Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1911_IV | ASK_1911_I_III | ASK_1911_V | HAK_1911 | Liite_1911_I_X | PTK_1911_I | PTK_1911_II |

1: VALTIOPÄIVÄT
2:       1911
3: 
4:   ASIAKIRJAT
5: 
6:      VIIDES OSA
7:           1, II
8: 
9: 
10: 
11: 
12:     HELSINOISSÄ 1911
13:                                              Sisällys:
14: 
15:                                                                                                           Edusk.
16:                                                        1.                                                  esit.
17:                                                                                                           ml et.
18:       Lakivaliokunnan mietintö N :o 1 eduskuntaesitysten
19: johdosta, jotka koskevat siviliavioliiton käytäntöön otta-
20: mista Suomessa ...................................... .                                                       1.
21:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
22:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 1 a.
23:       Suomen Eduskunnan eräiden eduskuntaesitysten
24: johdosta päättämä alamainen ehdotus asetukseksi avioliiton
25: solmimisesta siviliviranomaisten edessä.
26: 
27:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 1 teiden
28: tekemistä ja kunnossapitoa maalla koskevan eduskuntaesi-
29: tyksen johdosta ...................................... .                                                      2.
30:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
31:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 2 a.
32: 
33:        Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 1 Edus-
34: kunnassa tehtyjen työnvälitystä koskevain aiotteiden joh-
35: dosta ............................................... .                                                       3.
36:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 3.
37:        Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
38: päättämä alamainen ehdotus asetukseksii työ.nvälitystoi-
39: mesta.
40: 
41:        Lakivaliokunnan mietintö N :o 2 eduskuntaesityksen
42: johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi yhdistyk-
43: sistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       4.
44:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
45:        Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
46: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi yhdistyksistä.
47: 
48:       Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 1 erinäisten
49: tilaUoman väestön maanhankinnan edistämistä koskevien
50: eduskuntaesitysten ja anomusten johdosta . . . . . . . . . . . . . .                                          5.
51:       Lisäys Maatalousvaliokunnan mietintöön N :o 1.
52:     2
53: 
54:                                                                                                        Edusk.
55:                                                                                                        esit.
56:                                                                                                        miet.
57:       Yhdistetyn Maatalous- ja Valtiovarainvaliokunnan
58: mietintö N :o 1 erinäisten tilattoman väestön maanhankin-
59: nan edistämistä koskevien aiotteiden johdosta . . . . . . . . . .                                        5 a.
60:       Suuren valiokunnan asiasta antama mietintö N :o 5.
61: 
62:        Pankkivaliokunnan mietintö N :o 2 Eduskunnalle
63: annetun eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää ehdo-
64: tuksen asetukseksi ulkomaisen pankkiyhtiön oikeudesta
65: harjoittaa pankkiliikettä Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                               6.
66:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
67:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 4 a.
68:        Suomen Eduskunnan eduskuntaesityksen johdosta
69: päättämä alamainen ehdotus asetukseksi toukokuun 10 päi-
70: vänä 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, annetun
71: Keisarillisen asetuksen 1 § :n muuttamisesta sekä asetuk-
72: seksi pankkiliikkestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole
73: Suomessa, täällä harjoittaa.
74: 
75:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 2 edus-
76: kuntaesityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen voimassa
77: olevan Merilain 31 § :n muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  7.
78:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 7.
79: 
80:        Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 2 Edus-
81: kunnalle tehdyistä eduskuntaesityksistä ja anomusehdo-
82: tuksista, jotka tarkoittavat voimassa olevan työnantajan
83: 'IJastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta rttumiinvam-
84: masta koskevan lainsäädännön uusimista ja valtion toi-
85: mesta perustettavaa yleistä työväen tapaturmavakuu,tus-
86: laitosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       8.
87:         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
88:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
89: 
90:       Lakivaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesitysten
91: johdosta, jotka koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
92: 2 § :n muuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   9.
93:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 9.
94: 
95:       Talousvaliokunnan mietintö N :o 3 eduskuntaesitys-
96: ten johdosta, jotka koskevat toimenpiteitä metsän hävittä-
97: misen ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    10.
98:                                                                                                                                                                           Edusk.
99:                                                                                                                                                                           esit.
100:                                                                                                                                                                           miet.
101:        Lakivaliokunnan mietintö N :o 4 eduskuntaesityksen
102: johdos.ta, joka koilkee Ulosottolain 1 luvun 1 § :n 'll)-Uutta-
103: rnista ...................................... 0.. 0......                                                                                                                    11.
104:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 11.
105: 
106:       Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N :o 3 edus-
107: kuntaesityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen 23 päi-
108: vänä heinäkuuta 1902 annetun Vesioikeuslain 2 luvun 18
109: § :n muuttamista   0   •   0   •   0   ••••••••••      o •••       o   0   0   •••      0   ••          o       ••••••                                   0       ••          12.
110: 
111: 
112: 
113:                                                  II.                                                                                                                      Anom.
114:                                                                                                                                                                            miet.
115:        Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 1 määrärahan
116: myöntämisestä maalaiskansakoulujen varattomien lasten
117: ravinto- ja vaatetusavuksi tarkoittavan anomusehdotuksen
118: johdosta ..............................                                         o   ••••            o       ••       0       ••••••                                           1.
119:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
120: 
121:       Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 2 määrärahan
122: myöntämistä kansanlastentarhoille tarkoittavan anomus-
123: ehdotuksen johdosta .......                  0   ••••••••••••••••                                       0   •••••••••                                                         2.
124:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
125: 
126:        Siyistysvaliol):unnan mietintö N :o 3 kansankirjasto-
127: i.en avustamista ja sellaisten .Perustamista maalaiskansa-
128: koulujen yhteyteen tarkoittayain anomusehdotusten joh-
129: dosta .............................                            0       ••••••               0   •••••••••                                                    0.               3.
130:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
131: 
132:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 3 anomuseh-
133: dotuksen johdosta, joka tarkoittaa muistopatsaan pystyt-
134: tämistä J. V. Snellmanille ..............                                           0   •   0   0       0       ••       0       0       •       •       •   •        •        4.
135: 
136:        Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 4 määrärahan
137: myöntämistä suomenkielisen lcirjallisuuden edistämiseksi
138: tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta ....                                                 0   0   ••           0   ••••                            0       •    •           5.
139:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
140: 
141:      Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 5 Suomalaisen
142: Maaseututeatterin valtioavwn korottamista tarkoittavan
143: anomusehdotuksen johdosta .....                        0   ••••••               0   •••         0   •       •    •   •       •       •       •       •       •    •           6.
144:    4
145: 
146:                                                                                               Anom.
147:                                                                                               ml et.
148:       Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 6 kotitalouskou-
149: lujen valtioavustuksen korottamista tarkoittavan anomus-
150: ehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           7.
151:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
152: 
153:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 2 Eduskun-
154: nalle jätetyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee eri-
155: näisten verojen maksuperusteen muuttamista . . . . . . . . . . .                                  8.
156:       Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 7 maatalousope-
157: tuksen ottamista seminaarien oppiaineeksi tarkoittavan
158: anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   9.
159:       Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 2 uutisviljelyk-
160: sen edistämistä viljelyspakkoperiaatteen mukaan tarkoit-
161: tavan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     10.
162: 
163:       Talousv·aliokunnan mietintö N :o 1 Eduskunnassa
164: tehdyn langettavatautisten hoitoa koskevan anomusehdo-
165: tuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     11.
166:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
167:       Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 8 anomusehdo-
168: tuksen johdosta, joka tarkoittaa kansakoulun asettamista
169: kokonaisuudessaan oppikoulun pohjakouluksi . . . . . . . . . . .                                12.
170: 
171:       Talousvaliokunnan mietintö N :o 2 Eduskunnassa
172: tehdyn kunnallisten piirimielisairaalain aikaansaamista
173: koskevan anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          13.
174:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
175:        Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 3 vientivoin
176: tarkastamista ja kotimaisen voikaupan valvomista koske-
177: van anomusehdotuksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     H.
178:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
179: 
180:        Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 3 anomus-
181: ehdotuksen johdosta, joka koskee valtion kannatusavun
182: myöntämistä niille työväen ammattijärjestöille, jotka ensi
183: talven aikana järjestävät työttömäin avustusta . . . . . . . . . .                              15.
184:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
185:       Työväenasiain valiokunnan mietintö N :o 4 valtion
186: ja kuntain työolojen järjestämistä tarkoittavien anomus-
187: ehdotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         16.
188:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
189:                                                                                                           5
190: 
191:                                                                                                          Anom.
192:                                                                                                          miet.
193:       Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 4 maanviljelys-
194: harrastusta elvyttävien retkeilyjen toimeenpanemisen edis-
195: tämistä koskevien anomusehdotusten johdosta . . . . . . . . . . .                                          17.
196:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
197: 
198:        Sivistysvaliokunnan mietintö N :o 9 anomusehdo-
199: tuksen johdosta, joka tarkoittaa ruumiillisen rangaistul;;-
200: sen poistamista valtion ylläpitämistä ja kannattamista kou-
201: luista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     18.
202: 
203: 
204: 
205:            Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan päätös.
206: 
207: 
208: 
209:            Asialuettelo.
210: 1
211:            t9tt.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
212: 
213: 
214: 
215: 
216:              Lakivaliokunnan m ietlntö N:o 1 edus-
217:         kuntaesitysten johdosta, jotka koskevat siviili-
218:         avioliiton käytäntöön ottamista Suomessa.
219: 
220:     Kysymyksenalaiset edustaja V. Jokisen y. m. teke-
221: män edusku1ntaesityksen N: o 2, joka sisältää ehdotuksen
222: laiksi avioliiton solmimisesta, ja edustaja Söderholmin
223: y. m. eduskuntaesitykset N: o 3 a ja b, jotka sisältävät
224: ehdotuksen asetukseksi avioliittoon menemisestä siviili-
225: viranomaisen edessä, on Eduskunta valmistelevaa käsitte-
226: lyä varten lähettänyt Lakivaliokuntaan.
227: 
228: 
229: 
230: 
231:     Vanhempina aikoina oli kaikkialla Europan maissa
232: avioliiton päättäminen muodoltaan puhtaasti maallinen
233: asia. Kirkon vaikutuksesta kulki kehitys sittemmin sii-
234: hen, että - eri maissa eri aikoina - kirkollinen vihki-
235: minen tuli ainoaksi lailliseksi avioliiton päättämismuo-
236: doksi. Suomessa alkoi kirkollinen vihkiminen tosin jo
237: 15-sataluvulla käydä aivan yleiseksi, :varsinkin kun se
238: kirkollisessa lainsäädännössä, mmenomaan 1571 vuoden
239: kirkkojärjestyksessä, määrättiin välttämättömäksi aviolii-
240: ton päättämismuodoksi, mutta yleiseen lainsäädäntöön tuli
241: täUainen määräys meillä vasta 1734 vuoden lain kautta.
242:     Tähän aikaan oli evankelis-luterilaisen kirkon tunnus-
243: tus ainoana sallittuna uskontomuotona ja vihkimisen saat-
244: toi siis toimittaa ainoastaan sanottuun uskonoppiin kuuluva
245: pappi. Sittemmin säädettiin julistuksella 24 päivältä
246: tammikuuta 1781, että ne, jotka »ovat vierasta uskonop-
247: pia», s. o. jotka eivät kuuluneet evankelis-luterilaiseen
248: kirkkoon, saivat käyttää vihkimiseen omia pappejaan ja
249:              191 t. Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
250: 
251: siinfi noudattaa omia menojaan sekä että, jos eri uskon-
252: toa olevat henkilöt solmivat avioliiton, vihkiminen oli
253: toimitettava kumpaisenkin kihlakumppanin seurakunnassa
254: käytettäväin kirkollismenojen mukaan. Nämä 1781 vuo-
255: den julistuksen säännökset eivät kuitenkaan koskeneet
256: juutalaisia; mutta Kauppakolleegin ohjesäännöstä 27 päi-
257: vältä toukokuuta 1782, missä määrättiin, että juutalaiset
258: saivat mennä avioliittoon ainoastaan omien uskolaistensa .
259: vaan ei muiden kanssa, käy ilmi, että juutalaisten tapo-
260: jen mukaisesti solmitut avioliitot katsottiin päteviksi. ·
261: Mitä erityisesti tulee muun protestanttisen kuin evanke-
262: lis-luterilaisen uskonopin tunnustajiin, vahvistettiin ase-
263: tuksessa 11 päivältä marraskuuta 1889 heidän oikeutensa
264: omilla papeillaan toimituttaa vi!hkiminen; ja on seurakun-
265: taiu johtajain vastattava siitä, että voimassa olevan lain sään-
266: nöksiä aviokuulutuksesta, avioliiton estei'stä, avioehdosta, re-
267: sänosituksesta ja mitä muuten on vaarinotettava avioliittoa
268: solmittaessa noudatetaan. Jo Ruotsin vallan aikana asui
269: itäosassa Suomea kansalaisia, jotka tunnustivat kreikka-
270: lais-katolista uskonoppia; heidän kreikkalais-katolisen pa-
271: pin edessä solmimaosa avioliitot katsottiin myös päteviksi,
272: mikä olikin sopusoinnussa 1781 vuoden julistuksen peri-
273: aatteiden kanssa.      Näiden periaatte~den mukaisesti j(är-
274: jestettiin sittemmin asetuksella 1 päivältä huhtikuuta 1812
275: kysymys avioliiton solmimisesta sanottuun uskonoppiin
276: kuuluvain ja maan muiden asujainten välillä.
277:      Niin kauvan kuin jossain maassa vallitsee uskonnon
278: yhteisyys ja kansalaiset yleensä pysyvät uskonnollisen
279: perinnäisopin kannalla, ei sellaisesta järjestelmästä, jo-
280: ka määrää uskonnollisen toimituksen ainoaksi avioliiton
281: päättämismuodoksi, ole tuntuvaa haittaa. Mutta mikäli
282: olosuhteet siinä kohden muuttuvat ja varsinkin jos kan-
283: salaisia asettuu uskontokuntien ulkopuolelle, käy sellai-
284: nen järjestelmä ei ainoastaan kohtuuttomaksi vaan käytän-
285: nössä mahdottomaksikin. Tämä on jo havaittavissa Suomes-
286: sakin. Henkilö, joka ei katso voivansa alistua kirkolli-
287:  seen vihkimiseen, ei voi mennä avioliittoon. Sama on
288:                         Siviiliaviollitto.
289: 
290: :,en laita, joka ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdys-
291: kuntaan, ellei hän sellaiseen liity; ja tällaisia henkilöitä
292: on maassa jo huomattava määrä. Lisäksi tulee että asian-
293:  omaisten      uskontokuntain     jäsenille voi    uskontokun-
294: nan järjestyksen perusteella syntyä esteitä avioliittoon
295:  menemiselle.      Niin esim. kirkkolaki ei myönnä vihki-
296:  mistä sille, joka ei ole tippikoulunkäynyt tai joka haluaa
297:  mennä avioliittoon sellaisen kanssa, joka ei ole kristitty.
298:       Seurauksena tästä on ollut muun muassa se, että kih-
299:  lakumppanit, jotka eivät ole joko saaneet tai tahtoneet
300:  kirkollista vihkimistä, ovat käyttäneet 1734 vuoden laissa
301:  sen tapauksen varalle, että mies makaa morsiamensa
302:  taikka makaa naisen aviolupauksin mutta kieltäytyy päät-
303:  tämästä avioliittoa vihkimisellä, myö:nnettyä mahdollisuut-
304:  ta pyytää tuomioistuimelta naisen julistamista miehen
305:  aviovaimoksi, vaikkei laki sellaiseen julistamiseen yhdis-
306: .täkään oikeutta yhdyselämään eikä kaikkia muitakaan
307:  laillisen avioliiton oikeusseuraamuksia.     Mutta ei tässä
308:  kyllin.    Lukuisia ovat sellaisetkin tapaukset, missä kih-
309:  lakumppanit mitäihn oikeudellisia muotoja noudattamatta;
310:  ryhtyvät yhdyselämään.
311:       Niinmuodoin on meillä samoin kuin yleensä sivistys-
312:  maissa osottautunut tarpeen vaatimaksi ottaa käytäntöön
313:  siviiliavioliitto eli avioliitto, joka solmitaan siviiliviran-
314:  omaisen edessä. Jo vuonna 1898 'kokoontuneelle neljän-
315:  nelle kirkolliskokoukselle lähettikin hallitus lausunnon an-
316:  tamista varten lakiehdotuksen, jonka mukaan siviiliavio-
317:  liitto oli oleva sallittuna, kun mies tai nainen tai mo-
318:  lemmat eivät ole kristittyjä taikka eivät kuulu mihinkään
319:  tässä maassa asianmukaisesti muodostettuun kirkkoyhdys-
320:  kuntaan taikka kun jompikumpi tai molemmat tosin kuu-
321:  luvat sellaiseen kirkkoyhdyskuntaan, mutta sen järjestyk-
322:   sen mukaan eivät ole oikeutettuja saamaan kirkollista
323:   vihkimistä.     Sittenkun kirkolliskokous oli tästä antanut
324:   lausunnon, lähetti Keis. Senaatti alamaisen esitysehdo-
325:   tuksen armoUisest1 vahvistettavaksi, mutta ehdotus ei
326:   saavuttanut hallitsijan hyväksymistä. Tässä oli se käsi-
327: 4            1911.   Eduskuntaesitusmietlntö N:o 1.
328: 
329: tys ollut määräävänä, että avioliiton solmiminen siviili-
330: viranomaisen edessä olisi sallittava ainoastaan niissä ta-
331: pauksissa, että mies ja nainen kumpikin ovat Suomen
332: kansalaisia eivätkä ole kreikkalais-katolista, roomalais-
333: katolista, armenialais-katolista tai armenialais-gregoria-
334: nista uskonoppia taikka eivät kuulu mihinkään sääde-
335: tyssä järjestyksessä maassa muodostettuun kirkkoyhdys-
336: kuntaan. Sen jälkeen antoi Keis. Senaatti lainvalmiste-
337: lukunnalle toimeksi tehdä asiasta uuden ehdotuksen; ja
338: sittenkun kuudes kirkolliskokous oli antanut lausunnon
339: kysymyksestä, valmisti Senaatti uuden alamaisen esitys-
340: ehdotuksen, joka oli rak~nnettu kirkolliskokouksenkin
341: kannattarualle valinnaisen siviiliavioliiton periaatteelle.
342: Sellaista esitystä ei sittemmin ole Eduskunnalle saapu-
343: nut.    Kun kuitenkin kaikki valmistavat työt mainittua
344: lamsäädäntötoimenpidettä varten jo on suoritettu ja sen
345: pikainen toteuttaminen on erittäin suotava, on asian vi-
346: reillepaneminen eduskuntaesitystietä niinmuodoin täysin
347: paikallaan.
348: 
349: 
350: 
351: 
352:     On pääasiallisesti      kolme eri järjesteLmää, jo1ta
353: on noudatettu siviiliavioliittoa käytäntöön otettaessa:
354: a) poikkeuksellinen siviiliavioliitto eli siviiliavioliitto
355: niitä tapauksia varten, joissa avioliittoon aikovat eivät
356: voi saaida kirkollista vihkimistä joko siitä syystä että he
357: eivät     kuulu    uskontokuntaan,   jolla on    vihkimisoi-
358: keus, taikka sentähden että heidän uskontokuntansa
359: järjestys asettaa vihkimisen saamiselle ehtoja, joita he
360: eivät voi tai eivät tahdo täyttää; b) valinnainen sivii-
361: liavioliitto eli se järjestelmä, jonka mukaan kihlakump-
362: panit, vaikkakin he kuuluvat uskontokuntaan, jolla on
363: vihkimisoikeus, voivat solmia avioliittonsa ISiviiliviran-
364: omaisen edessä, mutta kirkollinen vihkiminen avioliiton
365: päättäruismuotona myös on pp.tevä; ja c) pakollinen si-
366: vHliavio1iitto eli järjestelmä, jonka mukaan avioliiton sol-
367:                          Siviiliavioliitto.
368: 
369: miminen siviihviran.wmaisen edessä on ainoa la:i~linen
370: avioliiton päättämismuoto, joskin avioliittoon aikovat sen
371: ohessa voivat, jos tahtovat, hankkia liitolleen uskonnolli-
372: sen siunauksen.
373:     Näistä eri järjestelmistä on poikkeuksellinen siviili-
374: avioliitto otettu käytäntöön m. m. Venäjällä, Itävallassa,
375: Espanjassa, Portugalissa, Norjassa ja Tanskassa; valin-
376: nainen siviiliavioliitto on taas käytännössä Englannissa,
377: missä aikaisemmin pakollinen siviiliavioliitto jonkun aikaa
378: oli voimassa, sekä Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa ja
379: Ruotsissa, missä viimeksimainitussa maassa tämänsisältöi-
380: nen laki annettiin 6 päivänä marraskuuta 1908, sittenkun
381: poikkeuksellinen siviiliavioliitto ennemmin oli jonkun ai-
382: kaa ollut käytännössä.*)       Pakollinen siviiliavioliitto on
383: taas voimassa Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Alankomais-
384: sa, Belgiassa, ' Sveitsissä,      Unkarissa ja Rumaniassa;
385: eräissä näistä maista oli aikaisemmin osaksi poikkeuksel-
386: linen osaksi valinnainen siviiliavioliitto käytännössä.
387:     Mitä tulee n. k. poikkeukselliseen siviiliaviolilttoon.
388: ei Va,lj_okunnassa kukaan ole sitä kannattanut. Kun se
389: viime aikoina on maassamme saanut puoltajia, onkin se ta-
390: pruhrtunut ainoastaan sillä edellytyksellä, että saataisiin täy-
391: dellinen uskonnonvapaus. Myöskin olisi siviiliavioliiton
392: käytäntöön ottaminen ainoastaan poikkeustapauksien va-
393: ralle eli hätäkeinona omiansa edistämään väärää käsi-
394: tystä alemman ja ylemmän avioliiton olemassa olosta.
395:     Sitävastoin on molempia muita järjestelmiä Valio-
396: kunnassa kannatettu. Pakollisen siviiliavioliiton puo:esta
397: on esiintuotu että, kun avioliitto valtion kannalta katsot-
398: tuna on puhtaasti maallinen oikeussuhde, on johdonmu-
399: katsinta, että sen päättämismuotonakin on siviilinen toi-
400: mitus.    Se ei voi loukata kenenkään ennakkoluuloista
401: vapaata uskonnolliista vakaumusta.          Kehitys kulkeekin
402: 
403: 
404:    *) Henkilöt, jotka eivät kuulu uskontokuntaan, jolla on vihki-
405: misoikeus, voivat kuitenkin solmia avioliiton ainoastaan siviili-
406: viranomaisen edessä.
407: 5            1911. Eduskuntaesitysmietintö N:o i.
408: 
409: yleensä siviiliavioliiton pakollista muotoa kohti. Aviolii-
410: ton yhtenäinen luonne vaatii myös, että avioliiton päät-
411: tämismuoto on sama kaikille kansalaisille. Jos siviiliavio-
412: liitto säädetään vain valinnaiseksi, tulee uskmmonvapau-
413: den laajetessa ja yhä useampia eri uskontokuntia sen
414: johdosta perustettaessa esiintymään lukuisia uskonnollisen
415: vihkimisen muotoja erilaisine vihkimäkaavoineen ja -eh-
416: toineen. Tämä taas on omiansa synnyttämään kansalai-
417: sissa ajatuksen toisen avioliittoonmenomuodon paremmuu-
418: desta tai huonommuudesta toisen rinnalla, riippuen kun-
419: kin yksilöllisestä kannasta, ja siten myös hämmentämään
420: käsitystä avioliiton arvosta ja kaikkien yhdenarvoisuu-
421: dE:sta lain edessä. Edelleen voi valionaisen siviiliavio-
422:  liiton käytantöön ottaminen helposti synnyttää taistelua
423:  tällä yhteiskunnan mitä arimmalla alalla. Huomioon ot-
424:  tamatta ei myöskään voitane jättää sitä omantunnon risti-
425:  riitaa, mihin pa~ppi saattaa joutua, kun hänen täytyy
426:  valtion virkamiehenä vahvistaa avioliitto, jonka valtio hy-
427:  v&ksyy, mutta joka ei ole Kristuksen opin mukainen.
428:  On väit<>tty että, kun pakollisen siviiliavioliiton käytäntöön
429:  ottaminen edellyttäisi yleistä siviilirekisteriä, jommoistn taas
430:  siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi olisi tätä nykyä
431:  melkein mahdoton saada aikaan, tämän avioliittomuodon
432:  toteuttaminen nykyisin kohtaisi voittamattomia käytännöl-
433:  lisiå vaikeuksia. Tähän nähden on kuitenkin huomattava
434:  että, kun Suomessa kukin kirkkoyhdyskunta pitää luette-
435:  loa jäsenistään eikä muuta rekisterilaitosta ole tämän
436:  rinnalla olemassa, on maan rekisterilaitos jo nykyään
437:  varsin hajanainen. Se ei sitä paitsi ole täydellinenkään,
438:   si'lä kun ainakaan luterilaisten vanhempien kastamaUo-
439:  mia lapsia ei merkitä kirkonkirjoihin, on olemassa kan-
440:   salaisia, joita ei ole merkitty mihinkään julkiseen rekis-
441:   teriin. Että näiden kansalaisten samoin kuin eri uskonto-
442:   kuntien luku tulee melkoisesti lisääntymään niin pian
443:   kuin uskonnonvapauden periaate on lainsäädännössä täysin
444:   toteutettu, on selvää, mutta silloin käy myös kirkolli(11en
445:   rekisterilaitos yhli epätyydyttävämmäksi.         Se sekavuus,
446:                         Siviiliavioliitto.                    i
447: 
448: 
449: joka jo nyt on olemassa muun muassa siinä että saman
450: perheen jäsenet voivat olla merkittyinä eri rekistereihin,
451: ja erittäinkin rekisterilaitoksen vajavaisuus tulevati sil-
452: loin tuottamaan käytännössä sellaisia hankaluuksia, että
453: ennen pitkää on pakko ottaa käytäntöön yhtenäinen sivii-
454: lirekisteri, joka käsittää kaikki muut kansalaiset paits1
455: evankelis-luterilaisen ja kreikkalais-katolisen kirkon jäse-
456: net. Viimeksimainitussakin tapauksessa tulee edell.ä esi-
457: tetyistä syistä siviilirekisterinpito kuitenkin olemaan siksi
458: suuritöinen, että ero kustannuksissa sen ja yleisen kaik-
459: kia kansalaisia käsittävän siviiäirekisterin p~don välillä
460: ei voi olla ratkaiseva eri rekisterijärjestelmiä arvostel-
461:  taessa. Näin ollen kadottaa myös ylempänä mainittu re-
462: kisteröimiskannalta tehty muistutus merkityksensä. Tämä
463: muistutus ei muutenkaan ole paikkansa pitävä. Sillä voihan
464:  toistaiseksi käyttää nykyistä' kirkollista rekisterilaitosta
465:  aivan yhtä hyvin, jos siviiliavioliitto säädetään pakolli-
466:  seksi kuin jos se säädetään valinnaiseksi. . Jälkimäises-
467:  säkin tapauksessa tulisivat kirkko ja uskonnolliset yhdys-
468:  kunnat rekistereihinsä tekemään merkinnäitä jäsentensä
469:  avioliitoista, vaikka ne olisikin solmittu siviiliviranomai-
470:  sen edessä. Periaatteelliselta kannalta tässä kohden niin-
471:  muodoin ei ole minkäänlaista erotusta siihen nähden,
472:  onko siviiliavioliitto käytännössä valinnaisena vai pakol-
473:  lisena.     Että tällainen kirkollisten viranomaisten rekis-
474:  terinpitovelvollisuus toisessa tapauksessa olisi heille koh-
475:  tuuttomampi kuin toisessakaan, ei myöskään voida syys-
476:  tä väittäll.
477:        EdelJläesitettyjä mielipiteitä vastaan, jotka käsittävät
478:   Valiokunnan vähemmistön kannan tässä asiassa, on enem-
479:   mistön puolelta lausuttu, ettei ensinkään ole varmaa, ei
480:   ainakaan todistettavissa, että pakollinen siviiliavioliitto on
481:   se päämäärä, jota kohti kehitys tällä alalla kulkee. Mer-
482:   kil'.epantava on, että esim. Englannissa, missä yksityis-
483:   ten uskonnollista vakaumusta pidetään mitä suurimmassa
484:   kunniassa, o.n vallalla siviiliavi'oliiton valinnainen muo-
485: 8           1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o t.
486: 
487: to eikä siellä ole yleisempää pyrkimystäkMn siirtyä pa-
488: kolliseen. Mutta olkoon kehityksen lopullinen päämäärä
489: mikä tahansa, lainsäädännön on tässä niinkuin muissakin
490: tapauksissa otettava huomioon olevat olot. Muissakm
491: maissa on pakollisen siviiliavioliiton käytäntöön ottami-
492: nen aiheutunut historiallisista olosuhteista eikä teoreetti-
493: sesta käsityksestä sen oivallisuudesta. Ei missään maas-
494: sa, jonka väestö on kokonaan tai miltei kokonaan protes-
495: tanttinen, tätä vielä ole katsottu tarpeelliseksi. Missä si-
496: viiliavioliitto on pakollisessa muodossa tullut käytäntöön,
497: ovat useimmiten valtion ja paavinkirkon väliset tai eri
498: usko.ntokuntien keskiset riitaisuudet siinä oReet ratkaise-
499: vina. Vastaavia tai niitä edes lähenteleviäkään oloja ei
500: ole meillä vaatimassa pakollisen siviiliavioliiton käytän-
501:  tööu ottamista. Historiallinen kehitys, niinkuin se maas-
502: samme on kulkenut, puhuu pikemmin sitä vastaan. Kir-
503: kollinen vihkiminen on meillä ollut vuosisatoja käytän-
504: nössä ja siten syvälti juurtunut kansan tietoisuuteen
505: avioliiton merkitystä täysin vastaavana avioliiton päättä-
506:  mismuotona.     Tämä muoto on myös tunnustettu lain-
507:  opilliselta kannalta täysin tyydyttäväksi, koska se hyvin
508:  vastaa niitä vaatimuksia, joita voidaan asettaa oikeustoi-
509:  mien lakimääräiseen muotoon, nimittäin että rt:ahdo:nil'-
510:  maus on oleva todistettavissa ja selvä sekä annettu tun-
511:  tien kyseessäolevan oikeussuhteen sisällyksen. Ei myös-
512: kään omantunnonvapauden periaate, joka yleensä on ai-
513:  heuttanut siviiliavioliiton käytäntöön ottamisen, vaadi pa-
514:  koliista muotoa. Tämä periaate tulee täysin varteen ote-
515:  tuksi valinnaisen siviiliavioliiton kautta, johon ei min-
516:  käiinlaista pakkoa liity. Pikemmin voisi katsoa sanotun
517:  periaatteen vaativan, ettei avioliiton solmimista uskonnol-
518:  lisella toimituksella tehdä mahdottomaksi :nH~le, joista se
519:  näyttää asianmukaiselta ja luonnolliselta ja joille se on
520:  todellisena tarpeena. Sillä se seikka, että jäiestäpäin
521:  voi kirkollisesti siunauttaa avioliittonsa, ei tietysti voi
522:  sanotuille henkilöille korvata sitä, että avioliitto on pää-
523:  tetty syrjäyttäen sen, mikä heidän uskonnollisen vakau-
524:                          Siviiliavioliitto.                    9
525: 
526: muksensa mukaan niin tärkeänä elämänhetkenä ennen
527: kaikkea olisi ollut vaarinotettava.
528:      Niinmuodoin näyttää pakollisen siviiliavioliiton otta-
529: minen meillä käytäntöön nykyisissä oloissa perusteetto-
530: malta ja herättäisi todennäköisesti laajoissa kansan ker-
531: roksissa vastenmielisyyttä ja katkeruutta. Se tulisi myös-
532: ki:o, kun uskontokunnat aivan varmaan meillä niinkuin
533: muissakin maissa tulevat vaatimaan, että niiden jäsenet
534: siunauttavat siviilisesti solmitut avioliittonsa, lisäämään avio-
535: liiton solmimisessa mutkallisuuksia ja kustrunnuksia. A violii-
536: ton valtion kannalta yhteiskunnallista luonnetta ja valtion oi-
537: keutta yksin määrätä sen solmimisen muodot, mikä pro-
538: testanttiselta kannalta aina on tunnustettu, ei myöskään
539: loukkaa se, että valtio edelleenkin sallii< vihkimisen avio-
540: liiton solmimismuotona.        Näistä periaatteellisista syistä
541: näyttää meillä olevan asetettava etusijaan siviiliavioliiton
542: valinnainen muoto.
543:      On tosin väitetty, että avioliitotn yhtenäinen luonne
544: vaatisi siviiliavioliiton säätämistä pakolliseksi. V alinnai-
545: nen muoto synnyttäisi muka käsityksen eri avioliittoon-
546: menomuotojen eriarvoisuudesta, josta avioliiton vakavuus
547: joutuisi kärsimään. Tämä vä1te ei voi olla oikea. Kun
548: valtio kerran suo saman oikeuspätevyyden aviolii~olle riip-
549: pumatta siitä onko käytetty kirkollista vai siviilistä päät-
550: tämismuotoa, ei ole olemassa asiallista perustetta käsityk-
551: selle, että toinen solmiruismuoto olisi toista halvempi tai
552: parempi. Että sellaisia käsityksiä kuitenkin tulisi synty-
553: mään, ei minmuodoin ole todennäköistä eikä sitä tuekaan
554: kokemus niistä maista, missä valirunainen siviiliavioliitto
555: on käytännössä. Näin ollen on myös väite, että aviolii-
556: ton vakavuus karsisi siitä, että on olemassa eri avioliit-
557: toonmenomuotoja, vailla perustusta.           Päinvastoin onkin
558: selvää että, missä avioliiton uskonnollinen päättämiJsmuoto
559:  nimkuin meillä esiintyy todellisena tarpeena, valtio, sal-
560: limalla tämänkin muodon käyttämisen, juuri siten parai-
561:  ten turvaa avioliiton pyhyyden. On myös huomattava, että
562:  pakollinen siviiliavioliitto yhtä vähän kuin valinnainen-
563: 10           1911. Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
564: 
565: kaan voi poistaa sitä tosiasiaa että, sittenkun siviiliavio-
566: liitto muodossa tai toisessa kerta on otettu käytäntöön,
567: toiset avioliitot tulevat päättymään uskonnollisella toimi-
568: tuksella toiset ilman sellaista. Niin toinen kuin toinenkm
569: tapaus voi niinmuodoin aiheuttaa ahdasmielistä arvoste-
570: lua ja suvaitsemattomuutta.
571:      Paitsi edellä esitettyjä näkökohtia vaativat myös eräät
572: käytännölliset seikat siviiliavioliiton toimeenpanoa meillä
573: valinnaisessa muodossa. Niistä syistä, mitka vähemmis-
574: tön puolelta on esiintuotu ja joilhin Valiokunta tuonnem-
575: pana on palaava, on kyllä välttämätöntä, huolimatta siita
576: tuleeko siviiliavioliitto siiädeltäväksi vai ei, että siviili-
577: rekisterijärjestelmä niin pian kuin mahdollista otetaan
578: käytäntöön niihin kansalaisiin nähden, jotka eivät ole
579: minkään uskontokunnan rekisterissä.         Sen järjestelmän
580: ulottaminen laajemmalle on taas tulevaisuuden kysymys,
581: lähemmän tai kaukaisemman, riippuen paitsi muista sei-
582: kOJsta siitä, millotn uskonnonvapauden laajennus saadaan
583: toteutetuksi, ja olennaisesti myöskin siitä, . säädetäänkö si-
584: viiliavioliitto meillä pakolliseksi vaiko valinnaiseksi. Jos
585: siviiliavioliiton valinnainen muoto otetaan ktiytäntöön, on
586: selvää, että papisto edelleenkin tulee rekisteriinsä mer-
587: kitsemään kirkon jäsenten avioliitot, nekin jotka on sol-
588: mittu siviiliviranomaisen edessä.       Kun kirkollinen avio-
589: liittoonmenomuoto edelleen on sallittuna, täytyy, nimittäin
590:  kirkollisesta rekisteristä näkyä, onko kirkon jäsen esteetön
591: aviohittoon vai ei. Rekisterinpito on siis kirkon omalta
592: kannalla t:arpeelli\nen ja kuuluu senvuoksi ilman muuta pa-
593:  pistolle. Asianlaita on aivan toinen, jos siviiliavio~tiitto ote-
594:  taan pakollisena käytäntöön. Kun avioliittolaitos silloin on
595: kokonaan kirkon toimipiirin ulkopuolella, ei kirk<i.la tie-
596:  tenkään ole samaa tarvetta tuntea jäseniensä aviosuhteita.
597:  Rekisteröimisvelvollisuuden paneminen papistolle olisi
598:  tässä ta(Jauksessa niin muodoin kohtuutonta.         On myös
599:  huomattava, että papisto 16 päivänä lokakuuta 1723 Vah-
600:  vistettuden erioikeuksiensa mukaan on vapaa »kaikesta
601: luettelojen kirjoittamisesta». Tämän jothdosta saattaa pan-
602:                         Siviiliavioliitto.                    11
603: 
604: na kysymyksenalaiseksi voidaanko siinä tapauksessa, että
605: pakollinen siviiliavioliitto otetaan käytäntöön, mainitun-
606: lainen rekisterinpitovelvollisuus panna papistolle muut-
607: tamatta perustuslain mukaisessa järjestyksessä papiston
608: erioikeuksia. Se, mikä täten on sanottu evankelis-'luteri-
609: laisesta kirkosta, soveltuu, viimeksimainittua perustetta
610: lukuunottamatta, täysin myös muihin usonnollisiin yhdys-
611: kuntiin. Kehityksen kulku muissa maissa osottaa myöskin,
612: että kaikkialla, missä pakollinen siviiliavioliitto on otettu käy--
613: täl.i.töön, on yleinen yhteiskunnallinen siviilirekistedjär-
614: jestelmä, jos ei sellaista ole aikaisemmin ollut, samalla
615: järjestetty.    On katsottu itsestään selväksi, että saman
616: yhteiskunnallisen ,viranomaisen, jonka tulee päättää pa-
617: kollinen siviiliavioliitto ja toimittaa tätä varten tarpeel-
618: liset kuulutukset, myös on pidettävä ne kirjat, joista nä-
619: kyy onko olemassa sellaisia avioesteitä, jotka johtuvat su-
620: kulaisuudesta, lankoudesta tai aikaisemmin solmituista
621: aviosuhteista.     Kaikkeen tähän katsoen on ilmeistä, että
622: meilläkin kävisi tarpeelliseksi, jos pakollinen siviiliavio- .
623:  liitto otettaisiin käytäntöön, panna toimeen yleinen yh-
624:  teiskunnallinen siviilirekisteri sekä tätä varten asettaa eri-
625: tyisiä virkamiehiä. Tämä ei sitävastoin käy välttämättö-
626:  mäksi, jos siviiliavioliitto säädetään valimnaiseksi. Sillä
627:  todennäköistä on, että avioliittoon meneminen siviiliviran-
628:  omaisen edessä vielä pitkän ajan tulisi olemaan verrat-
629:  tain harvinaista.    Onhan tosiasia, että suurin osa kan-
630:  saamme tuntee kunnioitusta uskontoa ja kirkollisia me-
631:  noja kohtaan, ja perinnäistapojen sitkeys vaikuttaa myös-
632:  ki,n osaltaan, että avioliiton kirkollista solmiruismuotoa tul-
633:  taisiin edelleenkin laajalti käyttämä.\:.. Mikäli tunnetaan ei
634:  Ruotsissa, jossa valinnainen siviiliavioliitto vuodesta 1909
635:  •Jn ollut laillisena avioliiton solmimismuotona, tämä Ittuo-
636:  to vielä ole päässyt sanottavasti käytäntöön.           Mainitse-
637:   milsta ansaitsee myös, että Saksassa, missä siviiliavioliit-
638:   to pakollisena jo on ollut vuosikymmeniä käytännössä,
639:   aviokumppanit vain harvoissa poikkeustapauksissa jättä-
640:        12           191 t. Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
641: 
642:        vät liittonsa siunauttamatta. Kun asianlaita on näin ja
643:        toiselta puolen myöskin on selvää, ettei yhtenäistä täy-
644:        dellistä si'viilirekisteriä, siitä johtuvien kustannusten vuok-
645:        si ole mahdollinen nykyisin saada aikaan, on näistäkin
646:        syistä ilmeistä, ettei pakollisen siviiliavioliiton säätämi-
647:        nen nyt voi tulla kysymykseen.
648:                Kun Valiokunta täten on asettunut siviiliavioliiton
649:        valinnaista muotoa puoltavalle kannalle, on Valiokunta
650:        seuraavan yksityiskohtaisen käsittelynsä pohjaksi pannut
651:        edl>skuntaesityksen N: o 3.
652: 
653: I §.        Tämä pykälä sisältää sen perustavan säämnöksen, että
654:        avioliittoon meneminen siviiliviranomaisen edessä on ole-
655:        va pätevä avioliiton solmimismuoto kirkollisen vihkimi-
656:        sen rinnalla.     Pykälän muodostelu samoin kuin asetus-
657:        ehdotuksen otsakekin osottavat, ettei ehdotus sisällä
658:        säännöksiä viimeksimainitusta avioliiton solmimismuodosta,
659:        vaan tulee siitä olemaan voimassa mitä tätä ennen on
660:        ollut säädettynä. Asetusehdotuksen sisällyksestä ja muo-
661:        dostelusta käy myös ilmi, että mitä yleisessä laissa sääde-
662:        tään avioesteistä, niinkuin nait.tajan puuttuvasta suostumuk-
663:        sesta, aikaisemmasta kihlauksesta ta:L aviosta ja sukulaisuu-
664:        desta, tulee olemaan voimassa siviiliavioliittoonkin nähden.
665:        Silla asetusehl:lotuksessa säädetään ainoastaan siviiliavio-
666:        liittoa solmittaessa noudatettavasta menettelystä, ja 4 §: n
667:        muodostelu, jossa pykälässä määrätään, että avioliittoon
668:        aikovain on todistettava esteettömyytensä, osottaa selvästi,
669:        että mitä yleinen laki tästä säätää on noudatettava. Tä-
670:        hän nähden ei Valioklllnta ole pitänyt tarpeellisena, niin-
671:        kuin Valiokunnassa on ehdotettu, panna 1 §: ään tai muu-
672:        hunkaan asetusehdotuksen kohtaan erityistä määräystä
673:        siHå, että se, mitä yleinen siviililaki säätää avlO-
674:        esteistä,   on     noudatettava     siviiliavioliittoonkin   näh-
675:        den.      Senkään seikan selvittämiseksi,            että kirkko-
676:        lain 73 §: ssä, niinkuin se on asetuksessa 1 päivältä
677:        heinäkuuta 1910, säädetyt erityiset edellytykset vihki-
678:        misen saamiselle, nimittäin että kumpikin kihlakumppa-
679:                         Siviiliavioliitto.                  13
680: 
681: neista on kristitty ja rippikoulunkäynyt, eivät ole voi-
682: massa si'viiliavioliittoon nähden, ei Valiokunta ole katso-
683: nut nimenomaista määräystä tarvittavan. Sillä nämä edel-
684: lytykset koskevat ainoastaan evankelis-luterilaisen kirkon
685: jäseniä ja ovat voimassa vain siinä tapauksessa, että liit-
686: tokumppamit tahtovat käyttää kirkoHista avioliiton solmi-
687: mismuotoa.
688:      Kysymys siitä, minkä ;viranomaisen toimeksi siviili-        2 §.
689: avioliiton päättäminen on annettava, on lakiehdotuksen
690: vaikeimpia ja samalla niitä, joiden oikeasta ratkaisusta koko
691: ehdotuksen soveltuvaisuus oloihimme oleellisesti riipppu.
692: Eduskuntaesityksessä N: o 3 on tämä tehtävä ehdotettu
693: annettavaksi maalla kihlakunnantuomarille tai kihlakun-
694: nanoikeuden puheenjohtajalle sekä näiden ohella, missä
695: olisi tarpeen, Senaatin sitä varten määräämälle henki-
696: lölle. Sitä vastoin on eduskuntaesityksessä N: o 2 ehdo-
697: tettu, että maalla kunnallislautakunnan esimies tai hänen
698: ollessaan estettynä kunnallislautakunnan varaesimies olisi
699: avioliiton päättäjä.
700:      Valiokunnassa ovat useat jäsenet kannattaneet ensik-
701: simainittua ehdotusta, kuitenkin siten muutettuna että,
702: missä paikallisolot vaativat erityisen henkilön määrää-
703: mistä avioliiton päättämistä vartern, sellainen henkilö
704: olisi eräiden jäsenten mielestä Senaatin oikeusosaston
705: määrättävä ja toisen mielipiteen mukaan kihlakunnanoi-
706: keuden esityksestä hovioikeuden asetettava.         Kunnallis-
707: lautakunnam esimiehen määräämistä tähän toimeen voi-
708: daan tosin puoltaa sillä, että nämä toimimiehet olisivat
709: yhtä helposti niiden tavattavissa, jotka tahtovat solmia
710: si'viiliavioliiton, kuin seurakunnan pappi on niiden, jotka
711: haluavat mennä vihkimisellä vahvistettavaan avioliittoon.
712: Toiselta puolen olisi kuitenkin varsin arveluttavaa uskoa
713: puheena~lainen tehtävä kunnallislautakuntien      esimiehille.
714: Se, mitä viranomaisen on vaarinotettava ennenkuin kuu-
715: lutus. avioliittoon annetaan, edellyttää nimittäin niin suur-
716: ta asiaa koskevain lakisäännösten tuntemusta sekä arvos-
717: telukykyä, ettei kunnailislautakuntain esimiehiä yleensä
718: 14          1911. Eduskuntaesitysmietintö N:o t.
719: 
720: voida pitää kysymykse1nalaiseen tehtävään pystyvinä.
721: A vioestekysymysten oikea käsittely edellyttää melkoisia
722: lainopillisia tietoja tällä alalla, minkä vuoksi papinviran
723: saamisen ehtona onkin tutkimnon suorittaminen tässä ai-
724: neessa. On helppo käsittää minkälaisia selkkauksia voi
725: syntyä, jos avioliitto purkavan avioesteen johdosta havai-
726: taan mitättömäksi. Siviiliavioliiton päättäm:ilnen on muu-
727: ten luonteeltaan valtiollinen eikä kunnallinen tehtävä ja
728: olisi sen vuoksi sitä vähemmin pantava kunnallislauta-
729: kunnan esimiehelle, koska laki säätää rangaistuksen sille,
730: joka päättää avioliiton, vaikka on olemassa laillinen este.
731: Valiokunnassa ovat näistä syistä useat jäsenet lausuneet
732: mielipiteenään, että olisi soveliainta uskoa kysymyksessä
733: oleva toimi tuomarille tai kihlakunnanoikeuden puheen-
734: johtajalle. Käräjäkunnissa pidettäväin varsinaisten ja vä-
735: likäräjäin johdosta käy eri osissa tuomiokuntaa verrat-
736: tain usein joko vakinainen tuomari tai hänen sijaisensa
737: tai määrätty kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja.       Missä
738: niin ei ole laita tahi tuomiokunnat ovat laajat taikka pai-
739: kalliset olot sitä muuten vaativat, olisi, niinkuin aikai-
740: semmin mainittu, joko hovioikeuden tai Senaatin oikeus-
741:  osaston tarkoitusta varten määrättävä erityinen henkilö.
742:      Valiokunnan enemmistö ei ole voinut yhtyä tähän kä-
743: sitykseen. Molempain vallitsevain avioliittomuotojen vh-
744:  denvertaisuuden vuoksi on ehdottomana vaatimuksena
745:  kiinnipidettävä siitä, ettei toisen muodon käyttäminen
746:  tuot&. etuja toisen käyttämisen rinnalla. Avioliittoon me-
747:  nemisen siviiliviranomaisen edessä tulee sen vuoksi olla
748:  yhta helppoa kuin kirkollisenkin viranomaisen edessä.
749:  Tuomiokuntaiin laajuus ja se seikka, että kihlakunnan-
750:  tuomari useasti on käräjämatkoilla, tekee, kustannuksia
751:  ja ajanhukkaa aiheuttavana, mahdottomaksi määrätä nä·
752:  net avioliiton päättäjäksi asiata niinkin järjestäen kuin
753:  Valiokunnassa on ehdotettu.        Ja kun on välttämätöntä
754:  antaa kysymyksenalainen toimi jollekin jo olemassa ole-
755:  valle viranomaiselle ja maaseudun niiden muiden virka-
756:  miesten eli kruununvoudin ja henkikirjoittajan, jotka yk-
757:                         Siviilia violiitto.                 15
758: 
759: sistään voisivat tulla kysymykseen, toimintapiiri myös
760: on liian laaja, ei jää muuta mahdollisuutta kuin lainval-
761: mistelukunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti uskoa ;m·-
762: heenaoleva toimi kunnallislautakunnan esimiehelle.         On
763: tosin tätä vastaan huomautettu, että sanotulta kunnalli-
764: selta toimimieheltä puuttuisi riittäviä edellytyksiä avio-
765: esteiden tutkimiseen ja että avioliiton päättäjän toimi on
766: julkinen asia, jonka suorittajana sils pitäisi olla valtion
767: eikä kunnan viranomainen. Valiokunnan käsityksen mu-
768: kaan on kuitenkin se työ, joka nyt jo on kunnallislauta-
769: kunnan esimiehen asiana, siksi monimutkainen sekä niin
770: paljon tietoja ja kokemusta kysyvä, että hän suuremmitta
771: vaikeuksitta voi suoriutua kysymyksenalaiseen toimeen-
772: kin kuuluvista tehtävistä. Näistä on avioesteiden tut-
773: kiminen vaikein. Mutta jos ottaa huomioon, että avio-
774: estekysymykset useimmiten ovat varsin yksinkertai.set,
775: joskin niitä koskevain lakisäännösten käyttöä vatkeuttaa
776: se, että nämä ovat hajallaan eri paikoissa laissa. mutta.
777: etta tämän vaikeude'l voi poistaa helppotajuisen käsikir-
778: jan avulla, ei tarvitse pelätä, etteivät kunnallislaFtakun-
779: tain esimiehet hyvin pystyisi puheenalaiseen toimeen.
780: Puuttuohan      muuten     eriuskolaisseurakuntain   johtajilta
781: lainopillisia tietoja, ja he ovat kuitenkin osottaneet moit-
782: teettomasti hallitsevansa tätä heidän toimeensa kuuluvaa
783: alaa.    Kunnallislautakunnan esimiehellä on avioesteiden
784: tutkijalle suuriarvoinen etu omaamassaan paikkakunnaJn
785: henkilöiden tuntemuksessa, jota vastoin ,se useimmissa
786: tapauksissa puuttuu tuomarilta.       Että kunnallislautakun-
787: nan esimies juuri tähän ja toiminta-alueensa pienuuteen
788: nähden erinomaisesti soveltuu siksi viranomaiseksi, jonka
789: edessä siviiliavioliitto on solmittava, on selvää. Epäillä
790: ei myöskään sovi, että se henkilö, jonka Senaatti tai ho-
791: vioikeus voisi tuomarin rinnalle toimeen määrätä ja jom-
792: moinen nähtävästi kävisi tarpeelliseksi miltei kaikkiin
793: kuntiin, useimmiten tul1si olemaan juuri kunnallislauta-
794: kunnan esimies. Muutoksen saaminen kunnallislautakun-
795: nan esimiehen avioesteestä antamaan ratkaisuun, se kun
796: H1           1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
797: 
798: saisi tapahtua paikkakunnan alioikeudessa, kävisi myös
799: yksinkertaisemmaksi kuin eduskuntaesityksessä N: o 3 eh-
800: dotettu sitä koskeva menettely on. Huomautus, että
801: avioliiton päättäminen on julkinen eikä kunnallinen asia,
802: on kyllä oikea, mutta vailla ratkaisevaa merkitystä, sillä
803: enP..enkin on pantu kunnallisviranomaisten suoritettaviks1
804: yleistä laatua olevia tehtäviä.
805:      Valiokunnassa on myös ehdotettu, että kunnallislau-
806: takunnan esimiehen ohella kihlakunnantuomari ja kih-
807: 1.akunnanoikeuden puheenjohtaja olisivat ne viranomaiset,
808: joiden edessä maalla saa;taisiin solmia siviiliavioliitto; ja
809: on tämän ehdotuksen tueksi muun muassa huomautettu,
810: että sen kautta vältettäisiin se mielivaltaisuus ja epäta-
811: saisuus, mikä voisi olla seurauksena Valiokunnassa teh-
812: dyistä ehdotuksista,      että sen henkilön, jonka tu-
813: lisi    kihlakunnantuomarin     ohella päättää    siviiliavio-
814: liitto, määräisi jokin virasto. Mutta sanottu ehdotus ei
815: saavuttanut Valiokunnan enemmisön kannatusta, kun pi-
816: dettiin tarpeettomana, jos kerta katsotaan kunnallislauta-
817: kunnan esimies puheenalaiseen toimeen päteväksi, aset-
818: taa hänen rinnalleen tuomaria, jota siten rasitettaisiin tar--
819: peettomalla työllä.
820:      Valiokunnan päätökseksi jäi siis, että kunnallislauta-
821: kunnan esimies on oleva se viranomainen, jonka edessä
822: siviiliavioliitto on solmittava. Esimiehen ollessa estetty-
823: nä astuisi varaesimies hänen sijaansa.
824:      Mitä kaupunkeihin tulee on Valiokunta katsonut tur-
825: haksi mutkaksi sitä, että kuvernöörin olisi, kuten edus-
826: kuntaesityksessä N: o 3 on ehdotettu, määrättävä se maist-
827: raatin jäsen, jonka tulee päättää avioliitto. Sillä kun
828: kuvernööri kuitenkin todennäköisesti useimmiten va-
829: litsisi toimeen sen, jonka maistraatti on ehdottanut, on
830: yksinkertaisempaa että maistraatti itse saa asian järjes-
831: tää Samalla on katsottu riittäväksi, että vain yksi maist-
832: raatin jäsen toimii avioliiton päättäjänä.      Ehdotettuun
833: traatin jäsen toimii avioliiton päättäjänä.     Ehdotettuun
834: sällnnökseen että tämän jäsenen pitäisi olla lainoppinut,
835: ei Valiokunta ole katsonut olevan aihetta, varsinkaan
836:                      Siviiliavioliitto.              17
837: 
838: kun ei lainopillista tutkintoa maaliakaan ole pidetty pu-
839: heenalaiseen toimeen tarpeellisena. Kaupungeissa, joissa
840: maistraattia ei ole, olisi siviiliavioliitto soimittava järjes-
841: tysoikeuden puheenjohtajan edessä. Kun vihdoin ei näy-
842: tä olevan syytä rajoittaa sanottujen henkilöiden oikeutta
843: päättää avioliittoja vain siihen kuntaan, joka on heidän
844: toiminta-alueenaan, on siitäkin pantu lakiin nimenomai-
845: nen säännös.
846:      Kun eduskuntaesityksien mukaan kuuluttamisen saaa §. 1 mom
847: kokonaan jättää toimittamatta muun muassa, jos hengen-
848: vaarallinen tauti ei salli avioliiton solmimisen lykkää-
849: mistä, esiintyy tässä eroavaisuus nykyisestä lainsäädän-
850: nöstä, jonka mukaan (N. K. 7: 2), jos kuu:uttaminen
851: poikkeustapauksissa saakin tapahtua yhtenä sunnuntaina,
852: vihkimistä ei' saa toimittaa ennenkuin kaksi päivää
853: sen jälkeen. Ehdotettuun säännökseen on kuitenkin näyt-
854: tänyt olevan syytä, siihen nähden että edellytetyissä ta-
855: pauksissa, jotka muuten .ovat hyvin harvinaisia, ei ole
856: aikaa lykätä avioliiton solmimista tuonnemmaksi. Ulko-
857: maisenkin lainsäädännön mukaan saa sellaisissa tapauk-
858: sissa kuuluttamisen jättää toimittamatta.
859:      Naimiskaaren 4 luvun 4 §: n mukaan on kihlakump- 2 mom.
860: panien, jotka tahtovat erota eivätkä ole toisiinsa sekaan-
861:  tuneet, ilmoitettava siitä tuomiokapituliin, joka purkaa
862: kihlauksen.    Vakaantuneen käytännön mukaan tehdään
863:  tällainen ilmoitus ainoastaan siinä tapauksessa, että kihc
864: lakumppanit ovat kuulutetut tai kuulutettaviksi ilmoittau-
865: tuneet, mutta muussa tapftuksessa on kihlauksen purka-
866:  minen yksinomaan asianomaisten sopimuksen !Varassa.
867:  Jos kihlakumppanit ovat toisiinsa. sekaantuneet, on se,
868: kuulutuksesta riippumatta, Naimiskaaren 3 luvun 9 §: n
869:  mukaan avioliitto, joka on vihkimisellä päätettävä, ja oi-
870: keus voi, jos toinen kihlakumppaneista karttaa vihkimistä,
871:  julistaa heidät aviopuolisoiksi.    Tässä tapauksessa voi
872:  saada eron ainoastaan samoilla edellytyksillä kuin vihki-
873:  misellä vahvistetusta avioliitostakin.
874:      Vairiokunnassa on lausuttu että, kun kihlaus ja kuu-
875: 18           1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o t.
876: 
877: lutus niinmuodoin ovat kaksi toisistaan erillään olevaa
878: asiaa, joista edellinen, vastaisesta avioliitosta tehty sopi-
879: mus, perustaa ne oikeusvaatimukset, mitkä kihlakumppa-
880: neilla on toisiansa kohtaan, mutta kuulutus on vihkimi-
881: sen edelläkäypä toimenpide, joka viranomaisen antamana
882: on viranomaisen peruutettavakin, ja kun nyt säädettä-
883: väan lakiin ei ole pantava muunlaisia säännöksiä kuin
884: mitkä johtuvat .siitä, että avioliitto solmitaan siviiliviran-
885: omaisen edessä, niin olisi esillä olevaan pykälää:n otet-
886: tava määräys ainoastaan siitä, mitenkä kuulutus on pe-
887: ruutettava. Siinä tarkoituksessa on ehdotettu että, jos
888: avioliittoa ei solmita kuuden kuukauden kuluessa kuulut-
889: tamisesta tai jos asianomaiset sille viranomaiselle, jolta
890: ovat koulutusta pyytäneet, sitä ennen ilmoittavat halua-
891: vansa päästä siitä vapaiksi, kuulutus olisi raukeava.
892:  Kihlaus ja sen purkaminen, nimenomaan nekin tapauk-
893: set, joissa kihlakumppanit ovat toisiinsa sekaantuneet,
894:  jäisivät siten edelleenkin niistä nykyisin voimassa ole-
895:  vien käytännön vakaannuttamien säännösten alaisiksi,
896: mutta viranomainen ja kuulutuksen peruuttamista halua-
897:  vat kihlakumppanit vapautuisivat siitä sopimattomasta ja
898: häveliäisyyden tunnetta loukkaavasta tiedustelusta, jota
899:  lause »jos he eivät ole toisiinsa sekaantuneet» edellyttää
900:  ja joka niitä kihlakumppaneita, jotka ovat joutuneet täl-
901:  laiseen suhteeseen, on omiaan houkuttelemaan valheelli-
902:  suuteen. Säännös että kuulutus, jota ei määräajan kulu-
903:  essa seuraa avioliitto, on menettänyt voimansa, jommoi-
904:  sella säännöksellä on vastineensa ulkomaisessa lainsäädän-
905:  nössä, olisi sitäkin varten tärkeä että, jos avioliittoon me-
906:  no lykkäytyy pitemmälle kouluttamisesta, väliajalla saat-
907:  taa syntyä avioesteitä, jotka, kun on uudestaan koulutet-
908:  tava, voidaan silloin ottaa huomioon.
909:       Valiokunnan enemmistö ei ole voinut kannattaa tätä
910:  ehdotusta. Periaatteellisista syistä ei siviiliviranomaisen
911:  antamaa kuulutosta ole pantava toiseen asemaan kuin
912:  kitkollistakaan koulutusta eikä määräys sen raukeamisesta
913:   itsestään määräajan kuluttua siis ole sovelias.         Mutta
914:                         Siviiliavioliitto.                  l!t
915: 
916: vaikka tähän ei panisikaan huomiota, estää ehdotuksen
917: hyväksymistä se seikka, että kuulutus sen mukaan voisi
918: raueta siinäkin tapauksessa, että makaaminen on tapah-
919: tunut. Sillä lain mukaan on silloin olemassa aviohitto.
920: joka on vi.hkimisellä tai myös, siviiliavioliittolain voimaan
921: tul1 ua, siviiliviranomaisen edessä päätettävä, ja näin ol-
922: len olisi epäjohdonmukaista sallia kuulutuksen raueta.
923: Ettfi tämä laisäädännön kanta ei ole ajanmukainen, on
924: myönnettävä, mutta niin kauvan kuin lakia ei ole täss~t
925: kohden muutettu, on se esilläolevassakin tapauksessa otet-
926: tava huomioon. Tähän tulee lisäksi se seikka, että jos
927: ainoastaan kuulutus peruutetaan sekä jompikumpi liitto-
928: kumppaneista sitten menee kihlaukseen toisen henkilön
929: kanssa ja kuulutusta tämän johdosta pyydetään, viran-
930: omainen, jonka asiana on antaa kuulutus, ei voi tietäa,
931: ·onko edellinen kihlaus vielä voimassa vai ei ja onlm
932: siis estettä olemassa uuden kuulutuksen antamiselle.
933:       Kihlakumppanit, jotka ovat anoneet kuulutusta mutta
934:  tahtovat erota, ovat tietysti velvolliset pyytämään ~en
935:  peruuttamista, vaikkei kuulutuksen julkipanoaika olisi-
936: kaan kulunut umpeen, eikä Valiokunta niin ollen ole
937:  pitänyt lainkohdan ehdotettua selventämistä tässä kohden
938:  tarpeellisena.
939:       Kuulutusta on 4 §: n mukaan pyydettävä siltä sivii-         .; S>
940: lh iranomaiselta, jonka toiminta-alueella naisen kotipaikka
941:  on, ja kuuluttaminen on 5 §: n mukaan toimitettava siinä
942:  tai niissä kunnissa, missä miehen ja naisen kotipaikka on.
943:  Valiokunnassa on ehdotettu, että epätietoisuuden välttämi-
944:  seksi olisi nimenomaan määriteltävä, mitä -kotipaikalla
945:  tässä tarkoitetaan.    Katsoen kuitenkin siihen että, sen
946:  jälkeen kun Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 § muu-
947:  tettiin asetuksella 14 päivältä elokuuta 1901, jossa sää-
948:  detään että vastaajan laillisena tuomioistuimena on pi-
949:  dettävä sitä oikeutta, jonka piirissä hänen asuntonsa ja
950:  kotinsa. on, vaikka hän olisikin muualla hengillepantuna,
951:  käj-:täntö on vakaantunut sellaiseksi, että käsitteellä »koti~
952:  paikka», »asunto ja koth tarkoitetaan asianomaisen hen-
953:        20           1911. Eduskuntaesitysmietintö N:o t.
954: 
955:        kilör todellista asuntopaikkaa huolimatta siitä että hän
956:        ehkä on muualla kirjoissa, ei ehdotettua selvennystä ole
957:        pidetty tarpeeLlisena. Jos ulkomaan nainen kirjeen no-
958:        jalla 12 päivältä joulukuuta 1798 menee avioliittoon tässä
959:        maassa, on tietysti siinäkin tapauksessa kuuluttaminen
960:        sen paikkakunnan siviiliviranomaisen asiana, missä mor-
961:        siamen kotipaikka täällä on.
962:            On selvää, että viranomaisen on pvydetystä kuulutuk-
963:        sesta tehtävä muistiinpano vastaisen varalle, jottei kuu-
964:        tutusta pyytäneelle myönnettäisi uutta kuulutusta, ennen-
965:        kuin edellinen kihlaus on purettu. Asetusehdotuksen 15
966:        §: n mukaan tulee Senaatin antaa ne tarkemmat määrä-
967:        ykset, jotka asetuksen täytäntöön saattamista varten tar-
968:        vitaan.    Tällaisiin määräyksiin on katsottava kuu~uvan
969:        myöskin säännökset mainittujen muistiinpanojen tekemi-
970:        sesw ja sitä varten tarpeellisten luettelojen pitämisestä.
971: s ~-       Tehdyn huomautuksen johdosta ka.tsoo Vailiokunta
972:        olevan syytä mamita että, niinkuin 6 §: n johdolla sel-
973:        västi voi päättää, sen viranomaisen, joka toimittaa kuu-
974:        luttamisen, ei tule ainoastaan lähettää kuulutusta julki-
975:        pantavaksi siihen toiseen kuntaan, missä miehen koti-
976:        paikka ehkä on, vaan myös sieltä saada todistus, että kuulut-
977:        taminen on asianmukaisesti toimitettu.           Toimitetuista
978:        kuulutuksistakin on tietysti pidettävä luetteloa, ja viita-
979:        taan tähän nähden siihen, mitä 4 §: n kohdalla on sa-
980:        nottu merkintäin tekemisestä kuulutuksen pyytämisestä.
981: 1 §.       Käsittelyn pohjana olevan eduskuntaesityksen 15 §: ssä
982:        on ehdotettu, että Senaatin tulee julkaista erityinen kaa-
983:        va    avioliitpn solmimiselle siviiliviranomaisen edessä.
984:        Valiokunta on pitänyt tällaista kaavaa tarpeettomana ja
985:        sen sijaan eräiden ulkomatsten lakien tapaan muodosta-
986:        nut 7 §: n siten, että siitä käy selväksi, mitenkä siviili-
987:        viranomaisen on meneteltävä päättäessään avioliiton.
988:        'Kun on selvää, että siviiliviranomainen siinä tapauksessa,
989:        ettn jompikumpi avioliittoon aikovista on hengenvaaralli-
990:        sesti sairaana tai muun pätevän syyn takia ei voi saa-
991:        pua viranomaisen eteen, on velvollinen toimittamaan avio-
992:                       Siviiliavioliitto.                21
993: 
994: Miton päättämisen sellaisen henkilön luona, on Senaatti
995: tietysti siinä taksassa, joka sen toimesta annetaan avio-
996: liittoviranomaiselle tulevista maksuista ja josta tuonnem-
997: pana vielä tulee puhe, huomioonottava tällaisetkin ta-
998: paukset.
999:      V:f.iiokunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että on s s:.
1000: käyvä tarpeelliseksi siviiliviranomaisten pitää solmitoista
1001: avioliitoista luetteloja, jotka tilastollisiir. ja muihin sel-
1002: laisiin tarkoituksiin ovat helpommin käytettäviä kuin tässä
1003: pykälässä mainittu pöytäkirja.        Lähempien ntääräysten
1004: antl?.minen tästä on 15 §: n mukaan Senaatin asiana.
1005:      Eduskmtaesityksen N: o 3 mukaan olisi, jos siviili-10§. 1 mmn.
1006: viranomainen huomaa olevan esteen aiottua avioliittoa
1007: vastaan tai hyväksyy tehdyn esteväitteen sekä sen perus-
1008: teella kieltäytyy antamasta kuulutosta tai päättämästä
1009: avioliittoa, päätökseen tyytymättömän tehtävä siitä vali-
1010: tus, oikeastaan kantelu, hovioikeuteen. Tämä järjestely
1011: johtuu silminnähtävästi sanotun eduskuntaesityksen eh-
1012: dotuksesta, että kihlakunnantuomari tai kihlakunnanoikeu-
1013: den puheenjohtaja maalla yleensä olisi se viranomainen,
1014: jonka edessä siviiliavio:'.iitto solmitaan.     Kun Valiokun-
1015: nan ehdotuksen mukaan sanottuna viranomaisena tUllee
1016: olemaan kunnallislautakunnan esimies, ei ole aihetta sään-
1017: nökseen, että kantelu on tehtävä hovioikeuteen, ja on
1018: momenttia sen vuoksi muodosteltu siten, että kantelu
1019: on perilleajettava paikkakunnan alioikeudessa. Menettely
1020: tulisi tässä olemaan se, että estepäätökseen tyytymätön,
1021: saatuaan viranomaiselta todistuksen huomatusta esteestä
1022: tai tehdystä esteväitteestä sekä siitä, miten estekysymys
1023: on ratkaistu, ilmoittaa asian oikeudelle pyytäen siihen
1024: oikaisua, minkä jälkeen oikeus, kuulusteltuansa, jos ai-
1025: hetta on, viranomaista ja esteväitteentekijää sekä sitten-
1026: kun asiassa on esitetty tarpeellinen näyttämys, ratkaisee
1027: kysymyksen.
1028:      Kun se aika, jonka kuluessa haaste on otettava ja 2 mom.
1029: annettava vastapuolelle, eduskuntaesityksessä N: o 3 on
1030: määrätty niin lyhyeksi, ettei se usetssa tapauksissa tar-
1031:        22           1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1032: 
1033:        koitukseen riitä, on momenttiin tehty sellainen muutos,
1034:        ett"i haaste on otettava siihen istuntoon ta1 niihin kärä-
1035:        Y;n., jotka 30 päivän kuluttua sen jälkeen, kun viran-
1036:        omaisen päätös on väitteentekijälle ilmoitettu, ensiksi pi-
1037:        detään. Momenttiin on myös lisätty nykyisen vihkimistä
1038:        koskevan lainsäädännön mukainen määräys siitä että, jos
1039:        esteväitteentekijä jättää täyttämättä mitä hänen on väit-
1040:        teensä perille ajamiseksi vaarinotettava, avioliiton päät-
1041:        täminen saa tapahtua.
1042: n *·        Käsittelyn pohjana olevan eduskuntaesityksen 13 §
1043:        si::ältää, että aviopuolisot, joiden avioliitto on so'.mittu
1044:        sivHliviranomaisen edesssä, saavat siunauttaa avioliitton-
1045:        sa vihkimisellä, jos asianomaisen uskontokunnan järjes-
1046:        tys sen sallii.      Ilmeistä on, että niihin nähden, jotka
1047:        ovat solmineet siviiliavioliiton ja sen jälkeen tahtovat
1048:        saada uskontokuntansa järjestyksen mukaisen siunauksen,
1049:        ei tämän toimituksen tarkoitus ole, niinkuin vihkimisen,
1050:        sen selville saaminen, tahtovatko liittokumppanit mennä
1051:        avioliittoon toistensa kanssa. Kun näin ollen ei ole näyttänyt!
1052:        soveliaalta pysyttää tuolle toimitukselle nimitystä :;vihki-
1053:        m:nen», on tämä sana pykälästä poistettu, minkä ohessa
1054:        pykälän loppuosa on uudestaan muodosteltu.
1055:             Valiokunnassa on ehUotettu pykälää muutettavaksi'
1056:        siten, että jos asianomaisen uskontokunnan järjestys sal-
1057:        lii siviiliavioliiton siunauttamisen, uskontokunnan jäsenet
1058:        olisivat oikeutettuja vaatimaan sellaista siunaamista. Us-
1059:        kontokunnat. eivät silloin esim. voisi tehdä siunaamisen
1060:        saamista ehdolliseksi ja sitä tietä yksityisen sielunhoita-
1061:        j:m mieliva''.lasta riippuvaksi. Mutta koska kullakin us-
1062:         kontokunnalla tässä täytyy olla vapaa määräamisvalta ei-
1063:        kä siunauksen myöntäminen tai kieltäminen ole yksityi-
1064:         sen sielunhoitajan vallassa, hän kun siinä on yhdyskun-
1065:         tansa sääntöjen alainen, on Valiokunta pitänyt muutos-
1066:         ehdotusta aiheettomana.
1067:             Ehdotukseen että pykälä tarpeettomana kokonaan pois-
1068:         tettaisiin, ei Valiokunta myöskään ole katsonut olevan
1069:         syytä suostua.
1070:                         Sivilliavioiiitto.
1071: 
1072:     Kun 14 §: ssä mainitun varotuksen antaminen on erit-           14 §.
1073: täin arkaluontoinen asia ja siinä mikäli mahdollista on
1074: kartettava julkisuutta, joka tietysti on mahdotonta, jos
1075: asia, kuten eduskuntaesityksessä N: o 3 on ehdotettu, tu..
1076: lee tuomioistuimen käsiteltäväksi, on Valiokunta muutta-
1077: nut pykälää siten, että kysymyksenalainen varotus on
1078: sen siviiliviranomaisen annettava, jonka edessä pail<ka-
1079: kunnalla avioliitot solmitaan.
1080:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta
1081: kunnioittaen ehdottaa
1082: 
1083:              että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
1084:          Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jät-
1085:          täisi seuraavan asetuksen:
1086: 
1087:                       Asetus
1088: avioliiton solmimisesta siviiliviranomaisen edessä.
1089: 
1090:                             1 §.
1091:      Avioliiton saa solmia joko vihkimisen kautta, sen mu-
1092: kaan kuin laissa on siitä sääqetty, taikka siviiliviran-
1093: omaisen edessä.
1094:                              2 §.
1095:      Siviiliviranomainen, jonka edessa avioliitto saadaan
1096: solmia, on maalla kunnallislautakunnan esimies tai hänen
1097: estettynä ollessaan kunnallislautakunnan varaesimies sekä
1098: kaupungissa joko maistraatin puheenjohtaja tai joku sen
1099: jäsenistä maistraatin määräyksen mukaan. Kaupungissa,
1100: jossa ei maistraattia ole, on siviiliavioliitto 'solmittava jär-
1101: jestysoikeuden puheenjohtajan edessä.          Kuitenkin ovat
1102: edellä mainitut viranomaiset oikeutettuja päättämään avio-
1103: liiton myöskin sen kunnan ulkopuolella, joka on heidän
1104: toiminta-alueenaan.
1105:                              3 §.
1106:      Ennenkuin avioliittoon saadaan mennä siviiliviran-
1107: .-maisen edessä, on kuuluttam~nen toimitettava. Kuiten-
1108: 24           1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o=t.
1109: 
1110: kin saa kuuluttamisen jättää toimittamatta, jos hengen-
1111: vaarallinen tauti ei salli avioliiton solmimisen lykkää-
1112: mistä tai Keisari ja Suuriruhtinas on antanut siihen
1113: luvan.
1114:     Jos kihlakumppanit tahtovat, kun heidät on kuulu-
1115: tettu, erota, ja jos he eivät ole toisiinsa sekaantuneet,
1116: ilmoittakoot sen sille viranömaiselle, joka on antanut
1117: kuulutuksen, ja kihlaus purkautukoon.
1118: 
1119: 
1120:                               4 §.
1121:     Kuulutusta pyytäkööt avioliittoon aikovat siltä 2 §: ssä
1122: mainitulta siviiliviranomaiselta, jonka toiminta-alueella
1123: naisen kotipaikka on; jättäkööt samalla esteettömyytensä
1124: toteensaattamiseksi kirkollisen tai siviili-rekisteriviranomai-
1125: sen antaman todistuksen ynnä tarvittaessa muunkin sel-
1126: vityksen.   Jos viranomainen havaitsee, että av~oestettä
1127: ei ole, antakoon kuulutuksen.
1128:     Jos miehen tahi naisen esteettömyyttä ei voida luo-
1129: tettavasti toteensaattaa, meneteltäköön asiassa niinkuin
1130: vihkimisellä vahvistettavaan avioliittoon kuuluttamisesta
1131: on sellaisen tapauksen varalta säädetty.
1132: 
1133:                               5 §.
1134:       Siviiliavioliittoon kuuluttaminen on sen viranomaisen
1135:   toimitettava, joka on antanut kuulutuksen, siinä tahi
1136:   niissä kunnissa, missä miehen ja naisen kotipaikka on,
1137:   julkipanolla, jonka neljätoista päivää, julkipanopäivää
1138:   niihin lukematta, pitää olla nähtävänä kunnan ilmoitus-
1139:   taulull~.    Julkipanoon on merkittävä minä pä~vänä se
1140:   pantiin nähtäväksi.
1141:       Kuulutuksessa pitää olla tiedonamto avioliittoon pyr-
1142:   kiväin nimestä, säädystä tai ammatista ja kotipaikasta,
1143:   aiotusta avioliitosta sekä siitä, että este avioliittoa vas-
1144: . taan on edellä sanotulle viranomaiselle ilmoitettava 1 mo-
1145:   mentissa säädetyn ·ajan kuluessa.
1146:                        Siviiliavioliitto.
1147: 
1148:                              6 §.
1149:     Jos avioiiit.to solmitaan jonkun toisen siviiliviran-
1150: omaisen kuin sen etlessä, joka on toimittanut kuulutta-
1151: misen, tulee avioliittoon aikovain näyttää iViimeksi
1152: mainitun viranomaisen antama todistus kuuluttamisesta
1153: sekA siitä, että avioestettä ei ole tiedossa.
1154: 
1155:                               7 §.
1156:     Siviiliavioliitto solmitaan sukulaisten tahi muiden to
1157: distajain läsnä ollessa siten, että siviiliviranomainen mie-
1158: heltä ja naiselta, kummaltakin erikseen, kysyy, tahto-
1159: vatko he mennä toistensa kanssa avioliittoon, ja että,
1160: kun he ovat siihen vastanneet myöntävästi, viranomai-
1161: nen sen perustuksella ja lain hänelle antaman vallan
1162: nojalla julistaa heidät aviopuolisoiksi.
1163: 
1164:                             8 §.
1165:      Avioliiton solmimisesta on siviiliviranomaisen pidet-
1166: tävä pöytäkirja, johon myös on merkittävä kahden toimi-
1167: tuks.essa läsnä olevan todistajan nimet. Jos ennen avio-
1168: liiton solmimista on esiintuotu avioehtosopimus, on siitä
1169: tehtävä merkintä pöytäkirjaan ja avioehtokirjaan.
1170: 
1171:                                9 §.
1172:     Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliitto on sol-
1173: mittu, on velvollinen kolmenkymmenen päivän kuluessa
1174: sen jälkeen antamaan siitä tiedon asianomaiselle kirkol-
1175: liselle tai siviili-rekisteriviranomaiselle.
1176: 
1177:                            10 §.
1178:     Jos siviiliviranomainen, silloin kun aviokuulutusta
1179: tahi avioliiton solmimista pyydetään, huomaa avioesteen
1180: olevan olemassa, ilmoittakoon sen heti avioliittoon aiko-
1181: ville; ja päätökseen tyytymätön saakoon tehdä siitä kan-
1182: telun paikkakunnan alioikeuteen.     Sama olkoon laki,
1183: kun avioliittoa vastaan on ilmoitettu este ja viranomai-
1184: nen on sen hyväksynyt.
1185:              1911. Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1186: 
1187:      Jos siviiliviranomainen hylkää aiottua avioliittoa vas-
1188:  taan tehdyn esteväitteen, osottakoon väitteentekijän nos-
1189:  tamaan asiasta kanteen asianomaisessa alioikeudessa haas-
1190: :teen nojalla, joka on otettava siihen istuntoon tai niihin
1191: ,käräjiin, mitkä kolmenkymmenen päivän kuluttua sen
1192:  jälkeen kun viranomaisen päätös on hänelle ilmoitettu
1193:  ensiksi pidetään; todistakoon myöskin se, joka esteväit-
1194:  teen teki, viranomaiselle kolmenkymmenen päivän kulu-
1195: -essa päätöksen ilmoittamisesta, että vastapuolueelle on an-
1196: -nettu haaste ja että ulosotonhaltijalle on pantu takaus
1197:  kustannuksista ja vahingosta.    Jos jotakin tästä laimin-
1198:  lyödään, saa avioliiton päättäminen tapahtua.
1199: 
1200:                            11 §.
1201:     Jos siviiliviranomaisen edessä solmittu avioliitto tuo-
1202: mi1 aan purettavaksi, käyköön tuomio ero kirjasta; ja tuo-
1203:  mioistuin on velvollinen ilmoittamaan avioliiton purka-
1204: -misen asianomaiselle rekisteriviranomaiselle kolmenkym-
1205:  menen päivän kuluessa sen perästä.
1206: 
1207:                               12 §.
1208:       Jos siviiliviranomaisen edessä solmittu avioliitto on
1209: -purettu ja eron saaneet aviopuolisot tahtovat uudestaan
1210:  mennä avioliittoon toistensa kanssa, olkoon noudatettava,
1211:  mitä kuuluttamisesta ja avioliiton solmimisesta tässä edel-
1212: ·lä on säädetty.
1213:                                13 §.
1214:       Puolisot, joiden avioliitto on solmittu siviiliviranomai--
1215:  sen edessä, saakoot tämän lain estämättä siunauttaa avio-
1216:  liittonsa asianomaisen uskontokunnan järjestyksen mu ·
1217:  kaitsesti.
1218:                                14 §.
1219:       Varotus, josta Nairuiskaaren 14 luvun 1 §: ssä sääde-
1220:  tään, on, jos puolisojen avioliitto on solmittu siviiliviran-
1221:  omaisen edessä eivätkä molemmat kuulu evankelis-luteri-
1222:  laiseen kirkkoon, paikkakunnan sen viranomaisen annet-
1223:  tava. joka 2 §: ssä mainitaan.
1224:                        Slviiliavloliitto.
1225: 
1226:                            15 §.
1227:     Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat
1228: 'määräykset, jotka tämän asetuksen täytäntöön saattamista
1229: varten tarvitaan.
1230: 
1231:                             16 §.
1232:     Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta kreikka-
1233: lais-katolisen uskonopin tunnustajiin eikä Keisarikunnassa
1234: kirjoissa oleviin henkilöihin.
1235: 
1236:                             17 §.
1237:     Tämä asetus. astuu voimaan              p: nä
1238: .kuuta 19
1239: 
1240:      Valiokunnassa on nostettu kysymys siitä, eikö stv1l-
1241: 1iavioliittoon kuuluttaminen ja sen solmiminen olisi ole-
1242:  va maksuton. Jo avioliittolaitoksen merkityksen vuoksi
1243: yhteiskunnalle olisi suotavaa, että avioliittoon menemi-
1244: ·nen olisi niin helppoa ja mutkatonta kuin suinkin. Kun
1245: asetusehdotuksessa ei tästä asiasta ole minkäänlaisia
1246: säännöksiä, tulisivat viranomaiset tietenkin laskemaan it-
1247: sellensä toimituksistaan palkkiota soveltaen nykyään voi-
1248:  massa olevia säännöksiä toimituskirjojen lunastuksesta
1249:  ja toimituspalkkiosta sekä virkamatkojen korvaamisesta,
1250:  mutta tällöin tulisi maksu niin suureksi, että se ilmei-
1251:  sesti vaikenttaisi siviiliavioliittomuodon käyttämistä.
1252:      Kirkollisesta kuuluttamisesta on tätä nykyä suoritet-
1253:  tava maksu, jonka takia siviiliavioliittoonkaan menemistä
1254: ei tasapuolisuuden vuoksi voi tehdä kokonaan maksutto-
1255:  maksi. Toiselta puolen ei ole katsottu olevan sopivaa
1256:  käsiteltävänä olleessa asetuksessa säätää siitä meneviä
1257:  maksuja jo siitäkään syystä, että maistraatti on paitsi
1258: kunnallinen myöskin valtion viranomainen ja hallituksella
1259:  on oikeus määrätä maksut valtion viranomaisten toimttuk-
1260:  sista, joihin aviolHttojen päättämisetkin kuuluvat.     Kun
1261: kuitenkin on suotavaa, etteivät maksut siviiliavioliittoon
1262:  menemisestä tule olemaan suuremmat kuin kirkollisesta-
1263:             1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o t.
1264: 
1265: kaan avioliitosta, ehdottaa Valiokunta lausuttavaksi    sen
1266: toivomuksen,
1267: 
1268:            etttt hallitus, antaessaan edellä olevan ase-
1269:         tuksen täytttnt66n saattamista varten tarvittavat
1270:         mttäräykset, samalla vahvistaisi taksan siviili-
1271:         avioliittoon kuuluttamisesta ja sen pttttttämisestti
1272:         menevisttt maksuista, jotka eivttt saisi nousta
1273:         suurempaan määrttttn kuin maksut kirkolliseen
1274:         avioliittoon menemisestä.
1275: 
1276: 
1277: 
1278:      Niinkuin jo yleisissä p,erusteluissa on ollut puhetta,
1279: on maassa nykyisi.n huomattava määrä kansalaisia, jotka
1280: eivät ole merkityt mihinkään julkiseen rekisteriin. Tä-
1281: mä asiantila johtuu pääasiallisesti siitä, että vanhemmat,
1282: jotka edelleen pysyvät evankelis-luterilaisen kirkon jäse-
1283: nin~. syystä etteivät pääse siitä eroamaan liittymättä jo-
1284: hor.kin muuhun laillistettuun uskontokuntaan, eivät anna
1285: ottaa lapsiansa kast.een kautta kirkon yhteyteen. Ja kun
1286: maan papistossa se käsitys on vallalla, ettei kirkonkir-
1287: joja ole pidettävä siviilirekisterin luontoisina, vaan että
1288: ne ovat kirkon jäsenistään pitämiä kirjoja, eivät sellaiset
1289: lapset siis tW:e missään kirjoihi.n eikä heidän siviilisää-
1290: dystään niin muodoin ole olemassa minkäänlaisia julki-
1291: sia todistuskappaleita.     Tästä epäkohdasta huomauttivat
1292: Valtiosäädyt 1897 vuoden valtiopäivillä alamaisessa ano-
1293: muksessa, ja annettiin sitten Valtiosäädyille seuraavilla
1294: varsinaisilla valtiopäivillä armollinen esitys, johon sisäl-
1295: tyvän asetusehdotuksen Valtiosäädyt hyväksyivät, sen sit-
1296: ten erityisistä syistä kuitenkaan saamatta vahvistusta.
1297: Kysymyksenalainen epäkohta on siis yhäkin olemassa ja
1298: enJistä räikeämpänä, rekisteriin merkitsemättömäin kan-
1299: salaisten luku kun vuosi vuodelta yhä on lisääntynyt.
1300: On selvää, ettei tällainen astantila voi kauemmin jatkua
1301: siitä syntymättä suurta sekaannusta. Suotavaa sentähden
1302:                         Siviiliavioliitto.                    29
1303: 
1304: olisi, että niin pian kuin mahdollista saataisiin aikaan
1305: - kuten jo lainvalmistelukuntakin on ehdottanut - si-
1306: vii1irekisteri kaikista Suomessa i.!.SUvista henkilöistä, jotka
1307: eivät kuulu evankelis-luterilaiseen tai kreikkalais-ka-
1308: toliseen kirkkoon. Niin laajaa lainsäädäntötoimenpidettä
1309: ei kuitenkaan nyt ole tämän asian yhteydessä mahdolli-
1310: nen toteuttaa. Sitävastoin ei kohtaa vaikeuksia sellaisen
1311: siviilirekisterin käytäntöön ottaminen, joka pidettäisiin
1312: ainoastaan niistä henkKöistä, jotka eivät tule merkityiksi
1313: mainittujen uskontokuntien eivätkä protestanttisten eri-
1314: uskolaisseurakuntien rekistereihin. Sillä määräykse11 täl-
1315: laisen rekisterin pitämisestä voidaan antaa hallinnolhsta
1316: tietä ja rekistetinpito panna jonkin nykyisen viranomai-
1317: sen, soveliaimmin maalla henkikirjurin ja kaupungissa
1318: jonkin maistraatin jäsenen tehtäväksi. Asian järjestämi-
1319: nen ehdotetuna tavalla on tietenkin oleva vain tilapäinen
1320: ja voimassa siksi kun siviilirekisterikysymys laajemmassa
1321: muodossaan !ulee ratkaistuksi.
1322:     Valiokunta ehdottaa senvuoksi kunnioittaen
1323: 
1324:              etttt Eduskunta alamaisesti anoisi, etttt Keisa-
1325:          rillinen Majesteetti antaisi väliaikaisia stitinnlJk-
1326:          siä siitti, mitenkti ja minkti siviiliviranomaisen
1327:          on pidettttvti rekisteritl niisttl Suomessa asuvista
1328:          henkillJistti, joita ei merkitti evankelis-luterilaisen
1329:          tai kreikkalais-katolisen kirkon taikka laillistet-
1330:          tujen eriuskolaisseurakuntain rekistereihin.
1331: 
1332: 
1333:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
1334: johtaja Nybergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet Ai-
1335: rola, Aronen, A. Castren, Hakala, Hannula, Anni Huo-
1336: tari, Lapveteläinen, Lilius, Mannermaa, Poutiainen, Ro-
1337: senqvist, Tulikoura, Tuomi, Wiljomaa, 1. Yrjö-Koskinen
1338: sekä varajäsenet Heiskanen, Iipponen, Oranen, Rantanen
1339: ja L. Typpö.
1340:      Helsingissä 10 p:nä maaliskuuta 1911.
1341: 30           1911. Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1342: 
1343: 
1344: 
1345: 
1346:                       Vastalauseita.
1347: 
1348:                               1.
1349: 
1350:      Ne syyt, jotka mietinnön sivuilla 5-7 on esiintuotw
1351: sen mielipiteen tueksi, että avioliittoon meneminen sivii-
1352: liviranomaisen edessä olisi meidänkin maassamme säädet--
1353: tävä ainoaksi oikeudellisesti päteväksi avioliiton päättä-
1354: mismuodoksi, ovat mielestämme niin painavat ja sitä
1355: vastaan esitetyt periaatteelliset ja käytännölliset näkökohdat
1356: siksi merkityksettömät, ettemme ole katsoneet voivamme
1357: yhtyä Valiokunnan enemmistön ehdotukseen, jonka mu-
1358: kaan avioliiton solmiminen siviliviranomaisen edessä tuli-
1359: si olemaan vain valionaisena avioliiton päättämismuotona
1360: kirkollisen ohessa, vaan olemme empimättä asettuneet
1361: puoltamaan asetusehdotuksen rakentamista n.k. pakolli-.
1362: sen siviiliavioliiton periaatteelle. Enemmistön kannasta
1363: poikkeava on niinikään mielipiteemme parista lakiehdo-
1364: tuksen yksityiskohdista, nimittäin 3 §:n 2 momentista1 .
1365: johon nähden viittaamme mietinnön sivuilla 17-18 sii-
1366: tä esitettyihin vähemmistön kannan perusteluihin, sekä
1367: 13 §:stä, joka kokonaan tarpeettomana olisi asetusehdotuk-
1368: sesta poistettava. Tämä olisi mielestämme välttämätön-
1369: täkin siitä syystä, että mainittu pykälä, se kun Valio-
1370: kunnan ehdottamassa muodossa näyttää vapauttavan myös-
1371: kin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet velvollisuudesta
1372: ,antaa, mennessään avioliittoon, seurakunnan pyhittää se
1373: säädetyllä tavalla" ja siten vallalla olevan käsityksen mu-
1374: kaan muuttavan kirkkolakia, saattaa tulla esteeksi koko ase~ ..
1375: tusehdotuksen vahvistamiselle.
1376:                         Vastalause 1.                      31
1377: 
1378:     Jijhdotamme senvuoksi kunnioittaen,
1379: 
1380:               että Eduskuta hyväksyisi ja Keisarillisen Ma-
1381:         jesteetin armollisesti vahvistettavaksi jättäisi seu-.
1382:         raavan asetuksen:
1383: 
1384: 
1385:              Asetus avioliiton solmimisesta.
1386: 
1387:                             1 §.
1388:     Avioliitto on täst.ä lähtien soimittava siviiliviranomai--
1389: sen edessä.
1390:                              2 §.
1391:      Viranomainen, jonka edessä avioliitto on solmittava,
1392: on maalla kunnallislautakunnan esimies tai hänen estet-
1393: tynä ollessaan kunnallislautakunnan varaesimies sekä kau-
1394: pungissa joko maistraatin puheenjohtaja tai joku sen jä-
1395: senistä maistraatin määräyksen mukaan. Kaupungissa,.
1396: jossa ei maistraattia ole, on avioliitto soimittava järjes-
1397: tysoikeuden puheenjohtajan edessä. Kuitenkin ovat edellä,
1398: mainitut viranomaiset oikeutetut päättämään avioliiton.
1399: myöskin sen kunnan ulkopuolella, joka on heidän toi-
1400: minta-alueenaan.
1401:                             3 §.
1402:       Ennenkuin avioliittoon saadaan mennä, on kuulut-
1403: taminen - - (kuten valiokunnan ehdotuksen 3 §;ssä)
1404: - - on antanut siihen luvan.
1405:       Jos avioliittoa ei solmita kuuden kuukauden kulu-
1406: essa kuuluttamisesta tai jos asianomaiset sille viranomai-
1407: selle, jolta ovat kuuJutusta pyytäneet, ilmoittavat halua-
1408: vansa päästä siitä vapaiksi, rauetkoon kuulutus.
1409: 
1410:                              4 §.
1411:      KuuJutusta pyytäkööt avioliittoon aikovat siltä- -
1412: (kuten valiokunnan ehdotuksen 4 §:ssä) - - sellaisen.
1413: tapauksen varalta ollut säädettynä.
1414: 32          1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o t.
1415: 
1416:                              5 §.
1417:       Avioliittoon kuuluttaminen on sen viranomaisen teh-
1418: tävä, joka - - (kuten valiokunnan ehdotuksen 5 §:ssä)
1419: - - ilmoitettava 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa.
1420: 
1421:                              6 §.
1422:      (Kuten valiokunnan ehdotuksen 6 §).
1423: 
1424:                              7 §.
1425:      . Å vialiitto solmitaan sukulaisten - (kuten valio-
1426: kunnan ehdotuksen 7 §) - -julistaa heidät aviopuo-
1427: lisoiksi.
1428:                         8, 9 ja 10 §.
1429:      (Kuten valiokunnan ehdotuksessa).
1430: 
1431:                              11 §.
1432:      Jos avioliitto tuomitaan purettavaksi, käyköön tuo-
1433: miO - - (kuten valiokunnan ehdotuksen 11 §)
1434: sen perästä.
1435:                              12 §.
1436:       Jos avioliitto on purettu ja eronsaaneet aviopuolisot
1437: tahtovat - - (kuten valiokunnan ehdotuksen 12 §) - -
1438: tässä edellä on säädetty.
1439: 
1440:                              13 §.
1441:      (Kuten valiokunnan ehdotuksen 14 §).
1442: 
1443:                              14 §.
1444:      (Kuten valiokunnan ehdotuksen 15 §).
1445: 
1446:                              15 §.
1447:      (Kuten valiokunnan ehdotuksen 16 §).
1448:                       Vastalause 1.                       33
1449: 
1450:                           16 §.
1451:      (Kuten valiokunnan ehdotuksen 17 §).
1452: 
1453: 
1454:      Nestor Aronen.               M. A. Airola.
1455:      K. Hakala.                   T. Lapveteläinen.
1456:      Onni Tuomi.                  Anni Huotari.
1457: 
1458: 
1459:     EdeHäolevaan vastalauseeseen yhdyn paitsi mitä tu--
1460: lee asetusehdotuksen 2 §: ään, johon nähden olen IV: n
1461: vastalauseen kannalla.
1462: 
1463:                                       Anton Kotonen~
1464: 
1465: 
1466: 
1467: 
1468:                                                       3
1469: 34-         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o t.
1470: 
1471: 
1472: 
1473: 
1474:                                H.
1475: 
1476:      Sitä Valiokunnan päätöstä vastaan että siviiliviran-
1477: omaisena, jonka > edessä avioliitto saaJaan solmia, on
1478: maalla kunnallislautakunnan esimies tahi varaesimies,
1479: saavat allekirjoittaneet täten panna vastalauseen.        Va-
1480: liokwman pyrkimys järj~stää asia yhtä mukavaksi niille
1481: i itt<,kumppaneille,  jotka tahtovat solmia avioliittonsa si-
1482: viilivtranomaisen edessä, kuin niillekin, jotka pitävät kir-
1483: kollista vihkimistä parempana, on tosin tunnustusta ansait-
1484: seva, mutta asiassa ei ole mielestamme yksipuolisesti kiin--
1485: nitettävä huomiota tähän seikkaan, vaan on muitakin
1486: asianhaaroja otettava varteen. Vaikkakin monta maam-
1487: me kunnallislautakunnrun esimiestä saattaa pitää puheena-
1488: '.aiseen tehtävään pystyvinä, ei, niinkuin mietinnön si-
1489: vmlla 13 ja 14 huomautetaankin, näin suinkaan ole laita kaik-
1490: kien, vaan täytyy useilta heistä katsoa puuttuvan tarpeel~
1491: lista edellytyksiä voidakseen toimia avioliittoa solmivana
1492: siviiliviranomaisena.     Pelkäämme pahoin että siviiliavio-
1493: liiton pyhyys joutuu siitä kärsimään ja että tuo ehdo-
1494: tetttl järjestys pikemmin ehkäisee kuin edistää sitä si-
1495: viiliavioliiton ja kirkollisen avioliiton välistä yhdenvertai-
1496: suutta, jonka Valiokunta on tahtonut saada aikaan. Mei-
1497: dän mielestämme tulee sentähden sivim'viranomaisena,
1498: jonka edessä avioliitto solmitaan, maalla olla kihlakun-
1499: nantuomari tahi kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja. Mis-
1500: sä paikalliset olot sitä .vaativat - toisin sanoin mis-
1501: sä matkat ovat pitkiä taikka tuomarinviran haltija taik-
1502: ka kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja verraten harvoin
1503: käy eri käräjäkunnissa - olisi Keisarillisen Senaatin oi-
1504: keusosaston määrättävä erityinen henkilö siviiliavioliitto-
1505:                        Vastalause II.                     35
1506: 
1507: jen solmijaksi. Valiokunnassa on tosin ehdotettu, että
1508: asianomainen hovioikeus saisi määrätä nuo henkilöt kih-
1509: lakunnanoikeuden esityksestä. Tätä ehdotusta me emme
1510: ole katsoneet voivamme kannattaa, osm koska tuollaisia
1511: henkilöitä siten kenties tulisi maamme eri osiin asete-
1512: tuksi varsin epätasaisesti, osin syystä että, ellei henki-
1513: löjtl. ole puheenalaiseen toimeen saatavissa palkkiotta,
1514: asiaa rahakysymyksenä ei mielestämme sopivasti poi jät-
1515: tää hovioikeuksien ratkaistavaksi.
1516:       Meidän mielestämme olisi 2 §: n säännöksessä edel-
1517: leen sano1ttava, että maistraatin määräämän maistraatin-
1518: jäsenen pitää olla lainowinut.
1519:       Saamme sentähden kunnioittaen ehdottaa
1520:                  että 2 § hyväksyttäisiin näin kuuluvana:
1521:      Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliitto saadaan
1522: solmia,      on   maalla   kihlakunnantuomari     tai kihla-
1523: kunnanoikeuden puheenjohtaja taikka, missä paikalliset· olot
1524: tekevät sen tarpeelliseksi, erityinen Keisarillisen Senaatin
1525: oikeusosaston määräämä henkilö, sekä kaupungissa joko
1526: maistraatin puheenjohtaja tai joku sen lainoppineista jä-
1527: senistä maistraatin määräyksen mukaan.          Kaupungissa,
1528: jossa ei maistraattia ole, on siviiliavioliitto soimittava
1529: järjestysoikeuden puheenjohtajan edessä.      Kuitenkin ovat
1530: edellä mainitut! viranomaiset oikeutettuja päättämään avio-
1531: liiton myöskin toiminta-alueensa ulkopuolella.
1532: 
1533: 
1534:     Siinä tapauksessa että 2 § hyväksytään niin kuulu-
1535: vana kuin ylempänä on ehdotettu, pitää 10: kin §: n saa-
1536: da toinen sanamuoto kuin minkä Valiokunta on ehdot-
1537: tanut, koska tuomarinviranhaltija tai oikeuden puheen-
1538: jolltaja muuten tulisi esteelliseksi käsittelemään kantelua,
1539: jolm. tehdään hänen antamastaan päätöksestä, jolla avio-
1540: este on julistettu olevan olemassa.        Mielestämme olisi
1541: sentähden, pääasialltsesti eduskuntaesityksen N: o 3 mu-
1542: kaisesti,
1543:                  JO § hyväksyttävtt näin kuuluvana:
1544: 36          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1545: 
1546:      Jos siviiliviranomainen, silloin kun         aviokuulutusta
1547: tahi avioliiton solmimista pyydetään, huomaa avioesteen
1548: olevan olemassa, llmoittakoon sen heti avioliittoon aiko-
1549: ville; ja päätökseen tyytymätön saakoon tehdä siitä kan-
1550: telun hovioikeuteen. Sama olkoon laki, kun avioliittoa
1551: vastaan on ilmoitettu este ja viranomainen on sen hy-
1552: väk&ynyt.
1553:      Jos sivi[liviranomainen ei voi heti hyväksyä aiottua
1554: avioliittoa vastaan tehtyä iesteväitettä, osottakoon väitteente-
1555: kijän nostamaan asiasta ka~nteen asianomaisessa alioikeudes-
1556: sa haasteen nojalla, joka on otettava siihen istuntoon tai nii-
1557: hin käräjiin, mitkä kolmenkymmenen pä:ivän kuluttua sen
1558:  jälkeen kun viranomaisen päätös on hänelle ilmoitettu
1559: ensiksi pidetään; todistakoon myöskin se, joka esteväit-
1560: teen teki, viranomaiselle kolmenkymmenen päivän kulu-
1561: essa päätöksen ilmoittamisesta että vastapuolelle on an
1562: nettu haaste ja että ulosotonhaltijalle on pantu takaus
1563: kustannuksista ja vahingosta.        Jos jotakin tästä laimin-
1564: lyödään, saa avioliiton päättäminen tapahtua.
1565: 
1566: 
1567:         August Nybergh.              0. 0. Rosenqvist.
1568:                       J. A. Mannermaa.
1569:                         Vastalause 111.
1570: 
1571: 
1572: 
1573: 
1574:                              111.
1575: 
1576:      Kun emme voi pitää kunnallislautakunnan esimiestä
1577: joka tapauksessa pätevänä ratkaisemaan toisinaan hyvin-
1578: kin pulmallisia kysymyksiä avioesteistä, emme ole voi-
1579: neet kannattaa hänen määräämistään ehdottomasti siksi
1580: vi'l:anomaiseksi, jonka edessä maalla siviiliavioliitto sol-
1581: mitaan. Asia häneen nähden ei sanottavasti parane sen-
1582: kään kautta, että sen ohessa tuomarikin määrättäisiin
1583: tähän toimeen, kun kunnallislautakunnan esimiehen kui-
1584: tenkin täytyy itse omalla vastuullaan tällaiset kysymyk-
1585: set ratkaista. Jos sitävastoin kihlakunnantuomari ja kih-
1586: lakunnanoikeuden puheenjohtaja tulevat tähän toimeen
1587: ja samalla jätetään vapaasti määrättäväksi, kuka näiden
1588: rinnalla toimii siviiliavioliiton päättäjänä, näyttää tä-
1589: mä kysymys tulevan tyydyttävästi' ratkaistuksi oikeudellisia
1590: näkökohtia ja käytännön tarpeita mahdollisuuden mukaan
1591: huomioon ottaen. Luultavasti tulisi useassa tapauksessa
1592: kunnallislautaku.nnan es1m1es tähän toimeen valituksi,
1593: mutta tällöin ei olisi kielletty käyttämästä siihen toista
1594: kenties paljon pätevämpää henkilöä, joka paikkakunnalla
1595: olisi siihen saatavana, kuten esim. kruunu.nvoutia, henki-
1596: kirjoittajaa y. m. Sopivimmin näyttää tämän viranomai-
1597: sen määrääminen voitavan jättää kihlakunnanoikeuden
1598: huoleksi, siinä kun voidaan helpoimmin arvostella niin
1599: hyvin tällaisen erityisen avioliiton päättäjiin tarpeellisuus
1600: paikkakunnalla kuin myöskin niiden henkilöiden päte-
1601: vyys, jotka siinä voivat tulla huomioon otetuiksi. Kysy-
1602: myksen lopullinen päättäminen olisi kuitenkin erimieli-
1603: as            1911. Eduskuntaesitysmietintö N:o l.
1604: 
1605: syyksien varalta jätettävä hovioikeudelle, jplle kihlakun-
1606: nanoikeus tekisi asiasta esityksen. Asian jättäminen ho-
1607: vioikeuden päätettäväksi on sitä luonnollisempi, kun se
1608: määrää kihlakunnanoikeuden puheenjohtajatkin, jotka va-
1609: kinaisesti toimivat siviiliavioliiton päättäjinä. Sitä vas-
1610: luin ei sen jättäminen Senaatin oikeusosaston asiaksi näy-
1611: tä käytännölliseltä, erittäin kun kaikkialla nykyään on
1612: huomattavissa selvä pyrkimys vapauttaa korkein oikeus
1613: käsittelemästä ei vain hallintoasioita vaan vieläpä pie-
1614: nempiä oikeusjuttujakin. Sen nojalla, mitä tässä olem-
1615: me esiintuoneet, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
1616: 
1617:                 että asetusehdotuksen 2 § hyr{.läksyttttisiin
1618:              seuraavassa muodossa :
1619: 
1620:                              2 §.
1621:      Siv-iiliviranomainen, jonka edessä avioi.iitto saadaan
1622: solmia, on maalla kihlakunnantuomari ja kihlakunnanoi-
1623: keuden puheenjohtaja sekä, missä paikalliset olot sen te-
1624: kevät tarpeelliseksi, se henkilö, jonka hovioikeus kihla
1625: kunnanoikeuden esityksestä siihen toimeen määrää, sekä
1626: kaupungissa joko maistraatin puheenjohtaja tai joku sen
1627: jäsenistä maistraatin määräyksen mukaan. Kaupungissa,
1628:  jossa ei maistraattia ole, on siviiliavioliitto soimittava
1629: järjestysoikeuden puheenjohtajan edessä. Kuitenkin ovat
1630: edeFä mainitut viramomaiset oikeutettuja päättämään avio-
1631: liiton myöskin toiminta-alueensa ulkopuolella.
1632: 
1633:    Sen muutoksen johdosta, joka täten on toimeenpantu
1634: 2 §: ssä, käy tarpeelliseksi myös
1635: 
1636:                että JO § saa sen muodostelun kuin sille
1637:              on edellisessa vastalauseessa ehdotettu.
1638: 
1639:      F. 0. Lilius.      Edv. Hannula.        S. Heiskanen.
1640:                      Iida Yrjö-Koskinen.
1641:                      Vastalause N:o IV.                    39
1642: 
1643: 
1644: 
1645: 
1646:                              IV.
1647: 
1648:      Sitä henkilöä valittaessa, jonka tehtäväksi siviiliavio-
1649: liiton päättäminen maalla uskotaan, on s1lmäUä pidettävä
1650: pääasiallisesti kahta näkökohtaa.      Ensinnäkin sitä, että
1651: toimi joutuu päteviin käsiin ja to1seksi että mainitun
1652: viranomaisen t~iminta-alue tulee määrätyksi niin ettei
1653: avioliiton solmiminen siviiliviranomaisen edessä tuota
1654: enemmän kustannuksia ja ajanhukkaa kui11 sen vihkimi
1655: selläkään päättäminen.
1656:      Osa Valiokunnan jäsenistä on ehdottanut, että kihla-
1657: kunnantuomari ja kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja oli-
1658: si se viranomainen, jonka edessä siviiliavioliitto maalla
1659: yleensä solmittaisiin.    Kuten valiokunnassa on huomau-
1660: tettu ja sanotun ehdotuksen tekijätkin myöntävät, ovat
1661: kuitenkin tuomiokunnat maassamme niin laajat että sa-
1662: nottujen virkamiesten määräämisellä avioliiton päättäjik-
1663: si tulisi tyydyttävällä tavalla huomioon otetuksi ainoas-
1664: taan toinen yllämainituista näkökohdista eli että toimi
1665: joutuu päteviin käsiin.      Tosin ovat ehdotuksen tekijät
1666: esittlineet sellaista lisämääräystä, että hovioikeudella tai
1667: Senaatilla olisi oleva valta siellä, missä tämä virasto kat-
1668: soisi sen tarpeelliseksi, antaa jollekm henkilölle toimeksi
1669: kihlakunnantuomarin ja kihlakunna;r1oikeuden puheenjoh-
1670: tajan ohella päättää siviiliavioliitto. Tämän lisämääräyk-
1671: 40        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1672: 
1673: sen merkitys supistuisi kuitenkin hyvin vähiin. Eihän
1674: näet ole mitään takeita olemassa siitä, että tuollaisia li-
1675: sähenkilöitä kihlakunnantuomarin ja kihlakunnanoikeuden
1676: puheenjohtajan rinnalle tultaisiin asettamaan niin monta,
1677: että siviiliavioliiton solmijoita olisi yhtä tiheässä kuin
1678: on kirkollisen avioliiton päättäjiäkin eli toisin sanoen jo-
1679: ka kunnassa. Sanotun määräyksen poikkeuksellinen luon-
1680: ne päinvastoin osottaa, ett' ei ole tarkotuskaan asettaa
1681: noita lisähenkilöitä läheskään joka kuntaan.        Sitäpaitsi
1682: on huomattava että, lukuunottamatta pappeja ja nimis-
1683: miehiä, jotka eivät virkatehtäviensä puolesta kosketeltuun
1684: toimeen sovi, olisi perin harvassa kunnassa sellaisia hen-
1685: kilöitä, jotka samalla kun he omaisivat kysymyksessä
1686: olevaa alaa koskevia lainopillisia tietoja tai erikoisessa
1687: määrässä yleistä sivistystä olisivat suostuvaiset vastaan-
1688: ottamaan avioliiton päättäjän toimen. Tästä taas johtuisi
1689: että hovioikeus tai Senaatti, ellei se tahtoisi jättää sanot-
1690: tua lisämääräystä kuolleeksi kirjaimeksi, olisi pakotettu
1691: kerrotussa tarkotuksessa kääntymään joko kunnalliscauta-
1692: kuntien esimiesten tahi sellaisten henkilöiden puoleen,
1693: joiden sivistystaso ja tietomäärät olisivat suunnilleen sa-
1694: mat kuin ensmmainittujen.        Mutta silloin tulisi tuohon
1695: toimeen määrätyksi henkilöitä, joita juuri puheenalaisen
1696: ehdotuksen tekijät pitävät siihen epäpätevinä.
1697:     Valiokunnan enemmistön ehdotuksen mukaan on ky-
1698: seenalainen toimi maalla uskottava yksinomaan kunnal-
1699: lislautakunnan esimiehelle tahi, hänen ollessa estettynä,
1700: lautakunnan varaesimiehelle. Että nämä, mitä tulee toi-
1701: mintapiiriin, erinomaisesti täyttävät siinä suhtessa ase-
1702: tettavat vaatimukset, on selvää.       Ja toiselta ppolen on
1703: epäilemätöntä että hyvin useat, ell' ei useimmat kunnai-
1704: Hslautakuntien esimiehet ovat joko yleistä sivistystä ja
1705: laajempia tietoja omaavia henkilöitä tahi muutoin koke-
1706: neita, ymmärtäväisiä ja kuntalaistensa luottamusta naut-
1707: tivia kansan miehiä, jotka ovat osoittaneet hyvin suoriu-
1708: tuvansa niistä monista ja osalta sangen vaikeistakin teh-
1709: tävistä, mitkä jo nykyäänkin on asetettu sanotuille vir-
1710:                         Vastalause IV.                    4:1
1711: 
1712: kamiehille. Mutta mainittu tehtävien moninaisuus ja vai-
1713: keus sen seikan yhteydessä ett'ei kunnallislautakunnan
1714: esimiehen toimeen voida pakoittaa kolmena lähinnä edel-
1715: li!;'enä vuotena siinä olleita henkilöitä, on kieltämättä ai-
1716: heuttanut että sellaisissa kunnissa, jotka joko ovat syr-
1717: jäseuduissa tahi joissa muutoin on vähän pystyviä hen-
1718: kilöitä käytettävänä, on tullut valituksi kunnallislauta-
1719: kunnam esimiehen toimeen henkilöitä, jotka eivät ole ol-
1720: leet tehtäviensä tasalla, eipä aina edes nauttineet kunta-
1721: laistensa luottamusta ja kunnioitusta.      Ja tällaiset kun-
1722: nallislautakuntien esimiehet saattaisivat osottautua kyke-
1723: nemättömiksi oikein ratkaisemaan vaikeampia avioliiton
1724: päätläjän tutkittavaksi sattuvia kysymyksiä, jota paitsi
1725: avioliittoon aikovat ehkä vastenmielisesti kääntyisivät sel-
1726: laisten viranomaisten puoleen. Vaikeuksien syntyminen
1727: kosketellussa kohdin voitaisiin parhaiten ehkäistä siten
1728: että, kuten Valioku1nnassa onkin ehdotettu, kunnallislau-
1729: takunnan esimiehen ohella kihlakunnantuomari ja kihla-
1730: kunnanoikeuden puheenjohtaja määrätään niiksi viran-
1731: omaisiksi, joiden edessä maalla saataisiin solmia siviili-
1732: avioliitto.
1733:       Ylläesitettyyn nähden rohkenen kunnioittaen ehdottaa.
1734:  että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä olevan asetus-
1735:  ehdotuksen 2 §: n seuraavassa muodossa:
1736: 
1737: 
1738: 
1739:                             2 §.
1740:     Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliitto saadaan
1741: solmia, on maalla kihlakunnantuomari, kihlakunnanoikeu-
1742: den puheenjohtaja ja kunnallislautakunnan esimies tai,
1743: viimeksmain~tun ollessa     estettynä, kunnallislautakunnan
1744: varaesimies sekä kaupungissa joko maistratin puheenjoh-
1745: taja tai joku sen jäsenistä maistraatin määräyksen mu-
1746: kaan. Kaupungissa, jossa ei maistraattia ole, on siviili-
1747: avioliitto soimittava    järjestysoikeU!den puheenjohtajan
1748: edessä. Kuitenkin ovat edellä mainitut viranomaiset oi-
1749: 42         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1750: 
1751: keutettuja päättämään avioliiton myöskin toiminta-alueen-
1752: ~a ulkopuolella.
1753: 
1754:                                     J. E. Wiljomaa.
1755: 
1756:      'l'ähän yhdyn
1757: 
1758:                                    .Juho Tulikoura.
1759:                        Vastalause V.
1760: 
1761: 
1762: 
1763: 
1764:                             V.
1765:      Koska Valiokunta mietinnössään ei ole (lukuunotta-
1766: matta lyhyttä viittausta perusteluissa sivulla 12) koske-
1767: tellut kysymystä edellä olevan asetusehdotuksen suhtees-
1768: ta voimassaolevaan Kirkkolakiin, katsoo allekirjoittanut
1769: täytyvänsä esittää asiassa seuraavaa.
1770:      Edelläolevan asetusehdotuksen säännökset siviiliavio-
1771: liitosta ovat, sikäli kun niitä sovelletaan evankelis-lute-
1772: rilaisen kirkon jäseniin, ristiriidassa Kirkkolain eräitten
1773: säännösten kanssa.     Sellaisia K. L: n säännöksiä ovat:
1774: 5 §, jonka mukaan kirkon jäsenet ovat velvolliset avio-
1775: littoon men_nessään antamaan kirkon pyhittää sen sääde-
1776: tyllit tavalla; 71 §, jonka mukaan ne, jotka tahtovat
1777: mennä avioliittoon, ovat vihkimisellä yhdistettävät; ja
1778: 73 §, jossa on erityisiä ehtoja kuulutuksen antamiselle.
1779: Kuudes yleinen Kirkolliskokous v. 1908 ilmoittikin lau-
1780: sunnossaan lakiehdotuksesta avioliittoon menemisestä si-
1781: viiliviranomaisen edessä ristiriitaa tämän lakiehdotuksen
1782: ja sanottujen Kirkkolain kohtien välillä olevan olemassa.
1783: - Huomattava on, että sama kirkolliskokous teki aiot-
1784: teen Kirkkolain kyseessä olevien kohtien muuttamiseksi
1785:  ja siten teki voitavansa estääkseen tämän ristiriidan syn-
1786: tymistä. Mutta jos siviiliaviohittolaki tulee voimaan en-
1787: nenkun Kirkkolakia muutetaan, syntyy ristiriita.
1788:      Kysymys yleisen lam ja Kirkko'_ain välisestä suh-
1789: teesta ja siitä, voiko yleiseen lakiin Kirkkolakia muutta-
1790: matta ottaa tämän vastaisia, evankelis-luterilaisen kirkon
1791:  jäseniä koskevia säännöksiä, on tosin vaikea ratkaista
1792:  ja siHä on lausuttu erilaisia mielipiteitä. Mutta joka ta-
1793: 44           1911.   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1794: 
1795: pauksessa on Kirkkolaki HallitsijaJn vahvistama edus-
1796: kuntalaki ja yleistä ,lakia säädettäessä sellaisena huomi-
1797: oon otettava. Kirkkolakia ei siis voi katsoa ainoastaan
1798: ki'rkon sisäiseksi järjestyssäännöksi, jonka kanssa risti-
1799: riitaisia lakeja voitaisiin laatia, jättäen rlstiriitaisuuksien
1800: poistamisen sitten kirkon asiaksi.
1801:      Mitä Kirkkolain muuttamiseen tulee, voi se tapahtua
1802: ainoastaan erityisessä, sen 14 ja 455 §§: ssä säädetyssä
1803: järjestyksessä, ja on myös voimassa olevan Valtiopäivä-
1804: jiirjestyksen 29 §: ssä tämä järjestys Kirkkolain muutta-
1805: misessa säädetty seurattavaksi.
1806:      Tosin avioliitto-asiat maassamme ovat olleet valtion
1807: ja kirkon välisiä n;.s. sekalais-asioita, joissa kirkolla ei ole
1808: lopullista päättämisoikeutta; mutta kun niitä koskevia
1809: erikoissäännöksiä kerran on Kirkkolakiin otettu eivät uu-
1810: det vastakkaiset säännökset voi noita entisiä ensin muut-
1811: tamatta voimaan astua.
1812:      Mitä yllä on sanottu, ei tarkoita estää siviiliavioliiton
1813: käytäntöön tuloa, jota varten kirkon puolelta onkin jo,
1814: kuten yllä viitattiin, tarpeelliseen alotteeseen ryhdytty,
1815: vaan ainoastaan viitata asiassa noudatettavaa ·järjestystä,
1816:      Ylläesitetyillä syillä lausuu allekirjoittanut mielipi-
1817: teenään, että siviiliavioliiton voimaan tulemiseksi evan-
1818: kelis-luterilaisen kirkon jäse1nille tarvitaan edelläkäypää
1819:  Kukkolain muutosta.
1820: 
1821:                                      J. A. Mannermaa.
1822:                          Vastalause N:o VI.                         45
1823: 
1824: 
1825: 
1826: 
1827:                                   VI.
1828: 
1829: 
1830:     Valiokunta on vähintäkään selvitystä antamatta ja sa-
1831: nallakaan perustelematta, ei tosin panemalla mitään mää-
1832: räystä itse lakiehdotukseen, mutta sen perustelmiin otet-
1833: tujen lausuntojen kautta asettunut sille kannalle, että voi-
1834: massa olevan kirkkolain 73 §: n a ja b momentit - mitä
1835: evankelis-luterilaisen kirkon jäseniin tulee - »ovat voi-
1836: massa vain si:iJnä tapauksessa, että liittokumppanit tah-
1837: tovat käyttää k i r k o 11 i s t a avioliiton solmimismuotoa».
1838: Valiokunta on toisin sanoin ilman muuta katsonut että
1839: se riidanalainen ja sangen vaikeasti ratkaistava oikeus-
1840: kysymys, onko noissa momenteissa mainittuja seikkoja
1841: katsottava avioesteeksi vaiko ainoastaan esteeksi kirkolli-
1842: sen kuulutuksen ja vihkimisen saamiselle, on selvä ja
1843: ratkaistu, ratkaistu siihen suuntaan että tässä ainoastaan
1844: olisi kysymys viimeksi mainitun laatuisesta esteestä.
1845:      Valiokunnan käsityksen tueksi on mainittavissa, eWl
1846: Senaatti, vuonna 1898 pyytäessään kirkolliskokouksen lau-
1847: suntoa ehdotuksesta siviiliavioliiton käytäntöön saattami-
1848: seksi, asettui samalle kannalle ja että kirkolliskokous,
1849: äänestyksen jälkeen, hyväksyi tämän kannan. Mutta toi-
1850: selta puolen useat seikat vastustavat tuollaisen tulkinnan
1851: paikkansapitäväisyyttä.
1852:      Kirkkolain perustelmista käy epäämättömästi selville,
1853: että tuohon lakiin on otettu sellaisiakin »m ä ä r ä y k -
1854: s i a a v i o 1 i i t o n s o l m i m i s e n l u v a ll i s u u d e s-
1855: t a, j o i t a e i o 1 e y 1 e i s e s s ä    1 a i s s a, m u t t a
1856:  joihin kuitel!lkin sitä kantaa silmällä
1857: p i t ä e n, j o 1 t a k i r k k o k a t s o o a v i o 1 i i t t o a,
1858: 40          1911. -- Eduskuntaesitysmietintö N:o 1.
1859: 
1860: t LI. y t y y p a n n a m i t ä s u u r i n t a  p a i n o a", mi-
1861: kii   taas johtuu siitä noissa perustelmissa nimen-
1862: omaan      julki:lausutusta  periaatteesta »että       missä   oi-
1863: kea suhde valtion ja kirkon välillä on olemas-
1864: sa,    tulee valtion kirkolle myöntää sellainen vai-
1865: kutusvalta tähän lainsäädäntöön           (avioliittoasioita kos-
1866: kevaan lainsäädäntöön), että avioliiton solmimisen ja
1867: purkamisen luvallisuutta koskevat lait eivät joudu risti-
1868: riitaan Jumalan sanaan perustuvan kirkon opin sisällyk-
1869: sen kanssa.» F. L. Schauman, joka niin huomattavassa ~nää­
1870: rässä on ollut osallisena nykyään voimassa olevan kirkkola-
1871: kimme aikaansaamisessa, lukeekin Suomen kirkko-oikeutta
1872: käsittelevässä t:Jeoksessaan puheenalaisissa momenteissa kos-
1873: ketellut seikat: puuttuvan kristinopintaidon 1ja uskonopin
1874: erilaisuuden (disparitas cultus) luettelemiinsa ja luokit-
1875: tamiinsa a v i o e s t e i s i i n.   Yksinomaiset vihkimis-
1876: esteet ovat ilmeinen uutuus meidän kirkko-oikeudessam-
1877: me, jotavastoin puheenalaiset kirkkolain 73 §: n momentit,
1878: jos ne katsotaan sisältävän määräyksiä avioesteistä, lausuvat
1879: julki vanhan, laajalle levinneen kirkollisen katsantotavan.
1880: Huomattava 01n niinikään, e~tä 1877-1878 vuosien val-
1881: tiopäiväin lakivaliokunta käsitellessään erästä armollista
1882: esitystä, jonka 6 §: n mukaan siviiliavioliitto kristityn ja
1883: kristinoppia tunnustamattoman tahi juutalaisen välillä
1884: olisi luvallinen, yksimielisesti lausui että, »kun 1869 vuo-
1885: den Kirkkolaki 73 §: ssä kieltää kuulutuksen avioliittoon
1886: siinä tapauksessa, jolloin joko mies tahi nainen on kris-
1887: tinuskoa tunnustamaton, säädäntö kysymyksenalaisessa §: ssä
1888: (6 §: ssä) ei voi tarkoittaa avioliittoa Moseksen uskolai-
1889: sen ja e v a 1n k e 1 i s - 1 u t h e r i 1 a i s e n k 1 r k o n
1890: j ä s e n e n välillä".
1891:      On kyllä totta, että tässä puheena olevat samoin
1892: kuin muutkin avioesteet kirkkolaissa              mainitaan kuu-
1893: lutus- ja vihkimisesteinä, mutta tämä johtuu siitä että
1894: niin kauan kun siviiliavicliittoa ei ole saatettu käytän-
1895: töön, vihkiminen on ollut ja on ainoa toimitus, jonka
1896: kautta lutereilaisen kirkon jäsen voi solmia oikeudellisesti
1897:                      Vastalause N:o VI.                       47
1898: 
1899: pätevän avioliiton.     Näin ollen jokainen kuulutus- ja
1900: vihkimiskielto on eo ipso avioliiton solmimista koskeva
1901: kielto.
1902:     Edellä esitetyt seikat osottanevat, että puheenalaista
1903: oikeuskysymystä tuskin käy;nee katsominen ilman muuta
1904: selväksi ja ratkaistuksi. Näin ollen mielestäni olisi ol-
1905: lut oikeinta että Lakivaliokunta, kun ei mikään itse la-
1906: kiehdotuksessa oleva määräys siihen pakottanut eikä Va-
1907: liokunta ole esittänyt minkäänlaista selvitystä asiasta,
1908: olisi rpidättynyt lausunnoista, jotka yhdellä iskulla katkai-
1909: sevat vaan eivät avaa solmua.
1910:     Edellä lausutun nojalla saan kunnioittaen ehdottaa
1911: 
1912:                  että Eduskunta valiokunnan perusteluista
1913:            voistaisi sivulte 2 alkavan ja sivulla 3 jatkuvan kap-
1914:            paleen kaksi viimeistä lausetta ja sivulte 12 alka-
1915:            van ja sivulle 13 jatkuvan kappaleen kaksi ?;ii-
1916:            meistä lausetta.
1917: 
1918:                               0. 0. Rosenqvlst.
1919: 
1920:    Edelliseen yhtyy
1921: 
1922:                                    Edv. Hannula.
1923: Kirjapaino-osakeyhtiö S A N A.
1924:          1911. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
1925: 
1926: 
1927: 
1928: 
1929:                Suuren valiokunnan mietintö N:o 1
1930:             eduskuntaesitysten johdosta, jotka kos-
1931:             kevat siviiHavioliiton l<äytäntöön ottamista
1932:             Suomessa.
1933: 
1934: 
1935:        Käsitellessään Lakivaliokunnan tästä asiasta antamaa
1936: mietintöä on Suuri valiokunta päättänyt puoltaa Eduskun-
1937: nan hyväksyttäväksi mietintöön otetun ehdotuksen asetuk-
1938: seksi avioliiton solmimisesta siviiliviranomaisen edessä, kui-
1939: tenkin alempana mainituin muutoksin.
1940:        Niistä syistä, jotka ovat esitetyt Lakivaliokunnan mie-    2 §.
1941: 
1942: tintöön liitetyssä toisessa, ed. Nyberghin y. m.- allekirjoit-
1943: tamassa vastalauseessa, on Suuri valiokunta sitä mieltä, että
1944: siviiliviranomaisena, jonka edessä avioliitto solmitaan, on
1945: maalla oleva kihlakunnantuomari tai kihlakunnanoikeuden
1946: puheenjohtaja taikka, missä paikalliset olot tekevät sen tar-
1947: peelliseksi, erityinen Keisarillisen Senaatin oikeusosaston
1948: määräämä henkilö. Suuren valiokunnan mielestä on myös-
1949: kin tarpeellista, että se maistraatin jäsen, joka kaupungissa
1950: voidaan maistraatin puheenjohtajan sijaan määrätä avioliit-
1951: tojen solmijaksi, on lainoppinut. Tähän nähden on Suuri
1952: valiokunta päättänyt ehdottaa asetusehdotuksen 2 §:n hy-
1953: väksyttäväksi sellaisena kuin se on toisessa vastalauseessa.
1954:        Koska tuomarinviran haltija tai kihlakunnanoikeuden        10 §.
1955: puheenjohtaja, jos 2 § saa sen sisällyksen kuin ylempänä
1956: on ehdotettu, tulisi olemaan esteeilinen käsittelemään kan-
1957: telua hänen antamastaan päätöksestä, jolla avioeste on il-
1958: moitettu olevan olemassa, ja yhtäläinen esteellisyys kohtaisi
1959: avioliiton solmijaa niissä kaupungeissa, joissa samat henki-
1960: löt ovat puheenjohtajana ja jäseninä sekä maistraatissa että
1961:  raastuvanoikeudessa, on kantelu sellaisessa asiassa soveliaim-
1962:           2      191l. -   S. V. M. -   Eduskunta esitysmict. N:o l.
1963: 
1964:           mm tehtävä hovioikeuteen. Suuri valiokunta on sen täh-
1965:           den päättänyt ehdottaa, että asetusehdotuksen 10 § hyväk-
1966:           syttäisiin toisen vastalauseen mukaisena.
1967: 13   *·         Siihen nähden, että avioliiton kirkollinen siunautta-
1968:           minen, josta mainitaan asetusehdotuksen 13 §:ssä, voi ta-
1969:           pahtua ilman että siitä on laissa erityisesti säädetty, on tä-
1970:           mänlaatuinen määräys Suuresta valiokunnasta näyttänyt tar-
1971:           peettomalta. Suuri valiokunta ehdottaa siis, että puheen-
1972:           alainen pykälä asetusehdotuksesta kokonaan poistetaan.
1973:           Tämän johdosta asetusehdotuksen 14--- 17 §:äin järjestys-
1974:           numerot tulisivat olemaan 13--16.
1975:                 Edellä esitetyn nojalla Suuri valiokunta kunnioittaen
1976:           ehdottaa:
1977: 
1978:                            että Eduskunta puolestaan hyväksyisi Ase-
1979:                      tuksen avioliiton solmimisesta siviiliviranomai-
1980:                      sen edessä Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 1
1981:                      olevan ehdotuksen mukaan, kuitenkin muut-
1982:                      taen 2 ja JO §;n niin kuuluviksi, kuin alem-
1983:                      pana sanotaan, sekä poistaen 73 §:n, minkä
1984:                      johdosta asetusehdotuksen pykälien 14-77 jär-
1985:                      jestysnumerot tulisivat olemaan 13-16.
1986: 
1987: 
1988: 
1989:                                     Asetus
1990: 
1991:           avioliiton solmimisesta siviiliviranomaisen edessä.
1992: 
1993:                                         1 §.
1994:                   (Niinkuin Lakivaliokunnan ehdotuksessa).
1995: 
1996:                                         2 §.
1997:                 Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliitto saadaan
1998:           solmia, on maalla kih.lakunnantuomari tai kih.lakunnanoi-
1999:           keuden puheenjohtaja taikka, missä paikalliset olot tekevät
2000:           sen tarpeelliseksi, erityinen Keisarillisen Senaatin oikeus-
2001:                         Sivlilia violiitto.
2002: 
2003: osaston maaraamå" henkilö, sekä kaupungissa joko mais-
2004: traatin puheenjohtaja tai joku sen lainoppineista jäsenistä
2005: maistraatin määräyksen mukaan. Kaupungissa, jossa ei
2006: maistraattia ole, on siviiliavioliitto soimittava järjestysoikeu-
2007: den puheenjohtajan edessä. Kuitenkin ovat edellärnainitut vi-
2008: ranomaiset oikeutettuja päättämään avioliiton myöskin toi-
2009: minta-alueensa ulkopuolella.
2010: 
2011:                              3-9 §.
2012:          (Niinkuin Lakivaliokunnan ehdotuksessa.)
2013: 
2014:                               10 §.
2015:        Jos siviiliviranomainen, silloin kun aviokuulutusta tahi
2016: avioliiton solmimista pyydetään, huomaa avioesteen olevan
2017: olemassa, iimoittakoon sen heti avioliittoon aikoville; ja
2018: päätökseen tyytymätön saakoon tehdä siitå kantelun hovioi-
2019: keuteen. Sama olkoon laki kun avioliittoa vastaan on il-
2020: moitettu este ja viranomainen on sen hyväksynyt.
2021:        Jos siviiliviranomainen ei voi heti hyväksyä" aiottua
2022: avioliittoa vastaan tehtyä" esteväitettå', osottakoon väitteen-
2023: tekijän nostamaan asiasta kanteen asianomaisessa alioikeu-
2024: dessa haasteen nojalla, joka on otettava siihen istuntoon
2025: tai niihin käräjiin, mitkä kolmenkymmenen päivän kuluttua
2026: sen jälkeenlkun viranomaisen päätös on hänelle ilmoitettu
2027: ensiksi pidetään; todistakoon myöskin se, joka esteväitteen
2028: teki, viranomaiselle kolmenkymmenen päivän kuluessa pää-
2029: töksen ilmoittamisesta että vastapuolelle on annettu haaste
2030: ja että ulosotonhaltijalle on pantu takaus kustannuksista
2031: ja vahingosta. jos jotakin tästä laiminlyödään, saa avio-
2032: liiton päättäminen tapahtua.
2033: 
2034:                          11 ja 12 §.
2035:          (Niinkuin Lakivaliokunnan ehdotuksessa.)
2036: 
2037:                               13 §.
2038:                         Poistetaan.
2039: 4              1911 -          S. V. M. -            Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2040: 
2041:                         14-17 §.
2042:       Järjestysnumerot tulevat olemaan 13 -16. (Sisällys
2043: Ja sananmuoto niinkuin Lakivaliokunnan ehdotuksessa).
2044: 
2045:           Helsingissä 20 p:nä maaliskuuta 1911.
2046: 
2047: 
2048: 
2049: 
2050: ~--~-~-·~...,I,..,..ie--=l--:si....,nk,...,i..,l""'9"'"1 1.- Kirjapaino-OsakeyhtiÖ
2051:                                        7
2052:                                                                                      SANA.
2053:     I9ll. ~ S. V. M. -     Eduskuntaesitysmi'et. N:o i.
2054: 
2055: 
2056: 
2057: 
2058:                  Suuren valiokunnan mietintö
2059:            N: o 1 a eduskuntaesitysten johdosta, jotka
2060:            koskevat siviiliavioliiton käytäntöön otta-
2061:            mista Suomessa.
2062: 
2063: 
2064:      Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta hyväksy-
2065: nyt ehdotuksen asdukseksi avioliiton solmimisesta siviili-
2066: viranoma-isen edessä Suuren valiokunnan mietinnössä
2067: N :o r olevan ehdotuks·en muk~isesti, kuitenkin muuttaen
2068: seuraavat pykälät näin kuuluviksi:
2069: 
2070:                              2   §.
2071:       Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliitto saadaan
2072: solmia, on maalla kihlakunnantuomari, ( poist.) kihlakun-
2073: nanoikeuden puheenjdhtaja ja kunnallislautakunnan esi-
2074: mies tai, viimeksimainitun ollessa estettynä; kunnallislauta-
2075: kunnan varaesimies sekä kaupungissa joko maistraatin pu-
2076: heenjohtaja tai joklJ sen ( poist.) jäsenistä maistraatin
2077: määräyksren mukaan. Kraupungissa, jossa ei maistraattia
2078: ol-e, on siviiliavioliitto soimittava järjestysoik.euden pu-
2079: heenjohtajan edessä. Kuitenkin ovat edellä mainitut vi-
2080: ranomaiset oikeutettuja päättämään avioliiton myöskirf
2081: toiminta-alueensa ulkopuolella.
2082: 
2083:                               4 §.
2084:        KuuJutusta pyytäkööt avioliittoon aikovat joltakin
2085: 11iistä 2 § :ssä mainituista siviiliviranomaisista, joitten toi-
2086: 2   1911. -    S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2087: 
2088: minta-alueella naisen kotipaikka on; j ättäkööt samalla
2089: esteettömyytensä toteensaattamiseksi kirkollisen- tai siviili-
2090: rekist·eriviranomaisen antaman todistuksen ynnä tarvit-
2091: taessa muunkin selvityks·en. Jos viranomainen havaitsee,
2092: että avioestettä ei ole, antakoon kuulutuksen.
2093:      Jos miehen tahi naisen ·esteettömyyttä ei voida luo-
2094: tettavasti toteensaattaa, menete1täköön asiassa niinkuin
2095: vihkimisellä vahvistettavaan avioliittoon kuuluttamisesta
2096: on sellaisen tapauksen varalta säädetty.
2097:      Kun asia Eduskunnassa tehtyjen muutosten johdosta
2098: on toistamiseen ollut Suuren valiokunnan käsiteltävänä,
2099: ei Valiokunta ole katsonut voivansa luopua Valiokunnan
2100: mietinnössä N :o 1 esitetystä ehdotuksestaan mikäli se
2101: koskee asetuksen 2 § :ää. Sitä vastoin Suuri valiokunta
2102: kannattaa Eduskunnan päättämää muutosta 4 § :ään.
2103:      Suuri valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
2104: 
2105:                     että Eduskunta) luopumalla aikaisemmin
2106:               tekemästään päätöksestä) hyväksyisi 2 § :n eh-
2107:               dotuksessa aset~tkseksi avioliiton solmimisesta
2108:               siviiliviranomaisen edessä Suuren valiokunnan
2109:               mietinnössä N:o I olevan ehdotuksen mttkaan.
2110: 
2111:      Helsingissä 1 p :nä huhtikuuta 191 1.
2112:   1911. - Eduak. asetusahd. - Eduskuntaesitysmiat. N:o 1.
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 
2117:               Suomen Eduskunnan eräiden edus-
2118:            kuntaesitysten johdosta päättämä alamai-
2119:            nen ehdotus asetukseksi avioliiton sol-
2120:            mimisesta siviliviranomaisen edessä.
2121: 
2122: 
2123: 
2124: 
2125:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
2126:             ja Suuriruhtinas!
2127: 
2128: 
2129: 
2130: 
2131:      Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesityksiä, jotka
2132: tarkoittavat siviliavioliiton käytäntöön ottamista Suo-
2133: messa, ja on Eduskunta nämä esitykset säädetyssä järjes-
2134: 2   1911. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2135: 
2136: tyksessä käsitellyt.
2137:       Avioliiton solmimisesta Suomessa voim<JJssa oleva
2138: järjestelmä, joka määrää kirkollisen vihkimisen ainoaksi
2139: avioli·iton päättämismuodoksi, on nykyisin käynyt ei ai-
2140: noastaan kohtuuttomaksi vaan käytännössä mahdotto-
2141: maksikin. Sen mukaan henkilö. joka ei katso voivansa
2142: alistua vihkimiseen, ·ei voi mennä avioliittoon. Sama on
2143: sen laita, joka ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdys-
2144: kuntaan, ja tällaisia henki·löitä on maassa jo huomattava
2145: maara. Lisäksi tulee, että asianomaisten uskontokuntain
2146: jäsenille voi uskontokunnan jä:rj.estyksen perustuhella
2147: syntyä esteitä avioiiittoon menemi·selle. Niinpä kirkko-
2148: laki ·ei myönnä vihkimistä rippikoulun käymättömälle tai
2149: sille, joka haluaa mennä avioliittoon sellais•en kanssa, joka
2150: ei ole kristitty.
2151:        Seurauksena onkin ollut muun muassa se. että kihla-
2152: kumppanit, jotka eivät ole joko saaneet tai tahtoneet kir-
2153: kollista vihkimistä, ovat käyttäneet I 734 vuoden laissa
2154: myönnettyä mahdalEsuutta pyytää tuomioistuimelta naisen
2155: julistamista miehen aviovaimoksi, silloin kun mies makaa
2156: rhorsi•amensa taikka makaa nais.en aviolupauksin, mutta
2157: kieltäytyy pä:ättämästä avioliittoa vihkimisellä, vaikkei
2158: laki sellaiseen julistamis·een yhdistäkään oikeutta yhdys-
2159: elämään eikä kaikkia muitakaan laiUisen avioliiton oikeus-
2160: seuraamuksia. On myös lukuisia tapauksia, jossa kihla-
2161: kumppanit mitään oikeudellisia muotoja noudattamatta
2162: ryhtyvät yhdyselämään.
2163:        Sen vuoksi on Suomessakin osottautunut tarpeen
2164: vaatimaksi ottaa käytäntöön sivit.iavioliitto eli avioliitto,
2165: joka solmitaan siviliviranomaisen edessä. Jo vuonna 1898
2166: kokoontuneelle neljännelle kirkolliskokoukselle lähetti hal-
2167: litus lausunnon antamista varten lakiehdotuksen asiassa.
2168: Keisarillisen Senaatin sen jälkeen tekemä alamainen ehdo-
2169: tus esitykseksi asiassa ei kuitenkaan saanut armollista hy-
2170: väksymistä. Sittemmin sai lainvalmistelukunta toimeksi
2171:                           Siviliavioliitto.                       3
2172: 
2173: tehdä uuden ehdotuksen; ja sittenkun kuudes kirkollis-
2174: kokous oli antanut lausunnon kysymyksestä, valmisti
2175: Senaatti uuden ehdotuksen armollliseksi esitykseksi, joka
2176: oli rakennettu kirkolliskokouksenkin kannattamalle valin-
2177: naisen siviliavioliiton periaatteelle. Sellaista esityst•ä ei
2178: kui•tenlkaan ole EduskunnaHe annettu. Mutta kun kaikki
2179: valmistavat työt mainittua lainsåädäntötoimenpidettä var-
2180: ten jo on suoritettu ja sen pikainen toteuttaminen on edt-
2181: täin suotavaa, on Eduskunta päättänyt eduskuntaesitys-
2182: tidä panna asian vireille.
2183: 
2184:       Harkitessaan mikä siviiliavioliiton muoto olisi Suo-
2185: messa käytäntöön otettava, on Eduskunta, huomioon
2186: ottaen historiallisen kehityksen aiheuttamat olosuh-
2187: teet, päättänyt hyväksyä valinnaisen siviliavioliiton,
2188: jonka mukaan kihlakumppanit, vaikkakin he kuuluvat us-
2189: kontokuntaan, jo:Jla on vihikimisoikeus, voivat solmia avio-
2190: liittonsa siviliviranomaisen edessä, mutta kirkollinen vih-
2191: kiminen avioliiton pää:ttämismuotona jää S•e111 rinnalla edel-
2192: leen laillisesti päteväksi. V alinnaisen siviliavioliitto j ärj es-
2193: telmä:n puolesta puhuvat täDkeät periaatteell~set syyt.
2194:       Missä, niinkuin Suomessa on laita, avioliiton sol-
2195: miminen uskonnollisena toimituksella ·edelleenkin ·esiintyy
2196: todellisena tarpeena, turvaa valtio, sallimalla sen käyttämi-
2197: sen, siten paraiten avioliiton pyhyyden. Kirkollinen vihki-
2198: minen on Suomessa ollut vuosisatoja käytän111Össä ja sit·en
2199: syvä:lti juurtunut kansan tietoisuuteen avioliiton merki-
2200: tystä täysin vastaavana avioliiton päättämismuotona. Se on
2201: myös tunnustettu lainopilliseita kannalta täysin tyydyttä-
2202: väksi, koska se hyvin vastaa niitä vaatimuksia, joita voi-
2203: daan asettaa oH,~eustoimien lakimääräiseen muotoon näh-
2204: den, nimittäin että tahdonilmaus on oleva todistettavissa
2205: ja selvä s·ekä että asianosaiset ovat tunt•eneet kyseessä
2206: ol1evan oikeussuhteen sisällyks.en.      Valinnainen sivili-
2207: avioliitto sov.eltuu myös avioliiton yhteiskunnalliseen
2208:  4   1911. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2209: 
2210:   luonteesen ja valtion oikeuteen yksin määrätä sen solmi-
2211:   misen muodot, mikä oikeus protestanttiselta kannalta aina
2212:   on tunnustettu. Omantunnonvapauden periaate, joka
2213:   yleensä on aiheuttanut siviliavioliiton käytäntöön ottami~
2214:   sen, tulee niinikään riittävästi varteen otetuksi valinnai-
2215:   sen siviliavioliiton kautta. Voikin katsoa sanotun peri-
2216:   aatteen vaativan, .ettei avioliiton solmimista kirkollisella
2217:   vihkimisellä tehdä ma:hdoUomaksi nj,iUe, joiden mielestä
2218: . se on asianmukainen ja luonnollinen, vieläpä todellisen
2219:   tarpeen vaatima, ja joille mahdollisuus jäiestäpäin kir-
2220:   kollisesti siunauttaa avioliittonsa ei tietysti voi korvata
2221:   sitä, että avioliitto on päätetty syrjäyttä:mällä mitä niin
2222:   tärkeänä elämänhetkenä heidän uskonnollisen vakaumuk-
2223:   sensa mukaan ennen kaikkea oHsi ollut vaarinotdtava.
2224:   On tosiasia, että suurin osa Suomen kansaa tuntee kun-
2225:   nioitusta uskontoa ja kirkollisia menoja kohtaan, ja pe-
2226:   rinnäistapojen sitkeys vaikuttaa myöskin osaltaan, että
2227:   avioliiton kirkollista solmiruismuotoa tultaisiin edelleenkin
2228:   laajalti käyttämään.
2229:         Paitsi edellämainittuja näkökohtia puhuu valinnansen
2230:   siviliavioliiton käytäntöön ottamisen puolesta sekin S·eikka,
2231:   ettei kävisi tarpeelliseksi tässä yhteydessä toimeenpanna
2232:   suuria kustannuksia kysyvää yleistä si,vilirekisteriä. Kun
2233:   valinnaisen siviliavioliittoj ärjestelmän mukaan kirkoHinen
2234:   avioHitto eddleen olisi päJtevä, täytyisi nimittäin kil'kolli-
2235:   sesta rekisteristä näkyä, onko kirkon jäsen esteetön avio-
2236:   liittoon vai ei. Rekisteri.n,pito olisi siis kirkon omaltakin
2237:   kannalta tarpeellinen ja kuuluisi senvuoksi ilman muuta
2238:   papistolle, joka tulisi edeHeenkin rekisteriinsä merkitse-
2239:   mään nekin kirkon jäs,enten avioliitot, jotka solmittaisiin
2240:   sivi,liviranomaisen ·edessä.
2241:         Pääasiassa edellä esitetyiUe yleisille näkökohdille pe-
2242:   rustuu Eduskunnan päättämä alempana oleva asetusehdo-
2243:                        Slviliavioliitto.                 5
2244: 
2245: tus, jonka erikoiskohtaisista määräyksistä Eduskunta pyy-
2246: tää seuraavassa tehdä selkoa.
2247: 
2248:       A'setusehdotuksen I § sisältää s,en perustavan sään- 1 §.
2249: nöksen, että avioliittoon meneminen siviliviranomaisen
2250: edessä on oleva pätevä avioliiton solmimismuoto kir-
2251: kollisen vihkimisen rinnalla. Pykälän muodostelu samoin
2252: kuin asetus·ehdotuksen nimikekin osottavat, ettei ehdotus
2253: sisällä säännöksiä viimeksimainitusta aviol,iiton solmimis-
2254: muodosta, vaan tulee siitä olemaan voimassa mitä tätä
2255: ennen on säädetty. Asetusehdotuksen sisällyksestä ja
2256: muodostelusta käy myös ilmi, että mitä yleisessä laissa
2257: säädetään avioesteistä, niinkuin naittajan puuttuvasta suos-
2258: tumuksesta, aikaisemmasta kihlauksesta tai aviosta ja
2259: sukulaisuudesta, tulee olemaan voimassa s,iviliavioliittoon-
2260: kin nähden. Ehdotuksessa säädetään nimittäin ainoastaan
2261: sivi1iavio1iittoa solmittaessa noudatettavasta menettelystä,
2262: ja sanamuoto 4 § :ssä, jossa määrätään, että avioliittoon
2263: aikavain on todistettava esteettömyytensä, osottaa, että
2264: on noudatettava mitä yleinen lab tästä säätää.
2265:       Kun siviliviranomaisen, jonka edessä asetuseh- 2 §.
2266: dotuksen 2 § :n mukaan avioliitto saadaan solmia,
2267: on myös käsiteltävä avioestekysymyksiä, ja se edel-
2268: lyttää lainopillisia tietoja, on Eduskunta katsonut
2269: tarkoituksen mukaiseksi uskoa puheenalaisen toimen
2270: maalla kihlakunnantuomarille tai, kihlakunnanoikeuden
2271: puheenjohtaj.aUe ja kaupungissa joko maistraatin pu-
2272: heenjohtajalle tai jollekin sen 1ainoppineista jäsenistä.
2273: Missä tuomiokunnat ovat laajat taikka paikalliset olot sitä
2274: muuten vaativat, olisi Keisarillisen Senaatin Oikeusosaston
2275: määrättävä ,erityinen henkilö siviliavioliittojen solmijaksi.
2276:       Vaikka kuuluttaminen poikkeustapauksissa saakin ta- 3 §.
2277: pahtua yhtenä sunnuntaina, ei vihkimistä nykyisen lainsää-
2278: dännön mukaar1 saa toimittaa ennenkuin kaksi päivää sen
2279: jälkeen. Eduskunta on kuitenkin, ulkomaisen lainsäädän-
2280:             6   1911. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2281: 
2282:              nön mukaisesti, asetusehdotuksen 3 § :n I momenttiin otta-
2283:              nut säänndksen si~tä, että kuuluttamisen saa kokonaan
2284:              jättää toimittamatta muun muassa silloin kuin hengen-
2285:              vaarallinen tauti ei salli avioliiton sohnimi,sen lykkäämistä.
2286:                   Nairuiskaaren 4 luvun 4 § :n mukaan on kihlakump-
2287:              panien, jotka tahtovat erota eivätkä ole toisiinsa sekaan-
2288:              tuneet, ilmoitettava siitä tuomiokapituliin, joka purkaa kih-
2289:              lauksen. Vakaantuneen käytännön mukaan tehdään tällai-
2290:              nen ilmoitus ainoastaan siinä tapauksessa, että kihlakump-
2291:              panit ovat kuulutetut tai kuulutettaviksi ilmoittautuneet,
2292:              mutta muussa tapauksessa on kihlauksen purkaminen yk-
2293:              sinomaan asianomaisten sopimuksen varassa. Vastaava
2294:              määräys on otettu asetusehdotuksen 3 § :n 2 momenttiin.
2295: 4, 5 ja 6 §.      Kuulutusta on asdusehdotuksen 4 § :n mukaan
2296:              pyydettävä joltakin niistä si,viliviranomaisista, joiden
2297:              toiminta-alueella naisen kotipaikka on, ja kuuluttaminen
2298:              on 5 § :n mukaan toimitettava siinä tai niissä kunnissa,
2299:              missä miehellä ja naisella on kotipaikka.
2300:                   Viranomaisen olisi pyydetystä kuulutuksesta teh-
2301:              tävä muistiinpano vastaisen varalle, jottei kuulutusta
2302:              pyytäneelle myönnettäisi uutta kuulutusta, ennenkuin
2303:              edellinen kihlaus on purettu.           Asetusehdotuksen 14
2304:              § :n mukaan tulee Senaatin antaa ne tark,emmat määräyk-
2305:              set, jotka asetuksen täytäntöön saattamista varten tarvi-
2306:              taan. Sellaisiin määräyksiin on katsottava kuuluvan myös-
2307:              kin säännökset mainittujen muistiinpaoojen tekemisestä
2308:              ja sitä varten tarpeellisten luettelojen pitämisestä.
2309:                   Tässä yhteydessä on mainittava että, niinkuin 6 § :n
2310:              johdolla voi päättää, sen viranomaisen, joka toimittaa kuu-
2311:              luttamisen, tulee lähettää kuulutus julkipantavaksi siihen
2312:              kuntaan, missä miehen kotipaikka on, sekä sidtä saada
2313:              todistus, että kuuluttaminen 0111 asianmukaisesti toimitettu.
2314:              Kuulutuksistakin on tietysti pidettävä luetteloa, ja on tä-
2315:              hän nähden huomattava, mitä 4 § :n kohdalla on sanottu
2316:              pyyelettyjen kuulutusten merkitsemisestä.
2317:                       SiviUULvioUitto.                   7
2318: 
2319:        Eduskunta on asetusehdotuksen 7 § :ään ottanut mää- 7 §.
2320: räyksen siitä, miten siviliviranomais.en on meneteltävä
2321: päättäessään avioliiton. - Kun siviliviranomainen siinä
2322: tapauksessa, että jompikumpi avioliittoon aikovista on
2323: hengenvaarallisesti sairaana tai muun pä:tevän syyn takia
2324: ei voi saapua viranomaisen eteen, on velvollirren toimitta-
2325: maan avioliiton päättämisen sellaisen henkilön luona, olisi
2326: Senaatin siinä taksassa, joka sen toimesta annetaan avio-
2327: liittoviranomaiselle tulevista maksuista, huomioon otettava
2328: tä1laisetkin tapaukset.
2329:        Eduskunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että sivili- 8 §.
2330: viranomaisille käy tarpeelliseksi pitää solmituista avio-
2331: liitoista luetteloja, jotka tilastollisiin ja muihin sellaisiin
2332: tarkoituksiin ovat helpommat käyttää kuin 8 § :ssä mai-
2333: nittu pöytäkirja. Lähempien määräysten antaminen tästä
2334: on 14 § :n mukaan Senaatin asiana.
2335:        Jos siviliviranomainen huomaa esteen aiottua 10 §.
2336: avioliittoa vastaan tai hyväksyy tehdyn esteväitteen sekä
2337: se111 perusteella kieltäytyy antamasta kuulutusta tai päät-
2338: tämästä avioliittoa, on päätökseen tyytymättömän tehtävä
2339: siitä kantelu hovioikeuteen. Tämä järjestely johtuu siitä,
2340: että kun asetusehdotuksen mU'kaan avioliiton solmijana
2341:  maalla tuiisi yleensä olemaan kihlakunnantuomari tai
2342: kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja, olisivat mainitut vi-
2343: ranomaiset esteellisiä käsittelemään kantelua heidän anta-
2344: mastaan päätöksestä, jolla avioeste on julistettu olevan
2345: oiemassa, ja että yhtäläinen estedliisyys myös kohtai,si
2346:  avioliiton solmijaa niissä kaupungeissa. joissa samat hen-
2347:  kilöt ovat puheenjohtajana ja j·äs.eninä s·ekä maistraatissa
2348: että raastuvanoikeudessa. Menett·ely tässä tarkoitettuja
2349:  kantduita perille aj.ettaessa tulisi olemaan se, että este-
2350: päätökseen tyttymätön, saatuaan viranomaisdta todistuk-
2351:  sen huomatusta esteestä tai tehdystä ·estev·äirteestä sekä
2352:  siitä, miten estekysymys on ratkaistu, ilmoiUaa asian oi-
2353: keudeHe pyytäen siihen oikaisua, mi111kä jälkeen oikeus,
2354: 8   1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2355: 
2356: kuulusteJ.tuansa, jos aihetta on, viranomaista ja esteväi,t-
2357: te·en tekijää sekä sittenkun asiassa on esitetty tarpeellinen
2358: näyttämys, ratkaisee kysymyksen.
2359:       Asetusehdotuksen ro § :n 2 momenttiin on otettu
2360: vihkimistä koskevan lainsäädännön mukainen määräys
2361: siitä, että jos ,esteväitte·en tekijä jättä.ä täyttämättä, mitä
2362: hänen on väitteensä perille ajamiseksi vaarinotettava, avio-
2363: Hiton päättäminen saa tapahtua.
2364:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
2365: alamaisesti ilmoittaa,
2366:                  että Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
2367:             Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
2368:             tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
2369:             asetusehdotuksen:
2370: 
2371:                             Asetus
2372:     avioliiton solmimisesta siviliviranomaisen edessä.
2373:                               I   §.
2374:       A vialiiton saa solmia joko vihkimisen kautta, sen mu-
2375:  kaan kuin laissa on siitä säädetty, taikka siviliviranomai-
2376:  sen edessä.
2377:                               2 §.
2378: 
2379:         Sivilivimnomainen, jonka edessä avioliitto saadaan
2380:   solmia, on maa,Ua kihlakunnantuomari tai kihlakunnan-
2381:   oikeuden puheenjohtaja taikka, missä paikalliset olot teke-
2382:   vät sen tarpeelliseksi, erityinen Keisarillisen Senaatin Oi-
2383:   keusosaston määräämä henkilö, sekä kaupungissa joko
2384:   maistraatin puheenjohtaja tai joku sen lainoppineista jä-
2385:   senistä maistraatin määräyksen mukaan. Kaupungissa,
2386:   jossa ei maistraattia ole, on siviliavioliitto soimittava jär-
2387:   jestysoikeuden puheenjohtajan edessä. Kuitenkin ovat
2388: · edellä mainitut viranomaiset oikeutettuja päättämään avio-
2389:   liiton myöskin toiminta-alueensa ulkopuolella.
2390:                         Siviliavioliitto.
2391: 
2392: 
2393: 
2394:       Ennenkuin avioliittoon saadaan mennä siviliviran-
2395: omaisen edessä, on kuuluttaminen toimitettava. Kuitenkin
2396: saa kuuluttamisen jättää toimittamatta, jos hengenvaaral-
2397: linen tauti ei salli avioliiton solmimisen lykkäämistä tai
2398: Keisari ja Suuriruhtinas on antanut siihen luvan.
2399:       Jos kihla!kumppanit tahtovat, kun heidät on kuulu-
2400: tettu, erota, ja jos he eivät ole toisiinsa sekaantuneet,
2401: ilmoittakoot sen sille viranomaiselle, joka on antanut kuu-
2402: lutuksen, ja kihlaus purkautukoon.
2403: 
2404:                              4 §.
2405:       Kuututusta pyytäkööt avioliittoon aikovat joltakin
2406: niistä 2 § :ssä mainituista siviliviranomaisista, joitten toi-
2407: minta-alueella naisen kotipaikka on; jättäkööt samalla es-
2408: teettömyytensä toteensaattamiseksi kirkollisen tai sivili-
2409: reki'Steriviranomaisen antaman todistuksen ynnä tarvit-
2410: taessa muunkin selvityksen. Jos viranomainen havaitsee,
2411: että av.ioestettä ei ole, antakoon kuulutuksen.
2412:       Jos miehen tahi naisen esteettömyyttä ei voida luo-
2413: tettavasti toteensaattaa, menete1täköön asiassa niinkuin
2414: vihkimi'Sellä vahvistettavaan avioliittoon kuuluttamisesta
2415: on sellaisen tapauksen varalta säädetty.
2416: 
2417:                              5 §.
2418:      Siviliavioliittoon kuuluttaminen on sen viranomaisen
2419: toimitettava, joka on antanut kuulutuksen, siinä tahi niissä
2420: kunnissa, missä miehen ja naisen kotipai~ka on, julki-
2421: panolla, jonka neljätoista päivää, julkipanepäivää niihin
2422: lukematta, pitää olla nähtävänä kunnan ilmoitustaululla.
2423: Julkipanoon on merkittävä, minä päivänä se pantiin näh-
2424: täväksi.
2425:      Kuulutuksessa pitää olla tiedonanto avioliittoon pyr-
2426: kiväin nimestä, säädystä tai ammatista ja kotipaikasta,
2427: JO 1911. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2428: 
2429: .aiotusta avioliitosta sekä siitä, että este avioliittoa vastaan
2430: on edellä sanotulle viranomaiselle ilmoitettava I momen-
2431: tissa säädetyn ajan kuluessa.
2432: 
2433:                              6 §.
2434:      Jos avioliitto solmitaan jonkun toise111 siviliviranomai-
2435: sen kuin sen edessä, joka on toimittanut kuuluttamisen,
2436: tulee avioliittoon aikavain näyttää viimeksi mainitun viran-
2437: omaisen antama todistus kuuluttamisesta sekä siitä, että
2438: avioestettä ei ole tiedossa.
2439: 
2440: 
2441: 
2442:      Siviliavioiiitto solmitaan sukulaisten tahi muiden to-
2443: distajain läsnä oHessa siten, että siviliviranomainen mie-
2444: heltä ja naiselta, kummaltakin erikseen, kysyy, tahtovatko
2445: he mennä toi'Stensa kanssa avioliittoon, ja että, kun he
2446: ovat siihen vastanneet myöntävästi, viranomainen sen pe-
2447: rustuksella ja lain hänelle antaman vallan nojaUa julis-
2448: taa heidät aviopuolisoiksi.
2449: 
2450:                               8 §.
2451:       Avioliiton solmimisesta on siviliviranomaisen pidet-
2452: tävä pöytäkirja, johon myös on merkittävä kahden toimi-
2453: tuksessa läsnä olevan toclistaj,an nimet. Jos ennen avio-
2454: liiton solmimista on esiintuotu avioehtosopimus, on siitä
2455: tehtävä merkintä pöytäkirjaan ja avioehtokirjaan.
2456: 
2457:                               9 §.
2458:        Siviliviranomainen, jonka edessä avioliitto on sol-
2459: mittu, on velvollinen kolmenkymmenen päivän kuluessa
2460: sen jälkeen antamaan siitä tieelon asianomaiselle kirkol-
2461: liselle tai sivili-re'kist-eriviranomaiselle.
2462:                         Siviliavioliitto.                  ll
2463: 
2464:                             IO    §.
2465:       Jos sivil.iviranomainen, siNoitll kun aviokuulutusta
2466: tahi avioliiton solmimista pyydetään, huomaa avioesteen
2467: olevan ol,emassa, ilmoittakoon sen heti avioliittoon aiko-
2468: ville; ja päätökseen tyytymätön saakoon tehdä siitä kan-
2469: telun hovioikeuteen. Sama olkoon laki, kun avioliittoa
2470: vastaan on ilmoitettu este ja viranomainen on sen hyväk-
2471: synyt.
2472:       Jos siviliviranomainen ei voi heti hyväksyä aiottua
2473: avioliittoa vastaan tehtyä esteväitettä, osottakoon väitteen-
2474: tekijän nostamaan asiasta kanteen asianomaisessa alioikeu-
2475: dessa haasteen nojalla, joka on otettava siihen istuntoon tai
2476: niihin käräjiin, mitkä kolmenkymmenen päivän kuluttua
2477: sen jälkeen kun viranomaisen päätös on hänelle ilmoitettu
2478: ensiksi pidetään; todistakoon myöskin se, joka esteväitteen
2479: teki, viranomaiselle kolmenkymmenen pä,ivän kuluessa pää-
2480: töksen ilmoittamisesta, että vastapuolelle on annettu haaste
2481: ja että ulosotonhaltijalle on pantu takaus kustannuksista
2482: ja vahingosta. Jos jotakin tästä laiminlyödään, saa avio-
2483: liiton päättäminen tapahtua.
2484: 
2485:                              II   §.
2486:     Jos siviliviranomaisen edessä solmittu avioliitto tuo-
2487: mitaan purettavaksi, käyköön tuomio erokirjasta; ja tuo-
2488: mioistuin on velvollinen ilmoittamaan avioliiton purka-
2489: misen asianomaiselle rekisteriviranomaiselle kolmenkym-
2490: menen päivän kuluessa sen perästä.
2491: 
2492:                              12   §.
2493:      Jos siviliviranomaisen edessä solmittu avioliitto on
2494: purettu ja eron saaneet aviopuolisot tahtovat uudestaan
2495: mennä avioliittoon toistensa kanssa, olkoon noudatettava,
2496: mitä kuuluttamisesta ja avioliiton solmimisesta tässä edellä
2497: on säädetty.
2498: 12 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2499: 
2500:                             I3 §.
2501:      Varotus, josta Nairuiskaaren 14 luvun r § :ssä sääde-
2502: tään, on, jos puolisojen avioliitto on solmittu sidEviran-
2503: omaisen edessä eivätkä molemmat kuulu evankelis-luteri-
2504: laiseen kirkkoon, paikkakunnan sen viranomaisen annet-
2505: tava, joka 2 § :ssä mainitaan.
2506: 
2507:                             I4 §.
2508:      Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat
2509: määräykset, jotka· tämän asetuksen täytäntöön saattamista
2510: varten tarvitaan.
2511: 
2512:                             rs §.
2513:       Tämän asetuksen säännöksiä ·ei sovelleta kreikka-
2514: lais-katolisen uskonopin tunnustajiin eikä Keisarikunnassa
2515: kirjoissa oleviin henkilöihin.
2516: 
2517:                             r6 §.
2518:      Tämä asetus astuu voimaan          päivänä         kuuta
2519: 
2520: 
2521: 
2522: 
2523:       Edellä olevan asetusehdotuksen yhteydessä on Edus-
2524: kunta ottanut harkittavakseen kysymyksen maksuista,
2525: joita olisi suoritettava siviliavioliittoon kuuluttamisesta ja
2526: sen solmimisesta. Jo avioliittolaitoksen merkityksen vuoksi
2527: yhteiskunnalle olisi suotavaa, .että avioLiittoon menemi-
2528: nen oHsi niin helppoa ja mutkatonta kuin suinkin.
2529: Kun asetusehdotuksessa ei tästä asiasta ole minkäänl<aisia
2530: säännöksiä, ja viranomaiset niin ollen tulisivat laskemaan
2531: itsellensä toimituksistaan palkkiota, soveltaen nykyään
2532: voimassa olevia säännöksiä toimituskirjojen lunastuksesta
2533:                        Siviliavioliitto.                  13
2534: 
2535: ja toimituspalkkiosta sekä virkamatkojen korvaamisesta,
2536: tulisi maksu niin suureksi, että se ilmeisesti vaikeuttaisi
2537: siviliavioliittomuodon käyttämistä.       Kun kirkollisesta
2538: kuuluttamisesta on tätä nykyä suoritettava maksu, ei sivili-
2539: avioliittoonkaan menemistä tasapuolisuuden vuoksi voi
2540: tehdä kokonaan maksuttomaksi. Toiselta puolen ei ole
2541: katsottu olevan sopivaa asetusehdotuksessa säätää siitä
2542: meneviä maksuja jo senkin vuoksi, että maistraatti on,
2543: paitsi kunnallinen, myöskin valtion viranomainen, ja että
2544: haUituksella on oikeus määrätä maksut valtion viran-
2545: omaisten toimituksi,sta, joihin avioliittojen päättämisetkin
2546: tuLisivat kuulumaan.
2547:       Koska kuitenkin on suotavaa, etteivät maksut sivili-
2548: avioliittoon menemisestä tule olemaan suuremmat kuin kir-
2549: kollisestakaan avioliitosta, saa Eduskunta lausua sen ala-
2550: maisen toivomuksen,
2551: 
2552:                 että hallitus, antaessaan edellä olevan ase-
2553:            tuksen täytäntöön saattantista varten tarvittavat
2554:            määräykset, samalla 'Vahvistaisi taksan sivili-
2555:            avioliittoon kuuluttamisesta ja sen päättämisestä
2556:            menevistä maksuista, .fotka eivät saisi nousta
2557:            suurempaan 1näärään kuin maksnt kirkolliseen
2558:            avioliittoon 111 enemisestä.
2559: 
2560: 
2561: 
2562:       Suomen kansalaisista on nykyisin huomattava määrä
2563: sellaisia, jotka eivät ole merkityt mihinkään julkiseen re-
2564: kisteriin. Tämä asiantila johtuu pääasiallisesti siitä, että
2565: vanhemmat, jotka edelleen pysyvät evankelis-luterilaisen
2566: kirkon jä!Seninä syystä etteivät pääse siitä eroamaan liit-
2567: tymättä johonkin muuhun laillistettuun uskontokuntaan,
2568: eivät anoo ottaa lapsiansa kasteen kautta kirkon yhteyteen.
2569: Ja kun maan papistossa se käsitys on vallalla, ettei kirkon-
2570: 14 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
2571: 
2572: kirjoja ole pidettävä sivilirekisterin luontoisina, vaan että
2573: ne ovat kirkon jäsenistään pitämiä kirjoja, eivät sellaiset
2574: lapset sii·s tule kirkonkirjoihin merkityi'ksi eikä heidän
2575: sivilisäädystään niin muodoin ole olemassa minkäänlaisia
2576: julkisia todistuskappaleita. Tästä epä!kohdasta huomautti-
2577: vat Valtiosäädyt 1897 vuoden valtiopäivillä alamai,sessa
2578: anomuksessa, ja annettiin sitt·en Valtiosääclyille seuraavilla
2579: varsinaisilla valtiopäivillä armollinen ·esitys, johon sisäl-
2580: tyvän asetusehdotuksen Valtiosääclyt hyväksyivät, mutta
2581: se ei kuitenkaan saanut armollista vahvistusta. Kysymyk-
2582: senalainen epäkohta on edelleenkin olemassa ja entistä
2583: suurempana, rekisteriin merkitsemättömäin kansalaisten
2584: luku kun vuosi vuodelta yhä on lisääntynyt. On selvää,
2585: ettei täl'lainen asiantila voi sekaannusta tuottamatta
2586: kauemmin jatkua. Suotavaa sentähden olisi, että niin
2587: pian 'kuin mahdollista saataisii,n aikaan s·ivilireki,steri
2588: kaikista Suomessa asuvi'Sta henkilöi,stä, jotka eivät
2589: kuulu evarrkelis-luterilaiseen tai' heikkalais-katoEseen
2590: kirkkoon. Niin laajaa lainsäädäntötoimenpidettä ei kui-
2591: tenkaan nyt ole tämän asian yhteydessä mahdollinen to-
2592: teuttaa. Sitä vastoin ei l<'ohtaa vaikeuksia sellaisen sivili-
2593: rekisterin käytäntöön ottaminen, joka pidettäisiin ainoas-
2594: taan niistä henkilöistä, jotka eivät tule merkityiksi mainit-
2595: tuj-en uskontokuntien ~eivätkä protestanttisten ·eriuskolais-
2596: seurakunti,en rekistereihin. Määräykset tällaisen rekisterin
2597: pitämis,estä voidaan antaa halEnnollista tietä ja rekisterin-
2598: pito panna jonkun nykyisen viranomais·en, soveliaim-
2599: min maana henkikirjurin ja kaupungissa jonkun maist-
2600: raati,n jäs·enen tehtäväksi. Asian järjestäminen ehdote-
2601: tulla tavalla olisi, tietenkin vain tilapäinen ja voimassa
2602: siksi kuin sivilir·eki,sterikysymys laajemmassa muodossa
2603: tulee ratkaistuksi.
2604:       Eduskunta saa sen vuoksi alamaisesti anoa,
2605:                  Siviliaviollitto.                   1&
2606: 
2607:            että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
2608:      antaisi väliaikaisia säännöksiä siitä, mitenkä
2609:      ja minkä siviliviranomaisen on pidettävä rekis-
2610:      teriä niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joita
2611:      ei merkitä evankelis-luterilaisen tai kreikkalais-
2612:      katolisen kirkon taikka laillistettujen eriusko-
2613:      lais-seurakuntain rekistereihin.
2614: 
2615: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
2616: 
2617: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta I9I I.
2618: HELSINKI 1911.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
2619:           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2620: 
2621: 
2622: 
2623: 
2624:               Laki- ja talousvaliokunnan mie-
2625:            tintö N:o 1 teiden tekemistä ja kunnos-
2626:            sapitoa maalla koskevan eduskuntaesityk-
2627:            sen johdosta.
2628: 
2629:      Valmistelevaa käsittelyä varten on Eduskunta Laki-
2630: ja talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain Torpan y. m.
2631: eduskuntaesityksen N:o 24, joka sisältää ehdotuksen
2632: asetukseksi a) teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
2633: maalla sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
2634: sestä. Samalla on Valiokunnalle myöskin lähetetty ote
2635: asian lähetekeskustelussa Eduskunnassa pidetystä pöy-
2636: täkirjasta. Tämän asian yhteydessä on Valiokunta otta-
2637: nut käsiteltäväkseen edustaja Erkki Pullisen allekirjoit-
2638: taman anomusehdotuksen N:o 47 kyläteitä ja tilusteitä
2639: koskevan lainsäädännön uudistamisesta, jonka Eduskun-
2640: ta niinikään on lähettänyt Valiokunnan valmisteltavaksi.
2641: 
2642: 
2643: 
2644: 
2645:   Ehdotus asetukseksi teiden tekemisestä ja kun·
2646:                nossapidosta maalla.
2647: 
2648:      Suomen Valtiosäätyjen pyydettyä alamaisessa ano-
2649: muksessa 31 päivältä toukokuuta 1894 että, sittenkun
2650: tarpeellinen selvitys olisi asiasta sitä varten asetettavan
2651: komitean toimella saatu, Valtiosäädyille annettaisiin
2652: armollinen esitys teiden tekemis- ja siltain rakentamis-
2653: rasituksen huojentamisesta, ryhdyttiin samana vuonna
2654: 2         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2655: 
2656: toimittamaan tilastollista tutkimusta tientekorasituk-
2657: sen tuottamista kustannuksista, minkä jälkeen Senaatti
2658: vuonna 1898 asetti komitean, jonka tuli laatia ehdotus
2659: muutetuiksi säännöksi teitten ja siltain tekemisestä
2660: maalla. Tämän komitean 1899 vuoden lopulla valmistunee-
2661: seen ehdotukseen perustui osaksi se armollinen esitys
2662: siitä, millä perusteilla ja missä järjestyksessä tienteko-
2663: rasitus maalla on suoritettava, joka annettiin 1904-1905
2664: vuosien valtiopäiville, samaten kuin Eduskunnalle vuo-
2665: den 1907 sekä 1908 vuoden ensimmäisillä ja 1909 vuoden
2666: toisilla valtiopäivillä asiasta annetut, mutta joka kerta
2667: loppuun käsittelemättä jääneet armolliset esitykset.
2668:       Näiden armollisten esitysten kannasta niihin pääky-
2669: symyksiin nähden, jotka asiasta voimassa olevaa lain-
2670: säädäntöä tarkastettaessa tulevat harkittaviksi, mai-
2671: nittakoon tässä seuraavaa. Maanteiden tekeminen ja
2672: kunnossapito säilytettäisiin edelleen tientekolahkojen teh-
2673: tävänä, ja tientekolahkona on pidetty tarkoituksenmu-
2674: kaisena edelleen pysyttää kunta. Tientekovelvollisten
2675: piiriä sitä vastoin laajennettaisiin siten, että paitsi
2676: manttaaliin pantujen tilojen, verolle laskettujen torp-
2677: pien ja ulkopalstojen sekä teollisuuslaitosten omistajat ja
2678: haltijat ynnä kruunu puistojensa puolesta, myöskin
2679: muut, jotka maalla maksavat kunnalle veroa vähin-
2680: tään 800 markan vuositulosta, sekä kruunu muidenkin
2681: maidensa puolesta tulisivat suorittamaan tientekorasituk-
2682: sen menot, kaikki siten, että heille tulojensa mukaan
2683: pantaisiin tieäyrejä, joita tulojen kohotessa lisättäisiin
2684: ylenevän asteikon mukaan. Kun tientekorasituksen kus-
2685:  tannukset ovat melkoisesti erisuuret eri osissa maata,
2686:  annettaisiin valtiovaroista apurahaa enintään 10 pro-
2687: senttia maanteiden puhtaista kunnossapitomenoista, mi-
2688: kä apuraha tulisi jaettavaksi niille tientekolahkoille,
2689:  joiden menot tieäyriä kohden ovat suuremmat sitä keski-
2690: määrää tieäyriä kohti, johonka koko Suomen maantei-
2691:  den kunnossapitomenot nousevat, kuitenkin niin, että
2692:                          Tienteko.                         3
2693: 
2694: enempää kuin kolmeaneljännestä näiden menojen erosta
2695: ei olisi tielahkolle apurahaksi annettava.
2696:       Niin kauan kuin kysymys tientekorasituksen uudes-
2697: taan järjestämisestä on ollut kansaneduskunnassa käsit-
2698: telyn alaisena, on siellä esitetty se periaatteellinen kanta,
2699: että yleisten teiden rakentaminen ja kunnossapito, näistä
2700: kulkuneuvoista kun on hyötyä kaikille maan asukkaille,
2701: olisi oleva valtion tehtävä. Jo 1863-64 vuosien valtio-
2702: päivillä lausui talousvaliokunta armollisen esityksen joh-
2703: dosta, jossa pyydettiin valtiosäätyjen lausuntoa siitä,
2704: millä tavoin voitaisiin helpottaa maanomistajain velvol-
2705: lisuutta teiden ja siltain rakentamiseen, ettei voitu kiel-
2706: tää, että periaatteellisesti kaikkien kansalaisten tulisi
2707: ottaa osaa valtion kulkuneuvojen kunnossapitämisen
2708: kustannuksiin. Tientekovelvollisuuden järkiperäistä jär-
2709: jestämistä koskevan kysymyksen oikeudenmukaisin rat-
2710: kaisu olisi sen vuoksi epäilemättä se, että valtio ottaisi
2711: suorittaakseen näiden kulkuneuvojen kunnossapidon se-
2712: kä että se summa, joka tienkäyttäjien maksujen lisäksi
2713: sitä varten tarvittaisiin, valtiorahastoon korvattaisiin
2714: yleisen suostunnan kautta. Ei kuitenkaan katsottu sil-
2715: loisten olosuhteitten sallivan tuon periaatteen käytän-
2716: töön sovittamista, ja valtiosäädyt anoivat, että määrät-
2717: täisiin asiantuntevia miehiä hankkimaan selvitystä tien-
2718:  tekorasituksen tuottamista kustannuksista, niin myös
2719: niistä menoista, joita sanotun rasituksen siirtäminen
2720: valtiolle tulisi tuottamaan, sekä tekemään ehdotuksen
2721:  joko tientekorasituksen siirtämisestä valtiolle tai jos
2722: sellainen toimenpide katsottaisiin veronalaisille vähem-
2723: män edulliseksi, tämän rasituksen sillä tavoin järjes-
2724:  tämisestä, että se tulisi tasaisen ja oikeudenmukaisen
2725:  jaon kautta tientekovelvollisille huojennetuksi. Val-
2726:  tiopäivillä vuonna 1877-78, jolloin asia jälleen oli ar-
2727: mollisena esityksenä annettu valtiosäätyjen käsiteltäväk-
2728:  si, lausui Laki- ja talousvaliokunta, että velvollisuus ra-
2729:  kentaa ja kunnossapitää teitä ja siltoja, joka luonteel-
2730: 4         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2731: 
2732: taan aikaisemmin oli ollut kaikkien yhteiskunnan veroa
2733: maksavain jäsenten kannettava rasitus, oli, vaikkakin
2734: se koski koko yhteiskunnan etua, joutunut yhden ainoan
2735: yhteiskuntaluokan suoritettavaksi. Valiokunta huoma-
2736: utti, että tämän epäkohdan korjaamiseksi voitiin menetel-
2737: lä vaihtoehtoisesti joko niin, että valtio ottaisi suorittaak-
2738: seen tierasituksen, tai myös niin, että rasitusta lieven-
2739: nettäisiin. Valiokunta katsoi kuitenkin pitävänsä vali-
2740: ta jälkimäisen vaihtoehdotuksen. Tähän vaikutti erit-
2741: täin se, että katsottiin niiden rahavarojen, jotka tulisi-
2742: vat valtiolle tarkoitusta varten maksettaviksi, jos tien-
2743: tekorasitus siirtyisi kruunun kannettavaksi, käyvän maan-
2744: omistajillekin rasittavammaksi kuin tietekorasituksen suo-
2745: rittaminen edelleen työnä.
2746:       Edellä esitetyllä periaatteellisella kannalla oli myös-
2747: kin 1904-05 vuosien valtiopäiväin Laki- ja talousvalio-
2748: kunta, jonka käsiteltäväksi oli lähetetty asiasta valtio-
2749: säädyille annettu armollinen esitys. Valiokunnan val-
2750: tiosäädyille esittämättä jääneessä mietinnössä lausu-
2751: taan nimittäin, että oikeudenmukaisinta kaiketi olisi,
2752: että valtio ottaisi huostaansa tienteon kokonaisuu-
2753: dessaan kantamalla veroja yhteiskunnan kaikilta jäse-
2754: seniltä hyvitykseksi. Valiokunta katsoi kuitenkin, että
2755: kaikkia pitempiä askeleita lainsäädännössä niin paljon
2756: kuin mahdollista olisi vältettävä ja sen sijaan pyrittä-
2757: vä asteettaiseen edistymiseen. Lainsäädännön olisi sen
2758: vuoksi toistaiseksi pyrittävä sovittelun kautta kulke-
2759: maan voimassa olevasta laista päämäärään, jonka asteet-
2760: tainen saavuttaminen oli jätettävä tulevaisuudelle. Tä-
2761: män tarkoitusperän katsoi valiokunta olevan saavutet-
2762: tavissa siten, että koko maa, kaupunkeja lukuunotta-
2763: matta, tehtäisiin yhdeksi yhtenäiseksi tientekolahkoksi,
2764:  jonka menojen maksamiseksi tientekovelvolliset suorit-
2765:  taisivat vuosimaksuja vuositulojensa ja ylenevän astei-
2766: kon mukaan. Tällaisen tieveron maksamiseen tulisivat
2767: osallisiksi, paitsi maanomistajia ja tehtailijoita sekä kruu-
2768:                         Tienteko.                        5
2769: 
2770: nun puistoja, myöskin muunlaiset kruunun maat sekä
2771: kaikki, jotka nauttivat vähintään 500 markan suuruista
2772: kunnallisverotuksen alaista vuosituloa.
2773:       Sen periaatteessa aikaisemmin hyväksytyn kannan,
2774: että maantiet olisivat valtion rakennettavat ja kunnossa-
2775: pidettävät, omaksui Laki- ja talousvaliokunta 1907 vuo-
2776: den valtiopäivillä, jolloin valiokunta armollisen esityk-
2777: sen johdosta teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossa-
2778: pidosta maalla antamassaan mietinnössä ehdotti lain
2779: asiasta rakennettavaksi sille periaatteelle, että yleistä
2780: liikettä välittävät maantiet olisivat valtiovaroilla tehtä-
2781: vät ja kunnossa pidettävät, jota vastoin paikallislii-
2782: kettä välittävät tiet edelleen jäisivät niiden huoleksi,
2783: jotka sellaisia tarvitsevat tai niistä hyötyvät. Sanotnl-
2784: le kannalle asettui Laki- ja talousvaliokunta myöskin
2785: sekä 1908 että 1909 vuoden toisilla ja 1910 vuo-
2786: den valtiopäivillä puheenaolevasta asiasta valmis-
2787: tamissaan mietinnöissä ja samalla kannalla on niin-
2788: ikään nyt esillä oleva eduskuntaesitys.
2789:       Tämän esityksen käsittelyyn nähden on Valiokun-
2790: nassa tuotu julki eri mielipiteitä. Osa Valiokunnan jäse-
2791: niä on nimittäin ollut sitä mieltä, että yhtenäisyyden
2792: saavuttamiseksi valtiovarainhoido:n alalla, ei olisi tätä
2793: erikoistapansta varten laadittava erityistä verotusjär-
2794:  jestelmää, vaan Eduskunnalle ehdotettava esitys täl-
2795: lä kertaa hyljättäväksi, koska maanteiden tekeminen ja
2796: kunnossapito, suurta vuosimenoa kysyvänä, verotusolo-
2797:  jemme nykyisellä epäoikeudenmukaisella kannalla olles-
2798: sa, on mahdoton ottaa valtion kustannettavaksi. Sen
2799: sijaan olisi anottava, että hallitus antaisi Eduskunnalle
2800:  asiasta esityksen hankkeessa olevan verotusjärjestelmäm-
2801: me uudistamisen yhteydessä, johon se yhtenä veromuoto-
2802: na läheisesti kuuluu. Valiokunnan enemmistö sitä vas-
2803:  toin on katsonut, ettei tientekolainsäädännön uudistamis-
2804:  ta olisi jätettävä riippuvaksi verotusjärjestelmämme
2805:  vastaisesta uudistamisesta, vaan että Valiokunnan olisi
2806: 6         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2807: 
2808: käytävä asiallisesti käsittelemään sille valmisteltavaksi
2809: lähetettyä esitystä ja tekemään ehdotusta säännöksiksi
2810: asiasta.
2811:      Kun sitten on tullut kysymys siitä, mille periaatteel-
2812: le uusi tielainsäädäntö olisi rakennettava, on V aliakun-
2813: nan enemmistö katsonut, että se periaate, joka puheen-
2814: alaiseen eduskuntaesitykseen sisältyvässä asetusehdo-
2815: tuksessa teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
2816: ilmenee, nimittäin että maantiet yleisen liikkeen välit-
2817: täjinä ovat olemassa koko kansan tarvetta ja hyötyä
2818: varten sekä sen vuoksi rakennettavat ja kunnossa-
2819: pidettävät valtiovaroilla, on oikea ja muutenkin parai-
2820: ten omansa viemään tarpeen mukaiseen kehitykseen
2821: kysymyksessä olevalla lainsäädäntöalalla. Valiokun-
2822: nassa on kuitenkin myös lausuttu se mielipide, että tien-
2823: teko olisi pysytettävä pääasiallisesti paikallisena asiana
2824: ja järjestettävä ylimalkaan sen ehdotuksen mukaisesti,
2825: joka sisältyy 1907 vuoden valtiopäiville annettuun ar-
2826: molliseen esitykseen.
2827:      Valiokunta pyytää tässä kohden huomauttaa eräitä
2828: käytännöllisiä seikkoja, jotka Valiokunnan mielestä myös-
2829: kin puoltavat esillä olevan kysymyksen järjestämistä sillä
2830: tavoin kuin eduskuntaesitykseen sisältyvässä asetus-
2831: ehdotuksessa on edellytetty.      Maanteiden rakentami-
2832: sen ja kunnossapidon siirtämisellä valtion asiaksi olisi
2833: nimittäin voitettavissa ne edut,
2834:      että maantiet saataisiin valtion toimesta järjestel-
2835: mällisesti ja tarkoituksenmukaisesti rakennetuiksi ja kun-
2836: nossapidetyiksi; sekä
2837:      että tienteosta johtuva rasitus tasaisesti jakautuisi
2838: eri paikkakuntain verovelvollisten kesken.
2839:      Osotukseksi siitä, miten epätasaisesti tierasitus ny~
2840: kyään painaa tientekovelvollisia eri osissa maata, mai-
2841: nittakoon 1898 vuoden komitean mietinnössä olevien
2842: tietojen mukaan että kun tierasitus vuonna 1894 mant-
2843: taalia kohti nousi esim. Mynämäen kihlakunnassa keski-
2844:                          Tien teko.                      7
2845: 
2846: maann 38 markkaan 70 penniin, Vehmaan kihlakunnas-
2847: sa 42 markkaan 20 penniin, Hollolan kihlakunnassa 88
2848: markkaan 22 penniin ja Rantasalmen kihlakunnasc;a 109
2849: markkaan 45 penniin, sama rasitus Helsingin kihlakun-
2850: nassa teki 149 markkaa 99 penniä, Ikaalisten 182 mark-
2851: kaa 23 penniä, Sortavalan 272 markkaa 91 penniä,
2852: Ilmajoen 219 markkaa 54 penniä, Salaisten 230 markkaa
2853: 24 penniä, Kemin kihlakunnassa 234 markkaa 36 pen-
2854: niä ja Haapajärven kihlakunnassa 320 markkaa 42
2855: penniä manttaalilta. Koko maassa oli puheenalaisen
2856: rasituksen keskikustannus manttaalia kohti sanottuna
2857: vuonna 145 markkaa 93 penniä.
2858:      Keskimääräinen kustannus kilometrin pituisen maan-
2859: tienosan kunnossapidosta vuonna 1894 on taasen komi-
2860: tean laskelmien mukaan noussut:
2861:      Uudenmaan läänissä               127 mk 74 p:iin
2862:      Turun ja Porin »                 153 >) 02 »
2863:      Hämeen         »                  99 >) 92 »
2864:      Viipurin       »                  81 » -
2865:      Mikkelin       >)                 91 » 55 »
2866:      Kuopion        »                  77 » 22 >)
2867:      Vaasan         »                 131 )) 51 »
2868:      Ouhm läänissä Lapinmaata
2869:          lukuun ottamatta             118   » 28 »
2870:  eli siis koko maassa keskimäärin 110 markkaan 38 pen-
2871:  niin. Kaikkiaan arvioitiin vuodelta 1894 maanteit-
2872:  ten ynnä niihin kuuluvain siltain ja lossien kunnossapi-
2873:  to kesän aikana sekä kustannukset lumireen vedosta,
2874:  lumen luomisesta ja yleisten talviteitten viitoittamisesta
2875:  2,843,108 markaksi 39 penniksi.
2876:       Kun on ollut kysymyksessä tientekorasituksen siir-
2877: .täminen valtion asiaksi, on yhtenä syynä sitä vastaan
2878: ·esiin tuotu, että tierasituksesta aiheutuvat menot nou-
2879:  sisivat nykyisiä paljoa korkeammiksi, koska kustannuk-
2880:  set suuremmista töistä tulevat valtion toimittamma kal-
2881: 8         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2882: 
2883: liimmiksi kuin yksityisten teettäminä. Jos yleisten
2884: maanteitten siirtämisestä valtion rakennettavaksi ja kun-
2885: nossapidettäväksi olisi varmana seurauksena, että tien-
2886: tekovelvollisuuden täyttämiseen tarpeelliset entisestä-
2887: kin suuret menot siitä syystä melkoisesti kohoisivat,
2888: niin olisi ehkä pyrittävä muuta tietä aikaansaamaan
2889: parannuksia nykyisiin tienteko-oloihin. Edellä viitatuis-
2890: sa armollisissa esityksissä onkin tätä varten tehty ehdo-
2891: tuksia, joiden toteuttaminen tosin tietäisi tuntuvaa
2892: edistystä nykyiseen tilaan, mutta joita vastaan on muis-
2893: tutettava etenkin, ettei niiden kautta voitaisi saada
2894: tientekorasitusta oikeuden ja kohtuuden mukaisesti ta-
2895: soitetuksi siihen velvollisten kesken eri seuduissa maata.
2896: Sitä vastoin voidaan eräitä näissä esityksissä ehdotet-
2897: tuja keinoja käyttäen luultavasti saavuttaa se, ettei
2898: tientekorasitus valtion vastattavana tulisi kalliimmaksi
2899: kuin tientekolahkojenkaan suorittamana. Jos maantei-
2900: den kunnossapito jätetään maalaiskunnille, jotka sen
2901: lähinnä toimittavat asettamainsa tiehallitusten kautta
2902: ja jos käytetään urakkajärjestelmää yhdistettynä ennen
2903:  urakkatarjouksia toimitettaviin seikkaperäisiin arvioimi-
2904: siin kunnossapidon kustannuksista, niin voinee valtio
2905:  yhtä hyvällä menestyksellä kuin tientekolahkotkin käyt-
2906: tää hyväkseen eri paikkakunnilla saavutettua asian-
2907:  tuntemusta. Täten voidaan myöskin välttää uusien
2908:  valtionvirkojen perustaminen. Ainoastaan siellä, missä
2909:  liikkeen suuruuden tähden, niinkuin kaupunkien tai tär-
2910:  keämpäin rautatieasemain tai satamapaikkain läheisyy-
2911:  dessä, maanteiden kunnossapito vaatii niihin syntyvien
2912:  vikojen korjaamista viipymättä tai tavallista kestäväm-
2913:  pää ja siis myöskin kalliimpaa rakennustapaa, näyttää o1 e-
2914:  van tarpeen asettaa muutamia valtion työnjohtajia,
2915:  koska maantiet se1laisilla paikkakunnilla voidaan ehkä
2916:  edullisimmin pitää kunnossa valtion välittömän toimen
2917:  kautta. Muualla tulisi sitävastoin, maanteiden kunnossa-
2918:  pito annettavaksi urakalle, joka menettelytapa on ylei-
2919:                         Tienteko.                        9
2920: 
2921: sissä töissä osottautunut edullisimmaksi sekä työnanta-
2922: jalle että työnsuorittajalle.
2923:       Laki- ja talousvaliokunta on 1909 vuoden toisilla
2924: valtiopäivillä asiantuntijan laskujen perusteella laa-
2925: tinut nykyisiä hintasuhteita vastaavan kustannusarvion
2926: maanteiden kunnossapitämisestä. Valiokunnan silloi-
2927: seen mietintöön liitettyyn arviotauluun ovat sanotut
2928: vuosikustannukset merkityt 150 markaksi kilometriltä,
2929: josta määrästä itse tiepohjan kunnossapidon osalle jaka-
2930: utuu 75%, siltojen korjauksiin 6%, rumpujen ylläpitoon
2931: 1,6%, kilometri- ja muitten patsaitten kunnossapitoon
2932: 0,6%, erityisiin menoihin, kuten tulvien tuottamien
2933: vaurioiden korjaamiseen, tiehallituksen jäsenten palk-
2934: kauksiin y. m. semmoisiin 7% sekä teiden kunnossa-
2935: pitoon talvisaikana 10%. Kun Suomen maanteiden pi-
2936: tuus, joka vuoden 1898 lopussa oli 25,623 kilometriä,
2937: vuonna 1909 on arvosteltu 27,000 kilometriksi, olisivat
2938: valtion menot maanteiden kunnossapidosta siis sanottu-
2939: na vuonna olleet laskettavat 4,005,000 markkaan. Tä-
2940: hän summaan on silloinen valiokunta katsonut olevan
2941: lisättävä uusia teitä ja kalliimpia siltoja ynnä muita kei-
2942: notöitä varten 900,000 markan vuotuinen menoerä, joka
2943: silloin kun sanottuja keinotöitä ei satu tehtäväksi, käy-
2944: tettäisiin yksinomaan uusien maanteiden rakentamiseen,
2945: minkä ohessa paikallisteiden avustamiseksi olisi varat-
2946: tava 95,000 markan suuruinen määräraha vuodessa.
2947: Maantiemenojen kokonaissumman on sanottu valiokun-
2948: ta siten saanut 5,000,000 markaksi vuodessa.
2949:       Myöskin on sanottu että, jos maanteiden tekeminen
2950: ja kunnossapito tulisi yhteiseksi koko maalle, niin tämä
2951: vaikuttaisi toiselta puolen sen, että vaadittaisiin usei-
2952: ta kyläteitä julistetuiksi maanteiksi ja niiden kunnossa-
2953: pito siten siiretyksi valtion kustaunettavaksi ja toiselta
2954: puolen, että vaatimukset teiden kunnossapitoon nähden tu-
2955: lisivat suuresti kohoamaan ja kustannukset silläkin tavoin
2956: enenisivät. Valiokunnan mielestä saattaa kuitenkin toi-
2957: 10        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
2958: 
2959: voa että, kun kunnallisviranomaiset tulevat huomaa-
2960: maan, mitenkä vaatimusten lisääminen maanteiden pal-
2961: jouteen ja laatuun nähden on omansa lisäämään myöskin
2962: tieverovelvollisten vuosimenoja, tämä on oleva omansa
2963: pitämään vaatimukset maanteiden ja niihin kuuluvien
2964: laitosten rakentamisesta ja kunnossapidosta kohtuullis-
2965: ten rajojen sisällä.
2966:       Vaikka yleistä kulkuyhteyttä välittävien maantei-
2967: den rakentaminen ja kunnossapito niinmuodoin on kat-
2968: sottu kuuluvan valtion tehtäviin, on esillä olevassa edus-
2969: kuntaesityksessä paikallisiin eli kyläteihin nähden ase-
2970: tuttu sille kannalle, että paikallistiet edelleenkin jäisivät
2971: niiden tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi, jotka sellaista
2972: tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät. Kuitenkin olisi
2973: niillä paikkakunnilla, missä maanteitä puuttuu, niin-
2974: kuin maan pohjoisimmassa osassa, saaristossa ja muis-
2975: sa syrjäseuduissa, tai kun asianhaarat muuten vaativat
2976: paikallisteiden aikaansaamista, valtiovaroista annettava
2977: avustusta siten, että sellainen tie harkinnan mukaan
2978: joko kokonaan valtiovaroilla tehdään tai sen rakenta-
2979: mista valtioavulla helpotetaan. Osa Valiokunnan jäse-
2980: nistä on katsonut että paikallisteiden jättäminen edellä-
2981: mainitussa suhteessa kyseessä olevan uudistuksen
2982: ulkopuolelle     aiheuttaisi epätasaisuutta tientekorasi-
2983: tuksen kantamisessa sikäli, että paikallisteiden var-
2984: silla asuvat joutuisivat sen lisäksi, että maksavat tieve-
2985: roa, vielä kustantamaan paikallistietä, minkätähden on
2986: ehdotettu, että paikallistietkin määrättäisiin valtion va-
2987: roilla ylläpidettäviksi. Valiokunnan enemmistö ei kuiten-
2988: kaan ole pitänyt paikallisteiden siirtämistä valtion kus-
2989: tannettaviksi ainakaan vielä mahdollisena. Mitä sitten
2990: tulee vähemmistön huomauttamaan tientekorasituksen
2991: epätasaisuuteen, ei enemmistö ole arvellut siinä kohden
2992: olevan pelättävissä vääryyttä, koska niillä, jotka pai-
2993: kallisteitä tulisivat tekemään ja kunnossapitämään' to-
2994: della täytyy niistä olla erityistä hyötyä, ja senvuoksi ei
2995:                         Tien teko.                      II
2996: 
2997: ole kohtuutonta, että he, sen lisäksi että maanteiden
2998: heillekin tuottaman hyödyn takia maksavat tieveroa,
2999: kantavat sen rasituksen, joka aiheutuu paikallisteiden
3000: tekemisestä ja kunnossapidosta. Huomattava on sitä
3001: paitsi, kuten alempana sivulla 52 lähemmin selvitetään,
3002: että tieveroasetuksen 3: §n viimeiseen momenttiin otettu
3003: määräys että veronalaiselle on pantava lisä-äyrejä hänel-
3004: lä maantiestä olevan erityisen hyödyn perusteella, tekee
3005: mahdolliseksi poistaa sitä epätasaisuutta, joka paikal-
3006: listeiden takia saattaa ilmaantua tientekorasitukseen.
3007:       Valiokunnan enemmistö on niinmuodoin päättänyt
3008: puoltaa hyväksyttäväksi eduskuntaesityksen tekijäin eh-
3009: dotuksen kanssa melkein yhtäpitävän asetuksen teiden
3010: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
3011: 
3012:     Asetusehdotuksen eri kohtiin nähden pyytää Valio-
3013: kunta lausua seuraavaa:
3014:                          Maantiet.
3015:       1 §.   Tässä     pykälässä määritellään     ensinnä
3016: minkälaiset tiet ovat tarkoitetut joutumaan asetus-
3017: ehdotusten säännösten alaisiksi. Sellaisina teinä maini-
3018: taan asianmukaisessa järjestyksessä kunnossapidettävik-
3019: si määrätyt maantiet ja paikallistiet, jotenka siis tilus-
3020: tiet jäävät asetuksen ulkopuolelle. Teiden ryhmitys
3021: maanteihin ja paikallisteihin taasen riippuu siitä, kenen
3022: tehtäviä ne ovat. Ensiksi mainittu ryhmä käsittää val-
3023: tiovaroilla kunnossapidettävät kesä- ja talviajotiet sekä
3024: polkutiet, paikallisteihin kuuluvat kyläkuntain väliset
3025: ajo- ja polkutiet.
3026:      2 §. Nykyisistä tientekoa koskevista säännöksistä
3027: puuttuu tarkempia määräyksiä teiden noususta. Raken-
3028: nuskaaren 25 luvun 1 §:ssä säädetään, että maantie on
3029: tehtävä »mihin se voidaan tehdä tasaisin ja suorin>>. Ja
3030: maanmittausohjesääntö 15 p:ltä toukokuuta 1848 neu-
3031: voo 168 §:ssä tien suuntaa tutkivaa maanmittaria kier-
3032: 12        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3033: 
3034: tämään, jos mahdollista, sellaiset mäet, joissa tien nousu
3035: tulisi olemaan enemmän kuin 10 prosenttia. Kun maan-
3036: tiet meillä kuitenkin useasti sielläkin, missä se olisi voi-
3037: tu verrattain pienellä kierroksella välttää, ovat mainitus-
3038: ta maanmittareille annetusta ohjeesta huolimatta joh-
3039: detut korkeiden ja jyrkkien mäkien yli, joissa kuormain
3040: kuljetus ja tien kunnossapito on vaikeata, on Valio-
3041: kunnasta näyttänyt asianmukaiselta 2 §:ään otettu ni-
3042: menomainen määräys maantien korkeimmasta noususta.
3043: Kuitenkin on esityksentekijäin ehdottama suurin nousu
3044: seitsemän sadalle Valiokunnasta tuntunut niin vähäi-
3045: seltä, että määräyksen noudattaminen sen kautta voisi
3046: käytännössä tulla vaikeaksi, kentiesi kokonaan laimin-
3047: lyödyksikin, minkätähden Valiokunta on tehnyt tähän
3048: pykälään sellaisen muutoksen, että . maantien nousu
3049: saisi olla enintään kymmenen sadalle, josta erinomaisten
3050: luonnonesteiden vaatiessa vielä sallittaisiin poiketa.
3051:        3 §. Rakennuskaaren 25 luvun 1 §:n mukaan on
3052: kysymys uuden maantien tekemisestä annettava kih-
3053: lakunnanoikeuden >>tutkittavaksi>>, mutta asian ratkaisu
3054: on varattu kuninkaan käskynhaltijalle. Kun niiden
3055: paikkakuntain asukkaiden, joita tiehanke lähinnä kos-
3056: kee, nykyään on mukavampi saada mielipiteensä sii-
3057:  tä ilmaistuksi kunnallistoimen kautta, näyttää ajan-
3058:  mukaiselta poistaa kihlakunnanoikeuden osallisuus pu-
3059: heenalaisissa asioissa. Sen sijaan on teknillinen selvi-
3060:  tys hankkeesta ynnä siihen liittyvistä kustannuksista
3061:  tehtävä entistä suuremmalla tarkkuudella. Näin ollen
3062:  on Valiokunnan mielestä paikallaan, että kuvernöörin
3063:  on hankittava tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
3064: lausunto, kun on kysymyksessä uuden maantien teke-
3065:  minen tai valmiilla tiellä suoritettava kalliimpi työ.
3066:  Koska sekä rakennus- että voimassapitokustannukset
3067:  tulevat valtiovaroista suoritettaviksi, niin on tarpeen
3068:  että kuvernöörin päätös, jolla mainitunlainen, melkoi-
3069:  sia kustannuksia kysyvä työ on määrätty tehtäväksi,
3070:                         Tienteko.                        13
3071: 
3072: alistetaan Keisarillisen Senaatin Talousosaston tutkit-
3073: tavaksi.
3074:      Valiokunnassa on ehdotettu pykälään otettavaksi
3075: sensuuntainen lisämääräys, että kysymyksen uuden maan-
3076: tien tekemisestä saisivat panna vireille ainoastaan sen
3077: paikkakunnan omat asukkaat, jonne tie olisi rakennet-
3078: tava. Valiokunnan enemmistö on kuitenkin pitänyt
3079: tällaista määräystä tarpeettomana, koska näihinkin asti
3080: san?tunlaiset kysymykset ylimalkaan on nostettu paik-
3081: kakunnan väestön taholta ja niin luultavasti edeskin-
3082: päin tulee käymään.
3083:      5 §. Paitsi tavalliseen henkilö- ja tavaraliikenteeseen
3084: käytetään nykyaikana maanteitä myöskin sellaisten ras-
3085: kaiden koneiden ja muiden esineiden kuljetukseen, joiden
3086: paino eräissä tapauksissa saattaa olla suurempi kuin
3087: tietä tehtäessä on osattu edellyttää. Sellaisesta ras-
3088: kaasta kuormituksesta johtuvan siltain, lossien ja laut-
3089: tain rikkoutumisen välttämiseksi on niiden kantovoima
3090: asianmukaisesti määrättävä ja tietä käyttävän yleisön
3091: tietoon saatettava, niin että jokainen, jolla on kuljetet-
3092: tavanaan raskaampi paino kuin ylimenopaikalla olevan
3093:  ilmoituksen mukaan siinä on korkeintaan sallittu, voi
3094: ryhtyä tarpeen vaatimiin varo- ja vahvistuskeinoihin.
3095:       7 ja 8 §. Liian lähellä tietä tai sen ojaa kasvavat
3096: puut ja pensaat tai siihen tehty aita tai rakennus on hai-
3097:  taksi tien kunnossapidolle. Sentähden on 7 ja 8 §:ään
3098:  otettu määräykset, että riittävä ala maantien syrjäs-
3099:  tä tai maantien ojan ulkoreunasta on jätettävä aukeaksi.
3100:  Erikoisasemassa tulisivat tässä kohden olemaan sellai-
3101:  set puut ja pensaat, jotka jo ennen uuden tieasetuksen
3102:  voimaan astumista ovat istutetut tai erityiseen hoitoon
3103:  otetut, ja Valiokunnan mielestä on tällaiseen määräyk-
3104:  seen sitä enemmän syytä kun erityiseen hoitoon ote-
3105:  tuiksi lienevät katsottavat esim. myöskin sellaiset puut,
3106:  jotka ovat omiaan suojelemaan vesistön vartta kulke-
3107: 14        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3108: 
3109: vaa maantietä veden uurtavalta vaikutukselta ja sen
3110: vuoksi ovat säilytettävät paikoillaan.
3111:       12 ja 13 §. Ellei sopimusta maanomistajan kanssa
3112: saada aikaan maantien tekemistä varten tarpeellisen
3113: alueen taikka soran-, hiekan-, kiven- tai savenottopai-
3114: kan luovuttamisesta, on tällainen alue tai paikka pak-
3115: kolunastettava. Rautatierakennuksilta saatu kokemus
3116: osottaa kuitenkin, että korvaukset maata pakkolunas-
3117: tettaessa pyrkivät nousemaan suuresti yli sen, mitä voi-
3118: daan pitää kohtuullisena. Tämän johdosta onkin, val-
3119: tiosäätyjen aikanaan asiasta tekemän päätöksen mu-
3120: kaisesti, viime aikoina rautateitä rakennettaessa vaa-
3121: dittu niiltä kunnilta, joiden kautta rautatie on tehty,
3122: sitoumuksia että kunnat vastaavat siitä, minkä pakko-
3123: lunastuskustannukset ovat suuremmat kuin hallitus, eri-
3124: tyisen arvion nojalla, harkitsee kohtuulliseksi. Koska
3125: tällä tavalla on saatu korvaukset pakkolunastetusta
3126: maasta melkoisesti vähenemään, on Valiokunnan mie-
3127: lestä samanlainen menettely suotava myös maantien teke-
3128: miseen ja aineenottopaikaksi tarvittavien maa-alojen
3129: pakkolunastukseen nähden. Maanteiden rakentamis-
3130: kustannusten saattamiseksi mahdollisimman alhaisiksi
3131: on Valiokunnassa tehty ehdotus, että tiemaata pakko-
3132: lunastettaessa maksettaisiin korvaus ainoastaan snna
3133: tapauksessa, että tie kulkee viljelysmaiden tai puutar-
3134: han läpi, jolloin korvausta suoritettaisiin siihen pan-
3135: nun työn arvosta mutta ei itse maakamarasta, sekä että
3136: maanomistajat olisivat velvoitettavat luovuttamaan val-
3137: tiolle maantientekoon tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven-
3138: ja savenottopaikat tiehallituksen arvioimasta hinnasta.
3139: Tätä ehdotusta ei Valiokunnan enemmistö kuitenkaan
3140: ole katsonut voivansa kannattaa, koska se tykkänään
3141: poikkeaisi nykyisen pakkolunastuslainsäädännön periaat-
3142: teista ja sen toteuttamisesta voisi käytännössä yksityi-
3143: selle syntyä tuntuvaa vahinkoa.
3144:       16 ja 18 §. Asetusehdotuksen 16-18 §:ään sisäl-
3145:                          Tfenteko.                        15
3146: 
3147: tyvät säännökset siitä menettelystä, jota maanteiden
3148: kunnossapitoa urakalle annettaessa on noudatettava.
3149: Toivottavaa on että maantiet urakalle tarjottaessa jae-
3150: taan sopivan suuruisiin osiin, niin että kaikille paikka-
3151: kuntalaisille, jotka sitä haluavat ja joilla on tällaiseen
3152: työhön tarpeelliset välineet, käy mahdolliseksi huuto-
3153: kaupassa ottaa joku tieosa kunnossapitääkseen. Jotteivät
3154: maanviljelijäin kiireelliset kesätyöt estäisi halullisia tar-
3155: jouksen tekijöitä saapumasta urakkahuutokauppoihin,
3156: on sopivinta asettaa huutokaupat kevätkesälle, josta
3157: myöskin on se etu, että tientekorasituksen vuotuiset ku-
3158: lunkiarviot saadaan hyvissä ajoin valmistetuiksi.
3159:       Valiokunnassa on lausuttu mielipide, että huuto-
3160: kaupoista olisi annettava yleisölle tieto sekä kuulutuk-
3161: sella, joka julkaistaisiin kunnallisiin asioihin nähden
3162: säädetyllä tavalla, että ilmoituksella paikkakunnan enin
3163: levinheissä sanomalehdissä. Valiokunnan enemmistö on
3164: kuitenkin pitänyt määräystä pakollisesta sanomalehdis-
3165: sä ilmoittamisesta aiheettomana, sekä arvellut asian par-
3166: haiten järjestyvän paikallisolojen vaatimusten mukaan,
3167: jos huutokaupoista annetaan yleisölle tieto samalla ta-
3168: valla kuin eri kunnissa on katsottu tarpeen vaativan
3169: kunnallisten kuulutusten tiedoksiantoon nähden. Tä-
3170: män johdosta on Valiokunta muodostanut 16 §:n 2 mo-
3171: mentin loppuosan siten, että siihen sisältyy sekä kun-
3172: nallisista kuuJutuksista laissa säädetty että kunnan nii-
3173: den suhteen sen lisäksi ehkä käytäntöön ottama ilmoitta-
3174: mistapa.
3175:       21 §. KruununnimismiesteD olisi niinkuin tähän-
3176: kin asti, virkansa puolesta valvottava maanteiden kunnos-
3177: sa pitoa ja toimitettava keväällä ja syksyllä tiekatsel-
3178: mukset. Kun tiehallitukselle kuitenkin on tärkeätä sään-
3179: nöllisesti saada nähdä, mitä puutteita sen valvonnan
3180: alaisissa maanteissä tai niihin kuuluvissa laitoksissa
3181: saattaa olla, sekä kuinka kelvollisesti asianomaiset ura-
3182: koitsijat toimittavat tehtävänsä, on mainitut katselmuk-
3183: 16        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3184: 
3185: set määrätty kruununnimismiehen ja kahden tiehalli-
3186: tuksen jäsenen toimitettaviksi.
3187:      23 §. Oikeudenmukaiselta ja käytännölliseltä on näyt-
3188: tänyt määräys että sen, joka maantien alitse tahtoo
3189: johtaa vettä pois tiluksiltaan, tulee rakentaa maantien
3190: poikki tekemänsä laskuojan yli kelvollinen silta tai rum-
3191: pu, jonka kunnossapito sitten on valtiovaroilla kustan-
3192: nettava.
3193:      24 §. Tunnettua on että nykyään monin seuduin
3194: vallalla oleva tapa kasata tientekoaineita maantielle,
3195: useinkin tekee hevosella kulkemisen tällaisilla teillä
3196: vaaranalaiseksi. Valiokunnassa on sen vuoksi arveltu
3197: että olisi joko kokonaan kiellettävä mainittu menettely
3198: tai ainakin annettava lähempiä määräyksiä siitä, mitä
3199: olisi vaarinotettava jos tällaisia ainevarastoja tahdo-
3200: taan maantielle panna. Edellisestä ajatuksesta on kui-
3201: tenkin ollut luovuttava syystä että se voisi tehdä vält-
3202: tämättömäksi erityisten alueiden lunastamisen tienteko-
3203: aineiden varastopaikoiksi ja yksityiskohtaisempien mää-
3204: räysten sovittaminen puheenalaisesta seikasta ylei-
3205: seen asetukseen on myös osottautunut vaikeaksi.
3206: Turvallisuuden valvominen tässä kohden lienee siis jätet-
3207: tävä paikkakunnan kruununpalvelijain asiaksi, joiden
3208: tulisi katsoa, ettei maantielle aseteta tientekoaineita,
3209: jos niitä varten on muualla sopivaa tilaa, eikä enempää
3210: kuin lähintä tarvetta varten ja ettei ainevarastoja sijoi-
3211: teta niin että niistä on matkustajille vaaraa.
3212:       32 §. Sittenkuin jään muodostuminen syystalvella
3213: on tapahtunut eräissä virtapaikoissa maassamme, on
3214:  jään särkeminen laivoilla tuottanut vaikeita ja pitkälli-
3215: siä haittoja maanteiden ylikulkupaikoissa, joissa kulku-
3216: yhteyttä vesijakson poikki pidetään voimassa lossilla.
3217: Jään särjettyä syntyy nimittäin siellä jäiden kulku,
3218:  joka suuresti vaikeuttaa lossin kuljetusta virran poikki,
3219:  jopa joskus tekee sen niin vaaralliseksi, että kulkuyhte-
3220:  ys täytyy kokonaan keskeyttää, kunnes vesijakso jäl-
3221:                         Tienteko.                         17
3222: 
3223: leen menee jäähän. Mutta koska tähän uudestaan Jaa-
3224: tyrniseen saattaa kuJua pitempi aika ja liike maantiellä
3225: siten tulla keskeytetyksi tai ainakin suuresti vaikeutetuk-
3226: si, on tarpeen, että lainsäädännön kautta valmistetaan
3227: mahdollisuus estää sellaiset satunnaiset kuJkuyhteyden
3228: keskeytykset. Kun laivakulkua kuitenkaan ei ole estet-
3229: tävä niissä virtavesissä, joissa talvisin laivaliikettä sään-
3230: nöllisesti harjoitetaan, on kuvernöörille annettu valta
3231: määrätä niissä virtapaikoissa, joissa talvikulkua ei har-
3232: joiteta, ajan, milloin vesistön jäässä ollessa ei lassipai-
3233: koissa ole lupa kulkea laivoilla. Sellaisen järjestelyn
3234: kautta voivat eri paikkakuntain erilaiset olot ja kulku-
3235: yhteystarpeet paraiten tulla huomioon otetuiksi varsin-
3236: kin kun kuvernöörin olisi ennen puheenaolevan määräyk-
3237: sen antamista hankittava asiaan tarpeellinen selvitys.
3238:       34-36 §. Asetusehdotuksen IV luku sisältää sään-
3239: nökset tiehallituksista, jotka tulisivat maalaiskuntain
3240:  asetettaviksi kunnallisiin luottamustoimiin kelpaavista
3241: henkilöistä. Kunnat saisivat myöskin määrätä tiehal-
3242: lituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jotta
3243: saataisiin säännökset kelpoisuudesta tiehallituksen jäse-
3244: niksi ja oikeudesta kieltäytyä sellaiseen toimeen rupea-
3245: masta varmoiksi senkin varalta, että kunnallisasiain
3246: hoito maalla kokonaan tulisi siirtymään kuntakokouk-
3247: selta kunnanvaltuustolle, on 34 §:n 2 momentissa sää-
3248:  detty, että tässä suhteessa on sovellettava mitä kunnan
3249:  valtuutetuista säädetään. Samoin kuin kuntakokouksen
3250:  ja kunnallislautakunnan esimiehen ja varaesimiehen on
3251:  tiehallituksenkin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
3252:  vaalista viipymättä ilmoitettava kuvernöörille, jonka on
3253:  määrättävä tiehallitukselle tuleva palkkio ja muutenkin
3254:  valvottava sen toimintaa.
3255:       Tiehallituksen tehtävistä on lähempiä määräyksiä
3256:  asetusehdotuksen 35 ja 36 §:ssä. Asetuksessa ei ole mää-
3257:  räyksiä siitä, minkälaista työjärjestelmää on käytettävä
3258:  uusia maanteitä tehtäessä. Niinkuin 36 §:n sisällöstä sel-
3259: 18        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3260: 
3261: viää on asianomaisen tiehallituksen asiana kussakin yksi-
3262: tyistapauksessa ehdottaa ovatko tällaiset maantietyöt
3263: annettavat urakalle vai teetettävät sitä varten palkatul-
3264: la työvoimalla. Kuvernöörin ja viime kädessä Senaatin
3265: ratkaistavana on sitten mitä järjestelmää kulloinkin
3266: sopivampana r•n käytE>ttävä.
3267: 
3268: 
3269: 
3270: 
3271:                          Paikallistiet.
3272: 
3273:       Edellämainitun komitean hankkimien tietojen mu-
3274: kaan oli Suomessa, Lapin kihlakuntaa lukuunottamatta,
3275: vuonna 1898 yhteensä 14,7 44 kilometriä kyläteitä, joi-
3276: den vuotuinen kunnossapito on arvioitu nousseen 650,947
3277: markkaan 60 penniin. Nämä kulkulaitokset, jotka tule-
3278: vaisuudessa nähtävästi yhä kehittyvät paljouteen ja
3279: laatuun nähden, ovat saaneet syntyä ja pysyä voimassa
3280: puutteellisten lainsäännösten turvissa. Rakennuskaaren
3281: 25 luku määrää ainoastaan, että tie käräjäpaikkaan, kir-
3282: kolle ja myllylle, samoin muu ajotie on oleva 6 kyynärää le-
3283: veä, sekä että kaikki, jotka maalla omistavat tai viljelevät
3284: tilaa, ovat velvolliset sitä tekemään. Jonkin verran
3285: kehittyneemmät ovat kyläteitä koskevat säännökset ase-
3286: tuksessa 15 päivältä tammikuuta 1883 teiden ja siltain
3287: tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla. Sen f:> §
3288: 7elvoittaa kaikki ne tilain sekä verolle pantujen torp-
3289: pain ja ulkopalstain haltijat, jotka sitä tietä käyttävät
3290: niin myös tehdaslaitokset ja kruunun puistojensa puo-
3291: lesta olemaan kylätien tekemisessä ja kunnossapidossa
3292: osallisina kunkin tiemanttaalin mukaan, mutta myös
3293: >>tarpeen mukaisesti katsoen siihen eri hyötyynkin, jota
3294: itsekullekin tiestä tulee>>, ja on tehdaslaitosten suoritet-
3295: tava velvollisuutensa rahassa >>sillä tavoin kuin tien
3296: Dsakkaat keskenään sopivat». Millä tavoin suostumuk-
3297:                         Tienteko.                        19
3298: 
3299: sia kylätien rakentamisesta, tiejaosta y.m. on aikaan
3300: saatava ja millä tavoin niitä, jotka olisivat velvolliset
3301: kylätien osakkaiksi rupeamaan, on saatava siihen vel-
3302: voitetuiksi, siitä puuttuu selviä säännöksiä. Tämän
3303: puutteen takia onkin kyläteiden rakentajia kohdannut
3304: vaikeuksia, joita ei aina ole kyetty voittamaan.
3305:       37 ja 38 §. sisältävät määräykset siitä, mitenkä
3306: yksityisten, jotka tahtovat rakentaa paikallistien, on saa-
3307: tava aikaan siitä pätevä sopimus tai, jollei tien tekemi-
3308: sestä päästä yksimielisyyteen, velvoittava päätös sekä
3309: millä tavoin kunnan, joka ottaa valmiin paikallistien
3310: kunnossapitääkseen tai uuden tehdäkseen, on tässä koh-
3311: den meneteltävä. Häiriöiden estämiseksi niiden puo-
3312: lelta, jotka vastustavat paikallistien aikaansaamista
3313: on 37§:ään otettu säännös, että kuvernöörin on määrät-
3314: tävä tienosakasten perustavalle kokoukselle puheenjoh-
3315: taja, että sellmsessa kokouksessa on äänestettävä pää-
3316:  luvun mukaan ja että kahdenkolmanneksen äänten enem-
3317: mistöllä siellä tehty päätös tien rakentamisesta on kat-
3318: sottava osakasten sopimukseksi.- Sopimus paikallistien
3319: rakentamisesta on lähetettävä kuvernöörin tutkittavak-
3320: si ja vahvistettavaksi. Jos kaikki tien osakkaat ja
3321: muut, joiden etua asia koskee, ovat olleet sopimuksen
3322: teosta yksimielisiä, niin ei kuvernööri voi kieltää sopi-
3323: mukselta vahvistusta, jollei se ole vastoin lakia. Jos
3324: asiassa ei ole saavutettu yksimielisyyttä, mutta sopimus-
3325: ta ovat kannattaneet kaksikolmannesta kokouksen jäse-
3326: nistä niin on kuvernöörin harkinnan varassa jättää tuo
3327: sopimus vahvistamatta, vaikkei se olisikaan lainvastai-
3328: nen, mutta kuvernööri katsoo esim. ettei tiestä koituva
3329: hyöty vastaa sen vaatimia kustannuksia. Jottei tätä
3330: koskeva määräys 37 §:n 3 momentin lopussa antaisi
3331: aihetta väärinkäsitykseen, on määräyksen sanamuotoa
3332:  V aHokunnassa selvennetty.
3333:       39 ja 40 §. Samoin kuin maantiestä on säädetty
3334: tulisivat 39 §:n mukaan paikallistietkin urakalla kunnos-
3335: 20        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3336: 
3337: sa pidettäviksi. Urakkatarjoukset olisivat tienosakas-
3338: ten asettaman tiehallituksen hyväksyttävät. Kuiten-
3339: kin voivat tienosakkaat päättää esim. että tiehallituksen
3340: tulee tien kunnossapitoon käyttää sitä varten palkattua
3341: työväkeä. Asetus myöntää tienosakkaille vielä kolman-
3342: nenkin tavan järjestää paikallistien kunnossapidon, ni-
3343: mittäin toimittamalla sen luonnossa. Tähän ovat oike-
3344: utettuja 40 §:n 2 momentissa luetellut henkilöt, jot-
3345: ka kaikki ovat sellaisia että heillä on katsottava olevan
3346: pysyväinen olonsa paikallistien piirissii. Muiden sitävas-
3347: tom tulee viimeksimainitussakin tapauksessa suorittaa
3348: vuosimaksunsa rahassa tierahastoon. Rahassa maksa-
3349: jien ryhmään on näyttänyt sopivalta asettaa teollisuus-
3350: laitokset, koska kokemus on osottanut, että esim. sahoja,
3351: tiilitehtaita y. m. tmsinaan perustetaan vain tilapäistä
3352: tarvetta varten, samoin maakauppiaat, jotka usein lak-
3353: kauttavat liikkeensä.
3354:       44 §. Määräykset siitä, millä tavoin ne, jotka sen
3355: perästä kuin paikallistie jo on valmistunut alkavat sitä
3356: säännöllisesti ajoihinsa käyttämään tai siihen yhdistä-
3357: vät tien tiluksiltaan tai rakennuksiltaan, ovat veivoitet-
3358:  tavat rupeamaan tien osakkaiksi, on pantu 44 §:ään.
3359:  Koska paikallistie muuttuneiden olosuhteiden takia, esim.
3360: uuden tien valmistumisen johdosta, saattaa käydä jolle-
3361: kin, joka sitä aikaisemmin on tarvinnut tai jolle s1itä
3362: on ollut hyötyä, tarpeettomaksi ta1 hyödyttömäksi, niin
3363:  on pykälässä säännös myöskin siitä menettelytavasta,
3364:  jota paikallistien osakkaan on sellaisissa tapauksissa
3365:  noudatettava päästäkseen tien kunnossapitovelvollisuu-
3366:  desta vapaaksi.
3367:       Monessa, varsinkin tiheärumin asutussa paikassa
3368:  ovat eräät paikallistiet verrattain lyhyitä ja muodosta-
3369:  vat keskenään verkon, jonka eri osia varten, jos jokai-
3370: selle tielle asetettaisiin eri tiehallitus, paikkakunnalla
3371:  tulisi olemaan tarpeettoman monta paikallisteiden tie-
3372:  hallitusta. Tähän nähden on paikallisteiden osakkai-
3373:                          Tienteko.                        21
3374: 
3375: den sallittava, milloin sen pitävät sopivana, asettaa
3376: kahdelle tai useammalle paikallistielle yhteinen tiehallitus.
3377: Siellä taasen, missä tiehallituksen asettaminen jollekin
3378: paikallistielle näyttää tarpeettomalta, on tien osakkaille
3379: varattava tilaisuus järjestää tieasiain käytteleminen olo-
3380: jen mukaisesti muulla tavalla. Sellaisissa poikkeusta-
3381: pauksissa on kuitenkin lopullinen ratkaisuvalta pldätet-
3382: tävä kuvernöörille, koska muutoin ei aina olisi varmuut-
3383: ta siitä, että se tapa, joka aijotaan ottaa käytäntöön,
3384: vastaa tarkoitustaan.
3385:       46 §. Koska on näyttänyt sopivalta antaa paikallistien
3386: osakasten itse määrätä miten on julkaistava kuulutus,
3387:  jolla heidät kutsutaan kokoukseen, on Valiokunta tämän
3388: mukaisesti muuttanut pykälän ensimäistä momenttia.
3389:       56 ja 57 §. Asetusehdotuksen 56 ja 57 §:ssä on
3390: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan maantiet
3391: niihin kuuluvine laitoksineen on luovutettava nykyisten
3392: tientekolahkojen huostasta kruunulle. Selvältä näyttää,
3393: että sen tulee tapahtua ilmaiseksi, eikä luovutuksessa
3394: vomekaan syntyä riitaisuuksia muusta kuin niistä van-
3395: hoja maanteitä varten käytetyistä tientekoaineiden otto-
3396: paikoista, joiden kuuluvaisuudesta maantiehen ei ole
3397: saatavana muuta selvitystä, kuin että niitä vanhastaan
3398: on pidetty maantiehen kuuluvina. Sellaiset riidat lie-
3399:  nevät, kuten esityksessä ehdotetaankin, sopivimmat jät-
3400:  tää uskottujen miesten ratkaistaviksi.
3401:       Valmistavia toimenpiteitä varten on tarpeen riit-
3402:  tävä väliaika puheenaolevan asetuksen julkaisemisen ja
3403:  voimaanastumisen välillä, jonka siirtymisajan kuluessa
3404:  maantiet edelleen ovat kunnossapidettävät vanhan jär-
3405:  jestelmän mukaan. Kun on mahdollista että jotkut
3406:  tientekovelvolliset tällöin laiminlöisivät tieosansa kunnos-
3407:  sapidon ja kruunulle sen johdosta tiemenot uuden ase-
3408:  tuksen alkuvuosina tulisivat olemaan säännöllistä suu-
3409:  remmat, on tällaista menettelyä pyritty estämään 56
3410: 22        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3411: 
3412: §:ssä olevalla määräyksellä, että maantiet ynnä niihin
3413: kuuluvat laitokset ovat kruunulle siirrettävät »hyvässä
3414: kunnossa>>. Ennenkuin maantiet otetaan kruunun huos-
3415: taan lienee myös tarpeen valtion puolesta hankkia luettelot
3416: siitä, mitä maanteihin kuuluu, jolloin luettelemuksen yhtey-
3417: dessä sopinee pitää vastaanottokatselmus, jossa puutteelli-
3418: suuksista hankitaan selvitys ja sen perusteella vaaditaan
3419: tientekolahkoja toimittamaan tarvittavat korjaustyöt.
3420: Tätä varten ei Valiokunta kuitenkaan ole katsonut ase-
3421: tukseen olevan otettava erityisia määräyksiä, mainittu
3422: tehtävä kun voidaan hallituksen toimesta ilmankin
3423: saada suoritetuksi.
3424:       Valiokunnalla ei ole tarkempia tietoja kuinka suu-
3425: ret tielahkojen tie- ja siltatöitä varten ottamat velat
3426: nykyään ovat. Suomen Valtiokonttorin ilmoituksen mu-
3427: kaan oli kruunulla neljältä tielahkolta (kunnalta) vuonna
3428: 1910 saatavana tie- ja siltalainoja yhteensä 274,144 mark-
3429: kaa 97 penniä. Ne pitkäaikaiset lainat, joita tielahkot
3430: ovat muualta hankkineet tuskin nousevat yhtä suureen
3431: maaraan. Nämä velat ovat, siinä määrin kuin niitä
3432: maanteiden luovutuksen aikana lainaehtojen mukaan on
3433: maksamatta, siirrettävät kruunun vastattaviksi, sillä
3434: muuten tulisivat nykyiset tientekovelvolliset suorittamaan
3435: sekä korot ja kuoletukset näistä veloista että tieveron ja
3436: saisivat siis, kunnes velka tulisi maksetuksi, muita ras-
3437: kaammin kantaa ulostekoja maantietarpeita varten, huo-
3438: limatta siitä, että lainat on käytetty yleiseen tarpee-
3439: seen.
3440: 
3441: 
3442: 
3443: 
3444:     Virallisen tilaston mukaan oli maalaiskunnilla (tie-
3445: lahkoilla) vuonna 1908 tie- ja siltarakennus-, istutus-
3446: y. m. sellaisia rahastoja yhteensä 370,081 markkaa
3447: 12 penniä. Valiokunnasta on näyttänyt kohtuullisel-
3448:                          Tienteko.                        23
3449: 
3450: ta, että tie- ja siltarakennusrahastot, mikäli ne ovat
3451: tielahkojen (kuntain) hallussa, määrätään kunnille siir-
3452: rettäviksi niiden tiemenoja varten. Sitävastoin olisivat
3453: eräät lääninhallitusten hoidettavina olevat siltarahastot
3454: maaseudulla olevia siltoja varten kruunulle siirrettävät,
3455: niinkuin jo on tapahtunut esim. Vuoksenvirran poikki
3456: Jääskessä johtavan rautasillan kunnossapitoa varten
3457: kerätyn rahaston, joka valtiovaraintoimituskunnan mää-
3458: räyksen mukaan 14 päivältä toukokuuta 1908 on siirretty
3459: valtiorahastoon. Muita sanotunlaisia rahastoja oli, Suo-
3460: men valtiokonttorista saatujen tietojen mukaan, lopus-
3461: sa vuotta 1909 Viipurin lääninhallituksessa Viipurin
3462: pitäjässä olevan Papulan sillan rahasto 81,388 markkaa
3463:  11 penniä, Kymin siltarahasto 34,710 markkaa 39 penniä
3464: sekä Oulun lääninhallituksessa Piippolan pitäjässä ole-
3465: van Vuornan sillan rakennusrahasto 70,87 4 markkaa 66
3466: penniä.
3467:      Kun eräät siltarahastot ovat syntyneet väestöitä
3468: verrattain laajalla alueella säännöllisesti kannetuista vuo-
3469: simaksuista, jotka siten ovat saaneet tieveron luonteen,
3470: niin näyttää tarpeelliselta, että puheena olevat maksut
3471: nimenomaan määrätään tieasetuksen voimaanastuessa
3472: lakkautettaviksi. Mainitunlaisia tiemaksuja kannetaan
3473: esim. Hämeen läänin kaikista maalaiskunnista Hämeen-
3474: linnan kaupungin n. s. pitkänsillan kunnossa pitoa var-
3475: ten.
3476:      Koska puheenaolevan uudistuksen toimeenpanoa var-
3477: ten tarpeelliset valmistavat toimenpiteet vaatinevat noin
3478: kolmen vuoden ajan siitä lukien, jolloin asetus tulee
3479: Hallitsijan vahvistamana julaistuksi, niin on näyttä-
3480: nyt sopivalta, että aika asetuksen voimaan astumiselle
3481: määrätään 1 päiväksi tammikuuta 1915.
3482:     Muut Valiokunnan asetusehdotukseen tekemät muu-
3483: tokset kuin ylläkosketellut lienevät sitä laatua ettei-
3484: vät ne kaivanne erityistä perustelemista.
3485: 24       191 t. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3486: 
3487:     Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
3488: dottaa,
3489: 
3490:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
3491:           Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi
3492:           seuraavan asetuksen:
3493:                         Tienteko.                       25
3494: 
3495: 
3496: 
3497: 
3498:                         Asetus .
3499:  teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
3500:                 maalla.
3501: 
3502:                         1 LUKU.
3503: 
3504:   Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muutta-
3505:                      misesta.
3506: 
3507:                            1 §.
3508:      Tässä asetuksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat
3509: asianmukaisessa järjestyksessä kunnossapidettäviksi mää-
3510: rätyt maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin lu-
3511: etaan myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet
3512: ynnä muut kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset.
3513:      Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
3514: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka vä-
3515: littää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kun-
3516: tain tai sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan
3517: olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
3518:      Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polku-
3519: tietä, joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä
3520: kyläin kesken taikka muuten on paikallisten olojen vaa-
3521: tima.
3522:                            2 §.
3523:      Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen ja
3524: Niihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin
3525: 26         191 t. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3526: 
3527: tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin kymmenen
3528: sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suurem-
3529: paa nousua sallittavaksi.
3530: 
3531:                             3 §.
3532:      Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
3533: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
3534: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
3535: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
3536: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
3537: paaluttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
3538: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja
3539: laatimaan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemi-
3540: sestä, niin myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossa-
3541: pitoa varten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja saven-
3542: ottopaikat. Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava
3543: asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto,
3544: sekä annettava päätös, jossa on myöskin määrättävä asian
3545: aiheuttamain kustannusten maksamisesta. Jos kuvernöö-
3546: ri on määrännyt maantien tehtäväksi, on päätös ynnä
3547: asiasta kertyneet asiakirjat Keisarillisen Suomen Senaatin
3548: tutkittavaksi alistettava.
3549:      Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
3550: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
3551: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maan-
3552: tien laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällys-
3553: rakennuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maan~
3554: tien siirtämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakenta-
3555: mista taikka vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa
3556: korjaamista sekä maantien lakkauttamista.
3557: 
3558:                             4 §.
3559:     Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
3560: kaan, olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
3561: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
3562:                          TientekQ.                       27
3563: 
3564:      Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
3565: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat
3566: sallivat, sen jäädä sillensä.
3567:      Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
3568: tettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajora-
3569: daksi tehtävä.
3570: 
3571:                             5 §
3572: 
3573:      Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys,
3574: kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee
3575: sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan raken-
3576: nettava, on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä yllä-
3577: pidettävä.
3578:      Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kanto-
3579: voiman sekä muuten niiden laadun määrää kuvernööri
3580: hankittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituk-
3581: sen lausunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa
3582: asiassa Keisarillisen Senaatin tutkittavaksi alistettava.
3583:      Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus
3584: ylimenopaikalle julkipantava.
3585: 
3586: 
3587:                             6§
3588:     Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän
3589: leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei
3590: 34 §:ssä mainittu tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
3591:                                                          '
3592: 
3593:                          "'~7 §
3594:                          Lti
3595:      Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
3596: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
3597: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän asetuk-
3598: sen voimaan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon.
3599: otetut.
3600: 28         191 t. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3601: 
3602:                              8 §.
3603:      Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi
3604: kuin 0, 5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa
3605: ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen
3606: tien varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi
3607: kuin 3 metrin päähän tien syrjästä tai 2 metrin päähän
3608: ojan ulkoreunasta.
3609:      Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on
3610: erittäin säädetty.
3611:                              9 §.
3612:     Tienviereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa
3613: tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
3614: 
3615:                              10 §.
3616:      Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka
3617: tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita
3618: laitettava.
3619:                             11 §.
3620:       Maantie on mitattava kilometriluvuin ja jokainen
3621: kilometri merkittävä pylväällä. Rajapylväät läänien,
3622: kihlakuntain ja kuntien välillä ovat maantien viereen
3623: asetettavat ja tarpeellisella kirjoituksella varustettavat.
3624: Kun maantie jakaantuu kahdelle tahi useammalle haa-
3625: ralle, asetettakoon tienviitta, osattava mihin tie viepi.
3626: Missä paikallistie tai polkutie lähtee maantiestä, panta-
3627: kaan siihenkin tienviitta, jos tiehallitus sen tarpeelliseksi
3628: katsoo. Jokaisen kyytilaitoksen kohdalle on pantava
3629: pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
3630:       Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
3631: tavalla merkittävä.
3632: 
3633:                              12 §.
3634:      Ellei sopimusta maanomistajan kanssa aikaansaada
3635:                          Tienteko.                      29
3636: 
3637: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
3638: varten on alue pakkolunastettava.
3639:      Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen
3640: maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta
3641: kuin 7:ssä tarkoitetaan.
3642: 
3643:                            13 §.
3644:      Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maan-
3645: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai sa-
3646: ven ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunas-
3647: tettava, ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuu-
3648: den pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta
3649: voida maanomistajan kanssa sopia.
3650:      Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toi-
3651: sen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
3652: oikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se
3653: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen
3654: korvauksen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden
3655: nauttimisesta suoritettava.
3656: 
3657: 
3658: 
3659:                         II LUKU.
3660: 
3661:       Teiden teko· ja kunnossapitovelvollisista.
3662: 
3663:                            14 §.
3664:      Maanteiden tekeminen ja kunnossapito tapahtuu
3665: valtiovaraston kustannuKsella, ja hankitaan siihen tar-
3666: vittavat varat niinkuin erittäin säädetään.
3667:      Paitsi niitä maanteitä tai niiden osia, jotka liikkeen
3668: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan sove-
3669: liaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otetta-
3670: viksi, on huolenpito maanteiden kunnossapidosta oleva
3671: maalaiskuntain toimena niinkuin tässä asetuksessa sää-
3672: detään.
3673: 30          191 t. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3674: 
3675:       Kun maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
3676: den maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä,
3677: kummanko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta,
3678: lossi tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maa-
3679: lais- ja kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin mää-
3680: rättävä, onko sanottu laitos kruunun vaiko kaupunki-
3681: kunnan tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöö-
3682: rin päätös tällaisessa asiassa Keisarillisen Senaatin tut-
3683: kittavaksi alistettava.
3684: 
3685:                              15 §.
3686:      Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin
3687: säädetään, niiden tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
3688: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
3689:      Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
3690: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
3691:      Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
3692: tivat, on paikallisteiden tekemistä ja kunnossapitoa, har-
3693: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
3694: 
3695: 
3696:                            111 LUKU.
3697:      Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä
3698:        talvisaikaan sekä yleiselle kulkuyhteydelle
3699:                  tarpeellisista talviteistä.
3700: 
3701:                                16 §.
3702:      Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
3703: pylväiden ja kaiteiden kunnossapito sekä lossien ja laut-
3704: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lassiväylän auki-
3705: pitäminen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on
3706: mikäli ei kruunu välittömästi tehtävää suorita tiehalli-
3707: tuksen toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vä-
3708: hintään kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja
3709:                          Tien teko.                      31
3710: 
3711: 
3712: tulee tien sitä varten olla jaettuna osiin, joiden pituuden
3713: tiehallitus määrää.
3714:       Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kulu-
3715: essa sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on
3716: ilmoitus huutokaupasta julkaistava vähintään 30 päivää
3717: sitä ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista
3718: paikkakunnalla on määrätty.
3719:       Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
3720: käksi ajaksi maanteiden aukipitäminen talvisaikana ja
3721: erityisten talviteiden viitoittaminen ja aukipitäminen.
3722:       Jos sanotun makkakauden kuluessa uusi maantie
3723:  valmistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
3724:  sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
3725: tussa huutokaupassa et ole edellytetty, on uuden tien
3726: kunnossapito saman ajanjakson loppuun asti tai maini-
3727: tun työn suorittaminen myöskin urakalle annettava.
3728: 
3729:                           17 §.
3730:       Ohjeeksi 16 §:ssä mainittuja urakkatarjouksia var-
3731: ten tulee tiehallituksen hyvissä ajoin ennen huutokaup-
3732: paa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain kaitei-
3733: den, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muiden laitosten
3734: vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
3735: laic;en arvioimisen perustukseksi päivätöiden sekä puu-
3736: tavaran ja muiden rakennusaineiden paikkakunnalla
3737: käypä hinta.
3738:                            !8 §.
3739:      Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon
3740: tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskun-
3741: ta, joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden
3742: tehtävänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
3743:      Sittenkun määrättyä tieosaa koskevat tarjoukset
3744: on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen
3745: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttä-
3746: 32        191 1. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3747: 
3748: väksi, ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen
3749: kuuluvine asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuver-
3750: nöörille, joka asian ratkaisee yhdessä muiden läänissä toi-
3751: mitetuista samanaisista huutokaupoista kertyneiden asi-
3752: ain kanssa.
3753:      Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kol-
3754: me halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittä-
3755: vät, on alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi
3756: milloin urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei
3757: harkita antavan riittävää varmuutta tehtävän täyttämi-
3758: sestä taikka tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeam-
3759: pi kuin kohtuullista ja kruunun edun mukaista on.
3760:      Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
3761: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
3762: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla
3763: tavalla kunnossapidettävä.
3764: 
3765:                             19 §.
3766:      Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyy-
3767: dyttävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteai-
3768: neet otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei ura-
3769: koitsija ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
3770: 
3771:                             20 §.
3772:   1> Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö
3773: sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystoukoa
3774: tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
3775: uurtamisen tai muun satunnaisen vahingon takia tien
3776: kuntoonpC~neminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
3777: 
3778: 
3779:                             21 §.
3780:      Kun katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
3781: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimitta-
3782: vat, maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitet-
3783:                        Tienteko.                          33
3784: 
3785: takoon urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat.
3786: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukai-
3787: sesti korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen
3788: kustannukset ulosotettavat urakoitsijalta. Kustannuk-
3789: set, joita ei voida urakoitsijalta saada, ovat hänen takaus-
3790: miehiltään uloshaettavat tai muusta urakoitsijan pane-
3791: masta vakuudesta otettavat.
3792: 
3793:                            22 §.
3794:     Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taik-
3795: ka jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittä-
3796: vät, on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä
3797: varasiltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään
3798: rakentaa.
3799:                              23 §.
3800:     Joka tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
3801: hankkikoon siihen luvan tiehallitukselta, ja missä oja
3802: on kaivettu, rakentakoon sen yli sellaisen sillan tai rum-
3803: mun, joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
3804: 
3805:                            24 §.
3806:      Maannelie älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
3807: pitoon välttämättömästi tatvittavia ainevarastoja, äl-
3808: köönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
3809: haittaa kärsii.
3810:                             :l5 §.
3811:      Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leve-
3812: ämmäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen
3813: tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan,
3814: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vai-
3815: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
3816:      Sama olkoon laki missä maanvieremä, veden tulva
3817: tai muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saat-
3818: tanut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan-
3819:                                                       3
3820: 34        191 J.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3821: 
3822: nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi ura-
3823: koitsijan suoritettavaksi panna.
3824: 
3825:                             26 §.
3826:      Milloin urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25
3827: §:ssä mainitusta korvauksesta, jättäkööt asian kolmen
3828: uskotun miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuo-
3829: mari, kuvernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehalli-
3830: tus toisen ja urakoitsija kolmannen.
3831:      Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
3832: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehoituksen sii-
3833: hen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskot-
3834: tu mies niskoittelevan puolesta.
3835:      Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
3836: haettako.
3837:      Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
3838: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
3839: kenen maksettava se on. Joka tähän on tyytymätön,
3840: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
3841: kaistavaksi.
3842:                             27 §.
3843:      Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
3844: reellä ja luomisella.
3845:      Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa tiehalli-
3846: tus tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi-
3847: tettuja määräyksiä.
3848:      Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuh-
3849: teet muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri,
3850: tiehallitusta kuulusteltuaan, määrätä, että lumireen vetoa
3851: maantiellä ei tarvitse toimittaa.
3852: 
3853:                             28 §.
3854:      Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
3855: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
3856:                         Tien teko.                      35
3857: 
3858: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruu-
3859: nunnimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan
3860: sivu, jos se mukavasti ja maan omistajalle tai haltijalle
3861: haittaa tuottamatta käy päinsä tai jos tämä siihen muuten
3862: suostuu. Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimis-
3863: miehen osottaa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sit-
3864: ten pidettävä auki samalla tavalla kuin päätietä.
3865:      Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan-
3866: tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa
3867: tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin
3868: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin-
3869: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle tai
3870: haltijalle siitä syntyvän vahingon.
3871: 
3872:                            29 §.
3873:      Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
3874: teltuaan, määrätä missä erityinen talvitie on kulkuyhte-
3875: yden tarvetta varten pidettävä, sekä millä paikoin ja
3876: millä tavoin talvitie on johdettava vesistössä olevan ylei-
3877: sen kulkuväylän poikki.
3878: 
3879:                            30 §.
3880:      Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten
3881: tehty, on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä,
3882: missä niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
3883:      Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin ai-
3884: kaa käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä
3885: sanottuna aikana vaadittako;       kuitenkin on maantie
3886: hyvissä ajoin keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
3887: 
3888:                            31 §.
3889:      Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhtei-
3890: den vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä
3891: tie menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avan-
3892: 36        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
3893: 
3894: toja tai railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta
3895: pantava niiden poikki. Joka tekee avannon sellaisen
3896: talvitien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla
3897: merkitsemään.
3898: 
3899:                             32 §.
3900:      Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään
3901: lossilla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käy-
3902: tetä laivain kulkuväylänä, mää.rätköön kuvernööri tar-
3903: vittaessa, tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia
3904: kuulusteltuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan,
3905: jolloin laivakulkua ei siinä saa harjoittaa jos ylimenopaik-
3906: ka silloin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä
3907: myöskin muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä millä
3908: tavoin ja kuinka usein päätös on voimassa pysyäkseen
3909: yleisesti tiedoksi saatettava.
3910:       Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki
3911: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on nii-
3912: hin paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimi-
3913: tettava sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos
3914: ynnä siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus,
3915: kuin kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden
3916: harkitsee tarpeelliseksi.
3917:       Milloin laiva sattumalta on uurtanut auki vetojuh-
3918: tia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan talvitien,
3919: on tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta
3920: siitä, että väliaikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos
3921: tehdään vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään
3922: paikkaan; ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin
3923: sellaisia satunnaisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä,
3924: ryhtymään kaikkiin niiden pikaiseksi poistamiseksi tar-
3925: peellisiin valmistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos
3926: liikkeen keskeytys tapahtuu tämän pykälän 1 momentis-
3927: sa mainitussa tapauksessa; ja hakekoon tiehallitus syylli-
3928:                          Tienteko.                       37
3929: 
3930: sen veivoittamista korvaamaan kruunulle siitä aiheutu-
3931: neen kustannuksen.
3932: 
3933:                            33 §.
3934: 
3935:      Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
3936: vaa lumireen vetoa tai. lumen luomista, taikka jollei
3937: yleistä talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruu-
3938: nunnimismiehellä valta teettää työ, ja on maksu perittä-
3939: vä niinkuin 21 §:ssä sanotaan.
3940: 
3941: 
3942:                         IV LUKU.
3943: 
3944:                      Ti~hallituksesta.
3945: 
3946: 
3947:                            34 §.
3948:      Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, ase-
3949: tetaan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi vara-
3950: jäsentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun
3951: loppua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää, ke-
3952: nenkä tiehallituksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana
3953:  ja varapuheenjohtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä
3954: kuvernöörille, joka määrää tiehallitukselle tulevan palk-
3955: kion.
3956:      Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kiel-
3957: täytymisestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä
3958: kunnanvaltuutetuista säädetään.
3959: 
3960:                             35 §.
3961:      Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettu-
3962: jen päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausun-
3963: tojen antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä kos-
3964: kevissa asioissa, sekä muiden tämän asetuksen mukaises-
3965: ti tiehallitukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
3966:      Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
3967: 38        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
3968: 
3969: hallituksen   noudatettava mitä kunnallislautakunnasta
3970: säädetään.
3971:                             36 §.
3972:     Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 pai-
3973: vää valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava
3974: täydellinen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa
3975: olevain maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta. Tä-
3976: hän arviolaskuun on otettava menot teetettävistä töistä
3977: hyväksyttyjen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei
3978: teetetä urakalla, laaditun kustannusarvion mukaan, niin
3979: myös tihallituksen palkkaus sekä kaikki muut kustan-
3980: nukset. Edeltäkäsin laskettavissa olevain menojen lisäk-
3981: si on arviolaskuun myöskin pantava kohtuullinen raha-
3982: määrä arvaamattomien menojen varalle.
3983:      Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se
3984: ynnä kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päi-
3985: vää kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yh-
3986: dessä läänin muista kunnista tulleiden samanaisten arvio-
3987: laskujen kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipy-
3988: mättä Keisarillisen Senaatin tutkittavaksi alistettava.
3989: 
3990: 
3991: 
3992:                          V LUKU.
3993: 
3994:      Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
3995: 
3996:                             37 §.
3997:       Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
3998: datettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
3999: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle
4000: harkitaan sopivimmaksi.
4001:       Kun kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikal-
4002: listien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuu-
4003: luvista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
4004: 1uettelon niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan
4005:                           Tien teko.                       39
4006: 
4007: tai siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa
4008: tien tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomista-
4009: jat, joiden tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavak-
4010: si ja tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittä-
4011: kööt hakemukseen, jos mahdollista, näiden suostumuk-
4012: sen siihen. Kuvernööri hankkikoen lausunnon niiltä,
4013: joiden maille tie tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tar-
4014: vittavan selvityksen, minkä jälkeen hän kuulutuksella
4015: kutsukoen tien osakkaiksi aijotut määräpaikkaan kokoon-
4016: tumaan hakemuksesta kuultaviksi ja tien tekemisestä
4017: sopimaan sekä tieyksikköjen suuruudesta ynnä muusta
4018: mitä asiaan kuuluu päättämään ja tiehallitusta valitse-
4019: maan; ja on kuvernöörin samalla määrättävä kokouk-
4020: selle puheenjohtaja sekä, jos kruunua on aijottu kiinteis-
4021:  tönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies
4022: kruunun etua valvomaan.
4023:      Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
4024: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota
4025: kaksi kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mu-
4026: kaan on kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuver-
4027: nöörin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi, ja jollei sopi-
4028: mus ole vastoin lakia, on se vahvistettava, jos kaikki
4029: tienosakkaat ja ne muut, joiden etua asia koskee, ovat
4030: olleet yksimielisiä, mutta         jollei yksimielisyyteen ole
4031: päästy, on sopimuksen vahvistaminen kuvernöörin har-
4032: kinnan varassa.
4033:      Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
4034: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi
4035:  ja vahvistettavaksi lähetettävä.
4036: 
4037:                             38 §.
4038:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapi-
4039: tääkseen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain
4040: ja muiden laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain
4041: 40       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4042: 
4043: luovuttamisesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjal-
4044: linen sopimus,
4045:      Kunnan, joka ottaa paikallistien tehdäkseen, on
4046: siitä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomista-
4047: jain 37 §:ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös
4048: määräys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan
4049: kiinteistönsä puolesta velvoittaa käymään tiehen osal-
4050: liseksi, on hankittu.
4051:      Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan paa-
4052: tös on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
4053: 
4054:                           39 §.
4055:      Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosak-
4056: kaat toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava 45
4057: §:ssä mainitun tiehallituksen määräämissä osissa; ja on
4058: tiehallituksen asiana hyväksyä tehty urakkatarjous tai,
4059: ellei hyväksyttävää tarjousta ole tehty, määrätä uusi
4060: urakkatarjous toimitettavaksi tai tieosa muulla tavoin
4061: kunnossapidettäväksi.
4062: 
4063:                           40 §.
4064:      Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
4065: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tie-
4066: yksikköjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa
4067: toimitettavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki
4068: tien kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
4069:      Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimitta-
4070: vat ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat
4071: manttaaliin pantua maata, tai omistavat vähintään viiden
4072: hehtaarin suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka
4073: hallitsevat torppaa.
4074:      Ennen tämän asetuksen voimaan astumista pai-
4075: kallistien kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuiten-
4076: kin noudatettavana, kunnes tienosakkaat toisin päät-
4077: tävät.
4078:                         Tienteko.                       41
4079: 
4080: 
4081: 
4082:                            41 §.
4083: 
4084:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja
4085: muut kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niin-
4086: kuin tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edulli-
4087: simmaksi harkitsevat.
4088: 
4089: 
4090:                            42 §.
4091: 
4092:      Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
4093: vain siltain ja muiden laitosten rakentamista ja kunnos-
4094: sapitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa
4095: tiehallituksen kullekin osakkaille hänen paikallistien pii-
4096: ristä saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun
4097: hyödyn perustuksella joka vuosi pariemain tieyksik-
4098: köjen mukaan, joiden suuruuden tienosakasten kokous
4099: maaraa.      Jos tie kunnossa pidetään luonnossa, tulee
4100: niiden osakasten, jotka sellaisen kunnossapidon suorit-
4101: tavat, maksaa tierahastoon ainoastaan sen verran,
4102: kuin heidän luonnossa suorittamansa kunnossapito arvi-
4103: oidaan olevan heidän osakseen tulevaa vuosimak<;ua
4104: vähempi.
4105:      Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus
4106: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
4107: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
4108: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksik-
4109: köjenpallo lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
4110:      Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
4111: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
4112: kunnallisveroista on säädetty.
4113:      Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyt-
4114: tämisestä on kuvernöörillä valta, tieosakasten ehdotuk-
4115: sesta, määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannet-
4116:  tavaksi ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
4117: -42       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4118: 
4119: 
4120:                             43 §.
4121: 
4122:     Kustannukset paikallistiestä, jonka kunta on otta-
4123: nut tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritetta-
4124: vat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
4125: 
4126: 
4127:                             44 §.
4128: 
4129:      Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
4130:  säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää
4131: tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen,
4132: ennenkuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoitta-
4133: utumaan tien osakkaaksi. Tämän laiminlyöjää kehoit-
4134: takoon tiehallitus rupeamaan tien osakkaaksi ja pankoon
4135: hänelle tieyksiköt Ellei hän siihen suostu, kieltäköön
4136: tiehallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja
4137: hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien
4138: osakkaaksi rupeamaan.
4139:      Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
4140: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallituk-
4141: selle hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemuk-
4142: seen suostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen
4143: jälkeen tuomioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta;
4144: ja lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tien-
4145: osakkaan vapauttamisesta on saanut lainvoiman.
4146:      Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen pai-
4147: kallistie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehal-
4148: litukset, lisättyinä kumpikin tieno~akastensa siihen va-
4149: litsemilla kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjal-
4150: lisen sopimuksen ja päättäkööt samalla, onko jomman-
4151: kumman tien osakasten suoritettava toisen tien kunnos-
4152: sapitoon apumaksua ja minkä verran tai minkä perus-
4153: tuksen mukaan. Jos sopimusta ei kahden kolmannek-
4154: sen äänten enemmistöllä saada toimeen, on asia jätettä-
4155: vä uskottujen miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä
4156:                           Tien teko.
4157: 
4158: kumpikin tiehallitus yhden sekä paikkakmman tuomari,
4159: ilmoituksesta, kolmannen.
4160:     Uskottujen miesten päätöksestä ja heille tulevasta
4161: palkkiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
4162: 
4163:                             45 §.
4164:      Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten
4165: tiehallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
4166: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä
4167: yksi varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kah-
4168: tena ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuo-
4169: roonsa.
4170:      Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat
4171: tahtovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, ol-
4172: koon se sallittu.
4173:      Paitsi 35 §:ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituk-
4174: sen asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuo-
4175: dessa kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimis-
4176: miehen kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen
4177: tulee tienosakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallis-
4178: tien tekemiseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut
4179: ja tehdä niiden käyttämisestä kultakin kalenterivuo-
4180: delta ennen seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on
4181: tienosakasten kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhti-
4182: kuun loppua annettava.
4183:      Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
4184: tuullisen palkkion.
4185:      Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä kos-
4186: kevat asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kaut-
4187: ta käyteltävät, olkoon se noudatettava, sittenkun kuver-
4188: nööri on päätöksen hyväksynyt.
4189: 
4190:                             46 §.
4191:     Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
4192: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaati-
4193: 44        191 I. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4194: 
4195: essa useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen
4196: toimesta kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on jul-
4197: kaistava tienosakasten määräämällä tavalla ja jossa on
4198: ilmoitus niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi.
4199: Kokouksessa johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanotta-
4200: jat keskuudestaan valitsevat.
4201:      Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
4202:      Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi,
4203: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valit-
4204: sevat.
4205:      Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
4206: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouk-
4207: sessa. Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse
4208: tahi sen hallitus ja jakamaUoman pesän puolesta sen
4209: osakkaat. Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
4210:      Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosak-
4211: kaaksi merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen
4212: todeksi näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
4213:      Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltai-
4214: nen luovuttaa toiselle henkilölle. Älköön kuitenkaan
4215: kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja äänival-
4216: taa useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
4217: 
4218:                              47 §.
4219:      Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on
4220: pidettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä sopivalla
4221: tavalla ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
4222: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistet-
4223: tava. Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä
4224: luetteloa vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta
4225: taksoitusta, ne muistutukset, joihin luulee olevansa oike-
4226: utettu, ja päättäköön kokous näistä muistutuksista
4227: heti, sekä kirjoituttakoon, jos muistutuksen hyväksyy,
4228: siitä aiheutuneen muutoksen luetteloon.
4229:                         Tienteko.                      45
4230: 
4231: 
4232:                           48 §.
4233:      Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös
4234: niistä tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osa-
4235: kastenkokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan va-
4236: littaa kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja
4237: Lapinmaan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tie-
4238: don saatua.
4239:                            49 §.
4240:      Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nou-
4241: datettava mitä tämän asetuksen 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom.
4242: sekä 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 §:ssä on sää-
4243: dettynä.
4244:                            50§.
4245:      Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä,
4246: tulee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on sää-
4247: detty.
4248: 
4249: 
4250:                        VI LUKU.
4251: 
4252:  Edesvastauksesta tämän asetuksen rikkomisesta.
4253: 
4254:                            51 §.
4255:      Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmu-
4256: kaisesti kunnossapitämättä maan ollessa paljaana, taik-
4257: ka täyttämättä, mitä hänellä lassiväylän aukipitämiseen
4258: sekä lumireen vetämiseen ja lumen luomiseen nähden on
4259: velvollisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitä-
4260: mättä erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn
4261: talvitien, taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien,
4262: rangaistakoon enintään 50 markan sakolla.
4263:      Joka luvattomasti sulkee tien, sakotettakoon enin-
4264: tään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
4265: laiminlyö rakentaa siltaa tai rumpua ojan yli, jonka hän
4266: on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
4267: 46        1911. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4268: 
4269:      7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikko-
4270: misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
4271:      Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan
4272: silta- tai lossirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt
4273: matkustajaa, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin
4274: määrätyn maksun, taikka jo<; lossimies jättää matkusta-
4275: jan kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan
4276: sakolla.
4277:      Matkustaja, joka, vaikka on saanut muistutuksen
4278: että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö
4279: ja jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 mar-
4280: kan sakolla.
4281:      Joka vie sillalle raskaamman kuorman, kuin minkä
4282: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelli-
4283: seen toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enin-
4284: tään 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama ol-
4285: koon laki, jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa
4286: lossin tai lautan taikka sitä vahingoittaa.
4287:      Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
4288: muksista rikoslaissa on säädetty.
4289: 
4290:                             52 §.
4291:      Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin mu-
4292: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeu-
4293: tettu ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
4294: 
4295: 
4296:                          VII LUKU.
4297: 
4298:                     Erinäisiä säännöksiä.
4299: 
4300:                             53 §.
4301:      Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä ase-
4302: tuksessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyk-
4303: sessä, kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa
4304: on määrätty.
4305:                         Tienteko.                       47
4306: 
4307:                            54§.
4308:     Tämän asetuksen toimeenpanemista varten tarvit-
4309: tavat tarkemmat määräykset ·ovat hallinnollista tietä
4310: annettavat.
4311:                            35 §.
4312:      Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
4313: 1915. Sitä ennen on kuitenkin tämän asetuksen mu-
4314: kaan ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tarpeelli-
4315: siin valmistaviin toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudat-
4316: taen 14 §:n määräyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulus-
4317: teltuaan, päätöksellä, joka on Keisarillisen Senaatin tut-
4318: kittavaksi alistettava, määrätä, mitkä tiet ovat maan-
4319: teinä kunnossa pidettävät, sekä myöskin pitää tointa
4320: tiehallituksen valitsemisesta.
4321:                            56 §.
4322: 
4323:      Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun pai-
4324: kallistien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie
4325: ynnä siihen kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kai-
4326: teet ja muut laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien
4327: alue ja tietä varten laillisesti eroitetut tientekoaineen
4328: ottopaikat kruunulle ilman lunastusta luovutettavat.
4329: Sama olkoon laki niistä tientekoaineen ottopaikoista,
4330: jotka vanhuudesta ovat maantiehen kuuluneet, siinä
4331: laajuudessa, kuin tiehallituksen ja maanomistajan sekä
4332: paikkakunnan tuomarin asettamat uskotut miehet, eri-
4333: mielisyyden sattuessa, määräävät niinkuin 26 §:ssä sää-
4334: detään.
4335:      Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
4336: on ennen tämän asetuksen julistamista lainavaroilla teh-
4337: ty, on se osa lainasta, joka tämän asetuksen voimaan
4338: astuessa vielä on lainaehtojen mukaan maksamatta,
4339: menevä kruunun vastattavaksi. Sama olkoon laki urak-
4340: kasummasta urakka-ajan loppuun asti, jos maantien
4341: 48        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o !.
4342: 
4343: kunnossapito on ennen tämän asetuksen julistamista
4344: urakalla annettu.
4345: 
4346:                             57 §.
4347:      Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten
4348: maanteiden ja siltain käyttämisestä maalla tai niiden kun-
4349: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
4350: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tä-
4351: män asetuksen voimaan astuessa. Sellaisista maksuista
4352: tai tientekovelvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tien-
4353: tekolahkojen hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat
4354: tientekolahkoon kuuluvain kuntain tai kunnanosain kes-
4355: ken niiden tiemanttaalien mukaan sen edellisenä vuonna,
4356: jona tämä ·asetus astuu voimaan; ja ovat ne kuntain
4357: tiemenoihin käytettävät.
4358:      Lääninhallitusten hoidettaviksi määrätyt tie- ja silta-
4359: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
4360: 
4361:                             58 §.
4362:     Tämän asetuksen kautta kumotaan Rakennuskaa-
4363: ren 25 luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla,
4364: 15 p:nä tammikuuta 1883 annettu asetus teiden ja siltain
4365: tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki
4366: muut yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut
4367: määräykset, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen
4368: kanssa.
4369:                          Tienteko.
4370: 
4371: 
4372: 
4373: 
4374: Ehdotus asetukseksi tieveron maksami-
4375:      sesta ja sen käyttämisestä.
4376: 
4377:      Nykyistä tientekolainsäädäntöä uudistettaessa rat-
4378: kaisua vaativista kysymyksistä on yksi tärkeimpiä se
4379: minkä verotusesineiden kannettavaksi tierasitus oikeu-
4380: denmukaisesti on pantava. Jos tähän kysymykseen
4381: vastatessa asetutaan sille kannalle,että maantiet yleisen
4382: liikkeen välittäjinä ovat kaikille maan asukkaille hyödyk-
4383: si, niin seuraa siitä, että kaikkien niiden, jotka tulojen-
4384: sa puolesta katsotaan siihen kykeneviksi, myöskin tulee
4385: ottaa osaa niiden kustannusten suorittamiseen, jotka
4386: maanteiden tekeminen ja kunnossapito vaatii.
4387:      Kaupunkien asukasten nauttimaa vapautusta maan-
4388: tientekorasitu:ksesta on puolustettu sillä, että näillä on
4389: kalliimmat elantokustannukset kuin maalla asuvilla, sekä
4390: lisäksi suuremmat kunnalliset ulosteot, jota paitsi kau-
4391: punkilaisten tulee tehdä ja kunnossa pitää kadut, torit
4392: ja muut yleiset paikat. Valiokunta ei kuitenkaan saata
4393: näille näkökohdille nykyisissä oloissa antaa ratkaisevaa
4394: merkitystä. Kaikille kaupungeille, olkootpa ne rauta-
4395: tieverkon yhteydessä tai ei, ovat sinne johtavat maan-
4396: tiet erittäin tärkeät, eikä siis ole muuta kuin kohtuuden
4397: mukaista, että kaupunkien asukkaat käyvät osallisiksi
4398: yleisten maanteitten aiheuttamiin kustannuksiin. Tä-
4399: +än on sitäkin enemmän syytä, kun enin osa suurista
4400: hehdas- ja kauppaliikkeistä, jotka ennen kaikkea tarvit-
4401: +evat kulkuneuvoja, sijaitsevat kaupungeissa. Siellä
4402:                                                        4
4403: 50        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4404: 
4405: myöskin asuvat useimmat pääomistaan eläjät ja suurim-
4406: pain palkkain nauttijat, jotka paremmin kuin muut yh-
4407: teiskunnan jäsenet kykenevät ja siitä syystä ovat vel-
4408: volliset suorittamaan veroja yleisiin tarpeisiin. Valio-
4409: kunnan enemmistö ei sentähden ole epäillyt hyväksyä
4410: ehdotettua määräystä siitä, että verotettava tulo kau-
4411: pungeissakin       on velvollinen    osaltaan kantamaan
4412: tierasitusta, varsinkin kun Valiokunnan           enemmis-
4413: tö on edellyttänyt, että kaupunkien valtatiet ja valta-
4414: kadut vastedes säädettävän asetuksen kautta määrä-
4415: tään tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi samalla tavoin
4416: kuin maantiet.
4417:       Valiokunta on niinikään kannattanut eduskunta-
4418: esityksessä olevaa ehdotusta, että tieveroa olisi suoritet-
4419: tava kruununpuistoista ja muista kruunun metsämaista
4420: saadusta tulosta, joksi olisi luettava niiden antama koko-
4421: naistulo.
4422:       Alempana mainituilla poikkeuksina tulisi siten tie-
4423: veroa maksettavaksi kaikesta kunnallisverotuksen alai-
4424: sesta tulosta niin hyvin kaupungeissa kuin maalla sekä
4425: kruununpuistojen ja muiden kruunun metsämaiden to-
4426:  dellisista tuloista.
4427:       Valiokunnan asetusehdotuksen 2 jå 3 §:ssä oleva
4428: verotusasteikko on saatu toimeen äänestyksen kautta.
4429: Valiokunnan vähemmistö on tahtonut tieveron suoritta-
4430: misvelvollisuuden järjestettäväksi sillä tavalla, että tuloa
4431: metsän myynnistä ja pääoman korosta olisi puheenalai-
4432: seen tarkoitukseen verotettava kun se nousee 100 mark-
4433: kaan; muusta kunnallisverotuksen alaisesta tulosta
4434: taasen olisi suoritettava tieveroa jos se tekee maalla vä-
4435: hintään 1000 markkaa ja kaupungissa vähintään 1500
4436: markkaa, joten siis verotettavalle tulolle maalla ehdo-
4437:  tettu 1000 markan aliraja olisi sovellutettava myöskin
4438: maaomaisuuteen. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan
4439: ole katsonut olevan syytä asettaa metsän myynnistä
4440: ja pääoman korosta saatua tuloa tässä kohden erikois-
4441:                         Tienteko.                       51
4442: 
4443: 
4444: asemaan, minkä ohessa enemmistö, siihen nähden että
4445: tientekorasitus verovelvollisten piirissä tapahtuvan laa-
4446: jennuksen ja ehdotetun ylenevän verotuksen johdosta
4447: tulisi nykyisille tientekovelvollisille paljoa huokeammak-
4448: si kantaa kuin ennen, toiselta puolen ei ole tahtonut koko-
4449: naan vapauttaa pientilallisia heidän kannettavanaan
4450: olevasta tientekorasituksesta. On nimittäin näyttä-
4451: nyt kohtuuttomalta päästää ketään nykyisistä tievero-
4452: velvollisista vapaaksi samalla kuin uusia verotusesineitä
4453: vedetään tieveron alaisiksi, erittäinkin koska tilanomista-
4454: jat maalla, joilla on juhdat ja ajoneuvot, ajoissaan maan-
4455: tietä kuluttavat. Lisäksi on pidettävä tarkoituksen
4456: mukaisena, että puheena olevassa asiassa uudistuksen
4457: kautta asteittain siirrytään vallitsevista oloista uusiin.
4458: Valiokunnan enemmistön ajatuksen mukaan tulisi siis
4459: kaikkien, joilla on kunnallisverotuksen alaista tul9a
4460: manttaaliin pannusta maasta sekä kruunulle maakir-
4461:  javeroa maksavista ulkopalstoista ja torpista, edelleen
4462:  olla velvollisia tieveron suoritukseen. Tieäyriperustee-
4463: na on V aliakunnan asetusehdotuksessa sekä maaseudul-
4464:  la että kaupungeissa 100 markan tulo.
4465:        Koska isompituloisten yleensä katsotaan voivan
4466:  maksaa veroa suhteellisesti enemmän kuin pienituloisten,
4467:  on tieverotusta pyritty saamaan asteettain yleneväksi.
4468:  Sitä varten säädetään 3 §:n 6 momentissa, että varsinais-
4469:  ten tieäyrien luvun noustua yli viidenkymmenen, vero-
4470:  tettavalle on niiden yli pantava lisä-äyrejä. Vakinais-
4471:  ten tieäyrien enentyessä korotetaan näiden lisä-äyrien
4472:   lukua ylenevän asteikon mukaan, kunnes varsinaisten
4473:   tieäyrien luku on kohonnut yli kolmen sadan, jolloin
4474:   lisä-äyrien luku ei enää nouse asteittain vaan pysyy
4475:   muuttumattomassa suhteessa varsinaisten tieäyrien maä-
4476:   rään.
4477:        Mutta vaikka tulo yleensä pannaankin tieveron
4478:   maksamisen perusteeksi, on kuitenkin oikeuden ja koh-
4479:   tuuden mukaista että niitä, joilla on maantiestä erityi-
4480: 52        191 1. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4481: 
4482: nen hyöty, verotetaan muita runsaammin. Selvää on,
4483: että maantien varrella sijaitsevilla teollisuuslaitoksilla ja
4484: kauppaliikkeillä, jotka tavarainsa kuljetukseen voivat
4485: välittömästi käyttää hyväkseen sellaista          tietä, niin
4486: myös maantien varrella asuvilla tilallisilla, jotka käyt-
4487: tävät maantietä kotiajoihinsa, on siitä muihin verraten
4488: erityistä hyötyä, koska maantiestä loitommaHa asu-
4489: vain täytyy tietarvettaan tyydyttääkseen myöskin kus-
4490: tantaa paikallis- ja tilusteitä. Verotus on sen vuoksi
4491: järjestettävä myöskin sen erimääräisen hyödyn mukaan,
4492: joka kullakin veronmaksajana arvioidaan maantiestä
4493: olevan. Tästä on määräyksiä asetusehdotuksen 3 §:n
4494: viimeisessä momentissa.
4495:      Saatavissa olevain tilastollisten ainesten perustuksel-
4496: la on Valiokunta tehnyt arviolaskun siitä, minkälai-
4497: siin tuloksiin nyt puheenaoleva verotustapa johtaisi.-
4498: Kaupungeissa olisi sen mukaan vuonna 1900 ollut tieveron
4499: alaisia henkilöitä ja yhtiöitä 19,413 ja maalaiskunnissa
4500: vuonna 1904 152,175. Viimeksi mainituista on 121,627
4501: tilanomistajia ja tilanhaltijoita. Tuloja, joista veroa olisi
4502: ollut suoritettava, oli kaupungeissa vuonna 1900 155,711,
4503: 250 markkaa, jotka vastaavat 1,182,012 tieäyriä, vero-
4504: asetusehdotuksessa mainittuja lisä-äyrejä lukuunottamat-
4505: ta. Maaseudulla taasen oli vuonna 1904 tieveronalaisia
4506: tuloja kaikkiaan 251,126,846 markkaa, joista175,723,252
4507: markkaa olivat tuloja manttaaliin pannusta maasta. Tie-
4508: äyrejä olisi siten maalaiskunnissa ilman edellämainittu-
4509: ja lisä-äyrejä karttunut: manttaaliin pannun maan tulois-
4510: ta 851,409 ja muista tuloista 439,975 eli yhteensä 1,291,38!
4511: tieäyriä. Se seikka, että ero tieäyrien luvun välillä
4512: maaseudulla ja kaupungeissa ei ole suurempi, johtuu
4513: siitä, että kaupungeissa on suhteellisesti paljon enem-
4514: män suurituloisia verollisia kuin maaseudulla. Jos ko-
4515: konaistulo kruunun puistoista ja muista kruunun metsä-
4516: maista lasketaan 8 miljoonaksi markaksi vuodessa, tuli-
4517: si näitten verotusesineiden osalle, lisä-äyrejä lukuunotta-
4518:                                 Tienteko.                                 53
4519: 
4520: matta, 80,000 tieäyriä. Kaikkiaan kertyisi siten puhee-
4521: naolevia niin sanottuja varsinaisia tieäyrejä suunnilleen
4522: 2,553,396.
4523:      Mainittuun määrään tulee erinäisiä lisäyksiä. En-
4524: siksikin on siihen lisättävä ne äyrit, jotka asetusehdo-
4525: tuksen määräyksen perusteella ylenevän asteikon mu-
4526: kaan tulisivat asetettaviksi suuremmille tuloluokille. Kau-
4527: pungeissa olisi puheenalaisia lisä-äyrejä v. 1900 karttunut
4528: noin 185,000 ja maalla v. 1904 suunnilleen 88,500. Kruu-
4529: nunpuistojen ja muitten kruunun mets1.maitten koko-
4530: naistulosta tuhsi 23,955 lisä-äyriä. Kysymykses<>ä ole
4531: vien lisä-äynen luku nousisi täten suunnilleen 297,455:een-
4532: Niiden eri tuloryhmien osalle, joihin nähden lisä-äyrien
4533: asettamistapa tuli<>i olemaan en1ainen, jakaantuisivat
4534: lisä-äyrit kaupungeissa siten, että niille,
4535: 
4536: joilla on      60-109 varsin. tieäyriä, tulisi kaikk. 3,500 lisä-äyr.
4537:               11 0--309                   "          24,500
4538:            , vähint. 310                          " 157,000
4539: 
4540:      Maalaiskunmssa taasen jakaantuisivat lisä-äyrit niin
4541: että niille,
4542:                 60--109 varsin. tieäyriä, tulisi yht. 4,200 Iisä-äyr .
4543: joilla on
4544:                !10--309                               18,200
4545:                                                                  ..
4546:                                             "
4547:            , vähint. 310                             66,100       *   "
4548: 
4549:      ·~  Lisä-äyrejä pantaessa noudatettavan laskutavan selitykseksi
4550: mainittakoon seuraavaa. Asetusehdotuksen mukaan tulisi yksi lisä-
4551: äyri ensimäisestä täydestä kymmenestä äyristä 50 äyrin yli, siis 60 äyristä
4552: yksi lisä-äyri; 70 äyristä tulisi 2 lisä-äyriä, 80:stä kolme, 90:stä neljä,
4553: ja IOO:sta 5. Sen jälkeen olisi 2 äyriä lisättävä kustakin täydestä
4554: kymmenestä äyristä yli 100 varsinaisen äyrin,liotenka 110 äyristä tuli-
4555: si yhteensä 7 lisä-äyriä, 120 äyristä 9, 130 äyristä II j.n.e. aina 300
4556: äyriin asti, joista tulisi 45 lisä-äyriä. 310 varsinaisesta äyristä alkaen
4557: lisättäisiin kustakin täydestä kymmenestä äyristä 300 äyrin yli 3 äy-
4558: riä, jotenka 310 äyristä tulisi 48 lisä-äyriä, 320 äyristä 51 lisä-äyriä
4559: j. n. e.
4560: 54          191 t. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o         2.
4561: 
4562:      Paitsi edellämainittuja lisä-äyrejä on varsinaisten
4563: tieäyrien lukuun vielä lisättävä ne äyrit, jotka veron-
4564: alaisille olisi asetettava sen erityisen hyödyn mukaan,
4565: joka heillä katsotaan maalla maanteistä olevan. On
4566: arvioitu, että näitä lisä-äyrejä maaseudulla tulisi noin
4567: kolmannelle osalle veronalaisista, ja on puheenaolevien
4568: lisä-äyrien luku sen mukaan laskettu nousevan 198,840:een.
4569:      Edellä esitettyjen laskujen mukaan kerty1si siten
4570: seuraava määrä tieäyrejä:
4571:                         kaupungeissa:
4572:      varsinaisia tieäyrejä . . . . . . . . . . . . . . 1,182,012
4573:      lisä-äyrejä tulojen perustuksella . . . . . 185,000
4574:                                            Yhteensä 1,:367,012
4575: 
4576:                        maalaiskunnissa:
4577:      manttaaliin pannun maan äyrejä. . . . .         851,409
4578:      muita varsinaisia tieäyrejä. . . . . . . . .    4:39,975
4579:      lisä-äyrejä tulojen perustuksella . . . . . . .  88,500
4580:          >>      erityisen hyödyn perustuksella 198,840
4581:                                             Yhteensä 1,578,724
4582:     :Hl"uununpuistojen ja muitten kruunun metsämaitten
4583: kokonaistulosta kertyvät
4584:      varsinaiset tieäyrit          . . . . . . . . . . . . . 80,000
4585:      lisä-äyrit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23,955
4586:                                               Yhteensä 103,955
4587: 
4588:      Kaikkiaan olisi tieäyrien luku siis 3,049,691. Kun
4589: laskujen pohjana on käytetty tietoja aikaisemmalta ajal-
4590: ta ja veronalaiset tulot vuosia myöten kasvavat, niin
4591: on täten saatu määrä nykyisiin oloihin nähden varmaan
4592: liian pieni. Todistuksena mainittakoon, että taksoite-
4593: tut tulot kaupungeissa virallisen tilaston mukaan vuonna
4594: 1908 olivat 43,4.% suuremmat kuin vuonna 1900. 1\Iaa-
4595:                         Tienteko.                       55
4596: 
4597: seudulla on lisäys tuskin ollut yhtä nopea, mutta tak-
4598: soitetut tulot ovat luultavasti sielläkin melkoisesti kas-
4599: vaneet. Tietoja siitä, kuinka tulot ovat jakaantuneet
4600: eri tulo- ja ammattiluokkien osalle maassamme ei kui-
4601: tenkaan ole olemassa myöhemmältä ajalta kuin mihin
4602: edellä esitetyt luvut kohdistuvat. Maalaiskuntiin näh-
4603: den ei ole edes tietoja taksoitettujen tulojen kokonais-
4604: määrästä 1904 vuoden jälkeen.
4605:       Jos lasketaan vuotuiset menot maanteiden kunnossa-
4606: pidosta, uusien teiden ja siltain rakentamisesta sekä
4607: valtion apurahat paikallisteitä varten yhteensä 5 mil-
4608: joonaksi markaksi ja jos pidetään kiinni edellä esitetty-
4609: jen laskujen kautta saadusta tieäyrien määrästä, tulisi
4610: yhdeltä äyriltä vuosittain suoritettavaksi tieveroa noin
4611: 1 markka 64 penniä. Tämä määrä on kuitenkin jonkun
4612: verran liian korkea, koska tieäyrien luku taksoitettujen
4613: tulojen kasvamisen johdosta nykyään olisi suurempi
4614: kuin se luku, joka edellä on otettu huomioon.
4615:      4-7 §. Valtiovarastone suoritettavain verojen ylös-
4616: kantaa varten on valtiolla omat virkamiehensä. Olisi
4617: siis johdonmukaisinta, että tieveronkin ylöskanto, käyt-
4618: täminen ja tilittäminen määrättäisiin näiden viranomais-
4619: ten toimitettavaksi. Kun kuitenkin maanteiden teke-
4620: minen ja kunnossapito nyt ehdotetun tieasetuksen mu-
4621: kaan tulisi kunnallisten viranomaisten huostaan, vaikka
4622: kustannukset siitä suoritetaan yleisistä varoista, ja tie-
4623: äyrin panokin sopivimmin saadaan toimitetuksi kunnal-
4624: lisverotuksen yhteydessä, niin ja kun ehdotettu tievero
4625: Valiokunnan arvelun mukaan tulisi olemaan ainoastaan
4626: väliaikainen vero, joka hankkeessa olevan verotusuu-
4627: distuksen yhteydessä olisi uudestaan järjestettävä,
4628: on katsottu käytännöllisemmäksi ainakin toistaiseksi
4629: uskoa kunnallistoimelle myös tieveron kantaminen ja
4630: käyttäminen. Mitä erittäin tulee tieveron kantamiseen,
4631: niin on toivottavaa, että hallitus koettaisi järjestää sen
4632: niin ajoissa tapahtuvaksi, että se voitaisiin toimittaa
4633: 56       l!Ul. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4634: 
4635: kunnallisverojen ylöskannon yhteydessä Ja samoilla
4636: verokuiteilla. Siten voitaisiin maksun laiminlyöneeltä
4637: tievero ulosottotoimin periä yhtaikaa kunnallisveroräs-
4638: tien kanssa ja uudistetut ulosmittaukset välttää.
4639:      8 §. Näyttää olevan tarpeellista antaa hallituk-
4640: selle valta määrätä erityinen maksu tämän asetuksen
4641: voimaan astuttua tehdyn lossin, lautan tahi suuremman
4642: maantiesillan taikka myös kallisrakenteisen tien käyt-
4643: tämisestä, milloin tällaisen maksun kantaminen voidaan
4644: sopivasti järjestää niin, ettei siitä aiheudu sanottavaa
4645: hankaluutta tietä käyttäville, etenkin kun tällaisten
4646: parannettujen kulkuneuvojen aikaansaaminen eräissä ta-
4647: pauksissa ainoastaan siten saattaa käydä mahdolliseksi.
4648:      Lopuksi pyytää Valiokunta viitata mietintöön liit-
4649: teinä otettuihin Valtiovarainvaliokunnan 1910 vuoden
4650: valtiopäivillä   antamaan     mietintöön    teiden teke-
4651: mistä ja kunnossapitoa maalla koskevien eduskun-
4652: taesitysten johdosta, mikäli ne koskevat tieveroa, sekä
4653: puheenaolevaa asiaa valaiseviin tilastollisiin yleiskat-
4654: sauksiin verovelvollisten luvusta, eri verotusesineitten
4655: ryhmityksestä y. m.
4656:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta
4657: kunnioittaen ehdottaa,
4658: 
4659:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
4660:            sen Majesteetin armossa vahvistettavaksi lä-
4661:            hettäisz seuraavan asetuksen:
4662:                        Tienteko.                        57
4663: 
4664: 
4665: 
4666: 
4667:                         Asetus
4668:   tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
4669:                misestä.
4670:                           1 §.
4671:      Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
4672: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
4673: tieveroa tässä asetuksessa olevain perusteitten mukaan.
4674: 
4675:                            2 §.
4676:     Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
4677:     a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
4678: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
4679: ulkopalstoista ja torpista;
4680:     b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
4681: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa
4682: vuodessa;
4683:     ') kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
4684: on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
4685:     d) kruununpuistot ja muut kruunun metsämaat.
4686: 
4687:                            3 §.
4688:      Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
4689: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
4690: äyrejä pantava:
4691:      1. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse 800
4692: markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 markalle
4693: 58        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4694: 
4695: kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400 mar-
4696: kalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800
4697: markalle kuusi tieäyriä, 2,000 mariealle seitsemän tieäyriä
4698: ja siitä ylimenevästä tulosta mainittujen tleäyrien lisäksi
4699: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
4700:      2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
4701: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
4702: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä
4703: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän
4704: tieäyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuosi-
4705: tulosta niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
4706:       3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
4707: 1,500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,800 markan,
4708: kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 markan,
4709: viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2,700 markan,
4710: seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli nousevasta
4711: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
4712: tulolle; sekä
4713:       4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie-
4714: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
4715: vuosituloksi kruununpuistoista ja muista kruunun met-
4716: sämaista niiden antama kokonaistulo.
4717:      Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 §:n
4718: sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä, ovat
4719: nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle sum-
4720: malle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesi-
4721: neistä säädetään.
4722:      Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
4723: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
4724: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
4725: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
4726: lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan
4727: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
4728: yli kaksi lisä-äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien luku-
4729: määrä on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen
4730: tieäyriin siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
4731:                          Tienteko.                       59
4732: 
4733:      Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
4734: arvioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
4735: tieäyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei enem-
4736: pää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
4737: 
4738:                             4 §.
4739:      Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa mai-
4740: nituista veroesineistä, toimitettava kunnallisverotuksen yh-
4741: teydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoituksesta
4742: on säädettynä.
4743:      Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
4744: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä jär-
4745: jestyksessä.
4746:                              5 §.
4747:      Sittenkun tieäyrinpano:lon kunnassa loppuun toi-
4748: mitettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odot-
4749: tamatta lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee
4750: Keisarilliseen Suomen Senaattiin toimittaa tieto läänissä
4751: pantujen tieäyrien yhteen lasketusta lukumäärästä; ja
4752: on Keisarillisen Senaatin, maanteistä tehtyjen kulunkiar-
4753: vioitten perustuksella sekä ottaen huomioon tarkoitusta
4754: varten saatavat muut tulot, niin myös mitä verorästeinä
4755: ehkä jää saamatta, määrättävä minkä verran samana
4756: vuonna on tieveroa täysissä rahayksiköissä kultakin tie-
4757: äyriltä kannettava, ja antaa Keisarillinen Senaatti siitä
4758: yleisesti julistettavan päätöksen sekä kuvernöörien kaut-
4759: ta kullekin kunnalle erityisen tiedon.
4760: 
4761:                              6 §.
4762:     Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
4763: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
4764: 
4765:                          7 §.
4766:     Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla piiris-
4767: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee
4768: 60        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4769: 
4770: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna
4771: tästä tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
4772:      Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
4773: mentissa mainittujen kustannusten suorittamiseen, on
4774: puuttuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lää-
4775: ninrahastosta kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syn-
4776: tyy, on se lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toi-
4777: mitettava.
4778:      Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon
4779: maksettava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuo-
4780: sittain ennen joulukuun loppua.
4781: 
4782:                              8 §.
4783:   Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
4784: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä
4785: onko ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen
4786: maksu lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan
4787: taikka kallisrakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuver-
4788: nöörin päätös sellaisessa asiassa alistettava Keisarillisen
4789: Senaatin tutkittavaksi.
4790:      Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on nau-
4791: lattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
4792: viereen.
4793:                             9 §.
4794:                                                      .   _;...,....   ~
4795: 
4796: 
4797: 
4798: 
4799:   Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
4800: 1915; ja on Kei<sarillisen Senaatin asiana antaa tieveron
4801: taksoitusta, ylöskantaa ja tilitystä varten ehkä tarvitta-
4802: vat tarkemmat määrävkset.
4803:                           Tienteko.                       61
4804: 
4805: 
4806: 
4807: 
4808:       Kun Valiokunta on ehdottanut, että myöskin kaupun-
4809: kilaiset velvoitettaisiin tulojensa puolesta käymään maan-
4810: tierasitukseen osallisiksi, on Valiokunnan enemmistöstä
4811: näyttänyt oikeuden ja kohtuuden mukaiselta, että ne
4812: tiet ja pääkadut kaupungeissa, jotka maanteiden jatko-
4813: na johtavat maalta kaupungin kauppatoreille, satamiin
4814: tai rautatieasemalle, tulisivat valtiovaroilla tehtäviksi
4815:  ja kunnossapidettäviksi. Ei kuitenkaan ole ollut saata-
4816: vissa riittäviä tietoja siitä, kuinka suuren osan kaupunki-
4817: en tie- ja katuverkosta mainitut pääkadut tekevät, eikä siitä
4818:  kuinka suuria vuosimenoja ne arviolta vaativat, yhtä
4819: vähän kuin siitäkään, minkä järjestelmän mukaan kruu-
4820: nun tientekovelvollisuus kaupungeissa olisi suoritettava.
4821: Tämän kysymyksen ratkaisu on sentähden jätettävä
4822:  vastaisen selvityksen varaan. Esillä olevan asian yhte-
4823:  yde<>sä olisi kuitenkin syytä pyytää hallituksen toimen-
4824:  pidettä siihen, että tutkimus kaupunkien tie- ja katura-
4825:  situksesta tulisi tehdyksi ja että Eduskunnalle annettai-
4826:  siin siihen perustuva armollinen esitys kaupungeissa ole-
4827:  vain, yleistä kulkuyhteyttä välittäväin teiden ja katujen
4828:  tekemisestä ja kunnossapidosta yhtäläisten perusteiden
4829:  mukaan kuin maanteistä maalla säädetään.
4830:       Tämän johdosta saa Valiokunta kunnioittaen ehdot-
4831:  taa,
4832:                   että Eduskunta alamaises# anoisi tutki-
4833:               muksen toimittamista tie- ja katurasituksesta
4834:               kaupungeissa sekä että siitä ehkä aiheutuva
4835:              asetusehdotus yleistä kulkuyhteyttä välittäväin
4836:              kaupunginteiden ja katujen rakentamisesta
4837:               ja kunnossapidosta pää-asiassa yhtäläisten pe-
4838:              rusteiden mukaan kuin maanteistä säädetään,
4839:               annettaisiin Eduskunnan hyväksvttäväksi.
4840: 62        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4841: 
4842:       Kuten jo edellä mainittiin, on Valiokunta esillä ole-
4843: van asian yhteydessä ottanut käsiteltäväkseen edustaja
4844: Erkki Pullisen allekirjoittaman anomusehdotuksen kylä-
4845: teitä ja tilusteitä koskevan lainsäädännön uudistami-
4846: sesta.
4847:       Anomusehdotuksen tekijä lausuu, että kyläteistä nyky-
4848: ään voimassa olevat lainsäännökset eivät puutteellisuuten-
4849: sa vuoksi enåä vastaa viljelyksen ja asutuksen kehitystä,
4850: jota paitsi mainittujen säännösten puutteellisuudesta on
4851: ollut seurauksena että kylätierasitus monin paikoin maa-
4852: ta on tullut epätasaisesti jaetuksi ja kysymykset kyläteiden
4853: tekemisestä ja kunnossapidosta synnyttäneet riitaisuuk-
4854: sia ja rettelöitä. Näin ollen ja jotta kylätierasitus tulisi
4855: kohtuuden mukaisesti jaetuksi olisi tarpeen, asiaa sel-
4856: ventävät esivalmistukset ja kysymyksessä olevan rasi-
4857: tuksen suuruutta osoittavat            tutkimukset    tehtyä,
4858: saada aikaan lainsäädäntö, joka veivoittaisi asianomai-
4859: set kunnat huolehtimaan kyläteiden kunnossapidosta.
4860:       Mutta kun n. s. tilusteitä koskevat lainsäännökset oli-
4861: vat edellä mainittuja vieläkin niukemmat ja tarkoittivat
4862:  melkein yksinomaan tilajakojen yhteydessä toimitetta-
4863:  via tilusteiden järjestelyjä, minkä vuoksi teiden saaminen
4864:  uusille viljelyksille usein voi kohdata melkein voitta-
4865:  mattomia esteitä, niin olisi tilusteitä koskevain oikeussuh-
4866:  teiden järjestäminen viljelyksen tarpeita vastaavalla ta-
4867:  valla anomusehdotuksen allekirjoittajan mielestä maan-
4868:  viljelyksen edistymiselle varsin suuresta merkityksestä.
4869:  Tähän nähden olisi asiasta sen vuoksi tarpeelliset tutki-
4870:  mukset toimitettua tilusteitä koskevat oikeussuhteet
4871:  saatavat lainsäädäntötoimin uudistetuiksi ja täydenne-
4872:  tyiksi.
4873:        Kun Valiokunta syistä, jotka ovat esitettyinä ase-
4874:  tusehdotukseen teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
4875:  maalla liittyvissä perusteluissa, on asettunut kylä- ja
4876:  muihin paikallisteihin nähden sille kannalle, että tällai-
4877:  set tiet jäisivät niiden tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi,
4878:                          Tien teko.                      63
4879: 
4880: jotka näitä teitä tarvitsevat tai niistä hyötyvät, niin ei
4881: Valiokunta ole saattanut kannattaa anomusehdotuksen
4882: tekijän esitystä että anottaisiin valmistettavaksi lain-
4883: säädäntöä siihen suuntaan, että kyläteiden kunnossapito
4884: jätettäisiin kuntien ja niiden kaikkien asukkaiden huo-
4885: leksi; ja ehdottaa Valiokunta sen vuoksi kunnioittaen,
4886: 
4887:                 että anomusehdotus, mikäli se tarkoit-
4888:            taa kyläteitä koskevan lainsäädännön uudis-
4889:            tamista, ei antaisi Eduskunnalle aihetta toi-
4890:            menpiteeseen.
4891: 
4892:       :.Vlitä taasen tulee siihen anomusehdotuksen osaan,
4893: joka kohdistuu tilusteistä voimassa olevaan lainsäädän-
4894: töön, niin e1 Valiokunta ole saattanut olla huomaamatta,
4895: että tilusteiden oikeussuhteet ainoastaan varsin vähäi-
4896: sessä määrässä voivat tulla Valiokunnan ehdottaman
4897: tientekoasetuksen kautta järjestetyiksi. Jos tie, joka
4898: talon kartanalta vie talon viljelysmaille tai metsätiluk-
4899: sille, on niin suunnattu, että sitä voi joku ryhmä paikka-
4900: kunnan asukkaista yhdessä käyttää, on tietysti mahdollis-
4901: ta järjestää sellaisen tien tekeminen ja kunnossapito
4902: niinkuin paikallisteistä säädetään. Mutta suurin osa
4903: varsinaisista tilusteistä tulee edelleen jäämään nykyään
4904: voimassa olevien niukkojen säännösten varaan. Raken-
4905: nuskaaren 4: luvun 1 §:ssä säädetään, että ajotie kylästä
4906: ja kylään, pelloille ja niityille on pantava >>jakamatto-
4907: masta maasta>>. Tämän mukaisesti onkin maanjako-
4908: toimituksissa tilusteitä otettu huomioon lähinnä siinä
4909: määrin kuin maat ovat olleet viljeltyinä tai aijotut vil-
4910: jelykseen otettaviksi, ja etenkin on silloin pidetty huolta,
4911: että tiloille on käynyt mahdolliseksi kartanoiltaan toi-
4912: sen maan yli päästä maantielle tai kylätielle. Se on otet-
4913: tu huomioon myöskin maanmittausohjesäännössä touko-
4914: kuun 15 päivältä 184:8, jonka 68 §:ssä säädetään, että
4915: taloa toiseen paikkaan muutettavaksi määrättäessä uusi
4916: 64        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
4917: 
4918: talonasema on valittava niin että siitä on mukava pääs-
4919: tä tielle; ja saman ohjesäännön 74 §:ssä määrätään, että
4920: teitä on koetettava saada tilojen välirajoiksi. Mutta
4921: viljelyksen laajetessa ovat mainitut säännökset käyneet
4922: riittämättömiksi. Siinä ehdotuksessa jakolaiksi, joka
4923: hallituksen esityksenä on 1908 vuoden ensimäisillä val-
4924: tiopäivillä annettu Eduskunnalle, löytyy jonkun verran
4925: tarkempia säännöksiä tarpeellisen maa-alan määräämises-
4926: tä tilusteitä varten, vaan koska nämä säännökset olisivat
4927: sovellettavissa ainoastaan maanjakaja toimitettaessa,
4928: eivät ne riitä tyydyttämään tilusteitä erityisesti koske-
4929: van lainsäädännön tarvetta. Kun talojen tilukset maas-
4930: samme yleensä ovat useassa, toisten talojen maiden erot-
4931: tamassa lohkossa, on niihin mahdoton talon kartanalta
4932: päästä muuten kuin kulkemalla yhden tai useamman
4933: muun tilan maan yli. Jos sellainen toisten tilusten
4934: takana oleva maa otetaan viljelykseen, niin kohtaa
4935: sinne johtavan, maanviljelyskoneiden y. m. kuljettamis-
4936: ta varten tarvittavan ajotien toimeen saamista useinkin
4937: hankaluuksia, joskus ehkä voittamattomia esteitä, var-
4938: sinkin jo<> ne toisten omistamat tilukset, joille tilustie
4939: tulisi tehtäväksi, ovat viljelyksiin tai aitauksiin tarkoin
4940: otetut. Kysymys tilusteitä koskevain oikeussuhteiden
4941: järjestämisestä viljelyksen tarpeita tyydyttävällä tavalla
4942: on sentähden Valiokunnastakin näyttänyt olevan maan-
4943: viljelyksen edistämiselle suuresta merkityksestä. Valio-
4944: kunta pyytää siis kunnioittaen ehdottaa,
4945: 
4946:                  että Eduskunta anoisi lainsäätämistointa
4947:            tilusteitä koskevain oikeussuhteiden järjestämisek-
4948:            si sekä että siitä annettaisiin Eduskunnalle
4949:            armollinen esitys.
4950:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1911.
4951:                          Tien teko.                     65
4952: 
4953:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
4954: Grotenfelt, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Bäck (osit-
4955: tain), Fränti, Hoikka, Häyrynen (osittain), Koivisto,
4956: 0. Laine (osittain), Lanne, Lylykorpi (osittain), Perttilä,
4957: Pullinen (osittain), Pykälä, Riihelä, Emil Saarinen,
4958: Snellman (osittain) ja Virkki (osittain) sekä varajäsenet
4959: Iipponen, J unes, Kurkinen, Kääriäinen, Ruohtula ja
4960: Strömberg (kaikki osittain).
4961: 66        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 1
4962: 
4963: 
4964: 
4965: 
4966:                       Vastalauseita.
4967:                              I.
4968:       Kun allekirjoittaneet eivät ole voineet hyväksyä
4969: niitä perusteita, joilla Valiokunnan enemmistö on asettu-
4970: nut tähän teidenteko- ja kunnossapitolakiin nähden,
4971: niin pyydämme täten julkituoda eroavan mielipiteemme.
4972:       Vaikkapa myönnettävissä onkin ettei teiden teosta
4973: ja niiden kunnossapidosta johtuvat rasitukset ole tasan
4974: jaetut niiden keskuudessa, joille ne menneisyydessä ovat
4975: asetetut, niin tällä ei kuitenkaan ole sanottu sitä, että
4976: maanomistajat olisivat ylläsanotuista rasituksista vapa-
4977: utettavat. Niin kauvan kuin verotusolot ovat sellaisina
4978: kuin ne nykyisin ovat, ei ole syytä kiinteälle omaisuu-
4979: delle asetettuja rasituksia poistaa. Etenkin kuin tämän
4980: poiston kautta ilmeisesti tahdotaan turvata maataomis-
4981: tavan luokan luokkaetuja, ja vielä osaksi yhteiskuntam-
4982: me vähävaraisten kustannuksella. Eittämätön tosiasi-
4983: ahan on, että verorasituksista huojennusta kipeämmin
4984: kaipaavat juuri nämät vähempiosaiset, syystä että he
4985: ovat tuloihinsa katsoen paljon enemmän rasitetut kuin
4986: keskiluokka, johon maanomistajat suurimmalta osalta
4987: kuuluvat.
4988:      Tämän kyseessä olevan Valiokunnan mietinnön mu-
4989: kaan tulisivat maanomistajat vapautetuiksi niistä vel-
4990: vollisuuksista, joita on heidän omistuksilleen säädetty
4991: teidentekoon ja kunnossapitoon nähden. Täten siirtyi-
4992: si se mikä on ollut yksinomaan omistusten velvollisuutena
4993: valtion huostaan, jota siten pidettäisiin yllä sitä varten
4994:                          Tlenteko.                         67
4995: 
4996: säädetyllä verovelvollisuudella, johon omistamatontakin
4997: luokkaa tahdottaisi osalliseksi saada. Kun emme voi pi-
4998: tää oikeuden mukaisena, että työtätekevälle luokalle
4999: lisätään kuormaa kuorman päälle, niin käsityksenämme
5000: on että tällaiset uudistukset ovat jätettävät siksi kunnes
5001: koko verotusjärjestelmämme saadaan uusittua.
5002:       Valtion tulot, jotka nykyisin suurimmalta osalta
5003: kootaan välillisinä veroina ja jotka jo muiden käytännös-
5004: sä olevien veromuotojen kanssa siksi tuntuvasti rasitta-
5005: vat vähävaraisia, että jos nyt vielä osa teidenteosta
5006: johtuvia rasituksia siirretään näiden kannettavaksi lisäi-
5007: si se näiden ennestäänkin raskasta verotaakkaa ja kun
5008: tämä tulisi tapahtumaan vielä siten, että vähennettäi-
5009: siin rasituksia sellaisilta ryhmiltä, j?illa on suurempi
5010: varallisuus ne rasitukset kestää, niin ei mitenkään voida
5011: ilman vääryyden tunnetta tuntematta köyhälistöä koh-
5012: taan pitää tämän lakiesityksen hyväksymistä suotavana.
5013:       Eikä muutenkaan ole tällä lakiesityksellä tässä
5014: muodossa sitä kantavuutta niiden epäkohtien poista-
5015: miseksi, jota maanteiden yleistyttämisellä tarkoitetaan.
5016: Valiokunnan ehdotuksen mukaan jäisivät paikallistei-
5017: den teko ja kunnossapito yhä edelleenkin niiden huo-
5018: leksi joilla ne ovat tähänkin saakka olleet, etupäässä
5019: syrjä.,;eud11illa a"nvien ja joissa yleisinä tiedetään asuvan
5020: vähävaraisempaa väestöä. Tämä rasitus ei tulisi heille
5021: korvatuksi sillä. että valtateiden var~illa a..<:uville voi-
5022: daan sen erikoisen hyödyn mukaan asettaa lisä-äyrejä,
5023: joka käytäntöön sovelluttaessa saattaa olla hyvinkin rii-
5024: dan alainen ja epäilyksiin aihetta antava. Samoin voi-
5025: daan huomauttaa kaupunkien suhteen. Niihinkin tulisi
5026: tämän esityksen mukaan ulotettavaksi verovelvollisuus,
5027: mutta kaupunkikuntien hoidossa olevat yleiset torit
5028: ja kadut, sekä sillat y. m. lossit ja kulkutiet, jäisivät
5029: yhä edelleenkin kaupunkikuntien kustannettaviksi.
5030:       Vielä yhteen puoleen asiasta lienee syytä huomiota
5031: kiinnittää. Vaikkapa ei olekkaan katsottava suotavak-
5032: 68        1911· -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2
5033: 
5034: si, eikä valtiotaloudelle edulliseksi, että erikoistapauk-
5035: sia varten eri rahastoja siihen kuuluvine järjestelmineen
5036: perustetaan, mutta tokkohan nykyisin on syytä uskoa
5037: hallituksen hoitoon niinkin suuriin määriin nousevaa
5038: tuloarviota, kuin teiden tekemiseen ja kunnossapitämi-
5039: seen on verotuksella koottava. Etenkin kun tämän
5040: lakiesityksen mukaan on uskottu, erikoisempia vastuu-
5041: velvollisuusvaatimuksia määräämättä, kaikki hallituk-
5042: sen hoitoon; hallituksen, joka ei tunnusta entisistäkään
5043: valtiovarain hoidosta itseään kansalle vastuuvelvolli-
5044: seksi, niin voidaanko sille noin vaan uusia kansan varoja
5045: hoidettavaksi uskoa.
5046:      Kaiken tämän perusteella rohkenemme toivoa Edus-
5047: kunnan yhtyvän käsitykseemme, että nämät kyseessä
5048: olevat asetusehdotukset ennenaikaisina ja epäkäytän-
5049: nöllisinä on jätettävät odottamaan ratkaisuaan siksi,
5050: kunnes on saatu köyhälistön kannalta katsottuna täy-
5051: sin tyydyttävä verotusjärjestelmä, joten ehdotamme
5052: 
5053:                 että Eduskunta päättäisi hylätä kyseessä
5054:            olevat asetusehdotukset.
5055: 
5056:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1911.
5057: 
5058:      Emil Saarinen.                        V. Perttilä.
5059:      M. V. Hoikka.                        H. Kääriäinen.
5060:      Mikko Virkki.                        Penna Paunu.
5061:                       Oskari Lylykorpi.
5062:                         Tienteko.                        69
5063: 
5064: 
5065: 
5066: 
5067:                              II.
5068: 
5069:       Kun minä esillä olevaa asiaa käsiteltäessä olen ollut
5070: Valiokunnan enemmistöstä eriävää mielipidettä, pyydän
5071: saada alempana lyhyesti esittää syyt siihen.
5072:       Myöntäen että nykyään voimassa oleva lainsää-
5073: däntö teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
5074: kaipaa tarkastamista lähinnä sen asiantilan poistami-
5075: seksi että tientekorasitus on miltei yksinään maanomis-
5076: tajain kannettavana ja sitäpaitsi rasittaa näitä hyvin
5077: eritavoin eriosissa maata, olen minä, joka siitä syystä en
5078: ole voinut kannattaa Valiokunnassa esitettyä vaatimus-
5079: ta, että puheenalainen eduskuntaesitys tätä nykyä
5080: olisi kokonaan hyljättävä ja asiata koskevan lamsäädännön
5081: uudistus lykättävä epämääräiseen tulevaisuuteen, kat-
5082: sonut, että Valiokunnan tuli ryhtyä käsittelemään edus-
5083: kuntaesitystä ja valmistamaan asetusehdotusta asiasta.
5084:       Sitävastoin en ole voinut yhtyä Valiokunnan enem-
5085: mistön mielipiteeseen, että asetusehdotukset asiassa oli-
5086: sivat laadittavat niiden pääperiaatteiden mukaan, joille
5087: eduskuntaesitys asiasta rakentuu, nimittäin että val-
5088: tio ottaisi kannettavakseen maantierasituksen ja että
5089: Suomen maantiet rakennettaisiin ja kunnossapidettäi-
5090: siin valtiovaroilla, jota tarkoitusta varten olisi kannet-
5091: tava erityistä tieveroa. Nykyiset ajat puhuvat minun
5092: ajatukseni mukaan ehdottomasti siihen suuntaan käy·
5093: viä lainsäädäntötoimenpiteitä vastaan. Sellaisen uudis-
5094: tuksen vaatimat kustannukset nousevat niin suuriin
5095: määriin - laskujen mukaan vähintään viiteen miljoo-
5096: 70         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2
5097: 
5098: naan markkaan vuodessa - ettei näytä suositeltavalta
5099: nykyisessä ajan kohdassa, jolloin valtion varoja hoi-
5100: detaan maamme todellista hyötyä ja parasta silmällä
5101: pitämättä, rasittaa valtion tulo ja menoarviota niin
5102: huomattavalla menoerällä kuin nyt on kysymyksessä.
5103: Erityisen, luonteeltaan pysyväisen tieveron käytäntöön
5104: ottaminen, jota veroa kun se kerran on säädetty ei voi-
5105: taisi poistaa ilman hallitsijan ja kansaneduskunnan
5106: yhtäpitävää päätöstä, on myöskin omiaan synnyttä-
5107: mään epäilyksiä monelta kannalta.
5108:      Minun käsitykseni on sen vuoksi että asiaa koske-
5109: van lainsäädännön uudistaminen olisi pää-asiassa ra-
5110: kennettava niille yleisille periaatteille, jotka ovat tunnuso-
5111: maisia 1907 ja 1908 vuosien valtiopäivillä Eduskunnalle asi-
5112: asta annetuille arm. esityksille. Maanteiden tekemistä ja
5113: kunnossapitoa ei niinmuodoin olisi järjestettävä yhteiseksi
5114: koko maalle, kustannukset tasan jaettuina, vaan tulisisen
5115: edelleenkin jää,dä etupäässä paikalliseksi asiaksi, mutta
5116: tierasitus pantava muidenkin verotusesineiden kannet-
5117: tavaksi kuin nykyään, ja rasituksen tasaisempi jakautumi-
5118: nen saatava aikaan siten että valtio antaisi avustuksena
5119: määrätyn prosentin tienteon yhteenlasketusta netto-
5120: kustannuksesta maassa. Täten poistettaisiin pää-asi-
5121: assa tientekorasituksen epätasaisesta jaosta syntyvät
5122: haitat.
5123:      Tämän kannan tueksi voidaan myöskin esiintuoda
5124: että, joskin maanteiden ylimalkaan voidaan katsoa etu-
5125: päässä täyttävän yleisen kulkuyhteyden tarvetta, niin
5126: siitä ei ole välttämättömänä seurauksena että maan eri-
5127: osain ja sen verovelvollisten asujanten olisi samassa
5128: määrässä otettava osaa maanteiden kunnossapitoon.
5129: Sillä kaikilla seuduilla ei voi olla yhtä suurta hyötyä
5130: maanteistä, jotka eivät ole tasan jaetut koko maata
5131: kohti eivätkä yhtä helposti kaikkien sen asujanten käy-
5132: tettävissä. Tämän lisäksi tulee että, jos tientekorasi-
5133: tus tehtäisiin koko maalle yhteiseksi asiaksi, kustan-
5134:                        Tienteko.                       71
5135: 
5136: nukset siitä todennäköisesti tulisivat huomattavasti c;uu-
5137: remmiksi, kuin nykyään on laita.
5138:      Valiokunnan enemmistön kantaa vastaan esitcttä-
5139: köön vielä eräs seikka. Samaten kuin maanteiden kun-
5140: nossapidon maalla pää-asiallisesti kustantaa manttaa-
5141: liin pantu maa, on kaupunkien katujen ja yleisten paik-
5142: kojen tekeminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito siellä
5143: olevan maan omistajan velvollisuutena. Kaupunki kus-
5144: tantaa ensi kädessä uudesta tehtävien katujen tasoituk-
5145: sen, mutta näistä menoista saa kaupunki korvauksen
5146: tonttien myyntihinnan vastaavasta kohoamisesta. Ka-
5147: tujen tekemisestä ja kunnossapidosta sekä katujen puh-
5148: taanapidosta pitää huolta osaksi kaupunki osaksi talon-
5149: omistajat, kukin tonttinsa viereltä. Että kustannukset
5150: tästä eivät ole vähäiset, selvenee siitä että katujen ta-
5151: soituksesta, kiveämisestä, uudestaan kiveämisestä ja
5152: korjauksista, lumenvedosta ja muusta puhtaanapidosta
5153:  johtuneet kokonaismenot yksinomaan Helsingissä vuon-
5154: na 1907 laskettiin 1,062,000 markaksi, niinkuin Laki- ja
5155: talousvaliokunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
5156: asiasta voimassa olevan lainsäädännön uudistamisesta
5157: tehdyn eduskuntaesityksen johdosta antamasta mietin-
5158: nöstä saadaan tietää.
5159:      Valiokunnan nyt tekemien laskelmien mukaan tulisi
5160: tieäyrien luku olemaan yhteensä 3,049,691. Tästä mää-
5161: rästä tulisi maalaiskuntien osalle 1,578,724 ja kaupun-
5162: kien osalle 1,367,012.. Tieäyrin katsotaan tulevan vas-
5163: taamaan noin 1 markan 64 pennin suuruista vuotuista
5164: menoa. Kaupunkien osuus maalaisteiden kunnossapi-
5165: toon tulisi niin muodoin Valiokunnan arvion mukaan
5166: vuosittain nousemaan päälle 2,::WO,OOO markan.
5167:      Jollei kaduntekovelvollisuutta kaupungeissa lakkau-
5168: teta samalla kertaa kuin tientekovelvollisuus maalla- ja
5169: niin ei ole laita Valiokunnan ehdotuksen mukaan-tulisi
5170: siis ei ainoastaan mainittu kaduntekorasitus vähentä-
5171: mättömänä painamaan kaupunkilaisia vaan heidän täy-
5172: 72        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2
5173: 
5174: tyisi sitä paitsi ottaa osaa maalaisteiden kunnossapi-
5175: toon menevien kustannusten suorittamiseen summalla,
5176: joka ei jääne paljon alle puolta tämän kustannuksen
5177: kokonaismäärästä. Tämä ei näytä olevan sopusoinnus-
5178: sa kohtuuden vaatimusten kanssa.
5179:      Minun mielipiteeni mukaan olisi lainsäädäntö asias-
5180: ta niinmuodoin rakennettava pää-asiallisesti sellaiselle
5181: perustukselle, että tientekorasitus pysytetään etupääs-
5182: sä paikallisena asiana, järjestettynä jotenkin yhtäpitä-
5183: väksi 1907 ja 1908 vuosien valtiopäivillä Eduskunnalle
5184: annetuissa armollisissa esityksissä olleiden ehdotusten
5185: kanssa, jolloin kaupunkien asukkaita ei velvoitettaisi
5186: ottamaan osaa maalaisteiden tekemiseen ja kunnossa-
5187: pitoon.
5188:      Tästä kannasta olisi siis oikeastaan seurauksena
5189: että puheenalaiset asetusehdotukset olisi palautetta-
5190: va Valiokuntaan uudelleen muodostettaviksi edellä esi-
5191: tetyn perusteella. Mutta kun sellainen päätös Edus-
5192: kunnan puolelta kaiken todennäköisyyden mukaan mer-
5193: kitsisi samaa kuin ettei lainsäädäntötoimenpidettä asiasta
5194: näillä valtiopäivillä ehdittäisi saada aikaan, en ole kat-
5195: sonut olevan syytä tehdä tämän suuntaista ehdotusta,
5196: vaan olen sen sijaan tahtonut valmistaa Eduskunnalle
5197: tilaisuuden jo nyt puolestaan myötävaikuttaa uuden
5198: lainsäädännön toimeen saamiseen eräällä osalla sitä
5199: oikeusalaa, jonka esillä oleva eduskuntaesitys käsittää,
5200: nimittäin paikallisteiden tekemisestä ja kunnossapidosta
5201: maalla. Epäilyksiä niiden perusteiden hyväksymiseen
5202: nähden, joille eduskuntaesitys ja Valiokunnan mietin-
5203: tö tältä osalta rakentuvat, ei pitäisioleman, ja uudistuk-
5204: sen tarve mainitulla alalla näyttää asiasta nykyi-
5205: sin voimassa olevien lainsäännösten niukkuuteen ja
5206: epätäydellisyyteen katsoen olevan tuntuva.           Tässä
5207: suhteessa viitattakoon ainoastaan siihen, mitä mietintö
5208: tästä sisältää. (siv. 18 ja seur.)
5209:       Olen sen vuoksi arvellut olevan hyödyksi eroittaa
5210:                       Tienteko.                        73
5211: 
5212: erilleen ja yhdistää erityiseksi asetukseksi Valiokunnan
5213: asetusehdotuksen säännökset maalla olevista paikallis-
5214: teistä, ja saan, edellyttäen että Eduskunta katsoo nyt
5215: olevan luovuttava laajemmasta lainsäädäntötoimen-
5216: piteestä teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla,
5217: kunnioittaen ehdottaa,
5218: 
5219:               että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
5220:           Majesteetin armossa vahvistettavaksi lähettäisi
5221:           seuraava~ aseN-tksen:
5222: 74        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
5223: 
5224: 
5225: 
5226: 
5227:                          Asetus
5228:  paikallisteiden tekemisestä ja kunnossa-
5229:               pidosta maalla.
5230:     Kumoamalla 5 §:n Keisarillisessa asetuksessa 15
5231: päivältä tammikuuta 1883 teitten ja siltain tekemises-
5232: tä ja kunnossapitämisestä maalla sekä muuttamalla sa-
5233: notun asetuksen muut säännökset, mikäli ne koskevat
5234: kyläteitä, määrätään täten paikallisteiden tekemisestä
5235: ja kunnossapidosta maalla seuraavaa:
5236: 
5237: 
5238:                          1 LUKU.
5239: 
5240:                 Paikallistien tekemisestä.
5241: 
5242:                             1 §.
5243:      Paikallistie maalla, jolla tarkoitetaan sellaistafajo-
5244: tai polkutietä, joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyh-
5245: teyttä kyläin kesken taikka muuten on paikallisten olo-
5246: jen vaatima, on, niinkuin tässä asetuksessa tarkemmin
5247: säädetään, niiden tehtävä ja kunnossapidettävä, jotka
5248: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät. Paikallis-
5249: tiehen luetaan myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kai-
5250: teet ynnä muut kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset.
5251:      Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan
5252: tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
5253:                         Tien teko.                     75
5254: 
5255:     Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten
5256: vaativat, on paikallisteiden tekemistä ja kunnossapitoa,
5257: harkinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
5258: 
5259:                            2 §.
5260:     Paikallistie on suunnattava niin, kuin useimmille
5261: osakkaille tai kunnalle harkitaan sopivimmaksi ja mi-
5262: hin tie voidaan ta.:;aisimmin tehdä.
5263: 
5264:                            3 §.
5265:      Kun kolme tai useammat tahtovat)~ rakentaa
5266: paikallistien, sopikoot sen suunnasta ynnä muis-
5267: ta siihen kuuluvista seikoista kirjallisesti keskenänsä
5268: ja tehkööt tarkan luettelon niistä, joiden katsovat sitä
5269: tietä tarvitsevan tai siitä hyötyvän. Hakekoot sitten
5270: kuvernööriitä lupaa tien tekemiseen ja ilmoittakoot sa-
5271: malla ne maanomistajat, joiden tiluksille paikallistie on
5272: aijottu rakennettavaksi ja tientekoaineen ottopaikat mää-
5273: rättäviksi, sekä liittäkööt hakemukseen, jos mahdollis-
5274: ta, näiden suostumuksen siihen. Kuvernööri hankki-
5275: koon lausunnon niiHä, joiden maille tie tulisi tehtäväk-
5276: si, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen, minkä jäl-
5277: keen hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi aijo-
5278: tut määräpaikkaan kokoontumaån hakemuksesta kuul-
5279: taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen
5280: suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättä-
5281: mään ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin
5282: samalla määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä,
5283: jos kruunua on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan
5284: osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun etua valvo-
5285: maan.
5286:      Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
5287: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota
5288: kaksi kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mu-
5289: kaan on kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuver-
5290: 76        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
5291: 
5292: nöörin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi, ja, jollei sopimus
5293: ole vastoin lakia, on se vahvistettava, jos kaikki tien-
5294: osakkaat ja ne muut, joiden etua asia koskee, ovat olleet
5295: yksimielisiä, mutta jollei yksimielisyyteen ole päästy,
5296: on sopimuksen vahvistaminen kuvernöörin harkinnan
5297: varassa.
5298:      Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan,
5299: on siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavak-
5300: si ja vahvistettavaksi lähetettävä.
5301: 
5302:                            4 §.
5303:       Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapi-
5304: tääkseen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain
5305: ja muiden laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain
5306: luovuttamisesta tienosakasten ja kunnan välillä kir-
5307: jallinen sopimus.
5308:       Kunnan, joka ottaa paikallistien tehdäkseen, on siitä
5309: päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 3
5310: §:ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää-
5311: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiin-
5312: teistönsä puolesta velvoittaa käymään tiehen osalliseksi,
5313: on hankittu.
5314:       Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
5315: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
5316: 
5317:                              5 §.
5318:      Paikallistien sillalla tulee olla sellainen kantovoima
5319: ja leveys, kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien
5320: katkaisee sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei katsota
5321: olevan rakennettava, on kulkuyhteyttä lossilla tai lau-
5322: talla siinä ylläpidettävä.
5323: 
5324:                              6 §.
5325:      Molemmm puolin paikallistietä on tehtävä riittä-
5326: vän leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei
5327: asianomainen tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
5328:                         Tienteko.                        77
5329: 
5330:      Aitaa ei saa sellaisen tien viereen panna lähemmäk-
5331: si kuin 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä
5332: ojaa ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön pai-
5333: kallistien varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähem-
5334: mäksi kuin 3 metrin päähän tien syrjästä tai 2 metrin
5335: päähän ojan ulkoreunasta.
5336: 
5337:                            7 §.
5338:      Paikallistien viereen älköön tehtäkö senlaatuista
5339: kuoppaa tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tien-
5340: kulkij alle.
5341:      Missä paikallistie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi,
5342: joka .tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia
5343: kaiteita laitettava.
5344: 
5345:                            8 §.
5346:      Ellei sopimusta maanomistajan kanssa aikaansaa-
5347: da tarpeellisen alueen luovuttamisesta paikallistien teke-
5348: mistä varten, on alue pakkolunastettava.
5349:      Tientekoainetta älköön myöskään toisen maasta
5350: ilman maanomistajan lupaa otettako. Soran, hiekan,
5351: kiven tai saven ottamista varten tielle tarvittava maa-
5352: alue on lunastettava, ja noudatettakoon siinä lakia kiin-
5353: teän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee-
5354: seen, jollei asiasta voida maanomistajan kanssa sopia.
5355:      Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää
5356: toisen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
5357: oikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se
5358: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen
5359: korvauksen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden
5360: nauttimisesta suoritettava.
5361: 78        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
5362: 
5363: 
5364:                          2 LUKU.
5365:             Paikallistien kunnossapidosta.
5366: 
5367:                              9 §.
5368:      Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
5369: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituk-
5370: sen määräämissä osissa; ja on ilmoitus huutokaupasta
5371: julkaistava vähintään 30 päivää sitä ennen tienosakas-
5372: ten määräämällä tavalla. Tiehallituksen asiana on myös-
5373: kin hyväksyä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttä-
5374: vää tarjousta ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toi-
5375: mitettavaksi tai tieosa muulla tavoin kunnossapidet-
5376: täväksi.
5377:      Huutokaupassa, joka tässä pykälässä mainitaan,
5378: saakoon tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai
5379: osuuskunta, joka ennen huutokauppaa antaa pätevän
5380: vakuuden tehtävänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
5381: 
5382:                              10   s.
5383:       Paikallistie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin
5384: tyydyttävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täy-
5385: teaineet otettavat sitä varten määrätyistä paikoista,
5386: ellei urakoitsija ole itse sellaisia aineita muualta hank-
5387: kinut.
5388:      Tien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö sel-
5389: laisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa
5390: tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
5391: uurtamisen tai muun satunnaisen vahingon takia tien
5392: kuntoonpaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
5393: 
5394:                             11 §.
5395:     Kun katselmuksessa, jonka kaksi tiehallituksen jä-
5396: sentä yhdessä kruununnimismiehen kanssa maan pal-
5397: jaana ollessa vähintään kerran vuodessa toimittavat.
5398:                         Tlenteko.                        79
5399: 
5400: paikallistie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitet-
5401: takoon urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat.
5402: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaises-
5403: ti korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kus-
5404: tannukset ulosotettavat urakoitsijalta. Kustannukset,
5405: joita ei voida urakoitsijalta saada, ovat hänen takaus-
5406: miehiltään uloshaettavat tai muusta urakoitsijan pane-
5407: masta vakuudesta otettavat.
5408: 
5409:                             12 §.
5410:      Jos paikallistiesilta palaa tai vesitulva sen viepi,
5411: taikka jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen
5412: hävittävät, on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pi-
5413: dettävä varasiltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta
5414: ennätetään rakentaa.
5415:      Joka tahtoo johtaa uuden ojan paikallistien alitse,
5416: hankkikoon siihen luvan tiehallitukselta, ja missä oja
5417: on kaivettu, rakentakoon sen yli sellaisen sillan tai rum-
5418: mun, joka tien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
5419:      Jos tien kunnossapito tämän kautta vaikeutetaan
5420: jollekulle, saakoon hän siitä kohtuullisen korvauksen.
5421: Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
5422: muu niihin verrattava tapaturma on paikallistielle saat-
5423: tanut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan-
5424: nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi ura-
5425: koitsijan suoritettavaksi panna.
5426: 
5427:                            13 §.
5428:      Milloin tiehallitus ja urakoitsija eivät voi sopia 12
5429: §:n 3 momentissa mainitusta korvauksesta, on asia jätet-
5430: tävä kolmen u.<>kotun miehen ratkaistavaksi, joista paik-
5431: kakunnan tuomari, ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehal-
5432: litus toisen ja urakoitsija kolmannen.
5433:      Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskot-
5434: tua miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehoituk-
5435: 80       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
5436: 
5437: sen siihen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, vali-
5438: ta uskottu mies niskoittelevan puolesta.
5439:      Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
5440: haett.ako.
5441:      Toim1tuksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
5442: palkkion. ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
5443: kenen maksettava se on. Joka tähän on tyytymätön,
5444: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen
5445: ratkaistavaksi.
5446:                           14 §.
5447:      Paikallistielle älköön pantaka muita kuin tien kun-
5448: nossapitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarasto-
5449: ja, älköönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen
5450: takia haittaa kärsii.
5451: 
5452:                             15 §.
5453:       Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
5454: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tie-
5455: yksikköjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toi-
5456: mitettavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien
5457: kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
5458:       Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimitta-
5459: vat ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat me.nt-
5460: taaliin pantua maata, tai omistavat vähintään viiden
5461: hehtaarin suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka
5462: hallitsevat torppaa.
5463:       Ennen tämän asetuksen voimaan astumi'ita paikal-
5464: listien kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin
5465: noudatettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
5466: 
5467:                             16 §.
5468:     Paikallistichen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja
5469: muut kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niin-
5470: kuin tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisim-
5471: maksi harkitsevat.
5472:                          Tienteko.                           81
5473: 
5474:                             17 §.
5475:      Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
5476: vain siltain ja muiden laitosten rakentamista ja kunnossa
5477: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tie-
5478: hallituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien pii-
5479: ristä saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun
5480: hyödyn perustuksella joka vuosi panemain tieyksikkö-
5481: jen mukaan, joiden suuruuden tienosakasten kokous
5482: määrää.
5483:      Jos tie kunnossapidetään luonnossa, tulee niiden
5484: osakasten, jotka sellaisen kunnossapidon suorittavat,
5485: maksaa tierahastoon ainoastaan sen verran, kuin heidän
5486: luonnossa suorittamansa kunnossapito arvioidaan ole-
5487: van heidän osakseen tulevaa vuosimaksua vähempi.
5488:      Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus
5489: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
5490: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
5491: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikkö-
5492: jenpallo lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
5493:      Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
5494: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
5495: kunnallisveroista on säädetty
5496:      Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
5497: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuk-
5498: sesta, määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kan-
5499: nettavaksi ja vahvistaa sitä varten taksa noudatetta-
5500: vaksi.
5501:                              18 §.
5502:     Kustannukset paikallistiestä, jonka kunta on otta-
5503: nut tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritetta-
5504: vat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
5505: 
5506:                             19 §.
5507:     Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tah-
5508: too sitä säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen
5509:                                                          6
5510: 82        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2
5511: 
5512: yhdistää tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon
5513: velvollinen, ennenkuin sen tekee, tiehallitukselle kirjal-
5514: lisesti ilmoittautumaan tien osakkaaksi. Tämän lai-
5515: minlyöjää kehoittakoon tiehallitus rupeamaan tien-
5516: osakkaaksi ja pankoon hänelle tieyksiköt.              Ellei
5517: hän siihen suostu, kieltäköön tiehallitus häntä pai-
5518: kallistietä ajoihinsa käyttämästä ja hakekoon tuomio-
5519: istuimessa hänen velvoittamistaan tien osakkaaksi rupe-
5520: amaan.
5521:       Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapi-
5522:  tovelvolli<>uudesta irti päästä, antakoon siitä tiehalli-
5523:  tukselle hakemuksen. Ellei osakasten kokous          hake-
5524: mukseen <>uostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haas-
5525:  teen jälkeen tuomioistuimessa vapautusta tien osalli-
5526:  suudesta; ja lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona
5527:  päätös tienosakkaan vapauttamisesta on saanut lain-
5528: voiman.
5529:       Kun paikallistiehen halutaan :yhdistää toinen pai-
5530: kallistie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehal-
5531:  litukset, lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valit-
5532:  semilla kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjalli-
5533:  sen sopimuksen ja päättäkööt samalla, onko jomman-
5534:  kumman tien osakasten suoritettava toisen tien kunnossa-
5535: pitoon apumaksua ja minkä verran tai minkä perustuk-
5536:  sen mukaan. Jos sopimusta ei kahden kolmanneksen
5537:  äänten enemmistöllä saada toimeen, on asia jätettävä us-
5538: kottujen miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä kum-
5539: pikin tiehallitus yhden sekä paikkakunnan tuomari,
5540: ilmoituksesta, kolmannen.
5541:       Uskottujen miesten päätöksestä ja heille tulevasta
5542:  palkkiosta on noudatettava mitä 13 §:ssä säädetään.
5543:                          Tienteko.                       83
5544: 
5545:                         3 LUKU.
5546: 
5547:      Tieha11ituksesta sekä paikallistien osakasten
5548:                      kokouksesta.
5549: 
5550:                             20 §.
5551:      Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten
5552: tiehallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
5553:  johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä
5554: yksi varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kah-
5555:  tena ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuo-
5556: roonsa.
5557:      Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat
5558:  tahtovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, ol-
5559: koon se sallittu.
5560:      Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annet-
5561: tujen päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lau-
5562: suntojen antaminen ja ehdotusten tekeminen paikallis-
5563: teitä koskevissa asioissa, sekä muiden tämän asetuksen
5564: mukaisesti tiehallitukselle kuuluvain tehtäväin toimitta-
5565: mmen. Tiehallituksen tulee myöskin tienosakkaille jao-
5566: tella ja niiltä ylöskantaa paikallistien tekemiseen ja kun-
5567: nossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä niiden käyttä-
5568: misestä kultakin kalenterivuodelta ennen seuraavan maa-
5569: liskuun loppua tili, joka on tienosakasten kokouksen
5570: hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua annettava.
5571:      Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
5572: tuullisen palkkion.
5573:      Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä kos-
5574: kevat asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kaut-
5575: ta käyteltävät, olkoon se noudatettava, sittenkun kuver-
5576: nööri on päätöksen hyväksynyt.
5577: 
5578:                            21 §.
5579:      Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
5580: -vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaa-
5581: 84        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2
5582: 
5583: tiessa useamminkin. Sellainen kokous on tiehalli-
5584: tuksen toime!;,ta kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka
5585: on julkaistava tienosakasten määräämällä tavalla ja jossa
5586: on ilmoitus niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltä-
5587: viksi. Kokouksessa johtaa asiain käsittelyä se, jonka
5588: osanottajat keskuudestaan valitsevat.
5589:      Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
5590:      Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi,
5591: jos holhoojia on useampia. !3e heistä, jonka he siihen
5592: valitsevat.
5593:      Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
5594: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokoukses-
5595: sa. Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi
5596: sen hallitus ja jakamaUoman pesän puolesta sen osak-
5597: kaat. Konkur!;,Sipesän puolesta älköön äänestettäkö.
5598: Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
5599: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi
5600: näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
5601:       Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänival-
5602: tainen luovuttaa toiselle henkilölle. Älköön kuitenkaan
5603:  kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja äänivaltaa
5604:  useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
5605: 
5606:                              22 §.
5607: 
5608:        Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on
5609:   pidettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä sopivalla
5610:   tavalla ilmoitetussa paikassa,ja on luettelo sen jälkeen
5611: · tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistetta-
5612:   va. Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä
5613:   luetteloa vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta
5614:   taksoitusta, ne muistutukset, joihin luulee olevansa oi-
5615:   keutettu, ja päättäköön kokous näistä muistutuksista
5616:   heti, sekä kirjoituttakoon, jos muistutuksen hyväksyy,
5617:   siitä aiheutuneen muutoksen luetteloon.
5618:                         Tien teko.                      85
5619: 
5620:                          23 §.
5621:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niis-
5622: tä tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakas-
5623: ten kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valit-
5624: taa kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja
5625: Lapinmaan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tie-
5626: don saatua.
5627: 
5628: 
5629:                         4 LUKU.
5630: 
5631:                   Erinäisiä säännöksiä
5632: 
5633:                            24 §.
5634:      Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää paikallistien
5635: asianmukaisesti kunnossa pitämättä map.n ollessa pal-
5636: jaana, taikka täyttämättä, mitä hänellä lassiväylän au-
5637: kipitämiseen on velvollisuutena, rangaistakoon enintään
5638: 50 markan sakolla.
5639:       Joka luvattomasti sulkee paikallistien, sakotetta-
5640: koon enintään 100 markkaa. Sama edesvastaus koh-
5641: taa sitä, joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua
5642: ojan yli, jonka hän on johtanut sellaisen tien alitse.
5643:       6, 7, 14 ja 19 §:ssä olevien määräysten rikkomisesta
5644: sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
5645:       Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan
5646: silta- tai lossirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt
5647: matkustajaa taikka häneltä vaatinut enemmän kuin
5648: määrätyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkusta-
5649: jan kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan
5650: sakolla.
5651:      Matkustaja, joka, vaikka on saanut muistutuksen
5652: että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
5653: jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan
5654: sakolla.
5655:       Joka vie sillalle raskaamman kuorman, kuin minkä
5656: 86        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2
5657: 
5658: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
5659: toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään
5660: 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon
5661: laki, jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai
5662: lautan taikka sitä vahingoittaa.
5663:      Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
5664: muksista rikoslaissa on säädetty.
5665: 
5666:                             25 §.
5667:     Rikkomuksen, joka 24 §:n 3 ja 6 momentin mukaan on
5668: rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu ilmoit-
5669: tamaan syytteeseen pantavaksi.
5670: 
5671:                             26 §.
5672:      Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä ase-
5673: tuksessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyk-
5674: sessä, kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa
5675: on määrätty.
5676:                           27 §.
5677:      Tämän asetuksen toimeenpanemista varten ehkä tar-
5678: vittavat tarkemmat määräykset ovat hallinnollista tietä
5679: annettavat.
5680:                         28 §.
5681:      Tämä asetus astuu voimaan
5682: 
5683:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1911.
5684: 
5685:                                      Julius Grotenfelt.
5686:                         Tienteko.                        87
5687: 
5688: 
5689: 
5690: 
5691:                             III.
5692: 
5693:      Valiokunnan käsitellessä tässä puheena olevaa asi-
5694: aa ensimäiseen kertaan minä en alusta alkaen ollut saapuvil-
5695: la. En niin ollen ottanut osaa äänestykseen ehdotuksesta
5696: että lakiehdotus hylättäisiin. Asian käsittelyn jatkuessa
5697: olen kuitenkin esittänyt Valiokunnan enemmistön mielipi-
5698: teestä eriävän kantani, nimenomaan huomauttaen, että
5699: minä en tahtonut vaatia lakiehdotusta hylättäväksi, kos-
5700: ka sellaisesta vaatimuksesta ei olisi ollut mitään tulosta.
5701: Tämän johdosta on Valiokunta myöntänyt minulle oike-
5702: uden, esiintuoda eriävän mielipiteeni asiassa, ja pyydän
5703: sentähden lyhyesti lausua seuraavaa:
5704:       Ei liene kiellettävissä, että tientekorasitus maas-
5705: samme on epäoikeudenmukaisesti jaettu, kun se pääasi-
5706: allisesti on ainoastaan maanviljelysväestön kannettavana.
5707: Vaikka siis perinpohjainen olojen muutos tällä alalla
5708: on ennemmin taikka myöhemmin aikaansaatava, olen
5709: kuitenkin sitä mieltä, ettei nykyinen aika suinkaan ole so-
5710: velias tähän kuuluvan lainsäädännön uudistamiseen.
5711:       Saattanee panna kyseeseen, pitääkö Eduskunnan ai-
5712: kana, jolloin maamme perustuslakeja järjesteellisesti pol-
5713: jetaan, jolloin sen valtiosäännössä vakuutettu oikeus
5714: maan lainsäädäntöön ilmeisesti kielletään, ylipäätään
5715: ryhtyä säännölliseen valtiopäivätyöhön. Eikö pikem-
5716: min Eduskunnan ainoana tehtävänä tulisi olla maamme
5717: valtiosäännön puolustaminen ja palauttaminen.
5718:       Edellä esitetty käsityskanta on minusta ratkaiseva
5719: 88         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö_N:o 2
5720: 
5721: myös tässä puheena olevaan lainsäädäntötoimenpitee-
5722: seen nähden. Varsinkaan ei mielestäni ole hyvin har-
5723: kittua .että myönnetään uusi vero hallitukselle, joka
5724: kieltää Eduskunnan verotus- ja suostuntaoikeuden ja
5725: kerta toisensa jälkeen on väärinkäyttänyt sen suostunta-
5726: asioista tekemiä päätöksiä.
5727:      Edellä sanottuun viitaten saan kunnioittaen ehdottaa,
5728: 
5729:                 että Eduskunta epäisi puheenalaisen lain-
5730:             säädäntötoimenpiteen.
5731: 
5732:      Helsingissä,    maaliskuun   13   p:nä    1911.
5733: 
5734:                                               A. J. Bäck.
5735:                         Tien teko.                        89
5736: 
5737:                                                       Lllte.
5738: 
5739: 
5740: 
5741: 
5742:               Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 8 tei-
5743:           den tekemistä ia kunnossapitoa maalla koskevien
5744:           eduskuntaesitysten iohdosta, mikäli ne koskevat
5745:          tieveroa.
5746: 
5747:      Pöytäkirjanotteella viime kuluneen maaliskuun 21
5748: p:ltä on Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten, kui-
5749: tenkin vaan mikäli ne koskevat tieveroa, lähettänyt
5750: Valtiovarainvaliokimtaan edustajain Juho Astalan y. m.
5751: eduskuntaesityksen N:o 17, joka sisältää ehdotuksen
5752: laiksi a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
5753: sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä, kuin
5754: myös edustajain Juho Torpan y. m. ja Kyösti Kallion y .m
5755: allekirjoittamat eduskuntaesitykset N:o 18 ja 19, joihin
5756: sisältyy ehdotukset asetuksiksi samoista asioista. V ali-
5757: okunta on myöskin saanut vastaanottaa sen mietinnön,
5758: jonka Laki- ja talousvaliokunta on valmistanut yllämainit-
5759: tujen eduskuntaesitysten johdosta.                     ~
5760: 
5761: 
5762: 
5763: 
5764:       Voimassaolevan tientekorasituksen        jakoperusteen
5765: muuttamista koskevaan kysymykseen nähden ovat ylem-
5766: pänä mainitut eduskuntaesitykset rakennetut sille poh-
5767: jalle, että yleistä liikettä välittävät maantiet ovat val-
5768: tiovaroilla tehtävät ja kunnossapidettävät. Tämän kan
5769: nan, jota jo useilla edellisillä valtiopäivillä Laki- ja ta-
5770: lousvaliokunta on periaatteellisesti kannattanut, on mai-
5771: nittu Valiokunta nytkin laatiessaan ehdotuksensa asiassa
5772: 90       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
5773: 
5774: omaksunut, kumminkin siten että valtio saisi tarkoituk-
5775: seen käyttämänsä varat takaisin väliaikaisen veron muo-
5776: dossa. Valtiovarainvaliokunta ei ole katsonut asiakseen
5777: lähemmin arvostella niitä näkökohtia, jotka ovat vai-
5778: kuttaneet Laki- ja talousvaliokunnan esitykseen siir-
5779: tää tierasitus yhteiskunnan kannettavaksi, vaan ainoas-
5780: taan, silmälläpitäen tieveron maksamista ja sen käyttä-
5781: mistä koskevia ehdotuksia, ottaa harkittavakseen, voi-
5782: daanko valtion raha-asiain kannalta puoltaa muutok-
5783: sien toteuttamista ehdotetun suunnitelman mukaisesti.
5784:      Laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan on
5785: kaikkien yleistä kulkuyhteyttä välittävien maanteiden
5786: ja polkuteitten tekeminen ja kunnossapito järjestettävä
5787: yhteiseksi koko maalle ja rasitus verovelvollisten kesken
5788: jaettava siten, että kaikki, joilla on kunnallisverotuksen
5789: alaista tuloa manttaaliin pannusta maasta sekä kruunulle
5790: maakirjaveroa maksavista ulkopalstoista ja torpista, kuin
5791: myöskin kaikki muut, joiden kunnallisverotuksen alainen
5792: vuositulo on maalla vähintäin 800 markkaa ja kaupun-
5793: geissa 1,500 markkaa, olisivat velvolliset suorittamaan tie-
5794: veroa, jotapaitsi kruunun tulisi vuosittain suorittaa tie-
5795: veroa kruununpuistoista ja kruununmetsämaista saadusta
5796: kokonaistulosta. Tämä tievero, jonka suuruuden tehty-
5797: jen arviolaskujen mukaisesti Keisarillisen Senaatin vuo-
5798: sittain tulisi määrätä, jaettaisiin veronalaisille kunnallis-
5799: verotuksen :yhteydessä pantujen tieäyrien mukaan. Tä-
5800: ten valtiovarastosta suoritettavat kustannukset tulisivat
5801: taksoituksen mukaisesti valtiolle takaisin suoritetuksi.
5802:      Niinikään Laki- ja talousvaliokunta ehdottaa, että
5803: tieveron suorittamista varten pantaisiin tieäyrejä seu-
5804: raavasti: a) Kunnallisverotuksen alaiselle tulolle mant-
5805: taaliin pannusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa
5806: maksavista ulkopalstoista ja torpista, jos tulo on alle 800
5807: markan, 1 tieäyri; 800 markan tulosta 2 äyriä ja niin
5808: asteettain kohoten 7 äyriin 2,000 markan tulosta sekä
5809: kullekin 100 markan tulolle siitä yli, 1 äyri. b) Kaikelle
5810:                          Tien teko.                        91
5811: 
5812: 
5813:  muulle vähintäin 800 markkaan nousevalle kunnallisvero-
5814:  tuksen alaiselle tulolle maalla, 1 äyri 800 markan tulosta
5815:  sekä sitten asteettain kohoten 7 äyriin 2,200 markan tu-
5816:  losta ja siitä yli nousevalle tulolle 1 .äyri jokaiselle 100
5817:  markan tulolle. c) Kunnallisverotuksen alaiselle tulolle
5818:  kaupungissa, jos tulo on vähintäin 1,500 markkaa, 1 äyri
5819:  ja sitten asteettain kohoten 7 äyriin 2,900 markan tulosta
5820:  ja siitä yli nousevalle 1 äyri jokaiselle 100 markan tulolle.
5821:  d) Kruununpuistojen ja muitten kruununmetsämaitten ko-
5822:  konaistulolle l äyri jokaiselle täydelle 100 markan tulolle.
5823:  Verotuksen asteettaista kohoamista on kehitetty siten-
5824:  kin, että yli 50 nousevaan äyrimäärään lasketaan lisä-
5825: •äyrejä. Jos verovelvollisella on maantiestä erityistä hyö-
5826:  tyä, voidaan hänelle edellämainittujen perusteitten mu-
5827:  kaan pantuja äyrejä lisätä hyödyn suuruuden mukaan
5828:  aina 50 prosenttiin asti. Arviolaskujen nojalla on tie-
5829:  äyrien luku laskettu         seuraavaksi:    maalaiskunnissa
5830:  1,578,724 äyriksi, kaupunkikunnissa 1,367,012 äyriksi
5831:  sekä kruunun osuus 103,955 äyriksi, siis yhteensä 3,049,691
5832:  äyriksi.
5833:        Kustannukset maanteiden rakentamisesta ja kunnos-
5834:  sapidosta on Laki- ja talousvaliokunta laskenut nousevan
5835:  vuotuisesti 5,000,000 markkaan, joten jokaiselle tieäy-
5836:  rille lukeutuisi noin 1 markka 64 penniä. Valtiovarain-
5837:  valiokunnan mielestä näyttää kuitenkin tämä kustan-
5838:  nusarvio, varsinkin ottaen huomioon ehdotetun tienteko-
5839:  asetuksen 12 ja 1!3 §:ien edellyttämät menot, liian alhai-
5840:  selta, mutta kun kustannusten mahdollinen nousu ei tule
5841:  semmoisenaan lopullisesti kohtaamaan valtiota, ei Valio-
5842:  kunta ole katsonut tarpeelliseksi ryhtyä lähemmin tar-
5843:  kastamaan näitä arviolaskuja, joiden tarkistamista suu-
5844:  resti vaikeuttaa etenkin se seikka, että ehdotetut muu-
5845:  tokset on ajateltu toimeenpantaviksi vasta vuoden 1915
5846:  alusta.
5847:       Ehdotuksen mukaan jäävät paikallis- eli kylätiet
5848:  edelleenkin niiden tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi,
5849: 92       191i. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2
5850: 
5851: jotka sellaisia teitä tarvitsevat tai niistä hyötyvät. Täl-
5852: laisten teiden tekemistä ja kunnossapitoa varten on
5853: kuitenkin harkinnan mukaisesti erityisissä tapauksissa
5854: myönnettävä valtiovaroista apurahoja. Laskelmissaan
5855: on Laki- ja talousvaliokunta arvioinut näiden teiden
5856: avustamiseen tarvittavan vuotuisesti 95,000 markkaa,
5857: määrittelemättä kuitenkaan niitä perusteita, joiden mu-
5858: kaisesti apurahoja olisi myönnettävä, joten on mahdol-
5859: lista että puheenalainen menoerä todellisuudessa on osot-
5860: tautuva liian pieneksi, varsinkin jos pidetään kohtuulli-
5861: sena, että harvaanasutuilla seuduilla, missä ei varsinai-
5862: sia maanteitä ole, pyritään erityisemmin edistämään.
5863: asukasten liikenneoloja.
5864:      Välttääkseen uusien valtion virkojen perustamista
5865: ja siitä aiheutuvia lisäkustannuksia on maanteiden
5866: tekeminen ja kunnossapito, harvoja poikkeuksia lukuun-
5867: ottamatta, katsottu olevan jätettävä lähinnä maalais-
5868: kunnille, jotka sen toimittavat asettamiensa tiehalli-
5869: tusten kautta. Niinikään on tieveron kantaminen tois-
5870: taiseksi, eli kunnes hankkeissa olevan verotusuudis-
5871: tuksen yhteydessä tämä väliaikaisena pidettävä tievero
5872: tulee uuden järjestelyn alaiseksi, katsottu sopivaksi
5873: uskoa kunnallisten viranomaisten tehtäväksi, joten täs-
5874: täkään ei valtiolle ole koituva suoranaisia menoja.
5875:       Valtiovarainvaliokunnan mielestä on tieveron mak-
5876: saminen ja käyttäminen, niin järjestettynä kuin Laki- ja
5877: talousvaliokunta on ehdottanut, valtion raha-asiain kan-
5878: nalta katsoen toteutettavissa. Valiokunta ei ole kuiten-
5879: kaan jättänyt huomioon ottamatta, että näin suunnitel-
5880:  tu järjestelmä asettaa valtiovarastolle melkoisia vaati-
5881: muksia, eritoten uuden järjestelmän .toimeenpanon aika-
5882: na, jolloin valtion tietenkin tulee suorittaa etumaksuja.
5883:  Mutta kun menot eivät kuitenkaan lopullisesti tule rasit-
5884:  tamaan valtiolaitosta, ei ehdotettu uudistus kohtaa
5885:  mitään esteitä valtiotalouden kannalta arvosteltuna.
5886:       Laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan tu-
5887:                           Tienteko.                          93
5888: 
5889: lisi tosin valtion osuus tienteko- ja kunnossapitokustan-
5890: nuksiin nähden jonkun verran entisestään kohoamaan.
5891: Valtio on kruununpuistojensa puolesta suorittanut v. 1904
5892: 62,852 markkaa 10 penniä, v. 1905 43,731 markkaa 53 pen-
5893: niä, v. 1906 35,475 markkaa 34 penniä, v. 1907 45,049
5894: markkaa 88 penniä ja v. 1908 54,982 markkaa 12 penniä,
5895: siis vuosittain keskimäärin 48,418 markkaa 19 penniä,
5896: jota vastoin ehdotetun järjestelmän mukaan, ::trvioiden
5897: valtion vuotuiset metsätulot keskimäärin noin 10,000,000
5898: markkaan, valtion tulee Laki- ja talousvaliokunnan
5899: laskujen mukaan suorittaa tieveroa vähän yli 200,000
5900: markkaa. Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin katso-
5901: nut oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi, että valtio
5902: omistamiensa metsämaiden puolesta ottaa osaa tieve-
5903: ron suorittamiseen samassa suhteessa kuin yksityisetkin.
5904:  Näitä menoja arvioidessa on myöskin huomioonotettava,
5905:  ei ainoastaan että lainsäädännössämme on jo periaat-
5906:  teellisesti tunnustettu se kanta, että valtion tulee met-
5907: sämaidensa puolesta ottaa osaa tierasitukseen, vaan myös-
5908: kin että valtion menosääntöön nykyään merkitään erinäisiä
5909:  apurahoja teiden rakentamiseen, jonka laatuiset kustan-
5910:  nukset vastaisuudessa tulevat ositettaviksi ehdotettu-
5911:  jen tieäyrien mukaan ja niin ollen eivät tule lopullisina
5912:  menoina rasittamaan valtiolaitosta.
5913:        Kaiken edellä sanotun nojalla Valtiovarainvaliokun-
5914:  ta saapi käsity ksenänsä lausm,,
5915: 
5916:                että tieveron färfestäminen Laki- fa talo-
5917:            usvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti on val-
5918:            tion raha-asiain kannalta katsoen mahdollinen.
5919: 
5920:      Helsingissä toukokuun 12 p:nä 1910.
5921: 
5922: 
5923: 
5924: 
5925:         Helsinki 1911.   K. F. Puromiehen kirjapaino 0.-Y.
5926:                                 Tienteko.                                   95
5927: 
5928:                         Tieäyrejä maaseudulla.
5929:           a) Maaomaisuuden tuloista pannut äyrit.
5930: -           t'i
5931:             u;· t-1
5932:  Tulot p;.: ~: <+ Tulot
5933:                 I:T'               ~
5934:                               p;.: w
5935:                                              t-1
5936:                                              I:T'
5937:                                              <+     Tulot    p;.:
5938:                                                                     t'i
5939:                                                                     u;·     t-1
5940:                                                                             I:T'
5941:                                                                             <+
5942:                                    ~:                                ~:
5943:        ~                     ·-..::                         '<j
5944:                 "'
5945:               "'' =
5946:  Smk. ~ ~ "' Smk.              ::l.        "'"'
5947:                                       "'' w=        Smk.     ....
5948:                                                                      "''    "'
5949:                                                                             (p
5950: 
5951: 
5952:               ~
5953:                 w             <+      '<j
5954:                                       l:l.
5955:                                       .,_
5956:                                                              ~      j_
5957:                                                                      .,..   =
5958:                                                                             !2l
5959: 
5960:                   "''                      "''                              "''
5961:    6,300 50     50 10,500 92 4                96    24,000 227      29    256
5962:    6,400 51     51 11,000 97 4               101    25,000 237      31    268
5963:    6,500 52     52 11,100 98 4               102    26,000 247      33    280
5964:    6,600 53     53 11,200 99 4               103    27,000 257      35    292
5965:    6,700 54     54 11,300 100 5              105    28,000 267      37    304
5966:    6,800 55     55 11,400 101 5              106    29,000 277      39    316
5967:    6,900 56     56 11,500 102 5              107    30,000 287      41    328
5968:    7,000 57     57 12,000 107 5              112    31,000 297      43    340
5969:    7,100 58     58 12,100 108 5              113    31,100 298      43    34J
5970:    7,200 59     59 12,200 109 5              114    31,200 299      43    342
5971:    7,300 60   1 61 12,300 110 7              117    31,300 300      45    345
5972:    7,400 61   1 62 12,400 111 7              118    31,400 301      45    346
5973:    7,500 62   1 63 12,500 112 7              119    31,500 302      45    347
5974:    7,600 63   1 64 13,000 117 7              124    31,600 303      45    348
5975: 1 7,700 64    1 65 13,300 120 9              129    31,700 304      45    349
5976:    7,800 65   1 66 14,000 127 9              136    31,800 305      45    350
5977:    7,900 66   1 67 14,300 130 1l             141    31,900 306      45    351
5978:    8,000 67   1 68 15,000 137 11             148    32,000 307      45    352
5979:    8,100 68   1 69 15,300 140 13             153    32,100 308      45    353
5980:    8,200 69   1 70 16,000 147 13             160    32,200 309      45    354
5981:    8,300 70   2 72 16,300 150 15             165    32,300 310      48    358
5982:    8,400 71   2 73 17,000 157 15             172    32,400 311      48    359
5983:    8,500 72   2 74 17,300 160 17             177    32,500 312      48    360
5984:    9,000 77   2 79 18,000 167 17             184    35,000 337      54    391
5985:    9,100 78   2 80 18,300 170 19             189    40,000 387      69    456
5986:    9,200 79   2 81 19,000 177 19             196    50,000 487      99    586
5987:    9,300 80   3 83 19,300 180 21             201   100,000 987 249 1,236
5988:    9,400 81   3 84 20,000 187 21             208 200,000 1,987 549 2,536
5989:    9,500 82   3 85 20,300 190 23             213   500,000 4,987 1,449 6,436
5990:   10,000 87   3 90 21,000 197 23             220 1,000,000 9,987 2,949 12,936
5991:   10,100 88   3 91 21,300 200 25             225
5992:  10,200 89         22,000 207 25             232
5993:               3192
5994:   10,300 90   4 94 22,300 210 27             237
5995:  10,400 91    4 95 23,000 217, 27            244
5996: 96         1911. -    Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
5997: 
5998:                           b) Muut äyrit.
5999: 
6000:      Tulot Smk.             Äyrejä     Lisä-äyrejä      Yhteensä   1
6001: 
6002:                                                               -1
6003:            6,500                50                           50    1
6004: 
6005: 
6006:            7,500                60              1            61    .
6007:            8,500                70              2            72
6008:            9,500                80              3            83
6009:           10,000                85              3            88
6010:           10,500                90              4            94
6011:                                                                    1
6012:           11,500               100              5           105
6013:                                                                    1
6014:           12,500               110              7           117
6015:           20,000               185            21            206
6016:           22,500               210            27            237
6017:           32,500               310            4-8           358
6018:           50,000               485            99            584
6019:           52,500               510           108            618
6020:          100,000               985           24-9         1,234
6021:          200,000             1,985           549          2,534
6022:          500,000             4,985         1,449          6,434
6023:        1,000,000             9,985         2,949         12,934
6024: 
6025:                      c) Tieäyrejä kaupungeissa.
6026: 
6027:      Tulot ~mk.             Äyrejä     Lisä-äyrejä      Yhteensä
6028: 
6029: 
6030:            7,200                50                           50
6031:            8,200                60             1             61
6032:            9,200                70             2             72
6033:           10,000                78             2             80
6034:           10,200                80             3             83
6035:           11,200                90             4             94
6036:           12,200               100             5            105
6037:           13,200               110             7            117
6038:           20,000               178            19            197
6039:           23,200               210            27            237
6040:           33,200               310            48            358
6041:           50,000               478            96            574
6042:           53,200               510           108            618
6043:          100,000               978           246          1,224-
6044:          200,000             1,978           546          2,524
6045:          500,000             4,978         1,446          6,424
6046:        1,000,000             9,978         2,946         12,924
6047:                                 Tienteko.                               97
6048: 
6049:       Varsinaisten tieäyrien luku kaupungeissa 1900 vuoden
6050:                      tuloverotuksen perusteella.
6051: 
6052:      uloluokat         Tulonnautti-                               Tieäyrien
6053:       Smk.              jain luku            Kullakin äyrejä         luku
6054: 
6055: 
6056: 
6057:    1,500-1,799             2,955                          1            2,955
6058:    1,800-2,099             2,514                          2            5,028
6059:    2,1 00--2,299           1,088                          3            3,264
6060:    2,3 00-2,499            1,085                          4            4,340
6061:    2,5 00-2,699              607                          5        '   3,035
6062:    2,700-2,899               607                          6        1   3,642
6063:    2,900 ja sen yli       10,557      1
6064:                                           7+ (tulot -2,900): 100*) 1,159,748 1
6065:                                                                                1
6066:           Yhteensä.[      19,413                                  [1,182,012   1
6067: 
6068: 
6069: 
6070: 
6071:        *) Kaavan perusteella saattaa helposti laskea, kuinka monta
6072: tieäyriä tulisi kullekin puheenaolevaan tuloryhmään kuuluvalle
6073: veronalaiselle. 2,900 markan tuloista tulee jokaiselle ensiksikin
6074: 7 äyriä. Tähän äyrimäärään on lisättävä ne äyrit, ~otka saadaan,
6075: kun se osa tuloista, joka nousee yli 2,900 markan. Jaetaan 100:lla
6076: (koska 100 markan tuloista tulee 1 äyri). - Esim. 3,500 markan
6077: tuloista tulee 7 äyriä + ne 6 äyriä, jotka saadaan, kun se osa
6078: tuloista, joka nousee 2,900 markan yli, nimittäin 600 markkaa,
6079: jaetaan 100:lla, siis yhteensä 13 äyriä.
6080:        Niiden veronalaisten yhteinen tieäyrimäärä, joiden tulot teke-
6081: vät 2,900 markkaa tai enemmän, saadaan myöskin helposti selville.
6082: Veronalaisten luku· kerrotaan ensiksi 7:llä, koska kaikilla 2,900
6083: markan tuloista on 7 äyriä. Kun se tulomäärä, joka vastaa täten
6084: saatuja pohjaäyrejä ja joka saadaan. kun veronalaisten luku kerrotaan
6085: 2,900 markalla, vähennetään puheena olevaan tuloryhmään kuulu-
6086: vain veronmaksajain koko tulomäärästä, käyvät ne tulot näkyviin,
6087: joista lasketaan 1 äyri kutakin 100 markkaa kohti. Nämä tulot
6088: jaetaan lOO:lla ja osamäärä lisätään siihen tieäyrimäärään, joka
6089: saatiin, kun verotettujen luku kerrottiin 7:llä. Siten saadaan tie-
6090: äyrien koko luku. - Esim. yllä olevassa tapauksessa, jossa niiden
6091: verotettujen tieäyrit on laskettava, joiden tulot kaupungeissa nou-
6092: sevat 2,900 markkaan tai sen yli, menetellään seuraavalla tavalla.
6093: Verotettujen luku 10,557 kerrotaan ensin 7:llä äyrillä, jolloin saa-
6094: daan 73,899 äyriä. Tämä äyrimäärä vastaa sitä osaa verotettujen
6095: tuloista, joka nousee 2,900 markkaan. Tämä osa tuloista tekee yh-
6096: teensä Smk. 30,615,300 (= 10.557X2,900). Kun se vähennetään
6097: :ruheena olevien veronalaisten koko tulomäärästä, Smk. 139,200,250,
6098: Jää jälelle Smk. 108,58!,950. Tästä määrästä kertyy 1,08.J,849 tie-
6099: äyriä, koska kutakin 100 markkaa kohti tulee 1 äyri. Kun näihin
6100: äyreihin lisätään edellä mainitut 73,899 äyriä, saadaan 1,159,748
6101: äy.riä, mikä osott. aa, kuinka paljon tieäyrejä niille veronalaisille
6102: yhteensä tulisi, joiden tulot nousevat 27900 markkaan tai sen yli.
6103: ·      Sa~aan tapaan on tieäyrit seuraa~issakin tauluis!!~ la,s~ettu.
6104:     98          l91l. -       Eduskuntaesitysmietintö N :o 2.
6105: 
6106: 
6107:      Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904 vuoden
6108:                      tuloverotuksen ·perusteella.
6109: 
6110:                  a) manttaaliin pannu,n maan äyrit.
6111: 
6112: 1    Tuloluokat           Tulonnautti-                                Tieäyrien
6113:        Smk.                jain luku             Kullakin äyrejä         luku
6114: 
6115:                                          1
6116: 
6117: 
6118: 
6119: 
6120:        Alle 800                48,837    1                      1     1     48,837
6121:       800-1,099                19,550                           2           39,100
6122:     1,100-1,399                14,838    1
6123:                                                                 3           44,514
6124:     1,400-1,599                 7,487                           4           29,948
6125:     1,600-1,799                 5,084                           q,          25,420 1
6126:     1,800-1,999                 5,086                      6                30,516
6127:     2,000 ja sen yli           20,745    1   7+(tulot-2,000):100*)         633,0741
6128:           Yhteensä 1          121,627    1
6129:                                                             -         1
6130:                                                                            851,409
6131: 
6132: 
6133:          Varsinaisten tieäyrien luku maalaiskunnissa 1904 vuoden
6134:                          tuloverotuksen perusteella.
6135: 
6136:                                   b) muu,t äyrit.
6137: 
6138:      Tuloluokat           Tulonnautti-                                    Tieäyrien
6139:        Smk.                jain luku             Kullakin äyrejä
6140:                                                                             luku
6141: 
6142: 
6143: 
6144:       800-1,099                11,915                           1           11,91fl
6145:     1,100-1,399      1          5,925                           2           11,850
6146:     1,400-1,599                 2,651                           3            7,953
6147:                      1
6148:     1,600-1,799      i          1,356                                 1
6149:                                                                              5,424
6150:     1,800-1,999      II         1,357                           :     1      6,785
6151:     2,000-2,199                   778                                        4,668
6152:     2,200 ja sen yli      1     6,!166                       6 100**) 1
6153:                                              7 +(tulot -2,200):            391,380
6154:           Yhteensä 1           30,548    1                  -         1    439,975
6155: 
6156:         *) Tuloja, jotka nousivat vähintään 2,000 markkaan, oli Smk.
6157: 90,275,974.
6158:        **) Tuloja, jotka nousivat vähintään 21200 markkaan, oli noin
6159: ~mk. 48,987,0411     ..             .                            . ..
6160:                                         Tienteko.                                              99
6161: 
6162:      Erityisen hyödyn mukaan asetettujen lisä-äyrien luku maalais-
6163:              kunnissa 1904 vuoden tuloverotuksen perusteella.
6164: 
6165:                 a) manttaaliin pann1tn maan lisä-äyrit.
6166: 
6167:                                                                     Varsinais·       Lisä-äyri en
6168:       Tuloluokat.       Tulon-                                       ten tie-        luku 50'/o:n
6169:          Smk.          nauttijain       Kullakin äyrejä.              äyrien         korotuksen
6170: 1                        luku.                                         luku.          mukaan.
6171: 
6172: 
6173: 
6174:     Alle 800             16,279                    1            1
6175:                                                                    16,279                  -
6176:      800-1,099            6,517                    2            i  13,034               6,517
6177:    1,100-1,399            4,946                    3
6178:                                                                 1
6179: 
6180: 
6181:                                                                 1
6182:                                                                    14,838               4,946
6183:    1,400-1,599            2,496                    4            1
6184:                                                                     9,984               4,992
6185: 1 1,600-1,799             1,695                    5            !   8,475               3,390
6186:    1,800-1,999            1,695     1              6            i 10,170                5,085
6187:  2,000 ja sen yli         6,915       7 +-(tulot-- 2,000) : 100 i 211,025             103,783 *)
6188:          Yhteensä       40543                      -           1
6189:                                                                      283 805          128 713
6190: 
6191:                                b) muut lisä-äyrit.
6192: 
6193:                                                                     Varsinais·       Lisä-äyrien     1
6194:       Tuloluokat.        Tulon-                                      ten tie-        luku 50 'fo:n   1
6195:          Smk.          nauttijain       Kullakin äyrejä.              äyrien         korotuksen
6196:                          luku.                                         luku.           mukaan.       1
6197: 
6198: 
6199:     ----------~----~----------~----~-------~
6200:         800-1,099
6201:       1,100-1,399
6202:       1,400-1,599
6203:                          3,972
6204:                          1,975
6205:                            884
6206:                                     1              ~            1
6207:                                                                        1,899
6208:                                                                        1,470
6209:                                                                        2,652
6210:                                                                                          1,975
6211:                                                                                            884    1
6212: 
6213:       1,600-1,799          452      1              :            1      1,808               904
6214: 
6215:                                            (tnlo~2,200)
6216:       1,800-1,999          452                                         2,260               904
6217:       2,000-2,199          259                                         1,554               777
6218: 1
6219: 1
6220:     2,200 ja sen yli     2,189      17 +                  : 100 1    130,460            64,683 *)
6221: J        Yhteensä 1 10,183          1          -                1    142,103     1      70,127
6222:        *) Viimeisen tuloluokan lisä-äyrit on laskettu seuraavalla
6223: tavalla. On ensiksikin otaksuttu, että niille, joille tulisi asetetta-
6224: vaksi Iisä-äyrejä, olisi pantu kolmasosa viimeisen tuloluokan kaik-
6225: kien tulonnautt1jain yhteenlasketuista varsinaisista tieäyreistä. Tii!':ltä
6226: kolmannesta osasta on otettu huomioon puolet (50 "fo); vähennettynä
6227: sillä äyriluvulla, joka saadaan. kun kerrotaan puheena olevien ve-
6228: ronalaisten luku 1 / 4 :lla. Todellisuudessa vähenee näet lisä-äyrien
6229: määrä sen kautta, että suunnilleen joka toiselle henkilölle tulee
6230: asetetuksi l!uoli lisä-äyriä vähemmän kuin 50 o;.:n korotus edellyttää.
6231: Esim. henkilö, jolla on 6 varsinaista tieäyriä, saa vain 3 (eikä 3lf2 )
6232: lisä-äyriä, kun taasen henkilö, jolla on 8 varsinaista tieäyriä, S~!l- 4
6233: lisä-äyriä sen erityisen hyödyn mukaan, joka hänellä arvioitaan
6234: 9!evan maantiestä,                            ,
6235:                                                      Tuloveron alaiset maalaiskunnissa (v. 1904).
6236: 
6237: 
6238: 
6239:       Ammattiluokat                      ~--~---                       rr u l 0 l u 0 k a t            s m k.
6240:                                                                                                                                  2,000 ja
6241:                                                                                                                                              Yhteensä        §
6242:                                          1 200--599 1 600-799           800-999     ll,000-1,19911,200-1,49911,500--l,9991       siitä yli
6243:                                                                                                                                                              .....
6244:    I. Julkisissa viroissa olevia
6245:                                                                                                                                                              =
6246:                                                                                                                                                              .....
6247:                                                                                                                                                              t"*
6248:                                                                                                                 i            1                           j
6249:             he nkilöitä.                              i                                            1
6250: 
6251: 
6252:                                                                                                                              1
6253: Virkamiehiä ja ylipäällystöä ..                  407!
6254:                                                                    i                                                                                         tl'_j
6255: Palvelijoita, alipäällystöä ja
6256:                                                                              52<1           735           779          598           1,913       5,2941
6257:                                                                                                                                                              §"
6258:   miehistöä .................                 2,1311       1.:::1            8771           430           295          197             125       5,355       "'
6259:                                                                                                                                                              ~
6260:                       Yhteensä                2,5381       1,636                         1165 1                        795          2,038       10,649
6261:                                                                                                                                                              s-=
6262:                                                                            1,4031                       1,0741
6263:                                    o;.       23.8 1       15.4            13.2 1        10:9 1         10.1          7.5           19.1        100.0
6264:                                                                                                                                                              <'0
6265:                                                                                   i
6266:                                                                                   !               i                                                          .....
6267:                                                                                                                                                              "'
6268: II. Maanvilje rksen ja sen sivu-                                                                  1                                                          ~
6269:     elinkeino m harjoittajia.
6270:                                    o;.       25.3         14.7            12.0
6271:                                                                                   i
6272:                                                                                   i
6273:                                                                                          10o
6274:                                                                                                   1
6275:                                                                                                        10.5
6276:                                                                                                                 1
6277:                                                                                                                 1
6278:                                                                                                                 1   10.4           17.1        100.o
6279:                                                                                                                                                              s...
6280:                                                                                                                                                              .,.._
6281:                                                                                                                                                               <'0
6282:                                                                    1              1               1                          1                               .....
6283:  Manttaaliin p 1nm:n r.~lssi- tahil                                               1
6284: 
6285:                                                                                                                                                              ....
6286:    perintötilan OIDlStajla ......            25,604       15,7611         13,272[       10,959         11,9281      11,8621        19,560      108,946       =
6287:                                                                                                                                                              Q:
6288: Kruununtalo m asukkaita vaki-1
6289:    naisella as kasoikeudella .• \             1,890        1,2871            678,           460           436i         394             392       5,537
6290:                                                                                                                                                              z
6291:                                                                                                                                                              Q
6292: 'Kruunun vir mtalojen, kunin-1                                     1
6293:                                                                                   1
6294:                                                                                                                                                              ~
6295:    kaan- tahi ~'!nink. karjatalo-1                                                !
6296:    jen vuokra Jia .............. J               19           35              39'             58          88          146             430          815
6297:  Muita vuokra 1jia ............               3,376          865             6151           423          377          310             363        6,329
6298: 'l'orppareita    ................            44,373        4,630           1,527\           620          347          184              93       51,774
6299: Eläkeläisiä      ................             6,8961         626             273:           lti2          89           76              64        8,186
6300: Palvelijoita ' ................              35 432          779             2941           157          1271          82              60       36,931
6301: ltsellis1ä ja r mita ............           127:776\       7,458:          2,8951         1,1171         836          569             505      141,156
6302: 
6303:                                    .,
6304:                            Yhteensä 1       245,3661
6305:                                              f:R •
6306:                                                           31,4411
6307:                                                            R.7
6308:                                                                           19,5931
6309:                                                                            5.6
6310:                                                                                         13,9561
6311:                                                                                          3.8
6312:                                                                                                        14,2281
6313:                                                                                                         3.9
6314:                                                                                                                     13,6231
6315:                                                                                                                      3.8
6316:                                                                                                                                    21,4671
6317:                                                                                                                                     6.0
6318:                                                                                                                                                359,674
6319:                                                                                                                                                100.0
6320:      111. Muiden elin keinojen                               i                                               1
6321:                                                                                                              1
6322:                                                                                                                              1                       1
6323: 
6324:            harjoittaji il.
6325:                                                              1
6326:                                                              i
6327:                                                                                              1
6328:                                                                                                                                           1
6329:                                                              !                               1               1
6330: 
6331: Kauppiaita ...... . ...........           7671      452'            384             488             3071            479           1,3881        4,265
6332: Tebtaanomisbjia . ...........              47           n!           10              28               14             32             240           382
6333: Käsityöläisiä .... . ...........       10,590     1 9~5!            7Hi             390             2331            192             147        14,192
6334: Merenkulkijoita .. . ...........        3,395       '7os'           198             129             1091             81             115         4,735
6335: Ty~ntekijöitä .... . ...........       16,013     3,2641          1,657             7951            525             275             177        22,706
6336: Multa ............ . ...........        1,374       457 1           336             3471            3151            371           1,222         4,422
6337:                         Yhteensä       32,186     6,817           3,3001          2,1771          1,5113          1,430           3,2891       50,702
6338:                                  %     63.5      13.4             6.5             4.3             3.0             2.8             6.5         100.0
6339:                                                                                              1
6340:                                                                              1
6341: 
6342:       VI. Muita hen kilöitä.                                                                                                              1
6343: Koroilla eläjiä. .... . ...........                   66             52              59                                 53                        646    .....
6344:                                                                                                                                                          8
6345:                                           1901
6346:                                                                                                         ~1                          1821                 ~
6347: Muita ............ . ...........          5fi8      178             108             108                                 84          329         1,443    ....=
6348:                                                                                                                                                          ~
6349:                                                          1
6350:                         Yhteensä          758       24,i            1601            167             112             137!            511         2,089
6351:                                  "lo   36.3      11.7             7.7 1i          R.o             5.4             6.6            24.3         100.0      ?
6352:      V. Juridisia he kilöitä.
6353: Teollisuusyhtiöitä . ...........          197           47              40              56              50              58          4931         941
6354: Kauppayhtiöitä ... ' ..........            16            5               4              17               7              16           691         134
6355: Yhtiöitä kuljetuslil {keen har-
6356:   joittamista varten ..........             8            5                               6               1               2           271          51 1
6357: Muita yhtiöitä ..... ' ..........         163           391             2;1             38              15              14           931         387!
6358: ~luita JUridisia hen lrilöitä ....         88           20              17              14              16              28          102          285,
6359:                         Yhteensä 1        4721      1161                881       ~1.31311              891         1181            7841        1,7981
6360:                                  "lo   26.3       6.4             4.9                             4.9             6.6            43.6         100.0
6361:                                                                                                                                                          .......
6362:                        Kaikkiaan 1 281,3201      40,2541         24,5441         17,5961                         16,1031         28,0891      424,912,   0
6363:                                                                                                  17,0061                                                 .........
6364:                               "lo   66.2          9.5             5,8             4.2             4.0             3.8             6.5 1       100.0 1
6365:                                    Verotuksen alaiset tulot maJaiskunoissa (v. 1904).
6366: 
6367:                                                                                                                                   1
6368: 
6369:                                                                  Tuloluokat S mk.
6370:      Ammattiluo kat.                                                                                                                  Yhteensä
6371:                                                                                                                                                  g
6372:                                                                                                                                                  """"
6373:                                                                                                                        2tooo ja
6374:                                         200-599    1 600--799 1 800-999     ll,000-1,19911,200--1,,49911,50Q-1,9991   siltä yli
6375: 
6376: 
6377: 
6378:   1. Julkisissa viroissa olevia
6379:                                                    1                        1             1
6380:                                                                                                                                   1
6381:                                                                                                                                                  =
6382:                                                                                                                                                  """
6383:                                                                                                                                                  """
6384:                                                                                                                                                  t""
6385:            henkilöitä.
6386: 
6387: 
6388: 
6389:                                                                                                                                                  r
6390: Virkamiehiä ja ylipäällystöä ..          167,124       217,715    440,500       757,090       986,189    983,309      9,589,401 13,141,328       t:'j
6391: Palvelijoita, alipäällystöä ja
6392:   miehistöä ...................          774,226       834,098
6393:                                                              733,312 440,706 369,500 322,5401                           316,329 3,790,711
6394:                       Yhteensä                             1,173,812                                                  9,905,730 16,932,039       ....
6395:                                   "lo
6396:                                          941,350,1,051,813
6397:                                            5.6       6.2       6.9
6398:                                                                      1,197,79611,335,689 1,305,8491
6399:                                                                          7.1       8.0       7.7                         58.5      100.o         =
6400:                                                                                                                                                  1=
6401:                                                                                                                                                  ~
6402: II. Maanviljelyksen ja sen sivu-                                                                                                                 "'
6403:      elinkeinojen barjoittajia.
6404:                               %
6405: Manttaaliin pannun rälssi- tahil
6406:                                       6.7 1     6.6        7.0        7.0        9.3       12.0       51.4       100.o
6407:    perintötilan omistajia ...... 9,881,934 10,162,070 11,175,366 11,316,835 15,288,562 19,636,800 85,846,222 163,307,789
6408:                                                                                                                                                  f....
6409:                                                                                                                                                  ~
6410: Kruununtalojen asukkaita va-I                                                                                                                    [
6411:    kinaisella asukasoikeudella .. \ 737,129   827,501    574,251 475,051       555,876    658,358 1,393,711 5,221,877                            <::
6412: Kruunun virkatalojen-, kunin-1                                                                                                                   z
6413:   kaan- tahi kunink. karja-!                                                                                                                     Q
6414:    talojen vuokraajia .......... ,    7,850    22,500     32,600     59,500 112,205 247,592 1,811,192 2,293,439                                  ~·
6415: Muita vuokraajia ............ 1,204,284 549,518 506,430 431,822 478,109 505,135 1,224,849 4,900,147
6416: Torppareita .................. 14,240,576 2,922,138 1,267,122 632,021          434,610 296,101       280,300 20,072,868
6417: Eläkeläisiä .................. 2,133,655 394,550 226,400 1tl5,500 112,050 123,688                    219,050 3,374,893
6418: Palvelijoita .................. 9,641,415 487,986 243,898 159,675 157,710 129,750                    153,165 10,973,599
6419: Itsellisiä ja muita ............ 39,960,751 4,653,235 2,401,772 1,130,682 1,043,714 919,311 1,510,071 49,619,536
6420:                          Yhteensä \75,807,594120,019,498116,427,839114,371,086118,182,836122,516,7351 92,438,5601259,764,148
6421:                                "1.     29.3        7.7        6.3        5.5        7.0        8.7        35.6       100.0 '
6422:      III. Muitten e inkeinojen
6423:            harjoitta jia.
6424:                                            1
6425: Kauppiaita ..... ' ............                  305,786 285,732 316,850       493,968    386,907    767,104   1'\,984.298 8,540,445
6426: Tehtaanomistajia     ••••••    00   ••••          18,550     7,050     8,200    28.250     17,650     51,100   3,845,367 3,976,167
6427: Käsityöläisiä ... ............                 3,631,523 1,209,068 591,212     395,511,   295,591    307,985      428,588 6,855,4781
6428: Merenkulkijoita . ............                 1,207,047 451.825     164,720   131,8121   138,485    130,750      366,685 2,591,3241
6429: Ty<?ntekijöitä .. . ............               5,457,127 2,093;621 1,393,432   811,294    664,507    448,751      456,023 11,324,7551
6430: Mu1ta .......... . ............                  489,918   288,489 280,192     352,524    395,147    600,551   6,737,919 9,144,7401
6431:                         Yhteensä 11,109,951 4,335,585 2,754,606 2,213,359 1,894,287 2,306,241 17,818,880 42,432,909
6432:                               %     26.1       10.3      6.5       5.2       4.5       5.4       42.0      100.0
6433:       IV. Muita he nkilöitä.
6434: Koroilla eläjiä .. . ............                67,920    41,611     43,550    60,850     56,738     87,600   1,539,799    1,898,068
6435: Muita .......... . ............
6436:                         Yhteensä
6437:                                                 197,409
6438:                                                 265,329
6439:                                                           112,675
6440:                                                           154,286
6441:                                                                       89,615
6442:                                                                      133,165
6443:                                                                                109,960
6444:                                                                                170,810
6445:                                                                                            86,652
6446:                                                                                           143,390
6447:                                                                                                      135,600
6448:                                                                                                      223,200
6449:                                                                                                                1,738,815
6450:                                                                                                                3,278,614
6451:                                                                                                                             2,470,72f!
6452:                                                                                                                             4,368,794
6453:                                                                                                                                          ...
6454:                                                                                                                                          ;.3
6455:                                                                                                                                          ~
6456: 
6457: 
6458: 
6459:                                      "!.         6.1       3.5        3.0       3.9        3.3        5.1        75.1        100.0       =
6460:                                                                                                                                          ....
6461:                                                                                                                                          ~
6462:                                                                                                                                          101"
6463:                                                                                                                                          ?
6464:      V. Juridisia h tkilöitä.
6465: Teollisuusyhtiöitä ...........                   74,156    29,850    32,900     56,500     62,700     93,650 14,787,255 15,137,011
6466: Kauppayhtiöitä . ...........                      6,100     3,350     3,425     17,150      8,500     25,795    361,928    426,248
6467: Yhtiöitä kuljetuslii kkeen har-
6468:  joittamista varte     ..........                 3,500     3,200     1,700     6,000      1,200      3,300      136,8001     155,700
6469: Muita .Yhtiöitä ....                             59,877    24,530    20,500    38,300     18,400     21,700    1,064,672    1,247,979
6470: Muita JUridisia hen iiÖitä:::::: 1               32,125    12,500    14,425    14,200     20,000     45,100[   1,065,476    1,203,826
6471:                         Yhteensä 1 175,7501                73,4301   72,9501   132,1581   110,8001   189,545117,416,131118,170,764
6472:                               "!o   l.o                    0.4       0.4        0.7        0.6        1.1       95.8      100.o          1-'
6473:                        Kaikkiaan 188,299,982125,634,612120,562,372118,085,201121,687,002126,541,570,140,857,915,341,668,954              @
6474:                               •J.    52.9        7.5       6.0        5.3        6.3        7.8        41.2        100.0
6475: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
6476:      1911. - S. V. .M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6477: 
6478: 
6479: 
6480: 
6481:               Suuren valiokunnan mietintö N:o 2
6482:            teiden tekemistä ja kunnossapitoa maalla
6483:            koskevan eduskuntaesityksen johdosta.
6484: 
6485: 
6486:       Käsitellessään Laki- ja talousvaliokunnan tässä
6487: asiassa antamaa mietintöä ei Suuri validkunta ole katsonut
6488: voivansa puoltaa Eduskunnan hyväksyttäväksi: mietin-
6489: nössä olevia ehdotuksia asetukseksi teiden tekemisestä ja
6490: kunnossa~pidosta maalla ja asetuks,eksi tieveron maksami-
6491: sesta ja sen käyttämisestä.
6492:        Mainittujen ehdotusten mukaan tulisi tientekorasi-
6493: tuksen lakkauttaminen niiltä, jotka I11Jkyään ovat siihen
6494: velvolliset, tapahtumaan siten että, sama!lla kuin tienteko-
6495: rasitus siirtyisi valtiovarastolle, maanteiden rakentamiseen
6496: ja kunnossapitoon tarvittavat varat hankittaisiin ~erityi­
6497: sel:lä tieveroiJa. Sellaista asian ratkaisua vastaan asettuu
6498: kuitenkin Suuren valiokunnan mielipiteen mukaan paina-
6499: via syitä: Erityisverot määrättyjä tarkoituksia var-
6500: ten ovat omansa tekemään valtion budjetin mut-
6501: kalliseksi ja ehkäisevät pyrkimystä yhtenäiseen valtion
6502: budjettiin, jota yhtenäinen verotusjärjestelmä olisi tuke-
6503: massa. Ei myöSikään näytä suotavalta parannuksen ai-
6504: kaansaamiseksi puheenalaisella lainsäädäntöalalla säätää
6505: pysyväistä veroa, jota, kun se kerran on saatu toimeen, ei
6506: voitaisi lakkauttaa Hman Hallitsijan ja Eduskunnan yhtä-
6507: pitävää: päätöstä. Arveluttavaa on sitä paitsi: tähän aikaan,
6508: jolloin valtiovaroja hoidetaan maan todelliseen hyötyyn
6509: ja parhaaseen katsomatta, rasittaa valtion budjettia niin
6510: suurella menoerällä kuin nyt puheena olevalla.
6511: 2    1911. -   S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6512: 
6513:       Tältän nähden ja kun kysymys teiden tekemisestä ja
6514: kunnossapidosta maalla voitanee tyydyttävästi järjestää
6515:  ilman että Laki- ja talousvaliokunnan ehdottamia lreinoja
6516: tarvits-ee kaikissa osissaan käyttää, ei Suuren va1iokunnan
6517: enemmistö ole katsonut voivansa puoltaa tientekorasituk-
6518:  sen poi1stamista ja tasoittamista Laki- ja talousvaliokun-
6519: nan ehdottamaUa tavalla, vaan on Suuri valiokunta päät-
6520: tänyt ehdottaa, että Eduskunta hylkäisi niin laajan lain-
6521: säändäntötoimenpiteen kuin Laki- ja talous,·aliokunnan
6522: asiasta antamat ehdotukset sisätltävät.
6523:       Sitä vastoin on Suuri valiokunta tahtonut puoltaa
6524: lainsäädännön uudistamista yhdellä osalla puheena olevaa
6525: oikeusalaa, nim. mikäli koskee maalla olevain paikallis-
6526: teiden rakentamista ja kunnossapitoa, ja on Suuri valio-
6527: kunta kaikessa pääasiassa hyväksynyt sen ·ehdotuksen ase-
6528: tukseksi viimeksi mai•nitulla alal,la, joka on otettu Laki- ja
6529: talousvaliokunnan mietintöön liitettyyn, ed. Grotenfeltin
6530: allekirjoittamaan toiseen vastalauseeseen. Tämä ehdotus
6531: on yhdistetty niistä asiassa syntyneessä eduskuntaesitys-
6532: ehdotuksessa sekä sanotussa mietinnössä olevista sään-
6533: noksistä, jotka koskevat paika11isteitä, sekä sellaisista ylei-
6534: siä maanteitä koskevista määräyksistä, joita olisi sovellet-
6535: tava myöskin paikallisteitä koskeviin asioihin. Suuren va-
6536: liokunnan siten kannattaman ehdotuksen tueksi saa Valio-
6537: kunta esittää seuraavaa.
6538:       Niiden tietojen mukaan, jotka 'oli hankkinut v. 1898
6539: asetettu komitea ehdotuksen tekemistä vart·en muutetuiksi
6540: säännöksiksi teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla,
6541: oli sanottuna vuonna Suomessa, Lapin kihlakuntaa Lukuun
6542: ottamatta, kyläteitä yhteensä 14,744 kilometriä, joiden
6543: vuotuinen kunnossapito oli arvioitu 650,947 markaksi 6o
6544: penniksi. Nämä kulilmlai tokset, jotka tUJlevaisuudessa näh-
6545: tävästi kehittyvät paJljouteen ja laatuun nähden, ovat saa-
6546: neet syntyä ja pysyä voimassa puutteellisten lainsäännös-
6547: ten turvissa. Rakennuskaaren 2 5 luku määrää ainoastaan,
6548:                           Tienteko.                           3
6549: 
6550: etta tie kä.räjäpaikkaan, kirkolle ja myllylle, samoin muu
6551: ajoti<e on oleva kuusi kyynä.rää leveä, sekä että kaikki,
6552: jotka maalla omistavat tai viljelevät tilaa, ovat velvolliset
6553: sitä tekemään. J onlkun verran kehittyneemmät ovat kylä-
6554: teitä koskevat säännökset a&etuksessa rs päivältä tammi-
6555: kuuta r883 teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossapi-
6556: dosta maalla. Sen 5 § velvoittaa kaikki ne tilan sekä ve,
6557: rollepantujen torppain ja ulkopalstain haltijat, jotka kylä-
6558: tietä käyttävät, niin my.ös tehdaslaitokset ja kruunun puis-
6559: tojensa puolesta olemaan tien tekemisessä ja kun-
6560: nossapitämisessä osallisina ikunkin tiemanttaalin mukaan,
6561: mutta myös , tarpeen mukaisesti katsoen siihen eri hyö-
6562: tyynkin, jota itsekullekin tiestä tulee", ja on tehdaslaitos-
6563: ten suoritettava velvollisuutensa rahassa ,sillä tavoin kuin
6564: tien osakkaat keskenään sopivat." Millä tavoin suostu-
6565:  muksia kylätien rakentamisesta, tiejaosta, teollisuuslai-
6566: tosten rahamaksuista y. m. on aikaansaatava ja millä
6567: tavoin niitä, jotka olisivat velvolliset kylätien osakkaiksi
6568: rupeamaan, on saatava siihen velvoitetuiksi, siitä puuttuu
6569: kuitenkin selviä säännöksiä. Tämän puutteen takia onkin
6570: kyläteiden rakentajia kohdannut vaikeuksia, joita ei ama
6571: ole kyetty voittamaan.
6572:        N)rlkyisten lainsäännösten puutteellisuuden tähden
6573: ja kun rasitus kyläteiden tekemisestä pääasiassa painaa
6574: ainoastaan manttaaliin pantua maata, näyttää siis uusi
6575: lainsäädäntö tällä alalla tarpeen vaatimalta.
6576:        Suuren valiokunnan puoltama asetusehdotus sisältää
6577: tarkempia määräyksiä kaikista yllämainituista seikoista,
6578: ja se ulottaa velvollisuuden käydä paikallistien tekemiseen
6579: ja kunnossapitoon maalla osalliseksi kaikkiin niihin, jotka
6580:  sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät, ohkoonpa asian-
6581:  omainen henkitlö maanomistaja tahi ·ei. Täten tuHsi siis
6582:  niiden piiri, jotka vastedes olisivat paikallistien voimassa-
6583:  pitoon velvolliset, melkoisesti laajenemaan ja nykyi·sten
6584:  tientekovelvollisten rasitus, mikäli se kohdistuu paikalli,s-
6585:          4     1911. -- S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6586: 
6587:           teihin, sen johdosta kevenemään. Sitä paitsi näyttää
6588:            asianmukaiselta, että niiUä paikkakunnilla, missä maan-
6589:            teitä puuttuu, - ni,inkuin maan pohjoisimmassa osassa,
6590:            saaristossa ja muissa syrjäseuduissa, tai kun asianihaarat
6591:           muuten vaativat paikallisteiden aikaansaamista, - valtio-
6592:           varoista ha~kinnan mukaan annetaan avustusta sellaisen
6593:           tien tekemiseen ja kunnossapitoon. Tähän suuntaan käyvä
6594:           säännös on asetusehdotuksen I § :ään otettu.
6595: 2 ja 8 §.        Asetusehdotuksen 2 ja 3 § :ään on otettu määräyksiä
6596:           sii.tä, mitenikä yksityisten, jotka tahtovat paikallistien ra-
6597:           kentaa, on siitä saatava aikaan pätevä sopimus tai, ellei
6598:           tien tekemisestä päästä yksimielisyyteen, velvoittava pää-
6599:           tös, sekä miLlä tavoin kunnan, jOka ottaa valmiin paikal-
6600:           listien kunnossap~tä.äkseen tai uuden tehdäkseen, on tässä
6601:           kohden meneteltävä. Häiriöiden estämiseksi niiden puo-
6602:           lelta, jotka ehkä vastustavat paikallistien aikaansaamista,
6603:           on 2 § :ssä säädetty, että kuvernöörin on määrättävä ti.en-
6604:           osakasten perustavalle kokoukselle puheenjohtaja, että
6605:           sellaisessa kokouksessa on äänestettävä pääluvun mukaan
6606:           ja että ka:hden kolmanneksen äänten enemmistöllä tehty
6607:           päätös tien rakentamisesta on katsottava osakasten sopi-
6608:           mukseksi. Sopimus paikallisti.en rakentamisesta on lähe-
6609:           tettävä kuvernöörin tutkittavaksi ja vwhvistettavaksi. Jos
6610:           kaiikki tien osaJkkaat ja muut, joiden etua asia koskee, ovat
6611:           olleet sopimuks·en teosta yksimieliset, niin ei kuvernööri
6612:           voi kidtää sopimukselta vahvistusta, ellei se ole vastoin
6613:           lakia. Jos asiassa ei ole saavutettu yksimielisyyttä, mutta
6614:           päätökseen on yhtynyt kaksi kolmannesta tiekokouksessa
6615:           läsnä olleista, on sitä vastoin kuvernöörin harkinnan va-
6616:           rassa jättää päätös vahvistamatta, vaikkei se olisikaan vas-
6617:           toin 1la1kia, mutta kuvernööri katsoo esim. ettei tiestä koi-
6618:           tuva hyöty vastaa sen vaatimia kustannuksia.
6619:     6 §.         Koska liian lähelle paikallistietä ja sen ojia asetettu
6620:           aitaus tai rakennus estää tien pitämistä asianomai-
6621:           sessa kunnossa, varsinkin talven aikana, on 6 § :ään otettu
6622:                          Tienteko.                          5
6623: 
6624:  määräys siitä, että riittävä välimatka tien syrjästä tai ojan
6625:  ulkoreunasta on avoimeksi jätettävä.
6626:        EHeivät paikallistien osakkaat toisin päätä, on sellai- 9 §.
6627:  sen tien kunnossapito 9 § :n mukaan urakalle määräajaksi
6628:  tarjottava ticlrnppaleittain, joiden pituuden tienosa:kasten
6629:  asettama tiehallitus määrää, ja on tiehallituksen asiana
6630:  hyväksyä urakkatarjoukset On näyttänyt soveliaalta antaa
6631:  paikallistien osakasten itsensä määrätä, millä tavoin ura:k-
6632:  kalmutokauppa on kuulutettava.
6633:        Siihen nähden että tiehallitukselle on tärkeätä sään- 11 §.
6634:  nöllisesti saada tietää, mitä puutteita sen valvonnan alai-
6635:  sessa tiessä tai siihen kuuluvissa laitoksissa saattaa olla,
6636: 'sekä millä tavoin urakoitsijat tai muut tientekijät toimitta-
6637:  vat tehtävänsä, säädetään r r § :ssä, että katselmuksessa,
6638:  joka maan paljaana ollessa on välhintään kerran vuodessa
6639:  toimitettava, tulee paitsi paikkakunnan kruununnimis-
6640:  miestä kaksi tiehallituksen jäsentä olla osallisena.
6641:        Koska asian luontoon kuuluu, että milloin paikallis-
6642:  tien kunnossapito toimitetaan luonnossa, tientekijälle on
6643:  määrättävä aika vikain korjaamiseksi, mutta puheena
6644:  olevan asetusehdotuksen r r § :stä puuttuu siitä määräys,
6645:  on Suuri valiokunta tästä ottanut sanottuun pykälään
6646:  selventävän lisäy:ksen.
6647:        Paikallistien osakkailla on r 5 § :n mukaan oleva oi- 15 §.
6648:  keus, jos niin päättävät, luonnossa toimittaa tien kun-
6649:  nossapito. Tähän oikeutettuja ovat 15 § :n 2 momentissa
6650:  luetellut tienosakkaat, jotka kai:kiki ovat sellaisia, että
6651:  heillä on katsottava olevan pysyväinen olonsa paikallis-
6652:  tien piirissä. Muiden sitä vastoin tulee rahassa suorittaa
6653:  vuosimaksunsa tierahastoon. Rahassa maksajien ryhmään
6654:  on näyttänyt sopivalta asettaa teollisuuslaitokset, koska
6655:  kokemus on osottanut, että esim. sahoja, tiilitehtaita y. m.
6656:  t0isinaan perustetaan vain tilapäistä tarvetta varten, sa-
6657:  moin maakauppiaat, jotka usein lakikanttavat liikkeensä.
6658:        Määräykset siitä, millä tavoin ne, jotka sen perästä 19 §.
6659:         6     1911.- S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6660: 
6661:           kuin paikallistie jo on valmistunut alkavat sitä sännölli-
6662:           sesti ajoihinsa käyttää tai siihen yhdistävät tien tiluk-
6663:           siltaan tai rakennuksiltaan, ovat velvoitettavat rupeamaan
6664:           tien osakkaiksi, on pantu I9 § :ään. Koska paikallistie
6665:           muuttunteiden olosuhteiden takia, esim. uuden tien valmis-
6666:         . tumisen johdosta, saattaa käydä jollekin, joka sitä aikai-
6667:           semmin on tarvinnut ta1 jolle siitä on ollut hyötyä, tar-
6668:           peettomaksi tai hyödyttömäksi, niin on pykälään pantu
6669:           säännös myöskin siitä menettelytavas.ta, jota paikallistien
6670:           osakkaan on sellaisissa tapauksissa noudatettava pälästäk-
6671:           seen tien kunnossapitovelvoJlisuudesta vapaaksi.
6672:    !0 §.        Niiden asiain käsittely, jotka ovat yhteydessä paikal-
6673:           listeiden tekemisen ja kunnossapidon kanssa, on 20 ~ :n
6674:           mukaan uskottu tientekovelvollisten itsensä valitsemille
6675:           tiehallituksille. Samassa pykälässä on myöskin määräyk-
6676:           siä tiehallituksen tehtävistä.
6677:                 Moressa, varsinkin tiheämmin asutussa paikassa,
6678:           ovat eräät paika1listiet verrattain lyhyitä ja muodostavat
6679:           keskenään verkon, jonka eri osåa varten, jos jokaiselle
6680:           tidle asetettaisiin eri tiehallitus, paikkakunnalla tulisi ole-
6681:           maan tarpeettoman monta paikallisteiden tiehallitusta.
6682:           Tähän nähden on paikallisteiden osakkaiden saUittu, mil-
6683:           loin sen pitävät sopivana, asettaa kahdelle tai useammalle
6684:           paikallistielle yhteinen tiehallitus. Siellä taasen, missä tie-
6685:           hallituksen asettamin~n jollekin paikaHistielle näyttää tar-
6686:           peettomalta, varaa asetusehdotus tien osakkaille tilaisuu-
6687:           den järjestää tieasiain käytteleminen olojen mukaisesti
6688:           muuna tavalla. Kumminkin on näyttänyt tarpeelliselta
6689:           sellaisissa poikkeustapauksissa pidättää >lopullinen ratkai-
6690:           suvalta kuv,ernöörille, koska muutoin ei aina olisi var-
6691:           muutta siitä, että se tapa, joka on aiottu otta käytäntöön,
6692:           vastaa tarkoitustaan.
6693: 1-28 §:t.       Koska ne säännökset, jotka ovat voimassa kuntaiko-
6694:           kouksista, eivät ole soveltuvia paikallistien osakkaiden ko-
6695:           kouksiin nähden sisältävät 2I, 22 ja 23 ~ määräyksiä
6696:                         Tienteko.                          7
6697: 
6698: sellaisista kokouksista sekä asiain käsittelystä nnssa ynnä
6699: siitä järjestyksestä, jossa saa valittaa päätöksestä, minkä
6700: tienosakkaat kokouksessa ovat tehneet, tahi tiehallituksen
6701: toimenpiteestä, jota ei alisteta tieosakasten kokouksen rat-
6702: kaistavaksi.
6703:       24 ja 25 § :ssä annetaan lopuksi tarkempia määräyk- 24 ja 21) §.
6704: siä edesvastauksesta asetuksen säännösten rikkomisesta
6705: sekä sellaisten rikkomusten syytteeseen panosta. Täl-
6706: löin on erityisesti otettu huomioon sellainen tapaus,
6707: että p<l!ikallistien sillan yli kuljetetaan kuormaa, jonka
6708: paino on suurempi kuin sillan kantovoima, sekä että lossi
6709: tahi lautta liian suuren lastin vuoksi upotetaan tahi va-
6710: hingoitetaan. Helipottaakseen 24 § :n sovelluttamista tässä
6711: kohden on toivottavaa, dtä paikallisteihin kuuluvain
6712: siltain, lossien ja lauttain kantovoima määrätään ja saa-
6713: te,taan tietä käyttävän yleisön tietoon.
6714:       Edellä esitetyn nojalla saa Suuri valiokunta kunnoit-
6715: taen ehdottaa :
6716: 
6717:                  että Eduskunta hylkäisi Laki- ja talmts-
6718:            valiokunnan mietintöön otetut ehdotukset ase-
6719:            tukseksi teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
6720:            maalla sekä asetukseksi tieveron maksamisesta
6721:            ja. sen käyttämisestä, sekä h}•väksyisi sen ehdo-
6722:            tuksen asetukseksi paikallisteiden tekemisestä ja
6723:            kunnossapidosta maalla, joka sisältyy sanottuun
6724:            mietintöön Hitettyyn toiseen vastala11seeseen,
6725:            näin kuuluvana:
6726:     1911. -   S. V. M:. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6727: 
6728: 
6729: 
6730: 
6731:                           Asetus
6732:   paikalllsteiden tekemisestä ja kunnossa-
6733:                 pidosta maalla.
6734:      Kumoamalla 5 § :n Keisarilli!seSISa asetuksessa I 5
6735: päivältä tammikuuta 1883 teitten ja si1tairn tekemisestä
6736: ja kunnossapitämisestä maa:Ila sekä muuttamaHa sanotun
6737: asetuksen muut säännökset, mikäli ne koskevat !kyläteitä,
6738: määrätään täten paikallisteiden tekemisestä ja kunnossa-
6739: pidosta maaUa seuraavaa:
6740: 
6741: 
6742:                            !LUKU.
6743:           P a' i k a 11 ~ s t i e n t e k e m i s ,e s t ä.
6744: 
6745:                                 I   §.
6746:       Pai:kalli.stie maalla, jolla tarkoitetaan sellaista ajo-
6747: tai polkutietä, joka lähtee kylästä tai vällittää kuLkuyh-
6748: teyttä kyläin kesken taiikka muuten on paikallisten olo-
6749: j.en vaatima, on, niinkuin tässä asetuksessa tarkemmin
6750: säädetään, niiden tehtävä ja kunnossapidettävä, jotka sel-
6751: laista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät. Paikallistiehen
6752: luetaan myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä
6753: muut kulkuyhteydcl1e tarpeelliset laitokset.
6754:       Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
6755: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se saHi·ttu.
6756:                          Tienteko.
6757: 
6758:       Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
6759: tivat, on paikallisteiden tekemistä ja kunnossapitoa,, har-
6760: kinnan mukaan, valtion apuraJhalla avustettava.
6761: 
6762:                             2   §.
6763:     Paikallistie on suunnattava niin, kuin useimmille osak-
6764: kaiUe tai kunt1a>hle harkitaan sopivimmaksi ja mihin tie
6765: voidaan tasai,simmin tehdä.
6766: 
6767:                             3 §.
6768:       Kun kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikal-
6769: listien, sopi:troot •sen suunnasta ytmä muista siihen kuu-
6770: luvista sdlroista kirjalEsesti keskenänsä ja nehkööt t;:tr-
6771: kan luetelon niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan
6772: tai siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa
6773: tien tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomista-
6774: jat, joiden tiluksille paikallistie on aiottu rakennettavaksi
6775: ja tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittä-
6776: kööt hakemukseen, jos mahdollista, näiden suostumuksen:
6777: siihen. Kuvernööri hank>kiikoon lausunnon niiltä, joiden
6778: maille tie tulisi nehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan
6779: selvityksen, min!kä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon
6780: tien osakkaiksi aiotut määräpaikkaan kokoontumaan
6781: haikemuksesta kuultaviksi ja tien tekemisestä sopimaan
6782: sekä tieyksikköJen suuruudesta ynnä muusta mitä a'siaan
6783: kuu1uu päättämään ja tieha:llitusta valitsemaan; ja on
6784: kuvernöörin samalla määrättävä kol«mkselle puheenjoh-
6785: taja sekä, jos kruunua on aiottu kiinteistönsä puolesta
6786: ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun etua
6787: valvomaan.
6788:       Jos sellaisessa kokouksessa: ,ei tien t,ekemisestä yksi-
6789: midisyyttä saavuteta, kä:yköön sopimuksesta se, jota
6790: kaksi kolmannesta ·kolrouksen jä-senistä pääluvun mu-
6791:  kaan on kanoottanut. Sopimus on 1ä!hetettävä kuyer-
6792: 10   1911. - S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6793: 
6794: nöörin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi, ja, jollei sopimus
6795: ole vastoin lakia, on se vahvistettava, jos kaiiklki tien-
6796: osakkaat ja ne muut, joi'den etua asia koskee, ovat olleet
6797: yksimielisiä, mutta jollei yksimielisyyteen ole päästy, on
6798: sopimuksen vahvistaminen kuvernöörin harkinnan va-
6799: rassa.
6800:       Kun paikallistie on muutettava toiseen paikka•an, on
6801: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
6802: vahvistettavaiksi lä:het·ettävä.
6803: 
6804:                             4 §.
6805:       ] os kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossa pitääk-
6806: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain silta~n ja mui-
6807: den laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttami-
6808: sesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
6809:       Kunnan, joka ottaa paikallistien tehdäks·een, on siitä
6810: päätettäYä, sittenkun asianomaisten maånomistajain 3
6811: § :ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää-
6812: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aiotaan kiin-
6813: teitstönsä puolesta velvoittaa käymään tid1en osalliseksi,
6814: on hankittu.
6815:       Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
6816: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
6817: 
6818:                              5 §.
6819:       Pai!kanistien sillalla tulee olla sellainen kantovoima
6820: ja leveys, kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien
6821: katkaisee sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei 1katsota
6822: olevan rakennettava, on kulkuyhteyttä lossiUa tai lau-
6823: talla siinä ylläpidettä,vä.
6824:                             6 §.
6825:      "Molemmin puolin paikallistietä on tehtävä riittävän
6826: leveät ja. syvät ojat tarpeellisine viemärein~n, jotlei asian-
6827: omainen tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
6828:                         Tien teko.                        ll
6829: 
6830:       Aitaa ei saa sellaisen tien vier,een panna lähemmäksi
6831: kuin 0, 5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä
6832: ojaa ei ole, I metrin päähän tien syrjästä. Älköön pai-
6833: kallistien vaneUe tästedes tehtäkö rakennusta 1äl1em-
6834: mäksi kuin 3 metrin päähän tien syrjästä tai 2 metrin
6835: päähän ojan ulikor,eunasta.
6836: 
6837: 
6838: 
6839:      Paikallistien vie-reen älköön tehtäkö s-enlaatuista
6840: kuoppaa tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tien-
6841: kuUki<jalle.
6842:      Missä paikaUistie ku~kee vesistön tai jyrkänteen ohi,
6843: joka tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on oopivia
6844: kaiteita laitettava.
6845:                             8 §.
6846:      EUei sopimusta maanomistajain kanssa aikaansaada
6847: tarpeellisen alueen luovuttamisesta pai:kalli,stien tekemistä
6848: varten, on alue pakkolunastettava.
6849:      Tientekoainetta ä1liköön myöskään toisen maasta
6850: ilman maanomistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven
6851: tai saven ottamista varten tie11e tarvittava maa-alue on
6852: lunastettava, ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omai-
6853: suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen, joHei
6854: a&iasta voida maanomistajan kanssa sopia.
6855:      Jos tientekoaineen kuljetukseen ,on tarve käyttää
6856: toisen yksityistä tietä tai sHtaa, harkitkoon kihlakunnan-
6857: o~keus, jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, o111ko se
6858: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen
6859: korvauksen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden
6860: nauttimisesta suoritettava.
6861: 12   I'JIJ. - S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6862: 
6863:                           II LUKU.
6864:      P a i ik a 11 i s t i e n k u n n o s s a p i d o s t a.
6865: 
6866:                               9 §.
6867:       PaikaLlistien kunnossapito on, dleivät tienosak\kaat
6868: toisin päätä, urakalle määråajaksi annettava tiehallituk-
6869: sen määräämissä osissa; ja on i1lmoitus huutokaupasta.
6870: ju~kaistava vähintään 30 päivää sitä: eilinen tienosaka:s-
6871: ten määräämällä tavaHa. TiehaHituksen asiana on myös-
6872: kin hyväksyä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttä-
6873: vää tarjousta ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toi-
6874: mi'tettavaJksi tai tieosa muulla tavoin kunnossapi,dettä-
6875: vä!ksi.
6876:       HuutokaupaS>Sa, joka tässä pykälässä mainitaan,.
6877: saakoon tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai
6878: osuuskunta, joka ennen huutokauppaa antaa pätevän va-
6879: kuuden tehtävänsä asianmukaisesta täyttämi·sestä.
6880: 
6881:                               IO   §.
6882:       PaikaHistie on pidettävä kulkuyhteyddle täysin tyy-
6883: dyttävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyte-
6884: aineet otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei
6885: urakoitsija ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
6886:      Tien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö seUaisina
6887: ai1koina, jolloin seudulla kevät- tai syystoukoa tehdään
6888: tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurtamisen
6889: mi muun satunnaisen vahingon takia ti>en kuntoonpane-
6890: minen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
6891: 
6892:                               11   §.
6893:       Kun katse'Lmuksessa, jonka kaksi tiehallitukse.n jä-
6894: sentä yhdessä kruununnimismi,ehen kaoosa maan paljaana
6895: ollessa vähintään kerran vuodessa toimittavat, paikallistie
6896:                         Tienteko.                         13
6897: 
6898: havaitaan o1evan ,epäkunnossa, vdvoitettakoon urakoit-
6899: sija ta-i se, jonka tehtävänä tien kunnossapito muuten on,
6900: määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei vikoja mää-
6901: rätyn ajan kuluessa ole asianmU!kai:sesti korjattu, on työ
6902: maksua vastaan te-etettävä ja sen kustannukset ulosotet-
6903: tavat urakoitsijalta. Kustannukset, joita ei voida ura-
6904: koitsijaha saada, ovat hänen takausmiehi~tään uloshaet-
6905: tavat tai muusta urak'Oitsi,jan panemasta vakuudesta otet-
6906: taYat.
6907:                             12 §.
6908: 
6909:       Jos paikallistien silta palaa tai vesitulva sen viepi,
6910: tai!kka jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hä-
6911: vittävät, on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä
6912: varasiltaa, lossia tai !auttaa, kunnes uusi silta ,ennäte-
6913: tään rak,entaa.
6914:       Joka tahtoo johtaa uuden ojan paikallistien alitse,
6915: hankkikoon 1siihen luvan tiehaBitukselta, ja mis&ä oja
6916: on kaivettu, rakentakoon sen yli sellaisen sillan tai rum-
6917: mun, joka tien katselmuksessa: voidaan hyväksyä.
6918:       Jos tien kunnossapito tämän kautta vaikeutetaan
6919: joHte~kulle, saakoon hän siitä kohtuullisen korvauksen.
6920: Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai muu
6921: niihin verrattava tapaturma on paikallistielle saattanut
6922: sellaisen vian, että: sen korjaaminen vaatii kustannusta,
6923: jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsijan
6924: suoritettavaksi panna.
6925:                            13 §.
6926:      Milloin tiehaUitus ja urakoitsija eivä:t voi sopia 12
6927: § :n 3 momentissa mainitusta korvauksesta, on asia jätet-
6928: tävä kolmen uslkotun miehen ratkaistavaksi, joista paikka-
6929: kunnan tuomari, ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus
6930: toisen ja urakoitsija kolmannen.
6931:      Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskot-
6932: tua miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehoituksen
6933: 14   1911. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
6934: 
6935: siihen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita
6936: uskottu mies ni·skoittelevan puolesta.
6937:      Uskottttjen mies•ben päätÖikseen ä~köön muutosta
6938: hwettako.
6939:      Toimitu:besta saavat uskotut miehet lmhtuuUisen
6940: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
6941: kenen maksettava se on. Joka tähän on tyytymätön,
6942: saattakoon pa1l~kiota rkosk,evan asian tuomioistuimen rat-
6943: kaistavaksi.
6944:                             I4 §.
6945:       Paikallistielie älköön pantako muita kuin tien kun-
6946: nossapitoon välttämättömästi tarvittavia ainev<l'rastoja,
6947: ällköön:kä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
6948: haittaa kärsii.
6949:                            rs   §.
6950:       Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
6951: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tie-
6952: yksikikö}en perustukselLa jadtava; ja on ennen jakoa toi-
6953: mitettavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien
6954: kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
6955:       Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat
6956: ne ti,enosa:kkaat, jorka omistavat tai ha:llitsevat manttaa-
6957: liin pantua maata, tai omistavat v·ähintään viiden hehtaa-
6958: rin suuruisen alkopalstan tai palstatilan, taikka hallitse-
6959: vat torppaa.
6960:       Ennen tämän asetuksen voimaan astumista paikal-
6961: listien kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin
6962: noudatettavana, kunnes ti,enosakkaat toisi>n päättävät.
6963: 
6964:                            r6 §.
6965:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja
6966: muut kaHiimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niin-
6967: kuin tienosak!k:aat, tieha:Uituks,en ehdotuksesta, edullisim-
6968: maksi harkitsevat.
6969:                         Tienteko.                         15
6970: 
6971:                             I7 §.
6972:       Tienosakasten tul,ee paikallistien ynnä siihen kuulu-
6973: vain siltain ja muiden laitosten rakentamista ja kunnossa-
6974: pitoa varten tieraJhastoon suorittaa vuosimwksunsa ti.e-
6975: halJituksoen kullekin oswk!kaalle hänen paikallistien pii-
6976: ristä saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun
6977: hyödyn perustuksdla joka vuosi panemain tieyksik1kö-
6978: jen mukaan, joiden suuruuden tienosa:ka:sten kolmus
6979: määrää.
6980:       Jos tie kunnossapidetään luonnossa, tulee niiden
6981: osakasten, }otka sellaisen kunnossapidon suorittavat, mak-
6982: saa tierahastoon ainoastaan s,en verran, kuin heidän luon-
6983: nossa suorittamansa kunnossapi,to arvioidaan olevan hei-
6984: dän osakseen tulevaa vuosimaksua våhempi.
6985:       Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus
6986: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodelksi k,errallaan.
6987: Sama olkoon laki niistä tiqksiköistä, joista huunun on
6988: kiinteistönsä puolesta vastattava, jw on tämä tieyksikkö-
6989: jenpano lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
6990:       Ti,erahastoon suorittamatta jätettyj<en ma:ksuj,en etu-
6991: oik,euken ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
6992: kunnaHisveroista on säädetty.
6993:       Paikallistidlä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
6994: misestä on kuv,ernöörillä valta, tienosakasten ,ehdotuksesta,
6995: nuääräJtä kohtuullinen ma!ksu tierahastoon kannettavaksi
6996: ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaiksi.
6997: 
6998:                             18 §.
6999:      Kustannuksd paikal:listiestä, jonka kunta on otta-
7000: nut tehdäkseen ja kunnossa pitääkseen, ovat suoritetta-
7001: vat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista var,oista.
7002: 
7003:                            19 §.
7004:      Jos se, joka ,ei oie paikalListien osakas, tahtoo sitä
7005: säännölli,sesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää
7006: 16   1911.- S. V. .M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7007: 
7008: tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan., olkoon velvollinen,
7009: ennenkui11 sen tekee, tiehallitukselle kil"jallisesti ilmoit-
7010: tautumaan tien osakkaaksi. Tämän Iaiminlyöjää kehoit-
7011: takoon tiehallitus rupeamaan tienosakJkaaksi ja pankoon
7012: hänelle tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltäköön tie-
7013: hallitus häntä paikal1istietä ajoihinsa käyttämästä ja ha-
7014: kekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien
7015: osakokaaksi rupeamaan.
7016:       Ti,enosaikas, joka taihtoo paikallistien kunnossapito-
7017: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehaBitukselle
7018: hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen suostu,
7019: vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jälkeen tuo-
7020: mioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta; ja lakkaa
7021: osaHisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tienosakkaan
7022: vapauttamisesta on saanut lainvoiman.
7023:       Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis-
7024: tle, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
7025: lisättyinä knmpiikin tieoosaikastensa siihen valitsemilla
7026: kolmella li~Säjäsenellä, siitä keskenään kirjaJlisen sopimuk-
7027: sen ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien
7028: osakasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apu-
7029: maksua ja minikä verran tai minkä perustuksen mukaan.
7030: }os sopimusta ei kahden kolmanneksen äänten enem-
7031: mistöllä saada toimeen, on asia jätettävä uskottujen mies-
7032: ten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus
7033: yhden sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, kol-
7034: mannen.
7035:       Uskottujen miesten päätöksestä ja heille tulevasta
7036: palkki.osta on noudatettava mitä 13 § :ssä säädetään.
7037:                         Tienteko.                          17
7038: 
7039:                         III LUKU.
7040:   Tiehallituksesta sekä paikallistien
7041:         o s a k a s t ·e n k o k o u k s e s ta.
7042:                             20   §.
7043:       Ti·enosakast·en on asetdtava paiikallistietä varten tie-
7044: hallitus, johon kuUiluu kolme varsinaista jäsentä, puheen-
7045: johtaja ja varapuheenjohtaja niihin luettuina, sekä kolme
7046: varajäsentä. Niistä yksi varsinainen ja yksi varajäsen
7047: vuosittain eroaa, kahtena ensimäisenä vuotena arvan mu-
7048: kaan ja sitten vuoroonsa.
7049:       Jos kahden tai useamman paikaLlistien osakkaat tah-
7050: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
7051: se sallittu.
7052:       Tiehalli.tu!ben v·elvollisuutena on tieasioista annettu-
7053: jen päätösten ja määräysten toimeen pa111eminen, lausun-
7054: tojen antaminen ja ehdotusten tekeminen paikallistietä
7055: koskevissa asioissa, selkä muiden tämän asetuksen mukai-
7056: sesti ti·ehallitu'ks.el[·e kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
7057: TiehalEtuksen tulee myöskin tienosakkaiHe jaotella ja·
7058: niiltä ylöskantaa paikallistien tek·emis•een ja kunnossapi-
7059: toon tarvittavat maksut ja tehdä niiden käyttämise'Sitä kul-
7060: takin kalenterivuodelta ennen seuraavan maaliskuun lop-
7061: pua tili, joka on ti.enosalkasten koikouksen hyväksyttäväksi
7062: ennen huhtikuun loppua annettava.
7063:       Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
7064: tuulJi.sen palkkion.
7065:       Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koske-
7066: vat asiat ovat muuLla tavoin kuin tiehaUituksen kautta
7067: käytettävät, olkoon se noudatettava, sitt·enkun kuvernööri
7068: on päätöksen hyväiksynyt.
7069:                             21   §.
7070:     Paikallisti·en osakasten kokous on pidettävä kerran
7071: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
7072:                                                       2
7073: 18   1911. - S. V. M.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7074: 
7075: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
7076: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava tien-
7077: osaikast·en määräämällä tavalla ja jossa on ilmoitus niistä
7078: asioista, jotka siinä tulevat rkäsitdtäviksi. Kokouksessa
7079: johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudes-
7080: taan valitsevat.
7081:       Äänet kokouksessa luetaan päävuvun mukaan.
7082:       Holhunalaisen pu01lesta äänestäköön holhooja tahi,
7083: jos holho01jia on useampia, s·e heistä, jonka he siihen va-
7084: litsevat.
7085:       Yhteisen omaisuuden puolesta älköön us·eampi kuin
7086: yiksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kolmuks.essa.
7087: Yhtiön puolesta valitJkoon edustajan yhtiö its•e tahi s·en hal-
7088: litus ja jakamaUoman pesän puolesta s·en osakkaat. Kon-
7089: kurssipesän puolesta älköön äänestettä:kö. Se, joka on
7090: tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaa:ksi merkityn hen-
7091: kilön si·jaan, saakoon, jos hän sen todeksi näyttää, käyt-
7092: tää äänivaltaa hänen si.jastaan.
7093:       P•UJhe- ja äänivaltansa käyttämis·en saa äänivaltainen
7094: luovuttaa toiseHe henkiiöU.e. Älköön kuitenkaan kukaan
7095: valotakirjam nojalla käyttä:kö puhe- ja äänivaltaa useam-
7096: man kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
7097: 
7098: 
7099:                             22   §.
7100:      Tieyksikköj-enpanosta on tehtävä luettelo, joka on
7101: pidettävä 14 päivää ti·enosakas.ten nähtävänä sopivalla ta-
7102: valla ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälk·een ti·en-
7103: osakas·ten kokouksessa tarkastettava ja vClihvistettava.
7104: Tässä kokouiksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luett·eloa
7105: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdannuHa taksoitusta,
7106: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oik.eutettu, ja päät-
7107: tä:köön kokous näistä muistutuksista heti, sekä kirjoitutta-
7108: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu-
7109: toks-en luetteloon.
7110:                         Tienteko.                          19
7111: 
7112:                             23 §.
7113:      TienosaJkasten kokouksen päätöksestä, niin myös
7114: niistä tiehallituhen toimenpi<teistä, jotka ei:vät ole osakas-
7115: ten kokouks,en ratkaistavaksi alistettavat, saadaan vaiittaa
7116: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin-
7117: maan kihlakunnissa 45 päi<vän kuluessa siitä tiedon saatua.
7118: 
7119:                         IV LUKU.
7120:              E r in ä is i ä     s ä ä n n ö k s i ä.
7121: 
7122:                                24 §.
7123:       Urakoitsija tai ti·entekijä, joka jättää paikallistien
7124: asianmukaisesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana,
7125: tailkka täyttämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämi-
7126: seen on velvollisuut.ena, rangaistaikoon enintään 50 mar-
7127: kan sakoHa.
7128:       Joka luvattomasti sulkee paikalListien, sakotettakoon
7129: enintään 100 mat"kkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä,
7130: joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka
7131: hän on johtanut sellaisen tien alitse.
7132:       6, 7, 14 ja 19 § :ssä olevi·en mä<äräysten rikkomisesta
7133: sakoltettakoon syyllistä enintään 50 marl~kaa.
7134:       Jos lassimies tahi se, joika on otettu toimittamaan
7135: silta- tai lossirahan kantoa, ilman syytä on vii.vyttänryt
7136: matkustajaa, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin mää-
7137: rätyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkustajan kul-
7138: jettamatta, rangai,stakoon enintään so markan sakolla.
7139:       Matkustaja, joka, vaikka on saanult muistutuksen että
7140: silta- tai lassiraha on maksettava, sen laiminlyö ja jatkaa
7141: matlkaansa, rangaistakoon enintään IOO markan sakolla.
7142:       Joka vie sillalle raskaamman kuorman, kuin minkä
7143: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
7144: toime,en sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon .enintään
7145: soo markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki,
7146: 20   1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7147: 
7148: jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa loss.in tai lau-
7149: tan taikka sitä vahingoittaa.
7150:      Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
7151: muksista rikoslaissa on säädetty.
7152: 
7153:                               25 §.
7154:     Riklromuksen, joka 24 § :n 3 ja 6 momentin mukaan
7155: on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu il-
7156: moittamaan syytt,eeseen pantavaksi.
7157: 
7158:                               26 §.
7159:      . Kuvernöörin päätöks,een asioissa, jotka tässä as,etuk-
7160: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä,
7161: kuin valituksen tekemis,estä kunnallisissa asioissa on mää-
7162: rätty.
7163:                               27 §.
7164:      Tämän as,etuksen toimeenpanemista vart,en ehkä tar-
7165: vittavat tarkemmat määräykset ovat hallinnollista tietä
7166: annettavat.
7167:                               28 §.
7168:      Tämä asetus astuu voimaan
7169: 
7170: 
7171: 
7172: 
7173:      Helsingissä 29 p :nä maaliskuuta 191 r.
7174:                          Vastalause.                        21
7175: 
7176: 
7177: 
7178: 
7179:                          Vastalause.
7180: 
7181:       Tyytymättöminä Suuren valiokunnan päätökseen,
7182: pyydämme täten Eduskunnal[e esittää el'iävän mielipi-
7183: teemme.
7184:       Ryhtyessään käsitteiemään Laki- ja talousvaliokun-
7185: nan mietintöä N :o I Suuri valiokunta ilman yksityiskoh-
7186: taista tarkastelua hylkäsi ~eduskuntaan jätetyn - ja sen
7187: mukaisen Laki- ja talousvaliokunnan valmistaman tie-
7188: lakiehdotuksen ja asetti käsittelynsä pohjaksi mietinnön
7189: tois·essa vastalausessa olevan ehdotuksen, jommoista laki-
7190: ehdotusta Eduskunnassa ·ei ole edes tehtykään. Tämmöi-
7191: nen valiokunnan menettely ja asiain käsittelytapa tuntuu
7192: li·evimmin sanoen oudolta ja eduskunrta,työssä vieraalta;
7193: jonka vuoksi tätäkin puolta asiassa ei voi jättää huomioon-
7194: ottamatta.
7195:       Ti,erasituksen yleistyttäminen ja tasoittaminen on
7196: yleensä myönnetty tositarpeen vaatimaksi. Se on tunnus-
7197: tettu jo lähes puoli vuosisataa sitten. Olojen yhä ·enemmän
7198: muuttuessa on uudistus käynyt yhä välttämättömäm-
7199: mäksi teollisuuden, liik,e-elämä:n ja eri1laisten tuotanto-olo-
7200: jen kehittyessä. Yhteys maan eri osien kesken on tärkeä
7201: ja ehdoton edellytys kaiNeHe aineelliselle ja henkiselle vil-
7202: jdyks.eUe ja niiden edistämiselle. Tällaista yhteyttä voi-
7203: vat pitäJä yllä kulkuneuvot, joihin luetaan myöskin ylei-
7204: set tiet, jot,en niiden tuottama hyöty on eduksi kansaHekin
7205: kokonaisuudessaan. Tämä on kieltämätön tosiasia. Senpä
7206: vuoksi on jokainen kansalainen velvollinen varojensa ja
7207: 22   1911. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
7208: 
7209: erikoist<en etuj.ensa mukaisesti ottamaan osaa yleisten teit-
7210: ten voimassa pitämiseen. Koska suuremman tuotannon
7211: omistajat tästä edusta nauttivat suhteeLlisesti enimmin, tu-
7212: Iee heidän osalleen asettaa etujensa mu!kais·et velvolli-
7213: suudet.
7214:       Puheena oleva eduskuntaesitys samoin kuin Laki- ja
7215: talousvaliokunnan mietintö ovat rak·ennetut ylläviitatuita
7216: näkökohtia silmällä pitäen, ja niiden perusteluissa on lä-
7217: hemmin tätä kysymystä selostettu, joihin pyydämme saada
7218: viitata, ja tähän perustuen kunnioittaen ehdottaa,
7219: 
7220:                 että Eduskunta, hylkäämällä Suuren valio-
7221:            kunnan ehdotuksen, hyväksyisi Laki- ja talous-
7222:            valiokunnan mietinnön asiassa.
7223: 
7224: 
7225:      Juho Torppa.                        J. Mynttinen.
7226:      Oskari Laine.                       K. Lanne.
7227:      Antti Junes.                        l:. Oranen.
7228: -~---------------------------
7229: 
7230: 
7231: 
7232: 
7233:    HELSINKI   I9II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
7234:      J91 1. -   S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
7235: 
7236: 
7237: 
7238: 
7239:                Suuren valiokunnan mietintö N:o 2a
7240:             teiden tekemistä ja kunnossapitoa maalla kos-
7241:             kevan eduskuntaesityksen johdosta.
7242: 
7243:      Asian toisessa käsittelyssä on Eduskunta, hyljäten
7244: Suuren valiokunnan tekemän ehdotuksen, hyväksynyt
7245: Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N:o 1 olevan eh-
7246: dotuksen asetukseksi teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
7247: maalla, kuitenkin siten, että Eduskunta on muuttanut sen
7248: alempana mainitut pykälät näin kuuluviksi:
7249: 
7250:                             14 §.
7251:       Maanteiden tekeminen Ja kunnossapito on valtio-
7252: varoilla suoritettava.
7253:       Paitsi niitä maanteitä tai niiden osia, jotka liikkeen
7254: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan sove-
7255: liaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi,
7256: on huolenpito maanteiden kunnossapidosta oleva maalais-
7257: kuntain toimena niinkuin tässä asetuksessa säädetään.
7258:       Kun maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
7259: den maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä,
7260: kummanko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta,
7261: lossi tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maa-
7262: lais- ja kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin mää-
7263: rättävä, onko sanottu laitos kruunun vaiko kaupunki-
7264: kunnan tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöö-
7265: rin päätös tällaisessa asiassa Keisarillisen Senaatin tut-
7266: kittavaksi alistettava.
7267:                             26 §.
7268:     Milloin urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia
7269: 25 §:ssä mainitusta korvauksesta, jättäkööt asian kotmen
7270: 2   1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 2.
7271: 
7272: välitysmiehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuo-
7273: mari, kuvernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehalli-
7274: tus toisen ja urakoitsija kolmannen.
7275:      Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut välitys-
7276: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehoituksen sii-
7277: hen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita välitys-
7278: mies niskoittelevan puolesta.
7279:       Välitysmiesten päätökseen älköön muutosta haettako.
7280:       Toimituksesta saavat välitysmiehet kohtuullisen palk-
7281: kion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä, kenen
7282: maksettava se on. Joka tähän on tyytämätön, saatta-
7283: koon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkais-
7284: tavaksi.
7285:                             43 §.
7286:      Kustannukset paikallistiestä, jonka kunta on ottanut
7287: tehdäkseen ja kunossapitääkseen, suoritetaan kunnan sii-
7288: hen tarkoitukseen kannetuista varoista.
7289: 
7290:                             44 §.
7291:      Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
7292: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää
7293: tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen,
7294: ennenkuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoit-
7295: tautumaan tien osakkaaksi. Tämän laiminlyöjää kehoit-
7296: takoon tiehallitus rupeamaan tien osakkaaksi ja pankoon
7297: hänelle tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltäköön
7298: tiehallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja
7299: hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien
7300: osakkaaksi rupeamaan.
7301:       Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
7302: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallitukselle
7303: hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen suostu,
7304: vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jälkeen tuo-
7305: mioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta; ja lakkaa
7306: osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tienosakkaan
7307:  vapauttamisesta on saanut lainvoiman.
7308:       Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen pai-
7309: kallistie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehalli-
7310: tukset, lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitse-
7311: milla kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen
7312: sopimuksen ja päättäkööt samalla, onko jommankumman
7313:                         Tienteko.                        3
7314: 
7315: tien osakasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon
7316: apumaksua ja minkä verran tai minkä perustuksen mu-
7317: kaan. Jos sopimusta ei kahden kolmanneksen äänten
7318: enemmistöllä . saada toimeen, on asia jätettävä välitys-
7319: miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tie-
7320: hallitus yhden sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta,
7321: kolmannen.
7322:       Välitysmiesten päätöksestä ja heille tulevasta pa~k­
7323: kiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
7324: 
7325:      Sitävastoin on Eduskunta hylännyt Laki- ja talous-
7326: valiokunnan ehdotuksen asetukseksi tieveron maksamisesta
7327: ja sen käyttämisestä.
7328: 
7329:      Suuri valiokunta, johon asia V. J:n 57 §:n 3 mo-
7330: mentin mukaan on toistamiseen lähetetty, on yhtynyt
7331: Eduskunnan asiassa tekemään päätökseen, ja saa Suuri
7332: valiokunta siis kunnioittaen
7333: 
7334:                 Eduskunnan päätöstä puoltaa.
7335: 
7336:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1911.
7337: Helsinki 1911, K. F. Puromiehen kirjapaino 0 -Y.
7338:          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7339: 
7340: 
7341: 
7342: 
7343:                Työväenasiain valiokunnan
7344:            mietintö N: o 1 Eduskunnassa tehtyjen
7345:            työnvälitystä koskevain aiotteiden johdosta.
7346: 
7347:      Eduskunta on Työväenasiain valiokuntaan valmis-
7348: teltavaksi lähettänyt edustaja Hjeltin y. m. eduskunta-
7349: esityksen N:o 32, joka sisältää ehdotuksen työnvälitys-
7350: toimistoja koskevaksi asetukseksi, sekä edustaja Paasi-
7351: vuoren y. m. anomusehdotuksen N:o 91, jossa anotaan
7352: annollisen esityksen antamista Eduskunnalle jo ensi
7353: valtiopäivillä työnvälityksen järjestämisestä kunnallisek-
7354: si toimeksi. Valiokunta on käsitellyt näitä alotteita
7355: toistensa yhteydessä.
7356: 
7357: 
7358: 
7359:       Kuten työväenasiain valiokunta vuoden 1908 toi-
7360: sma valtiopäivillä työnvälityksen järjestämistä kunnalli-
7361: S@ksi toimeksi tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta
7362: antamassaan mietinnössä on esittänyt, on työnvälityk-
7363: sen suuri merkitys ilmeinen sekä työnantajille että var-
7364: sinkin työntekijöille. Lisäksi on se hyvin järjestettynä
7365: yhteiskunnalle ase taistelussa työttömyyttä vastaan ja
7366: "'itäpaitsi työttömyysvakuutuksen edellytyksiä.
7367:       Työnvälityksen eri muodoista ovat yleisimmät yksi-
7368: tyisten elinkeinona harjoittama, työnantaja- ja työnte-
7369: lfijäjärjestöjen, hyväntekeväisyysyhdistysten, sekä julki-
7370: nen eli kunnallinen tai valtion välitystoiminta.
7371: 2         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7372: 
7373:       Yksityisten elinkeinona harjoittama työnvälitys, joka
7374: viime aikoihin saakka on ollut muita tuntuvasti yleisempi,
7375: on siinä jo kauan ilmenneiden räikeiden ja varsinkin
7376: työnhakijoihin kipeästi koskevien epäkohtien takia kaik-
7377: kialla herättänyt yleistä tyytymättömyyttä. Niinpä va-
7378: litetaan, että työnvälittäjät kehuvilla sanomalehti-
7379: ilmoituksilla tarpeettomasti houkuttelevat työnhakijoita
7380: kaupunkeihin; antavat erehdyHäviä tietoja työpaikoista,
7381: jonka johdosta työnhakijat omalla kustannuksellaan
7382: joutuvat tekemään turhia matkoja; pidättävät luonaan
7383: jopa hävittävätkin työnhakijain todistuksia; eivät tee
7384: tarkkoja työsopimuksia työnantajain kanssa, josta pai-
7385: kanhakijat joutuvat kärsimään; valheellisilla ilmoi-
7386: tuksilla paremmista avonaisista paikoista viekoitte-
7387: levat varsinkin palvelusväkeä muuttamaan paikkaa; kau-
7388: niilla lupauksilla houkuttelevat herkkäuskoisia ulkomail-
7389: le tuntemattomiin oloihin; antamalla tahallaan puoli-
7390: naisia tietoja käyttävät välitystä haluavia luonaan use-
7391: ampia kertoja ja ottavat joka kerralta maksun j. n. e.
7392:        Yksityinen työnvälitys kohdistuu vain muutamiin,
7393:  pääasiallisesti henkilökohtai,ta palvelusta tarkoittaviin
7394:  toimiin, nim. palvelijattarien, ravintolapalvelijain sekä
7395:  kauppa- ja liikeapulaisten, ja ainoastaan vähässä mää-
7396:  rässä muihin. Sitävastoin ovat työnantaja- ja työnte-
7397:  kijäjärjestöt koettaneet saada teollisuuden alalla työn-
7398:  välityksen haltuunsa ja paikoittain pyrkimyksessään
7399:  onnistuneetkin, mutta luonnollisista syistä ei niiden
7400:  toiminta, varsinkaan työtaisteluien aikana, voi pysyä
7401:  puolueettomana.
7402:        H yväntekeväisyysyhdistysten harjoittama eli n. s.
7403:  karitatiivinen työnvälitys ei erinäisistä syistä ole saa-
7404:  vuttanut iaajempaa kantavuutta.
7405:        Sitävastoin on viime aikoina julkinen ja erikoisesti
7406:  kunnallinen työnvälitys alkanut voittaa alaa maksutto-
7407:  man ja puolueettoman toimintansa vuoksi. Varsinkin
7408:  siellä, missä kunnalliset toimistot on saatettu pysy-
7409:                         Työnvilitys.                        3
7410: 
7411: vaan vuorovaikutukseen keskenään ja kunnallinen työn-
7412: välitys koko maassa keskitetty yhtenäisen suunnitel-
7413: man mukaiseksi toiminnaksi, kuten esim. Etelä-Saksan
7414: valtioissa ja Sveitsissä, on kunnallinen työnvälitys osoit-
7415: tautunut sangen hyödylliseksi.
7416:      Että kunnallinen ja ylipäänsä julkmen työnvälitys
7417: on mainitun toiminnan tarkoituksenmukaisin muoto,
7418: selviää seuraavasta katsauksesta ulkomaiden oloihin.
7419: 
7420:       Saksassa on elinkeinona harjoitettua työnvälitystä
7421: vuodesta 1883 alkaen järjestelty lainsäädäntötietä.
7422: Nykyään on voimassa laki kesäkuun 2 päivältä 1910,
7423: jossa samoinkuin aikaisemmissakin, osavaltioiden keskus-
7424: virastoille annetaan oikeus julkaista tarkempia määrä-
7425: yksiä asiassa. Toimintalupa on hankittava asianomai-
7426: selta viranomaiselta, ja on lupa kiellettävä, jos hakijalta
7427: puuttuu tarpeellinen luotettavuus, tahi jos sellainen
7428: toimisto on paikkakunnalla tarpeeton varsinkin siitä
7429: syystä, että tarvetta tyydyttävä julkinen toimisto on
7430: olemassa. Työnvälittäjä ei saa itse eikä toisen kautta
7431: harjoittaa sellaista toimintaa kuin majatalo- tai ravinto-
7432: laliikettä, asunnon tahi yösijanvuokrausta y. m. eikä saa olla
7433: riippuvainen sellaisen liikkeen harjoittajasta eikä myös-
7434: kään työnantajasta. Sopimus, jolla työnantaja tahi työn-
7435: tekijä on sitoutunut tai sitoutuu myöhemminkin käyt-
7436: tämään määrättyä toimistoa, on mitätön.           Osavaltioi-
7437: den keskusvirastot tai niiden määräämät viranomaiset
7438: vahvistavat, kuulusteltuaan julkisen työnvälitystoimis-
7439:  ton omistajaa, yhdessä paikanvälittäjäin, työnantajain
7440: ja työnhakijain edustajien kanssa toimistolle taksat,
7441:  ja saa välittäjä kantaa maksua ainoastaan välittämäs-
7442: tään sopimuksesta sekä korvausta todellisen määrän
7443: mukaan niistä erikoisista kuluista, joita välittäjällä
7444: on ollut välitystä hakevan erityisesti vaatimista toimenpi-
7445:  teistä; jonka lisäksi välittäjä on velvollinen ennen
7446: sopimuksen tekoa ilmoittamaan välitystä hakeville tak-
7447: san määräämän maksun sekä pitämään taksan nä-
7448: 4         191 t. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7449: 
7450: kvvällä paikalla       toimistohuoneessa.   Välittäjällä ei
7451: ole     paikanhakijan     hänelle   antamiin     todistuksiin
7452: ja muihin esineihin pantti- eikä pidätysoikeutta. Elin-
7453: keinon harjoittamiseen myönnetty lupa on peruutettava,
7454: jos välittäjä osoittautuu sopimaHornaksi toimeensa. Osa-
7455: valtioiden keskusvirastot voivat määrätä erinäisiä ase-
7456: tuksen kohtia sovellettaviksi sellaisiinkin toimistoihin,
7457: joissa ei liikettä harjoiteta elinkeinona, sekä tarkemmin
7458: säännöstellä niiden toimintaa.
7459:       Huolimatta siitä, että lainsäädäntö kokonaan sivuut-
7460: taa kunnallisen työnvälityksen, vaikkakin valtiopäivillä
7461: useita kertoja on esitetty lakiehdotuksia m. m. kuntien
7462: velvollisuudesta perustaa työnvälitystoimistoja, on mainittu
7463: työnvälitysmuoto Saksassa levinnyt mitä laajimmalle. Ete-
7464:  lä-Saksan valtiot ovatkin kunnallisen työnvälityksen varsi-
7465: naisia kotimaita. Senjälkeen kun Stuttgartiin 1894 perustet-
7466: tiin ensimäinen huomattavampi kunnallinen toimisto, on
7467:  niitä syntynyt ympäri Saksan, ja eri valtioiden hallitukset
7468:  ovat monasti kehoittaneet kuntia niitä perustamaan.
7469: Vuoden 1910 alussa oli Saksassa julkisia työnvälitys-
7470: toimistoja yhteensä 462, joista Preussissä 27:3, Baierissa
7471: 66, Saksissa 28 ja Wiirttembergissä 16. Vuonna 1908-09
7472: toimittivat ne yhteensä 913,981 välitystä, joista 264,954
7473: koski ammattitaitoisia ja 249,000 oppimattomia työläisiä,
7474:  joten usein esitetty väite kunnallisten toimistojen sopi-
7475: mattomuudesta välittämään työtä ammattitaitoiselle
7476: työväelle on osoittautunut vääräksi. Maanviljelystyö-
7477: väkeä välitettiin vain 41,848 paikkaan. Berlinin toi-
7478: misto välitti yli 80,000, Stuttgartin yli 60,000 ja Mun-
7479: chenin yli 40,000 paikkaa. Työnantajajärjestöjen, joi-
7480: den välitystoiminta varsinkin Pohjois-Saksassa on san-
7481: gen laaja, on samaan aikaan laskettu toimittaneen noin
7482: ö-600,000 ja ammattiyhdistysten noin 300,000 välitystä.
7483: Yksityisten toiminnasta ei sitävastoin ole tietoja. Jul-
7484: kisten toimistojen hallinto on tavallisesti järjestetty
7485: pariteettiseksi eli. tasasuhtaiseksi s. o. työnantajille ja
7486:                          Työn välitys.                        5
7487: 
7488:  työntekijöille on annettu yhtä suuri vaikutusvalta nii-
7489:  den toimintaan, ja missä, kuten Preussissä, byrokraattinen
7490:  järjestelmä on yleisempi, on se alkanut väistyä edellisten
7491:  tieltä. Työriidan aiheuttama työnseisaus ei vaikuta
7492:  useimpien toimistojen toimintaan muuten, kuin että ne
7493:  välitystä haluaville ilmoittavat asianlaidan. Muutamat
7494:  toimistot eivät ilmoita seisauksesta, jotavastoin jotkut
7495:  harvat ovat järjestäneet tämän kiistanalaisen kysymyk-
7496:  sen siten, että keskeyttävät toimintansa seisauksessa
7497: colevaan liikkeeseen ja siten työttömäksi joutuneeseen
7498:   työväkeen nähden.
7499:        Julkinen työnvälitys Saksassa on huomattava erit-
7500:  täinkin siitä, että yhteistoiminta eri toimistojen kesken, jon-
7501:  ka kautta vasta työnvälitys voi saavuttaa todellisen tar-
7502:  koituksensa, on etenkin Etelä-Saksassa pitkälle kehitty-
7503:  nyt. Koko valtakunnassa on 12 julkisten työnvälitystoi-
7504:  mistojen välistä, yhteistoimintatarkoituksessa syntynyttä
7505:  liittoa, jotka enimmäkseen käsittävät yhden valtion alueen.
7506:  Tilaston laatimista, yhdenmukaisen toiminnan aikaan-
7507:  saamista ja yleensä työnvälityksen kehittämistä varten
7508:  muodostettiin 1898 )>Verband Deutscher Arbeitsnach-
7509:  weise)>-niminen liitto, johon jo kuuluu lähes 200 tär-
7510:  keintä toimistoa. Esimerkkinä mainitusta yhteistoimin-
7511:  nasta esitettäköön lyhyesti Wiirttembergin järjestelmä.
7512:  Jokaisen ·toimiston on sen mukaan määräpäivinä kol-
7513:  masti viikossa lähetettävä Stuttgartin keskustoimistoon
7514:  seikkaperäinen luettelo kaikista avoimista paikoista, joita
7515:  ei ole voitu täyttää paikallistoimistoon ilmoittautuneilla
7516:  työntekijöillä. Keskuslaitos yhdistää nämä ilmoituk-
7517:  set heti, jonka jälkeen kappale yhdistelmää lähetetään
7518:  vielä samana päivänä muihin toimistoihin ja kaikkien
7519:  niiden kaupunkien kunnallishallinnoille, joissa on yli
7520:  2,000 asukasta, sekä muille pienemmille kaupungeille,
7521:  jotka sitä pyytävät. Toimistojen toiminta on ulotettu
7522:  maaseudullekin siten, että kunnallisille viranomaisille
7523:  lähetetään ilmoituskaavakkeita sekä työnetsijöitä että
7524: 6         H'llt. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7525: 
7526: työnantajia varten. Suuremmassa maassa, kuten Bai-
7527: erissa, on ollut tarpeen jakaa maa piireihin, joilla kulla-
7528: kin on oma keskustoimistonsa, joka lähettää ilmoi-
7529: tuksensa koko maan keskuslaitokseen. Sitäpaitsi on
7530: liitto vuorovaikutuksessa muiden liittojen, jopa ulko-
7531: maistenkin, kanssa. Tällainen yhteistoiminta on käy-
7532: nyt mahdolliseksi vain siten, että valtiot sitä avustavat
7533: suorittamalla siitä johtuvat posti,- sähkösanoma- ja
7534: puhelinmaksut sekä korvausta luettelojen laatimisesta
7535: ja lähettämisestä toimistoille, myöntämällärautatiemaksu-
7536:  jen alennusta niille työläisille, joita toimistot lähettävät
7537: työhön muualle, ja suorittamalla usein laitosten johta-
7538: jain vuotuisten kokousten kustannukset.
7539:       Sveitsissä on yksityinen työnvälitys jäänyt kanttoo-
7540: nien järjestelyn varaan, ja siten eri osissa maata tullut
7541: erilaisten määräysten alaiseksi. Asianomaiselta viran-
7542: omaiselta tai kunnallishallitukselta on yleensä anot-
7543:  tava toimintalupa; tämä voidaan määrättyä maksua vas-
7544:  taan myöntää vuodeksi kerrallaan henkilölle, joka
7545: täyttää erinäiset kelpoisuusehdot.          Paikoittain vaa-
7546: ditaan välittäjäitä määrätty vakuus, joka on suurempi,
7547:  jos välitystä harjoitetaan ulkomaille. Maksuista sää-
7548: detään usein, että välittäjä saa ottaa korkeintaan 50
7549: cent. sisäänkirjoitusmaksun ja vasta välityksen tapah-
7550: duttua välitysmaksun, jonka korkein määrä· on joko
7551:  laissa tai poliisiviranomaisen vahvistamassa taksassa
7552: säädetty. Annettu lupa voidaan erinäisistä syistä pe-
7553:  ruuttaa.     Joskus säädetään välittäjälle velvollisuus
7554: todistaa, että hänen ilmoittamansa vapaat paikat
7555:  tosiaan ovat hänelle tiedoksi annetut. Tavallinen on
7556: välittäjän nimenomainen veivoittaminen pyynnöstä heti
7557: palauttamaan hakijain antamat todistukset, ja paikoittain
7558: on hän velvollinen, vastaanottaessaan sellaisia, pyytä-
7559: mättä antamaan tästä kuitin. Monin paikoin on säädetty
7560: paljoa pitemmällekin meneviä rajoituksia.
7561:                         Työn välitys.                       7
7562: 
7563:       Julkinen työnvälitys on Sveitsissä, osaksi etelä-sak-
7564: salaisten esikuvain mukaan, kehittynyt varsin vaikutta-
7565: vaksi tekijäksi taloudellisen elämän alalla. Kunnallisia
7566: työJtvälitystoimistoja syntyi siellä jo 1880-luvulla, ja vuon-
7567: na 1905 liittyivät silloiset 11 toimistoa liitoksi, jonka
7568: kautta mainittu toiminta tuntuvasti yhtenäistyi ja
7569:  laajentui. Liiton keskustoimistoksi valittiin Ziirichin toi-
7570: misto, jolle annettiin tehtäväksi keskusvakanssilistan laa-
7571: timinen ja julkaiseminen, eri toimistojen kuukausiker-
7572: tomusten kerääminen ja keskuskertomuksen julkaisemi-
7573: nen sekä hyvien suhteiden ylläpitäminen ulkomaisten
7574: työnvälitystoimistojen ja kotimaisten viranomaisten kanssa.
7575: Vuonna 1909 välittivät nämä toimistot yhteensä 43,873
7576: paikkaa. Lokakuun 2 päivänä 1909 julkaistiin liittoval-
7577: tiolaki, joka ei tosin säädä kunnallisten välitystoimis-
7578: tojen perustamispakkoa, mutta jonka mukaan liitto-
7579: valtio myöntää avustusta eräitä ehtoja täyttäville julki-
7580: sille välitystoimistoille. Näistä ehdoista mainittakoon
7581: seuraavat: työtä on välitettävä sekä miehille että nai-
7582: sille, eikä ainoastaan kaupan ja teollisuuden, vaan myös-
7583: kin maa- ja kotitalouden alalla; toimistojen johto on
7584: oleva puolueeton ja tarkastuslautakunta kokoonpantu
7585: työnantajista ja -tekijöistä yhtä suureksi osaksi; työ-
7586: riidan aiheuttaman työnseisauksen sattuessa ei toimin-
7587: taa saa keskeyttää, mutta riidasta on välitystä hakeville
7588: tieto annettava;     toimistojen on yhteistoimintatarkoi-
7589: tuksessa muodostettava liitto, jolla on yksi tai useampia
7590: keskuspaikkoja, ja jonka tulee valvoa yhtenäisten peri-
7591: aatteiden noudattamista toimistojen toiminnassa sekä
7592: tilaston laatimista;      avustusta nauttivien toimistojen
7593: on sitäpaitsi alistuttava valtion teollisuushallinnon tar-
7594: kastettaviksi. Tällaisille laitoksille korvaa valtio yh-
7595:  teistoiminnasta johtuvat kustannukset ja osan, aina
7596: kolmannekseenkin asti, niiden liikemenoista, sekä liitolle
7597:  puolet sen menoista. Liittoneuvosto voi sitäpaitsi myön-
7598:  tää avustusta ammattiliittojenkin työnvälitystoimistoille.
7599: 8        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7600: 
7601:  Kaikkien näiden avustusten on laskettu ensi vuosina
7602: tekevän 50,000 fr. vuodessa.
7603:       Itävallassa on valtiovalta jo kauvan koettanut
7604:  järjestellä työnvälitystä. Yksityisen työnvälityksen epä-
7605: kohdat ovat eri aikoina aiheuttaneet erilaisia toimenpi-
7606: teitä. Viimeksi on vuonna 1907 julkaistussa elinkeinolain
7607: lisäyksessä yktityistä työnvälitystä säännöstelty yli-
7608:  malkaan samaan suuntaan kuin Saksassa ja Sveit-
7609: sissä.
7610:       Erityistä Itävallalle on, että virallisille ammattilais-
7611: y hdistyksille (Berufsgenossenschaften) työnvälitystoimin-
7612:  ta on tehty pakolliseksi. Niinpä veivoitetaan 1907 vuo-
7613: den elinkeinolain lisäyksessä käsityön alalla toimivia huol-
7614: tamaan       työnvälitystä    viranomaisten       hyväksymäin
7615: sääntöjen       mukaan.     Takeeksi     puolueettomuudesta
7616: on       johto     säädetty tasasuhtaiseksi        ja  välitys
7617: työapulaisille maksuttomaksi. Yksityiset yhdistykset
7618: voivat vapautua tästä velvollisuudesta liittymäl-
7619: lä yhdyskunnaksi, joka harjoittaa välitystoimintaa,
7620: tai käyttämällä jotakin jo toimivaa julkista työnväli-
7621: tystoimistoa, niin kuin useimmat ovatkin tehneet. Maa-
7622: taloudellisia ammattilaisyhdistyksiä velvoitti jo 1902
7623: säädetty laki samanlaiseen toimintaan, mutta tällaisia
7624: yhdistyksiä on vain harvoissa kruununmaissa.
7625:        Paitsi erilaisten yksityisten yhdistysten ylläpitä-
7626: miä lukuisia työnvälitystoimistoja, on 1890 luvun loppu-
7627:  puolelta alkaen ja varsinkin viime vuosina suurimpiin
7628: kaupunkeihin perustettu kunnallisiakin, joiden toiminta
7629:  ylimalkaan on ollut menestyksellistä. Sitäpaitsi ovat
7630: muutamat kruununmaat perustaneet omia työnvälitys-
7631: virastoja ja lainsäädäntöteitse järjestäneet julkisen työn-
7632: välityksen alallaan, erityisesti yhteistoimintaa sil-
7633: mälläpitäen.      Valtio ei ole vielä saanut             lakia
7634: laadituksi julkisesta työnvälityksestä, vaikka jo 1898
7635: ryhdyttiin sitä varten toimiin. Suunnitellussa laki-
7636: ehdotuksessa on työnvälitys selitetty yleisen hallinnon
7637:                         Työnvälitys.                        9
7638: 
7639:  haaraksi, minkä vuoksi valtion olisi sanottua toimintaa
7640:  varten valtakunnan eri osiin perustettava omien virka~
7641:  miestensä hoitamia laitoksia tarpeellisine keskuk~
7642:  sineen. Jos kunnat ja yhdistykset ylläpitävät työnväli~
7643:  tystoimistoja, joiden järjestys pääasiallisesti vastaa val~
7644:  tion laitoksista annettuja määräyksiä, voisivat ne ottaa
7645:  s uocittaakseen valtiolaitosten tehtävät ja saada valtioapua.
7646:  Näistä valtiolaitoksia koskevista määräyksistä on tär~
7647:  kein se, että laitoksen toiminnan valvojaksi asetettai~
7648:  siin hallintokunta, jossa olisi yhtä paljon työnantajain
7649:  kuin työntekijäin edustajia. Tämän hallintokunnan olisi
7650:  sitäpaitsi laadittava laitokselle valtion hyväksyttäväksi
7651:  alistettava ohjesääntö; lakkojen ja sulkujen sattuessa
7652:  päätettävä, onko toiminta seisauksenalaisiin liikkeisiin
7653: ·tai koko teollisuushaaraan nähden keskeytettävä vaiko
7654:  ei;    annettava     keskuslaitokselle vuosikertomus sekä
7655:  yleensä laitokselle tehdä sille kaikki tarpeelliset
7656:  esitykset ja anomukset. Tämän suuntainen laki aiheut-
7657:  taisi yksityisen välitystoiminnan rajoittamista entistä
7658:  ahtaammalle.
7659:        Viime aikoina on työnvälitystoiminnan johdon saa-
7660:  nut käsiinsä 1907 perustettu >>Reichsverband der all-
7661:  gemeinen Arbeitsnachweisstellen in Oesterreich», joka
7662:  toimii julkisen työnvälityksen yleistämiseksi, mutta ei
7663:  silti viero erinäisten yhdistysten toimintaa tällä alalla.
7664:        Unkarissakin . on yksityinen työnvälitys sään-
7665:  nöstelty elinkeino, ja kunnille on annettu valta
7666:  yksityiskohtaisesti sitä järjestää.         Julkinen työn-
7667:  välitys on kohdistunut etupäässä maanviljelystyöväkeen.
7668:  Vuonna 1899 velvoitettiin kuntain ja piirien hallinto-
7669:  viranomaisia työnvälittäjinä toimimaan mainitun elin-
7670:  keinon alalla sekä järjestettiin sopiva yhteistoiminta ja
7671:  keskitys. Ensimäinen julkinen työnvälitystoimisto kau-
7672:  pan ja teollisuuden alalla perustettiin vuonna 1900,
7673:   ja nyt on jo usealla kunnalla sellainen. Julkisen työn-
7674:  välityksen edistämiseksi on ehdotuksessa uudeksi elin-
7675: 10          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7676: 
7677: keinolaiksi kunnallinen toimisto säädetty pakolliseksi
7678: jokaiseen kuntaan, jossa on 10,000 asukasta, ja pienem-
7679: piin välitystä huoltamaan määrätty kunnan- tahi piiri-
7680: notaari. Työväenjärjestöjen laajan välitystoiminnan lo-
7681: pettamiseksi kielletään ehdotuksessa muita yhdistyksiä
7682: kuin hyväntekeväisyyttä tarkoittavia työtä välittämästä.
7683: Samoin kielletään antamasta uutta lupaa yksityisille,
7684:  ja vanha kestää vain nykyisen haltijan ja lesken elin-
7685: ajan, jonka lisäksi kunnille annetaan oikeus lunastaa
7686: toimiluvat. Samassa tarkoituksessa ehdotetaan puolet
7687: kunnallisten toimistojen kustannuksista valtion suori-
7688: tettavaksi ja keskitys järjestetään kelvolliseksi.
7689:      Ranskassa on suuresta vallankumouksesta asti työn-
7690: välitysoloja koetettu järjestellä valtiovallan puolelta, mut-
7691: ta huonolla menestyksellä. Kun valitukset yksityisten
7692: liikkeiden epäkohdista vain lisääntyivät, eikä työ-
7693: väenjärjestöjen, enimmäkseen kuntien kannattamain n. s.
7694: työpörssien välityksellä harjoittama työnvälitys voi-
7695: nut, paremmin kuin harvat kunnallisetkaan toimistot,
7696: tehdä      todellista estettä yksityiselle työnvälityk-
7697: selle, julkaistiin pitkien valmistelujen jälkeen 1904 työn-
7698: välitystä koskeva laki. Sen mukaan tulee kunnan,
7699:  jossa on yli 10,000 henkeä, perustaa julkinen välitys-
7700:  toimisto, ja jokainen kunta on oikeutettu lakkautta-
7701:  maan yksityiset välitystoimistot, milloin korvaus-
7702:  ta vastaan, milloin ilman sitä. Laki tarkoitti yksityis-
7703:  ten toimistojen hävittämistä ja kunnallisten syntymistä,
7704:  mutta ei ole tätä tarkoitustaan saavuttanut. Noin 1,400
7705:  yksityisestä toimistosta oli lopulla vuotta 1910 vain
7706:   64 lakkautettua, eikä kunnallisia toimistoja ole yli-
7707:  päänsä perustettu, mutta on kyllä syntynyt salaisia
7708:  yksityisiä liikkeitä, ja työnantajajärjestöjen jo ennes-
7709:  tään laaja välitystoiminta yhä vaan kasvanut. Selli.
7710:  vuoksi halutaan tähän lakiin muutoksia, j'otka edistäi-
7711:  sivät julkisten toimistojen muodostumista.
7712:                       ~Työnviilitys.                     11
7713: 
7714: 
7715:       Englannissa on julkaistu 1909 laki työnvälitystoi-
7716: mistojen perustamisesta. Samoin kuin Itävallan ehdo-
7717: tus. tarkoittaa tämäkin työnvälityksen saattamista val-
7718: tion asiaksi. Kauppavirasto voi perustaa sopiviksi kat-
7719: somilleen paikkakunnille työnvälitystoimistoja ja avus-
7720: taa yksityisten tahi muiden virastojen 1905 vuoden
7721: työttömyyslain nojalla ylläpitämiä toimistoja, jotka se
7722: asianomaisen kanssa tekemällään sopimuksella voi itsel-
7723: leen siirtää. Pernstamiaan ja avustamiaan toimistoja
7724: tarkoittavia yleisiä asetuksia saa kauppavirasto säätää.
7725: Muista mä~räyksistä mainittakoon ainoastaan, että hen-
7726: kilöä, olkoon hän työnantaja tai työnhakija, joka ta-
7727: hallansa antaa vääriä tietoja tämän lain nojalla pe-
7728: rustetuille toimistoille, sakotetaan.
7729:       Belgiassa ja Hollannissa on julkinen työnvälitys
7730: kunnallista laatua, ja toimistot, joiden lukumäärä yhä
7731: on lisääntynyt, ovat järjestetyt muissa maissa noudatettu-
7732:  jen periaatteiden mukaan. Puuttuvasta lainsäädännös-
7733: tä huolimatta on Belgiassa 1902 ja Hollannissa 1908
7734: perustettu yhteistoimintaa ja yleensä julkisen työnväli-
7735: tyksen edistämistä tarkoittava liitto.
7736:        Italiassa, jossa kiertelevää, etupäässä maatalouden
7737:  alalla tonmvaa työväkeä on erittäin paljon, on
7738: työnvälitys verrattain vähän kehittynyt ja kohdis-
7739:  tuu pääasiallisesti yllämainittuun työväkeen. Julkisen
7740:  työnvälityksen edistämiseksi on laadittu lakiehdotus,
7741:  joka tarkoittaa toimistojen perustamista valtion, maa-
7742:  kuntain ja kuntain kustannuksella välittämään maata-
7743:  louden ja yleisten töiden alalla työtä toisesta maakunnasta
7744:  toiseen. -..,-Roomassa olevan kansainvälisen maataloudel-
7745:  lisen toimiston puolelta on usein ehdotettu kansain-
7746:  välis~n työnvälityksen järjestämistä maataloutta varten.
7747:        Venäjällä ei työnvälitys ole sanottava.<;ti kehitty-
7748:  nyt. Kunnallisia toimistoja on viime vuosina muuta-
7749:  miin harvoihin kaupunkeihin perustettu, mutta niiden
7750:  toiminta on vähäinen.
7751: 12        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7752: 
7753:      Espanjassa on järjestynyt työnvälitys niinikään
7754: vasta alullaan.
7755:      Skandinaavian ma~ssa, etenkin Norjassa ja Ruotsissa,
7756: on yksityistä työnvälitystä säännösteltäessä' huo-
7757: mio erityisesti kohdistettu ulkomaille tapahtuvaan
7758: välitykseen. Siinä ilmaantuneiden epäkohtain johdosta
7759: vaaditaan Ruotsissa välittäjäitä vakuus, joka annetaan
7760: takaisin vasta kahden vuoden kuluttua liikkeen lopetta-
7761: misvuoden lopusta lukien, ja josta työnhakijoille sum·i-
7762: tettavat korvaukset maksetaan. Työsopimusta on teh-
7763: tävä kaksi kappaletta, joista toinen tulee työnhakijalle,
7764: toinen tulevalle työnantajalle, ja muiden tarkkojen
7765: määräysten ohella on siinä mainittava välittäjän kuusi
7766: kuukautta sopimuksen teosta kestävä velvollisuus, siinä
7767:  tapauksessa, ettei työnantaja sopimusta täytä, korvata
7768: maksamatta jäänyt palkka ja kustantaa kotimatka
7769: työntekijälle. Sopimus on sitäpaitsi näytettävä asian-
7770: omaiselle poliisiviranomaiselle. Valitus työnantajan puo-
7771: lelta tapahtuneesta sopimuksen rikkomisesta tehdään
7772: asianomaiselle konsulille, joka koettaa hankkia valittajalle
7773: tarpeellista suojaa. Jos välittäjä havaitaan korvaus-
7774: velvolliseksi, ilmoittaa konsuli asiasta toimiluvan anta-
7775: neelle maaherralle, joka, välittäjää kuultuaan, tämän
7776: aseHamasta vakuudesta toimittaa korvauksen valit-
7777: tajalle.   Norjassa    voi kunnallishallitus, ennenkuin
7778: myöntää luvan välitystoimen harjoittamiseen, vaatia
7779: vakuutta siltäkin, jonka toiminta rajoittuu vait1 koti-
7780: maahan. Tanskassa antavat toimintaluvan samaten kun-
7781: nallisviranomaiset, jotka mieltään myöten voivat näiden
7782: oikeuksien lukua rajoittaa. Mikäli mahdollista, tulee
7783: miehiä ja naisia varten olla eri toimistot. Muuten on
7784: näissä maissa yksityisestä työnvälityksestä ylimalkaan
7785: säädetty samaa kuin muualla.
7786:      Julkista työnvälitystä edustaa Tanskassa pääasialli-
7787: sesti ainoastaan Kööpenhaminan kunnallinen toimisto,
7788: jonka johto on tasasuhtainen. Se perustettiin vuonna
7789:                           Työnvälitys.                       13
7790: 
7791: 
7792:  1901, jolloin se toimitti 8,664 välitystä, ja vuonna 1908
7793:  oli välitysten lukumäärä jo 34,636. Valtion hyväksy-
7794:  mien työttömyyskassojen yhteyteen on myöskin jär-
7795:  jestetty työnvälitystä, ja vuonna 1910 oli 18 kassalla
7796:  omia ammattinsa alalla toimivia välitystoimistoja. Vaik-
7797:  ka niiden toimintaa valvoo työttömyydentarkasta ja, joka
7798:  myöskin hyväksyy niille säännöt, eivät työnantajat
7799:  niitä suosi. Hallitus on Tanskassa, niinkuin monessa
7800:  muussakin maassa, myöntänyt piletinhintojen alennusta
7801: ·rautateillä henkilöille, joille Kööpenhaminan toimisto
7802:  on välittänyt työtä maaseudulla.
7803:       Skandinaavian maista on Norja ensimäisenä ryh-
7804:  tynyt toteuttamaan julkista työnvälitystä. Jo 1897 alotti
7805:  Kristianiassa etelä-saksalaiseen malliin järjestetty kunnalli-
7806:  nen toimisto toimintansa. Nykyään on sellaisia toimistoja
7807:  J 7. Tähän hyvään tulokseen on osaksi vaikuttanut
7808:   Hl06 työnvälityksestä julkaistu laki, jonka määräyksis-
7809:  tä mainittakoon seuraavat: hallituksen määräämiin
7810:  kuntiin on perustettava julkinen toimisto maksutta
7811:  välittämään kaikenlaista työtä; jokaista toimistoa joh-
7812:  taa tasasuhtaisesti muodostettu hallinto, jonka valitsee
7813:  kunnallishallitus; hallitus voi määrätä jotkut toimistot
7814:  :päätoimistoiksi maan eri osiin; valtio hankkii kaikki
7815:  tarpeelliset painotuotteet, suorittaa puhelin- ja sähkö-
7816:  sanomamaksut sekä joskus osan konttorihenkilökunnan
7817:  palkkauksesta. Lakko tahi sulku ei vaikuta toimiston toi-
7818:  mintaan muuten, kuin että toimistossa on riidasta julki-
7819:  pantava ilmoitus. Asianomaisen ministeriön vuonna 1907
7820:  laatima ohjesääntö tarkoittaa yhteistoiminnan aikaan-
7821:  saamista eri toimistojen välillä. Sen mukaan on toi-
7822:  mistojen viikottain julkaistava tiedonantoja työmarkki-
7823:  nain tilasta ja lähetettävä ne muille toimistoille. Toi-
7824:  miston, joka ei voi työvoimien kysyntää tyydyttää,
7825:  tulee tiedustaa työnantajalta, haluaako hän suorittaa
7826:  muualta hankittavan työväen matkakustannukset, sekä
7827:  myöntäen vastattaessa kääntyä lähinnä olevan toimis-
7828: 14       11111. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7829: 
7830: ton puoleen. Työläisille, joilla on kunnallinen toimis-
7831: ton antama lippu, on rautatiemaksut alennettuu poleen.
7832:        Ruotsissa on vuodesta 1902 alkaen perustettu kun-
7833: nallisia toimistoja, mutta viime aikoina on siellä julkisen
7834: työnvälityksen kehityksessä tapahtunut käännös. Vuo-
7835: desta 1908 alkaen ovat lääninkäräjät, tavallisesti yh-
7836: dessä läänin talousseuran kanssa, ryhtyneet järjestä-
7837: mään työnvälitystä piirissään, perustamalla keskustoi-
7838: miston läänin pääkaupunkiin ja haaratoimistoja muu-
7839:  alle lääniin. Maan 24 läänistä on tänä vuonna jo 19:ss;:i
7840:  l::iänin järjestämää työnvälitystä. Useimmat kunnalli-
7841: set toimistot ovat muuttuneet läänin keskustoimistoiksi;
7842:  kuuden jälellä olevan joukossa ovat kuitenkin suurim-
7843:  mat julkiset toimistot, nimittäin Tukholman ja Göte-
7844:  porin. Julkisia toimistoja on noin 90. Yhteensä välit-
7845:  tivät ne vuonna 1906 31,000, 1908 4:0,000 ja 1910 67,000
7846:  paikkaa, joista Tukholman toimisto yli 15,000 ja Göte-
7847:  porin yli 10,000. Erittäin pannaan painoa työnvälityk-
7848: seen maatalouden alalla. - Vuodeksi 1907 myönsivät
7849:  valtiopäivät 15,000 kruunun suuruisen määrärahan julkisen
7850:  työnvälityksen edistämiseksi ja sittemmin on yhä edel-
7851:  leen tätä toimintaa samalla tavalla avustettu. Kulu-
7852:  vaksi vuodeksi on tarkoitukseen myönnetty 40,000 kruu-
7853:  nua. Tämän määrärahan myöntämisen yhteydessä on
7854:   aina julkaistu asetus siitä, mitkä ehdot avustusta halua-
7855:   vien toimistojen on täytettävä. Vuonna 1910 julkaistu
7856:   asetus antaa lääninkäräjäin, talousseurain, kuntain sekä
7857:   muiden laitosten perustamille työnvälitystoimistoille, jot-
7858:   ka maksutta ja tasasuhtaisesti johdettuina välittävät
7859:   kaikenlaista t) ötä ja täyttävät eräät muut vaatimukset,
7860:   avustusta erinäisten liikemenojen korvaamiseksi.- Yh-
7861:   teistoiminta on järjestetty siten, että toimistot kuukau-
7862:   sittain antavat toiminnastaan yhdenmukaiset ilmoituk-
7863:   set kauppakolleegille, joka ne yhdistää ja julkaisee.
7864:   Paremman yhteistoiminnan, tehokkaamman tarkastuksen
7865:   ja yleensä julkisen työnvälityksen edistämiseksi on kulu-
7866:                        Työn välitys.                     15
7867: 
7868: vanvuoden alusta asetettu erityinen työnvälityksen tarkas-
7869: taja kauppakolleegin työtilastolliseen toimistoon, jolle
7870: tarkastus ennen kuului. Paitsi tarkastusta on maini-
7871: tun viranomaisen huolena kauppakoHeegille kuuluvain
7872: julkista työnvälitystä koskevain asiain lähin käsittely,
7873: tilaston laatiminen ja julkaiseminen välitystoiminnasta
7874: ja työmarkkinain tilasta sekä yleensä mainitun välityk-
7875: sen edistäminen. Kauppakolleegi on ryhtynyt toimiin
7876: elinkeinona harjoitettua työnvälitystä järjestävien sään-
7877: nösten uudistamiseksi ja sekä julkisen että sitä vielä
7878: nykyään laajemman yksityisen välitystoiminnan saat-
7879: tamiseksi saman viranomaisen tarkastettavaksi. Koi-
7880: leegin tähän asti julkaisemain kuukausikertomusten lisäk-
7881: si on samoin suunniteltu viikottain laadittava ja levitet-
7882: tävä koko maata käsittävä vakanssilista (riksvakanslista).
7883: 
7884: 
7885:      Meillä Suomessa harjoitetaan työnvälitystä va-
7886: paana elinkeinona ja on se viime aikoihin saakka
7887: ollut yksinomaan yksityisten elinkeinonh?rjoittajain ja
7888: eräiden yhdistysten toiminnan varassa. Tämän työn-
7889: vä.lityksen laajuudesta ei tietoja ole saatavissa. Ei edes
7890: toimistojen lukumäärä ole selvitettävissä, jo senkin
7891: vuoksi, että useat yksityiset toimistot häviävät yhtä
7892: nopeasti kuin syntyvätkin. Vuoden 1908 toisten val-
7893: tiopäiväin työväenasiain valiokunnan hankkimain tie-
7894: tojen mukaan oli silloin koko maassa, kunnallisia toi-
7895: mistoja lukuunottamatta, 80työnvälitysliikettä, joista 53
7896: Helsingissä ja. joista 68 yksityisten elinkeinona harjoitta-
7897: maa sekä 12 erinäisten yhdistysten ylläpitämää.
7898:       Työnvälityksessä huomatut epäkohdat saivat meillä-
7899: kin, samaan aikaan kuin läntisissä naapurimaissa, vireille
7900: kysymyksen kunnallisten toimistojen perustamisesta.
7901: Vuonna 1902 päätti pääkaupungin valtuusto kehoittaa
7902: seitsemän muun kaupungin valtuustoja yhdessä Hel-
7903: singin kanssa valitsemaan kukin yhden jäsenen komi-
7904: 1'6       1G11. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7905: 
7906: teaan, jonka tulisi harkita kysymystä kunnallisesta
7907: työnvälityksestä. Tämä komitea antoi seuraavana vuon-
7908: n<l laajan mietinnön, erittäin huomauttaen toimistojen
7909: välisen yhteistoiminnan tarpeellisuutta. Jo 1903 vuo-
7910: den alusta päätti Helsingin kaupunginvaltuusto järjes-
7911: tää kunnallisen toimiston, ja sellainen perustettiin sit-
7912: temmin Tampereelle, Turkuun, Kotkaan ja Viipuriin
7913: vuonna 1904, Vaasaan 1906, Ouluun 1907 ja äskettäin
7914: Pori1n. Näistä toimii Oulun toimisto vain talvisin ja
7915: Kotkan toimisto lakkautettiin 1906 vuoden lopussa
7916: liikkeen pienuuden takia.
7917:      Näiden toimistojen toimintaa määräävät säännöt
7918: ovat pääasialliselta sisällöltään samanlaiset. Määräyk-
7919: sistä ovat tärkeimmät, että välitys on maksuton kunnan
7920: jäsenille, mutta muut maksavat 50 pennin sisäänkirjoi-
7921: tusmaksun, sekä että toimintaa valvoo kaupunginval-
7922: tuuston valitsema tasasuhtaisesti muodostettu hallinto.
7923:      Kunnallisten toimistojen toiminnasta, josta vuosi-
7924: neljänneksittäin julkaistaan tilastoa Teollisuushallituk-
7925: sen Työtilastollisessa aikakauskirjassa, esitettäköön seu-
7926: raavat tiedot:
7927: 
7928: Paikkakunta.    Työnhakijoita.    Tarjottuja   Välityksiä.
7929:                                   paikkoja.
7930: Helsinki:
7931: vuonna1903           6,677         3,04:5       2,748
7932:    >)   1904:        8,075         4,4:69      3,834:
7933:    ~    1905         7,613         4,294       3,757
7934:    » 1906            8,530         5,308       4,551
7935:    >>   1907         8,567       . 6,210       4:,908
7936:    >>   1908        11,188         6,796       5,995
7937:    >>  1909         10,813         5,771       4:,947
7938:    ~   1910         12,34:1        7,14:4      5,668
7939:                               Työnvälitys.                   17
7940: 
7941: Tampere:
7942: vuonna 1904           1,568                   _1)      738
7943:     >)    1905        2,378                     1)   1,242
7944:     »     1906        2,253              1,066         920
7945:           1907        1,420                975         728
7946:     "'
7947:     »     1908        2,155              1,104       1,010
7948:    »      1909        3,005              1,689       1,418
7949:    »      1910        2,597              1,271       1,151
7950: Turku:
7951: vuonna 1904           2,518                   _1)     574
7952:    >>     1905        1,134                   _1).    508
7953:    >>     1906        1,147                   _1)     428
7954:    >>     1907        1,490               405         284
7955:    >>     1908        2,413               480         427
7956:    >>     1909        2,898               569         531
7957:    >>     1910        2,558               .533        499
7958: V1:ipuri:
7959: vuonna 1905          3,223              1,045         622
7960:    >>    1906        2,076                 858         498
7961:    >>    1907        2,094              1,053         579
7962:    >>    1908        2,648              1,215         672
7963:    >>    1909        3,172              1,320         803
7964:    »     1910        3,768              1,406         823
7965: Kotka:")
7966: vuonna 1904             300             _1)          150
7967:    i)  1905             600             _1)          300
7968:    >)  1906             150             _1)           50
7969: Vaasa:
7970: vuonna 1907            943                917         587
7971:    >>  1908          1,040                944         541
7972:    » 1909            1,553                890         767
7973:    » 1910            1,395               901          672
7974:    1}    Tietoja puuttuu.
7975:    2)    Tiedot ilmoitettu likimääräisin ä.
7976: 18      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
7977: 
7978: Oultt:
7979: Vuonna1907          239         213       167
7980:    >>  1908         476         448       231
7981:    \)  1909         778         409       280
7982:     \) 1910          559         409       223
7983: 
7984: Koko maassa:
7985: Vuonnal907        14,753         9773    7,25:3
7986:    >> 1908        19,920       10,987    8,876
7987:    >) 1909        23,219       10,648    8,746
7988:    >> 1910        23,218       11,664    9,036
7989: 
7990:    Edellä olevat tiedot 'osoittavat, ettei kunnallinen
7991: työnvälitys meillä vielä ole saavuttanut sellaista laa-
7992:  juutta, kuin suotavaa olisi. Sen kehitystä on tuntuvasti
7993: ehkäissyt etenkin järjestelmällisen yhteistoiminnan puu-
7994: te eri toimistojen kesken. Ei nimittäin riitä se, että
7995: kunnalliset työnvälitystoimistot voimainsa mukaan työs-
7996: kentelevät omalla paikkakunnallaan, vaan työmarkki-
7997: nain järjestämiseksi vaaditaan myös, että toimistot
7998: voivat kulloinkin tarpeen mukaan hankkia jollekin paik-
7999: kakunnalle tarpeellista työvoimaa, siirtää sitä toisiin
8000: paikkoihin ja estää työvoimain tulvimista sellaisille
8001: paikkakunnille, joilla ei ole tyetä saatavissa. Voidak-
8002: seen täyttää nämä tärkeät vaatimukset täytyy työn-
8003: välitystoiminnan koko maassa olla niin yhtenäinen ja
8004: keskitetty, että tehokas yhteistoiminta toimistojen kes-
8005: ken voidaan aikaansaada. Tällaista yhteistoimintaa, jota
8006: jo alun pitäen on suunniteltu, näyttää yksityisten sopi-
8007: musten nojalla ·tuskin syntyvän, varsinkin kun siitä
8008: koituu kustannuksia, joita käy vaikeaksi jakaa eri pai-
8009: kallisten toimistojen kesken suoritettaviksi. Myöskään
8010: ei ole varmuutta siitä, että kunnallisia työnvälitystoi-
8011: mistoja vapaaehtoisesti perustetaan siinä määrin kuin
8012: yleinen etu vaatii ja että ne järjestetään hyväksyttävien
8013: periaatteiden mukaan. Näistä syistä ja yksityisessä
8014:                         Työnvälity~.                      19
8015: 
8016: työnvälityksessä ilmaantuneiden epäkohtien poistami-
8017: seksi on valtion väliintulo välttämätön.
8018:       Kysymys työnvälitystoiminnan järjestämisestä lain-
8019: säädäntötietä on jo erinäisillä valtiopäivillä ollutkin
8020: Eduskunnan käsiteltävänä. Niinpä aiheuttivat yksityi-
8021: sessä työnvälitystoiminnassa ilmenevät epäkohdat Suo-
8022: men Valtiosäätyjä jo 1897 vuoden valtiopäivillä K. M:lta
8023: anomaan, että puheenalainen ammattitoiminta pantai-
8024: siin lakisääteisen tarkastuksen alaiseksi ja että K. M.,
8025: siinä tapauksessa että tuollainen tarkastus havaitaan
8026: tarpeelliseksi, antaisi Valtiosäädyille esityksen asiasta.
8027: Asia aiheutti edelleen 1908 vuoden ensimmäisillä ja toi-
8028: silla valtiopäivillä anomusehdotuksen. Edellisillä ei ano-
8029: mus ennättänyt tulla valiokunnan käsiteltäväksi, mutta
8030: jälkimäisillä antoi työväenasiain valiokunta siitä mietin-
8031: nön, ehdottaen kuitenkin, että, koska armollinen esitys
8032: asiasta oli ilmoitettu olevan odotettavissa, Eduskunta
8033: lausuisi, ettei sen mielestä nykyään ole syytä ryhtyä
8034: ehdotuksen johdosta erityisiin toimenpiteisiin. Valio-
8035: kunnan mietintö ei kuitenkaan silloin ennättänyt tulla
8036:  Eduskunnassa loppuun käsitellyksi.
8037:       Hallitus oli elinkeinolainsäädännön uudistamista
8038: koskevan kysymyksen yhteydessä ottanut käsiteltä-
8039: väksi myöskin kysymyksen työnvälitystoiminnan jär-
8040:   jestämisestä lainsäädäntötietä. Eri valtiopäiville anne-
8041: tuissa uutta elinkeinolakia koskevissa esityksissä, jot-
8042:  ka eivät kuitenkaan vielä ole johtaneet lopulliseen
8043: lainsäädäntöon, on työnvälitystoiminta erittäin mai-
8044: nittu niiden elinkeinoammattien joukossa, joihin aio-
8045:  tun lain määräyksiä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
8046:  ei sovellettaisi, vaan joihin nähden olisivat voimassa
8047:  ne ehdot ja määräykset, joita erityisissä laeissa ja asetuk-
8048:  sissa on taikka vastedes annetaan. Tämän johdosta
8049:  hallitus, eri viranomaisia kuultuaan, valmistutti eh-
8050:  dotuksen Suomen Eduskunnalle annettavaksi laki-
8051:  esitykseksi työnvälityksestä ja ehdotus lähetettiin
8052:  vuonna 1908 K. M:n hyväksyttäväksi. Ehdotusta ei
8053: 20      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8054: 
8055: kuitenkaan     hyväksytty    semm01senaan,       vaan sai
8056: Senaatti   huomautuksen, ei:tä        asiasta   olisi  teh-
8057: tävä uusi esitysehdotus, jossa ei olisi niitä aikaisempaan
8058: ehdotukseen otettuja määräyksiä, joiden voi katsoa ole-
8059: van luonnostaan hallinnollista lainsäädäntöä. E:s1tystä
8060: ei kuitenkaan liene valmistettu.
8061: 
8062:       Ryhtyessään käsittelemään Eduskunnassa työn-
8063: välityksestä tehtyjä alotteita, on Valiokunta päättänyt
8064: esittää Eduskunnalle esityksen eikä anomuksen tekemistä
8065: asiasta, koska hallituksen laatiman lakiehdotuksen val-
8066: mistustöiden kautta, jotka ovat olleet Valiokunnan käy-
8067: tettävissä, riittävä selvitys lopullista lainsäädäntöä varten
8068: jo on hankittu.
8069:       Valiokunnan käsittelynsä pohjaksi ottama edustaja
8070: Hjeltin y. m. eduskuntaesitys on pääasialliselta
8071: sisällöltään hallituksen valmistaman ehdotuksen mu-
8072: kainen, mutta eroaa tästä siinä, että se koskee etupäässä
8073: vain julkista työnvälitystoimintaa ja edellyttää yksityi-
8074: sestä välityksestä annettavaa hallinnollista asetusta.
8075:       Valiokunnan mielestä on eduskuntaesitystä valmis-
8076: tettaessa yleensä noudatettu niitä periaatteita, joiden
8077: mukaan kttnnallinen työnvälitys muissa maissa on jär-
8078:  jestetty, ja joiden pohjalle lainsäädäntö meilläkin olisi
8079: rakennettava.
8080:       Kunnallisten toimistojen perustaminen on Valiokun-
8081: nan mielestä oleva eräissä tapauksissa pakollinen, koska
8082: muuten ei ole takeita niiden syntymisestä kaikkialle,
8083: missä ne ovat tarpeen vaatimat. Sitävastoin ei Valio-
8084: kunta ole tahtonut ulottaa perustamispakkoa pienem-
8085: piin kuntiin, joissa toimistojen tuottama hyöty kenties
8086: ei vastaisi niistä johtuvia kustannuksia. Mutta missä
8087: kunta joko yksin tahi yhdessä toisten kanssa haluaa pe-
8088:  rustaa kunnallisen toimiston, on sillä oleva tilaisuus siihen,
8089:  ja on silloin noudatettava, mitä tässä asetuksessa kunnalli-
8090: sista toimistoista säädetään (7 §).
8091:                        Työnvälitys.                      21
8092: 
8093:       Koska on katsottu vaikeaksi, jopa mahdottomaksi
8094: tarkalleen asetuksessa määrätä, minne kunnallinen työn-
8095: välitystoimisto tarpeellisena on perustettava, on Valio-
8096: kunta pitänyt sopivana jättää Senaatin jokaisessa erikois-
8097: tapauksessa ratkaistavaksi, missä toimisto on katsottava
8098: taTpeen vaatimaksi (1 § 2 mom.). Tällainen järjestely
8099: tarjoaa, etenkin kun aiotteenteko-oikeus on jokaisella,
8100: jolla on etua toimiston perustamisesta, ja Senaatti veivoi-
8101: tetaan kuulustelemaan toimiston tarpeellismidesta kun-
8102: nallisv1ranomaisia ja Teollisuushallitusta, Valiokunnan
8103: mielestä paraimmat takeet siitä, että kunnallinen työnvä-
8104: litystoimisto tulee perustettavaksi jokaiseen kuntaan, missä
8105: se on tarpeellinen. Kuitenkin katsoo Valiokunta syytäole-
8106: van ilman muuta velvoittaa jokaista kaupunkia, jossa on yli
8107:  8,000 asukasta, perustamaan toimiston, koska sellainen lie-
8108:  nee niissä aina tarpeen vaatima (1 § 1 mom.). Tämä mää-
8109:  räys pakoittaisi eräitä kaupunkeja niiden lisäksi, foissa
8110:  kunnallinen toimisto jo on, sellaisen järjestämään.
8111:        Erittäin tärkeänä pidetään yleensä kunnallisten työn-
8112:  välitystoimistojen menestymiselle, että ne välittävät
8113:  työtä maksutta ja toiminnassaan noudattavat puolueet-
8114:  tomuutta. Edellisestä on lakiehdotukseen otettu sään-
8115:  nös (1 § 1 mom.), mutta jälkimäisestä periaatteesta ei
8116:  valiokunta ole pitänyt säännöstä tarpeellisena, koska
8117:  kutakin toimistoa varten laadittavaan johtosääntöön (4 §)
8118:  sopivammin voidaan ottaa määräys siitä, että työnanta-
8119:  jat ja työntekijät samassa määrässä pääsevät sen joh-
8120:  da;sa vaikuttamaan. Sitä varten tulee ainakin johta-
8121:  jan sekä hallituksen puheenjohtajan olla puolueettomia,
8122:  työnantaja- ja työntekijäkuntaan kuulumattomia hen-
8123:  }(i]öitä.
8124:        Asetusehdotuksen määräys toimistojen toiminnan
8125:  laadusta ja laajuudesta (2 §) sisältää sen, ettei toimisto
8126:  yleensä saa rajoittua välittämään työtä vain muutamille
8127:  toimialoille, vaan on toiminta ulotettava kaikille työa-
8128:  loille, joilla välitystä tarvitaan. Toimistojen johtosään-
8129: 22       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o. 3.
8130: 
8131: n01ssä voidaan kuitenkin, huomioonottaen yllämainitun
8132: säännöksen ylimalkaisuus, Valiokunnan mielestä paik-
8133: kakunnan olosuhteiden mukaan tarkemmin määrätä nii-
8134: den toiminnan rajat.
8135:       Kun johtosääntöihin otettaviksi on jätetty varsin
8136: tärkeitäkin seikkoja ja niiden yhtenäisyyden ja asetuk-
8137: senmukaisuuden valvominen senvuoksi on välttämätön,
8138: on Valiokunnan enemmistö tahtonut jättää korkeamman
8139: viranomaisen tehtäväksi tarkastaa valtuustojen laati-
8140: mat johtosäännöt ja katsonut tämän tehtävän lähinnä
8141: kuuluvan Teollisuushallitukselle (4 §). Vähemmistö on
8142: pitänyt tällaista vahvisi.~tmista tarpeettomana.
8143:       Laissa selvästi säädettäväksi on Valiokunnan enem-
8144: mistö tahtonut saada kunnallisten toimistojen velvolli-
8145: suuden työriidan aiheuttaman työnseisauksen sattuessa
8146: jatkfl.a toimintaansa myöskin seisauksen alaiseen liikkee-
8147: seen ja siten työttömäksi tulleeseen työväkeen nähden
8148: (3 §). Tämä kysymys, jota ulkomailla on laajasti ja
8149: kiihkeästi pohdittu, on miltei kaikkialla ratkaistu yllä-
8150: esitettyyn tapaan, ja usein on sellainen määräys lii-
8151: tetty lakiin. Kuitenkin on katsottu oikeudenmukaiseksi
8152: velvoittaa toimistoja antamaan välitystä ·hakeville tie-
8153: toja seisauksesta. Vähemmistö on vastustanut tällaisen
8154: periaatteen lausumista laissa ja sen sijaan ehdottanut
8155: säädettäväksi, ettei toimisto saa välittää työtä lakonalal-
8156: selle työpaikalle, koska se siten toimisi työnantajan eduksi,
8157: menettäen työväen luottamuksen, joten sen toiminta ei
8158: tuottaisi toivottuja tuloksia. Enemmistön puolelta on tätä
8159: vastaan huomautettu tasapuolisuuden silloin vaativan,
8160: ettei toimisto siinä tapauksessa välittäisi työtä lakon-
8161: tehneelle työväellekään. Kunnallisen työnvälityksen puo-
8162: lueettomuuteen soveltunee kuitenkin paraiten Valiokun-
8163: nan omaksuma periaate.
8164:      Jotta työnvälitystoiminta vastaisi ta1koitustaan ja to-
8165:  della pystyisi osaltaan työttömyyttä vähentämään, on
8166: yhteistoiminta en toimistojen kesken aivan välttä-
8167:                         Työn välitys.                   23
8168: 
8169: mätön. Koska tämä kuitenkin näyttää olevan sopimus- ·
8170: tietä vaikeasti aikaansaatavissa, olisivat kunnat lainsää-
8171: dännöllä siihen velvoitettavai (5 §). Yhteistoiminnan
8172: järjestely olisi jätettävä hallinnollisen toimenpiteen va-
8173: raan. Valiokunta on niinikään pitänyt suotavana ase-
8174: tuksessa nimenomaan mainittavaksi, ettei kuntia voida
8175: velvoittaa suorittamaan siten järjestetystä yhteistoimin-
8176: nasta johtuvia kustannuksia.
8177:       Työnvälitystoiminnan tehokkuuden lisäämiseksi olisi
8178: kunnallishallituksia velvoitettava sopivilla paikoilla ylei-
8179: sön nähtävinä pitämään ne työmarkkinoita koskevat
8180: tiedonannot, joita kunnalliset työnvälitystoimistot niille
8181: lähettävät (6 §), koska muuten kunnan työnvälitystoi-
8182: minta ei riittävästi voi vaikuttaa ympärillä olevien kun-
8183: tien työoloihin.
8184:       Kunnallisen työnvälityksen tarkastusta huoltavat
8185: tietenkin kunnat itse, mutta välttämätön on lisäksi
8186: valtion puolelta tapahtuva silmälläpito jo toiminnan
8187: laillisuuden ja yhtenäisyyden sekä toimistojen kesken
8188: järjestettävän yhteistoiminnan vuoksi. Sitävarten oli-
8189: si viranomainen tai henkilö määrättävä Teollisuushalli-
8190: tuksen valvonnan alaisena valtion puolesta hoitamaan
8191: työnvälityksen silmälläpitoa (12 §).
8192:       Mitä kunnallisesta työnvälityksesta lisäksi on mää-
8193: rättävä, sopii Valiokunnan mielestä paraiten otettavaksi
8194: toiroistoille annettaviin johtosääntöihin tahi tämän
8195: lain edellyttämään hallinnolliseen asetukseen. Erikoi-
8196: sesti on siinä suhteessa mainittava toimistojen veivoit-
8197: taminen lähettämään niiden toiminnasta vaadittuja
8198: tiedonantoja Teollisuushallitukselle tai sen määräämälle
8199: viranomaiselle.
8200:       Yksityiseen työnvälitykseen nähden on Valiokunta
8201: katsonut tarpeelliseksi eduskuntalakiin ottaa tällaisen
8202: toiminnan rajoittamista tarkoittavat ja yleistä elinkeino-
8203: vapautta sitovat perussäännökset. Työnvälitystä har-
8204: joitetaan nykyään vapaana elinkeinona ja sen muutta-
8205: 24      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N :o 3.
8206: 
8207: minen säännöstenyksi on ehdottomasti tapahtuva ylei-
8208: sessä lainlaadintajärjestyksessä, koska on epäselvää, voi-
8209: daanko nykyisen elinkeinolain 14 §:ssä olevaa säännöstä
8210: meklarintoimesta ulottaa työnvälitykseen, ja tällainen
8211: muutos siis voidaan katsoa elinkeinolain muuttamiseksi.
8212: Tarkempi järjestely kuuluu sitävastoin hallinnolliselle
8213: lainsäädännölle.
8214:      Valiokunnassa on vähemmistö, puoltaen edustaja
8215: Paasivuoren y. m. tekemässä anomusehdotuksessa esi-
8216: tettyä mielipidettä, tahtonut asetusehdotukseen työn-
8217: välityksen harjoittamista elinkeinona kokonaan kieltä-
8218: vän säännöksen, koska sen mielestä sellainen toisten
8219: työttömyydestä ja usein hädänalaisesta tilasta ansiota
8220: hankkiva toiminta kaikkine väärinkäytöksineen ainoas-
8221: taan siten todella lakkaa. Enemmistökin on kyllä sitä
8222: mieltä, että yksityisen toiminnan häviäminen on tällä
8223: alalla suotava, mutta ei ole kuitenkaan tahtonut sitä
8224: kerrassaan kiellettäväksi, koska sellainen toimenpide
8225: olisi nykyoloissa liian äkillinen. Se pakoittaisi kunnalli-
8226: sen työnvälityksen järjestämisellä tarpeettomasti rasitta-
8227: maan pieniä kuntia, joissa elinkeinonakin harjoitettu väli,-
8228: tystoiminta, tarkkaan säännöstelevän lain ja tehokkaan
8229: tarkastuksen alaisena, voinee väärinkäytöksittä toistai-
8230: seksi työnvälitystarvetta tyydyttää. Yksityinen työn-
8231: välitys häviää itsestään, sikäli kuin kunnallinen toiminta
8232: kehittyy, koska sen on hankalaa kilpailla jälkimäisen
8233: kanssa, joka maksuUoman ja puolueettoman toimintansa
8234: kautta suuremmassa määrässä kuin yksityisten toimis-
8235: tot on omansa saavuttamaan välitystä kaipaavien luot-
8236: tamuksen, ja varsinkin tämän asetuksen tarkoittama
8237: kunnallisten toimistojen välinen yhteistoiminta kes-
8238: kittänee työnvälityksen näihin toimistoihin. Näillä pe-
8239: rusteilla on enemmistö puoltanut elinkeinona harjoitetun
8240: työnvälityksen säilyttämistä luvallisena.
8241:       Valiokunta ehdottaa niin ollen asetusehdotuksessa
8242: säädettäväksi, että yksityisen tai yhdistyksen, joka elin-
8243:                          Työnvälitys.
8244: 
8245: keinona tahtoo harjoittaa työnvälitystä, on hankittava
8246: siihen lupa. Luvanantajaksi ehdottaa Valiokunta kau-
8247: pungissa maistraattia ja maalla kuvernööriä, joille sen-
8248: laatuinen valta tähänastisen lainsäädännön mukaan yli-
8249: päänsä on annettu (8 § 1 ja 3 mom.).
8250:        Valiokunta ehdottaa, että yhdistyksetkin vel-
8251: voitettaisiin lupaa pyytämään. Tosin useissa maissa
8252: on säädetty työnantaja-, ammatti- ja hyväntekeväi-
8253: syysyhdistyk<>ille ainoastaan ilmoitusvelvollisuus, mutta
8254: niissäkin ilmaantuneiden epäkohtien torjumiseksi sekä
8255: sellaisen menettelytavan ehkäisemiseksi, että muutamat
8256:  henkilöt, päästäkseen luvanpyynnistä, perustavat työn-
8257: välitystä harjoittavan yhdistyksen, ei Valiokunnan enem-
8258: mistö katso mitään pätevää syytä olevan saattaa yh-
8259: distykset yksityisiä edullisempaan asemaan. Mahdollisten
8260: väärinkäsitysten välttämiseksi Valiokunta erikoisesti huo-
8261: mauttaa, että tämä velvollisuus tarkoittaa vain työnvälitys-
8262: tä liikkeenä harjoittavia yhdistyksiä eikä niitä, jotka mak-
8263: sutta välittävät työtä. Valiokunnan vähemmistö sen-
8264: sijaan on pitänyt riittävänä, että yhdistyksen on har-
8265: joittamastaan työnvälitysliikkeestä tehtävä ainoastaan
8266: asianmukainen ilmoitus, katsoen yhdistysten tarjoa-
8267: van parempia kelvollisen toiminnan takeita kuin yksi-
8268: tyisten.
8269:       Lisäksi ehdottaa Valiokunta: että. lausunto tehdyn
8270: hakemuksen johdosta on hankittava kaupungin- tahi
8271: kunnanvaltuustolta taikka, missä sellaista ei ole, kunta-
8272: kokoukselta; että lupa on myönnettävä ainoastaan vuo-
8273: deksi kerrallaan; sekä että sen saa myöntää vain sille,
8274:  jolla, sen lisäksi mitä avoimen elinkeinon harjoittajalta
8275: vaaditaan, on sellaiset ominaisuudet, jotka takaavat
8276: liikkeen säännöllisen ja rehellisen johdon, tai yhdistyk-
8277: selle, jonka liikkeen johtajaksi ilmoitettu henkilö täyttää
8278: nämä vaatimukset (8 § 2 ja 3 mom.).
8279:    Valiokunta on myöskin mahdollisimman              tehoisan
8280: kontrollin aikaansaamiseksi ja senkin vuoksi, ettei voi-
8281: 26       191 t.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8282: 
8283: taisi harhaan vievällä liikenimityksellä vapautua työn-
8284: välitystä koskevista määräyksistä, ehdottanut, että työn-
8285: välitysliikkeen harjoittaja velvoitettaisiin rekisteröi-
8286: mään toiminimensä ja laatimaan se sellaiseksi, että
8287: toiminnan laatu siitä selvästi käy ilmi (8 § 4 mom.).
8288:      Varsin tärkeänä pitää Valiokunta säännöstä, joka
8289: ehkäisee yksityisten välitystoimistojen syntymistä paik-
8290: kakunnalle, jolla ne ovat ilmeisesti tarpeettomat. Ul-
8291: komaisessa lainsäädännössä on usein siinä tarkoitukses-
8292: sa annettu luvanantajalle valta evätä perustamislupa,
8293: jos· hän havaitsee toimiston tarpeettomaksi. Valiokunta
8294: on pitänyt sopivampana, että kunnalle, jolla on oma
8295: työnvälitystoimisto, annetaan oikeus päättää, ettei sen
8296: piirissä uusia yksityisiä toimistoja saa perustaa. (9 §).
8297:       Yksityisten liikkeiden toimintaakaan ei Valiakunta
8298: ole katsonut asetuksessa voitavan kokonaan sivuuttaa,
8299: koska eräät siinä suhteessa tarpeelliset rajoitukset tule-
8300: vat tuntuvasti supistamaan nykyisten liikkeenharjoitta-
8301:  jain oikeuksia. Lähemmät. määräykset ovat hallinnol-
8302: lista lainsäädäntötietä annettavat.
8303:      Senvuoksi on Valiokunta asetusehdotukseen otta-
8304: nut säännöksen, joka rajoittaa liikkeenharjoittajain
8305: oikeutta kantaa maksuja toiminnastaan (10 §).
8306:       Kielto harjoittaa välitystoimintaa kulkusaHa sekä
8307: ravintola-, anniskelu- taikka muun senkaltaisen liikkeen
8308: yhteydessä on edelläsanotusta syystä myöskin tähän
8309: asetusehdotukseen otettu (11 §).
8310:       Jotta työnvälityksen, sekä kunnallisen että elin-
8311: keinona harjoitetun, tarkastus olisi yhtenäinen, on Valio-
8312: kunta ehdottanut yksityisetkin toimistot kunnallista
8313:  työnvälitystä tarkastamaan määrättävän viranomaisen
8314: valvonnan alaisiksi (12 §).
8315:       Elinkeinona harjoitetusta työnvälityksestä edellä~
8316: esitettyjen määräysten täydennykseksi ehdottaa Valio-
8317: kunta sellaisen rankaisumää,räyksen liittämistä tähän ase-
8318: tukseen, joka suuruudeltaan vastaa elinkeinolain 4:0 §:n
8319:                           Työnvlilltys.                      27
8320: 
8321: säännöstä, jotta uhka asetuksen rikkomisesta tulisi työn-
8322: välitystä käyttäville sekä välittäjille tämän lain yhtey-
8323: dessä tiedoksi (13 §).
8324:      Valiokunta ei ole kuitenkaan pitänyt tätä rankaisumää-
8325: räystä yksinään riittävänä varottamaan työnvälittäjiä kel-
8326: vottomasta toiminnasta. Ulkomailla on usein myönnetty
8327: Iuvanantajalie oikeus peruuttaa lupa, jos välittäjä osottau-
8328: tuu kelpaamattomaksi. Valiokunnan mielestä saavute-
8329: taan paraimmat takeGt sellaisen oikeuden säännöllisestä
8330: käyttämisestä, jos valta julistaa työnvälittäjä menettä-
8331: neeksi oikeutensa harjoittaa työnvälitystoimintaa ase-
8332: tusehdotuksessa mainituissa tapauksissa annetaan tuomio-
8333: istuimille. On tosin epäilty ulottaa tämä oikeus yhdis-
8334: tyksiinkin kohdistuvaksi jo siinä tapauksessa, että joh-
8335: taja on kelpaamaton toimeensa, mutta kun ratkaisu on
8336: jätetty oikeuden vapaaseen harkintaan ja tällainen mää-
8337: räys saattanee yhdistyksiä pitämään huolta johtajan
8338: kelvollisuudesta, on Valiokunta asetusehdotukseen sovit-
8339: tanut sellaisen säännöksen {14 §).
8340:       Asetuksessa mainitut rikokset on Valiokunta katso-
8341: nut yleisen syytteen alaisiksi. Ken hyvänsä on Valio-
8342: kunnan mielestä oikeutettu ilmoittamaan syyttäjälle
8343: rikoksen. Jotta oikeus voisi asianomistajankin tekemän
8344: syytteen johdosta julistaa elinkeino-oikeuden menetetyksi,
8345: on Valiokunnan mielestä asetusehdotuksessa asianomistaja-
8346: kin oikeutettava tekemään sitä tarkoittavan syytteen (15 §).
8347:       Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että yksi-
8348: tyistä työnvälitystä koskeva järjestely nimenomaan ulo-
8349:  tetaan myöskin jo toimiviin liikkeisiin, koska työnväli-
8350:  tyslainsäädäntö muuten jäisi tarpeellista tehoa vaille.
8351:  Kun asetusehdotus ei myönnä kunnille oikeutta kieltää
8352:  luvan antoa niille liikkeenharjoittajille, jotka jo laillisesti
8353: harjoittavat sanottua toimintaa, eivät nykyiset toimis-
8354:  tot, jos tarjoavat riittäviä takeita tyydyttävästä toi-
8355:  minnasta, tule tämän asetusehdotuksen määräysten pe-
8356:  rusteella lakkautettaviksi (16 §).
8357: 28       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8358: 
8359:       Tämä asetusehdotus edellyttää (10 §) yhdessä sen
8360: kanssa annettavaa hallinnollista asetusta yksityisest~
8361: työnvälityksestä, koska työnvälityksen lainsääaånnölli-
8362: nen säännöstely muuten Jaisl puolinaiseksi ja mai-
8363: nitun toiminnan alalla ilmaantuneet epäkohdat yhä
8364: edelleen rehottamaan. Tässä asetuksessa, jossa kunnal-
8365: lisestakin työnvälityksestä voisi antaa tarpeelliset lisä-
8366: määräykset, olisi Valiokunnan mielestä muun muassa
8367: säädettävä:
8368:       että sen, joka tahtoo työnvälitystä elinkeinona
8369: harjoittaa, tulee lupaa hakiessaan ilmoittaa toimiston
8370: paikka ja selvittää, ettei yhteyttä asetusehdotuksen
8371: 11 §:ssä mainittujen liikkeiden kanssa ole, sekä sittemmin
8372: toimintapaikkaa muuttaessaan antaa sama selvitys;
8373:       että työnvälitysliike, joka tarkoittaa työvoiman
8374: välittämistä Suomen ulkopuolelle, ei saa alkaa toimintaan-
8375: sa, ennenkuin välittäjä, maistraatin tai kuvernöörin
8376: määräyksen mukaan, on lääninrahastoon asettanut vakuu-
8377: den niiden velvollisuuksien täyttämisestä, joita hänellä
8378: mainitun toimensa puolesta on;
8379:       että, jos siten asetettu vakuus kokonaan tai osaksi
8380: on käytetty sanottuun tarkoitukseen, taikka jos asian-
8381: omainen virkamies tai virasto muuten katsoo tarpeelli-
8382: seksi vaatia uuden tai korotetun vakuuden, työnvälittä-
8383: jälle on pantava määräaika tämän vaatimuksen täyttämistä
8384: varten;
8385:       että tällaista vakuutta ei saa välittäjälle antaa takai-
8386: sin, ennenkuin ainakin kaksi vuotta on kulunut hänen
8387:  liikkeensä lakkaamisesta;
8388:       että sanottujen välittäjäin sitäpaitsi on annettava
8389: viranomaisille niistä henkilöistä, joille he ovat Suomen
8390: ulkopuolelle välittäneet työtä, luettelo, jossa paitsi nimeä,
8391: ammattia, ikää ja kotipaikkaa on mainittava välittäjän
8392: hänelle toimittama työpaikka;
8393:       että maistraatti tai kuvernööri voi hakemuksesta
8394:  siksi ajaksi, jolloin työnvälittäjä sairauden takia tai muusta
8395:                        Työn villitys.
8396: 
8397: syystä on estetty itse hoitamasta liikettään, sen johta-
8398: jaksi hyväksyä toisen henkilön, joka täyttää ensinmai-
8399: nitun hyväksym.iseen nähden pannut ehdot;
8400:       että kaupungissa maistraatti ja maalla kuvernööri,
8401: kuulusteltuaan kaupunginvaltuustoa tai kunnallislautakun-
8402: taa, vahvistaa työnvälitysliikkeen harjoittajalle taksan,
8403: jota laadittaessa on silmällä pidettävä, että välittäjä
8404: estetään väärinkäyttämästä oikeuttaan saada kohtuul-
8405: linen korvaus toimestaan;
8406:       että puheenaoleva taksa samoinkuin ne tiedonannot,
8407: jotka välittäjä on velvollinen työriidan aiheuttamasta
8408: työnseisauksesta antamaan, ovat toimistohuoneustossa
8409: näkyvälle paikalle julki pantavat, jonka lisäksi välittäjän
8410: tulee pyytämättä suullisestikin mainitut tiedot antaa;
8411:       että työnvälittäjä on velvollinen pyynnöstä heti
8412: palauttamaan työnhakijan hänelle antamat todistukset,
8413: valokuvat y. m. s.;
8414:       että työnvälittäjä on velvollinen pitämään asian-
8415: mukaista kirjaa sekä muuten vaarinottamaan, mitä
8416:  ammatin säännönmukaisen harjoituksen         valvomiseksi
8417: katsotaan tarpeelliseksi määrätä;
8418:       että työnvälittäjän tulee antaa Teollisuushallituk-
8419:  selle tahi sen määräii.mälle viranomaiselle tarpeellisia
8420:  tietoja toiminnastaan.
8421: 
8422: 
8423:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokuntakun-
8424: nioittaen ehdottaa,
8425: 
8426:                 että asiassa tehty anomusehdotus hyljät-
8427:            täisiin; sekä
8428:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
8429:            toimittaisi armollisesti vahvistettavaksi seuraa-
8430:            van asetusehdotuksen:
8431: 30       1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8432: 
8433: 
8434: 
8435: 
8436:           Asetus työnuälitystoimistoista.
8437:                            1 §.
8438:      Kaupungissa, jonka hengillekirjoitettu väkiluku nou-
8439: see yli 8,000 hengen, tulee olla kunnallinen toimisto'
8440: joka maksutta välittää työtä.
8441:      Myöskin pienempi kaupunki kuin 1 momentissa
8442: mainittu sekä maalaiskunta on velvollinen perustamaan
8443: työnvälitystoimiston, jos tarve sitä vaatii. Keisarillinen
8444: Senaatti määrätköön silloin, Teollisuushallitusta ja kun-
8445: nallisviranomaisia kuultuaan, toimiston perustettavaksi.
8446: 
8447:                            2 §.
8448:      Kunnallisen työnvälitystoimiston tulee tarkoin seura-
8449: ta kunnan ja sen ympäristön työoloja sekä antaa niistä
8450: tietoja niin työnhakijoille kuin työnantajillekin, avustaa
8451: heitä työsopimuksen teossa sekä yleensä huolehtia tar-
8452: jonnan ja kysynnän saattamisesta toistensa yhteyteen
8453: työmarkkinoilla.
8454:                             3 §.
8455:       Työriidan aiheuttama työnseisaus ei vaikuta muu-
8456: tosta työnvälitystoimiston toiminnassa. Kuitenkin tulee
8457: toimiston hankkia tarkat tiedot riidan laadusta ja laajuu-
8458: desta sekä antaa siitä tietoja toimiston välitystä hakevil-
8459: le henkilöille.
8460:                           4 §.
8461:      Toimiston johtosäännön laatii kaupungissa kaupun-
8462: ginvaltuusto ja maalla kunnanvaltuusto tahi, missä sel-
8463: laista ei ole, kuntakokous ja vahvistaa Teollisuushalltus.
8464:                         Työnvälitys.                       31
8465: 
8466:                              5 §.
8467:      Kunnallisten työnvälitystoimistojen välinen yhteistoi-
8468: minta järjestetään Keisarillisen Senaatin antamain mää-
8469: räysten mukaan; kuitenkaan älköön kunnallisia toimistoja
8470: velvoitettako suorittamaan sellaisesta yhteistoiminnasta
8471: johtuvia kuluja.
8472: 
8473:                             6 §.
8474:     Maistraatti tai järjestysoikeus sekä kunnallislautakun-
8475: nat ovat velvolliset sopivilla paikoilla nähtävinä pitämään
8476: ne työmarkkinoita koskevat tiedonannot, joita kunnalliset
8477: työnvälitystoimistot niille lähettävät.
8478: 
8479:                             7 §.
8480:      Jos muu kunta kuin 1 §:ssä mainittu on joko yksin
8481: tahi yhdessä toisten kanssa perustanut työnvälitystoimis-
8482: ton, noudatettakoon, mitä tässä asetuksessa on kunnallisista
8483: työnvälitystoimistoista säädetty.
8484: 
8485:                               8 §.
8486:      Joka tahtoo harjoittaa työnvälitysliikettä elinkeinona,
8487: hakekoon siihen luvan kaupungissa maistraatilta ja maalla
8488: kuvernööriltä.
8489:      Sellaisen hakemuksen johdosta on lausunto hankittava
8490: kaupungin- tai kunnanvaltuustolta taikka, missä sellaista
8491: ei ole, kuntakokoukselta; ja myönnettäköön lupa vuodeksi
8492: kerrallaan ainoastaan sille, joka nauttii kansalaisluottamus-
8493: ta sekä hallitsee itseään ja omaisuuttaan ja jolla muuten
8494: on sellaiset ominaisuudet, jotka takaavat säännöllisen ja
8495: rehellisen liikkeenjohdon.
8496:      Mitä edellä tässä §:ssä on säädetty, koskee myöskin
8497: yhdistystä, joka tahtoo harjoittaa työnvälitystoimintaa liik-
8498: keenä; ja selvittäköön yhdistys, että sillä henkilöllä, joka
8499: tulee johtajana toimimaan, on työnvälitysliikkeen harjoit-
8500: tajalta tässä §:ssä vaaditut ominaisuudet.
8501:           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8502: 
8503:      Tässä §:ssä mainittujen työnvälitystoimistojen tulee
8504: ilmoittaa kaupparekisteriin toiminimi, josta käy selYästi
8505: ilmi, että ne harjoittavat työnvälitystä.
8506: 
8507:                             9 §.
8508:       Missä kunnallinen työnvälitystoimisto on perustettu,
8509: vm kaupungin- tai kunnanvaltuusto tahi, missä kunnan-
8510: valtuustoa ei ole, kuntakokous päättää, että lupa työnväli-
8511: tysliikkeen harjoittamiseen vastedes on kiellettävä muilta
8512: kuin siltä, joka jo paikkakunnalla laillisesti harjoittaa
8513: sanottua elinkeinoa.
8514: 
8515:                            10 §.
8516:     Älköön 8 §:ssä mainituissa liikkeissä kannettaka muuta
8517: maksua kuin asianomaisesti vahvistettujen taksojen mu-
8518: kaau, joista lähemmin säädetään tämän lain johdosta
8519: annettavasaa hallinnollisessa asetuksessa.
8520: 
8521:                           11 §.
8522:      Työnvälitystoimintaa älköön barjoitettako kulkusalia
8523: älköönkä ravintola-, anniRkelu· taikka muun senkaltaisen
8524: liikkeen yhteydessä.
8525: 
8526:                             12 §.
8527:       Valtion puolesta hoitaa työnvälityksen silmälläpitoa,
8528: 'l'eollisuushallituksen valvonnan alaisena, se viranomainen
8529: tai henkilö, jolle se annetaan toimeksi.
8530: 
8531:                         13 §
8532:     Joka harjoittaa työnvälitystoimintaa noudattamatta
8533: 8, 10 ja 11 §:n säännöksiä, rangaistakoon vähintään
8534: kymmenen ja enintään viidensadan markan sakolla.
8535: 
8536:                            14 §.
8537:      Yksityiselle tai yhdistykselle myönnetyn oikeuden
8538: harjoittaa työnvälitystoimintaa voi tuomioistuin julistaa
8539:                        Työnvälitys.                       33
8540: 
8541: menetetyksi, jos sen harjoittaja tahi johtaja tuomitaan
8542: menettäneekai kansalaisluottamuksensa pitemmäksi tai ly-
8543: hyemmäksi ajaksi; jos hän palveluksestaan on kantanut
8544: palkkiota yli asianomaisesti vahvistetun taksan; jos hänen
8545: antamansa tiedot eivät ole rehellisiä; sekä jos muuten
8546: harkitaan, ettei hänellä yleensä ole niitä ominaisuuksia,
8547: jotka takaavat säännöllisen ja rehellisen liikkeen johdon.
8548: 
8549:                           15 §.
8550:      Syytteen tämän asetuksen rikkomisesta voi tehdä
8551: sekä asianomistaja että virallinen syyttäjä ilmoituksen joh-
8552: dosta taikka ilman sitä.
8553: 
8554:                             16 §.
8555:     Tämä asetus astuu voimaan - - ·-ja koskee myös-
8556: kin niitä, jotka silloin harjoittavat työnvälitystoimintaa.
8557: 
8558: 
8559: 
8560: 
8561:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
8562: Erkko, varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-Koskinen, jiisenet
8563: Björk, Hjelt, Jalava, A. Jokinen, Lahdensuo, M. Latvala,
8564: Lundström, Mynttinen, Paasivuori, Pohjola, Pärssinen,
8565: Ripatti, Salo, Wiljakainen ja Wuorimaa sekä osaksi vara-
8566: jäsenet Karhi, Lehtonen, Pohjaväre, Sohlberg ja L. Typpö.
8567:     Helsingissä maaliskuun 18 päivänä 1911.
8568: 34        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8569: 
8570: 
8571: 
8572: 
8573:                       Vastalause.
8574:      Työnvälitys voidaan meidän käsityksemme mukaan
8575: ainoastaan siten järjestää tarkoitustaan vastaavaksi,
8576: että kaikki yksityisten harjoittama tällainen toiminta
8577: kokonaan kielletään ja voimaan saatetaan kuntain joh-
8578: tama, toimistojm yhteistoiminnalla keskitetty työnvä-
8579: litys. Valiokunnan enemmistö ei ole omaksunut tätä
8580: kantaa, vaan on asettunut suojelemaan ja säännöstele-
8581: mään yksityisten työnvälitystä huolimatta siitä, että
8582: valiokunta on, kuten mietinnön 2 sivulla ilmenee, yksi-
8583: mielisesti tunnustanut yksityisten· työnvälitystoimisto-
8584: jen turmiollisen ja erittäinkin työtä kysyviä työläisiä
8585: vahingoittavan toiminnan.
8586:       Kun valiokunta täten lakiehdotuksessaan jättää
8587: tunnetusti huonossa huudossa olevan työnvälityskeinot-
8588: telun vapaan kehityksen varaan, tyytyy se sen sijaan
8589: kunnallista työnvälitystä aivan vähäisen kehittämään.
8590: V aliakunnan 1 § mukaan ulotettu pakollinen kunnallisten
8591: työnvälitystoimistojen perustaminen aiheuttaisi nykyään
8592: vain kahden uuden tällaisen toimiston perustamista
8593: maassamme. Näin otettu askel ei siis todellisuudessa
8594: juuri mitään merkitsisi, ja tämän vähäisen kehitykser_
8595: pohjalla syntyvä keskitys ja yhteistoiminta, jota ehdo-
8596: tuksen 5 §tarkoittaa, olisi aivan pieni ja vailla mainitta-
8597: vaa merkitystä.
8598:      Myöskin 1 § toisen momentin säännös maalaiskun-
8599: tien veivoittamisesta työnvälitystoimistoja        perusta-
8600: maan, on hyvin epäselvä, koska jo sanat >>jos tarve sitä
8601:                         Vastalause.                       35
8602: 
8603: vaatii>> voidaan hyvin venyvästi tulkita, ja muutoinkin
8604: asian lopullisen ratkaisun riippuminen Keisanllisesta
8605: Senaatista ja Teollisuushallituksesta, tekee sen moni-
8606: mutkaiseksi. Me puolestamme ehdotamme, että kun-
8607: nallinen työnvälitys on saatava niin laajalti pakolliseksi,
8608: dtä yksityinen toiminta tällä alalla käy tarpeettomaksi.
8609: Kun tämä voitaisiin toteuttaa perustamalla suuremmille
8610: paikka'kunnille toimistoja ja asettamalla pienemmille asia-
8611: miehiä, niin katsomme, että lain tulisi kuntia tähän velvoit-
8612: taa. Kun tarkoittamamme työnvälitysasiamies voisi tehtä-
8613: vänsä hoitaa sivutoimena, niin vältettäisiin siten suuria
8614: kustannuksia, ja paikallinen tarve tuhsi tyydytetyksi
8615: sekä voitaisiin koko maata käsittävä työnvälityksen
8616: yhteistoiminta laajakantoisesti järjestää.
8617:        Kolmannen pykälän on valiokunta laatinut sellai-
8618: seksi, että sen mukaan kunnalliset työvälitystoimistot
8619: tulevat työlakkojen kestäessä toimimaan työnantajain
8620: avustaiina lakon rikkojain haalimisessa. Ne tulevat
8621: siis vahingoittama3.n työväkeä heikentämällä heidän
8622: onnistumisen mahdollisuuttaan työtaistelussa. Myös-
8623: kin lakonrikkureiksi houkutelluille koituu tuo toimisto-
8624: jen välitys vahingoksi, sillä niin pian kuin työriita
8625: on sovittu, joutuvat he jälleen työpaikkansa menettä-
8626: mam. Tällaisesta toiminnasta olisi sitäpaitsi suurta
8627: vahinkoa toiroistoille     itselleen,   sillä   ne tulisivat
8628: etupäässä edellä esitetyistä syistä työväen vihaamiksi.
8629: Kun on aivan ilmeistä, että. laitoksia, joita ylläpidetään
8630: yhteiskunnan varoilla, ei saa muodostaa tällaisiksi, ehdo-
8631: tamme tähän pykälään sellaisen muutoksen, että toimis-
8632: tot eivät välitä työtä työpaikalle, missä työriidan aihe-
8633:  uttama työnseisaus on s<Jttunut. Mitään tasapuolisuuden
8634: vastaista ei tämä vaatimamme säädös suinkaan sisällä, sillä
8635: työnantaja ei tällaisessa tapauksessa tarvitse kysyä työvä-
8636: keä sen tähden, että hänen työpaikallaan esiintyisi työvoi-
8637: main puutetta, vaan on hänellä tilaisuus sovitteluilla pitää
8638: 36         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8639: 
8640: työväkensä työssään. Sitäpaitsi kuvailtu lakkolaisten etuoi-
8641: keus saada työnvälitystoimistojen välityksellä työtä onmer-
8642: kitystä vailla, koska työnantajain puolelta kylläkin sit-
8643: keästi boikoteerataan lakon tehneitä työläisiä.
8644:      Aivan tarpeettomasti on valiokunta antanut Teolli-
8645: suushallituksen tehtäväksi vahvistaa toimistojen johto-
8646: säännöt. Mielestämme voivat valtuustot tai kuntako-
8647: koukset sen tehtävän suorittaa.                       •
8648:      Valiokunta määrittelee, mitä ehtoja noudattamalla
8649: yksityinen työnvälitys on sallittava. Joskin sen mukaan
8650: hallinnollisella asetuksella määrättäisiin siinä noudatet-
8651: tavat taksat, ei tällä ole paljoakaan työnkysyjiä turvattu,
8652: sillä työnvälittäjää ei voi mikään estää käyttämästä
8653: viikkomäärin työnkysyjää toimistossa ja kantamasta täl-
8654: tä taksan mukaan maksua vaikkapa ainoastaan >>anne-
8655: tuista tiedoista.>> Väärinkäytökset voivat siten edel-
8656:  leen jatkua eivätkä ne ennen lakkaa kuin kaikki yksityi-
8657: nen työnvälityskeinottelu kielletään. Ehdotamme siis
8658: 8 §:n sen mukaista säädöstä.
8659:      Kun me, kuten edellä on selvitetty, pidämme terveen
8660: kehityksen mukaisena työnvälityksen järjestämisen kun-
8661: nallisilla laitoksilla, niin emme myöskään pidä suotavana,
8662: että yhdistykset harjoittaisivat työnvälitystä elinkeino-
8663: liikkeenä. Sen sijaan ei mielestämme ole mitään aihetta
8664: kieltää yhdistyksiä vaikkapa laajemmalti kuin omien jä-
8665: sentensä kesken harjoittamasta työnvälitystä, kun se ta-
8666: pahtuu ilman palkkion kantamista. Tämän mukaiseu sää-
8667: döksen ehdotamme 8 §:n toiseksi momentiksi.
8668:      J1Jdellä tehtyjen muutosten johdosta käyvät pykälät
8669: 9 ja 10 tarpeettomiksi.
8670:      Rangaistus, jonka valiokunta on tämän lain erinäis-
8671: ten kohtien rikkomisesta määrännyt, on sen jälkeen kun
8672: 3 § muuttuu ehdottaruallamme tavalla, kohdistettava myös
8673: mainitun pykälän rikkomiseen.
8674:      Pykälässä 12 olemme katsoneet tarpeelliseksi määri-
8675:                         Vastalause.                       37
8676: 
8677: tellä, m1ssa tapauksissa yhdistysten oikeus harjoittaa työn-
8678: välitystoimintaa voidaan lakkauttaa.
8679:       Esittämämme perusteella ehdotamme kunnioittaen,
8680: 
8681:                         että Eduskunta hyväksyisi ja Keisa-
8682:                   rillisen Majesteetin vahvistettavaksi jät-
8683:                   täisi seuraavan asetuksen
8684: 
8685: 
8686: 
8687: 
8688:             Asetus työnvälityksestä.
8689:                             1 §.
8690:      Kaupungissa, jonka hengille kirjoitettu väkiluku
8691: nousee yli 2,000 hengen, tulee olla kunnallinen toimisto
8692: tai asiamies, joka maksutta välittää työtä.
8693:      Myöskin maalaiskunta on velvollinen perustamaan
8694: toimiston tai asettamaan asiamiehen työnvälitystoimis-
8695: toa varten niin pian kuin siellä 16 vuotta täyttäneiden
8696: palkkatyöväestöön kuuluvain henkilöiden lukumäärä nou-
8697: see yli viiden sadan.
8698: 
8699:                             ~   §.
8700:     Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa ..
8701: 
8702:                             3 §.
8703:     Työpaikalle, jossa työriidan aiheutuksesta on sat-
8704: tunut työnseisaus, ja josta toimisto on saanut tiedon, ei
8705: toimisto saa välittää työntekijöitä.
8706: 
8707:                             4 §.
8708:      Toimiston johtosäännön vahvistaa kaupungissa val-
8709: hmsto ja maalla kunnanvaltuusto tahi, missä sellaista ei
8710: ole, kuntakokoui.
8711:   38        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8712: 
8713:                               5 §.
8714:        Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
8715: 
8716:                              6 §.
8717:        Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
8718: 
8719:                              7 §.
8720:        Samoin kuin Valiokunnan ehdotuksessa.
8721: 
8722:                             8 §.
8723:        Yksityisen tahi yhdistyksen älköön sallittako har-
8724:   joittaa maksua vastaan työnvälitystoimintaa.
8725:        Yhdistyksen, joka maksutta harjoittaa työnvälitystä
8726:   muihinkin kuin omiin jäseniinsä nähden, on tehtävä siitä
8727:   ilmoitus kaupungissa maistraatille ja maalla kunnallis-
8728:   lautakunnalle.
8729:                             9 §.
8730:        Samoinkuin valiokunnan ehdottama 11 §.
8731:        (Valiokunnan ehdottamat 9 ja 10 § poistetaan.)
8732: 
8733:                              10 §.
8734:        Samoin kuin valiokunnan ehdottama 12 §.
8735: 
8736:                             11 §.
8737:         Jos työnvälitystoimintaa harjoitetaan vastoin 3,
8738:   8, 9, § säännöksiä, rangaistakoon rikkomukseen syyl-
8739:   listä vähintään kymmenen ja enintään viidensadan
8740:   markan sakolla.
8741:                            12 §.
8742:       Yhdistyksen oikeuden harjoittaa työnvälitystoi-
8743:   mintaa voi tuomioistuin julistaa menetetyksi, jos toi-
8744:   misto välityksestään on kantanut palkkiota tai antanut
8745: - vääriä tietoja tahi muuten toiminut epärehellisesti.
8746:                           Vastalause.                       39
8747: 
8748:                               13 §.
8749:     Valiokunnan ehdottaman 15 ~:n mukaan.
8750: 
8751:                               14 §.
8752:     Tämä asetus astuu vmmaan
8753: 
8754:     Helsingissä 18 p:nä maaliskuuta 1911.
8755: 
8756:      H. Pärssinen.                         A. Salo.
8757:      Matti Paasivuori.                     J. K. Pohjola.
8758: 
8759: 
8760:    Yllä olevaan vastalauseeseen yhdymme, paitsi 1 §:n
8761: 1 momentissa, jonka ehdotamme näin kuuluvaksi
8762: 
8763:                                1 §.
8764:     Kaupungissa, jonka hengille kirjoitettu väkiluku
8765: nousee yli 5,000 hengen, tulee olla kunnallinen toimisto,
8766: joka maksutta välittää työtä.
8767:     2 mom. Samoin kuin vastalauseessa.
8768: 
8769:      W. Lundström.                         Oskari Jalava.
8770:                         Alma Jokinen.
8771: 
8772: 
8773: 
8774: 
8775:        Helsinki 1911.   K. F. Puromiehen kirjapaino 0.-Y.
8776:   1911.- S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8777: 
8778: 
8779: 
8780: 
8781:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 3
8782:             Eduskunnassa tehtyjen, työnvälitystä koske-
8783:             vain aiotteiden johdosta.
8784: 
8785: 
8786:      Käsitellessään Työväenasiain valiokunnan mietinnössä
8787: N :o I olevaa ehdotusta asetukseksi työnvälitystoimistoista
8788: on Suu~i valiokunta asettunut mainitun va11iokunnan mieli-
8789: piteestä ·eriävälU.e periaatteelHselle kannalle siitä, mi:ssä
8790: määrin ja millä ehdoilla työnvätiltystoimi olisi Suomessa
8791: tästälähin sallittava.
8792:       Se vapaus työnvälitystoimen harjoittamiseen, joka            1 §.
8793: Suomessa nykyään on voimassa, on ollut omansa, kuten
8794: Työväenasiain valiokunta on mietintönsä sivuHa 2 huo-
8795: mauttanut, synnyttämään varsin arveluttavia elJäkohtia,
8796: kun vähemmän tunnontarkat henkilöt ovat ryhtyneet työn-
8797: välitystä elinkeinona harjoittamaan. Tämän johdosta. ja
8798: kun ei näytä todennnäköisdtä, että sellaiselle väärinkäy-
8799: tökselle voitaisioir1 saada tehokasta estettä ainoastaan sä·ätä-
8800: mällä määräyksiä niistä ehdoista, joilla yksityistä työn-
8801: väl<itystointa saadaan harjoittaa, ja a;settamalla sel•lainen
8802: toiminta valtion silmälläpidon alaiseksi, on Suuri valio-
8803: kunta ollut sitä mieltä, että työnvälityksen harjoittaminen
8804: olisi oleva luvallinen ainoaJstaan kunnille ja yhdistyksille,
8805: jotka sitä varten asettaisivat työnvälitystoimistoja tai
8806: -asiamiehiä:, mitfkä suorittaisi·vat työnvälityksen maksutto-
8807: masti. Sitä vastoin olisi sellainen toimi111ta kiellettävä yksi-
8808: tyiseltä henkilöltä, yhtiöltä ja osuuskunnalta. Kun ei
8809: kuitenkaan tätä kieltoa ole ulotettava työnvä:Httämiseen,
8810:        2   1911. -   s. V. M• - Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8811:          jota tilapäisesti tai oman perhe- ja kotiväen tarvetta var-
8812:          ten toimitetaan, tulee kiellon kosk·ea ainoastaan sellaista
8813:          yiksityistä väEtys.tointa, jota elinkeinona harjoitetaan.
8814:          Suuri valiokunta on mainituista periaa;tt.eista johtuvat
8815:          säännökset koonnut uut.een pykälään, joka on sijoi,tettu
8816:          asetusehdotuksen alikuun, sen ensimäis·eksi pykäläksi.
8817:                Se periaatteellinen kanta, jolle Sumi valiokunta näin
8818:          on asiassa asettunut, on aiheuttanut erä~tä muutoksia pu-
8819:          heena olevan asetusehdotuksen s·ekä ainejärjestelyyn että
8820:          erikoiskohtiin.
8821: Z (1) §.       Kun yksityinen työnvälitystoimi tulisi olemaan kiel-
8822:          letty, käy tarpeelliseksi velvoittaa pienemmätkin kaupun-
8823:          kikunnat, kuin Työväenasiain valiokunnan asetusehdo-
8824:          tuksen I § :ssä mainitut, voimassapitämään kunnallista
8825:          työnvälitystointa, ja on Suur<en valiokunnan mielestä
8826:          tässä s,ooo hengen asukasluku asetettava- alimmaksi
8827:          rajaksi. Niiden yhdyskunti.en joukossa, jotka Senaatti
8828:          voi tarpeen vaatiessa vdvoit•taa perustamaan työnvälitys-
8829:          toimiston tai asettamaan työnvälitysasiamiehen, on myös-
8830:          kin mamtttava kauppala, kosika olösuht•eet eratssa
8831:          tapauksissa, niinkuin suurten työpaikkain läheisyys y. m.,
8832:          saattavat tehdä työnvälityksen siellä kylläkin tarpeen
8833:          vaatima~ksi.     Näiden näkökohtain mukaisesti on as·etus-
8834:          ehdotuksen 2 § Suuressa valiokunnassa uudestaan laadittu.
8835: 9 (8) §.       Niinkuin yksityinen on pidettävä oikeutettuna tila-
8836:          pä.isesti s·ekä oman perhe- ja kotiväkensä hyväksi toimitta-
8837:          maan työnvälitystä, samoin on !katsottava selväksi sekin,
8838:          että yhdistys erityistä lupaa hank!kimat.ta saa omain jäsen-
8839:          tensä hyväksi harjoittaa työnvälitystä. Suur·en valiokun-
8840:          nan hyväksymän as.etus·ehdotuksen 9 § :n mukaan pitäisi
8841:          siis yhdistyks.en hanlkkia. työnvä!litystoimeen asianomainen
8842:          lupa ainoastaan milloin yhdistys haluaa laajentaa sellaista
8843:          toimintaansa omain jäsentensä piiriä ulommaiksi; ja tulisi
8844:          toimiluvan vuodeksi kerraHaan antamaan kaupungissa s·en
8845:          maistraatti sekä: kauppalassa ja maaU,a •läänin kuvernööri.
8846:                        Työnvälitys.                        3
8847: 
8848: 
8849:       Koska kunta ja yhdistys nähtävästi eivät tulisi työn- 10 (ll) §.
8850: välitystä varten pitämään liikkuvia asiamiehiä ·eikä, jos
8851: jossain poikkeustapauks.essa· sdiaista tulisi tapahtumaan-
8852: kin, siitä J<iene väärinkäytöstä odotettavissa, on Suuri valio-
8853: kunta asetusehdotuksen ro § :stä tarpeettomana poistanut
8854: kiellon ,kulkusalla" harjoittamasta työnvälitystointa. Sa-
8855: man pykälän muut kieltomä-äräykset ovat sitä vastoin as·e-
8856: tuksessa tarpeeHis.et.
8857:       Vaikka Suuresta valiokunnastakin on näyttänyt asian- II (12} §.
8858: mukaiselta, että valtion järjeM·ettävä työnvälitystoimen
8859: silmälläpito on asdettava teollisuu,shaHituksen valvonnan
8860: alaiseksi, on I I § kuitenkin uudestaan muodost·ettu sem-
8861: moiseks.i, että Seooatin asiaksi jäisi puheena olevan
8862: silmäiiäpidon vapaa järj.es·täminen, koska se laadultaan
8863: on koikonaan hallinnoHinen tehtävä.
8864:       Suuri valiokunta on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa IZ (13) §.
8865: laajempaa rangaistusasteikkoa työnvälitystoimen alalla
8866: tapahtuvien rikkomuksi•en varalta, niistä kun jotkut saat-
8867: tavat olla vaikutuiksi1insa nähden laajakantoisia tai aiheu-
8868: tua melkoisten taloudellisten etujoen tavoittelemisesta, ja on
8869: 12 § :·ää sen vuoksi muutettu.
8870:       Koska kauppaiJ.at ovat lnetut niihin yhdyskun-            15 §.
8871: tiin, JOissa 2 ja 9 § :n mukaan voidaan harjoittaa
8872: asetusehdotuksessa tarkoitettua työnväJitystointa, ja kun
8873: maan kaikissa kaupungeissa ei ole maistraattia, on Suuri
8874: valiokunta katsonut tarpeelliseksi liittää asetusehdotukseen
8875: uuden (15) pykälän, minkä mukaan kauppalassa, joiia on
8876: oma haiiitus, kauppalahaiiituksen ja kaupungissa, missä
8877: ei ole maistraattia, järjestysoikeuden asiana on toimittaa
8878: mitä asetusehdotuksessa on maistraatin ja kaupunginval-
8879: tuus·ton tehtäväksi· määrätty.
8880:      Lopuksi on mainittava, että Suuri valiokunta on ky-
8881: seessä ol.evaiie asetukseiie ehdottanut muutetun nimi.klk:een:
8882: ,Asetus työnvi.ilit;;stoimesta", joka paremmin kuin Työ-
8883: 4   1911.- s. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8884: 
8885: väenasiain valiokunnan ehdottama vastaa asetuksen sisäl-
8886: lystä.
8887:       Edellä esitetyn perustuksella Suuri valiokunta saa
8888: kunnioittaen ehdottaa:
8889: 
8890:                 että Eduskunta hyväksyisi puheena olevan
8891:            asetusehdotuksen näin kuuluvana:
8892: 
8893:                           Asetus
8894:                    työnvälitystoimesta.
8895:                               I   §.
8896:      Oikeutettu harjoittamaan työnvälitystoimintaa, niin-
8897: kuin tässä asetuksessa sanotaan, on kunta ja yhdistys.
8898:      Yksityinen, yhtiö ja osuttskttnta älköön elinkeinona
8899: työnvälitystä harj oittak o.
8900:      Työnvälitys on oleva maksuton.
8901:                           2   ( I)     §.
8902:       Kaupungissa, jonka hengille kirjoitettu väkiluku nou-
8903: see yli 5,000 hengen, tulee olla kunnallinen työnvälitys-
8904: toimisto ( poist.).
8905:      Myöskin pienempi kaupunki kuin edellisessä momen-
8906: tissa mainittu sekä kauppala ja maalaiskunta on velvolli-
8907: nen työnvälitystä varten perustamaan ( poist.) toimiston
8908: tai asettamaan asiamiehen, jos tarve sitä vaatii. K,eisarilli-
8909: nen Senaatti mäårätköön silloin, kunnallisviranomaisia
8910: ja teolHsuushallitusta kuulztsteltuaan, toimiston tai asia-
8911: miehen asetettavaksi.
8912:                           3 (7) §.
8913:      Jos muu kunta kuin 2 § :ssä mainittu on joko yksin
8914: tahi yhdessä toisten kanssa perustanut työnvälitystoimiston
8915: tai asettanut työnvälitysasiamiehen, noudatettakoon mitä
8916: tässä asetuksessa on ( poist.) säädetty.
8917:                         Työnvälitys.                             5
8918: 
8919:                           4 (2) §.
8920:      Kunnallisen työnvälitystoimiston ja -asiatniehen tulee
8921: tarkoin seurata kunnan ja sen ympäristön työoloja sekä
8922: antaa niistä tietoja niin työnhakijoille kuin työnantajille-
8923: kin, avustaa heitä työsopimuksen teossa sekä yleensä huo-
8924: lehtia tarjonnan ja kysynnän saattamisesta toistensa yh-
8925: teyteen työmarkkinoilla.
8926: 
8927:                           5 (3) §.
8928:      Työriidan aiheuttama työnseisaus ei vaikuta muutosta
8929: knnnallisen työnvälitystoimiston eikä -asiamiehen toimin-
8930: nassa. Kuitenkin tulee niiden hankkia tarkat tiedot rii-
8931: dan laadusta ja laajuudesta sekä antaa siitä: tietoja ( poist.)
8932: t.yönvälitystä hakeville henkilöille.
8933: 
8934:                           6 (4) §.
8935:      Kunnallisen     työnvälitystoimiston    ja   -asiamiehe'n
8936: johtosäännön laatii kaupungissa kaupunginvaltuusto ja
8937: maalla kunnanvaltuusto tahi, missä sellaista ei ole, kunta-
8938: kokous ja vahvistaa teollisuushallitus.
8939: 
8940:                           7 (S) §.
8941:      Kunnallisten työnvälitystoimistojen ja -asiamiesten
8942: välinen yhteistoiminta järjestetään Keisarillisen Senaatin
8943: antamain määräysten mukaan; älköön kuitenkaan kuntia
8944: velvoitettako suorittamaan sdl,aisesta yhteistoiminnasta
8945: johtuvia kustannuksia.
8946: 
8947:                           8 (6) §.                           f
8948:                                                              l
8949: 
8950: 
8951:      Maistraatti ( poist.) ja kunnallislautakunta on vel-
8952: vollinen sopivilla paikoilla nähtävinä pitämään ne työ-
8953: markkinoita koskevat tiedonannot, joita kunnalliset työn-
8954: välitystoimistot ja -asiamiehet niille lähettävät.
8955: o   1911. -   S. V. M. .....c, Eduskuntaesitysmietintö N:o 3.
8956: 
8957:                           9 (8) §.
8958:       Yhdistys, joka tahtoo harjoittaa työnvälitystä ( poist.)
8959: muidenkin kuin omien jäsentensä hyväksi, hakekoon siihen
8960: luvan kaupungissa maistraatilta sekä kauppalassa ja maalla
8961: kavernöörih~ ( poist.), ja selvittäköön yhdistys; että se hen-
8962: kilö, joka on aiottu työnvälitystoin<tinnan johtajaksi, naut-
8963: tii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja omaisuut-
8964: taan ja että hänellä muuten on sellaiset ominaisuudet,
8965: jotka takaavat säännöllisen ja rehellisen toiminnan joihdon.
8966:       Sellaisen hakemuksen johdosta on lausunto hankit-
8967: tava kaupungin- tai kunnanvaltuustolt~ taikka, missä sel-
8968: laista ei ole, kuntakokoukselta; ja myönnettäköön lupa
8969: vuodeksi kerrallaan ( poist.).
8970:                      ( 9 ja ro § poist.).
8971: 
8972:                          JO   (II) §.
8973:      Työnvälitystoimintaa älköön harjoitettako ( poist.)
8974: ravintola-, anniskelu- taikka muun senkaltaisen liikkeen
8975: yhteydessä.
8976:                         II (I2) §.
8977:     Keisarillisen Senaatin asiana on järjestää työnvälitys-
8978: toimen silmälläpito.
8979:                        12 (13) §.
8980:     Joka luvattomasti tai tämän asetuksen säännöksiä
8981: noudattamatta harjoittaa työnvälitystoimintaa, ( poist.)
8982: rangaistakoon ( poist.) sakolla.
8983: 
8984:                          13 (14) §.
8985:       ( Poist.) Yhdistyksen ( poist.) oikeuden harjoittaa
8986: työnvälitystoimintaa voi tuomioistuin julistaa menetetyksi,
8987: jos ( poist.) toimisto ·välit:yksestään on kantanut palkkiota
8988: ( poist.) tai antamd vääriä tietoja tahi mwtten toiminut
8989: epärehellisesti.
8990:                        Työn välitys.                      7
8991: 
8992: 
8993:                         14 (15) §.
8994:      Syytteen tämän asetuksen rikkomisesta voi tehdä sekä
8995: asianomistaja dtä virallinen syyttäjä ( poist.).
8996: 
8997:                            15 §.
8998:      Kauppalassa, jolla on mna hallitus, on kauppalahalli-
8999: tuksen asiana toimittaa mitä tässä asetuksessa on maist-
9000: raatin ja kaupunginvaltuttston tehtäväksi 1näärätty.
9001:      Jos kaupungissa ei ole maistraa.ttia, tulee järjestys-
9002: oikeuden suorittaa ne tehtävät, jotka tämän asetuksen mu-
9003: kaan nzaistraatille kuuluvat.
9004: 
9005:                            16 §.
9006:      Tämä asetus astuu voimaan ___.:---- ( poist.).
9007: 
9008:      Helsingissä 8 p :nä huhtikuuta I9II.
9009: HELSINKI   I9II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
9010:    1911. -   Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysrniet. N:o 3.
9011: 
9012: 
9013: 
9014: 
9015:                    Suomen Ed uskunnan eduskuntaesityksen joh-
9016:              dosta päättämä alamainen ehdotus asetukseksi
9017:              työnvälitystoimesta.
9018: 
9019: 
9020: 
9021: 
9022:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
9023:                ja Suuriruhtinas I
9024: 
9025: 
9026: 
9027: 
9028:    Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, joka si-
9029: sältää ehdotuksen työnvälitystoimistoja koskevaksi asetuk-
9030: seksi, ja on Eduskunta tämän esityksen säädetyssä järjes-
9031: 2   1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysrniet. N:o 3.
9032: 
9033: tyksessä käsitellyt.
9034:     Suomessa nykyään voimassa oleva työnvälitystoimen
9035: harjoittamisvapaus on ollut omansa synnyttämään varsin
9036: arveluttavia epäkohtia, kun vähemmän tunnontarkat hen-
9037: kilöt ovat ryhtyneet työnvälitystä elinkeinona harjoitta-
9038: maan. Näiden epäkohtain ehkäisemiseksi on perustettu
9039: kunnallisia työnvälitystoimistoja, jotka ovat maksutta
9040: välittäneet työtä kunnan omille jäsenille ja pienestä mak-
9041: susta muille. Sellainen toimisto on Helsingissä ollut vuo-
9042: desta 1903, ja sittemmin on niitä järjestetty seitsemään
9043: muuhunkin maan kaupunkiin.
9044:     Tilasto osottaa kuitenkin, ettei kunnallisten toimisto-
9045: jen suorittama työnvälitys Suomessa vielä ole saavuttanut
9046: sellaista laajuutta, kuin suotavaa olisi. Kehitystä on tun-
9047: tuvasti ehkäissyt etenkin järjestetyn yhteistoiminnan
9048: puute eri toimistojen kesken. Ei nimittäin riitä se, että
9049: kunnalliset työnvälitystoimistot työskentelevät omalla
9050: paikkakunnallaan, vaan työmarkkinain järjestämiseksi
9051: vaaditaan myös, että toimistot voivat kulloinkin tarpeen
9052: mukaan hankkia jollekin paikkakunnalle työvoimaa,
9053: siirtää sitä toisiin paikkoihin ja estää työvoim~in tulvi-
9054: mista sellaisille paikkakunnille, missä ei ole työtä saa-
9055: tavissa. Voidakseen täyttää nämä tärkeät vaatimukset täy-
9056: tyy työnvälitystoiminnan koko maassa olla niin yhtenäinen
9057: ja keskitetty, että tehokas yhteistoiminta saadaan eri toi-
9058: mistojen kesken aikaan. Tällaista yhteistoimintaa, jota
9059: jo alun pitäen on suunniteltu, näyttää yksityisten sopimus-
9060: ten nojalla tuskin syntyvän, varsinkin kun siitä koituu kus-
9061: tannuksia, joita käy vaikeaksi jakaa eri paikallisten toi-
9062: mistojen kesken. Myöskään ei ole varmuutta siitä, että
9063: kunnallisia työnvälitystoimistoja vapaaehtoisesti peruste-
9064: taan siinä määrin, kuin yleinen etu vaatii, ja että ne järjes-
9065: tetään hyväksyttävien periaatteiden mukaan. Näistä syistä
9066: ja yksityisessä työvälityksessä ilmaantuneiden epäkohtien
9067: poistamiseksi on välttämätöntä, että työnvälitystoiminta
9068: järjestetään lainsäädäntötietä.
9069:                          Työnvälitys.                      3
9070: 
9071:     Tätä koskeva kysymys onkin jo ollut vireillä erinäisillä
9072: valtiopäivillä. Jo vuoden 1897 valtiopäivillä anoivat Val-
9073: tiosäädyt, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne ottaisi
9074: harkittavakseen, olisiko yksityinen työnvälitystoiminta ase-
9075: tettava laissa säädetyn tarkastuksen alaiseksi. Sittemmin
9076: tehtiin vuoden 1908 kumpaisillakin valtiopäivillä samaa
9077: tarkoittava anomusehdotus, mutta asia ei ennättänyt tulla
9078: loppuun käsitellyksi.
9079:     Myöskin Hallitus on elinkeinolainsäädännön uudistu-
9080: mista koskevan kysymyksen yhteydessä käsitellyt työnväli-
9081: tystoiminnan järjestämistä lainsäädäntötietä. Eri valtio-
9082: päiville annetuissa uutta elinkeinolakia koskevissa armolli-
9083: sissa esityksissä, jotka eivät kuitenkaan vielä ole johtaneet
9084: lopulliseen lainsäädäntöön, on työnvälitystoiminta erittäin
9085: mainittu niiden elinkeinoammattien joukossa, joihin lain
9086: määräyksiä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta ei sovel-
9087: lutettaisi, vaan joihin nähden olisi voimassa, mitä niistä on
9088: erittäin säädetty. Tämän johdosta Keisarillinen Senaatti
9089: valmisti ehdotuksen armolliseksi esitykseksi työnväli-
9090: tyksestä, mutta tätä ehdotusta ei sellaisenaan ole ar-
9091: mossa hyväksytty. Kun asiassa suoritettujen valmista-
9092: vien töiden kautta riittävä selvitys lopullista lainsäädän-
9093: tötoimenpidettä varten kuitenkin jo on olemassa, on Edus-
9094: kunta päättänyt eduskuntaesitystietä panna asian vireille.
9095: 
9096:     Hyväksymänsä        asetusehdotuksen erikoiskohtaisista
9097: määräyksistä pyytää Eduskunta seuraavassa tehdä selkoa.
9098:     Kun ei ole todennäköistä, että työnvälitystoimin-           1 §.
9099: taan liittyvät, edellä kosketellut epäkohdat saataisiin
9100: tehokkaasti ehkäistyiksi ainoastaan säätämällä määräyksiä
9101: niistä ehdoista, joilla yksityistä työnvälitystä saadaan
9102: harjoittaa, ja asettamalla sellainen toiminta valtion sil-
9103: mälläpidon alaiseksi, on työnvälityksen harjoittaminen
9104: asetusehdotuksessa tehty luvalliseksi vain kunnille ja yh-
9105: distyksille, jotka sitä varten perustavat työnvälitystoimis-
9106: toja tai asettavat työnvälitysasiamiehiä. Sitä vastoin
9107: on sellainen toiminta kielletty yksityiseltä henkilöltä,
9108:        4   1911. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
9109: 
9110:        yhtiöltä ja osuuskunnalta. Kun ei tätä kieltoa lmi-
9111:        tcnkaan ole ulotettava työnvälittämiseen, jota tilapäi-
9112:        sesti tai oman perhe- ja kotiväen tarpeeksi toimite-
9113:        taan, on se kohdistettu vain sellaiseen yksityiseen väli-
9114:        tystoimeen, jota elinkeinona harjoitetaan. Näistä periaat-
9115:        teista johtuvat määräykset on otettu asetusehdotuksen
9116:        1 § :ään. Kun kunnallisen työnvälitystoiminnan menesty-
9117:        miselle on erittäin tärkeätä, että työnvälitys tapahtuu mak-
9118:        sutta, on tähän pykälään siitä otettu erityinen säännös.
9119: 2 §.       Koska on vaikeata, jopa mahdotontakin asetuksessa tar-
9120:        kalleen määrätä, minne kunnallinen työnvälitystoimisto on
9121:        perustettava tai asiamies asetettava, on asetusehdotuksen
9122:        2 § :ssä Keisarilliselle Senaatille annettu valta siitä päättää.
9123:        Kun aiotteenteko-oikeus on jokaisella, jolla on etua toimis-
9124:        ton perustamisesta tai asiamiehen asettamisesta, ja Senaatti
9125:        asetusehdotuksen mukaan on Yelvollinen asiasta kuulustele-
9126:        maan kunnallisviranomaisia ja Teollisuushallitusta, tarjoo
9127:        tällainen järjestely paraimmat takeet siitä, että kunnalli-
9128:        nen työnvälitystoimisto tulee perustetuksi tai asiamies
9129:        usetetulmi jokaiseen kuntaan, missä sellaista tarvitaan.
9130:        Kuitenkin on katsottu olevan syytä ilman muuta velvoit-
9131:        taa jokainen kaupunki, jossa on yli 5,000 asukasta, perus-
9132:        tamaan työnvälitystoimisto.
9133: 4 §.       Asetusehdotuksen 4 § :ään otetulla määräyksellä työn-
9134:        välitystoimistojen ja asiamiesten tehtävästä on Eduskunta
9135:        tahtonut saada lausutuksi, etteivät ne yleensä saisi rajoit-
9136:        tua harjoittamaan välitystä vain muutamilla työaloilla,
9137:        vaan että niiden olisi ulotettava toimintansa kaikille aloille,
9138:        joilla välitystä tarvitaan. Toimistojen ja asiamiesten johto-
9139:        säännöissä voidaan kuitenkin paikkakunnan olosuhteiden
9140:        mukaan tarkemmin määrätä niiden toiminnan rajat.
9141: 5 §.       Eduskunta on ulkomaisen lainsäädännön mukaisesti
9142:        katsonut tarpeelliseksi asetusehdotuksen 5 § :ään ottaa
9143:        nimenomaisen määräyksen siitä, että kunnalliset työnväli-
9144:        tystoimistot ja asiamiehet ovat velvolliset työriidan ai-
9145:        heuttaman työnseisauksen sattuessajatkamaan toimintaansa
9146:        myöskin seisauksen alaiseen liikkeeseen ja siten työttömäksi
9147:                          Työnvälitys.                     5
9148: 
9149: tulleeseen työväkeen nähden. Kuitenkin on katsottu oikeu-
9150: denmukaiseksi velvoittaa toimistot ja asiamiehet antamaan
9151: tietoja seisauksesta niille, jotka työnvälitystä pyytävät.
9152:     Kunnallisen työnvälitystoiminnan menestymiselle on         6 §.
9153: tärkeätä, paitsi että se tapahtuu maksutta, myöskin että
9154: siinä noudatetaan puolueettomuutta. Erityistä tätä kos-
9155: kevaa säännöstä ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa asetus-
9156: ehdotukseen, koska kutakin työnvälitystoimistoa ja asia-
9157: miestä varten asetusehdotuksen 6 § :n mukaan laaditta-
9158: van johtosäännön määräyksillä asia sopivimmin voidaan
9159: järjestää niin, että työnantajat ja työntekijät samassa
9160: määrässä pääsevät 11iiden toimintaan vaikuttamaa.n.
9161: Sitä varten tulisi työnvälitysasiamiehen sekä työnvälitys-
9162: toimistossa ainakin johtajan ja hallituksen puheenjoh-
9163: tajan olla puolueettomia, työnantaja- ja työntekijä-
9164: kuntaan kuulumattomia henkilöitä. Tähän nähden ja kun
9165: johtosääntöihin otettaviksi on jätetty varsin tärkeitä seik-
9166: koja sekä muutenkin on välttämätöntä, että korkeampi vi-
9167: ranomainen valvoo näiden johtosääntöjen yhtenäisyyttä
9168: ja lainmukaisuutta, on puheena olevassa pykälässä mää-
9169: rätty, että Teollisuushallituksen tulee ne vahvistaa;
9170:     Jotta työnvälitystoiminta vastaisi tarkoitustaan ja to-    7 §.
9171: della voisi osaltaan työttömyyttä vähentää, on yh-
9172: teistoiminta eri toimistojen ja asiamiesten kesken välttä-
9173: mätön. Kun tämä näyttää olevan sopimustietä vai-
9174: keasti aikaansaatavissa, on yhteistoiminnan järjestäminen
9175: asetusehdotuksen 7 § :ssä jätetty Keisarillisen Senaatin
9176: toimenpiteen varaan. Kuitenkin on katsottu tarpeelliseksi
9177: määrätä, ettei kuntia voida velvoittaa suorittamaan sellai-
9178: sesta yhteistoiminnasta johtuvia kustannuksia.
9179:     Työnvälitystoiminnan tehokkuuden lisäämiseksi on           8 §.
9180: kunnallishallitukset asetusehdotuksen 8 § :ssä vei voitettu
9181: sopivilla paikoilla yleisön nähtävinä pitämään ne työmark-
9182: kinoita koskevat tiedonannot, joita kunnalliset työnvälitys-
9183: toimistot ja asianomaiset niille lähettävät, koska muuten
9184: kunnan työnvälitystoiminta ei riittävästi voi vaikuttaa ym-
9185: pärillä olevien kuntien työoloihin.
9186:            6 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
9187: 
9188:    9 §.          Samoin kuin yksityinen on pidettävä oikeutettuna tila-
9189:             päisesti sekä oman perhe- ja kotiväkensä tarpeeksi toimit-
9190:             tamaan työnvälitystä, on myös katsottu selväksi, että
9191:             yhdistys erityistä lupaa hankkimatta saa omain jäsentensä
9192:             hyväksi sellaista harjoittaa. Asetusehdotuh:sen 9 § :ssä
9193:             onkin tämän mukaisesti määrätty, että yhdistyksen on
9194:             hankittava työnvälitystoimeen asianomainen lupa ainoas-
9195:             taan milloin yhdistys haluaa laajentaa tätä toimin-
9196:             taansa omain jäsentensä piiriä ulommal;si. Toimiluvan
9197:             antaminen vuodeksi kerrallaan on kaupungissa maistraatin
9198:             sekä kauppalassa ja maalla läänin kuvernöörin asia.
9199:     II §.       Vaikka kunnat itse tietenkin huolehtivat kunnallisen
9200:             työnvälityksen tarkastuksesta,on sen lisäksi valtion puolelta
9201:             tapahtuva silmälläpito välttämätön jo työnvälitystoimin-
9202:             nan laillisuuden ja yhtenäisyyden sekä toimistojen ja asia-
9203:             miesten kesken järjestettävän yhteistoiminnan vuoksi. Täl-
9204:             laisen silmälläpidon järjestäminen, joka on kokonaan hal-
9205:             linnollinen tehtävä, on asetusehdotuksen 11 § :ssä annettu
9206:             Keisarillisen Senaatin asiaksi.
9207: 12 ja 13 §.     Asetusehdotuksen määräysten rikkomisesta on 12 § :ssä
9208:             säädetty sakkorangaistus. Kun tätä ei kuitenkaan aina
9209:             ole katsottava täysin riittäväksi, on 13 § :ssä tuomioistui-
9210:             melle annettu valta siinä mainituissa tapauksissa julistaa
9211:             yhdistyksen oikeus työnvälitystoiminnan harjoittamiseen
9212:             menetetyksi.
9213:    15.§.        Koska kauppalat ovat luetut niihin yhdyslmntiin, joissa
9214:             2 ja 9 § :n mukaan voidaan harjoittaa asetusehdotuksessa
9215:             tarkoitettua työnvälitystoimintaa, ja kun maan kaikissa
9216:             kaupungeissa ei ole maistraattia, on katsottu tarpeelliseksi
9217:             15 § :ssä määrätä, että kauppalassa, jolla on oma hallitus, on
9218:             kauppalahallituksen ja kaupungissa, missä ei ole maistraat-
9219:             tia, järjestysoikeuden asiana toimittaa, mitä asetusehdotuk-
9220:             sessa on maistraatin ja kaupunginvaltuuston tehtäväksi
9221:             määrätty.
9222:                 Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
9223:             maisesti ilmoittaa,
9224:                          Työn välitys.                      7
9225: 
9226:               että Eduslcunta puolestaan on hy-l!äksynyt ja
9227:            Teidän Keisarillisen JYJ ajesteettinne armollisesti
9228:            tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seu-
9229:            raavan asetusehdotuksen:
9230: 
9231: 
9232:                         Asetus
9233:                    työnvälitystoimesta.
9234: 
9235:                            1 §.
9236:    Oikeutettu harjoittamaan työnvälitystoimintaa, niin-
9237: kuin tässä asetuksessa sanotaan, on kunta ja yhdistys.
9238:    Yksityinen, yhtiö ja osuuskunta älköön elinkeinona
9239: työnvälitystä harjoittako.
9240:    Työnvälitys on oleva maksuton.
9241: 
9242:                              2 §.
9243:     Kaupungissa, jonka hengille kirjoitettu väkiluku nousee
9244: yli 5,000 hengen, tulee olla kunnallinen työnvälitystoimisto.
9245:     Myöskin pienempi kaupunki kuin edellisessä momen-
9246: tissa mainittu sekä kauppala ja maalaiskunta on velvolli-
9247: nen työnvälitystä varten perustamaan toimiston tai asetta-
9248: maan asiamiehen, jos tarve sitä vaatii. Keisarillinen Se-
9249: naatti määrätköön silloin, kunnallisviranomaisia ja Teolli-
9250: suushallitusta kuulusteltuaan, toimiston tai asiamiehen ase-
9251: tetta vaksi.
9252:                              3 §.
9253:     Jos muu kunta kuin 2 § :ssä mainittu on joko yksin tahi
9254: yhdessä toisten kanssa perustanut työnvälitystoimiston tai
9255: asettanut työnv_älitysasiamiehen, noudatettakoon mitä tässä
9256: asetuksessa on säädetty.
9257: 
9258:                              4 §.
9259:    Kunnallisen työnvälitystoimiston ja -asiamiehen tulee
9260: tarkoin seurata kunnan ja sen ympäristön työoloja sekä an-
9261: taa niistä tietoja niin työnhakijoille kuin työnantajillekin,
9262: 8 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
9263: 
9264: avustaa heitä työsopimuksen teossa sekä yleensä huolehtia
9265: tarjonnan ja kysynnän saattamisesta toistensa yhteyteen
9266: työmarkkinoilla.
9267:                              5 §.
9268:    Työriidan aiheuttama työnseisaus ei vaikuta muutosta
9269: kunnallisen työnvälitystoimiston eikä -asiamiehen toimin-
9270: nassa. Kuitenkin tulee niiden hankkia tarkat tiedot rii-
9271: dan laadusta ja laajuudesta sekä antaa siitä tietoja työn-
9272: välitystä hakeville henkilöille.
9273: 
9274:                            6 §.
9275:    Kunnallisen työnvälitystoimiston ja -asiamiehen johto-
9276: säännön laatii kaupungissa kaupunginvaltuusto ja maalla
9277: kunnanvaltuusto tahi, missä sellaista ei ole, kuntakokous
9278: ja vahvistaa Teollisuushallitus.
9279: 
9280:                             7 §.
9281:     Kunnallisten työnvälitystoimistojen ja -asiamiesten vä-
9282: linen yhteistoiminta järjestetään Keisarillisen Senaatin an-
9283: tamain määräysten mukaan; älköön kuitenkaan kuntia vel-
9284: voitettako suorittamaan sellaisesta yhteistoiminnasta joh-
9285: tuvia kustannuksia.
9286:                              8 §.
9287:     Maistraatti ja kunnallislautakunta on velvollinen sopi-
9288: villa paikoilla nähtävinä pitämään ne työmarkkinoita kos-
9289: kevat tiedonannot, joita kunnalliset työnvälitystoimistot
9290: ja -asiamiehet niille lähettävät.
9291: 
9292:                              9 §.
9293:     Yhdistys, joka tahtoo harjoittaa työnvälitystä muiden-
9294: kin kuin omien jäsentensä hyväksi, hakekoon siihen luvan
9295: kaupungissa maistraatilta sekä kauppalassa ja maalla ku-
9296: vernööriltä; ja selvittäköön yhdistys, että se henkilö, joka
9297: on aiottu työnvälitystoiminnan johtajaksi, nauttii kansa-
9298: laisluottamusta sekä hallitsee itseään ja omaisuuttaan ja
9299: että hänellä muuten on sellaiset ominaisuudet, jotka takaa-
9300: vat säännöllisen ja rehellisen toiminnan johdon.
9301:                          Työnvälitys.                       9
9302: 
9303:     Sellaisen hakemuksen johdosta on lausunto hankittava
9304: kaupungin- tai kunnanvaltuustolta taikka, missä sellaista
9305: ei ole, kuntakokoukselta; ja myönnettäköön lupa vuodeksi
9306: kerrallaan.
9307:                            10 §.
9308:     Työnvälitystoimintaa älköön harjoitettako ravintola-,
9309: anniskelu- taikka muun senkaltaisen liikkeen yhteydessä.
9310: 
9311:                            11 §.
9312:    Keisarillisen Senaatin asiana on järjestää työnvälitys-
9313: toimen silmälläpito.
9314:                            12 §.
9315:    .Joka luvattomasti tai tämän asetuksen säännöksiä nou-
9316: dattamatta harjoittaa työnvälitystoimintaa, rangaistakoon
9317: sakolla.
9318:                            13 §.
9319:    Yhdistyksen oikeuden harjoittaa työnvälitystoimintaa
9320: voi tuomioistuin julistaa menetetyksi, jos toimisto välityk-
9321: sestään on kantanut palkkiota tai antanut vääriä tietoja
9322: tahi muuten toiminut epärehellisesti.
9323: 
9324:                             14 §.
9325:    Syytteen tämän asetuksen rikkomisesta voi tehdä sekä
9326: asianomistaja että virallinen syyttäjä.
9327: 
9328:                             15 §.
9329:    Kauppalassa, jolla on oma hallitus, on kauppalahalli-
9330: tuksen asiana toimittaa, mitä tässä asetuksessa on maistraa-
9331: tin ja kaupunginvaltuuston tehtäväksi määrätty.
9332:    .Jos kaupungissa ei ole maistraattia, tulee järjestysoikeu-
9333: den suorittaa ne tehtävät, jotka tämän asetuksen mukaan
9334: maistraatille kuuluvat.
9335:                             16 §.
9336:    Tämä asetus astuu voimaan
9337: 
9338:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
9339: 
9340:    Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1911.
9341: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kh;japainossa, 1911.
9342:            1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9343: 
9344: 
9345: 
9346: 
9347:                Lakivaliokunnan mietintö N:o 2
9348:            eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää eh-
9349:            dotuksen asetukseksi yhdistyksistä.
9350: 
9351:      Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi
9352: lähettänyt edustajain Söderholmin y. m. allekirjoittaman
9353: eduskuntaesityksen N:o 10, joka sisältää ehdotuksen
9354: asetukseksi yhdistyksistä.
9355: 
9356: 
9357: 
9358:       Lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta
9359:  20 päivänä elokuuta 1906 annetussa laissa säädetään
9360: perustuslain voimalla, muun muassa, että Suomen kansalai-
9361: silla on oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta perustaa yh-
9362: distyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole
9363: vastoin lakia tai hyviä tapoja, sekä että säännöksiä siitä,
9364: mitä tämän oikeuden käyttämisessä on noudatettava, anne-
9365: taan yleisen lain säätämisestä voimassa olevassa jär-
9366: jestyksessä.
9367:       Vuosien 1905-1906 ylimääräisillä valtiopäivillä an-
9368: nettiinkin Valtiosäädyille edellämainittua lakia koskevan
9369: armollisen esityksen ohessa esitys, joka sisälsi tar-
9370: kempia määräyksiä siitä, mitä yhdistymisoikeuden käyttä-
9371: misessä olisi noudatettava. Valtiosäätyjen sen johdosta
9372: hyväksymä laki yhdistyksistä ei kuitenkaan saavuttanut
9373: Keisarillisen Majesteetin vahvistusta, ja käskettiin Se-
9374: naatin valmistaa uusi esitys asiasta. Senaatti valmis-
9375: tikin sitten esitysehdotuksen ja lähetti sen ke-
9376: 2         1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9377: 
9378: väällä 1907 asianomaiseen paikkaan. Armollista esi-
9379: tystä asiasta ei kuitenkaan sen jälkeen ole Eduskunnalle
9380: annettu eikä 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä siitä
9381: tehtyä eduskuntaesitystä ehditty loppuun käsitellä. Kun
9382: tämän erittäinkin maamme sivistyselämälle tärkeän asian
9383: järjestäminen ei voi haittaa tuottamatta jäädä toistai-
9384: seksi, ovat nyt käsiteltävänä olevan eduskuntaesityksen
9385: tekijät katsoneet olevan syytä panna asia uudelleen
9386: vireille eduskuntaesitystietä.
9387:      Eduskuntaesityksen säännökset, jotka pääasiallisesti
9388: ovat yhtäpitäviä äskenmainitun Senaatin valmistaman
9389: esitysehdotuksen kanssa, ovat luonteeltaan osaksi julkis-
9390: oikeudellisia, osaksi yksityisoikeuden alaan kuuluvia.
9391:      Ensiksimainittuun ryhmään kuuluvat ne säännökset,
9392: joiden tarkoituksena on toiselta puolen taata kansalai-
9393: sille yhdistymisvapaus, toiselta puolen estää yhdistyk-
9394: siä, jotka kyllä yleensä tehokkaasti vaikuttavat yhteis-
9395: kunnan edistymiseen, poikkeustapauksissakaan käymästä
9396: yleiselle edulle vahingollisiksi. Asetusehdotuksen 1 §:ssä
9397: säädetään siten yhtäpitävästi ylempänä mainitun 20
9398: päivänä elokuuta 1906 annetun lain kanssa, että yhdistyk-
9399: siä saa perustaa sellaisia tarkoituksia varten, jotka eivät
9400: ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. 2 §:ssä luetellaan ne
9401: yhdistykset, joihin asetuksen säännökset eivät kohdistu.
9402: Näitä ovat ne yhteenliittymiset, jotka ovat asettaneet
9403: ansaitsemistoiminnan päätehtäväkseen, ja yhdistykset,
9404: joista jo on olemassa tai joista tulee annettavaksi erityi-
9405: siä määräyksiä, sekä uskontokunnat. Viimemainittuja
9406: lukuunottamatta kuuluvat niinmuodoin tämän asetuk-
9407: sen alaan yleensä aatteellisia tarkoituksia varten aiotut
9408: yhdistykset.
9409:       3 § muodostaa poikkeuksen yhdistymisvapauden
9410: periaatteesta. Semmoisia yhdistyksiä, joiden tarkoi-
9411:  tukseen kuuluu harjoittautuminen ampuma-aseiden käyt-
9412: töön ja jotka eivät ole olemassa ainoastaan metsästystä
9413: ja metsästyshoitoa varten, ei nimittäin sanotun pykä-
9414:                    Asetus ybdistyksistä.                  3
9415: 
9416: Iän mukaan voida perustaa ilman Keisarin ja Suuriruhti-
9417: naan lupaa. Syy tämän poikkeuksen tekemiseen on
9418: tietysti se, että on tahdottu estää valtion turvallisuu-
9419: delle vaarallisten aseellisten järjestöjen syntymistä. Siinä
9420: armollisessa esityksessä, joka annettiin Valtiosäädyille
9421: 1905-1 906 vuosien valtiopäivillä, oli Senaatille jätetty
9422: valta yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa antaa
9423: lupa sellaisten yhdistysten perustamiseen, joiden tar-
9424: koitus edellyttää ampuma-aseiden käyttämistä. Valtio-
9425: säädyt, jotka hyväksyivät siinä ilmenevän periaatteen,
9426: katsoivat kuitenkin tarpeelliseksi rajoittaa pykälän sään-
9427: nökset käsittämään ainoastaan sotilaallisesti järjestet-
9428: tyjä yhdistyksiä, jottei erittäinkään metsästyshoitoa tar-
9429: koittavien yhdistysten syntymistä vaikeutettaisi. Sen
9430: ohessa säädettiin, että Senaatilla oli oleva valta antaa
9431: lupa kysymyksenalaisten yhdistysten perustamiseen.
9432: Sanottu rajoitus aiheutti Kenraalikuvernöörin puolelta
9433: muistutuksen, joka sitten lienee aikaansaanut sen, ettei
9434: lakia vahvistettu. Senaatin valmistamassa uudessa esi-
9435: tysehdotuksessa ehdotetiin samoin kuin nyt eduskunta-
9436: esityksessäkin, ettei semmoisia yhdistyksiä, joiden tar-
9437: koituksiin kuuluu harjoittautuminen ampuma-aseiden
9438: käyttöön, saisi perustaa ilman hallitsijan lupaa, mikä
9439: määräys ei kuitenkaan koskisi metsästystä ja metsästys-
9440: hoitoa varten aiottuja yhdistyksiä.
9441:      4 §:ssä lausutaan yleisenä sääntönä, että jäsenenä
9442: yhdistyksessä saa olla sekä yksityinen henkilö että myös-
9443: kin yhtiö, säätiö ja toinen yhdistys, mutta rajoitetaan
9444: tätä sääntöä 5 §:ssä siten, että yhdistyksessä, jonka
9445: varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vai-
9446: kuttaminen, eivät saa olla jäseninä muut kuin kahdek-
9447: santoista vuotta täyttäneet Suomen miehet tai naiset
9448: taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan sellaisia jäseniä.
9449: Tämä rajoitus johtuu siitä, että on haluttu estää henki-
9450: löitä, jotka eivät vielä ole saavuttaneet tarpeellista kyp-
9451: syyttä, sekoittumasta valtiollisiin kiistoihin, ja että mui-
9452: 4          191 t. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9453: 
9454: den kuin Suomen kansalaisten ei ole sallittava ottaa
9455: osaa valtiolliseen toimintaan maassa. Edellämainitussa
9456: Valtiosäädyille annetussa armollisessa esityksessä oli val-
9457: tiollisiin yhdistyksiin kuulumisen ikäraja määrätty yhdek-
9458: sikolmatta vuodeksi, mutta kun V altiosäädyt katsoivat
9459: aiheettomaksi kieltää alaikäisiä henkilöitä liittymästä
9460: valtiollisiin yhdistyksiin, poistettiin sanottu rajoitus.
9461: Samoin poistettiin itsestään selvänä se pykälässä ollut
9462: säännös, jolla valtiollisia yhdistyksiä kiellettiin ottamasta
9463: itselleen hallitus- tai muille julkisille viranomaisille kuu-
9464: luvia oikeuksia. Armollisen esityksen säännöksiä on
9465: eduskuntaesityksessä noudatettu muuten, paitsi että
9466: ikärajaksi on ehdotettu kahdeksantoista vuotta.
9467:       Tärkeän julkisoikeudellisen säännöksen sisältää vielä
9468: 21 §,joka määrää, että tuomioistuin voijulistaa yhdistyksen,
9469: joka sitä ennen on saanut varotuksen, lakkautetuksi,
9470: jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka on vastoin lakia
9471: tai hyviä tapoja taikka yhdistyksen säännöissä mää-
9472: rättyä tarkoitusta, tahi jos sellaisten henkilöiden, jotka
9473: eivät olisi oikeutettuja olemaan yhdistyksen jäseninä,
9474: sallitaan siihen kuulua, sekä että tuomioistuin voi ilman
9475: edelläkäypää varotustakin lakkauttaa yhdistyksen, jonka
9476: toiminta saattaa yleisen turvallisuuden vaaranalaiseksi.
9477:       Yksityisoikeudellista luonnetta ovat taas ne asetus-
9478: ehdotuksen säännökset, jotka järjestävät yhdistyksen
9479: suhteen kolmanteen henkilöön sekä yhdistyksen sisäiset
9480: olot. Vakaantuneen oikeuskäsityksen mnkaan eivät yhdis-
9481: tyksen jäsenet yleensä ole mieskohtaisesti vastuussa
9482: yhdistyksen sitoumuksista. Tämä on lausuttu asetus-
9483: ehdotuksen 10 §:ssä. Näin ollen on myös 11 §:ssä voitu
9484: säätää, että jäsen yleensä voi koska hyvänsä erota yhdis-
9485: tyksestä. Yhtäpitävästi sen kanssa mitä on säädetty
9486: osakeyhtiöistä ja osuuskunnista, tulee eduskuntaesityk-
9487: sen mukaan yhdistyksen, saavuttaakseen oikeuskelpoi-
9488: juuden, kirjoittautua julkiseen rekisteriin, jollaista on
9489: jokaisessa läänissä pidettävä lääninhallituksessa. Nou-
9490:                     Asetus yhdistyksisti.                  5
9491: 
9492: dattaen n. s. normatiivijärjestelmää, jonka mukaan
9493: rekisteriin kirjoittamista ei käy epääminen, jos yhdistyk-
9494: sen säännöt on valmistettu määrättyjen laissa mainittujen
9495: ohjeiden mukaisesti, säädetään 27 §:ssä, että jos yhdistyksen
9496: säännöt on laadittu niinkuin asetusehdotuksen 2 luvussa
9497: sanotaan eikä niiden sisällys muutenkaan ole vastoin
9498: sanottua asetusta ja ilmoitus rekisteriin kirjoittamisesta
9499: sen ohessa on säädetyssä järjestyksessä tehty, on rekiste-
9500: riin kirjoittaminen heti toimitettava. Rekisteriin, jonka
9501: pitää olla kaikkien nähtävänä, on tällöin merkittävä
9502: eräät 28 §:ssä määrätyt tiedot yhdistyksestä.
9503:       Niinpian kun yhdistys on rekisteriin kirjoitettu,
9504: on se oikeuskelpoinen. Tämä ilmenee muun muassa
9505: eduskuntaesityksen 31 §:stä, jossa lausutaan, ettei rekis-
9506: teriin kirjoittamattomalla yhdistyksellä ole oikeuskel-
9507: poisuutta. Ne, jotka tällaisen yhdistyksen puolesta teke-
9508: vät sitoumuksen, vastaavat siitä kukin omasta ja tois-
9509: tensa puolesta. Kun rekisteriin kirjoittamattomilta yhdis-
9510: tyksiltä puuttuu oikeuskelpoisuus, ei niiden sisäistäkään
9511: elämää ole katsottu tarvittavan erityisin säännöksin
9512: järjestää, vaan on jäsenten keskinäinen suhde jätetty
9513: riippuvaksi heidän välisestään sopimuksesta eli siis yhdis-
9514: tyksen säännöistä. Eduskuntaesityksessä ei sen vuoksi
9515: olekaan, edellämainittuja säännöksiä lukuunottamatta,
9516: tällaisista yhdistyksistä muita määräyksiä, kuin ettei
9517: niille kuulu ne oikeudet, mitkä yleisiä kokouksia koske-
9518: van lain mukaan on myönnetty yhdistyksille, sekä että
9519: sellaisten yhdistysten lakkauttamisesta on soveltuvilta
9520: kohdin voimassa, mitä rekisteriin kirjoitetusta yhdis-
9521: tyksestä on säädetty, minkä ohessa mainitaan keitä vas-
9522: taan ja missä tuomioistuimessa vaatimus yhdistyksen
9523: lakkauttamisesta on ajettava.
9524:       Oikeuskelpoisella yhdistyksellä täytyy olla orgaaneja,
9525: jotka toimivat sen puolesta. Nämä orgaanit ovat yhdis-
9526: tyksen kokous ja hallitus.        13 §:n mukaan yhdis-
9527: 6         1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9528: 
9529: tyksen kokous        käyttää yhdistyksenjäsenten pää-
9530: täutöoikeutta yhdistyksen asioissa. Yhdistyksen edus-
9531: tajana kolmatta miestä ja yksityistä jäsentä vastaan on
9532: 18 §:n mukaan yhdistyksen hallitus. Ellei säännöissä
9533: nimenomaan ole hallituksen tehtävistä toisin määrät-
9534: ty, tulee hallituksen jäsenten toimia yhteisesti, kuiten-
9535: kin niin että haaste tai muu julkisen viranomaisen käsky
9536: on katsottava tulleen perille, kun joku hallituksen jäse-
9537: nistä on saanut sen tiedokseen. Hallituksen toimival-
9538: taa voidaan tietenkin säännöissä monella tavalla rajoit-
9539: taa. Eduskuntaesitykseen ei ole katsottu tarpeelliseksi
9540: ottaa muuta ehdotonta rajoitusta, kuin ettei hallitus saa
9541: muutoin kuin yhdistyksen kokouksen erityisen päätök-
9542: sen nojalla myydä tai kiinnityttää yhdistyksen kiinte-
9543: ätä omaisuutta, ja johtuu tämä kielto tietysti näiden
9544: oikeustoimien tärkeydestä. Yleensä on eduskuntaesi-
9545:  tyksessä yhdistyksen hallinto-orgaaneihin nähden sovel-
9546:  tuvilta osilta noudatettu vastaavia säännöksiä laissa
9547: osakeyhtiöistä ja osuustoimintalaissa.
9548:       Oikeuskelpoisen yhdistyksen jäsenten keskinäiset oike-
9549: udet ja velvollisuudet ovat eduskuntaesityksessä tar-
9550: kasti määrätyt, mutta voidaan niistä yhdistyksen sään-
9551: nöissä toisinkin määrätä. Sitovia ovat kuitenkin muun
9552:  muassa edellämainitut 10 ja 11 §:n säännökset, etteivät
9553:  yhdistyksen jäsenet vastaa mieskohtaisesti yhdistyksen
9554:  sitoumuksista ja että jäsen voi koska hyvänsä erota
9555:  yhdistyksestä vaarinottaen kuitenkin säännöissä ehkä
9556: määrätyn irtisanomisajan, joka ei saa olla vuotta
9557: pitempi.
9558: 
9559: 
9560: 
9561:     Yksityiskohdittain tarkastaessaan eduskuntaesityk-
9562: seen sisältyvää asetusehdotusta on Valiokunta katsonut
9563: olevan aihetta seuraaviin huomautuksiin ja muutoksiin.
9564:                    Asetus yhdistyksistä.                 7
9565: 
9566: 
9567: 
9568:                          1 Luku.
9569: 
9570:       Niinkuin jo edellä on mainittu säädetään l §:ssä, 1 §.
9571: että yhdistyksiä saa perustaa semmoisen tarkoituksen
9572: toteuttamista varten, joka ei ole vastoin lakia tai hyviä
9573: tapoja. Ollen sitä mieltä että säännös, ettei yhdistyk-
9574: sen tarkoitus saa olla vastoin hyviä tapoja, epämääräi-
9575: senä antaisi sijaa mielivallalle, ovat eräät Valiokunnan
9576: jäsenet ehdottaneet sen poistamista. Mutta kun edellä
9577: mainitussa 20 päivänä elokuuta 1906 muun muassa
9578: yhdistymisvapaudesta annetussa laissa yhdistysten perus-
9579: tamisoikeuden edellytykset ovat samat kuin tässä
9580: ]ainpaikassa, ei ylempänä ehdotetulla muutoksella Valio-
9581: kunnan mielestä saavutettaisi mitä sillä on tarkoitettu,
9582: ellei mainittua lakia samalla muutettaisi. Sellainen perus-
9583: tuslain muutos ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä mah-
9584: dollinen. Kun jo siitä syystä muutosehdotuksen toteut-
9585: taminen ei voi tulla kysymykseen, ei Valiokunta ole
9586: katsonut voivansa sanottua ehdotusta hyväksyä.
9587:       Valiokunnassa     on    esiintuotu,  että    maarays 2 §.
9588: siitä, etteivät asetuksen säännökset kohdistu yhteen-
9589: liittymiseen semmoista toimintaa varten, joka tarkoittaa
9590: voiton tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankki-
9591: mista siihen osallisille, saattaisi liian epämääräisenä
9592: antaa aihetta rettelöimisiin yhdistysten kanssa, jotka
9593: pääasiallisen toimintansa ohella harjoittavat ansaitse-
9594: mistoimintaakin. Valiokunta on kuitenkm pitänyt kysy-
9595: myksenalaista momenttia, sellaisena kuin se on eduskun-
9596: taesityksessä, asianmukaisena. Sillä kun 1 §:ssä ei ole
9597: voitu määritellä aatteellisten yhdistysten käsitettä, on
9598: tarpeen vaatimaa esillä olevassa pykälässä mainita kaikki
9599: taloudelliset yhteenliittymiset asetusehdotuksen . sovel-
9600: tumisalan ulkopuolella oleviksi. Ja sellaisia yhteenliit-
9601: tymisiä on muitakin kuin momentissa erittäin luetellut,
9602:  esimerkiksi keskinäisyysperiaatteelle perustuvat vakuu-
9603:     8          1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9604: 
9605:      tusyhtiöt. Tosin 8 §:stä käy ilmi, että aatteellinen yhdis-
9606:      tys voi harjoittaa ansaitsemistoimintaakin, mutta se ei
9607:      saa tarkoittaa välittömän taloudellisen hyödyn hankki-
9608:      mista yhdistyksen jäsenille.
9609:            Valiakunnassa on myös ehdotettu, että 3 momentti,
9610:      jossa määrätään, ettei asetusehdotus koske sitä, mitä
9611:      uskontokunnista on säädetty, tarpeettomana poistettai-
9612:      siin. Mutta kun tämäkin säännös on omansa selvittä-
9613:      mään asetusehdotuksen soveltumisalan rajoja, on katsot-
9614:      tu että momentti on säilytettävä.
9615: 3 s.       Valiokunnassa on lausuttu, että tämä pykälä
9616:      aiheettomasti rajoittaisi yhdistymisvapautta sekä sen
9617:      ohessa olisi omiaan aikaansaamaan juuri sitä, mitä sillä
9618:      on tarkoitettu estää, eli valtion turvallisuudelle vaaral-
9619:      listen aseellisten yhdistysten syntymistä. Sillä jos sellai-
9620:      siakin yhdistyksiä, joiden tarkoituksiin kuuluu har-
9621:      joittautuminen ampuma-aseiden käyttöön, saataisiin
9622:      vapaasti perustaa, järjestyisivät ne epäilemättä tämän
9623:      asetuksen alaisiksi, joten niitä olisi verrattain helppo
9624:      valvoa ja niiden mahdollisesti lainvastainen toiminta
9625:      ajoissa ehkäistä. Mutta jos puheenalaisten yhdistysten
9626:      perustamiseen vaaditaan esivallan lupa, olisi luonnollista
9627:      että yhdistykset, jotka saattavat epäillä luvan saamista
9628:      tai joilta se haettaessa on kielletty, muodostuvat lain
9629:      ulkopuolella oleviksi salaisiksi seuroiksi ja siten välttävät
9630:      tarpeellisen silmälläpidon. Voitaisiin myös panna kyseen-
9631:      alaiseksi eikö määräys siitä, että puheenaolevain yhdistys-
9632:      ten perustaminen on oleva esivallan luvan varassa, ole
9633:      ristiriidassa edellämainitun 20 päivänä elokuuta 1906 muun
9634:      muassa yhdistymisvapaudesta annetun lain kanssa, jossa
9635:      nimenomaan säädetään, että Suomen kansalaisilla on oikeus
9636:      edeltäpäin lupaa hankkimatta perustaa yhdistyksiä. Tämä
9637:      pykälä olisi sen vuoksi asetusehdotuksesta poistettava.
9638:            Valiokunnan enemmistön mielestä taas on välttä-
9639:      mätöntä eikä myöskään edellämainit~n perustuslain hen-
9640:      gen vastaista, että aseellisten yhdistysten perustaminen,
9641:                    Asetus yhdistykslstä.
9642: 
9643: koska ne saattavat käydä yleiselle turvallisuudelle vaaral-
9644: lisiksi, on valvonnan alaisena, minkä vuoksi on täysin
9645: paikallaan. ettei sellaisia yhdistyksiä yleensä saa perus-
9646: taa esivallan luvatta. Tällä rajoittavalla määräyksellä
9647: ei muuten tule olemaan käytännössä suurtakaan mer-
9648: kitystä, koska kuitenkaan hyödyllisten metsästystä ja
9649: metsästyshoitoa varten aiottujen yhdistysten perusta-
9650: minen ei ole myönnytyksestä riippuva.
9651:       Esityksen mukaan on muun muassa kahdek- 5 §.
9652: santoista vuoden ikä ehtona sellaiseen yhdistykseen
9653: liittymiselle, jonka varsinaisena tarkoituksena on valti-
9654: ollisiin asioihin vaikuttaminen. Eräiden Valiokunnan
9655: jäsenten mielestä on tällainen yhdistyksen tarkoituksen
9656: määrittely liian epämääräinen. Täten saatettaisiin estää
9657: maan nuoriso ottamasta osaa sellaisiinkin rientoihin,
9658: jotka eivät ole sen harrastuspiirin ja arvostelukyvyn ulko-
9659: puolella, seikka joka olisi pidettävä sitä vahingollisempana,
9660: kun osanotto yleisiin pyrintöihin olisi kehittävänä koulu-
9661: na täysi-ikäisyyttä lähenevälle nuorisolle. Sitä paitsi
9662: olisi huomattava, että suuriin valtiollisiin yhdistyksiin
9663: voi kuulua sellaisiakin alaosastoja, jotka eivät aja valti-
9664: ollisia tarkoitusperiä, ja ettei niihinkään tämän pykälän
9665: johdosta voisi liittyä jäseniksi kahdeksaatoista vuotta
9666: nuoremmat henkilöt. Mutta vaikkei ottaisikaan huomi-
9667: oon näitä syitä, olisi ehdotettu rajoitus sittenkin sopima-
9668: ton, sillä ennen kaikkea olisi kysymys siitä, mitä henki-
9669: löitä yhdistys haluaa ottaa jäsenikseen, katsottava jokai-
9670: sen yhdistyksen omaksi asiaksi ja sentähden jätettävä
9671: sen itsensä ratkaistavaksi. On senvuoksi ehdotettu,
9672: että ikärajaa koskeva määräys poistett~isiin. Toiset
9673: Valiokunnan jäsenet ovat lisäksi huomauttaneet, ettei
9674: niitäkään, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, olisi syytä
9675: kieltää kuulumasta valtiollisiinkaan yhdistyksiin, erito-
9676: ten kun tehokasta silmälläpitoa yhdistysten puolelta ei
9677: tässä olisi mahdollista aikaansaada. Ja kun puheena-
9678: olevan pykälän määräys, että valtiollisen yhdistyksen
9679:        10       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9680: 
9681:        tarkoitus ei saa käsittää yksinomaan julkisella viranomai-
9682:        sella olevia oikeuksia, olisi itsestään selvänä tarpeeton,
9683:        on ehdotettu, että pykälä kokonaan poistettaisiin.
9684:              Valiokunnan enemmistön taholta on edelläesitettyjä
9685:        mielipiteitä vastaan huomautettu, ettei toimiminen valti-
9686:        ollisissa yhdistyksissä ole kahdeksaatoista vuotta nuo-
9687:        remmille henkilöille hyödyksi ja että sitä paitsi vain ani-
9688:        harvoin saattaa käytännössä tulla kysymykseen, että
9689:        niin nuoret henkilöt tahtovat liittyä jäseniksi sellaisiin
9690:        yhdistyksiin.     Aivan itsestään ymmärrettävää on taas,
9691:        ettei ole sallittava muiden kuin oman maan kansalaisten
9692:        kuulua valtiollisiin yhdistyksiin ja siten vaikuttaa maan
9693:        yleisten asiain ratkaisuun. Säännös ettei valtiollisen
9694:        yhdistyksen tarkoitus saa käsittää yksinomaan julkisella
9695:        viranomaisella olevia oikeuksia on, joskaan ei välttämätön,
9696:        kuitenkin omiansa selventämään valtiollisten yhdistys-
9697:        ten toimintamahdollisuuden rajoja. Valiokunnan enem-
9698:        mistö on senvuoksi pysyttänyt pykälän muuten muut-
9699:        tamatta, paitsi että sanontatapa >>Suomen miehet ja
9700:        naiset» on vaihdettu sanontaan »Suomen kan~alaiset».
9701: 
9702: 
9703:                                  2 Luku.
9704: 
9705: 9 §.        Kun yhdistyksen puolesta tehdään ilmoitus yh-
9706:        distyksen kirjoittamiseksi yhdistysrekisteriin, on edus-
9707:        kuntaesityksen 26 §:n mukaan ilmoitukseen liitettävä
9708:        selvitys, kutka henkilöt kuuluvat yhdistyksen hallituk-
9709:        seen, ja niiden nimet merkitään 28 §:n mukaan rekisteriin.
9710:        Esityksen 9 §:ssä taas säädetään, että jos hallituksen
9711:        kokoonpanoa muutetaan, sekin on ilmoitettava yhdistys-
9712:        rekisteriin kirjoitettavaksi ja ettei muutos, ennenkuin se
9713:        on rekisteriin kirjoitettu, ole pätevä muita kuin sitä vas-
9714:        taan, jolla on siitä tieto. Kun yhdistysrekisteriin halli-
9715:        tuksen jäseneksi merkitty henkilö siis voi, senkin jälkeen
9716:        kun hän on hallituksesta eronnut, kolmatta miestä vas-
9717:                   Asetus yhdistyksistä.              1l
9718: 
9719: taan oikeuspätevästi edustaa yhdistystä niin kauan kuin
9720: hänen erostaan ei ole yhdistysrekisteriin tehty merkin-
9721: tää, on selvää, että hallituksen kokoonpanossa tapahtu-
9722: neen muutoksen ilmoittaminen yhdistysrekisteriin kirjoi-
9723: tettavaksi on yhdistyksen oman edun kannalta erittäin
9724: tärkeätä. Siihen nähden että yhdistyksen hallituksen
9725: kokoonpanossa vuoden kuluessa saattaa tapahtua muu-
9726: toksia useankin kerran ja edellä mainitun ilmoituksen
9727: tekeminen siitä syystä voi käydä rasittavaksi, on Valio-
9728: kunta muuttanut 9 §:ää siten, että yhdistysrekisteriin
9729: on tehtävä ilmoitus ainoastaan milloin ne hallituksen
9730: jäsenet, jotka ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdistyk-
9731: sen nimen, vaihtuvat. Tämän johdosta on myöskin
9732: 26 ja 28 § muodosteltu niin, että kun yhdistys ilmoite-
9733: taan rekisteriin kirjoitettavaksi, on ilmoitukseen liitet-
9734: tävä selvitys vain niistä hallituksen jäsenistä, jotka kir-
9735: joittavat yhdistyksen nimen, ja näiden jäsenten nimet
9736: ja kotipaikka merkittävä yhdistysrekisteriin.
9737:      Kun nykyisin varsin yleisesti käytetään sel- 15 §.
9738: laista tapaa, ettei erityisiä henkilöitä valita tarkistamaan
9739: yhdistyksen kokouksessa pidettyä pöytäkirjaa, vaan se
9740: luetaan ja hyväksytään joko samassa tai jossakin seuraa··
9741: vassa kokouksessa, on Valiokunta muodostellut pykälän
9742: tämän mukaisesti.
9743:      Sellaisena kuin tämä pykälä on eduskuntaesityk- 16 §.
9744: sessä on se asiallisesti yhtäpitävä vastaavan kohdan
9745: kanssa laissa osakeyhtiöistä. 1 momentti sisältää sen
9746: yleisen säännöksen, että päätös, joka yhdistyksen kokouk-
9747: sessa on tehty vastoin lakia tai yhdistyksen sääntöjä,
9748: on tehoton yhdistyksen jäsentä vastaan, joka ei ole otta-
9749: nut siihen osaa. Kunnes sellainen päätös on kumottu, on
9750: se kuitenkin yhdistyksen muita jäseniä sitova. Yhdis-
9751: tyksen jäsenelle, joka ei ole ottanut osaa päätökseen,
9752: voi tietysti olla tärkeätä, että se yhdistykseenkin nähden
9753: kumotaan. 2 ja 3 momentissa määrätään mitenkä siinä
9754: on meneteltävä. Jos päätös on vain muodollisesti väärä,
9755: 12        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9756: 
9757: s. o. jos se kuuluu kokouksen toimivaltaan mutta on tehty
9758: väärässä järjestyksessä, voi sellainen yhdistyksen jäsen
9759: 2 momentin mukaan vaatia uutta kokousta asiaa varten.
9760: Jos taas päätös on sitä laatua, ettei kokouksella olisi ollut
9761: valtaa sitä tehdä, siis asiallisesti väärä, on yhdistyksen
9762: jäsenellä 3 momentin mukaan oikeus kuuden kuukauden
9763: kuluessa nostaa kanne sen kumoamiseksi. Niinkuin
9764: edelläolevasta käy ilmi, ei yhdistyksenjäsenellä siinä
9765: tapauksessa, että päätös on ainoastaan muodollisesti
9766: väärä (2 mom), ole muuta keinoa kuin alistaa se uuden
9767: kokouksen harkittavaksi.
9768:       Valiokunta ei ole katsonut olevan riittävää aihetta
9769: tehdä kosketeltua erotusta sellaisten laittomain päätös-
9770: ten välillä, jotka kuuluvat yhdistyksen kokouksen toi-
9771: mivaltaan, ja sellaisten, jotka ovat sen ulkopuolella___,.
9772: erotusta, jollaista ei olekaan ulkomaisessa lainsäädännössä,
9773: mikäli Valiokunta on voinut havaita. Kummassakin
9774: tapauksessa pitäisi Valiokunnan mielestä, jos syytä on, pää-
9775: töksestä määräajan kuluessa valittaa tuomioistuimeen, toi-
9776: selta puolen jotta päätöksen pätemättömyys saataisiin tode-
9777: tuksi ja toiselta puolen jottei pitempää aikaa olisi epä-
9778: tietoisuutta siitä, jääkö päätös pysyväksi vai ei. Ei
9779: näytä myöskään soveliaalta antaa, niinkuin eduskunta-
9780: esityksessä on tehty (17 § 2 mom.), hallinnollisen viran-
9781:  omaisen ratkaista kysymystä yhdistyksen kokouksessa
9782:  tehdyn päätöksen laillisuudesta. Tähän nähden ja kun
9783: myös on ilmeistä, että ainoastaan sellainen jäsen, joka
9784: ei ole osallisena laitomaan päätökseen, voi olla oikeutettu
9785:  valittamaan siitä, on Valiokunta uudestimuodostellut
9786: kysymyksenalaisen pykälän. Valiokunta ei ole pitä"
9787: nyt tarpeellisena ottaa asetusehdotukseen säännöstä
9788: siitä, että asia, ennenkuin se saatetaan oikeuden
9789:  tutkittavaksi, olisi alistettava uuden kokouksen harkin-
9790:  taan, sillä jos oikaisua sitä tietä on saatavissa, pitää
9791: yhdistys, välttääkseen oikeudenkäyntiä, kyllä itsekin
9792: siitä huolen.
9793:                   Asetus yhdistyksfstä.              13
9794: 
9795:       1 momentin mukaan, niinkuin se on edus- 18 §.
9796: kuntaesityksessä, ei yhdistystä saa kolmatta mies-
9797: tä vastaan tai viranomaisen edessä edustaa se, joka ei
9798: voi olla toisen valtuusmiehenä. Näin ollen ei nainen
9799: olisi oikeutettu sanotuissa tapauksissa edustamaan yh-
9800: distystä. Tätä ei tietenkään ole tarkoitettu ja tulisi
9801: sellainen säännös meillä, missä on lukuisia naisyhdis-
9802: tyksiä, käytännössä johtamaan vaikeuksiin. Kun toi-
9803: selta puolen ei ole syytä kieltää alaikäisiäkään jäseniä
9804: kuulumasta yhdistyksen hallitukseen, mutta nämä tie-
9805: tysti eivät voi edustaa yhdistystä kolmatta miestä vas-
9806: taan tai viranomaisen edessä, on Valiokunta muodostel-
9807: lut momentin siten, että mainituissa tapauksissa yhdis-
9808: tystä ei saa edustaa vajavaltainen henkilö. Siihen sisäl-
9809: lykseen nähden, mikä käsitteellä »Vajavaltainen>> on
9810: nykyaikaisessa lakikielessä, tietää tämä säännös, ettei
9811: yhdistystä saa edustaa se, joka on alle 21 vuoden, taikka,
9812: joskin vanhempi, holhouksenalainen.
9813:       Kun tässä pykälässä sanat >>kaikella ahkeruu- 19 §.
9814: della ja huolella>> on vaihdettu sanaan >>huolellisesti»,
9815: on se aiheutunut vain muodollisista syistä eikä siis sisällä
9816: asiallista muutosta pykälään.
9817:       Esityksen 21 §:n säännöksiin nähden on Valio- 21 §.
9818: kunnassa lausuttu eriäviä mielipiteitä. Eräät Valio-
9819: kunnan jäsenet ovat katsoneet periaatteellisesti vääräksi,
9820: että yhdistyksiä ollenkaan voidaan viranomaisen toi-
9821: menpiteestä lakkauttaa. Siinäkään tapauksessa, että yh-
9822: distys harjoittaisi rikollista toimintaa, ei yhdistyksen
9823:  lakkauttaminen olisi oikeutettua, koska sellaiseen toi-
9824: mintaan osalliset yhdistyksen jäsenet tulisivat siitä
9825: mieskohtaisesti rangaistaviksi, ja samasta rikoksesta
9826: siis kohtaisi rangaistus sekä yhdistystä että sen jäseniä.
9827: Kun pykälän poistamisella kenties ei kuitenkaan saavu-
9828: tettaisi tarkoitettua tulosta eli ettei yhdistyksiä voitaisi
9829:  lakkauttaa, on tyydytty ehdottamaan pykälään tehtä-
9830: väksi erinäisiä muutoksia. Siinä tarkoituksessa on esiin-
9831: 14         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9832: 
9833: tuotu, että määräys yhdistyksenjäsenen oikeudesta vaa-
9834: tia yhdistystä lakkautettavaksi ei olisi paikallaan. Se
9835: olisi vain omiansa antamaan aihetta rettelöimiseen sitä
9836: haluaville, ja kun virallinen syyttäjä, milloin todellista
9837: aihetta on, luonnollisesti ryhtyy asiaan yhdistyksen-
9838: jäsenen ilmiannosta, olisi sanottu määräys tarpeetonkin.
9839: Niinkuin jo aikaisemmin perusteluissa 5 §:n kohdalla on
9840: huomautettu, ei olisi suuretta hankaluudetta mahdollista
9841: niin tarkkaan valvoa jäsenien ottamista yhdistyksiin,
9842: ettei niihin toisinaan voisi päästä kuulumaan sellaisiakin
9843: henkilöitä, jotka eivät olisi siihen oikeutettuja. Tämä
9844: syy yhdistyksen lakkauttamiseen ei siis olisi hyväksyt-
9845: tävä. Kun taas säännös, että yhdistys, jonka toiminta
9846: on vastoin lakia, voidaan lakkauttaa, jo käsittäisi senkin
9847: tulkinnan varassa olevan tapauksen, että yhdistyksen
9848: toiminta saattaa yleisen turvallisuuden vaaranalaiseksi,
9849: olisi tämän tapauksen eriksensä mainitseminen tarpeeton.
9850: Jos sanottu säännös kuitenkin säilytettäisiin, olisi aina-
9851: kin määrättävä, että tässäkin tapauksessa yhdistystä
9852: olisi ensin varotettava. Samoista syistä, mitkä on mai-
9853: nittu 1 §:n kohdalla, olisi sekin määräys poistettava,
9854: että voidaan lakkauttaa yhdistys, jonka toiminta on
9855: vastoin hyviä tapoja.
9856:       Toiset Valiokunnan jäsenet ovat pitäneet yhtä
9857: 1uonnollisena kuin välttämättömänäkin, että yhdistyksiä,
9858: joiden toiminta on rikollista laatua, voidaan heti lak-
9859: kauttaa, sekä katsoneet, ettei tällaista toimenpidettä,
9860: joka on seurauksena yhdistymisvapauden väärinkäyttä-
9861: misestä, estä se, että yhdistyksen jäsenet sen ohessa
9862: rangaistaan siitä rikoksesta, johon he ovat syypäät.
9863: Kun lakkauttamisvalta sitä paitsi kuuluu tuomioistui-
9864: melle, olisi riittäviä takeita siitä, että päätös yhdistyksen
9865: lakkauttamisesta tehdään kaikkien asiaan vaikuttavien
9866: seikkain tasapuolisen arvostelun nojalla. Näidenkään
9867: jäsenten mielestä ei tämä lainkohta kuitenkaan ole esi-
9868: tyksessä täysin tyydyttävä. Ei olisi näet hyväksyttä-
9869:                     Asetus yhdistyksistä.                   15
9870: 
9871: 
9872: vaa, että yhdistykselle, ennenkuin se voidaan lakkauttaa,
9873: täytyisi antaa varotus kaikissa muissa tapauksissa paitsi
9874: milloin sen toiminta saattaa yleisen turvallisuuden vaa-
9875: ranalaiseksi. Sillä ensiksikin voi yhteiskunnan etu vaa-
9876: tia, että yhdistys lakkautetaan varsinkin rikollisen toi-
9877: minnan takia, joskaan se ei ole niin törkeätä taikka
9878: pitkälle mennyttä, että se saattaa yleisen turvallisuuden
9879: vaaraan. Ja edelleen saattaisi, kun lakkauttaminen
9880: sen muodostelun johdosta, mikä säännöksellä on edus-
9881: kuntaesityksessä, ei voisi tulla kysymykseen, ennenkuin
9882: olisi olemassa lainvoimainen päätös varottamisesta, johon
9883: taas saattaisi kulua vuosiakin, yhdistys pitkät ajat esty-
9884: mättä jatkaa lainvastaista toimintaansa. Nämä jäsenet
9885: ovat senvuoksi ehdottaneet pykälän muuttamista siten,
9886: että yhdistys joka tapauksessa voitaisiin ilman edellä-
9887: käypää varatusta lakkauttaa, mutta että, milloin on
9888: kysymyksessä pienempi rikkomus, sen seuraamuksena
9889: saisi, oikeuden harkinnan mukaan, vain olla varotus. -
9890: Aänestettäessä on Valiokunta hyväksynyt viimeksiesi-
9891: tetyn mielipiteen sekä myöskin ehdotuksen, ettei yhdis-
9892: tyksenjäsenelle olisi myönnettävä oikeutta vaatia yhdis-
9893: tystä lakkautettavaksi. Sen ohessa on Valiokunta kat-
9894: sonut tarpeelliseksi selventää pykälän 1 momentin 2
9895: kohtaa siten, että yhdistys voidaan lakkauttaa ainoas-
9896: taan, jos yhdistykseen sallitaan kuulua sellaisten henki-
9897: löiden, joista sen hallitus on tietänyt tai olisi pitänyt tie-
9898: tää, etteivät ne ole oikeutettuja olemaan yhdistyksen
9899: jäseninä.
9900: 
9901:                           3 Luku.
9902: 
9903:      Syyt 26 §:n 1 momenttiin ja 28 §:n 1 momenttiin teh- 26 ja
9904: tyihin muutoksiin käyvät ilmi perusteluista 9 §:n kohdalla. 28 S.
9905:      Kun 21 §:ään tehdyn muutoksen johdosta tuo- 29 S
9906: mioistuimen ei enää ole tarpeellista tietää onko yhdis-
9907: tystä ennen varotettu, eikä varotuksen antamisesta
9908:            16        1911. -   Edskuntaesitysmietintö N:o 4.
9909: 
9910:           siis ole syytä tehdä merkintää yhdistysrekisteriin, on
9911:           eduskuntaesityksen 29 §:n 2 momentti poistettu.
9912: 
9913:                                      4 Luku.
9914: 
9915: 31   s.         Tämän pykälän 3 momentissa on ilmeisesti tar-
9916:           koitettu lausua, että yhdistyksellä, jota ei ole kirjoi-
9917:            tettu yhdistysrekisteriin, ei ole oikeutta toimeenpanna
9918:            sellaisia yleisiä kokouksia, jotka mainitaan 20 p:nä hel-
9919:            mikuuta 1907 yleisistä kokouksista annetussa laissa.
9920:            Näinkin käsitettynä on säännöstä Valiokunnassa pidetty
9921:           kohtuuttomana. Siihen nähden ettei yleiselle turvalli-
9922:           suudelle voi oJia enempää vaaraa siitä, että rekisteröi-
9923:           mätön yhdistys toimeenpanee yleisen kokouksen, kuin
9924:           jos sen tekee rekisteröity yhdistys, koska kummassakin
9925:           tapauksessa yhdistyksen puolesta toimivat henkilöt ovat
9926:           vastuussa järjestyksen ylläpitämisestä, ja kun kysymyk-
9927:           senalaiseen kieltoon ei yleensä olisi minkäänlaista asiallista
9928:           perustusta, on osa Valiokunnan jäseniä ehdottanut tässä
9929:           pykälässä nimenomaan säädettäväksi, että rekisteriin
9930:           kirjoittamattomat yhdistykset nauttivat kaikkia niitä
9931:           oikeuksia, mitkä ylempänä mainitussa laissa on yhdistyk-
9932:           sille yleensä myönnetty.
9933:                 VaHokunnan mielestä on kuitenkin asian luonnosta
9934:           johtuvaa, ettei rekiströimättömille yhdistyksille voida
9935:           myöntää kaikkia kysymyksenalaisia oikeuksia. Sillä kun
9936:           sanotut yhdistykset ovat vailla oikeuskelpoisuutta, eivät
9937:           ne voi ulospäin esiintyä yhdistyksinä. Pykälän l momen-
9938:           tin säännöksien johdosta ei esim. sellaisen yhdistyksen
9939:           puolesta olisi mahdollista tehdä poliisiviranomaisille sitä
9940:           ilmoitusta, joka vaaditaan, jos kokous on pidettävä ylei-
9941:           sessä paikassa taivasalla. Kysymyksenalainen kielto ei
9942:           sitäpaitsi käytännössä tule olemaan kovinkaan hankala,
9943:           sillä, jos rekisteröimätön yhdistys katsoo tarpeelliseksi
9944:           pitää yleisen kokouksen, voi joku yhdistyksen jäsenistä
9945:           omassa nimessään yhdistyksen puolesta sen toimeen-
9946:                     Asetus yhdfstyksistä.                   17
9947: 
9948: panna. Valiokunta on senvuoksi pysyttänyt kysymyk-
9949: sessä olevan säännöksen, mutta edelläviitatun sitä hait-
9950: taavan epäselvyyden vuoksi uudestimuodostellut sen.
9951:      Edellä esittämänsä nojalla Valiokunta kunnioittaen
9952: ehdottaa
9953:                    että Eduskunta hyväksyisi fa Keisa-
9954:              rillisenMajesteetin armollisesti vahvistettavak-
9955:              si lähettäisi seuraavan asetuksen:
9956: 
9957: 
9958:                Asetus yhdistyksistä.
9959:                          1 LUKU.
9960: 
9961:                    Yleisiä. sä.ä.nnöksiä..
9962: 
9963:                              1 §.
9964:   Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten,
9965: mikä ei ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, saa perustaa
9966: yhdistyksiä noudattaen mitä tässä asetuksessa sääde-
9967: tään.
9968:                             2 §.
9969:      Tämän asetuksen säännökset eivät kohdistu kauppa-,
9970: kommandiitti- tai osakeyhtiöihin, osuuskuntiin tai avus-
9971: tusyhdistyksiin eivätkä myöskään muuhun yhteenliit-
9972: tymiseen semmoista toimintaa varten, joka tarkoittaa
9973: voiton tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hank-
9974: kimista siihen osallisille.
9975:      Tämän asetuksen alaisia eivät ole myöskään yhdis-
9976: tykset, jotka erinäisiä tarkoituksia varten säädetään
9977: tai järjestetään yleisen lain tai erityisten asetusten kautta.
9978:      Sitä, mitä uskontokunnista on säädetty, tämän
9979: asetuksen määräykset eivät koske.
9980:                           3 §.
9981:     Yhdistyksiä, joiden tarkoituksiin kuuluu harjoittau-
9982: 18       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
9983: 
9984: tuminen ampuma-aseiden käyttöön ja jotka eivät ole
9985: olemassa ainoastaan metsästystä ja metsästyshoitoa var-
9986: ten, ei voi perustaa ilman Keisarin ja Suuriruhtinaan
9987: lupaa.
9988:                            4 §.
9989:      Yhdistyksen jäsenenä saa olla sekä yksityinen hen-
9990: kilö että myöskin yhtiö, säätiö ja toinen yhdistys.
9991:                             5 §.
9992:      Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on
9993: valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäse-
9994: ninä muut kuin kahdeksantoista vuotta täyttäneet Suo-
9995: men kansalaiset taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan
9996: sellaisia jäseniä; älköön myöskään yhdistyksen tarkoitus
9997: käsittäkö niitä oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan
9998: julkiselle viranomaiselle.
9999: 
10000: 
10001:                          2 LUKU.
10002: 
10003:        Rekisteriin kirjoltetuista yhdistyksistä.
10004: 
10005:                             6 §.
10006:      Kun yhdistys, joka on aiottu kirjoitettavaksi yhdis-
10007: tysrekisteriin, perustetaan, on siitä tehtävä päivämää-
10008: rällä varustettu sopimuskirja, sisältävä yhdistyksen sään-
10009: nöt, ja sopimuskirja on vähintäänkin kolmen yhdistyk-
10010: seen jäseneksi rupeavan henkilön allekirjoitettava.
10011:                           7 §.
10012:     Säännöissä on mainittava:
10013:     1) yhdistyksen nimi;
10014:     2) se tämän maan paikkakunta, jota on pidettävä
10015: yhdistyksen kotipaikkana;
10016:     3) se tarkoitus, jota yhdistys pyrkii toteuttamaan;
10017:     4) millä ehdoilla yhdistykseen päästään jäseneksi
10018:                    Asetus ybdistyksistii.                19
10019: 
10020: ja jäsen siitä erotetaan sekä kenen asiana uuden jäsenen
10021: ottaminen ja jäsenten erottaminen on;
10022:      5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle maksuja
10023: ja niiden suuruus tai miten se määrätään;
10024:      6) miten yhdistyksen hallitus on järjestetty ja
10025: kuinka pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
10026:      7) milloin tilinpäätös on tehtävä sekä tilien ja
10027: hallinnon tarkastamisen aika ja tapa;
10028:      8) minkä ajan kuluessa vuosikokous on pidettävä;
10029:      9) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon
10030: ja muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat; sekä
10031:      10) miten yhdistyksen varat ovat käytettävät, jos
10032: yhdistys lakkautetaan.
10033: 
10034:                            8 §.
10035: 
10036:     Elinkeinoa tai muuta ansaitsemistoimintaa saa
10037: yhdistys harjoittaa ainoastaan sikäli kuin sen säännöissä
10038: on määrätty.
10039: 
10040:                             9 §.
10041: 
10042:      Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin kirjoitet-
10043: tavaksi sillä tavalla kuin 3 luvussa sanotaan.
10044:      Jos yhdistyksen sääntöjä muutetaan taikka ne halli·
10045: tuksen jäsenet, jotka ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdis-
10046: tyksen nimen, vaihtuvat, olkoon sekin ilmoitettava yhdis-
10047: tysrekisteriin kirjoitettavaksi. Ennenkuin semmoinen muu-
10048: tos on rekisteriin kirjoitettu, ei sillä ole laillista päte-
10049: vyyttä muita kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen
10050: muutoksesta tieto.
10051: 
10052:                           10 §.
10053:     Yhdistyksen jäsenet eivät vastaa mieskohtaisesti
10054: yhdistyksen sitoumuksista.
10055:           1911. -   EduskuntaesJtysmietintii N:o 4.
10056: 
10057:                             l l §.
10058: 
10059:      Yhdistyksen jäsenellä on oikeus koska hyvänsä
10060: erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hal-
10061: litukselle tai sen puheenjohtajalle taikka myös suullisesti
10062: yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Yhdistyksen sään-
10063: nöissä voidaan kuitenkin määrätä jokin irtisanomisaika,
10064: enintään vuosi.
10065:      Jäsenen erottua tai tultua erotetuksi raukeavat
10066: myös ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä
10067: on sitoutunut, paitsi mitä tulee jo maksettaviksi joutu-
10068: neisiin tai määrätyksi ajaksi luvattuihin maksuihin.
10069:      Jos jäsen kuolee, älköön hänen kuolinpesänsä olko
10070: vastuunalainen muista kuin suoritettaviksi joutuneista
10071: maksuista yhdistykselle.
10072: 
10073:                             12 §.
10074:      Yhdistyksen jäsenistä on sen hallituksen pidettävä
10075: luetteloa.
10076:                             13 §.
10077:      Yhdistyksenjäsenten päätäntöoikeutta yhdistyksen
10078: asioissa käyttävät yhdistyksen kokouksessa läsnäolevat
10079: jäsenet.
10080:                             14 §.
10081:      Yhdistyksen kokouksessa älköön jäsen ottako osaa
10082: semmoisen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksi-
10083: tyinen etunsa ja yhdistyksen etu ovat vastakkain, äl-
10084: köönkä myöskään hallituksenjäsen valitko tilintarkasta-
10085: jaa.
10086:      Yhdistyksen kokouksesta olkoon muuten voimassa,
10087: mikäli ei säännöissä ole toisin määrätty:
10088:      että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on kokouksessa
10089: äänioikeus;
10090:      että jäsenellä on ainoastaan yksi ääni;
10091:                    Asetus yhdistyksistl.                21
10092: 
10093:      että jäsenen äänioikeutta ei voi asiamies eikä
10094: edusmies käyttää;
10095:      että yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide,
10096: jonka hyväksi useimmat äänet on annettu;
10097:      että äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla,
10098: mutta muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen
10099: puheenjohtaja on yhtynyt; sekä
10100:      että päätöstä sääntöjen muuttamisesta taikka yh-
10101: distyksen lakkauttamisesta pitää, jotta se pääsisi voi-
10102: maan, kannattaa vähintään kolme neljännestä kaikista
10103: äänestyksessä annetuista äänistä; semmoista muutosta,
10104: joka vähentää jäsenelle vakuutettua erityistä oikeutta,
10105: ei kokous kuitenkaan voi ilman hänen suostumustaan
10106: päättää tehtäväksi.
10107: 
10108:                            15 §.
10109:      Yhdistyksen kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä
10110: sääntöjen muuttamisesta tahi yhdistyksen lakkauttami-
10111: sesta taikka kiinteistön ostamisesta, myymisestä tai
10112: kiinnittämisestä, ellei sellaista asiaa ole kutsumuksessa
10113: erittäin mainittu.
10114:      Päätöksistä, jotka tehdään yhdistyksen kokouksessa,
10115: on kirjoitettava pöytäkirja, joka on joko yhdistyksen
10116: itsensä hyväksyttävä tahi vähintään kahden kokouksessa
10117: läsnäolleen yhdistyksenjäsenen tarkistettava ja oikeaksi
10118: todistettava.
10119: 
10120:                            16 §.
10121:      Päätös, joka on yhdistyksen kokouksessa tehty
10122: vastoin lakia tai yhdistyksen sääntöjä, olkoon tehoton
10123: yhdistyksenjäsentä vastaan, joka on päätöstä vastustanut
10124: tai muutoin voi näyttää, että hän ei ole päätöksessä osal-
10125: lisena ollut. Sellainen jäsen olkoon myöskin oikeutet-
10126: tu kuuden kuukauden kuluessa siitä kun päätös tehtiin
10127: nostamaan kanteen sen kumoamiseksi.
10128: 22       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10129: 
10130:                            17 §.
10131:      Yhdistyksen kokous on, ellei säännöissä toisin mää-
10132: rätä, pidettävä, kun vähintään kymmenes osa yhdis-
10133: tyksen koko jäsenluvusta sitä erityisesti . ilmoitettua
10134: asiaa varten vaatii.
10135:      Jos yhdistyksen hallitus ilman laillista syytä kiel-
10136: täytyy noudattamasta tällaista vaatimusta, oikeutta-
10137: koon kuvernööri sen tai ne, jotka ovat vaatimuksen
10138: esittäneet, itse kutsumaan yhdistyksen kokoon.
10139: 
10140:                            18 §.
10141:       Yhdistyksen edustajana on se tai ne henkilöt, jotka
10142: yhdistyksen hallituksena hoitavat sen asioita. Vaja-
10143:  valtainen älköön kuitenkaan edustako yhdistystä kol-
10144: matta miestä vastaan tai viranomaisen edessä.
10145:       Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko
10146:  ja missä määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä,
10147:  ilman toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyitä
10148: tehtäviä varten valitut luottamusmiehet toimia yhdis-
10149:  tyksen puolesta.
10150:       Haaste tai muu viranomaisen käsky kuin myös
10151:  muut tiedonannot on katsottava tulleen hallitukselle,
10152:  kun joku sen jäsenistä on säädetyssä järjestyksessä
10153: saanut ne tiedokseen.
10154:       Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouk-
10155:  sen erityisen päätöksen nojalla myykö tai kiinnityttäkö
10156:  yhdistyksen kiinteätä omaisuutta.
10157: 
10158:                             19 §.
10159:     Hallituksen tulee, lain ja yhdistyksen sääntöjen
10160: sekä yhdistyksen kokouksen antamain osotusten mu-
10161: kaan, huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita.
10162:     Hallituksen jäsen voitakoon, vaikka se aika, joksi
10163: hän on valittu, ei ole loppuun kulunut, yhdistyk-
10164: sen kokouksen päätöksellä toimestaan erottaa.
10165:                    Asetus yhdfstyksfstä.                23
10166: 
10167:                            20 §.
10168:     Hallituksen jäsen vastatkoon siitä vahingosta, jonka
10169: hänen huolimattomuutensa taikka lakia tai yhdistyk-
10170: sen sääntöjä vastaan sotiva toimensa on yhdistykselle
10171: tuottanut. Jos vahinko on useampien tuottama, vas-
10172: tatkoon kukin omasta ja toistensa puolesta.
10173: 
10174: 
10175:                            21 §.
10176:      Virallisen syyttäjän vaatimuksesta voi tuomioistuin
10177: julistaa yhdistyksen lakkautetuksi,
10178:      jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka saattaa
10179: yleisen turvallisuuden vaaranalaiseksi taikka on vastoin
10180: lakia tai hyviä tapoja tahi yhdistyksen säännöissä
10181: määrättyä tarkoitusperää; tahi
10182:      jos henkilöiden, joista yhdistyksen hallitus on tie-
10183: tänyt tai joista sen olisi pitänyt tietää, etteivät ne ole
10184: oikeutettuja olemaan yhdistyksen jäseninä, sallitaan sii-
10185: hen kuulua.
10186:      Milloin on kysymyksessä pienempi rikkomus,
10187: harkitkoon oikeus onko yhdistystä ainoastaan varo-
10188: tettava.
10189:      Jos tuomioistuin on julistanut yhdistyksen lakkau-
10190: tetuksi, on yhdistyksen toiminta heti keskeytettävä.
10191: Milloin ei tuomioistuin toisin määrää, saakoon kui-
10192: tenkin yhdistyksen silloinen hallitus, kunnes ylemmän
10193: oikeuden päätös annetaan, yhdistyksen puolesta har-
10194: joittaa semmoista elinkeinoa, jota yhdistys on harjoit-
10195: tanut, ja muutoin hoitaa sen omaisuutta.
10196: 
10197: 
10198:                          22 §.
10199:     Kun tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkaute-
10200: tuksi, määrätköön samalla yhden tai useamman henkilön
10201: selvittämään yhdistyksen pesän.
10202:     Jos yhdistys muulla tavalla lakkautetaan, olkoot
10203: 24        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10204: 
10205: hallituksen jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole
10206: yhtä tai useampaa selvitysmiestä erittäin määrännyt.
10207:      Selvitysmies olkoon oikeutettu pyytämään vuosi-
10208: haastetta tuntemattamille velkojille.
10209: 
10210:                            23 §.
10211:      Jollei yhdistyksen jäsen tyydy toimenpiteeseen, jo-
10212: hon selvitysmies on ryhtynyt, saakoon sitä moittia
10213: tuomioistuimessa ennenkuin vuosi on kulunut selvityk-
10214: sen loppuun saattamisesta.
10215: 
10216:                          24 §.
10217:      Jos yhdistys lakkautetaan taikka sen omaisuus
10218: luovutetaan konkurssiin, on siitä tehtävä ilmoitus yhdis-
10219: tysrekisteriin merkitsemistä varten. Sellainen ilmoi
10220: tus on tuomioistuimen tehtävä, paitsi silloin kun yhdis-
10221: tys on lakkautettu yhdistyksen oman päätöksen kautta.
10222: 
10223: 
10224:                          3 LUKU.
10225: 
10226:          Yhdistysrekisteriin kirjoittamisesta.
10227: 
10228:                             25 §.
10229:      Jokaisessa läänissä on lääninhallituksessa pidettävä
10230: rekisteriä yhdistyksistä, joiden kotipaikka on siinä lää-
10231: nissä.
10232:                             26 §.
10233:      Ilmoitus yhdistyksen kirjoittamista varten rekisteriin
10234: tehdään yhdistyksen puolesta kuvernöörille kirjallisesti.
10235: Tämä ilmoitus on yhdistyksen hallituksen puheenjoh-
10236: tajan allekirjoitettava ja siihen on liitettävä yhdistyk-
10237: sen perustamista koskeva sopimuskirja, kaksin kappalein,
10238: sekä selvitys siitä, kuka tai kutka hallituksen jäsenistä
10239: ovat oikeutetut merkitsemään yhdistyksen nimen.
10240:                     Asetus ybdistyksiatl.                   25
10241: 
10242:       Sellainen ilmoitus voidaan myös tehdä maistraa-
10243: tille kaupungissa tai kruununnimismiehelle maalla, joi-
10244: den on toimitettava asiakirjat kuvernöörille.
10245: 
10246:                              27 §.
10247:       Jos yhdistys säädetyssä järjestyksessä on ilmoi-
10248: tettu rekisteriin kirjoitettavaksi ja sen säännöt ovat
10249: niin laaditut, kuin 2 luvussa on sanottu, eikä niiden
10250: sisällys myöskään ole vastoin tämän asetuksen määrä-
10251: yksiä, on rekisteriin kirjoittaminen heti toimitettava;
10252: ja jätettäköön toinen kappale hakijan antamaa sopimus-
10253: kirjaa siihen rekisteriin kirjoituksesta merkittyine todis~
10254: tuksineen takaisin hakijalle.
10255:       Jos kuvernööri havaitsee olevan laillista estettä
10256: rekisteriin kirjoittamista vastaan, merkittäköön päätös
10257: syineen ilmoituskirjaan.
10258:       Jos hakija ei tyydy päätökseen, olkoon oikeutettu
10259: hakemaan siihen muutosta Keisarillisen Senaatin talous-
10260: osastossa kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun
10261: hän sai päätöksestä tiedon.
10262: 
10263: 
10264:                              28 §.
10265:       Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen mer-
10266: kittävä:
10267:       1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus;
10268:       2) kuka tai kutka hallituksen jäsenistä ovat
10269: oikeutetut merkitsemään yhdistyksen nimen ja niiden
10270: kotipaikka; sekä
10271:       3) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon
10272: ja muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat.
10273:       Kun yhdistys on kirjoitettu rekisteriin, lisätään
10274: sen nimeen sanat »rekisteröity yhdistys» tahi >>registre-
10275: rad förening>> taikka näiden sanojen lyhennykset >>r. y.>> tai
10276: •r. f».
10277: 26        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10278: 
10279:                             29 §.
10280:     Mitä 26, 27 ja 28 §:ssä on säädetty olkoon noudatet-
10281: tava myöskin 9 §:n 2 momentissa mainittujen muutosten
10282: sekä yhdistyksen lakkauttamisen rekisteriin kirjoitta-
10283: miseen nähden.
10284: 
10285:                             30 §.
10286:     Yhdistysrekisteri sekä siihen kuuluvat asiakirjat
10287: ovat julkisia ja pidettävät kaikkien nähtävinä. Ottei-
10288: ta niistä annetaan pyydettäessä säädetystä maksusta.
10289:     Lähempiä määräyksiä rekisterin laatimisesta ja pitä-
10290: misestä antaa Keisarillisen Senaatin talousosasto.
10291: 
10292: 
10293:                          4 LUKU.~
10294: 
10295:      Rekisteriin kirjoittamattomista yhdistyksisti.
10296: 
10297:                             31 §.
10298:      Yhdistys, joka ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu,
10299: ei voi hankkia oikeuksia eikä sitoutua velvoituksiin
10300: eikä myöskään tuomioistuimen tai muun viranomaisen
10301: edessä hakea, kantaa tai vastata.
10302:      Jos tehdään sitoumus yhdistyksen puolesta, joka
10303: ei ole rekisteriin kirjoitettu, niin ne, jotka ovat sitou-
10304: muksen tehneet, vastatkoot siitä niinkuin muusta velas-
10305: taan kukin omasta ja toistensa puolesta. Sellaisesta
10306: sitoumuksesta eivät yhdistyksen muut jäsenet vastaa.
10307:      Yhdistyksellä, joka ei ole yhdistysrekisteriin kir-
10308: joitettu, ei ole oikeutta toimeenpanna yleistä kokousta.
10309: 
10310:                             32 §.
10311:     Rekisteriin kirjoittamattoman yhdistyksen lakka-
10312: uttamisesta olkoon soveltuvilta kohdin voimassa mitä
10313: ylempänä 21 §:ssä on sanottu.
10314:                    Asetus ybdistyksisti.                27
10315: 
10316:      Vaatimusta sellaisen yhdistyksen lakkauttamisesta
10317: ajetaan yhdistyksen hallituksen tai yhdistyksen jäsentä
10318: tai jäseniä vastaan. Asianomainen juttua käsittelemään
10319: on sen paikkakunnan tuomioistuin, missä vastaajalla tai,
10320: jos vastaajia on useampia, jollakulla heistä on asunto
10321: ja kotipaikka.
10322: 
10323: 
10324:                         5 LUKU.
10325: 
10326:                  Erinäisiä. määräyksiä.
10327:                            33 §.
10328:      Joka, tietäen että tuomioistuin on julistanut yndis-
10329: tyksen lakkautetuksi,
10330:      muissa kuin 21 §:n 3 momentissa ja 22 §:ssä mai-
10331: nituissa tapauksissa edustaa yhdistystä tai toimii sen
10332: puolesta,
10333:      taikka ottaa uusia jäseniä yhdistykseen,
10334:      taikka toimeenpanee lakkautetun yhdistyksen ko-
10335: kouksen,
10336:      taikka muulla tavalla jatkaa sen toimintaa;
10337: rangaistakoon enintään kolmensadan markan sakolla.
10338: 
10339:                            34 §.
10340:      Jos yhdistyksen säännöille tätä ennen asianmukai-
10341: sesti on hankittu vahvistus, noudatettakoon niitä; kui-
10342: tenkin olkoon myös sellaisesta yhdistyksestä voimassa
10343: mitä tämän asetuksen 14 §:n 1 momentissa sekä 21, 22,
10344: 23 ja 33 §:ssä on säädetty. Yhdistys saadaan myöskin
10345: ilmoittaa yhdistysrekisteriin kirjoitettavaksi; älköön kui-
10346: tenkaan ilmoituksen tekemättä jättämisestä olko 31
10347: §:ssä säädettyjä seuraamuksia.
10348:      Jos yhdistyksen sääntöihin tehdään muutos, ei
10349: sen sisällys saa olla vastoin tämän asetuksen määrä yk-
10350: siä; ja muutos älköön tulko voimaan, ennenkuin yhdis-
10351: 28        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10352: 
10353: tys on kirjoitettu yhdistysrekisteriin ja tuo muutos
10354: siihen merkitty.
10355:      Muuten on tätä asetusta sovellettava mainittuihin
10356: yhdistyksiin nähden asiassa, josta yhdistyksen säännöissä
10357: ei ole määräystä.
10358: 
10359: 
10360: 
10361: 
10362:       Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
10363: johtaja Nybergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäsenet
10364: Airola, Aronen, A. Castren, Hakala, Hannula, Anni Huo-
10365: tari, Lapveteläinen, Lilius, Mannermaa, Poutiainen, Rosen-
10366: qvist, Tulikoura, Tuomi, Viljomaa ja I. Yrjö-Koskinen
10367: sekä varajäsenet Heiskanen, Iipponen, Oranen, Rantanen
10368: ja L. Typpö.
10369:       Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1911.
10370:                         Vastalause 1.                     29
10371: 
10372: 
10373: 
10374: 
10375:                     Vastalauseita.
10376:                               I.
10377: 
10378:       Yhdistyslaki-ehdotuksessa, sellaisena kuin Valtio-
10379: säädyt 1905-06 vuosien valtiopäivillä sen hyväksyivät
10380: ja kun Lakivaliokunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä
10381: sitä kannatti, on yhdistysten rekisteriin kirjoittamisesta
10382: säännökset, että rekisteriin on ilmoitettava selvitys
10383: siitä, kutka henkilöt kuuluvat yhdistyksen hallitukseen
10384: (26 §), että hallituksen jäsenten nimet ja kotipaikka sitten
10385: on rekisteriin kirjoitettava (28 §), sekä että hallituksen
10386: kokoonpanossa tapahtuneet muutokset myös ovat rekis-
10387: teriin ilmoitettavat (9 §). Lakivaliokunta on nyt kaik-
10388: kiin mainittuihin §§:iin tehnyt sen muutoksen, että rekis-
10389: teriin on ilmoitettava ja merkittävä ainoastaan ne halli-
10390: tuksen jäsenet, jotka ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdis-
10391: tyksen nimen.
10392:       Tämä muutos voi kuitenkin erinäisissä tapauksissa
10393: saada aikaan vaikeutta, jopa oikeusvaaraakin. 18 §:ään
10394: on nimittäin jätetty säännös (3 mom.), että haaste tai
10395: muu viranomaisen käsky kuin myös muut tiedonannot on
10396: katsottava tulleen (yhdistyksen) hallitukselle, kun ioku
10397: hallituksen jäsenistä on säädetyssä järjestyksessä saanut
10398: ne tiedokseen, joten voi helposti tapahtua, että viran-
10399: omainen, haasteen toimittaja tai muu kyseeseen tuleva
10400: henkilö, kun hän ei yhdistysrekisteristä saa tietää kaik-
10401: kia yhdistyksen hallituksen jäseniä, voi toimiessaan 18
10402: §:n 3 momentin mukaan, kääntyä väärän henkilön puo-
10403: leen, haitaksi joko sille, jonka puolesta haaste tai käsky
10404: olisi annettava tahi yhdistykselle tai molemmille.
10405: 30        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10406: 
10407:      Tuohon muutokseen eduskunnan ennen jo hyväksy-
10408: mässä lakitekstissä ei ole riittävää syytä yhdistysten
10409: mukavuudenkaan kannalta, jota silmälläpitäen valio-
10410: kunta tämän muutoksen on tehnyt. Kun 26 §:n 2:sen
10411: momentin mukaan ilmoituksen yhdistysrekisteriin saa
10412: jättää paikkakunnan maistraatille ja nimismiehelle, ei
10413: ilmoituksen tekeminen itsessään ole millekään yhdistyk-
10414: selle työläs tehtävä, eikä ole sanottavasti suurempi työ
10415: jos ilmoitetaan hallituksen kokoonpano ja sen muutokset
10416: kuin jos ilmoitetaan ainoastaan ne hallituksen jäsenet,
10417: jotka ovat oikeutetut merkitsemään yhdistyksen nimen.
10418:       On myös huomattava, että osakeyhtiö- ja osuus-
10419: kunta-laeissa, joitten kanssa tämä yhdistysasetus-ehdo-
10420: tus vastaavissa kohdin on laadittu yhdenmukaiseksi,
10421: on samanlaatuiset säännökset, kuin ne, jotka valiokunta
10422: nyt on tässä asetusehdotuksessa muuttanut. Mieles-
10423: tämme ei ole syytä yhdistyksiin nähden järjestää ilmoituk-
10424: sen tekemistä rekisteriin toisin kuin lainsäätäjä on kat-
10425: sonut voitavan niin hyvin oikeusvarmuutta kuin asiallis-
10426: ten mukavuutta silmällä pitäen järjestää sen osuuskun-
10427: tiin nähden.
10428:       Edellä esitetyn perusteella saamme ehdottaa
10429: 
10430: 
10431:                  että Eduskunta hyväksyisi asetuksen 9,
10432:               26 ja 28 §§ näin kuuluvina:
10433: 
10434: 
10435:                              9 §.
10436:     Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin kirjoitetta-
10437: vaksi sillä tavalla kuin 3 luvussa sanotaan.
10438:     Jos yhdistyksen sääntöjä tai sen hallituksen kokoon-
10439: panoa muutetaan, taikka ne henkilöt, jotka ovat oike-
10440: utetut kirjoittamaan yhdistyksen nimen, vaihtuvat, ol-
10441: koon sekin ilmoitettava yhdistysrekisteriin kirjoitetta-
10442: vaksi. Ennenkuin semmoinen muutos on rekisteriin
10443:                        Vastalause 1.                     31
10444: 
10445: kirjoitettu, ei sillä ole laillista pätevyyttä muita kuin
10446: sitä vastaan, jolla näytetään olleen muutoksesta tieto.
10447: 
10448:                          26 §.
10449:      Ilmoitus yhdistyksen kirjoittamista varten rekisteriin
10450: tehdään yhdistyksen puolesta kuvernöörille kirjallisesti.
10451: Tämä ilmoitus on yhdistyksen hallituksen puheenjohta-
10452: jan allekirjoitettava ja siihen on liitettävä yhdistyksen
10453: perustamista koskeva sopimuskirja, kaksin kappalein,
10454: sekä selvitys siitä, kutka henkilöt kuuluvat yhdistyksen
10455: hallitukseen ja kuka tahi kutka· heistä ovat oikeutetut
10456: merkitsemään yhdistyksen nimen.
10457: 
10458:                           28 §.
10459:      Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen mer-
10460: kittävä:
10461:      1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus;
10462:      2) hallituksen jäsenten nimet ja kotipaikka;
10463:      3) kuka tahi kutka heistä ovat oikeutetut mer-
10464: kitsemään yhdistyksen nimen; sekä
10465:      4) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon
10466: ja muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat.
10467:      (§:n loppu samoin kuin mietinnössä.)
10468: 
10469:     J. A. Mannermaa.         J. E. Viljamaa.
10470:     August Nybergh.          Juho Tulikoura.
10471:     G. G. Rosenqvist.        lida Yrjö-Koskinen.
10472:                  Edv. Hannula.
10473: 32        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10474: 
10475: 
10476: 
10477: 
10478:                             II.
10479: 
10480:     Kun meidän mielestämme ei ole riittäviä syitä
10481: eduskuntaesityksen 21 §:n muuttamiseen siten, että aino-
10482: astaan virallinen syyttäjä, eikä yhdistyksen jäsen, voi
10483: tuomioistuimessa vaatia yhdistystä lakkautettavaksi,
10484: saamme kunnioittaen ehdottaa
10485: 
10486:                  että 21 § :n alku muutetaan näin kuu-
10487:              luvaksi:
10488: 
10489:    • Virallisen syyttäjän tai yhdistyksenjäsenen vaati-
10490: muksesta voi j. n. e.»
10491: 
10492:      August Nybergh.           G. G. Rosenqvist.
10493:      J. E. Viljomaa.           J. A. Mannermaa.
10494:                  Iida Yrjö-Koskinen.
10495:                      Vastalause 111.                   33
10496: 
10497: 
10498: 
10499: 
10500:                         III.
10501: 
10502:      Yhdistymisvapaus on kansan onnen ja menestyksen
10503: välttämättömiä ehtoja. Jokainen koe sen estämiseksi
10504: on pohjaltaan joko tahallinen tai tiedoton edistysvihol-
10505: linen teko, joka ennemmin tai myöhemmin rankaisee it-
10506: sensä. Yritetäänkö yhdistymisvapautta kokonaan estää
10507: vai tahdotaanko sitä enemmän tai vähemmän rajoittaa,
10508: ei muuta itse asian luonnetta. Siksi onkin säädettäessä
10509: tarkempia ohjeita, järjestäviä määräyksiä siitä, mitä
10510: perustuslain takaaman yhdistymisvapauden käyttämises-
10511: sä on noudatettava, mitä huolellisimmin valvottava,
10512: etteivät nämä säännökset oleellisesti rajota eivätkä
10513: osaksikaan riistä kansalaisilta perustuslain heille myön-
10514: tämää oikeutta.      Mietintöön sisältyvässä asetusehdo-
10515: tusehdotuksessa ei kuitenkaan ole tyydytty yhdistymis-
10516: vapauden käyttämisen järjestelemiseen, vaan on siihen
10517: lisäksi otettu säännöksiä, jotka supistavat perustuslain
10518: yhdistymisvapaudelle asettamia rajoja sekä jättävät lain-
10519: käyitäjäin yksityisestä käsityksestä, jopa mielivallasta
10520: riippuvaksi, mitä yhdistyksiä saa perustaa ja mitkä
10521: niistäkin, joita on sallittu perustaa, on lakkautettava.
10522:      Katsoen tarpeettomaksi käydä yksityiskohtaisesti
10523: perustelemaan esittämiämme muutosehdotuksia, koska
10524: oletamme jokaisen kansalaisvapauksia todella arvossa
10525: pitävän ilman selittelyjäkin ymmärtävän niiden tar-
10526: peellisuuden, rohkenemme viitaten niihin perusteluihin,
10527: jotka valiokunnan enemmistön kannasta poikkeavan
10528: käsityksemme puolustukseksi on esitetty mietinnön sivuil-
10529: la 7, 8, 9, 10, 13, 14 ja 16, ehdottaa,
10530: 34        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10531: 
10532:                   että asetusehdotuksen 2 §:n 3:s momentti
10533:               sekä 3:s fa 5:s pykälä pm·stettaisiin; sekä
10534:                   että pykälät 1, 21, fa 31 hyväksyttäi-
10535:               siin seuraavassa muodossa:
10536: 
10537:                              1 §.
10538:      Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista var-
10539: ten, mikä ei ole vastoin lakia, saa perustaa yhdistyksiä
10540: noudattaen, mitä tässä asetuksessa säädetään.
10541: 
10542:                             21 §.
10543:      Virallisen syyttäjän vaatimuksesta voi tuomioistuin
10544: julistaa yhdistyksen lakkautetuksi,
10545:      jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka on vastoin
10546: lakia tai yhdistyksen säännöissä määrättyä tarkoitus-
10547: perää.
10548:      Milloin on kysymyksessä pienempi rikkomus, har-
10549: kitkoon oikeus, onko yhdistystä ainoastaan varotettava.
10550:      Jos tuomioistuin on julistanut yhdistyksen lakkau-
10551: tetuksi, on yhdistyksen toiminta heti keskeytettävä.
10552: Milloin ei tuomioistuin toisin määrää, saakoon kuitenkin
10553: yhdistyksen silloinen hallitus, kunnes ylemmän oikeuden
10554: päätös annetaan, yhdistyksen puolesta harjoittaa sem-
10555: moista elinkeinoa, jota yhdistys on harjoittanut, ja
10556: muutoin hoitaa sen omaisuutta.
10557: 
10558:                            31 §..
10559:       Yhdistys, joka ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu,
10560: ei voi hankkia oikeuksia eikä sitoutua velvoituksiin eikä
10561: myöskään tuomioistuimen tai muun viranomaisen edessä
10562: hakea, kantaa tai vastata.
10563:      Jos tehdään sitoumus yhdistyksen puolesta, joka
10564: ei ole rekisteriin kirjoitettu, niin ne, jotka ovat sitoumuk-
10565: sen tehneet, vastatkoot siitä niinkuin muusta velastaan
10566:                         Vastalause 111.                   35
10567: 
10568: kukin omasta ja toistensa puolesta. Sellaisesta sitou-
10569: muksesta eivät yhdistyksen muut jäsenet vastaa.
10570:      Yhdistys, jota ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu,
10571: omaa ne oikeudet, jotka yleisiä kokouksia koskevassa
10572: laissa on yhdistykselle myönnetty.
10573: 
10574:      Koska ehdottamallamme >>hyviä tapoja>> koskevan
10575: määräyksen poistamisella niin kauan, kun 20 p:nä elok.
10576: 1906 annettu m. m. yhdistymisvapautta koskeva perus-
10577: tuslaki on muuttamatta voimassa, ei olisi käytännöl-
10578: listä merkitystä, ehdotamme, jos mainittu muutosehdo-
10579: tuksemme hyväksytään, lisäksi,
10580: 
10581:                    että Eduskunta päättäisi anoa armol-
10582:               lista esitystä edellä mainitun perustuslain
10583:               muuttamisesta vastaavalla tavalla.
10584: 
10585:     M. A. Airola.                    Nestor Aronen.
10586:     T. LapveteUiinen.                Onni Tuomi.
10587:     Anni Huotari.                    K. Hakala.
10588: 
10589: 
10590:       Edellä olevaan vastalauseeseen yhdyn, paitsi mikä-
10591: li se koskee 2 §:ää sekä >>hyviä tapoja>> koskevien määräys-
10592: ten poistamista, minkä katson muodollisista syistä
10593: mahdottomaksi, niin kauvan kun vuoden 1906 perus-
10594: tuslakisäännös on muuttamatta.
10595: 
10596:                                       Anton Kotonen.
10597: 
10598: 
10599: 
10600: 
10601:                     '
10602: Helsinki 1911, K. F. Puromiehen kirjapaino 0 Y.
10603: 
10604: 
10605: 
10606: 
10607:                                 '
10608:   1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10609: 
10610: 
10611: 
10612: 
10613:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 6
10614:             eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää
10615:             ehdotuksen asetukseksi yhdistyksistä.
10616: 
10617: 
10618:       Käsitellessään Lakivaliokunnan mietinnössä N :o 2
10619: olevaa asetusehdotusta yhdistyksist:ä on Suuri valiokunta
10620: päättänyt sitä puoltaa, kuitenkin aiempana mainituin muu-
10621: taksin.
10622:       Koska Suuren valiokunnan mielestä ei ainoastaan 21 §.
10623: viral,lisella syyttäjällä, vaan myöskin yhdistyksen jäsenellä
10624: tulee olla oikeus tuomioistuime'Ssa vaatia yhdistystä lak-
10625: kautettavaksi, on Suuri valiokunta tehnyt tästä johtuvan
10626: li·säyksen 21 § :n alkuun.
10627:       28 § :ään on Suuri valiokunta tehnyt sen muodollisen 28 §.
10628: korjaukseen, että I momentin 2 kohdassa sanan ,nimen"
10629: jälkeen on lisätty pilkku ja sana ,niiden" vaihdettu sa-
10630: naksi ,heidän".
10631:       Edellä esitetyn noja:lla saa Suuri valiokunta kunnioit-
10632: taen ehdottaa,
10633:                 että Eduskunta hyväksyisi puheena olevan
10634:             ehdotuksen asetttkseksi yhdistyksistä, kuitenkin
10635:             muuttaen 2 I ja 28 § :n näin kuuluviksi:
10636: 
10637:                             2!   §.
10638:      Virallisen syyttäjän tai yhdistyksen ;asenen vaati-
10639: muks·esta voi tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkaute-
10640: tuksi:
10641: 2 1911. -   S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 4.
10642: 
10643:      jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka saattaa ylei-
10644: sen turvallisuuden vaaranalaiseksi taikka on vastoin lakia
10645: tai hyv·iä tapoja tahi yhdistyksen säännöissä määrättyä
10646: tarkoitusperää; tahi
10647:      jos henkilöiden, joista yhdistyksen hallitus on tie-
10648: tänyt <tai joista sen olisi pitänyt tietää, etteivät ne ole
10649: oikeutettuja olemaan yhdistyksen jä,seninä, sallitaan sii-
10650: hen kuulua.
10651:      Milloin on kysymyksessä pienempi rikkomus, har-
10652: kitkoon oikeus onko yhdistystä ainoastaan varotettava.
10653:      Jos tuomioistuin on julis.tanut yhdistyksen lakkau-
10654: tetuksi, on yhdistyksen toiminta heti keskeytettävä. Mil-
10655: loin ei tuomioistuin toisin määrää, saakoon !kuitenkin
10656: yhdistyksen silloinen hallitus, kunnes ylemmän oikeuden
10657: päätös annetaan, yhdistyksen puolesta harjoittaa sem-
10658: moista elinkeinoa, jota yhdistys on harjoittanut, ja muu-
10659: toin hoitaa sen omaisuutta.
10660: 
10661:                                28 §.
10662:       Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen mer-
10663: kittävä:
10664:       I) yhdistyksen nim~, kotipaikka ja tarkoitus;
10665:       2) kuka tai kutka hallituksen jäsenistä ovat oikeu-
10666: tetut merkitsemäJän yhdistyksen nimen, ja heidän koti-
10667: paikkansa; sekä
10668:       3) millä tava1la yhdistys on kutsuttava kokoon ja
10669: muut tiedonannot sen jäsenille toimitettavat.
10670:       Kun yhdistys on kirjoitettu rekisteriin, lisätään sen
10671: nimeen sanat ,·rekisteröity yhdistys" tahi ,.registr·erad
10672: förening" taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai
10673: .,r. f".
10674:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 191 I.
10675: 
10676:             HELSINKI   I9II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
10677:    1911. -   Edusk. asetusehd. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
10678: 
10679: 
10680: 
10681: 
10682:                    Suomen Ed uskunnan eduskuntaesityksen joh-
10683:              dosta päättämä a1amaine n ehd otus asetukseksi
10684:              yhdistyksistä.
10685: 
10686: 
10687: 
10688: 
10689:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
10690:                ja Suuriruhtinasi
10691: 
10692: 
10693: 
10694: 
10695:     Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, joka si-
10696: sältää ehdotuksen asetukseksi yhdistyksistä, ja on Edus-
10697: kunta tämän esityksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
10698: 2 1911.- Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
10699: 
10700:     Lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta 20
10701: päivänä elokuuta 1906 annetussa laissa säädetään perus-
10702: tuslain voimalla, muun muassa, että Suomen kansalaisilla
10703: on oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta perustaa yhdis-
10704: tyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole
10705: vastoin lakia tai hyviä tapoja, sekä että säännöksiä siitä,
10706: mitä tämän oikeuden käyttämisessä on noudatettava, anne-
10707: taan yleisen lain säätämisestä voimassa olevassa järjestyk-
10708: sessä.
10709:     Vuosien 1905-1906 ylimääräisillä valtiopäivillä an-
10710: nettiinkin Valtiosäädyille edellä mainittua lakia koskevan
10711: armollisen esityksen ohessa esitys, joka sisälsi tarkempia
10712: määräyksiä siitä, mitä yhdistymisoikeuden käyttämisessä
10713: olisi noudatettava. Valtiosäätyjen sen johdosta hyväksymä
10714: laki yhdistyksistä ei kuitenkaan saavuttanut Teidän
10715: Keisarillisen Majesteettinne vahvistusta, ja Senaatti käs-
10716: kettiin valmistamaan uusi esitys asiasta. Senaatin laatima
10717: ehdotus lähetettiin keväällä 1907 Teidän Keisarillisen Ma-
10718: jesteettinne hyväksyttäväksi. Armollista esitystä asiasta ei
10719: kuitenkaan ole Eduskunnalle annettu, eikä 1908 vuoden toi-
10720: silla valtiopäivillä siitä tehtyä eduskuntaesitystä ehditty
10721: loppuun käsitellä. Kun tämän erittäinkin maan sivistys-
10722: elämälle tärkeän asian järjestäminen ei voi haittaa tuot-
10723: tamatta jäädä toistaiseksi, on Eduskunta päättänyt edus-
10724: kuntaesitystietä panna asian vireille.
10725:     Eduskunnan hyväksymän alempana olevan asetusehdo-
10726: tuksen säännökset, jotka pääasiallisesti ovat yhtäpitäviä
10727: Keisarillisen Senaatin valmistaman edellä mainitun esitys-
10728: ehdotuksen kanssa, ovat luonteeltaan osaksi julkisoikeudel-
10729: lisia, osaksi yksityisoikeuden alaan kohdistuvia.
10730:     Ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvat ne säännökset,
10731: joiden tarkoituksena on taata kansalaisille yhdistymisva-
10732: paus mutta toiselta puolen estää yhdistyksiä poikkeus-
10733: tapauksissakaan käymästä yleiselle edulle vahingollisiksi.
10734: Yksityisoikeudellista luonnetta ovat ne asetusehdotuksen
10735: säännökset, jotka järjestävät yhdistyksen suhteen kolman-
10736: teen mieheen sekä yhdistyksen sisäiset olot.
10737:                      Asetus:Jyhdistyksistä.                 3
10738: 
10739:     Eduskunta pyytää seuraavassa tehdä selkoa asetusehdo-
10740: tuksen yksityiskohtaisista määräyksistä.
10741:     Yhtäpitävästi ylempänä mainitun 20 päivänä elokuuta          1 §.
10742: 1906 annetun lain kanssa säädetään asetusehdotuksen 1
10743: § :ssä, että yhdistyksiä saa perustaa sellaisia tarkoituksia
10744: varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
10745:     Asetusehdotuksen alaan kuuluu yleensä aatteellisia tar-      2 §.
10746: koituksia varten aiotut yhdistykset. Koska asetuksessa
10747: ei ole määritelty aatteellisten yhdistysten käsitettä, on
10748: 2 § :ssä mainittu ne yhdistykset, joihin asetuksen sään-
10749: nökset eivät kohdistu. Tällaisia ovat ne yhteenliitty-
10750: miset, jotka ovat asettaneet ansaitsemistoiminnan pääteh-
10751: täväkseen, niin myös yhdistykset, joista jo on olemassa tai
10752: joista tulee annettavaksi erityisiä määräyksiä, sekä lisäksi
10753: uskontokunnat. Paitsi pykälässä erittäin lueteltuja on
10754: tässä tarkoitettuihin yhteenliittymisiin katsottava kuulu-
10755: van muitakin, esimerkiksi keskinäisyysperiaatteelle perus-
10756: tuvat vakuutusyhdistykset. Sillä vaikka asetuksen sovel-
10757: luttamisalaan kuuluva aatteellinen yhdistys voi harjoittaa
10758: ansaitsemistoimintaakin, ei se kuitenkaan saa tarkoittaa
10759:  välittömän taloudellisen hyödyn hankkimista yhdistyksen
10760: jäsenille.
10761:      Yhdistysvapauden periaatteesta muodostaa 3 § poikkeuk-      3 §.
10762: sen. Sellaisia yhdistyksiä, joiden tarkoitukseen kuuluu
10763: harjoittautuminen ampuma-aseiden käyttöön ja jotka ei-
10764:  vät ole olemassa ainoastaan metsästystä ja metsästyshoitoa
10765: varten, ei nimittäin vasta mainitun pykälän mukaan voida
10766:  perustaa ilman Keisarin ja Suuriruhtinaan lupaa. Tällä
10767:  poikkeuksena on tahdottu estää valtion turvallisuudelle
10768:  vaarallisten aseellisten järjestöjen syntymistä. Vuosien 1905
10769: -1906 valtiopäivillä Valtiosäädyille annetussa armollisessa
10770:  esityksessä oli Senaatille myönnetty valta yksissä neuvoin
10771:  maan Kenraalikuvernöörin kanssa antaa lupa sellaisten
10772:  yhdistysten perustamiseen, joiden tarkoitus edellyttää
10773:  ampuma-aseiden käyttämistä. Valtiosäädyt, jotka hyväk-
10774:  syivät esityksessä ilmenevän periaatteen, katsoivat kui-
10775:  tenkin tarpeelliseksi rajoittaa pykälän säännökset käsit-
10776:          4 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
10777: 
10778:           tämään ainoastaan sotilaallisesti järjestettyjä yhdistyk-
10779:           siä, jottei eritoten metsästyshoitoa tarkoittavien yhdis-
10780:           tysten syntymistä vaikeuttaisi. Sen ohessa päättivät Valtio-
10781:           säädyt, että Senaatilla oli oleva valta antaa lupa kysy-
10782:           myksenalaisten yhdistysten perustamiseen. Vastamainittu
10783:           määräys oli niitä, jotka aiheuttivat muistutuksen Kenraa-
10784:           likuvernöörin puolelta, eikä laki, kuten ylempänä on mai-
10785:           nittu, saanut armollista vahvistusta. Senaatin sen jälkeen
10786:           valmistamassa esitysehdotuksessa oli samoin kuin nyt
10787:           Eduskunnan hyväksymässä asetusehdotuksessakin mää-
10788:           räys, ettei sellaisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksiin kuuluu
10789:           harjoittautuminen ampuma-aseiden käyttämiseen, saa pe-
10790:           rustaa ilman Hallitsijan lupaa.
10791: 4 ja 5 §.     Asetusehdotuksen 4 § :ssä lausutaan yleisenä sääntönä,
10792:           että jäsenenä yhdistyksessä saa olla sekä yksityinen henkilö
10793:           että myöskin yhtiö, säätiö ja toinen yhdistys. Tätä sääntöä
10794:           on 5 § :ssä rajoitettu siten, että yhdistyksessä, jonka varsi-
10795:           naisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttami-
10796:           nen, eivät saa olla jäseninä muut kuin 18 vuotta täyttäneet
10797:           Suomen kansalaiset taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan
10798:           sellaisia jäseniä. Mainittu rajoitus johtuu siitä, että on ha-
10799:           luttu estää henkilöitä, jotka eivät vielä ole saavuttaneet
10800:           siihen tarpeellista kypsyyttä, sekaantumasta valtiollisiin
10801:           kiistoihin. Ilman muuta on taas selvä, ettei ole sallittava
10802:           muiden kuin oman maan kansalaisten kuulua valtiollisiin
10803:           yhdistyksiin ja siten vaikuttaa maan yleisiin asioihin. Vii-
10804:           meksi mainittuun pykälään otettu säännös, ettei valtiolli-
10805:           sen yhdistyksen tarkoitus saa käsittää yksinomaan julki-
10806:           selle viranomaiselle kuuluvia oikeuksia, on omansa selven-
10807:           tämään valtiollisten yhdistysten toimintamahdollisuuden
10808:           raJOJa.
10809:   9 §.        Kun yhdistyksen puolesta tehdään ilmoitus yhdistyk-
10810:           sen kirjoittamiseksi rekisteriin, on asetusehdotuksen 3 luvun
10811:           mukaan ilmoitukseen liitettävä selvitys siitä, kuka tai kutka
10812:           hallituksen jäsenistä ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdis-
10813:           tyksen nimen, ja on heidän nimensä ja kotipaikkansa mer-
10814:           kittävä rekisteriin. Asetusehdotuksen 9 § :ssä taas sääde-
10815:                     Asetus yhdistyksistä.                  5
10816: 
10817: tään, että jos mainitut hallituksen jäsenet vaihtuvat, sekin on
10818: ilmoitettava yhdistysrekisteriin kirjoitettavaksi, ja ettei
10819: muutos, ennenkuin se on rekisteriin kirjoitettu, ole pätevä
10820: muita kuin sitä vastaan, jolla on siitä tieto. Kun yhdistys-
10821: rekisteriin tällaiseksi hallituksen jäseneksi merkitty henkilö
10822: siis voi, senkin jälkeen kun hän on hallituksesta eronnut,
10823: kolmatta miestä vastaan oikeuspätevästi edustaa yhdistystä,
10824: niin kauan kuin hänen erostaan ei ole yhdistysrekisteriin
10825: tehty merkintää, on ilmeistä, että hallituksen kokoonpa-
10826: nossa täten tapahtuneen muutoksen ilmoittaminen yhdistys-
10827: rekisteriin kirjoitettavaksi on yhdistyksen oman edun lmn-
10828: nalta erittäin tärkeätä.
10829:     Oikeuskelpoisen yhdistyksen jäsenten keskinäiset oikeu- 10 ja ll §.
10830: det ja velvollisuudet ovat asetusehdotuksessa määrätyt
10831: siltä varalta, ettei niistä yhdistyksen säännöissä ole toisin
10832: sovittu. Sitovia ovat kuitenkin muun muassa 10 ja 11
10833: § :n säännökset, etteivät yhdistyksen jäsenet vastaa mies-
10834: kohtaisesti yhdistyksen sitoumuksista ja että jäsen voi mil-
10835: loin tahansa erota yhdistyksestä, huomioon ottaen sään-
10836: nöissä ehkä määrätyn irtisanomisajan, joka ei saa olla
10837: vuotta pitempi.
10838:     Jos yhdistyksen kokouksessa tehty päätös on vastoin la-     16 §.
10839: kia tai yhdistyksen sääntöjä, on se asetusehdotuksen 16 § :n
10840: mukaan tehoton sellaista jäsentä vastaan, joka on päätöstä
10841: vastustanut tai muuten voi näyttää, ettei hän ole ollut sii-
10842: hen osallisena. Jotta päätöksen pätemättömyys saataisiin
10843: todetuksi ja jottei siis pitemmäksi ajaksi jäisi epätietoi-
10844: seksi, pysyykö päätös voimassa vai eikö, on puheenalaiseen
10845: pykälään otettu määräys siitä, että sellainen yhdistyksen
10846: jäsen on oikeutettu määräajan kuluessa nostamaan kanteen
10847: päätöksen kumoamiseksi.
10848:     Yhdistyksen hallinto-orgaaneihin nähden on asetuseh-        18 §.
10849: dotuksessa soveltuvissa kohdin yleensä noudatettu osakeyh-
10850: tiöistä annetun lain ja osuustoimintalain vastaavia sään-
10851: nöksiä. Yhdistyksen edustajana kolmatta miestä ja yhdis-
10852: tyksen yksityistä jäsentä vastaan on asetusehdotuksen
10853: 1S § :n mukaan yhdistyksen hallitus. Kun ei ole syytä kiel-
10854:         6 1911. - Edusk. asetusehd. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
10855: 
10856:         tää alaikäisiäkään jäseniä kuulumasta hallitukseen, mutta
10857:         nämä tietysti eivät voi edustaa yhdistystä kolmatta miestä
10858:         vastaan tai viranomaisen luona, on pykälään otettu erityi-
10859:         nen määräys siitä, että mainituissa tapauksissa yhdistystä
10860:         ei saa edustaa vajavaltainen henkilö.
10861:             Ellei säännöissä nimenomaan ole hallituksen tehtävistä
10862:         toisin määrätty, tulee hallituksen jäsenten toimia yhteisesti,
10863:         kuitenkin niin että haaste tai muu julkisen viranomaisen
10864:         käsky on katsottava tulleen perille, kun joku hallituksen
10865:         jäsenistä on saanut sen tiedokseen. Hallituksen toimival-
10866:         taa voidaan tietenkin säännöissä monella tavalla rajoittaa.
10867:         Asetusehdotukseen ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa
10868:         muuta ehdotonta rajoitusta, kuin ettei hallitus saa muutoin
10869:         kuin yhdistyksen kokouksen erityisen päätöksen nojalla
10870:         myydä tai kiinnityttää yhdistyksen kiinteätä omaisuutta.
10871: 21 §.       Yhdistys, jonka toiminta on rikollista laatua, tai muuten
10872:         sisältää yhdistysvapauden oleellisen väärinkäyttämisen,
10873:         voidaan asetusehdotuksen 21 § :n mukaan heti lakkauttaa.
10874:         Tällaista toimenpidettä ei estä se, että yhdistyksen jäse-
10875:         net sen ohessa rangaistaan siitä rikoksesta, johon he
10876:         ovat syypäät. Kun lakkauttamisvalta kuuluu tuomioistui-
10877:         melle, on katsottu olevan riittäviä takeita siitä, että pää-
10878:         tös yhdistyksen lakkauttamisesta tehdään kaikkien asiaan
10879:         vaikuttavien seikkain tasapuolisen arvostelun nojalla.
10880: 31 §.       Kun rekisteröimättömällä yhdistyksellä asetusehdotuk-
10881:         sen 31 § :n mukaan ei ole oikeuskelpoisuutta, eikä se siis voi
10882:          ulospäin esiintyä yhdistyksenä, on asianmukaista, ettei
10883:         yhdistys sellaisenaan ole oikeutettu toimeenpanemaan hel-
10884:         mikuun 20 päivänä 1907 annetussa laissa tarkoitettuja ylei-
10885:         siä kokouksia. Eduskunta on sen vuoksi sanottuun pykä-
10886:         lään tästä ottanut erityisen määräyksen.
10887:             Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
10888:          maisesti ilmoittaa,
10889: 
10890:                       että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt ja
10891:                    Teidän Keisarillisen llfajesteettinne armollisesti
10892:                    tutkittm,aksi ja vahvistettavaksi lähettää seu-
10893:                    raavan aset,usehdotuksen:
10894:                      Asetus yhdistyksistä.                 7
10895: 
10896: 
10897: 
10898: 
10899:                      Asetus
10900:                         yltdistyksistä.
10901: 
10902:                            1 LUKU.
10903:                 Y 1 e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
10904: 
10905:                              1 §.
10906:     Semmoisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten,
10907: mikä ei ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, saa perustaa yh-
10908: distyksiä noudattaen mitä tässä asetuksessa säädetään.
10909: 
10910:                               2 §.
10911:      Tämän asetuksen säännökset eivät kohdistu kauppa-,
10912: kommandiitti- tai osakeyhtiöihin, osuuskuntiin tai avustus-
10913: yhdistyksiin eiviitkä myöskään muuhun yhteenliittymiseen
10914: semmoista toimintaa varten, joka tarkoittaa voiton tai muun
10915: välittömän taloudellisen hyödyn hankkimista siihen osal-
10916: lisille.
10917:      Tämän asetuksen alaisia eivät ole myöskään yhdistyk-
10918: set, jotka erinäisiä tarkoituksia varten säädetään tai jär-
10919: jt>stetään yleisen lain tai erityisten asetusten kautta.
10920:      Sitä, mitä uskontokunnista on säädetty, tämän asetuk-
10921: sen määräykset eivät koske.
10922: 
10923:                            3 §.
10924:    Yhdistyksiä, joiden tarkoituksiin kuuluu harjoittautu-
10925: minen ampuma-aseiden käyttöön ja jotka eivät ole olemassa
10926: ainoastaan metsästystä ja metsästyshoitoa varten, ei voi pe-
10927: rustaa ilman Keisarin ja Suuriruhtinaan lupaa.
10928: 
10929:                            4 §.
10930:     Yhdistyksen jäsenenä saa olla sekä yksityinen henkilö
10931: että myöskin yhtiö, säätiö ja toinen yhdistys.
10932: 8 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
10933: 
10934:                             5 §.
10935:     Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on val-
10936: tiollisiin asioihin vaikuttaminen, eivät saa olla jäseninä
10937: muut kuin kahdeksantoista vuotta täyttäneet Suomen kan-
10938: salaiset taikka yhdistykset, joissa on ainoastaan sellaisia
10939: jäseniä; älköön myöskäiin yhdistyksen tarkoitus käsittäkö
10940: niitä oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan julkiselle vi-
10941: ranomaiselle.
10942: 
10943: 
10944:                                  2 LUKU.
10945: l{ e k i s t e r i i n   k i r j o i t e t u i s t a y h d i s t y k s i s t ä.
10946: 
10947:                              6 §.
10948:    Kun yhdistys, joka on aiottu kirjoitettavaksi yhdistys-
10949: rekisteriin, perustetaan, on siitä tehtävä päivämäärällä va-
10950: rustettu sopimuskirja, sisältävä yhdistyksen säännöt, ja so-
10951: pimuskirja on vähintäänkin kolmen yhdistykseen jäseneksi
10952: rupeavan henkilön allekirjoitettava.
10953: 
10954:                             7 §.
10955:     Säännöissä on mainittava:
10956:    1) yhdistyksen nimi;
10957:    2) se tämän maan paikkakunta, jota on pidettävä yh-
10958: distyksen kotipaikkana;
10959:    3) se tarkoitus, jota yhdistys pyrkii toteuttamaan;
10960:     4) millä ehdoilla yhdistykseen päästään jäseneksi ja
10961: jäsen siitä erotetaan sekä kenen asiana uuden jäsenen otta-
10962: minen ja jäsenten erottaminen on;
10963:     5) onko jäsenen suoritettava yhdistykselle maksuja ja
10964: niiden suuruus tai miten se määrätään;
10965:    6) miten yhdistyksen hallitus on järjestetty ja kuinka
10966: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
10967:    7) milloin tilinpäätös on tehtävä sekä tilien ja hallin-
10968: non tarkastamisen aika ja tapa;
10969:    8) minkä ajan kuluessa vuosikokous on pidettävä;
10970:                     Asetus yhdistyksistä.                  9
10971: 
10972:     9) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja muut
10973: tiedonannot sen jäsenille toimitetta vat; sekä
10974:     10) miten yhdistyksen varat ovat käytettävät, jos yh-
10975: distys lakkautetaan.
10976: 
10977:                              8 §.
10978:     Elinkeinoa tai muuta ansaitsemistoimintaa saa yhdistys
10979: harjoittaa ainoastaan sikäli kuin sen säännöissä on mää-
10980: rätty.
10981:                               9 §.
10982:     Yhdistys ilmoitetaan yhdistysrekisteriin kirjoitettavaksi
10983: sillä tavalla kuin 3 luvussa sanotaan.
10984:     Jos yhdistyksen sääntöjä muutetaan taikka ne hallituk-
10985: sen jäsenet, jotka ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdistyk-
10986: sen nimen, vaihtuvat, olkoon sekin ilmoitettava yhdistys-
10987: rekisteriin kirjoitettavaksi. Ennenkuin semmoinen muutos
10988: on rekisteriin kirjoitettu, ei sillä ole laillista pätevyyttä
10989: muita kuin sitä vastaan, jolla näytetään olleen muutok-
10990: sesta tieto.
10991:                              10 §.
10992:     Yhdistyksen jäsenet eivät vastaa mieskohtaisesti yhdis-
10993: tyksen sitoumuksista.
10994: 
10995:                            11 §.
10996:     Yhdistyksen jäsenellä on oikeus koska hyvänsä erota
10997: yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle
10998: tai sen puheenjohtajalle taikka myös suullisesti y!tdistyk-
10999: sen kokouksen pöytäkirjaan. Yhdistyksen säännöissä voi-
11000: daan kuitenkin määrätä jokin irtisanomisaika, enintään
11001: VUOSI.
11002:    Jäsenen erottua tai tultua erotetuksi raukeavat myös ne
11003: velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitou-
11004: tunut, paitsi mitä tulee jo maksettaviksi joutuneisiin tai
11005: määrätyksi ajaksi Juvattuihin maksuihin.
11006:    Jos jäsen kuolee, älköön hänen kuolinpesänsä olko vas-
11007: tuunalainen muista kuin suoritettaviksi joutuneista mak-
11008: suista yhdistykselle.
11009: 10 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
11010: 
11011:                             12 §.
11012:     Yhdistyksen jäsenistä on sen hallituksen pidettävä luet-
11013: teloa.
11014:                             13 §.
11015:     Yhdistyksen jäsenten päätäntöoikeutta yhdistyksen
11016: asiOissa käyttävät yhdistyksen kokouksessa läsnä olevat
11017: jäsenet.
11018:                             14 §.
11019:     Yhdistyksen kokouksessa älköön jäsen ottako osaa sem-
11020: moisen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen
11021: etunsa ja yhdistyksen etu ovat vastakkain, älköönkä myös-
11022: kään hallituksen jäsen valitko tilintarkastajaa.
11023:     Yhdistyksen kokouksesta olkoon muuten voimassa, mi-
11024: käli ei säännöissä ole toisin määrätty:
11025:     että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on kokouksessa
11026: äänioikeus ;
11027:     että jäsenellä on ainoastaan yksi ääni;
11028:     että jäsenen äänioikeutta ei voi asiamies eikä edusmies
11029: käyttää;
11030:     että yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka
11031: hyväksi useimmat äänet on annettu;
11032:     että äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla,
11033: mutta muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouk-
11034: sen puheenjohtaja on yhtynyt; sekä
11035:     että päätöstä sääntöjen muuttamisesta taikka yhdistyk-
11036: sen lakkauttamisesta pitää, jotta se pääsisi voimaan, kan-
11037: nattaa vähintään kolme neljännestä kaikista äänestyksessä
11038: annetuista äänistä; semmoista muutosta, joka vähentää jä-
11039: senelle vakuutettua erityistä oikeutta, ei kokous kuitenkaan
11040: voi ilman hänen suostumustaan päättää tehtäväksi.
11041: 
11042:                               15 §.
11043:     Yhdistyksen kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä sään-
11044: töjen muuttamisesta tahi yhdistyksen lakkauttamisesta
11045: taikka kiinteistön ostamisesta, myymisestä tai kiinnittä-
11046: misestä, ellei sellaista asiaa ole kutsumuksessa erittäi.n mai-
11047: nittu.
11048:                      Asetus yhdistyksistä.                 11
11049: 
11050:     Päätöksistä, jotka tehdään yhdistyksen kokouksessa, on
11051: kirjoitettava pöytäkirja, joka on joko yhdistyksen itsensä
11052: hyväksyttävä tahi vähintään kahden kokouksessa läsnä
11053: olleen yhdistyksen jäsenen tarkistettava ja oikeaksi todis-
11054: tettava.
11055:                             16 §.
11056:     Päätös, joka on yhdistyksen kokouksessa tehty vastoin
11057: lakia tai yhdistyksen sääntöjä, olkoon tehoton yhdistyksen
11058: jäsentä vastaan, joka on päätöstä vastustanut tai muutoin
11059: voi näyttää, että hän ei ole päätöksessä osallisena ollut.
11060: Sellainen jäsen olkoon myöskin oikeutettu kuuden kuukau-
11061: den kuluessa siitä kun päätös tehtiin nostamaan kanteen
11062: sen lrumoamiseksi.
11063: 
11064:                              17 §.
11065:    Yhdistyksen kokous on, ellei säännöissä toisin määrätä,
11066: pidettävä, kun vähintään kymmenes osa yhdistyksen koko
11067: jäsenluvusta sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii.
11068:    •Tos yhdistyksen hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy
11069: noudattamasta tällaista vaatimusta, oikeuttakoon kuver-
11070: nööri sen tai ne, jotka ovat vaatimuksen esittäneet, itse kut-
11071: sumaan yhdistyksen kokoon.
11072: 
11073:                            18 §.
11074:     Yhdistyksen edustajana on se tai ne henkilöt, jotka yh-
11075: distyksen hallituksena hoitavat sen asioita. V ajavaltainen
11076: älköön kuitenkaan edustako yhdistystä kolmatta miestä
11077: vastaan tai viranomaisen edessä.
11078:     Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja
11079: missä määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, il-
11080: man toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyitä teh-
11081: täviä varten valitut luottamusmiehet toimia yhdistyksen
11082: puolesta.
11083:     Haaste tai muu viranomaisen käsky kuin myös muut
11084: tiedonannot on katsottava tulleen hallitukselle, kun joku
11085: sen jäsenistä on säädetyssä järjestyksessä saanut ne tie-
11086: dokseen.
11087: 12 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
11088: 
11089:     Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouksen
11090: erityisen päätöksen nojalla myykö tai kiinnityttäkö yhdis-
11091: tyksen kiinteätä omaisuutta.
11092:                             19 §.
11093:     Hallituksen tulee, lain ja yhdistyksen sääntöjen sekä
11094: yhdistyksen kokouksen antamain osotusten mukaan, huolel-
11095: lisesti hoitaa yhdistyksen asioita.
11096:     Hallituksen jäsen voitakoon, vaikka se aika, joksi hän
11097: on valittu, ei ole loppuun kulunut, yhdistyksen kokouksen
11098: päätöksellä toimestaan erottaa.
11099:                            20 §.
11100:    Hallituksen jäsen vastatkoon siitä vahingosta, jonka hä-
11101: nen huolimattomuutensa taikka lakia tai yhdistyksen sään-
11102: töjä vastaan sotiva toimensa on yhdistykselle tuottanut.
11103: Jos vahinko on useampien tuottama, vastatkoon kukin
11104: omasta ja toistensa puolesta.
11105:                             21 §.
11106:     Virallisen syyttäjän tai yhdistyksen jäsenen vaatimuk-
11107: sesta voi tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi:
11108:     jos yhdistys harjoittaa toimintaa, joka saattaa yleisen
11109: turvallisuuden vaaranalaiseksi taikka on vastoin lakia tai
11110: hyviä tapoja tahi yhdistyksen säännöissä määrättyä tar-
11111: koitusperää; tahi
11112:     jos henkilöiden, joista yhdistyksen hallitus on tietänyt
11113: tai joista sen olisi pitänyt tietää, etteivät ne ole oikeutet-
11114: tuja olemaan yhdistyksen jäseninä, sallitaan siihen kuulua.
11115:     Milloin on kysymyksessä pienempi rikkomus, harkit-
11116: koon oikeus, onko yhdistystä ainoastaan varotettava.
11117:     Jos tuomioistuin on julistanut yhdistyksen lakkaute-
11118: tnksi, on yhdistyksen toiminta heti keskeytettävä. Milloin
11119: ei tuomioistuin toisin määrää, saakoon kuitenkin yhdistyk-
11120: sen silloinen hallitus, kunnes ylemmän oikeuden päätös an-
11121: netaan, yhdistyksen puolesta harjoittaa semmoista elinkei-
11122: noa, jota yhdistys on harjoittanut, ja muutoin hoitaa sen
11123: omaisuutta.
11124:                         Asetus yhdistyksistä.                          13
11125: 
11126:                            22 §.
11127:     Kun tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi,
11128: määrätköön samalla yhden tai useamman henkilön selvit-
11129: tämään yhdistyksen pesän.
11130:     Jos yhdistys muulla tavalla lakkautetaan, olkoot halli-
11131: tuksen jäsenet selvitysmiehinä, jollei yhdistys ole yhtä tai
11132: useampaa selvitysmiestä erittäin määrännyt.
11133:     Selvitysmies olkoon oikeutettu pyytämään vuosihaas-
11134: tetta tuntemattomille velkojille.
11135: 
11136:                            23 §.
11137:     Jollei yhdistyksen jäsen tyydy toimenpiteeseen, johon
11138: selvitysmies on ryhtynyt, saakoon sitä moittia tuomioistui-
11139: messa, ennenkuin vuosi on kulunut selvityksen loppuun
11140: saattamisesta.
11141:                              24 §.
11142:     Jos yhdistys lakkautetaan taikka sen omaisuus luovu-
11143: tetaan konkurssiin, on siitä tehtävä ilmoitus yhdistysrekis-
11144: teriin merkitsemistä varten. Sellainen ilmoitus on tuomio-
11145: istuimen tehtävä, paitsi silloin kun yhdistys on lakkautettu
11146: yhdistyksen oman päätöksen kautta.
11147: 
11148: 
11149:                               3 LUKU.
11150:   Y h d i s t y s r e k i s t e r i i n k i r j o i t t a m i s e s t a.
11151: 
11152:                             25 §.
11153:    Jokaisessa läänissä on lääninhallituksessa pidettävä re-
11154: kisteriä yhdistyksistä, joiden kotipaikka on siinä läänissä.
11155: 
11156:                             26 §.
11157:     Ilmoitus yhdistyksen kirjoittamista varten rekisteriin
11158: tehdään yhdistyksen puolesta kuvernöörille kirjallisesti.
11159: Tämä ilmoitus on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan
11160: allekirjoitettava ja siihen on liitettävä yhdistyksen perus-
11161: tamista koskeva sopimuskirja, kaksin kappalein, sekä sel-
11162: 14 1911. - Edusk. asetusehd.- EduskU1Itaesitysmiet. N:o 4.
11163: 
11164: vitys siitä, kuka tai kutka hallituksen jäsenistä ovat oikeu-
11165: tetut merkitsemään yhdistyksen nimen.
11166:     Sellainen ilmoitus voidaan myös tehdä maistraatille
11167: kaupungissa tai kruununnimismiehelle maalla, joiden on
11168: toimitettava asiakirjat kuvernöörille.
11169:                              27 §.
11170:     Jos yhdistys säädetyssä järjestyksessä on ilmoitettu re-
11171: kisteriin kirjoitettavaksi ja sen säännöt ovat niin laaditut,
11172: kuin 2 luvussa on sanottu, eikä niiden sisällys myöskään
11173: ole vastoin tämän asetuksen määräyksiä, on rekisteriin kir-
11174: joittaminen heti toimitettava; ja jätettäköön toinen kap-
11175: pale hakijan antamaa sopimuskirjaa siihen rekisteriin kir-
11176: joituksesta merkittyine todistuksineen takaisin hakijalle.
11177:     Jos kuvernööri havaitsee olevan laillista estettä rekis-
11178: tniin kirjoittamista vastaan, merkittäköön päätös syineen
11179: ilmoituskirj aan.
11180:     Jos hakija ei tyydy päätökseen, olkoon oikeutettu hake-
11181: maan siihen muutosta Keisarillisen Senaatin Talousosas-
11182: tossa kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän sai
11183: päätöksestä tiedon.
11184:                             28 §.
11185:     Yhdistystä rekisteriin kirjoitettaessa on siihen merkit-
11186: tävä:
11187:     1) yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus;
11188:     2) kuka tai kutka hallituksen jäsenistä ovat oikeutetut
11189: merkitsemään yhdistyksen nimen, ja heidän kotipai.kkansa;
11190: sekä
11191:     3) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoon ja muut
11192: tiedonannot sen jäsenille toimitettavat.
11193:     Kun yhdistys on kirjoitettu rekisteriin, lisätään sen ni-
11194: meen sanat ,rekisteröity yhdistys" tahi ,registrerad för-
11195: ening" taikka näiden sanojen lyhennykset ,r. y." tai ,r. f."
11196:                           29 §.
11197:    Mitä 26, 27 ja 28 § :ssä on säädetty olkoon noudatet.
11198: tava myöskin 9 § :n 2 momentissa mainittujen muutosten
11199:                         Asetus yhdistyksistä.                         15
11200: 
11201: sekä yhdistyksen lakkauttamisen rekisteriin kirjoittami-
11202: seen nähden.
11203:                             30 §.
11204:     Yhdistysrekisteri sekä siihen kuuluvat asiakirjat ovat
11205: julkisia ja pidettävät kaikkien nähtävinä. Otteita niistä
11206: annetaan pyydettäessä säädetystä maksusta.
11207:    Lähempiä määräyksiä rekisterin laatimisesta ja pitämi-
11208: sestä antaa Keisarillisen Senaatin Talousosasto.
11209: 
11210:                               4 LUKU.
11211:  R e k i s t e r i i n. k i r j o i t t a m a t t o m i s t a y h d i s-
11212:                               ty ks i s t ä.
11213: 
11214:                               31 §.
11215:     Yhdistys, joka ei ole yhdistysrekisteriin kirjoitettu, ei
11216: voi hankkia oikeuksia eikä sitoutua velvoituksiin eikä
11217: myöskään tuomioistuimen tai muun viranomaisen edessä
11218: hakea, kantaa tai vastata.
11219:     Jos tehdään sitoumus yhdistyksen puolesta, joka ei ole
11220: rekisteriin kirjoitettu, niin ne, jotka ovat sitoumuksen teh-
11221: neet, vastatkoot siitä niinkuin muusta velastaan kukin
11222: omasta ja toistensa puolesta. Sellaisesta sitoumuksesta ei-
11223: vät yhdistyksen muut jäsenet vastaa.
11224:     Yhdistyksellä, joka ei ole yhdistysrekisteriin kirjoi-
11225: tettu, ei ole oikeutta toimeenpanna yleistä kokousta.
11226: 
11227:                                  32 §.
11228:     Rekisteriin kirjoittamaUoman yhdistyksen lakkautta-
11229: misesta olkoon soveltuvilta kohdin voimassa, mitä ylempänä
11230: 21 § :ssä on sanottu.
11231:     Vaatimusta sellaisen yhdistyksen lakkauttamisesta aje-
11232: ta.an yhdistyksen hallituksen tai yhdistyksen jäsentä tai
11233: jäseniä vastaan. Asianomainen "juttua käsittelemään on sen
11234: paikkakunnan tuomioistuin, missä vastaajalla tai, jos vas-
11235: taajia on useampia, jollakulla heistä on asunto ja koti-
11236: paikka.
11237: 16 1911.- Edusk. asetusehd.- Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
11238: 
11239:                            5 LUKU.
11240:               E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
11241: 
11242:                            33 §.
11243:    ,Joka, tietäen että tuomioistuin on julistanut yhdistyk-
11244: sen lakkautetuksi,
11245:    muissa kuin 21 § :n 3 momentissa ja 22 § :ssä mainituissa
11246: tapauksissa edustaa yhdistystä tai toimii sen puolesta,
11247:    taikka ottaa uusia jäseniä yhdistykseen,
11248:    taikka toimeenpanee lakkautetun yhdistyksen kokouk-
11249: sen,
11250:    taikka muulla tavalla jatkaa sen toimintaa;
11251: rangaistakoon enintään kolmensadan markan sakolla.
11252: 
11253:                              34 §.
11254:     Jos yhdistyksen säännöille tätä ennen asianmukaisesti
11255: on hankittu vahvistus, noudatettakoon niitä; kuitenkin
11256: olkoon myös sellaisesta yhdistyksestä voimassa, mitä tämän
11257: asetuksen 14 § :n 1 momentissa sekä 21, 22, 23 ja 33 § :ssä on
11258: säädetty. Yhdistys saadaan myöskin ilmoittaa yhdistys-
11259: rekisteriin kirjoitettavaksi; älköön kuitenkaan ilmoituksen
11260: tekemättä jättämisestä olko 31 § :ssä säädettyjä seuraa-
11261: muksia.
11262:     Jos yhdistyksen sääntöihin tehdään muutos, ei sen si-
11263: sällys saa olla vastoin tämän asetuksen määräyksiä; ja
11264: muutos älköön tulko voimaan, ennenkuin yhdistys on kir-
11265: joitettu yhdistysrekisteriin ja tuo muutos siihen merkitty.
11266:     Muuten on tätä asetusta sovellettava mainittuihin yh-
11267: distyksiin nähden asiassa, josta yhdistyksen säännöissä e1
11268: ole määräystä.
11269: 
11270: 
11271:    Suomen Eduskunta pysY.y alati j. n. e.
11272: 
11273:    Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
11274: 
11275:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
11276:             1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11277: 
11278: 
11279: 
11280: 
11281:                 M a a t a 1o u s v a Ii o k u n n a n mietintö
11282:            N : o t erinäisten tilattoman väestön maanhan-
11283:            kinnan edistämistä koskevien eduskuntaesitys-
11284:            ten ja anomusten johdosta.
11285: 
11286: 
11287:     Eduskunta on Maatalousvaliokunnan valmisteltavaksi
11288: lähettänyt edustajain Paasikiven y. m. eduskuntaesityk-
11289: sen N:o 27, ja edustajain Storbjörkin y. m. eduskuntaesityk-
11290: sen N:o 28, jotka sisältävät ehdotuksen asetukseksi pien-
11291: viljelys- ja asuntotilojen muodostamisesta sekä edustaja
11292: Helenius-Seppälän anomusehdotuksen N:o 77, joka koskee
11293: toimenpiteitä maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle,
11294: ynnä edustajain Alkion y. m. anomusehdotuksen N:o 10, jo-
11295: ka koskee obligationiluottojärjestelmän sovelluttamista
11296: tilattoman väestön maanhankinnan avustamiseksi ja val-
11297: tion osanottoa lainojen korkojen ja kuoletuksen maksa-
11298: miseen kuitenkin siten, että yllämainitut eduskuntaesityk-
11299: set N:o 27 ja 28 sekä anomusehdotus N:o 10 ovat, mikäli
11300: kysymyksen raha-asiallista puolta koskee, sen ohella lähe-
11301: tetyt Valtiovarainvaliokunnankin käsiteltäväksi.
11302:      Tämän johdosta on Maatalousvaliokunta yksinään kä-
11303: sitellyt esilläolevan asian muut osat paitsi kysymyksen va-
11304:  rojen hankkimisesta ja hoitamisesta sekä niiden käyttämi-
11305:  sen tarkastuksesta, siitä, minkä välittäjien kautta lainoja
11306:  tilattomille annetaan ynnä lainojen korko- ja kuoletuseh-
11307:  doista. Viimeksimainitut raha-asialliset kysymykset ovat
11308:  Maatalous- ja Valtionvarainvaliokunnat yhteisesti käsitel-
11309: leet Eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n nojalla valitsemi-
11310: 2            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11311: 
11312: ensa valtuutettujen kautta, jotka asian näistä osista ovat
11313: antaneet eri mietinnön.
11314: 
11315: 
11316: 
11317:     Maatalousvaliokunta on aiotteentekijäin kanssa yhtä
11318: mieltä siitä, että kysymys tilattoman väestön maanhan-
11319: kinnan helpottamisesta on niitä yhteiskuntatehtäviä, jot-
11320: ka vaativat entistä tekokkaampia toimenpiteitä valtion
11321: puolelta, ja että katsoen esilläolevan kysymyksen suureen
11322: yhteiskunnalliseen merkitykseen, melkoisetkin ponnistuk-
11323: set, vieläpä uhrauksetkin ovat tämän tarkoituksen saavut-
11324: tamiseksi oikeutettuja.
11325:     Tehtävä, mikä meillä on tässä edessä, on tilattoman
11326: maalaisväestön suurilukuisuuteen katsoen erinomaisen laa-
11327: ja. Tämä tehtävä on kahdenlainen. Yhdeltä puolen siihen
11328: kuuluu pyrkimys nykyään olemassaolevien vuokratilojen,
11329: etupäässä suurempien eli varsinaisten maanviljelystorp-
11330: pien haltijain avustamiseksi pääsemään viljelemiensä
11331: vuokratilojen omistajaksi, mikäli siihen kussakin eri tapa-
11332: uksessa vapaaehtoisen sopimuksen nojalla tarjoutuu tilai-
11333: suutta. Tähän suuntaan käyvien toimenpiteiden lähimpä-
11334: nä tarkotuksena on lisätä maataviljelevien maanomista-
11335: jain maan terveelle kehitykselle perin tärkeätä kansan-
11336: luokkaa. Toiminta valtion puolelta vuokraolojen ja siihen
11337: verrattavien suhteiden järjestämiseksi nostamalla maan
11338: viljelijät itsenäisten maanomistajien joukkoon on muissa-
11339: kin maissa sekä aikaisempina että myöhempinä aikoina ol-
11340: lut valtiovallan huolenpidon esineenä.
11341:     Mutta yhtä tärkeä on toinen puoli esilläolevassa suures-
11342: sa tehtävässä, nimittäin uutisviljelysten edistäminen ja
11343: uusien asumusten aikaansaaminen. Tilastolliset tutkimuk-
11344: set viittaavat siihen, että viljellyn maan ala meidän maas-
11345: samme ei ole viimeisien vuosikymmenien kuluessa laajen-
11346: tunut samassa suhteessa kuin asukasluku on kasvanut ja
11347: että se verrattuna maataviljelevän väestön lukumäärään,
11348: on meidän maassamme pienempi kuin useissa muissa mais-
11349:                 Tilattoman väestön maanhanklnta.             3
11350: 
11351: sa. Sen ohella on selvitetty, että maaseudun asunto-olot
11352: ovat: useilla seuduilla !'puutteelliset. Tosin jo yksistään
11353: vuokratilojen siirtyminen maanomistajalta viljelijäin
11354: omaksi ~on omiaan vvaikuttamaan uutisviljelysten edistä-
11355: miseksi [Jja ; yleensä maanviljelyksen kohottamiseksi.
11356: Sillä yhdeltä puolen maanomistaja sen kautta saapi irroi-
11357: tetuksi varoja, joita'~ hän k_voipi käyttää maanviljelyk-
11358: sensä elvyttämiseen, ja toiselta puolen omistusoikeuden
11359: saavuttaminen on viljelijälle tehokkaana kannustimena
11360: viljelystensä laajentamiseen ja voimaperäisemmäksi teke-
11361: miseen sekä taloutensa parantamiseen. Mutta tästä huoli-
11362: matta on valtion asutustoiminnassa käännettävä huomi-
11363: ota suoranaisestikin uutisviljelystoiminnan edistämiseen
11364: ja asutusolojen parantamiseen.
11365:      Pyrittäessä tämän laajan tehtävän suorittamiseen ei
11366:  Valiokunnan mielestä voi tulla kysymykseen muu menet-
11367: tely kuin että maan hankkiminen kussakin yksityistapa-
11368:  uksessa·. tehdään riippuvaksi maanomistajan kanssa-aT-
11369: kaansaadusta vapaaehtoisesta sopimuksesta. On tosin väi-
11370: tetty, että sopimusvapauden pohjalle nojautuvat toimen-
11371:  piteet eivät voi johtaa sanottaviin tuloksiin osaksi senvuok-
11372:  si, että maan lunastaminen muka aiheuttaa maan hinnan
11373:  nousemista ja sen kautta estää toiminnan edistymistä, osak-
11374:  si senvuoksi, ettei ole mahdollista saada hankituksi niin
11375:  paljon varoja, kuin tarkotuksen saavuttaminen vaatii. -
11376:  Jos yht'äkkiä suuret varat käytettäisiin maan ostamiseen
11377:  ja jos tätä ostamista toimitettaisiin ymmärtämättömästi,
11378:  niin siitä voisi ehkä olla arveluttavia seurauksia. Mutta
11379:  kun ottaa huomioon, että tämä toiminta luonnollisesti tu-
11380:  lee jatkumaan tasaisesti pitemmän ajan kuluessa, ja että
11381:  maata on meillä paljon ja kohtuullisesta jopa halvastakin
11382:  hinnasta tarjolla, täytyy katsoa,:että tuopelko on liioiteltu.
11383:  Maan ::ostoissa voitanee myös pitää hintaa harkittaessa sil-
11384:  mällä maan tuotantoarvoa, johon seikkaan kuntia, joiden
11385:  kautta lainojen välittäminen tilattomille tapahtuisi, jo huo-
11386: 1 enpito lainojen takaisinmaksamisesta pakottaa kääntä-
11387:               1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11388: 
11389:   mään huomiota, ja jota menettelyä valtio tilattoman väes-
11390:  tön hyväksi toimittamissaan maan ostoissa on hyvällä tu-
11391:  loksella noudattanut. Jos tässä kohden havaitaan joitakin
11392:   erikoisohjeita tarpeellisiksi, voidaan tulevaisuudessa, kun
11393:   on saatu kokemusta, ottaa harkittavaksi, mitä lisämäärä-
11394:  yksiä sitä varten on tarpeen. Valiokunta on muutenkin
11395:  vakuutettu siitä, että, jos esilläoleva toiminta saadaan tar-
11396:  kotuksenmukaisesti järjestetyksi, ja sitä johdonmukaisesti
11397:  ja sitkeästi ajetaan, varsin huomattavien tulosten saavut-
11398:  taminen, tosin pitemmän ajan kuluessa, ei ole mahdoton.
11399:  Muistettava on myös, että maan hankkimisessa tilatto-
11400:  malle väestölle ei ole pakko turvautua yksinomaan valtion
11401:  apuun, koska maan ostamisesta tilattomalle väestölle ai-
11402:  heutuva luotantarve voidaan useissa tapauksissa saada
11403:  suuremmaksi tai vähemmäksi osaksi ilman valtion avus-
11404:  tustakin tyydytetyksi.
11405:      Valiokunta on myös esityksentekijäin kanssa yhtä miel-
11406:  tä siitä, että kun valtio ryhtyy suurempiin toimenpiteisiin
11407:  oman maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle ja käyt-
11408:  tää siihen entistä paljon suurempia rahavaroja, on välttä-
11409:  mätöntä samalla hankkia joitakin takeita siitä, että valtion
11410:  uhraukset eivät ole turhaan tehtyjä. Senvuoksi olisi, mah-
11411: dollisten väärinkäytösten estämiseksi, muodostettavien
11412: pientilojen omistus- ja käyttöoikeuteen tehtävä erinäisiä
11413: rajoituksia. Näihin kuuluvat ensiksikin määräykset yh-
11414: teismetsän käyttämisestä, milloin sellainen on useammalle
11415: tilalle muodostettu. Edelleen määräys, että kukaan ei ole
11416: ilman asianomaista lupaa oikeutettu omistamaan useampaa
11417: kuin yhden tällaisen tilan sekä että tiloja ei saa ilman lu-
11418: paa jakaa eikä viljellä yhdysviljelyksessä muun maan kans-
11419: sa eikä toiselle vuokrata. Jottei asukkaan pysyminen tilal-
11420: laan tulisi vaaranalaiseksi, olisi vihdoin oikeutta näiden ti-
11421: lojen kiinnityksillä rasittamiseen supistettava. Näistä ra-
11422: joituksista tulisi yhteismetsiä koskevien asian luonnon mu-
11423: kaan olla pysyväistä laatua. Sitä vastoin on Valiokunta,
11424: hyväksyen tässä kohden ed. Storbjörkin y. m. esitysehdo-
11425:                  Tilattoman väestön maanhankinta.             5
11426: 
11427:  tuksessa esiintuodun katsantokannan, ollut sitä mieltä, et-
11428:  tä muiden yllämainituista rajoituksista tulisi lakata voi-
11429:  massa olemasta, sittenkun valtiolta tai kunnalta tai muus-
11430:  ta tässä kysymykseen tulevasta luottolaitoksesta saatu lai-
11431:  na on maksettu. Sillä kun vapaa omistusoikeus ja riippu-
11432:  mattomuus valtion puolelta tapahtuvasta säännöstelystä
11433:  on hyvän maanviljelyksen tärkeimpiä edellytyksiä, ei näy-
11434:  tä olevan olemassa riittävää syytä antaa puheenaolevien
11435:  rajoitusten jäädä voimaan senkin jälkeen kuin yllämaini-
11436: tut lainat ovat täysin maksetut, ja pääasiallisin peruste
11437: näiden rajoitusten oikeutukseen on lakannut, erittäinkin
11438: koska tämän kautta aina epämääräiseen tulevaisuuteen as-
11439: ti muodostettaisiin ikäänkuin erityinen yhteiskuntaluok-
11440: ka, jonka oikeussuhteet sen hallitsemiin tiloihin nähden o-
11441: lisivat toista laatua kuin muiden kansalaisten. Tähän tu-
11442: lee lisäksi, että sellaiset pysyvät rajoitukset myös voivat
11443: vaikuttaa suorastaan vahingollisesti poistamalla sen kan-
11444: nustimen tilojen hoidon parantamiseen, joka sisältyy toi-
11445: voon päästä tulevaisuudessa vapaaksi viranomaisten hol-
11446: houksesta ja nousta itsenäiseksi maanomistajaksi. - Kun
11447: Valiokunta näistä syistä on asettunut sille kannalle, että
11448: puheenaolevien rajoitusten tulisi olla voimassa ainoastaan
11449: niin kauan kuin valtiolta tai kunnalta taikka pienviljeli-
11450: jäin tarpeita varten perustetusta luottolaitoksesta saatu
11451: laina on maksamatta, ei V aliakunta ole voinut hyväksyä
11452: kummassakin esitysehdotuksessa olevia määräyksiä eri-
11453: tyisen perimysjärjestyksen sovelluttamisesta puheenaole-
11454: viin tiloihin, koska perimysjärjestyksen tekeminen riippu-
11455: vaksi sellaisesta satunnaisesta seikasta, kuin lainan mak-
11456: saminen tai maksamatta oleminen on, ei näytä olevan
11457: hyväksyttävä.
11458:      Näille periaatteille sekä niille, jotka kysymyksen raha-
11459: asiallisesta puolesta on esitetty yhdistetyn Maatalous- ja
11460: Valtiovarainvaliokunnan antamassa erityisessä mietinnös-
11461: sä, on rakennettu alempana olevat kaksi asetusehdotusta,
11462: joista toinen. •>Asetus pientiloista•>, sisältää pääasiallisesti
11463:        6            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11464: 
11465:        siviilioikeudellista luontoa olevia [säännöksiä, ja toinen,
11466:        ~Asetus   Suomen maalaisPäestön asutus rahastosta•>, sisältää
11467:        määräyksiä pääasiallisesti rahallista laatua olevien kysy-
11468:        mysten järjestämiseksi.
11469:            Näiden asetusehdotusten eri kohdista mainittakoon
11470:        seuraavaa:
11471: 
11472: 
11473:                               Asetus pientitoista.
11474: 
11475: 1 §.     Valiokunnan laatima, samoinkuin molempiin esityseh-
11476:      dotuksiin sisältyvä asetusehdotus, on, päinvastoin kuin ai-
11477:      kaisemmin tästä asiasta valmistetut ehdotukset, erotettu
11478:      yhteydestä kysymyksen raha-asiallisen puolen kanssa.
11479:      Senvuoksi on asetusehdotuksen 1 §:ssä määrätty, että siinä
11480:      mainituissa tapauksissa on oikeus perustaa esilläolevan ase-
11481:      tuksen alaisia tiloja, mutta tässä asetusehdotuksessa ei
11482:      puhuta mitään siitä, miten varoja tällaisten tilojen muo-
11483:      dostamiseen on hankittava. Vaikka onkin edellytettävis-
11484:      sä, että Hallituskin, jos tämä ehdotus johtaa:'asiata koske-
11485:      van asetuksen antamiseen, tulisi käyttämään Tilattoman
11486:      väestön lainarahaston varoja ainoastaan senlaatuisten
11487:      pientilojen muodostamiseen, kuin esillä oleva asetusehdo-
11488:      tus sisältää, ei Hallitus 'kuitenkaan ~olisi 1muodollisesti
11489:      velvollinen niin menette1emään. Mahdollisten väärinkäy-
11490:      tösten estämiseksi on Valiokunta rajoittanut oikeuden
11491:      puheenaolevan asetuksen alaisten tilojen muodostamisen
11492:      ainoastaan niihin tapauksiin, joissa ~tilan hankkimisOOn
11493:      on käytetty valtiolta tai kunnalta lainaksi saatuja varoja.
11494: 2 §.     Asetusehdotuksen 2 §:ssä on lausuttu yleisin sanoin,
11495:      minkälaisia niiden tilojen tulee olla, joita puheenaolevan
11496:      asetuksen alaiseksi voidaan asettaa. Ne saattavat olla jo-
11497:      ko niin suuria, että niillä voidaan harjoittaa itsenäistä ja
11498:      perheen toimeentuloon riittävää maanviljelystä, tai sitä
11499:      pienempiä, pääasiallisesti asunnoksi tarkotettuja. Edel-
11500:      leen on tähän §:ään otettu määräys, että asetuksen alainen
11501:                Tilattoman väestön maanhankinta.         7
11502: 
11503: tila ei saa olla suurempi kuin että omistaja voi sitä pääasi-
11504: allisesti omilla ja perheensä työvoimilla viljellä, koska suu-
11505: rempien tilojen muodostaminen ei ole tilattoman väestön
11506: maanhankinnassa tarkotuksena. Asetusehdotuksessa ei ole
11507: muuten tehty eroa viljelystilojen ja asuntotilojen välillä
11508: osaksi siitä syystä, että tällaisen eron tekeminen ei ole si-
11509: viilioikeudellisiin määräyksiin nähden tarpeen, koska mo-
11510: lemmanlaatuiset tilat on ehdotettu samojen määräysten
11511: alaisiksi, osittain siitä syystä, että tarkan erotuksen teke-
11512: minen on varsin vaikea ja voi johtaa mielivaltaisuuteen.
11513:       3 § sisältää määräyksiä, mitä muodollisuuksia on nou- 3 §.
11514: datettava asetettaessa tila esillä olevan asetuksen alaisek-
11515: si kuin myös siirrettäessä se jälleen asetuksen alaisuudesta
11516: pois. Tarkoituksenmukaisimmalta on näyttänyt liittää
11517: tilan julistaminen pientilaksi lainhuudatustoimitukseen,
11518:  koska siten tarpeelliset merkinnät tulevat tehdyiksi lain-
11519:  huudatuspöytäkirjaan ja kiinnekirjaan, jotka asiakirjat
11520:  ovat m. m. kiinnitystä haettaessa kihlakunnanoikeudelle
11521:  esitettävät ja siten oikeudelle antavat ehdottoman ja
11522: varman selvityksen tilan pientilaominaisuudesta.l
11523:       Edellä on jo esitetty, miten esilläolevalla toimenpi- 6 Ja 7 §.
11524:  teellä tarkotetun päämäärän saavuttamiseksi on pidetty
11525:  tarpeellisena laina-ajaksi erinäisissä suhteissa rajoittaa
11526:  puheenalaisten tilojen omistus- ja käyttöoikeutta. 6 ja
11527:  7 §:ään on siten pantu säännöksiä, joiden tarkotus on vai-
11528:  keuttaa useampien tällaisten tilojen kokoontumista yh-
11529:  teen käteen sekä estää käyttämästä tilaa vuokralle anta-
11530:  malla muuhun kuin asetusehdotuksessa aiottuun tarko-
11531:  tukseen. Kun jokainen tällainen tila on aiottu yhtä per-
11532:  hettä varten, ei tilain osittaminen yleensä ole suotava,
11533:  minkä vuoksi on säädetty,· että ilman asutuslautakunnan
11534:  suostumusta ei ole lupa näitä tiloja osittaa eikä sellaises-
11535:   ta· tilasta lohkaisematonta osaa myydä.
11536:        Kun luoton ajattelematon käyttäminen on~ pienten
11537:  tilojen taloudelle vielä vaarallisempi kuin suuremmalle
11538:   maanviljelykselle, on 8 §:ään pantu säännöksiä, jotka ra-
11539:            8            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11540: 
11541:             joittavat oikeutta kiinnittää ja ulosottotoimin myydä pien-
11542:             tiloja. Säännös on koetettu muodostaa sellaiseksi, että
11543:             tarpeellisen luoton oikea käyttäminen sen kautta ei tu-
11544:             lisi ehkäistyksi.
11545: 10-·18 §.        Asetusehdotuksen 3 lukuun, 10-18 §,on otettu sään-
11546:             nöksiä yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden käyttä-
11547:            misestä. Yhteismetsän muodostaminen tapahtuu etupääs-
11548:            sä silloin, kun valtio tai kunta ostaa kokonaisen tilan
11549:            ositettuna tilattomille myytäväksi. Kuten edellä on mai-
11550:             nittu, ovat kolmannessa luvussa olevat, yhteismetsää ja
11551:            yhteisomaisuutta koskevat säännökset tarkotetut voi-
11552:            massa olemaan pysyväisesti, siis senkin jälkeen kun val-
11553:            tiolta tai kunnalta tahi pientilallisia varten perustetulta
11554:            luottolaitokselta saatu laina on takaisin maksettu.
11555:    19 §.        Jotta tilattoman väestön maanhankkimisasiasta tu-
11556:            lisi tehokkaasti huolta pidetyksi, on 19 §:ään otettu mää-
11557:            räys siitä, että jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on
11558:            tarpeen, on asetettava erityinen asutuslautakunta, joka
11559:            valitaan siten kuin tässä §:ssä lähemmin säädetään. On
11560:            katsottu olevan paikallaan, että lautakunnan jäsenistä
11561:            vähintään puolet kuuluvat tilattomaan maalaisväestöön.
11562:            Jos lautakuntaan kuuluu 3 henkilöä, eli esimies ja 2 jäsen-
11563:           tä, tulee siis vähintään yhden olla tilaton; jos siihen kuu-
11564:           luu esimies ja 4 jäsentä, tulee vähintään kahden olla ti-
11565:            lattomia.
11566:                 Tässä §:ssä ;.on ehdotettu säädettäväksi, että lautakun-
11567:           nan esimies'ja jäsenet saisivat palkkiota kunnalta. >>Suomen
11568:           maalaisväestön asutusrahastoa>> koskevan asetusehdotuk-
11569:           sen mukaan rahaston johtokunta määräisi saako kunta
11570:           ja paljonko, ottaa tilattomilta korkoa yli sen, mitä se itse
11571:           lainoistaan suorittaa, voidakseen saada täten suoranaiset
11572:           hallintokulunsa korvatuiksi. Vaikka tämä korkotulo ei
11573:           täysin riittäisikään kaikkiin menoihin, ja kunnan siis täy-
11574:           tyisi pienemmässä määrässä k&yttää tarkotukseen mui-
11575:           ta varoja, on sekin, katsoen esillä olevan kysymyksen
11576:           erinomaiseen tärkeyteen, puolustettavissa.
11577:                Tilattoman väestön maanhankinta.         9
11578: 
11579:     Tähän §:ään on otettu määräys, että paitsi niitä omis- 20 S.
11580: tus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jotka asetuksessa ovat
11581: säädetyt, voidaan lainaa myönnettäessä sellaisesta v~-
11582: tion rahastosta tai kunnallisesta lainakassasta tai muus-
11583: ta valtion tarkastuksen alaisesta luottolaitoksesta, joka
11584: on perustettu tuollaisten tilojen haltijain tarvetta varten,
11585: sopia muistakin rajoituksista olemaan lainan irtisanomi-
11586: sen uhalla voimassa laina-aikana. Etupäässä tarkotetaan
11587: tilan omistajan velvollisuutta hyvin viljellä tilan maita
11588: ja kunnossa pitää sen rakennukset sekä tässä suhteessa
11589: alistua tarpeellisen valvonnan alle, osaksi hänen velvolli-
11590: suuttaan olla ilman asianomaista lupaa luovuttamatta
11591: tilaa toiselle hekilölle.
11592: 
11593:    Asetus ,Suomen maalaisväestön asutusrahastosta".
11594: 
11595:     Alempana oleva ehdotus asetukseksi >>Suomen maa-
11596: laisväestön asutusrahastosta» on pääasiallisilta osiltaan
11597: valmistettu yhdistetyssä Maatalous- ja Valtiovarainvalio-
11598: kunnassa. Maatalousvaliokunta on siitä käsitellyt aino-
11599: astaan 2 ja 3 §:n, kuitenkin siten, että 2 §:ään sisältyvä
11600: määräys niistä välittäjistä, joiden kautta lainojen myön-
11601: täminen tilattoman väestön maanhankinnan edistämiseksi
11602: tapahtuu, on katsottu olevan kysymyksen raha-asiallisen
11603: puolen kanssa erottamattomassa yhteydessä ja sen vuok-
11604: si käsitelty yhdistetyssä valiokunnassa, jossa siis myös
11605: asetusehdotuksen 1 ja 4 - 10 § ovat käsitellyt.
11606:     Valiokunta on jo edellä selvittänyt, miten tilattoman 2 §..
11607: väestön maanhankintaa koskevaan tehtävään sisältyy
11608: toimenpiteet yhdeltä puolen vuokratilojen haltijain avus-
11609: tamiseksi pääsemään viljelemiensä tilojen omistajiksi,
11610: missä sellainen muuten on mahdollista, ja toiselta puolen
11611: uutisviljelyksien laajentamiseksi ja uusien asumusten
11612: perustamiseksi. Esilläolevan asetuehdotuksen 2 § on laa-
11613: dittu sillä tavalla, että kumpikin tämän tehtävän tärkeis-
11614: tä puolista siihen sisältyy. Sen mukaan olisi puheenaole-
11615: 10           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11616: 
11617: via varoja käytettävä ei ainoastaan tilojen ja tilanosien
11618: ostamiseen ositettuina luovutettaviksi tilattomille, sekä
11619: lainojen antamiseen tällaisten pientilojen hankkimiseen,
11620: vaan myös välttämättömien rakennusten rakentamiseen
11621: sekä uutisviljelysten tekemiseen pientiloilla. Edelleen on
11622: <.asetusehdotuksen 4 §:ssä määrätty, että lainoja mikäli ne
11623: käytetään maanviljelyksen harjottamiseen soveltuvien
11624: uutistilojen s. o. rakennuksilla varustettujen pientilojen
11625: perustamiseen viljelemättömälle maalle, saataisiin naut-
11626: tia tavallista lievemmillä ehdoilla, mikä saattaisi olla o-
11627: miaan tehokkaasti edistämään uusien viljelystilojen syn-
11628: tymistä. Lisäksi voisivat kunnat ehdotuksen 2 §:n mu-
11629: kaan saada lainoja hankkiakseen itselleen maata vuokra-
11630: takseen sitä tilattomille sekä antaakseen siitä viljelys- ja
11631: rakennuslainoja henkilöille, jotka tällaista maata ovat
11632: saaneet vuokralle. Viimeksimainittu toimenpide voisi eri-
11633: näisillä seuduilla helpottaa asunto-olojen parantamista,
11634:   amalla kun se saattaisi edistää maan viljelykseen otta-
11635: mista.
11636:     Edellä on Valiokunta esiintuonut, miten tärkeätä on
11637: asettaa takeita siitä, että perustettavat pientilat eivät
11638: joudu keinottelun alaisiksi. Sen ~vuoksi f on ;asetuseh-
11639: dotuksen 2 §:ään otettu säännös, että puheenaolevien
11640: varojen avulla muodostettujen tilojen tulee olla omistus-
11641: ja käyttöoikeuteen nähden niiden määräysten alaisia,
11642: kuin pientiloja koskevassa asetuksessa säädetään. Kui-
11643: tenkin saattaa esiintyä tapauksia, joissa tämän määräyk-
11644: sen noudattaminen voisi kohdata vaikeuksia tai jossa pe-
11645: rustettavan tilan asettaminen mainitun''' asetuksen'. alai-
11646: seksi muuten ei olisi tarpeen vaatima, millainen voisi asi-
11647: anlaita olla etenkin silloin, kun kysymyksessä ovat tilat,
11648: oit a ei ole tarkotettu itsenäisen maanviljelyksen harjot-
11649: tamiseen. Tämän vuoksi ja kun mainitun pientiloja kos-
11650: kevan asetuksen säännösten kokonaisuudessaan sovellut·
11651: taminen pienempiin asuntotiloihin ei ole yhtä tärkeä kuin
11652:  varsinaisiin maanviljelystiloihin, on asetusehdotuksen 2
11653:               Tllattoman väestön maanbankinta.             1.1
11654: 
11655: §:ssä myönnetty oikeus poikkeustapauksessa antaa lai-
11656: noja puheenaolevista varoista muunlaisen kuin itsenäisen
11657: maanviljelyksen harjottamiseen soveltuvien pientilojen
11658: muodostamiseen, vaikkei lainan avulla hankittu tila tuli-
11659: sikaan useinmainitun pientiloja koskevan asetuksen alai-
11660: seksi.
11661:     3 §:ssä luetellaan ne henkilöryhmät, jotka esilläolevan 3 ~.
11662: asetuksen mukaan kuuluvat tilattomaan maalaisväestöön
11663: ja jotka siis voivat saada lainoja >>Suomen maalaisväes-
11664: tön asutusrahaston» varoista. H uomautettakoon erittäin,
11665: että näihin 3 §:ssä lueteltuihin henkilöihin on luettava
11666: myös sellaiset talollisten pojat, jotka omaa perhettä luo-
11667: dakseen eroavat kodistaan, mutta eivät tule saamaan ko-
11668: toaan niin suurta perintöä, että he sillä kykenisivät omaa
11669: maata ja asuntoa itselleen hankkimaan. Tällaisista henki-
11670: löistä voitaisiin epäilemättä saada suuri määrä sopivia
11671: ja maanviljelykseen perehtyneitä pienviljelijöitä.
11672: 
11673: 
11674:    Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, sekä viittaamal-
11675: la yhdistetyn Maatalous- ja Valtiovarainvaliokunnan
11676: asian rahallisesta puolesta antamaan mietintöön, ehdot-
11677: taa Maatalousvaliokunta kunnioittaen,
11678: 
11679:             että Eduskunta hy"äksyisi ja Keisarillisen
11680:          Majesteetin armollisesti "ah"istetta"aksi ,lähettäi-
11681:          si seuraa"at asetusehdotukset:
11682: 12           1911. -     Eduskuntaesitysmietintö Jf:o 5.
11683: 
11684: 
11685: 
11686: 
11687:                Asetus pien tiloista.
11688:                               1 luku.
11689:                        Yleisiä määräyksiä.
11690: 
11691:                            1 §.
11692:     Tiloja, jotka tilattoman maalaisväestön maanhankin-
11693: nan edistämiseksi valtion tai kunnan toimesta muodoste-
11694: taan tai joiden hankkimiseen samassa tarkoituksessa Yal-
11695: tiolta tai kunnalta lainaksi saatuja varoja käytetään, ol-
11696: koon oikeus asettaa sellaisten sanottujen tilojen omistus-
11697: ja käyttöoikeutta koskevien rajoitusten alaisiksi kuin tä-
11698: män asetuksen 2 ja 3 luvussa sanotaan.
11699:                              2 §.
11700:     Ensimäisessä §:ssä mainitut tilat voivat olla tarkotet-
11701: tuja joko itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän maan-
11702: viljelyksen harjoitt;amiseen tai pääasiallisesti olemaan ti-
11703: lan omistajan ja hänen perheensä asuntona. Älköön sellai-
11704: nen tila olko suurempi kuin että omistaja voi sitä pääasi-
11705: allisesti omilla ja perheensä työvoimiJla viljellä.
11706:     Tiloja muodostettaessa on noudatettavfl .. mitä maati-
11707: lojen osittamisesta on säädetty.
11708:                                  3 §.
11709:      Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
11710: tilana, ennenkun kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatus-
11711: ta myöntäessään alempana 19 §:ssä mainitun asutuslauta-
11712: kunnan lausunnon nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on
11713: merkintä tehtävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinne-
11714: kirjaan.
11715:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekiste-
11716: riin, minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimEsta on i!mc-
11717:                Tilattoman väestön maanhankinta.          13
11718: 
11719: tus pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pi-
11720: tävälle viranomaiselle.
11721:    Kun alempana toisessa luvussa säädetyt pientilan o-
11722: mistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat lakan-
11723: neet voimassa olemasta, on siitä omistajan':huolenpidosta
11724: ilmoitettava kihlakunnanoikeudelle sekä merkintä tehtä-
11725: vä maarekisteriin.
11726:                              4 §.
11727:     Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi
11728: saatavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista
11729: syntyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, kadottaa
11730: se pientilaominaisuutensa. Ulosotontoimittaja antakoon
11731: siitä ilmoituksen sekä tuomarille että maarekisteriä pitä-
11732: välle viranomaiselle.
11733: 
11734:                            2 luku.
11735:         Pientilojen omistus- ja käyttöoikeudesta.
11736:                              5 §.
11737:     Pientilat, joista 1 §:ssä on säädetty, ovat niin kauan
11738: kuin ne ovat kiinnitetyt sellaisen valtion rahaston, kunnal-
11739: lisen lainakassan tai muun valtion tarkastuksen alaisen
11740: luottolaitoksen antamasta lainasta, joka on muodostettu
11741: tuollaisten tilojen haltijain tarvetta varten, niiden rajoi-
11742: tusten alaisia, kuin alempana tässä luvussa sanotaan.
11743: 
11744:                              6 §.
11745:     Ilman asutuslautakunnan lupaa älköön sama henkilö
11746: omistako useampaa kuin yhden pientilan.
11747:     Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pien-
11748: tilaa tai, osaa siitä;; viljeltäkö yhdysviljelyksessä muun
11749: maan kanssa tai sitä toiselle vuokrattako.
11750: 
11751:                              7 §.
11752:   >Asutusl:mtakunnan suostumuksetta älköön pientilaa
11753: ositettako älköönkä sellaisesta tilasta lohkaisematonta o-
11754:               1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11755: 
11756: saa myytäkö tahi maata vapaaehtoisella tilustenvaihdol-
11757: la tilasta luovutettako.
11758:     Pientilan osittaminen sallittakoon, milloin kunnan asu-
11759: tusolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaarat
11760: tekevät sen suotavaksi.
11761:     Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö, mil-
11762: loin pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät :;;opivammiksi
11763: viljellä.
11764: 
11765:                                8 §.
11766:      Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
11767: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen lainakassan tai
11768: muun valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen anta-
11769: masta lainasta, joka on muodostettu tuollaisten tilojen
11770: haltijain tarvetta varten; lainasta, joka asutuslauta-
11771:  kunnan antaman todistuksen mukaan on käytetty
11772:  tai sen valvonnan alaisena käytetään tarpeelliseen uutis-
11773:  rakennukseen tai vanhan rakennuksen paranh,miEeen
11774: tilalla tai tarpeelliseen uutisviljelykseen siinä; pesän osak-
11775: kaille suoritettavasta lunastuksesta sekä tilan maksamat-
11776: tomasta kauppahinnasta, ja olkoon viimekEi mainituissa
11777: kahdessa tapauksessa kiinnitys luvallinen, vaiHa Eaamis-
11778: oikeus on toiselle siirretty.
11779:      Pientilaa älköön ulosmitattako tai konkurEsin johdos-
11780: ta myytäkö muusta kui.n kiinnitetystä saamiset.ta tai sel-
11781: laisesta saamisesta, josta tila muutoin on panttina, taikka
11782: velasta osuuskassalle, jossa omistaja on jä~cncnä, tai osuus-
11783: kunnan jäsenyydestä johtuvasta sitoumuksesta, taikka
11784: veroista tai muista maksuista, jotka lain mukaan näiden
11785: saamisten edellä ovat kauppahinnasta suoritettavat.
11786: 
11787:                              9 §.
11788:      Jos pientilan omistaja rikkoo 6 §:ssä olevia määräyk-
11789: siä, olkoon lupa sanoa irti laina, josta 5 §:ssä on mainittu.
11790:                 Tilattoman väestön maanhankinta.         15-
11791:                                                          ~
11792:                             3 luku.
11793:     Yhteisestä metsästä ja muusta yhteisomaisuudesta.
11794:                                10 §.
11795:     Metsämaata, joka, pientiloja muodostettaessa, on nii-
11796: den yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja käy-
11797: tettävä metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vah-
11798: vistettu sillä tavalla kuin 3 päivänä syyskuuta 1886 anne-
11799: tun metsälain 7 §:ssä on säädetty taikka vastedes sääde-
11800: tään.
11801:                             11 §.
11802:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön hoi-
11803: to- ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle hal-
11804: lintolautakunnalle.
11805:                              12 §.
11806:    Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakas-
11807: ten keskuudestaan vuosikokouksessa pääluvun mukaan kol-
11808: meksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Paitsi vaki-
11809: naisia jäseniä valitaan kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäse-
11810: net valitsevat keskuudestaan hallintolautakunnan esimie-
11811: hen.
11812:    Kunnallislautakunnan esimiehen asia on kutsua jäse-
11813: net ensimäiseen kokoukseen.
11814:                               13 §.
11815:      Pientilan osuus yhteisessä metsämaassa ja muussa yh-
11816: teisomaisuudessa määrätään tilan muunnetun pinta-alan
11817: mukaan.
11818:      Jos pientila on tarkotettu pääasiallisesti asunnoksi
11819: harkittakoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, onko
11820: sille annettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muu-
11821: hun yhteisomaisuuteen.
11822:                           14 §.
11823:     Ohjesäännön yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden
11824: hallinnosta ja käyttämisestä vahvistaa, sittenkun osak-
11825: 16           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11826: 
11827: kaille on annettu tilaisuus tehdä ehdotus asiasta ja asutus-
11828: lautakunta on siitä antanut lausuntonsa, se viranomainen,
11829: jonka tehtävänä 10 §:ssä mainitun metsänhoitosuunnitel-
11830: man vahvistaminen on.
11831:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
11832: vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, on
11833: siihen hankittava sanotun viranomaisen lupa.
11834:     Tnrkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön si-
11835: sällyksestä annetaan hallinnollista tietä.
11836:                               15 §.
11837:     Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi met-
11838: sän haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten
11839: käyttää sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka oh-
11840: jesääntöä, olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin
11841: rikoslaissa sanotaan.
11842:     Tällaisesta rikoksesta sa? myös yleinen syyttäjä tehdä
11843: syytteen.
11844: 
11845:                             16 §.
11846:    Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellai-
11847: nen käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty
11848: tahi osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä kieltäneet.
11849: Osakkailla on valta määrätä, onko laidunmaksua ja miten
11850: paljon suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käy-
11851: vältä eläimeltä.
11852: 
11853:                               17 §.
11854:     Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, kuuluu
11855: vettä ja jos kalastamisella siinä on jotakin merkitystä, on
11856: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla k11in ku-
11857: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
11858: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
11859: sunnon hankittuaan, määrää.
11860:     Yhteinen koski on, elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
11861: seksi tarpeekseen käyttää, vuokrattava joko osakkaalle
11862: taikka jollekin toiselle.
11863:                 Tilattoma.n väestön maanhankinta.          17
11864: 
11865:                                18 §.
11866:    Osakkaalla ei ole oikeutta saada(osuuttansa yhteisestä
11867: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
11868: murretuksi senkään jälkeen kuin edellä 2 luvussa säädetyt
11869: pientilan omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset
11870: ovat lakanneet voimassa olemasta.
11871: 
11872:                             4 luku.
11873:                     Erityisiä säännöksiä.
11874: 
11875:                              19 §.
11876:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
11877: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa,
11878: joihin tilattoman väeRtön hyväksi ryhdytään.
11879:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
11880: jäReniä, joista vähintäin puolet tulee kuulua tilattomaan
11881: maalaisväestöön. Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmek-
11882: si kalenterivuodeksi eräitään kunnan valtuusmiehet tahi,
11883: jos niitä ei ole, kuntakokour., jolloin soveltuvilta kohdin
11884: noudatetaan mitä laissa on säädetty kunnallislautakun-
11885: nasta. Esimies ja jäsenet saavat palkkiota kunnalta.
11886:     Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa
11887: on soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislautakun-
11888: nasta on säädetty.
11889:     Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
11890: piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
11891:                              20 §.
11892:     Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jot-
11893: ka tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myön-
11894: nettäessä sellaisesta valtion rahastosta tai kunnallisesta
11895: lainakassasta tai muusta valtion tarkastuksen alaisesta
11896: luottolaitoksesta, joka on perustettu tuollaisten tilojen hal-
11897: tijain tarvetta varten, sopia muistakin rajoituksista ole-
11898: maan lainan irtisanomisen uhalla voimassa laina-aikana.
11899:     Sellaiset rajoitukset ovat kolmatta miestä vastaan pä-
11900: tevät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
11901:                                                              2
11902: 18           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11903: 
11904: 
11905: 
11906: 
11907:                           Asetus
11908:      ,Suomen maalaisväestön asutusrahastosta".
11909:                                1 §.
11910:    Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistämi-
11911: seksi perustetaan rahasto, nimeltä »Suomen maalaisväes-
11912: tön asutusrahasto•.
11913:    Siitä missä järjestyksessä ja millä tavalla varoja tä-
11914: hän rahastoon hankitaan, määrätään erikseen.
11915:                               2 §.
11916:     Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan
11917: väestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saamaan
11918: etupäässä itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen so-
11919: veltuvia pientiloja. Siinä tarkoituksessa on kunta oikeu-
11920: tettu lainaksi saamillaan varoilla joko ostamaan tiloja tai
11921: tilanosia ositettuina luovutettaviksi tilattomille taikkaanta-
11922: maan niistä suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkaan
11923: kuuluville henkilöille pientilojen hankkimiseksi tai välttä-
11924: mättömien rakennusten rakentamiseksi ynnä uutisvilje-
11925: lysten tekemiseksi sellaisilla tiloilla. Näiden varojen avul-
11926: la muodostettujen tilojen tulee omistus- ja käyttö-oikeu-
11927: teen nähden olla niiden määräysten alaisia, kuin pientiloja
11928: koskevassa Arm. asetuksessa säädetään. Milloin kysymk-
11929: sessä on muullaisen kuin itsenäisen maanviljelyksen har-
11930: joittamiseen soveltuvan pientilan muodostaminen, olkoon
11931: asutuslautakunnalla kuitenkin oikeus harkita, onko laina
11932: myönnettävä ilman että sen avulla muodostettava tila
11933: tulee sanotun asetuksen alaiseksi.
11934:                Tllattoman väestön maanhankinta.           19
11935: 
11936:      Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa korkein
11937: taan kaksi miljoonaa markkaa lainoina kunnille käytettä
11938: väksi
11939:     a) tilojen tahi tilanosien ostamiseen siinä tarkoituk-
11940: sessa että niistä luovutetaan tilattomaan väestöön kuulu-
11941: ville henkilöille vuokra-alueita ja laidunmaata, sekä
11942:      b) viljelys- ja rakennuslainojen antamiseen yksityisil-
11943: le, jotka tällaiseen maahan ovat itselleen hankkineet pitkä-
11944: aikaisen ja turvatun käyttöoikcuden.
11945: 
11946:                              3 §.
11947:     Tilattom aan m aalaisväestöön kuuluviksi luetaan tä-
11948: män asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättä-
11949: vät itseänsä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maa-
11950: taloustyöllä tahi ovat torppareita tahi heidän vertaisiansa
11951: toisen maan viljelijöitä taikka maalais-käsityöläisiä tahi
11952: kuuluvat irtonaiseen, tilapäisellä työllä elävään maalais-
11953: yäestöön.
11954:                              4 §.
11955:     Kunnille myönnettävien lainojen vuotuismaksut ovat
11956: asetettavat niin suuriksi, että ne vastaavat rahaston vah-
11957: vistamiseksi otetun valtiolainan obligatsionien korkoa ja
11958: kuoletusta. Mikäli lainavaroja käytetään pientiloista an-
11959: netun Arm. asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoitta-
11960: miseen soveltuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättö-
11961: mälle maalle, olkoon alempana 5 §:ssä mainitulla rahaston
11962: johtokunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta koron
11963: maksusta ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta enin-
11964: täin kuudeksi vuodeksi.
11965:     Ennenkuin kunta saa nostaa sille myönnetyn lainan,
11966: on johdoksi lainavarojen käyttämisessä laadittava ohje-
11967: sääntö, jolle on hankittava vahvistus siinä järjestyksessä
11968: kuin ~>Tilattoman väestön lainarahaston•> säännöistä on
11969: määrätty tai vastedes määrätään. Ennen ohjesäännön vah-
11970: vistamista on rahaston johtokunnan annettava siitä lau-
11971: sunto.
11972: 20           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
11973: 
11974:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnal-
11975: linen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
11976: konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
11977: tökseen älköön muutosta haettako.
11978:     Tarkemmat lainausliikettä koskevat määräykset an-
11979: taa rahaston johtokunta.
11980:                               5 §.
11981:     Suomen maalaisväestön asutusrahastoa hoitaa johto-
11982: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
11983:     Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Kei-
11984: sarillisen Senaatin esityksestä.
11985:     Johtokunnan jäsenet asettavat Suomen Pankin val-
11986: tuusmiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä eroaa
11987: arvan nojalla ensimäisten kahden vuoden kuluttua toi-
11988: nen ja jälleen kahden vuoden kuluttua toinen.
11989:     Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee virkavapa-
11990: utta, on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen
11991: Keisarillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myön- ·
11992: tävät virkavapautta ja viransijaisen määräävät pankki-
11993: valtuusmiehet.
11994:     Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
11995: ottaa rahaston johtokunta.
11996:                                6 §.
11997:     Johtokunta kokoontuu, kun se asiain käsittelyä varten
11998: on tarpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä puheen-
11999: johtaja niihin luettuna, on saapuvilla ja he ovat asiasta
12000: yksimieliset.
12001:     Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
12002: osaa asiain käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
12003: ottaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään.
12004:     Jäävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtajalle
12005: täyttää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
12006:                                7 §.
12007:     Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa Keisa-
12008: rillinen Senaatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
12009:                 Tllattoman väestön maanhankinta.           21
12010: 
12011:                               8 §.
12012:     Rahaston tilejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintarkas·
12013: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
12014: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
12015: varamiesten joukosta toiset kaksi.
12016:     Kertomus rahaston toiminnasta on annettava sekä Hal-
12017: lituksf'lle että Eduskunnalle.
12018:                               9 §.
12019:    Rahastosta annettujen lainojen käy! Uimisrn tarhls-
12020: tuksesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
12021: 
12022:                             10 §.
12023:     Johtokunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausuntoja
12024: tilattomau väestön maan hankkimista koskevista ynnä
12025: muista sen yhteydessä olevista asioista .
12026:     .T ohtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioista eh·
12027: dotuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
12028: 
12029: 
12030:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
12031: Paasikivi, varapuheenjohtaja Saalasti ja jäsenet: Brander,
12032: Eloranta, H onkajuuri, Huttunen, Lautasalo, Mäki, Mä-
12033: kelä, Pulkkinen, Rannikko, Siren, Storbjörk, Tokoi, von
12034: Troil, L. Yrjö-Koskinen ja varajäsen Renvall sekä osit-
12035: tain varsinainen jäsen Arokallio ja varajäsenet Hanninen,
12036: Jalonen, Pullinen ja Tåg.
12037: 
12038:    Helsingissä maaliskuun 27 p:nä 1911.
12039: 22           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
12040: 
12041: 
12042: 
12043: 
12044:                        Vastalauseita.
12045:                                I.
12046: 
12047:     Valiokunta lausuu mietinnössään, että, kun valtio ryh-
12048: tyy suurempiin toimenpiteisiin maan hankkimiseksi ti-
12049: lattomalle väestölle ja käyttää siihen entistä paljon suurem-
12050: pia rahavaroja, on välttämätöntä samalla hankkia takeita
12051: siitä, että valtion uhraukset eivät ole turhaan tehtyjä.
12052:     Olemme tästä periaatteesta aivan yhtä mieltä Valio-
12053: kunnan kanssa. Mutta Valiokunta ei ole asetusehdotuk-
12054: sessaan sitä johdonmukaisesti noudattanut. Se on tosin
12055: ottanut ehdotukseensa eräitä määräyksiä perustettavien
12056: tnojen omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksista, mutta
12057: se on katsonut, että näiden rajoitusten, lukuunottamatta
12058: yhteismetsän käyttämistä koskevia, tulee olla voimassa
12059: ainoastaan nim kauan kuin valtiolta tai kunnalta tai pien-
12060: viljelijäin tarvetta varten perustetusta luottolaitoksesta
12061: saatu laina on maksamatta. Ja perusteena tähän esite-
12062: tään, että >>kun vapaa omistusoikeus ja riippumattomuus
12063:  valtion puolelta tapahtuvasta säännöstelystä on hyvän
12064:  maanviljelyksen tärkeimpiä edellytyksiä, ei näy olevan
12065:  olemassa riittävää syytä antaa puheenaolevien rajoitus-
12066:  ten jäädä voimaan senkin jälkeen kun yllämainitut lainat
12067:  ovat täysin maksetut, ja pääasiallisin peruste näiden ra-
12068:  joitusten oikeutukseen on lakannut, erittäinkin koska tä-
12069:  män kautta aina epämääräiseen tulevaisuuteen asti muo-
12070:  dostettaisiin ikäänkuin erityinen yhteiskuntaluokka, jon-
12071:  ka oikeussuhteet sen hallitsemiin tiloihin nähden olisivat
12072:                         Vastalause 1.                     23
12073: 
12074: toista laatua kuin muiden kansalaisten». Lisäksi maini-
12075: taan, että pysyvät rajoitukset •>voivat vaikuttaa suoras-
12076: taan vahingollisesti poistamalla sen kannustimen tilojen
12077: hoidon parantamiseen, joka sisältyy toivoon päästä tule-
12078: vaisuudessa vapaaksi viranomaisten holhouksesta ja nous-
12079: ta itsenäiseksi maanomistajaksi•>.
12080:     Tämä perustelu ei ole mielestämme pätevä. Sitä vas-
12081: taan on ensiksi huomautettava, että jos rajoitukset, jotka
12082: Valiokuntakin asetusehdotukseen on ottanut, ovat •>hyvän
12083: maanviljelyksen•> esteenä, niin niiden voimaanpaneminen
12084: laina-ajaksikaan, joka tavallisissa tapauksissa tulisi arva-
12085: tenkin kestämään vuosikymmeniä, olisi puolustamatonta
12086: menettelyä. Mutta nämät ehdotetut rajoitukset eivät
12087: mielestämme ole sellaisia, että ne voisivat olla esteenä ti-
12088: lan asumisessa, sillä ne takaisivat viljelijälle mahdollisuu-
12089: den hoitaa maanviljelystään niinkuin hän parhaaksi kat-
12090: soisi. Ne ovat omistusoikeutta turvaavia määräyksiä ja
12091: niiden tarkoituksena on ainoastaan estää eräitä v ä ä r i n-
12092: k ä y t ö k s i ä, jotka juuri ovat omiaan saattamaan vil-
12093: jelijän talouden rappiolle.
12094:     Valiokunta on, ehdottaessaan puheenaolevat rajoituk-
12095: set voimassa olemaan ainoastaan laina-aikana, nähtävästi
12096: tahtonut pitää silmällä valtion ja kunnan lainaksi anta-
12097: mien varojen takaisinmaksun turvaamista. Vaikka tä-
12098: mä tarkotus on luonnollisesti tärkeä sekin, ei sen yksino-
12099: mainen silmällä pitäminen ole mielestämme hyväksyttä-
12100: vä. Kun valtio ryhtyy tällaiseen toimeen, tulee sen pitää
12101: silmällä yleisempiäkin tarkotuksia ja koettaa hankkia ta-
12102: keita pysyvien tulosten saavuttamisesta. Jos katsotaan
12103: jotkut määräykset ja rajoitukset olevan pientilojen vilje-
12104: lijäin menestykselle hyödyllisiä ja tarpeellisia, niin ei ole
12105: aihetta rajoittaa niiden voimassa oloa laina-aikaan,
12106: koska ne syyt, joiden nojalla näitä rajoituksia ehdotetaan,
12107: ovat päteviä riippumatta siitä, onko laina maksettu vai ei.
12108: On myös huomattava, että jos havaittaisiin rajoitukset jo-
12109: ko kokonaan tai osaksi tarpeettomiksi tai vahingollisiksi,
12110: 24           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
12111: 
12112: voitaisiin ne tulevaisuudessa helposti poistaa, jota vastoin
12113: uusia rajoituksia olisi vaikea aikaansaada.
12114:     Olemme siis sitä mieltä, että asetusehdotuksen 6, 7,
12115: ja 8 §:ssä olevien omistus- ja käyttöoikeuden rajoitusten
12116: tulisi olla voimassa pysyväisesti eli senkin jälkeen kun lai-
12117: na on maksettu, minkä johdosta 5 §olisi ehdotuksesta pois-
12118: tettava ja eräitä muutoksia asetusehdotuksen erinäisiin
12119: muihin pykäliin tehtävä. Niinpä olisi 9 §:ssä oleva sään-
12120: nös, joka koskee 6 §:ssä olevien määräysten rikkomista,
12121: muutettava siten, että tällaisessa tapauksessa asutuslau-
12122: takunnalla tai valtiolla olisi oleva oikeus arvion mukaan
12123: lunastaa tila. Samoin olisi 3 ja 4 §:n määräyksiin tehtä-
12124: vä muutoksia.
12125:     Lisäksi katsomme, että puheenaolevien pientilojen pe-
12126: rimysoikeus olisi asetettava osittain toisenlaisten määrä-
12127: ysten alaiseksi kuin muiden tilojen. Sama vaara, mitä
12128: ylläkerrotuilla säännöksillä on tahdottu estää, uhkaa pien-
12129: tilan taloudellista itsenäisyyttä aina kun se omistajan kuol-
12130: tua siirtyy hänen perillisilleen. Kun perinnönsaajana ta-
12131: vallisesti ei ole mitään koottua pääomaa, millä hän voisi
12132: maksaa lunastuksen muille osakkaille, on vaara tarjolla,
12133: että tila tulee ylenmäärin velkataakalla rasitetuksi, min-
12134: kä kautta tilalle astujan taloudellisen menestymisen mah-
12135: dollisuudet suuresti heikkonevat. Tämä vaara on maata-
12136: viljelevän väestön keskuudessa huomattu ja kansantapa
12137: on itsestään koettanut sitä poistaa. Suuressa osassa maa-
12138:  ta noudatetaan nimittäin, kuten tunnettu, varsin yleisesti
12139: sitä tapaa, että omistaja joko eläessään tai testamentin
12140:  nojalla luovuttaa tilan yhdelle perilliselle muille pesän o-
12141: sakkaille suoritettavaa lunastusta vastaan, joka on tilan
12142:  käypää hintaa melkoista alempi ja joka saadaan maksaa
12143:  edullisilla maksuehdoilla.
12144:      Tämän suuntainen perimysjärjestys olisi mielestämme
12145:  asetuksessa säädettävä nyt puheenaolevia tiloja varten.
12146:  Ehdotamme tämän järjestettäväksi siten, että tilalle tu-
12147: lija saisi päältä hyväkseen lukea viidennenosan tilan ar-
12148:                             Vastalause 1.                       25
12149: 
12150:   vosta, joka olisi laskettava tilan tuotannon perusteella,
12151:   ja että hän olisi oikeutettu vähitellen kanssaperillisilleen
12152:   suorittamaan heille tulevat osuudet. Tällaisen edun myön-
12153:   täminen tilan vastaanottajalle ei sisällä vääryyttä tai koh-
12154:   tuuttomuutta muita perillisiä kohtaan. Pientilan vastaan-
12155: • ottaja on pakotettu tarkkaan käyttämään työvoimansa
12156:   tilan viljelemiseen ja tällaisen tilan tuotto riippuu pääasi-
12157:   allisesti viljelijän mieskohtaisesta työstä ja ponnistuksis-
12158:   ta. Hänen on myös kärsittävä tappiot mahdollisista ka-
12159:   tovuosista ja muuttuneista oloista. Sitä vastoin muut
12160:   osakkaat voivat käyttää työvoimansa ansaitakseen muu-
12161:    alta ja saavat siitä huolimatta perintö-osuutensa tilalta.
12162:        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme: kunnioittaen,
12163: 
12164:                  että Eduskunta.,hyräksyisi 'ja"'Keisarillisen
12165:                                 ~             .   -
12166:                                                                Ma
12167:             jesteetin vah(JistettafJaksi lähettäisi Asetuksen pien-
12168:             tiloista seuraa(Jasti kuulu(Jana:
12169: 
12170:                        Asetus pientiloista.
12171:                               t luku.
12172:                    Y l e i s i ~, '~ y k s i ä.
12173:                                             "-....__~---.
12174: 
12175:                                 1 §.
12176:       Tiloja, jotka tilattoman maalaisväestön-- - - - -
12177:   - ~ - - - - - - - (kuten Valiokunnan ehdotuksen
12178:   1 §:ssä) - - - - - - - - - - sellaisten sanottujen
12179:   tilojen omistus-, käyttö- ja perintöoikeutta koskevien py-
12180:   syvien rajoitusten alaisiksi kuin tämän asetuksen 2 ja 3
12181:   luvussa sanotaan.
12182:                               2 §.
12183:       Kuten Valiokunnan ehdotuksessa.
12184: 
12185:                             3 §.
12186:       Älköön tilaa pidettäkö - - - - - - - - - (ku-
12187:    ten Valiokunnan ehdotuksen 3 §:n 1 mom.:ssa) - - - -
12188: 26            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
12189: 
12190: lainhuudatusta myöntäessään alempana 24 §:ssä mainitun
12191: asutuslautakunnan - - - - - - - - - sekä kiin-
12192: nekirjaan.
12193:     2 mom. kuten 3 §:n 2 mom. Valiokunnan ehdotuksessa.
12194:     Valiokunnan ehdotuksen 3 §:n 3 mom. poistetaan.
12195:                                                                    •
12196:     Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi
12197: saatavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista
12198: syntyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, olkoon lupa,
12199: ellei saatava muuten tule täysin suoritetuksi, panna tila huu-
12200: toon sillä ehdolla, että se kadottaa pientila-ominaisuutensa.
12201:      Kun tila täten on kadottanut pientila-ominaisuutensa,
12202: antakoon ulos()tontoimittaja siitä ilmoituksen sekä tuoma-
12203: rille että maar~'kisteriä pitävälle viranomaiselle, joiden tulee
12204: tehdä siitä merkin~ä lainhuudatuspöytäkirjaan ja maarekis-
12205: teriin.
12206: 
12207:                              2 luku.
12208:                                      t u-s~ j a p e r 1 m y s-
12209:      P i e n t i l o j e n o m i s,...-r
12210:                         oi~desta.
12211: 
12212:      Valiokunnan ehdotuksen 5 § poistetaan.
12213: 
12214:                               5 ja 6 §.
12215: 
12216:      Kuten 6 ja 7 §Valiokunnan ehdotuksessa.
12217: 
12218:                              7 §. (uusi).
12219:     Kun pientilan omistaja kuolee, olkoon eloon jäänyt
12220: puoliso, jolla on naimaosa tilaan, oikeutettu yksinään saa-
12221: maan sen omakseen.
12222:     Jollei eloon jäänyt puoliso tahdo ottaa tilaa, olkoon se
12223: perillisistä, jolla on suurin perintöosuus, oikeutettu saamaan
12224: tilan. Jos on olemassa useampia yhtä oikeutettuja perilli-
12225:                           Vastalause .                          27
12226: 
12227: siä, ei(Jätkä he (JOi sopia keskenänsä, kenen heistä on tilalle
12228: astutta(Ja, ratkaiskoon arpa.
12229: 
12230:                             8 §. (uusi).
12231:      Eloon jäänyt puoliso tai perillinen, joka ottaa haltuunsa
12232: pientilan, olkoon (Jel(Jollinen muille pesänosakkaille suoritta-
12233: maan lunastusta heidän osuuksistaan tilaan sellaisen laskel-
12234: man mukaan, että siitä määrästä, jolla tilan ar(Jo on tilaa ra-
12235: sitta(Jaa (Jelkaa suurempi, tilan (Jastaanottajan hylläksi lue-
12236: taan (Jiidennes, jonka jälestä jäännös jaetaan pesänosakas-
12237: ten kesken lain mukaan.
12238:      Ellei (Jastaanottaja hakemuksesta, jonka hän on tehnyt
12239: kuuden kuukauden kuluessa jaon perästä, saa lunastuksen
12240: suorittamiseen lainaa sellaisesta !laltion rahastosta tai kun-
12241: nallisesta lainakassasta tai muusta (Jaltion tarkastuksen alai-
12242: sesta luottolaitoksesta, joka on perustettu pientilojen haltijoi-
12243: den tarpeita (Jarten, olkoon hänen sallittu suorittaa lunastus
12244: (Jiiden (Juoden kuluessa siten, että jokaiselle osaakkaalle mak-
12245: setaan kolmannes hänen osuudestaan !luosittain, laskettuna
12246: kolmannen !luoden alusta, josta lukien on myöskin suoritet-
12247:  ta!la neljän prosentin korko maksamatta ole!lasta pääomasta.
12248:      Alaikäinen tahi muu osakas, joka ei kykene elättämään
12249:  itseään, on, niin kauan kuin hänelle tute!la lunastus on mak-
12250: samatta, saapa siltä yhdysperilliseltä tai testamentinsaajalta,
12251:  joka on tilan (Jastaanottanut, hoitoa ja elatusta kohtuullises-
12252: ta kor(Jauksesta, jonka saa lunastuksesta (Jähentää.
12253: 
12254:                             !}   *· (uusi).
12255:      Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arllosta, JOnka
12256: mukaan tilan lunastus on suoritettalla, jolloin alaikäisen pu-
12257: he(Jaltaa käyttää holhooja. Ellei!lät he siitä solli, toimitta-
12258: koon tilan ar(Jioimisen asutuslautakunta, jolloin on lukuun
12259: otetta(Ja pääasiallisesti se säästynyt tulo, jonka tilan lasketaan
12260: ta!lallisella tarkoituksenmukaisella hoidolla !luosittain anta(Jan.
12261: Arllioon tyytymätön olkoon oikeutettu saattamaan asian kih-
12262: 28            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
12263: 
12264: laknnnanoikeuden tutkitta~Jaksi haasteen nojalla, joka on
12265: ()tetta\Ja ~Jiimeistään niihin lakimääräisiin käräjiin, jotka
12266:  kahden kuukauden kuluttua ar~Jion toimittamisesta käräjä-
12267: kunnassa ensiksi pidetään.
12268:       Säästynyt tulo on se ylijäämä tilan koko tulosta, mikä jää
12269: jälelle kun sekä kaikki ~Jerot ja tilan ~Jiljelemiseen ja kunnos-
12270: sapitoon mene~Jät maksut että myöskin kohtuullinen kor~Jaus
12271:  viljelijän ja hänen perheensä omasta työstä on luettu pois.
12272: 
12273:                            10 §. (uusi).
12274:    Jos se, joka perinnönjaossa on saanut pientilan, kymme-
12275: nen \Juoden kuluessa sen jälkeen luMuttaa tilan toiselle, ol-
12276: koon ~Jel~Jollinen kuolinpesään laZ:Zlisesti jaetta\Jaksi anta-
12277: maan sen ~Jiidenneksen tilan ar~Josta, ionka hän 8 §:n mu-
12278: kaan on saanut hy~Jäkseen nauttia.
12279: 
12280:                            11 §. (uusi).
12281:     Pientilan omistaja olkoon, sen estämättä, mitä edellä on
12282: säädetty perimysjärjestyksestä, oikeutettu testamentilla mää-
12283: räämään, kenelle tila hänen kuolemansa jälkeen on mene\Jä.
12284:  Jos hän siinä on määrännyt, että tila on tule\Ja jollekulle hä-
12285: nen kuolinpesänsä osakkaalle muille pesän osakkaille suori-
12286: tetta~Jaa lunastusta \Jastaan, älköön sellainen lunastus olko
12287: suurempi kuin 8 §:ssä on siinä mainitun tapauksen ~Jaralta
12288: säädetty.
12289:      Mitä yleisessä laissa säädetään perimysmaan testament-
12290: taamisesta ja lahjoittamisesta, ei ole sMelletta\Ja pientiloihin.
12291: 
12292:                            12 §. (uusi).
12293:    Pientilaa, josta tässä asetuksessa puhutaan, älköön lu-
12294: nastettako sukuun.
12295:                                13 §.
12296:      Kuten 8 § Valiokunnan ehdotuksessa.
12297:                          Vastalause 1.
12298: 
12299:                   14 §. (Valiok. ehd. 9 §) .
12300:     .fos pientilan omistaja rikkoo 5 §:ssä olevia määräyk-
12301: siä, olkoon asutuslautakunta oikeutettu lunastamaan sen
12302: sellaisen arPion mukaan kuin 9 §:ssä on säädetty.
12303:     Ellei asutuslautakunta halua tilaa lunastaa, olkoon Palti-
12304: olla samanlainen oikeus.
12305: 
12306:                             3 luku.
12307:      Yhteisestä metsästä ja muusta
12308:           y h t e i s o m a i s u u d e s t a.
12309: 
12310:                             15-22 §.
12311:     Kuten 10 - 17 § Valiokunnan ehdotuksessa, paitsi
12312: että Valiokunnan ehdotuksen 14 §:n 1 mom.:ssa (vast. 19
12313: §:n 1 mom.) oleva viittaus 10 §:ään on muutettava viit-
12314: taukseksi 15 §:ään.
12315: 
12316:                  23 §. (Valiok. ehd. 18 §).
12317:    Osakkaalla ei ole oikeutta saada osuuttansa yhteisestä
12318: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kaut-
12319: ta murretuksi (poist,).
12320: 
12321:                             4 luku.
12322:               E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
12323: 
12324:                             24 ja 25 §.
12325:     Kuten 19 ja 20 §Valiokunnan ehdotuksessa.
12326: 
12327:     Helsingissä, maaliskuun 27 p:nä 1911.
12328: 
12329:          J. K. Paasikivi.                U. Brander.
12330:          Heikki Renvall.                 Filip Saalasti.
12331:        30             1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
12332: 
12333: 
12334: 
12335: 
12336:                                         II.
12337: 
12338:             E h d o t u s a s e t u k s e k s i p i e n t i l o i s t a.
12339: 
12340: 2 §.       Asetuehdotuksen 2 §:ssä on sanottuna, minkälaisia
12341:        niiden tilojen tulee olla, joita on oikeus asettaa asetuksen
12342:        määräysten alaisiksi. Ne voivat olla tarkotettuja >>joko
12343:        itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän maanviljelyk-
12344:        sen harjoittamiseen tai pääasiallisesti olemaan tilan omis-
12345:        tajan ja hänen perheensä asuntona>>. Määritelmän mu-
12346:        kaan eivät asetuksen alaisiksi siis saata joutua tilat, jotka
12347:        voivat perheelle tuottaa huomattavan tai pääasiallisenkin
12348:        osan toimeentulosta, ei myöskään tätä pienemmät tilat,
12349:        ellei omistaja niillä asu. Tällaisten tilojen hankkimiseen
12350:        tilattomille ei valiokunnan mielestä siis laina-avustus yli-
12351:        malkaan voi tulla kysymykseen.
12352:            Ensiksikin ei ole mielestämme onnellista, että tällai-
12353:        sella määräyksellä laissa ryhdytään järjestämään asu·
12354:        tusta yli koko maan samanlaisen kaavan mukaan, varsin-
12355:        kin kun olot ja taloudellinen kehitys eri paikkakunnilla
12356:        ovat niin erilaisia kuin ne meillä saattavat olla. Mutta pu-
12357:        heenalainen määräys ei muutenkaan ole paikallaan. Kun
12358:        tilaton, jolla on ainoastaan vähän tai ei lainkaan omia va-
12359:        roja, harvoin uskaltaa ottaa useihin tuhansiin markkoi-
12360:        hin nousevan lainan, joka on välttämätön perheen toi-
12361:        mentuloon riittävän tilan ja siihen tarvittavan irtaimiston
12362:        hankkimiseksi, johtuu tästä, että laina-avustusta voisivat
12363:        käyttää hyväkseen melkein yksinomaan sellaiset tilatto-
12364:                         Vastålause II.                    3i
12365: 
12366: mat, joilla entisestään on melkoisesti omia varoja. Ym-
12367: märrettävää myöskin on, ettei valtio yhtä vähän kuin kun-
12368: takaan, joka on vastuussa ottamansa lainan takasinmak-
12369: susta, ole halukas antamaan kovin suurta lainaa henki-
12370: lölle, jolla on ainoastaan vähäpätöiset omat varat.-
12371:      Valiokup.ta on ollut sitä mieltä, että ellei kysymyksen-
12372: alaisia määräyksiä asetukseen oteta, niin tulevat tilatto-
12373: mat hankkineeksi itselleen liian pieniä tiloja, jotka eivät
12374: anna heille täyttä toimeentuloa, mutta sitovat heidät
12375: maahan kiinni ja vaikeuttavat työ-ansion saantia muu-
12376: alta, huonontaen siten yhä heidän asemansa. Tämä pel-
12377: ko on aiheeton. Tilaton, joka maanviljelykseen ryhtyy
12378: ja joka on sellaiseksi tunnettu, että paikkakunnan viran-
12379: omaiset voivat hänelle tilan hankkimista varten antaa
12380: lainan, pystyy useimmissa tapauksissa myöskin itse par-
12381: haiten harkitsemaan ja ratkaisemaan, mitenkä suuren
12382: sen tilan tulee olla, josta hänelle, huomioonottaen paik-
12383: kakunnan olot, hänen oman taloudellisen tilansa ja kaikki
12384: muut vaikuttavat asianhaarat, saattaa enin koitua hyö-
12385: tyä. Mutta joskin tilaton tässä saattaisi erehtyä, niin on
12386: muistettava, että hän, ennekun pystyy tilan kaupan päät-
12387:  tämään, on pakotettu lainatiedustelulla kääntymään pai-
12388: kallista lainarahastoa hoitavan lautakunnan puoleen ja
12389: ~ttä lautakunta, joka epäilemättä kaikkialla kokoonpan-
12390:  naan paikkakunnan asutusoloja parhaiten tuntevista hen-
12391: kilöistä, tällöin on tilaisuudessa harkitsemaan, onko tilan
12392: osto kaikissa suhteissa senlaatuinen, että sitä on ryhdyt-
12393: tävä lainalla avustamaan. Tämän lisäksi tulee, että ra-
12394: haston ylin hallintoviranomainen tai johtokunta vuoros-
12395: taan on tilaisuudessa kunnille tai paikallisille viranomai-
12396:  sille lainausliikkeen suhteen antamaan tarpeellisia ohjei-
12397: ta ja määräyksiä.
12398:       Edelläolevaan nojautuen ja kun puheenalainen mää-
12399:  ritelmä lisäksi on omiaan aiheuttamaan erilaisia tulkinto-
12400:  ja, on ehdotuksemme, että 2 § 1 kohta hyväksytään näin
12401:  kuuluvana:
12402:         32            1911. -   Eduskun taesltysmietlntö N:o 5. l
12403: 
12404:         r    Ensimäisessä §:ssä mainitut tilat fJoifJat olla tarkotet-
12405:         tuja joko maanfJiljelyksen harjottamiseen tai pääasialli-
12406:         sesti olemaan tilan omistajan ja hänen perheensä asuntona.
12407: 19          Asetuksen 19 §:ssä on määrätty, että asutuslautakun-
12408:         nan jäsenistä täytyy vähintäin puolet kuulua tilattomaan
12409:         maalaisväestöön. Siihen erinomaisen tärkeään ja moni-
12410:         puoliseen tehtävään nähden, mikä asutuslautakunnilla
12411:         tulee olemaan, olisi mielestämme kunnille kuitenkin jä-
12412:         tettävä suurempi vapaus jäsenten valinnassa lautakun-
12413:         taan antaa etusija toimeen parhaiten kykeneville ja sopi-
12414:         ville henkilöille. Tähän on sitä enemmän syytä, koska se
12415:         tarkotusperä, jota puheenalaisella määräyksellä on yri-
12416:         tetty ajaa, nimittäin että asutuslautakuntaan saataisiiin
12417:         paikkakunnan tilattoman väestön luottamusta nauttivia
12418:         henkilöitä, ei ole tämänluontoisella määräyksellä suinkaan
12419:         saavutettavissa. Olemme näinollen halukkaat hyväksy-
12420:         mään §:n 2 momentin 1 kohdan sellaisena kuin se oli edus~
12421:         tajien Paasikiven y. m. ja edustajain Storbjörkin y. m.
12422:         eduskuntaesityksissä eli näin kuuluvana:
12423:              Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen mää-
12424:         rä jäseniä, joista fJähintäin yhden tulee kuulua tilatto-
12425:         maan maalaisfJäestöön.
12426: 
12427:              E h d o t u s a s e t u k s e k s i >>S u o m e n      m a a-
12428:         1 a i s v ä e s t ö n a s u t u s r a h a s t o s t a>>.
12429: 
12430:  2 §.        Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä ylempänä on sa-
12431:         nottu säädöksistä pientiloja koskevan asetusehdotuksen
12432:         2 §:ssä, ehdotamme myöskin, että asetusehdotuksen >>Suo-
12433:         men maalaisväestön asutusrahastosta>> 2 §:n ensimäisestä
12434:         kohdasta poistetaan sana >>itsenäisen>> ja että kohta siis hy-
12435:         väksytään näin kuuluvana:
12436:              Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan
12437:         fJäestöön kuulufJien henkilöiden afJustamiseksi saamaan
12438:         etupäässä maanfJiljelyksen harjottamiseen sofJeltu(Jia pien-
12439:         tiloja.
12440:                      Vastalause II.                    33
12441: 
12442:    Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1911.
12443: 
12444:       Mauri Honkajuuri.               Juho Rannikko.
12445: 
12446:    Tähän vastalauseeseen yhtyy
12447:                       Lauri A. Yrjö-Koskinen.
12448: 
12449:    Vastalauseen ponsiin yhtyy
12450:                              Salomo Pulkkinen.
12451: 
12452:    Tähän vastalauseeseen, mikäli se koskee 19 §:ää ase-
12453: tuksessa pientiloista, yhtyy
12454:                                   Filip Saalasti.
12455: 34           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5,
12456: 
12457: 
12458: 
12459: 
12460:                               Ill.
12461:     Kysymys maanhankinnasta tilattomalle väestölle on
12462: tärkeimpiä, laajakantoisimpia ja vaikeimpia niistä yh-
12463: teiskunnallisista uudistusriennoista, jotka nykyään Suo-
12464: messa odottavat ratkaisuaan. Asian perille ajamiselle ei
12465: voi olla muuta kuin haitaksi, jos siihen suotta yhdiste-
12466: tään muita kysymyksiä. Tuollainen menettely on sitä
12467: arveluttavampi, mitä laajempi se kysymys on, joka noin
12468: ikäänkuin syrjästä siihen yhteen kytketään.
12469:     Valiokunnan laatima >>asetus Suomen maalaisväestön
12470: asutusrahastosta>> antaa mielestämme aihetta tällaiseen
12471: muistutukseen. Asetuksen 2 §:n 2 mom:ssa ehdoitetaan,
12472: että rahaston varoista olisi lupa antaa korkeintaan 2 mil-
12473: joonaa mk. lainoja kunnille, jotta nämät pääsisivät tilai-
12474: suuteen luovuttamaan ostamistaan maista alueita CJuok-
12475: ralle tilattomille tai antamaan viljelys- ja rakennuslainoja
12476: yksityisille, jotka tällaiseen maahan ovat itselleen hank-
12477: kineet pitkäaikaisen ja turvatun käyttöoikeuden.
12478:     Kuten näkyy, on valiokunnan tarkoitus, että osa niis-
12479: tä varoista, jotka hankitaan tilattoman väestön maanhan-
12480: kinnan helpottamiseksi ja jotka ehdotetaan hoidettaviksi
12481: silmällä pitäen tätä tarkoitusperää ja hyväkseen käyttä-
12482: en jo syntynyttä asutustarkastustoii,J.ta, käytettäisiin
12483: aivan toiseen tarkoitukseen eli maaseudun asunto- ja
12484: vuokraolojen parantamiseen.
12485:     On myönnettävä, että asunto-olot moniaalla maaseu-
12486: dulla kaipaavat pontevia toimenpiteitä ja ja tämä voinee
12487: hyvin tapahtua yhdessä laajemman kunnallisen maaosto-
12488:                        Vastalause 111.                   35
12489: 
12490: politiikan kanssa. Mutta asiattomalta ja väkinäiseltä
12491: tuntuu tämän asian yhdistäminen tilattoman väestön
12492: maanhankinta-kysymykseen. Ei ole valiokuntakaan kek-
12493: sinyt molempien kysymysten yhteenliittämisen puolus-
12494: tukseksi muuta kuin seuraavan löyhän perustelun: >>tämä
12495: toimenpide vain erinäisillä seuduilla helpottaa asunto-
12496: olojen parantamista, samalla kun se voisi edistää maan
12497: viljelykseen ottamista.>> Kysymys asunto-olojen paran-
12498: tamisesta ei kuitenkaan vielä ole ollut valiokunnassa kä-
12499: siteltävänä eikä lainkaan oli punnittu mahdollisia keinoja
12500: sen edistämiseksi, joten tehty ehdotus tuntuu mielenjoh-
12501: teesta syntyneeltä. Joskin me toiselta puolen kyllä tun-
12502: nustamme, että kysymys viljelysten laajenemisesta lähei-
12503: sesti liittyy maanhankinta-kysymykseen, on kuitenkin
12504: meidän lausuttava, että pyrkimys viljellyn maa-alan hank-
12505: kimiseen ei ole perussyynä asuttamiskysymyksen tärkey-
12506: teen. Että valiokunta itsekin on muuten pitänyt erillään
12507: viljelys- ja asutuskysymykset, ilmenee siitä, että se ei ole
12508: asutuskysymyksen yhteydessä ottanut käsiteltäväkseen
12509: esim. kysymystä uutisviljelyksen levittämisestä valtion
12510: mailla.
12511:      Että kyseessä oleva momentti on huonosti harkittu,
12512: käy ilmi seuraavastakin. Ehdotuksessaan valiokunta ra-
12513:  joittaa noitten kunnallisten viljelys- ja rakennuslainojen
12514: antamisen sellaisiin vuokramiehiin, jotka ovat hankki-
12515: neet itselleen ~pitkäaikaisen ja turvatun käyttöoikeudem
12516: vuokraamaansa kunnan maahan. Mutta keitä siteeratul-
12517: la lauseparrella tarkoitetaan, kysyy varsin epätietoisena,
12518: kun muistaa, että 1909 vuoden maavuokra-asetus nimen-
12519: omaan ei koske kunnan omistamaa maata.
12520:      Kun lisäksi valiokunta ei mitenkään ole selvittänyt,
12521: millä lailla tuollaisten lainojen käyttämisen tarkastus
12522:  ja valvonta olisi järjestettävä, tuntuu valiokunnan puhee-
12523:  naoleva menettely, jonka kautta se aiheettomasti on maa-
12524:  hankintakysymykseen        yhdistänyt asunto-kysymyksen,
12525:  arveluttavalta harha-askeleelta.
12526: 36            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
12527: 
12528:      Tämän nojalla saamme kunnioittaen ehdoittaa,
12529: 
12530:              että asetuksen Suomen maalaisfJäestön asutus-
12531:           rahastosta 2§:n 2 momentti poistetaan.
12532: 
12533: 
12534: 
12535:     Valiokunta tunnustaa kyllä, että luoton ajattelema-
12536: ton käyttäminen on varsinkin pientilallisille vaarallinen,
12537: ja onkin valiokunta 8 §:ään pannut säännöksiä, jotka ra-
12538: joittavat oikeutta panttina käyttää ja ulosottotoimin myy-
12539: dä pientiloja. Sen sijaan valiokunta ei ole suostunut sii-
12540: hen, että samallaisen suojan alaiseksi joutuisi pientilan
12541: hoitoon välttämätön irtaimisto. Kun mielestämme va-
12542: liokunta tässä kohden on menetellyt epäjohdonmukaises-
12543: ti, pyydämme saada ehdoittaa,
12544:                että 8 §:ään liitettäisiin 3 momenttina seuraa-
12545:            fJa lause:
12546:     >>Älköön myöskään pientilan hoituon ja viljelemiseen
12547: välttämätöntä karjaa, siementä, karjanrehua tahi työka-
12548: lustoa ulosottotoimin tai konkurssin johdosta myytäkö,
12549: ellei itse tila 2 mom.:n nojalla joudu myytäväksi.
12550: 
12551:      Helsingissä 27 p:nä maalisk. 1911.
12552: 
12553:          Heikki RenvaU.              U. Brander.
12554:                      Filip Saalasti.
12555:                          Vastalause IV.                          37
12556: 
12557: 
12558: 
12559: 
12560:                               IV.
12561:  A s e t u s ~s u o m e n m a a l a i s v ä e s t ö n a s u t u s-
12562:                        r a h a s t osta~.
12563: 
12564:                                 2 §.
12565:     Koska asiallisia syitä ei ole olemassa rajoittaa kunnil-
12566: le myönnettäväin lainojen korkeinta määrää toisen mo-
12567: mentin a ja b kohdissa mainittuihin tarkoituksiin, vaan
12568: tässäkin suhteessa rahaston johtokunnalle on annettava
12569: mahdollisimman suuri harkintavalta ja toimintavapaus
12570: sekä asetus muutoinkin jättää tyydyttäviä takeita rahas-
12571: ton varojen tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä, saan
12572: ehdottaa kysymyksenalaisen määräyksen poistamista se-
12573: kä että tämä momentti muutettaisiin näin kuuluvaksi:
12574:     Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa kun-
12575: nille lainoja käytettäviksi.
12576:     a) - - (muuttumatta).
12577:     b) - - (muuttumatta).
12578: 
12579:    Helsingissä 27 p:nä maaliskuuta 1911.
12580: 
12581:                                              Eric von Troil.
12582: 38            19J 1. .,.-- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
12583: 
12584: 
12585: 
12586: 
12587:                                  V.
12588:      Koska emme voi hyväksyä valiokunnan enemmistön
12589: kantaa kysymyksessä olevassa tilattoman väestön asut-
12590: tamiskysymyksessä, niin pyydämme täten esittää eriävän
12591: mielipiteemme.
12592:    · Meidän mielestämme koko se periaate, jolle valiokun-
12593: nan mietintö rakentuu, on sellainen, jota emme voi hyväk-
12594: syä, sen mukaan kun valtion toimenpiteestä hankituista
12595: varoista tultaisiin myöntämään lainoja yksinomaan kun-
12596: nille, jotka sitten, joko ostamalla kokonaisia tiloja tai ti-
12597: lan osia palstotettuina jakaisivat ne tilattomille, taikka sit-
12598: ten myöntämällä yksityisille lainoja vilj elys- tai asunto-
12599: tilojen ostamiseen sekä rakennusten ja viljelysten teke-
12600: miseen. Mielestämme valtion varojen käyttäminen suo-
12601: ranaiseen maakiinteistöjen ostamiseen ei ole soveliasta,
12602: koska senkautta valtio osaltaan tulisi vaikuttamaan jo
12603: muutenkin luonnottoman korkeiden maan hintojen nouse-
12604: miseen, siten edistäen kehitystä epäterveeseen suuntaan,
12605: jonka seurauksena tulisi olemaan maanviljelyksen yhä
12606: kasvava kannattamattomuus. Sitäpaitse täten käytetyt
12607: varat, samalla kun ne näennäisesti muka osotettaisiin ti-
12608: lattoman väestön asuttamiseen, tulisivat itse asiassa käy-
12609: tetyiksi maanomistajain hyväksi, koska kunnat tai tilat-
12610: tomat täten saamillaan varoilla tulisivat maanomista-
12611: jilta ostamaan, ehkä korkeastakin hinnasta, ne liikamaat,
12612: joita nämä eivät tarvitse. Siten maanomistajat tulisivat
12613: saamaan näistä varoista suurimman osan, ilman että siitä
12614: yhteiskunta vähintäkään hyötyisi.
12615:                          Vastalause V.                     39
12616: 
12617:     Valiokunnan enemmistön ehdottamasta toimenpitees-
12618: tä olisikin nähtävästi seurauksena se, että näillä varoilla
12619: alettaisiin etupäässä ostattaa vapaiksi niitä torppia, joi-
12620: den vuokramiehiä häätö uhkaa joko aivan heti tai sen jäl-
12621: keen kun uuteen maanvuokra-asetukseen liittyvän n. s.
12622: taannehtivan asetuksen vaikutus loppuu. Täten tarjou-
12623: tuisi maanomistajille sievä keino päästä heille nykyään
12624: jo tarpeettomista vuokramiehistään ja saada korkeat
12625: hinnat niistä maista, joita he eivät ole viljelykselle raivan-
12626: neet. Mielestämme Eduskunnan olisi tähän seikkaan kiin-
12627: nitettävä täyttä huomiota ryhtymällä toimenpiteisiin, joi-
12628: den kautta entisten vuokramiesten oikeus vuokraviljel-
12629: miinsä pysyväisesti turvattaisiin lainsäädännön eikä os-
12630: ton avulla. Mutta jos Eduskunta nyt hyväksyy asetuksen,
12631: jonka mukaan toimitetaan vuokraviljelmien vapaaksiosto
12632: täydestä ja rajattomasta hinnasta, niin silloin otetaan
12633: askel, jonka seurauksia ei edeltäpäin voida riittävästi
12634: arvostella. Sillä on muistettava, että meillä on noin
12635: 160,000 joko suurempaa tai pienempää vuokraajaa, ja
12636: jos näitä yhteiskunnan puolelta aletaan lunastaa va-
12637: paiksi, niin vie se sellaisiin tuloksiin, jota yhteiskunta
12638: ei kykene kestämään. Valiokunnan enemmistö on eri-
12639: tyisesti painostanut sitä seikkaa, että tilattorniin olisi
12640: luettava myös sellaiset talollisten pojat, jotka omaa
12641: perhettä luodakseen eroavat kodistaan, mutta eivät tule
12642: saamaan kotoaan niin suurta perintöä, että he sillä kyke-
12643: nisivät omaa maata ja asuntoa itselleen hankkimaan.
12644: Tässä mielestämme piilee se tarkotus, että valiokunnan
12645: enemmistö tahtoo täten käydä valtion varoilla järjestä-
12646: mään ja avustamaan maanomistajain perintöasioita, jol-
12647: loin koko tilattoman väestön asutuskysymys johdetaan
12648: aivan uusille ja yhä vaikeimmin ratkaistaville urille.
12649:     Emme myöskään voi pitää asianmukaisina ja tarko-
12650: tukseen soveliaina niitä rajottavia määräyksiä, joiden
12651: alaisiksi valtion rahastosta, kunnallisista lainakassoista
12652: tai muista valtion tarkastuksen alaisista luottolaitoksista
12653: lainoja ottaneet pikkutilalliset tulisivat asetetuiksi. He
12654:              1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
12655: 
12656: joutuisivat sen kautta miespolven ajaksi aivan erikois-
12657: asemaan muiden maanviljelijäin rinnalla ja heidän kä-
12658: tensä tulisivat sidotuiksi pitkiksi ajoiksi, mikä haitalli-
12659: sesti vaikuttaisi koko heidän taloudelliseen elämäänsä.
12660:    Tahtomatta lähemmin kajota tämän asetusehdotuk-
12661: sen yksityiskohtiin, pyydämme, viitaten tämän mietinnön
12662: yhteydessä käsiteltävään Maatalousvaliokunnan mietin-
12663: nön n:o 2:n oheen liitettyyn vastalauseeseen, kunnioittaen
12664: ehdottaa,
12665: 
12666:             että Eduskunta päättäisi palauttaa tämän asian
12667:          takaisin Maatalousvaliokuntaan muutettavaksi sen
12668:          sisältöiseksi kuin tämän valiokunnan mietintöön
12669:          n:o 2 liitetyssä vastalauseessa ehdotetaan.
12670: 
12671:    Helsingissä maaliskuun 27 p. vuonna 1911.
12672: 
12673:         Oskar Tokoi.                       E. Eloranta.
12674:         J. Mäki.                           Aatto Siren.
12675:         S. Mäkelä.                         H. Jalonen.
12676:                          P. Huttunen.
12677: 
12678: 
12679: 
12680: 
12681:        Helsingissä 1911, Raittiuskansan Kirjapaino 0. Y.
12682:         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5
12683: 
12684: 
12685: 
12686: 
12687:                Lisäys Maatalousvaliokunnan mie-
12688:            tintöön N:o 1 erinäisten tilattoman väestön
12689:            maanhankinnan edistämistä koskevien edus-
12690:            kuntaesitysten ja anomusten johdosta.
12691: 
12692: 
12693:       Koska Valiokunta, valmistaessaan ehdotuksia ase-
12694: tuksiksi pientiloista sekä ,Suomen maalaisväestön asu-
12695: tusrahastosta", on harkinnut ne näkökohdat, mitkä ovat
12696: esitetyt edustaja Helenius-Seppälän anomusehdotuksessa
12697: N:o 77, joka koskee toimenpiteitä maan hankkimiseksi
12698: tilattomalle väestölle, sekä edustajain Alkion y. m. ano-
12699: musehdotuksessa N:o 10, joka koskee obligatsioniluotto-
12700: järjestelmän sovelluttamista tilattoman väestön maanhan-
12701: kinnan avustamiseksi ja valtion osanottoa lainojenkorko-
12702: jen ja kuoletuksen maksamiseen, sekä ottanut ne huo-
12703: mioon sikäli kuin niiden toteuttaminen tätä nykyä on
12704: Valiokunnan mielestä katsottava tarkotuksenmukaiseksi,
12705: saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
12706: 
12707:                että edellämainitut anomusehdotukset eivät
12708:            antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin Edus-
12709:            kunnan puolelta.
12710: HELSINKI I9II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
12711:             1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5 a.
12712: 
12713: 
12714: 
12715: 
12716:                 Yhdistety"n Maa),alous-ja Valtio-
12717:            v a r a i n v_a Ii o k u nn a n mietintö ;,N : o l
12718:            erinäisten tilattoman : väestön maanhankinnan
12719:            edistämistä koskevien aiotteiden johdosta.
12720: 
12721: 
12722:     Eduskunta on lähettänyt edustajain Paasikiven y. m.
12723: eduskuntaesityksen N:o 27 ja edustajain Storbjörkin y. m.
12724: eduskuntaesityksen N:o 28, jotka sisältävät ehdotuksen
12725: asetukseksi pienviljelys- ja asuntotilojen muodostami-
12726: sesta, sekä edustajain Alkion y. m. anomusehdotuksen
12727: N:o 10, joka koskee obligatsioniluottojärjestelmän sovel-
12728: luttamista tilattoman väestön maanhankinnan avusta-
12729: miseksi ja valtion osanottoa lainojen korkojen ja kuo-
12730: letuksen maksamiseen, valmistelevasti käsiteltäväksi Maa-
12731: talousvaliokuntaan :sekä, mikäli on kysymys asian rahal-
12732: lisesta puolesta, Valtiovarainvaliokuntaan.
12733:     Valiokunnat ovat, Eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n
12734: nojalla, valitsemiensa valtuutettujen kautta käsitelleet nä-
12735: mät :niiden 'yhteisesti valmisteltavaksi lähetetyt asiat; ja
12736: on näin yhdistetty Valiokunta katsonut esillä olevista
12737: asioista niiden yhteiseen käsittelyyn kuuluvan kysymykset
12738: varojen hankkimisesta puheenaoleviin tarkotuksiin ja
12739: näiden varojen hoitamisesta sekä niiden käyttämisen tar-
12740: kastuksesta, kysymykset siitä, minkä välittäjäin kautta
12741: lainoja on tilattomille annettava, ynnä lainojen korko- ja
12742: kuoletusehdoista.
12743:  2           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5 a
12744: 
12745:      Valtiovaroista on tähän asti käytettitilattoman väes-
12746:   tön maanhankinnan edistämiseen, -lukuunottamatta Vii-
12747:   purin läänin lahjoitusmaiden lunastamiseen käytettyjä
12748:   varoja sekä erinäisiä tähän verrattaviin tarkoituksiin
12749:   myönnettyjä pienempiä määriä,- pääasiallisesti Tilattoman
12750:   väestön lainarahaston: varoja, joita nykyään on yhteensä
12751:   noin 10,850,000 markkaa, minkä lisäksi yleisestä valtio-
12752:   rahastosta on käytetty noin 2,554,000 markkaa eräiden
12753:   suurempien tilojen ostamiseen palstoitettuina luovutetta-
12754:  viksi tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille sekä eräälle
12755:  kunnalle samaan tarkoitukseen lainattu 1,800,000 markkaa.
12756:      Valiokunnan enemmistö on aiotteentekijäin kanssa
12757:  yhtä mieltä siitä, että melkoista suurempien varojen
12758:  asettaminen valtion puolelta puheenaolevaan tarkoituk-
12759:  seen käytettäväksi on sekä tarpeellinen että mahdolli-
12760:  nen. Harkittaessa kysymystä, paljonko varoja olisi tähän
12761:  tarkoitukseen hankittava, ei tällä kertaa kuitenkaan ole
12762:  välttämätöntä pitää silmällä muuta kuin lähimpiä vuo-
12763:  sia. Sillä kysymys lisävarojen hankkimisesta~ voidaan
12764:  ottaa harkittavaksi ja päätettäväksi, sittenkun on saa-
12765:  vutettu kokemusta sillä osittain uudella pohjalla, jolle
12766:  tämä asia nyt tulisi asetettavaksi. Valiokunta on sen
12767: vuoksi katsonut, että jotenkin sen suuruinen määrä, kuin
12768:  esitysehdotuksissa on mainittu, eli noin 25-30 miljoo-
12769:  naa markkaa olisi tällä kertaa riittävä. Suurin osa tästä
12770: summasta olisi hankittava joko koti- tai ulkomaisella
12771: valtiolainalla. Paljonko olisi jaettava ulkomaisen ja pal-
12772:  jonko kotimaisen lainan osaksi, sen kysymyksen ratkaisu
12773: olisi jätettävä riippuvaksi rahamarkkinoiden tilasta lainan
12774: ottamisen aikana y. m. asiaan vaikuttavista seikoista. Erit-
12775: täin katsoo Valiokunta olevan syytä huomauttaa jo useasti
12776: esiintyneestä ajatuksesta koettaa mahdollisuuden mukaan
12777: käyttää liikkeeseen laskettavia kotimaisia obligatsioneja
12778: esim. suurempien tilojen ostoissa kauppahinnan kokonaan
12779: tai osittaiseen maksamiseen, jota seikkaa olisi ulkomaisen
12780: lainan määrää harkittaessa silmällä pidettävä.
12781:                 Tilattoman väestön maanhankinta.          3
12782: 
12783:      Valiokunta on kuitenkin katsonut, että, paitsi valtio-
12784: lainan kautta hankittavia varoja, olisi Eduskunnan jo heti
12785: alusta osotettava joku määrä muitakin varoja tähän tar-
12786: kotukseen. Koska tilattomien suoritettava korko ja kuo-
12787: letus olisi asetettava niin huokeaksi kuin valtiolainan
12788: ehtoihin nähden olisi mahdollista, eikä tämä lainausliike
12789: siis voisi~ tuottaa valtiolle mitään ylijäämää hoitokus-
12790: tannusten ja muiden menojen korvaamiseen, joita puheen-
12791: alainen toiminta aiheuttaisi, olisi senkin vuoksi erityisen
12792: pohjarahaston perustaminen tarkotuksenmukainen. Mutta
12793: lisäksi olisi se tarpeen sen uutistilojen perustamista
12794: tarkoittavan suunnitelman toteuttamiseksi, joka 'olisi
12795: oleva tärkeänä puolena tässä asiassa. Sillä riittävän
12796: suuruisen pohjarahaston perustaminen olisi tarkotuk-
12797: senmukainen keino korvaamaan niitä tappioita, joita
12798: syntyisi sen kautta, että uutistilalainoja myönnettäi-
12799: siin suunnitelluilla huokeammilla ehdoilla. - Valio-
12800: kunnan mielestä voisi pohjarahaston suuruuden aluk-
12801: si rajoittaa kahteen miljoonaan markkaan, jonka määrän
12802: Valiokunta ehdottaa otettavaksi Suomen pankin voittova-
12803: roista, ja jota summaa tulevaisuudessa tarpeen mukaan
12804: voitaisiin lisätä.
12805:     Täten hankitut varat olisivat hoidettavat erityisenä ra-
12806: hastona, jonka nimeksi ehdotetaan >>Suomen maalaisväes-
12807: tön asutusrahasto~>. Koska rahaston varojen kartuttamis-
12808: ta koskeva kysymys vaatii aika ajoin uutta harkintaa, on
12809: Valiokunnan mielestä soveliainta ottaa asiasta annetta-
12810: vaan asetukseen ainoastaan yleiset määräykset rahaston
12811: perustamisesta ja erottaa sekä pohjarahaston ·muodosta-
12812: mista että valtiolainan ottamista koskevat määräykset eri
12813: ponsiksi.
12814:     Tilattoman väestön lainarahastosta voimassa olevien
12815: määräysten mukaan ovat välittäjinä, joiden kautta lainoja
12816: tilattomille annetaan, kunnat, maanviljelysseurat ja maan-
12817: osto-osuuskunnat. Todellisuudessa eivät maanviljelysseu-
12818: rat kuitenkaan ole toimineet lainojen välittäjinä, ja Valio-
12819:              1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5 a.
12820: 
12821: kunnan mielestä ovatkin en siihen vähemmän soveliaita.
12822: Maanosto-osuuskuntia on ainoastaan harvalukuinen mää-
12823: rä tässä toimessa voinut esiintyä, mikä tehtävä siten on
12824: miltei yksinomaan ollut kuntien asiana. Joskin kuntien
12825: toiminnassa tällä alalla ensi alussa ilmaantui väärinkäsi-
12826: tyksiä ja muistutuksen aihetta, on, etenkin sen jälkeen kuin
12827: valtion puolelta esillä olevan lainausliikkeen tarkastus on
12828: järjestetty, kuntien toiminta osottanut yhä suurempaa ke-
12829: hittymistä ja vakaantumista. Tämän ohella ovat kunnat
12830: viime aikoina alkaneet osottaa entistä suurempaa harras-
12831: tusta ti1attoman väestön maanhankkimisasiaan, mikä ha-
12832: vaitaan siitäkin, että lainojen kysyntä tilattoman väestön
12833: lainarahastosta on suuresti vilkastunut. Edellytettävissä
12834: siis on, että nyt puheena olevat varat voidaan kuntien vä-
12835: lityksellä parhaiten tarkotukseensa käyttää, samalla kun
12836: kunnille myönnettyjen lainojen takaisinmaksu on turvattu.
12837:  Kun lainojen myöntäminen melkoisemmassa määrässä
12838: suoranaisesti maanosto-osuuskunnille vaatisi suurempaa
12839: koneistoa kuin rahastoa varten tulisi asetettavaksi ja kun
12840: tällaiset osuuskunnat voi.vat tarpeen tullen saada lainoja
12841: kunnilta, on Valiokunnan mielestä näin ollen tarkotuksen-
12842: mukaisinta ja rahaston hoidolle yksinkertaisinta rajottaa
12843: lainojen välitystoimi yksinomaan kuntiin.
12844:      Niinkuin esitysehdotusten tekijätkin ehdottavat, olisi
12845: Valiokunnankin mielestä kunnille annettavien lainojen
12846: korko- ja kuoletusmaksut yleensä asetettavat niin suuriksi,
12847: että valtiolainan vuotuismaksut niillä tulevat korvatuiksi.
12848: Mikäli lainoja käytettäisiin uutistilojen perustamiseen:~vilje­
12849: lemättömälle maalle, menisi täysien vuosimaksujen'·'suorit-
12850: taminen heti ensi vuodesta alkaen kuitenkin useimmissa
12851: tapauksissa yli viljelijän voimien. Koska on tärkeätä, että
12852: valtion puolesta uutisviljelysten tekemistä ja uusien asu-
12853: musten syntymistä tehokkaasti edistetään, katsoo Yhdis-
12854: tetty Valiokunta, että sellaisissa tapauksissa olisi uutisvil-
12855: jelijälle kunnan asutuslautakunnan lausunnon perusteella
12856: myönnettävä vapaus koron maksusta muutamaksi, kor-
12857:             , . . Tilattoman väestön maanhankin ta.          5
12858: 
12859: keintaan 6 vuodeksi, minkä ohella kuoletuksen suoritta-
12860: minen olisi samaksi ajaksi lykättävä.
12861:     Mitä puheenaolevan rahaston hoitoon tulee, on Valio-
12862: kunnan mielestä tarkotuksenmukaista asettaa sitä varten
12863: erityinen johtokunta, jossa olisi puheenjohtaja ja kaksi jä-
12864: sentä. Johtokunnan puheenjohtajan nimittäisi Hallitsija.
12865: Koska tulevaisuudessa mahdollisesti on tarpeen tehdä
12866: muutoksia ~~tilattoman väestön maanhankintaa koske-
12867: vaan toimintatapaan, olisi johtokunnan puheenjohtaja
12868: luonnollisesti oleva velvollinen alistumaan rahastosta ehkä
12869: annettaviin muutettuihin määräyksiin. Kun rahasto tu-
12870: lisi muodostettavaksi varoilla, jotka Eduskunta siihen
12871: hankkii tai takaa, olisi asianmukaista, että johtokunnan
12872: jäsenet olisivat Suomen pankin valtuusmiesten nimitettä-
12873: vät määrätyksi ajaksi, esim. neljäksi vuodeksi kerrallaan.
12874:  Jäsenten tällainen nimittämistapa olisi toiseltakin kan-
12875: nalta katsoen paikallaan. On mahdollista, että rahaston
12876: toiminta tuottaa tappioita, joista Eduskunnalle on selon-
12877: teko annettava, minkä vuoksi on oikeinta, että Edus-
12878: kunta rahaston johtokunnan kokoonpanoon vaikutta-
12879: malla ottaa kantaakseen osan vastuunalaisuutta rahaston
12880: toiminnan johdosta.
12881:      Rahaston johtokunnan tehtäviin kuuluisi m. m. laina-
12882:  usliikettä koskevien tarkempien määräysten antaminen.
12883:  Näihin sisältyvät m. m. määräykset siitä, ovatko ja minkä
12884:  verran kunnat oikeutettuja ottamaan tästä~ toiminnasta
12885:  aiheutuvien suoranaisten hallintokustannustensa korvauk-
12886:  seksi tilattomille antamistaan lainoista suurempaa korkoa
12887:  kuin itse rahastolle suorittavat. Sitä vastoin olisi kunnal-
12888:  listen lainakassain ohjesääntöjen vahvistaminen sekä ra-
12889:  hastosta myönnettyjen lainojen käyttämisen tarkastu!'lta
12890:  koskevien määräysten antaminen oleva hallinnollinen asia.
12891:  Johtokunnan tulisi myös olla hallitukselle avullisena tilatto-
12892:  man väestön maanhankintakysymystä koskevissa asiois-
12893:  sa, antaa niistä lausuntoja ja tehdä tarpeellisiksi katsomi-
12894:  aan ehdotuksia.
12895: 6           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5 a.
12896: 
12897:     Rahaston tilien ja hallinnon tarkastus tapahtuisi par-
12898: haiten rahaston asemaa vastaavalla tavalla siten, että ti-
12899: lintarkastajista senaatti valitsisi puolet ja Suomen pankin
12900: tilintarkastajat toisen puolen. Kertomus rahaston toimin-
12901: nasta olisi annettava sekä Hallitukselle että Eduskunnalle,
12902: jolla olisi tilaisuus asianomaisessa valiokunnassa sitä tar-
12903: kastuttaa ja tehdä ne päätökset, joihin asianhaarat aihet-
12904: ta antaisivat.
12905: 
12906:     Yhdistetyn Valiokunnan ajatuksen mukaan olisi siis
12907: puheenaolevan kysymyksen raha-asiallinen puoli järjestet-
12908: tävä seuraavalla tavalla:
12909:      1. Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistä-
12910: miseksi perustetaan rahasto, nimeltä ~Suomen maalaisvä-
12911: estön asutusrahasto>>.
12912:     2. Rahastosta myönnetään lainoja kunnille.
12913:     Lainojen vuotuismaksut ovat asetettavat niin suurik-
12914: si, että ne vastaavat rahaston vahvistamiseksi otetun val-
12915: tiolainan obligatsionien korkoa ja kuoletusta. Mikäli lai-
12916: navaroja käytetään pientiloista annetun arm. asetuksen
12917: alaisten, maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvien uu-
12918: tistilojen perustamiseen viljelemättömälle maalle, olkoon
12919: rahaston johtokunnalla kuitenkin valta myöntää lainoista
12920: vapautta koron maksusta ja lykkäystä kuoletuksen suo-
12921: rittamisesta enintään kuudeksi vuodeksi.
12922:      Ennenkun kunta saa nostaa sille myönnetyn lainan, on
12923: johdoksi lainavarojen käyttämisessä laadittava ohjesään-
12924: tö, jolle on hankittava vahvistus siinä järjestyksessä kuin
12925: >>Tilattoman väestön lainarahastom säännöistä on määrät-
12926: ty tai vast'edes määrätään. Ennen ohjesäännön vahvista-
12927: mista on rahaston johtokunnan annettava siitä lausunto.
12928:    Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnal-
12929: linen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
12930: konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
12931: tökseen ei ole oikeutta hakea muutosta.
12932:                 filattoman väestön maanhanklnta.           7
12933: 
12934:     Tarkemmat lainausliikettä koskevat määräykset an-
12935: taa rahaston johtokunta.
12936:     3. Rahastoa hoitaa johtokunta, jossa on puheenjohta-
12937: ja ja kaksi jäsentä.
12938:      Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas se-
12939: naatin esityksestä.
12940:      Johtokunnan jäsenet asettavat Suomen Pankin valtuus-
12941: miehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä eroaa ar-
12942: van nojalla ensimäisten kahden vuoden kuluttua toinen
12943: ja jälleen kahden vuoden kuluttua toinen.
12944:      Jos johtokunnan puheenjohtaja tarvitsee virkavapaut-
12945: ta, on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen se-
12946: naatin asia. Johtokunnan jäsenille myöntää virkavapaut-
12947: ta ja viransijaisen määräävät pankkivaltuusmiehet.
12948:      Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
12949: ottaa rahaston johtokunta.
12950:     4. Johtokunta kokoontuu, kun se asiain käsittelyä var-
12951: ten on tarpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä,
12952: puheenjohtaja; niihin luettuna, on saapuvilla ja he ovat
12953: asiasta yksimieliset.
12954:     Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
12955: osaa asiain käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
12956: ottaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään. Jäävin ta
12957: muun esteen sattuessa puheenjohtajalle täyttää hänen teh
12958: tävänsä vanhempi jäsen.
12959:     5. Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa se-
12960: naatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
12961:     6. Rahaston tilejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintar-
12962: kastajaa, joista senaatti valitsee kaksi ja Suomen Pankin
12963: tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain vara-
12964: miesten joukosta toiset kaksi.
12965:      Kertomus rahaston toiminnasta on annettava sek(Hal-
12966: litukselle että Eduskunnalle.
12967:     7. Rahastosta annettuje n lainojen käyttämisen tarkas-
12968: tuksesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
12969: 8           1911. -   EdUskuntaesitysmietintö N:o 5 a.
12970: 
12971:    8. Johtokunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausun
12972: toja tilattoman väestön maan hankkimista koskevista yn-
12973: nä muista sen yhteydessä olevista asioista.
12974:     Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioista eh-
12975: dotuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
12976: 
12977: 
12978:    Viitaten siihen, mitä edellä on esiintuotu varojen hank-
12979: kimisesta puheenaolevaan rahastoon, ehdottaa Valiokunta
12980: kunniottaen Eduskunnan päätettäväksi,
12981: 
12982:              että ~Suomen maalaisPäestön asutusrahastoon•
12983:          siirretään peruspääomaksi Suomen Pankin Poitto-
12984:          Paroista puodelta 1910 kaksi miljoonaa markkaa,·
12985:          sekä
12986:              että Hallitus sen lisäksi oikeutetaan sanotun ra-
12987:          haston PahPistamiseksi ottamaan, joko koti- tai ul-
12988:          komaalta, korkeintaan 4 1 / 2 % korkoa kaspapa ni-
12989:          mellismäärältään korkeintaan 25 miljoonan mar-
12990:          kan suuruinen kuoletuslaina.
12991: 
12992: 
12993: 
12994:    Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa Maatalousvalio-
12995: kunnan valtuuttamina puheenjohtaja Paasikivi sekä jäse-
12996: net: Eloranta, Mäki, Saalasti, Tokoi, von Troil ja varajäsen
12997: Renvall sekä Valtiovarainvaliokunnan valtuuttamina jä-
12998: senet: Ahmavaara, von Born, Grönvall, Gylling, Kairamo,
12999: Kallio, Sainio ja Tervo (osittain) sekä osittain varajäsenet
13000: Helenius-Seppälä ja Komu.
13001:     Helsingissä maaliskuun 24 p:nä 1911.
13002:                          Vastalause 1
13003: 
13004: 
13005: 
13006: 
13007:                        Vastalauseita.
13008: 
13009:                               1.
13010: 
13011:     Perusteluissa siv. 3 ja 4 olisi mielestäni näin tärkeässä
13012: ja uudessa kysymyksessä kuten tässä pääasiana mainitta-
13013: va, että kunnat, mutta ei mitenkään maanviljelysseurat
13014: ja osuuskunnat, tarjoavat todellisia takeita kalliiden
13015: valtiovarojen jatkuvalle käyttämiselle, koska kunnat se-
13016: kä nyt että eteenkinpäin eivät vastaa lainoista ainoastaan
13017: yhteisellä omaisuudellaan, vaan myös kaikkien jäsenten-
13018: sä veroituskyvyllä sekä heidän tässä suhteessa perustuk-
13019: sena olevalla yhteisellä omaisuudella.
13020:     Sen mahdollisuuden välttämiseksi, että uudesta ra-
13021: hastosta tulisi hyötyä ainoastaan muutamille harvoille
13022: kunnille ja muiden kentiesi myös vakuuden kustannuk-
13023: sella ehdotan
13024:          että 2 kohdan 1 momentti saisi seuraavan muodon:
13025:    Rahastosta myönnetään kunnille lainoja ei kuiten-
13026: kaan suurempaa määrää kuin yhteensä yksi kahdeskym-
13027: menesviidesosa rahaston pääomasäästöstä.
13028:    Helsinki, maaliskuun 27 p:nä 1911.
13029:                                         V. M. von Born.
13030: 
13031: Tähän yhtyvät:
13032: 
13033:       Eric von TroiL                     Heikki Renvall.
13034: 10           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5 a.
13035: 
13036: 
13037: 
13038: 
13039:                                II.
13040: 
13041:     Yhdistetyn Maatalous- ja Valtiovarainvaliokunnan
13042: mietintö liittyy Maatalousvaliokunnan mietintöön n:o 1
13043: maanhankinnan edistämisestä tilattomalle maalaisväes-
13044: tölle. Kun tässä mietinnössä, paitsi asian raha-asiallista
13045: puolta, joka asia yksin mielestämme valiokunnan har-
13046: kittavaksi oli jätetty, kosketeliaan myöskin asutustek-
13047: nillisiä seikkoja, kuten kysymystä lainain välittäjistä ja
13048: lainausehdoista, olemme tässä pakotetut vastalauseessam-
13049: me esiintuomaan eriävän mielipiteemme myöskin sellai-
13050: siin seikkoihin nähden, jotka eivät ole rahallisen puolen
13051: kanssa välittömässä yhteydessä.
13052:     Valiokunnan enemmistö on aiotteentekijäin kanssa
13053: asettunut sille kannalle, että tähän asti eri muodoissa pää-
13054: asiallisesti Tilattoman väestön lainarahaston välityksellä
13055: harjotettua lainaustoimintaa edelleenkin olisi jatkettava,
13056: ja että entistä suurempain varojen käyttäminen tähän tar-
13057: kotukseen on sekä mahdollinen että tarpeellinen. Riittä-
13058: vää selvitystä valtion tähänastisen n. s. asutuspolitikan
13059: tuloksista ei tosin ole olemassa, mutta sen verran on kuiten-
13060: kin selvää, että se etupäässä on kohdistunut torpparien ja
13061: mäkitupalaisten auttamiseen maanomistajiksi, mutta että
13062: sen toimesta verrattain vähässä määrin uusia tiloja ja uu-
13063: tisviljelystä on syntynyt. Myöskin Maatalousvaliokun-
13064: nan laatimista ehdotuksista selviää, että edelliselle puolelle
13065: tätä asutustoimintaa on nytkin pääpaino suunniteltu.
13066: Torppari- ja mäkitupalaisluokkain vapauttaminen maan-
13067: omistajain riistämisen alaisuudesta vanhentuneiden feo-
13068:                         Vastalause II.                    11
13069: 
13070:  dalisperäisten olosuhteiden hävittäminen torpparilaitok-
13071: sesta on kyllä välttämätön. Mutta valiokunnan ehdot-
13072: tamaa menettelyä emme tässä kohden voi kannattaa.
13073:  Kysymyksenalaista on ensiksikin onko järjellistä laajassa
13074: määrin velkaantua ulkomaille sellaisia tarkotuksia varten,
13075:  jotka suoranaisesti eivät maan tuotantokykyä lisää. Ne
13076: rajotetut rahavarat, jotka tällaiseen tarkotukseen ovat
13077: käytettävissä, eivät sitä paitsi missään tapauksessa voi pit-
13078: källe riittää eikä torpparilaitoksen uudistaminen valiokun-
13079: nan ehdottaman menettelyn kautta näin ollen ole koko
13080: laajuudessaan mahdollinen. Sen kautta voitaisiin vain muu-
13081: tamia ryhmiä tästä luokasta maanomistajiksi kohottaa
13082:  ja tähänastinen kokemus on osottanut, että pääasiassa
13083: vain varakkaammat osat torppareista ja mäkitupalaisista
13084: voivat valtion lainanannosta osallisiksi päästä. Valio-
13085: kunnan ehdotuksen asiallinen tarkastus osottaakin,
13086: huomioon ottamalla Maatalousvaliokunnan ehdotukset
13087: rahaston väl;tykselJä ostettujen tilojen hallinto-oikeudes-
13088: ta, että valiokunnan ehdotus ei tähtääkään täydellistä
13089: torppariolojen uudistusta, vaan on sen tarkotuksena vain
13090: jonkun verran lisätä maanomistajaluokkaa porvarillisen
13091: yhteiskuntajärjestyksen tukemiseksi.
13092:     Tällaisiin suunnitelmiin emme voi yhtyä. Sitävastoin
13093: on mielestämme kysymyksessä olevain varojen lainausta
13094: produktiivisiin viljelys- y. m. tarkotuksiin täysin kanna-
13095: tettava. Kun Maatalousvaliokunnan sosialidemokratiset
13096: jäsenet ovat ehdottaneet asutustoimintaa koskevat Maa-
13097: talousvaliokunnan mietinnöt tätä varten valiokuntaan
13098: takaisin palautettaviksi, olisi luonnollisesti myöskin ky-
13099: seessä oleva yhdistetyn valiokunnan mietintö tähän suun-
13100: taan uudelleen muodostettava ja valiokuntaan takaisin
13101: lähetettävä.
13102:     Valiokunnan mietintöön emme myöskään mikäli se
13103: koskee perustettavaksi ehdotetun rahaston varojen hoitoa,
13104: ole voineet kaikissa suhteissa yhtyä. Mielestämme Asu-
13105: tusrahaston johtokunta on asetettava suorastaan Edus-
13106: 12           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5 a.
13107: 
13108: kunnan alaiseksi, eikä tehtävä riippuvaksi pankkival-
13109: tuusmiehistä, jotka ovat Eduskunnan enemmistön mää-
13110: rättävissä. Rahaston virkailijat tulisi Eduskunnan suo-
13111: rastaan valita suhteellista vaalitapaa noudattaen.
13112:     Viitaten edelläoleviin perusteluihin ehdotamme sen-
13113: vuoksi kunnioittaen,
13114: 
13115:                että Eduskunta palauttaisi mietinnön f!aliokun-
13116:           taan edellälausuttuun suuntaan uudelleen muodos-
13117:           tettaf!aksi.
13118: 
13119:      Helsingissä, 27 p. maaliskuuta.
13120: 
13121:          0. Tokoi.                        Ed v. Gylling.
13122:          J. Mäki.                         S. Tervo.
13123:          E. Eloranta.                     J. V. Sainio.
13124: 
13125: 
13126: 
13127: 
13128:        Helsingissä 1911, Raittiuskansan Kirjapaino 0. Y.
13129:     1911. -    S. V. M.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
13130: 
13131: 
13132: 
13133: 
13134:                    Suuren valio kunnan mietintö N:o 5
13135:               erinäisten tilattoman väestön maanhankinnan
13136:               edistämistä koskevien eduskuntaesitysten joh-
13137:               dosta.
13138: 
13139:      Eduskunta on Suuren valiokunnan käsiteltäviksi lä-
13140: hettänyt Maatalousvaliokunnan mietinnössä N:o 1 olevat
13141: kaksi asetusehdotusta :~~pientiloista:~~ ja :.Suomen maalais-
13142: väestön asutusrahastosta:~~ sekä niiden ohessa Yhdistetyn
13143: maatalous- ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 1
13144: esitetyn ehdotuksen, että hallitus oikeutettaisiin mainitun
13145: asutusrahaston vahvistamiseksi ottamaan, joko koti- tai
13146: ulkomaalta, korkeintaan 41ft % korkoa kasvava nimellis-
13147: määrältään korkeintaan 25 miljoonan markan suuruinen
13148: kuoletuslaina.
13149: 
13150:      Käsitellessään tätä asiaa on Suuri valiokunta kan-
13151: nattanut Maatalousvaliokunnan mietinnössä olevia yllä-
13152: mainittuja asetnsehdotuksia. Kuitenkin on Valiokunta
13153: pitänyt tarpeellisena ehdottaa muutamia muutoksia.
13154:      Pientiloja koskevan asetusehdotuksen 3 §:n 1 mo- 3 §.
13155: mentin lopussa, säädetään, että merkintä pientilaksi julis-
13156: tamisesta on tehtävä m. m. kiinnekirjaan. Koska kum-
13157: minkin kiinnekirjaa voimassa olevain asetusten mukaan
13158: ei anneta maan erottamisella hankituille palstoille, on
13159: Suuri valiokunta pitänyt tarpeellisena tehdä mainittuun
13160: momenttiin sellaisen lisäyksen, että tällainen merkintä on
13161: toimitettava, kun kiinnekirja annetaan.
13162:      Kun ilmoitus siitä, että tila on julistettu pienti-
13163: laksi, 3 §:n 2 momentin mukaan on lähetettävä maare-
13164:       2    1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
13165: 
13166:        kisteriä pitävälle viranomaiselle tuomarin toimesta, on
13167:        Suuren valiokunnan mielestä ilmoitus siitäkin, että tila
13168:        on !lakannut olemasta pientilana, myös tehtävä tuomarin
13169:        toimesta, varsinkin kun muutoin voisi sattua, että tällai-
13170:        nen ilmoitus maarekisteriä pitävälle viranomaiselle jäisi
13171:        tekemättä eikä maarekisteriä tämän takia saataisi luotet-
13172:        tavaksi.
13173: 15 §.        15 §:n ensimäisen momentin lopussa olevaa mää-
13174:        räystä, että rangaistus ja muu seuraamus pykälässä
13175:        mainitusta rikkomuksesta on oleva »niinkuin rikoslaissa
13176:        sanotaan», ei Suuri valiokunta ole katsonut riittäväksi,
13177:        koska voisi tapahtua, että tällaisista rikkomuksista tuo-
13178:        mittaisiin edesvastausta Rikoslain 33 luvun 1 §:n mukaan.
13179:        Sellainen seuraamus asetusehdotuksen 15 §:ssä mainituista
13180:        rikkomuksista voisi kuitenkin useissa tapauksissa olla liian
13181:        ankara. Suuren valiokunnan mielestä olisi sen vuoksi
13182:        asetuksessa nimenomaan sanottava, että rangaistus kysy-
13183:        myksessä olevista rikkomuksista on tuomittava Rikoslain
13184:        33 luvun 7 §:n mukaan; ja on Suuri valiokunta tehnyt
13185:        tästä johtuvan muutoksen pykälään.
13186:  19 §.       Koska pientilojen omistajilla, tilattomaan väestöön
13187:        ennen kuuluneina henkilöinä, usein ehkä voisi olla parhaat
13188:        edellytykset asetuksessa kosketeltujen kysymysten arvoste-
13189:        lemiseen, on Suuri valiokunta 19 §:n toiseen momenttiin
13190:        ehdottanut sellaisen muutoksen, että asutuslautakunnan
13191:        jä!'lenistä vähintäin puolet tulee olla pientilan omistajia
13192:        tai tilattomaan maalaisväestöön kuuluvia henkilöitä.
13193: 20 §.        20 §, sananmuodoltaan liian epämääräisenä, voi Suu-
13194:        ren valiokunnan mielestä antaa aihetta mielivaltaan, ja
13195:        on Suuri valiokunta sen johdosta lisännyt pykälään sellai-
13196:        set tarkemmat määräykset, kuin mainittu pykälä Suuren
13197:        valiokunnan hyväksymässä muodossa osottaa.
13198:              Edellä esitetyn perusteella Suuri valiokunta saa kun-
13199:        nioittaen ehdottaa:
13200:             Tilattoman väestön maanhankinta.               3
13201: 
13202:                 että Eduskunta hyf.'äksyisi Maatalousf.'alio-
13203:            kunnan mietinnössä N :o 1 olef.'at asetusehdo-
13204:            tukset pientiloista ja •>Suomen maalaisf.'äestön
13205:            asutusrahastosta•>, muuttaen kuitenkin ensiksi
13206:            sanotun asetusehdotuksen 3, 15, 19 ja 20 §:n
13207:            näin kuuluf.'iksi :
13208: 
13209:                             3 §.
13210:        Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
13211: tilana, ennenkun kihlakunnanoikeus on sen lainhuuda-
13212: tusta myöntäessään alempana 19 §:ssä mainitun asutus-
13213: lautakunnan lausunnon nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä
13214: on merkintä tehtävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiin-
13215: nekirjaan, jos sellainen annetaan.
13216:         Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekiste-
13217: riin, minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimesta on ilmoi-
13218: tus pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitä-
13219: välle viranomaiselle.
13220:         Kun alempana toisessa luvussa säädetyt pientilan
13221: omistus- ja käyttöoikeutta koskevat rajoitukset ovat la,
13222: kanneet voimassa olemasta, on omistajan siitä tehtäf.'ä il-
13223: moitus kihlakunnanoikeudelle, ja on se tuomarin toimen-
13224: piteestä merkinnän tekemistä f.'arten maarekisteriin ilmoi-
13225: tettaf.Ja 2 momentissa mainitulle f.'iranomaiselle.
13226: 
13227:                            15 §.
13228:      Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi met·
13229: sän haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten
13230: käyttää sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka oh-
13231: jesääntöä, olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin
13232: rikoslain 33 luf.'un 7 § :ssä säädetään.!
13233:      Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä
13234: syytteen.
13235:                              19 §.
13236:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
13237: 4   1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 5.
13238: 
13239: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa,
13240: joihin tilattoman väestön hyväksi ryhdytään.!
13241:       Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
13242: jäseniä, joista vähintäin puolet tulee olla pientilan omis-
13243: tajia tai tilattomaan maalaisväestöön kuuluflia henkilöitä.
13244: Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi kalenterivuodeksi
13245: eräitään kunnan valtausmiehet tahi, jos niitä ei ole, kun-
13246: takokous, jolloin soveltuvilta kohdin noudatetaan mitä
13247: laissa on säädetty kunnallislautakunnasta. Esimies ja jä-
13248: senet saavat palkkiota kunnalta.
13249:       Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa
13250: on soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislautakun-
13251: nasta on säädetty.
13252:        Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toi-
13253: menpiteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista
13254: tietä.
13255:                              20 §.
13256:       Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia,
13257: jotka tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myön-
13258: nettäessä sellaisesta valtion rahastosta tai kunnallisesta
13259: lainakassasta tai muusta valtion tarkastuksen alaisesta
13260: luottolaitoksesta, joka on perustettu tuollaisten tilojen hal-
13261: tijain tarvetta varten, sopia muistakin rajoituksista tilain
13262: viljelemiseen ja niillä olePain rakennusten kunnossapitoon
13263: sekä tilain kolmannelle henkilölle luQflUttamiseen nähden,
13264: tahi muusta sellaisesta, olemaan lainan irtisanomisen
13265: uhalla voimassa laina-aikana.
13266:       Sellaiset flälipuheet ovat kolmatta miestä vastaan pä-
13267: tevät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
13268: 
13269: 
13270: 
13271:       Koska voi olla tarkotuksen mukaista, että Yhdiste-
13272: tyn maatalous- ja valtiovarainvaliokunnan ehdottama val-
13273: tiolaina sen mukaan kuin tarve vaatii otetaan useam-
13274: massa kuin yhdessä erässä, saa Suuri valiokunta, kan-
13275:           !:jTilattoman väestön maanhankinta.            5
13276: 
13277: nattaen pääasiassa sanotun valiokunnan ehdotusta valtion
13278: obligatsionilainan ottamisesta :tSuomen maalaisväestön
13279: avustusrahaston:t vahvistamiseksi, Eduskmman hyväksyt-
13280: täväksi kunnioittaen ehdottaa:
13281: 
13282:                »että    Hallitus oikeutetaan     »Suomen
13283:           maalaisväestön asutusrahaston» vahvistamiseksi,
13284:           laskemalla liikkeeseen korkeintaan 4 1/s % kor-
13285:           koa kasvavia obligatsioneja, joko koti- tai ulko-
13286:           maalta tarpeen mukaan ottamaan nimellismää-
13287:           rältään yhteensä enintään 26 miljoonan markan
13288:           suuruinen kuoletuslaina.l)
13289: 
13290: 
13291:     Helsingissä 3 p:nä toukokuuta 1911.
13292: Helsinki 1911. K. 1'. Puromiehen Kirjapaine O.·Y.
13293:             1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13294: 
13295: 
13296: 
13297: 
13298:                Pankkivaliokunnan mietintö N:o 2
13299:           Eduskunnalle annetun eduskuntaesityksen joh-
13300:           dosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi ul-
13301:           komaisen pankkiyhtiön oikeudesta harjoittaa
13302:           pankkiliikettä Suomessa.
13303: 
13304: 
13305:      Eduskunta on pöytäkirjanotteella viimeksi kulu-
13306: neen helmikuun 14 päivältä Pankkivaliokuntaan Val-
13307: mistelevaa käsittelyä varten lähettänyt edustaja Th.
13308: Homen'in näille Valtiopäivilie tekemän eduskuntaesi-
13309: tyksen N:o 1, joka sisältää ehdotuksen lisäykseksi tou-
13310: kokuun 10 päivänä 1886 pankkiliikkeestä annetun ase-
13311: tuksen 1 §:ään, sekä ehdotuksen asetukseksi pankki-
13312: liikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suo-
13313: messa, täällä ha1joittaa. Valiokunta on myös saanut
13314: tiedon Eduskunnassa tapahtuneesta evästyskeskustelusta
13315: sekä tämän keskustelun johdosta pyytänyt Eduskun-
13316: nan Pankkivaltuusmiehiltä asiassa lausunnon, joka on
13317: päivätty kuluvan maaliskuun 17 päivänä ja liitetään
13318: tähän mietintöön.
13319:      Valiokunta ei katso tarpeelliseksi kerrata mitä vii-
13320: me valtiopäiväin Pankkivaliokunta asiassa antamassaan
13321:  mietinnössä on esiintuonut edustaja Homen'in tekemän
13322:  samanlaisen esityksen johdosta, vaan viittaa ainoastaan
13323:  mainittuun mietintöön ja sitä liitteinä seuranneisiin
13324:  Suomen Kauppavaltuuskunnan Keskusvaliokunnan ja
13325:  Suomen Pankin Johtokunnan lausuntoihin.
13326:      Mitä taas tulee Pankkivaltuusmiesten esiintuomiin
13327: 2             1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13328: 
13329: 
13330: epäilyksiin siitä vaikutuksesta, jota ulkomainen pankki
13331: perustamalla tänne konttorin voisi saada aikaan kor-
13332: kokantaan nähden, tahtoo VaHokunta ainoastaan mai-
13333: nita että ne korkeat korkomäärät, jotka viime vuo-
13334: sina ovat liike-elämää rasittaneet, tuskin olisivat voi-
13335: neet jatkua pitkän aikaa sen jälkeen kun rahaolot
13336: ulkomailla olivat tulleet suotuisemmiksi, jos täällä olisi
13337: harjoittanut liikettä Mlkomainen pankki, se kun olisi ol-
13338: lut riippumaton kauppapankkien keskinäisestä kilpai-
13339: lusta yleisön talletuksiin nähden toiselta sekä kauppa-
13340: pankkien ja säästöpankkien välisestä kilpailusta toiselta
13341: puolen. Suuret ulkomaiset pankit tosin ovat luoton
13342: myöntämisessä siksi varovaisia etteivät ne todennä-
13343: köisestikään hyväksyisi muita kuin varmimpia vakuuk-
13344: sia. Mutta jos kymmenkuntakin miljoonaa yksityis.
13345: pankkien lainanautomäärästä olisi siirtynyt ulkomai-
13346: selle pankille, olisivat kai yksityispankit olleet pakoite-
13347: tut alentamaan lainanautokorkonsa ainakin jos lai-
13348: noista tarjotut vakuudet olisivat olleet ensiluokkaisia;
13349: otkoonpa sitten että yksityispankit olisivat havainneet
13350: mahdolliseksi vastaavassa määrässä alentaa lainanotto-
13351: korkoakin tahi että pankit olisivat tulleet pakotetuiksi
13352: tyytymään pienempään eroon lainanotto- ja lainananto-
13353: k orkojen välillä.
13354:     Muissakin suhteissa ja erittäinkin mitä tulee
13355: ulkomaisten valuuttojen ostoon ja myyntiin, rem-
13356: boursiluottoon y. m. voisi täällä liikettä harjoittava
13357: pankki, kuten viime valtiopäiväin Pankkivaliokuntakin
13358: on esiintuonut, palvella liikemaailmaa halvemmin kuin
13359: kotimaiset pankit ainakin tähän asti ovat tehneet. To-
13360: sin voitaisiin ulkomaisten valuuttojen osto- ja myynti-
13361: kurssien välinen suuri erotus saada melkoisessa määrin
13362: vähennetyksi myöskin tehokkaasti toimivan valuutta-
13363: pörssin perustamisella tahi Suomen Pankin alotteesta.
13364:                      Ulkomaiset pankit.                   3
13365: 
13366: Mutta varmemmin tämä olisi saavutettavissa sallimalla
13367: ulkomaisen pankin harjoittaa liikettä täällä.
13368:       Pankkivaltuusmiehet lausuvat epäilyksiään siitä
13369: tokko sellainen vakavarainen ulkomainen pankki, kuin
13370: viimeisen Pankkivaliokunnan ehdotus asetukseksi asi-
13371: assa edellyttää, haluaisi perustaa konttoria tänne ja ei-
13372: vätkö ehkä ne ankarat määräykset, joita ehdotus si-
13373: sältää erittäinkin tällaisen pankin lainanotosta, pidät-
13374: täisi pankkia haarakonttoria tänne perustamasta.
13375:       Mahdotonta on edeltäkäsin lausua tässä suhteessa mi-
13376: tään varmaa. Valiokunta kuitenkin katsoo mahdolliseksi
13377: että, maan yleisen liike-elämän vaurastumiseen ja erittäin
13378: Helsingin suureen kehitykseen nähden, joku ensiluokkai-
13379: nen ulkomainen pankki, jonka toimintasuuntaan kuuluu
13380: haarakonttorien perustaminen eri maihin, käyttäisi hyväk-
13381: seen tätä tilaisuutta täälläkin. Ja kun talletuksien ke-
13382:  rääminen maassa, jossa korko kuten meillä on paljoa
13383: korkeampi kuin muualla, tälle ulkomaalaiselle pankille
13384: luonnollisesti tulisi olemaan sivuasiana muun pankki-
13385: liikkeen r nnalla, eivät ehdotuksen 6 §:n määräykset
13386:  siitä vakuudesta, joka panldn tulisi asettaa sellaisesta
13387:  lainaksiotosta, olisi käytännöllisesti katsoen esteenä asi-
13388:  an toteuttaruiselJe. Ulkomailla on vakuuden asettami-
13389:  nen muukalaisia liikkeitä avattaessa pankki- ja vakuu-
13390:  tusalalla hyvinkin tavallinen.
13391:       Kysymyksenalaisen eduskuntaesityksen koko tar-
13392:  koEus on saada maahan enemmän pääomaa, vaan ei
13393:  suinkaan sallia minkään osan täällä olevasta niukasta
13394:  pääomasta maasta vietävän, eikä mitään muuta teho-
13395:  kasta määräystä tässä suhteessa kuin nyt ehdotettu,
13396:  Valiokunnan mielestä, ole keksittävissä. Vannuuden
13397:  vuoksi tämä määräys siis olisi pysytettävä,
13398:       Lakiehdotuksen 2 § ään on Valiokunta, Pankkival-
13399:  tuusmiesten lausuman mielipiteen mukaisesti, tehnyt
13400:  sen muutoksen, että se tässä suhteessa on laadittu yh-
13401: 4            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13402: 
13403: denmukaiseksi 3 §:n kanssa toukokuun 10 päivänä 1886
13404: annetussa asetuksessa pankkiliikkeestä, jota yhtiö har-
13405: joittaa.
13406:       Muutoin ei Valiokunnalla ole ollut aihetta mihin-
13407: kään viimeisen Pankkivaliokunnan hyväksymän laki-
13408: ehdotuksen sanamuodon muuttamiseen.
13409:       Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
13410: ehdottaa,
13411:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi sekä
13412:             Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvis-
13413:             tettavaksi alistaisi näin kuuluvat asetuseh-
13414:             dotukset:
13415:                         Ulkomaiset paakit.                    5
13416: 
13417: 
13418:                            Asetus
13419:    lisäykseksi 1 §:ään toukokuun 10 p:nä 1886 anneHua
13420: Keisarillista asetusta pankkiliikkeestä, jota yhtili harjoittaa.
13421:     Pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei
13422: ole Suomessa, täällä harjoittaa, on erittäin säädetty.
13423: 
13424: 
13425:                            Asetus
13426:     pankkiliikkeestä, jota yhtili, minkä kotipaikka ei ole
13427:                  Suomessa, täällä harjoiHaa.
13428:                               1 §.
13429:      Pankkiyhtiön, jonka kotipaikka ei ole Suomessa,
13430: tulee, jos se täällä haluaa harjoittaa pankkiliikettä yh-
13431: den tai useamman konttorin välityksellä, Keisariilisen
13432: Suomen Senaatin Talousosastolta kirjallisesti hakea
13433: lupaa sellaisen konttorin perustamiseen.
13434:      Hakemukseen on liitettävä pankin voimassa olevat
13435: säännöt sekä todistus siitä:
13436:      että pankki kotimaassaan laillisella oikeudella on
13437:  vähintään kymmenen vuotta harjoittanut ja edelleen
13438: ha1joittaa pankkiliikettä; sekä
13439:      että pankin suoritetun irtisanomattoman pääoman
13440: ja vararahastojen yhteenlaskettu määrä vastaa vähintään
13441: viittäkymmentä miljoonaa Suomen markkaa.
13442:                               2 §.
13443:       Jos 1 §:ssä määrätty selvitys havaitaan täydelli-
13444: seksi ja syytä hylkäämiseen muntoin ei ole, on pank-
13445: kiyhtiölle annettava lupa sellaisen pankkiliikkeen har-
13446: joittamiseen, joka 10 p. toukok. 1886 pankkiliikkeestä
13447: annetun asetuksen mukaan on sallittu, ja katsotaan lupa
13448: 6             IIJ II. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o6.
13449: 
13450: 
13451: annetuksi sillä ehdolla, että yhtiö on velvollinen alistu-
13452: maan sen toimintaa koskevassa lainsäädännössä ehkä
13453: tapahtuviin muutoksiin. Myönnetty lup t on ilmoitet-
13454: tava· Suomen virallisissa sanomalehdissä.
13455:      Ennenkuin liikettä saa alottaa, on ilmoitus toimi-
13456: nimestä, jolla liikettä tullaan harjoittamaan, kuin myös-
13457: kin siitä, kutka henkilöt ovat konttorin johtokuntana
13458: sekä kirjoittavat sen toiminimen, kaupparekisteriin teh~
13459: tävä. Samalla on annettava selvitys siitä, että maini-
13460: tut henkilöt ovat oikeutetut Suomessa elinkeinoa har-
13461: joittamaan.
13462:      Jos pankki tahtoo perustaa Suomeen useampia kont-
13463: toreja, on kuhunkin konttoriin nähden ·noudatettava,
13464: mitä edellisessä momentissa on säädetty, minkä ohessa
13465: on kaupparekisteriin ilmoitettava, mikä niistä on täällä
13466: pääkanttorina pidettävä.
13467:      Konttorin johtoon tahi sen toiminimen kirjoittami-
13468: seen nähden tapahtuvat muutokset ovat niinikään sää-
13469: detyllä tavalla kaupparekisteriin ilrnoitettavat.
13470:      Ellei pankki vuoden kuluessa luvan saamisesta avaa
13471: konttoria Suomessa, on oikeus liikkeen harjoittamiseen
13472: sillä kertaa menetetty.
13473:                             3 §.
13474:      Pankin tämän asetuksen nojalla Suomeen perusta-
13475: maRsa konttorissa on pidettävä sellaisia kirjoja, joista
13476: sen täällä harjoittama liike käy ilmi, minkä ohessa
13477: konttorin, tai jos pankilla on useampia konttoreja, pää-
13478: konttorin johtokunnan tulee kultakin tili vuodelta, kolmen
13479: kuukauden kuluessa sen päättymisestä, antaa Keisaril-
13480: lisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle kertomus
13481: pankin täkäläisestä toiminnasta.
13482:      Johtokunnan tulee sitäpaitsi:
13483:      kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin pankin tilin-
13484: tarkastajat ovat tarkastaneet sen koko liikkeen, yllä-
13485:                        Ulkomaiset pankit.                   7
13486: 
13487: mainitulle toimituskunnalle antaa pankin vuosikertomus
13488: sekä tilintarkastajain kertomus suomen-ja ruotsinkieli-
13489: sine käännöksineen;
13490:     jos pankin toiminta ·sen kotimaassa on erityisen
13491: viranomaisen silmälläpidon alaisena, vuosittain jättää
13492: samalle toimituskunnalle tämän viranomaisen antama
13493: todistus siitä, ettei sen puolelta ole tehty muistutusta
13494: pankkia vastaan, tahi jos muistutus on tehty, selvitys
13495: sen sisäl1yksestä; sekä
13496:      jos muutos pankin sääntöihin tehdään, kolmen kuu-
13497: kauden kuluessa siitä, kuin se on tapahtunut, edellä-
13498: mainitulle toimituskunnalle antaa tieto muutoksesta.
13499:                           4 §.
13500:     Pankkiyhtiön, joka tämän asetuksen nojalla harjoit-
13501: taa pankkiliikettä Suomessa, tulee täällä harjoittamas-
13502: taan toiminnasta antaa tilastollisia tietoja sen mukaan
13503: kuin siitä on erittäin määrätty.
13504:                              5 §.
13505:      Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva pankki
13506: kuuluu riita-asioissa, jotka tästä liikkeestä johtuvat, ylei-
13507: seen alioikeuteen siinä paikkakunnassa, jossa pankin
13508: konttori tai, jos sillä on useampia konttoreja, sen täkä-
13509: läinen pääkonttori sijaitsee. Asia, joka koskee muussa
13510: kuin pääkonttorissa tapahtunutta sopimusta, ajettakoon
13511: kuitenkin myös siellä, missä asianomainen konttori on.
13512:      Haaste katsotaan asianomaisen konttorin johtokun-
13513: nalle annetuksi, kun se on yhdelle johtokunnan jäse-
13514: nelle tiedoksi annettu.
13515:                           6 §.
13516:      Jos tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva
13517: pankki haluaa muodossa tai toisessa harjoittaa lainaksi-
13518: ottoa, asettakoon tästä johtuvain sitoumusten täyttämi-
13519: 8            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6
13520: 
13521: sen vakuudeksi Suomen Valtiokonttorin haltuun vastaa-
13522: van määrän suomalaisia obligationeja Keisarillisen Se-
13523: naatin Valtiovaraintoimituskunnan hyväksymän kurssin
13524: mukaan. Kun pankin liikkeen harjoittaminen Suomessa
13525: lakkaa, ovat nämä obligatsionit ensi sijassa käytettävät
13526: tässä mainittujen sitoumusten suorittamiseen,
13527:      Mitä edellisessä momentissa on sanottu, älköön kos-
13528: keko lainaksiottoa obligatsioneja liikkeeseen laskemalla,
13529: vaan olkoon siitä voimassa, mitä 10 p. toukok. 1886
13530: pankkiliikkeestä annetun asetuksen 11, 12, 13 ja 14
13531: §§:ssä on säädetty.
13532:                               7 §.
13533:      Valvomaan tämän asetuksen nojalla toimivan pan-
13534: kin konttorin liikettä määrää Keisarillinen Senaatti jul-
13535: kisen asiamiehen, joka on oikeutettu, milloin hän tar-
13536: peelliseksi katsoo, tarkastelemaan konttorin kirjoja, kas-
13537: soja sekä laina- ja muita asiakirjoja.
13538:      Pankin tuleejulkisen asiamiehen palkkaukseen mak-
13539: saa se apulisä, minkä Keisarillinen Senaatti määrää.
13540:                           8 §.
13541:     Pankin tämän asetuksen noja1la Suomessa harjoit-
13542: taman liikkeen verottamisesta on voimassa, mitä siitä
13543: on säädetty tai vast'edes säädetään.
13544:                               9 §.
13545:      Keisarillinen Senaatti voi julistaa tämän asetuksen
13546: nojalla myönnetyn oikeuden pankkiliikkeen harjoittami-
13547: seen Suomessa menetetyksi:
13548:      jos pankin omat rahastot eivät enää nouse liikkeen
13549: alottamista varten määrättyyn pienimpään määrään, vii-
13550: teenkymmeneen miljoonaan markkaan;
13551:      jos pankki muuten laiminlyö sen täyttämisen, mitä
13552: tässä asetuksessa on säädetty tahi vastedes sellaisesta
13553:                       Ulkomaiset pankit.                9
13554: 
13555: pankkiliikkeestä, jota se harjoittaa, säädetään, tahi jos
13556:  silmälläpitävän viranomaisen muistutus pankin toimin-
13557:  taa vastaan täällä tahi sen kotimaassa havaitaan siihen
13558: .antavan aihetta.
13559:                            10 §.
13560:      Jos pankki, joka tämän asetuksen nojalla harjoit-
13561: taa pankkiliikettä Suomessa, tahtoo siitä lakata, tai jos
13562: pankin oikeus tässä mainitun liikkeen harjoittamiseen
13563:  on julistettu menetetyksi, on julkisen asiamiehen otet-
13564: tava vuoaihaaste niille, joilla sanotun liikkeen johdosta
13565: on saatavaa pankilta.
13566:      Jos velkoja haasteajan kuluessa on ilmoittanut saa-
13567: tavansa sille, joka toimii pankin asiain selvittäjänä, ol-
13568: koon ilmoitus yhtä pätevä, kuin jos se oliei tehty tuo-
13569:  mioistuimelle.
13570:                             11 §.
13571:      Mitä laissa on säädetty velkaisen henkilön velvolli-
13572: suudesta luovuttaa omaisuutensa konkurssiin, olkoon
13573: voimassa pankista, joka tämän asetuksen nojalla har-
13574: joittaa pankkiliikettä Suomessa, sen tässä maassa ole-
13575: viin varoihin nähden. Jos tällainen pankki on koti-
13576: maassaan konkurssin alaiseksi julistettu, on pankin ky-
13577: vyttömyys sitoumustensa täyttämiseen pidettävä Suo-
13578: messakin todistettuna.
13579: 
13580:                          12 §.
13581:     Jos pankki lakkaa pankkiliikettä Suomessa harjoit-
13582: tamasta, ryhtyköön julkinen asiamies, milloin syytä on,
13583: toimenpiteisiin, että pankin tässä maassa olevat varat
13584: takavarikkoon otetaan, ja että Keisarillinen Senaatti
13585: määrää sopivan henkilön pankin kustannuksella suori-
13586: tuksen toimeenpanemaan. Jos pankin tässä maassa
13587: oleva omaisuus konkurssiin luovutetaan, rauetkoot äsken
13588: 10           1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 6
13589: 
13590: mainitut toimenpiteet, niin pian kuin konkurssin us-
13591: k ottumieson määrätty.
13592:                             13 §.
13593:      Kun pankkiliike, jota tämän asetuksen nojalla har-
13594: joitetaan, lakkaa, on julkisen asiamiehen siitä tehtävä
13595: ilmoitus kaupparekisteriin.
13596:                           14 §.
13597:      Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimivaan pank-
13598: kiin on sovellettava 10 p. toukok. 1886 pankkiliikkeestä
13599: annetun asetuksen 17 §:ssä olevat säännökset.
13600:                          15 §.
13601:     Keisarillisen Senaatin asiana on antaa ne tarkem-
13602: mat määräykset, jotka tämän asetuksen soveltamiseen
13603: nähden havaitaan tarpeellisiksi.
13604: 
13605:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
13606: Schybergson, varapuheenjohtaja Huotari, jäsenet Homen,
13607: Junnila, Lallukka, Leino, Lonkainen, Mänty, Paunu,
13608: Törmä, Valjakka, Varvikko ja varajäsen Viljakainen
13609: sekä, osittain, varajäsen Ruohtula.
13610: 
13611: 
13612: 
13613: 
13614:      Helsingissä, maaliskuun 23 päivänä 1911.
13615:                              Liite.                  11
13616: 
13617: 
13618: 
13619: 
13620:             Suomen Eduskunnan Pankkivaliokunnalle.
13621: 
13622:      Kirjelmässä tämän vuoden helmikuun 15 päivältä on
13623: Eduskunnan Pankkivaliokunta pyytänyt Pankkivaltuus-
13624: miehiltä lausuntoa edustaja Th. Hornenin näillä valtio-
13625: päivillä tekemästä eduskuntaesityksestä oikeuden myön-'
13626: tämisestä ulkomaiselle Pankkiyhtiölle harjoittamaan
13627: Pankkiliikettä Suomessa, joka asetusehdotus on kaikin
13628: puolin yhtäpitävä Pankkivaliokunnan 1910 vuoden val-
13629: tiopäivillä hyväksymän, mutta Eduskunnassa loppuun-
13630: käsittelemättä jääneen tätä asiaa koskevan lakiehdo-
13631: tulcsen kanssa.
13632:      Vaikka Suomen pankin Johtokunta saamansa ke-
13633: hoituksen johdosta jo 1910 vuoden valtiopäiväin
13634: Pankkivaliokunnalle on antanut lausunnon silloin
13635: käsiteltävänä olleesta eduskuntaesityksestä, ovat Pank-
13636: kivaltuusmiehet katsoneet Johtokunnalle olevan valmis-
13637: tettava tilaisuus vieläkin lausua mielensä asiasta, ja
13638: Johtokunta on tämän johdosta 3 päivänä kuluvan vuo-
13639: den maaliskuuta Pankkivaltuusmiehille antanut seuraa-
13640: van vastauksen:
13641: 
13642: SUOMEN PANKIN
13643:   JOHTOKUNTA
13644: 
13645:      Helsingissä
13646:                               Suomen Eduskunnan Pankki-
13647: Maaliskuun 3 p. 1911.               valtuusmiehille.
13648:        N:o 10.
13649: 
13650: 
13651:      Kirjeessä viime helmikuun 18 päivältä ovat Herrat
13652: Pankkivaltuusmiehet ilmoittaneet Eduskunnan Pankki-
13653: valiokunnan pyytäneen Herroja Pankkivaltuusmiehiä
13654: antamaan lausuntonsa edusmies Professori Th. Hornenin
13655: 12            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13656: 
13657:  eduskuntaesityksestä, joka sisältää ehdotuksen asetuk-
13658:  seksi ulkomaisen pankkiyhtiön oikeudesta harjoittaa
13659:  pankkiliikettä Suomessa, ja ovat Herrat Pankkivaltuus-
13660:  miehet sen johdosta kehoittaneet Johtokuntaa Herroille
13661:  Pankkivaltuusmiehille antamaan lausunnon kysymykses-
13662:  sä olevasta lakiehdotuksesta. Tätä kehoitusta noudattaen
13663:  saa Johtokunta, palauttaen Herrojen Pankkivaltuusmies-
13664:  ten kirjettä seuranneet asiakirjat, kunnioittaen huomaut-
13665:  taa että Johtokunta jo Toukokuun 6 päivänä 1910 on
13666: ·antanut lausuntonsa edusmies Hornenin samassa asias-
13667:  sa tekemästä eduskuntaesityksestä sekä Pankkivaliokun-
13668:  nan 1910 vuoden valtiopäivillä siitä laatimasta lakieh-
13669:  dotuksesta. Edusmies Hornenin nyt tekemä eduskunta-
13670:  esitys on aivan yhtäpitävä Pankkivaliokunnan edelli-
13671:  sillä valtiopäivillä hyväksyttäväksi ja vahvistettavaksi
13672:  ehdottaman asetusehdotuksen kanssa. Tästä ehdotuk-
13673:  sesta on Johtokunta, kuten jo edellä on huomautettu,
13674:  jo aikaisemmin antanut lausuntonsa, eikä Johtokun-
13675:  nalla nyt ole tuohon lausuntoansa muuta lisäämistä
13676:   kuin että Johtokunta, saatuansa nyt siihen aikaa, on
13677:  päteväitä taholta Ruotsissa tiedustellut onko kysy-
13678:  mystä ulkomaisen pankin oikeudesta ha:r;joittaa pank-
13679:  kiliikettä maassa jossakin muodossa käsitelty Ruot-
13680:  sin valtiopäivillä eli jossakin valtion komiteassa sekä
13681:  mistä syystä asia ei ollut johtanut tulokseen. Tähän
13682:  tiedusteluunsa on Johtokunta saanut vastaukseksi että
13683:  tämä kysymys ei Ruotsin valtiopäivillä eikä missään
13684:  valtion komiteassa muodossa tahi toisessa ollut käsittelyn
13685:  alaisena, ja olivat tämän ilmoituksen todenperäisyyden
13686:  todentaneet sekä pankkientarkastuslaitos että valtiova-
13687:  raintoimituskunta Ruotsissa, joiden puoleen vastauksen
13688:  antaja oli kääntynyt tiedonantoaan varmentaakseen.
13689:                        Clas v. Collan.
13690:       F. Stenius.       Jalo Järnefelt.       K. Basilier.
13691:                                         Max Sabelli."
13692:                            Liite.                       13
13693:       Samalla kun pankkivaltuusmiehillä on kunnia an-
13694: taa tieto tästä Suomen pankin johtokunnan kirjelmästä,
13695: tahtovat pankkivaltuusmiehet omasta puolestaan ensik-
13696: si lausua, että periaatteellisia epäilyksiä ei tarvinne ol-
13697: la sitä vastaan, että määrätyillä ehdoilla ulkomaisille
13698: pankeille myönnetään oikeus hai;joittaa pankkiliikettä
13699: Suomessa. Mutta niistä syistä, joita tämän asian aikai-
13700: semmassa käsittelyssä jo on esiintuotu, Pankkivaltuus-
13701: miehet eivät kuitenkaan voi otaksua, että jonkun ulko::
13702: maisen pankin haarakonttorin perustaminen maahamme
13703: tulisi korkokantaan tai rahaoloihin täällä vaikuttamaan
13704: niin paljon kun monella taholla on luultu siitä voitavan
13705: odottaa. Edelleen täytyy Pankkivaltuusmiesten, samaten
13706: kuin Suomen Pankin Johtokunnan, epäillä, onko mi-
13707: kään sen arvoinen ulkomainen pankki kuin ehdotuk-
13708: sessa tarkoitetaan, oleva halukas niillä ehdoilla, jotka
13709: asetusehdotuksen 6 §:ssä on lainaksiottoliikkeen har-
13710: joittamiselle pantu, käyttämään oikeutta pankillikkeen
13711:  alottamiseen Suomessa.
13712:       Katsomatta asiakseen ottaa asetusehdotuksen eri-
13713: koiskohtia tarkastettavaksi, eivät Pankkivaltuusmiehet
13714:  kuitenkaan ole voineet olla kiinnittämättä huomiota sii-
13715:  hen asemaan, minkä ehdotuksen mukaan ulkomaisille
13716:  pankkiliikkeille yleensä tulisi verrattuna muita liikkeitä
13717:  koskevaan lainsäädäntöön.
13718:       Yhtä yleisenä kuin asianmukaisena sääntönä voita-
13719:  nf\e pitää, että ulkomaiselle liikkeelle ei turvata aina-
13720:  kaan parempaa oikeutta toiminnan harjoittamiseen kuin
13721:  kotimaiselle, ja että asianomaisessa järjestyksessä alo-
13722:  tetun liikkeen lakkauttamisen tulee olla vaikeampi kuin
13723:  luvan kieltäminen saman liikkeen perustamiseen. Mo-
13724:  lemmissa näissä suhteissa tulisivat kuitenkin asiat eh-
13725:  dotuksen mukaan olemaan päinvastoin.
13726:       Kun suomalaisen pankkiyhtiön perustaminen 10
13727:  päivänä Toukokuuta 1886 annetun armollisen asetuk-
13728: 14           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13729: 
13730: sen mukaan ei ole riippuva ainoastaan siitä, että yhtiö-
13731: järjestys soveltuu yhteen tämän asetuksen ja sen kans-
13732: sa, mitä laki muuten säätää, vaan myöskin siitä, että
13733: syytä hylkäämiseen muutoin ei ole (3 §), niin ulkomai-
13734: selle pankkiliikkeelle sitä vastoin vakuutettaisiin ni-
13735: menomainen oikeus saada lupa pankkiliikkeen harjoit-
13736: tamiseen, jos se vain täyttää asetusehdotuksessa olevat,
13737: tosin kyllä ankarat, ehdot (2 §). Mutta sitten tämä
13738: pankkiliikkeen harjoittamisoikeus voitaisiin ehdotuksen
13739: mukaan julistaa menetetyksi m. m. jos. silmälläpitävän.
13740: viranomaisen muistutuksen pankin toimintaa vastaan
13741: täällä tahi sen kotimaassa havaitaan siihen antavan
13742: aihetta, ilman mitään sen tarkempaa rajoitusta (9 §).
13743: Tässä kohden on siis ehdotuksessa menty pitemmälle
13744: kuin voimassa olevassa asetuksessa kotimaisen pankki-
13745: liikkeen lakkauttamiseen nähden, joka voi tulla kysy-
13746: mykseen ainoastaan jos pankki on mennyt pankkiase-
13747: tuksessa annettuja määräyksiä ulommaksi tahi muuten
13748: sanottavammassa määrässä poikennut niistä, ollen sil-
13749: loinkin ensin pankin hallitusta kuulusteltua tutkittava
13750: ja määrättävä, millä tavoin sellainen seikka oh oikais-
13751: tava ia korjattava, ja vasta kovemmassa tapauksessa,
13752: onko toimilupa katsottava menetetyksi (16 §).
13753:       Joskin viimemainittu ero voidaan pitää oikeutettu-
13754: na, niin sen kautta esiytyy vielä räikeämmin päinvas-
13755: taiseen suuntaan käyvä ero pankkiliikkeen alkamiseen
13756: nähden. Lisäksi tulee vielä, että mitään sellaista oike-
13757: utta, kuin panr~kiliikkeen alkamiseen on ehdotettu, ei
13758: ulkomaalaisella ole ilmoitusvelvollisen kaupan tai muun
13759:  elinkeinon harjoittamiseen taikka liikkeen haaraosaston
13760: perustamiseen, vaan tähän Suomen kan::;alaisel1e kuulu-
13761: vaan oikeuteen on ulkomaalaisen hankittava erityinen
13762: harkinnasta riippuva lupa (K. A. 31 p:ltä maaliskuutä
13763:  1879, 12 §).
13764:       Mutta luottolaitokset eivät liene omansa asetetta-
13765:                            Liite.                        15
13766: viksi enemmän valtiovallasta riippumattomiksi kuin
13767: tavalliset liikeyritykset, myöskin kaikenlaiset pikkuliik-
13768: keet, vaan pikemmin päinvastoin niinkuin kotimaiset
13769: pankkiyhtiöt ovatkin asetetut muihin yhtiöihin ja laina-
13770: osuuskunnat muihin osuuskuntiin verraten.
13771:      Niissä elinkeinolain ehdotuksissa, jotka viime ai-
13772: koina ovat olleet valtiopäivillä käsiteltävinä, on tosin
13773: ehdotettu ulkomaalaiset ilmoitusvelvollisiin elinkeinoi-
13774: hin nähden asetettaviksi samaan asemaan kuin Suo-
13775: men kansalaiset. Mutta luottolaitoksia koskeva erikois-
13776: lainsäädäntö jäisi sittenkin voimaan, ehdotuksen mu-
13777: kaan siinäkin että ulkomaisille pankkiliikkeille olisi va-
13778: kuutettuna oikeus, jota kotimaisilla ei ole. Siitä huoli·
13779: matta, että nyt esillä olevassa asetusehdotuksessa on
13780: puhe jo pitemmän aikaa muualla toimineista liikkeistä
13781: ja että ehdotuksessa olevat yleiset ehdot käytännössä
13782: saattavat hyvinkin vaikeuttaa ulkomaisen pankkiliik-
13783: keen perustamista Suomeen, täytyisi mainitun seikan
13784: tuntua lnonnot.Lomuudelta; ja tämä lienee vältettävissä
13785: ainoastaan siten, että samalla kuin asetuksessa sääde-
13786: tään ne erikoisehdot, joita ilman ulkomaista pankkilii-
13787: kettä ei missään tapauksessa katsota voitavan täällä
13788: sallia, sellaisen liikkeen alottaminen muuten tehdään
13789: samalla tavoin hankittavasta luvasta riippnvaksi kuin
13790: kotimaisenkin pankkiliikkeen.
13791:                       E. G. Palmen.
13792:   K. J. Ståhlberg.      A. listo.     H. G. Paloheimo.
13793:          Gösta Björkenheim.       E. Nevanlinna.
13794:                                       0. E. Winter.
13795: Helsinki 1911. Suomalaisen Kansan kirjapaino.
13796:      1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 
13801:                    Suuren Valiokunnan mie-
13802:             t i n t ö N :o 4 Eduskunnalle annetun edus-
13803:             kuntaesityksen johdosta, joka sisältää eh-
13804:             dotuksen asetukseksi ulkomaisen pankki-
13805:             yhtiön oikeudesta harjoittaa pankkiliikettä
13806:             Suomessa.
13807: 
13808:       Eduskunta on Suuren valiokunnan käsiteltäviksi lä-
13809: hettänyt Pankkivaliokunnan mietinnössä N:o 2 olevat kaksi
13810: asetusehdotusta, joista toinen tarkoittaa lisäystä , 1 §:ään
13811: toukokuun 10 p:nä 1886 annettua Keisarillista asetusta
13812: pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa", ja toinen pankki-
13813: liikettä, ,jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suomessa,_
13814: täällä harjoittaa". Molempiin näihin asetusehdotuksiin on
13815: Suuri valiokunta havainnut tarpeelliseksi ehdottaa eräitä
13816: asiallisia muutoksia sekä korjata niiden sananmuotoa, ja
13817: saa Suuri valiokunta tämän johdosta lausua seuraavaa.
13818: 
13819: 
13820: 
13821:     I. Asetus lisäykseksi 1 §:lUin touko-
13822: kuun 10 p:nä 1886 annettua Keisarillis-
13823: t a a s e t u s t a p a n k k i 1 i i k k e e s t ä , j o t a y h-
13824: tiö harjoittaa.
13825: 
13826:     Tähän asetusehdotukseen on epäselvyyden välltämi-
13827: s<:ksi tarpeen tehdä sellainen muutos, että asetuksen ni-
13828: mikkeessä mainittu lainkohta on kokonaan otettava ase-
13829: tuksen 1 §: n l momentiksi, johonka 2 momenttina liite-
13830: tään Pankkivaliokunnan ehdottama lisäys. Sitäpaitsi on
13831: asetus varustettava johdatuksella. Ja kun Pankkivalio-
13832: kunnan ehdottama asetuksen nimike ei enää täysin vas-
13833:        2     1911. -" S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13834: 
13835:        tai:::l Suuren valiokunnan siten korjaaman asetuksen sisäl-
13836:        lystä, on Suuri valiokunta muuttanut myöskin asetuksen
13837:        nimikettä, niin että se tulisi kuulumaan: «Asetus touko-
13838:        kuun 10 päivänä 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö har-
13839:        joittaa, annetun Keisarillisen asetuksen 1 §: n muuttami-
13840:        sesta.«
13841: 
13842: 
13843: 
13844: 
13845:           II. A s e t u s p a n k k i 1 i i k k e e s t ä, j o t a y h-
13846:        tiö, minkä kotipaikka ei ole Suomessa,
13847:        täällä harjoittaa.
13848: 
13849: 
13850: 
13851: 1 §.        Koska sen arvostelemiseen, onko pankkiyhtiölle, jonka
13852:        kotipaikka ei ole Suomessa, annettava lupa harjoittaa
13853:        tässä maassa pankkiliikettä vai eikö, tarvitaan tietoja ei
13854:        ainoastaan yhtiön laadusta ja vakavaraisuudesta sekä mis-
13855:        sä paikoin yhtiö tulisi pitämään konttorinsa, vaan myöskin
13856:        siitä, ketkä henkilöt tulisivat johtamaan yhtiön liikettä
13857:        Suomessa, ehdottaa Suuri valiokunta, että asetukscr.
13858:        1 §: ään lisättäisiin määräys, että myöskin tieto yhtiön tä ·
13859:        käläi.sestä johtokunnasta on annettava siinä hakemuksessa,
13860:        jolla yhtiö pyytää lupaa pankkiliikkeen harjoittamiseen
13861:        tässä maassa. Sellaista lisäystä ehdottaessaan on Suuri
13862:        valiokunta pitänyt silmällä sitäkin, että asetusehdotuksen
13863:        määräykset siitä, että vieraan pankin jokaisessa konttorissa
13864:        tulee olla oma, johtokuntansa, kaipna,vat, yhtenäisyyden saa-
13865:        vuttamiseksi 10 päivänä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä
13866:        annetun asetuksen vastaavien säännösten kanssa, sellais-
13867:        ta korjausta, että vieraalla pankilla tulee olla ainoastaan
13868:        y k s i , pankin täkäläisessä pääkonttorissa sijaitseva j o h-
13869:        t o k u n t a pankin koko liikettä Suomessa ohjaamassa,
13870:        vaan että pankin haarakonttorien johdossa ovat niiden
13871:        j o h t a j a t ja paikallisia oloja tuntevat t o i m i k u n-
13872:        n a t. Tämän mukaisesti on Suuri valiokunta ehdottanut
13873:        muutoksia myöskin asetusehdotuksen 2, 3 ja 5 §: ään.
13874:                 Ulkomaisten pankkien oikeudet.               3
13875: 
13876:      Suuressa valiokunnassa on ollut harkinnan alaisena,.         2 §.
13877: eikö asetusehdotukseen olisi otettava niitä tärkeitä m:iä-
13878:  räyksiä, mitkä sisältyvät 1886 vuoden pankkiasetuksen 6
13879:  ja 7 §: ään, joiden mukaan Suomessa pankkiliik.etta harjoit-
13880: tava yhtiö ei saa, eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamat-
13881:  ta, pitää teollisuusliikettä eikä muuta kauppaa kuin kullan ja
13882:  hopean, koti~ ja ulkomaisien vekselien, maksuosoituksien ja
13883:  pankkisetelien sekä muiden krediittipaperien, eikä myÖS-
13884:  kään omistaa muuta kiinteää omaisuutta kuin mitä pank-
13885:  kiliikkeen pitämiseen saattaa olla tarpeen, taikka haltijalle
13886:   asettaa sitoumuksia, olkoot mitä laatua tahansa, jotka ei-
13887:   vät kulje korolla. Mutta kun vieraalle pankiUe ilmeisesti
13888:  ei ole annettava parempa31 oikeutta kuin kotimaisellekaan
13889:  käyttää Suomessa pankkiliikettä ja kun tämä periaate
13890:   näyttää tulleen riittävän selvästi ilmil&usutuksi asetusehdo-
13891:   tuksen 2 §: n 1 momentissa olevalla säännöksellä, että de-
13892:   raalle pankkiyhtiölle on «annettava lupa sellaisen pankki-
13893:  liikkeen harjoittamiseen, joka 10 päivänä toukokuuta 1886
13894:  pankkiliikkeestä annetun asetuksen mukaan on sallittu«,
13895:  on katsottu, ettei ole tarpeen lisätä puheena olevaan ase-
13896:   tusehdotukseen sanottuja säännöksiä, koska ne s:itä huoli-
13897: matta tulisivat olemaan vierastenkin pankkien no•JJ.atctra.-
13898:   vina niiden liikkeeseen nähden Suomessa, samoin kuin näi-
13899:   den pankkien oikeuteen nähden hankkia ja haUita kiinteätä
13900:  omaisuutta Suomessa on sovellutettava säännöksiä asetuk-
13901:  sissa 25 päivältä helmikuuta 1851, 11 päivältä maalis-
13902:   kuuta 1879, 16 päivältä helmikuuta 1891 ja 10 päivältä
13903:  marraskuuta 1903.
13904:       Koska 4 §: n sisällystä ei asetusehdotuksen sananmuo-       4 §.
13905:  don mukaan voida käsittää niin laajaksi, että vieras pank-
13906:  ki sen perustuksella olisi pidettävä velvollisena liikkees-
13907:   tään Suomessa kuukausittain virallisissa sanomalehdissä
13908:   julkaisemaan tilinasemansa sekä kolmen kuukauden ku-
13909:  luttua tilivuotensa päättymisestä vuositilinsä ja tilintar-
13910:   kastuskertomuksen, niinkuin 1886 vuoden asetuksen 10 §
13911:  määrää- kotimaisten pankkien noud31tettavaksi, mutta sel-
13912:   lainen julkisuus Suuren valiokunnan mielestä on tarpeel-
13913:         4      1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
13914: 
13915:            Iinero vieraankin pankin Suomessa harjoittamaan liikkee-
13916:            seen nähden, on Suuri val~okunta ehdottanut 4 §: ään
13917:            otettavaksi tätä tarkoittavan lisäyksen.
13918:    o §.         5 §: n 2 momentin on Suuri valiokunta katsonut tar.
13919:            peelliseksi muodostaa uudestaan yhdenmukaiseksi osake-
13920:            yhtiöistä 2 päivänä toukokuuta 1895 annetun lain 36 §: ssä
13921:            olevan säännöksen kanssa.
13922:    9 §.         Siihen nähden, että suurella pääomalla varustettu vie-
13923:            ras pankki, joka Suomessa pankkiliikettä harjoittaa, saat-
13924:            taa joutua arveluttavaan pulaan jo ennenkuin sen omat
13925:            rahastot ovat alenneet alle 50 miljoonan markan ja pan-
13926:            kin liikkeen lakkauttaminen täällä siis käydä välttämättö-
13927:            mäksi, on 9 §: n 1 kohdassa oleva määräys siitä, että
13928:            ~enaatti    voiSI julistaa myönnetyn luvan pankkiliik
13929:            keen harjoittamiseen Suomessa menetetyksi silloin kun
13930:            pankin omat rahastot eivät enää nouse «liikkeen alotta-
13931:            mista varten määrättyyn pienimpään määrään«, asianmu-
13932:            kainen, vaan siihen liittyvä lisämääräys 50 miljoonasta
13933:            markasta sitä vastoin harhaan viepä. Suuri vaJ.iokunta
13934:            on sentähden ehdottanut sanat «viit1eenkymmeneen nill-
13935:            joonaan markkaan« tästä kohdasta poistettaviksi.
13936: to Jat2 §.      Asetusehdotuksen 10 ja 12 §: n on Suuri valiokunta
13937:            katsonut aineensa puolesta liittyvän niin läheisesti toisiin-
13938:            sa, että ne ovat yhdistettävät, ja on Suuri valiokunta
13939:            sitä varten valmistanut sananmuodon uudelle 10 §: lle.
13940:            Tätä tehdessään on Suuri valiokunta asettunut sille kan-
13941:            nalle, että vieraan pankin Suomessa olevan johtokunnan
13942:            on sallittava itse toimittaa pankin asiain suoritus, paitsi
13943:            kun valtion asettama julkinen asiamies pitää sen arve-
13944:            luttavana, jolloin hänen tulee pyytää t u o m i o i s t u i-
13945:            m e n määräämään selvitysmies suorituksen pankin kus-
13946:            tannuksella toimittamaan. SutM"en valiokunnan käsityksen
13947:            mukaan on nim. tuom~oistuin, joka epäilemättä parhaiten tun-
13948:             tee tuomiopiirissää olevat selvitysmiehiksi kelpaavat ,henki-
13949:            löt, sopivampi määräämään selvitysmiehen kuin Senaatti,
13950:            ja liittyy sitä paitsi sellainen järjestely läheisesti maassa
13951:             noudatettavaan konkurssimenettelyyn, jossa tuomioistuin
13952:                  Ulkomaisten pankkien oikeudet.
13953: 
13954: velkojia kuulusteltuaan määrää uskotun miehen ottamaan
13955: konkurssipesän hoitoonsa.
13956:     Suuri valiokunta ehdottaa 10 §: n 2 momentin poistet-
13957: tavaksi, koska siinä oleva säännös poikkeaa siitä järjes-
13958: tyksestä, joka saatavain valvomisessa on Suomcss1 no.I-
13959: datettavana.
13960: 
13961:     Lopuksi on huomau.tettava, että nyt puheen.t ole
13962: van asetusehdotuksen nimikkeestä ja 1 §: n alkusanoi s-
13963: ta jo selvästi astuu näkyviin, että asetuksen säännökset
13964: ovat tarkoitetut sovellUJtettaviksi ainoastaan pankkiliikkee-
13965: seen, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suomessa, tääl-
13966: lä harjoittaa. On sen vuoksi tarpeetonta asetuksen er:i-
13967: näisissä pykälissä yhä uudestaan julkilausua sitä, että
13968: asianomaisen pykälän sisällys koskee saman a s et t u k-
13969: s e n n o j a 11 a harjoitettavaa pankkiliikettä. Tähän näh-
13970: den on 9uuri valiokunta korjannut sananmuotoa asetuk-
13971: sen 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 §: n alussa.
13972: 
13973: 
13974:     Edellä esitetyn perustuksella Suuri valiokunta kunni-
13975: oittaen ehdottaa,
13976: 
13977:                ettti Eduskunta hyvtiksyisi puheena olevat
13978:             kaksi asetusehdotusta näin kuuluvina:
13979: 
13980: 
13981:                            Asetus
13982: toukokuun 10 päivtinti 1886 pankkiliikkeestti, jota yhtitJ
13983: harjoittaa, annetun Keisarillisen asetuksen 1 §:n muut-
13984: tamisesta.
13985: 
13986:     T ä m ä n k a u t t a s ä ä d e t ä ä n, e t t ä 1 § K e i-
13987: sarillisessa asetuksessa 10 päivältä
13988: t o u k o k u u t a 1 8 8 6 p a n k k i 1 i i k k e e s t ä, j o-
13989: t a y h t i ö h a r j o i t t a a, m u u t e t a a n n ä i n k u u-
13990: I u v aksi:
13991: 6      1911. -   S. V. M, -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6,
13992: 
13993:                                  1 §.
13994:      P a n k k i y r i t y k s e t, j o t k a t a r k o i t t a v a t
13995: lainaamista yleisöltä ottamalla talie-
13996: t u k s i a v a s t a a n t a h i a n t a m a 11 a o b 1 i g a t-
13997: s i o n e j a, o v a t t ä m ä n a s e t u k s e n ni ä ä r ä y s-
13998: ten alaisia.
13999:      Pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole
14000: Suomessa, täällä harjoittaa, on erittäin säädetty.
14001: 
14002: 
14003: 
14004: 
14005:                               Asetus
14006: pankkiliikkeesttt, jota yhti6, minkti kotipaikka ei ole Suo-
14007: messa, tttttlltt harjoittaa.
14008: 
14009:                                   1 §.
14010:     Jos pankkiyhtiö, jonka kotipaikka ei ole Suomessa,
14011: ( J· o i s t. ) haluaa täällä harjoittaa 1pankkiliikettä, ( p o i s t.)
14012: h a k e k o o n s i i h e n k i r j a 11 i s e s t i 1 u p a a Kei-
14013: sarillisen Suomen Senaatin Talousosastolta.
14014:     H a k e m u k s e s s a o n i 1 m o i t e t t a v a n e h e n-
14015: k i 1 ö t, j o t k a t u 1 e v a t o 1 e m a a n y h t i ö n j o h-
14016: t o k u n t a n a S u o m e s s a, n i i n m y ö s s e t a i
14017: n e k o n t t o r i t, j o i d e n v ä 1 i t y k s e 11 ä p a n k-
14018: ki aikoo täällä liikettä harjoittaa; ja
14019: o n h a k e m u k s e e n 1i~tettävä pankin voimassa oleva
14020: y h t i ö j ä r j e s t y s sekä todistus · siitä:
14021:      että y h t i ö kotimaassaan laillisella oikeudella on vä-
14022: hintään kymmenen vuotta harjoittanut ja edelleen har-
14023: joittaa pankkiliikettä; sekä
14024:      että y h t i ö 11 e suoritetun irtisanomattoman p o h-
14025: j a r a h a s t o n ja s e n o m i s t a m i e n vararahasto-
14026: jen yhteenlaskettu määrä vastaa vähintään viittäkymmen-
14027: tä miljoonaa Suomen markkaa.
14028:                 . Ulkomaisten pankkien oikeudet.                  7
14029: 
14030:                                   2 §.
14031:      Jos 1 §: ssä määrätty selvitys havaitaan täydelliseksi
14032: ja syytä hylkäämiseen muutoin ei ole, on pankkiyhtiölle
14033: anneuava lupa sellaisen pankkiliik'zeen harjoittamiseen,
14034: joka 1 0 p ä i v ä n ä toukok u u t a 1886 pankkiliikkeestä
14035: annetun asetuksen mukaan on sallittu, ja katsotaan lupa
14036: annetuksi sillä ehdolla, että yhtiö on velvollinen alistu~
14037: maan sen toimintaa koskevassa lainsäädännössä ehkä ta-
14038: pahtuviin muutoksiin. Myönnetty lupa on K e i s a r i 1-
14039: 1 i s e n S e n a a t i n t o i m e s t a ilmoitettava 9uomen
14040: virallisissa sanomalehdissä.
14041:      Ennenkuin liik k e e n saa alottaa, on k a u p p a r e -
14042: k i s t e r i i n t e h t ä v ä ilmoitus p a n k i n toiminimestä,
14043: (poist.) mitkä henkilöt ovat pankin täkäläisenä
14044: johtokuntana j a k e t k ä o v a t o i k e u t e t u t k i r -
14045: j o i t t a m a a n toiminimen. Samalla on annettava selvi-
14046: tys siitä, että mainitut henkilöt ovat oikeutetut Suomessa
14047: elinkeinoa harjoittamaan.
14048:      Jos pankki (pois t.) perustaa Suomeen useampia
14049: konttoreja, on p ä ä k o n t t o r i n a p i d e t t ä v ä s e,
14050: j o s s a j o h t o k u n t a s i j a i t s e e. H a a r a k o n t -
14051: torien johtajista ja niiden toimikuntien
14052: jäsenistä on myöskin ilmoitus kauppa-
14053: rekisteriin tehtävä.
14054:      Edellämainittuihin järjestelyihin ja
14055: h e n k i 1 ö i h i n n ä h d e n tapahtuvat muutokset ovat
14056: niinikään säädetyllä tavalla kaupparekisteriin ilmoitettavat.
14057:      Ellei pankki vuoden kuluessa luvan saamisesta avaa
14058: konttoria Suomessa, on (p o i s t.) a n n e t t u 1 u p a
14059: rauennut.
14060:                                3 §.
14061:     Pankin ( p o i s t. } Suomeen perustamassa konttorissa
14062: on pidettävä sellaisia kirjoja, joista p a n k i n täällä har-
14063: ioittama liike käy ilmi. ( p o i s t. )
14064:     johtokunnan tulee kultakin tilivuodelta, kolmen kuu-
14065: kauden kuluessa sen päättymisestä, antaa Keisarillisen
14066: 8     l9tt. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o ii.
14067: 
14068: Senaatin valtiova.raintoimituskunnalle kertomus pankin ta-
14069:  käläisestä toiminnasta j a s i t ä p a i t s i :
14070:     kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin pankin tilin"
14071: tarkastajat ovat tarkastaneet sen koko liikkeen, ( p o i s t.)
14072: pankin vuosikertomus y n n ä tilintarkastajain kertomus
14073: suomen- ja ruotsinkielisine käännöksineen;
14074:     jos pankin toiminta sen kotimaassa on erityisen vi-
14075: ranomaisen silmälläpidon alaisena, tämän viranomaisen
14076: v u o s i t t a i n antama todistus siitä, ettei sen p uolelta ole
14077:                                                        1
14078: 
14079: 
14080: tehty muistutusta pankkia vastaan, tahi jos muistutus on
14081: tehty, selvitys sen sisällyksestä; sekä
14082:     jos t e h d ä ä n muutos pankin y h t i ö j ä r j e s t y k-
14083: s e e n, ko;men kuukauden kuluessa siitä ( p o i s t. ) i 1-
14084: m o i t u s. ( P o i s t. )
14085: 
14086:                                4 §.
14087:       Pankin tulee likkeestään Suomessa
14088: p a n .e t t ~ a m a a n v i r a 11 i s i i n s a n o m a 1 e, h-
14089: t i i n n e i 1 m o i t u k s e t, j o t k a m a i n i t a a n
14090: 1 0 p ä i v ä n ä t o u k o k u u t a 1 8 8 6 p a n k k i-
14091: 1 i i k k e e s t ä a n n e Ii u n a s e t u k s e n 1 0 § : s s ä,
14092: s e k ä s i t ä •P a i t s i antaa tilastollisia, tietoja sen mu-
14093: kaan kuin siitä on erittäin määrätty.
14094: 
14095:                                 5 §.
14096:     (Poist.) Pankki kuuluu sen Suomessa
14097: harjoittamasta liikkeestä aiheutu.vis-
14098: s a r i i t a-a s i o i s s a, n i i n m y ö s k o n k u r s s i-
14099: j a v u o s i h a a s t e a s i o i s s a yleiseen alioikeuteen
14100: siinä paikkakunnassa, m i s s ä j o h t o k u n t a sijaitsee.
14101: J o s p a n k i 11 a on useampia konttoreja, voidaan kui-
14102: tenkin r i i t a-as'ia, joka j o h t u u muussa kuin pääkont-
14103: torissa tapahtuu e e s t a sopimu k s e s t a, k ä s i t e 11 ä
14104: myös siellä, missä asianomainen konttori on.
14105:     Haaste t a h i m u u j u 1 k i s e n v i r a n o m a i s e n
14106: k ä s k y o n k a t s o t t a v a t u 11 e e n (p o i s t.) johto-
14107:                 Ulkomaisten pankkien oikeudet.                9
14108: 
14109: kunnan t i e d o k s i, kun j o k u s e n j ä s e n i s t ä o n
14110: s a a n u t s i i t ä o s a n.
14111: 
14112:                               6 §.
14113:     jos ( p o i s t. ) pankki haluaa muoaossa tai toisessa
14114: t ä 1111 ä harjoittaa lainaksiottoa, ta llettakoon siitä
14115: johtuvain sitoumusten täyttämisen vakuudeksi Suomen val-
14116: tiokonttoriin vastaavan määrän suomalaisia obligatsio-
14117: neja Keisarillisen Senaatin valtiovaraintoimituskunnan hy-
14118: väksymän kurssin mukaan. Kun pankin lii k e Suomessa
14119: lakkaa, ovat nämä obligatsionit käytettävät e n s i s i j a s-
14120: s a tässä mainittujen sitoumusten suorittamiseen.
14121:     Mitä edellisessä momentissa on sanottu, älköön kos-
14122: keko lainaksiottoa obligatsioneja liikkeeseen laskemalla,
14123: vaan olkoon siitä voimassa mitä 10 p ä i v ä n ä touko-
14124: kuuta 1886 pankkiliikkeestä annetun asetuksen 11, 12,
14125: 13 ja 14 §: ssä on säädetty.
14126:                              7 §.
14127:     Valvomaan tämän asetuksen nojalla toimivan pankiu
14128: { p o i s t. ) liikettä määrää Keisarillinen Senaatti julkisen
14129: asiamiehen, joka on oikeutettu, milloin hän tarpeelliseksi
14130: katsoo, tarkastelemaan pankin kirjoja, kassoja sekä lai-
14131: na- ja muita asiakirjoja.
14132:     Pankin tulee julkisen asiamiehen palkkaukseen mak-
14133: saa se apulisä, minkä Keisarillinen Senaatti määrää.
14134: 
14135:                              8 §.
14136:      Pankin ( p o i s t. ) Suomessa harjoittaman liikkeen
14137: verottamisesta on n o u d a t e t t a v a, mitä siitä on sää-
14138: -detty tai vastedes säädetään.
14139:                              9 §.
14140:     Keisarillinen Senaatti voi julistaa ( p o i s t. ) 1 u v a n
14141: pankkiliikkeen harjoittamiseen Suomessa menetetyksi:
14142:     jos pankin omat rahastot eivät enää nouse liikkeen
14143: alottamista varten määrättyyn pienimpään määrään (pois t.) ;
14144: 10    1911. -   s. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14145: 
14146:    jos pankki muuten laiminlyö (p o i s t.) täyttää mitä
14147: (pois t.) sellaisesta pankkiliikkeestä, jota se haljoittaa,
14148: säädetään, tahi jos silmälläpitävän viranomaisen muistu~
14149: tus pankin toimintaa vastaan täällä tahi sen kotimaassa
14150: havaitaan siihen antavan aihetta.
14151: 
14152: 
14153:                   10 (10 § 1 mom. ja 12) §.
14154:      Jos pankki (poist.) tahtoo lakata liikettä
14155: Suomessa h a r joi t ta m a s ta, tai jos 1 u p a se 1-
14156: l a i s e n liikkeen harjoittamiseen on julistettu menete-
14157: tyksi, on julkisen asiamiehen otettava vuosihaaste niille,
14158: joilla sanotun liikkeen johdosta on saatavaa pankiltaJ.
14159: M i 11 o i n s y y t ä o n, p y y t ä k ö ö n j u 1 k i n e n
14160: asiamies myös tuomiotstuimen määrää-
14161: m ä ä n sopivan henkilön s e 1 v i t y s m i e h e n ä s u o-
14162:  ri t u k sen pankin kustannuksella toimittamaan
14163: s e k ä r y h t y k ö ö n t o i m e n p i t e e s e e n p a n-
14164:  kin tässä maassa olevain varain taka-
14165:  varikkoon panemiseksi.
14166:                 (10 §:n 2 mom. poist.)
14167:      J o s pankin tässä maassa oleva omaisuus konkurs-
14168: siin luovutetaan, raukeavat e d e 11 ä mainitut toimen-
14169:  piteet niin pian kuin (p o i s t.) uskottu mies on mää-
14170: rl:Vty.
14171: 
14172:                                11 §.
14173:    Mitä laissa on säädetty (pois t. ) velvollisuudesta
14174: luovuttaa omaisuus konkurssiin, olkoon myös vtoimassa
14175: pankista, ( p o i s t. ) sen S u o m e s s a oleviin varoihin
14176: nähden. Jos ( p o i s t. ) pankki on kotimaassaan kon-
14177: kurssin alaiseksi julistettu, on pankin kyvyttömyys sitou-
14178: mustensa täyttämiseen pidettävä Suomessakin todistettuna.
14179: 
14180:                         12 (13) §.
14181:     Kun pan k i n liike ( p o i s t. ) lakkaa, on julkisen
14182: asiamiehen siitä tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin.
14183:               Ulkomaisten pankkien oikeudet.          11
14184: 
14185:                        13 (14) §.
14186:     Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimivaan pank-
14187: kiin on sovellu tettava 10 päivänä toukokuuta
14188: 1886 pankkiliikkeestä annetun asetuksen 17 §· ssä oleYat
14189: säännökset.
14190:                        14 (15) §.
14191:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat
14192: maäräykset, jotka tämän asetuksen sovell u t tamiseen
14193: nähden havaitaan tarpeellisiksi.
14194: 
14195:    Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1911.
14196:    1911. -    S. V. M. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14197: 
14198: 
14199: 
14200: 
14201:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o4a
14202:              Eduskunnalle annetun eduskuntaesityksen
14203:              johdosta, joka sisältää ehdotuksen ase-
14204:              tukseksi ulkomaisen pankkiyhtiön oikeudesta
14205:              harjoittaa pankkiliikettä Suomessa.
14206: 
14207: 
14208:      Edellämainitun asian toisessa käsittelyssä on Edus-
14209: kunta hyväksynyt Asetuksen toukokuun JO päivänä 1886
14210: pankkiliikkeestä,jota yhtiö harjoittaa, annetun Keisarilli-
14211: sen asetuksen 1 §:n muuttamisesta, sekä Asetuksen pankki-
14212: liikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suomessa,
14213: täällä harjoittaa, Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 4
14214: olevan ehdotuksen mukaisesti, muuttaen kuitenkin vii-
14215: meksi mainitun asetusehdotuksen 2 §:n näin kuuluvaksi:
14216: 
14217:                             2 §.
14218:      Jos 1 §:ssä määrätty selvitys havaitaan täydelliseksi
14219: ja syytä hylkäämiseen muutoin ei ole, on pankkiyhtiölle
14220: annettava lupa sellaisen pankkiliikkeen harjoittamiseen,
14221: joka 10 päivänä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä anne-
14222: tun asetuksen mukaan on sallittu, ja katsotaan lupa anne-
14223: tuksi sillä ehdolla, että yhtiö on velvollinen alistumaan sen
14224: toimintaa koskevassa lainsäädännössä ehkä tapahtuviin
14225: muutoksiin. Myönnetty lupa on Keisarillisen Senaatin
14226: toimesta ilmoitettava Suomen virallisissa sanomalehdissä.
14227:      Ennenkuin liikkeen saa alottaa, on kaupparekiste-
14228: riin tehtävä ilmoitus pankin toiminimestä, mitkä henki-
14229: löt ovat pankin täkäläisenä johtokuntana sekä johtokun-
14230: nan täkäläinen kotipaikka ja ketkä ovat oikeutetut kir-
14231: 2 1911. - S. V. M. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 6.
14232: 
14233: joittamaan toiminimen. Samalla on annettava selvitys
14234: siitä, että mainitut henkilöt ovat oikeutetut Suomessa
14235: elinkeinoa harjoittamaan.
14236:       Jos pankki perustaa Suomeen useampia konttoreja,
14237: on pääkanttorina pidettävä se, jossa johtokunta sijaitsee.
14238: Haarakonttorien johtajista ja niiden toimikuntien jäse-
14239: nistä on myöskin ilmoitus kaupparekisteriin tehtävä.
14240:       Edellämainittuihin järjestelyihin ja henkilöihin nähden
14241: tapahtuvat muutokset ovat niinikään säädetyllä tavalla
14242: kaupparekisteriin ilmoitettavat.
14243:       Ellei pankki vuoden kuluessa luvan saamisesta avaa
14244: konttoria Suomessa, on annettu lupa rauennut.
14245: 
14246:      Suuri valiokunta, johon asia on uudestaan lähetetty,
14247: puoltaa Eduskunnan päättämän muutoksen hyväksymistä,
14248: kuitenkin eräällä muodollisella korjauksella. Tämän
14249: johdosta Valiokunta kunnioittaen. ehdottaa,
14250: 
14251:                 että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen ase-
14252:            tukseksi pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä
14253:            kotipaikka ei ole Suomessa, täällä harjoittaa,
14254:            asian toisessa käsittelyssä tekemänsä päätök-
14255:            sen mukaisesti, kuitenkin siten, että 2 § saisi
14256:            seuraavan sananmuodon:
14257: 
14258:                             2 §.
14259:      Jos 1 §:ssä määrätty selvitys havaitaan täydelliseksi
14260: ja syytä hylkäämiseen muutoin ei ole, on pankkiyhtiölle ·
14261: annettava lupa sellaisen pankkiliikkeen harjoittamiseen,
14262: joka 10 päivänä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä anne-
14263: tun asetuksen mukaan on sallittu, ja katsotaan lupa anne-
14264: tuksi sillä ehdolla, että yhtiö on velvollinen alistumaan sen
14265: toimintaa koskevassa lainsäädännössä ehkä tapahtuviin
14266: muutoksiin. Myönnetty lupa on Keisarillisen Senaatin
14267: toimesta ilmoitettava Suomen virallisissa sanomalehdissä.
14268:      Ennenkuin liikkeen saa alottaa, on kaupparekiste-
14269: riin tehtävä ilmoitus pankin toiminimestä, mitkä henki-
14270:             Ulkomaisten pankkien oikeudet.               3
14271: 
14272: löt ovat pankin täkäläisenä johtokuntana, johtokunnan
14273: kotipaikasta, ja ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan toimi-
14274: nimen. Samalla on annettava selvitys siitä, että mainitut
14275: henkilöt ovat oikeutetut Suomessa elinkeinoa harjoitta-
14276: maan.
14277:      Jos pankki perustaa Suomeen useampia konttoreja,
14278: on pääkanttorina pidettävä se, jossa johtokunta sijaitsee.
14279: Haarakonttorien johtajista ja niiden toimikuntien jäse-
14280: nistä on myöskin ilmoitus kaupparekisteriin tehtävä.
14281:      Edellämainittuihin järjestelyihin ja henkilöihin näh-
14282: den tapahtuvat muutokset ovat niinikään säädetyllä ta-
14283: valla kaupparekisteriin ilmoitettavat.
14284:      Ellei pankki vuoden kuluessa luvan saamisesta avaa
14285: konttoria Suomessa, on annettu lupa rauennut.
14286: 
14287: 
14288:      Helsingissä 10 p:nä toukokuuta 1911.
14289: Helsinki 1911. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö
14290:     1911. -    Edusk. asetusebd. - Edusk. esitysmiet N:o 6.
14291: 
14292: 
14293: 
14294: 
14295:                   S u o m e n E d u s k u n n a n eduskunta-
14296:               esityksen johdosta päättämä a 1 a maine n
14297:               e h d o t u s asetukseksi toukokuun 10 päi-
14298:               vänä 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö har-
14299:               joittaa, annetun Keisarillisen asetuksen 1
14300:               § :n muuttamisesta sekä asetukseksi pankki-
14301:               liikl<eestä, jota yhtiö, minl<ä )<otipail<ka ei
14302:               ole Suomessa, täällä harjoittaa.
14303: 
14304: 
14305: 
14306: 
14307:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
14308:              ja Suuriruhtinas I
14309: 
14310: 
14311: 
14312: 
14313:     Näillä valtiopäivillä on tehty eduskuntaesitys, joka
14314: sisältää ehdotuksen lisäykseksi toukokuun 10 päivänä 1886
14315: pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, annetun Keisarilli-
14316: 2   1911.- Edusk. asetusehd.- Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14317: 
14318: sen asetuksen 1 § :ään sekä ehdotuksen asetukseksi pankki-
14319: liikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suomessa,
14320: täällä harjottaa; ja on Eduskunta tämän esityksen sääde-
14321: tyssä järjestyksessä käsitellyt.
14322:     Suomessa on oikeus yhtiön harjoittamaan pankkiliik-
14323: keeseen pidätetty ainoastaan kotimaisille yhtiöille. Maan
14324: rahamarkkinoilla aika ajoin vallinneeseen ahdinkotilaan
14325: on usein ollut syynä se seikka, että luotontarvitsija.t
14326: ovat olleet riippuvaisia siitä luotosta, jota kotimaiset
14327: lmuppapankit ovat voineet antaa, ja sitäpaitsi ovat
14328: korkeat korkomäärät viime vuosina liikeelämää rasit-
14329: taneet. Ulkolaisen pääoman hankkiminen maahan tämän
14330: ahdinkotilan poistamiseksi on ollut vaikeata, koska Suo-
14331: men rahantarvitsijoilla ei ole ollut välittömiä yhteyk-
14332: siä pääomasta rikkaiden maiden lainanantajain kanssa.
14333: Epäedullisista luotto-oloista on omien pääomain vähyyden
14334: takia kärsinyt etenkin teollisuus, joka siitä syystä ei ole
14335: voinut kehittyä sille asteelle, mihin sillä varsinkin maan
14336: vesivoimain runsauteen nähden olisi edellytyksiä. Valtion,
14337: kuntain ja kiinteistöpankkien tarvitseman ulkomaisen luo-
14338: ton hankkiminen on suurimmaksi osaksi ollut ulkolaisten
14339: pankkilaitosten välitettävänä. Jos sen sijaan ulkolaisten
14340: pankkien sallittaisiin perustaa haarakonttoreja Suomeen,
14341: kävisi mahdolliseksi ryhtyä välittömiin neuvotteluihin ul-
14342: komaisen pääoman hankkimiseksi maahan. Seurauksena
14343: tästä olisi, että maan taloudellinen yhteys ulkomaiden
14344: kanssa tulisi pysyväisemmäksi ja vilkkaammaksi. Edus-
14345: kunnan mielestä olisikin sentähden syytä lainsäädännössä
14346: aikaansaada sellainen muutos, että yhtiö, jonka kotipaikka
14347: ei ole Suomessa, saisi harjoittaa täällä pankkiliikettä.
14348:     Edut tällaisesta muutoksesta olisivat ilmeiset. Ennen
14349: kaikkea ei rahapulan sattuessa pääoman puute kävisi ko-
14350: vin tuntuvaksi, kun tukalisinakin aikoina luottoa olisi saa-
14351: tavissa täysin varmaa vaimutta vastaan. Valtion ja kun-
14352: tain tarpeisiin voitaisiin siten myös hankkia ulkomaista
14353: pääomaa edullisemmilla ehdoilla. Muissakin suhteissa ja
14354: erittäinkin mitä tulee ulkolaisten valuuttojen ostoon ja
14355:                Ulkomaisten pankkien oikeudet.               3
14356: 
14357: myyntiin, remburssiluottoon ynnä muuhun voisi täällä lii-
14358: kettä harjoittava pankki palvella liikemaailmaa halvem-
14359: malla kuin kotimaiset pankit ainakin tähän asti ovat teh-
14360: neet. Myöskin Suomessa voimassa oleva kiinnitys-
14361: järjestelmä, joka edellyttää kiinnityksen uudistamista
14362: ennen kymmenen vuoden loppua, tekee välttämättömäksi,
14363: että ulkolaisella rahalaitoksella on täällä edustajansa, jos
14364: se tahtoo muodossa tai toisessa myöntää kiinteistöluottoa.
14365:     Jos ulkolaisille pankeille myönnettäisiin puheena oleva
14366: oikeus, kehottaisi luultavasti näiden pankkien oma etu
14367: niitä mikäli mahdollista toimimaan yhdenmukaisesti koti-
14368: maisten pankkien kanssa ja siis myöskin omaksi hyödyk-
14369: seen noudattamaan maassa vallitsevia korkeita lainanto-
14370: korkoja. Mutta toiselta puolen on huomattava, että kil-
14371: pailu parhaista vakuuksista ja etusijassa puhtaasta kauppa-
14372: salkusta tulisi ulkolaisten pankkien toiminnan kautta Suo-
14373: messa tuntuvasti lisääntymään, jonka seikan ehdottomasti
14374: täytyisi ainakin jossain määrin vaikuttaa korkokantaan.
14375: Pääpaino ei kuitenkaan ole siinä, että lainanautokorko
14376: saataisiin joka tapauksessa alenemaan, vaan että maalle
14377: olisi pula-aikoinakin mahdollista saada käytettäväkseen
14378: rahoja ja siten lyhentää pulakausia.
14379:      Harkittaessa, mitä määräyksiä ja ehtoja olisi tarpeen
14380:  asettaa ulkolaiselle pankille, joka haluaa harjoittaa pank-
14381: kiliikettä Suomess-a, on etusijassa kiinnitettävä huomio ky-
14382:  symykseen, onko ulkolaisten pankkien haarakonttorien pe-
14383: rustaminen Suomeen tehtävä riippuvaksi myönnytyksestä
14384: jokaisessa eri tapauksessa, vaiko laissa määrätystä ehdolli-
14385: sesta oikeudesta. Yksinomaan viranomaisen ratkaisusta
14386:  riippuva myönnytys ei tässä kohdin voi tarjota niitä takeita
14387:  ja sitä turvallisuutta, mitä laissa määrättyjen ehtojen täyt-
14388:  täminen sisältää. Pääehdoksi pankkiliikkeen harjoittami-
14389:  sen oikeudelle Suomessa on pantava, että pankilla on suu-
14390: ret omat rahastot ja että pankki kotimaassaan on pitemmän
14391:  ajan toiminut. Pankin pohjarahaston ynnä sen omistamien
14392:  vararahastojen yhteenlasketun määrän tulee vastata vähin-
14393:  tään 50 miljoonaa Suomen markkaa. Että tämä määrä
14394: 4   1911. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14395: 
14396: toimiluvan saamisen ehtona on asetettu näin korkealle, riip-
14397: puu siitä, että maalle voi olla todellista hyötyä ainoastaan
14398: täällä toimivista suurista ja vakavaraisista ulkolaisista ra-
14399: halaitoksista.
14400:      Kun ulkolaisten pankkien toiminnalla Suomessa ei ole
14401: tarkoitettu sitä, että pankki saisi täällä vastaanottaa tal-
14402: letuksia sijoitettaviksi toiseen maahan, on tarpeen määrätä,
14403: että pankin, jos se haluaa täällä muodossa tai toisessa har-
14404:  joittaa lainaksiottoa, on suomalaisen viranomaisen haltuun
14405: talletettava vakuus, joka arvoltaan vastaa lainaksioton koko
14406: maaraa. Tällä määräyksellä on tahdottu suojella niitä,
14407: jotka ulkolaiseen pankkiin tallettavat varojaan, ehkä jou-
14408: tumasta ulkolaisessa tuomioistuimessa valvomaan oikeuk-
14409: siaan. Tosin voitaisiin määrätä, että ulkolaisen pankin jou-
14410: tuessa maksukyvyttömäksi pankin kaikki Suomessa olevat
14411: varat saataisiin ottaa takavarikkoon pankin täkäläisten vel-
14412: kojen suoritukseen käytettäväksi. Mutta ei ole varmaa,
14413: että Suomessa toimivalla ulkolaisella pankilla tulisi sään-
14414:  nöllisissäkään oloissa täällä olemaan sanottavia varoja.
14415: Ainakin ulkolaiset vekselit lähetettäisiin pankin kotimaassa
14416: olevaan pääkonttoriin. Varsinkin pankin aseman käydessä
14417: epävarmaksi, tulisi pankki todennäköisesti siirtämään va-
14418: rojaan maasta. Sentähden on lisäksi säädettävä, että vaa-
14419: kuudeksi on pantava suomalaisia obligatsioneja. Mainittu
14420: määräys saattaa ehkä antaa aihetta muistutukseen, että se
14421: todellisuudessa sisältäisi kiellon ulkolaiselle pankille Suo-
14422: messa harjoittaa lainaksiottoliikettä. Mutta huomattava
14423: on, että ainakin vaadittaessa maksettavain lainain ottami-
14424: nen muodostuisi pankille kannattavaksi liikkeeksi, sellai-
14425: sista lainoista kun maksettaisiin korkoa 2 %-3 %, mutta
14426: niiden vakuudeksi talletettavista, täysin varmoista suoma-
14427: laisista obligatsioneista saataisiin korkoa 5 %, vieläpä
14428: enemmänkin. Ei olekaan luultavaa, että suuri ulkolainen
14429: pankki, jos se Suomessa avaisi konttorin, täällä vallitse-
14430: van korkean talletuskoron takia ainakaan alussa ryhtyisi
14431: lainaksiottoliikettä harjoittamaan. Varmaankin sellainen
14432: pankki pitäisi edullisempana Suomessa harjoittaa lainaksi-
14433:                Ulkomaisten pankkien oikeudet.               5
14434: 
14435: autoliikettä ulkoa tuoduilla pääomilla. Jos pankki tah-
14436: toisi liiketuttavilleen avata esimerkiksi juoksevan tilin, ei
14437: vakuuden asettamisesta tällaisen liikkeen vähäpätöisyyteen
14438: nähden voisi pankille koitua mainittavia vaikeuksia.
14439:      Näistä syistä on Eduskunta hyväksynyt ylempänä esi-
14440: tetyille periaatteille nojautuvan ehdotuksen asetukseksi
14441: pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suo-
14442: messa, täällä harjoittaa, sekä siitä aiheutuvan ehdotuksen
14443: asetukseksi toukokuun 10 päivänä 1886 pankkiliikkeestä,
14444: jota yhtiö harjoittaa, annetun asetuksen 1 § :n muuttami-
14445: sesta.
14446:      Ensin mainitun asetusehdotuksen nimikkeestä: ,Asetus
14447: pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suo-
14448: messa, täällä harjoittaa", näkyy, että asetus tarkoittaa sekä
14449: ulkomaalaisia että venäläisiä pankkiyhtiöita, jotka halua-
14450: vat Suomessa pankkiliikettä harjoittaa; ja on tämän nimik-
14451: keen kanssa yhtäpitävä säännös otettu ylempänä mainit-
14452: tuun ehdotukseen asetukseksi 1886 vuoden pankkiasetuksen
14453: 1 § :n muuttamisesta.
14454:     Eduskunta ei ole tahtonut rajoittaa asetusehdotusta          1 §.
14455:  ulkolaisen pankin liikkeen harjoittamisesta Suomessa aino-
14456: astaan osakeyhtiöitä koskevaksi, koska silloin useille suu-
14457: rille pankeille, jotka eivät ole osakeyhtiöitä, ei voitaisi
14458: myöntää tällaista oikeutta. Kuitenkin on asetusehdotuksen
14459: 1 § :ään otettu määräys, että ulkolaisen pankin pääoman
14460: tulee olla irtisanomattoman, jotta Keisarillinen Senaatti
14461: toimilupahakemuksia tutkiessaan voisi valvoa, ettei sellai-
14462: sille avoimille eikä kommandiittiyhtiöille, joiden pääomaa
14463: osakastenpäätöksellä voidaan vähentää, annettaisi oikeutta
14464: oman konttorin avaamiseen Suomessa.
14465:     Koska sen arvostelemiseen, onko pankkiyhtiölle, jonka
14466: kotipaikka ei ole Suomessa, annettava lupa harjoittaa
14467: tiiällä liikettä vai eikö, tarvitaan tietoja ei ainoastaan yh-
14468: tiön laadusta ja vakavaraisuudesta sekä missä paikoin
14469: yhtiö täällä tulisi pitämään konttorinsa, vaan myöskin
14470: siitä, ketkä henkilöt tulisivat johtamaan yhtiön liikettä
14471: Suomessa, on puheenalaiseen pykälään otettu määräys siitä,
14472:        6   1911. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14473:        että myöskin tieto yhtiön tänne asetettavasta johtokunnasta
14474:        on annettava siinä hakemuksessa, jolla yhtiö pyytää lupaa
14475:        pankkiliikkeen harjoittamiseen Suomessa. Tätä määräystä
14476:        laadittaessa on pidetty silmällä sitä, että ulkolaisella pan-
14477:        killa tulisi Suomessa olla yksi, pankin täkäläisessä pää-
14478:        konttorissa sijaitseva johtokunta pankin koko liikettä Suo-
14479:        messa ohjaamassa ja että, jos pankilla on maassa useampia
14480:        konttoreja, haarakonttorien johdossa tulisi olla niiden joh-
14481:        tajat ja paikallisia oloja tuntevat toimikunnat. Tämä jär-
14482:        jestelmä on pääpiirteissään sama kuin mitä pankkiliik-
14483:        keestä vuonna 1886 annetussa asetuksessa on säädetty koti-
14484:        maisista pankkiyhtiöistä.
14485:            Aika, jonka ulkolaisen pankin tulee olla kotimaassaan
14486:        toiminut ennenkuin se saa harjoittaa liikettä Suomessa, on
14487:        varovaisuussyistä määrättävä niin pitkäksi, että asianomai-
14488:        sen pankin voi katsoa voittaneen perustamisen yhteydessä
14489:        tavallisesti esiintyvät vaikeudet ja osottautuneen kyllin
14490:        elinvoimaiseksi. Eduskunta on sentähden asettanut tämän
14491:        ajan kymmeneksi vuodeksi.
14492: 2 §.       Jos 1 § :ssä määrätty selvitys on täydelleen esitetty eikä
14493:        syytä hylkäämiseen muutoin ole, on asetusehdotuksen
14494:        2 § :n mukaan ulkolaiselle pankkiyhtiölle annettava lupa
14495:        Suomessa harjoittaa sellaista pankkiliikettä, joka 1886 vuo-
14496:        den pankkiasetuksen mukaan on sallittu. Kun ulkolaiselle
14497:        pankille ei tässä suhteessa ole annettava parempaa oikeutta
14498:        kuin kotimaisellekaan, sisältää sanottu säännös sen, että ul-
14499:        kolaisen pankin on liikettä täällä harjoittaessaan noudatet-
14500:         tava 1886 vuoden pankkiasetuksen 6 ja 7 § :ään sisältyviii
14501:        määräyksiä, joiden mukaan Suomessa pankkiliikettä
14502:         harjoittava yhtiö ei saa, eräitä poikkeustapauksia lu-
14503:         kuun ottamatta, pitää teollisuusliikettä eikä muuta kaup-
14504:        paa kuin kullan ja hopean, koti- ja ulkomaisten vekselien,
14505:        maksnsuosotuksien ja pankkisetelien sekä muiden krediitti-
14506:        paperien, eikä myöskään omistaa muuta kiinteää omaisuut-
14507:        ta kuin mitä pankkiliikkeen pitämiseen saattaa olla tarpeen,
14508:        taikka haltijalle asettaa sitoumuksia, olkoot mitä laatua
14509:        tahansa, jotka eivät kulje korolla. Sitä paitsi on huomat-
14510:               Ulkomaisten pankkien oikeudet.             7
14511: 
14512: tava, että ulkolaisten pankkien oikeuteen tarvettaan
14513: varten hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa
14514: olisi sovellutettava 25 päivänä helmikuuta 1851, 11 päi-
14515: vänä maaliskuuta 1879, 16 päivänä helmikuuta 1891 ja 10
14516: päivänä marraskuuta 1903 annettujen asetusten säännöksiä.
14517:     Säännös 2 § :n viimeisessä momentissa siitä, että lupa
14518: pankkiliikkeen harjoittamiseen Suomessa on rauennut,
14519: ellei ulkolainen pankkiyhtiö vuoden kuluessa luvan saami-
14520: sesta täällä avaa konttoria, on tarpeen, koska pankin tila
14521: pitemmän ajan kuluessa voi muuttua sellaiseksi, ettei yhtiö
14522: enää täytä 1 § :ssä olevia määräyksiä.
14523:     Kun on katsottu tärkeäksi, että ulkolaisen pankin Suo- 3 ja 4 §.
14524: meen perustamassa konttorissa on pidettävä sellaisia kir-
14525: joja, joista pankin täällä harjoittama liike käy ilmi ja että
14526: pankki sitä paitsi toiminnastaan antaa viranomaisille eri-
14527: näisiä tarpeellisiksi havaittuja tietoja, on tätä tarkoittava
14528: määräys otettu asetusehdotuksen 3 § :ään. Asetusehdo-
14529: tuksen 4 § :ssä on taas säädetty, että ulkolaisen pankin
14530: tulee toimintaansa kohdistuvien ilmoitusten julkaisemiseen
14531: seKä tilastollisten tietojen antamisvelvollisuuteen nähden
14532: noudattaa samoja määräyksiä kuin kotimaisista pankki-
14533: yhtiöistä on voimassa.
14534:     Jos ulkolaisella pankilla Suomessa on useampia kont-      5 §.
14535: torej a, on asetusehdotuksen 5 § :n mukaan pankin laillisena
14536: oikeuspaikkana riita-asioissa täällä oleva alioikeus siinä
14537: paikkakunnassa, jossa pankin Suomessa oleva johtokunta
14538: sijaitsee. Kuitenkin voidaan riita-asia, joka johtuu pan-
14539: kin Suomessa olevassa muussa kuin sen täkäläisessä pää-
14540: konttorissa tapahtuneesta sopimuksesta, käsitellä myös
14541: siellä, missä asianomainen konttori on.
14542:     Asetusehdotuksen 6 § :n 2 momentin mukaan ei ulkolai-     6 §.
14543: nen pankki ole estetty Suomessa ulosantamasta korkoa kas-
14544: vavia lainaobligatsioneja, kun se siinä vain noudattaa pank-
14545: kiliikkeestä vuonna 1886 annetussa asetuksessa olevia sään-
14546: nöksiä luvan hankkimisesta siihen, vakuuden asettamisesta
14547: ynnä muusta.
14548:         8   1911. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14549: 
14550: 9 §.        Siihen nähden, että suurella pääomalla varustettu ulko-
14551:         lainen pankki, joka Suomessa pankkiliikettä harjoittaa,
14552:         saattaa joutua arveluttavaan pulaan jo ennenkuin sen omat
14553:         rahastot ovat alenneet alle 50 miljoonan markan ja pankin
14554:         }ijkkeen lakkauttaminen täällä siis käydä välttämättömäksi,
14555:         on 9 § :ään otettu määräys, että Senaatti voi julistaa
14556:         myönnetyn luvan pankkiliikkeen harjoittamiseen Suomessa
14557:         menetetyksi silloin, kun pankin omat rahastot eivät enää
14558:         nouse liikkeen alottamista varten määrättyyn pienimpään
14559:         määrään.
14560: 10 §.       Jos ulkolainen pankki tahtoo lakkauttaa liikkeensä
14561:         Suomessa, tai jos lupa sellaisen liikkeen harjoittami-
14562:         seen julistetaan menetetyksi, on pankin Suomessa olevan
14563:         johtokunnan sallittava itse toimittaa pankin asiain suori-
14564:         tus, paitsi milloin julkinen asiamies pitää sen arvelutta-
14565:         vana. Siinä tapauksessa tulee asiamiehen pyytää tuomio-
14566:         istuinta määräämään selvitysmies toimittamaan suorituk-
14567:         sen pankin kustannuksella. Koska tuomioistuin epäile-
14568:         mättä parhaiten tuntee tuomiopiirissään olevat selvitys-
14569:         miehiksi kelpaavat henkilöt, on selvitysmiehen määräämi-
14570:         nen uskottu tuomioistuimen tehtäväksi. Tällainen järjestely
14571:         liittyy sitä paitsi läheisesti maassa noudatettavaan kon-
14572:         kurssimenettelyyn, jonka mukaan tuomioistuin velkojia
14573:         kuulusteltuaan määrää uskotun miehen ottamaan konkurssi-
14574:         pesän hoitoonsa. Tätä koskevat säännökset on otettu ase-
14575:         tusehdotuksen 10 § :ään.
14576: 11 §.        On katsottu tarpeelliseksi asetusehdotuksen 11 § :ään
14577:         ottaa määräys siitä, että ulkolainen panldå voidaan
14578:         velvoittaa luovuttamaan täällä olevat varansa konkurssiin
14579:         samojen perusteiden mukaan, kuin velvollisuudesta luo-
14580:         vuttaa omaisuus konkurssiin yleensä on Suomessa nou-
14581:         datettavana. Jos ulkolainen pankki on kotimaassaan ju-
14582:         listettu konkurssin alaiseksi, on pankin kyvyttömyys sitou-
14583:         mustensa täyttämiseen Suomessakin pidettävä ilman muuta
14584:         todistettuna.
14585:              Ulkomaisten pankkien oikeudet.              9
14586: 
14587:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
14588: alamaisesti ilmoittaa,
14589: 
14590:              että Eduskunta on hyvälcsynyt ja Teidän
14591:           Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
14592:           tavaksi ja vahvistetta1-'alcsi lähettää seuraavat
14593:           kaksi asetusehdotusta:
14594: 10 1911.- Edusk. asetusehd.- Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14595: 
14596: 
14597: 
14598: 
14599:                        Asetus
14600: toukolmun 10 päivänä 1886 pankkiliiklieestä, jota yhtiö
14601:    harjoittaa, annetun Keisarillisen asetuksen 1 § :n
14602:                     muuttamisesta.
14603: 
14604:    Tämän kautta säädetään, että 1 § Keisarillisessa ase-
14605: tuksessa 10 päivältä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä,
14606: jota yhtiö harjoittaa, muutetaan näin kuuluvaksi:
14607: 
14608:                             1 §.
14609:     Pankkiyritykset, jotka tarkoittavat lainaamista ylei-
14610: söltä ottamalla talletuksia vastaan tahi antamalla obligat-
14611: sioneja~ ovat tämän asetuksen määräysten alaisia.
14612:     Pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole
14613: Suomessa, täällä harjoittaa, on erittäin säädetty.
14614: 
14615: 
14616:                        Asetus
14617: pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaildm ei ole
14618:              Suomessa, täällä harjoittaa.
14619: 
14620:                              1 §.
14621:     Jos pankkiyhtiö, jonka kotipaikka ei ole Suomessa,
14622: haluaa täällä harjoittaa pankkiliikettä, hakekoon siihen
14623: kirjallisesti lupaa Keisarillisen Suomen Senaatin Talous-
14624: osastolta.
14625:     Hakemuksessa on ilmoitettava ne henkilöt, jotka tule-
14626: vat olemaan yhtiön johtokuntana Suomessa, niin myös se
14627: tai ne konttorit, joiden välityksellä pankki aikoo täällä
14628: liikettä harjoittaa; ja on hakemukseen liitettävä pankin
14629: voimassa oleva yhtiöjärjestys sekä todistus siitä:
14630:               Ulkomaisten pankkien oikeudet.               11
14631: 
14632:     että yhtiö kotimaassaan laillisella oikeudella on vähin-
14633: tään kymmenen vuotta harjoittanut ja edelleen harjoittaa
14634: pankkiliikettä ; sekä
14635:     että yhtiölle suoritetun irtisanomattoman pohjarahaston
14636: jn sen omistamien vararahastojen yhteenlaskettu määrä
14637: yastaa vähintään viittäkymmentä miljoonaa Suomen
14638: markkaa.
14639:                               2 §.
14640:     Jos 1 § :ssät määrätty selvitys havaitaan täydelliseksi ja
14641: eyytä hylkäämiseen muutoin ei ole, on pankkiyhtiölle an-
14642: nettava lupa sellaisen pankkiliikkeen harjoittamiseen, joka
14643: 10 päivänä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä annetun ase-
14644: tuksen mukaan on sallittu, ja katsotaan lupa annetuksi
14645: sillä ehdolla, että yhtiö on velvollinen alistumaan sen toi-
14646: mintaa koskevassa lainsäädännössä ehkä tapahtuviin muu-
14647: toksiin. Myönnetty lupa on Keisarillisen Senaatin toi-
14648: mesta ilmoitettava Suomen virallisissa sanomalehdissä.
14649:     Ennenkuin liikkeen saa alottaa, on kaupparekisteriin
14650: tehtävä ilmoitus pankin toiminimestä, mitkä henkilöt ovat
14651:  pankin täkäläisenä johtokuntana, johtokunnan kotipaikasta,
14652:  ja ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan toiminimen. Samalla
14653: on annettava selvitys siitä, että mainitut henkilöt ovat oi-
14654: keutetut Suomessa elinkeinoa harjoittamaan.
14655:     Jos pankki perustaa Suomeen useampia konttoreja, on
14656:  pääkonttorina pidettävä se, jossa johtokunta sijaitsee.
14657: Haarakonttorien johtajista ja niiden toimikuntien jäse-
14658:  nistä on myöskin ilmoitus kaupparekisteriin tehtävä.
14659:      Edellä mainittuihin järjestelyihin ja henkilöihin nähden
14660:  tapahtmat muutokset ovat niinikään säädetyllä tavalla
14661:  kaupparekisteriin ilmoitettavat.
14662:      Ellei pankki vuoden kuluessa luvan saamisesta avaa
14663:  konttoria Suomessa, on annettu lupa rauennut.
14664: 
14665:                               3 §.
14666:     Pankin Suomeen perustamassa konttorissa on pidettävä
14667: sellaisia kirjoja, joista pankin täällä harjoittama liike käy
14668: ilmi.
14669: 12   1911. - Edusk. asetusehd. - Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14670: 
14671:     Johtokunnan tulee kultakin tilivuodelta, kolmen kuu-
14672: kauden kuluessa sen päättymisestä, antaa Keisarillisen Se-
14673: naatin V altiovaraintoimituskunnalle kertomus pankin tä-
14674: käläisestä toiminnasta ja sitä paitsi:
14675:     kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin pankin tilin-
14676: tarkastajat ovat tarkastaneet sen koko liikkeen, pankin
14677: vuosikertomus ynnä tilintarkastajain kertomus suomen- ja
14678: rnotsinkielisine käännöksineen;
14679:     jos pankin toiminta sen kotimaassa on erityisen viran-
14680: omaisen silmällä pidon alaisena, tämän viranomaisen vuo-
14681: sittain antama todistus siitä, ettei sen puolelta ole tehty
14682: muistutusta pankkia vastaan, tahi jos muistutus on tehty,
14683: selvitys sen sisällyksestä; sekä
14684:     jos tehdään muutos pankin yhtiöjärjestykseen, kolmen
14685: kuukauden kuluessa siitä ilmoitus.
14686: 
14687:                               4 §.
14688:      Pankin tulee liikkeestään Suomessa panettaa maan vi-
14689: rallisiin sanomalehtiin ne ilmoitukset, jotka mainitaan 10
14690: päivänä toukokuuta 1886 pankkiliikkeestä annetun ase-
14691: tuli:Sen 10 § :ssä, sekä sitä paitsi antaa tilastollisia tietoja
14692: sen mukaan kuin siitä on erittäin määrätty.
14693: 
14694:                              5 §.
14695:    Pankki kuuluu sen Suomessa harjoittamasta liikkeestä
14696: aiheutuvissa riita-asioissa, niin myös konkurssi- ja vuosi-
14697: haasteasioissa yleiseen alioikeuteen siinä paikkakunnassa,
14698: missä johtokunta sijaitsee. Jos pankilla on useampia kont-
14699: toreja, voidaan kuitenkin riita-asia, joka johtuu muussa
14700: kuin pääkonttorissa tapahtuneesta sopimuksesta, käsitellä
14701: myös siellä, missä asianomainen konttori on.
14702:    Haaste tahi muu julkisen viranomaisen käsky on kat-
14703: sottava tulleen johtokunnan tiedoksi, kun joku sen jäsenistä
14704: on saanut siitä osan.
14705:                              6 §.
14706:    Jos pankki haluaa muodossa tai toisessa täällä harjoit-
14707: taa lainaksiottoa, tallettakoon siitä johtuvain sitoumusten
14708:                Ulkomaisten pankkien oikeudet.               13
14709: 
14710: täyttämisen vakuudeksi Suomen V aitiokonttoriin vastaa-
14711: van määrän suomalaisia obligatsioneja Keisarillisen Se-
14712: naatin V altiovaraintoimituskunnan hyväksymän kurssin
14713: mukaan. Kun pankin liike Suomessa lakkaa, ovat nämä
14714: obligatsionit käytettävät ensi sijassa tässä mainittujen si-
14715: toumusten suorittamiseen.
14716:     Mitä edellisessä momentissa on sanottu, älköön koskeko
14717: lainaksiottoa obligatsioneja liikkeeseen laskemalla, vaan
14718: olkoon siitä voimassa mitä 10 päivänä toukokuuta 1886
14719: pankkiliikkeestä annetun asetuksen 11, 12, 13 ja 14 § :ssä
14720: on säädetty.
14721:                             7 §.
14722:     Valvomaan tämän asetuksen nojalla toimivan pankin
14723: liikettä määrää Keisarillinen Senaatti julkisen asiamiehen,
14724: joka on oikeutettu, milloin hän tarpeelliseksi katsoo, tar-
14725: kastelemaan pankin kirjoja, kassoja sekä laina- ja muita
14726: asiakirjoja.
14727:     Pankin tulee julkisen asiamiehen palkkaukseen maksaa
14728: se apulisä, minkä Keisarillinen Senaatti määrää.
14729: 
14730:                               8 §.
14731:     Pankin Suomessa harjoittaman liikkeen verottamisesta
14732: on noudatettava, mitä siitä on säädetty tai vastedes sää-
14733: detään.
14734:                               9 §.
14735:     Keisarillinen Senaatti voi julistaa luvan pankkiliikkeen
14736: harjoittamiseen Suomessa menetetyksi:
14737:     jos pankin omat rahastot eivät enää nouse liikkeen alot-
14738: tamista varten määrättyyn pienimpään määrään;
14739:     jos pankki muuten laiminlyö täyttää mitä sellaisesta
14740: pankkiliikkeestä, jota se harjoittaa, säädetään, tahi jos ~il­
14741: 'mälläpitävän viranomaisen muistutus pankin toimintaa
14742:  vastaan täällä tahi sen kotimaassa havaitaan siihen antavan
14743: aihetta.
14744:                              10 §.
14745:     Jos pankki tahtoo lakata liikettä Suomessa harjoitta-
14746: masta, tai jos lupa sellaisen liikkeen harjoittamiseen on ju-
14747: 14   1911.- Edusk. asetusehd.- Edusk. esitysmiet. N:o 6.
14748: 
14749: listettu menetetyksi, on julkisen asiamiehen otettava vuo-
14750: sihaaste niille, joilla sanotun liikkeen johdosta on saatavaa
14751: pankilta. Milloin syytä on, pyytäköön julkinen asiamies
14752: myös tuomioistuimen määräämään sopivan henkilön sel-
14753: dtysmiehenä suorituksen pankin kustannuksella toimitta-
14754: maan sekä ryhtyköön toimenpiteeseen pankin tässä maassa
14755: olevain varain takavarikkoon panemiseksi.
14756:     Jos pankin tässä maassa oleva omaisuus konkurssiin
14757: luovutetaan, raukeavat euellä mainitut toimenpiteet niin
14758: pian kuin uskottu mies on määrätty.
14759: 
14760:                            11 §.
14761:    Mitä laissa on säädetty velvollisuudesta luovuttaa omai-
14762: suus konkurssiin, olkoon myös voimassa pankista, sen Suo-
14763: messa oleviin varoihin nähden. Jos pankki on kotimaas-
14764: saan konkurssin alaiseksi julistettu, on pankin kyvyttö-
14765: myys sitoumustensa täyttämiseen pidettävä Suomessakin
14766: todistettuna.
14767:                            12 §.
14768:    Kun pankin liike lakkaa, on julkisen asiamiehen siitä
14769: tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin.
14770: 
14771:                            13 §.
14772:     Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimivaan pank-
14773: kiin on sovellutettava 10 päivänä toukokuuta 1886 pankki-
14774: liikkeestä annetun asetuksen 17 § :ssä olevat säännökset.
14775: 
14776:                            14 §.
14777:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat
14778: määräykset, jotka tämän asetuksen sovelluttamiseen näh-
14779: den havaitaan tarpeellisiksi.
14780: 
14781: 
14782:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
14783: 
14784:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1911.
14785: 
14786:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
14787:            t 911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792:                   Laki- ja talousvaliokunnan mie-
14793:               tintö N:o 2 eduskuntaesityksen johdosta,.
14794:               joka sisältää ehdotuksen voimassa olevan
14795:               Merilain 31 §:n muuttamiseksi.
14796: 
14797:    Edustajain Tulikouran y. m. edellämainitun eduskunta-
14798: esityksen N:o 26 on Eduskunta pöytäkirjan otteella 21
14799: päivältä helmikuuta 1911 lähettänyt Laki- ja talousvalio-
14800: kunnan valmisteievasti käsiteltäväksi.
14801: 
14802: 
14803: 
14804: 
14805:     Esityksentekijät lausuvat ehdotuksensa perusteluissa
14806: muun muassa että, vaikka 9 päivänä kesäkuuta 1873 an-
14807: netussa Merilaissa myönnettiin maalaislaivoille yhtäläinen
14808: oikeus purjehtia ulkomerillä kuin kaupunkilaislaivoillekin~
14809: säädettiin siinä samalla, että laivat, joissa ei ollut määrä-
14810: tyn opinnäytteen suorittanutta päällysmiestä, saivat välit-
14811: tää liikennettä ainoastaan sisävesillä, Laatokalla, Suomen-
14812: lahdella, Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä ja Itämeren var-
14813: rella oleviin Venäjän satamiin sekä Tukholmaan. Joskin
14814: tämä laki näytti entisestään laajentavan rannikkolaivojen
14815: purjehdusaluetta, niin se itse asiassa supisti sitä, sillä
14816: sanotunlaisten laivojen pienen tuottavaisuuden tähden ei
14817: niihin kannattanut palkata opinnäytteen suorittanutta
14818: päällysmiestä, jolla olisi laajempi purjehdusoikeus. Huo-
14819: 2          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
14820: 
14821: limatta siitä että 1872 vuoden valtiopäivillä, jolloin nyky-
14822: ään voimassa oleva merilaki oli valtiosäätyjen käsiteltävä-
14823: nä, eräät valtiopäivämiehet puolsivat säilytettäväksi opin-
14824: näytteen Suorittamattomille rannikkolaivureille oikeuden
14825: purjehtia Itämerellä Saksan ja Tanskan satamiin saakka,
14826: ei tämä mielipide saavuttanut säädyissä tarpeellista kan-
14827: natusta, vaan rajoitettiin rannikkolaivurien purjehdusoike-
14828: utta edelläkerrotulla tavalla, mikä rajoitus on raskaana
14829: taakkana painanut rannikkopurjehtijoita ja suhteellisesti
14830: vähentänyt maamme meriliikettä ulkomaalaisten eduksi.
14831:    Osotukseksi siitä, että lainsäädäntö tässä kohden on
14832: muissa pohjoismaissa vapaampi kuin meillä, mainitaan
14833: esitysehdotuksessa, että Ruotsissa kuninkaallinen asetus
14834: 22 päivältä marraskuuta 1878 ja kuninkaallinen kuulutus
14835: 5 päivältä lokakuuta 1906 säätävät että jokainen 21 vuot-
14836: ta täyttänyt Ruotsin mies ilman tutkintoa saa kuljettaa
14837: laivaa kaikkiin Itämeren satamiin vieläpä Norjaan saakka.
14838: Samoin Tanskan laki merielinkeinosta 25 päivältä maa-
14839: liskuuta 1892 sallii n. s. ,saetteskipper" ien kuljettaa 100
14840: rekisteritonnin suuruisia laivoja Itämerellä. Venäläinen lai-
14841: vuri taasen saa lyhyen kuulustelun suoritettuaan purjeh-
14842: tia kaikkiin Itämeren satamiin.
14843:    Kun Itämeri, paitsi Venäjän satamia, oli maamme ran-
14844: nikkopurjehtijoilta sulettuna mutta vapaa samallaisen tie-
14845: tomäärän omaaville ruotsalaisille, tanskalaisille ja venäläi-
14846: sille, oli siitä luonnollinen seuraus, että ulkomaalaiset oli-
14847: vat vieneet ja yhä veivät ne tulot, jotka omat kansalai-
14848: semme olisivat ansainneet ja voisivat ansaita, jollei la-
14849: kimme heitä siitä estäisi.
14850:    Syynä, miksi 1873 vuoden Merilaki supisti rannikko-
14851: laivurien purjehdusaluetta, otaksuvat esityksentekijät ol-
14852: leen että sen kautta varmentuisi suurempien kauppalaivo-
14853: jen kehittymismahdollisuus ja lisääntyisi tietopuolisen
14854: ammattisivistyksen omaavia laivojen päälliköitä, jonka
14855: kautta merenkulku tulisi turvallisemmaksi. Käytäntö oli
14856: kuitenkin selvästi todistanut, etteivät nämä syyt olleet
14857:                 Merilain 31 §:n muuttaminen.               3
14858: 
14859: pitäneet paikkaansa. Ulkomaalaiset rannikkopurjehtijat
14860: olivat vapaampien lakiensa nojalla olleet kyllin voimak-
14861: kaat kilpailuun ja lopputulokseksi oli tullut, että meille
14862: oli jäänyt suoranaista tappiota meriliikkeestämme.
14863:     Ahtaasti rajoitetut säännökset eivät niinmuodoin olleet
14864: tuottaneet meille merenkulun alalla etuja, ja koska ran-
14865: nikkolaivurimme olivat vaaratta ohjanneet aluksensa Suo-
14866: menlahden, Ahvenanmeren ja Pohjanlahden karisilla väy-
14867: lillä sekä Itämerellä aina Libaun satamaan asti, niin ei
14868: ollut asiallista syytä edelleen rajoittaa heidän purjehdus-
14869: oikeuttaan, vaan vaativat olosuhteet heille valmistamaan
14870: tilaisuuden kilpailuun ulkomaalaisten kanssa. Näillä
14871: syillä ehdottavat esityksen allekirjoittajat, että Merilain
14872: 31 § muutettaisiin siihen suuntaan, että velvollisuudesta
14873: näyttää todistus suoritetusta opinnäytteestä vapautettaisiin
14874: myöskin kokemusta omaavat päällysmiehet purjelaivoilla,
14875: joita käytetään edellä mainittuihin sekä kaikkiin satamiin
14876: Itämeren, Skagerrakin ja Kattegatin rannoilla aina Kristi-
14877: aniaan saakka.
14878: 
14879: 
14880: 
14881:    Ryhtyessään käsittelemään puheenalaista eduskunta.esi-
14882: tystä, on Valiokunta pitänyt tarpeellisena ottaa lähemmän
14883: selon niistä pätevyysvaatimuksista, jotka eräissä Itäme-
14884: reen rajoittuvissa maissa on asetettu meikäläisiä rannik-
14885: kolaivureita vastaaville laivanpäälliköille, ja pyytää Valio-
14886: kunta tässä lyhyesti esittää näitä vaatimuksia koskevien
14887: säännösten sisällön.
14888:    Ruotsissa säädetään päällikkyydestä ruotsalaisilla kaup-
14889:  palaivoilla 22 päivänä marraskuuta 1878 annetussa ku-
14890: ninkaallisessa asetuksessa, kuten se muutettuna on kunink.
14891: kuulutuksessa 5 päivältä lokakuuta 1906, yleisenä sääntö-
14892: nä, että 20 tonnin tai sitä suuremmalla kannellisella lai-
14893: valla, jota käytetään kauppamerenkulkuun, sekä kaikilla
14894: matkustajahöyrylaivoilla samoinkuin muilla saariston ul-
14895: 4          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
14896: 
14897: kopuolelle kulkevilla höyrylaivoilla, jos niiden koneen
14898: voima on 10: tä (nimellistä) hevosvoimaa suurempi, tu-
14899: lee olla pätevä päällikkö. Kuitenkin on Ruotsin mies,
14900: joka on täyttänyt 21 vuotta, opinnäytettä merimiehenam-
14901: matissa suorittamatta alempana mainituilla poikkeuksilla
14902: oikeutettu olemaan päällikkönä edelläsanotuilla laivoilla
14903: niin hyvin matkoilla oman maan paikkakuntien välillä se-
14904: kä Norjan satamiin, ·vieraisiin satamiin Itämeren var-
14905: rella ja muihin Skagenin tällä puolen oleviin satamiin,
14906: kuin myös, kun laiva on tarkoitettu yksinomaan kalas-
14907: tukseen tai muuhun pyyntiin, pitemmilläkin matkoilla.
14908: Voidakseen päästä ~äälliköksi sellaiselle pienenlaiselle
14909: matkustajalaivalle, joka ei saa ottaa enempää kuin
14910: 120 matkustajaa tai tehdä pitempiä matkoja kuin
14911: yhden meripeninkulman laajuudella          pää-asemaltaan,
14912: vaaditaan paitsi 21 vuoden ikää, että asianomainen on
14913: esittänyt tyydyttävän todistuksen tarpeellisesta kokemuk-
14914: sesta merimiehenammatissa sekä höyrykoneen hoidossa
14915: ja että hän on tunnettu hyvästä käytöksestä, jolloin Ku-
14916: ninkaan käskynhaltijan tulee antaa hänelle lupa hoitaa
14917: sanotunlaista päällikkyyttä. Muilla höyrylaivoilla, joilla
14918: edellisen mukaan tulee olla päällikkö, saa lyhemmillä
14919: tai pitemmillä matkoilla päällikkönä toimia ainoastaan
14920: meriupseerin- tai höyrylaivanpäälliköntutkinnon suoritta-
14921: nut henkilö. -     Edelläolevasta käy niinmuodoin selvil-
14922: le, että 21 vuotta täyttänyt Ruotsin mies saa tutkintoa
14923: suorittamatta kuljettaa purjelaivaa kaikkiin Itämeren var-
14924: rella sekä Norjassa oleviin satamiin.
14925:    Tanskan laki merielinkeinosta y. m. 25 päivältä maa-
14926: liskuuta 1892 asettaa oikeuden kuljettaa tanskalaista lai-
14927: vaa, jonka kantavuus on yli 20 muttei päälle 100 tonnin,
14928: sanotun lain 19 § :n mainitsemilla rajoitetuilla mat-
14929: koilla riippuvaksi siitä, että asianomainen on saanut lai-
14930: vanpäällikön tai ,saetteskipper"' in todistuksen. ~Saet­
14931: teskipperin" todistuksen saamiseen vaaditaan: a) että asi-
14932: anomainen on suorittanut ,saetteskipperin" tutkinnon~
14933:                  Merilain 31 §:n muuttaminen.                 5
14934: 
14935: b) että hän 14 vuotta täytettyään on kulkenut merellä
14936: vähintään kaksi vuotta, joista ainakin yhden vuoden
14937: merimiehenä ; c) että hän on Tanskan alamainen
14938: tai että hän vastaisessa tapauksessa täyttää eräät lain lä-
14939: hemmin mainitsemat vaatimukset; d) että hän on täysi-
14940: valtainen; e) ettei hänen ole tuomiolla katsottu ansain-
14941: neen yleistä työtä rangaistukseksi teosta, joka yleisen
14942: mielipiteen mukaan on häpeällinen, ja f) että hän 14
14943: vuotta täytettyään on hyväksytty näkökyvyn tarkastukses-
14944: sa. Rajoitetulla matkalla (,indskraenket Fart") ymmärre-
14945: tään puheenalaisessa laissa osaksi matkaa itäänpäin vii-
14946: vasta, joka on vedetty Lindesnäs'istä Texel'iin, mutta
14947: Itämereen nähden ei kuitenkaan matkaa pohjoispuolelle
14948: 58: tta leveysastetta, osaksi purjehdusta, joka mitä Fäär-
14949: saariin tulee tapahtuu saarten näkösällä.
14950:    Saksassa on 25 päivänä syyskuuta 1869 annettu mää-
14951: räyksiä päätevyystodistuksista Saksan kauppalaivojen pääl-
14952: 1iköille ja perämiehille. Näiden määräysten mukaan käsi-
14953: tetään rannikkolaivakululla matkoja Pohjanmerellä 61:
14954: een asteeseen pohjoista leveyttä ja Itämerellä
14955:    a) merialuksilla, joiden kantavuus on vähempi kuin
14956: 30 tonnia,
14957:    b) kaikensuuruisilla aluksilla, jotka eivät etene rannikolta
14958: 20 meripeninkulmaa kauemmaksi eivätkä kuljeta matkus
14959: tajia,
14960:    c) pienillä kalastusaluksilla sekä luotsi- ja huvialuksilla.
14961:    Kulkua lyhyillä matkoilla ovat sanottujen määräysten
14962: mukaan matkat Pohjanmerellä 61: een asteeseen poh·
14963: joista leveyttä sekä Itämerellä merialuksilla, joiden kanta-
14964: vuus on 30 tonnista 100 tonniin. Sellaista laivakulkua
14965: taasen, joka ulotetaan rannikkolaivakulun ja lyhyiden
14966: matkain kulun edellämainittuja rajoja ulommaksi, kutsu-
14967: taan kuluksi pitkillä matkoilla. Kysymys onko rannikko-
14968: laivan kuljettajalla vaadittava pätevyystodistus ja minkä-
14969: lainen hänen pätevyytensä tulee olla, on Saksassa jätetty
14970: eri valtioiden hallitusten ratkaistavaksi. Päästäkseen ly-
14971: 6          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
14972: 
14973: hyillä matkoilla kulkevan laivan päälliköksi vaaditaan että
14974: on suorittanut ,.Schifferpriifung fiir kleine Fahrt" nimisen
14975: tutkinnon, johon aineina kuuluvat saksankieli, matema-
14976: tiikka, merenkulkuoppi ja muut merimiehenammattiin
14977: kuuluvat tiedot. Ennenkuin tämä tutkinto saadaan suo-
14978: rittaa vaaditaan että asianomainen 15 vuotta täytettyään
14979: on tehnyt vähintään 60 kuukautta kestäneen merimatkan.
14980:     Puheenalaisen tutkinnon suorittamisesta ovat vapautet-
14981: tuja ne, jot~a ovat hyväksytyt perämiehentutkinnossa.
14982:     Vertailun vuoksi mainittakoon vielä, että Norjassa 7 päi-
14983:  vänä huhtikuuta 1906 annettu laki luvasta kuljettaa aluk-
14984: sia y. m. säätää, että jokainen on oikeutettu kuljettamaan
14985:  purjealuksia, joiden nettokantavuus on 25 tonnia tai vä-
14986:  hempi, ja höyryaluksia, joiden bruttokantavuus on 25 ton-
14987:  nia tai vähempi, minkälaisilla matkoilla tahansa. Sama-
14988:  ten saa kuka hyvänsä kuljettaa minkäsuuruisia purjealuk-
14989:   sia tahansa kotimaisilla matkoilla ja huvialuksia kaikilla
14990:  matkoilla.
14991:      Voidakseen olla päällikkönä purjealuksilla, a) joiden
14992:   nettokantavuus on yli 25 tonnin, matkoilla Pohjanmerellä
14993:  ja Vienanmerellä, b) joiden nettokantavuus on yli 25
14994:  tonnin 80 tonniin saakka, matkoilla Ruotsiin aina Ystadin
14995:   kaupunkiin asti sekä varsinaiseen Tanskan kuningaskun-
14996:   taan, tulee asianomaisella olla todistus että hän saa sel-
14997:   laisilla matkoilla kuljettaa purjealusta. Sanotunlainen todis-
14998:   tus on annettava jokaiselle, joka
14999:      1) on täyttänyt 21 vuotta; 2) täytettyään 15 vuotta on
15000:   palvellut merimiehenä vähintään 30 kuukautta, niistä
15001:   ainakin 18 kuukautta purjealuksella; 3) on saanut todis-
15002:   tuksen tutkimaan oikeutetun merikoulun johtajalta tahi
15003:   johtokunnalta että hän tuntee korttikarttojen, lokin, luodin
15004:   ja korupassin käytön sekä kan::.ainväliset laivanohjaus-
15005:    säännöt, hätä- ja sumusignaalit sekä pelastuslaitteet Tämän
15006:   todistuksen korvaa todistus suoritetusta perämiehentut-
15007:    kinnosta tai Norjan kalastushallinnon alaisten purjehdus-
15008:    kurssien tutkintotodistus.
15009:                 Merilain 31 §:n muuttaminen.              7
15010: 
15011:     Niinkuin edelläolevasta katsauksesta näkyy, on varsin
15012: yleinen se vaatimus, että kauppamerenkulkuun lyhemmil-
15013: 1äkin matkoilla käytetyn aluksen päällikön tulee osottaa
15014: omaavansa ainakin välttämättömin tieto ja taito ammat-
15015: tinsa alalla. Niistä maista, joiden lainsäädäntöön käsi-
15016: teltävänä olevasta kysymyksestä Valiokunta on kiinnittä-
15017: nyt huomiota, on Ruotsi ainoa maa, jossa merimiehen-
15018: ammattiin tietopuolisesti perehtymättömällekin vanhastaan
15019: on myönnetty verrattain laaja purjehdusoikeus. Muissa
15020: maissa sitä vastoin on ehtona oikeudelle olla päällikkönä
15021: rannikolla kulkevilla laivoillakin, että asianomainen on
15022: suorittanut tällaisen merenkulun vaatimusten mukaan sovi-
15023: tetun opinnäytteen.
15024:   Tällaisten pätevyysvaatimusten asettaminen näyttää Valio-
15025: kunnasta kaikin puolin tarpeelliselta ja oikeutetulta. Huo-
15026: mattava on nimittäin, että rannikkolaivoillakin miehistön
15027: elämä ja kuolema usein riippuu päällikön taidosta ja
15028: kunnollisuudesta, eikä Valiokunnan mielestä lainsäätäjän
15029: ole jätettävä turvaamatta merimiehen vaarallisessa amma-
15030: tissa työskenteleviä heitä uhkaavilta vaaroilta, mikäli sel-
15031: lainen lainsäädäntötoimin on mahdollista. Sen mukaan
15032: kuin Valiokunta on saanut tietää eivät merivakuutuslai-
15033: tokset myöskään ylipäänsä ota vakuutukseen sellaisia pur-
15034: jelaivoja, joissa päällikkönä on tutkinnon suorittamaton
15035: henkilö, vaan ainoastaan tiiiden lasteja, joten omaisuuden
15036: vaarakin näitä laivoja käytettäessä on suuri. Valiokun-
15037: nan käsityksen mukaan olisi niinmuodoin taka-askel, jos
15038: esityksentekijäin ehdotuksen mukaisesti Merilain 31 § : n
15039: eräänlaisten laivain päälliköille myöntämä vapautus suo-
15040:  rittamasta ammatissaan opinnäytettä ulotettaisiin esityk-
15041: sessä mainitulla entistä laajemmalla alueella käytettävien
15042:  purjetaivain päällikköihin. Päinvastoin on kehitys meillä
15043: kulkemassa rannikkolaivureihinkin nähden kovennettuja
15044:  pätevyysvaatimuksia kohti. Osotukseksi tästä mainitta-
15045:  koon muun muassa, että Suomen merikouluille 27 päi-
15046:  vänä huhtikuuta 1899 vahvistetun Armollisen ohjesään-
15047: 8           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15048: 
15049: nön 4 § : ssä jätetään Senaatin asiaksi, tarpeen mukaan,
15050: määrätä sopiviin paikkoihin perustettavaksi merimieskou-
15051: luja, jotka ovat lähinnä aijotut laivureja ja perämiehiä
15052: varten semmoisilla aluksilla, joiden kuljettajina voimassa
15053: olevain säännösten mukaan ei tarvitse olla tutkinnonkäy-
15054: neitä päällikköjä. Tällaisia merimieskouluja onkin jo perus-
15055: tettu useampia.
15056:    Jos siis tahdottaisiin käydä muuttamaan Merilain 31
15057: §: n kysymykseen tulleita määräyksiä, olisi muutos pikem-
15058: min toimeenpantava siihen suuntaan että ehtona oikeu-
15059: delle olla päällikkönä rannikolla kulkevilla laivoillakin
15060: olisi tällaisen merenkulun vaatimusten mukaan sovitetun
15061: opinnäytteen suorittaminen, jolloin voi:.::i tulla harkinnan
15062: alaiseksi eikö mahdollisesti olisi myönnettävä oikeus ran-
15063: nikkolaivureilta vaadittavan opinnäytteen suorittaneille
15064: henkilöille kuljettaa alusta jonkin verran etäämpänä ole-
15065: viin satamiin kuin nykyään on laita tutkinnonkäymättö-
15066: mien laivanpäällikköjen. Tällä tavoin voitaisiin asettaa
15067: rannikkolaivurimme purjehdusoikeuteen nähden jokseen-
15068: kin yhtä edulliseen asemaan kuin heidän vertaisensa ulko-
15069: maalaiset laivanpäälliköt, samalla kuin tyydytettäisiin tur-
15070: vallisuudell kannalta välttämättömimmät ammattitaidon
15071: vaatimukset.
15072:    Valiokunnan mielestä ei kumminkaan ole asianmukais-
15073: ta tässä yhteydessä ryhtyä tämänsuuntaisenkaan muutok-
15074: sen aikaansaamiseen. Näyttaä nimittäin suotavalta että
15075: edellä kosketellut merimieskoulut, joita lienee aikomus
15076: perustaa aina runsaammassa määrin ympäri maata, saisi-
15077: vat olla vaikuttamassa jonkin verran pitemmän aikaa, en-
15078: nenkuin mainitunlainen lainmuutos pantaisiin toimeen.
15079: Sitä paitsi koituisi muodolliselta kannalta katsoen vaike-
15080: uksia ruveta sovittamaan tällaisia määräyksiä Merilain 31
15081: § : a.än. Lisäksi mainittakoon että Merilakimme uudista-
15082: mista valmistamaan asetettu komitea, jonka mietintö asi-
15083: assa on päivätty 22 päivänä tammikuuta 1908, on jättänyt
15084: kaikki laivanpäällikön pätevyyttä koskevat määräykset
15085:                 Merilain 31 §:n muuttaminen.               9
15086: 
15087: pois laatimastaan merilainehdotuksesta, siten eroittaen tä-
15088: män kysymyksen erikseen säännösteltäväksi. Siihenkin
15089: nähden että merilainsäädäntöalaan kuuluvat säännökset
15090: siis nykyään ovat kokonaisuudessaan tarkastuksen alaisi-
15091: na, ei Valiokunnan mielestä ole syytä nyt ryhtyä muut-
15092: tamaan niin yksityiskohtaista seikkaa Merilaissa kuin esil-
15093: lä oleva esitys tarkoittaa.
15094:    Lopuksi pyytää Valiokunta kosketella erästä esitysehdo-
15095: tuksen tueksi mainittua seikkaa, nimittäin sitä että syynä
15096: meriliikkeemme viimeaikaiseen huonontumiseen olisivat
15097: rannikkolaivuriemme purjehdusoikeutta rajoittavat määrä-
15098: ykset. Mitä tähän väitteeseen tulee, niin Valiokunta ei
15099: tahdo kieltää että takavuosina, jolloin pienillä purjelai-
15100: voilla oli huomattavampi merkitys meriliikkeessä, meikä-
15101: läiset rannikkolaivurit esityksentekijäin mainitsemista syis-
15102: tä mahdollisesti ovat kilpailussa venäläisten ja ruotsalais-
15103: ten laivurien kanssa jonkin verran joutuneet alakynteen.
15104: Mutta teollisuuden ja kaupan alalla viime aikoina tapahtu-
15105: nut valtava kehitys on merikulkuneuvoihinkin nähden saanut
15106: aikaan melkoisia muutoksia, yhä enemmän kun on otettu
15107: käytäntöön suuria ja nopeakulkuisia höyrylaivoja, jotka te-
15108: kevät tavaranvaihdon entistä nopeammaksi ja säännölli-
15109: semmäksi ja sitä paitsi ovat saaneet rahdit erittäinkin
15110: pitemmillä matkoilla alenemaan. Tähän seikkaan lienee
15111: Valiokunnan arvelun mukaan päähuomio kiinnitettävä,
15112: jos tahdotaan etsiä syitä meriliikkeemme mahdolliseen
15113: taantumiseen ja rannikkolaivojemme syrjään joutumiseen
15114: kilpailussa rahtimarkkinoilla. Meriliikkeemme elpymistl1
15115: niin muodoin ei olisi toivottavissa vaikka tutkinnon suo-
15116: rittamattomille henkilöille myöunettäisiin nykyistä laajempi
15117: purjehdusoikeus. Ja jos tällaisen laajennetun purjehdus-
15118: oikeuden myöntämisestä voitaisiinkin odottaa jonkinlaista
15119: parannusta rannikkolaivuriemme nykyiseen asemaan, niin
15120: lienevät esityksentekijäin ehdotusta vastaan ylempänä esiin-
15121: tuodut syyt siksi päteviä, ettei niihin asiaa ratkaistaessa
15122: voitane olla panematta pääpaino.
15123: 10            1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15124: 
15125:   Edellä esitetyillä perusteilla saa Valiokunta kunnioittaen
15126: ehdottaa
15127:                        että Eduskunta epaisi esillaolevan
15128:                      eduskuntaesityksen.
15129:      Helsingissä. 28 päivänä maaliskuuta 1911.
15130: 
15131: 
15132: 
15133:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
15134: Grotenfelt, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Bäck, Franti,
15135: Hoikka, Häyrynen, Koivisto, 0. Laine. Lanne, Lylykorpi,
15136: Perttilä, P11llinen, Pykälä, R.iihelä, Emil Saarinen, Snell·
15137: man ja Virkki sekä varajäsenet Iipponen, Kurkinen ja Kää-
15138: riäinen (kolme viimeksi mainittua osittain).
15139:   1911. -   s. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 7.
15140: 
15141: 
15142: 
15143: 
15144:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 7
15145:             eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää
15146:             ehdotuksen voimassa olevan merilain 31 §:n
15147:             muuttamiseksi.
15148: 
15149: 
15150:      Käsitellessään edellämainittua eduskuntaesitystä on
15151: Suuri valiokunta, yhtyen Laki- ja talousvaliokunnan mie-
15152: tinnössä N:o 2 olevaan lausuntoon, päättänyt Eduskun-
15153: nalle ehdottaa:
15154: 
15155:                 että Eduskunta epäisi puheena olevan edus-
15156:             kuntaesityksen.
15157: 
15158:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1911.
15159: HELSINKI   I9I I.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
15160:        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15161: 
15162: 
15163: 
15164: 
15165:               Työväenasiain valiokunnan mie-
15166:           tintö N:o 2 Eduskunnalle tehdyistä eduskun-
15167:           taesityksestä ja anomusehdotuksista, jotka
15168:           tarkoittavat voimassa olevan työnantajan
15169:           vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta
15170:           ruumiinvammasta koskevan lainsäädännön
15171:           uusimista ja valtion toimesta perustettavaa
15172:           yleistä työväen tapaturmavakuutuslaitosta.
15173: 
15174: 
15175:      Eduskunta on Työväenasiain valiokuntaan valmis-
15176: teltavaksi lähettänyt edustaja Paasivuoren y. m. edus-
15177: kuntaesityksen N :o 31, joka sisältää ehdotuksen laiksi
15178: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta
15179: ruumiinvammasta, mainitun lain soveltamista aikasem-
15180: min sattuneisiin tapaturmatapauksiin tarkoittavan anomus-
15181: ehdotuksen N:o 89 sekä anomusehdotuksen N:o 90 armolli-
15182: sen esityksen antamisesta yleisen työväen tapaturma-
15183: vakuutuslaitoksen perustamisesta, samoinkuin edustaja
15184: Kaakko-ojan y. m. anomusehdotuksen N:o 88 armollisen
15185: esityksen antamisesta työnantajan vastuunalaisuutta työn-
15186: tekijää kohtaavasta ruumiinvammasta säänteleväksi laiksi.
15187: 
15188: 
15189:      Samanlainen eduskuntaesitys kuin edellämainittu teh-
15190: tiin jo viime vuoden varsinaisilla valtiopäivillä. Sen joh-
15191: dosta antamassaan mietinnössä ehdotti työväenasiain
15192: valiokunta, että se sinänsä hyljättäisiin, esittäen samalla
15193: 2      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15194: 
15195: alamaisesti anottavaksi, että hallitus ensi tilassa valmis-
15196: tuttaisi ja Eduskunnalle esittäisi ehdotuksen laiksi työn-
15197: antajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
15198: miinvammasta, joka olisi rakennettu työväenlainsäädäntöä
15199: tarkastamaan asetetun komitean 18 päivänä helmikuuta
15200: 1907 päivätyn ehdotuksen pohjalle, huomioon ottamalla
15201: valiokunnan lausumat toivomukset. Asia ei kuitenkaan
15202: ehtinyt tulla Eduskunnassa loppuun käsitellyksi. Edus-
15203: taja Kaakko-ojan y. m. anomusehdotus tarkoittaa saman-
15204: suuntaista anomusta kuin edellämainittu työväenasiain
15205: valiokunnan ehdottama.
15206:      Edellämainittu komitea asetettiin hallituksen toi-
15207: mesta maaliskuun 29 päivänä 1906 tarkastamaan eri-
15208: näisiä työväenlainsäädännön osia ja antoi helmikuun 18
15209: päivänä 1907 mietinnön työnantajan vastuunalaisuutta
15210: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain-
15211: säädännön uusimisesta. Tällöin komitea esitti joulukuun
15212: 5 päivänä 1895 annetun mainittua vastuunalaisuutta sään-
15213: televän lain sijaan uutta lakiehdotusta, niinikään vas-
15214: taavia korjauksia lakiin tammikuun 23 päivältä 1902 lai-
15215: vanisännän vastuunalaisuudesta merimiestä palvelukses-
15216: saan kohtaavasta ruumiinvammasta sekä erinäisiä muu-
15217: toksia ensinmainitun lain johdosta annettuihin hallin-
15218: nollisiin asetuksiin; ja ehdotti sen ohessa erinäisiä lisä-
15219: asetuksia annettaviksi.
15220:       Koska asiassa tehdyt aiotteet perustuvat tähän ko-
15221: mitean mietintöön, on siitä, sikäli kuin se koskee voi-
15222: massa olevaan lakiin vuodelta 1895 tehtyjä muutoksia,
15223: seuraavassa lyhyesti tehtävä selkoa.
15224:       Komitea . lausuu mietinnössään, että työväen tapa-
15225: turmavakuutuksen perustaksi vastamainitussa laissa ase-
15226: tettu järjestelmä on osoittautunut kestäväksi ja käytän-
15227: nössä mahdolliseksi toteuttaa. Senvuoksi tarkoittavat
15228: komitean ehdottamat muutokset vain sanotun järjestel-
15229: män kehittämistä.
15230:             Työväen tapaturmavakuutus.                     3
15231: 
15232:      Kuten tähänkin saakka, olisi työnantaja velvollinen
15233: työkyvyn ainaiseksi menettämisen tai vähentymisen taikka
15234: kuoleman varalta vakuuttamaan työntekijänsä jossakin
15235: lain mainitsemassa vakuutuslaitoksessa, jolle vastuu sil-
15236: loin kokonaan siirtyy. Koska tämä velvollisuus olisi oleva
15237: ehdoton, olisi nykyisessä laissa Senaatille annettu ja vain
15238: harvoissa tapauksissa käytetty oikeus hyväksyttävää
15239: takausta vastaan myöntää siitä vapautusta poistettava.
15240: Samoin olisi lakkautettava kunnille annettu vapautus
15241: vakuuttamispakosta ja sellainen pysytettävä vain valtiolla.
15242: Vakuutusvelvollisuuden ulottamiseen ohimenevänkin työ-
15243: kyvyttömyyden varalle ei komitea ole katsonut olevan
15244: syytä. Myöskään ei ehdoteta muutosta säännökseen lain-
15245: mukaisen korvausvelvollisuuden vähentymisestä siinä
15246: tapauksessa, että työnantaja on suorittanut vähintään kol-
15247: mannen osan vuosimaksuista apukassaan, josta työntekijä
15248: sekä tapaturma- että sairaustapauksissa on oikeutettu
15249: nauttimaan avustusta.
15250:      Työnantajan korvausvelvollisuutta esittää komitea
15251: laajennettavaksi siten, että laki ulotettaisiin uusien yri-
15252: tysten alalle, ja että työnantajan olisi korvattava sellai-
15253: nenkin vahinko, josta hän ei tähän asti ole vastannut;
15254: minkä ohessa vahingonkorvauksen määrää olisi lisättävä.
15255:      Ensinmainitussa suhteessa olisi melkoinen lisäys
15256: tehtävä. Niinpä olisi lain piiriin otettava maanviljelys ja
15257: sen sivuelinkeinot, mikäli niissä luonnonvoimilla käypiä
15258: koneita käytetään, sekä käsityöliikkeet, edellyttäen että
15259: mainitut alat joutuvat tehokkaan ammatintarkastuksen
15260: alaisiksi; lisäksi teurastusliikkeet, telakkatyöt sekä puu-
15261: tavaran uitto ynnä muut liikkeet, jotka ovat pidettävät
15262: laissa mainittujen veroisina. Sitäpaitsi olisi luetteloon
15263: lain alaisista teollisuusyrityksistä lisättävä lautatarhat ja
15264: kirjapainot, jonka ohessa laki olisi ulotettava kaikkiin
15265: rakennustöihin kaupungeissa ja kauppaJoissa sekä
15266: maalla muihin paitsi yksityisille rakennettaviin yksiker-
15267: 4      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15268: 
15269: roksisiin rakennuksiin, samoinkuin sillan rakennustöihin
15270: yleensä.
15271:       Voimassa olevan lain mukaan ei työnantaja vastaa
15272: tapaturmasta, jonka on törkeän huolimattomuuden kautta
15273: saanut aikaan vahingoittunut itse tai tahallisesti muu hen-
15274: kilö kuin työnjohtaja tai katsastaja. Komitea ehdottaa
15275: nämä rajoitukset poistettaviksi, koska törkeä huolimat-
15276: tomuus ei vaarallisessa työssä ole helposti todettavissa
15277: ja työnantajan on vastattava järjestyksestä työpaikalla.
15278: Vahinko olisi niin ollen jätettävä korvaamatta ainoastaan,
15279: jos se on vahingoittuneen tahallisesti tuottama tahi sel-
15280: laisen ylivoimaisen tapahtuman aiheuttama, joka ei ole
15281: yhteydessä tehtävän työn laadun tai niiden olosuhteiden
15282: kanssa, joissa työtä on toimitettu. Työssä sattuneeksi
15283: olisi katsottava sellainenkin tapaturma, joka kohtaa työn-
15284: tekijää työpaikalla, vaikkakaan hän ei toimisi varsinai-
15285: sessa työssään, ja selvyyden vuoksi olisi laissa nimen-
15286: omaan sellaisena mainittava myöskin tapaturma, joka
15287: kohtaa työntekijää työpaikan ulkopuolella, hänen olles-
15288:  saan työnantajan asioilla.
15289:        Nykyisen lain mukaan saa vahingoittunut työntekijä
15290:  ohimenevän täydellisen työkyvyttömyyden ajalta, luet-
15291: tuna korkeintaan 120 päiväksi tapaturmatapauksesta, kor-
15292:  vauksena seitsemännestä päivästä alkaen 3/5 keskimää-
15293:  räisestä päivätyöansiostaan, ei kuitenkaan 2 markkaa 50
15294:  penniä enempää päivältä, ja ohimenevän työkyvyn vä-
15295:  hentymisen ajalta sen mukaan sovitetun osan yllämai-
15296:  nitusta korvausmäärästä. Komitean ehdotuksen mukaan
15297:  olisi vahingonkorvausmäärä, paitsi lääkärinhoitoa ja lääk-
15298:  keitä, oleva 2/3 keskimääräisestä työansiosta kultakin
15299:  päivältä, minkä työkyvyttömyyttä kestää, jollei vamma
15300:  ole parantunut 10 päivässä, vaan muussa tapauksessa
15301:  laskettuna vasta neljännestä päivästä, tapaturmapäivä
15302:  siihen luettuna. Jollei korvaus nousisi 1 markkaan 20
15303:  penniin, olisi sitä suoritettava aina 9/10 saakka päiväpal-
15304:               Työväen tapaturmavakuutus.                    5
15305: 
15306: kasta, ja korkein korvausmäärä olisi 3 markkaa päivältä.
15307: Ohimenevästä työkyvyn vähentymisestä johtuva elatus-
15308: apu olisi vähentymisen mukaan sovitettu osa edellämai-
15309: nitusta määrästä. Sekä nykyisen lain että komitean eh-
15310: dotuksen mukaan on vahingoittunut velvollinen vahin-
15311: gonkorvauksen sijasta tyytymään sairashuoneessa an-
15312: nettavaan hoitoon ja elatukseen, mutta tulisi jälkimäisen
15313: mukaan puolison saada 2J5 ja jokaisen 16 vuotta nuo-
15314: remman lapsen 1/5 siitä määrästä, minkä vahingoittunut
15315: muuten itse olisi saanut, ei kuitenkaan yhteensä enem-
15316: pää kuin korkeintaan 4/5 siitä, kun sitävastoin nykyään
15317: puoliso saa 1/5 ja jokainen 15 vuotta nuorempi lapsi 1/10
15318: vahingoittuneen työansiosta, yhteensä kuitenkin enintään
15319: 2 /5 siitä. Komitea ehdottaa lisäksi, että muukin vahin-
15320: goittuneen elätettävänä oleva henkilö voisi saada saman-
15321: laisen korvauksen.
15322:       Milloin tapaturmasta seuraa työkyvyn ainaiseksi me-
15323: nettäminen, saa työntekijä nykyään vuotuisena vahingon-
15324: korvauksena, lukien vamman parantumispäivästä 3/5 enti-
15325: sestä vuotuisesta työansiostaan, ja kun siitä johtuu työky-
15326: vyn ainaiseksi vähentyminen, sen mukaan sovitetun osan
15327: siitä. Komitea ehdottaa 2 /s entisestä vuotuisesta työansiosta
15328: korvaukseksi työkyvyn menettämisestä, sekä vähenty-
15329: misestä sen mukaan sovitetun osan siitä. Ohimenevänkin
15330: työkyvyttömyyden aikana saa vahingoittunut, ellei vamma
15331: ole 120 päivässä parantunut, siitä alkaen korvausta sa-
15332: mojen perusteiden mukaan. Nykyisen lain mukaan on
15333: vuotuinen työansio puheenaolevassa tarkoituksessa las-
15334: kettava korkeintaan 720 ja vähintään 300 markaksi;
15335: kuitenkaan ei 21 vuotta täyttänyt missään tapauksessa
15336: saa korvausta yli vuotuisen työansionsa. Komitea eh-
15337: dottaa tähän sen muutoksen, että mainittu työansion
15338: korkein määrä korotettaisiin 900 markaksi. Ellei va-
15339: hingonkorvaus nouse 20 markkaan, voi sen asiallisten
15340: sopimuksesta nykyisen lain mukaan muuttaa määrätyksi
15341: 6       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15342: 
15343: kertamaksuksi. Tähän ehdottaa komitea lisättäväksi, että
15344: vuotuisen vahingonkorvauksen voi, jos se on 20 mark-
15345: kaa vuodelta tahi enemmän, ei kuitenkaan yli 50 mark-
15346: kaa, vahingoittuneen hakemuksesta sekä perustettavaksi
15347: ehdotetun n. s. työneuvoston ja asianomaisen vakuutus~
15348: laitoksen suostumuksella vaihtaa kerta kaikkiaan suori-
15349: tettavaksi summaksi.
15350:      Kun työntekijää kohdannut ruumiinvamma aiheuttaa
15351: kuoleman, myöntää voimassa oleva laki Jeskelle, niin-
15352: kauan kuin hän elää naimatonna, 1/5 ja kullekin 15 vuotta
15353: nuoremmalle lapselle 1/lo, jos jompikumpi vanhemmista
15354: elää, sekä orpolapselle 1/5 vainajan vuotuisesta työan-
15355: siosta, kuitenkin niin etteivät korvaukset yhteensä saa
15356: tehdä enempää kuin 2/5 siitä. Komitean ehdotus eroaa
15357: tästä vain sikäli, että korvausta olisi annettava jokai-
15358: selle 16 vuotta nuoremmalle lapselle, ja että Iesken
15359: ja lasten yhteinen korvausmäärä saisi olla korkein-
15360: taan 3/5 vainajan vuotuisesta työansiosta. Lisäksi esit-
15361: tää komitea, että työneuvosto voisi määrätä tällaisen
15362: vahingonkorvauksen suoritettavaksi muillekin henkilöille,
15363: joiden elättäjänä vainaja on ollut, ellei hän jätä jälkeensä
15364: leskeä tahi lapsia.
15365:      Komitea ehdottaa vielä, että poliisiviranomaisen olisi,
15366: kuten nykyäänkin, toimitettava tutkinto sellaisesta tapa-
15367: turmatapauksesta, joka on aiheuttanut tahi jonka saattaa
15368: olettaa aiheuttavan vahingoittuneen kuoleman tahi työ-
15369: kyvyn ainaiseksi menettämisen tahi vähentymisen mutta
15370:                                                     1
15371: 
15372: olisi ilmoitus tällaisesta tapaturmasta tehtävä myöskin
15373: ammattientarkastajalle. Koska usein on sattunut, ettei
15374: korvausta vaadittaessa vielä riittävän varmasti ole voitu
15375: arvostella ruumiinvamman lopullisia seurauksia, on ollut
15376: pakko määrätä korvauksen suuruus toistaiseksi ja kun-
15377: nes uusi selvitys hankitaan. Etteivät sellaisessa tapauk-
15378: sessa uudesta Iääkärintarkastuksesta johtuvat kustan-
15379: nukset liiaksi rasittaisi vahingoittunutta, olisivat ne ko-
15380:               Työväen tapaturmavakuutus.                   7
15381: 
15382:  mitean mielestä vakuutuslaitoksen suoritettavat, jos laitos
15383:  on uutta selvitystä vaatinut. Lopuksi esittää komitea, että
15384:  perustettavaksi ehdotetulle työneuvostolle olisi yhdenmu-
15385:  kaisen menettelytavan saavuttamista varten annettava lo-
15386:  pullinen ratkaisuvalta vahingonkorvauksen määrään näh-
15387:  den. Lisäksi tulisi neuvoston, joka edustaisi sekä työnan-
15388:  tajia että työntekijöitä, asiantuntevana lautakuntana,
15389:  saavutetun kokemuksen ja järjestetyn tilaston perusteella
15390:  antaa lausuntoja tapaturmavakuutusasioissa sekä tehdä
15391:  ehdotuksia olojen mahdollisesti vaatimista parannuksista.
15392:        Valiokunnan käsiteltäväksi jätetty eduskuntaesitys
15393:  sisältää taas pääasiallisesti seuraavaa.
15394:        Työnantajan tulisi myöskin ohimenevän työkyvyttö-
15395:  myyden varalta vakuuttaa työntekijänsä ja siten turvata
15396:  hänen oikeuttaan vahingonkorvaukseen. Ainoastaan val-
15397:  tio olisi vapaa vakuutusvelvollisuudesta, mutta senkin
15398:  tulisi taata työntekijöilleen samat oikeudet kuin muilla
15399:  puheenaolevan lain mukaan tulisi olemaan. Mitään mää-
15400:  räystä korvausmäärän vähentymisestä, siinä tapauksessa
15401:  että työnantaja on tapaturma- ja sairausapukassaan suo-
15402:  rittanut maksuja, ei eduskuntaesityksessä ole.
15403:        Lain määräykset olisivat ulotettavat kaikkiin am-
15404:  mattiliikkeisiin ja yrityksiin sekä työ- ja palveluspaikkoi-
15405: hin, jos niissä pidetään korvausta vastaan työntekijää tai
15406: palvelijaa ja työtä tahi palvelusta kestää yli viikon ajan.
15407: Työntekijäksi määritellään jokainen työapulaisena tai
15408: palvelijana käytetty henkilö, jolla on vuosipalkkaa kor-
15409: keintaan 3,000 markkaa. Työnantajan korvausvelvollisuus
15410: käsittäisi, paitsi mitä komitea on ehdottanut, myöskin
15411: työntekijää matkalla kotoa työpaikalle tai sieltä takaisin
15412: kohdanneet tapaturmat samoinkuin tapaturmasta johtu-
15413: neet sekä muut sairaudet, jos ne ovat aiheutuneet vä-
15414: littömästi työssä käytettävistä terveydelle vahingollisista
15415: aineista tai työn erikoislaadusta taikka niistä olosuhteista,
15416: joissa työtä suoritetaan, ja olisi korvattavaksi vahingoksi
15417: 8       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15418: 
15419: katsottava sellainenkin, jonka on aikaansaanut joko ta-
15420: hallisesti vahingoittunut itse tahi ylivoimainen tapahtuma
15421: tai muu sattuma, mikä ei ole yhteydessä tehtävän työn
15422: laadun tai niiden olosuhteiden kanssa, joissa työtä on
15423: toimitettu. Vahingonkorvauksena ehdotetaan maksetta-
15424: vaksi ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta, jo ensimäi-
15425: sestä päivästä alkaen ja niinkauan kuin työkyvyttömyyttä
15426: kestää, keskimääräinen päiväpalkka sellaisenaan ja vä-
15427: hintään l markka 50 penniä, ja työkyky ainaiseksi me-
15428: netettäessä entinen vuotuinen työansio, ei kuitenkaan
15429: enempää kuin 2,500 markkaa, sekä kuoleman sattuessa
15430: leskelle ja lapsille yhteensä enintään 4/5 vainajan vuotui-
15431: sesta työansiosta: leskelle, niinkauan kuin hän elää nai-
15432:  matonna, 2/5 ja kullekin lapselle, kunnes täyttää 18 vuotta,
15433:  1/5, jos jompikumpi van\Iemmista elää, mutta orpolapselle
15434:  2/5. Vahingoittunutta sairashuoneessa hoidettaessa tulisi
15435:  puolison ja lasten viimeksimainitun perusteen mukaan
15436:  saada elatusapua. Työkyvyn ainaiseksi menettämisen tai
15437:  vähentymisen johdosta suoritettava korvaus saataisiin, jos
15438:  se on 50 markkaa pienempi, ainoastaan perustettavaksi
15439:  ehdotetun vakuutusvaltuuston harkinnan mukaan vaihtaa
15440:  kertamaksuksi. Sitäpaitsi olisi vahingonkorvaus vuosit-
15441:  tain korotettava, sikäli kuin vahingoittuneen työpalkka
15442:  todennäköisyyden perusteella tehdyn arvion mukaan olisi
15443:  kohonnut, ellei tapaturmaa olisi sattunut.
15444:         Vahingonkorvauksen määräämisestä ja maksamisesta
15445:  sekä vaatiruisajasta ehdotetaan eduskuntaesityksessä, että
15446:  asianomainen ilmoitus olisi tehtävä ja tutkinto toimi-
15447:  tettava sellaisenkin tapaturmatapauksen johdosta, josta
15448:  on tai saattaa olettaa olevan seurauksena ohimenevä
15449:  työkyvyttömyys; että tutkintopöytäkirjasta oikeaksi to-
15450:  distettu jäljennös kahdeksan vuorokauden kuluessa olisi
15451:  annettava työnantajalle ja vahingoittuneelle tai hänen
15452:  oikeudenomistajilleen; että aika, jonka kuluessa vahingon-
15453:  korvausta olisi vakuutuslaitokselta vaadittava olisi piden-
15454:              Työväen tapaturmavakuutus.                  9
15455: 
15456: nettävä yhdestä vuodesta kahdeksi tapaturman tahi kuo-
15457: leman jälkeen ;että vakuutuslaitoksen aina tulisi suorittaa
15458: uudesta lääkärintarkastuksesta johtuvat kulut sekä että
15459: vahingonkorvauksen saisi suorittaa kahdesti vuodessa,
15460: ellei se ole 100 markkaa, ja kerran vuodessa, ellei se
15461: ole 50 markkaa suurempi, eikä, kuten nykyään ja komi-
15462: tean ehdotuksen mukaan, kaksin erin, ainoastaan jos
15463: korvausmäärä on 40 markkaa tahi pienempi, ja kerran
15464: vuodessa, ellei se ole 20 markkaa suurempi. Komitean
15465: edellyttämän työneuvoston sijassa toimisi vakuutusval-
15466: tuusto, jonka tulisi ratkaista korvausmäärää koskevat
15467: riidat, sovittaa kaikki lain soveltamisessa syntyneet eri-
15468:  mielisyydet ja ammattientarkastuksen ohella valvoa tapa-
15469: turmavakuutuslain säännöksien tarkkaa noudattamista.
15470: Vakuutusvaltuustossa tulisi työnantajain ja työntekijäin
15471: olla tasasuhtaisesti edustettuina.
15472:       Kuten edelläolevasta käy selville, eroavat komitean
15473:  mietintö ja eduskuntaesitys tuntuvasti toisistaan.
15474:       Valiokunnan enemmistön mielestä olisi nykyistä lain-
15475:  säädäntöä, joka epäilemättä kaipaa uudistusta, kehitet-
15476:  tävä komitean eikä eduskuntaesityksen viittamaan suun-
15477:  taan. Viimemainittu poikkeaa sekä nykyisestä laista että
15478:  komitean ehdotuksesta oleellisesti siinä, ettei se perusta
15479:  työnantajan korvausvelvollisuutta työn tuottamaan am-
15480:  mattivaaraan. Työssä kohdanneesta tapaturmasta työn-
15481:  tekijälle suoritettava korvaus on tähän asti kohtuuden mu-
15482:  kaan luettu tuotantokustannuksiin kuuluvaksi siinä tapauk-
15483:  sessa, että työ saattaa tekijänsä suurempaan vaaraan, kuin
15484:  mikä häntä jokapäiväisessä elämässä yleensä uhkaa. Tämä
15485:  periaate, jonka pohjalle komitea on mietintönsä pää-
15486:  asiallisesti rakentanut, jätetään eduskuntaesityksessä ko-
15487:  konaan huomioonottamatta, kun työnantajan vastuuvel-
15488:  vollisuus ulotetaan kaikkeen työhön, missä palkkatyö-
15489:  läisiä käytetään. Vakuutusvelvollisuuden laajentaminen
15490:  siinä määrässä ei sitäpaitsi, muita käytännöllisiä esteitä
15491: 10      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15492: 
15493:  lukuunottamatta, ole nykyoloissa toteutettavissa senkään
15494:  vuoksi, että sellaisen edellyttämää tehokasta ammattien-
15495:  tarkastusta sekä lääkärinhoitoa ei harvaan asutussa maas-
15496:  samme nykyoloissa voida tarpeellisessa laajuudessa ai-
15497:  kaansaada. Työn laadun ja tapaturman välinen syype-
15498:  räinen yhteys sivuutetaan eduskuntaesityksessä periaat-
15499:  teellisesti siinäkin, että ammattivaaran alaisille työläisille
15500:  myönnetään korvaus tapaturmasta, joka on sattunut joko
15501:  ulkopuolella työn tai työssä, mutta ei ammattivaaran ai-
15502:  heuttamana. Eikä enemmistö voi myöskään hyväksyä
15503:  sitä eduskuntaesityksessä ehdotettua periaatetta, että kor-
15504:  vauksena olisi täysi työpalkka maksettava, koska siten,
15505:  paitsi sitä että sellainen säännös voisi houkutella työn-
15506:  tekijää tahalliseen itsensä vahingoittamiseen sekä mah-
15507: dollisimman kauan pysyttelemään työstä poissa, pysy-
15508: västi työkykynsä menettäneet tulisivat työkykyisiä
15509: tovereitaan edullisempaan asemaan vanhoilla päiviJ:.
15510: Jään ja jo aikaisemminkin, kun heidän taloudellinen
15511: asemansa siten olisi turvattu työssä uhkaavan työt-
15512: tömyyden ja yleensä huonojen työaikojen varalta. Ul-
15513: komailla pidetäänkin järkiperäisen työväentapaturmava-
15514: kuutuksen johtavana periaatteena, että vahingonkorvaus
15515: on oleva työansiota jonkun verran pienempi. Kohtuuton
15516: ja vakuutusteknillisistä syistä mahdoton toteuttaa on niin-
15517: ikään esityksentekijäin ehdotus korvausmäärän asteettai-
15518: sesta korottamisesta vuosittain tavalla, josta vakuutet-
15519: taessa ei voi todennäköisyyslaskelmia tehdä. Ja lisäksi
15520: vaatisi eduskuntaesityksen suuntaineo lainsäädäntötoi-
15521: menpide ennakkotutkimuksia siitä, miten sellainen tulisi
15522: vaikuttamaan asianomaisten työnantajain taloudelliseen
15523: tilaan.
15524:       Koska eduskuntaesitykseen sisältyvä asetusehdotus
15525: niin ollen siinä määrin poikkeaa Valiokunnan enemmis-
15526: tön pääasiassa omaksumasta useinmainitun komitean
15527: kannasta, että enemmistö ei voi sitä mitä tärkeimmis-
15528:              Työväen tapaturmavakuutus.                   11
15529: 
15530: säkään kohdin hyväksyä, ja koska eduskuntaesityksen
15531: muuttaminen olisi vaatinut Valiokunnan puolelta niin
15532: pitkällistä työtä, ettei olisi toivoa asian valmistumisesta
15533: nykyisillä valtiopäivillä, on Valiokunnan enemmistö kat-
15534: sonut anomuksen paraiten edistävän uuden tapaturma-
15535: vakuutuslain pikaista aikaansaamista. Vähemmistö on
15536: sitävastoin, eduskuntaesityksessä mainittuja periaatteita
15537: kannattaen, puoltanut esityksen tekemistä asiassa.
15538:      Esittämistään syistä Valiokunta kunnioittaen eh-
15539: dottaa,
15540:                 että eduskuntaesitys sinänsä hyljättäisiin.
15541: 
15542: 
15543: 
15544: 
15545:      Valiokunnan käsiteltävänä oleva edustaja Kaakko-
15546: ojan y. m. anomusehdotus antaa Valiokunnalle aihetta
15547: esittää ne näkökohdat, mitkä puheenaolevaa lainsäädän-
15548: töä useinmainitun komitean mietinnön pohjalla valmis-
15549: teltaessa olisivat huomioon otettavat. Valiokunta omaksuu
15550: pääasiallisesti ne mielipiteet, mitkä viime vuoden varsi-
15551: naisten valtiopäiväin työväenasiain valiokunta siinä suh-
15552: teessa on esittänyt.
15553:      Valiokunta katsoo olevan syytä ulottaa työnantajan
15554: vakuutusvelvollisuus myöskin ohimenevän työkyvyttö-
15555: myyden varalle, koska sellainen järjestely täysin turvaisi
15556: työntekijälle hänen oikeutensa korvauksen saantiin
15557: ja estäisi työntekijän ja työnantajan välillä korvauksesta
15558: helposti aiheutuvia riitaisuuksia, tuottamatta jälkimäiselle
15559: sanottavaa hankaluutta, koskapa useat työnantajat jo va-
15560: paaehtoisesti ovat tällaisen vakuutuksen toimittaneet. Va-
15561: liokunnan mielestä olisi laissa myöskin nimenomaan lau-
15562: suttava, että valtiokin on, vaikkakaan ei siihen vakuutus-
15563: pakkoa ole ulotettu, samojen perusteiden mukaan kuin
15564: muut työnantajat korvausvelvollinen.
15565: 12     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15566: 
15567:       Työnantajan korvausvelvollisuutta olisi Valiokunnan
15568: mielestä laajennettava enemmän kuin komitea on eh-
15569: dottanut.
15570:       Laki olisi ulotettava käsittämään muitakin kuin Ko-
15571: mitean mainitsemia yrityksiä. Vaarallisuutensa vuoksi
15572: olisivat ajuri- ja automobiililiike, maanviljelyksen ja sen
15573: sivuelinkeinojen aloilla eräillä muillakin kuin luonnon-
15574: voimalla käyvillä, erikoisen vaarallisilla koneilla tehtävät
15575: työt, varsinaisena elinkeinona harjoitettu kalastus sekä
15576: metsänhakkuu ja -ajo, joka ei tapahdu kotitarpeeksi,
15577: vakuutuslain piiriin saatettavat. Niinikään olisi vakuutus-
15578: pakon alaiseksi otettava kaikki huoneen rakennustyö
15579: kaupungeissa ja kauppaJoissa sekä samaten maalla, paitsi
15580: yksityisten yksikerroksisia asuin- ja talousrakennuksia.
15581: Vähemmistö on tahtonut ulottaa lain määräykset kaikkiin
15582: eduskuntaesityksessä mainittuihin tapauksiin ja siis myös·
15583: kin kaikenlaiseen maanviljelys- ja rakennustyöhön sekä
15584: palkollisiin. Enemmistön mielestä ei vakuutuslakia ole
15585: sovellettava viimemainittuihin, ainakaan ennenkuin Edus-
15586: kunnan viime varsinaisilla valtiopäivillä tekemän ano-
15587:  muksen mukaan palkollisoloja on tarkemmin tutkittu.
15588:       Korvattavaan vahinkoon nähden ehdottaa Valiokunta
15589: niinikään pitemmälle meneviä muutoksia voimassa ole-
15590: vaan oikeuteen kuin mitä komitea mietinnössään esit-
15591: tää, ja korvausvelvollisuuden ulottamista käytännöllisistä
15592: syistä vielä enemmän sivu varsinaisen ammattivaaran.
15593: Niinpä olisi Valiokunnan enemmistön mielestä korvaus
15594: suoritettava sellaisestakin työssä kohdanneesta ruumiin-
15595:  vammasta, jonka on aiheuttanut ylivoimainen tapahtuma,
15596:  mikä ei ole yhteydessä tehtävän työn laadun tai niiden
15597:  olosuhteiden kanssa, joissa työtä on toimitettu, koska
15598:  usein on vaikeata todeta, milloin ylivoimainen tapahtuma
15599:  on senlaatuinen. Työntekijää matkalla kotoa työpaikalle ja
15600:  sieltä takaisin kohdanneen tapaturman aikaansaama va-
15601:  hinko voidaan enemmistön mielestä myöskin kohtuudella
15602:              Työväen tapaturmavakuutus.                13
15603: 
15604: panna työnantajan korvattavaksi, milloin matka kotiin ja
15605: takaisin työpaikan aseman johdosta on erikoisen vaaral-
15606: linen. Vähemmistö on näissä kohdin asettunut komitean
15607: kannalle. Valiokunnan mielestä tulisi lisäksi ottaa har-
15608: kittavaksi, eivätkö ammattitaudit olisi saatettavat työn-
15609: antajan korvausvelvollisuuden piiriin. Valiokunta katsoo
15610: voivansa tätä ehdottaa sitä suuremmalla syyllä, kun asia
15611: nykyään on useimmissa sivistysmaissa pohdittavana. So-
15612: pivinta olisi Valiokunnan mielestä kuitenkin laatia niistä
15613: eri asetus, katsoen siihen, että työnantajan vastuunalai-
15614: suuden ulottaminen sellaisiin tauteihin edellyttää nii-
15615: den tarkkaa tutkimista sekä luettelon laatimista niistä,
15616: kuten Sveitsissä ja Englannissa on tehty.
15617:       Tapaturman aiheuttama vahinko olisi työnantajan
15618: korvattava silloinkin, kun se kohtaa työnjohtajaa, joka
15619: ei ole välittömästi työssä mukana, koska sellaistakin
15620: usein uhkaa sama vaara kuin työntekijöitä; kuitenkin ai-
15621:  noastaan siinä tapauksessa, että hänen vuotuinen työ-
15622: ansionsa on 2,500 markkaa pienempi.
15623:       Vahingonkorvauksen määräänkin nähden Valiokunta
15624: esittää komitean ehdotukseen työnantajan korvausvel-
15625: vollisuutta laajentavia muutoksia. Ohimenevästä työ-
15626:  kyvyttömyydestä olisi korvaus aina suoritettava tapa-
15627:  turmapäivästä alkaen. Komitean ehdotus karenssiajasta
15628:  houkuttelisi vahingoittuneita pienenkin vamman vuoksi
15629:  pysyttelemään ainakin 10 päivää työstä erillään, jonka
15630:  tähden karenssiaika olisi kaikissa tapauksissa oleva
15631:  sama, mutta voitaisiin se Valiokunnan mielestä ko-
15632:  konaan poistaakin. Työkyvyn ainaiseksi menettämi-
15633:  sestä annettava korvaus olisi tosin oleva vahingoittuneen
15634:  entistä palkkaa pienempi, mutta vain mahdollisimman
15635:  vähässä määrässä. Vuotuisen työansion korkeimmaksi
15636:  määräksi komitean ehdottama 900 markkaa olisi sitä-
15637:  paitsi korotettava 1000 markaksi, koska työpalkkojen
15638:  noustessa ensinmainittu summa, joka ei nykyäänkään
15639: 14     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15640: 
15641: täysin vastanne keskimääräistä työansiota, ennen pitkää
15642: käynee liian alhaiseksi. Ja vielä olisi lesken ja lapsien
15643: elatusapua lisättävä siten, että leskelle olisi annettava,
15644: niinkauan kuin hän elää naimattomana, 2/5 ja jokaiselle
15645: lapselle 1 /ö, jos jompikumpi vanhemmista elää, mutta
15646: orpolapselle 2 /o vainajan vuotuisesta työansiosta, kui-
15647: tenkin niin, että leskelle ja lapsille yhteensä tulisi kor-
15648: keintaan 4/5 sanotusta määrästä.
15649:      Vahingonkorvauksen määräämiseen, maksamiseen
15650: ja vaatimisaikaan nähden on Valiokunta asettunut ko-
15651: mitean kannalle, paitsi siinä, että korkeintaan 100 mar-
15652: kan suuruisen korvauksen saisi maksaa kaksin erin ja
15653: korkeintaan 50 markan suuruisen kerran vuodessa, ja
15654: että aika, jona korvausta vakuutuslaitokselta olisi vaa-
15655: dittava, pidennettäisiin kahdeksi vuodeksi tapaturman
15656: tahi kuoleman jälkeen, sekä että kulut uudesta lääkärin-
15657: tarkastuksesta olisivat, ellei se aiheuta muutosta korvaus-
15658: määrään, vakuutetun maksettavat, mutta muuten vakuu-
15659: tuslaitoksen.
15660:      Tasasuhtaisuuden periaatteen mukaan kokoonpan-
15661: nun vakuutusvaltuuston asettamista katsoo Valiokunta
15662: suotavaksi tarpeellisen asiantuntemuksen ja yhdenmu-
15663: kaisen menettelytavan aikaansaamiseksi työväen tapa-
15664: turmavakuutuksen alalla, tahtomatta tässä yhteydessä
15665: tarkemmin suunnitella sen kokoonpanoa ja työjärjestystä.
15666:      Missä määrin Valiokunnan täten esittämät muutokset
15667: komitean ehdotukseen aiheuttaisivat työnantajille lisä-
15668: rasitusta, ei puuttuvain tilastollisten tietojen vuoksi ole
15669: arvioitavissa.
15670:      Siihen nähden, mitä edellä on esitetty, Valiokunta
15671: asiassa tehdyn anomusehdotuksen mukaisesti kunnioittaen
15672: ehdottaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anotta-
15673: vaksi,
15674:              että Hallitus ensi tilassa valmistuitaisi ja
15675:            Eduskunnalle esittäisi ehdotuksen laiksi työn-
15676:              Työväen tapaturmavakuutus.                15
15677: 
15678:           antajan vastuunalaisuudesta tyo·ntekijää koh-
15679:           taavasta ruumiinvammasta, joka olisi raken-
15680:           nettu työ"väenlainsäädäntöä tarkastamaan ase-
15681:           tetun komitean 18 päivänä helmikuuta 1907
15682:           päivättyyn mietintöön liitetyn ehdotuksen poh-
15683:           jalle, huomioon ottaen edellä mainitut toivo-
15684:           mukset.
15685: 
15686: 
15687: 
15688:       Valiokunta on tämän yhteydessä ottanut käsiteltä-
15689: väkseen edustaja Paasivuoren y. m. yllämainitun ano-
15690: musehdotuksen N :o 89, joka tarkoittaa armollisen esityksen
15691: antamista laiksi työnantajan vastuunalaisuutta sääotele-
15692: vän uuden lain soveltamisesta, sikäli kuin sen määräykset.
15693: ovat työntekijöille nykyisiä edullisemmat, myöskin ennen
15694: lain voimaan tuloa sattuneisiin tapaturmiin. Viime vuo-
15695: den varsinaisille valtiopäiville jätettiin samanlainen ano-
15696: musehdotus, jonka johdosta työväenasiain valiokunta
15697: ehdotti anottavaksi, että hallitus, valmistaessaan armol-
15698: lista esitystä uudeksi laiksi työnantajan vastuunalaisuu-
15699: desta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta, ottaisi
15700: tutkiakseen, missä määrin ja millä ehdoilla tätä lakia,
15701: valtion rahallisella väliintulolla, voisi soveltaa määrätyn
15702: ajan rajoissa ennen lain voimaan astumista sattuneisiin
15703: ja saman lain, mutta ei nykyään voimassa olevan lain
15704: piiriin kuuluviin tapaturmiin, varsinkin semmoisiin, joi-
15705: den johdosta alaikäisiä lapsia vielä uuden lain voimaan
15706: astuessa on taloudellisesti turvattomassa asemassa. Edus-
15707: kunta ei kuitenkaan ehtinyt asiaa loppuun käsitellä.
15708:       Käsiteltävänä oleva anomusehdotus on lähinnä aiottu
15709: edellämainittuun eduskuntaesitykseen N:o 31 sisältyvän
15710: lakiehdotuksen täydennykseksi, minkä eduskuntaesityk-
15711: sen Valiokunta on ehdottanut sinänsä hyljättäväksi.
15712: Koska kuitenkin anomuksentekijäin tarkoitus epäilemättä
15713: 16       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15714: 
15715:  on, että lain taannehtivaa vaikutusta koskevaa periaatetta
15716:  olisi sovellettava siinäkin tapauksessa, että uusi tarpeen
15717:  vaatima tapaturmavakuutuslaki tulisi toisenlainen kuin
15718:  eduskuntaesityksessä ehdotettu, mutta kuitenkin työn-
15719:  tekijöille nykyistä edullisempi, on Valiokunta katsonut
15720:  tehtäväkseen tarkemmin käsitellä puheenaolevaa anomus-
15721:  ehdotusta.
15722:        Anomuksentekijät esittävät, että työnantajan tulisi
15723:  ennen uuden tapaturmavakuutuslain voimaan tuloa
15724:  sattuneesta tapaturmasta, johon korvausvelvollisuus
15725:  lain mukaan perustuu, suorittaa korvausta uuden lain
15726:  perusteella sen voimaantulopäivästä alkaen. Milloin
15727:  vahingoittunut tahi hänen oikeudenomistajansa sellaisen
15728:  tapaturman johdosta nykyään voimassa olevan lain mu-
15729: .kaan ei saa vahingonkorvausta, tulisi uutta lakia sovel-
15730:   tamalla suorittaa korvausta tapaturmapäivästä lukien. Vii-
15731:   memainitussa tapauksessa olisi kuitenkin työnantaja vapaa
15732:   korvauksen maksamisesta, jos tapaturmasta on kulunut
15733:   enemmän kuin 10 vuotta, ja tulisi sitäpaitsi samassa tapauk-
15734:   sessa, os työnantaja on kuollut tai tehnyt vararikon eikä
15735:   häneltä korvausta enää voida ulosmitata, säädetty korvaus
15736:   tai eläke valtion varoista maksettavaksi. Tähän lakiin pe-
15737:   rustuva korvausvaatimus olisi tehtävä kahden vuoden
15738:   kuluessa lain voimaan tulosta, ja lain sovelluttamista
15739:   koskevat riidat tulisivat vakuutusvaltuuston lopullisesti
15740:   ratkaistaviksi.
15741:         Jokaisen järjestetyn yhteiskunnan pääperusteita on
15742:   kuitenkin voimassa olevien yksityisten välisten oikeus-
15743:   suhteiden loukkaamattomuus. Oikeusjärjestys miltei
15744:    menettäisi merkityksensä, jos valtiovalta yksityisoikeuksia
15745:   järjesteleville säännöksilleen antaisi taannehtivaa voimaa
15746:    ja siten saattaisi voimassa olevat oikeussuhteet epävar-
15747:    moiksi. Hallitusmuodon 2 §:ssä kielletäänkin Hallitsijaa
15748:    kenenkään ,onnea turmelemasta" ja 39 §:ssä Valtiosää-
15749:    tyjä niin toimimasta, että joku estettäisiin ,nauttimasta
15750:               Työväen tapaturmavakuutus.                     17
15751: 
15752: laillisia oikeuksiaan ja rehellisesti saamiaan erioikeuksia".
15753: Näihin säännöksiin sisältyy se oikeusperiaate, ettei edes
15754: lainsäädäntötietä yleensä ole kajottava yksityisten varal-
15755: Iisuusoikeudellisiin suhteisiin eikä sellaisiin sisällytet-
15756: tävä lisävelvollisuuksia. Saattaa kuitenkin sattua ta-
15757: pauksia, jolloin sellaiset voimassa olevat oikeudet ehkäi-
15758: sevät välttämättämiksi havaittuja yhteiskunnallisia uudis-
15759: tuksia ja jolloin lainsäätäjän täytyy voida niihin kajota.
15760:       Koska kuitenkin käsiteltävänä olevassa anomuseh-
15761: dotuksessa esitetty periaate toteutettuna tuntuvasti koskisi
15762: yksityisten varallisuusoloihin, ja sitä enemmän, kun niitä
15763: oikeussuhteita, joita anomusehdotuksessa tarkoitetaan,
15764: suureksi osaksi ei enää ole olemassa, ei Valiokunnan
15765: enemmistö, katsoen siihen, että työväen tapaturmavakuu-
15766: tuksen alalla vallitsevat epäkohdat eivät sen mielestä
15767: vaadi tällaista hätätoimenpidettä ainakaan niin laajalti
15768: kuin anomuksentekijät ehdottavat, ole katsonut voivansa
15769: puoltaa anomusehdotusta sellaisenaan hyväksyttäväksi.
15770: Vähemmistö on sitä vastoin täydellisesti kannattanut
15771: anomuksentekijäin ehdotusta.
15772:       Valiokunnassa on kuitenkin toisin muodostunut
15773: enemmistö pitänyt suotavana, että otettaisiin harkittavaksi,
15774: voitaisiinko kenties, siinä tapauksessa että uusi tapa-
15775: turmavakuutuslaki tuntuvasti tulee laajentamaan työn-
15776: antajain korvausvelvollisuutta, nykyisen lain aikana sattu-
15777: neista tapaturmista kärsineille jollakin tavoin ja mää-
15778: rätyillä ehdoilla toimittaa uuden          lain myöntämiä
15779: etuja. Erityisesti on ajateltu tapaturman kautta kuol-
15780: leelta jääneitä lapsia, jotka uuden lain voimaan tul-
15781: lessa vielä ovat alaikäisiä ja kipeästi elatusavun tar-
15782: peessa ja joita varten tarvittava verrattain vähäinen
15783: rahamäärä huomattavasti lisäisi kelvollisen kasvatuksen
15784: mahdollisuuksia. Yllämainitusta periaatteellisesta syystä
15785: olisivat kuitenkin sellaisesta säännöksestä johtuvat menot
15786: ehdottomasti valtion suoritettavat. Vähemmistöön jää-
15787:                                                          2
15788: 18      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15789: 
15790: neistä on osa ehdottanut anomusehdotuksen hylkäämistä
15791: kokonaisuudessaan ja osa hylkäämisen ohessa anotta-
15792: vaksi, että hallitus ottaisi harkitakseen, missä määrin se
15793: voisi uudessa tapaturmavakuutuslaissa esitettyjen perus-
15794: teiden mukaan avustaa nykyisen lain aikana vahingoit-
15795: tuneita.
15796:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
15797: dottaa anottavaksi,
15798:              että Hallitus, ottaisi tutkiakseen, missä mää-
15799:            rin ja millä ehdoilla uutta tapaturma-
15800:            vakuutuslakia voisi, valtion rahallisella väliin-
15801:            tulolla, soveltaa määrätyn ajan rajoissa ennen
15802:            lain voimaan astumista sattuneisiin ja kaik-
15803:            kiin saman lain piiriin kuuluviin tapaturmiin.
15804: 
15805: 
15806: 
15807: 
15808:       Valiokunta on edelleen tässä yhteydessä käynyt kä-
15809: sittelemään edustaja Paasivuoren y. m. yllämainittua
15810: anomusehdotusta N:o 90, jossa anotaan armollisen esi-
15811: tyksen antamista jo ensi valtiopäiville sellaisen yleisen
15812: työväen tapaturmavakuutuslaitoksen perustamisesta, jota
15813: joulukuun 5 päivänä 1895 annettu laki työnantajan vas-
15814: tuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvam-
15815: masta edellyttää. Sellainenkin anomusehdotus tehtiin
15816: viime vuoden varsinaisilla valtiopäivillä ja ehdotti työ-
15817: väenasiain valiokunta sen johdosta anottavaksi, että hal-
15818: litus ottaisi harkittavaksi, eikö olisi aikaansaatava valtion
15819: toimesta yleinen tapaturmavakuutuslaitos, joka erikoisena
15820: haarana yhdisteitäisiin perustettavaksi aiottuun työkyvyt-
15821: tömyys- ja vanhuusvakuutuslaitokseen. Tämäkään asia
15822:  ei ehtinyt tulla Eduskunnassa loppuun käsitellyksi.
15823:       Anomusehdotuksen mukaan olisi valtion toimesta
15824: perustettava yleinen työväen tapaturmavakuutuslaitos,
15825:              Työväen tapaturmavakuutus.                  19
15826: 
15827: jonka sitoumukset takaisi valtio, ja jonka hallinnon jä-
15828: senistä vakuutetuilla olisi oikeus valita vähintään puolet.
15829:       Siihen nähden että yksityiset vakuutuslaitokset, jos-
15830: kin ne yleensä ovat menestyksellä toimineet, kuitenkin
15831: valvovat etupäässä omaa etuaan, vakuutetuilla kun ei
15832: ole mitään vaikutusta niiden johtoon, ja senkin vuoksi,
15833: että yhdenmukainen menettelytapa vahingonkorvausta
15834: maksettaessa on uuden lain laajentaessa vakuutusvelvol-
15835: lisuutta entistä enemmän tarpeen, olisi Valiokunnan enem-
15836: mistön mielestä otettava harkittavaksi, eikö valtion va-
15837: kuutuslaitos paremmin kuin nykyään toimivat yksityi-
15838: set tapaturmavakuutusyhtiöt vastaisi tulevaisuuden vaa-
15839: timuksia tällä alalla. Sellainen voitaisiin kenties liittää
15840: erikoisena haarana siihen työkyvyttömyys- ja vanhuus-
15841:  vakuutuslaitokseen, jota Eduskunta viime vuoden laki-
15842:  määräisillä valtiopäivillä anoi perustettavaksi. Vähem-
15843:  mistö sitä vastoin ei ole nykyoloissa katsonut voivansa
15844:  puoltaa nykyisessä tapaturmavakuutuslaissa edellytetyn
15845:  valtion vakuutuslaitoksen perustamista, koska siitä kai-
15846:  kissa tapauksissa koituisi valtiolle melkoisia kuluja ja
15847:  koska yksityiset vakuutusyhtiöt ja työnantajain keskinäi-
15848:  set vakuutuslaitokset ovat sen mielestä täysin turvaavalla
15849:  tavalla huolehtineet puheenaolevasta vakuutuksesta. Toi-
15850:  nen vähemmistö taas on asettunut anomusehdotuksen
15851:  kannalle.
15852:       Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
15853: 
15854:               että Hallitus ottaisi harkittavaksi, olisiko
15855:            aikaansaatava yleinen valtion tapaturma-
15856:            vakuutuslaitos, joka erityisenä haarana liit-
15857:            tyisi perustettavaksi aiotluun työ'kyvyttö'myys-
15858:            ja vanhuusvakuutuslaitokseen.
15859: 20     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15860: 
15861:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
15862: Erkko, varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-Koskinen, jäsenet
15863: Björk, Hjelt, Jalava, A. Jokinen (osittain), Lahdensuo,
15864: M. Latvala (osittain), Lundström, Mynttinen, Paasivuori,
15865: Pohjola, Pärssinen, Ripatti, Salo, Wiljakainen ja Wuori-
15866: maa sekä varajäsenet Lehtonen, Pohjaväre (osittain),
15867: Puhakka (osittain), Sohlberg (osittain) ja L. Typpö.
15868: 
15869:      Helsingissä huhtikuun 6 päivänä 1911.
15870:                       Vastalause I.                      21
15871: 
15872: 
15873: 
15874: 
15875:                     Vastalauseita.
15876:                             I.
15877:      Koska emme vo1 hyväksyä valiokunnan menettelyä
15878: ja ehdotusta asiassa, niin esitämme seuraavassa oman
15879: mielipiteemme.
15880:      Laki työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
15881: kohtaavasta ruumiinvammasta on kovin puutteellinen ja
15882: pikaista uudistusta kaipaava, joten eduskuntaesityksen
15883: hylkääminen ja ainoastaan hallitukselta arm. esityksen
15884: anominen, kuten valiokunta ehdottaa, on katsottava uudis-
15885: tuksen tarkoitukselliseksi jarruttamiseksi.
15886:      Valiokunta sanoo mietintönsä siv. II, että ,edus-
15887: kuntaesityksen tarkistaminen ja muuttaminen niin ollen
15888: vaatisi valiokunnan puolelta niin pitkällistä työtä, ettei
15889: olisi toivoa asian valmistumisesta nykyisillä valtio-
15890: päivillä". Jos valiokunnan enemmistöllä olisi ollut hy-
15891: vää ta:htoa eduskuntaesityksen käsittelemiseen, niin se
15892: jo työjärjestystä Jaatiessaan olisi mainitun eduskuntaesi-
15893: tyks-en asettanut ensi sijalle. Mutta valiokunta asetti
15894: vähempiarvoisen asian ensi sijalle ja työväelle mitä tär-
15895: keimlmän uudistuskysymyksen vasta toiselle sijalle. Valio-
15896: kunnan porvarillinen enemmistö on mielestämme tätä
15897: menettelyä käyttänyt keinona eduskuntaesityksen hylkää-
15898: miseen.
15899:       Mitä taasen tulee siihen, että eduskuntaesityksen tar-
15900: kistamiseen ja muuttamiseen olisi mennyt paljo aikaa ja
15901: työtä, niin on muistettava, että valiokunnalla on ollut ko-
15902: mitean mietinnössä valmis lakiehdotus, jonka se ,pää-
15903: 22      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15904: 
15905: kohdissaan" sanoo hyväksyvänsä. Valiokunnan mietin-
15906: nöstä näkyy, ettei sen kanta paljoakaan eroa komitean
15907: ehdotuksista, joten niiden perusteella muutosten tekeminen
15908: ·eduskuntaesitykseen olisi ollut verrattain vähän työtä ja
15909: aikaa kysyvää. Näin ollen näyttää meistä siltä, ettei valio-
15910:  kunnan enemmistöllä uudistuksen a.jkaansaamiseksi ole
15911: ollut todellista halua.
15912:       Kun ne epäkohdat, joiden pikaista poistamista edus-
15913:  kuntaes.ityksemme tarkoittaa, ovat sitä laatua, että ne
15914: vuosi vuodelta tulevat yhä suuremmiksi sitämukaa kun
15915:  työpalkat ja elintarpeitten hinnat kohoavat, niin mieles-
15916:  tämme Eduskunnan olisi sellaisen uudistuksen aikaan-
15917:  saamiseksi tehtävä mitä se puolestansa tehdä voi.
15918:       Tämän nojalla ja viitaten niihin perusteluihin, jotka
15919:  esiintyvät edustaja M. Paasivuoren y. m. tästä asiasta
15920:  tekemässä eduskunta·esityksessä ehdotamlme,
15921: 
15922:                että Eduskmzta puolestaan hyväksyisi näin
15923:            kuuluvan lakiehdotuksen:
15924: 
15925: 
15926:                             Laki
15927: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa-
15928:               vasta ruumiinvammasta.
15929: 
15930:                          I LUKU.
15931:                Y 1e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
15932: 
15933:                              I   §.
15934:      Tämän lain alaisia ovat kaikki ammattiliikkeet ja
15935: yritykset sekä työpaikat, niin myös palveluspaikat kau-
15936: pungissa ja maalla, jos niissä pidetään korvausta vastaan
15937: työntekijää tai palvelijaa, jos työpaikassa työtä tai palve-
15938: lusta kestää pitemmältä kuin yhden viikon ajan.
15939:                        Vastalause I.                     23
15940: 
15941:                             2   §.
15942:      Työntekijäksi katsotaan tässä laissa jokaista, jota
15943: jossain ensimäisessä pykälässä mainitussa työpaikassa
15944: käytetään työapulaisena tai palvelijana,, ei kuitenkaan hen-
15945: kilöä, joka toimestaan saa palkkaa enemmän kuin kolme
15946: tuhatta markkaa vuodessa.
15947: 
15948:                             3 §.
15949:      Työnantaja on se, jonka hyväksi ensimäisessä § :ssä
15950: mainittua liikettä toimitetaan tai harjoitetaan.
15951:      Jos joku antaa työnsä tekemisen kokonaan henkilölle,
15952: joka on ottanut ammatikseen semmoisten töiden toimitta-
15953: misen, on viimeksi mainittu katsottava työnantajaksi.
15954:      Joka toiselle jättää määrätyn osan sellaista työtä, ol-
15955: koon oikeutettu hänen täytettävä:kseen siirtämään ne vel-
15956: vollisuudet, jotka työnantajana tämän lain mukaan on;
15957: olkoon kuitenkin itse vastuunalainen siitä, mitä toinen
15958: velvo11isuuksistansa laiminlyö.
15959: 
15960:                             4 §.
15961:       Sellaisten työssä kohtaavain tapaturmain varalle,
15962: joista on seurauksena ohimenevä työkyvyttömyys tai työ-
15963: kyvyn ainaiseksi menettäminen ta1i vähentyminen taikka
15964: vahingoittuneen kuolema, on työnantaja,n, joka harjoittaa
15965: I § :sså mainittua liikettä, turvattava työntekijänsä ja hä-
15966: nen oikeuden haltijansa tähän lakiin perustuva oikeus va-
15967: hingonkorvaukseen, hankkimalla vakuutuksen jostakin 16
15968: § :ssä mainitusta laitoksesta. Niinkauan kuin se11aista va-
15969: kuutusta pidetään voimassa:, olkoon työnantaja vapaa vas-
15970: tuunalaisuudesta nyt sanottua laatua olevista vahingoista,
15971: ja kääntyköön työntekijä suoraan laitoksen puoleen.
15972:       Työssä kohdanneeksi tapaturmaksi katsotaan myös-
15973: kin sellainen tapaturma,, mikä kohtaa työntekijää työpai-
15974: kalla, vaikkei hän sillä hetkellä toimisikaa,n varsinaisessa
15975: 24      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
15976: 
15977: työnteossa; samoin myöskin tC~Jpaturma, mikä kohtaa työn-
15978: tekijää työpaikan ulkopuolella hänen ollessaan työnanta-
15979: jan asioilla, taikka matkalla kodistaan työp<~Jikalle ja sieltä
15980: takaisin kotiinsa.
15981:      Työssä kohdanneen ruumiinvamman veroiseksi katso-
15982: taan tässä laissa myöskin tapaturmasta johtunut ja muu
15983: sairaus, jos se on aiheutunut välittömästi työssä käytettä-
15984: vistä terveydelle vahingollisista aineista tahi työn erikois-
15985: laadusta taikka niistä olosuhteista, joissa työtä suorite-
15986: taan.
15987:                             5 §.
15988:      Yritykset, joita valtion puolesta harjoitetaan, e1vat
15989: ole 4 § :ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia, mutta
15990: kuitenkin on valtio velvollinen takaamaan työntekijöil-
15991: lensä tähän lakiin perustuvat oikeudet.
15992: 
15993:                          II LUKU.
15994:       V a h i n g o n k o r v a u k s e n m ä ä r ä s t ä.
15995: 
15996:                              6 §.
15997:      Jos työnt·ekijä työssä kohdanneen tapaturman kautta
15998: on saanut sellaisen ruumiinvamman, josta on s·eurannut
15999: ohimenevä täydellinen työkyvyttömyys, on hän saapa lää-
16000: kärinhoidon ja lääkkeet sekä vahingonkorvausta saman
16001: määrän päivää kohti kuin hän työssäkin ollessaan on
16002: keskimäärin päivää kohden ansainnut. Korvausta maks-e-
16003: taan ensimäisestä päivästä alkaen ja niin monelta päivältä
16004: kuin työkyvyttömyyttä kestää. Osittaisesta työkyvyttö-
16005: myydestä korvaus on kokonaiskorvaukseen sovitettu osa.
16006:       Jollei vahingonkorvaus päivää kohden nouse vähin-
16007: tään I markkaan 50 penniin, on se korotettava tähän mää-
16008: rään.
16009:       Keskimääräinen päivän työansio on laskettava siten,
16010: että vahingoi,ttuneen työansio työpaikasta sen vuoden
16011:                        Vastalause 1.                       25
16012: 
16013: ajalta, joka loppuu päivää ennen tapaturmaa, ja-etaan lu-
16014: vulla 360 taikka jos vwhingoittunut ·ei ole ollut koko
16015: vuotta siinä työpaikassa työssä, niiden päivien luvulla,
16016: jotka hän siinä on ollut, sunnuntai- ja juhlapäivät tähän
16017: luettuna.
16018:       Jos vahingoittunrut on työskennellyt sellaisessa yrityk-
16019: sessä tai työpaikassa, jossa liikkeen laadun vuok•si työtä
16020: pääasiallisesti toimitetaan ainoastaan jonakin aikana vuo-
16021: desta, on se päivätyöansio, jonka hän on tapaturman kaut-
16022: ta menettänyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
16023:       Niiden vahingonkorvausmääräin lisäks,i, jotka tässä
16024: § :ssä säädetään, ol~oon vahingoittunut oikeutettu saa-
16025: maan korvauksen lääkkeestä ja lääkärin hoidosta, jota
16026: sellaisen ruumiinvamman tai sairauden parantaminen vaa-
16027: tii, ei kuitenkaan siinä tapauksessa jos häntä hoidetaan
16028: korvauksen maksajan kustannuksella sairashuoneessa,
16029: niinkuin I 3 § :ssä sanotaan.
16030: 
16031:                              7 §.
16032:      Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kaut-
16033: ta saanut ruumiinvarnm'an, josta on seurauksena työkyvyn
16034: ainiaaksi menettäminen tai vähentyminen, tulee hänen saa-
16035: da vuotuista vahingonkorvausta siitä päivästä alkaen,
16036: jona vamma on parantunut, sen määrän, joka, jos työky-
16037: vyn menettäminen on täydellinen, vastaa hänen entistä
16038: vuotuista työansiotansa sekä milloin vammasta s·euraa py-
16039: syvä työkyvyn vähentyminen, tekee korvaus tämän vähen-
16040: tymisen mukaan sovitetun osan siitä, mitä olisi ollut suori-
16041: tettava, jos työkyvyn menettäminen olisi ollut täydellinen.
16042:       Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmen-
16043: tä markkaa vuodelta, saakoon sen, jos asianosaiset sopivat,
16044: vakuutusvaltuuston harkinnan mukaan vaihtaa määrä-
16045: tyksi kertakaikkiaan suorittavaksi summaksi.
16046:       Tässä § :ssä mainitun vahingonkorvauksen laskemisen
16047: perusteeksi on pantava se työansio, joka vahingoittuneella
16048: 26      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16049: 
16050: on ollut edellisenä vuonna samassa tai samallaisessa yri-
16051: tyksessä taikka, jos hänellä ei ole ollut koko vuonna sel-
16052: laista tointa, se määrä, joksi hänen vuositulonsa kohtuul-
16053: lis·en harkinnan mukaan voidaan laskea, kui,tenkin niin,
16054: ettei vuosituloa lueta suuremmaksi kuin kaksituhatta viisi-
16055: sataa markkaa.
16056:       Jos vuoden työansio on kolmesataa markkaa vähempi,
16057: on tämä summa kuitenkin pantava vahingonkorvauksen
16058: laskemis·en perusteeksi, mutta älköön kumminkaan vahin-
16059: goi.Uuneelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikolmatta
16060: vuotta, annettako suurempaa vuotuista korvausta kuin hä-
16061: nen vuoden työansionsa on.
16062: 
16063:                            8 §.
16064:       Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman
16065: kautta saanut ruumiinvamman josta kuolema on seurauk-
16066: sena, on sen summan lisäksi joka 6 ja 7 § § :ien nojalla
16067: saattaa tulla maksettavaksi, vuotuista vahingonkorvausta
16068: suoritettava leskelle niin kauan kuin hän elää naimatto-
16069: mana, kaksi viidesosaa vainajan työansiosta ja Jokaiselle
16070: jälkeenjäävälle lapsdle kahdeksantoista vuoden ikään asti,
16071: yksi viidesosa sanotusta määrästä, jos jompikumpi van-
16072: hemmista elää, vaan kaksi viidesosaa, jos molemmat van-
16073: hemmat ovat kuolleet, kuitenkin niin, että leskelle ja lap-
16074: siUe suoritettavat vahingonkorvaukset yhteensä eivät tee
16075: enempää kuin neljä viidesosaa vainajan vuotuisesta työ-
16076: ansiosta.
16077:       Jollei vainaja jätä jälkeensä leskeä tai lapsia, vaan
16078: toisen taikka toisia henkilöitä, joiden elättäjänä hän on
16079: ollut, siirtyköön vahingonkorvausetu vakuutusvaltuuston
16080: määräyksestä täUe tahi näille henkilöille.
16081: 
16082:                            9 §.
16083:     6, 7 ja 8 § :ssä matmtut vahingonkorvaukset ovat
16084: vuosittain korotettavat, suhteellisesti siinä määrin kuin
16085:                        Vastalause 1.                       27
16086: 
16087: vahingoittuneen henkilön työpalkka todennäköisyyden pe-
16088: rusteella tehdyn arvi'On mukaan olisi kohonnut, ellei sitä
16089: tapaturmaa olisi tapahtunut, josta oli seurauksena vahin-
16090: goittuneen henkilön työkyvyttömyys taikka kuolema.
16091: 
16092:                             10   §.
16093:      Työansioksi luetaan paitse rahapalkkaa myöskin luon-
16094: nossa maksettavat edut, arvioituna paikkakunnalla käyvän
16095: hinnan mukaan, voitto-osuus ja muu semmoinen.
16096: 
16097:                             11   §.
16098:      Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leski· menee
16099: uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennes-
16100: sään k·erta kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingon-
16101: korvausta vastaavan summan.
16102: 
16103:                             12   §.
16104:      Jos Suomen kansalainen saa kansalaisoikeuden toisessa
16105: maassa taikka toisen maan kansalainen muuttaa maasta
16106: pois, lakatkoon häneltä vastaista varten kaikki oikeus vuo-
16107: tuiseen vahingonkorvaukseen, mutta annettakoon hänelle
16108: rahamäärä, joka vastaa, mitä hän olisi ollut kahdelta vuo-
16109: delta saapa.
16110:                             13 §.
16111:      V a:hingoittunut työntekijä olkoon velvollinen siksi
16112: kuin on parantunut 6 § :ssä säädetyn vahingonkorvauksen
16113: sijasta tyytymään sairashuoneessa annettavaan hoitoon ja
16114: elatukseen.
16115:      Siltä ajalta, jonka s.emmoinen hoito sairashuoneessa
16116: kestää, suoritettakoon puolisoUe kaksi viidennestä ja jo-
16117: kaisdle kahdeksantoista vuotta nuoremmalle lapselle yksi
16118: viidennes siitä määrästä, joka olisi 6 § :n mukaan tullut va-
16119: hingoittuneelle itselle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kui-
16120: 28      1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16121: 
16122: t·enkin siten, että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä
16123: vi·idennestä mainitusta määrästä.
16124:       Samallainen avustus suoritettakoon harkinnan mu-
16125: kaan myöskin 8 § :n 2 momentissa mainituille henkilöille.
16126: 
16127:                              14 §.
16128:      Jos työnantaja ei täytä hänelle tämän lain mukaan
16129: kuuluvaa vakuutusvelvollisuutta sentähden, ettei maassa
16130: ole sellaista laitosta, joka ottaisi yrityksen vakuutukseen,
16131: niin on työnantaja, jos työntekijä työssä kohdanneen ta-
16132: paturman kautta on saanut sellaisen ruumiinvamman kuin
16133: 4 § :ssä mainitaan, velvollinen turvaamaan vahingoittu-
16134: neelle tahi hänen oikeuden haltijal.lensa tulevan oikeuden
16135: vahingonkorvaukseen siirtämällä maksuvelvollisuuden
16136: elinkorkolaitokselle tahi elinkorkovakuutusyhtiölle, jonka
16137: päähallinto on Suomessa: Sellainen siirto on tehtävä kol-
16138: menkymmenen päivän kuluessa siitä kuin vahingonkor-
16139: vauksen suuruus on sopimuksella tahi laillisella tuomiolla
16140: määrätty.
16141: 
16142:                          III LUKU.
16143: V a k u u t u k se n s u o r i t t a m i' se s t a j a v a k u u-
16144:                     t u s 1 a i t o k s i s t a.
16145: 
16146:                              I5 §.
16147:      Vakuutuksen toimittakoon työnantaja omalla kustan-
16148: nuksellaan yhden viikon kuluessa senjälkeen, kuin tämä
16149: laki on astunut voimaan tahi, sittemmin perustetun liik-
16150: keen tai työpaikan puolesta yhtä pitkässä ajassa liikkeen
16151: tai työn alkamisesta lukien, ja pitäköön tällaisen vakuu-
16152: tuksen sitten voimassa.
16153:      Jos työntekijä, ennen vakuutussopimuksen tekemistä,
16154: on työssä kohdanneen tapaturman kautta saanut sellais·en
16155: ruumiinvamman kuin 4 § :ssä mainitaan, taikka jos työn-
16156:                        Vastalause 1.                       29
16157: 
16158: antaja laiminlyö vakuutuksen hankkimisen tai voimassa
16159: pitämisen ja jos siUemmin semmoinen ruumiinvamma tu-
16160: lee, olkoon työnantajaan nähden laki sama kuin 14 § :ssä
16161: sanotaan.
16162:                           16 §.
16163:      Vakuutussopimuksen tehköön työnantaja jonkin
16164: alempana mainitun laitoksen kanssa:
16165:      a) Suomessa olevan vakuutuslaitoksen, joka valtion
16166: toimesta perustetaan ;
16167:      b) Yksityisen tapaturma vakuutusyhtiön, jonka pää-
16168: hallinto on Suomessa, jos sellainen yhtiö hankkii Senaa-
16169: tiha luvan tämän lain mukaisten vakuutusten vastaan-
16170: ottamiseen;
16171:      c) Semmoisen, osakasten keskinäisen vastuunalaisuu-
16172: den pohjalle rakennetun tapaturmavakuutuslaitoksen,
16173: jonka perustamiseen Senaatti, hakemuksesta ja harkit-
16174: tuaan erittäinkin laitoksen kykyä asianmukaisesti täyttää
16175: vakuutuksen, on antanut luvan; sekä
16176:      d) Ulkomaalaisen vakuutuslaitoksen kanssa, jonka
16177: järjestysmuodossa ja hallinnossa Senaatti katsoo olevan
16178: tarpeeksi takeita tämän laatuisten vakuutusten myöntämi-
16179: seen; kuitenkin sillä ehdolla, että kun sattuu sellainen ta-
16180: paturma, josta 4 § :ssä puhutaan, on va:hingoittuneelle tahi
16181: hänen oikeudenhaltioillensa tulevan vuotuisen vahingon-
16182: korvauksen suorittaminen vakuutuslaitoksen toimesta tur-
16183: vattava sillä tavoin ja siinä ajassa kuin 14 § :ssä säädetään.
16184: 
16185:                             17 §.
16186:      Senaatin asiana on antaa määryksiä niiden laitosten
16187: silmällä pidosta, jotka ovat saaneet luvan vastaanottaa tä-
16188: män lain mukaan tehtyjä vakuutuksia.
16189: 30      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16190: 
16191:                         IV LUKU
16192: Vahingonkorvauksen määräämisestä ja
16193: m a k s a m i s e s t a n i i n m y ö s v a h i n g o n k o r-
16194:           v a u k s e n v a a t i m i s a j a s t a.
16195: 
16196:                             18 §.
16197:      Kun työntekijää on kohdannut tapaturma, josta on
16198: tai josta saattaa olettaa olevan seuruksena ohimenevä tai
16199: pysyvä työkyvyttöm~ys tahi jonka saattaa olettaa vaikut-
16200: tavan vahingoittuneen kuoleman, on työnantajan tai hä-
16201: nen sijaisensa siitä ilmoitus vahvistetun kaavan mukaan
16202: viipymättä tehtävä am.mattientarkastajalle kuin myöskin
16203: paikkakunnan poliisikamarille, maistraatille, järjestysoi-
16204: keudelle taikka kruununnimismiehelle tutkinnon toimitta-
16205: mista varten viipymättä tapaturmapaikalla, ni,iden tarkem-
16206: pien määräysten mukaan, joita Senaatti antaa.
16207:       Tutkintopöytäkirjasta on kahdeksan vuorokauden
16208: kuluessa annettava todistettu jäljennös työnantajalle ja
16209: vahingoittuneelle työntekijälle tai hänen oikeudenomista-
16210: jalleen.
16211:                             I9 §.
16212:       Tämän lain mukaista vahingonkorvausta on vakuu-
16213: tuslaitokselta vaadittava kahden vuoden kuluessa tapatur-
16214: man jälkeen tahi, jos on tullut kuolema, yhtä pitkässä
16215: ajassa sen perästä.
16216:       Viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä
16217: kuin vahingonkorvausta on vakuutuslaitokselta vaadittu
16218: sekä ne seikat asian mukaisesti toteen näytetty, joiden va-
16219: rassa vahingonkorvauksen määrä on, pitää laitoksen antaa
16220: vahingoittuneelle tahi hänen oikeuden haltijallensa kir-
16221: jallinen tieto siitä, maksdaanko vahingonkorvausta vai
16222: eikö, sekä, jos maksetaan, :kuinka paljon; ja mainittakoon
16223: tässä tiedonannossa myöskin päätöksen syyt.
16224:                        Vastalause 1.                      31
16225: 
16226:      Jos ruumiinvamman lopullisi,a s·eurauksia ei voida
16227: vielä riitävän varmasti arvostella vahingonkorvausvaati-
16228: musta tehtäessä tai tutkittaessa, määrättäköön vahingon-
16229: korvauksen suuruus toistaiseksi, kunnes jompikumpi asi-
16230: allinen hankkii uuden selityksen. Kustannukset siitä ovat
16231: vakuutuslaitoksen suoritettavat.
16232:      Jos vahingon:korvaukseen oikeutettu henkilö ei tyydy
16233: vakuutuslaitoksen antamaan päätökseen nostakoon siitä
16234: kanteen yhden vuoden kuluessa tiedon saamisesta, siinä
16235: järJestyksessä kuin 29 § :ssä säädetään.
16236: 
16237:                            20    §.
16238:      Vuotuista vahingonkorvausta. on maksettava enna-
16239: kolta neljästi vuodessa, yhtäpitkin väliajoin; kuitenkin saa,
16240: jos korvaus ·ei ole sataa markkaa suurempi, sen maksaa
16241: kaksin erin ja, kun se ei ole viittäkymmentä markkaa suu-
16242: rempi suorittaa kerran vuodessa.
16243: 
16244:                            21    §.
16245:      Vahingonkorvaus, jota v'akuutuslaitoks.en tulee tä-
16246: män lain nojalla suorittaa, on maksettava siinä kaupun-
16247: gissa tahi jos laitoksella on asiamiehiä maalla, sen maa-
16248: laisasiamiehen kautta, jonka korvauksen saaja määrää.
16249: 
16250:                             22   §.
16251:      Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen korvauk-
16252: sen määrä on vahvistettu, oleellisesti muuttuvat ja jos kor-
16253: vauksen saaja sillä perusteella vaatii sanotun määrän oi-
16254: kaisentista, eikä asiasta hyväll,ä sovita, on asia lykättävä
16255: vakuutusvaltuustoon, joka sen lopullisesti ratkaisee.
16256: 
16257:                             23 §.
16258:     Jos työntekijä ei ole, s·en mukaan kuin yiempänä on
16259: säädetty, vakuutettu tapaturman varalta, taikka jos tie-
16260: · 32        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16261: 
16262:  donantaa ei ole 19 § :n 2 momentin mukaan vahingonkor-
16263:  vaukseen oikeutetulle toimitettu, nostakoon se, joka kat-
16264:  soo olevansa tämän Iain mukaan korvaukseen oikeutettu,
16265:  kanteen siitä haasteen nojalla, kaupungissa kahden vuo-
16266:  den kuluessa ja maalla viimeistään niissä käräjissä, jotka
16267:  kahden vuoden kuluttua ensiksi pidetään, lukien, jos on
16268:  tullut vamma vaan ei kuolemaa, tapaturmapäivästä, ja jos
16269:  on tullut kuolema, kuolinpäivästä.
16270: 
16271: 
16272:                               V LUKU.
16273:        E d e s v a s t u u s t a t ä m ä n 1 a i n r i k k o m i-
16274:                                 s e s ta.
16275: 
16276:                                  24 §.
16277:       Jos työnantaja tai se, joka 3 § :n 3 momentissa maini-
16278:  tussa tapauksessa on joutunut hänen puolestaan vastuun-
16279:  alaiseksi, ei 4 ja 15 § :n mukaan vakuuta työntekijäänsä
16280:  tapaturman varalta, vetäköön sakkoa vähintäin viisikym-
16281:  mentä ja enintään ·kaksituhatta markkaa ja velvoittakoon
16282:  oikeus, määräten soveliaan uhkasakon, hänet vissin ajan,
16283:  korkeintaan kolmenkymmenen päivän kuluessa hankki-
16284:  maan vakuutu:ks·en.
16285:                              25 §.
16286:          Jos työnantaja taikka hänen sijaisensa tahi se, joka 3
16287:  § :n 3 momentissa mainitussa tapauksessa on joutunut
16288:  hänen puolestaan vastuun alaiseksi, laiminlyö jonkin
16289:  muun, tämän lain mukaisen velvollisuutensa, olkoon ran-
16290:  gaistus sakkoa vähintäin kymmenen ja ·enintäin viisisataa
16291:  markkaa.
16292:       Jos työnantaja tai hänen sijaisensa tahallisesti antaa
16293:  väärän tai vääriä tietoja, vetäköön sakkoa vähintäin viisi-
16294:  kymmentä ja enintään tuhannen markkaa, ellei hän ylei-
16295:  sen lain mukaan ole kovempaan rangaistukseen vikapää.
16296:                         Vastalause 1.                      33
16297: 
16298:                          VI LUKU.
16299:               E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
16300: 
16301:                              26 §.
16302:      Työnantaja on velvollinen palkasta ja muista eduista,
16303: jotka työntekijä on saanut, pitämään semmoista kirjaa,
16304: että siitä, sitä varten kuin 6, 7 ja 8 §§ :ssä säädetään, sel-
16305: västi näkyy se työansio, jonka tämä on liikkeestä tai työ-
16306: paikasta saanut; ja on se kirja vaadittaessa näytettävä
16307: ammattientarkastajalle ja poliisiviranomaisille.
16308: 
16309:                               27 §.
16310:      Joka tämän lain mukaan on vahingonkorvausta saa-
16311: nut, olkoon siLti oikeutettu yleisen lain nojalla vaatimaan
16312: hyvitystä hänelle tulleen ruumiinvamman seurauksista; äl-
16313: köön kuitenkaan sillä tavoin kannettako enempää, kuin
16314: minkä verran semmoinen hyvitys on mainittua vahingon-
16315: korvausta suurempi.
16316:      Työnantaja ja vakuutuslaitos olk-oot myöskin oikeu-
16317: tetut sivulliselta, joka ehkä vahingonkorvaamiseen velvoi-
16318: tetaan, hakemaan täyden hyvityksen siitä, mitä hänen tä-
16319: män lain mukaan on ollut pakko maksaa.
16320: 
16321:                               28 §.
16322:       Sopimus, jolla tahdotaan supistaa tai kumota taikka
16323: toiselle luovuttaa tässä laissa säädettyä vahingonkorvauk-
16324: sen saamisen oikeutta, on mitätön; älköönkä m\}'öskään
16325: semmoista vahingonkorvausta ulosmitattako.
16326: 
16327:                               29 §.
16328:     Riita, joka koskee vahingonkorvauksen määrää työssä
16329: sattuneen tapaturman johdosta, on lykättävä vakuutus-
16330: valtuustoon, joka määrän lopullisesti vahvistaa.
16331:                                                              3
16332: 34      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16333: 
16334:       Muita seikkoja koskeva riita on pantava vireille siinä
16335: alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä tapaturma on sattunut
16336: tahi jossa työnantaja on velvollinen vastaamaan velka
16337: asiassa.
16338:                           30 §.
16339:      Senaatin asiana on antaa lähempiä määräyksiä ylem-
16340: pänä säädetyn vakuutuksen täyttämisen silmäUä pidosta
16341: kuin myöskin taflkempia ohjeita, jotka ovat tarpeen tämän
16342: lain noudattamiseksi.
16343: 
16344:                          VII LUKU.
16345:              V a k u u t u s v a 1 t u u s t o s t a.
16346: 
16347:                              31 §.
16348:      Vakuutusvaltuuston tarkoituksena on ammatti-entar-
16349: kastuksen ohella valvoa, että niitä säännöksiä, j·oth löyty-
16350: vät Laissa työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
16351: kohtaavasta ruumiinvammasta, tarkoin noudatetaan.
16352:      Valtuuston tehtävänä on vahingonkorvaukseetr oi-
16353: keutetun ja vakuutuslaitoksen vätillä syntyneiden riitai-
16354: suuksien sovittaminen ja sellaisten riitain, jo~ka johtl!l"Vat
16355: vahingonkorvauksen määrästä, ratkaiseminen.
16356: 
16357:                              32 §.
16358:     Vakuutusvaltuustoon kuuluu, paitsi puheenjohtajaa,
16359: kahdeksan jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä, jotka va-
16360: litun työntekijöistä ja työnantajista.
16361:     V akuutlilisvaltuuston kotipaikka ·on. Helsingin ka-u-
16362: punki.
16363:                            33 §.
16364:       Vakuutusvaltuuston jäsenistä valitsee kahdeksi vuo-
16365: dcebi kerrallaan neljä vakinaista ja neljä. varzjålsentä
16366: Suomen Ammattijärjestö ja Suomen Yl-einen Työnantaja-
16367: liitto saman määrän.
16368:                       Vastalause 1.                      35
16369: 
16370:      Valtuuston puheenjohtajaksi valitsee Suomen Edus-
16371: kunta henkilön, joka ei tämän lain mukaan ole työntekijä
16372: eikä työnantaja.
16373:                            34 g.
16374:      Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
16375: tarpeeUiset apulaiset.
16376:                           35 §.
16377:      Kun asia otetaan valtuuston kokouksessa ratkaista-
16378: vaksi, olkoon päätöksen teossa :kumpikin valtuustoryhmä
16379: yhtä lukuisena. Jos; jommastakummasta ryhmästä on
16380: useampia läsnä, ratkaistaan arvalla, kutka heistä eivät saa
16381: olla päätöstä tekemässä, älköönkä päätöstä tehtäkö, ellei
16382: vähintäin puolet kummastakin ryhmästä ole läsnä.
16383:      Asian käsittelemisessä ja niistä päätöstä tehtäessä ei
16384: puheenjohtajalla ole äänioikeutta, paitsi äänt.en tasan men-
16385: nessä olkoon hänellä oikeus asia ratkaista.
16386: 
16387:                            36 §.
16388:      Senaati'n asiana €m Iaatia ja vahvistaa vakuutusval-
16389: tuustolle johtosääntö, jossa valtuuston tehtävät tar:kem-
16390: min määrätään.
16391:                           37 §.
16392:      Vakuutusvaltuuston jäsenten ja puheenjohtajan palk-
16393: kiot sekä muut valtuuston toimesta johtuvat menot suori-
16394: tetaan valtion varoista.
16395:                            33 §.
16396:     Tämä laki astuu voimaan 1. päivänä ta:mmik~
16397: 1912.  Sen kautta kumotaan 5 päivänä jonlukuuta 1895
16398: annettu Iaki työnantajan va:stunnaJaisuudesta työnt..ekijäl
16399: kohtaavasta ruumiinvammasta.
16400: 36      1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16401: 
16402:                             B.
16403: 
16404:      Valiokunta on ilman asiallista syytä hyljännyt ano-
16405: musehdotuksemme armollisen esityksen antamiseksi sel-
16406: laiseksi laiksi, jonka kautta työnantajan vastuunalaisuu-
16407: desta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta ehdot-
16408: tamaamme uutta lakia sovellettaisiin sellaisiinkin tapa-
16409: turmatapauksiin, jotka ovat sattuneet ennen mainitun
16410: lain voimaanastumista. Valiokunta koettaa hylkäämisensä
16411: syitä perustella roomalaisen oikeuden periaatteilla, jotka
16412: ovat sitä laatua, että jos niitä johdonmukaisesti ja tar-
16413: koin käytännössä noudatettaisiin, ne tekisivät kaiken tar-
16414: peenvaatiman ja hyödyllisen lainsäädännön mahdotto-
16415: maksi. Valiokunnan on täytynyt itsensäkin myöntää,
16416: että sanotun oikeuden periaatteista on ollut useinkin
16417: pakko poiketa. Valiokunta ei ole voinut myöskään kiel-
16418: tää, että ne vahingonkorvaukset ja eläkkeet, joita nykyi-
16419: sen lain mukaan maksetaan, olisivat riittävän suuria.
16420: Täydellisestä työkyvyttömyydestä maksetaan korvausta
16421:  180 markasta 432 markkaan vuodessa. Leskien eläkkeet
16422: tekevät vähintäin 60 ja enintään 144 !Tiarkkaa vuodessa.
16423: Lapset saavat 15 vuoden ikään asti 30-72 markkaa, ja
16424: koko perhe 120-228 markkaa. Eletäänkö tällaisilla eläk-
16425: keillä? Sitä tuskin kukaan voi rehellisessä mielessä väit-
16426: tää. Ja jos säädettäisiin uusi laki, jossa korvaukset ja
16427: eläkkeet korotetaan, niin niistä eivät pääse osallisiksi
16428: ne, tai niiden omaiset, joita tapaturma on kohdannut
16429: nyt voimassaolevan lain käytännössä oloaikana. Ainoa
16430: keino hankkia näille onnettomille oikeutta voi tapahtua
16431: vain siten kuin anomusehdotuksessamme on ehdotettu.
16432: Ylläolevan johdosta kehoitamme Eduskuntaa hallitsijalta
16433: anomaan,
16434: 
16435:              että jo ensi valtiopäiville annettaisiin armol-
16436:           linen esitys, johon sisältyisi näin kuuluva
16437:                       Vastalause I.                      37
16438: 
16439:                            Laki
16440: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
16441:    miinvammasta annetun lain soveltamisesta aikaisemmin
16442:              sattuneisiin tapaturmatapauksiin.
16443: 
16444:                               §.
16445:      Jos työntekij.ää ennen sitä päivää kuin laki työn-
16446: antajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
16447: miinvammasta astuu voimaan, on kohdannut tapaturma,
16448: josta on ollut seurauksena ruumiinvamma, jonka joh-
16449: dosta hän tai hänen oikeudenhaitijansa olisi oikeutettu
16450: saamaan korvausta, on työnantaja velvollinen tekemään
16451: lainmukaisen vakuutus- tahi elinkorkosopimuksen tai lail-
16452: lisen tuomion nojalla vielä senkin päivän jälkeen velvoi-
16453: tettava maksamaan vahingonkorvausta, eikä korvaus-
16454: määrä ole muu kuin se, minkä mainittu laki samallai-
16455: sissa tapauksissa edellyttää, maksakoon siitä päivästä al-
16456: kaen puuttuvan määrän se työnantaja, jonka työssä ol-
16457: lessa häntä tapaturma kohtasi.
16458: 
16459:                            2 §.
16460:      Jos työntekijää aikaisemmin kohdanneesta tapatur-
16461: masta tulleesta ruumiinvammasta on seurannut kuolema
16462: tai muu sellainen onnettomuus, josta työnantajan vas-
16463: tuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta
16464: koskevan lain 4 §:ssä puhutaan, on työntekijä tai hänen
16465: oikeudenhaltijansa, jos eivät entisen lain mukaan saa
16466: vahingonkorvausta, oikeutettu saamaan siitä alkaen työn-
16467: antajalta niin suurta korvausta kuin ensinmainittua lakia
16468: sellaiseen tapaukseen sovellutettaessa määrätään.
16469:      Jos tapaturman sattumisesta on kulunut kauemmin
16470: kuin kymmenen vuotta olkoon työnantaja vapaa kor-
16471: vauksen maksamisesta.
16472:      Jos työnantaja on kuollut taikka tehnyt vararikon,
16473: 38     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16474: 
16475: eikä häneltä voida enää ulosmitata, maksettakoon sää-
16476: dettyä korvausta tai eläkettä valtion varoista.
16477: 
16478:                            3 §.
16479:      l ja 2 §:issä mainituissa tapauksissa on työnantaja
16480: velvollinen turvaamaan vahingoittuneelle tai hänen oi-
16481: keudenhaltioilleen tulevan vahingonkorvauksen siirtämällä
16482: maksuvelvollisuuden elinkorkolaitokselle tai elinkorko-
16483: vakuutusyhtiölle, niinkuin työnantajan vastuunalaisuutta
16484: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain
16485: 14 §:ssä sanotaan.
16486:                           4 §.
16487:     Se, joka katsoo olevansa tämän lain mukaan va-
16488: hingonkorvaukseen oikeutettu, esittäköön vaatimuksensa
16489: työnantajalle kahden vuoden kuluessa tämän lain voi-
16490: maan astumisesta.
16491:                           5 §.
16492:     Kaikki riidat, jotka koskevat tämän lain sovellutta-
16493: mista, käsittelee ja ratkaisee vakuutusvaltuusto. Sen
16494: päätöksistä älköön vedottako.
16495: 
16496:                           6 §.
16497:     Tämä laki astuu voimaan heti kun sen ovat Edus-
16498: kunta ja Hallitsija asianmukaisesti hyväksyneet.
16499: 
16500: 
16501: 
16502: 
16503:                            c.
16504:      Koska emme voi yhtyä Valiokunnan enemmistön
16505: mielipiteeseen siinä, että työväen tapaturmavakuutus-
16506: laitoksen valtion toimesta perustaminen jätettäisiin työ-
16507: kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen toteutumisesta
16508: riippuvaksi, kuten Valiokunta ehdottaa, niin ehdotamme
16509:                       1
16510:                           Vastalause 1.                  39
16511: 
16512: että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan ehdottaman ponnen
16513: ja hyväksyisi seuraavat ponnet:
16514: 
16515:              että sellaisen vakuutustoimen ylläpitämiseksi,
16516:           joka 5 p:nä joulukuuta 1895 työnantajan vas-
16517:           tuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
16518:           miinvammasta annettu laki edellyttää, perus-
16519:           tettaisiin valtion toimesta yleinen työ"väen tapa-
16520:           turmavakuutuslaitos> jonka sitoumukset· takaisi
16521:           valtio, sekä
16522:              että vakuutetuilla olisi oikeus itse valita vä-
16523:           hintään puolet tämän la#oksen hallinnon jäse-
16524:           nistä, ja
16525:              että jo ensi valtiopäiville sanotun laitoksen
16526:           perustam,isesta ja johtosäännöstä annettaisiin
16527:           armollinen esitys.
16528: 
16529:     Helsingissä, 6 p:nä huhtikuuta 1911.
16530: 
16531: 
16532:      Matti Paasivuori.         Hilja Pärssinen.
16533:      J. K. Pohjola.            A. Salo.
16534:      Oskari Jalava.            W. Lundström.
16535:                   Frans Lehtonen.
16536: 40      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16537: 
16538: 
16539: 
16540: 
16541:                              II.
16542:       Viime Valtiopäivien työväen-asiain valiokunta ofi työ-
16543: väen tapaturmavakuutusta koskevaan mietintöönsä otta-
16544: nut näin kuuluvan kappaleen:
16545:       , Valiokunnassa on myöskin tuotu esiin se käsitys,
16546: että pakollinen tapaturmavakuutus niiden liikeyritysten
16547: piirissä, jotka uuden lain mukaan joutuvat sen alaisiksi,
16548: olisi ulotettava kaikkiin työntekijää kohtaaviin turmata-
16549: pauksiin, koska ainoastaan siten voitaisiin päästä niistä
16550: rettelöistä, joita välttämättömästi syntyy rajaa määrät-
16551: täessä ammattivaarasta johtuvan ja muun tapaturman
16552: välillä; ja on ehdotettu, että vakuutettava itse, työnan-
16553: tajan välityksellä, silloin suorittaisi sen, joka tapauksessa
16554: vähäisen lisämaksun, joka tämän asian toteuttamiseksi
16555: tarvittaisiin."
16556:       Työväen-asiain valiokunta on tällä kertaa päättänyt
16557: olla panematta sen suuntaista kappaletta mietintöönsä.
16558: Kun puolestani luulen, että siinä lausuttu ajatus, tulevaisuu-
16559: dessa toteutettuna, voi vapauttaa työväen tapaturmava-
16560: kuutuksen yhdestä sen suurimpia hankaluuksia, ehdoitan
16561: kunnioittaen, että Eduskunta päättäisi toivomuksenaan
16562: lausua, että puheen-alainen asia otettaisiin myöskin har-
16563: kittavaksi silloin kun arm. esitystä uudeksi laiksi työn-
16564: antajan vastuun-alaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
16565: miinvammasta laaditaan.
16566:       Kysymyksessä oleva lisämaksu, joka enimmissä am-
16567: mateissa luonnollisista syistä tulisi jokseenkin yhtä suuri
16568: (,Kullervossa" tehtyjen arviolaskujen mukaan suunnil-
16569:                       Vastalause II.
16570: 
16571: leen 1 markka 50 penniä palkkasumman tuhannelta),
16572: liittyisi tietysti siihen joukkovakuutusjärjestelmään, joka
16573: ammattivakuutuksen alalla on käytännössä, ja säilyttäisi
16574: niin muodoin tehonsa ainoastaan sen ajan jolloin työmies
16575: työn-antajan paikoissa on ammattivaaratta vakuutettuna.
16576: Sitä ei siis työpaikkaa tai vakuutuspakon alaista ammattia
16577: vaihdettaessa uusittaisi, vaan olisi vakuutusmaksu kun-
16578: kin vuoden alussa suoritettava. Tarkkaan katsoen tämä
16579: kyllä edellyttää sellaista valtion vakuutuslaitosta jonka
16580: perustamista Valiokunta ehdoittaa harkittavaksi. Mutta
16581: nykyäänkin, vakuutuksen tapahtuessa yksityisten, usein
16582: työnantajain kesken perustettujen yhtiöiden välityksellä,
16583: ei sen käytäntöön ottaminen kohtaisi voittamattomia
16584: vaikeuksia.
16585:       Ne toivomukset joita Valiokunta esittää Eduskun-
16586: nan puolelta lausuttaviksi sen varalta että uutta tapa-
16587: turmalakiehdotusta läheisessä tulevaisuudessa laaditaan,
16588: menevät, kuten jokainen huomaa, useassa kohdin yli
16589: varsinaisen ammattivaaran rajan. Kehitys vie asiain
16590: luonnollisen pakon voimasta edelleen tähän suuntaan.
16591: Kohtuulliselta silloin näyttää, että työmieskin joutuu
16592: jonkun osuuden vakuutusmaksusta suorittamaan.
16593: 
16594:     Helsingissä maaliskuun 6 p:nä 1911.
16595: 
16596:                                E. S. Yrjö-Koskinen.
16597: 42     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16598: 
16599: 
16600: 
16601: 
16602:                            III.
16603: 
16604:       Me emme ole voineet yhtyä Valiokunnan enemmis-
16605: tön mielipiteeseen korvausvelvollisuuden ulottamisesta
16606: sel'laiseen ruumiinvammaan, joka työntekijää kohtaa työ-
16607: maalla n. s. ylivoimaisen tapaturman aiheuttamana, joka
16608: ei ole yhteydessä tehtävän työn laadun tai niiden olo-
16609: suhteitten kanssa, joilla työ on toimitettu. Semmoisen
16610: periaatteen ottaminen lakiin että yksityinen pakoitetaan
16611: vastoin tahtoansa korvaamaan vahinkoa, tai tapaturmaa,
16612: johon hän on aivan syytön, on niin ilmeinen poikkeus
16613: tähän asti läinsäädännössä yleensä vallinneesta oikeus-
16614: käsitteestä, että tuntuu arveluttavalta semmoista tunnus-
16615: taa tu'levaisuudenkaan lainsäädännössä, koska se voi viedä
16616: aivan mahdottomiin tuloksiin. Toiseksi muuttuu asia, jos
16617: esim. säädetään yleinen tapaturmavakuutuspakko kaik-
16618: kien tapaturmien varalta, jonka kustannuksiin vakuutettu
16619:  itse ja yhteiskunta puolestaan ottavat osaa. Mutta yksi-
16620: tyisen pakottaminen korvaamaan tapaturmia, minkä
16621:  myrskyt, salamat ja muut luonnonvoimat aikaan saavat
16622:  toiselle, ilman että edellinen sen kanssa on missään yh-
16623: .teydessä, näyttää meistä epäoikeutetulta. Sentähden
16624: saamme ehdottaa että valiokunnan edellä mainittu lau-
16625:  sunto sivulla 13 saisi seuraavan muodon:
16626:       Korvattavaan vahinkoon nähden ehdottaa valiokunta
16627: että korvaus on suoritettava sellaisestakin työssä koh-
16628:  danneesta ruumiinvammasta, jonka on aiheuttanut yli-
16629:  voimainen tapahtuma, joka on jonkunmoisessa yhtey-
16630:                      Vastalause III.                    43
16631: 
16632: dessä tehtävän työn laadun tai niitten olosuhteitten
16633: kanssa, joissa työtä on toimitettu.
16634: 
16635: 
16636:      Emme myöskään voi yhtyä valiokunnan satunnai-
16637: sen enemmistön kanssa kannattamaan anomusehdotuk-
16638: sessa N:o 89 1ausuttua mielipidettä, että· tapaturmava-
16639: kuutuslaki olisi ulotettava myöskin tapaturmiin, jotka ovat
16640: syntyneet ennen lain voimaan astumista. Käsityksemme
16641: mukaan on koko se ajatus hyljättävä, jonka mukaan
16642: uudelle lainsäädännölle voitaisiin antaa taannehtiva voima
16643: siinä mielessä, että tuollaiset korvaukset voisivat tulla
16644: kysymykseen siinäkin tapauksessa, että valtio itse välittö-
16645: mästi ottaa ne velvollisuudekseen. Tämä olisi epäilemättä
16646: aiheuttava mitä arveluttavimpia ennakkopäätöksiä lain-
16647: säädäntöön nähden. Sillä joka kerta kun uusi laki syn-
16648: tyy, voitaisiin yhtä hyvällä syyllä vaatia, että valtion on
16649: otettava suorittaakseen korvaukset kaikille niille, joilla
16650: voitaisiin näyttää olleen suurempaa tai vähempää väli-
16651: töntä etua siitä, että semmoinen uusi laki on astunut
16652: voimaan muutamaa vuotta aikaisemmin.
16653:      Anomuksentekijäin koko ehdotus, joka sisällöltään
16654: on liian lyhytnäköinen ollakseen ensinkään toteutetta-
16655: vissa, perustuu siinä parannetussa muodossaankin, minkä
16656: valiokunta sille on hyväntahtoisuudessaan antanut, vää-
16657: rään päätelmään. Sillä se, että valtio ylimenoaikana voi
16658: auttaa ja avustaa hädänalaisia yksilöitä taikka kokonaisia
16659: kansalaisryhmiä, on jotakin aivan toista kuin se, että
16660: valtio lain kautta sitoutuisi maksamaan nimenomaisia
16661: korvauksia siitä, että näillä henkilöillä olisi voinut olla
16662: paremmat olot, jos aikanaan kohtuullisia vaatimuksia vas-
16663: taava lainsäädäntö olisi aikaisemmin muutettu. Ja mitä
16664: esteitä koituisikaan vastaisille lainuudistuksille näistä
16665: korvausvaatimuksista, jos lainsäätäjä kerran asettuu niitä
16666: hyväksyvälle kannalle.
16667: 44     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16668: 
16669:      Edellä olevan nojalla saamme sentähden kunnioittaen
16670: ehdottaa että valiokunnan ponsi saisi seuraavan muodon:
16671:      Edellä esitetyn nojalla valiokunta samalla, kun se
16672: ehdottaa hyljättäväksi ehdotuksen uuden lain taannehti-
16673: vasta vaikutuksesta, kunnioittaen esittää anottavaksi,
16674: 
16675:              . että Hallitus valmistaessaan armollista
16676:           esitystä laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta
16677:           työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta, ot-
16678:           taisi harkitakseen missä määrin ja millä eh-
16679:           doilla voitaisiin ylimenoaikana valtion varoista
16680:           samojen perusteitten mukaan avustaa ennen
16681:           lain voimaan astumista sattuneita tapaturmia,
16682:           varsinkin sellaisia, joiden johdosta alaikäisia
16683:           lapsia vielä uuden lain voimaan tullessa on
16684:           taloudellisesti turvattomassa asemassa.
16685: 
16686:      Helsingissä huhtikuun 6 p:nä 1911.
16687: 
16688:      A. 0. Vuorimaa.                Justus Ripatti.
16689:                        L. Typpö.
16690: 
16691:      Mietinnön 13 sivulle ehdotettmin muutokseen sekä
16692: edelläolevaan ponteen yhtyy
16693:                                       Vera Hjelt.
16694:                       Vastalause IV.                       45
16695: 
16696: 
16697: 
16698: 
16699:                              IV.
16700: 
16701:       Anomuksen N:o 89 tekijät ehdottavat anottavaksi
16702: armollista esitystä laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta
16703: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta annetun lain
16704: soveltamisesta aikaisemmin sattuneisiin tapaturmatapauk-
16705: siin. Ty6väenasiairi valiokunnan enemmistö ei ole kan-
16706: nattanut tätä anomusta sellaisenaan, vaan ehdottaa kui-
16707: tenkin anottavaksi, että hallitus ottaisi tutkiakseen, missä
16708: määrin ja millä ehdoilla uutta tapaturmavakuutuslakia
16709: voisi valtion rahallisella väliintulolla soveltaa määrätyn
16710: ajan rajoissa ennen lain voimaanastumista sattuneisiin
16711: ja kaikkiin saman lain piiriin kuuluviin tapaturmiin.
16712:       Me puolestamme emme ole voineet yhtyä siihen
16713: mielipiteeseen, että uudelle tapaturmavakuutuslainsää-
16714: dännölle olisi annettava taannehtiva voima siinäkään
16715: mielessä, että valtio välittömästi ottaisi korvaukset suo-
16716: rittaakseen. Tällainen säännös aiheuttaisi arveluttavia
16717: ennakkopäätöksiä lainsäädäntöön nähden. joka kerta
16718: kun uusi laki syntyy, voitaisiin yhtä hyvällä syyllä vaatia,
16719: että valtion on otettava suorittaakseen korvaukset kai-
16720: kille niille, joilla voitaisiin osoittaa olleen välitöntä etua
16721: siitä, että sellainen uusi latd olisi astunut voimaan muu-
16722: tamaa vuotta aikaisemmin. On itsestään selvää mihin
16723: tällainen lainlaadinta johtaisi. Se, että valtio voi auttaa
16724: ja avustaa hädänalaisia henkilöitä tai kokonaisia kansa-
16725: laisryhmiä, on aivan toista kuin se, että valtio sitoutuisi
16726: maksamaan nimenomaisia korvauksia siitä, että näillä
16727: henkilöitlä olisi voinut olla paremmat olot, jos lain-
16728: 46      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16729: 
16730: säädäntöä olisi aikaisemmin muutettu. Näistä korvaus-
16731: vaatimuksista tulisi epäilemättä auttamaton este vastai-
16732: sille lainuudistuksille, jos lainsäätäjä nyt asettuisi niitä
16733: hyväksyvälle kannalle.
16734:       Edellä sanotun nojalla ehdotamme sentähden,
16735: 
16736:             että Eduskunta hylkäisi puheenaolevan ano-
16737:            musehdotuksen N:o 89.
16738: 
16739:      Helsingissä 6 p. Huhtikuuta 191 L
16740: 
16741: 
16742:      Eero Erkko.                     K. Wi]jakainen.
16743:                       Vastalause V.                     47
16744: 
16745: 
16746: 
16747: 
16748:                              V
16749: 
16750:      Valiokunnan enemmistö on tosin hyljännyt edustaja
16751: Paasivuoren y. m. anomusehdotuksen yleisen työväen
16752: tapaturmavakuutuslaitoksen perustamisesta valtion toi-
16753: mesta, vaan on Valiokunnan enemmistö kuitenkin päät-
16754: tänyt ehdottaa, että hallitus ottaisi harkittavaksi olisiko
16755: yleinen tapaturmavakuutuslaitos erityisenä haarana pe-
16756: rustettava aijottuun työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuu-
16757: tusfaitokseen.
16758:      Työväenlainsäädäntöä tarkastamaan asetetun komi-
16759: tean mietinnössä N:o II helmikuun 18 päivältä 1907
16760: lausutaan, että yksityiset vakuutuslaitokset ovat osoit-
16761: tautuneet täysin riittäviksi työnantajilla olevan vakuu-
16762: tusvelvollisuuden täyttämiseen, ilman että on tarvinnut
16763: järjestää valtion vakuutuslaitosta kalliine hallintoineen.
16764: Tapaturmavakuutuksen ovat, sanotaan edelleen, täysin
16765: turvaavalla tavalla huostaansa ottaneet jo ennestään toi-
16766: messa olleet, yksityiset vakuutusyhtiöt sekä eräät eri
16767: teollisuushaarain työnantajain perustamat keskinäiset
16768: vakuutuslaitokset. Valtion vakuutusten tarkastaja on
16769: tarkoin seurannut mainittujen laitosten toimintaa eikä
16770: hänellä ole ollut siitä mitään muistuttamista. Laitosten
16771: vakavaraisuus on voitu todistaa hyväksi.
16772:      Tätä komitean yksimielistä ja puolueetonta arvos-
16773: telua ei Valiokunnassa ole millään tavalla kumottu eikä
16774: edes vastustettu, vaan on valtion vakuutuslaitoksen pe-
16775: rustamista työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuslaitok-
16776: sen yhteyteen perusteltu sillä, että vakuutetut saisivat
16777: 48      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16778: 
16779: vaikutusta niiden johtoon ja että yhdenmukainen me-
16780: nettelytapa vahingonkorvausta maksettaessa on enem-
16781: män tarpeen.
16782:       Yhdenmukaisuus on kuitenkin yhtä hyvästi saavu-
16783: tettavissa, jos asetetaan komitean mainitsema vakuutus-
16784: neuvosto eli lautakunta, jossa on vakuutetuillakin sanan-
16785: valta. Silloin ei tarvittaisi lisätä vakuutusvelvollisten ku-
16786: luja eri laitoksen kannattamiseksi, vaikkapa vain toisen
16787: laitoksen yhteydessä.
16788:       Ennenaikaiselta tuntuu myöskin ehdottaa mitään
16789: liitettäväksi laitoksen yhteyteen, jota vielä ei ole ole-
16790: massa ja joka on aijottu aivan toisille perusteille jär-
16791: jestettäväksi.
16792:       Tämän nojalla ehdotamme,
16793:            että Eduskunta päättäisi hyljätä anomuksen.
16794:      Helsingissä 6 p. huhtikuuta 1911.
16795: 
16796:      Eero Erkko.                          K. Wiljakainen.
16797: 
16798:      Edellä olevaan ponteen yhtyvät
16799: 
16800:      11. V. Björk.                        Wera Hjelt.
16801: 
16802: 
16803: 
16804: 
16805:             HELSINKI   I9II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
16806: 1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 8.
16807: 
16808: 
16809: 
16810: 
16811:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 8
16812:             eduskuntaesityksen johdosta, joka tarkoittaa
16813:             työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää
16814:             kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan
16815:             lainsäädännön uusimista.
16816: 
16817: 
16818:      Eduskunta on Suuren valiokunnan käsiteltäväksi
16819: lähettänyt edustaja Paasivuoren y. m. eduskuntaesityk-
16820: sen, joka sisältää ehdotuksen laiksi työnantajan vastuun-
16821: alaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta.
16822:      Yhtyen Työväenasiain valiokunnan mietinnössä N:o 2
16823: olevaan lausuntoon, saa Suuri valiokunta kunnioittaen
16824: ehdottaa:
16825: 
16826:                 että Eduskunta epäisi puheena olevan edus-
16827:             kuntaesityksen.
16828: 
16829:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1911.
16830: HELSINKI   I9I I.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
16831:   1911. - Edusk. anom. - Edusk. esitysmiet. N :o 8.
16832: 
16833: 
16834: 
16835: 
16836:                S u o m en Ed u s Ii u n n a n a 1 a m a i-
16837:            n e n a n o m u s, joka tarkoittaa työnanta-
16838:            jan vastuunalaisuutta työntekijää kohtaa-
16839:            vasta ruumiinvammasta koskevan lainsää-
16840:            dännön uusimista seliä valtion toimesta pe-
16841:            rustettavaa yleistä työväen tapaturmava-
16842:            kuutuslaitosta.
16843: 
16844: 
16845: 
16846: 
16847:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
16848:               ja Suuriruhtinas!
16849: 
16850: 
16851: 
16852: 
16853:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka tar-
16854: koittavat työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää koh-
16855: taavasta ruumiinvammasta koskevan lainsäädännön uusi-
16856: 2 1911. - Edusk. anom. - Edusk. esitysmiet. N :o 8.
16857: 
16858: mista, sekä anomusehdotus yleisen työväen tapaturma-
16859: vakuutuslaitoksen perustamisesta, ja on Eduskunta ntimä
16860: ehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
16861:     Hallitus asetti vuonna 1906 komitean tarkastamaan
16862: erinäisiä työväenlainsäädännön osia ja antoi komitea seu-
16863: raavana vuonna mietinnön työnantajan Yastuunalaisuutta
16864: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain-
16865: säädännön uusimisesta. Tähän mietintöön sisältyy komi-
16866: tean laatima lakiehdotus, joka on aiottu joulukuun 5 päi-
16867: vänä 1895 annetun, mainittua vastuunalaisuutta säännös-
16868: televän lain sijaan. Samalla kun Eduskunta pitää tär-
16869: keänä, että Hallitus ensi tilassa Eduskunnan hyväksyttä-
16870: väksi antaisi ehdotuksen puheenalaista kysymystä koske-
16871: vaksi laiksi, joka olisi rakennettu ylempänä mainittuun
16872: mietintöön liitetyn ehdotuksen pohjalle, saa Eduskunta
16873: käsityksenään siitä lausua, että tätä ehdotusta valmistet-
16874: taessa huomioon otettaisiin seuraavat näkökohdat.
16875:     Työnantajan vakuutusvelvollisuus olisi ulotettava myös-
16876: kin ohimenevän työkyvyttömyyden varalle, koska sellainen
16877: järjestely täysin turvaisi työntekijälle hänen oikeutensa
16878: korvauksen saantiin ja siten estäisi työntekijän ja työn-
16879: antajan välillä korvauksesta helposti aiheutuvia riitaisuuk-
16880: sia. Siitä ei myöskään työnantajalle koituisi sanottavaa
16881: hankaluutta, siihen katsoen että useat työnantajista jo
16882: vapaaehtoisesti ovat tällaisen vakuutuksen toimittaneet.
16883: Laissa olisi myöskin nimenomaan säädettäYä, että valtiokiu
16884: on, vaikka vakuutuspakkoa ei olekkaan siihen ulotettu,
16885: korvausvelvollinen samojen perusteiden mukaan kuin muut
16886: työnantajat.
16887:     Työnantajan korvausvelvollisuutta olisi laajennettava,
16888: niin että laki tulisi käsittämään muitakin kuin komitean
16889: mainitsemia yrityksiä. Vaarallisuutensa vuoksi olisivat
16890: vakuutuslain piiriin saatettavat ajuri- ja automobiililiike,
16891: maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen aloilla eräillä
16892: muillakin kuin luonnonvoimalla käyvillä, erikoisen vaaral-
16893: lisilla koneilla tehtävät työt, varsinaisena elinkeinona har-
16894:  joitettu kalastus sekä metsänhakkuu ja -ajo, joka ei ta-
16895:               Työväen tapaturmavakuutus.                    3
16896: 
16897: pahdu kotitarpeeksi. Niinikään olisi vakuutuspakon alai-
16898: seksi otettava kaikki huoneen rakennustyö kaupungeissa ja
16899: kauppaJoissa sekä, lukuun ottamatta yksityisten yksiker-
16900: roksisia asuin- ja talousrakennuksia, myöskin maalla.
16901:     Korvattavaan vahirrkoon nähden kaivataan voimassa
16902: olevaan lakiin pitemmälle meneviä muutoksia kuin mitä
16903: komitea mietinnössään esittää. Samoin olisi korvausvel-
16904: vollisuus käytännöllisistä syistä ulotettava vielä enemmän
16905: varsinaisen ammattivaaran ulkopuolelle. Niinpä olisi kor-
16906: vaus suoritettava sellaisestakin työssä kohdanneesta ruu-
16907: miinvammasta, jonka on aiheuttanut ylivoimainen tapah-
16908: tuma, mikä ei ole yhteydessä tehtävän työn laadun tai
16909: niiden olosuhteiden kanssa, joissa työtä on toimitettu,
16910: koska usein on vaikeata todeta, mitä laatua ylivoimainen
16911: tapahtuma kulloinkin on. Työntekijää matkalla kotoa työ-
16912: paikalle ja sieltä takaisin kohdanneen tapaturman aikaan-
16913: saama vahinko voidaan myös kohtuudella panna työnanta-
16914: jan korvatta vaksi, milloin matka työpaikalle ja sieltä kotiin
16915: on erikoisen vaarallinen.
16916:   Lisäksi tulisi ottaa harkittavaksi, eivätkö ammattitaudit
16917: olisi saatettavat työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin.
16918: Sopivinta olisi kuitenkin Eduskunnan mielestä sisällyttää
16919: ne eri asetukseen, koska työnantajan vastuunalaisuuden
16920: ulottaminen sellaisiin tauteihin edellyttää niiden tarkkaa
16921: tutkimista sekä luettelon laatimista niistä.
16922:     Tapaturman aiheuttama vahinko olisi työnantajan kor-
16923: vattava silloinkin, kun se kohtaa työnjohtajaa, joka ei ole
16924: välittömästi työssä mukana, koska häntäkin usein uhkaa
16925: sama vaara kuin työntekijöitä. Korvaus tulisi hänen saada
16926: kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, että hänen vuo-
16927: tuinen työansionsa on 2,500 markkaa pienempi.
16928:     Vahingonkorvauksen määräänkin nähden olisi työnan-
16929: tajan korvausvelvollisuutta enennettävä. Ohimenevästä
16930: työkyvyttömyydesta olisi korvaus aina suoritettava tapa-
16931: turmapäivästä alkaen. Komitean ehdotus karenssiajasta
16932: houkuttelisi vahingoittuneita pienenkin vamman vuoksi
16933: pysyttelemään ainakin 10 päivää työstä erillään, jonka
16934: 4 1911. - Edusk. anom. - Edusk. esitysmiet. N :o 8.
16935: 
16936: tähden karenssiaika olisi kaikissa tapauksissa oleva sama,
16937: mutta voitaisiin se kokonaan poistaakin. Työkyvyn ainai-
16938: seksi menettämisestä annettavan korvauksen tulisi kyllä
16939: olla vahingoittuneen entistä palkkaa pienempi, mutta
16940: vain mahdollisimman vähässä määrässä. Vuotuisen työ-
16941: ansion korkeimmaksi määräksi komitean ehdottarua 900
16942: markkaa olisi sitä paitsi korotettava 1,000 markaksi, koska
16943: työpalkkojen noustessa ensin mainittu summa, joka ei ny-
16944: kyäänkään täysin vastanne keskimääräistä työansiota, en-
16945: nen pitkää käynee liian alhaiseksi. Lesken ja lapsien
16946: elatusapua olisi lisättävä siten, että leskelle olisi annet-
16947: tava, niin kauan kuin hän elää naimattomana, 2 / 5 ja jokai-
16948: selle lapselle 1 / 5 , jos jompikumpi vanhemmista elää, mutta
16949: orpolapselle 2 15 vainajan vuotuisesta työansiosta, kuiten-
16950: kin niin, että leskelle ja lapsille yhteensä tulisi korkeintaan
16951: 4/
16952:    5 sanotusta määrästä.
16953:     Vahingonkorvauksen määräämiseen, maksamiseen ja
16954: vaatiruisaikaan nähden on Eduskunta asettunut komitean
16955: kannalle, paitsi siinä, että korkeintaan 100 markan suurui-
16956: sen korvauksen saisi maksaa kaksin erin ja enintään 50
16957: markan suuruisen korvauksen kerran vuodessa, ja että aika,
16958: jona korvausta vakuutuslaitokselta olisi vaadittava, piten-
16959: nettäisiin kahdeksi vuodeksi tapaturman tahi kuoleman
16960: jälkeen, sekä että kulut uudesta lääkärintarkastuksesta
16961: olisivat vakuutetun maksettavat ainoastaan siinä tapauk-
16962: sessa, että hän on tarkastusta pyytänyt eikä tarkastus ai-
16963: heuta muutosta korvausmäärään.
16964:     Tarpeellisen asiantuntemuksen ja yhdenmukaisen me-
16965: nettelytavan aikaansaamiseksi työväen tapaturmavakuu-
16966: tuksen alalla katsoo Eduskunta suotavaksi, että asetetaan
16967: tnsasuhtaisuuden periaatetta noudattaen kokoonpantu va-
16968: kuutusvaltuusto, tahtomatta tässä yhteydessä lähemmin
16969: suunnitella sen kokoonpanoa ja työjärjestystä.
16970:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa Tei-
16971: dän Keisarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
16972: 
16973:              ettäHallitus ensi tilassa valmistuttaisi ja E dus-
16974:            lcunnalle esittäisi ehdotuksen laiksi työnantajan
16975:               Työväen tapaturmavakuutus.                     5
16976: 
16977:            vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta
16978:            ruumiin?Jammasta, ;ioka lalciehdotus olisi raken-
16979:            nettu työväenlainsäädäntöä tarkastamaan asete-
16980:            tun komitean 18 päivänä helmilc~mta 1907 päi-
16981:            ?,•ättyyn mietintöön liitetyn ehdotulcsen pohjalle,
16982:            huomioon ottaen edellä mainitut toivomttkset.
16983: 
16984: 
16985: 
16986:     Eduskunnan mielestä olisi myös suotavaa, että Hallitus
16987: ottaisi harkittavakseen, voitaisiinko, siinä tapauksessa että
16988: uusi tapaturmavakuutuslaki tuntuvasti tulee lajentamaan
16989: työnantajan korvausvelvollisuutta, nykyisen lain aikana
16990: sattuneista tapaturmista kärsineille määrätyillä ehdoilla
16991: myöntää uuden lain tarjoamia etuja. Erityisesti on aja-
16992: tPltu tapaturmaisesti kuolleen jälkeen jääneitä lapsia, jotka
16993: uuaenlain voimaan tullessa vielä ovat alaikäisiä ja kipeästi
16994: elatusavun tarpeessa ja joita varten tarvittava verraten
16995: vähäinen rahamäärä huomattavasti lisäisi heidän kel-
16996: vollisen kasvatuksensa mahdollisuuksia. Periaatteellisesta
16997: syystä olisivat kuitenkin sellaisesta säännöksestä johtuvat
16998: menot ehdottomasti valtion suoritettavat.
16999:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta alamaisesti anoo,
17000: 
17001:                että Hallitus ottaisi tutkiakseen, missä mää-
17002:            rin ja millä ehdoilla uutta tapaturJnavakutttus-
17003:            lakia voisi, valtion rahallisella väliintulolla, so-
17004:            veltaa määräty1t ajan rajoissa ennen lain voi-
17005:            maan astwnista sattuneisiin ja kaikkiin saman
17006:            lain piiriin lcuuluviin tapaturmiin.
17007: 
17008: 
17009: 
17010:    Siihen nähden että yksityiset vakuutuslaitokset, joskin
17011: ne yleensä ovat menestyksellä toimineet, kuitenkin valvo-
17012: vat etupäässä omaa etuaan, vakuutetuilla kun ei ole mitään
17013: vaikutusta niiden johtoon, ja senkin vuoksi, että yhden-
17014: 6 1911. - Edusk. anom. - Edusl\:. esitysmiet. N :o 8.
17015: 
17016: mukainen menettelytapa vahingonkorvausta maksettaessa
17017: on uuden lain laajentaessa vakuutusvelvollisuutta entistä
17018: enemmän tarpeen, olisi otettava harkittavaksi, eikö val-
17019: tion vakuutuslaitos paremmin kuin nykyään toimivat yksi-
17020: tyiset tapaturmavakuutusyhtiöt vastaisi tulevaisuuden vaa-
17021: timuksia tällä alalla. Sellainen laitos voitaisiin kenties
17022: liittää erikoisena haarana siihen työkyvyttömyys- ja van-
17023: huusvakuutuslaitokseen, jota Eduskunta vuoden 1910 laki-
17024: määräisillä valtiopäivillä anoi perustettavaksi.
17025:      Eduskunta siis alamaisesti anoo,
17026: 
17027:                että Ii allitus ottaisi harkittavaksi, olisiko ai-
17028:            kaansaatava yleinen valtion tapaturmavakuu-
17029:            tuslaitos, joka erityisenä haarana liittyisi perus-
17030:            tettavaksi aiottuun työkyvyttömyys- ja 'oan-
17031:            huusvakuutuslaitokseen.
17032: 
17033:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17034: 
17035:    Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1911.
17036: 
17037: 
17038: 
17039: 
17040:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
17041:          1911. -   Eduskuntaesitysmietint() N:o 9.
17042: 
17043: 
17044: 
17045: 
17046:                 Lakivaliokunnan mietint() N:o 3
17047:             eduskuntaesitysten johdosta, jotka koskevat
17048:             Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n muut-
17049:             tamista.
17050: 
17051: 
17052:      Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
17053: hettänyt edustajain Annalan y. m. tekemän eduskuntaesi-
17054: tyksen N :o 8 sekä edustajain Hultinin y. m. tekemän
17055: eduskunta.esityks·en N :o 9, jotka kumpikin sisältävät eh-
17056: dotuksen as<etukseksi Oik·eudenkäymiskaaren 15 luvun
17057: 2 § :n muuttamisesta.
17058: 
17059: 
17060: 
17061: 
17062:       Oikeudenkäymiskaaren I 5 luvun 2 § :ssä säädetään ne
17063: yleiset kelpoisuusehdot, mitkä sen tulee täyttää, joka tahtoo
17064: oikeudenkäynnissä edustaa tai avustaa toista hänen valtuus-
17065: mi,ehenään. Kysymyksenalais·en lainpaikan mukaan, sellai-
17066: S·ena kuin s·e on asetuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898,
17067: on voimassa, että asia- tai apumiehenä oikeudenkäynniss-ä
17068: saa käyttää ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja sdlai-
17069: seen toimeen kykenevää miestä, joka ei ole edusmiehen
17070: alainen, mutta ·ettei siihen ole lupa yleisesti :käyttää ketään,
17071: jota ei se oik·eus, missä asia ajetaan, ole hyväksynyt. Toi-
17072: sin sanoen tulee siis sen, joka tahtoo ammattimaisesti har-
17073: joittaa asianajotointa, hankkia siihen lupa siltä oikeu-
17074: delta, jossa hän aikoo esiintyä. EdeUeen säädetään, että
17075: alioikeudessa voi riitapuoli valtuusmi.eheksi panna suku-··
17076: 2        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17077: 
17078: laisensa tahi palvdubessaan olevan taikka sen, johon
17079: muutoin luottaa, mikä tarkoittaa yksityistapauksia, mutta
17080: eUei ylemmässä oikeudessa, siis hovioikeuksissa ja Se-
17081: naatin oikeusosastossa, ole, paitsi milloin joku, jolla on
17082: asiassa osaa, tahtoo asiakumppaniensakin puolesta puhua,
17083: oikeudenkäyntiasiamieheksi hyväksyttävä ketään, joka ei
17084: oJ.e maan yliopistossa suorittanut sellaista tutkintoa lain-
17085: opissa kuin tuomarinviran toimittamiseen on määrätty.
17086: Lopuksi on säädetty, ettei virkamies saa puhua asianomis-
17087: tajan s. o. asianosaisen puolesta, kun se on vastoin hänen
17088: virkavdvollisuuttansa.
17089:      Käsiteltävinä ol,evissa eduskuntaesityksissä ehdote-
17090: taan edelläselostetun lainpaikan muuttamista, esityksessä
17091: N :o 8 siten, että jokainen täysi-ikäinen ja hyvämaineinen
17092: henkilö olisi oikeutettu ajamaan toisen asiaa maan kai-
17093: kissa tuomioistuimissa ja virastoissa, mutta .ettei kuiten-
17094: kaan virkamies saisi puhua asianosaisen puolesta, kun se
17095: on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa, ja esitybessä
17096: N :o 9 ainoastaan sikäli, että nainen saisi samat oikeudet
17097: esiintyä asianajajana kuin miehellä on.
17098: 
17099: 
17100: 
17101:      Asianajajalaitos on useimpain maiden lainsäädän-
17102: nössä ollut seikkaperäis,en järjestelyn alaisena. Paitsi
17103: Ruotsia onkin Euroopan maista Suomi miltei ainoa, missä
17104: asianajajalaitosta koskevat olot vielä ovat tarkem-
17105: min järjestämä1ttä. Monessa maassa on voimassa joko
17106: asianaljajapakko, joten asianosainen varsinkin ylemmissä
17107: oikeuksissa ei itse saa ajaa asiaansa, vaan hänen on käy-
17108: tettävä seRaista asianajajaa, jolla on oi,keus kys·eeseentule-
17109: vassa tuomioistuimessa esiintyä va1tuusmiehenä, taikka
17110: myös sellainen järjestelmä, että asianosainen tosin itsekin
17111: voi oikeudessa esiintyä, mutta, jos hän tahtoo käyttää val-
17112: tuusmiestä, on velvollinen kääntymään oikeut,etun asian-
17113:                       0. K. 15 1. 2 §.                     3
17114: 
17115: aJaJan puoleen. Tämän kautta~ on koetettu aikaansaada
17116: mahdollisimman riittävät takeet siitä, että asianosaisen etu
17117: tulee oikeudenkäynnissä tarpeenmukaisesti varteen ote-
17118: tuksi. Asianajotoimen harjoittamisoikeuden edellytyk-
17119: senä on näissä maissa erityiset kelpoisuusehdot Näitä
17120: on ensisijwssa lainopillisen tutkinnon suorittaminen sekä
17121: useimmiten myös käytännöllinen harjoittelu tuomioistui-
17122: messa. Tavallisesti on puheenalaiseen oikeuteen myös yh-
17123: distetty velvollisuus auttaa sekä varattornia että törkeästä
17124: rikoksesta syytteenalaisia henkilöitä. Asianajaja~laitoksen
17125: järjestysmuotoon kuuluu useimmi·t·en vielä, että asianaja-
17126: jat ovat joko vapaaehtoisuuden tietä tai lain määräyksestä
17127: liittyneet yhdistyksiksi, joiden tarkoituksena on edistää
17128: asianajajalaitoben kehittymistä sekä pitää silmällä yhdis-
17129: tyst·en jäsenten toimintaa. Yhdistyksen johdossa on jä-
17130: senten valitsema halilitus di neuvosto, jolla tai myös
17131: yhdistyksellä kokonaisuudessaan on kurinpitovalta yh-
17132: distyksen jäseniä kohtaan. Asianajajane tulevan palk-
17133: kion määrääminen on eri maissa järjestetty eri tavalla.
17134: Useissa maissa~ määrätään palkkio sitä varten vahvis-
17135: tetun taksan mukaan. Missä taksaa ei ol•e, on palkkion
17136: suuruus sopimuksen varassa, mutta jos riita syntyy, voi-
17137: daan asia alistaa oikeuden harkittavaksi. Samanainen
17138: mahdollisuus on tavallisesti sielläkin, missä on säädettynä
17139: taksa. Sitäpaitsi on usein asianajajayhdistyksillä tai nii-
17140: ~en neuvostoilla rajoitettu valta ratkaista pa~lkkiota koske-
17141: via riitoja. - Näin järjestettynä on asianajajalaitos ulko-
17142: mailla saavutta~nut sellaisen merkityksen, että sitä siellä
17143: katsotaan välttämättömäksi elimeksi kansan oikeus~
17144: elämässä.
17145:       Niinkuin jo ylempänä on mainittu, on meidän maas-
17146: samme lainsäädäntö verrattain vähän kosketellut asian-
17147: ajajaoloja. Sittenkun 16-sataluvulla asiamiesten käyttä-
17148: minen oli vähitellen käynyt yleis·emmäksi, pantiin laadit-
17149: taessa ehdotusta 1734 vuoden lain Oikeudenkäymiskaa-
17150: 4        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17151: 
17152: reksi sel!lainen määräys sen 15 luvun 2 § :ään, että oikeu-
17153: denkäyntivaltuusmiehen tuli olla muun muassa lainoppi-
17154: nut Mutta koska tämä määräys supistaisi sitä luon-
17155: nollisena pidettyä oikeutta, että jokaisen tulee saada
17156: uskoa asiansa kenelle tahtoo, ja ehkä synnyttäisi kallis-
17157: maJksuisen ammattikunnan, jolla asianajotoimi olisi
17158: yksinoik·eutena, muuttivat Valtiosäädyt I 734 vuoden
17159: valtiopäivillä sanan ,lainoppineita" sanaksi ,ymmärtäväi-
17160: siä", ja tuli siten säädetyksi, dtä oikeudenkäyntivaltuus-
17161: miesten ,pitää oUa hyvämaineisia, kunniallisia, rehellisiä
17162: ja ymmärtäväisiä miehiä". Sen ohessa lakiehdotuksen
17163: määräys, että jokaisen asianajajan piti olla oikeuden hyväk-
17164: symä, supistettiin koskemaan ainoastaan niitä, joita asian-
17165: ajajina ,yleisesti käytetään", jota paitsi asianosaisdle
17166: myönnettiin oikeus panna valtuusmieheksi ei ainoastaan su-
17167: kulaisensa tai palveluksessaan olevan vaan senkin, ,johon
17168: muutoin luottaa". Se käsitys, joka puheenalaisilla valtiopäi-
17169: villä pääsi voimaan, muuttui kuitenkin jotenkin pian. Jo IO
17170: päivänä maaliskuuta I 749 annetulla asduiksella säädettiin
17171: ehdoksi asianajotoimen harjoittamise!Je hovioikeuksissa ja
17172: ylimmässä oik.eudessa, että asianajajan tuli näyttää yli-
17173: opiston todistus lainopillisista ti·edoista. Kuninkaallisella
17174: kirjeellä 27 päivältä toukokuuta r8or ulotettiin s.itten tämä
17175: vaatimus eräin poikk·euksin asianajotoimeen alioikeuk-
17176: siss·akin. Määräys, .että asianajajain tuli olla lainoppi-
17177: neita, ·ei kuitenkaan saavuttanut käytännössä merkitystä,
17178: osaksi syystä ettei sellaisia asianajajia o.Ilut kaikkialla
17179: saatavissa, osaksi koska säännös, että asianosainen sai
17180: panna valtuusmieheksi sen, johon voi luot·taa, edelleen oli
17181: voimassa. Ensinsanottu määräys, joka jo kauan aikaa oli
17182: oHut melkein kuolleena: kirjaimena, kumottiin vihdoin ase-
17183: tuksella 24 pähnältä helmikuuta 1873 ja palattiin siis siHoin
17184:  samalle kannalle, jolla 1734 vuoden laki oli ollut.
17185:       Ei kuitenkaan kestänyt kovinkaan kauan, ennenkuin
17186:  taas ryhdyttiin lisäämään vaatimuksia asianajotoimen
17187:                       0. K. 15 1. 2 §.                       5
17188: 
17189: harjoittamisoikeuteen nähden. Katsoen asianajajain puut-
17190: teellisen laintiedon olevan omansa aikaansaamaan hanka-
17191: luutta lainkäytössä, sitä enemmän mi•tä moninaisemmiksi
17192: oikeusolot yleisen k·ehityks·en johdosta kävivät, ehdotti hal-
17193: litus siinä a:rmollisessa esityksessä osittaisitksi muutoksiksi
17194: Oikeudenkäymiskaareen, joka r897 vuoden valtiopäi-
17195: villä annettiin V altiosäädyille, sellaisen muutoksen sano-
17196: tun kaaren r 5 luvun 2 § :ään, että valtuusmiehenä ylioi-
17197: keuksissa sa1s1 t01m1a ainoastaan lainoppinut mies.
17198: Mutta kun hallituks•en mielestä parannusten tarpeellisuus
17199: asianajajaladtoksen alalla oli käynyt tuntuvaksi toisessa-
17200: kin suhteessa eli asi,anajajanammatin järj.estämiseen näh-
17201: den, annettiin samoilla valtiopäivillä Valtiosäädyille esi-
17202: tys asiana:jajalaitoks·en järjestämisestä kokonaisuudessaan.
17203: Tämä oikeudenkäyntiasiami•ehiä ja asianajajayhdistyksiä
17204: koskeva esitys, joka perustui vuonna r892 oikeudenkäyn-
17205: tilaitoksen uudistamista varten asetetun komitean teke-
17206: mään ehdotukseen, kävi s·iihen suuntaan, että pakollisten
17207: asianajajayhdistyst·en kautta aikaansaataisiin tarpeellista
17208: valvontaa asianajotoimen harjoittamisessa. Viimeksi-
17209: mainittuun esityks.een nähden ei voitu saavuttaa laillisen
17210: Valtiosäätyjen päätöksen aikaansaamiseksi tarvittavaa yk-
17211: simielisyyttä; sit:ävastoin Va;ltiosäädyt hyväksyivät eräin
17212: muutaksin ensinmainitun esityksen. Oikeudenkäymiska:a-
17213: ren rs luvun 2 § sai siten sen sisällyksen, mikä sillä ny-
17214: kyään on ylempänä mainitussa asetuksessa 23 päivältä
17215: marraskuuta r898. Asianajajalaitoksen järjestämistä kos-
17216:  keva kysymys on myöhemminkin, hallituksen esitysten
17217: johdosta, us·eilla valtiopäivillä oHut käsiteltävänä, mutta
17218: a:ina rauennut.
17219: 
17220: 
17221:        Eduskuntaesityksessä N :o 9 on mahdollisuutena edel-
17222: lyt.etty, että Oikeudenkäymiskaaren r 5 luvun 2 § :n sanon-
17223: tatavassa, että va1tuusmiehenä on käytettävä ,hyvämai-
17224: 6        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17225: 
17226: neista, rehellistä ja sellais,een toimeen kykenevää miestä",
17227: ,mies" sana niinkuin monessa muussa kohdassa: lakia mer-
17228: kitsisi samaa kuin sana ,henkilö", joten nainen voimassa
17229: ol,evan lainkin mukaan olisi oikeutettu ajamaan toisen
17230: asiaa ja kyseenalaista lainpaikkaa siis tarvitsisi vain
17231: sanamuodoltaan selventää. Näin e1 kuitenkaan ole
17232: laita. Kussakin tapauksessa on erikseen ratkaistava,
17233: milloin mies-sanaa on laissa käytetty tarkoittamaan
17234:  molempia sukupuolia. Kun 1734 vuoden laki saa-
17235: dettiin, ei ajateltu edes mahdon.iseks·ikaan, että nai-
17236: nen voisi olla toisen valtuusmiehenä. Olihan N aimis-
17237: kaaren 2 luvun 2 § :n mukaan naimaton nainen ikänsä hol-
17238: hunalainen. Jo oikeushistoriallisistakin syistä on niinmuo-
17239:  doin selvää, ettei edellämainittu käsitys voi olla oikea.
17240:  Kysymyksenalaisen tarkoitusperän saavuttamiseksi on
17241:  sentähden lainsäädäntötoimenpide tarpeellinen. - Mitä
17242:  tulee itse kysymyks,een naisen oikeudesta valtuusmiehenä
17243: ajaa toisen asiaa, on Valiokunta yksimielisesti asettunut sil-
17244:  le kannalle, että naiselle on siinä myönnettävä sama oikeus
17245:  kuin miehelle. Kun ei kenenkään, joka ei tahdo, tarvitse
17246:  käyttää naista valtuusmiehenään, vaan naispuolisten asian-
17247:  ajajain oma kyky ja kelvollisuus tulevat olemaan siinä
17248:   määräävinä, ei niinmuodoin oikeuttakäyvräin edun kan-
17249:  nalta voi olla estettä sen poikkeusaseman lakkauttamiseUe,
17250:   jossa naiset tässä kohden vielä ovat.          Se toisinaan
17251:   esiintuotu väite, että nainen luonteensa puolesta ei olisi
17252:   sovelias asianajajanammattia harjoittamaan ja että nai-
17253:   nen siihen antautumalla siirtyisi oikealta toimialaltaan,
17254:   ei myöskään ainakaan meidän maassamme, jossa naisella
17255:   jo nykyään on niinhyvin pääsy useihin erilaisiin, aikaisem-
17256:   min yksinomaan miehille kuuluneihin toimiin kuin osalli-
17257:   suus lainsäädäntöönkin, sovellu ~esitettäväksi puolustamaan
17258:   nykyisen oloti'lan säilyttämistä. On myös huomattava, että
17259:   naimattoman naisen nykyisin useimmiten täytyy itse an-
17260:   sai,ta elatuksensa, ja että s~envuoksi jo tasapuolisuuskin
17261:                        0. K. 15 1. 2 §.                        7
17262: 
17263: vaatii, ·ettei häntä suljeta pois alalta, jossa hänellä on mah-
17264: dollisuus saada toimeentulonsa. Asianajotoimistoissa pal-
17265: velee muuten jo nyt joukko naisia, joita, vaikkeivät ole-
17266: kaan lainoppineita, hyvin voitaisiin käyttää asiakirjain
17267: sisään j ä ttämiseen, ehkäpä myös yksinkertaisten ilmoitus-
17268: ja velka-asiain ajamiseen ja muihin sellaisiin toimiin.
17269: Käytännöllistäkin tarv·etta on niinmuodoin olemassa ehdo-
17270: tettu un lainsäädäntötoimenpi teeseen.
17271: 
17272: 
17273:        Eduskuntaesityksessä N :o 8 tehty ehdotus, että jokai-
17274: nen täysi-ikäinen eli, niinkuin ·esityksentekijät ilmeisesti
17275: ovat tarkoittaneet sanoa, täysivaltainen, hyvämaineinen
17276: henkilö saisi valtuusmiehenä ·esiintyä kaikissa maamme
17277: oikeuksissa ja että siis muut nykyisen lain rajoittavat mää-
17278: räykset poistettaisiin, ei sellaisenaar Jle saavuttanut Va-
17279: liokunnassa kannatusta. Sitävastoin ovat useat jäsenet
17280: puoltaneet ehdotusta siten muutettuna, että valtuusmie-
17281: henä toimimisen edellytyks·enä olisi nykyisen lain mukai-
17282: sesti oleva myös se, -että valtuusmiehenä käytettävä hen-
17283: kilö on rehellinen. Ehdotusta on tämmöisenäkin toiselta
17284: puolen vastust•ettu. On huomautettu, että nykyisin alioi-
17285: keuks.issa harjoittavat asianajotointa sellaisetkin hen-
17286: kilöt, joilla ei ol.e siihen :kykyä ja joiden siv•eellinen kanta-
17287: tkaan ei aina olte moitteeton. Tähän epäkohtaan ei ole,
17288: sanotun mielipiteen mukaan, syynä ainoastaan se, ettei
17289: laissa aseteta asianajotoimen harjoittamisdle riittäviä
17290: vaatimuksia, vaan sekin seikka, etteivät tuomioistuimet
17291: kyllin tehokkaasti käytä valtaansa estääkseen asian-
17292: ajajina esiintymästä niitä, jotka eivät täytä laissa sää-
17293: dettyjä ehtoja. Että, niinkuin VaEokunnassa on väi-
17294: tetty, tuomioistuimet olisivat ki·eltäneet asiamiehiksi kyk·e-
17295:  neviäkin sellaisina esiintymästä, voi tietysti• olla mahdol-
17296:  lista, mutta sellaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia
17297:  poikkeuksia. Tuomioistuimen asiaota koskevaan päätök-
17298: 8         1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17299: 
17300: seen on muuten mahdollista saada oikaisua kantelu-
17301: ti·etä. Ne haitalliset seuraukset, joita on etupäässä asian-
17302: asaisille itselleen ja myöskin tuomioistuimien työlle siitä,
17303: että asianajajina käyt·etään kelvottomia henkilöita, ovat il-
17304: meiset, minkä ohessa mainittu epäkohta on omiansa väJhen-
17305: tämä:än yleisön luottamusta asianajajiin ja siten koko
17306: asianajaja-ammatin arvoa. Jos nyt vielä poist·ettaisiin ny-
17307: kyisen lain säännös, .että valtuusmiehen tulee olla sellaiseen
17308: toimeen kykenevä ja että ammattimaiseen asianajotoi-
17309: men harjoittamiseen on saatava tuomioistuimelta lupa, ei
17310: edellä kosketeltua epäkohtaa enää olisi mahdollistakaan
17311: saada korjatuksi. Tosin ei tuomio.istuimelta nykyäänkään
17312: yleensä pyydetä nimenomaista lupaa ammattimaiseen
17313: asianajoon, vaan harjoitetaan sitä tuomioistuimen äänettä-
17314: män suostumuksen nojalla, mutta edellämai-nitun säännök-
17315: sen perusteella voi tuomioistuin heti, kun huomaa valtuus-
17316: miehenä käytetyn henkilön siihen kykenemättömäksi tai
17317: ettei hän tunnollisesti täytä häneHe uskottua tehtävää,
17318: kieltää hänet asianajajana ·esiintymästä.. Tuomioistui-
17319: mella on näin ollen nykyään ainakin jonkinlainen mahdol-
17320: lisuus valvoa asianajotoimen harjoittamista, mikä sitä-
17321: vastoin ei tulisi olemaan laita, jos sanottu säännös pois-
17322:  tettaisiin. Ilmeistä myös on, että etupäässä juuri vähä-
17323: varaisimmat kansankerrokset, joilta puuttuu edeHytyksiä
17324: arvostella asianajajain kelvolli'suutta, joutuisivat tästä
17325:  kärsimään.
17326:        Mitä taas tulee säännökseen, että ainoastaan lain-
17327:  oppineilla on oikeus ajaa asioita ylioikeuksissa, on lau-
17328:  suttu, että asiaan perehtymättömän ehkä on vaikea
17329:  käsittää sen tarpeellisuus, niinkauan kuin puhtaasti kir-
17330:  jallinen oikeudenkäyntimenettely on ylioikeuksissa vallalla,
17331:  varsinkin kun lainoppineen asianajajan tehtäväksi silloin,
17332: kun ·ei-lainoppinut on kirjoittanut muutoksenhakemuksen,
17333: yleensä jää ainoastaan sen sisäänantaminen. Tässä on kui-
17334:  tenkin huomattava, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa,
17335:                       0. K. 15 1. 2 §.                     9
17336: 
17337: jossa on ollut pakko panna toimeen pitkälle käypä työ jako,
17338: yleisenä pyrkimyksenä on saada kullekin työalalle siihen
17339: sov·eli.aimmat työntekijät. T·ätä tarkoitusta varten on usein
17340: laissa säädetty, että sen, joka antautuu määrättyyn toimeen,
17341: on täytettävä erityiset kelpoisuusehdot. Niin on laita esim.
17342:  lääkärien, eläinlää:kärien, merenkulkijain y. m. ammat-
17343:  tien. Varsinaisen yksinoikeuden antamista muutamille har-
17344:  voille henkilöille ei tämä tiedä, sillä jokainen ammatti on
17345:  avoinna kaikille, jotka hankkivat itselleen säädetyn esival-
17346:  mistuksen. Useimmissa muissa maissa on myös jo ai-
17347:  koja sitten huomattu, että asianajajanammatinkin harjoit-
17348: tamiselle täytyy asianosaisten edun kannalta asettaa ehdoksi
17349:  erikoistietojen omaaminen. Ei pitäisi sen vuoksi meillä-
17350:  kään astua takaisin sitä oikeaan suuntaan käyvää askelta,
17351:  minkä 1898 vuoden asetuksdla aikaansaatu lainmuutos
17352:  sisältää. On myös muistettava, että niin vanhanaikainen
17353:  ja puutteellinen kuin oikeudenkäyntilaitoksemme nykyi-
17354:  sin on, sen uudistus ei enää voi lykkäytyä aivan pitkälle,
17355:  varsinkin :kun valmistavat toimenpiteet jo ovat melkein
17356:  loppuun suorit·etut. Tämän uudistuksen täytyy taas meillä
17357:  samoin kuin kaikk·ialla muuallakin, missä yhteiskunta-
17358:  elämä on pitemmälle kehittynyt, perustua n. k. suulli-
17359:  suus- ja välittömyysperiaatteille ja rikosasioihin nähden
17360:  lisäks~ syyttämisperiaatteeHe.     Ensiksimainittujen peri-
17361:  aatteiden mukaan on asian käsittely kaikissa oikeus-
17362:   asteissa yleensä suullinen ja kutakin juttua käsiteltävä
17363:  keskeytyksittä sekä tuomio perustettava suulliseen käsit-
17364:   telyyn eikä pöytäki.rjaan tai1 muuhun asianosaisten väit-
17365:   teiden kirjaanpanoon.       Sanottujen periaatt.eiden käy-
17366:  täntöön ottaminen asettaa ilmeisesti asianosaisten toi-
17367:   minnalle niin suuria vaatimuksia, että he tulisivat paljoa
17368:   useammin kuin tähän asti pakotetuiksi käyttämään lain-
17369:   oppineita apulaisi•a. Syyttämisperiaatteen mukaan taas on
17370:   syytteen ajaminen erityisten lainopillisesti sivistyneiden
17371:   valtion virkamiesten toimena, ja kun tuomari ei enää
17372: 10       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17373: 
17374: voi niinkuin nykyisin tut~intaperiaatt.een ollessa käytän-
17375: nössä toimia syytetyn hyväksi, täytyy syytetyHäkin olla
17376: lainoppinut puolustaja. Oi~eudenkäyntilaitoksen uudis-
17377: tus edellyttää näin ollen välttämättömästi, että on olemassa
17378: kelvollinen asianajaja:kunta. Tämmöistä ei taas ole mah-
17379: dollinen luoda, sen osottaa kokemus sekä muualla että
17380: meillä, ellei tiukenneta vaatimuksia asianajotoimen
17381: harjoittamiselle, niin että kykenemättömät tai muuten
17382: kelvottomat henkilöt siitä estetään. Tästäkin syystä on
17383: ni,inmuodoin tarpedlista, että säännös ylioikeuksissa käy-
17384: t•ettäväin asianajajain lainoppineisuudesta edelleen pysy-
17385: tetään voimassa. Sanotusta säännöksestä on sitäpaitsi jo
17386: nytkin oHut havaittavissa todeHista hyötyä. Mikäli asian-
17387: tuntevalta taholta on ilmoitettu, on adheettomain juttujen
17388: luku r898 vuoden as·etuksen voimaan astuttua ylioikeuksis-
17389: sa melkoisesti vähentynyt. Tähän on epäilemättä ollut suu-
17390: rimpana syynä lainoppineille myönnetty yksinoikeus asian-
17391: ajoon sanotuissa oikeuksissa. Lainoppineilla asianajajilla
17392:  on suuremmat edellytykset kuin muina S·en seikan arvos-
17393:  tdemiseen, onko syytä saattaa jokin juttu ylioikeuden
17394:  tutkittavaksi vai ei, jota paitsi he eivät yleensä ryhdy val-
17395:  tuusmiehenä avustamaan jutussa, joka on ilmeisesti
17396:  aiheeton.
17397:        Edelleen on V aliakunnassa lausuttu tosin olevan
17398:  kieltämätöntä, että kustannukset asian perilleajami-
17399:  sesta ylioikeuksissa viime aikoina yleensä ovat kohon-
17400:  neet. Tämän estämiseksi oli siinä armollisessa esityk-
17401:  sessä, joka asianajajalaitoksen järjestämisestä annettiin
17402:  Valtiosäädyille r897 vuoden valtiopäivillä, ehdotettu, että
17403:  asianajajiUe tuleva palkkio olisi lask.ettava erityisen tak-
17404:  san mukaan, ja että palkkion määrä, jos siitä syntyisi riita,
17405:  olisi tuomioistuimen vahvistoettava, ollen tuomioistuimella
17406:  siinä valta tasoittaa sovittuakin palkk·iota, jos se tuntu-
17407:  vasti menisi kohtuuden yli. Yhtäpitävästi tämå.n kanssa
17408:  on V aHokunnassa .ehdotoettu Oikeudenkäymiskaar·en r 5
17409:                      0. K. 15 1. 2 §.                     II
17410: 
17411: luvun 12 § :ssä säädettäväksi, että asianajajaUe tuleva
17412: palkkio on, ellei eri sopimusta ole <tehty, määrättävä taksan
17413: mukaan, jonka vahvistaminen olisi Keisarillisen Senaatin
17414: oikeusosaston asiana, ja että palkkion määrä, jos valtuus-
17415: mies ja päämies eivät siitä sovi, on sen oikeuden vahvis-
17416: tettava, jossa valtuusmies viimeksi on esiintynyt, ja oi-
17417: keudella ol,isi myös valta tasoittaa sovittua palkkiota, jos
17418: s·e ilmeis,esti mene·e kohtuuttomiin. Ehdotdusta taksasta,
17419: joka yl·eensä vaikuttaisi tasoittavasti asianajajapalkkioi-
17420: hin, olisi myös se hyöty, että asianajajan, joka ei tyytyisi
17421: ta!ksan hintoihin, täytyisi ilmoittaa palkkiovaatimuksensa,
17422: ennenkun hän ryhtyy toimeen, eikä niinkuin nykyisin,
17423: vasta sen suoritettuaan. Säännöksellä että tuomioistuin
17424: voisi tasoittaa sovittuakin palkkiota, jos se menee koh-
17425: tuuttomiin, tarkoitetaan suojella etupäässä varattornia tai
17426:  muuten hädänalai,sia taikka arvostelukyvyttömiä asian-
17427: osaisia. Tehdessään tällaisten henkilöiden kanssa n. s.
17428: Clikordi.sopimuksia asian ajamisesta, jollaisten sopimus-
17429: ten mukaan, jos asia hävitään, asianosaisen ei tar-
17430: vitse suorittaa asianajajanpalkkiota eikä taval'lisesti
17431: myöskään korvausta oikeudenkäyntikuluista, mutta asian-
17432: ajajalle maksettava palkkio, siinä tapauksessa ·että juttu
17433:  v-oitetaan, on suhteel:lisesti suuri, voi asianajaja näet
17434:  helposti edustaa itselleen kohtuuttoman palkkion. Saat-
17435:  taa myös tapahtua, ettei lainoppinutkaan asianajaja aina
17436:  tarpeellisella huolella toimita hänelle uskottuja tehtäviä.
17437:  Niinkuin aikaisemmin on mainittu on ulkomailla asian-
17438:  ajajayhdistyksillä tai niiden hallituksilla yhdistyksen jä-
17439:  seniin nähden kurinpitovalta, jota käytetään muun muassa
17440:  juuri täHaisissa tapauksissa. On kuitenkin sellaisiakin
17441:  maita, joissa tämä kurinpitovalta on tuomioistuimella.
17442:  Sen sijaan että, niinkuin eduskuntaesityksessä N :o 8 on
17443:  ehdotettu, tuomariita olisi riistettävä kaikki keinot asian-
17444:  ajajain toiminnan valvomiseen, olisi niitä senvuoksi päin-
17445:  vastoin lisättävä. Siinä tarkoituksessa on ehdotettu, että
17446: 12       1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17447: 
17448: jos tuomioistuin havaitsee, että se, jota yleisesti käyte-
17449: tään oikeudenkäyntivaltuusmiehenä, ei tunnollisesti täytä
17450: tehtäväänsä tai siinä muutoin tekee itsensä syypääksi
17451: johonkin, mikä on vasto;n hyviä tapoja, tuomioistuimella
17452: olisi oleva valta, virheentehnyttä kuulusteltuaan, antaa
17453: hänelle varotus taikka juEsfaa hänet määräajaksi, enin-
17454: tään kahdeksi vuodeksi, tahi ainais.eksi menettäneeksi oi~
17455: keuden ajaa toisen asiaa.
17456:       Toiset Valiokunnan jäsenet ovat katsoneet, etteivät
17457: edellämainittua eduskuntaesitykse·en N :o 8 perustuvaa
17458: ehdotusta vastaan esitetyt väitteet ole sitovia. Nykyisen
17459: lain määräys, että oikeudenkäyntivaltuusmiehenä käytet-
17460: täköön ainoastaan sitä, joka on ,sellaiseen toimeen ky-
17461: kenevä", antaa epämääräisenä mahdollisuuden mitä eri-
17462: laisimmalle tulkinnalle. Kun sen lisäksi tuomioistuin voi
17463: kieltää ammattimai,sesti asianajajana toimimasta sen, joka
17464: ei ole saanut siihen lupaa, on tuomioistuimella tosiasiaHi-
17465: sesti melkein rajaton mahdollisuus ,estää ketä hyvänsä
17466: esiintymästä toisen valtuusmiehenä. Itse asiassa onkin
17467: useita kertoja tapahtunut, että tuomioistuin, joka kyllä
17468: on sallinut kelvottomienkin asianajajain ·esiintyä, on ki·el-
17469: tänyt asianajo-oikeuden henkilöiltä, jotka siihen olisivat
17470: täysin pystyneet ja muutenkin ovat täyttäneet lain vaati-
17471: mukset. Tähän nähden ja kun tuskin olisi mahdollista
17472: aikaansaada tästä asiasta riittävän täsmällistä säännöstä,
17473: olisi siis ainoastaan lausuttava, että valtuusmi·ehenä käy-
17474: tettävän henkilön tulee olla täysivaltainen, hyvämaineinen
17475: ja rehellinen. Asianosaisten itsensä arvosteltavaksi saisi
17476: ja voisikin huoletta jäädä kenen he katsovat kykeneväksi
17477: ajamaan heidän asiaansa ja kenelle he sen niinmuodoin tah-
17478: tovat uskoa. Onhan kaikkialla maassamme kasvavan va-
17479: listuksen vaikutuksesta alettu ymmärtää miten tärkeätä on
17480: käyttää kelvollisia asiamiehiä. Niinpä on lainoppineiden
17481: asianajajain käyttäminen, missä se suuremmitta vaikeuk-
17482: sitta on mahdollista, jo jotenkin yleistä.
17483:                      0. K. 15 l. 2 §.                    13
17484: 
17485:       Sen perusteella, mitä edellä on sanottu, on mai-
17486: nittujen jäsenten mielestä jo selv·ää, että säännös lain-
17487: oppineiden yksinoikeudesta asianajoon ylioikeuksissa ei
17488: ole paikallaan. Se seikka, että ail~eettomain juttujen
17489: luku on vähentynyt ylioi:keuksista, ei ole juuri nimeksi-
17490: kään sanotun säännöksen ansiota.           Sillä kun kuka
17491: hyvänsä saa kirjoittaa muutoksenhakemukset ja lainoppi-
17492: neet asianajajat ainoastaan jättävät asiakirjat sisään,
17493: johtuu tästä, etteivät viimeksimainitut ryhdy asia-
17494: kirjoja tarkastamaan, johon sitäpaitsi ei useimmiten ole
17495: aikaakaan eikä, kun on kysymyksessä Keisarillis·en Se-
17496: naatin oikeusosasto, jonne asiakirjat virkateitse lähetetään
17497: hovioikeuksista, tilaisuuttakaan. Aiheettomain juttujen vä-
17498: hentyminen ylioikeuksissa johtuukin pääasiallisesti valis-
17499: tuksen kohoamisesta, joka selvästi näkyy siitäkin, että yh-
17500: täläinen ilmiö on havaittavissa myöskin alioikeuksissa,
17501: vaikka muutkin kuin lainoppineet niissä saavat esiintyä
17502: asianajajina. Samaan suuntaan on vaikuttanut myöskin se
17503: seikka, että kustannukset muutoksenhakiemuks.en perille-
17504: ajamisesta ovat lainoppineiden kyseenalais.en yksinoikeu-
17505: den johdosta mellwisesti jopa suhteettomastikin kohon-
17506: neet. Tässä onkin edellämainitun säännöks·en arvduttavin
17507: puoli. Varmana voi näet pitää, että muutoksenhausta ai-
17508: heutuvat run1saat kustannukset monasti estävät varsinkin
17509: vähävarai·sia saattamasta ylemmän oikeuden tutkittavaksi
17510: oikeut-ettujakin juttuja. Tämä epäkohta ei ole autetta-
17511: vissa, vaikka asianajajanpalkkion määrääminen järjestet-
17512: täisiinkin niinkuin ylempänä on ehdotettu. Säädettävä
17513: taksa täytyisi näet joka tapauksessa laatia niin avaraksi,
17514: ettei siitä käytännössä tulisi otemaan suurtakaan hyötyä.
17515: Periaatteellisista syistä ei muuten asianajajanpalkkion
17516: järjestämistä 'taksan avulla näytä voitavan puoltaa muuaLla
17517: kuin missä 'lainoppirueiHa on yksinoikeus asianajoon. Risti-
17518: riidassa n!Ykyisen oikeuskäsityksen kanssa on myös se, että
17519: tuomioistuin saisi tasoittaa sovittua palkkiota s. o. pur-
17520: 14       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17521: 
17522: kaa asianomaist·en laillis·esti tekemän sopimuksen. Tun-
17523: notonta asianajajaa vastaan ei sanotusta määräyksestä
17524: muuten olisi paljoakaan turvaa, siUä keinoja lain kiertä-
17525: miseen voidaan aina keksiä. Kun sitä vastoin vilpittö-
17526: mässä mielessä sopimuksen tehnyt asiamies aina oiisi sen
17527: mahdollisuuden alainen, että sopimus voidaan purkaa,
17528: tulisi k·errotusta määräyksestä vain olemaan se seuraus,
17529: etteivät tunnolliset asianajajat enää suostuisi. tekemään
17530: aikordisopimuksia. Tämä ei asianosaisten edun kan-
17531: nalta kuitenkaan voi olla toivottavaa. Ehdotus tuo-
17532: mioistuimelle myönnettävästä kurinpitovallasta ei s·e-
17533: kään ole hyväksyttävissä, niinkauan kuin as.ianajajalai-
17534: tosta koskevat olot yleensä ovat jär}estämättä. Se on sitä
17535: paitsi jossain määrin muodotonkin, sillä ehdotetut ran-
17536: gaistusmääräykset olisivat soveliaammin sijoitettavat Ri-
17537: koslakiin, jossa jo ennestäänkin on säännöksiä rikoksista,
17538: joihin asianajajat voivat tehdä its·ensä syypäiksi. Siihen
17539: nähden että niinmuodoin jo on olemassa säännöksiä, jotka
17540: voidaan soveltaa useimpiin niihinkin tapauksiin, joissa
17541: asianajaja ehdotuksen mukaan olisi joutuva kurinpito-
17542: menettelyn alais·eksi, ·ei ehdotettu määräys tuomioistui-
17543: men kurinpitovallasta ole tarpeellinenkaan. Ne yleiset
17544: näkökohdat, mitkä on ·esitetty tukemaan mielipidettä, että
17545: asianajotoimi on oleva lainoppineiden yksinoikeutena
17546: ja että siis kys.eenalainen säännös Iainoppineiden yksin-
17547: oikeudesta asianajoon ylioikeuksissa olisi säilytettävä,
17548: ovat kyllä oikeat, mutta niille perustuva järj.est.elmä edel-
17549: lyttää, jos mieli ·estää kohtuuttomuuksia, että yhteiskunta
17550: kustantaa vähävaraisiUe kansalaisille ilmaisen oikeuden-
17551: käyntiavustuksen, mikä ·ei kuitenkaan nyt ole toteutetta-
17552: vissa. Mitä erityisesti oikeudenkäyntilaitoksemme uudis-
17553: tukseen tulee, on sen toimeenpano tietämättömän tulevai-
17554:  suuden kysymys, eikä sitäpaitsi ensinkään ole varmaa,
17555: että se tulee tapahtumaan siihen suuntaan kuin valmistetut
17556:  ehdotubet osottavat. Missään tapauksessa ei nyt tar-
17557:                       0. K. 15 l. 2 §.                      15
17558: 
17559: vitse ottaa lukuun, että joskus tulevaisuudessa lainoppi-
17560: nut asianajajakunta voi olla välttämätön oikeudenkäynti-
17561: laitoksen uudistuksen edellytys, ja sitä silmällä pitäen säi-
17562: lyttää säännöstä, joka nykyoloissa on kohtuuton eikä sitä-
17563: paitsi sellaisen asianajajakunnan luomisessakaan paljoa
17564: merkitse.
17565:       Äänestettäessä on V aliakunnassa hylätty ehdotus, että
17566: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § pysytettäisiin muutta-
17567: matta muuten, paitsi että naiselle myönnettäisiin sama oi-
17568: keus esiintyä val,tuusmiehenä kuin mieheHä on, ja -että l:akiin
17569: sen ohessa pantaisiin eddliiesitetyt säännöhet asianajajan~
17570: palkkion määräämi1sestä ja tuomioistuimen kurinpitoval-
17571: lasta. Niinikään on hylätty se Valiokunnassa tehty ehdo-
17572: tus, että pykälä vastamainitulla naisen oikeutta koskevalla
17573: muutoksella säilytettäisiin entiseHään ja laikiin Hsättäisiin
17574: ainoastaan palkkion laskemista koskevia säännöksiä, kuin
17575: myös ,ehdotus, -että määräys lainoppineiden yksinoikeudes-
17576: ta asi,anajoon ylioikeuksissa poistettaisiin, mutta Släännök-
17577: siä tuomioistuimen kurinpitovaN,asta sekä oikeudesta ta-
17578: soi,utaa sovittua palkkiota ot-ettaisiin lakiin. Sitävastoin on
17579: Valiokunnan enemmistö hyväksynyt eduskuntaesityksessä
17580: N :o 8 tehdyn ehdotuksen, niin muodosteltuna kuin ylem-
17581: pänä sivu'lla 7 on kerrottu. Tämän johdosta on käynyt
17582: tarpeelliseksi uudestimuodostella myös I 5 luvun 9 §
17583: siten, että sanotussa lainpaikassa säädetty velvollisuus va-
17584: rattomain asianosaisten maksuttomaan avustamiseen on
17585: sillä, joka yleisesti harjoittaa asianajotointa.
17586:       V aliakunta ehdottaa niin muodoin kunnioittaen
17587: 
17588:                 että Eduskttnta hyväksyisi ja Keisarilli-
17589:            sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi
17590:            lähettäisi seuraavan asetuksen:
17591: 16       1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17592: 
17593:                            Asetus
17594: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n, sellaisena kuin se on ase·
17595:       tuksessa 23 päivältä marraskuuta 1898, sekä saman
17596:                   luvun 9 §:n muuttamisesta.
17597: 
17598:     Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskaaren 15 lu-
17599: vun 2 §, sellaisena kuin se on asetuks.essa 23 päivältä mar-
17600: raskuuta 1898, sekä saman luvun 9 § muutetaan näin
17601: kuuluviksi:
17602:                              2   §.
17603:       Oikeudenkäynti-asiamiehenä twhi riitapuolen avUis-
17604: tajana saatakoon käyttää, Suomen kaikissa tuomioistui-
17605: missa ja virastoissa, täysivaltaista, hyvämaineista ja re-
17606: hellistä henkilöä. Virkamies älköön puhuko asianosai-
17607: sen puolesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisuut-
17608: tansa.
17609:                            9 §.
17610:      Joka yleisesti asianajajantointa harjoittaa, olkoon
17611: velvollinen maksutta auttamaan köyhiä Oikeuden edessä,
17612: milloin tuomari määrää.
17613: 
17614: 
17615: 
17616:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
17617: ·heenjohtaja Nybergh, varapuheenjohtaja K!otonen, jä-
17618: senet Airola, Aronen, A. Castren, Hakala, Hannula, Anni
17619: Huotari, Lapv-eteläinen, Lilius, Mannermaa, Poutiainen,
17620: Rosenqvist, Tuomi, Viljomaa ja I. Yrjö-Koskinen sekä
17621: varajäsenet Heiskanen, Iipponen, Oranen ja Rantanen.
17622: 
17623:      Hels.ingissä 6 p :nä huhtikuuta 191 r.
17624:                       Vastalause 1.                      17
17625: 
17626: 
17627: 
17628: 
17629:                      Vastalauseita.
17630:                             I.
17631:       Lakivalidkunnan tässä edellä kerrottua päätöstä vas-
17632: taan saamme täten panna vastalauseemme. Niitä syitä,
17633: mit'kä 'Valiokunnan mietinnön sivuilla 7~10 esitetään
17634: V aHokunnan .ehdottamaa Oikeudenkäymiskaaren I 5 luvun
17635: 2 § :n muuttami,sta vastaan, ei Valiokunta ole kyennyt vä-
17636: himmässäkään · määrässä kumoamaan. V aliakunnan mie-
17637: lessä kajastaa asianajoammatin harjoittaminen vapaana
17638: elinkeinona riippumattomana kaikista kelpoisuusvaatimu~-'
17639: sista ja ilman että tuomioistuimella on valta evätä oikeu-
17640: denkäyntias'iamiestä, vaikkakin hän ilmeisesti pilaisi pää-
17641: miehensä asian taikka osottautuisi aivan kykenemättö-
17642: mäksi selvittämään kannetta taikka vastinetta. Täten
17643: kävisi tuomioistuimen mahdottomaksi täyttää velvolli-
17644: suutensa oikeudenkäynnin johtoon nähden. Tuollaisella
17645: kannalla ei ole yhdenkään sivistysmaan lainsäädäntö, ja
17646: meistä on käsittämätöntä, miten tällä keinoin luullaan voi-
17647: tavan hyödyttää eritoten vähävaraisia. Mitä erittäin asian-
17648: ajoon ylioikeuksissa tulee, on sitä voimassa olevaa sään-
17649:  nöstä vastaan että oikeudenkäyntiasiamiehenä niissä saa
17650: käyttää ainoastaan henkilöä, joka on käynyt tutkinnon
17651: lainopissa, lausuttu että tämä määräys on vailla to-
17652:  dellista merkitystä, koska ei ole kielletty jättämäs-
17653:  tä sisään kirjoitusta, jonka muu kuin lainoppinut hen-
17654: kilö on laatinut. Tähän kuitenkin kåy huomauttami:nen,
17655:  että asianajaja, joka jättää asiakirjat oikeuteen, voi-
17656:  daan, siiben katsomatta että ne ovat toisen henkilön laati-
17657: 18      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17658: 
17659: mat, tuomita edesvastaukseen väärän asian ajamisesta.
17660: Tämän johdosta onkin puheenalainen säännös poistanut
17661: aikaisemmin vallinneen n. s. bulvaanijärjestelmän, jonka
17662: mukaan lainoppinut asianajaja, jos havaitsi asian sellai-
17663: seksi ettei hän oLisi arvoaan vaaraan panematta voinut
17664: jättää asiakirjoja oikeuteen taikka ilmoittautua riitakirjan
17665: laatijaksi, vaikka olikin sen kirjoittanut, siihen käytti
17666: jotakin vwhtimestaria tai~ka muuta sellaista henkilöä.
17667: Mutta ennen muuta on huomattava että, niinkuin Valio-
17668: kunnan mi·etinnön sivuiUa 9 ja 10 Lausutaan, kauan
17669: odotettua oikeudenkäyntilaitoksen uudistusta ei käy to-
17670: teuttaminen, ellei säädetä niin hyvin että asianosaisen,
17671: joka ei itse aja asiaansa, pitää valtuutettuna käytt~ä lain-
17672: oppiuutta asianajajaa, kuin myös että törkeämmissä rikos-
17673: as·ioissa syytetyllä pitää olla avustajana lainoppinut hen-
17674: kilö. Tästäkään syystä ei nyt ole astuttava taaksepäin vie-
17675: vää askelta poistamalla asianajoon nähden ylioikeuksissa
17676: nykyään voimassa oleva ke'lpoisuusehto.
17677:       Samalla kun siis katsomme Oikeudenlkäymiskaaren
17678: 15 luvun 2 § :n olevan ylempänä maini,tulta kohden pysy-
17679: tettävä nykyisellään, olemme sitä mieltä että, kun on kuu-
17680: lunut valituksia ·että on kannettu kohtuuttoman suuria
17681: asianajopalkkioita, olisi, useiden maiden ·esimerkkiä nou-
17682: dattaen, annettava määräyksiä, jotka sopivalla tavalla
17683: rajoittaisivai asianajajain debiteerausoikeutta, johon näh-
17684: den erittäinkin taksa:n määrääminen olisi tarpeellinen.
17685: Niin kauan kuin asianajotoimi ei ole ammattimaisesti
17686: järjestetty, olisi sen ohella mielestämme tuomioistuimelle
17687: myönnettävä valta kurinpitotoimin rangaista ammatti-
17688: asianaja:jaa, joka on rikkonut velvollisuuksiaan taikka
17689: menetellyt vastoin hyviä tapoja. Rikoslain 38 luvussa lue-
17690: tellut asianajajain rikkomukset käsittävät ainoastaan räi-
17691: keimmät tapaukset eivätkä Rikoslain säännökset siis ole
17692: tässä kohden riittäviä.
17693:                       Vastalause I.                      19
17694: 
17695:      Edellä lausutun nojalla saamme kunnioittaen eh-
17696: dottaa
17697:                 että 0. K:n I5 lttvun 2 § hyväksyttäisiin
17698:            näin kuuluvana:
17699:      Oikeudenkäynti~asiamiehenä tahi riitapuolen apulai-
17700: sena käytettäköön ainoastaan täysivaltaista, hyvämaineista
17701: ja reheJlistä henkilöä, joka sellaiseen toimeen on kykenevä.
17702: Xlköön siihen yleisesti käytettäkö ketään, jota se oikeus,
17703: missä asiaa ajetaan, ei ole hyväksynyt ja joka ei ole siihen
17704: lupaa saanut. AEoikeudessa saa riitapuoli valtuusmieheksi
17705: panna sukulaisensa tahi palveluksessaan olevan tahi sel-
17706: laisen, johon muutoin luottaa, mutta ylemmässä oikeu-
17707: dessa äJköön, paitsi siinä tapauksessa kuin tämän luvun
17708: 6 § :ssä sanotaan, valtuusmieheksi hyväksyttäkö ketään,
17709: joka ei ole maan yliopistossa käynyt sellaista tutkintoa
17710: lainopissa kuin tuomarinviran toimittamiseen on mää-
17711: rätty. Virkamies älköön puhuko asianosaisen puolesta,
17712: kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa.
17713:             sekä
17714:                  että saman luvun IO § ja I 2 § mwutettai-
17715:             siin näin kuuluviksi:
17716: 
17717:                            IO   §.
17718:       Oikeudenkäyntivaltuusmies ajatl:<oon rehellisesti ja
17719: kaikella ahkeruudella hänelle uskottua asiaa ja allekir-
17720: joittakoon kaikki kirjat, jotka hän oikeuteen antaa. Xi-
17721: köön mitään tuomittako sellaisen riitakirjan perustuksella,
17722: jonka alle sen tekijä ei ole pannut nimeänsä, jos havaitaan,
17723: ettei asianosainen ole kyennyt sitä laatimaan.
17724:       Jos oikeus havaitsee että se, jota yleisesti käytetään
17725: oikeudenkäyntivaituusmiehenä, toiminnassaan ei tunnolli-
17726: sesti täytä velvollisuuttansa tahi että hän siinä muutoin
17727: tekee itsensä syypääiksi johonkin, mikä on vastoin hyviä
17728: tapoja, olkoon oikeudella valta, virheentehnyttä kuulus-
17729: 20     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17730: 
17731: teltuaan, antaa häneUe varotus tahi julistaa hänet määrä-
17732: ajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, taikka ainaiseksi oi-
17733: keudettomaksi ajamaan toisen asiaa oikeudessa tai muun
17734: julkisen viranomaisen edessä.
17735: 
17736:                           12   §.
17737:      Oikeudenkäyntivaltuusmies saakoon päämieheltään
17738: kohtuullisen palkkion, joka on, el1ei eri sopimusta ole
17739: tehty, määrättävä taksan mukaan. Sellaisen taksan vah-
17740: vistaa Keisarillisen Senaatin oikeusosasto.
17741:      Jos valtuusmies ja päämies eivät sovi palkkion suu-
17742: ruudesta, niin sen määrätköön se oikeus, jossa valtuus-
17743: mi,es asiassa on viimeksi esiintynyt, ja olkoon oikeudella
17744: myös valta tasoittaa sovittua palkkiota, jos se on huo-
17745: mattavasti suurempi kuin mikä on kohtuullista.
17746:      V altuusmiehellä olkoon oikeus pidättää ne oikeuden-
17747: käyntikirjat, jotka hän on huostaansa saanut, kunnes hän
17748: saa palkkionsa sekä korvauksen kustannuksistansa.
17749: 
17750:      August Nybe:rgh.           F. 0. Lilius.
17751:      G. G. Rosenqvist.          Edv. Hannula.
17752:                    J. E. Viljomaa.
17753: 
17754:      Edellä olevaan vastalauseeseen yhdyn paitsi mitä tulee
17755: IO § :ään ehdotettuun lisäykseen tuomioistuimelle tule-
17756: vasta kurinpitovallasta.
17757:                                     Arthur Castren.
17758:                         Vastalause II.                     21
17759: 
17760: 
17761: 
17762: 
17763:                               II.
17764: 
17765:        Syistä, jotka ovat mainitut mietinnön sivulla 13, olen
17766:   valiokunnan enemmistön kanssa sitä mieltä, että r898
17767:   n10den säännös lainoppineiden yksinoikeudesta as·ian-
17768:   ajoon ylioikeuksissa ei ole osoittautunut olevan paikallaan,
17769:   ja olisi se siis poistettava.
17770:        Mutta turmiollisena sekä asianajo-olojen että koko
17771:   oikeudenkäyntila:itotksen terveelle kehitykselle täytyy mi-
17772:   nun pitää S'itä, että valiokunnan enemmistö, samalla kun
17773:   ehdottaa poistettaviksi korkeamman lainopillisen tiedon
17774:   vaa.timukset asianajajilta, myös ehdott(lla) poistettavaksi
17775:   tuomioistuimilta sen valvontavallan asianajajiin nähden,
17776: · mikä nykyään sisältyy 0. K :n 15 luvun 2 § :ään. Ei ole
17777:   voitu osoittaa tuomioistuinten tätä valtaa väärinkäyttä-
17778:   neen, vaan on sen oikea käyttäminen erinäisissä tapauk-
17779:   sissa ollut hyvinkin tarpeellinen.
17780:        Jos poistetaan ylioikeuksiin nähden voimassa ol-
17781:   lut lainoppineitten yksinoikeus, ja asianajoammatti
17782:   siten tulee entistä va.paammaksi, vaatii juuri tästä
17783:   suuremmasta vapaudesta johtuva suurempi väärinkäy-
17784:   tön mahdollisuus, että tuomioistuimet saavat entistä
17785:   laajemmankin valvontaoikeuden asianajajien yli. Tosin
17786:   Rikoslaissa on erinäisiä asianajajia kDskevia rangaistus-
17787:   säännöksiä, mutta ne koskevat niin törkeitä rikkomuksia,
17788:   että sellaisia harvoin esiintyy. Mutta kokemus osoittaa,
17789:   että moninaisia muita väärinkäytöksiä voi olla, jotka eivät
17790:   joudu sanottujen Rikoslain kohtien alaisiksi. Sellaisten
17791:   estämiseksi tehoo parhaiten tuomioistuinten harjoitettava
17792:   knrinpito-oirkeus.
17793: 22      1911. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17794: 
17795:       Tuomioistuinten valvontaoikeus on tarpeen muun
17796: muassa asianajopalkkioitten määräämiseen nähden. Eri-
17797: tyistä taksaa ei nyt voitane ajatella, kun asianajajat maas-
17798: samme ·eivät muodosta järjestettyä ammattikuntaa. Mutta
17799: sitä vastoin näyttää tarpeelliselta lisätä 0. K. 15 luvun
17800: 12 § :ään säännös siitä, että se oikeus, jossa valtuusmies
17801: asiassa on viimeksi esiintynyt, voisi vähentää sovittuakin
17802: asianajopalkkiota, jos se on huomattavasti suurempi kuin
17803: mikä on kohtuullista. Sellainen säännös on olemassa
17804: useamman Euroopan sivistysmaan l<uissa, ja osoittaa koke-
17805: mus sitä meilläkin tarvittavan. Tällaisen säännöksen
17806: olemassaolo ei suinkaan, niinkuin valiokunnan mietin-
17807: nössä arvellaan, poistaisi niin sanottuja akordisopimuksia,
17808: vaan poistaisi ainoastaan tällaisissa sopimuksissa esiinty-
17809: neitä väärinkäytöksiä.
17810:       Sanotun johdosta saan kunnioittaen ehdottaa
17811: 
17812:                   että Eduskunta 1nuuttaisi 0. K:n 15 lu·vun
17813:            2, IO ja 12 §§ kuulitmaan seuraavasti:
17814: 
17815: 
17816:                              2    §.
17817:       Oikeudenkäynti-asiamiehenä tahi riitapuolen apulai-
17818: sena käytettäköön ainoastaan täysivaltaista, hyvämaineista
17819: ja rehellistä henkilöä, jo:ka sellaiseen toimeen on ky-
17820: kenevä. Älköön siihen yleisesti käytettäkö ketään, jota
17821: se oikeus, missä asiaa ajetaan, ei ole hyväksynyt ja
17822: joka ei ole siihen lupaa saanut. Jos riitapuoli tahtoo panna
17823: valtuusmieheksi sukulaisensa tahi palveluksessaan olevan
17824: tahi sellaisen, johon muutoin luottaa, niin olkoon hänellä
17825: siihen valta. Virkamies älköön puhuko asianosaisen puo-
17826: lesta, kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa.
17827: 
17828:                              10   §.
17829:     Niinkuin tämä pykälä on edellisessä vastalauseessa
17830: ehdotettu.
17831:                       Vastalause II.                      23
17832: 
17833:                           12   §.
17834:     Jos valtuusmies ja paamtes eivät sovi palkkion suu-
17835: ruudesta, niin sen määrätköön se oikeus, jossa valtuus-
17836: mies asiassa on viimeksi ;esiintynyt, ja olkoon oikeudella
17837: myös valta tasoittaa sovittua palkkiota, jos se on huo-
17838: mattavasti suurempi kuin mikä on :kohtuullista.
17839:     Valtuusmiehellä olkoon oikeus pidättää ne oikeuden-
17840: käyntikirjat, jotka hän on huostaansa saanut, kunnes hän
17841: saa palkkionsa sekä korvauksen kustannuksistansa.
17842:                                      J. A. Mannermaa.
17843: 
17844:     Tähän vastalauseeseen yhtyy
17845:                                     Iida Yrjö-Koskinen.
17846: HELSINKI 19II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
17847:    1911. -   S. V. M. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 9.
17848: 
17849: 
17850: 
17851: 
17852:                  Suuren valiokunnan mietintö
17853:              N:o 9 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
17854:              koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
17855:              2 §:n muuttamista.
17856: 
17857:     Käsiteltyään yllämainittua asiaa, saa Suuri valiokunta
17858: kunnioittaen ehdottaa,
17859: 
17860:                  että Eduskunta hyCJäksyisi LakiCJaliokunnan
17861:              mietinnössä N :o 3 oleCJan ehdotuksen asetuk-
17862:              seksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luCJun 2 §:n,
17863:              sellaisena kuin se on asetuksessa 23 päiCJältä
17864:              marraskuuta 1898, sekä saman luCJun 9 §:n
17865:              muuttamisesta.
17866: 
17867:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1911.
17868: ·   Helsinki 1911, K F. Puromiehen kirjapaino 0.-Y.
17869:        1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
17870: 
17871: 
17872: 
17873: 
17874:                Talousvaliokunnan mietintö N:o 3
17875:            eduskuntaesitysten johdosta, jotka koskevat
17876:            toimenpiteitä metsän hävittämisen ehkäise-
17877:            miseksi.
17878: 
17879: 
17880:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen ohella viime heiimi-
17881: kuun 21 p:hä lähettänyt T~~dousvaliokunna:n valmistelta-
17882: vaksi edustajien Taneli Typön y. m. eduskuntaesityksen
17883: N :o 21, sisältävä ehdotuksen metsänhoitolaiksi, sekä edus-
17884: tajain Lohen y. m. eduskuntaesityksen N :o 20 ja edusta-
17885: jain Kaskisen y. m. eduskuntaesityksen N :o 22, joihin
17886: molempiin sisältyy ehdotus asetukseksi· toimenpi·teistä met-
17887: sänhävityksen ehkäisemiseksi, s.ekä edellämainittujen yh-
17888: teydessä edustajain Peurakosken y. m. anomus·ehdotuk-
17889: sen N :o 45 voimassaolevan metsälain valvonnan tehok-
17890: kaaksi saattamisesta sekä metsän häivittämisen ehkäisemi-
17891: sestä. Näistä on Valiokunta ikäsittelynsä pohjaksi ottanut
17892: edustajain Typön y. m. eduskuntaesityksen.
17893: 
17894: 
17895: 
17896: 
17897:       Maamme yksityismetsätaloudessa on vallaUe paas-
17898: syt se yleisesti 'tunnustettu epäkohta, että metsäin käyttä-
17899: m~s·essä ei• noudwteta tuottavan ja kestävän metsätalouden
17900: edellyttämiä menettelytapoja, vaan metsiä kulutetaan sel-
17901: laisella tavalla ja siinä määrin, että maan metsävarat
17902: nopeasti vähenevät. Hakkauksen alaisiksi ovat yhä laa-
17903: 2       1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
17904:                                                  •
17905: jenevassa määrässä joutuneet nuovet ~eskenkasvuiset n1et-
17906: sät eli se osa metsäpääomasta, jota yleensä olisi säästet-
17907: tävä vastaista tuotantoa varten. Sen ohella ei ole riittä-
17908: västi huolehdittu uuden kasvun aikaansaamisesta hakatun
17909: metsän tilalile. Samalla kun Iiikakulutuksen kautta metsä-
17910: pääoma on vähenemistään vähentynyt, on metsäJn vuotui··
17911: nen tuotantokyky supi1stunut yhä pienemmäksi. Joskin
17912: metsäntuotteiden myynnin kautta on maahan tuotu mei-
17913: koisia pääomia ja yleistä varalEsuutta siten lisätty, on
17914: tällainen metsänkäyttäminen kuitenkin katsottava lamaut-
17915: tavasti vaikuttavan maan taJoudelli·sten olojen k,ehityk-
17916: seen. Puhumattakaan siitä merkitykses·tä, mikä m.etsiHä
17917: maassamme on villjelykseen ja asutukseen nähden yleensä,
17918: on huomattava, että maalle luonnonomaisin teollisuus käyt-
17919: tää metsäntuotteita raaka-aineenaan ja että sen menesty-
17920: minen riippuu metsien tuotannosta.
17921:       Yl.einen käsitys maassa onkin vähiteHen tullut huo-
17922: maa:maan toimenpiteitten välttämättömyyden, jotta met-
17923: säin vastainen säilyminen tulilsi turvatuksi. Niinpä teh-
17924: tiin kaikiUa 1890-luvun valtiopäivillä anomusehdotuksia,
17925: jotka tarrkoittivat metsänkäyttöoikeuden rajoittamista lain-
17926: säädäntötoimenpiteiden kautta. HaUituksen toimesta ase-
17927: tettiin v. 1896 asia:a valmistamaan erityinen komitea,
17928: jonka työn tuloksena v. 1900 iilmestynyt mietintö ei kui-
17929: tenkaan vielä o1e johtanut tar,koitettuihin tuloksiin. Uuden
17930: Eduskunnan aikana on asia ollut miltei kaikilla valtiopäi-
17931: villä esiUä, ennättämättä tulla loppuunkäsitellyksi.
17932:       V aliakunnan mieliestä ei olekaan kidlettåvissä, että
17933: nykyisin voimassaolevat määräykset eivät pysty suojaa-
17934: maan metsiä jacbkuvalta hävittämitsdtä ja että meillä ei
17935: senvuoksi enää voida välttää suurempia rajoituksia yksi-
17936: tyismetsäin käyttämiseHe kuin mitä nykyinen l'aki sisä:ltää.
17937: Kuten tunnettu, sisältyvät nämät rajoitukset pääa·siaUi1s·esti
17938: metsälain 14 § :ään. Tåmati lainkohdan mukaan on metsä-
17939: maan autioksi hävittäminen kieUetty ja tulee maanomis-
17940:        Metsän rappiolle saattamisen estäminen.              3
17941: 
17942: tajan, ,kun metsä hakataan vähintään kymmenen tynny-
17943: rinalan laa;jalta tahi saaresta, jonka läheisyydessä ei met-
17944: sää kasva, pitää vaaria, että maaHe, elJ.ei sitä viljelJä puu-
17945: tarhaksil, peHoksi tahi niityksi taikka käytetä rakennus-
17946: tontiksi tahi muuhun semmoiseen tarkoitukseen, jätetään
17947: siemenpuita taikka myöskin ryhdytään muuhun rtoimen-
17948: pitees·een metsän uudestakasvami1s·en edistämi1seksi." Jos'
17949: tämä laiminlyödään on tuomioistuimen kieUettävä sakon
17950: uhalla kaikki metsän käyttäminen tilalla muuksi kuin koti·
17951:  tarpeeksi, kunnes maanomistaja on näyttänyt toteen, että
17952:  uutta metsää hävitetyUä alalla on taimelle noussut. Sitä-
17953: paitsi säädet·ään sama:ssa lainkohdassa, että hävittävä met-
17954:  sänhak•kaus 0111 lakkautettava ni1inpian kuin asianomainen
17955:  syyttäjä on siitä todistettavasti· antanut käskyn sille, joka
17956:  työtä johtaa, ja tulee kuvernöörin, ellei käskyä noudateta,
17957:  ryhtyä asiassa erityisiin toimi·in.
17958:        Nämä määräykset ovat kuitenkin suurimmalta osal-
17959:  taan jääneet vaikutusta vaiHe osaksi s.i.itä syystä että ne
17960:  ovat puutteellisia, osittain taas sentähden .että niiden nou-
17961:   dattamisen va•lvonta on ollut suurimmassa määrin vailli-
17962:   nainen. Puutteellisia ne ovat ennen kaikkea sikäli, että
17963:   ne eivät riittävästi turvaa metsän uUJdistumista, niissä
17964:   kun •ei ole lähemmin säädetty hakatulle alueelle jätet-
17965:   tävien siemenpuiden luvusta ja laadusta, eivätkä ne
17966:   myöskään velvoita keinollisesti uudistamaan hävitettyä
17967:   metsää silloinkaan kun s·en luonnollinen uudestakasvu
17968:   hakkauksen kautta on käynyt mahdottomaksi. Mitä ta'3JS
17969:   tulee puheenailai1sten määräysten noudattamisen valvon-
17970:   taan, ovat niitä vastaan tehdyt rikkomukset, kuten ylei-
17971:   sesti on tunnettu, vain aniharvoissa tapauksissa joutuneet
17972:   lain määräämäin seuraamusten alaisiksi. Syynä siihen on
17973:   osaksi ollut kysymyksenalaisten säännösten epämääräi-
17974:   syys, osaksi taas se että kruununpalv.elijat ja metsänhoito-
17975:   virkamiehet, joiden velvollisuudeksi laissa on aset.ettu
17976: 4       1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
17977: 
17978:  tä<llaisia rikkomuksia tiedustella, eivät niille ole omista-
17979:  neet riittä,vää huomiota.
17980:        Uuden as,etuksen, joka on aijottu metsälain 14 § :n
17981:  tilaUe, tu Iee pyrkiä tähän lainpaikkaan liittyvien puutteit-
17982:           1
17983: 
17984: 
17985: 
17986:  ten poistamiseen. Sitä varten on laissa annettava tarkem-
17987: .Pia ja tarkoitustaan paremmin vastaavia määräyksiä siitä,
17988:  minkälainen metsänkäyttäminen on pidettävä metsän rap-
17989:  piolle saattamisena. Tähän nähden orr katsottu, että n. s.
17990:  jäHeenkasvuperiaate, jolle nykyis,enkin metsävain asiata
17991: koskevat määräykset rakentuvat, on säilytettävä myöskin
17992:  uudessa asetuksessa, ja on asetusehdotuksen I § :n I mo-
17993:  mentti sitä silmällä pitäen laadittu. Sen n1ukaan on metsän
17994:  rappiolle saattamiseksi ka'tsottava sellainen metsän hak-
17995: kaaminen tai metsämaan sillä tavoin käyttäminen, että
17996: metsän luonnoHinen uudistuminen sen kautta joutuu vaa-
17997: raan. Asetuksen tarkoitusperän saavuttamiseksi on Valio-
17998: kunnasta ed·elleen näyttänyt tarpeen vaatimaita kieltää
17999: nuoren kasvuisan havumets,än kulutus myyntiä varten
18000: silloin kun tämä kulutus muodostuu metsän tuhoamiseksi.
18001:  Se tuhlaava ja taloudellisesti ·epäedullinen metsävamjen
18002: käyttäminen, joka liittyy viime aikoina suur,een vauhtiin
18003: päässeeseen nuor,en metsän hakkaamiseen propsi- ja
18004: paperipuiksi y. m. s. pi,enemmäksi puutavaraksi, on Valio-
18005: kunnan mielestä omansa riittävästi peruste1emaan tällaisen
18006: kie11on. Ottaen huomioon ne haitat, joita maataloudelle
18007: koituu siitä, että yhä suuremp1määrä tiloja liikakulutuksen
18008: kautta on joutunut kotitarv.emetsän puutteeseen, on kat-
18009: sottu välttämättömäksi estää yksityiset myynnin kautta
18010: siinä määrin kuluttamasta metsiänsä, ,ettei niistä enään
18011: pysyvästi voida saada tilan kotitarv,epuita.
18012:        Jo ylempänä on Valiokunta huomauttanut siitä puut-
18013: teesta, joka [iittyy ny<kyisen metsälain va1lvontaan ja joka
18014: on tehnyt, että tämän lain metsän hävittämisen estämistä
18015: tarkoittavat säännökset ovat jääneet tehottomiksi. Epäi-
18016: lemättä olisi uuden asetuksen tarkoitusperä paraiten toteu-
18017:        Metsän rappiolle saattamisen estäminen.          5
18018: 
18019: tettavissa, jos voitaisiin asettaa riittävä määrä ammatti-
18020: taitoisia henkilöitä pitämään si1mällä asetuks·en käytäntöön
18021: sovdluttamista. Mutta lukuunottamatta sitä, että ainakin
18022: alussa kävisi vaikeaksi saada tarpeeksi paljon toimeen
18023: kykeneviä henkilöitä, muodostuisi tällainen järjestelmä
18024: valtiolle siksi kalliiksi, ettei sen käytännössä toteuttaminen
18025: liene mahdollista. Sensijaan on Valiokunta katsonut, että
18026: asetuksen noudattamisen valvonta olisi sovdiaimmin us-
18027: kottava kuntalaisten keskuudesta valituUe erityisdle lauta-
18028: kunnalle. Valiokunta on nim. ollut sitä mi·eltä, että
18029: kunta·in omat luottamusmiehet paikallisten olojen tunte-
18030: muksen peruste.ella helposti voivat seurata yksityismetsäin
18031: käyttämistä paikkakuunallaan ja että jokaisessa kunnassa
18032: on metsänhoitoon sikäli perehtyneitä henkilöit-ä, että he
18033: voivat suoriutua tehtävistä, jotka asetusehdotuksessa on
18034: metsälautakunnille annettu.
18035:       A>setusehdotuksen erikoi.sJwhtaisista määråyksistä
18036: pyytää V aliakunta seuraavassa rtJehdä selkoa.
18037:       Asetusehdotuksen I § :n mukaan on metsän rappiolle 1 §.
18038: saattamiseksi katsottava sellainen metsän hakkaaminen tai
18039: metsämaan sillä tavoin käyttäminen että metsän luonnolli-
18040: nen uudistuminen s•en kautta joutuu vaaraan. Kun Valio-
18041: kunnan mielestä ei meillä yleensä voida asettua metsän
18042: keinollisen uudistuksen kannalle siitäkään syystä että sellai-
18043: nen maamme Jaajoilla metsäaloilla kävisi maanomista:jiUe
18044: kovin rasittavaksi, on metsänkäyttäminen asetus.ehdotuk-
18045: sessa rajoitettu siten, että metsän luonnollisen uudistumi-
18046: sen tul·ee oHa turvavtu.
18047:       Niillä syiHä, joihin aikaisemmassa yhteydessä on vii-
18048: tattu, on tässä § :ssä lausutun yleisen kiellon alaiseksi
18049: asetettu sellainen myyntihakkaus, ettei metsästä enään
18050: pysyvästi voida saada tilan kotitarvepui.ta, kuin myös kas·-
18051: vuisan nuoren havumetsän tuhoaminen. Tällais•ena met-
18052: sänä on pidettäv.ä kasvukunnossa olevaa nuorta havumet-
18053:    6        1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18054: 
18055:      saa, josta pää-asiallis.esti saadaan ainoastaan propsi- ja
18056:      paperipuita y. m. pienempää puutavaraa, ja on kielto tar-
18057:      koitettu !käsittämään hakkausta, joka on ristiriidassa järki-
18058:      peräisen harvennu'ksen kanssa.
18059: 2 §.       Kun ·ei ole tahdottu estää niitä maanomistajia, joiden
18060:      mets·ä.Jtalous on järjestetty erityisen hoitosuunnitelman
18061:      kautta, käyttämästä metsiään tarkoituksenmukaisimrnalla
18062:      tavalla, kunhan vain m·etsä:n uudistuminen on ta1attu ja
18063:      hakkaus on metsän kestäväisyyttä silmälläpitäen järjes-
18064:      tetty, on 2 § :ään otettu määräys siitä, että tällaisen hoito-
18065:      suunnitelman mukainen metsänkäyttäminen on luvallista
18066:      >~illoinkin kun s·e poikkeaa 1 § :n määräyksistä.       Siihen
18067:      nähden että hoitosuunnitelman noudattamisen valvonnasta
18068:      on metsälautakunnan huolehdittava, on pidetty tarpeell:i-
18069:      sena että suunnitelmalle saadaan metsålauta:kunnan hy-
18070:      väksyminen.
18071:            Pykäl ään orr myös otettu erityinen määräys siitä että
18072:                1
18073: 
18074: 
18075: 
18076:      jos tila metsänhoitosuunnitelman voima:ssaol.oaika:na siir-
18077:      tyy uuddle omiMaj.a:Re on hoitosuunnitelma viime mainit-
18078:      tua sitova. Ennen muuta on •tällä tahdottu poistaa epä-
18079:      selvyys siitä, kenen velvollisuudeksi puheenalaisessa ta-
18080:      pauksessa j:äisi hoitosuunnit-elmasta ehkä aiheutuvain
18081:      uuden kasvun aikaansaamista tarkoittavai111 toimenpiteitten
18082:      täytäntöönpano. Tällaista määräystä .ei Valiokunta pidä
18083:      kohtuuttomanakaan, koska uusi omist·a:ja: pääsee 6 § :ssä
18084:      määrätyssä järjestyksessä vapautumaan hoitosuunnitel-
18085:      masta ja koska hän ennen tilian ostoa voipi metsälauta-
18086:      kunnalta saada tiedon, onk;o tila metsäinhoitosuunnitelman
18087:      alainen, ja on si•ten tilaisuudessa arvostelemaan ne kus-
18088:       tannukset, jonka hänelle voivat aiheutua, jos hän tah-
18089:       too hoitosuunnitelman noudattamisesta luopua.
18090:            Siihen nähden .että ruohonkasvun ·edistämiseksi sel-
18091:      laisella metsämaalla, jota :käytetään laiduntamiseen, voi
18092:      käydä tarpeelliseksi hakata metsää syrjäyttämällä metsän
18093:       rappiolle saattamista koskevia yleisiä määräyksiä, on
18094:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.           7
18095: 
18096: katsottu kohtuulliseksi 2 § :ään otetun poikkeussäännök-
18097: sen kautta tehdä se luvallise:ksi. Jotta ei tästä: :kuitenkaan
18098: aiheutuis~i väärinkäytöksiä on tätä oikeutta rajoitettu m. m.
18099: siUä että tällais.een raivaamiseen on metsälautakunnan
18100: suostumus hankittava.
18101:       Ensimäisenä seurauksena metsän rappioll:e s.aatta- 3 §.
18102: mis,esta on metsän rauhoittaminen. Rauhoituksen kautta
18103: voidaan kieltää metsän hakkaaminen tahi metsämaan käyt-
18104: täminen taikka kumpikin, joko kokonaan tai osittain, S·en
18105: mukaan miten kussa:kin eri tapauksessa metsälautakunta
18106: harkitsee tarpeelliseksi. Tällaisen rauhoituksen alaiseksi
18107: on julis,tettava rappiolle saatettu ala sekä niin suuri osa
18108: tilan muusta metsästä kuin rappiolle saatetun metsän
18109: uudistumisen katsotaan vaativan.         Kun rauhoitus ei
18110: kuitenkaan yksin riitä aina takaamaan metsän säänöl-
18111: listä uudistumista, on tarpeen tullen ryhdyttävä muihinkin
18112: uuden kasvun aikaansaamista ja turvaamista tarkoittaviin
18113: toimenpiteisiin, kuten rappiolle saat·etun alueen perkaus-
18114: ja rai~vaustöihin tahi metsän keinolliseen uudistamiseen.
18115:       Jos rauhoitus voisi käsittää yksinomaan edellämaini-
18116: tun alan ja muu osa tilan metsää j.äisi rauhoitukseen sisäl-
18117: tyvän kieUon ulkopuoleUe, johtuisi siitä, että metsän rap-
18118: piolle saattamista kävisi tällä alueella esteettömästi jat-
18119: kaminen. Sen vuoksi on metsälautakunnalle tämän § :n
18120: 3 momentissa annettu oikeus, silloin kun aletusta hak-
18121: kauksesta on havaittavissa että sen edeHeen jatkaminen
18122: johtaa metsän rappiolle saattamiseen, julistaa tilan metsä
18123: ko!konaankin rauhoitetuksi. Kun kuitenkaan rauhoitusta
18124: ei asdusehdotuksessa ole käsitetty niin paljon lain rikko-
18125: misen aiheuttamaksi rangaistukseksi kuin keinoksi lain
18126: päämäärän saavuttamista varten, voidaan siihen mets.ä-
18127: aluees·een kohdistetun rauhoituksen kautta, jolla metsän
18128: rappiolle saattamista ei vi.elä ole ennättänyt tapahtua,
18129: kieltää vain sellainen metsän käyttäminen, joka 1 § :n
18130: mukaan on metsän rappiolle saattamiseksi katsottava.
18131:    8        1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18132: 
18133:       Tällaisella kid1ol>la, joka tosin on jo laissa;kin säädetty
18134:       ja jota sen vuoksi muutenkin on noudatettava, on pu-
18135:       heenalais,essa tapauksessa kuitenki.n merkityksensä sikäli
18136:       että kun S•e sisällytdään rauhoitusmääräyksiin. on sen
18137:       rikkominen 22 § :ssä mainittujen ankarampain seuraamus-
18138:       ten alainen ja kielto sen vuoksi vaikutukseLtaan tehok-
18139:       kaampi. -Tässä tarkoitettu kielto on katsottu olevan so-
18140:       vdlutettava siihenkin tapaukseen että metsälautakunnalle
18141:       ilmoitetusta hakkaussopimuks,esta, joUa maanomistaja on
18142:       luovuttanut metsäJä toisen hakattavaksi, käy päättäminen
18143:       että hakkaus vie metsän rappiolle saattamiseen. Valiokun-
18144:        nan mielestä on tällaiseen tapaukseen ulotettu kielto-oikeus
18145:       vaikeuksitta toteutettavissa siihen nähden että metsälauta-
18146:        kunta 8 § :n mukaan annettavista ilmoituksista aikanaan
18147:        saa ti<edon kauppaa varten aijotuista hakkauksista ja siten
18148:        on tilaisuudessa paikaLla toimitetun katselmuksen perus-
18149:       teella asiaa arvosteLemaan.
18150:              Si,ihen nähden että kotitarvepuiden ottaa ei asdus-
18151:       ehdortuksessa ole as,etettu muiden :mjoitusten a;laiseksi kuin
18152:        minkä 1 § :ään sisältyvä yleinen määräys metsän luonnolli-
18153:        sesta uudistumi.sesta käsittää, ei rauhoitetunkaan metsän
18154:        käyttämistä sanottuun tarkoitukseen ole katsottu olevan
18155:        sen laajemmalta rajoitettava. Sama on asianlaita, mi<tä
18156:        tuLee metsämaan käyttämis·een.
18157: .t, §.       Valiokunta ei ole tahtonut antaa maanomistajan it-
18158:        sensä huolehdittavaksi uuden kasvun aikaansaamista ja
18159:        turvaamista tarkoittav:.en toimenpiteitten täytäntöönpanoa.
18160:        Kun näet tällaisten toimenpiteitten tuloksia toisinaan
18161:        voi·daan arvosteLla vasta pitemmän ajan jälkeen, ja kun
18162:        maanomistajat useinkin puuttuvan asiantuntemuksen joh-
18163:        dosta ja ehkäpä muistakin syistä toimittaisi,vat nämä teh-
18164:        tävät vaillinais,esti, on ne jätetty metsälautakunnille. Kui-
18165:        tenkin on VaHokunta katsonut ma:hdolliseksi myöntää
18166:        lautakunnille valla:n pykälässä mainituilla ehdoilla uskoa
18167:        puheenalaisien toimenpiteiden täytäntöönpano maanomis-
18168:        Metsän rappiolle saattamisen estäminen.             9
18169: 
18170: tajalle, jos lautakunta harkitsee s,en tarkoi,tuksenmukai-
18171: seksi ja muutoin sovelia:a!ksi.
18172:       Siihen nähden että metsä hakatulla alueella saattaa o §.
18173: uudistua pi,k<emmin kuin rauhoitnsmääräyksiä annettaessa
18174: on otaksuttu ja päästä sdlais,een kasvukuntoon, ettei se
18175: enää ole erityisen suojduksen tarpeessa, ja kun rauhoite-
18176: tulla alueella tällaisessa tapauksessa ei ainoastaan saatta·isi,
18177: vaan j,ärkiperäisen metsätalouden kannalta pitäisikin
18178: metsää hakata laaj.emmin kuin rauhoitusmääräykset myön-
18179: tävät, on Valiokunta ottanut asetusehdotukseen määräyk-
18180: sen, että rauhoitus voidaan peruuttaa tahi lieventää, jos
18181: metsälautakunta harkitsee s>iihen päteviä syitä olevan.
18182: LuonnoUi,sta on kuitenkin, ettei metsälautakunta saa Ee-
18183: venny:biä myöntää siten, että niiden kautta syrjäytettäi-
18184: siin asetuksen yleinen määräys siitä, mitä metsän rappiolle
18185: saattamiseksi on katsottava.
18186:       Kun metsänhoi,nosuunnitelma käytännössä voi osoit- 6 §.
18187: tautua tarlwitnstaan vastaamattomaksi ja ehkä muuttu-
18188: neiden olosuhteiden johdosta maanomistajalle epäedulli-
18189: seks.ikin, on häneUe varattava· tilaisuus vapautua siitä ja
18190: pääs1tä metsänsä käyttämiseen nähden noudattamaan ase-
18191: tuksen yleisiä säännöksiä. Valiokunta on senvuoksi ase-
18192: tusehdotukseen ottanut si,tä tarkoittavan määräyksen.
18193: Jotta metsän uudistuminen kuitenkin saataisiin turvatuks.i
18194: a1ueiUa, jonka hoinosuunnitelman mukaisesti jo on hakattu,
18195: on maanomistaja samalla velvoitettu noudattamaan metsä-
18196: lautakunnan siinä suhteessa antamia määräyksiä.
18197:       Pitä,en luonnollisena, että maanomistajat heidäin ta- 'i §.
18198: louttaan kosk!evissa kysymyksissä yl•eensä mieluummin
18199: noudattavat itse vaHtsemiensa Iainvalvojien määr.äyksiä
18200: kuin valtion viranomaisten käskyjä ja että as>etuksen pää-
18201: määrä on sen kautta par,emmin saavutettavissa, on Valio-
18202: kunta, huomioonotta,en vielä mitä yl.eisperusteluissa on
18203: tästä esiintuotu, ehdottanut asetuksen valvonnan annetta-
18204: vaksi kuntain va-litsemien metsälautakuntien huolekså.
18205:          10       1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18206: 
18207:            Samalla olisi kuitenkin kruununpalvdijain, joitten tehtä-
18208:            viin r886 vuoden metsälain noudattamisen vaivontakin
18209:            kuuluu, siinä avustettava metsälautakuntia. Siltä varalta,
18210:            että valtion tai kuntain toimesta joillekin paikkakunnille
18211:            asetetaan tilapäisiä tahi vakinaisia metsänvartijoit<J. ase-
18212:            tuksen noudattamis,ta valvomaan, on ehdotukseen otettu
18213:            määräys, että niidenkin tulee olla asianomaisille metsä-
18214:            lautakunnille apuna.
18215:       8 §.          Jotta asetuksen noudattamisen valvonta tulisi helpoi-
18216:            tetuksi on 8 ~ :ssä, sä,ädetty erityinen ilmoittamisvelvolli-
18217:            suus, jonka mukaan metsälautakunnalle on ,edeltäpäin an-
18218:            nettava tieto muista hakkauksista paitsi sellai,sista, jotka
18219:            toimitetaan tilan kotitarv,epuiden ottoa varten. Tästä
18220:            yleisestä säännöstä on kuitenkin katsottu asiamrmkaiseksi
18221:            myöntää poikkeus hakkauksiin nähden, jot,ka tarkoittavat
18222:            tyydyttää oman paikkakunnan väestön tarvetta ja toimi-
18223:            tetaan metsää harventamalla. Samoin on luonnollisesti
18224:            metsälautakunnan hyväksymän hoitosuunnitelman mukai-
18225:            nen metsänkäyttö asetettu ilmoitusvelvollisuuden ulko-
18226:            puolelle.
18227: 9 ja 10 §.          Siihen nähden että se katselmus, joka metsälauta-
18228:            kunnan on 9 § :ssä mainituissa tapauksissa pi,dettävä, saat-
18229:             taa olla kiireellistä laatua ja on taJrkoitettu ainoaSitaan
18230:            alustavaksi toimenpiteeksi, on Valiokunnasta näyttänyt
18231:            sopivalta uskoa sen toimittaminen yhdellekin metsälauta-
18232:            kunnan jäseneHe. Tämä on katsottu mahdolli,seksi siitäkin
18233:             syystä kun asia ro § :ssä edellytetyissä tapauksissa on
18234:             Yiipymättä alistettava metsälautakunnan kokonaisuudes-
18235:             saan kiVsiteltäväksi ja päätettäväksi.
18236:      11 §.          Edellä tarkoitetusta katselmuksesta sekä siitä, miUoin
18237:             asia sen johdosta tulee metsälautakunnan käsiteltäväksi,
18238:             on I I § :ssä määrätty annettavaksi ilmoitus niiUe, joita
18239:             a<s.i,a koskee. Mutta kurr on vältettävä, ettei tästä ilmoitta-
18240:             misesta johdu ,esteitä tai viivytystä: metsälautakuntain toi-
18241:             milile, ja kun asianomaisten läsnäoloa puheenaolevissa tilai-
18242:        Metsän rappiolle saattamisen estäminen.              11
18243: 
18244: suuksissa ei ole katsottu välttämättömäksi varsinkin kun
18245: metsälautakunnan näissä asioissa antamat pä,ätökset 19 § :n
18246: mukaan saatetaan asianomaisten tiret-oon, on tässä pykä-
18247: lässä. tarkoitettu ilmoit1taminen tehty ehdolliseksri.
18248:         Kun on otaksuttavaa, että asetuksen tarkoitus jäisi12 §.
18249: saavuttamatta, jos metsälautakuntain toimivalta rajoitet-
18250: ta;iisiin ainoastaan mäJäräysten antamiseen rauhoituksesta
18251: sekä uuden kasvun aikaansaamisesta: ja turvaamisesta, on
18252: V aliakunta katsonut tarpeelliseksi oikeuttaa metsälauta-
18253: kunnat s,en ohella keskeyttämään jo alotetun hakkauksen
18254: niinhyvin silloin kun sen kautta rikotaan hoitosuunnitel-
18255: maa tahi rauhoitusmääräyksiä kuin såinäkin tapauksessa
18256: että hakkaulben jra:tkaminen johtaisi semmoisen metsän
18257: rappiolle saattamiseen, joka rei ole hoitosuunnitelman eikä
18258: rauhoitusmääräysten alainen. Mutta koska keskeyttämis-
18259: määräys, jota ei tuota pikaa saataisi. aikaan, useissa ta-
18260: pauksissa voisi olla aivan vaikutuks.eton, on keskeyttämis-
18261: valta siinä tapauksessa ·että nikkomus on ilmeinen, myön-
18262: netty metsälautakunnan yksityisiHekin jäsenille sekä kruu-
18263: nunpalvelijoille ja metsänvartijoille, kuitenkiin ehdolla että
18264: he heti alistavat toimenpiteensä metsälautakunnan harkit-
18265: tava:ksi.
18266:         Tämän pyk,älän 2 momenttiin srisäilytetty säännös ·
18267: keskeyttämismääräysten saattamis,esta yleisön tietoon kun-
18268: nan irlmoitusta,ululla julkipannulla kuulutu'kseUa on kat-
18269: sottu tarpeellisekisi sitä varten, ettei, metsän ehkä siirtyessä
18270: to1snn käs,iin keskeytyksen voimassa ollessa, metsän
18271: uudelle omistajalle kävisi mahdolljseksi rikkoa näitä mää-
18272: räyksiä sen varjolla ettei niiden oiremaissaolo ollut häneUe
18273: tunnettu.
18274:         Kun kuntaan kuu'luvia metsämaita toi,sinaan sijaitsee 13 §.
18275: toisen kunnan sisässä ja kun sdlaisten metsäa1ueitten val-
18276: vonta saattaisi käydä hankalaksi, jos s,e olisi S·en kunnan
18277: metsälautakunnan huolenn, johon maa-alue kunnallisesti
18278: kuulu, on Valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaisinta,
18279:     12       1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18280: 
18281:       että sellaiset metsäalueet ovat sen metsälautakunnan val-
18282:       vottavissa, jonka toimipiirin sisässä ne ovat.
18283: 22 §.       Paitsi sitä s<l!'\{~Norangaistus•ta, joka on säädetty seu-
18284:       raamukseksi tässä § :ssä mainituista rikkomuksista, on
18285:       Valiokunta katsonut, että sellaisissa tapauksi·ssa, jolloin
18286:       mets.ää on käytetty vastoin rauhoitusmääräyksiä tai hyväk-
18287:       syttyä hoitosuunnitdmaa, on sakkorangaistuks·en ohella
18288:       hakatut puut tai niiden arvo tuomittava menetetyiksi. Täl-
18289:       laiseen lisämääräykseen on näyttänyt olevan syytä senkin
18290:       vuoksi että täss•ä tarkoitetuissa tapauksissa sakko voi muo-
18291:       dostua liian lieväksi rangaistukseksi eikä sen vuoksi yksis-
18292:       tään voi kyllin tehokkaasti ehkäJistä rauhoitusmääräysten
18293:       ja hoitosuunnitelman rikkomista.
18294: 26 §.       Asetusehdotuks·en 3 § :n mukaan voidaan siinä ta-
18295:       pauksessa että rauhoitus yksistään ·ei riitä uuden kasvun
18296:       aikaansaamiseen rappiolle saatetun metsän tilalle, määrätä
18297:       ryhdyttäväJksi erityisiin sitä tarkoittaviin toimenpiteisiin
18298:       ja siis myöskin metsän keinolliseen uudistamiseen. Tällai-
18299:       sista toimenpiteistä johtuvat kustannukset ovat ensi kä-
18300:       dessä yleens.ä maanomistajan suoritettavat. Jos kuitenkin
18301:       metsää on rappiolle saattanut joku muu kuin maanomis-
18302:       taja eli siis se, jolle hakkuuoikeus on luovutettu tai joka
18303:       ilman oikeutta on metsää käyttänyt, on hän siihen
18304:       ennen maanomistajaa vdvollinen. Se onkin katsot-
18305:       tava oikeudenmukaiseksi ja voi myös osaltaan vaikut-
18306:       taa, ettei hankita hakkuuoikeuksia, jo·iden nojal.la ilmei-
18307:       nen metsän rappiolle saattaminen on mahdollista. Ellei
18308:       kustannubia voi.da ulossaada hakkuuoikeuden omista-
18309:       jalta, ei uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaami-
18310:       s.esta ole jätettävä huolta pitämättä, vaan on maan-
18311:       omistaja semmoisessa tapauksessa velvoitettava niistä joh-
18312:       tuvista kustannuksista vastaamaan. Saman määräy:ksen
18313:       alaiseksi on as·etettu muutkin § :ssä erikseen mainitut kus-
18314:       tannuksd . jovka metsälautakunnaUe aiheutuvat sen toi-
18315:       mista asetuks.en noud<l!ttami•sen valvomiseksi.
18316:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.             13
18317: 
18318:       Valiokunnan mielestä ei asetuksen pitäisi tulla kos- 31 §.
18319: kemaan muuta kuin rälssi- ja perintömaata. Kruunun
18320: huostassa välittömästi olevat maat ovat arm. ohjes,ään-
18321: nöllä 13 p :Itä toukokuuta 1859 ;asetetut järjestetyn met-
18322: sänhoidollisen huolenpidon alaisiksi. V uokraUe annettujen
18323: kunin:kaankartanoitten s,ekä sotilas- ja sivilivirkatalojen
18324: metsänhoito taa's on jär}estetty 26 p :nä huhtikuuta 1871
18325: annetun as,etuksen !kautta ja pappisvinkatalojen metsiä on
18326: voimassaolevan metsälain sekä 19 p:nä heinäkuuta 1892
18327: annetun asetuksen mukaan hoidettava metsänhoitomiehen
18328: laatiman suunnitelman mukaisesti. Vihdoin on voimassa-
18329: olev,assa metsälaissa säädetty ,ehdot, joilla kruununtilan
18330: asukas saa käyttää tilan metsää muuhun kuin kotitar-
18331: peeksi, sekä erityisillä säännöksillä järjestetty niiden vir-
18332: kataJo}en metsän käyttäminen, jotka jollakulla virkansa
18333: nojalla on lmostassaan.
18334:       Siihen nähden että yksityisten metsänkäyttöoikeutta 32 §.
18335: on asetusehdotuksessa entisestään tuntuvasti rajoitettu,
18336: johtuisi asetuksen sovelluttamisesta sellaiseen metsänkäyt-
18337: töön, johon ennen sen julkaisemista tehtyjen välipuheiden
18338: nojalla on saatu oi~eus, yksityisten välisiin oikeussuhte~-
18339: siin selkkau:ksia, joita tuskin kävis,i ainakaan tämän ase-
18340: tuksen yhteydessä yleispätev,ällä tavalla ratkaiseminen.
18341: V aHokunta on senvuoksi katsonut tarkoituksenmukaisekså,
18342: että tällaiseen, aikaisemmin hankittuun oikeuteen perustu-
18343: vaan metsän käyttämiseen nähden edelleenkin sovellute-
18344: taan nykyisen metsälain 14 § :n säännöksiä, ja on tästä
18345: aiheutuva määräys otettu asetuksen 32 § :ään.
18346: 
18347:     Edellä: esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
18348: ehdottaa,
18349:                  että asiassa tehty anont,usehdotus h}'ljät-
18350:            täisiin, sekä
18351:                  että Eduskunta h·yväksyisi ja Keisarillisen
18352:           Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
18353:            täisi seuraa·van asetusehdotuksen:
18354: 14        1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18355: 
18356: 
18357: 
18358: 
18359:                            Asetus
18360:  toimenpiteistä metsän rappiolle saattamisen estä-
18361:                      miseksi.
18362:                           I LUKU.
18363:      Metsän rappiolle saattamisesta Ja
18364:       s i i t .ä a i h e u t u v i s t a s e u r a a m u k-
18365:                               s i s ta.
18366: 
18367:                              I  §.
18368:       Metsää älköön rappiolle saatettako; älköönkä siis met-
18369: saa siten hakatt3!ko, eikä maata hakkuun jälkeen sillä
18370: tavoin käytettäkö, että metsän luonnollinen uudistuminen
18371: sen kautta joutuu vaaraan.
18372:       Mretsän rappiolle saattamiseksi on myös katsottava,
18373: jos •tilan metsää myynnin kautta siinä määrin kulut·etaan,
18374: ettei siitä enään voi pysyvästi saada tilan kotitarvepuita,
18375: tahi jos kasvui.saa nuorta havumetsää propsien, paperi- tai
18376: po1ttopuiden tai muiden ptienempien puutavam,in myynnin
18377: kautta tuhotaan. Mitä myynnistä tässä on säädetty, ol-
18378: koon myöskin voimassa, jos met!:>·ää hakataan myyntiä var-
18379: ten jalostettava:ksi.
18380:                              2 §.
18381:       Mretsän rappiolle saa;ttamiseks.i ei ole katsottava, jos
18382: hakkuu toimitetaan metsälautakunnan hyväksymän hoito-
18383: suunnitelman mukaisesti. Jos tila hoitosuunnitelman voi-
18384: massaolon aikana siirtyy uudelle omistajalle, on suunni-
18385: telma viimemainittua sitova:.
18386:       Metsän rappiolle saattamiseksi älköön myöskään luet-
18387: tako hakkuuta, jos hakkuupaikka. viljellään puutarhaksi,
18388:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.             15
18389: 
18390: pelloksi tai niityk&i taikka käytetään rakennustontiksi, va-
18391: rastopaika~ksi tahi muuhun semmois~een tarkoitukseen.
18392: Sama olkoon laki jos metsän hakkaus tarkoittaa laitumen
18393: parantamista tilan tarvetta vastaavaksi syöttöhaaksi sdlai-
18394: sella alueella, joka maanlaatunsa ja aseman8a puolesta sii-
18395: hen sopii, ja metsälautakunta hakkaukseen suostuu.
18396: 
18397: 
18398:                             3 §.
18399:       Jos metsää saatetaan rappiolle, julistettakoon rap-
18400: piolle saatettu ala sekä niin suuri osa tilan muusta met-
18401: sästä rauhoituksi kuin rappiolle saatetun metsän uudistu-
18402: misen vuoksi on tarpeen, ja ryhdyttäköön rauhoituksen
18403: ohella, milloin s·e katsotaan tarpeelliseksi, toimenpiteisiin
18404: uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamis~eksi.
18405:       Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
18406: maan käyttämisen taikka kummankin kidlon joko rajoi-
18407: tuksilla tai rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rau-
18408: hoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen harki-
18409: taan vaativan.
18410:       J.os aletusta hakkauksesta on havaittavissa, että sen
18411: edelleen jatkaminen johtaa metsän nappiolle saattamiseen,
18412: tai jos rnetsälautakunnalle 8 § :n mukaan ilmoitetusta
18413: hakkausväLipuheesta, jolla maanomistaja on luovuttanut
18414: metsää toisen haikattavaksi, käy päättäminen, että hakkaus
18415: siihen vie, olkoon metsälautakunnalla valta julistaa tilan
18416: koko metsäalakin rauhoitetuksi, kuitenkin siten että täilai-
18417: sen rauhoituks~en kautta voi kiellon alaiseksi tulla vain
18418: sellainen metsän haktkaaminen ja metsämaan käyttäminen,
18419:  joka 1 § :n mukaan on mets,än rappiolle saattamiseksi kat-
18420:  sottava.
18421:        Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan käyttämistä
18422:  älköön rauhoitusmääräysten kautta kieUettäkö, paitsi jos
18423:  metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaa-
18424:  raan.
18425: 16       1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18426: 
18427:                             4 §.
18428:      Edellisessä § :ssä mainittujen. toimenpiteiden täy-
18429: täntöönpanosta pitäköön metsälautakunta huolen. Jos
18430: maanomistaja kirjallisesti sitoutuu metsälautakunnan
18431: määräysten mukaisesti itse panemaan uuden kasvun ai-
18432: kaansaamista ja turvaamista tarkoittavat toimenpiteet
18433: täytäntöön ja tarvittaessa panee siitä vakuuden, voi metsä-
18434: lautakunta sellaisen edun hänelle myöntää.
18435: 
18436:                             5 §,
18437:      Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa tai lieventää,
18438: jos metsälautakunta, huomioonottamalla mitä tässä laissa
18439: säädetään, harkitsee siihen päteviä syitä olevan.
18440: 
18441:                             6 §.
18442:      Maanomistaja, joka haluaa vapautua hoitosuunnitel-
18443: masta, ilmoittakoon siitä metsälautakunnalle ja noudatta-
18444: koon mitä metsälautakunta uuden kasvun aikaansaami-
18445: seksi ja turvaamiseksi hoitosuunnitelman mukaisesti jo
18446: hakatulla alueella määrää.
18447: 
18448: 
18449:                         II LUKU.
18450:        Tämänasetuksen noudattamisen
18451:                v a 1 v o 1'1 n a s t a.
18452: 
18453:                             7 §.
18454:      Tämän lain noudattamista valvovat metsälautakun-
18455: ~~at  ja tulee kruununpalvelijain sekä metsänvartijain,
18456: mis,så sellaisia tämän lain valvontaa varten valtion tai kun-
18457: nan toimesta asetetaan, olla siinä apuna.
18458: 
18459:                             8 §.
18460:       Jos maanomistaja on luovuttanut metsää hakatta-
18461: va:ksi, tulee sekä luovuttajan että hakkuuoikeuden omis-
18462:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.                    17
18463: 
18464: tajan ennen hakkauksen alkamista asianomaiselle metsä-
18465: lautakunnalle kirjallisesti ilmoittaa hakkuupaikka, hak-
18466: kauksen laajuus sekä hakkuuehdot. Jos maanomistaja
18467: itse hakkauttaa metsäänsä myytäväksi tai myyntiä varten
18468: jalostettavaksi, tehköön sama•llaisen ilmoituksen.
18469:      Älköön kuitenkaan edellämainittua ilmoitusvelvolli-
18470: suutta olko, jos hakkaus tarkoittaa metsän harvennusta
18471: poltto- tai muiden kotitarvepuiden hankkimista varten
18472: oman paikkakunnan väestölle, taikka jos metsää hakataan
18473: metsälautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaan.
18474: 
18475: 
18476:                               9 §.
18477:      Kun metsälautakunta on saanut tietää tai sillä on
18478: syytä ·epäillä, että metsää on rappiolle saatettu taå• saatetaan,
18479: taikka: hyväksyttyä hoit:osuunnitelmaa tai rauhoitusmää-
18480: räyksiä on rikottu, toimittakoon katselmuksen, älköönkä
18481: katselmusmiehiä kieliettäkö sitä varten asi.anoma:iselle hak-
18482: kuupaikaHe menemästä. Katselmuksen voi toimittaa yksi-
18483: kin jäsen metsälautakunnan määräyksestä.
18484: 
18485: 
18486:                              IO    §.
18487:                                                              ~
18488: 
18489: 
18490:      Katselmuksesta on laadittava lyhyt toimituskirja.
18491:      Jos katselmuksessa havaitaan, että mets-ää on luvatto-
18492: masti käytetty tai että hakkaus on omansa siihen viemään,
18493: tulee toimitu.skirja·sta käydä ilmi sitä koskevat seikat. Sen
18494: jälkeen on metsälautakunnan viipymättä asia käsiteltävä
18495: ja päätettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä sen joh-
18496: dosta, mitä katse1mukses.sa on käynyt ilmi.
18497: 
18498:                               II   §.
18499:      9 § :ssä mainitun katselmuksen ajasta sekä siitä mil-
18500: loin asia ro § :s.sä edellytetyssä tapauksessa; tulee metsä-
18501:                                                                   2
18502: 18      1911.- Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18503: 
18504: lautakunnassa käsiteltäväksi annettakoon, milloin se
18505: hankaluudetta voi tapahtua, tieto maanomistajalle ja hak-
18506: kuuoikeuden omistajalle taikka hakikauksen johtajalle tai
18507: toimittajalle.
18508: 
18509:                           12   §.
18510:       Jos aletun hakkauksen kautta hoitosuunnitelmaa tai
18511: rauhoitusmääräyksiä on rilwttu tai jos hakkauksen edel-
18512: leen jatkaminen johtaa metsän rappiolle saattamiseen, ol-
18513: koon metsälautakunnalla valta keskeyttää s.e joko koko-
18514: naan tai osittain. Jos rikkomus on ilmeinen, o1koon yksi-
18515: tyisellä metsälautakunnan jäs·enelläkin kuin myös kruunun-
18516: palvelijana ja metsänvartijalla sama oikeus, mutta alista-
18517: koon viipymättä asian metsälautakunnan tutkittavaksi.
18518:       Keskeyttämismääräys on tiedoksi annettava hak-
18519: kauksen johtajalle tai toimittajalle, jos hän on hakkaus-
18520: paikalla tai sen 1äheisyydessä ta;yattavissa, sekä määräyk-
18521: sen antajan nimikirjoituksella varustettuna julkipantava
18522: hakkauspaikaUe tien viereen tai muuhun sopivaan paik-
18523: kaan, ja yleisön tietoon saatettava kunnan ilmoitustau-
18524: lulla 14 päivän aikana julkipannulla kuulutuksella, johon
18525: on merkittävä, minä päivänä kuulutus pantiin nähtäväksi.
18526: 
18527: 
18528: 
18529:                        III LUKU.
18530: Metsälautakunnasta ja oikeudenkäyJJr-
18531:  nistä tämän asetuksen rikkomista
18532:         k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
18533: 
18534:                           13 §.
18535:      Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena; kui-
18536: tenkin saakoon kunta jakaautua useampaankin metsän-
18537: hoitoalueeseen.
18538:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.           19
18539: 
18540:      Metsäalue, joka sijaitsee toisen kunnan sisällä, kuu-
18541: luu sen kunnan metsälautakunnan valvottavaksi.
18542: 
18543:                           14 §.
18544:      Kussakin metsänhoitoaineessa pitää olla metsälauta-
18545: kunta, johon kuuluu vähintään kolme vakinaista ja yhtä
18546: monta varajäsentä.    Kuvernöörin harkinnasta riippuu
18547: kuitenkin, saattaako metsälautakunnan asettaminen kun-
18548: nassa, joka kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
18549:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan
18550: kolmeksi kalenterivuodeksi. Jos jäsen eroaa ennen toimi-
18551: aikansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä olevaksi
18552: ajaksi.
18553:      M·etsälautakunnan palkkaus sekä muut yleisd menot
18554: maksetaan kunnan varoista.
18555: 
18556:                           15 §.
18557:       Metsälautakunnan jäsenet Ja varajäsenet valitsee
18558: kunta siinä asuvista metsänhoitoon perehtyneistä henki-
18559: löistä. Kelpoisuudesta metsälautakunnan jäseneksi sekä
18560: kieltäytymisestä siitä olkoon noudatettava mitä kunnan~
18561: valtuutetuista säädetään.
18562:       Metsälautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan
18563: vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohta-
18564: jan. Vaalista on kuvernöörille tieto annettava.
18565: 
18566:                           16 §.
18567:      Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsu-
18568: muksesta ja on päätösvaltainen, jos kaksi kolmannesta sen
18569: jäs·enistä on saapuvilla. Päätöheksi on tuieva se mieli-
18570: pide, jota us.eammat kannattavat, ja äänien jakaantuessa
18571: tasan on se puoli voittava, johon puheenjohtaja on yhty-
18572: nyt. Jos lautakunnassa on ainoastaan kolme jäsentä, on
18573: 20      1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18574: 
18575: S·e päätösvaltainen, jos kumpikin saapuvilla oleva jäs.en
18576: on yhtä mieltä.
18577:       Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hä-
18578: nen valvonnanaan pöytäkirjaa, johon merkitään kokouk-
18579: sen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, käsitellyt
18580: asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut erimieli-
18581: syys. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksessa läsnä-
18582: olleet päätöksiin osaaottaneet jäsenet.
18583: 
18584:                            I7 §.
18585:      Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
18586: mahdollisimman tarkkoja tietoja toiminta-alueellaan ole-
18587: vien yksityismetsien tilasta, tuiee muualla tässä asetuk-
18588: sessa sille määrättyjen tehtävien lisä:ksi käsitellä ja rat-
18589: kaista rauhoitusta sekä uuden kasvun aikaansaamista ja
18590: turvaamista koskevat asiat sekä pitää huolta niitä tar-
18591: koittavien toimenpiteitten täytäntöönpanosta.
18592: 
18593:                            r8 §.
18594:       Metsälautakunnan on pidettävä luetteloa kaikista
18595: toiminta-alueellaan olevista rauhoitetuista metsistä; ja on
18596: luetteloon merkittävä: tila, johon rauhoitettu alue kuuluu,
18597: tilan omistaja, rauhoitetun alueen asema ja rajat ynnä
18598: rauhoituksen laatu, milloin rauhoitusmääräys on an-
18599: nettu ja julkipantu, kuinka kauan rauhoitus kestää, mi-
18600: hinkä toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi ja
18601: turvaamiseksi on määrätty ryhdyttäväksi, onko mainittu-
18602: jen toimenpiteiden täyttämisestä annettu sitoumus, kuka
18603: sellaisen on antanut sekä, jos erityinen va:kuus sitoumuk-
18604: S•en täyttämisestä on pantu, tämän vakuuden laatu. Kun
18605: rauhoitusmääräykset peruutetaan, tai muutetaan taikka
18606: lakkaavat voimassa olemasta joko metsälautakunnan mää-
18607: räyksestä tai oikeuden päätöksen kautta, on siitä merkintä
18608: luetteloon viipymättä tehtävä.
18609:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.              21
18610: 
18611:      Tiloista, joiden metsää käytetään hyväksytyn hoito-
18612: suunnitelman mukaan, on niinikään luetteloa pidettävä,
18613: johon nähden sovehuvissa kohdin noudatetta:koon mitä
18614: eddlä rauhoitettuja metsiä koskevasta luettelosta on sää~
18615: detty.
18616:      Luettelot pidetään Senaatin vahv·istamain kaavain
18617: mukaan.
18618: 
18619:                             19 §.
18620:        Jos metsälautakunta määrää metsää ra:uhoitettavaksi,
18621: toimituttakoon viipymättä maanomistajalle sekä hakkuu-
18622: oikeuden omistajalle tahi hakkauksen johtajalle tai toi-
18623: mittajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna ja saatta-
18624: koon sen yleisön tietoon kuulutuksella sillä tavoin kuin
18625: 12 § :n 2 momentissa säädetään.
18626:        Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asun-
18627: noSJsaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen asun-
18628: tonsa ovdle kiinnitettävällä tiedoksipanolla. Ellei hän asu
18629: siinä kunnassa, missä tila on, saadaan päätös toimittaa
18630: s>ille, joka tilaa hoitaa taikka joka hakkuuoikeuden omis-
18631: ta.jan puolesta johtaa tahi on johtanut hakkuuta.
18632: 
18633: 
18634:                             20   §.
18635:      Joka ei tyydy metsälautakunna;n päätökseen, hake-
18636: koon siihen muutosta paåkkakunnan ali-oik,eudessa haws-
18637: teen nojalla, joka on toimitettava metsälautakunnan pu-
18638: heenjohtajalle tai jollekin sen jäs·enistä 6o päivän kulues.sa
18639: pää:töksestä tiedon saatua, mutta menköön metsälautakun-
18640: nan päätös siitä huolimatta täytäntöön kunnes oikeus toi-
18641: sin mää~ää.
18642:      Tälla·isia asioita käsiteltäessä kuulustelkoon oikeus,
18643: milloin sen tarpeelliseksi katsoo, metsänhoitoon perehty-
18644: nyttä henkilöä.
18645: 22      1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18646: 
18647:                            21   §.
18648:     Tämän lain mukaan ratka·istavissa a:swrssa päättä-
18649: köön oikeus, vapaasti harkittuaan kai~ki esilletulleet asian-
18650: haarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.
18651: 
18652: 
18653:                         IV LUKU.
18654:      Tämän asetuksen rikkomisesta sekä
18655:               takavarikosta.
18656: 
18657:                            22   §.
18658:       Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä tai
18659: hyvä:ksyttyä metsänhoitosuunrutelmaa tai jättää metsä-
18660: lautakunnalle 8 § :ssä määrätyn ilmoituksen tekemättä,
18661: taikka vastoin asianmukaisesti tiedoksi annettua kes'keyt-
18662: tä.mismääräystä hakkausta jatkaa, rangaistakoon sakolla,
18663: ellei rikoslaissa ole siitä kovempaa rangaistusta säädetty.
18664:       Jos metsää on käytetty vastoin rauhoitus- tai kes-
18665: keyttämismääräyksiä tai hyväksyttyä metsänhoitosuunni-
18666: telmaa, olkoat sitäpaitsi hakatut puut tai niiden arvo
18667: menetetyt.
18668:                              23 §.
18669:      Jos 22 § :n 2 momentissa mainitui.ssa tapauksissa
18670: metsälautakunta katsoo, että puut o;rat takavarikkoon
18671: pantavat, olkoon ulosottomies velvoUinen metsälauta-
18672: kunnan ilmoituks·esta panemaan takavarikon toimeen il-
18673: man ulosotonhaltijan määräystä.
18674: 
18675:                            24 §.
18676:      Takavarikkoon otetut puut ovat myytäv.ät huutokau-
18677: palla niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
18678: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omis-
18679: taja tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos metsälauta-
18680: kunta sitä pyytää ja varottava on, ·että puut muuten pi-
18681:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.              23
18682: 
18683: laantuvat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi kuin
18684: kohtuullista on. Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä
18685: järjestyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omaisuuden
18686: myynnistä on säädetty.
18687:       Jos puiden omistaja tallettaa puiden arvioidun hin-
18688: nan tai asettaa siitä vakuuden, on niiden taka;yarikko heti
18689: peräytettävå. Arvioimisen toimittavat uskotut miehet,
18690: joista puiden omistaja ja metsälautakunta kumpikin valit-
18691: sevat yhden ja siten valitut kolmannen. Olkoon kuitenkin
18692: asiallisilla, jos he siitä sopivat, valta uskoa arvioiminen
18693: yhdelle henkilölle. Jos asiallinen laiminlyö uskotun mie-
18694: hen vatits.emisen ta:i jos asiallisten valitsemat uskotut mie-
18695: het eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee kuntakokouk-
18696: sen esimies, siitä toisen a~siallisen tai uskottuin miesten
18697: ilmoituksen saatuaan, kolmannen. uskotun miehen.
18698: 
18699:                              25 §.
18700:     Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö me-
18701: nee kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
18702: 
18703: 
18704:                          V LUKU.
18705:              E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
18706: 
18707:                              26 §.
18708:      Kustannukset, jotka metsälautakunnalle aiheutuvat
18709: uuden kasvun aikaansaamista ja turvaamista tarkoitta-
18710: vi·en toimenpiteitten täytäntöönpanosta kuin myös rau-
18711: hoitus- tahi hakkauksen keskeyttämismääräysten voimaan
18712: saattamisesta sekä niistä katselmuks·~sta, jotka ovat johta-
18713: neet mainittujen määräysten antamiseen, suorittakoon
18714: maanomistaja.
18715:       Jos metsää on rappiolle saattanut joku muu kuin
18716: maanomistaja, olkoon hän velvollinen edellämainitut kus-
18717: 24      1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18718: 
18719: tannukset korvaamaan. Olkoon kuitenkin maanomistaja
18720: niistä vastaava silloin kun korvausvelvollinen on hakkau6-
18721: oi'keuden omistaja eikä niitä voida häneltä ulossaada.
18722: 
18723:                            27 §.
18724:      Jos asianomainen ei suorita 26 § :sså mainituita kus-
18725: tannuksia, olkoon ulosottomiehellä valta metsälautakun-
18726: nan pyynnöstä ne ilman ulosotonhaltijan määräystä ulos-
18727: ottaa.
18728:                          28 §.
18729:     Paikkakunnalla, jossa ulosottomies ei asu, olkoon
18730: nimismiehen tehtävä, mitä tässä asetuksessa on ulosotto-
18731: miehestä sanottu.
18732:                          29 §.
18733:      Metsälautakunnan toimituskirjat ja 18 § :ssä matm-
18734: tut luettelot ovat julkisia ja on niistä pyydettäessä annet-
18735: tava otteita, joista suoritettavaan lunastukseen nähden on
18736: noudatettava mitä kunnallisten viranomaisten toimituskir-
18737: joista on säädetty.
18738:                             30 §.
18739:     Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaan-
18740: panemista varten tarpeelliset lähemmät määräykset.
18741: 
18742:                            31 §.
18743:      Tämä asetus koskee rälssi- ja perintömaata.
18744: 
18745:                            32 §.
18746:      Tämä asetus astuu v o i m a a n - - - - -
18747: Sen jälkeen sovellutettakoon 3 päivänä syyskuuta 1886
18748: annetun metsälain 14 § :n säännöksiä ainoastaan sellaiseen
18749: metsänkäyttöön nähden, johon siitä tehdyn sopimuksen
18750: kautta on ennen tämän asetuksen julkaisemista saatu
18751: oikeus.
18752:       Metsän rappiolle saattamisen estäminen.               25
18753: 
18754: 
18755: 
18756: 
18757:         Valiokunnassa on ollut ~eskustelun alaisena, olisiko
18758: edeUäolevaan asetursehdotuks·een otettava myös määräyksiä
18759: Sli,itä, mitä: olisi noudatettava metsien suojaamiseksi meren
18760: tai sisäveden rannoilla ja karuluontoisilla saarilla, tunturi-
18761: mailla ja vuoriperäisillä yl1ängöillä, lentohietikoiksi taipui-
18762: salia maalla, jokirannoilla, joilla metsä on suojana maan-
18763: repeämiä vastaan, sekä rantamilla, joilla metsä on säi·ly-
18764: tettävä: kalastuksenhoitoa varten. Valiokunta on kuiten-
18765: kin katsonut, että nämät määräykset sisältyvät osaksi jo
18766: voimassa olevaan metsälakiin ja osaksi taas eivät varsinai-
18767: sesti tähtää niihin tarkoitusperiin, joihin nyt kysymyk-
18768: sessä olevalla as·etuksella pyritään. Tämän takia ja. koska
18769: tällaist•en n. s. suojametsälainsäädännön alaan kuuluvien
18770: lakimääräysten laatimiseen vaadittaisiin paljon seikka-
18771: peräisempiä ja täydellisempiä tutkimuksia ja valmistelu-
18772: töitä kuin mitä asiassa toistaiseksi on tehty, on katsottu
18773: asialle olevan edullisinta, että se kokonaan eroitetaan
18774: tämän asetuksen yhteydestä. Katsoen kuitenkin tällaisten
18775: määräysten tärkeyteen ja siihen, että ne nykyises.sä laissa
18776: ovat puutteelliset, sekä huomioonottamalla vi·elä, että
18777: hallituksen puolelta on jo ryhdytty erinäisten tämän lain-
18778: s.äädännön alaan kuuluvien kysymysten tutkimi,seen, on
18779: Valiokunnan midestä koko tämä n. s. suojametsäkysymys
18780: otettava erityisen va;lmistelun ja siitä ehkä aiheutuvan
18781: lainsäädäntötoimen alaiseksi. Näin ollen saa Valiokunta
18782: kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
18783: 26     1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18784: 
18785:                että Keisarillinen Majesteetti mahdollisim-
18786:           man pian tutkituttaisi, missä määrin on tarpeel-
18787:           lista ryhtyä erityiseen suojametsälainsäädän-
18788:           töön, ja antaisi Eduskunnalle siitä ehkä aiheu-
18789:           tuvan armollisen esityksen.
18790: 
18791: 
18792:      Helsingissä 16 p :nä toukokuuta 1911.
18793: 
18794: 
18795: 
18796:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
18797: johtaja Rautapää, varapuheenjohtaja Peurakoski ( osit-
18798: tain) sekä jäsenet Aromaa (osittain), Hahl (osittain),
18799: Hedberg (osittain), lnborr, Kananen, Kautto (osittain),
18800: KnuutilCII (osittain), K!urikka (osittain), Lohi, W. Mäkelä,
18801: Saari, Savolainen, Tanttu (osittain), T. Typpö ja Vahe
18802: (osittain) sekä osittain varajäsenet Listo, Nylander, Oks-
18803: man, Riihelä, Roos ja Väänänen.
18804:                     Vastalause N:o l.                   27
18805: 
18806: 
18807: 
18808: 
18809:                     Vastalauseita.
18810: 
18811: 
18812:      Asetuksen noudattamisen valvonta ei mielestämme
18813: asetusehdotuksessa ole tullut järjestetyksi tyydyttävällä
18814: tavalla. Metsälautakunnalle on annettu sellaisia tehtäviä,
18815: kuten esim. metsänhoitosuunnitelmien hyväksyminen,
18816: metsän uudistamistoimenpiteitten tarpeellisuuden arvos-
18817: teleminen ja niitten määrääminen y. m., jotka edellyttä-
18818: vät metsälautakuntien jäseniltä asiantuntemusta ja laa-
18819: joja ammattitietoja. Aniharvoissa tapauksissa voitaisi
18820: metsälautakuntiin kuitenkin saada henkilöitä, joilla olisi
18821: tällaiset tiedot ja jotka muutenkin pystyisivät käsittele-
18822: mään asetuksen sovelluttamisesta johtuvia tärkeämerki-
18823: tyksellisiä taloudellisia kysymyksiä. Jos metsälautakun-
18824: nan jäsenet näin ollen ovat pakoitetut omin neuvoin,
18825: ilman ammattimiehen apua, sekaantumaan yksityisten
18826: metsänkäyttöön siinä määrin kuin laki edellyttää, saat-
18827: taisi siitä johtua pitkiä riitaisuuksia, vieläpä, jos kysy-
18828:  myksessä on suuret hakkuut, raskaita korvausvelvolli-
18829: suuksiakin. Jos he taas tällaisten seurausten pelosta
18830: tulisivat pidättäytymään toiminnasta silloinkin kun sitä
18831:  ehkä paraiten tarvittaisi, jäisi asetuksen tarkoitusperä
18832: saavuttamatta. Tarpeen vaatimaa on sen vuoksi, että
18833:  asetuksen noudattamisen valvontaa varten asetetaan
18834:  metsälautakuntien ohelle metsänhoitoon perehtyneitä,
18835:  korkeamman ammattiopetuksen saaneita virkailijoita
18836:  antamaan metsälautakunnille tarvittavaa ammatillista
18837: 28      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18838: 
18839: apua ja ohjausta sekä järjestämään ja valvomaan niiden
18840: toimintaa. Kun tämänlaatuisien virkailijain toimivalta ja
18841: tehtävät kuitenkin ovat asetuksessa määriteltävät, johtuu
18842: siitä, että asetusehdotus on kysymyksenalaisessa suh-
18843: teessa rakennettava kokonaan uudelle pohjalle.
18844:       Sitäpaitsi sisältää asetusehdotus määräyksiä, jotka
18845: tarpeettoman paljon rajattavat yksityisen metsänkäyttö-
18846: oikeutta. Emme kuitenkaan ole katsoneet olevan syytä
18847: tässä yhteydessä niihin yksityiskohdissaan kajota, vaan
18848: ehdotamme kunnioittaen,
18849: 
18850:                  että eduskunta palauttaisi asetusehdotuk-
18851:            sen Talousvaliokuntaan muodosteltavaksi ase-
18852:            tuksen noudattamisen valvontaan nähden sel-
18853:            laiselle pohjalle, johon edellä olemme viitan-
18854:            neet.
18855: 
18856: 
18857:      Helsingissä 16 p :nä toukokuuta 1911.
18858: 
18859:      John Hedberg.                    J. Kurikka.
18860:      J. Oskari Peurakoski.            Hugo Rautapää.
18861:                       Iisakki Vahe.
18862:                        Vastalause II.                      29
18863: 
18864: 
18865: 
18866: 
18867:                              II.
18868: 
18869:       Tämän lakiehdotuksen suhteen olemme toisella kan-
18870: nalla kuin valiokunnan enemmistö, etenkin siinä mikä kos-
18871: kee asetuksen noudattamisen valvontaa sekä oikeuden-
18872: käyntiä asetusta vastaan tehtyihin rikkomuksiin nähden.
18873: Emme pitäisi tarpeellisena eikä tarkoitustaan vastaavana
18874: sitä, että erityiset kunnaUiset metsä'lautakunnat asetetaan
18875: tätä tarkoitusta varten.
18876:       Ensinnäkin mikäli näille metsälautakunnille on as·e-
18877: tusehdotuksessa annettu tuomioistuimen luonne, rauhoi-
18878: tusta ja uuden kasvun hankkimista koskevissa kysymyk-
18879: sissä, voitaisiin tämä tehtävä jättää kihlaiYunnanoikeu-
18880: delle, joka mielestämme olisi varsinkin lainopiHisen kyvyn
18881: puolesta pätevämpi asiaa käsittelemään.
18882:       Mitä asetuksen noudattamisen valvontaan tulee, sopisi
18883: se paremmin yksinomaan kruununpalvelijain ja erityisten
18884: sitä varten tarpeen mukaan asetettavain metsänvartijain
18885: toimeksi. On huomattava että kun nämä lautakunnat
18886: asetus.ehdotuksen mukaan valitaan kuten muutkin kunnal-
18887: liset virkailijat, huolimatta siitä josko he tuollaista tointa
18888: tahtoisiva~t vastaanottaa tahi ei, on hyvin epäiltävää josko
18889: täten asetetut lautakunnat tulevat tarpeeUisen tarmokkaasti
18890: valvonnasta huolta pitämään. Onhan luonnollista, että
18891: tällainen tavallaan poliisin toimi on hyvin epämieluinen
18892: tehtävä sille, joka vasten tahtoaan tällaiseen toimeen ase-
18893: tetaan. Sitä paitsi, kun näiden palkkaus on kokonaan kun-
18894: tien asiana, on otaksuttavaa, että toimi tuiee olemaan va·in
18895: 30      1911. -   Eduskuntaestitysmietintö N:o 10.
18896: 
18897: jonkunlaisena sivutoimena, jonka vuoksi epäilemme että
18898: nämä lautakunnat tulevat suurelta osalta olemaan sellaisia
18899: kuolleita virastoja, joilla: ei ole suurtakaan käytännöllistä
18900: merkitystä. Koska kunnallinen toiminta on maassamme jo
18901: siksi monipuolinen, että siinä tarvitaan hyvin monenlaisia
18902: lautakuntia, on hyvin todennäköistä että useat kunnat hy-
18903: vin vastenmielisesti tällaisia uusia lautakuntia tulevat aset-
18904: tamaan ja palkkaamaan. Tästä tulisi myös jotenkin omi-
18905: tuinen oikeusjärjestelmä, kun samat henkilöt tulisivat ole-
18906: maan ilmiantajan, syyttäjän ja tuomarin asemassa.
18907:       Asetuksen noudattamisen valvonta tulisi siis käsityk-
18908: s·emme mukaan olemaan tarkoituksenmukaisempi ja te-
18909: hokkaampi, jos se tu1isi yksinomaan sellaisten henkilöiden
18910: toimeksi, jotka vapaaehtoisesti, vakituista palkkaa vas-
18911: taan, ottavat sen toimekseen.
18912:       A>Setusehdotuksessa on tosin jätetty tilaisuus sekä
18913: kunnille .että valtioUe asettaa tällaisia metsänvartijoita
18914: metsälautakunnille avuksi, mutta kun asetusehdotuksessa
18915: on miltei kaikki tehtäväit nimenomaan yksityiskohtaisesti
18916: asetettu metsälautakunnille, niin ei o1e mitään edellytyksiä,
18917: että metsänvartijoita tultaisiin suuremmassa määrin aset-
18918: tamaan. Saman syyn takia luultavasti kruununpalvelijat
18919: katsovat itsensä vapautetuiksi asiaan huomiota kiinnittä-
18920: mästä.
18921:      Kun asetusehdotus esittämällemme periaatteelle raken-
18922: nettuna vaatisi hyvin suuria oleellisia muutoksia kokoon-
18923: panoansa nähden, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
18924:                 että Eduskunta palauttaisi asetusehdotltk-
18925:            sen takaisin Talousvaliokuntaan muodostelta-
18926:            vaksi edellä esittämämme periaatteen mukai-
18927:            seksi.
18928:      Helsingissä I 6 p :nä toukokuuta I 9 I I.
18929:      K. A. Lohi.                            Eero Hahl.
18930:                       Vastalause UI.                     31
18931: 
18932: 
18933: 
18934: 
18935:                             III.
18936: 
18937:      Valiokunta on mietinnössään tunnustanut nykyisen
18938: Metsälain 14 § :n, jonka tilalle tämä asetusehdotus on
18939: aijottu, puutteellis~eksi ja epämääräiseksi, minkä takia sen
18940: vaikutuskin on jäänyt tehottomaksi. Mutta koska kysy-
18941: myksessä on niin tärkeä kansantalout,eemme syvästi vai-
18942: kuttava lainsäädännön ala, niin olisivat määräykset tässä
18943: uudessa asetuksessa saatavat niin selviksi ja täysin tar-
18944: koitustaan vastaaviksi kuin mahdollista. Niin ei ole kui-
18945: tenkaan tapahtunut. Valiokunnan mietintö on tullut
18946: enemmistön vaikutuksesta yhä edeUeen puutteelliseksi ja
18947: tarkoitustaan vastaamattomaksi, josta syystä aHekirjoitta-
18948: neet metsätalouttamme ja yht~eistä hyvää silmälläpitäen
18949: eivät ole voineet sitä hyväksyä. Ta'hdomme tässä tuoda
18950: esiin ehdotuksen pääasialliset puutteet.
18951:       Asetusehdotuksen 1 § :n mukaan tarkoitetaan metsän
18952: rappiolle saattamisdla sellaista metsän hakkaamista tai
18953: metsämaan sellaista käyttämistä, ,että metsän luonnollinen
18954: uudistus senkautta joutuu vaaraan". Mielestämme tämä
18955: sananmuoto ei ole kyllin: sitova. Sen sijaan pitäisi sanoa:
18956: ,että metsän luonnollinen uudistus sen kautta käy vai-
18957: keaksi, ja arvokkaamman metsän sijaan on vaarassa kas-
18958: vaa arvottomampi". Silloin voisi metsälautakunta mää-
18959: rätä keinollisen uudistuksen toimeenpanrtavaksi, vaikka
18960: luonnollinen uudistus ei vielä olisikaan aivan mahdoton.
18961: Valiokunta on sattuvasti kyllä voimassa oievan metsälain
18962: suuremmaksi puutteeksi maininnut vaillinaiset määräykset
18963: 32     1911. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
18964: 
18965: siemenpuiden luvusta ja laadusta. Mainittujen puiden pi-
18966: täisi taloudelliselta kannalta katsoen, joka on pääasia, olla
18967: terveitä ja arvokkaita puulajeja, mutta vaillinaisten mää-
18968: räysten vuoksi hakkaaja voi niiksi jättää hänelle kelpaa-
18969: mattoma:t ja arvottomat puut, joilla metsän siemenrtäjänä
18970: ei ole mertkityst,ä. Estääkseen metsiämme tällä tavalla ta-
18971: loudellisesti rappeutumasta, on Valiokunta käyttänyt sa-
18972: nanmuotoa ,metsää älköön rappiolle saatettako". Tätä
18973: voitaisiin ehkä joissain tapauksissa väärinkin tulkita.
18974: ,Rappio" -sanalle voitaisiin näet antaa sama merkitys
18975: kuin sanalle ,hävittäminen", vaikka näillä sanoilla
18976: onkin käytännöllis·essä elämäs,sä erilainen, selvästi va-
18977: kiintunut merkitys. Kun esim. joku Eike on taloudelli-
18978: sesti :tuottamattomassa kunnossa, niin: sanotaan sen ole-
18979: van ,rappiolta", mutta kun sitä ei ole enää olemassakaan,
18980:  niin silloin se on ,hävitetty". Valiokunnan enemmistö ei
18981: ole tahtonut selittää rappioUe saattamisen todellista mer-
18982:  kitystä. Siksi olemme katsoneet tarpeelliseksi väärän tul-
18983:  kinnan välttämiseksi ja selvyyden aikaansaamiseksi tähän
18984:  lakiin liittää r § :n r mom. loppuun lisälauseen, joka takaisi
18985: luonnollisen uudistuksen laatuunsa nähden tarkoitustaan
18986:  va'staavaksi. Tämän lisäyksen tehtyämme oiemme voineet
18987:  jättää määräykset siemenpuista kokonaan pois.
18988:        ~estäväisyysperiaatteesta johtuvat määräykset eivät
18989:  myös ole mielestämme täysin riittäviä, vaan tahtoisimme
18990:  r § :n 2 momenttiin sen lisäyksen mikä ehdotuksestamme
18991:  näkyy. Tämä olisi tarpeellinen erittäinkin siksi, että maas-
18992:  samme on niin paljon maatiloja, joiila ei ole asutusta ja
18993:  joilla metsänhävittämisen vaara on paljon suurempi, nämä
18994:  tilat kun usein ovat keinottelijain käsissä. Valiokunnan
18995:  mietinnön mukaan jää kuitenkin näillä metsänmyynti pal-
18996:  jon vapaammaksi kuin edellämainitu>illa tilorilla. Mietintö
18997:  ·edistää siis huijausta ja tämän poistamiseksi olis~ siinä eh-
18998:  dottamamme lisämääräys tarpeen.
18999:                      Vastalause Ifl.                     33
19000: 
19001:       Riittämättöminä pidämme myös 3 § :n määräyksiä.
19002: Välttämättömästi pitäisi saada metsänomistajat keinolli-
19003: sesti uudistamaan jo tätä ennenkin rappiolle saatetut met-
19004: sämaat. Tähän on sitäkin suurempi syy, kun tällainen
19005: toimenpide olisi såä kansan- että yksityistaloudeiie mitä
19006: edullisinta. Myöskin pitäisi rangaistus metsälain rikkomi-
19007: sesta määrätä tarpeeksi tehoisaksi. Lain rikkominen saat-
19008: taa kyllä johtua puuttuvista tiedoista ja ymmärtämättö-
19009: myydestä, mutta se voi myös johtua itsekikäistä tarkoi-
19010: tuksista, keinotte1uhalusta ja puuttuvasta lain kunnioituk-
19011: sesta. Siksi pitäisi jä:ttää metsälautakunnalle valta har-
19012: kintansa mukaan, vaikkapa rappiolle saattaminen vielä ei
19013: ole tapahtunutkaan, vaan aljdtu hakkaus näyttää siihen
19014:  vievän, julistaa tilan koko metsäkin, jos tarpeelliseksi
19015: havaitaan, täydellisen myyntikiellon alaisåsi.
19016:       Ei oLe mielestämme myöskään oikein ·että metsä-
19017: lautakunnan palkkaus ja muut yleiset kustannukset mak-
19018:  sdaan kunnan yleisistä varoista, sillä asetus tulee hyö-
19019:  dyttämään metsänomistajia pa<koittamalla heitä käyttä-
19020:  mään metsäänsä järkevästi ja siten saamaan metsäpä·ä-
19021:  omastaan tulevaisuudessa tu-lonsa säännöHisesti suurene-
19022:  maan. Siksi on väärin että kunta kokonaisuudessaan tulee
19023:  maksamaan menoja, joista suurin hyöty lankeaa metsän-
19024:  omistajille. Tässä tosin on kysymyksessä yht•eiskunnankin
19025:  etu, mutta ansi·oton arvonnousu on yhteiskunnallisen kehi-
19026:  t)"ksen vaikutuksesta suuresti lisännyt metsänomistajien
19027:  tuloja. Siltäkin kanmlta on siis aivan kohtuullista, että
19028:  metsälautakunnan kustannukset otetaan metsänomista-
19029:  jilta eikä maalaisköyhälistöltä, :kuten Valiokunnan
19030:  mietinnön mukaan tulisi tapahtumaan. Oikeuden jakami-
19031:  sessa Valiokunnan enemmistö on sitä vastoin syrjäyttänyt
19032:  köyhälistön, ehdottamalla lain valvonnasta pä.ättämisen
19033:  tapahtuvaksi nykyisen kukkarovallan perusteella. Maan-
19034:   omistajat tulisivat näinollen itse pitämään huolta itsensä
19035:   syyttämisestä. Siitä kuitenkin oltanee yksimielisiä, että
19036: 34     1911. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
19037: 
19038:  e1vat ihmiset ole halukkaita itseänsä syyttämään, joten
19039:  lainvalvonta jäisi varsin heikoksi. Tällaista kuwkarovaltaa
19040:  vastaan puhuu vielä sekin seikka, että Eduskunta on jo
19041:  ennen hyväksynyt yleisen äänioikeuden uudessa kunnal-
19042:  lislakiehdotuksessa. Näistä syistä ehdotamme dtä I 5 §
19043:  hyväksyttäisiin ehdottamaamme suuntaan.
19044:         Kun yhteiskunnan edun kannalta on välttämätöntä
19045:  tällaisen taloudellisen lain säätäminen, niin on myös luon-
19046:  nollista, että niidLe, jotka sitä halua.vat seurata, hankitaan
19047:  neuvoja ja opastusta käyttämään metsäänsä niin etteivät
19048:  joutuisi ti.etämättömyydessään rikkomaan lakia, mitä ei
19049:  edes pidetä lieventävänä asiahaarana rangaistusta määrät-
19050:  täesdi:i. Tämä täydennys voidaan vallan hyvin sovittaa
19051:  tähän lakiin yhdistämällä valvonta- ja neuvontatoimet
19052:  samoihin käsiin. Metsälautakunnan jäs•enet ja metsävar-
19053:  tijat olisivat näin ollen metsänhoitoharrastuks,enkin edistä-
19054:  jinä paikkakunnalla, kehoittaw ihmisiä vakaumuksen tie-
19055:  täkin metsäin järkiperäiseen hoitamiseen. Täten olisi lain
19056: kunnioitus ja menestyskin paremmin taattu kansan kes-
19057: kuudessa, joten rauhoitus- ja. muita toimenpit.eitä ei juuri
19058:  tarvittaisi käyttää ri:mulloin kuin keinottelijoiden kurissa-
19059:  pitämiseksi. Tä:stä. syystä ehdotamme I 7 § :ään otetta-
19060:  v,aksi toisen momentin tämän tarkoituksen saJavuttami-
19061:  seksi. Voimassaolevassa maanvuokralaissa on kyllä taattu
19062:  vuokraajalle korvaus siinä tapauksessa että hänen käyttö-
19063:  oikeuttaan metsään supist.etaan, mutta uuden metsälain
19064: voimaan astuttua voisivat maanomistajat kuitenkin tämän
19065: varjolla vetäytyä pois vuokralain 16 § :n määräyksistä.
19066:  Siksi ehdotamme, että 30 § :ksi otettaisiin tätä asiaa kos-
19067: keva uusi pykälä.
19068:        Mietinnössä olevassa viimeis·essä pykälässä jätetään
19069: voimassaolevan metsälain 14 § voimaan kaikissa niissä
19070: tapauksissa, jolloin on saatu oikeus metsänhakkaamiseen
19071: ·ennen tämän lain voimaanastumista. Tämän katsomme
19072: olevan mitä turmiollisimman S·ekä edistävän suuressa mää-
19073:                       Vastalause 111.                     35
19074: 
19075: rin metsänraiskausta. Sillä kaikki metsä- ja maakeinotte-
19076: lijat voivat käyttää tätä pykälää edukseen. Samoin kaikki
19077: maanomistajat pyrkivät myymään maatilansa, joko tilat-
19078: tamille palstotettaviksi tahi muuben. Kaikki siis semmoi-
19079: set ainekset, jotka yleinen mi·elipide on jo aikoja tuomin-
19080: nut, jätetään mellastamaan metsissä enti-sellä tavalla ja
19081: varsinaiset maanviljelijät, joiden: tähden ei us·ein niin an-
19082: karaa metsäl•akia tarvittaisikaan, yksin tulevat tämän uuden
19083: asetuksen alaisiksi. Tällainen jos mikään, on omansa nos-
19084: tamaan ankaraa tyytymättömyyttä ja kunnioituksen puu-
19085: tetta lakia kohtaan, joka jättää keinottelijat vapaiksi ja
19086: saHii sellaisen oikeudettomuuden tapahtuvan.           Ehdo-
19087: tamme sentähden että 32 § :n loppuosa vanhan metsälain
19088: sovdluttamisesta jätettäisiin kokonaan pois.
19089:       Kai.ken edelläsanotun perusteella ehdotamme,
19090: 
19091:                 että Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan
19092:            asetusehdotuksen näin kuuluvana:
19093: 
19094: 
19095: 
19096: 
19097:                           Asetus
19098: metsänhoidosta ja toimenpiteistä sen rappiolle saat-
19099:                tamisen estämisestä.
19100: 
19101:                          I LUKU.
19102: Metsänhoido·sta sekä metsän rappi.olle
19103:     s a a t t a m i s e n s e u r a a m u k s i s t a.
19104: 
19105:                              I §.
19106: 
19107:      Metsää tai metsämaata älköön rappiolle saatettako.
19108: Älköön myös metsää siten hakattako ja maata hakikuun
19109: jälkeen sillä tavoin käytettäkö, että metsän luonnollinen
19110: 36     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
19111: 
19112: uudistus sen kautta käy vaikeaksi ja arvokkaamman met-
19113: sän sijaan on vaarassa kasvaa arvottomampi.
19114:       Metsän rappiolle saattamiseksi on myös katsEJttava,
19115: jos tilan metsää myynin kautta siinä määrin kulutetaan,
19116: ettei si·itä voi pysyväisesti saada tilan kotitarvepuita, tahi
19117: jos hakkuu on ristiriidassa tilan metsäalaan ja metsä-
19118: varoi11in nähden, taikka j.os kasvuisa•a nuorta havumetsää
19119: propsien, paperipuiden, pohtopuiden tai muiden: sen tapais-
19120: ten pienempien puutavarain myynnin kautta tuhotaan.
19121: 
19122: 
19123:                              2   §.
19124:      Kuten V aliakunnan mietinnössä.
19125: 
19126: 
19127:                              3 §.
19128:       Jos metsää on r<l!ppiolle saatettu tahi saatetaan, julis-
19129: tettakoon tilan metsä tahi osa siitä rauhoitetuksi ja ryh-
19130: clyttäköön rauhoituksen ohella, milloin se katsotaan tar-
19131: peelliseksi, toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi
19132: ja turvaamiseksi.
19133:       Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen ta:hi metsä-
19134: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoi-
19135: tuksilla tai rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään
19136: rauhoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen
19137: harkitaan vaativan.
19138:       Jos metsälautakunnalle 8 § :n mukaisista ilmoituskir-
19139: joista käy ilmi, että ha:kkaus johtaisi metsän rappiolle
19140: saattamiseen, olkoon metsälautakunnalla valta julistaa
19141: tilan koko metsäalakin rauhoitetuksi, kutenkin siten että
19142: tällaisen rauhoituksen kautta voi kiellon alaiseksi tulla
19143: vain •sellaJinen metsän hakkaaminen, joka I § :n mukaan
19144: on metsän rappiolle saattamiseksi katsottava.
19145:       Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan käyttä-
19146: mistä älköön ra.uhoitusmääräysten kautta kiellettäkö,
19147:                      Vastalause III.                    37
19148: 
19149: paitsi jos metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta
19150: joutuu vaaraan.
19151:                         4-6 §§.
19152:     Kuten V aliakunnan mietinnössä.
19153: 
19154: 
19155:                        II LUKU.
19156:     Tämän asetuksen 111oudattamisen
19157:              v a 1 v o n n a s t a.
19158: 
19159:     Kuten V aliakunnan mietinnössä.
19160: 
19161: 
19162:                        IIILUKU.
19163: Metsä 1 autakunnasta ja oikeudenkäy n-
19164:  nistä tämän asetuksen rikkomista
19165:           k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
19166: 
19167:                            I3 §.
19168:     Kuten V aliakunnan mietinnössä.
19169: 
19170:                           I4 §.
19171:      Kussakin metsä:hoitoalueessa pitää olla metsälauta-
19172: kunta, johon kuuluu vähintään kolme vakinaista ja yhtä
19173: monta varajäsentä.    Kuvernöörin harkinnasta riippuu
19174: kuitenkin, saattaako metsälautakunnan ~asettaminen kun-
19175: nassa, joka kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
19176:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajä:senet valitaan kol-
19177: meksi kalenterivuodeksi. Jos, jäsen eroaa ennen toimiai-
19178: kansa loppua, astuu sijaan vall"ajäsen jälellä olevaksi
19179: ajaksi.
19180:      Metsälautakunnan palkkaus sekä muut yleiset menot
19181: maksetaan kunnan varoista . jotka kootaan maanomistajia
19182: 38    1911. -    Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
19183: 
19184: V·eroittamalla heidän omistamansa manttaalin suuruuden
19185: mukaan; ja olkoon ta:ksoitukseen nähden muuten voimassa
19186: mitä kunnallistaksoituksesta on säädetty.
19187: 
19188:                             15   §.
19189:      1\!Tetsälautakunnan Jasenet ja varajäsenet valitsee
19190: kuntakokous siinä asuvista metsänhoitoon perehtyneistä
19191: henkilöistä.
19192:      Vaalissa on kullakin vaalioikeut<etulla yksi ääni.
19193:      Kdpoisuuc:Lesta metsälautakunnan jäs.eneksi sekä
19194: kieltäytymisestä siitä olkoon noudatettava mitä kunnan-
19195: valtuutetuista säädetään.
19196:      Mds,älauta,kunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan
19197: vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohta-
19198: Jan. Vaalista on kuv·ernöörille tieto annettava.
19199: 
19200:                             16 §.
19201:      Kuten valiokunnan mietinnössä.
19202: 
19203:                             17 §.
19204:       Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
19205: mahdollisimman tarkkoja. tietoja toim[nta-alueellaan ole-
19206: vi•en yksityismetsien tilasta, tulee muualla tässä asetuksessa
19207: si.Ue määrättyjen tehtävien lisäks.i kä·sit.ellä ja ratkaista
19208: rauhoitusta sekä uuden kasvun a;kaa;nsaamista ja turvaa-
19209: mista kosk;evat asiat sekä pitää huolta niitä tarkoittavien
19210: toimenpitdtten täytäntöönpanosta.
19211:       Sen ohella tulee metsälautakunti·en ja metsänvartijain
19212: myöskin herättää harrastusta metsäin järkiperäiseen käyt-
19213: tämiseen ja siitä I.evittää tietoja.
19214: 
19215:                          18-21        §§.
19216:      Kut•en valiokunnan mietinnössä.
19217:                       Vastalause 111.                  39
19218: 
19219:                         IV LUKU.
19220:  Tämän asetuksen rikkomisesta sekä
19221:           t a k a v a r i k o s t a.
19222: 
19223:                             22   §.
19224:      Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä,
19225: hyväksyttyä metsänhoitosuunnitelmaa tai jättää metsä-
19226: lautakunnaHe 8 § :ssä määrätyn ilmoitulksen tekemättä,
19227: taikka vastoin asianmukaisesti tiedoksi ~annettua keskeyt-
19228: tämismääräystä hakkausta jatkaa, rangaistakoon sakolla
19229: tahi vankeudeHa.
19230:      Jos metsää on käytetty vastoin rauhoitus- tai kes-
19231: keyttämismääräyks,iä tai hyväksyttyä metsänhoitosuunni-
19232: telmaa, olkoot sitäpaits·i hakatut puut tai niiden arvo
19233: menetetyt.
19234: 
19235:                         23-25 §§.
19236:     Kuten valiokunnan mietinnössä.
19237: 
19238: 
19239:                         V LUKU.
19240:             E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
19241: 
19242:                         26-29 §§.
19243:      Kuten Valiokummn mietinnössä.
19244: 
19245:                             30 §.
19246:       Jos tämän asetuksen määräysten johdosta supistetaan
19247: torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokrami,ehen
19248: käyttöotikeutta tilan metsään tai metsämaahan, noudatet-
19249: takoon, mitä 12 p :nä maaJiskuuta 1909 torpan, lampuoti-
19250: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun asetuksen 16
19251: § :ssä metsänkäyttöoikeuden supistamisesta sanotaan.
19252: 40    1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
19253: 
19254:                            3I §.
19255:     Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaan-
19256: panemista varten tarpeelliset lähemmät määräybet.
19257: 
19258:                            32 §.
19259:      Tämä asetus koskee rähsi- ja perintömaata.
19260: 
19261:                            33 §.
19262:      Tämä asetus astuu voimaan
19263: 
19264: 
19265:      Helsingissä r6 p. toukokuuta 191 I.
19266: 
19267:      Taneli Typpö.                     V. Mäkelä.
19268:      J. Kautto.                        Kaarlo Saari.
19269:      Anni Savolainen.                  E. Aromaa.
19270:                         J. Kananen .
19271: 
19272: 
19273: 
19274: 
19275:                                    •
19276:                       Vastalause IV.                    41
19277: 
19278: 
19279: 
19280: 
19281:                            IV.
19282:       Valiokunta, jöka on saanut käsiteltäväkseen erinäisiä
19283: eduskuntaesityksiä, jotka tarkoittavat toimenpiteisiin ryh-
19284: tymistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi, on näiden
19285: eduskuntaesitysten perusteella valmistanut lakiehdotuksen,
19286: jonka säännökset, ·erittäinkin I § :n 2 momentin, suuressa
19287: m'äärin rajoittavat yksityis.en maanomistajan metsän-
19288: käyttöoikeutta. Nämä määräykset ovat sen luontoisia,
19289: että niiden voidaan katsoa koskettavan perustusiakia,
19290: minkä takia niiden toimeenpanonlkin pitäisi tapahtua perus-
19291: tuslain sä:ätämässä järjestyksessä. Valiokunta ei ole kui-
19292: tenkaan katsonut tarpeeHiseksi kääntyä Perustuslakivalio-
19293: kunnan puoleen selvityksen aikaansaamiseksi siitä, missä
19294: määrin lakiehdotus ja varsinkin sen r § :n 2 momentti kose-
19295: kettavat perustuslakia. Omasta puolestani olen kuitenkin
19296: sitä mieltä, että selvityksen saaminen puheenaolevan laki-
19297: ehdotuks•en suhteesta perustuslakiin on välttämättömän
19298: tarpeellinen. Kruununtalojen perinnöksi myymisestä hel-
19299: mikuun 2·I p :nä r 789 annetun Kuninkaallisen asetuksen
19300: 2 ja 5 § :n säännöksistä, 23 p :nä helmikuuta 1789 annettu-
19301: jen yht·eisen kansan vapauksien ja etuuksien 2 § :stä sekä
19302: Yhdistys- ja V rukuuskirjan 3 § :n 2 momentista näyttää
19303: käyvän selville, ·että yksityisen maanomistajan lkäyttöoi-
19304: keus metsäänsä on perustuslailla turvattu. Näin ollen
19305: näyttää minusta siltä, että V aliakunnan lakiehdotusta
19306: metsänhävittämisen ehkäisemisestä ei voida toimeenpanna
19307: muussa kuin perustuslain muuttamisesta säådetyssä jär-
19308: j estY'ksessä.
19309: 42    1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 10.
19310: 
19311:       Muuten, kun V aliakunnan laatima lakiehdotus toi-
19312: menpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi suuressa
19313: mJäärin on saman luontoinen kuin 1910 vuoden vahiopäi-
19314: vi·en Talousvaliokunnan laatima ehdotus asetUJkseksi sa-
19315: masta asiasta, pyydän saada, lähemmäm selvityksen saa-
19316: miseksi katsantokannastani perustuslakikysymyksessä kuin
19317: myöskin lakiehdotuksesta yleensä, viitata asiassa anta-
19318: maani vastalauseeseen, joka liittyy metsälakikysymyksessä
19319: mainituilla valtiopäivillä annettuun mietintöön.
19320:       Koska minä edellämainituista syistä tällä kertaa yhtä
19321: vähän kun edellisilläkään valtiopäivillä olen voinut yh-
19322: tyä V aHokunnan nyt Eduskunnalle jättämään lakiehdo-
19323: tukseen ja koska midestäni Valiokunnan ehdotuksen hy-
19324: väksyminen siinä vaiheessa, missä asia nyt on, ei olisi
19325: oikeaan osattu, saan kunnioittaen .ehdottaa,
19326: 
19327:                että Eduskunta hylkäisi puheenaolevan
19328:            eduskuntaesitysmietinnön lakiehdotuksineen.
19329: 
19330: 
19331:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 191 r.
19332: 
19333:                                                   J. Inborr.
19334: 
19335: 
19336: 
19337: 
19338:             HELSINKI   I9I I.   VIHTORI   KOSONEN 0.-Y.
19339:        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
19340: 
19341: 
19342: 
19343: 
19344:                Laki valiokunnan mietintö N:o 4
19345:            eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
19346:            Ulosottolain 1 luvun 1 §:n muuttamista.
19347: 
19348: 
19349:      Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmirsteltavaksi lä-
19350: hettänyt edustaja Schybergsonin tekemän eduskuntaeSii-
19351: tyksen N :o 13, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi Ulos-
19352: ottolain r luvun r § :n muuttamisesta.
19353: 
19354: 
19355:      Edellämainitun lainpaikan mukaan on voimassa, että
19356: ulosottoasioirta käså,ttelee ja tutkii ulosotonhaltija, jona
19357: maalla on Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija, kukin
19358: läänissään, ja kaupungissra maistraatti. Eduskuntaesityk-
19359: sessä on lausuttu että, kun maistraa:tti pitää istuntoja vain
19360: määrättyinä päivinä viikossa ja siis ainoastaan täalöin
19361: voidaan käsitellä ulosottoasioita, se vaikuttaa haitalli-
19362: sesti niiden käsittelyn joutuisuuteen kaupungissa. Yli-
19363: määräisten istuntojen pitäminen väliajalla kiir,eellisiä
19364: asioita varten kohtaa taas vaikeuksia sen vuokSii, että
19365: maistraatin jäsenet silloin usein ovat toimittamassa katsel-
19366: muksia tai muita senlaatuisia heille kuuluv,ia tehtäviä.
19367: Varsinkin suuremmissa kaupungeissa ·on tapahtunut että,
19368: kun maistraatti kerrotusta syystä ei ole voinut pitää yli-
19369: määräistä istuntoa eikä ulosotonlhaltijalta pyydettyyn toi-
19370: menpiteeseen senvuoksi tarpeellisen nopeasti ryhtyä, tär-
19371: keät taloudelliset edut ovat joutuneet kärsimään. On
19372: 2      1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
19373: 
19374: myös, lausuu esityksentekijä, huomattava, että nnssa
19375: kaupungeissa, missä ulosottoasiain luku on suuri, maistraa7
19376: tin kaikki jäsenet eivät voi sanottuihin asioihin seikka-
19377: peräisesti perehtyä, vaan jää tämä pakostakin yhden
19378: ainoan jäsenen tehtäväksi, toi1sten kuitenkin myös ollen
19379: niistä vastuussa. Se jäsen, jonka huolena ulosottoasiat
19380: ovat, ei taas pu10lestaan voi riittävän tarkkaavasti seurata
19381: muiden asåain käsittelyä. Kun hänen lisäksi, on koetettava
19382: i1stunnon kestäessä saada ulosottoasiat niin valmiiksi, että
19383: maistraatin jäs·enet voivat allekirjoittaa päätökset, aikaan-
19384: saa tämä usein haittaa jo käsittelyn tarkkuude1lekin, mutta
19385: ennen kaikkea toimituskirjain laadintaan nähden.
19386:        Edelläesitetyn epäkohdan poistamiseksi on eduskunta-
19387: esityksessä ehdotettu kyseenalaisen lainkohdan muutta-
19388: mista s.iten, että jokin maistraatin jäsen voitaisiin mää-
19389: rätä ulosotonhaltijaksi kaupungissa, ja olisi hänellä sil-
19390: loin oleva kolm se toimivalta, mikä mai'Straatina ulosoton-
19391: haltijana nykyään on. Ulosotonhaltija voisi tä1löin, riip-
19392: pumatta maistraatin istunnoista, jol.m päivä ja, milloin
19393: tärkeät taloudellis·et edut vaativat suurempaa joutuisuutta,
19394: muunakin kuin varsinaisena virka-ai:J.mnaan olla asian-
19395: omaisten tavattavissa ja suorittaa s·ellaisia häneltä pyydet-
19396:  tyjå virkatehtäviä, jotka eivät siedä viivytystä. Kun ehdo-
19397:  tettu järjestelmä ·esityksent•ekijän midestä ei kuitenkaan
19398:  olisi tarpeellinen kaikkialla, oEsi se, eri harkinnan perus-
19399:  teel[a, erityisellä armollisella asetuksella määrättävä toi-
19400:  meenpantavwks.i vain niissä kaupungeissa, missä olojen
19401:  havaitaan sitä vaativan.
19402:        Valiokunnankin mielipiteen mukaan on se epäkohta,
19403:  mikä aiheutuu siitä, että maistraatin kokonaisuudessaan
19404:  on toimittava ulosotonhaltijana, monin paikoin siksi huo-
19405:  mattava, että on syytä ryhtyä toimenpit.ees·een sen poista-
19406:  miseksi. Kysymyksenalais·esta asiantilasta ei muuten ole
19407:  haittaa ainoastaan suuremmissa kaupung·eissa vaan myös
19408:  pienemmissä, joissa ma·istraatti pitää harvemmin istuntoja.
19409:                    Ulosottolain 1 1. 1 §.                     3
19410: 
19411: Useissa kaupung·eissa on senvuoksi tullutkin käytäntöön se
19412: tapa, .että pormestari yksin ja muinakin aikoina kuin maist-
19413: raatin istuntopäivinä käsittelee ulosottoasioita. Tämä on
19414: tietysti mahdollista siten, .että käsittely tapahtuu maistraa-
19415: tin nimessä ja. sen ka,ikkien jäs·enten vastuulla. Ehclotettua
19416: lainsäädäntötoimenpidettä, jolla niinmuodoin jo on tukea
19417: käytännÖSJsäkin ja joka on sekä yksinkertainen että tarkoi-
19418: tetuille peri11e viepä, katsoo VaEokunta senvuoksi ol.evan
19419: kannatettava. Ei liene myöskään perusteltua aihetta pelkoon
19420: että, ulosottoasiain jäädessä ainoastaan yhden maistraatin
19421:  jäsenen haltuun, käsittelyn joutuisuus saavutettaisiin sen
19422:  tarkkuuden ja siis oikeusturvallisuuden kustannuksella.
19423:  Ulosoti'oasiat ovat yleensä varsin yks.inkertaiset, ja kun
19424:  ulosoto111haltijaksi määrättävänmaistraatin jäsenen tietysti
19425:  täytyisi olla lainoppinut, ei ole syytä pelätä, ettei hän pys-
19426:  tyisi sanottua tointa hoitamaan. Onhan pienempien kau-
19427:  punki·en maistraatissa vain yksi lainoppinut jäsen, joka
19428:  tosiasiallis.esti yksin ratkaisee ulosottoasiat silloinkin, kun
19429:  maistraatin muut jäsenet ottavat niiden käsittelyyn osaa.
19430:  Myöskään kuvernöörinvirastoissa ei tavallisesti useampi
19431:  kuin yksi lainoppinut henkilö ole osallisena ulosottoasiain
19432:  käsittelyssä. Ruotsissa on muuten voimassa samallainen
19433:   järjeste!lmä kuin nyt ehdotettu. Myöskin Saksassa on
19434:   alimmassa oikeudessa, Amtsgericht'issä, jonka käyteltä-
19435:  viä muiden muassa tuomioiden täytäntöönpanoa koskevat
19436:   asiat ovat, vain yksi lainoppinut jäsen. Kun eduskunta-
19437:   esityksestä ·ei kuitenkaan käy ilmi, että s·en maistraatin jä-
19438:   senen, joka voitaisiin määrätä ulosotonhalti,jaksi, tulee olla
19439:   lainoppinut, on Valiokunta ehdotukseen lisännyt tätä kos-
19440:   k,evan mä-äräyksen. Sen ohessa on Valiokunta sijoittanut
19441:   ehdotetun säännöksen, ei niinkuin eduskuntaesityksessä
19442:   eri momentiksi, vaan pykälän I momenttiin, jota paitsi
19443:   Valiokunta on muodollisesti korjannut ehdotusta.
19444:         Valiokunta niinmuodoin kunnioittaen ehdottaa,
19445: 4     1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
19446: 
19447:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
19448:           sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi
19449:           lähettäisi seuraavan asetuksen:
19450: 
19451: 
19452:                            Asetus
19453: Suomen Suuriruhtinaanmaan 3 päivänä joulukuuta 1895 anne-
19454:        tun Ulosottolain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta.
19455:      Täten säädetään, että Suomen Suuriruhtinaanmaan
19456: 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun Ulosottolain I luvun
19457: I § muutetaan näin kuuluvaksi:
19458:      Ulosottoasioita käsittde.e ja tutkii ulosotonhaltija,
19459: jona maalla on Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltija,
19460: kukin lää:nissään, ja kaupungissa maistraatti tai, jos eri-
19461: tyisdlä armollisdla asetuksella niin määrätään, joku maist-
19462: raatin lainoppi111ut jäsen.
19463:      Maaseuduksi luetaan tässä laissa maaiaisoikeuden
19464: alainen kaupunkikin.
19465: 
19466: 
19467:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
19468: heenjohtaja Nybergh, varapuheenjohtaja Kotonen, jäse-
19469: net Airola, Aronen, A. Castren, Hakala, Anni Huotari,
19470: Lapv,eteläinen, Lilius, Mannermaa. Poutiainen, Rosen-
19471: qvist, Tulikoura, Tuomi, Viljomaa ja I. Yrjö-Koskinen
19472: sekä varajäsenet Iipponen, Rantanen ja L. Typpö.
19473: 
19474:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 19II.
19475: 
19476: 
19477: 
19478: 
19479:             HELSINKI   I9II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
19480:   1911. -- S. V. M. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 11.
19481: 
19482: 
19483: 
19484: 
19485:               Suuren valiokunnan mietintö N:o 11
19486:           eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee
19487:           Ulosottolain 1 luvun 1 §:n muuttamista.
19488: 
19489: 
19490:      Käsiteltyänsä tätä asiaa, saa Suuri valiokunta kun-
19491: nioittaen ehdottaa,
19492: 
19493:               että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokun-
19494:           nan mietinnö"ssä N:o 4 olevan ehdotuksen ase-
19495:           tukseksi Suomen Suuriruhtinaanmaan 3 päi-
19496:           vänä joulukuuta 1895 annetun Ulosottolain
19497:           1 luvun 1 §:n muuttamisesta.
19498: 
19499:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1911.
19500: Helsinki 1911. Vihtori Kosonen Osakeyhtiö
19501:           1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:e 12.
19502: 
19503: 
19504: 
19505: 
19506:                   L a k i- j a ta 1o u s v a 1i o k u n n a n m i e-
19507:           t i n t ö N:o 3 eduskuntaesityksen johdosta, joka
19508:           sisältää ehdotuksen 23 päivänä heinäkuuta 1902
19509:           annetun Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muuHa-
19510:           miseksi.
19511: 
19512: 
19513:       Edustajain Arosen y. m. edellämainitun eduskun-
19514: taesityk&cn N :o · 25 on Eduskunta pöytäkirjanotteella
19515: 21 päivältä helmikuuta 1911 lähettänyt valmisteleYaa
19516: käsittelyä varten Laki- ja talousvaliokuntaan. Asiaa
19517: käsitellessään on Valiokunta kuulustellut asiantuntijana
19518: Yli-insinööriä, Tohtori K. R. v. Willebrand'ia.
19519: 
19520: 
19521: 
19522:      Eduskuntaesityksen tekijät lausuvat, että puutava-
19523: rateollisuuden kehityttyä maassamme yhä suuremmaksi
19524: ja sen mukana metsäntuotteiden lauttauksenkin vuosi
19525: vuodelta enennyttyä olivat eräät voimassa olevan Vesi-
19526: oikeuslain säännökset metsäntuotteiden lauttaamisesta
19527: osottautuneet riittämättömiksi käytännöllisen tarpeen
19528: vaatimalla tavalla järjestämään lauttauksen synnyttä-
19529: miä oikeussuhteita ja poistamaan eräitä sen tuottamia
19530: haittoja. Erittäinkin olivat ne Vesioikeuslain määräyk-
19531: set, jotka koskevat uponneiden tai uppoamaisillaan ole-
19532: vien puiden ylösottamista, näyttäytyneet tarkoitustaan
19533: vastaamattomiksi. Tunnettua oli nimittäin että suun-
19534: naton joukko puita jokaisella uittokaudella jäi virumaan
19535: vesistöjen pohjaan, aiheuttaen vesistöjen mataloitumista,
19536: 2          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19537: 
19538: jopa kapeilla paikoilla veden patoutumistakin sekä tuot-
19539: taen haittaa yleiselle keskusliikenteelle samoin kuin kalas-
19540: tuselinkeinolle. Vaikka lauttaustavaran omistajien vel-
19541: vollisuus lain mukaan olisi viipymättä toimittaa upon-
19542: neet tai uppoamaisillaan olevat puunsa pois vesistöistä,
19543: niin huolehtivat he verrattain harvoin tällaisesta vesistö-
19544: jen puhdistamisesta, olivatpa kuten kokemus osotti val-
19545: miit oikeudenkäynniukin avulla koettamaan estää muita-
19546: kin henkilöitä ottamasta ylös sanotunlaisia puita. Tällai-
19547: seen menettelyyn katsovat esityksen allekirjoittajat laut-
19548: taustavaran omistajilla olevan tilaisuutta sen kautta että
19549: Vesioikeuslain 2 luvun 18 § määrää, että upouneen tai
19550: uppoamaisillaan vedessä olevan puun saa, paitsi veden
19551: omistajaa, ottaa pois vain se, joka siitä kärsii haittaa.
19552: Sillä paitsi että useasti oli eriävän tulkinnan varassa ke-
19553: nen oli katsottava puheenalaisessa suhteessa kärsivän
19554: haittaa, niin ei haittaa kärsiväkään varattomuuden tai
19555: muun syyn takia monessa tapauksessa itse saattanut ryh-
19556: tyä puita vedestä nostamaan.
19557:      Korjausta kaipaisi myöskin se mainitun pykälän
19558: määräys, että uponnut puu, jota omistaja ei ottanut
19559: ylös vuoden kuluessa, katsottiin hyljätyksi, etenkin siitå
19560: syystä että oli vaikea näyttää toteen mikä puu oli ollut
19561: vuotta kauemmin uponneena, koska puiden omistaJat
19562: eivät käyttäneet lauttaustavarassaan merkkiä, joka set~
19563: vittäisi milloin puiden lauttaus oli alotettu. Nyt mainitttt
19564: määräaika voitaisiin sen tähden rajoittaa siihen kalen-
19565: terivuoteen, jona lauttaus oli toimitettu, erittäinkin kun
19566: Vesioikeuslain 7 luvun 3 §:ssä nykyäänkin oli säädetty-
19567: nä rangaistus siltä varalta että puiden omistaja jätti en-
19568: nen vuoden lauttausajan loppua ottamatta pois puun,
19569: joka oli jäänyt uppoamaisilleen veteen.
19570:      Liian pitkäksi katsovat eduskuntaesityksen tekijät
19571: myöskin sen yhdeksi vuodeksi määrätyn ajan, jonka ku--
19572: luessa upouneen tai uppoamaisillaan olleen puun omista-
19573:                   Vesioikeuslain 2 1. 18 §.               3
19574: 
19575: ja voi ylösotto- ja kuulutuskulut maksamalla lunasta11.
19576: vedestä nostetun puun. Vähävaraisempien henkilöiden
19577: oli e,sian nykyisillään ollessa miltei mahdoton ryhtyä.
19578: nostamaan sanotunlaisia puita, vaikka ne tuottaisivatkin
19579: heille haittaa, kun palkkaa työstään voi saada odottaa
19580: vuoden, vieläpä paljon kauemminkin, jos asiasta syntyi
19581: oikeudenkäynti. Vaara oli sen tähden olemassa, ettei ku-
19582: kaan ryhtynyt puheenalaisia puita ylösottamaan vaan
19583: että ne jäivät veteen virumaan, aikaansaaden vesistöjem-
19584: me pilaantumista.
19585:      Mainitsemiensa epäkohtien poistamiseksi ehdottavat
19586: esityksentekijät Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muutetta-
19587: vaksi sillä tavoin, että ken tahansa saisi todistajain läsnä
19588: ollessa viedä lähellä olevalle rannalle uponneen tai up-
19589: poamaisillaan vedessä olevan puun, jota ei viipymättä
19590: oteta pois; ja joutuisi puu ylösottajan omaksi, ellei sen
19591: omistaja julkisesti annetun ilmoituksen jälkeen viimeis-
19592: tään kolmen kuukauden kuluessa ole maksanut ylösotto-
19593: ja ilmoituskuluja sekä vienyt pois puuta.
19594:       Uponnut puu taasen, jota omistaja ei ottanut ylös
19595: viimeistään ennen uittokauden kalenterivuoden loppua,
19596: katsottaisiin hyljätyksi.
19597: 
19598: 
19599: 
19600:      Ennen nykyisen Vesioikeuslain voimaan astumista
19601: ei lainsäädännössämille ollut osotettuna keinoa niiden
19602: epäkohtain korjaamiseen, joita uponneen ja uppoamai-
19603: sillaan olevan puun veteen jättäminen tuottaa. Tämän
19604: puutteen poistamiseksi otti ehdotusta lakisäännöksiksi
19605: vesioikeudesta valmistamaan 1 päivänä lokakuuta 1889
19606: asetottu komitea metsäntuotteiden lauttausta koskevaan
19607: asetusehdotukseensa säännöksen, jonka mukaan uppoa-
19608: maisillaan lauttausväylässä pystyssä olevan puun sai
19609: vesistön omistaja tai muu, joka siitä kärsi haittaa, viedä
19610: 4          1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19611: 
19612: lähimmälle rannalle, ja joutui puu ylösottajan omaksi,
19613: jollei sen omistaja vuoden kuluessa, saatuaan siitä paik-
19614: kakunnan kirkossa julkaistulla kuulutuksella muistutuk-
19615: sen, saapunut maksamaan kuulutus- ja ylösottokuluja
19616: sekä viemään pois puun.
19617:       Uponnut puu, jota omistaja tai lauttaaja ei ottanut
19618: ylös, katsottiin hyljätyksi ja joutui vesistön omistajan
19619: tai muun omaksi, joka siitä kärsi haittaa ja otti sen ylös.
19620:       Komitean mietintöön liitetyssä vastalauseessa huo-
19621: mautetaan, että komitea edelläkerrotulla säännöksellä an-
19622: toi rannanomistajalle tai kenelle muulle tahansa, joka
19623: siitä saattoi kärsiä haittaa, oikeuden ilman mitään laut-
19624: taajaile toimitettua ilmoitusta tai poisottokäskyä viedii
19625: uppoamaisillaan oleva puu lähimmälle rannalle sekä
19626: velkoa puun omistajalta mielivaltaisia ylösottokuluja.
19627: Kun otettiin huomioon että rannan- tai kalavedenom.is·
19628: taja voi ja sai siirtää tämän oikeutensa kenelle hän tah-
19629: toi, myönnettiin puheenalainen oikeus itse asiassa kenelin
19630: hyvänsä. Sellainen säännös ei ainoastaan laillistutta1si.
19631: vaan jopa suorastaan synnyttäisi monenlaista väärir.-
19632: käyttöä ja ilkivaltaa sen kautta että ken tahansa saatta~si
19633:  tehdä elinkeinokseen jokaisessa suurenpuolisessa 1aut-
19634:  tausväylässä aina löytyvien uppoamaisillaan olevien pu:r-
19635:  don kokoamisen ja maihin viemisen sekä mielivaltaisL~n
19636:  korvauksen vaatimisen tästä puun omistajalta.           Jotta
19637:  sanotunlainen keinottelu saataisiin vielä tuotta vamma kfa,
19638:  voitaisiin sitä kehittää sillä tavoin että jo maalle .'edett)
19639:  'VOUynyt tukki lykätään veteen muulla kohdalla lauttaus-
19640:  väylää jälleen vietäväksi maihin. Näiden lauttaajaa uh-
19641:  kaavien vaarojen poistamiseksi ehdottaa vastalausu.irJ,
19642:  ettii uppoamaisillaan lanttauväylässä pystyssä olevan
19643:  puun, jota lauttauksenpäällysmies ei käskystä korjannut
19644:  pois, l:-3lsivat komitean mainitsemat henkilöt viedä lä-
19645:  himmälle rannalle.
19646:       Valtiosäädyille 1900 vuoden valtiopäivillä asiasta an-
19647:                   Vesioikeuslain 2 l. 18 §.             5
19648: nettuun armolliseen esitykseen sisältyvän vesioikeuslain-
19649: ehdotuksen 2 luvun 18 §:ssä oli puheenalainen säännös
19650: muodostettu sillä tavoin, että uppoamaisillaan vedessä
19651: pyfityssä seisovan puun, jota ei otettu pois käskystä Ja
19652: joka tapauksessa ennen sen vuoden lauttausajan loppu<t.,
19653: sai vedenomistaja tahi se, joka siitä kärsi haittaa, vieda
19654: lähellä olevalle rannalle, ja joutui puu hänen omakseen
19655: €llei sen omistaja pitäjän kirkossa kuuluttamalla anne-
19656: tun kehotuksen jälkeen vuoden kuluessa maksanut ylös·
19657: otto- ja kuulutuskuluja sekä vienyt pois puuta.
19658:       Uponnut puu, jota omistaja ei ottanut ylös vuoden
19659: kuluessa, katsottiin hyljätyksi.
19660:       Armollisessa esityksessä oli niinmuodoin otettu huo-
19661: mioon edelläkerrotussa vastalauseessa tehty muistutus,
19662: että lauttaajaa itseään olisi ensin käskettävä viemään
19663: pois uppoamaisillaan veteen jäänyt puu, ennenkuin veden
19664: omistaja tai puun takia haittaa kärsivä saisi ryhtyä täl-
19665: laiseen toimenpiteeseen. Sitä vastoin esityksessä ei ollut
19666: komitean ehdottamaa selventävää määräystä siitä, kuka
19667: oli oikeutettu ottamaan haltuunsa hyljätyksi katsottavan
19668: upouneen puun, minkä ohessa tätä haltuunotto-oikeutta
19669: oli rajoitettu siten, että upouneen puun omistajalle oli
19670: varattu aikaa yksi vuosi itse korjata pois puu, jonka jäl-
19671: keen se vasta voitiin pitää hyljättynä.
19672:       Vesioikeusvaliokunta, jonka valmisteltavaksi yllä-
19673: mainittu armollinen esitys lykättiin, lausui asiasta anta-
19674: massaan mietinnössä, että esityksen mukaan alkaisi m-
19675: keus upouneen tahi uppoamaisillaan olevan puun ylös-
19676: ottoon vasta sitten, kun omistaja vissin ajan kuluessa ei
19677: itse ollut poistanut puuta. - Niihin suuriin haittoihin
19678: nähden, joita tällaisen puutavaran vesistössä viruminen
19679: tuotti, ja kun olisi vaikeata päättää kauanko uponnut
19680: puu oli pohjassa maannut, ei .valiokunta puolestaan kat-
19681: sonut olevan syytä tällä tavalla rajoittaa asianomaisen
19682: oikeutta itse ja puunomistajan kustannuksella poistaa
19683: 6         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19684: 
19685: vesistöstä uponnutta tahi uppoamaisillaan olevaa laut-
19686: taustavaraa, minkä tähden ja kun valiokunta myöskään ei
19687: katsonut että mitään erotusta kysymyksenalaisessa suh-
19688: teessa pitäisi tehdä upouneen ja uppoamaisillaan olevan
19689: puun välillä, valiokunta antoi 2 luvun 18 §:lle sellaisen
19690: muutetun sanamuodon, kuin sillä voimassa olevassa Ve-
19691:  sioikeuslaissamme sitten tuli olemaan.
19692: 
19693: 
19694:      Vertailun vuoksi mainittakoon seuraavaa lainsaä-
19695: dännön kannasta esillä olevaan kysymykseen nähden
19696: niissä maissa, joissa olot ovat eniten meikäläisten olojen
19697: kaltaiset.
19698:      Ruotsin 30 päivänä joulukuuta 1880 annetun
19699: lauttaussäännön 18 §:ssä säädetään että, jos puu on
19700: uponnut yleiseen lauttausväylään sellaisella paikalla,
19701: jossa se voi aiheuttaa mataloitumista tai muuta haittaa,
19702: pitäköön kuninkaan käskynhaltija sellaisen puun pOis-
19703: viemisestä samaHaista tointa, kuin lauttausrakennuksen
19704: kunnossapitämisestä 17 §:n 1 momentissa sanotaan; ol-
19705: koon myös rannanomistajana tai muulla, joka puun ve-
19706: teen jättämisestä voi kärsiä haittaa, valta ilmoituksen ja
19707: katselmuksen jälkeen, niinkuin mainitun §:n 2 momen-
19708: tissa säädetään, ottaa puu ylös lauttaajien kustannuksel-
19709: la. Sillä tavoin ylösotettu puu saatakoon kustannusten
19710: peittämiseksi myydä julkisella huutokaupalla. Mitä nyt
19711: on sanottu uponneesta puusta olkoon voimassa myös up-
19712: poamaisillaan lauttausväylässä pystyssä olevaan puuhun
19713: nähden.
19714:      Edelläviitattu 17 § taasen säätää, että jollei kulku-
19715: väylän turvaamiseksi tai muuten suojaksi lauttauksen
19716: aiheuttamaita vahingolta määrättyjä rakennuksia pidetä
19717: kunnossa, vaatikoon kun:i.nkaan käskynhaltija lauttaajia
19718: sen täyttämään tai, jos niin vaaditaan, korjauttakoon
19719: heti puutteellisuuden heidän kustannuksellaan.
19720:                    Vesioikeuslain 2 1. 18 §·                7
19721: 
19722:      Jos suojarakennuksen kunnossapidon laiminlyönnin
19723: kautta syntyy vaaraa vesilaitokselle tai muulle omaisuu-
19724: delle eikä puutteellisuutta nopeasti paranneta sittenkurr1
19725: lauttaushallitukselle tai sille, joka piirissä johtaa laut-
19726: tausta, on siitä ilmoitettu; olkoon myös se, joka laimin-
19727: lyönnistä voi kärsiä haittaa, oikeutettu lauttaajien kus-
19728: tannuksella itse toimittamaan työn, sittenkuin paikka-
19729: kunnan kruununpalvelija paikalla pitämässään katsel-
19730: muksessa on todistanut puutteellisuuden olevan olemassa.
19731:      Norjan vesioikeuslaki 1 päivältä heinäkuuta 1887
19732: taasen sisältää asiasta seuraavat määräykset.
19733:      Tukit ja muut esineet, jotka tavataan uponnein·:t
19734: yleistä liikettä välittävään vesistöön, liikkeelle esteeksi ja
19735: haitaksi, ja joiden omistajaa ei tiedetä, tai joita omistaJa
19736: ei ota ylös nimismiehen (tai kaupungissa poliisimestarin)
19737: hänelle määräämän sopivan ajan kuluessa, voi mainittu
19738: viranomainen antaa muiden ottaa ylös.
19739:      Vesistöissä, joissa puutavaraa lautataan, on laut-
19740: taushallituksen asiana pitää huolta uponneiden tukkien
19741: ylösottamisesta. Jollei mainittu hallitus kehoituksen saa-
19742: tuaan pidä huolta että ylösotto toimitetaan tyydyttävällä
19743: tavalla ja kyllin nopeasti, on nimismies (poliisimestari)
19744: oikeutettu luovuttamaan ylösottamisen muille.
19745:      Jos ylösotetussa tukissa on tunnettu merkki, on
19746: omistajalla oikeus vaatia tukki luovuteltavaksi hänelle
19747: sitä vastaan että maksetaan sopiva osa kaikista ylösotto-
19748: työstä aiheutuneista kustannuksista.
19749: 
19750: 
19751: 
19752: 
19753:      Kuten havaitaan siitä selostuksesta, joka edellä on
19754: annettu Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n syntymisestä, kiin··
19755: nittivät 1900 vuoden Valtiosäädyt erityistä huomiota
19756: esillä olevassa eduskuntaesityksessä mainittuihin lam-
19757: 8          1911. - Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19758: 
19759: säännöksiin. Torjuakseen mikäli mahdollista sen mo-
19760: nenlaatuisen haitan, mikä metsäntuotteiden lauttauksee-
19761: ta voi koitua maamme vesistöille, tiukensivat Valtiosää-
19762: dyt hwomattavasti armollisen esityksen määräyksiä upon-
19763: neista ja uppoamaisillaan olevista puista siihen suun-
19764: taan, että oikeutetut vaatimukset vesistöjen puhtaana
19765: pysymiseen nähden tulisivat täytetyiksi. Että tämä tar-
19766: koitusperä olisi kyllin tyydyttävällä tavalla saavutettu, el
19767: Valiokunta tahdo väittää. Päinvastoin lienee kiistämä-
19768: töntä että sellaisissa vesistöissä, joissa uittoa useamm:tn
19769: toimitetaan, suuressa määrin löytyy uponneita puita, joi-
19770: ta asianomaiset puunomistajat eivät ole nostaneet ylös,
19771: ja jotka tuottavat erilaatuista haittaa .
19772:      . Harkittaessa mihin keinoihin olisi ryhdyttävä pa-
19773: rannuksen aikaansaamiseksi puheena olevaan epäkoh-
19774: taan, on Valiokunnassa ilmennyt eri mieliä. Eduskun-
19775: taesityksen perusteluissa mainituilla syillä on Valiokun-
19776: nan vähemmistö tässä suhteessa kannattanut Vesioikeul'!-
19777: lain 2 luvun 18 §:n muuttamista esityksessä ehdote-
19778: tuna tavalla, jota paitsi tämän muutoksen tueksi vähem-
19779: mistön puolelta vielä on huomautettu, että puheenalainen
19780: pykälä siten muutettuna ei ainoastaan olisi täysin sopu-
19781: soinnussa vesistöjen puhtaana pitämistä tarkoittavien
19782: säännösten kanssa Vesioikeuslain 2 luvussa, vaan että
19783: se voimakkaasti edistäisi tätä yleishyödyllistä pyrkimystä,
19784: samalla kuin oikeuden myöntäminen kenelle tahansa ot-
19785: taa ylös uponneita tai uppoamaisillaan olevia puita tar-
19786:  joisi vesistöjen lähistöllä asuville työläisille tilaisuuden
19787: satunnaiseen ansioon varsinkin syksyllä, jolloin useinktn
19788: työnpuute vallitsee. Mainitussa pykälässä löytyvän vuo-
19789: den määräajan lyhentämisen puolesta kolmeksi kuukau-
19790:  deksi on taasen esiintuotu että puu, joka ensin oltuaan
19791:  pitkän ajan vedessä sen jälkeen viruu vuoden, ehkä
19792: kauemminkin rannalla, tämän kautta menettää niin pal-
19793: jon arvostaan, että se tuskin enää peittää ylösottokuluJa,
19794:                    Vesioikeuslain 2 1. 18 §.              9
19795: 
19796: minkä tähden ajan lyhentäminen olisi tarpeen, jotta
19797: ylösottajalle turvattaisiin palkka työstään.
19798:      Valiokunnan enemmistö taasen on pitänyt sangen
19799: arveluttavana asettua asiassa sille eduskuntaesityksessä
19800: esiintyvälle periaatteelliselle kannalle, että kuka tahansa,
19801: olematta veden omistaja tahi kärsimättä mitään haittaa
19802: uponneesta tai uppoamaisillaan vedessä olevasta puustu,
19803: saisi ryhtyä sellaisia puita vedestä poistamaan. Ei m-
19804: mittäin näytä luultavalta, että henkilöt, joille nuo puut
19805: eivät ole miksikään haitaksi, rupeisivat pelkästä vesistön
19806: puhdistamisen harrastuksesta. sieltä puita nostamaan,
19807: vaan johtuisi se muista vaikuttimista, esim. ansionhalus-
19808: ta. Todennäköisesti liittyisi useampia henkilöitä yhteen
19809: joukkueiksi, jotka ammattimaisesti kokoilisivat upounet-
19810: ta tai uppoamaisillaan olevia puita, vaatiakseen sitten
19811: puiden omistajalta palkan työstään. Tällaisten asiaan
19812: kuulumattomien henkilöiden väliintulo näyttää kuiten-
19813: kin tarpeettomalta, jota paitsi ei olisi odottamaton-
19814: ta vaikka se johtaisi väärinkäyttöönkin. Missä rannan
19815: omistaja tai joku muu todella kärsii haittaa uponnelstfl
19816: tai uppoavista puista, siellä voivat he kyllä omin neuvoin
19817: poistaa tuollaisen esteen tai antaa sen poistamisen siihen
19818: kykenevän henkilön tehtäväksi. Mutta ajateltavissa on
19819: myös, että lauttaaja on rannan omistajan ja mahdollista
19820: haittaa kärsivien kanssa tehnyt sopimuksen, että hänen
19821: lauttaustavarastaan uponneet puut saavat vahingonkor-
19822: vausta vastaan olla paikoillaan määrätyn ajan, jonka
19823: kuluessa lauttaaja itse vie ne pois. Jos esitysehdotus hy-
19824: väksyttäisiin, voisi asianomaisten sopimuksesta ja ken-
19825: ties jo maksetusta vahingonkorvauksesta huolimatta at-
19826: van syrjäinen henkilö korjata samaiset puut vedestä lä-
19827: heiselle rannalle ja pakottaa niiden omistajan suoritta-
19828: maan ylösottopalkan, jollei omistaja asian tähän tilaan
19829: kehityttyä pitäisi edullisempana jättää puunsa ylösottö-·
19830: jien omiksi.
19831: 10         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19832: 
19833:      Myöskään ei Valiokunnan enemmistö ole pitänyt
19834: sopivana ehdotusta että aika, jonka kuluttua vedestä nos-
19835: tettu puu joutuu ylösottajan omaksi, ellei sen omistaja
19836: sitä ennen maksa ylösotto- ja ilmoituskuluja sekä vw
19837: puuta pois, lyhennettäisiin kolmeksi kuukaudeksi. Tä-
19838: mä aika olisi ilmeisesti liian lyhyt ja sen lakiin ottami-
19839: sesta johtuisi puutavaran lauttaajille aivan tarpeettomia
19840: ja kohtuuttomia kuluja, kun heidän täytyisi myöhempä~m
19841: syksyllä vedestä otetut puunsa kuljettaa pois talvisaikaan,
19842: saamatta odottaa avovettä, jolloin ne voitaisiin uittda
19843: edelleen. - Parannusta . ei sisältäne sekään ehdotuksen
19844: kohta, jonka mukaan nykyinen mutkaton ja ylösotta-
19845: jan kannalta helposti toimitettava tiedoksiauto lauttaus-
19846: tavaran omistajalle että hänelle kuuluvia puita on ko1··
19847: jattu vedestä, nimittäin kuuluttammen paikkakunnan
19848: kirkossa, muutettaisiin lähemmin määrittelemättä jäte-
19849: tyksi »julkisesti annetuksi ilmoitukseksi.<< Luultavaa on
19850: että useinkin syntyisi eri mieliä siitä, mitä on vaadittava,
19851: jotta ilmoitus olisi katsottava julkisesti annetuksi.
19852:      Mitä sitten tulee 18 §:n 2 momenttiin, niin ei Valio-
19853: kunnan enemmistö siihenkään nähden ole katsonut voi-
19854: vansa kannattaa esityksentekijäin ehdottamaa ja Valio-
19855: kunnan vähemmistön hyväksymää määräystä, että upon-
19856: nut puu, jota omistaja ei ota ylös ennen uittokauden ka-
19857: lenterivuoden loppua, katsotaan hyljätyksi. Tällainen
19858: määräys vaikuttaisi, että puutavaran omistajat vuosit-
19859: tain menettäisivät huomattavan osan uponneista puis-
19860: taan, he kun eivät voisi tuota määräystä noudattaa paitsi
19861: jos melkoisilla lisäkustannuksilla palkkaisivat erityisen
19862: miehistön, joka uiton päätyttyä, pimeimpänä ja tällaiseen
19863: työhön epäedullisimpana vuodenaikana nostaisi jälelle
19864: jääneet puut vedestä. Mitä tällainen uponneiden puiden
19865: osittainenkin menettäminen itse asiassa puutavaraliik-
19866: keenemme merkitsisi, käy selväksi jos ottaa huomioon,
19867: että niistä kymmenistä miljoonista tukeista, joita vuosit-
19868:                   Vesioikeuslain 2 1. 18 §.              11
19869: 
19870: tain uitetaan maassamme, laskelmien mukaan uppoo
19871: toisissa vesistöissä 5 a 6 prosenttia, toisissa hiukan vä-
19872: hemmän, 3 a 4 prosenttia. Näin syntyvän vahingon
19873: koottaisivat tukkiliikkeet kait saada korvatuksi lähinnä
19874: alentamalla metsänhintoja, mikä tietysti taloudelliselt<J.
19875: kannalta olisi maallemme sangen epäedullista. Enemmis-
19876: tön mielestä ei tällaisen rasituksen laskeminen puutava-
19877: rateollisuutemme kannettavaksi niinmuodoin olisi pur:>-
19878: lustettavissa.
19879:      Edellä mainituista syistä V aliakunnan enemmistö
19880: ei ole voinut pitää esityksentekijäin ehdottamaa järje::;-
19881: telmää vesistöjen puhtaana pitämiseksi tarkoituksenmu-
19882: kaisena. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä että nykyään
19883: voimassa olevat lainsäännökset tällä oikeudenalalla
19884: enemmistön mielestä olisivat kaikin puolin tyydyttävät.
19885: Varsinkin on 18 §:n 2 momentin sanamuoto epätyydyt-
19886: tävä sikäli, ettei tätä momenttia vaikeuksitta käy sovel:..
19887: luttaminen kun on kysymyksessä vesistö, jossa harjoite-
19888:  taan vuotuista lauttausta, koska silloin useasti on miltei
19889: mahdoton saada selvitetyksi, onko uponnut puu ollut vu-
19890: dessä niin kauan, että se lain mukaan on pidettävä hy).-
19891: jättynä. Olisi siis tässä momentissa tarkoitettuja seikkoja
19892: säännösteltäessä tehtävä erotus niiden vesistöjen välillä,
19893: joissa vuotuista uittoa ei toimiteta, ja niiden vesistöjen
19894: välillä, joissa lauttaus on vuotuinen. Niinikään voisi
19895: panna kyseeseen, eikö mahdollisesti eräissä tapauksissa,
19896: kun puunomistajat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa
19897: uponneiden puiden ylösottamiseen nähden, - sovellutta-
19898: malla osaksi esim. Ruotsin ja Norjan lainsäädännön edel-
19899: läkerrottuja määräyksiä- olisi syytä antaa viranomaiS-
19900: ten toimeksi pitää huolta vesistöjen puhdistamisesta upon-
19901: neesta puutavarasta puunomistajain kustannuksella.
19902: Valiokunnan enemmistö on kuitenkin katsonut tyydyttä·-
19903:  vän korjauksen aikaansaamisen puheenalaisella oikeu-
19904:  denalalla olevan siksi vaikeata ja arkaluontoista ettei ole
19905: 12        1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19906: 
19907: tahdottu tämän alatteen perusteella ja niin lyhyen ajan
19908: kuluessa kuin nyt on ollut tarjona ryhtyä tällaiseen teh-
19909: tävään.
19910:     Edellä esitetyn nojalla Valiakunta siis kunnioittaen
19911: ehdottaa
19912: 
19913:                 että puheenalainen eduskuntaesitys hyl-
19914:           jättäisiin.
19915: 
19916:      Helsingissä, 6 päivänä toukokuuta 1911.
19917: 
19918:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaJa
19919: Grotenfelt, varapuheenjohtaja Paunu, jäsenet Bäck,
19920: Fränti, Hoikka, Häyrynen, Koivisto, 0. Laine, Lanne, Ly-
19921: lykorpi, Perttilä, Pullinen, Pykälä, Riihelä, Emil Saari-
19922: nen, Snellman ja Virkki sekä varajäsenet Kunnassalo,
19923: Kääriäinen, Ruohtula ja Strömberg (kaikki neljä osit-
19924: tain).
19925:                          Vastalause.                      13-
19926: 
19927: 
19928: 
19929: 
19930:                      Vastalause.
19931:       Kannattaen esityksentekijäin mielipidettä tahdomme
19932: valiokunnan enemmistön hylkäävää ehdotusta vastaan
19933: esittää eriävän kantamme.
19934:       Esityksentekijät lausuvat, että >>Suunnattomat jouk0t
19935: puita jää vuosittain jokaisella uittokaudella vesistöjen.
19936: pohjaan virumaan, aiheuttaen vesistöjen mataloitumista,
19937: jopa patoutumistakin, tuottaen siten haittaa yleiselle kes-
19938: kusliikenteelle ja laivakululle, kuin myöskin kalastus-
19939: elinkeinolle. Ja vaikka asianomaisten lauttaustavaran
19940: omistajien velvollisuus olisi toimittaa uponneet tai
19941: uppoamaisillaan olevat puut pois vesistöstä viipymättä,
19942: jota ei vaatisi ainoastaan joidenkuiden yksilöjen vaan koko
19943: yhteiskunnan etu, niin verrattain harvoin he huolehtivat
19944: vesistöjen puhdistamisesta uponneista puista, vaan ovatpa.
19945: valmiit useissa tapauksissa oikeudenkäynnin avulla koet-
19946: tamaan estää muitakin henkilöitä noita uponneita tai up-
19947: poamaisillaan olevia puita ylösottamasta, kuten kokemus
19948: viime aikoina niin usein on osoittanut«, sekä lisäksi »Ja
19949: tähän onkin lauttaustavaran omistajilla hyvä tilaisuus sen
19950: perusteella, että vesioikeuslain 2 L. 18 § antaa tilaisuutta
19951: erilaisille tulkitsemisille, etenkin sanotun pykälän se mää-
19952: räys, että uponneita tai uppoamaisillaan olevia puita
19953: saavat ottaa ylös veden omistaja tai muu, joka niistä kår-
19954: sii haittaa.<<
19955:       Näitä väitteitä vastaan ei valiokunnan enemmistö ole
19956: kyennyt tuomaan muuta kuin kierteleviä selityksiä että,
19957: jos esityksentekijäin ehdotus hyväksyttäisiin, johtuisi siitä
19958: 14         1911. -   Eduskuntaesitysmietintö N:o 12.
19959: 
19960: mahdollisesti eräänlaista keinottelua, kun useampia hen-
19961: kilöitä yhtyisi joukkueiksi, jotka ammattimaisesti kokoili-
19962: sivat uponneita tai uppoamaisillaan olevia puita, vaatiak-
19963: seen sitten puiden omistajalta palkan työstään. Tämä JO
19964: olisi valiokunnan enemmistön mielestä muka räikeä epä-
19965: kohta, vaikka suurempien vesistöjen pohjalla on miljoonia
19966: puita, kuten pätevät asiantuntijat vakuuttavat.
19967:        Valiokunnan kutsuma asiantuntija tohtori v. Wille-
19968: brand mainitsi, että Kymijoessakin on vedenpinta noussut
19969:  10 vuodessa noin 6 tuumaa, johon hänen mielestään on
19970:  vaikuttanut pääasiassa uponneet puut. Sen lisäksi va.t-
19971: 'kuttaa pohjan madaltuminen virran uoman levenemiseen,
19972:  tuottaen siten maanviljelykselle tuntuvaa vahinkoa. Sama
19973: asiantuntija lausui, että eduskuntaesityksen toinen kohta
19974:  olisi ilmeinen parannus entiseen nähden.
19975:        Valiokunnan enemmistö kyllä tunnustaa, että ky-
19976:  seessä olevassa asiassa olisi korjaus tarpeellinen, mutta
19977: 'kun tyydyttävän korjauksen aikaan saaminen puheen-
19978:  alaisella alalla on vaikea ja arkaluontoinen asia, niin <•i
19979:  enemmistö tahtonut tämän aiotteen perustalla ja niin
19980:  lyhyen ajan kuluessa kuin nyt on ollut tarjona ryhtyä
19981:  tällaiseen tehtävään.
19982:        Meidän mielestämme olisi eduskunnan hyväksyttavä
19983:  esityksentekijäin selvennys sitäkin suuremmalla syyllä
19984:  kun kuuluu olevan hankkeissa tai ainakin pidetään tar-
19985:  peellisena vesistöjen puhdistaminen uponneista puista.
19986:        Vesioikeuslain sanotun pykälän määräys, että upon-
19987:   nut puu, jota ei sen omistaja ota ylös vuoden kuluttua,
19988:  katsotaan hylätyksi, ei vastaa tarkoitustaan; on nim. var-
19989:  'Sin vaikea oikeudellisesti toteennäyttää, mikä puu on ollut
19990:   vuotta kauemmin uponneena, puiden omistajat kun aina
19991:   eivät käytä lauttaustavarassaan sellaista vuosimerkk1ä,
19992:   josta selviäisi, milloin lauttaus on alotettu. Näin ollen
19993:   määräys, että uponnut tai uppoamaisillaan olevat puut
19994:   ovat poistettavat ennen uittokauden kalenterivuoden lop-
19995:                         Vastalause.                      15
19996: pua, on aivan paikallaan, varsinkin kun voimassa oleva
19997: Vesioikeuslakikin ilmeisesti sitä tarkoittaa määräten sak-
19998: komääräyksen sille, joka jättää uppoamaisillaan olevan
19999: puun veteen, jälkeen vuoden lauttausajan.
20000:      Samoin on liian pitkä aika se, jonka kuluessa puun
20001: omistaja voi lunastaa ylösotetun uponneen tai uppoamal-
20002: sillaan olleen puun, maksamalla ylösotto- ja kuulutus··
20003: kulut. Siitä johtuu vähempivaraisille henkiKiille sellal-
20004: sia vaikeuksia, etteivät he voi, vaikka kärsivät suurempia-
20005: kin haittoja, ryhtyä puiden nostoon.
20006:      Edellä esitetyillä perusteilla saamme ehdottaa,
20007: 
20008:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi
20009:             sekä Keisarille ja Suuriruhtinaalle vah,vistut-
20010:             tavaksi lähettäisi seuraavan asetusehclotuksen:
20011: 
20012:                         Asetus,
20013:   jolla muutetaan 23 p:nä heinäkuuta 1902 vahvistetun
20014:         Vesioikeuslain 2 L. 18 § näin kuuluvaksi:
20015:      Uponnut tai uppoamaisillaan vedessä oleva puu, jota
20016: ei viipymättä oteta pois, saatakoon todistajien läsnäollessa
20017: viedä lähellä olevalle rannalle, ja joutukoon puu ylösotta-
20018: jain omaksi ellei sen omistaja julkisesti annetun ilmoituk-
20019: sen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden kulu€'ssa
20020: maksaylösotto-ja ilmoituskuluja sekä vie pois puuta.
20021:      Uponnut puu, jota omistaja ei ota ylös viimeisUtå.n
20022: ennen uittokauden kalenterivuoden loppua, katsotaan
20023: hylJätyksi.
20024:     Helsingissä 6 p:nä toukok. 1911.
20025: 
20026:      Oskari Lylykorpi.                 V. PerHilä.
20027:      Mikko Virkki.                     Emil Saarinen.
20028:      Panna Paunu.                      H. Häyrynen.
20029:                     Heikki Kääriäinen.
20030:                     j
20031:                 j
20032:                 j
20033:             j
20034:             j
20035:         j
20036:         j
20037:     j
20038:     j
20039: j
20040: j
20041: II
20042:                1911, -   Anomusmietintö N;o 1,
20043: 
20044: 
20045: 
20046: 
20047:             Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1
20048:         määrärahan myöntämistä maalaiskansakoulu-
20049:         jen varattomien lasten ravinto- ja vaatetus-
20050:         avuksi tarkoittavan anomusehdotuksen joh-
20051:         dosta.
20052: 
20053:     Eduskunta on Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi
20054: jätuinyt edustaja Lohen y. m. anomusehdotuksen N: o 54,
20055: jossa ehdotetaan 150,000 markan suuruisen määrärahan
20056: anomista yleisistä varoista vuodeksi 1912 maalaiskansa-
20057: koulujen varattomien lasten ravinto- ja vaatetusavuksi.
20058:     Jo kolmasti on eduskunta tätä ennen osottanut varoja
20059: anomusehdotuksessa mainittuun tarkoitukseen kulloinkin
20060: seuraavaa vuotta varten. Vuoden 1908 toisilla ja vuo-
20061: den 1909 toishl!J.a valtiopäivillä osotti eduskunta 100,000
20062: markan suuruisen määrärahan, mutta kumpikaan päätös
20063: ei tullut korkeimmassa paikassa vahvistetuksi. Vuoden
20064: 1910 valtiopäivillä korotti eduskunta tarkoitukseen osot-
20065: tamansa määrärahan 150,000 markaksi, mutta tämä sa-
20066: moinkuin useat muut eduskunnan hyväksymät määrära-
20067: hat ovat Keisarillisen Majesteetin 12 päivänä tammikuuta
20068: 1911 vahvistamassa asetuksessa poistetut tniistä maara-
20069: rahoista kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituk-
20070: sia varten, jotka ovat suoritettavat suostuntarahastosta
20071: vuonna 1911.
20072:     Puheenaolevalla varattomien maal\aiskansakoululasten
20073: ravinto- ja vaatetusavustuksella on kieltämättä niin suuri
20074: merkitys koulutyön menestykselle ja koulunkäynmln hel-
20075: pottamiselle useimmissa seuduissa maatamme, että val-
20076: tion on riennettävä tätä toimintaa tuntuvasti kannatta-
20077: maan. Viitaten niihin perusteluihin, jotka eduskunta on
20078: 2              1911. -   Anomusmietintö N:o t.
20079: 
20080: esittänyt asmsta viimeksi tekemänsä päätöksen tueksi,
20081: puoltaa Valiokunta siten anomuksessa ehdotetun ja edus-
20082: kunnan tätä ennnen osottaman 150,000 markan suurui-
20083: sen määrärahan anomista ensi tulevaa vuotta varten.
20084: Niinikään ehdottaa Valiokunta tämän määrärahan käyttä-
20085: mistä mainituissa perusteluissa esitetyllä tavalla       4 /5
20086:                      1
20087: osaksi ravinto- ja /5 osaksi vaatetusavustukseen sekä sen
20088: jättämistä !koulutoimen ylihallituksen kautta jaettavaksi
20089: niille kunniHe ja menestyksellä toimineille yksityisille
20090: järjestöille, jotka itsekin uhraavat varoja tarkoituksen
20091: hyväksi.
20092:      Valiokunnalla on sitä suurempi syy puoltaa ehdote-
20093: tun summan suuruisen määrärahan a.l'lomista, kuin avus-
20094: tustyön järj1estely on viime aikana melkoisesti edistynyt
20095: yhä useampiin kouluihin perustettujen koulukeittiöiden
20096: kautta, jotka yleensä ovat saaneet jonkun verran avus-
20097: tustee »Koulukeittoyhdistykseltä». Uusia koulukeitliöita on
20098: mainitun yhdistyksen viimeisen vuosikertomuksen mu-
20099: kaan lukuvuonna 1909- 1910 tullut 31 kouluun ja
20100: kuluvana lukuvuonna ilmoituksen mukaan           49 kou-
20101:  :uun; nykyään on koulukeittiöitä jo näidenkin tietojen
20102:  mukaan kaikkiaan 213 koulussa.       Lukuvuonna 1909 -
20103:  1910 sai 164 koulun 7,034 oppilaasta 4,932 ilmaiseks1
20104:  kcittoruokaa, kun sen edellisenä lukuvuonna 133 koulun
20105:  5.320 oppilaasta oli keittoa saaneiden lukumäärä 2,360.
20106:  Ehdotetun valtioavun myöntäminen tulisi epäilemättä mo-
20107:  nin verroin korottamaan koulukeittiöiden lukumäärää sekä
20108:  suomaan entistä paljon suuremmalle oppilasmäärälle ti-
20109:  laisuutta tarpeellisen ravintoavun saantiin.  Lisäksi olisi
20110:  se ainakin joissakin määrin tyydyttävä monessa seudussa
20111:  csiytyvää koulunkävijäin suurta vaatetusavun tarvetta.
20112:      Esityksensä nojalla pyytää Valiokunta siten kunnioit-
20113:  taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
20114: 
20115: 
20116:              että vuodeksi 1912 myönnettäisiin varattomien
20117:          maalaiskansalcoululasten ravinto- ja vaatetusavus-
20118:          Kansakoululasten ravinto- ja vaatetusapu.       3
20119: 
20120:        tusta vaden 150,000 markan suuruinen rnaarä-
20121:        raha viitatulta tavalla koultttoirnen ylihallituksen
20122:        kautta jaettavaksi.
20123: 
20124:    Helsingissä 1 p: nä maalisk 1911.
20125: 
20126: 
20127: 
20128: 
20129:     Asian käsitte1yyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
20130: Lindelöf, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
20131: Etelämäki, Heiskanen, Herrala, Jalkanen, W. Jokinen,
20132: Kaakko-oja, Kivikoski, ]. W. Latvala, Nuora, Relander,
20133: Salmi, Sipilä, Sundblom ja \Vaarala sekä osittain vara-
20134: jäsen Sjöstedt-Jussila.
20135: 
20136: 
20137: 
20138: 
20139:          Helsinki 1\Jll.   Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
20140:     1911.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 1.
20141: 
20142: 
20143: 
20144: 
20145:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
20146:           n e n a n o m u s määrärahan myöntämi-
20147:           sestä maalaiskansakoulujen varattomain
20148:           lasten ravinto- ja vaatetusavustukseksi.
20149: 
20150: 
20151: 
20152: 
20153:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
20154:               ja Suuriruhtinas Y
20155: 
20156: 
20157: 
20158: 
20159:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus määrärahan
20160: myöntämisestä maalaiskansakoulujen varattomain lasten
20161: ravinto- ja vaatetusavustukseksi, ja on Eduskunta tämän
20162: 2    1911. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 1.
20163: 
20164: ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
20165:     Eduskunta on jo kolmasti tätä ennen osottanut varoja
20166: köyhien kansakouluoppilaiden ravitsemiseen ja vaatetta-
20167: miseen, kulloinkin seuraavaa vuotta varten. Niinpä vuo-
20168: sien 1908 ja 1909 toisilla valtiopäivillä osotettiin tähän tar-
20169: koitukseen 100,000 markan suuruinen määräraha, mutta
20170: Teidän Keisarillinen M;ajesteettinne ei kumpaakaan näistä
20171: päätöksistä hyväksynyt. Vuoden 1910 varsinaisilla valtio-
20172: päivillä anoi Eduskunta samaa tarkoittavan määrärahan
20173: myöntämistä 150,000 markan suuruisena, mutta 12 päivänä
20174: tammikuuta 1911 vahvistetussa asetuksessa on se poistettu
20175: niistä määrärahoista kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis-
20176: tystarkoituksia varten, jotka ovat suoritettavat suostunta-
20177: rahastosta vuonna 1911.
20178:     Kun puheena olevan avustuksen tarve, niinkuin Edus-
20179: kunta vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä tekemässään
20180: alamaisessa anomuksessa maalaiskansakoulujen varatto-
20181: main lasten ravinto- ja vaatetusavustuksesta on lähemmin
20182: esittänyt, on sangen suuri, olisi Eduskunnan mielestä ensi
20183: vuotta varten tähän tarkoitukseen yleisistä varoista myön-
20184: nettävä 150,000 markkaa. Tämäkään ei yksistään riittäisi
20185: edes kipeimmän tarpeen tyydyttämiseen. Niinkuin yllä-
20186: mainitussa alamaisessa anomuksessa on esitetty, on nimit-
20187: täin tarkoituksena, että tästä määrärahasta ravintoavustuk-
20188: seen käytettäh;iin 4 / 5 eli 120,000 markkaa, ja jos keitto-
20189: aterian hinnaksi lasketaan keskimäärin vain 7 penniä lasta
20190: kohti, voitaisiin tällä rahamäärällä 180 päivänä kouluvuo-
20191: den kestäessä antaa yksi ateria päivässä ainoastaan 9,523
20192: lapselle eli noin 8, 5 % :lle kaikista maalaiskansakoulujen
20193: oppilaista. Todella tarvitsevain lasten lukumäärä on kui-
20194: tenkin paljon suurempi. Ehdotetun summan 1 / 5 eli 30,000
20195: markaa riittäisi taas vaatetusavuksi vain 2,000 lapselle eli
20196: 1,8 % :lle maalaiskansakoulujen oppilaista, jos vaatetus-
20197: apuna annettaisiin kullekin pari jalkineita ja päällystakki,
20198: halvimpain hintain mukaan arviolta yhteensä 15 markkaa.
20199: Täten siis ainoastaan mitätön osa vaatetusapua tarvitse-
20200: vista tulisi huomioon otetuksi.
20201:        Kansakoululasten ravinto- ja vaatetusapu.           3
20202: 
20203:     Eduskunnan mielestä valtion ei kuitenkaan pitäisi pu-
20204: heena olevaa avustustoimintaa kokonaan kustantaa, vaan
20205: ainoastaan määrätyssä suhteessa ottaa osaa avustuksesta
20206: johtuviin kuluihin. Tätä suhdetta ei Eduskunta nyt, enem-
20207: män kuin äsken mainitussa alamaisessa anomuksessakaan,
20208: ole katsonut olevan syytä lähemmin määrätä, vaan saisi se
20209: jäädä toistaiseksi viranomaisten harkinnasta riippuvaksi.
20210:     Eduskunnalla on ollut sitä suurempi syy anoa edellä
20211: mainitun summan suuruisen määrärahan myöntämistä, kun
20212: avustustyön järjestely viime aikoina on melkoisesti edis-
20213: tynyt yhä useampiin kouluihin perustettujen koulukeittiöi-
20214: den kautta, jotka yleensä ovat saaneet jonkun verran avus-
20215: tusta Koulukeittoyhdistykseltä.        Mainitun yhdistyksen
20216: viimeisen vuosikertomuksen mukaan on lukuvuonna 1909
20217: -1910 uusia koulukeittiöitä perustettu 31 kouluun ja kulu-
20218: vana lukuvuonna ilmoituksen mukaan 49 kouluun; ny-
20219: kyään on koulukeittiöitä jo näidenkin tietojen mukaan
20220: kaikkiaan 213 koulussa. Lukuvuonna 1909-1910 sai 164
20221: koulun 7,034 oppilaasta 4,932 ilmaiseksi keittoruokaa, kun
20222: sen edellisenä lukuvuonna 133 koulun 5,320 oppilaasta oli
20223: keittoa saaneiden lukumäärä ainoastaan 2,360. Ehdotetun
20224: valtioavun myöntäminen tulisi epäilemättä monin verroin
20225: korottamaan koulukeittiöiden lukua sekä suomaan entistä
20226: paljon suuremmalle oppilasmäärälle tilaisuutta tarpeelli-
20227: sen ravintoavun saantiin, samalla kun se ainakin jossakin
20228: määrin tyydyttäisi monessa seudussa esiintyvää koulunkä-
20229: vijäin suurta vaatetusavun tarvetta.
20230:     Puheenalaisen rahamäärän käyttäminen olisi tapahtuva
20231: Eduskunnan vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä teke-
20232: mässä alamaisessa anomuksessa mainitulla tavalla, niin että
20233: 4j 5 rahamäärästä käytettäisiin ravinto- ja l j 5 vaatetus-
20234: avustukseen. Koulutoimen ylihallitus saisi tehtäväkseen
20235:  rahamäärän jakamisen kunnille ja menestyksellä toimi-
20236:  neille yksityisille järjestöille, jotka itsekin uhraavat va-
20237: roja tarkoituksen hyväksi.
20238:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa Tei-
20239: dän Keisarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
20240: 4    1911. -   Edusl{. anom. -       Anomusmiet. N :o 1.
20241: 
20242: 
20243:               että vuodeksi 1912 myönnettäisiin varatto-.
20244:            main maalaiskansakoul!ulasten ravinto- ja vaate-
20245:            tusavustusta varten 150,000 markan suuruinen
20246:            määräraha viitatulla tavalla Koulutoimen yli-
20247:            hallituksen kautta jaettavaksi.
20248: 
20249:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20250: 
20251:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
20252: 
20253: 
20254: 
20255: 
20256:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
20257:                t9tt, -'-- Anomusmietintö N:o 2.
20258: 
20259: 
20260: 
20261: 
20262:             S ivistysv aliokun:nan mietintö N:o 2
20263:         määrärahan myöntämistä kansanlastentarhoille
20264:         tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta.
20265: 
20266:     Eduskunta on Valiokunnan valmisteltavaksi jättänyt
20267: ed. Hultinin y. m. anomusehdotuksen N: o 59, jossa eh-
20268: dotetaan anottavaksi 100,000 markan suuruisen määrä-
20269: rahan myöntämistä vuodeksi 1912 kansanlastentarhain
20270: kannattamiseksi.
20271:      Anomusehdotuksessa mainittuun tarkoitukseen on edus-
20272: kunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä osottanut vuo-
20273: deksi 1910 saman suuruisen summan, mutta tämä päätös
20274: ei saavuttanut hallitsijan hyväksymistä. Niinikään osotti
20275: eduskunta vuoden 1910 valtiopäivillä yhtä suuren mää-
20276: rärahan käytettäväksi kansanlastentarhain tarpeeseen vuo-
20277: den 1911 kuluessa, mutta m. m. tätä tarvetta ei hallit-
20278: sija ole katsonut voitavan tyydyttää vuodeksi 1911 hy-
20279: väksytyllä suostunnalla.
20280:      Kansanlastentarhain tehtävä kaupunkien ja yleensä
20281: väkirikkaampain paikkakuntain vähävaraisiin kansamluok-
20282: kiin kuuluvain lasten hoito- ja kasvatuslaitoksina sekä
20283: samalla lasten kehittäjinä . varsinaista koulunkäyntiä var-
20284: ten ansaitsee sekä kasvatusopilliselta että yhteiskunnalli-
20285: selta kannalta täyttä tunnustusta. Enimmät nykyään toi-
20286: mivista noin 50 kansanlastentarhasta työskentelevät kui-
20287: teHkin perin tukalissa taloudellisissa oloissa eivätkä voi
20288: lähimaillekaan tarjota tilaa kaikille niihin pyrkiville lap-
20289: sille. Pikainen valtioavun saanti on niinmuodoin katsot-
20290: tava mitä tärkeimmäksi ehdoksi näiden laitosten menes-
20291: tykselliselle toiminnalle ja lisäytymiselle.     Valiokunta
20292: puoltaa siten anomuksessa ehdotetun ja eduskunnan en-
20293: 2                 1911. -   Anomusmietintö N:o 2.
20294: 
20295: nen kahdesti osottaman 100,000 markan suuruisen määrä-
20296: rahan myöntämistä tarkoitusta varten vuodeksi 1911.
20297: Tämän tehdessään viittaa Valiokunta niihin lähempjin
20298: perusteluihin sekä valtioavun tarpeellisuudesta että jaka-
20299: misehdoista, jotka eduskunta on liittänyt asian johdosta
20300: vuoden 19.09 toisilla valtiopäivillä tekemäänsä päätökseen.
20301:    Valiokunta ehdottaa siten kunnioittaen Eduskunnan
20302: anottavaksi,
20303: 
20304:              että vuodeksi 1912 myönnettäisiin lcansanlas-
20305:         tentarhain kannattamiseksi 100,000 markan s~turui­
20306:         nen rajaton siirtomääräraha.
20307: 
20308:     Helsingissä        p: nä maalisk. 1911.
20309: 
20310: 
20311: 
20312: 
20313:     Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
20314: Lindelöf, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
20315: Etelämäki, Heiskanen, Herrala, jalka1nen, W. Jokinen,
20316: Kaakko-oja, Kivikoski, J. \V. Latvala, Nuora, Relander,
20317: Salmi, Sipilä, Sundblom ja vVaarala sekä osittain vara-
20318: jäsen Sjöstedt-Jussila.
20319: 
20320: 
20321: 
20322: 
20323:            Helsinki 1911.    Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
20324:     1911.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 2.
20325: 
20326: 
20327: 
20328: 
20329:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
20330:            n e n a n o m u s valtioavun myöntämisestä
20331:            kansanlastentarhoille.
20332: 
20333: 
20334: 
20335: 
20336:        Suurivaltaisin, !rmollisin Keisari
20337:                ja Suuriruhtinas T
20338: 
20339: 
20340: 
20341: 
20342:    Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
20343: valtiopäivillä tehdyn, valtioavun myöntämistä kansanlas-
20344: tentarhoille tarkoittavan anomusehdotuksen.
20345: 2    1911. -   Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 2.
20346: 
20347:      Jo vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskunta anoi
20348: -vuodeksi 1910 edellä mainittuun tarkoitukseen myönnettä-
20349: -väksi 100,000 markkaa, mutta tätä koskeva päätös ei saa-
20350: -vuttanut Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollista
20351: hyväksymistä. Niinikään anoi Eduskunta vuoden 1910
20352: -varsinaisilla valtiopäivillä saman suuruista määrärahaa
20353: kansanlastentarhain kannattamiseen vuoden 1911 kuluessa,
20354: mutta tätäkään määrärahaa ei Hallitus ole katsonut voi-
20355: -vansa suorittaa.
20356:      Kansanlastentarhat kaupunkien ja yleensä väkirik-
20357: kaampain paikkakuntain vähävaraisiin kansanluokkiin
20358:  kuuluvain lasten hoito- ja kasvatuslaitoksina sekä samalla
20359:  lasten kehittäjinä varsinaista koulunkäyntiä varten ansait-
20360:  sevat sekä kasvatusopilliselta että yhteiskunnalliselta kan-
20361:  nalta täyttä tunnustusta.
20362:      Enimmät nykyään toimivista kansanlastentarhoista,
20363:  joita kaikkiaan on noin 50, työskentelevät edelleenkin perin
20364:  tukalissa taloudellisissa oloissa, eivätkä siis voi tarjota tilaa
20365:  lähimainkaan kaikille niihin pyrkiville lapsille. Niillä
20366:  syillä, jotka Eduskunta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä
20367: tekemässään, puheenalaista asiaa koskevassa alamaisessa
20368: anomuksessa on esittänyt, on pikainen valtioavun saanti
20369:  katsottava mitä tärkeimmäksi ehdoksi näiden laitosten li-
20370:  sääntymiselle ja menestykselliselle toiminnalle. Eduskunta
20371:  on sen vuoksi sitä mieltä, että kansanlastentarhain kannat-
20372:  tamiseen olisi vuodeksi 1912 myönnettävä 100,000 markkaa,
20373: :siten käytettäväksi kuin vastamainitussa anomuksessa on
20374: ~sitetty.
20375:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisa-
20376: rilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
20377:                että vuodeksi 1912 myönnettäisi-in kansanlas-
20378:             tcntarhain kannattamiseksi 100,000 markan suu-
20379:             ruinen rajaton siirtomääräraha.
20380:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20381:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
20382: 
20383:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
20384:                1911. -- Anomusmietintö N:o 3.
20385: 
20386: 
20387: 
20388: 
20389:                Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3
20390:            kansankirjastojen avustamista ja sellaisten
20391:            perustamista maalaiskansakoulujen yhtey-
20392:            teen tarkoittavain anomusehdotusten joh-
20393:            dosta.
20394: 
20395:         Eduskunta on Valiokunnan valmisteltavaksi jät-
20396: tänyt edustajain Hultinin y. m. anomusehdotuksen N:o 60
20397: ja edustajain Etelämäen y. m. anomusehdotuksen N:o 61,
20398: jotka molemmat koskevat kansankirjastoja. Edellisessi:i
20399: ehdotetaan 65,000 markan suuruisen määrärahan anomis ..
20400: ta vuodeksi 1912, josta summasta 60,000 markkaa käy-
20401: tettäisiin maalais- ja kaupunkiluiskirjastojen avustami-
20402: seen sekä enintään 5,000 markkaa yhden henkilön
20403: lähettämiseen ulkomaille, etupäässä Pohjois-Amerikan
20404: Yhdysvaltoihin, kansankirjasto-oloja tutkimaan.         Jäl-
20405: kimäisessä ehdotetaan anottavaksi, että kaikkien- ylem-
20406: päin maalaiskansakoulujen yhteyteen valtion avustuk-
20407: sella perustettaisiin yleinen kansankirjasto, ja että tähän
20408: tarkoitukseen vuodeksi 1912 osotettaisiin 70,000 markan
20409: suuruinen määr·äraha.
20410:         Aikaisemmin on eduskunta vuoden 1908 toisilla
20411: valtiopäivillä osottanut maalaiskirj astojen aYIJStuluwu11
20412: ;:-,o,ooo markkaa ja vnoden 1909 toisilla valtiopäiYillä
20413: maalais- ynnä ka11punkilaiskirjastojen hyväksi 60,000
20414: markkaa. sekä enintään 5,000 markkaa matka-apurahaksi
20415: kansankirjasto-olojen tutkimista varten Hlkomailla, etu-
20416: päässä Pohjois-Amer·ikan Yhdysvalloissa.       Nämät pää-
20417: 2              1911. - Anomusmietintö N:o 3.
20418: 
20419:  Lökset <Jivät ole tull<~et vahvistetuiksi. Vtwrhm 1910 val-
20420: tiopäivillä osotti eduskuntv niinikään 60,000 markan
20421: suuruisen määrärahan maalais- ynnä kaupunkilaiskir-
20422: jastoja varten, mutta tätä määrärahaa ei hallitsija oJc
20423: katsonut voitavan :morittaa vuodeksi 1911 hyväksyt.yllä
20424: snostunnalla.
20425:        Molemmat nykyisillä valtiopäivillä tehdyt. anomus-
20426: ehdotukset tähtäävät näennäisestä erilaisnudestad.n huo-
20427: limatta osittain samaan suuntaan, minkä vuoksi Valio-
20428: kunta on ne käsitellyt samassa mietinnössä. Anomus·
20429: ehdotus N :o 60 tarkoittaa nimittäin, samoin .kuin edellä-
20430: mainitut vuoden 1909 toisilla ja vuoden 1910 valtiopäi-
20431: villä tehdyt. eduskunnan päätökset, valtion avustuksen
20432: myöntämistä seuraaville maaseudulla ja kaupungeissa
20433: esiytyville kirjastomuodoille: 1) kansakoulujen lasten-
20434: kirjastoille, 2) kuntien tai yksityisten yhdistysten omis-
20435: t.arnil1e piirikirjastoille ja 3) kuntien kantakirjastoille.
20436: Näistä kirjastoista, joita lukumäärältään nykyään on
20437: 2,500:n vaiheilla, lienee noin 1,500, s. o. arviolta 500 las-
20438: tenkirjastoa ja tuhatkunta muuta kirjastoa, sijoitettui-
20439: na kansakouluihin. Anomusehdotus N:o 61 tarkoittaa
20440: taas valtion kannatuksen hankkimista mainituille noin
20441: 1,500 nykyiselle ja kaikille uusille kansakoulujen yhtey-
20442: t.e8n perustettaville kansankirjastoille.
20443:       Valiokunta on kirjastojen valtioapuun nähden, jonka
20444: se on pitänyt nykyäänkin Nittäin suotavana, asettunut
20445: pääasiassa samalle kannalle kuin eduskunta asiaa koske-
20446: visAa aikaisemmissa anornuksisRaan. Avustuksen jakami-
20447: sessa olisivat siten huomioon otettavat kaikki edellämai-
20448: nitut kirjastomuodot siihen katsomatta, ovatko ne kansa-
20449: koulujen yhteydessä vaiko eivät. Kansankirjastojen ke-
20450: hitykselle on varmaankin hyödyllisintä jättää niiden pai-
20451: kan valinta vapaaksi, alottamatta uutta suunnitelmaa.,
20452: jonka mukaan kansankirjaRtot valtioavun kautta sidot-
20453: taisiin kansakouluihin, ja näiden opettajat velvoitettai-
20454:                Kansankirjastojen edistäminen.             3
20455: 
20456: siin hoitamaan usflin ehkä suuriakin yleisiä kirjastoja ja
20457: niiden vuosi vuodelta yhä runsaampaa työtä vaativaa
20458: lainausliikettä. Luonnollisesti ei siltä ole mitään esteitä
20459: asetettava kansankirjastojen sijoittamiselle kansakou-
20460: luihin, milloin nämä asemansa puolesta tähän sopiviksi
20461: katsotaan ja asianomainen opettaja suostuu kirjastonhoi-
20462: don vastaanottamaan.
20463:       Kuitenkin on Valiokunnalla mh•lestään samalla täysi
20464: syy jonkun verran muodosteltuna tukea anomusehdo-
20465: tuksessa N:o 61 ilmenevää pyrkimystä saada perustetuksi
20466: kirjasto kunkin kansakoulun yhteyteen. Vuoden 1866
20467: kansakouluasetuksen 122 § määrää, että jokaiseen kan-
20468: sakouluun, jolle valtio antaa apuaan, <<vähitellen hankit-
20469: takoon kirjasto, josta sekä oppilaat että muutkin opin-
20470: haJuiset kuntal~iset voivat saada hyödyllistä lukemista».
20471: Olisi kieltämättä kansakoulujen työlle suureksi hyödyksi
20472: jos mainittu säädös pantaisiin voimaan edes siinä mää-
20473: rässä, että kaikkiin niihin kansakouluihin, joissa ei ole
20474: yleistä kansankirjastoa, perustettaisiin opetukseen so-
20475: vellettuja ja kansakoulun kasvatusta täydentäviä las-
20476: tenkirjastoja.     Tällaisiin kirjastoihin on viime aikoina
20477: herännyt maassamme vilkas harrastus suurten sivistys-
20478: maiden antaman esikuvan mukaan. YHämainitut noin
20479: 500:aan nousevat kansakoulujen lastenki1·jastot ovat
20480: tämän harrastuksen tulos, vaikkakin ne yleensä ovat vain
20481:  \'aatirnattomia kirjastonalkuja. Koulutoimen ylihallitus
20482: on myös kiinnittänyt huomiota lastenkirjastojen . tar-
20483: peellisuuteen opetuksen välineinä ja menosääntöehdo-
20484: tuksessaan sekä vuodeksi 1911 että ·1912 ehdottanut se-
20485: naatilie, että ylihallituksen käytettäväksi myönnettäi-
20486: siin tarkoitusta varten 25,000 markan suuruinen määrä-
20487: raha. Hyvin vastatakseen tarkoitustaan olif"ivat pu-
20488: heenaolevat kirjastot kehitettävät mahdollisimman mo-
20489:  nipuolisiksi ja täydellisiksi, mikä voi tapahtua ainoastaan
20490: tuntuvan valtioavun InyöntämiseiHi: tällöin oli~i niistii
20491: 4              1911. -   Anomusmietintö N:o 3.
20492: 
20493: anomusehdotuksessa 1\:o 61 tarkoitettua hyötyä myös
20494:  kansakoulusta pääsr::eille jH muillekin koulupiirin asuk-
20495: kaille, joille niinmuodoin olisi varattava tilaisuutta käyt-
20496: tää kysymyksessä olevia kirjastoja.        Huolimatta siitä
20497: ratkaisusta. minkä koulutoimen ylihallituksen tekemä
20498: lastenkirjastojen avustamista tarkoittava ehdotus saa-
20499:  neekin, olisivat lastenkirjastot kaikissa tapauksissa
20500: myös tehtävät osallisiksi siitä valtioavusta, jota Valio-
20501: kunta tehtyjen anomusehdotusten johdosta puoltaa
20502: yleenf'.ä kansankirjastoja varten myönnettäväksi.
20503:       Tämän valtioavun jakaminen olisi jätettävä edus-
20504: kunnan ennen tekemän esityksen mukaisesti Kansanva-
20505: listusseuralle ja Svenska Folkskolans Vänner nimiseHe
20506: yhdistykselle.
20507:       Näiden olisi tässä toiminnassaan toistaiseksi nou-
20508: datettava. niitä yleisiä periaatteita, jotka eduskunta on
20509: esittänyt kansankirjastoja koskevassa 1& p:nä marrask.
20510: 1909 päivätyssä anornuksessaan, lukuunottmnatta seu-
20511: raavia kohtia, joihin nähden Valiokunta on katsonut
20512: muutoksen tarpeelliseksi.
20513:       Tärkeimmän ehdon valtioavun saantiin on Euskunta
20514: katsonut olevan sen, että kirjaston omistaja tai muu
20515:  kannattaja itsekin antaa kirjastolle avustusta, missä
20516: tapauksessa valtioapua myönnettäisiin yleensä sama mää-
20517: rä. Tässä suhteessa on eduskunta asettanut poikkeus-
20518: asemaan vain Pohjois- ja Itä-Suomen köyhimmät kun-
20519: nat, joiden kirjastot voisivat avustusta saada, vaikkei
20520: niillä muulta taholta olisikaan kannatusta. Anomuseh-
20521: dotuksessa N:o 61 katsotaan puheenaolevaa ehtoa hai-
20522: talliseksi kirjastojen kehitykselle. Valiokunnan mielestä
20523: on tällainen ehto kuitenkin yleensä kirjastoille hyödyl-
20524: linen paikallisen harrastuksen ylläpitäjänä niitä koh-
20525: taan, mutta olisi sitä ainakin sen verran lievennettävä,
20526: että valtioavun jakajiksi ehdotetut seurat saisivat tar-
20527: kan haT·kintansa nojalla erikoisissa poikkeustapauksiHsa
20528:                Kansankirjastojen edistäminen.            5
20529: 
20530: myöntää avustusta silloinkin, kun kirjastolla t>i muu-
20531: alta ole avustusta. ~äin voitaisiin menetellä, mitään
20532: maan en osia. uimittämättä, yleensä sellaisiin seutuihin
20533: nähden, jotka sivisty:;;- ja kir·ja.stoharrastuksistia ovat
20534: muista jälessä, ja joissa sen vuoksi etenkin kirjastojen
20535: <tlkn11npanoa olisi tehokkaasti edistettävä.
20536:         Eduskunnan hyväksymiin periaatteisiin sisältyy
20537: kirjaston omistamista koskeva määräys, johon Valio-
20538: kunnan mifllestä on tehtävä rajoittava lisäys. Kuntien tai
20539: yksityisten yhdistysten omistamista piirikirjastoista sano-
20540: taan nimittäin, että jos kirjasto ei ole kunnan oma, tu-
20541: lee sen joutua kunnan haltuun, milloin kirjaston omis-
20542: tava yhdistys hajoaa. Tähän määräykseen olisi kohtuu-
20543: den ja kirjastojen hyödyn mukaista tehdä tieuraava lisäys:
20544: Jos kuitenkin kirjaston omistava yhdisty~ kuulnu koko
20545: maata käsittävään jät·jestöön, tulisi yhdistyksen hajo-
20546: tesfla sen kirjaston joutua tämän yhteisjärjestön lmos-
20547: taan, mutta kirjasto on mahdollisuuden mukaan edel-
20548: leenkin sijoitettava samalle seudulle. Milloin kuntakin
20549: on tällaiselle kirjastolle avustusta antam~t, on kunnan
20550: tekemistä avustusehdoista riippuva, jäävätkö kunnan
20551: avustuksella hankitut kirjat ja kirjastotarpeet yhdis-
20552: tyksen hajotessa kunnalle.
20553:        Kun kansankirjastojen avuntarve on kai!>kiaHa pe-
20554: rin suuri ja kun Valiokunta lisäkf'i on edellä ehdottanut
20555: valtioavun saannin ehtoja helpotettaviksi kirjasto-oloi-
20556: hin nähden takapajulla olevissa seuduissa, on p:rikallaan
20557: kansankirjastojen avustukseen vuodeksi 1912 osottaa
20558: jonkui1 vm·r·an suurempi määräraha kuin eduskunnan
20559: viimeksi osottama 60,000 marl\a_n menoerä:. Valiokunta
20560: ehdottaa sen vuoksi tähän tarkoitukseen 70,000 markan
20561: suuruista summaa, josta 60,000 markkaa olisi jätettävä
20562:  Kansam'alistusseuralle suomenkielisiä ja JO,OOO mark-
20563: kaa Svenska Folkskolans Vänner· yhdistykselle ruotsin-
20564: kieli:-;iä hansankirjastoja Ynr'ten. Molemmat seur·at oli-
20565: 6             1911. -   Anomusmietintö N:o 3.
20566: 
20567: f'iva:t mmiten oikeutettavat, niinkuin eduskunta ·ennen-
20568: kin on ehdottanut, saamastaan määrärahasta l<äyttä.
20569: mään osan a n1stustoiminnasta aiheutuvien kustannus-
20570: ten korvaamiseen sekä kirjasto-olojen kehittämistä yleen-
20571: sä tarkoittavien pyrintöjen edistämiseen.
20572:        Ottaen huomioon, !~ttä maamme kansankirjastoliik-
20573: keelle epäilemättä on mitä suurimmaksi hyödyksi niiden
20574: kokemusten tunnetuksi tekeminen, joita tällä alalla on
20575: saavutettu ulkomailla, eritoten Pohjois-Amerikan Yh-
20576: dysvalloissa, katsoo Valiokunta toiYottavaksi ,että edus-
20577: kunta lisäksi osottaisi, kuten kern:m ennenkin, määrä-
20578: rahan stipendiaatin ltihettämiseksi kirjasto-oloja tut-
20579: kimaan. Tarkoitusta varten rhdottaa Valiokunta 5,000
20580: markan suuruista summaa, joka olisi jätettävä Kan-
20581: sanvalistusseuran annettavalu;i eduskunnan ennen esit-
20582: tämillä ehdoilla hakemuksen ja siihen liittyvän rnatka-
20583: ~uunnitelrnan perusteella
20584:        Ylläolevan esityksensä nojalla ehdottaa Valiokunta
20585: kunnioittaen Eduskunnan anottavaksi,
20586: 
20587:                että '.Juodeksi 19.12 myönnettäisiin kansan-
20588:         kirjastojen edistämiseksi 76,000 markan suurui-
20589:         nen rajaton siirtomääräraha, josta 60,000 mark-
20590:         kaa jätettäisiin Kansan'.Jalistusseuralle suomen-
20591:         kielisten ja 10,000 markkaa S'.JenRka FolkskolanR
20592:         V änner yhdistykselle ruotsinkielisten maalais- ja
20593:         kaupunkilaiskansankirjastojen hyväksi, sekä 6,000
20594:         markkaa Kansan'.Jalistusseuralle stipendiaatin lä-
20595:         hettämistä '.Jarten ulkomaille, etupäässä Pohjois·
20596:         Amerikan Yhdysvaltoihin, kansankirjastooloja tut-
20597:         kimaan.
20598: 
20599:     Helsingissä 7 p:nä rnaalisk. 1911.
20600:                  Kansankirjastojen edistäminen                  7
20601: 
20602:      ,\~inn käsittelyyn O\'RL u~">aJwl.tR.ncot. p11lt\~~'11johtaja
20603: Lindelöf, Yat·apuheenjohtaja :\Jahnivaaea, jäsenet Aunala,
20604: Etelämäki, Heiskanen, Herrala, Jalkanen, vV. Jokinen,
20605: Kaakko-oja, Kivikoski, J. \V. LatYala, Nuor<:J, Relander,
20606: Salmi, Sipilä, Sundblom ja Waamla, sekä osittain var3-
20607: jäsenet Hanninen, Kunnassalo ja Waljakka.
20608: HelsinglsR!l, Osak~yhtlö Weilin & GiJös Aktiebolag. 1911.
20609:        ~~~~~~---~-----~----
20610:      1911. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 3.
20611: 
20612: 
20613: 
20614: 
20615:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i~
20616:            ne n anomus kansankirjastojen edistä-
20617:            misestä.
20618: 
20619: 
20620: 
20621: 
20622:       Suurivaltaisin, !rmollisin Keisari
20623:              ja Suuriruhtinas T
20624: 
20625: 
20626: 
20627: 
20628:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia, jotka tar-
20629: koittavat kansankirjastojen edistämistä, ja on Eduskunta
20630: nämä ehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
20631:       2   1911. -   Edusk. anorn. -    Anornusrniet. N :o 3.
20632: 
20633:           Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta osotti
20634:       maalaiskirjastojen avustamiseksi 50,000 markkaa ja vuo-
20635:       den 1909 toisilla valtiopäivillä maalais- ynnä kaupunki-
20636:       laiskirjastojen hyväksi 60,000 markkaa sekä enintään 5,000
20637:       markkaa matka-apurahaksi kansankirjasto-olojen tutki-
20638:       mista varten ulkomailla, etupäässä Pohjois-Amerikan Yh-
20639:       dysvalloissa. Näitä päätöksiä ei kuitenkaan ole armossa
20640:       ~ahvistettu. Vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä osotti
20641:       Eduskunta niinikään 60,000 markan suuruisen määrärahan
20642:       maalais- ja kaupunkilaiskirjastoja varten, mutta tätäkään
20643:       määrärahaa Hallitus ei ole katsonut voivansa suorittaa.
20644:            Eduskunta on jo vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä te-
20645:       kemässään maalais- ja kaupunkilaiskansankirjastojen avus-
20646:       tamista koskevassa alamaisessa anomuksessa esittänyt ne
20647:       yleiset perusteet, jotka avustusta jaettaessa olisi huomioon
20648:       otettavat. Näihin perusteisiin on Eduskunta nyt katsonut
20649:       tarpeelliseksi tehdä muutamia muutoksia.
20650:            Tärkeimpänä ehtona valtioavun saantiin on Eduskunta
20651:       pitänyt sitä, että kirjaston omistaja tai kannattaja itse-
20652:       kin antaa kirjastolle avustusta, jolloin valtioapua myön-
20653:       nettäisiin yleensä sama määrä. Tässä kohdin on Edus-
20654:       kunta ennen asettanut poikkeusasemaan vain Pohjois- ja
20655:       Itä-Suomen köyhimmät kunnat, joiden kirjastot voisivat
20656:       ilman tällaista kannatustakin saada avustusta. Eduskun-
20657:        nan mielestä olisi tätä ehtoa nyt ainakin sen verran lieven-
20658: ...   nettävä, että valtioavun jakajiksi ehdotetut seurat saisivat
20659:       harkintansa nojalla erikoisissa poikkeustapauksissa myön-
20660:       tää avustusta yleensä kaikkiin sellaisiin seutuihin, jotka
20661:       sivistys- ja kirjastoharrastuksissa ovat muista jälessä, ja
20662:        joissa sen vuoksi etenkin kirjastojen perustamista olisi te-
20663:       hokkaasti edistettävä.
20664:            Kuntien tai yhdistysten omistamista piirikirjastoista
20665:        on Eduskunta ehdottanut määrättäväksi, että jos kirjasto
20666:        ei ole kunnan oma, tulee sen joutua kunnan haltuun, milloin
20667:        kirjaston omistava yhdistys hajoaa. Tähän määräykseen
20668:        o1isi Eduskunnan mielestä kohtuuden mukaista tehdä sel-
20669:        lainen lisäys, että jos kuitenkin kirjaston omistava yhdis-
20670:              Kansankirjastojen edistäminen.                3
20671: ;   .
20672: 
20673: 
20674: tvs kuuluu koko maata käsittävään järjestöön, tulisi kir-
20675: j~ston yhdistyksen hajotessa joutua tämän yhteisjärjes-
20676: tön huostaan, mutta olisi se mahdollisuuden mukaan edel-
20677: leenkin sijoitettava samalle seudulle. Milloin kuntakin
20678: olisi tällaiselle kirjastolle avustusta antanut, olisi kunnan
20679: tekemistä avustusehdoista riippuva, jäisivätkö kunnan
20680: avustuksella hankitut kirjat ja kirjastotarpeet yhdistyksen
20681: hajotessa kunnalle.
20682:     Ottaen huomioon, että kansankirjastojen avun tarve on
20683: kaikkialla perjn suuri, sekä että valtioavun saannin ehtoja
20684: olisi helpotettava seuduilla, joissa kirjasto-olot ovat taka-
20685: pajulla, on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi kansankir-
20686: jastojen avustukseen vuodeksi 1912 osottaa 70,000 markkaa,
20687: josta 60,000 markkaa olisi annettava Kansanvalistusseuralle
20688: suomenkielisiä ja 10,000 markkaa yhdistykselle Svenska
20689: :folkskolans vänner ruotsinkielisiä kansankirjastoja varten.
20690: Molemmat seurat olisivat oikeutettavat, niinkuin Edus-
20691: kunta ennenkin on ehdottanut, saamastaan määrärahasta
20692: käyttämään osan avustustoiminnasta aiheutuvien kustan-
20693: nusten korvaamiseen sekä kirjasto-olojen kehittämiseen
20694: yleensä.
20695:     Koska kansankirjastoasian edistämiselle Suomessa epiii-
20696: lemättä olisi mitä suurimmaksi hyödyksi niiden kokemus-
20697: ten tunteminen, joita tällä alalla on saavutettu ulkomailla,
20698: eritoten Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, on Eduskunta
20699: edellä olevan määrärahan lisäksi osottanut 5,000 markkaa
20700: stipendiaatin lähettämiseksi ulkomaisia kirjasto-oloja tut-
20701: kimaan. Tämän matka-apurahan saisi Kansanvalistus-
20702: seura antaa Eduskunnan ennen esittämillä ehdoilla.
20703:     Edellä olevan nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
20704: selta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
20705: 
20706:                että vuodeksi 1912 myönnettäisiin kansan-
20707:            kirjasto)en edistämiselcsi 75,000 markan suurui-
20708:            nen J'ajaton siirtomääräraha, josta 60,000 marlc-
20709:            kaa annettaisiin Kansanvalistusseuralle suomen-
20710:            kielisten )a 10,000 markkaa Svenska folkskolans
20711: 4    1911. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 3.
20712: 
20713:            vänner yhdistykselle ruotsinkielisten maalais-
20714:            ja kaupunlcilaiskansanlcirjastojen hyväksi, sekä
20715:            5,000 markkaa Kansanvalistusseuralle stipen-
20716:            diaatin lähettämistä varten ulkomaille, etu-
20717:            päässä Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin, kan-
20718:            sankirjasto-oloja tutlcimaan.
20719: 
20720:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20721: 
20722:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
20723:                   19'11. -   Anomu$m letlrltö N:o 4.
20724: 
20725: 
20726: 
20727: 
20728:                  Vl&iltto~Varai.B v:atilfJiku.•nNtn    mi~tin tö
20729:             ·H:e S a~sen jetlthsta, }fta m..
20730:              keitlaa mtdst.-.all p~~ä J. W.
20731:             Saeilmanilte.
20732: 
20733:        Eduskunta 0n V.a:J.tiovarai•nvalioikum:Ian käsi•teliVäväksi
20734: lällre-tT)'!nyt ednstaja 0. La:irree:N y. m. :rnekirjoittaman
20735: anomusehdotuksen N:o 71, joka ko"Sk.ee m'l!l'iiStopatsaan
20736: pystyttämistä J. W. Snel\LmanHie. Am1>mm.:sehd011tiksessa
20737: viitataan niihin alotteisiin joita samassa asiassa •@11 telaty
20738: kaikilla varsinaisilla valtio:päi:vi.Jlä 'Vti@Q~ 1907 tälhtien,
20739: mu.tta jQita ei ole ehditty loppuun käsi1eUä.
20740: 
20741: 
20742: 
20743:      Suomen pääkaupunkiin on pystyte'tity Johan Lndvig
20744: R1:1~ebergin ja Elias Lönnrotin kuvapatsaat kntoil:lii:SllJnden
20745: osomkseksi siitä mitä nämä suunniehet ·(!)IVat :m:a:aHe.n.s.m
20746: ant&leet, toinen run0ilijana :jra toinen kansanrmn<Milfden
20747: kauan kåtk@.ssä e.Ueiden aartei:den -kerääJänä. Samaan
20748: aika~n kuin he suoritti Johan W1'1he<l:m Sne.Umaa s1Wr<8n
20749: elämäntyönsä tiedemiehenä, ki;rjaHij.altlia ti:a v:wl•tiomiehenä.
20750:     . Kolmekymmentä vuotta on kulutmt Sn-ellmanin k~J~ole­
20751: masta, 'rriu'tta edelleen on hän Suomen kansa:r.I lmomatta~
20752: vimpia. opettajia kaikessa, mikä kohdistuu kansaLlisen
20753: yhteiskiultaty{:)n johtaviin periaatteisiin. Mitä hän on
20754: saaluit aikaan valtiomiehenä, on niinikään säilyvä Suo-
20755: men aikakirjoissa. Keisari Aleksanteri II:n kutsumana
20756: 2                1911. -~ Anomusmletlntli N:o 4.
20757: 
20758: 
20759: Senaatin jäseneksi ja valtiovarain toimituskunnan päälli-
20760: köksi saattoi hän perille maamme taloudelliselle kehi-
20761: tykselle tärkeän rahauudistuksen ja oli etevällä tavalla
20762: osallisena muissa 1860-luvun uudistustöisså. Suuressa
20763: määrin kysyttiin hänen uupumatonta tarmoansa sen ko-
20764: van hädän lieventämiseksi, joka oli 1867 vuoden tuhoisan
20765: kadon seurauksena.
20766:       Valtiovarainvaliokunta on omaksunut anomusehdo-
20767: tuksen tekijäin kannan ja ehdottaa, että Snellmanille pysty-
20768: tetään muistopatsas Helsinkiin. Sen ohessa on Valio-
20769: kunta pitänyt tärkeänä, että patsaan paljastaruispäiväksi
20770: julkaistaisiin kansallispainoksena (noin 3 markan hintaan)
20771: Th. Reinin kirjoittama teos ,J. W. Snellmanin elämä"
20772: tai, jos se syystä tai toisesta ei voisi tapahtua, sopivia
20773: osia Snellmanin teoksista.
20774:       Asian rahallista puolta käsitellessään on Valiokunta
20775: harkinnut, että hankkeesta koituvat kustannukset, korkein-
20776: taan 180,000 markkaa, olisivat suoritettavat Suomen
20777: Pankin voittovaroista, ja olisi näistä noin 140,000 markkaa
20778: varattava patsaan ja jalustan aikaansaamiseksi, paikan
20779: kuntoonpanemiseksi ja kilpailuluonnosten palkitsemiseksi
20780: sekä noin 40,000 markkaa edellä mainitun teoksen helppo-
20781: hintaisena levittämiseksi.
20782:       Hankkeen toteuttaminen on Valiokunnan mielestä
20783: sopivimmin annettava toimikunnalle, jonka muodostaisi-
20784: vat pankkivaltuusmiehet sekä Antellin kokoelmain val-
20785: tuuskunta ja jonka puheenjohtajana toimisi mainitun val-
20786: tuuskunnan puheenjohtaja. Tarpeen vaatiessa olisi toimi-
20787: kunnalla oikeus kutsua avukseen asiantuntijoita.
20788:     ' Muistopatsaan aikaansaamiseksi tulee toimikunna~
20789: julistaa kilpailu kotimaisten taiteilijain kesken.
20790:       Mitä tulee paikkaan, johon muistopatsas olisi pysty~
20791: tettävä, on Valiokunnan mielestä Suomen Pankin edustalla
20792: oleva avoin puistikko tarkoitukseen sopivin,.
20793:                                                            ~··
20794: 
20795: 
20796: 
20797:     t!dellä t:sitetyn nojalla saa Valiokunt~t kunnioittaen
20798: $d•ttaa et1t Eduskunta päättäisi,
20799:                  etta Johan Wilhelm Snellmanin muisto-
20800:           patsas pystytetllän Helsinkiin, seka ettl1 sa-
20801:           maan aikaan kuin patsas paljastetaan, julkais-
20802:            taan kansallispainoksena Th. Reinin kirjoittama
20803:            teos "1. W. Snellmanin elama" ,·
20804:                  etta kustannuksien suorittamiseen ktiyte-
20805:            tättn Suomen Pankin vuoden 1910 voittova-
20806:            roja korkeintaan 180,000 markkaa,·
20807:                  etta hankkeen toteuttaminen uskotaan toi- ·
20808:            mikunnalle, jonka muodostavat pankkivaltuus-
20809:            miehet ja Antellin kok(Jelmain valtuuskunta ja
20810:           jonka puheenjohtajana toimii mainitun val-
20811:            tuuskunnan puheenjohtaja,: sekä
20812:                   Keisarilliselta Majesteetilta alamalsuu,..
20813:             dessa anoa tamttn ptJ.tttöksen armollista ky-
20814:             1ltlksymistti.
20815: 
20816:      Helsingissa: 1 päivänä ·huhtikuuta 1911.
20817: 
20818: 
20819: 
20820: 
20821:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
20822: ·Mechelin, varapuheenjohtaja Arajärvi (osittain), jäsenet
20823: Ahmavaara, Gylling, Grönvall, Hallsten (osittain), Hele-
20824:  JJius-Seppälä, Hultin (osittain), Kairamo, Kallio, Kirves
20825:  (osittain), Komu (osittain)1 Kronqvist (osittain), Murros
20826:  (Qsittain),Neovius, Pietinen, Rainio, Sainio, Turunen (osit-
20827:  tain) ja Wuolijoki (osittain) sekä varajäsenet Kärnä (osit-
20828:  tain), Nordlund, Paasonen (osittain), Puhakka (>QSittain),
20829:  Tainio (osittain) ja Tervo (osittain}.
20830:                                            ~   .;   -
20831: 
20832: 
20833: 
20834: 
20835:                        Vastalause.
20836:      Kmka emme ole voineet yhtyä valiokunnan ehdo-
20837: tukseen muistopatsaan 'pystyttämise'ksi · yleisilTä varoilla
20838: J. W. Snellma.ni!le, .ehdotamme Eduskunnan päätettäväksi:
20839: 
20840:                  ettfi asia ei anna Eduskunnan puolesta
20841:          •·. aihetta mihinktuin toimenpiteeseen.
20842:     Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1911.
20843: 
20844:      Edvard Gylling.                      . Sulo W.uolijoki.
20845:      Juho Rainio.                           j. A. Komu.
20846:      J. Kirves . .                        S. Tervo.
20847:      0. W. Turunen.                       j. W. Sainio.
20848:      A. Paasonen.
20849: 
20850: 
20851: 
20852: 
20853:                                 ."   '~
20854:                                                         '·.
20855:     Helsinki 1911.   Hufvudstadsbladet'in Uusi Kirjapaino.
20856:             1911. -    Anomusmietintö N:o 5.
20857: 
20858: 
20859: 
20860: 
20861:                     S i v i;s t y:s v a Ii o k u nn n a n mietin-
20862:               t ö N: o 4 määrärahan myöntämistä suomen-
20863:               kielisen kirjallisuuden edistämiseksi tarkoit-
20864:               tavan anomusehdotuksen johdosta.
20865: 
20866:       Sivistysvaliokunnan valmisteltavaksi on Eduskunta
20867: jättänyt edustajain Hallstenin y. m. anomusehdotuksen
20868: N:o 66, jossa esitetään anottavaksi, että entisillä ehdoilla
20869: edelleen kolmen vuoden ajaksi myönnettäisiin 50,000 mar-
20870: kan suuruinen vuotuinen määräraha suomenkielisen kir-
20871: jallisuuden edistämistä varten.
20872:       Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä tekemän ano-
20873: muksenjohdosta on tätä tarkoitusta varten vuosiksi 1909-11
20874: myönnetty 50,000 markkaa vuosittain Suomalaisen Kir-
20875: jallisuuden Seuran !hoidettavaksi ja tämän sekä muiden
20876: kirjallisten ja tieteellisten seurain edustajista muodostetun
20877: toimikunnan käytettäväksi. Toimikunnan kokoonpanosta,
20878: osastojaosta, tehtävistä, varain käyttämisestä y. m. on
20879: senaatti mainitun seuran ehdotuksen mukaan 9 p:nä hei-
20880: näkuuta 1908 antanut erityiset määräykset. Näiden mukaan
20881: on määräraha käytettävä tositarpeen vaatimien ja kansal-
20882: liskirjallisuuden ~arvoa lisäävien, sekä alkuperäisten teos-
20883: ten että käännöskirjallisuuden, toimittamiseen kuin myös
20884: apu- ja matkarahoiksi ynnä palkinnoiksi kirjailijoille,
20885: mikäli siten edellä mainittua tarkoitusta välittömästi edis-
20886: tetään. Toimikunnan ja sen osastojen työ on Suomalai-
20887: sen Kirjallisuuden Seuran valvonnan alaisena, ja siitä on
20888: seuran vuosittain annettava kertomus eduskunnalle. Va-
20889: 2             1911 -   Anomusmietintö N:o 5.
20890: 
20891: rain käytöstä on seura tilintekovelvollinen valtiokont-
20892: torille.
20893:       Annettuja määräyksiä noudattaen on Suomalaisen
20894: Kirjallisuuden Seura eduskunalle jättänyt kertomukset toi-
20895: mikunnan työstä vuosina 1909 ja 1910.
20896:       Viimeisen vuosikertomuksen mukaan on painosta il-
20897: mestynyt 5 teosta, joiden toimittamista myönnetyillä va-
20898: roilla on avustettu, ja tekeillä on 38 teosta, joille avus-
20899: tusta on varattu. Näistä 43 teoksesta on 20 alkuperäistä
20900: suomenkielh;tä, 2 sovitelmateosta ja 21 suomennosta. Mat-
20901: karahoja on jaettu yhtä ainoata teosta varten ja apura-
20902: hoja kahden teoksen toimittajille viransijaisten palkkaami-
20903: seksi, palkintoja ei ensinkään. Siitä kaikkiaan 150,000
20904: markan suuruisesta summasta, joka vuosien 1909-11
20905: kuluessa on käytettävänä, on tähänastisilla päätöksillä si-
20906: dottu yhteensä noin 109,000 markkaa. Toimikunnan
20907: huomautuksen mukaan voivat kustannuslaskelmiin otetut
20908: menoerät kuitenkin joissakin tapauksissa osottautua liian
20909: pieniksi, ja lisäksi on moniaiden teoksien avustaminen
20910: paraikaa keskustelun alaisena. Näin ollen tullevat myön·
20911: netyt varat suurimmakRi osaksi käytetyiksi jo päätettyjen
20912: ja ehdolla olevien teosten avustamiseen.
20913:       Jo lyhyt silmäys tähän asti valmistuneiden ja tek9ille
20914: pantujen teosten luetteloon, joka on nähtävänä toimikun-
20915: nan viimeisessä vuosikertomuksessa, on omiaan osotta-
20916: maan, että nämät sekä tietopuolisen että kaunokirjalli·
20917: suuden eri aloille kuuluvat teokset enimmäkseen ovat
20918: sellaisia, joiden ilmestymistä ilman puheenaolevan mää-
20919: rärahan myöntämistä ei tällä hetkellä tai lähimmässä vas-
20920: taisuudessa olisi ajateltavissa.       Ne ovat nimittäin
20921: laadultaan sen tapaisia, ettei niiden julkaiseminen yksi-
20922: tyisille kustannusliikkeille ole aineellisesti kannattavaa,
20923: eikä useillekaan niistä olisi muulta taholta avustusta odotet-
20924: tavissa. Valiokunnan mielestä on toimikunnalle annettava
20925: täysi tunnustus toimintaohjelmansa mukaisesta hartaasta
20926: työstä, josta piankin, todennäköisesti jo kuluvan toimi-
20927:          Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen.           3
20928: 
20929: vuoden aikana, on odotettavissa runsaita tuloksia. Mutta
20930: huomattava on, että tämän työn kautta on vasta alulle
20931: saatu sen tarkoituksen toteuttaminen, joka eduskunnalla
20932: on ollut mielessä määrärahaa sitä varten aikanaan anoes-
20933: saan. Työtä on siten vastakin jatkettava ja yleisiä varoja
20934: sitä varten myönnettävä, jotta kävisi mahdolliseksi lähei-
20935: sessä tulevaisuudessa poistaa pahimmat niistä suomen-
20936: kielisessä kirjallisuudessa esiytyvistä puutteista, jotka vielä-
20937: kin haittaavat nykyisessä sivistyselämässä ilmeneväin
20938: moninaisten yleisten pyrintöjen edistymistä.
20939:       Samalla kun Valiokunta tehdyn anomusehdohtksen
20940: johdosta puoltaa entisen suuruisen määrärahan anomista
20941: edelleen käytettäväksi puheenaolevaan tarkoitukseen,
20942: ehdottaa se lausuttavaksi muutamia yleisiä periaatteita,
20943: jotka olisivat huomioonotettavat avustettavain teosten
20944: valinnassa. Entistä tarkemmat määrittelyt siitä, millaista
20945: kirjallisuutta määrärahalla olisi edistettävä, huojentaisivat
20946: tätä varten asetetun toimikunnan työtä ja vastuuta, var·
20947: sinkin kun määräraha ei ole niin suuri, että sen avulla
20948: olisi mahdollista piakkoin saada poistetuiksi kaikilla kir-
20949: jallisuuden aloilla esiytyviä puutteita.
20950:       Määrärahan pääasialliseksi tarkoitukseksi olisi asetet-
20951: tava korkeampaa yleistä kansalaissivistystä kehittävä!). kir-
20952: jallisuuden avustaminen, mihin erityisesti on viitattu
20953: 1907 vuoden valtiopäivillä annetussa tätä asiaa koskevassa
20954: anomusvaliokunnan mietinnössä. Ensi sijassa olisivat
20955: tällaiseen kirjallisuuteen luettavat tieteen ja tekniikan,
20956: luonnon ja kultuurin eri aloja yleistajuisesti käsittelevät,
20957: joko alkuperäiset suomenkieliset teokset tai muista kielistä
20958: tehdyt käännökset. Näihin eivät kuuluisi julkaisut, joita
20959: varten toisia valtion y. m. apurahoja yleensä on olemassa, ja
20960: jollaisia ovat m. m. tieteelliset erikoistutkimukset, yliopis-
20961: tolliseen , ja korkeampaan teknilliseen opetukseen tarkoite-
20962: tut kurssikirjat sekä yksityisten ammattialain käsikirjat,
20963: elleivät ne samalla vastaa korkeamman yleissivistyksen
20964: vaatimuksia. Toisella sijalla olisivat avustettavain teos-
20965: 4            1911. -- Anomusmietintö N:o 5.
20966: 
20967: ten joukossa mainittavat sellaiset aikaisemmat slvls-
20968: tyskansain      kirjallisuuden tuotteet,       joilla tkultuuri-
20969: kehityksen      ymmärtämiseksi        on huomattava merkitys
20970: nykyisessäkin sivistyselämässä, sekä maailmankirjalli-
20971: suuden merkkiteokset niin vanhemman kuin myöhemmän
20972: kaunokirjallisuuden alalta. - Matkarahoiksi olisi määrä-
20973: rahaa käytettävä vain silloin, kuin matkalla on aivan eri-
20974: koinen merkitys teoksen aikaansaamiseen, mutta palkin-
20975: noiksi ei sitä tulisi tästedeskään käyttää.
20976:      Teosten valinnassa olisi tasapuolisesti sihnälläpidettävä,
20977: että eriävät tieteelliset suunnat jakatsantokannat tulevat huo-
20978: mioonotetuiksi, mikäli niillä on merkitystä yleiselle kansa-
20979: laissivistykselle. Avustuksen tulisi muuten kohdistua etu-
20980: päässä niihin kannatettaviksi katsottuihin teoksiin, joiden
20981: julkaiseminen näistä varoista apua saamatta käy
20982: yksityisille kustantajille vaikeaksi tai mahdottomaksi. Li-
20983: säksi tulisi avustuksen olla niin suuri, että teoksen käsi-
20984: kirjoitus ainakin useimmissa tapauksissa voitaisiin tarjota
20985: kustantajalle ilmaiseksi; kustannusoikeutta luovutettaessa
20986: olisi tällöin erityisesti pidettävä huolta siitä, että teos saisi
20987: niin alhaisen hinnan kuin suinkin, jotta se leviäisi mah-
20988: dollisimman laajoihin kansalaispiireihin. Viimemainitun
20989: tarkoituksen saavuttamiseksi olisi erityisissä tapauksissa
20990: myönnettävä avustusta myöskin teoksen varustamiseen
20991: tarpeellisilla kuvilla ja kartoilla.
20992:       Määräraha olisi myönnettävä edelleen kolmeksi vuo-
20993: deksi ja jätettävä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
20994: hoidettavaksi sekä entisellä tavalla asetetun toimikunnan
20995: avulla käytettäväksi. Mainitun seuran tulisi vastakin
20996: vuosittain jättää eduskunnalle kertomus toimikunnan työs-
20997: tä, ja varain käytöstä olisi sen tehtävä tili valtion viran-
20998: omaisille.
20999:       Esityksensä nojalla ehdottaa Valiokunta kunnioittaen
21000: Eduskunnatr anottavaksi,
21001: 
21002:                  että suomenkielisen kirjallisuuden edistämistä
21003:             varten edelleenkin kolmeksi vuodeksi, s. o. vuosiksi
21004:        Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen.         5
21005: 
21006:           1912 -14, yleisistä varoista myönnettäisiin 50,000
21007:           markan suuruinen vuotuinen määräraha Suomalaisen
21008:           Kirjallisuuden Seuran kautta perusteluissa maini-
21009:           tulla tavalla käytettäväksi.
21010: 
21011:     Helsingissä, 13 p:nä maalisk. 1911.
21012: 
21013:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
21014: Lindelöf, va-rapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
21015: Etelämäki, Heiskanen, Herrala, Jalkanen, W. Jokinen,
21016: Kaakko-oja, Kivikoski, .J. W. Latvala, Nuora, Relander
21017: Salmi, Sipilä, Sundblom ja Waarala, sekä osittain vara-
21018: jäsenet Hänninen, Anton Huotari, Kiuru, Kunnassalo ja
21019: Sjöst.edt-J ussila.
21020: 6           1911. -    Anomusmietintö N:o 5.
21021: 
21022: 
21023: 
21024: 
21025:                       Vastalauseita.
21026:                               I.
21027: 
21028:       Olemme yhtä mieltä valiokunnan kanssa maarara-
21029: hojen myöntämiseen nähden suomenkielisen kirjallisuuden
21030: hyväksi lähinnä seuraavana kolmena vuotena. Mutta kun
21031: valiokunnan laatima ponsi edellyttää mietinnön peruste-
21032: luita noudatettaviksi näiden varojen käyttämisessä, ja
21033: valiokunta on perusteluissaan käynyt »lausumaan muu-
21034: tamia yleisiä periaatteita, jotka olisivat huomioonotettavat
21035: avustettavain teosten valinnassa», mitkä periaatteet mie-
21036: tinnössä pyrkivät hyvinkin yksityiskohtaisiksi, sekä on siten
21037: poikennut eduskunnan v. 1907 valtiopäivillä tekemästä
21038: päätöksestä, emme ole voineet yhtyä valiokunnan me-
21039: nettelyyn.
21040:       Sanotuilla valtiopäivillä anotut määrärahat ovat olleet
21041: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoidettavina ja tämän
21042: sekä muiden kirjallisten ja tieteellisten seurain edustajista
21043: muodostetun toimikunnan käytettävinä. Silloisen senaatin
21044: tälle toimikunnalle antamat ohjeet sisältävät, että määrä-
21045: rahoja on käytettävä tositarpeen vaatimien ja kansallis-
21046: kirjallisuuden arvoa lisäävien, sekä alkuperäisten teosten
21047: että käännöskirjallisuuden, toimittamiseen, kuin myös
21048: apu- ja matkarahoiksi ynnä palkinnoiksi kirjailijoille,
21049: mikäli siten edellämainittua tarkoitusta välittömästi edis-
21050: tetään. Toimikunnan eduskunnalle jättämät kertomukset
21051: osottavat, että näitä määräyksiä on tunnollisesti ja tasa-
21052: puolisesti seurattu. Ei siis ole olemassa päteviä syitä, jotka
21053:         Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen.          7
21054: 
21055: pakottaisivat eduskuntaa nyt laatimaan uutta suunnitelmaa
21056: näiden varojen käytöstä.
21057:       Sellaisen suunitelman laatiminen olisi muutenkin
21058: pikemmin haitallinen kuin hyödyllinen itse asialle, jota
21059: sillä tahdottaisiin edistää, paitsi sitä että se voisi nyky-
21060: oloissa saattaa vaaranalaiseksi näiden määrärahojen myön-
21061: tämisen. Onhan selvää, että näiden tarkoitus, jonka to-
21062: teuttaminen luonnollisesti kysyy pitempää aikaa, paremmin
21063: saavutetaan, jos varojen käyttämisestä saavat vapaasti
21064: harkita henkilöt, jotka harjoittavat kirjallista toimintaa
21065: kansamme keskuudesa sekä pystyvät tällaiseen tieteellisellä
21066: tavalla tehtävään työhön, kuin jos niiden käyttö jää
21067: riippuvaksi satunnaisista enemmistöistä eduskunnassa,
21068: jota ei ole kokoonpantu tieteellisiä tarkoituksia silmällä
21069: pitäen. Määrärahojen käytöstä on eduskunnalla kyllä
21070: tilaisuus lausua mielipiteensä sen kertomuksen johdosta,
21071: minkä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sille vuosittain
21072: jättää, sekä kieltää koko avustus, jos harkitsee sitä väärin
21073: käytetyn. Käsityksemme mukaan olisi anottu määräraha
21074: sen vuoksi jätettävä entisellä tavalla Suomalaisen Kirjal-
21075: lisuuden Seuran käytettäväksi tekemättä tätä varten uusia
21076: suunnitelmia.
21077:       Ehdotamme siten kunnioittaen Eduskunnan pää-
21078: tettäväksi,
21079:                  että Eduskunta hyväksyessään mietinnön
21080:            ponnen lähettäisi mietinnön takaisin Sivistysvalio-
21081:            kuntaan perustelujen muodostamista varten yllä
21082:            esitettyyn suuntaan.
21083: 
21084:      Helsingissä 13 p:nä maaliskuuta 1911.
21085: 
21086:      Vilh. Malmivaara.                       Fr. Sipilä.
21087: 8            1911. -      Anomusmietintö N:o 5.
21088: 
21089:                                    II.
21090:      Kun eduskunta vuoden 1907 valtiopäivillä käsitteli
21091: anomusehdotuksia määrärahan myöntämisestä suomalaisen
21092: kirjallisuuden edistämiseksi, ehdotti asiata silloin käsitellyt
21093: anomusvaliokunta, että eduskunta varoja hoitamaan ase-
21094: tettavaan toimikuntaan puolestaan valitsisi neljä jäsentä.
21095: Eduskunta kuitenkin hylkäsi tämän ehdotuksen. Saavu-
21096: tettu kokemus näyttää mielestämme osottavan, että asialle
21097: olisi eduksi, että toimikunnassa olisi mainittuun tapaan
21098: myöskin eduskunnan valitsemia jäseniä, mikä meistä olisi
21099: omiaan olemaan jonkinlaisena takeena siitä, että puheena
21100: oleva toiminta ei pääsisi käymään yksipuoliseksi eikä
21101: poikkeamaan syrjään varsinaisesta päämäärästään. ~ Tar-
21102: kotuksen saavuttamiseksi olisi niitä määräyksiä, joita
21103: senaatti näiden varojen käyttämisessä antoi 9 p:nä hei-
21104: näkuuta     1908,    muutettava siihen suuntaan, että
21105: varoja hoitavaan toimikuntaan kuuluisi myöskin neljä
21106: eduskunnan valitsemaa jäsentä. Jotta eduskunnassa täl-
21107: laisen määrärahan käyttämisessä epäilemättä vallitsevat eri
21108: katsantokannat pääsisivät oikeuksiinsa, olisi nähdäksemme
21109: sopivinta määrätä, että sanotut vaalit olisi toimitettava
21110: suhteellisen vaalitavan mukaan.
21111:       Ylläsanotun nojalla saamme ehdottaa, että Eduskunta,
21112: puheenaolevan määrärahan myöntämistä anoessaan, sitä
21113: paitsi anoisi.
21114:                  että määrärahankäyttämistä hoitavaan toimikun-
21115:             taan määrättäisiin kuulumaan myöskin neljä Eduskun-
21116:             nan, suhteellisilla vaaleilla, valitsemaa jäsentä.
21117:       Helsingissä 13 p:nä maaliskuuta 1911.
21118:       Wäinö Jokinen.                            Juho Etelämäki.
21119:       W. Annala.                                J. F. Kivikoski.
21120:       J. W. Latvala.                            0. Kunnassalo.
21121:                            Hulda Salmi.
21122:              Helsinki 1911. K. F. Puromiehen Kirjapaino O.·Y.
21123:      1911. - Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 5.
21124: 
21125: 
21126: 
21127: 
21128:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
21129:            n en anomus määrärahan myöntämi-
21130:            sestä suomenkielisen kirjallisuuden edistä-
21131:            miseksi.
21132: 
21133: 
21134: 
21135: 
21136:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
21137:               ja Suuriruhtinas I
21138: 
21139: 
21140: 
21141: 
21142:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus 50,000 markan
21143: suuruisen vuotuisen määrärahan myöntämisestä edelleen
21144: kolmen vuoden ajaksi suomenkielisen kirjallisuuden edistä-·
21145: 2     1911. -   Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 5.
21146: 
21147:  miseksi, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä jär-
21148:  jestyksessä käsitellyt.
21149:      Eduskunnan vuoden 1907 valtiopäivillä tekemän ano-
21150:  muksen johdosta on tätä tarkoitusta varten vuosiksi 1909-
21151:  1911 myönnetty 50,000 markkaa vuosittain Suomalaisen
21152:  Kirjallisuuden Seuran hoidettavaksi ja tämän sekä muiden
21153:  kirjallisten ja tieteellisten seurain edustajista muodostetun
21154:  toimikunnan käytettäväksi. Toimikunnan kokoonpanosta,
21155:  osastojaosta, tehtävistä, varain käyttämisestä y. m. on Kei-
21156:  sarillinen Senaatti mainitun seuran ehdotuksesta 9 päi-
21157:  vana heinäkuuta 1908 antanut erityiset määräykset.
21158:  Näiden mukaan on määräraha käytettävä tositarpeen vaa-
21159:  timien ja kansalliskirjallisuuden arvoa lisäävien, sekä alku-
21160:  peräisten teosten että käännöskirjallisuuden, toimittami-
21161:  seen kuin myös apu- ja matkarahoiksi ynnä palkinnoiksi
21162:  kirjailijoillefmikäli siten edellä mainittua tarkoitusta välit-
21163:  tömästi edistetään. Toimikunnan ja sen osastojen työ on
21164:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran valvonnan alaisena, ja
21165:  siitä on seuran vuosittain annettava kertomus Eduskun-
21166:  nalle. Varain käytöstä on seura tilivelvollinen Suomen
21167:  V altiokonttorille.
21168:      Näitä määräyksiä noudattaen on Suomalainen Kirjalli-
21169:  suuden Seura antanut Eduskunnalle kertomukset toimikun-
21170:  nan työstä vuosina 1909 ja 1910.
21171:      Viimeisen vuosikertomuksen mukaan on painosta ilmes-
21172:  tynyt viisi teosta, joiden toimittamista myönnetyillä va-
21173:  roilla on avustettu, ja tekeillä on 38 teosta, joille avustusta
21174:  on varattu. Näistä 43 teoksesta on 20 alkuperäistä suomen-
21175:  kielistä, kaksi sovitelmateosta ja 21 suomennosta. Matka-
21176:  rahoja on ja~ttu yhden ainoan teoksen kirjoittamista varten
21177:  ja apurahoja viransijaisten palkkaamiseksi kahden teok-
21178:  sen toimittajille; palkintoja ei ole ensinkään annettu. Siitä
21179:  kaikkiaan 150,000 markan suuruisesta summasta, joka vuo-
21180:  sien 1909-1911 kuluessa on käytettävänä, on tähänastisilla
21181:  päätöksillä sidottu yhteensä noin 109,000 markkaa. Toimi-
21182:  kunnan huomautuksen mukaan voivat kustannuslaskelmiin
21183: ·otetut menoerät kuitenkin joissakin tapauksissa osottautua
21184:       Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen.             3
21185: 
21186: liian pieniksi, ja lisäksi on moniaiden teoksien avustaminen
21187: paraikaa keskustelun alaisena. Näin ollen tulevat myön-
21188: netyt varat suurimmaksi osaksi käytetyiksi jo päätettyjen
21189: ja ehdolla olevien teosten avustamiseen.
21190:     Tähän asti valmistuneiden ja tekeille pantujen teosten
21191: luettelosta, joka on otettu toimikunnan viimeiseen vnosi-
21192: kertomukseen, näkyy, että nämä sekä tietopuolisen että kau-
21193: nokirjallisuuden eri aloille kuuluvat teokset enimmäkseen
21194: ovat sellaisia, joiden ilmestymistä ilman puheena olevan
21195: määrärahap myöntämistä ei nykyisin tai lähimmässä vas-
21196: taisuudessa olisi ajateltavissa. Ne ovat nimittäin laadul-
21197: taan sellaisia, ettei niiden julkaiseminen ole yksityisille
21198: kustannusliikkeille kannattava, eikä useillekaan niistä olisi
21199: muulta taholta avustusta odotettavissa. Huomattava on
21200: kuitenkin, että näillä teoksilla on saatu vasta alulle sen pää-
21201: määrän toteuttaminen, jota Eduskunta on tarkoittanut pu-
21202: heenalaista määrärahaa aikanaan anoessaan. Työtä on sen
21203: vuoksi vastakin jatkettava ja yleisiä varoja sitä varten
21204: myönnettävä.
21205:     Eduskunta on sitä mieltä, että puheena olevaan tarkoi-
21206: tukseen edelleenkin olisi myönnettävä 50,000 markan vuo-
21207: tuinen määräraha. Samalia tahtoo Eduskunta lausua muu-
21208: tamia yleisiä periaatteita, jotka olisivat avustettuvain teos-
21209: ten valinnassa huomioon otettavat. Entistä tarkemmat
21210: määrittelyt siitä, millaista kirjallisuutta määrärahalla olisi
21211: edistettävä, huojentaisivat tä.tä varten asetetun toimikun-
21212: nan työtä ja vastuuta, varsinkin kun määräraha ei ole niin
21213: suuri, että sen avulla olisi mahdollista piakkoin saada pois-
21214: tetuksi suomenkielisen kirjallisuuden kaikilla aloilla esiin-
21215: tyviä puutteita.
21216:     Määräraha olisi pääasiallisesti käytettävä korkeampaa
21217: yleistä kansaluissivistystä kehittävän kirjallisuuden avusta-
21218: miseen, mihin erityisesti on viitattu Eduskunnan vuoden
21219: 1907 valtiopäivillä hyväksymässä tätä asiaa koskevassa
21220: Anomusvaliokunnan mietinnössä. Ensi sijassa olisivat täl-
21221: laiseen kirjallisuuteen luettavat tieteen ja teknikan, luon-
21222: non ja kultuurin eri aloja yleistajuisesti käsittelevät, joko
21223: 4     1911. - Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 5.
21224: 
21225: alkuperäiset sumenkieliset teokset tai käännökset. Näihin
21226: eivät kuuluisi julkaisut, joita varten toisia valtion y. m.
21227: apurahoja yleensä on olemassa, ja jollaisia ovat m. m. tie-
21228: teelliset erikoistutkimukset, yliopistolliseen ja ja korkeam-
21229: paan teknilliseen opetukseen tarkoitetut kurssikirjat sekä
21230: yksityisten ammattialain käsikirjat, elleivät ne samalla vas-
21231: taa korkeamman yleissivistyksen vaatimuksia. Toiselle si-
21232: jalle olisivat avustettavain teosten joukossa asetettavat sel-
21233: laiset aikaisemmat sivistyskunsain kirjallisuuden tuotteet,
21234: joilla kultuurikehityksen ymmärtämiseksi on huomattava
21235: merkitys nykyisessäkin sivistyselämässä, sekä maailmankir-
21236: jallisuuden merkkiteokset niin vanhemman kuin myöhem-
21237: män kaunokirjallisuuden alalta. - Matkarahoiksi olisi
21238: määrärahaa käytettävä vain silloin, kuin matkalla on aivan
21239: erikoinen merkitys teoksen aikaansaamiseen, mutta palkin-
21240: noiksi ei sitä tulisi tästedeskään käyttää.
21241:     Teosten valinnassa olisi tasapuolisesti silmällä pidet-
21242: tävä, että eriävät tieteelliset suunnat ja katsantokannat
21243: tulevat huomioon otetuiksi, mikäli niillä on merkitystä
21244: yleiselle kansalaissivistykselle. Avustuksen tulisi kohdistua
21245: etupäässä sellaisiin kannatusta ansaitseviin teoksiin, joi-
21246: den julkaiseminen näistä varoista apua saamatta käy
21247: yksityisille kustantajille vaikeaksi tai mahdottomaksi.
21248: Myöskin tulisi avustuksen olla niin suuri, että teoksen
21249: käsikirjoitus ainakin useimmissa tapauksissa voitaisiin
21250: tarjota kustantajalle ilmaiseksi; kustannusoikeutta luovu-
21251: tettaessa olisi tällöin erityisesti pidettävä huolta siitä, että
21252: teos saisi niin alhaisen hinnan kuin suinkin, jotta se leviäisi
21253: mahdollisimman laajoihin kansalaispiireihin. Viimemaini-
21254: tun tarkoituksen saavuttamiseksi olisi erityisissä tapauk-
21255: sissa myönnettävä avustusta myöskin teoksen varustamiseen
21256: tarpeellisilla kuvilla ja kartoilla.
21257:     Määräraha olisi myönnettävä edelleen kolmeksi vuodeksi
21258: ja jätettävä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoidetta-
21259: vaksi sekä entisellä tavalla asetetun toimikunnan avulla
21260: käytettäväksi. Mainitun seuran tulisi vastakin vuosittain
21261: antaa Eduskunnalle kertomus toimikunnan työstä, ja varain
21262: käytöstä olisi seuran tehtävä tili valtion viranomaisille.
21263:      Suomenkielisen kirjallisuuden edistäminen.          5
21264: 
21265:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisaril-
21266: liselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
21267: 
21268:               että suomenkielisen kirjallisuuden edistä-
21269:           mistä varten edelleenkin kolmeksi vuodeksi, eli
21270:           vuosiksi 19113~1914, yleisistä 'Varoista myönnet-
21271:           täisiin 50,000 markan suuruinen q;uotuinen
21272:           määräraha Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
21273:           kautta edellä esitetyllä tavalla käytettäväksi.
21274: 
21275:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21276: 
21277:   Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
21278: Helsiug·i~>sä, Keisarilli~>en   Senaatin kirjapainossa 1911.
21279:                 1911. -   AnomusmleUntij N:o .fi.:
21280: 
21281: 
21282: 
21283: 
21284:                 Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 5
21285:            Suomalaisen Maaseututeatterin valtioavun ko-
21286:            rottamista ta1·koittavan anomusehdotuksen Joh-
21287:            dosta.
21288: 
21289:      Sivistysvaliokunta on valmisteltavakseen saanut
21290: edustajain Lallukan y. m. anomusehdotuksen N:o 67,
21291: jossa anotaan Eduskunnan myötävaikutusta siihen, että
21292: Suomalaiselle 1\faaseututeatterille yleisistä varoista myön-
21293: netty 12,000 markan vuotuinen apuraha km·otettaisiin
21294: 25,000 markkaan.
21295:      't1eensä tunnustettu on sen tehtävän tärkeys, mikä
21296: näytelmätaiteella on nykyaikuisessa sivistyselämässä
21297: henkisten ja kirjallisten harrastusten kehittäjänä. Sen
21298: vuoksi ovatkin sekä valtio että jotkut kaupunkikunnat
21299: katsoneet velvollisuudekseen useissa tapauksissa aineelli-
21300: sesti avustaa teatterien toimintaa. Niin on Suomalainen
21301: Maaseututeatteri, jonka varsinaisena toimipaikkana on
21302: Viipuri, saanut vuotuisena avustuksena valtiolta vuodesta'
21303: 1899 alkaen 10-12,000 markkaa ja Viipurin kaupungilta
21304: sen anniskeluvoittovaroista vuodesta 1906 alkaen 5,000
21305: -7,500 markkaa.
21306:      Huolimatta näistä avustuksista on teatterin toiminta..
21307: kuitenkin ollut taloudellisesti epäsuotuisaa, kut-en V aho-
21308: kunnalle esitetty katsaus tuloihin ja menoihin vuosina
21309: 1899-1910 näyttäl:t. U seimpina vuosina on tullut mel--
21310: koistakin vajausta, jonka yhteenlasketu määrä toimi-
21311: vuoden 1909-10 lopussa nousee 59,634 markkaan 19
21312: penniin, ja joka on ollut suurin toimivuonna 1908-09,
21313: tehden tällöin 17,299 markkaa 57 penniä, ja sen jälkeen
21314: toimivuonna 1909-10, jolloin se oli 14,823 markkaa
21315:                  1·9t1 . .-'-· ~tioti N:o 6.
21316: 
21317: 
21318: 79   penma. Teatterin ylläpito on näin ollen suuressa
21319:  määrässä riippunut yksityisistä avustuksista, mutta kun
21320: näidenkin saanti on käynyt vaikeaksi, on teatterin ole-
21321: massaolo uhattuna.
21322:    Sen käsityksen mukaan, minkä Valiokunta on esillä-
21323: ·olevaa asiata harkitessaan saanut, on se taloudellinen ah-
21324:  dinkotila, johon teatteri varsinkin kahden viime toimivuo-
21325: tensa aikana on ·joutunut, aiheutunut sellaisista syistä,
21326: ettei tämä tila ole anomusehdotuksessa tarkoitetulla
21327: valtioavun korottamisella autettavissa.
21328:      Ottaen lisäksi huomioon sen verraten tukalan ta-
21329: loudellisen aseman, missä toisetkin maaseututeatterit:
21330: toimivat, ei Valiokunta ole katsonut voivansa puoltaa
21331:  anottua valtioavun korotusta erikseen Suomalaiselle
21332: Maaseututeatterille.
21333:      V ahokunta ehdottaa siten kunnioittaen Eduskunnan
21334: päät.ettäväksi,
21335: 
21336:                  ettei anomusehdotus anna aihetta Edus-
21337:               kunnan puolelta ryhdyttäviin toimenpiteisiin.
21338:      Helsingissä, 13 p:nä maalisk. 1911.
21339: 
21340: 
21341: 
21342: 
21343:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
21344: Lindelöf, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
21345: Etelåmäki, Heiskanen, Herrala, Jalkanen, W. Jokinen,
21346: Kaakko-oja, Kivikoski, J. W. Latvala, Nuora, H,elander,
21347: Salmi, Sipilä, Sundblom ja W aarala sekä osittain vara-
21348: jäSenet Hanninen, Kiuru, Kunnassalo ja Sjöstedt-Jussila..
21349: 
21350: 
21351: 
21352: 
21353:      Helsingissä 1911. Hufvudstadsbladet'iu Uusi Kiljapa.ino.
21354:                  1911. -   Anomusmietintö N:o 7.
21355: 
21356: 
21357: 
21358: 
21359:              S i v i s t y s v a 11o k u n n a n m i e t 1n t ö N:o
21360:            6 kotitalouskoulujen valtioavustuksen korottamista
21361:            tarkoittavan anomusehdotuksen johdosta.
21362: 
21363: 
21364: 
21365:       Sivistysvaliokunta on valmiste.ltavakseen saanut
21366: edustajain Hultinin y. m. anomusehdotuksen N:o 40,
21367: jossa esitetään anottavaksi, että kotitalouskoulujen
21368: valtioavustukseen vuotta 1912 varten myönnettäisiin
21369: vähintäin 120,000 markan suuruinen määräraha.
21370:       Eduskunta on 1907 vuoden valtiopäivillä anonut
21371: kotitalouskoulujen ja -kurssien kannattamista riittävällä
21372: valtioavulla sekä komitean asettamista suunnittelemaan
21373: kotitalousopetuksen järjestämistä ja opettajain ynnä
21374: neuvojain valmistamista. Anomuksen johdosta onkin
21375: hallitus asettanut komitean, joka kuitenkaan ei vielä
21376: ole saanut työtään loppunnsuoritetuksi. Kulunee siten
21377: jonkun aikaa, kunnes kotitalousopetus saadaan lopulli-
21378: sesti suunnitelluksi, ja ne erilaiset koululajit, joita ny-
21379: kyään on toimessa, yhtenäisesti järjestellyiksi sekä vaka-
21380: valle taloudelliselle kannalle asetetuiksi.
21381:       Siihen asti kuin nykyistä laajempi ja samalla jär-
21382: jestelmällinen kotitalousopetus saadaan sekä erityisissä
21383: kotitalouskouluissa että toivottavasti myös kansa-
21384: kouluissa jopa ylemmissäkin kouluissa tyttöoppilaita
21385: varten toimeenpannuksi, on Valiokunnan mielestä val-
21386: tion siksi runsaasti kannatettava nyt jo olevia ja vaRta
21387: pernstettavia kotitalouskouluja ynnä -kursseja, että nämä
21388: 2                 1911. -   Anomusmietintö N:o 'i.
21389: 
21390: kykenisivät tyydyttämään tällä alalla yhä kasvavia vaa-
21391: timuksia.
21392:        Anomusehdotuksessa tarkoitetaan maanviljelyshal-
21393: lituksen alaisia entiseltään valtioapua nauttivia kouluja,
21394: joita kuluvan vuoden alussa oli 19, kuin myös uusia,
21395: ioko hiljan alkaneita tai vasta perustettavaksi aijottuja
21396: kouluja, joille samaan aikaan oli valtioapua anottu 7:lle,
21397: mutta ei koulutoimen ylihallituksen valvottavana olevia,
21398: kansanopistojen yhteydessä toimivia lukuisia isäntä- ja
21399: emäntäkouluja eikä myöskään muutamia erityisiä saman
21400: ylihallituksen alaisia naisten kotitalouskouluja, jotka
21401: kaikki saavat valtioapua kansanopistojen sekä isäntä-
21402: ja emäntäkoulujen kannattamiseksi myönnetystä määrä-
21403: rahasta. Ensinmainituista kouluista ovat jo toimessa
21404: olevat ohjelmansa puolesta vaihtelevia. Kaikissa niissä
21405: annetaan opetusta ruoanlaitossa sekä toisissa lisäksi puu-
21406: ja kasvitarhan hoidossa. Oppiajan pituus pelkästään
21407: ruoanlaitto-opetusta tarjoavissa kouluissa on 3-4 kuu--
21408: kautta, muissa on se yleensä 5-7 kuukautta. Valtio-
21409: avun määrä, siihen luettuina toisissa kouluissa vähäva-
21410: raisille oppilaite jaettavat apurahat, vaihtelee 1,200-
21411: 7,300 markkaan, ja kaikkiaan on maanviljelyshallituk-
21412: sen alaisia kouluja varten kuluvaksi vuodeksi valtio-
21413: apuina myönnetty 72,650 markkaa. Enimmäkseen kär-
21414: sivät kuitenkin nekin koulut ja kurssit, joilla nykyään
21415: on valtioapua, avustuksen pienuudesta. Seurauksena
21416: tästä on, ettei kouluihin aina ole voitu hankkia niin pä-
21417: teviä opettajia kuin suotavaa olisi, ja että opetuksen
21418: apuneuvot useinkin ovat vajanaiset; varattornia oppilaita
21419: varten käytettäviä apurahoja on toisissa kouluissa liian
21420: vähän, toisissa ei ollenkaan.
21421:        Harkittaessa anomusehdotuksessa tarkoitettujen
21422: kotitalouskoulujen valtioavustukseen vuodeksi 1912 tar-
21423: peellisen määrärahan suuruutta, on lähinnä huomioon-
21424: otettava entisten koulujen vuosiavustukseen sekä uusien
21425:                 Kotitalouskoulujen valtioavustus.
21426: 
21427: koulujen perustamisku1uihin ynnä vuosiavustukseen vaa-
21428: dittavat varat. Tähän jo tarvitaan melkoista suurempi
21429: summa kuin kuluvaa vuotta varten on myönnetty. Mntta
21430: lisäksi on Valiokunnan mielestä varattava joku raha-
21431: määrä kotitalousopettajatarten valmistamiseen, mikä
21432: näyttää olevan vaarassa keskeytyä kokonaan. Mainittu
21433: tehtävä voitaisiin ainakin toistaiseksi paraiten täyttää
21434: avustamaila Helsingin kasvatusopillista ruoanlaittokou-
21435: lua, jonka päätarkoituksena perustamisestaan vuodesta
21436:  1891 alkaen on ollut kehittää opettajattaria kotitalous-
21437: ja emäntäkouluja varten. Tähän asti on mainitussa kou-
21438: lussa kaikkiaan 352 henkilöä suorittanut opettajatarkurs-
21439: sin; sitäpaitsi on koulussa annettu alempaa opetusta tu-
21440: leville emännille, palvelijoille ja kansakoulukurssin hil-
21441: jan päättäneille tytöille, yhteensä 2,255 oppilaalle. Koulu
21442:  on vuosina 1895-1910 nauttinut, lääkintöylihallituk-
21443:  sen tarkastuksen alaisena ollen, vähäistä valtioapua,
21444:  aluksi 1,500, sitte 2,500 markkaa vuosittain, ja sen puo~
21445:  lesta on jo viime vuoden maaliskuussa hallitukselle jä-
21446:  tetty anomus, että koululle tämän vuoden alusta myön-
21447:  nettäisiin 5,000 markan suuruinen valtioapu. Anomus
21448: on vieläkin ratkaisematta, ja ellei siihen suostuta, pitää
21449: johtokunta mahdottomana koulun toiminnan jatkami-
21450:  sen. Olisi mitä suurimmaksi haitaksi kotitalouskouluille,
21451: jotka tähän asti yleensä ovat opettajattarensa saaneet
21452:  puheenalaisesta koulusta, jos niiden valmistaminen siinä
21453:  lakkaisi kokonaan.
21454:        Valtioapua jaettaessa olisi erityistä huomiota kiin-
21455:  nitettävä siihen, että vähävaraisia oppilaita varten kulle-
21456: kin koululle varataan runsaasti paitsi vapaita oppipaik-
21457:  koja myöskin apurahoja. Kun näitä ei aikaisemmin ole
21458:  kaikille kouluille varattu, on tätäkin varten vuodeksi
21459:  1912 tarpeen entistä suurempi summa.
21460:        Näin ollen ei sitä 120,000 markan suuruista mää-
21461:  rärahaa, jota käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa
21462: 4                     Anomusmietintö N:o 7.
21463: 
21464: vähimpänä esitetään anottavaksi, ole ainakaan liian suu-
21465: reksi katsottava.
21466:       Yhtenä valtioavun saannin luonnollisena ehtona
21467: on Valiokunnan mielestä pidettävä koulun velvollisuutta
21468: alistua siihen tarkastukseen, jonka hallitus katso tar-
21469: peelliseksi määrätä.
21470:       Esityksensä nojalla ehdottaa Valiokunta kunnioit-
21471: taen Eduskunnan anottavaksi,
21472:              että kotitalouskoulujen avustamiseen ja
21473:           kotitalousopettajatarten valmistamiseen vuo-
21474:           deksi 1912 myönnettäisiin 120,000 markan
21475:           suuruinen määräraha perusteluissa mainitulla.
21476:           tavalla käytettäväksi.
21477:      Helsingissä 18 p:nä maaliskuuta 1911.
21478: 
21479: 
21480: 
21481:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
21482: Lindelöf, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
21483: Etelämäki, Heiskanen, Herrala, Ja1kanen, W. Jokinen,.
21484: Kaakko-qja, Kivikoski, J. W. Latvala, Nuora, Relander~
21485: Salmi, Sipilä, Sundblom ja Waarala sekä osittain vara-
21486: jäsen Hanninen.
21487: 
21488: 
21489: 
21490: 
21491:        Helsingissä 1911, Suomalaisen Kansan kirjapaino~
21492:    1911. -     Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o 7.
21493: 
21494: 
21495: 
21496: 
21497:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a 1-
21498:              n en anomus kotitalouskoulujen avusta-
21499:              misesta.
21500: 
21501: 
21502: 
21503: 
21504:       Suurlvaltalsin, Armolllsin Keisari
21505:               ja Suuriruhtinas r
21506: 
21507: 
21508: 
21509: 
21510:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kotitalouskoulu-
21511: jen avustamisesta, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen sää-
21512: detyssä järjestyksessä käsitellyt.
21513: 2   1911.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 7.
21514: 
21515:     Eduskunta on jo vuoden 190'7 valtiopäivillä anonut
21516: taloudenhoitokoulujen ja -kurssien kannattamista riittä-
21517: vällä valtioavulla sekä komitean asettamista suunnittele-
21518: maan taloudenhoito-opetuksen järjestämistä ja opettajain
21519: ynnä neuvojain valmistamista. Anomuksen johdosta onkin
21520: Hallitus asettanut komitean, joka knitenkaan ei vielä ole
21521: saanut työtään loppuun suoritetuksi. Kulunee siten jonkun
21522: aikaa, ennenkuin kotitalousopetus saadaan lopullisesti
21523: suunnitelluksi ja ne erilaiset koulumuodot, joita nykyään
21524: on toimessa, yhtenäisesti järjestellyiksi sekä vakavalle ta-
21525: loudelliselle kannalle asetetuiksi.
21526:     Siihen asti kuin nykyistä laajempi ja samalla järjes-
21527: telmällinen kotitalousopetus saadaan sekä erityisissä koti-
21528: talouskouluissa että toivottavasti myös kansakouluissa, jopa
21529: ylemmissäkin kouluissa tyttöoppilaita varten toimeenpan-
21530: nuksi, on Eduskunnan mielestä valtion siksi runsaasti kan-
21531: natettava nyt jo olevia ja vasta perustettavia kotitalous-
21532: kouluja ynnä -kursseja, että nämä kykenisivät tyydyttä-
21533: mään tällä alalla yhä kasvavia vaatimuksia.
21534:     Kaikkiaan on tässä tarkoitetuille, Maanviljelyshallituk-
21535: sen valvonnan alaisille kotitalouskouluille, joita vuoden
21536: 1911 alussa oli 19, lmluvaksi vuodeksi valtioapuina myön-
21537: netty 72,650 markkaa, ja vaihteli tämä avustus koulua kohti
21538: 1,200-7,300 markkaan, siihen luettuina myöskin kouluissa
21539: vähä varaisille oppilaille jaettava t apurahat. Avustus on
21540: kuitenkin ollut riittämätön. Seurauksena tästä on ollut, et-
21541: tei niihin aina ole voitu hankkia niin päteviä opettajia kuin
21542: suotavaa olisi ollut, että opetuksen apuneuvot useinkin ovat
21543: olleet vajanaiset ja että varattornia oppilaita varten käy-
21544: tettäviä apurahoja on toisissa kouluissa liian vähän, toi-
21545: sissa ei ollenkaan.
21546:     Harkittaessa puheenalaisten kotitalouskoulujen valtio-
21547: avustukseen vuodeksi 1912 tarvittavan määrärahan suu-
21548: ruutta on lähinnä huomioon otettava entisten koulujen
21549: vuosiavustukseen sekä uusien koulujen perustamiskuluihin
21550: ynnä vuosiavustukseen tarpeelliset varat. Tähän jo vaadi-
21551: taan melkoista suurempi summa kuin kuluvaa vuotta var-
21552:             Kotitalouslmu1ujen valtionavustus.              3
21553: 
21554: ten on myönnetty. Mutta lisäksi on Eduskunnan mielestä
21555: varattava joku rahamäärä kotitalousopettajatarten valmis-
21556: tamiseen, mikä näyttää olevan vaarassa keskeytyä koko-
21557: naan. Mainittu tehtävä voitaisiin ainakin toistaiseksi pa-
21558: raiten täyttää avustamaila vuonna 1891 perustettua Helsin-
21559: gin kasvatusopillista ruuanlaittokoulua, jonka pääasiallisena
21560: tarkoituksena on ollut kehittää opettajattaria kotitalous- ja
21561: emäntäkouluja varten. Tähän asti on mainitussa ruuanlait-
21562: tokoulussa kaikkiaan 352 henkilöä suorittanut opettajatar-
21563: kurssin; sitäpaitsi on koulussa annettu opetusta tuleville
21564: emännille, palvelijoille ja kansakoulukurssin äsken päättä-
21565: neille tytöille, yhteensä 2,255 oppilaalle. Koulu, joka on ol-
21566: lut Lääkintöhallituksen tarkastuksen alaisena, on vuosina
21567: 1895-1910 nauttinut vähäistä valtioapua, aluksi 1,500, sit-
21568: temmin 2,500 markkaa vuosittain, ja viime vuoden maalis-
21569: kuussa annettiin Hallitukselle anomus, että koululle tämän
21570: vuoden alusta myönnettäisiin 5,000 markan suuruinen val-
21571: tioapu. Olisi suureksi haitaksi kotitalouskouluille, jos kas-
21572: vatusopillinen ruuanlaittokoulu riittävän valtioavun puut-
21573: teessa olisi pakoitettu lakkauttamaan toimintansa.
21574:     Valtioapua jaettaessa olisi erityistä huomiota kiinni-
21575: tettävä siihen, että vähävaraisia oppilaita varten kullekin
21576: koululle varataan runsaasti vapaapaikkoja ja apurahoja.
21577:     Edellä olevan perustuksella on Eduskunta katsonut tar-
21578: peelliseksi 120,000 markan määrärahan myöntämisen vuo-
21579: deksi 1912 kotitalouskoulujen avustamiseen ja kotitalous-
21580: opettajatarten valmistamiseen.
21581:     Valtioavun saannin ehdoksi olisi asetettava koulun vel-
21582: vollisuus alistua siihen tarkastukseen, jonka Hallitus katsoo
21583: tarpeelliseksi määrätä.
21584:     Yllä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
21585: selta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
21586: 
21587:                että kotitalO'Uskoulujen avustamiseen ja kot-i-
21588:            talousopettajatarten valmistamiseen vuodeksi
21589:            19113 myönnettäisiin 1130,000 markan suuruinen
21590: 4    1911. -   Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 7.
21591: 
21592:            määräraha yllä mainitulla tavalla käytettä-
21593:            väksi.
21594: 
21595:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21596: 
21597:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
21598:                1911 -   Anomusmietintö N:o 8.
21599: 
21600: 
21601: 
21602: 
21603:                      Valtio vara i n v a II o kunnan m i e-
21604:               t i n t ö N : o 2 Eduskunnalle jätetyn anomus-
21605:               ehdotuksen johdosta, joka koskee erinäisten
21606:               verojen maksuperusteen muuttamista.
21607: 
21608:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen ohella lähettänyt
21609: Valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi edustajain Justus
21610: Ripatin y. m. anomusehdotuksen, jossa ehdotetaan anot-
21611: tavaksi ensi valtiopäiville armollista esitystä siitä, »että
21612: vakinainen ja välitön valtion rahastoon manttaalin mukaan
21613: kannettava maavero, henkivero ja elinkeinolain mukaan
21614: kannettava maakauppavero muunnettaisiin kannettavaksi
21615: kunnallisen tuloverotuksen mukaan».
21616:       Kun verotuslaitostamme haittaavat epäkohdat olivat
21617: vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä eduskunnan käsittelyn
21618: alaisina verotuslaitoksen uudistamista koskevien anomus-
21619: ehdotusten johdosta, anoi Eduskunta, että Hallitus viipy-
21620: mättä valmistaisi selvityksen nykyisissä verotusoloissamme
21621: vallitsevista puutteista ja laatisi ehdotuksen niiden pois-
21622: tamisesta sekä uuden, oikeudenmukaisemman ja valtion
21623: tarpeiden lisääntymistä tyydyttävän verojärjestelmän ai-
21624: kaansaamisesta.
21625:       Eduskunnan anomuksen johdosta asetti Hallitus 1 päi-
21626: vänä joulukuuta 1908 komitean valmistamaan yksityiskoh-
21627: taisia ehdotuksia yleisen tulo- ja varallisuusveron voimaanpa-
21628: nemisest'a, ja jätettiin komitean tehtäväksi antaa myöskin
21629: lausunto siitä, mitä muutoksia näiden uusien verojen
21630: säätämisen yhteydessä olisi tehtävä maassamme nykyään
21631: voimassa olevaan verotusjärjestelmään. Päätöksellään
21632: saman joulukuun 8 päivältä määräsi Hallitus lisäksi, että
21633: komitean on tarkastettava nykyään voimassa olevia kau-
21634: punki- ja maalaiskuntain kunnallisverotusta koskevia
21635: säännöksiä sekä annettava niiden johdosta mietintö ja
21636: ehdotus.
21637:       Kokoonnuttuaan tammikuussa 1909 on edellämainittu
21638: komitea Valiokunnan saamien tietojen mukaan ryhtynyt
21639: laajaperäisiin, asian tärkeydestä johtuviin tutkimuksiin,
21640: joista melkoinen osa on jo painovalmiina, joten komitea toi-
21641: vottavasti on suorittava työnsä tarpeellisella joutuisuudella.
21642:       Koska siten on eduskunnan aikaisemmin tekemän aiot-
21643: teen johdosta jätetty erityisen komitean huoleksi valmistaa
21644: verotuslaitoksemme uudistamista koskevat ehdotukset ja
21645: koska komitean tehtävänä on tarkastaa myöskin kunnallisve-
21646: rotusta koskevia säännöksiä, jotka anomuksentekijät ovat
21647: asettaneet uudistusehdotuksensa pohjaksi, ei Valiokunnan
21648: mielestä ole nyt syytä ottaa tehtyä anomusehdotusta
21649: asiallisen käsittelyn alaiseksi.
21650:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
21651: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi,
21652: 
21653:                  että anomusehdotus ei anna aihetta toimen-
21654:            piteeseen.
21655: 
21656:       Helsingissä, 23 päivänä maaliskuuta 1911
21657: 
21658: 
21659:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
21660: Mechelin, varapuheenjohtaja Arajärvi, jäsenet von Borr,
21661: Gylling, Grönvall, Hallsten, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves,
21662: Komu, Kronqvist, Murros, Neovius, Pietinen, Sainio ja
21663: Turunen, sekä varajäsenet Kärnä, Paasonen, Puhakka ja
21664: Tervo.
21665: 
21666: 
21667: 
21668:              Helsinki 1911. K. F. Puromiehen Kirjapaino 0.-Y.
21669:               1911. -   Anomusmietintö N:o 9.
21670: 
21671: 
21672: 
21673: 
21674:              Sivistysvaliokunnan mietint.ö N:o 7
21675:         maatalousopetuksen ottamista seminaarien
21676:         oppiaineeksi tarkoittavan anomusehdotuksen
21677:         johdosta.;
21678: 
21679:      Sivistysvaliokunta on valmisteltavakseen saanut edus-
21680: tajain Relanderin y. m. Eduskunnalle jättämän anomus-
21681: ehdotuksen N: o 83, jossa esitetään ryhdyttäväksi sellai-
21682: siin toimenpiteisiin, että maatalousopetus saataisiin vakl-
21683: naiseksi oppiaineeksi maamme kansakouluopettajaseminaa-
21684: reihin. Anomusehdotuksen tarkoituksena on kansakoulu-
21685: opetuksen kehittäminen siihen suuntaan, että koulun suh-
21686: de ympäristöönsä tulisi entista läheisemmaksi. Tekemät-
21687: tä kansakouluista ammattikouluja olisi opetuksessa otet-
21688: tava huomioon maataloudellista elämää yleensä ja herä-
21689: tettävä opp1laissa harrastusta tähän alaan, joten maata-
21690: louden ammattitietojen hankkimiselle laskettaisiin luja pe-
21691: rusta. - Valiokunta pyytaä mielipiteeniiän asiassa esit-
21692: ti.iä seuraavaa.
21693:      Myönnettävä on, että kansanopetuksen kehittämisellä
21694: anomusehdotuksessa tarkoitettuun suuntaan olisi melkoista
21695: yleistä merkitysta.     Kansakoulun päätehtävänä on edel-
21696: leenkin luonnollisesti pidettävä yleisen kansalaissivistyk-
21697: sen antaminen, mutta tämä tehtävä ei suinkaan kärsisi
21698: vaan epäilemätta vain hyötyisi siitä, etta opetusta tar-
21699: koituksenmukaisella tavalla sovellutettaisiin käytännölli-
21700: 2               1911. -- Anomusmietintö N:o 9.
21701: 
21702: seen elämään. Siten myös koulun yleinen merkitys tun-
21703: tuvasti kasvaisi.      Niinpä olisi maatalouden kehitykselle
21704: varmaankin hyötyä siitä, että kansakouluopetuksessa pan-
21705:  naan huomiota, siinä määrässä kuin oppilaiden kehitys-
21706: kanta sallii, maanviljelyksen ja sen sivuhaarain perus-
21707: teiden tuntemiseen, sekä että oppilaiden mieltä kiinnite-
21708: tään pääelinkeinojemme eri puoliin. Erityiseksi hyödyksi
21709: olisi kieltämättä, että ogetus maalaiskansakoulujen jatko-
21710: kur'sseissa on ympäröivän elämän tarpeita silmällä pitä-
21711: vää.      Menestyksellä voi.tanee opetusta käytäntöön sovel-
21712: luttaa varsinkin laskennossa, luonnontieteissä ja maantie-
21713: elossa.     Lisäksi on niissä kouluissa, joiden yhteydessä
21714: on puutarha, sopiva tilaisuus johtaa oppilaita maanvil-
21715: jelyksen perustana olevain yksinkertaisimpain luonnonil-
21716: miöiden tajuamiseen.       Välttämättömänä ehtona täten so-
21717: velletun opetuksen antamiseen on tietysti, että kansakou-
21718: lunopettajat ovat saaneet siihen tarpeellisen valmistuk-
21719: sen. Tätä ei heillä kuitenkaan nykyään ole, syystä et-
21720: tei seminaarien opetusohjelmassa maataloudella ole sijaa.
21721: Valiokunnan enemmistön mielestä olisi niinmuodoin suo-
21722: tavaa maatalouden ottaminen erityiseksi seminaarien ()p-
21723: piaineeksi.
21724:        Periaatteellisesti siten antaen tunnustusta anomus-
21725: ehdotuksessa esiytyvälle tarkoitukselle, on Valiokunnan
21726: enemmistö kuitenkin katsonut sen toteuttamisen tällä ker-
21727: ralla kohtaavan suuria vaikeuksia.
21728:      Uuden aineen voisi seminaarien opetusohjelmaan aja-
21729: tella järjestettäväksi kahta eri tietä, joko siten, että sille
21730: hankitaan til.aa suurempiin muutoksiin ryhtymättä, tai si-
21731: ten, että seminaarien ohjelma uudistetaan ja oppiaikaa
21732: samalla pidennetään.
21733:      Edellistä vaihtoehtoa ajateltaessa on ensinnäkin huo-
21734: mattava, että seminaarien oppikurssi nyt jo on niin laa-
21735: ja, · ettei oppitunteja mitenkään käy lisääminen aiheutta-
21736: matta oppilaHle liikarasitusta. Vaikkapa voitaisiinkin jol-
21737: takin aineelta ottaa tunteja maatalousopetukselle, ei sille
21738: Uiten kuitenkaan saataisi tyydyttävää asemaa. Vaikeuk-
21739:          Maatalousopetuksen ottaminen semh1aareihin.         3
21740: 
21741: sia tuottavaa olisi niinikään maatalouden opetuslehtäv1ili
21742: järjestäminen seminaareissa.     Luonnontieteenopettajat, joi-
21743: ta lähinnä voisi ajatella myös maatalousopetuksen anta-
21744: jina, eivät nykyään ole tähän päteviä. Uusien opettaja-
21745: paikkain asettaminen ei ole paikallaan, jos niihin kuu-
21746: luisi vain muutamien viikkotuntien opetusvelvollisuus.
21747:      Mahdottomalta näyttää myös luonnotieteenopettajain pä-
21748: levyysehtoihin vastedes lisätä vaatimusta maataloustieteen
21749: tuntemisesta, koska tämä aine itsessään on verraten . laa-
21750: ja ja koska mainittujen opettajain pätevyysehtoihin jo en-
21751: nestäänkin kuuluu sangen monen aineen tunteminen. Näin
21752: oHen ei Valiokunnan mielestä ole mahdollista tätä tietä
21753: maatalousopetukselle järjestäa seminaareissamme sellaista
21754: asemaa, että se vastaisi tarkoitustaan.
21755:      Sen sijaan voisi maatalousopetus tulla niissä tyydyt-
21756: tävästi edustetuksi, jos opetusohjelma uudistettaisiin op-
21757: piaikaa samalla pidentäen. Tällöin olisi tilaisuutta vara-
21758: ta aineelle riittävä määrä tunteja sekä perustaa erityinen
21759: maataloudenopettajan virka, jonka velvollisuuksiin sop<isi
21760: liittää maataloutta lähinnä olevain luonnontieteiden opet-
21761: taminen.     Koulumiespiireissä on paljonkin ollut puhetta
21762: seminaarien uudistuksesta, ja tunnustettava on, että se
21763: useista syistä olisi tarpeen vaatima. Mutta onko tällai-
21764: .-:en uudistuksen toimeenpanemiseen nykyhetkellä ryhdyt-
21765: tävä, on eri kysymys.
21766:      Valiokunta on lähes yksimielisesti, vaikkakin eriävis-
21767: tä syistä, ollut mainittuun kysymykseen nähden epäävällä
21768: kannalla.
21769:      Useiden Valiokunnan j1äsenten mielestä maatalousope-
21770: tuksen saaminen seminaarien ohjelmaan ei ole niin tär-
21771: keä vaatimus, että erityisesti tämän toteuttamiseksi olisi
21772: tehtävä alote seminaarien uudistuksen toimeenpanemiseen.
21773: On nimittäin toisiakin, vieläpä tärkeämpiä vaatimuksia,
21774: jotka olisivat otettavat huomioon tässä uudistuksessa, ku-
21775: ten esim. luonnontieteiden entisestään melkoisesti huo-
21776: nontuneen aseman parantaminen. Nämät vaatimukset kai-
21777: paavat perinpohjaista valmistelua, ennenkuin niiden joh-
21778: 4              191 t. -   Anomusmietintö N:o 9.
21779: 
21780: dosta ryhdytään käytännöllisiin toimiin. Mainittujen jä·
21781: sertten mielestä ei Valiokunnan nyt pitäisi ruveta tällai-
21782: seen valmisteluun, joka koskisi seminaarien uudistusky-
21783: symystä koko laajuudessaan, varsinkin kun puheenalai-
21784: nen anomusehdotus ei siinä kohdin sisällä minkäänlaista
21785: lähempää esitystä. - Lisäksi ovat muutamat Valiokunnari
21786: jäsenet huomauttaneet, ettei maataloudellisten näkökohtain
21787: sove1luttamisesta kansakouluopetukseen voi olla niin yleis-
21788: tä hyötyä, kuin enemmistö on olettanut.        Tämä hyöty
21789: kohdistuisi nimittäin etupäässä vain niihin maalaiskansa-
21790: koulujen oppilaisiin, jotka myöhemmin joutuvat maanvH-
21791: jelysalalle, mutta muut maalaiskansakoulujen oppilaat ja
21792: kaupunkikoulujen oppilaat yleensä tulisivat päinvastoiltl\
21793: kärsimään haittaa siitä, että maataloudelliset näkökohdat
21794: pääsisivät kansakouluopettajain valmistuksessa ja kansan-
21795: opetuksessa yksipuolisesti määrääviksi.      Kun sitäpaitsi
21796: semmaareissa jo nykyään annetaan puutarhaopetusta, jolla
21797: kansakouluopetukseen sovellettuna saattaa olla yleisem-
21798: pää merkitystä kaikillekin kansakoululapsille, voi mainit-
21799: tujen Valiokunnan jäsenten mielestä anomusehdotus tällä
21800: kerralla sitä suuremmalla syyllä raueta.
21801:      Useat Valiokunnan jäsenistä ovat puolestaan katsoneet
21802: nykyistä aikaa sellaiseksi, ettei puheenaolevaa seminaa-
21803: rien uudistusta voitaisi t01votuille perille viedä.
21804:      Anomusehdotuksen tarkoituksen tyydyttämiseksi väli-
21805: aikaisesti on Valiokunnassa esitetty, että maatalousopetus-
21806: ta olisi annettava kansakoulunopettajain yliopistollisilla
21807:  jatkokursseilla. Nämä kurssit kestävät useita kuukausia,
21808: niihin ottaa vuosittain osaa lukuisa joukko kansakoulun-
21809: opettajia maan eri osista ja ne pidetään Helsingissä,
21810: missä on tilaisuutta kursseille; hankkia tarkoituksenmu-
21811: kaista, ammattimiesten· antamaa erikoisopetusta tässäkin
21812: aineessa. Valiokunnan mielestä on mainittu ajatus hy-
21813: väksyttävä, ja asianmukaista olisi, jos Eduskunta osotta-
21814: essaan varoja näiden kurssien toimeenpanemiseen ottaisi
21815: huomioon myös maatalousopetuksen tarpeen. Kuitenkaan
21816: ei Valiokunta ole tahtonut tässä yhteydessä tehdä nimen-
21817:         Maatalousopetuksen ottaminen seminaareihin.     5
21818: 
21819: omaista ehdotusta asiasta, koska E-luskunnalla on tilai-
21820: suus ottaa se harkittavakseen kansal·;oulumenoarviota ka-
21821: sitellessään.
21822:     Esityksensä nojalla pyytää Valiokunta kunnioittaen
21823: ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi,
21824: 
21825:              ettti anomusehdotus saisi raueta.
21826: 
21827:    Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1911.
21828: 
21829: 
21830: 
21831:     Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
21832: Lindelöf, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
21833: Etelämäki, Heiskanen, Herrala, Jalkanen, W. Jokinen.
21834: Kaakko-oja, Kivikoski, J. W. Latvala, Nuora, Relander,
21835: Salmi, Sipilä, Sundblom ja Waarala sekä osittain vara-
21836: jäsenet af ·Forselles, Hanninen, Anton Huotari, ;Kiuru
21837: ja Kunnassalg.
21838:                 1911, -"- Anomusmietintö N:o 9.
21839: 
21840: 
21841: 
21842: 
21843:                          Vastalause.
21844: 
21845:     Valiokunnan enemmistö on esillä olevassa mietinnös-
21846: sti myöntänyt, että kansanopetuksen kehittärriiseUä ano-
21847: musehdotuksessa tarkoitettuun suuntaan, läheisempään yh-
21848: teyteen käytännöllisen elämän kanssa, olisi melkoista
21849: yleistä merkitystä. Se lausuu käsityksenään, että ~'kan­
21850: sakoulun päätehtävänä on edelleenkin luonnollisesti pi-
21851: dettävä yleisen kansalaissivistyksen antaminen, mutta tä-
21852: mä tehtävä ei suinkaan kärsisi, vru:m epäilemättä vain
21853: hyötyisi siitä, että opetusta tarkoituksenmukaisella tavalla
21854: sovellutettaisiin käytännölliseen elämääln».
21855:       Olisi luullut, että tällaista Valiokunnan taholta annet-
21856: tua tunnustusta seuraisi edes jonkunmoinen               ehdotus
21857: toimenpiteeksi, jonka kautta täma Valiokunnan enemmis-
21858: lönkin tärkeäksi tu'lnustama uudistus kansanopetuksen
21859: alalla saataisiin alulle.      Jotenkin ristiriitaisiksi tulevat
21860: nii.in ollen Valiokunnan ehdottarua ponsi ja tämän pon-
21861: nen varsinainen perustelu.         Ehdotetaan, että anomuseh-
21862: dotus saisi raueta, ja tätä kielteistä kantaa puolustetaan
21863: sillä, että anomusehdotuksen tarkoituksen toteuttaminen
21864: edellyttää seminaarien opetusohjelman uudistusta, johon
21865: kumminkaan nykyhetkellä ei ole ryhdyttävä.              Samassa
21866:                          Vastalause.                        1
21867: 
21868: yhteydessä Valiokunta kumminkin myöntää, että tämmöi-
21869: nen uudistus muistakin syistä olisi tarpeen vaatima.
21870:     Siinä anomusehdotuksessa, joka on alkuna tälle mie-
21871: tinnölle pyydetään nimenomaan Eduskuntaa r y h t y-
21872: m ä ä n asianmukaisiin toimen p i te i s i i n,
21873: että maatalousopetus saataisiin vakinaiseksi oppiaineeksi
21874: maamme seminaareiliin.          Olisi näin ollen luullut, että
21875: Valiokunta, tultuaan siihen käsitykseen, että väUtämättö-
21876: mänä edellytyksenä tämän aineen ottamiseksi seminaa-
21877: reihin on ;näiden opetusohjelman perinpohjaisempi uudistus,
21878: silloin myöskin olisi ehdottanut ryhdyttäväksi alustavii1'1)
21879: toimenpiteisiin uudistuksen aikaansaamista varten.        Täl-
21880: laiseen asian käsittelyyn olisi Valiokunta mielestäni ol-·
21881: lut suorastaan velvoitettu, kun se kerran periaatteessa on
21882: tunnustanut esillä olevalla asialla oleva.1 suurenkin ylei-
21883: sen merkityksen ja kun se kerran muistakin syistä on
21884: myöntänyt seminaarien nykyisen opetusohjelman kaipaa-
21885: ntn juuri sen suuntaisia muutoksia kuin anomusehdotuk-
21886: sessa esitetään.
21887:      0111 näin ollen vaikea nähdä johdonmukaisuutta esillä
21888: olevan mietinnön ponnen ja Valiokunnan enemmistön tä-
21889: tä koskevain perusteiden kesken, etenkin kun ottaa huo-
21890: mioon, että asiasta Valiokunnassa äänestetUlessä ainoas-
21891: taan pienempi osa enemmistöstä piti nykyistä aikaa
21892: v a l t i o ll i se s s a s u h tee s s a sopimattomana täl-
21893: laisen perinpohjaisemman opetusreformin toimeenpanemi-
21894: selle.
21895:     Mutta vaikkakin Valiokunnan enemmistö, sen sijaan,
21896: että se olisi ehdottanut lähinnä komitean asettamista val-
21897: mistelemaan seminaarien opetusohjelman perinpohjaisem-
21898: paa uudistusta käytännöllisempään suuntaan ja siinä yh-
21899: teydessä harkitsemaan m_ m. maatalousopetuksen järjes-i
21900: tämistä eri oppiaineeksi, nyt ehdottaakin, että asia saisi
21901: raueta, rohkenen kumminkin kunnioittaen ehdottaa,
21902:            1912. -- Anomusmietintö N:o 9.
21903: 
21904:            että asia palautetta-isiin takaisin Sivistysva-
21905:     liokuntaan ehdotuksen laatimista ·varten sellaiseksi
21906:     toimeenpiteeksi, jonka kautta seminaariopetuksen
21907:     uudista1ninen yllä esitettyyn suuntaan alulle pan-
21908:     taisiin.
21909: 
21910: Helsingissa 23 p: nä maaliskuuta 1911.
21911: 
21912:                              Lauri Kr. Relander.
21913: 
21914: 
21915: 
21916: 
21917:              Kirjapaino-osakeyhtiö SANA,
21918:                1911. -   Anomusmietintö N:o 10.
21919: 
21920: 
21921: 
21922: 
21923:               Maatalousvaliokunnan mietintö
21924:            N: o 2 uutisvitjelyksen edistämistä viljelyspak-
21925:            koperiaatteen mukaan tarkoittavan anomuseh-
21926:            dotuksen johdosta.
21927: 
21928:     Eduskunta on Maatalousvaliokuntaan valmistelevaa
21929: käsittelyä varten lähettänyt edustajain Mäen y. m. anomus-
21930: ehdotuksen N:o 75 viljelyskelpoisen maan luovuttami-
21931: sesta uutistiloiksi ja uutisviljelyksen edistämisestä.
21932: 
21933: 
21934:     Käsilläolevassa anomusehdotuksessa esitetään tilatto-
21935: man väestön asutuskysymyksen ratkaisemista n. s. vilje-
21936: lyspakkoperiaatteen pohjalla, eli että kaikki sellainen vil-
21937: jelyskelpoinen maa, joka ei vielä ole viljelty, sekä aikoi-
21938: naan viljelty, mutta sittemmin rappiolle jätetty maa olisi
21939: annettava halullisten viljeltäväksi maan omistajalle mak-
21940: settavaa vuokraa vastaan.
21941:     Kaikilla valtiopäivillä aina vuodesta 1907 alkaen on
21942: tehty anomusehdotuksia, joissa on ehdotettu tilattoman
21943: väestön asutuskysymyksen ratkaisemista pääasiallisesti
21944: samoilla perusteilla kuin nyt käsittelynalaisena olevassa
21945: anomusehdotuksessa. Vuoden 1910 valtiopäivillä oli sa-
21946: malle pohjalle rakennettu anomusehdotus, sittenkun
21947: Maatalousvaliokunta oli siitä mietinnön antanut, käsitte-
21948: lyn alaisena Eduskunnassa, joka sen silloin, Maatalousva-
21949: liokunnan ehdotuksen mukaisesti, hylkäsi.
21950:     Viljelyspakkoperiaatteen sovelluttamisesta nyt esillä-
21951: olevalla alalla lausui Maatalousvaliokunta viimeksimaini-
21952: tuilla valtiopäivillä m. m. seuraavaa:
21953: 2                1911. -   Anomusmietintö N:o 10.
21954: 
21955:      >>Liittyen anomusehdotuksessa viitattuihin v. 1907 ja:
21956: 1909 toisilla valtiopäivillä samasta asiasta tehtyihin alot-
21957: teisiin, anomusehdotuksen puolustajat valiokunnassa ovat
21958: tahtoneet erityisesti painostaa sitä seikkaa, että kun val-
21959: tionostojärjestelmää sovelluttamalla koetetaan auttaa ti-
21960: lattoman väestön maahan kiinnittämistä, tämä vaan joh-
21961: taisi siihen, että maata omistava kansanluokka hyötyisi en-
21962: tistään yhä enemmän,koska heille tämän kautta tarjoutuisi
21963: erittäin sopiva tilaisuus myydä liikoja maa-alueitaan. Seu-
21964: rauksena tästä olisi ei ainoastaan myytyjen maa-alueiden,
21965: vaan myös yleinen maa-arvon luonnoton nouseminen, joka
21966: yhdessä rakennus- ja viljelyskäyttövälineihin tarvittavan
21967: lisäkapitaalin kanssa vähentäisi ei ainoastaan viljeltävän
21968: maan puhdasta tuotantoa vaan samalla lisäisi pientilallis-
21969: ten velka- ja korkotaakkaa. Anomuksen puoltajien taholta
21970: on myös huomautettu mitenkä maanomistusoikeuden kes-
21971: kittymisen kautta pienviljelys on useissa sivistysmaissa
21972: taantumassa ja kehitys kulkemassa suurviljelystä kohtit
21973:  joka paremmin kuin pienviljelys voi hyväkseen käyttää
21974: maanviljelyskoneiden sille tuottamia etuja. Sen lisäksi on
21975: väitetty, että valtion tähän asti välittämä maanostohan-
21976:  kinta tarpeellisen pääoman puutteessa ei voi parantaa
21977:  merkittävämmässä määrässä tilattomain asemaa>>.
21978:      >>Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan ole voinut yh-
21979:  tyä esitettyihin perusteluihin eikä pitää anomuksessa esi-
21980:  tettyä keinoa tarkoituksen mukaisena useasta eri syystä.>>
21981:      >>Ensiksikin on huomattava, että maan hankkiminen
21982:  tilattomalle väestölle noudattamalla viljelyspakkoperiaa-
21983:  tetta ja sen viljelyskuntoon saattaminen ei tulisi valtiolle
21984:  sanottavasti helpommaksi, koska itse maan hinta sinänsä
21985:  ei olisi niinkään suuri verrattuna niihin suurempiin kustan-
21986:  nuksiin, joilla vähävaraista viljelijää olisi yleisistä varoista
21987:  annetuilla lainoillaj avustettava, Fjotta hän saisi rakenne-
21988: tuksi tilallaan tarvittavat huoneet, hankituksi kotieläimet
21989:  ja maanviljelyskalut sekä raivatuksi itselleen riittävän alan
21990:  peltoa ja niittyä. Näillä suurempia kustannuksia vastaa-
21991:                          Vlljelyspakko.                      3
21992: 
21993: valla ja nykyään usein vähemmälläkin hinnalla voidaan
21994: ostaa kohtalaisen suuri viljelyskunnossa oleva tila tarpeel-
21995: lisine rakennuksineen ja irtaimistoineen, koska viljelyskel-
21996: poisen maan arvo on vielä useissa osissa maata niin pieni,
21997: että maatilasta ei, lukuunottamatta siinä kasvavan metsän
21998: hintaa, tarvitse useinkaan maksaa paljoa enempää kuin sen
21999: määrän, mihin tilan viljelys- ja rakennuskustannukset ovat
22000: kohonneet. Sitä paitsi olisi usein vaikeata määritellä, mikä
22001: maa olisi viljelykseen otettava, mikä taas metsänkasvulle
22002: varattava, minkälainen viljelemätöin maa saattaisi olla en-
22003: tisen omistajan taloudelle ehkä vielä tarpeellinen ja millai-
22004:  sessa viljelyskunnossa ja kasvuvoimassa tulisi sen maan
22005: olla jota maanomistaja ei olisi velvollinen toisen hallitta
22006: vaksi luovuttamaan. Anomuksentekijät eivät myöskään
22007:  ole esittäneet, mistä perustettavaksi ehdotetut uudet
22008: tilat saisivat talondessaan välttämättömästi tarvittavan
22009:  metsän, kun kaikki heidän hallittavakseen joutuva maa
22010:  olisi käytettävä viljelykseen. Haittana maanviljelyksen
22011:  edistymiselle täytyy myös pitää sitä häiriötä, johon tällai-
22012:  nen maan pakollinen vuokralle antaminen johtaisi maan-
22013:  omistajan viljelyksessä oleviin tiluksiin nähden, koska vil-
22014:  jelysmaiden yhtenäisyys on talon hoidossa pidettävä erit-
22015:  täin tärkeänä tekijänä. Tämän ohella on vielä huomattava,
22016:  että ehdotetun toimenpiteen pohjalla rakennettu laki tulisi
22017:  käytännössä todennäköisesti vaikuttamaan siten, että maan-
22018:  omistajat, säilyttääkseen itselleen ja perillisilleen oikeuden
22019:  vapaasti käyttää tiluksiaan, tulisivat pakoitetuiksi otta-
22020:  maan viljelykseen enemmän maata kuin heidän varansa ja
22021:  työvoimansa todellisuudessa sallisivat, siten johtaen talou-
22022:   dellisesti perin epäedulliseen viljelysmaitten laajentami-
22023:  seen>.).
22024:       >)Puhumattakaan siitä häiriöstä, joka ehdotetun vilje-
22025:  lyspakkoperiaatteen toteuttamisen:kautta syntyisi entisissä
22026:   vuokraoloissa, johtaisi tällainen lainsäädäntö vielä maati-
22027:  lain raha-arvon äkilliseen alenemiseen, tuottaen samalla
22028:   vahinkoa niille, joiden saamisen vakuudeksi maatilat saat-
22029:                  1911. -   Anomusmietintö N:o 10.
22030: 
22031: tavat olla kiinnitetyt, vaikuttaen täten samalla maanomis-
22032: tajain ja eritoten pienviljelijäin luoton vähenemistä. Ja
22033: kun tiedetään kuinka tarpeellisen luoton puute jo nytkin
22034: lamauttaa pienviljelijöitä, sortaen monen tarmokkaan ja
22035: taitavan maamiehen, niin on käsitettävää, että tämä tulisi
22036: nyt ehdotetun viljelyspakon toteuttamisen kautta yhä suu-
22037: remmassa määrässä tapahtumaan>>.
22038:      >>Huomattava on myöskin, että ehdotettu viljelyspakko
22039: tulisi raskaammin kohtaamaan vähävaraisia tilallisia ja.
22040: heidän tiloillaan ennestään olevia torppareita, kuin va-
22041: rakkaita, sillä jälkimäiset voivat helpommin saattaa tilan-
22042: sa viljelyskelpoiset maat viljelykseen, kun sitä vastoin vä-
22043: hävarainen tilallinen pääoman puutteessa tulisi ehdotetun
22044: viljelyspakon kautta kohtuuttomasti estetyksi. Luonnollis-
22045: ta on myöskin, että tällainen menettely vaikuttaisi hyvin
22046: lamauttavasti entisten viljelijäin harrastukseen ja innos-
22047: tukseen maansa tuotannon lisäämisessä. Viljelyspakon no-
22048: jalla maata saaneet vuokralaiset tulisivat kaikesta päät-
22049: täen olemaan verrattain vähän innostuneita maanviljelyk-
22050: seen, he kun tuntisivat itsensä enemmän tahi vähemmän
22051: riipp uviksi tilanomistajasta eikä heillä myöskään olisi
22052: mahdollisuutta käyttää työnsä tuloksia omaksi ja perillis-
22053: tens ä hyväksi niin suuressa määrässä ja sillä luottamuk-
22054: sella kuin omalla maaallan työskentelijät. Useat heistä
22055: arvattavasti aikaa myöten hylkäisivät.asuntonsa ja maan-
22056: sa, sekä siirtyisivät muualle helpompaa työnansiota saa-
22057: maan, joissa tapauksissa valtion heille mahdollisesti myön-
22058: tämän vlijelyslainan takaisin maksaminen kävisi hyvin
22059: vaikeaksi>>.
22060:      ~Edellisen lisäksi on ehdotetulle: periaatteelle rakennet-
22061: tava lainsäädäntö varsin arveluttava siihenkin nähden,
22062: että sen kautta'" tulisi yksityinen maanomistaja pakotetuk-
22063: si toiselle luovuttamaan hallinta- ja käyttöoikeuden useassa
22064: tapauksessa melkoiseen osaan siitä maasta, johon hän lail-
22065: lisen saannon kautta on omistusoikeuden hankkinut, sa-
22066: moin kuin ennestään maata vuokraoikeuden nojalla vilje-
22067:                          Viljelyspakko.                      5
22068: 
22069: yä henkilö osaan niistä tiluksista, joiden nautintoon hän
22070: tilanomistajan kanssa tekemänsä vuokravälikirjan mukaan
22071: on oikeutettu. Yksityisten kansalaisten laillisesti saavu-
22072: tettujen oikeuksien loukkaamattomuus,imikäli ne eivät ole
22073: ristiriidassa;valtion olemassaolon ja yleisen edun kanssa,
22074: on yksi tärkeimpiä yhteiskuntaelämän perusedellytyksiä.
22075: Viljelyspakkoperiaatteen sovelluttaminen tulisi sen ohella
22076: kohtaamaan maanomistajiakin aivan eri tavalla ja epä-
22077: tasaisesti, riippuen m. m. siitä paljonko viljelijöiksiJ pyr-
22078: kijöitä eri paikkakunnilla sattuu ilmaantumaan. Valtion on
22079: kuitenkin pidettävä jokaisen yksityisen oikeutta yhtä suu-
22080: ressa arvossa, minkävuoksi valtio menettelisi vastoin oi-
22081: keuden periaatteita, jos se mielivaltaisesti asettaisi tilatto-
22082: main kansalaisten oletetun edun yläpuolelle maata: omis-
22083: tavain kansalaisten perustuslain turvaamaa oikeutta•>. c~
22084:     >>Ehdotettua pakkotoimenpidettä, jos se muuten olisi
22085: tarkoituksenmukainen, voitaisiin ajatella ainoastaan siinä
22086: tapauksessa käytettäväksi, ettei viljelyskelpoista') maata
22087: halullisten viljeltäväksi enää olisi muulla tavoin saatavissa.
22088: Kuten tunnettu, löytyy kuitenkin laajoilla kruununmailla
22089: ja valtion omistamilla virkataloilla runsaasti viljelyskel-
22090: poista maata. Sitäpaitsi ollaan myöskin tilaisuudessa yksi-
22091: tyisiltä Junastamaan maata niin paljon kuin sitä viljelys-
22092: tarkoituksia varten tarvitaan•>.
22093:     •>Kun siis viljelyspakon aikaansaaminen yleisen~ edun
22094: kannalta ei ole välttämätön ja kun sen tuottamat edut ei-
22095: vät tulisi korvaamaan niitä haittoja, joita ehdotettu toimen-
22096: pide epäilemättä tulisi aiheuttamaan, ja kun anomusehdo-
22097: tuksentekijäin puolelta~ on jäänyt todistamatta, etteivät
22098: ne toimenpiteet, joihin valtion ja kuntain puolesta jo on
22099: ryhdytty ja joiden toteuttamiseksi erinäisiä muita alot-
22100: teita on Eduskunnassa tehty, olisi omiansa saattamaan ti-
22101: lattoman väestön kysymystä meillä onnelliseen ratkaisuun,
22102: niin valiokunta,~' ollen vakuutettuna pienviljelyksen kan-
22103: nattavaisuudesta sekä maataloudellisen kehityksen kulusta
22104: 6              1911. -   Anomusmietintö N:o 10.
22105: 
22106: toistaiseksi pienviljelystä kohti, on ollut sitä mieltä että
22107: puheena oleva anomusehdotus olisi hyljättävä~.
22108:      Valiokunnan enemmistö on nytkin ollut viljelyspakko-
22109: periaatteen sovelluttamisesta samaa mieltä kuin ylläker-
22110: rotussa edellisen Maatalousvaliokunnan mietinnössä esi-
22111: tetään.
22112:      Esillä oleva anomusehdotus poikkeaa ennen tehdyistä
22113: ehdotuksista pääasiallisesti kahdessa kohdassa, ensiksikin
22114: siinä, että tässä on lähemmin määrätty miten vuokramie-
22115: hen suoritettavan vuokramaksun suuruus olisi laskettava.
22116: Kun entisten anomusehdotusten mukaan maanomistajalle
22117: maksettava vuokra olisi ollut määrättävä yhtä suureksi
22118: kuin puhdas tulo tällaisesta maasta ennen sen viljelys-
22119: haluiselle jättämistä, ehdotetaan nykyisen anomusehdotuk-
22120: sen ponsissa, että vero täten luovutetusta maasta olisi las-
22121: kettava yhtä suureksi, kuin on sen luovutettavan alueen
22122: pääoman korko jäävittömän arvion ja paikkakunnalla
22123: vallitsevan korkokannan mukaan, ei kuitenkaan 5 °io suu-
22124: remmaksi alueen pääoma-arvosta.
22125:      Vaikka tämän muodostuksen voi katsoa osottavan jon-
22126:  kunlaista pyrkimystä kohtuuden vaatimusten noudatta-
22127:  miseen, ei se kuitenkaan Valiokunnan mielestä aiheuta
22128:  muuttamaan sitä arvostelua viljelyspakkoperiaatteesta,
22129:  joka edellä on esiintuotu, eikä tee anomusehdotukseen
22130: sisältyvää kantaa hyväksyttävämmäksi. - Lisättäköön
22131:  tässä ainoastaan, että jos maanomistajalle todellisesti las-
22132:  kettaisiin häneltä otetusta maasta kohtuullinen vuokra,
22133:  niin vuokramiehen vuosittain suoritettavat maksut eivät
22134:  itse asiassa tulisi merkittävästi pienemmiksi kuin sellaisen
22135:  pientilallisen maksettavat, joka valtion välityksellä saisi
22136:  viljelemänsä maan pitkäaikaisen kuoletuslainan avulla
22137:  omakseen, koska vuotuinen kuoletus, jolla hän kuitenkin
22138:  vähitellen hankkii itselleen omistusoikeuden tilaansa, on
22139:  lainan korkoon verrattuna vähäpätöinen.
22140:      Toinen uutuus, joka nyt esillä olevassa anomusehdo-
22141: tuksessa esiintyy, on anomuksen ponsissa lausuttu vaa-
22142:                       1 Viljelyspakko.~                   7
22143: 
22144: timus, !.jonka mukaan viljelijällä olisi oikeus, milloin ha-
22145: luaa lunastaa viljelemänsä alue täysin itsenäiseksi siitä
22146: arvosta, joka maalle viljelykseen luovutettaessa sen pää-
22147: oma-arvoksi määrättiin. Tämän vaatimuksen kautta on
22148: sitä pakkomenettelyä, joka on anomuksessa tarkotetun
22149: maahankintajärjestelmän perusteena, vielä melkoisesti
22150: laajennettu, ja sen kautta myös itse asiassa siirrytty pois
22151: vuokrajärjestelmästä omistusoikeuden pohjalle. Sen joh-
22152: dosta on ainoastaan uudestaan huomautettava, että täl-
22153: lainen yksityiselle myönnetty oikeus toisen henkilön
22154: omistaman maan pakkoluovutukseen, tarkoittakoonpa se
22155: joko vuokraoikeuden tai omistusoikeuden; saamista, ei
22156: Dle Valiokunnan ajatuksen mukaan enempää yleisen
22157: kuin yksityisenkään edun kannalta mitenkään hyväksyt-
22158: tävä, ja että sellaisen järjestelmän voimaanpaneminen
22159: olisi omiaan laajalti aikaansaamaan sekaannusta vieläpä
22160:  taantumusta maatalouden alalla sekä sen ohella vahin-
22161:  goittamaan sekä yksityisiä että valtion luotto-oloja.
22162:      Edellä olevan nojalla Valiokunta, joka erinäisten mui-
22163:  den näillä valtiopäivillä tehtyjen aiotteiden johdosta an-
22164: tamassaan mietinnössä on esittänyt ehdotuksia toimen-
22165:  piteistä tilattoman väestön maanhankinnan edistämiseksi,
22166: saa kunnioittaen ehdottaa,
22167: 
22168:              että Eduskunta antaisi puheena olevan anomus-
22169:           ehdotuksen raueta.
22170: 
22171: 
22172:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
22173: Paasikivi, varapuheenjohtaja Saalasti, jäsenet: Arokallio,
22174: Brander, Eloranta, H onkajuuri, Huttunen, Lautasalo,
22175: Mäkelä, Mäki, Pulkkinen, Rannikko, Siren, Storbjörk,
22176: Tokoi, von Troil, L. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet:
22177: Jalonen, Miettinen ja Tåg.
22178: 
22179:     Helsingissä maaliskuun 27 p:nä 1911.
22180: 8               1911. -   Anomusmietintö N:o 10.
22181: 
22182: 
22183: 
22184: 
22185:                           Vastalause.
22186: 
22187:     Koska emme ole voineet hyväksyä valiokunnan enem.,
22188: mistön kantaa, minkä mukaan tämän anomusehdotuksen
22189: olisi annettava raueta, saamme eriävän mielipiteemme
22190: tueksi esittää seuraavaa:
22191:      Maatalousvaliokunta on kysymyksessä olevan anomus-
22192: ehdotuksen hylkäämisen tueksi pääasissa lausunut sen,
22193: mitä jo vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä Maatalous-
22194: valiokunnan samaa asiaa asiaa koskevassa mietinnössä
22195: sanottiin, joten valiokunnan enemmistö yhä edelleen väit-
22196: tää, että maan hankkiminen tilattomalle väestölle nou-
22197: dattamalla viljelyspakko-periaatetta ja sen viljelyskun-
22198: toon saattaminen ei tulisi valtiolle sanottavasti huokeam-
22199: maksi, koska maan hankinta käsittäisi vain pienen osan,
22200: verrattuna rakennuksiin, viljelyskaluihin ja tarpeelli-
22201: seen maanraivaukseen. Mutta jos ottaa huomioon ti-
22202: lattoman väestön asuttamisalalla jo saavutetut kokemuk-
22203: set, niin huomaa, että maanosto on asutuskustannuksista
22204: ottanut varsin huomattavan osan. Tilattoman väestön
22205: lainakassoista lainatuilla varoilla hankittujen ja tutkittu-
22206: jen pikkutilallisten omaisuussuhteissa huomataan, että
22207: maanostohinta o'n vaatinut varoista noin puolet, kun taas
22208: toinen puoli on tarvittu rakennusaineisiin, eläimiin, työ-
22209: kaluihin y. m. Niinikään valtion suoranaisesta toimesta
22210: ostetuilla ja tutkituilla pikkutiloilla Vaasan läänissä oli
22211: maan ostohinta vaatinut noin 55% heidän koko omaisuu-
22212:  destaan.
22213:                         Vastalause.                      9
22214: 
22215:     Täyttä huomiota ansaitsee myöskin se, että vaikka
22216: valtion varoja vuoden 1909 alussa oli käytetty tilattoman
22217: väestön asuttamiseen 10,071,051 mk., oli niiden avulla saa-
22218: tu syntymään ainoastaan 4,644 maanviljelys- tai palsta-
22219: tilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala teki 129,569 ha.
22220: Mutta täten syntyneitä pikkutiloja varten tarvittiin
22221: suoranaiseen maanostamiseen 13,491,859 mk., joten
22222: valtion puolelta hankitut varat eivät ole riittäneet edes
22223: maanostohintaan, ja tuli täten hankittujen pikkutilojen
22224: maanoston keskihinnaksi noin 2,900 mk. maalla löy-
22225: tyvine rakennuksineen, eli noin 2,200 mk. ilman raken-
22226: nuksia. Saavutettujen kokemusten perustuksella voi-
22227: daankin jo, vastoin valiokunnan enemmistön ylimalkaisia
22228: väitteitä, osaltaan todistaa, että maiden suoranainen os-
22229: taminen, verrattuna maahan kiinnitettyjen tilattomain lu-
22230: kumäärään, on vaatinut tarkotukseen luovutetuista varois-
22231: ta suurimman osan. Jos vielä ottaa huomioon, että maan
22232: lisääntyvä kysyntä entisestäänkin kohottaa maiden hin-
22233: toja, niin on myös selvää, että suurin osa niistä varoista,
22234: mitkä nykyään aijotaan osottaa tilattoman väestön asut-
22235: tamiseen, tulisi käytettäviksi juuri maiden ostamiseen.
22236:     Saavutetut kokemukset myös osaltaan osottavat, että
22237: kaikki valtion tarmokkaimmatkin toimenpiteet käyvät
22238: aivan riittämättömiksi, jos yhä edelleen pyritään tilatto-
22239: mille hankkimaan maata yksinomaan suoranaisen oston
22240: kautta. Tutkimukset nimittäin osottavat, että kaikilla
22241: niillä, jotka tällä tavalla ovat voineet saada maata, tai
22242: ainakin ovat kyenneet jäämään tilalleen, on täytynyt it-
22243: sellään olla peruspääoma, joka on vastannut noin puolta
22244: tilan ja irtaimiston kokonaisarvosta, minkä lisäksi, lu-
22245: kuunottamatta tilattoman väen lainakassoista tai valtiolta
22246: saatuja lainoja, on täytynyt hankkia lainoja muualta.
22247: Jos valtion tähän asti sanottuun tarkotukseen käytetyillä
22248: varoilla olisi yritetty hankkia maata tilattoman väestön
22249: varattomimmalle osalle, niin olisivat tulokset myös su-
22250: pistuneet noin kolmanteen osaan saavutetusta määrästä.
22251: 10                  Anomusmietintö N:o 10.
22252: 
22253: Kun toiseltapuolen muistaa, että lukuunottamatta maan-
22254: vuokraajia, yksin maaseudulla jo v. 1901 löytyi 207,000
22255: ruokakuntaa, joilla ei ollut minkäänlaista viljelmää ja kun
22256: tietää, että sanottu summa viimeisen kymmenen vuoden
22257: kuluessa on runsaasti lisääntynyt, sekä että tuosta jou-
22258: kosta suurin osa on aivan varatonta, niin tuntuu aivan
22259: mahdottomalta hankkia edes niin suuria pääomia, että
22260: niillä riittävässä määrässä voitaisiin ostaa maata. Ja toi-
22261: selta puolen joutuisivat täten maahan kiinnitetyt tilat-
22262: tomat kohtuuttoman velkataakan alle, mikä tekisi hei-
22263: dän taloudellisen edistymisensä aivan toivottomaksi.
22264:     Tilattoman väestön suunnaton lisääntyminen, ja maa-
22265: seutuväestön yhä yltyvä siirtyminen kaupunkeihin, teol-
22266: lisuuspaikoille sekä maan rajain ulkopuolelle ovat osaltaan
22267: merkkeinä siitä murroskaudesta, joka kapitalistisen
22268: talousjärjestelmän valtaanpääsö meillä on aiheuttanut.
22269:  Eivätkä tällaiset ilmiöt ole yksin Suomelle ominaiset, vaan
22270:  esiintyvät ne yleisinä kaikissa nykyaja,n sivistysmaissa.
22271: Mutta toiselta puolen on aivan epäämättömän selvää, että
22272: se kurja asema, johon Suomen maaseudun tilaton väestö
22273:  on joutunut, hyvin tuntuvassa määrin johtuu siitä, ettei
22274: tällä väestöllä ole mitään mahdollisuutta käyttää työvoi-
22275:  maansa viljelys- ja uutisraivaustarkotuksiin. Suomen
22276:  hitaan taloudellisen kehityksen johdosta voi vain pieni
22277:  murto-osa tätä väestöä kaupunkeihin ja teollisuusseutui-
22278:  hin siirtymällä asemaansa parantaa. Viljelyspakolla on
22279:  tämän väestön aseman parantamisessa se etu, että sen
22280:  kautta kaikille niille kymmenille tuhansille tilattomille,
22281:  joiden on kotiseudullaan pysyttävä, tarjoutuu mahdolli-
22282:  suus toimeentulon hankkimiseen maanviljelyksen avulla.
22283:      Tilattoman väestön avustamiseksi tarkotettuja varoja
22284:  voitaisiin käyttää etupäässä aivan varattomain avus-
22285:  tamiseen, rakennusten, viljelyskalujen, kotieläinten y. m.
22286:  tarpeellisen irtaimiston hankkimiseksi sekä tarpeellisen
22287:  viljelysalan raivaamiseksi, kun taas sellaiset, joilla on it-
22288:  sellään pieni pääoma, saatuaan maata ilman lunastusta,
22289:                           Vastalause.                       11
22290: 
22291: voisivat päästä alkuun joko ilman tai aivan pienellä val-
22292: tion avustuksella. Siten tulisi verrattain monilukuiselle
22293: joukolle tilaisuus päästä maanviljelyyn. Mielestämme
22294: tilattoman väen asuttamiskysymyksessä olisikin päähuo-
22295: mio kiinnitettävä siihen, millä tavalla suurimmalle jou-
22296: kolle sitä väestöä, joka ei ole tilaisuudessa saamaan riit-
22297: tävää ansiotyötä, saataisiin tilaisuus elatuksen hankkimi-
22298: seen sekä miten parhaiten voisi hyödyttää yhteiskuntaa. Ja
22299: kun viljelyspakko itse asiassa sisältää vain sen, että senkaut-
22300: ta maanomistajat pakotetaan antamaan tilattomille tar-
22301: peellista luottoa antamalla heille omistamansa viljelemät-
22302: tömät alueet asuttaviksi ja kun he tulisivat saamaan
22303: maapääomistaan kohtuullisen koron vuokran muodossa
22304: sekä vastaisuudessa, jos viljelijä haluaa, tulisivat saamaan
22305: maastaan täyden hinnan alkuperäisen arvion mukaan,
22306: niin olisi mielestämme Eduskunnan kiinnitettävä siihen
22307: täyttä huomiota.
22308:      Pääväite, mikä anomusehdotuksessa esitettyä viljelys-
22309: pakkoa vastaan valiokunnan enemmistön puolelta on teh-
22310: ty, on se, että se rajottamalla yksityisen omistusoikeutta,
22311:  järkyttäisi koko yhteiskunnan perusteita saattaen aikaan
22312: sekasortoa, ja vahingoittaen sekä valtiolle että yksityiselle
22313: tarpeellisia luotto-oloja.
22314:      Eduskunnalle ei kuitenkaan ole tuntematonta, .että
22315: yhteiskunnallisen lainsäädännön alalla tapaa lukuisasti
22316: yksityisen omistusoikeutta koskevia rajotuksia sekä toi-
22317:  selta puolen, tavallaan, pakkomääräyksiä siitä, miten yk-
22318:  sityisen on omaisuuttaan hoidettava. Sen sisältöisiä mää-
22319:  räyksiä tavataan jo vanherumassa Ruotsin valtakunnan
22320:  lainsäädännössä, samoinkuin meillä vielä voimassa ole-
22321:  vassa vuoden 1734:n laissakin. Mielestämme onkin lainsää-
22322:  täjän tehtävänä kulloinkin kehittää näitä määräyksiä yh-
22323:  teiskunnan etua vastaavalla tavalla.
22324:      Että lainsäätäjän on muissakin maissa täytynyt, yh-
22325:  teiskunnan etua silmälläpitäen, säätää omistusoikeutta
22326:  koskevia rajotus- ja pakkomääräyksiä, todistavat m. m.
22327: 12                  Anomusmietintö N:o 10.
22328: 
22329: useat Englannin maanvuokrausta, vapaaksiostoa ja ti-
22330: lattomille luovutusta koskevat säännökset. Varsin huo-
22331: mattavia omistusoikeutta järkyttäviä määräyksiä sisältää
22332: Englannin niinkutsuttu »peltopalstalaki>>.
22333:     Niinikään Englannissa ja Irlannissa voimassa olevat
22334: perintövuokratilojen itsenäiseksi ostoa koskevat säännök-
22335: set sisältävät pitkälle meneviä kompulsoorisia pakkomää-
22336: räyksiä. Samoin Irlannissa 14 p. elokuuta 1903 annettu
22337: asetus, joka koskee maan nautintoa ja omistamista Ir-
22338: lannissa, sisältää monia omistusoikeutta koskevia rajotuk-
22339: sia, joten itse se periaate, jolle niinkutsuttu viljelyspakko-
22340: anomus perustuu, ei ole mikään uusi ja nykyiseen yhteis-
22341: kuntaan soveltumaton, enempää kuin sitä suuremmassa
22342: määrässä mullistavakaan suunnitelma.
22343:     Vlljelyspakkosuunnitelma onkin rakennettu etupääs-
22344: sä nykyisiä oloja ja tarpeita vastaavalla tavalla, huomi-
22345: oon ottaen toiselta puolen tilattomain maansaanuin kipe-
22346: än tarpeen ja tQiselta puolen maanomistajain kohtuulliset
22347: edut ja oikeudet.
22348:     Kaiken sen nojalla, mitä edellä olemme esittäneet, eh-
22349: dotamme,
22350: 
22351:              että Eduskunta päättäisi palauttaa asian koko-
22352:          laajuudessaan takaisin Maatalousraliokuntaan
22353:          muutettaraksi seuraarien periaatteiden mukaiseksi:
22354:               että kaikki riljelyskelpoinen, mutta riljelemättä
22355:          olera ja riljelty, mutta rappiolle jätetty maa jätet-
22356:          täisiin halullisille riljelijöille, jolloin sellaisten yh-
22357:          tiöitten ja yksityisten omistamat, riljelykselle sore-
22358:          liaat maat, jotka harjottarat etupäässä muuta elin-
22359:          lceinoa kuin maanriljelystä, olisirat ensi sijassa ha-
22360:          lukkaille riljelijöille jätettärät;
22361:              että rero täten luorutetusta maasta olisi (asket-
22362:          tara yhtä suureksi, kuin on sen luorutetun alueen
22363:          maapääoman korko jäärittömän arrion ja paikka-
22364:          kunnalla rallitseran korkokannan mukaan, ei kui-
22365:                      Vastalause.                         13
22366: 
22367:      tenkaau 5 prosenttia suuremmaksi alueen pääoma-
22368:      arvosta;
22369:          että täten syntyneet uutistilat oikeudellisessa
22370:      suhteessa järjestettäisiin siten, että näille annetaan
22371:      rajaton, jatkuva nautinto ja viljelysoikeus ja täy-
22372:      dellinen siirto-oikeus;
22373:          että viljeliiällä olisi oikeus, milloin haluaa, lu-
22374:      nastaa viljelysalueensa täysin itsenäiseksi siitä ar-
22375:      posta, jota maalle viljelykseen luovutettaessa sen
22376:      pääoma-arvoksi määrättiin, sekä
22377:          että valtio edistäisi tällätavoin syntyneitä uutii-
22378:      viljelyksiä vesiperäisiä maita kuivattamalla, teitä
22379:      tekemällä sekä viljelys- ja rakennuslainoilla y. m.
22380: 
22381: Helsingissä maaliskuun 27    p: vuonna 1911.
22382:     Oskari Tokoi.          Jaakko Mäki.
22383:     Pekka Huttunen.        Heikki Jalonen.
22384:     Evert Eloranta.        Aatto Siren.
22385:                 Santeri Mäkelä.
22386:                1911. -   Anomusmietintö Nao 11.
22387: 
22388: 
22389: 
22390: 
22391:                Talousvaliokunnan mietintö
22392:             N:o 1 Eduskunnassa tehdyn langettava-
22393:             tautisten hoitoa koskevan anomusehdo-
22394:             tuksen johdosta.
22395: 
22396:      Eduskunta on Talousvaliokunnan valmisteltavaksi lähet-
22397: tänyt edustajain Ruohtulan y. m. anomusehdotuksen N:o 38,
22398: että sopiviin valtion varoilla tilattomalle väestölle jaettavaksi
22399: ostettujen maakartanoitten päärakennuksiin järjestettäisiin
22400: joko valtion ylläpitämiä tai avustamia Iangettavatautisten pa-
22401: rantoloita. Tämän johdosta saa valiokunta lausua seuraavaa:
22402:      Kysymys, jonka anomusehdotuksentekijät esittävät, an-
22403: saitsee vakavaa huomiota. On näet myönnettävä, että huo-
22404: lenpito langettavatautisista maassamme on tähän asti ollut
22405:  ja edelleenkin on sangen riittämätön. Ennen muuta on so-
22406: veliaitten hoitolaitosten tarve langettavatautisia varten ai-
22407: noastaan vähäisessä määrin tullut tyydytetyksi.
22408:      Täydellistä tilastoa Iangettavatautisten luvusta Suomessa
22409:  ei valiokunnalla tosin ole ollut käytettävänään eikå sellaista,
22410:  taudin laatuun nähden, melkoisitta vaikeuksitta yleensäkään
22411:  ole aikaansaatavissa. Voinee kuitenkin sanottavasti erehty-
22412:  mättä arvioida heitä olevan 3,000 vaiheilla. Tästä luvusta
22413:  ei kuitenkaan ole varmaksi ohjeeksi arvosteltaessa langettava-
22414:  tautisten hoitolaitosten tarpeellisuutta meillä. Sillä melkoi-
22415:  nen osa näistä sairaista - nimittäin ne, jotka saavat koh-
22416:  tauksia harvoin ja joiden tauti yleensä on lievänlaatuista -
22417:  ei kaipaa ainakaan pitempiaikaista hoitoa erityisissä laitok-
22418:  sissa, vaan voi oleskella ja toimia muuallakin. Toisia
22419:  taas voidaan taudin laatuun nähden pikemmin hoitaa mieli-
22420:  sairaaloissa tai tylsämielisten hoitoloissa. Mutta langettava-
22421:  tautisista on varsin suuri osa kuitenkin sellaisia, ettei heitä,
22422: 2               1911. -   Anomusmietintö N:o 11.
22423: 
22424: haittaa ja vauriota sairaille itselleen ja heidän ympäristölleen
22425: saattamatta, käy hoitaminen muualla kuin erityisissä sitä
22426: varten järjestetyissä laitoksissa. Sellaisesta tarkoituksenmu-
22427: kaisesta hoidosta on sairaille parantumisen toiveita, sillä koke-
22428: mus on osottanut, että osa sairaista on parantolahoidossa
22429: kokonaan taudistaan päässyt ja että ylimalkaankin taudin-
22430: kohtauksien luku on sen kautta tuntuvasti vähentynyt. Ny-
22431: kyään ei kuitenkaan ole arvioitavissa kuinka suuri prosentti
22432: langettavataut1sista on tällaisia sairaita. Mutta ettei heidän
22433: lukunsa ole varsin pieni, on huomattavissa siitäkin, että vai-
22434: vaishoidon tarkastelijan valiokunnalle antamain tietojen mu-
22435: kaan melkein kaikki vaivaishoidon huostaan joutuneet lan-
22436: gettavatautiset, joita lienee 1,000 vaiheilla, ovat tämänlaatui-
22437: sia sairaita.
22438:     Tosin on tätä nykyä maassamme kolme yksityisestä alot-
22439: teesta syntynyttä Iangettavatautisten hoitolaitosta, nimittäin
22440: Helsingin pitäjäs!>ä (entinen Keravan laitos), Vaajasalon tilalla
22441: lähellä Kuopion kaupunkia ja Oulussa. Mutta näihin laitok-
22442: siin on ollut pvrkijöitä enemmän kuin niihin on voitu vas-
22443: taanottaa. Helsing-in pitäjässä sijaitsevassa laitoksPssa, jossa
22444: on tilaa enintään 35:lle, hoidetaan nykyisin lapsia sekä sitä-
22445: paitsi aikuisia mies- ja naispuolia; Vaajasaloon, jossa on 50
22446: sijaa yksinomaan naispotilaille, py rkijöistä taas on päätetty antaa
22447: etusija Kuopion läänistä kotoisin oleville; ja se vähälukuinen
22448: määrä hoitolaisia, nykyisin 6, joka on saanut paikan Ou-
22449: lun laitoksessa, lienee alaikäisiä poikia. Aikuisia langettava-
22450: tautisia miespuolia varten ei sensijaan maassa ole ainoatakaan
22451: erityistä hoitolaa. -- Näitä laitoksia kannattaa valtio nykyään
22452: yhteen~ä 30,000 markalla vuosittain.
22453:     VaHokunnan mielestä olisi olojen kehittämistä ja paran-
22454: tamista tällaisiin parantoloihin nähden edelleenkin jatkettava
22455: siihen suuntaan, että valtio antaisi avustustaan kuntain, yh-
22456: distysten tai yksityisten henkilöiden alotteesta perustetuilla
22457: Iangettavatautisten hoitoloille. ~illä monestakaan syystä ei
22458: näytä tarkoituksenmukaiselta, että valtio kokonaan ottaisi
22459: näiden sairaiden hoidosta huolehtiakseen. Ensiksikin tulevat
22460: valtion laitokset ylipäätään kalliimmiksi kuin yksityisten ra-
22461:                    Langettav atautfsten hoito.                    3
22462: 
22463: kentamat ja ylläpitämät. Toiseksi tulisi tällä keinoin perus-
22464: tettavaksi vain joku ainoa tai joitakuita suurempia keskus-
22465: laitoksia, mutta tämänlaatuisten sairaitten tarkoituksenmukai-
22466: seen hoitoon olisivat useat pienemmät, etusijassa laitoksen
22467: lähemmän ympäristön tarvetta tyydyttävät laitokset edulli-
22468: sempia. Kun langettavatautiin, joskin se on sitä potevalle
22469: ja hänen likimmälle ympäristölleen katkera onnettomuus, ei
22470:  yleensä liity sellaista ~ hteiskunnallista vaaraa, kuin esim.
22471: tuberkuloosiin, näyttää luonnolliselta, että puheena olevien
22472: laitosten järjestämisen ja voimassapidon tulee etusijassa jäädä
22473: yksityisen aiotteen varaan. Mutta toisaalta on selvää, ettei
22474:  tähän tarvittavia runsaita varoja muutoin kuin poikkeus-
22475: tapauksissa voida saada kootuiksi yksinomaan vapaaehtoisilla
22476: rahankeräyksillä, vuosimaksuilla, lahjoituksilla y. m. s. Val-
22477: tion tehokas kannatus tähän tarkoitukseen on sentähden
22478: välttämätön ja varsin todennäköistä on, että jos sellaista riit-
22479: tävässä määrin myönnettäisiin, tulisi puheenalaisia laitoksia
22480: etenkin kuntain ja yksityisten alotteesta syntymään useita.
22481: Sellainen kannatus voisi tapahtua sekä rahallisen avustuksen
22482:  muodossa että muutenkin. Kun valtio esim. hankkii isom-
22483:  pia maatiloja tilattomalle väestölle jaetta vak:si, voitaisiin pää-
22484:  tHain useinkin suuret rakennukset luovuttaa, etupäässä kun-
22485:  nille, Iangettavatautisten parantoloina käytettäviksi.
22486:      Mitä tulee sellaisiin langettavatautisiin, joita taudin vai-
22487:  keamman laadun vuoksi ei voida soveliaasti hoitaa yhtey-
22488:  dessä lievemmin sairaitten kanssa ja joita senvuoksi ei yleensä
22489:  kävisi ottaminen ylempänä tarkoitettnihin parantol01hin, on
22490:  valiokuuta sitä mieltä, että valtion välittömästi olisi otettava
22491:  heidän hoitoosa huolekseen. Eri kysymys on, olisiko valtion
22492:  sitä varten mielisairaaloiden tai tylsämielisten kasvatuslaitos-
22493:  ten yhteyteen järjestettävä erityisiä osastoja vaiko perustet-
22494:  tava kokonaan uusia laitoksia. Pikaista korjausta kaipaa-
22495:  vaksi epäkohdaksi on joka tapauksessa katsottava nykyinen
22496:  asiaintila, jolloin suurin osa tähän ryhmään kuuluvista va-
22497:  rattomista potilaista on kunnallisen vaivaishoidon hoteissa,
22498:  useimmiten ilman kaikkea järkiperäistä hoitoa. Ryhtymättä
22499:  tässä yhteydessä ratkaisemaan vastamainittua, erityistä asian-
22500: 4               1911. Anomusmietintö N:o 11.
22501: 
22502: tuntemusta edellyttävää kysymystä on valiokunta rajoittunut
22503: ehdottamaan anottavaksi, että hallitus tutkituttaisi, millä ta-
22504: voin sanotunlaatuisten sairaitten hoito olisi tnrkotuksenmukai-
22505: simmin järjestettävissä, ja sen jälkeen ryhtyisi toimenpiteisiin,
22506: jotta tällaiset langettavatautiset, jotka usein sangen häiritse-
22507: västi, jopa onnettomuutta tuottavasti vaikuttavat ympäris-
22508: töönsä ja jotka nykyään useinkin ovat jätetyt erittäin sur-
22509: kuteltavalle kohtalolle alttiiksi, pääsisivät nauttimaan asian-
22510: mukaista huolenpitoa.
22511:     Edelläe~itetyn nojalla saa valiokunta kunnioittaen ehdot-
22512: taa, että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
22513: 
22514:                 että tarkoituksenmukaisesti suunniteltu;'a
22515:             langettavatautisten hoitolaitoksia, ;'oita kuntain,
22516:             yhdistysten tai yksityisten henkilöiden alot-
22517:             teesta perustetaan, kannatettaisiin riittävällii
22518:             valtioavulla; sekä
22519:                 että hallitus, annettuaan sopivalla tavalla
22520:             tutkia millii tavoin niiden vaikeammanlaatuista
22521:             langettavaa tautia sairastavien henkilöiden hoito,
22522:             joista ei voida soveliaasti pitää huolta edelli-
22523:             sessä kohdassa tarkoitetuissa laitoksissa, olisi
22524:             tarkoituksenmukaisimmin ;'är;'estettät,issä, ryh-
22525:             tyisi toimenpiteisiin semmoisen hoidon aikaan-
22526:              saamiseksi.
22527:     Helsingissä 3 p:nä huhtikuuta 1911.
22528: 
22529: 
22530:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puneenjoh-
22531: taja Rautapää, varapuheenjohtaja Peurakoski sekä jäsenet
22532: Aromaa (osittain), Hahl, Hedberg, Inborr, Kananen, Kautto,
22533: Knuutila (osittain), Kurikka, Lohi, W. Mäkelä, Saari (osittain)~
22534: Savolainen, Tanttu, T. Typpö ja Vahe (osittain) sekä vara-
22535: jäsen Oksman (osittain).
22536:               ----------------------------
22537:                 Helsinki 1911, Työväen kirjapaino.
22538:     1911.- Edusk. anom.- Anomusmiet. N:o 11~
22539: 
22540: 
22541: 
22542: 
22543:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
22544:            n e n a n o m u s Iangettavatautisten hoidon
22545:            järjestämisestä.
22546: 
22547: 
22548: 
22549: 
22550:        Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
22551:                ja Suuriruhtinas T
22552: 
22553: 
22554: 
22555: 
22556:     Näillä valtiopäivillä on tehty anomusehdotus langettava-
22557: tautisten hoitolaitosten järjestämisestä, ja on Eduskunta.
22558: tiimän ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
22559: 2    1911. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 11.
22560: 
22561:       Huolenpito langettavatautisista Suomessa on tähän asti
22562: ollut ja on edelleenkin riittämätön. Ennen muuta on sove-
22563: liaiden hoitolaitosten tarve tällaisia sairaita varten ai-
22564: noastaan vähäisessä määrin tullut tyydytetyksi.
22565:       Langettavatautisten luku maassa voitanee arvioida noin
22566:  3,000 :ksi. Osa näistä sairaista ei kuitenkaan kaipaa aina-
22567:   kaan pitempiaikaista hoitoa erityisissä laitoksissa. Toisia
22568:  taas olisi taudin laatuun nähden pikemmin hoidettava mie-
22569:  lisairaaloissa tai tylsämielisten hoitoloissa. Mutta langet-
22570:  tavatautisista on suuri osa sellaisia, ettei heitä, haittaa ja
22571:  Yauriota sairaille itselleen ja heidän ympäristölleen saat-
22572:   tamatta, käy hoitaminen muualla kuin erityisissä sitä var-
22573:  ten järjestetyissä laitoksissa. Kokemus onkin osottanut,
22574:  '()ttä osa sairaista on sellaisessa parantolahoidossa kokonaan
22575:  taudistaan päässyt ja että ainakin taudinkohtausten luku
22576: •on sen kautta tuntuvasti vähentynyt. Saatujen tietojen mu-
22577:  kaan ovat melkein kaikki vaivaishoidon huostaan joutu-
22578:  neet langettavatautiset, joita lienee 1,000 vaiheilla, viimeksi
22579:  mainittuun ryhmään kuuluvia.
22580:        Nykyään on maassa kolme yksityisestä alotteesta syn-
22581: tynyttä Iangettavatautisten hoitolaitosta, joissa on tilaa
22582: kaikkiaan 91 potilaalle. Niihin on kuitenkin ollut pyrki-
22583:   jöitä enemmän kuin on voitu vastaanottaa. Näitä laitoksia
22584: :kannattaa valtio yhteensä 30,000 markalla vuosittain.
22585:        Eduskunnan mielestä olisi tällaisten parantolain
22586: :syntymistä edistettävä riittä väliä valtioavulla. Ei näytä
22587:  ;tarkoituksenmukaiselta, että valtio välittömästi ottaisi
22588: 'huolehtiakseen sellaisten Iangettavatautisten hoidosta,
22589:   joita varten puheenalaiset parantolat ovat aiotut. V al-
22590: :tion laitoksissa tulee hoito ylipäänsä kalliimmaksi kuin
22591: ;yksityisten rakentamissa ja ylläpitämissä. Sitä paitsi tulisi
22592: ·valtion toimesta todennäköisesti perustettavaksi vain joku
22593: :ainoa tai joitakuita suurempia keskuslaitoksia, mutta tä-
22594:  niänlaatuisten sairaiden tarkoituksenmukaiseen hoitoon
22595: ·olisiv:at useat pienemmät, etusijassa laitoksen lähemmän
22596: ,ympäristön tarvetta tyydyttävät parantolat edullisempia.
22597: :Kun langettavatautiin ei yleensä liity sellaista yhteiskun-
22598:                  Langettavatautisten hoito.                    3
22599: 
22600: nailista vaaraa, kuin esimerkiksi tuberkuloosiin, näyttää
22601: luonnolliselta, että puheena olevien laitosten järjestämisen
22602:  ja voimassapidon tulee etusijassa jäädä kuntain ja yksi-
22603: tyisten aiotteen varaan. Valtion tehokas kannatus tä-
22604:  hän tarkoitukseen on kuitenkin välttämätön, ja varsin
22605: todennäköistä on, että jos sellaista riittävässä määrin myön-
22606: nettäisiin, tulisi tässä tarkoitettuja laitoksia yksityisten ja
22607: etenkin kuntain alotteesta syntymään useita. Sellainen
22608: kannatus voisi tapahtua joko rahallisen avustuksen muo-
22609: ,dossa tai muulla tavoin. Kun valtio esimerkiksi hankkii
22610: isompia maatiloja tilattomalle väestölle jaettavaksi, voi-
22611:  taisiin päätilain useinkin suuret rakennukset luovuttaa,
22612:  etupäässä kunnille, Iangettavatautisten parantoloina käy-
22613: tettäviksi.
22614:      Mitä tulee sellaisiin langettavatautisiin, joita taudin vai-
22615:  keamman laadun vuoksi ei voida soveliaasti hoitaa yhtey-
22616: dessä lievemmin sairaitten kanssa ja joita sen vuoksi ei
22617: yleensä kävisi ottaminen ylempänä tarkoitettuihin paran-
22618:  toloihin, on Eduskunta sitä mieltä, että valtion olisi välittö-
22619: mästi otettava heidän hoitonsa huolekseen. Pikaista kor-
22620:  jausta kaipaavuksi epäkohdaksi on katsottava, että suu-
22621: rin osa tähän Iangettavatautisten ryhmään kuuluvista va-
22622:  I-attomista potilaista on nykyisin kunnallisen vaivaishoidon
22623: hoteissa, useimmiten ilman kaikkea järkiperäistä hoitoa.
22624: J{yhtymättä tässä yhteydessä harkitsemaan kysymystä,
22625: ,olisiko heitä varten mielisairaaloiden tai tylsämielisten kas-
22626:  vatuslaitosten yhteyteen järjestettävä erityisiä osastoja
22627:  vai perustettava kokonaan uusia laitoksia, on Eduskunta
22628:  päättänyt anoa, että Hallitus tutkituttaisi, millä tavoin täl-
22629:  laisten, vaikeammanlaatuista langettavaa tautia sairastavien
22630:  henkilöiden hoito olisi tarkoituksenmukaisimmin järjestet-
22631:  tävä, sekä sen jälkeen ryhtyisi toimenpiteisiin semmoisen
22632:  hoidon aikaansaamiseksi.
22633:       Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisa-
22634:  rilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa,
22635: 
22636:                että tarkoit'IJksenmukaisesti suunniteltuja
22637:             langettavatautisten hoitolaitoksia, joita kuntain,
22638: 4    1911. - Edusk. anom. -         Anomusmiet. N :o 11.
22639: 
22640:            yhdistysten tai yksityisten henkilöiden alotteesta
22641:            perustetaan, kannatettaisiin riittävällä valtio~
22642:            avulla; sekä .
22643:                että Hallitus, annettuaan sopivalla tavalla
22644:            tutkia, millä tavoin niiden vaikemnmanlaatuista
22645:            langettavaa tautia sairastavien henkilöiden hoi~
22646:            to, joista ei voida soveliaasti pitää huolta edelli~
22647:            sessä kohdassa tarkoitetuissa laitoksissa, olisi
22648:            tarkoitulcsenmukaisimmin järjestettävissä, ry h~
22649:            tyisi toimenpiteisiin semmoisen hoidon aikaan~
22650:            saamiseksi.
22651: 
22652:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
22653: 
22654:     Helsingissä 2 päivänä t<mkokuuta 1911.
22655: 
22656: 
22657: 
22658: 
22659:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
22660:              191 t. -   Anomusmietintö N:o 12.
22661: 
22662: 
22663: 
22664: 
22665:              Sivistysvaliokunnan mietintö
22666:           N:o 8 anomusehdotuksen johdosta, joka
22667:           tarkoittaa kansakoulun asettamista koko·
22668:           naisuudessaan oppikoulun pohjakouluksi.
22669: 
22670:      Sivistysvaliokunnalle on valmisteltavaksi jätetty
22671: edustajain Pärssisen y. m. anomusehdotus N:o 83. Sii-
22672: nä pyydetään Eduskuntaa alamaisesti anomaan, että hal-
22673: litus valmistaisi ja armollisena esityksenä Eduskunnan
22674: hyväksyttäväksi antaisi lakiehdotuksen, jonka mukaan
22675: kansakoulu tulisi kaikkein muitten oppilaitosten poh-
22676: jakouluna olevaksi kansalaiskouluksi. - Anomusehdo-
22677: tuksen johdosta pyytää Valiokunta esittää seuraavaa.
22678:      Jo kolmisen vuosisataa sitte esitetty ajatus koko
22679: koululaitoksen yhtenäisyydestä ja yleisen kansakoulun
22680: asettamisesta siksi pohjaksi, jolle ylemmät koulut raken-
22681: tuvat, on eri sivistysmaissa vähitellen saanut yhä suu-
22682: rempaa kannatusta. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa
22683: on 8-luokkainen kansakoulu kokonaisenaan yleensä ollut
22684: oppikoulun pohjana, ja niinikään on Japanissa kansa-
22685: koulu yhtenäisen koulujärjestelmän osana. Europassa
22686: on useissa maissa kansakoulu jopa 8-9-vuotinen, mutta
22687: siitä on sittekin suurin osa monasti oppikoulun pohjana.
22688: Niin on esim. Sveitsissä Ziirichin kantonissa 9-luokkai-
22689: sen kansakoulun varsinainen 6-vuotinen osasto Ziirichin
22690: oppikoulun pohjana, ja Norjan 7-vuotisesta kansakou-
22691: lusta on säännöllisesti ainakin 5 luokkaa pohjakouluna.
22692:      Meidän maassamme on pohjakouluaate saanut yhä
22693: kasvavaa tunnustusta siitä asti kun kansakoululaitok-
22694: semme perustettiin. Erityisesti on tämän aatteen tote-
22695: 2            191 t. -   Anomusmietintö N:o 12.
22696: 
22697: uttamista aina vaadittu kansakoulumiesten puolelta.
22698: Jo toinen kansakoulukokous v. 1872 lausui mielipitee-
22699: nään, puheenjohtajansa Uno Cygnreuksen lausuntoon yhty-
22700: en, että kansakoulun tulee olla pohjakouluna, ja etteivät
22701: oppikoulut muunlaisia pohjakouluja tarvitsekaan. Mutta
22702: myös oppikoulujen opettajisto on lukuisana yhtynyt
22703: samaa vaatimusta ajamaan. Neljäs koulunopettajako-
22704: kous v. 1893 päätti suurella enemmistöllä, että kansa-
22705: koulu kokonaisuudessaan tai ainakin osaksi on tehtävä
22706: oppikoulun pohjaksi. Kokouksen asettama komitea kat-
22707: soi 1 p:nä kesäkuuta 1897 päivätyssä lausunnossaan suo-
22708: tavaksi, että kaikki koulut, mikäli mahdollista, muo-
22709: dostaisivat yhdenjaksoisen kokonaisuuden, mutta komi-
22710: tea oli kuitenkin, m. m. katsoen melkoisiin juuri ehdo-
22711: tettuihin kansakoulua koskeviin muutoksiin, valmis sillä
22712: kerralla tyytymään sellaiseen tulokseen, että korkeamman
22713: kansakoulun kaksi alempaa vuosiosastoa tulisi oppikou-
22714: lun pohjakouluksi, ja laati sen mukaan ehdotuksen oppi-
22715: koulun pääsyvaatimuksiksi. Tämän ehdotuksen hyväk-
22716: syi viides koulunopettajakokous v. 1897. Samana vuon-
22717: na oli kysymys kansakoulun tekemisestä pohjakouluksi
22718: esillä valtiopäivillä, saaden sielläkin runsasta kanna-
22719: tusta osakseen. Talonpoikaissäädylle jätetyn anomus-
22720: ehdotuksen johdosta ehdotti yleinen anomusvaliokunta
22721: säätyjen anottavaksi, että hallitus ottaisi harkittavakseen,
22722: voitaisiinko ja missä määrin kansakoulu, sen luopumatta
22723: varsinaisesta tarkoituksestaan, asettaa semmoiseen eli-
22724: melliseen yhteyteen korkeamman koulun kanssa, että
22725: se voisi toimia tämän pohjakouluna. Valiokunnan ehdo-
22726: tus ei kuitenkaan saanut enemmistöä puolelleen muissa
22727: kuin porvarissäädyssä, joten asia raukesi.
22728:       Koululainsäädännössämme on aikaisin hyväksytty
22729: tarkoitus kansakoulun tekemisestä pohjakouluksi. Vuo-
22730: den 1872 koulujärjestyksessä on nimittäin määräys,
22731: että >>opetus Suomenmaan yleisissä alkeisoppilaitoksissa
22732: edellyttää kansakoulun vaikutustointa>>. Tämä mää-
22733:                 Kansakoulu pohjakouluksl.                3
22734: 
22735: räys on tullut 15 p:nä heinäk. 1905 aiUletun armolliseJt
22736: asetuksen kautta täytäntöön pannuksi siinä määrässä,
22737: että ylemmän kansakoulun toisen vuosiosaston oppi-
22738: määrä on säädetty tyttökoulujen ja alkeisoppilaitosten
22739: pääsyvaatimukseksi pääasiassa sen ehdotuksen mukaan,
22740: jonka viides koulunopettajakokous oli hyväksynyt.
22741: Kun kansakoulu täten tehtiin osittain oppikoulun poh-
22742: jakouluksi, ei yksityisille valmistaville kouluille tämän
22743:  jälkeen ole myönnetty valtioapua
22744:       Saavutettu puolinainen tulos ei kuitenkaan tyydyt-
22745: tänyt laajoissa piireissä vallitsevaa käsityskantaa. Niin-
22746: pä hyväksyi 1906 vuoden koulunopettajakokous peri-
22747: aatteessa kansakoulun kokonaisuudessaan pohjakouluk-
22748: si, vaikka sen mielestä olikin toistaiseksi odotettava
22749: tuloksia juuri annetun asetuksen vaikutuksesta, ennen
22750: kuin periaatteen käytännölliseen toteuttamiseen ryh-
22751: dytään. Neljästoista, v. 1908 pidetty kansakouluko-
22752: kous lausui mielipiteenään, että kansakoulu on kuusi-
22753: vuotisena tehtävä kaiken jatkuvan opetuksen yhteiseksi
22754: pohjakouluksi. Kuitenkin on esiytynyt myös huomat-
22755:  tava vastavirtaus tähän vaatimukseen nähden oppikou-
22756:  lumiesten puolelta. Erityisesti kuvastuu vastustus v.
22757:  1906 asetetun koulukomitean paria vuotta myöhemmin
22758:  ilmestyneen mietinnön ensi osassa, missä se on laajasti
22759:  perustelttma.
22760:       Monet ovat ne syyt, joiden nojalla asiata jo aikaisin
22761:  pohtineissa koulumiespiireissä on puolustettu kansakou-
22762:  lun tekemistä kokonaisuudessaan pohjakouluksi. Nyky-
22763:  ään on kansakoulu osittain rinnakkainen oppikoululle,
22764:  joten valtio joutuu kannattamaan kahdenlaisia, oppi-
22765:  määrältään suunnilleen samallaisia kouluja, mikä val-
22766:  tiotalouden kannalta on hylättävä. Pääasiallinen epä-
22767:  kohta mainitusta rinnakkaisuudesta on kuitenkin siinä,
22768:  että täten melkoisessa määrässä vaikeutetaan kansan-
22769:  lasten pääsyä ylemmän opetuksen osallisuuteen. Ylei-
22770:  sen kansalaissivistyksen perusteiden saaminen on nimit-
22771:              1911. -   Anomusmietintö N:o 12.
22772: 
22773: täin valtavalle kansan enemmistölle mahdollista vain
22774: kansakoulun kautta. Mutta ne lapset, jotka koko kan-
22775: sakoulukurssin suoritettuaan jatkavat oppikoulussa, ovat
22776: kadottaneet, paitsi varoja, kaksi kokonaista kouluvuotta,
22777: koska heidän, koulujärjestelmän nykyisillään ollessa,
22778: täytyy alkaa oppikoulu alusta asti. Tosin on jo kansa-
22779: koulun toiselta vuosiosastolta tilaisuus siirtyä oppikou-
22780: luun, mutta taloudelliset y. m. pakottavat seikat vai-
22781: kuttavat etenkin maaseudulla siihen, että enimmät
22782:  lapset käytetään kansakoulun läpi, ennenkuin todella
22783:  ajatellaan koulunkäynnin jatkamista.
22784:       Edellä esitettyjen seikkain lisäksi on puheenaoleval-
22785: ta taholta huomautettu, että kansakoulu kokonaisuu-
22786: dessaan pohjakouluksi tulleena kohoaisi arvossa. Sen
22787: sijaan, että sillä nykyään on luokkakoulun, varattoman
22788: väen koulun leima, kadottaisi se ainakin osaksi tämän,
22789: yhteiskunnallisen yhteistunteen vahvistumiselle hai-
22790: tallisen luonteensa. Jo yhteistyö kansakoulun ja oppi-
22791: koulun välillä olisi omiaan lisäämään kansakoulun yleistä
22792: merkitystä, ja todennäköisesti tulisi kansakoulu pohja-
22793: kouluna runsaammassa määrässä muidenkin kuin varat-
22794: tomain lasten kouluksi, saaden silloin myös suurempaa
22795: myötätuntoa kaikkien kansankerrosten puolelta. Lisäksi
22796: olisi seurauksena vilkastunut kiertokulku eri yhteiskunta-
22797: luokkain välillä, minkä kautta luokkavastakohdat joissa-
22798: kin määrin lievenisivät.
22799:       Myöskin kasvatusopillisilla syillä on puolustettu
22800: koko kansakoulun tekemistä pohjakouluksi. Nykyään
22801: tulee lyseoiden ensi luokalle suurin osa oppilaista kansa-
22802: koulusta, sen toiselta, kolmannelta ja neljänneltä vuosi-
22803: osastolta. Kun muu osa tulee pääasiassa valmistavista
22804: kouluista, on oppilasjoukko sangen erilailla val-
22805: mistunutta, mikä opetukselle tuottaa haittaa. Yhte-
22806: näisyys opetuksen antamisessa enimpiin oppilaisiin näh-
22807: den katkeaa, uusi opetus ei liity ennen saatuun, ja pää-
22808: huomio opetuksessa on kiinnitettävä vähemmän kehit-
22809:                 Kansakoulu pohjakouluksi.
22810: 
22811:  tyneisiin oppilaisiin. On myös huomautettu siitä hai-
22812: tasta, jota oppikoulujen parin alimman luokan opetus
22813: kasvatuksen kannalta kärsii, ollessaan useiden aineen-
22814: opettajain huostassa, kun sen sijaan tämänikäisille
22815:  lapsille edullisempi olisi kansakoulussa käytännössä oleva
22816:  opetustapa, s. o. luokalla opetettavain kaikkien aineiden
22817:  jättäminen yhden henkilön käsiin.
22818:       Ne kasvatusopilliset vaikeudet, joita koko kansa-
22819: koulun tekeminen pohjakouluksi aiheuttaisi oppikoulun
22820:  ohjelman uudistukseen nähden, ovat puheena olevaa
22821:  vaatimusta kannattavain koulumiesten mielestä kyl-
22822:  läkin voitettavissa. Pahimman va<;tuksen myöntävät
22823: he olevan lukuisain vierasten kielten opetuksen järjes-
22824:  tämisestä kahta vuotta lyhyemmälle ajalle kuin nyky-
22825:  ään, minkä lisäksi kaikkien näiden kielten opetuksen
22826:  siirtyminen myöhäisemmälle ikäkaudelle toisten mie-
22827:  lestä on opetukselle vähemmän edullista, kun se taas
22828:  toisten mielestä opetuksen edun kannalta päinvastoin
22829:  on suotavaa. Kuitenkin olisi vierasten kielten opetus
22830:  mainittujen koulumiesten yhteisen käsityksen mukaan
22831:  menestyksellä järjestettävissä osaksi käytännöllisemmän
22832:  opetusmenetelmän kautta, osaksi siten, ettei kaikkiin
22833:  kieliin nähden aseteta nykyistä vaatimusta niiden käyt-
22834:  tämisestä sekä puheessa että kirjoituksessa vaan että
22835:  osittain tyydytään vain kielen ymmärtämiseen. Kun
22836:  lisäksi opetus oppikoulujen yläluokilla haarautuisi eri
22837:  oppialoja käsittäviin linjoihin, niinkuin nykyään on
22838:  suunniteltu, voitaisiin eri kieliä samalla sovittaa tämän
22839:  linjajaon mukaan, jolloin kunkin oppilaan opittavain
22840:  kielten lukumäärä vähenisi ja kielenopetus tulisi tehok-
22841:  kaammaksi. Tällaisia y. m. muutoksia           opetusohjel-
22842:  maan tekemällä olisi mainittujen asiantnntijain mieles-
22843: . tä koko kansakoulun pohjalle perustuvan kuusiluokkai-
22844:  5en oppikoulun mahdollista jakaa samanarvoinen SIVIS-
22845:   tysmäärä kuin nykyisen oppikoulun.
22846:        Oppikoulun rakentumista koko kansakoulun kurs-
22847: 6            1911. -   Anomusmietintö N:o 12.
22848: 
22849: sille vastustaa 1906 vuoden koulukomitea useistakin
22850: syistä. Sen mielestä on kansakoulu jo siksi läheisessä
22851: suhteessa oppikouluun, ettei kansanlasten opintiellä ole-
22852: vasta esteestä ole sanottavaa syytä puhua, koska oppi-
22853: koulujen oppilasten enemmistö tilaston mukaan nyky-
22854: ään on kansakoulusta tulleita. Edelleen on komitean
22855: vakaumuksen mukaan katsottava, ettei yleinen sivistys-
22856: kanta koko kansakoulun sovittamisen kautta oppi-
22857: koulun pohjaksi pääse alenemaan, jos mietitään pysyä
22858: yleisen kehityksen tasalla. Monessa tärkeässä aineessa
22859: ovat etenkin maalaiskansakoulun oppilaat oppikoulun
22860: vastaavalla luokalla     olevista oppilaista jäljellä. Tä-
22861: män vuoksi olisi oppikoulun kuudessa vuodessa mahdo-
22862: tonta jakaa nykyistä sivistysmäärää, vaan täytyisi oppi-
22863: koulun kurssin käsittää tällöin ainakin seitsemän oppi-
22864: vuotta. Seurauksena olisi, että tie yliopistoon pitenisi yh-
22865: dellä vuodella, ja oppikoulusta pääsevien oppilaiden keski-
22866: ikä nousisi 19-20 vuodesta 20-21:een. Tällaistaoppiajan
22867: pitennystä ylioppilaaksi pääsemiseen ei kuitenkaan yh-
22868: teiskunnalliselta kannalta olisi hyväksyttävä. Pää-
22869: vaikeutena pitää komitea kielienopetuksen järjestelyä
22870: tyydyttävällä tavalla. Tämä opetus joutuisi kahta vuot-
22871: ta lyhyemmän oppiajan vuoksi tukalaan asemaan sen
22872: tungoksen kautta, joka useiden välttämättömäin kielten
22873:  ynnä muiden oppiaineiden kesken syntyisi koulujen
22874:  lukusuunnitelmassa, kuin myös sen takia, että vieraan
22875:  kielen opetus ei voisi alkaa tarpeeksi varhaisella oppi-
22876:  laan ikäkaudella. Ne epäkohdat, joita nykyisestä oppi-
22877: koulusta jo vuosikymmenien kuluessa on vaadittu pois-
22878:  tettaviksi, samalla vain lisääntyisivät entisestään. Yleis-
22879:  sivistyksellinen näkökohta on niinmuodoin ensi sijassa
22880:  ollut rnääräävänä komitean käsitykselle pohjakoulukysy-
22881: myksessä.
22882:                 Kansakoulu pohjakouluksi.                  7
22883: 
22884:        Valiokunnassa on anomusehdotuksen tarkoitus saa-
22885: vuttanut suuren enemmistön kannatuksen etupäässä nii-
22886: den yhteiskunnallisten syiden nojalla, joilla sitä yleen-
22887: säkin on puolustettu. Kansanvaltaisuuden kannalta on
22888: ehdottomasti se periaate hyväksyttävä, että koulujär-
22889: jestelmän tulee olla laadittu kaikkien kansankerrosten
22890: hyötyä ja oikeuksia silmälläpitäen. Tien sekä alemman
22891: että ylemmän opetuksen saantiin tulee koulujärjestel-
22892: män puolesta olla kaikille mahdollisimman tasainen ja
22893: suora. Tämä periaate on käytännössä täydelleen tote-
22894: utettavissa vain koulujärjestelmän yhtenäisyyden kautta,
22895: ennen kaikkea asettamalla kansakoulu kokonaisuudes-
22896: saan oppikouluun johtavaksi pohjakouluksi.
22897:        Kuinka vähässä määrässä ylemmän kansakoulun
22898: kahden alemman vuosiosaston järjestäminen oppikoulun
22899: pohjakouluksi käytännössä vastaa mainittua periaatetta,
22900: osattavat tosiolot. Kaikista maamme kansakouluoppi-
22901: laista otetaan oppikoulun ensi luokkaan verraten suuri
22902: määrä, 10-15%. Suurimpana osana näistä korkeam-
22903: man opetuksen saantiin pyrkivistä ovat kaupunkikan-
22904: sakoulujen oppilaat. Kaikista oppikoulujen ensi luok-
22905: kaan otetuista oppilaista on nykyään suuri enemmistö,
22906: vuosina 1901-!906 esim. 61%, tullut kansakouluista.
22907: Tästä enemmistöstä on 54% ollut sellaisia, jotka ovat
22908: suorittaneet pitemmän kurssin kuin asetuksessa nyt on
22909: oppikouluun pääsyä varten määrätty, nim. 24% kol-
22910: men vuosiosaston ja 30% koko kansakoulun kurssin. Edel-
22911: lisille on siten johtunut yhden, jälkimäisille kahden koulu-
22912: vuoden ajanhukka. On luultavaa, että niiden kansakoulu-
22913: lasten lukumäärä, jotka oppikouluun siirtyessään ovat käy-
22914: neet kansakoulua enemmän kuin kaksi vuosiosastoa, on
22915: jonkun verran vähenemään päin. Joka tapauksessa osatta-
22916: vat esitetyt luvut täydellisen kansakoulukurssin suo-
22917: rittamista pidettävän niin tärkeänä etuna käytännöllisen
22918: elämän kannalta, että sen saavuttamiseen pyritään
22919: huolimatta niistä melkoisista haitoista, jotka johtuvat
22920: 8           1911. -   Anomusmietintö N:o 12.
22921: 
22922: oppikouluun siirtymisestä vasta kansakoulun viimeiseltä
22923: vuosiosastolta. Tämä pyrkimys on hyvin ymmärret-
22924: tävää, kun otetaan huomioon, että vähävaraiset
22925: vanhemmat eivät aina jaksa lapsiaan kouluttali niin pit-
22926: källe kuin ovat aikoneet. Kun he suorinta tietä käyt-
22927: tääkseen siirtävät lapsensa kesken kansakoulunkäyntiä
22928: oppikouluun, tapahtuu usein, että tämän käyminen täy-
22929: tyy jo varhain lopettaa kokonaan, jolloin lapsilla ei ole
22930: todistusta mistään päätetystä oppikurssista. Sekä tämä
22931: haitta että edellä huomautettu ajan hukka osattavat
22932: kansa- ja oppikoulun nykyisessä suhteessa .olevan sellai-
22933: sen epäkohdan, että sen poistaminen välttämättä vaa-
22934: tii koulujärjestelmän muuttamista juuri anomusehdotuk-
22935: sessa esitettyyn suuntaan.
22936:       Mainitun epäkohdan poistamisesta olisi Valiokunnan
22937: mielestä hyötyä ei ainoastaan kansakoulusta oppikou-
22938: luun pyrkiville oppilaille vaan myös yhteiskunnalle
22939: itselleen. Kansakouluoppilaisiin nähden ei tarvitsisi niin
22940: varhaisella iällä kuin nykyään tehdä päätöstä oppikou-
22941: 1uun menosta, heidän tullakseen sinne ilman turhaa
22942: viivytystä. Lisäksi saisivat lapset maaseudullakin koko
22943: kansakouluikänsä nauttia niitä etuja, joita kodin hoito
22944: ja kasvatus, koulun läheisyys, helpommat kustannukset
22945: y. m. seikat tarjoavat. Oppikoulu saisi puolestaan pal-
22946: jon laajemman pohjan, kun se olisi suoranaisena jatkona
22947: koko kansakoulun toiminnalle. Tällöin pääsisivät myös
22948: kaikkien kansankerrosten keskuudessa piilevät kyvyt
22949: helpommin jatkamaan opinkäyntiä, mistä yhteiskunta-
22950: elämän ja kansallisen sivistyksen kehitykselle kieltämät-
22951: tä olisi arvaamatonta hyötyä. Katsoen siten tärkeäksi
22952: tien tasoittamista kaikille ilman erotusta yliopistoon
22953:  ja teknilliseen korkeakouluun asti, ei Valiokunta kui-
22954: tenkaan tahdo edistettäväksi nykyään niin tavalliseksi
22955: tullutta pyrkimystä ylioppilastutkinnon suorittamiseen
22956: silloinkin, kun pyrkijän päämääränä on sellainen käy-
22957: tännöllinen toiminta, missä hänellä tästä tutkinnosta
22958:                 Kansakoulu pohjakouluksf.               9
22959: 
22960: ei sanottavasti ole vastaavaa hyötyä. Vastapainoksi
22961: tälle ilmiölle ja muistakin syistä olisivat oppikoulun
22962: alaluokat yleensä muodostettavat nykyistä runsaam-
22963: min n. s. keskikouluksi, joka johtaisi erilaisiin ylempiin
22964: ammattikouluihin, seminaareihin j. n. e.
22965:       Mitä tulee anomusehdotuksen tarkoituksen käy-
22966: tännölliseen toteuttamiseen nykyhetkellä, on sitä vas-
22967: tustajain puolelta väitetty vaikeaksi jopa sangen arve-
22968: luttavaksi. Niinpä on kansakoulun asettamista koko-
22969: naisuudessaan pohjakouluksi vastustettu, kuten edellä
22970: on esitetty, m. m. siitä syystä, ettei maalaiskansakou-
22971: lulla ole alkuopetuksen puutteellisuuden takia lujaa
22972: pohjaa täydelleen ennättääkseen määrättyjä oppikurs-
22973: sejaan. Tämän takia jäisivät maalaiskansakoulun oppi-
22974: laat kaupunkikoulun oppilaiden rinnalla epäedulliseen
22975: asemaan oppikouluun pyrkiessään.            Koulukomitean
22976: käyttämät asiantuntijat ovat kuitenkin lausuneet, ettei
22977: >>erotus maalais- ja kaupunkikoulujen saavuttamissa tie-
22978: topuolisissa tuloksissa ole niin suuri kuin voisi edellyt-
22979: tää», ja että >>keskimäärin lienevät kyllä kaupunkikoulun
22980: käyneet varmempia tiedoissaan, varsinkin tytöt, mutta
22981: suuri osa maalaiskansakoulun käyneistä voinee kuiten-
22982: kin menestyksellä hedän kanssaan kilpailla>>. Lisäksi
22983: on viime aikana erotus maalais- ja kaupunkikansakoulujen
22984: saavuttamien tietoennätysten välillä yhä enemmän tasaan-
22985:  tunut, ja joka tapauksessa kestävät kehittyneet maa-
22986:  laiskoulujen oppilaista hyvinkin vertailun kaupunkikou-
22987:  lujen oppilaiden kanssa.
22988:       Kun koko kansakoulun tekeminen pohjakouluksi
22989:  on tapahtuva siten, että kansakoulu säilyttää varsinai-
22990: sen tarkoituksensa, ei kansakoulun ohjelmaan ole
22991: muutoksia tehtävä sen asettamista varten oppikoulun
22992:  pohjaksi. Siltä ei kuitenkaan ole sanottu, ettei kansa-
22993:  koulua olisi edelleen kehitettävä ja parannettava, sil-
22994:  mälläpitäen sen omaa päämäärää koko kansan kouluna.
22995:  Siinä tarkoituksessa toimeenpannut muutokset olisivat
22996: !0           191 t. -   Anomusmietintö N:o 12.
22997: 
22998: omiaan tekemään kansakoulun vieläkin sopivammaksi
22999: olemaan muiden oppilaitosten pohjakouluna Tässä yh-
23000: teydessä viittaa Valiokunta myöskin siihen uudistukseen,
23001: mikä kansakouluoloissa tulee tapahtumaan, sittekun
23002: eduskunnan viime vuonna päättämät alamaiset ehdo-.
23003: tukset asetuksiksi oppivelvollisuudesta ja sen toimeen-
23004: panosta astuvat voimaan.
23005:       Huomattavammat vaikeudet kohtaavat anomuseh-
23006: dotuksen toteuttamista vain oppikoulun kannalta, jonka
23007: tulisi muodostua kansakoulun rakentamalle pohjalle sel-
23008:  laisenaan.    Viitaten edellä esitettyihin koulumiesten
23009: käsityksiin, jotka näistä vaikeuksista ja tällaisen uudis-
23010: tuksen oppikoululle aiheuttamista haitoista tai eduista
23011: ovat eri suuntiin käyviä, lausuu Valiokunta niihin tutus-
23012: tuttuaan omana käsityksenääR, etteivät oletetut vaike-
23013: udet tunnu voittamattomilta. Näyttää vaikealta enna-
23014: kolta pätevillä syillä osottaa, ettei oppikoulua voitaisi
23015: koko kansakoulun kurssille jo nykyään sovittaa siten,
23016: että oppikoulun ennätykset pysyisivät ennallaan. Eihän
23017: ole kysymystä oppiajan supistamisesta, vaan ainoastaan
23018: kahden ensimäisen oppivuoden aikana annettavan ope-
23019: tuksen jättämisestä kansakoulun huostaan, jonka kah-
23020: della viimeisellä vuosiosastolla annettava opetus suu-
23021: rimmaksi osaksi on vastaavaa. On lisäksi yleensä tun-
23022: nustettu, että oppikoulun nykyiseen opetusohjelmaan joka
23023: tapauksessa on tehtävä ajan vaatimia melkoisia muutok-
23024: sia, joten sen tarjoamaa sivistystä ei nykyisenään ole
23025: tyydyttäväksi katsottu.- Näin ollen eivät vaikeudet,
23026: jotka aiheutuvat oppikoulun järjestämisestä koko kan-
23027: sakoulun pohjalle, Valiokunnan mielestä ensinkään ole
23028: sellaisia, että ne saisivat jäädä ratkaiseviksi silloin kun
23029: tarkoitettu koulujärjestelmän uudistus yhteiskunnalli-
23030: selta kannalta tunnustetaan oikeutetuksi ja hyödylliseksi.
23031: Koulumiesten tehtäväksi tulee jäädä uudistuksen yksi-
23032: tyiskohtainen suunnittelu, ja tulevasta opetusohjelmasta
23033: luonnollisesti riippuu, missä määrin koko kansakoulun
23034:                 Kansakoulu pobjakouluksi.               11
23035: 
23036: pohjalle perustuva kuusiluokkainen oppikoulu pystyy
23037: välittämään saman jopa suuremmankin sivistysmäärän
23038: kuin kansakoulun kahden vuosiosaston oppimäärälle
23039: perustuva nykyinen kahdeksanluokkainen oppikoulu.
23040: Yleisen sivistysmäärän alentamisesta puheenaolevan uu-
23041: distuksen kautta ei Valiokunnan mielestä voi olla puhetta,
23042: mutta kyllä oppikoulussa tarjottavan sivistyksen muut-
23043: tamisesta laadulleen siihen suuntaan, että se entistä
23044: tehokkaammin palvelee todellista yhteiskunnallis-kansal-
23045: lista kehitystä.
23046:      Esityksensä nojalla ehdottaa Valiokunta kunnioit-
23047: taen Eduskunnan anottavaksi,
23048: 
23049:                   että Hallitus valmistaisi fa armollisena
23050:              esityksenä Eduskunnan hyväksyttäväksi an-
23051:              taisi lakiehdotuksen, fonka mukaan kansa-
23052:              koulu kokonaisuudessaan tulisi kaiken fat-
23053:              kuvan opetuksen pohfana olevaksi yleiseksi
23054:              kansalaiskouluksi.
23055: 
23056:     Helsingissä 4 p:nä huhtik. 1911.
23057: 
23058: 
23059: 
23060: 
23061:      Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
23062: Lindelöf, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
23063: Etelämäki, Herrala, Heiskanen, Jalkanen, W. Jokinen,
23064: Kaakko-oja, Kivikoski, J. W. Latvala, Nuora, Relander,
23065: Salmi, Sipilä, Sundblom ja Waarala sekä osittain vara-
23066: jäsenet af Forselles, Hanninen, Anton Huotari, Kiuru
23067: ja Kunnassalo.
23068: 12          1911. -   Anomusmietintö N:o 12.
23069: 
23070: 
23071: 
23072: 
23073:                       Vastalauseita.
23074:                             I.
23075: 
23076:       Kun en ole voinut yhtyä siihen käsitykseen, joka on
23077: saavuttanut enemmistön Valiokunnassa, pyydän lyhy-
23078: esti esittää eriävän mielipiteeni.
23079:      Ne syyt, joilla tavallisesti tuetaan vaatimusta, että
23080: kansakoulu kokonaisuudessaan olisi pantava oppikoulun
23081: pohjakouluksi, ansaitsevat epäilemättä monessa kohdin
23082: huomiota, ja Valiokunnan mietinnössä ne on painok-
23083: kaasti esiintuotu. Sitä vastoin Valiokunta ei ole pan-
23084: nut tarpeellista huomiota niihin vaikeuksiin, joita n. s.
23085: pohjakouluaatteen toteuttaminen Valiokunnan puolta-
23086: massa jyrkässä muodossa kohtaa käytännössä. Valio-
23087: kunta tosin myöntää, että uudistus pääasiallisesti koskee
23088: oppikoulua ja että tämän koulun etujen kannalta käy
23089: uudistusta vastaan tekeminen vastaväitteitä, mutta lau-
23090: suu vakaumuksenaan, että ne vaikeudet, joihin uudis-
23091: tuksen vastustajat ovat viitanneet, eivät ole voittamat-
23092: tomia ja ettei esitetyille vastaväitteille käy myöntäminen
23093: ratkaisevaa merkitystä, kun on kysymyksessä aatteen
23094: sellaisen kuin tässä puheena olevan toteuttaminen.
23095:      Omasta puolestani täytyy minun kuitenkin olla sitä
23096: mieltä, että oppikoululla ja ylipäätään korkeammalla
23097: sivistyksellä on kansalle, joka tahtoo puolustaa paik-
23098: kaansa sivistyskansain joukossa, niin erinomaisen suuri
23099: merkitys, että opetustoimen alalla ei ole ryhdyttävä
23100: uudistuksiin, ennenkuin on selvitetty, etteivät ne kenties
23101:                       Vastalause 1.                   13
23102: 
23103: 
23104: saa aikaan kansakunnan yleisen sivistystason alenemista.
23105: Ja kun minun vakaumukseni on, että oppikoulu semmoi-
23106: sena kuin Valiokunta on sitä puoltanut - s. o. kuusivuo-
23107: tinen koulu täydellisen kansakoulukurssin pohjalla - ei
23108: kykenisi antamaan oppilailleen semmoisia tietoja, joita
23109: on oikeutettu vaatimaan yliopistoon ja teknilliseen kor·
23110: keakouluun pyrkijöiltä, täytyy minun vastustaa uudis-
23111: tusta Valiokunnan ehdottamassa laajuudessa.
23112:      Valiokunta huomauttaa eli mainitsee, että perin-
23113: pohjin uudestimuodostamalla oppikoulumme opetus-
23114: ohjelma pitäisi käydä mahdolliseksi toteuttaa pohjakoulu-
23115: uudistus ilman että voi tulla puhetta koulusta pää-
23116: sevien yleisen sivistystason alenemisesta. Olen aivan
23117: valmis myöntämään, että oppikoulumme monessa koh-
23118: din kaipaa uudistuksia. Mutta vaikkakin nykyisten
23119: vuosikurssien uudistuksessa eräät oppimäärän osat voi-
23120: vat jäädä pois, niin vaativat sen sijaan toiset aineet
23121: ehdottomasti laajempaa tilaa. Uudistus, joka todella
23122: pyrkii tyydyttämään nykyaikaisen sivistyselämän tar•
23123: peita, ei missään tapauksessa saa vähentää sitä kokonais•
23124: tietomäärää, minkä oppikoulusta pääsevät nyt omaavat
23125: - pikemmin päin vastoin.
23126:      Valiokunta näyttää pitävän itsestään selvänä, että
23127: oppikoulun kaksi alinta luokkaa käy vaikeudetta lak-
23128: kauttaminen ja niiden sijaan paneminen ylemmän kan-
23129: sakoulun kaksi ylintä vuosiosastoa. Vuonna 1906 ase-
23130:  tetun koulukomitean tästä asiasta antama selvitys näyt-
23131:  tää mielestäni kuitenkin epäämättömästi osottavan, et-
23132: tei niin ole laita. Kansakoulu, varsinkin maaseudun
23133: pienemmät kansakoulut, työskentelee olojen pakosta
23134: raskaammin ja hitaammin kuin oppikoulu. Maamme
23135: kansakoulunopettajat - niin ansiokkaasti kuin toimivat-
23136: kin nykyisellä työalallaan - eivät ole saaneet ammatti-
23137: kehitystä, jota kävisi vertaamjnen siihen, mikä on tullut
23138: oppikoulun opettajain osaksi, minkätähden ei voi vaa"'-
23139: tia eikä odottaa, että he yhtä tehokkaasti kuin viimeksi
23140: ••            1tlt. -   Anomusmietintfi N:o 12•
23141: 
23142: mainitut hoitaisivat senlaatuista opetusta, jota nyt anne-
23143: taan oppikoulun alemmilla asteilla ja jonka tulee olla
23144: sinä pohjana, jolle ylempäin luokkain tieteellisempi ope-
23145: tus rakentuu. Mutta siinäkin tapauksessa, ettei näille
23146: väitteille myönnettäisi mitään merkitystä, on kuitenkin
23147: jälellä se eittämätön tosiasia, että Valiokunnan puoltama
23148: suuri oppikoulun typistys saisi aikaan kasvatusopilliselta
23149: kannalta arveluttavan oppiaineiden kasautumisen eli
23150: yhteensulloutumisen erittäinkin kieliopetuksen alalla. Vii-
23151: meksi mainitun opetuksen sovelias järjestäminen tuot-
23152: taa oppikouluissamme vaikeuksia, joiden vertaisia ei ole
23153: läntisissä naapurimaissamme, puhumattakaan Keskieu-
23154: ropan sivistysmaista. Maamme realityyppisissä oppi-
23155: laitoksissa vaatii äidinkielen rinnalla sijaa kaksi kieltä,
23156:  jotka eivät kuulu n. s. suuriin sivistyskieliin. Yhdessä
23157:  näitä sivistyskieliä täytyy oppilaitosten antaa mahdol-
23158: lisimman perusteellinen opetus, ja erittäin suotavaa on,
23159: että oppilaat sen lisäksi oppivat ainakin välttävästi
23160: ymmärtämään vieläkin yhtä kieltä. Jo nyt valitetaan
23161: varsin yleisesti oppilaitoksissamme vallitsevaa kielten
23162: tungosta; jos oppikoulu muodostettaisiin vain kuusi luok-
23163: kaa käsittäväksi, kävisi mielestäni miltei mahdottomaksi
23164: järjestä~ kieliopetusta ja koulun opetusta ylipäätään ta-
23165: valla, joka ei olisi ristiriidassa terveitten ja tunnustet-
23166: tujen kasvatusopillisten periaatteiden kanssa.
23167:        Jos sentähden mieli rakentaa oppikoulu meillä täy-
23168: dellisen kansakoulukurssin pohjalle, oleellisesti supista-
23169: matta sitä tietomäärää, minkä se nykyään antaa oppi-
23170:  lailleen, on se joka tapauksessa järjestettävä seitsettluok-
23171:  kaiseksi. Ettei tämä johtopäätös perustu ainoastaan
23172:  enemmän taikka vähemmän epävarmoihin teoreettisiin
23173:  oletuksiin, vaan myös saa tukea kokemuksesta, käy sel-
23174: ville eräistä tosiasioista, joita ei ole mainittu Valiokun-
23175: nan mietinnössä. Norjassa, jonka maan koulut kuiten-
23176: kin kieliopetukseen nähden ovat meikäläisiä kouluja
23177:  paljon edullisemmassa asemassa, ei yritys asettaa kan-
23178:                       Vastalause 1.                       15
23179: 
23180: 
23181: sakoulu korkeamman opetuksen pohjakouluksi laajem-
23182: massa mitassa, kuin mitä tuon maan koululaki edellyttää
23183: säännöksi, ole antanut tyydyttävää tulosta ilman että
23184: oppikoulun kurssia on pitennetty yhdellä vuodella. Mei-
23185: dänkin maassamme on tehty yrityksiä oppikoulun raken-
23186: tamiseksi täydellisen kansakoulukurssin pohjalle. Niinpä
23187: toimi Kuopion suomalainen yhteiskoulu useiden vuosien
23188: kuluessa seitsemänluokkaisena tälle pohjalle rakentu-
23189: vana, ja nykyään ollaan aikeissa perustaa saman suun-
23190: nitelman mukainen suomalainen yhteiskoulu Poriin.
23191: Tämä seikka puolestaan näyttää osottavan, että hen-
23192: kilöt, jotka käytännöllisten tosiolojen vaatimuksia var-
23193: teenottaen meillä koettavat toteuttaa aatetta oppikou-
23194: lun rakentamisesta täydellisen kansakoulukurssin poh-
23195: jalle, ovat havainneet itsestään selväksi, että tuollainen
23196: koulu ei voi tulla toimeen seitsemää vuotta lyhyemmällä
23197: oppiajalla.
23198:       Tuollaisesta seitsenluokkaisesta koulusta meillä tähän
23199: asti saatu kokemus on liian vaillinainen kelvatakseen
23200: pohjaksi niiden tarkoituksenmukaisuuden pätevälle ar-
23201: vostelemiselle. Minä puolestani kuitenkin olen taipu-
23202: vainen uskomaan, että pohjakouluaate tässä muodossa
23203: olisi toteutettavissa tuottamatta varsinaista haittaa oppi-
23204: koulun toiminnalle. Siten kuitenkin koko se aika, mikä
23205: on kansakouluun tulon ja lyseon ylimmältä luokalta
23206: pääsyn välillä, pitenisi vuoden nykyisestään. Varak-
23207: kaammista kodeista lähteneille lapsille tästä olisi ver-
23208: raten vähän haittaa. Kun nimittäin pakollinen kan-
23209: sakoulunkäynti ei voi tulla kysymykseen, on todennä-
23210: köistä että vanhemmat, joiden taloudelliset olot sen
23211: sallivat, antaisivat lastensa hankkia oppikouluun pää-
23212: semiseksi vaaditun tietomäärän yksityisissä valmistavis-
23213: sa kouluissa taikka käyttämällä muuta yksityisopetusta,
23214:  joka vie toivotuille perille nopeammin kuin kansakoulu
23215:  Sitä tuntuvampaa haittaa koituisi tästä muutoksesta
23216: kaikille niille lapsille - ja ne ovat jo nyt oppikouluun
23217: 16            1911. -   Anomusmietintö N:o 12.
23218: 
23219: pyrkijäin enemmistönä -jotka saavat alkeisopetuksensa
23220: kansakoulussa ja nykyään voimassa olevain säännösten
23221: mukaan voivat siirtyä ylemmän kansakoulun toiselta
23222: vuosiosastolta oppikoulun ensimäisellt~ luokalle. Näi-
23223: den kouluaika tulisi olemaan vuotta pitempi kuin mitä
23224: se nykyään on taikka sen ainakin tarvitsee olla. Tämä
23225: tietenkin vaatisi taloudellisia uhrauksia ja korottaisi
23226: sitä ikää, jolloin itsenäiset opinnot taikka käytännölli-
23227: nen ansiotyö voisi alkaa. Jo nykyään on oppikoulusta
23228: pääsevien keski-ikä sangen korkea - 19 ja 20 vuoden
23229: välillä. Olisi mielestäni arveluttavaa edelleen korot-
23230: taa tätä ikää ja saattaa asiat sille kannalle, että kirjoit-
23231: tautuminen yliopistoon taikka teknilliseen korkeakouluun
23232: tavallisesti tapahtuisi vähää ennen täysi-ikäisyyden alka-
23233: mista. Kysyn, eikö tuollaisella uudistuksella todellisuu-
23234: dessa olisi tehty vahinkoa niille, joita on tahdottu
23235: hyödyttää.
23236:       Missään tapauksessa ei olisi varsin hyvin harkittua
23237: ryhtyä toteuttamaan pohjakouluaatetta koko laajuudes-"-
23238: saan, ennenkuin on saatu riittävää kokemusta siitä
23239: järjestysmuodosta, mikä oppikoulun tulee saada siinä
23240: tapauksessa, että täydellinen kansakoulukurssi asetetaan
23241: sen pohjaksi. Tuollainen kokemus on saatavissa joko
23242: valtion kannattamista yksityiskouluista taikka kenties
23243: vieläkin paremmin yhdestä taikka parista valtion voi-
23244: massa pitämästä >>koekoulusta.>>. Vasta sittenkun tätä
23245: tietä on saavutettu luotettavia tuloksia, voi mielestäni
23246: tulla kysymys laajaperäisemmän uudistuksen suunnitte-
23247: lemisesta. Ennenaikaisista toimenpiteistä tällä arka-
23248: luontoisella alalla saattaisi helposti olla seurauksena
23249: vakavaa vauriota korkeammalle koululaitoksellemme.
23250:       Kun niinmuodoin olen sitä mieltä, että pohjakouluaate
23251: Valiokunnan puoltamassa muodossa ei ole toteutettavissa
23252:  oppikoulullemme haittaa tuottamatta, ja kun toistai-
23253:  seksi ei ole riittävää kokemusta mahdollisuudesta sen
23254:                    Vastalause 1.                    17
23255: 
23256: toteuttamiseen jossakin muussa muodossa, rohkenen
23257: kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi
23258: 
23259:                että anomusehdotus saisi raueta.
23260: 
23261:    Helsingissä huhtikuun 6 päivänä 1911.
23262: 
23263:                                      U. Lindelöf.
23264: 
23265:                  Tähän yhtyvät:
23266: 
23267:     Wilh. Malmivaara.              Fr. W. Sipill.
23268: 18           1911. -   Anomusmietintö N:o 12.
23269: 
23270: 
23271: 
23272: 
23273:                              II.
23274:      Vaikka täydellisesti hyväksyn periaatteen että kansa-
23275: koulun pitää olla pohjakouluna, en kuitenkaan voi yhtyä
23276: Valiokunnan ehdotukseen että olisi anottava hallitukselta
23277: toimenpidettä asiassa, ja tämän mielipiteeni perustan seu-
23278: raaviin syihin.
23279:      Valiokunnan enemmistö on sitä mieltä, että haluttu
23280: uudistus on toimeenpantavissa, vaikkakin kansakoulun
23281: oppiaika pysytetään nelivuotisena. Tähän käsitykseen
23282: minä en voi yhtyä. Sillä jos nelivuotiseen kansakoulu-
23283: opetukseen perustuvan oppikoulun oppiaika lyhennetään
23284: kahdeksasta kuudeksi vuodeksi, täytyy siitä olla seurauk·
23285: sena yleisen sivistystaRon aleneminen, jommoisen kaikkein
23286: vähimmin pitäisi tulla kysymykseen. Sentähden mieles-
23287: täni ajatusta kansakoulun asettamisesta pohjakouluksi ei
23288: voi eikä tule toteuttaa, ennenkuin kansakouluopetus Edus-
23289: kunnan hyväksymän oppivelvollisuuslain mukaisesti on
23290: järjestetty kuusivuotiseksi. Tätä käsitystäni myös tukee
23291: Valiokunnan mainitsema 1908 vuoden yleisen kansakoulu-
23292: kokouksen lausunto: ,että kuusivuotinen kansakoulu on
23293: asetettava kaiken jatkuvan opetuksen yhteiseksi pohja-
23294: kouluksi_, Jos taas halutaan toimeenpanna uudistus neli-
23295: vuotisen kansakouluopetuksen pohjalla, ei mielestäni oppi-
23296: koulun kurssia käy lyhentäminen enempää kuin yhdellä
23297: vuodella, kahdeksasta seitsemäksi vuodeksi, jota käsitystä
23298: ei Valiokunta kuitenkaan hyväksy.
23299:                        Vaatalause. II.                     19
23300: 
23301:       Valiokunta myöntää avomielisesti, että alkuopetus
23302: maaseudulla pysyy puutteellisena niin kauan kun kansa-
23303: koulukurssi on ainoastaan nelivuotinen, mutta panee tähän
23304: tärkeään asianlaitaan kuitenkin vain vähän merkitystä
23305: voidakseen siten saada haluamansa uudistuksen toimeen
23306: ennenkuin oikea ajankohta sitä varten on tullut. Tätä
23307: vastaan esitetyistä painavista syistä huolimatta pitää Valio-
23308: kunta varmana, että kaikkiaan kymmenvuotinen oppiaika
23309: ei ole saava aikaan yleisen sivistystason alenemista, mutta
23310: tähän käsitykseen minä en voi yhtyä. Uudistuksen toteut-
23311: taminen edellyttää mielestäni välttämättä kuusivlfOtista
23312: kansakouluopetusta, jos mieli olla saattamatta sitä tarkoi-
23313: tustaan vastaamattomaksi sekä kansakoulun että oppi-
23314: koulun vahingoksi.
23315:       Valiokunnan mietinnössä mainitaan, että ainoastaan
23316: vähäinen osa niistä lapsista, jotka kansakoulusta pääse-
23317: vät oppikouluun, tulee kansakoulun toiselta vuosiosastolta
23318: ja että ainoastaan kaupungeista tuollaisia oppilaita tulee
23319: jonkun verran suurempi prosenttiluku. Tämäkin seikka
23320: tukee sitä väitettä, että alkuopetus maaseudulla verrat-
23321: tuna kaupungin kansakouluissa annettavaan kuusivuoti-
23322: seen opetukseen on puutteellinen ja välttämättä edellyttää
23323: pakollista kaksivuotista alempaa kansakoulua ylempään
23324: kansakouluun valmistavana, jota seikkaa myös painok-
23325: kaasti huomautetaan yleisen oppivelvollisuuslain perus-
23326: telmissa. VaHokunnan niin hartaasti haluaman uudistuk-
23327: sen täytyy sentähden jäädä siksi, kunnes kansakoulu on
23328: uudesti järjestetty kuusivuotisen oppiajan pohjalla.
23329:       Mutta siinäkin tapauksessa että voisin sivuuttaa kaikki
23330: nämä arvelut ja yhtä herkkämielisesti kuin Valiokunnan
23331: enemmistö todeta, että kymmenvuotinen opintoaika ei
23332: olisi saava aikaan yleisen sivistyksen alenemista, en sit-
23333: tenkään voisi yhtyä Valiokunnan ehdotukseen anomuksen
23334: tekemisestä tässä asiassa nykyiselle hallitukselle. Tuol-
23335: lainen anomus ei nimittäin ainoastaan edellyttäisi luotta-
23336: musta hallitukseen, vaan myös että hallituksella on halua
23337: 20            1811. -   Anomusmietintö N:o 1!.
23338: 
23339: ja kykyä uudistaa koululaitoksemme tämän maan hyö-
23340: dyksi ja parhaaksi; edellyttäisipä tuollainen Eduskunnan
23341: toimenpide hallituksella olevan oikeaa ja harrasta käsi-
23342: tystä kansanvalistuksen syvästä ja isänmaallisesta merki-
23343: tyksestä. Mutta nykyisellä hallituksella on näitä ominai-
23344: suuksia niin vähässä määrin, että se päinvastoin on osot-
23345: tanut ilmeistä sivistysvihollisuutta m. m. poistamalla määrä-
23346: rahoja, jotka eduskunta on myöntänyt kansanvalistustyön
23347: edistämiseksi eri aloilla. Hyödyllisiä alotteita ja uudis-
23348: tuksia koulun alalla maamme ja sen koululaitoksen todel-
23349: liseksi parhaaksi en ainakaan minä voi tuolta hallitukselta
23350: odottaa.
23351:      Sen nojalla mitä tässä olen lyhyesti lausunut, täytyy
23352: minun ehdottaa
23353: 
23354:               että käsiteltävänä oleva anomusehdotus ei
23355:            aiheuttaisi toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
23356: 
23357:      Helsingissä huhtikuun 6 päivänä 1911.
23358: 
23359:                                       Julius Sundblom.
23360: 
23361: 
23362: 
23363: 
23364:           Helsinki 1911, K. F. Puromiehen kirjapaino 0.-Y.
23365:            1911. -   Anomusmietintö N:o 13.
23366: 
23367: 
23368: 
23369: 
23370:               Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
23371:            Eduskunnassa tehdyn kunnallisten piirimieli-
23372:            sairaalain aikaansaamista koskevan anomus-
23373:            ehdotuksen johdosta.
23374: 
23375: 
23376:      Eduskunta on 24 päivänä viime helmikuuta Talous-
23377: vaJiokunnan valmisteltavaksi lähettänyt edustajien Oskari
23378: Lahdensuon y. m. anomusehdotuksen N :o 34, että hallitus
23379: heti ryhtyisi toimiin kunnallisten piirimieiisairaalain ai-
23380: kaansaamiseksi huomioon ottamalla ne näkökohdat, jotka
23381: maalaiskuntain ja vaivaishoidon tarkasteluviranomaisten
23382: puolelta siinä kohden on esitetty. Tämän johdosta saa
23383: valiokunta lausua seuraavaa.
23384: 
23385:      Ensimäisenä askeleena mielisairashoidon järjestämi-
23386: seksi maassamme voitaneen pitää Nauvon saaristossa si-
23387: jainneen Seilin spitalisairaalan muodostamista vuonna
23388: 1771 midisairas-turva:laitokseksi. Sen jälkeisen ajan toi-
23389: menpiteiden joukossa tällä a:lalla on mainittava Lapin-
23390: lahden keskuslaitoksen avaaminen vuonna 1841 sekä sa-
23391: moihin aikoihin 4 n. k. houruinkopin järjestäminen muihin
23392: lääninsairaaloihin, paitse Uudenmaan läänin, jota varten
23393: oli samaan tarkoitukseen varattu 4 paikkaa Lapinlahden
23394: sairaalassa. Kun sitten 1877-78 vuosien valtiopäiville
23395: annetun armollisen esityksen johdosta, joka koski määrä-
23396: rahaa hourujenhoidon parantamiseksi maassa, Säädyt oli-
23397: vat tätä tarkoitusta varten osoittaneet 900,000 markkaa,
23398: 2          1911. -    Anomusmietintö N:o 13.
23399: 
23400: ryhty'i hallitus' rakentamaan n. s. vaJstaanottolaitoksia
23401: Turkuun, Viipuriin, Vaasaan, Ouluun ja Mikkeliin, jotka
23402: kaikki avattiin vuoden r882 kuluessa. Helmikuulla vuonna
23403: r885 valmistui sittemmin parannus- ja hoitolaitos (keskus~-
23404: 1aitos) Niuvanniemen tilalla Kuopion kaupungin läheisyy-
23405: dessä sekä vuonna r889 Käkisalmen turvalaitos. Vuonna
23406: r900 avattiin vihdoin Pitkäniemen keskusiaitos Tampe-
23407: reen låheisyydessä.
23408:      Näissä yleisissä laitoksissa ei kuitenkaan vielä nykyään-
23409: kään ole kuin kaikkiaan noin r,roo sairassijaa. Sen ohella
23410: on Loviisan yleisessä sairashuoneessa; 4 paikkaa äkillisten
23411: mielisairaiden vastaanottoa varten sekä maan kunnilla 289
23412: ja yksityisissä laitoksissa roo paikkaa, joten maassamme
23413: nykyisin voidaan erityisissä laitoksissa hoitaa kaikkiaan
23414: noin I,490 mielisairasta. Mutta kun mielenvikaa potevia on
23415: jo r9o6 vuoden Lopulla meiUä la;skettu olleen rr,7ro, joista
23416: maaseudulla 9,824 sekä kaupungeissa r,886, ja näiden
23417: luku sen jälkeen on tuntuvasti lisääntynyt, useissa kun-
23418: nissa 30 jopa 50 :kin % :lla, käy mielisairasparantola1in
23419: riittämättömyys ilman muuta selväksi. Räikeimmät epä-
23420: kohdat ovat tässä suhteessa vallalla Vaasan ja Oulun
23421: läänissä, joissa on laskettu olevan lähes 32 % mielisairas-
23422:  ten koko lukumäärästä eli noin 3,700; näistä on r,700 sel-
23423: la~ista, jotka olisivat sijoitettavat suljettuun hoitolaan,
23424: mutta paikallista tarvetta tyydyttämässä Vaasan ja Oulun
23425:  vastaanottolaitoksissa on yhteensä vain 40 sijaa.
23426:        Ne epätyydyttävät olot, jotka mielisairashoidon alalla
23427:  maassamme vallitsivat ja edelleenkin vallitsevat, saivat
23428:  aikaan, että kunnat r89o-luvun keskivaiheilla a1ko1vat
23429:  sangen yleisesti laatiJa suunnitelmia mielisairashoidon jär-
23430:  jestämiseksi siten .että muutamat kunnat ryhmittäin liit-
23431:  tyisivät perustamaan ja ylläpitämään yhteistä piirimieli-
23432:  sairaalaa. Tämän mukaises,ti muodostettiinkin parikym-
23433:  mentä sairaalaliittoa, jotka yhteensä käsittivät noin r2o
23434:  kuntaa eli siis noin neljänneksen maan kunnista. Kun täl-
23435:               Kunnalliset piirimielisairaalat.                3
23436: 
23437: laisten liittojen puolesta oli Senaatilta tiedusteltu, myön-
23438: nettäisiinkö yleisistä varoista avus.tus•1Ja, jos kunna·t maini-
23439: tun periaatteen mukaisesti ryhtyisivät rakentamaan yhtei-
23440: siä mielisairaaloita, alisti Senaatti asian Hallitsijan rat-
23441: kaistavaksi, ja mmol>l1is•essa kirjeessä helmik. 21 päivältä
23442: r899 oikeutettiinkin Senaatti mainittuun tarkoitukseen
23443: vuosittain myöntämään määrärahan Senaatin lähemmin
23444: määrättävillä ehdoilla.
23445:       Senaatin tätä varten vahvis.tamat ehdot ovat kuitenkin
23446: eräi•ltä kohdiltaan sellaisia, etteivät kunnat, joille perästä-
23447: päin oli annettu tila·isuus lausua niiden johdosta mielensä,
23448: ole voineet niihin suostua, vaan ovat jättäneet edellämaini-
23449: tut suunnitelmansa toistaiseksi toteuttamaJtta. Niinpä on
23450: näissä ehdoissa määrätty, että yleisistä varoista myönnet-
23451: tävät apurahat piirimielisairaalain rakentamista sekä kalus-
23452: ton hankkimista varten niihin ovat, siinä tapauksessa että
23453: sairaalan toiminta lakkaisi taikika näyttäytyisi sellaiseksi
23454: <että laitos täytyisi sulkea, takaisin maksettavat valtiolle
23455: kuntain yhteisellä vastuuLla, 'ilman että samalla on lähem-
23456: min mainittu, mikä viranomainen on oikeutettu laitoksen
23457: toiminnan lakkauttamaan tai mistä syystä se voi tapahtua.
23458: Kun apuraha kalustoa varten on tarkoitettu an,nettavaksi
23459: vain kerta kaikkiaan, laitosta alussa kuntoon pantaessa, on
23460: kunnista näyttänyt kohtuuttomalta, että niiden olisi apu-
23461: raha suoritettava takaisin siinäkin tapauksessa että laitos
23462: pitkän taimiajan jälkeen, ehkäpä vielä syistä, jotka eivät
23463: olisi oUeet kunrtain määrättävissä, lakkaisi, jolloin ensi-
23464: mäinen kalusto olisi jo saatu uudistaakin. Epämääräiseksi
23465: tässä suhteessa taas on jäänyt, voitaisiinko rakennusapu
23466: vaatia takaisin silloinkin kun laitos lakkaisi sentähden että
23467: sen rakennukset pitkäaikaisen käyttämisen vuoksi olisivat
23468: rappeutuneet. Edelileen on puheenalaisissa ehdoissa mää-
23469: rätty m. m. että piirimidisairaalan johtokunnan on valvot-
23470: tava, että sairaalan toiminta tapahtuu lain, asetusten ja
23471: asianoma.isesti annettujen määräysten mukaan. Kun kui-
23472:            1911. -    Anomusmietintö N:o 13.
23473: 
23474: tenkaarr kunnilla ei ole tietoa siitä, mitä nämä asianomai-
23475: sesti annettavat määräykset tulisivat sisältämään ja mikä
23476: vi.ranomairnen oikeutettaisiin niitä antamaan, on tämä kohta
23477: ehdoissa näyttänyt arveluttavalta. Sitäpaitsi on kuntain
23478: puolelta ilmituotu, ett·ei lääkintöhallitus ehkä tulisi hyväk-
23479: symään kuntain valitsemia lääkäreitä, jolleivät nämä olisi
23480: erikoislääkäriä mielisairashoidon alalla, jollaisten paikkaa-
23481: minen taas kävisi kunnille hi<an kalliiksi, ja onkin siitä
23482: syyst·ä pidetty suotavana, että kunnat saisivat itse valita
23483: laitosten lääkärit. Edelleen on syynä siihen, että kunnat
23484:  ovat jättäneet suunnitelmansa toteuttamatta, ollut pelko
23485:  siitä, että viranomaiset tulisivat vaatimaan kohtuuttoman
23486:  paljon hoitohenkilökuntaa, mihin pelkoon on antanut ai-
23487:  hetta lääkintöhallli•tuksen tällaisia laitoksia varten laatima
23488:  ohjesääntöehdotus. Vihdoin ovat kunnat valittaneet koh-
23489:  tuuttomaksi määräystä, ettei näissä laitoksissa saataisi kuin
23490:  poikkeustilassa hoitaa äkillisiä mielisairastapauksia.
23491:        Sittemmin asetettiin vuonna 1905 hallituksen toimesta
23492:  komitea suunnittelemaan mielisairashoidon järjestämistä
23493:  ajanmukaiselle kannalle. Komitean ehdotuksen mukaan
23494:  nousisi yksinomaan valtion hoitolaitosrakennusten kus~
23495:  tannusarvio likipitäen 30 miljoonaan markkaan ja on näi-
23496:  den ehdotusten toimeenpanemiseen laskettu tarvittavan 20
23497:  vuoden aika. Mutta senkin jälkeen jäisi komitean laskujen
23498:   mukaan .edel:leen 6,307 mielisairasta laitoshoitoa vaille.
23499:   Komitean mietinnöstä käypi nimittäin selville, että edellä-
23500:   mainitui·sta mielisairasten koko luvusta on 5.403 s·ellaista,
23501:   joita olisi hoidettava suljetuissa laitoksissa. 6,307 sairasta
23502:   komitea taas laskee voitavan hoitaa kotonaan, köyhäin-
23503:   taloissa, siirtoloissa, perheissä tai muualLa valvonnan alai-
23504:   sina. - Sama komitea on tehnyt ehdotuksia myöskin
23505:   kunnaHisten piirimielisairaalain aikaansaamiseksi. Näitä
23506:   ehdotuksia ei Senaatti kuitenkaan ole hyväksynyt, vaan on
23507:   määrännyt lääkintöhallituksen yhdessä mainitun komitean
23508:   ja vaivaishoidon tarkas•telijan sekä yleisten rakennusten
23509:              Kunnalliset piirimielisairaalat.               5
23510: 
23511: ylihallituksen kanssa laatimaan asiassa uudet ehdotukset,
23512: jotka eivät vielä ole valmistuneet.
23513:       Tällä kannalla ovat nykyään olot puheenaolevaHa
23514: alaUa ja pikaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä niiden
23515: korjaamiseksi. Samoin kuin anomuksentekijät, on valio-
23516: kuntakin sitä mieltä, että tyydyttäviä tuloksia olisi
23517: tässä kohden joutuisirumin saavutettavissa siten, että
23518: kunnat ryhtyisivät perustamaan yhteisiä piirimidisairaa-
23519: loita. Sellaiset eivät suinkaan oEsi ristiriidassa suunni-
23520: teltujen valtion laitosten kanssa, vaan päinvastoin täyden-
23521: täisivät niitä. Myöskin mitä kustannuksiin tulee, on koke-
23522: mus siinä ainoassa laitoksessa, joka tällä tavoin on aikaan-
23523: saatu, nim. Harjavallan ynnä muutamain muiden kuntain
23524: yhteisessä piirimielisairaala;ssa, osottanut, että ne ovat
23525:  olleet tuntuvasti pienempiä kuin valtion paran:toloissa.
23526:        Edellä tarkotettuja kuntain alotteesta perustettavia
23527:  piirimielisairaaloita d valiokunta kuitenkaan luule vastai-
23528:  suudessa olevan ainakaan mainittavassa määrin aikaan-
23529:  saatavissa, jollei edellämainituita näille sairaaloille myön-
23530:  nertävän valtioavun ehtoja muuteta. Etupäässä olisi mää-
23531:  räyksiä valtion avustusten takaisin maksamisesta lieven-
23532:  nettävä ja selv·ennrettävä, huomioonottamalla ne muistutuk~
23533:  set, joita kuntain puolesta tässä kohden on esitetty. Sitä-
23534:  paitsi olisi parantumattomien sairaiden ohella myöskin
23535:  äkillisten midisairasten ottaminen näihin laitoksiin sallit-
23536:  tava, jottei viimeksimainitut, jotka parantuakseen useinkin
23537:  ovat pikaisen lääkärinavun tarpeessa, kokonaan tulisi jää-
23538:  mään tällaisissa laitoksissa annettavasta hoidosta osatto-
23539:  miksi. EdeHeen olisivat laitoksia varten tarkoitetut malli-
23540:  piirustukset laadittavat yksinkertaisemmiksi kuin ennen-
23541:  mainittu komitea on ne suunnitellut ja sen kautta helpo-
23542:  tettava puheenalaisten laitosten perustamista. Vihdoin
23543:  olisi valiokunnan mielestä suotavaa, että: Senaatin vahvis-
23544:  tamaa valtioavun määrää- sairassijaa kohti 6oo markkaa
23545:  perustamiskustannuksiin, r 50 markikaa kaluston hankki-
23546: 6           1911. -   Anomusmietintö N:o 13.
23547: 
23548: miseen sekä yhtä paljon vuotuiseksi kannatusavuksi
23549: korotettaisiin koska rakennusaineet ja työkustannukset
23550: sekä yleiset elintarpeert ovat entisestään tuntuvasti kallis-
23551: tuneet.
23552:     Tämän johdosta saa valiokunta; kunnitoittaen ehdottaa,
23553: että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti
23554: anoisi,
23555: 
23556:                 että kuntain alotteesta perustettavia, tar-
23557:            koituksenmukaisesti suunniteltuja piirimielisai-
23558:            raaloita kannatettaisiin riittävällä valtioavulla,
23559:            sekä
23560:                 että valtioavun ehdot määrättäisiin niin
23561:            kohtuullisiksi ja selviksi, että kunnat voisivat
23562:            ryhtyä tällaisia sairaaloita perustamaan.
23563: 
23564:      Helsingissä 9 p :nä toukoikuuta 1911.
23565: 
23566: 
23567: 
23568:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
23569: johtaja Rautapää varapuheenjohtaja Peurakoski (osaksi)
23570: sekä jäsenet hromaa (osaksi), Hahl, Hedberg, Inborr,
23571: Kamnen, Kautto, Knuutila, Kurikka, Lohi, W. Mäkelä,
23572: Saari (osaksi), Savolainen (os.aksi), Tanttu, T. Typpö
23573: ja V a:he sekä varajäsen Wäänänen (osaksi).
23574:    1911. -    Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 13.
23575: 
23576: 
23577: 
23578: 
23579:                  S u o m e n E cl u s Ii u n n a n a l a m a i-
23580:              n e n a n o m u s Imunailisten piirimielisai-
23581:              raalain avustamisesta.
23582: 
23583: 
23584: 
23585: 
23586:      Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
23587:              ja Suuriruhtinas 1
23588: 
23589: 
23590: 
23591: 
23592:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kunnallisten pii-
23593: rimielisairaalain avustamisesta, ja on Eduskunta tämän
23594: ehdotuksen säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
23595: 2 1911. -     Edusl{. anom. -     Anomusmiet. N:o 13.
23596: 
23597:     Ne epätyydyttävät olot, lähiten sairaaloiden puute, jot-
23598: ka mielisairashoidon alalla Suomessa vallitsevat, saivat ai-
23599: kaan, että kunnat jo 1890-luvun keskivaiheilla alkoivat ylei-
23600: sesti laatia suunnitelmia mielisairashoidon järjestämiseksi
23601: siten, että muutamat kunnat ryhmittäin liittyisivät perusta-
23602: ma,an ja ylläpitämään yhteistä piirimielisairaalaa. Tämän
23603: mukaisesti muodostettiinkin parikymmentä sairaalaliittoa,
23604: jotka yhteensä käsittivät noin 120 kuntaa. Tällaisten sai-
23605: malain avustamiseksi valtuutettiin Keisarillinen Senaatti
23606: armollisessa kirjeessä helmikuun 21 päivältä 1899 vuosit-
23607: tain myöntämään määrärahan Senaatin lähemmin määrät-
23608: tä villä ehdoilla.
23609:     Senaatin tätä varten vahvistamat ehdot ovat kuitenkin
23610: eräiltä kohdiltaan sellaisia, etteivät kunnat, joille perästä-
23611: päin oli annettu tilaisuus lausua niiden johdosta mielensä,
23612: ole voineet niihin suostua, vaan ovat jättäneet edellä maini-
23613: tut suunnitelmansa toistaiseksi toteuttamatta. Niinpä on
23614: näissä ehdoissa määrätty, että yleisistä varoista myönnet-
23615: tävät apurahat piirimielisairaalain rakentamista sekä kalus-
23616: ton hankkimista varten niihin ovat, siinä tapauksessa
23617: että sairaalan toiminta lakkaisi taikka näyttäytyisi sellai-
23618: seksi, että laitos täytyisi sulkea, takaisin maksettavat kun-
23619: tain yhteisellä vastuulla, ilman että samalla on lähemmin
23620: mainittu, mikä viranomainen olisi oikeutettu laitoksen toi-
23621: minnan lakkauttamaan tai mistä syystä se voisi tapahtua.
23622: Kun apuraha kalustoa varten on tarkoitettu annettavaksi
23623: vain kerta kaikkiaan, laitosta kuntoon pantaessa, on kun-
23624: nista näyttänyt kohtuuttomalta, että niiden olisi apu-
23625: raha suoritettava takaisin siinäkin tapauksessa, että laitos
23626: pitkän toimiajan jälkeen, ehkäpä vielä syistä, jotka eivät
23627: olisi olleet kuntain määrättävissä, lakkaisi, jolloin ensimäi-
23628: nen kalusto olisi jo saatu uudistaakin. Epämääräiseksi
23629: on näissä ehdoissa jäänyt, voidaanko rakennusapu vaa-
23630: tia takaisin silloinkin, kun laitos lakkaa sentähden että sen
23631: rakennukset pitkäaikaisen käyttämisen vuoksi olisivat rap-
23632: peutuneet. Edelleen on määrätty, että piirimielisairaa-
23633: lan johtokunnan olisi valvottava, että sairaalan toiminta
23634:              Kunnalliset piirimielisairaalat.               3
23635: 
23636: tapahtuu lain, asetusten ja asianomaisesti annettujen mää-
23637: räysten mukaan. Kun kuitenkaan kunnilla ei ole tietoa
23638: siitä, mitä nämä määräykset tulisivat sisältämään ja mikä
23639: viranomainen oikeutettaisiin niitä antamaan, on tämä
23640: kohta ehdoissa näyttänyt arveluttavalta. Sitä paitsi on
23641: kuntain puolelta huomautettu, ettei Lääkintöhallitus ehkä
23642: tulisi hyväksymään kuntain valitsemia lääkäreitä, jolleivät
23643: nämä olisi erikoislääkäreitä mielisairashoidon alalla, jol-
23644: laisten paikkaaminen taas kävisi kunnille liian kalliiksi,
23645: ja onkin siitä syystä pidetty suotavana, että kunnat saisi-
23646: vat itse valita laitosten lääkärit. Edelleen on syynä siihen,
23647: etteivät kunnat ole voineet puheena olevia ehtoja hyväksyä,
23648: ollut pelko siitä, että viranomaiset tulisivat vaatimaan koh-
23649: tuuttoman paljon hoitohenkilökuntaa, mihin pelkoon on
23650: antanut aihetta Lääkintöhallituksen tällaisia laitoksia var-
23651: ten laatima ohjesääntöehdotus. Vihdoin ovat kunnat valit-
23652: taneet kohtuuttomaksi määräystä, ettei näissä laitoksissa
23653: saataisi kuin poikkeustilassa hoitaa äkillisiä mielisairas-
23654: tapauksia.
23655:     Sen komitean ehdotuksen mukaan, joka vuonna 1905
23656: asetettiin suunnittelemaan mielisairashoidon järjestämistä
23657: ajanmukaiselle kannalle, nousisi yksinomaan valtion mieli-
23658: sairaalarakennusten kustannusarvio likipitäen 30 miljoo-
23659: naan markkaan, ja on komitean ehdotusten toimeenpane-
23660: miseen laskettu tarvittavan 20 vuoden aika. Sama komi-
23661: tea on tehnyt ehdotuksia myöskin kunnallisten piirimieli-
23662: sairaalain aikaansaamiseksi. Näitä ehdotuksia ei Senaatti
23663: kuitenkaan ole hyväksynyt, vaan on antanut Lääkintöhal-
23664: litukselle toimeksi yhdessä mainitun komitean ja Vaivais-
23665: hoidon tarkastajan sekä Yleisten rakennusten ylihallituk-
23666: sen kanssa valmistaa asiasta uudet ehdotukset.
23667:     Tällä kannalla ovat nykyään olot mielisairashoidon
23668: alalla, ja pikaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä niiden
23669: korjaamiseksi. Eduskunnan mielestä olisi tyydyttäviä tu-
23670: lt)ksia tässä kohden joutuisiromin saavutettavissa siten, että
23671: kunnat ryhtyisivät perustamaan yhteisiä piirimielisairaa-
23672: loita. Sellaiset eivät suinkaan olisi haitaksi suunnitelluille
23673: 4 191'1. -     Edusk. anom. -        Anomusmiet. N :o 13.
23674: 
23675: valtion laitoksille, vaan päinvastoin täydentäisi vät niitä.
23676: Mitä kustannuksiin tulee, on kokemus siinä ainoassa laitok-
23677: sessa, joka tällä tavoin on aikaansaatu, nim. Harjavallan
23678: ynnä muutamain muiden kuntain yhteisessä piirimielisai-
23679: raalassa, osottanut, että ne ovat olleet tuntuvasti pienem-
23680: mät kuin vastaavissa valtion parantoloissa.
23681:     Kunnallisia piriimielisairaaloita ei kuitenkaan tultaisi
23682: ainakaan mainittavassa määrin perustamaan, jollei edellä
23683: mainituita tällaisille sairaaloille myönnettävän valtioavun
23684: ehtoja muuteta. Etupäässä olisi määräyksiä valtion avus-
23685: tusten takaisin maksamisesta lievennettävä ja selvennet-
23686: tävä, huomioon ottamalla ne muistutukset, joita kuntain
23687: puolesta tässä kohden on esitetty. Sitä paitsi olisi paran-
23688: tumattomien potilaiden ohella sallittava näihin laitoksiin
23689: ottaa myöskin äkillisiä mielisairaita, koska viimemainitut
23690: parantuakseen useinkin ovat pikaisen lääkärinavun tar-
23691: peessa. Edelleen olisivat puheena olevia laitoksia varten
23692: valmistetut mallipiirustukset laadittavat yksinkertaisem-
23693: miksi, kuin ylempänä mainittu komitea on ne suunnitellut.
23694: Vihdoin olisi Eduskunnan mielestä suotavaa, että Senaatin
23695: vahvistamaa valtioavun määrää korotettaisiin, koska ra-
23696: kennusaineet ja yleiset elintarpeet ovat entisestään tuntu-
23697: vasti kallistuneet ja työkustannukset kohonneet.
23698:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisa-
23699: rilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
23700: 
23701:                  että kuntain alotteesta peru8tettavia, tarkoi-
23702:              tuksenmukaisesti suunniteltuja piirimielisairaa-
23703:              loita kannatettaisiin riittävällä valtioavulla; sekä
23704:                  että valtioa-vun ehdot määrättäisiin niin koh-
23705:               tuullisiksi ja sel'l'iksi, että kunnat voisivat ryh-
23706:              tyä tällaisia sairaaloita perustamaan.
23707: 
23708:    Suomen Edmkunta pysyy alati j. n. e.
23709: 
23710:    Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
23711: 
23712:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
23713:                 t 91 l. -   Anomusmietintö N:o t 4.
23714: 
23715: 
23716: 
23717: 
23718:                   Maatalousvaliokunnan mietintö
23719:                N:o 3 vientivoin tarkastamista ja koti-
23720:                maisen voikaupan valvomista koskevan
23721:                anomusehdotuksen johdosta.
23722: 
23723:      Valmistelevaa käsittelyä varten on Eduskunta maa-
23724: talousvaliokuntaan lähettänyt edustajain K. Lanteen y. m.
23725: anomusehdotuksen N:o 86, jossa ehdotetaan käännyttä-
23726: väksi Hallituksen puoleen pyynnöllä, että se asiantuote-
23727: villa henkilöillä tutkituttaisi, eikö olisi syytä ryhtyä toimen-
23728: piteisiin vientivoin tarkastamiseksi ja kotimaisen voikaupan
23729: valvomiseksi.
23730: 
23731: 
23732: 
23733:      Siihen suureen taloudelliseen merkitykseen nähden,
23734: mikä maassamme voilla on vientitavarana, on luonnol-
23735: lista, että tämän viennin lisäämiseksi ja voin laadun paran-
23736: tamiseksi on myöskin valtion puolelta ryhdytty toimen-
23737: piteisiin. Aikaisimmat toimenpiteet, jotka kyllä yhä vie-
23738: läkin ovat käytännössä, ilmenivät neuvojen ja ohjeiden
23739: antamisessa maidon tuottajille ja voinvalmistajille, suu-
23740: rempien ja pienempien näyttelyjen toimeenpanemisessa
23741: sekä ammatillisen opetuksen järjestämisessä sellaisia hen-
23742: kilöitä varten, jotka aikoivat antautua meijeritoiminnan
23743: alalle. Niinikään on valtion varoista annettu lainoja tar-
23744: koituksenmukaisten, etupäässä osuustoiminnalliselle poh-
23745: jalle perustettujen meijerien rakentamista ja ajanmu-
23746: kaista sisustamista varten. Vuodesta 1896 lähtien pidettiin
23747: 2              1911. -   Anomusmietintö N:o 14.
23748: 
23749: maan tärkeimmässä vientisatamassa Hangossa n. k. ajoit-
23750: taisia vointarkastuksia, joiden tarkoituksena oli määrä-
23751: kerrat, noin 8 kertaa vuodessa, arvostella voin laatu sellai-
23752: sista meijereistä, jotka tätä varten ilmoittautuivat. Arvos-
23753: telussa pidettyjen pyötäkirjain nojalla ilmoitettiin tulokset
23754: meijereille, niin että ne meijerit, joiden voissa oli virheitä
23755: huomattu, voivat ryhtyä näitä korjaamaan. Kun tällainen
23756: tarkastus ja arvostelu osoittautui riittämättömäksi, järjes-
23757: tettiin tämä toiminta vakinaisemmaksi perustamalla Han-
23758: koon v. 1904 erityinen vointutkimuslaboratorio, joka
23759: toimihenkilöineen johtaa mainittua voinarvostelua sekä
23760: sen lisäksi toimittaa tutkimukset voin vesipitoisuudesta,
23761: voin väärentämättömyydestä y. m. Voin vesipitoisuuden
23762: tutkiminen on tullut välttämättömäksi varsinkin sen jälkeen
23763: kuin tärkeimmässä vientimaassa Englannissa erityisessä
23764: voin kauppaa järjestävässä laissa vuodelta 1907 on sää-
23765: detty, ettei meijerivoissa saa olla enempää kuin 16 Ofo
23766: vettä. Mainitun voilaboratorion toimesta on myöskin
23767: valvottu voin punnitsemista, lastaamista sekä säilyttämistä
23768: ja jäähdyttämistä vientilaivoissa. Viime aikoihin asti ottivat
23769: meijerit voin arvosteluihin osaa siten, että ne lähettivät
23770: voiosa tutkittavaksi erityisen kutsun saatuaan, mutta sen
23771: jälkeen kuin uusi, valtion rakennuttama voimakasiini Han-
23772: gon satamassa on valmistunut, jossa on tilaa kaikelle
23773: vientivoille, on kuluvan vuoden alusta yhä enemmän sel-
23774: lainen tapa tullut käytäntöön, että eri voinvälittäjien varas-
23775: toista otetaan edeltäpäin ilmoittamatta niitten voimerkkien
23776:  näytteet, jotka tulevat kulloinkin tarkastettaviksi. Kukin
23777:  Suomen meijeri on oikeutettu saamaan voinsa ilmaiseksi
23778: tarkastetuksi 6 kertaa vuodessa. Mitä erityisesti voin kul-
23779: jetukseen tulee, on Suomen rautateille järjestetty erityisiä
23780: jäähdytettyjä voivaunuja, joita määräpäivinä viikossa kulkee
23781: kaikilla tärkeimmillä radoilla. Ne laivat taas, jotka vievät
23782: voin Englantiin, ovat varustetut erityisillä jäähdytyskoneilla.
23783: Suomalaisen voikaupan etuja Englannissa valvoo valtio-
23784: apua nauttivan Suomen meijeriyhdistyksen palkkaama
23785:                     Voikaupan vatvonta.
23786: 
23787: asiamies. Omassa maassa taas huolehtivat meijeritoi-
23788: minnan eduista ja kehityksestä viimeisen vuosikymmenen
23789: kuluessa perustetut meijeriliitot
23790:      Yllämainitut eri toimenpiteet yhdessä karjatalouden
23791: kehityksen kanssa ovat kyllä aikaansaaneet sen, että Suomen
23792: voin laatu ja maine on vähitellen, vaikka hitaastikin, ko-
23793: hoamistaan kohonnut ja on jo maassamme joukko meije-
23794: reitä, jotka valmistavat voita, mikä menestyksellä kilpailee
23795: ulkomaiden markkinain parhaiden tuotteiden kanssa. Mutta
23796: tämän ohella on varsin paljon meijereitä, joiden tuotannon
23797: laatu ei ole tyydyttävä eikä omiaan maamme voin mai-
23798: netta ylläpitämään, varsinkin kun kilpailu kauppamarkki-
23799: noilla kasvaa ja tärkeimmät vointuottajamaat, kuten Tanska,
23800: Hollanti, Ruotsi, jotka ollen lähempänä parhaita me-
23801: nekkipaikkoja, ja muutoinkin edullbemmassa asemassa,
23802: ovat ryhtyneet tarmokkaisiin toimenpiteisiin etevämmyy-
23803: tensä kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Näinollen on
23804: Suomessakin meijeriliikkeen jatkuvasta kehityksestä edel-
23805: leen huolehdittava ja ajan vaatimia uudistuksia toimeen-
23806: pantava. Niinpä, kuten käsiteltävänä olevassa anomukses-
23807: sakin tarkoitetaan, ei olisi enää tyydyttävä siihen, että
23808: vientivoin tarkastuttaminen jää vapaaehtoiseksi, meijerien
23809: omasta alotteesta riippuvaksi, vaan olisi arvostelu ja tar-
23810: kastus tehtävä yleiseksi ja pakolliseksi kaikkeen varsi-
23811: naiseen vientivoihin nähden. Huonosti varustetut ja huo-
23812: limattomasti hoidetut meijerit, jotka ala-arvoisilla tuotteil-
23813: laan aikaansaavat haittaa koko maan voin maineelle ja
23814: siten myöskin välillisesti joutuvat polkemaan alas voin
23815: hintoja niiltä meijereiltä, jotka kaikin ajateltavin toimen-
23816: pitein ja uhrauksin koettavat pysyä ajan vaatimusten
23817: tasalla, olisivat suorastaan estettävät maasta viemästä
23818: vientisatamain kautta ylempänä mainitunlaisia tuotteitaan
23819: siihen asti kunnes ovat osoittaneet kykenevänsä kunnol-
23820: lista tavaraa valmistamaan.
23821:      Jo vuoden 1910 valtiopäiville jättivät edustajat Stor-
23822: björk y. m. anomusehdotuksen, joka tarkoitti kaiken vienti-
23823: 4               t9tt. -   Anomusmietintö N:o 14.
23824: 
23825: voin saattamista tarkastuksen alaiseksi. Tämä alote ei
23826: kuitenkaan ennättänyt tulla Eduskunnan käsittelyn alai-
23827: seksi. Mikäli Valiokunnan tietoon on tullut ja julkisuu-
23828: dessa myöskin jo on näkynyt, on senjälkeen maanvil-
23829: jelyshallituksessa valmistettu ja Keisarillisen Senaatin
23830: hyväksyttäväksi jätetty ehdotus sellaisen tarkastusaseman
23831: perustamisesta Hangon voilaboratorion yhteyteen, jossa
23832: kaikki Suomessa valmistettu, Hangon kautta valtion avus-
23833: tamilla ja valvonnan alaisilla voilaivoilla kuljetettava vienti-
23834: voi tulisi tarkastetuksi laatuunsa, vesipitoisuuteensa ja vää-
23835: rentämättömyyteensä nähden sekä sen jälkeen vielä varus-
23836: tetuksi erityisellä tarkastusaseman virallisella laatumerkillä
23837: eli leimalla. Jos vesipitoisuus voissa havaitaan sallittua
23838: määrää korkeammaksi, mikä tarkastus voidaan verrattain
23839: lyhyessä ajassa suorittaa, ei ehdotuksen mukaan tällaista
23840: voita päästetä vientisatamasta lähtemään. Voin väärentä-
23841: mättömyyden tutkimista ei tosin voida yhtä nopeasti suo-
23842: rittaa, mutta ennätetään kyllä saada selville ennenkuin voi
23843: meritse saapuu määräpaikkaansa. Senvuoksi on ehdotettu,
23844: että sellainen voi, jota vastaan tässä suhteessa on muistut-
23845: tamista, palautetaan sähkösanomailmoituksen nojalla ulko-
23846: maisesta tuontisatamasta takasin Suomeen.
23847:      Kun tämän hallinnollista tietä vireillä olevan, ehdotetun
23848: toimenpiteen kautta, josta edellä pääkohdat on lyhyesti esi-
23849: tetty, anomusehdotuksentekijäin tarkoittama päämäärä vienti-
23850: voin tarkastukseen nähden oleellisesti saavutettaisiin, niin
23851: näyttää Valiokunnasta siltä, että ainakin tällä kertaa voitai-
23852: siin tyytyä näihin uudistuksiin. Tosin voidaan huomauttaa,
23853: että ehdotetulla tavalla tulee ainoastaan Hangon kautta vie-
23854: tävä ja valtion avustamilla laivoilla kuljetettava voi tarkas-
23855: tetuksi, mutta huomattava on, että varsin vähäpätöisillä
23856:  poikkeuksilla melkein kaikki Suomen vientivoi juuri tällä
23857: tavalla Hangon kautta kulkee. Niinpä esim. v. 1909 noin
23858:  95 °/o kaikesta maasta viedystä voista lähetettiin Hangon
23859: kautta ulkomaille. Jos vastaisuudessa osoittautuisi, että
23860:  erinäiset voinviejät vain tämän ehdotetun tarkastuspakon
23861:                     Voikaupan vatvonta.
23862: 
23863: takia vastoin olettamuksia luopuisivat niistä suuriarvoisista
23864: eduista, joita heille, paitsi tarkastuksen nojalla annettua
23865: voimerkkiä, valtion voimakasiini Hangossa ja valtion kan-
23866: nattamat voilaivat laitoksineen tarjoavat ja lähtisivät hake-
23867: maan toisia satamia ja vientiteitä, olisi ryhdyttävä harkit-
23868: semaan keinoja, joilla täten syntyvä epäkohta saataisiin
23869: poistetuksi.
23870:       Kun on hyvin tiettyä, että ne maat, jotka voikaupan
23871: alalla esiintyvät huomattavimpina kilpailijoinamme, pon-
23872: nistavat kaiken voitavansa pysyäkseen maailman voi-
23873: markkinoilla ensimäisinä, on pidettävä tarmokkaasti
23874: huolta siitä, ettei Suomikaan tässä jää jäljelle, vaan
23875: ajan kaikkia ennätyksiä seuraten edelleen kehittää ja lu-
23876:  jittaa asemaansa mainituilla markkinoilla. On niinollen .
23877: tärkeätä, että otetaan tutkittavaksi ja harkittavaksi, mitä
23878: muita kuin ylempänä mainitunlaisia keinoja voinvientimme
23879: edistämiseksi olisi käytettävä.
23880: 
23881: 
23882:     Mitä sitten kotimaiseen voikauppaan tulee, niin on
23883: myönnettävä, ettei siinä, kuten anomusehdotuksessakin
23884: lausutaan, ole oikeastaan mitään varsinaista valvontaa ole-
23885: massa, jonka tähden monenmoiset epäkohdat ja väärin-
23886: käytökset ovat saaneet vapaasti vallita ja juurtua. Räi-
23887: keimpiä tai tuhoisimpia eivät kuitenkaan liene ne epä-
23888: säännöllisyydet, jotka johtuvat maatiaisvoin liiasta vesi-
23889: pitoisuudesta. Joskin on voitu todeta, että maatiaisvoissa
23890: välistä vesipitoisuus nousee jopa yli 30 °/o, niin ei näin
23891: suinkaan yleisesti ole asianlaita, vaan on havaittu, että
23892: maatiaisvoin vesipitoisuus varsin usein on samoissa pro-
23893: senttimäärissä kuin meijerivoinkin, laskentuen vanhem-
23894: massa hyvin suolatussa ja huolellisesti valmistetussa erit-
23895: täinkin syys- ja talvivoissa sen allekin. Valitettavasti ei
23896: kuitenkaan ole sellaista riittävää tutkimustilastoa olemassa,
23897: jonka avulla maatiaisvoin vesipitoisuus eri osissa maata
23898: ja muutoin erilaisissa olosuhteissa voitaisiin tarpeellisella
23899: 6               1911. -   Anomusmietintö N:o 14.
23900: 
23901: yleispätevyydellä valaista, ja suotavaa olisi, että tässä suh-
23902: teessa tutkimuksia lähimmän ajan kuluessa tehtäisiin.
23903: Kieltämätöntä joka tapauksessa kuitenkin on, että koti-
23904: maisessa kaupassamme tavataan ainakin silloin tällöin
23905: voita, josta ostaja sen liiallisen vesipitoisuuden takia jou-
23906: tuu suorittamaan kohtuuttoman korkean hinnan. Olkoon
23907: tässä mainittuna, että esim. Englannin voikauppaa koske-
23908: vassa laissa sallitaan niinkin korkea vesipitoisuus kuin 24
23909: 0
23910:   /o, mutta on tällaista voita pidettävä kaupan erityisellä suu-
23911: rempaa vesi pitoisuutta osattavalla lajinimellä (" maidonsekai-
23912: nen voi"). Samanlainen määräys, vesipitoisuusrajan ollessa
23913: kuitenkin vain 20 °/o ("vesivoi"), on myöskin Tanskan
23914: uudessa voilaissa.
23915:       Vaikutukseltaan paljoa vaarallisemmat ovat epäilemättä
23916: ne epäkohdat kotimaisessa voin valmistuksessa ja kaupassa,
23917: joiden kautta taudit ja muut terveydelle haitalliset seikat
23918: erinäisissä tapauksissa voivat päästä tuhoa tuottamaan.
23919: Tosiasia on, että varsinkin eräissä maamme rantaseuduissa
23920: nautakarjatuberkulosi melkoisessa määrässä on levinnyt
23921: ulkoa tuotuihin tai sekarotuisiin, poikkeustapauksissa myös-
23922: kin suomalaisiin karjastoihin. Erityisiin toimenpiteisiin on
23923: kyllä ryhdytty tämän taudin levenemisen ehkäisemiseksi
23924: ja saastutettujen karjastojen sekä eristämiseksi että, missä
23925: se on mahdollista, parantamiseksi. Mutta selvityksiä puut-
23926: tuu, ovatko nämä toimenpiteet toisissa tapauksissa riittäviä,
23927: toisissa taas mahdollisia toimeenpanna. Myöskin olisi
23928: saatava selvitystä siitä, missä määrin muut taudit mah-
23929: dollisesti voivat levitä voin kautta ja näiden tutkimusten
23930: nojalla suunniteltava tarpeellisia toimenpiteitä ja määräyk-
23931: siä myöskin voin valmistukseen ja kauppaan nähden.
23932:       Häiriötä ja epäselvyyttä kotimaisessa voikaupassa saa
23933: myöskin aikaan se seikka, että kauppaan tulee yhä enem-
23934: män erinäisiä eläin- tai kasvikunnasta peräisin olevia rasvan
23935: ja voin korvausaineita eli vastikkeita. Näissä oleva, ravin-
23936: noksi aiottu rasva-aine saattaa monesti arvoonsa nähden
23937: tulla liian korkealla hinnalla maksetuksi eikä myöskään
23938:                     Voikaupan valvonta.                     7
23939: 
23940: ole takeita siitä, ettei näiden mukana terveydelle vahingol-
23941: lisia vaikutuksia ilmenisi. Eduskunta on kyllä jo aikai-
23942: semmin käsitellyt margariinin valmistusta ja kauppaa kos-
23943: kevan lakiehdotuksen, joka valitettavasti ei vieläkään ole
23944: tullut vahvistetuksi. Varma on, että tämä laki voimaan
23945: päästyään olisi omiaan aikaansaamaan selvyyttä kotimai-
23946: sessa voikaupassa, kun näet tarkastuksen alaisena valmis-
23947: tettu ja halpa mutta ravintokelpoinen margariini saattaisi
23948: niinhyvin huonoruman maatiaisvoin kuin vähempiarvoiset
23949: voin korvausaineetkin ankaran kilpailun alaisiksi ja tämä
23950: painaisi ne sille vähemmän edulliselle tasolle, johon niiden
23951: asianmukaisesti tulisi kuulua, mistä taas johtuisi, että epä-
23952: kohdat tätäkin tietä melkoisessa määrässä korjautuisivat.
23953:      Samalla kun siis Valiokunnan mielestä olisi erittäin tär-
23954: keätä, että Eduskunnan puolestaan hyväksymä margariini-
23955: laki mahdollisimman pian tulisi voimaan, olisi suotava
23956: että ryhdyttäisiin suorittamaan sellaisia tutkimuksia maa-
23957: tiaisvoin ja voin korvausaineiden laatuun nähden, huo-
23958: mioonottaen sekä niiden ravintoarvon että terveyteen vai-
23959: kuttavat ominaisuudet, joihin edellä on viitattu, ja näiden
23960: tutkimusten valossa ryhdyttäisiin harkitsemaan, mihin eri
23961: toimenpiteisiin mahdollisesti voidaan ryhtyä ja olisi ryh-
23962:  dyttävä kotimaisen voikaupan valvomiseksi.
23963:      Kaiken edellä esitetyn nojalla Valiokunta siis kunnioit-
23964: taen ehdottaa, että Edusku'nta alamaisesti anoisi,
23965:                että, samalla kun hallinnollista tietä vireillä
23966:            olevat vientivoin tarkastusta tarkoittavat toi-
23967:            menpiteet mahdollisimman pian käytäntöön
23968:            saatetaan, Hallitus tutkituttaisi, olisiko vienti-
23969:            voin tarkastamiseksi syytä ryhtyä joihinkin
23970:            enempiin toimiin, kuin myöskin millaiset toi-
23971:            menpiteet voin ja sen korvausaineiden kaupan
23972:            järjestämiseksi kotimaassa olisivat tarpeelliset
23973:            ja mahdolliset, sekä että asiasta ehkä aiheu-
23974:            tuvat ehdotukset aikanaan annetaan Eduskun-
23975:            nan harkittaviksi.
23976: 8              191 t. -   Anomusmietintö N:o 14.
23977: 
23978:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
23979: Paasikivi, varapuheenjohtaja Saalasti ja jäsenet: Brander,
23980: Eloranta, Honkajuuri (osittain), Huttunen, Lautasalo, Mäki,
23981: Mäkelä, Pulkkinen, Rannikko, Siren, Storbjörk, Tokoi (o-
23982: sittain), L. YrjöKoskinen sekä varajäsenet: Astala, Jalonen
23983: ja Tåg sekä osittain Miettinen ja Pullinen.
23984:      Helsingissä toukokuun 6 p:nä 1911.
23985: 
23986: 
23987: 
23988: 
23989:             Helsingissä 1911. Kirjapaino Gutenberg.
23990:    1911. -    Edusk. anom. -   Anomusmiet. N :o 14.
23991: 
23992: 
23993: 
23994: 
23995:                 Suomen Ed u s kunnan ala m a i-
23996:              n en anomus, joka koskee vientivoin
23997:              tarkastamista ja kotimaisen voikaupan val-
23998:              vomista.
23999: 
24000: 
24001: 
24002: 
24003:       Suurivaltatsin, lrmollisln Keisari
24004:               ja Suuriruhtinas I
24005: 
24006: 
24007: 
24008: 
24009:    ]<::;duskunnassa on tehty anomusehdotus, joka koskee
24010: ·dentivoin tarkastamista sekä kotimaisen voikaupan val-
24011: vomista, ja on Eduskunta tämän ehdotuksen säädetyssä
24012: 2 1911. -    Edusk. anom. -     Anomusmiet. N :o U.
24013: 
24014: järjestyksessä käsitellyt.
24015:     Siihen suureen taloudelliseen merkitykseen nähden,
24016: mikä Suomessa voilla on vientitavarana, on luonnol-
24017: lista, että tämän viennin lisäämiseksi ja voin laadun paran-
24018: tamiseksi on myöskin valtion puolelta ryhdytty toimen-
24019: piteisiin. Aikaisemmat toimenpiteet, jotka tosin vieläkin
24020: ovat käytännössä, kohdistuivat etupäässä neuvojen ja
24021: ohjeiden antamiseen maidon tuottajille ja vain valmista- •
24022: jille, suurempien ja pienempien näyttelyjen toimeenpane-
24023: miseen sekä ammatillisen opetuksen järjestämiseen sellai-
24024: sille henkilöille, jotka aikoivat antautua meijeritoimin-
24025: nan alalle. Vuodesta 1896 lähtien pidettiin maan tär-
24026: keimmässä vientisatamassa Hangossa ajoittaisia vointar-
24027: kastuksia, joiden tarkoituksena oli määräkerrat vuodessa
24028: arvostella voin laatu niistä meijereistä, jotka sitä varten
24029: ilmoittautuivat. Kun tällainen tarkastus ja arvostelu
24030: osottautui riittämättömäksi, järjestettiin tämä toiminta
24031: tehokkaammaksi perustamalla Hankoon vuonna 1904 eri-
24032: tyinen vointutkimuslaboratorio, joka johtaa mainittua
24033: voinarvostelua sekä sen lisäksi toimittaa tutkimukset voin
24034: vesipitoisuudesta, voin väärentämättömyydestä y. m. Voin
24035: vesipitoisuuden tutkiminen on tullut vältämättömäksi var-
24036: sinkin sen jälkeen kuin tärkeimmässä vientimaassa, Eng-
24037: lannissa, on erityisessä voin kauppaa järjestävässä laissa
24038: vuodelta 1907 säädetty, ettei meijerivoissa saa olla enem-
24039: pää kuin 16 % vettä. Mainitun voilaboratorion toimesta on
24040: myöskin valvottu voin punnitsemista, lastaamista sekä
24041: säilyttämistä ja jäähdyttämistä vientilaivoissa. Viime ai-
24042: koihin asti ottivat meijerit voin arvosteluihin osaa siten,
24043: että ne lähettivät voinsa tutkittavaksi erityisen kutsun
24044: saatuaan, mutta sen jälkeen kuin uusi, valtion rakennutta-
24045: ma voimakasiini Hangon satamassa on valmistunut, jossa
24046: on tilaa kaikelle vientivoille, on kuluvan vuoden alusta
24047: yhä enemmän sellainen tapa tullut käytäntöön, että eri
24048: voinvälittäjien varastoista otetaan edeltä päin ilmoitta-
24049: matta niiden voimerkkien näytteet, jotka tulevat kulloin-
24050: kin tarkastettavaksi. Kukin Suomen meijeri on oikeutettu
24051:                    Voikaupan valvonta.                     3
24052: 
24053: saamaan voinsa ilmaiseksi tarkastetuksi kuusi kertaa vuo-
24054: dessa. Mitä voin kuljetuksel'n tulee, on Suomen rauta-
24055: teille järjestetty erityisiä jäähdytettyjä voinvaunuja, joita
24056: määräpäivinä viikossa kulkee kaikilla tärkeimmillä radoil-
24057: la. Ne laivat taas, jotka kuljettavat voita Englantiin, ovat
24058: varustetut erityisillä jäähdytyskoneilla. Suomalaisen voi-
24059: kaupan etuja Englannissa valvoo valtioapua nauttivan
24060: Suomen meijeriyhdistyksen palkkaama asiamies. Omassa
24061: maassa taas huolehtivat meijeritoiminnan eduista ja kehi-
24062: tyksestä viimeisen vuosikymmenen kuluessa perustetut mei-
24063: jeriliitot.
24064:     Ylempänä mainitut toimenpiteet yhdessä karjatalouden
24065: kehityksen kanssa ovat tosin aikaansaaneet sen, että Suo-
24066: men voinlaatu ja maine on vähitellen kohoamistaan kohon-
24067: nut. Maassa onkin jo joukko meijereitä, jotka valmista-
24068: vat voita, mikä menestyksellä kilpailee ulkomaiden mark-
24069: kinain parhaiden tuotteiden kanssa. Mutta tämän ohella
24070: on paljon meijereitä, joiden tuotannon laatu ei ole tyy-
24071: dyttävä eikä omansa Suomen voin mainetta ylläpitämään,
24072: varsinkin kun kilpailu kauppamarkkinoilla kasvaa ja tär-
24073: keimmät voinvalmistusmaat, kuten Tanska, Alankomaat ja
24074: Ruotsi, jotka, ollen parhaita menekkipaikkoja lähempänä
24075: ja muutoinkin edullisemmassa asemassa, ovat ryhtyneet
24076: tarmokkaisiin toimenpiteisiin etevämmyytensä säilyttä-
24077: miseksi. Näin ollen on Suomessakin meijeriliikkeen lm-
24078: hityksestä edelleenkin huolehdittava ja ajan vaatimia
24079: uudistuksia toimeenpantava. Ei olisi enää tyydyttävä
24080: siihen, että vientivoin tarkastuttaminen Jaa vapaa-
24081: ehtoiseksi, meijerien omasta alotteesta riippuvaksi, vaan
24082: olisi kaiken varsinaisen vientivoin arvosteleminen ja tar-
24083: kastaminen tehtävä yleiseksi ja pakolliseksi. Huonosti
24084: varustetut ja huolimattomasti hoidetut meijerit, jotka ala-
24085: arvoisilla tuotteillaan vahingoittavat koko maan voin mai-
24086: netlta ja siten myöskin välillisesti joutuvat polkemaan nii-
24087: den meijerien voin hintoja, jotka kaikin toimenpitein ja
24088: uhrauksin koettavat pysyä ajan vaatimusten tasalla, olisi-
24089: vat estettävät vientisatamain kautta lähettämästä ylem-
24090: pänä mainitunlaisia tuotteitaan.
24091: 4   1911. -   Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o U.
24092: 
24093:     Mikäli Eduskunnan tietoon on tullut on Maanviljelys-
24094: hallitus alistanut Keisarillisen Senaatin hyväksyttäväksi
24095: valmistamansa ehdotuksen sellaisen tarkastusaseman perus-
24096: tamisesta Hangon voilaboratorion yhteyteen, jossa kaikki
24097: Suomessa valmistettu, Hangon kautta valtion avustamilla
24098: ja valvonnan alaisilla voilaivoilla kuljetettava vientivoi tu-
24099: lisi tarkastetuksi laatuunsa, vesipitoisuuteensa ja väären-
24100: tämä:ttömyyteensä nähden. Jos voin vesipitoisuus ha-
24101: vaitaan sallittua määrää korkeammaksi, mikä tarkastuk-
24102: sessa voidaan verrattain lyhyessä ajassa selville saada, ei
24103: ehdotuksen mukaan tällaista voita saa lähettää vientisata·-
24104: masta. Voin väärentämättömyyden tutkimista ei tosin voi-
24105: da yhtä nopeasti suorittaa, mutta voidaan se kuitenkin
24106: tehdä ennen kuin voi meritse saapuu määräpaikkaansa.
24107: Sen vuoksi on ehdotettu, että sellainen voi, jota vastaan
24108: tässä suhteessa on muistuttamista, palautetaan sähkösano-
24109: mailmoituksen nojalla ulkomaisesta tuontisatamasta takai-
24110: sin Suomeen.
24111:     Kun ne maat, jotka voikaupan alalla esiintyvät Suomen
24112: huomattavimpina kilpailijoina, ponnistavat kaiken voi-
24113: tavansa pysyäkseen maailman markkinoilla ensimäisinä,
24114: on huolehdittava siitä, että Suomikin edelleen kehittää ja
24115: lujittaa asemaansa voimarkkinoilla. On niin ollen tär-
24116: keätä, että otetaan harkittavaksi, mitä muita kuin ylem-
24117: pänä mainittuja keinoja maan voinviennin edistämiseksi
24118: olisi käytettävä.
24119:     Mitä kotimaiseen voikauppaan tulee, ei sitä varsinai-
24120: sesti valvota, minkä tähden epäkohtia ja väärinkäytöksiä
24121: siinä on ollut havaittavissa. Pahimmiksi ei kuitenkaan
24122: liene luettava niitä, jotka johtuvat maatiaisvoin liiasta vesi-
24123: pitoisuudesta. Valitettavasti ei ole olemassa riittävää tutki-
24124: mustilastoa, jonka avulla maatiaisvoin vesipitoisuus eri
24125: osissa maata ja muutoin erilaisissa olosuhteissa voitaisiin
24126: saada selville, ja suotavaa olisi, että tässä kohden tutki-
24127: muksia lähimmän ajan kuluessa tehtäisiin.
24128:     Sen sijaan ovat vaikutukseltaan vaarallisempia ne epä-
24129: kohdat kotimaisessa voin valmistuksessa ja kaupassa,
24130:                     Voikaupan valvonta.                      5
24131: 
24132:   joiden kautta taudit voivat päästä leviämään. Tosiasia
24133: . on, että varsinkin eräissä maamme rantaseuduissa nau-
24134:   takarjatuberkulosi melkoisessa määrässä on levinnyt ul-
24135:   koa tuotuihin tai sekarotuisiin, poikkeustapauksissa myös-
24136:   kin suomalaisiin karj astoihin. Erityisiin toimenpiteisiin on
24137:   kyllä ryhdytty tämän taudin levenemisen ehkäisemiseksi ja
24138:   saastutettujen karjain sekä eristämiseksi että, missä se on
24139:   mahdollista, parantamiseksi. Mutta selvitystä puuttuu,
24140:   ovatko nämä toimenpiteet riittäviä tai mahdollisia toimeen-
24141:   panna. Myöskin olisi selvitettävä, missä määrin muut
24142:   taudit mahdollisesti saattavat levitä voin kautta, ja näiden
24143:   tutkimusten nojalla suunniteltava tarpeellisia toimenpi-
24144:   teitä ja määräyksiä myöskin voin valmistukseen ja kaup- ·
24145:   paan nähden.
24146:       Häiriöitä kotimaisessa voikaupassa aiheuttaa sekin, että
24147:   kauppaan yhä enemmän on ilmaantunut erinäisiä eläin- tai
24148:   kasvirasvasta valmistettuja voin korvausaineita. Näissä
24149:   olevasta ravinnoksi aiotusta rasva-aineesta saadaan usein
24150:   maksaa niiden arvoon verraten liian korkea hinta. Takeita
24151:   ei ole siitäkään, etteivät ne olisi terveydelle vahingollisia.
24152:   Varmaa on, että Eduskunnan hyväksymä margariinin
24153:   kauppaa ja valmistusta koskeva asetusehdotus, jota vali-
24154:   tettavasti vieläkään ei ole armossa vahvistettu, voimaan
24155:   astuttuaan tuottaisi selvyyttä kotimaisessa voikaupassa.
24156:   Tarkastuksen alaisena valmistettu huokeahintaineti, mutta
24157:   silti ravintokelpoinen margariini saattaisi nimittäin sekä
24158:   huonon maatiaisvoin että vähäarvoiset voin korvausaineet-
24159:   kin kilpailun alaisiksi, mistä seuraisi, että epäkohdat tä-
24160:   mänkin kautta korjautuisivat.
24161:       Eduskunnan mielestä olisi suotava, että tutkittaisiin
24162:   voin korvausaineiden ja maatiaisvoin laatu, huomioon ot-
24163:   taen sekä niiden ravintoarvo että terveyteen vaikuttavat
24164:   ominaisuudet, joihin edellä on viitattu, ja näiden tutkimus-
24165:   ten perustuksella harkittaisiin, mihin eri toimenpiteisiin
24166:   mahdollisesti olisi ryhdyttävä kotimaisen voikaupan val-
24167:   vomiseksi.
24168: 6    1911. -   Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 14.
24169: 
24170:      Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisa-
24171: rilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
24172: 
24173:                että, samalla kun hallinnollista tietä vireillä
24174:            olevat vientivoin tarkastusta tarkoittavat toi-
24175:            menpiteet mahdollisimman pian käytäntöön
24176:            saatetaan, II allitus tutkitut taisi, olisiko vienti-
24177:            voin tarkastamiseksi syytä ryhtyä joihinkin
24178:            enempiin toimiin, kuin myöskin millaiset toi-
24179:            menpiteet voin ja sen korvausaineiden kaupan
24180:            järjestäm,iseksi kotimaassa olisivat tarpeelliset
24181:            ja mahdolliset, sekä että asiasta ehkä aiheu-
24182:            tuvat ehdotukset aikanaan annetaan E duskun-
24183:            nan harkittaviksi.
24184: 
24185:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24186: 
24187:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
24188: 
24189: 
24190: 
24191: 
24192:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
24193:              1911. -   Anomusmietintö N:o 15.
24194: 
24195: 
24196: 
24197: 
24198:                Työväenasiain valiokunnan mie-
24199:            tintö N:o 3 anomusehdotuksen johdosta,
24200:            joka koskee valtion kannatusavun myöntä-
24201:            mistä niille työväen ammattijärjestöille,jotka
24202:            ensi talven aikana järjestävät työttömäin
24203:            avustusta.
24204: 
24205: 
24206:      Eduskunta on lähettänyt Työväenasiain valiokuntaan
24207: Vlalmisteltavaks,i ·edustaja Pohjolan y. m. anomusehdotuk-
24208: s·en N :o 94 valtion kannatusavun myöntämisestä niille
24209: työväen ammattijärj.estöille, jotka ensi talv-en aikana jär-
24210: jestävät työttömäin avustusta.
24211: 
24212: 
24213: 
24214:       Työttömyyden laajuutta ja syitä täysin v~alaisevaa
24215: tilastoa ei meillä ole. Ainoastaan pari tilastollista yritystä
24216: voidaan viime ajoilta merkitä. Hallituksen vuonna 1908
24217: asettama työttömyysvakuutuskomitea on koonnut pUJheen-
24218: alaista tilastoa työväenyhdistyksiin kuuluvain työläisten
24219: keskuudesta marras- ja joulukuutta 1908 sekä tammi- ja
24220: helmikuulta 1909. Viimemainitulta vuodelta on myöskin
24221: TeollisuushallitUJS hankkinut tilastotietoja työttömyydestä
24222: työvä~en ammatiyhdistysten jäsenten k·eskuudessa. Nämä
24223: yritykset, joiden tuloksista tässä lyhyesti tehdään selvää,
24224: kohdistuivat sHs kumpikin vain osaan koko maan työ-
24225: väestöstä. Tämän ohessa ne melko lailla epäonnistuivat
24226: 2           19H. -   Anomusmietintö N:o 15.
24227: 
24228: snta syystä, että vain osa työläisiä jätti tehtyihin kysy-
24229: myksiin käyttökelpoisia vastauksia, nim. edellisessä ta-
24230: pauksessa lä'hes IOo,ooo työläisestä hieman yli 17,000 ja
24231: jälkimäisess.ä: noin 24,000 :sta keskimäärin 7-8,ooo hen-
24232: keä. Niin ollen katsoo Valiokunta voivansa jossain mää-
24233: rin lisäksi valaista asiaa ·esittämällä myöskin niitä tätä
24234: kysymystä koskevia tietoja, joita kunnallisten työnvälitys-
24235: toimistojen toiminta marras- ja joulukuulta 1910 sekä
24236: tammi- ja helmikuulta 191 I tarjoa.
24237:                                            Työttömäin avustus.                                                                                              3
24238: 
24239:                                     Komitean tietoja:
24240:                                     ...,                        ::1 '0 ...,           Kuukauden viimeisenä arkipäivänä
24241:                                                                 [~:~                   työttöminä olleiden suhde ilmoi-
24242:              1
24243: 
24244:                                  '"::1o:" 1 ...,                                              tuksia antaneisiin
24245: 1            1
24246:                  ä               '0                             0   ::::o:
24247:                  8.           ..-=
24248:                               =~            '"s:"               [~.~                    ...,                    s
24249:                                                                                      .,:;·00 ...,1 ..., ...,o: ::;:;:
24250: 1
24251:              1   E"
24252:                  ;:;          ero             o;                <o'<
24253:                                                                                               .,                        ...,
24254:                                                                           '"::1o:" ., '0 '";;.,.o:" '"""'" :~~ ""'s:
24255:                                                                 ~..... oo
24256: 1
24257: i
24258:                  ~·           ""
24259:                                ~::!             s               ~=-o
24260:                                                                 < -·<
24261:                                                                      ~    ;,:.;
24262: 1
24263: 1
24264:                  .,           .,~
24265: 
24266:                                              '''0"""'""         0
24267:                                                                           ~·
24268:                                                                 s·s;;· '""" o:~"""" o:!:;
24269:                                                                                       ~'0   ~"'
24270:                                                                                                           " '<~s~...... s0:
24271:                                                                                                         ...,~
24272:              1
24273:                  =            ~..-
24274:                                   "                                                                     ~=
24275:                                                                                                   O:::t o:=
24276:                                                                                                                        0             ~:Sl>
24277:                                                                                                                                    o:~
24278:                                                                          ~a                                   sg:e:. ~
24279: 1
24280: 
24281: 
24282:                               '""~·                             "o"'
24283: i
24284:                  "
24285:                  :::l
24286: 
24287:                  "'
24288:                  5:
24289:                               ~~
24290:                               0:2.
24291:                               ::1 ~·
24292:                               p;;~             =
24293:                                                 "'<"r;·         ~::::=oo
24294:                                                                 g,~::r
24295:                                                                f;~·~
24296:                                                                                    s,;; §;~ as:
24297:                                                                    cc O:" ,...., S=' ,...., ~b!
24298:                                                                                       S§
24299:                                                                                       ~-
24300:                                                                                                ~=0'"
24301: 
24302: 
24303:                                                                                                   "'
24304:                                                                                                         ~=-
24305:                                                                                                         !"""~
24306:                                                                                                                  ~=t:r
24307:                                                                                                                            s~
24308: 
24309:                                                                                                                            . ., s '"'"' '";:;:"
24310:                                                                                                                        "' "::1
24311:                                                                                                                                    ~:~):j"
24312:                                                                                                                                    ~~~
24313:                  "::1
24314:                                                .,.
24315:                                                ;:                                       "'"'      ::1                  =          "'s                  "
24316:                                     .,.                                                                    """'::1 .:;
24317:                               ='"                              --<~=                             .:;                                                  "=
24318:                  .,.c         ~:;:::
24319: 
24320: 
24321: 
24322:                                                "
24323:                                                                o:= ::::
24324:                                                                 ~;-g                    """ 7 "'
24325:                                                                                         =                              ~
24326:                                                                                                                              .:; ...,
24327:                                                                                                                              s:
24328:                                                                                                                                  '<S           ~·      "'
24329:                                                                                                                                                        "'
24330:                  p                  "'
24331:                                     c                           ro;.:•:::                                                     1
24332:                                                                                                                                           ~=
24333: 
24334:                                  """=                               Ofo               Ofo      Ofo Ofo           Ofo       Ofo        Ofo
24335:                                                                                                                                           "'         Ofo
24336: 
24337:       1908
24338:     .Marrask. 17,121 6,542 112,414 26,3 28,1 2,1 0,3 0,04 2,3                                                                         0,4            33,2
24339:     Jouluk. 17,131 7,083 122,256 28,5 33,3 2,1 0,3 0,02 2,5                                                                           1,2            39,4
24340:       1909
24341:     Tammik. 17,127 6,778 107,663 26,2125,1 2,o 0,3 0,2 4,3                                                                            0,3            32,2
24342:     1-lelmik .. 17' 105 5,864 89,627 21,8 23,3 2,o 0,2 1,9 2,2                                                                        0,3            29,9
24343: 
24344:           Teollisuushallituksen laskelmia:
24345:                              Työttömyys      Työttömyyden syyt                    Ofo
24346: 1
24347: 
24348: 
24349: 
24350: 
24351: 1
24352:                            - ilmoituksia an- niiden päivien luvusta,
24353:                         ::sä taneiden lu- joina työtä olisi voinut
24354:                                                                                                                                                     Ofo
24355: 
24356: 
24357:                         (ll    :::.
24358:                                                               vusta                                               tehdä
24359:                         5:2"
24360:                         <ll:;<;"                      ::s
24361:       V. 1909                                                                                   ~
24362: 1
24363:                         ::l rn                        <'Dr:                       Ä                                          ;;;~                    -<:
24364:                                              < :;;·=                     :::-==
24365:                         - p;·                                                                  '<               00
24366:                                                                                                 0:                           ~·'<
24367:                                                                                                                                                     g:
24368: 1
24369:                         :::
24370:                         :;<;"!"              ~:g §
24371:                                                                          ~=
24372:                                                                                                 ::s
24373:                                                                                                '0               "'
24374:                                                                                                                 ::;·          1
24375:                                                                                                                              rn-
24376:                                                                                                                                   o:                (ll
24377: 
24378:                         :::~                 ~:"''<                      rn:;<;"                :::             "'=          ="'
24379:                                                                                                                              _:;<;"
24380:                                                                                                                                                     (ll
24381:                                                                                                                                                     ::l
24382: 
24383:                                ""              '0 ~·
24384:                                                       ~:··
24385:                                                                          "':::1                 =
24386:                                                                                                 ;p
24387:                                                                                                                 rn           :;<;":;<;"              rn
24388:                                 1
24389:                                                           1
24390:                                                                                                                              ::: 0
24391:                                                                                                                                                     "''
24392:  Tammikuu.              13,533                 22,6                      44,o                  15,4             1,7           8,s                   25,9
24393:  Helmikuu               13,896                 20,s                      39,7                  12,6             1,7           8,1                   22,4
24394:  Maaliskuu .            11,416                 20,s                      42,3                  12,s             1,7           8,3                   22,s
24395:  Huhtikuu ..             9,587                 23,o                      41,s                  16,o             1,6           8,o                   25,6
24396:  Toukokuu.               7,617                 10,4                      31,6                  lO,s             1,5           1,s                   14,1
24397:  Kesäkuu.                6,347                  6,4                      26,6                   6,9             1,5           0,7                    9,1
24398:  Heinäkuu                5,872                  7,6                      22,6                   6,3             1,5           0,5                    8,3
24399:  Elokuu ..               5,547                  7,s                      22,5                   6,5             1,4           0,3                    8,2
24400:  Syyskuu.                5,873                  9,4                      27,s                   8,6             1,5           0,3                   10,4
24401:  Lokakuu.                5,500                 12,3                      28,o                  10,o             1,4           0,1                   11,5
24402:  .Marraskuu .            4,921                 14,4                      30,3                  12,o             1,7           0,1                   13,s
24403: .Joulukuu ..             3,873                 20,s                      35,4                  15,s             2,o           O,o                   17,s 1
24404:                                          Kunnallinen työnvälitys Suomessa 1/XI 1910-28/II 1911.
24405:           -
24406:                                                                 Tarjottuja paikkoja.                              Täytettyjä paikkoja 0 /o:eissa
24407:                                                                                                                            tarjotuista.
24408:                                         Työhake-          1
24409:                                                                                                                                                                   Työttö-
24410: ~                                       muksia').                           z
24411:                                                                                            Näistä 0 /o:eissa
24412:                                                                                                                              z
24413:                                                                                                                                        Muille paikkakun-          myys-
24414:  0
24415:                Paikkakunta.                                    ~
24416:                                                                ;;;·         !»
24417:                                                                                            muille paikka-        s:
24418:                                                                                                                  ;;;·            !»
24419:                                                                                                                                         nille tarjotuista
24420:                                                                                                                                                                   päivien
24421:                                                                                              kunnille.                                  täytetty 0 /o:eissa.
24422: z                                                              [
24423:                                                                ;:;;
24424:                                                                             [
24425:                                                                             fD        Mie-1 Nai-lYhteen-
24426:                                                                                                                  "'......
24427:                                                                                                                  (!)
24428:                                                                                                                              [
24429:                                                                                                                                  (!)
24430:                                                                                                                                        Mies-~ Nais-~Yhteen-
24431:                                                                                                                                                                    luku.
24432: :o                                 1   Mies- rais-
24433:                                        ten.   ten.                                    hille. sille. sä.
24434:                                                                                                                  ?               ?
24435: 1:;                                                                     1
24436:                                                                                                                                        ten.     ten.    sä.
24437: .......
24438: _...,
24439:   Q)
24440: .......
24441:  s            Helsinki . . . . . 3,671         1,081          1,8091        797        16,,      23,,    -       90,a        85,.       43,sl   67,.    -            -
24442: 
24443: 
24444:  s
24445:  Ql
24446:               Turku . . . . . .         891          16        206               2         1,o    -      -       93,o            O,o    -       -      50,o          -
24447:  0
24448: 
24449: <=
24450:               Tampere . . . .          1,063    -              757          -              9,7    ~-     -       93,s        -          24,,    -       -          25,500
24451: 
24452:    1
24453:               Viipuri    .....          355         789            18           321   22,2       29,6    -       50,o        65,7       25,o    50,s    -            -
24454: 
24455: 
24456: 
24457: -
24458: ~
24459:               Vaasa . . . . . .
24460: 
24461:               Oulu . . . . . . .
24462:                                         514
24463: 
24464:                                         361     -
24465:                                                      62        338
24466: 
24467:                                                                422          -
24468:                                                                                  37    --
24469: 
24470:                                                                                        60,o
24471:                                                                                                   -
24472: 
24473:                                                                                                   -
24474:                                                                                                          27,7
24475:                                                                                                          -
24476:                                                                                                                  61,o
24477: 
24478:                                                                                                                 49,o
24479:                                                                                                                              57,o
24480:                                                                                                                              -
24481:                                                                                                                                         -
24482:                                                                                                                                         29,o
24483:                                                                                                                                                 --
24484: 
24485:                                                                                                                                                 -
24486:                                                                                                                                                             6,o      -
24487: 
24488:                                                                                                                                                                    10,975
24489: 
24490:               PorP) . . • . . .         115          15            34            10    -          --     76,s   100,o       100,o       -       --     IOO,o 1
24491: 
24492: 
24493:                    1)   Huomattava on, että sama henkilö on tullut useampia kertoja merkityksi, jos hänellä välillä on ollut tilapäistä työtä.
24494:                    2) Toimisto perustettiin vasta kuluvan vuoden alussa.
24495: """'
24496:                   Työttömäin avustus.                       5
24497: 
24498:      Yllä esitetyt tilastotiedot vaillinaisuudessaankin puhu-
24499: vat eräässä suhteessa: kyllä selvää kieltä. Ne osoittavat,
24500: että työnpuute meidän maassamme on, etenkin kau-
24501: pungeissa, ajoittain varsin suuri. Kun esim. Tampereella
24502: lasketaan työttömyyspäivien luku neljän talvikuukauden
24503: kuluessa vuosien 1910 ja 1911 vaiheilla yli 25 tuhannen,
24504: niin esiintyy tässä peloittava yhteiskunnallinen epäkohta,
24505: joka vakavasti kysyy lainsäätäjän ja hallitu~sen huomiota.
24506: Tiedetäänhän tämän ohessa, ettei työttömyys ole mikään
24507: satunnainen ilmiö, vaan palaa se säännöllis·esti joka vuosi,
24508: varsinkin kaupunkikunnissa, joihin ympärillä olevalta
24509: maaseudulta työväkeä tavallisesti kokoontuu enemmän
24510: kuin mitä paikallisissa työoloissa voidaan käyttää. Tar-
24511: kempi selvitys työoloista ja työttömyydestä sekä maalais-
24512: että kaupunkikunnissa on epäilemättä tarpeen, ennenkuin
24513: täysin tarkoituksenmukaisiin ja tehoaviin toimenpiteisiin
24514: voi työttömyyttä vastaan ryhtyä. Erittäinkin olisi jatkuva
24515: koko maa.ta käsittävä työttömyysdlasto siinä suhteessa vält-
24516: tämätön edellytys. Jossakin määrin voi sentään jo nytkin
24517: suunnitella toimenpiteitä työttömyyttä vastaan.
24518:      Valiokunnan enemmistö pitää, kuten Eduskuntakin
24519: vuosien 1908 ja 1909 toisilla ja 1910 varsinaisilla valtio-
24520: päivillä, työnpuutteisten henkilöiden avustamista lähinnä
24521: kunnallisena asiana, koska kunnat paremmin kuin valtion
24522: viranomaiset voivat arvioida työnpuutteesta johtuneen
24523: työttömyyden laajuutta sekä harkita kulloinkin tarkoi-
24524: tuksenmukaisia toimenpiteitä tavallis·esti paikkakunnallista
24525: laatua olevan työttömyyden torjumiseksi. Vaikuttavana
24526: kannustimena tällaisiin toimenpiteisiin on niillä velvolli-
24527: suus joka tapauksessa viime kädessä vaivaishoidon muo-
24528: dossa auttaa puutteenalaisia jäseniään. Ja suuremman
24529: työnpuutteen sattuessa edellyttää toimenpiteitä kunnan
24530: puolelta myöskin vaivaishoitoasetuksen 18 §, joka velvoit-
24531: taa vaivaishoitohallitusta, miUoin työkykyisd henkilöt
24532: katovuoden tai muun yleisemmän onnettomuuden tähden
24533: 6            1911. -   Anomusmietintö N:o 15.
24534: 
24535: omatta syyttään joutuvat puutteelle alttiiksi, vaivaishoito-
24536: yhdyskunnalle hyvissä ajoin ehdottamaan tarpeellisia toi-
24537: menpiteitä.
24538:    Valiokunnan mielestä tulisi kuntain, ryhtyessään
24539: toimiin työttömyyttä vastaan, edelleenkin pitää oh-
24540: jeenaan sitä siveellisessä suhteessa tärkeää periaatet-
24541: ta, että hädänalaisen tukemisen tulee, mikäli suin-
24542: kin mahdomsta, tarkoittaa työtilaisuuksien hankkimista
24543: ja itseavun edistämistä eikä suoranaisen avustuksen
24544: antamista. Valiokunnan käsityksen mukaan on sen ohessa
24545: tässä, kuten kaikessa muussakin parannustoimessa, ensi
24546: kädessä pyrittävä ehkäisemään epäkrohdan syntymistä.
24547: Kummassakin kohdin täytyy hyvin järjestettyä kunnal-
24548: lista työnvälitystä pitää kaikkien toimenpiteiden välttä-
24549: mättömänä edellytyksenä. Työväen liiallista siirtymistä
24550: kaupunkikuntiin voivat nämä s·en ohessa ehkäistä myöskin
24551: ottamalla omiin töihinsä vain omia jäseniään eikä ulko-
24552: kuntalaisia sekä teettämällä tarpeellisia töitään, mikäli
24553: mahdollista, työttöminä aikoina, eikä hyvinä työaikoina,
24554: jolloin joutuvat kilpailemaan yksityisten työnantajain
24555: kanssa ja siten houkuttelevat muualta kuntaan työläisiä.
24556: Vi'imeksimainittua järjestelyä, jonka avulla työttömyyttä
24557: pitäisi voida suoranaisestikin verrattain tehokkaasti torjua,
24558: mutta jota ei ainakaan sanottavassa määrin ole yritetty,
24559: helpottaa se seikka, että työttömyys on meillä, ilmastonkin
24560: vuoksi, suur·eksi osaksi - kaupungeissa varsinkin raken-
24561: nus- ja satamatyöläisten keskuudessa - n. s. sesonki-
24562: työttömyyttä, jotenka työttömyysaika ja jossain määrin
24563: työttömäin lukukin jo ennakolta on ti,edoss<a. Kunnan
24564: sopisi sellaisina säännöllis·esti palaavina työttöminä aikoina
24565: ylläesitettyjen keinojen ohessa teettää muitakin töitä, joihin
24566: se tulevaisuudessa muutenkin ryhtyisi. Tilapäiset hätä-
24567: aputyöt, joihin tavallisesti turvaudutaan, ovat nekin Valio-
24568: kunnan mi<elestä kyllä paikallaan, mutta itselleen ja työttö-
24569: mille edullisempia tuloksia saavuttaisivat kunnat laatimalla
24570:                   Työttömäin avustus.                       7
24571: 
24572: suunnitelmia pitemmiksi ajoiksi eteenpäin. Silloin voisi-
24573: vat kunnat kenties jotakin tehdä sellaistenkin työttömyys-
24574: aikojen kohdatessa, jotka eivät johdu vuosittain uusiutu-
24575: vasta sesonkityöttömyydestä, vaan tuon tuostakin sattu-
24576: vista tilapäisistä tapahtumista ja varsinkin taloudellisista
24577: pulista.
24578:       Sikäli kuin ei työnpuutteesta johtuvaa työttömyyttä
24579: voi torjua, tulisi kunnallisten toimenpiteiden tarkoittaa
24580: sen seurausten lieventämistä. Ja sen edellämainitun peri-
24581: aatteen mukaisesti, dtä työttömäin avustaminen on oleva
24582: itseavun tukemista sekä vain poikkeustapauksissa lahjan
24583: tai edes lainan antoa, tulisi kuntain tällöin lähinnä pyrkiä
24584: työttömyysvakuutusta edistämään tai suoranaisesti järjes-
24585: tämään.
24586:       Tässä kohden astuu ensinnä harkittavaksi yleisen va-
24587: paaehtoisen, kaupunkikunnan omaan piiriin rajoittuvan
24588: vakuutuksen järjestäminen, kuten parissa Sveitsin ja Sak-
24589: san kaupungissa on tapahtunut, joko siten että kunta työn-
24590: välitystoimistonsa yhteyteen perustaa työttömyysrahaston,
24591: josta palkkatyöläinen, maksamalla vähäisen, tavallisesti
24592: työttömyysvaaran mukaan sovitetun vakuutusmaksun, saa
24593: työttömyysavustusta, tai avustaa työläisten omassa keskuu-
24594: dess,<~~an perustamaa samanlaista kassaa.        Työttömyys-
24595: vakuutuksen päävaikeus, vakuutustapauksen toteaminen
24596: sekä työttömyyden alkaessa että jatkuessa, haittaa tuntu-
24597: vasti kaikkea yleistä työttömyysva:kuutusta, minkä vuoksi
24598: laajempaa kannatusta onkin saavuttanut työväenjärjestö-
24599: jen, erittäinkin ammattiyhdistysten työttömyyskassain
24600: avustaminen kunnan varoilla. Työttömyyden laadun sel-
24601: ville ottaminen jää silloin asianomaisille yhdistyksiUe, jotka
24602: ilmeisesti paraiten pystyvät väärinkäytöksiä siinä suhteessa
24603: ehkäis,emään. Tällaisista järjestelmistä on yleisin Belgiassa
24604: Gentin kaupungissa toteutettu, jonka; mukaan työttömyys-
24605: avustusrahastosta erinäisiä ehtoja täyttäville ammatti-
24606: yhdistysten kassoille avustuks.ena annetaan määrätty osa
24607: 8           1911. -   Anomusmietintö N:o 15.
24608: 
24609: kassan työttömyysapusuorituksista, ja jotta järj·estöihin
24610: kuulumattomatkin työläiset tulisivat samasta edusta osal-
24611: lisiksi, on niillekin avustuksensaaminen tehty mahdolli-
24612: seksi ehdolla, että ovat tallettamalla määrätyn summan
24613: johonkin säästölaitokseen pitäneet huolta toimeentulostaan
24614: työttömänä aikana.
24615:        Se seikka, että harvat työttömyyskassamme ova:t koko
24616: maata käsittävien ammattiliittojen ·eikä paikallisten
24617: ammattiyhdistysten ra,hasto ja, ei suinka·an estä kuntia
24618: niitä avustamasta, koska kuntien sopii perustamistaan
24619: työttömyyskassoista antaa avustusta sikäli kuin kassat,
24620: jotka täyttävät erinäisiä kuntain asettamia. ehtoja, osoitta-
24621: vat suorittaneensa työttömyysapua kunnassa asuville työ-
24622: läisille. Kunnallisten työttömyysavustusrahastojen suurin
24623: merkitys olisi ensi aluksi siinä, että niiden olemassaolo
24624: kannustaisi ammattiliittoja ja kenties ammattiosastojakin
24625: perustamaan työttömyyskassoja. Eikä suunniteltu työttö-
24626: myyskassalin avustaminen valtion puoielta saisi kuntia pi-
24627: dättää tällaista työttömyysvakuutusta edistämästä. Vuonna
24628: 1908 asetetun työttömyysvakuutuskomit·ean toisessa luke-
24629: misessa hyväksytty ehdotus laiksi apurahan myöntämisestä
24630: työttömyyskassoille velvoittaa asianomaista kuntaa kor-
24631: vaamaan valtioUe puolet siitä määrästä, millä tämä: on
24632: tukenut työttömyyskassoja kunnan työttömäin asukkaiden
24633: avustamisessa. Ja oikeuteta;vn mainitussa ehdotuksessa
24634: kuntia tämän lisäksi käyttämään vamja työttömyyskas-
24635: sain kannattamiseen, mikä oikeus kunnilla, ellei avustusta
24636: a:nne!ta kassoiUe, joiden toiminta ei laink<Van kosketa kun-
24637: nan omia etuja, jo voimassa olevankin lain mukaan epäile-
24638: mättä on.
24639:        Jaskin työttömyyden vastustaminen lähinnä on kat-
24640: sottava kuntien asiaksi, on Valiokunnan mielestä vaitiolla-
24641: kin s:inä suhteessa t·ehtävää. Suurimpana työnantajana
24642: voi valtio, mahdollisuuden mukaan järjestämällä töitään
24643: työttömyysajoilla tehtäviksi, jossain määrin tasoittaa
24644:                   Työttömäin avustus.                     9
24645: 
24646: työnkysynrtää. Ja lisäksi on ma1mttava yleinen valtion
24647: työttömyysvakuutus, jota varten edellämainittu komitea
24648: jo on asetettu.
24649: 
24650: 
24651: 
24652:       Käsiteltävänä olevassa anomusehdotuksessa esitetään
24653: Eduskunnan an10ttavaiksi, että valtion 1912 vuoden meno-
24654: sääntöön otettai1siin soo,ooo markan määräraha hallituk-
24655: s·en käytettäväksi tarpeen mukaan raha-avustuksena sekä
24656: niille työväen ammattijärjestöille, jotka omille jäsenilleen
24657: suorittavat työttömyysavustusta, että niille ammattijärjes-
24658: töille tahi sellaisten järjestöjen valitsemille avustuskomi-
24659: teoille, jotka määrätyllä paikkakunnalla ottavat järjestääk-
24660: seen ammattijärjestöihin kuulumattomien työttömyysavun
24661: tarvitsijain avustamisen; ja olisi1 avustus edellisessä ta-
24662: pauksessa oleva % siitä määrästä, minkä järjestöt osoitta-
24663: vat tyött<ömyysavustusta suorittaneensa, jäJkimäisessä niin
24664: suuri, että täydellistä työttömyyttä kärsivä avunha:ikija,
24665: jolle ei voida toimittaa mitään sopivaa työtä, saisi päivää
24666: kohti avustusta vähintään puolet paikkakunnalla tavalli-
24667: sesta ammattinsa päiväpalkasta, ja osittain työtön niin
24668: paljon, että palkka ja avustus yhteensä tekisivät vähintään
24669: % tavallis·esta päiväpalkasta.
24670:       V aliakunnan enemmistö ei ensinnäkään voi hyväksyä
24671: sitä anomusehdotuksen perusteluissa esitettyä käsitystä,
24672: että työväen ammattijärjestöt paremmin kuin kunnat so-
24673: veltuvat valtion puolelta työttömille myönnettävää avus-
24674: tusta välittämään, koska jälkimäisert muka ovat tunnotto-
24675: masti suhtautuneet työttömyyden aiheuttamaan hätään.
24676: Monet kunnat ovat, paitsi kunnallisen työnvälitystoimis-
24677: ton perustamista, tuon tuostakin järjestäneet suurempia
24678:  tai pienempiä hätäaputöitä. Onpa Helsingin kaupunki
24679: joskus myöntänyt suoranaista raha-avustustakin ja Tam-
24680: pereella on äskettäin perust·ettu , Tampereen kunnallinen
24681: 10            1911. -   Anomusmietintö N:o 15.
24682: 
24683: työttömyysra:hasto" pääasiallisesti Gentin järjestelmän
24684: mukaan käytettäväksi.
24685:       Riittäviksi ei V aliakunta kylläkään voi näitä kunnalli-
24686: sia toimenpiteitä katsoa, ja omin voimin voisivat kun-
24687: nat varmaankin, ylempänä esitettyjä näkökohtia silmällä
24688: pitäen, nykyistä enemmän toimia työttömyyden torjumi-
24689: seksi ja sen seurausten lieventämiseksi. Mutta tuntuvasti
24690: vaikeuttaa, jopa ehkäisee tätä toimintaa varojen puut·e.
24691: Riittävien varo}en hankkiminen tätä tarkoitusta varten
24692: taksoittamalla kuntien muut•enkin rasitettuja verovelvolli-
24693: sia kävisi niille liian raskaaksi. V aliakunnan mielestä on
24694: valtion rahallinen väliintulo sentähden välttämätön, sitä
24695: enemmän kun työttömyyden aiheuttamista yhteiskunnalli-
24696: sista häiriöistä kärsii valtiokin.
24697:       Eduskunta onkin jo vuoden 1908 toisilla valtiopäi-
24698: villä eräitä työttömyyden aiheuttamia toimenpiteitä koske-
24699:  vassa anomuks·essa m. m. anonut, että valtion varoista
24700: olisi, milloin kunta suur·emmassa määrin toimeenpanee
24701: työttömyyden aiheuttaman hädän lieventämis·eksi tarpeelli-
24702: sia, sopivast·i jäjestettyjä aputöitä, niihin tarvittavaa avus-
24703:  tusta myönnettävä, sekä vuoden 1909 toisilla ja vuoden
24704:  rgro varsinaisilla valtiopäivillä puolestaan päättänyt, nyt
24705: käsiteltävänä oilevan anomusehdotuksen kaltaisten aiottei-
24706: den johdosta, vuosien rgro ja rgr r valtion menoarvioehdo-
24707:  tuksiin ottaa 2oo,ooo markan määrärahan hallituk1sen käy-
24708:  tettäväksi kuntain välityksellä, harkinnan mukaan, toimen-
24709: piteisiin työttömyyden vähentämiseksi ja työttömyydestä
24710:  aiheutuvan hädän lieventämiseksi. Ensinmainitun ano-
24711: muksen johdosta, joka sisältää muutakin kuin tässä käsitel-
24712:  tävänä olevan asian, on äskettäin vaadittu Senaatin lausun-
24713:  toa, tois·en on Hallitsija viimekuluneen joulukuun 23 päi-
24714: vänä tapahtuneessa ·esittelyssä jättänyt huomioon ottamatta
24715:  ja viimeksit.ehdyn johdosta on samassa •esittelyssä Senaatti
24716:  valtuutettu kuluvan vuoden kulunkiarvioehdotukseen otta-
24717:  maan 2oo,ooo markan määrärahan Senaatin harkinnan
24718:                    Työttömäin avustus.                        11
24719: 
24720: n1ukaan käytettäväksi korottomien tai halpakorkoisien
24721: lainojen myöntämistä varten kuntien ehkä toimeenpanta-
24722: vi,en todellisten hätäaputöiden avustamiseen, ehdolla että
24723: näitä avustuksia kunnille myönnettäisiin Senaatin joka
24724: kerta asiasta kenraalikuvernöörin kanssa sovittua; että
24725: kunnat sanottuja töitä järjestäessään ottaisivat huo-
24726: mioon tosipuutetta kärsiviä, sekä etteivät tämän ka,l-
24727: taisina missään tapauksessa avustuksesta osallisiksi jou-
24728: tuisi henkilöt, jotka ovat lakkoja toimeenpanneet tahi nii-
24729: hin osaa ottaneet.
24730:       Tässä muodossa tapahtuvaa kuntain avustamista ei
24731: Valiokunta pidä tarkoituksenmuka,isena. Kunnat ovat tä-
24732: hänkin saakka voineet lainoilla hankkia kulloinkin tarvit-
24733: tavat varat, mutta eivät ole uskaltaneet velkaantua tämän-
24734: laisia tarkoituksia varten. Kohtuutonta ei Valiokunnan
24735: mielestä ole, että valtio todellisia apurahoja myöntämällä
24736: edistää kunnallista toimintaa vähäväkisten jäsentensä
24737: tukemiseksi ja yhteiskunnan turvaamiseksi työttömyyden
24738: aiheuttamilta hä,iriöiltä, tarkoi.ttakoonpa tämä toiminta
24739: yleisten töiden jär}estämistä työttömille tai työttömyy,s-
24740: rahaston aikaansaamista tai kehittämistä. Takeena apu-
24741: rahojen tarkoi,tuksenmukaisesta käyttämisestä on jo kun-
24742: tien oma etu mahdollisimman voimaperäisestä työttömyy-
24743: den ja sen seurausten torjumisesta.
24744:       Työväenjärjestöt sitävastoin eivät Valiokunnan enem-
24745:  mistön mielestä tarjoa riittäviä takeita apurahain asian-
24746:  mukaisesta käyttämisestä. Ainoastaan sikäli kuin ne työt-
24747:  tömyysvakuutusta järjestämällä ryhtyvät tätä tärkeää
24748:  sosiaalipoliittista tehtävärä toteuttamaan tulisi valtion antaa
24749:  niiden yrityksilLe rahallista tukea. Näin saavutettaisiin
24750:  sitäpaitsi jotain kokemusta valtion avustamasta työttö-
24751:  myysvakuutuksesta, ennenkuin asiata lähdetään lainsää-
24752:  dännöllä järjestämään.
24753:       Selvää on, että kassojen, joita valtio avustaa, tulee olla,
24754:  ainakin jossakin määrin, järjestettyjä työttömyysvakuu-
24755: 12            1911. -   Anomusmietintö N:o 15.
24756: 
24757: tukselle yleisesti asetettujen vaatimusten mukaan. Sopivaa
24758: olisi, toteuttamalla työttömyysvakuutuskomitean toisessa
24759: lukemisessa hyväksymää ehdotusta, jonka pääpiirteistä teh-
24760: dään s,elvää viime varsinaisten valtiopäiväin työväenasiain
24761: valiokunnan mietinnössä N :o 6, hankkia selvityst,ä tämän
24762: ehdotuksen tarkoituksenmukaisuudesta. Mutta katsoen
24763: siihen, että tässä ehdotuksessa verrattain taf'kasti mää-
24764: riltellään, millaiset niiden työttömyyskassojen sääntöjen
24765: tuJee olla, joiUe valtio avustusta antaisi, veisi ehdotuksen
24766:  äkillinen soveltaminen nähtävästi siihen, etteivät nykyiset ,
24767: kassat saisi mitään avustus,ta. Valiokunnan mielestä pitäisi
24768:  avustettavilta kassailta kuitenkin vaatia: että ne va-
24769: kuutuslaitoksina jakavat työttömyysapua vain omille
24770:  osakkailleen; etteivät ne anna avustusta työlakkoon
24771:  tai työnsulkuun osallisille, eivät osakkaille, jotka kassan
24772:  hallituksen harkinnan mukaan ovat riittävättä syyttä työs-
24773:  tään eronneet tai pätevästä syystä siitä erotetut, eivätkä
24774: myöskään osakkaille, jotka ilman kassan hamtuks,en hyväk-
24775:  symää syytä kidtäytyvät vastaanottamasta sen tarjoamaa,
24776:  heidän ,l(ykyään vastaavaa työtä, josta maksetaan kohtuul-
24777:  linen palkka; että päivittäinen avustus kassasta on
24778:  yleensä oleva avustettav,an tavallista työansiota pie-
24779:  nempi; etteivät kassat käytä varojaan vakuutukselle
24780:  vieraisiin tarkoituksiin; että niiden hallinto on tyy-
24781:  dyttävällä kannalla sekä ennen kaikkea, että ne alis-
24782:  tuvat ju[kiseen tarkastukseen, joka sopivimmin voitaisiin
24783:  jättää vakuutustentarkastajan tehtäväksi. Näillä ehdoilla
24784:  olisi valtion myönnettävä kassoiHe apuraha, joka vastaa
24785:  ainakin kolmatta osaa kassan osakkailleen suorittamasta
24786:  avustuksesta. Apurahaa hakiessaan tulisi kassan näyttää
24787:  yllämainitun tarkastusviranomaisen antama todistus siitä,
24788:  että sen toiminta on edelläesitetyllä tavalla järjest,etty, ja
24789:  olisi avustus myönnettävä puolivuosittain maksettavaksi
24790:  sen mukaan kuin kassa osoittaa edellisel'lä vuosipuoliskolla
24791:  työttömyysapua suorittaneensa.
24792:                 Työttömäin avustus.                     13
24793: 
24794:     Ylläolevan perusteella Valiokunta kunnioittaen ehdot-
24795: taa Eduskunnan päätettäväksi:
24796: 
24797:                 että 1912 vuoden valtion menoarvioehdo-
24798:           tukseen otetaan 2oo,ooo markan määräraha
24799:           Hallituksen käytettäväksi, osittain apurahoina
24800:           kunnille, jotka joko tilapäistä työttömäin avus-
24801:           tusta tahi pysyväisen työttömyysrahaston pe-
24802:           rustamista tai jo olemassa olevain avustmnista
24803:           varten sellaisia anovat, osittain avustuksina,
24804:           joita määrätyssä suhteessa myönnettäisiin sel-
24805:           laisille työväestön keskuudessa perustetttille,
24806:           julkiseen tarkastttkseen alistuville kassoille,
24807:           joista työttömyysavustuksia kassan osakkaille
24808:           jaetaan.
24809: 
24810: 
24811: 
24812: 
24813:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
24814: johtaja Erkko ( ositt.), varapuheenjohtaja E. S. Yrjö-
24815: Koskinen, jäsenet Björk, Hjelt, Jalava, A. Jokinen,
24816: Lahdensuo, M. Latvala, Lundström, Mynttinen, Paasi-
24817: vuori ( ositt.), Pohjola, Pärssinen, Ripatti, Salo. vVilja-
24818: kainen (ositt.) ja Vuorimaa (ositt.) sekä varajäsenet
24819: Kaskinen, Lehtonen ( ositt.), Pohjaväre ( ositt.) ja
24820: L. Typpö ( ositt.).
24821: 
24822:      Helsingissä toukokuun 9 päivänä 1911.
24823: 14          1911. -   Anomusmietintö N:o 15.
24824: 
24825: 
24826: 
24827: 
24828:                        Vastalause.
24829:      Valiokunnan enemmistön ehdotukseen voimme yhtyä
24830: siihen nähden, että valtioapua olisi myönnettävä sellaisille
24831: työväestön keskuuteen perustetuille ju1kiseen tarkastuk-
24832: seen alistuville kassoille, joista työttömyysavustuksia kas-
24833: san osakkaille jaetaan. Kuit,enkin olisi mielestämme näille
24834: kassoille myönnettävä valtioapua kaksi kolmannes,ta siitä
24835: määrästä, minkä nämä suorittavat osakkailleen työttö-
24836: myysavustuksena.
24837:      Valiokunnan enemmistön sitä ehdotusta, että myön-
24838: nettäisiin valtioapua työttömille kuntain välityksellä,
24839: emme voi hyväksyä. Tosin olemme sitä midtä että kun-
24840: tain olisi etukädessä huolehdittava työttömyyden ehkäi-
24841: semisestä ja työttömäin avustamisesta. Mutta kokemus
24842: on osoittanut, etteivät kunnat yleens~ näistä tehtävistä
24843: välitä. Tämä kuntain välinpitämättömyys selvisi varsin-
24844: kin silloin, kun Senaati, Eduskunnan v. 1908 toisilla val-
24845: tiopäivillä tätä asiaa koskevan päätöksen johdosta, viime
24846: vuoden alussa kirjelmällään käski m. m. eri kuntain anta-
24847: maan lausuntonsa, missä määrin eri paikkakunnilla on
24848: työttömyyttä olemassa sekä olisiko avustuksen antaminen
24849: työttömille tarpeellista. Asiaan vastanneiden kunnanval-
24850: tuustojen lausunnot olivat työttömille aivan epäedullisia
24851: sekä tosiasiain vastai<Sia ja selvisi niistä, ~ettei minkään-
24852: lainen työttömäin avustus ollut kuntain mielestä tarpeel-
24853: linen. V aliakunnan enemmistökin on myöntänyt, etteivät
24854: kunnat yleensä ole järjestäneet edes omia töitänsä siten,
24855: että niiden avulla olisi voitu rajoittaa työHömyyttä ja lie-
24856:                         Vastalause.                        15
24857: 
24858: ventää siitä johtuvaa hätää. Eikä ole edes luultavaa, että
24859: Valiokunnan enemmistön esittämät suunnitelmat siitä, mi-
24860: ten kunnat voisivat työttömyyttä ehkäistä ja sen seu-
24861: rauksia lieventää, tulevat vähimmässäkään määrässä muut-
24862: tamaan kuntain toimintaa työttömille edullisemmaksi.
24863: Sen vuoksi olisi mielestämme välttämätöntä, että puheena
24864: olevaa valtioapua jaettaisiin työttömille pääasiallisesti työ-
24865: väen ammattijärjestöjen välitykseUä. Eräissä tapauksissa
24866: voisi kuitenkin jakaa mainittua avustusta työttömille eri-
24867: tyisten avustuskomiteain välityksellä, joiden valitseminen
24868: olisi mielestämme jätettävä ammattijärjestöjen asiaksi.
24869:       Avustusta jakavain järjestöjen ja komiteain toimin-
24870: nan valvominen jäisi luonnollisesti Senaatin määrättä-
24871: väksi, eikä ole •epäilyksen alaista, ettei Senaatti siinä suh-
24872: teessa löytäisi kyllin tarkoituksen mukaista ja luotettavaa
24873: tapaa. Voitaisiinhan sitä varten nimittää erityinen työt-
24874: tömyysrahaston hoito- ja tarkastuskomitea, jonka jäsenistä
24875: esim. olisi puol-et Suomen Ammattijärjestön toimikunnan
24876: ehdottamia. Sellainen komitea voisi luonnollisesti tarpeen
24877: vaatiessa käyttää myöskin kuntain virkailijain apua.
24878: Kaikki avustusrahaston hoito- ja tarkastuskustannukset
24879: olisi tietysti valtion suoritettava.
24880:       Työttömyysavustuskassaan kuulumattomille olisi mie-
24881: lestämme annettava avustusta täydellisen työttömyyden
24882: aikana vähintään puolet tavallisesta ammattipäiväpalkasta
24883: ja osittais.en työttömyyden aikana niin paljon, että palkka
24884: ja avustus yhteensä tekevät vähintään % tavallisesta päi-
24885: väpalkasta. Avustusta ei tietenkään olisi annettava ennen
24886: kun on koetettu toimittaa avunhakijalle työtä joko kun-
24887: nan työnvälitystoimiston kautta tai, missä sellaista ei ole,
24888: avustusta välittävän järjestön tai komitean toimesta.
24889:       V aliakunnan enemmistön ehdottarua 200,000 Smk
24890: valtioapua pi·dämme liian pienenä. Työttömyyden laajuu-
24891: teen katsoen pidämme välttämättömänä, että valtiovaroista
24892: myönnetään soo,ooo Smk. työttömäin avustamiseen.
24893: 16          1911. -   Anomusmietintö N:o 15.
24894: 
24895:      Ehdotamme sen vuoksi, että Eduskunta, hyläten Va-
24896: liakunoon mietinnön perusteluineen, puolestaan päättäisi,
24897: 
24898:                 että I9I2 vuoden valtion menoarvioehdo-
24899:           tukseen otetaan soo,ooo markan määräraha
24900:           hallituksen käytettäväksi esiintyvän tarpeen
24901:           mukaan
24902:                 I :ksi niille työväen ammattijärjestöille,
24903:           jotka perustamistaan julkiseen tarkastukseen
24904:           alistuvista kassoista suorittavat työttömyys-
24905:           avustusta jäsenilleen, kaksi kolmatta osaa siitä
24906:           määrästä, minkä ne osoittavat kunakin kuukau-
24907:           tena yllämainittuna aikana tuollaista avustusta
24908:           suorittaneensa, ja
24909:                 2 :ksi niille työväen ammattijärjestöille tahi
24910:           sellaisten järjestöjen avustuskomiteoille, jotka
24911:           määrätyllä paikkakunnalla ottavat järjestääk-
24912:           seen ammattijärjestöihin kuulumattomien työt-
24913:           tömyysavun tarvitsijain avustustamisen, jaet-
24914:           tavaksi näille työttömille siten, että täydellistä
24915:           työttömyyttä kärsivä avunhakija, jolle ei voida
24916:           toimittaa mitään sopivaa työtä, saa päivää kohti
24917:           avustusta vähintään puolet paikkakunnalla ta-
24918:           vallisesta ammattinsa päiväpalkasta ja osittaista
24919:           työttömyyttä kärsivä saa niin paljon, että palk-
24920:           ka ja avustus yhteensä tekevät vähintään kaksi
24921:           kolmatta osaa tavallisesta päiväpalkasta.
24922:      Helsingissä 9 p :nä toukokuuta I9I 1.
24923: 
24924:      J. K. Pohjola.                        A. Salo.
24925:      Osk. Jalava.                          E. Pohjaväre.
24926:      Alma Jokinen.                         H. Pärssinen.
24927:                       W. Lundström.
24928:             HELSINKI I9I I.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
24929:     1911. -     Edusk. anom. - Anomusmiet. N :o 15.
24930: 
24931: 
24932: 
24933: 
24934:                   S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
24935:               n e n a n o m u s määrärahan myöntämi-
24936:               sestä työttömäin avustamisel\si.
24937: 
24938: 
24939: 
24940: 
24941:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
24942:               ja Suuriruhtinas T
24943: 
24944: 
24945: 
24946: 
24947:    Eduskunta on säädetyssä järjestyksessä käsitellyt näillä
24948: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen, joka tarkoittaa
24949: valtioavun myöntämistä työttömäin avustamiseksi ensi
24950: 2    1911. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 15.
24951: 
24952: talven aikana.
24953:      Suomessa aika aJom vallitseva suuri työnpuute vaa-
24954:  tii osakseen vakavaa huomiota, sitä enemmän kun se
24955:  ei ole satunnainen ilmiö, vaan uusiutuu säännöllisesti joka
24956:  vuosi etenkin kaupunkikunnissa, joihin ympärillä ole-
24957:  valta maaseudulta kokoontuu enemmän työväkeä kuin
24958:  mitä paikallisissa työoloissa voidaan käyttää. Ennenkuin
24959: täysin tarkoituksenmukaisiin ja tehoaviin toimenpiteisiin
24960: työttömyyttä vastaan voidaan ryhtyä, olisi tarkempi selvi-
24961: tys työoloista ja työttömyydestä tarpeen, kuin mitä nyky-
24962: ään on olemassa, ja eritoten olisi jatkuva koko maata käsit-
24963: tävä työttömyystilasto sitä varten välttämätön. Kuitenkin
24964: on tätä yhteiskunnallista epäkohtaa jo sitä ennenkin ryh-
24965: dyttävä torjumaan.
24966:      Eduskunta tosin pitää työttömäin avustamista lähinnä
24967: kunnallisena asiana, koska kunnat paremmin kuin valtion
24968:  viranomaiset voivat arvostella työnpuutteesta johtuneen
24969: työttömyyden laajuutta sekä harkita kulloinkin tarkoi-
24970: tuksenmukaisia toimenpiteitä tavallisesti paikkakunnallista
24971: laatua olevan työttömyyden torjumiseksi. Työttömäin toi-
24972: meentulosta huolehtimaan velvoittaa kuntia vaivaishoito-
24973: asetuskin, jonka 18 § :ssä säädetään, että vaivaishoitohalli-
24974: tuksen on, milloin työkykyiset henkilöt katovuoden tai
24975: muun yleisemmän onnettomuuden tähden omatta syyttään
24976: joutuvat puutetta kärsimään, vaivaishoitoyhdyskunnalle
24977: hyvissä ajoin ehdotettava tarpeellisia toimenpiteitä. Monet
24978: kunnat ovatkin ryhtyneet tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin
24979: m. m. perustamalla kunnallisia työnvälitystoimistoja ja jär-
24980: jestämällä hätäaputöitä. Onpa tätä tatkoitusta varten
24981: joskus myönnetty suoranaista rahallista avustustakin.
24982:     Ryhtyessään toimiin työttömyyttä vastaan olisi kun-
24983: tain ohjeenaan pidettävä sitä periaatetta, että hädänalais-
24984: ten tukemisen tulee, mikäli mahdollista, tarkoittaa työ-
24985: tilaisuuksien hankkimista ja itseavun edistämistä eikä suo-
24986: ranaisen avustuksen antamista. Etupäässä olisi kuiten-
24987: kin pyrittävä ehkäisemään työttömyyden syntymistä. Joka
24988: tapauksessa on hyvin järjestettyä kunnallista työnvälitystä
24989:                     Työttömäin avustus.                    3
24990: 
24991:   pidettävä kaikkien toimenpiteiden välttämättömänä edelly-
24992:  tyksenä. Sen ohessa voisivat kaupunkikunnat ehkäistä työ-
24993:  väen liiallista siirtymistä kaupunkeihin ottamalla töihinsä
24994:  vain omia jäseniään ja teettämällä töitään, mikäli mahdol-
24995:  lista, työttöminä aikoina. Tällaista järjestelyä helpottaa
24996:  se seikka, että työttömyys suureksi osaksi, varsinkin kau-
24997:  punkien rakennus- ja satamatyöläisten keskuudessa, on n. s.
24998:  sesonkityöttömyyttä, jotenka työttömyysaika ja jossain mää-
24999:  rin työttömäin luku jo emiakolta on tiedossa.
25000:       Sikäli kuin työnpuutteesta johtuvaa työttömyyttä ei
25001:  voida torjua, tulisi kunnallisten toimenpiteiden tarkoittaa
25002:  sen seurausten lieventämistä. Edellä mainitun periaatteen
25003:  mukaisesti, että työttömäin avustaminen on oleva itseavun
25004:  tukemista sekä vain poikkeustapauksissa lahjan tai lainan
25005:  antoa, tulisi kuntain silloin lähinnä pyrkiä työttömyys- .
25006:  vakuutusta edistämään tai suoranaisesti järjestämään.
25007:       Käytännössä olevista työttömyysvakuutuksen muodoista
25008:  on Eduskunnasta näyttänyt tarkoituksenmukaisemmalta se,
25009:  jonka mukaan työväenjärjestöjen, erittäinkin ammatti-
25010: 'yhdistysten työttömyyskassoja avustetaan kunnan varoilla.
25011:  Työttömyyden laadun selville ottaminen ja etenkin va-
25012:  kuutustapauksen toteaminen työttömyyden alkaessa ja jat-
25013:  kuessa on silloin asianomaisten yhdistysten asia, jotka pa-
25014:  raiten pystyvät tässä kohden esiintyviä väärinkäytöksiä eh-
25015:  käisemään. Se seikka, että Suomessa toimivat vähälukuiset
25016:  työttömyyskassat ovat koko maata käsittävien ammatti-
25017:  liittojen eikä paikallisten ammattiyhdistysten rahastoja, ei
25018:  e:otä kuntia niitä avustamasta, koska kunnat muun muassa
25019:  voivat ehkä perustamistaan työttömyysavustusrahastoista
25020:  antaa avustusta sikäli kuin kassat, jotka täyttävät erinäisiä
25021:  kuntain asettamia ehtoja, osattavat suorittaneensa työttö-
25022:  myysapua kunnassa asuville työläisille. Kunnallisten työt-
25023:  tömyysavustusrahastojen suurin merkitys olisi ensi aluksi
25024:  siinä, että niiden olemassaolo innostaisi ammattiliittoja ja
25025:  kenties amma ttiosastoj akin perustamaan työttömyyskas-
25026:  SOJa.
25027:       Kuntain toimintaa työttömyyden vastustamiseksi kui-
25028:  tenkin vaikeuttaa, jopa ehkäiseekin siihen tarvittavien va-
25029: 4    1911. -   Edusk. anom. -    Anomusmiet. N :o 15.
25030: 
25031: roj en puute. Valtion rahallinen väliintulo on sentähden
25032: välttämätön, sitä enemmän kun työttömyyden aiheutta-
25033: mista yhteiskunnallisista häiriöistä kärsii valtiokin. Sen
25034: ohella voisi valtio, suurimpana työnantajana, järjestämällä
25035: töitään mikäli mahdollista työttömyysajoilla tehtäviksi,
25036: jossain määrin tasoittaa työnkysyntää.
25037:     Eduskunta onkin vuoden 1909 toisilla ja vuoden 1910
25038: varsinaisilla valtiopäivillä alamaisesti anonut, että nl-
25039: tion tulo- ja menoarvioon vuosina 1910 ja 1911 otettai-
25040: siin 200,000 markan määräraha Hallituksen harkinnan mu-
25041: kaan käytettäväksi kuntain välityksellä toimenpiteisiin
25042: työttömyyden vähentämiseksi ja työttömyydestä aiheutu-
25043: van hädän lieventämiseksi. Teidän Keisarillinen Majesteet-
25044: tinne on kuitenkin joulukuun 23 päivänä 1910 tapahtu-
25045: neessa esittelyssä jättänyt Eduskunnan ylempänä maini-
25046: tuista anomuksista edellisen huomioon ottamatta ja jälki-
25047: mäisen johdosta valtuuttanut Keisarillisen Senaatin ku-
25048: luvan vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen ottamaan
25049: 200,000 markan määrärahan Senaatin harkinnan mukaan
25050: käytettäväksi korottomien tai halpakorkoisten lainojen
25051: myöntämiseen todellisten hätäaputöiden avustamiseksi,
25052: joita kunnat ehkä panevat toimeen. Määrärahan myöntä-
25053: misen ehdoksi on kuitenkin asetettu, että avustuksia kun-
25054: nille annettaisiin Senaatin joka kerta asiasta Kenraalilm-
25055: vernöörin kanssa sovittua, ja että kunnat sanottuja töitä
25056: jiirjestäessään ottaisivat huomioon tosipuutetta kärsiviä,
25057: sekä ettei avustusta myönnettäisi henkilöille, jotka ovat lak-
25058: koja toimeenpanneet tahi niihin osaa ottaneet.
25059:     Tässä muodossa tapahtuvaa kuntain avustamista ei
25060: Eduskunta pidä tarkoituksenmukaisena. Kunnat ovat tä-
25061: hänkin saakka voineet lainoilla hankkia tarpeisiinsa varoja,
25062: mutta eivät ole uskaltaneet velkaautua tällaisia tarkoituksia
25063: varten. Eduskunnan mielestä tulisi valtion todellisia apu-
25064: rahoja myöntämällä edistää kunnallista toimintaa vähävä-
25065: kisten tukemiseksi ja yhteiskunnan turvaamiseksi työttö-
25066: myyden aiheuttamilta häiriöiltä, tarkoittakoonpa tämä toi-
25067: minta yleisten töiden järjestämistä työttömille tai työttö-
25068:                     Työttömäin avustus.                    5
25069: 
25070: myysrahaston aikaansaamista tai kehittämistä. Takeena
25071: apurahojen tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä on kun-
25072: tien oma etu, joka vaatii niitä tehokkaasti torjumaan työt-
25073: tömyyttä ja sen seurauksia.
25074:     Työväenjärjestöillekin olisi Eduskunnan mielestä val-
25075: tioapua annettava sikäli kuin ne työttömyysvakuutusta jär-
25076: jestämällä ryhtyvät tätä tärkeää sosiaalipoliittista tehtävää
25077: toteuttamaan. Näin saavutettaisiin sitä paitsi kokemusta
25078: valtion avustamusta työttömyysvakuutuksesta, ennenkuin
25079: asiata ryhdytään lainsäädäntötietä järjestämään.
25080:     Valtion a vustamien kassojen tulisi ainakin jossakin
25081: määrin olla järjestettyjä työttömyysvakuutukselle yleisesti
25082: asetettujen vaatimusten mukaan. Eduskunnan mielestä
25083: olisi niiltä ainakin vaadittava: että ne vakuutuslaitoksina
25084: jakavat työttömyysapua vain omille osakkailleen; etteivät
25085: ne anna avustusta työlakkoon tai työnsuUmun osallisille,
25086: eikä osakkaille, jotka kassan hallituksen harkinnan mu-
25087: kaan ovat riittävättä syyttä työstään eronneet tai pätevästä
25088: syystä siitä erotetut, eikä myöskään osakkaille, jotka il-
25089: man kassan hallituksen hyväksymää syytä kieltäytyvät vas-
25090: taanottamasta sen tarjoamaa, heidän kykyään vastaavaa
25091: työtä, josta maksetaan kohtuullinen palkka; että päivit-
25092: täinen avustus kassasta on yleensä oleva a vustetta van ta-
25093: vallista työansiota pienempi; etteivät kassat käytä varojaan
25094: vakuutukselle vieraisiin tarkoituksiin; että niiden hallinto
25095: on tyydyttävällä kannalla sekä ennen kaikkea, että ne alis-
25096: tuvat julkiseen tarkastukseen, joka sopivimmin voitaisiin
25097: jättää vakuutustarkastajan tehtäväksi. Näillä ehdoilla
25098: olisi valtion myönnettävä kassoille apuraha, joka vastaa
25099: ainakin kolmatta osaa kassan osakkailleen suorittamasta
25100: avustuksesta. Apurahaa hakiessaan tulisi kassan näyttää
25101: mainitun viranomaisen antama todistus siitä, että kassan
25102: toiminta on ylempänä mainitulla tavalla järjestetty, ja olisi
25103: avustus myönnettävä puolivuosittain maksettavaksi sen mu-
25104: kaan kuin kassa osottaa edellisellä vuosipuoliskolla työttö-
25105: myysapua suorittaneensa.
25106: 6    1911. -   Edusk. anom. -       Anomusmiet. N :o 15.
25107: 
25108:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, on Eduskunta puo-
25109: lestaan päättänyt,
25110: 
25111:                että .19112 1-'Uoden valtion menoarvioehdotuk-
25112:            seen otetaan 1300,000 ma:rkan määräraha Halli-
25113:            tuksen käytettäväksi, osittain apurahoina kun-
25114:            nille, jotka joko tilapäistä työttömäin avustusta
25115:            tahi pysyväisen työttömyysrahaston perusta-
25116:            Jnista tai jo olemassa olevain amlstmnista var-
25117:            ten sellaisia anovat, osittain avustuksina, joita
25118:            määrätyssä suhteessa myönnettäisiin sellaisille
25119:            työ1Jäestön keskuudessa per-ustetuille, julkiseen
25120:            tarkastukseen alistuville kassoille, joista työttö-
25121:            myysa~·ustuksia kassan osakkaille jaetaan.
25122: 
25123: 
25124:    Tämän päätöksen mukaisesti on Eduskunta ala-
25125: maisessa vastauksessaan armolliseen esitykseen varojen
25126: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
25127: tulot eivät riitä, ottanut huomioon vastaavan 200,000 mar-
25128: kan määrärahan. Eduskunta saa siis alamaisesti anoa,
25129: 
25130:               että Teidän Keisarillinen M ajesteetinne su-
25131:            vaitsisi armossa vahvistaa Eduskunnan edellä
25132:            nwinitun päätöksen.
25133: 
25134:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25135: 
25136:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
25137: 
25138: 
25139: 
25140: 
25141:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
25142:                1911.- Anomusmletintö'N:o 16.
25143: 
25144: 
25145: 
25146: 
25147:           Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 4
25148:           valtion ja kuntain työolojen järjestämistä tar-
25149:           koittavien anomusehdotusten johdosta.
25150:     Valmistavaa käsittelyä varten on Eduskunta Työ-
25151: väenasiain valiokuntaan lähettänyt edustaja Lehtosen
25152: y. m. anomusehdotuksen N:o 92, joka koskee valtion ja
25153: kuntain työolojen järjestämistä, sekä edustaja Helenius-
25154: Seppälän anomusehdotuksen N:o 93 valtion työolojen jär-
25155: jestämisestä.
25156: 
25157: 
25158:      Ensinmainitussa anomusehdotuksessa pyydetään ase-
25159: tettavaksi komitea, jonka tulisi hankkimansa selvityksen
25160: nojalla laatia ehdotus valtion ja kuntien työolojen jär-
25161: jestämiseksi työntekijäin tarpeita vastaavalla tavalla ja
25162: olisi tähän komiteaan kutsuttava valtion ja kuntain työ-
25163: läisten järjestöjen valitsemia edustajia ainakin puolet sen
25164: jäsenluvusta. Komitealle ohjeeksi esittävät anomuksen-
25165: tekijät, että rautateitten rakennustyöläisten alin työ-
25166: palkka olisi vuoden ympäri pätevällä tariffilla määrättävä
25167: paikallisiin oloihin katsoen riittäväksi; että valtion puo-
25168: lesta olisi lääkärinhoito ja lääkeapu taattava työläisille
25169: ja heidän perheilleen; että urakkatyö olisi kiellettävä;
25170: että valtion töiden saannissa olisi etusija annettava niille,
25171: jotka jo pitemmän aikaa vakinaisesti ovat valtion töissä
25172: työskennelleet; että työsopimukset tehtäisiin ainoastaan
25173: työväen ammatillisten liittojen ja näiden osastojen kanssa
25174: sekä että järjestyssääntöjä laadittaessa ja työnjohtajia
25175: asetettaessa olisi työväelle annettava ratkaiseva sanan-
25176: valta. - Edustaja Helenius-Seppälän anomusehdotus tar-
25177: koittaa vain valtion töitä ja, kuten perusteluista käy ilmi,
25178: 2              1911. -   Anomusmietintö N:o 16.
25179: 
25180: etupäässä 48 tunnin viikkotyöajan säännöksi ottamista
25181: niissä; minkä ohessa yötyö, mikäli suinkin mahdollista,
25182: olisi poistettava ja tehdas- ja ulkotöissä järjestettävä vä-
25183: hintään 40 tuntinen yhtämittainen pyhälepo, ja olisi tästä
25184: saatu kokemus saatettava yleisön tietoon kehottimeksi
25185: kunnille ja yksityisille kokeilemaan tällä alalla, jotta pi-
25186: kemmin päästäisiin lailla säädettävään säännönmukaiseen
25187: 48 tunnin työaikaan viikossa.
25188:     Yksikamarisen Eduskunnan aikana on valtion ja kun-
25189: tain työolojen järjestämisestä alotteita Eduskunnassa
25190: lukuisasti tehty, mutta ainoastaan 1908 vuoden toisilta
25191: valtiopäiviltä on olemassa valiokunnan mietintö asiasta
25192: (työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 7). Sitä ei Edus-
25193: kunnassa kuitenkaan ehditty loppuun käsitellä.
25194:     Mainitussa mietinnössä on lyhyt selostus puheenalai-
25195: sista työoloista ulkomailla ja laajemmin tehdään siinä
25196: asianomaisilta keskusvirastoilta ja suurempien kaupun-
25197: kien maistraateilta hankittujen tietojen mukaan selvää
25198: vastaavista oloista meillä, eikä Valiokunta ole katsonut
25199: syytä olevan hankkia lisäselvitystä asiasta, koska olot
25200: eivät tässä suhteessa liene mainitusta ajasta sanottavasti
25201: muuttuneet.
25202:     Valtion ja kuntain töissä on meillä yllämainittujen
25203: tietojen mukaan lukuisat ammatit edustettuina. Niinpä
25204: on valtiolla monenlaisia rakennustyöntekijöitä etenkin
25205: Tie- ja vesirakennusten sekä Yleisten rakennusten ylihalli-
25206: tusten alaisissa töissä, tehdastyöläisiä Rautatiehallituksen
25207: tehtaissa ja Metsähallituksen sahoissa, metsä- ja maan-
25208: viljelystyöväkeä kruununmailla, sekä Senaatin kirjapai-
25209: nossa kirjapainotyöntekijöitä. Kunnilla on sähkö-, kaasu-,
25210: vesijohto- ja rakennustyöläisiä sekä joukko ulkotyönte-
25211: tekijöitä.
25212:     Työsopimuksista näissä töissä mainittakoon tässä
25213: seuraavaa.
25214:      Työväen ammattijärjestöjen kanssa ei ole tehty sopi-
25215: muksia kuin ani harvoin muutamissa kaupungeissa. Joil-
25216:                   Valtion ja kuntalo työolot.               3
25217: lakin työpaikoilla käytännössä olevat järjestyssäännöt on
25218: tavallisesti työnantaja työntekijäin mieltä kuulematta
25219: laatinut. Työväkeä otettaessa useat keskusvirastot ja
25220: kaupunkikunnat antavat etusijan niiden töissä ennen ol-
25221: leille työntekijöille. - Työaika on enimmäkseen 10, usein
25222: myöskin 9 tuntia päivässä ja vaihtelee 51-60 tuntiin vii-
25223: kossa, riippuen työajan pituudesta pyhäaattona; talvisin
25224: on työaika ulkotöissä usein hyvinkin lyhyt. Yö- ja pyhä-
25225: työtä tehdään vain välttämättämissä poikkeustapauk-
25226: sissa, kuten puiden uitossa, sahatöissä ja kaupunkien
25227: kaasutehtaissa. Aivan erikoiset ovat työolot työaikaan
25228:  nähden Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen alaisissa
25229: töissä niille ominaisen laadun vuoksi. Perin harvoissa ta-
25230:  pauksissa on työläisillä pieni kesäloma täydellä palkalla. -
25231:  Palkan suuruudesta on tietoja vain rautatierakennustöissä.
25232:  Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan maksettiin vuoden
25233:  1909 eri kuukausina keskimäärin miespäivätyöstä: työ-
25234:  ajan mukaan maksettaessa Joensuun-Nurmeksen rata-
25235:  rakennuksella Smk. 2,81-3,21 ja Kemin-Rovaniemen
25236:  radalla Smk. 3,05-3,50, sekä urakkapalkalla edellisellä
25237:  Smk. 3,13-4,23 ja jälkimäisellä Smk. 3,76-5,76, ja hevos-
25238:  päivätöistä samoilla ratarakennuksilla: työajan mukaan
25239:  palkatuille Smk. 5,32-6,02 ja Smk. 6,26-6,89, sekä ura-
25240:  kalla oleville Smk. 5,34-6,92 ja Smk. 5,98-8,09. Urakka-
25241:  järjestelmä sekä välillisenä että välittömänä on varsin
25242:  laajalti käytännössä. Tavallisesti annetaan työt, milloin
25243:  vain mahdollista, urakalle, josta mainitaan olevan etua
25244:  sekä työnantajille että työntekijöille, koska silloin ei tar-
25245:  vitse palkata suurta tarkastajajoukkoa, työn suoritus ta-
25246:  vallisesti on nopeampi ja työntekijä ansaitsee enemmän
25247:  kuin tunti- tahi päiväpalkalla työskennellessään, niinkuin
25248:  äsken esitetyt numerotkin osoittavat. Jos työläiset eivät
25249:   urakastaan saisi kohtuullisen päiväpalkan veroista
25250:   ansiota, sovitaan joskus palkasta erittäin sillä kertaa.
25251:   Erittäinkin Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen suurissa
25252:   rakennustöissä ja Metsähallituksen alaisissa laajoissa pui-
25253: 4               19ll. -   Anomusmietintö N:o 16.
25254: 
25255: den hakkuissa ja vedoissa pidetään urakkatyötä välttä-
25256: mättömänä, koska valvonta muuten tulisi kovin vaikeaksi
25257: ja liian kalliiksi. Väliurakkajärjestelmääkään, jota var-
25258: sinkin käytetään Yleisten rakennusten ylihallituksen töis-
25259: sä, ei eräiden keskusvirastojen mielestä voi poistaa aiheut-
25260: tamatta suunnattomia kustannuksia valtiolle. Työnantajan
25261: puolelta ei ole väliurakoitsijoita velvoitettu työsopimuk-
25262: siinsa ottamaan työväen etuja turvaavia määräyksiä, ku-
25263: ten ulkomailla verrattain laajalti on tapana. Kerran vii-
25264: kossa, joka toinen viikko tai kahdesti kuukaudessa tapah-
25265: tuva palkanmaksu toimitetaan valtion töissä yleensä itse
25266: työmaalla tai laajoissa ulkotöissä mahdollisimman lähellä
25267: työpaikkaa, ja kaupungeissa enimmäkseen rahatoimi-
25268: kamarissa. - Työväen terveyden- ja sairaanhoitoa eri-
25269: näisten ylihallitusten alaisissa töissä on tavalla tai toisella
25270: valvottu.-
25271:     Valtio ja kunnat ovat työnantajina jonkun verran
25272: toisessa asemassa kuin yksityiset. Viimemainittujen täy-
25273: tyy, järjestäessään työolojaan työväensuojelusnäkökohtia
25274: silmälläpitäen, tarkoin punnita työn tuottavaisuutta ja
25275: voivat niin ollen vain varovaisesti edeten toteuttaa tällä
25276: alalla ajanoloon yhä kasvavia vaatimuksia. Kunnat sitä-
25277: vastoin ja varsinkin valtio voivat, siihen nähden etteivät
25278: ne samassa määrässä ole töittensä kannattavaisuudesta
25279: riippuvaisia, rohkeammin, joskaan ei harkinnatta, käydä
25280: uusia alotteita toteuttamaan. Valiokunnan mielestä voi-
25281: daankin kunnilta ja erittäinkin valtiolta vaatia, että ne
25282: työolojaan järjestäessään enemmän kuin yksityiset kiin-
25283: nittävät huomiota sosiaalipoliittisiin näkökohtiin ja saat-
25284: tavat työläistensä olot mahdollisimman edullisiksi. Suu-
25285: rimpana työnantajana voi valtio täten tuntuvasti edistää
25286: työväen olojen parantumista maassamme.
25287:     Varsinkin on kysymykseen työajasta Valiokunnan
25288: mielestä huomiota kiinnitettävä. Niinkuin anomusehdo-
25289: tuksessa N:o 93 mainitaan, ei tämä kysymys ole tärkeä
25290: ainoastaan työntekijän terveyden, työkykyisyyden ja nii-
25291:                   Valtion ja kuntain työolot.             5
25292: 
25293:  den vaatimusten kannalta, jotka hänelläkin on oikeus elä-
25294: mälle asettaa, vaan ennenkaikkea työväen henkisen va-
25295: listuksen vuoksi. Työnantajaliekin on lyhyt työpäivä pai-
25296: kottain ulkomailla, varsinkin Englannissa, osoittautunut
25297: edulJiseksi. Tämä johtuu suureksi osaksi työntekijän suu-
25298: remmasta virkeydestä ja enenevän sivistyksen kasvatta-
25299: masta työkykyisyydestä. Ulkomailla saavutettuja ko-
25300: kemuksia meillä sovellettaessa on kuitenkin huomioon
25301: otettava, että olosuhteet meillä ilmastoon, työnvälineisiin
25302: ja muihin työoloihin nähden enemmän tai vähemmän
25303: eroavat ulkomailla vallitsevista, minkä vuoksi tällainen so-
25304: veltaminen onnistuakseen kaipaa tarkkaa ja monipuo-
25305: lista harkintaa. Myöskin muut puheenaoleviin työoloihin
25306: kohdistuvat vaatimukset kaipaavat Valiokunnan mielestä,
25307: mikäli niitä ei jo ole toteutettu mutta kenties ovat toteu-
25308: tettavissa, kypsyttävää harkintaa. Valiokunta ei sen-
25309: vuoksi katso voivansa ryhtyä yksityiskohtaisesti punnit-
25310: semaan tehtyjen vaatimusten toteuttamismahdollisuuksia.
25311:     Valiokunta asettuu näin ollen, ja erittäinkin valtion
25312: ja kuntain monien eri työalojen oleellisiin eroavaisuuksiin
25313: katsoen, käsiteltävinä olevain anomusehdotusten suhteen
25314: samalle kannalle kuin 1908 vuoden toisten valtiopäiväin
25315: työväenasiain valiokunta, ehdottaen hyljättäväksi ano-
25316: musehdotuksen N:o 93, jossa enemmittä valmisteluitta
25317: pyydetään ryhdyttäväksi ennenmainittuihin toimenpitei-
25318: siin, sitävastoin edustaja Lehtosen anomusehdotusta hy-
25319: väksyttäväksi sikäli kuin siinä anotaan komitean asetta-
25320: mista, jonka tulisi hankkimansa selvityksen nojalla laatia
25321: ehdotus valtion työolojen järjestämiseksi.
25322:     Kuntain työoloista lausuu useinmainittu valiokunta:
25323: >>Kuntain työolojen järjestämiseen ei valiokunta ole kat-
25324: sonut tarpeelliseksi ehdottaa komitean tehtävää ulotetta-
25325: vaksi. Sen sijaan kuin valtion työolot voidaan järjestää
25326: hallinnollisilla toimenpiteillä, vaadittaisiin kuntiin näh-
25327: den sellaisia uudistuksia varten, joita eivät kunnat itse
25328: vapaaehtoisesti toimeenpane, kunnallista itsehallintoa ra-
25329: 6              191 t. -   Anomusmietintö N:o t 6.
25330: 
25331: joittavaa lainsäädäntöä. Siihen valiokunnan mielestä ei
25332: kuitenkaan ole pakottavia syitä, semminkin kun kunnal-
25333: lisasetukset piakkoin tullevat uudistettaviksi kansanval-
25334: taiseen suuntaan ja siitäkin epäilemättä johtuu, että kun-
25335: tain työolot järjestetään yhä enemmän ajanmukaiselle
25336: kannalle.>> - Omaksuen tämän mielipiteen ei Valiokunta
25337: voi tässä suhteessa ehdottaa anomusehdotusta hyväk-
25338: syttäväksi.
25339:     Myöskään ei Valiokunta voi hyväksyä edustaja Leh-
25340: tosen anomusehdotusta siinä kohden, että työläisten edus-
25341: tajia olisi komiteassa oleva ainakin puolet sen jäsenluvusta.
25342: Valiokunnankin mielestä on työväen etujen valvominen
25343: komiteassa suotava, mutta ei ole syytä tarkemmin mää-
25344: rätä komitean kokoonpanoa.
25345:     Ylläolevan perusteella Valiokunta kunnioittaen eh-
25346: dottaa Eduskunnan anottavaksi,
25347:                 että asetettaisiin komitea, jonka tulisi hankki-
25348:             mansa selvityksen nojalla laatia ehdotus valtion
25349:             työolojen järjestämiseksi sekä sen omissa että
25350:             väliurakalla teetettävissä töissä niin, että työolot
25351:             saataisiin3_vastaamaan niitä oikeutettuja vaati-
25352:             muksia, joita voi valtiolle työnantajana asettaa;
25353:             sekä]
25354:                 että jäseniksi tähän komiteaan kutsuttaisiin
25355:             myöskin työväestön edustajia.
25356: 
25357: 
25358:     Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
25359: johtaja Erkko (ositt.), varapuheenjohtaja E. S. Yrjö
25360: Koskinen, jäsenet Björk, Hjelt, Jalava, A. Jokinen, Lah-
25361: densuo, M. Latvala, Lundström, Mynttinen, Paasivuori,
25362: (ositt.) Pohjola, Pärssinen, Ripatti, Salo, Wiljakainen
25363: (ositt.) ja Vuorimaa (ositt.) sekä varajäsenet Honkajuuri
25364:  ositt.) Kaskinen, Lehtonen (ositt.), Pohjaväre (ositt.)
25365: ja L. Typpö (ositt.).
25366:     Helsingissä toukokuun 9 päivänä 1911.
25367:                         Vastalause.                     7
25368: 
25369: 
25370: 
25371: 
25372:                        Vastalause.
25373:     Käsitellessään anomusehdotuksissa esitettyjä työväen-
25374: suojelusvaatimuksia ei Valiokunta ole katsonut voivansa
25375: puoltaa lakiesityksen vaatimista 8 tunnin työpäivän
25376: käytäntöön ottamisesta, yötyön poistamisesta ja viik-
25377: koa kohti 40 tunnin yhtämittaisen Iepoajan aikaansaa-
25378: misesta valtion ja kuntain ;töissä. Valiokunta on sitä
25379: mieltä, että mainittujen suojelusvaatimusten toteutta-
25380: minen on ennenaikaista ja että vain tarkan ja moni-
25381: puolisen harkinnan perästä voidaan työaikaa koskevia
25382: osittaisiakaan uudistuksia toteuttaa.
25383:     Tätä Valiokunnan käsitystä emme voi hyväksyä.
25384: Nykyoloihin katsoen pidämme kysymyksessä olevain
25385: suojelusvaatimusten toteuttamisen yleensä kaikissa töissä
25386: ei ainoastaan mahdollisena vaan myöskin välttämättö-
25387: män tarpeellisena. Mahdolliseksi tekee sen kaikilla työ-
25388: aloilla saavutettu nopeus työnteossa. Ja tämä seikka,
25389: joka nykyisten pitkien työpäiväin käytännössä ollen on
25390: yhtenä tärkeänä syynä työväestölle ja koko yhteiskun-
25391: nalle tuhoisaan työnpuutteeseen, tekee mielestämme työ-
25392: ajan lyhentämisen myöskin välttämättömäksi. Työajan
25393: lyhentämisellä voidaan mielestämme jossain määrin vä-
25394: hentää työn puutetta ja sen seurauksia. Tämän uudis-
25395: tuksen käytäntöön ottamista helpottaa se, että työnteko
25396: sen kautta tulee voimaperäisemmäksi ja joutuisuus suu-
25397: remmaksi kuin pitkinä työpäivinä, niinkuin ulkomailla
25398: saatu kokemus yleensä on osottanut. Virkistyksen, per-
25399: heseurustelun, tietojen kartuttamisen ja yleishyödyllisten
25400: asiain harrastamisen tilaisuus edistää voimakkaan ja
25401: älykkään työluokan muodostumista, mikä on koko kan-
25402: 8             1911.- Anomusmietintö N:o 16.
25403: 
25404: san yleisedun kannalta tärkeää olemassaolon kilpailun
25405: vallitessa eri maiden teollisuuksien kesken. Selvää on
25406: myöskin, että yötyön kielto ja viikottainen 40 tunnin
25407: yhtämittainen lepo tehokkaasti edistää tätä tarkoitusta.
25408:     Valtio ja kunnat ;ovat yksityisiä työnantajia edulli-
25409: semmassa asemassa siihen nähden, etteivät ne ole sa-
25410: massa määrin riippuvaisia töittensä kannattavaisuudesta,
25411: joten jo senkin vuoksi voi vaatia, että ne etukädessä
25412: saattavat työläistensä olot mahdollisimman edullisiksi.
25413: Myöskin periaatteellisista syistä pitäisi valtion ja kun-
25414: tain toimia muiden työnantajain esimerkkinä, koska se
25415: jouduttaisi sosiaalipoliittisten kysymysten suotuisaa rat-
25416: kaisua maassamme. Näin ollen on mielestämme täysi
25417: syy yhtyä anomusehdotuksessa esitettyihin työväensuef-
25418: jelusvaatimuksiin, joiden toteuttamista työväestö jo voi-
25419: makkaasti ja täydellä syyllä vaatii yksityisiinkin työn-
25420: antajiin nähden.        Emme puolestamme voi antaa
25421: mitään merkitystä sille, että Valiokunnan anoma komi-
25422: tea tutkisi näitä kysymyksiä, koska sellainen vain vii-
25423: vyttäisi asiaa, joka meidän mielestämme nyt jo voidaan
25424: toteuttaa. Sitä paitsi Valiokunnan ehdotuksen mukaan
25425: jäisivät kuntain työolot edellämäinittuihin työväensuo-
25426: jelusmääräyksiin nähden ennalleen, ilman että niitä lain-
25427: säädännön kautta millään tavoin järjestettäisiin. Tämä
25428: ei meitä tyydytä, sillä jos kohta kunnallisen itsehallin-
25429: non tehtäviin kuuluu kuntain töiden yksityiskohtainen
25430: järjestely, on kuitenkin mielestämme tässä kohdin asia
25431: yleisellä lailla järjestettävä.
25432:      Mutta vaikka edellämainitut työväen suojelusvaati-
25433: mukset toteutettaisiin ilman edelläkäypää komitean tut-
25434: kimista, olisi tarpeen komitean asettaminen valtion työ-
25435: olojen tutkimista ja järjestämistä varten muita anomus-
25436: ehdotuksessa esitettyjä vaatimuksia silmällä pitäen. Tä-
25437: män komitean kokoonpanoon nähden on valiokunta hyl-
25438: jännyt sen anomuksessa lausutun ehdotuksen, että siihen
25439: olisi kutsuttava valtion työläisten järjestöjen valitsemia
25440:                           Vastalause.                        9
25441: 
25442: edustajia ainakin puolet jäsenluvusta. Koska kuitenkin
25443: mainittu anomus sisältää vaatimuksia työpalkan mää-
25444: räämisestä, työntekijän terveydenhoidosta, urakkatyön
25445: poistamisesta y. m. työväen etuja koskevista asioista, on
25446: tärkeää, että työläiset omain edustajiensa kautta saavat
25447: mainitussa komiteassa esittää tarpeitaan.
25448:    Näillä perusteilla ehdotamme Eduskunnan anottavaksi,
25449: 
25450:                että hallitus toimittaisi ensi f'altiopäiville
25451:            lakiesityksen 8 tunnin työpäif'än käytäntöön ot-
25452:            tamisesta, yötyön poistamisesta mikäli työn tek-
25453:            nillinen laatu ei sitä välttämättä vaadi, ja viik-
25454:            koa kohti 40 tunnin yhtämittaisen lef'on säätä-
25455:            misestä f'altion ja kuntain työssä, sekä
25456:                että hallitus asettaisi komitean, jonka tulisi
25457:            hankkimansa selvityksen nojalla laatia ehdotus
25458:            valtion työolojen järjestämiseksi työntekijäin tar-
25459:            peita ~Jastaavalla ta~Jalla ja kutsuisi siihen ~Jal­
25460:            tion työläisten järjestöjen valitsemia edustajia
25461:            ainakin puolet komitean jäsenluvusta.
25462: 
25463:     Helsingissä, 9 p:nä toukokuuta 1911.
25464: 
25465:      J. K. Pohjola.                     Oskari jalava.
25466:      A. Salo.                           W. Lundström.
25467:      Frans Lehtonen.                    Alma jokinen.
25468:                         H. Pärsslnen.
25469: Painettu Raittiuskansan Kirjapainossa Helsingissä 1911.
25470:    1911. -    Edusk. anom. -      Anomusmiet. N :o 16.
25471: 
25472: 
25473: 
25474: 
25475:                  S u o m e n E d u s k u n n n n a 1 a m a i-
25476:              n e n anomus valtion ja kuntain työolo-
25477:              jen järjestämisestä.
25478: 
25479: 
25480: 
25481: 
25482:       Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
25483:               ja Suuriruhtinas T
25484: 
25485: 
25486: 
25487: 
25488:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia valtion ja
25489: kuntain työolojen järjestämisestä, ja on Eduskunta nämä
25490: ehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsitellyt.
25491: 2 1911. -    Edusk. anom. -       Anomusmiet. N:o 16.
25492: 
25493:     Valtio ja kunnat ovat työnantajina jonkun verran toi-
25494: sessa asemassa kuin yksityiset. Kun viimemainittujen jär-
25495: jestäessään työolojaan työväensuojelusnäkökohtia silmällä-
25496: pitäen täytyy tarkoin punnita työn tuottavaisuutta ja sen
25497: vuoksi vain varovaisesti toteuttaa tällä alalla yhä kasvavia
25498: vaatimuksia, voivat valtio ja kunnat, ne kun eivät samassa
25499: määrässä ole töidensä kannattavaisuudesta riippuvaisia,
25500: tuntuvasti edistää työväen olojen parantamista. Kunnilta
25501: ja erittäinkin valtiolta voidaankin vaatia, että ne työolo-
25502: jaan järjestäessään enemmän kuin yksityiset ottavat huo-
25503: mioon sosiaalipoliittisia näkökohtia ja saattavat työläis-
25504: tensä olot mahdollisimman suotuisiksi.
25505:     Varsinkin on kysymykseen työajasta Eduskunnan mie-
25506: lestä huomiota kiinnitettävä. Tämä kysymys ei ole tärkeä
25507: ainoastaan työntekijän terveyden, työkykyisyyden ja nii-
25508: den vaatimusten kannalta, jotka hänellä on oikeus elä-
25509: mälle asettaa, vaan ennen kaikkea työväen henkisen valis-
25510: tuksen vuoksi. TyönantajaHekin on lyhyt työpäivä pai-
25511: koittain ulkomailla, varsinkin Englannissa, osottautunut
25512: edulliseksi. Tämä johtuu suureksi osaksi työntekijän suu-
25513: remmasta virkeydestä ja enenevän sivistyksen kasvatta-
25514: masta työkykyisyydestä. Ulkomailla saavtitettuja koke-
25515: muksia sovellettaessa on kuitenkin huomioon otettava,
25516: että olosuhteet Suomessa ilmastoon, työnvälineisiin ja mui-
25517: hin työoloihin nähden enemmän tai vähemmän eroavat
25518: ulkomailla vallitsevista, minkä vuoksi kysymys, tullakseen
25519: onnistuneesti ratkaistuksi, tässä kohden kaipaa tarkkaa ja
25520: monipuolista harkintaa. Myöskin muut puheena oleviin
25521: työoloihin kohdistuvat vaatimukset kaipaavat, mikäli niitä
25522: ei jo ole toteutettu, mutta kenties ovat toteutettavissa, eri-
25523: koista valmistusta.
25524:     Tähän nähden on Eduskunta sitä mieltä, että olisi ase-
25525: tettava komitea, jonka tulisi hankkimainsa selvitysten no-
25526: jalla laatia ehdotus valtion ja kuntain työolojen järjestä-
25527: miseksi. Kun työväen etujen valvominen komiteassa olisi
25528: suotavaa, olisi jäseniksi siihen kutsuttava myöskin työväes-
25529: tön edustajia.
25530:                Valtion ja Imntain työolot.                   3
25531: 
25532:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisaril-
25533: liselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
25534: 
25535:               että asetettaisiin komitea, jonka tulisi hank-
25536:           kimainsa selvitysten nojalla laatia ehdotus val-
25537:           tion ja kuntain työolojen järjestämiseksi sekä
25538:           niiden omissa että väliurakalla tehtävissä töissä,
25539:           niin että työolot saataisiin vastaamaan niitä oi-
25540:           keutettuja vaatimuksia, joita voi valtiolle ja /t,un-
25541:           nille työnantajina asettaa; sekä
25542:               että jäseniksi tähän komiteaan kutsuttaisiin
25543:           myöskin työväestön edustajia.
25544: 
25545:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25546: 
25547:    Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1911.
25548: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1911.
25549:                1911. -   Anomusmietintö N:o t7.
25550: 
25551: 
25552: 
25553: 
25554:                Maatalousvaliokunnan mietintö N:o
25555:            4 maanviljelysharrastusta elvyttävien retkei-
25556:            lyjen toimeenpanemisen edistämistä koske-
25557:            vien anomusehdotusten johdosta.
25558: 
25559:     Eduskunta on pöytäkirjanotteella helmikuun 21 p:nä
25560: lähettänyt valiokunnalle Valmistelevaa käsittelyä varten
25561: edustajain M. Latvalan y. m. anomusehdotuksen n:o 82
25562: maanviljelysharrastusta elvyttävien retkeilyjen toimeen-
25563: panemisen edistämisestä sekä edustajain Hannisen y. m.
25564: anomusehdotuksen n:o 81 pienviljelijäin opintomatkojen
25565: toimeenpanon edistämisestä yleisillä varoilla.
25566: 
25567: 
25568: 
25569:     Kaikkialla, missä pienviljelyksen kohottamiseen on
25570: kiinnitetty suurempaa huomiota, on samalla myöskin pien-
25571: viljelijäin opintomatkain m~rkitys edistystoimenpiteenä
25572: tunnustettu ja niiden toimeenpanoa on sekä valtion että
25573: yksityisten edistysseurain taholta avustettu. Niinpä esim.
25574: Tanskassa on jo pitkät ajat järjestetty tällaisia retkiä.
25575: Niiden osanottajille myönnetään vapaat matkat rautateillä
25576: sekä rahallista avustusta yleisistä varoista. Saatavana ole-
25577: vien tietojen mukaan otti Tanskassa v. 1900 opintoretkei-
25578: lyihin osaa 510 pienviljelijää, jotka saivat valtiolta avus-
25579: tusta 9,770 kruunua. Vuonna 1904 oli retkeilijäin luku
25580: 651, saaden avustusta vähän yli 14 tuh. kruunua. Ruot-
25581: sissa, jossa pienviljelijäin asemaa on vasta viime aikoina
25582: 2              1911. -   Anomusmietintö N:o 17.
25583: 
25584: ruvettu huomattavammin tukemaan, otti v. 1908 järjestet-
25585: tyihin retkeilyihin osaa 540 henkilöä, ollen retkelle pyrki-
25586: jöitä runsaasti puolta enemmän. Avustuksena retkeili-
25587: jöille antoivat silloin yksityiset seurat 26,957 kruunua ja
25588: valtio 16,473 kruunua.
25589:      Meillä Suomessa on pienviljelijäin opintoretkeilyjä
25590: pantu toimeen aina vuodesta 1898 lähtien. Niiden jär-
25591: jestäjinä ovat etupäässä olleet maanviljelys- ja talousseu-
25592: rat sekä viime aikoina myös muutamin paikoin maamies-
25593: seurat. Maatalousseurojen keskusliiton kokouksissa on
25594: vuosina 1902 ja 1908 käsitelty kysymystä pienviljelijäin
25595: opintomatkain järjestämisestä. Tehtyjen päätösten nojalla
25596: on sittemmin laadittu ohjeita opintomatkoja varten sekä
25597: anottu valtiolta huojennusta matkustuspileteissä rautatiellä.
25598:      Retkeilyjä on meillä eri vuosina toimeenpantu kautta
25599: maan. Retkeilijäin luku ja niille annettujen avustusten
25600: suuruus eivät käy tilastoista tarkoilleen selville, mutta seu-
25601:  rojen vuosikertomukset kuitenkin osottavat, että retkelle
25602:  pyrkijöitä on monin paikoin ollut paljon enemmän kuin
25603:  varojen niukkuuden vuoksi on voitu avustaa, vaikkakin
25604:  annetut avustukset ovat yleensä olleet varsin vähäisiä.
25605:      Maamiesten kesken meillä yleensä myönnetään ja
25606:  maanviljelysseurojen vuosikertomuksiin liitetyt selonteot
25607:  toimeenpatmuista retkistä myöskin osoittavat, että kysy-
25608:  myksessä olevat opintoretket ovat tarkoitustaan vastaavia.
25609:  Niiden kautta on pienviljelijäissä herätetty ammatti-intoa
25610:  ja harrastusta, joka on kannustanut heitä entistään tehoi-
25611:  sampaan toimintaan viljelyksensä ja taloutensa kohotta-
25612:  miseksi.
25613:      Maatalousvaliokunta käsitellessään esilläolevia ano-
25614:  muksia on myöskin tullut vakuutetuksi pienviljelijäin opin-
25615:  tomatkain tarkoituksenmukaisuudesta. Näillä retkillä voi-
25616:  vat pienviljelijät ottamalla selkoa toisten viljelijöiden ko-
25617:  kemuksista korvata ammattitietojensa puutetta, ja ne voi-
25618:  vat myöskin vaikuttaa herättävästi pienviljelijäin uupu-
25619:   neeseen itseluottamukseen. Valiokunta siis kannattaa ano-
25620:                      Pienvltjelijäin retkeilyt.                 3
25621: 
25622: muksissa esitettyä ehdotusta, että pienviljelijäin opinto-
25623: matkoja olisi yleisillä varoilla avustettava. Kun ne varat,
25624: joita maanviljelysseurat nykyään nauttivat, kaivataan ki-
25625: peästi toisiin jo aikasemmin suunniteltuihin ja määrättyi-
25626: hin toimenpiteisiin, niin olisi Valiokunnankin mielestä
25627: maanviljelys- ja talousseuroille tarkoitusta varten myön-
25628: nettävä erityinen apuraha. Ehdotettua 60,000 markkaa
25629: vuosittain pitää Valiokunta kuitenkin tällä kertaa liian
25630: korkeana, vaan on sitä mieltä, että puolet siitä eli keski-
25631: määrin 1,500 markkaa seuraa kohti vuodessa olisi aluksi
25632: riittävä.
25633:      Mitä niihin ehtoihin tulee, jotka apurahoja myönnet-
25634: täessä olisivat mahdollisesti määrättävät, on Valiokunnassa
25635: lausuttu, että käyntipaikkoja valitessa olisi huomio etu-
25636:  päässä käännettävä sellaisiin hyvinhoidettuihin pientiloihin,
25637: jotka lähinnä vastaavat retkeilijäin omia olosuhteita sekä
25638: että retkikuntia johtamaan olisi valittava ammatillisesti
25639:  päteviä ja pienviljelijäin oloihin perehtyneitä henkilöitä.
25640:  Vaikka nämä seikat sellaisinaan ovat huomiota ansaitsevia,
25641:  ei Valiokunta kuitenkaan ole katsonut tarpeelliseksi, että
25642:  Eduskunta ryhtyisi näistä asioista päätöstä tekemään, koska
25643:  maatalousseurojen keskusliitto jo on yleiset ohjeet tälläisia
25644:  retkeilyjä varten laatinut ja mikäli niihin lisäyksiä ehkä kai-
25645:  vataan voidaan ne paraiten samalla taholla täydentää.
25646:  Kuitenkin on Valiokunta tahtonut nimenomaan huomaut-
25647:  taa siitä, että osanottajiksi retkeilyihin olisi avustettava sel-
25648:  laisia maataviljeleviä henkilöitä, jotka ennenkaikkea ovat
25649:  retkeilyjen kautta saavutettavan elvyttävän vaikutuksen tar-
25650:  peessa, nimittäin vähävaraisia pikkutilallisia, torppareita
25651:  ja muita vuokraajia tahi heidän perheenjäseniään.
25652:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdot-
25653:  taa Eduskunnan anottavaksi,
25654: 
25655:                 että maanviljelys- ja talousseurain käytet-
25656:              täväksi yleisistä varoista myt.Jnnettäisiin 30,000
25657:              markan suuruinen vuotuinen määräraha pien-
25658: 4             1911. -   Anomusmietintö N:o 17.
25659: 
25660:            viljelijttin opintoretkeilyjen toimeenpanemista
25661:            varten.
25662: 
25663: 
25664: 
25665:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
25666: Paasikivi (osittain), varapuheenjohtaja Saa lasti, jäsenet
25667: Arokallio (osittain), Brander, Honkajuuri, Huttunen, Lauta-
25668: salo, Mäki, Pulkkinen, Rannikko, Storbjörk, Takoi sekä
25669: varajäsenet Hanninen, Jalonen, Täg ja osittain Astala,
25670: Miettinen ja Vatanen.
25671: 
25672:     Helsingissä toukokuun 11 p:nä 1911.
25673: 
25674: 
25675: 
25676: 
25677:             Helsingissä 1911.   Kirjapaino Gutenberg.
25678:     1911.- Edusl.:. anom.- Anomusmiet. N:o .17.
25679: 
25680: 
25681: 
25682: 
25683:                S u o m e n E d u s 1.: u n n a n a l a m a i-
25684:            n e n a n o m u s määrärahan myöntämi-
25685:            sestä pienviljelijäin opintoretkeilyjen toi-
25686:            meenpanemista varten.
25687: 
25688: 
25689: 
25690: 
25691:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
25692:               ja Suuriruhtinas T
25693: 
25694: 
25695: 
25696: 
25697:    Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia määrärahan
25698: myöntämisestä pienviljelijäin opintoretkeilyjen toimeen-
25699: panemista varten,. ja on Eduskunta nämä ehdotukset sää-
25700: 2   1911.- Edusk. anorn.- Anornusrniet. N:o 17.
25701: 
25702: detyssä järjestyksessä käsitellyt.
25703:     Suomessa on pienviljelijäin opintoretkeilyjä pantu toi-
25704: meen vuodesta 1898 alkaen. Niiden järjestäjinä ovat etu-
25705: päässä olleet maanviljelys- ja talousseurat sekä viime ai-
25706: koina myös muutamin paikoin maamiesseurat. Tällai-
25707: sille retkille pyrkijöitä on monin paikoin ollut niin pal-
25708: jon, ettei kaikille varojen niukkuuden vuoksi ole voitu an-
25709: taa avustuksia, jotka yleensäkin ovat olleet varsin vähäisiä~
25710:      Yleisesti myönnetään, että kysymyksessä olevat opinto-
25711: retket ovat tarkoitustaan vastaavia, minkä maanviljelysseu-
25712: rojen vuosikertomuksiin liitetyt selonteot toimeenpanunista
25713: retkistä myöskin osottavat. Näillä opintoretkillä saavutta-
25714: millaan kokemuksilla voivat pienviljelijät korvata am-
25715: mattitietojensa puutetta, samalla kun heissä herää harras-
25716: tusta tehoisampaan toimintaan viljelyksensä ja taloutensa.
25717: kohottamiseksi.
25718:     Eduskunnan mielestä on näin ollen pienviljelijäin opin-
25719: tomatkoja yleisillä varoilla avustettava. Koska kuitenkin
25720: ne apurahat, joita maanviljelysseurat nykyään nauttivat,
25721: tarvitaan toisiin jo aikaisemmin suunniteltuihin ja määrät-
25722: tyihin toimenpiteisiin, olisi maanviljelys- ja talousseuroille·
25723: pienviljelijäin opintoretkeilyjen toimeenpanemista varten
25724: myönnettävä erityinen määräraha.
25725:      Tähän tarkoitukseen olisi alussa myönnettävä 30,000
25726: markkaa vuodessa, eli keskimäärin 1,500 markkaa seuraa
25727: kohti. Osanottajiksi retkeilyihin olisi avustettava vähäva-
25728: raisia pikkutilallisia, torppareita ja muita vuokraajia tahi
25729: heidän perheenjäseniään.
25730:     Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa Teidän Keisaril-
25731: liselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
25732:                 että 1naanviljelys- ja talousseurain käytet-
25733:             täväksi yleisistä varoista myönnettäisiin 30,00&
25734:             markao~ suuruinen vuotuinen määräraha pien-
25735:             'viljelijäin opintoretkeilyjen toimeenpanemista
25736:             varten.
25737:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25738: 
25739:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1911.
25740: 
25741:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1911.
25742:             1911. -   Anomusmietintö N:o 18.
25743: 
25744: 
25745: 
25746: 
25747:                Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9
25748:            anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa
25749:            ruumiillisen rangaistuksen poistamista val-
25750:            tion ylläpitämistäja kannattamista kouluista.
25751: 
25752: 
25753:       Sivistysvaliokunnalle on valmisteltavaksi jätetty edus-
25754: tajain J. W. Latvalan y. m. tekemä anomusehdotus
25755: N :o 58, tarkoittava ruumiillisen rangaistuksen poistamista
25756: valtion kannattamista kouluista ja kasvatuslaitoksista sekä
25757: tällaisen määräyksen ottamista niihin koululaitosta koske-
25758: viin asetusehdotuksiin, joita Eduskunta on 1907 vuoden
25759: valtiopäivillä anonut armollisina esityksinä Eduskunnalle
25760: jätettäviksi.- Anomusehdotuksen johdosta pyytää Valio-
25761: kunta mielipiteenään esittää seuraavaa.
25762:       Mikäli katsantotapa aikojen kuluessa on muuttunut
25763: ruumiinrangaistusta vierovaksi, sikäli ovat koululainsää-
25764: dännössäkin sallitut rankaisukeinot lieventyneet ja tulleet
25765: yhä inhimillisemmibi. Vuoden 1856 kymnaasi- ja koulu-
25766: järjestyksen mukaan oli oppikouluissamme vielä ruu-
25767: miillinen rangaistus käytännössä, mutta 1872 vuo-
25768: den koulujärjestys korvasi sen n. s. jälkiistunta-
25769: rangaistuksella, sallien ruumiillista rangaistusta ainoas·-
25770: taan yhdessä tapauksessa, silloinkin puolittain ulko-
25771: puolella koulun piiriä. Viimemainitun 40 pykälä ni-
25772: mittäin säätää, että oppilasta ,oppilaitoksesta lähtemään
25773: kehoitettaessa menetellään sillä tavoin, että vanhempia tahi
25774: holhumiestä pyydetään ulosottamaan erotodistusta oppi-
25775: 2           1911. -   Anomusmietintö N:o 18.
25776: 
25777: laalle määrätyssä ajassa, jonka kuluttua hänen poistami-
25778: sensa oppilaitoksesta ehdottomasti pitää seurata. Mutta
25779: kuiten'kin, jos vanhemmat tai holhumies sovdjaalla kuri-
25780: tuksella heti oikaisevat oppilasta, taikka rehtori, heielän
25781: suostumuksellansa, semmoista kuritusta antaa, ja jos sen
25782: kautta nähtävä parannus on tullut, mahtakoon määrätyn
25783: ajan loputtua erorangaistus jääelä sikseen". -         Koska
25784: Valiokunnan saamien tietoJen mukaan mainitulla sään-
25785: nöksellä ei käytännössä liene mitään merkitystä, ei Valio-
25786: kunta ole katsonut olevan syytä siihen erityisesti kajota.
25787:       Kansakouluissamme sen sijaan ruumiillinen rangais-
25788: tus on sallittua, sillä voimassaoleva 1866 vuoden kansa-
25789: kouluasetuksen 96 ja 141 pykälä myöntää seminaarin
25790: mallikoulun ja ylemmän kansakoulun johtajalle oikeuden
25791: sen käyttämiseen. Tosin on se komitea, joka vuonna 1895
25792: on julkaissut Ehdotuksen as·etukseksi kansakoulunopettaja-
25793: ja opettajatarseminaarien järjestämistä varten, ehdottanut,
25794: että mallikouluista ruumiillinen rangaistus poistettaisiin,
25795: mutta tämä ehdotus ei ole laiksi tullut.
25796:       Mitä tulee ruumiillis·en rangaistuksen käyttämiseen
25797: kansakouluissa, on Valiokunta periaatteessa sitä mieltä,
25798: että s·e on hyljättävä. Koulukasvatus on jo nykyään ehti-
25799: nyt sille kehitysasteelle, että se kyllä tulee 1:oimeen ilman
25800: tätä kurikeinoa. Ruumiillinen rangaistus voi tosin joissa-
25801: kin tapauksissa vieelä tarkoitettuun tuloks,een, mutta
25802: useimmiten vaikuttaa se raaistuttavasti ja kuolettaa hä-
25803: peäntunteen. Se voi pilkaisuudessa käytettynä tuottaa ar-
25804: vduttavia seurauksia oppilaan terveydelle sekä muuttaa
25805: oppilaan kunnioituksen ja rakkauden opettajaansa koh-
25806: taan halveksimiseksti ja vastenmielisyydeksi. Ruumiilli-
25807: selle rangaistukselle ei Valiokunnan suuren enemmistön
25808: mielestä niin ollen enää ole myönnettävä kasvattavaa ar-
25809: voa, eikä sitä myöskään ole katsottava kurinpidolle eduksi,
25810: koska se vain pitää oppilaat pelonsekaisessa jännityksessä.
25811:   Ruumiillisen rangaistuksen poistaminen kouluista. 3
25812: 
25813:       Ilahuttavaa onkin, että lukuisa•t opettajat vapaaehtoi-
25814: sestJi ovat luopuneet ruumiillisen kurituksen käyttämi-
25815: sestä. Sitä suuremmalla syyllä ei tämän ra;nkaisuoikeu-
25816: den säilyttämistä kansakouluasetuksessamme ole puol-
25817: Iettava. Se johtaa nimittä:in toiset, varsinkin äkkipikais·et
25818: ja kiivaat opettajat arveluttaviin väärinkäytöksiin. Kun
25819: ruumiillinen kuritus on sallittua, pyrkii sen käyttäminen
25820: tulemaan tavaiks·i, joten vähäpätöisetkin erehdykset saa•t-
25821: tavat oppilaat sen alaisiksi. Tällainen menettely on
25822: opettajaHe itselleen vahingoksi, koska hän siten menet-
25823: tää arvonsa oppilaiden silmissä. Lasrten vanhemmat,
25824: joista ei suinkaan ole mieleistä jättää lapsiaan yieraan
25825: henkilön kuritettaviksi, kadottavat luottamuksensa opet-
25826: tajaan ja jättävät us·einkin lapsensa pois sellaisen kasvat-
25827: taja.n käsistä.
25828:       RuumiiHinen rangaistus, on siten Valiokunnan mie-
25829: lestä kokonaan poistettava kansaikoulusta. Tämän pois-
25830: taminen saattaa tehdä välbtämä:ttömäksi, että kansakoulun
25831: ja seminaarien mallikoulun rangaistussåännökset tulevat
25832: tarkistetuiksi. Valiokunta ei kuitenkaan ole tahtonut siitä
25833: mitään ehdotusta laatia, vaan on tämä tehtävä puhtaasti
25834: kasvatusopillisen luonteensa vuoksi jätettävä kouluviran-
25835: omaisille.
25836:       Anomusehdotuksessa esitetään 1nyöskin ruumiillisen
25837: rangaistuksen poistamista kasva.tuslaitoksista. V aliakun-
25838: nan enemmistö ei kuitenkaan ole katsonut voivansa tässä
25839: yhteydessä käsitellä niiden kurinpitJokysymystä, varsinkin
25840: kun kysymys suoj.elukasvatuksen järj-estämisestä koko-
25841: naisuudessaan on paraillaan harkinnan alaisena.
25842:       Huomauttaen, että Valiokunnan mieJ:estä asiaa kos-
25843: keva määräys myöskin olisi ot<ettava niihin koululait9ksen
25844: perusteita koskeviin asetusehdotuksiin, joita Eduskunta on
25845:  r907 vuoden nJtiopäivillä anonut armollisina esityksinä
25846: Eduskunnalle jätettäväksi, Valiokunta ylläolevien perus-
25847: teiden mukais·esti kunnioi<ttaen ehdottaa Eduskunnan
25848: anottavaksi,
25849: 4          1911. -   Anomusmietintö N:o 18.
25850: 
25851:               että ruumiillisen rangaistuksen käyttämi-
25852:           nen kansakoulussa kokonaan kiellettäisiin.
25853: 
25854:     Helsingissä touikoikuun I 2 p :nä I 9 I I.
25855: 
25856: 
25857: 
25858:       Asian käsittelyyn ovat osaaottaneet puheenjohtaja
25859: Lindelöf, va.rapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet Annala,
25860: Etelämäiki, Heiskanen, Herrala, J alkanen, W. Jokinen,
25861: Kaakko-oja, Kivikoski, J. vV. Latvala, Nuora, Salmi.
25862: SiP'ilä, Sundblom ja vVaarala, varajäsenet Hanninen ja
25863: Kiuru sekä osittain varajäsenet af Forselles, KunnassaJo
25864: ja Sjöstedt-J ussi1a.
25865:                          Vastalause.                          5
25866: 
25867: 
25868: 
25869: 
25870:                         Vastalause. -
25871:       Koska Valiokunnan mietintö ei aUekirjoittaneita tyy-
25872: dytä, pyydämme sa:ada sen johdosta 1ausua seuraavaa.
25873:       Ruumiillinen ku6tus- ja rankaisutapa on mieles-
25874: tämme s-ellaista epäinhimi:llistä perua entisiltä ajoilta, joka
25875: aina, kun asian eri puoiet otetaan huomioon, osoiNaututt
25876: hienotuntoisuutta alentavaksi ja jota sen vuoksi olisi jo
25877: aika nousta aivan yleisesti vastustamaan. Mielestämme
25878: olisi nyt pyrittävä siihen, että kaikessa kouluelämässä ruu-
25879: miillinen rangaistus kerta kaikkiaan poistettaisiin eikä
25880: oikeutta sen käyttämiseen enää myönnettäisi oppikoulujen-
25881: kaan johtajille edes vanhempain htvalla. Tämän vuoksi
25882: olis·imme suoneet, että V alioikunta, samalla kun s•e, mie-
25883: lestämme aiv.an oikein, asettuu .ehdottamaan kaiken ruu-
25884: miillisen kurituksen kokonaan poistamista. kansakouluista,
25885: myös olisi ulotuttanut saman vaatimuksensa oppikouluihin,
25886: varsinkin koska Vali-okunta myöntää, että koulukasvatus
25887: on nykyään jo ehtinyt sille asteeUe, että se ky1lä tulee toi-
25888: meen ilman tä:tä kurikeinoa.
25889:       Samoilla syillä, joihin edeliä olemme lyhyesti viitan-
25890: ILeet, s-ekä niillä perust.ei.lla, joita anomusehdotuksessa on
25891: esiintuotu, olemme sitä mieltä, että ruumii:llinen kuritus
25892: olisi kokonaan kiellettävä myöskin kasvatus-laitoksista. -
25893: Vali-okunnan mietinnössä on tunnustettu, että ruumiillinen
25894: kuritus vaikutta.a oppilaisiin - jommoisina kasvatuslai-
25895: toksen kasvatitkin ovat pidettävät- raaistnttavasti ja kuo-
25896: lettaa heissä häpeäntunteen, vaikuttaa oppilaissa kaikkea
25897: 6           19ll. -   Anomusmietintö N:o 18.
25898: 
25899: muuta vaan ei rakkautta, luottamusta ja hyvää suh-
25900: detta opettajaa kohtaan, samalla kun ruumiillisen kuri-
25901: tuksen salliminen johtaa varsinkin äkkipikaiset ja kiivaat
25902: opettajat usein arveluttaviin väärinkäytöksiin. Toisin sa-
25903: noen, Valiokuntakin myöntää siis aivan avoimesti, että
25904: ruumiillinen kuritus turmelee sekä oppilaat että opettajat.
25905: - Näin ollen olisi mielestämme o\llut johdonmuikaista,
25906: että Valiokunta olisi empimättä ulotuttanut vaatimuksensa
25907: koskemaan myöskin kasvatuslaitoksia, joissa ruumiillisen
25908: kurituksen !käyttämisen haitallisia vaikutuksia luonnolli-
25909: s·esti tulisi varoa vie'läkin enemmän kuin varsinaisissa
25910: kouluissa.
25911:       Edellä lausutuilla perusteilla ehdotamme Eduskun-
25912: nan anottavaksi,
25913: 
25914:                  että ruumiillisen rangaistuksen käyttämi-
25915:            nen valtion }'lläpitämissä ja kannattamissa koH-
25916:            luissa ja kasvatuslaitoksissa kokonaan kiellet-
25917:            täisiin.
25918: 
25919:      Helsingissä, toukokuun 12 p. 191 I.
25920: 
25921:      J. W. Latvala.              W. Annala.
25922:      Hulda Salmi.                Wäinö Jokinen.
25923:      J. F. Kivikoski.            Hilda Herrala.
25924:                     Juho Etelämäki.
25925:                 1911. -   Valtiopäiväpäätös.
25926: 
25927: 
25928: 
25929: 
25930:   Suomen Suurlruhtlnaanmaan Eduskunnan
25931:                           päätös,
25932:  joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
25933:                      Helsingissä
25934:                24 päivänä toukokuuta 19ll.
25935: 
25936: 
25937:       Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan
25938: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme
25939: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme
25940: tiettävä:ksi : että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyn-
25941: tyinen Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko V·enäjän
25942: Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruh~
25943: tinas y. m., y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme,
25944: on armossa katsonut hyväiksi Valtiopäiväjärjestyksen 3
25945: ja 18 § :n mukaisesti avonaisella kirjeellä ja käskyllä 7
25946: päivältä lokakuuta viimekuluneena vuonna määrätä uudet
25947: vaalit toimitettaviksi ja kutsua Meidät 1 päivänä seuraa-
25948: vaa helmikuuta tulemaan kokoon, olemme Me maärättynä
25949: päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
25950:       Toimemme oLemme alottaneet, anoen ja rukoillen
25951: Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me
25952: valtaistuinsalissa 3 päivänä viimemainittua kuuta ynnä
25953: myöhemmin valtiopäivien k,estäessä olemme saaneet tie-
25954: doksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka
25955:  ~eisarillinen Majesteetti on tahtonut MeiUe esittää. olem-
25956: 2               1911. -   Valtiopäiväpäätlis.
25957: 
25958: me Me, keskusteltuamme näistä ja saatuamme kertomuk-
25959: sen Hallituksen toimenpiteistä 1908 vuoden jälkimäisten
25960: Valtiopäiväin tekemäin päätösten johdosta sekä käyttäen
25961: Suomen Perustuslakien mukaan Eduskunnalle tulevaa alo-
25962: teoikeutta, tehneet seuraavat päätökset:
25963: 
25964:                             I    §.
25965:       Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen
25966: esityks~en    valtiontakuun myöntämisestä Suomen Hypo-
25967: teekkiyhdistyksen ulkomaisista lainoista, olemme Me, ku-
25968: ten alamaisessa kirjelmässä viimekuluneen maaliskuun 28
25969: päivältä olemme i~lmoittaneet, suostuneet Hypoteekkiyhdis-
25970: tyksen pyytämän valtiontakuun myöntämiseen ehdolla, että
25971: yhdistyksen vararahastot ovat edelleenkin py~Sytettävät vä-
25972: hintään viitenä prosenttina yhdistyks~en maksamattomista
25973: sitoumuksista. Tämän ohessa Me olemme alamaisesti lau-
25974: suneet, että Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ulkomaisista
25975: lainoista myönnetty valtiontakuu ei estä 25 päivänä
25976: toukokuuta 1859 annetun, hypoteekkiyhdistyksiä koske-
25977: van armollisen julistuksen 4 § :n sekä Hypoteekkiyhdis-
25978: tyksen ohJesäännön muuttamista siten, että lainoja saa
25979: myöntää kiinnitystä vastaan sellaisiinkin tiloihin, joiden
25980: arvo on vähempi kuin 4,000 markkaa; sekä että yhdis-
25981: tys on esteetön muuttamaan ohjesääJntönsä siten, että alle
25982: 8,ooo markan arvoisiin tiloihin saa myöntää lainoja tilan
25983: arvoon nähden samassa suhteessa kuin suurempiinkin
25984:  tiloihin;· ja vielä, että se asianhaara, että valtiontakuu on
25985: myönnetty erinäiiSistä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
25986:  ulkomaisista lainoist:l!, d estä yhdistystä ottamasta ulko-
25987:  maisia lainoja ilman valtion takuuta:kin.
25988: 
25989:                              2   §.
25990:     Meille armolEsesti annetun esityksen johdosta varo-
25991: jen osottarnisesta kansakoulul<11itoota ynnä erinäisiä sivis-
25992:                 l9ll. -   Valtiopäiväpäätös.              3
25993: 
25994: tystarkoituksia varten vuodeksi 1912, Me olemme, niin-
25995: kuin alamainen kirjelmämme 23 päivältä tätä toukokuuta
25996: näJyttää, niihin tarpeisiin, jotka kirjelmässä tai"kenunin
25997: luetellaan, myöntäneet yhteensä 12,392,500 markkaa.
25998: 
25999: 
26000:                             3 §.
26001:      Keisarillisen Majesteetin armossa Meille antaman
26002: esityksen, joka 'koskee suostuntaveroa pelikorteista vuonna
26003: 1912, olemme Me hyväksyneet, kuten alamaisessa kirjel-
26004: mässämme 23 päivältä nyt kuluvaa toukokuuta olemme
26005: ilmoittaneet.
26006: 
26007:                             4 §.
26008:      Saatuamme Keisarilliselta Maj.est·eetilta vastaanottaa
26009: armollisen esityksen, joka koskee suostuuttaveroa mallas-
26010: juomain valmistamisesta vuonna 1912, olemme Me a.siasta
26011: hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen, kuin Meidän va~­
26012: taukseksi mainittuun ·esityrks·een tämän toukokuun 23 päi-
26013: vänä antamamme alamainen kirjelmä osottaa.
26014: 
26015: 
26016:                             5 §.
26017:       Siitä verosta, joka pa1oviinan valmistamisesta Suo-
26018: messa vuonna 1912 on suoritettava, s·ekä sanotun veron
26019: käyttämisestä olemme Me, armollisen esityksen johdost:,,
26020: hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen, kuin Keisarilliselle
26021: Majesteetille kuluvan toukokuun 23 päivänä antamamme
26022: alamainen kirjelmä sisältää. Tämän ohessa Me olemme
26023: hyväksyneet ja Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi
26024: lä:hettäneet asetuksen kesä,kuun 9 päivänä 1892 paloviinan
26025: valmistamisesta ja tislaamisesta annetun Keisarillisen ase-
26026: tuksen 15 § :n muuttamisesta niin kuuluvaksi, kuin mai-
26027: nittu alamainen kirjelmämme osottaa.
26028: 4              1911. -   Valtiopäiväpäätös.
26029: 
26030:                            6 §.
26031:      Meille armollisesti annetun leimasuostuntaa koskevan
26032: esityksen johdosta Me olemme ottaneet suorittaaksemme
26033: leimasuostuntaveroa myöskin vuonna 1912, s·ekä siinä tar-
26034: koituksessa hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen, kuin
26035: alamaisessa kirjdmässämme toukokuun 23 päivältä tänä
26036: vuonna olemme Kteisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
26037: 
26038:                            7 §.
26039:       Armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain
26040: osottamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen, Me
26041: olemme, niinkuin näkyy alamai,s·esta kirjelmästäm-
26042: me tämän kuun 23 päivältä, osottaneet Valtiopäivä-
26043: järjestyksen 79 § :ssä mainittuJen yleisten menojen
26044: suorittamiseen 1912 vuoden valtiopäivistä sekä huoneiston
26045: vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja varten ynnä Sääty-
26046: talon, Eduskunnan kirjaston ja arkiston hoitoa, kuin
26047: myös säätyvaltiopäiväin a·siakirjain rekisterityötä var-
26048: ten mainituksi vuodeksi kaikkiaan 692,000 markan suurui-
26049: sen arviomäärärahan. Tämän ohella Me olemme, päätet-
26050: tyämme asettaa erityisen valtuuskunnan eduskuntatalo-
26051: kysymyksen valmistamista varten ja a·lamaisessa kirjel-
26052: mässä kuluneen toukokuun 17 päivältä anottuamme tälle
26053: päätöksellemme vahvistusta, valtiopäiväkustannusten jouk-
26054: koon ottaneet 10,000 markan määrärahan käytettäväksi
26055: mainitusta toimesta aiheutuvien kustannusten suorittami-
26056: seen.
26057:                            8 §.
26058:      Kulkulaitosrahastoa koskevan armollisen esityksen
26059: je>hdosta Me olemme, niinkuin alamaisessa kirjelmässä
26060: kuluvan toukokuun 23 päivältä olemme Kdsarilliselle Ma-
26061: jesteetille ilmoittaneet, hyväksyneet mainitulle rahastoUe
26062: vuodeksi 1912 tulo- ja menoarvion; ja olemme Me sitä
26063: tehdessämme laskeneet rahaston tulot, sittenkuin Me tulo·
26064:                  1911. -   Valtiopäiväpäätiis.                 5
26065: 
26066: arvioon vuodeks~ 1912 olemme merkinneet siirtona val-
26067: tiorahastosta korvaukseksi postin kuljettamisesta 1,ooo,ooo
26068: markkaa, yhteensä 69,320,100 markaksi, sekä samaksi vuo-
26069: deksi osottaneet, paitsi muita kirjelmässämme mainittuja
26070: määrärahoja, uutisrakennustöihin valmiilla radoilla ja
26071: liikkuvan kaluston lisäämiseen 5,729,600 markkaa, Seinä-
26072: joen-Kristiinankaupungin-~askisen              radan valmiiksi
26073: rakentamiseen 4,200,000 markkaa, Savonlinnan-Pieksä-
26074: mäen ratarakennukseen 5,ooo,ooo markkaa, Ylivieskan-
26075: Iisalmen ratarakennuksen alottamiseen 1,ooo,ooo markkaa
26076: ja rautatietutkimuksiin 50,000 markkaa. Samassa kirjel-
26077: mässä esitettyjen syiden nojalla Me sen ohessa olemme
26078: atamaisesti anoneet, että Keisarillinen Majesteetti, hyväk-
26079: symällä Eduskunnan alamaisessa anomuksessa 15 päivältä
26080: marraskuuta 1909 esitetyn ehdotuksen yhdysradan raken-
26081: tamisesta Ylivieskan asemalta Oulun radalla Haapajärven
26082:  kautta Iisalmeen, suvai·tsi·si armolilisesti määrätä, että vielä
26083:  tarpeelliset valmistelevat työt tätä yritystä varten suori-
26084:  tettaisiin ja että radan rakentamiseen ryhdyttä,isiin syk-
26085:  syllä vuonna 1912; että edelleen sovellettaisi·in kesäkuun
26086:  18 päivänä 1907 annettua armollista määräystä, että kulku-
26087:  laitosrahastolLe vuosittain valtiorahastosta korvattaisiin
26088:  postinkuljetuksesta valtionrautateillä johtuvat kustannuk-
26089:  set, sekä että tämän korvauksen määrä vuodeksi 1912
26090:  v:ahvi,stettaisiin 1,ooo,ooo markaksi; ja että valtiorahaston
26091:  säästyneestä pääomasta 5,ooo,ooo markkaa vuonna 1912
26092:  siirrettäisiin kulkulaitosrahastoon.
26093: 
26094: 
26095:      Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varojen
26096: hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
26097: tulot eivät riitä, olemme Me alamaisessa kirjelmässä tältä
26098: päivältä ilmoittaneet, että, samalla kun ·emme voi suostua
26099: 1912 vuoden tulo- ja menoarvioon merkitsemään mitään
26100: Venäjän valtakunnanrahastoon suoritettavaa apumaksua
26101: 6               1911. -   Valtiopäiväpäätös.
26102: 
26103: sotilastarkoituksiin, Me olemme, Valtiopäiväjärjestyksen
26104: 43 § :n 2 momentin määräysten nojalla ja mainitun kirjel-
26105: mämme sisältämillä perusteilla, hyväksyen Meidän Valtio-
26106: varainvaliokuntamme tekemän laskelman valtion tuloista
26107: ja menoista vuodeksi 1912, päättäneet: 1. että hyväksy-
26108: mämme budjetin mukaan on arvioitava valtiovaraston
26109: kaikki sekä vakinaiset että ylimääräiset menot vuonna
26110: 1912 -lukuunottamatta kulkulaitosrahaston tileihin mer-
26111: kittyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoarvion ull<'o-
26112: puolella olevista rahastoista suoritettavia menoja -
26113: 97,793,542 markaksi 8o penniksi, siihen luettuina ne
26114: määrärahat, joista Me ol·emme ·erittäin päättäneet kansa-
26115: koululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia, valtiopäivä-
26116: kustannuksia ja suostuntavaroja koskevien armollisten
26117: esitysten johdosta, sekä määräraha Antellin kokoelmain
26118: hoitoa varten; 2 . .että näiden menojen suorittamiseen on
26119: ensi sijassa käytettävä: a) valtiorahaston tulot vuonna
26120: 1912, hyväksymässämme budjetissa arvioituina 90,932,400
26121: markaksi; b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä tarvi-
26122: taan rahaston 406,5oo markaksi arvioituihin asetuksen-
26123: mukaisiin menoihin, jota vastoin tulojen ylijäämä on ra-
26124: hastossa säilytettävä; c) sotilashuonerahaston tuloista ja
26125: pääomasta se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston ase-
26126: tuks·enmukaisiin, 640,100 markaksi arvioituihin menoihin;
26127: 3· että yl<empänä mainittujen menojen -lukuunottamatta
26128: sotilasrahaston ja sotilashuonerahaston menoja - suo-
26129: rittamiseksi osotetraan suostuntarahaston varoista enintään
26130:  s,8J4,542 markkaa 8o penniä, mikäli edellä mainitut val-
26131: tion vakinaiset varat eivät riitä ja edellyttäen, että Meidän
26132:  erittäin päättämämme määrärahat semmoisinaan merki-
26133: tään tulo- ja menoarvioon ; ja on mainittu määrä suos-· "
26134:  tuntavaroja tulo- ja menoarviossa huomattava siirtona
26135:  suostuntarahastosta valtiorahastoon, sekä suostuntarahas-
26136: ton varojen ylijäämä jätettävä viimeksi mainittuun rahas-
26137:  toon Eduskunnan käytettäväksi; 4· että, jos valtiorahaston
26138:                 19ll. -   Valtiopäiväpäättis.              7
26139: 
26140: tilinpäätöstä tehtäessä budjettilaskelman lopputulos todel-
26141: lisuudessa osottautuu edullisemmaksi kuin miksi Me yllä
26142: olevilla edellytyksillä olemme sen arvioineet, on 3· koh-
26143: dassa mainittu siirto vähennettävä vastaavalla summalla;
26144: sekä 5· suostuntarahaston vahvistamiseksi osotetaan tulot
26145: pelikortti- ja mallasjuoma- sekä leimasuostunnasta, Mei-
26146: dän kustakin suostunnasta hyväksymämme asetuksen
26147: mukaan.
26148: 
26149:                             IO §.
26150: 
26151:       Kun emme ole ehtineet loppuun käsitellä Meille an-
26152: nettua armollista esitystä, joka koskee muutettuja mää-
26153: räyksiå hirven metsästämisestä, olemme Me tänä päivänä
26154: kirjelmällä KeisariUiselle Majesteetille alamaisesti ilmoit-
26155: taneet, että Valtiopäiväjärjestyksen säätämää asian
26156: toista käsittelyä ei ole ehditty Eduskunnassa toimittaa.
26157: 
26158: 
26159:                             II   §.
26160:      Sittenkuin Keisarilliselta Majesteetilta olimme saa-
26161: neet armollisen esityksen tarpeellisen määrärahan osotta-
26162: misesta niiden erinäisten menojen suorittamiseksi vuonna
26163: 191 I kansakoululaitosta ja sivistystarkoituksia varten,
26164: joihin 1910 vuoden varsinaisten Valtiopäiväin myöntämä
26165: määrä -ei riitä, olemme Me alamaisessa kirjelmässä tältä
26166: päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että ar-
26167: mollinen ·esitys perustuu siihen väärään käsitykseen, että
26168: Eduskunta 1910 vuoden varsinaisilla valtiopäivillä olisi
26169: osottanut liian vähän suostuntavaroja vuoden I9II tulo-
26170: ja menoarvion järjestelyä varten; että useimpiin esityk-
26171: sessä mainittuihin määrärahoihin nähden laillista perus-
26172: tetta niiden vähentämiseen taikka poistamiseen tulo- ja
26173: menoarviosta ei ole ollut; että niihin edellytyksiin, joilla
26174: suostuntavaroja osotettiin mainittuun järjestelyyn käytet-
26175: täväksi, myös kuului, että kaikki nyt käsiteltävänä olevassa
26176: 8               1911. -   Valtiopäiväpäätös.
26177: 
26178: esityksessä luetellut määrärahat kansakoululaitosta ja eri-
26179: tyisiä sivistystarkoituksia varten sinänsä merkittäisiin
26180: 1911 vuoden tulo- ja menoarvioon; että Me sentähden
26181: edellytämme, että kaikki armollisessa esityksessä luetellut
26182: määrärahat vuonna 1911 suoritetaan käyttämällä valtio-
26183: varaston vaJkinaisia varoja; sekä että Me emme siis ole
26184: havainneet olevan aihetta lisätä sitä suostuntavarain mää-
26185: rää, mikä Eduskunnan 1910 vuoden varsinaisilla valtio-
26186: päivillä tekemän päätöksen mukaan saataisiin käyttää 1911
26187: vuoden tulo- ja menoarvion järjestelyyn.
26188: 
26189:                             12   §.
26190:      Armollisen ·esityksen suostunnanluontoisen paaoma-
26191: ja kuponkiveron suori'ttamisesta olemme lausunnon anta-
26192: mista varten lähettäneet Valtiovarail1JValiokuntaamme ja
26193: sittemmin Suureen Valiokuntaamme, mutta Valtiopäivä-
26194: järjestyksen säätämää asian toista käsittelyä ei ole ehditty
26195: Eduskunnassa toimittaa, minkä Me alamaisessa kirjel-
26196: mässä tältä päivältä olemme ilmoittaneet.
26197: 
26198:                               13 §.
26199:      Alamaisessa kirjelmässä tältä päivältä olemme ilmoit-
26200: taneet, että Valtiopäiväjärjestyksen säätämää KeisariLlisen
26201: Majesteetin jäämistäverosta Meille annetun armollisen
26202: esityksen toista käsittelyä ei ole ehditty Eduskunnassa toi-
26203: mittaa.
26204:                               14 §.
26205:       Saatuamme K,eisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa
26206: armollisen esityksen normaaliraiteisen rautatien rakenta-
26207: misesta Raudun pitäjän Raasulin kylästä Karjalan radalla
26208: olevalle Hiitolan asemalle, Me olemme 22 päivänä kulu-
26209: vaa toukokuuta alamaisessa kirjelmässä ilmoittaneet, että
26210: Me, esittämistämme syistä, emme ole voineet ottaa armol-
26211: lista esitystä lopullis·esti käsiteltäväksemme.
26212:                 1911. -   Valtiopäiväpäätös.              9
26213: 
26214:                             15 §.
26215:      Sittenkuin Meidän Pankkivaliokuntamme on Valtio-
26216: päiväjärjestyksen 44 § :n mukaisesti tarkastanut Suomen
26217: Pankin tilan ja hallinnon vuonna 1910 ja siitä antanut
26218: lausunnon, jonka Me olemme hyväksyneet, olemme Me
26219: kirjelmän kera viime maaliskuun 17 päivältä lähettäneet
26220: mainitun lausunnon Pankkivaltuusmiehillemme.
26221: 
26222:                             16 §.
26223:      Alamai•sella kirjdmällä äsken kuluneen huhtikuun 7
26224: päivältä Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoitta-
26225: neet, ketkä henkilöt Meidän Pankkivaliokuntamme ja
26226: Valitsijamiehemme ovat valinneet pankkivaltuusmiehitk-
26227: semme eroavien sijaan ja Suomen Pankin tilintarkasta-
26228: jiksi sekä pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain vara-
26229: miehiksi, minkä ohessa tämä on pöytäkirjanotteella
26230: Pan.ld<ivaltuusmiehille ti1edoksi annettu.
26231: 
26232:                             17 §.
26233:      Meidän Pankkivaltuusmiestemme esityksen johdosta
26234: Me olemme oikeuttaneet Pankkivaltuusmiehet 1911 vuo-
26235: den alusta lukien Suomen Pankin virka- ja palvelus-
26236: miesten taloudellisen aseman parantamiseksi sekä muihin-
26237: kin ehkä tarvittaviin hallintomenoihin toi·staiseksi käyttä-
26238: mään Suomen Pankin varoja aina 8o,ooo markkaan asti
26239: vuodessa. Tämän olemme kirjelmässä kuluvan toukokuun
26240: 18 päivältä Pankkival1tuusmiesten tietoon saattaneet.
26241: 
26242:                             18 §.
26243:      Panlkkivaltuusmiestemme ehdotuksesta olemme päättä-
26244: neet siirtää Suomen Pankin käyttämättömät voittovarat,
26245: 7,943,613 markikaa 36 penniä, pankin vararahastoon, ja
26246: tästä 23 päivänä kuluvaa toukokuuta toimittaneet Pankki-
26247: valtuusmiehille tiedon.
26248: 10              1911. -   Valtiopäiväpäätiis.
26249: 
26250:                             I9 §.
26251:      Sittenkuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun
26252: armollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaJneet kerto-
26253: muksen Postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1909,
26254: sekä Meidän Pankkivaliokuntamme, jolle olimme kerto-
26255: tnuksen valmistelevaa käsittelyä varten lähettäneet, oli
26256: antanut asiasta mietinnön, jonka olemme hyväksyneet, Me
26257: olemme ahmaisen kirjelmän ohella 17 päivältä tätä kuuta
26258: KeisarilliseUe Majesteetille lähettäneet puheena olevan
26259: mietinnön pyytäen, että se annettaisiin Kieisari!Hselle Suo-
26260: men Senaatille.
26261:                            20 §.
26262: 
26263:      Sen   jälkeen kuin     MeiUe ValtiopäiväjärJestyksen
26264: 27 § :n mukaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Se-
26265: naatin Valtiovaraintoimituskunnan laatima kertomus val-
26266: tiovarain tilasta vuonna 1909, on Meidän Valtiovarain-
26267: valiokuntamme, jolla myös on ollut tilaisuus ottaa selkoa
26268: valtiorahaston til.eistä ja asiakirjoista, MeiUe siitä antanut
26269: mietinnön, joka sisältää erinäisiä huomautuksia ja ehdo-
26270: tuksia valtiovarain hoidosta sekä sen yhteydessä olevista
26271: kysymyksistä ja Hallituksen toimenpiteistä; ja olemme
26272: Me kaikin puolin hyväksyneet mietinnössä tehdyt hUio-
26273: mautukset ja ehdotukset sekä tänä päivänä alamaisen kir-
26274: jelmän kera Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet maini-
26275: tun mietinnön pyynnöllä, että se annettaisiin Keisarilli-
26276: selle Suomen Senaatille niihin toimenpiteisiin ryhtymistä
26277: varten, joita siinä tehdyt huomautukset ja ehdotukset ai-
26278: heuttavat.
26279:                              2I §.
26280: 
26281:        Sittenkuin Me olemme saaneet vastaanottaa Keisa-
26282: rillis,en Suomen Senaatin Prokuraattorin kertomuksen
26283: lainkäytöstä ja lakien yoimassa pitämisestä maassa vuonna
26284: 1909 sekä Meidän LakivaHokuntamme on sen johdosta
26285: antanut lausunnon, Me olemme alamaisessa kirJelmässä
26286:                 1911. -   Valtiopäiväpäätös.             ll
26287: 
26288: tältä päivältä Keisarillisen Majesteetin tietoon saattaneet
26289: muistutuksemme mainitun kertomuksen johdosta sekä
26290: samalla alamaisesti anoneet määrättäväksi, että pro'ku-
26291: raattorin'kertomus olisi vastedes toimitettava Eduskunnalle
26292: hyvissä ajoin ennen valtiopäiväin loppua ja kertomusta
26293: laadittaessa tarkoin noudatettava siitä voimassa olevia
26294: määräyksiä.
26295:                             22   §.
26296:       Päätettyämme asettaa viisij äsenisen Valtuuskunnan
26297: antamaan lausunnon tavasta, jolla eduskuntatalon tarv·e
26298: olisi tyydytettävä, Me oiemme alamaisessa kirjelmässä tä-
26299: män kuun 23 päivältä anoneet Keisarilliselta Majesteetilta
26300: tälLe päätöksenemme vahvistusta. Edellyttäen, että päätök-
26301: semme saa annollisen vahvistuks·en, olemme Me valtuut-
26302: taneet V altiovarainvaliokuntamme toimittamaan V altuus-
26303: kunnan jäsenten vaalin. Sen jälkeen kuin Me olemme
26304: käyttövaroiksi Valtuuskunnalle ottaneet Io,ooo markkaa
26305: 1912 vuoden valtiopäiväkustannusten joukkoon, olemme
26306: valitulle Valtuuskunnalle tänä päivänä antamassamme
26307: kirjelmässä tämän ilmoittaneet.
26308: 
26309:                             23   §.
26310:       Niinkuin alamaisesta kirjelmästämme äsken kulu-
26311: neen huhtikuun 7 päivältä havaitaan, olemme Me eräiden
26312: eduskuntaesitysten j-ohdosta samana päivänä hyväksy-
26313: neet sekä Keisarillisen Majesteetin armollisesti tutkitta-
26314: vaksi ja vahvistettava:ksi lähettäneet asetuksen avioliiton
26315: solmimisesta siviliviranomaisen edessä. Sen ohella olem-
26316: me lausuneet sen alamaisen toivomuksen, että Hallitus,
26317: antaessaan mainitun asetuksen täytäntöön saattamista var-
26318: ten tarvittavat määräyks·et, samalla vahvistaisi taksan
26319: siviliavioliittoon kuuluttamisesta ja sen päättämisestä me-
26320: nevistä maksuista, jotka eivät saisi nousta suurempaan
26321: määrään kuin maksu kirkolliseen avioliittoon menemisestä;
26322: 12               19ll. -   ValtiopäiväpäätUs.
26323: 
26324: jota pai,tsi olemme alamaisesti anoneet, että Keisarillinen
26325: Majesteetti antaisi väliaikaisia säännöksiä siitä, mitenkä
26326: ja minkä siviHviranomaisen on pidettävä rekisteriä niistä
26327: Suomessa asuvista henkilöistä, joita ei merkitä evankelis-
26328: luterilaisen tai kreikkaiais-'katolisen kirk!On taikka laiUistet-
26329: tujen eriuskolais-seurakuntain rekister·eihin.
26330: 
26331: 
26332:                              24 §.
26333:      Tehtyjen aiotteiden johdosta Me olemme kuluvan
26334: toukokuun 8 päivänä hyväksyneet asetu!ksen työnvälitys-
26335: toimesta ja alamaisessa kirjelmässä samalta päivältä lä-
26336: hettäneet sen ~eisarillisen Majesteetin armollisesti tut-
26337: kittavaksi ja vahvistettavaksi.
26338: 
26339: 
26340:                              25 §.
26341:        Niillä perusteilla, jotka Meidän alamainen kirjel-
26342: mämme tämän kuun 16 päivältä sisältää, olemme Me teh-
26343: dyn eduskuntaesityksen johdosta hyväksyneet sekä Keisa-
26344: rillisen Majesteetin armolEsesti tutkittavaksi ja vahvis-
26345: tettavaksi alistaneet asetuksen toukokuun 10 päivänä 1886
26346: pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, annetun K,eisarilili-
26347: sen asetuksen 1 § :n muuttamisesta, ja asetuks·en pankki-
26348: liikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suomessa,
26349: täällä harjoittaa.
26350: 
26351:                              26 §.
26352:      Alamaisella kirjelmällä kuluvan toukokuun 23 päi-
26353: vältä Me olemme Keisarillisen Majesteetin armolEsesti
26354: tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettäneet tehdyn edus-
26355: kuntaesityksen johdosta samana päivänä hyväksymämme
26356: asetuksen yhdistyksistä.
26357:                 1911. -   Valtiopäiväpäätös.                13
26358: 
26359:                             27 §.
26360:      Tehdyn ehdotuksen johdosta, joka tarkoitti nykyistä
26361: valtiollista asemaa Suomessa koskevan alamaisen adressin
26362: lähettämistä Keisarilliselle Majesteetille, Me olemme viime
26363: maaliskuun 31 päivänä tekemämme päätöksen mukaisesti
26364: Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet asiasta alamaisen
26365: adressin.
26366:                              28 §.
26367:      Alamaisessa kirjelmässä viime maaliskuun 3 pat-
26368: vältä olemme Me sen johdosta, -että armollista esitystä
26369: vamjen hankkimis.esta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
26370: valtion tulot eivät riitä, joka esitys Valtiopäiväjärjestyksen
26371: 26 § :n mukaan on varsinaisten valtiopäiväin alussa Edus-
26372: kunnalle annettava, ei oltu Meille annettu, vaikka sen olisi
26373: pitänyt tapahtua jo viime helmikuun alussa, Keisarilliselta
26374: MaJesteetilta alamaisesti anoneet, että sanottu Valtiopäivä-
26375: järjestyksen määräys viipymättä täytettäisiin.
26376: 
26377:                             29 §.
26378:       Erinäisten anomusehdotusten johdosta Me olemme
26379: alamaisissa kirjelmissä Keisarilliselta Maj.esteetiha ano-
26380: neet:
26381:       1) että tarkoituksenmukaisesti suunniteltuja langet-
26382: tavatautisten hoitolai1toksia, joita kuntain, yhdistysten tai
26383: yksityisten henkilöiden alotteesta perustetaan, kannatet-
26384: taisiin riittävällä valtioavulla, sekä että Hallitus, annet-
26385: tuaan sopivalla tavalla tutkia, millä tavoin niiden vai-
26386: keammanlaatuista langettavaa tautia sairastavien henki-
26387: löiden hoito, joista ei näissä laitoksissa voida soveliaasti
26388: pitää huolta, olisi tamoituks.enmttka,isimmin järjestettä-
26389: vissä, ryhtyisi toimenpiteisiin semmoisen hoidon aikaan-
26390: saamiseksi ;
26391:       2) että Hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ja Eduskun-
26392: nalle esittäisi ehdotuksen laiksi työnantajan vastuunalai-
26393: 14               1911. -   Valtiopäiväpäätös.
26394: 
26395: suudesta työntekirjää kohtaavasta ruumiinvammasta, joka
26396: asetus olisi rakennettu työväenlainsäädäntöä tarkastamaan
26397: asetetun komitean 18 päivänä helmikuuta 1907 päivättyyn
26398: mietintöön liitetyn ehdotuksen pohjalle, huomioon ottaen
26399: alamaisessa kirjelmässämme mainitut toivomukset; että
26400: Hallitus ottaisi tutkiakseen, missä määrin ja millä ehdoilla
26401: uutta tapaturmavakuutuslakia voisi, valtion rahaLlisella vä-
26402: liintulolla, soveltaa määrätyn ajan rajoissa ennen lain voi-
26403: maan astumista sattuneisiin ja kaikkiin saman lain piiriin
26404: kuuluviin tapaturmiin; että Hallitus ottaisi harkittavaksi,
26405: olisiko aikaansaatava yleinen valtion tapaturmavakuutus-
26406: laitos, joka erityisenä haarana liittyisi perustettavaksi ai-
26407: ottuun työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuslaitokseen;
26408:       3) että, samalla kun hallinnollista tietä vireillä olevat
26409: vientivoin tarkastusta tarkoittavat toimenpiteet mahdolli-
26410: simman pian käytäntöön saatetaan, Hallitus tutkituttaisi,
26411: olisiko vientivoin tarkastamiseksi syytä ryhtyä joihinkin
26412: enempiin tormnn, kuin myöskin millaiset toimen-
26413: piteet voin ja sen korvausaineiden kaupan järjestämiseksi
26414: kotimaassa olisivat tarpeelliset ja mahdolliset, sekä että
26415: asiasta ehkä aiheutuvat ehdotukset aikanaan annetaan
26416: Eduskunnan harkittaviksi;
26417:       4) että asetettaisiin lmmitea, jonka tulisi hankkimainsa
26418:  selvi•tysten nojalla laatia ehdotus valtion ja kuntain työ-
26419: olojen järjestämiseksi sekä niiden omissa että väliurakalla
26420:  teetettävissä töissä niin, että työolot saataisiin vastaamaan
26421:  niitä oikeutettuja vaatimuksia, joita voi valtiolle ja kun-
26422:  nille työnantajana asettaa, sekä että jäseniksi tähän komi-
26423: teaan kutsuttaisiin myöskin työväestön edustajia;
26424:        5) ·että kuntain alotteesta perus.tettavia, tarkoituksen-
26425:  mukaisesti suunniteltuja piirimielisairaaloita kannatettai-
26426:  siin riittävällä valtioavulla, sekä -että valtioavun ehdot mää-
26427:  rättäisiin niin kohtuullisi1ksi ja selviksi, että kunnat voisi-
26428:  vat ryhtyä tällaisia sairaaloita perustamaan;
26429:        6) että vuodeksi 1912 myönnettäisiin varattomien
26430:                 1911. --:- ValtiopäiväpäätUs.              15
26431: 
26432: maalaiskansakoululasten ravinto- ja vaatetusavustusta
26433: varten I so,ooo markan suuruinen määräraha alamaisessa
26434: kirjelmässämme esitetyllä tavalla Koulutoimen ylihalli-
26435: tuksen kautta jaettavaksi;
26436:       7) että vuodeksi 1912 myönnettäisiin kansanlasten--
26437: talihain kannattamiseksi Ioo,ooo markan suuruinen raja-
26438: ton siirtomääräraha;
26439:       8) että vuodeksi 1912 myönnettäisiin kansankirjas-
26440: tojen edistämiseksi 75,000 markan suuruinen rajaton
26441: sii;rtomääräraha, josta 6o,ooo mal'kkaa jätettäisiin Kan-
26442: sanvalistusseuralle suomenkielisten ja ro,ooo markkaa
26443: Svenska Folkskolans Vänner yhdistykselle ruotsinkielis-
26444: ten maalais- ja kaupunkilaiskansankirjastojen hyväksi,
26445: sekä s,ooo markkaa Kansanva!ilstusseuralle stipendiaatin
26446: lähettämistä varten ulkomaille, etupäässä Pohjois-Ame-
26447: rikan Yhdysvaltoihin, kansankirjasto-oloja tutkimaan;
26448:       9) että suomenkielisen kirjallisuuden edistämistä var-
26449: ten ·edelleenkin kolmeksi vuodeksi, eli vuosiksi I9I2-I4,
26450: yleisistä varoista myönnettäi,siin so,ooo markan suuruinen
26451: vuotuinen määräraha Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
26452: kautta alamaisessa kirjelmässämme mainitulla tavalla käy-
26453: tettäväksi;
26454:       IO) että kotitalouskoulujen avustamiseen ja koti-
26455: talousopettajatarten valmistamiseen vuodeksi 1912 myön-
26456: nettäisiin I20,ooo markan suuruinen määräraha siten käy-
26457: tettävä:ksi kuin alamainen kir jdmämme osottaa;
26458:       II) että 1912 vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
26459: otettaisiin 200,000 markan määräraha Hallituksen käytet-
26460: täväksi osittain apurahoina kunnille, jotka joko tilapäistä
26461: työttömäin avustusta tahi pysyväisen työttömyysrahaston
26462: perustamista tai, jo olemassa olevain avustamista varten
26463: sellaisia anovat, osittain avustuksina, joita määrätyssä
26464: suhteessa myönnettäisiin sellaisille työväestön keskuudessa
26465: perustetuille, julkiseen tarkastukseen alistuville kassoille,
26466: joista työttömyysavustuksia kassan osakkaille jaetaan;
26467: 16              1911. -    ValtiopäiväpäätUs.
26468: 
26469:       12) että maanviljelys- ja talousseurain käytettäväksi
26470: yleisistä varoista myönnettäisiin 30,000 markan suuruinen
26471: vuotuinen määräraha pienviljelijäin opintoretkeily}en toi-
26472: meenpanemista varten;
26473:       13) että Keisarillinen Majesteetti armollisesti käs-
26474: kisi ryhdyttäväksi semmoiseen toimenpiteeseen, että Suo-
26475: men Eduskunnan marraskuun 15 päivänä 1909 hyväksymä
26476: asetus alkoho1ipitoisten aineiden valmistamisesta, maa-
26477: hantuonnista, myynnistä, kulj.etuksesta ja varastossa-
26478: pidosta sekä asetus denaturoitujen alkoholipitoisten ai-
26479: neiden valmistamisesta, maahantuonnista ja myynnistä
26480: toimitettaisiin Keisarillisen Maj-esteetin tutkittav;iksi sekä
26481: että sanotut asetukset mahdollisimman pian armollisesti
26482: vahvistettaisiin ja saatettaisiin noudatettaviksi.
26483: 
26484: 
26485: 
26486: 
26487:       Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme mää-
26488: ränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen
26489: kansan Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet;
26490: joka tapahtui Helsingin kaupungissa neljäntenäkolmatta
26491: päivänä toukokuuta vuonna: Vapahtajamme Jeesuksen
26492: Kristuksen syntymän jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja yksi-
26493: toista.
26494: 
26495: 
26496: 
26497: 
26498:                         P. E. Svinhufvud.
26499:                             puhemies.
26500: 
26501: 
26502: 
26503:       Karl Söderholm.                        A. Listo.
26504:         varapuhemies.                       varapuhemies.
26505:                 1911.       Valtiopäiväpäätös.                 17
26506: 
26507:       Werner Aro.                         Eero Erkko.
26508: Uudenmaan läänin vaalipii-         Uudenmaan läänin vaalipii-
26509:          ristä.                             ristä.
26510: 
26511:      Onni Hallsten.                        Vera Hjelt.
26512: Uudenmaan läänin vaalipii-            Nylands läns valkrets.
26513:          ristä.
26514: 
26515:     E. W. Hänninen.                     0. W. Kuusinen.
26516: Uudenmaan läänin vaalipii-         Uudenmaan läänin vaalipii-
26517:          ristä.                             ristä.
26518: 
26519:       Oskari Laine.                       U. Lindelöf.
26520: Uudenmaan läänin vaalipii-            Nylands läns valkrets.
26521:          ristä.
26522: 
26523:      W. Lundström.                      Oskari Lylykorpi.
26524:    Nylands läns valkrets.          Uudenmaan läänin      vaalipii~
26525:                                             ristä.
26526: 
26527:                                           L. Mechelin.
26528: Uudenmaan läänin vaalipii-            Nylands läns valkrets.
26529:          ristä.
26530: 
26531:       J. Mynttinen.                     August Nybergh.
26532: Uudenmaan läänin vaalipii-            Nylands läns valkrets.
26533:          ristä.
26534: 
26535:         V. Perttilä.                   G. 0. Rosenqvist.
26536: Uudenmaan läänin vaalipii-            Nylands läns valkrets.
26537:          ristä.
26538: 
26539:    Emil Schybergson.                      Aatto Siren.
26540:    Nylands läns valkrets.          Uudenmaan läänin vaalipii-
26541:                                             ristä.
26542: 
26543:     Hedvig Sohlberg.                   Johan Strömberg.
26544:    Nylands läns valkrets.             Nylands läns valkrets.
26545: 
26546:       Karl H. Wiik.                      R. A. Wrede.
26547:    Nylands läns valkrets.             Nylands läns valkrets.
26548:                                                                 2
26549: 18                 1911.     ValtiopiiivipiiätUs.
26550: 
26551:            Ida Aalle.                         V. Annala.
26552: Turun läänin eteläisestä vaali-      Turun läänin eteläisestä vaali-
26553:            piiristä.                           piiristä.
26554: 
26555:        V. M. von Born.                       E. Eloranta.
26556:   Åbo läns södra valkrets.           Turun läänin eteläisestä vaali-
26557:                                                 piiristä.
26558: 
26559:       Jenny af Forselles.                  John Hedberg.
26560:   Åbo läns södra valkrets.             Åbo läns södra valkrets.
26561: 
26562:  Matti Helenius-Seppälä.                     ]. Kaskinen.
26563: Turun läänin eteläisestä vaali-      Turun läänin eteläisestä vaali-
26564:            piiristä.                            piiristä.
26565: 
26566:      Kaarle 0. Knuutila.                       P. Kärnä.
26567: Turun läänin eteläisestä vaali-      Turun läänin eteläisestä vaali-
26568:           piiristä.                             piiristä.
26569: 
26570:          J. W. Latvala.                    Juho Rannikko.
26571: Turun läänin eteläisestä vaali-      Turun läänin eteläisestä vaali-
26572:            piiristä.                            piiristä.
26573: 
26574:         S. Wilh. Roos.                      Fr. W. Sipilä.
26575:      Åbo läns södra valkrets.        Turun läänin eteläisestä vaali-
26576:                                                 piiristä.
26577: 
26578:        Julius Sundblom.                       T. Tainio.
26579:   Åbo läns södra valkrets.           Turun läänin eteläisestä vaali-
26580:                                                 piiristä.
26581: 
26582:       lida Yrjö-Koskinen.                     E. Aromaa.
26583: Turun läänin eteläisestä vaali-        Turun läänin pohjoisesta
26584:            piiristä.                         vaalipiiristä.
26585: 
26586:         Nestor Aronen.                     Reinh. Grönvall.
26587:   Turun läänin pohjoisesta             Turun läänin pohjoisesta
26588:         vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
26589: 
26590:         Edvard Gylling.                   Edvard Hannula.
26591:   Turun läänin pohjoisesta             Turun läänin pohjoisesta
26592:         vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
26593:                1911. -     Valtiopäiväpäätös.              19
26594: 
26595:     Lauri Ingman.                       Taave Junnila.
26596: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
26597:      vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
26598: 
26599:    Mimmi Kanervo.                      J. F. Kivikoski.
26600: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
26601:       vaalipiiristä.                     vaali piiristä.
26602: 
26603:       1. V. Laine.                     Juho Lautasalo.
26604: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
26605:       vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
26606: 
26607:       J. 0. Leivo.                       F. 0. Lilius.
26608: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
26609:       vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
26610: 
26611:     J. K. Paasikivi.                     Juho Rainio.
26612: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
26613:       vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
26614: 
26615:    Frans Rantanen.                Osk.Ansh.S jöstedt-Jussila.
26616: Turun läänin pohjoisesta            Turun läänin pohjoisesta
26617:       vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26618: 
26619:       Juho Astala.                J. R. Danielson-Kalmari.
26620: Hämeen läänin eteläisestä          Hämeen läänin eteläisestä
26621:      vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26622: 
26623:      Oskari Jalava.                      H. Jalonen.
26624: Hämeen läänin eteläisestä          Hämeen läänin eteläisestä
26625:      vaali piiristä.                    vaalipiiristä.
26626: 
26627:     Alma Jokinen.                      Wäinö Jokinen.
26628: Hämeen läänin eteläisestä          Hämeen läänin eteläisestä
26629:      vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26630: 
26631:    A. Osv. Kairamo.                     Otto Marttila.
26632: Hämeen läänin eteläisestä          Hämeen läänin eteläisestä
26633:      vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26634: 
26635:      Hulda Salmi.                      Sulo Wuolijoki.
26636: Hämeen läänin eteläisestä          Hämeen läänin eteläisestä
26637:      vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26638: 20              l9ll. -   Valtiopäiväpäätös.
26639: 
26640: Lauri A. Yrjö-Koskinen.                Anni Huotari.
26641:  Hämeen läänin eteläisestä        Hämeen läänin pohjoisesta
26642:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
26643: 
26644:      Anton Huotari.                  Heikki Häyrynen.
26645: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
26646:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
26647: 
26648:      K. Kaakko-oja.                    Kaapo Murros.
26649: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
26650:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
26651: 
26652:      E. Nevanlinna.                    Penna Paunu.
26653: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
26654:       vaalipiiristä.                    vaali piinstä.
26655: 
26656:       J. K. Pohjola.                   Emil Saarinen.
26657: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
26658:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
26659: 
26660:      K. Wiljakainen.                E. S. Yrjö-Koskinen.
26661: Hämeen läänin pohjoisesta         Hämeen läänin pohjoisesta
26662:       vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
26663: 
26664:       M. A. Airola.                   Juhani Arajärvi.
26665:  Viipurin läänin läatisestä        Viipurin läänin läntisestä
26666:         vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
26667: 
26668:      Jonas Castren.                     Tekla Hultin.
26669:  Viipurin läänin läntisestä        Viipurin läänin läntisestä
26670:        vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26671: 
26672:       Juho Kirves.                   Konrad Lehtimäki.
26673:  Viipurin läänin läntisestä        Viipurin läänin läntisestä
26674:          vaalipiiristä.                  vaalipiiristä.
26675: 
26676:      Matti Paasivuori.                 Matti Pietinen.
26677:  Viipurin läänin läntisestä        Viipurin läänin läntisestä
26678:        vaalipiiristä.                    vaalipiiristä.
26679: 
26680:       H. Pärssinen.                      T. Riihelä.
26681:  Viipurin läänin läntisestä        Viipurin läänin läntisestä
26682:         vaalipiiristä.                   vaalipiiristä.
26683:                    1911. -    Valtiopäiväpäätös.                  21
26684: 
26685:      Juho Tulikoura.                          T. Typpö.
26686:   Viipurin läänin läntisestä           Viipurin läänin läntisestä
26687:         vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
26688: 
26689:      A. 0. Vuorimaa.                       Gust. Arokallio.
26690:   Viipurin läänin läntisestä         Viipurin läänin itäisestä vaali-
26691:         vaalipiiristä.                          piiristä.
26692: 
26693:        A. Hanninen.                            Y. Kiuru.
26694: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
26695:            piiristä.                            piiristä.
26696: 
26697:       Anton Kotonen.                       Juhani Kurikka.
26698: Viipurin läänin itäisestä vaali-.    Viipurin läänin itäisestä vaali-
26699:            piiristä.                            piiristä.
26700: 
26701:        Juho Lallukka.                      Vihtori Mäkelä.
26702: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
26703:             piiristä.                            piiristä.
26704: 
26705:         Aapo Nuora.                         Esko Oranen.
26706: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
26707:            piiristä.                            piiristä.
26708: 
26709:      Matti Poutiainen.                      Erkki Pullinen.
26710: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
26711:            piiristä.                            piiristä.
26712: 
26713:        K. K. Pykälä.                     Nestori Walavaara.
26714: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
26715:            piiristä.                            piiristä.
26716: 
26717:       0. W. Turunen.                     Lauri Kr. Relander.
26718: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Viipurin läänin itäisestä vaali-
26719:             piiristä.                           piiristä.
26720: 
26721:        Mikko Virkki.                          U. Brander.
26722: Viipurin läänin itäisestä vaali-     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
26723:            piiristä.
26724: 
26725:          0. Eronen.                            K. Hakala.
26726: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
26727: 
26728:         P. Huttunen.                          J. Kananen.
26729: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
26730: 22               1911. -    Valtiopäiväpäätös.
26731: 
26732:        0. Kunnassalo.                J. Oskari Peurakoski.
26733: Mikkelin läänin vaalipiiristä.     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
26734: 
26735:        Heikki Renvall.                    Justus Ripatti.
26736: Mikkelin läänin vaalipiiristä.     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
26737: 
26738:       Robert Ruohtula.                  Anni Savolainen.
26739: Mikkelin läänin vaalipiiristä.     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
26740: 
26741:          A. Tanttu.                      Albin Waljakka.
26742: Mikkelin läänin vaalipiiristä.     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
26743: 
26744:        J. E. Wiljomaa.                      Eero Hahl.
26745: Mikkelin läänin vaalipiiristä.       Kuopion läänin läntisestä
26746:                                            vaalipiiristä.
26747: 
26748:         S. Heiskanen.                   Theodor Homen.
26749:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
26750:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26751: 
26752:      Kalle Hämäläinen.                  Heikki Kääriäinen.
26753:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
26754:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26755: 
26756:      Taavi Lapveteläinen.                  0. Miettinen.
26757:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
26758:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26759: 
26760:       Hannes Nylander.                    P. W. Oksman.
26761:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
26762:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26763: 
26764:       Armas Paasonen.                         A. Salo.
26765:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
26766:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26767: 
26768:        Juho Snellman.                   Nestor Wäänänen.
26769:   Kuopion läänin läntisestä          Kuopion läänin läntisestä
26770:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26771: 
26772:         A. Koponen.                       Efr. Kronqvist.
26773: Kuopion läänin itäisestä vaali-     Kuopion läänin itäisestä vaali-
26774:           piiristä.                           piiristä.
26775:                   1911.     ValtiopäiväpäätUs.                 23
26776: 
26777:        S. Kurkinen.                     Matti Lonkainen.
26778: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
26779:           piiristä.                          piiristä.
26780: 
26781:      Pekka Pennanen.                     Onni Puhakka.
26782: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
26783:           piiristä.                          piiristä.
26784: 
26785:      Hugo Rautapää.                       J. W. Sainio.
26786: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
26787:           piiristä.                          piiristä.
26788: 
26789:         Onni Talas.                        P. Tikkanen.
26790: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
26791:           piiristä.                          piiristä.
26792: 
26793:      Helena Watanen.                    Juho Etelämäki.
26794: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Vaasan läänin itäisestä vaali-
26795:           piiristä.                          piiristä.
26796: 
26797:      Kustaa Jalkanen.                     Johan Kautto.
26798: Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
26799:           piiristä.                          piiristä.
26800: 
26801:         A. Koivisto.                      Matti Latvala.
26802: Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
26803:           piiristä.                          piiristä.
26804: 
26805:       Santeri Mäkelä.                     Kaarle Mänty.
26806: Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
26807:           piiristä.                          piiristä.
26808: 
26809:        E. Pohjaväre.                       Onni Tuomi.
26810: Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
26811:           piiristä.                          piiristä.
26812: 
26813:       K. J. Warvikko.                     Santeri Alkio.
26814: Vaasan läänin itäisestä vaali-       Vaasan läänin eteläisestä
26815:           piiristä.                        vaalipiiristä.
26816: 
26817:       Ernst Estlander.                    Gustaf Gädda.
26818:   Vasa läns södra valkrets.          V asa läns södra v alkrets.
26819: 
26820:      Mauri Honkajuuri.                     M. Iipponen.
26821:   Vaasan läänin eteläisestä          Vaasan läänin eteläisestä
26822:         vaalipiiristä.                     vaalipiiristä.
26823: 24                1911.     ValtiopäiväpäätUs.
26824: 
26825:          K. Lanne.                            J. Mäki.
26826:  Vaasan läänin eteläisestä           Vaasan läänin eteläisestä
26827:        vaalipiiristä.                      vaalipiiristä.
26828: 
26829:       Arvid Neovius.                     K. 1. Nordlund.
26830:  V asa läns södra valkrets.          Vasa läns södra valkrets.
26831: 
26832:        Kaarlo Saari.                      Eric von Troil.
26833:  Vaasan läänin eteläisestä           Vasa läns södra valkrets.
26834:        vaalipiiristä.
26835: 
26836:        August Tåg.                         M. V. Björk.
26837:  V asa läns södra valkrets.          Vasa läns norra valkrets.
26838: 
26839:         A. J. Bäck.                     Julius Grotenfelt.
26840:  Vasa läns norra valkrets.           Vasa läns norra valkrets.
26841: 
26842:       Oskari Herttua.                        J. Inborr.
26843:  Vaasan läänin pohjosesta            Vasa läns norra valkrets.
26844:        vaalipiinstä.
26845: 
26846:      Oskari Lahdensuo.                  Wilh. Malmivaara.
26847:  Vaasan läänin pohjoisesta           Vaasan läänin pohjoisesta
26848:        vaalipiiristä.                      vaalipiinstä.
26849: 
26850:         J. Storbjörk.                      Oskar Takoi.
26851:  V asa läns norra valkrets.          Vaasan läänin pohjoisesta
26852:                                            vaalipiinstä.
26853: 
26854:        Juho Torppa.                      Arthur Castren.
26855:  Vaasan läänin pohjoisesta          Oulun läänin eteläisestä vaali-
26856:        vaalipiinstä.                           piiristä.
26857: 
26858:        M. V. Hoikka.                       Kyösti Kallio.
26859: Oulun läänin eteläisestä vaali-     Oulun läänin eteläisestä vaali-
26860:            piiristä.                           piiristä.
26861: 
26862:         Otto Karhi.                         J. A. Komu.
26863: Oulun läänin eteläisestä vaali-     Oulun läänin eteläisestä vaali-
26864:           piiristä.                            piiristä.
26865: 
26866:          A. Leino.                      J. A. Mannermaa.
26867: Oulun läänin eteläisestä vaali-     Oulun läänin eteläisestä vaali-
26868:            piiristä.                           piiristä.
26869:                   1911. -   Valtiopäiväpäätös.                   25
26870: 
26871:     Salomo Pulkkinen.                          Filip Saalasti.
26872: Oulun läänin eteläisestä vaali-      Oulun läänin eteläisestä vaali-
26873:            piiristä.                            piiristä.
26874: 
26875:          S. Tervo.                               Typpö, L.
26876: Oulun läänin eteläisestä vaali-      Oulun läänin eteläisestä vaali-
26877:           piiristä.                             piiristä.
26878: 
26879:       Heikki Törmä.                            Iisakki Vahe.
26880: Oulun läänin eteläisestä vaali-      Oulun läänin eteläisestä vaali-
26881:            piiristä.                            piiristä.
26882: 
26883:       P. Ahmavaara.                            Hilda Herrala.
26884:   Oulun läänin pohjoisesta             Oulun läänin pohjoisesta
26885:         vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
26886: 
26887:         Antti Junes.                      Frans Lehtonen.
26888:   Oulun läänin pohjoisesta             Oulun läänin pohjoisesta
26889:         vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
26890: 
26891:         K. A. Lohi.                             ]. Waarala.
26892:   Oulun läänin pohjoisesta             Oulun läänin pohjoisesta
26893:         vaalipiiristä.                       vaalipiiristä.
26894: 
26895:                             A. Fränti.
26896:                         Lapin vaalipiiristä.
26897: HELSINKI   Igii.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
26898:                    ••        ••
26899: VALTIOPAIVAT 1911
26900:      ASIAKIRJAT
26901: 
26902: 
26903:    LISÄVIHKO SISÄLTÄVÄ
26904: 
26905:       ASIALUETTELON
26906: 
26907: 
26908: 
26909: 
26910:             HELSINGISSÄ 1911.
26911:    KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.
26912:                   Selitys lyhennyksistä.
26913: Ae = anomusehdotus.
26914: alam. = alamainen.
26915: Am. ja am. = anomusmietintö.
26916: Edk. = Eduskunta.
26917: Ee = eduskuntaesitys.
26918: Em. ja em. = eduskuntaesitysmietintö.
26919: ilm. = ilmoitus.
26920: Ks. =katso.
26921: Ltv. = Laki- ja talousvaliokunta.
26922: Lv. = Lakivaliokunta.
26923: m. (valiokunnan nimeä osoittavan merkin perässä) = mietintö.
26924:       Siis esim. Lvm. = Lakivaliokunnan mietintö.
26925: Mtv. = Maatalousvaliokunta.
26926: Prv. = Perustuslakivaliokunta.
26927: Pv. = Pankkivaliokunta.
26928: Siv. = Sivistysvaliokunta.
26929: Suurv. = Suuri valiokunta.
26930: Tv. = Talousvaliokunta.
26931: Työv. = 'l'yöväenasiainvaliokunta.
26932: Vv. = Valtiovarainvaliokunta.
26933:                          Asialuettelo.
26934: Adressiehdotus, juovutusjuomalainsäädännön uudistusta
26935:      koskevassa asiassa. Prvm. n:o 4; Edk:n alam. ano-
26936:      mus ............................................. .      IV
26937:      Valtiollista asemaa koskeva. Prvm. n:o 2; Edk:n
26938:      alam. adressi .................................... .
26939:                                                               "
26940: Alaikäisten kasvatuslaitokset. Vvm. n:o 9 siv. 22 ..... .
26941:                                                               "
26942: Alkeisopetus. Ae n :o 56 kansakoulun asettamisesta ko-
26943:       konaisuudessaan oppikoulun pohjakouluksi; Sivm.
26944:       n:o 8; am. n:o 12 ................................. . V:2
26945:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 26; Vvm. n:o 9
26946:       siv. 33 ........................................... .  IV
26947: Alkeisoppilaitokset, niiden venäjänkielen optetuksen tar-
26948:       kastus. Vvm. n :o 9 siv. 31 ....................... .
26949: 
26950: Alkoholijuomien kuljetuskielto.   Vvm. n:o 9 siv. 87 ....
26951:                                                               "
26952: Alkoholilainsäädännön uudistus. Adressiehdotus n :o 1;
26953:      Prvm. n:o 4; Edk:n alam. anomus ............... .
26954:                                                               "
26955: Anomusehdotus:
26956:     n : o 1 0 obligatsioniluottojärjestelmän sovellutta-
26957:     misesta tilattoman väestön maanhankinnan avus-
26958:     tamiseksi sekä valtion osanotosta lainojen korkojen
26959:     ja kuoletuksen maksamiseen; Mtvm. n :o 1 ja Yh-
26960:     distetyn Mtv:n ja Vv:n miet. n:o 1 ynnä Lisäys
26961:     Mtvm. n :o 1 ; em. n :o 5 ja 5 a ..................... . V: 1
26962:     n : o 1 2 erinäisten verojen maksuperusteen muut-
26963:     tamisesta; Vvm. n:o 2; am. n:o 8 ................. . V:2
26964:     n : o 3 4 kunnallisten piirimielisairaalain aikaan-
26965:     saamisesta; Tvm. n:o 2, am. n:o 13; Edk:n alam.
26966:     anomus .......................................... .
26967:     n : o 3 8 Iangettavatautisten hoidon parantami-
26968:     sesta; Tvm. n:o 1, am. n:o 11; Edk:n alarn. anomus
26969: 4                       A11ialuettelo.
26970: 
26971:     n : o 4 0 kotitalouskoulujen valtioavustuksen ko-
26972:     rottamisesta; Sivm. n:o 6; am. n:o 7; Edk:n alam.
26973:     anomus .......................................... .      V:2
26974:     n : o 4 5 voimassaolevan metsälain valvonnan te-
26975:     hokkaaksi saattamisesta sekä metsäin hävittämi-
26976:     sen ehkäisemisestä; Tvm. n:o 3; em. n:o 10 ..... .       V:i
26977:     n : o 4 7 kyläteitä ja tilusteitä koskevan lainsää-
26978:     dännön uudistamisesta; Ltvm. n:o 1; em. n:o 2 ....
26979:     n : o 54 määrärahan myöntämisestä maalaiskan-             "
26980:     sakoulujen vähävaraisten oppilasten ruoka- ja vaa-
26981:     tetusavuksi; Sivm. n:o 1; am. n:o 1; Edk:n alam.
26982:     anomus .......................................... .      V:2
26983:     n : o 56 kansakoulun asettamisesta kokonaisuu-
26984:     dessaan oppikoulun pohjakouluksi; Sivrn. n:o 8;
26985:     am. n:o 12 ....................................... .
26986:     n : o 57 valtioavusta maalaiskansakoulujen ra-
26987:     kennuskustannusten huojentamiseksi; Vvm. n :o 4           III
26988:     n : o 58 ruumiillisen rangaistuksen poistamisesta
26989:     valtion ylläpitämistä ja kannattamista kouluista;
26990:     Sivm. n:o 9; am. n:o 18 ........................... .    V:2
26991:     n : o 5 9 määrärahan myöntämisestä kansanlasten-
26992:     tarhoille; Sivm. n:o 2; am. n:o 2; Edk:n alam.
26993:     anomus .......................................... .
26994:     n : o 6 0 toimenpiteistä kansankirjastojen edistämi-      "
26995:     seksi, Sivm. n :o 3; am. n :o 3; Edk :n alam. anomus
26996:     n: o 61 maalaiskansakoulujen yhteyteen perus-
26997:     tettavista kansankirjastoista; Sivm. n:o 3; am. n:o 3;
26998:     Edk:n alam. anomus ............................ .
26999:     n : o 6 6 määrärahan myöntämisestä suomenkieli-           "
27000:     sen kirjallisuuden edistämiseksi; Sivm. n:o 4; am.
27001:     n :o 5; Edk :n alam. anomus ..................... .
27002:     n : o 6 7 Suomalaisen Maaseututeatterin valtio-           "
27003:     avun korottamisesta; Sivm. n :o 5; am. n :o 6 ..... .
27004:     n: o 71 muistopatsaan pystyttämisestä J. W.               "
27005:     Snellmanille; Vvm. n:o 3; am. n:o 4 ............. .
27006:     n : o 7 5 uutisviljelyksen edistämisestä viljelys-        "
27007:     pakkoperiaatteen mukaan; Mtvm. n:o 2; am. n:o 10
27008:     n : o 7 7 toimenpiteistä maan hankkimiseksi tilat-        "
27009:     tomalle väestölle; Mtvm. n:o 1 ja lisäys Mtvm. n:o
27010:     1; em. n :o 5 ja 5 a ............................... .   V: 1
27011:     n : o 8 1 pienviljelijäin opintomatkojen toimeen-
27012:     panon edistämisestä yleisillä varoilla; Mtvrn. n:o 4;
27013:     am. n:o 17; Edk:n alam. anomus ................. .       V:2
27014:     n : o 8 2 maanviljelysharrastusta elvyttävien ret-
27015:     keilyjen toimeenpanon edistämisestä; Mtvm. n:o 4;
27016:     am. n:o 17; Edk:n alam. anomus ................. .
27017:                                                               "
27018:                                 Asialuettelo.                                 5
27019: 
27020:       n : o 8 3 maatalousopetuksen saattamisesta vaki-
27021:       naiseksi oppiaineeksi seminaareihin; Sivm. n:o 7;
27022:       am. n:o 9 ........................................ . V:2
27023:       n : o 8 6 toimenpiteisiin ryhtymisestä vientivoin
27024:       tarkastamiseksi ja kotimaisen voikaupan valvomi-
27025:       seksi; Mtvm. n:o 3; am. n:o H; Edk:n alam. anomus
27026:       n : o 8 8 arm. esityksen antamisesta työnantajan                            "
27027:       vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruu-
27028:       miinvammasta säänteleväksi laiksi; Työvm. n:o 2;
27029:       em. n:o 8; Edk:n alam. anomus .................. . V: 1
27030:       n : o 8 9 arm. esityksen antamisesta laiksi työnan-
27031:       tajan vastuunalaisuutta sääntelevän uuden lain so-
27032:       veltamisesta aikaisemmin sattuneisiin tapaturmiin;
27033:       Työvm. n:o2; em. n:o 8; Edk:n alam. anomus ....
27034:       n : o 9 0 arm. esityksen antamisesta yleisen työ-                           "
27035:       väentapaturmavakuutuslaitoksen perustamisesta;
27036:       Työvm. n :o 2, em. n :o 8; Edk :n alam. anomus ....
27037:       n : o 9 1 arm. esityksen antamisesta työnvälityksen                         "
27038:       järjestämisestä kuunailiseksi toimeksi; Työvm. n:o
27039:       1; em. n:o 3 ..................................... .
27040:       n : o 9 2 valtion ja kuntain työolojen järjestämi-
27041:       sestä; Työvm. n:o 4; am. n:o 16; Edk:n alam. ano-
27042:       mus ..................... · · ·. · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · V:2
27043:       n : o 9 3 valtion työolojen järjestämisestä; Työvm.
27044:       n:o 4; am. n:o 16; Edk:n alam. anomus ......... .
27045:       n : o 9 4 valtion kannatusavun myöntämisestä niille
27046:                                                                                   .
27047:       työväenammattijärjestöille, jotka ensi talven aikana
27048:       järjestävät työttömäin avustusta; Työvm. n:o 3;
27049:       am. n:o 15; Edk:n alam. anomus ................. .                          ..
27050: Apuraha vankiloista sekä kasvatuslaitoksista päästetyille
27051:      henkilöille. Vvm. n:o 9 siv. 22 ................. .                          IV
27052:  -   talon muuttoon. Vvm. n:o 9 siv. 40 ............. .
27053:                                                                                   "
27054: A••mollinen esitys:
27055:       n : o 1 valtiontakuun myöntämisestä Suomen Hy-
27056:       poteekkiyhdistyksen ulkomaisista lainoista; Vvm.
27057:       n :o 1; Edk :n alam. vastaus ...................... .                       I
27058:       n : o 2 koskeva suostuntaveroa pelikorteista Suo-
27059:       men Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1912; Vvm. n:o
27060:       6; Suurvm. n:o 10; Edk:n alam. vastaus ......... .                          .
27061:       n: o 3 leimasuostunnasta; Vvm. n:o 8; Suurvm.
27062:       n :o 13; Edk :n alam. vastaus ..................... .                       .
27063:       n : o 4 varain osottamisesta valtiopäiväkustannus-
27064:       ten suorittamiseen vuonna 1912; Vvm. n:o 10; Edk:n
27065:       alam. vastaus .................................... .
27066:                                                                                   "
27067:   6                       Asialuettelo.
27068: 
27069:       n : o 5 tarpeellisen määrärahan osottamisesta nii-
27070:       den erinäisten menojen suorittamiseksi vuonna 1911
27071:       kansakoululaitosta ja sivistys.tarkoituksia varten,
27072:       joihin 1910 vuoden varsinaisten Valtiopäiväin
27073:       myöntämä määrä ei riitä; Vvm. n:o 16; Edk:n alam.
27074:       vastaus .......................................... .        1
27075:       n : o 6 siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
27076:       sesta vuonna 1912 on suoritettava sekä sanotun ve-
27077:       ron käyttämisestä; Vvm. n:o 7; Suurvm. n:o 14 ja
27078:       1/1 a; Edk :n alam. vastaus ....................... .   II
27079:       n : o 7 suostuntaluontoisen pääoma- ja kuponki-
27080:       veron suorittamisesta; Vvm. n:o H; Suurvm. n:o 16;
27081:       Edk :n alam. vastaus ............................. .
27082:       n : o 8 kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1912; Vvm.
27083:       n :o 14; Edk :n alam. vastaus ..................... .
27084:       n: o 9 varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi-
27085:       hin vakinaiset valtion tulot eivät riitä; Vvm. n:o
27086:       15; Vv:n kirjelmä Edk:lle 24 p:ltä toukok. 1911;
27087:       Edk :n alam. vastaus ............................. .
27088:       n : o 1 0 normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta    "
27089:       Haudun pitäjän Haasulin kylästä Karjalan radalla
27090:       olevalle Hiitolan asemalle; Vvm. n:o 13; Edk:n
27091:       alam. vastaus .................................... .    II[
27092:       n : o 11 varojen osottamisesta kansakoululaitosta
27093:       ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi
27094:       1912; Vvm. n:o 4; Edk:n alarn. vastaus ........... .
27095:       n : o 1 2 suostuuLaverosta mallasjuomain valmista-
27096:       misesta vuonna 1912; Vvm. n:o 5; Suurvm. n:o 12;
27097:       Edk :n alam. vastaus ............................. .
27098:       n : o 1 3 koskeva muutettuja määräyksiä hirven          "
27099:       rnetsästämisestä; Ltvrn. n:o 4; Suurvm. n:o 15;
27100:       Edk :n alam. vastaus ............................. .
27101:       n: o 1 4 jäämistöverosta; Vvrn. n:o 12, Suurvm. n:o
27102:       17; Edk :n alarn. vastaus ......................... .
27103:                                                               "
27104: 
27105: Asianajaja. Ks. Oikeudenkäymiskaari.
27106: 
27107: Asunto-tilat. Ks. Tilaton väestö.
27108: 
27109: Avioliiton solmiminen. Ee n :o 2 sisältävä ehdotuksen
27110:       laiksi avioliiton solmimisesta ja Ee n:o 3 a ja b si-
27111:       sältävät ehdotuksen asetukseksi avioliittoon mene-
27112:       misestä siviiliviranomaisen edessä; Lvm. n :o 1;
27113:                                    Asialuettelo.                                       7
27114: 
27115:      Suurvm. n :o 1 ja 1 a, em. n :o 1; Edk :n alam. ehdo-
27116:      tus asetukseksi avioliiton solmimisesta siviiliviran-
27117:      omaisen edessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 1
27118: 
27119: Avioliittoon kuuluttaminen. Ks. Taksa.
27120: 
27121: A\·ustus. Ks. Apuraha, Kansakoulut, Kansankirjastot,
27122:       Kansanlastentarhat, Maaseututeatteri, Maanvilje-
27123:       lysharrastus, Obligatsioni, Rautatiehenkilökunta,
27124:       Suomenkielinen kirjallisuus, Työttömät.
27125: 
27126: Budjetti:
27127:      Vv:n kirjelmä n:o 4 sisältävä ehdotuksen että Edk.
27128:      kääntyisi Keis. M :tin puoleen anoen V. J :n 26 § :n 2
27129:      mom:in määräyksen täyttämistä; Edk:n alam. kir-
27130:      jelmä ............................................ .    IV
27131:      arm. esitys n:o 9 varojen hankkimisesta niihin tar-
27132:      peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä;
27133:      Vvm. n:o 15; Vv:n kirjelmä Edk:lle 24 p:ltä toukok.
27134:      1911; Edk :n alam. vastaus ....................... .     II
27135:      Vvm. n:o 9 siv. 1, 12, 45, 92, 106 .................. . IV
27136: 
27137: Eduskuntaesitys: . . . . . .
27138:      n : o 1 ehdotus a) asetukseksi, sisältävä lisäyksen
27139:      1 § :ään toukok. 10 p :nä 1886 annettua Keis. asetusta
27140:      pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa; sekä b) ase-
27141:      tukseksi pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä koti-
27142:      paikka ei ole Suomessa, täällä harjoittaa. Pvm.
27143:      n:o 2; Suurvm. n:o 4 ja 4 a; em. n:o 6; Edk:n alam.
27144:      ehdotus asetukseksi ............................. . V: 1
27145:      n : o 2, ehdotus laiksi avioliiton solmimisesta; Lvm.
27146:      n:o 1; Suurvm. n:ö 1 ja 1 a; em. n:o 1; Edk:n alam.
27147:      ehdotus asetukseksi avioliiton solmimisesta siviili-
27148:      viranomaisen edessä ............................. .
27149:      n : o 3 a ja b, ehdotus laiksi avioliittoon menemi-    "
27150:      sestä siviiliviranomaisen edessä; Lvm. n :o 1;
27151:      Suurvm. n:o 1 ja 1 a; em. n:o 'L; Edk:n alam. ehdo-
27152:      tus asetukseksi avioliiton solmimisesta siviiliviran-
27153:      omaisen edessä .................................. .
27154:      n: o 8, ehdotus asetukseksi 0. K. 15 luvun 2 §:n
27155:      muuttamisesta; Lvm. n:o 3; Suurvm. n:o 9; em.
27156:      n:o 9 ............................................ .   ,.
27157:      n : o 9, ehdotus asetukseksi 0. K. 15 luvun 2 § :n
27158:      muuttamisesta; Lvm. n:o 3; Suurvm. n:o 9; em.
27159:      n:o 9 ............................................ .
27160:      n : o '1 0, ehdotus asetukseksi yhdistyksistä; Lvm.
27161:   8                      Asialuettelo.
27162: 
27163:       n:o 2, Suurvm. n:o 6; em. n :o 4; Edk:n alam. eh-
27164:       dotus asetukseksi yhdistyksistä ................... . V:1
27165:       n : o 1 3, ehdotus asetukseksi ulosottolain 1 luvun
27166:       1 §:n muuttamisesta; Lvm. n:o 4; Suurvm. n:o H;
27167:       em. n:o 11 ...................................... ..
27168:       n : o 2 0, ehdotus asetukseksi toimenpiteistä met-     "
27169:       sänhävittämisen ehkäisemiseksi; Tvm. n:o 3; em.
27170:       n:o 10 ........................................... .
27171:       n: o 21, ehdotus uudeksi metsänhoitolaiksi; Tvm.       "
27172:       n:o 3; em. n:o 10 ................................. .
27173:       n : o 2 2, ehdotus laiksi toimenpiteistä metsänhä-     "
27174:       vittämisen ehkäisemiseksi; Tvm. n:o 3; em. n:o 10
27175:       n : o 2 4, ehdotus asetukseksi a) teiden tekemisestä   "
27176:       ja kunnossapidosta maalla; ja b) tieveron maksa-
27177:       misesta ja sen käyttämisestä; Ltvm. n :o 1; em. n :o 2
27178:       n : o 2 5, ehdotus asetukseksi vesioikeuslain 2 lu-    "
27179:       vun 18 §:n muuttamisesta; Ltvm. n:o 3; em. n:o 12
27180:       n : o 2 6, ehdotus asetukseksi merilain 31 §:n         "
27181:       muuttamisesta; Ltvm. n:o 2; em. n:o 7 ........... .
27182:       n: o 2 7, ehdotus asetukseksi pienviljelys- ja asun-   "
27183:       totilojen muodostamisesta; Mtvm. n:o 1 ja lisäys
27184:       Mtvm. n:o 1; yhdistetyn Mtv:n ja Vv:n miet. n:o 1;
27185:       Suurvm. n:o 5; em. n:o 5 ja 5 a ................ ..
27186:       n : o 2 8, ehdotus asetukseksi pienviljelys- ja asun-  "
27187:       totilojen muodostamisesta; Mtvm. n:o 1 ja lisäys
27188:       Mtvm. n:o 1; yhdistetyn Mtv:n ja Vv:n miet. n:o 1;
27189:       Suurvm. n:o 5; em. n:o 5 ja 5 a ................ ..
27190:       n : o 3 1, ehdotus laiksi työnantajan vastuunalai-     "
27191:       suudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvam-
27192:       masta; Työvm. n:o 2; Suurvm. n:o 8; em. n:o 8;
27193:       Edk :n alam. anomus ............................. .
27194:       n : o 3 2, ehdotus asetukseksi työnvälitystoimis-      "
27195:       toista; Työvm. n:o 1; Suurvm. n:o 3; em. n:o 3;
27196:       Edk :n alam. ehdotus asetukseksi työnvälitystoi-
27197:       mesta ...................
27198:                                                                         "
27199:                                0   0   ••••   0   •••••••••••••••••••
27200: 
27201: 
27202: 
27203: 
27204: Eduskuntatalo. Vv :n kirjelmä n :o 27 Edk :lle tarkoituk-
27205:      senmukaisen huoneuston hankkimisesta Edk :lle;
27206:      Edk:n alam. ilmoitus valtuuskunnan asettamisesta;
27207:      Edk :n kirjelmä valtuuskunnalle ................. .                IV
27208: Edustajapalkkio. Ks. Manner, Kullervo Akilles.
27209: Eläkkeet kulkulaitosrahastosta. Vvm. n:o 9 siv. 73
27210:                                                                         "
27211: Evank. luterilaiset seurakunnat, niiden vastikerahasto.
27212:      Kertomus valtiovarain tilasta siv. 84 ........... .
27213:                                                                         "
27214:                                             Asialuettelo.                                               9
27215: Hallituksen jäsenten vastuunalaisuus. Vvm. n:o 9 siv. 98                                                    IV
27216: 
27217: H.allituksen toimenpiteet niiden 1908 vuoden jälkimäisten
27218:        valtiopäiväin päätösten johdosta, jotka ovat saavut-
27219:        taneet arm. hyväksymisen ja vahvistuksen; Prvm.
27220:        n:o 5 ............................................ .
27221:                                                                                                             "
27222: Hallituslaitokset. Vvm. n:o 9 siv. 19 ................... .
27223:                                                                                                             "
27224: Heinien ja olkien kuljetus rautatiellä. Vvm. n:o 9 siv 89
27225: 
27226: Henldraha. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 12 ....... .
27227:                                                                                                             "
27228: llenldlölmnnan vähentäminen rautateillä. Vvm. n:o 9
27229:        siv. 64 ........................................... .
27230:                                                                                                             "
27231: Hirven metsästäminen. Arm. esitys n:o 13, koskeva muu-
27232:      tettuja määräyksiä hirven metsästämisestä; Ltvm.
27233:      n:o 4; Suurvm. n:o 15; Edk:n alam. vastaus                                                         III
27234: 
27235: Houruinhoito. Ks. Mielisairas.
27236: 
27237: Iluoneuston hankkiminen. Ks. Eduskuntatalo.
27238: 
27239: Hypoteekkiyhdistys. Arm. esitys n:o 1 valtiontakuun
27240:      myöntämisestä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ul-
27241:      komaisista lainoista; Vvm. n:o 1; Edk:n alam. vas-
27242:      taus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           1
27243: 
27244: llätäapurahasto.                 Kertomus valtiovarain tilasta siv. 77                                      IV
27245: 
27246: Juovutusjuomalainsäädäntö.                           Ks. Alkoholilainsäädännön
27247:      uudistus.
27248: 
27249: Jäämistövero. Arm. esitys n:o 14 jäämistöverosta; Vvm.
27250:      n:o 12; Suurvm. n:o 17; Edk:n alam. vastaus ..... .                                                IIl
27251: 
27252: Kalastus. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 9 ja 80; Vvm.
27253:       n:o 9 siv. 42 ..................................... .                                                 IV
27254: 
27255: Kanavat. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 11; Vvm. n:o
27256:      9 siv. 44 ......................................... .
27257:                                                                                                             "
27258: l(annatusapu. Ks. Apuraha, Kansakoulut, Kansankirjas-
27259:       tot, Kansanlastentarhat, Maaseututeatteri, Maanvil-
27260:    10                                Asialuettelo.
27261: 
27262:         jelysharrastus, Obligatsioni, Rautatiehenkilökunta,
27263:         Suomenkielinen kirjallisuus, Työttömät.
27264: 
27265: Kansakoululaitos:
27266:      Arm. esitys n:o 5 tarpeellisen määrärahan osotta-
27267:      misesta niiden erinäisten menojen suorittamiseksi
27268:      vuonna 1911 kansakoululaitosta ja sivistystarkoi-
27269:      tuksia varten, joihin 1910 vuoden varsinaisten val-
27270:      tiopäiväin myöntämä määrä ei riitä; Vvm. n:o 16;
27271:      Edk :n alam. vastaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       1
27272:      Arm. esitys n:o 11 varojen osottamisesta kansakoulu-
27273:      laitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
27274:      deksi 1912; Vvm. n:o 4; Edk:n alam. vastaus . . . . . .                            IIT
27275: 
27276: n:ansakoulunopettajaseminaarit. Vvm. n:o 9 siv. 34 . . . .                              IV
27277: 
27278: Kansakoulut:
27279:      Ae n:o 54 määrärahan myöntämisestä maalaiskan-
27280:      sakoulujen vähävaraisten oppilasten ruoka- ja
27281:      vaatetusavuksi; Sivm. n:o 1, am. n:o 1, Edlcn alam.
27282:      anomus .......................................... . V:2
27283:      Ae n:o 56 kansakoulun asettamisesta kokonaisuu-
27284:      dessaan oppikoulun pohjakouluksi; Sivm. n:o 8;
27285:      am. n:o 12 ...................................... .
27286:      Ae n:o 57 valtioavusta maalaiskansakoulujen ra-
27287:      kennuskustannusten huojentamiseksi, Vm. n :o 4 Ili
27288:      niiden valtioavustus. Kertomus valtiovarain tilasta
27289:      siv. 26; Vvm. n:o 9 siv. 35 ...................... .. IV
27290:      Ks. Kansankirjastot.
27291: 
27292: Kansan kirjastot:
27293:      Ae n :o 60 erinäisistä toimenpiteistä kansankirjas-
27294:      tojen edistämiseksi; Sivm. n:o 3; am. n:o 3; Edk:n
27295:      alam. anomus ................................... . V:2
27296:      Ae n :o 61 maalaiskansakoulujen yhteyteen perus-
27297:      tettavista kansankirjastoista; Sivm. n:o 3; am. n:o
27298:      3; Edk :n alam. anomus ......................... . V:2
27299: 
27300: 1\.ansanlastentarhat. Ae n :o 59 määrärahan myöntämi-
27301:        sestä kansanlastentarhoille; Sivm. n :o 2; am. n :o
27302:       2; Edk:n alam. anomus ......................... . V:2
27303: 
27304: Kansantajuiset luennot. Vvm. n:o 9 siv. 38 ........... .                                IV
27305: Kasvatuslaitokset. Vvm. n:o 9 siv. 22 ................. .
27306:                                                                                         "
27307:                            Asialuettelo.                       11
27308: Katurasitus kaupungeissa. Anomusponsi Ltvm. n:o i,
27309:      siv. 61; em. n:o 2 ............................... . V: 1
27310: 
27311: Kauppakemialliset laboratoriot. Vvm. n:o 9 siv. 41 ....             IV
27312: 
27313: Kauppaopetus. Vvm. n:o 9 siv. 44 ..................... .
27314:                                                                     "
27315: l{eisarillinen Senaatti. Ks. Senaatti.
27316: 
27317: Kt~nraalikuvernööri, kanslia ja palkkaus. Vvm. n:o 9 siv.
27318:       19 ja 45 ......................................... .
27319: 
27320: Ktwtomus:
27321:      hallituksen toimenpiteistä niiden 1908 vuoden jäl-
27322:      kimäisten valtiopäiväin päätöstw johdosta, jotka
27323:      ovat saavuttaneet arm. hyväksymisen ja vahvistuk-
27324:      sen; Prvm. n:o 5 ................................ .            IV
27325:      pankkivaltuusmiesten pankkivaliokunnalle vuo-
27326:      delta 1910 ynnä Liite; Pvm. n:o 1; Edk:n kirjelmä
27327:      pankkivaltuusmiehille ........................... .
27328:      postisäästöp!lnkin tilasta ja hoidosta vuonna 1909;
27329:      Pvm. n:o 5; Edk:n alam. kirjelmä ............. .
27330:      prokuraattorin, v:lta 1909, Lv:n kirjelmä; Edk:n               "
27331:      alam. kirjelmä ................................... .
27332:      suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston toi-
27333:      mikunnan ....................................... .
27334:      valtiovarain tilasta vuonna 1909; Vvm. n:o 9; Edk:n
27335:      alam. kirjelmä ................................... .
27336:      siitä, mitä on tehty niiden muistutustrm johdosta,
27337:      joita edellisten valtiopäiväin valtiovarainvaliokunta
27338:      on tehnyt valtiovarain tilasta silloin annetun kerto-
27339:      muksen johdosta; Vvm. n:o 9 siv. 3 ............... .
27340: 
27341: Kihlakuntien hallinto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 24    IV
27342: 
27343: Kirjallisuus.   Ks. Suomenkielinen kirjallisuus.
27344: 
27345: IHrjastot.   Ks. Kansankirjastot
27346: 
27347: l{okoushuoneet, rautatiehenkilökunnan. Vvm. n:o 9 siv. 77       IV
27348:    12                          Asialuettelo.
27349: 
27350: Komiteakustannukset. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 29                 IV
27351: 
27352: Komiteat, rautatiehallituksen asettamat. Vvm. n:o 9 siv. 89
27353:                                                                            "
27354: Korot, budjetin alaisten rahastojen. Kertomus valtiova-
27355:       rain tilasta siv. 12 .............................. .
27356:                                                                            "
27357: l{orvaukset kulkulaitosrahastosta. Vvm. n:o 9 siv. 73 ..
27358:       vangeille heidän vankilassa suorittamastaan työstä.
27359:       Vvm. n:o 9 siv. 23 ............................... .
27360: 
27361: Kotitalouskoulut. Ae n :o 40 niiden valtioavun korotta-
27362:       misesta; Sivm. n:o 6; am. n:o 7; Edk:n alam. ano-
27363:       mus                                                                 V:2
27364: 
27365: Koulutilat, valtion. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 27                 IV
27366: 
27367: Koulutoimen Ylihallitus. Vvm. n:o 9 siv. 31 ........... .
27368:                                                                            "
27369: Koulut. Ks. Ruumiillinen rangaistus. Venäläiset koulut.
27370: 
27371: KrU:unun maat, niiden tutkiminen ja mittaaminen. Vvm.
27372:      n:o 9 siv. 28 ..................................... .
27373:  - Kertomus valtiovarain tilasta siv. 8; Vvm. n:o 9 siv. 13
27374: 
27375: Kruunun kalastusten tulot. Kertomus valtiovarain ti-
27376:      lasta siv. 9. Vvm. n:o 9 siv. 42 .. .. .. .. . .. . .. .. .. ..       IV
27377: 
27378: Kruunun metsien tulo. Kertomus valtiovarain tilasta
27379:      siv. 9. Vvm. n:o 9 siv. 14 ...................... ..
27380:                                                                            "
27381: Iiruunun omistamien tilojen tulot. Kertomus valtiova-
27382:       rain tilasta siv. 8. Vvm. n:o 9 siv. 13 ........... .
27383:                                                                            "
27384: Kuljetuskielto, alkoholipitoisten juomien. Vvm. n :o 9 siv. 87
27385:                                                                            "
27386: Kulkulaitosrahasto. Arm. esitys n:o 8 kulkulaitosi'ahas-
27387:      tosta vuodeksi 1912; Vvm. n:o 14; Edk:n alam. vas-
27388:      taus .............................. · · ·. · · · · · · · · · · · ·    II
27389:                                           Asialuettelo.                                                 13
27390: 
27391:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 6ö; Vvm. n:o 9
27392:       siv. 57 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    IV
27393:       siitä maksettavat eläkkeet. Vvrn. n:o 9 siv. 73
27394:       Ks. Rautatie. Rautatiehenkilökunta.
27395: 
27396: Kunnalliset piirimielisairaalat. Ks. Mielisairaalat.
27397: 
27398: l{untain työ-olot. Ks. Valtion työ-olot.
27399: 
27400: Kouluttaminen siviiliavioliittoon. Ks. Taksa.
27401: 
27402: Kuvernöörien palkkaedut. Vvm. n:o 9 siv. 21
27403:                                                                                                              "
27404: Kylätiet. Ae. n:o 47 kylä- ja tilusteitä koskevan lainsää-
27405:       dännön uudistamisesta; Ltvm. n:o 1; em. n:o 2 .. V:1
27406: 
27407: Käsityöopetusrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 79                                              IV
27408: 
27409: liäännös venäjänkieleen Venäjän ministerineueostoa var-
27410:       ten valtiopäiväasiakirjoista. Vvm. n:o 9 siv 21 ..                                                 IV
27411: 
27412: Luamannin käräjäjyvärahasto. KPrtomus valtiovarain
27413:     tilasta siv. 83 .................................... .
27414:                                                                                                              "
27415: Laboratoriot, maanviljelys- ja kauppakemialliset; Vvm.
27416:      n:o 9 siv. 41 ..................................... .
27417:                                                                                                              "
27418: Lahjapalkkiot, rautateiden hallinnossa. Vvm. n:o 9 siv. 77
27419:                                                                                                              "
27420: Lahjoitetut rahastot. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 86
27421:                                                                                                              "
27422: Lahjoitusrahasto, Turun läänin yleisen sairaalan. Kerto-
27423:      mus valtiovarain tilasta siv. 83 ................. .
27424:                                                                                                              "
27425: Laiausrahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 81
27426:                                                                                                              "
27427: Lakivaliokunta:
27428:      kirjelmä prokuraattorin kertomuksen johdosta
27429:      M i e t. n : o 1 eduskuntaesitysten johdosta, jotka                                                     "
27430:      koskevat siviiliavioliiton käytäntöönottamista Suo-
27431:    14                                   Asialuettelo.
27432: 
27433:         messa; Suurvm. n:o 1 ja 1a, em. n:o 1; Edk:n
27434:         alam. ehdotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: f
27435:         M i et. n : o 2 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27436:         sisältää ehdotuksen asetukseksi yhdistyksistä;
27437:         Suurvm. n:o 6; em. n:o 4; Edk:n alam. ehdotus
27438:         M i e t. n : o 3 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
27439:         koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n
27440:         muuttamista; Suurvm. n:o 9; em. n:o 9 ......... .
27441:         M i e t. n : o 4 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27442:         koskee ulosottolain 1 luvun 1 § :n muuttamista;
27443:         Suurvm. n :o 11; em. n :o 11 ...................... .
27444: 
27445: Laki- ja talousvaliokunta:
27446:       M i et. n : o 1 teiden tekemistä ja kunnossapitoa
27447:       maalla koskevan eduskuntaesityksen johdosta;
27448:       Suurvm. n:o 2 ja 2 a; em. n:o 2 ................. .
27449:       M i e t. n : o 2 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27450:       sisältää ehdotuksen voimassaolevan merilain 31
27451:       §:n muuttamiseksi; Suurvm. n:o 7; em. n:o 7 ..... .
27452:       M i et. n : o 3 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27453:       sisältää ehdotuksen voimassaolevan vesioikeus-
27454:       lain 2 luvun 18 § :n muuttamiseksi; em. n :o 12 ....
27455:       M i e t. n : o 4 arm. esityksen johdosta, joka kos-
27456:       kee muutettuja määräyksiä hirven metsästämi-
27457:       sestä; Suurvm. n:o 15 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              III
27458: 
27459: Langettavatautiset. Ae n :o 38, niiden hoidon paranta-
27460:      misesta. Tvm. n:o 1; am. n:o 11; Edk:n alam.
27461:      anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
27462: 
27463: Leimasuostunta. Arm. esitys n :o 3 leimasuostunnasta;
27464:      Vvm. n:o 8; Suurvm. n:o 13; Edk:n alam. vastaus                                               I
27465:  -   Kertomus valtiovarain tilasta siv. 16 . . . . . . . . . . . .                                IV
27466: 
27467: Luentotoiminta. Vvm. n:o 9 siv. 38
27468:                                                                                                   "
27469: Lukutuvat rautateiden. Vvm. n :o 9 siv. 77 ........... .
27470:                                                                                                   "
27471: l"uotsilaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 29 ..... .                                      IV
27472: 
27473: Lääkintälaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 24.
27474:      Vvm. n :o 9 siv. 23 ............................... .
27475:                                                                                                   "
27476:                                Asialuettelo.                             15
27477: Lä.äninhallitukset:
27478:       niiden hoidettavat rahastot. Kertomus valtiova-
27479:       rain tilasta siv. 87 ................................ .                 IV.
27480:       niiden sivusaatavamaksut Vvm. n:o 9 siv. 17 ... .
27481:                                                                               "
27482: Maakauppiasten maksut. Kertomus valtiovarain tilasta
27483:     siv. 12 ........................................... .
27484: 
27485: Maalaikansakoulut. Ks. Kansakoulut.
27486: 
27487: Maanmittaus. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 27;
27488:     Vvm. n:o 9 siv. 40 ............................... .
27489:                                                                               "
27490: Maan hankinta. Ks. Tilaton väestö.
27491: 
27492: 1\laanviljelysharrastus. Ae. n:o 81 pienviljelijäin opinto-
27493:       matkojen toimeenpanon edistämisestä yleisillä va-
27494:       roilla ja Ae. n :o 82 maanviljelysharrastusta elvyt-
27495:       tävien retkeilyjen toimeenpanon edistämisestä;
27496:       Mtvm. n:o 4; am. n:o 17; Edk:n alam. anomus . . . . V: 2
27497: 
27498: 1\faanviljelyslaboratoriot. Vvm. n:o 9 siv. 41 . . . . . . . . . . . .        IV
27499: 
27500: :uaanviljelysrahasto.      Kertomus valtiovarain tilasta siv.
27501:        79   ............................................... .
27502: 
27503: 1\laaseututeatteri. Ae n :o 67 Suomalaisen Maaseututeatte-
27504:        rin valtioavun korottamisesta; Sivm. n:o 5; am.
27505:        n:o 6 ............................................ .              V:2
27506: 
27507: Maatalousopetus. Ae n:o 83 maatalousopetuksen saat-
27508:      tamisesta vakinaiseksi oppiaineeksi seminaareihin;
27509:      Sivm. n:o 7; am. n:o 9 ......................... .
27510:      Kertomus valtiovarain tilasta siv. 27 ............. .                     "
27511:                                                                               IV
27512: 
27513: Maatalousvaliokunta:
27514:      M i e t. n : o 1 erinäisten tilattoman väestön maan-
27515:      hankinnan edistämistä koskevien aiotteiden joh-
27516:      dosta; Lisäys; Suurvm. n:o 5 em. n:o 5 ......... . V:1
27517:      M i e t. n : o 2 uudisviljelyksen edistämistä vilje-
27518:      lyspakkoperiaatteen mukaan tarkoittavan anomus-
27519:      ehdotuksen johdosta; am. n:o 10 ............... . V:2
27520:      M i e t. n : o 3 vientivoin tarkastamista ja kotimai-
27521:      sen voikaupan valvomista koskevan anomusehdo-
27522:      tuksen johdosta; am. n:o 14; Edk:n alam. anomus
27523:                                                                               "
27524:   16                        Asialuettelo.
27525: 
27526:        M i e t. n : o 4 maanviljelysharrastusta elvyttävien
27527:        retkeilyjen toimeenpanemista koskevien anomus-
27528:        ehdotusten johdosta; am. n:o 17; Edk:n alam. ano-
27529:        mus                                                  V:2
27530: 
27531: 1\faaverot. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 12 . . . . . . . .   IV
27532: 
27533: 1\fajakkamaksut.     Kertomus valtiovarain tilasta siv. 18
27534:                                                                     "
27535: 1\faksimaali työaika, rautateiden henkilökunnan; Vvm.
27536:        n:o 9 siv. 83 ..................................... .
27537: 
27538: Maksut. Ks. Taksa. Lääninhallitusten sivusaatava-
27539:      maksut Maakauppiasten maksut. Yleiset huvit.
27540: 
27541: Mallasjuomat. Arm. esitys n:o 12 suostuntaverosta mal-
27542:       lasjuomain valmistamisesta vuonna 1912; Vvm.
27543:      n:o 5; Suurvm. n:o 12; Edk:n alam. vastaus ..... .             III
27544:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 15. Vvm. n:o 9
27545:      siv. 17 ........................................... .          IV
27546: 
27547: Manner, Kullervo Akilles. Prvm. n:o 1 sanomalehdentoi-
27548:      mittaja Kullervo Maunerin sekä senaattori Felix
27549:      Saarikosken kirjelmäin johdosta, jotka koskevat
27550:      toimittaja Manuerin edustajatointa ............... .
27551:      Prvm. n :o 3 koskeva edustajaksi valitun sanoma-               "
27552:      lehdentoimittajan Kullervo Manuerin oikeutta
27553:      edustajapalkkion saamiseen ..................... .
27554:                                                                     "
27555: Meijerilainarahasto.     Kertomus valtiovarain tilasta siv.
27556:        79   ............................................... .
27557:                                                                     "
27558: 1\lerilaki. Ee n :o 26 sisältävä ehdotuksen asetukseksi
27559:         merilain 31 § :n muuttamisesta; Ltvm. n:o 2;
27560:         Suurvm. n:o 7; ero. n:o 7 ......................... . V:1
27561: 
27562: Metsämaiden lunastamisrahasto. Kertomus valtiovarain
27563:      tilasta siv. 80 .................................... .         IV
27564: 
27565: 1\letsänhoitolaitos. Kertomus val tiovarain tilasta siv. 9;
27566:        Vvm. n:o 9 siv. 27 ................................ .
27567:                                                                     "
27568: Metsänhävittäminen. Ee n:ot 20, 21 ja 22, sisältävät eh-
27569:      dotukset asetukseksi toimenpiteistä metsänhävittä-
27570:      misen ehkäisemiseksi; Tvm. n:o 3; ero. n:o 10 ..... . V: 1
27571:                                        Asialuettelo.                                        17
27572: 
27573: 1\fetsästys. Arm. esitys n :o 13 koskeva muutettuja mää-
27574:        räyksiä hirven metsästämisestä; Ltvm. n:o 4;
27575:        Suurvm. n:o 15 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    III
27576: 
27577: 1\fetsät. Ks. Kruunun metsäin tulo.
27578: 
27579: Mielisairaalat. Ae n :o 34 kunnallisten piirimielisairaa-
27580:       lain aikaansaamisesta; Tvm. n :o 2; am. n :o 13;
27581:       Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
27582: 
27583: 1\luistopatsas. Ae n:o 71 muistopatsaan pystyttämisestä
27584:        J. W. Snellmanille; Vvm. n:o 3, am. n:o 4 ......... .
27585:                                                                                                   "
27586: 1\luuttoapurahat. Vvm. n:o 9 siv. 40 ..................... .                                     IV
27587: Nainen.      Ee n :o 9 sisältävä ehdotuksen asetukseksi 0.
27588:          K. 15 luvun 2 § :n muuttamisesta, (että nainen saisi
27589:          esiintyä asianajajana); Lvm. n:o 3; Suurvm. n:o 9;
27590:          em. n:o 9 ........................................ .                               V: 1
27591: 
27592: Normaalityöpäivä. Vvm. n:o 9 siv. iO!! . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       IV
27593: Ohligatsioni. Ae n :o 10 obligatsioniluottojärjestelmän so-
27594:       velluttamisesta tilaUoman väestön maanhankinnan
27595:       avustamiseksi sekä valtion osanotosta lainojen
27596:       korkojen ja kuoletuksen maksamiseen; Mtvm. n:o
27597:       1 ja lisäys; Yhdistetyn Mtv:n ja Vv:n miet. n:o
27598:       1;em.n:o5ja5a ............................... . V:1
27599: Oikeudenkäymiskaari. Ee n:ot 8 ja 9 sisältävät ehdotuk-
27600:      set asetukseksi 0. K. 15 luvun 2 § :n muuttamisesta;
27601:      Lvm. n:o 3; Suurvm. n:o 9; em. n:o 9 ........... .
27602: Olkien ja heinien kuljetus. Vvm. n:o 9 siv. 88                                               IV
27603: Opintomatkat.            Ks. Maanviljelysharrastus.
27604: Painoasiain Ylihallitus. Vvm. n:o 9 siv. 27
27605: Pakkolunastuskustannukset. Vvm. n:o 9 siv. 46 ....... .
27606:                                                                                                  "
27607: Palkankorotukset. Vvm. n:o 9 siv. 21
27608:                                                                                                  "
27609: Palkkaukset:
27610:      Kenraalikuvernöörin. Vvm. n :o 9 siv. 19 ....... .
27611:      Senaattorien ja kuvernöörien. Vvm. n:o 9 siv. 20                                            "
27612:      Valtionrautateiden. Vvm. n:o 9 siv. 62 ja 87 ..... .                                        "
27613:      Suomen Pankin virkailijain. Ks. Suomen Pankki.                                              "
27614:                                                                                              2
27615:    18                                                                       Asialuetteloo
27616: 
27617: Paloviinarahato Kertomus valtiovarain tilasta sivo 14 ja
27618:       74; Vvmo n:o 9 sivo 57                                  IV                                0           0       0   0       0   0       0           0       0           0           0       0       0       0           0           0   0       0       0       0           0       0           0           0           0           0       0           0           0           0
27619: 
27620: 
27621: 
27622: 
27623: Paloviinaveroo Armo esitys n:o 6 siitä verosta, joka palo-
27624:        viinan valmistamisesta vuonna 1912 on suoritettava,
27625:        sekä sanotun veron käyttämisestä; Vvmo n:o 7;
27626:        Suurvmo n:o 14 ja 14 a oo              o                II                                                                               0       0       0           0           0       0       0           0           0           0       0           0   0           0       0           0           0           0           0       0           0           0           0
27627: 
27628: 
27629: 
27630: 
27631:       Kertomus valtiovarain tilasta sivo 14; Vvmo n:o 9
27632:       siv 57 oooooooooo o oooooo          oo                0 IV    0           0       0                                                   0           0       0       0           0                           0           0           0   0   0           0       0       0       0           0               0       0           0           0           0       0           0
27633: 
27634: 
27635: 
27636: 
27637: Pankkiliikeo Ee n:o 1 sisältävä ehdotuksen a) asetukseksi
27638:        sisältävä lisäyksen 10 p :nä toukoko 1886 pankkiliik-
27639:        keestä, jota yhtiö harjoittaa annetun Keiso asetuk-
27640:       sen 1 § :ään; sekä b) asetukseksi pankkiliikkeestä,
27641:       jota yhtiö, minkä kotipaikka ei ole Suomessa, täällä
27642:        harjoittaa; Pvmo n:o 2; Suurvmo n:o 4 ja 4 a; emo
27643:       n:o 6; Edk:n alamo ehdotus asetukseksi                 V:i                                                                                                                                                                                                            0       0           0           0           0           0       0           0           0           0
27644: 
27645: 
27646: 
27647: 
27648: Pankkivaliokunta:
27649:        M i e to n : o 1 Suomen Pankin tilaa ja hallintoa
27650:       vuonna 1~10 koskevan tarkastuksen johdosta, Edk:n
27651:       kirjelmä pankkivaltuusmiehille o                        IV                                                                                                                                                0           0           0   0   0           0       0       0       0           0           0           0           0       0           0           0           0
27652: 
27653: 
27654: 
27655: 
27656:       M i e to n : o 2 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27657:       sisältää ehdotuksen asetukseksi ulkomaisen pank-
27658:       kiyhtiön oikeudesta harjoittaa pankkiliikettä Suo-
27659:       messa; Suurvmo n:o 4 ja 4 a; emo n:o 6; Edk:n alamo
27660:       ehdotus asetukseksi          o     o       o      oo   V: 1                               0       0       0       0   0               0       0       0           0           0               0           0           0       0       0   0           0               0       0           0           0           0           0                               0           0
27661: 
27662: 
27663: 
27664: 
27665:       Mieto n : o 3 koskeva pankkivaltuusmiesten, pan-
27666:       kin tilintarkastajain ja heidän varamiestensä vaa-
27667:       lia; Edk:n alarno ilmoitus       oo o oooooooo oo oo IV                                                                           0           0       0                               0               0           0                                                                                   0                               0           0
27668: 
27669: 
27670: 
27671: 
27672:       Mieto n : o 4 pankkivaltuusmiesten esityksen joh-
27673:       dosta, joka koskee määrärahan myöntämistä Suo-
27674:       men Pankin virkailijain palkkaetujen parantami-
27675:       seksi; Edk:n kirjelmä pankkivaltuusmiehille oo
27676:                                                               "
27677:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                 0           0
27678: 
27679: 
27680: 
27681: 
27682:       M i et. n : o 5 koskeva Suomen postisäästöpankin
27683:       tilaa ja hoitoa vuonna 1909; Edk:n alamo kirjelmä
27684:       M i e t. n : o 6 Suomen Pankin käyttämättämistä         "
27685:       voittovaroista; Edk :n kirjelmä pankkivaltuusmie-
27686:       hille                     oooo oo oo ooooo ooooooooo
27687:                                                               "
27688:             0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0       0       0   0       0       0       0                                   0                           0           0           0                           0                                               0
27689: 
27690: 
27691: 
27692: 
27693: Pankkivaltuusmiehet:
27694:       Kertomus Edk :n pankkivaliokunnalle vuodelta
27695:     · 1910; Liite; Pvmo n:o 1; Edk:n kirjelmä pankkival-
27696:       tuusmiehille         o oooo ooo o oo ooo oooo oo IV
27697:                                             0   0   0   0       0       0           0       0       0                                   0           0                                       0               0           0           0                   0                                   0                                                       0
27698: 
27699: 
27700: 
27701: 
27702:       Esitys koskeva määrärahan myöntämistä Suomen
27703:       Pankin virkailijain palkkaetujen parantamiseksi;
27704:       Pvmo n:o 4; kirjelmä pankkivaltuusmiPhille o oooo                                                                                                                                                                                                                                                                         0
27705: 
27706: 
27707: 
27708: 
27709:       vaali; Pvmo n:o 3; Edk:n alamo ilmoitus oo o o
27710:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         "
27711:                                                                                                                                                                                                                                                                         0                               0           0           0                   0           0
27712:                                 Asialuettelo.                             19
27713: 
27714: Pelikortit, Arm. esitys n:o 2 koskeva suostuntaveroa
27715:       pelikorteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa v.1912;
27716:       Vvm. n:o 6; Suurvm. n:o 10; Edk:n alam. vastaus                       I
27717:       Kertomus valtiovarain tilasta siv. 16 . . . . . . . . . . . . . .    IV
27718: 
27719: Perustuslakien voimassapitäminen. Ks. Adressi.
27720: 
27721: Pm•ustuslakivaliokunta:
27722:      M i et. n : o 1 sanomalehdentoimittaja Kullervo
27723:      Manuerin sekä senaattori Felix Saarikosken kirjel-
27724:      mäin johdosta, jotka koskevat toimittaja Manuerin
27725:      edustajatointa ................................... .
27726:      M i et. n: o 2, Edk:ssa tehdyn ehdotuksen joh-
27727:      dosta alam. edressin lähettämisestä; Edk:n alam.
27728:      adressi .......................................... .
27729:      M i et. n : o 3 koskeva edustajaksi valitun sanoma-                       "
27730:      lehdentoimittajan Kullervo Manuerin oikeutta
27731:      edustajapalkkion saamiseen ...................... .
27732:      M i et. n : o 4 ehdotuksen johdosta, joka tarkoit-                        "
27733:      taa alam. adressin lähettämistä juovutusjuomalain-
27734:      säädännön uudistusta koskevassa asiassa; Edk:n
27735:      alam. anomus ................................... .
27736:      M i et. n: o 5 koskeva kertomusta hallituksen toi-                        "
27737:      menpiteistä 1908 vuoden jälkimäisten valtiopäiväin
27738:      päätösten johdosta ............................... .
27739:                                                                                "
27740: Pienviljelys- ja asuntotilat. Ks. Tilaton väestö.
27741: 
27742: Piirimielisairaalat. Ks. Mielisairaalat
27743: 
27744: Piiritarkastajat, kansakoulujen; Vvm. n:o 9 siv. 34
27745:                                                                                "
27746: Polttoaineiden osto, rautateille. Vvm. n:o 9 siv. 78
27747:                                                                            "
27748: Postilaitos. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 17 ja 29;
27749:       Vvm. n:o 9 siv. 18 ......... ·..................... ..
27750: 
27751: Postisäästöpankki, kertomus sen tilasta ja hoidosta v.
27752:       1909; Pvm. n:o 5; Edk:n alam. kirjelmä ......... .
27753:  -    Kertomus valtiovarain tilasta siv. 86 ............. .                "
27754:                                                                            "
27755: l'rolmraattorin kertomus lain käytöstä ja lakien voimas-
27756:       sapitämisestä maassa v. 1909; Lv:n kirjelmä Edk:lle;
27757:       Edk:n alam. kirjelmä .......................... ..
27758:                                                                            "
27759:    20                     Asialuettelo.
27760: 
27761: Puhemiehistö. Edk :n alam. ilmoitus puhemiehen ja vara-
27762:     puhemiesten vaalista ............................ .      IV
27763: Puhemiesneuvosto, sen ehdotus työsuunnitelmaksi ..... .
27764:                                                              "
27765: Pääoma- ja kuponkivero. Arm. esitys n:o 7 suostunta-
27766:      luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittami-
27767:      sesta; Vvm. n:o 11, Suurvm. n:o 16, Edk:n alam.
27768:      vastaus ......................................... .     II
27769: 
27770: Rahastot, niiden väliset siirrot; Vvm. n:o 9 siv. 18 ja 48   IV
27771: Raittiustyö, sen kannattaminen; Vvm. n:o 9 siv. 36 ..... .
27772: 
27773: Rakennuk-.et, sotaväen; Vvm. n:o 9 siv. 28
27774: 
27775: Rakennuskustannul{set. Ks. Kansakoulut.
27776: 
27777: Rangaistus. Ks. Ruumiillinen rangaistus.
27778: Uangaistusten täytäntöönpano. Prokuraattorin kertomus
27779:      siv. 10 ........................................... .
27780: Uautatie:
27781:      alkoholijuomien kuljetuskielto. Vvm. n:o 9 siv. 87
27782:      heinien ja olkien kuljetus; Vvm. n:o 9 siv. 88 ... .
27783:      komiteat. Vvm. n:o 9 siv. 89 ..................... .
27784:      Venäjän kulkulaitosministeriö; Vvm. n:o 9 siv. 91.
27785:      normaalityöpäivän käytäntöön saattaminen; Vvm.
27786:      n:o 9 siv. 1.04 .................................. ..
27787:      Ks. Kulkulaitosrahasto.
27788: Rautatiehenkilökunta:
27789:      sen palkkaukset. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
27790:      28; Vvm. n:o 9 siv. 62 ........................... .
27791:      sen vähentäminen; Vvm. n:o 9 siv. 64 ........... .      "
27792:      sen korvaukset; Vvm. n:o 9 siv. 73 ............. .
27793:      sen ruumiinvammat; Vvm. n:o 9 siv. 73 ......... .
27794:      sen kokoushuoneiden ja lukutupien ylläpitäminen
27795:      ja aikakautiset julkaisut; Vvm. n:o 9 siv. 77 ... .
27796:      sen lahjapalkkiot; Vvm. n:o 9 siv. 77 ........... .
27797:      sen terveydelliset olot; Vvm. n:o 9 siv. 79 ....... .
27798:      sen maksimaali työaika; Vvm. n:o 9 siv. 83 ..... .
27799:      sen virkamiesten työaika; Vvm. n:o 9 siv. 84 ... .
27800:      sen ylimääräiset työntekijät; Vvm. n:o 9 siv. 85
27801:      sen ylimääräisten palkkaus; Vvm. n:o 9 siv. 87 ....
27802:                            Asialuettelo.                      21
27803: 
27804: Ravinto. Ks. Vaatetusapu.
27805: 
27806: Rekisteri. Ks. Siviilirekisteri.
27807: 
27808: llctkeityt. Ks. Maanviljelysharrastus.
27809: 
27810: Uuumiillinen rangaistus. Ae n:o 58 sen poistamisesta val-
27811:     tion ylläpitämistä ja kannattamista kouluista; Sivm.
27812:     n:o 9; am. n:o 18 ............................... .        V:2
27813: 
27814: Uuumiinvamma:
27815:     Ee n :o 31 sisältävä ehdotuksen laiksi työnantajan
27816:     vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
27817:     miinvammasta; Työvm. n:o 2; Suurvm. n:o 8; em.
27818:     n :o 8; Edk :n alam. anomus ..................... . V:i
27819:     Ae n :o 88 arm. esityksen antamisesta työnantajan
27820:     vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta ruu-
27821:     miinvammasta säänteleväksi laiksi; Työvm. n:o 2;
27822:     Suurvm. n:o 8; em. n:o 8; Edk:n alam. anomus ..
27823:     Ae n:o 89 arm. esityksen antamisesta laiksi työn-     "
27824:     antajan vastuunalaisuutta sääntelevän uuden lain
27825:     soveltamista aikaisemmin sattuneihin tapaturmiin;
27826:     Työvm. n:o 2, em. n:o 8; Edk:n alam. anomus ....
27827:     Ae n:o 90 arm. esityksen antamisesta yleisen työ-
27828:     väentapaturmavakuutuslaitoksen perustamisesta;
27829:     Työvm. n:o 2; em. n:o 8; Edk:n alam. anomus ... .
27830:     Vvm. n:o 9 siv. 73 ............................... .  "
27831:                                                          IV
27832: 
27833: Seminaarit:
27834:      Ae n :o 83 maatalousopetuksen ottamisesta semi-
27835:      naarien oppiaineeksi; Sivm. n:o 7; am. n:o 9 ... . V:2
27836:      Vvm. n:o 9 siv. 34 ............................... . IV
27837: 
27838: Sl'Uaatti. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 30; Vvm.
27839:       n:o 9 siv. 20 ja 45 .............................. ..
27840:                                                                    "
27841: Senttonaali. Vvm. n:o 9 siv. 45 ......................... .
27842:                                                                    "
27843: Siviiliavioliitto. Ks. Avioliiton solmiminen.
27844: 
27845: Siviilirekisteri. Anomusponsi; Lvm. n :o 1 siv. 29 . . . . . . V: 1
27846: 
27847: Sivistystarkoitukset. Ks. Kansakoululaitos.
27848:   22                      Asialuettelo.
27849: 
27850: Sivistysvaliokunta:
27851:       .M i e t. n : o 1 määrärahan myöntämistä maalais-
27852:       kansakoulujen varattomien oppilasten ravinto- ja
27853:       vaatetusavuksi tarkoittavan anomusehdotuksen
27854:       johdosta; am. n :o 1; Edk :n alam. anomus ....... . V:2
27855:       M i et. n : o 2 määrärahan myöntämistä kansan-
27856:        lastentarhoille tarkoittavan anomusehhdotuksen
27857:        johdosta; am. n:o 2; Edk:n alam. anomus ....... .
27858:        M i et. n : o 3 kansankirjastojen avustamista ja
27859:       sellaisten perustamista maalaiskansakoulujen yh-
27860:        teyteen tarkoittavain anomusehdotusten johdosta;
27861:       am. n:o 3; Edk:n alam. anomus ................ ..
27862:        M i e t. n : o 4 määrärahan myöntämistä suomen-
27863:       kielisen kirjallisuuden edistämiseksi tarkoittavan
27864:       anomusehdotuksen johdosta; am. n:o 5; Edk:n
27865:       alam. anomus ................................... .
27866:       M i et. n : o 5 Suomalaisen Maaseututeatterin val-
27867:       tioavun korottamista tarkoittavan anomusehdotuk-
27868:       sen johdosta; am. n :o 6; Edk :n alam. anomus ..... .
27869:        M i et. n : o 6 kotitalouskoulujen valtioavustuksen  "
27870:        korottamista tarkoittavan anomusehdotuksen joh-
27871:       dosta; am. n:o 7; Edk:n alam. anomus ......... .
27872:        M i e t. n : o 7 maatalousopetuksen ottamista semi-
27873:       naarien oppiaineeksi tarkoittavan anomusehdotuk-
27874:       sen johdosta; am. n:o 9 ......................... ..
27875:        M i e t. n : o 8 anomusehdotuksen johdosta, joka     "
27876:        tarkoittaa kansakoulun asettamista kokonaisuudes-
27877:       saan oppikoulun pohjakouluksi; am. n:o 12 ..... .
27878:        M i e t. n : o 9 anomusehdotuksen johdosta, joka
27879:        tarkoittaa ruumiillisen rangaistuksen poistamista
27880:       valtion ylläpitämistä ja kannattamista kouluista;
27881:        am. n:o 18 ....................................... .
27882: 
27883: Snellman, J. W. Ae n:o 71 muistopatsaan pystyttämisestä
27884:       J. W. Snellmanille; Vvm. n:o 3; am. n:o 4 ....... .
27885: 
27886: Sotaväen rakennukset. Vvm. n :o 9 siv. 28 ............... .   IV
27887: 
27888: Sotilastarpeet. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 72; Vvm.
27889:       n:o 9 siv. 53 .................................... ..
27890:                                                               "
27891: Suomenkielinen kirjallisuus. Ae n :o 66 määrärahan
27892:     myöntämisestä sen edistämiseksi; Sivm. n :o 4;
27893:     am. n:o 5; Edk:n alam. anomus ................. . V:2
27894:                           Asialuettelo.
27895: 
27896: Suomen Pankki:
27897:     Pankkivaltuusmiesten kertomus pankkivaliokun-
27898:     nalle v:lta 1910 ynnä Liite; Pvm. n:o 1 Suomen
27899:     Pankin hallintoa ja tilaa v. 1910 koskevan tarkas-
27900:     tuksen johdosta; Edk :n kirjelmä pankkivaltuus-
27901:     miehille                                                 IV
27902:     Pankikvaltuusmiesten, pankin tilintarkastajain
27903:     sekä heidän varamiestensä vaalia koskeva Pvm. n:o
27904:     3; Edk:n alam. ilmoitus ......................... .
27905:     Määrärahan myöntämistä Suomen Pankin virkai-             "
27906:     lijain palkkaetujen parantamiseksi koskevan pank-
27907:     kivaltuusmiesten ehdotuksen johdosta annettu
27908:     Pvm. n:o 4; Edk:n kirjelmä pankkivaltuusmie-
27909:     hille ............................................. .
27910:     Suomen Pankin käyttämättömiä voittovaroja kos-           "
27911:     keva Pvm. n:o 6; Edk:n kirjelmä pankkivaltuus-
27912:     miehille ......................................... .
27913:                                                              "
27914: Suonkuivatusrahasto.    Kertomus valtiovarain tilasta
27915:      siv. 86 ........................................... .
27916:                                                              "
27917: Suostunnanluontoinen pääoma-       ja kuponkivero.    Ks.
27918:      Pääoma- ja kuponkivero.
27919: 
27920: Suostuntavarat. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 51.
27921:      Vvm. n:o 9 siv. 54 ............................... .
27922:                                                              "
27923: Suostuntavm•ot mallasjuomista. Vvm. n:o 0 siv. 17 ....
27924:                                                              "
27925: Suuri valiokunta:
27926:       M i et. n : o 1 j a 1 a eduskuntaesitysten johdos-
27927:      ta, jotka koskevat siviiliavioliiton käytäntöön otta-
27928:      mista Suomessa; em. n :o 1; Edk :n alam. ehdotus
27929:      asetukseksi ...................................... . V: 1
27930:      M i e t. n : o 2 j a 2 a teiden tekemistä ja kunnos-
27931:      sapitoa maalla koskevan eduskuntaesityksen joh-
27932:      dosta; em. n:o 2 ....... , ......................... .
27933:      M ie t. n : o 3 työnvälitystä koskevan eduskunta-      "
27934:      esityksen johdosta; em. n:o 3; Edk:n alam. ehdotus
27935:      asetukseksi ...................................... .
27936:      M i et. n : o 4 ja 4 a eduskuntaesityksen johdosta,    "
27937:      joka sisältää ehdotuksen asetukseksi ulkomaisen
27938:      pankkiyhtiön oikeudesta harjoittaa pankkiliikettä
27939:      Suomessa; em. n :o 6; Edk :n alam. ehdotus asetuk-
27940:      seksi ............................................ .
27941:                                                              "
27942:   24                       Asialuettelo.
27943: 
27944:        M i e t. n : o 5 tilattoman väestön maanhankinnan
27945:        edistämistä koskevien eduskuntaesitysten johdosta
27946:        em. n:o 5 ........................................ . V: 1
27947:        M i e t. n : o 6 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27948:        sisältää ehdotuksen asetukseksi yhdistyksistä; em.
27949:        n :o 4; Edk :n alam. ehdotus asetukseksi ......... .
27950:        M i e t. n : o 7 eduskuntaesityksen johdosta, joka si-
27951:        sältää ehdotuksen voimassaolevan merilain 31 § :n
27952:        muuttamiseksi; em. n:o 7 ....................... .
27953:        M i et. n : o 8 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27954:        tarkoittaa työnantajan vastuunalaisuutta työnteki-
27955:        jää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain-
27956:        säädännön uusimista; em. n :o 8; Edk :n alam. ano-
27957:        mus ............................................. .
27958:        M i et. n: o 9 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
27959:        koskevat Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n
27960:        muuttamista; em. n:o 9 ......................... .
27961:        M i e t. n : o 1 0 arm. esityksen johdosta, joka kos-   "
27962:        kee suosiuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
27963:        ruhtinaanmaassa v. 1912; Edk:n alam. vastaus ..           I
27964:        M i et. n : o 11 eduskuntaesityksen johdosta, joka
27965:        koskee ulosottolain 1 luvun 1 §:n muuttamista;
27966:        em. n:o 11 ....................................... . V: 1
27967:        M i et. n : o 1 2 arm. esityksen johdosta, joka kos-
27968:        kee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta
27969:        v. 1912; Edk:n alam. vastaus .................... .    III
27970:        M i et. n : o 1 3 arm. esityksen johdosta, joka
27971:        koskee leimasuostuntaa; Edk:n alam. vastaus ....          I
27972:        M i e t n : o 1 4 j a 1 4 a arm. esityksen johdosta,
27973:        joka koskee paloviinan valmistamisesta v. 1912
27974:        suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämis-
27975:        tä; Edk :n alam. vastaus .......................... .   II
27976:        M i et. n : o 1 5 arm. esityksen johdosta joka kos-
27977:        kee muutettuja määräyksiä hirven metsästämi-
27978:        sestä; Edk :n alam. vastaus ....................... .  m
27979:        M i et. n : o 1 6 arm. esityksen johdosta, joka kos-
27980:        kee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponkive-
27981:        ron suorittamista; Edk:n alam. vastaus ......... .
27982:        M i e t. n : o 1 7 arm. esityksen johdosta, joka kos-   "
27983:        kee jäämistöveroa; Edk :n ·alam. vastaus ......... .
27984:                                                                "
27985: Taksa siviiliavioliittoon kuuluttamisesta ja sen päättämi-
27986:      sestä menevistä maksuista. Anomusponsi Lvm. n :o
27987:      t siv. 28 .......................................... V:1
27988:                                       Asialuettelo.                                   25
27989: Talonmuuttoapurahat. Vvm. n:o 9 siv. 40 ................ IV
27990: 
27991: Talousvaliokunta:
27992:      M i e t. n : o 1 Iangettavatautisten hoitoa koskevan
27993:      anomusehdotuksen johdosta; am. n:o 11; Edk:n
27994:      alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
27995:      M i e t. n : 2 kunnallisten piirimielisairaalain ai-
27996:      kaansaamista koskevan anomusehdotuksen johdos-
27997:      ta; am. n:o 13; Edk:n alam. anomus ............. .
27998:      M i et. n : o 3 eduskuntaesitysten johdosta, jotka
27999:      koskevat toimenpiteitä metsänhävittämisen ehkäi-
28000:      semiseksi; em. n:o 10 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. V: 1
28001: 
28002: Tapaturmat rautatieliikenteestä. Vvm. n:o 9 siv. 74                                       IV
28003: 
28004: Tapaturmavakuutus.               Ks. Ruumiinvamma.
28005: 
28006: Terveydelliset olot, Valtionrautateiden henkilökunnan;
28007:      Vvm. n :o 9 siv. 79 ............................... .
28008:                                                                                            "
28009: Tienteko ja tievero. Ee n:o 24 sisältävä ehdotuksen ase-
28010:       tukseksi a) teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
28011:       maalla; sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyt-
28012:       tämisestä; Ltvm. n:o 1; Suurvm. n:o 2 ja 2a; em.
28013:       n:o 2 ............................................ . V: 1
28014: Tilaton väestö:
28015:       Ee n :o 27 ja 28 jotka kumpikin sisältävät ehdotuk-
28016:       sen asetukseksi pienviljelys- ja asuntotilojen muo-
28017:       dostamisesta; Mtvm. n:o 1 ja Lisäys; Yhdistetyn
28018:       Mtv:n ja Vv:n miet. n:o 1; Suurvm. n:o 5; em. n:o
28019:       5 ja 5 a .......................................... .
28020:       Ae n:o 77 toimenpiteistä maan hankimiseksi tilat-                                    "
28021:       tomalle väestölle; Mtvm. n:o 1 ynnä Lisäys Mtvm.
28022:       n:o 1; em. n:o 5 .................................. .
28023:       Ae n :o 10 obligatsioniluottojärjestelmän sovellut-                                  "
28024:       tamisesta Wattoman väestön maanhankinnan avus-
28025:       tamiseksi ja valtion osanotosta lainojen korkojen
28026:       ja kuoletuksen maksamiseen; 1\Hvm. n:o 1 ja Li-
28027:       säys Mtvm. n:o 1; em. n:o 5 .................... ..
28028:       lainarahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 85                                IV
28029:       rahasto maan hankkimiseksi. Kertomus valtio-
28030:       varain tilasta siv. 86 ............................ .
28031:                                                                                           "
28032: Tilustiet. Ae n:o 47 kylä- ja tilusteitä koskevan lainsää-
28033:       dännön uudistamisesta; Ltvm. n:o i; em. n:o 2 .. V:1
28034:     26                                    Asialuettelo.
28035: 
28036: Tulli. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 12 ja 26; Vvm.
28037:      n:o 9 siv. 17 ...................................... .                                          IV
28038: 
28039: Tulo, kruunun metsien. Kertomus valtiovarain tilasta
28040:       siv. 9; Vvm. n:o 9 siv. 14 ...................... ..
28041:       kruunun omistamien tilojen. Kertomus valtiova-                                                  "
28042:       rain tilasta siv. 8. Vvm. n:o 9 siv. 13 ........... .
28043:                                                                                                       "
28044: Tulo- ja menoarvio. Ks. Budjetti.
28045: 
28046: Turun läänin yleisen sairaalan lahjoitusrahasto. Kerto-
28047:      mus valtiovarain tilasta siv. 83 ................... .
28048:                                                                                                       "
28049: Työaika. Ks. Maksimaalityöaika, Normaalityöpäivä, Vir-
28050:      kamiesten tY,öaika.
28051: 
28052: Työhön kykenemättömäin hoitorahasto. Kertomus val-
28053:      tiovarain tilasta siv. 83 ......................... .
28054:                                                                                                      "
28055: Työnantaja.            Ks. Ruumiinvamma.
28056: 
28057: Työnvälitys:
28058:      Ee n :o 32 sisältävä ehdotuksen asetukseksi työn-
28059:      välitystoimistoista; 'l'yövm. n:o 1; Suurvm. n:o 3;
28060:      em. n:o 3; Edk:n alam. ehdotus asetukseksi ....                                                V: 1
28061:      Ae n:o 91 lakiehdotuksen antamisesta Edk:Ile
28062:      työnvälityksen järjestämisestä kuunailiseksi toi-
28063:      meksi; 'l'yövm. n:o 1; em. n:o 3; Edk:n alam. eh-
28064:      dotus asetukseksi ............................... .
28065:                                                                                                      "
28066: Työolot. Ks. Valtion työolot.
28067: 
28068: Työsuunnitelma, puhemiesneuvoston ehdotus työsuunni-
28069:      telmaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    IV
28070: 
28071: Työttömät. Ae n :o 94 valtion kannatusavun myöntämi-
28072:       sestä niille työväen ammattijärjestöille, jotka ensi
28073:       talven aikana järjestävät työttömäin avustusta;
28074:       'l'yövm. n:o 3; am. n:o 15; Edk:n alam. anomus . . V: 2
28075: 
28076: Työväenasiainvaliokunta:
28077:  ·   M i e t. n : o 1 työnvälitystä koskevien aiotteiden
28078:      johdosta; Suurvm. n:o 3; em. n:o 3; Edk:n alam.
28079:      ehdotus asetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
28080:      M i et. n : o 2 eduskuntaesityksistä ja anomuseh-
28081:                                 Asialuettelo.                                 27
28082: 
28083:      dotuksista, jotka tarkoittavat työnantajan vastuun-
28084:      alaisuutta työntekijää kohtaavasta ruumiinvam-
28085:      masta koskevan lainsäädännön uusimista ja val-
28086:      tion toimesta perustettavaa yleistä työväen tapa-
28087:      turmavakuutuslaitosta; Suurvm. n:o 8; em. n:o
28088:      8; Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 1
28089:      M i e t. n : o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka
28090:      koskee valtion kannatusavun myöntämistä niille
28091:      työväen ammattijärjestöille, jotka ensi talven ai-
28092:      kana järjestävät työttömäin avustusta; am. n :o
28093:      15; Edk :n alam. anomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V: 2
28094:      M i et. n : o 4 valtion ja kuntain työolojen järjes-
28095:      tämistä koskevien anomusehdotusten johdosta; am.
28096:      n:o 16; Edk:n alam. anomus .................... .
28097: 
28098: Vlkomaiset pankkiyhtiöt.           Ks. Pankkiliike.
28099: 
28100: Ulosotto laki. Ee n :o 13 sisältävä ehdotuksen asetukseksi
28101:      ulosottolain 1 luvun 1 § :n muuttamisesta; Lvm.
28102:      n:o 4; Suurvm. n:o 11; em. n:o 11 ............ ..                         V: 1
28103: 
28104: Uudisrakennuskustannukset. Vvm. n:o 9 siv. ·i5 ..... .                             IV
28105: Vaali. Ilmoitus puhemiehen ja varapuhemiesten vaalis-
28106:       ta; Edk:n alam. kirjelmä ...................... ..
28107:                                                                                    "
28108: Vaatetusapu. Ae n :o 54 määrärahan myöntämisestä
28109:      maalaiskansakouluejn vähävaraisten oppilasten
28110:       ruoka- ja vaatetusavuksi; Sivm. n :o 1: am. n :o 1;
28111:      Edk :n alam. anomus ........................... . V:2
28112: 
28113: Valistustyö. Vvm. n:o 9 siv. 35. Ks. Kansakoululaitos ..                           IV
28114: 
28115: Valtakunnanrahasto. Vvm. n:o 9 siv. 19, 48 ja 107
28116:                                                                                    "
28117: Valtioapu. Ks. Avustus.
28118: 
28119: Valtiollinen asema. Ehdotus valtiollista asemaa koske-
28120:       van adressin lähettämisestä; Prvm. n:o 2; Edk:n
28121:       alam. adressi .................................... .
28122: 
28123: Valtiomenot v. 1909. Kertomus valliovarain tilasta siv.
28124:       22-43; Vvm. n:o 9 siv. 19-53 ..................... .
28125: 
28126: Valtionrautatiet. Ks. Rautatie.
28127:   28                      Asialuettelo.
28128: 
28129: Valtiontakuu. Arm. esitys n:o 1 valtiontakuun myöntä-
28130:       misestä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ulkomai-
28131:       sista lainoista; Vvm. n :o 1; Edk :n alam. vastaus . .       1
28132: 
28133: Valtion työolot. Ae n:o 93 valtion työolojen järjestä-
28134:       misestä; Työvm. n:o 4; am. n:o 16; Edk:n alam.
28135:       anomus .......................................... . V:2
28136:       Ae n:o 92 valtion ja kuntain työolojen järjestämi-
28137:       sestä; Työvm. n:o 4; am. n:o 16; Edk:n alam.
28138:       anomus .......................................... .
28139:                                                                "
28140: Valtiopäiväkustannukset. Arm. esitys n:o 4 varain osot-
28141:       tamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen
28142:       v. 1912; Vvm. n:o 10; Edk:n alam. vastaus ....... .          1
28143:       Vvm. n:o 9 siv. 19 ............................... .     IV
28144: Valtiotulot v. 1909. Kertomus valtiovarain tilasta siv.
28145:       3--22; Vvm. n:o 9 siv. 13-19 ................... .
28146: 
28147: Valtiovarain tila, kertomus v:lta 1909; Vvm. n:o 9; Edk:n
28148:       alam. kirjelmä ................................... .
28149: 
28150: Valtiovaraim aHokunta:
28151:       Kirjelmä n:o 4 sisältävä ehdotuksen että Edk.
28152:       kääntyisi Keis. Maj:n puoleen anoen V. J:n 26 §:n
28153:       2 mom:in määryksen täyttämistä; Edk:n alam. kir-
28154:       jelmä ........................................... .
28155:       Kirjelmä n:o 3 koskeva edustajapalkkion maksa-
28156:       misesta sanomalehdentoimittajalle Kullervo Man-
28157:       nerille; Prvm. n:o 3 ............................. .
28158:       Kirjelmä n:o 27 tarkoituksenmukaisen huoneuston
28159:       hankkimisesta Edk:lle; Edk:n alam. ilmoitus val-
28160:       tuuskunnan asettamisesta; Edk:n kirjelmä asete-
28161:       tulle valtuuskunnalle ............................ .
28162:       M i e t. n : o 1 arm. esityksen johdosta, joka koskee
28163:       valtiontakuun myöntämistä Suomen Hypoteekkiyh-
28164:       distyksen ulkomaisista lainoista; Edk:n alam.
28165:       vastaus .......................................... .    1
28166:       M i e t. n : o 2 erinäisten verojen maksuperuste~<n
28167:       muuttamista koskevan anomusehdotuksen joh-
28168:       dosta; am. n:o 8 ................................. . V:2
28169:       M i et. n : o 3 anomusehdotuksen johdosta, joka
28170:       tarkoittaa muistopatsaan pystyttämistä J. W. Snell-
28171:       manille; am. n :o 4 .............................. .
28172:       M i e t. n : o 4 arm. esityksen johdosta, joka kos-   "
28173:                       Asialuettelo.                       29
28174:    kee varojen osottamista kansakoululaitosta ynnä
28175:    erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1912;
28176:    Edk:n alam. vastaus ............................. .     III
28177:    M i e t. n : o 5 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28178:    kee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta
28179:    vuonna 1912; Suurvm. n:o 12; Edk:n alam. vastaus
28180:    M i e t. n : o 6 arm. esityksen johdosta, joka kos-         "
28181:    kee suostuntaveroa pelikorteista Suomen Suuri-
28182:    ruhtinaanmaassa v. 1912; Suurvm. n:o 10; Edk:n
28183:    alam. vastaus .................................... .            I
28184:    M i e t. n : o 7 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28185:    kee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa ve-
28186:    roa sekä sanotun veron käyttämistä; Suurvm. n:o
28187:    14 ja 14 a; Edk:n alam. vastaus ................ ..         II
28188:    M i e t. n : o 8 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28189:    kee leimasuostuntaa; Suurvm. n:o 13; Edk:n alam.
28190:   vastaus .......................................... .         I
28191:    M i et. n : o 9 sen kertomuksen johdosta jonka
28192:   Keis. Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunta
28193:    on antanut valtiovarain tilasta v. 1909; Edk:n alam.
28194:   kirjelmä ......................................... .     IV
28195:    M i et. n : o 1 0 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28196:   kee varain osottamista valtiopäiväkustannusten
28197:   suorittamiseen v. 1912; Edk:n alam. vastaus ..... .          I
28198:   M i e t. n : o 11 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28199:   kee suostunnanluontoisen pääoma- ja kuponkive-
28200:   ron suorittamista; Suurvm. n:o 16; Edk:n alam.
28201:   vastaus .......................................... .      II
28202:   M i et. n : o 1 2 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28203:   kee jäämistöveroa; Suurvm. n:o 17; Edk:n alam.
28204:   vastaus .......................................... .     III
28205:   M i e t. n : o 1 3 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28206:   kee normaaliraiteisen rautatien rakentamista Rau-
28207:   dun pitäjän Raasulin kylästä Karjalan radalla ole-
28208:   valle Hiitolan asemalle; Edk:n alam. vastaus ....
28209:   M i et. n : o 1 4 arm. esityksen johdosta, joka kos-     "
28210:   kee kulkulaitosrahastoa vuodeksi 1912; Edk:n alam.
28211:   vastaus .......................................... .     II
28212: · M i e t. n : o 1 5 arm. esityksen johdosta, joka kos-
28213:   kee varojen hankkimista vuodeksi 1912 niihin tar-
28214:  peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä;
28215:   Vv :n kirjelmä 24 p :ltä toukok. 1911; Edk:n alam.
28216:  vastaus .......................................... .
28217:   M i et. n : o 1 6 arm. esityksen johdosta, joka kos-     "
28218:   kee tarpeellisen määrärahan osottamista niiden
28219:   30                        Asialuettelo.
28220: 
28221:        erinäisten menojen suorittamiseen vuonna 1911
28222:        kansakoululaitosta ja sivistystarkoituksia varten,
28223:        joihin 1910 vuoden varsinaisten valtiopäiväin myön-
28224:        tämä määrä ei riitä; Edk :n alam. vastaus ....... .        1
28225: 
28226: Valtiovelka. Kertomus valtiovarain tilasta 6:s osa; Vvm.
28227:       n:o 9 siv. 46 ..................................... .   IV
28228: 
28229: Vankeinhoito. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 24 ....      ,
28230: \iankilat. Vankiloista ja kasvatuslaitoksista päästettyjen
28231:        henkilöiden avustaminen; Vvm. n:o 9 siv. 22 ....       ,
28232: Vararahasto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 76            ,
28233: Varatlomat kansakoululapset. Ks. Vaatetusapu.
28234: 
28235: Varojen hankkiminen niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
28236:       valtion tulot eivät riitä; arm. esitys n:o 9; Vvm.
28237:       n:o 15; Vv:n kirjelmä 24 p:ltä toukok. 1911; Edk:n
28238:      alam. vastaus ................................... .      II
28239: 
28240: Vastikerahasto, evank. luterilasteH seurakuntain. Ker-
28241:       tomus valtiovarain tilasta siv. 84 ............... .    IV
28242: 
28243: Vastuunalaisuuslaki, hallituksen jäsenten; Vvm. n:o 9
28244:      siv. 98 ........................................... .    ,
28245: Venäjänkielen opetuksen tarkastajanvirat. Vvm. n:o 9
28246:      siv. 31 ........................................... .    ,
28247: Venäjän kieli, valtiopäiväasiakirjain kääntäminen; Vvm.
28248:      n:o 9 siv. 21 ..................................... .
28249:                                                               "
28250: Vtmäjän kulkulaitosministeriö ja Suomen rautatiet; Vvm.
28251:      n:o 9 siv. 91 ..................................... .
28252:                                                               "
28253: \'l~näläinen   sotaväki. Vvm. n:o 9 siv. 28.
28254: 
28255: Vt'näläiset koulut Suomessa; Vvm. n:o 9 siv. 32
28256:                                                               "
28257: Verollepanokustannukset. Kertomus valtiovarain tilasta
28258:       siv. 27; Vvm. n:o 9 siv. 40 ....................... .   ,
28259:                            Asialuettelo.                      31
28260: 
28261: Verot.    Ae n:o 12 erinäisten verojen maksuperusteen
28262:          muuttamisesta; Vvm. n:o 2; am. n:o 8 ........... . V:2
28263:   -      Maaverot. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 12 ..  IV
28264: 
28265: Vesioikeuslaki. Ee n :o 25 sisältävä ehdotuksen vesioikeus-
28266:       lain 2 luvun 18 §:n muuttamisesta; Ltvm. n:o 3;
28267:       em. n:o 12 ....................................... . V: 1
28268: 
28269: Vientivoi. Ks. Voikauppa.
28270: 
28271: Viina.    Ks. Paloviinarahat.   Paloviinavero.
28272: 
28273: Viljelyspaklw. Ae n:o 75 viljelyskelpoisen maan luovutta-
28274:        misesta uudistiloiksi; Mtvm. n:o 2; am. n:o 10     V: 2
28275: 
28276: Virkamiesten työaika rautateillä; Vvm. n:o 9 siv. 84               IV
28277: 
28278: Virkatalojen vuokramaksut. Vvm. n:o 9 siv. 13 ....... .
28279: 
28280: Voikauppa. Ae n:o 86 toimenpiteisiin ryhtymisestä vienti-
28281:      voin tarkastamiseksi ja kotimaisen voikaupan val-
28282:      vomiseksi; Mtvm. n:o 3; am. n:o 14; Edk:n alam.
28283:      anomus ........................................... V:2
28284: 
28285: Yhdistetty l\laatalous- ja Valtiovarainvaliokunta:
28286:      M i e t. n : o 1 erinäisten tilattoman väestön maan-
28287:      hankinnan edistämistä koskevain aiotteiden joh-
28288:      dosta; Suurvm. n:o 5; em. n:o 5 ja 5 a . . . . . . . . . . V: 1
28289: 
28290: Yhdistys. Ee n:o 10 sisältävä ehdotuksen asetukseksi yh-
28291:       distyksistä; Suurvm. n:o 6; em. n:o 4; Edk:n alam.
28292:       ehdotus asetukseksi ............................ ..
28293: 
28294: Yleiset huvit, niistä menevät maksut; Vvm. n:o 9 siv. 17           IV
28295: 
28296: Ylimääräiset työntekijät rautateillä. Vvm. n :o 9 siv. 85
28297:                                                                    "
28298: Ylimääräiset valtiomenot. Kertomus valtiovarain tilasta
28299:      siv. 42; Vvm. n:o 9 siv. 48 ...................... ..
28300:                                                                    "
28301:          32                      Asialuettelo.
28302: 
28303:        Ylimääräiset valtiotulot. Kertomus valtiovarain tilasta
28304:             _siv. 22
28305:                                                                      "
28306:        Yliopisto. Kertomus valtiovarain tilasta siv. 26; Vvm. n:o
28307:              9 siv. 29 ......................................... .   .
28308: 
28309: 
28310: 
28311: 
28312: -..
28313:   __
28314: