulu-
19044:        jen jatkokursseja varten (raja-
19045:        ton siirtomääräraha) ......... .          110,000:-
19046: 12.    Määräraha stipendeiksi kuunte- "
19047:        lua ja opintomatkoja varten ....           30,000:-
19048: 13.    Määräraha       havaintovälineiden "
19049:        hankkimiseksi maalaiskansakon-
19050:        luihin sekä havainto- ja muiden
19051:        opetusvälineiden hankkimiseksi
19052: 14       1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 11.
19053: 
19054:       kansanopistoihin (rajaton siirto-
19055:       maararaha) .................. . Smk.       135,000:-
19056: 14.   Määräraha yliopistollisten jatko-
19057:        kurssien toimeenpanemiseksi kan-
19058:        sakoulunopettajille ja -opetta-
19059:       jattarille (rajaton siirtomäärära-
19060:       ha) ......................... .             80,000:--
19061: 15.   Apumaksu koulutarpeiden ostoon "
19062:       maalaiskansakoulujen oppilaille
19063:        (arviolllääräraha) ........... .          400,000:--
19064: 16.   Määräraha kansanopistojen a- "
19065:       vustamiseksi ja apurahoiksi näi-
19066:        den opistojen vähä varaisille op-
19067:       pilaille (rajaton siirtomääräraha)         360,000:-
19068: 17.    Määräraha kesävirkistyksen toi- "
19069:        mittamiseksi varsinkin kesäsiirto-
19070:       Joissa varattomille, etupäässä sai-
19071:       raille ja heikoille kansakoululap-
19072:        sille (rajaton siirtomääräraha) ..         50,000:--
19073: 18.    Määräraha maalaiskuntien yllä- "
19074:        pitämien pientenlastenkoulujen
19075:        avustamiseksi ................ .          100,000:-
19076: 19.    Määräraha       matkastipendeiksi "
19077:        kaupunkien kansakouluntarkas-
19078:        tajille ....................... .              1,500:-
19079: 20.    Määräraha luentokurssien kan- "
19080:        nattamiseksi (rajaton siirtomää-
19081:        räraha) ..................... .            50,000:-
19082: 21.    Määräraha maalaiskansakoulu- "
19083:        jen oppilaskirjastojen avustami-
19084:       .seksi (rajaton siirtomääräraha)            25,000:-
19085: 22.    Määräraha raittiustyön kannat- "
19086:        tamiseksi (rajaton siirtomäärära-
19087:        ha) ......................... .            70,000:--
19088: 23.    Määräraha työväenopistojen a- "
19089:        vustamiseksi ................. .           30,000:-
19090:                                           "
19091:             Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.         f5
19092: 
19093: 24. Määräraha varattomain maalais-
19094:     kansakoululasten ravinto-     ja
19095:     vaatetusavuksi (rajaton siirto-
19096:     määräraha) ................. . Smk.         150,000:-
19097: 25. Määräraha kansanlastentarhain
19098:     kannattamiseksi (rajaton siirto-
19099:     maarara,ha) .................. .            100,000:-
19100: 26. Määräraha kansankirjastojen e- "
19101:     distämiseksi ................. .             75,000:-
19102: 27. Määräraha kotitalouskoulujen a- "
19103:     vustamiseen ja kotitalousopetta-
19104:     jatarten valmistamiseen ...... .            120,000:-
19105:                                          "
19106:                               Yhteensä Smk. 12,392,500:-
19107: 
19108:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
19109: 
19110:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
19111: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
19112:                      N:o 12. -   1911.
19113: 
19114: 
19115: 
19116: 
19117:                 Keisarillisen Majesteetin Armolli-
19118:           nen esitys Suomen Eduskunnalle suostunta-
19119:           verosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna
19120:           1912.
19121:      Suomen Eduskunnan 1910 vuoden valtiopäivillä hy-
19122: väksymä suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta,
19123: josta Armollinen asetus on vahvistettu 23 päivänä joulu-
19124: kuuta 1910, on kannettava ainoastaan 19ll vuoden lop-
19125: puun. Tämän johdosta on Keisarillinen Majesteetti
19126: .Armossa tahtonut jättää Eduskunnan päätettäväksi, onko
19127: ja minkä perustusten mukaan suostuntaveroa mallasjuo-
19128: main valmistamisesta edelleen suoritettava sanotusta
19129: ajasta eteenpäin.
19130:      Verotuksen alaisten mallasjuomain valmistukseen on
19131: viisivuotiskautena 1906-1910 käytetty seuraavat määrät
19132:  maltaita:
19133: V. 1906, jolloin 94 juomatehdasta oli toimessa, 6, 724,598 kg
19134: " 1907,   "     95       "         "     "     7,873,060 "
19135: " 1908,   "     87       "         "     "     4,141,297 "
19136: " 1909,   "     84       "         "     "     5,312,421 "
19137: , 1910,   ,     70       ,         ,     ,noin3,145,859 ,
19138: 
19139:     Suostuntaveron alaisissa juomatehtaissa kulutetusta
19140: mallasmäärästä on vuonna 1910 käytetty väkeväin eli
19141:   2                      N:o 12
19142: 
19143: enemmän kuin 2 volyymiprosenttia alkoholia sisältäväin
19144: mallasjuomain valmistamiseen arviolta 3,043,024 ja mieto-
19145: jen mallasjuomain valmistukseen noin 102,835 kilogra.m-
19146: maa. Mietoja mallasjuomia yksinomaan valmistavissa,
19147: verovapaissa tehtaissa, joita on ollut toimessa 58 eli
19148: seitsemän enemmän kuin edellisenä vuotena, on taasen
19149: 1910 vuoden aikana kulutettu maltaita yhteensä 979,378
19150: kilogrammaa, joka määrä on 147,360 kilogrammaa 1909
19151: vuoden vastaavaa kulutusmäärää suurempi.
19152:      Mallasjuomain valmistamisesta on 1907 vuoden lop-
19153: puun suoritettu suostuntaoveroa 1 markka kultakin kym-
19154: meneltä kilogrammalta sellaisten juomain tehdasmaiseen
19155: valmistukseen käytettyjä maltaita, johonka tuli 10 pen-
19156: nin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta yli
19157: 50,000 ja aina 150,000 kilogrammaan sekä 25 pennin lisä-
19158: maksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta yli 150,000
19159: kilogramman yhden vuoden kuluessa samassa juomateh-
19160: taassa käytettyjä maltaita. Vuosina 1908 ja 1909 on niistä
19161: juomatehtaista, joissa, on valmistettu väkeviä mallasjuo-
19162: mia, suoritettu suostuntaoveroa 4 markkaa kultakin kym-
19163: meneltä kilogrammalta siellä käytettyjä maltaita, johonka
19164: on tullut 15 pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilo-
19165: grammalta yhden vuoden aikana kulutettuja maltaita
19166: yli 50,000 kilogramman ja aina 150,000 kilogrammaan
19167: asti sekä 40 pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilo-
19168: grammalta vuodessa kulutettuja maltaita päälle 150,000
19169: kilogramman. Tammikuun 23 päivästä 1910 alkaen
19170: kannetaan suostuntaveroa väkeviä mallasjuomia va.lmis-
19171: tavista juomatehtaista 8 markkaa kultakin kymmeneltä
19172: kilogrammalta siellä käytettyjä maltaita, mihinkä vero-
19173: määrään tulee niinkuin ennenkin 15 ja 40 pennin lisäys
19174: kultakin kymmeneltä kilogrammalta vuoden aikana. kulu-
19175:                          N:o 12                            3
19176: 
19177: tettuja maltaita yli 50,000 ja yli 150,000 kilogramman.
19178: Samalla on määrätty, että suostuntamaksu koko vuodelta
19179: yhdestä juomatehtaasta on oleva vähintään 10,000 mark-
19180: kaa, vaikka siellä ei olisikaan kulutettu niin paljon mal-
19181: taita, että säädetty vero niistä nousisi siihen määrään.
19182:      Sitä vastoin juomatehtaat, jotka valmistavat ainoas-
19183: taan mietoja eli korkeintaan 2 volyymiprosenttia alko-
19184: holia sisältäviä mallasjuomia, ovat edelleen suostunta-
19185: verosta vapaat. Niistä on kuitenkin suoritettava valmis-
19186: tuksen silmälläpidosta johtuvien kustannusten korvaami-
19187: seksi 2 penniä kultakin kilogrammalta mallasjuoman val-
19188: mistamiseen käytettyjä maltaita.
19189:       Suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta on vuo-
19190: sina. 1906--1910 tuottanut:
19191: 
19192: Vuonna 1906 .               739,314 markkaa 51 penniä.
19193:        1907                 887,186   ,     35
19194:  "                                               "
19195:        1908               1,709,065   ,     21
19196:   "                                              "
19197:        1909               2,206,351   ,     62
19198:   "                                              "
19199:        1910          noin 2,500,000
19200:   "                                      "             "
19201: 
19202:      Mietojen mallasjuomain valmistuksen tarkastusmak-
19203: suista on tulo vuodelta ollut:
19204: 
19205:       Vuonna 1908        13,440 markkaa      80 penniä.
19206:              1909        16,640
19207:         "                          "               "
19208:              1910        19,587              56
19209:         "                            "             "
19210:     Eduskunta on arvioinut nettotulon mallasjuomasuos-
19211: tunnasta vuonna 1910 tasan 2,400,000 markaksi.
19212:      Siinä Armollisessa esityksessä suostuntaverosta mal-
19213: )asjuomain valmistamisesta vuonna 1911, joka annettiin
19214:   4                       N:o 12
19215: 
19216: 1910 vuoden valtiopäiville, on Hallitus huomauttanut,
19217: että kun mitään erityistä tullinkorotusta maahan tuota-
19218: vista mallasjuomista ei tule tapahtumaan eikä mallasjuo-
19219: main tuonnin rajoittamiseksi tule ryhdyttäväksi muihin-
19220: ka.an toimenpiteisiin, ei mallasjuomasuostunnan säätämi-
19221: nen soveliasta määrää korkeammaksi voisi korottaa vä-
19222: kevien mallasjuomain hintav, Suomessa eikä siitä syystä
19223: vähentää niiden kulutusta, vaan tulisi sellainen toimenpide
19224:  kyllä aiheuttamaan näiden juomain suurempaa maahan-
19225: tuontia kotimaisen panimoteollisuuden vahingoksi. Asian-
19226: tuntijv,in arviolaskujen mukaan katsottiin Armollisessa esi-
19227: tyksessä ehdotettu suostuntamäärä, 4 markkaa 50 penniä
19228: kymmeneltä kilogrammalta veronalaisessa panimossa kulu-
19229: tettuja maltaita, silloisisse, oloissa korkeimmaksi, minkä
19230: kotimainen mallasjuomain tuotanto voisi kestää kilpai-
19231: lussa maahan tuotujen mallasjuomain kanssa.
19232:      Alamaisessa vastauksessaan on Eduskunta lausunut,
19233: että jos osottautuisi että maahan tuotu olut pääsisi tun-
19234: tuvasti häiritsemään sitä suotuisaa tulosta kotimaisten
19235: väkeväin mallasjuomain käyttämisessä, joka on saavu-
19236: tettu Eduskunnan päättämien mallassuostunnan koro-
19237: tusten kautta, niin Eduskunta edellytti, että Armollisessa
19238: esityksessä lausuttu kanta ulkolaisten mallasjuomain maa-
19239: hantuontia koskevassa kysymyksessä ei estäisi Halli-
19240: tusta vastedes omistv,masta asialle sitä huomiota, jonka
19241: muuttuneet olot ehkä vaatisivat.
19242:      Koska Hallitus ei kuitenkaan nykyään tule ryhty-
19243: mään mihinkään toimenpiteeseen päihdytysjuomain maa-
19244: han tuonnin vaikeuttamiseksi, niin väkevien mallasjuo-
19245: main va,lmistamisesta nykyään suoritettavan korkean
19246: suostuntaveron pysyttäminen semmoisenaan saattaa ai-
19247: noastaan tuottaa taloudellista häviötä kotimaiselle olut-
19248:                          N:o 12                       5
19249: 
19250: teollisuudelle maahan tuotujen päihdytysjuomain hyväksi.
19251: Se korkea mallasvero, joka 23 päivästä tammikuuta 1910
19252: alkaen on kannettu, on jo kaikkialla maassa korottanut
19253: väkeväin mallasjuomain myyntihintoja, joskaan nämät
19254: hinnat eivät vielä ole täysin saavuttaneet mallasveron
19255: vaatimaa suuruutta, joka johtuu siitä, että vanhoja, huo-
19256: keammin verotettuja mallasjuomavarastoja tähän asti
19257: on ollut olemassa. Myöskin on Keisarikunnassa olevain
19258: oluttehtaiden puolelta odotettu kilpailu vaikuttanut, että
19259: oluen hinnat maan etelä- ja itäosissa eivät ole nousseet
19260: samassa määrässä kuin maan pohjoisissa osissa. Kun olut-
19261: panimot Helsingissä kesällä 1910 korottivat hintansa
19262: 1 markalla 25 pullosta olutta, vaikka suostuntaveron koro-
19263: tus oli lisännyt panimojen omia kustmmuksia vähintään
19264: 1 markalla 50 pennillä sanotusta olutmäärästä, ovat pani-
19265: mot maan pohjoisosassa viime vuoden aikana korottaneet
19266: hintansa vastaavasta määrästä olutta 2 markalla. Myöskin
19267: on ilmoitettu, että yhteinen kansa eräässä Mikkelin läänin
19268: osassa on kotonaan ruvennut valmistamaan väkevästi
19269: alkoholipitoista, huonoa olutta, joka on hyvin päihdyttä-
19270: vää ja terveydelle vahingollista. Sitä paitsi on suomalai-
19271: sen panimoyhdistyksen edustajain ja Pietarissa olevain
19272: suurimpain olutpanimojen välillä tehty sopimus siitä,
19273: että nämä panimot eivät ainakaan nykyään ottaisi asia-
19274: miehiä valmisteidensa kaupaksi tarjoamista varten Suo-
19275: messa eivätkä sijoittaisi tänne omia tavaravarastoja.
19276: Tästä on johtunut, että mallasjuomain maahantuonti ei
19277: vielä ole suuresti lisääntynyt, mutta on lisäys kuitenkin
19278: nähtävissä. Kun ma.llasjuomain maahantuonti tammi-
19279: marraskuun aikana vuonna 1909 oli 22,843 kilogrammaa
19280: tynnyreissä ja 10,339 pulloa, joista 230 kilogrammaa ja
19281: 3,298 pulloa Keisarikunnasta sekä 22,613 kilogrammaa ja
19282:   6                       N:o 12
19283: 
19284: 7,041 pulloa ulkomailta, oli maahantuonti vastaavana
19285: aikana vuonna 1910 yhteensä 28,098 kilogrammaa tyn-
19286: nyreissä ja 15,112 pulloa, joista Keisarikunnasta tuotiin
19287: 4,110 kilogrammaa ja 8,978 pulloa sekä ulkomailta 23,988
19288: kilogrammaa ja 6,134 pulloa. Lisäys vuodelle 1910 oli
19289: siis 5,255 kilogrammaa ja 4, 773 pulloa.
19290:       Eduskunta on odottanut, että väkeväin mallasjuo-
19291: main korkea verottaminen tulisi vähentämään näiden juo-
19292: main vahingollista käyttämista ja sitä vastoin lisäämään
19293: mietojen mallasjuomain kulutusta. Tämä ei kuitenkaan
19294: ole toteutunut siinä määrin kuin on tarkoitettu. Väke-
19295: väin mallasjuomain valmistus on kyllä vuonna 1910 edel-
19296: liseen vuoteen verraten vähentynytnoin 9,065,000 litralla,
19297: mutta mietojen mallasjuomain lisäys on ainoastaan
19298: 855,000 litraa. Sitä vastoin on väkiviinatavarain maahan-
19299: tuonti viime vuonna melkoisesti lisääntynyt, niinkuin
19300: näkyy siitä Armollisesta esityksestä paloviinaverosta ja
19301: sen käyttämisestä vuonna 1912, joka on Eduskunnalle
19302: annettu. Vähentyneestä oluen menekistä johtunut vali-
19303: tettava tulos on siis esiintynyt väkiviinajuomain ver-
19304: rattain suurena kulutuksena, mikä raittiuden kannalta ei
19305: ole suotavaa, koska paloviinan ja huonojen väkiviinase-
19306: koitusten kohtuuton nauttiminen on terveydelle vahingol-
19307: lisempi kuin oluen käyttäminen nautintoaineena. Korkea
19308: mallasvero on vaikuttanut senkin, että neljätoista olut-
19309: panimoa on vuonna 1910 lakannut toimimasta; ja näyt-
19310: tävät jäljellä olevain olutpanimojen toiveet siitä, voivatko
19311: nykyisen mallasveron alaisina liikettään jatkaa, myöskin
19312: hyvin epävarmoilta.
19313:      Tähän nähden ja jotta voitaisiin estää väkeväin väki-
19314: viinajuomain lisääntyvää käyttämista nautintoaineena
19315: sekä jotta voitaisiin suojella elinkeinonhaaraa, missä suu-
19316:                           N:o 12                         7
19317: 
19318: rempi määrä työntekijöitä on työssä ja johonka on sijoi-
19319: tetuna noin 25,000,000 markan pääoma, niin myös jotta voi-
19320: taisiin varmuudella saada suostuntarahastolle tuloja koh-
19321: tuullisesta mallasverosta, joita tuloja ei voisi vastata val-
19322: tiorahastoon suoritettava tulli maahan tuoduista mallas-
19323: juomista, mitkä niin ollen tulisivat kulutuksessa astumaan
19324: kotimaisten väkevien mallasjuomain sijalle, on tarpeel-
19325: lista varjella kotimaista oluenvalmistusta perikadosta.
19326: Ainoana keinona tässä on se, että väkeväin mallasjuo-
19327: main verottaminen tapahtuu ainoastaan siinä määrin,
19328: että kotimainen teollisuus voi ilman tappiota veron kes-
19329: tää. Kun teknillisesti hyvin varustetut suomalaiset pa-
19330: nimot näyttävät voivan sietää verotusta aina 50 penniin
19331: asti kilogrammalta maltaita, ehdotetaan siis, että suos-
19332: tuntaverona määrättäisiin väkeviä mallasjuomia val-
19333: mistavista tehtaista vuonna 1912 suoritettavaksi 5
19334: markkaa kultakin kymmeneltä kilogrammalta siellä
19335: käytettyjä maltaita, lisäten tuohon määrään 15 ja 40
19336: penniä kultakin kymmeneltä kilogrammalta vuoden
19337: aikana samassa tehtaassa käytettyjä maltaita yli 50,000
19338: ja yli 150,000 kilogramman, kuitenkin siten, että
19339: vähin maara, mikä veronalaisesta juomatehtaasta on
19340: koko vuodelta suoritettava, on oleva 4,000 markkaa,
19341: vastaten 8,000 kilogramman mallaskulutusta. Kun ve-
19342: romäärä paloviinan valmistuksesta vuonna 1912 on
19343: siitä annetussa erityisessä Armollisessa esityksessä eh-
19344: dotettu 1 markaksi 50 penniksi litralta säännöllisväkevää
19345: paloviinaa, tulisi nyt ehdotettu suostuntavero suuruu-
19346: deltaan jotenkin vastaamaan sanottua paloviinan val-
19347: mistus veroa.
19348:     Valtiotulo mallasjuomasuostunnasta voitanee vuo-
19349: deksi 1912 arvioida noin 2,000,000 markaksi. Siihen tulee
19350:   8                      N:o 12
19351: 
19352: lisäksi mietoja mallasjuomia valmistavista tehtaista suo-
19353: ritettava silmälläpitomaksu, joka voitanee laskea makset-
19354: tavaksi noin 1,000,000 mallaskilogrammasta eli siis 20,000
19355: markaksi. Kun sanotuista kustannuksista vähennetään
19356: valmistuksen valvontakustannukset, arviolta 80,000 mark-
19357: kaa, tulisi puhdas tulo mallasjuomain valmistuksesta suo-
19358: ritettavasta suostuntaverosta ynnä silmälläpitomaksuista
19359: vuonna 1912 olemaan yhteensä 1,940,000 markkaa.
19360: 
19361: 
19362: 
19363:      Vastauksessaan 1910 vuoden valtiopäiville annet-
19364: tuun Armolliseen esitykseen suostuntaverosta mallas-
19365: juomain valmistamisesta on Eduskunta esittämillään syillä
19366: lausunut suotavaksi, että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
19367: toimenpiteisiin mallassuostuntaa koskevien valvontamää-
19368: räyksien ja muiden niiden yhteydessä olevien asetusten
19369: saattamiseksi niin tarkoiksi, ettei väärinkäytöksille jäisi
19370: sijaa. Tämän johdosta on Keisarillinen Majesteetti 23
19371: päivänä joulukuuta 1910 vahvistaessaan Eduskunnan
19372: hyväksymän asetuksen suostuntaverosta mallasjuomain
19373: valmistuksesta vuonna 1911 Armossa suvainnut sallia
19374: Keisarillisen Suomen Senaatin lähimmässä tulevaisuudessa
19375: ottaa tarkemmin harkittavakseen Eduskunnan herättä-
19376: män kysymyksen mallasjuomain valmistuksen valvonta-
19377: järjestelmän parantamisesta, ja on kysymyksen selvittä-
19378: miseksi mallasjuomain valmistuksen ylikontrollööri, joka
19379: sitävarten on tehnyt tutkimusmatkan Skandinaavisiin
19380: maihin, ryhtynyt valmistaviin töihin.
19381:                            N:o 12                            9
19382: 
19383:      Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan siis seuraava
19384: asetusehdotus:
19385: 
19386: 
19387: 
19388: 
19389:                 Ehdotus Armolliseksi asetukseksi suostuntaverosta
19390:           mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1912.
19391: 
19392:                              1 §.
19393:      Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juo-
19394: matehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
19395:      Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
19396: tehtaassa on 1912 vuoden aikana suoritettava suostunta-
19397: veroa viisi markkaa kultakin kymmeneltä kilogrammalta
19398: siihen käytettyjä maltaita.
19399:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa.
19400: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enem-
19401: män kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista
19402: pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta.
19403: maltaita, joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja
19404: aina 150,000 kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä
19405: penniä jokaiselta kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
19406: joka vuoden kuluessa käytetään päälle '150,000 kilogram-
19407: man.
19408:                              2 §.
19409:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
19410: ei ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen niin paljon·
19411: maltaita, että suostuntamaksu 1 §:n mukaan nousisi 4,000
19412: markkaan, on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpo-
19413: tusta tässä kohden voipi asianomainen Keisarillisen Suo-
19414: men Senaatin toimituskunta myöntää, jos tehdas vahin-
19415:   10                          N:o 12
19416: 
19417: gonvalkean tai muun tapaturman tähden on pitemmän ajan
19418: vuotta ollut toimettomana.
19419:     Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja
19420: on väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta
19421: tehnyt ilmoituksen läänin kuvernöörille.
19422: 
19423:                                 3 §.
19424:      Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallas-
19425: juomasta, joka
19426:      a) viedään maasta;
19427:      b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut,
19428: että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautitta-
19429: vaksi käyttää.
19430:                               4 §.
19431:      Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina
19432: suostuntaveron maksamisesta.
19433: 
19434:                                 5 §.
19435:      Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
19436: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veronalai-
19437: sessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin säädetty.
19438: 
19439:                            6 §.
19440:      Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
19441: tarkempia määrä"yksiä, jotka suostuntaveron maksuun-
19442: panoon ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämi-
19443: seen nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
19444: 
19445:                   Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
19446:              15/28 p:nä huhtikuuta 1911.
19447: 
19448:                      Ministeri Vaitiosihteeri A. Langhoff.
19449: 
19450: 
19451:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
19452:                1911. -   V. M. -   Eslt. N:o 12.
19453: 
19454: 
19455: 
19456: 
19457:                   Valtiovarainvaliokunnan mie-
19458:           t i n t ö N : o 5 armollisen esityksen johdosta,
19459:           joka koskee suostuota veroa mallasjuomain val-
19460:           mistamisesta.
19461: 
19462:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistet-
19463: tavaksi lähettänyt armollisen esityksen N:o 12, joka kos-
19464: kee vuonna 1912 suoritettavaa suostuntaveroa mallas-
19465: juomain valmistamisesta.
19466: 
19467: 
19468:     Eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä eh-
19469: dotetaan, että nykyään maksettava mallasvero alen-
19470: nettaisiin 8 markasta 5 markaksi kultakin kymmeneltä
19471: kilogrammalta käytettyjä maltaita, samalla kun lisämak-
19472: sut määrättäisiin 15 penniksi kultakin yli 50,000 kilo-
19473: gramman käytetyltä ja 40 penniksi yli 150,000 kilogram-
19474: man käytetyltä kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
19475: kuitenkin siten, että vähin määrä, mikä veronalaisesta
19476: tehtaasta on koko vuodelta suoritettava, on oleva 4,000
19477: markkaa.
19478:     Armollisessa esityksessä esiintyvä ajatuskanta on
19479: oleellisesti toinen kuin Eduskunnan asiassa aina aikai-
19480: semmin omaksuma. Hallitus asettaa väkeväin mallas-
19481: juomain teollisuutta suosivat harrastuksensa verotuksel-
19482: listen näkökohtain edelle.   Eduskunta taas on mallas-
19483: suostuntaa päättäessään pyrkinyt verotarpeen tyy-
19484: dyttämisen ohella aikaansaamaan siirtymistä väke-
19485: väin mallasjuomain valmistuksesta mietojen eli vähem-
19486: 2               1911. -   V. M. -   Esit. N:o 12.
19487: 
19488: män kuin 2 volyymiprosenttia alkohoolia sisältäväin
19489: mallasjuomain valmistukseen.
19490:     Eduskunnan tässä suhteessa noudattama menette-
19491: ly onkin antanut suotuisan tuloksen. V erotuksenalais-
19492: ten mallasjuomain valmistukseen, johon vuonna 1909
19493: käytettiin 84 juomatehtaan toimiessa 5,312,421 kilogram-
19494: maa maltaita, on vuonna 1910 mennyt 70 tehtaan ollessa
19495: käynnissä ainoastaan 3,084,659 kilogrammaa, josta mää-
19496: rästä on väkeviä mallasjuomia saatu 9,063,858 litraa vä-
19497: hemmän kuin niitä vuonna 1909 valmistettiin. Sen
19498: sijaan on mietojen mallasjuomain valmistus lisään-
19499: tynyt Valiokunnan laskujen mukaan 897 ,358litralla vuon-
19500: na 1910, jolloin mietoja mallasjuomia yksinomaan val-
19501: mistavia verovapaita tehtaita on ollut 58 eli seitsemän
19502: enemmän kuin edellisenä vuonna.         Samalla on mallas-
19503: suostunnasta vuonna 1910 kertynyt tuloja 2,524,406 mark-
19504: kaa 11 penniä eli siis lähes 125,000 markkaa enemmän
19505: kuin Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä arvioi.
19506:     Armollisessa esityksessä perustellaan mallasveron alen-
19507:  nuksen tarpeellisuutta varsinkin sillä, että liian korkean
19508:  veron johdosta vähentynyt oluen käyttäminen on joh-
19509: tanut väkiviinajuomain yhä kasvavaan kulutukseen.
19510:  Kuten Valiokunta vuonna 1912 suoritettavaa paloviina-
19511:  veroa koskevassa mietinnössään osottaa, on väki-
19512:  viinajuomain kulutus vuonna 1910 päinvastoin tuntu-
19513:  vasti alentunut edellisestä vuodesta. Ulkomaisten väki-
19514:  viinatavaroiden tuonnin lisäys vuonna 1910 teki kyllä
19515:  noin 300,000 litraa enemmän kuin edellisenä vuonna,
19516:  mutta sen sijaan väheni kotimaisen paloviinan menekki
19517:  noin 2,230,000 litralla, joten väkijuomain kulutus maassa
19518:  laski noin 1,930,000 litralla. Laskelmassa ei ole otettu
19519:  huomioon viinin tuonnissa vuonna 1910 tapahtunutta
19520:  443,000 litran suuruista lisääntymistä.
19521:      Hallitus näyttää ehdottamansa veronalennuksen tuke-
19522:  miseksi vetoavan myös ulkomaisten mallasjuomain lisään-
19523:  tyvän tuonnin mahdollisuuteen tulevaisuudessa. Koska
19524:                     Mallasjuomasuostunta.                 3
19525: 
19526: kuitenkin ulkomaisten mallasjuomain tuonti edelleen on
19527: pysynyt varsin vähäisenä, tehden vuonna 1910 ainoas-
19528: taan noin 39,950 litraa eli 5,785 litraa enemmän kuin
19529: edellisenä vuonna, ja koska kaikissa tapauksissa kunnilla
19530: voimassa olevain asetusten mukaan on melkoinen mah-
19531: dollisuus ehkäistä ulkomaisen oluen kauppaa, ei Valio-
19532: kunnan mielestä tässäkään suhteessa ole olemassa mi-
19533: tään aihetta mallasveron alentamiseen. Sitäpaitsi ei ul-
19534: komaisen oluen huomattavampi tuonti eikä varastoihin
19535: asettaminen muutenkaan käyne mahdolliseksi eikä talou-
19536: dellisesti kannattavaksi, vaikka vero pysytetäänkin ny-
19537: kyisellään.
19538:     Haetulta tuntuu niinikään armollisessa esityksessä
19539: esiintyvä vetoaminen siihen, että väkeväin mallasjuomain
19540: teollisuutta on liian korkean veron uhkaamasta perika-
19541: rlosta varjeltava jo siitäkin syystä, että sen palveluksessa
19542: toimii suuri määrä työväkeä, joka siten menettäisi toi-
19543: meentulonsa. Valiokunnan mielestä ei ole aihetta vähin-
19544: täkään pelätä, että edes väkeväin mallasjuomain teolli-
19545: suuden kokonaan lakkauttamisella saati nykyisellä mal-
19546: lasverolla olisi sellaista seurausta, koska, puhumatta-
19547: kaan muista ansaitsemismahdollisuuksista, kehityksen
19548: kulkiessa Eduskunnan tarkoittamaan suuntaan, mietojen
19549: mallasjuomien laajeneva teollisuus voinee ottaa palveluk-
19550: seensa ne työläiset, joita ei enää väkeväin mallasjuomain
19551: valmistukseen tarvita.
19552: 
19553:     Kaikkeen siihen nähden, mitä yllä on esitetty, kat-
19554: soo Valiokunta asianmukaiseksi ehdottaa, että mallas-
19555: vero edelleen pysytettäisiin nykyään voimassa olevan
19556: asetuksen säätämässä määrässä. Näin ollen tulisi, huo-
19557: mioonottaen Valiokunnan tässä kohdin tekemän muo-
19558: dollisen muutoksen, vuonna 1912 kannettava suostun-
19559: tavero mallasjuomain valmistamisesta määrättäväksi 80
19560: penniksi jokaiselta kilogrammalta veronalaisessa pani~
19561: mossa rouhittuja maltaita, johon tulisi lisättäväksi 1 1/ 2
19562: 4               1911. -   V. M. -   Esit. N:o 12.
19563: 
19564: 
19565: penma kultakin yli 50,000 kilogramman ja 4 penniä kul-
19566: akin yli 150,000 kilogramman samassa juomatehtaassa
19567: verovuoden aikana rouhitulta kilogrammalta maltaita,
19568: kuitenkin siten, että vähin määrä, mikä veronalaisesta
19569: juomatehtaasta tulisi koko vuodelta suoritettavaksi, olisi
19570: edelleen oleva 10,000 markkaa.
19571: 
19572: 
19573:     Sen johdosta, että Eduskunta vuoden 1910 varsinai-
19574: silla valtiopäivillä katsoi välttämättömäksi parannuksen
19575: aikaansaamista mallasjuomain valmistuksen valvonta-
19576: järjestelmään, ilmoitetaan armollisessa esityksessä, että
19577: Eduskunnan lausunto on tullut huomioonotetuksi. Sa-
19578: malla kun Valiokunta jää odottamaan pikaisia käytän-
19579: nöllisiä toimenpiteitä valvontajärjestelmän parantami-
19580: seksi, katsoo se olevan syytä puolestaan lausua, että
19581: mallasjuomateollisuuden ylikontrollöörin asiasta anta-
19582: massa lausunnossa esiintyvä ajatus tehtävien korjaus-
19583: ten laadusta ei näytä oikeaan osuvalta, mikäli siinä poi-
19584: ketaan Eduskunnan vuoden 1910 varsinaisilla valtio-
19585: päivillä hyväksymästä kannasta.
19586: 
19587: 
19588: 
19589:      Mainitulta ylikontrollööriltä saatujen tietojen mu-
19590: kaan lakkasi vuoden 1909 lopussa seuraavat 5 samana
19591: vuonna toimineesta 84 olutpanimosta: •>Lalli Bryggeri
19592: A. B.•> Mustasaarella, •>Pyynikki Filial-Bryggeri•> Tam-
19593: pereella, «Onkiniemi Bryggeril'> Tampereella, •>Vasa Nya
19594: Bryggeri•> Vaasassa sekä •>A. B. Fortuna•> Helsingissä.
19595: Vuoden 1910 alussa käynnissä olevasta 79 olutpanimosta
19596: lopetti toimensa 9 olutpanimoa, joista 3 ainiaaksi, 3 tois-
19597: taiseksi ja 3 siirtyen mietojen mallasjuomain valmistuk-
19598: seen. Ainiaaksi lakkasivat käymästä •>Nya Aktiebrygge-
19599: riet>> Helsingissä, •>Mariehamns Ölbryggeril'> Maarianhami-
19600: nassa sekä •>Norra Bryggeriet>> Kristiinankaupungissa.
19601:                       Mallasjuomasuostun ta.                5
19602: 
19603:  Toistaiseksi lopettivat toimensa ~>Aittamäki Bryggeri>> Loi-
19604:  maalla, >>Kumo Ölbryggeri A. B.~> Kokemäellä ja >>Karppi
19605:  Ölbryggeri A. B.>> Huittisissa. Mietoja mallasjuomia al-
19606:  koivat valmistaa >>Sörnäs Aktiebryggeri>> Helsingissä, i>Hugo
19607:  Grönvalls Ölbryggeri>> Porissa sekä >>Seinäjoki Bryggerii>
19608: Seinäjoella.
19609:    Koska on väitetty, että oluttehdas menettää valmistus-
19610: oikeutensa vasta silloin, kun se on ollut kokonaisen ka-
19611: lenterivuoden toimettomana, katsoo Valiokunta asiakseen
19612: huomauttaa, ettei tällä käsityksellä ole tukea laissa, sillä
19613: mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta 28 päivänä
19614: joulukuuta 1907 annetun lain 5 §:n 2 momentista käy ilmi,
19615: että liike on katsottava lopetetuksi, jos valmistus lakkaa
19616: pitemmäksi kuin yhden vuoden ajaksi, sattukoon tämä
19617: kahdentoista kuukauden aika samalle kalenterivuodelle
19618: tai ei.
19619: 
19620: 
19621:     Sen johdosta, että Eduskunnan vuoden 1909 toisilla
19622: valtiopäivillä tekemä, vuonna 1910 kannettavaa mallas-
19623: veroa koskeva päätös saatettiin Hallitsijan vahvistetta-
19624: vaksi vasta 21 päivänä tammikuuta viimeksi mainittua
19625: vuotta, aiheutui monessa suhteessa ikäväilmiöinen suos-
19626: tuntaselkkaus, johon Eduskunta on jo vuoden 1910 var-
19627: sinaisilla valtiopäivillä kiinnittänyt huomiota. Samalla
19628: kun Valiokunta nyt on tilaisuudessa Eduskunnalle ilmoit-
19629: tamaan, että mallasveroon kohdistuvan selkkauksen joh-
19630: dosta on valtiorahastolle aiheutunut 24,226 markan suu-
19631: ruinen tulojen vähennys, katsoo Valiokunta olevan syytä
19632: tähän mietintöön otetussa liitteessä mainita, ketkä väke-
19633: vän mallasjuoman valmistajat ovat anoneet ja saaneet
19634: veronperuutusta laittoman, väliaikaisen mallasveroasetuk-
19635: sen 30 päivältä joulukuuta 1909 nojalla.
19636: 6               1911. -   V. M. -   Eslt. N:o 12.
19637: 
19638: 
19639:     Verotuksenalaisten mallasjuomain valmistukseen vuon-
19640: na 1907 käytettyjen maltaiden määrä oli tasaluvuin
19641: 7,873,000 kilogrammaa, vastaten 4,141,000 kilogrammaa
19642: vuonna 1908. Seuraavana vuotena nousi verotettavain
19643: maltaiden käyttö 5,312,000 kilogrammaan, laskeaksensa
19644: vuonna 1910 aina 3,084,000 kilogrammaan.- Pitäen sil-
19645: mällä viime vuosien keskimääräistä, huomattavasti alene-
19646: vaa maltaitten menekkiä sekä samalla ottaen huomioon
19647: sen, ettei nostetun veron vaikutus kulutukseen liene yhtä
19648: voimakas kuin veron juuri tultua korotetuksi, voitanee
19649: veronalaisten maltaiden kulutus vuonna 1912 arvioida noin
19650: 3,500,000 kilogrammaksi. Näin ollen ja kun ottaa myös-
19651: kin huomioon veron nousevan asteikon, kertyisi mallas-
19652: veroa vuonna 1912 noin 2,900,000 markkaa eli noin 900,000
19653: markkaa enemmän kuin armollisessa esityksessä on las-
19654: kettu.
19655:    Koska Valiokunnan käsityksen mukaan ei ole tarkoi-
19656: tustaan vastaavaa maksaa takaisin suostuntaveroa mal-
19657: lasjuomasta, joka valmistuksen jälkeen on pilaantunut,
19658: on asetusehdotuksen 3 §:n b) kohdasta poistettu sanat
19659: ~tai sen jälkeem.
19660:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
19661: nioittae:n ehdottaa,
19662: 
19663:              että Eduskunta, edellyttäen että puheena olera
19664:           suostunta haraitaan tarpeelliseksi, hyräksyisi
19665:           näin kuuluran asetuksen:
19666: 
19667:                           Asetus
19668: suostuotaverosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna
19669:                          1912.
19670: 
19671:                             1 §.
19672:    Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juo-
19673: matehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
19674:                   Mallasjuomasuos tun1a.             7
19675: 
19676:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
19677: tehtaassa on 1912 vuoden aikana suoritettava suostun-
19678: taveroa kahdeksankymmentä penniä kultakin kilogram-
19679: malta siihen käytettyjä maltaita.
19680:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
19681: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enem-
19682: män kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolen-
19683: toista pennin lisämaksu kultakin (poist.) kilogrammalta
19684: maltaita, joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja
19685: aina 150,000 kilogrammaan asti, sekä neljä penniä
19686: jokaiselta (poist.) kilogrammalta maltaita, joka vuoden
19687: kuluessa käytetään päälle 150,000 kilogramman.
19688:                            2 §.
19689:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
19690: ei ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen niin pal-
19691: JOn maltaita, että suostuotamaksu 1 §:n mukaan
19692: nousisi kymmeneentuhanteen      markkaan, on     tämä
19693: määrä kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä kohden
19694: voipi asianomainen Keisarillisen Suomen Senaatin toi-
19695: mituskunta myöntää, jos tehdas vahingonvalkean tai
19696: muun tapaturman tähden on pitemmän ajan vuotta
19697: ollut toimettomana.
19698:     Suostuotaveroa on maksettava, kunnes valmistaja
19699: on väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta
19700: tehnyt ilmoituksen läänin kuvernöörille.
19701:                            3 §.
19702:     Suoritettu suostuotavero annetaan takaisin mallas-
19703: juomasta, joka
19704:     a) viedään maasta;
19705:     b) valmistaessa (poist.) on niin pilaantunut, että
19706: sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautitta-
19707: vaksi käyttää.
19708:                            4 §.
19709:      .J uomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina
19710: suostuotaveron maksamisesta.
19711: 8               1911, -   V. M. -   Esit. N:o 12.
19712: 
19713: 
19714:                           5 §.
19715:     Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan,
19716: sekä mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta
19717: veronalaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on
19718: erittäin säädetty.
19719:                              6 §.
19720:     Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
19721: tarkempia määräyksiä, jotka su.ostuntaveron maksuun-
19722: panoon ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyt-
19723: tämiseen nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
19724: 
19725: 
19726:    Sen tapauksen varalta, että Valiokunnan ylempänä
19727: tekemä ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen,
19728: Valiokunta lisäksi kunnioittaen ehdottaa,
19729: 
19730:                että Eduskunta arPioisi mallasjuomasuos-
19731:            tunnasta Puonna 1912 SaataPan nettotulon
19732:            2,900,000 markaksi.
19733: 
19734:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1911.
19735: 
19736: 
19737:   : Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan t o i n e n
19738: osasto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osaa puheen-
19739: johtaja Arajärvi ja jäsenet von Born, Grönvall, Helenius-
19740: Seppälä, Kairamo, Kronqvist (osittain), Pietinen (osittain},
19741: Rainio ja Sainio sekä varajäsenet Tervo (osittain) ja
19742: Törmä.
19743:                    Mallasjuomasuostunta.                 9
19744: 
19745: 
19746: 
19747: 
19748:                       Vastalause.
19749:    Koska vieläkään ei ole liian myöhäistä jossain mää-
19750: rin korvata muutama vuosi sitte maan olutteollisuutta
19751: vastaan suunnattua, laatuaan ainoantapaista vainoa-
19752: mista - ja jotta tämän verrattain viattoman pöytäjuo-
19753: man laatua voitaisiin parantaa - ehdotetaan,
19754: 
19755:             että mallasfJero määrättäisiin fliideksikymme-
19756:           neksi penniksi kilolta käytettyjä maltaita.
19757: 
19758:    Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1911.
19759: 
19760:                                       V. M. von Born.
19761: Liite.
19762: 
19763:    Mallasveroa on suostuntaselkkauksen johdosta mak-
19764: settu takaisin vuosina 1910 ja 1911 seuraavat määrät:
19765: 
19766:                                                         Maltaitten
19767:                                                        määrä, jos- Takaisin-
19768:          Tehtaan tai omistajan nimi                    ta takaisin- maksun
19769:                ja kotipaikka                            maksu on    suuruus
19770:                                                        myönnetty
19771:                                                             Kg.       Smk.
19772: 
19773:   1. Hugo Bastmans Ångbryggeri,
19774:    Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8, 700     3,480:-
19775:   2. J. K. Kröckels Bryggeri, Hel-
19776:    singin pitäjä .... :.·.............. 12,835                         5,200:-
19777:   3. G. J. Forsens Olbryggeri, Kok-
19778:    kola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,600       640:-
19779:   4. Aura Bryggeri A.-B., Turku.. 3,900                                1,560:-
19780:   5. ya_lkiakoski Bryggeri, Sääks-
19781:    maki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,000       800:-
19782:   6. C. Petroffs Ölbryggeri A.-B.,
19783:    Mikkeli ....................... . 1,920                              768:-
19784:   7. J akobstads Bryggeri, Pietarsaari                          850     340:-
19785:   8. K. F. Grönva~~s Ölbryggeri, Pori                            650    260:-
19786:   9. Bäckmans Olbryggeri A.-B.,
19787:     Pori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     900    360:-
19788:  10. C. 0. SaXE•lin, Hämeenlinna . . 1,300                              520: -
19789:  11. Hugo Bastmans Eftertr., Hä-
19790:     meenlinna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,570        1,428:-
19791:  i2. Rud. Nescke, Sortavala . . . . . . 2,000                           800:-
19792:  13. Brahestad Bryggeri A.-B., Raa-
19793:     he . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,204    480:-
19794:  14. Kingelin & C:o A.-B., Turku.. 2,450                                980:---
19795:  15. A.-B. E. Basks Ölbryggeri, Ha-
19796:     mina ......................... . 6,600                             2,640:-
19797:  16. H. Lehm~nns Bryggeri, Lovisa 1,500                                 600:-
19798:  17. Värtsilä Olbryggeri, Värtsilä ..                            975    390: -
19799:  18. Hultmans Bryggeri A.-B.,Tam-
19800:     misaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,600      1,440:-
19801:  19. Viksbergin Panimo 0.-Y., Tam-
19802:     mela . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,850
19803:                                                             1,540:-
19804:                                         Yhteensä 160,404 , 124,226: -
19805: 
19806:                 Helsinki, Raittiuskansan kirjapaino 1911.
19807:            1911 -   S. V. M. -   Esit. N:o 12.
19808: 
19809: 
19810: 
19811: 
19812:               Suuren valiokunnan mietintö N:o 12
19813:           armollisen esityksen johdosta, joka koskee
19814:           suostuntaveroa mallasjuomain valmistami-
19815:           sesta vuonna 1912.
19816: 
19817: 
19818:      Käsiteltyänsä edellämainitussa armollis,essa esityk-
19819: sessä olevaa ehdotusta asetukseksi suostuntaverosta mal-
19820: lasjuomain valmistamisesta vuonna 1912, saa Suuri valio-
19821: kunta kunnioittaen ehdottaa,
19822: 
19823:                että Edusktmta, edellyttäen että Pttheena
19824:           oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hy-
19825:           väksyisi Asetuksen suostuntaverosta mallas-
19826:           juomain valmistamisesta vuonna I9 I 2 Valtio-
19827:           varainvaliokunnan mietinnössä N:o 5 olevan
19828:           ehdotuksen mukaan.
19829: 
19830:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 191 I.
19831: HELSINKI   I9I I.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
19832:         1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
19833: 
19834: 
19835: 
19836: 
19837:              S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
19838:           n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
19839:           armolliseen esitykseen, joka koskee suos-
19840:           tuotaveroa mallasjuomain valmistamisesta
19841:           vuonna 1912.
19842: 
19843: 
19844: 
19845: 
19846:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
19847:               ja Suuriruhtinas I
19848: 
19849: 
19850: 
19851: 
19852:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
19853: esityksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi antanut ehdotuk-
19854: sen asetukseksi suostuntaverosta mallasjuomain valmista-
19855: 2        1911. -   Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
19856: 
19857: misesta vuonna 1912.
19858:     Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että nykyään
19859: maksettava mallasvero alennettaisiin 8 markasta 5 mar-
19860: kaksi kultakin kymmeneltä kilogrammalta käytettyjä mal-
19861: taita, samalla kuin määrättäisiin siihen lisäksi maksetta-
19862: vaksi 15 penniä kultakin yli 50,000 kilogramman ja 40 pen-
19863: niä kultakin yli 150,000 kilogramman käytetyltä kymme-
19864: neltä kilogrammalta maltaita, kuitenkin siten, että vähin
19865: määrä, mikä veronalaisesta tehtaasta on koko vuodelta
19866: suoritettava, on oleva 4,000 markkaa.
19867:     Tämä ajatuskanta on oleellisesti toinen kuin Edus-
19868: kunnan asiassa aikaisemmin omaksuma. Armollisessa
19869: esityksessä on asetettu väkeväin mallasjuomain teolli-
19870: suutta suosivat harrastukset verotusnäkökohtain edelle.
19871: Eduskunta sitä vastoin on mallassuostuntaa päättäes-
19872: sään pyrkinyt verotarpeen tyydyttämisen ohella aikaan-
19873: saamaan siirtymistä väkeväin mallasjuomain valmistuk-
19874: sesta mietojen eli vähemmän kuin 2 volyymiprosenttia al-
19875: koholilt sisältäväin mallasjuomain valmistukseen.
19876:     Eduskunnan noudattama menettely onkin antanut
19877: suotuisan tuloksen. Veronalaisten mallasjuomain valmis-
19878: tukseen, johon 84 toimessa olleessa juomatehtaassa vuonna
19879: 1909 käytettiin 5,312,421 kilogrammaa maltaita, on vuonna
19880: 1910 kulutettu, 70 tehtaan ollessa käynnissä, ainoastaan
19881: 3,084,659 kilogrammaa, ja oli vuonna 1910 väkeväin mallas-
19882: juomain valmistusmäärä 9,063,858 litraa pienempi kuin
19883: vuonna 1909. Sen sijaan on mietojen mallasjuomain val-
19884: mistus tehtyjen laskujen mukaan lisääntynyt 897,358 lit-
19885: ralla vuonna 1910, jolloin yksinomaan mietoja mallasjuo-
19886: mia valmistavia verovapaita tehtaita on ollut 58 eli seitse-
19887: män enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloja on mallas-
19888: snostunnasta vuonna 1910 kertynyt 2,524,406 markkaa 11
19889: penniä eli siis lähes 125,000 markkaa enemmän kuin Edus-
19890: kunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä oli arvioinut.
19891:     Mallasveron alentamisen tarpeellisuutta on armollises-
19892: sa esityksessä perusteltu varsinkin sillä, että liian korkean
19893: veron johdosta vähentynyt oluen käyttäminen on johtanut
19894:                   Mallasj uomasuostun ta.                 3
19895: 
19896: väkiviinajuomain yhä kasvavaan kulutukseen. Kuten
19897: Eduskunnan vuonna 1912 suoritettavaa paloviinaveroa kos-
19898: kevan armollisen esityksen johdosta antamasta alamaisesta
19899: Yastauksesta ilmenee, on väkiviinajuomain kulutus vuonna
19900: 1910 päinvastoin tuntuvasti vähentynyt edellisestä vuodes-
19901: ta. Väkiviinatavaroiden tuonnin lisäys vuonna 1910 oli
19902: kyllä noin 300,000 litraa edelliseen vuoteen verraten, mutta
19903: sen sijaan väheni kotimaisen paloviinan menekki noin
19904: 2,210,000 litralla, joten väkijuomain kulutus maassa aleni
19905: noin 1,910,000 litralla.
19906:     Ehdotetun veronalennuksen tukemiseksi on armollisessa
19907: esityksessä myös viitattu siihen, että mallasjuomain tuonti
19908: tulevaisuudessa ehkä tulisi lisääntymään. Koska kui-
19909: tenkin tämä tuonti edelleen on pysynyt varsin vähäisenä,
19910: tehden vuonna 1910 ainoastaan noin 39,950 litraa eli 5,785
19911: litraa enemmän kuin edellisenä vuonna, ja koska kunnilla
19912: voimassa olevain asetusten mukaan on melkoinen mah-
19913: dollisuus ehkäistä oluen kauppaa, ei Eduskunnan mie-
19914: lestä tässäkään suhteessa ole olemassa mitään aihetta mal-
19915: lasveron alentamiseen. Sitä paitsi ei oluen quomattavampi
19916: tuonti eikä varastoon paneminen käyne taloudellisesti kan-
19917: nattavaksi eikä muutenkaan mahdolliseksi Suomessa,
19918: vaikka vero pysytetäänkin nykyisellään.
19919:     Armollisessa esityksessä on vielä mainittu sekin, että.
19920: väkeviä mallasjuomia valmistavain tehtaiden palveluksessa
19921: toimii suuri määrä työväkeä, joka menettäisi toimeentu-
19922: lonsa, jos tämä teollisuus liian korkean verotuksen kautta
19923: saatettaisiin perikatoon. Eduskunnan mielestä ei ole ai-
19924: hetta pelätä sellaista seurausta, vaikka väkeväin mallas-
19925: juomain teollisuus kokonaan lakkautettaisiinkin, vielä vä-
19926: hemmän jos nykyinen mallasvero pysytetään entisellään,
19927: sillä kehityksen kulkiessa Eduskunnan tarkoittamaan
19928: suuntaan voinee, muista mahdollisuuksista puhumatta-
19929: kaan, mietojen mallasjuomien laajeneva teollisuus ottaa
19930: palvelukseensa ne työläiset, joita ei enää väkeväin mallas-
19931: juomain valmistukseen tarvittaisi.
19932: 4        1911. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 12.
19933: 
19934:     Siihen nähden, mitä yllä on esitetty, on Eduskunta kat-
19935: sonut asianmukaiseksi, että mallasvero edelleen pysytetään
19936: nykyään voimassa olevan asetuksen säätämässä määrässä.
19937: Eduskunta on siis määrännyt vuonna 1912 kannettavan
19938: suostuntaveron mallasjuomain valmistamisesta 80 penniksi
19939: jokaiselta kilogrammalta veronalaisessa panimossa rou-
19940: hittuja maltaita, johon on lisättävä puolitoista penniä kul-
19941: takin yli 50,000 kilogramman ja neljä penniä kultakin yli
19942: 150,000 kilogramman samassa juomatehtaassa Yerovuoden
19943: aikana käytetyltä kilogrammalta maltaita, kuitenkin siten,
19944: että vähin määrä, mikä veronalaisesta juomatehtaasta on
19945: koko vuodelta suoritettava, on edelleen oleva 10,000 mark-
19946: kaa.
19947: 
19948: 
19949:     Vuoden 1909 lopussa lakkautti liikkeensä viisi olut-
19950: tehdasta, joten seuraavan vuoden alusta jäi toimimaan 79
19951: olutpanimoa. Näistä lopetti 1910 vuoden aikana liik-
19952: keensä kolme ainaiseksi sekä kolme toistaiseksi ja kolme
19953: siirtyi valmistamaan ainoastaan mietoja mallasjuomia.
19954: Koska on tull~t esille se mielipide, että oluttehdas menet-
19955: tää valmistusoikeutensa vasta oltuaan täyden kalenteri-
19956: vuoden toimettomana, katsoo Eduskunta tarpeelliseksi
19957: huomauttaa, ettei tällä käsityksellä ole tukea laissa, sillä
19958: 2S päivänä joulukuuta 1907 mallasjuomain tehdasmaisesta
19959: valmistuksesta annetun lain 5 § :n 2 momentista käy ilmi,
19960: että liike on katsottava lopetetuksi, jos valmistus lakkaa
19961: pitemmäksi kuin yhden vuoden ajaksi, sattukoon tämä aika
19962: samalle kalenterivuodelle tai ei.
19963: 
19964: 
19965: 
19966:    Eduskunnan vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä
19967: lausuma toivomus parannuksen aikaansaamisesta mallas-
19968: juomain valmistuksen valvontajärjestelmään, on, kuten
19969: armollisessa esityksessä on ilmoitettu, tullut huomioon ote-
19970: tuksi. Samalla kun Eduskunta tässä kohden odottaa pi-
19971:                  Mallasj uomasuostun ta.                 5
19972: 
19973: kaisia käytännöllisiä toimenpiteitä, katsoo Eduskunta ole-
19974: van syytä puolestaan lausua, että mallasjuomain valmis-
19975: tuksen ylikontrollöörin Keisarilliselle Senaatille asiasta
19976: antamassa lausunnossa esiintyvä ajatus tehtävien korjausten
19977: laadusta ei näytä oikealta, mikäli siinä poiketaan Edus-
19978: kunnan vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä hyväksy-
19979: mästä kannasta.
19980: 
19981: 
19982: 
19983:    Kun Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä te-
19984: kemä, vuonna 1910 kannettavaa mallasveroa koskeva päätös
19985: saatettiin Teidän Keisarillisen Majesteettinne vahvistetta-
19986: vaksi vasta 21 päivänä tammikuuta viimeksi mainittua
19987: vuotta, aiheutui tästä viivytyksestä monessa suhteessa
19988: ikäväilmiöinen suostuntaselkkaus, johon Eduskunta on jo
19989: vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä kiinnittänyt huo-
19990: miota. Valtion tuloihin on siitä aiheutunut 24,226 markan
19991: vähennys, koska eräät väkeväin mallasjuomain valmistajat
19992: ovat anoneet ja saaneet veron peruotusta 30 päivänä joulu-
19993: kuuta 1909 annetun laittoman, väliaikaisen mallasjuoma-
19994: veroasetuksen nojalla.
19995: 
19996: 
19997: 
19998:     Verotuksen alaisten mallasjuomain valmistukseen käy-
19999: tettyjen maltaiden määrä oli tasaluvuin 7,873,000 kilo-
20000: grammaa vuonna 1907 ja 4,141,000 kilogrammaa vuonna
20001: 1908. Seuraavana vuonna käytettiin verotettavia maltaita
20002: yhteensä 5,312,000 kilogrammaa, mutta vuonna 1910
20003: aleni niiden käyttö aina 3,084,000 kilogrammaan. Pitäen
20004: silmällä viime vuosien keskimääräistä, huomattavasti
20005: alenevaa maltaiden menekkiä sekä samalla ottaen huo-
20006: mioon sen, ettei veronkorotuksen vaikutus kulutukseen
20007: liene myöhemmin yhtä voimakas kuin veron juuri tultua
20008: korotetuksi, voidaan veronalaisten maltaiden kulutus
20009: vuonna 1912 arvioida noin 3,500,000 kilogrammaksi. Näin
20010: 6        1911. -   Eclusk. vast. - Esitys N :o 12.
20011: 
20012: ollen ja ottaen myöskin lukuun veron nousevan asteikon,
20013: kertynee vuonna 1912 mallasveroa, 80,000 markkaan las-
20014: ketut valvontakustannukset poistettuina, noin 2,900,000
20015: markkaan eli 900,000 markkaa enemmän kuin al'lllollisessa
20016: esityksessä on laskettu. Mallasjuomasuostunnasta vuonna
20017: 1912 saatavan nettotulon on Eduskunta sen vuoksi arvioinut
20018: fZ,900,000 markaksi.
20019:     Koska ei ole tarkoitustaan vastaavaa maksaa takaisin
20020: suostuntaveroa mallasjuomasta, joka valmistuksen jälkeen
20021: on pilaantunut, on Eduskunta asetusehdotuksen 3 § :n b)
20022: kohdasta poistanut sanat ,tai sen jälkeen".
20023:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
20024: sesti Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne ilmoittaa,
20025: 
20026:               että EdtMkunta on hyväksynyt näin kuulu-
20027:            van asetuksen:
20028: 
20029:                         Asetus
20030:     suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
20031:                      vuonna 1912.
20032: 
20033:                             1 §.
20034:     Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma-
20035: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
20036:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
20037: tehtaassa on 1912 vuoden aikana suoritettava suostunta-
20038: veroa kahdeksankymmentä penniä kultakin kilogrammalta
20039: siihen käytettyjä maltaita.
20040:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa mal-
20041: lasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän kuin
20042: 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin lisä-
20043: maksu kultakin kilogrammalta maltaita, joka siinä käyte-
20044: tään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan
20045: asti, sekä neljä penniä jokaiselta kilogrammalta maltaita,
20046: joka vuoden kuluessa käytetään päälle 150,000 kilogram-
20047: man.
20048:                   l\lallasj uomasuostunta.                  7
20049: 
20050:                             2 §.
20051:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa ei
20052:  ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen niin paljon mal-
20053:  taita, että suostuntamaksu 1 § :n mukaan nousisi kymme-
20054:  neentuhanteen markkaan, on tämä määrä kuitenkin suori-
20055:  tettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen Kei-
20056:  sarillisen Suomen Senaatin toimituskunta myöntää, jos teh-
20057:  das vahingonvalkean tai muun tapaturman tähden on pi-
20058:  temmän ajan vuotta ollut toimettomana.
20059:      Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
20060: ·väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
20061:  ilmoituksen läänin kuvernöörille.
20062: 
20063:                            3 §.
20064:    Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuo-
20065: masta, joka
20066:    a) viedään maasta;
20067:    b) valmistaessa on niin pilaantunut, että sitä, luotetta-
20068: van selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyttää.
20069: 
20070:                            4 §.
20071:     Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suo8-
20072:  tunta veron maksamisesta.
20073: 
20074:                              5 §.
20075:      Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
20076:  mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
20077:  alaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin sää-
20078:  detty.
20079:                              6 §.
20080:      Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä tar-
20081:  kempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpanoon
20082:  ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen nähden
20083:  muuten havaitaan tarpeellisiksi.
20084: 
20085: 
20086:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20087: 
20088:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
20089: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
20090:                       X:o 13. -- 1911.
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 
20095:               Keisarillisen Majesteetin Armolli-
20096:           nen esitys Suomen Eduskunnalle, koskeva
20097:           muutettuja Jnääräyksiä hirven metsästämisestä.
20098:      Kun 1908 nwden toisille Valtiopäiville oli annettu Ar-
20099: mollinen esitys, koskeva muutettuja määräyksiä hirven
20100: metsästämisestä, on Eduskunta 9 p :nä lokakuuta 1908
20101: päi\rätyssä kirjelmässä alama,isesti ilmoittanut hyväksy-
20102: neensä sen Armollisen esityksen paitsi mitä tulee siihen
20103: aikaan, milloin hin-eä saa metsästää, sekä siihen määrä-
20104: ykseen, että kaadettujen hirvien lukumäärästä on tehtävä
20105: ilmoitus. Muodon puolesta sitä paitsi muuttaen asetusta
20106: on Eduskunta puolestansa hyväksynyt vastauskirjelmään
20107: otetun ,Asetuksen 20 päivänä lokakunta 1898 metsästyk-
20108: sestä annetun armollisen asetuksen 13 ja 31 § :n muuttami-
20109: sesta."
20110:      l<Jduskunnan siten hyväksymä asetusehdotus ei ole lmi-
20111: tenkaan saanut Armollista vahvistusta, vaan on Keisarilli-
20112: nPn Majesteetti suvainnut teettää tähän liitetyn uuden laki-
20113: ehdotuksen asiasta Eduskunnalle esitettäväksi. Niiden
20114: hirvenmetsästystä rajoittavain määräysten johdosta, jotka
20115: ''oimassa oleva metsästyslaki sisältää, on vielä jälellä
20116: kruunun velvollisuus korvata hirvien aikaansaattama va-
20117: hinko, ja on tämä korvaus viimeksi kuluneina vuosina
20118: pom;snt smn·nnYiin määriin; 1907 120,408 markkaan, 1908
20119:   2                         N:o 13
20120: 
20121: 120,364 markkaan, 1909 108,318 markkaan ja 1910 80,482
20122: markkaan. Syytä on siis vieläkin olemassa että muute-
20123: tuilla määräyksillä helpotetaan hirvenmetsästystä ja siten
20124: kruunulta poistetaan hirvien aikaansaattaman vahingon
20125: korvaamisen velvollisuus. Ja olisi sen vuoksi hirven met-
20126: sästämisen oikeus tehtävä riippumattomaksi jonkun maa-
20127: alueen hallitsemista koskevasta määräyksestä sekä met-
20128: sästysaikaa pitennettävä. Mitä tulee siihen aikaan, jolloin
20129: hirvenmetsästys sopivimmin pitäisi olla luvallista, niin
20130: voidaan syystä varoa että hirvenkanta joutuisi kovin suu-
20131: relle vähenemiselle alttiiksi, jos annettaisiin lupa metsästää
20132: hirviä joulukuun alkupuoliskon aikana,koslm maa silloin on
20133: lumen peitossa ja hirviä sentähden on helppo löytää ja ajaa
20134: takaa, jota paitsi koirashirven erottaminen naaraasta tähän
20135: aikaan käy vaikeammaksi, koska koirashirvi silloin jo voipi
20136: menettää sarvensa. Lokakuun puolivälistä marraskuun
20137: puoliväliin taas on maa vielä paljas, mutta ilma kuitenkin
20138: siksi viileä, että ammutun hirven lihoja ei ole vaikea säi-
20139: lyttää, jonka ohessa paritusaika silloin on ohitse. Sen-
20140: tähden näyttää olevan syytä saattaa hirvenmetsästys lu-
20141: valliseksi tähän aikaan vuodesta. Jottei hirvenkanta lmiten-
20142: kaan joutuisi kovin suurta vauriota kärsimään, on katsottu
20143: tarpeelliseksi että ainoastaan koirashirveä sallitaan met-
20144: sästää, mutta naarashirvi ja samanvuotinen hirvenvasikka
20145: pidetään koko vuoden rauhoitettuina.
20146:    Koska kaadettujen hirvien lukumäärästä on tehtävä il-
20147: moitus, näyttää tarpeelliselta että sen laiminlyömisestä
20148: määrätään rangaistus, jonkatähden sitä tarkoittava mää-
20149: räys taas on pantu asetusehclotukseen.
20150:       Mainitut muutetut määräykset hirvenmetsästyksestä
20151: näyttävät vaativan semmoista 31 § :n 2 momentin muutosta,
20152: ettii siinä olevat erityiset määräykset siitä, mitä on tehtävä,
20153:                                 N:o 13                         3
20154: 
20155: luvattomasti saadulle hirvelle tai sen arvolle, jätetään
20156: siitä pois.
20157:      Jos hirvenmetsästys tulisi lUYalliseksi niin laajalti
20158: kuin nyt on ehdotettu, jäisi kruunun velvollisuus korvata
20159: hinieu aikaansaattama vahinko pois ja muutkin 20 p :nä
20160: lokakuuta 1898 annettuuu Armolliseen julistukseen ja 2
20161: p :nä elokuuta 1905 annettuun Armolliseen asetukseen
20162: pannut tarkemmat määräykset hirvien metsästämisestä
20163: yoitnisiin kumota.
20164: 
20165: 
20166: 
20167:                      Ehdotus Armolliseksi asetukseksi 20 p:nä loka-
20168:                kuuta 1898 ~etsästyksestä annetun Armollisen Ase-
20169:                tuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
20170:      Täteu säädetään että 20 1, :nä lokakuuta 1898 metsästyk-
20171: sestä annetun Asetuksen 13 ja 31 § l>lltwtetaan kuuhunaan
20172: uiinkuin seuraa :
20173:                             13 §.
20174:     Koirashineä on, uJ.uoastaan jos Anuollincn Asetus siitä
20175: hallinnollista lainsäätämistietä annetaan, lupa metsästää
20176: lokakuun 16 päivän alusta marraskuun 14 päivän loppuun
20177: asti. Naarashirvi sekä samanvuotuinen hirvenvasikka ovat
20178: sitä vastoin rauhoitettnja metsästysaikanakin.
20179:      Kaadettujen l.lirvien lukumäärästä on maanomistajan
20180: tahi sen, jolla muu~n on metsästysoikeus, tehtävä kirjal-
20181: linen ilmoitus asianomaiselle kruununnimismiehelle ennen
20182: seuraavan joulnkuun lopptm. ,Joka sellaisen ilmoitta-
20183: misen laiminlyi\, vf'Uiköiin sakkon enintään viisikymmentä
20184: markkaa.
20185:                              31 §.
20186:         ,Joka lu rattonuti;itipyytää, tappaa, haavoittan tahi nnm-·
20187: lt~ll   met::>ästää tai häiritsee otuksia niiden rauhoitnsajalla,
20188:   4                                 N:o 13
20189: 
20190: tahi luvattomasti koiraHa metsästää luvattomana aikana,
20191: tahi pesästä ottaa tai hävittää 18 § :ssä mainittujen lintujen
20192: munia, sakotettakoon enintään sata markkaa. Jos otus on
20193: hirvi, olkoon sakko vähintään viisikymmentä ja enintään
20194: viisisataa markkaa.
20195:       Otns ja munat, jotka näin saadaan, tahi niiden arvo me-
20196: nevät kruunulle, milloin metsästysoikeuden haltija itse on
20197: tehnyt sen rikoksen tahi saalis on kaiken vuotta rauhoitettu
20198: otus, mutta muussa tapauksessa metsästysoikeuden halti-
20199: jalle.
20200: 
20201: 
20202:                    Annossa          hyväksytty   Tsarskoje    Selossa
20203:             19 p:nä Huhtikuuta
20204:             :J- p:nä Tonkoln1t1ta   1911··
20205: 
20206: 
20207: 
20208:                        Ministeri ValtiosihteNi A. Langhoff.
20209: 
20210: 
20211: 
20212: 
20213:       }felsiugi;;sä, Keisa,rillison Senaatin kirjapainossa, 191L
20214:                 1911. -   V. M. -   Esit. N:o 13.
20215: 
20216: 
20217: 
20218: 
20219:                Laki- ja talous valiokunnan mie-
20220:            tintö N :o 4 Keisarillisen Majesteetin armol-
20221:            lisen esityksen johdosta, joka koskee muu-
20222:            tettuja määräyksiä hirven metsästämisestä.
20223: 
20224:     Edellämainitun armollisen esityksen N:o 13 on Suo-
20225: men Eduskunta Valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt
20226: Laki- ja talousvaliokuntaan, joka myöskin on saanut vas-
20227: taanottaa asiata Keisarillisessa Senaatissa käsiteltäessä
20228: kertyneet asiakirjat.
20229:     Puheenalaisesta asiasta annettiin Eduskunnalle jo 1907
20230: vuoden valtiopäivillä armollinen esitys, josta laki- ja talo-
20231: usvaliokunta silloin valmisti mietinnön, mutta jota Edus-
20232: kunnassa ei ehditty ottaa muuta kuin valtiopäiväjärjestyk-
20233: sen säätämän ensimäisen käsittelyn alaiseksi. Tämän joh-
20234: dosta jätettiin sama armollinen esitys Eduskunnalle 1908
20235: vuoden ensimäisillä valtiopäivillä, muttei asia silloinkaan
20236: tullut loppuunkäsitellyksi ennen valtiopäivien hajoittamista.
20237: Sitten annettiin mainittu esitys 1908 vuoden toisille valtio-
20238: päiville, jolloin Eduskunta esityksen periaatteessa hyväksyi,
20239: tehden siihen kuitenkin, paitsi muodollisia korjauksia,
20240: muutoksen säännökseen siitä, minä aikana hirveä olisi
20241: lupa metsästää, sekä poistaen määräyksen velvollisuu-
20242: desta tehdä kirjallinen ilmoitus asianomaiselle kruu-
20243: nunnimismieheJle kaadettujen hirvien lukumäärästä. Edus-
20244: kunnan siten hyväksymä asetusehdotus ei kuitenkaan saa-
20245: nut Hallitsijan vahvistusta, vaan on asia jälleen saatettu
20246: Eduskunnan käsiteltäväksi.
20247: 2               1911. -   V. M. -   Esit. N:o 13.
20248: 
20249:     Ruotsin valtakunnan maanlaissa vuodelta 1442 pidä-
20250: tettiin hirven ja muiden suureläinten metsästys kuninkaan
20251: yksinoikeudeksi. Tästä tehtiin kuitenkin poikkeus muun
20252: muassa Suomeen nähden, jossa maan asukkaiden sallit-
20253: tiin metsästää hirveä muulloin, paitsi laissa erittäin määrät-
20254: tynä rauhoitusaikana. Samallaiseen erikoisasemaan hir-
20255: ven metsästykseen nähden jäi Suomi myöskin 29 päivänä
20256: elokuuta 1664 annetun metsästyssäännön mukaan, jossa
20257: muutoin kaiken hyödyllisen metsänriistan pyynti tehtiin
20258: riippuvaksi erityisestä luvasta ja joutui siten kuninkaan
20259: ja aateliston yksinoikeudeksi. Aateliston metsästysoikeus
20260: vahvistettiin sitten nimenomaan sille vuonna 1723 anne-
20261: tuissa erioikeuksissa, joiden 17 kohdassa säädettiin, että
20262: ritaristolla ja aatelilla oli oleva vapaus ampua lintuja ja
20263: otuksia omilta tilailtansa ja ettei kenenkään ollut lupa
20264: ilman maanomistajan suostumusta metsästää aatelin yksi-
20265: tyisillä tiluksilla. Kuninkaallisessa asetuksessa kruunun-
20266: talojen myymisestä perinnöksi 21 päivältä helmikuuta
20267: 1789 vakuutettiin sittemmin perintötilallisille samallainen
20268: oikeus metsästykseen ja otuksenpyyntiin omilla maillaan
20269: kuin aatelistalla erioikeuksiensa mukaan oli. Siten oli
20270: lainsäädännössä tunnustettu periaate, että omistusoikeus
20271: maahan käsittää myös omistusoikeuden sillä vapaudessa
20272: olevaan metsänriistaan, ja tähän periaatteeseen nojautuvat
20273: myöhemminkin asiasta annetut asetukset.
20274:     Metsästyksestä ja otuksenpyynnistä 10 päivänä helmi-
20275: kuuta 1868 annetussa asetuksessa kiellettiin hirven met-
20276: sästäminen toistaiseksi kokonaan. Tämä kielto uudistet-
20277: tiin sitten nykyään voimassa olevan, 20 päivänä lokakuuta
20278: 1898 annetun metsästysasetuksen 13 §:ssä. Sanotussa
20279: lainkohdassa olevain säännösten mukaan voidaan kuiten-
20280: kin niissä seuduissa, joissa hirviä yleisemmin tavataan,
20281: hakemuksesta myöntää yhdessä jaksossa olevan, vähin-
20282: tään 1,500 hehtaarin suuruisen metsästysalueen haltijalle ·
20283: lupa syyskuun ensimäisten kahdeksan päivän kuluessa
20284: metsästää koirashirveä sellaisella alueella. Metsästykselle
20285:                     Hirven metsästäminen.                      3
20286: 
20287: täten säädettyjen rajoitusten vuoksi olivat hirvet, joita
20288: muutamia vuosikymmeniä takaperin oli verrattain har-
20289: vassa, sittemmin yleensä lisääntyneet. Mutta etenkin viime
20290: vuosikymmenenä on hirven ampuminen luvan saantiin
20291: tarpeellisitta edellytyksittä kiellettynä aikanakin tullut
20292: maassamme varsin yleiseksi, sillä seurauksella että hirvi
20293: alkanee olla uudestaan sukupuuttoon hävitetty monella paik-
20294: kakunnalla, vaikka tätä eläintä toisilla seuduin vieläkin
20295: lienee jotenkin runsaasti.
20296:      Viimeksimainittuna päivänä annetun, erityisiä määräyk-
20297: siä metsästyksestä sisältävän julistuksen 8 §:ssä on kruunu
20298: ottanut maanviljelijöille korvatakseen sen vahingon, min-
20299: kä hirvet tekevät kasvavalle viljalle sekä kootuille eloille
20300: ja rehuille. Kruunun on 1ämän johdosta vuosien kuluessa
20301: täytynyt maanviljelijäin kärsimän vahingon korvaukseksi
20302: suorittaa melkoisia summia. Kuten armollisessa esityksessä
20303: mainitaan, on tämä korvaus viimeksikulun<:>ina vuosina
20304: noussut seuraaviin määriin: 1907 120,403 markkaan, 1908
20305: 120,364 markkaan, 1909 108,318 markkaan ja 1910 80,482
20306: markkaan. Nämä rahamäärät eivät kuitenkaan vastanne
20307: koko sitä vahinkoa, minkä hirvet sanottuna aikana ovat
20308: maanviljelijöille tehneet. Kun monesti on vaikea saada
20309: luotettavasti selvitetyksi, onko viljelykselle tehty vahinko
20310: todella hirven aikaansaama, ja korvauksen hakeminen sitä
20311: paitsi tuottaa vaivaa ja kustannuksia, niin monikin vahin-
20312: gon kärsinyt ennen on korvausta hakematta kuin ryhtyy
20313: toimituttamaan vahingon toteen näyttämistä varten tarpeel-
20314: lista, usein verrattain tuntuvia kustannuksia vaativaa to-
20315: distajain kuulustelua. Sitä paitsi tekee hirvi vahinkoa
20316: myös nuorelle metsälle, josta vahingosta kruunu ei mitään
20317: korvausta suorita.
20318:      Jos otetaan huomioon ne vahingot, joita hirvet maan-
20319: omistajille ja viljelijöille tekevät, niin on käsitettävissä näi-
20320: den tyytymättömyys metsästysasetuksen säännöksiin, mi-
20321: käli ne koskevat hirven metsästämistä. Heistä ei ole oi-
20322: keudenmukaista että laki estää heitä suojelemasta itseään
20323: 4                1911. -   V. M. -   Esit. N:o 13.
20324: 
20325: näiltä vahingoilta. Tämän lisäksi tulee että laissa oleva
20326: määräys metsästysalueen laajuudesta on tehnyt luvan
20327: saamisen hirven metsästämiseen useimmille maanomis-
20328: tajille mahdottomaksi. Mainitsematta älköön myöskään
20329: jätettäkö, että tyytymättömyyttä toisaalta on ilmennyt
20330: senkin johdosta, että voimassa oleva laki sulkee maata
20331: omistamaUoman kansanluokan metsästysoikeudesta osatto-
20332: maksi.
20333: 
20334: 
20335:     Käsiteltäessä esilläolevaa armollista esitystä on Valio-
20336: kunnan vähemmistö ollut sitä mieltä että, koska Eduskunta
20337: 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä oli alamaisesti anonut
20338: toimenpidettä siihen, että metsästyksestä voimassa olevat
20339: säännökset uudistettaisiin siten, että metsästys Suomessa
20340: tulisi mikäli mahdollista kaikkien kansalaisten oikeudeksi,
20341: mutta hallitus tiettävästi ei vielä ollut ryhtynyt tästä aiheutu-
20342: viin toimiin, niin ei olisi syytä käydä erikseen tekemään
20343: metsästysasetukseen nyt ehdotettuja verrattain vähäpätöisiä
20344: muutoksiakaan, vaan olisi armollinen esitys hyljättävä.
20345: Tähän olisi sitä paremmin syytä, kun vähemmistö itse
20346: asiaankin nähden asettui sille armollisesta esityksestä poik-
20347: keavalle periaatteelliselle kannalle, että vapaudessaan elä-
20348: vään metsänriistaan, jota kukaan ei ole kesyttänyt eikä
20349: hoitanut ja jonka olemassaoloon ei ole työtä eikä varoja
20350: uhrattu, maanomistajilla ei voi olla parempaa oikeutta kuin
20351: maata omistamattomilla. Hirven metsästämistä koskevat
20352: säännökset olisivat siis laadittavat tälle periaatteelle sitäkin
20353: suuremmalla syyllä koska valtio suorittamalla yleisistä
20354: varoista korvauksen enimmästä osasta hirven tuottamaa
20355: vahinkoa, on ikäänkuin lunastanut ne vapaiksi maanomis-
20356: tajien yksinomaisesta metsästysoikeudesta.
20357:      Valiokunnan enemmistö ei ole voinut hyväksyä tätä
20358: katsantokantaa, vaan on kannattanut nykyisessä lainsää-
20359: dännössä tunnustettua ja armollisen esityksenkin pohjana
20360: olevaa periaatetta, että maanomistajilla ja -haltijoilla on
20361:                     Hirven metsästämlnen.                     5
20362: 
20363: oleva yksinomainen oikeus pyytää ja käyttää hyväkseen hei-
20364: dän tiluksillaan olevaa metsänriistaa. Tähän nähden ja koska
20365: sekä 1908 että 1909 vuosien toisilla valtiopäivillä armolli-
20366: nen esitys muutetuista määräyksistä hirven metsästäruisestä
20367: oli käsitelty erikseen kysymyksestä metsästysasetuksen
20368: muuttamisesta edelläsanottua yleistäruisperiaatetta sovel-
20369: taen, ei enemmistö ole pitänyt asianmukaisena yllämaini-
20370: tuista syistä hyljätä armollista esitystä. Ja kun Valiokunta on
20371: katsonut hirven metsästystä koskevain lakisäännösten kaipaa-
20372: van korjaamista siihen suuntaan, ett'ei oikeutta hirven met-
20373: sästämiseen tehdä riippuvaksi erityisestä luvasta eikä metsäs-
20374: tysalueen laajuudesta ja että metsästykselle säädettyjä ra-
20375: joituksia muutenkin jonkin verran helpotetaan, niin on
20376: enemmistö periaatteessa hyväksynyt armollisen esityksen,
20377: joskin ei liene kiellettävissä että nyt ehdotettu lainmuutos
20378: osaksi on kadottanut merkitystään siihen nähden, että hir-
20379: vet viime aikoina, kuten edellä on mainittu, ylipäänsä lie-
20380: nevät monissa osissa maata suurestikin vähenneet.
20381:      Armollisen esityksen mukaan olisi koirashirveä lupa
20382: metsästää lokakuun 16 päivän alusta marraskuun 14 päi·
20383: vän loppuun. Naarashirvi sekä samanvuotinen hirven-
20384: vasikka olisivat sitä vastoin rauhoitettuja kautta vuoden.
20385: Nämä määräykset näyttävät Valiokunnasta olevan omiaan
20386:  estämään toisaalta hirvensuvun sukupuuttoon hävittämisen
20387: ja toisaalta sen liiallisen lisääntymisen varsinkin siltä va-
20388: ralta, että luvaton hirvenampuminen vastedes osattaisi
20389: taipumusta vähenemään. Mitä erittäin metsästysaikaan
20390: tulee, tuntuu se ylipäänsä . sopivasti valitulta siihenkin
20391:  nähden, että hirven liha tähän aikaan vuodesta on par-
20392:  haimmillaan ja sen nahkakin silloin arvokkain, jota paitsi
20393:  koirashirven erottaminen naaraasta tähän aikaan on helppoa,
20394:  kosk'ei koiras vielä ole menettänyt sarviaan.
20395:      Metsästysasetuksen 13 §:n mukaan sellaisena, jollai-
20396:  seksi se armollisessa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi,
20397:  olisi koirashirveä lupa metsästää ,ainoastaan jos Armol-
20398:  linen ·Asetus siitä hallinnollista lainsäätämistietä annetaan".
20399: 6                1911. -   V. M. -   Esit. N:o 13.
20400: 
20401: Ottamalla tällainen määräys sanottuun §: ään on luulta-
20402: vasti tahdottu varata hallitukselle tilaisuus, jos hirvensuvun
20403: liiallinen väheneminen tekisi sen tarpeelliseksi, kumota
20404: asiata koskeva hallinnollinen asetus ja siten peruuttaa
20405: lupa hirven metsästykseen. Koska tällaisen määräyksen
20406: ottaminen asetukseen on muodolliselta kannalta näyttänyt
20407: sopimattomaita ja hallituksella sitä paitsi voimassa olevan
20408: metsästysasetuksen 15 §: n nojalla on valta tarvittaessa
20409: niinkin suuresti pitentää koirashirven rauhoitusaikaa, että
20410: luvallinen hirvenmetsästys sen kautta todellisuudessa käy
20411: melkein mahdottomaksi, on Valiokunta puheenalaisesta
20412: pykälästä poistanut edelläkerrotut sanat. Sitä paitsi on
20413: Valiokunta armolliseen esitykseen sisältyvään ehdotukseen
20414: tehnyt eräitä suomenkieliseen tekstiin kohdistuvia kielellisiä
20415: korjauksia.                                          '
20416:      Lopuksi pyytää Valiokunta käsityksenään lausua, että
20417: vaikka nyt ehdotetut muutokset metsästysasetukseen hy-
20418: väksyttäisiinll:in, niin ei valtion kuitenkaan tulisi lakata
20419: entiseen tapaan suorittamasta korvausta hirvivahinkoa kär-
20420: sineille maanviljelijöille. Ei nimittäin näytä sopivalta että
20421: valtio vetäytyy korvaamasta sanotunlaista vahinkoa, koska
20422: se edelleenkin melkoisesti rajoittamalla oikeutta hirven
20423: metsästykseen estää maanviljelijää kyllin tehokkaasti vai-
20424: kuttamasta hirven vähenemiseen.
20425: 
20426:     Edelläolevan nojalla Valiokunta kunnioitta e.\\ ehdottaa
20427: 
20428:               että Eduskunta ala/naisessa vastauskirjel-
20429:            mässä ilmoittaisi, että Eduskunta, eräältä koh-
20430:            den muuttaen armolliseen esitykseen sisältyvää
20431:            ehdotusta, on hyväksynyt näin kuuluvan ase-
20432:            tuksen:
20433:                    Hirven metsästämlnen.                    7
20434: 
20435:                           Asetus
20436: 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä annetun armolli-
20437:        sen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
20438: 
20439:     Täten säädetään että 20 p:nä lokakuuta 1898 metsäs-
20440: tyksestä annetun asetuksen 13 ja 31 § muutetaan nliin
20441: kuuluviksi.
20442: 
20443:                             13 §.
20444:     Koirashirveä on (poist.) lupa metsästää lokakuun 16
20445: päivän alusta marraskuun 14 päivän loppuun (poist.). Naa-
20446: rashirvi sekä samanvuotinen hirvenvasikka sitä vastoin
20447: ovat rauhoitettuja metsästysaikanakin.
20448:     Kaadettujen hirvien luvusta on maanomistajan tahi sen,
20449: jolla muuten on metsästysoikeus, tehtävä kirjallinen ilmoi-
20450: tus asianomaiselle kruununnimismiehelle ennen seuraavan
20451: joulukuun loppua. Joka sellaisen ilmoituksen laiminlyö,
20452: vetäköön sakkoa enintään viisikymmentä markkaa.
20453: 
20454:                             31 §.
20455:       Joka luvattomasti pyytää, tappaa, haavoittaa tahi muu-
20456: ten metsästää tai häiritsee otuksia niiden rauhoitusajalla,
20457: tahi luvattomasti koiralla metsästää Iuvattornana aikana,
20458: ta!J.i pesästä ottaa tai hävittää 18 §:ssä mainittujen lintu-
20459: jen munia, sakotettakoon enintään sata markkaa. Jos otus
20460: on hirvi, olkoon sakko vähintään viisikymmentä ja enin-
20461: tään viisisataa markkaa.
20462:       Otus ja munat, "jotka näin saadaan, tahi niiden arvo
20463: menevät kruunulle, milloin metsästysoikeuden haltija
20464: itse on tehnyt sen rikoksen tahi saalis on kaiken vuotta
20465: rauhoitettu otus, mutta muussa tapauksessa metsästysoi-
20466: keuden haltijalle.
20467: 
20468:    Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1911.
20469:                 1911. -   V. M. - Esit. N:o 13.
20470: 
20471:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Gro-
20472: tenfelt, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Bäck, Fränti,
20473: Häyrynen, Koivisto, Oskari Laine, Lanne, Lylykorpi, Pert-
20474: tilä, Pullinen, Pykälä, Riihelä, Saarinen, Snellman ja Virkki
20475: sekä varajäsenet Kunnassalo, Kääriäinen ja Ruohtula.
20476:                           Vastalause.                        9
20477: 
20478: 
20479: 
20480: 
20481:                          Vastalause.
20482: 
20483:      Valiokunnan enemmistön mielipidettä vastaan saamme
20484: esittää seuraavaa :
20485:     Metsästysasetuksen uudistus on ollut Eduskunnan kä-
20486: siteltävänä useilla eri valtiopäivillä; niinpä v. 1909 toisilla
20487: valtiopäivillä Eduskunta hyväksyi ponnen, jossa anottiin
20488: että hallitus antaisi Eduskunnalle armollisen esityksen niillä
20489: perusteilla, että metsästysoikeus tehtäisiin yleiseksi, kaik-
20490: kien kansalaisten oikeudeksi. Kun ei hallitus kuitenkaan
20491: ole vielä tiettävästi ryhtynyt sanotun anomuksen edellyttä-
20492: miin toimenpiteisiin, johtuu siitä, että emme katso Edus-
20493: kunnan arvolle sopivaksi tehdä päätöksiä, jotka tulisivat
20494: ristiriitaisiksi Eduskunnan ennen tekemien päätöksien
20495: kanssa.
20496:      Tämän nojalla ja viitaten Valiokunnan mietinnön pe-
20497: rustelujen 4:llä sivulla, saamme ehdoittaa:
20498: 
20499:                että Eduskunta hylkäisi kysymyksessä ole-
20500:             van asetusehdotuksen.
20501: 
20502:     Helsingissä 16 p. toukok. 1911.
20503: 
20504:       Oskari Lylykorpi.                 V. Perttilä.
20505:       Emil Saarinen.                    H. Häyrynen.
20506:       K. K. Pykälä.                     0. Kunnassalo.
20507:       Heikki Kääriäinen.                Penna Paunu.
20508: Helsinki 1911, Kirjapaino Gutenberg.
20509:               19tl -   S. V. M. -· Esit. N:o 13.
20510: 
20511: 
20512: 
20513: 
20514:               Suuren valiokunnan mietintö N:o 15
20515:            Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen
20516:            johdosta, joka koskee muutettuja määräyk-
20517:            siä hirven metsästämlsestä.
20518:     Armollisessa esityksessä N:o 13 olevan ehdotuksen ase-
20519: tukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä annetun
20520: armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta ynnä
20521: Laki- ja talousvaliokunnan asiasta antaman mietinnön N:o 4
20522: on Eduskunta, ensimäisen käsittelyn toimitettuaan, V. J:n
20523: 57 §:n 2 momentin mukaisesti lähettänyt Suureen valio-
20524: kuntaan.
20525:     Asiata käsitellessään on Suuri valiokunta päättänyt kan-
20526: nattaa yllämainittua asetusta, sellaisena kuin se on Laki-
20527: ja talousvaliokunnan mietinnössä ehdotettu, ja saa Suuri
20528: valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
20529: 
20530:               että Eduskunta hyväksyisi puheena olevan
20531:            asetuksen Laki- ja talousvaliokunnan ehdotuk-
20532:            sen mukaan.
20533: 
20534:    Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1911.
20535:          1911. -   Edusk. vast. - Esitys N :o 13.
20536: 
20537: 
20538: 
20539: 
20540:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
20541:            n en vastaus l{eisarillisen Majesteetin
20542:            armolliseen esitykseen, joka koskee muu-
20543:            tettuja määräyl,siä hirven metsästämisestä.
20544: 
20545: 
20546: 
20547: 
20548:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
20549:               ja Suuriruhtinas!
20550: 
20551: 
20552: 
20553: 
20554:    Teidän Keisarillisen Majesteettinne Eduskunnalle anta-
20555: man armollisen esityksen, joka koskee muutettuja mää-
20556: räyksiä hirven metsästämisestä, on Eduskunta valmistelua
20557: 2        1911. -    Edusk. vast. -     Esitys N :o 13.
20558: 
20559: varten lähettänyt asettamaansa Laki- ja talousvaliokun-
20560: taan sekä Eduskunnan Suureen valiokuntaan, jotka kum-
20561: pikin ovat antaneet siitä mietinnön, mutta on Eduskunta
20562: ehtinyt asiassa suorittaa ainoastaan Valtiopäiväjärjestyk-
20563: sen säätämän ensimäisen käsittelyn.
20564:     Tämän Eduskunta saa alamaisesti Teidän Keisarilli-
20565: selle Majesteetillenne ilmoittaa.
20566: 
20567:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20568: 
20569:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
20570: 
20571: 
20572: 
20573: 
20574:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
20575:                       19ll -    N:o 14.
20576: 
20577: 
20578: 
20579: 
20580:                 Keisarillisen Majesteetin Armol-
20581:            linen esitys Suomen Eduskunnalle jäämistö-
20582:            verosta.
20583:       1907 vuoden valtiopäivillä on Eduskunta alamaisessa
20584:  vastauksessaan leimasuostuntaa koskevaan Armolliseen
20585:  esitykseen anonut muun muassa, että Hallitus ensi tilassa
20586:  valmistuttaisi ja Eduskunnan käsiteltäväksi antaisi esi-
20587:  tyksen erityiseksi laiksi perintö-, lahja- ja testamenttive-
20588:  rosta. Tämän ohella on Eduskunta samassa vastauksessaan
20589: huomauttanut nykyisessä lainsäädännössä tässä kohden ole-
20590: van sen korjausta kaipaavan epäkohdan, että, kun vero laske-
20591: taan perinnön koko määrän eikä jokaisen perijän osuuden
20592: mukaan ja veroasteikko on ylenevä, useihin osiin jaettavan
20593:  perinnön osakas tulee suorittamaan osuudestaan enemmän
20594: kuin se, joka ainoana perijänä on saanut saman osuuden
20595: suuruisen perinnön.
20596:       Tämän johdosta annettiin Lainvalmistelukunnalle toi.:
20597: meksi laatia ehdotus perintö-,lahja- ja testamenttiverolaiksi.
20598: sen periaatteen pohjalla, johon Eduskunnan äskenmaini-
20599: tussa lausunnossa oli viitattu, eli että perintöveroa olisi
20600: suoritettava sen osuuden mukaan, joka perinnönsaajalle
20601: pesästä tulee.
20602: 2                          N:o 14
20603: 
20604:       Lainvalmistelukunta onkin sittemmin Keisarilliseen
20605:  Senaattiin lähettänyt ehdotuksen, joka on tälle periaatteelle
20606:  rakennettu. Siinä ehdotetaan muun muassa asetettavakai
20607:  maaseudulle perintöveron suuruuden määräämistä varten
20608:  erityisiä perintöverolautakuntia, joissa olisi puheenjohta-
20609:  jana asianomainen kruununvouti sekä jäseninä henkikirjuri
20610:  ja asianomaisen kunnan kunnallislautakunnan esimies, ja
20611:  jotka lautakunnat pitäisivät jokaisessa kihlakunnan käräjä-
20612: kunnassa istuntoja kahdesti vuodessa. Kaupungeissa taasen
20613: maistraatti toimisi ja ainakin kerran kuukaudessa kokoon-
20614: tuisi perintöverolautakuntana.
20615:       Perintöveron suuruuden määrääminen kunkin perin-
20616: nönsaajan perintöosuuden mukaan edellyttää alustavan
20617: perinnönjaon toimittamista kuin myös mahdollisuutta saa-
20618:  da, senjälkeen kuin ehkä syntyvät perintöriidat ovat rat-
20619: kaistut sekä testamentit voittaneet lain voiman ja perintö-
20620: osuudet tulleet lopullisesti määrätyiksi, ennakolta suorite-
20621: tun perintöveron suuruus uudelleen lasketuksi ja tasatuksi.
20622: Tämän vuoksi näyttääkin välttämättömältä sentapaisen,
20623: erityisen ja asiantuntevista jäsenistä kokoonpannun lauta-
20624: kunnan asettaminen, kuin ylempänä on mainittu, jos tah-
20625: dotaan perintöveron suuruus laskettavaksi kunkin perin-
20626: nönsaajan osuuden mukaan.
20627:       Tulo suoritetusta perunkirjoituskirjain leimaverosta
20628: nousi niiden tilastollisten tietojen mukaan, jotka on kerätty
20629: vuosilta 1907 sekä 1908 ja jotka Tilastollisessa Päätoimis-
20630: t9ssa on yhteensovitettu, maaseudulla ·yhteensä 182,733
20631: markkaan 41 penniin vuodelta 1907 sekä 209,120 mark-
20632: kaan 79 penniin vuodelta 1908. Että tämä leima vero,
20633: huolima.tt~ viimemainitun vuoden alusta lukien korote- .
20634: tusta leimatariHista, sanöttuna vuotena ei tuottanut enem- ·
20635:                            N:o 14                           3
20636: 
20637: pää, riippui osaksi siitä, että useat, varsinkin eräiden suur-
20638: ten kuolinpesien hoitajat, kiirehtivät ennen 1907 vuoden
20639: loppua tuomioistuimiin jättämään perunkirjoituskirjoja,
20640: jotka muuten olisivat tuodut vasta seuraavan vuoden ku-
20641: luessa. Oikeampi käsitys ehdotetun jäämistöveron tulok-
20642: sesta voidaan sentähden saada vasta 1909 vuoden tilaston
20643: johdolla, joka näyttää maaseudulla kannetun 328,559 mark-
20644: kaa 91 penniä. Koska kuitenkin perintöosuuksien mukaan
20645: määrättävä perintövero, nähtävästi ei tuottaisi yhtä suurta
20646: tuloa kuin nykyisen tariffin perusteella koko pesän säästön
20647: mukaan laskettu, näyttää todenmukaiselta että, joskin
20648: perunkirjoitusten tarkastus ja siten pesäin oikeampi ar-
20649: vioiminen aikaansaataisiin, perintöosuuksien mukaan las-
20650: kettava perintövero maaseudulta tätä nykyä tuskin tuot-
20651: taisi enempää kuin 250,000 markkaa. Useissa maan kihla-
20652: kunnissa nousee perunkirjoituskirjain leimavero aivan
20653: vähäpätöisiin summiin, mikä näkyy siitä että, tuomiokun-
20654: nittain kerätyistä tilastollisista tiedoista vuodelta 1908,
20655: tulo maan 62 tuomiokunnasta sanottuna vuonna oli 8
20656: tuomiokunnassa alle 500 markan, 17 :ssä 500-1,000 mark-
20657: kaa, 13 :ssa 1,000-2,000 markkaa, 11 :ssa 2,000-5,000 mark-
20658: kaa ja ainoastaan 13 :ssa yli 5,000 markan sekä keskimäärin
20659: kussakin tuomiokunnassa 3,370 markkaa. Tämän vuoksi ei
20660: ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi yksinomaan puheena-
20661: olevan veron uudistuksen aikaansaamiseksi asettaa sellaista
20662: Yartavasten muodostettua järjestöä kuin tässä olisi tarpeen,
20663: semminkin kun ei ole ajateltavissa, että tämä voisi tapah-
20664: tua tuottamatta valtiolle tulokseen verraten kylläkin suu-
20665: ria lisämenoja. ,Ja kun puheenalaista verotusta kaupun-
20666: geissa, joissa soveliaan verotusorgaanin löytäminen ei koh-
20667: taisi suurempia vaikeuksia, luonnollisesti ei voida perustaa
20668: 4                          N:o 14
20669: 
20670: toisille periaatteille kuin maaseudulla, näyttää perintöve-
20671: ron uudistaminen ylläviitattuun suuntaan olevan jätettävä
20672: siksi kunnes suunnittelun alaisena olevaa tulo- ja varalli-
20673: suusveroa varten mahdollisesti asetettavia erityisiä verotus-
20674: järjestöjä voidaan tähänkin tarkoitukseen käyttää.
20675:       Perintöveron suuruuden määrääminen perintöosuuk-
20676: sien perusteella nojaa periaatteeseen, jonka mukaan perin-
20677: nön verotuksessa tarkoitetaan kullekin perinnönsaajalle
20678: tulevan omaisuuden lisäyksen verottamista. Joskin tämän
20679: periaatteen puolesta voi esittää painavia syitä, saat-
20680: taa kuitenkin myös puolustaa veron määräämistä vainajan
20681: jälkeensä jättämän omaisuuden kokonaismäärän mukaan,
20682: kun nimittäin tarkoituksena katsotaan olevan omaisuuden
20683: siirron verottaminen. Viimeksimainittu periaate voidaan
20684: pitää hyväksyttävänä etenkin meidän maassamme niin
20685: kauvan kuin täällä ei ole erityistä varallisuusveroa säädetty.
20686: Tämän periaatteen mukainen verotus on voimassa esimer-
20687: kiksi Englannissa.
20688:       Vaikka perintöverotuksen uudistaminen siihen suun-
20689: taan, johon Eduskunta anomuksessaan on viitannut, näyt-
20690: tää olevan lykättävä jonkun aikaa tuonnemmaksi, on
20691: kuitenkin syytä ryhtyä, pysyen nykyisen periaatteen poh-
20692: jalla, eräissä suhteissa tätä verotusta uudistamaan.
20693:       On syytä epäillä, että nykyisen lainsäädännön voi-
20694: massa ollessa kuolinpesän omaisuus useinkaan ei tule tar-
20695: kasti eikä täyteen arvoonsa arvioiduksi, eikä siis säädetty
20696: verovelvollisuus täytetyksi. Olisi senvuoksi tarpeen tar-
20697: kempia määräyksiä siitä, mitä veronalaiseen jäämistöön
20698: on luettava ja miten sen arvioiminen erinäisissä tapauksissa
20699: olisi tapahtuva, minkä ohella olisi toimeenpantava perun-
20700:                            N:o 14                          5
20701: 
20702: kirjoitusten ~arkastus sen selville saamiseksi, että omai-
20703: suuden kirjaan merkitseminen on ollut täydellinen ja
20704: arvio oikea. Edelleen olisi annettava määräyksiä, jotta
20705: estettäisiin verovelvollisuuden kiertäminen omaisuuden
20706: elinaikana lahjoittamisen kautta. Sellainen lahjoitta-
20707: minen saattaa, etenkin nykyisen verotariffin suurem-
20708: mista ·pesistä määräämien suhteellisesti korkeiden vero-
20709: määrien vuoksi, tulla niin yleiseksi, että verotusta koskevat
20710: säännökset joutuvat sen kautta suureksi osaksi tehot-
20711: tomiksi. -Lisäksi olisi nykyiseen tätä koskevaan lainsää-
20712: däntöön tehtävä muutoksia ja täydennyksiä eräissä koh-
20713: din, joihin nähden verovelvollisuuden täyttämisessä on
20714: käytännössä ilmaantunut vaikeuksia vieläpä kohtuutto-
20715: muuksia.
20716:      Siihen suuntaan menevät muutokset, kuin tässä on
20717: esitetty, tekevät tarpeelliseksi perintöverotuksen erottami-
20718: sen leimaveron yhteydestä ja sen asettamisen erityiseksi
20719: suoranaisesti kannettavaksi veroksi.
20720:      Näitä näkökohtia silmällä pitäen on valmistettu
20721: alempana oleva asetusehdotus jäämistöverosta. Jos Edus-
20722: kunta kuitenkin, ryhtymättä puheenalaista verotusta
20723: uudelle kannalle järjestämään, katsoo syytä olevan odot-
20724: taa kunnes uudistus voidaan panna toimeen sen periaat-
20725: teen pohjalla, että vero on perintöosuuksien mukaan las-
20726: kettava, ovat siinä tapauksessa nykyiseen leimasuostunta-
20727: asetukseen sisältyvät perunkirjoituskirjan ja testamen-
20728: tin leimalla varustamista koskevat säännökset otettavat
20729: Eduskunnan käsiteltäväksi jätettyyn leimasuostunta-
20730: asetuksen ehdotukseen.
20731: 6                          N:o 14
20732: 
20733:      Asetusehdotuksen 12 §:ssä määrätään, mistä omaisuu-
20734: desta jäämistöveroa on suoritettava. Tässä on kaikkeen
20735: Suomessa olevaan kiinteään omaisuuteen ja siihen kuulu-
20736: vaan irtaimistoon nähden noudatettu n. s. alueperiaatetta,
20737: minkä mukaan sanotusta omaisuudesta on suoritettava jää-
20738: mistöveroa jäämistönjättäjän kansallisuuteen tai asunto-
20739: paikkaan katsomatta. Suomen miehen jälkeensä jättämä,
20740: Suomessa oleva irtain omaisuus olisi saman veron alainen.
20741:      4 §:ään on otettu ne säännökset, jotka, kuten edellä
20742: on mainittu, on katsottu välttämättömiksi, jotta lahjoitta-
20743: misen kautta tapahtuva verovelvollisuuden kiertäminen es-
20744: tettäisiin. - Ensimäisessä momentissa tarkoitetaan sellaista
20745: ennakkoperintöä, joka on mainittu Perintökaaren 12 luvun
20746: 9 § :ssä.- Joskin perillisen kasvatukseen ja hoitoon kulu-
20747: tetun omaisuuden huomioon ottaminen pesän jaossa on toi-
20748: sinaan oikeudenmukaista, veisi siten käytettyjen varojen
20749: rasittaminen jäämistöverolla yleensä kohtuuttomuuteen, ja
20750: on senvuoksi ehdotukseen otettu tätä tapausta koskeva
20751: poikkeusmääräys.
20752:      Kun jäämistönjättäjä vähää ennen kuolemaansa tai
20753: viimeisinä elinvuosinaan on vähentänyt omaisuuttaan anta-
20754: malla suurempia lahjoja, voidaan usein olettaa sen tapahtu-
20755: neen perintöveron kiertämisen aikomuksessa. Tällainen
20756: olettamus saattaakyllä yksityisissä tapauksissa olla aiheeton,
20757: mutta koska yleensä on vaikeata tutkimuksenkaan kautta
20758: saada selvyyttä lahjan antamisen todellisista vaikuttimista,
20759: etenkin jos lahjan saaja on antajaan sellaisessa henkilö-
20760: kohtaisessa suhteessa, että omaisuuden luovutus ilman
20761: vastiketta on sen perusteella selitettävissä, ja kun kaikkien
20762:                            N:o 14                         7
20763: 
20764: yksityistapausten tutkiminen sitäpaitsi tuottaisi käytän-
20765: nössä ylen suuria hankaluuksia, ei ole katsottu voitavan
20766: välttää kaikkien jonkun määräajan kuluessa ennen anta-
20767: jan kuolemata pesän omaisuudesta annettujen, vissiin
20768: arvoon saakka nousevien lahjojen asettamista samain mää-
20769: räysten alaisiksi ja niiden huomioon ottamista veron
20770: suuruutta laskettaessa. - Milloin lahja on annettu sillä
20771: ehdolla, että se antajan kuolemaan saakka on jäävä hänen
20772: haltuunsa, tai veron välttämisen aikomus on ilmeinen, ei
20773: ole syytä panna verovelvollisuutta riippuvaksi siitä, miten
20774: pitkä aika on kulunut lahjan antamisesta jäämistönjättä-
20775: jän kuolemaan. Käytännöllisistä syistä ei viimeksi maini-
20776: tuissakaan tapauksissa ole aihetta ottaa huomioonpienempiä
20777: lahjoja. Koska ei kuitenkaan olepidettytarpeellisena ulottaa
20778: tämän § :n toisessa momentissaoleviensäännöstentaannehti-
20779: vaa vaikutusta kauvemmas kuin siihen ajankohtaan, jolloin
20780: astui voimaan nykyiset perunkirjoituskirjain leimaamista
20781: koskevat määräykset, joiden kautta suuremmista perin-
20782: näistä maksettavat veromäärät tuntuvasti korotettiin, on
20783: sanotun momentin loppuun otettu tätä tarkoittava säännös.
20784:      5-7 §:ssä annetaan, perunkirjoitusten tarkasta-
20785: jille ohjeeksi, määräyksiä siitä, miten pesän omaisuuden
20786: arvo on laskettava. Koska 4 § :ssä tarkoitetun ennakko-
20787: perinnön tai lahjan arvo jäämistönjättäjän kuolinhetkellä
20788: saattaa olla kokonaan toinen kuin omaisuutta annettaessa,
20789: voidaan olla eri mieltä siitä, kumpiko näistä arvoista,
20790: sekö, joka omaisuudella oli sitä annettaessa vai se, joka
20791: sillä oli antajan kuolinhetkellä, on otettava huomioon
20792: jäämistöveron suuruutta laskettaessa. Kumpaisessakaan
20793: tapauksessa ei voida välttää sitä, että omaisuuden saaja
20794: ehkä joutuu suorittamaan veroa enemmän kuin mikä
20795: 8                          N:o 14
20796: 
20797: vastaa hänen omaisuudessaan antajankuolinhetkelläolevaa,
20798: kysymyksessä olevasta perinnöstä tai lahjasta johtuvaa
20799: lisäystä. Tarkoituksenmukaisimpana on katsottu olevan
20800: ehdotettava sitä menettelyä, että jäämistöveron suuruutta
20801: laskettaessa kysymyksessä olevain perinnön ja lahjan arvo
20802: on määrättävä sellaiseksi kuin se oli antajan kuolinhet-
20803: kellä, kuitenkin niin, että tästä arvosta vähennettäisiin se
20804: lisäys, jonka omaisuuden saaja on melkoisilla paran-
20805: nuksilla aiheuttanut. -5 § :n viimeisessä momentissa ja 6
20806: § :ssä mainittujen etuuksien pääoma-arvon laskeminen tulee
20807: luonnollisesti kysymykseen ainoastaan silloin, kun sellai-
20808: nen etuus kuuluu jäämistöön 4 § :ssä mainittuna ennakko-
20809: perintönä tai lahjana. Sääntöperinnön pääoma-arvo tulee
20810: laskettavaksi silloin kun sellainen perintö lukeutuu pesän
20811: varoihin.
20812:      8-11 §, jotka koskevat jäämistöveron määrää, ovat
20813: yhdenmukaiset niiden säännösten kanssa, jotka nykyään
20814: ovat voimassa perunkirjoituskirjoista suoritettavaan leima-
20815: veroon nähden
20816:      12 §. Testamentin tai lahjan saajat, jotka nykyään
20817: monesti jäävät vapaiksi perunkirj oituskirjanleimamaksusta
20818: joutuisivat ehdotuksen 27 § :n mukaan osaltaan aina suo-
20819: rittamaan jäämistöveroa. On kuitenkin katsottu, että eri-
20820: näisten laitosten, sääteiden ja yhdistysten, joilla on yleis-
20821: hyödyllinen tarkoitus, verovelvollisuuden ei pitäisi nousta
20822: yli 5% :n, minkä vuoksi ehdotuksen 12 § :ään on otettu
20823: määräyksiä, joiden nojalla yleishyödyllisiin tarkoituksiin
20824: annetusta omaisuudesta suoritettu jäämistövero voitaisiin,
20825: mikäli se nousee yli mainitun prosentinomaisuudenarvosta,
20826: sellaisille testamentin tai lahjan saajille takaisin suorittaa.
20827: Tämän ohella on ehdotettu jäämistöveron peruutus sallit-
20828:                            N:o 14                          9
20829: 
20830: tavaksi silloin, kun vero on suoritettu yleiselle laitokselle
20831: annetusta esineestä, jolla on kansallinen, historiallinen,
20832: tieteellinen tai taiteellinen merkitys.
20833:      13-19 § sisältävät säännöksiä perunkirjoitusten tar-
20834: kastuksesta ja jäämistöveron määräämisestä, kuin myös
20835: ohjeita, joiden tarkoituksena on saada perunkirjoitus niin
20836: täydelliseksi, että se ilman enempiä tiedusteluja voisi olla
20837: tarkastuksen ja veronmääräämisen perustana. Tarkastuksen
20838: toimittaisi maaseudulla lähinnä kruununnimismies ja kun-
20839: nallislautakunnan edustaja ynnä eri kuntana olevassa
20840: kauppalassa järjestysmies ja kauppalan hallituksen edus-
20841: taja, sekä kaupungissa erityinen kuvernöörin määräämä
20842: tarkastaja yhdessä rahatoimikamarin edustajan kanssa. Ve-
20843: ron suuruuden määräisivät kruununvouti ja maistraatti,
20844: jotka myös antaisivat verolipun. Tämän järjestelyn kautta
20845: on toivottu saatavan, ilman mainittavia kustannuksia ja
20846: erityistä verotuskoneistoa, aikaan verrattain tehoisa
20847: perunkirjoitusten tarkastus. Täten olisi otettu askel,
20848: jolla perintöveron uudistukseen nähden olisi suuri merki-
20849: tys niinhyvin sen kokemuksen vuoksi, joka tämän kautta
20850: saataisiin siitä, mikä vaikutus perunkirjoitusten tarkastuk-
20851: sella on veron tuottavaisuuteen, kuin myös sen vuoksi, että
20852: tarkastusmiesten välityksellä saataisiin kerätyksi tarkka
20853: tilastollinen aineisto lrnolinpesän osakkaiden luvusta ja
20854: pesänosuuksien suuruudesta. Nämä tilastolliset tiedot,
20855: joiden puute tätä nykyä osaltaan myöskin vaikeuttaa
20856: pesänosuuksien mukaan suoritettavan perintöveron toi-
20857: meenpanoa, tulisivat luotettavaksi perustaksi asteikon laa-
20858: timiselle sellaista veroa varten.
20859:      20 § :ään on otettu määräys, joka, samoin kuin Perintö-
20860: kaaren 9 luvun 1 § :ssä oleva samansuuntainen säännös,
20861: 10                           N:o 14
20862: 
20863: tarkoittaa varmuuden saamista siitä, että jäämistö perun-
20864: kirjoituksessa on vilpittömästi annettu ilmi.
20865:      ~1 § :ssä myönnetään oikeus valituksen tekemiseen
20866: jäämistäveron suuruutta koskevasta määräyksestä. Valitus-
20867: tie olisi hallinnollinen ja oikeusasteita kaksi, nimittäin
20868: Kuvernööri ja Keisarillisen Senaatin Talousosasto.
20869:      ~5 §:ssä olevat säännökset tarkoittavat erään nykyi-
20870: sessä perintöverotuksessa olevan puutteen poistamista, joka
20871: ilmenee siinä, ettei leimamaksun suorittamista käy lykkää-
20872: minen sellaisissakaan tapauksissa, joissa pesän omaisuuden
20873: nopea rahaksi muuttaminen kohtaa suuria vaikeuksia.
20874: Tästä johtuva hankaluus on nyttemmin tullut erityisesti
20875: huomattavaksi, sittenkun suurempain pesien verotusta on
20876: korotettu, niin että se saattaa nousta yli 1 / 4 pesän säästöstä.
20877: Kun lykkäys ehdotuksen mukaan myönnettäisiin vaan
20878: vakuutta vastaan ja verosaatavasta suoritettaisiin korkoa.,
20879: ei kruunun etua tämän kohtuullisen helpoituksen kautta
20880: syrjäytettäisi.
20881:      ~6 §. Koska on mahdollista, kuten käytäntäkin on osot-
20882: tanut, että perunkirjoituksessa on pesään kuuluvalle omai-
20883: suudelle (esim. osakkeille) pantu melkoista suurempi arvo,
20884: kuin mitä sen pesää rahaksi muutettaessa havaitaan todel-
20885: lisuudessa edustavan, on tähän otettu määräys tämän veron
20886: maksamisessa johtuvan kohtuuttomuuden estämiseksi.
20887:      ~7 §. Voimassa olevassa leimasuostunta-asetuksessa ei
20888: ole määräystä siitä, kenen rasitukseksi perunkirjoituskir-
20889: jasta suoritettu leimavero on jäävä. Seurauksena tästä on
20890: ollut, että puheenaoleva vero, joka suoritetaan jakamatto-
20891: masta pesästä, on yleensä joutunut rasittamaan yksinomaan
20892: perillisiä, jotavastoin testamentinsaajain osuudet ovat pe-
20893: sästä vähentämättäminä heille suoritetut. Tämän kohtuut-
20894:                            N:o 14                          11
20895: 
20896: tomuuden poistamista tarkoittaa puheenalaisessa § :ssä
20897: oleva säännös, joka, kuitenkin ainoastaan mikäli jäämistön-
20898: jättäjä ei ole toisin määrännyt, velvoittaa kaikki ne, jotka
20899: perinnön, testamentin tai lahjan kautta saavat tai ovat saa-
20900: neet pesästä omaisuutta, kunkin osuutensa mukaan suorit-
20901: tamaan jäämistöveroa.
20902:      3~ §:ssä ehdotettua jäämistäveron jakamista kuntien
20903: ja valtion kesken voidaan useilla syillä puolustaa. Jo se
20904: seikka, että kunta, paikallisetujen ja tarpeiden kannatta-
20905: jana, usein suuremmassa määrin kuin valtio on ollut luo-
20906: massa ja järjestämässä niitä erityisiä oloja ja edellytyksiä,
20907: jotka ovat vaikuttaneet jäämistönjättäjän omaisuuden muo-
20908: dostumiseen, puhuu sen puolesta, että kunnalle, joka varal-
20909: lisuuden kuolemantapauksen kautta siirtyessä toisiin käsiin
20910: ehkä menettää tilaisuuden sen myöhempään verottamiseen,
20911: olisi myönnettävä osallisuus siihen veroon, jonka valtio
20912: kysymyksessä olevan varallisuudensiirron tapahtuessa
20913: kantaa. Sitäpaitsi riippuu jäämistöveron tuottavaisuus suu-
20914: ressa määrin siitä huolellisuudesta ja harrastuksesta, millä
20915: perunkirjoitusten laatimisessa ja tarkastuksessa yhteis-
20916: kunnan etua valvotaan, minkävuoksi jäämistöveron teke-
20917: minen valtion ja kuntain yhteiseksi asiaksi näyttää kaikin-
20918: puolin tarkoituksenmukaiselta toimenpiteeltä. Vihdoin on
20919: otettava huomioon, että käsillä olevan ehdotuksen mukai-
20920: sesti järjestetty perunkirjoitusten tarkastus, jossa kunnal-
20921: ljnen toimihenkilö olisi osallisena, aiheuttaisi kunnille myös
20922: suoranaisia kustannuksia, joiden korvaaminen vero-osuu-
20923: den muodossa näyttää varsin soveliaalta. - Miten suuri
20924: osa jäämistöveron tulosta Kunnille kohtuuden mukaan ja
20925: valtion verontarvetta silmälläpitäen voitaisiin luovuttaa,
20926: on tätä nykyä vaikeasti arvioitavissa, ennenkuin on saatu
20927: 
20928: 
20929:                                                                  •
20930:     12                        N:o 14
20931: 
20932:     kokemusta siitä, mikä vaikutus viimeksi toimeen pannulla
20933:     verotariffin korotuksella on ollut perintöveron tuottavai-
20934:     suuteen. Aluksi on tämä kuntien osuus ehdotettu kaupun-
20935:     geissa 1 ho ja maaseudulla 1 / 10 veron tulosta.
20936:          33 §. Kun jäämistövero tulisi rahassa kannettavaksi,
20937:     olisi sen kannosta ja tilittämisestä annettava lähempiä mää-
20938:     räyksiä. Niinikään olisi jäämistöveroasioita käsitteleville
20939:     viranomaisille ja toimihenkilöille erityisessä johtosäännös-
20940:     sä annettava tarkempia ohjeita. Näiden ynnä muiden ase-
20941:     tuksen toimeenpanemiseksi tarpeellisten määräysten anta-
20942:     minen on ehdotettu jätettäväksi Keisarillisen Senaatin
20943:     asiaksi.
20944: 
20945: 
20946: 
20947: 
20948:          Erityisen jäämistöveron toimeenpanon yhteydessä on
20949:     katsottu verotuksen yksinkertaistuttamiseksi olevan lak-
20950:     kautettava ne erinäisten säännösten nojalla eräänlaatuisista
20951:     kuolinpesistä oikeusvirkakunnan palkkaamiseksi suoritetut
20952:     maksut, joiden poistamisesta on lausuttu toivomus Eduskun-
20953:     nan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä hyväksymässä val-
20954:     tiovarainvaliokunnan valtiovarain tilaa koskevassa mietin-
20955:     nössä.
20956: 
20957: 
20958: 
20959:         Tulo perunkirjoituskirjain leimaverosta oli vuonna
20960:     1908:
20961: 
20962:             kaupungeissa ...... .    Smk. 436,308 : 43
20963:             maaseudulla ....... .         209,120: 79
20964:                                        "
20965:             eli yhteensä             Smk. 645,429 : 22
20966: 
20967: 
20968: 
20969: •
20970:                           N:o 14                        13
20971: 
20972: sekä vuonna 1909 :
20973:         kaupungeissa               Smk. 520,391 : 27
20974:         maaseudulla                     328,559: 91
20975:                                     "
20976:         eli yhteensä               Smk. 848,951 : 18
20977: 
20978:      Syystä, joka jo on mainittu, voidaan kuitenkin ainoas-
20979: taan 1909 vuoden tulos panna jäämistäveron laskemisen pe-
20980: rusteeksi. Tämän johdosta ja katsoen siihen suotuisaan vai-
20981: kutukseen, mikä asetusehdotukseen sisältyvillä sään-
20982: nöksillä todennäköisesti tulee olemaan tästä verosta läh-
20983: tevään tuloon, voitanee bruttotulo jäämistäverosta vuodelta
20984: 1912 arvioida 1,000,000 markaksi, josta noin 600,000 mark-
20985: kaa tulisi kaupunkien ja 400,000 markkaa maaseudun
20986: osalle. Kuntien osuudet tulisivat tämän mukaan tekemään
20987: kaupungeissa 30,000 markkaa ja maalla 40,000 markkaa
20988: eli yhteensä 70,000 markkaa. Kun kruunun menot perun-
20989: kirjoitusten tarkastamisesta kaupungeissa arvioidaan 30,000
20990: markaksi, olisi valtion nettotulo jäämistäverosta 900,000
20991: markkaa. Asetusehdotuksen 32 § :ssä olevan määräyksen
20992: mukaan joutuisi 54,000 markan määrä valtiorahaston hy-
20993: väksi, joten siis 846,000 markkaa menisi suostuntara-
20994: hastoon.
20995:      Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskunnan
20996: hyväksyttäväksi antaa seuraavan asetusehdotuksen:
20997: 14                        N:o 14
20998: 
20999: 
21000: 
21001: 
21002:                         Ehdotus
21003: 
21004:        Armolliseksi Asetukseksi jäämistöverosta.
21005:                         I LUKU.
21006:                   Jäämistöveron esineestä.
21007:                            1 §.
21008:     Kun henkilö on kuollut, on hänen jälkeen jättä-
21009: mästään omaisuudesta suoritettava jäämistöveroa sen mu-
21010: kaan kuin tässä alempana säädetään.
21011:                            2 §.
21012:     Jäämistöveron alaiset ovat kaikki Suomessa olevat kiin-
21013: teistöt ynnä niihin olennaisesti kuuluva irtaimisto.
21014:      Samoin on jäämistöveron alainen se Suomessa oleva
21015: irtain omaisuus, jonka jälkeensä jättää Suomen mies.
21016: 
21017:                            3 §.
21018:      Jäämistövero lasketaan vainajan jättämän pesän sääs-
21019: tön suuruuden mukaan.
21020:      Paitsi velkaa saa kustannukset vainajan hautaami-
21021: sesta kuin myöskin pesän kirjoittamisesta ja jakamisesta
21022: vähentää, mutta ei itse jäämistövcroa.
21023:                            N:o 14                           15
21024: 
21025:                              4 §.
21026:      Jos jäämistönjättäjä on ennen antanut perilliselle
21027: jotakin, joka lain mukaan on perintöön laskettava, on se
21028: pesän säästöön lisäksi luettava. Mitä vainaja elinaikanaan
21029: on perillisen kasvatukseen ja hoitoon kuluttanut, sitä älköön
21030: kuitenkaan huomioon otettako.
21031:      Jos joku on kahden viimeisen vuoden kuluessa ennen
21032: kuolemaansa antanut toiselle, sukulaiselle tahi vieraalle,
21033: 500 markan arvoisen tai sitä arvokkaamman lahjan, on
21034: sekin jäiimistöön laskettava; ja on silloin kaikki samalle
21035: henkilölle vuoden kuluessa annetut lahjat pidettävät yh-
21036: tenä lahjana. Sama olkoon laki sellaisesta aikaisemminkin
21037: annetusta 500 markan arvoisesta tai sitä arvokkaammasta
21038: lahjasta, jonka jäämistönjättäjä on toiselle, sukulaiselle ta-
21039: hi vieraalle, antanut sillä ehdolla, että se lahjanantajan kuo-
21040: lemaan saakka on jäävä hänen haltuunsa, tai joka
21041: havaitaan annetun tässä asetuksessa säädetyn verovelvolli-
21042: suuden välttämiseksi. Tässä momentissa olevia säännöksiä
21043: älköön kuitenkaan sovellutettako lahjaan, joka on annettu
21044: ennen tammikuun 1 päivää 1908.
21045:      Jos lahjakirjasta jo on suoritettu leimaveroa, saadaan
21046: se vähentää jäämistöverosta.
21047:                              5 §.
21048:      Pesän omaisuuden arvo on laskettava vastaamaan
21049: käypää hintaa.
21050:      4 § :ssä tarkoitetun omaisuuden arvo on määrättävä
21051: sellaiseksi kuin se oli vainajan kuolinhetkellä tai, jos saaja
21052: on omaisuuden sitä ennen toiselle luovuttanut, sellaiseksi
21053: kuin se luovutettaessa oli. Jos saaja on melkoisilla paran-
21054: nuksilla lisännyt omaisuuden arvoa, on se lisäys vel'onalai-
21055: scn omaisuuden arvosta vähennettavä.
21056: 16                           N:o 14
21057: 
21058:     Sääntöperinnön arvo, jonka joku saa elinajakseen,
21059: määrätään saajan iän ja sen vuotuisen tulon mukaan,
21060: jonka perinnön katsotaan antavan, siten että mainittu arvo
21061: lasketaan, jos sen saaja on:
21062: 
21063:      alle 16 vuotta, vuositulon 18 kertaiseen määrään
21064:      16-25                    17
21065:                 "       "
21066:                                        "        "
21067:      26-35                    16
21068:      36-45      "       "
21069:                               14       "        "
21070:                 '~
21071:      46-55              "
21072:                         ..    12       "        "
21073:                                                 "
21074: 
21075:      56-65                     9
21076:                 "       ''             "        "
21077:      66-75                     6
21078:      76-80
21079:                 "       "
21080:                                3       "        "
21081:                 " vanhempi vuositulon2kertaiseenmäärään.
21082:      81 vuotta tai
21083:                         ~'
21084:                                        "        "
21085: 
21086:     Edellisessä momentissa mainitulla tavalla määrätään
21087: myös jäämistöön kuuluvan elinkoron, elinkautisen eläk-
21088: keen tai muun elinkautisen etuuden pääoma-arvo.
21089: 
21090: 
21091:                              6 §.
21092:      Ainoastaan määrävuosiksi jollekulle tulevan etuu-
21093: den pääoma-arvo, joka on jäämistöön luettava, laske-
21094: taan allaolevan taulun mukaan. Jos sen nauttiminen sitä-
21095: paitsi on riippuvainen jonkun henkilön elinajasta, älköön
21096: pääoma-arvoa asetettako korkeammaksi kuin se 5 § :n mu-
21097: kaan tulisi olemaan.
21098:     Pääoma-arvoa laskettaessa otettakoon huomioon vain
21099: täydet vuodet.
21100:                                               N:o 14                                            17
21101: 
21102:                                               Ta u 1 u
21103: 
21104: osoittava määrävuosilta menevän etuuden tahi tulon pää-
21105: oma-arvon, laskettuna 100 Smk. vuositulolta:
21106: 
21107: 1..:::                      <:
21108:                             .::
21109:                                                     <:                       <:
21110:                                                     .::                      .::
21111:     ~.
21112:             Pääoma-         0       Pääoma-          0     Pääoma-           0     Pääoma-
21113: 1                           i?J.                    rn                       rn
21114:     et>       arvo          et>       arvo           a;·     arvo            ;·      arvo
21115: 
21116:                                                      -
21117:     J:j                     J:j                      J:j                     J:j
21118:     .....
21119:     .::
21120:                             .....
21121:                                                                              ir
21122:                             s:::                     .::
21123:     ""
21124:     .::      ~     Ii"'! .::""      .5'ln;c    1~ "".::    :l1tlf.
21125:                                                                      Ii"'! .::""   .'li7!;C
21126:                                                                                               fi"'!
21127:      1         100 -        21       1399 70         41      1935 50 61              2159 20
21128:      2         195 70       22       1439 40         42      1952 - 62               2166 -
21129:      3         287 30       23       1477 40         43      1967 70 63              2171 20
21130:      4         374 90       24       1513 70         44      1982 80 64              2177 40
21131:      5         458 70       25       1548 50         45      1997 20 65              2183 40
21132:      6         539 --       26       1581 80         46      2011 - 66               2189 10
21133:      7         615 70       27       1613 60         47      2024 20 67              2194 60
21134:      8         689 20       28       1644 10         48      2036 80 68              2199 80
21135:      9         759 50       29       1673 30         49      2048 90 69              2204 80
21136:     10         826 80       30       1700 20         50      2060 50 70              2209 70
21137:     11         890 20       31       1726 90         51      2071 60 71              2 214 30
21138:     12         951 80       32       1752 50         52      2082 20 72              2218 70
21139:     13        1010 80       33       1776 90         53      2092 30 73              2222 90
21140:     14        1067 20       34       1800 30         54      2102 - 74               2 226 90
21141:     15        1121 20       35       1822 70         55      2111 30 75              2230 70
21142:     16        1172 90       36       1844 10         56      2120 20 76              2234 40
21143:     17        1222 30       37       1864 60         57      2128 70 77              2237 90
21144:     18        1269 60       38       1884 20         58      2136 80 78              2241 30
21145:     19        1314 90       39       1903 -          59      2144 60 79              2244 50
21146:     20        1358 20       40       1918 30         60      2152 10 80              2247 20
21147: 
21148:                                                  7 §.
21149:    Jos pesässä on epävarmoja tahi suuruudeltaan epä-
21150: määräisiä saatavia, laskettakoon ne todennäköisen arvonsa
21151: mukaan.
21152:             Jäämistövero.                                                                 2
21153: 18                           N:o 14
21154: 
21155: 
21156:                           II LUKU.
21157:      Jäämistöveron määrästä sekä vapautuksesta tämän veron
21158:                         suorittamisesta.
21159:                              8 §.
21160:     Jos pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja perin-
21161: nönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on pesä
21162: jäämistöverosta vapaa.
21163:                               9 §.
21164:      Jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt puolisoa, vaan
21165: rintaperillinen, suoritetaan jäämistöveroa jokaiselta täy-
21166: deltä 100 markan määräitä:
21167:      1 :ksi 21 10 o/o säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
21168:      2 :ksi 3110 '7o säästöstä, kun se on vähintään 10,000
21169: markkaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
21170:      3 :ksi 4 ho .:Yo säästöstä, kun se on vähintään 20,000
21171: markkaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
21172:      4 :ksi 5 110 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000
21173: mar.kkaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
21174:      5 :ksi 6110 o/o säästöstä, kun se on vähintään 40,000
21175: markkaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
21176:      6 :ksi 7110 o/o säästöstä, kun se on vähintään 50,000
21177: markkaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
21178:      7 :ksi 8110 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000
21179: markkaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
21180:      8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000
21181: markkaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
21182:     9 :ksi 1 2 110 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
21183: markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
21184:     10 :ksi 1 5110 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
21185: markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
21186:                            N:o 14                          19
21187: 
21188:      11 :ksi 1 8 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
21189:  markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
21190:      12 :ksi 2 1110 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
21191:  markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
21192:      13 :ksi 2 41 10 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
21193:  markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
21194:      14 :ksi 2 7 ho % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
21195:  markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
21196:      15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000
21197: markkaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
21198:      16 :ksi 3 3110 % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
21199: markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
21200:      17 :ksi 3 6/10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
21201: markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
21202:      18 :ksi 3 9/10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
21203: markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
21204:      19 :ksi 4 2/10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
21205: markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
21206:      20 :ksi 4 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
21207: markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
21208:      21 :ksi 4 8/10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
21209: markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
21210:      22:ksi 5 1 / 10 %säästöstä, kun se on vähintään 750,000
21211: markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
21212:     23 :ksi 5 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
21213: markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
21214:     24 :ksi 5 7/10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
21215: markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
21216:     25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000
21217: markkaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
21218:     26 :ksi 6 3 ho % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
21219: rnarkkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
21220: 20                                     N:o 14
21221: 
21222:    27 :ksi 6 6110 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000
21223: markkaan tai enempään.
21224: 
21225: 
21226:      Vero on sns kultakin täydeltä 100 markalta säästöstä:
21227: 
21228:       1:ssä luokassa  •••      0   ••      0  S:mk.
21229:                                                •••         0   •••         0   •••               20
21230:       2:ssa          ... . .                                                                     30
21231:                 "                               "
21232:                                        •   •   0   ••••••••                        0   0
21233: 
21234: 
21235: 
21236: 
21237:       3:ssa                                                                                      40
21238:                 "                               "
21239:                       ••••         0   •••••••                     •   •   •   •   •   0
21240: 
21241: 
21242: 
21243: 
21244:       4:ssä                                                                                      50
21245:                 "
21246:                       •••••••••                        0   •••••               0   ••
21247: 
21248: 
21249: 
21250: 
21251:       5:ssä
21252:                                                 "                                                60
21253:                 " ..                            "
21254:                       0   •••      0   ••••••••                        0   0   •••
21255: 
21256: 
21257: 
21258: 
21259:       6 :ssa                                                                                     70
21260:                 "
21261:                            •   •   •   •   •   •   •   0   ••      0.      0.      0   0
21262: 
21263: 
21264: 
21265: 
21266:       7:ssä                  . . . . . ...... "                                                  80
21267:                 "                          .. "
21268:                       ••   0   ••••
21269: 
21270: 
21271: 
21272: 
21273:       8 :ssa                                                                                   1:
21274:                 "    ........... ....... "
21275:                       •••      0   ••      0   •••         0   0   0   •••
21276: 
21277: 
21278: 
21279: 
21280:       9:ssä                                                                                    1: 20
21281:      10 :ssä
21282:                 "     •••••••                  0
21283:                                                 "  0   ••      0   ••••            0.          1: 50
21284:      11 :ssä    "                               "                                              1: 80
21285:                 "
21286:                       ••   0   ••••••                  0   ••      0.      0   •••
21287: 
21288: 
21289: 
21290: 
21291:      12 :ssa
21292:                                                 "                                              2: 10
21293:                 "
21294:                       ••   0   ••••            0   ••••            •   0   ••      0   0
21295: 
21296: 
21297: 
21298: 
21299:      13 :ssa                                    "                                              2: 40
21300:                 "
21301:                       •••••            0   0   •••••••••••
21302: 
21303: 
21304: 
21305: 
21306:      14:ssä
21307:                                                 "                                              2: 70
21308:                 "
21309:                           •••••            0   ••      0   •••••••                     0
21310: 
21311: 
21312: 
21313: 
21314:      15 :ssä                                    "                                              3:
21315:                 " ........
21316:                           •••      0   0   ••      0   0   •••••               0   ••
21317: 
21318: 
21319: 
21320: 
21321:      16:ssa                               ... "                                                3: 30
21322:                 "
21323:                                                    0   ••••••
21324: 
21325: 
21326: 
21327: 
21328:      17 :ssä                               .. "                                                3: 60
21329:                 " ........ • • • • • • 0. .. "
21330:                       ••   0   •••••••••                           ••      0   0
21331: 
21332: 
21333: 
21334: 
21335:      18 :ssa                                                                                   3: 90
21336:                 "                               "
21337:      19 :ssä                       . . ......                                                  4: 20
21338:                 " ..
21339:                       •••      0   0.      0   •••
21340: 
21341: 
21342: 
21343: 
21344:      20:ssä                                     "                                              4: 50
21345:                 "
21346:                            •   •   •   •   0   •••••••••                           0.
21347: 
21348: 
21349: 
21350: 
21351:      21 :ssä                                    "                                              4: 80
21352:                 "
21353:                       ••••••               0   •••         0.
21354: 
21355: 
21356: 
21357: 
21358:                                                 "
21359:                                                                    •   0   ••••
21360: 
21361: 
21362: 
21363: 
21364:      22 :ssa                                                                                   5: 10
21365:                 "
21366:                       ••••         0.      0   0   ••      0   •••••••
21367: 
21368: 
21369: 
21370: 
21371:      23 :ssa                                    "                                              5: 40
21372:                 "
21373:                       0   ••   0.      0   0.      0   0   ••      0   •••••
21374: 
21375: 
21376: 
21377: 
21378:      24:ssä          ....                       "                                              5: 70
21379:                 "
21380:                                        •   •   •   0   ••      0   ••••            0.
21381: 
21382: 
21383: 
21384: 
21385:      25 :ssä                                    "                                              6:
21386:                 "
21387:                       •••      0   •••         0   0.      0   0   ••••••
21388: 
21389: 
21390: 
21391: 
21392:      26 :ssa                                    "                                              6: 30
21393:                 "
21394:                       •••      0.      0   ••••••••••••
21395: 
21396: 
21397: 
21398: 
21399:      27:ssä          ..................         "                                              6: 60
21400:                 "                                                                          "
21401:                             N:o 14                            21
21402: 
21403:                              10 §.
21404:      Jos perinnönjättäjältä on jäänyt puoliso, lasketaan
21405: vero, siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä
21406: vai ei, ainoastaan puoleen edellisessä § :ssä olevassa tarif-
21407: fissa mainitusta määrästä.
21408: 
21409:                              11 §.
21410:      ,Jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt puolisoa eikä
21411: rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, sisar, sisar-
21412: puoli tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi sisarpuolen jäl-
21413: keläinen, lisätään jäämistövero 150 prosentilla tariffissa
21414: mainitusta määrästä. Jos häneltä jää ainoastaan kaukai-
21415: sempia tahi ei mitään perillisiä, lisätään vero 300 pro-
21416: sentilla sanotusta määrästä.
21417: 
21418:                              12 §.
21419:      Jos valtiolle, kunnalle, seurakunnalle, armeliaisuus-
21420: laitokselle, opetuslaitokselle, tieteelliseen ja taiteelliseen
21421: tahi muuhun kotimaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen
21422: testamentin tai lahjan kautta annetusta omaisuudesta on
21423: suoritettu jäämistöveroa enemmän kuin 5 % sen omai-
21424: suuden arvosta, olkoon Keisarillisella Senaatilla valta,
21425: tehdyn anomuksen johdosta, määrätä testamentin tai
21426: lahjan saajalle takaisin suoritettavaksi mainitun määrän
21427: yli nouseva osa tällaista omaisuutta kohti lukeutuvasta
21428: j äämistöverosta.
21429:      Keisarillisella Senaatilla olkoon myös valta, kun taide-
21430: teoksia, käsikirjoituksia, kirjoja tai muita esineitä, joilla on
21431: kansallinen, historiallinen, tieteellinen tai taiteellinen mer-
21432: kitys, testamentin tai lahjan kautta on annettu julkiselle
21433: laitokselle, määrätä sellaisista esineistä suoritettu jäämistö-
21434: vero peruutettavaksi.
21435: 22                          N:o 14
21436: 
21437:                         III LUKU.
21438:        Jäämistöveron määräämisestä ja suorittamisesta.
21439:                              13 §.
21440:       Jäämistöveron määräämisen toimittaa maalla kruunun-
21441:  vouti ja kaupungissa maistraatti, joita siinä avustaa kruu-
21442:  mm ja kunnan asiamies.
21443:       Kruunun asiamies on maalla kruununnimismies tai
21444:  kauppalassa, joka on eri kuntana, sen järjestysmies sekä
21445:  kaupungissa se henkilö, jonka kuvernööri siihen toimeen
21446:  määrää. Kunnan asiamiehen valitsee maalla kunnallis-
21447:  lautakunta tai kauppalassa sen hallitus ja kaupungissa ra-
21448:  hatoimikamari.
21449:       Vero määrätään perunkirjoituskirjan nojalla, sittenkun
21450:  tämä on ollut sellaisen tarkastuksen alaisena kuin alem-
21451:  pa.na sanotaan.
21452:                              14 §.
21453:       Perunkirjoituksessa on siinä laadittavaan toimitus-
21454:  kirjaan merkittävä, missä vainajan asunto ja kotipaikka
21455:  oli sekä kutka ovat hänen perillisensä, ja siihen on otet-
21456: tava sellaiset kirjoitukset ja asiakirjat, mitkä ovat tarpeel-
21457: liset pesän tilan selville saamiseksi, tahi ovat ne siihen
21458: jäljennöksinä liitettävät.
21459:       Pesän omaisuudesta tehdyn luettelon perästä on pe-
21460: runkirjoituskirjassa mainittava, onko vainaja jo ennen an-
21461: tanut jollekin perilliselle jotakin, joka on perintöön lasket-
21462: tava, tahi tehnyt lahjoituksen, josta 4 § :n mukaan on suo-
21463: ritettava veroa; ja on sellaisen omaisuuden arvo myöskin
21464: siihen merkittävä.
21465:      Perunkirjoituskirjassa on myöskin mainittava, kuka
21466: pesänhoitajana vastaanottaa jäämistöveroasiaa koskevia
21467: ilmoituksia.
21468:                            N:o 14                           23
21469: 
21470:      Kun perunkirjoituskirja annetaan tuomarille, on hänen
21471: tarkoin katsottava, että se on oikein ja täydellisesti tehty .
21472: .Tos edellisessä momentissa mainittu tieto siitä puuttuu,
21473: vaatikoon tuomari sen perunkirjoituskirjan tuojalta ja mer-
21474: kitköön tiedon perunkirjoituskirjaan.
21475:                            15 §.
21476:     Kun perunkirjoituskirja on oikeuteen annettu, lähet-
21477: täköön oikeuden puheenjohtaja sen viipymättä maalla
21478: kruunun asiamiehelle ja kaupungissa maistraatille, joka
21479: joutuisasti toimittakoon sen kruunun asiamiehelle.
21480:                            16 §.
21481:      Kruunun asiamiehen tulee yhdessä kunnan asiamiehen
21482: kanssa tarkastaa, onko vainajan omaisuus, josta jäämistä-
21483: veroa on maksettava, täydellisesti perunkirjoituskirjaan
21484: merkitty, sekä vastaavatko siihen otetut omaisuuden arvot
21485: käypää hintaa, kuin myös ovatko muut perunkirjoituskir-
21486: jassa olevat tiedot oikeita ja täydellisiä . .Jos tarkastuksen
21487: suorittamiseksi lisäselvitys on tarpeen, on äskenmainittujen
21488: toimitusmiesten se hankittava.
21489:                               17 §.
21490:       Edellisessä § :ssä mainittuun tarkastukseen ovat kaikki
21491: vainajan oikeudenomistajat kuin myöskin näiden holhoojat
21492: ja edusmiehet sekä pesänkirjoitusmiehet ja se, joka on
21493: pesän ilmoittanut tahi sitä hoitaa, kutsumuksesta velvol-
21494: liset saapumaan, jos toimitusmiehet sitä vaativat, antamaan
21495: niitä selvityksiä, jotka katsotaan tarpeellisiksi. Asianomai-
21496: nen papisto sekä muut viranomaiset ovat niinikään velvol-
21497: liset antamaan tarvittavat tiedot.
21498:      Tarkastuksesta on kirjoitettava pöytäkirja, johon on
21499: tarkoin merkittävä, mitä tarkastuksessa on havaittu, ja
21500: joka on toimitusmiesten allekirjoitettava.
21501: 24                         N:o 14
21502: 
21503:     Jos toimitusmiehet ovat jossakin kohdin olleet er1
21504: mieltä tai jos perunkirjoituskirjaa vastaan on muistutuksia
21505: tehty, on pesänhoitajan selitys niistä hankittava; jos selitys
21506: on kirjallinen, on se asiakirjoihin liitettävä, mutta muussa
21507: tapauksessa pöytäkirjaan merkittävä.
21508: 
21509: 
21510:                             18 §.
21511:      Sittenkun tarkastus on lopetettu, tekevät toimitus-
21512: miehet ehdotuksen pesästä suoritettavan jäämistöveron mää-
21513: rästä, joka ehdotus merkitään pöytäkirjaan. Jos toimitus-
21514: miehet ovat veron määrään nähden eri mieltä, on kumman-
21515: kin ehdotus erikseen merkittävä.
21516:      Sen jälkeen on kruunun asiamiehen, Imukauden ku-
21517: luessa siitä kun perunkirjoituskirja on hänelle saapunut,
21518: lähetettävä pöytäkirja ynnä perunkirjoituskirja sekä muut
21519: asiakirjat kruununvoudille tai maistraatille.
21520: 
21521: 
21522:                             19 §.
21523:      Kruununvoudin ja maistraatin tulee, saatuaan edelli-
21524: sessä § :ssä mainitut asiakirjat, tutkia ne tarkasti sekä, han-
21525: kittuaan, jos sen tarpeelliseksi katsovat, lisäselvitystä, mää-
21526: rätä pesästä suoritettavan jäämistöveron suuruus. Jos kruu-
21527: mm ja kunnan asiamies ovat olleet yhtä mieltä vissin omai-
21528: suuden arvosta, ei asian uudestaan tutkiminen siinä koh-
21529: den kuitenkaan ole tarpeen.
21530:      Veron määrästä toimittakoon kruununvouti tai maist-
21531: raatti viipymättä kuolinpesän hoitajalle maksutta veroli-
21532: pun, johon on lyhyesti merkitty veron laskelma ja jossa on
21533: mainittu, missä ja milloin vero on maksettava, kuin myös
21534: aika ja paikka valituksen tekemiseen. Jäljennös veroli-
21535: pust.a on samalla lähetettävä kunnan asiamiehelle.
21536:                                            .,.
21537:                            N:o 14                          25
21538: 
21539:                            20 §.
21540:      Sekä kruunun että kunnan edustajalla on oikeus vaatia
21541: pesänhoitaja ja pesän osallinen oikeudessa valallansa vah-
21542: vistamaan, ettei mitään jäämistäveron alaista omaisuutta
21543: hänen tietensä ole salattu eikä poisjätetty, vaan kaikki vil-
21544: pittömästi annettu ilmi.
21545:                            21 §.
21546:      Jos kuolinpesän osakas on tyytymätön kruununvou-
21547: din taikka maistraatin jäämistäveron suuruutta koskevaan
21548: määräykseen, olkoon hänellä valta kolmenk-ymmenen päi-
21549: vän kuluessa siitä kuin verolippu todistettavasti on pesän-
21550: hoitajalle toimitettu, sitä päivää kuitenkaan lukematta, va-
21551: lituksen kautta saattaa asia kuvernöörin tutkittavaksi.
21552: Sama oikeus olkoon kunnan asiamiehellä, luettuna siitä
21553: päivästä, jolloin hän todistettavasti sai jäljennöksen veroli-
21554: pusta, sitä päivää kuitenkaan lukematta. Verolippu tai
21555: jäljennös siitä on valituksen oheen liitettävä.
21556:      Kuvernöörin päätös olkoon lupa kuudenkymmenen
21557: päivän kuluessa valituksella saattaa Keisarillisen Senaatin
21558: Talousosaston tutkittavaksi.
21559:      Valituksen tekeminen ei estä veron perimistä.
21560: 
21561:                            22 §.
21562:      Jos vainaja on useammilla paikkakunnilla jättänyt
21563: jä.lkeensä omaisuutta, josta tehdään eri perunkirjoitukset,
21564: tulee sen oikeuden puheenjohtajan, jonka piirissä vainajan
21565: asunto ja kotipaikka oli, lähettää muulla paikkakunnalla
21566: o]eyaa omaisuutta koskeva perunkirjoituskirja sen kunnan
21567: lcruunun asiamiehelle, jossa omaisuus sijaitsee.
21568:      Sittenkun viimeksimainittu perunkirjoituskirja on
21569: ollut sellaisen tarkastuksen alaisena kuin 16 § :ssä on sa-
21570: nottu, lähettäköön kruunun asiamies sen ynnä tarkastuk-
21571: 26                        N:o 14
21572: 
21573: sesta laaditun pöytäkirjan jäåilllstöveron määräämistä
21574: ntrten sen kunnan kruunun asiamiehelle, jossa vainajan
21575: asunto ja kotipaikka oli.
21576:                           23 §.
21577:      Jos vero jo on suuruudeltaan määrätty, kun perun-
21578: kirjoituskirja saapuu toisesta paikkakunnasta, taikka jos,
21579: sittenkun perunkirjoitus on tapahtunut ja jäämistövero
21580: sen mukaan on määrätty, uusia varoja ilmaantuu vainajan
21581: pesään, on veron määrä pesän siten lisääntyneen sääston
21582: mukaan uudestaan laskettava.
21583:                            24 §.
21584:      Kuolinpesän osakkaat, lukuunottamatta sellaisen lah-
21585: jan saajaa, jonka lahjanantaja jo elinaikanaan on hallus-
21586: taan luovuttanut, vastaavat kukin omasta ja toistensa puo-
21587: lesta siitä jäämistöverosta, joka kaikkien heidän osalleen
21588: lukeutuu, ei kuitenkaan kukaan enemmällä, kuin mitä hän
21589: pesästä saa. Verosta, joka on menevä sellaisesta lahjasta
21590: kuin edellä on mainittu, vastatkoon ainoastaan lahjan
21591: saaja.
21592:      Ennenkuin kuolinpesästä menevä vero on maksettu,
21593: ei perillinen eikä testamentin- tahi lahjansaaja ole oikeu-
21594: tettu ilman kuolinpesänosakkaitten suostumusta mitään
21595: pesästä saamaan, ellei hän anna hyväksyttävää vakuutta
21596: siitä veromäärästä, mistä hän edellisen momentin mukaan
21597: on velvollinen vastaamaan.
21598:      Jäämistöön kuuluva kiinteimistö, josta jäämistöveroa
21599: Gn suoritettava, olkoon veron maksamisesta valmutena
21600: 
21601: niinkuin kruunulle tulevasta ulosteosta on säädetty.
21602:                            25 §.
21603:      Jos jäämistöveron suorittaminen jostakin pesästä kä-
21604: visi vaikeaksi, on kuvernöörillä valta sallia hyväksyttävää
21605:                            N:o 14                         27
21606: 
21607: takausta tai muuta vakuutta vastaan veron suoritettavaksi
21608: vuosierissä enintään viiden vuoden kuluessa, tai, jos erityi-
21609: siä syitä on olemassa, siltä osalta, mikä koskee kiinteimis-
21610: töä, enintään kymmenen vuoden kuluessa.
21611:      Tällaistamaksuajan pidentämistä on haettava kirjalli-
21612: sesti kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin vero-
21613: lippu todistettavasti on kuolinpesän hoitajalle toimitettu,
21614: tätä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta, ja on jäämistö-
21615: verolippu hakukirjan oheen liitettävä.
21616:      Jos jollekin myönnetään veronmaksamisen lykkäystä,
21617: tulee hänen siltä osalta, joka kohdistuu kiiteistöön, suo-
21618: rittaa korkoa kolme ja puoli prosenttia sekä muutoin
21619: neljä ja puoli prosenttia vuodessa veromäärältä, luettuna
21620: siitä päivästä, jolloin vero olisi ollut maksettava, siihen
21621: päivään asti, jolloin se suoritetaan.
21622: 
21623: 
21624:                            26 §.
21625: 
21626:      Jos, sen jälkeen kun jäämistöveron suuruus on mää-
21627: rätty, ilmenee, että pesän säästö on melkoista pienempi
21628: kuin oli arvioitu, olkoon Keisarillisella Senaatilla valta
21629: määrätä liikaa laskettu vero peruutettavaksi. Tällaista pe-
21630: ruutusta haettakoon kirjallisesti yhden vuoden kuluessa
21631: jäämistönjättäjän kuolinpäivästä, tätä päivää kuitenkaan
21632: lukuunottamatta.
21633: 
21634:                            27 §.
21635:      Pesästä suoritettu jäämistövero on, ellei jäämistön-
21636: jättäjä ole toisin määrännyt, kunkin saaman osuuden mu-
21637: kaan jäävä kaikkien niiden rasitukseksi, jotka perinnön,
21638: testamentin tai lahjan kautta saavat tai ovat saaneet pe-
21639: sästä omaisuutta.
21640: 28                         N:o 14
21641: 
21642:                             28 §.
21643: 
21644:      Perunkirjoituksessa syntyneet asiakirjat ovat, sitten-
21645: kun jäämistöveron suuruus on määrätty, palautettavat
21646: asianomaiselle oikeudelle.
21647:      Muut jäämistöveron määräämistä koskevaa kysymystä
21648: käsiteltäessä syntyneet asiakirjat säilytetään maalla kruu-
21649: nunvoudin ja kaupungissa maistraatin arkistossa.
21650: 
21651: 
21652: 
21653:                         IV LUKU.
21654:                     Erityisiä säännöksiä.
21655:                           29 §.
21656: 
21657:      Luettelo kaikista oikeuteen annetuista perunkirjoitus-
21658: kirjoista on oikeuden puheenjohtajan puolivuosittain lähe-
21659: tettävä läänin lmvernöörille.
21660: 
21661:                            30 §.
21662: 
21663:     Jäämistövero-asioissa annettavista päätöksistä älköön
21664: lunastnsta vaadittako.
21665: 
21666:                            31 §.
21667: 
21668:      Mikä rangaistus on perunkirjoituksen laiminlyömisestä
21669: sekä omaisuuden salaaruisestä tai väärästä ilmoittamisesta,
21670: siitä säädetään Perintökaaren 9 luvun 5 ja 7 § :ssä. Muusta
21671: jäämistövero-asioissa antamastaan väärästä tai harhaan-
21672: vievästä ilmoituksesta rangaistakoon syyllinen, kuten rikos-
21673: lain 38 luvun l1 § :ssä sanotaan. Näissä tapauksissa vas-
21674: tatkoon syyllinen myös siitä verosta, jota rikoksen tähden
21675: ei saada perityksi.
21676:                           N:o 14                          29
21677: 
21678:      Se joka laiminlyö tämän asetuksen 17 § :ssä mainitun
21679: velvollisuutensa saapua siinä tarkoitettujen viranomaisten
21680: eteen, tai on vastahakoinen antamaan vaadittuja tietoja,
21681: rangaistakoon sakoilla; ja on virallisen syyttäjän alioikeu-
21682: dessa häntä siitä syytettävä.
21683: 
21684:                            32 §.
21685:       Kannettu jäämistövero jaetaan kunnan ja valtion kes-
21686: ken siten, että se kunta, jossa vainajan asunto ja koti-
21687: paikka oli, tai, jos veroa suoritetaan sellaisesta kiinteis-
21688: töstä, joka on toisessa kunnassa, se kunta, jossa kiinteistö
21689: sijaitsee, saa verosta kahdennenkymmenennen osan, jos se
21690: on kaupunkikunta, mutta kymmenennen osan, jos se on
21691: maalaiskunht tai kauppala. Kun sen jälkeen kuusi pro-
21692: senttia on vähennetty valtiorahaston hyväksi, menee jään-
21693: nös suostuntarahastoon.
21694:      Jos samasta pesästä suoritetun jäämistäveron osuutta
21695: on menevä eri kunnille, on tämä osuus jaettava niiden
21696: kesken kussakin kunnassa olevan, pesään kuuluvan omai-
21697: suuden kokonaisarvon mukaan.
21698: 
21699:                           33 §.
21700:     Keisarillisen Senaatin asia on antaa tämän asetuksen
21701: täytäntöön panemiseksi tarpeelliset lähemmät määräykset.
21702: 
21703: 
21704:                           34 §.
21705: 
21706:    Tämä asetus on voimassa tammikuun 1 päivästä 1912.
21707:     Tämän kautta kumotaan, mitä heinäkuun 21 päivänä
21708: 1752, maaliskuun 5 päivänä 1778, marraskuun 9 päivänä
21709: 1785 ja heinäkuun 11 päivänä 1806 annetuissa knninkaalli-
21710: 30                          N:o 14
21711: 
21712: sissa kirjeissä on säädetty kuolinpesämaksujen suorittami-
21713: sesta eräänlaatuisista kuolinpesistä oikeusvirkakunnan
21714: palkkaamiseksi ynnä mitä näitten maksujen perimisestä ja
21715: perimisen silmälläpidosta on erinäisissä asetuksissa mää-
21716: rätty.
21717: 
21718: 
21719:                    Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
21720:            2/
21721:                 15 p :nä toukokuuta 1911.
21722: 
21723: 
21724: 
21725: 
21726:                     Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
21727: 
21728: 
21729: 
21730: 
21731:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa Hlll.
21732:                1911. -   V. M. -   Esit. N:o 14.
21733: 
21734: 
21735: 
21736: 
21737:               Valtiovarainvaliokunnan mietintö
21738:            N:o 12 armollisen esityksen johdosta, joka
21739:            koskee jäämistöveroa.
21740: 
21741:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
21742: lähettänyt armollisen esityksen N:o 14 jäämistöverosta.
21743: 
21744: 
21745: 
21746:      Käsiteltävä armollinen esitys on yhtäpitävä vuoden
21747: 1910 varsinaisille valtiopäiville annetun, jäämistäveroa
21748: koskevan armollisen esityksen kanssa, paitsi että nyt on
21749: perusteluissa otettu huomioon myöskin tulo perunkirjoi-
21750: tuskirjan leimaverosta vuonna 1909.
21751:      Viime vuoden valtiopäivillä annettiin jäämistäveroa
21752: koskeva armollinen esitys niin myöhään, että sitä ei voitu
21753: Eduskunnassa ottaa asiallisen käsittelyn alaiseksi. Nykyi-
21754: sillä valtiopäivillä jätettiin Eduskunnalle puheenalainen
21755: armollinen esitys vasta 16 päivänä toukokuuta siinä istun-
21756: nossa, jossa toisessa käsittelyssä hyväksyttiin ehdotus ase-
21757: tukseksi leimasuostunnasta vuonna 1912, mihin sisältyy
21758: myöskin perintöveroa koskevat säännökset.
21759:      Kun asia siis on toisessa yhteydessä jo ennätetty rat-
21760: kaista armollisen esityksen tarkoittamaan suuntaan, saa
21761: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta alamai-
21762: sessa vastauskirjelmässään Keisarilliselle Majesteetille il-
21763: moittaisi,
21764: 2              1911. -    V. M. -     Esit. N:o 14.
21765: 
21766:                etttt Eduskunta ei ole voinai hyvttksytt armol-
21767:            lista esitysttt erityisen jttttmistöveron suoritta-
21768:            misesta.
21769: 
21770:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1911.
21771: 
21772: 
21773: 
21774:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
21775: osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
21776: Arajärvi ja jäsenet v. Born, Grönvall, Helenius-Seppälä,
21777: Kairamo, Kronqvist, Rainio ja Wuolijoki (osittain) sekä
21778: varajäsenet Nordlund, Tervo ja Törmä.
21779: 
21780: 
21781: 
21782: 
21783:                  Helsinki 1911, Kirjapaino Gutenberg.
21784:                1911.- S. V. M. -   Esit. N:o 14.
21785: 
21786: 
21787: 
21788: 
21789:               Suuren valiokunnan mietintö N:o 17
21790:            armollisen esityksen johdosta, joka koskee
21791:            jäämistöveroa.
21792: 
21793:     Käsiteltyänsä armollista esitystä N:o 14 jäämistöverosta,
21794: saa Suuri valiokunta, yhtyen Valtiovarainvaliokunnan mie-
21795: tinnössä N:o 12 olevaan lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
21796: 
21797:                että Eduskunta hyväksyisi Valtio·varainva-
21798:            liokunnan ehdotuksen asiassa.
21799: 
21800:    Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1911.
21801:         1911. - Edusk. vast. - Esitys N :o U.
21802: 
21803: 
21804: 
21805: 
21806:               Suomen Eduskunnan alamai-
21807:            nen vastaus Keisarillisen Majesteetin
21808:            armolliseen esitykseen jäämistöverosta.
21809: 
21810: 
21811: 
21812: 
21813:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
21814:               ja Suuriruhtinas I
21815: 
21816: 
21817: 
21818: 
21819:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
21820: antanut armollisen esityksen jäämistöverosta.
21821:    Tästä armollisesta esityksestä ovat Eduskunnan Valtio-
21822: 2        1911. - Edusk. vast. -         Esitys N :o H.
21823: 
21824: va'l'ainvaliokunta sekä Suuri valiokunta kumpikin antaneet
21825: mietinnön, mutta on Eduskunta ehtinyt asiassa suorittaa
21826: ainoastaan Valtiopäiväjärjestyksen säätämän ensimäisen
21827: käsittelyn.
21828:         Tämän saa Eduskunta alamaisesti Teidän Keisaril-
21829: liselle Majesteetillenne ilmoittaa.
21830: 
21831:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21832: 
21833:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
21834: 
21835: 
21836: 
21837: 
21838: -------------------------
21839:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 191 L.
21840: