<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
160 Käyttäjää paikalla! 0.0074698925018311
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1: VALTIOPÄIVÄT
2:                1912
3: 
4: 
5:  ASIAKIRJAT
6: 
7:  ENSIMAINEN, TOINEN JA KOLMAS OSA
8: 
9: 
10: 
11: 
12:          HELSINGISSJ\ 1912
13:    I<EISARilLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
14:                         Sisällys:
15: 
16:                        Ensimäinen osa.
17:        Keis. M:tin armoll. esitys N :o 1 varojen hankkimisesta
18: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
19:        Valtiovarainvaliokunnan sen johdosta antama mietintö
20:          N :o 4 (Luotsilaitos).
21:        Suomen Eduskunn~n alamainen kirjelmä.
22:        Valtiovarainvaliokunnan saman esityksen johdosta an-
23:          tama mietintö N :o 14.
24:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
25: 
26:        Keis. M :tin armoll. esitys N :o 2 varojen osottamisesta
27: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
28: deksi 1913.
29:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 1.
30:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
31: 
32:       Keis. M :tin armoll. esitys N :o 3 kulkulaitosrahastosta
33: vuodeksi 1913.
34:       Rautatievaliokunnan mietintö N :o 1 esityksen siitä
35:         osasta, mikä koskee yhdysradan rakentamista Pieksä-
36:         mäeltä Jyväskylään.
37:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
38:       Valtiovarainvaliokunnan saman esityksen~ johdosta an-
39:         tama mietintö N :o 16.
40:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
41: 
42:       Keis. M: tin armoll. esitys N :o 4 suost,unnanluontoisen
43: pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
44:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 6.
45:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 8.
46:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
47:   2
48: 
49:                          Toinen osa.
50:       Keis. M:tin armoll. esitys N :o 5 leimasuostunnasta.
51:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 5.
52:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 7.
53:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
54: 
55:       Keis. M:tin armon. esitys N :o 6 suosiuntaverosta mallas-
56: juomain valmistamisesta vuonna 1913.
57:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 3.
58:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 4.
59:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
60: 
61:        Keis. M :tin armon. esitys N :o 7, koskeva suosiuntaveroa
62: pelikorteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1913.
63:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
64:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :o 3.
65:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
66: 
67:       Keis. M:tin armon. esitys N :o 8 siitä verosta, joka palo-
68: viinan valmistamisesta vuonna 1913 on suoritettava, sekä sano-
69: tun veron käyttämisestä.
70:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 11.
71:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N :ö 16.
72:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
73: 
74: 
75: 
76:                          Kolmas osa.
77:        Keis. M :tin armoll. esitys N :o 9 t'amin osottamisesta
78: 'Valtiopäiväkustannusten suorittamiseen vuonna 1913.
79:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 12.
80:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
81: 
82:        Keis. :M:tin armon. esitys N :o 10 normaaliraiteisen rau-
83: tatien rakentamisesta Raasulin kylästä Raudun pitäjästä Hii-
84: tolan asemalle Karjalan radan varrella.
85:        Rautatievaliokunnan siitä antama mietintö N :o 2.
86:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
87: 
88:       Keis. M :tin armon. esitys N :o 11 tarpeellisen maarara-
89: han osottamisesta niiden erinäisten menojen suorittamiseksi
90: vuonna 1912, muun muassa, kansakoululaitosta sekä sivistys- ja
91:                                                             3
92: 
93: muita kulttuuritarkoituksia varten, joihin 1911 vuoden Edus-
94: kunnan myöntämät varat eivät riitä.
95:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N :o 15.
96:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
97: 
98:        Keis. M :tin armoll. esitys N :o 12, käsittävä ehdotuksen
99: asetukseksi 10/23 p:nä heinäkuuta 1902 annetun Vesio·ikeuslain
100: II luvun 6 ja 19 § :n sekä VII luvun 3 § :n muuttamisesta.
101:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
102: 1
103:                      N:o 1. -     1912.
104: 
105: 
106: 
107: 
108:                  Keisarillisen Majesteetin Armolli-
109:            nen esitys Suomen Eduskunnalle varojen hank-
110:            kimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
111:            valtion tulot eivät riitä.
112: 
113:    Heinäkuun 20 p :nä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyk-
114: sen 26 § :n mukaan on varsinaisten valtiopäiväin alussa
115: Eduskunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta nii-
116: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja
117: on selvitykseksi siitä esitykseen liitettävä laskelma valtion
118: vakinaisista varoista ja tarpeista ensitulevaksi varainhoito-
119: vuodeksi.
120:    Tämän johdosta annetaan Eduskunnalle tähän liitetty
121: laskelma valtiorahaston, sotilasrahaston ja sotilashuone-
122: rahaston varoista sekä niistä vakinaisista ja ylimääräisistä
123: menoista, jotka Keisarillinen Majesteetti sanottujen rahas-
124: tojen tilaan nähden on katsonut voitavan myöntää niistä
125: vuonna 1913 maksettaviksi.
126:     Niinkuin laskelmasta näkyy on valtiorahastossa, sitten-
127: kun 500,000 markkaa, kuten ennenkin, on varattu vuoden
128: ajalla esiintyviin lisämenoihin, ainoastaan vähäinen 22,400
129: markan ylijäämä, joka siihen nähden, että laskelmaan on
130: merkitty ylimääräisiä menoja tavattoman vähän, on vain
131: kovin pieni vararaha semmoisten ylimääräisten menojen
132: varalle, jotka voivat osottautua välttämättömiksi suorittaa
133: vuonna 1913 laskelmaan merkittyjen lisäksi. - Sotilasra-
134: hastossa taas, sittenkun sen täydentämiseksi on valtiora-
135:   2                        N:o 1.
136: 
137: hastosta siirretty 11,950,000 markkaa, on varoja 14,436,500
138: markkaa, ja kaikki nämäkin varat tarvitaan siten, että
139: 436,500 markkaa kuluu rahaston tavallisten menojen suo-
140: rittamiseen ja 14,000,000 markkaa apumaksun suorittami-
141: seen valtakunnanrahastoon Suomen Suuriruhtinaa.nmaan
142: asukasten mieskohtaisen asevelvollisuuden sijasta. - Soti-
143: lashuonerahastossa vihdoin on menojen laskettu nousevan
144: 270,000 markkaa tuloja suuremmiksi, ja siten syntyvä va-
145: jaus on katsottu voitavan täyttää lisämaksulla rahaston
146: pääomasäästöstä.
147:     Vaikka uusia menoja ainoastaan niukasti on otettu tai
148: ehdotettu otettavaksi valtiorahaston rahasääntöön, niin
149: tämän rahaston varat, erittäinkin ylempänä mainitun soti-
150: lasrahastoon-siirron vuoksi, eivät riitä kaikkien rahasään-
151: töön sisältyvien menojen suorittamiseen, ja sentähden täy-
152: tyy Hallituksen pyytää Eduskunnalta suostuntaa. Niiden
153: menojen joukkoon, joita Hallitus niin ollen ei ole voinut
154: ottaa valtiorahaston suoritettaviksi, on etupäässä pantu
155: menot niihin tarpeisiin, joiden syntyminen ja kehitys on
156: tapahtunut sillä edellytyksellä, että Eduskunta suostunta-
157: varoista osottaa niihin tarvittavat määrärahat, uiin myös
158: kunnille lääkärin palkkaamiseen menevät apurahat, jotka
159:  lääkärit kaiketi kunnat yksin voivat palkata, jollei Edus-
160:  kunta myönnä siihen tarpeellisia varoja, sekä sitä paitsi
161: semmoiset määrärahat, jotka Hallituksesta tuntuvat toi-
162:  I'Ottavilta ja jotka jo lähimmässä edellisessä budjettiesityk-
163:  sessä on luettu suostuntarahastoon, mutta joiden maksa-
164:  mista ei käy pitäminen välttämättömän tarpeellisena. Niillä
165:  perusteilla, jotka on mainittu viime Valtiopäiville anne-
166:  tussa esityksessä, katsoo Hallitus myöskin olevansa pako-
167:  tettu pitämään siten laadittua suostuntarahaston budjetti-
168:  ehdotusta lopullisena ilmoituksena niistä menoista, joita
169:                            N:o 1.                        3
170: 
171: Hallitus valtiorahaston tilaan nähden ei missään tapauk-
172: sessa ole vuodeksi 1913 paneva valtiorahaston maksetta-
173: Yaksi, jonka tähden näiden menojen suorittaminen tulee
174: riippumaan siitä, katsooko Eduskunta tarpeelliseksi peittää
175: ne käytettävänään olevilla varoilla.
176:     Ne menot, joihin siis pyydetään suostuntaa vuodeksi
177: 1913, ovat seuraavat:
178:     a) kustannukset 1913 vuoden valtiopäivistä sekä Edus-
179: kunnan huoneistoista, arkistosta ja kirjastosta ynnä valtio-
180: päiväasiakirjain rekisterin laatimisesta;
181:     b) erinäiset apurahat kunnanlääkärien palkkaamiseen;
182:     c) määräraha Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle
183: Ja Keräystoimikunnalle varattQmain keuhkotautisten hy-
184: väksi, käytettäväksi tuberkuloosin vastustamistQimenpitei-
185: hin;
186:     d) määräraha siveellisyystyön a vustamiseksi Helsin-
187: gissä ja muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa;
188:     e) määräraha kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistys-
189: tarkoituksia varten;
190:     f) erinäiset määrärahat tiedettä ja taidetta varten; sekä
191:     g) määräraha Antellin kokoelmain hoitoa varten.
192:     Kun suostuntarahastosta sitäpaitsi ja ennen kaikkia on
193: suoritettava suostuntaverojen kannanto- ja tarkastuskustan-
194: nukset, tulisi siis suostuntarahaston menosäännössä, jos
195:  Eduskunta katsoo kaikki edellämainitut tarpeet olevan
196:  vuonna 1913 tyydytettävät, olemaan seuraavat erät:
197:     K annanto- ja tarkastuskustannukset. Kun leimanmyyn-
198:  tipalkkio riippuu leimasuostunnan tuotosta, niin on tämän
199:  suostunnan ehdotetun lisäämisen vuoksi leima- ja peli-
200:  korttisuostuntain kannanto- ja tarkastuskustannukset, joita
201:  vuonna 1910 oli 182,164 markkaa 5 penniä, vuodelta 1913
202:  katsottu olevan laskettava 280,000 markaksi. - Puheen-
203:   4                        N:o 1.
204: 
205:  alaiset kustannukset mallasjuomasuostunnasta on tätä
206:  suostuntaa koskevassa Armollisessa esityksessä laskettu
207:  80,000 markaksi.- Vastamainittujen verojen kannanto- ja
208:  tarkastuskustannukset tulisivat siis olemaan kaikkiaan
209:  360,000 markkaa.
210:      Sekalaiset menot. Tämän otsakkeen kohdalle merki-
211:  tään 1200 markkaa oikaisuprosenttia.
212:      Määrärahat:
213:      a) Valtiopäiväkustannuksia koskevan Armollisen esi-
214:  tyksenmukaisesti on 1913 vuoden valtiopäiväin yleisiin me-
215:  noihin, huoneiston vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja
216:  varten, säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoon sekä val-
217:  tiopäiväasiakirjain rekisterin laatimiseen laskettu vuonna
218:  1913 tarvittavan 700,000 markan määräraha.
219:      b) Valtiorahaston laskelmaan vuodelle 1913 on määrä-
220: rahoja valtioavun antamiseksi kunnanlääkärien palklcaa-
221: 1rdsta varten katsottu voitavan ottaa ainoastaan sikäli kuin
222: sellaisia apurahoja jo on asianomaisille vakuutettu 1913
223: vuoden tammikuun 1 päivän jälkeiseksi ajaksi. Jotta
224: apurahoja edelleenkin voitaisiin myöntää niillekin kunnan-
225: lääkäripiireille, luvultaan 119, joille aikaisemmin myönnet-
226: tyjen apurahain saantiaika on vuonna 1911 kulunut tahi
227: vuonna 1912 kuluu umpeen, tarvitaan vuonna 1913 179,500
228: markan suuruinen lisämääräraha, jonka ohessa osaksi uu-
229: sien apurahain antamiseen ja osaksi vanhain lisäämiseen
230: olisi määrättävä arviolta 30,500 markkaa. Suostuntara-
231: haston budjettiehdotukseen otetaan siis puheenalaista tar-
232: koitusta varten 1210,000 markan määräraha.
233:     c) Sittenkun Eduskunta alamaisessa anomuksessa 28
234: p :ltä toukokuuta 1910 oli pyytänyt, että myönnettäisiin
235: vuotuinen 400,000 markan määräraha viiden vuoden aikana
236: jaettavaksi tasan Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle ja
237:                             N:o 1.                        5
238: 
239:  Keräystoimikunnalle vähävaraisten keuhkotautisten hy-
240:  väksi, Eduskunnan esittämäin perusteiden mukaan ja tilin-
241:  tekovelvollisuudella käytettäväksi tuberkuloosin vastusta-
242:  rnistoimenpiteisiin, on 1911 vuoden Eduskunnalle annetussa
243:  Armollisessa esityksessä ehdotettu että Eduskunta, kun val-
244:  tiovaraston tila ei sallinut varojen osottamista tähän tar-
245:  koitukseen valtiorahastosta, myöntäisi siihen tarvittavat va-
246:  rat suostuntarahastosta, jos Eduskunta vieläkin katsoisi
247:  mainitun apurahan olevan myönnettävä. Kun Eduskunta
248:  alamaisessa vastauksessaan tosin on asiallisesti hyväksynyt
249:  puheenalaisen menon, mutta sitä ei ole, Eduskunnan vuo-
250: deksi 1912 myöntämän suostunnan vähyyden tähden, voitu
251:  merkitä sanotun vuoden rahasääntöehdotukseen eikä myös-
252:  kään voida vuonna 1913 panna valtiorahaston maksetta-
253:  vaksi, merkitään suostuntarahaston budjettiehdotukseen
254:  tätä tarkoitusta varten 400,000 markkaa.
255:      d) Sittenkun Eduskunta alamaisessa anomuksessa 28
256:  p :Itä toukokuuta 1910 oli pyytänyt että vuodeksi 1911
257: myönnettäisiin siveellisyystyön kannattamiseksi H elsin-
258: gissä ja muissa isonpuoleisissa Suomen kaupungeissa 50,000
259: markan määräraha jaettavaksi yksityisille turvakodeille ja
260: vierasmajoille, on 1911 vuoden Eduskunnalle annetussa Ar-
261: mollisessa esityksessä ehdotettu että, koska vuodeksi 1911
262: ei ollut voitu tähän tarkoitukseen myöntää määrärahaa
263: valtiorahastosta, Eduskunta osottaisi vastaavan rahamää-
264: rän suostuntarahastosta, jos katsoisi puheenalaisen apura-
265: han olevan suoritettava vuonna 1912. Kun Eduskunta on
266: asiallisesti hyväksynyt puheenaolevan menon, mutta sitä ei
267: ole, Eduskunnan vuodeksi 1912 myöntämän suostunnan vä-
268: hyyden tähden, voitu merkitä sanotun vuoden rahasääntö-
269: ehdotukseen eikä myöskään voida vuonna 1913 panna valtio-
270:   6                         N:o 1.
271: 
272: rahaston maksettavaksi, merkitään suostuntarahaston bud-
273: jettiehdotukseen tätä tarkoitusta varten 50,000 markkaa.
274:     e) Armollisen esityksen mukaan, joka koskee varain
275: osottamista kansakoululaitokselle .ia erinäisiin sivistystar-
276: koituksiin vuodeksi 1913, merkitään tähän otsakkeeseen
277: kohdistuvat menot 10,781,,000 markaksi.
278:     f) Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattmniselcsi. Tässä
279: jäljempänä mainituille teattereille ja ork;estereille lienee
280: annettava seuraavat apurahat:
281:     1) Folkteatern nimiselle teatterille 12,000 markkaa;
282:     2) Kansan Näyttämö' nimiselle teatterille 25,000 mark-
283: kaa;
284:     3) Svenska inhemska teatern nimiselle teatterille 12,000
285: markkaa;
286:     4) Tampereen teatterille 15,000 markkaa;
287:     5) Maaseututeatterille 18,000 markkaa ;
288:     6) ,Filharmoniska sällskapet" osakeyhtiölle konsertti-
289: orkesterin ylläpitämiseksi Helsingissä, 45,000 markkaa;
290:     7) Helsingin Torviorkesterin kannatusyhdistykselle or-
291: kesterin toiminnan kannattamiseksi 9,000 markkaa;
292:     8) Turun musiikkiseuralle orkesterin kannattamiseksi
293: 10,000 markkaa;
294:     9) Porin soitannolliselle seuralle, orkesterin ja orkesteri-
295: koulun kannattamiseksi 6,000 ~arkkaa;
296:     10) Viipurin rnusiikinystäville, orkesterin ja orkesteri-
297: koulun ylläpitämiseksi 9,000 markkaa;
298:     11) Mikkelin musiikinystäväin yhdistykselle, orkesterin
299: ja orkesterikoulun ylläpitämiseksi 4,000 markkaa;
300:     12) Vaasan orkesteriyhdistys osakeyhtiölle, orkesterin
301: ylläpitämiseksi 8,000 markkaa;
302:     13) Oulun soitannolliselle seuralle, orkesterin ja orkes-
303: terikoulun ylläpitämiseksi 6,000 markkaa.
304:                             N:o 1.                         7
305: 
306:      Kotiseutututkimuksen edistämiseksi, johon t'arkoituk-
307: seen Eduskunta on alamaisessa anomuksessa 28 p :Itä tou-
308: kokuuta 1910 pyytänyt vuotuista 10,000 markan määrä-
309: rahaa, merkitään sanotun anomuksen mukaisesti ,Suomen
310: kotiseutututkimuksen        keskusvaliokunnan"     apurahaksi
311: 10,000 markkaa.
312:      Vastamainittujen tieteen ja taiteen edistämistä tarkoit-
313: tavain määrärahain loppusumma, joita rahoja ei ole voitu
314: panna valtiorahaston maksettaviksi, nousee 189,000 mark-
315: kaan.
316:      g) Antellin kokodmain hoitoa varten tarvitaan Edus-
317: kunnan vuonna 1910 tekemän päätöksen mukaan, jonka
318: Keisarillinen Majesteetti on 5 (18) p :nä marraskuuta 1910
319: Armossa hyväksynyt, vuodeksi 1913 15,000 maPkan määrä-
320: raha.
321:      Suostuntarahaston menot vuodelta 1913 on sen perus-
322:  ieella, mitä tässä edellä on sanottu, laskettu yhteensä
323: 113,708,'200 markaksi.
324:      V aroiksi, joilla suorittaa vastamainitut menot, on suos-
325:  tuntarahastolla vuonna 1913, koska erityisessä Armollisessa
326:  esityksessä ehdotus sanotussa rahastossa vuonna 1912 ar-
327:  violaskun mukaan kertyvän säästön käyttämisestä tulee
328:  Eduskunnalle annettavaksi, odotettavissa bruttotulot niistä
329:  suostuntaveroista, joita eräissä Eduskunnalle annetuissa
330:  Armollisissa esityksissä on ehdotettu maksettavaksi, sekä
331:  sen lisäksi korkoja ja sekalaisia tuloj·a. - Niiden laskel-
332:  main mukaisesti, mitkä on tehty leimasuostuntaa, pääoma-
333:  ja kuponkiveroa, mallasjuomain ,-almistuksesta maksetta-
334:  vaa suostuntaa sekä pelikorttisuostuntaa koskevissa Armol-
335:  lisissa esityksissä, voidaan näistä 8Uostuntaveroista lähtevät
336:  tulot laskea : leimasuostunnasta 6,000,000 markaksi, pää-
337:  oma- ja kuponkiverosta 4,250,000 markaksi, mallasjuoma-
338:   8                                                         N:o 1.
339: 
340: suostunnasta 2,430,000 markaksi ja pelikorttisuostunnasta
341: 60,000 markaksi eli yhteensä J12,7 40,000 markak.~i. -Korot
342: voitanee arvioida 10,000 markaksi. - Sekalaiset tulot mer-
343: kitään 1300 markaksi. - Koska nämä suostuntarahaston
344: lasketut varat yhteensä tekevät 12,750,200 markkaa, riittä-
345: vät ne rahaston tässä edellä 12,708,200 markaksi laskettujen
346: menojen suorittamiseen, jota paitsi rahastoon kertyisi
347: 42,000 markan säästö.
348:     Sen perusteella, mitä tässä on esiintuotu, on Keisarilli-
349: nen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa:
350: 
351:                että Eduskunta hyväksyisi seu1'aa1"'an bud-
352:            jetin suostuntarahastolle vuodeksi 1913:
353: 
354: 
355:                                                             Tulot:
356: Kokonaistulot seuraavista suostuntaveroista:
357:    leimasuostunnasta .                       6,000,000: -
358:                                                0       0    0   0       •   0    0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
359: 
360: 
361: 
362: 
363:    pääoma- ja kuponkiverosta                 4,250,000:-                                 0   0   0   0   0   0.      0   0   0   0   0
364: 
365: 
366: 
367: 
368:    mallasjuomasuostunnasta                   2,430,000:-                     0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
369: 
370: 
371: 
372: 
373:    pelikorttisuostunnasta                       60,000:-        0       0    0   0       0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
374: 
375: 
376: 
377: 
378: Korkoja .......         0.       0.   0   0     10,000:-
379:                                                ••          0.           0   0.           0.      0   0.      0   0   0   0   0.      0
380: 
381: 
382: 
383: 
384: 8ekalaisia tuloja                                  200:-
385:                                                                                                              Summa 12,750,200:-
386: 
387:                                                            Menot:
388: Kannanto- ja tarkastuskustannukset:
389:   leima- ja pelikorttisuostun-
390:      noista .. 0   ••   0    0 280,000:-
391:                                  0.       0.       0       ••       0       0.       0
392: 
393: 
394: 
395: 
396:   mallasjuomasuostunnasta .     80,000: -                                            0                                                   360,000:--
397: Sekalaisia menoja .               0   •••              0.       0       0   •••              0.      0   ••      0   ••      0.      0      200:-
398: Valtiopäiväkustannuksia .                                       0       •    0   •       0   0   0   0   0   0   0   ••      0   ••      700,000:-
399:                            N:o 1.                          9
400: 
401: Apurahoja kunnanlääkärien palkkaamiseen        210,000:--
402: Määräraha tuberkuloosin vastustamiseksi ..     400,000:-
403: Määräraha siveellisyystyön kannattamiseksi      50,000:-
404: Määrärahoja kansakoululaitosta ja erinäisiä
405:   sivistystarkoituksia varten ............. 10,784,000: --
406: Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattami-
407:   seksi ............................... .      189,000:-
408: Määräraha Ant~llin kokoelmain hoitoa var-
409:   ten ................................. .       15,000:--
410: 
411:                              Summa menoja 12,708,200:-
412: 
413: r~ a s kettu sää s t ö 31 p :nä joulukuuta 1913    42,000:-
414:                                       Summa 12,750,200:-
415: 
416: 
417:               Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
418:            (26) p :nä Helmikuuta 1912.
419: 
420:                    Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
421: Valtiorahastoa
422:      koskeva
423: 
424: 
425:  Laskelma.
426:   12                                      N:o 1.
427: 
428:                                                 Valtiorahaston tila vuosien
429: 
430:                                                              1910                 1911
431:                                                          valtiontilin-        likimääräisen
432:                                                           päätöksen             laskelman
433:                                                            mukaan.               mukaan.
434: 
435:                                                                      11'/11              11'/11
436: 
437:                     Varat:
438:  Pano- ja ottotili Suomen Pankissa ..                    15,989,212 31        25,500,000-
439:  Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä . ·1                     68,337 58            30,000-
440:  Kassa •............... · ... · · . · · · · · · · · ·1    4,395,807 37         4,000,000-
441:  Obligatsionit .•.....................                   29,456,931 37        28,000,000-
442:       49,910,288: 63; 57,530,000:-
443: 
444:  Varastot:
445:     Jyviä ........................... .                     921,21004           900,000-
446:     Rahaksilyömätöntä kultaa ja hopeaa                      442,806 38          210,000-
447:     Sekalaisia varastoja ............. .                  1,004,851 92         1,000,000-
448:         2,368,868: 34; 2,110,000:-
449:   Tulorästit ......................... .                  5,150,887 95         4,200,000-
450:         5,150,887: 95; 4,200,000:--
451:   Talletettu maanviljelyspankkiin ... .                     140,697 57           140,000-
452:   Pitkäaikaiset lainat ............... .                 17,445,598 03        16,900,000 -
453:   Jyvälainat ......................... .                    104,39825            100,000-
454: 1 Saatava kulkulaitosrahastolta ....... .                 3,500,000-           3,500,000-
455:   Saatava hätåapurahastolta ......... .                     500,000-             500,000-1
456:   Saatava postisäästöpankilta ........ .                     50,000-              50,000-
457:   Saatava lainausrahasto!ta ........... .                                        220,000-
458:        21,740,693: Sll; 21,410,000:-
459:   Erinäiset ennakkomaksut ......... .                     9,638,746 92         9,600,000-
460:   Talletetut arvopaperit ............. .                    499,26288            500,000-
461:   Erinäiset velalliset .................. .               2,054, 702 54        1,800,000-
462:         12,192,712: 34; 11,9_o_o.:..,o_oo_.=_ _ _i-----+-+----i-l
463:                                            Summa 1 91,363,451lnl 97,150,0001--
464:                                N:o 1.                                         13
465: 
466: 1910 ja 1911 päättyessä.
467: 
468:                                                  1910                  1911
469:                                              valtiootilin·        likimääräisen
470:                                               päätöksen             laskelman
471:                                                mukaan.               mukaan.
472: 
473:                                                .'?mf.    [tzil!      ·'kll     r~
474:                Ve 1at:
475:  Rahaston pääoma ................ ..         71,664,292 13        74,200,000 -
476:  Menorästit ........................ .        1,982,891 61         2,000,000 - 1
477:  Varatut määrärahat .............. ..         3,355,526 25          3,500,000 -
478:  Lähetteiden tili .................. ..         128,855 36           100,000 -
479:  Suomen Pankin saatava rahapajalta              347,417 96           150,000 -
480:  Erinäiset talletukset •...............         712,717 47           700,000 -
481:  Postiosotusvarat .................. ..      11,526,249 81         15,000,000 -
482:  Erinäiset velkojat ................. ..      1,355,780 49          1,200,000 -
483:  Eläkekassat ....................... .          289,720 03            300,000 -
484: 
485: 
486: 
487: 
488:                                Summa       i 91,363,451[111 97,15o,oool-
489:  14                                   N:o 1.
490: 
491: 
492: 
493: 
494:                                Laskelma
495: valtiorahaston tuloista ja menoista vuosina 1912 ja 1913.
496: 
497:                                                           1912 vuoden
498:                                                                           Laskettu
499:                                                           rahasääntö-
500:                                                                          määrä vuo-
501:                                                            ehdotuksen
502:                                                                          deksi 1913.
503:                                                             mukaan.
504: 
505: 
506:                      T u lo·t.
507: Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
508:               omaisuudesta.
509: Tuloja kruunun maatiloista ......... . 1,123,000 -                         1,143,000 -
510: Tuloja kruunun kalastuksista ....... .                            80,000-     80,000 -
511: Tuloja kruunun metsistä ............ 14,400,000- 15,000,000-
512: Tuloja kanavista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         920,000-    980,000-
513: Korkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,150,000- 1,250,000 --
514:        17,673,000: --; 18,453,000:-
515: 
516:                Välittömiä veroja.
517: Maaveroja                                                 2,010,000- 2,030,000 -
518: Elinkeinoveroja                                             555,000 -  565,000 -
519: Henkiveroja ....................... .                     2,300,000- 2,325,000-
520:         4,865,000: - ; 4,920,000: -
521: 
522:                 Välillisiä veroja.
523: Tullituloja                           51,150,000- 52,500,000-
524: Aksiiseja ......................... .    24,000-     24,000-
525:         51,174,000: -; 52,524,000:-
526: 
527:             Sekaluontoisia ve1·oja.
528: Kuolinpesäprosenttia ............... .                       85,000-        85,000--
529: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja ... .                      505,000-       525,000-
530: Maksuja yleisistä huveista ........... .                    200,000-       210,000-
531: Kontrollileima- ja rekisteröimismaksuja                      90,000-        95,000-
532:           880,000: - ; 915,000: -                     1
533:                                        N:o 1.                                      15
534: 
535:                                                           1   1912 vuoden
536:                                                                              Laskettu     1
537:                                                               rahasääntö-
538:                                                                             määrä VUO·
539:                                                                ehdotuksen
540:                                                                             deksi 1913.
541:                                                                 mukaan.
542: 
543: 
544:     111alcsuja erinäisten valtiolaitosten
545:                 käyttämisestä.
546: Postimaksuja ...................... . 7,700,000- 8,100,000-
547: Majakkamaksuja ................... . 1,270,000- 1,270,000-
548: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa 900,000-   930,000-
549: Oppilasmaksuja koululaitoksissa ..... . 445,000-  461,000-
550: Sekalaisia vähempiä maksuja ......... .   2,000--    2,000-
551:          10,317,000:-; 10,763,000:-
552: 
553:             Sekalaisia tuloja.
554: Kruununsakkorahoja ............... .                            410,000 -    425,000 -- 1
555: Perinnöksiostomaksuja ..............                              8,000 -      8,000 -
556: Lunastettujen maatilain kauppahinnan-                     1
557: 
558: 
559:   maksua .......................... .                           330,000 -    340,000 -
560: Korvausta kruunun ennakolta maksa-
561:   mista kustannuks~sta ............... .                        827,000 -    85o,oool-
562: Viralliset sanomalehdet ............. .                          85,000 -      85,0001-
563: Keisarillisen Senaatin kirjapaino .... - ·1                     803,000 -     803,000-
564: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä val-
565:   tionlaitoksissa .................... .                        816,000 -    850,000 ·-
566: Apumaksuja kunnilta ............... .                           592,400 -    592,400 -
567: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja ..                       237,000 -    237,000-
568:            4,108,400: - ; 4,190,400:-
569:                                                                                      1
570:                                                                                      1
571: 
572: 
573:                       Summa:                                                         1
574: 
575:           89,017,400: - ; 91,765,400:--                                              i
576:                                                                                      1
577: 
578:                                                                                       1
579: 
580:                      Siirtoja:                                                       !
581: 
582: lainausrahastosta, korkoa . . . . . . . . . . . .               588,000-      88,0001-
583: kulkulaitosrahastosta, korkoa . . . . . . . . .                 105,000-     105,000 !-
584:                                                                                      1
585: 
586: 
587: sotilasrahastosta, korvausta sotilasvirka-                                           1
588: 
589: 
590:    talojen hoidosta . . . . . . . . . . . . . . . . . .         148,000-     154,ooo/-
591: 
592:                        Summa vakinaisia tuloja/ 89,858,400/-192,112,400/--
593:  16                                N:o 1.
594: 
595:                                                 1912 vuoden
596:                                                                      Laskettu
597:                                                 rahasääntö-
598:                                                                     mä.ärä vuo-
599:                                                 ehdotuksen
600:                                                                     deksi 1918.
601:                                                   mukaan.
602: 
603:                                                      ~     1~         $nf    1~
604:            Ylimääräisiä, tuloja.                                1
605: Ylimääräistä osamaksua lunastettujen
606:   lahjoitusmaiden lunastushinnasta . . .      100,000      -1
607:                                                           100,000-
608:                                     ------~--~~~--~~
609:                                       Summa 89,958,400- 92,212,400-
610: 
611: 
612: 
613:                   Menot.
614:           Vakinaiset valtiomenot.
615: 
616: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja
617: Hänen Majesteettinsa välittömästi käy-
618:   tettäväksi asetettu valtio-omaisu1ts.
619: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..             344,000-         344,000-
620: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                 29,900-          30,000-
621:         373,900: - ; 374,000:-
622: 
623: 
624:              H allituslaitokset.
625: Kenraalikuvernöörinvirka ........... .           279,000-   279,000-
626: Keisarillinen Senaatti ............. .          1,971,200- 1,978,000-
627: V aitiosihteerin virasto ............... .       422,700-   423,000-1
628: Kenraalikuvernöörinkanslia ......... .           371,700-   372,000
629:           3,044,600: -; 3,052,000:-
630: 
631: 
632: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskun-
633:    taan kohdistuvat hallinno,nhaarat.
634: Hovioikeudet ...................... .           1,056,000 -  1,056,000 -
635: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ..              503,643 20   510,000 -
636: Viipurin läänin maanjako-oikeus ..... .            15,760-      16,000-
637: Lainvalmistelukunta ............... .              58,500-      57,000-
638: Vankeinhoitohallitus ............... .             49,700-      51,000-
639: Kuritushuoneet ja työvankilat . . . . . . . .   1729800      17""000
640:                                                  '     '   -         'uv,     -
641:                                     N:o 1.                                 17
642: 
643:                                                       1912 vuoden
644:                                                       rahasääntö-    Laskettu
645:                                                                     määrä vuo-
646:                                                       ehdotuksen
647:                                                         mukaan.     deksi 1913.
648: 
649: 
650: 
651: 
652: Läänin- Ja kihlakunnanvankilat
653: Alaikäisten rikoksentekijäin kasvatuslai-
654:   tokset ........................... .                  417,600-     421,000-
655: Muita vankeinhoidon menoja ....... .                    233,900-     234,000-
656: Erinäisiä määrärahoja . . . . . . . . . . . . . . .     167,900-     168,000-
657:           5,394,503: 20; 5,465,000: -
658: 
659: 
660:    8iTiilitoimitusktmtaan kohdishtvat
661:                hallinnonhaarat.
662: Lääninhallitukset .................. .
663: Kihlakuntain hallinto ............... .
664: wiuita läänien hallinnon menoja ..... .
665: Kaupunkien poliisilaitokset ......... .
666: Lääkintöhallitus ................... .
667: Lääkärinhoito maalla ............... .
668: Helsingin yleinen sairaala ........... .
669: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairaa-
670:   lat ................ · .. · · · · · · · · · · · ·
671: Mielenvikaisten hoitolaitokset
672: Lapsenpäästälaitokset ............... .
673: Rokotus ............................ .
674: Tarttu vien tautien ehkäiseminen
675: Muita lääkintölaitoksen menoja
676: Yleisten rakennusten ylihallitus
677: Lääninrakennuskonttorit ............ .
678: Muita rakennusvirkakunnan menoja ..
679: Tilastollinen päätoimisto ........... .
680: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamie-
681:   het ............................. .
682: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen
683:   tarkastus ........................ .
684:      18                            ·N:o 1.
685: 
686:                                                1912 vuoden
687:                                                                Laskettu
688:                                                rahasääntö-
689:                                                               määrä vuo-
690:                                                ehdotuksen
691:                                                               deksi 1918.
692:                                                  mukaan.
693: 
694: 
695: 
696: 
697:     Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen
698:       ylläpitämiseksi ................... .      165,56343      166,000-
699:     Suomen passitoimisto Pietarissa ..... .      119,870-       120,000-
700:     Erinäisiä määrärahoja .............. .       176,105146     177,000-
701:            14,158,545: 39; 14,187,000: -
702: 
703:                                                         1
704:     1'altiovaraintoimituskuntaan kohdistu-
705:                vat hallinn onh aarat.
706:                                                         1
707: 
708:   V aitiokonttori ..................... .       135,800-    136,000-
709:   Tullihallitus ....................... .       260,300-    261,000-
710:   Tullikamarit ja tullitoimistot ....... .     1,635,000- 1,635,000 -1
711: 1 Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret         414,700-    415,000-
712:   Muita tullilaitoksen menoja ......... .      1,017,300- 1,118,000-
713:   Rahapaja .......................... .           49,400-    50,000-
714:   Kruununjyvästöt ................... .           55,100-    56,000-
715:   Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
716:     tarkastus ........................ .          27,600-        28,000-
717:   Erinäisiä määrärahoja .............. .          46,99480       47,000-
718:            3,642,194: 80; 3,746,000:-
719: 
720: 
721:       Kamaritoirniittskuntaan kohdisittvat
722:                  hallinnonhaaraL
723:     Yleinen revisionioikE'ns ............. .     35,300-     36,000-
724:     Revisionikonttori ................... .      94,600-     97,000-
725:     Metsähallitus ...................... .      200,900-    201,000 1
726:     Hoitoalueiden hallinto ............. .     1,005,800- 1,041,000     -1
727:                                                 146,150--   148,000-i
728:     Metsänvartijakoulut ................ .
729:     Muita metsänhoitolaitoksen mE'noja ... .
730:     Virkatalojen hoito ................. .
731:                                                3,747,600- 3,906,000
732:                                                 183,800-    184,000-1
733:                                                                         -1
734:     Erinäisiä määrärahoja .............. .      258,700-    259,000-1
735: 1           5,672,850-; 5,872,000:-
736:                                       N:o 1.                                   19
737: 
738:                                                           1912 vuoden
739:                                                                          Laskettu
740:                                                           rahasääntö-
741:                                                                         määrä vuo-
742:                                                           ehdotuksen
743:                                                                         deksi 1915.
744:                                                             mukaan.
745: 
746: 
747:               SotilasmenC?ja.
748:  Erinäisiä määrärahoja .............. .                                     6,000-
749:            6,000: - ; 6,000:-
750: 
751:   K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
752:             tuvat hallinnonhaamt.
753:   Tuomiokapitulit                                             197,2001--   201,000 --
754:   Luterilainen papisto ............... .                      199,600-     200,000 -
755:   Kirkkojen ylläpitoa varten ......... .                       51,300 -     52,000 -
756:   Muita kirkollisia yhdyskuntia ....... .                     132,100 -    133,000 -
757:   Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto .. . 1,945,600 -                  1,987,000 -
758:   Koulutoimen ylihallitus ............. .                     260,400 -    264,000 -
759:   N ormaalilyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396,200 -    397,000 -
760:   Klassilliset lyseot .................. . 1,221,500 -                   1,222,000 -
761:   Realilyseot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . 948,300 -    949,000 -
762: 1 Alkeiskoulut ....................... .                      335,500 -    356,000 -
763:   Tyttökoulut                                                 967,400.-    978,000 -
764:   Valtioapua yksityisille kouluille ..... . 1,775,2001- 1,858,000 -
765:   Muita alkeisoppilaitosten menoja ..... .                    178,600-     182,000 -
766:   Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarse-
767:     minaarit ........................ .                       869,000 -    878,000 -
768:   Piiritarkastajat .................... .                     219,500.-    252,000 ·-
769:   Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja .. ! 113,6001-                      158,000 -
770:   Kuuromykkäin opetuslaitokset ........               1       560,200 -    572,000 -
771:   Sokeain                                                     136,100 -    137,000 -
772:   Ty Isämielisten                                             106,800 -    108,000 -
773:   Muita menoJa           aisti vialliskoululaitok-
774:     sesta ............................ .                       22,5001-     23,000 -
775:   Yhteiskunnallista valistustyötä varten                      169,000,-    184,000 -
776:   Muinaistieteellinen toimikunta ...... .                     129,6001-    149,000 -·
777:   Meteorologinen keskuslaitos ......... .                      92,200-      93,000 -
778:   Tieteen ja taiteen kannattarniselud ... .                   282,5001-    370,000 -
779:   Erinäisiä määrärahoja .............. .                      242,000(-    247,000 -
780:            11,551,900:-; 11,950,000:-
781:                                                                    1
782: 
783:                                                                    i
784:  20                          N:o 1.
785: 
786:                                               1912 vuoden
787:                                                              Laskettu
788:                                               rahasääntö-
789:                                                             määrä vuo-
790:                                               ehdotuksen
791:                                                             deksi 1913.
792:                                                 mukaan.
793: 
794: 
795: 
796: M aawviljelystoimitusknntaan lcohdistu.-
797:          vat hallinnonhaarat.
798: Maanmittauksen ylihallitns ......... .          111,700 -     136,000-
799: Vakauslaitos ....................... .           11,400-       11,000-
800: Läänien maanmittarikunta .......... .           285,300-      466,000--
801: Erinäisiä maanmittauslaitoksen määrä-                                 1
802:   rahoja ........................... .          196,000-       34,0001-
803: Maanmittaus- ja verollepanokusta"rmuk-
804:   sta .............................. .        1,525,000- 1,525,000-
805: Maanviljelyshallitus ................ .        118,900-    120,000-
806: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut
807:   maataloudelliset oppilaitokset ..... .
808: Muut maataloudelliset oppilaitokRet ... .
809:                                               1,102,600 -
810:                                                 795,600 -
811:                                                             1,117,000 -1
812:                                                               796,000 -1
813: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ... .        50,200 -      51,000 -
814: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labo-
815:   ratoriot ......................... .           47,500 -     48,000 -
816: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..         224,000 -    224,000-
817: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit         51,900 -     52,0001-
818: Hevoshoito ........................ .           193,600 -    194,000 --
819: Eläinlääkintölaitos ................. .         512,600 --   513,000 -
820: Kalastuselinkeino .................... .        306,000 -    306,000 -
821: Maataloudelliset seurat ............. .       1,287,800 -· 1,288,000 -
822: Erinäisiä määrärahoja ............. .           538,000 --   545,000 -
823:         7,358,100: - ; 7,426,000:-
824: 
825: 
826: K ulknlaitostoimitnsknntaan lcohdistuvat
827:              hallinnonhaarat.
828: Tie- Ja vesirakennusten ylihallitus ....        146,700-      150,000-1
829: Tie- ja vesirakennusten insinöörikunta:         285,300-      290,000-
830:                                           !
831: Muita tie- ja vesirakennusten meno:iA ..        977,000-      997,000-
832: Kauavat ........................... .           936,8001-     967,000-
833: Postihallitus ............ , , .......... i     242,7001-     272,000--
834:                                   N:o 1.                                      21
835: 
836:                                                   1912 vuoden
837:                                                                       Laskettu
838:                                                   rahasääntö-
839:                                                                      määrä vuo-
840:                                                   ehdotuksen
841:                                                 1                    deksi 19HI.
842:                                                     mukaan.
843: 
844:                                                     ~      17'lfl!     ~       17'lfl!
845: 
846:     Postipiirit ......................... .        - -                  33,000 -
847:     Postikonttorit ...................... . 1,739,200 -              1,988,000 -
848: 1   Rautatiepostitoimisto ............... .   613,200 -                610,000 -
849:     Postikonttoriosastot,  postitoimitukset,
850:       postiasemat ja postipysäkit ....... .   900,000 -              1,100,0001-
851:     Muita postilaitoksen menoja ......... . 3,477,300 -              3,367,0001-
852:     Erinäisiä määrärahoja ........ .          810,700 -                815 0001-
853:                                                                           '    i
854:            10,128,900: -; 10,589,000:-
855:                                                                                1
856: 
857:                                                                                1
858: 
859: 
860: 
861: 
862:      [{ auppa- ja teollisuustoimitn.slcuntaan
863:           lcohdistuvat hallinnonhaamt.                                         1
864:                                                                               1
865:     Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus        195,912 -           196,0001--
866:                                                                               1
867:     Luotsauspiirit ..................... .         605,300 -           608,0001-
868:     Majakkalaitokset ................... .         526,000 -           526,ooo'!-.
869:     Muita luotsi- ja majakkalaitoksen me-                                      1
870:                                                                                1         1
871: 
872:       noja ............................ .         1,113,054 -  1,118,0001-
873:     Merenmi ttauskus Lann uksia .......... .        190,342 50   191,000,-
874:     Teollisuushallitus .................. .         156,000 -    156,000-
875:     Ammattientarkastus ................ .            67,800 -     69,000!--
876:     Teknillinen korkeakoulu ............. .         469,920 -    472,000 -
877:     Teollisuuskoulut ................... .          408,300 -    433,000 -
878:     Tampereen teknillinen opioLo ....... .           42,500 -    106,000 -
879:     Käsityöläis- ja ammattikoulut ....... .         200,000 -    200,0001-
880:     Kauppaopetus ..................... .
881:     Merikoulut ........................ .
882:                                                    ,...oo.r
883:                                                     172,800-
884:                                                                  556,000 -
885:                                                                  174,000
886:     Merenkuluntarkastus ............... .            21,800-      22,000           ]
887:     Geologinen toimisto ................. .          76,050 -     78,000
888:     Vakuutustentarkastaja .............. .            7,500 -      8,000
889:     Suomen kauppa-asiamiehet .......... .            15,683 20    16,000 .
890:     Erinä.isiä määrärahoja .............. .         610,080 -    610,000-i
891:             5,485,041: 70; 5,539,000:-                                         :         1
892:  22                                N:o 1.
893: 
894:                                                 1912 vuoden
895:                                                                      Laskettu         1
896:                                                 rahasääutB-
897:                                                                     määrä vuo-
898:                                                 ehdotuksen
899:                                                                     deksi 1913.
900:                                                   mukaan.
901:                                             -
902: 
903:                                                   .'ftV,   ltziii     3lnf.   11'"'
904:  Talousosaston kansliaan kohdistuvat
905:              hallinnonhaarat.
906: Suomen valtioarkisto ............... .             56,700-            57,000-
907: Suomen viralliset sanomalehdet ..... .            101,000-           101,000-
908: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ... .           650,000-           650,000-
909: Erinäisiä määrärahoja .............. .              5,500-             6,000-
910:           813,200: -; 814,000: --
911: 
912:        Sekalaisia yleisiä menoja.
913: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Se-
914:   naatin käyttövarat ............... .   274,000 -    274,000 -
915: Matkakustannuksia ................. .     45,000 -     45,000 -
916: Korjauskustannuksia ............... .    900,000 -    900,000 -
917: Uudisrakennuksia .................. .    600,000 -    600,000 -
918: Komiteakustannuksia ............... .    200,000 --   200,000 ·-
919: Erinäisiä määrärahoja .............. . 2,354,402 40 2,757,000 -
920:         4,373,402: 40; 4,776,000:-
921: 
922:      Eläkkeitä ja yleisiä apurcthoja.
923: Siviilivirkakunta ................... .         3,030,000 -         3,060,000 --
924: Tullivirkakunta .................... .            116,000 -           116,000 -
925: Postilaitos ......................... .            25,000 -            25,000 -
926: Sotilaseläkkeitä .................... .           417,200 -           410,000 -
927: Mieskohtaisia määrä- Ja apurahoja ... .            27,250 -            28,000 -
928: Erinäisiä määrärahoja .............. .            406,800 --          409,000 -
929:         4,022,250: -; 4,048,000: -
930: 
931: Korvaus valtakunnan räntteriin Suomen
932:  Suuriruhtinaanrnaan väestöstä V alta-
933:   kunnanneuvostoon Ja Valtak·unnan-
934:   duumaan valittujen jäsenten säädet-
935:   tyjen päivärahojen Ja matkalwstan-
936:  nusten menoista ................... .             79,88427            80,000,-
937:            79,884: 27; 80,000: -
938:                                 N:o 1.                                   23
939: 
940:                                                  1912 vuoden
941:                                                                  Laskettu
942:                                                  rahasääntö-
943:                                                                 mäiirä VUO·
944:                                                  ehdotuksen
945:                                                                 deksi 1913.
946:                                                    mukaan.
947: 
948: 
949: 
950: Vuoden kul1tessa satttt'vien lisämenojen                                    1
951: 
952: 
953:  su,orittamiseen ................... .
954:              -. -; 500,000: -
955:                                                                  500,0001-
956:                   Summa:
957:        76,055,271: 76; 78,424,000:-                                       1
958:                                                                             i
959:                                                                             i
960:                  Siirtoja.
961: Tilattoman väestön lainarahastoon ....    300,000-     300,000-
962: Rahastoon työhön aivan kykenemii.Hö-
963:   mien henkilöiden hoitoa varten ..... .   70,000-      70,000 --
964: Turvattomien lasten hoitorahastoon ... .   70,000-      70,000 -
965:                                                               1
966: Rot.ilasrahastoon ................... . 11,000,000- 11,950,0001-
967:        11,440,000: -; 12,390,000:-
968:                  Summa vakinaisia menoja 87,495,271176 90,814,000-
969: 
970: 
971: 
972:       Ylimääräiset valtiomenot.
973: 
974:   Siviilitoimituslcuntaan kohdistuvat
975:             hallinnonhaarat.
976: Tarvekalujen y. m. hankkimiseksi Tam-
977:   pereen uuteen yleiseen sairaalaan ....            74,0001-         -        -
978: Tarvekalujen y. m. hankkimiseksi Vii-
979:   purin lääninsairaalan uusille osastoille          91,952 95        -    !--
980:             165,952: 95;-:-                  1
981: 
982: 
983: 
984: 
985:  Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat                        1
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                                                    ~.~[-
991:             hallinnonhaarat.
992: Metsämaiden ostamiseksi valtiolle ....                           200,000-
993:           200,000: -; 200,000: -                                            1
994:     24                             N:o 1.
995: 
996:                                                  1912 vuoden
997:                                                                 Laskettu
998:                                                  rahasääntB-
999:                                                                määrä vuo-
1000:                                                  ehdotuksen
1001:                                                                deksi 1913.
1002:                                                    mukaan.
1003: 
1004: 
1005: 
1006:     K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdis-
1007:              ittvat hallinnonhaarat.
1008:     Uuden museorakennuksen sisustamiseen            40,000-       40,000-
1009:     Koulutalon rakentamista varten Joen-
1010:       suun suomalaiselle tyttökoululle ..... .     126,000-
1011:     Lisäystä Keisarillisen Aleksanterin-Yli-                             1
1012: 
1013: 
1014:       opiston fysikaalisen laitoksen raken-
1015:       nusmäärärahaan ................. ·1           27,248-
1016:                                                                       _1_
1017:     Lisärakennusta varten Helsingin suo-
1018:       malaisen realilyseon taloon ....... .        200,000-      186,000--
1019:               393,248: -; 226,000:-
1020: 
1021:     K ulkulaitostoimituskuntaan kohdist1~vat
1022:                  hallinnonhaarat.
1023:     Vesijärven kanavan uudestaan rakenta-                                i
1024:       mista varten ..................... .
1025:     Juojärven vesistön kanavoimiseen ... .
1026:     Maantien tekemiseksi Sodankylän pitä-
1027:                                                     20,000-
1028:                                                    400,000-      400,0~1=!
1029:       jän kirkonkylästä Inarin pitäjän Tör-
1030: 
1031:                                                                       -r-
1032:                                                                          1
1033: 
1034: 
1035:       mäsen kylään .................... .          370,000-
1036:     Postitalon rakentamista varten Viipu-
1037:                                                                          1
1038:       rnn ............................. .          300,000-      250,000!-
1039:     Kaupunkien satamarakennusten avusta-
1040:       miseksi ......................... .          300,000-      3oo,oooi-
1041:              1,390,000: -; 950,000: -                                    '
1042: 
1043:    Kauppa Ja teollisuustoimituskuntaan
1044:         kohdistuvat hallinnonhaarat.
1045:   Hämeen vesistöjä mittaamaan määrätyn
1046:     retkikunnan varustamiseksi ....... .            12,710-           -~-
1047:                                                                          1
1048: 
1049:   Suomen sahateollisuutta koskevan työ-
1050: j
1051:     tilastollisen tutkimuksen toimeenpane-
1052: 1
1053:     mista varten ..................... .                              ---
1054: 1
1055:                                            N:o 1.                                    25
1056: 
1057:                                                               1 1912 vuoden
1058:                                                                                Laskettu      !
1059:                                                                 rahasääntö-
1060:                                                                 ehdotuksen    määrä vuo-     r·
1061: 
1062: 
1063:                                                               1               deksi 191B.
1064:                                                                   mukaan.
1065: 
1066: 
1067:   Suom. essa toimeenpantujen työtilastollis-                             1
1068:     ten tutkimusten tähän saakka saavu-
1069:                                                1
1070:     tettujen tulosten kokoamista varten . ·1                        7,800-
1071:   Erinäisillä alueilla Kuusjärven pitäjässä
1072:                                                1
1073: 
1074: 
1075: 1
1076:     tehtyjen malmilöytöjen tutkimista var-J
1077:     ten ............... , ........ , . . . . .
1078:   Asetyleenikaasulaitoksen perustamiseksi
1079:                                                                   150,000 -
1080:                                                                                      --1
1081:                                                                                        '     1
1082: 
1083: 
1084:     y. m. luotsilaitoksen tarvetta varten                         44,000-            -1-1
1085:                                                                                        1     1
1086: 
1087:               232,010:-; - : -                                                         1     1
1088:                                                                                        1     1
1089: 
1090:                   Summa ylimääräisiä menoja! 2,381,210 95 1,376,000
1091:                                                               1
1092: 
1093: 
1094:                                                               '
1095:                                                                                            -·1
1096:                      Yhteenveto.                                                             1
1097: 
1098: 
1099: 
1100: 
1101:  Vakinaiset tulot ................... ·189,858,400- 92,112,400-
1102:  Ylimääräiset tttlot .................. i 100,000-    100,000-
1103:                                                                          1
1104:                                                  Summa 89,958,400- 92,212,400-
1105: 
1106:  Vakinaiset menot .................... 87,495,271 76 90,814,000 -~
1107:  Ylimääräiset menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,381,210 95 1,376,000-
1108:                                         -------4------~~~------~1
1109:                                                  Summa 89,876,482 71 92,190,000            -1
1110:  Lasl.:ettu ylijäämä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       81,917 29      22,400 ·-
1111: 
1112:                                                  Summal89,958,4001-192,212,4001-
1113: 
1114:     Koska osa tässä edellä olevassa 1913 vuoden laskelmassa
1115: esiintyvistä tulo- ja menoluokista poi~keaa 1912 vuoden
1116: rahasääntöehdotuksesta, annetaan tässä jäljempänä tar
1117: kemmat tiedot olennaisimmista näistä poikkeuksista. Mitä
1118: erittäinkin tulee laskettuihin menojen lisäyksiin, niin liP-
1119: nee huomautettava että, vaikka osaa niistä ei ole vielä
1120: lopullisesti vahvistettu, määrärahat semmoisiakin toistai-
1121:   26                                N:o 1.
1122: 
1123: seksi ainoastaan suunniteltuja menoja varten, sikäli kuin
1124: niiden suorittamista todennäköisesti voidaan odottaa tahi
1125: on katsottu erittäin suotavaksi, on merkitty laskelmaan,
1126: jotta se mikäli mahdollista käsittäisi kaikki ne tarpeet,
1127: mitkä vuonna 1913 on aiottu tyydyttää valtiorahaston
1128: varoilla. Koska sellaistakin menettelyä noudattaen voipi
1129: syntyä uusia tai suurempia tarrpeita kuin mitä on las-
1130: kettu ja lisävarain myöntämistä rahasäännössä oleviin
1131: arviomäärärahoihin ei myöskään voida kokonaan vält-
1132: tää, niin on laskelmaan, samoin kuin ennenkin on ollut
1133: laita, katsottu olevan merkittävä menoerä vuoden ajalla
1134: sattuvain lisämenojen varalle, ja. on tämä erä, joka on
1135: 1910 vuoden laskeLmaan merkitty 750,000 markaksi, 1911
1136: nwden laskelmaan 1,000,000 markaksi ja 1912 vuoden las-
1137: kehnaan 500,000 markaksi, tällä kertaa, vaikka eri pää-
1138: luokissa esiintyvät menoerät on laskettu hyvin pienin
1139: lisäyksin, pysytetty samana määränä kuin viime laskel-
1140: massa eli 500,000 markkana.
1141: 
1142: 
1143:                Vakinaiset valtiotulot.
1144: Tulot valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
1145: 
1146:    Tulot kruunun metsistä. V aitiorahaston tulot kruunun
1147: metsistä olivat:
1148: 
1149: vuonna 1908                                            9,228,000 markkaa
1150:               . • . . • • • • . • • . • • . • • • . • 0.
1151: 
1152: 
1153:        1909                                            9,207,000
1154:                                                                     "
1155:               ••••••••••••••••               0   •••   0.
1156: 
1157: 
1158: 
1159: 
1160:    " 1910                                             12,672,000
1161:    " 1911                                                           "
1162:               ••••••••••••           0   •••••••••
1163: 
1164: 
1165: 
1166: 
1167:                                                  no1n 13,800,000
1168:                                                                    "
1169:               ••••••     0   0   ••••••••    0
1170: 
1171: 
1172: 
1173: 
1174:    "
1175:    1912 vuoden rahasääntöehdotuksessa nämä tulot ovat
1176: lasketut 14,400,000 markaksi.
1177:                           N:o 1.                      27
1178: 
1179:     1911 vuoden yleisissä huutokaupoissa tehtyjen tarjous-
1180: ten perusteella on myytäväksi hyväksytty puutavaroita noin
1181: 7,211,000 markan arvosta, joista noin 3,300,000 markkaa
1182: kertynee vuonna 1913. - Vuosina 1909 ja 1910 myydyistä
1183: puutavaramääristä oli 1911 vuoden lopussa metsistä otta-
1184: matta puutavaroita noin 7,300,000 markan arvosta, joista
1185: kuitenkin enin osa tulee hakattavaksi tänä talvena, kun
1186: taas vuonna 1913 puheenalaisista puutavaramääristä
1187: todennäköisesti tulee otettavaksi puutavaroita 1,200,000
1188: markan arvosta, joka määrä sns tähän merkitään.
1189: 1912 vuoden hakkuuehdotelmat tulevat otaksuttavasti kä-
1190: sittämään ainakin yhtä suuret tavaramäärät kuin sanotut
1191: lähimmän edellisen vuoden ehdotelmat, jonka tähden ja
1192: kun kauppaolot puutavaramarkkinoilla nähtävästi yhä
1193: ovat paranemassa, on otaksutta vaa että niiden puiden arvo,
1194: joista 1912 vuoden yleisissä huutokaupoissa tehtäviä tar-
1195: jouksia tulee hyväksyttäväksi, on nouseva 8,000,000 ma,rk-
1196: kaan, joista 4,400,000 markan verta lukeutunee vuodelle
1197: 1913. - Lisäksi voidaan paikallisissa huutokaupoissa ja
1198: käsikaupalla myytävistä metsäntuotteista sekä torpanve-
1199: roista ja vuokramaksuista y. m. toivoa lähtevän tuloa
1200: 2,000,000 markan vaiheille, jonka ohessa pitkäaikaisista
1201: myönnytyskaupoista, joita on tehty muutamain uusien
1202: Pohjois-Suomen puutavarayhtiöiden kanssa, on laskettu
1203: kertyvän noin 1,500,000 markkaa. Tähän tulevat lisäksi
1204: tulot valtion sahalaitoksista ynnä hakkuut valtionrauta-
1205: teiden tarpeeksi, noin 1,800,000 markaksi lasketut, sekä
1206: erinäiset satunnaiset tulot, 800,000 markaksi arvioidut.
1207: Kokonaistulo kruununmetsistä vuodelta 1913 on sen no-
1208: jalla, mitä on sanottu, ~m;kettu tasaluvuin 15,000,000 mar-
1209: krnksi.
1210:   28                                        N:o 1.
1211: 
1212: 
1213:                                       Välilliset verot.
1214:    Tullitulot. Tuontitulli tuotti:
1215: 
1216: vuonna 1907                                                           47,587,000 markkaa
1217:        1908                                                           46,607,000   "
1218:    "
1219:        1909                                                           46,953,000
1220:    "
1221:        1910                                                           48,813,000
1222:    " 1911                                                             50,953,000
1223:                                                                                    ~'
1224: 
1225: 
1226:    "
1227:    1912 vuoden rahasääntöehdotuksessa on tuontitullista
1228: lähtevä tulo laskettu 49,200,000 markaksi. Koska puheen-
1229: alainen tulo olennaisesti riippuu taloudellisen elämän
1230: vaihteluista, näyttää se olevan laskettava jonkinlaista
1231: varovaisuutta noudattaen eikä siis vuodeksi 1913 laskettaYa
1232: suuremmaksi kuin 50,500,000 markaksi. - Vientitullin,
1233: joka vuonna 1911 tuotti 1,228,000 markkaa, on laskettu
1234: vuonna 1913 tuottavan 1,150,000 markkaa.- Sahausmaksu
1235: on laskettu 400,000 markaksi, toimitusmaksut 440,000 mar-
1236: kaksi ja sekalaiset pienehköt tulot 10,000 markaksi. -
1237: Tullitulojen summa on siis laskelmaan merkitty 52,500,000
1238: markan määräiseksi, joka vastaa 1912 vuoden rahasääntö-
1239: ehdotukseen otettuja 51,H>O,OOO markkaa ja noin :)3,050,000
1240: markan todellista tuloa vuodelta 1911.
1241: 
1242: 
1243:         Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
1244:    Po8timak8ut.                  Nämä maksut tuottivat:
1245: nwnna 1907       •••••••••••••••••    5,897,000 markkaa
1246:                                                      0   0   0   ••
1247: 
1248: 
1249: 
1250: 
1251:       1908 .............. . . . . . . 6,240,000
1252:   "
1253:    .. 1909           •   •••••••••••••6,509,0000   •••••••
1254:                                                                                    ..
1255:       1910       0............
1256:                          0   0        6,981,000
1257:                                  0. 0 . '
1258: 
1259:   " 1911 ................. 1101n 7,350,000         "
1260:    "                                                                               "
1261:                            N:o 1.                       29
1262: 
1263:    1912 vuoden rahasääntöehdotuksessa puheenalaiset mak-
1264: sut on laskettu 7,700,000 markaksi ja vuodeksi 1913 on ne
1265: katsottu voitavan laskea 8,100,000 markaksi.
1266: 
1267:                           Siirtoja.
1268:     Siirto lainausrahastosta. Vuonna 1911 on lainausrahas-
1269: tosta valtionrahastoon siirretty sekä se 88,000 markan mää-
1270: rä, mikä lainausrahaston korkovaroista on useiden vuosien
1271: aikana samanlaisen siirron kautta vuosittain käytetty juok-
1272: seviin valtiomenoihin, että vielä lisä,ksi 500,000 markan
1273: rahamäärä. Samanlainen 588,000 markan siirto on täy-
1274: tynyt merkitä myöskin 1912 vuoden rahasääntöehdotuk-
1275: seen, jotta. valtiorahaston tulot vastaisivat sen menoja. Kun
1276: kuitenkin sitä lainausliikettä, jota toimitetaan lainaus-
1277: rahaston varoja sijoittamalla ja joka tarkottaa yleishyö-
1278: dyllisten yritysten edistämistä, suuresti rajoittaa tlw~lai
1279: nen lainausrahaston korkovarain runsas siirto valtiorahas-
1280: toon, niin on 1913 vuoden laskelinaan tämän otsakkeen
1281: kohdalle merkitty ainoastaan 88,000 markkaa.
1282: 
1283: 
1284:               Vakinaiset valtiomenot
1285:                      Hallituslaitokset.
1286:    !{ eisarillinen Senaatti. Laskettu lisäys, 6,800 markkaa,
1287: on pääasiallisesti lisäystä ylimääräisille virkamiehille ja
1288: puhtaaksikirjoitukseen menevään määrärahaan.
1289: 
1290: 
1291: Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
1292:                   hallinnon haarat.
1293:    f{ihlakunnan- ja raastuvanoikeudet. Lisäys lukeutuu
1294: kihlakunnantnornareille tulenum käräjäkappajyväin kor-
1295: vaukseen.
1296:   30                       N:o 1.
1297: 
1298:     /{uritushuoneet ja työvankilat. 20,200 markan lisä on
1299: laskettu tarvittavan näiden laitosten virka- ja palvelus-
1300: miehille määrävuosien palve[uksesta asetustenmukaisesti
1301: meneviin palkkionkorotuksiin.
1302:     Läänin- ja kihlakunnanvanldlat. Lasketusta lisäyk-
1303: sestä, 40,300 markasta, lukeutuu virka- ja palvelusmiesten
1304: asetustenmukaisten palkkionkorotusten osalle 6,000 mark-
1305: kaa, jonka ohessa siihen nähden, että vankimäärän voidaan
1306: varoa nousevan sitä määrää suuremmaksi, jota varten van-
1307: kilain vuosirahansäännöt ovat lasketut, seuraavat määrä-
1308: rahankorotukset on merkitty, nimittäin: ruuanpitoon 20,000
1309: markkaa, pito- ja makuuvaatteisiin 3,000 markikaa, säästö-
1310: ja työosuusmhoiksi 3,000 markkaa, polttopuihin ja valais-
1311: tukseen 6,000 markkaa sekä kanslioille ja kirjastoille 2,000
1312: markkaa.
1313:    ~1laikäisten 1'1:koksentekijäin kasvatuslaitokset. Lisäyk-
1314: sen aiheuttavat näiden laitosten virka- ja palvelusmiehille
1315: menevät asetustenmukaiset palkkionkorotukset.
1316: 
1317: 
1318: 
1319:   Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat
1320: 
1321:     Kihlalcuntain hallinto. Lisäys, 50,700 markkaa, on tar-
1322: kotettu osittain maaseutujen poliisikonstaapelien palkka-
1323: etujen parantamiseen ja osittain sekä vakinaisten että yli-
1324: määräisten poliisimiesten lisäämiseen.
1325:     Lääkärinhoito maalla. Vähennys, 89,500 markkaa, syn-
1326: tyy siitä, että osa vuonna 1912 valtiorahastosta kunnan-
1327: lääkärien palkkaamiseen meneviä apurahoja on siirretty
1328: niiden menojen luokkaan, joihin vuodeksi 1913 pyydetään
1329: määrärahoja suostuntavaroista.
1330:                           N:o 1.                      31
1331: 
1332:     Lapsenpäästölaitokset.    Jotta apurahain antaminen
1333: vastaperustetuille pienehköille lapsenpäästälaitoksille kä-
1334: visi mahdolliseksi tarvitaan 10,000 markan lisä.
1335:     ilfuita lääkintölaitoksen menoja. Tässä on laskettu
1336: 40,000 markan menojenlisä avustuksen antamiseksi piiri-
1337: mielisairaalain perustamiseen ja kunnossapitoon.
1338:     Lääninrakennuskonttorit. Lisäys~ 4,820 markkaa, on
1339: pääasiallisesti tarvemäärärahain lisäystä.
1340:     Tilastollinen keskustoimisto. Lisäys, 3,000 markkaa,
1341: tarkottaa ylimääräisten apulaisten palkkausmäärärahan li-
1342: säämistä ja vahtimestarinapulaisen ottamista.
1343: 
1344:     Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
1345:                        nonhaarat.
1346:    Jlfuita tullilaitoksen menoja. Siihen nähden, että on
1347: tarvis vuosittain perustaa uusia virkoja ja toimia, joita
1348: vaatii puheenalaisessa laitoksessa yhä lisääntyvä työmäärä,
1349: on tähän merkitty pyörein luvuin 100,000 markan lisäys.
1350: 
1351:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
1352:    Revisionikonttori. Lisäys on asetustenmukaisia palkan-
1353: korotuksia.
1354:    Hoitoalueiden hallinto. 35,200 markan lisäys on kat-
1355: sottu tarpeelliseksi osittain odotettavana olevan uusien
1356: hoitoalueiden syntymisen takia osittain asetuksenmukaisia
1357: palkan- ja palkkionkorotuksia varten.
1358:    Muita 1netsähallinnon menoja. Lisääntynyt toiminta
1359: kruununmetsissä tuo mukanansa myöskin lisää menoja,
1360: jonka tähden tämän otsakkeen kohdalle on merkitty 150,000
1361: markan lisäys metsähallinnon erinäisten menojen määrä-
1362: rahaan ja 5,000 markkaa ma.tkakustannusmäärärahaan.
1363: Sen ohessa on sekalaisiin menoihin ja kruunun ostamain
1364: metsämaiden ,-eromaksuihin merkitty 3,400 markan lisä.
1365:   32                        N:o 1.
1366: 
1367: 
1368:     Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
1369:                          nonhaarat.
1370:     Tuomiokapit,lllit. Yhdeksi matkastipendiksi, joka an-
1371: netaan joka kuudes vuosi Kuopion hiippakunnassa, merki-
1372: tään 2,000 markkaa, vahtimestarin ja talonmiehen palkkaa-
1373: miseksi Porvoon tuomiokapituliin 1,200 markkaa sekä ase-
1374: tustenmukaisiin palkkionkorotuksiin 500 markkaa.
1375:     Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto. Tämän otsakkeen
1376: kohdalle on laskelmaan merkitty 41,400 markan suuruinen
1377: lisäys. Tästä määrästä lukeutuu 4,216 markkaa 67 penniä
1378: maanviljelystaloudellisen osaston ylioppHaiden kemiallisen
1379: laboratoorin määrärahoihin, jotka määrärahat 1912 vuo-
1380: den rahasääntöehdotukseen eivät ole merkityt täysin mää-
1381: rin, jonka ohessa Yliopiston Konsistorin esitysten johdosta,
1382: joita ei ole vielä lopullisesti tutkittu, on varattu määrära-
1383: hoja seuraaviin tarkoituksiin, nimittäin: uusien virkain ja
1384: tointen perustamiseen 21,700 markkaa, eläintieteellisen lai-
1385: toksen vuosimäärärahain lisäämiseen 5,400 markkaa, ja
1386: väliaikaiseen metsänhoidonopetukseen 1,500 markkaa, huo-
1387: neistojen vuokraamiseen puusepäntyöpajalle 2,000 mark··
1388: kaa, lisäystä metsänhoidollisen laitoksen vuokramäärära-
1389: haan 2,200 markkaa sekä kirjallisten teosten painatusmää-
1390: !·ärahaan 4,000 markkaa.
1391:     Koulutoimen ylihallitus. Lisäys lukeutuu matkalms-
1392: tannusmäärärahaan.
1393:     Alkeiskoulut. Jonkin 5-luokkaisen yksityiskoulun otta-
1394: mista varten valtion haltuun on arviolta merkitty 20,000
1395: markkaa.
1396:     Tyttökou.Znt. Lisäys aiheutuu siitä, että järjestelyn alai-
1397: sena olevaa Tampereen tyttökoulua laajennetaan yhdellä
1398: luokalla.
1399:                            N:o 1                         33
1400: 
1401:      Valtioapua yksityisille kouluille. Eräiden valtioapujeu
1402:  lisäämiseksi ja valtioavun myöntämiseksi uusille kouluille
1403:  on tähän merkitty 82,800 markan lisäys.
1404:      Muita alkeisoppilaitosten menoja. Lisäys lukeutuu kou-
1405:  luhuoneistojen vuokramäärärahaan.
1406:      Kansakoulunopettaja- ja -opettajatarseminaarit. Tähän
1407:  merkitään lisäystä polttopuita ja valaistusta varten myön-
1408: nettyynn määrärahaan 2,000 markkaa, ruuanpito-määrära-
1409: haan 2,000 markkaa, työhuoneita varten varattuun määrä-
1410: rahaan 1,200 markkaa ja sekalaisiin määrärahoihin 3,800
1411: markkaa.
1412:      Piiritarkastajat. Asetuksenmukaiset palkkionkorotukset
1413: aiheuttavat 2,500 markan lisäyksen, jonka ohessa ehdolla
1414: olevaa piiritarkastajain lukumäärän lisäämistä varten on
1415: Yarattu 20,000 markkaa palkkauksiin ja 10,000 markkaa
1416: matkakustannuksiin.
1417:      Erinäisiä menoja kansakoululaitoksen hyväksi. Käsityö--
1418: taidon edistäiniseksi maalaiskansakouluissa merkitään
1419: 33,000 markkaa ja kansakoululehtien kannattamiseksi
1420: 11,000 markkaa.
1421:     Kuuromykkäin opetuslaitokset. Kun on nostettu kysy-
1422: mys uuden suomenkielisen opetuslaitoksen perustamisesta
1423: Helsinkiin, niin on sitä varten tarvittavasta vuosimäärä-
1424: rahasta, 33,700 markasta, vuoden 1913 syyslukukaudeksi
1425: laskelmaan merkitty 11,800 markkaa.
1426:     llfäärärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Kan-
1427: sanopistojen ,sekä isäntä- ja emäntäkoulujen apuraha mer-
1428: kitään entistään 15,000 markkaa suuremmaksi määräksi.
1429:     M1linaistieteellinen toimikunta. Tähän merkitään lisä-
1430: ykset seuraavain tarpeiden tyydyttämistä varten: lisäys
1431: sihteerin palkkioon 2,000 markkaa, taloudenhoitajan palk-
1432: kaamiseksi museotaloon 1,200 markkaa, yövartijalle 1,460
1433:                                                      3
1434:   34                         N:o 1
1435: 
1436: markkaa, rengille 1,000 markkaa, lisäystä ylimääräisten
1437: apulaisten määrärahaan 4,500 markkaa, Raaseporin linnan-
1438: raunion vartijan palkkaukseen 70 markkaa, tarverahoihin
1439: 1,000 markkaa, matkakustannusmäärärahaan 1,000 mark-
1440: kaa, jonka ohessa ulkoilmamuseon kannattamista varten
1441: merkitään 7,000 markkaa.
1442:     Tieteen ja taiteen kannattamiseksi. Tämän otsakkeen
1443: kohdalle merkitään seuraavat lisäykset: lisäystä Helsingin
1444: ruotsalaisen teaatterin määrärahaan 8,500 markkaa; lisä-
1445: ystä Helsingissä olevan ,Suomen Kansallisteatterin" mää-
1446: rärahaan 8,000 markkaa; määrärahaa ,Helsingfors Musik-
1447: föreningille" Helsingin musiikkiopiston kannattamiseksi
1448: 30,000 markkaa; apurahaa ,Wiborgs konstYänner" nimi-
1449: selle yhdistykselle piirustuskoulun kustantamiseen 4,000
1450: markkaa; apurahaa Suomen maantieteelliselle yhdistyk-
1451: selle 3,000 markkaa; määrärahaa palkinnoiksi kotimaisille
1452: säveltäjille ja taiteilijoille 11,500 markkaa; määrärahaa
1453: matka-avuiksi nuorille taiteilijoille 25,000 markkaa. 1912
1454: vuoden rahasääntöehdotuksessa olevista määrärahoista ·
1455: poistuu tsheremissiläisten kuosien painosta julkaisemiseen
1456: myönnetty määräraha, 2,500 markkaa.
1457:     Erinäiset määrirahat. Tähän on merkitty määrärahaa
1458: ,,Suomen kirkon sisälähetysseuralle" lukkari- ja urkuri-.
1459: koulun kustantamiseksi 2,000 markkaa sekä määrärahaa
1460: pikkukoulun- Ja kiertokoulunopettajain virkistyskodin
1461: ylläpitämiseksi 3,000 markkaa.
1462: 
1463:         Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
1464:                     hallinnon haarat.
1465:    ilf aann11ittauksen ylihallitus.Menot on laskettu sillä
1466: e(Jellytyksellä, että maanmittarikunnan jo 28 p :nä touko-
1467: kuuta (10 p :nä kesäkuuta) 1909 Armollisesti periaatteessa
1468:                             N:o 1                          35
1469: 
1470: hyväksytty uudestaanjärjestäminen tulee toimeenpanta-
1471: nksi. Tämän otsakkeen kohdalle on sitä varten merkit-
1472: ty 24,300 markan suuruinen menojen lisäys.
1473:     Läänien rnaanmittarikunta. Tässäkin on menot laskettu
1474: sillä edellytyksellä, että edellämainittu uudestaanjärjestä-
1475: minen pannaan toimeen. Lisäys on 180,700 markkaa.
1476:     Erinäisiä maamnittauslaitoksen määrärahoja. Vähen-
1477: nys, 162,000 markkaa, johtuu siitä, että se 160,000 markan
1478: määräraha, joka 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen on
1479: merkitty maanmittarikunnan edellämainitun uudestaanjär-
1480: jestämisen toimeenpanemista varten, tästä poistetaan, koska
1481: tarvittavat määrärahat on otettu Maanmittauksen ylihalli-
1482: tuksen ja ]äänien maanmittarikunnan kohdalle, jonka
1483: ohessa stipendiksi myönnetty 2,000 markan rahamäärä eh-
1484: dotetun uuden vuosirahansäännön mukaisesti on siirretty
1485: Maanmittauksen ylihallituksen otsakkeen kohdalle.
1486:     Valtion lcoulutilat ja niihin sijo-itetut oppilaitokset. Li-
1487: säys, 14,400 markkaa, kohdistuu Lepaan eli Stjernsundin
1488: tilalle sijoitettuun puutarhaopistoon, joka syksyllä 1912
1489: alottaa toimintansa.
1490:     Erinäisiä määrärahoja. Määräaikaisia vointarkastuksia
1491: varten Hangossa varattuun määrärahaan on laskettu tar-
1492: vittavan lisää 7,000 markkaa.
1493: 
1494: 
1495: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
1496: 
1497:     Tie- ja ves-imkenmtsten ylihallitus. Lisäys, 3,300 mark-
1498: kaa, on varattu osaksi asetuksenmukaisiin palkkionkorotuk-
1499: siin ja osaksi puhtaaksikirjoitusmäärärahan korottamiseen.
1500:     Tie- ja vesiralcennusten insinööriknnta. Asetuksenmu-
1501: kaisiin palkan- ja palkkionkorotuksiin tarvitaan 1,700 mar-
1502: kan lisäys sekä piirikonttorihuoneistojen vuokraa, ]ämmi-
1503:    36                       N:o 1
1504: 
1505:   tystä ja valoa varten myönnettyyn määrärahaan 3,000 mar-
1506:  kan korotus.
1507:      Muita tie- ja vesirakennusten menoja. Tie- ja vesira-
1508:  kennusten ylihallituksen työkalu- ja konevarastojen täyden-
1509:  tämiseksi otetaan tähän arviolta 20,000 markkaa.
1510:      Kanavat. Kasvavan liikenteen takia tarvitaan kana-
1511:  vain ja sulkujen henkilökunnan lisämiseksi 10,000 markkaa,
1512:  korjausmäärärahojen lisäykseksi merkitään 17,000 markkaa
1513:  sekä pienehköjä korotuksia varten sekalaisten menojen mää-
1514:  rärahoihin 3,200 markkaa.
1515:      Postihallitus. Koska uusi vuosirahansääntö postilaitok-
1516:  selle on aiottu käytäntöön otettavaksi 1912 vuoden ajalla, on
1517:  tämän otsakkeen kohdalla olevia menoja varten vuodek5i
1518:  1913 laskettu tarvittavan lisää 29,300 markkaa.
1519:      PostipiiTit. Tähän tarkoitukseen varattu määräraha on
1520:  merkitty samansuuruiseksi kuin se on 1912 vuoden laskel-
1521:  massa, vaikka sen vuoden rahasääntöehdotuksessa ei ole
1522:  mitään määrärahaa puheenalaista tarkoitusta varten, kun
1523:  postilaitoksen uusi yuosirahansääntö vielä ei ole saanut
1524: A.rmollista vahvistusta.
1525:      Postikonttorit.   Palkkausten määräraha lisääntyy
1526: 192,000 markkaa, kun uusi vuosirahansääntö otetaan käy-
1527: täntöön. Postikonttorien uuteen luokitukseen ja erinäisten
1528: postitoimitusten muodostamiseen postikonttoreiksi tarvi-
1529: taan 40,000 markkaa. Postikonttorihuoneistojen vuokra-
1530: rahat on korotettava 10,000 markkaa ja poHtopuiden ja
1531: valaistuksen määräraha 6,800 markkaa.
1532:     Rautatiepostitoimisto. Uuden vuosirahansäännön voi-
1533: maansaattaminen lisää palkkausmäärärahaa 52,000 mark-
1534: kaa. Tähän tulee vielä henkilökunnan kartuttamista var-
1535: ten sen johdosta, että uusia rataosia on tullut lisää, 14,800
1536: markan ra-hamäärä. Toiselta puolen uusi vuosirahansääntö
1537:                            N:o 1                         37
1538: 
1539: vähentää matkakustannusmäärärahaa noin 70,000 markkaa.
1540: Tähän otsakkeeseen kohdistuvat menot vähenevät siis 3,200
1541: markkaa.
1542:     Postikonttoriosastot, postitoi1nitukset, postiasemat ja
1543: postipysäkit. Uuden vuosirahansäännön voimaansaattami-
1544: seksi tarvitaan palkkioita ja tarverahoja varten 180,000
1545: markan lisäys sekä maaseudulla olevain postitoimistojen
1546: vuokrain korotukseen ja poHtopuihin 20,000 markan lisäys.
1547:     Jvfuita postilaitok.~en 1nenoja. Postiliikenteen lisäänty-
1548: misen takia tarvitaan määrärahain lisäystä postiljoonien
1549: päivärahoihin 15,000 markkaa, postinkuljetuskustannuk-
1550: siin, osaksi siitäkin syystä että urakkahuutokaupoissa vaa-
1551: timukset ovat kohonneet, 75,000 markkaa, postimerkkien
1552: valmistukseen 10,000 markkaa, kaavakkeihin y. m. 10,000
1553: markkaa sekä tarvekaluihin 5,000 markkaa. Sitä vastoin
1554: vähenevät postimerkkien myyntipalkkiot 90,000 markkaa,
1555: ja 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen otettu 135,000 mar-
1556: kan määräraha uuden vuosirahansäännön tai väliaikaisten
1557: palkkauksenparannusten voimaansaattamiseksi jääpi pois.
1558: Tämän otsakkeen kohdalle otetut menot on siis laskettu
1559: tulevan vähenemään tasaluvuin 110,000 markkaa.
1560:     Erinäisiä määrärahoja. Talvikulkuteiden poikki mene-
1561: vien jäärailojen vartioimista varten saaristossa ehkä tar-
1562: vittaviksi lisämäärärahoiksi merkitään tähän 4,300 markan
1563: lisäys.
1564:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
1565:                     hallinnonhaarat.
1566:     Luotsauspiirit. Lisäys aiheutuu luotsauspiirikontto-
1567: rien tarverahojen korottamisesta.
1568:    21fuita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja. Luotsihöy-
1569: rylaivojen korjausmäärärahaa on katsottu tarvittavan ko-
1570: rottaa 5,000 markkaa.
1571:   38                       N:o 1
1572: 
1573:     Teollisuuskoulut. Lisäys, 24,700 markkaa, johtuu siitä
1574: että näille kouluille on vuonna 1911 vahvistettu uudet
1575: vuosirahansäännöt, joita ei vielä vuonna 1912 ole täyteen
1576: määräänsä pantu rahasääntöön.
1577:     Tampereen teknillinen opisto. Tälle opistolle Armolli-
1578: simmasti vahvistetun vuosirahansäännön mukaisesti ote-
1579: taan tähän vuodeksi 1913 106,000 markan menoerä, osat-
1580: tava siis 63,500 markan lisäystä 1912 vuoden rahasääntöeh-
1581: dotukseen verraten, johon tämä määräraha oli merkitty
1582: vain 1912 vuoden syyslukukautta varten.
1583: 
1584:                 Sekalaisia yleisiä menoja.
1585:      K orjauslcustannulcsia. Nämä on vuodeksi 1913 arvioitu
1586:  samaksi määräksi, mikä on otettu 1912 nwden rahasääntö-
1587:  ehdotukseen, eli 900,000 markaksi.
1588:      Uudisrakennuskustannuksia. Kun vuodeksi 1912 ehdo-
1589:  tettua pienempien uudisrakennusten määrärahaa ei ole
1590:  vielä lopullisesti jaettu virastojen puoltamien eri raken-
1591: nusyritysten osalle, ei ole mahdollista mainita niitä töitä,
1592:  jotka vuonna 1913 olisivat puheenalaisella määrärahalla
1593: suoritettant. Edellisten vuosien kokemuksen nojalla näyt-
1594: tää kuitenkin olevan parasta vuodeksi 1913 merkitä tämä
1595: määräraha samansuuruiseksi kuin vuodeksi 1912 eli 600,000
1596: markaksi.
1597:      Erinäisiä 1näärärahoja. Keisarilliseen Senaattiin on
1598: osaksi aikaisemmin ja varsinkin viime aikana saapunut
1599: joukko esityksiä ja hakemuksia erinäisten virkamiesten ja
1600: palvelijain palkkauksien parantamisesta. Vaikka voidaan-
1601: kin edellyttää että osa näitä siten puheiksi otettuja palk-
1602: kausten parannuksia tarkemmin harkittaessa tulee hylät-
1603: täväksi, niin on kuitenkin kieltämätön tosiasia, että muuta-
1604: mien virastojen ja yksityisten virkamiesten nykyiset palk-
1605:                             N:o 1                        39
1606: 
1607: kaussäännöt ovat siksi vanhentuneita, että niiden tarkas-
1608: tusta ei voitane lykätä epämääräiseen tulevaisuuteen. Sitä-
1609: paitsi on kiinnitettävä huomiota siihen epätasaisuuteen sa-
1610: massa asemassa olevain virkamiesten pa.lkkaeduissa, mikä
1611: on syntynyt siten, että muutamille virastoille on vahvistettu
1612: uudet vuosirahansäännöt, toisten virastojen vuosirahan-
1613: sääntöjä tarpeenmukaisesti huomioon ottamatta, ja että uu-
1614: sia v:irkoja varten palkkaedut on määrätty toista mittapuuta
1615: noudattaen kuin mitä aikaisemmin on käytetty. Keisarilli-
1616: nen Senaatti on sentähden, saattaakseen syntyneet palkan-
1617: iärjestelyasiat yhtenäisen käsittelyn alaisiksi, asettanut ko-
1618: mitean valmistelemaan tähän kuuluvia asioita ja lausumaan
1619: mielipiteensä sekä puheiksi tulleiden korotusten suotavai-
1620: suudesta että myöskin siitä, missä järjestyksessä ja mistä
1621: ajasta alkaen komitean puoltamat korotukset pitäisi ja voi-
1622: taisiin ottaa käytäntöön, edellyttäen että valtiovaraston tila
1623: tähän tarkoitukseen myöntää ainoastaan asteittain usean
1624: vuoden kuluessa lisääntyvän menon. Sillä aikaa on 1912
1625: vuoden rahasääntöehdotukseen otettu 300,000 markan eh-
1626: dollinen määräraha käytettäväksi, sittenkun komitea on
1627: antanut lausuntonsa ja Keisarillinen Senaatti on asian tut-
1628: kinut, niiden palkkauksenparannusten osittaiseen toimeen-
1629: panemiseen, jotka Keisarillinen Majesteetti katsoo mah-
1630: dolliseksi Armossa vahvist~aa. Kun on edellytettävissä että
1631: tämä palkanjärjestely tulee vaatimaan noin miljoonan
1632: markkaa, on 1913 vuoden laskelmaan katsottu olevan mai-
1633: nittua järjestelyä varten otettava vuodeksi 1912 merkityn
1634: määrärahan lisäksi vieläkin 300,000 markkaa. - Venäläi-
1635: siä kouluja varten asetetun komitean käytettävänä oleva
1636: määräraha lisääntyy 12 (25) p :nä heinäkuuta 1911 anne-
1637: tun Armollisen määräyksen mukaan 101,751 markkaa.
1638:   40                       N:o 1
1639: 
1640:                           Siirtoja.
1641:    Siirto sotilasrahastoon lisätään 950,000 markalla, jotta
1642: kävisi mahdolliseksi suorittaa apumaksu sotilastarkoituk-
1643: snn.
1644: 
1645: 
1646:              Ylimääräiset valtiomenot
1647:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarGJ,t.
1648:    irfetsämairjen ostamiseksi valtiolle.    Kesäkuun 1 (14)
1649: p :nä 1910 on Keisarillinen Senaatti Armossa valtuutettu,
1650: jos valtiovaraston tila sen sallii, vuosittain viiden vuoden
1651: aikana ottamaan menosääntöehdotuksiin tätä tarkoitusta
1652: varten 350,000 markan määrärahan. Tämän valtuutuksen
1653: nojalla on kuitenkin vuonna 1911 pantu rahasääntöön aino-
1654: astaan 100,000 markkaa ja vuodeksi 1912 ehdotettu raha-
1655: sääntöön pantavaksi 200,000 markkaa. Vaikka suotava,a
1656: olisi että voitaisiin vähän suremmassa määrässä, kuin mitä
1657: viime vuosina on ollut laita, valtiolle ostaa metsämaita mil-
1658: loin niitä kohtuullisesta hinnasta ehkä vielä on saatavissa,
1659: ei 1912 vuoden laskelmaan, valtiovaraston tilaan nähden,
1660: ole katsottu olevan otettava tätä tarkotusta varten suurem-
1661: paa määrää kuin 200,000 markkaa.
1662: 
1663:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
1664:                         nonhaarat.
1665:     Uuden museorakenmtksen sisustmniseen. Huhtikuun
1666: 9 (22) p :nä 1910 on tätä tarkoitusta varten Armollisesti
1667: periaatteessa hyväksytty enintään 373,847 markan määrä-
1668: raha. Tästä määrärahasta on vuonna 1911 pantu raha-
1669: sääntöön 38,000 markkaa ja vuodeksi 1912 ehdotettu raha-
1670: f'ääntöön otettavaksi 40,000 markkaa. Puheenalaisten töi-
1671:                           N:o 1                      41
1672: 
1673: den jatkamista varten vuonna 1913 tarvitaan 40,000 mark-
1674: kaa.
1675:    Lisärakennusta 'Varten Helsingin suomalaisen realily-
1676: seon taloon. Vuoden 1912 rahasääntöehdotukseen on tätä
1677: tarkoitusta varten ehdollisena määrärahana otettu 200,000
1678: markkaa ja on puheenalaisen työn loppuun saattamiseksi
1679: 1913 vuoden laskelmaan niinikään ehdollisesti merkitty
1680: 186,000 markkaa.
1681: 
1682: 
1683: Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
1684:     Juojärven vesistön kanavoimiseen. Tähän tarkoituk-
1685: seen on 13 (26) p :nä lokakuuta 1910 Armossa myönnetty
1686: 1,390,000 markkaa, josta summasta 300,000 markkaa on
1687: pantu 1911 vuoden rahasääntöön ja 400,000 markkaa on
1688: otettu 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen. Vuodeksi 1913
1689: tarvitaan työn jatkamiseksi 400,000 markkaa.
1690:     Postitalon rakentamista varten Viipuriin. Joulukuun 30
1691: p :nä 1910 (tammikuun 12 p :nä 1911) on tähän tarkotuk-
1692: seen Armossa myönnetty 550,000 markkaa, josta summasta
1693: 300,000 markkaa on otettu 1912 vuoden rahasääntöehdotuk-
1694: seen ja loput, 250,000 markkaa, merkitty 1913 vuoden las-
1695: kelmaan.
1696:     Kaupunkien satamarakennusten avustamiseltsi. Tähän
1697: tarkotukseen on 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen eh-
1698: dollisena määrärahana otettu 300,000 markkaa, ja saman-
1699: suuruinen rahamäärä merkitään myös vuodeksi 1913 ehdol-
1700: lisesti laskelmaan.
1701: Sotilasrahastoa
1702: 
1703:      koskeva
1704: 
1705: 
1706: 
1707:  Laskelma.
1708:      44                                      N:o 1
1709: 
1710:                                      Laskelma
1711:              sotilasrahaston tuloista ja menoista vuonna
1712:                              1912 ja 1913.
1713:                                                                1912 vuoden                1
1714:                                                                 h ä .. tö h Laskettu mää-
1715:                                                               ra as an e - rä vuodeksi
1716:                                                               dotuksen mu-      1916 _    1
1717: 
1718:                                                                   kaan.
1719: 
1720:                                                                    :Ilo/-   ltM<~     9in;C   1    ~1
1721:                            Tulot.                                           1                 i     1
1722: 
1723: 
1724:     Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion                                                 i
1725:                   omaisuudesta.
1726:     Tuloja kruunun maatiloista                                    460,000-              ,
1727:                                                                                      4600001-
1728:     Tuloja kruununmetsistä . . . . ........ .                     140,000-           200,000-
1729:     Korkoja ........................... .                            100-                100-
1730:             600,100: - ; 660,100:-
1731:                                                                                               1
1732:                    Välittömiä veroja.
1733: 1   :Maa voroj a ......................... .                    1,570,000-          1,57o,ooo(_J
1734:             .1.,570,000: - ; 1,570,000:-                                                      1     1
1735: 
1736: 
1737:                 8ekal·uontoisia veroja.
1738:                                                                                               1     1
1739: 
1740:     Senttonaalia ....................... .                        180,000-           1so,oooi-J
1741:     Virkaylennys- ja toimitusmaksuja                               77,000-            75,0001-1
1742:             257,000: - ; 255,000:-
1743:                                                                                               ii    '
1744:                                                                                                     1
1745: 
1746: 
1747:                     Sekalaisia tuloja.
1748:     Oikaisurahoja                                                     500-               400-
1749:     Satunnaisia tuloja .................. 1                          1,000-             1,000-
1750:               1,500: - ; 1,400:-
1751:              Summa valtiotuloja:
1752:           2,428,600: - ; 2,486,500: -
1753: 
1754:                            Siirto.                                                            1
1755: 
1756:     Valtiorahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,000,000- 11,950,000-
1757:                                         -          Summa IIB,428,6001- 14,436,500-
1758:                                     N:o 1                                   45
1759: 
1760:                                                                                    1
1761:                                                     1912 vuoden , k tt       ä..
1762:                                                  1rahasääntöeh- -'-'~" e u m ~-
1763:                                                  1 d t  k         rä vuodeksi
1764:                                                     o u sen mu-        1913.
1765:                                                        kaan.                     1
1766: 
1767: 
1768:                                                            ~    '"'{<!   ~ 11"~1
1769:                           Menot.
1770:                                                                                   1
1771:      Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja
1772:      Hänen Majesteettinsa välittömästi käy-
1773:                                                                                    1
1774:        tettäväksi asetettu valtio-omaisuus.                                        !
1775:      Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..              56,000-       56,000-1
1776:                56,000: - ; 56,000:-                                                1
1777: 
1778: 
1779: 
1780: 
1781:      K amaritoimitusku.ntaan kohdistuvat hal-
1782:                   linnonhaarat.                                                   •
1783:                                                                                   1
1784:      Hcvisionikonttori ................... .                               500-!
1785:                 500: - ; 500:-                                                     1
1786: 
1787: 
1788: 
1789: 
1790:  i
1791:  1
1792:              Meno ja sotilastarpeisiin.
1793: 1     .               •
1794: 1 Maksu Valtakunnan Räntteriaan Suo- 1
1795: 1    men kansalaisten asevelvollisuuden
1796:                                                                                    1
1797: i henkilökohtaisen suorittamisen sijasta 13,000,000- 14,000,0001-11
1798: 1
1799:   Ylisotaoikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . .... .  18,700     19,000-
1800: 1 J~rinäisiä määrärahoja ............... .               148,148 28 149,000 --j
1801: :Menoja Suomeen majoitetusta venäläi-
1802: 11  sestä sotaväestä ................... .                42,25172   43,000 1
1803:                                                                                    1
1804: 1       13,209,100: - ; 14,211,000: -
1805: 
1806: 1
1807:             Sekalaisia yleisiä menoja.
1808: IErinäisiä U:äärärahoja ................ i                 15,0001-      15,000-
1809:               itJ,OOO: - ; 15,000: -             i
1810: I
1811: 1         13,2~;,;~~ ~:lt;~;;;~;~:-              II             1
1812: 
1813:                                                                 1
1814:                                                                                    !
1815:                                                                                    1
1816: 
1817: 
1818:                           Siirto:                !              [                  1
1819: 
1820: 
1821: 
1822:      Valtiorahastolle, korvausta sotilasvirka-/                 1             l    1
1823: 
1824: 
1825:                                            ~~-~~~ 1 '~:::, =~ 14,~::~~:=1
1826:       talojen hoidosta .................
1827:                                                       13
1828: Sotilashuonerahastoa
1829: 
1830:        koskeva
1831: 
1832: 
1833: 
1834:    Laskelma.
1835:       48                                                     N:o 1
1836: 
1837:                                                   Laskelma
1838:            sotilashuonerahaston tuloista ja menoista vuosina
1839:                               1912 ja 1913.
1840:                                                                                           1912 vuoden r           .
1841:                                                                                            h .. ä t·· h uaskettu mää-
1842:                                                                                          ra asa n oe - rä vuodeksi
1843:                                                                                          dotu::::.  mu-     1913.
1844: 
1845: 
1846: 
1847:                                      Tulot.
1848:     Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion
1849:                   omaisuudesta.                                                                                                1
1850: 
1851:     Korkoja ........................... ·1                                                  340,000-               340,0001-
1852:            340,000: - ; 340,000:-
1853: 
1854:                Sekalaisia tuloja.
1855:     Oikaisurahoja ..................... .                                                         100-                       1001-
1856:                 100: - ; 100:-
1857:                       Summa valtiotuloja:
1858: 1                    340,100: - ; 340,100: -                                         1
1859:                                                                                                                                 ,_
1860: 1   Lisäystä mhaston pääomnså.:;.ä,;,;st.:;ö.::..;st.:;ä..:.·,;,;·,;,;··:...;·..:.·..:.·,;,;··:...;·~__::,;,;,;.:..:::...;.-+-+-~~~-'
1861:                                                                                                      287,500 --         270,000
1862: !                                                        Summa varoja                       627,600 -              610,100 -
1863: 1
1864: 
1865: 
1866: 
1867: l                Menot.
1868: \ Kamaritoimituskuntaan kohd1:stuvat hal-
1869: 1             linnonhaarat.                                                                             1
1870: 1
1871: 
1872: 1
1873:     Revisionikonttori ....................... .
1874:                             100: - ; 100:-                                           i
1875:                                                                                      1
1876:                                                                                                   1001-
1877:                                                                                                         1
1878:                                                                                                                              ""tj
1879:                                                                                                                                1'
1880: 
1881:                                                                                                                                1     1
1882: 
1883:                                                                                      1
1884:                                                                                                                                1     1
1885: 
1886: 
1887: 
1888:             Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.                                          i                  1
1889:                                                                                                                                1 1
1890: 1
1891: 
1892: 
1893: 
1894: 
1895:                                                                                                                                     -1
1896:                                                                                                                                      1
1897: 
1898:     Sotilaseläkkeitä ..................... ·1                                               627,5001-              610,000
1899:               Summa valtiomenoja:            i
1900:              627,600: - ; 610,100:-                                                 l                   1
1901:                                                                                                                                      i
1902: 
1903: 
1904:                                                        Summa menoja                 1       627,600\-1             6101001-1
1905:                                                                                                                          '      1
1906:              1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
1907: 
1908: 
1909: 
1910: 
1911:                Valtiovarainvaliokunnan
1912:            m i e t i n t ö N :o ~ armollisen esityksen
1913:            johdosta, joka koskee varojen hankkimista
1914:            niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
1915:            tulot eivät riitä.
1916: 
1917:     Edellä maini1ttua armollista esitystä käsitellessään on
1918: Valtiovarainvaliokunta havainnut, että eräs 1913 vuoden
1919: budjettiin kuuluva asia vaatii Keisarilliselle Majestee.tille
1920: tekemään erityisen alamaisen esity1rS€n odottamatta sitä
1921: mietintöä, jonka Valiokunta aikanaan on antava budjetti-
1922: asiasta kokonaisuudessaan.
1923:     Mainittuun armolliseen esitykseen liittyvään, valtiora-
1924: hastoa koskev•aan laskelmaan on, niinkuin ennenkin, mer-
1925: kitty määrärahoja luotsi- ja majakkalaitosta varten sekä
1926: vielä vahvistamaHa olevaan 1912 vuoden rahasääntöehdo-
1927: tukseen että myös 1913 vuoden budjettilaskelmaan. Sen
1928: ohella on tuloluokkiin merkitty samoilta vuosilta lasketut
1929: tulot majakkamaksuista. Keisarillinen Majesteetti on kui-
1930: tenkin samana päivänä, helmikuun 13 (26) päivänä 1912,
1931: jona esitys armollisesti hyväksyttiin, suvainnut armollisim-
1932: min v~ahvistaa Keisarikunnan amiraliteettineuvoston laati-
1933: man päätöksen, jonka ensimäisen kohdan mukaan Suomen
1934: luotsi- ja majakkalaitos on sekä sotilaalliS€ssa että hallin-
1935: nollisessa suhteessa asetet'tava meriministeriön ~alaiseksi.
1936:     Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen muutt·aminen Ve-
1937: näjän meriministeriön käskynalaiseksi laitokseksi on ilmei-
1938: SE:sti ristiriidassa Suomen perustuslakien kanssa, jotka sää-
1939: tävät, että valtiohallinto tässä maassa on Suomen viran-
1940: omaisten hoidettava Suomen lakien perustuksella, - oi-
1941: keusohje, jonka mukaan luotsilaitos vuonna 1809 Suomen
1942: 2             1912. -   V. M. .;_ Esitys N :o 1.
1943: 
1944:  Hallituskonseljin ohjesäännössä mainittiin Suomen hallin-
1945:  non haarana sekä siitä lähtien on sellaisena pysynyt.
1946:      Eduskunta on jo viimeksi kuluneen maaliskuun 22 päi-
1947:  vänä hyväksymässään alamaisessa adressissa pannut vasta-
1948:  lauseen mainittua oikeudenvastaista toimenpidettä vastaan
1949:  sekä lyhyesti huomauttanut mitä tuhoisia seurauksia syn-
1950:  tyy, jos toimenpide, vaikka se ei ole oikeudellisesti pätevä,
1951:  todella pannaan täytäntöön. Siinä yhteydessä ei kuitenkaan
1952:  kosketeLtu asian rahallisia puolia, jotka nyt budjettiasian
1953:  käsittelyssä on otettu erityisesti harkittaviksi.
1954:      Kaikki virastot ja laitokset, joita pidetään voimassa
1955:  Suuriruhtina:anmaan rahasääntöön merkityillä määrära-
1956: hoilla, ovat tilivelvolliset sekä valvonnan ja tilin-
1957:  tarkastuksen aLaiset Suomen lain mukaan. Hallituksen
1958:  velvollisuus veroamaksavaa kansaa kohtaan vaatii sitä
1959:  pitämään tätä valvontajärjestelmää voimassa. Ja lisä-
1960:  vakuuden hankkimiseksi tässä kohden on valtiovarain tila
1961: näytettävä Eduskunnalle, jotta Eduskunta saisi tiedokseen,
1962:  miten kruunun tuloja on käytetty maan hyödyksi ja par-
1963:  haaksi, minkä ohella Valtiovarainvaliokunnan tulee saada
1964: nä:hdäkseen kaikki valtiovaraston tilit ja Valiokunt>a antaa
1965: mietinnön toimittamansa valtiovarain tilan tarkastuksen
1966: johdosta. Täihän tulee lisäksi, että Suomen budjetti ei voi
1967: käsittää muita määräraha- eikä menoeriä ;kuin ne, jotka
1968: on vahvistettu Suomen perustusl!likien säätämässä järjes-
1969: tyksessä.
1970:     Edellä sanotusta seuraa, että luotsi- ja majakkalaitos,
1971: muutettuna venäläiseksi laitokseksi, jonka menosääntö on
1972: Venäjän hallituksen toimenpiteiden varassa ja jonka ta-
1973: loudenhoito ei ole tarkastettavissa Suomen lain mukaan, ei
1974: enää voi nauttia määrärahaa Suomen valtiovaroista.
1975:     Vuoden 1913 budjettilaskelman mukaan· nousevat
1976: luotsi- ja majakkalaitoksen määrärahaerät yhteensä
1977: 2,630,608 markkaan 50 penniin. Tästä summasta on kui-
1978: tenkin luettava pois jäänsärkijälaivain määräraha, 375,000
1979: markkaa, koska näitten höyrylaivain tehtävät, vaikka laivat
1980: käytännöllisistä syistä on asetettu luotsihallituksen sil-
1981:             Budjettijärjestely ( Luotsilaitos ).           3
1982: 
1983:  mälläpidon alaisiksi, ova;t luotsilaitoksen varsinaisen toi-
1984:  minnan ulkopuolella.
1985:       Suomen valtiolle kannetaan merenkulkijoilta asiasta
1986:  erittäin annettujen asetusten mukaisesti määrättyjä mak-
1987:  suja, nimeltä majakkamaksut. Näiden maksujen kanto ja
1988:  tilitys on Suomen tullilaitoksen tehtävä. Edellytyksenä
1989:  sellaisten, myöskin vieraitten laivanpäällikköjen suoritet-
1990:  tavien maksujen kantamiseen on tietenkin, että Suomen
1991:  hallitus merenkulkijain turvaksi pitää voimassa tarkoi-
1992:  tusta vastaavaa luotsi- ja majakkalaitosta. Tämän edelly-
1993: tyksen kumoo puheenalaisen laitoksen muuttaminen venä-
1994: läiseksi laitokseksi. Suomen tullikamarit näin ollen eivät
1995: ole velvolliset eivätkä oikeutetutkaan kantamaan majakka-
1996: maksuja Keisarikunnan hyväksi.
1997:      Majakkamaksuista on kumpaisenakin vuonna 1912 ja
1998: 1913 laskettu olevan tuloja 1,270,000 markkaa.
1999:      Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen oikeudelliseen ase-
2000: maan nähden tuo toimeenpantavaksi määrätty muutos mer-
2001: kitsee samaa kuin tämän laitoksen lakkauttaminen. Virat
2002: voivat ,tosin laitoksen jouduttua meriministeriön alaiseksi
2003: käsittää samanlaatuisia tehtäviä kuin tähänkin asti. Mutta
2004: ne eivät enää ole Suomen, vaan Venäjän virkoja, Venäjän
2005: lain ja venäläisen päällystön alaisia. Kaikki ne upseerit ja
2006: siviiliJvirkamiehet s~kä luotsi- ja majakkapalvelijat, jotka
2007: tämän johdosta eivät ole tahtoneet eivätkä tahdo enää
2008: pysyä luotsilaitoksen palveluksessa, ovat 3 päivänä :hel-
2009: mikuuta 1868 annetun asetuksen säännösten nojalla oi-
2010: keutetut pääsemään lakkautuspalkalle. Kun Senaatti ei
2011: näy panneen huomiota tähän, on Valiokunta katsonut
2012: asiakseen huomauttaa tästä seikasta sekä myöskin siitä, että
2013: tässä ei ole kysymys mistään armonosotuksesta, vaan sen
2014: velvollisuuden täyttäJmisestä, mikä valtiolla on jokaista
2015: vi!'ka- ja palvelusmiestä kohtaan, jolta yhtäkkiä on riis-
2016: tetty mahdollisuus pa'lvella maatansa samoilla laillisilla
2017: perusteilla kuin ennenkin ja siten ansaita toimeentulonsa.
2018:      Soveltamalla mainitun 1868 vuoden asetuksen säännök-
2019: siä kaikkiin luotsi- ja majakkalaitoksen palveluksest,a tä-
2020: 4            1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
2021: 
2022: hän asti eronneisiin henkilöihin tarvita·an heidän asettami-
2023: sekseen lakkautuspalkalle noin 520,000 markan määräraha
2024:  kahtena ensi vuotena, minkä jälkeen summa vähenee liki-
2025: main 460,000 markkaan.
2026:     Luotsi- ja majakkalaitos ei tietenkään voi toimia, ellei
2027: sen hallinnolla ole käytettävänään erilaatuista, nimen-
2028: omaan sellaisen laitoksen tarpeiksi hankittua kiinteätä
2029: ja irtainta omaisuut.ta. Helmikuun 13 (26) päivänä
2030: 1912 annetussa määräyksessä ei kuitenkaan sanota, mi-
2031: ten on meneteltävä luotsi- ja majakkalaitoksen käytettä-
2032: väksi hankittuun Suomen kruunun omaisuuteen nähden.
2033: Tämä on sitä enemmän omansa herättämään huomiota, kun
2034: meriministeriön komitea, joka oli asetettu valmistelemaan
2035: kysymystä luotsilaitoksen murtamisesta erilleen Suomen
2036: hallinnosta, oli nimenomaan ehdottanut, että kaikki puheen-
2037: alainen omaisuus siirtyisi korvauksetta Venäjän kruunun
2038: omaksi. Olisi ollut syytä odottaa, että meriministeri ala-
2039: maisesti esitellessään tä.tä asiaa olisi ehdottanut tuollaisen
2040: lainvastaisen menettelyn evä•ttäväksi. ,Jos se vaitiolo, jolla
2041: tämä kysymys on sivuutettu, on käsitettävä niin, että kai-
2042: ken tämän omaisuuden pitää pysyä Suomen kruunun
2043: omana, niin olisi kuitenkin ollut tarpeen määräyksiä asian-
2044: omaisten velvollisuudesta hoitaa ja pi.tää kunnossa raken-
2045: nuksia, aparaatteja, koneita, aluksia y. m. niin, että nämä
2046: voidaan täysikelpoisessa •kunnossa palauttaa oikealle omis-
2047: tajalleen, kun sellainen toimenpide aikanaan tunnustetaan
2048: välttämättömäksi.
2049:     Luotsi- j.a majakkalaitoksen ylihallituksen hoidossa
2050: olevasta omaisuudesta vuonna 1907 laadittu luettelo osot-
2051: taa tämän omaisuuden käsittäneen maa-alueita, asuin- ja
2052: makasiinirakennuksi•a, laitureja, majakoita, johtoloistoja,
2053: tunnusmajakoita ynnä muita kiintonaisia merimerkkejä,
2054: höyry laivoja, veneitä, merenmittauskoneita y. m., kaikkiaan
2055: 8,543,000 markan arvosta. Nykyään tämä arvo noussee ai-
2056: nakin 9,000,000 markkaan. Edellä mainituista syistä ei
2057: tähän summaan ole luettu kolmen jäänsärkijälaivan arvoa.
2058:             Budjettijärjestely (Luotsilaitos).               5
2059: 
2060:     Rahalliselta kannalta on vielä huomautettava eräästä
2061: arveluttavasta seikasta. Voimassa olevain säännösten mu-
2062: kaan ovat luotsit velvolliset koettamaan, mikäli heidän val-
2063: lassaan on, edistää tulliasetusten asianmukaista noudatta-
2064: mista. Heidän velvollisuutensa on katsoa, että laivat eivät
2065: liiku muilla kuin luvallisilla väylillä, kieltää ulkomaanpai-
2066: kasta tulevain laivain pääUikköjä sivuuttamasta tuloväylän
2067: varrella olevaa tullikamaria tahi vartiopaikkaa, hoitaa
2068: tullivartioimista laivassa kunnes tullipalvelija on saapunut,
2069: luotsauksen suoritettuaan jäädä laivaan kunnes toinen
2070: luotsi taikka tullipalvelija on sinne saapunut, sekä aina,
2071: milloin tullipalvelijoita ei ole laivassa, täyttää näiden nou-
2072: da~tettaviksi annetut määräykset.
2073:      Se myötä,vaikutus, minkä tullilaitos siten saa luotseilta,
2074: on helposti käsitettävistä syistä erittäin tärkeä. Se on
2075: suorasta,an välttämätön salakuljetuksen estämiseksi ulko-
2076: maalta tulevien alustenliikkuessa saaristossa,missä lukuisia
2077: tilaisuuksia on tarjona t,avarain salaa viemiseksi maihin.
2078: Kuinka suuria tappioita Suomen valtiolle on tästä koituva
2079: seurauksena luotsilaitoksen riistämisestä erilleen Suomen
2080: hallinnosta ja niinmuodoin myös sen yhteistoiminnasta tul-
2081: lilaitoksen kanssa, ei ole arvioitavissa.
2082:     Raskaimmin kuitenkin Suomen luotsi- ja majakkalai-
2083: tosta vastaan tähdätty isku kohtaa maamme liiketoimintaa.
2084: Se aika on ,käsillä, jolloin tämänvuotisen laivakulun pitäisi
2085: tavallisessa järjestyksessä alkaa, mutta Kotkan seuduilta
2086:  aina Tornioon asti ovat kulkuväylät, harvalukuisin poik-
2087:  keuksin, vailla luotseja sekä laivakululle välttämättömiä
2088:  viittoja ja reimareja. Suomalaiset laivanpäälliköt tosin
2089:  voineva't liikkua väylissä, joita he ovat monivuotisen pal-
2090:  velusaikansa kuluessa oppineet tarkoin tuntemaan. Mutta
2091: tavarain, eritJtäinkin vientitavarain kuljetukseen tarvitaan,
2092: paitsi suomalaisia laivoja, suuri joukko ulkomaisia aluksia
2093:  eikä näistä monikaan uskaltane luotsien ja meriviittojen
2094:  puutteessa lähteä Suomen saariston sokkeloihin, missä luke-
2095:  mattomia .salakareia on väistettävä. Viennin ja tuonnin
2096:  väheneminen tuot,taa teollisuudelle ja kaupalle tappioita,
2097:  6            1912. -   V. M. -   Esitys N ~o 1.
2098: 
2099:   vaikuttaa haitallisesti työnW!rijäin tuloihin sekä vähentää
2100:   vastaavassa määrässä tullilaitoksen ja valtionrautateiden
2101:   tuloja.
2102:      On sanottu että syy tähän onnettomaan asiaintilaan ei
2103:  ole meriministeriön, vaan niiden upseerien, iuotsien ja
2104:  majakkapalvelijain, jotka luotsilaitoksen venäläistyttämi-
2105:  sen johdosta ovat luopuneet toimistaan, vaikka heillä muka
2106:  oli tilaisuus niissä edelleen pysyä nauttimaHa ainakin yhtä
2107:  hyviä palkkaetuja kuin tähän asti. Mutta tuollainen syy-
2108:  tös on suurimmassa määrässä epäoikeudenmukainen, sillä
2109:  siinä sivuutetaan se seikka, että ihmisten menettelytapaa
2110:  ovat määräämässä siveellisetkin vaikuttimet. Luotsilaitok-
2111:  sen virka- ja palvelusmiesten joukottainen eroaminen saa
2112:  selityksensä siitä, että oppimatonkin mies tässä maassa kä-
2113:  sittää, että helmikuun 13/26 päivänä annettu käsky on toi-
2114:  menpide, joka loukkaa Suomen perustuslakeja ja koskee sy-
2115:  västi maamme itsehallintoon. Juuri tämä toimenpide on
2116:  syynä kaikkeen tuohon uhkaavaan turmioon.
2117:      Kun otetaan huomioon minkälaisissa oloissa Suomen
2118: luotsit ovat saavuttaneet ammattitaitonsa, on varmasti
2119: edellytettävissä, että meriministeriö ei kykene tyydyttävällä
2120:  tavalla täyttämään luotsien riveihin syntynyttä suurta
2121: aukkoa. Suomalaiset luotsit eivät ole olleet tulokkaita
2122: luotsausalueillaan, he ovat miltei jokainoa niiden piirissä
2123: kasvaneet ja miespolven toisensa jälkeen toimineet luot-
2124: seina omalla kotiseudulla•an. Sentähden heillä on tarkka,
2125:  voisipa sanoa pettämätön kulkuväyläinsä tuntemus, jom-
2126: moisen muualta tulleet henkilöt voivat ainoastaan moni-
2127: vuotisella harjaantumisella saavuttaa. Helmikuun 13/26
2128: päivänä annettu määräys ei sentähden horjuta merenku-
2129: lun turvallisuutta Suomen rannikkovesillä ainoastaan ku-
2130: luvaksi vuodeksi, vaan vuosikausiksi. Ja vaikka merimi-
2131: nisteriön vihdoin onnistuisikin saattaa asiat sille kannalle,
2132: että Venäjältä tuotetut uudet luotsit saavuttaisivat jon-
2133: kunlaisen taidon toimessaan, ei kuitenkaan olisi mahdolli-
2134: suutta, niinkuin tähän asti, täydentää ammattikuntaa nuo-
2135: rilla miehillä., jotka jo ennen luotsintoimeen rupeamistaan
2136: ovat perehtyneet sen tehtäviin.
2137:              Budjettijärjestely (Luotsilaitos).              7
2138: 
2139:     Miltä kannalta amiraliteettineuvoston päätöstä tässä
2140: asiassa katseleekin, täytyy siitä antaa se arvostelu, että asia
2141: on ollut yksipuolisesti ja mitä puutteellisimmin valmisteltu.
2142:  Siinä ei ole otettu harkittavaksi merenkulun tarpeita enem-
2143: pää kuin asian oikeudellisia ja rahallisia puoliakaan. Selk-
2144: kaukset ja vaikeudet, joita jo on syntynyt ja joit,a toden-
2145: näköisesti vastedes esiintyy paljon laajemmassa mitassa,
2146: eivät ole autettavissa eikä ehkäistävissä millään muulla
2147: keinoin kuin kumoamaila puheenaoleva sekä laillisuuden
2148: että käytännöllisten etujenkin vaatimusten kanssa ristirii-
2149: tainen toimenpide.
2150:     Sen johdosta mitä edellä on lausuttu, erittäinkin rahal-
2151: lisia ja taloudellisia näkökohtia silmällä pitäen, saa Valio-
2152: kunta kunnioittaen ehdottaa,
2153: 
2154:                että Eduskunta päättäisi armollisen esityk-
2155:            sen johdosta, joka koskee varojen hankkimista
2156:            niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot
2157:            eivät riitä, lähettää erityisen alamaisen kirjel-
2158:            män tässä mietinnössä käsitellystä asiasta, sekä-
2159:                kirjelmässä alamaisesti alistaa, että K eisaril-
2160:            linen Majesteetti suvaitsisi armossa määrätä,
2161:                että amiraliteettineuvoston 13 j'/!6 päi11änä
2162:             helmikuuta 1912 armollisimmin vahvistettua
2163:            päätöstä ei panna täytäntöön, ja
2164:                että Suomen luotsi- ja majakkalaitos edel-
2165:            leenkin on pysytettävä Suomen lakiin perustu-
2166:            vana ja Suuriruhtinaanmaan hallituksen alai-
2167:            sena laitoksena.
2168: 
2169:    Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1912.
2170: 
2171: 
2172: 
2173: 
2174:   Asian käsittelyyn ovU~t ottaneet osaa puheenjohtaja
2175: Mechelin sekä jä:senet Arajärvi, Ahmavaara, v. Born (osit-
2176: 8           1912. -   V. M. -   Esitys N :o 1.
2177: 
2178: tain), Gylling, Hallsten (osittain), Helenius-Seppälä,
2179: Honkajuuri, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves, Komu,
2180: Kronqvist (osittain), Kärnä, Murros (osittain), Neovius,
2181: Paasonen, Pietinen, Rainio, Sainio, Turunen (osittain),
2182: Törmä ja Wuolijoki (osittain) sekä osittain varajäsenet
2183: af Forselles, Herttua, Puhakka, Tervo ja Valjakka.
2184:                        Vostalause 1.                      9
2185: 
2186: 
2187: 
2188: 
2189:                     Vastalauseita.
2190:                              I.
2191:      Valiokunnan mietintö on mielestämmt eräissä kohdin
2192: sanontatavaltaan liiaksi epämääräinen, muutamissa taas
2193: jonkun verran nyt suoritet.tavan tehtävän ulkopuolella.
2194: Käsityksemme mukaan 'kaipaavat ajnakin seuraavat kohdat
2195: mietinnön perustelussa korjausta:
2196:     Ensi!mäinen kappale mietinnön 3. sivulla on mielestämme
2197: kokoonpanoltaan virheellinen ja lopputulokseltaan har-
2198: ha.anvievä. Sentähden ja koska siinä käsitellyn kysymyksen
2199: selvittäminen ei tässä yhteydessä ole tarpeelinen, ehdotamme
2200: kappaleen poistami8ta.
2201:     MainituHa sivulla alkavassa viimeisessä kappaleessa on
2202: Valiokunta arvioinut niiden kustannusten suuruuden, jotka
2203: käyvät tarpeellisiksi siinä tapauksessa että luotsi- ja. ma-
2204: jakkalaitoksen palveluksesta tähän asti eronneet henkilöt
2205: at::etetaan lakkautuspalkalle. NäHä arviolaskuja ei kuiten-
2206:  ka-an ttällä hetkellä voida tarkasti suorittaa, eivätkä ne,
2207: siihen nähden että melkoisia muutoksia luotsilaitoksen hen-
2208: kilökunnan kokoonpanossa edelleen tapahtunee, ole merki-
2209: tyksellisiäkään budjetin laa1timista varten. Sen sijaan on
2210: valaisevaa tietää mitä luotsi- ja majakkalaitoksen tkoko
2211: suomalaisen henkilökunnan asetuksenmukainen asettaminen
2212: lakkautuspalkalle tulisi valtiolle maksamaan.
2213:     Ehdotamme sen vuoksi, että kyseessä· oleva kappale hy-
2214: väksyttäisiin näin kuuluvaksi:
2215:      Soveltamalla mainitun 1868 vuoden asetuksen säännök-
2216: siä luotsi- ja majak!kalaitoksen palveluksessa vuoden 19].2
2217: alussa olevaan henkilökuntaan tarvitaan sen asettamiseksi
2218: lakkautuspalkalle seuraavat määrärahat:
2219: 10             1912.- V. M..:-:--. Esitys N:o 1.
2220:                                        Ka.ksi ensimäi-   Sen jäl-
2221:                                         sena. vuotena.    keen
2222:                                              Sm.          Sm.
2223:      Upseerit ja siviilivirkamiehet     164,250 94,000
2224:      Luotsit ........................ . 446,500 446,500
2225:      ~ajakkamiehet ................ . 94,400     94,400
2226:                          Yhteensä Smk. 705,150 634,900
2227: 
2228:     Myöskin mietinlllön 6. sivulla oleva ensimäinen kap-
2229:  pale saa asiallisemman muodon, jos sen loppupuoli muu-
2230: tetaan näin kuuluvaksi:
2231:     ~utta tuollainen syytös on suurimmassa määrässä epä-
2232: oikeudenmukainen, sillä luotsilaitoksen virka- ja palvelus-
2233: miesten joukottainen eroaminen saa selityksensä siitä, että
2234: oppimatonkin mies tässä maassa käsittää, että helmikuun
2235: 13/26 päivänä annettu käsky on toimenpide, joka loukkaa
2236: Suomen perustuslakeja ja koskee syvästi maamme itse-
2237: hallintoon.
2238:     Saman sivun viimeisen kappaleen ensimäisessä ja vii-
2239: meisessä lauseessa esitetään Valiokunnan käsitys luotsi-
2240: laitoksen vastaisesta hoidosta ja menestyksen mahdollisuu-
2241: desta. Koska Valtiovarainvaliokunnan tehtävään ei kuulu
2242: tämäntapaisten, kauaksi tähtäävien ennustuksien asiallinen
2243: punnitserninen, ehdotamme näiden lauseitten poistamista,
2244: sitä suuremmalla syyllä kun mietintö ilman niitäkin on
2245: sitovasti perusteltu.
2246: 
2247:      Helsingissä, huhtikuun 30 p :nä 1912.
2248: 
2249:      ·A. Osw. Kairamo.           P. Kärnä.
2250:       Mauri Honkajuuri.          Juhani A.rajärvi.
2251:                     Onni Hallsten.
2252:                        Vastalause II.                      11
2253: 
2254: 
2255: 
2256: 
2257:                              II.
2258:     Erillisen mietinnön antamisella luotsi- ja majakkalai-
2259: toksesta on mielestämme kaksi tarkotusperää. Etusijassa
2260: siinä olisi osotettava, tarkemmin kuin se yleisen budjetti-
2261: mietinnön yhteydessä on mahdollista, ettei luotsi- ja majak-
2262: kalaitos, sittenkuin se helmikuun 26 p :stä 1912 alkaen on
2263: muutettu venäläiseksi laitokseksi, enään voi nauttia määrä-
2264: rahaa Suomen valtiovaroista ja ettei tästä syystä myöskään
2265: mitään määrärahaa voida luotsi- ja majakkalaitosta varten
2266: ottaa seumavan vuoden rahasääntöön. Näitä seikkoja ei
2267: valiokunnan enemmistö ole tahtonut mietinnössä selvään
2268: lausuttavaksi, vaan käyttän}'!t sanontatapaa, joka jättää
2269: mitä laajimmalle tulkinnalle tilaa. Valiokunnassa olemme
2270: ehdottaneet edes jonkunverran selvempää sanamuotoa käy-
2271: tettäväksi, vaikka menestyksettä. Olemme sen vuoksi pa-
2272: koitetut vastalauseessamme ehdottamaan, että mietinnön
2273: toisella sivulla oleva kolmas kappale saisi seuraavan sana-
2274: muodon:
2275:     ,,Edellä sanof;usta seu;·aa ettei luotsi- ja majakkalaitos
2276: enää voi nauttia määrärahaa Suomen ?Jaltiovaroista".
2277:     Toisena tarkoituksena. tämän mietinnön antamiseen olisi
2278: mielestämme vaatia tapahtuneen ~ainvastaisen toimenpi-
2279: teen pikaista peruuttamista. Valiokunta on tässä tyytynyt
2280: vain ponsiehdotuksessa ehdottamaan, että kyseessä olevaa
2281: päätöstä ,ei panna täytäntöön". Ehdotamme senvuoksi,
2282: että valiokunnan ehdottama toinen ponsi tulisi kuulumaan:
2283:     ,että amiraliteettineuvoston 13/~6 päivänä helmikuuta
2284: 191~ armollisimmin vahvistettu päätös peruutetaan''.
2285:     Perustellessaan ponsissa tekemäänsä ehdotusta on valio-
2286: kunta viitannut niihin tuhoisiin seurauksiin, joita luotsi-
2287: ja majakkalaitoksen venäläisty,ttäminen matkaansaattaa
2288: 12            1912. -   V. M. -    Esitys N :o 1.
2289: 
2290:  maallemme. Valiokunnan enemmistö on kuitenkin tämän
2291: lisäksi, m. m. luotsi- ja majakkalaitoksen omaisuuteen
2292:  nähden mietinnön neljännellä sivulla käynyt antamaan viit-
2293:  tauksia siitäkin, miten olot olisivat järjestettä.vät, jos mai-
2294:  nittu laiton kä'sky pantaisiin täytäntöön. Kun tällaiset koh-
2295:  dat mielestämme ova.t omiaan heikentämään ponsissa esitet-
2296:  tyjä vaatimuksia, olisivat ne valiokunnan mietinnöstä pois-
2297:  tetta.vat.
2298:      Valiokunnan mietinnössä niinikään esiintyy erinäisissä
2299:  kohdin sellainen kru.tsantokanta, kuin kyseessä oleva käsky
2300: muka olisi vain vähemmän harkitun toimenpiteen rlmaus
2301:  venäläisen nykyisen hallituksen taholta. Kun syynä tähän
2302: toimenpiteeseen kuitenkin aivan selvään on kauvan aikaa
2303:  harkittu ja valmisteltu Venäjän taantumuksellisen sorto-
2304:  va.llan hanke Suomen itsehaUintou vastaan, ja se on vain
2305: yksi rengas niiden toimenpiteiden ketjussa, joita maatamme
2306:  vastaan tuolta taholta on alulle pantu, olisi välttämätöntä,
2307: ettei asian oilkeata laitaa mietinnössä salattaisi, vaan lau-
2308: suttaisiin se selvästi julki.
2309:      Edellä olevan nojalla ehdotamme,
2310: 
2311:                että Eduskunta päättäi~i lähettää mietinnön
2312:             takaisin V altio'varainvaliokttntaan edellä esitet-
2313:             tyyn suuntaan uudelleen rnuodosteltamaks·i.
2314: 
2315:      Helsingissä, 30 p :nä huhtikuuta 1912.
2316: 
2317:           Edvard Gylling.              Albin Waljakka.
2318:           Juho Kirves.                 J. A. Komu.
2319:           Efr. Kronqvist.              J. W. Sainio.
2320:           0. W. Turunen.               ,Juho Rainio.
2321:                        V3$talause 111.                       13
2322: 
2323: 
2324: 
2325: 
2326:                               III.
2327: 
2328:     Kun Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen muututtua
2329: •·enäläiseksi laitokseksi majakkamaksujen kantaminen 'kä-
2330: visi yhtä vähän päinsä minkään muun viraston kuin Suo-
2331: men tu'llilaitoksen kautta, josta laitoksesta mietinnössä eri-
2332: tyisesti mainitaan, tulisi miele~stäni asiasta lausutuksi ei
2333: ainoastaan tarpeeksi, vaan asian laadun mu'kaisemminkin,
2334: jos mietinnön sivulla 3 olevan ensimäisen kappaleen toinen
2335: lause jätebtäisiin pois ja viimeisen lauseen tilalle otettaisiin
2336: mietinnön luonn:oksessa alkuaan ollut lause, jdka kuului:
2337: ,Mutta majakkamaksuja ei myöskään voida laillisesti mää-
2338: rätä tästedes kannetta,vaksi Venäjän valtion hyväksi, sillä
2339: näillä maksuilla on veron luonne, eikä Suuriruhtinaanmaan
2340: alueella voi tulla kysymykseen mikään muu verotus kuin
2341: semmoinen, joka perustuu Suomen lakiin ja jonka Suomen
2342: viranomaiset kantavat ja Wittävät."
2343:     Rohkenen näin ollen kunnlioittaen ehdottaa,
2344: 
2345:                että mietinnön sivulla 3 ole~va kappale, joka
2346:            alkaa sanoilla ,Suomen valtiolle kannetaan".
2347:            saisi kokonaisuudessaan seuraavan muodon:
2348:                Suomen valtiolle karnmtaan merenkulkijoilta
2349:            asiasta erittäin annettujen asetusten mukaisesti
2350:            määrättyjä maksuja, nimeltä majakkamaksut.
2351:            (Poist.). Edellytyksenä sellaisten, myöskin
2352:            vieraitten laivanpäällikköjen suoritettavainmak-
2353:            sujen kantamiseen on tietenkin, että Suomen
2354:            hallitus merenkulkijain turvaksi pitää voimassa
2355:            tarkoitusta vastaavaa luotsi- ja majakkalaitosta.
2356:            Tämän edellytyksen kumoo puheenalaisen 1ai-
2357: 14             1912. -   ,v~ M; -    Esitys N :o 1.
2358: 
2359:             toksen muuttaminen venälåiiseksi laitokseksi.
2360:             Mutta majakkamaksuja ei myöskään voida lail-
2361:             lisesti määrätä tästedes kannettavaksi Venäjän
2362:             valtion hyväksi, sillä näillä maksuilla on veron
2363:             luonne, eikä Suuriruhtinaanmaan alueella voi
2364:             tulla l~ysymykseen mikään muu verotus !.,"Uin
2365:             semmoinen, joka perustuu Suomen lakiin ja
2366:             jonka Suomen viranomaiset kantavat ja tilittä-
2367:             vät. (Poist.).
2368: 
2369:      Helsingissä 30 p. huhtik. 1912.
2370: 
2371:                                     Matti Helenius-Seppälä.
2372: 
2373:      Tähän yhtyvät:
2374: 
2375:       L. Mechelin.                    Kyösti Kallio.
2376:       T. Hultin.                      Jenny af Forselles.
2377:                          Arvid Neovius.
2378: 
2379: 
2380: 
2381: 
2382:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
2383:          1912. -    Edusk. kirj. -    Esitys N :o 1.
2384: 
2385: 
2386: 
2387: 
2388:                S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
2389:             nen kirjelmä armollisen esityksen joh-
2390:             dosta, joka koskee varojen hankkimista
2391:             niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
2392:             tulot eivät riitä.
2393: 
2394: 
2395: 
2396: 
2397:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
2398:                ja Suuriruhtinas I
2399: 
2400: 
2401: 
2402: 
2403:    Armolliseen esitykseen varojen hankkimisesta niihin
2404: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, liitty-
2405: vään, valtiorahastoa koskevaan laskelmaan on, niinkuin
2406: 2         1912.- Edusk. kirj. -Esitys N:o 1.
2407: 
2408: ennenkin, merkitty määrärahoja luotsi- ja majakkalaitosta
2409: varten sekä vielä vahvistamatta olevaan 1912 vuoden raha-
2410: sääntöehdotukseen että myös 1913 vuoden budjettilaskel-
2411: maan. Sen ohella on tulojen joukkoon merkitty samoilta
2412: vuosilta arvioidut tulot majakkamaksuista. Teidän Keisa-
2413: rillinen Majesteettinne on kuitenkin samana päivänä, 13
2414:  (26) helmikuuta 1912, jona mainittu esitys armollisesti hy-
2415: väksyttiin, suvainnut armollisimmin vahvistaa Keisari-
2416: kunnan amiraliteettineuvoston laatiman päätöksen, jonka
2417: ensimäisen kohdan mukaan Suomen luotsi- ja majakka:lai-
2418: tos on sekä sotilaallisessa että hallinnollisessa suhteessa ase-
2419: tettava meriministeriön alaiseksi.
2420:     Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen muuttaminen Ve-
2421: näjän meriministeriön käskynalaiseksi laitokseksi on ilmei-
2422: sesti ristiriidassa Suomen perustuslakien kanssa, jotka sää-
2423: tävät, että valtiohallinto tässä maassa on Suomen viran-
2424: omaisten hoidettava Suomen lakien perustuksella, ja tämän
2425: oikeusohjeen mukaan luotsi- ja majakka:laitos vuonna 1809
2426: Suomen Hallituskonooljin ohjesäännössä mainittiin Suo-
2427: men hallinnon hlliarana sekä on siitä lähtien sellaisena
2428: pysynyt.
2429:     Eduskunta on jo viimeksi kuluneen maaliskuun 22 päi-
2430: vänä hyväksymässään alamaisessa adressissa pannut vasta-
2431: lauseen mainittua oikeudenvastaista toimenpidettä vastaan
2432: sekä lyhyesti huomauttanut, mitä tuhoisia seurauksia syn-
2433: tyy, jos toimenpide, vaikka se ei ole oikeudellisesti pätevä,
2434: todella pannaan täytäntöön. Siinä yhteydessä ei kuitenkaan
2435: kosketeltu asian rahallista puolta, joka nyt budjettiasian
2436: käsittelyssä on otettu erityisesti harkittavaksi.
2437:     Kaikki virastot ja laitokset, joita pidetään voimassa
2438: Suuriruhtinaanmaan rahasääntöön merkityillä määrära-
2439: hoilla, ovat tilivelvolliset sekä valvonnan ja tilin-
2440: tarkastuksen aLaiset Suomen lain mukaan. Hallituksen
2441: velvollisuus veroa maksavaa kansaa kohtaan vaatii sitä
2442: pitämään tätä -valvontajärjestelmää voimassa; Ja lisä-
2443: Yakuuden hankkimiseksi tässä kohden on valtiovarain tila
2444: näytettävä Eduskunnalle, jotta Eduskunt~a saisi tiedokseen,
2445:            Budjettijärjestely (Luotsilaitos).            3
2446: 
2447: miten kruunun tulo on maan hyödyksi ja parha-aksi käy-
2448: tetty, minkä ohella Valtiovarainvaliokunnan tulee sa-ada
2449: nähdäkseen kaikki valtiovaraston tilit ja antaa Valiokunta
2450: mietinnön toimittamansa valtiovarain tilan tarkastuksen
2451: johdosta. Tähän tulee lisäksi, että Suomen budjetti ei voi
2452: käsittää muita määräraha- eikä menoeriä kuin ne, jotka
2453: on vahvistettu Suomen perustuslakien säätämässä järjes-
2454: tyksessä.
2455:     Edellä sanotusta seuraa, että luotsi- ja majakkalaitos,
2456: muutettuna venäläiseksi laitokseksi, jonka menosääntö on
2457: Venäjän hallituksen toimenpiteiden varassa ja jonka ta-
2458: loudenhoito ei ole tarkastettavissa Suomen lain mukaan, ei
2459: enää voi nauttia määrärahaa Suomen valtiovaroista.
2460:      Vuoden 1913 budjettilaskelman mukaan nousevat
2461: luotsi- ja majakkalaitoksen määrärahaerät yhteensä
2462: 2,630,608 markkaan 50 penniin. Tästä summasta on kui-
2463: tenkin luettava pois jäänsärkijälaivain määräraha, 375,000
2464: markkaa, koska näitten höyrylaivain tehtävät, vaikka laivat
2465: käytännöllisistä syistä on asetettu luotsihallituksen sil-
2466: mälläpidon alaisiksi, ovat luotsilaitoksen varsinaisen toi-
2467: minnan ulkopuolella.
2468:      Suomen valtiolle kannetaan merenkulkijoilta asiasta
2469: erittäin annettujen asetusten mukaisesti määrättyjä mak-
2470: suja, nimeltä majakkamaksut. Näiden maksujen kanto ja
2471: tilitys on Suomen tullilaitoksen tehtävä. Edellytyksenä
2472: sellaisten, myöskin vieraitten laivanpäällikköjen suoritet-
2473: tavien maksujen kantamiseen on tietenkin, että Suomen
2474: hallitus merenkulkijain turvaksi pitää voimassa tarkoi-
2475: tusta vast•aavaa luotsi- ja majakkalaitosta. Tämän edelly-
2476: tyksen kumoo mainitun laitoksen muuttaminen venäläi-
2477: seksi laitokseksi. Suomen tullikamarit näin ollen eivät ole
2478: velvolliset eivätkä oikeutetutkaan kantamaan majakka-
2479: maksuja Keisarikunnan hyväksi.
2480:     Majakkamaksuista on kumpaisenakin vuonna 1912 ja
2481: 1913 laskettu olevan tuloja 1,270,000 markkaa.
2482:      Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen oikeudelliseen ase-
2483: maan nähden merkitsee toimeenpantavaksi määrätty muu-
2484: 4        1912.- Edusk. kirj. -Esitys N:o 1.
2485: 
2486:  tos samaa kun tämän laitoksen lakkauttaminen. Virat
2487:  voivat tosin laitoksen jouduttua meriministeriön alaiseksi
2488:  käsittää samanlaatuisia tehtäviä kuin tähänkin asti. Mutta
2489:  ne eivät enää ole Suomen, vaan Venäjän virkoja, Venäjän
2490:  lain ja venäläisen päällystön alaisia. Kaikki ne upseerit ja
2491: sivilivirkamiehet sekä luotsi- ja majakkapalvelijat, jotka
2492: tämän johdosta eivät ole tahtoneet eiväJtkä tahdo enää
2493:  jäädä luotsi- ja majakkalaitoksen palvelukseen, ovat 3
2494:  päivänä helmikuuta 1868 annetun asetuksen säännösten no-
2495:  jalla oikeutetut pääsemään lakkautuspalkalle. Kun Se-
2496:  naatti ei näy panneen huomiota tähän, on Eduskunta kat-
2497: sonut asiakseen huomauttaa tästä seikasta sekä myöskin
2498:  siitä, että tässä ei ole kysymys mistään armonosotuksesta,
2499:  vaan sen velvollisuuden täyttämisestä, mikä valtiolla on jo-
2500:  kaista virka- ja palvelusmiestä kohtaan, jolta yhtäkkiä on
2501: riistetty mahdollisuus palvella maatansa samoilla laillisilla
2502:  perusteilla kuin ennenkin ja siten ansaita toimeentulonsa.
2503:      Soveltamalla mainitun 1868 vuoden asetuksen säännök-
2504: siä kaikkiin luotsi- ja majakkalaitoksen palveluksesta tä-
2505:  hän asti eronneisiin henkilöihin tarvitaan heidän asettami-
2506: sekseen lakkautuspalkalle noin 520,000 markan määräraha
2507: kahtena ensi vuotena, minkä jälkeen summa vähenee liki-
2508: main 460,000 markkaan.
2509:      Luotsi- ja majakkalaitos ei tietenkään voi toimia, ellei
2510: sen hallinnolla ole käytettävänään nimenomaan sellaisen
2511: laitoksen tarpeiksi hankittua kiinteätä ja irtainta omai-
2512: suutta. Helmikuun 13 (26) päivänä 1912 annetussa mää-
2513: räyksessä ei kuitenkaan sanota, miten on meneteltävä
2514: luotsi- ja maJakkalaitoksen käytettäväksi hankittuun Suo-
2515: men kruunun omaisuuteen nähden. Tämä on sitä enem-
2516: män omansa herättämään huomiota, kun meriministeriöön
2517: asetettu komitea, jonka tehtävänä oli valmistella kysy-
2518: mystä luotsilaitoksen murtamisesta erilleen Suomen hal-
2519: linnosta, oli nimenomaan ehdottanut, että koko puheen-
2520: alainen omaisuus siirtyisi korvauksetta Venäjän kruunun
2521: omaksi. Olisi ollut syytä odottaa, että meriministeri ala-
2522: maisesti esitellessään tätä asiaa olisi ehdottanut mainitun
2523:             Budjettijärjestely ( Luotsilaitos).              5
2524: 
2525: lainvastaisen menettelyn evättäväksi. Jos vaitiolo, jolla
2526: kysymys on sivuutettu, on käsitettävä siten, että kaiken
2527: tämän omaisuuden pitää pysyä Suomen kruunun omana,
2528: olisi kuitenkin ollut tarpeen määräyksiä asianomaisten vel-
2529: vollisuudesta hoitaa ja pitää kunnossa rakennuksia, lait-
2530: teita, koneita, aluksia y. m., jotta nämä voidaan täysikel-
2531: poisessa kunnossa palauttaa oikealle omistajalleen, kun sel-
2532: lainen toimenpide aikanaan tunnustetaan välttämättömäksi.
2533:     Luotsi- j'a majakkalaitoksen ylihallituksen hoidossa
2534: olevasta Suomen valtion omaisuudesta vuonna 1907 laa-
2535: dittu luettelo osottaa tämän omaisuuden käsittäneen maa-
2536: alueita, asuin- ja makasiinirakennuksia, laiturej a, maja-
2537: koita, johtoloistoja, tunnusmajakoita ynnä muita kiinto-
2538: naisia merimerkkejä, höyrylaivoja, veneitä, merenmittaus-
2539: koneita y. m., kaikkiaan 8,543,000 markan arvosta. Ny-
2540: kyään tämä arvo noussee ainakin 9,000,000 markkaan.
2541: Edellä mainituista syistä ei tähän summaan ole luettu kol-
2542: men jäänsärkijälaivan arvoa.
2543:     Rahalliselta kannalta on vielä huomautettava eräästä
2544: arveluttavasta seikasta. Voimassa olevain säännösten mu-
2545: kaan ovat luotsit velvolliset koettamaan, mikäli heidän val-
2546: lassaan on, edistää tulliasetusten asianmukaista noudatta-
2547: mista. Heidän velvollisuutensa on katsoa, että laivat eivät
2548: liiku muilla kuin luvallisilla väylillä, kieltää ulkomaanpai-
2549: kasta tulevain laivain päällikköjä sivuuttamasta tuloväylän
2550: varrella oleva<a tullikamaria tahi vartiopaikkaa, hoitaa
2551: tullivartioimista laivassa, kunnes tullipalvelija on saapu-
2552: nut, luotsauksen suoritettuaan jäädä laivaan, kunnes toinen
2553: luotsi taikka tullipalvelija on sinne saapunut, sekä aina,
2554: milloin tullipalvelijoita ei ole laivassa, täyttää näiden nou-
2555: datettaviksi annetut määräykset.
2556:     Se myötävaikutus, minkä tullilaitos siten saa luot.<Jeilta,
2557: on helposti käsitettävistä syistä erittäin tärkeä. Se on
2558: suorasta,an välttämätön salakuljetuksen estämiseksi ulko-
2559: maalta tulevien alusten liikkuessa saaristossa, missä lukuisia
2560: tilaisuuksia on tarjona ta varain salaa viemiseksi maihin.
2561: Kuinka suuria tappioita Suomen valtiolle on tästä koituva
2562: seurauksena luotsilaitoksen erottamisesta Suomen hallin-
2563: 6        1912. -   Edusk. kirj. -   Esitys N :o 1.
2564: 
2565:  nosta ja niin muodoin myös sen yhteistoiminnasta tullilai-
2566:  toksen ·kanssa, ei ole laskettavissa.
2567:      Raskaimmin kuitenkin luotsi- ja majakkalaitosta vas-
2568:  taan tähdätty isku kohtaa Suomen liiketoimintaa. Se aika
2569:  on käsillä, jolloin tämänvuotisen laivakulun pitäisi taval-
2570:  lisessa järjestyksessä alkaa, mutta Kotkan seuduilta Tor-
2571: nioon saakka ovat kul kuväylät, harvalukuisin poik-
2572:                           1
2573: 
2574: 
2575:  keuksin, vailla luotseja sekä laivakululle välttämättömiä
2576:  viittoja ja reimareja. Suomalaiset laivanpäälliköt tosin
2577:  voinevat liikkua väylissä, joita he ovat monivuotisen pal-
2578:  velusaikansa kuluessa oppineet tarkoin tunt€maan. Mutta
2579: tavarain, erittäinkin vientitavarain kuljetukseen tarvitaan,
2580: paitsi suomalaisia laivoja, suuri joukko ulkomaisia aluksia
2581:  eikä näistä monika,an uskaltane luotsien ja meriviittojen
2582:  puutteessa lähteä Suomen saariston sokkeloihin, missä luke-
2583:  mattomia salakareja on väistettävä. Viennin ja tuonnin
2584:  väheneminen tuottaa teollisuudelle ja kaupalle tappioita,
2585:  vaikuttaa haitallisesti työntekijäin tuloihin sekä vähentää
2586:  vastaavassa määrässä tullilaitoksen ja valtionrautat€iden
2587:  tuloja.
2588:      On sanottu, että syy tähän onnettomaan asiain tilaan ei
2589: ole meriministeriön, vaan niiden upseerien, luotsien ja
2590: majakkapalvelijain, jotka luotsilaitoksen venäläistyttämi-
2591: sen johdosta ovat luopuneet toimistaan, vaikka heillä muka
2592: oli tilaisuus niissä edelleen pysyä nauttimaila ainakin yhtä
2593: hyviä palkkaetuja kuin tähän asti. Syytös on kuitenkin
2594: suurimmassa määrässä epäoikeudenmukainen, sillä siinä
2595: sivuutetaan se seikka, että ihmisten menettelytapaa ovat
2596: määräämässä siveellisetkin vaikuttimet. Luotsilaitoksen
2597: virka- ja palvelusmiesten joukottainen eroaminen saa seli-
2598: tyksensä siitä, että oppimatonkin Suomen mies käsittää
2599: helmikuun 13 (26) päivänä 1912 annetun käskyn toimen-
2600: pit€eksi, joka loukkaa Suomen perustuslakeja ja koskee
2601: syvästi maan itsehallintoon. Juuri tämä toimenpide on
2602: syynä kaikkeen tuohon uhkaavaan turmioon.
2603:      Kun otetaan huomioon, minkälaisissa oloissa Suomen
2604: luotsit ovat saavuttaneet ammat·titaitonsa, on varmasti
2605:              Budjettijärjestely (Luotsilaitos).               7
2606: 
2607: edellytettävissä, että meriministeriö ei kykene tyydyttävällä
2608: tavalla täyttämään luotsien riveihin syntynyttä suurta
2609: aukkoa. Suomalaiset luotsit eivät ole olleet tulokkaita
2610: luotsausalueillaan. He ovat miltei jok'ainoa niiden piirissä
2611: kasvaneet ja miespolven toisensa jälkeen toimineet luot-
2612: seina omalla kotiseudulla·an. Sentähden heillä on tarkka,
2613: voisipa sanoa pettämätön kulkuväyläinsä tuntemus, jom-
2614: moisen muualta tulleet henkilöt voivat ainoastaan moni-
2615: vuotisella harjaantumiselia saavuttaa. Helmikuun 13 (26)
2616: päivänä 1912 annettu määräys ei sentähden horjuta meren-
2617: kulun turvallisuutta Suomen rannikkovesillä ainoastaan
2618: kuluvaksi vuodeksi, vaan vuosikausiksi. Ja vaikka meri-
2619: ministeriön vihdoin onnistuisikin saattaa asiat sille kan-
2620: nalle, että Venäjältä tuotetut uudet luotsit saavuttaisivat
2621: jonkunlaisen taiaon toimessaan, ei kuitenkaan olisi mahdol-
2622: lisuutta, niinkuin tähän asti, täydentää ammattikuntaa nuo-
2623: rilla miehillä, jotka jo ennen luotsin toimeen rupeamistaan
2624: ovat perehtyneet sen tehtäviin.
2625:     Miltä kannalta amiraliteettineuvoston päätöstä tässä
2626: aJSiassa katseleekin, täytyy siitä antaa se arvostelu, että asia
2627: on ollut yksipuolisesti ja mitä puutteellisimmin valmisteLtu.
2628: Siinä ei ole otettu harkittavaksi merenkulun tarpeita enem-
2629: pää kuin asian oikeudellisia ja rahallisia puoliakaan. Selk-
2630: kaukset ja vaikeudet, joita jo on syntynyt ja joit.a toden-
2631: näköisesti vastedes esiintyy paljon laajemmassa mitassa,
2632: eivät ole autettavissa eikä ehkäistävissä millään muulla
2633: keinoin kuin kumoamaila puheena oleva sekä laillisuuden
2634: että käytännöllisten etujenkin vaatimusten kanssa ristirii-
2635: tainen toimenpide.
2636:     Sen johdosta, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa
2637: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisesti alistaa,
2638: 
2639:                että Teidän Keisarillinen Majesteettinne su-
2640:             vaitsisi armossa määrätä,
2641:                että amiraliteettineuvoston .13 (fe6) päivänä
2642:             helmikuuta .19.1fe armollisimmin vahvistettua
2643:             päätöstä ei panna täytäntöön, ja
2644: 8         1912. -    Edusk. kirj. -Esitys N:o 1.
2645: 
2646:                että Suomen luotsi- ja majakkalaitos edel-
2647:             leenkin on pysytettävä Suomen lakiin perustu-
2648:             vana ja Suuriruhtinaanmaan hallit,uksen alai-
2649:             sena laitoksena.
2650: 
2651: 
2652:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
2653: 
2654:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1912.
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
2660:                  1912. -   V. M. -    Esitys N :o 1.
2661: 
2662: 
2663: 
2664: 
2665: •
2666: 
2667:                     Valtiovarainvaliokunnan
2668:                 mietintö N:o 14 armollisen esityksen joh-
2669:                 dosta, joka koskee varojen hankkimista vuo-
2670:                 deksi 1913 niihin tarpeisiin, joihin vakinai-
2671:                 set valtion tulot eivät riitä.
2672: 
2673:          Viimekuluneen maaliskuun 8 päivänä on Eduskunta
2674:     lähettänyt keskustelupöytäkirjan seuraaman!l! Valtiovarain-
2675:     valiokuntaan armollisen esityksen N :o 1 va;rojen hankki-
2676:     misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot ei-
2677:     vät riitä. Niiniikään on V alioJmnta 'Senaatista sallinut tätä
2678:     armollist.a esi·tystä siellä valmistettaessa syntyneet asiakir-
2679:     jat.
2680: 
2681: 
2682:         Mikäili armolliseen esitykseen liittyvä laskelma valtion
2683:     vakinaisista varoista ja tarpeista varainhoitovuonna 1913
2684:     osottaa, nousisivat valtiorahastosta, suoritettav!l!t menot,
2685:     niihin luettuina arvaamattomiin tarpeisiin va:vatut 500,000
2686:     markkaa, niin suureen määrään, että tulojen kokonais-
2687:     summa olisi ainoastaan 22,400 marlkkaa suurempi vuotuis-
2688:     ten menojen määrää. Tämän johdosta esityksessä ilmoite-
2689:     taan, ettei Hallitus missään tap:mksessa pane vuonna 1913
2690:     valtiorahastosta maksettavaksi mitään niistä menoista, joita
2691:     va,rten esityliisessä pyydetään määräral::lla.a suostuntava-
2692:     roista.
2693:         Tämä .tiedonanto ei sovellu siihen tutlrimisoikeuteen,
2694:     milrä EduskunnaHa on, kun on kysymys suostunta,varnitn
2695:     osottamisesta valtiotarpei<tten tyydyttämiserksi. Kun Hal-
2696:     litus myöskin 1911 vuoden valtiopäivillä ,annetussa budjet-
2697:     tiesityksessä oli ·aJsettunut kannalle, jon'lm llliUkaan Edus-
2698: 2            1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
2699: 
2700:  kunnalla ei olisi minkäänlaista oikeutta tutkia suostunta-
2701:  tarpeen todellista suuruutta, katsoi Eduskunta tarpeelli-
2702: seksi maamme perustusl1akien noj~alla seikkaperäisesti osot- •
2703: taa, että Eduskunta on sekä oikeutettu että velvollinen tut-
2704:  kimaan, tarvitaanko ja minikä verran varoj.a vakinaisten
2705: vaHiotulojen lisä}ksi valtiotarpeitten tyydyttärrniseksi. Sii-
2706: hen viitaten, mitä siten tä}stä asiasta jo om. lausuttu ja oso-
2707: tettu Eduskunnan toukokuun 23 päivänä 1911 hyväksy-
2708: mässä alamaisessa va,stauSikirjelmässä (siv. 2-8), katsoo
2709: Valtiovarainvaliokunta asiakseen ny,t ainoastaan huomaut-
2710:  taa seuraavista ooilkoista Esävailai~stuksen sa:attamiseksi
2711: asiaan.
2712:     1906 vuoden Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n toisen mo-
2713: merutin säännöksen kautta on määräraha- ja suostunta-
2714: asioista arkaisemmin voimassa olleita perustuslain säännök-
2715: siä kehitetty sikäE, että Hallituksen, vaatiessa·an varoja va-
2716: kinaisten valtiotulojen lisäksi, on selvitettävä lisävarain tar-
2717: peellisuus antamalla laskelma valtion vaJkinaisista varoista
2718: ja tarpeista ensintulevaksi varainlhoitovuodeksi. T'åmän
2719: laskelman tulee, vastatakseen tarkoitustaan, olla mahdolli-
2720: simman tarkka ja täydellinen, mutta se ei ole eikä voi olla
2721: sellainen lopullisesti vahvistettu budjetti, johon Eduskunta
2722: ei saisi teh>dä minkäänlaisia muutolksia tai oikaisuja. Pe-
2723: ~rustus1a:i:nsäännökset · Jrui.Jtenkiin sisäMä vät päinvastaislta,
2724: koska Eduskunnan vapaa tutkimis- ja veronmyönrtämis-
2725: oikeus tässä kohden on nimenomaan julkilausuttu, erit-
2726: täinkin 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirjwn 5 koh-
2727: dassa sekä V. J. 43 § =ssä.
2728:     Suurin osa Hallituksen budjettilaskelmaan merkityistä
2729: menoeristä on tosin sellaisia, joitten sekä tarkoitus että
2730: suuruus on virastohlle vahvistettujen menosääntöjen tahi
2731: muiden asetusten kautta määrätty ja joiden tarkastaminen
2732: valtiopäivillä ei niin ollen voi johtaa muutoksiin,
2733: paitsi siinä trupwksessa, että joku erehdys ehkä tulisi
2734: ilmi. Mutta näiden lisä}ksi on moniaita n. s. arviomäärä-
2735: rahoja, jotka tosin perustuvat voimassa oJeviin asetu:ksiin,
2736: mutta joiden suuruutta ei kuitenkaan ole näiden asetusten
2737:                     Budjetin järjestely.                       3
2738: 
2739: kautta määrätty, v3Jan riippuu siitä, kuinka suureksi tarve
2740:  kunakin vastaisena varainhoitovuotena on arvioitu. Jos
2741: Eduskunta erinäisten, kuhunkin menoerään vaikuttarvain
2742: asianh3Jarain johdost.a h31vai•tsee, että Hallituksen arvio on
2743: liian korkea tahi liian alhainen, niin on asianmukaista, että
2744: sellaisen arviomäärärahan määrää korotetaan tahi alen-
2745: netaan Hallituksen laskemast•a määrästä. Lukuisia esi-
2746: merkkiä olisi esitettävissä todistukse.k:si siitä, että Edus!kun-
2747: nan laskelma usein on ollut Hallituksen toimi·ttamrua oi-
2748: keampi. Edelleen voi seJkä vakinaisten että varsinkin yli-
2749: määräisten menojen joukossa oUa eriä, jotka eivät vielä
2750: ole olleet Hallitsij•an mtlmistavina, V•aan jotka on lrus-
2751: kehnaan pantu •sen johdosta, että Senaatti on ilmoitJtanut
2752: aikovansa ehdottaa niitä V'arten määrärahoj·a. Jos Edus-
2753: kunta silloin havaitsee painruvien syiden vastustavan jo-
2754: takin näistä mem:oe~ristä, on Eduskunta oikeutettu lausu-
2755: maan tepäävän mielip~teensä sekä poistamwan puheenalai-
2756: sen erän laskelmasta, sillä ilmeistähän on, että kunkin
2757: tuollaisen ehdotetun erän paneminen budjettilaskel'lllja!an
2758: on osaltwan lmrottanut tarvittaNan suostunnan määrää.
2759: Toiselta puolen Eduskunnan myös täytyy oHa estee•tön
2760: merkitseJmään laskelmruan määnämhoja niitä tarkoituks~a
2761: varten, joiden huomioon ott3Jm:ista Eduskunnan mielestä
2762: ei olisi lykättävä toistaise~ksi. Hallitsijan harkinnan va-
2763: rrussa sitten on, pannwan!ko nämä menoerä;t lopulliseen raha.-
2764: sääilJtöön.
2765:      Mitä Hallituksen laskelman tulopuoleen tulee, käsittää
2766: se enimmäHä osalta eriä, joiden suuruus ei ole lopullisesti
2767: mäJärätty verolakien tahi muiden asetusten kautta, vaan
2768: mitkä on joka vuodeksi laskettava tilastollisilla tahi talou-
2769: dellisilla perusteilla. Mainittavia eroavaisuuksia ei l•as-
2770: ·lrelma tietenkään voi näyttää muihin 1kuin suurimpiin tulo-
2771: luokkiin n:ruhden, jo~hin, niin•kuin etusijassa tullituloihin
2772: ja kruununmetsäin ·tuloihin, liikeolot vaikuttavat. On ym-
2773: märrettävi·ssä, että Hallitus yleensä laskee tulot pikemm~n
2774: lii:an alhaisiksi kuin lii•an korkeiksi. Eduskuntakin on ot-
2775: tanut huomioon tämän säännön, mutta kuitenlkin katso-
2776: 4             1912. -     V. l\1. -   Esitys N:o 1.
2777: 
2778: nut asia;kseen korottaa Hallituksen laskemia tulomääriä,
2779: milloin Hallituksen !,askelma on näyttänyt liian al-
2780: haiselta. Mutta että Eduskuntakin tässä kohden on nou-
2781: dattanut suurinta varovaisuutta, näkyy seuraavasta tau-
2782: lukosta.
2783: 
2784:                         Valtiorahaston tulot:
2785:                            1908       1909        1910       1911
2786: Hallituksen budjettiesi-
2787:   tyksen mukaan .... 6(},432,000 74,083,600 76,710,400 80,134,400
2788: Eduskunnan budjetti-
2789:   laskelman mukaan . 71,302,000 73,685,400 79,048,400 85,809,400
2790: Todellinen tulos vuo-
2791:   sitilin mukaan .... 79,600,612 80,812,542 86,943,368 91,571,182
2792: 
2793:     Nämä numeroluvut osottav3.1t, eJttä siJ.lä Ha1li11JUJ~n las-
2794: kelman rtarkastamiseUa, min:kä EduSIJrunta perustuslain mu-
2795: kaan tbo.ilmittaa, on suuri lk:äytännölline:nlkin merkitys. Täs-
2796: täkään syystä ei Senaat,in olisi pitänyt panna 1912 ja 1913
2797: vuoden budjetin järjestelyä koskev·ain amnollisten esitys-
2798: ten ehdotuksiin lausuntoja, joiden mukiruan Ed:U!Skunnan
2799: tulisi katsoa Hanituksen budjettilruskelmaa järkähtämät-
2800: ,tömäksi ja muuttumattomaksi.
2801:     Mi,ssä mwärin Eduskunnan hyvä,kJsymä budjebti velvoit-
2802: taa Hallitusta lopullisen ra:hrusäännön laatimisessa, on
2803: kysymys,johon on perustuslaeissa säädettyjen periaat-
2804: teiden mukaise~Sti yl,eispiirtein v'astruttu EduSkuml!llm edellä
2805: main:Utussa rul1a.mailsessa kil1je1mä.ssä rtoUJkokurm 23 päiväiltä
2806: 1911 (s. 7) ja joka ei siis tä<ssä ,ki!Jipa:a uudistettua selvitystä.
2807:     Val1tiovarainvalio~kunta on >täyttäessään teht::vcäänsä
2808: esillä olevaan avmolliseen esitykseen N :o 1 näJhden nou-
2809: dattrunut samrua lakiin perustuva~a menettelyä kuin edel-
2810: lisiUäJkin valtiopäivi.Uä.
2811: 
2812: 
2813:    ArmoUisessa esityksessä sanotaan, että valtiorruhastosta
2814: on siirrettävä 11,950,000 markkaa sotilasrahastoon, jotta
2815:                        Budjetin järjestely.                            5
2816: 
2817: ·tästä rahastosta voi·baisi•in suoriti:Jtaa 14,000,000 maTikrun ·ll!pu-
2818: maksu Venäjän valtakunnanrll!hastoon ,Suomen Suuriruh-
2819: tinaanmaan asukasten mieslmht,aisen asevelvollisuuden si-
2820:  jasta". Edelleen sanotaan, että vaUiorllihaston varat, ,erit-
2821: täinkin ylempänä mainitun sotilasrahastoon - siirron
2822: vuoksi, eivät riitä kaikkien rahasäänitöön sisä,Ityvien meno-
2823: jen suorittamiseen, j.a sentähden rtäy.tyy Hahlituksen pyytää
2824: Eduskunnalta suostuntaa". Täten on Hallitus rtunnustrunu,t,
2825: että ,apumaJklsu valtakunnan111ruhastoon" on olJ.111t varsinai-
2826: sena 1syynä suostu1rman pyytämiseen. Mutta on havaittu so-
2827: piVill!illlillaiksi ,lukea suostnntaraha,stoon" moniaita muunlLaa-
2828: tuisi·a määrärahoja lmikkia:an 12,708,200 ma,rMma. Tähäm.
2829:  menettclyyn ei kuitenkaan ole tuJkea pernstuslaiMa, sillä
2830:  viiuneksi mainit·ut me:nl()lt, jotka kaikki t.arkoittruvrrut mll!an
2831:  hyötyä ja parasta sekä osit,t.ain perustuvrut voimassa oilevilln
2832:  lainsäärililöklsiin, oE'si roi•tu Hallitsij,an ·päätö1ksen mu-
2833:  karan, ilman Eduskunnan eri,tyistä suostumusta, merikirtä
2834:  rllihasääntöön, mikäli vakinaisia valtion tuloja niihin riitä-
2835:  täisi, jota vastoin edellä mainit1tua apuma,h:sua Keisariikun-
2836:  nrun val,t,akunn:anraha.stoon ei voi la:illisesti panna Suomen
2837:  menosäännöstä m3Jksett,avaksi, koskia Keisarin ja Suuriruih-
2838:  tinaan sekä Eduskunnan yhtäpitävän päätöksen mukaan
2839:  annettua 1a.inmääräystä ei ole .sellaisen ,tJoimenpirteren perus-
2840:  tukisena.
2841:      Erinäisissä alamaisissa esityksissä, viimeksi tou:lmlmun 23
2842:  päivänä 1911 ihyväJiisymässä vastauskirjelmässä ihuh·tikuun
2843:  7 päivänä srumll!a vuotta ·annet1tnun armoltliseen esitykseen
2844:   N :o 9, on Eduskunta se:ikkaperäisB~sti osottanut, mitä perus-
2845:  tuslaki säätää Suomen •so,twlai1toksest•a j·a missä järjestyk-
2846:  sessä ,täJhän kuuluvat a1siat on ·1-aiHisesti käsilt·el•t'ruvä. Siten
2847:  esi1tet,tyyn selvi,tykseen vii,t.aten Valiokunta ka't'soo se.urrua-
2848:  v,an y leispiinteiselll esi'tJi~sen rii:ttä vän v;alai,sema:an tiirrnäln
2849:   asian oikeudellista puolt1a.
2850:      Suomen sO'ta:väkeä ase,teta·an niiden pe1.1us1teitten mukiruan
2851:   ja siihen määrään, kun Keisarin ja Suuri.ruhtinaan sekä
2852:  Eduskunnan yhtäpitä Viän päätöksen mukaisesti rannetun
2853: 6            1912. -    V. M. -     Esitys N :o 1.
2854: 
2855: l·ain ikaUJtta on määrrutty. Aloteoi1keus 'tämän 1ai.insäädännön
2856: O!la11a on HruUitsijruRa yli!sin.
2857:      Suomen sotaväen pääillystön, ,rulipääJlystön j1a miehistön
2858: muodost1avat Suomen kall1Sa1aioot.
2859:      Hallitsija määrää, SenO!altin esityksesbä, sotavoi:mam ko-
2860: koonpO!non ja jaklautxuJIDisen eri ,O;Sel,ajien kesken sekä sen
2861: rauhana]lro:isen 'sijo]tulksen tä:män ma•an eri lwänei!hin.
2862:      Sotavä'en 11auihanai:kainen mieslUJlm mäJäJräitään Edlus-
2863: kunnrun ,suostUIIDuksella. Keisari j·a Suuriru'hitilll!M määrää
2864: sotruväen varnstuiksen ja ylläpidon. EduskUJnrta osotta'a so-
2865: tilasrahaston ikii,y,tettä:vissä o'levien V1arojen 'lisä'ksi tähän
2866: tar1koitukseen tarvirtltav:a,t varO;t. Va1tiorahO!Ston v:aooja ei
2867: siis Eduskunnan suostumukootta voi käy1;tä;ä sotilasbudjetin
2868: ilOODOi!hin.
2869:      Perustuslainmuli!aisessa järjestyksessä sääJdettyä, 27
2870: päiväinä joulUJli!uUJba 1878 annettua .wseve:lV'olilisuusLakia ei
2871:  ole v:o:i:tu oikeudellisella päitevyydellä ik:UiffiOiba 12 päivänä
2872:  heinäJkuuta 1901 annetulla juJ.istuskirjalila ja asevelvolli-
2873:  suUBlailla, joka jäilkimäinen VO!stoin mainittua järjestystä
2874:  on annettu hallinnollista tietä. Vastamainitun asevelvolli-
2875:  suusmääräyli!sen soveltaminen kohtasi sentähden bkiin pe-
2876:  rustuvaa vastarintaa., josta oli seurauiksena sen soveltami-
2877:  sen keskeylttäiminen j·a v:ä:häsen myöhemmin sen kumoami-
2878:  nen mavraskuun 4 päivänä 1905 annetun armollisen juHs-
2879:  tuskirjan kautta.
2880:      Kun sillä välin Suomen sota vä;ki oli hJajoitetJtu, vaa-
2881:  d]ttiin ik:olmena vuonna eli vuosina 1905-1907 sll!Oriltet-
2882:  tavuvksi .apumaksu Venäjän vdtrukunnanrruhastoon soti1rus-
2883:  tarpeita vmien. Eduskunta, joka •katsoi tämän väliaikai-
2884:  sen järjestelyn johtavan sotilaskysymyksen järjestrumiseen
2885:  uudelleen as:i!anm(U!kaisten suomalaisten binsäädäntötoi-
2886:  menpite:itten ·kautta, suostui vuosina 1905 ja 1907 suori.t-
2887:  f,O!maan puheenalaista apumll!ksua 10,000,000 marlkkaa itse-
2888:  kunakin vuonna 1905, 1906 ja 1907. Jälkimäiseen asiasta
2889:   tekemäänsä päätökseen Eduskunta liitti anomuksen tar-
2890:  peellisen l:ainsäädäntöalotteen tekemisestä sotiJaskysymyk-
2891:                     Budjetin järjestely.                        7
2892: 
2893: sen lopulliseksi järjestäimiseksi. Mut•ta trumän anomuksen
2894: onnistui yhtä väihän kuin Senruatin samassa tarkoituksessa
2895: te1kiemän aJistwksen sruavuttaa armollista suostumusta.
2896:     Lokakuun 7 päivänä 1909 ·annettu ·armoHinen julistus-
2897: kirja, jossa perustuslakien säännö1kset kokonaan syrjäytet-
2898: tiin, sai aikaan uuden ristiriidan tässä asiassa. Tosin Edus-
2899: kunna:He sam:ana päivänä annettiin armoHinen esitys, jossa
2900: •pyydettiin .suostuntrua esityksessä määrätty summa vuosi
2901: vuodelta ikohoav·an sotilasvemn suorittwmiseksi Keisarikun-
2902: na1le. Mutta kun effi,tys rakentui ed~Hä mainitun j uli:stus-
2903: kirj:alll perustuslain:vastJaisriin mää·räyiksiin, oli Edusknmnian
2904: mahdoton se1laisi1lla pe:t"illi9teiHa m~ötävaiikutta;a sotilasky-
2905: symyksen rrutkaisuun.
2906:      Ristiriita ei ole voinut tasoittua sen kautta, että asia
2907: sittemmin on ann-ettu käsiteitä väksi venäläisessä lainsää-
2908: därntöjärjestylmessä. Loikaikuun 7 päivänä 1909 annettu
2909:  julistuskirja oli suomalainen lainsäädäntöasiakirja, jolta
2910: puuttui oikeudellinen pätevyys, koska se sisälsi määräyk-
2911: siä, joita ei voi laillisesti antaa Eduskunnan suostumuk-
2912: setta. Kesäkuun 17j30 päivänä 1910 annetussa venäläi-
2913: sessä laissa tosin sanotaan, että Suomen kansalaisten ase-
2914:  velvollisuutta ja muita sotilaallisia velvollisuuksia koske-
2915:  vat kysymykset ovat Keisarikunnan lainsäädäntöelimien
2916:  ratkaistavia. Mutta kun mainittu laki, joka tarkoittaa pe-
2917:  rinpohjaista muutosta Suomen perustuslakeihin, on annettu
2918:  Suomen Eduskunnan suostumuksetta, ei se, niinkuin yli-
2919:  määräisille valtiopäiville syyskuussa 1910 kokoontunut
2920:  Eduskunta on Keisarilliselle Majesteetille ilmoittanut, ole
2921:  Suomessa laillisesti pätevä eikä myöskään voi antaa oikeu-
2922:  dellista pätevyyttä sen nojaUa vahvistetuille laeille. Kulu-
2923:  van vuoden alussa annet·tu venäläinen laki, joka koskee
2924:  Suomen velvollisuutta suorittaa Venäljälle sotilasveroa niin
2925:  kauan kuin Suomen kansaJaiset ovat rvapautetut henikilö-
2926: .ko:htaisesta asevelvollisuudesta, ei sentäihden ole Suomen
2927:  kansaa velvoittava, vaan on se VJail:tiollista ylivoimaa vää-
2928:  rinJkäyttämällä tehty loulclmus Suomen oikewtta vastaa!Il.
2929: 8            1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
2930: 
2931:      Suuriruhtinaanmaan budjettiin ei voi ~,aillisesti panna
2932: muita määrärahaeriä kuin semmoisia, jotka on vahvistettu
2933: siinä järjestyksessä, mikä Suomen rahatalouteen nälhden on
2934: voimassa. Suomen kansan oikeuksien valvojana Eduskunta
2935: ei, Vrulio'kunnan mielestä, voi myötäv,aikuttaa lainvastai-
2936: sen määrärahan panemiseen budjettiin, vaan on velvolli-
2937: nen      budjettilaskelmasta    poista'mla,an  puheenalaisen
2938: 14,000,000 markan määrliisen sotilasveron. Onko tätä
2939: määrää pidettruvä kohtuullisena vaiko liian suurena, on
2940: kysymys, joka ei tässä yhteydessä aiheuta tutkimista.
2941:      Siitä lä.htien kun Suomi Keisarilkunnan kanssa yhdis-
2942: tettiin, on Suomen rahll!taloudeHinen ;j[,genäisyy,s niin v,al-
2943: tiomenoihin kuin vdtiotuloihinkin nähden Venäjän val-
2944: lan taholta tunnustettu. Eduskunnan täytyy, niinkuin
2945: lyhyesti jo onkin tehty viimeksi kuluneen maaliskuun 22
2946: päivänä hyväksytyssä Eduskunnan alamaisessa adressissa,
2947: pitää edellämainittu venäläinen sotilasverola:ki Suomen
2948: autonomian tuhoamiseen tähtäävän politiikan ilmauksena.
2949: Suomen kansan Eduskuntansa kautta käyttämä laillinen
2950: it~severoitusoikeus tulee syrjäytetyksi ja järjestetty ~valtio
2951: talous ktäy lopulta ma:hdottomaksi, jos Suomen budjettia
2952: rasiteta;an menoilh, jotka määrätään Keisarikunnan lain-
2953: säätäj ä:vallan päätöksillä.
2954:      Hallituksen budjettilaskelmassa on 80,000 martkan mää-
2955: räinen erä ,Korvausta valta'kunnan räntteriin Suomen
2956: Suuriruhtina;anmaan väestöstä Valtakunnanneuvostoon ja
2957: V ll!lta,kunnanduumwan valittujen jäsenten säädettyjen päi-
2958: värahojen ja ma±lkakustannusten menoista". Kun Suomen
2959: Eduskunta ei, niinkuin tiedoksi on saatettu, tunnusta kesä-
2960: 'kuun 17/30 päivänä 1910 annettua venäläristä lakia oikeu-
2961: dellisesti päteväksi eikä sentähden ole valinnut eikä valitse
2962: edustajia Keisarikunnan lainsäätäjäkamareihin, ja kun Ve-
2963: näjän valtakunnan räntterin suoritettavaksi ei niinmuo-
2964: doin tule senlaatuisia menoja kuin edellä on mainittu, ei
2965:  Senaatin olisi tullut budjettilaskelmaansa panna edelläsa-
2966: nottua korvauserää. ValtiovM~ainvaliokunnan täytyy bud-
2967:  jetti1askelmastaan poistaa sanottu määrär,aha, jonka pane-
2968:                      Budjetin järjestely.                         9
2969: 
2970: miseen Suuriruhtinaanmaan rahasääntöön ei ole laillista
2971: eikä todellista syytä.
2972:     Kun niin huomattava erä kuin aiottu 11,950,000 markan
2973: siirto sotilasrahastoon poistetaan valtiorahaston menolas-
2974: kelmasta, on tästä matemaattisena seurauksena, että syntyy
2975: ylijäämä, joka aiheuttaa kysymään, onko tarpeellista vuo-
2976: deksi 1913 osoittaa nykyisiä suostuntoja. Valiokunta on
2977: kuitenkin katsonut, että tähän kysymykseen on myöntä-
2978: västi vastattava. Siihen katsomatta että verot semmoiset
2979: kuin leima- ja mallasjuomasuostunta jo kauan ovat kuulu-
2980: neet maamme verojärjestelmään, joita ei olisi satunnaisista
2981: syistä laklm utetta va, on erittäin tär.k!eä tä, että erinäiset vii-
2982: me vuosina rahasäännöstä poistetut ylimääräiset määrä-
2983: rahat rvihdoinkin tulevat tarkoitustensa hyväksi ja että siis
2984: Hallitul"sen ehdottamia ylimääräisiä menoja me}koisesti li-
2985: sätään. Edelleen on Valiokunnan mielestä otettava huo-
2986: mioon, että kulkulaitosrahasto t·arvitsee lisävaroja. Todis-
2987: taisi huolekkuuden puutetta, jos tämän rahaston budjetti
2988: päättyisi vähäpätöiseen ylijäämään, vaikka kaksi uutta rau-
2989: tatierakennusta on Hallituksen ehdotuksen mukaisesti pää-
2990: tetty, ja paraikaa rakenteilla oleva Savonlinnan-Pieksä-
2991: mäen rata, joka osittain valmistuu 1913 vuoden kuluessa,
2992: vielä vuonna 1914 vaa•tii tuntuvia mä,ärärahoja. Tärkeätä
2993: niinrkään olisi että, Eduskunnan vuonna 1909 ensimäiseksi
2994: ohj.elmaan panema Iisalmen-Ylivieskan .rautatie viipy-
2995: mättä voitaisiin rakentaa. Jollei kulkulaitosrahastossa ole
2996: riittäviä ylijäämävaroja, voi uuden rautatielainan tarve
2997: käydä pakottruvaksi aikana, jolloin rah~markkinain tila on
2998: epäedullinen. Samat näkökohdat ovat aikaisemminkin ai-
2999: heuttaneet siirtämään melkoisia ylijäämävaroja valtiora-
3000: hastosta kulkulaitosrahastoon. Valiokunta on näistä syistä
3001:  katsonut asianmukaiseksi ehdottaa, että vuonna 1913 ylei-
3002: sistä valtiotuloista 9,000,000 markkaa siirretään kulkulai-
3003:  tosrahastoon.
3004: 10          1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
3005: 
3006: 
3007: 
3008: 
3009:      Kun Vdtiovarainvaliokunnan ny.t tulee ehd•ottaa, miten
3010: va'ltiomenojen suorittamiseen tarvitta·via varoj·a on hanki·t-
3011: tava, on Valiokunnan Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n mu-
3012: kall!n ensiksi arvioi·tava valtion menot vuonna 1913 ja sit-
3013: ten otettava harkittav.akseen, missä määrin vakinaisia val-
3014: tiovaroja on näiden menoj® suol'littll!ffiiseen k!äyrtettävissä,
3015: selffi lopuksi tehtävä ehdotus tarpeellisten Jisä;v;arojen hank-
3016: kimisesta.
3017:      Meno1a arvioidessaan on Valiokunta ottanut huomioon
3018: esityksen laskelmat ja tiedonannot sekä Eduskunnan
3019: määrämha-asioista •tekemät päätökset kuin myöskin asian-
3020: omaisista virkakunnista saadut lisätiedo.t. Seuraavassa se-
3021: lonteossa kosketeliaan yksityisiin meooeriin ainoastaan,
3022: milloin on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa muutoksia ar-
3023: moUiseen esitykseen tai erikoiset asianhaa,rat ovat antaneet
3024: siih@n aihetta.
3025: 
3026: 
3027: 
3028:                      Vakinaiset menot.
3029:    Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Ma-
3030: jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-
3031: omaisuus. - Tämän pääluokan menojen Loppusummaksi
3032: merkitään ·armollisen esitylksen mukaisesti 374,000 marrkkaa
3033: vaLtiorahastosta ja 56,000 markkaa sotilasrahastosta eli yh-
3034: teensä 430,000 markkaa.
3035: 
3036:    Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunnan päätöksen
3037: mukaan on valtiopäiväkustannukset vuodelle 1913 Laskettu
3038: kaikkiaan 700,000 markaksi.
3039:                    Budjetin järjestely.                    11
3040: 
3041:     Hallituslaitokset.        K enraalikwvernöörinkanslia.
3042: Eduskunta 1911 vuoden valtiopäivillä lasiki ryhmän menot
3043: vuodeksi 1912 yhteensä 366,000 mar:ffiaksi, mutta senallitin
3044: laatimassa 1912 vuoden rahasääntöehdotuksessa on nämä
3045: menot merkitty 371,700 marka,ksi d·a armollisessa esl!tyk-
3046: sessä vuodeksi 1913 otettu 372,000 ma!l"kkaa. Valiokunta,
3047: joka laskelmaansa on ottanut tarkoitusta varrten viime mai-
3048: nitun määrän 372,000 markkaa, viittaa siihen, m~tä ken-
3049: raaliikuvernöörinkansliasta on lausuttu Valiokunnan mie-
3050: tinnössä N :o 13. Muut pääluokkaan kuuluvat menot ote-
3051: taan esityksen arvion mukaan 2,680,000 markan määrään,
3052: ollen siis pääluokan kokonaissumma 3,052,000 markkaa.
3053: 
3054:    Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdis-
3055: tuvat hallinnonhaarat. - Lainvalmistelukunta. Menot
3056: tässä ryhmässä laskettiin 1911 vuoden valtiopäivrllä 59,000
3057: markaksi mutta ·armollisessa esityksessä ehdotetaan vuo-
3058: deksi 1913 ainoastaan 57,000 markkaa. Menojen alenemi-
3059: nen riippuu Lainvalmistelukunnassa tapahtuneista hen-
3060: kilömuutoksist,a, joten Valiokunta ehdotetun määrära-
3061: han on merkinnyt laskelmaans~t vuodeksi 1913.
3062: K uritushuoneet ja työvankilat. Eduskunta 1911 vuoden
3063: valtiopäivillä arvioidessaan tiimän ,ryhmän menoja vuo-
3064: deksi 1912 ei kannattanut palkkausten !lisäyksiin silloin va-
3065: rattua määrärahaa, vaan poisti sen laskelmastaan, joten
3066: määrärahoja tässä kohden otettiin laskelmaan tasaluvuin
3067: 1,750,000 markkaa. Vaikka kuritushuoneille ja työvanki-
3068: loille sen jälkeen armollisen asetuksen kautta lokakuun 4
3069: p :Itä 1911 vahvistettiin uusi palkkaussäärutö, jonka muk.11;an
3070: uusia virkoja asetettiin ja erinäisille virkamiehiHe ja muu-
3071:  tamille palvelusmiehille myönnettiin parannettuja palkka-
3072: etuja, eivät tämän ryhmän määrärahat 1912 vuoden raha-
3073: sääntöehdotuksessa kuitenkaan nousseet korkeampaan
3074:  määrään kuin 1,729,800 markkaan, ollen siis 20,200 ma,rk-
3075: kaa Eduskunnan },asikemaa määrää pienempi. Armolli-
3076:  sessa esi1tyksessä on nyt puheenaoleva·a tarkoitusta vlliTten
3077:  lasket,tu vuodeksi 1913 1,750,000 markkaa. Siihen nähden
3078: 12          1912. -    V. M. -    Esitys N:o 1.
3079: 
3080: että kuritushuoneissa ja ·työvankiloissa uusi ruo'ka.järjestys
3081: on aiottu ottaa käytäntöön, on Valiokunta korottanut mai-
3082: nitun määrän 30,000 markalla, joten laske1maan vuodeksi
3083: 1913 on merkitty 1,780,000 markkaa tarkoitusta varten.
3084: - Läänin- ja kihlakunnanvankilat. Tämän ryhmän me-
3085: not las~ettiin 1911 vuoden valtiopäivillä 1,119,000 mar-
3086: kaksi, mutta otettiin 1912 vuoden rahasääntöehdotuksessa
3087: 1,161,700 markan määrään syystä, että rylhmän menot oli
3088: laskettu liian alhaisiksi. Vuonna 1911 nousivatkin puheena-
3089: olevat menot 1,154,000 markkaan ja kun tätä menojen nou-
3090: sua vankimäärän lisääntymisen johdosta yhä vielä on odo-
3091: tettavissa, on Valiokunta , huomioon ottaen myös, että
3092: läänin- ja kihlakunnanvankiloissakin uusi ruokajärjestys
3093: otettanee käytäntöön, laskenut nämä menot vuodeksi 1913
3094: 1,232,000 markaksi. Muut pääluokan menot merkitään esi-
3095: tyksen .arvion mukaan 2,456,000 markan mää,rään, ja on
3096: J?ääluokan loppusumma siis 5,525,000 markkaa.
3097: 
3098:     Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
3099: - Kihlakuntain hallinto. ~ä,tä tarkoi·tusta rva11ten on 1912
3100: vuoden rahasääntöehdotukseen otettu määrärahoja yh-
3101: teensä 2,476,300 markkaa, ja ehdotetaan a~mollisessa esi-
3102: tyksessä mainittua mää>rää korotettavaksi vuodeksi 1913
3103: 50,700 markalla osi,ttain maaseutujen poliisikonstaapelien
3104: palkkaetujen parantamista varten, osittain vakinaisten j·a
3105: ylimääräisten poliisimiesten lisäämiseksi. Koska puheen-
3106: alaista ,ta·rvetta ei ole armollisessa esityksessä ilähemmin
3107: peDustel,tu, on Valiokunta 1siihenkin nähden, että kunnollista
3108: poliisilaitosta ei voida saada yksinomaan palkkaetujen pa-
3109: rantamisella ja poliisimiesten lisäämisellä, ha,v·ainnut
3110: syytä olevan alenta'a sanotun korotuksen 20,000 markaksi,
3111: joten tämän ryhmän menot on laskeilmaan merkitty
3112: 2,497,000 markan määrään.- Kaupunkien poliisilaitokset.
3113: Eduskunta 1911 vuoden valtiopäivillä laski menot kaupun-
3114: kien poliisilaitoksia varten vuodeksi 1912 3,300,000 mar-
3115: ka'ksi, mutta 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen otettiin
3116: nämä menot 3,666,850 maTkan määrään, johtuen pääasialli-
3117:                      Budjetin järjestely.                       13
3118: 
3119: sesti siitä, että poliisilaitoksen uudelleen jäl1jestli!mistä va;r-
3120: ten muutamissa pienemmissä kaupungeissa krutsottiin tar-
3121: peelliseksi korot,taa menosääntöön po'liisivoiman vruhvista-
3122: miseksi otettua 1,600,000 markan tilapli!istä määrärahaa
3123: 1,800,000 markan määrään. Tämän johdosta Oill myös ar-
3124: molliseen esitykseen liirtettyyn lruskelmaan mel"lritty vuo-
3125: deksi 1913 3,667,000 markkaa. Tosin olot muutamien kau-
3126: punkien poliisilaitoksissa viime aikoina ovat huononemiR-
3127: taan huonontuneet, mutta kun tämä johtuu muista syistä
3128: eikä poliisivoiman riittämättömyydestä, ei Valioikunnan
3129: mielestä ole syytä puheenaolevan tilapäisen miilärärahan
3130: korotukseen, johon nähden ja kun todelliset menot kau-
3131: punlkien poliisilaitoksia varten vuonna 1911 nousivat
3132: 3,484,000 markkaan, V aHokunta on ka:tsonut 3,400,000
3133: markan suurUJisen m:äävffil"ahan riittäV!än vuodleksi 1913,
3134: joka määrä ,siis on merki1tty v;a;Iiokunnan laslrelma;w. -
3135: Lääkärinhoito maalla. Avmolli,sessa esityksessä on va.ltio-
3136: vahaston laekelmaan vuodelle 1913 otettu määvämhoja v:al-
3137: tioavun antamiseksi kunnanlääkärioo palk:roBJamista V'arlen
3138: ainoastaan sikäli kuin sel1aisia apmahoja jo on asian-
3139: omaisille V!!Jkuutettu 1913 vuodoo ·tBJmmikuun 1 päiV'än
3140: jälkeiseksi ,ajaksi. Jot,ta apuvaihtoja edelleenkin voitai-
3141: siin myönJtää niillekin kunnanlääik!ä.vipiireiHe, luvu:Ltaan
3142: 119, joille aikaisemmin myönnettyjen apur-ahain sBJantiaika
3143: on vuonna 1911 kulunut tahi vuonna 1912 kuluu umpeen,
3144: tarvi,taan vuonna 1913 179,500 markan suuruinen lisämää-
3145: vämha, jonka ohessa osaksi uusien .apU'raJhain antamiseen,
3146: osaksi vanhain lisäämiseen olisi määrättävä ar-violta 30,500
3147: markkaa. Avmollisessa esityksessä on tästä syystä otettu
3148: puheenalaista rtavkoitust~a vavten 210,000 mavkan määrä·
3149: raha, joh valtior-ahaston tilaan nähden on pantu halli-
3150: tuksen ehdottamaan suos,tuntavahaston budjettiin. Edus-
3151: kunta on jo 1911 vuoden valtiopäivillä vastauksessaan ar-
3152: molliseen esitykseen, joka koskee vavojen hankkimista nii-
3153: hin .tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät ditä,
3154: esittänyt ne budjettioikeudelliset syyt, jotka estävät hy-
3155: väJksymästä avmoUisessa esityksessä esiintyvää käsitys-
3156: 14          1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
3157: 
3158: kantaa kunnanJäälkä:rien pallill:aamista varteru annetun val-
3159: tioavun suorittamistavasta. Tämän johdosta ja kun bud-
3160: jetin kahtiajako edellämainitulla tavalla siis ei ole sopu-
3161: soinnussa tässä suhteessa voimassa olevien säännösten
3162: ka:nJSSa, on mainittu määrä 210,000 markkaa, joka Valio-
3163: kunnan mielestä on tarko~tukseensa tarpeellinen, laskel-
3164: massa merkitty täJhän ryhmään, johon se asiallisesti
3165: kuuluu, joten ryhmän lqppusumma on noussut 680,000
3166: markkaan, - Muita lääkintölaitoksen menoja. Tähän
3167: ryhmään kuuluvia menoja arvioidessaan Valiokunta on
3168: ottanut huomioon armollisessa esityksessä siv. 3, 4 ja 5
3169: mainitut 400,000 ntar!kikaa, jaettavaksi tasan tuberku-
3170: loosin vastustaruisyhdistykselle ja keräystoimikunnalle
3171: vähävaraisten keuihkotautisten hyväksi, minkä määrärwhan
3172: Eduskunta jo 1910 vuoden valtiopäivillä on hyvitksynyt,
3173: ollen siis ryhmän [oppusumma 99'7,000 markkaa.- Paino-
3174: asiain ylihallitus ja painoasiamiehet. Viit•aten siihen, mitä
3175: jo useilla valtiopäivillä on huomaute·ttu tämän laitoksen
3176: tarpeettomuudesta sen jälkeen kuin painovapaus elokuun
3177: 20 p :nä 1906 annetulla laiUa on taatrtu, ei Valiokunta, joka
3178: puolestaan ei olB hyväksynyt tätä menoerää, kuitenkaan ole
3179: katsonut voivansa poistaa sitä, vaan on laskelmaansa mer-
3180: kinny•t m'äärärahoja armollisen esityksen mukaisesti 155,000
3181: markkaa. -Muut pääluokan menot otetaan esityksen ar-
3182: vion muikaan 6,'771,000 markaksi, ja on pääluokan loppu-
3183: summa siis 14,500,000 markkaa.
3184: 
3185:   Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
3186: nonhaarat.- Muita tullilaitoksen menoja. Viime vuoden
3187: valtiopäivillä laskettiin nama menot 'VUodeksi 1912
3188: 1,109,000 markaksi, mutta 1912 vuoden rruhasääintöehdotu:k-
3189: sessa ovat sanotut menot otetut ainoastaan 1,017,300 mar-
3190: kaksi. Armdllisessa esityksessä ehdotetaan vuodeksi 1913
3191: 1,118,000 markkaa siilhen nähden, että puheenalaisessa lai-
3192: toksessa yhä lisääntyvä työmäärä vaa•tii vuosittain uusien
3193: virkojen ja .toimien perus,tami·sta. Mainittua puutetta ei
3194: tosin ole armollisessa esityksessä lähemmin perusteltu,
3195:                    Budjetin järjestely.                    16
3196: 
3197: mutta koska menot tässä eyhmässä jo vuonna 1911 nousivat
3198: 1:036,000 markkaan ja tullilaitoksen kehitys todellisuu-
3199: dessa vaa~tii uusien virkojen perustamista vuos1ttain, on
3200: V aliokunt,a, huomioonottaen myös, että luotsilaitoksessa
3201: tap8!htuneet muutokset ovat omansa lisäämään tullilaitok-
3202: sen menoja, katsonut syytä olevan korottaa 1912 vuoden
3203: rahasääntöön otettuja määrärahoja 50,000 markalla ja siis
3204: laskelmaansa tarkoitusta varten merkinnyt 1,068,000 mark-
3205: kaa. - Leimakonttori. Tämän menoryhmän muodostavat
3206: kannanrto- ja tarkastuskustannukset leima- ja pelikortti-
3207: suostunn:asta. Näiden verojen suorittamisesta vuonna 1913
3208: on Valiokun~ta erityisten armollisten esitysten johdosta
3209: antamissaan mietinnöissä N :o 5 ja 2 tehnyt ehdotukset,
3210: johon nähden Valiokunta on tähän ottanut määrärahoja,
3211: esityksessä siv. 3 arvioidun määrän 280,000 markkaa. -
3212: Muut pääluokkaanJ kuuluvat menot ova,t mertkityt Valio-
3213: kunnan laskelmaan esityksen arvion mukaan 2,628,000
3214: markaksi. PäiiJluokan loppusumma siis on 3,976,000
3215: markkaa.
3216: 
3217:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
3218: rat. - Revisionikonttori. Tähän ryihmään on lisruttävä
3219: sotilasrahastosta maksettava oikaisuprosentti 500 markkaa
3220: sekä suostunta- ja sotilashuonerahastoista menevät samail-
3221: laiset menot 200 ja 100 markkaa, ollen siis ryhmän menot
3222: yhteensä 97,800 markkaa.- Muita metsähoitolaitoksen me-
3223: noja. Valiokunta on mietinnössään N :o 13 ehdottanut,
3224: että asunto-olojen, ruokata varainhankinnan, terveydellisten
3225: ynnä muiden työolojen parantamiseksi niissä <töissä, joita
3226: kruununmetsissä toimituttavat yksi,tyiset puutav:ar.aliiklreen
3227: harjoittajat, ryhdyttäisiin Valioikunnan esittämiin toimen-
3228: piteisiin sekä että tarpeellinen valvonrta tässä suhteessa
3229: järjestettJäisiin. Nykyisin ei voida ta11kalleen laskea, pal-
3230: jonko määrärahoja tarvittaisiin tästä johtuvien menojen
3231: suor~ttamiseksi, mutta aluksi kumminkaan puheenaolevat
3232: menot eivät vaatine suurempia määriä, kuin että ne voidaan
3233: suorittaa tällä kohdalla oJevi,sta m:äarärahoista. 'Vailio-
3234: 16              1912. -      V. M. -       Esitys N:o 1.
3235: 
3236: lrunta sen tähden ei ole havainnut syytä olevan korotta;a
3237: tämän ryhmän määrärahoja, vaan on laskelmaan merkin,_
3238: nyt ne armollisen esityksen mukaisesti 3,906,000 markaksi.
3239: - Muut pääluokan menot otetaan armollisen esityksen
3240: mukaisesti 1,869,000 marka;ksi, ja on pääluokan loppu-
3241: summa siis 5,872,800 marklma.
3242: 
3243:     Sotilasmenoja. - Meno ja sotilastarpeisiin. Niihin
3244: syihin- nähden, mitä Valiokunta on siv. 5-8 esiinltuonut,
3245: ei Valiokunta ole voinut varata märurämhaa apumaksun
3246: suorittamiseksi Venäjän valtaJkunnanrafuastoon Suomen
3247: Suuri,ruhtinaan:maan asukasten mieskohtaisen asevelvolli-
3248: suuden sijasta, jonka tähden laskelmasta on poistettu esi-
3249: tyksessä olevat 14,000,000 markkaa. -Erinäisiä määrära-
3250: hoja. Tähän kuuluvat esityksen siv. 19 mainitut 6,000
3251: markkaa kenraalikuvernöörin käyttövaro,ja ja esityksen siv.
3252: 45 merkityt 149,000 markkaa eli siis yhteensä 155,000 mar1k-
3253: kaa. - Kun muut pääluokan menot otetaan esityksen mu-
3254: kaisesti 62,000 markan määrään, nousevat kaikki nämä me-
3255: not yhteensä: 217,000 markkaan.
3256: 
3257:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
3258: nonhaarat. - KansakoUlujen valtioavustus. Truhän on
3259: otettu seuraavat Eduskunnan päättämä;t määrärahat :
3260: 
3261: Apumaksu ka;ll!punkien kansakoululai-
3262:  tokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 1,870,000 : -
3263: Apumaksu maalooska;nsakoulUJjen var-
3264:  sinaisen opett.ajiston palkkaamiseen                              4,150,000: -
3265: Apumaksu opett,ajain ja opettaJjata:r:ten "
3266:  pwlkkwamiseen mies- ja naiskäsitöi-
3267:  den opetusta varten .............. .                                156,000:-
3268: Määräiraha paHmnJko:r:Oituksiin maalais- "
3269:  kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
3270:  tolle ............................. . " 1,180,000 : -
3271:                                                       Smk. 7,356,000:-
3272:                         Budjetin järjestely.                             17
3273: 
3274:    Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tähän ryhmään
3275: kuuluvat seuraavwt Eduskunnan päiiltJtämät mäå!rärahat:
3276: 
3277:  Kansakoulutalojen ja käsityi:ilhuoneisto-
3278:    jen rakentamiseen maalruiskuntiin . . Smk. 1,500,000: -
3279: Kirjastoja va11ten m111alaiskansakoulujen
3280:    sekä pikku- ja kiertokoulujen opet-
3281:    tajille ja opettajwttarille . . . . . . . . . . ,                30,000:-
3282: .Maalaiskansakouluj en                 jatkokursseja
3283:    varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,  110,000:-
3284:  Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
3285:    koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,      30,000:-
3286: Havaintovälineiden hankkimiseksi
3287:    maa:laiskansakouluihin sekä havain-
3288:    to- ja opetusvälineiden hankkimi-
3289:    seksi :karrsanopistoihin ............ .                         100,000:-
3290:  Yliopistollisten jatkokurssien <toimeen- "
3291:    panemiseksi kansakoullllnopetJtajiJ.le
3292:    ja -opettajattarine ............... .                            80,000:-
3293: Koulutarpeiden ostoon maalaiskansa- "
3294:    koulujen oppilaille ............... .                           400,000:-
3295: Kansanlastentavhain kannattamiseksi .                            " 100,000:-
3296: .Maalaiskansakoulujen va·rattomien op-                           "
3297:    pilasten ravinto- ja varutetusavuksi ..                         150,000:-
3298: .Ma;alaiskuntien ylläpi•tämien pienten- "
3299:    lastenkoulujen avustamiseksi ...... .                           100,000:-
3300: .Maalais:kallSa!kouluj en ·Oippilaskirj lllsto- "
3301:    jen avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . ,            25,000:-
3302:                                             ----------------
3303:                                                 Smk. 2,625,000: -
3304: 
3305:     Sen lisäksi on laskelmaan otettu armollisessa esi·tyksessä
3306: siv. 19 valtiorahaston menoksi m~rkitty 158,000 ma;:rkkaa.
3307: Menoryhmän loppusumma on näin ollen 2,783,000 markkaa.
3308:     Määrärahat yhteis,kunnallista valist-ustyötä varten. Tä-
3309: hän ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan päättämät
3310: määrärahat :
3311:                                                                    2
3312: 18           1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
3313: 
3314: Kansanopistojen rakennusavuksi ...... Smk. 200,000:-
3315: Kansanopistojen avustamiseksi ja ·apu-
3316:   r.ahoiksi näiden opistojen V·arattomille
3317:   oppilaille ........................ .    360,000:-
3318: Luentokurssien kannattamiseksi ...... . "   50,000:-
3319: Työväenopistojen .avustamiseksi ...... . "  30,000:-
3320: Raittiustyön kannattamiseksi ......... . "  70,000:-
3321:                                               "
3322:                                             Smk. 710,000:-
3323: 
3324: 
3325:      Tähän on lisättävä armollisen esi·ty ksen si v. 19 valtio-
3326:  rahaston menoksi merkitty 184,000 markkaa, josta mää-
3327:  rästä 175,000 markkaa on kansanopistojen ynnä isäntä-
3328:  ja emäntäkoulujen ll!purahaa sekä 9,000 markkaa kirjasto-
3329:  neuvojain palkkaamiseksi. Tehdyn anomuksen johdosta on
3330: tähän ryhmään vielä otettu Eduskunnan edellisillä valtio-
3331: päivillä hyväksymä 70,000 markan suuruinen määräraha
3332: yleisten kirj.astojen hyväksi, josta määrästä 60,000 markkaa
3333: olisi jätettävä Kansalllvalistusseuralle suomenkieilisten ja
3334: 10,000 marklma ,Svenslm Folkskol1ans vänner" nimiselle yh-
3335: distykselle ruotsinkielisten yleisten maalais- ja kaupunki-
3336: laiskirjastojen hyväksi. Ryhmän loppusummaksi saadaan
3337: niinmuodoin 964,000 markkaa.
3338:     Tieteen ja taiteen kannattamiseen kuuluvia menoja ar-
3339: vioidessaan ei Valiokunta ole pitänyt· asianmukaisena läh-
3340: teä yksityiskohtaisesti tarkastamaan •tässä kohdassa esitet-
3341: tyjä tarpeita, vaan on ottanUJt hUJomioon armollisessa esi-
3342: tyksessä siv. 19 maini1tun määrän 370,000 markkaa sekä
3343: hyvä!ksynyt esityksessä suostuntarahaston budjettiin sijoi-
3344: tetun määrämhan 189,000 markkaa. Niinikään on laske1-
3345: maan otettu mää11ruraJh!lit Antellin kokoelmain hoi.toa var-
3346: ten 15,000 ma11kkaa. Tämän ryhmän menot nousevat siis
3347: 574,000 markkaan.
3348:     Eri'fliiisiä määrärahoja. Eduskunta on anomuksessa 28
3349: p :Itä toukokuuta 1910 pyytänyt, että vuodeksi 1911 myön-
3350: nettäisiin si veellisyystyön lmnnattamiseksi Helsingissä ja
3351: muissa suuremmissa kaupungeissa 50,000 markan määrä-
3352:                     Budjetin järjestely.                    19
3353: 
3354:  aha j.aertdla!VIaksi yksityisille turva- ja suojaJwdeiUe.
3355: Eduskunta otti 1911 vuoden valtiopäivillä saman maara-
3356: rahan laskelmaansa vuodeksi 1912. Kuitenkin on Hallitus
3357: poistanut sen ra.hasäännöistä, ja armoHisessa esityksessä
3358: ehdotetaan, että määräraiha olisi suoritettava suostuntara-
3359: hoista. Eduskunnan käsityksen mukaan budjetin larutimis-
3360: tavasta on Valiokunta, jonka mielestä mainittu määrämha
3361: edelleen on tarkoitukseensa •tarpeellinen, merkinnyt sen las-
3362: kelmaansa tälle ,kohdalle, johon se asiallisesti 'kuuluu. Kun
3363: tähän lisätään armollisen esityksen siv. 19 val<tiomhaston
3364: meno1ksi merki tyt 247,000 markkaa sekä 5,000 markkaa
3365:                 1
3366: 
3367: 
3368: 
3369: Helsingin palvelij.ataryhdistykselle sen ylläpitämän palve-
3370: lijrutarkodin kanmvttamiseksi vuonna 1913, saadaan ryhmän
3371: loppusummaksi 302,000 markkaa.
3372:     Muut menot tässä haEinnonhaarassa ovat armollisen
3373: esityksen mukaan yhteensä 10,991,000 markkaa, joten pää-
3374: luokan loppusumma on 22,970,000 markkaa.
3375: 
3376:     Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
3377: nonhaarat. - Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
3378: taloudelliset oppilaitokset. ·Siilhen nruhden, että Eduskuntta,
3379: käsiiteltyään anomusehdotUlksen, joka koskee ma·amiestalvi-
3380: kurssien j,a karjanhoito-oppilaitosten ylläpitämiseksi myön-
3381: nettävien määrärahojen korottamista, on päättänyt anoa,
3382: että paikallisest·a alotteesta syntyville uusiHe maamieskou-
3383: luille ja karjanhoito-oppilaitoksille annettaisiin apurahoja
3384: vaHion v•aroista, on ValiokUII1ta 1trunkoi,tusta varten laskel-
3385: ma•ansa merkinnyt ,t,asaluvuin 58,000 markkaa, jonka
3386: k.autta ryhmän menot nouseva,t 1,175,000 markkaan.- Ka-
3387: lastuselinkeino. Määrärahasta kalastuselinkeinon edistämi-
3388: seksi on myönnetty vaJ.tioapua pelastusasemien perusta-
3389: mista ja ylläpitämistä varten tuuliajolle joutuneiden kalas-
3390: tajien pelastamiseksi. Kun useampia tä!llaisia pelastusase-
3391: mia olisi tarpeen, korotettiin määrärahaa 1911 vuoden val-
3392: tiopäivillä 10,000 markkaa. Tätä korotusta ei kummin-
3393: kaan otettu 1912 vuoden mhasääntöehdotuikseen, jonka täh-
3394: den valiokunta on sen uudelleen merkinnyt laskelmaansa
3395: 20           1912. -   V. M. -    Esitys N :o 1.
3396: 
3397: vmodeksi 1913, joten ryhmän menot nousevat 316,000 mark-
3398: kaan. - Erinäisiä määrärahoja. Eduskunnan päätöksen
3399: mukaan on Vali(jkunta tällä kohden merkinnyt 120,000
3400: markkaa kotitalouskoulujen avustamista varten, ollen siis
3401: ryhmän menot 665,000 markkaa. - Muut puheenaolevan
3402: pääluokan menot oteta·an armollisen esityksen arvion mu-
3403: kaan 5,458,000 markan määrään, ollen siis pääluokan me-
3404: not yhteensä 7,614,000 markkaa.
3405: 
3406:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
3407: haarat. - Erinäisiä määrärahoja. Käsit,eltyään tässä yh-
3408: t.eydessä edustajaA. Fräntin anomusehdotuksen N :o 62 tei-
3409: den ~tekemiseen Lapissa myönnetyn 25,000 markan määrä-
3410: rahan ~korot.tam:isesta, on Valiokunta niillä syillä, mi.tä La-
3411: pinmaan ttaloudelHsten olojen tutkimista varten asetettu
3412: komitea mietinnössään vuodelta 1905 ja ·tästä mietinnöstä
3413: lausuntoa mtamaan asetettu neuvot.telulkomiJtea mietinnös-
3414: sään vuodel1ta 1908 ovat esittfunoot, ja varsinkin kun ~toimen
3415: piteistä olisi ·tuntuvaa hyötyä vaHåon metsrutaloudelle, ha-
3416: vainnut olevan syytä korottaa kyseessä olevan määrärahan
3417: anomukserrteki]än ehdottamruan määrään eli 100,000 mark-
3418: kaan. Tämän kautta nousevat ryhmän menot 890,000 mark-
3419: kaan. Kun muut hallinnonhaaran menot ovat armollisen
3420: esityksen mukaan 9,774,000 markkaa, on loppusumma tässä
3421: ha1linnonhaarrussa 10,664,000 markkaa.
3422: 
3423:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
3424: hallinnonhaarat. - Armollisessa es~tyiksessä on otettu
3425: määrära;hoja Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitusta var-
3426: ten 196,000 marlkkiaa, Luotsauspiirejä varten 608,000 mark-
3427: .kaa, Majakkalaitoksia varten 526,000 markkaa, Muihin
3428: luotsilaitoksen menoihin 1,118,000 markka·a ja M erenmit-
3429: tauskustannuksiin 191,000 markkaa. Siihen nähden, että
3430: Suomen luotsi- ja majakkalaitos helmikuun 13 (26) p :nä
3431: 1912 annetun armollisen määräyksen johdosta on sekä soti-
3432: laa'llisessa että hallinnollisessa suhteessa alistettu merimi-
3433: nisteriön alaiseksi ja niinmuodoin lakannut olemasta suo-
3434:                    Budjetin järjestely.                   21
3435: 
3436: malaisena laitoksena, ei enää ole olemassa laillista perus-
3437: tusta y1lämain~ttujen määrärahojen maksamiselle, koska ne
3438: eivät enää vastaa sitä tarkoitusta, jota varten ne aikanansa
3439: ovat myönnetyt. Valiokunta on sen takia, viitaten siihen,
3440: mitä Valiokunnan mietinnössä N X> 4 on esiintuotu, budje-
3441: tista poist:anut nämä määrärahat. Kuitenkin on ryihmästä
3442: J1fuita luotsi- ja maja/ekalaitoksen menoja eroitettu määrä-
3443: rahat yhteensä 375,000 markkaa jäänmurtajahöyrylaivoja
3444: varten syystä, että nämä laiv,at eivät ole luotsil>ai,tokseen
3445: kuuluvia. Kysymyksessä olev·a määräraha on sentähden
3446: viety ryhmliän Erinäisiä määrärahoja, joka tämän kautta
3447: on noussut 985,000 markkaan. - 111allasjumnain valmistuk-
3448: sen silmälläpito. Tähän pääluokkaan on otettava mallas-
3449: juomain valmistuksen t~arkastuksesta aiheutuvat menot,
3450: jotka ova~t armollisen esityksen mukaan 80,000 markkaa.
3451: - Kun muut pääluokkaan kuuluva:t menot merkitään a,r-
3452: mollisen esityksen mukaisesti 2,290,000 markaksi, on loppu-
3453: summa 3,355,000 markkaa.
3454: 
3455:    Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnon-
3456: haarat. -   Tämän pääluokan menot on Valiokunta
3457: merkinnyt laskelmaan      ~armollisen   esityksen muklaisesti
3458: 814,000 markaksi.
3459: 
3460:     Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraalikuvernöörin ja
3461: Keisarillisen Senaatin käyttövarat. VenäjMllirielisen sano-
3462: ma'lehden (Finljandskaja Gaseta) julkaisemista vll!rten
3463: maksettiin Suomen valtiovaroista ensi kerran vuonna 1899
3464: 45,000 markkaa, mutta sen jälkeen ainoastaan 30,000 mark-
3465: kaa vuosittain. Vuonna 1906 lakkautettiin sanottu mää-
3466: räraha, kunnes se uudelle.en otettiin 1910 vuoden :rah:a-
3467: stiäntöön. Myös 1911 vuoden valtiopä'iville annetussa
3468: armollisessa esityksessä, joim koski varojen hankkimistu
3469: vuodeksi 1912 niihin ,t,arpeisiin, joihin vakinaiset val-
3470: tiotulot eivät riitä, oli 'tämä menoerä huomioon otettu,
3471: mutta Eduskunta ei katsonut voivansa otta,a sitä las-
3472: kelmaansa, koska Suomen. v.altiovarain käyttäminen täl-
3473: 22          1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
3474: 
3475: laiseen tarkoitukseen ei ollut maan hyödyksi ja par-
3476: haaksi. Sanottu menoerä esiintyy kuitenkin 1912 vuoden
3477: rahasääntöehdotJuiksessa ja on se armollisessa esityksessä eh-
3478: dotettu makooutavaksi myös vuonna 1913. V1aliokunta ei
3479: edellämainitusta syystä ja kun mainittu lehti jatkaa toi-
3480: minta,ansa lainvastaiseen ja maal.lemme vihamieliseen suun~
3481: taan, ole katsonut voivansa ot,taa tätä määrärahaa !askel-
3482: maansa, vaan on poistanut sen, jonka kaUJtta ryhmän menot
3483: on 'alennet.tu 244,000 ma~kaksi. - Erinäisiä määrärahoja.
3484: - Asetuksiin tahi ennen annettuihin armollisiin määräyk-
3485: siin perustuvia tarpeita varten, joita menoarvioon ei ole
3486: erittäin merkitty, on ollut käytettä:vänä 400,000 ma.rkkaa
3487: vuonna 1909 sekä 600,000 markkaa vuosina 1910 ja 1911
3488: kumpaisenakin vuonna. Nämä menot nousivat vuonna 1909
3489: 1,011,000 markkaan, •vuonna 1910 1,088,000 markkaan ja
3490: vuonna 1911 907,000 markkaan. Syynä siihen, että menot
3491: näinä vuosina nousivat laskettua määrää melkoisesti suu-
3492: remmiksi, oli pääasiallisesti se seikka, että pU!heenaolevalle
3493: momentille tilitettiin erinäisiä valtiopäivävaaleista .aiheu-
3494: tuneita kustannuksia, ollen vuonna 1909 noin 502,000 mark-
3495: kaa, 1910 527,000 markkaa ja vuonna 1911 noin 304,000
3496: markkaa. Koska vuonna 1913 ei ole odotettavissa eduskun-
3497: tavaaleja ja kun muutrumat muutkin viime vuosina ma;kse-
3498: tut korvaukset ja menot tulevana vuonna eivät tulle kysy-
3499: mykseen, on Valiokunt·a katsonut aihetta olevan alen1taa
3500: kysymyksessä olevan määrärahan 400,000 markaksi.
3501:     Maaliskuun 17 p :nä 1904 myönnettiin silloisen kemaali-
3502: kuvernöörin esityksestä 100,000 markan määräraha venä-
3503: läisten kouluj,en asioita var1Jen kooraalikuvernöörin luo ase-
3504: ·tetun neuvottelevan komitean käytettäväksi !kenraalikuver-
3505: nöörin ta,rkemman osotuksen mul\;a;an ja säädettiin, että
3506: määrära;halla suådtet111ista menoistu oli senawtille ilmoitus
3507: annet,tava. Tämä määräraha on sen jälkeen ollut Suoonen
3508:  rahasäännössä samansuuruisena aina vuoteen 1910 asti,
3509: mutta 1911 vuoden rahasäännössä oli se korotettu 220,000
3510: markka.a,n, joka määrä myös ma1ksettiin tal'koitusta varten.
3511: Korotus johtui siitä, että wrmollisella määräykseUä
3512:                     Budjetin järjestely.                      23
3513: 
3514: heiniikuun 25 p :Itä 1911 on yllämainitun komiiean käytet-
3515: täväksi myönnetty, pai·tsi edel1ämainilttua 100,000 markan
3516: määrärahaa a) va!kituinen 305,253 ma,rkan 'V'Uotuinen mää-
3517: räraha, jdka kolmen vuoden kuluessa, laskootuna tammi-
3518: kuun 1 p :stä 1911, o:n nouseva sanottuun määrään, sekä
3519: b) väliaiiffiainen 252,400 markan määräraha, joka, luettuna
3520: samasta päivästä, on jaett&,va neljälle vuodeHe. Tämän
3521: johdosta on 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen otettu
3522: 366,602 markkaa tarkoitusta varten, joka määräraha ar-
3523: mollisessa esi1tyksessä on korotettu vuodelksi 1913 101,'751
3524: markkllia. ~aliokunta ei tahdo kieltää sellaisten toimen-
3525: piteitten merkitystä, joiden tarkoituksena on hankkia sivis-
3526: tystä maassa asuvalle venäläiselle nuorisolle, eikä olisi, V a-
3527: liokunnan mielestä, sopimatonta •avustaa kohtuullisilla mää-
3528: rillä venäläisiä yksityiskouluja, jotka vastaavat todellista
3529:  tarvetta, mutta olisi tässä tapauksessa noudatettava maas-
3530:  samme voimassa olevia, tilivelvollisuutta koskevia sään-
3531:  nöksiä sekä maamme kouluasetuksia, jotka säätävät kaiken
3532:  opetustoimen kouluylihallituksen huolenpidoksi. Niin ei
3533:  kuitenkaan ole asian laita näihin kouluihin nähden. Val-
3534:  tiovarainvalidkunta onkin 1911 vuoden valtiopäivillä mie-
3535:  tinnössään valtiovarain tilasta puheenaolevan määrärahan
3536:  myöntämisen johdos•ta lausunut, että valtiovarojen käyttä-
3537:  minen koulutoimen hyväksi, joka kdkonaan sivuuttaa val-
3538:  tion kannatusta nauttivan ope.tustoimen laillisen valvonnan
3539:  eikä käyttämistään valtiovaroista edes •tee tiliä Suomen vi-
3540:  ranomaisille, on vastoin vo~massa olevia asetuksia. Uudis-
3541:  taen tämän lausunnon on Validku11ta laskelmastaan pois-
3542:  tanut puheenal•aise't korotukset.
3543:     Armollisessa esi,tyksessä ·siv. 38 j1a 39 ilmoitetaan, että
3544:  senaattiin on osaksi aikaisemmin ja V!llrsinkin viime aikoina
3545:  saapunut .joukko esi..ty1ksiä ja hakemuks~a erinäisten virka-
3546:  miesten ja palvelij.ain palkkauJksi·en p.amntami•sesta. Saat-
3547:  taakseen syntyneet pallkarrj wrjestelyasirut y h:tenäisen käsit-
3548:  telyn alaisiksi, "'n sena.rutti asettanut komitean v·almistele-
3549:  maan ·tähän kuuluv:Ua .asioita ja lausumoo.n mielipiteensä
3550:  sekä puheiksi tu'lileiden korotusten suotavaisuudesta että
3551: 24            1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
3552: 
3553:  myöskin siitä, missä järjestyksessä j'a mistä ajasta alkaen
3554:  komitean puoltama;t korotukset pitäisi ja voitaisiin ottaa
3555:  kiäytäntöön, edellyttäen et1tä vuHiov,araston tila. t.Whän tar-
3556:  lwitukseen swllii ~ainoastaan asteit.tain usean vuoden kuluessa
3557:  lisääntyvän menon. Sillä ·aikaa on 1912 vuoden rahasäiäntö-
3558:  ehdotukseen otettu 300,000 markan ehdollinen määräraha
3559:  käytettäväksi, sitten\kun komit:ea on antanut lausuntonsa,
3560:  niiden palkkauksenparannusten osittaiseen toimeenpam.emi-
3561:  seen, jotka Hallitsija lmtsoo mruhdolHseksi vahvistaa. Edel-
3562:  ly,tyiksellä, että tämä palkanjärjestely ·tulee v,a,atimruan noin
3563:  miljoonan markkaa, on armdllisessa esityksessä vuodeksi
3564:  1913 mainittua järjestelyä varten otettu vuodeksi 1912 mer-
3565:  kityn mää,rämhan lisitksi vi,eläkin 300,000 marklr,aa. -
3566: Eduskunta on jo useina valtiopäivillä lausunut toivomuk-
3567:  sen, että, milloin ~tuntuVIWIIlpi palkkausmenojen lisäys on ky-
3568:  symyksessä, EduskunnaUe annettaisiin tilaisuus lausua
3569: !J;siasta mielipiteensä j,a ~ettei kokonaisten virka- ja palve-
3570: lusmiesryhmien palikkruuksi,a ai:nakaan vakina.isesti ikoro-
3571: tettaisi, ennenkuin vtirkiamiesolojen yleiselll ~ärjestelyn pe-
3572: rusteet ovat määrä,tyrt. Tämän johdosta ja !kun Eduskunta
3573: 1910 vuoden va:ltiopäivillä on pyytänyt virkamiesolojen
3574: 'tutkimista, jonka kautta virkamiehien :työ ja palkkasuhteet
3575: tulisivat sei:kkaperäisen tarkastulksen alaisiksi, ei Valiokun-
3576: nan mielestä ny~t ole syytä puoltaa kysymyksessä olev,a,n
3577: 600,000 mar'kan määrärahan hyväksymistä, jonka tähden
3578: se on V ruliokunnan laskelmasta poistettu.
3579:      Menat ryhmässä ,Erinäisiä miiärärahoja", kun niihin
3580: vi,elä :lisätään so:tilasral;mstosta 8Uoritettavat 15,000 ma~rk
3581: kaa topograafisia mittauksia varten Suomes8a, nousevrut
3582: tämän kautta 1,603,000 maTkkaan.
3583:      Muut pääluokan menot otetruan laskelmaan esityksen
3584: mukaisesti 1,745,000 markruksi, joten koko pääluokan menot
3585: ov,a't 3,592,000 markkaa.
3586: 
3587:     Eläkimitä ja yleisiä apurahoja. - Siviilivirkakunta.
3588: Viitaten siirhen, mitä siv. 20 ja 21 on luotsilaitoksesta lausut-
3589: tu. ehdotetaan, että luotsilaitdksen upseerien ja siviilivirka-
3590:                    Budjetin järjestely.                   25
3591: 
3592: miesten sekä luotsien ja. maj·akkapailvelusväen asettamista
3593: Yarten l'akkautuspaBmlle, otetaan ·tähän ryhmään 500,000
3594: markikaa, joten ryhmän menot nousevat 3,560,000 mark-
3595: kaan. ---i Eläkkeitä. Maalaiskansakoulujen varsinaisen
3596: opettajiston eläkkeet otetruan l.askelmaan Eduskunnan
3597: päätöksen perusteella 200,000 markaksi. -          Erinäisiä
3598: määrärahoja. Eduskunnan päätöksen mukaisesti mer-
3599: ldtään •tähän seumavrut määrärahat, nimit,täin kaupun-
3600: kien kansakoulujen opettajiston eläklreiksi 53,000 mark-
3601: kaa, sairaiden Imnsa;kou'lunopettajain j.a -opettajatar.ten
3602: avustamiseen 90,000 markkaa sekä kesävirkistyksen ·toi-
3603: mi•ttamiseksi varsinkin kesäsii11toloissa vamttomille, etu-
3604: päässä sairaille ja hei[mille •kansakoulu1a:psi'lle 50,000
3605: mavkikaa, ollen siis kyseenalaise•t menot yhteensä 192,000
3606: markkaa.
3607:     Esi.tyksessä arvioitniihin määriin otetaan tässä sotilas-
3608: huonerahastosta menevrut sotilaseläkkeet 610,000 ma1rkkaa
3609: sekii muut eläkkoot ynnä määrä- ja apurahat, joista valtio-
3610: rahasto vasta;a, yhteensä 988,000 markkaa. - Pääluokan
3611: loppusumma on niinmuodoin 5,550,000 markkaa.
3612: 
3613: 
3614:     Suomen rahasäännössä V·akinaisten menojen joukossa
3615: esiintyy ensi kerran vuonna 1911 määräraha korvaukseksi
3616: Venäjän vaHakunnanrahastoon Suomen Suuriruhtinaall-
3617: maan väestöstä Valtakunnanneuvostoon ja VaHakunnan-
3618: duumaan v·alittujen jäsenten säädettyjen päivärahojen ja
3619: ma•tk•akustannusten menoista. Armollisessa esityksessä
3620: ön tässä suhteessa vuodeksi 1913 merkitty SO,OOB mark-
3621: kaa. A:ikai•semmin esittäJmistään syistä ei Valiokunta ole
3622: ottanut mainit.tua määrärahaa laskelmaansa.
3623: 
3624: 
3625:    Armollisessa esityksessä siv. 23 on vakinais•ten menojen
3626: joukkoon pääluokkien ulkopuolelle merkitty 500,000 mark-
3627: kaa vuoden kuluess•a sattuvien lisämenojen suorittamiseksi.
3628: Kosk-a on ·tarkoituksenmukaista, että määiräraha arvaa-
3629: 26           1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
3630: 
3631: mattomia •tarpei,ta varten edelleen on budjetissa varattava.,
3632: on Valio•kunta, !huomioonottaen, että tämä määräraha 1911
3633: vuodlen v>altiopäivillä alennettiin 250,000 markaksi, mer-
3634: kinnyt Jaskelmaansa tarlro:i)tustm varten sa:mpm:suuruisen
3635: määr~irruhan eli 250,000 markkaa. Mutta on Valiokunta
3636: kwtsonut toivottamksi, että vastedes valtionvaraston tilaa
3637: koskevassa kertomuksessa tehdään selkoa siitä, mihin ar-
3638: vaamruttomiin tarpeisiin tämä mää1.1ävaha mahdollisesti on
3639: käytetty.
3640: 
3641: Täten arvioitujen vakinaisten menojen
3642:   lisäksi, jotka yhteensä ovat ...... Smk. 89,081,800:-
3643: on otettava huomioon seuraavat siirrot:
3644:    armollisen esityksen mukaan
3645: Tilattoman väestön
3646:    lainarahastoon . . Smk. 300,000: -
3647: Rahastoon · työhön
3648:    aivan     kykene-
3649:    mättömien hen-
3650:    kilöiden hoitoa
3651:    varten .... •. . . .             70,000: --
3652: Turvattomien las-
3653:    ten hoitorahas-
3654:    toon . . . . . . . . . .         70,000: -
3655: sekä sen lisäksi V a-
3656:    liokunnan ehdot-
3657:    tamat:
3658: Kulkulaitosrahas-
3659:    toon     korvauk-
3660:    seksi postinkulje-
3661:    tuksesta valtion-
3662:    rautateillä ..... .      »  1,000,000: -
3663: samaan rahastoon
3664:     sen vahvistami-
3665:    seksi, siv. 9 eh-
3666:    dotettu siirto ..           9,000,000:- »             10,440,000:-
3667: joten vakinaisten menojen ja siirtojen
3668:    loppusumma on • • . . . . . . . . . . . . . . . . :. 99,521,800: -
3669:                    Budjetin järjestely.                     27
3670: 
3671:     Mitä tulee armollisen es~tyksen siv. 23 ja 44 olevaan
3672: 11,950,000 markian siirtoon valtiorruhastosta soti'lasrwhas-
3673: toon, on se siv. 5-8 maini,tuista sy~tä jäteliity laskelmasta
3674: pois. Sitävwstoin oteta,an esityksen siv. 45 mainittu 154,000
3675: mal'kan siirto sotiJIMrahastosta valrtiorahastoon huomioon,
3676: kun on kysymys menojen suorittamisesta eri ~raJhastojen
3677: varoilLa.
3678: 
3679: 
3680: 
3681:                     Ylimääräiset menot.
3682:     Eduskunta 1911 vuoden v,a1tiopäivillä ,laski yli:määräi-
3683: set menot vuodeksi 1912 4,862,942 markaksi 80 penniksi,
3684: mutta 19r12 vuo®n raha,sääntöeihdotus sisäJtiiä puh~n~
3685: alaisia menoja ainowstaan 2,381,210 markkaa 95 penniä.
3686: Vuodeksi 1913 ehdotetaan armollisessa esityksessä ylimää-
3687: räisiä menoja 1,376,000 markkia111. Årmollisesta esityksestä
3688: käy ilmi, etrtä ylimääräisten menojen supistwminen sanot-
3689: tuna vuonna johtuu siitä, että on kwtsottu tarpeelliseksi
3690: siirtää 11,950,000 markkiaa vahiorahastosta sotilasrahas-
3691: toon.
3692:     Valiokunta on la,skelmll!ansa ottanut y lim!ääräisten me-
3693: nojen ryhmään erinäisiä menoja, jotka jo ov111t saavutta-
3694: neet Hall~tsijan hyväksymisen, kuin myöskin sellaisia,,
3695: jotka jo 'aikaisemmin tai nyt ovat olleet Eduskunnan kä-
3696: sittelyn alaisina ja jotka ova;t sitä laatua, ettei niiden
3697: suoritJtami!Stla hait,ll!t'ta voi jätrtäii tulevwisuuden vaman.
3698: Tä!lllän noja:Ua Valiokunta ehdottaa, että tulevaksi vuo-
3699: deksi ylimääräisiin menoihin otettaisiin ,alempana haJlin-
3700:  nonhaaroitt,ain luetellut määrärahat.
3701: 
3702:     Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
3703: - Jo 190'7 vuoden varltio.päivillä Eduskunta teki anomuk-
3704: sen kieuhkotrautisten kansanparantolain perustamisesta ja
3705: keskuslaitoksen perustamisesta mielisairairtJa varten Oulun
3706: lääiniin ja on tämän johdosta Eduskunnanlaa,timaanbudjet-
3707:  28           1912. -    V. M. -    Esitys N :o 1.
3708: 
3709:   tiin rvuosittain otettu määrärahoja nälitä:ta,rkoituksia varten.
3710:   Viimek:si Eduskunta 1911 vuoden valtiopäivillä varasi vuo-
3711:   deksi 1912 572,032 markkaa 80 penniä Etelä-Pohjanmaalle
3712:   Kuortaneen pitäjään perustett,a.vaksi aiottua keuhkotautis-
3713:   ten kansanparantolaa vmten, josta määrästä 72,032 mark-
3714:   kaa 80 penniä oli käytettävä parantolaa varten tarvittavan
3715:   maa-alueen pakkoluovutu\k;soon ja 500,000 marik!kaa paran-
3716:   tolan rakennustöiden .alottamiseen. Samalla otettiin bud-
3717:   :;ettiin 1,000,000 markikaa yllämainittua Oulun läiäniin pe-
3718:   rustettavaa mielenvikaisten ikeskuslai,tosta varten. Näitä
3719:   mäarärruhoja ei kuitenkaan ole merkitty 1912 vuoden raha-
3720:   sääntöehdotuks€en, jonka tähden j'a koska molemma.t lai-
3721:   tokset edelleen ovat suuresti ~tarpeen vaatimi•a, V aliolrunta
3722:   on ottanut 1askelma•ansa edellistä tarkoitusta varten 573,000
3723:   markkaa ja jälkrmäistä varten 1,000,000 markkaa. - Sa-
3724:   moin Valiokunta on ottanut laskelmaansa 500,000 markkaa
3725:   Helsingin ylei•sen sairaalan uutisrakennuksia val"ten, joka
3726:   määräraha on hyväksJJtil:y sekä 1910 että 1911 vuosien val-
3727:   tiopäivil~ä, vaan jota ei ole otettu 1912 vuoden raha-
3728:   sääntöehdotukseen. - Tämän lisäksi on hskelmaan mer-
3729:   kitty Eduskunnan hyvä1ksymä määräraha 300,000 markkaa
3730:   käytettäväksi ensi vuonna, osittain avustuiksina työväestön
3731:   keskuudessa perustetuille ttyöttömyyskassoille, osittain apu-
3732:   rahoina kunnille, jotka pysyviiisen työttömyysraha:ston pe-
3733:   rustamista tai jo olemassa olevan kehittämistä ta;hi muun-
3734: · laista työttömä:in avustamista va;rtten sellaisia anovat. -
3735:   Hallinnonha•aran ylimääräisten menojen loppusumma olisi
3736:   niinmuodoin 2,373,000 markkaa.
3737: 
3738:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
3739: rat. - Kesäkuun 14 pä:i,vänä 1910 on senaatti valtuu-
3740: tettu käyttämäiän vuositt•tain viide.n vuoden aikana 350,000
3741: markkata metsämaiden ostamista vaDten valtiolle. Tämän
3742: nojalla on vuonna 1911 kä)'ltetty tarkoitukseen 200,000
3743: ma~kkaa, mikä määrä myös on ortet.tu 1912 vuoden Daha-
3744: sääntöehdotutkseen ja niinikään armollisessa esityksessä eh- ·
3745: dotettu vuode!ksi 1913. Koska :suotavaa olisi, että voitaisiin
3746:                     Budjetin järjestely.                    29
3747: 
3748: euemmän kuin viime vuosina valtiohle ostaa metsämaita,
3749: milloin niitä kohtuullisesta hinnasta on sa,a.ta:vissa, on V a-
3750: liokunta laskelma-ansa merkinnyt 350,000 markkaa.
3751: 
3752:      Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
3753: nonhaarat. ~ Armollisessa esi•tyksessä on ehdotettu 40,000
3754: markan määräraha uud.en museorarkennuksen sisustamista
3755: varten. T.ähän tarkoituksoon tarvit•aan kuitenkin vii-
3756: meksi tehdyn arvion mukaan lähes 336,000 mark-
3757: kaa. v,aliookunta on tä-män johdos\ta ja kun jo kauan työn
3758: alaisena olleen museon rakennus- ja sisustamistyöt ova.t
3759: välttämättömästi .ennen pitkää loppuun saatettavat, kartso-
3760: nut asiakseen korotta,a; puheenalaisen määrärahan 200,000
3761: ma1•kaJksi vuodeksi 1913. - Lisärakennusta varten Helsin-
3762: gin suomalaisen reaHlyseon taloon on laskelmaan mer-
3763: kitty armollisen esityksen mukaisesti 186,000 ill!aflkkaa. -
3764: Eduskunta •1911 vuoden vaJ.,tiopäivillä varasi vuodeksi
3765: ~912 60,000 markkaa lisäralkennuksen rakentamista var-
3766: ten Turun suomalaiselle tyttökoululle, jota määrärahaa
3767: ei kuitenkaan otettu 1912 vuoden rahwsääntöeihdotukseen.
3768: Koska mainittu lisärakennus on sanotulle koululle sangen
3769: tarpeellinen, on Valiokunta uude'lleen merkinnyt sen las-
3770: kelmruansa ensitulevaksi vuodeksi. --1 Luentosaleja sisäl-
3771: tävän uutisrakennU!ksen :vakentamista vcarten yliopistoon
3772: on Hallitsija myöntä;nyt vuonna. 1909 300,000 mar.kikaa ja
3773: sen lisäksi h~lmikuun 14 p :nä 1911 285,000 markkaa sekä
3774: ,10,000 markkaa r!likennuksen sisust3iffiiooksi ehdolla, että
3775: määrärahat 625,000 markkaa määrätään maksentaviksi kah-
3776: tena toi•sta.an seuraavana vuonna, sit.tenkun se V'altiovarain
3777: tilaan näJhden hwvaitaan täysin mahdolHseJksi. Koska mai-
3778: nittua rakennusta varten ei ole pantu määrärahoja 1909,
3779: 1910, 1911 eikä 1912 vuosien mhasääntöihin, mutta
3780: erittäin tärkeä;tä on, et.tä rakennus pannaan alulle ensi
3781: tilaossa, on V aliakunta laskelmaan ottanut tarkoitusta var-
3782: ten 300,000 markkaa.- Tämän lisäksi on la.Skelmaan mer-
3783: kitty Eduskunn.alll pää;ttämä 28,000 markan suuruinen
3784: määräraha, josta 20,000 ma!ll{Jkaa on jaet,tava ruumiillisen
3785: 30          1912. -    V. M. -    Esitys N :o 1.
3786: 
3787: ·työn •tekijäin muodostamille voimistelu- ja u-vheiluseuroille
3788: näiden toiminnan avustamiseen ja 8,000 markkaa käytet-
3789: tävä voimistelun- ja urheiluopettajain ynnä opettajatarten
3790: valmistamiseen. - Ylimääräiset menot ~tässä hallinnon haa-
3791: r·assa olisivat siis yh:teensä 774,000 markkaa.
3792: 
3793:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
3794: haarat. - Tähärn on otettu armollisessa esrtyksessä maini-
3795: tut määrärahllit 400,000 mark;ka·a Juojärven vesi·stön kana~
3796: voimiseen, 250,000 markkaa postitalon rakentamista varten
3797: Viipuriin j·a 300,000 markkaa kaupunkien satamaraken-
3798: nusten avustamiseksi. Sen lisä.ksi on lask;elmaan merkitty
3799: Eduskunnan p.ää·ttämä 500,000 markan suuruinen mää-
3800: räraha, käytettäväksi erinäisten tientekolrwhlk:ojen avusta-
3801: miseksi. Hallinnonhaaran menot ov!llt siis 1,450,000
3802: markkaa.
3803: 
3804:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
3805: hallinnonhaarat.- Laborartorirakenruuksien ja opetusväli-
3806: kappaleid•en puute teknillisessä korkeakoulussa on vuosi
3807: vuodelta tullut yhä ·tuntuvammaksi. Tämän puutteen pois-
3808: tamiseksi on Valiokunta katsonut asiakseen varata 400,000
3809: markkaa .vuodeksi 1913.
3810:    Tärten lueteltujen ylimääräi8ten menojen summa olisi
3811: niinmuodoin
3812:                                           Smk 5,347,000:-
3813: 
3814:    Tulos edellämainitusta valrtion tarpeiden arvioimirsesta
3815: on SIIS seuraava :
3816: 
3817: Vakinaisia menoja ja siirtoja .... Smk.        99,521,800:-
3818: Ylimääräisiä ,     .............. ,             5,347,000:-
3819:                          ----------------------------
3820:                             Yhteensä Smk. 104,868,800: -
3821:                    Budjetin järjestely.                   31
3822: 
3823: mihin summa•an eivät sisälly kulkulaitosrahastoon eikä
3824: paloviinarahoihin kuuluvat menot.
3825: 
3826: 
3827: 
3828: 
3829:    ValtiopäJiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan siilännöksen mu-
3830: ka~i tarkastaess!llan missä määrin vakinaiset valtiov·amt
3831: riittävält näiden menojen •suorivtamiseen, on v,aliokunta ha-
3832: vainnut:
3833: 
3834: 
3835:                    Valtiorahaston tulot.
3836:    Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuu-
3837: desta. - Tuloja kTUunun maatiloista. Nämä tulot, jotka
3838: vuonna 1909 olivat 1,035,000 markkaa, nousivat seuraavana
3839: vuonna 1,214,000 markkaan ja olivat vuonna 1911 1,166,000
3840: mar,kkwa. Tämän johdosta ja kun ,tässä ryhmässä
3841: on odotettavissa jonkun verran tulojen nousua viime
3842: vuoteen verraten, on Validlmnta katsonut voivansa ar-
3843: vioida ne 1,200,000 markkaan. -          Tuloja kanavista.
3844: VuoniJJa 1909 olivat kanavamaksut 914,000 markkaa ja
3845: nousivat vuonna 1910 1,046,000 markkaan, mutta aleniv·at
3846: seuraavana vuonna 1,030,000 markkaan. Vuodeksi 1913 on
3847: Valiokunta kuitenkin katsonut voivansa arvioida nämä tu-
3848: lot 1,050,000 markaksi. - Muut tähän osastoon kuuluvat
3849: valtiorahaston tulot on otettu wrmollisen esityksen muka·an
3850: yhteensä 16,330,000 markaksi, joten osaston tulosumma on
3851: 18,580,000 markkaa.
3852: 
3853:     Välittömiä veroja. -      Valiokunta on laskenut ensi
3854: vuonna karttuvan ma•averoja 2,050,000 markkaa ja henki-
3855: veroja 2,325,000 markkan. Valtiorahastoon kertyvät elin-
3856: keirnoverot ote·ta,an esityksen mukaisesti 565,000 markan
3857: määrään, ollen siis osa·ston tulojen yhteenlaskettu määrä
3858: 4,940,000 markkaa.
3859: 32           1912. -    V. M. -    Esitys N :o 1.
3860: 
3861:     Välillisiä veroja. - Tullitulot on armollisessa esityk-
3862: sessä laskettu 52,500,000 markaksi, mutta jo vuonna 1911,
3863: jolloin tulliitulot olivat lasketut 50,000,000 markaksi, nousi-
3864: vat ne ttodellisuudessa 53,050,000 markkaan. Taloudellisen
3865: elämän elpymisen johdosta on tullitulojen lisääntyminen
3866: kaikest'a päättäen j·atkuva ensi vuonnakin ja voitaisiin teh-
3867: tyjen tilastollisten laskelmien perusteella nämä tulot ar-
3868: vioida ensi vuonna ll'Ousevan 56,000,000 markkaan, mutta
3869: tull~tulot ovat melkoist•en vaihtelujen alaisia vuodentulon
3870: ja muiden: taloudelliseen elämään vaikuttavien seikkojen
3871: takia ja epäilemättä ma:amme kauppaolot tulevat kärsi-
3872: mään niiden selkkauksien johdosta, joidenka alaiseksi
3873: luotsilaitoksemme on saatettu, josta syystä lienee varo-
3874: vaisinta olla arvioimrutta tulevan vuoden tulosta suu-
3875: remmaksi kuin 54,000,000 markaksi. Tästä mruärästlä Va-
3876: liokunta on laskenut tuontituLlin 52,000,000 markaksi, vien-
3877: titullin 1,150,000 markaksi, sahausmaksun 400,000 mar-
3878: kaksi, toimitusmaksut 440,000 markaksi ja seka1aiset pie-
3879: nehiköt tulot 10,000 markruksi. - A1~siiseja. Pelikorteista
3880: suoritetta v·a leimamaksu on annollisen esityksen mukaan
3881: otettu 24,000 markaksi, pä,futtyen osaston tulot siten
3882: 54,0'24,000 markkaan.
3883: 
3884:     Sekaluontoisia veroja. - Maksut yleisistä huveista on
3885: arvioitu tuo1ttavan 230,000 markkaa sekä kontrollileima- ja
3886: rekisteröimtismaksut 105,000 markkaa. Muita sekaluontoi-
3887: sia veroja on laskelmaan armollisen esityksen mukaisesti
3888: otettu 610,000 markkaa, joten tähän osastoon kuuluva.t tulot
3889: ovat yht·eensä 945,000 marklcaa.
3890: 
3891:      Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
3892: M ajakkamaksuja. Sen johdosta mitä Valiokunta on pitä-
3893: nyt seurau!ksena luotsHaitoksen muultttamieesta venäläi-
3894: seksi laitokseksi, ehdotetaan, e'ttä tuloerä majakkamaksut
3895: poitStetruan budjetista. - Mu11t tähän ryhmä.äm. kuwluVIat
3896: tu101t otetaan .Jaskelma,an esityilffien arvoion mukaan 9,493,000
3897: markkaan.
3898:                    Budjetin järjestely.                  33
3899: 
3900:     Sekalaisia tuloja.- Apumaksu kunnilta. Nämä tu}ot
3901: ovat jonikun verran kohonneet ja olivat vuonna 1911
3902: 610,000 markkM, joka määrä on merkitty myös vuodeksi
3903: 1913. Muita sekalaisia ,tuloja on laskelmaan armollisen esi-
3904: tyksen mukaan otettu 3,598,000 markkaa, joten tähän osas-
3905: toon kuuluvat tulot ovat yhteensä 4,1208,000 markkaa.
3906: 
3907:    Ylimääräisinä tuloina on rahastolla ylimääräistä osa-
3908: maksua lunastettujen lahjoitusmaiden lunastushinnasta esi-
3909: tyksen mukaan 100,000 markkaa.
3910: 
3911:     Siirtoina on huoma,ttava lainausrahastosta korkovaroja
3912: 88,000 markkaa j,a kulkulaitosrahastosta 105,000 markkaa
3913: eli yhteensä 193,000 markkaa.
3914: 
3915: 
3916: 
3917: 
3918:    Valtiorahaston tulot vuonna 1913 olisivat tämän mu-
3919: kaan 92,483,000 markkaa.
3920: 
3921: 
3922: 
3923:                   Sotilasrahaston tulot.
3924:     Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuu-
3925: desta. - Nämä on Valiokunta viime vuoden tuloksen pe-
3926: rusteella arvioinut 665,100 markalcsi.
3927: 
3928:   Välittömiä veroja. - Lasketaan armollisen esityksen
3929: mukaan 1,570,000 markaksi.
3930: 
3931:    Sekaluontoisia veroja.     Tähän kuuluvat tulot on
3932: Valiokunta ottanut armollisen esityksen mukaan 1255,000
3933: markaksi.
3934: 
3935:     Sekalaisia tuloja. -Otetaan armollisen esityksen mu-
3936: kaisesti 1,400 markkaa.
3937:                                                      3
3938: 34           1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
3939: 
3940:    Sotilasrahaston tulot vuon~a 1913 olisiv~at niinmuodoin
3941: yhtoonsä 2,491,500 markkaa.
3942: 
3943: 
3944:                  Sotilashuonerahaston tulot.
3945:     Tämän rahaston tulot on armollisen esityksen mukai-
3946: sesti otettu 340,100 markaksi.
3947: 
3948: 
3949: 
3950:      Edellisen mukaan olisi siis tuloja:
3951: 
3952:         valtiorahastossa ....... . Smk. 92,483,000: -
3953:         sotilasrahastossa ...... . "     2,491,500:-
3954:         sotilashuonerahastossa .. "        340,100:-
3955:                         Summa Smk. 95,314,600: -
3956: 
3957:    Kun Valtiovarainvaliolnmnan nyt on tehtävä ehdotuk-
3958: sensa siitä, millä tavalla nämä tulot olisivat käyte,ttävät
3959: budjetin järjestelyä varten, on V a:liokunta, koska perustus-
3960: lain mukaan suostuntavaroja on osotettava ainoastaan, mi-
3961: käli valtion vakinaiset varat eivät riitä menojen suoritta-
3962: miseen, katsonut, että ensi sijassa val,tiorahaston tulot ko-
3963: konaisuudessaan ova~t laskelmassa otettavrut huomioon.
3964:     Sotilasrahaston tulot ovat käytettävät niihin erityisiin
3965: tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on perustettu, jo-
3966: ten rahaston tulot ovat t:ässä yhteydessä huomioon otettavat
3967: ainoa~staan siihen määrään, johon rahastosta suorit,ettavat
3968: menot nousevat esite~tyssä laskelmassa. Nämä menot ova;t
3969: kaikkiaan 436,500 markkaa, siihen luettuna 154,000 ma;rkan
3970: suuruinen vastike sotila,srahaston osuudesta sotilasvirkata-
3971: lojen hoitokustannuksiin, joka määrä siis on huomioon otet-
3972: tava kysymyksessä olevassa järjestelyssä. Rahaston tulo-
3973: jen ylijäämä 2,055,000 markkaa on rahastossa säily~tettävä.
3974:    Siihen nähden, että sotilashuonerahaston menot vuo-
3975: deksi 1913 on laskettu 610,100 markaksi, mutta rahaston
3976:                    Budjetin järjestely.                   35
3977: 
3978:  tulot on arvoitu nousevan ainoastaan 340,100 markkaan,
3979:  tarvitaan 270,000 markan lisämääräraha menojen peittä-
3980:  miseksi. Tämä määrä voidaan kuitenkin armollisen esi-
3981:  tyksen mukaisesti ottaa rahaston pääomasäästöstä, jonka
3982:  kuluvan vuoden päättyessä on laskettu nousevan noin
3983: .7,883,000 markkaan.
3984:      Ylläesitetyn mukaan olisi siis kysymykseen tulevien
3985:  valtiotrurpeiden täyttämiseen käybettävänä seuraavat varat:
3986: 
3987: valtiorahaston tulot ............... . Smk. 92,483,000:-
3988: sotilasrahaston tuloja ............. . "      436,500:-
3989: sotilashuonerahaston tulot ......... . "      340,100: -
3990: sotilashuonerahaston säästöjä ...... . "      270,000:-
3991:                                         Smk. 93,529,600:-
3992: 
3993:     Kun menot, kuten a,ikaisemmin on esitetty, on arvioitu
3994: 104,868,800 markaksi, on siis tuloksena, että vakinaiset val-
3995: tiovarat eivät riitä menojen tyydyttämiseen, vaan että sii-
3996: hen tarvitaan 11,339,200 markan suuruinen lisäerä. Tä-
3997: män vajauksen täyttämiseen on ensi sijassa käytettävä
3998: suostuntarahastossa tämän vuoden pää·ttyegsä oleva säästö.
3999: Vuoden 1911 V•altiopäivillä Eduskunta I,aski suostuntara-
4000: haston säästön 1911 vuoden lopussa 937,300 markaksi, josta
4001: mä,ärästä kuin myöskin suostuntarahaston vuonna 1912
4002: kertyvistä tuloista oli käytettävä viimemainittuna vuonna
4003: 5,814,542 markkaa 80 penniä, joten suostuntarahastossa
4004: 1912 vuoden lopussa laskettiin olevan 1,963,957 marklma 20
4005: penniä Eduskunan käy:tettäväksi. Todellisuudessa suostun-
4006: tarahaston säästö 1911 vuoden lopussa oli 2,796,224 mark-
4007: kaa 85 penniä, joten mhaston säästö kuluvan vuoden lo-
4008: pussa voitanee arvioida nousevan noin 3,823,000 markkaan.
4009:     Tämän jälkeen on otettava 1ukuun .tulot niistä suos-
4010: tuntaveroista, jotka Valiokunta on ehdottanut kannetta-
4011: viksi vuonna 1913. Nettotulo mallasjuomasuostunnasta on
4012: arvioitu 3,350,000 markaksi. Laskelmassa on kuitenkin tä-
4013: hän tuloerään lisättävä valvontakustannuksia vastaava
4014: määrä 80,000 markkaa. Pelikortti- ja leimasuostunnoista
4015: 36           1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
4016: 
4017: kertyvät varat on arvioitu, edelliset 60,000 markaksi
4018: ja jälkimäiset 4,000,000 markaksi. Sitä paitsi on lukuun
4019: otettava suostuntarahaston korkovarat, Valiokunnan arvion
4020: mukaan, 150,000 markkaa ja sekala1set tulot, jotka armol-
4021: lisessa esityksessä ovat merkityt 200 maDkaksi. Näin ollen
4022: olisi suostuThtavaroj a käytettävissä seuraavat määrät:
4023:      suostuntara:haston säästö ..... . Smk. 3,823,000:-
4024:      kokonaistulo mallasj uomaeuos-
4025:                     tunnasta ...... .       3,430,000:-
4026:                     pelikorttisuostun-  "
4027:            "        nasta ......... .          60,000:-
4028:                     leimasuostunnasta "     4,000,000: -
4029:            "
4030:      korkoja ................... .      "     150,000:-
4031:      sekalaisia tuloja. . ........... . "         200:-
4032:                                 -------------------
4033:                                      "
4034:                                    Smk. 11,463,200:-
4035: 
4036:    Koska laskettu vajaus on 11,339,200 markkaa, riittävät
4037: mainitut suostuntavarat vaj·auksen peittämiseksi, jota
4038: paitsi suostuntarahastoon jääpi 124,000 markan ylijäämä
4039: Eduskunnan käytettäväksi.
4040:    Ylempänä olevan laskelman mukaisesti tulisivat siis ky-
4041: symyksessä oleviin rahastoihin kuuluvat tulot ja menot
4042: olemaftn seuraavat:
4043: 
4044: 
4045:                        Valtiotulot.
4046:  Tuloja valtiotiluksista ja muusta ·valtion omaisuudesta.
4047:                                                  Smk.
4048: Tuloja kruunun maatiloigta (Valtiorah.)     1,200,000:
4049:    ,      ,         ,       ( Sotilasrah.)    465,000:-
4050:    ,      ,    kalastuksista (VaUiorah.}       80,000:-
4051:    ,      ,    metsistä (Valtiorah.) ... . 15,000,000: ~
4052:    ,       ,      ,    ( Sotilasrah.) ... .   200,000:-'
4053:    ,      ,    kanavista (Valtiorah.) ... . 1,050,000: -
4054:                         Budjetin järjestely.                              37
4055:                                                                  Smk.
4056: Korkoja (V:altiorah.) .................. .                   1,250,000: -
4057:         (Suostuntarah.) ............. , ..                     150,000:-
4058:    "    ( Sotilasrah.) .................. .                        100:-
4059:    " (Sotilashuonerah.) ............ .                         340,000:-
4060:      "                        19,735,100:-
4061: 
4062:                             Välittömiä veroja.
4063: Maaveroja (Valtiomh.) ................. .                   2,050,000 : -
4064:     ,      ( Sotilasrah.) ................. .               1,570,000: -
4065: Elinkeinoveroja (V,wltiorah.) ............ .                  565,000:-
4066: Henkiveroja (Valtiorah.) ............... .                  2,325,000: -
4067:                               6,510,000:-
4068: 
4069:                            Välillisiä vero ja.
4070: Tullitulot (Va1tiorah.) ................. . 54,000,000: -
4071: Aksiiseja (Suostuntarah.) .............. . 3,490,000: -
4072:     ,      (Va1tiomh.) ................. .      24,000:-
4073:                               57,514,000:-
4074: 
4075:                         Sekaluontoisia veroja.
4076: Leimasuostunta (Stwstuntarah.) . . . . . . . . . . 4,000,000: -
4077: Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah.) . . . . . . . .                  85,000: -
4078: Senttonaalia (Sotilasrah.) . . . . . . . . . . . . . . .          180,000: -
4079: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (V,altiorah.) 525,000: -
4080:       ,           ,              ,             (Sotilasrah.) 75,000: -
4081: Maksuja yl~:~,isi,stä huveista (Valtiorah.) . . . .               230,000: -
4082: Korrtrollileima- Ja rekisteröimisma@suja
4083:    (Valtiorah.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105,000: -
4084:                               5,200,000: -
4085: 
4086:      Jf aksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
4087:                             (Valtiorahasto.)
4088: Postimaksuja .......................... .                   8,100,000: -
4089: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa ... .                 930,000:-
4090: 38           1912. -V. M. -        Esitys N:o 1.
4091: 
4092:                                                     Smk.
4093: Oppil<asmaksuja koululaitoksissa ......... .       461,000:-
4094: Sekalaisia vähempiä maksuja ........... .           2,000:-
4095:                       9,493,000 : -
4096: 
4097:                       Sekalaisia tuloja.
4098: Kruununsakkorahoja (Valtiorah.) ....... .          425,000: -
4099: Perinnöksiostomaksuja (Valtiorah.) ..... .           8,000:-
4100: Lunastettujen ma,atilain kauppahinnan-
4101:    maksuja (Valtiorah.) ............... .          340,000: -
4102: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
4103:    kustannuksista (Valtiorah.) ......... .         850,000:-
4104: Viralliset sanomaJehdet (Valtiorah.) .... .         85,000:-
4105: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtio-
4106:    rah.) ............................... .         803,000:-
4107: Tuloja •työtoiminnasta erinäisissä V'altion-
4108:    laitoksissa (Valtiorah.) ............. .        850,000:-
4109: Apumaksu kunnilta (Valtiorah.) ........ .          610,000:-
4110: Muita sekalaisia ja satunnaisia tu1oja (Val-
4111:    tiorah.) ............................ .         237,000:-
4112: Muita sekalaisia ja sll!tunnaisia tuloja ( Suos-
4113:    tunt·arah.) .......................... .           200:-
4114: Mui•ta sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
4115:    .tilasrah.) ........................... .         1,400:-
4116: Muita sekalaisia ja satunnaisia tuJoja (So-
4117:    •tilashuonerah.) ..................... .           100:-
4118:                          4,209,700: -
4119: 
4120:                   Ylimääräistä valtiotuloa.
4121: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
4122:   hinnasta                                         100,000:-
4123:                      100,000:-
4124: 
4125:                     Summa valtiotuloja:
4126:                         102,761,800:-
4127:                            Budjetin järjestely.                                  39
4128: 
4129:                                                                         Smk.
4130: Siirto: Lainausrahastosta valtiorahastoon                              88,000:-
4131:    Kulkulaitosrahastosta                                              105,000:-
4132: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:     "
4133:    Sotilashuonerahastosta . . . . . . . . . . . . . . .                270,000: -
4134:    Suostunt:arahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . .          3,823,000 : -
4135:                                             Summa Smk. 107,047,800:-
4136: 
4137: 
4138:                               Valtiomenot.
4139:                              Vakinaiset menot.
4140: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen M ajesteet-
4141:  tinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
4142:                                                                          Smk.
4143: Keisarillisen Majesteetin käyttöv,arat ..... .                         400,000:-
4144: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                                   30,000:-
4145:                         430,000:-
4146: 
4147:                          V altiopäiväkustannuksia.
4148: Yleiset kustannukset ..................... .                           618,000:-
4149: Eduskuntahuoneistot                                                     82,000:-
4150:                        700,000:-
4151: 
4152:                                H allituslaitokset.
4153: Kenraalikuvernöörinvirka .............. .                             279,000:-
4154: Keisarillinen Senaatti .................. .                          1,978,000:-
4155: Valtiosihteerinvirasto ................... .                          423,000:-
4156: Kenraa:liku vernöörinkanslia ............. .                           372,000:-
4157:                        3,052,000 : -
4158: 
4159:    Tuomioistuimet ja Oilceustoimituslcuntaan kohdistuvat
4160:                      hallinnonhaarat.
4161: Hovioikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   1,056,000: -
4162: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet . . . . . . .                        510,000:-
4163: 40           1912. -   V. M. -   Esitys N :o 1.
4164: 
4165:                                                     Smk.
4166: Viipurin läänin maanjako-oikeus ......... .         16,000:-
4167: Lainvalmistelukunta ................... .           57,000:-
4168: V ankeinhoitohallitus ................... .         51,000:-
4169: Kuritushuoneet ja työvankilat ........... .      1,780,000: -
4170: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ......... .       1,232,000 : -
4171: AJaikäisten rikoksentekijäin kasvatuslaitok-
4172:    set ................................. .        421,000:-
4173: Muita vankeinhoidon meruoja ........... .         234,000:-
4174: Erinäisiä määrärahoja ................. .         168,000:-
4175:                        5,525,000: -
4176: 
4177: 
4178:      Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4179: Lääninhallitukset ...................... .       1,306,000:-
4180: Kihlakuntain hallinto ................... .      2,497 ,ooo : -
4181: Muita läänien hallinnon menoja ......... .         112,000:-
4182: Kaupunkien poliisilaitokset ............. .      3,400,000 : -
4183: Lääkintöhallitus ....................... .         158,000:-
4184: Lääkärinhoito maalla ................... .         680,000:-
4185: Helsingin yleinen sairaala ............... .     1,005,000: -
4186: Läänin sairaal,at ja muut yle1set sairaalat ..   1,665,000 : -
4187: Mielenvikaisten hoitolai,tokset ........... .    1,163,000: ·-
4188: Ijapsenpäästö'laitokset .................. .       125,000:-
4189: Rokotus ............................... .           95,000:-
4190: Tarltuvien tautien ehkäiseminen ......... .        322,000:-
4191: Muita lääkirrtöl,aitoksen menoja ......... .       997,000:-
4192: Yleisten rakennusten ylihallitus ......... .       132,000:-
4193: Lääninrakennuskonttorit ............... .           54,000:-
4194: Murita rakennusvirkakunnan menoja ..... .           39,000:-
4195: Tilastollinen päätoimisto ................ .        71,000:-
4196: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet ..      155,000:-
4197: V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen tar-
4198:    kastus .............................. .         61,000:-
4199: Vaivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yHä-
4200:     pitäJniseksi ......................... .      166,000:-
4201:                   Budjetin järjestely.                  41
4202: 
4203:                                                 Smk.
4204: Suomen passitoimisto Pietarissa ......... .    120,000:-
4205: Erinäisiä määrärahoja ................. .      177,000:-
4206:                      14,500,000:-.
4207: 
4208: V altiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4209: Valtiokonttori .......................... .     136,000:-
4210: Tullihallitus ........................... .    261,000:-
4211: Tullikamarit ja tu'llitoimistot ........... . 1,635,000:-
4212: Ranta'\Cartiohöyrylaivat ja höyrypurret ... .   415,000:-
4213: Muita tullilaitoksen menoja ............. ~ 1,068,000 : -
4214: Rahapaja .............................. .        50,000:-
4215: Kruununjyvästöt ....................... .        56,000:-
4216: Leimakonttori ......................... .       280,000:-
4217: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
4218:    tarkastus ........................... .       28,000:-
4219: Erinäisiä määrärahoja ................. .        47,000:-
4220:                         3,976,000: - .
4221: 
4222:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4223: Yleinen revisionioikeus ................. .      36,000:-
4224: Revisionikonttori ....................... .      97,800:-
4225: Metsähallitus .......................... .      201,000:-
4226: Hoitoalueiden hallinto ................. .    1,041,000 : -
4227: Metsänvartijatkoulwt .................... .     148,000:-
4228: Muita metsähoitolaitoksen menoja ....... .    3,906,000: -
4229: Virkatalojen hoito ..................... .      184,000:-
4230: Erinäisiä määrärahoja ................. .       259,000:-
4231:                        5,872,800:-
4232: 
4233:                       Sotilasmenoja.
4234: Ylisotaoikeus                                   19,000:-
4235: Erinäisiä mä.ärärahoja .................. .    155,000: ·-
4236: Menoja Suomeen sijoi'tetusta venäläisestä
4237:    sotaväestä .......................... .      43,000:-
4238:                        217,000:-
4239: 42          1912. -V. M. -Esitys N:o 1.
4240: 
4241:        K irkollis(l8iaintoimituslduntaan kohdistuvat
4242:                        hallinnonhaarat.
4243:                                                    Smk.
4244: Tuomiokapitulit ....................... .         201,000:-
4245: Luterilainen papisto ................... .        200,000:-
4246: Kirkkojen ylläpitoa varten .............. .        52,000:-
4247: Muita kirkollisia yhdyskuntia ........... .       133,000:-
4248: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ..... .    1,987,000: -
4249: Koulutoimen ylihallitus ................. .       264,000:-
4250: Norm.aalilyseot ......................... .       397,000:-
4251: Klassitliset lyseot ...................... .    1,222,000 : -
4252: Realilyseot ............................ .        949,000:-
4253: Alkeiskoulut ........................... .        356,000:-
4254: Tyttökoulut ........................... .         978,000:-
4255: Valtioapua yksityisille kouluille ......... .   1,858,000: -
4256: Muita alkeisoppilaitosten menoja ....... .        182,000:-
4257: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
4258:    naarit .............................. .        878,000:-
4259: Piiritarkastajat ........................ .       252,000:-
4260: Kansakoulujen valtioavustus ............ .      7,356,000 : -
4261: Erinäisiä kansakoululai1toksen menoja ... .     2,783,000: -
4262: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... .          572,000:-
4263: Sokeain opetuslaitokset ................. .       137,000:--
4264: Tylsäm~elisten opetuslaitokset ........... .      108,000:-
4265: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta ..       23,000:--
4266: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ... .      964,000:-
4267: Muinaistieteellinen toimikunta ........... .      149,000:-
4268: Metereologinen keskuslaitos ............. .        93,000:-
4269: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ....... .      574,000:-
4270: Erinäisiä määrärruhoj a .................. .      302,000:-
4271:                        22,970,000: -
4272: 
4273: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4274: Maanmittauksen ylihallitus ............. .       136,000:-
4275: Vakauslaitos ........................... .        11,000:-
4276: Läänin ma·anmittarikunta ............... .       466,000:-
4277:                    Budjetin järjestely.                    43
4278: 
4279:                                                     Smk.
4280: Erinäisiä maanmittauslaitoksen maarara-
4281:    hoja ............................... .           34,000:-
4282: Maanmittaus-ja vero1lepanokustannuksi·a ..       1,525,000 : -
4283: MaanviljelyshaUitus .................... .         120,000:-
4284: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
4285:    taloudelliset oppilaitokset ............ .    1,175,000:-
4286: Muut maataloudelliset oppilaitokset ..... .       796,000:-
4287: Ma.anviljelystaJoudellinen koelaitos ....... .      51,000:-
4288: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
4289:    torit ............................... .          48,000:-
4290: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..... .       224,000:-
4291: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit ..         52,000:-
4292: Hevoshoi:to ............................ .         194,000:-
4293: Eläinlääkintölaitos ..................... .        513,000:-
4294: Kalastuselinkeino ...................... .         316,000:-
4295: Mallitaloudelliset seumt ................. .     1,288,000 : -
4296: Erinäisiä määräraJhoj a ................. .        665,000:-
4297:                         7,614,000:-
4298: 
4299: 
4300:          K ulkulaitostoimituskurvtaan kohdistuvat
4301:                       hallinnonhaarat.
4302: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ...... .      150,000:-
4303:  , ,             ,        insinöörikunta .. .     290,000:-
4304: Muita tie- j·a vesirakennusten menoja ..... .     997,000:-
4305: Kanavat ............................... .         967,000:-
4306: PostihaUitus ........................... .        272,000:-
4307: Postipiirit ............................. .         33,000:-
4308: Postikonttorit .......................... .      1,988,000:-
4309: Rautatiepostitoimistot .................. .        610,000:-
4310: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -asemat
4311:    ja -pysäkit ......................... .       1,100,000: -
4312: Muita postilaitoksen menoja ............. .      3,367,000:-
4313: Erinäisiä määrärahoja ......... , ....... .        890,000:-
4314:                         10,664,000: -
4315: 44            1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
4316: 
4317:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
4318:                       hallinnonhaarat.
4319:                                                   Smk.
4320: Teollisuushallitus                              156,000:-
4321: Ammattientarkastus .................... .        69,000:-
4322: Teknillinen korkeatkoulu ................ .     472,000:-
4323: Teollisuuskoulut ....................... .      433,000:-
4324: Tampereen teknillinen opisto ........... .      106,000:-
4325: Käsityöläis- ja ammattikoulut ........... .     200,000:-
4326: Kauppaopetus ......................... .        556,000:-
4327: Merikoulut ............................ .       174,000:-
4328: Merenkuluntarkastus ................... .        22,000:-
4329: Geologinen toimisto .................... .       78,000:-
4330: V akuutukseUJtarkastaja ................. .       8,000:-
4331: Suomen kauppa-asiamiehet ............. .         16,000:-
4332: Ma1lasjuoma1in valmistuksen silmälläpito ..      80,000:-
4333: Erinäisiä määrärahoja ................. .       985,000:-
4334:                        3,355,000: -
4335: 
4336: 
4337:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4338: Suomen V aitioarkisto ................... .      57,000:-
4339: Suomen viralliset sanomalehdet ......... .      101,000:-
4340: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ........ .    650,000:-
4341: Erinäisiä määrärahoja .................. .        6,000:-
4342:                         814,000:-
4343: 
4344:                   Sekalaisia yleisiä menoja.
4345: Kenraalikuvernöörin j:t Keisarillisen Senaa-
4346:    tin rkäyttövarat ..................... .      244,000:-
4347: Matkakustannuksia ..................... .         45,000:-
4348: Korjauskustannuksia ................... .        900,000:-
4349: Uutisrakennuksia ....................... .       600,000:-
4350: Komiteakustannuksia ................... .        200,000:-
4351: Erinäisiä määrärahoja .................. .     1,603,000 : -
4352:                       3,592,000 : -
4353:                    Budjetin järjestely.                     45
4354: 
4355:            Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
4356:                                                     Smk.
4357: 8ivåilivirkakunta ....................... .      3,560,000: -
4358: Tullivirkakunta ........................ .         116,000:-
4359: Postilaitos ............................. .         25,000:-
4360: Sotilaseläkkeitä ( Sotilashuonerahastosta) ..      610,000:-
4361: Samoin (Valtiorahastosta) .............. .         410,000:-
4362: MaalaiskansakouJ uopettaj ain eläkkeitii ... .     200,000:-
4363: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ....... .         28,000:-
4364: Erinäisiä määrärahoja .................. .         409,000:-
4365: Samoin kansakoululaitoksessa ........... .         192,000:-
4366:                          5,550,000: -
4367: 
4368:           Vuoden htduessa sattuvien lisämenojen
4369: suorittamiseen                                    250,000:--
4370:                   Summa: 89,081,800:-
4371: 
4372:                           Siirtoja.
4373: Tila ttoman väestön lainarahastoon ....... .      300,000:--
4374: Rahastoon työhön ·aivan kykenemättömien
4375:    henkilöiden hoitoa varten ............. .        70,000:-
4376: Turv·attomain lasten hoitorahastoon                 70,000:--
4377: Kulkulaitosrahastoon korvaukseksi postin
4378:    kuljetuksesta valtion rautateillä ...... .    1,000,000 : -
4379: Kulkulaitosrahastoon sen vahvistamiseksi ..      9,000,000: -
4380:                        10,440,000:-
4381: 
4382:       Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
4383:                         99,521,800:-
4384: 
4385: 
4386:                    Ylimääräiset menot.
4387:     Siviilitoimituskuntaan kohdistuvqt hallinnonhaarat.
4388: Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneen pitäjään
4389:    perustettavaksi aiottua keuhkotautisten
4390:    kansanparantolaa varten ............. .         573,000:-
4391: 46                 1912. -        V. M. -          Esitys N :o 1.
4392: 
4393:                                                                              Smk.
4394: Oulun ·lääniin rakennettavaa uutta mielen-
4395:    vikaisten keskuslaitosta varten . . . . . . . .                        1,000,000: -
4396: Helsingin yleisen sairaalan uutismkennuksia
4397:    varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    500,000: -
4398: Kannatusavun myöntämiseksi osi,ttain kun-
4399:    nille, osittain työttömyysapukassoille
4400:    työttömäin avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . .                    300,000:-
4401:                                  2,373,000:-
4402: 
4403:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4404: Metsämaiden ostamiseksi vaLtiolle                                           350,000:-
4405:                      350,000:-
4406: 
4407:             K irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
4408:                           hallinnonhaarat.
4409: Uuden museorakennuksen sisustamiseen ....                                   200,000: ---
4410: Lisärakennusta varten Helsingin suomalai-
4411:    sen realilyseon taloon ............... .                                 186,000:--
4412: Lisärakennusta varten Turun suomalaiselle
4413:    tyttökoululle ........................ .                                  60,000:-
4414: Luentosaleja sisältävän uutismkennuksen
4415:    rakeDJtamista varten yliopistoon ....... .                               300,000:-·
4416: Kannatusavun myöntämiseksi ruumiillisen
4417:    työntekijäin muodostamille voimistelu-.
4418:    ja urheiluseuroille sekä voimistelun- ja
4419:    urheilunopettajain ynnä opettajatarten
4420:    valmist·amiseen ...................... .                                  28,000:---
4421:                         774,000:-
4422: 
4423: K ulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
4424: Juojärven vesistön kana voimiseen ....... .                                 400,000:--
4425: Postitalon mkentamista varten Viipuriin ..                                  250,000: ---
4426: Kaupunkien satamarakennusten avustami-
4427:     seksi ............................... .                                 300,000 : ---
4428: E.rinäisten tientekolahkojen avustamiseksi ..                               500,000:-
4429:                         1,450,000: -
4430:                                 Budjetin järjestely.                                                                                             47
4431: 
4432:     Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
4433:                     hallinnonhaarat.
4434:                                                                                                                                          Smko
4435: Teknillisen koDkeakoulun laboratoriraken-
4436:    nukseen ja opetusvälikappaleiden hank-
4437:   k1mista vaDten ........                                            0           ••••••••••                                  0   •••    400,000:-
4438:                       400,000:-
4439: 
4440:           Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
4441:                                                 5,347,000:-
4442: 
4443:                                                                  Summa menoja 104,868,800:-
4444: 
4445:                                     Laskettu ylijäämä.
4446: Sotilasrahastossa                                                                                                                      2,055,000: -
4447: Suostuntarahastossa                                                                                                                      124,000:-
4448:                                                                                                                      Summa 107,047,800:-
4449: 
4450: 
4451:    Niistä menoista, jotka sisälty.vät edelläDievaan !askel-
4452: maan, on armollisten esitysten johdosta N :o 1, 2, 5, 6, 7 ja
4453: 9 erittäin päätetty allamainitut määrärahat:
4454: 
4455: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
4456:   tokselle .....        0 o.    ••••   Smk.     0       0.               0       0       •••         0       0       ••                1,870,000: -
4457: Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
4458:   sinaisen opettajiston palkkaami-
4459:   seen ..                                                                                                                              4,150,000: -
4460: Apumaksu opettajain ja opettajatar- "
4461:             0   •••••       0   0   0.      0       0   ••   0   0       0.              0   ••••••
4462: 
4463: 
4464: 
4465: 
4466:   ten palkkaamiseen mies- ja nais-
4467:   käsitöiden opetusta varten                                                                 0   •       0       0   0   0              156,000:-
4468: Mä,äräraha pt!!lkanlmrotuksi,in mtl!a- "
4469:   laiskansakoulujen      varsinaiselle
4470:   opettajistolle ..                 0   0   •••          0   ••              0       •   0   •••                 0   •   0             1,180,000: -
4471: Määräraha maalaiskansakoulujen var- "
4472:   sinaisen opettajiston eläkkeiksi ..                                                                                                   200,000:-
4473:                                                                                                                                  "
4474: 48           1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
4475: 
4476: Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
4477:   opettajiston eläkkeiksi . . . . . . . . . . Smk.     53,000:-
4478: Mää·räraha sairaiden kansakoulunopet-
4479:   tajain ja -opettajatarten avustami-
4480:   seen .......................... .                     90,000:-
4481: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi- "
4482:   työhuoneistojen       rakentamiseen
4483:   maalaiskuntiin ................ .                  1,500,000: -
4484: Määräraha kansanopistojen rakennus- "
4485:   avuksi ........................ .                   200,000:-
4486: Määräraha kirjastoja varten maalais- "
4487:   kansakoulujen sekä pikku- ja kier-
4488:   tokoulujen opettajille ja opettajat-
4489:   tarille ........................ .                    30,000:-
4490: Määräraha maalaiskansakoulujen jat- "
4491:   kokurssseja varten ............. .                  110,000:-
4492: Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja "
4493:    ja opintomatkoja varten ....... .                    30,000:-
4494: Määräraha havaintovälineiden hank- "
4495:   kimiseksi     maalaiskansatlmul uihin
4496:    sekä havainto- ja opetusvälineiden
4497:   hankkimiseksi kansanopistoihin ..                   100,000:-
4498: Määräraha yliopistollisten jatkokurs- "
4499:    sien toimeenpanemiseksi kansa-
4500:   koulunopettajille ja -opettaj atta-
4501:   rille .......................... .                    80,000:-
4502: Apumaksu koulutarpeiden ostoon "
4503:    maalaiskansakoulujen oppilaille ..                 400,000:-
4504: Määräraha kansanopistojen avustami- "
4505:   seksi ja apurahoiksi näiden opisto-
4506:    jen varattomille oppilaille ...... .                360,000:-
4507: Määräraha kesävirkistyksen toimit- "
4508:    tamiseksi varsinkin kesäsiirtolaissa
4509:    varattomille, etupäässä sairaille ja
4510:    heikoille kansakoululapsille ..... .                 50,000:-
4511: Määräraha kansanlastentarhain kan- "
4512:    nattamiseksi                                        100,000:-
4513:                                               "
4514:                                                                       Budjetin järjestely.                                                                                                                                                                                                            49
4515: 
4516: Mä·äräraha maalaiskansakoulujen va-
4517:   ra.ttomien oppilasten ravinto- ja
4518:   vaatetusavuksi                        Smk.                          0           0           o           0           0           o           0           0           0           o           0           0           o       0           0           0           0           0               150,000:-
4519: Määräraha maalaiskuntien ylläpitä-
4520:   mien pientenlastenlmulujen a;vus-
4521:   tamiseksi .                         o                                                                                                                                                                                   o                                                                   100,000:-
4522: Määräraha maalaiskansakoulujen op- "
4523:                                           0           0       0           0           0           0           0           0           0           0           0           0           0           0           0                   0           0           0           0           0
4524: 
4525: 
4526: 
4527: 
4528:   pilaskirjastojen avustamiseksi .                                                                                                                                                                                                                                                            25,000:-
4529: Määräraha luentokurssien kannatta- "
4530:                                                                                                                                                                                                                                                                       0           0
4531: 
4532: 
4533: 
4534: 
4535:   miseksi                                                                                                                                                                                                                                                                                     50,000:-
4536: Määräraha työväenopistojen avusta-
4537:    miseksi                                                                                                                                                                                                                                                                                    30,000:-
4538: Määräraha raittiustyön kannattami- "
4539:                       0       ••••••                                                  0.                      0           0           ••                      0.                      0           0           0.                  0           ••••
4540: 
4541: 
4542: 
4543: 
4544:    seksi .0   0      .o.
4545:                       0       0       •••••                                           0                                           0.                          0           ••                      0           ••                  0           ••••                                             70,000:-
4546: Määräraha Antellin kokelmain hoitoa
4547:    varten .               0   0.              0.                  0           0           0       0           0.                      0           0               0       ••                          0       0.                  0           •••                                 0            15,000:-
4548: Määräraha 1913 vuoden valtiopäivä-
4549:                                          "
4550:    kustannuksia varten .                                                                                                                                                                                                                                                                      700,000:-
4551: Apurahoj•a kunnanlääkärien palkkaa- "
4552:                                                                                                                                                               0               0       0               0       ••                      0       0           0           0           0
4553: 
4554: 
4555: 
4556: 
4557:    mlse.en ..                     o   0       0       ••                      0           0       0           ••                          0           0           0           0.                      0       ••                      0       0           0           0.                      210,000:-
4558: Määräraha tuberkuloosin vastustami- "             0
4559: 
4560: 
4561: 
4562:    seksi ..       0       0       0   ••              •••••••                                                                             0           0           0           0.                      0           0.                  0.                      0.                      0       400,000:-
4563: Määräraha siveellisyystyön kannatta- "
4564:    miseksi ....                                           0       ••                      0           0           0           0           0.                      0           0.                      0           0.                  0           0           0           0           0        50,000:-
4565: Määrärahoja tieteen ja taiteen kan- "
4566:    kanna ttamiseksi                                                                                   0       ••                          0           0           0           0           0           0           0       0           0           0       ••                          0       189,000:-
4567: Määrärahat kannanto- ja tarkastus-
4568:                                          "
4569:    kustannuksia varten l·eima- ja peli-
4570:    korttisuostunnoista sekä mallas-
4571:    j uomasuostunnasta                                                                                                                                                                                                                                                                         360,000:-
4572:                                                                                                                                                                                                                                                                                           "
4573:                                                                                                                                                                                                               Summa Smk. 13,008,000: -
4574: 
4575:    Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty ja nojautuen
4576: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin määräyksiin
4577: Valtiovarainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
4578: kunta, hyvitlksyen edeHäolevan budjetin vuodeksi 1913,
4579: päättäisi:
4580:                                                                                                                                                                                                                                                                                                   4
4581: 60    1912. -   V. M. -    Esitys N :o 1.
4582: 
4583:          1) että edellä olevan budjetin mukaan on ar-
4584:      vioitava valtiovaraston kaikki sekä vakinaiset
4585:      että ylimääräiset menot vuonna 1913- lukuun-
4586:      ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkit-
4587:      tyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoar-
4588:      vion ulkopuolella olevista rakastoista suoritet-
4589:      tavia menoja - 104,868,800 markaksi;
4590:          2) että näiden menojen suorittamiseen on ensi
4591:      sijassa käytettävä:
4592:          a) valtiorahaston tulot vuonna 1913, edellä
4593:      olevassa budjetissä arvioituina 92,483,000 mar-
4594:      kaksi;
4595:          b) sotilasrahaston tuloista se 'määrä, mikä
4596:      tarvitaan rahaston edellä 436,500 markaksi ar-
4597:      vioituihin asetuksenmukaisiin menoihin, jota
4598:      vastoin tulojen ylijäämä on rahastossa säily-
4599:      tettävä;
4600:          c) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomas-
4601:      ta se määrä, joka tarvitaan sanotun rahaston
4602:      asetuksenmukaisiin 610,100 markaksi arvioittd-
4603:      hin menoihin;
4604:          3) että edellä mainittujen menojen- lukuun-
4605:      ottamatta sotilasrahaston ja sotilashuonerahas-
4606:      ton menoja - suorittamiseksi, mikäli edellä-
4607:      mainitut valtion vakinaiset tulot eivät riitä,
4608:      osotetaan suostuntarahaston vm·oista enintään
4609:      11,339,200 markkaa kuitenkin ehdolla, että oso-
4610:       tetut varat ovat käytettävinä ainoastaan siinä
4611:      tapauksessa, että kaikki yllämainitut, Eduskun-
4612:      nan erittäin päättämät määrärahat semmoisi-
4613:      naan merkitään rahasääntöön, mutta vastaisessa
4614:       tapauksessa ovat jätettävät suostuntarahastoon
4615:      Eduskunnan käytettäviksi;
4616:          4) että, jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
4617:      täessä budjettivuoden lopputulos todellisuu-
4618:      dessa osottautuu edullisemmaksi kuin miksi
4619:      Eduskunta sen ylläolevilla edellytyksillä on ar-
4620:                   Budjetin järjestely.                    51
4621: 
4622:           vioinut, on Va8taava määrä palautettava suos-
4623:           tuntaraha8toon; sekä
4624:              5) että suostuntarahaston 'Vah-vistamiseksi
4625:           osotetaan tulot pelikortti- ja leima- selcä mallas-
4626:           juomasuostunna8ta, Eduslcunnan kustakin suos-
4627:           tunna8ta hyväksymän a8etuksen mukaan.
4628: 
4629:    Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1912.
4630: 
4631: 
4632: 
4633:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
4634: Mechelin ja jäsenet Arajärvi, Ahmavaara, von Born, Gyl-
4635: ling, Hallsten, Helenius-1Seppälä (osittain), Honkajuuri,
4636: Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves, Komu, K:Donqvist, Kärnä,
4637: Murros, Neovius, Paasonen, Pietinen, Rainio, Sainio, Tu-
4638: runen, Törmä, Wuolijoki (osittain) sekä osittain vara-
4639: jäsenet a:f Forselles, Herttua, Junes, Kanervo, Puhakka,
4640: Sjöstedt-Jussila, Tervo ja Waljakka.
4641: 52           1912. -    V. l\1. -      Esitys N :o 1.
4642: 
4643: 
4644: 
4645: 
4646:                        Vastalauseita.
4647:                                I.
4648: 
4649:      I. Niinsanotut sotilasmiljoonat aikaansa•avat budjetin
4650:  järjestelyssä arvaamattomia vailmuksia, joista ei näytä voi-
4651:  tavan selviytyä, <ellei Eduskurnta päätä, että miljoonat ovat
4652: ma~settav·at. Tällaisen päätöksen tekoon olisi Eduskun--
4653: nalla nytkin la.illinen oikeus, samalla kuin se olisi rahalli-
4654: :sestikin mahdollinen. Siten menettelemällä Eduskunta
4655: nruhdäksemme helpottaisi valtiollisen ristiriitamme selvit-
4656: telyä yleensä sekä raha-asiain järjestelyä erittäin.
4657:      Mielestämme olisi ollut syytii tehdä budjettiin sellai-
4658: nen muutos, että tullitulot laskettaisiin 1 miljoona markkaa
4659: suuremmiksi eli 55 miljoonaksi markaksi ja että. ylimää-
4660: räisiä menoj·a, siihen nli!hden e.ttä vastaavi•a töitä toden-
4661: näköisesti ei vielä v. 1913 voida suorittaa, melkoisesti vä-
4662: henoottäisiin.
4663:      Mutta myöskin hyvälksymällä V aliokummn laatiman
4664: tulojen ja menojen erittelyn muuten paitsi kulkulaitos-
4665: mha:stoon tehtyä 9 miljoonan marlmn sumuista siirtoa
4666: sekä lukuunottaen luotsi- ja majakkalaitosta koskevat erät
4667: armollisen esityksen mukaisesti, voisi budjetin järjestää
4668: nyky~siä tosioloja vastaavaksi merkitsemä:llä siihen v. 1913
4669: suoritettav•at sotilasmiljoonat Budjetinjärjestelyn loppu-
4670: tulos olisi siinä tapauksessa seuraava:
4671:                             jjfenot:
4672: Vakinaisia    menoja ja siirtoja ......... .       92,285,800: -
4673: Ylimääräisiä     ,                                  5,347,000:-
4674: Sotilastarkoituksiin                               14,000,000:-
4675:                               Yhteensä Smk. 111,632,800:-
4676:                               Vastalause I.                           53
4677: 
4678:                                     Tulot:
4679: Valtiorahasto . . . . . . . . . . . 93,753,000:-
4680: Sotilasrahasto . . . . . . . . . . . 2,491,500: -
4681: Sotilashuonerahasto . . . . . .        340,100:-
4682:       S :n     säästö . . . . . .      270,000:-            96,854,600:-
4683: Suostuntarahaston tulot . . 7,640,200 : -
4684:         S :n        säästö . . 3,823,000:-                  11,463,200: -
4685: Suomen Pankin voittovaroista . . . . . . . . .                 695,800: -
4686: V:a:ltiorahaston säästö·stä . . . . . . . . . . . . . . .    2,619,200:-
4687:                                  ----------------------------
4688:                                    Yhteensä Smk. 111,632,800 : -
4689: 
4690:     Niil)jkuin näkyy, ei budjetin laatiminen meidänkään
4691: ehdotuksemme mukaisesti tuota rahallisia vaikeuksi-a. V e-
4692: näjän valtakunnanraha.stoon nähtävästi kaikessa tapauk-
4693: sessa viedään miljoonat, ja on niiden vaikutus - sellainen
4694: on •ainakin meidän käsityksemme - oleva vähemmän tur-
4695: miollinen, jos budjetti laaditaan meidän ehdotuksemme
4696: muka•an, kuin jos V al.iokunnan mietintö rhyväksy:t.ään.
4697:     Sanotun nojalla kunnioittaen ehdotamme,
4698: 
4699:                   että Eduskunta päättäisi palauttaa mietin-
4700:               nön V alti01;araiwvaliokuntaan laadittavaksi yllä
4701:               esittämieWJne näkökohtien mukaisesti.
4702: 
4703:     II. Ellei Eduskunta tälläkään kertaa. katso voivansa
4704: varata määrärahaa apumaksun suorittamista varten Ve-
4705: näjän valtakunnanrahastoon korvaukseksi Suomen Suuri-
4706: ruhtilllaa·llllla'an asukasten vapautuksesta mieskohtaisesta
4707: asevelvollisuudesta, niin siitä ei suinkaan ole välttämättö-
4708: mänä seurauksena, että v. 1913 budjetti olisi niin laadittava
4709: kuin Valiokunta ehdottaa. Allekirjoittaneitten mielestä
4710: olisi huomaMavasti arvokkaampaa ja todellisuutta vastaa-
4711: vampaa, jos Eduskunta peittelemättä lausuisi käsityksensä
4712: olevan:, että koska Hallitus on ilmoittalliUt aikovansa v. 1913
4713: laittomasti siirtää 14,000,000 markkaa Suomen valtion va-
4714: roja Venäjän valtakunnanrahastoon, niin katsoo Edus-
4715: 54           1912. -   V. M. -     Esitys N :o 1.
4716: 
4717: kunta olevansa pakotettu, maan tarpeita silmäilläpitäen,
4718: järjestämään v. 1913 budjetin niinkuin mainitut 14,000,000
4719: markkaa olisivat v,iedyt pois Eduskunnan käsistä tulojen
4720: päältä, joten EduSikunta siis ei ole tilad.suudessa niitä hy-
4721: väksensä käyttämään budjettia laatiessaan.
4722:     Kokonaan toisin Eilidottaa V rulioJrunta meneteltäväksi..
4723: Sen mielestä on budjetha laadittaessa toimittava niinkuin
4724: puheenalaiset miljoonat todellakin olisivat käytettävissä.
4725: Niistä siirretään 9 miljoonaa markkaa kulkulaitosrahastoon
4726: ja niillä peitetään joukko budjetti.in otettuja ylimääräisiä
4727: menoJa, joihin tiettävästi ei muuten varoj'a osotettaisi,
4728: J. n. e.
4729:      III. V'aliokunta on arvan kautta päättänyt budjetti-
4730: laskelmistaan poistaa kaikki luotsi- ja majaliikalaitosta
4731: koskevat sekä tulo- että menoerät. Valiokunnassa ovat kui-
4732: tenkin kokonaan jääneet ,tutkimll!tta ne l!l!Sianhaa!"at, jotka
4733: koslmvat maj,a;klkamaksujen kannant,aa, eikä mielestMnm.e
4734: myöskään ole esiintynyt seHa1sia syi,tä, jotka oHsiv:at pa-
4735: ikoittaneet v,aliokuntrua otJtamruan tällä kertaa ratkaista-
4736:                                              1
4737: 
4738: 
4739: 
4740: Vill!ksi kysymy~ksen luotsilruitoksen vastaisesta suhteesta Suo-
4741: men rahasääntöön.
4742:      Ehdotamme sen ~vuoksi kunnioittruen,
4743:                että laskelmaan armAJllisen esityksen mu-
4744:            kaisesti merkitään majakkamaksuja, arviolta
4745:            1,'270,000 markkaa, ja Luotsi- ja majakkalaitok-
4746:            sen menoja yhteensä arviolta '2,639,000 mark-
4747:            kaa; sekä
4748:                että mietintö palautetaan Valiokuntaan tästä
4749:            aiheutu,vien muutosten toimeenpanemista varten.
4750: 
4751:     IV. Mietinnön 47-49 sivuilla oleva,an luetteloon on
4752: Valiokunta niitten määrärahojen joukkoon, joista Edus-
4753: kunta on armollisten esitysten N :o 1, 2, 5, 6 ja 7 johdosta
4754: erittäin päättänyt, myöskin nowkkinut armollisesta esi•tyik-
4755: sestä N :o 1 juuri ne määrärafu.at, joita varten Hallitus edel-
4756: listen lisälksi on nimenomaan suostuntavaroja anonut. Täl-
4757:                         Vastalause l.                         55
4758: 
4759: laisen menettelyn tarkoitusta on· meidän vaikea käsittää,
4760: mutta Jienee selvää, että s~ten on tavallaan aika;amsWB~tu
4761: juurvi senluontoinen menojen Iruok~ttelru, johon Hallituskin,
4762: ~tosin toisilla perusteilla, pyrkii. Käytännöllinen seuraus siitä
4763: epäilemättä on se, että suostruntavarojen käyttämisessä edel-
4764: leen jä<ä Hallitukselle laaja tilaisuus omav,altaiselle menet-
4765: telylle, vahingoksi epäilemättä juuri kansakoululaitokselle
4766: ja erinäisille sivistyst:arkoituksille, joita varten Eduskunta
4767: on erityisesti osottanut määrärahat. Kokonaan toinen on
4768: asema, jos mietinnön kolmas suostuntaponsi on sovellutet-
4769: tava suppeammalla alalla.
4770:     Meidän ymmärtääksemme saavutettaisiin jo huomattava
4771: etu, jos puheenalaisesta luettelosta, ei kuitenkaan budje-
4772: tista, poistettaisiin siihen armollisen esityksen N :o 1 mu-
4773: kaisesti otetut apurahrut knnnanlääikärien pa1kkJaamiseen
4774: 210,000 marlclma, määräraha tuberkuloosin vastustamiseksi
4775: 400,000 markkaa, määräraha siveellisyystyön kannattami-
4776: seksi 50,000 mar:kka1a, määräraha,t tietoon ja ,taiteen kan-
4777: nattamiseksi 189,000 markkaa eli yhteensä 849,000 markkaa.
4778:     Asiain näin ollen, kunnioittaen ehdotamme, että Edus-
4779:  kunta hyväksyisi mietinnön 47-49 sivuilla olevan luettelon
4780: näin kuuluvana :
4781: 
4782: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
4783:   tokselle ....................... . Smk.          1,870,000:-
4784: Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
4785:   sinaisen opettajiston      palkaami-
4786:    seen .......................... .               4,150,000: -
4787: Apumaksu opettajain ja opet:taj3Jtar- "
4788:   ten palkkaamiseen mies- ja nais-
4789:    käsitöiden opetusta varten ...... .               156,000:-
4790: Määräraha palkankorotuksiin maa- "
4791:   laiskansakoulujen       varsinaiselle
4792:   opetta.jistolle .................. .             1,180,000 : -
4793: Mää>r:äraha maalaiskansakoulujen var-
4794:                                          "
4795:   sinaisen opettajiston elä·kikeiksi ...             200,000:-
4796:                                              "
4797: 56         1912. -   V. l\'1. -   Esitys N:o 1.
4798: 
4799: Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
4800:   opettajiston eläikkeiksi ......... . Smk.          53,000:-
4801: Määräraha sairaiden kansakoulunopet-
4802:   tajain ja -opettajatarten avustami-
4803:   seen .......................... .                 90,000:-
4804: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi- "
4805:   työhuoneistojen       rakentamiseen
4806:   maa;laiskunti.in ................. .            1,500,000: -
4807: Määräraha kansanopistojen rakennus-      "
4808:   avuksi ........................ .                200,000:-
4809: Määräraha ·kirjastoja varten maalais- "
4810:   kansakoulujen sekä pikku- ja ki,er-
4811:   tokoulujen opettajille ja opettajat-
4812:   tariUe ........................ .                  30,000:-
4813: Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
4814:   kokursseja varhm .............. .                110,000:-
4815: Määräraha stipenderksi kuuntelua ja "
4816:   opintomatkoja varten .......... .                 30,000:-
4817: Määräraha hwvaintovälineiden hank- "
4818:   kimiseksi     maalaiskansakouluihin
4819:   sekä havainto- ja opetusvälineiden
4820:   hankkimiseksi kansanopistoihin ..                100,000:-
4821: Määräraha yliopistoms:ten jatkokurs- "
4822:   sien toimeenpanemiseksi kansa-
4823:   koulunopettajille Ja -opettaja:tta-
4824:   rille .......................... .                 80,000:-
4825: Apumaksu koulutarpeiden ostoon "
4826:   maalaiskansakoulujen oppilaille ..               400,000:-
4827: Määräraha kansanopistojen avustami- "
4828:   seksi ja apurahoiksi näiden opisto-
4829:   jen varattomille oppilaille ..... .              360,000:-
4830: Määräraha kesä,virkistyksen toimit- "
4831:   tamiseksi vai'sinkin kesäsiirtoloissa
4832:                        1
4833: 
4834: 
4835: 
4836:   varattomille, etupäässä sairaille ja
4837:   heikoille kansa;koululapsille ..... .              50,000:-
4838: Määräraha kansarrlastentarhain kan-
4839:                                         "
4840:   natt!l!miseksi ................... .             100,000:-
4841:                                           "
4842:                        Vastalause I.                         57
4843: 
4844: Määräraha maalaiskansakoulujen va-
4845:   rattomien oppilasten ravinto- ja
4846:   vaatetusavuksi ................. . Smk.           150,000:-
4847: Määräraha maalaiskuntien y lläpitä-
4848:   mien pientenlastenikoulujen avus-
4849:   tamiseksi ...................... .                100,000:-
4850: Määräraha maalaiskansakoulujen op- "
4851:   pHaskirj as:tojen a vustamiseksi ....              25,000:-
4852: Määräraha luentokurssien kannatta-       "
4853:   miseksi                                            50,000:-
4854: Mäålräraha työväenopistojen avusta-      "
4855:   miseksi ....................... .                  30,000:-
4856: Määräraha raittiustyön kannattami-
4857:                                         "
4858:   ,seksi .......................... .                70,000:-
4859: Määräraha An:tellin kokoelmain hoitoa "
4860:   varten ........................ .                  15,000:-
4861: Määräraha 1913 vuoden valtiopäivä- "
4862:   kustannuksia varten ........... .                 700,000:-
4863: Määrärahat kannanto- ja tarkastus- "
4864:   kustannuksia varten leima- ja peli-
4865:   korttisuostunnoista sekä mallas-
4866:   juomasuostunnasta                                 360,000:-
4867:                                             "
4868:                                  Summa Smk. 12,159,000:-
4869:     V. Riippumatta siitä tuleeko ylläolevat ehdotuksemme
4870: hyväksyttyä tahi hylättyä, tulisi Eduskunnan käsityksemme
4871: mukaan, siihen nähden että Hallitus on viime vuosina
4872: saanut tilaisuuden mielivaltaisesti määräillä kuinika paljo
4873: kuhunkin tarkoitukseen on sruostuntavaroja annettava,
4874: käyttää V. J :n 43 § :n suomaa oikeutta ja nimenomaisella
4875: päätökseHä sitoa suostuntavarat erityisesti määrä:ttyihin
4876: tarkoituksiin. Olisi siis ilmoitettava, mihin tarkoituksiin
4877: suostuntavarat tulee käyttää siinä tapauksessa, ,että Halli-
4878: tus ,ei voi täyttää n1äitä tarpeita vakinaisilla valtiovaroilla.
4879: Tällainen menettely ei luonnollisesti rikkoisi budjetin yh-
4880: tenäisyyttä, vaan olisi ainoastaan suoranainen seuraus siitä,
4881: ettei Eduskunta katso voivansa nykyoloissa myöntää suos-
4882: 58           1912.- V. M. -Esitys N:o 1.
4883: 
4884: tuntaa ilman ehtoja - vain ilisänä valrtiorath:astoon, eri-
4885: tyistä tarkoitusta määräämättä.
4886:     Tämän .taikia pidäiDIDle tärkeänä ikunnioittaoo ehdotJta.a,
4887: että Eduskunta päättäisi hyväksyä mietinnön 50 sivulla
4888: olevan 3 ponnen näin 'kuuluvana:
4889: 
4890:                 3) että edellä mainittujen menojen- lukuun-
4891:             otta7natta sotila8rahaston ja sotila8huonerahas-
4892:             ton menoja- suorittamiseksi, mikäli edellämai-
4893:             nitut valtion vakinaiset varat eivät riitä, otetaan
4894:             suostuntaraha8ton varat 11,463,1300 markkaa
4895:             sekä tämän lisäksi Suomen Pankin voittovaroja
4896:             695,800 -markkaa kuitenkin ehdolla, että näin
4897:             osotetut varat, yhteensä 113,159,000 markkaa,
4898:             käytetään siv. 55-57 lueteltuihin Eduskunnan
4899:             erityisesti päättämiin menoihin, mutta Va8tai-
4900:             sessa tapauksessa jätetään suostuntaraha8toon
4901:             Eduskunnan käytettätväksi.
4902: 
4903:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1912.
4904: 
4905: 
4906:   Juhani Arajärvi.             P. Kärnä.
4907:   Mauri Honkajuuri.            Onni Hallsten.
4908:                   A. Osw. Kairamo.
4909:                        Vastalause JI.                     59
4910: 
4911: 
4912: 
4913: 
4914:                             II.
4915: 
4916:     Knn Eduskunta toukokuun 7 päivänä hyväksymässään
4917: a;lamaisessa ki:r:jelmässä on painaviHa syiLlä ailistanut
4918: luotsi- ja majwkkalaitoksen palautettavaksi lailliselle pe-
4919: rustalle, tulisi Eduskunnan mielestäni 1913 vuoden bud-
4920: jetin jä,rj1estelyssä lähteä sen edelly;tyrksen pohjalta että
4921: tämä alistus saa vutta,a armollisen suostumuksen. Saan sen-
4922: tähden kunnioittaen ehdotta~a, että mietinnön johdantoon,
4923: sivulta 9 lähtien, pannaan l1ausunto, jossa Eduskunta, mai-
4924: nittuun kirjelmään viitaten, Keisarilliselle Majestootille
4925: alamaisesti ilmoittaisi,
4926: 
4927:                että tuloerä majakkamaksuja 1,270,000
4928:            markkaa sekä määrärahat luotsi- ja majakka-
4929:            laitosta varten yhteensä 2,264,000 markkaa, voi
4930:            laillisesti panna rahasääntöön ainoastaan siinä
4931:            tapauksessa että Keisarillinen Majesteetti su-
4932:            vaitsee arrnollisesti myöntyä Eduskunnan kir-
4933:            jelmässä toukokuun 7 päivältä tehtyyn alamai-
4934:            seen esitykseen armollisen määräyksen antami-
4935:            sesta että amiraliteettineuvoston helmikuun 13
4936:            (26) päivänä 1912 armollisimmin vahvistettua
4937:            päätöstä ei panna täytäntöön ja että, Suomen
4938:            luotsi- ja majakkalaitos edelleenkin on pysyvä
4939:            Suomen lakiin perustuvana ja Suuriruhtinaan-
4940:            maan hallituksen alaisena laitoksena, joten pu-
4941:            heenalainen erä olisi budjettiin pantava armol-
4942:            lisen esityksen mukaisesti.
4943: 60           EJ12. -   V. l\1. -   Esitys N:o 1.
4944: 
4945:     Sitä vastoin olisi mietinnön lopussa, siv. 50-51 olevien
4946: ponsien jälkeen, siltä varalta että Eduskunnan toukokuun
4947: 7 päivänä tekemää alistusta ei oteta armolliseen huomioon,
4948: huomautettava että siinä tapauksessa on, budjetin lain-
4949: mukaisuuden säilyttämiseksi, välttämätöDJtä rahasäännön
4950: laatimisessa tehdä seuraav,at muutokset Eduskunnan hy-
4951: väksymään budjettiin, nimittäin
4952: 
4953:                 poistaa menoista määrärahat luotsilaitosta ja
4954:             merenmittausta varten (rahasäännön 12 P. L.
4955:             1, 1-22, 24-27 ja II, 1-6) yhteensä 2,264,000
4956:             markkaa, sekä tuloista majakkamaksuja koske,va
4957:             erä (5 osast. 11), yhteensä 1,270,000 markkaa.
4958: 
4959:    Koska samalla edellytyksellä upseerien, virkamiesten,
4960: luotsien sekä majakkapalvelusväen oikeutta lakkautuspal-
4961: kall~ asettamiseen ei enää voitane jättää huomioon otta-
4962: matta, .tulisi tätä tarkoitusta varten
4963: 
4964:                15 P. L :kaan merkittävä 500,000 markan
4965:             arviomääräraha.
4966: 
4967:     Siinä t.apauksessa että Eduskunta tämän ehdotuksen
4968: hyvä,ksyy, palautettanee mi,etintö Valtiovarainvaliokuntaan
4969: tästä johtuvain muutosten tekemisfå varten, jonka ohella
4970: Eduskunta päättäne,e että budjetin tasoittllmista varten saa
4971: osoittaa Suomen Pankin voittovaroista tarpeellisen mää-
4972: rän, jonka olen laskenut 369,200 markaksi.
4973: 
4974:      Helsingissä toukokuun 25 päivänä -912.
4975: 
4976:                                            L. Mechelin.
4977: 
4978:      Tähän vastalauseeseen yhtyvät:
4979: 
4980:      Matti Pietinen.                    P. Ahmavaara.
4981:      Kyösti Kallio.                     Antti Junes.
4982:                        Vastalause 111.                     61
4983: 
4984: 
4985: 
4986: 
4987:                              III.
4988: 
4989:     Siihen mietintöön liitetyssä vastaLauseessa, jonka Val-
4990: tiovarainvaliokunta on antanut valtiovarain tilaa koske-
4991: van kertomuksen johdosta, on jo osotettu, että valtiota-
4992: loutta tässä maassa hoidetaan vallassa olevain yhteiskunta-
4993: luokkain etujen mukaisesti, kansan· työtätekeväin kerros-
4994: ten edut kokonaan syrjäJilttäen. Sen jäJlkeen kuin hallitus
4995: on antautunut venäläisen taantumuksen apuriksi, on valtio-
4996: taloudessamme alettu toteut,taa maallemme tuhoa tuottruvan
4997: politiikan tarkotusperiäkin. Tarkastaessaan valtiovarain
4998: tilaa vuosina 1909 j'a 1910 on VaJ,tioV'aminvaliokunta oHut
4999: pakotettu huomauttamaan, että näinä vuosina arveluttavia
5000: poikkeuksia on esiintynyt siitä säännöstä, että valtiovarat
5001: ovat käytettävät maan hyödyksi ja parhaaksi. Eduskun-
5002: nalla on myös ollut tilaisuus todeta, et,tä ne suostuntapää-
5003: Wkset, jotka Eduskunta vuosien 1909, 1910 ja 1911 valtio-
5004: päivillä on tehnyt, on hallitus joka kerta rikkonut, raha-
5005: säännöstä poistaen joukottain maan hyväksi tarkoitettuja
5006: määrärahoja ja sen.si'j'ruan käyttänyt val,tiovaroäa laittoman
5007: sotilasapumaksun ja muidenkin, maal:lemme turmiollisen
5008: politiiJi,kansa ruiheut:tamain menojen suorittamiseen.
5009:     Jo näihin tosiasioihin nähden olisi Valiokunnan mie-
5010: lestämme ,tullut Eduskunnalle e:hdOibtaa, ettei Hallituksen
5011: käytettäväJksi mtyömllffi:'täisi ,lainkaan suostuntavaroja.
5012: Suostuntain kieltoon .tällä kerralla olisi ollut sitäkin
5013: enemmän syytä, kun Hallitus esityksessään suorastaan tun-
5014: nust,aa, että suostuntaJtarve vuot,ta 1913 varten pääasiassa
5015: aiheutuu laittoman sotilasapumaksun suorittamisesta.
5016: Kaikesta ,tästä huolimatta on Valiokunta kuirtenkin hylän-
5017: nyt suostuntain kieltoa tarkoittavan ehdotuksemme ja päät-
5018: 62          1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
5019: 
5020: tänyt ehdottaa hallitukselle myönnettäväksi runsaat määrät
5021: suostuntavaroj·a vuodeksi 1913.
5022:     Ne laskelmat valtion tuloista ja menoista vuodelle 1913,
5023: mittkä sisältyvät armdlliseen esitykseen, osotta'Vlat myöskin,
5024: että jos sotilaaap11llilaksu ynnä eräät muut daittomat meno-
5025: erät menopuolelta poistetaan, suostuntavaroja menojen suo-
5026: rittamiseen ei tarvita. Valiokunnan on sen vuoksi ollut
5027: pakko keinotekoisesti synnyttää suostuntrutarve, jota to-
5028: dellisuudessa ei ole olemassa. Ensiksikin on ylimääräisiä
5029: menoja budjettiin lisätty lähes 4 miljoonaa markkaa ja tä-
5030: män lisäksi ehdotetaan vielä 9 milljoonaa markkaa siir-
5031: rettäväksi ku1kuJaitosrahastoon, joka v. 1913 kuitenkaan
5032: ei mitään tälJaist<a vahvistusta kaipaa, sen budjetti kun
5033: muutenkin päälttyy yli jäämään. V aJioikunnan perustelut-
5034: kin, joiden nojalla se katsoo suostunnat tarpeellisiksi, ovat
5035: varsin heikot. Ehdotuksensa tueksi ei validkunnalla ole
5036: juuri muuta sanottavaa kuin että suostuntaverot ,jo kauan
5037: ovat kuuluneet maamme verojärjestelmään, joita ei olisi
5038: satunnaisista syistä lakkautettava". Vdtiopäiv!ijärjestyk-
5039: sen 43 § :n 2 :n ja 3 :n momentin mukaan ei kuitenkaan voi
5040: suostuntavarojen myöntäminen näillä perusteilla tulla ky-
5041: symykseen, vaan on niitä myönnettävä vain mikäli valtion
5042: va:kinaiset tulot eivä·t menoihin riitä.
5043:     Valiokunnan ehdotus merkitsee sentakia sotilasapumak-
5044: sun tosiasi•allista myöntämistä, v:aikkakin jonkunverran
5045: peitetyssä muodossa. TiHlaiseen menettelyyn emme voi
5046: suostua.
5047:     Valiokunnan laatiman budjetin mukll!an nousevat vaki-
5048: naiset valtiomenot, ilman mainittua 9 miljoonan markan
5049: siirtoa, 90,521,800 markkaan ja ylimääräiset menot
5050: 5,347,000 markkaan eli yhtteensä 95,868,800 markkaan. Näi-
5051: den menojen suorittamise•en käytettävinä olevat valtiora-
5052: ha.ston, sotilasrahaston ja sotilashuonerahaston varat on
5053: Valiokunta laskenut 93,529,600 ma,rk!kiaan.            Vajaus,
5054: 2,339,200 markkaa, on syntynyt sen kll!utta, että V ahokunta
5055: on ehdot1tanut ylimääräisiä menoja tuntuva,sti lisättäväksi.
5056: Kun nämä menot tarkottavat varsin kipeiden tarpeiden
5057:                            Vastalause 111.                           63
5058: 
5059: tyydJibtämistä, ovat ne meidänkin mielestämme budjetissä
5060: pidettävät, mUJtJta näiden menojen luontooseeen nähden on
5061: hyvin perusteltua, että niiden aiheuttam.an budjetin vajauk-
5062: sen täy.ttämiseen käytetäiän 2,399,200 markkaa v:altion sääs-
5063: tövaroja.
5064:     Kun suostuntaraihaston arvioirtu säästö) vuoden 1913
5065: alussa nousee 3,823,000 markkaan, eilkä näi·tä varoja bud-
5066: jetin järjestelyyn tarvita, ehdotamme, et•tä ne siirretään
5067: kulkulaitosrahastoon.
5068:     Budjetti olisi siis käsitykse~e mukaan l·aadittava seu-
5069: raa vaan .tapaan.
5070: 
5071:                          Menot.
5072: Vakinaiset menot ja siirrot . . . . . . . . . . . . . .. .   90,521,800
5073: Ylimääräiset menot ...................... .                   5,34'1,000
5074:                                        Yihteensä Smk.        95,868,800
5075: 
5076:                             Tulot.
5077: Y,altioraihasto                            Smk.              92,483,000
5078: Sotilasrahasto ..................... .                          436,500
5079: SotilashuonJemhasto ... : . ........... .                       340,100
5080:     S :n säästöistä ................ . "                        2'10,000
5081: V al.tiorahaston säästöistä ............ .  "                 2,339,200
5082:                                                       "
5083:                                       Yhteensä Smk.          95,868,800
5084: 
5085: Suostuntamhaston ylijäämä v. 1912 siir-
5086:   vetään kulkulaitosrahastoon ...... .                        3,823,000
5087:                                                       "
5088:     T·aM;omatta Jiiih:emmin puurbtua niihin muisturtukisiin,
5089: joihin Valiokunnan laskelmain yksityiskohtiin nwhden mie-
5090: lestämme olisi syytä, pyydäJmme V'ain sen nojalla, mi:tä
5091: edellä ol,ffil1\Ille •esittänoot, kunnioittaen saada eh'dotillaa, että
5092: Eduskunta päii>ttäisi Keisarilliselle Majesteertil'le ihnoi.ttaa,
5093: 
5094:                 että Eduskwnta on havainnut valtion tulo-
5095:              jen vuonna 1913 riittävän sekä vakinaisiin että
5096: 64           1912.- V. M.- Esitys N:o 1.
5097: 
5098:             ylimääräisiin valtiomenoihin, niihin luettuna
5099:             Edruskunnan armollisten esitysten johdosta erit-
5100:             täin päättämät määrärahatkin; sekä
5101: 
5102:                että Eduskunta sen johdosta on hylännyt ar-
5103:             molliset esitykset pelikortti-, mallas- ja leima-
5104:             suostuntain kantamisesta vuonna 1913.
5105: 
5106:      S1täpaitsi ehdotamme Eduskunnan päätettäväiksi,
5107: 
5108:               että suostuntarahaston säästö: 3,8133,000
5109:             markkaa, siirretään kulkulaitosrahastoon.
5110: 
5111: 
5112: 
5113:    Siinä tapauksessa, että Eduskunta ehdotu:ksemme hy-
5114: väksyy, aiheuttaa se muutoksen erinäisiin kohtiin v,alio-.
5115: kunnan mietintöä, jonka vuoksi ehdotamme,
5116: 
5117:                  että mietintö palautettaisiin V aliakuntaan
5118:             ehdottamallamme tavalla korjattavaksi.
5119: 
5120:      Helsingissä, 1toukokuun 25 p :nä 1912.
5121: 
5122:      S. Tervo.                      Efr. Kronqvist.
5123:      0. W. Turunen.                 Kaapo Murros
5124:      H. Törmä.                      Juho Kirves.
5125:      Armas Paasonen.                Edvard Gylling.
5126:      J. W. Sainio.                  Juho Rainio.
5127:                       Vastalause IV.                      65
5128: 
5129: 
5130: 
5131: 
5132:                             IV.
5133: 
5134:     Eduskunnan myötävaikutus budjetin; järjestelyssä si-
5135: sältää, että kun suosturrtavaroja vaaditaan, Hallituksen
5136: tulee pitää arvossa Eduskunnan laatimaa budjettia. Näin
5137: on asian laita ennen kaikkea niihin budjetin osiin nähden,
5138: jotka perustuvat Eduskunnan esityksiin pää·töksiin armol-
5139: listen esitysten johdosta. Mutta ei Hallitus muutenkaan
5140: ole oikeutettu, käyttämällä suostuntalisäystä vähentämättö-
5141: mään määrään, poistamaan budjetista tai siinä mielivaltai-
5142: sesti vaihtamaan Hallituksen itsensä ehdottamia menoeriä,
5143: jotlka ovat olleet Eduskunnalle määrä:ävinä budjetin jär-
5144: jestämisessä ja sen suostuntamäärän säätämisessä, joka tar-
5145: vitaan valtiovarain vajauksen peittämiseksi. .Jos Edus-
5146: kunta on omasta alotteestaan pannut budjettiin yhden tai
5147: useamman menoerän ja sen tähden siis on ottanut suorit-
5148: taakseen lisättyä suostuntaa, niin riippuu kylläkin menon
5149: hyväksyminen Hallituksen harkinnasta, mutta jos meno-
5150: erää ei hyväksytä, seuraa siitä loogillisesti ja matemaatti-
5151: sesti, et.tä vastaava määrä suostuntavaroja jätetään käyttä-
5152: mättä, i'lman että sitä voidaan käyttää tarkoituksiin, joista
5153: ei Eduskunnalla ole ti:etoa annettu, tai jotka eivät ole saa-
5154: vuttaneet sen hyväksymistä. Tämä on luonnollinen edellytys
5155: suostunnalle, jonka myöntämisessä Eduskunta tietenkin on
5156: myös oikeutettu asettamaan m ehdot ja määräykset, jotka
5157: ovat omiansa turvaamaan Eduskunnan perustuslaillista oi-
5158: keutta suostunnan kautta ,vapaasti antaa", mitä, maan hyö-
5159: dyksi ja parhaaksi tarpeelliseksi nähdään. Tässä on yhden
5160: tekevää, pannaanko Eduskunnan hyväiksymä määräraha
5161: budjettiin vastaavine lisäyksineen suostunnoista, vai saako
5162: tämä määräraha errkseen anomuksen muodon, samalla kun
5163:                                                       5
5164: 66          1912. -    V. l\1. -   Esitys N :o 1.
5165: 
5166: Eduskunta, edellyttäen että Hallitus ,tarpeen hyväksyisi,
5167: sen tähden osDittaa erikoisen osan suostuntavaroista.
5168:    Vaikkakin perustuslain sisällys tässä suhteessa on selvä
5169: ja Eduskunta vuosi vuodelta yhä suuremmalla johdonmu-
5170: kaisuudella on pitänyt kiinni näistä periaatteista, on Halli-
5171: tus kuit,enkin yhä kasvavassa määrässä pettänyt Eduskun-
5172: nan edellytyksiä, koska tärkeitä Eduskunnan hyväksymiä
5173: sivistystarpeita samoin kuin muita Eduskunnan hyväksy-
5174: miä määrärahoja osittain on jä,tetty huomioon ottamatta,
5175: osittain vaihdettu toisiin, erilaatuisiin, jopa itsessään lait-
5176: torniinkin menoihin, samalla kun valtiorahaston n. k pää-
5177: oma on oikeudettomasti saaneet lisääntyä suostuntava-
5178: roista.
5179:     Asioiden näin ollen saattaisi kylläkin suostuntaikieltoa
5180: Eduskunnan puolelta nyt jo pitää paikalleen osuvana, mut-
5181: ta kun tätä keinoa tulisi, mikäli suinkin mahdollista, vält-
5182: tää, olen toivonut suostunta-'asetuksen kautta, joka sen jäl-
5183: keen, kun K. M. on sen hyvä!ksynyt, astuisi voimaan 1
5184: päivänä tammikuuta 1913, voitavan siten yhdistää Edus-
5185: kunnan suostunnat ja niiden käyttäminen Eduskunnan
5186: puoltamien budjettioikeudellisten periaatteiden tunnusta-
5187: miseen, että edellämainitut epäkohda,t lakkaisivat. Mutta
5188: kun tällaisen ehdotuksen käsitteleminen ja hyväksyminen
5189: kysyisi aikaa, jota valitettavasti näillä valtiopäivillä ei
5190: enää ole käytettävissä, olen Dllut pakoitettu mjoittamaan
5191: ehdotuksen yllämainituissa tarkoituksissa selvempään ja
5192: terä vämpään budjettimietinnön pomsimuodosteluun, ja
5193: esitän siis että Eduskunta päättäisi,
5194: 
5195:                 1} ja
5196:                2} Valiokunnan ehdotuksen mukaan;
5197:                $) että lisäksi tarvittava määrä yllämm:nittu-
5198:            jen menojen - paitsi sotilas- ja sotilashuone-
5199:            rahastojen - suorittamiseen osoitetaan, mikäli
5200:            'i•akinaiset 11altion tulot eivät riitä, suostunta-
5201:            'i•aroista enintään 11,339,1200 markkaa, joka lisä-
5202:            rahamäärä on rahasääntöehdotulc8een merkit-
5203:                   Vastalause IV.                        67
5204: 
5205:        tävä siirroksi valtiorahastoon, seuraavia ehtoja
5206:        ja määräylcsiä noudattaen:
5207:            a) että kailcki Eduskunnan armollisten esi-
5208:        tysten johdosta päättämät määrärahat vähentä-
5209:        mättä pannaan rahasääntöön;
5210:            b) että, jos jokin muista Eduskunnan bttd-
5211:        jettiin panemista menoeristä ei hyväksytä mer-
5212:        !.~ittäväksi rahasään.töön, suostuntavarain siir-
5213:        rosta vähennetään vastaava määrä; sekä
5214:            c) että, jos tilinpäätös osottaa budjetin tulok-
5215:        sen edullisemmaksi kuin E'dttslcunta tuntemiensa
5216:        edellytysten nojalla on laskenut, lop·ullisesti
5217:        suostuntavarain lisärahamäärästä vähennetään
5218:        vastaava sttmma, joka pysyy suostuntavarain ti-
5219:        lillä ensiksi lcolcoontuvan Eduskunnan käytet-
5220:        täväksi;
5221:             ja kun Eduskunta on ·1Jaroja osottanut aino-
5222:        astaan ylempänä mainituilla edellytyksillä ra-
5223:        hasääntöön syntyvän vajauksen täyttämiseksi,
5224:        seuraa siitä että, jos jokin edellämainituista
5225:        ehdoista ja määräyksistä syrjäytetään, suos-
5226:        tuntavaroista käytettyä lisämäärää on katsot-
5227:        tava niinkuin Eduskunta ei olisi sitä myöntänyt,
5228:        joten ei myöskään mitään osaa siitä saa käyttää
5229:        budjetin järjestelyyn; sekä
5230:            4) että puheenalaiseen tarkoitukseen aiotut
5231:        suostuntavarat ovat vuonna 19112 syntyvä
5232:        suostttntavarain säästö, sekä leimasuostttnnasta,
5233:        pelikorttisttostunnasta ja mallasjuomasttostun-
5234:        nasta Eduskunnan itsel.;utakin näitä suostttn-
5235:        toja varten hyväksymän erityisen asetuksen mu-
5236:        kaan kertyvät tulot.
5237: 
5238: Helsingissä 24 päivänä. toukokuuta 1912.
5239: 
5240: V. M. von Born.                       Arvid Neovius.
5241: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
5242:           1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5243: 
5244: 
5245: 
5246: 
5247:                S u o m en E d u s kun n a n a 1 a m a i-
5248:             n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
5249:             armolliseen esitykseen varojen hankkimi-
5250:             sesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
5251:             valtion tulot eivät riitä.
5252: 
5253: 
5254: 
5255: 
5256:        Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
5257:                ja Suuriruhtinas I
5258: 
5259: 
5260: 
5261: 
5262:   Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle an-
5263: tanut armollisen esityksen varojen hankkimisesta niihin vuo-
5264: den 1913 tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
5265: 2           1912. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 1.
5266: 
5267:      Mikäili armolliseen esitykseen liittyvä laskelma valtion
5268: vakinaisista varoista ja tarpeista varainhoitovuonna 1913
5269: osottaa, nousisivat valtiorahastosta suoritettavat menot,
5270: niihin luettuina arvaamattomiin tarpeisiin varatut 500,000
5271: markkaa, niin suureen määrään, että tulojen kokonais-
5272: summa olisi ainoastaan 22,400 markkaa suurempi vuotuis-
5273: ten menojen rmäärä. Tiimåln j·dhdosta ·esiJt}'lkisessä on i1moi-
5274: ,tettu, ettei HaHi:tus m]ssää.n 'tapaulk!sessa pane vru:onrua 1913
5275: valtiorahaston maksettavaksi mitään niistä menoista, joita
5276: varten esityl{jsessä pyydetään määrärahaa suostuntava-
5277: roista.
5278:      Tä·ten ilma·istu Hallituksen käsity's ei sovellu siihen tUit-
5279: kimisoikeuteen, mikä E•duskunnalla on, kun on kysymys
5280: suostunt.av<arain osottamisesta val:tiot·arpeitten tyydy.ttämi-
5281: seksi. Kun HaUitus myöskin 1911 vuoden v.altiopäiviltle
5282: an1tamassa.an esi•tykioossä varojen hankkimisesta niihin tar-
5283: peisiin, j o~hin vruk~naiset valtion tulot eiväit riitä, oli ·aset-
5284: tunut kannalle, jonka mukaan Eduskunnalla ei olilsi min-
5285: ikäämlaista oikeutta tutkia suostuntatarpeen todellist·a suu-
5286: ru:ut,ta, Edustlrulllta .tämän esityksen j,OihdJast,a lähetetyssä
5287: alamaisessa :kirjeJmässä 'tcmkokwun 23 päivältä 19tH Soo-
5288: men perustuslakien noj·alil•a ·seikkaperäisesti osotti olevansa
5289: sekä oikeutettu että velvollinen tutkimaan, tarvitaanko j·a
5290: minkä verran varoja vrukinaisten vaLtiotulojen lisäksi v:al-
5291: tiotlllrpe:i!tten tyydyttämiseksi. Viit•aten siihen, mitä ma·i-
5292: nitussa kirj•elmäJssä on ltätstä asiasta l•ausUJttu, saa Edlll3ikluruta,
5293: edelleen valaistakseen .asiaa, nyt huomaUJttaa ainoastaan
5294: seuraruvista seilkoista.
5295:      Vuonna 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 26 § :n
5296: toisen momentin ,säännöksellä on määräraha- j.a suos-
5297: tunta-asioista aikaisemmin voimassa olleita perustuslain
5298: säännöksiä s:Ukäli kehitetty, että HaUituksen, v·aatiessaan
5299: varoja vakinaisten valtiotulojen lisäksi, on sel vit.että vä lisä-
5300: varain tarpeellisuus antamalla laskelma valtion vakinai-
5301: sista varoista ja tarpeista ensintulevaksi varainhoitovuo-
5302: deksi. Tämän laskelman tulee, vastatakseen tarkoitustaan,
5303: olla mahdollisimman tarkka ja täydellinen, mutta se ei
5304: ole eikä voi olla sellainen lopullisesti vahvistettu bud:jetti,
5305:                    Budjetin järjestely.
5306: 
5307: johon Eduskunta ei saisi tehdä minkäänlaisia muutoksia tai
5308: oikaisuja. Päinvastoin on tä.ssä kohden Eduskunnan va-
5309: paa tutkimis- ja v,eronmyöntämisoikeus perustus~,ain sään-
5310: nök,sissä nimenomaan julkilausuttu, erittäinkin 1789 vuo-
5311: den Yhdistys- ja y,akuuskirjan 5 kohdassa se!kä Vialtio-
5312: päitväijärjestyksen 43 § :ISsä.
5313:     Suurin osa Hallituksen budjettilaskelmaan merkityistä
5314: menoeristä on tosin sellaisia, joiden sekä tarkoitus että
5315: suuruus on virastoille vahvistettujen menosääntöjen tahi
5316: muiden asetusten kautta määrätty ja joiden tarkastaminen
5317: valtiopäivillä ei niin ollen voi johtaa muutoksiin, paitsi
5318: siinä tapauksessa, että joku erehdys ehkä tulisi ilmi. Mutta
5319: näiden Jisäksi on moni,aita niin sanottuja arviomää,rä-
5320: rahoja, jotka tosin perustuvat voimassa oleviin asetuksiin,
5321: mutta joiden suuruutta ei kuiti:en,Jvll!an ole näillä lllse-
5322: tuiksiHa määrätt~, vaan riippuu se siitä, ik:uinlm suurok:si
5323: ta,rve seuraavana varainhoitovuotena on arvioitu. Jos
5324: Eduskunta erinäisten, kuhunkin menoerään vaikutta.vain
5325: asianha,arain johdosta havaitsee, että Hallituksen arvio on
5326: liian korkea tahi liian alhainen, on asianmukaista, että
5327: selLainen rarviOilll!ääräraha koroteta,an tahi alennetala,n
5328: HaHituksen }askemasta: määrästä. Lukuisia esimerk-
5329: kejä olisi esitettävis1sä tod.i.Sttu~eksi si]tä, e,ttä Eduskun-
5330: nan laskelma usein on ollut Hallituksen toimittamaa oi-
5331: kea,mpi. Edelleen voi sekä v:llikinaisten että va,rsinkin yli-
5332: määräisten meno~en joukossa olla eriä, jotka eivät vielä
5333: ole olleet Hallitsijan ratlmistavina, v.aan jotka on las-
5334: kelmaan pantu sen johdosta, että K~eisarillinen Suomen ,Se-
5335: naatti on ilmoittanut aikovansa ehdottaa niitä varten mää-
5336: rärahoja. Jos Eduskunta silloin havaitsee painavien syiden
5337: vastustavan jotakin näistä menoeristä, on Eduskunta oi-
5338: keutettu lausumaan epäävän mielipiteensä sekä poistamaan
5339: puheenalaisen erän laskelmasta, sillä ilmeistähän on, että
5340: kunkin tuollaisen ehdotetun erän paneminen budjettilas-
5341:  kelmaan on osaltaan korottanut tarvittavan suostunnan
5342: mää,ffiä. Toiselta puolen Eduskunnan myös täytyy olla es-
5343: ~teetön merkitsemään lask,elmaan määrärahoja niihin ~tarkoi-
5344: 4         1912. - Edusk. vast. -       Esitys N :o 1.
5345: 
5346: tuksiin, joiden toteuttamista Eduskunnan mielestä ei olisi
5347: lykättävä toistaiseksi. Halliitsijan harkinnan varassa ,sitten
5348: on, pann!llanko nämä menoerät lopulliseen rahasääntöön.
5349:      Mitä Hallituksen laskelman tulopuoleen tulee, käsittää
5350: se enimmältä osalta eriä, joiden suuruus ei ole lopullisesti
5351: mruärätty verolakien tahi muiden asetusten kautta, vaan
5352: jotka ov;at vuosittain hskettav;ll!t tilastoHisina rbahi talou-
5353: dellisilla perusteilla. Mainittavia eroavaisuuksia ei l'as-
5354: kelma tietenkään voi näyttäJä muissa kuin suurimmissa
5355: tuloluokissa, joihin, niinkuin etusijassa tullituloihin ja
5356: kruununmetsäin tuloihin, liikeolot vaikuttavat., On ym-
5357: märrettävissä, että Hallitus yleensä laskee tulot pikemm,in
5358: lii:an alhaisiksi kuin man korkeiksi. Eduskuntakin on ot-
5359: tanut huomioon tämän säännön, mutta kuiten!kin katso-
5360: nut asiwkseen 'korottaa Hamtuksen laskemia tulomääriä,
5361: milloin ne ov,at näyttäneet liitan alhaisilta. Mutta että
5362: Eduskuntakin tässä kohden on noudwtta11mt suurinta 'V'aro-
5363: ViaisuutJta, näkyy Sl(lThra;avasta rUaUJlU!kJo~:
5364: 
5365: 
5366: 
5367:                          1908       1909       1910       1911
5368: Hallituksen budjettiesi-
5369:   tyksen mukaan •... 69,432,000 74,083,600 76,710,400 80,134,400
5370: Eduskunnan budjetti-
5371:   laskelman mukaan . 71,302,000 73,685,400 79,048,400 85,809,400
5372: Todellinen tulos vuo-
5373:   sitilin mukaan .... 79,600,612 80,812,542 86,943,368 91,571,182
5374: 
5375: 
5376:     N:ämä luvut osottava,t, että sillä Hallituksen laskel-
5377: man tarkastamisella, minkä Eduskunta perustuslain mu-
5378: kaan oofunitta:a, on suuri lkäytännölJinen!kin merkitys. Täs-
5379: täkään syystä ei Senaatin olisi pitänyt panna 1912 ja 1913
5380: vuoden budjetin järjesrelyä koskev,ain armollisten esitys-
5381: ten ehdotuiksiin lauSUll!toja, joiden muk!l!aill Edll!Skunnan
5382: tulisi ka.tsoa H!lJllitUJksen budjettila;skelmaa järkähtämät-
5383: tömäksi ja muuttumattomaksi.
5384:                      Budjetin järjestely.                       5
5385: 
5386:      Mi!ssä mruäTin EduSkunnan hyvä:kEymä budjetti velvoå.rt-
5387: taa Halliotusta lopullisen r:a:hasäännön laatimisessa, on
5388: kysymys, j Oihon perustuslaeissa säädebtlyijen peri:aJ31tJteiden
5389: IlliUtkaisesti on yleispiirtein v:asta:.tt;u EdUISilrunn:an edellä
5390: main:iJtussa ru1amaisessa kirje1miLssä .toutkokurm 23 päiviLltä
5391: 1911 ja jotka s~is ei :t:äs:sä kai.pa;a uudistJettua selvi,tystä.
5392:      Eduskunta on käsitellessään esillä olevaa armollista esi-
5393: tystä noudattanut samaa lakiin perustuvaa menettelyä kuin
5394: edellisilläkin valtiopäivillä.
5395: 
5396: 
5397: 
5398:     ArmolJisessa esityksessä sanotaan, että valtiorruhastosta
5399: on siirrettävä 11,950,000 markkaa sotilasmhastoon, jotta
5400: ~tästä rahastosta voitaisiin suorilttaa 14,000,000 ma11kan apu-
5401: maksu VeniLjän va.ltakum.nanrahasto.on Suomen Suuriruih-
5402: tinaanmaan ·asu'kasten miesikohtaisen asevelvollisuuden si-
5403: jasta. Edelleen sanotaan, että valtio:r:ahaston varat, ,erit-
5404: .täinkin ylemprunä mainitun sotilasr:ahastoon-siirron vuoksi,
5405: eivät ri1tä lmi1{]kien mhasääntöön sisältyvien meno-
5406: jen suorittamiseen, ja sentähden rtäy.tyy Halilituksen pyytää
5407: Eduskunnalta suostuntaa". Täten on Hallitus rtunnUJStrunut,
5408: että rupumatksu valtakunnanrruhastoon on ollut v·a;l1sinai-
5409: sena syynä suosrtlllnnan pyy:tämiseen. Mutta on hava:iJttu so-
5410: piVJammaksi ,,lutkea suost11Utarahastoon" moniai'ta muunlaa-
5411: tuisia määrätrahoja, }{la;iJkkiwan 12,708,200 markmaa. Tähän
5412: menettelyyn ei kuitenkaan o·le tuJkea perustuslaissa, sillä
5413: vi]metksi maini,tut men:ot, jotka kaikki ,tarJro1ttruv,a;t m!l!an
5414: hyötyä ja parasta sekä osit,ta.in perustuvrut voimassa 01leviin
5415: lainsä'än!nökrsiin, olisi voitu Ha1litsij•an :pää;tö'ksen mu-
5416: kaan, i:lman Eduskunnan eri:tyistä suostumusta, merkitä
5417: rahasääntöön, mikäli Voilikinaisia V'a1tion tuloja niihin riit-
5418: täisi, jota vastoin edellä mainit1tua apumrukEua Keisaritkun-
5419: nan val,takunnamraha.stoon ei voi la:illisesti panna Suomen
5420: menosääntöön, koska Keisarin ja Suur·iruhtinaan sekä
5421: Eduskunnan yhtäpitävän päätöksen mukaan annettua lain-
5422: määräystä ei ole sellaisen toimenpiteen perustuksena.
5423: 6          1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5424: 
5425:      Erinäis~ssä ll!lamaisissa ·esityksissään, vHmek1si edellä
5426: ma·initussa kirjelmässä toukokuun 23 päiväl·tä 1911, on
5427: Eduskunta sei:kkaperäisesti osottanut, mitä perusltusl,aki
5428: sääitää Suomen sotalaitoksesta ja missä järjesltyksessä tä-
5429: ihän kuuluvll!t a,sia,t ovat laillisesti käsiteUävrut.. Viitaiten
5430: siten esiJtettyyn selv~tykseen, ka•tsoo Eduskunta seuraavan
5431: yleispiivteisen esity.ksen riittävän •valaisemaan ·tämän asian
5432:  oikeudellista puolta.
5433:     Suomen sotaväkeä asetetaan niiden pemisteitten mu:k!aan
5434:  ja siihen määrään, ·kun Keisarin ja Suuri.ruhtinaan sekä
5435: Eduskunnan yhtäpitävän pärutöksen muik:aisesti 'annetun
5436: lain kautta on määräJtty. Aloteoikeus 'tämän lainsäädännön
5437: alal•la on Ha11l-itsijruHa yksin.
5438:      Suomen sotaväen päällystönä, alipäällystönä ja miehis-
5439: tönä on Suomen kansalaisia.
5440:      Hallitsija määrä-ä, Senll!a:tin es~tyksest·ä, sota voiman ko-
5441: koonpamon ja jakautumisen eri 'asel•ajien kegken sekä sen
5442: rauhanaikaisen 'Sijoiltulksen ltäm.än maan eri lä•äneihin.
5443:      Sotaväen l'iauhanaikainen miesluJlru mäJiiJrätään EdiUs-
5444: kunnan .suostumuksella. Keisari j·a Suuriruhtin•as määrää
5445: sotwväen varustutksen ja ylläpidon. Eduskunta oootta:a so-
5446: tilasralmston ikäy.tettä:vissä olevien varojen <lisäksi tähän
5447: tarkoitukseen tarvilbtaVIa•t varll!t. Va1tiorahll!Ston va1.1oj a ei
5448: siis Eduskunnan suostumuksetta voi käyttää soti<laiSbudjetin
5449: menoihin.
5450:      Perustuslainmukaisessa järjestyksessä sää;dettyä, 27
5451: päivänä joululrnut'a 1878 annelt·tua as,evelvollisuuslakia ei
5452: ole voinut oilkeudelli:seHa pätevyydellä kumota julilstuskirja
5453: 12 pä·1vältä he,inäkuuta 1901 eikä 1srumana ,päivänä annettu
5454: ~sevelvol1lisuuslaki, joi·sta jä1kimäinen, v.astoin mainittua
5455: järj,estystä, on •an:nettu hallinnolOis:ta tietä. Mainitun ase-
5456: velvoHisuusmää,rä}'lksen käytäntöön lsa.attamine:n kohtasi
5457: sentähden lrukiin perustuvaa V•astar.intwa, josta oli seumuk-
5458: .sena sen sovellutt1amisen lkeskeY'ttäminen ja vähän myöhem-
5459: min sen ikumowminen marraskuun 4 päivänä 1905 annetulla
5460: a'l1IDolliseHa j.ulistuskirj>aJHa.
5461:                        Budjetin järjestely.                           7
5462: 
5463:      Kun ~sillä välin Suomen sotaväki oli hiajoitettu, vaa-
5464: dittiin kolrmel1ta vuodeltla eli vu10sil·ta 1905-1907 suoritet-
5465: taV1aksi .åplllmaksu Venäjän v-alrta:kunnanrahastoon sotHas-
5466: tarpeita varten. Eduskunta, joka ·katsoi tämän väliaikai-
5467: sen järjesteilyn johtavan sO'ti•l,askysymyksen uudel•leen jär-
5468: jestämiseen ·a·sianlillukaisten suomalaisten lainsäädäntötoi-
5469: menpiteitten kautta, suostui vuosina 1905 ja 1907 suorit-
5470: tamaan puheenalaista apumaksua 10,000,000 markkaa itse-
5471: kuna:kin vuonna 1905, 1906 ja 1907. Jälkimäiseen asiasta
5472: telremäänsä päätökseen Eduskunta liitti anomuksen tar-
5473: peellisen lainsäädäntöaiotteen tekemisestä sotilaskysymyk-
5474: sen lopulliseksi järjestämiseksi. Mutt•a ,tämä MHJmus yhtä
5475:  viiihän kuin SenaatJin samassa tarkoituksessa tekemä ala-
5476: mainen ali:s:tus •ei saa vuttanrut arm'Ol.Jista SU!OStllllllusta.
5477:      Lokakuun 7 päivänä 1909 annettu amnollinen julistus-
5478: kirja, jossa perustuslakien säännö•kset kokonaan syrjäytet-
5479:  tiin, sai aikaan uuden ristiriidan tässä asiassa. Tosin Edus-
5480: kunnalle ;s<ama:rua päivänä annettiin armoHinen esitys, jossa
5481:  pyydettiin määrätty suostunt·asumma vuosi vuodelta kohoa-
5482:  van sotiJ.asveron suori•ttamiseksi Kei·sarikunnalle. Mutrta
5483:  kun esitys rakentui edellä mainitun julistuslcirj•an perus-
5484:  tuslainv.astaisiin määräyksiin, oli Eduskunnan mahdoton
5485:  sellai:siHa perusteilla myötävnikubtaa sotil·askysymyksen
5486:  ratkaisuun.
5487:       Ristiriita ei ole voinut tasoittua sen kautta, että asia
5488:  sittemmin on annettu käsiteltäväksi venäläisessä lainsää-
5489:  däntöjärjestyksessä. Lokakuun 7 päivänä 1909 annettu
5490:  julistuskirja oli suomalainen lainsäädäntöasiakirja, jolta
5491:  kuilberukin puuttui oikeudeHinen pätevyys, lmskia se sisälsi
5492:  määJräiykisiä, joirta ei voi laillisesti •antwa Eduslkunnan suos-
5493: tumuksetta. Kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 :annet/U,ssa ve-
5494:  nälä:iJsessä l1a.issa 1tosin sanotJaan, että Suomen :kansaJaisten
5495:              1
5496: 
5497: 
5498: 
5499:  asev,elvollisuutta ja muilta soti<l,aallisi·a veliV'oaEsuukisia Jroske-
5500:  vat kysymykset ovat Keisarikunnan lainsäädäntöelimien
5501:  ratkaistavia. Mutta kun mainittu laki, joka tarkoittaa pe-
5502:  rinpohjaista muutosta Suomen perustuslakeihin, on annettu
5503:   Suomen Eduskunn:a.n,suostumukse,Ua, ei sitl!lä, niinkuin yli-
5504: 8         1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5505: 
5506: määräisille valtiopäiville syyskuussa 1910 kokoontunut
5507: Edoolrulllta on Teidän Keisarilliselle Majestootillenne il-
5508: moit4Janut, Suomessa ol,e lain vo~maa eivätkä s~n nojalla
5509: annetut määräykset voi ol:la tässä ma·a1ssa velvoilttruvia. Ku-
5510: luvan vuoden .aluss.a .annetltu venäläinen laki, jolm koskee
5511: Suomen velvollisuutta suorittaa VenäJjälle sotilasveroa niin
5512: kauan kuin Suomen kansaJa:iselt ovat vapautetut henkilö-
5513: kohtaisesta asev~lvollisuudesta, ei sentähden ole Suomen
5514: kansaa sitova, va,an on se ·val!tiol:li:st'a ylivoimaa väärin
5515: kiiyttämällä telhty Suomen oikeuden loUikkaus.
5516:      Suuriruhtinaanmaan budjettiin ei voi ·laillisesti panna
5517: muita määräJ>ahaeriä kuin semmoisia, jotka on vahvistettu
5518: siinä järjestyksessä, mikä Suomen rahatalouteen nähden on
5519: voimassa. Suomen kansan oikeuksien valvojana Eduskunta
5520: ei voi myötävaikuttaa lainvastaisen mä.ärärahan budjet-
5521: rbiin ot·tami,seen, vllian on velvolEnen budje~tJti[,askelmasta
5522: poistamaan puheenalaisen 14,000,000 markan määräisen
5523: sotilasveron. Onko tätä määrää pidettävä kohtuuUisena :v;ai
5524: liian suurena, on kysymys, joka ei tässä yhteydessä aiheuta
5525: tutkimista.
5526:      Siitä lähtien kun 1Suomi yhdi,stettiin Keisarikunnan
5527: kanssa, on Suomen rahataloudellinen itsenäisyys niin val-
5528: tiomenoihin kuin val,tiotuloihirrkin nähden Venäjän val-
5529: lan taholta tunnustettu. Eduskunnan täytyy, nHnkuin
5530: lyhy,esti jo onkin tehity Eduskunnan alamaisessa adressissa
5531: viimeksi kuluneen m8!aliskuun 22 päivältä, pitää edellä
5532: mainittu venäläinen sotilasverolaki Suomen ~autonomian
5533: tuhoamiseen truhtää vän politiikan ilmauksena. Suomen
5534: kansan Eduskuntansa 'kautta käylttämä laillinen itsevero-
5535: tuso]lreus tulee syrjäytetyksi j1a järjestet.ty valtiotaJlous käy
5536: lopulta mahdottomaksi, jos Suomen budjettia ra.sitetB!an
5537: menoilla, jotka Keisarikunnan lainsäätäjäva-lta määrää.
5538:      Hallituksen budjettilaskelmassa on 80,000 markan mää-
5539: räinen erä ,korva;us valtakunnan ränltJteriin Suomen
5540: Suuriruhtinaanmaan väestöstä Valtakunnanneuvostoon ja
5541: Valtakunnanduuma·an valittujen jäsenten säädettyjen päi-
5542:  värahojen ja matkakustannusten menoista". Kun Suomen
5543:                      Budjetin järjestely.                         9
5544: 
5545: Eduskunta, nii!Illkuin tiedoksi on sa111tettu, ei tunnusta kesä-
5546: kuun 17 (30) päivänä 1910 annettua venäläistä lakia oikeu-
5547: dellisesti päteväksi eikä sentähden ole valinnut eikä valitse
5548: edustajra Keisarikunnan lainsääidämtöla:iJtoksiin, j'a kun Ve-
5549: näjän valtakunnan mhaston suoriJtettavaksi ei ~nii1n muo-
5550: doin tule senlaatuisia menoja kuin edellä on mainittu, ei
5551: Sena·atin olisi tullut budjettilaskelma·ansa panna .edellä sa-
5552: nottua korvauserää. Eduskunnll!ll 1täytyy näin oUen bud-
5553: jettilaskelmasta poistaa sanottu määrärah•a, jO/ll!kla ottami-
5554: seen Suuriruhtinaanmoon rahasääntöön ei ole lail[ista eikä
5555: todeHista syy,tä.
5556:     Kun niin huomattava erä kuin aiottu 11,950,000 markan
5557: siirto sotilasrahastoon poistetaan valtiorahaston menolas-
5558: kelmasta, on tästä seurauksena, että syntyy ylijäämä, joka
5559: aiheuttaa kysymään, Olll!ko •tarpeellista vuodeksi 1913 osot-
5560: taa nykyisiä suosturutoja. Edwskunta on kui•tenkin kll!tso-
5561: nut, että •tähän kysymyk:se@ on myöntä·västi Vla8truttava.
5562: Semmoiset verat k:uin leima- ja m111HasjuomasU10stunta
5563: ovat kauan jo kuuluneet SulOlinen verojrär,jestelmään, eikä
5564: niitä niin ollen olisi sa.tunnaisista syistä J,alkilmu,tettava.
5565: Erittäin täclre,äJtä on myös, e,t,tä eria:täiiS~ rviirrrro Vlllosina
5566: r.ruha·säännöst,ä p'oistetut ylilnääl'äimt tmiä;äräraJJ.a,t v~hdoin
5567: kin :tulev;at tarkoituksiin käy.te1ty.iksi ja e.tltä s.iis yH-
5568: mäläräisiä menoj•a melkoisesti 1irsältään yl~ sen, mitä
5569: Ha!1litus on ehdottanut. Edelleen on E·d'l.lSkunnan lllllielestä
5570: otettwva huomioon, että ku1kulaitosmhasto tM•vitsee lisä-
5571: varoja. Todi:sta.]si huolekikuudoo puutetta, jos tämän
5572: rahaston budjetti päättyisi vähäpätöiseen ylijäämään,
5573: vaikka kaksi uutta rautatierakennusta on Hallituksen eh-
5574: dotuksen mukaisesti päätetty, ja paraikaa rakenteilla oleva
5575: Savoruinnan'-Pieksämäen rata, joka osittain valmistuu
5576: 1913 vuoden kuluessa, vielä vuonna 1914 vaatii tuntuvia
5577: miiärär.ahoja. Tärbältä olisi niinikään, että Eduskunnan
5578: vuonna 1909 ensimäiseksi ohjelmaan panema Iisalmen-
5579: Ylivieskan rautatie viipymättä voitaisiin rakentaa. Jollei
5580: kulkulaitosrahastossa ole riittäviä ylijäämävaroja, voi uu-
5581: den rautatielainan tarve käydä pakottava.ksi .aikana, jolloin
5582: 10        1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5583: 
5584: rahamarkkinain tila on epäedullinen. Samat näkökohdat
5585: ovat aikaisemminkin aiheuttaneet siirtämään melkoisia yli-
5586: jäämävaroja valtiorahastosta kullmlaitosrahastoon. Edus-
5587: kunta ,on näistä syistä katsonut asianmukaiseksi, elttä
5588: vuonna 1913 yleisistä valtiotuloista 9,000,000 markkaa siir-
5589: retään kulkulaitosrahastoon.
5590: 
5591: 
5592:     Val!tiopäiväjärjestJiksen 43 § :n. mukaan on Eduskunta
5593: ensin .arvioinut vaUion me,not vuonna 1913 ja sitten har-
5594: kin:nwt, .missä määrin vaikinaisi<a v·altioV'aro}a on näi,den
5595: menojelll suorittami:seen käytettävissä, sekä ~opuksi osoltt<a-
5596: nut ta,rpeelliset lisävara.t.
5597:     Menoja arwioidessaan on Eduskunta ottanut huomioon
5598: armo'llisen esityksen laskelmat ja ~tiedonannot sekä Edus-
5599: kunnan määrär3Jha-asiois,ta tekemät päätökset kuin myös-
5600: kin asianomaisista virkakunnista saadut lisä·tiedot. Seu-
5601: raa·v·assa seJonteossa kosketellaan yksityisiin menoeriin
5602: ainoastaan, milloin on katsot,tu tarpeeHiseksi ehdottaa muu-
5603: toksia armolli:seen esitykse·en tai erikoiset asiarrhaar·at ovat
5604: antaneet siihen :aihetta.
5605: 
5606: 
5607:                      Vakinaiset menot.
5608:    Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Ma-
5609: jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-
5610: omaisuus. - Tämän pääluokan menojen loppusummaksi
5611: merki·tään armollisen esityik:sen mukaisesti 374,000 markkaa
5612: vaLtiorahastosta ja 56,000 markkaa sotilasrahastosta eli yh-
5613: teensä 430,000 markkaa.
5614: 
5615:    Valtiopäiväkustannukset. - Eduskunnan päätöksen
5616: mukaan on vaM~opäiväkustannukset iVUJodelksi 1913 otettu
5617: kaikkiaan 700,000 markaksi.
5618: 
5619:   Hallituslaitokset.         Kenraalikuvernöörinkanslia.
5620: Vuoden 1911 ·valtiopäiviHä Eduskunta laski ryhmän menot
5621:                     Budjetin järjestely.                       11
5622: 
5623: vuodeksi 1912 yhteensä 366,000 markaiksi, mutta Senaatin
5624: laaMmassa 1912 vuoden rahasääntöehdotuksessa on nämä
5625: menot merkitty 371,700 markaksi ja armolliseen esirtykseen
5626: on vuodeksi 1913 otettu 372,000 markikaa. Eduskunta, joka
5627: ta~lmitusta varten on laske1ma•an ottanut viime mainitun
5628: määrän 372,000 markkaa, viittaa siihen, mitä ikenraali-
5629: kuvernöörinkanslia:st·a on lausuttu Eduskunnan hyväksy-
5630: mässä Val-tiovami[[}'valiokunnan mietinnössä rsen JreTtomuk-
5631: sen johdosta, jonka Keisarillisen Suomen Senaatin VaHio-
5632: varaintnimituskunta on Eduslrunna1l·e näiUä vaJ.tiopäi-
5633: vilJ.ä antanut vaHiovarain :tilaslt:a vuon.na 1910. - Muut
5634: pääluokka·an kuuluvat meuwt .af:etaan armolliSielll esityksen
5635: arvion mukiaan 2,680,000 mar·kan määrään, j·a on siis pää-
5636: luokan kokonaissumma 3,052,000 markkaa.
5637: 
5638:    Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdis-
5639: tuvat hallinnonhaarat. - Lainvalmistelulcunta. Menot
5640: tässä ryhmässä laskettiin :vuoden 1911 vdtiopäiviillä 59,000
5641: markruksi, mutta armollisessa esityksessä ehdotetaan vuo-
5642: deksi 1913 ainoastaan 57,000 rn.arkkaa. Menojen a>lenemi-
5643: nen riippuu Lainvalmistelukunnassa tapahtuneista hen-
5644:  kilömuutoksista, joten Eduskunta on merki>nnyt määrära-
5645: ,han lasikelmaansa vuodeksi 1913 esityksen arwion muka,an.
5646: - K uritushuoneet ja työvankilat. Arvioidessa,run VlUiOdem.
5647: 1911 vaJltiopäivillä tämän ry:hmän menoj;a vuodeksi 1912
5648: ei E·duskunta hyvä.ksyny•t palJ®austen ol:isäyksi1in silloin 'V'a-
5649:  rattua määrärahaa, vaa,n poi•st,i :sen laske1mastaan, joten
5650:  määrämho~a tässä :lmhoon otet,tiin lwskelma•an rtasaluvuin
5651: 1,750,000 markkaa. Vaikka kuritushuoneille ja työvanki-
5652:  Joille sen jälkeen a.rmolliseUa asetuksella lokakuun 4 päi-
5653:  vältä 1911 vahvistettiin uusi palkkaussääntö, jonka mukaan
5654:  ·ase,f:et,tiin uusia virk~a ja erinäisi1le virkamiehille j:a muu-
5655: tamille palvelusmiehille myönnettiin parannettuja palkka-
5656: etuja, eivät tämän ryhmän määrärahat 1912 vuoden mha-
5657: sääntöehdotuksessa kui•tenkaan nousseet korkeampaan
5658:  määrään :kuin 1,729,800 markka:an, ja ovat siis 20,200 mark-
5659:  kaa Eduskunnan laskemaa määrää pienemmät. Al'molli-
5660: 12         1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5661: 
5662: sessa esityksessä on puheena olevaa tarkoitJusta varten
5663: vuodeksi 1913 laskettu 1,750,000 markkaa. Si~hen nähden
5664: että kuritushuoneissa ja ·työvankiloissa uusi ruokajärjestys
5665: on aiottu ottaa käytäntöön, on Eduskunta korottanut mai-
5666: nitun määrä;n 30,000 tmrurlmHa, j1o1t.en ilaskelmaan on tämän
5667: ryhmän tarpeita varten vuodeJksi 1913 merkit,ty 1,780,000
5668: markkaa.- Läänin- ja kihlakunnanvankilat. Tämän ryh-
5669: män menot arvioitiin 1911 v•uodien vaJti10päivhllä 1,119,000
5670: markaksi,muttaotettiin1912vm!odenmihaJsää.n:töehdotUJksessa
5671: 1,161,700 markan määrään syystä, että ryihmän menot oli
5672: la.slrettu liian alihaiei!ksi. Vuonna 1911 nousivatkin puheena
5673: olev-at menot 1,154,000 markkaan, ja kun tätä menojen nou-
5674: sua vankimäärän lisääntymisen johdosta yhä vielä on odo-
5675: tettavissa, on Eduskunta, huomioon otta.en myös, että
5676: läänin- ja kihlakunnanvankiloissakin uusi ruokajärjestys
5677: otettanee käytäntöön, arvioinut nämä menot vuodeksi 1913
5678: 1,'123'12,000 markaksi. -Muut pääluoman menot merkitään
5679: esi!rtyksen arvion muka,an '12,456,000 markaksi, ja on pää-
5680: luokan ~oppusumma siis 5,525,000 markkaa.
5681: 
5682:      Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
5683: -- Kihlakuntain hallinto. 'Dä.tä ·tarkoitusta varten otettiin
5684: 1912 vuoden rahwsääntOOhdotJuksoon määrrul"!aihoj a yihteensä
5685: 2,476,300 mar:kka;a, ja on ,tämJä mJä,ä;rä voodeikisi 1913
5686: armol.lisessa esi•tyksessä ehdotettu !kiorotettarv·aksi 50,700
5687: ma·vkal.1a osiltt,a;in mwaseutuj·en poliisikorn:st!wpel:Uen palk-
5688: kaetujen parantamista v~arten, osittain vakinaisten ja
5689: ylimääräisten poliisimiesten lisäämiseksi. Koska puheen-
5690: alaista ~taTvetta ei ole armollisessa esityksessä Iähemmin
5691: perusteltu, on: Eduskunta siihenkin nä:hden, että kunnollista
5692: poliisilaitosta ei voida saada yksinomaan palkkaetujen pa-
5693: rantamisella ja poliisimiesten lisäämisellä, hav-ainnut
5694: syytä olevan alentaa sanotun korotuksen ~0,000 markaksi,
5695: joten tämän ryhmän menot on laskilimaan merkitty
5696: ~,1,97,000 markan määrään. ___.. Kaupunkien poliisilaitokset.
5697: Vuoden 1911 valtiopäivilrr.ä 113Ski Eduslrunta menot 'VUodeksi
5698: 1912 kaU!punkien poli:Us:Ulaittoksia Vla•l'ten 3,300,000 ma.r-
5699:                       Budjetin järjestely.                        13
5700: 
5701: kaksi, mutta 1912 vuoden rahasääntöehdotukseen otettiin
5702: nämä menot 3,666,850 marlmn määrään, mikä johtui pää-
5703: asiamsesti siitä, että poliisila·i:toksen uudelleen jä.Djestämistä
5704: v;arten muutlll)m]ssa pienemmissä kaupungeissa katsottiin
5705: ·tarpeelliseksi k!Ol'Oittaa menosäänJtöön poliisivoiman vahv·is-
5706: tamiseksi otettua 1,600,000 markan .tilapäistä määrär.ahaa
5707: 1,800,000 markkaan. Tämän johdosta on myös armolliseen
5708: esitykseen liitettyyn laskelmaan vuodeksi 1913 merkitty
5709: 3,667,000 markkaa. Tosin olot muutamien kaupunkien po-
5710: liisilaitoksissa viime •aikoina ovat huononemistaan huonon-
5711: rtunoot, mUitta kun tämä johtuu muista syistä kuin pol·iisi-
5712: voiman riittämätrtJömyydestä, .ei ole syytä puhoonra Ollevan
5713: tilapäisen mää.rära1han korotukseetn. Tähän nähden ja kun
5714: todelliset menot kaupunkien poliisilaitoksia varten vuonna
5715: 1911 nousiv;a1t 3,484,000 marlliikaan, Eduslrunrta on i[{1rutsonut
5716: 3,400,000 markan suuruisen määrärahan riittävän vuodeksi
5717: 1913, joka määrä siis on merkitty Eduskunnan laskelmaan.
5718: - Lääkärinhoito maalla. Armollisessa esityksessä on val-
5719: tiomha•ston laskelmaan vuodeksi 19,13 loiOOttu määDärahoja
5720: valrtioa vun 1antrumi:seksi kunnanläWkä·rien p.alikk·aamiseen
5721: ainoastaan sikiilli kuin sellaisia rupurahoj~a jo on asian-
5722: omaisille vll!kuutettu 1913 vuoden t!llmmikuun 1 päivän
5723: jälkeiseksi .ajaksi. Joibta apurahoja edeilleenkin voibi-
5724: siin myön~tää niillekin kunnanlääkiilripiireille, luvu1taan
5725: 119, joille aikaisemmin myönnettyjen apurahain saantiaika
5726: on vuonna 1911 kulunut tahi vuonna 1912 kuluu umpeen,
5727: tarvitaan 179,500 markian suuruinen 1isiilmäii!räTiaiha vuonna
5728: 1913, jonka ohessa osaksi uusien apurahain antamiseen,
5729: osaksi vanhain lisäämiseen olisi määrätrtä vä arviolta 30,500
5730: markkaa. Armollisessa esityksessä on tästä syystä otettu
5731: puheenalaista 'tarkoitusta varten 210,000 markan määrä-
5732: raha, joka, .ku·ten esityksessä sanotaan, rv;altiorahaston ti,la,ll!n
5733: niilhden on pantu Hallituksen ehdo,ttamla!an suostuntarahas-
5734:  ton budjettiin. Eduskunta on jo 1911 vuoden vdtiopäi-
5735: villä vastauksessaan 'armolliseen esitykseen, joka koskiee
5736:  varojen hank!kimista niihin tarpeisiin, joihin v!llkina:iselt
5737:  valtion tlrl.ot eivliit riitä, esittwny;t ne budj,ettioikeudelliset
5738: 14         1912.- Edusk. vast.- Esitys N:o 1.
5739: 
5740: syyt, jotka est,äviilt hyväksymästä esityksessä esiintyvä'ä kä-
5741: sity,skantrua kunnanlääkärien palkkaamistla var.ten annetun
5742: valtioavun suorittamistavasta. Tämän johdosta ja kun
5743: budjetin !kahtilaja,ko edelllä mainitulJa tavalLa ei ole
5744: sopusoinnussa voimassa olevi•en säännösten lmnJSSa, on
5745: mainittu määrä 210,000 markkaa, jolm Eduskunnan mie-
5746: i1estä on <ta11koitukseensa tarpeellinen, laskelmassa mer-
5747: kitty täJhän ryhmään, johon se ,rusinl1i:sesti !kuuluu, joten
5748: ryhmän 'loppusumma on noussut 680,000 markkaan. -
5749: Muita lääkintölaitoksen 1nenoja. Tähän ryhmään kuu-
5750: luvia menoja ·arvio]dessa,an Eduskunta on ottanut huo-
5751: mioon armollisessa esityksessä siv. 3, 4 ja 5 mainitut
5752: 400,000 ma,rkika,a, jaettawakisi ,tasan Tuberkuloosin ;vas-
5753: tustam:isyhdistykselle j'a Keräystoimiku~nnaUe rvähäv.a-
5754: raisten keuhkotautisten hyväksi, minkä määrärahan Edus-
5755: kunta jo 1910 vuoden Vlaltiopäivilllä on hyvruksynyt, ja
5756: on 1siis ryhmän loppusumma 997,000 markkaa. - Paino-
5757: asiain ylihallitus ja painoasiamiehet. Viitaten siihen, mitä
5758: jo useilla valtiopäivillä on huomaute,ttu tämän laitoksen
5759: tarpeettomuudesta sen jälkeen kuin painovapaus elokuun
5760: 20 ·päivänä 1906 annetuna lailla on taattu, ei Eduskunta,
5761: joka puolestaan ei ole hyväksynyt tätä menoerää, kuiten-
5762:  kaan ole katsonut voivansa poistaa sitä, vaan on laskelmaan
5763: merkinnyt määrärahoja armollisen esityksen mukaisesti
5764: 155,000 markkaa.- Muut pääluokan menot otetaan esityk-
5765: sen arvion mukaan 6,771,000 markaksi, ja on pääluokan
5766: loppusumma siis 1<1,500,000 markkaa.
5767: 
5768:   Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
5769: nonhaarat.- Muita tullilaitoksen menoja. Viime vuoden
5770: val1t.iopäiviHä laslmttiin nämä menot VUJonna 19.12 nousevan
5771: 1,109,000 ma,riklkaan, nmtta kul111van VIUoden nlJh,rusä.äJntöehdo-
5772: tuk,sessa oVJat sanotut menot otetut ainoastaan 1,017,300 mar-
5773: kaksi. Armollisessa esityksessä ehdotetaan vuodeksi 1913
5774: 1,118,000 markkaa sen vuoksi, että puheenalaisessa lai-
5775: toksessa yhä lisääntyvä työmäärä vaatii vuosittain uusien
5776: vi!'lkoj,en ja toimien perustamista. Työvoimain tarve.tta ei
5777:                       Budjetin järjestely.                        15
5778: 
5779: tosin ole armollisessa esityksessä lähemmin perusteltu,
5780: mutta koska menot tässä ryhmässä jo vuonna 1911 nousivat
5781: 1,036,000 ma1rkkaan ja rtuHilaitoklse.n keih]tys v:ru:l!tii uusien
5782: virkojen perustlamirsta vurosi.ttain, on EdlllsikJUil!t:a, huo-
5783: mioon otltaen myös, ·että luot:silraitJoiksessa tapahtuneet
5784: 1ai.ttomat r.rn:uutnkset ov;at omansa lisäämäJän rbullilrai•toksen
5785: menoja, ka.tsonurt syyllä olevan korotltarar 19.12 'VUoden
5786: mrhasääntöön rotet.tuja määrärarhojra 50,000 mark·aUa ja
5787: siis La•skelma·ansa tar1kioitusta varten merikinn~t 1,068,000
5788: markkaa. - Leimakonttori. Tämän menoryhmän muodoo-
5789: tavaAt lmnnatruto- j.a lta,rlkiastuskustannruikset leima- jra peili-
5790: korttisuostunnasta. Nä·irdren verojen suoriltltrumisersba vUJOnna
5791: 1913 on Eduskunta erityisten a:mnrolEsten .esitysten johdosta
5792: antamissaan :a:lamaiBJilssa ·VIastauksi·ssa .teihnyt eihdotukise.nsa,
5793: jonkia vuoksi EduskUill!t:a on ·tärhä.n ottanut määrärrahoj·a,
5794: esityksessä siv. 3 arvioidun määTän, '/280,000 markkaa. -
5795: Muut pääJluoklm:an kuuluvat menot ov•at merkityt Edus-
5796: kunnan laskielmaan esityksen arvion muka1an '2,6'28,000
5797: markaksi. Pääluokan loppusumma siis on 3,976,000
5798: markkaa.
5799: 
5800:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat .hallinnonhaa-
5801: rat. - Revisionikonttori. Tähän ryihmään on lisättävä
5802: sotilasrahastosta maksettava oikaisuprosentti 500 markkaa
5803: sekä suoS'tunta- ja sotilashuonerahastoista menevät samrul-
5804: laiset me'Il!ot 200 ja 100 markkaa, ollen siis ryhmän menot
5805: yhteensä 97,800 markkaa. ___, Muita metsänhoitolaitoksen
5806: menoja. V•altiovarairrvaliokunta on edellä mainitussa mie-
5807: tinnössään sen kertomuksen johdosta, joka on Eduskunnal-
5808: 1;:~ rrunnettu rvdtiovarwin tilasta vuonna 1910, ehdottanut, että
5809: työviilen a;sunto~olojen, ruokrutavamin 1han1kinnan, terveydel-
5810: listen ynnä ffiiUJi:den olojen pamntamiseksi niissä töissä, joita
5811: kruununrmetsissä toimit.etlli!IJil, ryhdy.ttäisiin mietinnössä esi-
5812: tettyihin •toimenpiteisiin sekä ·että tarpeelllinen VJalvo:ruta
5813: tässä suhteessa järjestettäisim. N~kyisin ·ei vo1da tar~a:l
5814: leen laskera, paJljonko määrärahoja .t,arv1ttJaisiin tästä johtu-
5815:  vien menojen suorittamiseksi, mutta aluksi kllriimlinkaan
5816: 16           1912. -     Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5817: 
5818: pooee.na olevat menot eivä.t v!l!atioo suurempia .mää.J-iä,
5819: ikuin että ne voidaan suo!'li't•tala tällä kohda1la oLevista mää-
5820: l'lärahoista. Eduskunta sentähden ei ole ihaN,ainnlll:t syytä
5821: olevan korottaa ·tämälll ryhmän mää,rärahoj,a, vaan on las-
5822: ke1mruan merkinnyt ne armolHsen esityksen mulmisesti
5823: 3,906,000 markaksi. - Muut pää·luokan rmenot otet!llan ar-
5824: mo111sen esityksen mulmisesti 1,869,000 markaksi, ja on pää-
5825: luokan :loppusumma siis 5,872,800 markkaa.
5826: 
5827:       Sotilasmenoja. - Menoja sotilastarpeisiin. Edellä
5828: esitetyistä syistä Eduskunta ei ole 'voinut ,va.mta maara-
5829: rah!l!a apuma;ksun suorittaaniseksi Venäjä111 va1taJrnnnan-
5830: l'lah.rustoon Suomen Suuri11111htinawnmam asuikasten mies-
5831: lrohtwisen .aseve1VIol11suuden sij!l!Sta, jonka ,tähden Laskel-
5832: masta on poistettu esityksessä olevat 14,000,000 markka~t.
5833: -Erinäisiä määrärahoja. Täihän kuuluv•at armollisen esi-
5834: tyksen siv. 19 mainitut 6,000 markkaa ikenraalwuvern.öö-
5835: vin käy.ttövaroj·a ja esityksen <Siv. 45 rmerldtyt 149,000
5836: mar,kkaa eli siis yhteensä 155,000 markkaa. - Kun muut
5837: pääluokan menot otetaan esityk'sen mukaisesti 6'2,000 mar-
5838: kan määrään, nouseVJwt •kaillclri nfumä menort yhteensä
5839: 217,000 markkaan.
5840: 
5841:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
5842: nonhaarat. - Kansakoulujen valtioavustus. Tähän on
5843: otettu seuraava;t Eduskunnan päättämät määrärahat:
5844: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
5845:  tokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Smk. 1,870,000 : -
5846: Apumaksu maala.iskam.sakoulujen var-
5847:  sinaisen opett.ajiston palklmamiseen ,                            4,150,000:-
5848: Apumaksu opettajain j·a opettwjatavten
5849:  pa:lkkaamisoon mies- ja naiskäsitöi-
5850:  .den ope1msta v.arten . ... . . . . . . . . . . . ,                 156,000:-
5851: Määräirwha p.aH.mn!ko!'lotuksiin maalais-
5852:  kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
5853:  tol1e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . " 1,180,000:-
5854:                                          Yhteensä Smk. ?',356,000:-
5855:                           Budjetin järjestely.                               17
5856: 
5857:    Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja. Tllihän ryhmään
5858: kuuluvat seuraavwt Eduskunnan päättämät mä!i;rärahat:
5859: 
5860: Kansakoulutalojen ja käsityÖihuoneisto-
5861:    jen rakentamiseen maalaiskuntiin . . Smk. 1,500,000:-
5862: Kirjastoja va11ten mll!alaiskansakoulujen
5863:    sekä pikku- ja kiertokoulujen opet-
5864:    :taj ille ja ropettJaj.att.ariUe . . . . . . . . . . ,               30,000: -
5865: Maalaiskansakoulujen                   jatkokursseja
5866:    varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,     110,000:-
5867: Stipendeiksi kuuntelua ja opintomat-
5868:    koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,          30,000:-
5869: Ha vaintovälineiden hankkimiseksi
5870:    mll!alaiskansakouluihin sekä havain-
5871:    to- ja opetusvälineiden hankkimi-
5872:    seksi kansanopistoihin ............ .                              100,000:-
5873: Yliopistollisten jatkokurssien toimeen- "
5874:    panemiseksi kanswkou1unopetJtajille
5875:     j,a -opett:ajwtltrarriHe ............... .
5876: Koulutarpeiden ostoon maalaiskansa- "
5877:    koulujen oppilaille ............... .                              400,000:-
5878: Kansanlast,enta-rhain kannattamirseksi .. "                           100,000:-
5879: J\fa,alaiskansakoulujen varattomien op- "
5880:    pilasten ravinto- ja vawtetusavuksi ..                              150,000:-
5881: Mrualaisk:untien ylläpitllimien pienrten- "
5882:    :lastenkoul ujen avu:stamiseksi                                    100,000:-
5883: Maalaiskansakoulujen ~oppilaskirj ll!Sto- "
5884:    jen a vustamiseksi ................ . "                              25,000:-
5885:                                                                Simk. 2,625,000:-
5886: 
5887:     Sen lisäksi on laskelmaan otettu armollisessa esityksessä
5888: siv. 19 valt-iorwhaston menoksi merkitty 158,000 markkaa.
5889: Menoryhmän loppusumma on näin ollen '12,783,000 markkaa.
5890:     Määrärahat yhteiskunnallista valistustyetä varten. Tä-
5891: häm ryhmään on otettu seuraavat Eduskunnan päättä;mät
5892: määrärahat:
5893:                                                                         2
5894: 18        1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5895: 
5896: Kansanopistojen rakennusavuksi ..... . Smk. 200,000: -
5897: Kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
5898:   rahoiksi näiden opistojen varattomille
5899:  oppilaille ........................ .      360,000:-
5900: Luentokurssien kannattamiseksi ...... . "    50,000:-
5901: Työväenopistojen avustamiseksi ...... . "    30,000:-
5902: Raittiustyön kannattamiseksi ......... . "   70,000:-
5903:                                                "
5904:                                              Smk. 710,000:-
5905: 
5906:     Tähän on lisättävä armollisen esityksen siv. 19 valtio-
5907: rahaston menoksi merkitty 184,000 markkaa, josta mää-
5908: rä1stä 175,000 marlclma on kansanopistojen ynnä isäntä- ja
5909: emäntä'koulujen apurahaa sekä 9,000 marmkaa. kirj·asto-
5910: neuvoj·ain pa,lkJm;amriJSteksi. EdusJrurrnassa tehdyn anomus-
5911: ehdotuksen johdosta on täJhän ryhmään vielä otettu Edus-
5912: kunnan lähinrrä edellisilläkin val.tiopäivillä hyväksymä
5913: 70,000 markan suuruinen mä äräraha yil.eist:en kirjastojen
5914:                                  1
5915: 
5916: 
5917: 
5918: hyväksi, josta 1mii.ärästä 60,000 markkaa on 'anneiJtav,a
5919: KansanvalistusseuraUe suomenkielisten ja 10,000 markkaa
5920: Svenska folkskol'ans vänner yhdistyltse~le ruotsinkielisten
5921: yleisten maalais- ja kaupunk]laiskirjrustojen hyväksi. Ryh-
5922: män loppusummaksi sa.adaan niin muodoin 96,4,000 mark-
5923: kaa.
5924:    Tieteen ja taiteen kannattamiseen kuuluvia menoja ar-
5925: vioidessaan ei Elduskunt•a ole pitänyt asianmukaisena ·läh-
5926: teä yksityiskoht·aisesti tarkastamaan tässä kohdassa esitet-
5927: tyjä tarpeita, vaan on ottanut hUJomioon armollisessa esi-
5928: tyksessä siv. 19 mainiJtun määrän 370,000 markkaa sekä
5929: hyväiksynyt esltyksessä suostuntarahaston budjettiin sijoi-
5930: tetun määrämhan 189,000 markkaa. Niinikään on !.askel-
5931: maan otettu AntelEn koikoelmain hoi1toa vaden 15,000 ma['-
5932: kan määrä.nuha.. Tämän ryhmän menot nousev1ak siis
5933: 574,000 markkaan.
5934:    Erinäisiä määrärahoja. Eduskunta on 1910 vuoden
5935: varsinaisilla va1ltiopäivi.illä anorrUJt, entä vuodeksi 1911
5936: myönnettäisiin sivoohlisyystyön avustamisekså. Helsingissä
5937: ja mui,ss'a i·soissa kaupungeilssa 50,000 markan määrä-
5938: raha jaett.avaksi yksityi.JSiHe turva- j1a suojaik:odeille. Edus-
5939:                      Budjetin järjestely.                      19
5940: 
5941: kunta otti 1911 vuoden valtiopäiV'illä 1saman ma~ara
5942: mh,an 1laskelmruansa vuodeksi 1912. Kuitenkin on HaLli-
5943: tus po]stanu't sen ra.ha:säännö]stä, ja armollisessa esityk-
5944: sessä eihd101tetaan, ett.ä määräraha olisi suori't,eUava suos-
5945: tuntarahoista. Esi~ttfumänsä käsityksen mukaan budjetin
5946: laatimisbwasta on EduS1kunrl:1a, jonka mielestä mainittu
5947: määråmha edeilieen on tarpeeUinen, m:enkirunJlt sen l~as
5948: kelmaan täne kohdaHe, j~o!hon se asia,llilse'sti kuu1uu. Kun
5949: 'tähän lisä1Lään armollisen e:s~tykisen s]v. 19 val>tilomhaston
5950: menroilksi merkitty 247,000 manldma sekiä 5,000 markkaa
5951: Helsingin palvelijataeyhdistykselle sen ylläpitämän palve-
5952: lijrutarkodin 'kanna.Jttamisekisi vuonna 1913, saadaan ryhmän
5953: loppusummalksi 3013,000 markkaa.
5954:     Muut menot tässä ha:lilinnon'haarassa ov~at a·rmollisen
5955: esityksen mukaan yhteensä 10,991,000 markkaa, joten pää-
5956: luokan loppusumma on 22,970,000 markkaa.
5957: 
5958:    Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
5959: nonhaarat. - Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
5960: taloudelliset oppilaitokset. Koska E~duskuruta, tehdyn ano-
5961: musehdotuksen johdosta, on päät,tänyt anoa, että paikalli-
5962: sesta alotteesta syntyville uusille maamieiSkouluille ja kar-
5963: janhoi't;o-oppilaitoksilJe annettaisiin apurahoja valtion va-
5964: roist~a, on tarkoitust~a varten 'laskelmaa1n merkitty tasalu-
5965: vuin 58,000 markkaa, jonka ka!Utlta ryhmän menot nouse-
5966: vat 1,175,000 markkaan. ____. Kalastuselinkeino. Määrära-
5967: hast:a kalaslt!U'selinkeinon ediiStämiseksi on myönne't'ty valtio-
5968: apua pelastusasemien peru:st,amista ja yhläpitärmistä var-
5969: ten tuuliajoJle joutuneiden kalastajien pelastamiseksi. Kun
5970: useampia tällaisia pe[astusasemia olisi tarpeen, korotet:tiin
5971: mää>räraha'a 1911 vuoden valt.iopäirvi'1lä 10,000 markalla.
5972: Tätä korotust,a ei kumminkaan ole otettu 1912 vuoden raha-
5973: sääntö'ehdotukseen, jonka tähden Eduskmnta on sen uudel-
5974: le.ren merkinnyt ~I<askelma:ansa vuodeksi 1913, ja ruousevat
5975: ryhmän menot siis 316,000 markkaan.- Erinäisiä määrä-
5976: 1'ahoja. Ennen t~kemäillsä pä'ätröksen mwkaisesti on Edus-
5977: kunta tälle kohdalle merkinnyt 120,000 markkaa kotita-
5978: louskoulujen ~avustamista varten, joten siis ryhmän menot
5979: 20        1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
5980: 
5981: ovat 665,000 markkaa. -Muut puheena olevan pruäluokan
5982: menot otehan armollisen ,esityksen arwion mukaan 5,458,000
5983: markan määrään, ja ovat siis pääluokan menot yhteensä
5984: 7,614,000 markkaa.
5985:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
5986: haarat. -Erinäisiä määrärahoja. Käsiteltyään tässä yh-
5987: teydessä anomuselrdotuksen te]den tekemi seen Lapissa
5988:                                                 1
5989: 
5990: 
5991: 
5992: myönnetyn 25,000 markan määrärruhan korottamisesta, on
5993: Eduslrunta niillä syillä, mitä Lapinmaan taloudellisten
5994: olojen tutkimista varten asetettu komitea mietinnössään
5995: vuodelta 1905 ja täst:ä mietinnöstä lausuntoa ant,amaan ase-
5996: tettu neuvottelukomitea miet:innössäJän vuodelta 1908 ovat
5997: esi·ttäneet, ja varsillkin kun toimenpiteistä olisi tuntuvaa
5998: hyötyä valtion metsätwloudelle, haV'ainnut olevan syytä
5999: korottaa !kyseessä ·olevan mä.ärära!han 100,000 mar~kaan.
6000: Tämän kautta ll'ousevat ry!hm~n menot 890,000 mark-
6001: kaan. - Kun muut hallimnonhaaran menot ovat armollisen
6002: esityksen mukaan 9,774,000 rnarkkaa, on loppusumma tässä
6003: ha1linnonhaarassa 10,664,000 markkaa.
6004:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
6005: hallinnonhaarat. - Armollisessa esityksessä on otettu
6006: määrämhoja Luotsi- ja majakkalaitolcsen ylihallitusta var-
6007: ten 196,000 markkaa, luotsaruspiirejä varten 608,000 mark-
6008: lma, majalckalaitoksia vaden 526,000 maikka,a, muihin
6009: luotsi- ja majakkalaitoksen menoihin 11118,000 :mark-
6010: ka·a ja merenmittauskustannuksiin 191,000 mar1ldma.
6011: Siiihen nähden, että Suomen luotsi- ja. maj:a:kikiala]tQIS
6012: helmikuun 13 (26) päivänä 1912 anne1tul1a armom-
6013: selia määräyksellä on sekä sotilaallisessa että hallin-
6014: nol,lisessa :suhteessa a.l,istet:tu KeisariJkunnan meriminis-
6015: teriön wlaisekiSi j.a niin muodoin .J.rulmnnut olemasta
6016: suomwlaisena <lai1toksena, ei enää ·ole 1aiH.llista pe;rustusta
6017: yllrumainitJtuj1en määrämih!Oij,en ma:ksrumiselle, kosk,a ne ei-
6018: ''äJt enää Vlastaa si1tä :tarkoitusta, jolta v:a~n ne ,ailmnansa
6019: ovat myönnety,t. Eduskunta on sen takia, viitaten siihen,
6020: mitä E:du.Skunnan alama·~sessa aEstuksessa tämän toll!ko-
6021:                      Budjetin järjestely.                        21
6022: 
6023: kuun 7 päivä[tä on esiintuotu, jättäny·t budjettiin ottamatta
6024: nämä määrärahat. Kuitenkin on rylhmä,stä muita luotsi-
6025: ja majakkalaitoksen nwnoja el'o,te•ttu mlääräralhat jä,än~
6026: murtajalaivoja varten, yhteensä 375,000 marklma, koslm
6027: nämä laivat eivät ole luotsilaitokseen :kiuuluvia. Kysymyk-
6028: sessä oleva määräraha on viet.y ryihmään erinäisiä määrä-
6029: rahoja, joka tämän kautta on noussut 985,000 markkaan.
6030: - ilf allasjuomain valrnistuksen silmälläpito. Tähän pää-
6031: luokkaan on otettwv.a maUasjuomain valmistuksen t.al'kas-
6032: t.uksesta aiheutuvat melliOt., jotlka, ovat armo[}isen esityksen
6033: mukaan 80,000 markkaa. __, Kun muut päiä1luokkaan kuu-
6034: luvat menot mel'kit.ään a.mno.Uisen esityksen mukaisesti
6035: 2 1290,000 markaksi, on loppusumma 3,355,000 markkaa.
6036: 
6037:    Talousosaston kansliaan lmhdistuvat hallinnon-
6038: haarat. -   Tämän pääluokan menot on Eduskunta
6039: merkinnyt. laskelmaan ·armollisen esityksen mulmisesti
6040: 814,000 markaksi.
6041: 
6042:    Sekalaisia yleisiä menoja. - Kenraalilcuvernöörin ja
6043: Keisarillisen Senaatin käyttövarat. Venäj änkiel1sen sano-
6044: malehden (Finljandskaja Gaseta) julkai.semista varten
6045: maksettiin Suomen vaJ,t:i,ovamisrta 1aluksi 45,000 mar:kkaa
6046: vuonna 1899, mUitta sen jällroen 30,000 mwiikikaa vuosittain.
6047: Vuonna 1906 l:akkruutet.tiin ,sa.rwtitlu määrärruha, kunnes se
6048: uudelleen otettiin 1910 vuoden raha'sääntJöön. Myös 1911
6049: vuoden va~lt~opäiviUe 1annetussa arnroJEsessa es~tyksessä,
6050: joka koski •Va::vojen harrkikimista niihin vuoden 1912 tar-
6051: peisiin, joihin v.a.kina.iselt va1tiot,ulot eivä·t riitä, ol.i rtämä
6052: menoerä huomioon olteJt:tu, rrrrwtta Eduslrun.ta ei :kia.tsonut
6053: Vloivansa obt3Ja siltä l,aske1ma.anSia, koska Swomen valtio-
6054: varain käyUäminen •täUaiseen t.aJikoi<t,ul{jseen ei ollut maan
6055: hyödyksi ja pa:vhaaksi. Sanottu menoerä esiintyy kui-
6056: tenkin 1912 vuoden rruhasäJäntöehdotJukise,ssa j1a on sama
6057: nräärä :wmol1isessa esi:tyksessä ehdotettu mwkJSEltta vaksi
6058: myös vuonna 1913. E.deHä mainittustla >Syystlä ja kun pu-
6059: 22          1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6060: 
6061: 1hoona .oleva ,lehti j artlkillla toiminta:a·nsa .1ainv!llstai.seen ja
6062: ma;aJ1e v;iham1eliseen suuntaan, ei Eduskiunil:la ole katsonut
6063: v;oivansa ottaa tätä mäJä11ära:haa Lruslrelmruwn, jonka tähden
6064: ryhmän menot on ale.nnetil:u 244,000 markaksi.
6065:     Erinäisiä määrärahoja. Asetuksiin tahi ennen annet-
6066: tuihin armollisiin määräyksiin perustuvia tarpeita varten,
6067: joita menosääntöön ei ole eri<trt:äin merkitty, on ollut käytet-
6068: tävänä 400,000 markkaa vuonna 1909 sekä 600,000 markkaa
6069: vuosina 1910 ja 1911 kumpaisenakin vuonna. Nämä menot
6070: nousivat 1,011,000 marlkkaan VUJonna 1909, 1,088,000 maflk-
6071: kaan vuonna 1910 j,a 907,000 marikikiruan !VIuonna 1911.
6072: Syynä siihen, että menot näinä vuosina nousivat laskettua
6073: määrää melkoisesti suuremmiksi, oli pääasiallisesti se, että
6074: puheena olevalle momentille tilitettiin erinäisiä valtiopäi-
6075: vämiesvwaleist.a aiheutuneita kust•annuksi·a, jotka vuonna
6076: 1909 olivat noin 502,000 mark!kaa, vuonna 1910 noin 527,000
6077: markka,a ja vuonna 1911 noin 304,000 markkaa. Koska
6078: vuonna 1913 ei ole odotetta·vissa edust1tjava.aleja ja kun
6079: muutama.t muutlkin viime vuosina maksetut korvaukset ja
6080: menot tulevana vuonna eivät tu1le kysymykseen, on Edrus-
6081: kunta katsonut olevan a,'i<hetta rulentaa puheena olevan mää-
6082: rärahan 400,000 marka'l~si.
6083:     Maaliskuun 17 päivänä 1904 myönnettiin silloisen ken-
6084: rawlikuvernööri<n esiltyksestä 100,000 marrkan miää!'läraha
6085: venäläisten koulujen asioita varten kenraalikuvernöörin luo
6086: asetetun neuvottelevan komitean käytettäväksi kenraaliku-
6087: vernöörin tarkemman oootuksen mukaaTh Samalla käsket-
6088: tiin, entä 1täJJlä crrräärämhaHa ,suoriltetuist:a menoista oli Kei-
6089: sarilliselle Senaatille ilmoitus anne-ttava. Tämä mää11äraha
6090: on sen jälkeen ollut Suomen rahasäännössä samansuuruise-
6091: na aina vuoteen 1910 asti, mutta 1911 vuoden rahasäännössä
6092: oli se korotetJtu 220,000 markkaan, jolka määrä myös mak-
6093: settiin tarkoi<tusta va•rten. Korotus johtui siitä, että aflmol-
6094: lisella määräy,kseUä heinäkuun 25 päivä.Uä 1911 on yHä-
6095: mainitun komitean käywtJtärväksi myönnetty, paitsi edellä
6096: ma,inittua 100,000 markan määrärahaa, a) vakituinen
6097: 305,253 markan vuotuinen määräraha, joka kolmen vuoden
6098:                       Budjetin järjestely.                           23
6099: 
6100: kuluessa, laskettuna tammiJkuun 1 päi,västä 1911, on nou-
6101: seva sanottuun määrään, se'kä b) väli,aiikainen 252,400 mar-
6102: lom määräraha, joka, luettuna samasta päivästä, on jaet-
6103: tava neljä<lle vuodeNe. Tämäm johdosta on 1912 vuoden
6104: rnhasääntöehdotukseen ta.rikoritusta varten otettu 366,602
6105: marktka,a, johon mää11ärahaan armoUisessa esityksessä on
6106: vuodeksi 1913 lisä·tty 101,751 ma:r1kkaa. Eduskunta ei tahdo
6107: kieltää sella:isten toimenpiteiden merkityJStä, joiden tarkoi-
6108: tuksena on hankkia s]vistystä maa.ssa asuvaille venäläiseHe
6109: nuorisolle, eilkä olisi sopimatonta ,avusta,a kohtuullisilla
6110: määriHä venäläJisiä yiksityis'lmuluja, jotlka vastaavat todel-
6111: list,a 1tarvet:ta, mutta olisi täHaisten oppilaitosten :tässä ta-
6112: paulksessa noudatettava maassa voima,ssa ol,evia, rtilinteko-
6113: vehr.oHisuubta koslrevi,a säännöksiä sekä maan kouluaset/Uik-
6114: sia, joiden mukaan kailkki opetustoiJmi on Koulutoimen yli-
6115: ha11ituk1sen v~ahonn,an alaiseJl!a. Niin ei .kuitenkaan ole
6116: asian la:]ta näihin kouluihin nähden. V uodlen 1911 vaUio-
6117: päivillä onkin Eduskunnan hyvätkosymä:ssä Vdt~iovm,ain
6118: v:aliokunnan mietinnössä va,1tiov,ar.ain ·tlila1sta },ausutJtu pu-
6119: heena ol,ev,an määrämihan my.öntäm1sen jo,hdoot,a, että
6120: sellainen vaH1iovarojen käyttäminen koulutoimen hyvä,ksi,
6121: joka kokonaan sivuuttaa valtion kannatusta nauttivan ope-
6122: tustoimen lailil<iJSen valvonnan eikä kä:yttämistään valtio-
6123: varoista edes tee tiliä Suomen viranomaisi'lle, on vastoin
6124: voimassa olevia asetuksi,a. U ud]stJaen tämän lausunnon on
6125: Eduskunta laskelmasta poistanut puhe·enalaiset korotukset.
6126:      Armol,lisessa ,esitylliisessä si v. 38 ja 39 on iJJmoi,te;ttu, että
6127: Keisarilliseen Senaattiin on osaksi ~aikaisemmin ja varsin-
6128: kin viime aikoina saapunut joukko esityksiä ja hakemuksia
6129: erinäisten virkamiesten ja palvelijain palkkauksien paran-
6130:  tamisesta. Saattaakseen syntyneet palkanjärjestelyasiat
6131: yhtenäisen käsittelyn alaisiksi, on Senaatti asettanut komi-
6132:  tean valmistelemaan tähän kuuluvia asioita ja lausumaan
6133:  mielipiteensä sekä puheiksi tulleiden korotusten suotavai-
6134:  suudesta että myöskin siitä, missä järjestyksessä ja mistä
6135:  ajasta alkaen komit.ean puoltamat korotukset pitäisi ja voi-
6136:  taisiin ottaa käytäntöön, edellyttäen että valtiovaraston tila
6137: 24        1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6138: 
6139: tähän tarkoitukseen sallii ainoastaan asteittain usean vuo-
6140: den kuluessa lisään:tyvän menon. Sillä väEn on 1912 vuo-
6141: den rahasääntöehdotukseen otettu 300,000 markan ehdolli-
6142: nen määrär!lJha käry,tettävä1ksi, si,ttenrkun komitea on anta-
6143: nut lausuntonsa, niiden palikkainparannusten osittaiseen
6144: toimeenpanemise.en, jotka Hruliliitsija katsoo mahdoHiseksi
6145: vahvistaa,. Edellyttäen, että pa~kanjärjestely tulee vaati-
6146: maan noin miljoonan markkaa, on armollisessa esityksessä
6147: vuodekisi 1913 tätä v·arten ote,ttu vuodeksi 1912 merkityn
6148: määrärahan lisäksi vieläkin 300,000 markkaa. E,duskunta on
6149: jo useilla valtiopäivillä lausunut toricv;omuksen, että, milloin
6150: tuntuvampi pal1kkausmenojen lisäys on kysymyksessä,
6151: EduskunnaUe annettaisiin tilaiS'I]us lausua asiasta mieli-
6152: piteensä ja ettei kOikonaisten vivka- ja paJveilusmiesryhmien
6153: pall>~kauksia ainakaan vakinaisesti lmrotettaisi, ennenkuin
6154: vi!'kamiesolojen y~eisen järjestelyn perusteet ovat määrätyt.
6155: Tämän johdosta ja kun Eduskunt,a 1910 vuoden vaWopäi-
6156: villä on pyytänyt virkamiesolojen tutkimista, jonka kautta
6157: virkamiesten työ ja paU>ikasuhteet tulisivat seilkkaperäirsen
6158: tarkastuksen rulairsiksi, ei Eduskunnan mielesrtä nyt ole
6159: syytä hyväiksyä kysymyksessä ohwa:a 600,000 malikan mää-
6160: !'ärahaa, j on:ka tähden ·se on laskeJlmasta poristettu.
6161:      MenO't ryhmässä erinäisiä määrärahoja, 1kiun ni,ihin
6162: vi,elä :lisätään sotilasrahastosta suoritettavat 15,000 mark-
6163: kaa topogmfisia mitrtauksia val1tren Su'O!II1eS.Sa, nnusevat
6164: tämän kautta 1,603,000 markkaan.
6165:     Muut pääJluokan meruot otetaan lruskeJmaan amnollisen
6166: esirtyksen mukaisesti 1,745,000 m{JJrkaksi, ·joten koko pää-
6167: luO'kan menot ovat 3,592,000 markkaa.
6168: 
6169:     Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. - Sivilivirkakunta.
6170: Viitruten siihen, mitä edellä on luotsilait·01ksesta lausuttu,
6171: on Eduskunta luotsilaitoksen upseerireru ja sivilivirka-
6172: miesten sekä luotsien ja ma.jakkapaJvelusväen asettamista
6173: varten lakkautuspalkalle ottanut tähän ryhmään 500,000
6174: markkaa, joten ryhmän menot nousevat 3,560,000 mark-
6175: kaan. -Eläkkeitä. Niinkuin E:duskunta a:lamaisessa vas-
6176:                      Budjetin järjestely.                         25
6177: 
6178: t<auksessaa.n arunolliseen e:siltykseen varojen osobtamisesta
6179: kanlsakoululaitosta ja erinäi<siä sivistystarkoituksia varten
6180: vuodeksi 1913 on ilmoittannt, on maahiskansakouJun varsi-
6181: naisen opettajiston e}ä<kikoot otettu la.skelmaan '!200,000 mar-
6182: kaksi. - Erinäisiä määrärahoja. Eduskunnan päätöksen
6183: mukaisesti merkitääll! täJhän seuraarvart määl.'ärahat, nimit-
6184: .täin: kaupunkien ~ansa1roulujen opettnj~~ston eläklmiksi
6185: 53,000 markkaa, sairaiden kansakoulunopettajain ja -opet-
6186: taja:taorten avustamrseen 90,000 maTikkaa sekä kesävirkistyk-
6187: sen toimittamiseksi varsinkin kesäsiil'tolorssa varaJt:tomille,
6188: etupäässä sairaille ja heikoille <ka,nsa<koululapsi1le 50,000
6189: markkaa, joten siis puheen!!Jlaiset menot yhteenJSä ovat
6190: 19'!2,000 markkaa.
6191:     Armollisessa esityksessä arvioituihin määriin otetaan
6192: tässä sotilashuonerahastosta menevät sotilaseläkkeet 610,000
6193: markkaa sekä muut eläkkeet ynnä määrä- ja apurahat,
6194: joista valtiorahasto vastaa, yhteensä 988,000 markkaa. -
6195: Pääluokan loppusumma on niin muodoin 5,550,000 mark-
6196: kaa.
6197: 
6198:     Suomen rahasäännössä v.akmaisten menojen joukossa
6199: esiintyy ensi kerran vuonna 1911 määräraha kor'vaukseksi
6200: valtakunnan räntteriin Suomen Suuriruhtinaanmaan väes-
6201: töstä V altakunnanneuvosboon ja. V altakunnanduumaan va-
6202: littujen jäsenten säädettyjen päivärahojen ja matkakustan-
6203: nusten menoista. ArmoLliseen esityk,seen on tä~tä v·arten
6204: vuodekisi 1913 merki<tJty 80,000 markikara. Aikai:semmin esirt-
6205: <tämistään syistä ei Eduskunt<a ole ottanut mainittua määrä-
6206: rahilla ,laskelmraJan.
6207: 
6208:     A1.1mollisessa esi<tyksessä siv. 23 on V'aJkinaisten mooojen
6209: joukkoon pääluokkien ulkopuolelle merkitty 500,000 mark-
6210: kaa vuoden kuluessa sattuvien lisämenojen s'uorittamiseksi.
6211: Koska on tarkoituksenmukaista, että edelleenkin budj·eti,ssa
6212: v;a•raJtaan määräraha a.rv:U~amartbo!l1'~a rtral'pe.it,a v·artJen, on
6213: Eduskunta, huomioon ottaen että tämä määräraha 1911
6214: vuoden val~tiopäivillä ~alennettiin 250,000 markaksi, mer-
6215: 26          1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6216: 
6217: kinnyt Jaskelmaans'a tarlroirt:usta, varten samJansuuruisen
6218: määrärahan eli 1250,000 markkaa. Eduskunta on kuitenkin
6219: k11tsonut toivottavaksi, että vastedes valtiovaraston tilaa
6220: koskevassa kertomuksessa tehdään selkoa siitä, mihin ar-
6221: vaama.ttomiin tarpeisiin tämä määräraha mahdollisesti on
6222: käytetty.
6223: 
6224: Täten arvioitujen vakinaisten menojen
6225:    lisäksi, jotka yhteensä ovat . . . . . . Smk. 89,081,800: -
6226: on otettava huomioon seuraavat siirrot:
6227: a) armollisen esityksen mukaan
6228: Tilattoman väestön
6229:    lainarahastoon .. Smk. 300,000:-
6230: Rahastoon työhön
6231:    aivan       kykene-
6232:    mättömien hen-
6233:    kilöiden hoitoa
6234:    varten ........              70,000:--
6235: Turvattomien Ias-
6236:    ten hoitorahas-
6237:    toon ..........              70,000:-
6238: b) Eduskunnan pää-
6239:    töksen mukaan
6240: Kulkulaitosrahas-
6241:    toon      korvauk-
6242:    seksi postinkulje-
6243:    tuksesta valtion-
6244:    rautateillä ......     )  1,000,000: -
6245: Samaan rahastoon
6246:    sen vahvistami-
6247:    seksi . . . . . . . . . . 9,000,000:- Smk. 10,440,000: -
6248: joten vakinaisten menojen ja siirto-
6249:    jen loppusumma on .......... Smk. 99,521,800:-
6250:     Mitä 1tuJ,ee 'aii'Ilildlli!sessa esityksessä siv. 23 ja 44 oleva,an
6251: 11,950,000 marlmn siirt.oon valtiorahastosta sotilasrahas-
6252: toon, on se edeHä mainituista syistä jätetty laskelmasta
6253:                      Budjetin järjestely.                       27
6254: 
6255: pois. Sitä IV,a,stoin Oltet,a,an huomioon esityksessä siv. 45
6256: mainittu 154,000 markan siirto sotil,asrruha,sto-st,a Vialtior.a-
6257: ha:stoon, 'kun on kysymys menojen suorirtta,misest:a en ra-
6258: hastojen varo-ill:a.
6259: 
6260: 
6261:                      Ylimääräiset menot.
6262:      Vuoden 1911 valtiopäivillä laski E.duslmnrta vuoden
6263: 1912 ylimääräiS€.t menot 4,862,942 mar1kaik:si 80 penn~ksi,
6264: mutt1a kuluvan vuoden mhasään:töehdotus :sisä1It.ää pwheen-
6265: alaisia menoja ainoastaan 2,381,210 markkaa 95 penniä.
6266: Vuodeksi 1913 on armollisessa esityksessä ehdotettu yli-
6267: määräisiä meno,ja. 1,3i6,000 mal"!kJkaa. E!Si:tytksestä kiäy ilmi,
6268: etrtä ylimäärä·rist1en menlo-jen :supistaminen viilll€lksi mainit-
6269: tuna vuorurua johtuu siitä, että on katsottu [,a.rpeeHiseksi siir-
6270: •tää 11,950,000 ma:rklm.a valtJioraJJ.aS'tosta so:til,asrahaiStoon.
6271:      Eduskun1ta on ylimääräisten menojen eyhmiälän ottanut
6272: erinäi:siä mä.ärärahOij a, jotka jo ova1t ·sa.a vuttaneet ·annol-
6273: lisen hyväksymisen, kuin myös seUaisia, jotJka j10 ailmi-
6274: semmin tai nyt ova't olleet Eduskunnan käsiteitävinä j·a
6275: jotka ov·at ·sitä laatua, ettei niiden suori,ttamista haitatta
6276: voi jättä~ä tulevaiSJUuden varaan. Tämän nojalla Edus-
6277: kunta on t:ulev·aksi vuodeksi ylimääräisiin menoihin ot,tanut
6278: alempana hallinnon'haaroittain luetellut määrärahat.
6279: 
6280:     Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat haJlinnonhaarat.
6281: - Jo 1907 vuoden valtiopäivillä Eduskunta teki anomuk-
6282: sen lreuhkot,autisten kansanparantolain perustamisesta ja
6283: keskuslaitoksen perustamisesta mielisairaita varten Oulun
6284: lääniin, ja on tämän johdosta Eduskunnan laatimaan budjet-
6285: tiin vuosittain oteUu määrärahoja näitätarkoituksia varten.
6286: Viimeksi Eduskunta 1911 vuoden valtiopäivillä vamsi
6287: 572,032 marlklm:a 80 penniä vuodeik!si 1912 Ed:elä-Polhjan-
6288: maalle Kuortaneen pitäjään perustettavaksi aiottua keuhko-
6289: tautisten kansanparantolaa varten, josta määrästä 72,032
6290: markkaa 80 penniä oli käytettävä parantolalle tarvittavan
6291: 28        1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6292: 
6293: maa-alueen pakkoluovutukseen ja 500,000 mal'lkkaa paran-
6294: tolan rakennustöiden aLottamiseen. Samalla otettiin bud-
6295: jettiin 1,000,000 madd\ia•a yllämainitJtua Oulun lääniin pe-
6296: ru:stletbavaa mielisairwst•en keslmslaitosta varten. Näi·tä
6297: määrärahoja ei kuitenkaan ole merkitty 1912 vuoden mha-
6298: sä·äntöehdotukseoo. Mut1ta kun moleffilllil;t fa~tokse,t edelleen
6299: ovat suuresti .tar:peen •vaatimia, on Eduskunta ottanut
6300: laskeJmaan edeUistä tarkoitusta varten 573,000 mal'lkkaa
6301: ja jälkimä.istä vru11ten 1,000,000 mar:kJ.m,a. - Samoin on
6302: Eduskunta laskelmaan ottanut 500,000 ma~ka•a Helsin-
6303: gin yleisen sairaalan uutisrakennuksia ·Varten, joka
6304: määräraha on hyväksy,tJty sekä 1910 että 1911 vuosien val-
6305: tiopäivilJä, vaan jota ei ole otettu 1912 vuoden raha-
6306: sääntöehdotukseen. - Tämän lisäksi on l·askelmaan mer-
6307: kitJty Eduskunnan ihyväksymä määräraha 300,000 markkaa
6308: käytettäväksi ensi vuonna, osittain avustuksina työväestön
6309: keskuudessa perustetuille .työttömyyskassoille, osittain apu-
6310: rahoina kunnille, jotka pysyväisen työttömyysrahaston pe-
6311: rustamista tai jo olemassa olevan kehit.tämistä tahi muun-
6312: laista työttömäin avustamista v·aa.1ten sellaisia anovat.
6313: Hallinnon'haamn yLimää,räiSJten menojen 'loppusumma on
6314: niin muodoin 2,373,000 markkaa.
6315: 
6316:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
6317: rat. - Kesäkuun 14 rpäivä:rrä 1910 on Sen:vatti valtuu-
6318: tet.tu ,J\iäyttämään •vuos~t,tJain viiden vuoden aikana 350,000
6319: mar1kkaa met;sämaiden ostamiseen valtiolle.              Tämän
6320: nojalla on vuonna 1911 käy•tetty tarkoitukseen 200,000
6321: markkaa, mikä määrä myös on otettu 1912 vuoden mha-
6322: sääntöehdotu:kseen ja niinikään armollisessa esityksessä eh-
6323: dotettu vuodeiksi 1913. Koska suotavaa olisi, että voitaisirn
6324: euemmän !kuin viime vuosina valtiolJe ostaa meJtsämJaita,
6325: milloin nii,tä kohtuullisesta ihinnasta on saatavissa, on Edus-
6326: kunta Iaskelmaan merkinnyt 350,000 markkaa.
6327: 
6328:   Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
6329: uonhaarat. ____, Årrnollisessa esityksessä on ehdotettu 40,000
6330:                       Budjetin järjestely.                        29
6331: 
6332: marka;n määräraha uuden museorakennuksen sisusba;mist.a
6333: varten. Tåhän tarkoitukseen tarvitaan kuitenkin vii-
6334: meksi ·teJhdyn 'arvion mu\kaan [fuhes 336,000 markkaa.
6335: EduJSkunta on .t,älmän johdost.a j:a kun jo lmuan 1työn alai-
6336: sena olleen museon :nakennus- j.a sisust.ami1s työt ovat ·vält.-
6337: tämättömästi em1en pitkää loppuun saatebtavat, kla;tsonurt
6338: tJarpeellisek8i komt:t1a•a :vuodeksi 1913 pruihee:na,laisen määrä-
6339: rruhan 200,000 mar'lm·klsi. -- LisänLkennrusta 'Varten Helsin-
6340: gin suomalaisen realilyseon taloon on laskelmaan mer-
6341: kitty armollisen •esityksen mukaisesti 186,000 ma:rlkkaa. -
6342: Eduskunta varasi vuoden 1911 valtiopäivillä 60,000 :ma·rk-
6343: kaa vuodeksi 1912 li<särakennuksen rakentamista var-
6344: ten Turun suomalaiselle tyttökoululle, jota määrärahaa
6345: ei kuitenkaan otettu 1912 vuoden raha;sääntöeh:dotukseen.
6346: Koska maini,ttu lisärakennus on sanotulle koulull.e sangen
6347: rta11peellinen, on Eduskunta uudelleen merkinnyt sen las-
6348: ikelmaan ensitulevaklsi vuodeksi. - Luentosaleja sisäl-
6349: tävän uutisra!kennuksen :mkentrumista varten yliopistoon
6350: on vuonna 1909 armossa myönnetty 300,000 markkaa
6351:  ja sen lisäksi 285,000 markkaa vuonna 1911 sekä
6352: 40,000 markkaa ra,:kJennuksen siSUSitamiseksi, ·ehdolla elt.rtä
6353: määräraihllit, 625,000 madrkaa, määrätään maksettaviksi
6354: kahtena peräkkäin seumav,ana vuonna, sittenkun se valtio-
6355: va.rain tiJ.aannähdeu havaitaan täysin mahdolliseimsi. Koska
6356:  mainittua rakennusta varten ei ole otettu määrärahoja 1909,
6357:  1910 ja 1911 vuosien mhasääntöiJhi~ eitk!ä 1912 "\"Uioden raha-
6358: sääntöehdotwkse.en, mut.t'a erit.täin täl1ke1rut:ä on, että raiken-
6359:  nus panna!an alulle ensi ·ti1aJssa, on Edusmun1t:a ltaske1ma,an
6360:  ott.anut tarkoituslta varten 300,000 mankkaa. - Tämän
6361:  lisäksi on la skelmaan me11kitty Eduskunnan pää•ttämii
6362:                 1
6363: 
6364: 
6365: 
6366:  28,000 manlmn suuruinen määräraha, j'osta 20,000 mar.mkaa
6367:  on jaettava ruumiiHisen työn .tekijäin muodostamille viOi-
6368:  mistelu- ja urlheil:use,uroille nä.i,den toiminnan a,vust,amiseen
6369:  j<a 8,000 mariekaa käytetrt:.ävä V'o.imistei1un- ja urhei1uope'btia-
6370:  ja}n ynnä •opet,tajatart.en V1almis1tam:iseen. - Ylimääräiset
6371:  men:o:t tässä haUinnon:haa,rassa ovrut 'Siis yhteensä 77 4,000
6372:  markkaa.
6373: 30         1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6374: 
6375:    Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
6376: haarat. - Tiihän on otettu armollisessa esityksessä maini-
6377: ·tut määrä•rahart: 400,000 ma~kkaa JuojäJrven vesistön kana-
6378: voimiseen, 250,000 markkaa postitalon rakentamista varten
6379: Viipuriin ja 300,000 markkaa kaupunkien satamaraken-
6380: nusten avustamiseksi. Sen lisäksi on laslrelmaan merkitty
6381: Eduskunnan pää-ttämä 500,000 markan suuruinen mää-
6382: räraha, käytettäväksi erinäisten tientekolahkojen avusta-
6383: miseksi. Hallinnonhaaran menot ovat siis 1,450,000
6384: markkaa.
6385: 
6386:    Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
6387: hallinnonhaarat.- Laboratorirakell'IliUksien ja opetusväli-
6388: neiden puute teknillisessä korkeakoulussa on vuosi vuodelta
6389: tullut yhä tuntuvammaksi. Tämän puutteen poistamiseksi
6390: on Eduskunta katsonut asiakseen varata 400,000 markkaa
6391: vuodeksi 1913.
6392: 
6393:    Täten Iue,teltujen ylimääräisten menojen summa on
6394: niin muodoin    0   0   0   0   0   0Smk. 5,347,000:-
6395:                                         0   0   0   0   o   0   0   0   0   0   0       0       0       0       0   0
6396: 
6397: 
6398: 
6399: 
6400:    Tulos edellä mainitusta valtion tarpeiden arvioimisesta
6401: on sns seuraava:
6402: Vakinaisia menoja ja siirtoja         Smk. 99,521,800: --                           0       0       0       0
6403: 
6404: 
6405: 
6406: 
6407: Ylimääräisiä     ,                          0 5,347,000:-
6408:                                                 0   0   0   0   0   0   0   0   0   0       0       0           0       ,
6409: 
6410: 
6411: 
6412: 
6413:                                                             Yhteensä Smk. 104,868,800: -
6414:      Twhän summa,an eivät sisälly kulkulai>tosrahastoon eikä
6415: pa~loviinavaroihin kuuluvat menot.
6416: 
6417: 
6418: 
6419: 
6420:     Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä olevan säännöksen mu-
6421: kaisesti tarkastaessa·an, missä määrin vakinaiset valtiovarat
6422: riittävät menojen suorittamiseen, on Eduskunta havainnut
6423: seuraavll!a.
6424:                     Budjetin järjestely.                      31
6425: 
6426: 
6427:                      Valtiorahaston tulot.
6428:    Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuu-
6429: desta. - Tuloja kruunun maatiloista. Nämä tulot, jotka
6430: vuonna 1909 olivat 1,035,000 markkaa, nousivat seur·aavana
6431: vuonna 1,214,000 mal.'lk!lman, ~a :V'uonllla 1911 ne olivat
6432: 1,166,000 marikJma. Tämän j10hdosta. ja llrun .tässä ryh-
6433: mässä on odotett•a v.i.ssa jonkun verran •tulojen !Illousua viime
6434: vuoteen verraten, on Eduskunta katsonut voivansa ar-
6435: vioida ne 1,200,000 markkaan. ~ Tuloja kanavista.
6436: Vuonllla 1909 olivat kanavamaksut 914,000 markk·aa ja
6437: nousivat 1,046,000 ma.rkk,aan vuonna 1910, nmtta aleniva.t
6438: seuraavana vuonna 1,030,000 markkaan. Vuodeksi 1913 on
6439: Eduskunta kuitenkin katsonut voivansa arvioida nämä tu-
6440: lot 1,050,000 marlcaksi. --< Muut tähän osastoon kuuluvat
6441: valtiorahaston tulot on otettu a;rmollisen esityksen muka·an
6442: yhteensä 16,330,000 markaksi, joten osaston tulosumma on
6443: 18,580,000 markkaa.
6444: 
6445:    Välittömiä veroja. - EdUJSkunta on !laskenut ensi
6446: vuonna ka11ttu'V:an maaveroja 13,050,000 mark•kaa ja henki-
6447: veroja 2,3125,000 marklcaa. v.a.l•tiorahasto:on ikevtyvät elin-
6448: keinm,erot otetaan •esi.tylk!sen mukaisesti 565,000 markan
6449: maaraan, ja on siis osaston tulojen yhte·enlaskettu mä.ärä
6450: 4,940,000 markkaa.
6451: 
6452:     Välillisiä veroja. - Tullitulot on armollisessa esityk-
6453: sessä laskettu 52,500,000 markaksi, mutta jo vuonna 1911,
6454: jolloin Eduskunta oli ne laskenut 50,000,000 markaksi, nou-
6455: sivat ne todellisuudessa 53,050,000 markkaan. Taloudel-
6456: lisen eJämän elpymisen johdosta on tullitulojen lisäänty-
6457: minen kaikesta pä·ä·ttäen jatkuva ensi vuonnakin ja voitai-
6458: siin tehtyjen tilastollisten laskelmien perusteella nämä tulot
6459: arvioida ensi vuonna nousevan 56,000,000 markkaan. Tulli-
6460: tulot ovat kuitenkin melkoisten vaihtelujen alaisia vuoden-
6461: tulon ja muiden taloudeniseen elä.mään va~kuttavien seik-
6462: 32         1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6463: 
6464: fuojen takia, ja epäil<emätrtä kauppaolot tulevat kärsimään
6465: niiden sellk!kauksi'en johdosta, joiden wl·aiseksi SIUomen luot-
6466: sil<aitos on sruatettu. Näistä syistä ei Eduskunta ole arvioi-
6467: nut ffilsi vuod•en tulli,tuloj•a suuremmiksi kuin 54,000,000
6468: markaksi. Tästä määrrustä on tuontitulli arvioitu 52,000,000
6469: markakisi, vienti•tulli 1,150,000 marka;ksi, sahiausmaksu
6470: 400,000 markaksi, toimitusmaksut 440,000 marka;ksi ja se-
6471: kalaiset pienehköt tulot 10,000 markaksi.- Aksiiseja. Peli-
6472: korteista suoritettava leimamaksu on armollisen esityksen
6473: mukia·arr1 oterotu 24,000 markaksi, ja päiilt<tyy osa•ston tulot
6474: siten 54,024,000 markkaan.
6475: 
6476:      Sekaluontoisia veroja. -   Maksut yleisistä huveista
6477: tuottavat arvion mukruan 230,000 markkda sekä kontrolli-
6478: leima- j•a rekisteröimismaksut 105,000 markkaa. - Muita
6479: sekaluontoisia veroja on laslmlmaan armollisen esityksen
6480: mukaise,sti otettu 610,000 markkaa, joten :tä!hän osastoon
6481: kuuluvat twlot ovat yhteensä 945,000 markkaa.
6482: 
6483:      Maksut erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
6484: M ajakkamaksuja. Sen joihdost:a mitä EduskUlllt.a on lmtso-
6485: nut ,seuraavan luoosHaiooksen muuttamisesta venäläli-
6486: seksi 1airtokseksi, ei mainittua tuloerää ole budjettiin otettu.
6487: -Muut •tähä;n ryhmään kuuluw11t tulot otetaan laskelmaan
6488: armollisen esityksen ·arvion mukaan 9,493,000 markkaan.
6489: 
6490:      Sekalaisia tuloja.- Apumaksuja kunnilta. N:ämä tulot
6491: ovat jonkun verran kohonneet ja olivat vuonna 19H
6492: 610,000 markkaa, joka määrä on :merkit·ty myös vuodeksi
6493: 1913. - Muita sekalaisia tuloja on las1Imlma.an a.rmomisen
6494: esi•tyksen mukruan otettu 3,598,000 markkaa, joten tähän
6495: osa•stoon kuuluvwt •tulot ov.at Jihteensä 4,208,000 markkaa.
6496: 
6497:     Ylimääräisiä tuloja on 'Val•tior.ruhastJohle merkitty yli-
6498: mäJäräistä <Ysamaiksua lunasrtelbt:ujen lwhjoi·tusma.iden lunas-
6499: tus:hinna<Sta esiltytksen mukaan 100,000 markkaa.
6500:                    Budjetin järjestely.                   33
6501: 
6502:     Siirtoina on huoma,ttava lainausrahastosta korkovaroja
6503: 88,000 maDkk:ata jta kulkulaitosrahastosta 105,000 maclclma
6504: eli yhteensä 193,000 markkaa.
6505: 
6506:    Valtiorahaston tulot vuonna 1913 ovat tämän mukatan
6507: 92,483,000 markkaa.
6508: 
6509: 
6510: 
6511:                   Sotilasrahaston tulot.
6512:    Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuu-
6513: desta. - Nämä ttu1ot on Eduskunta viime vuoden ·tuloksen
6514: perusteella ,a,rvioinut 665,100 markaksi.
6515: 
6516:     Välittömiä veroja on }aslrettu a11mollisen esi,tyksen mu-
6517: kaise,sti saatavan 1,570,000 markkaa.
6518: 
6519:    Sekaluontoisia veroja. - Tähän kuuluvat tulot on
6520: Eduskunta ottanut armonisen esi~tyksen mukaan 255,000
6521: markaksi.
6522: 
6523:    Sekalaisia tuloja on armollisen esityksen mrukaisesti
6524: arvioitu saatavan 1,~00 markkaa.
6525: 
6526:    Sotilasrahaston tulot vuonna 1913 o.vat niin muodoin
6527: yhteensä 2,~91,500 markkaa.
6528: 
6529: 
6530: 
6531:                 Sotilashuonerahaston tulot.
6532:     Tämän rahas~ton tulot on arllliOllisen esityksen mukai-
6533: sesti otettu 3~0,100 markaksi.
6534: 
6535: 
6536: 
6537:                                                       3
6538: 34         1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6539: 
6540:      Edellisen mukaan on siis .tuloja :
6541:         va.ltiorahiastoss:a ....... 6mk. 92,483,000 : -
6542:         Sotila,sra.hfi!Sito:ssa . . . . . . . , 2,491,500: -
6543:         Sotil,ashuonerahastossa ..                340,100:-
6544:                                         "
6545:                         Yhteensä Smk. 95,314,600: -
6546: 
6547:       Koska perustuslain mukaan suostuntavaroja on osotet.
6548: tava ainoastaan, mikäli valtion vakinaiset varat eivät riitä
6549: menojen suorittamiseen, katsoo Eduskunta, että budjetin
6550: järjest-elyä varten ovat ensi sijassa valtiorahaston tulot
6551: kokonaisuudessaan otettavat huomioon.
6552:       Sotilasrahaston tulot ovat käytettävät niihin erityisiin
6553: tarkoituksiin, joita varten tämä rahasto on perustettu, jo-
6554: ten rahaston tulot ovat tässä yhteyde:s:sä huomioon otettavat
6555: ainoa.staan siihen määrään, johon rahastosta suoritettavat
6556: menot nousevat es~tetyssä laskelmassa. Nämä menot ova-t
6557: kaikkiaan 436,500 marl~kaa, siihen luettuna 154,000 markan
6558: suuruinen vastike sotilwsrahaston osuudesta sotilasvirkata-
6559: lojen hoitokustannuksiin, joka määrä siis on huomioon otet-
6560: tava kysymyksessä olevassa järjestelyssä. Rahaston .tulo-
6561: jen ylijäämä 2,055,000 markkaa on rahastossa säilytettävä.
6562:       Koska sotilashuonerahaston menot ovat vuodeksi 1913
6563: lasketut 610,100 markaksi, mutta rahaston tulot on arvioitu
6564: nousevan ainoastaan 340,100 markkaan, tarvitaan 270,000
6565: markan lisämääräraha menojen peittämiseksi.              Tämä
6566: määrä on, niin lmin armoHisessa esi.tyil.nsessä on ehdotettu,
6567:                      1
6568: 
6569: 
6570: ot,et't'a'V·a rahaston pä:äomasä,ästöstä, joka kuluVIan vuoden
6571: pä.ä.tt•yessä on la.skeitltu nousevan noin 7,883,000 markka;an.
6572:       Yilläesi'te,tyn mukaan on siis kysymykseen tulevien
6573: valtiota_.rpeiden täyt.tämiseen käytettävänä seuraavat varat:
6574: v,a.Ltiorahaston tulot ............... . Smik. 92,483,000 : -
6575: Sotilla:smihaston tulod a ............. .     "   436,500: -
6576: Sotihshuonemha:st:on tulot ......... .        "   340,100:-
6577: Sotila.slllllonevaihaston rsää,stöjä ...... . ,   270,000: -
6578:                            ----------------------------
6579:                                Yhteensä Smk. 93,529,600:-
6580:                      Budjetin järjestely.                       35
6581: 
6582:      Kun menot, kuten aikaisemmin on esi,tetty, on arvioitu
6583: 104,868,800 markaksi, on siis 'tuloksena, että v,aJk,in:aiset val-
6584: tiovaratt eivät riitä menojen tyydy:tJtärrnisoon, vaan eJtJtä sii-
6585: hen tarvitaan 11,339,'200 markan suuruinen lisä. Tä-
6586: män vajauksen täyttämiseen on ensi sijassa kä.ytettävä
6587: suostuntarahastossa tämän vuoden päättyessä oleva säästö.
6588: Vuoden 1911 valtiopäivillä Eduskunta J,aski suostuntara-
6589: h:astJon särustön sarrnan vuoden lopUISSa 937,300 marlmksi, josta
6590: mää.rästä kuin myöskin suostuntarahastoon vuonna 1912
6591: kertyvistä tuloista oli käytettävä viimemainittuna vuonna
6592: 5,814,542 markkaa 80 penniä, joten suostuntarahastossa
6593: 1912 vuoden lopussa laskettiin ol·evan 1,963,957 marklma 20
6594: penniä Eduskunnan käytettäv,änä. TodelHsUJudessa suostun-
6595: tarahaston säästö 1911 vuoden lopussa oli 2,796,224 mark-
6596: kaa 85 penniä, joten ra,hMton säästön kuluvan vuoden lo-
6597: pussa voitanee arvioida nousevan noin 3,823,000 markkaan.
6598:      Tämän jälik:een on otetJtava ltukuun :tulot niistä suos-
6599: tuntaveroista, jotka Eduskunta on erikseen päättänyt suo-
6600: ritettaviksi vuonna 1913. Nettotulo mallasjuomasuostun-
6601: nasta on arvioitu 3,350,000 markaksi. Laskelmassa on kui-
6602: tenkin tä!hän tuloerään lisättävä valvontakustannuksia vas-
6603: taava määrä 80,000 markkaa. Pelikortti- ja leimasuostun-
6604: noista kertyvät varat on arvioitu, edelliset 60,000 markaksi
6605: ja j älkilmäiset 4,000,000 marlmksi. ~SHä. pai·tsi on lukuun
6606: otettava suostuntarahaston korkovarat, Eduskunnan ar-
6607: vion mukaan 150,000 markkrua, ja sekrulaiset tulot, jotka
6608: armollisessa esityksessä ovat merkityt 200 markaksi. Näin
6609: ollen on suostuntava.roj<a käy:te,tJtävissä seuraaJVJrut määrät:
6610: 
6611:    .Suostunta:mJms1Jon säälstö . . . . . Smk.   3,823,000 : -
6612:    Kokonaistu1o ma.U<asjuomasuos-
6613:                     tunnasta ....... .          3,430,000: -
6614:                     pel:i!ko:vt:Jtisuostun- "
6615:           "         n:asta ......... .             60,000:-
6616:                     •leimasu10stunna:sta    "   4,000,000: -
6617:           " .................... . "
6618:    RJorkoj.a                                      150,000:-
6619:    Seik!alaisita 1tuloja ............ .     "         200:-
6620:                                            "
6621:                              Yhteensä Smk. 11,463,200:-
6622: 36       1912. - Edusk. vast. -    Esitys N :o 1.
6623: 
6624:    Koska laskettu vajaus on 11,339,200 markkaa, riittävät
6625: mainitut suostuntavarat vaj·auksen peittämiseksi, jota
6626: paitsi suostuiJitaraihastoon ,jääpi 124,000 markan ylijäämä
6627: Eduskunnan käytettäväksi.
6628:                       Budjetin järjestely.                          37
6629: 
6630: 
6631: 
6632: 
6633:    Edellä ol,evan lll!skelman mukaisesti tulevat siis kys;y-
6634: my,ksessä oleviin rahrwst10ihin kuuluv·wt rtuJot j,a menot
6635: olemaan seuraavat:
6636: 
6637: 
6638:                           Valtiotulot.
6639: Tuloja valtion tiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
6640:                                                             Smk.
6641: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.)                     1,200,000: -
6642:    ,      ,           ,           (Sotilasrah.)               465,000:-
6643:    ,      ,      kalastuksista ( Valtiorah.)                   80,000:-
6644:    ,      ,      metsistä (Valtiorah.) ... . 15,000,000: -
6645:    ,      ,         ,     (Sotilasrah.) ... .                 200,000:-
6646:    ,      ,      kanavista (Valtiorah.) ... . 1,050,000: -
6647: Korkoja (V,altiorah.) ....•.............. 1,250,000: -
6648:      ,   (Suostuntarah.) ............... .                    150,000:-
6649:      ,   (Sotilasrah.) . . . . . . . . . . . . . . . . .. .       100:-
6650:      ,   (Sotilashuonerah.) ............ .                    340,000:-
6651:                         19,735,100:-
6652: 
6653:                           Välittömiä veroja.
6654: Maaveroja (Valtiorah.) ................. . 2,050,000: -
6655:     ,      (Satilasrah.) ................. . 1,570,000: -
6656: Elinkeinoveroja (VaJtiorah.) ............ .    565,000: --
6657: Henkiveroja (Valtiorah.) ............ ~ .. . 2,325,000: -
6658:                        6,510,000:-
6659: 
6660:                          Välillisiä veroja.
6661: Tullitulot (Valtiorah.) ................. . 54,000,000: -
6662: A>ksiiseja (Suostuntarah.) .............. . 3,490,000: -
6663:     ,       (Valtiovah.) ................. .    24,000:-
6664:                         57,514,000:-
6665: 38         1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 1.
6666: 
6667:                      Sekaluontoisia veroja.
6668:                                                          Smk.
6669: I..eimasuostunta (Suostuntarah.) ......... . 4,000,000: -
6670: Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah.) ....... .        85,000:-
6671: Sell!ttonaalia (Sotilasrah.) .............. .     180,000:-
6672: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (V.altiorah.) 525,000:-
6673:         ,        ,          ,      ( Sotilasrah.) 75,000:-
6674: Maksuja yl~isistä huveista (V.altiorah.) ....     230,000:-
6675: Kon:trollileima- Ja rekisteröimisma:ksuja
6676:      (Valtiorah.) ........................ .      105,000:-
6677:                          5,200,000:-
6678: 
6679:      Maksuja erinäisten valtiolaitostJen käyttämisestä.
6680:                      (Valtio rahasto.)
6681: Postimaksuja .......................... .            8,100,000: -
6682: Sairasmaksuj!L yleisissä sairashuoneissa ... .         930,000:-
6683: Oppil·asmaksuja koululaitoksissa ......... .           461,000:-
6684: Sekalaisia vähempiä maksuj·a ........... .               2,000:-
6685:                         9,493,000:-
6686: 
6687: 
6688:                        Sekalaisia tuloja.
6689: Kruununsakkorahoja (Va1tiomh.) ....... .              425,000:-
6690: Perinnöksiostomaksuja (VaJtiorah.) ..... .              8,000:-
6691: I..un3!st00tujen mwatilain kauppahinnan-
6692:     maksuja (Valtiorah.) ............... .            340,000:-
6693: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
6694:     kustannuksista (Valtiorah.) ......... .           850,000:-
6695: Viralliset sanomaJehdet (V3!1tiorah.) .... .           85,000:-
6696: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Vdtio-
6697:     rah.) ............................... .           803,000:-
6698: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä v·altion-
6699:     laitoksissa (Valtiorah.) ............. .          850,000:-
6700: ApUIIIl!ruksuja kunniiLta (V.3!ltioraih.) ...... .    610,000:-
6701: Muita sekalaisia ja sa•tunnaisia tuloja (Val-
6702:     tiorah.) ............................ .           237,000: -
6703:                          Budjetin järjestely.                             39
6704: 
6705:                                                                    Smk.
6706: Muita sekalaisia ja srutunnaisia .tuloja (Suos-
6707:   tuntarah.) .......................... .                          200:-
6708: Mui•ta sekalaisia ja satunnaisia tuloja (So-
6709:   .tilasrah.) ........................... .                      1,400:-
6710: Muita seka.laisia ja satunnaisia tuJoja (So-
6711:   •tilashuonerah.) ..................... .                         100:-
6712:                         4,209,'700: -
6713: 
6714:                       Ylimääräistä valtiotuloa.
6715: Osamaksua lunastettujen lahjoitusmaiden
6716:   hinnasta (VIUltior,ah.) ................ .                   100,000:-
6717:                         100,000:-
6718: 
6719:                         Summa valt~otuloja:
6720:                              102,'761,800:-
6721: 
6722: Siirtoja:
6723:    Lainaus~ahastosta valtiorahastoon ....                       88,000:-
6724:    Kulkulaitosrahastosta va1tiorahastoon .                     105,000:-
6725: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:
6726:    Sotilashuonerahastosta . . . . . . . . . . . . . . .        2'70,000: -
6727:    Suostuotarahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . .   3,823,000 : -
6728:                                      Summa Smk. 107,047,800:-
6729: 40          1912. -    Edusk. vast. -        Esitys N :o 1.
6730: 
6731: 
6732: 
6733: 
6734:                          Valtiomenot.
6735:                          Vakinaiset menot.
6736: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Ii änen 111ajesteet-
6737:  tinsa välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
6738:                                                               Smk.
6739: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ..... .               400,000:-
6740: Rakennusten ja laitosten kunnossapito                        30,000:-
6741:                               430,000:-
6742: 
6743:                       V altiopäiväkustannuksia.
6744: Yleiset 'kustannukset .................... .                618,000:-
6745: Eduskuntahuone~stot                                          82,000:-
6746:                               700,000:-
6747: 
6748:                           Iiallituslaitokset.
6749: Kenraalikuvernöörinvirka .............. .                    279,000:-
6750: Keisarillinen Senaatti . . . . . . . . . . . . . ..... .   1,978,000: -
6751: Valtiosihteerinvirasto ................... .                 423,000:-
6752: Kenraalikuvernöörinkanslia ............. .                   372,000:-
6753:                              3,052,000 : -
6754: 
6755:      Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
6756:                        hallinnonhaarat.
6757: Hovioikeudet .......................... .                  1,056,000: -
6758: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet ...... .                   510,000:-
6759: Viipurin läänin maanjako-oikeus ......... .                   16,000:-
6760: Lainvalmistelukunta ................... .                     57,000:-
6761: V ankeinhoitohallitus ................... .                   51,000:-
6762:                   Budjetin järjestely.                   41
6763: 
6764:                                                   Smk.
6765: Kuritushuoneet ja työvankilat ........... .     1,780,000: -
6766: Läänin- ja kihlakunnanvankilat ......... .      1,232,000:-
6767: Alaikäisten rikoksentekijäin kasvatuslaitok-
6768:    set ................................. .       421,000:-
6769: Muita vankeinhoidon menoja ........... .         234,000:-
6770: Erinäisiä määrärahoja ................. .        168,000:-
6771:                        5,525,000 : -
6772: 
6773: 
6774:    Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
6775: Lääninhallitukset ...................... .      1,306,000: -
6776: Kihlakuntain hallinto ................... .     2,497 ,ooo:-
6777: Muita läänien hallinnon menoja ......... .        112,000:-
6778: Kaupunkien poli,isilaitokset ............. .    3,400,000:-
6779: Lääkintohallitus .......... : ............ .      158,000:-
6780: Lääkärinhoito ma·alla ................... .       680,000:-
6781: Helsingin yleinen sairaala ............... .    1,005,000: -
6782: Lääninsairaalat j,a muut yleiset sairaalat ..   1,665,000:-
6783: Mielisaimsten hoitolaitokset ............. .    1,163,000:-
6784: Lapsenpäästö'laitokset .................. .       125,000:-
6785: Rokotus ............................... .          95,000:-
6786: Tarttuvien tautien ehkäiseminen ......... .       322,000:-
6787: Muita lääkintölaitoksen menoja ......... .        997,000:-
6788: Yleisten rakennusten ylihallitus ......... .      132,000:-
6789: Lääninrakennuskonttorit ............... .          54,000:-
6790: Mil~ta rakennusvirkakunnan menoja ..... .          39,000:-
6791: Tilastollinen päätoimisto ................ .       71,000:-
6792: Painoasiain ylihallitus ja painoasiamiehet ..     155,000:-
6793: V ai<vaishoidon ja suojeluskasvatuksen tar-
6794:     kastus .............................. .       61,000:-
6795: V aivaishoidon ja suojeluskasvatuksen yllä-
6796:     pitämiseksi ......................... .      166,000:-
6797: Suomen passitoimisto Pietarissa ......... .      120,000:-
6798: Erinäisiä määrärahoj.a ................. .       177,000:-
6799:                        14,500,000: -.
6800: 42        1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6801: 
6802: 
6803:          V altiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
6804:                       hallinnonhaarat.
6805:                                                     Smk.
6806: V al.tiokonttori .......................... .      136,000:-
6807: Tullihallitus ....· ....................... .     261,000:-
6808: Tullikamarit ja tullitoimistot ........... .     1,635,000:-
6809: Rantav.a11tiohöyrylaiv.wt ja -höyrypurret ..      415,000:-
6810: Muita tullilaitoksen menoja ............. .      1,068,000:-
6811: Rahapaja .............................. .           50,000:-
6812: Kruununjyvästöt ....................... .           56,000:-
6813: Leimakonttori ......................... .         280,000:-
6814: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
6815:     tarkastus ........................... .        28,000:-
6816: Erinäisiä määrärahoja ................. .          47,000:-
6817:                         3,976,000 : -.
6818: 
6819: 
6820:   Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
6821: Yleinen revisionioikeus ................. .         36,000:-
6822: Revisionikonttori ....................... .         97,800:-
6823: Metsähallitus .......................... .         201,000:-
6824: Hoitoalueiden hallinto ................. .       1,041,000 : -
6825: Metsänvartijatkoulut .................... .        148,000:-
6826: Muita me,tsä.nho~tol,aitOtksen menoja ...... .   3,906,000: -
6827: Virkatalojen hoito ..................... .         184,000:-
6828: Erinäisiä määrärahoja ................. .          259,000:-
6829:                          5,872,800 : -
6830: 
6831: 
6832:                        Sotilasmenoja.
6833: Ylisotaoikeus                                      19,000:-
6834: Erinäisiä määrärahoja .................. .        155,000:·-
6835: Menoja Suomeen sijoi·tetusta venäläisestä
6836:    sota väestä .......................... .        43,000:-
6837:                        217,000:-
6838:                   Budjetin järjestely.                  43
6839: 
6840:        K irkollisasiaintoimituslduntaan kohdistuvat
6841:                       hallinnonhaarat.
6842:                                                  Smk.
6843: Tuomiokapitulit ....................... .       201,000:-
6844: Luterilainen papisto ................... .      200,000:-
6845: Kirkkojen ylläpitoa varten .............. .      52,000:-
6846: Muita kirkollisia yhdyskuntia ........... .     133,000:-
6847: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto ..... . 1,987,000:-
6848: Koulutoimen ylihaUitus ................. .      264,000:-
6849: Normaalilyseot ......................... .      397,000:-
6850: KlassilEset lysoot ...................... . 1,222,000:-
6851: Realilyseot ............................ .     949,000:-
6852: Alkeiskoulut ........................... .      356,000:-
6853: Tyttökoulut ........................... .       978,000:-
6854: Valtioapua yksityisille kouluille ......... . 1,858,000: -
6855: Muita alkeisoppilaitosten menoja ....... .      182,000:-
6856: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
6857:    naarit .............................. .      878,000:-
6858: Piiritarkastajat ........................ .     252,000:-
6859: Kansa;kouiujen valtioavustus ............ . 7,356,000:-
6860: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja ... . 2,783,000:-
6861: Kuuromykkäin opetuslaitokset ......... .        572,000:-
6862: Sokeain opetuslaitokset ................. .     137,000:-
6863: Tylsämielisten opetuslaito~t ........... .      108,000:-
6864: Muita menoja aistivialliskoululaitoksesta ..     23,000:-
6865: Yhteiskunnallista valistustyötä varten ... .    964,000:-
6866: Muinaistieteellinen toimikunta ........... .    149,000:-
6867: Meteoro1oginen keskuslaitos ............. .      93,000:--
6868: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi ....... .    574,000:~
6869: Erinäisiä määrärahoja .................. .      302,000:-
6870:                        22,970,000 : -
6871: 
6872:         Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
6873:                     hallinnonhaarat.
6874: Maanmittauksen ylihallitus ............. .     136,000:-
6875: V akauslaitos ........................... .     11,000:-
6876: Läänien maanmittarikunta .............. .      466,000:-
6877: 44        1912. - Edusk. vast. -     Esitys N :o 1.
6878: 
6879:                                                       Smk.
6880: Erinäisiä maanmittauslaitoksen maarara-
6881:    hoja ............................... .        34,000:-
6882: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia .. 1,525,000 : -
6883: MaanviljelyshaLlitus .................... .    120,000:-
6884: Valtion koulutilat ja niihin sijoitetut maa-
6885:    taloudelliset oppilaitokset ............ . 1,175,000:-
6886: Muut maataloudelliset oppilaitokset ..... .    796,000:-
6887: Maanviljelystaloudellinen koelaitos ....... .    51,000:-
6888: Maanviljelys- ja kauppakemialliset labora-
6889:    torit ............................... .       48,000:-
6890: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit ..... .   224,000:-
6891: Karjanhoito-· ja meijeritalouskonsulentit ..     52,000:-
6892: Hevoshoi,to ............................ .     194,000:-
6893: Eläinlääkintölaitos ..................... .     513,000:-
6894: Kalastuselinkeino ...................... .      316,000:-
6895: Maataloudelliset seurat ................. . 1,288,000 : -
6896: Erinäisiä määräraihoja ................. .     665,000:-
6897:                         7,614,000:-
6898: 
6899: 
6900: 
6901:          K ulkulaitostotmituskuntaan kohdistuvat
6902:                       hallinnonhaarat.
6903: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus ...... .       150,000:-
6904:   , ,            ,        insinöörikunta .. .      290,000:-
6905: Muita tie- j<a vesirakennusten menoja ..... .      997,000:-
6906: ICanavat ............................... .         967,000:-
6907: Postihallitus ........................... .        272,000:-
6908: Postipiirit ............................. .         33,000:-
6909: Postikonttorit .......................... .       1,988,000:-
6910: Rautatiepostitoimistot .................. .        610,000:-
6911: Post,ikonttoriosastot, posti-toimistot, -asemat
6912:    ja -pysäkit ......................... .        1,100,000:-
6913: Muita postilaitoksen menoja ............. .       3,367,000:-
6914: Erinäisiä määrärahoja ......... , ....... .        890,000:-
6915:                         10,664,000: -
6916:                   Budjetin järjestely.                     45
6917: 
6918:    [{ auppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistu1Jat
6919:                      hallinnonhaarat.
6920:                                                   Smk.
6921: Teollisuushallitus                               156,000:-
6922: Ammattientarkastus .................... .         69,000:-
6923: Teknillinen korkearkoulu ................ .      472,000:-
6924: Teollisuuskoulut ....................... .       433,000:-
6925: Tampereen teknillinen opisto ........... .       106,000:-
6926: Käsityöläis- ja ammattikoulut ........... .      200,000:-
6927: Kauppaopetus ......................... .         556,000:.-
6928: Merikoulut ............................ .        174,000:-
6929: Merenkuluntarkastus ................... .         22,000:-
6930: Geologinen toimisto .................... .        78,000:-
6931: Vaikuutustar.kastraja ..................... .      8,000: ____,
6932: Suomen kauppa-asiamiehet ............. .          16,000:-
6933: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito ..        80,000:-
6934: Erinäisiä määrärahoja ................. .        985,000:-
6935:                         3,355,000: -
6936: 
6937:   Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
6938: Suomen V aitioarkisto ................... .       57,000:-
6939: Suomen viralliset sanomalehdet ......... .       101,000:-
6940: Keisarillisen Senaatin kirjapaino ........ .     650,000:-
6941: Erinäisiä määrärahoja .................. .         6,000:-
6942:                         814,000:-
6943: 
6944:                  Sekalaisia yleisiä menoja.
6945: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Senaa-
6946:    tin rkäyttövarat ..................... .       244,000:-
6947: Matkakustannuksia ..................... .          45,000:-
6948: Korjauskustannuksia ................... .         900,000:-
6949: Uutisrakennuksia ....................... .        600,000:-
6950: Komiteakustannuksia ................... .         200,000:-
6951: Erinäisiä määrärahoja .................. .      1,603,000: -
6952:                       3,592,000 : -
6953: 46           1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
6954: 
6955:                Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
6956:                                                                   Smk.
6957: SivilivirkaJmnta ....................... .                    3,560,000: -
6958: Tullivirkakunta ........................ .                      116,000:-
6959: Postilaitos ............................. .                      25,000:-
6960: Sotilaseläkkeitä ( Sotilashuonerahastosta) ..                   610,000:-
6961:        ,         (V·al:ti:oraJhrustosta) ....... .              410,000:-
6962: Maalaiskansakouluopettajain eläkkeitä ... .                     200,000:-
6963: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja ....... .                      28,000:-
6964: Erinäisiä määrärahoja .................. .                      409,000:-
6965: Sainoin kansakoululaitoksessa ........... .                     192,000:-
6966:                           5,550,000 : -
6967: 
6968:           Vuoden huluessa sattuvien lisämenojen
6969: suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250,000: -
6970:                                 250,000: - i
6971: 
6972:          Summa vakinaisia menoja: 89,081,800:-
6973: 
6974:                            Siirtoja.
6975: Tilatt.oman väestön lainarahastoon ....... .                    300,000:-
6976: Rahastoon :työhön aivan kykenemättömien
6977:    henkilöiden hoitoa varten ............. .                      70,000:-
6978: Turv·attomain lasten hoitorahastoon ..... .                       70,000:-
6979: K UJlkulairtosra<hastoon korv;a wk:seksi postin-
6980:    kulj•etuksesta valt.ionrautateiHä ....... .                1,000,000: -
6981: Kulkulaitosrahastoon sen vahvistamiseksi ..                   9,000,000: -
6982:                  Summa siirtoja: 10,440,000:-
6983: 
6984:        Summa vakinaisia valtiomenoja ja siirtoja:
6985:                               99,521,800:-
6986: 
6987:                         Ylimääräiset menot.
6988:     Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
6989: Etelä-Pohj•anmaaUe perustettavaksi aiottua
6990:    lk:euhkotautisten Imnsan.parantolaa varten  573,000: -
6991:                               Budjetin järjestely.                                     47
6992: 
6993:                                                                               Smk.
6994: Oulun lääniin railrennettawta uutta mieli-
6995:     sairast<en keskusla~tosta var<ten . . . . . . . .                      1,000,000 : -
6996: Helsingin yleisen sairaalan uutisrakennuksia
6997:     varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    500,000:--
6998: Kiann~ttUJsa;vun myön:tfumiseksi rtyövtölmäin
6999:    .avU1stami1st:a va11ten, os]ttain kunniHe,
7000:    IOS~tJtain ·työt<t.ömyyslmsso~lle ... : . . . . . . .                     300,000:-
7001:                                   2,373,000 : -
7002: 
7003:    [{ amaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
7004: Metsfumaiden ostamiseksi valtiolle                                          350,000:-
7005:                       350,000:-
7006: 
7007:              [{ irkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
7008:                              hallinnonhaarat.
7009: Uuden museorakennuksen sisustamiseen ....                                   200,000:--
7010: Lisärakennusta varten Helsingin suomalai-
7011:    sen reaHlyseon taloon ............... .                                  186,000:--
7012: Lisärakennusta varten Turun suomalaiselle
7013:    tyttökoululle ........................ .                                   60,000:-
7014: Luentosaleja sisältävän uutisrakennuksen
7015:    rakellitamista varten yliopistoon ....... .                              300,000: --·
7016: Kannatusavun myöntämiseksi ruumiillisen
7017:    työn t~ekijäin muodostamiUe voimi,stelu-
7018:    ja urheiluseuroille sekä voimistelun- ja
7019:    urheilunopettajain ynnä öpettajatarten
7020:    valmist~amiseen ...................... .                                   28,000:--
7021:                          774,000:-
7022: 
7023: ](ulkulaitostoimituskuntaan kohdisfluvat hallinnonhaarat.
7024: Juojärven vesistön kanavoimiseen ....... .                                  400,000 : -·-
7025: Postitalon r·akentamista varten Viipuriin ..                                250,000:-
7026: Kaupunkien sa.tamarakennusten avustami-
7027:    seksi ............................... .                                  300,000:--
7028: Erinäisten tientekolahkojen avustamiseksi ..                                500,000:--
7029:                        1,450,000 : -
7030: 48         1912. -                                       Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7031: 
7032:      Kauppa- ja teolliswustoimitusktmtaan kohdistu1.'at
7033:                      hallinnonhaarat.
7034:                                                                                                                                                                                                                                                                                 Smko
7035: Teknillisen ko11keakoulun laboratoriraken-
7036:    nuksia ja opetusvälineiden Jmnklkimisrtru
7037:    varten                                                                                                                                                                                                                                                                      400,000:-
7038:                        400,000:-
7039: 
7040:            Summa ylimääräisiä valtiomenoja:
7041:                                                                                           5,347,000:-
7042: 
7043:                                                           Summa menoja Smk. 104,868,800:-
7044: 
7045:                                                               Laskettu ylijäämä:
7046: Sotilasrahastossa ..                                              0       0               0               0           •••                             0           0           0       0       0           0           0           0       0       0   0   •   0       0   0   2,055,000:-
7047: Suostuntarahastossa .                                                                 0               0               0           0           0       0           0           0       0       0           0           0           0       0       0   0   0   0   •       •    124,000: -
7048:                                                                                                                                                       Summa Smk. 107,0.i7,800:-
7049: 
7050: 
7051:     Niistä menoista, rjotka sisältyvät edellä olevaran laskel-
7052: ma,an, on erinäisten Eduskunnalle annJettujen armolaisten
7053: es~tysrten johdosta eri<tltäin päätetty aUa;mainitut määrä-
7054: rah!a,t:
7055: Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
7056:   tokselle          0       0    0   0  Smk. 1,870,000:-
7057:                                              0       0    •   0       0       0               0               0           0           0           0       0           0           0       0       •           0           0           0       0
7058: 
7059: 
7060: 
7061: 
7062: Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
7063:   sinaisen opettajiston palkkaami-
7064:   seen .                                     4,150,000:-
7065: Apumaksu opettajain ja opettajatar- "
7066:             0   0       0       0.       0       0       0.   0.                  0               0               0           0           0.                  0           0           0.              0.                      0       0       0
7067: 
7068: 
7069: 
7070: 
7071:   ten palkkaamiseen mies- ja nais-
7072:   ·käsitöiden opetusta varten ·                156,000:-
7073: Mä•äräraha prulkan:kJOrotuks~in mllla- "
7074:                                                                                                                                                                                           0           0           0       0           0       0
7075: 
7076: 
7077: 
7078: 
7079:   laiskansakoulujen       varsinaiselle
7080:   opettaj istolle                            1,180,000 : -
7081: Määräraha maalaiskansakoulujen var· "
7082:                                                      0    0   0       0       0               ••                          0               0       ••                  0           0       0           0           0       0           •       0
7083: 
7084: 
7085: 
7086: 
7087:   sinaisen opettajiston eläkkeiksi             200,000:-
7088:                                                                                                                                                                                                                                                               "
7089:                                                                                                                                                                                                                                       0       0
7090:                    Budjetin jÖrjestely.                    49
7091: 
7092: Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
7093:   opettajiston eläkkeiksi . . . . . . . . . . Smk.    53,000:-
7094: Määräraha sairaiden kansakoulunopet-
7095:   tajain ja -opettajatarten avustami-
7096:   seen .......................... .                   90,000:-
7097: Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi- "
7098:   työhuoneistojen       rakentamiseen
7099:   maalaiskuntiin ................ .                1,500,000:-
7100: Määräraha kansanopistojen rakennus- "
7101:   avuksi ........................ .                 200,000:-
7102: Määräraha kirjastoja varten maalais- "
7103:   kansakoulujen sekä pikku- ja kier-
7104:   tokoulujen opettajille ja opettajat-
7105:   tarille ........................ .                 30,000:-
7106: Määräraha maalaiskansakoulujen jat- "
7107:   k~k:ursseja varten .............. .               110,000:-
7108: Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja "
7109:   opintomatkoja 'Val"ten ........... .               30,000:-
7110: Määräraha havaintovälineiden hank- "
7111:   kimiseksi    maalaiskanswkouluihin
7112:   sekä havainto- ja opetusvälineiden
7113:   han:kkimiseksi kan:sanopistoihin ..               100,000:-
7114: Määräraha yliopistollisten jatkokurs- "
7115:   sien toiuneenpanemiseksi kansakou-
7116:   lunopettajille ja -opettajattarille                80,000:-
7117: Apumaksu koulutarpeiden ostoon "
7118:   maalaiskansakoulujen oppilaille .. )'             400,000:-
7119: Määräraha kansanopistojen avustami-
7120:   seksi ja apurahoiksi näiden opisto-
7121:   jen varattomille oppilaille ...... .              360,000:-
7122: Määräraha kesävirkistyksen toimit-
7123:                                                "
7124:   tamiseksi varsinkin kesäsiirtoloissa
7125:   varattomille, etupäässä sairaille ja
7126:   heikoille kansakoululapsille ..... .               50,000:-
7127: Määräraha kansanlastentarhain kan- "
7128:   nattamiseksi ...... - ............ .              100,000:-
7129:                                            "           4
7130: 50       1912. - Edusk. våst. - Esitys N :o 1.
7131: 
7132: Määräraha maalaiskansakoulujen va-
7133:   rattomien oppilasten ravinto- ja
7134:   vaatetusavuksi ................. . Smk.      150,000:-
7135: Määräraha maalaiskuntien ylläpitä-
7136:   mien pientenlastenlmulujen 'avus-
7137:   tamiseksi ...................... .           100,000:-
7138: Määräraha maalaiskansakoulujen op- "
7139:   pilaskirj astoj en a vustamiseksi ...          25,000:-
7140: Määräraha luentokurssien kannatta- "
7141:   IDiseksi ....................... .             50,000:-
7142: Määräraha työväenopistojen avusta- "
7143:   IDiseksi ....................... .             30,000:-
7144: Määräraha raittiustyön kannattami- "
7145:   seksi ............ ; ............. .           70,000:-
7146: Määräraha Ant,ellin kokoelmain h!o:i:toa "
7147:   varten ........................ .              15,000:-
7148: Määräraha 1913 vuoden valtiopäivä- "
7149:   kustannuksia varten ........... .            700,000:-
7150: Apurahoj'a kunnanlääkärien palkkaa- "
7151:   miseen ........................ .            210,000:-
7152: Määräraha tuberkuloosin vastustami- "
7153:   seksi .......................... .           400,000:-
7154: Määräraha siveellisyystyön kannatta- "
7155:   IDiseksi ....................... .             50,000:-
7156: Määrärahoja tieteen ja taiteen kan- "
7157:   nattamiseksi ................... .           189,000:-
7158: Määrärahat kannanto- ja tarkastus- "
7159:   kustannuksia varten leima- ja peli-
7160:   lmrttisuostunnoista sekä mallas-
7161:   juomasuostunnasta ............. .            360,000:-
7162:                                         "
7163:                               Summa Smk. 13,008,000:-
7164: 
7165: 
7166:    Viitaten 1siihen, :mitä yllä on ,esitetty, ja nojautuen
7167: Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :n 2 momentin määräyksiin,
7168: saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa hyväksyneensä edellä
7169: olevan budjetin vuodeksi 1913 sekä pää.ttäneensä:
7170:         Budjetin järjestely.                  51
7171: 
7172:     1. että edellä olevan budjetin mukaan on ar-
7173: vioitava valtiovaraston kaiklci sekä vakinaiset
7174: että ylimääräiset menot vuonna 1913- lukuun-
7175: ottamatta kulkulaitosrahaston tileihin merkit-
7176: tyjä, paloviinarahoista sekä tulo- ja menoar-
7177: vion ulkopuolella olevista rakastoista suoritet-
7178: tavia menoja- 104,868,800 markaksi;
7179:     2. että näiden menojen suorittamiseen on
7180: ensi sijassa käytettävä:
7181:     a) valtiorahaston tulot vuonna 1913, edellä
7182: olevassa budjetissa arvioituina 92,483,000 mar-
7183: kaksi,-
7184:     b) sotilasrahaston tuloista se määrä, mikä
7185: tarvitaan rahaston edellä 436,500 markaksi ar-
7186: vioituihin asetuksenmukaisiin menoihin, jota
7187: vastoin tulojen ylijäämä on rahastossa säily-
7188: tettävä;
7189:     c) sotilashuonerahaston tuloista ja pääomas-
7190: ta se määrä, joka tarvitaan sanotun 1·ahaston
7191: asetuksenmukaisiin 610,100 markaksi arvioitui-
7192: hin menoihinj
7193:     3. että edellä mainittujen menojen - lu-
7194: kuunottamatta sotilasrahaston ja sotilashuone-
7195: rahaston menoja- suorittamiseksi, mikäli edellä
7196: mainitut valtion vakinaiset tulot eivät riitä,
7197: osotetaan suostuntarahaston varoista enintään
7198: 11,339,200 markkaa lcuitenkin ehdolla, että oso-
7199: tetut varat ovat käytettävinä ainoastaan siinä
7200: tapauksessa, että kaikki yllämainitut, E duskun-
7201: nan erittäin päättämät määrärahat semmoisi-
7202: naan merkitään rahasääntöön, mutta vastaisessa
7203: tapauksessa ovat jätettävät• suostuntarahastoon
7204: E duslcunnan käytettäviksi j
7205:    4. että, jos valtiorahaston tilinpäätöstä teh-
7206: täessä budjettivuoden lopputulos todellisuu-
7207: dessa osottautuu edullisemmaksi kuin miksi
7208: Eduskunta sen yllä olevilla edellytyksillä on ar-
7209: 52         1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 1.
7210: 
7211:              vioinut, on V(UJtaava määrä palautettava 8'1.W8-
7212:              tuntarahastoon; sekä
7213:                 5. että suostuntarahaston vahvistamiseksi
7214:              osotetaan tulot pelikortti- ja leima- sekä mallas-
7215:              juom(UJuostunnasta, E dusl~unnan kustakin suos-
7216:              tunn(UJta hyväksymän (UJetuksen mukaan.
7217: 
7218: 
7219:    Siinä tapauksessa, että Eduskunnan alamainen alistus 7
7220: päivältä kuluvaa toukokuuta, joka koskee luotsi- ja majak-
7221: kalaitoksen pysyttämistä Suomen lakiin perustuvana
7222: suomalaisena laitoksena armollisesti hyväksytään, Edus-
7223: kunta saa Teidän Keisarilliselle Majestootil1enne alamai-
7224: suudessa huomauttaa, että rruhasääntöä l.aadittaessa on teh-
7225: tävä seuraavat muutokset:
7226: 
7227:      luotsilaitosta ja merenmittausta varten (1~ P. L. I:
7228: 1-'2'2, '24-'27 ja II: 1-6) on otettava määrärahoja yh-
7229: teensä 12,'264,000 marklcaa, jota V(UJtoin 15 Pääluok(UJta on
7230: poistettava luotsilaitolcsen ttpseenen, sivilivirkamiesten,
7231: luotsien sekä majakkapalvelu8väen lakkautuspalkalle (UJet-
7232: tamista varten budjettiin otettu määräraha 500,000 mark-
7233: kaa, minkä ohe8sa rah(UJäännön tulopuolelle (5 Os. II) on
7234: lisättävä majakkamaksut 1,'270,000 markkaa.
7235: 
7236:      Kun näiden muutosten johdosta itarvittaisiin menoj•en
7237: suorittamiseksi lisävaroja 494,000 markkaa, on .tähän tar-
7238: koitukseen käytettävä suostuntarahaston yllä olevassa bud-
7239: jetissa laskettu ylijäämä. 124,000 markkaa sekä sen lisäksi
7240: Suomen Pankin voittovaroista 370,000 markkaa, minkä
7241: mä.ärän Edush.IJinta on pää[Jtänyt rodollisesti siirtää suos-
7242: t,u:ntal1a:ha.stoon.
7243:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7244:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
7245: 
7246:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
7247:                    1912. -     N:o 2.
7248: 
7249: 
7250: 
7251: 
7252:                Keisarillisen Maj esteet i n Armol-
7253:           linen esitys Suomen Eduskunnalle varojen osot-
7254:           tamisesta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis-
7255:           tystarkotuksia varten vuodeksi 1913.
7256: 
7257:     Eduskunnalle jätetään täten esillä oleva Armollinen
7258: esitys varojen osottamisesta kansakoululaitosta varten
7259: vuodeksi 1913.
7260: 
7261: 
7262:   1.   Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle.
7263: 
7264:     Aikaisempain, Keisarillisen Majesteetin Armossa vah-
7265: vistamain ja Keisarillisen Senaatin kirjeessä Koulutoimen
7266: Ylihallitukselle 13 p :ltä maaliskuuta 1895 ja päätöksessä
7267: 13 p :ltä marraskuuta 1906 noudatettavaksi julkaistujen
7268: valtiop~iväpäätösten mukaisesti ovat kaupunkikunnat ol-
7269: leet oikeutetut kansakoulujensa ylläpitämistä varten suos-
7270: tuntavaroista saamaan apurnaksun, joka on vastannut 25 %
7271: siitä määrästä, johon näiden kuntain mainitussa kirjeessä
7272: ja päätöksessä ilmoitetut todelliset menot kansakoulnistaan
7273: ovat nousseet, ja on Eduskuntakin vuodeksi 1912 samaa
7274: prosenttimäärää sovellnttaen laskenut tämän kaupunkien
7275: kansakoululaitoksen a vnstukseksi suoritettavan menoerän
7276: 1,670,000 markaksi.
7277:     Tosin ei ole nyt puheina olevaa määrärahaa voitu mer-
7278: kitä tätä vuotta varten Yalwistettuun kansakoulusnostun-
7279:    2                        N:o 2
7280: 
7281:  tarahasääntöön, kun tarpeellista määrärahaa ei ole voitu
7282:  Eduskunnan osottamista suostuntavaroista tähän tarko-
7283: tukseen käyttää. Sitä enemmän syytä on sentähden toi-
7284: voa, että ensi vuodeksi voitaisiin pysyttää aikaisemmin
7285: voimassa ollut valtioavun laskemisen peruste. Kun ote-
7286: taan huomioon kaupunki<;n kansakoululaitoksen jatkuva
7287: kehitys ja koska on todennäköistä että kaupunkien kansa-
7288: koulurakennusten laajentamiset vastakin vaativat ,tuntuvia
7289: kaupunkien v,altioavun korotuksia, niin kaivannee puheen-
7290: alainen määräraha ensi vuodeksi lisäystä 200,000 markkaa,
7291: jonka yuoksi ehdotetaan vuodeksi 1913 vastamainitun
7292: n1.äärän suuruista lisäystä ja että tätä määrärahaa siis mai-
7293: nittuna vuonna suoritettaisiin
7294:                      1,870,000 markkaa.
7295: 
7296: 
7297: 
7298:    2.   Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen
7299:              opettajiston palkkaamiseen .
7300: 
7301:       .Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24
7302: · p :nä tammikuuta 1908 annetun lain nojalla on Eduskunta
7303:   vuodeksi 1912 puheenalaista tarkotusta varten laskenut
7304:   tämän menoerän 4,000,000 markaksi, perustaen laskelmansa
7305:   siihen edellytykseen, että opettajam'irkain lisäys luku-
7306:   vuonna 1912-1913 nousee 270 :een.
7307:        Opettajanvirkojen todellinen lukumäärä lukuvuonna
7308:   1910-1911 oli 3,720. Piiritarkastajain lähettämäin luku-
7309:  kausi-ilmoitusten mukaan perustettiin lukuvuoden 1911-
7310:  1912 alussa yhteensä 170 uutta opettajanvirkaa. Koska kui-
7311:  tenkin lukuvuoden kuluessa tavallisesti vieläkin perustetaan
7312:  muutamia virkoja lisäksi, voidaan opettajanvirkojen li-
7313:  säys sen nojalla arvioida 200 :ksi. Tiimän mukaisesti tulisi
7314:                                     N:o 2                     3
7315: 
7316: virkojen lukumäärä lukuvuonna 1912-1913 olemaan
7317:               3,720   270   +       +
7318:                            200 = 4,190.
7319: 
7320:     Edellyttäen niiden opettajistoon kuuluvien henkilöiden
7321: luvun, jotka perheolojen perusteella pääsevät nauttimaan
7322: 1,100 markan pohjapalkkaa, kolmannekseksi opettaja-
7323: kunnan koko lukumäärästä, tarvittaisiin näiden opettajain
7324: palkkaamiseen :
7325:         4
7326:             ,~90 eli 1,397 X 1,100 =          1,536,700: --
7327: 
7328:         2·~
7329:                  190
7330:                        eli 2,793 X 900 =      2,513,700:-
7331:                                      Yhteensä 4,050,400:-
7332: 
7333:    Jos opettajanvirkojen lisäys lukuvuonna 1913-1914
7334: arvioidaan 240 :ksi ja jos nämä uudet opettajanvirat olisi-
7335: vat olemassa koko kalenterivuoden 1913, tekisi valtioapu
7336: niiden haltij ain palkkaamiseen
7337:              2 0
7338:               :  eli 80 X 1,100 =            88,000: -
7339:              2        40
7340:                  ·:        eli 160 >.< 900 = 144,000:-
7341:                                     Yhteensä 232,000:-
7342: 
7343:     Koska kuitenkin nämä virat täytetään vasta lukuvuoden
7344: 1913-1914 alussa, niin tarvitaan tästä valtioavusta vuo-
7345: deksi 1913 ainoastaan ti112 eli siis 96,670 markkaa. Maa-
7346: laiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen
7347: tarvittavan apumaksun voisi siis arvioida vuonna 1913
7348: tekevän
7349:               4,050,400         +
7350:                             96,670 = 4,147,070
7351: eli tasaluvuin
7352:                      4,H>O,OOO markkaa.
7353:    4                         N:o 2
7354: 
7355: 3. Apumaksu opettajain ja 011ettajatarten pall{kaami-
7356:    seen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten.
7357: 
7358:      Armollisen julistuksen mukaan 8 p :ltä maaliskuuta
7359:  1898 on kunnan tai koulupiirin velvollisuus pitää huolta
7360:  siitä, että sellaisessa pojille ja tytöille yhteisessä maalais-
7361:  kansakoulussa, jota johtaa opettajatar, ja jossa ei sen
7362:  ohessa ole miespuolista opettajaa, annetaan erityistä oh-
7363:  jausta käsitöissä miespuolisille oppilaille, kun taas toiselta
7364: puolen, Armollisen julistuksen mukaan 13 p :ltä maalis-
7365: kuuta 1895, semmoiseen kansakouluun, jota johtaa mies-
7366: puolinen opettaja ja jossa apulaisopettajatarta ei ole, on
7367: otettava naiskäsitöiden opettajatar.
7368:      Näiden mies- ja naiskäsitöiden opettajain ja opettaja-
7369: tarten palkkaamiseksi saavat kunnat ja koulupiirit valtio-
7370: varastolta avustusta sen määrän kuin mainituissa asetuk-
7371: sissa on lähemmin säädettynä.
7372:      Koulutoimen Ylihallituksen antaman tiedon mukaan
7373: on vuodeksi 1910 osotetusta 160,000 markan määrärahasta
7374: sinä vuonna käytetty 132,226 markkaa 84 penniä. 1911
7375: vuoden määrärahasta on edellisen vuosipuoliskon aikana
7376: käytetty lähes 68,000 markkaa ja, vaikka siitä määrä-
7377: rahasta jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana suoritettavat
7378: menot ovat jonkun verran suuremmat, eivät koko vuoden
7379: menot kuitenkaan nousisi paljo päälle 140,000 mark!an.
7380: Kun käsitöiden opettajain ja opettajatarten luku, joka
7381: edellisinä aikoina oli lisääntynyt keskimäärin 60 opetta-
7382: jalla ja 60 opettajattarella vuodessa ja siten aiheuttanut
7383: noin 7,500 markan suuruisen lisämenon (60 X 75           +   60
7384: X 50), kaikkein viimeisimpinä aikoina on lisääntynyt huo-
7385: mattavan vähä, kun yhä yleismmnäksi käynyt toisen
7386: vakinaisen opettajan tahi opettajattaren ottaminen kou-
7387:                           N:o 2                        5
7388: 
7389: luihin enimmäkseen tekee eri käsitöiden opettajan tar-
7390: peettomaksi kansakoulussa, niin näyttää Eduskunnan
7391: vuodeksi 1912 laskema määräraha, 150,000 markkaa, ole-
7392: van riittävä ja vuodeksi 1913 tarvittavan ainoastaan 6,000
7393: markan lisä. Puheenalainen määräraha ehdotetaan siis
7394:                     156,000 markaksi.
7395: 
7396: 
7397: 
7398: 
7399: 4. Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen
7400:              varsinaiselle opettajistolle.
7401: 
7402:     Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24
7403: p :nä tammikuuta 1908 annetun lain 2 § :ssä olevan sään-
7404: nöksen mukaisesti saa opettaja ja opettajatar, joka nuh-
7405: teettomasti on tehtävänsä toimittanut, viisi, kymmenen,
7406: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka
7407: kerran 180 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos pohja-
7408: palkka on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos
7409: pohjapalkka on 1,100 markkaa. Puheena olevaan tarko-
7410: tukseen käytettiin vuonna 1908 742,546 markka,a 21 penniä,
7411: vuonna 1909 816,648 markkaa 39 penniä ja vuonna 1910
7412: 897,399 markkaa 94 penniä, joten lisäys kahtena viimeksi
7413: mainittuna vuotena oli 74,102 markkaa 18 penniä ja 80,751
7414: markkaa 55 penniä. Tästä sekä 1911 vuoden tähänastisista
7415: menoista päättäen tulee sanottuna vuonna Koulutoimen
7416: Ylihallituksen laskelman mukaan tarvittavaksi Eduskun-
7417: nan hyväksymä koko määrä 980,000 markkaa. Vuodeksi
7418: 1912 on Eduskunta laskenut maalaiskansakoulujen varsi-
7419: naiselle opettajistolle menevät palkankorotukset 1,080,000
7420: markaksi, arvioituaan tarvittavan lisän 100,000 markaksi.
7421: Samanlaisen korotuksen on Koulutoimen Ylihallitus las-
7422:  6                         N:o 2
7423: 
7424: kenut käyvän tarpeelliseksi Yuodeksi 1913, jonka tähden
7425: tämä määräraha siis. näyttää olevan merkittävä
7426:                   1,180,000 markaksi.
7427: 
7428:   5. Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen
7429:              opettajiston eläkkeiksi.
7430:     Eduskunta on nojaten 24 p :nä toukokuuta 1898 annet-
7431: tuun Armolliseen asetukseen kaupunki- ja maalaiskuntain
7432: kansakoulujen opettajistolle tulevasta eläkkeestä puheena
7433: olevaan tarkotukseen vuodeksi 1912 laskenut 234,000 mark-
7434: kaa. Niistä opettajista ja opettajattarista, joille vuonna
7435: 1903 myönnettiin palkankorotusta 20 vuoden palveluksesta
7436: ja jotka siis vuonna 1913 tulevat oikeutetuiksi saamaan täy-
7437: den eläkkeen, on vielä kansakoulun palveluksessa 17 opet-
7438: tajaa ja 14 opettajatarta. Se eläkemäärä, joka näille on
7439: varattava, tekee 27,500 markkaa. Mutta koska toden-
7440: näköisesti myöskin vuonna 1913 joku määrä opettajia ja
7441: opettajattaria pa.rantumattoman taudin takia tulee eroa-
7442: maan, lienee Yiimemainittu määrä lisättävä vielä 32,000
7443: markkaan.
7444:     Kuitenkin on osottautunut että puheenalainen määrä-
7445: raha on ollut melkoista suurempi kuin todella olisi tarvittu,
7446:  jonka vuoksi määräraha vaaratta on voitu merkitä ainoas-
7447:  taan 170,000 markaksi vahvistetussa 1912 vuoden kansa-
7448:  koulurahasäännössä. Tältä kannalta lähtien voisi siis 1913
7449:  nwden määrärahan edellämainittuine lisäyksineen täksi
7450:  vuodeksi laskea tasaluvuin
7451:                       200,000 markaksi.
7452: 
7453: 6. Apumaksu kaupunlden kansakoulujen opettajiston
7454:                   eläkkeiksi.
7455:     Kaupunki- ja mnnlaiskuntain kansakoulujen opettajis-
7456: tolle tulevasta eläkkeestä 2± p :nä toukokuuta 1898 annetun
7457:                           N:o 2                       7
7458: 
7459: Armollisen asetuksen 5 § :ssä olevan säännöksen nojalla
7460: on apumaksuksi kaupunkien kansakoulujen opettajiston
7461: eläkerahoihin vuodeksi 1912 osotettu 52,000 markan määrä-
7462: raha. Puheenalaista apumaksua on suoritettu vuonna 1909
7463: 43,800 markkaa, vuonna 1910 45,000 markkaa ja vuonna
7464: 1911 47,100 markkaa. Kun vuotuinen lisäys siten voidaan
7465: laskea noin 2,500 markaksi, niin vuodeksi 1913 tultanee
7466: tarvitsemaan 5,000 markan lisä, joten puheenalainen määrä-
7467: raha ehdotetaan tasaluvuin
7468:                     53,000 markaksi.
7469: 
7470:   7. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja
7471:            -opetta jatarten avustamiseen.
7472:     Yllämainittua tarkotusta varten on päälle 20 vuoden
7473: aikana ollut rahasääntöön otettuna määräraha; ja oli sen
7474: suuruus sekä vuonna 1909 että vuonna 1910 80,000 mark-
7475: kaa, mutta arvioi Eduslmnta sen vuodeksi 1911 86,000
7476: markaksi, vaikka määräraha suostuntarahaston tilaan näh-
7477: den Ar:miollisella asetuksella 12 p :Itä tammikuuta 1911
7478: vahvistettiin 70,100 markaksi. Tämän apurahan hellittä-
7479: vään tarpellisuuteen sekä opettajiston lisääntymiseen ja
7480: siitä johtuvaan taudintapausten enenemiseen nähden Edus-
7481: kunta Armollisen esityksen mukaisesti korotti tämän meno-
7482: erän vuodeksi 1912 90,000 markkaan, joka määrä lienee
7483: katsottava tarpeelliseksi myöskin vuodeksi 1913, ja ehdo-
7484: tetaan siis sama määrä eli
7485:                       90,000 markkaa.
7486: 
7487:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneis-
7488:        tojen rakentamiseen maalaislmntiin.
7489:    Sittenkuin Armollisella asetuksella 24 ' p :Itä touko-
7490: kuuta 1898, joka koskee ylempien k~nsakou]ujen perusta-
7491:   8                        N:o 2
7492: 
7493: m1sen edistämistä Suomen maalaiskunnissa, oli annettu
7494: tarkempia määräyksiä kuntain velvollisuudesta perustaa
7495: kouluja, on kuntain avustamiseksi tämän velvollisuuden
7496: täyttämisessä rahasääntöön ollut otettuna määräraha apu-
7497: maksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen raken-
7498: tamiseksi. Puheenalainen määräraha oli vuonna 1908
7499: 500,000 markkaa ja vuonna 1909 700,000 markkaa. Valtio-
7500: varaston tilan johdosta puheenalaiseen tarkotukseen ei
7501: ole voitu vuosina 1910 ja 1911 osottaa mitään määrärahaa.
7502: Myöskin vuodelta 1912 on tämä menoerä, joka saman-
7503: vuotiseen Armoliseen esitykseen merkittiin 1,500,000 mar-
7504: kaksi ja jonka Eduskunta kohotti 3,000,000 markaksi, jä-
7505: tetty pois vahvistetust.a kansakoulurahasäännöstä. Sen
7506: jäiestä kuin puheenalaiseen tarkotukseen viimeksi annet-
7507: tiin valtioapua on noin 260 anomusta saapunut Keisarilli-
7508: seen Senaattiin ja nousee se määrä, jonka Koulutoimen
7509: Ylihallitus näiden anomusten johdosta on prtoltanut myön-
7510: nettäväksi, lähemmäksi 1% miljoonaa markkaa. Tämän
7511: johdosta tulee 1912 vuoden Eduskunnalle annettavaksi Ar-
7512: mollinen esitys lisämäärärahan osottamisesta kansakoulu-
7513: laitosta ja erinäisiä si ''istystarkotuksia varten mainituksi
7514: vuodeksi. Koska ne melkoiset kustannukset, mitkä tarpeel-
7515:  listen kansakoulutalojen rakentaminen tuottaa kunnille,
7516:  jossakin määrin lamauttavat kuntain harrastusta kansakou-
7517:  lua kohtaan sekä siten ehkäiseviit kansakoululaitoksen
7518:  ajanmukaista kehitystä, ja jotta apurahoja, jotka ovat
7519:  nousseet keskimäärin noin 2,000 a 3,000 markkaan kutakin
7520:  koulua kohti, kun taas kustannukset ajanmukaisesta kansa-
7521:  koulutalosta voidaan laskea noin 18,000 markaksi, jossakin
7522:  määrin voitaisiin korottaa, näyttää toi~Tottavalta että tämä
7523:  määriiraha, sillä edellytyksellä että Eduskunta tulee yllä-
7524:  mainitun lisäesityksen johdosta 1912 vuoden tarpeeksi
7525:                             N:o 2                         9
7526: 
7527: osottamaan 150,000 markan suurmsen määrän, YOI-
7528: taisiin vuodelta 1913 suorittaa samansuuruisena kuin lä-
7529: hinnä edellisenä vuonna on ehdotettu eli siis
7530:               1,500,000 markan määräisenä.
7531: 
7532: 
7533:    9. l\lääräraha kansanopistojen ralmnnusavul<si.
7534: 
7535:    Puheenalaiseen tarkotukseen on aikaisempiin suostunta-
7536: sääntöihin ollut otettuna määräraha, nimittäin vuodeksi
7537: 1908 50,()00 markkaa ja vuodeksi 1909 100,000 markkaa.
7538: Eduskunnan suostuntarahastosta osottamain varain riittä-
7539: mättömyyden tähden ei ole voitu ottaa 1910, 1911 ja 1912
7540: vuosien rahasääntöihin määrärahoja kansakoululaitosta
7541: ja muita sivistystarkotuksia varten, vaikka Eduskunta oli
7542: näiksi vuosiksi noihin tarkotuksiin laskenut 100,000, 120,000
7543: ja 200,000 markkaa. Kun useita kansanopistoja viime vuo-
7544: sina on varustettu tarpeellisilla lisärakennuksilla ja vuosina
7545: 1908 ja 1909 yhteensä 10 uutta kansanopistoa on perustettu,
7546: on siitä ollut seurauksena että useimmat kansanopistot
7547: ovat joutuneet melkoisiin velkoihin; jonka vuoksi myöskin
7548: vuodeksi 1913 lienee osotettaYa nyt puheena olevaan tar-
7549: kotukseen
7550:                       200,000 markkaa.
7551: 
7552: 
7553: 10. Määräraha ldrjastoja varten maalaiskansalmulujen
7554:      sekä piklm- ja kiertokoulujen opettajille ja
7555:                    opettajattarille.
7556: 
7557:    Jo usean vuoden aikana on suostuntarahasääntöön ollut
7558: ot€ttuna määräraha puheenalaiseen tarkotukseen ja on se
7559: Yiime vuosina ollut suuruudeltaan 30,000 markkaa, jonka
7560: määrän Eduskuntakin on hyväksynyt nwdeksi 1912, mutta
7561:   10                       N:o 2
7562: 
7563: joka Eduskunnan suostuntarahastosta osottamain varam
7564: riittämättömyyden tähden on jätetty pois samalle vuodelle
7565: vahvistetusta kansakoulurahasäännöstä. Vuodeksi 1913
7566: tämä määräraha vahvistettanee samaksi määräksi eli
7567:                     30,000 markaksi.
7568: 
7569:  1L Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja
7570:                     varten.
7571: 
7572:     Yhä yleisemmin ovat asianomaiset ruvenneet huomaa-
7573: maan miten hyödylliset ja välttämättömät ovat nämä
7574: kurssit, jotka toimeenpannaan kansakoulutoimen järjestä-
7575: misestä Suomessa 11 p :nä toukokuuta 1866 annetun Ar-
7576: mollisen asetuksen 125 § :n nojalla ; ja kun Eduskunnan
7577: vuodeksi 1911 tähän tarkotukseen hyväksymä 110,000
7578: markan määräraha on 12 p :nä tammikuuta 1911 anne-
7579: tulla Armollisella asetuksella Eduskunnan suostuntarahas-
7580: tosta myöntämäin varain riittämättömyyden tähden vä-
7581: hennetty 60,000 markaksi sekä 1912 vuoden määräraha
7582: samasta syystä on tykkänään jätetty pois kansakouluraha-
7583: säännöstä, niin näyttää olevan sitä enemmän syytä toivoa
7584: että tämä määräraha, sillä edellytyksellä että Eduskunta
7585: ennenmainitun Armollisen lisäesityksen johdosta osottaa
7586: 1912 vuoden tarpeisiin määrärahoja 110,000 markkaa, voi-
7587: taisiin suorittaa samansuuruisena, ja sen vuoksi ehdotetaan
7588: että 1913 vuoden määräraha vahvistetaan
7589:                      110,000 markaksi.
7590: 
7591:   12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opinto-
7592:                  matkoja varten.
7593:     Tätä määrärahaa, jonka Eduskunta sekä vuodeksi 1911
7594: että vuodeksi 1912 oli laskenut 30,000 markaksi, ei ole
7595:                           N:o 2                       11
7596: 
7597: Eduskunnan suostuntarahastosta osottamain varam riit-
7598: tämättömyyden tähden voitu merkitä mainittujen vuosien
7599: kansakoulurahasääntöön. Sen johdosta on uudessa 1912
7600: vuoden valtiopäiville annetussa Armollisessa esityksessä
7601: pyydetty tarkotukseen tarpeellisia varoja. Vuodeksi 1913
7602: lienee sen vuoksi tämä määräraha merkittävä samansuu-
7603: ruiseksi eli
7604:                     30,000 markaksi.
7605: 
7606: 
7607:   13.   ~lääräraha havaintovälineiden hankkimiseksi
7608:         maalaiskansakouluihin sel.:ä havainto- ja
7609:              opetusväli~eiden hankkimiseksi
7610:                     kansanopistoihin.
7611: 
7612:     Edellisinä vuosina hankkittiin havaintovälineitä kansa-
7613: kouluihin niin runsaasti, että sitä varten myönnetyt määrä-
7614: rahat eivät siihen riittäneet. Tästä aiheutunut pulmallinen
7615: tila korjautui kuitenkin kun 1910 vuoden määräraha vah-
7616: vistettiin 160,000 markaksi, joista 50,000 markan oli määrä
7617: tyydyttää vuonna 1909 tulleita hakemuksia. Vuonna 1910
7618: tuotujen hakemusten lukumäärä olikin entistä pienempi,
7619: jonka tähden niiden tyydyttämiseen on kulunut noin
7620: 60,000 markkaa. Sen johdosta kuin nyttemmin Eduskun-
7621: nan tekemän, Armollisesti vahvi!:itetun päätöksen mukaan
7622: puheenalaisesta määrärahasta on annettava avustusta ei
7623: ainoastaan niin kutsuttujen ,suotavien", vaan myöskin
7624: välttämättömäin havaintovälineiden ostamiseksi, on vuo-
7625: den 1911 kuluessa tulleiden hakemusten lukumäärä taas
7626: lisääntynyt niin paljo että, vaikka valtioavun määrä on
7627: vähennetty 60 o/c :sta fiO % :ksi hankittujen havaintoväli-
7628: neiden nettohinnasta, tnlee näiden tyydyttämiseen tarvit-
7629: tavaksi noin 70,000 markkaa; ja koska puheenalainen
7630:   12                       N:o 2
7631: 
7632: m\ääräraha on rajaton siirtomääräraha Ja 1910 vuoden
7633: määrärahaan on syntynyt 70,000 markan säästymä 1911
7634: vuoden tarpeihin, niin katsotaan Koulutoimen ylihallituk-
7635: sen laskelman mukaan sanotun vuoden hakemukset hyvästi
7636: voitavan tyydyttää, vaikka sen vuoden määräraha Armol-
7637: lisessa asetuksessa 12 p :Itä tammikuuta 1911 ja Keisarilli-
7638: sen Senaatin kirjeessä Koulutoimen ylihallitukselle 26 p :Itä
7639: tammikuuta 1911 vahvistettiin vain 58,000 markaksi. Vas-
7640: tamainitun perusteella ja edellyttäen että Eduskunta
7641: edellämainitun lisäesityksen johdosta osottaa vuodeksi 1912
7642: hyväksymänsä määrän, 120,000 markkaa, on Ylihallitus
7643: sitä mieltä, että vuodeksi 1913 olisi puheenalaiseen tarko-
7644: tukseen varattava 90,000 markkaa.
7645:     Mitä taas tulee kansanopistojen osuuteen puheenalai-
7646: sesta määrärahasta, niin näyttää tarkotukseen riittävän
7647: Yerrattaen pienehkö rahamäarä. Eduskunnan päätöksen
7648: mukaan annetaan siitä avustusta sellaisiinkin opetusväli-
7649: neisiin, joiden ostamiseen kansakoulut saavat apua valtio-
7650: rahaston varoista. Tämänkin tapauksen varalta on Yli-
7651: hallitus arvioinut 1913 vuoden tarpeen ainoastaan 10,000
7652: markaksi.
7653:     Koko määräraha kansakouluille ja kansanopistoille
7654: vuodeksi 1913 ehdotetaan siis
7655:                       100,000 markaksi.
7656: 
7657: 
7658: 14. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
7659:       panemiseksi kansakoulunopettajille ja
7660:                   -opettaj attarille.
7661: 
7662:    Puheenalainen määräraha, jonka Eduskunta vuodeksi
7663: 1910 hyväksyi 60,000 markaksi ja vuodeksi 1911 samaksi
7664: määräksi, vahvistettiin 12 p :nä tarnmikuuta 1911 annetussa
7665:                            N:o 2                       13
7666: 
7667: Armollisessa asetuksessa ylempänä mainitusta syystä ai-
7668: noastaan 30,000 markaksi. Harrastus yliopistollisiin jatko,
7669: kursseihin on kuitenkin Yuodesta vuoteen yhä kasvanut.
7670: Niihin kursseihin, jotka syksyllä 1911 ulotettiin ja jotka
7671: täytyi lyhentää ainoastaan 7 viikkoa kestäviksi, ilmottautui
7672: päälle 170 osanottajaa, vaikka avustusmäärät olivat entisiä
7673: pienemmät ja niitä oli Yoitu antaa ainoastaan noin 30 :lle
7674: heistä. Koska suotavaa olisi että näitä apurahoja voitaisiin
7675: ja.kaa ainakin 90-100 kansakoulunopettajalle, niin osotet-
7676: tanee puheenalaisia kursseja varten, samoin kuin vuodeksi
7677: 1912 oli ehdotettu, myöskin vuodeksi 1913
7678:                      80,000 markkaa.
7679: 
7680: 
7681: 
7682:    15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon etupäässä
7683:      maalaiskansakoulujen varattomitie oppilaille.
7684: 
7685:     Tästä määrärahasta pyydettyjen avustusten luku oli
7686: JO vuonna 1910 niin suuri, että sen vuoden määrärahalla,
7687: 200,000 markalla, voitiin tyydyttää ainoastaan vuoden
7688: yhdeksän ensimäisen kuukauden ajalla saapuneet ano-
7689: mukset; kun Eduskunnan tähän tarkotukseen vuodeksi 1911
7690: laskemaa määrärahaa, 300,000 markkaa, ylempänä maini-
7691: tusta syystä ei voitu merkitä Armollisesti vahvistettuun
7692: kansakoulurahasääntöön, oYat kaikki 1910 vuoden syyskuun
7693: jäiestä tuodut anomukset jääneet ratkaisematta. Ottaen
7694: huomioon että tällaiset anomukset ovat säännöllisesti kas-
7695: Yaneet ja e~tä. nämä avustukset ovat omansa suuressa
7696: määrin edistämään kansakoulunkäyntiä maaseudulla, oli
7697: Eduskunta katsonut tarpeelliseksi pysyttää avustuksen
7698: määrän 75 % :issa koul~tarpeiden hinnasta ja laski siihen
7699: tarkotukseen vuodeksi 1912 400,000 markkaa.
7700:    14                      N:o 2
7701: 
7702:   Vaikka tunnustetaankin nämä seikat oikeiksi sekä laskettu
7703: valtioapu suotavaksi, niin taas toisaalta ei voitane antaa
7704: tälle märärahalle sitä etusijaa, mikä olisi tuleva useimmille
7705: muille tässä Armollisessa esityksessä ehdotetuille määrä-
7706: rahoille; jonka tähden ja kun 1913 vuoden suostuntaraha-
7707: sääntö, kun lasketaan ainoastaan 100,000 markkaa puheen-
7708: alaiseen tarkotukseen, tulee osottamaan ainoastaan 42,000
7709: markan säästymää eikä siis tämän sivistystarkotuksep
7710: tyydyttäminen suostuntavaroista suuremmalla määrällä
7711: kuin nyt on mainittu kävisi mahdolliseksi, ehdotetaan että
7712: tämä määräraha, joka etupäässä olisi tuleva maalaiskansa-
7713: koulujen varattomain oppilasten hyväksi, vuodeksi 1913
7714: laskettaisiin ainoastaan
7715:                      100,000 markaksi.
7716: 
7717: 
7718: 
7719:   16. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja
7720:       apurahoiksi näiden opistojen Varattomille
7721:                      oppilaille.
7722: 
7723:      Hyväksyen myöhemmillä valtiopäivillä ehdotetut muu-
7724: tetut perusteet kansanopistojen avustamiseksi yleisillä va-
7725: roilla sekä silloin tehdyn päätöksen määrärahan osottami-
7726: sesta stipendeiksi näiden opistojen Varattomille oppilaille
7727: on Eduskunta vuodeksi 1911 laskenut 360,000 markan
7728: määrärahan, josta kuitenkin aikaisemmin esitetyistä syistä
7729: ainoastaan 240,000 markkaa on voitu ottaa sanotun vuoden
7730: kansakoulurahasääntöön. Seuraus tästä onkin ollut että,
7731: Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaisesti 26 p :Itä
7732: tammikuuta 1911, Armollisessa määräyksessä 13 p :ltä
7733: Illiarraskuuta 1906 vahvistettuja perusteita kansanopistojen
7734: avustamiseksi edelleenkin sovellutetaan.      Eduskunta on
7735:                             N:o 2                        15
7736: 
7737: sentähden vuodeksi 1912 laskenut tarkotukseen niinikään
7738: 360,000 markkaa. Vaikka lähivuosina ei ole yhtään uutta
7739: kansanopistoa perustettu, mutta toiselta puolen vuodeksi
7740: 1913 olisi varattava rahaa vuonna 1912 ehkä syntyväin
7741: uusien kansanopistojen hyväksi, niin ehdotetaan vuodeksi
7742: 1913 samansuuruinen määrä
7743:                     360,000 markkaa.
7744: 
7745: 
7746: 
7747:     17. i\fääräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi
7748:          varsinkin kesäsiirtoloissa varattomille,
7749:              etupäässä sairaille ja heikoille
7750:                    kansakoululapsille.
7751: 
7752:      Sekä vuodeksi 1911 että nwdeksi 1912 on Eduskunta
7753:  puheenalaista tarkotusta varten laskenut 50,000 markan
7754:  suuruisen menoerän jaettavaksi kunnille kesävirkistyksen
7755:  kustantamiseksi varattomille ja sairaille kansakoululapsille,
7756: varsinkin kesäsiirtoloissa, jotka olisivat asetettavat yhtä-
7757: läisen silmälläpidon alaisiksi kuin kansakoululaitos yleensä,
7758: mutta myöskin antamalla lapsia yksityisiin perheisiin elät-
7759: teelle; ja olisivat nämä avustukset määrättävät 50 prosen-
7760: tiksi kaikista kunnille tästä aiheutuvista kuluista. Edus-
7761: kunnan suostuntarahastosta osottamain varain riittämät-
7762: tömyyden tähden on puheenaoleva määräraha kuitenkin
7763: jätetty pois Armollisesti vahvistetuista kansakouluraha-
7764: säännöistä. Koska Eduskunta on katsonut, että varojen
7765: käyttäminen tähän tarkotukseen on tositarpeen vaatima,
7766: ja tätä ennen laskettu määräraha lienee suuruudeltaan
7767: riittävä, näyttää puheenalaiseen tarkotnkseen myöskin
7768: vuodeksi 1913 voitavan merkitä
7769:                       50,000 markkaa.
7770:   16                       N:o 2
7771: 
7772: 18. l\'lääräraha lmnsanlastentarhain kannattamiseksi.
7773: 
7774:    Eduskunnan itsekutakin vuotta 1910, 1911 ja 1912 var-
7775: ten tarkotukseen laskemaa 100,000 markan määrärahaa ei
7776: ole myöskään voitu merkitä Armollisesti vahvistettuun
7777: näiden vuosien kansakoulnrahasääntöön. Koska kansan-
7778: lastentarhat ovat tärkeä rengas järkiperäisesti järjestetyssä
7779: kansankasvatustoimessa, sekä koska ne lukumäärältään ja
7780: laajuudeltaan ovat viime vuosina melkoisesti kasvaneet,
7781: ja kun toiselta puolen tarpeellista kokemusta puuttuu
7782: tarkotusta varten vastedes tarvittavain rahamääräin suu-
7783: ruudesta, otettanee 1913 vuoden rahasääntöön I<~duskunnan
7784: vuodeksi 1912 ehdottama määrä eli
7785:                      100,000 markkaa.
7786: 
7787: 
7788:   1D. Määrät·aha maalaislmnsakoulujen varattomain
7789:          oppilasten ravinto- ja vaatetusavuksi.
7790: 
7791:     Sekä 1911 että 1912 vuoden valtiopäivillä on Eduskunta
7792: köyhien kansakoululasten ravinto-. ja vaatetusavustusta
7793: varten kummallakin kerralla osottanut 150,000 markan
7794: suuruisen määrärahan, joiden varojen käyttäminen Halli-
7795: tuksen lähempien ohjeiden mukaan olisi uskottava Koulu-
7796: toimen ylihallitukselle, jolle puheenalaisen avustustoimin-
7797: nan järjestely ja valYominen kuuluisi. Eduskunnan suos-
7798: tuntarahastosta osottamain varam riittämättömyyteen
7799: nähden ei tätäkään määrärahaa ole voitu ottaa kansakou-
7800: lujen mainittujen vuosien rahasääntöihin. Kun järjestetty
7801: varattomien kansakoulunoppilaiden ravitseminen, erittäin-
7802: kin maaseudulla, sekä vaatetusavun hankkiminen niille
7803: epäilemättä tulisi suuressa määrin helpottamaan ja edis-
7804: tämään näiden oppilaiden kou lunkäynt~ä, olisi varojen
7805:                           N:o 2                       17
7806: 
7807: osottaminen tähän tarkotukseen suotava. Kun toistaiseksi
7808: ei ole tarpeellista selvitystä siitä määrästä, mikä tähän
7809: voisi olla tarpeen, lienee vuodeksi 1913 merkittävä Edus-
7810: kunnan ennen ehdottamaa määräraha eli
7811:                       150,000 markkaa.
7812: 
7813: 
7814: 20.   ~läärä1•aha maalaiskuntain ylläpitämien pienten-
7815:               lastenkoulujen avustamiseksi.
7816: 
7817:     Poistaakseen ne puutteellisuudet, jotka nykyään hait-
7818: taavat alkuopetusta maaseudulla, sekä valmistaakseen siir-
7819: tymistä yleiseen oppipakkoon on Eduskunta vuosiksi 1911
7820: ja 1912 ehdottanut 100,000 markan suuruisen määrärahan,
7821: avustukseksi kunnallisille pientenlastenkouluille. 'l'ästä
7822: avustuksesta jaettaisiin palkka-apua opettajalle 400 mark-
7823: kaa sekä opetusvälineiden hankkimiseen apumaksu, joka
7824: vastaisi 50 % kustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin
7825: 50 markkaa koulua kohti. Valtioavun saamisen ehdoiksi
7826: olisi määrättävä muun muassa että puheenalaiset koulut
7827: asetetaan Koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisiksi
7828: sekä että niiden opettajille säädetään jokin alin pätevyys-
7829: määrä. Jo mainitusta syystä Eduskunnan ehdottamaa
7830: määrärahaa ei ole voitu ottaa 1911 eikä 1912 vuoden raha-
7831: sääntöihin. Edellämainituilla perusteilla ehdotetaan myös-
7832: kin vuodeksi 1913 sama määrä eli
7833:                      100,000 markkaa.
7834: 
7835:       21. i\lääräraha maalaislmnsakoulujen oppilas-
7836:                 kirjastojen avustamiseksi.
7837: 
7838:    Voimassa olevan kansakouluasetuksen 122 § :n mukaan
7839: on opetuksen edistämiseksi jokaiseen kansakouluun vähi-
7840:                                                      2
7841:   18                       N:o 2
7842: 
7843: tellen perustettava kirjasto, josta koulun oppilaat voivat
7844: saada hyödyllistä lukemista. Vaikka moniin kansakoului-
7845: hin on perustettu lainakirjastoja, on kuitenkin ani harvoja
7846: varsinaisia koulu- eli oppilaskirjastoja. Koulutoimen yli-
7847: hallitus on ollut ~itä mieltä, että oppilaskirjastot, kouluun
7848: kuuluvina ja sen opetusta täydentävinä, olisivat erotettavat
7849: muista kansankirjastojen muodoista sekä että niiden val-
7850: vominen ja avustaminen olisi jätettävä Ylihallitukselle,
7851: joka olikin vuonna 1910 kehottanut kansakoulujen johto-
7852: kuntia ryhtymään toimenpiteisiin oppilaskirjastojen pe-
7853: rustamiseksi sekä antamaan erinäisiä tietoja niiden tilasta.
7854: Voidakseen kuitenkin menestyksen toiveilla määrätä kansa-
7855: koulujen kannattajia täyttämään edellämainitun velvolli-
7856: suuden, on Ylihallitus katsonut tarpeelliseksi että olisi käy-
7857: tettävänä määräraha, josta kirjojen ostamista varten oppi-
7858: laskirjastoihin voitaisiin myöntää avustusta esim. 50 % kir-
7859: jojen ostohinnasta. Omaksuen vastamainitut näkökohdat
7860: onkin Eduskunta vuodeksi 1912 ehdottanut tarkotukseen
7861: 25,000 markan määrän, mutta tämäkin määräraha on jä-
7862: tetty pois siksi vuodeksi vahvistetusta kansakouluraha-
7863: säännöstä. Kun vielä ei ole kokemusta tarvittavan määrän
7864: suuruudesta, ehdotetaan vuodeksi 1913 niinikään
7865:                        25,000 markkaa.
7866: 
7867: 
7868:    22.   Määräraha luentokurssien lmnnattamiseksi.
7869: 
7870:     Kunakin vuosista 1907-1909 oli tätä tarkotusta varten
7871: menosääntöön otettuna 25,000 markan suuruinen määrä-
7872: raha Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans Vänner
7873: nimisen yhdistyksen yhteisesti asettaman toimikunnan käy-
7874: tettäväksi; mutta vaikka Eduskunta oli edelleenkin vuo-
7875: siksi 1910, 1911 ja 1912 katsonut 50,000 markkaan korotetun
7876:                            N:o 2                       19
7877: 
7878: määrärahan tähän tarkotukseen tarpeelliseksi, ei ole mitään
7879: määrärahaa Eduskunnan suostuntarahastosta osottamain
7880: varain riittämättömyyden tähden voitu tätä varten ottaa
7881: rahasääntöön. .Ja kun ei ole tarpeellista kokemusta tarko-
7882: tukseen tarvittavan määrärahan suuruudesta, niin ehdo-
7883: tettanee vuodeksi 1913 sama summa kuin ennenkin eli
7884:                     50,000 markkaa.
7885: 
7886:    23. Määräraha työväenopistojen avustamiseksi.
7887:    Alamaisessa anomuksessa 30 p :Itä lokakuuta 1908 on
7888: Eduskunta pyytänyt vahvistusta päätökselleen, jolla vuo-
7889: deksi 1909 oli ehdotettu 30,000 markan suuruinen määrä-
7890: raha käytettäväksi työväenopistojen avustamiseen. Vaikka
7891: Eduskunta on ollut sitä mieltä, että työväenopistojen kan-
7892: nattaminen yleensä on pidettävä asianomaisten kuntien
7893: asiana, olisi kuitenkin, siihen nähden että tällaisten opis-
7894: tojen pitäminen tarkotustaan vastaavassa kunnossa ilman
7895: valtion avustusta käynee vaikeaksi, työväenopistoille an-
7896: nett~va vuotuista valtioapua 2,000-5,000 markkaa, riip-
7897: puen summan suuruus siitä kuinka paljon asianomainen
7898: kunta tai kannatusyhdistys opiston hyväksi uhraa.
7899:     Eduskunta on myös vuosiksi 1910-1912 ehdottanut sa-
7900: mansuuruisia määrärahoja, mutta edelläpäin mainitusta
7901: syystä ei ole tähän tarkotukseen tätä ennen voitu raha-
7902: sääntöön merkitä mitään määrärahaa.
7903:     Vuodeksi 1913 ehdotetaan sen vuoksi työväenopistojen
7904: avustamiseen annettavaksi
7905:                       30,000 markkaa.
7906: 
7907:      24. Määrät•aha raittiustyön lmnnattamiseksi.
7908:     Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta myönsi
7909: raittiustyön kannattamiseksi vuonna 1909 kaikkiaan 70,000
7910:   20                       N:o 2
7911: 
7912: markan määrärahan, jaettavaksi siten, että Raittiuden
7913: Ystävät saisivat 50,000 markkaa, Finlands Svenska Nyk-
7914: terhetsförbund 15,000 markkaa ja Suomen Opiskelevan
7915: Nuorison Raittiusliiton keskustoimikunta i5,000 markkaa,
7916: tämä kaikki sillä edellytyksellä ettei muuta kannatusta
7917: yleisistä varoista vuonna 1909 näille seuroille annettaisi.
7918: Siten ehdotetusta määrästä ei kuitenkaan voitu 1909
7919: vuoden rahasääntöön ottaa enempää kuin 20,000 markkaa.
7920: Sen jälkeen on Eduskunta samalla tavalla laskenut
7921: määrärahoja puheenalaiseen tarkotukseen myöskin vuosiksi
7922: 1910-1912, mutta niistä ei ole vähääkään voitu suostunta-
7923: rahasääntöön merkitä. Sitä vastoin on 1909 ja 1910 vuosien
7924: rahasääntö@hdotuksiin valtiorahaston menoiksi merkitty
7925: määrärahoja avustukseksi Raittiuden Ystäville, jotka ai-
7926: kaisemminkin ovat saaneet nauttia vuotuista valtioapua,
7927: sekä Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimiselle seu-
7928: ralle.
7929:   · Kun Eduskunta on lausunut sen toivomuksen, että
7930: määrärahat raittiustyön kannattamiseksi kokonaisuudes-
7931: saan luettaisiin suostuntarahaston menoiksi, ehdotetaan
7932: että tähän tarkotukseen vuodeksi 1913 osotetaan
7933:                      70,000 markkaa.
7934: 
7935:    Edellämainitun mukaan ehdotetaan, että seuraavat
7936: määrärahat kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarko-
7937: tuksia varten osotettaisiin vuodeksi 1913 suostuntavaroista,
7938: nimittäin:
7939: 
7940:  1. Apumaksu kaupunkien kansakou-
7941:     lulaitokselle ( arviomääräraha) . . Smk.   1,870,000: -
7942:  2. Apumaksu maalaiskansakoulujen
7943:     varsinaisen opettajiston palkkaa-
7944:     miseen ( arviomääräraha) ..... .           4,150,000: -
7945:                                          "
7946:                            N:o 2                        ~1
7947: 
7948: 
7949:    3. Apumaksu opettajain Ja opetta-
7950:        tarten palkkaamiseen mies- Ja
7951:        naiskäsitöiden opetusta varten
7952:        (arviomääräraha), ............. . Smk.    156,000:-
7953:    4. Määräraha          palkankorotuksiin
7954:        maalaiskansakoulujen varsinaisel-
7955:        le opettajistolle (arviomääräraha)       1,180,000:-
7956:    5. Määräraha maalaiskansakoulujen
7957:                                             "
7958:        varsinaisen opettajiston eläkkeik-
7959:        si ( arviomääräraha) ........... .        200,000:-
7960:    6. Apumaksu kaupunkien kansakou-
7961:                                             "
7962:        lujen opettajiston eläkkeiksi (ar-
7963:        vioinääräraha) ................ .          53,000:-
7964:    7. Määräraha sairaiden kansakou-
7965:                                             "
7966:        lunopettajain Ja -opettajatarten
7967:         avustamiseen ................. .          90,000:-
7968:                                             "
7969:    8. Apumaksu kansakoulutalojen ja
7970:         käsityöhuoneistojen      rakentami-
7971:         seen maalaiskuntiin ........... .       1,500,000:-
7972:                                             "
7973:     9. Määräraha       kansanopistotalojen
7974:         rakennusavuksi ............... .         200,000 : ---
7975: · 10. Määräraha         kirjastoja   varten "
7976:         maalaiskansakoulujen sekä pikku-
7977:         Ja kiertokoulujen opettajille Ja
7978:         opettajattarille (rajaton siirto-
7979:         maararaha) .................. .           30,000:-
7980:   11. Määräraha maalaiskansakoulujen
7981:                                             "
7982:         jatkokursseja varten (rajaton
7983:         siirtomääräraha) ............. .         110,000:-
7984:   12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua
7985:                                             "
7986:         ja opintomatkoja vart~m ....... .         30,000:-
7987:                                           "
7988:   22                      N:o 2
7989: 
7990: 13. Määräraha        havaintov·älineiclen
7991:      hankkimiseksi maalaiskansakou-
7992:      luihin sekä haYainto- Ja muiden
7993:      opetusvälineiden     hankkimiseksi
7994:      kansanopisto1bin (rajaton siirto-
7995:      n1aararaha) ................... Smk.      100,000:-
7996: 14. Määräraha yliopistollisten jatko-
7997:      kurssien toimeenpanemiseksi kan-
7998:      sakoulunopettajille ja -opettajat-
7999:      tarille (rajaton siirtomääräraha)          80,000:-
8000: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon
8001:                                           "
8002:      etupäässä varattomille maalais-
8003:      kansakoulu.ien oppilaille (arvio-
8004:      määräraha)                                100,000:-
8005:                                           "
8006: 16. Määräraha kansanopistojen avus-
8007:      tamiseksi Ja apurahoiksi näiden
8008:      opistojen varattomille oppilaille
8009:       (rajaton siirtomääräraha) ..... .        360,000:-
8010: 17. Määräraha kesävirkistyksen toi-        "
8011:      mittamiseksi varsinkin kesäsiir-
8012:      toloissa varattomille, etupäässä
8013:      sairaille ja heikoille kansakoulu-
8014:      lapsille (rajaton siirtomääräraha)         50,000:-
8015:                                           "
8016:  18. Määräraha kansanlastentarhain
8017:      kannattamiseksi (rajaton siirto-
8018:      määräraha)                                100,000:-
8019: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen
8020:                                           "
8021:      varattomain oppilasten ravinto-
8022:      ja vaatetusavuksi (rajaton siirto-
8023:      maararaha) .................. .           150,000:-
8024: 20. Määräraha maalaiskuntain yllä- "
8025:      pitämien     pientenlastenkoulujen
8026:      a vustamiseksi ( arviomääräraha)          100,000:-
8027:                                         "
8028:                          N:o 2                           23
8029: 
8030: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen
8031:     oppilaskirjastojen avustamiseksi
8032:     (rajaton siirtomääräraha) ...... Smk.       . 23,000:-
8033: 22. Määräraha luentokurssien lmn-
8034:     nattamiseksi (rajaton siirtomää-
8035:     räraha) ...................... .             50,000:-
8036: 23. Määräraha työväenopistojen a-
8037:                                       "
8038:     vustamiseksi ................. .             30,000:-
8039:                                       "
8040: 24. Määräraha raittiustyön kannat-
8041:     tamiseksi (rajaton siirtomäärä-
8042:     raha)                                        70,000:-
8043:                                         "
8044:                             Yhteensä Smk. 10,784,000:-
8045: 
8046:              Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
8047:           (26) p :nä Helmikuuta 1912.
8048: 
8049:                  Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
8050: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
8051:              1912. -   V. M. -    Esitys N :o 2.
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 
8056:               V a 1 t i 0 V a r ai n V a Ii 0 k u n n a n m i e-
8057:          t i n t ö N :o 1 armollisen esityksen johdosta,
8058:          joka koskee varojen osottamista kansakoulu-
8059:          laitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten
8060:          vuodeksi 1913.
8061: 
8062:     Eduskunta on V altiovarainvaliokuntaan valmistelevaa
8063: käsittelyä varten lähettänyt armollisen esityksen N :o 2,
8064: joka koskee varojen osottamista kansakoululaitosta ja
8065: erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1913. Asiaa
8066: käsitellessään on Valiokunta myös saanut käytettäväkseen
8067: armollista esitystä Keisarillisessa Senaatissa valmistel-
8068: taessa syntyneet asiakirjat.
8069: 
8070: 
8071:     Vuoden 1911 valtiopäivillä myönsi Eduskunta kansa-
8072: koululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
8073: deksi 1912 kaikkiaan 12,392,500 markkaa. Tästä määrästä
8074: on kuitenkin 26 päivänä helmikuuta 1912 annetun asetuk-
8075: sen mukaisesti merkitty vuoden 1912 kansakoulurahasään-
8076: töön ainoastaan 4,847,342 markkaa 80 penniä, sillä tapaa,
8077: kuin mietintöön liitetystä taulukosta yksityiskohtaisesti nä-
8078: kyy. - Tällainen tärkeitten sivistysmäärärahain tuntuva,
8079: mielivaltainen supistaminen on sangen ehkäisevästi vaikut-
8080: tanut maan kansakoululaitoksen sekä muitten erinäisten si-
8081: vistystehtävien säännölliseen kehitykseen. Puheenalaisen
8082: toimenpiteen oikeutuksesta ja seurauksista samoinkuin nyt
8083: käsiteltävänä olevassa armollisessa esityksessä kauttaaltaan
8084: esiintyvästä, Eduskunnan budjettioikeutta loukkaavasta
8085: käsityksestä on v;aliokunta toisessa yhteydessä lausuva pe-
8086: rnstellun mielipiteensä.
8087: 2           1912.- V. M. -Esitys N:o 2.
8088: 
8089:     1. Apumaksuksi kaupunkien kansakoululaitokselle
8090: osotti Eduskunta vuodeksi 1912, laskien avustusperusteen
8091: 25 % :ksi kaupunkien kansakouluihinsa käyttämistä todel-
8092: lisista menoista, 1,670,000 markkaa. V aliakunnan mielestä
8093: on armollisessa esityksessä ehdotettu 200,000 markan suu-
8094: ruinen lisäys tarpeen vaatima kaupunkien kansakoululai-
8095: toksen yhä kasvavien menojen peittämiseksi vuonna 1913.
8096: Valiokunta näin ollen kunnioittaen ehdottaa,
8097: 
8098:              että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 apu-
8099:           maksuksi kaupunkien kansakoululaitosta varten
8100:           1,870,000 markkaa.
8101: 
8102: 
8103:     2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
8104: tajiston palkkaa1niseen. Valiokunta ei ole havainnut ole-
8105: van syytä muuttaa armollisessa esityksessä vuotta 1913 var-
8106: ten olevaa arviota ja saa sentähden kunnioittaen ehdottaa,
8107: 
8108:              että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 apu-
8109:           maksuksi maalaiskansakoulujen varsinaisen
8110:           opettajiston palkkaamiseen 4,150,000 markkaa.
8111: 
8112:    3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaami-
8113: seen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten. Tähän tar-
8114: koitukseen on armolHsessa esityksessä arvioitu vuonna
8115: 1913 tarvittavan 156,000 markkaa. Valiokunnan mielestä
8116: on tämä määräraha riittävä. Valiokunta siis kunnioittaen
8117: ehdottaa,
8118:              että Eduskunta myöntäisi 'vuodeksi 1913 apu-
8119:           malcsuksi opettajain ja opettajattarien palkkaa-
8120:           miseen mies- ja naislcäsitöiden opetusta varten
8121:           156,000 marlckaa.
8122: 
8123:    4. Määräraha palkankorotuksiin maalaiskan~akoulujen
8124: varsinaiselle opettajistolle. Vuodeksi 1912 on Eduskunta
8125: näitä tarpeita Ynrten myöntänyt 1,080,000 markkaa. Vuotta
8126:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.               3
8127: 
8128: 1913 varten pitää Vialiokunta armollisessa esityksessä ehdo-
8129: tettua 100,000 markan suuruista lisäystä tarpeellisena ja saa
8130: siis kunnioittaen ehdottaa,
8131:                että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 pal-
8132:            kankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinai-
8133:            selle opettajistolle 1,180,000 markkaa.
8134: 
8135:     5. Määräraha maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
8136: tajiston eläkkeiksi. Tähän tarkoitukseen ehdotetaan ar-
8137: mollisessa esityksessä myönnettäväksi vuoden 1913 tarvetta
8138: varten 200,000 markkaa, joka nähtävästi riittääkin, koska
8139: eläkeoikeuteen joutunut opettajisto ei näytä riittämättö-
8140: män eläkkeen takia yleensä katsovan mahdolliseksi siirtyä
8141: pois virasta. Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
8142:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8143:            maalaiskansakoulujen 1!arsinaisen opettajiston
8144:            eläkkeiksi '200,000 markkaa.
8145: 
8146:    6. Apumaksu kaupunkien kansalcoulujen opettajiston
8147: eläkkeiksi on armollisesa esityksessä laskettu 53,000 mar-
8148: kaksi, mikä määrä vastaa V aliokunnankin mielestä näitä
8149: tarpeita. V aHokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
8150:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 apt.t-
8151:            maksuksi kaupunkien kansako~tlujen opettajis-
8152:            ton eläkkeiksi 53,000 markkaa.
8153: 
8154:     7. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja -opet-
8155: tajatarten avustamiseen ehdotetaan a11mollisessa esityksessä
8156: 90,000 markaksi. Katsoen ehdotettua määrää ,tarkoitukseen
8157: riittäväksi, Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
8158:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 sai-
8159:            raiden kansakoulunopettajain ja -opettajatarten
8160:            avustamiseen 90,000 markkaa.
8161:              1912.- V. i\1. -Esitys N:o 2.
8162: 
8163:     8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen
8164: rakentamiseen maalaiskuntiin. Valiokunta puoltaa armol-
8165: lisessa esityksessä ehdotettua 1,500,000 markan suuruista
8166: apurahaa ja siis kunnioittaen ehdottaa,
8167: 
8168:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8169:            apumaksukai kansakoulutalojen ja käsityöhuo-
8170:            neistojen rakentamiseen maalaiskuntiin 1,500,000
8171:            markkaa.
8172: 
8173:    9. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi on ar-
8174: mollisessa esityksessä ehdotettu 200,000 markaksi. Valio-
8175: kuntakin pitää ehdotettua määrää tarpeellisena ja saa sen-
8176: tähden kunnioittaen ehdottaa,
8177:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 kan-
8178:            sanopistojen rakennusavuksi f/200,000 markkaa.
8179: 
8180:    10. Määräraha lcirjastoja varten maalaiskansakoulujen
8181: sekä pikku- ja kiertokoulujen opettajille ja opettajattarille.
8182: Tähän tarkoitukseen ehdotetaan armollisessa esityksessä
8183: myönnettäväksi vuotta 1913 varten 30,000 markkaa. Pitäen
8184: tätä riittävänä Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
8185: 
8186:                että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 kir-
8187:            jastoja varten maalaislcansakoulujen sekä pikku-
8188:            ja kiertokmdujen opettajille ja opettajattarille
8189:            30,000 markkaa.
8190: 
8191:    11. Määräraha maalaiskansakoulujen .Jatkokursseja
8192: varten on armollisessa esityksessä ehdotettu 110,000 mar-
8193: kaksi. Valiokunta pitää määrärahaa riittävänä ja siitä
8194: syystä kunnioittaen ehdottaa,
8195: 
8196:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 maa-
8197:            laiskansakoulujen jatkokursseja varten 110,000
8198:            markkaa.
8199:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.                 ö
8200: 
8201:    12. Määräraha stipendeiksi kuuntelUa ja opintomatkoja
8202: narten. Tähän tarkoitukseen ehdotetaan armollisessa esi-
8203: tyksessä vuodeksi 1913 myönnettäväksi 30,000 markkaa,
8204: mikä määrä Valiokunnan mielestä vastaa näitä tarpeita.
8205: Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa,
8206:              että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 sti-
8207:           pendeilcsi kuuntelua ja opintomatkoja varten
8208:           30,000 markkaa.
8209: 
8210:     13. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
8211: laiskansakouluihin sekä havainto- ja opetusvälineiden
8212: hankkimiseksi kansanopistoihin. Koulutoimen ylihallituk-
8213: sen toimittamain arviolaskujen mukaan ehdotetaan armol-
8214: lisessa esityksessä tähän tarkoitukseen vuotta 1913 varten
8215: myönnettäväksi 100,000 markkaa. Valiokunnankin mie-
8216: lEstä riittää ehdotettu määrä tarkoitukseensa ja saa siis
8217:  Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
8218: 
8219:              että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 ha-
8220:           vaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansa-
8221:           kouluihin sekä havainto- ja opetusvälineiden
8222:           hankkimiseksi kansanopistoihin 100,000 mark-
8223:           kaa.
8224: 
8225:    14. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
8226: panemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille.
8227: Valiokunta katsoo armollisessa esityksessä ehdotettua
8228: määrää, 80,000 markkaa, tarkoitukseen riittä·väksi ja siis
8229: kunnioittaen ehdottaa,
8230:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913 yli-
8231:            opistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi
8232:            kansakoulUtwpettajille _ja -opetta_jattarille 80,000
8233:            markkaa.
8234: 
8235:     15. Apumaksn lcoulnta1'peiden ostoon maalaiskansako'u-
8236: lujen oppilaille. Näiden tarpeiden tyydyttämiseksi myönsi
8237: 6            1912.- V. M.- Esitys N:o 2.
8238: 
8239: Eduskunta vuotta 1912 varten 400,000 markkaa käytettä-
8240: väksi yleensä maalaiskansakoulujen oppilaita varten
8241: varallisuuteen katsomatta. Katsoen samaan tarkoituk-
8242: seen yhtä suurta määrärahaa myöskin vuodeksi 1913 tar-
8243: peen vaatimaksi, Valiokunta vastoin armollista esitystä
8244: kunnioittaen ehdottaa,
8245:               että Eduskunta rnyöntäisi vuodeksi 1913 apu-
8246:            maksuksi lcoulutarpeiden ostoon maalaiskansa-
8247:            koulujen oppilaille 4 0 O, 0 0 0 markkaa.
8248: 
8249:     16. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
8250: rahoiksi näiden opistojen 1mrattomille oppilaille. Tähän
8251: tarkoitulkseen ehdotetaan armoUisessa esi:tyksessä myönnet-
8252: täväksi vuotta 1913 varten 360,000 markkaa. Valiokunta
8253: katsoo ehdotetun määrärahan riit,täväksi ja saa näin ollen
8254: kunnioittaen ehdottaa,
8255: 
8256:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8257:            kansanopistojen avustamiseksi ja apurahoilcsi
8258:            näiden opistojen vm•attonl!ille oppilaille 360,000
8259:            markkaa.
8260: 
8261:    17. Määräraha lcesävirkistyksen toimittamiseksi varsin-
8262: kin kesä.~iirtoloissa varattom,ille, etupäässä sairaille ja hei-
8263: lMille kansakoululapsille. Katsoen armollisessa esityksessä
8264: ehdotetun määrärahan toistaiseksi riittävän, Valiokunta
8265: kunnioittaen ehdottaa,
8266:                että Eduslcunta rnyöntäisi vuodeksi 1913 ke-
8267:            sävirkistylcsen toimittamiseksi varsinlcin kesä-
8268:            siirtoloissa 1;arattomille, etupäässä sairaille ja
8269:            heikoille kansakoululapsille 50,000 markkaa.
8270: 
8271:    18. Määräraha kan.~anlastentarhain kannattamiseksi.
8272: Valiokunta puoltaa armollisessa esityksessä ehdotettua mää-
8273: rärahaa ja siis ,kunnioittaen ehdottaa,
8274:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat              7
8275: 
8276:              että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8277:           kansanlastentarhain kannattamiseksi 100,000
8278:           markkaa.
8279: 
8280:    19. Määräraha m,aalaiskansakoulujen varattomien op-
8281: pilasten ravinto- ja vaatetusavuksi. A.rmollisen esityksen
8282: mukaisesti saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
8283: 
8284:              että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8285:           maalaiskansakoulujen varattomien oppilasten
8286:           ravinto- ja vaatetusavuksi 150,000 markkaa.
8287: 
8288:     20. Määräraha maalaiskuntien ylläpitämien pienten-
8289: lastenkoulujen avustamiseksi. A.rmollisen esityksen mukai-
8290: sesti Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
8291: 
8292:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8293:            maalaiskuntien ylläpitämien pientenlastenkou-
8294:            lujen avustamiseksi 100,000 madckaa.
8295: 
8296:    21. Määräraha 'maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
8297: avustamiseksi. A.rmoHisen esityksen mukaisesti saa Valio-
8298: kunta kunnioittaen ehdottaa,
8299: 
8300:               että Ed,uslcunta myöntäisi vuodeksi 1913
8301:           maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen avusta-
8302:           1niseksi '!&5,000 markkaa.
8303: 
8304:     22. 111ääräraha luentokurssien kannattamiseksi. Armol-
8305: lisen esityksen mukaisesti V aliakunta kunnioittaen eh-
8306: dott.aa,
8307: 
8308:               että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8309:           50,000 markkaa Kansanvalistusseuran ja Sven-
8310:           ska Folkskolans Vänner nimisen yhdistyksen
8311:           yhteisesti asettaman toimikunnan käytettä1Jäksi
8312:           luentokunsien kannattamiseksi.
8313: 8           1912.- V. M.- Esitys N:o 2.
8314: 
8315:    23. M äiiräm.ha työväenopistojen avustamiseksi. Valio-
8316: kunta puoLta'a armoHisessa esityksessä ehdotettua määrä-
8317: rahaa ja siis kunnioittaen ehdottaa,
8318: 
8319:               että Eduskunta myöntäisi vuodelcsi 1913 työ·
8320:            väenopistojen avustamiseksi 30,000 markkaa.
8321: 
8322:     24. 211 ääräm.ha raittiustyön kannattamiseksi. Armolli-
8323: sessa esityksessä ehdotetaan ~tähän tarkoitukseen vuonna
8324: 1913 käytettäväksi 70,000 markkaa. v,aliokunnan mielestä
8325: on tämä määrä tarpeen Vlaatima, jonka vuoksi v~aliokunta
8326: kunnioittaen ehdottaa,
8327:               että Eduskunta -myöntäisi vuodeksi 1913
8328:           raittiustyön lcannattarniseksi 70,000 markkaa
8329:           siten jaettuna, että Raittiuden Ystävät saisivat
8330:           60,000 markkaa, Finlands Svenska Nykterhets-
8331:           förbund 15,000 mariekaa ja Suomen Opiskele-van
8332:           Nuorison Raittiusliitto 5~000 rnarkkaa.
8333: 
8334: 
8335: 
8336: 
8337:    Kansakoululaitosta sekä erinäisiä sivistystarkoituksia
8338: varten suoritettavat määrärahat olisivat sen mukaan, mitä
8339: Valiokunta edellä on ehdottanut Eduskunnan päätettä-
8340: väksi, vuonna 1913 seuraavat:
8341: 
8342:  1. Apumaksu kaupunkien kansakou-
8343:     lulaitokselle (arviomääräraha) .. Smk. 1,870,000: -
8344:  2. Apumaksu maalaiskansakoulujen
8345:     varsinaisen opettajiston palkkaa-
8346:     miseen ( arviomääräraha) ...... .      4,150,000: -
8347:  3. Apumaksu opettajain ja opetta- "
8348:     tarten palkkaamiseen mies- ja
8349:     naiskäsitöiden opetusta varten
8350:     (arvio määräraha) ............. .        156,000:-
8351:                                          "
8352:             Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.
8353: 
8354:  4. Määräraha        palkankorotuksiin
8355:     maalaiskansakoulujen varsinaisel-
8356:     le opettajistolle ( arviomääräraha) Smk.              1,180,000 : -
8357:  5. Määräraha maalaiskansakoulujen
8358:     varsinaisen opettajiston eläkkeik-
8359:     si ( arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . ,         200,000:-
8360:  6. Apumaksu kaupunkien kansakou-
8361:     lujen opettajiston eläkkeiksi (ar-
8362:       . m"a"r"
8363:     v1o   a ar aha) . . . . . . . . . . . . . . . . . ,      53,000:-
8364:  7. Määräraha sairaiden kansakou-
8365:     lunopettajain Ja -opettajatarten
8366:     avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,       90,000:-
8367:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja
8368:     käsityöhuoneistojen          rakentami-
8369:     seen maalaiskuntiin . . . . . . . . . . . . ,         1,500,000: -
8370:  9. Määräraha kansanopistojen ra-
8371:     kennusavuksi ................. .                       200,000:-
8372: 10. Määräraha       kirjastoja           varten "
8373:     maalaiskansakoulujen sekä pikku-
8374:     ja kiertokoulujen opettajille ja
8375:     opettajattarille (rajaton siirto-
8376:     maararaha) .................. .                          30,000:-
8377: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen "
8378:     jatkokursseja varten (rajaton
8379:     siirtomääräraha) ............. .                       110,000:-
8380: 12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua "
8381:     ja opintomatkoja varten ....... .                        30,000:-
8382: 13. Määräraha       havaintovälineiden
8383:                                                       "
8384:     hankkimiseksi maalaiskansakon-
8385:     luihin sekä havainto- ja opetus-
8386:     välineiden hankkimiseksi kansan-
8387:     opistoihin (rajaton siirtomäärä-
8388:     raha) ........................ .                       100,000:-
8389: 14. Määräraha yliopistollisten jatko- "
8390:     kurssien toimeenpanemiseksi kan-
8391:     sakoulunopettajille ja -opettajat-
8392:     tarille (rajaton siirtomääräraha)                        80,000:-
8393:                                                   "
8394: 10               1912. -       V. l\1. -     Esitys N :o 2.
8395: 
8396: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon
8397:      maalaiskansakoulujen oppilaille
8398:       ( arviomääräraha) ............ . Smk.                       400,000:-
8399: 16. Määräraha kansanopistojen avus-
8400:      tamiseksi ja apurahoiksi näiden
8401:      opistojen varattomille oppilaille
8402:       (rajaton siirtomääräraha) ..... .                           360,000:-
8403: 17. Määräraha kesävirkistyksen toi-
8404:                                                               "
8405:      mittamiseksi varsinkin kesäsiir-
8406:      toloissa varattomille, etupäässä
8407:      sairaille ja heikoille kansakoulu-
8408:      lapsille (rajaton siirtomääräraha)                            50,000:-
8409:  18. Määräraha kansanlastentarhain
8410:                                                              "
8411:      kannattamiseksi (rajaton siirto-
8412:      määräraha) .................. .                              100,000:-
8413: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen "
8414:      varattomien oppilasten ravinto-
8415:      ja vaatetusavuksi (rajaton siirto-
8416:      maararaha) .................. .                              150,000:-
8417: 20. Määräraha maalaiskuntien yllä-
8418:                                                              "
8419:      pitämien       pientenlastenkoulujen
8420:      a vustamiseksi ( arviomääräraha)                             100,000:-
8421: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen "
8422:      oppilaskirjastojen avustamiseksi
8423:      (rajaton siirtomääräraha) ..... .                             25,000:-
8424: 22. Määräraha luentokurssien kan-                            "
8425:      nattamiseksi (rajaton siirtomää-
8426:      räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,       50,000 : -
8427: 23. Määräraha työväenopistojen a-
8428:      vustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,            30,000 : -
8429: 24. Määräraha raittiustyön kannat-
8430:      tamiseksi (rajaton siirtomäärä-
8431:      raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,    70,000: -
8432:                                          Yhteensä Smk. 11,084,000: -
8433:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1912.
8434:           Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.               H
8435: 
8436:    Asian on käiilitellyt ~altiovarainvaliokunnan toinen
8437: osaBto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
8438: järvi ja jäsenet Ahmavaara, Helenius-Seppälä, Kairamo,
8439: Kronqvist, Murros, Pietinen, Rainio, Sainio ja Wuolijoki
8440: sekä varajäsenet a:f Forselles, Sjöstedt-Jussila (osittain) ja
8441: Tervo (osittain).
8442: 1.2           1912. -   V. M. -   Esitys N :o 2.
8443: 
8444: 
8445: 
8446: 
8447:                         Vastalause.
8448:     Koska mielestämme on asianmukaista ja kohtuullista,
8449: että sen toimikunnan asettamiseen, jonka Valiokunnan eh-
8450: dotuksen mukaan Kansanvalistusseura ja Svenska Folk-
8451: skolans Vänner yhdistys yhteisesti valitsevat käyttämään
8452: Valiokunnan mietinnön sivulla 7 ehdotettua 50,000 mar-
8453: kan määrärahaa luentokurssien kannattamise}rsi, saisi ot-
8454: taa osaa myös Suomen Ammattijärjestö, saamme kunnioit-
8455: taen ehdottaa
8456: 
8457:                 että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1913
8458:             50,000 markkaa Kansanvalistusseuran, Svenska
8459:             Folkskolans Vänner nimisen yhdistyksen ja
8460:             Suomen Ammattijärjestön yhteise8ti aMttaman
8461:             toimikunnan käytettäväksi luentokurssien kan-
8462:             nattamiseksi.
8463: 
8464:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1912.
8465: 
8466:       Efr. Kronqvist.           Kaapo ~Im•ros.
8467:       Juho Rainio.              J. W. Sainio.
8468:                     Sulo Wuolijoki.
8469:          1912. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 2.
8470: 
8471: 
8472: 
8473: 
8474:               S u o m e n E d u s k u n n a n a l a m a i-
8475:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
8476:            armolliseen esitykseen varojen osottami-
8477:            sesta kansakoululaitosta ja erinäisiä sivis-
8478:            tystarlwituksia varten vuodeksi 1913.
8479: 
8480: 
8481: 
8482: 
8483:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
8484:               Ja Suuriruhtinas I
8485: 
8486: 
8487: 
8488: 
8489:     Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillinen Majes-
8490: teettinne a:nrt:anut Eduskunnan päätet;tävlliksi varojen osot-
8491: t.amisen kansakoululaitosta ja erinäisiä si vistystaTkoituksia
8492: 2          1912. -   Edusk. vast. -       Esitys N :o 2.
8493: 
8494: varten vuodeksi 1913.
8495:     Vuoden 1911 valtiopäivillä myönsi Eduskunta kansa-
8496: koululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
8497: deksi 1912 kaikkiaan 12,392,500 markkaa. Tästä määrästä
8498: on kuitenkin 26 päivänä helmikuuta 1912 annetun asetuk-
8499: sen mukaisesti merkitty vuoden 1912 kansakoulurahasään-
8500: töön ainoast•aan 4,847,342 markka.a 80 penniä. Tällainen
8501: tärkeitten sivistysmäärärahain tuntuv·a, mieliv,altainen su-
8502: pistwminen on sangen ehkäisevätsti V aikuttanut ma.an kansa-
8503:                                       1
8504: 
8505: 
8506: 
8507: 
8508: k!oululaitoksen sekä erinäisten muiltten sivistystehtävien
8509: sää,nnölliseen kehitykseen. Puheenalaisen ~toimenpiteen oi-
8510: keutuksesta ja seurauksista, samoin kuin nyt käsiteltävänä
8511: olevassa armollisessa esityksessä lmutta:altaan esiintyvästä,
8512: Eduskunnan budjettioikeutta 1oukkaavasta käsityksestä, on
8513: Eduskunta toisessa yhteydessä husunut perustellun mieli-
8514: piteensä.
8515:     Armollisessa esityksessä ehdotetut määrärahat on Edus-
8516: kunta sinänsä hyväksynyt, lukuunottamatta 100,000 mar-
8517: kan suuruisek!Si ehdotettua apumaksua koulutarpeiden os-
8518: toon, etupäässä ma,a1aislmnsaikouJujoo varattomiUe Otppi-
8519: laille. Eduskunta on sitä mieltä, että vuodeksi 1913 on
8520: koulutJa.rpeiden ostoon ma,aJaitskansrukoUtlujen oppilaille,
8521: oppil-aiden V'aralilisuutee.n ka:tsomat.ta, myönnettävä yhrtä
8522: suuri summa lruin Eduskunta vuotta 1912 V'arten katsoi
8523: tarpeen vaatimaksi, eli 400,000 markkaa. Eduskunta sa·a
8524: SIIS alamaisesti ilmoittaa-,
8525: 
8526: 
8527: 
8528:                 että Eduskunta on vuodeksi 1913 myöntänyt
8529:              seuraavat määrärahat:
8530: 
8531: 
8532:     1. Apumaksuksi kaupunkien kansa-
8533:        koululaitosta varten (arvio määrä-
8534:        raha) ........................ . Smk.         1,870,000:-
8535:     2. Apumaksuksi maalaiskansakoulu-
8536:        jen varsinaisen opettajiston palk-
8537:        kaamiseen (arviomääräraha) ....               4,150,000:-
8538:                                                "
8539:          Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.           3
8540: 
8541:  3. Apumaksuksi opettajain ja opet-
8542:     tajattarien palkkaamiseen mies-
8543:     ja naiskäsitöiden opetusta varten
8544:     (~arviomää,rämha) ............. . Smk.     156,000:-
8545:  4. Palkankorotuksiin maalaiskansa-
8546:     koulujen 1Jarsinaiselle opetta}is-
8547:     tolle (arviomäärä:mha) ........ .        1,180,000:-
8548:  5. Maalaiskansakoulujen varsinaisen "
8549:     opettajiston eläkkeiksi (arviomää-
8550:     räl"aha) ...................... .          ~00,000:-
8551:  6. Apumaksuksi kaupunkien kansa- "
8552:     koulujen opettajiston eläkkeiksi
8553:     (arviomääräraha) ............. .            53,000:-
8554:  7. Sairaiden kansalwulunopettajain "
8555:     ja -opettajatarten avustamiseen ..          90,000:-
8556:  8. Apumaksuksi kansakoulutalojen
8557:                                            "
8558:     ja käsityöhuoneistojen rakentami-
8559:     seen maalaiskuntiin ........... .        1,500,000:-
8560:  9. Kansanopistojen rakennusavuksi
8561:                                            "   ~00,000:-
8562: 10. Kirjastoja varten maalaiskansa-
8563:     koulujen sekä pikku- ja kierto-
8564:     koulujen opettajille ja opettajat-
8565:     tarille ( l'åj,aton sii,rtomääritraha)      30,000:-
8566: H. Maalaiskansakoulujen jatkokurs-
8567:                                            "
8568:     seja varten (raj,aton siil"tomålärä-
8569:     raha) ........................ .          110,000:-
8570: 12. Stipendeiksi kuuntelua ja opinto- "
8571:     matkoja varten ............... .            30,000:-
8572: 13. Havaintovälineiden hankkimiseksi "
8573:     maalaiskansalwuluihin sekä ha-
8574:     vainto- ja opetusvälineiden hank-
8575:     kimisel~si kansanopistoihin (raja-
8576:     ton siirtomäärära;ha) .......... .         100,000:-
8577: 14. Yliopistollisten jatkokurssien toi- "
8578:     meenpanemiseksi kansakouluno-
8579:     pettajille ja -opettajattarille (ra-
8580:     jaton siirtomääräraha) ......... .          80,000:-
8581: 4        1912. -                    Edusk. vast. -                                                                              Esitys N :o 2.
8582: 
8583: 15. Apwnaksuksi koulutarpeiden os-
8584:     toon maalaiskansakoulujen oppi-
8585:     laille (arviomääräraha)              Smk.                               0       0       0       0       0       0       0       0       0       400,000:-
8586: 16. Kansanopistojen avustamiseksi ja
8587:     apurahoiksi näiden opistojen va-
8588:     rattomille oppilaille (rajaton siir-
8589:     tomääräraha)                                                                                                                                    360,000:-
8590: 17. Kesävirkistyksen toimittmniseksi "
8591:                                         0   0   0   0   0   0   0   0   0       0       0       0       0   •           0       0   0           0
8592: 
8593: 
8594: 
8595: 
8596:     varsinkin kesäsiirtoloissa vamtto-
8597:     mille, etupäässä sairaille ja hei-
8598:     koille kansakoululapsille (raja,ton
8599:     siirtomääräraha)                                                                                                                                 50,000:-
8600:                                           "
8601:                                                     0   0   0   0   0   0   0       0       0       0       0       0       0       0       0
8602: 
8603: 
8604: 
8605: 
8606: 18. K ansanlastentarhain kannattami-
8607:     seksi (raj·wton siirtomäärär.aha) .                                                                                                             100,000:-
8608:                                  varatto- "
8609:                                                                                                                                             0
8610: 
8611: 
8612: 
8613: 
8614: 19. Maalaiskansakoulujen
8615:     mien oppilasten ravinto- ja vaa-
8616:     tetusavuksi (r.aj!Lton siirtomäärä-
8617:     raha)                                                                                                                                           150,000:-
8618:                                           "
8619:             0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0       0       0   0       0       0       0       0       0       0
8620: 
8621: 
8622: 
8623: 
8624: 20. M aalaiskuntien ylläpitämien pien-
8625:     tenlastenkoulujen avustamiseksi
8626:      (arviomääräraha)                                                                                                                               '100,000:-
8627:                                           "
8628:                                                         0   0   0   0   0       0       0       0       0       0   0       0           0       0
8629: 
8630: 
8631: 
8632: 
8633: 21. Maalaiskansakoulujen oppilaskir-
8634:     jastojen avustamiseksi (raj,aton
8635:     siirt,omäärär,aha)                                  o   o   o   o   o   o       o       o       o       o       o       o       ••               25,000:-
8636: 22. Kansanvalistusseuran ja Svenska
8637:                                           "
8638:     Folkskolans Vänner nimisen yh-
8639:     distyksen yhteisesti asettaman toi-
8640:     milcu.nnan käytettäväksi luento-
8641:     kurssien kannattamiseksi (rajaton
8642:     siirtomääräraha)                                                o   o       o                       o       o       o               o       o    50,000:-
8643:                                           "
8644:                                                     0   0   ••                          0       •                               0
8645: 
8646: 
8647: 
8648: 
8649: 23. Työväenopistojen avustamiselcsi                                                                                                                  30,000:-
8650:                                           "
8651:                                                                                                                                         0       0
8652: 
8653: 
8654: 
8655: 
8656: 24. Raittiustyön        lcannattamiseksi
8657:     määrär·ahan, siten jaettuna, että
8658:     Raittiuden Ystävät saavat 50,000
8659:     markkaa, Finlands Svenska Nryk-
8660:     terhetsförbund 15,000 markkaa ja
8661:       Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat.         5
8662: 
8663: Suomen Opiskelevan Nuorison
8664: Raittiusliitto 5,000 markkaa (ra-
8665: jaton Biirtomäärämha) ......... Smk.       70,000:-
8666:                          Yhteensä Smk. 11,084,000:-
8667: 
8668: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8669: 
8670: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
8671: Helsingissä, Keisarillinen Senaatin kirjapainossa, 1912.
8672: LUte.
8673: 
8674:                                   Kansakoulu- ja sivistysmäärärahat vuosina 1910-1912.
8675: 
8676:                                                                                               ~----~uosi 1910.       ___                             ~--~~~~i 1~1L_____                                                        Vuosi 1912.                                       1
8677: 
8678: 
8679:    Kansakoulu- .J·a sivistysmääräraha
8680:                           .           ·                                                        Eduskunta
8681:                                                                                                  ..
8682:                                                                                                          1
8683:                                                                                                          -      't tt
8684:                                                                                                          1 8 uor1 ,e u.
8685:                                                                                                                          Eduskunta
8686:                                                                                                                               .                                                        j'
8687:                                                                                                                                                                                             8 uon.t e ttn.             Eduskunta
8688:                                                                                                                                                                                                                          . .
8689:                                                                                                                                                                                                                                  1ra
8690:                                                                                                                                                                                                                                   Kanhas                 saäkäoutö~uö-
8691:                                                                                                                                                                                                                                                               n      n
8692: 
8693:                                                                                               m:tän~~~---i~--~~ m~:tän~~~--:Jiml-. _                                                                               &   m:tan~~~ m:.itt~~
8694:                                                                                                                                                                                                            111
8695: -------+-~[-1--                                                                                                                                                                                                              II       !                                          1
8696: 
8697: 
8698:                                                                                                                                                                                                    ~
8699:                                                                                                                                                                       1                                    1
8700: 
8701: 
8702: 
8703:   1. A pumaksl:l kaupunkien kansa-                                                                                     1                         _                                                         !                                    1                 1
8704:        koululaitokselle . . . . . . . . . . . . . .                                           1,200,0001~,                  1,174,3021nl 1,420,0001---                                       651,724 92 1,670,000: --1          1- 1
8705: 
8706: 
8707: 
8708:   2. Apum~ks~1 maalaiska_n.sakoulujen                                                                                  !                    '1
8709:                                                                                                                                                                   1                                               , 1           ! 1
8710:        varsu::aisen opetta.JISton palk-                                                                                !                                                                                                        1
8711:                                                                                               3,550,000 ~, 3,462,491195 3,700,000 1 -
8712:                                                                                                                1                    M                                 1                        ,                                   1
8713: 
8714:        kaamiseen ...... ." : . . .. . . . . . . . . .                                     1                                                                                                 3,6o7,700 06 4,000,000;--1 3,397,342 80
8715:   3. Apumaksu opettaJam 3a opetta-                                                                             1       1                    1                                                                                      'l
8716: 
8717: 
8718: 
8719:       jatarten palkkaamiseen mifls- ja                                                                 ' 1                                                            1
8720:                                                                                                                                                                       ,           1
8721:       Ilaiskäsitöiden opetusta varten                                                           160,0001--!                  132,226 84     1
8722:                                                                                                                                                       150,000'                     1         137,069 98                  150,000]-                      150,000 --,
8723:                                                                                                                                                                       1
8724:  4. Määräraha palkankorotuksiin maa-                                                                                    1               1                             'l          !                                                !                                             1
8725: 
8726: 
8727:      laiskausakoulujen varsinaiselle                                                                                    1                   1                                      1
8728:                                                                                                                                                                                                                                                                   1              1
8729:      opettajistolle ·.. . . . . . . . . . . . . . .                                             930,000 ----j                897,399)94               980,000 .!--~
8730:                                                                                                                                                               1                              973,000 22 1,080,000,_1--,_i 1,080,0001-
8731:  5. Määräraha maalaiskansakoulujen                                                                          ,                                                     1                                                                1            1
8732: 
8733:      varsinaisen opettajiston eläk-                                                                                1                                             1                                                                              1
8734:      keiksi........................                                                             181,0001-1                   127,576 i4               206,000!--~                            139,427 93                  234,oooi~:                     170,0001-
8735:  6. Apumaksu kauÅmnkien kansakou-                                                                         II                            1                         1                                                                '            i
8736:                                                                                                                                                         52,000, -~                                                        52,000 --1                     50,000f~~-
8737:                                                                                                                                                                                                                                    1
8738:      lujen opettajiston eläkkeiksi . .                                                           47,000-1                     44,912 50                                                        47,100          -
8739: 
8740: 
8741:  7.   Määrära~a.sairi!-idenkansa!'oulun-                                                                  , 1                           i
8742:                                                                                                                                                              1    1
8743:                                                                                                                                                                                                            1
8744: 
8745: 
8746:          opettaJa~n .Ja -opetta3atarten
8747:                                                                                                                                                                                                                                                 1                 '1'
8748: 
8749: 
8750: 
8751: 
8752:                                                                                                           ! 1                           i                       1 1                                        1                       ,            1                 .              1
8753:          avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . .                                            80,000   1
8754:                                                                                                            --,                80,000•~                  86,000-                                70,100:----                90,000.--                               1-
8755:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja                                                                         1'       1'                   !                         1               1                        1                       ,            !                 :_
8756:                                                                                                                                                                                                                                                                        1
8757:      käsityöhuo'?eistoj~n rakentami-                                                                   ·-                                                                     _                            !           .         :__ 1                            : _,'
8758:      seen maalaiskuntnn . . . . . . . . . .                                                   1,000,000,                                             1,000,000, -,                 1
8759:                                                                                                                                                                                                    -       .-          3,000,000,                                 ,    1
8760:                                                                                                           1                                                           !            :                       i                       !
8761:                                                                                                                                                                                                                                                 1
8762: 
8763:                                                                                                                                                                                                                                                 1                 1              1
8764:  9. Määräraha kansanopistojen ra-                                                                                                                                                  j
8765:                                                                                                                                                                                                            1
8766:                                                                                                                                                                                                                                    i 1                            1
8767: 
8768: 
8769: 
8770:                                                                                                                                                                                                            ~-
8771:                                                                                                           '1                                                     1
8772: 
8773:      kennusavuksi . . . . . . . . . . . . . . . .                                              1oo,ooo --                                             12o,ooo -f                                                        2oo,oooi-j                       -       1-
8774: Io. Määräraha kirjastoja varten maa-                                                                  1                                                          1                :                                                1            1                 ;
8775:      laiskausakoulujen sekä pikku-                                                                                                                               1
8776:                                                                                                                                                                                   1
8777:                                                                                                                                                                  1_1
8778:                                                                                                                    1                                                                                       1                                    '
8779: 
8780:      ja kie~toko~luJen opettajille ja                                                                     i                             :
8781:                                                                                                  30,000~-~
8782:                                                                                                                                                                                                                                             ___ '        _
8783: 
8784: 
8785: 
8786:      opettajattanlle . . . . . . . . . . . . . .                                                                              30,000-                  30,0001                                 25,000                     30,000
8787:                                                                                                                                                                                                                                    1
8788: 
8789:                                                                                                                                                                                   l                         -
8790:                                                                                                                                                                                                            1
8791: 
8792: 11. Määräraha maalaiskansakoulujen                                                                                 1                                             1                1                        1
8793: 
8794:      jatkokursseja varten                 0   0   0    0   0    0   0   0    0    0            110,000 --:                    66,250!75               no,ooo!--:                               59,918 26                110,000 ---
8795: 12. Määräraha stipendeiksi kuuntelua                                                                      1        i                    j                                         i                        •                                    !
8796:                                                                                                                                                                                                                                              -1
8797:                                                                                                                                                                  '1
8798: 
8799: 
8800: 
8801: 
8802:      ja opintomatkoja varten......                                                               27,000t-~                    26,150~-                 30,000,----~                                        1--            30,000                                  1-
8803: 13. Määräraha      havaintovälineiden                                                                     1                                                      1                1'                       1
8804: 
8805:      hankkimiseksi      maalaiskansa-                                                                     1        ,                                             1
8806: 
8807: 
8808: 
8809: 
8810:      kouluihin sekä havainto- ja                                                                          1        1                    1                        i
8811:      opetusväl_inei.d~n hankkimiseksi                                                            .    !                                                          ,1               1                ~                           ,
8812:      kansanopistoihm .............. ,                                                          160,0001-1                    160,000             -    135,000!---                              6o,OOO-
8813:                                                                                                                                                                                                     1                   135,000:-1                                :-~
8814:                                                                                                                                         1
8815: 
8816: 14. Määräraha yliopistollisten jatko-                                                 1                            1                    1                       1 [                                                                             1
8817:      kurssien toimeenpanemiseksi
8818:                                                                                                                                                                                                                                    tJ
8819:                                                                                       1                            :                    ,                                         1
8820: 
8821: 
8822:      ka;nsak<;mlunopettajille ja -opet-
8823:                                                                                       1
8824: 
8825:                                                                                                                    i                    j               ,       ,             _!                                   _
8826:      taJattarille.... . . . . . . . . . . . . . . . .                                            60,000.--                    60,000,~                 60,000                     .            30,000t                    80,000                                        -
8827:                                                                                                           1
8828: 15. Apumaksu koulutarpeiden ostoon                                                                        1        i'                   1
8829:                                                                                                                                                                 :                                          1
8830:                                                                                                                                                                                                                                    :'           1
8831: 
8832:      maalaiskansakoulujen oppilaille                                                           200,000t-l                    200,000j--               300,000!                                             !--          400,ooo:-i                                          --
8833: 16. Määräraha kansanopistojen avus-                                                                       1                             1               1        1                                         1                                    i
8834:      tamiseksi ja apurahoiksi näi-                                                                        1                             1                        ·                                         1                                    i
8835:      den opistojen varattomille op-                                                                                1                i                        :                                                                 ,                1                 1
8836: 
8837:      pilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       320,000'---                  :150,000!-               360,000 ---                            240,000       1
8838:                                                                                                                                                                                                                --       ö6o,ooo;--1                              1-
8839:                                                                                                                                         1                                                                  .                       1
8840: 
8841: 
8842: 
8843: 17. Määräraha kesävirkistyksen toi-                                                                                                                                                                                                1                1
8844: 
8845:      mittamiseksi varsinkm kesäsiir-                                                                                                                                              l                                                1
8846: 
8847:      toloissa varattomille, etupäässä                                                                                                                                             1
8848:                                                                                                                                                                                                                                    !            1
8849: 
8850:      sairaille ja heikoille kansakou-                                                                                                                                             :                                                1            1
8851: 
8852:      lulapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                          50,000~-                                              50,000, -1                                                         50,000 -i
8853:                                                                                                                                                                   1                1                                                            •
8854: 
8855: 
8856: 
8857: 18. Määräraha   kansanlastentarhan                                                                                                                                                                                                 1
8858: 
8859:                                                                                                                                                                                                                          100,000 --·i
8860:                                                                                                                                                                                    1
8861: 
8862: 
8863: 
8864:      kannattamiseksi .............. '                                                           100,000,-                                             100,000 --!                                  -                                                              !--
8865: 19. Määräraha maalaiskansakoulujen                                                                        '                                                                                                                        1            1
8866:      varattomien oppilasten ravinto-                                                                                                                                                                                               1
8867:      ja vaatetusavuksi . . . . . . . . . . . .                                                  100,000                                               150,000                                                            150,000 -                  1
8868: 
8869: 20. Määräraha maalaiskuntain yllä-                                                                                                                                                 1
8870: 
8871:      pitämien pientenlastenkoulujen                                                                                                                                                1                                               1                              1              j
8872:                                                                                                                                                       100,0001 -~
8873:                                                                                                                                                                       1
8874:                                                                                                                                                                       '
8875: 
8876: 
8877: 
8878: 
8879:      avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                                                                                                                       100,0001-                                      --
8880: 21. Määräraha maalaiskansakoulujen                                                                         1                                                                                                                                                        1            1
8881: 
8882: 
8883:      oppi~askirjastojen                 avustami-                                                         1 ,                                                         1            1                                                                              1
8884:                                                                                                                                                                                                                                                                                  1
8885: 
8886:      seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                       -         ~--~                                         -                     -·~                                         25,000 --                                     -
8887: 22. Määräraha luentokurssien kan-                                                                         1            '                                          1
8888:      nattamiseksi .......... .' . . . . . . .                                                    50,000 _-1                                             5o,ooo                -,                                          50,000[--                      -        1-
8889: 23. Määrä;aha ~yöväenopisto.Jen avus-                                                                  1               j                                      -1
8890:                                                                                                                                                         30,oou ~~
8891:                                                                                                                                                                       1
8892: 
8893:                                                                                                                                                                                        j                                           1_,                                      _
8894:                                                                                                                                                                           1
8895:      tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                           30,000 --             1
8896:                                                                                                                                -                                                                   --                     30,000                                   .1
8897: 
8898: 
8899: 
8900: 24. Määräraha raittiustyön kannatta-
8901:      miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8902:                                                                                                        ! •
8903:                                                                                                  70,0001-:
8904:                                                                                                                ,       1
8905:                                                                                                                               35,000,-
8906:                                                                                                                                         1
8907: 
8908: 
8909:                                                                                                                                             1
8910:                                                                                                                                                         70,000~-~
8911:                                                                                                                                                                       1
8912: 
8913: 
8914:                                                                                                                                                                           1
8915:                                                                                                                                                                                        1            1
8916:                                                                                                                                                                                                35,000t-
8917:                                                                                                                                                                                                            !
8918:                                                                                                                                                                                                                           70,000
8919:                                                                                                                                                                                                                                     '   1
8920: 
8921: 
8922: 
8923: 
8924:                                                                                                                                                                                                                                         :
8925:                                                                                                                                                                                                                                             -1      1
8926: 
8927: 
8928: 
8929:                                                                                                                                                                                                                                                     1
8930:                                                                                                                                                                                                                                                                     1
8931: 
8932: 
8933:                                                                                                                                                                                                                                                                     1
8934:                                                                                                                                                                                                                                                                         ---~-
8935: Määräraha matkastipendeiksi kaupun-                                                                       1 1                               1                         1 .                                  1                   i                                    1
8936: 
8937:      kien kansakoulutarkastajille..                                                                        1
8938:                                                                                                             -[                              ,_                        1-1                              -        -          1,500j-                                      ~--
8939: Määräraha kansankirjastojen edistä-                                                                            1       :                                                               1                                                1                               1
8940: 
8941:                                                                                                                                                                               -l                   -            -
8942:      miseksi •.• . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8943: Määräraha kotitalouskoulujen avus-
8944:                                                                                                                1 -~                                                       1
8945: 
8946: 
8947:                                                                                                                                                                           1            1
8948:                                                                                                                                                                                                                           75,ooo -
8949:                                                                                                                                                                                                                                 1
8950:                                                                                                                                                                                                                                                                         :
8951:                                                                                                                                                                                                                                                                             -
8952:                                                                                                                                                                                                                                                                                  1
8953: 
8954:      tamiseen ja _kotit!l'lousopettaja-                                                                                l                                              .   1
8955: 
8956:                                                                                                                                                                                                                                         •           1              1
8957:      tarten valmistamiseen                            00       oo       00       oo       1               1-                                            -                 ~~~                                            120,0001-                                          -
8958:                                                                                                                        1
8959: Määräraha maalais- ja kaupunkilais-1                                                                           1       ]                                      1                        1                                                ;           1                   1
8960:      kirjastojen avustamiseksi . . . .                                                           65,000--                                   ,-          60,000 --                                  -                       -            1-                   -      ,-
8961: 
8962:                                               Yhteensä                                    1   8,62o,oool-l &,746,3161931 9,349,oool-:l 6,137,041\3711~,39~,500\-1 4,847,342lso
8963:                           1912. -       N:o 3.
8964: 
8965: 
8966: 
8967: 
8968:                    Keisarillisen Majesteetin Armol-
8969:               linen esitys S~omen Eduskunnalle kulkulai-
8970:               tosrahastosta vuodeksi 1913.
8971: 
8972:    Kulkulaitosrahaston tila vuoden 1911 lopussa selviää
8973: alempana olevasta Suomen valtiokonttorin laskemasta bi-
8974: lanssista.
8975: 
8976: 
8977:                                                             1~
8978: 1
8979: 1
8980:                                                      $nf                $nf     ~
8981: 
8982:                                               1
8983:                                               1
8984:                  Vastaavata:
8985:                                               1
8986:                                                                  1
8987:     Valtiovaraston pano- ja ottotili Suo      1
8988:                                                         1
8989:        men Pankissa ..................        100,000 -
8990:     Rautatiehallituksen sama ..........     1,500,000 -
8991:     Saatavaa ulkomaisilta asiamiehiltä   .. 4,000,000 -
8992:                                                                    1
8993:     Kassa ..............................    1,000,000 -            1
8994: 
8995:     Obligatsioneja ...................... ___;200,000 -   8,800,000 -
8996: 
8997:                    Varastot:
8998:                                                                  !
8999:     Valtionrautateiden tarveainevarastot          12,000,000 -
9000:     Varastot rautatierakennuksilla ......           600,000 -        12,600,000 -
9001:                                                             1
9002:                  TulorästeJä:
9003: 
9004:     Paloviinaverorahat ..................          2,000,000 -
9005:     Sekalaisia tulorästejä ..............            500,000 -        2,500,000 -
9006:     Erinäisiä etumaksuja ..............            3,100,0001-
9007:     Erinäisiä velallisia ..................          100,000-         3,200,000 -
9008:                                    Summa      1 -           1-1 27,100,000 -
9009: 2                                 N:o 3
9010: 
9011: 
9012: 
9013: 
9014:                 Vastattavaa:
9015: 
9016:     Pääomaa ......................... .                        5,500,000-
9017:     Velkaa valtiorahastolle ........... .    3,500,000-
9018:     Velkaa laamanninkäräjäjyvärahastolle     3,854,000-        7,354,000-
9019: 
9020:                                                      1
9021:                  Menorästejä:
9022:     Palo viinaverorahoja ............... .    450,000 -
9023:     Sekalaisia menorästejä ............. .    250,000 -          700,000 -
9024:     Varattuja määrärahoja ............. .      -      -       12,000,000 -
9025:     Erinäisiä velkojia ................. .
9026:     Sotilaslaitoksessa palvelevien henki-
9027:                                                -
9028:                                                       -1 1,500,0001·
9029:                                                           1
9030:        löiden leskien- ja orpoinkassa ....  -   1-1  46,000-
9031:                                 ---------r------~+-----~+-1
9032:                                    Summa 1     -     1-1 27,100,0001-
9033: 
9034:     Edelläolevan bilanssin mukaan on kulkulaitosrahastossa
9035: vuoden 1912 alkaessa ollut 5,500,000 markan pääoma, eli
9036: siis 1,200,000 markkaa vähemmän kuin vuodeksi 1912 hy-
9037: väksytyssä rahasäännössä oli edellytetty. Tämä pääoma-
9038: säästön vähennys on aiheutunut siitä, että puheenalaisen
9039: rahaston osuus paloviinaverorahoista on ollut 1911 vuoden
9040: rahasääntöön merkittyä määrää melkoisesti vähempi. Kun
9041: valtionrautateiden kokonaistulo 1912 vuoden rahasääntöön
9042: on merkitty ainoastaan 49,100,000 markaksi, joka määrä on
9043: saavutettu jo vuonna 1911, lienee sellainen tähän erään koh-
9044: distuvien tulojen kohoaminen vuonna 1912 odotettavissa,
9045: että edellii!mainittu pääomasäästön vajaus tasoittuu, jonka
9046: tähden 1912 vuoden rahasääntöön merkitty ylijäämä,
9047: 5,816,700 markkaa, voidaankin muuttamatta siirtää sääs-
9048: tönä vuodeksi 1913.
9049:                              N:o 3                          3
9050: 
9051: 
9052: 
9053:              Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1913.
9054: 
9055:       I. Valtionrautateiden kokonaistulo. Tämä tulo on nous-
9056: sut, tasaluvuin, vuonna 1907 39,595,000 markkaan, vuonna
9057: 1908 40,837,000 markkaan, vuonna 1909 41,880,000 mark-
9058: kaan, vuonna 1910 44,225,000 markkaan ja vuonna 1911
9059: 49,900,000 markkaan. Lisäys on keskimäärin 2,500,000
9060: markkaa, jonka tiilhden syystä voidaan otaksua että 1912
9061: vuoden kokonaistulo, joka kulkulaitosrruhaston sanotun
9062: vuoden rahasäännössä on merkitty ainoastaan 49,100,000
9063: markaksi, tulee nousemaan noin 52,400,000 markkaan, sekä
9064: HH3 vuoden tulo siis voidaan arvioida 54,900,000 markaksi.
9065:       II. Kulkulaitosrahaston os1.tus anniskelu- ja vähittäis-
9066: myyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä paloviinaverorahoista
9067: on laskettu mainitusta n~ttovoitosta 1,200,000 markaksi
9068: sekä paloviinaverorahoista 9,250,000 markaksi, eli yhteensä
9069: 1V,450,000 markaksi syistä, jotka esiintuodaan Suomen
9070: Eduskunnalle annettavassa Armollisessa esityksessä siitä
9071: verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava,
9072: sekä sanotun veron käyttämisestä.
9073:       III. Korot. Sijoitetuista varoista puheenalaisena vuon-
9074: na rahastolle tulevat korot on merkitty arviolta 400,000
9075: markaksi.
9076:       IV. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot on rahasääntöön
9077: merkitty arviolta 10,100 rnarkalcsi.
9078:       Kulkulaitosrahaston kaikki tulot vuonna 1913 nousisi-
9079: vat siis ylempänä olevien laskelmien mukaan 65,760,100
9080: markkaan. Jos tähän lisäksi pannaan 1912 vuoden lop-
9081: puun kertyväksi laskettu säästö 5,816,700 markkaa, niin
9082: tulisivat kaikki rahaston 1JaJ•at vuodelta 1913 nousemaan
9083: 7'1 ,576,800 ·markkaan.
9084: 4                           N:o 3
9085: 
9086: 
9087: 
9088:             Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1913.
9089: 
9090:     I. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Vuodell
9091: 1912 rahasäännössä on tämä menoerä laskettu 38,300,000
9092: markaksi. Rautatiehallituksen tekemän likimääräisen las-
9093: kelman mukaan tekisivät vuodeksi 1913 tarvittavat lisä-
9094: määrärahat :
9095:     a) keskushallinnolle ynnä toimisto-osastolle: asetuksen-
9096: mukaiset palkan- ja palkkionkorotukset 15,"100 markkaa,
9097: lisäys määrärahoihin eri konttorien laskuapulaisten palk-
9098: kaamiseksi 7,880 mar~kkaa, palkkaus yhdelle toiselle nota-
9099: riolle, joka samalla on asiamiehen apulainen, 5,200 mark-
9100: kaa, palkkaus kahdelle kontrolli'kollittorin konttoriapulai-
9101: selle 3,744 markkaa, palkkaus yhdelle Pietarin piirihalli-
9102: tuksen konttoriapulaiselle 2,184 markkaa, lisäys painatus-
9103: kustannusten määrärahaan 8,000 markkaa, tarverahoihin
9104: 5,000 markkaa sekä virkasijaispalkkioihin ja sekalaisiin
9105: menoihin 5,592 markkaa. Koko lisäys tätä osastoa varten
9106: tekee siis 53,000 markkaa ;
9107:     b) liikenneosastolle: asetuksenmukaiset palkan- ja palk-
9108: kiollikorotuik:set sekä siirrot korkeampaan palkkausluokkaan
9109: 196,200 markkaa, henkilökunnan lisääminen Pietarin-
9110: Valkeasaaren rataosalla 15,900 markkaa sekä liikenteen
9111: avaamisen tähden Seinäjoen-Ristiinankaupungin-Kas-
9112: kisten radalla 145,300 markkaa, tarveaineiden- ja kaluston-
9113: kulutukseen mainitulla uudella radalla 26,500 mark!kaa ja
9114: vanhemmilla radoilla 50,000 markkaa, sähkölennätinlai-
9115: tosta ja telefooneja varten tuolla uudella radalla 2,500
9116: markkaa, lisäys määrärahoihin ylimääräisten työmiesten
9117: palkkaamiseksi liikenneosastoon 20,000 markkaa, puh-
9118: taanapitoon sekä sekalaisiin menoihin sanotulla uudella ra-
9119:                            N:o 3                          5
9120: 
9121: dalla 4,000 markkaa ja mnhemmilla radoilla 23,000 mark-
9122: kaa, eli yhteensä 483,400 markkaa :
9123:     c) rataosastolle: asetuksenmukaiset palkan- ja palkkion-
9124: korotukset sekä siirrot korkeampaan palkkausluokkaan
9125: 35,100 markkaa, henkilökunnan lisääminen Seinäjoen-
9126: Ristiinankaupungin-Kaskisten rautatielle 58,900 mark-
9127: kaa, maa- ja taidetöitä varten 21,600 markkaa, raidetta
9128: varten 292,900 markkaa, huonerakennuksia varten 39,300
9129: markkaa, sähkölennätin- ja puhelinjohtoja varten 2,000
9130: markkaa, kaluston kunnossapitoon 1,500 markkaa, lumen-
9131: luontiin 6,000 markkaa, sekalaisia tarpeita ja kaluston täy-
9132: dentämistä varten 1,900 markkaa, eli kaikkiaan 459,200
9133: markkaa; sekä
9134:     d) koneosastolle: asetuksenmukaiset palkan- ja palk-
9135: kionlmrotukset 59,900 markkaa, lisäys virantoimitusmhoi-
9136: hin 50,000 markkaa, henkilökunnan lisääminen Seinäjoen
9137: -Ristiinankaupungin-Kaskisten radalla 43,000 mark-
9138: kaa, poltto- ja muihin käyttöaineisiin 480,000 markkaa, ve-
9139: turien, tenderien ja vaunujen kunnossapito 237,900 mark-
9140: kaa, virkasijaispalkkioihin 5,600 markkaa sekä puhtaana-
9141: pitoon, tarveaineiden kulutukseen ja sekalaisiin menoihin
9142: 11,000 markkaa, eli yhteensä 887,400 markkaa.
9143:     Kaikkia osastoja varten yhteensä tulisi vakinaisten me-
9144: nojen lisäys siis nousemaan 1,883,000 markkaan, jonka täh-
9145: den vakinainen menosääntö voidaan arvioida 40,183,000
9146: markaksi.
9147:     II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Määrärahat eläk-
9148:  keisiin ja vahingonkorvaukseksi ruumiinvammasta liene-
9149:  vät korotettavat 37,000 markalla, ja jotta virasta eroava
9150:  palkkiohenkilökunta, verstaantyömiehetkin siihen luettuna,
9151:  vääsisi hankkeissa olevaa eläkettä nauttimaan, lienee ar-
9152:  violta 80,000 markkaa myönnettävä lisää. Tämä menoerä
9153: on sns rahasääntöehdotukseen merkitty 817,000 mar-
9154: kaksi.
9155:     III. [{ orot ja lainojen vähennysmaksut. Menot puheen-
9156: alaisiin tarkoituksiin vaativat, Suomen Valtiokonttorista
9157: saadun ilmoituksen mukaan, seuraavat määrärahat vuo-
9158: deksi 1913: korkoa ja kuoletusta 1889 vuoden lainasta
9159: 1,624,000 mrurkkaa, 1895 vuoden lainasta 735,500 markkaa,
9160: 1898 vuoden lainasta 1,982,100 markkaa, 1901 vuoden lai-
9161: nast·a 1,021,500 markkaa, 1903 vuoden lainasta 408,600
9162: ma•rkkaa ja 1909 vuoden lainasta 2,226,600 markkaa "!ekä
9163: valtiolainoista suoritettaviin toimituspaliklkioihin ja kustan-
9164: nuksiin 40,700 markkaa, eli yhteensä 8,039,000 markkaa.
9165: Täihän tuleva•t lisäksi korot laamannin'käräjäjyväraha.stonc
9166: 151,.,160 markkaa ja valtiorahastolle 105,000 marklcaa.
9167:     IV. Oikaisuprosentti. Tämä menoerä on rahasääntö-
9168: ehdotukseen merkitty 500 markal(,si.
9169:     V. A. Uudisrakennustyöt valmiilla radoilla. Liitteessä,
9170: joka seuraa tämän esityksen mukana, tehdään tarkemmin
9171: selkoa niistä eri1tyisistä uudisrnkennustöistä, jotka Rauta-
9172: tiehallituksen ehdotuksen mukaan olisivat valmiilla radoilla
9173: suoritettavat vuonna 1913. Suurin osa tätä varten eh-
9174: dotetuista määrärahoista, nimittäin 3,010,500 markkaa, tu-
9175: lee käytettäväksi töiden jatkamiseen Pietarin ratapihalla
9176: ja Helsingin uudella asematalolla, noudattamalla työn-
9177: jaotukseen ja määrärahain suuruuteen nähden sitä suun-
9178: nitelmaa, joka sisältyi Armolliseen esitykseen kulkulaitos-
9179: rahastosta vuodeksi 1910. Loput määrärahoista, yhteensä
9180: 2,871,900 markkaa, jakaantuvat erinäisille tarpeellisiksi
9181: katsotuille töille, joista seuraavat ovat tärkeimmät: kiskojen
9182: vaihtaminen Pietarin-Viipurin rataosalla raskaampiin ja
9183: lujempiin, Helsingin asemapihan muutostyöt, uuden ase-
9184: matalon rakentaminen Udelnajan asemalle ja uuden pysä-
9185:                             N:o 3                          7
9186: 
9187: kin rakentaminen Arsenikadun varrelle Turkuun, toi~n
9188: raiteen rakentaminen Fredriksbergin ja Esbon asemain vä-
9189: liselle rataosalle sekä Lahdenpohjan satamaan vievän haa-
9190: raradan täydennystyöt. Täihän tulevat lisäksi erinäiset
9191: työt liikenteen turvaamiseksi ja tapaturmain ehkäisemi-
9192: seksi, nimittäin: sivuraiteiden pitentäminen Lappilan, Jär-
9193: velän, Kausalan, Pitkänlahden ja Hämeenlinnan asemilla,
9194: tienalikäytävän rakentaminen raiteiden alitse Sockenbac-
9195: lmn asemalla, erinäisille rataosille sähkölinjasuljetus, joka
9196: on asetettava yhteyteen Viipurin aseman keskusasetinlai-
9197: toksen kanssa, sekä uusien siltajänteiden laittaminen Vilp-
9198: pulan joen poikki rakennettuun rautatiesiltaan. Sitäpaitsi
9199: on tähän otettu määrärahat maan pakkoluovuttamisb var-
9200: ten Helsingin ja Fredriksbergin asemain välillä ja erään
9201: maa-alueen lunastamista varten Schuvalovon aseman luota.
9202:    Rahasääntöehdotukseen vuodeksi 1913 on, mainitun eh-
9203: dotuksen mukaisesti, uudisrakennuksia varten va~miilla
9204: radoilla otettu arviolta 5,882,400 rnarklcaa.
9205:     V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Rautatiehalli-
9206: tuksen tätä lisäämistä koskevassa ehdotuksessa mainitaan
9207: tarvittavaksi 10 veturia a 65,000 markkaa vaihetuspalve-
9208: lusta varten suuremmilla asemilla, 4 yhdistettyä boggie-
9209: mallista I ja II luokan päivämatkustajavaunua a 34,000
9210: markkaa, 10 pakaasivaunua a 6,200 markkaa, 300 umpi-
9211: naista tavaravaunua a 3,600 markkaa ja 100 trukilla va-
9212: rustettua avonaista tavaravaunua a 7,000 markkaa sekä
9213: yksi 50,000 markan moottorivaunu, jota paitsi 100,000 mar-
9214: kan määräraha on merkitty uusien vaunujen hankkimista
9215:  varten hyljättyjen sijaan.
9216:     Mitä tässä edellä ehdotettuun liikkuvan kaluston lisää-
9217: miseen tulee, niin jälempänä kerrotut seikat ansainnevat
9218: huomioon ottamista.
9219: 8                          N:o 3
9220: 
9221:     Viimeisinä vuosina on suurta määrää tavaravetureita
9222: käytetty vaihetuspalvelukseen, joka seikka johtuu siitä,
9223: ettei mitään varsinaisia päivystäjävetureita ole tullut lisää
9224: sitten vuoden 1890, vaikka liikenne siitä alkaen on mainit-
9225: tavassa määrin lisääntynyt. Sen vuoksi on välttämätöntä,
9226: jotta osa sanottuja tavaravetureita vapautuisi vaihetus-
9227: palveluksesta ja näitä voitaisiin käyttää linjapalvelukseen,
9228: hankkia uusia päivystäjävetureita, sitäkin suuremmalla
9229: syyllä kun tavaraveturit yleensä ovat sopimattomia sekä
9230: taloudellisesti epäedullisia järjestelypalvelukseen ratapi-
9231: hoilla. Ehdotettu vaunuston lisäys on välttämätön yhäti
9232: kasvavan liikenteen takia, ehdotetut matkustajavaunut
9233: erittäinkin uusia Pietarin. ja Turun välillä kulkevia pika-
9234: junia varten. Koska suotavaa olisi, että erinäisille haara-
9235: radoille, esim. Kouvolan-Kotkan ja Tampereen-Porin,
9236: saataisiin jokapäiväinen paikallisliikenne, mutta tavallisten
9237: junieu käyttäminen tähän tarkotukseen on taloudellisesti
9238: epäedullista, on Rautatiehallitus ehdottanut n. k. moottori-
9239: vaunun hankittavaksi koetteeksi välittämään tuollaista
9240: tois111rvoista liikennettä jommallakummalla yllämainituista
9241: haararadoista. 100,000 markan arviomääräraha on mer-
9242: kitty uusien vaunujen hankkimista varten sellaisten sijaan,
9243: jotka hankitulla asianmukaisella luvalla on kuluneina ja
9244: liikenteelle jo kelpaamattomiksi käyneinä poistettu kalusto-
9245: luetteloista. Niinpä on esim. vuonna 1911 hylätty 17 mat-
9246: kustajavaunua ja 37 tavaravaunua, joiden kirjoihin pantu
9247: arvo on 276,012 markkaa 21 penniä. Edeltä päin ei voida
9248: ilmoittaa minkä muotoisten vaunujen rakentamiseen yllä-
9249: mainittu arviomääräraha tulee käytettäväksi vuonna 1913.
9250: Koska valtion rautateille on edullisinta rakentaa juuri
9251: sellaisia vaunuja, kuin liikenteen ylläpitämiseksi havaitaan
9252:                               N:o 3                              9
9253: 
9254: kulloinkin parhaiten tarvittavan, lienee tämän asian mää-
9255: rääminen sopivimmin jätettävä rautatienhallinnolle.
9256:     Edellä esit~tyn nojalla on liHdmvfl!n kaluston lisää-
9257: miseksi rahasääntöehdotukseen merkitty arviolta 13,778,000
9258: markan määräraha.
9259:     VI. Lisäys H elsingir~r-Karjan rautatierakennuksen
9260: loppuunsaattamista varten. Sittenkuin useat Espoon pitä-
9261: jän tilanhaltijat, joilta oli pakkoluovutettu maata Helsin-
9262: gin-Karjan rautatierakennusta varten, olivat Suomen val-
9263: tiovarastaa vastaan asianomaisessa tuomioistuimessa pan-
9264: neet vireille oikeusjuttuja, vaatien suurempaa pakkoluovn-
9265: tuskorvausta, kuin mitä pakkoluovutuslautakunnan arvioi-
9266: misen perusteella, jonka arvioimisen kuvernööri antamal-
9267: Iaan päätöksellä oli asianmukaisessa järjestyksessä vahvis-
9268: tanut, oli heille määrätty, on nämä oikeusjutut Keisarillisen
9269: Turun Hovioikeuden 20 p :nä heinäkuuta 1908 antamilla,
9270: lain voiman saaneilla tuomioilla ratkaistu siten, .että mai-
9271: nitu~l~e 'tilalllha1tijoille sen pakkoluovutuskorvau1;:sen lisäksi,
9272: minkä he kuvernöörin yllämainitun päätöksen perusteella
9273: olivat perineet, oli määrätty uusia korvauksia, jotka tuo-
9274: mittuine korkoineen, laskettuina 31 päivään joulukuuta
9275: 1908, nousevat yhteensä 74,996 ma;:ril{ika'an 42 penniin. Ku!l
9276: Helsingin-Karjan radan rakennusmäärärahasta oli jälellä
9277: ainoastaan 26,289 markkaa 38 penniä, myönsi Keisarillinen
9278: Senaatti Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen esityksestä
9279: yleisistä valtiovaroista 50,000 markan lisämäärärahan etu-
9280: maksuksi, joka aikanaan oli asianmukaisessa järjestyksessä
9281:  kulkulaitosrahastosta korvattava. Sen vuoksi on 1913 vuo-
9282: den rahasääntöehdotukseen merkitty sanottu määrä 50,000
9283: markkaa.
9284:     VII. Määrärahat rautatierakennuksiin. Savonlinnan-
9285: Pieksämäen ratarakennus. Armollisen määräyksen mukaan
9286: 10                          N:o 3
9287: 
9288:  30 p:ltä joulukuuta 1910 on tämä Pieksämäen asemalta Savonlin-
9289: 12 p:ltä tammikuuta 1911
9290: nan kaupunkiin kulkeva linja haararatoineen Varka,uteen
9291: nyttemmin lopullisesti tutkittu sekä Tie-ja vesirakennuksen
9292: ylihallitus tehnyt siihen tutkimuksen perustuvan ehdotuk-
9293: sen. Tämän ehdotuksen mukaan on pääradan pituus 105,08
9294: kilometriä ja haararadan 16,32 kilometriä, eli yhteensä
9295: 121, 40 kilometriä. Kustannusehdotuksessa on seuraavat
9296: erät: yleiset kustannukset 893,688 markkaa, pakkoluovutus
9297: 922,383 markkaa 60 penniä, maantasoitus 3,645,908 mark-
9298: kaa, rummut ja sillat 1,741,326 markkaa 50 penniä, päällys-
9299: mkennus 3,736,350 markkaa, aidat ja tiet 295,503 markkaa,
9300: huonerakennukset 1,055,150 markkaa, sähkölennätin 58,990
9301: markkaa, radan tarpeet 155,284 markkaa, liikkuva kalusto
9302: 1,821,000 markkaa, sairaanhoito 84,980 markkaa ja varasto
9303: 289,436 markkaa 90 penniä, eli kaikkiaan 14,700,000 mark-
9304: kaa. Tähän tulee vielä laskettu kustannus Pieksämäen
9305: haarautumisaseman tarpeellisesta laajennuksesta 1,000,000
9306: markkaa. Koko laskettu kustannus nousee siis 15,700,000
9307: markkaan, josta kulkulaitosrahaston 1912 vuoden raha-
9308: säännössä on osotettu 5,000,000 markaa.
9309:     Puheenalaisten ratarakennusten työohjelman mukaan
9310: lienee tämän 1912 vuoden päättyessä Pieksämäen-Huuto-
9311: kosken-Warkauden rataosa saatu valmiiksi tasoitetuksi,
9312: siellä olevat rummut ja sillat muuratuiksi sekä huoneraken-
9313: nukset jollro salvetuiksi tai pohjatui!ksi, jota paitsi sa:mat
9314: työt myös on suoritettu Huutokosken-Savonlinnan rata-
9315: osalla, vaikka hiukan vähemmän laajalti.
9316:     Kevättalvella 1913 olisi sitten ensinmainitulle noin 46
9317: kilometrin pituiselle rataosalle vedettävä tarpeellinen alus-
9318: täyte sekä siellä olevat sillat asetettavat paikoilleen ja nii-
9319: tattavat, niin etJtä raide seuraavana kesänä voida,an naulata.
9320: Veturien avulla olisi sittemmin vieläkin tarvittava sora
9321:                              N:o 3                           11
9322: 
9323: kuljetettava ja raide varustettava alussoralla ja :tarkistet-
9324: tava, jotta tulisi täyteen liikekull'toon saatetuksi. Sitten-
9325: kuin asuinihuoneukset ja muut liilkenteelle tarpeelliset ra-
9326: kennukset on saatu salvetuiksi ja sisustetuiksi, voidaan vä-
9327: liaikainen liikenne Pie:ksämäen ja Warkauden asemien vä-
9328: lillä järjestää syksyllä 1913. Huutokos'lmn-Savonlinnan
9329: rataosalla, joka on noin 74 kilometriä pitkä, suoritetaan
9330: vuonna 1913 vielä jälellä olev·at maantasoitus- ja sillanra-
9331: kennustyöt sekä osa huonerakennuksia, niin että tämäkin
9332: rataosa seuraavana vuonna 1914 voidaan varustaa Taiteilla
9333: ja siis koko mta syksyllä viimemainittuna vuonna valmiina
9334: Yoidaan avata yleiselle liikenteelle.
9335:     Ratarrukennwkseen vuonna 1913 tarvittava määräraha,
9336: 7,500,000 markikaa, jakaantuu seuraaviin suurempiin meno-
9337: eriin, jotka ovat: maan pakkoluovutus 870,000 mark-
9338: kaa, maantasoitustyöt 1,700,000 markkaa, rummut ja sillat
9339: 600,000 markkaa, kiskojen ja ratapölk'kyjen osto sekä rai-
9340: teiden naulaaminen 2,400,000 markkaa, huonerakennukset
9341: 300,000 maTikkaa sekä hallinto, sairaanhoito, tiet, ka•lut y. m.
9342: 530,000 markkaa, jota paitsi Rautatiehallitukselle on jätet-
9343: tävä 900,000 markkaa liikkuvan Imlusoon hankkimiseksi
9344: sekä 200,000 markkaa laajennus- ja lisärakennustöitä var-
9345: ten Pieksämäen asemalla.
9346:     Tämän mukaisesti .on 1913 vuoden rahasääntöehdotuk-
9347: seen puheenal•aista ratarakennusta v·arten merkitty 7,500,000
9348: markkaa.
9349:     Pieksämäen-Jyväskylän rata. Alamaisessa anomuk-
9350: sessa 15 p :ltä marraskuuta 1909 on Suomen 1909 vuoden
9351: toisille varsinaisille valt.iopäiville kokoontunurt Eduskunta
9352: pyytänyt, että hallitus toimituttJaisi uuden tarkemman ta-
9353: loudellisen tutkimwksen Savon radan yhdistämistä varten
9354: Jyväskylän rataan ehdotetuista Pieksämäen-Jyväskylän
9355:   12                        N:o 3
9356: 
9357: ja Suonenjoen-Suolahden ratasuunnista ja eWi tutkimuk-
9358: sen päätyttyä .Armollinen esitys hyödyl1isemmäksi huoma-
9359: tun radan rakentamisesta annettaisiin Eduskunnalle niin
9360: hyvissä ajoin, että tärnän radan rakentamiseen voitaisiin
9361: ryhtyä Savonlinnan-Pieksämäen radan rakennustöiden
9362: yhteydessä. Sen johdosta on Keisarillinen Senaatti 23
9363: p :nä syyskuuta 1911 antanut erään komitean toimeksi
9364: Eduskunnan pyytämän tutkimuksen toimittamisen; ja tä-
9365: mä komitea on siHemrnin syksyn kuluessa vuonna 1911
9366: suori,tJtanut tehtävänsä.
9367:     Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti, suostuen Eduskun-
9368: nan esitykseen, oli määrännyt, että normaaliraiteinen rau-
9369: tatie on rrukennettava Pieksämäen ·asemal>ta Savon radalta
9370: Savonlinnan kaupunkiin, on siten kysymys viimemainitun
9371: radan yhdistämisestä Karjalan rataan saanut ratkaisunsa.
9372: Mainitun yhdysradan tarkotus saavut·etaan kuitenkin ai-
9373: noastaan osaksi, jollei rataa jatketa Jyväskylän radalle asti,
9374: jonka kautt·a Savon mta siis myös yhdistettäisiin maamme
9375: läntiseen emärataan. Kysymys tuollaisesta yhdysradasta
9376: on jo kauvan ollut päiväjärjestyksessä, ja on sellaisen ra-
9377: dan 8opivin suuntakin aikaisemmin tutkittu, teknillises6
9378: Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen toimesta sekä talou-
9379: dellisesti, ensin 1897-1899 vuosien rautatiekomitean kautta
9380: ja sitten sen komitean kautta, jonka, .Armollisen määräyksen
9381: mukaisesti, Keisarillinen Senaatti 17 p :nä tammikuuta
9382: 1907 asetti toimittamaan tutkimusta ja antamaan lausuntoa
9383: Savonlinnasta Jyväskylään käyvän radan taloudeHisessa
9384: suhteessa sopivimmasta suunnasta. Tämä jä}kimmäinen
9385: komitea, joka suoritti tehtävänsä vuosina 1907-1908, kiin-
9386: nitti huomiota kolmeen Savon radan yhdistämiseksi Jy-
9387: väskylän-Suola;hden rataan ehdotettuun suuntaan, nimit-
9388: täin Mikkelin-Jyväskylän, Pieksämäen-Jyväskylän ja
9389:                            N:o 3                         13
9390: 
9391: Suonenjoen-Suolahden ratoihin. Tärkeänä edellytyksenä
9392: ehdotukselle radan rakentamisesta Mikkelistä Jyväskylään
9393: oli kuitenkin Elisenvaaran-Savonlinnan radan jatkami-
9394: nen Mikkeliin. Mutta koska, kuten mainittu, rata nyttem-
9395: min on päätetty rakennettavaksi Savonlinnasta Pieksä-
9396: mäelle, raukeaa siten, ainakin toistaiseksi, ehdotus rad~n
9397: rakentamisesta Mikkelistä Jyväskylään ja kysymys Savon
9398: radan yhdistämisestä Jyväskylän-Suolahden rataan koh-
9399: distuu siihen, kumpi näistä radoist·a, Pieksämäen-.Tyviis-
9400: kylän vaiko Suonenjoen-Suolahden, on asetettava etusi-
9401: jaan ja määrättävä rakennettavaksi.
9402:     Tehrtyjen ehdotusten mukaan kulkisivat Pieksämäen-
9403: Jyväskylän ja Suonendoen-Suolahden radat niin, että ra-
9404: tain päät käyvät yhtymäkohtaan verraten suorassa suun-
9405: nassa, kuitenkin siten, että radat tekevät pienen kaarroksen
9406: pohjoiseen, niin et·tä Pieksämäen-Jyväskylän rata lähe-
9407: nee Hankasalmen kirkonkylää ja Suonenjoen-Suolahden
9408: rata käy Konneveden poikki Kivisalmen kohdalla. Siten
9409: 1mlkevina tulisivat radat olemaan, Pieksämäen-Jyväsky-
9410: län rata 95 kilometrin pituinen ja Suonenjoen-Suolahden
9411: rata 81 kilometrin pituinen, kun taas edellisen radan kus-
9412: tanml'kset on laskettu 11,900,000 markruksi ja jälkimmäisen,
9413: siihen lu~ttuna 7 kilometrin pituinen haararata Kuhjoon,
9414: 10,500,000 markaksi, ja tulisivat näitä ratoja etusijassa
9415: käyttämään, Pieksämäen-Jyväskylän rataa PieksämäJki,
9416: Kangasniemen pohjoi,sosa, Hankasalmi, Toivakka, Laukaa
9417: ja Jyväskylä sekä Suonenjoki-Suolahden rataa taas Suo-
9418: nenjoen, Rautalammin, Sumiaisten, Äänekosken ja Lau-
9419: kaan kunna:t. Pääasiallisesti varsinainen paikallisliikenne
9420: kuitenkin l'iippuisi Pieksämäen-Jyväskylän rataan näh-
9421: den Hankasalmen ja Toivakan kuntien sekä Suonenjoen-
9422: Suola;hden ra,taan nähden taas Rautalammin kunnan talon-
9423:   14                       N:o 3
9424: 
9425: dellisista oloista. Näitä oloja ja eri ratasuuntien taloudel-
9426: lisia edellytyksiä arvostellessaan havaitsi 1907-1908 vuo-
9427: sien rautatiekomitea väentiheyteen nähden Pieksämäen-
9428: Jyväskylän radan olevan asetettava Suonenjoen-Suolah-
9429: den radan edelle. Sitä vastoin ei voitu maanviljelykseen ja
9430: karjanhoitoon nähden antaa ehdotonta etusijaa kumpai-
9431: sellekaan ratasuunnalle. Samoin ei metsätavaroihinkaan
9432: katsoen voitu pitää toista rataa toista parempana. Ehdo-
9433: tettujen ratojen alueella olevat kosket taas olivat enimmäJk-
9434: seen niin vähäpätöisiä, että niiden varsille mahdollisesti
9435: perustettavista teht.aista ei ollut odot.ettavana sanottavaa
9436: liikennettä. Sahoja ja Jyväskylän-Suolahden radan var-
9437: rella olevia tehtaita lukuunottamatta ei puheenalaiseen
9438: paikkakuntaan ollut syntynyt minkäänlaista teollisuutta.
9439: Ja mitä ·lopttksi kauppaliikkeeseen tuli, niin johtopäätösten
9440: tekeminen puheenalaisten kuntain kehitykseen nähden kävi
9441: erittäin vaikeaksi. Näiden sel!kkain johdosta katsoi 1907-
9442: 1908 vuosien rautatiekomitea että Pieksämäen-Jyväsky-
9443: län radalla kenties on edellytettävissä jonkun verran suu-
9444: rempaa paikallisliikennettä, mut•ta toiselta puolen olisi
9445: huomatta,va, että Suonenjoen-Suolahden ratasuunta on
9446: lyhempi sekä koskettaisi useita verraten isoja järviä, joten
9447: sillä epäilemättä tulisi olemaan suurempi liikennealue.
9448: Yleisen lirkenteen vaatimuksia silmällä pitäen katsoi ko-
9449: mitean enemmistö kuitenkin Pieksämäen-Jyväskylän ra-
9450: dan olevan asetettava etusijaan ja puolsi sentähden ;tämän
9451: radan rakentamista, jota vastoin vähemmistö asetti Suo-
9452: nenjoen-Suolahden ratasuunnan etusijaan.
9453:     Saadakseen selville, missä määrin olot mahdollisesti
9454: ovat muttttuneet 1907-1908 vuosien rautatiekomitean tut-
9455: kimuksen toimittamisesta lähtien, on 1911 vuoden komitea
9456: jälleen koonnut ja järjestellyt tilastotietoja niiden asian-
9457:                            N:o 3                          15
9458: 
9459: haarain arvostelemiseksi, joihin edellinen komitea perusti
9460: lausuntonsa. Hankitusta selvityksestä on komitea kuiten-
9461: kin nähnyt, että tutkit:tujen kuntain taloudellisessa tilassa
9462: ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia siitä lähtien kun
9463: 1907-1908 vuosien komitea suoritti työnsä. Ei!kä myös-
9464: kään ole todettu seikkoja, jotka olisivat jäävänneet 1907-
9465: 1908 vuosien komitean antaman kuvauksen näiden kuntain
9466: taloudellisesta tilasta. Paikallisiin edellytyksiin katsoen
9467: olisi siis 1911 vuoden komiteankin mielestä etusija annet-
9468: tava Pieksämäen-Jyväskylän linjalle. Niinikään tulisi tä-
9469: män radan merkitys itäisiltä läntisille emäradoille mene-
9470: välle kauttakulkuliilkenteelle olemaan suurempi kuin Suo-
9471: nenjoelta Suolahdelle käyvän radan, jota paitsi ensinmaini-
9472: tulle radalle myöskin liikenteen järjestämisen kannalta
9473: olisi annettawa etusija. Ja op. komitea siis yksimielisesti
9474: lausunut sen mielipiteen, että Savon rataa Jyväskylän ra-
9475: taan yhdistettäessä Pieksämäen-Jyväskylän ratasuunta
9476: sekä taloudelliselta että liikenteen jävjestämisen kannalta
9477: on asetettava Suonenjoen-Suolahden radan edelle.
9478:     Molempain ehdotettujen linjain keskinäisiä etuja arvos-
9479: teltaessa on, kuten yllämainitut komiteatlrin ovat tehneet,
9480: kiinnitettävä huomiota sekä paikalliseen liikenteeseen että
9481: siihenkin, mitä vaatimuksia rakennettavalle radalle itäisten
9482: ja läntisten emäratojen välisen yhdysradan renkaana on
9483: asetettav:a. Siitä selvityksestä, jonka mainitut komiteat
9484: ovat asiasta esiintuoneet, käy selville että Pieksämäen-Jy-
9485: väskylän rata tulee saamaan suuremman paikallisen merki-
9486: tyksen kuin Suonenjoen-Suolahden rata, varsinikin kun
9487: edellisen radan toiseksi päätekohdaksi tulisi Jyväskylä,
9488: paikkakunnan ainoa kaupunki. Tässä on sitä paitsi huo-
9489: mattava, että laittamalla kanavareitti Rankaveden ja Kon-
9490: neveden välille, jota tarkotusta varten Keisarillinen Se-
9491: 16                           N:o 3
9492: 
9493:  naatti jo on käskenyt Tie- ja vesirakennusten ylihallitusta
9494: toimittamaan tutkimuksen ja laatimaan ehdotuksen, koko
9495: laaja Konneveden alue voidaan yhdistää Pieksämäen--Jy-
9496: väskylän radan vaikutuspiiriin; ja koituu tuolle alueelle
9497: siten myös se etu, että rautatieyhteys maamme eteläosien
9498: kanssa tulee lyhemmäksi. Mutta vaikka radan tehtävää
9499: paikallisliikenteen välittäjänä ei ole vähäksi arvattava, on
9500: kuitenkin etupäässä huomiot,a kiinnitettävä sen merkityk-
9501: seen yhdysratana. Tässäkin suhteessa on Pieksämäen-Jy-
9502: väskylän linja ehdottomasti asetetta~va Suonenjoen-Suo-
9503: lahden linjan edelle. Emäratoja yhdistävän rautatien jat-
9504: kaminen mutkassa Suonenjoelta Suolahden kautta Jyväs-
9505: kylään, sittenkuin Elisenvaaran-Savonlinnan rata on pää-
9506: tetty jatkettavaksi Pieksämäelle asti, olisi nimittäin liiken-
9507: nenäkökannalta perin epäedullista, varsinkin kun yhdis-
9508: tävä mtasuunta siten tulisi 161 kilometrin pituinen, sen
9509: sijaan että se Pieksämäeltä Jyväskylään kulkevana olisi ai-
9510: noastaan 95 kilometriä pitkä. Sitä paitsi on otettava huo-
9511: mioon että, kun Haapamäen-Jyväskylän-Suolahden ra-
9512: taosalla äkillisine 1kaarroksineen ja korkeine nousuineen ei
9513: ole samaa liikennekykyä kuin puheenalaisella uudella ra-
9514: dalla tulisi olemaan, liikennenäkökannalta olisi tuntuva
9515: huojennus, jos edes Jyväskylän-Suol,ahden rataosa jätet-
9516: täisiin yhdysrataan liittämättä.
9517:     Lopuksi on erityisesti huomautettava sitä suurta stra-
9518: teegista merkitystä, mikä itäisten ja läntisten emäratojen
9519: välisellä yhdysradalla tulee olemaan. Kun tältäkin näkö-
9520: kannalta Pieksämäen-Jyväskylän ratasuunnalla ehdotto-
9521: masti on etusija Suonenjoen-Suolahden linjaan verraten,
9522: niin kaikki ~tässä edellä !kosketellut seikat siis puhuvat Piek-
9523: sämäen-Jyväskylän radan rakentamisen puolesta.
9524:                             N:o 3                             17
9525:     Edellä esitetyn nojalla ja Keisarillisen Majesteetin
9526:    p:nä elokuuta 1909 l
9527: U
9528: 6 p:nä syyskuuta        ausuman Armo.ll"1sen t ahd on muk a1ses
9529:                                                            • t•11
9530: että ennen kaikkia :muita ne radat ovat rakennettavat, joi-
9531: den on muodostettava yhtenäinen rautatielinja Pietarista
9532: Nikolainkaupunkiin, Keisarillinen Majesteetti tahtoo Edus-
9533: kunnan päätettäväksi ehdottaa
9534: 
9535:                että normaaliraiteinen ,·autatie rakennetaan
9536:            Pieksämäen asemalta Savon mdalta Jyväskylän
9537:            kaupunkiin 11,900,000 markaksi arvioiduiUa
9538:            kustannuksilla sekä että rakennustöihin on ryh-
9539:            dyttävä Savonlinnar~r-Pieksämäen radan ra-
9540:            kennustöiden yhteydessä ja että mainittua tarko-
9541:            tusta varten kulkulaitosrahaston varoista vuo-
9542:            deksi 1913 osotetaan ~,000,000 markkaa; niin
9543:            myös että töiden alottamisen ehdoksi sanotulla
9544:            radalla on määrättävä, että asianomaiset kunnat
9545:            tahi ylcsityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat
9546:            vastaamaan siitä rahamäärästä, jolla tarvittavan
9547:            maa- ja vesialueen lunastus sekä rautatien ai-
9548:            kaansaamien haittojen korvaus saattaa nousta
9549:            yli sen määrän, minkä Hallitus erityisen arvion
9550:            mukaan kohtuulliseksi näkee.
9551: 
9552:     Hiitolar~r-Raasulin   ratarakennus. Alamaisessa vas-
9553: tauksessaan viime valtiopäivillä Eduskunnalle annettuun
9554: Armolliseen esitykseen rautatien rakentamisesta Raasulin
9555: kylästä Raudun pitäjästä Karjalan radan varrella olevalle
9556: Hiitolan asemalle oli Eduskunta huomauttanut tarvitse-
9557: vansa erityisiä tietoja niiden lisäksi, mitkä sisältyivät Ar-
9558: molliseen esitykseen, jotta Eduskunta voisi kaikin puolin
9559: harkita asiaa, sekä oli sen vuoksi alamaisesti ilmoittanut
9560: 18                         N:o 3
9561: 
9562: että Armollinen esitys ei ollut voinut tulla lopullisesti kä-
9563: sitellyksi Eduskunnan puolelta. Tähän nähden ja kun ra-
9564: dan sekä teknillinen että taloudellinen tutkimus nyttem-
9565: min on toimitettu ja tarvittava selvitys hankittu, tulee eri-
9566: tyinen Armollinen esitys tästä radanrakentamisesta Suo-
9567: men Eduskunnalle annettavaksi. Töiden alottamista var-
9568: ten tällä radalla on 1913 vuoden rahasäännössä varattu
9569: 1,000,000 markkaa.
9570:     VIII. Määräraha rautatie tutkimuksiin. Rautatietut-
9571: kimuksista aiheutuvien kustannusten suorittamiseksi mäii·
9572: rättänee vuodeksi 1913, Tie- ja vesirakennusten ylihalli-
9573: tuksen ehdotuksen mukaan, 50,000 marl~kaa.
9574:    IX. Valtioapua K aslcisten kaupungille satamaraidetta
9575: 1:arten. Kun Seinäjoen-Ristiinankaupuingin-Kaskisten
9576: ratarakennusta varten vahvistettuun kustannusarvioon oli
9577: merkitty myöskin sivuraiteen rll!kentaminen 2 km. Kaskis-
9578: ten roaupungin eteläpuolella olevan Kobergetin luo, johon
9579: työhön on laskettu kuluvan 102,000 markkaa, ovat Kas-
9580: kisten kaupunginvaltuusmiehet erää-ssä Keisarilliseen Se-
9581: naaUiin tuodussa kirjoituksessa lausuneet, että se satama,
9582: joka tulisi rakennett.avaksi Kobergetin luokse, oli aiottu
9583: yksinomaan puutavarainvientisatamaksi ja että kaupun-
9584: ginvaltuusmiehet olivat päättäneet muiden tavarain vientiä
9585: ja tuontia varten teettää laiturirakennuksen kaupungin ete-
9586: läpäähän n. k. pai®ahuonelaiturin ääreen sekä Seinäjoen
9587: -Kaskisten radan yhteyteen laskea sanotulle laituriraken-
9588:  nukselle vievän sivuraiteen; ja ovat kaupunginvaltuusmie-
9589:  het, ilmoittaen että sanottujen töiden kustannukset oli las-
9590:  kettu yhteensä 230,000 markaksi, joista noin 100,000 mark-
9591:  kaa menisi sivuraiteesta, pyytäneet muun muassa että pu-
9592:  heenalaisen laiturirakennuksen ja sivuradan rakentamiseen
9593:  myönnettäisiin 115,000 markan valtioapu.
9594:                            N:o 3                          19
9595: 
9596:     Kun on suotavaa että vastamainitut työt tulevat suori-
9597: tetuiksi, jotta Kaskisiin vievää valtionrataa voitaisiin täy-
9598: dellisemmin käyttää ja siitä saada niin suurtn hyötyä kuin
9599: suinkin, niin näyttää olevan päteviä syitä töiden avustami-
9600: seen. Keisarillinen Majesteetti on sen vuoksi tahtonut eh-
9601: dottaa,
9602: 
9603:                että [( askisten kaupungille, sillä edellytyk-
9604:            sellä, että kaupunki suorittaa vastamainitun lai-
9605:            turi- ja ratarakennuksen, myönnettäisiin puheen-
9606:            alaisen si'vuraiteen rakentamiseen valtioapua
9607:            100,000 markkaa; joka määräraha merlcittäisiin
9608:            kulkulaitosraha~ton 1913 vuoden rahasääntöön.
9609: 
9610: 
9611: 
9612:    1-IX osastojen kohdalla mainitut 1913 vuoden menot
9613: nousevat yhteensä 68,659,060 markkaan.
9614:     Kun tätä menojen summaa 68,659,060 markkaa vastaan
9615: asetetaan odotettavissa olevat varat 71,576,800 markkaa, tu-
9616: lee kulkulaitosrahastossa vuoden lopussa olemaan ~,917,740
9617: markan ylijäämä.
9618:     Tässä edellä esitettyjen laskelmain j,a ehdotusten perus-
9619: teella on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
9620: 
9621:               Eduskunnan hyväksyttäväksi antaa seuraa-
9622:            van ehdotuksen kulkulaitosrahaston rahasään-
9623:            nöksi vuodeksi 1913:
9624: 20                                                                  N:o 3
9625: 
9626: 
9627:                 Kulkulaitosrahaston rahasääntö vuodeksi 1913.
9628: 
9629: 
9630: 
9631: 
9632:                                Varat:
9633:  Säästymä vuodelta 1912                                                                                              5,816,700-
9634:  Valtionrautateiden kokonaistulo . . . .                                                     54,900,000 -
9635:  Osuus anniskelu- ja vähittäismyynti-
9636:     yhtiöiden nettovoitosta ......... .                                                       1,200,000-
9637:  Samoin paloviinaverorahoista . . . . . .                                                1
9638:                                                                                               9,250,000-
9639:  Korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             400,000-
9640:  Oikaisurahat ja satunnais.:e.:.t..:t:.::u::.lo:.t:..:·..:·..:.·..:.·                   _iF="'l0"',"'1"'00*~...:6:;:'52,!:76~02,!:100~~=l
9641:                                                                                          1
9642: 
9643: 
9644: 
9645: 
9646:                                                                     Summa                                    -     '71,576,800 -
9647: 
9648: 
9649: 
9650: 
9651:                               Menot:
9652: 
9653:  Valtionrautateiden vakinainen meno-
9654:     sääntö ......................... .                                                             -         -      40,183,000 -
9655:  Eläkkeet ja erityiset määrärahat ... .                                                            -         -         817,000 -
9656:  Valtiolainain vuotuismaksut sekä pro-
9657:     visionit ja kulut niistä .........•
9658:  Korko laamanuinkäräjäjyvärahastolle
9659:                                                                                               8,039,000
9660:                                                                                                 154,160 -
9661:                                                                                                              -1
9662:  Korko valtiorahastolle .........•••.•                                                          105,000 -             8,298,160 -
9663:  Oikaisuprosenttia ................ ..                                                             -         -              500 -
9664: 
9665: 
9666:                         Määrärahat:
9667:  Uudisrakennustöitä varten valmiilla
9668:     radoilla, arviolta ••••....••.•.••.                                                       5,882,400-
9669:  Liikkuvan kaluston lisäämiseksi, ar-
9670:     violta .......•.•••.......•••••.•                                                         2,778,000-
9671:  Lisäys Helsingin-Karjan rautatiera-                                                                        1
9672: 
9673:     kennuksen valmiiksi tekemistä var-
9674:     ten .....             0   0.   0   0   0   ••   0   ••••   0.   0.   0   0   ••••
9675:                                                                                                    -        ,_            50,000-
9676:                               N:o 3                                        21
9677: 
9678: 
9679: 
9680: 1
9681:                                             ~
9682:                                                       1~1       ~
9683:                                                                        1~
9684:                                                       1
9685:                                                           1
9686:   Savonlinnan-Pieksämäen rataraken-                       1
9687:                                                                        1
9688: 
9689: 
9690: 
9691:      nusta varten ....................    7,500,000 -1                 1
9692:   Pieksämäen-Jyväskylän rataraken-
9693:      nusta varten ....................    2,000,000
9694:                                                     _[                 i
9695:                                                                        i
9696:                                                                        !
9697:   Hiitolan-Raasulin     ratarakennusta                                 1
9698: 
9699: 
9700: 
9701: 1
9702:      varten ..........................    1,000,000-1 10,500,0001-
9703:   Rautatietutkimuksiin ..............        -        1_1 5o,oool_
9704:   Valtioapu Kaskisten kaupungille sa-
9705:      tamaraidetta varten ............        -        -         100,000 -
9706: 1
9707:   Ylijäämä .... ········ ··············      -        -       2,917,740 -
9708:                                Summa j                1-1 71,576,8001-'
9709: 
9710:                Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
9711:             (26) p :nä Helmikuuta 1912.
9712: 
9713:                      Ministeri Vaitiosihteeri A. Langhoff.
9714: 22                                           N:o 3
9715: 
9716: 
9717: 
9718: 
9719:                                          Liite.
9720:      Ehdotus uudisrakennulc8ia 'Varten valmiilla rautateillä
9721:                         vuonna 1913.
9722: 
9723: 
9724: 
9725: 
9726:    1 Lisämääräraha Pietarin uutta tavara- ja järjes-
9727:         telyratapihaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,010,500-
9728:    2 Lisämääräraha Helsingin asemarakennusta varten 1,000,000 -
9729:    3 Määräraha Helsingin asemapihan muutostöitä
9730:         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500,000-
9731:    4 Määräraha ratakiskojen vaihtamista varten ras-
9732:         kaampiin ja lujempiin Pietarin-Viipurin rata-
9733:         osalla ..................................... . 1,000,000-
9734:    5 Lisämääräraha maan pakkoluovuttamista varten
9735:         Helsingin ja Fredriksbergin väliltä sekä Fred-
9736:         riksbergin luota ........................... .                                     170,00011_
9737:    6 Määräraha uuden pysäkin rakentamista varten
9738:         Arsenikadun varrelle Turkuun ............. .                                        85000_1
9739:                                                                                                1
9740: 
9741:    7 Määräraha uuden asemarakennuksen rakentamista
9742:                                                                                                    1 1
9743:         varten Udelnajan asemalle ................. .                                      JSL,lOOI-\
9744:    81 Noin 517 neliosaschenin suuruisen maa-alueen lu-
9745:         nastus Schuvalovon aseman luota ......... .                                         19,0001-1
9746:    9 Määräraha sivuraiteiden pitentämistä varten Lap-
9747:         pilan, Järvelän ja Kausalan asemilla ....... .                                      39,ö00\_\
9748:                                                                                                    1 1
9749:   10 Määräraha toisen raiteen rakentami.sta varten ra-
9750:                                                                                                   1   1
9751: 
9752:          taosalle Fredrikaberg-Esbo ............... .                                      600,0001-1
9753:   11 Määräraha tienalikäytävän rakentamista varten                                                1i  1
9754:                                                                                                       '
9755: 
9756:                                                                                                    1  '
9757:          raiteiden alitse Sockenbackan aseman itäisen                                             1   1
9758: 
9759: 
9760: 1        pään kohdalle ............................. .                                      78,000\-1
9761:                               N:o 3                              23
9762: 
9763: 
9764: 
9765: 
9766:  12 Lisämääräraha Lahdenpohjan haararadan täyden-
9767:        nyatöitä varten ............................. .     74,500-
9768:  13 Määräraha Vilppulan sillan vanhojen siltajäntei
9769:        den korvaamista varten uusilla ............. .      45,000-
9770:  14 Määräraha sivuraiteiden pitentämistä varten Pit-
9771:        känlahden asemalla ......................... .      13,000-
9772:  15 Viipurin-Tienhaaran, Viipurin-Tammisuon ja
9773:        Viipurin-Säiniön linjoille sähkölinjasuljetus
9774:        yhteydessä keskus-asetinlaitoksen kanssa Vii-
9775:        purin asemalla ............................. .      50,000-!
9776:  16 Määräraha Hämeenliunan asemalle tarvittavan
9777:        460 m. pituisen 3:nnen sivuraiteen rakentamista             ,
9778:        varten ....... , .............................. 1   17,000-1
9779:                                        Yhteensä Smk.l 5,882,4001-1
9780: 
9781:     Tarkemmin valaistakseen tässä edellä oleviin kohtiin
9782:  merkittyjä uudisrakennuksiin käytettäviä määrärahoja on
9783:  Rautatiehallitus lausunut seuraavaa:
9784:      1 ja 2. Sen Pietarin ratapihalla ja Helsingin asemalla
9785:  tehtäviä töitä koskevan selvityksen mukaisesti, joka on
9786:  ollut otettuna 1910 vuoden uudisrakennusehdotukseen, eh-
9787:  dotetaan 1913 vuoden uudisrakennusehdotukseen otetta-
9788:  viksi näihin töihin tarvittavat määrärahat.
9789:      3. Helsingin aseman muutostöitä varten on 1913 vuoden
9790:  menosääntöehdotukseen merkitty 500,000 ma;rkkaa, jolla
9791:  määrärahalla on aikomus uudelleenrakentaa ja laajentaa
9792: ,Töölön lahden poikki vievää siltaa sekä tehdä tarvittavia
9793:  töitä Helsingin ratapihalla uusien matlmstajajunaraiteiden
9794:  laskemista varten.
9795:      4. Panemalla kulkemaan pikajunia Pietarin-(Helsin-
9796:  gin)-Turun rataosalla nopeamman yhteyden aikaansaa-
9797: 24                         N:o 3
9798: 
9799: miseksi Pietarin ja Tukholman välille on valtionrautatei-
9800: den sekä radoilta että vetureilta entistä suurempia vaadittu.
9801: Sitä mukaa kuin tämä läpikulkuliikenne kehittyy, tulee
9802: myöskin pikajunain suuruus ja paino lisääntymään, jonka
9803: ohessa aivan luonnollisesti tullaan vaatimaan suurempaa
9804: nopeuttakin. Seuraus siitä on että raskaampia vetureita
9805: täytyy hankkia, jotta näitä junia voitaisiin kuljeUaa niin
9806: nopeasti kuin toivotaan. Puheenalaisia junia kuljettavat
9807: nykyään va1tionrautateiden raskaimmat veturit, ja siten on
9808: likimmiten saavutettu suurin kuormitus, mikä nykyisille
9809: ratakiskoille voidaan sallia pantavaksi. Jotta vielä ras-
9810: kaampia vetureita voitaisiin käyttää, täytyy siis vaihtaa
9811: nykyiset ratakiskot raskaampiin ja lujempiin.
9812:     Kun ei kulune kovinkaan pitkää aika·a ennenkuin
9813: tämä käy rta"rpeelliseksi ja kun vaihtamiseen kuluu
9814: useita vuosia, niin olisi eduksi että ratakiskojen vaihto
9815: voitaisiin alottaa niin pian kuin suinkin, jotta se ehdittäi-
9816: siin saattaa loppuun siksi kun raskaammat ja nopeammat
9817: veturit otetaan käytäntöön. Nykyiset ratakiskot, jotka
9818: vaihdon johdosta tulisivat joutilaiksi, ovat vielä täydessä
9819: käyttökunnossa ja olisivat edulliset käyttää uusilla, raken-
9820: nuksen alaisilla radoilla. Näistä ratakiskoista valtionrau-
9821: tatiet sopivimmin saisivat maksun asianomaisten ratara-
9822: kennusten määrärahoista esim. niiden tonnin yksikköhin-
9823: tain mukaan, mitä valtionnmtatiet ovat maksaneet uusista,
9824: vanhain sijaan tulleista ratakiskoista.
9825:     Pääraiteiden pituus niillä rataosilla, missä ratakiskojen
9826:  vaihto ehdotetaan lähinnä toimitettavaksi, on: Pietarin-
9827: Riihimäen-Toijalan-Turun rataosalla 704 km., Riihi-
9828:  mäen-Helsingin 142 km. ja Helsingin Karjan-Turun 200
9829:  km. eli yhteensä 1,046 km. Koska vaihto osittain on riip-
9830:  puvainen siitä, kuinka paljo poisotettuja ratakiskoja rauta-
9831:                             N:o 3                          25
9832: 
9833: tierakennukset voivrat kunakin vuonna vastaanottaa, ei sen
9834: jokavuotista laajuutta käy ta!'lkalleen määrääminen, mutta
9835: sen johdolla, että ratarakennuksilla laskettanee kiskoja kes-
9836: kimäärin noin 70 a 80 'km. vuodessa, käynee otaksuminen,
9837: että nyt aikeissa oleva vaihto pitäisi ehtiä suorittaa seuraa-
9838: vain aikain kuluessa, nimittäin: Pietarin-Turun rata-
9839: osalla 8 vuodessa, Helsingin-Riihimäen rataosalla 2 vuo-
9840: dessa sekä Helsingin-Turun Tataosal1a 3 vuodessa eli
9841: yhteensä 13 vuoden kuluessa.
9842:       Jotta siis saataisiin työ käymään ja päästäisiin käyttä-
9843: mään irrotettuja ratakiskoja jo alotettuihin ja ensiksi ra-
9844: kennettaviin uusiin ratoihin, olisi suotavaa että saataisiin
9845: määräraha tähän tarpeeseen jo vuodeksi 1913. Ilmoituksen
9846: mukaan lienee aikomus vuonna 1914 uusilla ratarakennuk-
9847:  silla naulata kiinni noin 110 km. raiteita. Val1tionrwuta-
9848:  tt:illä oli siis vuonna 1913 vaihdettava ra]teita yhtä pitkäUä
9849:  matkalla.
9850:       Edellempänä mainituille rataosille lasketut ratakiskot
9851:  painavat 30 1kg. metriä 'kohti ja ne ehdotetaan vaihdetta-
9852:  viksi sellaisiin kiskoihin, jotka painavat 40 kg :n paikkeille
9853:  juoksevaa metriä kohti. Paitsi että sellainen raide sietäisi
9854:  melkoista suuremman kulkunopeuden, voitaisiin myöskin
9855:  raiteen kunnossapitokustannuksia sen tukevuuden perus-
9856:  teella vähentää. Ehdotetun toimenpiteen johdosta tulisi-
9857:  Yat myöskin, sen kautta että tavarajonain kuljetuskykyä
9858:  voitaisiin lisätä 20-25 %, näihin menevät kustannukset
9859:  suhteellisesti vähenemään. Kustannukset vuodeksi 1913 eh-
9860:  dotetusta ratakiskojen vaihdosta 110 km :n raiteella on las-
9861:  kettu 2,703,140 markaksi. Se korvaus, mikä ehdotetaan val-
9862:  tionrautateille tulevaksi irrotetuista ratakiskoistu tarpei-
9863:  neen, jotka voidaan antaa ratarakennuksille, on laskettu
9864:  1,366,200 markaksi. Se määräraha, mikä siten tarvittaisiin
9865: 26                         N:o 3
9866: 
9867: ratakiskojen vaihtoon vuonna 1913, olisi siis noin 1,337,000
9868: markkaa. Siinä tapauksessa, että ratakiskojen vaihtoa ei
9869: voitaisi vuonna 1913 toimittaa 110 km :n raiteella, vaan ai-
9870: noastaan noin 80 km :ä pitkältä, tulisi noin 1,000,000 mar-
9871: kan määräraha tarvittavaksi.
9872:     5. Maan pakkoluovutukseen rautatien alueen laajen-
9873: tamiseksi Helsingin ja Fredriksbergin asemain välillä
9874: myönnettiin vuonna 1911 70,000 markan määräraha. Kun
9875: pakkoluovutustoimitus nyttemmin on loppuun suoritettu
9876: ja pakkoluovutussumma vahvistettu, on tarkotukseen huo-
9877: mattu tarvittavan 170,000 ma~kan lisäämääräraha.
9878:     6. Kun Turun kaupunginvaltuusmiehet olivat Rauta-
9879: tiehallitukselta pyytäneet että ryhdyttäisiin toimenpitei-
9880: siin pysäkin perustamiseksi tavara- ja henkilöliikennettä
9881: varten Årsenikadun päähän Turkuun ja samalla ilmoitta-
9882: neet suostuvansa korvauksetta luovuttamaan pysäkkiä var-
9883: ten tarpeellisen maan ja sen lisäksi vastaamaan sekä
9884: alueella olevain rakennusten lunastuskustannuksista että
9885: myöskin siellä toimitetta,vaan kaivaamiseen ja tasoitukseen
9886: menevistä ik:uluista, sekä Rautatiehallitus oli teettänyt
9887: 85,000 markkaan nousevan kustannusehdotuksen työtä var-
9888: ten, niin on Keisarillinen Senaatti 1 p :nä kesäkuuta 1908
9889: oikeuttanut Rautatieha'llituksen tuon ehdotuksen mukaan
9890: teettämään puheenalaisen pysäkin, edellyttäen että Turun
9891: kaupunginvaltuusmisten tekemät kustannuksiin osanotto-
9892: tarjoukset asianmukaisesti täytetään. Kun kaupunginval-
9893: tausmiehet ovat vuonna 1911 täyttäneet kaikki määrätyt
9894: ehdot, on työ otettava suoritettavaksi, jonka tähden sitä
9895: varten laskettu määräraha on otettu ehdotukseen.
9896:     7. Udelnajan asematalo olisi vilkkaan liikenteen vuoksi
9897: kauan sitten ollut uudestaan rakennettava, mutta varain
9898: puutteessa sitä ei ole voitu tehdä. Kun nyt myöskin Kei-
9899:                           N:o 3                            27
9900: 
9901: sarikunnan rautatiehallinto on ehdottamasti vaatinut
9902: asematalon heti uudestaan rakennettavaksi, ei työtä enää
9903: käy tuonnemmaksi jättäminen. Kustannusarvio nousee
9904: 181,100 markkaan.
9905:      8. Keisarillinen Senaatti on 13 p :nä lokakuuta 1911
9906: valtuuttanut Rautatiehallituksen Schuvalovon aseman luo-
9907: ta lunastamaa:r:t maa-alueen, jonka pinta-ala on noin 517
9908: neliösaschenia. Kauppahinnan suorittamiseen ynnä maan-
9909: mittaustoimituksen kustannuksiin ja kauppakirjan leima-
9910: maksuun tarvitaan 19,000 markan määräraha.
9911:      9. Keisarillinen Senaatti on 11 p :nä elokuuta 1911 val-
9912: tuuttanut Rautatiehallituksen 1913 vuoden uudisrakennus-
9913: ehdotukseen merkitsemään määrärahoja, Lappilan aseman
9914: sivuraiteiden pitentämiseen 10,500 markkaa, Järvelän ase-
9915: man 7,000 markkaa ja Kausalan aseman 21,800 markkaa.
9916:      10. Rautatiehallituksen tekemän kustannusarvion mu-
9917: kaan nousevat kustannukset toisen raiteen rakentamisesta
9918: Fredriksbergin ja Esbon ,asemain välille 1,350,000 mark-
9919:  kaan ja olisi työ suoritettava kahden vuoden aikana. Sillä
9920: määrärahalla, joka on otettu 1913 vuoden uudisrakennus-
9921: ehdotukseen, on tarkotus rakentaa valmiiksi toinen raide
9922:  Sockenbackan ja Grankullan asemain välille sekä tehdä
9923:  tasotustyöt noin kolmannella osalla loppua matkaa.
9924:      11. Kun liikenne maanteillä Helsingin lähistössä on erit-
9925: täin vilkas ja junaliikenne Sockenbackan asemalla hyvin
9926:  suuri, on se vaara tarjona, että tapaturmia helposti voipi
9927:  sattua, jos valtamaantie edelleenkin saa leikata rataa sa-
9928:  massa tasossa. Tapaturmain vaara on sitä suurempi, kun
9929:  nyttemmin raidejärjestelmää on jatkettu länteen päin ja
9930:  valtamaantie kulkee kaikkien raiteiden poikki. Tämän
9931:  ''uoksi ehdotetaan, että valtamaantien suuntaa muutetaan
9932:  ja. tie siirretään asemapihan itäiseen päähän sekä tienali-
9933: 28                         N:o 3
9934: 
9935: käytävän avulla johdetaan rautatienraiteiden alitse. Työn
9936: kustannukset on laskettu 78,000 markaksi.
9937:     12. Alkuperäinen kustannusehdotus Lahdenpohjan sa-
9938: tamaan vievästä sivuradasta nousi 209,000 markkaan, joka
9939: määräraha myönnettiin vuonna 1909. Kalliimpain työkus-
9940: tannusten ja edeltä arvaamattomain lisätöiden ·takia huo-
9941: mattiin tarpeelliseksi työn loppuun suorittamista varten
9942: määrätä vielä ·74,500 markkaa. Keisarillisen Senaatin 28
9943: p :nä huhtikuuta 1911 antaman valtuutuksen mukaan on
9944: tämä lisäämää.räraha merkitty 1913 vuoden uudisrakennus-
9945: ehdotukseen.
9946:     13. Kun Rautatiehallitus oli Keisarilliselle Senaatille
9947: ilmoittanut niiden kolmen rautaisen siltakaaren tarkastus-
9948: laskennassa, joita myöten rautatie kulkee Wilppulan kos-
9949: ken poikki Wilppulan rautatienaseman lähistössä, käyneen
9950: ilmi, että yksityiset rakenneosat lastattaessa valtionrauta-
9951: teiden nykyisillä vetureilla rasittuvat enemmän kuin on
9952: luvallista, sekä pyytänyt liikenteen turvaamiseksi saada
9953: heti ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin vanhain siltakaar-
9954: ten korvaamiseksi uusilla, niin on Keisarillinen Senaatti
9955: tähän tarkotUJkseen 8 p :nä syyskuuta 1911 asettanut Rauta-
9956: tiehallituksen käytettäväksi 45,000 markan määrärahan
9957: etumaksuna sekä valtuuttanut Ra:utatiehalEtuksen tuon
9958: menomäärän korvaamiseksi 1913 vuoden uudisrakennuseh-
9959: dotukseen merkitsemään vastaavan määrän.
9960:     14. Kurkimäen asemalta Pitkänlahden ·asemalle on rata
9961: koko matkan niin kalteva, että se keskimääTin on 1: 100.
9962: Junat, etenkin tavarajunat., jotka kulkevat sanotun väJ.in
9963: tähän suuntaan, saavat sentähden niin kovan vauhdin,
9964: ettei niitä aina, erittäinkin sopimattomilla ilmoilla, saada
9965: seisahtumaan aseman kohdalle, vaan kulkevat jonkun ver-
9966: ran sen ohitse. Pitkänlahden aseman sivuraiteet, jotka nyt
9967:                             N:o 3                           29
9968: 
9969: ovat liian lyhyet, ovrut sen vuoksi jatlrettavat niin pitkiksi,
9970: että junain kohdatessa toisiaan asemalla toinen juna koko-
9971: naan voipi sijoittua sivuraiteille eikä niinkuin nykyään
9972: tarvitse osaksi pysähtyä pääraiteelle ja siten joutua sen
9973: vaaran alaiseksi, että Kurkimäen puolelta ,tuleva juna ajaa
9974: päälle. Tämän raiteiden jatkamisen kustannukset on las-
9975: kettu 13,000 markaksi.
9976:     15. Tässä kohdassa mainitut työt Viipurin vilkasliiken-
9977: teisellä asemalla ovat tarpeelliset junain turvallisuuden
9978: tähden.
9979:     16. Kun Hä:meenlinnan asemalla usein sattuvat juna-
9980: yhtymät vaativat kolmannen sivuraiteen laskettavaksi, on
9981: tämä työ ehdotettu suoritettavaksi sitä varten Iasketnilla
9982: kustannuksilla, 17,000 markalla.
9983: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa 1912.
9984:               1912.- W. ll.- Esit. N:o 3.
9985: 
9986: 
9987: 
9988: 
9989:              Rautatievaliokunnan mietintö
9990:             N :o 1 kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1913
9991:             annetun armollisen esityl>:sen siitä osasta,
9992:             miliä koskee yhdysradan rakentamista Piek-
9993:             sämäeltä Jyväskylään.
9994: 
9995: 
9996:     Eduskunta on 12 päivänä maaliskuuta 1912, päätettyään
9997: lähettää V altiovarainvaliokuntaan muun osan kulkulaitos-
9998: rehastosta vuodeksi 1913 annettua a~mollista esitystä paitsi
9999: sen, mikä koskee raut,atien rakentamista PieksämäeLtä Jy-
10000: väskylään, jättänyt asian valmistelun tätä rataa koskevissa
10001: osin Rautatievaliokunnalle.
10002:     Asian käsittelyssä on Valiokunnalla ollut käytettävä-
10003: nään Pieksämiilen-Jyväskylän j-a Suonenjoen-Suolahden
10004:  rautatiesuuntain ,taloudellista tutkimista varten asetetun
10005: komitean mietintö vuodelta 1911 sekä muut Keisarilli-
10006: seen Senaattiin tätä osaa armollista esitystä valmisteltaessa
10007: kertyneet asiakirjat, jota paitsi Tie- ja vesirakennusten
10008: ylihallitus on antanut Vtlliokunnalle tietoja puheena ole-
10009:  vaa ratasuuntaa koskevista tutkimuksista ja kustannus-
10010:  arvioista.
10011:      Yhdysrartoja koskevia anomusehdotuksia vuoden 1909
10012:  toisilla valtiopäivillä käsi,tellessään oli Eduskunta siA:ä
10013: mieltä, että etelästä pohjoiseen maassamme käyvät pää-
10014:  radat olivat jatkune,et siksi pitkälle, ettei yksi poikkirata
10015:  voinut poistaa niitä epäkohtia ja hankaluuksia, jotka ai-
10016:  heutuivat sii,tä, että maan länsi- ja itäosat olivat puutteelli-
10017:  sessa liikeyhteydessä keskenään. Kun Pohjanmaan, Sa--
10018:  von ja Karjalan ratoja toisiinsa yhdistäväin poikkiratojen
10019:  kautta sitäpaitsi oli mahdollista käyttää rautatien liikku-
10020:               1912. -   \V. M. -   Esit. N :o 3.
10021: 
10022: vaa kalustoa edullisemn1in kuin ennen, piti Eduskunta tar-
10023: peellisena suunnitella useita poikkiratoja, jotka olisivat
10024: siksi etäällä toisistaan, etteivät ne tulisi toistensa tarkoi-
10025: tuksia hait1taamaan, ja teki Eduskunta sen vuoksi päätök-
10026: sen kahden yhdysradan rakentamisesta, joista toinen, vie-
10027: den Ylivieskan asemalta Haapajärven kautta Iisalmelle,
10028: yhdistäisi Pohjanmaan ja Savon radat, ja toinen, Pieksä-
10029: mäen asemalta Savonlinnan kaupunkiin kulkeva, saattaisi
10030: Savon ja Karjalan radat liikeyhteyteen keskenään. Päät-
10031: täessään samalla anoa että nä~den molempain ratain rakBn-
10032: tamiseen ryhdyttäisiin sitä myöten kuin aikaisemmilla val-
10033: tiopäivillä päätetyiltä radoilta työvoimi'a vapautuu, asetti
10034: Eduskunta nimenomaan nämä yhdysradat etusijaan ennen
10035: muita samoina valtiopäivillä päättiimiään paikallisradan
10036: luontoisia rautateitä.
10037:     Mitä erikseen Savonlinnan-Pieksämiilen rataan tulee,
10038: oli Eduskunta sitä mieltä, että sillä tarkoitettu hyöty jäisi
10039: puolinaiseksi, ellei rataa jatketbisi Jyväskylän radalle
10040: niin et.tä Laatokkaa ja Pohjanlahtea yhdistäisi jotakuin-
10041: kin suora rautatielinja. Savon radan yhdistämisestä .Jy-
10042: väskylän ra,taan olikin jo silloin o1emassa kaksi ehdotusta~
10043: joista toinen tarkoitti radan jatkamista Pieksämäeltä Jy-
10044: väskylään, toinen Suonenjoelta Suolahteen, ja oli vuoden
10045: 1907 rauta<tiekomitea mietinnössään osottanut, että nämä
10046: radat olisivat jotensakin saman vertaiset, vaikkakin komi-
10047: tean enemmistö lopulta oli antanut etusijan Jyväskylän-
10048: Pieksälll1äen radalle. Kun ei Savonlinnan-Pieksämäen ra-
10049: dan jatkamisen päättäminen sillä kertaa ollut tarpeellista,
10050: ei Eduskunta puolesta,an tahtonut vielä tehdä valintaa näi-
10051:  den ehdotusten välillä, vaan päätti anoa, että Hallitus toi-
10052:  mituttaisi uuden >tarkemman tutkimuksen ehdotettujen ra-
10053: tasuuntien taloudellisista edellytyksistä, ja että tutkimuk-
10054:  sen päätyttyä armollinen esitys hyödyllisemmäksi huoma-
10055: tun radan rakentamisesta annettaisi~n Eduskunnalle niin
10056:  hyvissä ajoin, että tämän radan rakentamiseen voitaisiin
10057:  ryhtyä Savonlinnan-Pieksämiien radan rakennustöiden
10058:  yhteydessä.
10059:              Pieksämäen-Jyväskylän rata.                   3
10060: 
10061:     Ottaen huomioon Eduskunnan alamaisen anomuksen
10062: Savonlinnan-Pieksämäen radan jatkamisesta Jyväskylän
10063: radalle, on Hallitus, asetettuaan komitean taloudellisesti
10064: tutkimaan Pieksämäen-Jyväskylän ja Suonenjoon-Suo-
10065: lahden ratasuuntia, Eduskunnan päätettäväksi nyttemmin
10066: ehdottanut, että puheenaoleva yhdysrata rakennettaisiin
10067: mainitun komitean edullisemmaksi katsomaa suuntaa Piek-
10068: sämäeltä Jyväskylään.
10069:     Tätä ehdotusta V rulrokunnassa käsiteltäessä on lausuttu
10070: epäilyksiä siitä, olisiko Eduskunnan vuoden 1909 toisilla
10071: valtiopäivillä t·ekemäin päätösten mukaista ehdottaa Savon-
10072: linnan-Pieksämäen yhdysradan ja,tkamista Jyväskylän
10073: radalle, ennenkuin Hallitsija on hyväksynyt Eduskunnan
10074: jo päättämän ja Savonlinnasta lähtevän yhdysradan kanssa
10075: yhtä tärkeäksi katsomun Iisalmen-Haapajärven-Ylivies-
10076: kan radan. Siihen nähden että Pieksämäen-Savonlinnan
10077: rata on Eduskunnan anomuksen johdosta päätetty raken-
10078: nettavaksi ja kun Eduskunta nimenomaan on anomukses-
10079: saan lausunut, että radalla tarkoitettu hyöty jää puolimti-
10080: seksi, ellei sitä jatketa Jyväskylän radalle, ja lisäksi on
10081: anonut armollista esitystä puheenaolevan jatkon rakenta-
10082: misesta niin hyvissä ajoin, että siihen voitaisiin ryhtyä Sa-
10083:  vonlinnan-Pieksämäen radan rakennustöiden yhteydessä:
10084: on V aliakunta ollut sitä mieltä, että Eduskurman ennen
10085:  tekemä päätös vaatii, että yhdysradan jatko Pieksämäeltä
10086: nyt on päätettävä rakennJetta vaksi. Y aliakunnan mielestä
10087: on sitäkin vähemmän :::;yytä olla päättämättä kysymyksessä
10088: oleva'a puuttuvaa jatkoa perin tärkeään yhdysrataan, kun
10089: ei ole pätevää syytä ole<ttaa, ettei Iisalmen~ Ylivieskan
10090: rataa koskeva Eduskunnan päätös lähimmässä tulevaisuu-
10091: dessa saavuttaisi Hallitsijan vahvistusta, ja koska Edus-
10092:  kuntakin jo on osoittanut 1,000,000 markan määrärahan
10093: töiden alkamista varten mainitulla radalla.
10094:     Omaksuttuaan sen kannan, et.tä Savonlinnan-Pieksä-
10095:  mäen radan vii.t.taamaa suuntaa vastaaYa yhdysrata olisi
10096:  näillä valtiopäivillä päätettävä rakennettavaksi Savon ra-
10097:  dalta Jyväskylän radalle, on V aliakunnalla toimitettujen
10098:              1912. -   W. M. -   Esit. N":o 3.
10099: 
10100: tutkimusten ja muun saatavana olevan selvityksen nojalla
10101: ollut harkittavana, mikä tässä suhteessa kysymykseen tul-
10102: leista ratasuunnista olisi asetettava etusijaan.
10103: 
10104: 
10105:     Kun tämä yhdysratakysymys jo kauan on ollut vireillä,
10106: on sitä varten ehditty toimittaa useampia eri tutkimuksia.
10107: Taloudellise,sti tutki tätä kysymystä ensin 1897-1899 vuo-
10108: sina toiminut rautatiekomitea ja sen jälkeen m. m. Savon-
10109: linnasta Jyväskylään johtann radan taloudellisessa suh-
10110: teessa edullisinta suuntaa tutkimaan vuonna 1907 asetettu
10111: komitea, jonka mietintö valmistui vuonna 1908. Tämä jäl-
10112: kimäinen komitea käsitteli kolmea eri suuntaa, nimittäin
10113: Mikkelin-Jyväskylän, Pieksämäen-Jyväskylän ja Suo-
10114: nenjoen-Suolahden. Kun ensinmainitun suunnan edelly-
10115: tyksenii kuitenkin oli Elisenvaaran-Savonlinnan radan
10116: jatkaminen Mikk!eliin, joka ehdotus nyttemmin, kun rau-
10117: tatie on päätetty rakennettavaksi Savonlinnasta Pieksä-
10118: mäelle, on rauennlllt, kohdistuu kysymys eniiä ainoastaan
10119: siihen onko Pieksämäen-Jyväskylän vaiko Suonenjoen-
10120: Suolahden rata katsottava edullisemmaksi yhdysratana Sa-
10121: von radan ja Jyväskylän rataosan välillä.
10122:     Vertailevia tutkimuksia tämän kysymyksen ratkaisemi-
10123: seksi ovat toimittaneet, paitsi edellämainittu 1907-1908
10124: vuosien rautatiekomitea, Eduskunnan vuoden 1909 toisilla
10125:  Yaltiopäivillä .tekemän alamaisen anomuksen johdosta
10126: vuonna 1911 näiden ratasuuntain taloudellista tutkimista
10127: varten asetettu komit·ea.
10128:     Näissä molemmissa tutkimuksissa on edellytetty, että
10129: Suonenjoen-Suolahden ra,talinja kulkisi Konneveden
10130: poikki Kivisalmen kohdalla, tehden niin ollen pienen kaar-
10131:  roksen pohjoiseen, ja että Pieksämäen-Jyväskylän rata-
10132: linja niinikään tekisi suorasta suunnasta mutkan pohjoi-
10133: seen lähelle Hankasalmen kirkonkylää ja sitäpaitsi Leppä-
10134:  veden kohdalla pienemmän kaaren eteläänpäin. Näin kul-
10135: kien tulisi matka Suonenjoelta Suolahteen olemaan 81 km
10136:  ja Pieksämäeltä Jyväskylään 95 km. .Tos siis, sivuuttaen
10137:              Pieksämäen-Jyväskylän rata.                 5
10138: 
10139: muut seikat, otet·aan huomioon yksinomaan rakennettavan
10140: rautatien pituus, niin on edellinen mta, ollen jälkimäistä
10141: 14 km lyhempi, edullisempi. Mutta kun tarkastellaan näitä
10142: ratasuuntia muun rautatieverkon yhteydessä, on tulos toi-
10143: senlainen. Kun matka Pieksämäeltä Suonenjoelle on 38
10144: km ja Suolahdelta Jyväskylään 42 km, tulisi Karjalan ja
10145: Pohjanmaan ratain yhdysrata Suonenjoen ja Suolahden
10146: kautta kulkien olemaan 66 km pitempi sekä Savon radan
10147: ja Pohjanmaanradan 28 km pitempi kuin Pieksämädtä
10148: Jyväskylään oikaist~en. Ainoastaan Suonenjoen pohj ois-
10149: puol.ella olevalta Savon radan osalta tulisi matka Pohjan-
10150: lnaan radalle Suonenjoen-Suolahden kaut.ta olemaan jon-
10151: kun verran lyhempi. Kun Pieksämäen-Jyväskylän rata-
10152: suuntaa sitäpaitsi, oikaisemalla pohjoiseenpäin johdettu
10153: mutka ja ral{lent.amalla Leppäveden ylimenokohta pohjoi-
10154: sempaan, voitaisiin, Valiokunnan saamain tietojen mukaan,
10155: lyhentää 10-15 km, niin tulisi tämä rata yhdysratana
10156:  olemaan vieläkin edullisempi.
10157:     Ehdotettuja ratasuuntia yhdys- ja kauttakulkuratain
10158: osina arvosteltaessa on V aliakunnan mielestä myös syytä
10159: ottaa huomioon se seikka, että Suolahden-Jyväskylän-
10160: I-laapamäen rata jyrkkine nousuineen ja äkillisine kaarrok-
10161: smeen on heikkona renkaana yhdysrada·ssa, ja että jos
10162: kysymyksessä oleva yhdysradan osa tulisi rakennettavaksi
10163: Pieksämäertä Jyväskylään, joutuisi ainoastaan Jyväskylän
10164: ja Haapamäen välinen osa mainittua vahvemmalle liiken-
10165: teelle epäedullista rataa kuulumaan yhdysrataan, joka näin
10166: ollen voitaisiin vähemmillä kustannuksilla saada suurem-
10167: paa kauttakulkua vastaavaan kunt.oon kuin jos koko Haa-
10168: pamäen ja Suolahden välinen rata siihen kuuluisi.
10169:     Vaikka Valiokunta puolestaan onkin sitä mieltä, että
10170: puheenaolevia ratasuuntia ~toisiinsa verrattaessa etupäässä
10171: on otettava huomioon niiden merkitys kauttakulku- ja yh-
10172: dysratoina, on Valiokunnan mielestä kuitenkin syytä tar-
10173: kastaa sitäkin seikkaa, mitä hyötyä nämä rada·t voisivat
10174:  tuottaa erikseen niille paikkakunnille, joiden kaUitta ne
10175: tulisivat kulkemaan.
10176: 6             1912.- W. M.- Esit. N:o 3.
10177: 
10178:     Pieksämäen-Jyväskylän rataa käyttäisivät etusijassa
10179: Pieksämäki, Kangasniemen pohjoisosa, Hankasalmi, Toi-
10180: vakka, Laukaan eteläosa ja Jyväskylä, Suonenjoen-Suo-
10181: lahden rataa taas Suonenjoki, Rantalampi, Sumiainen,
10182: Ää.nnekoski ja Laukaan pohjoisosa. Pääasiallisesti riip-
10183: puisi varsinainen pa~kallisliike kumminkin ensinmainitulla
10184: linjalla Hankasalmen ja Toivakan kuntien ja jälkimäisellä
10185: taas Rautalammin kunnan taloudellisista oloista.
10186:     Paikkakunnallisia oloja tutkittuaan havaitsi 1907-1908
10187: vuoden rautatiekomitea Pieksämäen-Jyväskylän radan
10188: olevan väentiheyteen nähden Suonenjoen~Suolahden rataa
10189: edullisempi. Maanviljelykseen ja karjanhoitoon nähden ei
10190: komitea sitävastoin voinut antaa ehdotonta etusijaa kum-
10191: paisellekaan ratasuunnalle. Metsävarat, kosket ja teolli-
10192: suuslaitokset eivät myöskään olleet kummankaan linjan
10193: vaikutuspiirissä niin huomattavia, että komitea niiden pe-
10194: rusteella olisi voinut pitää toista rataa toista parempana.
10195: Kauppaliikettäkään koskevista tiedoista ei mainittu komi-
10196: tea katsonut voitavan tehdä johtopäätöksiä puheenaolevain
10197: kuntain kehitysmahdollisuuksista. Komitea arveli tosin,
10198: että paikallisliike Pieksämäen-Jyväskylän radalla voisi
10199: olla jonkun verran suurempi, mutta huomautti samalla että
10200: Suonenjoen-Suolahden ratasuunta oli lyhempi ja sitä-
10201: paitsi kosketti useita verratJtain isoja järviä, jotka tulisivat
10202: suurentamaan sen liikennealuetta. Yleisen liikenteen etuja
10203: silmällä pitäen puolsi komitean enemmistö kuitenkin Piek-
10204: sämäen-Jyväskylän radan rakent,amista, jotavastoin vä-
10205: hemmistö asetti Suonenjoen-Suolahden ratasuunnan etu-
10206: sijaan.
10207:     Sen perusteella mitä vuonna 1911 asetettu komitea on
10208: mietinnössään lausunut ja Valiokunnassa muuten on kum-
10209: mankin ratasuunnan paikallisesta merkityksestä esiintuotu,
10210: pyytää Valiokunta sawda kiinnittää Eduskunnan huomion
10211: seuraaviin seikkoihin.
10212:     Mitä ensiksikin väkilukuun tulee, on komitea, pitäen
10213: erittäin silmällä toiselta puolen Rautalammin ja toiselta
10214: puolen Hankasalmen ja Toivakan kuntia, jotka muita
10215:              Piel<sämäen-Jyväskylän rata.                  7
10216: 
10217: enemmän lisäisivät paikallisliikennettä, asettanut Pieksä-
10218: mäen-Jyväskylän radan Suonenjoen-Suolahden radan
10219: edelle ja sen lisäksi huomauttanut, että ensiksi mainitun
10220: radan toisena päätekohtana on Jyväskylän kaupunki,
10221: jonka väkiluku on kymmenenä viimeksi kuluneena vuonna
10222: kasvanut 17. 01 %, sekä että radan läntisin osa kulkee erit-
10223: täin taajaan asuttujen Laukaan ja Jyväskylän kuntain
10224: osain halki. Jos Pieksämäen-.Jyväskylän linja, niinkuin
10225: Valiokunnan mielestä olisi suotava, rakennettaisiin suorinta
10226: tietä tekemättä mutkaa pohjoiseen Hankasalmella ja ete-
10227: lään Toivakan kirkon läheisyyteen, ei se kuitenkaan tulisi
10228: olemaan tässä suhteessa niin edullinen kuin komitea on las-
10229: kenut, v,aan pikemmin jokseenkin tasa-arvoinen Suonen-
10230: joen-Suolahden ratasuunnan kanssa.
10231:     Paikkakunnan maanviljelyksen ja karjanhoidon etuja
10232: silmällä pitäen ei toista rataosaa voitane nykyään ratkaise-
10233:  vasti asettaa t'oisen edelle. On kuitenkin todennäköistä,
10234: että Pieksämäen-Jyväskylän ratalinjan van'€lla olevilla
10235: kunnilla on maanviljelyksen alalla suuremmat edistysmah-
10236: dollisuudet, niiden alueilla kun on laajoja kruunun ja yk-
10237: sityisten omistamia, viljelykselle erittäin sopivia savipoh-
10238: jaisia mutasoita.
10239:     Kun puheenaolevien paikkakuntain metsät melkein
10240: poikkeuksetta ovat siksi lähellä uittoväyliä, että niistä on
10241:  ollut helppo myydä puutavaroita, ei yksityisten hallussa
10242: näillä seuduin enää ole sellaisia metsävaroja, että niillä
10243: voisi ol,la mainittavampaa merkitystä rautatieliikenteeseen
10244: nähden. Kun kuitenkin Pieksämäen-Jyväskylän linja,
10245:  kulkien läheltä Pieksämäellä olevaa 399 ha laajuista Pu-
10246:  san kruununpuistoa sekä Toivakan kruununpuiston halki,
10247:  jonka pinta-ala on 6,564 ha, koskettaa melkoisia tähän asti
10248:  säilyneitä metsäaloja, jommoisia toisen linjan varrella ei
10249:  ole, voidaan Pieksämäen-Jyväskylän linja pitää tässäkin
10250:  suhteessa edullisempana.
10251:      Kilpailevain ratasuuntain varrella olevain koskien vesi-
10252:  voima ei ole sen arvoinen että siihen ratasuuntaa mää·
10253:  rättäessä voitaisiin kiinnittää erityistä huomiota.
10254: 8             19:12. -   W. M. -   Esit. N :o 3.
10255: 
10256:     Sahoja ja ,Jyväskylän-Suolahden radan vierellä olevia
10257: tehtaita lukuunottamatta ei puheenalaisiin kuntiin ole
10258: s.vntyny•t minkäänlaista teollisuutta. Jyväskylän kaupun-
10259: gista voitanee kumminkin olettaa aikaa voittaen muodostu-
10260: van jommoinenkin teollisuuskeskus, jonka tuotteiden vien-
10261: nille, sikäli kuin se Venäjälle suuntautuu, Pieksämäen-Jy-
10262: väskylän ratasuunta tulisi olemaan edullisempi.
10263:     Pieksä!mäen-Jyväskylän ja Suonenjoen-Suolahden
10264: ratasuuntain merkitystä paikkakunnan kauppaliikenteeseen
10265: nähden arvosteltaessa ovat viimeksi mainitun ratasuunnan
10266: kannattajat erityisesti tahtoneet kiinnittää huomiota siihen,
10267: heidän mielestään varsin tärkeään seikkaan, että Kuopio on
10268: paikkakunnan viljakaupan ja myllyteollisuuden luonnoHi-
10269: nen keskus, koska vilja Pietarista vesiteitse Kuopioon tuo-
10270: tuna, alhaisiin kuljetusmaksuihin nähden, on siellä hal-
10271: vempaa kuin muissa läheisissä liikekeskustoissa, joihin se
10272: on rautateitse kuletettava; ja ovat he tämän johdosta väit-
10273: täneet, että Suonenjoen-Suolahden radan valmistuttua sen
10274: sekä siihen liittyväin laajojen vesien varsilla olevat paikka-
10275: kunnat saisivat jauhoja Kuopion kautta halvemmalla kuin
10276: muita teitä. Tähän on taas Pieksämäen-Jyväskylän rata-
10277: suunnan puolesta huomautettu, että, rautatien valmistuttua
10278: Savonlinnasta Pieksämäelle haararatoineen Varkauteen,
10279: viljaa, jonka kuletus vesiteitse Pietarista Savonlinnaan ja
10280: Varkauteen luonnollisesti käy halvemmaksi kuin Kuopioon,
10281: edullisemmin voidaan kulettaa sisämaahan näiden eteläm-
10282:  pänä olevain satamain kautta.
10283:     Kun kysymys Keiteleen sekä Niiniveden ja Iisveden
10284: reittien yhdistämisestä Konneveteen jo kauan on ollut vi-
10285: reillä ja tätä kanavoimishanketta varten jo ensi kesänä suo-
10286: ritettanee uusi tutkimus, jonka yhteydessä myöskin Armis-
10287: vcden-Konneveden kanavasuunta on määrät·ty tutkitta-
10288: vaksi, niin voitanoo oletta·a että puheenaolevat vesistöt lä-
10289: himmässä tulevaisuudessa saatetaan liikeyhteyteen keske-
10290: nään. Tämän kautta tulisi näiHä vesistöillä olemaan kolme
10291:  edullista sa.tamaa, nimittäin Suolahden lounaassa, Iisveden
10292:  kaakossa ja Armisv•eden etelässä. Viimemainittu vesi olisi
10293:              Pieksämäen-Jyväskylän rata.                   9
10294: 
10295: nimittäin Valiokunnan mielestä, siinä tapauksessa että
10296: Pieksämäen-Jyväskylän radalle nykyään ehdotelt.tu suun-
10297: ta tulisi oikaistavaksi niin ettei se enää kaartaisi A~mis
10298:  vedelle, aikanaan yhdistettävä tähän rata:an sivuradalla.
10299:     Puheenaolevan kanavoimishankkeen toteuttaminen avai-
10300: si samalla paikallisliikenteelle samansuuntaisen kulkutien
10301: kuin ehdotettu Suonenjoen-Suolahden ratasuunta, ja tu-
10302: lisikin paikkakunnan nykyinen liikennetarve tämän kautta
10303: epäilemättä tyydytetyksi, jotavastoin suurin osa Pieksä-
10304: mäen-Jyväskylän linjan varsilla olevista asutuksista ai-
10305: noastaan rautatien kautta voidaan saattaa yleisen liiken-
10306: teen yhteyteen.
10307:     Niinkuin edelläolevasta selostuksesta näkyy, osoittavat
10308: toimitetut tutkimukset, että taloudelliset edellytykset kum-
10309: mankin vaihtoehtoisen ratasuunnan piirissä ovat jokseen-
10310: kin saman veroiset, jos näi.tä ratasuuntia arvostellaan yk-
10311: sinomaan paikallisliikenteen kannalta, jotavastoin Pieksä-
10312: mäen-Jyväskylän ratasuunta yhdysratana ja yleisliiken-
10313: teen järjestämistä paremmin vastaavana on Valiokunnan
10314: mielestä ehdottomasti asetettava etusijaan.
10315:     Ål'lllollisessa esityksessä arvioidaan normaaliraiteisen
10316: rautatien rakentamiskustannus Pieksämäeltä Jyväskylään
10317: 11,900,000 markaksi, jota laskiessaan Tie- ja vesiraken-
10318: nusten ylihallitus, perustaen arvion soveltuvissa kohdin
10319: vuonna 1903 toimitettuun tutkimukseen, on edellyttänyt,
10320: että rakentaessa käytet·täisiin 30 kg. metriä kohti pai-
10321: navia kiskoja. Arviossa on niin ikään edellytetty
10322:  että rata olisi 95 km pituinen tehden suorasta suunnasta
10323: mutkan pohjoiseen Armisvedelle sekä etelään Toivakan
10324: kirkon läheisyyteen. Valiokunnan mielestä olisi rata
10325: kumminkin rakennettava mahdollisimman suora, jonka
10326: kautta matka Pieksämäeltä Jyväskylään, asiantuntijain il-
10327:  moituksen mukaan, lyhenisi 10-15 km. Vaikka rata
10328: näin oikaistuna tulisi kulkemaan Leppäveden yli sellaiselta
10329:  kohdalta, jossa tämä vesi on 1 km levyinen jR vaikka
10330: Armisvedelle suunniteltu haararatakin rakennettaisiin, ei
10331: näistä lisä töistä, sikäli kuin V aliokunnaJle on ilmoitettu,
10332: 10            1912.- W. M.- Esit. N:o 3.
10333: 
10334: koituisi suurempia kustannuksia kuin että ne suunnilleen
10335: vastannevat radan oikaisemisesta odotetta vaa säästöä.
10336:      ArmoUisessa esityksessä ehdotetaan, että rakennustöi-
10337:  hin olisi ryhdyttävä Savonlinnan-Pieksämruen radan ra-
10338:  kennustöiden yhteydessä, ja on kulkulaitosrahaston raha-
10339: sääntöehdotukseen vuodeksi 1913 tätä wtrten otettu
10340:  2,000,000 markan määräraha. Valiokuntakin on puolestaan
10341:  sitä mieltä, ettei vuodeksi 1913 niitä mahdollisia töitä var-
10342: ten, jotka silloin voida,an suorittaa, tarvita enempää kuin
10343:  korkeintaan 2,000,000 markkaa ja jättää sen vuoksi Valtio-
10344:  varainvaliokunnan lähemmin harkittavaksi voidaanko mai-
10345: nittu määrä tähän tarkoitukseen varata, samalla kun V a-
10346: liokunta, siihen nähden että Eduskunta on päättänyt Iisal-
10347: men-Ylivieskan radan rakentamisen, katsoo voivansa edel-
10348: lyttää että kulkulaitosrahaston rahasääntöön vuodeksi 1913
10349: myöskin otetaan tarpeellinen määräraha tätä rautatietä
10350: varten, jotta Seinäjoen-Kristiinankaupungin-leaskisen
10351:  rautatieltä tämän vuoden loppupuolella vapautuvat työvoi-
10352: mat voitaisiin välittömästi siirtää ensinmainitulle radalle.
10353:     Mitä lopuksi tulee Armo1lisessa esi·tyksessä olevaan,
10354: Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä tekemän
10355: päätöksen mukaiseen ehtoon, joka koskee asianomaisilta
10356: kunnilta ja yksityisi'ltä vaadittavaa sitoumusta sen raha-
10357: määrän suorittamisesta, jolla tarvittavain maa- ja vesialu-
10358: eiden lunastus sekä rautatien aikaansaamien haittojen kor-
10359: vaus saattaa nousta yli sen määrän, minkä Hallitus eri-
10360: tyisen arvion mukaan kohtuulliseksi näkee, on Valiokunta
10361: yksimielisesti pitänyt tällaista ehtoa sekä kohtuullisena että
10362: välttämättömänä. Tämän johdosta saa valiokunta kunni-
10363: oittaen Eduskunnan päätettäväksi ehdottaa:
10364: 
10365:                että normaaliraiteinen rautatie ra!cennetaan
10366:            toimitetta?Jassa tutkimuksessa edullisimmaksi
10367:            havaittavaa, mahdollisimman suoraa suuntaa
10368:            Pieksämäen asemalta Savon 1·adalla Jyväsky-
10369:            län kaupunkiin 11,900,000 rnarlwksi arvioidulla
10370:            kustannuksella sekä että radan rakentamiseen
10371:              Pieksämäen--Jyväskylän rata.                 H
10372: 
10373:           'ryhdyttäisiin Savonlinnan-Pieksäm-äen Padan
10374:           rakennustöiden yhteydessä,
10375:              että sanotun rautatien rakentam-ista varten
10376:            vuodeksi 1913 osotetaan 93,000,000 rnarlckaa, sekä
10377:              että töiden alottamisen ehdoksi mainitulla ra-
10378:           dalla m-äärätään, että asianomaiset kunnat tahi
10379:           yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutu,vat vastaa-
10380:           maan siitä rahamäärästä, jolla tarvittavan maa-
10381:           ja vesialueen lunastus sekä rautatien aikaansaa-
10382:           mien haittojen korvaus saattaa nousta yli sen
10383:           määrän, minkä Hallitus erltyi.~en arvion mukaan
10384:           lcohtuulliselcsi näkee.
10385: 
10386: 
10387:     Siihen yhteyteen nähden mikä tällä asialla on kulkulai-
10388: tosrahastosta vuodeksi 1913 annetun armollisen esityksen
10389: n :o 3 kanssa, saa Valiokunta vihdoin kunnioi'ttaen eh-
10390: dottalll:
10391:              että tämä mietintö siinä ehdotettuun määrä-
10392:           rahaan nähden lopullisesti käsiteltäisiin Valtio-
10393:           varainvaliokunnan viimemainitusta esityksestä
10394:           annettavan mietinnön yhteydessä.
10395: 
10396: 
10397: 
10398:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
10399: Lallukka, varapuheenjohtaja Arokallio, jäsenet Hanninen,
10400: Horkka, ,Jalonen, Junnila, LeiYo, Lonkainen, Mäkelä, V.,
10401: Pykälä, Roos (osittain), Snellman, Tainio (osittain), Tik-
10402: kanen (osittain), Tåg, Vatanen ja Vuorinen (osittain) sekä
10403: nrajäsenet Grönvall (osittain), Jalkanen (osittain), Peu-
10404: rakoski (osittain), Pohjaväre ja Strömberg (osittain).
10405: 
10406:    Helsingissä, 17 päivänä huhtikuuta 1912.
10407: 12           1912. -   W. l\1. -   Esit. N :o 3.
10408: 
10409: 
10410: 
10411: 
10412:                        Vastalause.
10413:     Voimat·ta yhtyä V aliakunnan päätökseen yhrdysradan
10414: rakentamisesta Pieksämäen asemalta Jyväskylän kaupun-
10415: kiin pyydän saada täten esittää eriävän mielipiteeni.
10416:     Heti kun kysymys heräsi Päijänteen pohjoispuolella
10417: olevain seutujen saattamisesta parempaan liikeyhteyteen
10418: muun maan kanssa, pidettiin luonnollisena, että näiden seu-
10419: tujen läpi kulkeva rautatie suunnattaisiin Jyväskylään ja
10420: Suonenjoelle. Niinpä ehdotettiin armollisessa esityksessä
10421: 1894 vuoden valtiopäiville, että rautatie rakennettaisiin
10422: Keuruulta .Jyväskylään ja Suonenjoelta Keiteleen järven
10423: Kuhjonlahdelle. Sanottujen valtiopäivien rautatievalio-
10424: kunta ehdottikin Keuruun-Jyväskylän radan rakennetta-
10425: vaksi, mutta katsoi luonnollisenmaksi, että Keiteleen ve-
10426: sistö saatettaisiin rautatien yhteyteen jatkamalla Jyväsky-
10427: län rataa Suolahteen. Kuitenkin huomautti valiokunta, pu-
10428: huessaan siten ehdottamansa radan ja Savon radan välillä
10429: vastaisuudessa rakenlllettavasta yhdysradasta että ,jos rata
10430: rakennetaan Suolahteen saakka, niin näyttää olevan vallan
10431: selvää, että Suolahdelta Suonenjoelle menevä rata on paljoa
10432: edullisempi, kuin mikään muu puheena oleva yhdistysradan
10433: itäosaUe ehdotettu suunta, josta syystä valiokunta on sitä
10434: mieltä, että viimeksi mainittu rata olisi rakennettava niin
10435: pian kuin Keuruun-Jyväskylän~Suolahden rata on val-
10436: mistunut."
10437:     Vuonna 1897 erityisiä maan rautatieverkon laajenta-
10438: mista koskevia anomuksia ja ehdotuksia käsittelemään ase-
10439: letun n. s. Suuren rautatiekomitean puollettua Suolahden-
10440: Suonenjoen radan rakentamista, ehdotti Hallitus 1904-05
10441: Valtiopäivilie antamassaan esityksessä normaalimiteisen
10442:                         Vastalause.                       13
10443: 
10444: radan rakentamista Suolahden asemalta Suonenjoen ase-
10445: malle ja puolsi säätyjen rautatievaliokunta ilman erimieli-
10446: syyttä tämän radan rakentamista. Samoin ehdotti Halli-
10447: tus 1905-06 valtiopäiville ,antamassaan esityksessä Suolah-
10448: den--Suonenjoen rataa rakennettavaksi, mutta eivät säii-
10449: dyt näilläkään valtiopäivillä päässeet yksimielisyyteen ra-
10450: kennettavan yhdysradan suunnasta, vaikka säätyjen rau-
10451: tatievaliokunta nytkin oli puoltanut Suolahden-Suonen-
10452: joen rataa. Sittemmin ei ole ollut olemassa armollista esi-
10453: tystä yhdysradasta ennenkuin nyt Eduskunnalle annettu.
10454:      Kuten tästä yleissilmäyksestä yhdysratakysymyksen ai-
10455:  kasemmista vaiheista ilmenee on Suolahden-Suonenjoen
10456: radalle, eri ratasuuntia harkittaessa, alati annettu etusija.
10457:      Nyt annettu armollinen esitys ehdottaa rakennett,avaksi
10458: yhdysrataa Pieksämäen asemalta Jyväskylään ja perustuu
10459: esitys 1907-08 vuosien ja 1911 vuoden rautatiekomiteain
10460: untamiin lausuntoihin. Ensinmainitussa komiteassa on
10461: kuitenkin ollut eri mieliä nyt kysymyksessä olevien yhdys-
10462: ratojen etevämmyydestä. Komitean vähemmistö on paina-
10463: villa syillä asettanut Suolahden-Suonenjoen ratasuunnan
10464: ctusijaan. Jälkimäinen komitea taas ei ole esittänyt mitään
10465: uusia tosiasioita Pieksämä:en-Jyväskylän ratasuunnan
10466: eduksi.
10467:      Pieksämäen-Jyväskylän ratasuunnan puolesta esitetyt
10468: seikat eiYät osota tämän radan etevämmyyttä.
10469:      Yhdysradan melkein tärkeimpänä tehtävänä on kautta-
10470:  kulkuliikkeen helpoittaminen. Silmäys maamme rautatie-
10471:  karttaan osoittaa, että liikeyhteys Kaakkois-Suomen ja
10472:  Länsi- sekä Luotei,s-Suomen välillä jo oleviilakin radoilla
10473:  käy verrattain mukavasti. Niin ei ole Komis-Suomen ja
10474:  viimeksimainittujen maan-osien yhdysliikenteen laita. Tä-
10475:  män liikenteen täytyy tehdä suunnatoin kierros aina maan
10476:  eteläisiin osiin sieltä taas suuntautuakseen pohjoista koh-
10477:  den. Rakennettavan yhdysradan tulee siis mikäli mahdol-
10478:  lista poist,aa ,tämä hankaluus. Ehdolla olevista yhdysra-
10479:  doista lyhentää Suolahden-Suonenjoen rata kierrosta tun-
10480:  tuvasti enemmän kuin Pieksämäen-.Jyväskylän rata. Tä-
10481: i4             1912. -   W. M. -   Esit. N :o 3.
10482: 
10483: män lisäksi on merkille pantava, että liike Länsi-Suomen ja
10484: Savon välillä aina on suuntautunut Rautalammen pitäjän
10485: kautta, eli juuri samaa suuntaa kuin Suolahden~Suonen
10486: joen rata tulisi kulkemaan.
10487:     Mutta ei yksistään Koillis-Suomelle SuolaJhde~Suo
10488: nenjoen ratasuunta ole edullinen. Kuopion kaupunki on
10489: Pohjois-Savon etevin liikekeskusta ja välittää vilj,an ynnä
10490: muun tavaran kauppaa laajoille seuduille ei vain Pohjois-
10491: Savossa, vaan myöskin Pohjois-Hämeessä, joka näkyy jo
10492: siitäkin, että Kuopion viljanvalmistusmäärä on 1 /s osa
10493: koko maan viljanvalmistuksesta. Kun viljan ja muun tava-
10494: ran 1tuonti ensin vesitse Kuopioon ja sieltä edelleen kuljet-
10495: taminen länteen päin Suolahden-Suonenjoen rataa pitkin
10496: käypi huomatt,avasti huokeammaksi kuin niiden kuljetus
10497: muita teitä, osoittaa tämäkin seikka mikä merkitys sano-
10498: tulla radalla on laajan maakunnan taloudessa. Tätä seik-
10499: kaa ei mitenkään voi korvata Warkauteen rakennettava
10500: haararata, sillä Warkaudella ei ole mitään edellytyksiä,
10501: jotta siitä voisi syntyä sellainen liikekeslrus, että se yhdessä
10502: tahi toisessa suhteessa syrjäyttäisi Kuopion.
10503:     Vastoin kahden viimeisen rautatiekomitean lausuntoa
10504: on paikallisliikenteen ja paikallisten kehitysmahdollisuuk-
10505: sien kannalta katsottuna ehdottomasti annettava etusija
10506:  Suolahden-Suonnenjoen radalle. Tämän radan liike,alu'0e-
10507: seen kuuluvat paitsi Rautalammin kuntaa vielä Laukaan,
10508: Sumiaisten, Konginkankaan, vViitasaaren, Wesannon, Saa-
10509: rijärven j~a Xänekosken kunnat, jota paitsi pohjoiselle osalle
10510: Hankasalmen kuntaa sanottu rata on Yerrattomasti edulli-
10511: sempi kuin Pieksämäen-Jyväskylän rata. Suolahden-
10512:  Suonenjoen liikepiiriin kunluvat laajat vesistöt, joilla jo
10513: on kehittynyt laivaliike, kun ta,as Pieksämäen-,Jyväskylän
10514: radan varrella tulisi olemaan ainoastaan pienempiä umpi-
10515: järviä, joilla ei ole suurtakaan liikettä odotettavissa jota
10516: paitsi Pieksämäen-Jyväskylän rata kulkee harvaan asut-
10517: tujen karujen seutujen, miltei erämaitten kautta.
10518:     Tässä esittämieni syiden nojalla ja huomioon ottaen että
10519: näitä näkökohtia kannattaa myöskin Kiuruveden, Iisalmen,
10520:                         Vastalause.                       15
10521: 
10522: Lapinlahden, Kuopion, Maaningan, Leppävirran, Nilsiän,
10523: \V.arpasjärven, Muuruveden, Rautavaaran, Tuusniemen,
10524: Kuusjärven, Kaavin, Polvijärven, osa Liperin ja koko Hei-
10525: näveden kunta, näiden liike kun ny.t jo käy ja työn alla ole-
10526: van Juojärven kanavaimisen valmistamisen jälkeen yhä
10527: enemmän tulee käymään Kuopion kautta ja sen kautta
10528: Länsi-Suomeen~ saan kunnioittaen ehdottaa
10529: 
10530: 
10531:                että Eduskunta päättäisi normaalir-aiteisen
10532:            ra'utatien rakennettavalcsi Suonenjoen a.semalta
10533:            S1wlahden asemalle ja osottaisi sitä varten tar-
10534:            vittavat varat.
10535: 
10536:    Helsingissä, huhtikuun 17 päivänä 1912.
10537: 
10538:                                        .Juho Snellman.
10539: 
10540:    Tähän yhdyn.
10541: 
10542:                                        Gust. Arokallio.
10543: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
10544:          1912. -    Edusk. vast. -     Esitys N :o 3.
10545: 
10546: 
10547: 
10548: 
10549:                Suomen Ed u s kunnan ala m a i-
10550:             n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
10551:             kulkulaitosrahastosta vuodeksi 1913 anta-
10552:             man armollisen esityksen siihen osaan, joka
10553:             koskee yhdysradan ralmntamista Pieksä-
10554:             mäen ·asemalta Jyväskylän kaupunkiin.
10555: 
10556: 
10557: 
10558: 
10559:        Snurlvaltaisln, lrmollisin Keisari
10560:                ja Suuriruhtinas T
10561: 
10562: 
10563: 
10564: 
10565:    Armohlisessa es~tytksessä kullrul·aitosr:ahli!S'tosta vuodeksi
10566: 1913 on Teidän KeisariUinen MajestootJtinne ehdottanut
10567: EdU!skuiman på!ätettäväksi, että normaaliraiteinen rauta:tie
10568: 2        1912. -    Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
10569: 
10570: rrukennetaan Pieksrumäen asemalta Savon radalta Jyväs-
10571: kylän kaupunkiin.
10572:      Puhoona olevan ylldysradan raiketntamiffirusbamnuikse.t
10573: ovat armollrsessa esityksessä .arvioidut 11,900,000 markaksi,
10574: edellyttäen, että radalle hankittaisciin 30 kilogrammaa met-
10575: riä kohti painav,at kiskot, ja että rata tulisi 95 kilometrin
10576: pituisel\lsi, tehden suorrasta suunnasta mutkan pohjoi·seen
10577: Armisvedelle sekä etelään Toivakan kirkon läheisyyteen.
10578:      Eduskunta, joka on käsi,tellyt tätä armollisen esityksen
10579: osaa ·erinään lrul:ku1aitosraha,ston il:mdjetlt:rl.ia kioslmvista
10580: muista ·asioista, on siitä selvityl\lsestä, joka on hankit,tu Sa-
10581: von ja Jyväskylän ra:tojen yhdistämistä varten ehdotetuista
10582: eri .ratasuunnista, havainnut armollisessa esitykse:ssä puol-
10583: letun ratalinjan Pieksämäki-Jyväskylä: :tarkoitustaan pa-
10584: raiten vastaav,aksi. TäJIDän vuoksi Eduskunta on päättäny.t
10585: puheena.laisen yhdysradan rakennettavruksi niinkuin armol-
10586: lisessa esityksessä on ehdotettu. Kuitenkin olisi rata Edus-
10587: kunnan mielestä ra:lrennett<a va mahdollisimman suora. Täs-
10588:  tä olisi se etu, että matka Pieksämäeltä Jyväskylään lyhe-
10589: nisi 10-15 kilometriä. Vaikka rata näin oikaistuna tulisi
10590:  kulkemaan Leppäveden yli sellaiselta kohdaHa, jossa tämä
10591:  vesistö on yhden kilometrin levyinen, ja vaikka rakennet-
10592:  ta.isiin a1empa:na mainittu haararatakin, e:i täten tehtävistäi
10593:  lisätöistä kuitenkaan koituisi suurempia kustannuksia, 'kuin
10594:  että ne suunnilleen vastaisivat radan oikaisemisesta saata-
10595:  vaa sä:ästöä.
10596:      Kun kysymys Keiteleen sekä Niiniveden ja Iisrveden
10597:  vesi:r1eittien yhdistämisestä kanavwHa Konne;veteen joikauan
10598:  on ollut vireil'lä ja tätä kanavoiruishanketta varten ensi
10599:  kesänä suorioottanee uusi tutkimus, jon:ka yhteydessä myös-
10600:  kin Arnnisveden ja Konneveden kanavalla yhdistäminen
10601:  ou mää:rätty tutkit·tavaksi, on odotettavissa, että puheena
10602:  olevat vesistöt lähimmässä tulevaisuudessa saate,taan liike-
10603:  yht,ey:teen keskenään. Siinä tapauksessa, että Pieksämäen
10604:  -Jyväskylän radalle esityksessä ehdotettu suunta oikais-
10605:  taan siten, ettei se kaarra Arnnisvedelle, on Eduskunnan
10606:  mielestä viimemainittu vesistö aikanaan sivuradalla yhdis-
10607:                Pieksämäen-Jyväskylän rata.                          3
10608: 
10609: tettävä rakennetta•vaan yhdysrataan. Täteill/ tulisi näillä
10610: vesistöillä olemaan kolme edullista satama•a rautatien yh-
10611: teydessä, nimittäin Suolahden satama lounaassa, Iisveden
10612: kaakossa ja Armisveden etelässä.
10613:      Armollisessa esityksessä on ehdotettu, ·että radan raken-
10614: nustyöhön olisi ryhdyttävä Savonlinnall!-Pieksämäen r:a-
10615: dan rakennustöiden yhteydessä, jonka tähden kulk:ulai•tos-
10616: na.haston budjet1tiehdotukseen vuodeiksi 1913 orn ltä:tä iV'al.1ten
10617: .O(tettu 2,000,000 marlmn mä'ärämha. Niihin töihin, jotka
10618: rbulevalll!a vuonna v10idaan mdalla suorittwa, ei näJhltävästi
10619: suurempaa mää:nä.ra!ha.a rta~rviiba, jra on EduskumJta, oon vuOik:si,
10620: niinkuin erit(YiseBS•ä alwma.isessa rkil1jeJmä.ssä ffiil,tä pä]väJtä
10621: on iJmoitet:tu, sanottua tarliioitusta Via•I1ten 'kullml'laitlosraihas-
10622: rbon budjet,tiin vuodeksi 1913 merikinnyt 2,000,000 marlkan
10623: määrän.
10624:      Eduskunnan 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä tekemän
10625:  päätöksen mukaisesti on armollisessa esit.yksessä pantu eh-
10626:  doksi, •että ennenkuin työt puheena olevalla yhdysradal1a
10627: ·alotetaan, asianomaisten kuntairn tai yksityisten henkilöi-
10628:  den 1tulee ,edeltäipäin sitoutua vastaamaan siitä rahamää-
10629:  rä.stä, jolla rtarv:irtta1vcan mara- ja vesialueen lunastus sekä
10630:  rautatien aikara.nsaamien haittojen ko:rwaus saattaa nousta.
10631:  yli sen määrän, minkä Hallitus erityisen a·rvion mu.kaam.
10632:  kohtuulliseksi nä!IDee. Tämän ehdon k!l!tsoo Eduskunta ·edel-
10633:  le.en sekä kohtuulliseksi että välttä.mäbtörmäbi ja on sen
10634:  siis hyväksynyt.
10635:       Eldellä esitetyn noja:l:la EduskuntJa saa al•amaisesti il-
10636:  moittaa, että Eduskul1ta on päättänyt,
10637: 
10638:                  että no1'1'fl,aaliraiteinen rautatie rakennetaan
10639:              toimitettavassa tutkimuksessa edullisimmaksi
10640:              havaittavaa, mahdollisimman suoraa suuntaa
10641:              Pieksämäen asemalta Savon radalla Jyväsky-
10642:              län kaupunkiin 11,900,000 markaksi arvioidulla
10643:              kusta'fl!nuksella sekä että radan rakentamiseen
10644:              ryhdytään Savonlinnanr-Pieksämäen radan ra-
10645:              kennustöiden yhteydessä;
10646: 4        1912. -    Edusk. vast. -       Esitys N :o 3.
10647: 
10648:                että sanotun rautatien rakentamista varten
10649:            vuodeksi 1913 osotetaan 12,000,000 markkaa; sekä
10650:                että töiden alottamisen ehdoksi mainitulla ra-
10651:            dalla määrätään, että asianomaiset kwnnat tahi
10652:            yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat vastaa-
10653:            maan siitä rahamäärästä, jolla tarvittavan
10654:            maa- ja vesialueen lunastus sekä rautatien ai-
10655:            kaansaamien haittojen korvaus saattaa nousta
10656:            yli sen määrän, minkä Hallitus erityisen arvion
10657:            mukaan kohtuulliseksi näkee.
10658: 
10659:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10660: 
10661:     Helsingissä 28 päivänä :bo'Uikokuuta 1912.
10662: 
10663: 
10664: 
10665: 
10666:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
10667:             1912. -   V. M. -    Esitys N :o 3.
10668: 
10669: 
10670: 
10671: 
10672:               Valtiovarainvaliokunnan
10673:            m i e t i n t ö N :o 16 armollisen esityksen
10674:            johdosta, joka koskee kulkulaitosrahastoa
10675:            vuodeksi 1913.
10676: 
10677: 
10678:     Eduskunta on1 pöytätkirjanottoolla maaliskuun 12 päi-
10679: väLtä 1912 lähettänyt tämän armollisen esityksen Valtio-
10680: varainvaliokuntaan, joka samalla on saanut tiedokseen
10681: asiasta lähetekeskustelussa annetut lausunnot. Asian kä-
10682: sitoolyssä on ValiokunnalJa ollut käytettävänään armoUi-
10683: sen esityksen laadinnassa Keisarillisessa Senaatissa synty-
10684: neet asiakil'jU~t.
10685: 
10686: 
10687: 
10688: 
10689:     Kulkulai,tosrahastosta vuodeksi 1913 annetussa armolli-
10690: sessa esityksessä esite:tään 1912 vuoden lopussa olevan sääs-
10691: tön arvioimiseksi rahaston todenmukainen tila 1911 vuoden
10692: lopussa. Koska rahaston tilinpäätös nyt~temmin on tehty,
10693: on Valiokunnalla til~aisuus esittää siihen perustuva lopulli-
10694: nen bilanssi vuodelta 1911 :
10695:                1912. -      V. ~1. -;- Esitys N :o 3.
10696: 
10697: 
10698: 
10699:                 Varat:
10700:  Valtiorahaston pano- ja ottotili
10701:    Suomen Pankissa ............ .               302,529 35
10702:  Rautatiehallituksen sama tili ... .          1,498,000-
10703:  Saatava ulkomaisilta asiamiehiltä            3,129,973 79
10704:  Kassa ......................... .            1,519,417 70
10705:  Obligatsioneja ................. .           2,672,783 90      9,122,704 74
10706:               Varastot:
10707:  Valtionrautateiden tarveainevaras-
10708:   tot ........................... .          11,355,547 53
10709:  Varastot rautatierakennuksilla ..              529,908 47     11,885,456-
10710:              Tulorästejä:
10711:  Paloviinarahoja................. .               2,013,160 74
10712:  Sekalaisia tulorästejä.... . . . . . . . .         654,907 22   2,668,067 96
10713:  Erinäisiä etumaksuja . . . . . . . . . . . .     2,667,103146
10714:  Erinäisiä velallisia . . . . . . . . . . . . . .   162,797 35   2 82" 900 81
10715:                       -------~~~~~~~~~·~~~,~~
10716:                                 Yhteensä             -      ~-~ 26,506,129 51
10717: 
10718:               Velat:
10719:                                                         1
10720:  Rahaston pääoma ............... .                              5,342,184 64
10721:  Velkaa valtionrahastolle ....... .           3,500,000-
10722:  Velkaa laamanninkäräjäjyvärahas-
10723:   toon ......................... .            3,854,000-        7,354,000-
10724:                Menorästejä:
10725:  Paloviinanrahoja ............... .             372,978 85
10726:  l::!ekalaista ..................... .           25,297 55        398,27640
10727:  Varattuja määrärahoja ......... .
10728:  Erinäisiä velkojia ............... .
10729:                                                 - 1-
10730:                                               1,4-78,972115
10731:                                                                11,917,607 96
10732: 
10733:  Sotilaslaitoksessa palvelevien hen-
10734:     kilöiden leski- ja orpokassa ....            15,088 36      1,494,060 51
10735:                       Yhteensä Smk. 1                   1-1    26,506,129151
10736: 
10737: 
10738:    Vuoden 1911 valtiopäilv1Hä Eduskunnalle annetussa ar-
10739: mollisessa esityksessä •arvioidaan kulkul,aitosrahaston säästö
10740: 1911 vuoden lopussa 5,804,776 markaksi. Eduskunta korotti
10741: tärmän summan erinäisten arviolaslkelmien perustoolla
10742:                     Kulkulaitosrahasto.                       3
10743: 
10744: 6,700,000 markaksi. Todellisuudessa ei ole kumpaistakaan
10745: näåstä luvui'sta sa·avutet~tu, vaan oli puhe·erua oleva säästö,
10746: niinJ.,uin taulukosta näkyy, 5,342,185 mark!kara, eli siis noin
10747: 463,000 markkaa Hallituksen esittämää lukua pienempi ja
10748: 1,358,000 markkaa pienempi kuin Eduskunnan laskema ja
10749: mainiitun vuoden ralhasääntöön merkitty säästö. Tämä riip-
10750: puu, niinkuin armollise:ssa esityksessä huomautetaan, etu-
10751: päässä si~tä, että rahaston osuus paloviinarahoista on ollut
10752: 1911 vuoden rahasä!äntöön merkittyä määrää melkoista pie-
10753: nempi.
10754:      Valtionrautateiden liikennetulot ovat Valiokunnan saa-
10755: mien tieto3en mukaan vuonna 1911 ollee1t noin 50,063,000
10756: markkaa eli 6,063,000 markkaa suuremmat kuin vuoden
10757: rahasäännössä edellytetään. Vuoden 1912 rahasääntöön on
10758: puheena oleva kokonaistulo me.rkitJty 49,100,000 markaksi.
10759: Vuoden 1912 kolmena ensi kuuk!a,UJtena ovatt valtionrauta-
10760: teiden kokonaistulot olleet noin 922,000 markkaa suurean-
10761: mrut kuin vastaavana railkana vuomra 1911. Voisi siirs edrel-
10762: lyttää puheena olevien tulojen vuonna 1912 nousevan noin
10763: 54,000,000 marlkkruan. Luotsi- ja majakkalaitoksen erotta-
10764: minen suomalaisesta hallinnosta ja sen muuttaminen V e-
10765: nii:jän meriministeriön aJraiseksi laitokseksi tul~ee kuitenkin
10766:  ehlkäisevästi vaikuttamaan maan ·ul·lromaan 'k!auppaan ja
10767: siis myöskin alentamaan valtionmutateiden li:ikennetuloj:a.
10768:  Täfuän nähden V ruliokuntra on krut<Sonut voivansa arvioida
10769:  va:ltionrarurtruteiden kokonaistulon vuonna 1912 armollisen
10770:  esityksen mukaan 52,400,000 markaksi. Vialioikunta siis
10771:  puoltaa, rettä kulkul8Jitosrruhaston säästö vuodeksi 1913 ase-
10772:  te·talan armolllisessa esityksessä arvioituun määrään eli tasa-
10773:  luvuin 5,800,000 markkaan.
10774: 
10775: 
10776: 
10777:         Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1913.
10778:     I. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Raut.a-
10779: tiehalli:tuksen Wien mukaan olivat vrakinaiset menot, joihin
10780: ei ole luettu elä;kekustannuksia.:
10781: 4             1912. -   V. M. -    Esitys N :o 3.
10782: 
10783:            Vuonna·      Vakin. menot    Vuoden lisäys
10784:             1907        33,133,000        3,858,000
10785:             1908        35,316,000        2j183,000
10786:             1909        35,592,000          276,000
10787:             1910        36,046,000          454,000
10788:             1911        36,201,000          155,000
10789: 
10790:      Vuoden 1911 budjetrissa on tämä vaJrinainen menosumma
10791: merkilbty 37,500,000 markaksi ja 1912 vuoden 38,300,000
10792:  markaksi. ~uoden 1912 kolmena ensi kuukautena ovat me-
10793:  not Valiokunnan saamien tietojen mukaan olloot 8,722,200
10794:  mjark!kaa eli 275,100 markikia:a suuremmat kuin vuoden 1911.
10795:  Vuodeksi 1913 arvioidaan m~not al'ililolJisessa esityksessä
10796: 40,183,000 martkaksi, joka vastaa 1,883,000 marlmn lisäystä
10797:  vuoteen 1912 vermttuna.
10798:     Armolltisessa esityksessä mruin~taan eri:kseen ne lisämää-
10799: rär-ahat, jot:Jk:a rautatiehallitus pitää tarpeellisina vuodeksi
10800:  1913. Keskushallinnolle ynnä toimisto-osastolle ehdotetaan
10801: lisä·ksi 53,000 mJarlrlraa, liikenneosastolle 483,400 markkaa,
10802: mtaosastoUe 459,200 mal'lkkrua j1a koneosasrolle 887,400
10803: marklkaa. Näistä Hsäyksistä on yhteensä 280,200 markkaa
10804: tarpeen Y~ksinomaan Jiikooteen av·aamiseen Seinäjoon-
10805: Kristiinrurulmupungi:n-----Easkistetn radaHa, sekä 480,000
10806: mal'kan lisäys poltto- jn muihin käyttöaineisiin. Tähän
10807: meno}ask!e1mruan sisä1tyy myöskin se 200,000 markan mää-
10808: riimha ·rautatieläisten ja konepajojen työntekijäin ,tervey-
10809: d\=mhoidon edistämiseksi sekä ylimääräisten työntekijäin
10810: ottrumiseksi vakinaisikisi, joka Eduskunnan vuonna 1911 te-
10811: kemän päätöksen mukaan myös on merkitty 1912 vuoden
10812: rahasääntöön. Yksityislmhmisesti -ei Valiokunta ole voinut
10813: ,tutkia ehdotettujen lisämääräraihojen välttämä.ttömyyttä.
10814: Mahdotonta on myöskin arvioida voivatko ne ja missä mää-
10815: rin vähentyä siinä tapauksessa, ettei tavarankuljetus val-
10816: tionmutateillä maan 1ali!v.akuilkua ehkäisevien toimenpitei-
10817: den takia nouse niin suureksi kuin muutoin olisi ollut odo-
10818: tettavissa. ~aliokunta on niin ollen budjettiin merikinnyt
10819: armollisessa esityksessä olev·an erän: 40,183,000 markkaa.
10820:                      Kulkulaitosrahasto.                        5
10821: 
10822:     II. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Vuoden 1911
10823: valtiopäivillä on E·du:skurrta lausunut suotav.aJksi, että
10824: palkkio-henkilökunta ja konepajojen työntekijät saisivat
10825: oilmuden :eläkkeeseen. Tämän toteubtrumiseiksi on 1913
10826: vuoden budjettiehdotukseen otettu 80,000 markan määrä-
10827: mha. Samana on muihin elrukkeisiin sekä vahingonkor-
10828: vauksiin .arvioitu määrär:aha :korotettu 37,000 markalla,
10829: joten lk!olm :korotus on 117,000 markikwa. ·Valiokunta on
10830: haclrinnut trumän asianm1likaiseksi }a puheenaolevaan tar-
10831: koitukseen merkinnyt budjettiin 817,000 markkaa.
10832:     III. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Armollisessa
10833: esityksessä lasketaan tähän tal'lkoituksoon tarvittavan yih-
10834: teensä 8,'298,160 markkaa, ja eJhidottaa Valiokunta sen
10835: muuttamatta pantav·aksi 1913 vuoden budjettiin.
10836:     IV. Oikaisuprosentti. Tähän laskettua.. 500 markan
10837: määrärll!hrua vastaan ei ole syytä muistutukseen.
10838:     V. A. Uudisrakennustyöt valmiilla radoilla. Armolli-
10839: sessa esityksessä ehdotetaan tä;hän tarkoitukseen 5,882,400
10840: mar1k:kalli, jotk!a lähemmin esitetään ·16 :ssa eri kohdassa.
10841:     Pietarin uudella tavara- ja järjestelyrata.ptihalla suori-
10842: ·tettavia töiltä vaJJten esitetään 1909 vuoden toisille vdtio-
10843: päiville :annetussa armollisessa esity.ksessä kun111kin eri
10844: vuonna :tarvittll!Va määräraha, ja on silloin 1913 vruoden
10845: menoihin oterotu 2,010,000 ma:rlk!an erä, jon[m pitäisi olla
10846: viimeinen puheenaoleViaan tarkoitukseen !käytettävistä
10847: määrärahoista. Armo11isessa esity.ksessä on tähän (N :o 1)
10848: lisätty 500 marikkaa, eJilkä Va.lio:k:unna:lla ole sitä vasta·run
10849: syyitä muistUJtukseen.
10850:     Helsingin ·asemar:a!kennusta varten (N :o 2) ·arvioitu
10851: määräraha ei poi.kkea edellä main:iJtusta 1909 vuoden val-
10852: tiopärville esitetystä suunnitelmasta, jonka toteuttamiseen
10853: tarvita.an määrämhoja virelä vuosien 1914 j:a 1915 budjet-
10854: tiin. Va:liokull)lta ei oJe tässä kohden hav;ainnut syytä min-
10855: :kään huoma ututksen tek!emiseen.
10856:     Helsingin asemapihan muutostöihin (N :o 3) tarvirtta-
10857: vrua määrämhaa sekä maan paJk!koluovu:ttamiseksi mutatien
10858: alueen l·aajenta.mi,seksi Helsingin j.a Fredrik.sbergin rusemaiiil
10859: 6            1912. -   V. M. -    Esitys N :o 3.
10860: 
10861: välisellä matkalla (N :o 5) [,as'ket:tua lisämäärä:vaha·a puol-
10862: ta·a Valiokunta armolli:sessa :esityik:sessä esitetyillä syillä.
10863:     Rat.arkiskojen varhtamista varten ras!kaampiin ja lujem-
10864: piin Pietarilll--Viipurin rataosalla on esitykseen merkitty
10865: 1,000,000 markan arviomääräraha (N :o 4). Tämän meno-
10866: erän perusteeksi main]taan esitykise:ssä, että sit·ä mukaa
10867: ku~n Turun kautta käyvä Tukholman ja Pietarin vä.Iinen
10868: liikenne kehittyy, myöskin pika.junain suuruus ja paino
10869: lisääntyy, minkä ohella luonnollisesti vaaditaan suurem-
10870: paa kulkunopeuttakin. Tä,tä ta11koitusta varten täytyy
10871: hallikkia raskaampia vetureja. NJkyään kuljetetaan pika-
10872: junia Pietarin~Turun välisellä radalla valtionrautateiden
10873: raskaimmilla vetureilla, joten on likimmiten saavute.ttu suu-
10874: rin kuormitus, minkä nykyiset ratakiskot sallivat. Jotta
10875: puhteena!laisilla mt:aosina vo1taisiin käyttää juni,a, joiden
10876: kulkunopeus on nykyistä suurempi, täytyy hankl>'ia uusia
10877: vetureja sekä vaiMaa ratakiskot painavampiin:.
10878:     Nykyisten 30 kg:n metriä kohti painavien kiskojen vaih-
10879: tamiseen uusiin, jotka ehdotetaan 40 kg :n painoisiksi, ·ku-
10880: luu usei.ta vuosia, jonka vuoksi työ ehdotetaan alotetta-
10881: vruksi niin pian kuin suinkin. Vaihdon johdosta joutilaiksi
10882: tulevat ratakiskot voitairsiin käyttää uusilla rakennuksen-
10883: alaisilila radoilla. Airkomus lienee 1914 vuoden kuluessa
10884: uusilla radoilla naulat,a raidetta noin 110 kilometrin pituu-
10885: delta, minkätähden valtionrautateillä olisi vuonna 1913
10886: vaihdettava ratakiiSkoja yhtä pitkällä matkalla.
10887:     Rat.akiskojen vaihtamisesta mainitunpi.tuiseHa raiteella
10888: on esityksessä laskettu Ollevan kustannuksia 2,703,140
10889: markkaa. Irroi•tetuista ratakiskoista tarpeineen on valtion-
10890: rautateille laskettu twlevan korv•austa 1,366,200 markkaa.
10891: Ratakiskojen vaihtamiseen tarvit,taisiin niinmuodoin noin
10892: 1,337,000 marlkikrua. Mutta siinä ·tapauksessa, e.ttä mtakis-
10893: kojen vaihto vuonna 1913 toimitettaisiin ainoastaa;n noin
10894: 80 km :n matkalla, tarvittaisiin tähän tarkoitukseen liki-
10895: main 1,000,000 markan määräraha.
10896:     Etuna ratakisik:ojen vaihtamisesta mainitaan myöskin,
10897: että r·aiteen suuremman jäykkyyden taki·a radan kunnossa-
10898:                      Kulkulaitosrahasto.                        7
10899: 
10900: pitokust.annu~set väJhenevät, jota paitsi tavarajunien enen-
10901: netty kuljetuskyky on omansa vähentämä•än näiden junien
10902: liikenne.kustannuksia.
10903:     Suuremman kulkunopeuden Ji;äytäntöön ottaminen Pie-
10904: tarin, Helsingin ja Turun välisillä rataosilla on tuskin väi-
10905: tettä vissä, jos mieli s[lada Ruotsin ja Venäjän välinen, Suo-
10906: men kautta kulkeva liikenne kehitetyksi, vaikka tämä toi-
10907: menpide tuleekin va!l!tima·an meidän oloissa tuntuvia ·kus-
10908: tannuksia.
10909:     Ehdotetun ratakiskojen vaihtamisen tuott.amia talou-
10910: dellisia etuja ei Valiokunnan mielestä ole armollisessa esi-
10911: tyksessä niin täydellisesti valaistu eikä Valiokunta ole voi-
10912: nut itse hankkia siihen niin riittävää selvitystä, että se
10913: voisi puoltaa päätettäväksi tämän melkoisia kust•annuksia
10914: vaativan työn suorittamista.
10915:     Pietarin ja Viipurin välisen rataosan lirkenne on tosin
10916: niin suuri, että voisi ajatella puheena olevan ratakiskojen
10917: vaihtamisen siellä toimeenpantavaksi, ilman et.tä Edus-
10918: kunta päruttäisi työn j·atkamisest'a Viipurista länteen päin.
10919: Valiokunnan mielestä ei kuit•enkaan sellaisesta toimen pi-
10920: teestå ole va:sta;avca.a hyötyä, .ellei sitä vastedes jatkettaisi,
10921: ei'kä työn alottamisen siirtämisestä vuodeksi saata olla mai-
10922: nittavaa haittaa.
10923:     Edellä esitetyn noj aHa V ali:okunta kunnioi.ttaen ehdot-
10924: taa, että Eduskunta päättäisi alam:aisesti anoa,
10925: 
10926:                 että kysym;ys painavampien ratakiskojen tar-
10927:             peellisuudesta monipuolisen tutkimisen kautta
10928:             selvitettäisiin, ennenkuin määrärahoja tätä tar-
10929:             lcoitusta varten uudelleen ehdotetaan myönnet-
10930:             täväksi.
10931: 
10932:     Tämän perusteella ehdottrua V al:io~urrta, ettei puheena
10933: olev:aa määrärahaa otettaisi 1913 vuoden budj·ettiin.
10934:     Helsingin~Karjan-Turun rautatie koskettaa Turun
10935: kaupungin lmiJ1is-osrua Arseninkadun päässä noin 3 kilo-
10936: 8             1912. -   V. M. -    Esitys N :o 3.
10937: 
10938:  metriä ennen Turun rautatieasemaa. Sen vuoksi on Turun
10939:  kaupunki pyytänyt, että mainittuun paikkaan perustettai-
10940:  siin pysäkki tavara- ja henkilöliikennettä varten (N :o 6)
10941:  sekä sen hyväksi luv,annut korvau1ksetta luovuttaa tarpeel-
10942:  lisen maan ja vastruta paikalla olevien rakennusten lunas-
10943:  tuskustannuksista sekä maan tasoituskuluista. Nämä lu-
10944:  paukset on ka upumki, niin :kuin ~arll1dllisessa esity;ksessä
10945:  mainitaan, tfuytJtänyt vuonna 1911. Laaditun kustan-
10946:  nusarvion mukaan tu1isi pysäkin rakennus maksamaan
10947: 28,275 ma:rk'kaa, maJkasiinit y. m. pienemmät rrukennukset
10948: yhteensä 32,152 mallkkaa sekä junasilta ja lisärait,oot 24,573
10949:  markkaa, yhteensä 85,000 markkwa. Kl()ska pysäkistä epäi-
10950: lemäittä olisi etua rautatietä käy!btävälle yleisölle }a Turun
10951:  kaupun:ki on puolestaan suorittanut :huomatltavan osan
10952:  kustannuksista, on Va<lidkunta :katsonut voivansa sinänsä
10953:  puoltaa tehtyä ehdotusta.
10954:      Udelnajan asemalle ehdotettu uusi asematalo (N :o 7)
10955:  tulee varsin kalliiksi rakennukseksi. Tämän työn suor1t-
10956:  taminen on kuitenkin, niinkuin armollisessa esityksessä
10957: huomautetaan, käynyt välttämättömwksi, eikä Valiokunta,
10958: joka on saanut nähtfuväiksoon yksityisk6htaisen kustannus-
10959: arvion, ole puolestlaan siinä huomannut muistuttamisen
10960: aihetta.
10961:      Pääasiallisesti puuta varaliikenteelle tarpeellisten uusien
10962: raiteiden asettamiseksi on rautatiehallitus katsonut vält-
10963: tämättömäksi sa,ada Schuvalovon aseman aluetta (N :o 8)
10964: jonkun verran suurennetuksi ostamalla lisäksi 517 ne'liö-
10965: saschenin eli noin 2352 m 2 :n alueen. Tfumän maanlunastuk-
10966: sen kautta tulisi myöskin asema-'alueen raja sopivasti suo-
10967: ristetuksi. Jos ma,anhintaan myöskin luetaan maanmittaus-
10968: kustannukset ja kauppakirjan leimamaksut, tulisi tämä
10969: olema.an noin 8 markkaa neliömetriltä, mikä hinta ei liene
10970: kohtuuton paikkakunnan oloihin nähden.
10971:      Rauta;tiehallituksen antami'en tieWjen mukwan sattuu
10972: usein, että •vliJkk!ruan liikenteen twki,a Helsingin~Pietarin
10973: mutwtiellä sen pienemmilläJkin ,3JSelll~11a usein tulee olema,an
10974: swma;an aik!aan tkolme junaa. Elleivät silloin sivuraiteet
10975:                     Kuikulaitosrahasto.                      9
10976: 
10977: ole niin pi:tkät, että ilmllekiin mahtuu juna koi].m pituudel-
10978: taan, täytyy viimeksi saapuvan junan joko pysähtyä va~h
10979: teen uHmpuolelle ja siinä odottaa samaan suuntaan mene-
10980: vän junan lähtöä asemalta, tahi on se jaettava osiin, jotka
10981: vaivaloisella vaihdetyöllä viedään !kolmannelle sivurait•eelle,
10982: jos sellaista on ja se silloin sat:tuu olemaan vapaana. Krurn-
10983: paisessakin tapauksessa aiheuttruvat nämä toimet ~aj:anhuk
10984: kaa ja usein junain 'myöhästymisiä. Koska Lappilan, Jär-
10985: velän ja Kausalan asemien sivuraiteiden pituus ei enää
10986: vastaa liikenteen vaatiJmuksia, on Senaatti rautatiehallituk-
10987: sen esityksestä suostunut näiden asemien sivuraiteiden
10988: asianmukaiseen pidentämiseen (N :o 9). Valiokunta, joka
10989: on havainnut esitetyt syyt päteviksi, puolta'a työn suoritta-
10990: miseen tarvittavan, armoll~sessa esityksessä mainitun 39,300
10991: markan määrärahan panemista 1913 vuoden budjettiin.
10992:      Helsingin kaupungin ja Helsingin-Karjan radan lä-
10993: heisten asemien välinen henkilöliikenne on viimeisinä vuo-
10994: sina suuresti kasvanut. Rautatiehallituksen antamien
10995: tietojen mukaan on liikenne tällä yksiraiteisella rau-
10996:  tatienosaltla jo niin vilkas, että nykyisin on melkein
10997:  mahdotonta asettaa tarpeen sattuessa uusia junia muu-
10998:  tamina aikoina parvaa. Liikenteen •turvallisuus jou-
10999:  tuu myöskin helposti vararanalai'S'eksi, jos joku lulrui-
11000:  sista junista vähänkin myöhästyy, jonka vuoksi rauta-
11001:  tiehallitus on ehdottanut, että Fredriksbergin ja Esboon
11002:  asemien väliselle radalle asetettaisiin rinnakkaisraide
11003:   (N :o 10). Tä;mä matka on 17 kilometriä, ja tulisi
11004:  koko kustannus, jos käytetään kiskoja, jot1ka painavat 30
11005:  kg. metriä kohti, olemaan 1,350,000 mar•kkaa. Valiokunta
11006: on, siinä määrin kuin se on voinut asiaa arvostella, huo-
11007:  mannut puheenalaisen ehdotuksen täysin perustetuksi sekä
11008: puoltaa tarkoitusta varten ehdotetun 600,000 markan mää-
11009:  rärahan ottamista 1913 vuoden menosääntöön.
11010:      Liikenteen turval'lisuut,ta tarkoittaa myöskin maanti.en
11011:  johtaminen ratapenkereen alitse Sockenbackan aseman koh-
11012:  dalla (N :o 11), ei'kä Valiokunta ole huomannut syytä mu1o:-
11013:  tutukseen 78,000 markkaan nousevaa kustannusarviota vas-
11014:  ta,an.
11015: 10           1912.- V. M.- Esitys N:o 3.
11016: 
11017:     Lahdenpohj1an rha,ammdan (N :o 12) kustannusarvio oli
11018: laa,dittu edellyHämällä, että suurin sal:littu ka:lt.evuus olisi
11019: 25 ,tuhatta kohti. Rakennustyöhön ryhd)71ttäessä huomattiin
11020: kuitenkin, ettei liikenteen turvallisuus sallisi radalla suu-
11021: rempaa kaltevuutt.a kuin 20 tuhatta kohti, jota paitsi pe-
11022: rustus niilllä paikoilla, joille sil,toja ja rumpuja olisi sijoi-
11023: tettava, työn aikana osottautui huonommaksi kuin oli otak-
11024: suttu. Näiden syiden täJhden tulivat rakentamiskustannuk-
11025: set melkoista suuremmiksi, kuin kustannusarviossa oli
11026: edellytetty. Puutavaran varastopaikan hankkiminen sekä
11027: aallonmurtajan rakentamim:m huomattiin myöskin tarpeel-
11028: liseksi. Näiden lisätöiden takia on kustannusarviota yli-
11029: tetty 74,500 markalla, jonka Valiokunta armollisen esityk-
11030: sen mukaan puoltaa pantavaksi 1913 vuoden menosääntöön.
11031:     Va;liokunnalla ei myöskään ole ollut muistutmksen ai-
11032: h~tta kohdissa N :o 5, 13, 14, 15 ja 16 ehdote.t.tuja määrä-
11033: rahoja vastaan.
11034:     Uudisrrukennustöitä val'ten v'almiilla radoilla on siis
11035: budjettiin pantava 4,8813,4.00 -markkaa.
11036:     V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Armolliseen
11037: esitykseen on tämän nimikkeen kohdalle merkitty mää-
11038: rärahoja 10 uuden veturin hankkimiseksi vaihetuspal-
11039: velusta varten, johon tarkoitukseen viime vuosina on
11040: käytetty lukuisia tavaravetureja, j01tka yleensä ovat sii-
11041: hen sopimattomia. Veturin hankintakustannukset on las-
11042: kettu 65,000 markaksi kunkin. Edelleen luetellaan esityk-
11043: sessä menoerinä, joita varten tarvitaan määrärahoja, 4 yh-
11044: distettyä boggiemallista I ja II luokan päivämatkustaja-
11045: vaunua, kukin 34,000 markkaa, 10 pakaasivaunua, kukin
11046: 6,200 markkaa, 400 tavara vaunua, yhteensä 1,780,000 mal'k-
11047: kaa:, sekä yksi 50,000 markan moottorivaunu, jota paitsi
11048: uusien vaunujen hankkimiseksi hylättyjen sijaan olisi va-
11049: rattava 100,000 markan määräraha.
11050:     Puheenalaista rautateiden liikkuvan kaluston lisäämistä
11051: silmällä, pitäen on Valiokunnassa huomaute:ttu, että III luo-
11052: kan boggievaunuista on paljon suurempi puute kuin muun
11053: luok:kaisi;st,a ja ettei tavaHisiakaan kolmannen hl'Okan mat-
11054:                    Kulkulaitosrahasto.                    11
11055: 
11056: ku.stajavaunuja näy olevan riittävästi, kuin myös, ettei
11057: määrär.ahaa olisi myönnettävä moottorivaunun hU~nkkinhl.
11058: seksi. Tämän johdosta Valiokunta on han:kkinut tietoja,
11059: joista käy selville, että kaikki nykyään ralmnteella olevat
11060: boggievaunu:t uvwt .aiotut III luolmn matkustajia 'Varten.
11061: Niinpä esimerkiksi Dn Savonlinnan-PiekJSä;mäen m,t,aa
11062: varten rakenteilla kokonaista 15 tämän mallista III luokan
11063: vaunua.
11064:     Mitä tulee moottorivaunun hankkimiseen, jommois-
11065: ta on pidetty tarpeellisena päivittäisen paikallisliiken-
11066: teen aikaansaamiseksi erinäisillä haararadoilla, niinkuin
11067: Kouvolan-Kotkan ja Tampereen-Porin radalla, niin on
11068: muissa maissa saatu kokemus osottanut, että on edullisempi
11069: käyttää moottorivaunuja kuin tavallisia junia rataosilla,
11070: joilla matkustajaliike on vähäinen. Maita, joissa moottori-
11071: vaunuja varsinkin on käytännössä, ovat etusijassa Ruotsi,
11072: mitä yksityisratoihin tulee, ja Sa.ksa, etenkin Baijeri, sekä
11073: Itävalta ja Unkari.
11074:     Valiokunta ehdottaa, eWi budjettiin on pantava armol-
11075: lisessa esityksessä ehdotettu määrä eli 92,778,000 markkaa.
11076:     VI. Lisäys Helsingin--Karjan rautatierakennuksen lop-
11077: puunsaattamista varten. Keisarillisen Turun hovioi-
11078: keuden 20 päivänä heinäkuuta 1908 antamilla, lainvoiman
11079: saaneilla tuomiDilla on valtiovarasto velvoitettu useille Es-
11080: poon pitäjän tilanhaltijoille, joilta oli pakkoluovutettu
11081: maata Helsingin~Karjan rautatierakennusta varten, mak-
11082: samaan lisäkorvaukseksi yhteensä Smk 74,996: 42. Kun
11083: mainitun radan rakennusmäärärahasta oli jälellä ainoas-
11084: taan Smk. 26,289: 38, myönsi Senaatti yleisistä varoista
11085: etumaksuksi 50,000 markan lisämäärärahan. Tämä raha-
11086: Inäärä on V,aliokunnan mielestä takaisin maksettava ja siis
11087: budjettiin pamtav·a.
11088:     VII. Määrärahat rautatiemlcennuksiin. Savonlinnan
11089: -Pieksämäen ratarakennuksen laskettu kustannus nousee
11090: 15,700,000 markkaan, josta kulkulaitosrahaston 1912 vuo-
11091: den rahasäännössä on Eduskunnan päätöksen mukaan
11092: osotettu 5,000,000 markkaa. ~uodeksi 1913 tarvittava mää-
11093: 12           1912. -    V. M. -    Esitys N:o 3.
11094: 
11095:  räraha on laskettu 7,500,000 marka.ksi, joka armollisessa
11096:  esityksessä ehdotetaan pantavaksi mainitun vuoden bud-
11097:  jettiin.
11098:      Armoillisessa esityksessä t·ehdään seikkaperäisesti ~selkoa
11099: puheenalaisten ratarakennusten työohjelmasta. Kun Valio-
11100:  kunnalla ei ole mainittua ohjelmaa vastaan mitään muis-
11101:  tuttamista, Valiokunta puoltaa, että 1913 vuoden bud-
11102: jettiin puheenalaista ratarakennusta varten pantaisiin eh-
11103:  dotettu määräraha 7,500,000 markkaa.
11104:      Pieksämäen-Jyväskylän rata. Eduskunta on 12 p :nä
11105: maaliskuuta 1912 lähettänyt kysymyksessä olevan •osan kul-
11106: kul,aitosrahastosta vuode•ksi 1913 annettua armollista esi-
11107: ·tystä Rautatiev,aliokunnan valmisteltavaksi, joka asiassa
11108:  antamassaan mietinnössä N :o 1 on ehdott·anut, että nor-
11109: maaliraiteinen rauta.tie rakennetaan toimitettavassa tutki-
11110: muksessa ·eduUisimmaksi havaittavaa, mahdollisimman
11111: suoraa suuntaa Pi·eksämäen asema,lta Savon radalla Jyväs-
11112: ky.län kaupunkiin 11,900,000 markaksi arvioidulla kustan-
11113: nuksella sekä et.tä radan rakentamiseen ryhdyttäisiin Sa-
11114: vonlinnan-Pieksämäen radan rakoonustöiden yhtey-
11115: de.ssä; että sanotun rautatien rakentamista varten vuodeksi
11116: 1913 osotetaan 2,000,000 markkaa, sekä että töiden alotta-
11117: misen ehdoksi mainitulla radalla määrä·t,ään,. e·ttä asian-
11118: omaise.t kunna•t tahi yksi·tyiset henikilöt edeltäpäin ,s,itoutu-
11119: vat vastaamaan siitä rahamäärästä, jolla tarvi,ttavan maa-
11120: ja vesialueen Jwnastus se.kä r.autatien ai,kaansaamien hait-
11121: tojen korvaus saattaa noust,a yli sen määrän, minkä Halli-
11122: tus erityisen arvion mukaan Imhtuulliseksi näkee, kuin
11123: myös että mietintö siinä ehdotet:tuun määrärahaan nähden
11124: lopullisesti käsitel•täitSiin Valtiovarainvaliokunnan ikäsillä
11125: ol,evasta armollisest'a •esityksestä anneUav·an mietinnön yh-
11126: teydestSä.                                           ·
11127:     Eduskunta on 26 päivänä viime huhtikuuta hyväksynyt
11128: Rautatievaliokunnan mie.tinnön. Tämän johdosta ja kun
11129: Valtiovarainvaliokunta samoin'kuin Rautatiev,aJiokunt'a on
11130: sitä mieltä, että raken,nettavaksi päätettyä rataa varten vuo-
11131: delksi 1913 ei t'arvita enellllpää kuin korkeintaan 12,000,000
11132:                      Kulkulaitosrahasto.                      13
11133: 
11134: markkaa, saa V altiovarain:valiokunta, viit.aten san:o·tun va-
11135: liokunnan mietinnössä oleviin perusteiuihin, puoltaa, että
11136: mainittu määrä pantaisiin budjettiin.
11137:     Iliitola~Raasulin ratamlcennus. Tässä kohden Val-
11138: tiovarainvaliokunta myös katsoo voiv.an:sa rajoittua viittaa-
11139: maa,n Eduskunnan 17 päivänä kuluvaa kuuta tekemään
11140: pääkökseen, jossa Eduskunta, byväksyen Rautatieva:liokun-
11141: nan asiasta antaman miebinnön, on pääMänyt, että nor-
11142: maaliraiteinen rautatie, jonka kiskot painaisi vat 30 kilo-
11143: grammaa juoksevaa metriä kohti, rakenllleta,an Hiito1an
11144: asemalta Käkisalmen kaupungin kaut.ta Vuoksessa olevan
11145: Kiviniemen kosken poikki Raudun p~täjän Ra,asulin ky-
11146: lään arvioiduilla 14,750,000 markan kustannuksilla; että
11147: rataosa Hi:it.oil.a~Käkisahni ensin otetaan työn alle; että
11148: sanotUJl rautatien rakentamista varten vuodeksi 1913 oso-
11149: teta•an 1,000,000 markka,a; että töiden alot.ta,misen ehdoksi
11150: mainitulla radalh määrätään, että asianomaiset kunnat
11151: t~ahi yksityise.t henkilöt edeltäpäin sitoutuvat vastaamlllan
11152: siitä rahamäärästä, jolla tarvittavan maa- ja vesialueen
11153: lunastrus 'sekä rautatren aikaansaamien haittojen korvaus
11154: saattaa nousta yli sen määrän, minkä HaHitus erityisen
11155: arvion mukaan kohtuulliseksi nä;kee, sekä että asia määrä-
11156: raha,an nähden lopuHisesti käsitellään V altiovarainvalio-
11157: kunnan armollisesta esityksestä kulkulaitosrahastosta vuo-
11158: deksi 1913 annettavan mietinnön yhteydessä.
11159:     Valtiovarainvaliokunta, joHa ei ole mitään ronistutta-
11160: mista asian rahallista puolta vasta,an, ·ehdottaa, että pu-
11161: heena olevaan tarkoitukseen 1,000,000 marlwn määräraha
11162: pannaan budjettiin vuonna 1913 käy.tettäväksi.
11163:     Eduskunnan vuonna 1909 päättämistä uusista rautateis-
11164: tä oli Ylivieskan~Ilaapajärven--<Iisalmen ra:ta niitten rau-
11165: ta·teiden joukossa, jotka etusijassa oliv·at asertettavat •töiden
11166: alaisiksi, mikäli työvoimia vapautuisi ralmnteella olevilta
11167: radoilta. Eduskunta on jo vuosien 1910 j1a 1911 valtiopäi-
11168: villä anonut, että tarpeellisiin valmistaviin ~töihin tämän
11169: rautatien rakentamiseksi ryhdy,ttäisiin, ja vuoden 1912 bud-
11170: jettiin otti Eduskunta 1 miljoonan määrärahan, edellyt-
11171: 14           1912. -   V. M. -     Esitys N:o 3.
11172: 
11173: täen, että ra;dan ra:lmnnustöihin ryhdyttäisiin syksyllä
11174: vuonna 1912.
11175:     Niinkuin l~duskunnan 1909 vuoden valtiopäi•vi•lilä t~ke
11176: mät muutkin rautateiden rakentamista koskeva.t anomukset,
11177: Savonlinnan'---<Pi~ksämäen rataa lukuunottamatta, ei Yli-
11178: vieskan-Iisa•lmen ratakaan vielä ole saavuttanut Hallitsi-
11179: jan vahvistusta.
11180:     Viitaten siihen, mitä Valiokunta jälempänä lausuu rau-
11181: takierakennustren jouduttamisesta sekä katsoen kyseessä ole-
11182: van radan suureen merkitykseen sekä yhdysratana et•tä pai-
11183: kailisen lirlmnteenkin kannaLta, on Valiokunnan mielestä
11184: kuitenkin erittäin tärkeää, ettei tämän rautatien rakenta-
11185: mist•a pi.te.rnmäJJe viivytetä, vaan että sen rakentamiseen
11186: ryhdy.tään ainwkin vuonna 1913, jolloin myös työvoimia
11187: vapautuu rwkenteeUa oleviHa rautat.eiltä.
11188:     Valiokunta saa siis ehdottaa, että Eduskunta pää.ttäisi
11189: alamaisesti anoa,
11190: 
11191:                että I-1änen l{eisarillinen :Majesteettinsa, hy-
11192:            väksymällä Eduskunnan alamaisessa anomuk-
11193:            muksessa .15 päivältä marraskuuta 1909 esitetyn
11194:            ehdotuksen yhdysradan rakentamisesta Ylivies-
11195:            kan asemalta Onlun radalla Haapajärven kautta
11196:            Iisalmeen, wuvaitsisi armollisesti määrätä, että
11197:            vielä tarpeelliset valmistelevat työt tätä yritystä
11198:            varten suoritettaisiin ja että radan rakentami-
11199:            seen viipyrniittä ryl~dyttäisiin.
11200: 
11201:     Siltä varalta, .et>tä .tähän armollisesti suostntaan, on Va-
11202: liokunta mainittua rautatierakennusta varten budjettiin
11203: merkinnyt 1,000,000 marlcan määrämhan.
11204:     VIII. Rautatietutkimttksia varten on Valiokunta bud-
11205: jettiin pannut armollisessa esityksessä T.ie- ja vesiraken-
11206: nusten YJihaHituksen laskelmain mukaisesti ehdotetun
11207: 50,000 markan suuruisen määrän.
11208:     IX. Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että K•askisten
11209: kaupungille, sillä edellytyksellä, että kaupunki telremänsä
11210:                     Kulkulaitosrahasto.                     15
11211: 
11212: pää.töksen mukaan suorittaa lai·turirn:kennuksen n. s. pak-
11213: kahuonehiturin ääreen s.ell.:ä sivuraiteen Seinäjoen---<Kas-
11214: kisten radalta mainitulle laiturirakennukselle, myönnet-
11215: täisiin puheenalais•en si vuraiteen ral>:~entamiseen vwltioapua
11216: 100,000 markkaa, joka määrär·aha merkittiiisiin kulkulai-
11217: tosrahaston 1913 vuoden rahasääntöön.
11218:     Tätä •tarkoitusta varten ·on Valiokunta budjettiin mer-
11219: kinnyt 100,000 rnarkkaa.
11220: 
11221:    Kulkulaitosrahaston menot olisivat sns Valtiovarain-
11222: valiokunnan laskelmain mukaan 68,659,060 markl,~act.
11223: 
11224: 
11225:     V altiovarain tilaa koskeva!Ssa mietinnössään on V•aEo-
11226: kunta tehnyt ehdotuksen rautatierakennustöiden työolojen
11227: tutkimuksen toimittamisesta ja näiden työolojen järjestä-
11228: misestä sillä tavoin, et•tei oikeutet•tua :aiheJtta valituksiin
11229: tässä lmhden enää ilmaantuisi. Tähän mietintöön viit:a-
11230: ten Validkunta katsoo tarpeelliseksi,
11231:                 että uusilla rmttatierakennuksilla .ia muilla-
11232:            kin tie- ja •uesimlcennusten ylihallituksen alai-
11233:            silla työpaikoilla asetetaan •ouonna 1913 kaksi
11234:            mmnatintarlcastajaa 'Mluornaan työoloja.
11235:      Valiokunta ei ole katsonut V1oivansa tällä ker.taa bud-
11236: j.et.tiin panna erityistä määrära:haa tä.tä tarkoitusta varten,
11237: siitäkään syystä •että siihen tarvittavan menoerän suuruu-
11238: desta ei ole lä.hempää selvitystä olemassa, mutta katsoo V a-
11239: liokunta, että ammatintadmst:ajain asettamisesta vuonna
11240: 1913 aiheutuvat menot voidaan suoritt,aa 11 pääluokan III
11241: luvun 31~33 moment.e:issa olevist1a arvaama.ttomiin tarkoi-
11242: tuksiin varatuista määrärahoista.
11243: 
11244:         1\:uHmlaitosrahaston tulot vuonna 1913.
11245:    I. Valtionrautateiden kolconaistulo. Armollisessa esi-
11246: tyksessä osotdaan näiden tuloj.en nousseen viime vuosma
11247: keskimäärin noin 2,500,000 markalla vuodessa. Koska
11248: 16           1912.- V. i\f. -Esitys N:o 3.
11249: 
11250: 1912 vuoden tulot on arvioitu 52,400,000 markaksi, katsoo
11251: Valiokunta sivulla 3 esitetyillä perusteilh voivansa arvioi-
11252: da valtionrautateiden kokonaistulon vuonna 1913 54,900,000
11253: marieaksi ja on sentähden pannut mainitun erän budjettiin.
11254:     II. K ullculaitosrah aston osutulen annislcelu- ja vähittäis-
11255: myyntiyhtiöiden nettovoitosta selcä paloviinarahoista on
11256: Eduskunta laskenut edellisen 1,500,000 markaksi ja jälki-
11257: mäisen 7,835,000 rnarlcalcsi, mitkä määrät V'aliokunta siitä
11258: syystä on pannut kulkulaitosrahaston budjettiin vuotta
11259: 1913 varten.
11260:     III. Korot. Sijoitet,tujen varojen tuottamat korkotulot
11261: ovat armollisessa esityksessä arvioidut samaan määrään,
11262: mihin Eduskunta ne arvioi 1912 vuoden budjetissa, eikä
11263: Valiokunnalla ole ollut syytä tätä määrää muuttaa, vaan on
11264: Valiokunta sen merkinnyt armollisen esityksen mukaisesti
11265: ~100,000 markaksi.
11266:     IV. Oikaisurahat ja satunnaiset tulot on V aliakunta
11267: merkinnyt budjrettiin armollisessa esityksessä arvioituun
11268: määrään eli 10,100 markaksi.
11269:     V. Korvaus postinlculjetuksesta. Hallituksen esity'k-
11270: sestä pantiin vuoden 1907 budjettiin siirtona valtiorahas-
11271: tosta kullmlait,osrahastoon 500,000 markan määrä korvauk-
11272: seksi postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Samaa menet-
11273: telyä noudatettiin budjetinjärjestelyissä vuosille 1908 ja
11274: 1909. Armo'llisessa esi,tyksessä budjetin järjestämiseksi vuo-
11275: delle 1910 Hallitus ilmoitti, ettei aikaisempi 500,000 mar-
11276: kan määrä vastannut todellisia kuljetuskustannuksia, jon'ka
11277: vuoksi korvaussumma ehdot,ettiin korotettavaksi vastaisuu-
11278: dessa todelliseen määräänsä, joka vuodeksi 1910 arvioitiin
11279: 1 miljoonaksi ja merkittiin sanotun vuoden Jaskelmaan.
11280: Sa,mansuuruisena Eduskunta pani sen budjettiin vuodelle
11281: 1910. Tätä siirtoa ei kuitenkaan hyväksytty rahasääntöön
11282: merkittäväksi. Hyväksymistä eivät myöskään saaneet
11283: Eduskunnan 1910 ja 1911 vuosien valtiopäivillä ,tekemät
11284: anomukset mainittujen siirtojen jatkamisesta.
11285:     Kun Keisarillinen Majesteetti kerran jo on tunnusta-
11286: nut tämän kirjanpitojärjestyksen oikeaksi ja oikeutetuksi,
11287:                       Kulkulaitosrahasto.                    17
11288: 
11289: ole.ttwa Valiokunta, että sen uudeHeen käytäntöön saa,tta-
11290: mista kohdanneet esteet kohdakkoin poisteta,an, ja saa sen
11291: vuoksi kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta Keisarilli-
11292: selta Majesteetilta alamaisesti a:noisi,
11293:                että kulkwlaitosrahastolle vuosittain valtio-
11294:             rahastosta korvattaisiin postinkuljetuksesta val-
11295:             tionrautateillä johtuvat kustannukset; sekä
11296:                että tämän korvauksen määrä vuodeksi 1913
11297:             vahvistettaisiin 1,000,000 markak8i.
11298:     EdeHyttiWn tähän anomukseen suostuttavan on Valio-
11299: kunta merkinny,t viimeksi mainitun rahamäärän 1913 vuo-
11300: den budjettiin.
11301:     V!. Siirto valtiorahastosta. Koska Y,aliokunta mie-
11302: tinnössään n :o 14 armollisen esi,tyksen jdhdosta, joka kos-
11303: kee V'arojen hankkimista vuodebi 1913 niihin tarpeisiin,
11304: joihin vakinaiset val<tion tulot eivät riitä, on mainitun mie-
11305: tinnön sivulla 9 esittämiUään perusteina ehdottanut
11306: 9,000,000 markan Sliil'tämiren va1tio~ruhastosta ikultkula~tos
11307: rahwstoon, on Va!liokunta, edellyttäen eWi Eduskunta hy-
11308: väksyy :tämän ehdotUJksen, pannut maini:tun rahamäärän
11309: budjettiin.
11310: 
11311: 
11312:   Edellä esitettyjen näkökoihtain ja lwskeJmain noj1allia saa
11313: Valiokunta kunnioittruen ehdottaa,
11314: 
11315:                 että Eduskunta hyväksyisi kulkulaitosrahas-
11316:             tolle vuodeksi 1913 seuraavan budjetin:
11317: 
11318:       Kulkulaitosrahaston budjetti vuodelisi 1913.
11319:                               Tulot:
11320: Säästö v :lta 1912                            Smk.   5,800,000:-
11321: Val tinnra uta,'tlei-
11322:   den koko:nrais-
11323:   tulo . . . . . . . . . Smk. 54,900,000: -
11324: 18               1912. -     V. M. -      Esitys N :o 3.
11325: 
11326: Osuus '3inniskelru-
11327:    j.a    vähittäis-
11328:    myyn!tiyMiöi-
11329:   den nettovoi-
11330:   •tosta . . . . . . . . . Smlk.   1,500,000: ---1
11331: P!llloviimLrahoj a .               7,835,000:-
11332: Korkoj·a ....... .           "       400,000:-
11333: Oi kaisura;hoj.a j·a
11334:    1                         "
11335:   satunnaisia tu-
11336:   ·~oj.a   ......... .                10,100:-
11337: Korvaus 'POStin-            "
11338:    ikruljetuksest:Ja ..            1,000,000:-
11339: Siivt:Jo    v.altiom-       "
11340:    hastosta ..... .                9,000,000:- iSmk. 74,645,100:-
11341:                             "
11342:                                        Yhteensä Smk. 80,445,1100:-
11343: 
11344: 
11345: 
11346: 
11347:                                    Menot:
11348: 
11349: Va1tionmutfl)teiden
11350:   vakinainen me-
11351:   nosääntö .....                                     Smk. 40,183,000: -
11352: IDlählroot j-a erinä!i-
11353:   set mää.!'är,ruh~                                          817,000:-
11354:  V altiolainain vuo-                                   "
11355:    tuismaksut se-
11356:    kä provisioonit
11357: • ja kulut ...... Smk.             8,039,000:-
11358:  Korko       l!llaman-
11359:    ninkäräj ä.jyvä-
11360:    rahastolle ....                  154,160:-·
11361:  Ko11ko valtiora-      "
11362:    hll!Stol~e ..... .                105,000:-             8,298,160: --
11363:  Oikaisuprosent:ti.a
11364:                        "                               "         500:-
11365:                                                        "
11366:                     Kulkulaitosrahasto.                    19
11367: 
11368: 
11369: U udisrakennustöi-
11370:   hin     valmiilla
11371:   :DadoiHa,        'ar-
11372:   violta . . . . . . . . Smk. 4,882,400: -
11373: Liikkuvan krulus-
11374:   ton lisaä:miseerr,
11375:   arviolta ..... .            2,778,000:- Smk. 7,660,400:--'--
11376: Lisäys Helsingin           "
11377:   -Karjan rau-
11378:   trutierakennuk-
11379:   sen valmiiksi
11380:   tekemistä var-
11381:   ten ......... .                                  50,000:-
11382: Savonlinnan-                                "
11383:   Pieksämäen ra-
11384:   tarakennukseen              7,500,000:-
11385: Pieksä:mtä·en- J y-        "
11386:   väskylän rata-
11387:   ra:lmnnusta v·ar-
11388:   ten ......... .             2,000,000:-
11389: Hiitolan--iRa·asu-         "
11390:   Hn rataraken-
11391:   nusta V'a.Dten ..           1,000,000: -
11392: Ylivieskan-Iisal- "
11393:   men rataraken-
11394:   nusta varten ..             1,000,000: -     11,500,000:-
11395: Rautatietutkimuk-
11396:                            "                "
11397:   snn ......... .                                  50,000:-
11398: V aHioa pu Kas-                             "
11399:   kisten kaupun-
11400:   gille satamarai-
11401:   detta varten ..                                100,000:-
11402: Ylijää:mä vuoteen                           "
11403:   1914 ........ .                              11,78_6,040:-
11404:                                             "
11405:                               Yhteensä Smk. 80,445,100:-
11406: 20            1912. ..,...... V. M.- Esitys N:o 3.
11407: 
11408:      Eduskunta päJiiJtti puolesta•an vuoden 1909 rtoisiHa val-
11409: tiopäivillä ra:kennettav,a;ksi kuusi mutrutietä, joiden ythteoo-
11410: 1aslrettu p~tuus on 515 lk:i101Il1Jetriä. Näidetn r>autwteiden m-
11411: :kiennuskusta([lllukset on arvioitu nousevan yhteensä
11412: 53,159,000 marklkaan. 'I1oistaireksi on VJai:n SavonLinnan-
11413: Pieksämäen rautrutietä :kloskev.a pää<tös saanUJt HruHitsij•an
11414: vahvistuksen, ja mketnnustyöt ,tä1lä r.adaHa -aiLkwneet. Näillä
11415: Vla,ltiopäivillä on Eduskunta armol!listen es:Uty,sten johdosta
11416: pääDtänyt rakennootava,lffii vielä kaksi .mutrutietä, yhteensä
11417: 206 kiLometriä, 25,650,000 maDkan kustannuksilla. Kai:k-
11418: kietn näiden Edmlrunnan päättämäin uUJSien mutateiden
11419: y:hteenJaskettu pi:tuus Qn 721 kilometmä j•a niiden rurwioidut
11420: ralrennuslrustannuklset 78,809,000 m!liv~aa.
11421:      'I1ästä rahamäärästä on j:o vuoden 1912 raihasääntöön
11422: otettu 5 miljoorra·a marldma ja kulkulaitosrahaston budjet-
11423: tiin vuodeksi 1913 on V,ailinkunta ehdtotJtanut otettav;aksi
11424: 11,5 miljoonaa markikaa, joten yllämainittuj<a rautatiera-
11425: :kiennuksia v<ruvten tarv<ita•an vielä 62,309,000 markkaa.
11426:      ~aHokunnan mielestä on varsin :tädmätä, ert"JIJä edeUä
11427: esitetty ra.'llltatiemrukennUJSSUUlllllitelma, joka suurimmalta
11428: osa·ltaan on pä.ätetty jo v<niOnna 1909, tulee mahdollisi!IDIIIlan
11429: lyhyessä wjassa loppuunsUJori:tetukisi.
11430:      Kaikki päätetyt radrut tarkoirttavat varsin kipeän pa-
11431: remp!liin llru1kuneuvojen tarpeen täyttämistä j,a sen ajan ku-
11432: luessa, joka menee näiden mulbateidetn ra:kenta:mi:seen, täy-
11433: tyy muiden k!em:ties yhtä :tärkeid~n ratojen mkentamisen
11434: lykkääntyä:.. 8ii:nä tapaulksessa että vuosittain käytettäi-
11435: siin rautatiera]mnnuksiin, niinkuin viimevuosina, vain 10
11436: miljoonaa martk!ka,a, kuluisi jo päätettyjen raut!l!teiden ra-
11437: ilrenta:m]se:en enemmän kuin kuusi V'UOtta, vuodesta 1914
11438: lukien. K•asvaneiden raJk!ennuslrustann111Sten vuo:kisi voida1an
11439: sitrupaitsi 10 miljoiOnan vuotuiseilila raih!llmäärällä nykyisin
11440: sa·aJda huomruttavasti vä.hemmän ra:uta:teiltä ll"·a:kennetukisi
11441: kuin muut!liffiia vuosia s1tten.
11442:      Rautateiden ra:lmnn:USitöiden jouduttammen on näin ol-
11443: 1len :katoottJav;a erittäin rtarpoolliseksi. KwobtamaJla vuotui-
11444: nen meno:mä.ärä esim. noin 15 miljooorwan mart.kik!ruan voi-
11445:                      Kulkulaitosrahasto.                      21
11446: 
11447: taisiin kyseessä olev,at radart saada v~almi:ilksi ehkä j'o ennen
11448: vuotta 1917.
11449:     Esittämillään syiLlä Via,1iolrunta ehdotttta, että Edus-
11450: :kunrta päfuttäi,si anoa,
11451: 
11452:                 että Hallitus toimituttaisi selvityksen siitä,
11453:             millä tavalla uusien rautateiden rakennustöitä
11454:             voitaisiin tuntuvasti jouduttaa, samoinkuin
11455:                 että tämän selvityksen tulokset otettaisiin
11456:             huomioon, kun vuoden 1913 valtiopäiville ehdo-
11457:             tetaan määrärahoja uusia rautatierakennuksia
11458:             varten.
11459: 
11460:    Helsingissä 27 pähnärrä rtoukokuuta 1912.
11461: 
11462: 
11463: 
11464:     Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliolrunrnan ensi-
11465: m ä i ne n osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet os~aa pu-
11466: heenjohtaja Miechelin sekä jäsenet GylHng, Halilsten, Hon-
11467: kajuuri (osilttruin), Ki!l!Hio, Kirves, Komu (osittain), Kiirnä,
11468: Neovius, P,!llasonen (osittain), Turunen ja Törmä sekä vara-
11469: jrusenet Puha:mka ja Waljakka (osiihtain).
11470: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
11471:          1912. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 3.
11472: 
11473: 
11474: 
11475: 
11476:               S u o m en E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
11477:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
11478:            armolliseen esitykseen kulkulaitosrahas-
11479:            tosta vuodeksi 1913.
11480: 
11481: 
11482: 
11483: 
11484:       Suurivaltaisln, lrmollisin Keisari
11485:               ja Suuriruhtinas I
11486: 
11487: 
11488: 
11489: 
11490:    Teidän Keisa·rillinen Maj•esteettinne on Eduskunnalle
11491: antanut armollisen esityksen, joka koskee kulkulaitosrahas-
11492: toa •vuodeksi 1913.
11493: 2        1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 3.
11494: 
11495:      Vuoden 1911 valtiopäivillä EduskunnaHe annetussa a:r-
11496: mollisessa esit~ksessä oli kulkulaitosrahaston säästö saman
11497: vuoden lopussa arvioitu 5,804,776 markaksi. Eduskunta
11498: korotti tämän summan erinäisten arviola~skelmien perustuk-
11499: sella 6,700,000 markaksi. Todellisuudessa ei ole kumpais-
11500: ta!kaan näistä luvuista saa,vutettu, vaan oli puheena oleva
11501: säästö, niinkuin kulkulaitosrahaston lopullinen bilanssi
11502: sanotulta vuodelta osott!lla, 5,342,185 markka:a, eli siis noin
11503: 463,000 markkaa armoHisessa esit~ksessä ilmoitettua lukua
11504: pienempi ja 1,358,000 markkaa pienempi kuin Eduskunnan
11505: laskema ja 1911 vuoden rahasääntöön merkitty säästö. Tämä
11506: riippuu, niinkuin armollisessa esityksessä Olli huomautettu,
11507: etupäässä siitä, että ku]kulaitosrruhaston osuus paloviinara-
11508: hoista on ollut 1911 vuoden ~ra:hasääntöön merkittyä mää-
11509: rää melkoista pienempi.
11510:      Valtionrautateiden liikennetulot ovat saatujen tietojen
11511: mukaan vuonna 1911 olLeet noin 50,063,000 markkaa eli
11512: 6,063,000 markkaa suuremmat kuin rahasäännössä edel-
11513: lytettiin. Vuoden 1912 rahasääntöön on puheena oleva
11514: l{)okonaistul10 nrerkibty 49,100,000 mankalksi. KuJawan vuo-
11515: den kolmena ensi kuukautena ova't valtionrautateiden
11516: kokonaistulot kuitenkin olleet noin 929,000 markkaa suu-
11517: remma~t kuin vastaavana aikana vuonna 1911, minkä vuoksi
11518: puheena olevien tulojen voitaisiin otaksua vuonna 1912 nou-
11519: sevan noin 54,000,000 markkaan. Mutta luotsi- ja majaMm-
11520: laitoksen erottruminen suomalaisesta hallinnosta ja sen
11521: muuttaminen Keisarikunnan meriministeriön alaiseksi lai-
11522: tokse:ksi tullee ehkäisevästi vaikuttamaan Suomen ulkomaan
11523: kauppaanjasiis myöskin alentamaan, valtionrautateiden lii-
11524: kennetuloja. Tähän nähden Eduskunta on katsonut voi-
11525: vansa arvioida valtionrautateiden kokonaistulon vuonna
11526: 1912 armollisen esityksen mukaan 52,400,000 marikruksi.
11527: Kulkulaitosrahaston säästö vuodeksi 1913 on siis budjet-
11528: ~tiin merkitty armollisessa esitykse~ssä arvioituun määrään
11529: eli tasaluvuin 5,800,000 markaksi.
11530:                    Kulkulaitosrahasto.                     a
11531: 
11532:        Kulkulaitosrahaston menot vuonna 1913.
11533: 
11534:    I. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Rauta-
11535: tiehallituksen 'tilien mukaan olivat vakinaiset menot, joihin
11536: ei ole luettu menoja eläkkeisiin:
11537: 
11538:           Vuonna      Vakin. menot       Lisäys
11539:            1907        33,133,000       3,858,000
11540:            1908        35,316,000       2,183,000
11541:            1909        35,592,000         276,000
11542:            1910        36,046,000         454,000
11543:            1911        36,201,000         155,000
11544: 
11545:     Vuoden 1911 budjetissa on va,kinainell! menosumma mer-
11546: kitty 37,500,000 markarksi ja 1912 vuoden budjetissa
11547: 38,300,000 markaksi. Vuoden 1912 kolmena ensi kuukantena
11548: ovat mell!Ot saatujen tietojen muka·an olleet 8,722,200 ma.rk-
11549: kaa eli 275,100 markkaa suuremmat kuin samaan aikaan
11550: vuonna 1911. Vuodeksi 1913 ovat menot armollisessa esityk-
11551: sessä arvioidut 40,183,000 markaksi, joka vastaa 1,883,000
11552: markan lisäystä vuoteen 1912 verrattuna.
11553:     Armollisessa esityksessä on erikseen maini,ttu ne lisä-
11554: määrärahat, jotka Rautatiehallitus on pitänyt tarpeellisina
11555: vuodeksi 1913. Keskushallinnolle ynnä toimisto-osastolle on
11556: ehdotettu lisäksi 53,000 markkaa, liikenneosas:tolle 483,400
11557: ma·rkkaa, rataosastolle 459,200 markkaa ja koneosastolle
11558: 887,400 markkaa. Näistä lisäyksistä on· yhteensä 280,200
11559: markkaa tarpeen yksinomaan liikenteen avaamiseen
11560: Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten radal:la sekä
11561: 480,000 markkaa poltto- ja muihin käyttöaineisiin. Esi-
11562: tyksen menohskelma.an sisältyy myöskin se 200,000 mar-
11563: kan määräraha rautatieläisten ja konepajojen työnt~ki
11564: jäin terveydenhoidon edistämiseksi sekä ylimääräisiRn .
11565: työntekijäin ottamiseksi vakinaisiksi, joka Eduskunnan
11566: vuonna 1911 tekemän päätöksen mukaan on merkitty
11567: myöskin 1912 vuoden rahasääntöön. Yksityiskohtaisesti
11568: 4        1912. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
11569: 
11570: ei Eduskunnan puolelta ole voitu tutkia ehdotettu-
11571:  jen lisämäärärahojen välttämäMömyyttä. Mllihdotonta on
11572: myöskin arvioida, voivatko ne ja missä mäiirin vähentyä
11573: siinä tapauksessa, että .tavarankuljetus valtionrautateillä
11574:  maan laivakulkua ehkäisevien toimenpiteiden takia ei nouse
11575: niin suureksi kuin muutoin olisi odotettavissa. Eduskunta
11576: on niin ollen valtionrautateiden vakinaisia menoja varten
11577: budjettiin merkinnyt armollisessa esityksessä olevan erän,
11578: 40,183,000 markkaa.
11579:     II. Eläklceet ja erinäiset määrärahat. Vuoden 1911
11580: valtiopäivillä Eduskunta lausui suotavaksi, että palkkio-
11581: henlkilökunta ja konepajojen ·työntekijiit saisivat oikeuden
11582: e]ä,kkeeseen. Tämän toteuttamiseksi on armollisessa esityk-
11583: sessä vuoden 1913 budjettiehdotukseen otettu 80,000 mar-
11584: k:m määräraha. Sama'lla on muihin eläkkeisiin sekä va-
11585: hingonkorvauksiin arvioitu määräraha korotettu 37,000
11586: markalla, joten korotus on yhteensä 117,000 markkaa.
11587: Eduskunta on harkinnut tämän asianmukaiseksi ja pu-
11588: heena olevaan tarkoitukseen merkinnyt budjettiin 817,000
11589: markkaa.
11590:     III. Korot ja lainojen vähennysmaksut. Armollisessa
11591: esityksessä on laskettu truhän tal'lkortukseen tarvittavan yh-
11592: teensä 8,1298,160 markkaa, ja on Eduskunta tämän määrän
11593: ottanut 1913 vuoden budjettiin.
11594:     IV. Oikaisuprosentti. Tähän tarkoitukseen laskettu
11595: 500 markan määräraha on sellaisenaan hyväksytty.
11596:     V. A. Vutisrakennustyöt valmiilla radoilla. Armolli-
11597: sessa esityksessä· on tätä varten ehdotettu varattavaksi
11598: 5,882,400 !ll1aTikka;a, joiden käyttämisestä Lähemmin on tehty
11599: selkoa 16 :ssa eri kohdassa.
11600:     Pie•tarin uudella tavara- ja järjestelyratwpihalla suori-
11601: tettaNia töitä varten oli 1909 vuoden toisille valtiopäiville
11602: annetussa armollisessa esityksessä il<rnoi•tettu kunakin eri
11603: vuonna tarvittava määräraha, ja on silloin 1913 vuoden
11604: menoihin otettu 2,010,000 markan erä, jonka pitäisi olla
11605: viimeisen puheena olevaan tarkoitukseen käytettäwistä
11606:                       Kulkulaitosrahasto.                          5
11607: 
11608: määrärahoista. Armollisessa esi:tyksessä on tiihän lisätty
11609: 500 mar·kkaa, eikä Eduskunnal1a ole sitä vastaan ollut
11610: syytä muistutukseen.
11611:      Helsingin asemarakennusta varten arvioi'tu mää·räraha
11612: ei poikkea edellä mainitusta 1909 vuoden toisille valtiopäi-
11613: vi:lle esitetystä suunniteLmasta, jonka toteuttamiseen tarvi-
11614: taan määrärahoja vielä vuosien 1914 ja 1915 rahasäännöissä.
11615: Eduskunta on sentähden tämän määrärahan hyväksynyt.
11616: - Helsingin ase1Il1Ja:pihan llllli'tbtostöihin rt::arvitltavan määrä-
11617: rahan on Edus:k:urut,a niinikään arunoHisen esity,kS>en mu-
11618: Jmiresti budj€1ttiin ort:tanurt.
11619:      Ratakiskojen vaihtamiseksi raskaampiin ja lujempiin
11620: Pieta,rin-Viipurin rataosalla on armolliS>een esitykseen
11621: merkitty 1,000,000 markan arviomääräraha. Tämän meno-
11622: erän perusteeksi on esitykS>essä mainittu, että sitä myöten
11623: kuin Turun kautta käyvä Tukholman ja Pietarin välinen
11624: liikenne kehittyy, myöskin pikajunain suuruus ja paino
11625: lisääntyy, minkä ohella luonnollisesti vaaditaan suurem-
11626: paa kulkunopeuttakin. Tähän tarkoitukseen täytyy hank-
11627: kia raskaampia vetureita. Nykyään kuljetetaan pika-
11628: junia Pietarin~ Turun välisellä radalla valtioura u ta teiden
11629: raskaimmilla vetureilla, joten on likimmiten saavutettu suu-
11630: rin kuormitus, minkä nykyiset ratakiskot sallivat. Jotta
11631: puheenalaisilla rataosilla vo~taisiin käyttää junia, joiden
11632: lrulkunopeus on nykyistä suurempi, täytyy hankkia uusia
11633: vetureita sekä vaihtaa ratakiskO't painavampiin.
11634:      Nykyisten 30 kilogramma·a metriä kohti painavien kis-
11635: kojen V:aihtami<Seen uusiin, jo·tika on ·ehdotettu nnin 40 kilo-
11636: gralllllman painois1ksi, kuluu usei.ta •VIuosia, minkä vuoksi
11637: työ on aiot1tu a·lote,ttav·aksi niin p1an tkmin suintkin. Vaihdon
11638: johdosta jouti1a.iksi t11levwt ra.takilskot ·voi:taisiin käyttää
11639: uusilla radoiHa.
11640:      Jos ratakiskoja vaihdettaisiin 110 kilometrin pituisella
11641: raiteella, on armollisessa esityksessä laskettu tulevan siitä
11642: kustannuksia 2,703,140 markkaa, ja yhtä pitkältä matkalta
11643: irroitetuista ratakiskoista tarpeineen on arvioi.tu valtion-
11644: rautateille tulevan korvausta 1,366,200 markkaa. Rata-
11645: 6         1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 3.
11646: 
11647: kiskojen vaihtamiseen tarviUaisiin niin muodoin noin
11648: 1,337,000 markkaa. Mutta siinä .tapauksessa, että ratakis-
11649: kojen vaihto vuonna 1913 toimitettaisiin ainoastaan noin
11650: 80 kilometrin· matkalla, tarvittaisiin ·tähän tarkoitukseen
11651: likimain 1,000,000 markan mää.räraha.
11652:      Suuremman kulkunopeuden käytäntöön ottaminen Pie-
11653: tarin, Helsingin ja Turun välisillä ra•taosilla on Eduskun-
11654: nan mielestä tuskin vältettävissä, jos mieli saa.da Ruotsin
11655: ja Venäjän välinen, Suomen kautta kulkeva liikenne ke-
11656: hitetyksi. Ehdotetun ratakiskojen vaihtamisen tuotta-
11657: mia taloudellisia etuja ei kuiten!kaan ole armollisessa
11658: esityksessä niin täydellisesti valaistu eikä Eduskunnalla
11659: ole ollut tilaisuutta hankkia siihen niin riittävää selvitystä,
11660: että Eduskunta nyt olisi voinut päättää tämän me~koisia
11661: kustannuksia vaativan työn suoritetta•vaksi.
11662:     Pietarin ja Viipurin välisen rataosan liikenne on tosin
11663: niin suuri, että voisi ajatella puheena olevan ratakiskojen
11664: va~htamisen siellä toimeenpanta.vaksi, riippuma•tta tämän
11665: työn jatkamisesta Viipurista länteen päin. Kun sellai-
11666: sesta toimenpiteestä kuitenkaan ei olisi vastaa;vaa hyötyä,
11667: ellei vaihtamista vastedes jatkettaisi, eikä työn alottami-
11668: sen si~rtämi:sestä vuodeksi eteenpäin saailtaa o11a maini.t-
11669: t,wv.aa hai,t.taa, 10n Eduskuntta an:t:anut kysymyksen r.atakis-
11670: koj·en vaihtamisesta :a.r'iTI11ollisessa esi,tyksessä ehidotetuJla
11671: ra:taosaUa tänä 'ker.t.a:a raue.ta, mUitt•a Eduskunta sa·a Teidän
11672: Kei:sarillise.lta Maj•esteetilt.anne ru1arrna.isesti anoa,
11673: 
11674:                että kysyrnys painavampien ratakiskojen tar-
11675:             peellisuudesta nwnipuolisen tutkimisen kautta
11676:             selvitettäisiin, ennenkuin määrärahoja tätä tar-
11677:             koitusta varten uudelleen ehdotetaan myönnet-
11678:             täväksi.
11679: 
11680:     Helsingin-Karjan-Turun rauta tie koskettaa Turun
11681: kaupungin koillisosaa Arsenink·adun päässä noin 3 kilo-
11682: me;tr:Uä Turun rwuta,tieasem:alta. Sen •vuoksi on Turun
11683: kaupunki pyytänyt, että ma.ini1ttunn paikk!aan perus-
11684:                     Kulkulaitosrahasto.                       7
11685: 
11686: <bettaisiin pysäkki tavara- ja henkilöliikennettä varten,
11687: sekä sen hyväksi luvannut korvauksetta luovuttaa tarpeel-
11688: lisen maan ja vasta,ta paikalla olevien rakennusten lunas-
11689: tuslmstannuksista ja maan tasoituskuluista. Nämä lu-
11690: paukset on kaupunki, niirukuin armoHisessa esityksessä on
11691: ilmoitettu, täyttänyt vuonna 1911. Laaditun kustannus-
11692: arvion mukaan tulisi pysäkin rakennus maksamaan
11693: 28,275 markkaa, markasiinit y. m. pienemmät ra.kennukset
11694: yhteensä 32,152 markkaa sekä junasilta ja lisäraiteet 24,573
11695: markkaa eli yhteensä 85,000 markkaa. Koska pysäkistä
11696: epäilemättä olisi hyötyä rautatietä käyttävälle yleisölle ja
11697: Turun kaupunki on puolestaan suorittanut huomattavan
11698: osan kustannuksist~U, on Edusku111ta tämän ehdotuksen hy-
11699: väksynyt.
11700:      Udelnajan asemalle ehdotettu uusi asematalo tulee var-
11701: sin ka.Iliiksi. Kun tämän työn suorittaminen kui,tenkin on,
11702: niinkuin armollisessa esityksessä on huomautettu, käynyt
11703:  välttämättömäksi, ei Eduskunta tässä kohden ole huoman-
11704:  nut ronistuttamisen aihetta.
11705:      Pääasiallisesti puutavaraliikenteelle tarpeellisten uusien
11706:  rait,eiden asettamiseksi on Rautatiehallitus k·atsonut välttä-
11707: mä,ttömäksi saada Schuvalovon aseman aluetb jonkun ver-
11708:  ran suurennetuksi ostamalla lisäJksi noin 517 neliösasohenin
11709:  eli 2,352 neliömetrin alueen. Koska !t~män maam1unastlllik-
11710:  sen kautta tulisi myöskin asema-alueen raja sopivasti suo-
11711:  ristetuksi, on Eduskunta ottanut armollisessa esityksessä
11712:  tätä varten ~hdotetun määrärahan budjettiin.
11713:      Rautatiehallituksen antamien tietojen mukaan sattuu
11714:  usein, että vilkkaan liikenteen takia Helsingin-Pietarin
11715:  rautatiellä tul·ee sen pienillä'kin asemilla olemaan sa-
11716:  maan ,aikaan kolme junaa. Elleivät silloin sivuraiteet
11717:  ole niin pitkät, että kullekin mahtuu juna koko pituudel-
11718:  taan, täytyy viimeksi saapuvan junan joko pysähtyä vaih-
11719:  teen ulkopuolelle ja siinä odottaa samaan suuntaan mene-
11720:  vän junan lähtöä asemalta, tUJhi on siitä erotettava vaunuja,
11721:   jotka vaivaloisella vaihdetyöllä viedään kolmannelle sivu-
11722:  raiteeHe,jos sellaista on ja se silloin sattuu olemaan vapaana.
11723: 8        1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 3.
11724: 
11725: Kumpaisessakin tapauksessa aiheuttruvat nämä toimet ajan-
11726: hukkaa ja usein junain myöhästymisiä. Koska Lappilan,
11727: Järvelän ja Kuusalan asemien sivuraiteiden pituus ei enää
11728: vastaa liikenteen vaatimuksia, on Keisarillinen Senaatti
11729: Rautatiehallituksen esityksestä suostunut näiden asemien
11730: sivuraiteiden asiarumukaise€n pitentämiseen. Eduskunta on
11731: havainnut esitetyt syy.t päteviksi ja on siis ottanut työn
11732: suorittamiseen tarvi<ttavan, armollisessa esityksessä maini-
11733: tun 39,300 markan mäiirärahan 1913 vuoden budjettiin.
11734:     Rautatiehallituksen antamien tietojoen mukaan on hen-
11735: kilöliikenne Helsingin-Karjan radalla Helsingin kaupun-
11736: gin ja sen läheisten asemien välillä viime vuosina käynyt
11737: niin vilkkaa·ksi, että nykyisin on melkein mahdotonta tar-
11738: peen sa·lltuessa asettaa uusia junia muutamina aikoina päi-
11739: västä. Liikenteen turvallisuus joutuu myöskin helposti vaa-
11740: ran alaiseksi, jos joku lukuisista junist·a vähänkin myöhäs-
11741: tyy. Tämän vuoksi Rautatiehallitus on ehdottanut, että
11742: Fredrikshergin ja Esbon asemien väliselle radalle asetet-
11743: taisiin rinnakkaisraide. Tämä matka on 17 kilometriä, ja
11744: tulisi koko kust·annus, jos käytoetää.n 'kiskoja, jotka paina-
11745: vat 30 kilogrammaa metriä kohti, olemaan 1,350,000 mark-
11746: kaa. Eduskunta on havainnut puheenalais-en ehdotuksen
11747: täysin perustelluksi, jonka tähden tarkoitusta varten ehdo-
11748: tettu 600,000 markan määräraha on otettu 1913 vuoden
11749: menosään töön.
11750:     Liikenteen turvallisuutta tarkoittaa myöskin maantien
11751: joht.aminen ratapenkereen alitse Sockenbackan aseman koh-
11752: dalla, eikä Eduskunta ole huomannut syytä muistutukseen
11753: tätä työtä varten laadi.ttua, 78,000 markkaan nousevaa
11754: kustannusarviota vastaan.
11755:     Lahdenpohjan haararadan kustannusarvio oli la•adittu
11756: edellyttäen, että suurin sallittu kaltevuus radalla tulisi
11757: olemaan 25 metriä tuhatta kohti. RakennustyÖihön ryh-
11758: dyttäessä on kuitenkin huomattu, ettei liikente.en turvalli-
11759: suus sallinut radalla suurempaa kaltevuutta kuin 20 metriä
11760: tuhatta kohti, jota paitsi perustus niillä paikoiUa, joille
11761: siltoja ja rumpuja oli sijoite:t;t,ava, ·työn aiik:ana on osot-
11762:                    Kulkulaitosrahasto.                   9
11763: 
11764: tautunut huonommaksi kuin oli otaksuttu. Näistä syistä
11765: ovat rakennuskustannukset tulleet melkoista suuremmiksi,
11766: kuin kustannusarviossa oli edellytetty. Puutavaran va-
11767: rastopaikan hankkiminen sekä aallonmurtajan rakenta-
11768: minen on myöskin havaittu tarpeelliseksi. Näiden lisä-
11769: töiden takia on kustannusarviota ylitetty 74,500 markalla,
11770: jonka määrän Eduskunta armollisen esityksen mukaan on
11771: hyväksynyt pantavaksi 1913 vuoden menosääntöön. Kul-
11772: kulaitosrahaston menojen joukkoon vuodeksi 1913 on Edus-
11773: kunta niinikään hyväksynyt seuraava't armollisessa esityk-
11774: sessä ehdotetut määrärahat: lisämääräraha maan pakko-
11775: lunastamista varten Helsingin j,a Fredriksbergin välil<tä
11776: sekä Fredriksbergin luota, 170,000 markkaa; määräraha
11777: Vilppulan sillan vanhojen siltajänteiden uusimiseen 45,000
11778: markkaa; määräraha sivuraiteiden pitentämistä varten Pit-
11779: känlahden asemalle 13,000 markkaa; Viipurin~Tienhaa
11780: ran, Viipurin~Tammisuon ja Viipurin-!Säiniön linjoille
11781: sähkölinjasuljetus ynnä sen yhteydessä kes:kusasetinlaitos
11782: Viipurin asemalle, 50,000 markkaa; sekä määräraha Hä-
11783: meenlinnan asemalle tarvittavan 460 metrin pituisen kol-
11784: mannen si vuraiteen rakentamista varten, 17,000 markkaa.
11785:     Uutisrakennustöitä varten valmiilla radoilla on siis
11786: budjettiin pantava yhteensä 4,88'2,400 marklcaa.
11787:     V. B. Liikkuvan kaluston lisääminen. Armolliseen
11788: esitykseen on tämän nimikkeen kohdalle merkitty mää-
11789: rärahoja 10 uuden veturin hanikkimiseksi vaihdepal-
11790: velusta varten, mihin t·arkoituikseen viime vuosina on
11791: käytetty lukuisia tavaravetureita, jotka yleensä ovat sii-
11792: hen sopimat.tomia. Kunkin veturin hankintakustannukset
11793: on laskettu 65,000 markaksi. Edelleen on esityksessä lue-
11794: teltu menoerinä, joita varten tarvitaan määrärahoj,a, 4 yh-
11795: distettyä boggiemallista I ja II luokan päivämatkustaja-
11796: vaunua, kukin 34,000 markkaa, 10 pakaasivaunua, kukin
11797: 6,200 markkaa, 400 tavaravaunua, yhteensä 1,780,0ÖO mark-
11798: kaa, sekä yksi 50,000 markan moottorivaunu, jota paitsi
11799:  uusien vaunujen hankkimiseksi hylättyjen sijaan olisi va-
11800:  rattava 100,000 markan määräraha.
11801: 10        1912.- Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
11802: 
11803:     Eduskunta on hyvä'ksynyt liikkuvan kaluston lisäämi-
11804: seksi budj.ettiin otettavaksi armollisessa esityksessä ehdo-
11805: tetun määrän, 12,778,000 markkaa.
11806:     VI. Lisäys Helsingin-Karjan rautatierakennulcsen lop-
11807: puunsaattamista va?~ten. Keisarillisen Turun Hovioi-
11808: keuden 20 päivänä heinäkuuta 1908 antamilla, lainvoiman
11809: saaneilla tuomioilla on valtiovarasto velvoitettu useille Es-
11810: poon 1pitäjän •tilanhaHijoille, joilta oli pakkolunastettu
11811: maata Helsingin-Karjan rautatierakennusta varten, mak-
11812: samwan lisäkorvaukseksi yhteensä 74,996 markkaa 42 pen-
11813: ma. Kun mainitun radan rakennusmäärämhasta oli jäl-
11814: jellä ainoastaan 26,289 markkaa 38 penniä, myönsi Senaatti
11815: yleisistä varoista etumaksullla 50,000 'markan lisämäärära-
11816: han. Tämä rahamäärä on valtiorahastolle takaisin mak-
11817: settava, ja on EdUJslmnta siis sen budjeltlf::iin ottalll.lllt.
11818:     VII. Määrärahat rautatierakennuksiin. Savonlinnan
11819: -Pieksärnäen ratarakennuksen arvioitu koko kustannus on
11820: 15,700,000 markikaa, josta kulkulai·tosrahaston 1912 vuo-
11821: den rahasäännössä on Eduskunnan päätöksen mukaan
11822: osotettu 5,000,000 markkaa. Vuodeksi 1913 tarvittava mää-
11823: räraha on •arvioitu 7,500,000 markaksi, joka a:Dmollisessa
11824: esityksessä on ehdotettu pantavaksi mainitun vuoden bud-
11825: jettiin.
11826:     Armollisessa esityksessä on seikkaperäinen selonteko
11827: puheenalaisen ra.tarakennuksen työohjelmasta. Eduskunta,
11828: jolla ei ole mainittua ohjelmaa vastaan ollut mitään muis-
11829: tuttamista, on 1913 vuoden budjettiin puheenalaista rata-
11830: rakennusta varten hyvä•ksynyt otettavaksi 7,500,000 marlc-
11831: kaa.
11832:     Pieksämäen-Jyväskylän rata. ArmolEsess·a esityksessä
11833: olevan ehdotuksen johdosta on Eduskunta, niinkuin Edus-
11834: kunnan erityisessä alamaisessa kirjelmässä tältä päivältä
11835: on illmoi'b:)lttu, päättänyt, e:t.tä norma·a-lilrai.teinen ra,utatie
11836: ra,kenne:t.a.an t1oi:mi,t·ettavassa •tutkiimukoossa edullisirrnmaksi
11837: hav•aiH.avaa, mahdollisimman suoraa suuntaa Pieksämäen
11838: asemalta Savon radaUa Jyväskylän kaupunlki1n 11,900,000
11839: markaksi ar·vioidulla kustannuksella sekä että ·radan ra-
11840:                      Kulkulaitosrahasto.                        H
11841: 
11842: kentamiseen ryhdy,tään Savonlinnan~Pieksämäen radan
11843: rakennust.öiden yhteydessä; että sanotun rautatien rakenta-
11844: mista varten vuodeksi 1913 osotetaan 2,000,000 markkaa;
11845: sekä että töiden ,alottamisen ehdoksi mainitulla radalla
11846: määrätään, että asianomaise~t kunnat tahi yksi,tyiset henki-
11847: löt edeWi.päin sitoutuvat vastaamaan siitä rahamäärästä,
11848: jolla tarvittavan maa- ja vesialueen lunastus sekä mutatien
11849: aikaansaamien hai,ttojen korvaus saattaa nousta yli sen
11850: määrän, minkä Hallitus erityisen 'arvion mukaan kohtuulli-
11851: seksi näkee. Yllämainittu 1913 vuoden rakennusmäärä-
11852: raha '12,000,000 markkaa on oil:eil:tlll ku1kulaitosrahm;ltorn bud-
11853: jettiin.
11854:      Hiitolan-Ra(J8ulin ratarakennus. Asiasta 'annetun eri-
11855: tyisen armollisen esityksen perustuksella on Eduskunta
11856: pää,ttänyt, että normaaliraiteinen rawta,tie, jonka kiskot
11857: parnavat 30 kilogrammaa juoksevaa metriä kohti, raken-
11858: netaan Hiitolan asemalta Käkisalmen kaupungin kautta
11859: Vuoksessa olevan Kiviniemen kosken poikik:i Raudun pitä-
11860: jän Raasulin kylään arvioiduilla 14,750,000 markan kustan-
11861: nuksilla; että rataosa Hiitola-iKäkisalmi ensin otetaan
11862: työn alle; että sanotun rautatien rakentamista varten vuo-
11863: deksi 1913 osotetaan 1,000,000 markkaa; sekä että töiden
11864: alottamisen ehdoksi ~tälläkin radalla vahV'isteta,an sama
11865: määräys kuntien tai yksityisten henkilöiden lisämaksuvel-
11866: vollisuudesta, kuin tässä ylempänä on Pieksämä-en--Jyväs-
11867: kylän radan rakennustyöstä sanottu. Tämän päätöksen
11868: johdosta, josta erityisellä alamaisella kirjelmällä täitä päi-
11869: vältä on Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne annettu
11870: tieto, on puheena ol.evaa rautatierakennusta varten kulku-
11871: laitosrahaston budjettiin vuodeksi 1913 otettu yllä.mainittu
11872: 1,000,000 markan määräraha.
11873:      Eduskunnan vuonna 1909 päättiimistä uusista rautateis-
11874:  tä oli Yliviesl(,an---Jl aapajärve'flr--'lisalmen rata niitten rau-
11875:  tat,eiden j,oukossa, jotka etusijassa oliv,at asetettavat työn
11876:  alaisiksi, mikäli työvoimia vapautuisi rakenteella olevilta
11877:  ra;doi1ta. Eduskunta on jo vuosien 1910 ja 1911 valtiopäi-
11878:  villä anonut, että tarpeellisiin valmistaviin ~töihin tämän
11879: 12       1912. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 3.
11880: 
11881: rautatien rakentamiseksi ryhdyttäisiin, ja vuoden 1912 bud-
11882: je,ttiin otti Eduskunta 1,000,000 markan määrärahan, edel-
11883: lyttäen, että radan rakennustöihin ryhdyttäisiin syksyllä
11884: vuonna 1912.
11885:     Yhtä vähän kuin Eduskunnan 1909 vuoden toisilla val-
11886: tiopäivillä tekemät muutkaan rautateiden rakentamista kos-
11887: kevat anomukset, paitsi mikäli koskee Savonlinnan~Piek
11888: sämäen rataa, ei Ylivieskan--Iisalmen rata:kySIJimyskään
11889: vielä ole saavuttanut Teidän Keisarillisen Majesteettinne
11890: vahvistusta.
11891:     Viitaten siihen, mitä al'empana on lausuttu rautatiera.-
11892: kennusten jouduttamisesta, ja ka:tsoen kyseessä olevan ra-
11893: dan suureen merkitykseen sekä yhdysratana että myös pai-
11894: kallisen liikenteen kall!nalta, on Eduskunt,a pitänyt erittäin
11895: tärkeänä, ettei tämän rautatien rakentamista pitemmälle
11896: viivytetä, vaan että sen rakentamiseen olisi ryhdyttävä ai-
11897: nakin vu'onna 1913, jolloin myös työ,voimia sinne vapautuu
11898: rakenteeUa olevilta rauta,teiltä.
11899:     Eduskunta saa siis ahmaisesti anoa,
11900: 
11901:                että Teidän J{ ei8arillinen 11!aje8teettinne,
11902:            hyvälc8ymällä Edu8lcunnan alamai8e88a anomuk-
11903:            8e88a 15 päivältä marra8kuuta 1909 e8itetyn
11904:            ehdotuksen yhdysradan rakentamisesta Ylivies-
11905:            kan asemalta Oulun radalla Haapajärven kautta
11906:            1isalmeen, suvaitsisi armollisesti määrätä, että
11907:            vielä tarpeelliset valmistelevat työt tätä yritystä
11908:            varten suoritettaisiin ja että radan rakentami-
11909:            seen viipyrnättä 'ryhdyttäisiin.
11910: 
11911:    Silrtä varalta, että tähän armolEsesti suostutaan, on
11912: Eduskunta mainittua rautatierakennusta varten budjettiin
11913: merkinnyt 1,000,000 markan määrärahan.
11914:    VIII. Rautatietutkim;uksia varten on budje,ttiin otettu
11915: armollisessa esityksessä ehdotettu 50,000 markan suuruinen
11916: määräraha.
11917:                       Kulkulaitosrahasto.                        13
11918: 
11919:     IX. Kaskisten kaupungin satamaraide. Ar:mollisessa
11920: esityksessä on ehdotettu, että Kaskisten kaupungille, sillä
11921: edrellytytk!sellä, että ,Jmupunik:i •teikemän:sä pä1äitöksen muka:an
11922: suorittaa laiturin mkentamisen n. s. pakkahuonelaiturin
11923: ääreen sekä sivuraiteen Seinäjoe~Kaskisten radalta ,mai-
11924: ni.tulle la~turirakennnkseUe, myönneWii1siin rpuiheenalaisen
11925: sivuraiteen rakentamiseen Yaltioapua 100,000 markkaa, joka
11926: määräraha meJ'Ikittäisiin kulkulaitosrahaston 1913 vuoden
11927: rahasääntöön. Eduskunta on tähän tarkoitukseen hyväk-
11928: synyt budjettiin merkittäväksi 100,000 markkaa.
11929: 
11930:    Kulkulaitosrahaston menot ovat siis Elduskunnan hy-
11931: väik·symän arviolaskun mukaan 68,659,060 markkaa.
11932: 
11933: 
11934:     V altiovarain tilaa koskevassa mietinnössä on Valtio-
11935: varainvaliokunta hillnyt ehdotuksen rauta•tierakennustöi-
11936: den työolojen tutkimuksen toimittamisesta ja näiden työ-
11937: olojen jävjestämisestä sillä tavoin, ettei oikeutettua aihetta
11938: valituksiin tässä kohden enää ilmaantuisi. Viitwten tähän
11939: mietintöön, jonka Eduskunta on hy·väksynyt, Eduskunta
11940: sa•a alamaisesti anoa,
11941: 
11942:                  että uusilla rautatierakennuksilla ja muilla-
11943:             kin Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen alai-
11944:             silla työpaikoilla asetetaan vuonna 1913 kaksi
11945:             ammattienta'l'lcastajaa valvomaan työoloja.
11946: 
11947: 
11948: 
11949:          Kulkulaitosrahaston tulot vuonna 1913.
11950:     I. Valtionrautateiden kokonaistulo. Armollisessa esi-
11951: tyksessä on osotettu näiden ·tulojen nousseen viime vuosina
11952: keskimäärin noin 2,500,000 markalla vuodessa. Koska
11953: 1912 •VUoden tulot sivuiloa 2 esiJte:tyi-l•lä perusteilla on ar-
11954: vioitu 52,400,000 markaksi, on Eduskunta vuode.n 1913 bud-
11955: jettiin ottanut valtionrautateiden kokonaistulon 54,.900,000
11956: markaksi.
11957: !4        1912. -    Edusk. vast.- Esitys N:o 3.
11958: 
11959:      II. Kulkulaitosrahaston osuuden anniskelu- ja vähittäis-
11960: myyntiyhtiöiden nettovoitosta sekä pal01!iinarahoista on
11961:  Eduskunta arvioinut, edellisen 1,500,000 markaksi ja jälki-
11962:  mäisen 7,835,000 markaksi, mitkä määrät Eduskunta siis
11963: on hyväksynyt otettaviksi kulkulaitosrahaston budjettiin
11964: vuodeksi 1913.
11965:      III. Korot. Sijoitetuista varoista r-ahastolle tulevat kor-
11966: lmtu1ot ova;t ra·1~mollisessa etsi·tJ~ksessä arviroidurt saJmaan mää-
11967: rään, mihin Eduskunta ne arvioi 1912 vuoden budjetissa.
11968:  Kun ei ole syytä tärt:,ä määrää muuttaa, niin on korko-
11969: tul:oja armollisen esitryksen nmka.isersti 1913 vuoden bud-
11970: jettiin merkitty 400,000 markkaa.
11971:     IV. Oikaisttrahoja ja satunnaisia tuloja on budjettiin
11972: otettu a~mollisessa esityksessä arvioirtu määrä 10,100
11973: markkaa.
11974:      V. K or1xcus postinlculjetuksesta. Hallituksen esityk-
11975: sestä pantiin vuoden 1907 budjettiin siirtona valtiorahas-
11976: tosta kulkulaitosrahastoon 500,000 markan määrä korvauk-
11977: seksi postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Samaa menet-
11978: telyä noudatettiin budjetinjärjestelyissä vuosille 1908 ja
11979: 1909. Armollisessa esi•tyksessä budjetin järjestämiseksi vuo-
11980:  delle 1910 Hallitus ilmoitti, ettei aikaisempi 500,000 mar-
11981: kan määrä •vastannut todellisia kuljetuskustannuksia, minkä
11982: vuoksi korvaussumma ehdotettiin korotettarvaksi näitä kus-
11983: tannuksia vastaavaan määrään, joka vuodeksi 1910 arvioi-
11984: tiin 1,000,000 mwrk.arksi ja merki:Win sanotun vuoden Jas:k;el-
11985: maan. Samansuuruisena Eduskunta pani sen vuoden 1910
11986: budjettiin. Tätä siirtoa ei kuiterukaan ole armossa hy-
11987: värksytty rahfl!sääntöön meukit.tävä.ksi. Hyväksymättä ovat
11988: myöskin jääneet Eduskunnan 1910 ja 1911 vuosien valtio-
11989: päivillä tekemät päätökset mainittujen siirtojen uudista-
11990: misesta.
11991:     Kun postinkuljetuksesta luettaV'an korvauksen siirtämi-
11992: nen kulkulaitosrahaston tileihin jo kerran on Teidän K·ei-
11993: sarillisen Majesteettinne armollisella päätöksellä tun-
11994: nustettu oikeutetuksi, odottaa Eduskunta, että sen uudel-
11995: leen käytäntöön saattamista kohdanneet esteet kohdakkoin
11996:                      Kulkulaitosrahasto.                   15
11997: 
11998: poistetaan ja saa Eduskunta sen vuoksi Teidän Keisarilli-
11999: selta MajesteetiUanne alamaisesti anoa,
12000:                että kulkulaitosrahastolle vuosittain ·valtio-
12001:            rahastosta lcorvattaisiin postinkuljetulcsesta val-
12002:            tionrautateillä johtuvat kustannukset; sekä
12003:                että tämän korvauksen määrä vuodeksi 1913
12004:            vahvistettaisiin 1,000,000 markak~i.
12005:     Edellyttäen tähän anomukseen suostuttavan, on Edus-
12006: kunta merkinnyt 1,000,000 rnarkan rahamäärän 1913 vuo-
12007: den budjettiin.
12008:     VI. Siirto valtiorahastosta. J(ioslm Eduskunta .alamai-
12009: sessa vastauksessaan armolliseen es~tykseen varod·en hank-
12010: kimisesta nirhin vuoden 1913 tarpeisiin, joihin v·akinaiset
12011: valtion tulot e1vät riitä, on esittämillään perusteilla ehdot-
12012: tanut 9,000,000 markkaa siirrettävruksi val·tiorahastosta
12013: kulkulaitosrahastoon, on Eduskunta, edellyttäen että tämä
12014: ehdotus saavuttaa armollisen vahvistuksen, ott•anut maini-
12015: tun rahamäärän 1913 vuoden budjet·tiin.
12016: 
12017:    Kulkulaitosrahaston tulot on Eduskunta siis vuodeksi
12018: 1913 arvioinut kaikkiaan 74,645,100 markaksi.
12019: 
12020: 
12021: 
12022: 
12023:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
12024: aJaomaisesti ilmoittaa,
12025: 
12026:               että Eduskunta on hyväksynyt kulkulaitos-
12027:            rahastolle vuodeksi 1913 seuraavan budjetin:
12028: 
12029: 
12030:       Kulkulaitosrahaston budjetti vuodelisi 1913.
12031: 
12032:                           Tulot:
12033: Säästö    vuodelta
12034:   J912                                   Smk.    5,800,000: -
12035: 16       1912. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 3.
12036: 
12037: Valtionrautatei-
12038:   den kokonais-
12039:   tulo . . . . . . . . . Smk. 54,900,000: -
12040: Osuus ~anniskelu-
12041:   ja      vähittäis-
12042:   myyllltiyhtiöi-
12043:   den      net-tovoi-
12044:   tosta ........ .             1,500,000: -
12045: PaJoviinara;hoja .         " 7,835,000: -
12046: Korkoja ....... .          "     400,000:-
12047: Oikaisurahoja ja           "
12048:   satunnaisia tu-
12049:   ,loja ......... .               10,100:-
12050: Korvaus postin-            "
12051:   kuljetuksestJa ..            1,000,000: -
12052: Siirto     valtiora-       "
12053:   hasto:S'ta ..... .       ,, 9,000,000:- Smk. 74,645,100:-
12054:                              Yhteensä Smk. 80,445,100: -
12055: 
12056: 
12057:                          Menot:
12058: Valtionraut!l!teiden
12059:   vakinainen me-
12060:   nosääntö .....                       Smk. 40,183,000 : -
12061: Eläkkeet ja erinäi-
12062:   set määrärahat                                817,000:-
12063: V altiolainain vuo-                      "
12064:   tuismaksut se-
12065:   kä provisionit
12066:   ja kulut ...... Smk.   8,039,000:-
12067: Korko      laaman-
12068:   ninkäräj äjyvä-
12069:   rahastolle ....          154,160:-
12070: Korko valtiora-      "
12071:   hastolle ..... .         105,000:-          8,298,160: --
12072: Oikaisuprosenttia
12073:                      "                   "          500:-
12074:                                          "
12075:                        Kulkulaitosrahasto.                  17
12076: 
12077: Määrärahat:
12078: U utisrakennustöi-
12079:   hin     valmiilla
12080:   radoiHa,         ar-
12081:   violta . . . . . . . . Smk.   4,882,400: -
12082: Liikkuvan kalus-
12083:   ton lisäämiseen,
12084:   arviolta ..... .              2,778,000:- Smk.   7,660,400:-
12085: Lisäys Helsingin
12086:                            "
12087:   -Karjan rau-
12088:   tatierakennuk-
12089:   sen      loppuun
12090:   saattamisf:,a var-
12091:   ten ......... .                                     50,000:-
12092: Savonlinnan-                                   "
12093:    Pieksämäen ra-
12094:    tarakennukseen               7,500,000:-
12095: Pieksämäen- J y-           "
12096:    väskylän rata-
12097:    rakennukseen .               2,000,000:-
12098: Hiitolan-Raasu-            "
12099:   lin rataraken-
12100:    nukseen ..... .              1,000,000:-
12101: Ylivieskan-Iisal- "
12102:    men rataraken-
12103:    nukseen ..... .              1,000,000:-        11,500,000:-
12104: Rautatietutkimuk-
12105:                            "                   "
12106:    snn ......... .                                    50,000:-
12107: Valtioapu Kas-
12108:                                                "
12109:    kisten kaupun-
12110:    gille satamarai-
12111:    detta varten ..                                   100,000:-
12112: Ylij ärumä vuot,een                            "
12113:    1914 ........ .                                 11,786,040:-
12114:                                                "
12115:                                     Yhteensä Smk. 80,44-5,100:-
12116: 18       1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 3.
12117: 
12118:     Eduskunta on vuoden 1909 toisiUa val,tiopäivillä
12119: päättänyt rakennettavaksi kuusi rautatietä, joiden yh-
12120: teenlaskettu pituus on 515 kilometriä. Näiden mutatei-
12121: den rakennuskustannukset on a1wioitu nousevan yhteensä
12122: 53,159,000 markkaan. Toistaiseksi on vain Savonlinnan-
12123: Pieksämäen rautatietä koskeva rpäätös saanut Teidän Kei-
12124: sarillisen MajesteettJinne vahvistuksen, ja rakennustyöt
12125: tällä radalla alkaneet. Näillä valtiopäivillä on Eduskunta
12126: armollisten esitysten joh:dosta päättänyt rakennettavaksi
12127: vielä kaksi rauta·tietä, yhteensä 206 kilometriä, 25,650,000
12128: markan kustannuksilla. Kaikkien näiden Eduskunnan
12129: päät·tämäin uusien rautateiden yhteenlaskettu pituus on
12130: 721 kilometriä ja niiden arvioidut rakennuskusta,nnukset
12131: 78,809,000 markka•a.
12132:     Tästä rahamäärästä on jo vuoden 1912 raha,sääntöön
12133: otettu 5,000,000 markkaa ja kulkulaitosrahaston budjet-
12134: tiin vuodeksi 1913 on Eduskunta hyvä:ksynyt otettaN!Lksi
12135: 11,500,000 mal'kkaa, joten yllämainit•tuja rautatieraken-
12136:  nuksia varten tarvitaan vielä 62,309,000 marlk:kaa.
12137:      Eduskunta katsoo varsin tärkeäksi, että edellä esitetty
12138:  rautatierakennussuunnitelma tulee mahdollisimman ly-
12139:  hyessä ajassa loppuun suoritetuksi. Kaikki päätetyt radll!t
12140:  tarkoittavat varsin kipeän parempain kulkuneuvojen tar-
12141:  peen täyttämistä, ja sen ajan kuluessa, joka menee näiden
12142:  rautateiden rakentamiseen, täytyy muiden kenties yihtä
12143:  tärkeiden ratojen r.akent,amisen siirtyä tuonnemmaksi. Jos
12144:  edelleen vuosittain käytettäisiin rauta•tier!Lkennuksiin, niin-
12145:  kuin viime vuosina, vain 10,000,000 markkaa, •kuluisi jo
12146: })äätet•tyjen rautat,eiden rakentamiseen enemmän kuin kuusi
12147:  vuotta, vuoden 1914 alusta lukien. Kasvaneiden rakennus-
12148:  kustannusten vuoksi voidaan sitä paitsi sanotulla vuotui-
12149: sella rahamäärällä nykyisin saada huomatta;vasti vähemmän
12150:  rautateitä rakennetuksi kuin muutamia vuosia sitten. Rau-
12151:  tateiden rakennustöiden joudutt.aaninen on näin ollen kat-
12152:  sottava eriHäin .tarpeelliseksi. Korottama,lla vuotuinen
12153:  menomäärä esim. noin 15,000,000 markkaan, voitaisiin ky-
12154:  ~eessä olevat radat saada va1miiksi ehkä jo ennen vuoden
12155:  1917 loppua.
12156:                   Kulkulaitosrahasto.                    19
12157: 
12158:    Edellä esite,tyn perustuksella Eduskunta saa Teidän
12159: Keisarilliselta MajesteeWtanne alamaisesti anoa,
12160: 
12161:               että Hallitus toimituttaisi selvityksen siitä,
12162:           millä tavalla uusien rautateiden rakennustöitä
12163:           voitaisiin tuntuvasti jouduttaa,- sekä
12164:               että tämän selvityksen tulokset otettaisiin
12165:           huomioon, kun vuoden 1913 valtiopäiville ehdo-
12166:           tetaan määrärahoja uusia rautatierakennuksia
12167:           varten.
12168: 
12169: 
12170: 
12171:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12172: 
12173:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
12174: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12175:                     1912. -     N:o 4.
12176: 
12177: 
12178: 
12179: 
12180:                Keisarillisen Majesteetin Armol-
12181:           linen esitys Suomen Eduskunnalle snostun-
12182:           nanluontoisen pääoma- ja kuponkiveron suo-
12183:           rittamisesta.
12184: 
12185:     Kun suostuntarahaston tulojen lisääminen on näyttäy-
12186: tynyt tarpeelliseksi, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
12187: Suomen Eduskunnalle ehdottaa, että tämän tarkoituksen
12188: saavuttamiseksi määrättäisiin erityinen vero maksettavaksi
12189: vuonna 1913.
12190:     Samaa tarkoitusta varten esitettiin Eduskunnalle 1910
12191: vuoden määräaikaisilla valtiopäivillä ehdotus suostunnan-
12192: luontoisen pää<Yma- ja kuponkiveron käytäntöönottamisesta
12193: Yuodeksi 1911, mutta Eduskunta hylkäsi sen ehdotuksen.
12194: Kun pääperuste Eduskunnan epäävään vastaukseen näyt-
12195: tää olleen se, että ehdotettu uusi suostunta Eduskunnan
12196: mielestä ei ollut välttämii>tön varain hankkimiseksi vuo-
12197: deksi 1911 niihin tarpeisiin, joihin valtion vakinaiset varat
12198: eivät riitä, mutta valtiovaraston varain ja tarpeiden las-
12199: kelma vuotta 1912 kohti osotti pyydetyn suostunnanlisän
12200: tarpeelliseksi, annettiin myöskin 1911 vuoden Eduskunnalle
12201: samanlainen esitys pääoma- ja kuponkiveron suorittami-
12202: sesta vuonna 1912, mutta Eduskunta ei ole ehtinyt loppuun
12203: käsitellä viimeksi mainittua esitystä.
12204:     Tähän nähden on katsottu ,sopivimmaksi uudestaan eh-
12205:  dottaa, että tarpeellinen uusi suostunta otetaan verotta-
12206: 2                           N:o 4
12207: 
12208: maHa osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä on talletettu
12209: pankkilaitoksiin korkoa kasvamaan tai mikä on sijoitettu
12210: palovakuutettuihin rakennuksiin ja irtaimistoon, osaksi
12211: niitä korkoja ja osinkoja, joita kotimaisten obligatsionien
12212: ja osakkeiden haltijat nostavat kuponkien perusteella. Sii-
12213: hen vähäiseen määrään nähden, mitä nyt ehdotettua suos-
12214: tuntaa tulisi maksettavaksi, ei siitä koitune mitään vau-
12215: rioita liike-elämälle, vaan tulisi vero kohtaamaan ainoas-
12216: taan tuloa tuottavaa omaisuutta. Mitä erittäin tulee palo-
12217: vakuutetun omaisuuden verotuksen laskemisperusteeseen,
12218: niin on, vastoin Eduskunnan mielipidettä, edelleenkin
12219: näyttänyt oikeimmal:ta, että vero määrätään vakuutusmak-
12220: sun suuruuden eikä vakuutetun omaisuuden pääoma-arvon
12221: mukaan, koska tämä arvo ei ole niin suorassa suhteessa
12222: omaisuuden tuottoon kuin vakuutusmaksu.
12223:     Asetusehdotus perustuu siihen periaatteeseen, että vero
12224: on perittävä niin läheltä asianomaisia tulolähteitä kuin
12225: suinkin. Siten tulisi sekä kannanta ja valvonta yksinker-
12226: taisemmaksi, että myöskin saavutettaisiin suurin mahdol-
12227: linen vakuus siitä, että suostuntaa kertyy siinä määrässä
12228: kuin on tarkoi.tettu. .Ja kun kysymyksen siitä, ketä vero-
12229: rasi-tus lopulta kohtaa, ratkaisee rahamarkkinoilla vallit-
12230: seva tarjonnan ja kysynnän rvälisuhde eikä se seikka, suo-
12231: rittaako veron ensi sijassa koronsaaja vai koronmaksaja,
12232: niin ei välillisen veronkantotavankaan kaiketi pitäisi syn-
12233: ny•ttää epäilyksiä oikeudenmukaisen veronjaon kannalta
12234: katsoen. Sen vuoksi määrätään 1 § :ssä että se vero, mikä
12235: on maksettava pankkitalletuksista ja niiden vertaisista,
12236: pankkiin pannuista varoista, on luettava pois korkoa mak-
12237: settaessa tai hyväksi kirjoitettaessa. Niinikään säädetään
12238: 2 § :ssä, että samanlainen vero on Tuettava pois kupongista,
12239: joka on seurannut kotimaista obligatsionia tahi osaketta.
12240:                            N:o 4                           3
12241: 
12242: Sen ohessa sisältää 3 § että se vero, mikä on pantava palo-
12243: vakuutetulle omaisuudelle, on maksettava samalla kuin ne
12244: vakuutusmaksut, jotka suoritetaan asianomaiselle palova-
12245: kuutusyhtiölle tai paloapuyhdistykselle. Kaikkien vasta-
12246: mainittujen yhtiöiden, yhdistysten ja obligatsioninantajain
12247: tulee sitten, 4 § :n mukaan, yhden kuukauden kuluessa
12248: asianomaiseen ,lääninrahastoon suorittaa pidättämänsä ja
12249: kantamansa veromäärät
12250:     Koska Suomen valtion antamista tai takaamista obli-
12251: gatsioneista aikaisemmin on säädetty, että niin ne kuin
12252: niihin kuuluvat kupongitkin Suomessa ovat vapaat kai-
12253: kista jo olevista tai vasta määrättävistä veroista tai mak-
12254: suista, niin on nämä kupongit 2 § :n jälkimmäisen momen-
12255: tin mukaan vapautettu kaikista nyt ehdolla olevan verotuk-
12256: sen hyväksi tehtävistä vähennyksistä. Sama etu on pysy-
12257: tettävä Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikas-
12258: san ennen vuotta 1910 antamilla obliga:tsioneilla, koska nii-
12259: hin kuuluvat kupongit, Keisarillisen Suomen Senaatin hy-
12260: väksymäin ja vahvistamain määräysten mukaan, ovat vä-
12261: henny:k;sittä lunastettavat, joskin nämä kupongit Suomessa
12262: tehtäisiin veron alaisiksi, ja sanottu osakeyhtiö sentähden
12263: on estet·ty siirtämästä veroa obligatsionienhaltijain makset-
12264: tavaksi. Kun melkein koko se pääoma, joka aikaisempain
12265: emissionien kautta on asetettu vastamainitun yhtiön käy-
12266: tettäväksi, tätä nykyä on pysyväisillä perusteilla ja pit-
12267: käksi aikaa lainaksi annethl, niin voisi Hypoteekkikassan
12268: jo antamain obligatsionien verottaminen kohdata ainoas-
12269: taan kassaa itseänsä, siten vaikeuttaen sen liiketoimin-
12270: taa. Mitä taas tulee siihen uuteen obligatsionilainaan,
12271: jonka Osakeyhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa
12272: on vuonna 1910 ottanut, niin on Keisarillinen Suomen Se-
12273: naatti, antaessaan resolntsionin, jolla Hypoteekkikassalle
12274: 4                            N:o 4
12275: 
12276: myönnetään lupa sarnanlaista tarkoitusta varten laskea liik-
12277: keeseen korkoa kasvavia laina-obligatsioneja, kirjelmässä
12278: 18 p :Itä helmikuuta 1910 huomauttanut mainittua osake-
12279: yhtiötä siitä, että uudelle emissionille mahdollisesti
12280: pantaisiin kuponkiveroa 5 prosenttia kuponkien arvosta,
12281: joten sanotulla osakeyhtiöllä siis on aihetta, antaessaan ra-
12282: kennuslainoja vastamainitun emissionin kautta kertyvistä
12283: varoista, ottaa huomioonsa 'tuo mahdollisuus. Tämän joh-
12284: dosta se lmponkivero, mikä on pantava viimemainitulle
12285: emissionille, ei tulisi kohtaamaan Hypoteekkikassaa it-
12286: seänsä, vaan niitä kiinteistönomistajia, jotka saavat sanot-
12287: tuja rakennuslainoja.
12288:     Sen veron, mikä oheen liitetyn asetusehdotuksen 1 § :n
12289: perusteella on suoritettava talletus-, pääoma-, säästökassa-,
12290: juoksevalle ja konttokuranttitilille yksityis- ja säästöpank-
12291: kiin pannuistu rahoista, on laskettu tulevan tuottamaan
12292: 2,200,000 markkaa. Saman asetusehdotuksen 2 § :n mu-
12293: kaan menevä kuponkivero 'tuottanee vähintäänkin 1,300,000
12294: markkaa. Vihdoin on 3 § :ssä mainittu pääomavero las-
12295: kettu 750,000 markaksi. Yhteensä voisi siis siitä verotuk-
12296: sesta, mitä m;etusehdotnksessa tarkoitetaan, vuonna 1913
12297: olla odotettavissa 4,250,000 markan lisäys suostuntavaroihin.
12298:     Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahton~1t Edus-
12299: kunnan hyväksyttäväksi esi,ttää seuraavan asetusehdotuk-
12300: sen:
12301: 
12302: 
12303:                  Ehdotus Armolliseksi asetukseksi suostunnanluon-
12304:            toisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta.
12305: 
12306:                              1 §.
12307:     Kun yksityispankki t,ai säästöpankki vuonna 1913 mak-
12308: saa tai hyväksi kirjoittaa korkoa talletus-, pääoma-, säästö-
12309:                            N:o 4                           5
12310: 
12311: kassa-, juoksevalle tahi konttokuranUitilille panunista va-
12312: roista, niin on suostunta: vastaava J prosenttia 'asianomai-
12313: selle hyvitetystä korosta, siitä joka kerta pidätettävä Suo-
12314: men valtiovaraston suostuntarahaston hyväksi.
12315: 
12316:                               2 §.
12317:     Kun korko- tai osinkokuponki, joka kuuluu kotimaisen
12318: yrit)"ksen, yleisen t·ai yksityisen laitoksen ottamaan obli-
12319: gatsionilainaan tahi sellaisen suomalaisen osakeyhtiön osak-
12320: lreeseen, joka tarkoittaa pankki- tai teollisuusliikkeen har-
12321: joittamista, rautatie- tai muuta hanke>tta, joutuu maksetta-
12322: vaksi vuonna 1913, niin on suostunta, vastaava 5 prosenttia
12323: kupongin arvosta, siitä joka kerta pidäteHävä Suomen val-
12324: tiovaraston suostuntarahaston hyväksi.
12325:     Vapautetut vähennyksistä ovat ainoastaan ne kupongit,
12326: jotka kuuluvat Suomen valtion antamiin tahi takaamiin
12327: obligatsioneihin sekä niihin obligatsioneihin, jotka Osake-
12328: yhtiö Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa on antanut
12329: ennen 1 päivää tammikuuta 1910.
12330: 
12331:                            3 §.
12332:    Suoritettaessa vuonna 1913 palovakuutusyhtiölle tai pa-
12333: loapuyhdistykselle vakuutusmaksua tässä maassa myönne-
12334: tystä palovakuutuksesta, paitsi ei jälleenvakuutuksesta, on
12335: päälle vakuutusmaksun määrän joka kerta Suomen valtio-
12336: varaston suostunt,arnhaston hyväksi suoritettava suostun-
12337: taa 10 prosenttia tuosta määrästä.
12338: 
12339:                             4 §.
12340:     Ne veromäärät, jotka 1, 2 ja 3 § :n perusteella on pidä-
12341: tetty ja kannettu, on asianomaisen pankin, osakkeen- tai
12342: obligatsioninantaja,n, palovakuutusyhtiön tai paloapuyh-
12343: 6                              N:o 4
12344: 
12345: distyksen yhden kuukauden kuluessa siitä kun vero on val-
12346: tiovaraston hyväksi kirjoitettu tai kuponki maksettavaksi
12347: joutunut, sii,tä huolimatta onko sellainen kuponki lunas-
12348: tet,tu vai ei, asianomaiseen 1ääninrahastoon suoritettava
12349: Rikoslain 40 luvun 7 § :ssä säädetyllä uhalla.
12350:      Asianomainen syyttäjä on velvollinen virkaedesvastauk-
12351: sen uhalla pitämään silmällä tämän asetuksen sekä sen so-
12352: velluttamisesta annettujen määräysten noudattamista, ja
12353: ovat ni~tä vastaan tehdyt rikkomukset saatettavat lailliseen
12354: syytteeseen.
12355: 
12356:                            5 §.
12357:    Keisarillisen Suomen Senaatin asia on antaa ne tarkem-
12358: mat määräykset ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, mitkä
12359: edellämainittujen suostuntain debiteeraukseen ja kannan-
12360: taan nähden sekä muutenkin tämän asetuksen sovellutta-
12361: mistä ynnä sen noudattamisen silmälläpitoa varten kat-
12362: sotaan tarpeellisiksi.
12363: 
12364:                Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
12365:             (26) p :nä Helmikuuta 1912.
12366: 
12367:                     Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
12368: 
12369: 
12370: 
12371: 
12372:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa HIUl.
12373:                ValtiovarainvalioJ,unnan
12374:             m i e t i n t ö N :o 6 at'molHsf'n esityl•sen
12375:             johdosta, joka kosl<ee suostuntaJmmtoisen
12376:             paaoma- ja lmponldveron suorHtamistn
12377:             vuonna 1913.
12378: 
12379:    Eduskunta on YaltioYarainnlliokuntaan YalmisteHa-
12380: nksi lähettänyt armollisen esityksen N :o 4 suostunta-
12381: luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suorittamisesta. Asian
12382: käsittelyä varten on Va1iokunta myös saanut käytet,täväk-
12383: seen ne asiakirjat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä
12384: armollista esitystä valrnisteltaE'ssa syntyneE't.
12385: 
12386: 
12387: 
12388: 
12389:     Armollisessn E'sitykst:'ssä eh<lotetann,samoin knin nwden
12390: lnlO varsinaisille ja vuoden 1911 valtiopäivilJe annetuissa
12391: armollisissa esityksissä, eWi suosiuntatulojen kartuttamista
12392: Yarten määrättäisiin uusi suostunta otettavaksi verottamalla
12393: osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa, mikä on ta:lletettu pank-
12394: kilaitoksiin korkoa kasvamaan tai mikä on sijoitettu palo-
12395: Yakuutettuihin rakennuksiin ja irtaimistoon, osaksi niitä
12396: korkoja ja osinkoja, joita kotimaisten obligatsionien ja
12397: osakkeiden haltijat nostaYat kuponkien perusteella.
12398:     Y aliokunta puolestaan on, tehtyään laskelmia valtion
12399: n1enoista nwnna 1913, ha.vainnut, ettei ehdotettu uusi vero
12400: olP tarpeellinen sanotun vuoclPu budjetin järjestelyä varten.
12401: Xäin ollen ei Valiokunta ole katsonut voivansa puoltaa ar-
12402: mollistn E'sitystä hyväksyttiiY~iksi, nan kunnioittaen ehdot-
12403:               1H 12. -   \'. U. -    Esitys N :o '1.
12404: 
12405: hw, että E(luslmnta alamaisessn \astauskirjelmiissiiiin Kei-
12406: Sflrilliselle Majesteetille ilmoittaisi,
12407: 
12408:                 että Ecb.rskunta ei ole l.:atsormt suostwdrr--
12409:             lnontoisen pääoma- .Ja kuponk{vr;ron 8uorittii-
12410:             Tnista mwnna 1.913 taTJJeelZiseksi eikä sentälulr;n
12411:             ole hyväl.:synyt armollista esitystä.
12412: 
12413:     Helsingissä 2 päi vtinä toukokunta 1012.
12414: 
12415: 
12416: 
12417:     Asian on käsih·llyt Yaltim arainn1lioknnnan toinen
12418: 08fi8toja oYat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtnjn Ara-
12419: järvi ja jäsenet "\hmavaara (osittain), von Born, Hele-
12420: nms-Seppä1ä, Kairamo, Kronqvist, Murros (osittain), Pie-
12421: tinen (osittain), Rainio ja Sainio sekä osittain varajäsenet
12422: :1f Forselles, Pnhaklm, Teno ja \Ya1jaklm.
12423: 
12424: 
12425: 
12426: 
12427:       Helsingissä, Keisrwillisen Sona'ltin kirjapainossa, 1912.
12428:            1912.- S. V. U.- Esitys N:o 4.
12429: 
12430: 
12431: 
12432: 
12433:               Suuren valiokunnan mietintö
12434:            N:o 8 armollisen esityksen johdosta, joka
12435:            koskee suostuntaluontoisen pääoma- ja ku-
12436:            ponkivm•on suorittamista vuonna 1913.
12437: 
12438:    Käsitel.tyänsä yllämainittua asiata, saa Suuri valio-
12439: kunta, yhtyen V wltiovarainvaliokunnan mietinnössä N :o 6
12440: olevaan lausuntoon, kunnioittaen ehdottaa,
12441: 
12442:               että Eduskunta hyväksyisi V aZtio-varainva-
12443:           liokunnan ehdotuksen asiassa.
12444: 
12445:    Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1912.
12446: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12447:             1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 4.
12448: 
12449: 
12450: 
12451: 
12452:                 Suomen Ed u s kunnan a 1 a m a i-
12453:              n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
12454:              armolliseen esitykseen suostunnanluontoi-
12455:              sen pääoma- ja kuponkiveron suorittami-
12456:              sesta.
12457: 
12458: 
12459: 
12460: 
12461:         Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
12462:                 ja Suuriruhtinas T
12463: 
12464: 
12465: 
12466: 
12467:      Teidän KeisariilJinen Majesteettinne on antanut Edus-
12468: , kunnan h~väik:syttiiJVäk:si armolriisen esityksen suostunnan-
12469:   lU!ontoisen pääoma- ja ikuponkiveoon suori1ttamisesta
12470: 2          1912. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 4.
12471: 
12472: vuonna 1913.
12473:     .A.rmollisessa esityksessä ehdotetaan, samoin kuin vuoden
12474: 1910 varsinaisille valtiopäiville ja vuoden 1911 valtiopäi-
12475: ville annetuissa armollisissa esityksissä, että suostuntatulo-
12476: jen kartuttamista 'varten määrä,ttäisiin uusi suostunta otet-
12477: tavaksi verottamalla osaksi sitä kerääntynyttä pääomaa,
12478: mikä on ~talletettu pankkilaitoksiin korkoa kasvamaan tai
12479: sijoitettu palovakuutettuihin mkennuksiin ja irtaimistoon,
12480: osal{lsi niitä korkoja ja osinkoja, joita kotimaisten obligat-
12481: sionien ja osakkeiden haltijat nostavat kuponkien perus-
12482: teella.
12483:     Eduskunta on va,1ti'Oll menoista vuodeksi 1913 tehtyjen
12484: laskeLmien 'perustukseHa havainnut, ettei ehdotettu uusi vero
12485: ole tarpeellinen sanotun vuoden budjetin järjestelyä varten.
12486: Näin ollen ei EdlliSkum!ta ole 'VOilliUt hyVIäksyä armoJ.Jlista
12487: esitystä, vaan saa '.Dei.Jdiän Keis3Jriil1iselle MajeSitootille.nne
12488: ulamaisesti ilmoittllia,
12489: 
12490:                 että Eduskunta ei ole katsonut suostunnan-
12491:             luontoisen pääoma- ja kuponkiveron suoritta-
12492:             mista vuonna 1913 tarpeelliseksi eikä sentähden
12493:             ole hyväksynyt armollista esitystä.
12494: 
12495:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12496: 
12497:     Helsingissä 17 päivänä ~toulrokuuta 1912.
12498: 
12499: 
12500: 
12501: 
12502:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
12503: II
12504:                     1912. -     N:o o.
12505: 
12506: 
12507: 
12508: 
12509:                Keisarillisen Majesteetin Armolli-
12510:           nen esitys Suomen Eduskunnalle leimasnos-
12511:           tnnnasta.
12512: 
12513:      Joulukuun 14 (27) päivänä 1911 on Keisarillinen Ma-
12514: jesteetti Armossa vahvistanut Eduskunnan 1911 . vuoden
12515: valtiopäivillä hyväksymän ehdotuksen asetukseksi leima-
12516: suostunnasta vuodeksi 1912. Koska suostunta on tarpeen
12517: myös vuodeksi 1913, on Keisarillinen Majesteetti tahtonut
12518: antaa Eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksen asetukseksi,
12519: jonka perustuksella leimasuostuutua olisi suoritettava edel-
12520: leenkin vuonna 1913.
12521:      Puheenalaista asetusehdotuo;ta valmistettaessa on seu-
12522: raavat seikat otettu huomioon:
12523:      Eduskunnan 1907 nostama kysymys erityisen veron sää-
12524: tämisestä perinnöstä, lahjasta ja testamentistä on vielä rat-
12525: kaisematta, kun Eduskunta ei vuonna 1910 eikä 1911 ehti-
12526: nyt loppuun käsitellä sille annettuja Armollisia esityksiä
12527: jäämistöverosta. Tämän tähden on jäämistäveroa edelleen-
12528: kin kannettu siten, että perunkirjoituskirjat ja testamentit
12529: ov,at varustetut leimalla, sitä koskevat säännökset kun ovat
12530:  otetut vuosiksi 1911 ja 1912 vahvistettuihin leima-asetuk-
12531:  siin. Kun Eduskunnalle tällä kertaa ei anneta ehdotusta
12532:  erityisestä jäämistöverosta, niin on käsillä olevaan leima-
12533:  veroa koskevaan asetusehdotukseen pantu samaa sisältävät
12534:   2                         N:o 5
12535: 
12536: säännökset perunkirjoituskirjain Ja testamenttien leimaa-
12537: misesta kuin mitkä nykyään ovat voimassa.
12538:     Siihen nähden, että suostunnan lisääminen oli tarpeen,
12539: ehdotettiin Eduskunnalle 1910 ja 1911 vuoden valtiopäi-
12540: villä annetuissa Armollisissa esityksissä että leimaveroa
12541: määrättäisiin suoritettavaksi muutamista toimitus- ja asia-
12542: kirjoista, jotka silloin olivat leimavapaita, mutta jotka
12543: näyttivät soveliailta verotusesineiltä; ja otettiin sellaisina
12544: asetusehdotukseen: notarintoclistukset, passit, tullikamarin-
12545: laskut, tullikamarinpassit, osakekirjat ja vekselit. Siten
12546: puheiksi otetun veronlisäyksen on Eduskunta kuitenkin
12547: sekä vuonna 1910 että 1911 evännyt, lähtien siitä edelly-
12548: tyksestä, että valtiorahaston varoja käytettäisiin peittä-
12549: mään osaa niistä menoista, joihin oli suostuntaa pyydetty
12550: ja jotka Eduskunta oli asialliselta puolelta hyväksynyt.
12551: Kuten Eduskunta on huomaava siitä laskelmasta, mikä liite-
12552: tään Armolliseen esitykseen, joka koskee varain hankki-
12553: mista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiontulot eivät
12554: riitä, on Hallituksen välttämätön pakko myöskin vuodeksi
12555: 1913 pyytää suostuntaa, määrältään suurempaa kuin ny-
12556: kyään maksettavain suostuntain tuotto on, ja valtiorahaston
12557: maksettavaksi ei tule vuodeksi 1913, enempää kuin vuosina
12558: 1911 ja 1912 oli laita, pantavaksi mitään osaa niistä menois-
12559: ta, joihin on pyydetty määrärahaa suostuntavaroista. Tä-
12560: hän katsoen on tehtäessä ehdotusta 1913 vuoden leima-ase-
12561: tukseksi leimaveron tuoton lisääminen ollut tärkeänä pää-
12562: määränä,ja on katsottu tarkotuksenmukaiseksi taas ehdottaa
12563: että määrättäisiin suoritettavaksi leimaveroa notarintodis-
12564: tuksista, passeista, tullikamarinlaskuista, tullikamarinpas-
12565: seista, osakekirjoista ja vekseleistä. Näiden asiakirjain so-
12566: pivaisuus verotusesineiksi ei näy olevan epäilyksen alainen,
12567:                              N:o 5                         3
12568: 
12569: Jlt Eduskuntakin on sen osalta nimenomaan tunnustanut.
12570: Myöskin mitä tulee veromääriin ja muihin puheenalaisten
12571: asiakirjain verottamista koskeviin erityismääräyksiin, niin
12572: ei ole näyttänyt olevan aihetta luopua niistä ehdotuksista,
12573: mitkä kahtena viimeisenä vuotena on Eduskunnalle an-
12574: nettu. Yksistään tuon ehdotetun laajennetun verotuk8<3n
12575: perusteella vuonna 1913 laskennan mukaan kertyisi leima-
12576: veroa 2,700,000 markan paikoille.
12577:     Sitä paitsi on, osaksi tässä edellä esitetyistä rahallisista
12578: näkökohdista lukua pitämättä, tälläkin kertaa ehdotettu
12579: muutoksia muutamiin nykyään voimassa olevan leima-
12580: asetuksen erityiskohtiin, joihin nähden Hallitus on katso-
12581: nut pitävänsä edelleenkin pysyä kahdessa viimeisessä leima-
12582: esityksessä esittämällään, mutta Eduskunnan tähän asti ei
12583: omaksumalla kannalla. Nämä muutosehdotukset koskevat
12584: leimaveroa paloviinan ja muiden juovutusjuomain passi-
12585:  tuksesta sekä muusta tavarapassista, eläkekirjoista, reso-
12586: lutsioneista, päätöksistä ja pöytäkirjanotteista, joissa anne-
12587:  taan lupa anniskella tahi vähittäinmyydä juovutusjuomia
12588:  tai väkeviä mallasjuomia sekä lupa antaa sirkus-, Ya-
12589:  rietee- ja muita näytäntöjä ja pitää karusellia y. m., kaup-
12590:  pakirjoista tai muista kiinteän omaisuuden luovutuskir-
12591:  joista, kun sitä luovutetaan osakeyhtiöille, niin myös met-
12592:  sänhakkuukontrahdeista.
12593: 
12594: 
12595: 
12596: 
12597:    Asetusehdotuksen erityiskohdat tuskin enää kaivanne-
12598: vai muuta kuin seuraavan selityksen.
12599:     1 §. - Eläl.:ekirja. Kun noiden kirjain leimavero itse
12600: asiassa on tarpeelliseksi havaitun avustuksen aiheeton vä-
12601: hennys ja sen kautta ntin siirtyy varoja suostuntarahastoon
12602:   4                         N:o 5
12603: 
12604: eräistä muista valtion rahastoista, mm on maarays eläke-
12605: kirjain kartoittamisesta tälläkin kertaa jätetty pois asetus-
12606: ehdotuksesta.
12607:     N otarintodistus. Erityisenä asiakirjana annetusta nota-
12608: rintodistuksesta suoritettiin ennen vuotta 1910 leimamaksua
12609: 2 markkaa, mutta nämä todistukset ovat sanotun vuoden
12610: alusta alkaen leimarnaksusta vapaat. Sitä, ettii kaikista no-
12611: tarintodistuksista säädetään 2 markan leimamaksu, ovat
12612: puolustamassa sekä rahalliset syyt että myöskin se jo aikai-
12613: semmin annetuissa esityksissä esiintuotu seikka, että pu-
12614: heenalaiset todistukset tulevat kysymykseen tapauksissa,
12615: joissa viranomaisten toiminta yksinomaan suoritetaan tätä
12616: toimintaa aiheuttavien yksityisten hyväksi ja joissa 2 mar-
12617: kan suuruinen maksu ylipäätään ei tunnu rasi<ttavalta. 1911
12618: vuoden Eduskunnan notarintodistnsten leimaamista vas-
12619: taan esiintuoma tosiasia, että Suomessa ei vielä ole varsi-
12620: naista notariaattilaitosta, ei st;inkaan näytä oleYan riittävä
12621: syy nykyään \·oimassa olevan oikensjärjestelruiin mukaan
12622: laadittujen notarintoclistusten tykkänään vapauttamiseen
12623: leima maksusta.
12624:     Passi. Ennen vuotta 1910 suoritettiin matka:t Yarteu
12625: Suomen ulkopuolelle tarvit ta Yast·a passista leimamaksua 1
12626: markka, mutta sen perästä on se annettu leimavapaana.
12627: Lisäsuostunnan tarpeeseen nähden ja koska on katsottu
12628: kohtuulliseksi, että matkustavaiset, joiden mukana varalli-
12629: suutta aina jonkun Yerran siirtyy maasta pois, suorittavat
12630: pussista menevien toimitusmaksujen ohella pienen veron~
12631: joka matkaknlnihin verrattuna yleensä ei tunnu rasittaval-
12632: takaan, on se jo aikaisemmissa Armollisissa esityksissii
12633: ehdotettu määräys, jonka mukaan ulkomaanmatkaa varten
12634: annetusta pussista olisi suoritettavoa leimaveroa 3 markkaa
12635: sekii passista, joka annetaan matkaa varten Keisarikun-
12636:                             N:o 5                         5
12637: 
12638: taan, 1 markka, muuttamatta ote1ttu tähän asetusehdotuk-
12639: seen vuodeksi 1913.
12640:     Passitus. Paloviinan sekä Iimiden väkijuomain passi-
12641: tuksesta suoritettant leimamaksu, joka ennen vuotta 1910
12642: oli 1 markka, mutta jota sen perästä on maksettu 5 mark-
12643: kaa, ehdotetaan aleunettavaksi 2 markaksi. - Muiden ta-
12644: varain passitukset, joista ennen vuotta 1910 on suoritettu
12645: leimamaksua 50 penniä, mntlta jotka nyt ovat Ieimavapaita,
12646: ehdotetaan uudelleen alistettaviksi saman Yerotuksen alai-
12647: siksi kuin aikaisemmin olivat.
12648:     Resolutsioni, päätös ta:i pöytälcirjanote, jolla myönne-
12649: tään oikeus anniskella tai vähittäin myydä väkijuomia tai
12650: väkeviä mallasjuomia. Niinkuin jo aikaisemmissa esityk-
12651: sissä on huomautettu, täytyy 1909 vuoden Eduskunnan
12652: säätämää ja seuraavain Eduskuntain pysyttämää puheen-
12653: alaisten toimituskirjain veromääräin tavatonta korotusta
12654: pitää ilmeisenä verotusnäkökohtien syrjäyttämisenä ja
12655: verolainsäädännön käyttämisenä sellaisten tarkotusten
12656: saavuttamiseksi, joiden toteuttaminen vaa1tii lainsäätäjän
12657: puolelta aivan erikoista käsittelyä. Sentähden hallitus ei
12658: ol,e voinut luopua siitä ehdotuksesta, että puheenalaiset
12659: veromäärät vähennettäisiin 500 ja 100 markasta 50 ja 10
12660: markaksi. - Myöskin veromäärät luvan myöntämisestä
12661: sirkus-, varietee- y. m. näytäntöjen antamiseen ja karusellin
12662: pitämiseen on asetusehdotukseen merkitty viimeisessä Ar-
12663: mollisessa esityksessä esitettyjen mukaisiksi. - Kun on
12664: näyttänyt tulevan tavaksi yhdistää eri lajeja näytäntöjä
12665: joihin lupa on myönnettävä leimamaksun alaisella reso-
12666: lutsionilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, niin on 1911
12667: vuoden Eduskunnan päätöksen mukaan vuodeksi 1912 sää-
12668: detty, että leimavero sellaisissa tapauksissa on laskettava
12669: lmtakin näytäutölajia varten erikseen. Kun verotus tämän
12670:   6                         N:o 5
12671: 
12672: laskutavan kautta käy kovin rasittavaksi, on vuoden 1913
12673: varalta ehdotettu, että vastamainituissa tapauksissa vero
12674: lasmettaisiin sen puheenalaisen näytäutölajin mukaan, joka
12675: on suurimman veron alaine.n. Toinen 1911 vuoden Edus-
12676: kunnan tämän otsakkeen kohdalla hyväksymä uusi säännös,
12677: että sellaisissa tapauksissa, jolloin sirkus-, varietee-, akro-
12678: baatti- tai kinematografinäytäntöjä annetaan huoneistossa,
12679: jossa tai jonka välittömässä yhteydessä anniskellaan päih-
12680: dyttäviä juomia, sekä mainittuja näytäntöjä että anniskelun
12681: harjoittamista koskeva resolutsioni, päätös tai pöytäkirjan-
12682: ote on varustettava toista vertaa kalliimmalla leimalla, on
12683: kohtuuttoman korkeaan verotukseen johtavana jätetty ko-
12684: konaan pois. Kolmas 1911 vuoden Eduskunnan hyväksymä
12685: lisäys taas, jolla myönnetään veronvapaus opetuksellisessa
12686: tarkotuksessa annettavista näytännöistä, on 1913 vuoden
12687: varalta tehdyssä ehdotuksessa pysytetty.
12688:     Tullikamarinpassi ja tullikarnarinlasku. Ase,tusehdotuk-
12689: seen pannut säännökset näiden asiakirjain leimaamisesta
12690: ova't yhtäpitävät viimeisessä Armollisessa esityksessä eh-
12691: dotettujen kanssa.
12692:     2 §. K aruppakirja, lahjakirja, vaihtokirja tahi 1rvuu
12693: kiinteän omaisuuden luo"''Utuslcirja. Kun on näyttänyt oi-
12694: keuden- ja kohtuudenmukaiselta että korotettuja vero-
12695: määriä käyttämällä omaisuudenluovutuksissa osakeyhtiölle
12696: koetetaan tasoittaa verotuksen epätasaisuutta, joka syntyy
12697: sen kautta, eUä osakeyhtiön haltuun joutunut omaisuus
12698: myöhemmin osakkeiden luovutJtamisen kautta tapahtuvissa
12699: omistajain Yaihdoissa ei tule leimaverotuksen alaiseksi, on
12700: täanän otsakkeen kohdalla uudestaan esitetty ehdotus sään-
12701: nökseksi, joka sisältää sen, että puheenalaiset asiakirjat,
12702: milloin omaisuutta luovutetaan osakeyhtiölle, varustettai-
12703: siin toista vertaa kalliimmalla leimalla.
12704:                             N:o 5                          7
12705: 
12706:     lYIetsänhakkuukontrahti. Koska kahdessa viimeisessä
12707: leima-asetuksessa säädetty näiden kontrahtien verotus näyt-
12708: tää jotenkin runsaalta, niin ehdotetaan veromääräin vä-
12709: hentämistä 1 prosentista ja 2 markasta % prosentiksi ja
12710: 1 markaksi 50 penniksi.
12711:     Osakekirja. Ehdotettu vero, :lj2 prosenttia yhtiötä pe-
12712: rustettaessa annetun osakkeen nimellisarvosta ja 1 prosentti
12713: osakepääomaa korotettaessa annetun osakkeen nimellisar-
12714: vosta, näyttää jotenkin kohtuulliselta eikä tulle haitallisesti
12715: vaikuttamaan taloudellisen yritteliäisyyden luonnolliseen
12716: kehitykseen.
12717:     Vekseli. Kun v~kselivero on yksi kaikkein soveliaimpia
12718: keinoja, millä suostuntatuloa käy lisääminen ilman erityisiä
12719: kannanto- ja kontrollilrustannuksia, niin näyttää veromäärä
12720: nykyisen kipeän lisäsuostunnantarpeen vuoksi olevan mää-
12721: rättävä siten, että vero, kohtuuttomasti rasittamatta liike-
12722: toimintaa, tuottaisi melkoisen määrän, ja sen vuoksi ei ole
12723: katsottu olevan syytä nyt luopua niistä aikaisemmista eh-
12724: dotuksista, että veromäärä vahvistettaisiin 15 penniksi kul-
12725: takin vekselimäärän täydeltä 100 markalta. Muut vekseli-
12726: veroa koskevat erikoissäännökset ovat pääasiallisesti yhtä-
12727: pitävät sen kanssa, mikä vuosina 1895-1897 oli voimassa
12728: siihen vekseliveroon nähden, mitä silloin oli määrä>tty mak-
12729: settavaksi.
12730:     3 §. Tämän pykälän ehdotettu määräys, että kruunulla
12731: ja valtion viranomaisilla oleva vapaus leimasuostunnan suo-
12732: rittamisesta ei , koske vekselistä suoritettav.aa leimaveroa,
12733: tarkottaa sitä, että vekseliveroa koskevain säännösten nou-
12734: dattamisen silmälläpito saataisiin helpotetuksi.
12735:     9 §. Osakekirjoista ja vekseleistä suoritettav:an leima-
12736: veron käytäntöön ottaminen vaatii tähän pykälään lisäyk-
12737: sen, jossa määrätään kuka on velvollinen panemaan leimat
12738: osakekirjoihin ja vekseleihin.
12739:   8                        N:o 5
12740: 
12741:     11 ja 12 §. Osakekirjain ja vekselien leimaamisen lai-
12742: minlyömisestä ei ole katsottu olevan säädettävä sitä seuraa-
12743: musta, että ne asiakirjat kokonaan tahi osaksi menettävät
12744: oikeudellisen pätevyytensä. On sentähden ollut tarpeen 11
12745: ja 12 pykälässä ehdottaa rangaistusmääräyksiä sanottujen
12746: asiakirjain leimaamiseen tai niihin pantujen leimain mi-
12747: tättömäksi tekemisen laiminlyömisestä.
12748: 
12749: 
12750: 
12751: 
12752:     Leimasuostunnan kokonaistuoton vuodelta 1912 on
12753: Eduskunta 1910 vuoden tuloksen johdolla laskenut 3,800,000
12754: markaksi. Koska sitä 1911 vuoden leimaveroa koskevaa
12755: tilastollista aineistoa, minkä viranomaiset on velvoitettu
12756: viimeistäänkin 1 p :nä maaliskuuta 1912 toimittamaan Kei-
12757: sarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskuntaan, ei vielä
12758: voida hyväksi käyttää, on jotenkin vaikea arvos,tella silloin
12759: voimassa olleen leima-asetuksen yksityisten säännösten
12760: raha-asiallista merkitystä ja varsinkin sen 1910 vuoden
12761: alusta allmen leimaverotukseen tehdyn järjestelmänmuu-
12762: toksen merkitystä, jonka mukaan viranomaisille saapuvat
12763: asiakirjat, paitsi vain muutamat erityisesti verotetut yksi-
12764: tyisten välikirjat ja asiakirjat, vapautettiin leimamaksusta
12765: ja sen sijaan eräiden viranomaisten toimituskirjoista arkki-
12766: luvun mukaan meneviä leimamaksuja jonkun verran lisät-
12767: tiin. Kuitenkin näyttää hyvin otaksuttuvalta että puheen-
12768: alainen suostunta tämän asetusehdotuksen perusteella
12769: vuonna 1913 tulisi tuottamaan tasaisin luvuin 6,000,000
12770: markkaa. Tästä määrästä lukeutuisi 1 § :n kohdalla mai-
12771: nittujen veroluokkain osalle noin 1,100,000 markkaa, josta
12772: tulisi tullikamarinlaskujen osalle 275,000 markkaa, pas-
12773: sien, notarintodistusten ja passitushm 25,000 markkaa
12774:                             N:o 5                          9
12775: 
12776: kunkin sekä tullikamarinpassien osalle 20,000 markkaa.
12777: 2 § :n perusteella leimattujen yksityisten Yälikirjain ja asia-
12778: kirjain osalle taas on laskettu lukeutuvan 4,900,000 mark-
12779: lma, josta vekselien osalle 2,100,000 markkaa, kauppakirjain
12780: 1,250,000 markkaa, perunkirjoituskirjain ja testamenttien
12781: osalle 975,000 markkaa, velkakirjain 300,000 markkaa, osa-
12782: kekirjain 230,000 markkaa sekä metsänhakkuukontrahtien
12783: ja siirtokirjain osalle yhteensä 25,000 markkaa.
12784:     Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
12785: kunnan hyväksyttäväksi jättää seuraavan asetusehdo-
12786: tuksen:
12787:   10                           N:o 5
12788: 
12789: 
12790: 
12791: 
12792:                               Ehdotus
12793: 
12794:            Armolliseksi Asetukseksi
12795:                     leimasuostunnasta.
12796: 
12797:                               I LUKU.
12798: Lelmasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
12799: 
12800:                              1 §.
12801:    Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
12802: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
12803:    Arvok:irja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
12804:    1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraamatta,
12805: annetaan:
12806:    a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
12807: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa val-
12808: takirjan, kun arvonimi on
12809: 
12810:                 2 arvoluokassa, 600 markkaa
12811:                 3               500
12812:                         "              "
12813:                 4       :'      400   '~
12814:                 5       ~'
12815:                                 325    ';
12816:                 6               250
12817:                         "
12818:                 1        ""
12819:                                 200   ,"
12820:                 8               175
12821:                 9               100
12822:                                       "
12823:                         "                 "
12824:                             N:o 5                        11
12825: 
12826:                 10 arvoluokassa, 70 markkaa
12827:                 11       ,,      60
12828:                 12       "
12829:                                  45   ,"
12830:                 13       "
12831:                                  35
12832:                                        "
12833:                 14       "
12834:                                  25
12835:                                         "
12836: 
12837: 
12838:       rovastin ja sotarovastin arvo  180 markkaa
12839:       nimi pastorin a.rvo             30
12840:       muu arvojärjestyksessä mainit-
12841:          sematon arvonimi             15
12842: 
12843: 
12844:     b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
12845: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään silitä mitä
12846: siinä kohdassa on sanottu;
12847:     2) jolla annetaan aateHnen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
12848: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
12849:     3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
12850: ritarihuoneeseen:
12851:     muukalaiselle aateliselle suvulle       L,OOO markkaa,
12852:     muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000
12853:     muukalaiselle kreivin suvulle          3,000
12854:                                                       "
12855:                                                       "
12856:     ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
12857:        taanotettuun sukuun                    800     ,
12858:     4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos
12859: 150 markkaa.
12860: 
12861: Erioikeuskirja eli Z.upapäätös apteekin perustamiseen tai
12862:     apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
12863:     kaa, maaseudulla 50 markkaa.
12864:        Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
12865:     varustettava, säädetään 2 § :ssä.
12866: ]{ ansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
12867:   12                       N:o 5
12868: 
12869: Lahjoituskirja eli päätös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
12870:      sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
12871:      lahjan ano on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
12872:      lahjan anosta.
12873: Lepoajankir•ja 10 markkaa.
12874: ilf yyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteist.östä, lai-
12875:      vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
12876:      tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
12877:      mitä 2 § :ssä on lmuppakirjasta säädetty.
12878: N otarintodistus, erityisenä asiakirjana annettu tai viran-
12879:      omaiselle tuottmn asiakirjaan kirjoitettu, 2 markkaa.
12880: Passi, poliisiviranoma•isen antama, matkaa varten ulko-
12881:      maille 3 markkaa, Keisarikuntaan 1 markka.
12882: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpäin tai mie-
12883:      dompien väkijuomain 2 markkaa, muiden tavarain
12884:      50 penniä.
12885: Patenttikii·ja, 20 markkaa.
12886: Resolutsioni, päätös tai pöytälcirjanote,
12887:          jolla määräaj!llksi myönnetään oikeus anniskella tai
12888:      vähittäin myydä väkevämpiä tai mi.edompia väkijuomia
12889:      tai vä!keviä mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta,
12890:      koko vuodelta tai vuoden osalta 50 markkaa;
12891:          jolla määrätyksi Hlaisuudeksi myönnetään oikeus
12892:      anniskella sellaisia juomia, 10 markkaa;
12893:          jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
12894:      maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
12895:      akrobaattiniiytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
12896:      muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
12897:      kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
12898:          a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kl.mkau-
12899:      delta tai kuukauden osalta:
12900:          sirkusnäytännöistä 350 markkaa,
12901:                            N:o 5                        13
12902: 
12903:         varieteenäytännäistä 200 markkaa,
12904:         muista yllämainituista näytännöistä ja karusellin
12905:    pitämisestä 50 markkaa,
12906:         posetiivinsoitosta ja mnnn katusoiton harjoittami-
12907:    sesta 3 markkaa ;
12908:         b) jos lupa myönnetään määrät~·iksi näytännöiksi,
12909:     jokaisesta näytännöstä:
12910:         sirkusnäytännäistä 20 markkaa,
12911:         varieteenäytännäistä 10 markkaa,
12912:         muista yllämainituista näytännöistä 3 markkaa.
12913:         Jos yhdistetään eri näytäntötilaisuuksia, joihin lupa
12914:     on myönnettävä leimamaksun alaisella resolutsio-
12915:     nilla, päätöksellä tai pöytäkirjanotteella, on leimavero
12916:     laskettava sen kyseessäolevan näytäutölajin mukaan,
12917:     joka on korkeimman verotuksen alainen.
12918:         Leimasta vapaa on resolutioni, päätös tai pöytä-
12919:     kirjanote, jolla paikka.kunnan kouluneuvoston tahi
12920:     konlunjohtolnmnan puoltolauseen nojalla opetukselli-
12921:     sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha-
12922:     ja kinematokrafikuvia, eläinkokoelmia y. m.
12923: T~tllilcam-m·inlask·u, jos lasku on korkeintaan 10 markkaa,
12924:     ;)0 penniä, jos se on yli 10 vaan ei yli 100 markan,
12925:     1 markka, jos lasku on 100 markkaa suurempi, 2
12926:     markkaa.
12927: Tullilcam-arinpassi, laivan kantavuuden kultakin täydeltä
12928:     20 tonnilta 10 penniä.
12929: V altaki1·ja, lconstit1doriali tai muu toirnituskirja, jolla
12930:      asetetaan:
12931:          A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan,
12932:      johon valtion viranomainen antaa valtakirjan, virkaa
12933:      seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrarahoista ja
12934:      pöytärahoista,
12935:   14                          N:o 5
12936: 
12937:        kun nämä palkkae-dut oYat korkeintaan 2,000 mark-
12938:    kaa, 2 prosenttia,
12939:        kun ne oyat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia.
12940:        Jos viransaajalla ennen on virka, vähennetään siitä
12941:    leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suoritett.aYa,
12942:    se leimamaksn, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
12943:    edellisestä virasta menevä.
12944:        Jos siirtäminen toiseen 'irkaan tapahtuu ilman ha-
12945:    kemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
12946:    uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka ase-
12947:    tusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
12948:        Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
12949:    seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
12950:    ole määrättyä palkkiota tahi muita palkkaetuja, suori-
12951:    tetaan leimamaksua niinkuin muusta toimituskirjasta
12952:    alempana tässä pykälässä säädetään.
12953:        Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
12954:    virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
12955:    kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkka-
12956:    edut tuomiokapitulin arvion mukaan.
12957:        B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
12958:    palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
12959:    palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi
12960:    ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat yhtä suu-
12961:    r~ksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
12962: 
12963: 
12964: V altausl.:irja 20 markkaa.
12965: 
12966: Jlnut toimitu8kirjat, tuomiot, päätökset, resol,utsionit y. m.
12967:       Keisarillisen Senaa,tin ja sen toimitusknutuin 5
12968:    markkaa arkilta;
12969:       hovioikeuksien 2 markkaa ;JO penniä arkilta;
12970:                            N:o 5                       15
12971: 
12972:         lääninhallituksien 1 markka arkilta;
12973:         kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
12974:     sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 penniä ar-
12975:     kilta.
12976:         Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
12977: eläkekirja, jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asia-
12978: kirjasta, määräyskirja yhden viikon tai lyhyemmän aikaa
12979: hoitamaan virkaa tai ,tointa, rasitustodistus, vastuuvaa-
12980: dintapäätös, virkaerokirja, kun ero hakemuksetta annetaan,
12981: sekä resolutsioni tai todistus, joka kirjoitetaan viranomai-
12982: selle annettuun asiakirjaan.
12983: 
12984:                            2 §.
12985:    Alempana mainitut yks!tyisten välikirjat ja asiakirjat
12986: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
12987: 
12988: f{ auppakirja, lahjakirja, ?Jaihtokirja taikka muu luovutus-
12989:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
12990:    taan,
12991:        jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
12992:    114 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
12993:    den a.rvosta, ei kuitenkaan Yähempään kuin 25 pennin
12994:    määrään;
12995:        jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
12996:    kaa, mutta ei yli 25,000 markan, 1!2 prosenttia kultakin
12997:    täydeltä 100 markalta;
12998:        jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
12999:    1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
13000:    arvosta.
13001:        Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskirjalla
13002:    luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla va-
13003:    rustettava täyteen määrään, kun lainhuudatusta ensi
13004:    kerran haetaan.
13005:   16                       N:o 5
13006: 
13007:        Swmansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
13008:    laisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
13009:    moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
13010:    vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomaiselle
13011:    ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen, kun siirto
13012:    viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
13013:        Jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle, on luovu-
13014:    tuskirja leimalla varustettava kaksinkertaiseen mää-
13015:    rään.
13016:        Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
13017:    ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on lu<YVutuskirja
13018:    leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan .
13019:        •Jos omaisuus on useamman kerran lnovutettu, en-
13020:    nenkuin lainhuudatusta haetaan tai siirto viranomai-
13021:    selle ilmoitetaan, on jokainen luovn:tuskirja erikseen lei-
13022:    malla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun 1
13023:    päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle näy-
13024:    tetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon to-
13025:    distamiseksi, leimasta vapaa.
13026: 
13027: 1.1! etsänhaklcuukontraht,i, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
13028:       tettäväksi, hakkuuorkeudesta ja metsännautintaoikeu-
13029:       desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1j2 prosenttia.
13030:           Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
13031:       ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
13032:       deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
13033:       myönnetty, 1 markan 50 pennin määrään.
13034: 
13035: Osakelcirjat, kun ne annetaan yhtiötä perustettaessa, 1j2
13036:    prosenttia osakkeen nimellisarvosta;
13037:       kun ne annetaan osakepääomaa korotettaessa, 1 pro-
13038:    sentti osakkeen nimellisarvosta.
13039:                             N:o 5                         17
13040: 
13041: Perunkirjoituskirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
13042:        a) jos perinnönjiilttäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
13043:    saa, vaan rintaperillinen, kulta;kin täydeltä 100 markan
13044:    määrältä:
13045: 
13046:    1 :ksi 2h 0 % säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
13047:    2 :ksi 3 ho% säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
13048:        kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
13049:    3 :ksi 4 ho % säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
13050:        kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
13051:    4 :ksi 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000 mark-
13052:        lma, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
13053:    5 :ksi 6 ho% säästöstä, kun se on vähintään 40,000 mark-
13054:        kaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
13055:    6 :ksi 7 110 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000 mark-
13056:        kaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
13057:    7 :ksi s110 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000 mark-
13058:        kaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
13059:    8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
13060:        kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
13061:    9 ~ksi 1 2110 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
13062:        markkaa, mutta ei nouse 150,000 marklman;
13063:    10 :ksi 1 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
13064:        markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
13065:    11 :ksi 1 8110 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
13066:        markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
13067:    12 :ksi 2 1110 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
13068:        markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
13069:    13 :ksi 2 4 110 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
13070:        markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
13071:    14 :ksi 2 7 110 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
13072:        markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
13073:                                                          2
13074: 18                      N:o 5
13075: 
13076: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
13077:     kaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
13078: 16 :ksi 3 3 ho % säästöstä, kun se on vä;hintään 450,000
13079:     markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
13080: 17 :ksi 3 61 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
13081:     markkllia, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
13082: 18 :ksi 3 91 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
13083:     mavkkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
13084: 19 :ksi 4 21 10 % sää;stöstä, kun se on vähintään 600,000
13085:     markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
13086: 20 :ksi 4 5110 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
13087:     markkllia, mutt a ei nouse 700,000 mar'kkaan;
13088:                   1
13089: 
13090: 
13091: 
13092: 21 :ksi 4 s110 % sää;stöstä, kun se on vähintään 700,000
13093:     markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
13094: 22:ksi 5 1110 % säiilstöstä, kun se on vähintään 750,000
13095:     markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
13096: 23 :ksi 5 4h 0 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
13097:     marklma, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
13098: 24 :ksi 5 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
13099:     markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
13100: 25 :ksi 6% säästöstä, kun se on vähintään 900,000 mark-
13101:     kaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
13102: 26 :ksi 6 3110 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
13103:     mavkkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
13104: 27 :ksi 6 6h 0 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
13105:     kaan tai enempä.än.
13106: 
13107: Maksu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markalta
13108:   säästöstä:
13109: 
13110:             1 :ssä luokassa Smk. - : 20
13111:             2:ssa      ,     ,   -:30
13112:                          N:o 5                         19
13113: 
13114:             3:ssa luokassa Smk. -:40
13115:             4:ssä               -:50
13116:             5:ssä
13117:                       "      " -:60
13118:             6:ssa     "      " -:70
13119:             7:ssä     "      " -:80
13120:             8:ssa
13121:                       "      " 1:-
13122:             9 :ssä    "      " 1:20
13123:            10:ssä     "      " 1:50
13124:            ll:ssä
13125:                       "      " 1:80
13126:            12:ssa
13127:                       "      " 2:10
13128:            13 :ssa
13129:                       "      " 2:40
13130:            14:ssä
13131:                       "      " 2:70
13132:            15 :ssä
13133:                       "      " 3:-
13134:            16 :ssa
13135:                       "      " 3:30
13136:            17 :ssä
13137:                       "      " 3:60
13138:            18 :ssa
13139:                       "      " 3:90
13140:            19 :ssä
13141:                       "      " 4:20
13142:            20 :ssä    "      " 4:50
13143:            21 :ssä    "      " 4:80
13144:            22 :ssa
13145:                       "      " 5:10
13146:            23 :ssa
13147:                       "      " 5:40
13148:            24:ssä
13149:                       "      " 5:70
13150:            25 :ssä
13151:                       "      " 6:-
13152:            26:ssa
13153:                       "      " 6:30
13154:                       "      "
13155:            27 :ssä               6:60
13156:                          "       "
13157:     b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
13158: siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
13159: ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
13160: määrästä;
13161:     c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
13162: lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
13163:   20                        N:o 5
13164: 
13165:    sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
13166:    sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä lisättynä
13167:    150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia tahi
13168:    ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 prosentilla.
13169:        Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
13170:    määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
13171:    joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
13172:    seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille annetaan
13173:    takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asianomai-
13174:    sesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
13175:        Kun perunkirjoituskirja annetaan sisään sinetillä
13176:    suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toimi-
13177:    tusmiesten todistus siitä, että kirja on leimattu säädet-
13178:    tyyn määrään.
13179:        Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen mu-
13180:    kaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja an-
13181:    netaan oikeuteen.
13182:        Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jälkeen
13183:    jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset on pi-
13184:    det·ty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoitus-
13185:    ten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näiden pe-
13186:    runkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, kun ne
13187:    annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vainaja
13188:    kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
13189:        Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja perin-
13190:    nönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on
13191:    perunkirjoitusk~rja leimamaksusta vapaa.
13192: 
13193: 
13194: Siirtokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
13195:     kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruu-
13196:     nunvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron
13197:     vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
13198:                              N:o 5                          21
13199: 
13200: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
13201:        a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
13202:    mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
13203:    markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
13204:    arvoa; mut.ta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
13205:    mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
13206:    mari, tes;tamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
13207:    tuulliseksi näkee ;
13208:        b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
13209:    keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
13210:    leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
13211:    onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
13212:    taan :fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
13213:    kaan.
13214:        Testamentti isälle, äidille, veljelle, Yelipuolelle, sisa-
13215:    relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
13216:    sarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
13217:    täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
13218:        Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
13219:    laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
13220:    taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle
13221:    sekä yleensä kaikille l<aitoksille, sääteille taikka yhdis-
13222:    tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
13223:    kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
13224:    minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta vapaat.
13225: 
13226: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä taikka jonkun
13227:    muun maksettavaksi asetettu,
13228:       jos vekselisumma on pienempi kuin 200 markkaa,
13229:    15 penniä;
13230:       jos vekselisumma on 200 markkaa tahi sitä suurempi,
13231:    15 penniä kultakin täydeltä 100 markalta.
13232:   22                        N:o 5
13233: 
13234:        Vekseli on ehdottomasti leima veron alainen, äl-
13235:    köönkä sitä, olematta asianmukaisesti leimattu, hyväk-
13236:    sy,ttäväksi tahi maksettavaksi esitettäkö eikä toiselle an-
13237:    nettlliko tahi siirrettä'kö, vaikka se olisikin ulkopuolella
13238:    Suomea asetettu.
13239:        Jos vekseli on kirjoitettu maksettavaksi muussa ra-
13240:    halajissa kuin Suomen markoissa, lasketaan leimavero
13241:    vastaavasta summasta Suomen markoissa niiden pysy-
13242:    väisten kurssien mukaan, jotka Keisarillisen Suomen Se-
13243:    naatin V altiovaraintoimituskunta, katsoen eri rahalajien
13244:    arvoon rahakauppaliikkeessä, siinä tarkoituksessa joka
13245:    neljäs kuukausi virallisissa sanomalehdissä julkaisee
13246:    noudatettaviksi seuraavina kolmena kuukautena.
13247:        Vekselin, joka on tämän mukaan leimattu, tulee kui-
13248:    tenkin, kun se kiinnityksen tai maksun saamiseksi oi-
13249:    keuteen taikka ulosottoviranomaiselle tuodaan, olla lei-
13250:    mattu niinkuin velkakirja tai muu saamistodiste.
13251:        Tässä säädetystä leimayerosta ovat vapaat: posti-
13252:    lähetysvekseli, ulkopuolella Suomea asetettu vekseli,
13253:    joka on Suomen ulkopuolella maksettavakin, asianmu-
13254:    kaisesti leimatun vekselin kaksoiskappaleet sekä vekseli,
13255:    joka on asetettu ennen tammikuun 1 päivää 1913.
13256: 
13257: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
13258:    maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
13259:    tuodaan, leimata'an sen pääomamäärän mukaan, josta
13260:    kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
13261:    pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
13262:    markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
13263:    kuin saamistodiste.
13264:        Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaroisto
13265:    dis,te kiinnityksen tai maksun saamista varten uudelleen
13266:                            N:o 5                        23
13267: 
13268:    tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoastaan mi-
13269:    käli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta aikaisem-
13270:    min ei ole leimamaksua suoritettu.
13271:        Saamistodiste, joka konkurssin tahi vuosihaasteen
13272:    valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
13273: 
13274:                             3 §.
13275:    Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
13276: 
13277: Kruunu.
13278: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
13279:    Tämä V!llpaus ei kuitenkaan koske vekselistä suoritetta-
13280: vaa leimaveroa.
13281:    1 § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat va-
13282: paat:
13283: 
13284: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskonnolli-
13285:    nen yhdyslcunta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiinteätä
13286:    omaisuutta koskevissa asioissa.
13287: V araton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asianmu-
13288:    kaisesti todistettu.
13289: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen asioissa,
13290:    jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilaitosta
13291:    koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
13292: 
13293:                              4 §.
13294:    Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
13295:    rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset, kun
13296: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
13297: edesvastausta vaadittu taikka ei;
13298:    oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
13299:    yerotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
13300:   24                       N:o 5
13301: 
13302:    asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkolliskokouk-
13303: sen jäsenten valitsemista;
13304:    asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
13305: kokouksessa ;
13306:    asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
13307: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille
13308: yhdistyksille;
13309:    asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uudistalojen
13310: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
13311: hakattavaksi määräämistä; sekä
13312:    posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
13313:    Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
13314: taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
13315: 
13316:                              5 §.
13317:     Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan, on
13318: leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettaV'asti on
13319: ollut säädetyllä leimalla varustettu.
13320: 
13321: 
13322: 
13323:                           II LUKU.
13324: 
13325:     Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
13326:                          valvomisesta.
13327: 
13328:                              6 §.
13329:    Asiakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
13330: sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varustetta-
13331: koon leimamerkillä.
13332:    Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
13333: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
13334: käytettäköön lähintä pienempii.ä leimaa.
13335:                             N:o 5
13336: 
13337:                                7 §.
13338:     Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää-
13339: kirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla to-
13340: distettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mihin
13341: määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaamatto-
13342: maksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin olisi
13343: laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen näh-
13344: den, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka pää-
13345: kirjasta puuttuu.
13346:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
13347: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
13348: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. Mui-
13349: den uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi
13350: nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja
13351: koti paikkansa.
13352: 
13353:                              8 §.
13354:      Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
13355: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekirjoit-
13356: taa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian Keisa-
13357: rillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain lei-
13358: maamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimituskirjan
13359: varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmenneta, se
13360: joka sen on antanut.
13361: 
13362:                              9 §.
13363:    Kun yksityinen asiakirja \'iranomaiselle esitettäessä on
13364: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir-
13365: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
13366: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
13367:    Osakekirjan leimalla varustamisen toimittakoon osake-
13368: yhtiön hallitus.
13369:   26                        N:o 5
13370: 
13371:     Vekselin leimalla varustamisesta pitäköön huolen vek-
13372: selin antaja. Kuitenkin vastatkoon myös jokainen, joka
13373: hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa vekselin
13374: taikka joka seUaisen siirtää tahi hyväksyttäväksi tai mak-
13375: settavaksi esittää, siitä, että vekselin leimaamisvelvollis~us
13376: asianmukaisesti täytetään.
13377: 
13378: 
13379:                          III LUKU.
13380: 
13381:                      Erinäisiä säännöksiä.
13382: 
13383:                            10 §.
13384:    Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan leimaa-
13385: mista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomaiselle,
13386: jonka alainen virkamies on.
13387: 
13388:                             11 §.
13389:    Jos osakeyhtiön hallitus laiminlyö osakekirjan leimalla
13390: varustMnisen tai leiman mitättömäksi tekemisen, sakotetta-
13391: koon syyllistä edellisessä tapauksessa puuttuvan leima-
13392: merkin kymmenkertainen määrä ja jälkimäisessä kym-
13393: menen markkaa, ja korvatkoon yhtiö valtiolle tapahtuneen
13394: vahingon.
13395: 
13396:                             12 §.
13397:     Joka antaa vekselin, varustamatta sitä säädetyllä lei-
13398: malla, taikka siirtää tahi hyväksyttäväksi tai maksetta-
13399: vaksi esittää vekselin, joka ei ole määrätyllä leimaUa va-
13400: rustettu, vetäköön sakkoa puuttuvan leimaveron kymmen-
13401: kertaisen määrän, ei kuitenkaan missään tapauksessa vä-
13402: he:mipää kuin kaksikymmentä markkaa.
13403:     Jos vekseliä ei ole varustanut asianmukaisella leimalla
13404: se, jonka leimattava se olisi ollut, niin olkoon myös jokai-
13405:                            N:o 5                       27
13406: 
13407: nen, joka hankkimansa oikeuden todistukseksi vastaanottaa
13408: vekselin panematta siihen puuttuvata leimaa, sen edesvas-
13409: tauksen alainen, joka edellä on säädetty vekselin virheelli-
13410: sestä tai laiminlyödystä leimaamisesta.
13411:     Jos se, joka on vastuunalainen vekselin leimaamisesta,
13412: on laiminlyönyt siihen pannun leiman mitättömäksi teke-
13413: misen, sakotettakoon kymmenen markkaa.
13414:     Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa seuratkoon
13415: myös velvollisuus korvata valtiolle tapahtunut vahinko.
13416: 
13417:                             13 §.
13418:    Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
13419: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
13420: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
13421: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
13422: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
13423: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
13424: 
13425:                              14 §.
13426:     Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
13427: joittamisesta tai muut~m pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
13428: sestä on käyttänyt leimapaperia tai Jeimamerkkiä, kun sitä
13429: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
13430: haettakoon leimamaksu takaisin lmvernööriltä, joka päät-
13431: tää, onko se takaisin suoritettava.
13432: 
13433:                               15 §.
13434:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
13435: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
13436: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
13437: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
13438: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
13439: lääninhallitukse."lta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
13440:   28                            N:o 5
13441: 
13442:                             16 §.
13443:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
13444: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
13445: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
13446: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
13447: 
13448:                          17 §.
13449:    Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te~
13450: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilitJtämättömän
13451: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
13452: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
13453: 
13454:                         18 §.
13455:    Tämä asetus on vonnassa 1 päivästä tammikuuta 1913
13456: saman vuoden loppuun.
13457: 
13458:                    Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
13459:              (26) p:nä Helmikunta 1912.
13460: 
13461:                       Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
13462: 
13463: 
13464: 
13465: 
13466:        Helsingissä, Kei'larillisen Senaatin kirjapainossa, Hll2.
13467:               1912. -   V. M. -    Esitys N :o 5.
13468: 
13469: 
13470: 
13471: 
13472:                Valtiovarainvaliokunnan
13473:             m i e t i n t ö N :o 5 armollisen esityksen
13474:             johdosta, joka koskee vuonna 1913 suoritet-
13475:             tavaa leimasuostuntaa.
13476: 
13477:     Eduskunta on Valtiovarain valiokuntaan >'almistelta-
13478: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N :o 5, joka koskee
13479: vuonna 1913 suoritetta vaa leimasuostuntaa. Valiokunta on
13480: myös saanut käytettävä'kseen asian käsittelyssä Keisarilli-
13481: sessa Senaatissa syntyneet asiakirjat.
13482: 
13483:     Armollisessa esityksessä ehdotetaan yhtäpitävästi vuo-
13484: den 1910 varsinaisiUe ja vuoden 1911 valtiopäiville annettu-
13485: j·en armollisten esitysten kanss·a, ·että kasvaneen verotarpeen
13486: tyydyttämiseksi määrättäisiin leimaveroa suoritettavaksi
13487: myöskin notarintodistuksista, passeista, tullikamarinlas-
13488: kuista, tullikamarinpasseista, osakekirjoista j·a vekseleistä,
13489: jotka nykyään ova·t leimasta vapaat. Y_kisistään näihin
13490: verotusesineisiin kohdistuvain säännösten perusteella ker-
13491: tyisi Hallituksen :toimittamain laskujen mukaan vuonna
13492: 1913 leimaveroa noin 2,700,000 markka·a.
13493:     Valiokunta ei kuitenkaan ole havainnut lisättyä suos-
13494: tuntaa tälläkään koel'taa tarpeen vaatimaksi, eikä sii,tä syystä
13495: saa:ta puol>ta.a armollisessa esity_kisessä ehdotettujen uusien
13496: veroesineitten lermalla varustamista, vaan pitää Valiokunta
13497: asianmukaisena, että leimaveroa on vuonna 1913 suoritet-
13498: tava pääasiassa nykyään voimassa olevan asetuksen mukai-
13499: sesti.
13500:     Armollisessa esityksessä ilmoitetaan, .että Eduskunnalle
13501: ei tällä kertaa tulla antamaan ehdotusta erityisen jäämis-
13502: töveron säätämisestä ja että tästä syystä on perunkirjoi-
13503: 2           1912. -   V. M. -    Esitys N :o 5.
13504: 
13505: tuskirjain ja testamenttien leimalla varustamista koskevat
13506: säännökset pantu esillä olevaan asetusehdotukseen semmoi-
13507: sina, kuin ne ovat nykyään voimassa olevassa leima-asetuk-
13508: sessa. Vaikkakin perinnön ja testamentin verottaminen voi-
13509: daan Valiokunnan mielestä saattaa tarkoitustaan vastaa-
13510: valle kannalle ainoastaan Eduskunnan jo vuoden 1907 val-
13511: tiopäivillä anoman erityisen jäämistäveron muodossa, kat-
13512: soo Valiokunta, asian täUä kertaa rauetessa, olevan syytä
13513: pysyttää perinnön ja testrumentin verottamista koskevat
13514: säännökset entisellään.
13515: 
13516: 
13517: 
13518:     Niiden muutosten johdosta, jotka Valiokunta on katso-
13519: nut tarpeellisiksi tehdä armolliseen esitylkseen, saa Valio-
13520: kunta asetusehdotuksen eri kohtiin nähden esiintuoda seu-
13521: raavaa.
13522:     1 §. Eläkekirja, jolla eläke eli vu10tuinen apuraha val-
13523: tion varoista annetaan, ehdotetaan armollisessa esityksessä
13524: annettavaksi ilman leimaa muun muassa siitä syystä, että
13525: sen verottamisen lmutta vain siirtyy suostuntarahastoon va-
13526: roja eräistä muista valtion rahastoista. Valiokunta puoles-
13527: taan ei ole voinut tulla vakuutetuksi niitten syitten riittä-
13528: vyydestä, joilla eläkekirjan leimaverosta vapauttamisba ar-
13529: mollisessa esityksessä puolletaan, varsinkin kun eläkkeitä
13530: usein annetaan suuremmassa määrin, kuin mitä asetukset
13531: myöntävät tai erikoisesti suosittavia tapauksia on niitä vaa-
13532: timassa. Valiokunta näin ollen ehdottaa eläkekirjan edel-
13533: leen verotettavaksi ny.kyisen asetuksen mukaisesti.
13534:     N otarintodistus ja passi matkaa varten ulkopuolelle
13535: SuO'IIlea on Valiokunnan mielestä pidettävä leimamaksuista
13536: vapaina.
13537:     Passituksesta on Valiokunta ~katsonut vastoin armol-
13538: lista es~tystä asianmukaiseksi määrätä leimamaksua suori-
13539: tettavaksi nykyään voimassa olevan asetuksen mukaisesti.
13540:     Resolutsionin, päätöksen tai pöytäkirjanotteen, jolla
13541: määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai vähittäin
13542:                      Leimasuostunta.                      3
13543: 
13544: myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia tai väkeviä
13545: malltasjuomia, ehdottaa V aliokunrta varustetta vaksi yhtä
13546: suurella leimalla, kuin nykyään voimassa olevassa asetuk-
13547: sessa on säädetty. Valiokunta ei ole havainnut olevan ai-
13548: hetta niiden leimamaksujen alentamiseen, jotka Eduskunta
13549: vuodesta 1910 alkaen on puheenalaisista toimituskirjoista
13550: määrännyt suoritettaviksi, ja joita Eduskunta viime val-
13551: tiopäivillä katsoi tarpeen mukaisiksi eräissä tapauksissa
13552: vielä entisefrtään korottaa.
13553:     Tullikamarinlaskua ja tullikarnarinpassia ei V aliakunta
13554: ole katsonut olevan aihetta asettaa leimaveron alaisiksi,
13555: koska sen kautta vaikeutettaisiin liiketoimintaa ja koska
13556: ra:hatarvekaan ei sitä vaadi.
13557:     2 §. Kiinteätä omaisuutta koskevasta kauppaldrjasta,
13558: lahjakirjasta, 'Vaihtokirjasta taikka muusta Zuovutuslcir-
13559: jasta, kun lainhuudatusta haetaan, ehdotetaan armollisessa
13560: esityksessä leimamaksu määrättäväksi kaksinkertaiseksi,
13561: jos omaisuus luovutetaan osakeyhtiölle. Tätä ehdotusta ei
13562: Valiokunta ole katsonut voivansa puoltaa.
13563:     jJfetsänhakkuukontrahdista nykyään maksettava leima-
13564: maksu on Valiokunnan mielestä pysytettävä entisellään.
13565:     0 sakekirjan asettamista leima veron alaisek~i ei Valio-
13566: kunta katso tarpeen vaatimaksi.
13567:     Perunkirjoituski1'ja. Sen vuoksi, että Perintökaaren 9
13568: luvun 4 § :n mukaan, sellaisena kuin se on muutettu armol-
13569: lisen asetuksen kautta 7 päivältä syyskuuta 1911, perun-
13570: kirjoituskirja on avoinna oikeuteen annettava, on Va-
13571: liokunta asetusehdotuksesta poistanut sinetillä suljettavaa
13572: perunkirjoituskirjaa koskevan kohdan.
13573:     Vekselin asettamista leimaveron alaiseksi, jonka kautta
13574: armollisessa esityksessä oletetaan kertyvän 2,100,000 mark-
13575:  kaa, ei V:aliokunta myöskään ole katsonut verotarpeen vaa-
13576:  timaksi.
13577:     Asetusehdotuksen 3 ja 9 § :n osittainen muuttaminen
13578:  on johtunut ehdotetun vekseliveron hylkäämisestä. Sa-
13579:  masta syystä on 12 § kokonaan poistettu asetusehdotuksesta.
13580:  Toinen muutos 9 § :ssä sekä 11 § :n poistaminen on johtunut
13581:             1912.- V. }1.- Esitys N:o 5.
13582: 
13583: siitä, että Valiokunta ei ole pitänyt tarpeellisena ehdott1ta
13584: osakekirjoista leima veroa kannettavaksi.
13585:     Erinäisten pykälien jä.rjestysnumerot ovat asetusehdo-
13586: tuksessa muutetut 11 ja 12 § :n poiston takia.
13587: 
13588: 
13589:    Siihen lmtsoen, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
13590: nioittaen ehdottaa,
13591: 
13592:                että Eduskunta, edellyttäen leimasuostun-
13593:            nan 1.•uonna 1913 tarpeelliseksi, päättäisi hyväk-
13594:            syä armollisessa esityksessä olevan ehdotuksen
13595:            leimasuostunnasta näin kuuluvana:
13596:                        Leimasuostunta.                          5
13597: 
13598: 
13599: 
13600: 
13601:            Asetus leimasuostunnasta.
13602:                                J LUKU.
13603: 
13604:  Leimasuostunnan suorittamisvelvolllsuudesta ja maksuperusteista.
13605: 
13606:                             1 §.
13607:    Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
13608: on varustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
13609: 
13610:    Arvoldrja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.
13611:    1) jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraamatta,
13612: annetaan:
13613:    a) sille, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
13614: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa val-
13615: takirjan, kun arvonimi on
13616: 
13617:                 2 arvoluokassa, 600 markkaa
13618:                 3               500
13619:                 4       "       400   "
13620:                 ~)
13621:                         "       325
13622:                                       ''
13623:                 6
13624:                         ".,     250   "
13625:                 T               200   "
13626:                 8        "        175     "
13627:                 9
13628:                          "        100     "
13629:                10
13630:                          "         70      ''
13631:                11        .."       60     "
13632:                                            "
13633:                12                  45
13634:                13        "         35      "
13635:                14        "         25
13636:                                            "
13637:                          "                 "
13638:                1912.- V. M.- Esitys N:o 5.
13639: 
13640:         rovastin ja sotarovastin arvo  180 markkaa.
13641:         nimipastorin arvo               30
13642:         muu arvojärjestyksessä mainit-
13643:                                               "
13644:            sematon arvonimi             15
13645:                                                            "
13646:     b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
13647: mainittua virkaa, kolmenlrertaiseen määräii.n siitä mitä
13648: siinä kohdassa on sanottu;
13649:     2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
13650: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
13651:     3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
13652: ritarihuoneeseen:
13653:    muukalaiselle aateliselle suvulle    L,OOO markkaa
13654:    muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000       "
13655:    muukalaiselle kreivin suvulle        3,000    "
13656:    ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
13657:       taanotettuun sukuun                 800    ,
13658:    4) jolla vahvistetaan vaakuna tai vaakunan muutos
13659: 150 markkaa.
13660: 
13661: E l ä 7c e 7c i r j a, j o ll a e l ä 7c e e l i v u o t u i n e n a p 'U-
13662:     ra h a valtion varoista annetaan:
13663:     1) v a lc i n a i 8 e n a e l ä 7c 7c e e n ä, 1 p r o 8 e n t t i
13664: 8 en v u o t ui 8 e 8 ta rn ä ä r ä 8 ta;
13665:     2) yli mä ii 1' ä i 8 en ä elä 7c 7c e en ä:
13666:     7c u n e l ä 7c e on k o r k e ·i n t aan '2,000 'tn a r k k a a,
13667: 5 p r o 8 en t t i a 8 en mä ä 1' ä 8 t ä;
13668:     k u n e l ä k e o n 8 u u r e m p i, 5 p r o 8 e n t t i a
13669: 2,000 m a rlc a 8 ta ja 10 p 1' o sen t t i a elä k 7c e en
13670: ·m u u s t a o s a s t a.
13671:     J o s e l ä 7c e e i o l e 500 n1J a r k k a a 8 u u r e m p i,
13672: o n e l ä k e k i r j a l e i m a v e r o s t a v a p a a.
13673: 
13674: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
13675:    apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
13676:    kaa, maaseudulla 50 markkaa.
13677:                     Leimasuostunta.                      i
13678: 
13679:       Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
13680:    varustettava, säädetään 2 § :ssä.
13681: 
13682: Kansalaislcirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
13683: 
13684: Lahjoituskirja eli pää:tös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
13685:   sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
13686:   lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
13687:   lahjan arvosta.
13688: 
13689: Lepoajankirja 10 markkaa.
13690: 
13691: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
13692:   vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
13693:   tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
13694:   mitä 2 § :ssä on kauppakirjasta säädetty.
13695:    (Poist.)
13696: 
13697: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai nue-
13698:    dompien väkijuomain 5 markkaa (poist.).
13699: 
13700: Patenttikirja 20 markkaa.
13701: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
13702:        jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
13703:    vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
13704:    ,tai väkeviä mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta,
13705:    koko vuodelta tai vuoden osalta 500 markkaa;
13706:        jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
13707:     anniskella sellaisia juomia, 100 markkaa;
13708:        jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
13709:    maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
13710:    akrobaattinäytäntöjä, harjoittaa posetiivinsoittoa tai
13711:    muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
13712:     kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
13713:        a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
13714:     delta tai kuukauden osalta:
13715: 8               1912.- V. M.- Esitys N:o 5.
13716: 
13717:         8 i r k u 8-   _j a   v ari eteenäy t änn öi 8 tä              500
13718:     mar1kkaa,
13719:         muista yllämainituista näyt.ännöistä ja karusellin
13720:     pitämisestä 100 ma11kkaa,
13721:         posetiivinsoit.osta ja muun katusoiton harjoittami-
13722:     sesta 3 markkaa ;
13723:        b) jos lupa myönnetään mä ärätyiksi näytännöiksi,
13724:                                              1
13725: 
13726: 
13727: 
13728:     jokaisesta näytännöstä:
13729:        s i r k u 8- _j a v a r i e t e e n ä y t ä n n ö 't 8 t ä :)0
13730:     markkaa,
13731:         muista yllämainituista näytännöistä 10 markkaa.
13732:         J o8     y h d i 8 t e t ä ä n e 1'i n ä y t ä n t ö t i l a i-
13733:     8 u u k 8 i a, j o i h i n l u p a o n m y ö n ne t t ä 1J ä l e i-
13734:     1n a m a k 8 u n       a l a i 8 e ll a   r e 8 o l u t 8 i o n i ll a,
13735:     p ä ä t ö k 8 e ll ä t a i p ö y t ä ld r j a n o t t e e ll a, o n
13736:     l e i m a v e r o l a 8 k e t t a v a n i i n k 1t i n o l i 8 i k y--
13737:     8 y m y 8 o i k e u d e 8 t a lc 1l t a k i n n ä y t ä n t ö l a-
13738:     j i a ·c a r t e n e 1' i lc 8 e e n.
13739:            J o 8 8 i r 7~ 1t 8-, ·v a P i e tee-, a k,. o b rt a t t i- t a-
13740:     h i k i n e 1n a t o g 1' a f i n ä y t ä n t ö j ä a n n e t a a n
13741:     h u o n e i 8 t o 8 8 a, j o 8 8 a t a h i j o n k a v ä l i t t ö-
13742:     m ä 8 8 ä y h t e y d c 8 s ä a n n i 8 k e ll a a n v ä k e-
13743:      1.' ä m p i ä t a i m i e d o m p i a v ä k i j u o m i a t a i
13744:      u ä lc e 1J i ä 1n a ll a 8 j u o rn i a, o n s e k ä m a i n i t-
13745:     t u j a n ä y t ä n t ö j ä e t t ä a n n i 8 k e l u n h a r·-
13746:     ,j o i t t a m i 8 t a k o 8 k e v a r e 8 o l u t 8 i o n i, p ä ä-
13747:     t ö 8 t a i p ö y t ä k i r .i a n o te lc u m p i k i n v a r u 8-
13748:     t et t a 1J a l e i m a ll a lc a k 8 i n k e r t a i 8 e e n m ä ä-
13749:     r aan.
13750:         Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
13751:     kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi
13752:     koulunjohtokunnan puoltolause.en nojalla opetukselli-
13753:     sessa tarkoituksessa myönnetään lupa näytellä vaha-
13754:     Ja kinematografikuvia. eläinkokoelmia y. m.
13755:         (Poist.)
13756:                       Leimasuostunta.
13757: 
13758: Valtakirja, konstitutoriali tai muu toimituskirja, jolla
13759:    asetetaan:
13760:        A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan,
13761:    johon valtion viranomainen antaa valtakirjan, virkaa
13762:    seuraavasta palkasta, palkkiosta, vuokrarahoista ja
13763:    pöytärahoista :
13764:        kun nämä palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
13765:    kaa, 2 prosenttia,
13766:        kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia.
13767:        Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään siitä
13768:    leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suoritettava.
13769:    se leimamaksu, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
13770:    edellisestä virasta menevä.
13771:        Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman ha-
13772:    kemusta, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
13773:    uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka ase-
13774:    tusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
13775:        Määräyskirjasta sellaiseen ammattiin tahi toimituk-
13776:    seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
13777:    ole määrättyä palkkiota tahi muita palkkaetuja, suori-
13778:    tetaan leimamaksua niinkuin muusta toimituskirjasta
13779:    alempana tässä pykälässä säädetään.
13780:        Kihlakunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
13781:    virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
13782:    kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkka-
13783:    edut tuomiokapitulin arvion mukaan.
13784:        B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
13785:    pa:lkka uksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettaj an
13786:    palkkaedut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi
13787:    ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat yhtä suu-
13788:    riksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
13789: Valtauskirja 20 markkaa.
13790: Jlfuut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
13791:         Keisarillisen Senaa·tin ja sen toimituskuntain 5
13792:     markkaa arkilta;
13793:         hovioikeuksien 2 markka.a 50 penniä a·1·kilta;
13794: 10             1912. -    V. M. -    Esitys N :o 5.
13795: 
13796:          lääninhallituksien 1 markka arkilta;
13797:          kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
13798:      sekä maistraattien ja järjestysoikeuksien 50 penniä ar-
13799:      kilta.
13800:          Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
13801:       (poist.) jäljennös viranomaisen luona säilytetystä asia-
13802:      kirjasta, määräyskirj-a yhden viikon tai lyhyemmän
13803:      aikaa hoitamaan virkaa tai tointa, no ta r i a a t t i t o-
13804:      d i 8 t u 8, p a 8 8 i m. a t k a a v a r t e n u l k o p u o-
13805:      le ll e Suomea, rasitustodistus, vastuuvaadinta-
13806:      päätös, vi~kaerokirja, kun •ero hakemukse,tta annetaan,
13807:      sekä resolutsioni <tai <todistus, joka kirjoitetaan vh·an-
13808:      omaiselle annettuun asiakirjaan.
13809: 
13810:                            2 §.
13811:    Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
13812: on varustettava leimalla seuraavin määrin:
13813: 
13814: Kauppakirja, lahjalcirja, vaihtokirja taikka rnuu luovutus-
13815:   kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
13816:   taan,
13817:        jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 markkaa,
13818:   1 / ,prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
13819:      4
13820:   den arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
13821:   määrään;
13822:        jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
13823:   kaa, mutta ei yli 25,000 markan, Vz prosenttia kultakin
13824:   täydeltä 100 markalta;
13825:        jos omaisuuden arvo on 25,000 markkaa suurempi,
13826:   1 prosent.ti kultakin täydeltä 100 markalta om!\:isuuden
13827:   arvosta.
13828:        Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskirjalla
13829:   luovutettu samalle vastaanottajalle, on se leimalla va-
13830:   rustettava täyteen määrään, kun lainhnudatusta ensi
13831:   kerran haetaan.
13832:        Sllimansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
13833:   laisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
13834:                      Leimasuostunta.                      H
13835: 
13836:   moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
13837:   vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomaiselle
13838:   ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen, kun siirto
13839:   viranomaisen ·hyväksytt~väksi alistetaan.
13840: 
13841:       (Poist.)
13842: 
13843:        Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
13844:    ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
13845:    leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
13846:        Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
13847:    nenkuin lainhuudatusta. haetaan tai siirto viranomai-
13848:    selle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskirja erikseen lei-
13849:    malla varustettava. Kuitenkin on ennen ta:mmikuun 1
13850:    päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle näy-
13851:    tetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon to-
13852:    distamiseksi, leimasta vapaa.
13853: 
13854: 1lf etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
13855:    tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
13856:    desta sovitun hinnan kokonaissummasta 1 prosentti.
13857:        Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
13858:    ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
13859:    deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
13860:    myönnetty, 2 markan määrään.
13861: 
13862:    (Poist.)
13863: 
13864: Per1tnkir.foltuslcirja, kun se rekisteröi.täväksi tuodaan:
13865:       a) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
13866:    saa, vaan rintaperillinen, kultakin täydeltä 100 markan
13867:    määrältä:
13868: 
13869:    1 :ksi 2 ho% säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
13870:    2 :ksi 31 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
13871:        kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
13872:    3 :ksi 4 110 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
13873:        kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
13874: 12            1912. -   V. M. -    Esitys N :o 5.
13875: 
13876:      4 :ksi 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000 mark-
13877:          kaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
13878:      5 :ksi 61 10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000 mark-
13879:          kaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
13880:      6 :ksi 71 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000 mark-
13881:          kaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
13882:      7 :ksi 8 110 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000 mark-
13883:          kaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
13884:      8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
13885:          kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
13886:      9 ;ksi 1 2110 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
13887:          markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
13888:      10 :ksi 1 5 110 % säästöstä, kun se on vähintään 150,000
13889:          markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
13890:      11 :ksi 1 8110 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
13891:          markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
13892:      12:ksi 2 1 !1 0 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
13893:          markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
13894:      13 :ksi 2 4 110 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
13895:          markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
13896:      14 :ksi 2 7 Ilo % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
13897:          markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
13898:      H> :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
13899:          kan, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
13900:      16 :ksi 3 :: ho % säästöstä, kun se on vähintään 450,000
13901:          marldcaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
13902:      17 :ksi 3 6110 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
13903:          markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
13904:      18 :ksi 3 !J j 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
13905:          markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
13906:      19 :lrsi 4 2110 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
13907:          markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
13908:      20 :ksi 4 5 110 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
13909:          markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
13910:      21 :ksi 4 s110 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
13911:          markkaa, mutta ei no1,1se i50,000 markkaan;
13912:      22 :ksi 5 1110 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
13913:          markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
13914:                   Leimasuostunta.                      13
13915: 
13916: 23 :ksi 5 4110 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
13917:     markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
13918: 24 :tksi 5 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
13919:     markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
13920: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vähintään 900,000 mark-
13921:     kaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
13922: 26 :ksi 6 31 10 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
13923:     markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
13924: 27 :ksi 6 61 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
13925:     kaan tai enempään.
13926: 
13927: Maksu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 markaltn
13928:   säästöstä:
13929: 
13930:             1:ssä luokassa Smk. -:20
13931:             2:ssa               -:30
13932:             3:ssa     ,,"    " -:40
13933:             4:ssä
13934:                             " -:50
13935:             5:ssä     "      " -:60
13936:             6:ssa     "      " -:70
13937:             7:ssä     "      " -:80
13938:             8:ssa     "      "   1:-
13939:             9:ssä      "     " 1:20
13940:            10:ssä      "     " 1:50
13941:            ll:ssä      "     "   1:80
13942:            12:ssa
13943:                       "      " 2:10
13944:            13 :ssa    ",,    " 2:40
13945:            14:ssä
13946:                              "   2:70
13947:            15 :ssä
13948:                        "     "   3:-
13949:            16:ssa      "     "   3:30
13950:            17:ssä      "     " 3:60
13951:            18 :ssa    "      "   3:90
13952:            19 :ssä     "     " 4:20
13953:            20:ssä      "     " 4:50
13954:            21 :ssä     "     "   4:80
13955:            22:ssa      "     " 5:10
13956:            23:ssa      "     " 5:40
13957:                         "      "
13958: 14              1912. -   V. Nl. -   Esitys N :o 5.
13959: 
13960:                  24:ssä luokassa Smk.      5:70
13961:                  25 :ssä                   6:-
13962:                  26 :ssa    "      "       6:30
13963:                  27:ssä     "      "       6:60
13964:                               "       "
13965:          b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
13966:      siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
13967:      ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
13968:      määrästä;
13969:          c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
13970:      lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
13971:      sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
13972:      sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä lisättynä
13973:      150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia tahi
13974:      ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 prosentilla.
13975:          Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
13976:      määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
13977:      joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
13978:      seen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille annetaan
13979:      takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asianomai-
13980:      sesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
13981: 
13982:      (Poist.)
13983: 
13984:         Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen mu-
13985:      kaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja an-
13986:      netaan oikeuteen.
13987:         Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jälkeen
13988:      jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset on pi-
13989:      detty, suorhetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoitus-
13990:      ten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näiden pe-
13991:      runkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, kun ne
13992:      annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vainaja
13993:      kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
13994:         Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja perin-
13995:      nönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on
13996:      perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
13997:                       Leimasuostun ta.                       15
13998: 
13999: Sii1·tokirja, kruununrusthollin, kruununtalon tai muun
14000:     kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruu-
14001:     nunvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron
14002:     vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
14003: 
14004: Testamentti, joka tuodaan vaivattavaksi:
14005:        a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
14006:    mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
14007:    markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
14008:    arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
14009:    mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
14010:    mari, te!iltamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
14011:    tuulliseksi näkee ;
14012:        b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
14013:    keus, varustetaan samoin, tuomarin tutkinnon mukaan,
14014:    leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
14015:    onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
14016:    taan fideikomissilriti a lähinnä edellisen a) kohdan mu-
14017:    kaan.
14018:        Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
14019:    relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
14020:    sarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
14021:    täydeltä 100 markalta omaisuuden arvoa.
14022:        Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
14023:    laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
14024:    taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslaitokselle
14025:    sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdis-
14026:    tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
14027:    kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
14028:    minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta vapaat.
14029: 
14030:     (Poist.)
14031: 
14032: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
14033:    maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
14034:    tuodaan, leimataan sen pääomamäärän mukaan, josta
14035:    kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
14036: 16              1912. -     V. M. -   Esitys N :o 5.
14037: 
14038:      pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
14039:      markan pääomalta 20 penniä. Lasku leimataan niin-
14040:      kuin saamistodiste.
14041:          Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saaroisto
14042:      diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudelleen
14043:      tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoastaan mi-
14044:      käli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta aikaisem-
14045:      min ei ole leimamaksua suoritettu.
14046:          Saamistodiste, joka konkurssin· tahi vuosihaasteen
14047:      valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
14048: 
14049:                             3 §.
14050:      Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
14051: 
14052: Kruun·u.
14053: 
14054: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
14055:      (Poist.)
14056:    1 § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat va-
14057: paat:
14058: Koulu, lcunta ja lc1Jnn~llinen viranomainen sekä uslwnnolli-
14059:   nen yhdyslcttnta ja seurakunta, ei kuitenkaan kiinteätä
14060:   omaisuutta koskevissa asioissa.
14061: Vw·aton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu tahi asianmu-
14062:      kaisesti todistettu.
14063: Vieman ·oaltion tuomioistuin ja 1Jl:ranornainen asiOISsa,
14064:    jotka käsitellään sovelluttamalla oikeudenkäyntilaitosta
14065:    koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
14066: 
14067:                              4 §.
14068:    Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
14069:    rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset, kun
14070: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
14071: ene,,>astausta vaadittu taikka ei;
14072:    oikaisu-, kurinpito- ja virkasyyteasioissa;
14073:                         Leimasuostunta.                          17
14074: 
14075:      \·erotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
14076:      asioissa, jotka koskevat eduskunnan ja kirkolliskokouk-
14077:   sen jäsenten valitsemista;
14078:      asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
14079:   kokouksessa ;
14080:      asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
14081:   kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuille
14082: ~ yhdistyksille;
14083:      asioissa, jotka koskevat maan lohkomista, uudistalojen
14084:   ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
14085:   hakattavaksi määräämistä; sekä
14086:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
14087:      Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka anne-
14088:   taan ilman lunastusta tai muuta maksua.
14089: 
14090:                               5 §.
14091:     Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan, <m
14092:  leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti on
14093:  ollut säädetyllä leimalla varustettu.
14094: 
14095: 
14096:                             II LUKU.
14097: 
14098:       Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
14099:                            valvomisesta.
14100:                                6 §.
14101:     A.siakirja, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
14102:  sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varustetta-
14103:  koon leimamerkillä.
14104:     Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
14105:  eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
14106:  käytettäköön lähintä pienempiiä leimaa.
14107: 
14108:                                7 §.
14109:      Milloin asiallisen sallitaan oikeudessa tai virastossa pää-
14110:   kirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla to-
14111:   distettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mihin
14112:                                                             :l
14113: 18              1912. -   V. M. -   Esitys N:o 5.
14114: 
14115: määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaamatto-
14116: maksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin olisi
14117: laiminlyöty pääkirjan asianmukaiseen leimaamiseen näh-
14118: den, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka pää-
14119: kirjasta puuttuu.
14120:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
14121: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
14122: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. Mui-
14123:                                                              1
14124: den uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi
14125: nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja
14126: kotipaikkansa.
14127:                               8 §.
14128:      Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
14129: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekirjoit-
14130: taa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian Keisa-
14131: rillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain lei-
14132: maamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimituskirjan
14133: varmentanut, taikka, jollei toimituskirjaa varmenneta, s~
14134: joka sen on antanut.
14135: 
14136:                             9 §.
14137:    Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
14138: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir-
14139: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
14140: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
14141:      (Poist.)
14142: 
14143: 
14144:                             III LUKU.
14145:                     Erinäisiä säännöksiä.
14146:                              10 §.
14147:    Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan leimaa-
14148: mista, on asianomaisella lupa valittaa si1le viranomaiselle,
14149: jonka alainen virkamies on.
14150:    (11 § poist.)
14151:    (12 § poist.)
14152:                      Leimasuostunta.
14153: 
14154:                         11 (13) §.
14155:    Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
14156: misesta tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja
14157: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
14158: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
14159: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
14160: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
14161:                           12 (14) §.
14162:     Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
14163: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
14164: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
14165: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
14166: haettakoon leimamaksu takaisin knvernööriltä, joka päät-
14167: tää, onko se takaisin suoritettava.
14168:                           13 (15) §.
14169:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
14170: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
14171: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
14172: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
14173: oikeus asianomaisen laitoksen antaman todistuksen nojalla
14174: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
14175:                          14 (16) §.
14176:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
14177: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
14178: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
14179: noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan.
14180:                        15 (17) §.
14181:    Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
14182: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
14183: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin
14184: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
14185:                       16 (18) §.
14186:    Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1913
14187: saman vuoden loppuun.
14188: 20           1912. -   V. M. -   Esitys N :o 5.
14189: 
14190:     Vuodeksi 191llaski Eduskunta tulon leimasuostunnasta
14191: tekevän 3,200,000 markkaa, josta määrästä arviolta 900,000
14192: markkaa oli kertyvä perunkirjoituskirjoista ja testamen-
14193: teistä. Valiokunnan saamain tietojen mukaan tuotti leima-
14194: v•ero mainittuna vuonna 3,790,328 ma:dclma 57 rpenniä. -
14195: Armollisessa esityksessä on leimasuostunnan kokonaistulo
14196: vuonna 1913 laskettu tuottavan tasaluvuin 6,000,000 mark-
14197: kaa. Tästä määrästä on Hallitus laskenut 1 § :n mukaan
14198: kartoitettujen toimituskirjain osalle noin 1,100,000 mark-
14199: kaa, josta tullikamarilaskuista kertyisi 275,000 markkaa;
14200: 2 § :n perusteella leimatuista yksityisten väli- ja asiakir-
14201: joista ta1as on laske1Jtu kertyvän 4,900,000 markkaa, nimit-
14202: täin vekseleiSitä 2,100,000markkaa,kauppakirjoista 1,250,000
14203: markkaa, perunkirjoituskirjoista ja testamenteista 975,000
14204: markkaa, velkakirjoista 300,000 markkaa, osakekirjoista
14205: 250,000 markkaa sekä metsänhakkuukontrahdeista ja siir-
14206: tokirjoista yhteensä 25,000 markkaa. Valiokunhan ehdot-
14207: tamain muutosten johdosta on tehdystä arviolaskusta vä-
14208: hennettävä vekseleistä laskettu tulo 2,100,000 markkaa, tul-
14209: likamarilaskuista 275,000 markkaa, osakekirjoista 250,000
14210: markkaa sekä notarintodistuksista, passeista ja tullikama-
14211: rinpasseista yhteensä 70,000 markkaa eli kaikkiaan
14212: 2,695,000 markkaa. Toisaalta on sen sij·aan otettava huo-
14213: mioon eläkekirjoista, eräistä resolutsioneista, päätöksistä
14214: ja pöytäkirjanotteista sekä metsänhakkuukontrahdeista
14215: kertyvä suurempi tulo. Valiokunnan toimittamain arvio-
14216: laskujen murkaan ja siihen lmtsoen, että leimasuostuutu jo
14217: vuonna 1911 tuotti lähes 3,800,000 markkaa, voitanee leima-
14218: suostunnan kokonaistulo vuonna 1913 arvioida tekevän
14219: tasaluvuin 4,000,000 markkaa.
14220: 
14221:     Asian näin ollen, saa Va1iokunta sen tapauksen varalta,
14222: että Valiokunnan edellä tekemä ehdotus asetukseksi leima-
14223: suostunnasta vuonna 1913 saavuttaa Eduskunnan hyväksy-
14224: misen, kl1nnioittaen ehdottaa,
14225:                     Leima'>uostunta.                    21
14226: 
14227:               dtä Eduskunta a:rvioisi lcirnW5uostunnastll
14228:            vuonna 1918 saatavan Mtlon 4,000,000 ·markaksi.
14229: 
14230:    Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1912.
14231: 
14232: 
14233: 
14234:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan to·inen
14235: osasto ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja Ara-
14236: järvi ja jäsenet Ahmavaara, von Born, Helenius-Seppälä.
14237: Kairamo, Kronqvist, Murros (osittain), Pietinen, Rainio,
14238: Sainio, Wuolijoki (osittain) sekä ositt1ain varajäsenet af
14239: Forselles, Leivo, Tervo ja \Valjakka.
14240: 22           1912. -     V. M. -    Esitys N :o 5.
14241: 
14242: 
14243: 
14244: 
14245:                         Vastalause.
14246:     Viitaten vuoden 1911 valti!opäivillä Valtiovarainvalio-
14247: kunnan mietintöön N :o 8 liitetyn toisen vastalauseen perus-
14248: teluihin, saamme rkunnioittaen ehdottaa,
14249:                että asetU8ehdotuksen 1 § :n 'Viimeiseen koh-
14250:            taan sisältyvä määräys, joka on varustettu ot-
14251:            sakkeella ,Muut toimituskirjat, tuomiot, pää-
14252:            tökset ja resolutsionit y. m.", poistettaisiin sekä
14253:            sitä seu1•aava kappale muutettai..~iin näin kuu-
14254:            zu,vaksi:
14255: 
14256:                ,Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus,
14257:            haaste, (poist.) jäljennös viranomaisen luona
14258:            säilytetystä a~Jiakirjasta, määräyskirja yhden
14259:            viikon tai lyhemmän aikaa hoitamaan virkaa
14260:            tai tointa, n o ta r i a a t t i t o d i s t ·u s, p a s s i
14261:            matkaa rJarten ulkopuolelle Suo-
14262:            m e a, rasitustodistus, vastuuvaadintapäätös, vir-
14263:            kaeroki1•joja, kun ero hakemuksetta annetaan,
14264:            sekä (poist.) kaikki rnuut toirnitus-
14265:            k i r j a t, t u o no i o t, p ä ä t ö k s e t, r e s o-
14266:            l?tt 8i on ·i t y. rn., joita ei tässä ase-
14267:            tu 1~ se s s a erittäin mainita."
14268: 
14269:    Tämä aiheuttaisi myöskin mietinnön perusteluihin asiaa
14270: koskevan lisäyksen.
14271:    Jos ehdotuksemme hyväksytään, tulee asetusehdotuksen
14272: 4 § tarpeettomaksi, joten ehdotamme,
14273:                että asetusehdotu!.~sen 4 § :ä poistetaan ja seu-
14274:            marJien pykälien jär:iesty8numerot a~ianmukai-
14275:            8esti ·muutetaan.
14276:                        Vastalause.                       23
14277: 
14278:     Samasta syystä on· mietinnön lopussa oleva ponsi muu-
14279: tettava näin kuuluva;ksi:
14280:               että Eduskunta arvioisi leimasuostunnasta
14281:           'vuonna 1913 .Yaatavan tulon .'3,800,000 markaksi.
14282: 
14283:     Valiokunnassa olemme mielipitoonämme ilmaisseet, että
14284: armo1liseen esitykseen N :o 5 sisältyvä asetusehdotus hy-
14285: Hittäisiin, koska valtion vakinaiset va,rat muutenkin riit-
14286: tävät maan hyödyksi ja parhaaksi käytettäväin menojen
14287: peittämiseen ja Eduskunnan on V. ,J :n 43 § :n mukaan
14288: myönnettävä suostuntaveroja, ,jos ne havaitaan tarpeelli-
14289: siksi". Kun suostuntaverojen tarve budjettimietinnön yh-
14290: teydessä tulee ta.rkemmin selvitetyksi, ja asetusehdotuksen
14291: hy lkää:mimm vielä silloinkin on mahdollinen, emme ole
14292: tahtoneet tämän yhteydessä tehdä ehdotusta asetusehdo-
14293: tuksen hylkäämisestä.
14294: 
14295:    Helsingissä 2 pä,ivänä toukokuuta 1912.
14296: 
14297:        Efr. f{romtvist.         Juho Rainio.
14298:                      .J. W. Sainio.
14299: Helsingissä. Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
14300:             1912. -   S. V. M. -   Esitys N :o 5.
14301: 
14302: 
14303: 
14304: 
14305:                 Suuren valiokunnan mietintö
14306:             N :o 7 armollisen esityksen johdosta, joka
14307:             koskee vuonna 1913 suoritettavaa leima-
14308:             suostuntaa.
14309: 
14310:     Armollisessa esityksessä N :o 5 olevan ehdotuksen ase-
14311: rhrlmeksi leimasuostunnasta ynnä Valtiovarainvaliokunnan
14312: asiasta antaman mietinnön N :o 5 {)n Eduskunta, ensimäisen
14313: käsittelyn toimite:ttuaan, V . .J :n 57 § :n 2 momentin mukai-
14314: sesti lähettänyt Suureen valiokuntaan.
14315:     Asiata käsiteltyään, saa Suuri valiokunta kunni{)ittaen
14316: ehdottaa,
14317:                että Eduskunta, edellyttäen leimasuostun-
14318:            nan vuonna 1913 tarpeelliseksi, hyväksyisi Ase-
14319:            tuksen leimasuostunnmsta V altiovarainvaliokun-
14320:            nan mietinnössä N :o 5 olevan ehdotuksen '171/U-
14321:            Jcaan.
14322: 
14323:    Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1912.
14324: Helsingissä., Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
14325:         1912. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 5.
14326: 
14327: 
14328: 
14329: 
14330:                Suomen E d u s kun n a n ala m a i-
14331:            n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
14332:            armolliseen esitykseen leimasuostunnasta.
14333: 
14334: 
14335: 
14336: 
14337:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
14338:              ja Suuriruhtinas Y
14339: 
14340: 
14341: 
14342: 
14343:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
14344: tyklsessä antanut Eduskunnan hyvruksy.ttäväksi ehdotuksen
14345: asetukseksi leimasuostunnasta vuonna 1913.
14346:     2         1912.- Edusk. vast.- Esitys N:o 5.
14347: 
14348:          ArmoHisessa esityksessä on ehdotettu, yhtäpitävästi
14349:     'V'Um1en 1910 varsinaisille valtiopäiviUe j:a vuoden 1911
14350:      v;aHiopäiviHe anllJettu~en leimasuos:tunt.aa koskevien esitys-
14351:      ten kanssa, etJtä kasvaneen verotarpeen tyydyttämi:seksi
14352:      målärättäi:siin leimave1.1oa suoritettavaksi myöskin notarin-
14353:      todistuksista, passeista, :tulli:kamarinlaskuista, tulJilmmarin-
14354:     passeista, osakekirjoista ja vekse[eistä, j.a lmrtyi näihin ve-
14355:      rotusesineisiin kohdistuvain säännösten perusteella :armoHi-
14356:     sen esityksen muka,an vuonna 1913 leimaAVeroa noin
14357:      2,700,000 markka,a. Eduskunta ei kui,tenkaan ole havain-
14358:     nut lisättyä leimasuostunrtaa tälläkään kert,a,a ta1.1poon v;aa-
14359:     timaksi eikä siitJä syystJä ole hy,välk!Synyt armollisesBa esi-
14360:      tyksessä ehdotetJtuj~en uusien v:eroesineit:ten leimalJa va,rus-
14361:     ,tamista, va,an on pä:ät,täny:t, e:tJtä leimaveroa on vuonna 1913
14362:     suorite,ttava pääasirassa nykyään voimassa olevan asetuk-
14363:     sen mukraisesti.
14364:          Siihen nähden, että Eduskunnalle ffi ole annettu a~rmol
14365:     'lista esitystä erityi:sestä jääJmistöverQsta, on perunkirjoitus-
14366:     kirjain ja testamenttien leimalr]a varustamista koskevat
14367:     säännökset otetJtu armoUisessa esityksessä oilevaan ase-
14368:     tusehdotukseen semmoisina kuin ne ovat nykyään voimassa
14369:     olevassa leima-asetuksessa. V aiklka perinnön ja testamentin
14370:     verottaminen Eduskunnan mielestä voidaan saattaa tarkoi-
14371:     tustaan vasta:avalle kannalle ainoastaan Eduskunnan jo
14372:     vuoden 1907 valtiopäivillä anoman erityisen jäämistöveron
14373:     muodossa, on Eduskunt~a pysyttänyt perinnön ja testamen-
14374:     tin verottamista koskevat säännökset entisellään.
14375: 
14376: 
14377: 
14378: 
14379:          Niiden muutosten johdosta, jotlka Eduskunta on katso-
14380:      nut tarpeeJ:lisiksi teihdä armolliseen esitykseen, Eduskunta
14381:      asetusehdotuksen erikoiskohtiin saa lausua seura~av,!l!a.
14382: 1 §.     Eliikekirja, jolla eläke eli V1Uotuinen apuraha valtion
14383:      varoista anneta~~w, olisi arnrol11isen esityksen mukaan an-
14384:      ne!Dtava ilman leimaa. EduSkmiita ei ole katsonut riittä-
14385:                      Leimasuostun ta.                      3
14386: 
14387: viksi niitä syitä, joilla ilitä v:a;pauttMilista on ·armolli-
14388: sessa es~tyksessä ehdotJe,ttu, varsinlkin kun eläkkeitä
14389: usein annetallin su1uoommassa määrin kuin mitä asetuik:set
14390: edellyttävä1t 'tai eriJmisesti sää:litltävät tapaukset vaa•tivat,
14391: V!aan on piiriittänyt eläkekirjan edelLeen verotettaiVaksi sa-
14392: maHa tava·l1a kuin nykyisessä asetuksessa on säädetty.
14393:     N otarintodistus j1a passi matkaa varten ulkopuolelle
14394: Suomea ovat Eduskunnan mielestä pidettävät leimamak-
14395: suista vapaina.
14396:     Passituksesta on Eduskunta ka,tsonult as~anmukai·seksi
14397: määrätä leimamaksua suoritettavaksi yhdennmkaiseiSti sen
14398: kanssa, mitä siåltä nykyään voimaSSia ole,v.assa rusetuksess~a
14399: on :säädetty.
14400:     Resolutsionin, päätöksen tai pöytäkirjanotteen, jolla
14401: mää,räajruksi myönnetään oikeus anniskella tai väJhittäin
14402: myydä vi:iJkewämpiä tai miedompia väkijuomia tai vä1keviä
14403: mallasjuomia, on Eduskunta päättänyt varnstettavaksi
14404: yhtä suurella leimalJa, kuin nykyään voimassa o~evassa •ase-
14405: tuksessa on säädetty. Eduskunta ei ole havainnut olevan
14406: ai!hetta niiden <leimarrnaksujen alentami1seen, jotka vuodes,ta
14407: 1910 alkwen on puhoonal<ais:iJsta to.imituskirjoist.a kannettu
14408: ja joita Eduskunta viime v·altiopäivilllii katsoi tarpeen mu-
14409: kaisiksi eräissä tapauksissa en1tisesrtään korott•aa.
14410:      Tullikamarinlaskua ja tullikamarinpassia ei Edus-
14411: kunta ole katsonut oLevan aihetta asettaa leimaveron alai-
14412: siksi, koska si1ten vaikeutettaisiin liiketoimintaa.
14413:      Kiinteätä omaisuutta koslkevasta kauppakirjasta, lahja- 2 f.
14414: kirjasta, vaihtokirjasta taikka muusta luovutuskirjasta, kun
14415: lainhuudatusta haetaan, on a•rmollisessa esityksessä ehdo-
14416: te·ttu kaksinkertainen le:iJmamaksu, jos omaisuUIS luovute-
14417: taan osaJkeyhtiöH•e. Tältä ehdotusta ei Eduskunta ole voinut
14418: hyväiksyä.
14419:      M etsänhakkuukontrahdista maksettava leimamaiksu on
14420: Eduskunnan mielestä pJisyterttä,vä ·elllltiseiHään.
14421:      Osakekirjan asettamista le.imaver:on alaiselksi ei Edus-
14422:  kunta ole katsonut tarpeen vaatimaksi .
14423: 
14424: 
14425: 
14426: 
14427:                                       •
14428:             4         1912. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 5.
14429: 
14430:                  Perunkirjoituskirja. Kun P·eriDJtöka:aren 9 luvun 4 § :n
14431:              mukaan, sellaisena kuin tämä lainpai:lilll:a on asetuksessa 7
14432:              päivältä syyskuut.a 1911, perunkirjoituskirja on avoinna
14433:              oikeuteen annettava, on Eduskunta asetusehdotuksesta pois-
14434:              tanut sinetillä suljetta.vaa perun/kirjoituskirjaa koskevan
14435:              määräyksen.
14436:                  V ekselin aset:tJamist:a l:eima.veron :all:aiaeksi ei Eduslnmta
14437:              myöskään ole :katsonut verotarpeen :vaatimaksi.
14438:   3 ja 9 §§.     Vekseliveron hylkääminen on aiheuttanut 3 ja 9 § :n
14439: (11 ja 12§§~ osittaisen muuttamJisen s·eJkä 12 § :n poista;misen. Toinen
14440:              9 § :n muutos sekiä 11 § :n poistamim.en on johtunut siitä,
14441:              että Eduskunta ei ole pi•tooy:t tarpeellisena mää·rätä osake-
14442:              kirjoista l:e]maveroa ikannetta vaksi.
14443:                  EriniListen pylkiä.Jäin j:ä.rj:estysnUrinerot ovat muuwtUJt 11
14444:              ja 12 § :n poi:ston talkia.
14445: 
14446: 
14447:                 Vuodeksi l9111aski Eduskunta tulon leimasuostunnasta
14448:             3,200,000 markaksi, josta määrästä arviolta 900,000 mark-
14449:             kaa oli kertyvä perunkirjoituskirjoista ja testamenteista.
14450:             Sa·atujen tietojen mukaan tuotti leimavero mainittuna
14451:             vuonna 3,790,328 mall"kkaa 57 penniä. - Armo:llisessa esi-
14452:             tyksessä on leima;suostunnan kolmnaistulo v:uodelta 1913
14453:             laskettu tasaluvuin 6,000,000 martkaksi. Tästä määrästä on
14454:             Hallitus laskenut 1 § :n mukaan karrtJoitet:ta,vien toimitus-
14455:             kirjain osalle noin 1,100,000 markkiaa, jost·a tullikamarin-
14456:             laskuista ke.rtyisi 275,000 marikkaa; 2 § :n perusteella lei-
14457:             mattlllvista yksityisten väili- j'a a;siakirjoi:Sta taas on laskettu
14458:             kertyvän 4,900,000 markkaa, nimittäin vekseleistä 2,100,000
14459:             markkaa, kam:ppakirjoista 1,250,000 ma.rklkaa, .perunkirjoi-
14460:             tuskirjoista ja testll!menteista 975,000 markkaa, velkakir-
14461:             joista 300,000 markikaa, osakekirj·oista 250,000 ma.rkkaa sekä
14462:             metsänha.klmu'kontrahdeiiSta ja siirtoikirjoista yhteensä
14463:             25,000 markkaa. Eduskunnan tekemien muutosten johdosta
14464:             on tarviolaslrusta vähennettävä: vekseleistä lasikettu tulo
14465:             2,100,000 markkaa, tullikamarinlaskuista 275,000 markkaa,
14466:             osakekirjoista 250,000 marlkkaa selkä :n:otJarintodistu'ksista,
14467:                      Leimasuostunta.                        5
14468: 
14469: passeista ja tullikamarinpasseista yhteensä 70,000 markba,
14470: eli kaikkiaan 2,695,000 mwrkka'a. Toi:saaUa ·on otetta.va huo-
14471: mioon e1äkekirjoista, eräistä resolutsioneista, päätöksistä
14472: ja pöytä-kirj ll!notteista sekä metsän!hakkuulrontrahdeista
14473: kertyvä suurempi tulo. Toimitettujen arv~olaskujen mu-
14474: kaan ja ·kun leimll!Suostunta jo vuonna 1911 tuotti lähes
14475: 3,800,000 markikaa, on leimasUJostunnan kokonaistulo vuon-
14476: na 1913 arv~oitu tll!SalUJvuin 1,,000,000 markaksi.
14477: 
14478: 
14479: 
14480:   Sen noj'ltUa, mitä edellä on esitet,ty, Eduskunta saa ala-
14481: maisesti ilmoittaa,
14482: 
14483:               että Eduskunta on päättänyt hyväksyä ar-
14484:            mollisessa esityksessä olevan ehdotuksen asetuk-
14485:            seksi leimac~uostunnasta näin kuuluvana:
14486: 6         1912. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 5.
14487: 
14488: 
14489: 
14490: 
14491:            Asetus leimasuostunnasta.
14492:                              I LUKU.
14493: 
14494:  Leimasuostunnan suorittamisvelvollisuudesta ja maksuperusteista.
14495: 
14496:                              1 §.
14497:    Seuraavat virastojen ja viranomaisten toimituskirjat
14498: on v.arustettava leimalla alla olevan taksan mukaan:
14499: 
14500:    Arvokirja, valtakirja, pöytäkirjanote y. m.,
14501:    1)•jolla nimi tai arvo, todellisen viran sitä seuraamatta,
14502: annetaan:
14503:    a) siHe, jolla on tai on ollut valtion, kirkon tai sellai-
14504: nen kunnan virka, johon valtion viranomainen antaa val-
14505: takirjan, kun arvonimi on
14506: 
14507:                 2 arvoluokassa, 600 markkaa
14508:                 3               500
14509:                 4       "       400   "
14510:                 5
14511:                         "       325
14512:                                       "
14513:                 6       "       250   "
14514:                 7
14515:                         "       200   "
14516:                 8       "       175
14517:                                       "
14518:                 9
14519:                         "       100   "
14520:                10
14521:                         "        70
14522:                                       "
14523:                11
14524:                         "        60   "
14525:                12
14526:                         "        45
14527:                                       "
14528:                13       "        35   "
14529:                14
14530:                         "        25
14531:                                       "
14532:                          "                "
14533:                      Leimasuostunta.                        7
14534: 
14535:       rovastin ja sotarovastin arvo  180 markkaa
14536:       nimipastorin a.rvo              30
14537:       muu arvojärj~styksessä mainit-       "
14538:          f'lematon arvonimi           15
14539:                                                  "
14540:     b) sille, jolla ei ole eikä ole ollut edellisessä kohdassa
14541: mainittua virkaa, kolmenkertaiseen määrään silitä mitä
14542: siinä kohdassa on sanottu;
14543:     2) jolla annetaan aatelinen arvo 1,000 markkaa, vapaa-
14544: herran arvo 2,000 markkaa, kreivin arvo 3,000 markkaa;
14545:     3) jolla annetaan oikeus tulla vastaanotetuksi Suomen
14546: ritarihuoneeseen:
14547:    muukalaiselle aateliselle suvulle    l,v(J{) markkaa
14548:    muukalaiselle vapaaherran suvulle 2,000         "
14549:    muukalaiselle kreivin suvulle        3,000      "
14550:    ulkomaiselle aatelismiehelle jo vas-
14551:       taanotettuun sukuun                  800     ,
14552:    4) jolla vaili.vistetaan vaakuna tai vaakunan muutos,
14553: 150 markkaa.
14554: 
14555: Eläkekirja, jolla däke eli vuotuiruen a·puraha valtion va-
14556:    roista annetaan :
14557:    1) v·akinaisena elä!IDkeenä, 1 prosentti sen vuotuisesta
14558: mälärä,stä;
14559:    2) ylimääräisenä eläkkieenä :
14560:    ikun eläke on korkeintaan 2,000 markkaa, 5 prosenttia
14561: sen määrä:stä ;
14562:    kun eläke on suurempi, 5 prosenttia 2,000 markasta ja
14563: 10 prosenttia eläkkeen muusta osasta.
14564:    Jos eläke ei ole 500 markikaa suurempi, on e,läkekirja
14565: leima verost,a vapaa.
14566: 
14567: Erioikeuskirja eli lupapäätös apteekin perustamiseen tai
14568:    apteekkioikeuden siirtämiseen: kaupungissa 100 mark-
14569:    kaa, maaseudulla 50 markkaa.
14570: 8        1912. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 5.
14571: 
14572:         Leimasta, jolla apteekkioikeuden luovutuskirja on
14573:     varustOOta va, säädetoon 2 § :ssä.
14574: 
14575: K ansalaiskirja kansalaisoikeuden saamiseksi 20 markkaa.
14576: 
14577: Lahjoituskirja eli päfrtös lahjoituksesta, lainan helpotuk-
14578:   sesta sekä avusta, joka valtion varoista annetaan, kun
14579:   lahjan arvo on 500 markkaa suurempi, 5 prosenttia
14580:    lahjan arvosta.
14581: 
14582: Lepoajankirja 10 markkaa.
14583: 
14584: Myyntikirja, ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä, lai-
14585:   vasta ja muusta 2 § :ssä kauppakirjan kohdalla maini-
14586:   tusta omaisuudesta; sen leimaamisesta noudatettakoon
14587:   mitä 2 § :ssä on lmuppakirjasta säädetty.
14588: 
14589: Passitus, paloviinan sekä muiden väkevämpien tai mie-
14590:        do:mpien väkijuomain, 5 markkaa.
14591: 
14592: Patenttikirja 20 markkaa.
14593: 
14594: Resolutsioni, päätös tai pöytäkirjanote,
14595:       jolla määräajaksi myönnetään oikeus anniskella tai
14596:    vähittäin myydä väkevämpiä tai miedompia väkijuomia
14597:    tai vå!keviä mallasjuomia, jokaiselta myyntipaikalta,
14598:    koko vuodelt'a tai vuoden osalta 500 markkaa;
14599:       jolla määrätyksi tilaisuudeksi myönnetään oikeus
14600:    anniskella sellaisia juomia, 100 markka·a;
14601:       jolla myönnetään lupa määrättyä tai vapaaehtoista
14602:    maksua vastaan julkisesti antaa sirkus-, varietee- tai
14603:    akrobaa·ttinäy.täntöjä, harjoittaa posetiivinsoi·ttoa tai
14604:    muuta katusoittoa, pitää karusellia, näytellä vahakuvia,
14605:    kinematografikuvia, eläinkokoelmia y. m.:
14606:       a) jos lupa annetaan määräajaksi, kultakin kuukau-
14607:    delta tai kuukauden osalta:
14608:                      Leimasuostun ta.                       9
14609: 
14610:        sirlkus- j·a varietoonäytännöistä 500 markkaa,
14611:        muista yllämainituista näytännöistä ja karusellin
14612:    pitämisestä 100 ma!fkkaa,
14613:        posetiivinsoitosta j·a muun k!litusoiton harjoittami-
14614:    sesta 3 markkaa;
14615:        b) jos lupa myönnetään mä,ärätyiksi näytännöiksi,
14616:    jokaisesta näytännöstä:
14617:        sirkus- ja varieteenäytännö,istä 50 mar~kaa,
14618:        muista yllämainituista näytännö:istä 10 markka·a.
14619:        Jos yhdist,etään eri näytäntötilaisuUJksia, joihin lupa
14620:    on myönne ttä'vä leimamaksun alaisella resolutsioniila,
14621:                1
14622: 
14623: 
14624: 
14625:    päätökselJä tai pöytäkirjan:otteella, on leimavero lasket-
14626:    tava niinkuin olisi kysymys o~keudesta kutakin näy-
14627:    täutölajia varten erikseen.
14628:        Jos sirkus-, varietee-, akrobaatti- tahi kinematografi-
14629:    näytäntöjä annet'a.an huoneistossa, jossa tahi jonka vä-
14630:    littömässä yhteydessä annislke]llaan väkevämpiä tai mie-
14631:    dompia väkijuomia t!lli vrukeviä maUasjuomia, on sekä
14632:    mainittuja näytäntöjä että annisl\ielun harjoittamista
14633:    koskeva :reso'lutsioni, pä1ätös tai pöytälkirjmrote kumpi-
14634:    kin varustettava leimalla kaksinkertaiseen määrään.
14635:        Leimasta vapaa on resolutsioni, päätös tai pöytä-
14636:    kirjanote, jolla paikkakunnan kouluneuvoston tahi
14637:    koulunjohtokunnan puoltalauseen nojalla opetukselli-
14638:    sessa tarkoituksessa myönootään lupa näy,tellä vaha- j,a
14639:    kinematografikuvia, elä:inkokoelmia y. m.
14640: 
14641: Valtakirja, konstit'Utoriali tai m'U'U toimit'Uslcirja, jolla
14642:    asetetaan:
14643:        A. Valtion, kirkon tai sellaiseen kunnan virkaan,
14644:    johon valtion viranomainen antaa valtakirjan, virkaa
14645:    seuraavasta palkasta, paJkkiosta, vuokrarahoista ja
14646:    pöytärahoista :
14647:        kun närrili palkkaedut ovat korkeintaan 2,000 mark-
14648:                     .         1
14649:   ·k aa, 2 prosenttia,
14650:        kun ne ovat 2,000 markkaa suuremmat, 4 prosenttia.
14651: 10         1912.- Edusk. vast.- Esitys N:o 5.
14652: 
14653:          Jos viransaajana ennen on virka, vähennetään siitä
14654:      leimamaksusta, joka uudesta virasta olisi suoritettava~
14655:      se leimamaksu, joka tämän asetuksen mukaan olisi ollut
14656:      edellisestä virasta menevä.
14657:          Jos siirtäminen toiseen virkaan tapahtuu ilman ha-
14658:      kemuita, ei leimamaksua suoriteta, eikä myöskään
14659:      uudelleen määrättäessä toimittamaan virkaa, joka ase-
14660:      tusten mukaisesti täytetään määrätyiksi vuosiksi.
14661:          Mää.räyskirjasta sellaiseen ammat·tiin tahi toimituk-
14662:      seen valtion palveluksessa, josta ei vuosirahansäännössä
14663:      ole määrättyä palkkiota ·tahi muita palkkaetuja, suori-
14664:      tetaan leimamaksua niinkuin muusta toimituskirjasta
14665:      alempana tässä pykälässä säädetään.
14666:          Kihlrukunnantuomarin palkkaedut luetaan hänelle
14667:      virasta erotessa tulevan täyden eläkkeen suuruisiksi ja
14668:      kirkollisvirkakuntaan kuuluvien viranhaltijain palkka-
14669:      edut tuomiokapitulin arvion mukaan.
14670:          B. Kansakoulunopettajan toimeen, 2 prosenttia
14671:      palkkauksesta, jolloin maalaiskansakoulunopettajan
14672:      palklmedut lasketaan vuotuisen valtioavun suuruisiksi
14673:      ja kaupunkien kansakoulunopettajien palkat yhtä suu-
14674:      riksi kuin palkat vastaavista viroista maalla.
14675: 
14676: Valtauskirja 20 markkaa.
14677: 
14678: Muut toimituskirjat, tuomiot, päätökset, resolutsionit y. m.:
14679:       Keis!l!r~Lli'sen Senaatin ja sen toimi·tu:skuntain, 5
14680:   markkaa arkilta;
14681:       hovioikeuksien, 2 marr;kkaa 50 penniä arkilta;
14682:       lääninhalHtuksien, 1 markka arkiHa;
14683:       kihlakunnan-, maanjako- ja raastuvanoikeuksien
14684:   1sekä maistrruwtt~en ja j~ärj,estysoikeuksien, 50 penniä ar-
14685:   kilta.
14686:       Leimasta vapaa on kuitenkin diaritodistus, haaste,
14687:   jäljennös viranomaisen luona sä.ilytetystä asiakirjasta,
14688:   määräySkirja yhden viikon tai lyhyemmän aika·a hoita-
14689:   maan virkaa tai tointa, notariaattitodistus, pwssi mat-
14690:                      Leimasuostun ta.                      11
14691: 
14692:    kaa varten ullmpuoleJ.le Suomea, rasitustodistu:s, v·astuu-
14693:    vaadintapäätös, vi:rkaerolkirja, kun ero ha:k!emuksetta
14694:    annetaan, sekä resolutsioni tai todistus, j·oka kirjoite-
14695:    taan viranomaisel[e annettuun asiakirj aan.
14696: 
14697:                             2 §.
14698:    Alempana mainitut yksityisten välikirjat ja asiakirjat
14699: on varustettava leimalla seuraa,vin määrin:
14700: 
14701: K auppakirja, lahjakirja, vaihtokirja taikka muu luovutus-
14702:    kirja kiinteästä omaisuudesta, kun lainhuudatusta hae-
14703:    t•aan:
14704:        jos omaisuuden arvo on korkeintaan 5,000 ma,rkkaa,
14705:    l j4 prosenttia kultakin täydeltä 100 markalta omaisuu-
14706:    den arvosta, ei kuitenkaan vähempään kuin 25 pennin
14707:    määrään;
14708:         jos omaisuuden arvo on suurempi kuin 5,000 mark-
14709:    kaa, mutta ei yli 25,000 markan, lj2 prosenttia kultakin
14710:    täydeltä 100 markalta;
14711:         jos omaisuuden a,rvo on 25,000 markkaa suurempi,
14712:    1 prosentti kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
14713:    arvosta.
14714:        Jos useampia kiinteistöjä on yhdellä luovutuskirjalla
14715:    luovutettu swmalle vastaanottajalle, on se leima,lla va-
14716:    rustettava täyteen määrään, kun lainhuudatueta ensi
14717:    kerran haetaan.
14718:        Sa;mansuuruinen leimamaksu on suoritettava saman-
14719:    laisista asiakirjoista, jotka koskevat laivaa, kun se il-
14720:    moitetaan rekisteröitäväksi, tai kaupungissa olevaa
14721:    vuokratonttia rakennuksineen, kun siirto viranomaiselle
14722:    ilmoitetaan, taikka apteekkia inventarioineen, kun siirto
14723:    viranomaisen hyväksyttäväksi alistetaan.
14724:        Kun omaisuuden arvoa ei mainita tai kun arvo on
14725:    ilmeisesti liian alhaiseksi määrätty, on luovutuskirja
14726:    leimalla varustettava viranomaisen arvion mukaan.
14727:        Jos omaisuus on useamman kerran luovutettu, en-
14728:    nenkuin lainhuuda·tusta haetaan tai siirto viranomai-
14729: 12         1912. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 5.
14730: 
14731:     selle ilmoitetaan, on jokainen luovutuskil'ja erikseen lei-
14732:     malla varustettava. Kuitenkin on ennen tammikuun 1
14733:   . päivää 1892 annettu luovutuskirja, joka oikeudelle näy-
14734:     tetään aikaisemman omistajan tai haltijan saannon to-
14735:     distamiseksi, leimasta vapaa.
14736: 
14737: N etsänhakkuukontrahti, kun se tuodaan oikeuteen kiinni-
14738:    tettäväksi, hakkuuoikeudesta ja metsännautintaoikeu-
14739:    desta sovitun hinnan kokonaissummast>a 1 prosentti.
14740:        Jos hakkuuoikeuden vastike ei käy kontrahdista
14741:    ilmi, leimataan metsänhakkuukontrahti kultakin täy-
14742:    deltä metsäalan hehtaarilta, johon hakkuuoikeus on
14743:    myönnetty, 2 markan määrään.
14744: 
14745: Perunkirjoituskirja, kun se rekisteröitäväksi tuodaan:
14746:       a) jos perinnönjäittäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
14747:    soa, vaan rintaperillinen, kultwkin täydeltä 100 markan
14748:    määrältä:
14749: 
14750:      1 :ksi 2 /! 0 %säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
14751:      2 :ksi 3110 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
14752:          kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
14753:      3 :ksi 4110 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
14754:          kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
14755:      4 :ksi 5110 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000 mark-
14756:          kaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
14757:      5 :ksi 61 10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000 mark-
14758:          kaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
14759:      6 :ksi 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000 mark-
14760:          kaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
14761:      7 :ksi 8110 % säästöstä, ·kun se on vähintään 65,000 mark-
14762:          kaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
14763:      8 :ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
14764:          kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
14765:      9 =ksi 1 2110 % säästöstä, kun se on vähintään 100,000
14766:          markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
14767:                   Leimasuostunta.                      13
14768: 
14769: 10 :ksi 1 51 10 % säästöstä, kun se OIJ. vähintään 150,000
14770:     markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
14771: 11 :ksi 1 81 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
14772:     marklma, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
14773: 12 :ksi 2 1 ho % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
14774:     markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
14775: 13 :ksi 2 4 ho % säästöstä, kun se on vä:hintään 300,000
14776:     markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
14777: 14 :ksi 2 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
14778:     markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
14779: 15 :ksi 3 % säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
14780:     kaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
14781: 16 :ksi 3 3110 % säästöstä, kun se on vä;hintään 450,000
14782:     markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
14783: 17 :ksi 3 61 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
14784:     markk!!ia, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
14785: 18 :ksi 3 9 ho % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
14786:     markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
14787: 19 :ksi 4 21 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
14788:     markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
14789: 20 :ksi 4 51 10 % säästöstä, kun se on vähintään 650,000
14790:     markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
14791: 21 :ksi 4 8 ho % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
14792:     markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
14793: 22:ksi 5 1110 % säästöstä, kun se on vähintään 750,000
14794:     markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
14795: 23 :ksi 5 41 10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
14796:     markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
14797: 24 :ksi 5 7110 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
14798:     markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
14799: 25 :ksi 6 % säästöstä, kun se on vä:hintään 900,000 mark-
14800:   . kaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
14801: 26 :ksi 6 3110 % säästöstä, kun se on vähintään 950,000
14802:     markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
14803: 27 :ksi 6 61 10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
14804:     kaan tai enempään.
14805: 14         1912. -   Edusk. vast. -       Esitys N :o 5.
14806: 
14807:         Maksu on niin muodoin kultwkin täydeltä 100 mar-
14808:      kalta säästöstä :
14809: 
14810:                  1:ssä luokassa Smk. -:20
14811:                  2:ssa               -:30
14812:                  3:ssa     "     " -:40
14813:                  4:ssä     "     " -:50
14814:                  5:ssä     "      " -:60
14815:                  6:ssa     "     " -:70
14816:                  7:ssä     "     " -:80
14817:                  8:ssa     "     " 1:-
14818:                  9:ssä     "     "    1:20
14819:                 10:ssä     "     " 1:50
14820:                 ll:ssä     "     " 1:80
14821:                 12:ssa     "     " 2:10
14822:                 13 :ssa    "     "    2:40
14823:                 14:ssä     "     " 2:70
14824:                 15 :ssä    "     " 3:-
14825:                 16 :ssa    "     " 3:30
14826:                 17:ssä     "     " 3:60
14827:                 18 :ssa    "     " 3:90
14828:                 19 :ssä    "     " 4:20
14829:                 20:ssä     "     " 4:50
14830:                 21:ssä     "     "    4:80
14831:                 22:ssa     "     " 5:10
14832:                 23 :ssa    "     " 5:40
14833:                 24:ssä     "     " 5:70
14834:                 25 :ssä    "     "    6:-
14835:                 26 :ssa    "     " 6:30
14836:                 27 :ssä    "     " 6:60
14837:                               "       "
14838:          b) jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
14839:      siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta perillistä vai
14840:      ei, ainoastaan puolet edellä olevassa taksassa mainitusta
14841:      määrästä;
14842:          c) jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
14843:      lisoa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli,
14844:                      Leimasuostunta.                        15
14845: 
14846:    sisar, sisarpuoli, tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
14847:    sarpuolen jälkeläinen, taksassa mainittu määrä lisättynä
14848:    150 prosentilla, sekä, jos ainoastaan kaukaisempia tahi
14849:    ei mitään perillisiä jää jälkeen, lisättynä 300 prosentilla.
14850:        Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädettyyn
14851:    määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kirjaa,
14852:    joka on asianomaiseen oikeuteen annettava, ja pitää toi-
14853:    se,en kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille annetaan
14854:    takaisin, kirjoitettaman todistus siitä, että asianomai-
14855:    sesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
14856:        Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen mu-
14857:    kaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja an-
14858:    netaan oikeuteen.
14859:        Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jälkeen
14860:    jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset on pi-
14861:    detty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoitus-
14862:    ten yhteenlasketun säästÖn mukaan, ja tulee näiden pe-
14863:    runkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, kun ne
14864:    annetaan sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vainaja
14865:    kuollessaan oli hengille kirjoitettu.
14866:        Kun pesän säästö ei nouse 3,000 markkaan ja perin-
14867:    nönjättäjältä on jäänyt puoliso tai rintaperillinen, on
14868:    perunkirjoituskirja leimamaksusta vapaa.
14869: 
14870: Siirtokirja, kruunnnrusthollin, kruununtalon tai muun
14871:    kruununtilan, immissionia haettaessa siihen, sekä kruu-
14872:    nunvirkatalon, kun siirtokirja viranomaiselle siirron
14873:    vahvistamiseksi annetaan, samoin kuin kauppakirja.
14874: 
14875: Testamentti, joka tuodaan valvottavaksi:
14876:       a) omaisuudesta, johon on täysi omistusoikeus, lei-
14877:    mataan, milloin määrätty rahasumma on mainittu, 1
14878:    markalla kultakin täydeltä 100 markalta omaisuuden
14879:    arvoa; mutta jos ei määrättyä summaa tahi arvoa ole
14880:    mainittu, lasketaan leimamaksun määrä niinkuin tuo-
14881:    mari, testamentatun omaisuuden arvon mukaan, koh-
14882:    tuulliseksi näkee ;
14883: 1.6         1912. -   Edusk. vast.- Esitys N:o 5.
14884: 
14885:           b) omaisuudesta, johon on ainoastaan nautintaoi-
14886:       keus, varustetaan samoin, •tuomarin tutkinnon mukaan,
14887:       leimalla 2 markasta 200 markkaan, siihen katsomatta,
14888:       onko vissi raha-arvo määrätty vai ei; kuitenkin leima-
14889:       taan fideikomissikirja lähinnä edellisen a) kohdan mu-
14890:       kaan.
14891:           Testamentti isälle, äidille, veljelle, velipuolelle, sisa-
14892:       relle, sisarpuolelle, tai veljen, velipuolen, sisaren tahi si-
14893:       sarpuolen jälkeläiselle leimataan 50 pennillä kultakin
14894:       ,täydeltä 100 markalta ~aisuuden arvoa.
14895:           Testamentti puolisolle tahi rintaperilliselle, opetus-
14896:       laitokselle, kansanvalistuksen hyväksi, tieteelliseen tai
14897:       taiteelliseen tarkoitukseen tahi armeliaisuuslai·tokselle
14898:       sekä yleensä kaikille laitoksille, sääteille taikka yhdis-
14899:       tyksille, joilla on yleishyödyllinen tarkoitus, niin myös
14900:       kaikki muut testamentit, joilla annetaan omaisuutta,
14901:       minkä arvo ei nouse 100 markkaan, ovat leimasta vapaat.
14902: Velkakirja tai muu saamistodiste, kun se kiinnityksen tai
14903:    maksun saamiseksi oikeuteen tai ulosottoviranomaiselle
14904:    tuodaan, leimata•an sen pääomamäärän mulman, josta
14905:    kiinnitystä tai maksua haetaan: enintään 100 markan
14906:    pääomalta 20 penniä ja sen yli jokaiselta täydeltä 100
14907:    markan pääQiillalta 20 penniä. Lasku leimata:an niin-
14908:    kuin saamistodiste.
14909:        Kun ennen leimattu velkakirja tai muu saamisto-
14910:    diste kiinnityksen tai maksun saamista varten uudelleen
14911:    tuodaan viranomaiselle, on se leimattava ainoastaan mi-
14912:    käli silloin kysymyksessä olevasta saamisesta aikaisem-
14913:    min ei ole leimamaksua suoritettu.
14914:        Saamistodiste, joka konku1.1ssin tahi vuosihaasteen
14915:    valvonnassa näytetään oikeudelle, on leimasta vapaa.
14916: 
14917:                              3 §.
14918:       Leimasuostunnan suorittamisesta ovat vapaat:
14919: Kruunu.
14920: Valtion viranomaiset virka-asioissa.
14921:                      Leimasuostunta.                         17
14922: 
14923:    1 § :ssä säädetyn leimamaksun suorittamisesta ovat va-
14924: paat:
14925: Koulu, kunta ja kunnallinen viranomainen sekä uskonnolli-
14926:   nen yhdyskunta ja seuralcunta, ei kuitenkaan kiinteätä
14927:   omaisuutta koskevissa asioissa.
14928: V araton henkilö, jonka köyhyys on tunnettu t!l-hi asianmu-
14929:    kaisesti todistettu.
14930: Vieraan valtion tuomioistuin ja viranomainen asioissa,
14931:    jotka käsitellään .sovelluttamalla oikeudenkäyntilaitosta
14932:    koskevia kansainvälisiä sopimuksia.
14933: 
14934:                               4 §.
14935:     Leimamaksusta ovat vapaat toimituskirjat:
14936:     rikosasioissa, jotka ovat virallisen syytteen alaiset, kun
14937: virallinen syyttäjä on niissä ottanut puhevallan, olkoonpa
14938: edesvastausta vaadittu taikka ei;
14939:     oikaisu-, kurin pito- ja virkasyyteasioissa;
14940:     verotusta ja taksoitusta koskevissa valitusasioissa;
14941:     asioissa, jotka koskevat Eduskunnan ja kirkolliskokouk-
14942: sen jäsenten valitsemista;
14943:     asioissa, joita käsitellään maistraatin edessä raastuvan-
14944: kokouksessa ;
14945:     asioissa, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista osuus-
14946: kunnille ja yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetuilla
14947: yhdistyksille;
14948:     asioissa, jotka koske1vat ma.an lohkomista, uutistalojen
14949: ja kruununmetsätorppain perustamista sekä kaskimaiden
14950: hakatta vaksi määräämistä; sekä
14951:      posti-, kanava- ja rautatieliikettä koskevissa asioissa.
14952:     Leimasta vapaat ovat myös toimituskirjat, jotka·anne-
14953: ta•an ilman lunastusta tai muuta maksua.
14954: 
14955:                              5 §.
14956:    Asiakirja, joka on tehty kuoletetun asiakirjan sijaan, on
14957: leimasta vapaa, jos kuoletettu asiakirja todistettavasti on
14958: ollut säädetyllä leimalla varustettu.
14959:                                                          2
14960: 18        1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 5.
14961: 
14962:                           II LUKU.
14963: 
14964:      Leimojen käyttämisestä ja leimasuostunnan suorittamisen
14965:                           valvomisesta.
14966: 
14967:                               6 §.
14968:    Asiakirj~, joka tämän asetuksen mukaan on leimamak-
14969: sun alainen, kirjoitettakoon leimapaperille tai varustetta-
14970: koon leimamerkillä.
14971:    Jos suoritettavan leimamaksun suuruista leimaa ei ole,
14972: eikä määrää voida pienemmillä leimoilla tasan suorittaa,
14973: käytgttäköön lä:hintä pienempää leimaa.
14974: 
14975:                                 7 §.
14976:     Milloin asiallisen sallita,an oikeudessa tai virastossa pää-
14977: kirjan sijaan esiintuoda jäljennös siitä, pitää samalla to-
14978: distettaman, että pääkirja on varustettu leimalla ja mihin
14979: määrään sekä että leima on asianmukaisesti kelpaamatto-
14980: maksi tehty. Jos tätä ei noudateta taikka jos jotakin olisi
14981: laiminlyöty pääkirj,an asianmukaiseen leimaamiseen näh-
14982: den, varustettakoon jäljennös sillä leimamäärällä, joka pää-
14983: kirjlitsta puuttuu.
14984:     Tällaisen todistuksen antakoon mieluummin kaupun-
14985: gissa maistraatin puheenjohtaja tahi siinä palveleva virka-
14986: mies ja maalla tuomari, pappi tahi kruununpalvelija. Mui-
14987: den uskottujen miesten, jotka sen todistavat, tulee, paitsi
14988: nimeänsä, merkitä siihen myös virkansa tahi ammattinsa ja
14989: koti paikkansa.
14990: 
14991:                               8 §.
14992:      Sellaisten nimitys-, arvo- ja virkaerokirjain leimaami-
14993: sen, jotka Keisarillinen Majesteetti omakätisesti allekirjoit-
14994: taa, toimittaa se virkamies, joka on esittänyt asian Keisa-
14995: rillisessa Suomen Senaatissa. Muitten toimituskirjain lei-
14996: maamisesta vastatkoon se virkamies, joka on toimituskirjan
14997: varmerrtanut, taikka, jollei to~mituskirja,a varmenneta, se,
14998: joka sen on antanut.
14999:                     Leimasuostunta.                      19
15000: 
15001:                             9· §.
15002:    Kun yksityinen asiakirja viranomaiselle esitettäessä on
15003: leimalla varustettava, vastatkoon virkamies, joka asiakir-
15004: jan vastaanottaa, siitä, että leimamaksun suorittamisvel-
15005: vollisuus asianmukaisesti täytetään.
15006: 
15007: 
15008:                         III LUKU.
15009: 
15010:                      Erinäisiä säännöksiä.
15011: 
15012:                            10 §.
15013:    Virkamiehen päätöksestä, joka koskee asiakirjan leimaa-
15014: mista, on asianomaisella lupa valittaa sille viranomaiselle,
15015: jonka alainen virkamies on.
15016: 
15017:                             11 §.
15018:    Leimapaperista, joka viranomaisen luona erhekirjoitta-
15019: misestla tai muuten pilaantuu, taikka allekirjoitetusta ja•
15020: leimatusta toimituskirjasta, jota köyhyyden takia ei ole lu-
15021: nastettu tai muun laillisen syyn takia ei ole ulosannettu,
15022: suoritettakoon leimamaksut takaisin, kun leimapaperit tai
15023: leimamerkit lääninhallitukseen lähetetään.
15024: 
15025:                             12 §.
15026:     Jos yksityisen henkilön käyttämä leimapaperi erhekir-
15027: joittamisesta tai muuten pilaantuu, tai jos hän erehdyk-
15028: sestä on käyttänyt leimapaperia tai leimamerkkiä, kun sitä
15029: ei olisi tarvittu, tai korkeampaa leimaa kuin säädetty on,
15030: haettakoon leimamaksu takaisin kuvernööriltä, joka päät-
15031: tää, onko se takaisin suoritettava.
15032: 
15033:                              13 §.
15034:     Kun lainaa ei ole annettu kiinnitettyä velkakirjaa vas-
15035: taan, joka on asetettu Suomen Pankille, Suomen valtio-
15036: konttorille, hypoteekkikassalle, yksityispankille, säästöpan-
15037: kille tai muulle yleiselle laitokselle, olkoon lainanhakijana
15038: 20        1912. -    Edusk. vast. -       Esitys N :o 5.
15039: 
15040: oikeus asianomaisen lai,tok,sen antaman 'todistuksen nojalla
15041: lääninhallituksesta saada suoritettu leimamaksu takaisin.
15042: 
15043:                             14 §.
15044:     Keisarillisen Suomen Senaatin T·alousosa,ston asi'a on
15045: antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimen-
15046: piteisiin, joita tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sen
15047: nouda,tltamisen si1mäUäpi toa varten katsotaan tarvittavan.
15048:                              1
15049: 
15050: 
15051: 
15052: 
15053:                          15 §.
15054:    Jos leimanmyyjällä ilmaantuu vaillinki tahi tili jää te-
15055: kemättä, on kruunulla sama etuoikeus tilittämättömän
15056: leimavaraston arvoon nähden myyjän omaisuuteen kuin.
15057: kruunun veronkantomiehen omaisuuteen yleensä.
15058: 
15059:                          16 §.
15060:     Tämä asetus on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1913
15061: •saman vuoden loppuun.
15062: 
15063: 
15064: 
15065:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
15066: 
15067:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
15068: 
15069: 
15070: 
15071: 
15072:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
15073:                          1912. -   N:o 6.
15074: 
15075: 
15076: 
15077: 
15078:                 Keisari II i se nlll aj esteet i n Armol-
15079:           lhum esitys Snomen Eduskunnalle suostunta-
15080:           verosta mallasjno1nain valmistamisesta vuonna
15081:           1913.
15082: 
15083:    Koska Suomen Eduskunnan 1911 vuoden valtiopäivillä
15084: hyviilksymä suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta,
15085: josta Armollinen asetus on vahvistettu 27 päivänä joulu-
15086: kuuta samana vuonna, on kannettava ainoastaan 1912 vuo-
15087: den ajalta, jätetään Eduskunnan päätettäväksi, onko ja
15088: minkä perustusten mukaan suostuntaveroa mallasjuomain
15089: Yalmistamisesta edelleen suoritettava sanotusta ajasta
15090: eteenpäin.
15091:                      1
15092: 
15093: 
15094: 
15095: 
15096:     V erotuksen alaisten mallasj uomain valmistamiseen on
15097: viisivuotiskautena 1907-1911 käytetty seuraavat määrät
15098: maltai ta :
15099: 
15100: V. 1907, jolloin 95 juomatehdasta oli toimessa, 7,873,060 kg.
15101: " 1908,    "    87           "       "      "    4,141,297 "
15102: " 1909,         84                               5,312,421 ,,,
15103: " 1910,
15104:            "    70
15105:                             "        "      "
15106:                                                  3,145,859
15107:            ~'               "        "
15108:                 67
15109:                                             ''             "
15110:                                                  3,480,986 ,.,
15111: " 1911,
15112:            "                "        "      "
15113:    Suostunta veron alaisissa juoma tehtaissa kulutetusta
15114: mallasmäärästä on vuonna 1911 käytetty väkeväin eli
15115: enemmän kuin 2 volyymiprosenttia alkoholia sisältäväin
15116: mallasjuomain valmistamiseen 3,440,066 ja mietojen mallas-
15117: 2                            N:o 6
15118: 
15119: juomain valmistukseen 40,920 kilogrammaa, kun vastaavat
15120: luvut vuodelta 1910 olivat 3,043,024 ja 102,835 kilogrammaa.
15121:    Mietoja mallasjuomia yksinomaan valmistavissa, vero-
15122: vapaissa tehtaissa on allamainittuina vuosina kulutettu
15123: maltaita:
15124: 
15125: V. 1908, jolloin 48 juomatehdasta oli toimessa, 723,346 kg.
15126: " 1909,          51                              832,018
15127: " 1910,
15128:             " 58         "         " "           979,378
15129:                                                          "
15130: " 1911,
15131:             "    55      "         "     "     1~184,156
15132:                                                          "
15133:            "             "           "   "                "
15134:     :M:allasjuomain valmistamisesta on vuoden 1907 loppuun
15135: suoritettu suostuntaveroa 1 markka kultakin kymmeneltä
15136: kilogrammalta sellaisten juomain tehdasmaiseen valmistuk-
15137: seen käytettyjä maltaita, johonka tuli 10 pennin lisämaksu
15138: kultakin kymmeneltä kilogrammalta yli 50,000 ja aina
15139: 150,000 kilogrammaan sekä 25 pennin lisämaksu kultakin
15140: kymmeneltä kilogrammalta yli 150,000 kilogramman yhden
15141: vuoden kuluessa samassa juomatehtaassa käytettyjä mal-
15142: taita. Vuosina 1908 ja 1909 sekä 23 päivään tammikuuta
15143: 1910 on niistä juomatehtaista, joissa on valmistettu vrukeviä
15144: mallasjuomia, suoritettu suostuntaveroa 4 markkaa kulta-
15145: km kymmenneltä kilogrammalta käytettyjä maltaita, johon-
15146: 1m lisättiin 15 pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilo-
15147: gmmmalta yhden vuoden aikana lmlutettuja maltaita yli
15148: 50,000 kilogramman ja aina 150,000 kilogrammaan asti sekä
15149: 40 pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta
15150: vuodessa kuluhlttuja maltaita päälle 150,000 kilogram-
15151: man. Tammikuun 23 päivästä 1910 alkaen 1911 vuoden
15152: loppuun on suostuntaveroa väkeviä mallasjuomia valmista-
15153: Yista juomatehtaista kannettu 8 markkaa kultakin kymme-
15154: neltä kilogrammalta siellä käytettyjä maltaita, mihinkä
15155:                                                  N:o 6                                3
15156: 
15157: määrään on niinkuin ennenkin lisätty 15 ja 40 penniä kul-
15158: takin kymmeneltä kilogrammalta vuoden aikana kulutet-
15159: tuja maltaita yli 50,000 ja 150,000 kilogramman. Samalla
15160: on ollut määrättynä, että suostuntamaksu koko vuodelta
15161: yhdestä juomatehtaasta on oleva vähintään 10,000 mark-
15162: kaa, vaikka siellä ei olisikaan kulutettu niin paljon mal-
15163: taita, et.tä säädetty vero niistä nousisi siihen määrään.
15164:     Sitä vastoin juomatehtaat, jotka yksinomaan valmista-
15165: vat mietoja eli korkeintaan 2 volyymiprosenttia alkoholia
15166: sisältäviä mallasjuomia, ovat edelleen suostunta:verosta va-
15167: paat. Niistä on ainoastaan suoritettava valmistuksen sil-
15168: mälläpidosta johtuvien kust,annusten korvaamiseksi 2 pen-
15169: niä kultakin kilogrammalta mallasjuomain valmistamiseen
15170: käytettyjä maltaita.
15171:     Suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta on vuo-
15172: sma 1907-1911 tuottanut:
15173: 
15174:       Vuonna 1907    •       0       ••••••                    887,186 mk. 35 p :iä
15175:              1908    ...... 0.                               1,709,065     21
15176:          " 1909                                              2,206,351
15177:                                                                         "  62
15178:                                                                                "
15179:          " 1910
15180:                                              0   ••      0
15181: 
15182: 
15183: 
15184:                                                                         " 79 "
15185:                          ••          0   0
15186: 
15187: 
15188: 
15189: 
15190:                                                              2,518,726
15191:          " 1911
15192:                          •   0.          0.      0   0   0
15193: 
15194: 
15195: 
15196: 
15197:                                                              2,836,961
15198:                                                                         " 13 "
15199:            "                                                            "      "
15200:                          ••          0   0   ••••
15201: 
15202: 
15203: 
15204: 
15205:    Mietojen mallasjuomain valmistuksen tarkastusmak-
15206: suista on tulo ollut:
15207: 
15208:       Vnonna 1908 ........                                     13,440 mk. 80 p :iä
15209:              1909       0.                                     16,640
15210:          " 1910                                                        " 16 "
15211:                          •       0   ••••
15212: 
15213: 
15214: 
15215: 
15216:                                                                19,573
15217:          " 1911
15218:                          0   •••••                   0   0
15219: 
15220: 
15221: 
15222: 
15223:                                                                23,683
15224:                                                                        " 12 "
15225:            "                                                            "
15226:                      •••••                       0   ••
15227: 
15228: 
15229: 
15230:                                                                                "
15231:    Eduskunta on arvioinut nettotulon mallasjuomasuos-
15232: tunnasta vuonna 1912 tasan 2,900,000 markaksi.
15233: 4                                       N:o 6
15234: 
15235:    Mallasjuomain maahantuonti yhdentoista kuukauden
15236: aikana vuosina 1909-1911 näkyy seuraavasta yleiskatsauk-
15237: sesta:
15238: 
15239:                                                  'l'ammi-marraskuu
15240: 
15241:       Mallasjuornia (olutta, portteria
15242:          ja muita mallasjuomia)
15243: 
15244: 
15245: 
15246: 
15247:                                                                               '
15248:     Tynnyreissä v. 1909 .......... kg.             230    22,6131   22,8431
15249:                      »   1910 ..........         4-,110   23,988    28,098
15250:                      »   1911   ..........      15,564    28,8831   44.,447
15251: 
15252:     Pulloissa   V.       1909 .......... kpl.    3,298'    7,o,nl   10,339
15253:                          1910 ..........         8,9781    6,1341   15,1121
15254:                          1911   ..........       7,457     7,446    14,9031
15255: 
15256: 
15257: 
15258: 
15259:     Valtiopäivilie 1907 annetussa Armollisessa esityksessä
15260: suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna
15261: 1908 jätettiin Eduskunnan hyväksyitä väksi myöskin ehdo ·
15262: tus laiksi mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta.
15263: Tämän lakiehdotuksen 1 § :ssä oli ehdotettu, että rajaksi
15264: miedon ja väkevän mallasjuoman välille asetettaisiin kah-
15265: den ja puolen volyymiprosentin alkoholipitoisuus. Rait-
15266: tiusnäkökohtia silmällä pitäen Eduskunta alensi tämän ra-
15267: jan kahden prosentin alkoholipitoisuuteen; ja tuli Edus-
15268: kunnan päätös sitten Annossa vahvistetuksi lain kautta 28
15269: päivältä joulukuuta 1907. Saavutettu kokemus mietojen
15270: mallasjuomain va1mistuksen alalta on kuitenkin osottanut,
15271: että niin alhaista alkoholipitoisuutta sisältäviä mallasjuo-
15272: mia, jotka pilaautumaHa kestävät varastossa pitämistä
15273:                            N:o 6                           5
15274: 
15275: jonkun ajan, on voitu valmistaa ainoastaan erittäin hyvillä
15276: teknillisillä apuneuvoilla varustetuissa panimoissa, kun
15277: sitä vastoin muiden panimojen valmistus on pilaantunut,
15278: ellei sitä ole voitu pian valmistuksen jälkeen saada kulutta-
15279: jille myydyksi. Sen ohessa että täten on voinut syntyä ter-
15280: veydellisiä haittoja epäkelvollisten mietojen mallasjuomain
15281: nauttimisesta, on seurauksena siitä myöskin ·ollut, että
15282: useat pienemmät mallasjuomatehtaat, joiden on täytynyt
15283: korkean valmistusveron takia lopettaa väkevien mallasjuo-
15284: main valmistuksensa, ovat joutuneet toimettomiksi, koska
15285: yritykset siirtyä niissä valmistamaan mietoja mallasjnomia
15286: eivät ole onnistuneet syystä, että ei ole kyetty saada näitii
15287: juomia kestäviksi. Niinkuin ylempänä on mainittu, on
15288: väkeviä mallasjuomia valmistaneiden juomatehtaiden lu-
15289: kumäärä viisivuotiskautena 1907-1911 vähentynyt 28 :lla,
15290: ja on näiden lisäksi vielä 8 oluttehdasta vuodeksi 1912 lo-
15291: pettanut oluenvalmistuksensa. Mietoja mallasjuomia yksin-
15292: omaan valmistavain panimojen luku ei kuitenkaan ole vas-
15293: taavassa määrässä lisääntynyt, ollen tämä lisäys vuosina
15294: 1908-1911 ainoastaan 7, eikä noissa tehtaissa maltaiden
15295: kulutuksen nousu, joka puheena olevilta neljältä vuodelta
15296: tekee keskimäärin 115,000 kilogrammaa vuodessa, myös-
15297: kään vastaa mallaslmlutuksen vähennystä olut- ja portteri-
15298:  tlilitaissa, mikä vähennys vuosilta 1908-1911 keskimäärin
15299: vuotta kohti tekee noin 137,000 kilogrammaa, vaihdellen eri
15300: vuosina melkoisesti. Truhän nähden ja kun jonkun verran
15301: suurempi kuin kahden volyymiprosentin alkoholipitoisuus
15302:  miedossa mallasjnomassa voidaan asianymmärtäjäin mieli-
15303: piteen mukaan sallia ilman että siitä raittiuspyrinnöille
15304: olisi haittaa, näyttää olevan syytä mietojen mallasjuomain
15305:  valmistuksen helpottamiseksi asettaa ra,ja sellaisten ja
15306:  väkeväin maHasjuomain välille niinkuin se oli 1907 vuoden
15307: 6                          N:o 6
15308: 
15309: Amnollisessa esityksessä ehdotettu eli kahteen ja puoleen
15310: volyymiprosenttiin. Eduskunnalle annetaan sen vuoksi eh-
15311: dotukset ,tätä tarkoittavaksi muutokseksi lakiin mallasjuo-
15312: main tehdasma:isesta valmistuksesta sekä siitä johtuvakt>i
15313: muutokseksi myöskin lakiin 28 päivältä joulukuuta 1907
15314: mietojen mallasjuomain kaupasta.
15315: 
15316: 
15317:      Koska nykyisen suostuntaveron määrä, 80 penniä kilo-
15318:  grammalta veronalaisessa juomatehtaassa mallasjuomain
15319:  valmistukseen käytettyjä maltaita, painaa liian raskaasti
15320:  erittäinkin pienempiä juomatehtaita ja on liian korkea
15321:  verrattuna tulliin maahantuoduista mallasjuomista, ehdo-
15322:  tetaan, että suostuntaverona määrättäisiin väkeviä mallas-
15323:  juomia valmistavista tehtaista vuonna 1913 suoritettavaksi
15324:  50 penniä kultakin kilogrammalta siellä käytettyjä mal-
15325:  taita, lisäten tuohon määrään 1% ja 4 pennin lisämaksun
15326:  kultakin kilogrammalta vuoden aikana samassa tehtaassa
15327: käytettyjä maltaita yli 50,000 ja yli 150,000 kilogramman,
15328: kuitenkin siten, että vähin määrä, mikä veronalaisesta teh-
15329: taasta on koko vuodelta suoritettava, on oleva 4,000 mark-
15330: kaa, vastaten 8,000 kilogramman mallaskulutusta.
15331:      Valtiotulo mallasjuomasuostunnasta voitanee vuodeksi
15332: 1913 arvioida noin 2,400,000 markaksi sekä mietoja mallas-
15333: juomia valmistavista tehtaista suoritettava silmälläpito-
15334: maksu 1,500,000 kilogramman mallaskulutuksesta 30,000
15335: markaksi. Kun tästä vähennetään valmistuksen val-
15336: vontakustannukset, arviolta 80,000 markkaa, tulisi puhdas
15337: tulo mallasjuomain valmistuksesta suoritettavasta suostun-
15338: taverosta ynnä silmälläpitomaksuista vuonna 1913 olemaan
15339: :2,350,000 markkaa.
15340:                            N:o 6                               7
15341: 
15342:    Eduskunnan hyväksyttäviksi annetaan sns seuraavat
15343: kolme asetusehdotusta:
15344: 
15345:                 Ehdotus Armolllseksi asetukseksi suostuntaverosta
15346:           mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1913.
15347:                              1 §.
15348:     Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma-
15349: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
15350:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
15351: tehtaassa on 1913 vuoden aikana suoritettava suostunta-
15352: veroa viisikymmentä penniä kultakin kilogrammalta sii-
15353: hen käytettyjä maltaita.
15354:      Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa mal-
15355: lasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
15356: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin
15357: lisämaksu kultakin kilogrammalta maltaita, joka siinä käy-
15358: tetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan
15359: asti, sekä neljän pennin lisämaksu jokaiselta kilogrammalta
15360: maltaita, joka vuoden kuluessa käytetään päälle 150,000
15361: kil ogramman.
15362:                              2 §.
15363:     ,Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa e1
15364: ole käytetty mallasjuomain valmistamiseen niin paljon
15365: maltaita, että suostuntamaksu 1 § :n mukaan nousisi nel-
15366: jääntuhanteen maTkkaan, on tämä määrä kuitenkin suori-
15367: tettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen
15368: Keisarillisen Suomen Senaatin Toimituskunta myöntää,
15369: jos tehdas vahingonvalkean tai muun tapaturman tähden
15370: on pitemmän ajan vuotta ollut toimetonna.
15371:      Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
15372: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
15373: ilmoituksen läänin kuvernöörille.
15374:                              N:o 6
15375: 
15376:                              3 §.
15377:     Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuo-
15378: masta, joka
15379:     a) viedään maasta ;
15380:     b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut, että
15381: sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi
15382: käyttää.
15383:                              4 §.
15384:    ,Juoma·tehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
15385: tuntaveron maksamisesta.
15386: 
15387:                             5 §.
15388:     Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
15389: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
15390: alaisessa tehtaassa on voimassa, mitä niistä on erittäin säii-
15391: detty.
15392:                             6 §.
15393:     Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niiHi
15394: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpa-
15395: noon ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen
15396: nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
15397: 
15398: 
15399:                  Ehdotus Armolliseksi asetukseksi mallasjuomain
15400:            tehdasmaisesta valmistuksesta 28 päivänä joulukuuta
15401:            1907 annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
15402: 
15403:    Tämän kautta säädetään, että 1 § joulukuun 28 päivänä
15404: 1907 annetussa laissa mallasjuomain tehdasmaisesta val-
15405: mistuksesta muutetaan näin kuuluvaksi:
15406: 
15407:                              1 §.
15408:     Miedoksi mallasjnomaksi kutsutaan mallasjuomaa, joka
15409: +   15 Celsiuksen asteisena ei sisällä enempää kuin kaksi ja
15410:                              N:o 6                              9
15411: 
15412: puoli volyymiprosenttia alkoholia ja joka sen ohella joko
15413: on sellaisella vierteellä valmistettua, minkä ekstraktipitoi-
15414: suus hiivaa pantaessa ei ole suurempi kuin seitsemän pro-
15415: senttia Hallingin asteikon mukaan, taikka, jos sen vierre-
15416: väkevyys hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi:
15417: on ollut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, ettei se voi
15418: saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipit(lisuu-
15419: den.
15420:    Muut mallasjuomat pidetään väkevinä.
15421: 
15422: 
15423:                  Ehdotus Armolliseksi asetukseksi mietojen mallas-
15424:            juomain kaupasta 28 päivänä joulukuuta 1907 annetun
15425:            lain 1 §:n muuttamisesta.
15426:    Tämän kautta säädetään, että 1 § joulukuun 28 päivänä
15427: 1907 annetussa laissa mietojen mallasjuomain kaupasta
15428: muutetaan näin kuuluvaksi:
15429: 
15430:                              1 §.
15431:     Mietoa mallasjuomaa, jonka laadusta ja tehdasmaisesta
15432: valmistuksesta on erikseen säädettynä, saakoot pitää kau-
15433: paksi kaikki ne, joilla on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suo-
15434: messa; ja olkoon sellaisesta kaupasta muutoin voimassa:
15435: mitä elinkeinoista yleensä on säädetty tai vastedes sää-
15436: detään.
15437:     Mitä edellä on sanottu, koskee myöskin kotitekoisen
15438: miedon mallasjuoman kauppaa, jota ansaitsemisen tarkoi-
15439: tuksessa harjoitetaan.
15440:     Tehtaastn, saatakoon mietoa mallasjuomaa myydä ilman
15441: eri ilmoitusta.
15442: 
15443:               ~\rmossa hyväksytty Tsar;;koje Selossa IB
15444:            (26) p :nä Helmikunta 1912.
15445: 
15446:                     Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
15447: Helsingissii, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1912.
15448:              1912. -   V. l\'1. -   Esitys N:o 6.
15449: 
15450: 
15451: 
15452: 
15453:                Valtiovarainvalioliunnan
15454:             m i e t i n t ö N: o 3 armollisen esityksen joh-
15455:             dosta, joka koslme suostuntaveroa mallas-
15456:             juomain valmistamisesta vuonna 1913.
15457: 
15458:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistetta-
15459: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N lO 6, joka koskee
15460: vuonna 1913 suoritettavaa suostuntaveroa mallasjuomain
15461: valmistamisesta. Asian käsittelyä varten on Valiokunta
15462: myös saanut käytettäväkseen ne asia:kirjat, jotka Keisaril-
15463: lisessa Senaatissa ovat tätä armollista esitystä valmistet-
15464: taessa syntyneet.
15465: 
15466: 
15467: 
15468:     Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että nykyään mak-
15469: settava mallasvero alennettaisiin 80 pennistä 50 penniin
15470: kultakin kilogrammalta käytettyjä maltaita, samalla kun
15471: määrättäisiin siihen lisäksi maksettavaksi puolitoista pen-
15472: niä kultakin yli 50,000 kilog;ramman ja neljä penniä kul-
15473: takin yli 150,000 kilogramman käytetyltä kilogrammalta
15474: maltaita, kuitenkin siten, että vähin määrä, mikä veron-
15475: alaisesta tehtaasta on koko vuodelta suoritettava, on oleva
15476: 4,000 markkaa.
15477:     Mallasveron alentamisen tarpeellisuutta perustellaan
15478: armollisessa esityksessä sillä, että mallasjuomain valmista-
15479: misesta säädetty vero on Hallituksen mielestä liian korkea
15480: verrattuna maahan tuoduista malla,sjuomista suoritetta-
15481: vaan tulliin. Koska kuitenkin maassa vuonna 1911 val-
15482: mistetun yli 17,000,000 litran lisäksi on ulkoa tuotu ainoas-
15483: taan noin 8,500 litraa ~nemmän väkeviä mallasjuomia kuin
15484: 2            1912.- V. M.- Esitys N:o 6.
15485: 
15486: edellisenä vuonna eli karkkiaan noin 48,500 litraa, siihen
15487: luettuina Keisarikunnasta tuodut noin 17,550 litraa, joista
15488: runsaasti toinen puoli on, V aliolmnnan hankkimien tieto-
15489: jen mukaan, tullut Keisarrkunnasta sellaisille paikkakun-
15490: nille maassa, joissa asustaa venälä~siä, ei Valiokunnan
15491: mielestä tämä vähäpätöinen tuonti anna aihe,tta mallas-
15492: veron alentamiseen.
15493:     Ehdottamaansa veronalentamista puoltaa Hall:iltus myös
15494: siitä syystä, että nykyinen vero painaa liian raskaasti erit-
15495: täinkin pienempiä juomatehtaita. Koska kuitenkin Edus-
15496: kunnan tarkoituksena mallasveroa korottaessaan on vero-
15497: tarpeen tyydyttämisen ohella ollut aikaansaada tehtaitten
15498: siirtymistä väkeväin mallasjuomain valmistuksesta vero-
15499: vapaitten mietojen mallasjuomain valmistukseen, ei Valio-
15500: kunta saata puoltaa nykyisen mallasveron alentamista,
15501: vaan ehdottaa, että se edelleen pysytettäisiin nykyään voi-
15502: massa olevan asetuksen säätämässä määrässä.
15503:     Näin ollen tulisi vuonna 1913 kannettava suostuntavero
15504: mallasjuomain valmistamisesta määrättäväksi 80 penniksi
15505: jokaiseLta kilogrammalta veronalaisessa panimossa rouhit-
15506: tuja maltaita, johon tulisi lisättäväksi puolitoista penniä
15507: kultakin yli 50,000 kilogramman ja neljä penniä kultakin
15508: yli 150,000 kilogramman samassa juomatehtaassa verovuo-
15509: den aikana käytety1tä kilogramma1ta maltaita, kuitenkin
15510: siten, että vähin määrä, mikä veronalaisesta juomatehtaasta
15511: tulisi suoritettavaksi, olisi edelleen oleva 10,000 markkaa.
15512: 
15513: 
15514: 
15515:    Niinkuin armollisesta esityksestä näkyy, on vuoden 1911
15516: kuluessa kolme oluttehdasta lopettanut liikkeensä.
15517:    Valiokunta on niiden kuntain kunnallislautakunnilta,
15518: Joiden alueella toimineet oluttehtaat ovat joko nyt tahi
15519: aikaisemmin lopettaneet liikkeensä, tiedustellut, mitä olut-
15520: tehtaitten liikkeen lopettaminen on kunnissa vaikuttanut
15521: alkoholipitoisten juomien käyttämiseen ja mikä mielipide
15522: vallitsee kuntalaisten keskuudessa tämän lakkauttamisen
15523:                   Mallasj uomasuostun ta.                  3
15524: 
15525: johdosta. Seitsemästä kunnasta saapuneiden vastausten
15526: mukaan on la~kkauttaminen paikkakunnilla vaikuttanut
15527: tuntuvaa juovutusjuomain käytön vähennystä. Kuntalais-
15528: ten ilmoitetaan mielihyvällä suhtautuneen oluttehtaiden
15529: liikkeen lopettamiseen.
15530:     Muuten ei Valiokunta saata tässä yhteydessä jättää huo-
15531: mauttamatta siitä epäkohdasta, että eräät oluttehtailijat
15532: ovat alkaneet ilmoittaa tehtaittensa toiminnan lakkautta-
15533: misesta sillä tapaa, että viranomaiset näkyvät jäävän
15534: epätietoisiksi siitä, mitä lakkauttaminen kulloinkin tietää.
15535: Niinpä on Alahärmässä sijaitseva Voltin panimo mallas-
15536: juomateollisuuden ylikontrollööriltä saadun Hedon mukaan
15537: katsottava kokonaan liikkeensä lopettaneeksi, mutta Vaa-
15538: san läänin kuvernöörin kirjelmästä Valiokunnalle käy sel-
15539: ville, ,että panimon omistaja on ilmoittanut viime kuluneen
15540: Maaliskuun 22 päivästä alkaen lopettavansa kaikenlaisen
15541: mallasjuoman valmistuksen panimassaan tämän vuoden
15542: loppuun sa,akka". Niinkuin Valiokunnan mietinnöstä myö-
15543: hemmin selviää on tuollaisen menettelyn avulla onnistuttu
15544: muun muassa aikaansaamaan tehtaan liikkeen suuruuteen
15545: nähden melkoisia veronperuutuksia.
15546:      Valiokunta on ottanut erikoisesti tutkiakseen niitä
15547: rnallasveron peruutuksia, joita Senaatti vuonna 1911 ja nyt
15548: kuluvana vuonna maaliskuun 1 päivään saakka on myön-
15549: tänyt. Jo viime valtiopäiväin Valtiovarainvaliokunnan
15550:  mietinnössä N :o 5 mainittujen, laittoman, väliaikaisen mal-
15551:  lasveroasetuksen 30 päivältä joulukuuta 1909 nojalla anot-
15552:  tujen ja saatujen veronperuutusten lisäksi on tullut kaksi
15553: tapausta, niinkuin oheenliitetystä taulukosta näkyy. Valio-
15554: kunta ei ole ka,tsonut olevan syytä tällä kertaa lähemmin
15555:  puuttua näihin, jo ennen käsiteltyihin erikoistapauksiin,
15556:  mutta on sen sijaan kiinnittänyt huomionsa muutamiin
15557:  toisiin veronperuutustapauksiin, joissa Senaatti ei ole oi-
15558:  kein soveltanut voimassa olevia mallasjuoma-asetuksia.
15559:      Sitä nykyään jo kumottua lainpaikkaa, että helpotusta
15560:  vuotuisen mallasveron alimman määrän suorittamisesta
15561:  voidaan myöntää, jos valmistaja kesken vuotta on alkanut
15562: 4            1912.- V. M.- Esitys N:o 6.
15563: 
15564: tai lopettanut liikkeensä, on nimittäin yhdessä tapauksessa
15565: sovellettu sillä tavalla, että jo aikaisemmin käynnissä ollut
15566: olutpanimo, joka vuonna 1910 vasta joulukuussa alkoi rou-
15567: hia maltaita, on tehdyn anomuksen johdosta saanut niin
15568: suuren helpotuksen alimmaksi vuotuiseksi veromääräksi
15569: säädetystä 10,000 markasta, että panimolle, joka käytti mal-
15570: •taita yhteensä 580 kilogrammaa, oli määrätty veroa ainoas-
15571: taan 1 !1 2 vuosiverosta eli 833 mar.kkaa 34 penniä. Toisessa
15572: tapauksessa, jolloin vanha panimo samoin oli ollut käyn-
15573: nissä :ainoastaan joulukuussa vuonna 1910, rouhien sillä
15574: ajalla 2,050 kilogrammaa maltaita, on Senaatti määrännyt
15575: verotettavaksi panimoa ainoastaan todella käytetyistä mal-
15576: taista, eli 1,640 marl{jalla, sillä perusteella, että muka alin
15577: veromäärä kuukautta kohti on ainoastaan 833 markkaa 33.
15578: penniä. Kolmannessa tapauksessa, jolloin panimon omis-
15579: taja oli helmikuun 22 päivänä 1910 ilmoittanut lakkautta-
15580: vansa valmistuksen syyskuun 1 päivään asti ja heinäkuun
15581: 21 päivänä antanut samallaisen ilmoituksen, mikäli vuoden
15582: jälellä olevaa osaa koski, on Senaatti, kun oli vaan vähempi
15583: määrä maltaita kulutettu, määrännyt puheenalaiselta vuo-
15584: delta suoritettavan veron 1,444 markaksi 44 penniksi, eli
15585: siksi määräksi, mikä 10,000 markasta tulee tammikuun 1
15586: ja helmikuun 22 päivän väliselle ajalle vuonna 1910, jol-
15587: loin ensimäinen ilmoitus tehtiin.
15588:     On luonnollista, että muutamissa olutpanimojen omis-
15589: tajissa saattoi 1910 vuoden alusta uudelleen korotetun ve-
15590: ron johdosta syntyä epätietoisuutta, jatkaako liikettään vai
15591: ei, mutta tämä seikka ei oikeuttanut Senaattia ulottamaan
15592: satunnaisesti liikkeensä keskeyttäviin vanhoihin panimoi-
15593: hin sitä veronhelpotuksen mahdollisuutta, joka oli varattu
15594: ainoastaan vasta alkavia tai liikkeensä kokonaan lopetta-
15595: via panimoita varten, eikä siis myöskään silloin j akama·an
15596: tällaisien tapauksien varalle nimenomaan määrättyä vä-
15597: hintä vuosiveroa niitten kuukausien ja päivien mukaan,
15598: jotka tehdas oli ollut käynnissä.
15599:     Kaiken väärinkäytöksen ja väärintulkinnan mahdolli-
15600: suuden välttämiseksi oli kuitenkin mallasjuomain valmis-
15601:                   Mallasjuomasuostunta.                     5
15602: 
15603: tuksesta suoritettavaa suostuntaa koskevan asetuksen 2 §,
15604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, 1911 vuoden alusta
15605: muute·ttu niin kuuluvaksi, että veronhelpotuksen myöntä-
15606: minen voi tapahtua ainoastaan, jos tehdas vahingon-
15607: valkean tai muun tapaturman tähden on pitemmän ajan
15608: vuotta ollut ·toimettomana. Siitä huolimatta on Imatra
15609: Bryggeri Aktiebolag syyskuussa vuonna 1911 anonut
15610: vapautusta vähimmän veromäärän suorittamisesta, koska
15611: oluen valmistusta ei oltu mainittuna vuonna sitä ennen en-
15612:  sinkään harjoitettu, eikä siihen panimon korjaustöiden täh-
15613:  den enää ehdittäisi ryhtyä, mihin anomukseen Senaatti
15614:  suostuikin, sittenkun mallasjuomateollisuuden ylikontrol-
15615: lööri häneltä vaaditussa lausunnossa, tosin huomauttaen,
15616: että mallasjuomasuostuntaa koskevan asetuksen 2 § :n ny-
15617:  ]i.yinen sanamuoto ei varaa mahdollisuutta helpotuksen
15618: myöntämiseen tämänlaatuisissa tapauksissa, oli puoltanut
15619:  anomukseen suostuttavaksi muka raittiuden etua silmällä
15620:  pitäen, koska tuo korkea alin veromäärä muuten saattaisi
15621: eräät panimot vuosittain valmistamaan mallasjuom.i.a suu-
15622:  remman määrän, kuin säännöllinen kulutus -vaatii. Se seik-
15623:  ka, että panimo kuitmrkin ennen vuoden loppua uudestaan
15624:  alotti valmistuksensa ja srttemmin myös maksoi minimi-
15625:  veron, ei vaikuta asian arvostelemiseen. Eräässä tapauk-
15626:  sessa taas on Voltin panimo Alahärmässä, sama jolle jo
15627:  vuonna 1910 oli laskettu veroa vain 52 päivältä, ja joka
15628:  oli ollut käynnissä vuoden 1911 kolme ensimäistä kuu-
15629:  kautta, saanut sellaisen helpotuksen, että sen on tarvinnut
15630:  ma'ksaa veroa ainoastaan tuona aikana käyttämästään mal-
15631:  lasmäärästä, 4,200 kilogrammasta 3,360 markkaa eli, niin-
15632:  kuin Senaatin päätöksessä sanotaan, enemmän kuin neljän-
15633:  nenosan alimmasta veromäärästä, ja oli tässäkin tapauk-
15634:  sessa ylikontrollööri puoltanut helpotusta, vaikkei ollut pu-
15635:  hettakaan panimon liikkeen lopettamisesta, eikä sitä, mikäli
15636:  Valiokunta on saanut tietää, vieläkään ole lopetettu.
15637:       Kuvaavana esimerkkinä siitä, mitä viranomaiset sovel-
15638:  taessaan nykyisiä juovutusjuomalakeja katsovat itselleen
15639:  luvalliseksi, ansaitsevat huomiota ylikontrollöörin mainitut
15640: 6            1912. -   V. M. -'- Esitys N :o 6.
15641: 
15642: lausunnot, missä hän kaikesta huolimwtta ehdottaa selvän
15643: lain syrjäytettäväksi edistääksensä muka raittiuspyrinnäitä
15644: yksityisten mielijohteittensa varjossa ja puoltamaila olut-
15645: rtehtaille heidän tavoittelemiansa etuja. Senaatin Kauppa-
15646: ja teollisuustoimituskunta taas on, nojautuen näihin mieli-
15647: va1taisiin lausuntoihin, suostunut anomuksiin, vaikka sel-
15648: laisen kruunulle tulevan veron anteeksi antaminen tai sel-
15649: laisen muun edun myöntäminen, joka on asetuksen vastai-
15650: nen, ei voi kuulua >toimituskunnan toimivaltaan ja vaikka
15651: pitäisi olla selvää, että tällainen menettely on omansa t·eke-
15652: mään tyhjäksi Eduskunnan ja Keisarillisen Majesteetin yh-
15653: ·täpitävän päätöksen suoritettavasta minimimallasverosta.
15654:     Tällä tavoin asetuksen vastaisesti anteeksi annettu mal-
15655: lasvero nousee 32,722 markkaan 24 penniin, johon tulee
15656: vielä mietinnön liitteessä mainitut takaisin maksetut varat
15657: 26,066 markkaa eli yhteensä suostuntavaroja 58,788 mark-
15658: kaa 24 penniä. Jos Senaatin nyt noudattama menettely
15659: saisi estee·ttömästi jatkua, saattaisi tietysti suostuntavaro-
15660: jen se~ kautta syntynyt supistaminen nousta melkoisesti
15661: suurempaan maaraan.          Nyt menetettyjen valtiotulojen
15662: määrä on verraten vähäinen, mutta sen tosiasian yhtey-
15663: dessä, että Senaatti, muka suostuntavarojen puutteen takia,
15664: on jättänyt ottamatta rahasääntöehdotukseensa Edus-
15665: kunnan budjettiin hyväksymiä tärkeitä sivistysmäärära-
15666: hoja, on menettely omansa osaltaan valaisemaan nykyisen
15667: Hallituksen finanssipolitiikkaa.
15668: 
15669: 
15670: 
15671:    Armollisessa esityksessä annetaan Eduskunnalle myös-
15672: kin erinäisiä ehdotuksia muutoksiksi 28 päivänä joulukuuta
15673: 1907 annettuihin lakeihin mallasjuomain tehdasmaisesta
15674: valmistuksesta ja mietojen mallasjuomain kaupasta. Muu-
15675: tosehdotukset tarkoittavat mie>tojen ja väkevien mallasjuo-
15676: main väliseksi rajaksi säädetyn kahden volyymiprosentin
15677: alkoholipitoisuuden korottamista kahden ja puolen pro-
15678: sentin alkoholipitoisuuteen sekä sallitun vierreväkevyyden
15679:                   Mallasjuomasuostunta.                     7
15680: 
15681: muuttamista viiden prosentin ~ekstraktipi,toisuudesta seit-
15682: semäksi prosentiksi Ballingin asteikon mukaan.
15683:      Kuultuaan asiantuntijoina korotettavan alkoholipitoi-
15684: suuden aiheuttamasta vaikutuksesta terveydellisessä suh-
15685: teessa Lääkintöhallituksen pä<ätirehtööriä, professori Taav.
15686: I.aitista ja professori Robert Tigerstedtiä sekä asian tek-
15687: nillisestä puolesta mallasjuomateollisuuden ylikontrollöö-
15688: riä, maisteri Allan Zilliacusta ja insinööri J. Valmaria, kat-
15689: soo Valiokunta puolestaan olevan aihetta pitää alkoholira-
15690: jan vähäistä korotusta tarkoitustaan vastaavana. Raittim-
15691: näkökohtia silmällä pitäen, tuntuu tosin alkoholipitoisuu-
15692: den korottaminen aluksi jossain määrin oudolta, mutta on
15693: todennäköistä kui,tenkin, että siten saatava, maultaan -ei
15694: kestäväisyydeltään, niinkuin armollisessa esityksessä sano-
15695: taan,- parempi mallasjuoma voi vähentää väkevien mal-
15696: lasjuomain käytäntöä ja alkoholin keskimääräistä kulutusta
15697: maassa henkilöä kohden. Mieto mallasjuoma ei, vaikka
15698: alkoholipitoisuutta vähäsen korotetaan, kuuitujen asian-
15699: tuntijain mielestä, voine synnyUää alkoholihimoa tahi pitää
15700: sitä vireillä käyttäjissään, jonka vuoksi ei näytä, kysymystä
15701: tältä kannalta arvosteltaessa, olevan aihetta pelkoon toi-
15702: menpiteen vaarallisuudesta.
15703:      Näin ollen on Valiokunta katsonut voivansa puoltaa
15704:  alkoholipitoisuusrajan korottamista kahteen ja puoleen
15705:  prosenttiin.
15706:      Armollisessa esityksessä on kaksi ja puoli prosenttia
15707:  alkoholia sisältävää mallasjuomaa laskettu saatavan vier-
15708:  teestä, jonka ekstraktipitoisuus hiivaa parrtaessa voi nousta
15709: seitsemään prosenttiin Ballingin asteikon mukaan. Teknil-
15710:  listen asiantuntijoiden lausunnon mukaan on seitsemään
15711:  prosenttiin nouseva vierteen ekstraktipitoisuus kuitenkin
15712: liian suuri, koska tämänväkevyisestä vierteestä voidaan
15713: saada jopa yli kaksi ja kolme neljäsosa prosenttia alkoholia
15714: sisältävää juomaa. V aliakunnan mielestä on näin ollen
15715:  määrättävä, että vierreväkevyys hiivaa pantaessa ei saa
15716:  olla korkeampi kuin kuusi prosenttia Ballingin asteikon
15717:  mukaan.
15718: 8            1912. -   V. M. -    Esitys N :o 6.
15719: 
15720:     Niiden muutosten johdosta, jotka Valiokunta on katso-
15721: nut tarpeellisiksi tehdä armollisessa esityksessä oleviin ase-
15722: tusehdotuksiin, saa Valiokunta asetusehdotusten eri pykä-
15723: liin nähden esiintuoda seuraavaa :
15724: 
15725:    Ehdotus armolliseksi asetuleseksi suostuntaverosta mal-
15726: lasjumnain valmistamisesta vuonna 1913.
15727:     2 §. Muutokset tähän pykälään aiheutuvat siitä, e.ttä
15728: Valiokunta, havaittuaan verohelpotuksia myönnetyn, huo-
15729: limatta pykälän ennestään:kin kyllä selvästä sanamuodosta,
15730: on tahtonut tehdä väärät tulkinnat kerrassaan mahdotto-
15731: miksi.
15732:     Pykälän toinen momentti on ensimäisen momentin saa-
15733: tua uuden muodostelun käynyt tarpeettomaksi.
15734:    3 §. Koska vero suoritetaan maltaista eikä valmiista
15735: juomasta, pitää Valiokunta oikeana, että vero määrätään
15736: takaisin maksettavaksi saman perusteen mukaan.
15737:    Koska Valiokunnan käsityksen mukaan ei ole tarkoi-
15738: tustaan vastaavaa maksaa takaisin suostunta veroa mallas-
15739: juomasta, joka valmistuksen jälkeen on pilaantunut, on
15740: asetusehdotuksen 3 § :n b) kohdasta poistettu sanat ,tai
15741: sen jälkeen".
15742: 
15743:    Ehdotus armolliseksi asetukselcsi mallasjuomain tehdas-
15744: m.aisesta 'valmistuksesta 128 päivänä _joulukuuta 1907 anne-
15745: tun lain 1 § :n muuttamisesta.
15746:    3 §. Lain 1 § :n muuttaminen aiheuttaa vastaavan muu-
15747: toksen 3 § :ään.
15748: 
15749:     Ehdotus armolliselcsi asetuk~eksi mieto_jen mallasjuo-
15750: main kaupasta 128 päivänä jouluk1tuta 1907 annetun lain
15751: 1 § :n muuttamisesta.
15752:    3 §. Lain 1 § :ään tehty muutos vaatii vastaavan muu-
15753: toksen 3 § :ään.
15754:                  Mallasjuomasuostunta.                   9
15755: 
15756:    Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
15757: nioittaen ehdottaa,
15758:               että Eduskunta, edellyttäen että puheena
15759:           oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hy1;äk-
15760:           syisi niiin kuuluvat asetukset:
15761: 
15762: 
15763:                        Asetus
15764:   suostuntaverosta mallasj uomain valmistamisesta
15765:                    vuonna 1913.
15766: 
15767:                             1 §.
15768:     Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma-
15769: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
15770:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
15771: tehtaassa on 1913 vuoden aikana suoritettava suostunta-
15772: veroa kahdeksankymmentä penniä kultakin kilogrammalta
15773: siihen käytettyjä maltaita.
15774:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1913 kuluessa
15775: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
15776: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin
15777: lisämaksu kultakin kilogrammalta maltaita, joka siinä käy-
15778: 'tetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan
15779: asti, sekä neljän pennin lisämaksu jokaiselta kilogram-
15780: malta maltaita, joka vuoden 191/3 kuluessa käytetään päälle
15781: 150,000 kilogramman.
15782:                            2 §.
15783:    Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1913 kuluessa
15784: ei ole käytetty mallasjuomain valmistamiseen joko ollen-
15785: kaan tahi niin paljon maltaita, että suostuntamaksu 1 § :n
15786: mukaan nousisi kymmeneentuhanteen markkaan, on tämä
15787: määrä kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä kohden
15788: voipi asianomainen Keisarillisen Suomen Senaatin Toimi-
15789: tuskunta myöntää, jos tehdas vahingonvalkean tai muun
15790: tehdaslaitosta lcohdanneen tapaturman tähden on ollut pa-
15791: 1.0          1912.- V. M.- Esitys N:o 6.
15792: 
15793: kotettu olemaan pitemmän ajan vuotta toimettomana.
15794: Muussa tapauksessa älköön veronperuutusta myönnettäkö.
15795:    (Poist.)
15796:                             3 §.
15797:     Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin maltaista,
15798: jotka ovat käytetyt sellaisen juoman valmistamiseen, joka
15799:     a) on viety maasta ;
15800:     b) valmistaessa ( poist.) on niin pilaantunut, että sitä,
15801: luotettavan selityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyt-
15802: tää.
15803:                           4 §.
15804:    Juomatehdas ja valmistettu ·tavara ovat panttina suos-
15805: tunta veron maksamisesta.
15806: 
15807:                               5 §.
15808:     Siitä, mitä väkevillä maHasjuomilla tarkoitetaan, sekä
15809: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
15810: alaise,ssa tehtaassa on voimassa, mitä niistä on erittäin sää-
15811: detty.
15812:                             6 §.
15813:     Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
15814: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpa-
15815: noon ja kantamiseen sekä tämän asetu~sen käyttämiseen
15816: nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
15817: 
15818: 
15819: 
15820: 
15821:                         Asetus
15822: mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta 28 pai-
15823:     vänä joulukuuta 1907 annetun lain 1 ja 3 § :n
15824:                   muuttamisesta.
15825:     Twmän kautta säädetään, että 1 ja 3 § joulukuun 28
15826: päivänä 1907 annetussa laissa mallasjuomain tehdasmai-
15827: sesta valmistuksesta muutetaan näin kuuluviksi:
15828:                   Mallasj uomasuostun ta.                    11
15829: 
15830:                               1 §.
15831:     Miedoksi mallasjuomakPi kutsutaan mallasjuomaa, joka
15832: +  15 Celsiuksen asteisena ei sisällä enempää kuin kaksi ja
15833: puoli volyymiprosenttia alkoholia ja joka sen ohella joko
15834: on sellaisella vierteellä valmistettua, minkä ekstraktipitoi-
15835: suus hiivaa pantaessa ei ole suurempi kuin kuusi prosenttia
15836: Ballingin asteikon mukaan, taikka, jos sen vierreväkevyys
15837: hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi, on ollut
15838: sellaisen erityisen käsi.ttelyn alaisena, ettei se voi saavuttaa
15839: korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
15840:     Muut mallasjuomat pidetään väkevinä.
15841: 
15842:                               3 §.
15843:     J olca aikoo mallasjuomia valmistaa, ilmoittalcoon sen
15844: vähintään kuusi viikkoa ennen 'Valmistulcsen alkamista kir-
15845: jallisesti läänin lcuveJ'nÖörille, oheenliittäen selvityksen:
15846:     a) valmistajan postiosotteesta ja paikasta, jossa panimo
15847: sijaitsee, sekä, jos on aikomus 'valmistaa väkevää mallas-
15848: juomaa, myöskin siitä, että panimo on laillisesti perustettu;
15849:     b) niistä vuoden ajoista, joina valmistusta tullaan har-
15850: joittamaan;
15851:     e) asiamiehestä, joka valmistajan poissa ollessa edustaa
15852: häntä tarlcastusasioissa; sekä
15853:     d) mitä lajia mallasjuomia on aikomus valmistaa ja, jos
15854: valmistus tarkoittaa mietoa mallasjuonwa, onko vierre-
15855: välcevyys hiivaa pantaessa aiottu lc u u t t a prosenttia suu-
15856: remmaksi.
15857:     Jos on tarkoitus 1Jalmistaa mietoja mallasjuor,;ia, joiden
15858: alkuperäinen vierrevälcevyys on suurempi kuin lc u u s i
15859: prosenttia, on ilmoitukseen sitä paitse liitettävä todistus
15860: siitä, että ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyttää
15861: panimossa alkoholipitoisuuden estämiseksi nousemasta yli
15862: k a h d e n j a p u o l e n prosentin, ovat saaneet teollisuus-
15863: hallitulesen hyväksymisen.
15864: 12           1912. -   V. M. -    Esitys N :o 6.
15865: 
15866: 
15867:                          Asetus
15868: mietojen mallasjuomain kaupasta 28 pa1vänä joulu-
15869:          kuuta 1907 annetun lain 1 ja 3 § :n
15870:                   muuttamisesta.
15871: 
15872:    Täimän kautta säädetään, että 1 ja 3 § joulukuun 28
15873: päivänä 1907 annetussa laissa mietojen mallasjuomain
15874: kaupasta muutetaan näin kuuluviksi:
15875: 
15876:                              1 §.
15877:     .Mietoa mallasjuomaa, jonka laadusta ja tehdasmaisesta
15878: valmistuksesta on erikseen säädettynä, saakoot pitää kau-
15879: paksi kaikki ne, joilla on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suo-
15880: messa; ja olkoon sellaisesta kaupasta muutoin voimassa,
15881: mitä elinkeinoista yleensä on säädetty tai vastedes sääde-
15882: tään .
15883:     .Mitä edellä on sanottu, koskee myöskin kotitekoisen
15884: miedon mallasjuoman kauppaa, jota ansaitsemisen tarkoi-
15885: tuksessa harjoitetaan.
15886:     Tehtaasta saatakoon mietoa mallasjuomaa myydä ilman
15887: eri ilmoitusta.
15888: 
15889:                             3 §.
15890:    Joka myy tahi kaupittelee mietoa mallasjuomaa, johon
15891: hänen tietensä on sekotettu ainetta, jonka alkoholipitoisuus
15892: on enemmän kuin k a k s i j a p u 0 l i tilavuusprosenttia,
15893: rangaistakoon kuten edellisessä § :ssä on säädetty, ellei rikos
15894: muun lainpaikan mukaan ole anka1'amman rangaistuksen
15895: alainen.
15896:    •luoma olkoon menetetty.
15897:                  Mallasjuomasuostunta.                   13
15898: 
15899:     Veronalaisten mallasj uomain valmistukseen, johon
15900: vuonna 1909 käytettiin 5,312,421 kilogrammaa maltaita,
15901: on vuonna 1910 mennyt ainoastaan 3,145,859 kilogrammaa
15902: ja vuonna 1911 3,480,986 kilogrammaa maltaita. Mal-
15903: taiden kulutuksen vuonna 1912 on Eduskunta arvioinut
15904: 3,500,000 kilogrammaksi. -        Valiokunnan mielestä on
15905: maltaiden kulutus vuonna 1913 arvioitava 4,000,000
15906: kilogrammaksi. Näin ollen ja kun ottaa huomioon
15907: veron nousevan asteikon, kertyisi mallasjuomasuostuntaa
15908: vuonna 1913 noin 3,400,000 markkaa, johon tulee lisäksi
15909: 30,000 markkaa mietoja mallasjuomia valmistavista teh-
15910: taista suoritett,avaa silmälläpitomaksua 1,500,000 kilogram-
15911: man mallaskulutuksesta. Valmistuksen valvontakustan-
15912: nukset, a;rviolta 80,000 markkaa, tästä vähennettyinä, ker-
15913: tyisi vuonna 1913 puhdasta tuloa ma1lasjuomain valmis-
15914: tuksesta suoritettavasta suostuntaverosta ynnä silmälläpito-
15915: maksuista kaikkiaan 3,350,000 markkaa eli siis 1,000,000
15916: markkaa enemmän kuin armollisessa esityksessä on las-
15917: kettu.
15918: 
15919:    Asiain näin ollen, saa Valiokunta sen tapauksen varalta,
15920: että Valiokunnan edellä tekemä ehdotus asetukseksi suos-
15921: tun ta verosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1913
15922: saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, kunnioittaen eh-
15923: dottaa,
15924:                 että Eduskunta arvioisi mallasjuomasuostun-
15925:              nasta vuonna 1913 saatavan nettotulon 3,350,000
15926:             markaksi.
15927:    Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1912.
15928: 
15929: 
15930:    Asian on :käsitellyt V altiovarainvaliokunan toinen
15931: osasto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
15932: Arajärvi ja jäsenet Ahmavaara, von Born, Helenius-Sep-
15933: pälä, Kairamo, Kronqvist, Murros, Pietinen, Rainio, Sai-
15934: nio ja Wuolijoki (osittain) sekä varajäsenet Sjöstedt-
15935: Jussila (osittain) ja Tervo (osittain).
15936: 14           1912. -   V. M. -   Esitys N :o 6.
15937: 
15938: 
15939: 
15940: 
15941:                        Vastalause.
15942:     Kun mielestäni ei ole raittiusnäkökannaltakaan perus-
15943: teltua, että 5 prosentin alkoholipitoisista väkevistä mallas-
15944: juomista on maksettava veroa raaka-aineen raha-arvon vii-
15945: denkertainen määrä, jota vastoin 2 %prosentin alkoholipi-
15946: toiset n. s. miedot mallasjuomat ovrut verosta vapaita, saan
15947: - rtahtomatta tässä toistaa aikaisemmilla valtiopäivillä
15948: esitettyjä monia muita syitä - ehdottaa, että Eduskunta
15949: nyt vihdoinkin, ennenkuin hämminki mallasjuomain val-
15950: mistuksen alalla käy auttamattomaksi, päättäisi
15951: 
15952:                 että mallasveroa on vuodelta 1913 suoritet-
15953:             ta?;a viisikymmentä penniä jokaiselta väkeväin
15954:             mallasjuomain valmistamiseen käytetyltä mal-
15955:             laskilolta.
15956: 
15957:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1912.
15958: 
15959:                                         V. M. von Born.
15960:                                                                    15
15961: 
15962: 
15963: 
15964: Liite.
15965: 
15966:     Mallasveroa on suostuntaselkkauksen johdosta mak-
15967: settu takaisin vuosina 1910 ja 1911 seuraavat määrät:
15968: 
15969:                                             Maltaitten
15970:          Tehtaan tai omistajan nimi       määrä, josta ta- Takaisin-
15971:                                                             maksun
15972:                                                                          1
15973: 
15974:                                           kaisinmaksu on suuruus.
15975:                ja kotipaikka.               myönnetty.
15976:                                                 Kg.          Smk.
15977: 
15978:  Eduskunnan jo vuonna 1911 käsit-                         1
15979: 
15980:    telemät veronperuutukset ........            60,404-       24,226:-
15981: 
15982: 
15983: 
15984:  Näsijärven Osake-oluttehdas, 'l'ampere          3,000        1,200:-
15985:  Osakeyhtiö Lappeenranta ja Laurit-
15986:                                                                          1
15987: 
15988:    sala, Lappeenranta ..............             1,600          640:-1
15989:                               Yhteensä\         65,00±    1   26,066:-
15990: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
15991:              :l~H2.- S. V. :U. ·-- E~it. N:o 6.
15992: 
15993: 
15994: 
15995: 
15996:                Suuren valiol<unnan mietintö
15997:            N :o 1. armolliscn esityksen johdosta, joka
15998:            JmsJmc suostuntaveroa maHasjuomain val-
15999:            mistmnisesta vuonna 1913.
16000: 
16001:    Käsitellessiiän yllä mainitussa armollisessa esityksessii
16002: olevia ko]mea asetusehdotusta on Snnri valiokunta päät-
16003: tänyt niitä puoltaa Eduskunnan hyväksyttäviksi sellaisinn
16004: lmin ne ovat Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, lmiten-
16005: kin mnnttaen suostuntaveroa mallasjuomain valmistami-
16006: sesta vuonna 1913 koskevan asetuksen 3 § :n b) kohdassa
16007: käytettyä sananmuotoa ,valmistaessa" muotoon ,va lmistet-
16008: taessa" ja vaihtaen samassa kohdassa olevan sanan ,seli-
16009: tyksen" sanaan ,,selvityksen".
16010: 
16011:    Snnri valiokunta saa siis knnnioittaen ehdottaa,
16012:                että Edtrsl;;unta, edellyttäen että puheena
16013:            ole1•a 8U08tunta hm;aitaan tarpeelli8ek8i, hy1Jä!c-
16014:            8Yi8i A 8etuk8en 8U08tunta·uero8ta malla8juomain
16015:            1)almi8tmni8e8ta vuonna 1913, A8et'ulc8en malla8-
16016:            ;juomain tehda8mai8e8ta 'valmi8tUk8esta 'i38 päi-
16017:            1!änä ,joulukuuta 1907 annetun lain 1 ja 3 § :n
16018:            muuttamise8ta ja A8etuk8en mietojen malla8-
16019:            j1.tamain lcaupa8ta 128 päi,vänä joululcnuta 1907
16020:            annetun lain 1 :ia 8 § :n rnuuttarni8e8ta V altiova-
16021:            1Jarai.nvaliok1mnan rnietinnÖ88ä N :o 3 ole·vien
16022:            ehdotu8ten rnukaan, kuitenkin 1nuuttaen en8in-
16023:            rnainUun ct8etuk8en 3 § :n näin lctwl1walcsi:
16024:               W12. -    S. V. i\1. -   Esit. N :o fi.
16025: 
16026: 
16027:                            Asetus
16028:    suosttmt.aveJ•osta maHasjuomain valmistamisesta
16029:                       vuonna 1913.
16030: 
16031:                             3 §.
16032:     Suoritettu suostnntavero annetaan takaisin maltaista,
16033: jotka ovat käytetyt sellaisen juoman_ valmistamiseen, joka
16034:     a) on viety maasta ;
16035:     b) valmistettaessa on niin pilaantuni.1t, että sitä, luo-
16036: tettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyttää.
16037: 
16038:    Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1912.
16039: 
16040: 
16041: 
16042: 
16043:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1D12.
16044:          1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 6.
16045: 
16046: 
16047: 
16048: 
16049:                Suomen Ed u s kunnan ala m a i-
16050:             n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
16051:             armolliseen esitykseen, joka koskee suos-
16052:             tuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta
16053:             vuonna· 1913.
16054: 
16055: 
16056: 
16057: 
16058:        Suurivaltaisin, lrmollisin Kei8ar.i
16059:                ja Suuriruhtinas I
16060: 
16061: 
16062: 
16063: 
16064:    Te~dän Keisarininen Majesteettinne on al'llllolli:sessa esi-
16065: tyksessä antanut Eduskunnan hyvä[{;syttä1väksi ~hdotuksen
16066: asetukseksi suostunta verosta ma.Ilasj UOiilla·in valmistami-
16067: 2        1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 6.
16068: 
16069: sesta vuonna 1913 sekä sen yhteydessä ehdotukset asetuk-
16070: seksi malla.sjuomain 'tehdasmai.sest,a rva.lmistukse,sta 28 päi-
16071: vänä joulukJuuta 1907 annetun lain 1 § :n muuttamisesta ja
16072: asetukseksi mietojen mallasjuOillain kaupasta 28 päivänä
16073: joulukuut.a 1907 annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
16074:      Puheena olevassa armoJJisessa esityksessä on ehdotettu,
16075: että nykyään ma!kse,ttruva maUasve·ro .alennettaisiin 80 pen-
16076: nistä 50 penniin kul,takin kilogrMITma)l,ta :käyte.ttyjä mal-
16077: tai,ta, mutta olisi siihen lisäksi määrä:ttä1vä maksettavaksi
16078: puolitoista penniä 'kuJtakin yJi 50,000 k~logramman ja neljä
16079: penniä :kulta:kin yli 150,000 kilogra'mlll1an käytetylttä kilo-
16080: gramma!Ita mal,taita, kui,tenkin siten, että vähin määrä,
16081: mikä veronalaisesta 'teht,a·asta on koko vuodelta suor:iJtet-
16082: 'tava, on oleva 4,000 markllma.
16083:      Mallasveron alentamisen tarpeellisuutta on armolli-
16084: sessa esityksessä perusteltu sillä, että mallasjuomain val-
16085: mistamise·sta säädetty vero Hallituksen mielestä on liian
16086: konkea 'Verrattuna maruhan tuoduista ma11asjuomista suori-
16087: ·tettavcaan tulliin. ·Eoslm !kuitenkin maassa vcuonna 1911
16088: va,l'mistetun yli 17,000,000 litran lisäksi on ull'koa tuotu vä-
16089: keviä malJasjuomia ainoatStaan noin 8,500 Etra.a enemmän
16090: kuin ,edellisenä vuonna eli kaikkiaan noin 48,500 Ji~tma, sii-
16091: hen luettuina Eeisarikunnasta tuodut noin 17,550 litraa,
16092: joi·sta runsaasti toinen puoli tiettävästi on tullut Keisari-
16093: kunnasta seUaisille pai!klm'lwnni'l1e ma•assa, joissa atsustaa
16094: venäläisiä, ei ,tä,mä vähäpätöinen 'tuonti runna aihetta mal-
16095: lasver.on !l!lentamiseen.
16096:      Veron aleil!tamista on perustelttu myös sHlä, että nykyi-
16097: nen vero painaa liian raskaasti erittäinkin pienempiä juo-
16098: matehtaita. Koska kui·tenkin Eduskunnan tarkoituksena
16099: mallasveroa korottaessaan on verotarpeen tyydyttämisen
16100: ohella ollut aikaansaada tehtaitten siirtymistä väkeväin
16101: mallasjuomain valmistuksesta verovapaitten mietojen mal-
16102: lasjuomain va!lmistukseen, ei Eduskunta ole 'suos.tunut mal-
16103:  lasjuomaveroa alentamaan, vaan on päättänyt, että se on
16104: edelleen pysy1tettävä nykyään voirrnassa oJevan ruseituksen
16105: slliätämä,ssä mlliärässä.
16106:                    Mallasj uomasuostunta.                       3
16107: 
16108:     Vuonna 1913 kannettava suostuntarvero mallasjuomain
16109: v.almistMnisesta 1tulee siis olemaan 80 penniä joilmiselta kilo-
16110: grrummrulta veronalaisessa panimossa rouihittuja maJ!,taita,
16111: johon tulee lisäWiwäksi puolitoista 1penniä kultakin yli
16112: 50,000 kiiogramman ja neJjä penniä kultakin yE 150,000
16113: 1kilogramman samassa juomatehta·assa verovuoden aikana
16114: käy:tetyltä kilogrammalta mal:taita, kui.tenkin siten, e1ttä
16115: vähin määrä, mikä veronal-aisesta ju'omatehtaasta tulee suo-
16116: ritettavaksi, on edelleen oleva 10,000 ma·r'kkaa.
16117: 
16118: 
16119:      Eduskunt,a ei sad·a olla huomauttamatta siitä epäkoh-
16120: dasta, että eräät oluttehtailija;t ovat alkaneet ilmoittaa
16121: tehtaittensa toiminnan lakkauttJamisesta sillä tapaa, että
16122: viranomaiset nä!kyvät jäävän epätietoisiksi siitä, mitä lak-
16123: kauttaminen kulloinkin tietää. Ntiinpä on eräs panimo
16124: mallasjuomaoteollisuuden ylikontrollööriltä saadun tiedon
16125: m'ukaan katsottava kokonaan liikkeensä lopettaneeksi,
16126: mutta asianomaisen kuvernöörin tiedonannosta käy selville,
16127: etrtä panimon omist,aja on ilmoittanut viime kuluneen maa-
16128: liskuun 22 päivästä alkaen lopettavansa kaikenlaa.tuisen
16129: mallasjuoman valmistuksen paniroossaan tämän vuoden
16130: loppuun saaikka. Niinkuin alempamt osotetaan, on tämän
16131: menettelyn aJVulla onnistuttu muun muassa aikaansaamaan
16132: tehta.an liikkeen suuruuteen nähden melkoisia veronperuu-
16133: tuksia.
16134:      Erityisesti on tarkastettu niitä mallasveron peruutuk-
16135: sia, joita Keisarillinen Suomen Senaatti vuonna 1911 ja
16136: kuluvana vuonna maaliiskuun 1 päivään saakka on myön-
16137: tänyt. Niiden 24,226 markkaan Il!OUse,vien v;eroperuwtusten
16138: Ji.Jsäksi, jo.Lt,a 30 päivänä joululkuut'a 1909 annetun laittoman,
16139: väliaikaisen maUasveroa1setuksen nojalla oli saa:tu j'a joista
16140: Eduskunlt·a viime v.a·~tiopäivillä jo on tehnyt Teidän iKei-
16141: sari1liseHe Majestee1ti~·lenne huomautuksen, on sen jälkeen
16142: vielä t'll!ltnt kaksi tapausta, joissa peruutettavaksi myön-
16143: netyn veron mää·rä on yhteensä 1,840 markkaa. Tämän
16144: 4         1912. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 6.
16145: 
16146: ohessa on Edruslrunta kiinnittänyt huomionsa muutamiin
16147: toisiin veronperUJStust!llpauksiin, joissa Sena;wtti ei ole oi-
16148: kein sov:elt!l!llut voimassa olevia mallasjuoma-asetuksia.
16149:     Sitä nykyään kumottua lainpaikkaa, että helpotusta
16150: vuotuisen mallasveron alimman määrän suorittamisesta
16151: voitiin myöntää, jos valmistaja kesken vuotta oli alkanut
16152: tai lopettanut liiJldree.nsä, on eräässä; tra1pauksessa so-
16153: ve~lettu siU•ä ·truv:oin, •et.tä jo a:ilka:isemmin [{ffiynnissä ollut
16154: olutpanimo, joka vuonna 1910 vasta joulukuussa alkoi rou-
16155: hia malta:i:ta, on •tehdyn ~anomuksen johdosta. saanut niin
16156: suuren helpotuksen alimmaksi vuotuiseksi veromääräksi
16157: säädetystä 10,000 markasta, että panimolle, joka käytti mal-
16158: taita yhteensä 580 kilogrammaa, oli määrätJty veroa ainoas-
16159: taan 1112 vuosiverosta eli 833 maJ'Ikkaa 34 penniä. Toisessa
16160: trupauksessa, jol1oin v·aniha 01lru:tpanimo samoin oli ohlut
16161: käynnissä aino!l!St,arun joulukuussa vuonna 1910, routhien sillä
16162: ajalla 2,050 kilogrammaa maltaita, on Senarutti määrännyt
16163: verotettavaksi panimoa ·ainoastaan todella käytetyistä mal-
16164: taista, eli 1,640 markalla, sillä perusteena, että rulin .vero-
16165: mä.ärä kuukautta kohti oli ainoastaan 833 markkiaa 33
16166: penniä. Kolmannessa tapauksessa, jolloin panimon omis-
16167: taja oli helmikuun 22 päivänä 1910 ilmoittanut lakkautta-
16168: vansa valmistuksen syyskuun 1 päivään asti ja heinäkuun
16169: 21 päivänä antanut samallaisen ilmoituksen, mikäli vuoden
16170: jälellä olevaa osaa koski, on Senaatti, kun oli vaan vähempi
16171: määrä maltaita kulutettu, määrännyt puheenalaiselta vuo-
16172: delta suoriJtettavan veron 1,444 markaksi 44 penniiksi eE
16173: siksi määräksi, mikä 10,000 markasta tulee tammikuun 1
16174: ja helmikuun 22 päivän väliselle ajalle vuonna 1910, jol-
16175: loin ensimäinen ilmoitus tehtiin.
16176:     On luonnollista, että muutamissa olutpanimoj·en omis-
16177: tajissa saattoi 1910 vuoden alusta uudelleen korotetun ve-
16178: ron johdosta syntyä epätietoisuutta, jatkaako liikettään vai
16179: ei, mutta tämä seiklm ei ole oikeuttanut Senaatha myöntä-
16180: mään satunnaisesti liikkeensä keskeyttäneille vanhoille
16181: panimoille sirtä veronhelpotusta, joka oli ta.rkoiteUu ainoas-
16182: taan vasta •alkavia tai liikkeensä kokonaan lopettavia pani-
16183:                   Mallas juomasuostun ta.                  5
16184: 
16185: moita varten, eikä siis myöskään silloin jakamaan tällais-
16186: ten t'apausten varalle nimenomaan määrättyä vähintä
16187: vuosiveroa niitten kuukausien ja päivien mukaan, jotka
16188: tehdas on ollut 'toimessa.
16189:      Väärinkäytösten ja väärintulkinnan välttämiseksi on
16190: maHasj uomain valmistamisesta suoritettavaa suostunta ve-
16191: roa koske"\Can asetuksen 2 § vuoden 1911 ·alusta oHut siten
16192: muutettuna, että veronhelpotusta voidaan myöntää ainoas-
16193: taan, jos tehd,as vahingonvalkean tai muun tapaturman
16194: tähden on pitemmän ·ajan vuot·ta ollut toimettomana. Siitä
16195: huolimatta on Senaatti myöntänyt vapautuksen vähimmän
16196: veromäärän suorittamisesta ·eräälle panimoyhtiölle, joka
16197:  syyskuussa vuonna 1911 oli sellaista 'anonut siJ.lä perustuk-
16198: se1,1a, et,tei oluen VJalmistusta oltu mainittuna vuonna sitä
16199: ennen ensinkään harjoitettu, eikä siihen panimon korjaus-
16200:  töiden tähden enää ehdittäisi ryhtyä. Anomuksen joh-
16201:  dosta vaaditussa lausunnossaan oli mallasjuomateollisuu-
16202:  den ylikontrollööri tosin huomauttanut, et,tä mallasjuoma-
16203:  suostuntaa koskevan asetuksen 2 § :n nykyinen sananmuoto
16204:  ei varaa mahdollisuutta helpotuksen myöntämiseen tämän-
16205:  laatuisissa tapauksissa, mutta kuitenkin puol.tanut ano-
16206:  musta muka raittiuden etua silmällä pitäen, koska kor-
16207:  kea alin veromäärä muuten saattaisi eräät panimot vuosit-
16208:  tain valmistamaan mallasjuomia suur·emman määrän, kuin
16209:  säännöllinen kulutus vaa:tisi. Asian arvostelemiseen ei kui-
16210:  tenka,an vaikuta se seikka, että panimo ennen vuoden lop-
16211:  pua uudestruan alotti v·almistuksensa ja sittemmin myös
16212:  maksoi säädetyn minimiveron. Eräässä toisessa tapauk-
16213:  sessa on panimo, joka oli ollut käynnissä vuoden 1911
16214:   kolme ensimäistä kuukautta, saanut sellaisen helpotuksen,
16215:  että sen on tarvinnut maksaa veroa ainoastaan sinä aikana
16216:   käyttämästään mallasmäärästä 4,200 kilogrammag.ta 3,360
16217:   markkaa eli, niirrkuin Senaatin päätöksessä sanotaan, enem-
16218:   män kuin neljännen osan ,alimtmasta veromäärästä. Tässä-
16219:   kin tapauksessa oli ylikontrollööri puoltanut helpotusta,
16220:   vaikkei ollut puhettakaan panimon liikkeen lopettamisesta,
16221:   eikä sitä tiettävästi vieläkään ole lopetettu.
16222: 6         1912. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 6.
16223: 
16224:     Erityi1sesti ovat huomattavat mallasjuomateoHisuuden
16225: ylikontrollöörin mainitut lausunnot, joissa hän, puolta-
16226: maHa oluttehtaille puheenalaisia etuja, on ehdot·tanut sel-
16227: vän lain syrjäytettäväksi. Senaatti on, nojautuen näihin
16228: lausuntoihin, suostunut anomuksiin, vaikka kruunulle tule-
16229: van veron anteeksi antaminen tässä tapauksessa on ollut
16230: asetuksen vastainen, ja vaikka tällainen menettely on
16231: omansa tekemään tyhjäksi Eduskunnan ja Teidän Keisa-
16232: rillisen Majesteettinne yhtäpitävän päätöksen suoritetta-
16233: v:asta minimimallasverosta.
16234:     Tällä tavoin asetuksen vastaisesti anteeksi annettu mal-
16235: lasvero nousee 32,722 markkaan 24 penniin, johon tulee
16236: vielä ylempänä mainitut veron peruutukset 26,066 mark-
16237: kaa eli yhteensä suostuntavaroja 58,788 markkaa 24 pen-
16238: niä. Jos Senaatin noudattama menettely saisi esteetJt.ö-
16239: mästi ja,tkua, saa,t1laisi ~tietysti suostuntavarojen sen kautta
16240: syntynyt supist3Jllli:nen nousta melkoisesti suurempaan mää-
16241: rään. Täten menetettyjen v:al<tiotulojen määrä on verr~aten
16242: vähäinen, mutta sen tosiasian yhteydessä, että ~Senaatti,
16243: muka suostuntavarojen puutteen takia, on jättänyt otta-
16244: matta rahasääntöehdotukseensa Eduskunnan budjettiin hy-
16245: väksymiä tärkeitä sivistysmäärärahoja, on puheena oleva
16246: menettely omansa osaltaan valaisemaan nykyisen lhlli,tuk-
16247: sen finanssipolitiikkaa.
16248: 
16249:    EduskunnaUe on armoUisessa esi.ty:ksessä myöskin
16250: annettu ehdotukset muutol'!siksi 28 'Päivänä joulukuuta
16251: 1907 annettuihin lakeihin mallasjuomain tehdasmaisesta
16252: valmistuksesta j,a mietojen maiN,asjuomain kaupasta. Muu-
16253: tosehdotukset tarkoittavat mietojen ja väkevien mallasjuo-
16254: main väliseksi rajaksi säädetyn kahden volyymiprosentin
16255: alkoholipitoi,suuden korottamista kahdeksi ja puoleksi pro-
16256: sentiksi sekä sallitun vierreväkevyyden muuttamista viiden
16257: prosentin ekstraktipitoisuudesta seitsemäksi prosentiksi
16258: Ballingin asteikon mukaan.
16259:    Eduskunta on kysymyksessä kuuitujen asiantuntijain
16260: lausuntojen perustukoolla katsonut voivansa hyväiksyä al-
16261:                    Mallasj uomasuostun ta.                     7
16262: 
16263: koholipitoisuusrajan                 kahteen ja puoleen pro-
16264: senttiin, koska todennäköistä on, että siten saatava, maul-
16265: taan, va~kka ei kestä'vy~deltään, parempi maUasjuoma voi
16266: vähentää ,v,åJkevien mallasjuomain käy•täntöä ja ,a[koholin
16267: ,kJeskim:ääräistä Jmlutmta maassa hen!kilöä kohden.
16268:     Armollisessa esityksessä on kaksi ja puoli prosenttia
16269: alkoholia sisältävää mallasjuomaa laskettu saatavan vier-
16270: teestä, jonka ekstraktipitoisuus hiivaa pantaessa voi nousta
16271: seitsemään prosenttiin Ballingin asteikon mukaan. Teknil-
16272: listen ,asiantuntijain lausunnon muikaan on ,seitsemään
16273: prosenttiin nouseva vierteen ekstraktipitoisuus kuitenkin
16274: liian suuri, koska tämän väkevyisestä vierteestä voidaan
16275: saada jopa yli kaksi ja kolme neljäsosaa prosenttia alkoho-
16276: lia sisältävää juomaa. EduskulJita on näin ollen määrännyt,
16277: että vierreväkevyrys hiivaa ;pantaessa ei 1saa o!lJ.a korkeampi
16278: kuin kuusi prosenttia Ballingin asteikon mukaan.
16279: 
16280: 
16281:    Niiden muutosten johdosta, jotka EdUSikunta on tehnyt
16282: armollisessa esityksessä o'leviin asertusehdotuksiin, srua Edus-
16283: kunta niiliden eri pykiäliin nähden esiintuoda seura.aNaa.
16284: 
16285: 
16286:   Ehdotus asetukseksi suos•tuntaverosta
16287:     mallasjuomain valmistamisesta
16288:               v u o n n a 1 9 1 3.
16289: 
16290:     Muutokset asetusehdotuksen 2 § :ään aiheutuvat siitä, 2 §.
16291: että Eduskunta, kun v•eronhelpotuksia tämän pykälän en-
16292: nestä'ånkin selvästä •sananmuodosta huolima•tta, on myön-
16293: netty, on tahtonut tehdä väärä:t tulkinnat mahdottomiksi.
16294:     Pykälän toinen momentti on errsimäisen momentin saa-
16295: tua uuden muordostelun käynyt tarpeettomaksi, j,a on se siis
16296: poistettu.
16297:     Koska vero suoritet<aan maHaista eikä valmiista juo- 3 §.
16298: masta, on oikein, että vero määrätään takaisin maksetta-
16299: vnlksi •sa.man perustuksen muk3!an.
16300:        8         1912. -    Edusk. vast. -       Esitys N :o 6.
16301: 
16302:            Kun ei ole tarilroitustaan vnstaa v,aa maksaa ,twkaisin
16303:        suostunta:veroa mdlasjuomasta, j,okJa valmistuksen jälkoon
16304:        on rpi,laantnnut, on .asetuseh:doltuiksen 3 § :n ib) kohdasta pois-
16305:        te,ttu sanat ,tai sen jrullkeen".
16306: 
16307:            Ehdotus asetukseksi mallasjuomain teh-
16308:            dasm,aisest'a valmistuksesta 28 päivänä
16309:                 joulukuuta 1907 annetun lain
16310:                      1 § : n m u u t t a m i se s ta.
16311: 3 §.      Lain 1 § :n muuttaminen aiheuttaa vastaavan muutok-
16312:        sen 3 § :ään.
16313: 
16314:        E h d o t u s a s e t u k s e k s i m i e t o j e n m a ll a ,s j u o-
16315:          m.ain kaup1a1sta 28 päivänä joulukuuta
16316:          1 9 0 7 ·a n ne t u n 'l a i n 1 § : n m u u t i a m i se s t a.
16317: 3 §.      Lain 1 § :ään tehty muutos vaatii vastaavan muutoksen
16318:        3 § :ään.
16319: 
16320: 
16321: 
16322:            Veronalaisten mallasjuomain valmistukseen, johon
16323:        vuonna 1909 käytettiin 5,312,421 kilogrammaa maltaita,
16324:        on vuonna 1910 mennyt 3,145,859 kilogrammaa ja viime
16325:        vuonna 3,480,986 kilogrammaa mal<taita. Maltaiden kulu-
16326:        tuksen, jonka Eduskunta vuodeksi 1912 laski 3,500,000
16327:        kilogrammaksi, on Eduskunta vuodeksi 1913 arvioinut
16328:        4,000,000 kilogrammaksi. Nä.in ollen ja kun ottaa huo-
16329:        mioon nousevan veroastei·kon, kertynee maUasjuomasuos-
16330:        tuntaa vuonna 1913 noin 3,400,000 markkaa, johon tulee
16331:        lisäksi 30,000 markkaa mietoja mallasjuomia valmistavista
16332:        tehtaista suoritetta vaa silmälläpitomaksua 1,500,000 kilo-
16333:        grwmman malla,skulutuksesta. V alvontakustannukset, ar-
16334:        violta 80,000 markkaa, tästä vähennettyinä, kertyy vuonna
16335:        1913 puhdasta tuloa maHasjuomain v,almistamisesta suori-
16336:        tettavasta suostuntaverosta ynnä silmälläpitomaksuista
16337:        kai<kkiaan 3,350,000 markkaa eli siis 1,000,000 mark'ka:1
16338:        enemmän kuin armollisessa esityksessä on laskettu.
16339:                    Mallasj uomasuostunta.                       9
16340: 
16341:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta alamai-
16342: sesti Teidän KeisarilliseUe MajesteetiHenne iJmoittaa,
16343:               että Eduskunta on hyväksynyt näin kuuluvat
16344:            asetukset:
16345: 
16346: 
16347: 
16348:                           Asetus
16349:   suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
16350:                    vuonna 1913.
16351: 
16352:                                 1 §.
16353:     Veronalaisia tämän asetuksen mukaan ovat ne juoma-
16354: tehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
16355:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
16356: tehtaassa on 1913 vuoden aikana suoritettava suostunta-
16357: veroa kaihdeksankyillliillerrtä penniä kultakin iki[ogrammalta
16358: siihen käytettyjä maltaita.
16359:     Jos veronal<aise.ssa juomatehta,assa vuoden 1913 kuluessa
16360: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
16361: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan puolentoista pennin
16362: lisämaksu kultakin kilogrammalta maltaita, joka siinä käy-
16363: tetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan
16364: asti, sekä neljän pennin lisämaksu jokaiselta kilogram-
16365: malta ma:1taita, joka vuoden 1913 kuluessa käy,tetäälll päähle
16366: 150,000 kilogramman.
16367: 
16368:                                 2 §.
16369:     Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden 1913 ·kulues·sa
16370: ei ole käytetty mallasjuomain vaJmistamiseen joko ollen-
16371: kaa;n ~ruhi niin 'Pa,1jton ma,ltai,ta, että suostuntamaiksu 1 § :n
16372: muik,aan nousisi kymmeneentuhanteen marikikaan, on tämä
16373: määrä kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä kohden
16374: voipi asianomainen Keisaril.lisen Suomen Senaatin toimi-
16375: tuskunta myöntää, jos tehdas vahingonvalkean tai muun
16376: t~hdaslaitosta kohdanneen tapaturman ·tähden on olilurt pa-
16377: 10        1912. -    Edusk. vast. -Esitys N:o 6.
16378: 
16379: kotettu oleiina-an pitemmän ajan vuotta toilimettomana.
16380: Muussa ~ta:paUiksessa älköön ·veronperuUJtusta myönnettä,kö.
16381: 
16382:                               3 §.
16383:     Suori·tettu :suostuntav,ero annetaan takaisin mal.taista,
16384: jotka ovat käyltety,t :seHaisen juoman va.lmi.stamiseen, joka
16385:     •a) on viety maast:a;
16386:     b) valmistettaessa on niin pilaantunut, että sitä, luo-
16387: tet:tavan 'SeJvi,tykisen mukaan, ei so·vi ntauti,ttava,ksi käy,ttää.
16388: 
16389:                          4 §.
16390:    Juomatehdas ja valmistettu 'tavara ovat panttina suos-
16391: tuntaveron maksamisesta.
16392: 
16393:                              5 §.
16394:     Siitä, mitä väkevillä maHasjuomilla tarkoitetaan, sekä
16395: mallasjuomain valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
16396: alaisessa tehtaassa on voimassa, mitä niistä on erittäin sää-
16397: detty.
16398:                          6 §.
16399:    Keisarillisen Suomen Senaatin asiana on antaa niitä
16400: tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpa-
16401: noon ja kantamiseen sekä tämän asetuksen käyttämiseen
16402: nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi.
16403: 
16404: 
16405: 
16406: 
16407:                            Asetus
16408: mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta 28 päi-
16409:     vänä joulukuuta 1907 annetun lain 1 ja 3 § :n
16410:                   muuttamisesta.
16411: 
16412:     Tämän kautta säwde1tään, että 1 ja 3 § joulUJkuun 28
16413: päivänä 1907 annetussa laissa mallasjuomain tehdasmai-
16414: sesta valmistuksesta muutetaan näin kuuluviksi:
16415:                   Mallasj uomasuostunta.                     1i
16416: 
16417:                               1 §.
16418:     Miedoksi mallasjuomak.<~i kutsutaan mallasjuomaa, joka
16419: +   15 Celsiuksen asteisena ei sisällä enempää kuin kaksi ja
16420: puoli volyymiprosenttia alkoholia ja joka sen ohella joko
16421: on sellaisella vierteellä valmistettua, minkä ekstraktipitoi-
16422: suus hiil\"aa pantaessa ei ole suurempi kuin kuusi prosenttia
16423: Ballingin asteikon mukaan, taikka, jos sen vierreväkevyys
16424: hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi, on ollut
16425: sellaisen erityisen käsi,ttelyn alaisena, ettei se voi saavuttaa
16426: korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
16427:     Muut mallasjuomat pidetään väkevinä.
16428: 
16429:                                3 §.
16430:      Jo;ka aikoo mallasjuomia vaJmiBtaa, Hmoittakoon sen
16431: väihintään kuusi viikkoa ennen V'almistuksen alkamista kir-
16432: janisesti 1läänin kuvemöörille, oheenliittiMm selvityksen:
16433:     ·a) valmistajan postiosotteesta ja <paikasta, jossa panimo
16434: sijai.tsee, ·sekä, jos on aikomus valmista·a väkevää maHas-
16435: juomaa, myöskin siitä, että panimo on lailEsesti pernst.ettu;
16436:     ib) niistä vuoden ~ajoista, joina valmistusta tullaan har-
16437: joir!Jtwmaan;
16438:      c) asiamiehestä, jotka valmistajan poissa ollessa edust·aa
16439: hruntä t~arkastuswsioissa; sekä
16440:     d) mi:tä lajia mal1asjuomia on ·aikomus va[mist.aa ja, jos
16441: valmistus tarkoi~ttaa mietoa maiHasjuoma·a, onko vierre-
16442: vrukevyys hiivaa pantaessa aiot.tu kuut,ta prosenttia suurem-
16443: maJksi.
16444:      Jos on tarkoitus valmi·staa mietoja mana,sjuomia, joiden
16445: alkuperäinen vierreväkevyys on suurempi kuin kuusi pro-
16446: senttia, on ilmoitukseen sitä paitsi liitettävä todistus siitä,
16447: eHä ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyttää pa-
16448: nimossa alkoholipitoisuuden e·stämi.seksi nousemasta yli
16449: kahden ja puolen prosentin, ovat saaneet Teollisuushalli-
16450: tuksen hyväksymisen.
16451: 12         1912. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 6.
16452: 
16453: 
16454:                             Asetus
16455: mietojen mallasjuomain kaupasta 28 päivänä joulu-
16456:          kuuta 1907 annetun lain 1 ja 3 § :n
16457:                   muuttamisesta.
16458: 
16459:    Tämän !kautta säädetään, että 1 ja 3 § jouhikuun 28
16460: päivänä 1907 annetussa laissa mietojen mallasjuomain
16461: kaupasta muutetaan näin kuuluviksi:
16462: 
16463:                              1 §.
16464:     Mietoa mallasjuomaa, jonka laadusta ja tehdasmaisesta
16465: valmistuksesta on erikseen säädettynä, saakoot pitää kau-
16466: paksi kaikki ne, joilla on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suo-
16467: messa; ja olkoon sellaisesta kaupasta muutoin voimassa,
16468: mitä elinkeinoista yleensä on säädetty tai vastedes sääde-
16469: tään.
16470:     Mitä edellä on sanottu, koskee myöskin kotitekoisen
16471: miedon mallasjuoman kauppaa, jota ansaitsemisen tarkoi-
16472: tuksessa harjoitetaan.
16473:     Tehtaasta saatakoon mietoa mallasjuomaa myydä ilman
16474: eri ilmoitusta.
16475: 
16476:                              3 §.
16477:     Joka myy ta;hi kaupitte1ee mietoa maHasjuomaa, johon
16478: hänen tietensä on sekotettu ainertrta, j orulm rul:rnoho[1pitoisuus
16479: on enemmän !kuin ka:ksi ja puoli tilaNuu.sprosenttia, rangais-
16480: talmon kuten edellisessä·§ :ssä on säädertty, el,lei rikos muun
16481: lainpaikan muka·an ole ankararuman mngaistulksen aJ·ainen.
16482:    Juoma olkoon menetetty.
16483: 
16484: 
16485:      Suomem. ffidlllskunta pysyy al!llti j. n. e.
16486: 
16487:      Helsingissä 28 päi1vänä toukokuuta 1912.
16488: 
16489:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
16490:                            1912. -            N:o 7.
16491: 
16492: 
16493: 
16494: 
16495:                  Keisari II i sen Majesteetin Ar-
16496:            tnollinen esitys Suomen Eduskunnalle, koskeva
16497:            suostuotaveroa pelikoneista Snotnen Suuri-
16498:            ruhtinaanmaassa vuonna 1913.
16499: 
16500:     Paitsi sitä leimarahaa pelikorteista, jota 22 p :nä kesä-
16501: kuuta 1859 annetun Annollisen julistuksen mukaan on suo--
16502: ritettu 40 penniä jokaiselta korttileikiltä, on vuodesta 186;)
16503: alkaen myöskin maksettu suostuntaveroa, joka 1907 vuoden
16504: loppuun saakka oli 60 penniä, mutJta vuosina 1908, 1909,
16505: 1910 ja 1911 yksi markka jokaiselta leikiltä, mikä viimemai-
16506: nittu määrä niinikään on nthvistettu nwdeksi 1912. Kun
16507: ei ole aihetta lakkauttaa puheenaolevaa veroa, näyttää sitä
16508: yhä edelleen olevan snoritettaYa myöskin nwnna 191B.
16509:     Kokonaistulo pelikorttisuostunnasta on o11ut:
16510: 
16511:       vnonna 1905 .................                            Smk. 39,661:20
16512:              1906  ••      0   0   •••••••••      0   •••           B9,026: 40
16513:         "                                                       "
16514:         "
16515:              1907  ••••••            0   ••••••   0   •••
16516:                                                                 ..  97,990:20
16517:              1908                                                      600:-
16518:                                                                 " 35,689:-
16519:                    0.      0   ••••••••••••••
16520: 
16521: 
16522: 
16523:         "
16524:              1909  ••      0   0   •••••••••••••
16525: 
16526: 
16527: 
16528:         ''                                                      "
16529:              1910  •   0   ••••••••••••••                  0        57,698:-
16530:         "                                                       "
16531:              1911  •••••••••••••••                     0   0        60,740:-
16532:        "                                                        "
16533:    Vuodeksi 1912 on tämä tulo laskettu 60,000 markaksi.
16534: Tarkastusleimalla yarustettujen korttileikkien lukumäärä
16535: oli
16536: 2                              N:o 7
16537: 
16538:          Yl10nna 1905                              66,102
16539:              ~'
16540:                  1906                              65,046
16541:              ~'
16542:                  1907                             163,317
16543:                  1908                                 ()()()
16544:              "   1909                              B5,6i-lH
16545:             ",,  1910                              f)7,6H8
16546:                  1911                        ..    60,740.
16547:             "
16548:    •Jos suostuntaveroa edelleenkin kannetaan yksi markka
16549: jokaiselta korttileikiltä, ei vuodeksi 1913 puheenalaises _..
16550: suostunnasta koituvaa tuloa, huomioon ottamalla kahden
16551: viimeksi mainitun vuoden valmistusta, voitane arvioida
16552: suuremmaksi kuin 60,000 markaksi.
16553: 
16554:    Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
16555: kunnan hyväksyttäväksi esittää seuraavan:
16556: 
16557:                  Ehdotuksen Armolliseksi Asetukseksi siitä suos-
16558:            tuntaverosta, joka on pelikorteista Suomen Suuriruhti-
16559:            naanmaassa suoritettava vuonna 1913.
16560: 
16561:     Paitsi Armollisella julistuksella kesäkuun 22 päivältä
16562: 1859 siiädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan jokai-
16563: selta korttileikiitä suostuutuveroa yksi markka.
16564:     Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston asia on
16565: antaa tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen snostuntaveron
16566: kannosta ja tilinteosrta.
16567:     Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päi,änä 1\ll3
16568: ja pysyy nondatettavana saman vuoden loppuun.
16569: 
16570:               Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
16571:            (26) p :nä Helmikuuta 1912.
16572: 
16573:                     Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
16574: 
16575:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
16576:               1912.- V. M.- Esitys N: o 7.
16577: 
16578: 
16579: 
16580: 
16581:                Valtiovarainvaliokunnan
16582:             m i e t i n t ö N :o 2 armollisen esityl{sen
16583:             johdosta, joka koskee suostuntaveroa peli-
16584:             korteista Suomen Suuriruhtinaanmaassa
16585:             vuonna 1913.
16586: 
16587: 
16588:     Edusikunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelta-
16589: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N :o 7, joka koskee
16590: vuonna 1913 suoritettavaa suostuntaveroa pelikorteista.
16591:     Valiokunnan mielestä on syytä edelleen pysyttää armol-
16592: lisessa esityksessä ~hdotettu 1 markan suuruinen vero, jota
16593: vuodesta 1908 alkaen on jokaiselta ikorttileikiltä suoritettu.
16594:     Koska olisi käytännöllistä hyötyä siitä, että ehdotus
16595: pelikorteista suoritettavasta suostuntaverosta vastedes voi-
16596: taisiin antaa Eduskunnan päätettäväksi sisältyvänä armol-
16597: Iisoon esitykseen leimasuostunnasta, pitää Valiokunta suo-
16598: tavana, että kysymys tästä otettaisiin harkittavaksi ensi
16599: valtiopäiville leimasuostunnasta annettavaa armollista esi-
16600: tystä valmistettaessa.
16601:     Valiokunta on arvioinut armollisen esityksen mukai-
16602: sesti tästä suostunnasta kertyvän tulon 60,000 markaksi.
16603: Valiokunta näin ollen kunnioiUaen ehdottaa,
16604: 
16605: 
16606:               että Eduskunta, edellyttäen että puheena
16607:            oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hy'välc-
16608:            syisi armolliseen esitykseen sisältyvän asettts-
16609:            ehdotuksen; sekä
16610:              1912. -   V. M. -   Esitys N: o 7.
16611: 
16612:               että pelikorttisuostunnasta vuonna 1913 saa-
16613:           tava tulo arvioitaisiin armollisen esityksen mtt-
16614:           lcaisesti 60,000 markaksi.
16615: 
16616:    Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1912.
16617: 
16618: 
16619: 
16620:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan toinen
16621: 08asto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
16622: Arajärvi ja jäsenet Ahmavaara, von Born, Helenius-Sep-
16623: pälä (osittain), Kairamo (osittain), Kronqvist, Murros,
16624: Pietinen, Rainio, Sainio ja Wuolijoki sekä varajäsenet Ju-
16625: nes (osittain) ja Sjöstedt-Jussila (osittain).
16626:                    Pelikorttisuostun ta.                  3
16627: 
16628: 
16629: 
16630: 
16631:                      Vastalause.
16632:    Koska kysymyksessä oleva, rahalliselta tulokseltaan to-
16633: sin vähäpätöinen vero ei kohtaa soveliasta verotusesinettä,
16634: saamme kunnioittaen ehdottaa,
16635: 
16636:               että Eduskunta hylkä-isi armollisen esityksen.
16637: 
16638:    Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1912.
16639: 
16640:    Efr. Kronqvist.          Kaapo Murros.
16641:    Juho Rainio.             J. W. Sainio.
16642:               Sulo Wuolijoki.
16643:             1912. -   S. V. M. -   Esit. N :o 7.
16644: 
16645: 
16646: 
16647: 
16648:                Suuren valiokunnan mietintö
16649:            N :o 3 armollisen esityksen johdosta, joka
16650:            koskee suostuntaveroa pelikorteista Suo-
16651:            men Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1913.
16652: 
16653:    Suuri valiokunta, käsiteltyänsä edellä mainittua asiata~
16654: saa kunnioittaen ehdottaa,
16655: 
16656:               että Eduskunta, edellyttäen että puheena
16657:            oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyvälc-
16658:            syisi armollisessa esityksessä olevan asetusehdo-
16659:            tuksen.
16660: 
16661:    Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1912.
16662: .-
16663:                        •
16664:      Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
16665:          1912. -   Edusk. vast. -    Esitys N :o 7.
16666: 
16667: 
16668: 
16669: 
16670:                S u o m e n E d u s kun n a n ala m a i-
16671:             n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
16672:             armolliseen esitykseen, joka koskee suos-
16673:             tuntaveroa pelikorteista vuonna 1913.
16674: 
16675: 
16676: 
16677: 
16678:        Suurivaltaisin, lrmollisin Keisari
16679:                ja Suuriruhtinas I
16680: 
16681: 
16682: 
16683: 
16684:     Teidän Keisariilllinen Majesteettinne on armOIUisessa esi-
16685: tyiksessä Edusklmnan hyVIäkisy,ttä väksi antanUJt ehdötukse.n
16686: asetu!kseksi sii,tä suostuntaverosta, jOik!a on peliikmteista
16687: 2         1912. -    Edusk. vast. -       Esitys N :o 7.
16688: 
16689: Suomen Sulllri'I.'!Uhtinaall!IIlaassa suoriterotav'a vuonna 1913.
16690:      Eduskunnan miele<stä on syytä edelloon pysyJJtä;ä armol-
16691: lisessa resit}'lkisessä ehdoitet,tu 1 mankan suuruinen veTO, jota
16692: vuodesta 1908 a.likJaen on jokaiselta k:or\ttileillci1tä suoritettu.
16693:      Koslm olisi kiäJitiinn:öllistä hyötyä siitä, että ehdotus
16694: pe.likor,teist.a suori:tettav!lJsta suostuntaiVerosta vastedes an-
16695: nettaisiin Eduskunnalle sisäHy~vänä a~molliseen esi~tykseen
16696: leimasuostunnasta, pi~tää Eduskunta suotava.na, että kysy-
16697: mys tästä otettaisiin harkittavakisi ensi v~alti01pä-iviHe leima-
16698: suostunnast'a annet1tavaa armollista esitystä valmistet-
16699: taessa.
16700:      EdUISkunta on a•rvi:oirnwt armoLlisen esi,tylksen mukwisesti
16701: pelikorttisuostunnasta kertyvän tulon 60,000 markaksi.
16702:      EdeLLä esiWtyn n~ja1la Eduslmnta saa Teidän Keisaril-
16703: liselile Majesteetilhlenne damaisesti ilmoi,ttaa,
16704:                että Eduskunta, suostuen armolliseen esityk-
16705:             seen, on hyväksynyt näin kuuluvan asetuksen:
16706: 
16707: 
16708:                            Asetus
16709: siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista Suomen
16710:    Suuriruhtinaanmaassa suoritettava vuonna 1913.
16711:       P~aitsi ArmQIUisella j uli!stukseHa •kesfukwun 22 päirvä[tä
16712: 1859 sä-ä>dettyä ~leimarahaa peliJrortei.sta, maksetaan jo!kai-
16713: selta k;orttile]kiil!tä suostuntaveroa ykisi marklka.
16714:       KeisariJilisen Soomen Sooarut.in TaJousosaston asia on
16715:               1
16716: 
16717: 
16718: 
16719: llll!taa tM}>eellisia mlä.ä11äy!ksiä puheen!lllaisen s1uostunilaveron
16720: kannosta ja W.intelosta.
16721:       Tiianä 'asetms ,astuu voim!llan trummilwun 1 päiväinä 1913
16722: ja ·PYSJ'Y noudatetta v·ana s!llman vuoden 10!plpUJUD..
16723: 
16724:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
16725: 
16726:     HelLsingissä 28 päiVJänä ltou/k;olruuta 1912.
16727: 
16728:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
16729:                         1912 -     8.
16730: 
16731: 
16732: 
16733: 
16734:                    Keisarillisen lll aj esteet i n Ar-
16735:              •nollinen esitys Suomen Eduskunnalle siitä ve-
16736:              rosta, joka paloviinan valmistamisesta vuonna
16737:              1913 on suoritettava, sekä sanotun veron käyt-
16738:              tämisestä.
16739: 
16740:     Suomen Eduskunta on valtiopäivillä vuonna 1911 mää-
16741: rännyt vuonna 1912 valmistettavasta paloviinasta suori-
16742: tettavan veron kahdeksi markaksi litralta normaaliväke-
16743: vyistä paloviinaa; ja on tästä 27 päivänä viime joulukuuta
16744: Armossa vahvistettu Eduskunnan hyväksymä asetus. Edus-.
16745: knnnan päätettäväksi jätetään täten, minkä verran on ve-
16746: roa paloviinan valmistamisesta vuonna 1913 suoritettava
16747: sekä millii tavoin paloviinaveroa on käyteUävä.
16748:     Vuosina 1907-1911 on paloYiinaa Suomessa valmistettu
16749: seuraavat määrät:
16750: 
16751: 1901, jolloin   20 polttimoa oli toimessa, 6,247,887 litraa
16752: 1908,           21                         6b361,766
16753: 1909,    ,,"    26
16754:                         "     "     "      7,979,932
16755:                                                         "
16756: 1910,            23
16757:                         "     "     "      5,217,971
16758:                                                         "
16759: 1911,
16760:           "     16
16761:                         "     "     " noin 3,523,306    "
16762:          "              "     "         "              "
16763:     Maassa valmistetun paloYiinan kulutus on mainittuna
16764: viisi vnotiska u tena ollut:
16765:  2                                                          N:o 8
16766: 
16767:            Vuonna 1907             •       0       0   •••••••••••         6,856,194 litraa
16768:                   1908                                                     7,253,799
16769:              "                                                                         "
16770:                                    ••••••                    0   •••••••
16771: 
16772: 
16773: 
16774: 
16775:                   1909                                                     7,045,920
16776:                                                                                        "
16777:                                        0   •••••••••••••
16778: 
16779: 
16780: 
16781: 
16782:              " 1910                                                        4,876,909
16783:              " 1911                                                                    "
16784:                                        0       ••      0   •••••••••     0
16785: 
16786: 
16787: 
16788: 
16789:                                    ••••••                    0   ••   noin 5,529,293
16790:                  "                                                                            "
16791:      Paloviinan kulutuksen vuonna 1912 on J1::duskunta ar-
16792:  vioinut 6,000,000 litraksi.
16793:      Vuosina 1907-1909 sekä 23 päivään tammikuuta 1910
16794:  on paloviinan valmistuksesta suoritettu veroa 1 markka 20
16795:  penniä litralta säännöllisväkevää paloviinaa sekä siitä läh-
16796:  tien 2 markkaa litralta. - Tulot paloviina- ja anniskelu-
16797:  veroista sekä suoritetuista tarkastusmaksuista vuosina 1907
16798:  -1911 näkyYät seuraavasta yleiskatsauksesta:
16799: 
16800: 
16801: 
16802: 
16803:  1
16804:                                                                                           1
16805:                      1                         '                                                      1
16806:                      1
16807:                                                Tislauksesta ja
16808:                                                1
16809: 
16810: 
16811: 
16812:         Vuosi
16813:                      i Paloviina-I Anniskelu- denaturoimises- Yhteensä
16814:                      ,    vero       vero     ta suoritetut tar- Smk.
16815:                                   !
16816:                                                kastusmaksut /                                         1
16817: 
16818: 
16819: '1                   1                     1                                                          !
16820:                                                                                                   1
16821:  1
16822:                                                                                                   1
16823: 
16824: 
16825:  1 1
16826:       907 ......         7144 892 -                         24858 83          9707l 14  7 266 821 971
16827:      1908 ......         7 634618 25                        22534 66         104 290 70 7 761443 61
16828:                                                                               95103 35 8 327 604 os ,
16829:                                                                                                      1
16830:  1              8 208055 88
16831:      l 909 ......                                           24444 85
16832:  1 1
16833:     910 ...... 10213 646 58                                 24290 59          93138 59 10 331 075 761
16834:                                                                                                      i
16835:      l9ll noin           9 767 963 92                       24834 10          77 648 01 9 870446 03i
16836:        Yhteensä /42 969 176/63/                            120963\03/
16837:         Keskim./ 8 593 835/33/                                                93450/361 8711478)29
16838: 
16839:      Eduskunnan arviolaskun mukaan tulisivat mainitut tu-
16840:  lot vuonna 1912 olemaan:
16841: 
16842:            paloviina vero ......... . 12,000,000 markkaa
16843:            anniskeluvero ........ .       20,000   "
16844:            tarkastusmaksut ...... .       90,000
16845:                                                                                       "
16846:                                                    Yhteensä 12,110,000 markkaa.
16847:                                                N:o 8                                    3
16848: 
16849:    Paloviinan ja muiden poltettujen Ja tislattujen väki-
16850: viinajnomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitii-
16851: mi:sestä 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun Armollisen ase-
16852: tuksen muka,an on kulkulai:tosrahastoon menevä kaksi vii-
16853: uettäosaa niiden yhtiöiden vuosivoitosta, jotka kaupun-
16854: geissa harjoittavat väkiviinajuomain vähittäismyyntiä
16855: juoppouden ehkäisemiseksi. Kulkulaitosrahaston tulot näis-
16856: tä voittovaroista olivat viisivuotiskautena 1907-1911:
16857:           Vuonna 1907      ••••            0   •••   1,244,845 mk. 50 p:iä
16858:                  1908                                1,121,941     39
16859:             " ,1909                                             "
16860:                            •••••••               0
16861: 
16862: 
16863: 
16864:                                                                          "
16865:                                                      1,341,919     69
16866:             "                                                   " <>- "
16867:                            •••         0   •••   0
16868: 
16869: 
16870: 
16871: 
16872:                  1910                                1,342,218     ;:>:)
16873: 
16874:             " 1911                                              "        "
16875:                            •   0   ••••••
16876: 
16877: 
16878: 
16879: 
16880:                                                      1,012,205     66
16881:               "                                                "             "
16882:                            ••      0   •••••
16883: 
16884: 
16885: 
16886: 
16887:    Puheena olevia voittovaroja on Eduskunta arvioinut
16888: nwnna 1912 saatavan 1,400,000 markkaa.
16889:    Yäkiviinajuomain maahantuonti yhdentoista kuukau-
16890: den aikana vuosina 1909-1911 näkyy seuraavasta yleiskat-
16891: sauksesta:
16892: 
16893: 1   Maahan tuotuja väkiviinajuomia (ar-       1909     1910     1911
16894:     rakkia, ranskanviinaa, konjakkia, whis- tammik.- tammik.- tammik.-
16895:     kyä, rommia, punssia, liköörejä y. m.j marrask. marrask. marrask.
16896: 
16897:                                                        1
16898: 
16899:     Tynnyreissä .................... kg.! 423,943                  684,263       655,938 11
16900:                                                                                           1
16901:     Pulloissa ...................... kpl. 318,486                  J18,406       447,612 1
16902: 
16903: 
16904: 
16905: 
16906:    Armollisesti vahvistettavaksi on Eduskunta lähettänyt
16907: 1911 vuoden vaHiopäivillä hyväksymänsä asetuksen kesä-
16908: kuun 9 päivänä 1892 paloviinan valmistamisesta ja t:islaa-
16909: misesta annetun Keisarillisen asetuksen 15 § :n muuttami-
16910: sesta. Tä,tä muutosehdotusta, jolla on :tarkoitettu lyhentää
16911: 4                                                 N:o 8
16912: 
16913: yhdeksi vuodeksi sitä aikaa, minkä paloviinan valmistajat
16914: saavat pitää paloviinaa varastossa suorittamatA:a valmistus-
16915: veroa siitä, ei Keisarillinen Majesteetti ole, asiata 27 päi-
16916: vänä joulukuuta 1911 alamaisesti esiteltäessä, ka,tsonut hy-
16917: väksi vahvistaa nouda:tettavaksi, jonka tähden ehdotus on
16918: saanut raueta.
16919:     Niinikään on Keisarillinen Majesteetti jättänyt huomi-
16920: oon ottamaUa Eduskunnan lausumat toivomukset erityisen
16921: väkijuomain myyntiveron säätämisestä, värjätyn palovii-
16922: mm erottamisesta Suomeen tuotavi:ksi lnvallisista väärentii-
16923: mättömistä väkijuomista niitä tullissa käsiteltäessä, sekä
16924: vä,kijuomain tullia koskevain tullisäännösten uudistami-
16925: sesta.
16926: 
16927: 
16928:     Siihen nähden, että kotimaisen paloviinavalmistuksen
16929: on vaikea nykyisen paloviinaveron rasittamana kestää kil-
16930: pailua maahan tuotujen halpahintaisten väkijuomain kans-
16931: sa, ehdotetaan, että vero paloviinan valmistamisesta vuonna
16932: 1913 määrättäisiin yhdeksi markaksi kahdeksaksikymme-
16933: neksi penniksi li,tralta säännöllisväkevää paloviinaa.
16934:     Edellyttäen, että valmistusvero tulee suoritettavaksi nyt
16935: ehdotettuun määrään, voidaan paloviinan kulutus vuonna
16936: 1913 arvioida 6,000,000 litraksi, josta saataisiin valmistus-
16937: veroa 10,800,000 ma11kkaa.
16938:     Tulot vuonna 1913 paloviina- ja anniskeluveroista, tar-
16939: kastusmaksuista sekä kulkulaitosrahaston osuudesta vähit-
16940: täismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voittovaroista voidaan
16941: arvioida seuraaviksi:
16942:       paloviina vero  0   0   •   0   •       0   0   0   •   0   10,800,000 markkaa
16943:       anniskeluvero .....                 0       ••      0.
16944:                                                                      20,000    "
16945:       tarkastusma,ksut            0   0   •••             0   •
16946:                                                                      80,000    "
16947:                                                                   10,900,000 markkaa
16948:                             N:o 8                            5
16949: 
16950:       kulkulaitosrahaston osuus
16951:         vähittäismyynti- ja an-
16952:         niskeluyhtiöiden voit-
16953:         tovaroista . . . . . . . . . . . 1,200,000 markkaa
16954:                          Yhteensä 12,100,000 markkaa.
16955: 
16956:    Tästä tulosta ovat seuraavat menoerät vähennettävät:
16957: 
16958:       denaturoidusta palovii-
16959:         nasta takaisin ma,kset-
16960:         tava paloviinavero . . .     1,000,000 markkaa
16961:       väki viina j uomain valmis-
16962:         tuksen ja kaupan sil-
16963:         mälläpidosta sekä kor-
16964:         vauksiksi paloviina-ase-
16965:         tusten rikkomisten eh-
16966:         käisemisestä ........ .        250,000
16967:       apurahoiksi kunnille .. .
16968:                                             "
16969:                                        400,000
16970:                                             "
16971:                        --------------------------
16972:                         Yhteensä 1,650,000 markkaa.
16973: 
16974:    Puheena olevan tulon ylijäämä olisi siis 10,450,000 mark-
16975: kaa, ja. on se aiottu käytettäväksi kulkulaitosrahaston me-
16976: noihin.
16977:    Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan siis seuraava
16978: 
16979: 
16980:                 Ehdotus Armolliseksi Asetukseksi siitä verosta,
16981:           joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritet-
16982:           tava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna 1913.
16983:                               1 §.
16984:     Veroa vuonna 1913 Suomessa valmistetusta paloviinasta
16985: on mruksettava yksi markka kahdeksankymmentä penniä
16986: kultakin litralta säännöllisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan
16987: sellaista paloviinaa, mi,kä sisä1tää viisikymmentä volyymi
16988: 6                                  N:o 8
16989: 
16990: prosenttia alkoholia ollessaan        +
16991:                                   15 asteista Celsiuksen läm-
16992: pömittarin mukaan. Tämä vero suori·tetaan koko valmis-
16993: tettavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lääninrahastoon,
16994: kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kolmeltasadalta
16995: litralta, jos vero niin suuresta valmistusmäärästä on vielä
16996: maksamatta.
16997:                                       2 §.
16998:     Paloviinavero on vuonna 1913 käytettävä:
16999:        Paloviinan valmistuksen ja
17000:          kaupan silmälläpitoa var-
17001:          ten sekä paloviina-asetuk-
17002:          sia vastaan tehtyjen rik-
17003:          komusten             syytteeseen
17004:          saattamisesta aiheutuvien
17005:          kustannusten korvaami-
17006:          seksi ja palkinnoiksi ah-
17007:          keroimisesta             sellaisten
17008:          rikkomusten           ehkäisen1i-
17009:          seksi, arviolta                           Smk. 250,000: -
17010:        Hyödyllisiin         kunnallisiin
17011:          tarpeisiin kaikille kun-
17012:          nille jaettavaksi niiden
17013:          hengille kirjoitetun vä-
17014:          kiluvun mukaan, kaik-
17015:          kiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . .   , 400,000: -
17016:                                 Yhteensä Smk. 650,000: -
17017: 
17018:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
17019: nee kulkulai tosrahastoon.
17020: 
17021:                 Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
17022:              (26) p :nä Helmikuuta 1912.
17023: 
17024:                        Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
17025: 
17026:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
17027:              1912.- V. M.- Esitys N:o 8.
17028: 
17029: 
17030: 
17031: 
17032:               Valtiovarainvaliokunnan
17033:            mietintö N:o 11 armollisen esityksen joh-
17034:            dosta, joka koskee paloviinan valmistami-
17035:            sesta vuonna 1913 suoritettavaa veroa sekä
17036:            sanotun veron käyttämistä.
17037: 
17038:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan va1mistelta-
17039: vaksi lähettänyt armollisen esityksen N :o 8, joka koskee
17040: paloviinan valmistamisesta vuonna 1913 suoritettavaa ve-
17041: roa sekä sanotun veron käyttämistä. Asian käsittelyä var-
17042: ten on Valiokunta myös saanut käytettäväkseen ne asiakir-
17043: jat, jotka Keisarillisessa Senaatissa ovat tätä armollista
17044: esitystä valmisteltaessa syntyneet.
17045: 
17046: 
17047: 
17048:     Paloviinan valmistamisesta suoritettava vero korotet-
17049: tiin, vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä eduskunnan teke-
17050: män päätöksen mukaisesti hallituksen edelleenkin hyvä•k-
17051: syttäväksi ehdottamasta, 1 markasta 20 pennistä litralta
17052: sä•ännöllisväJkevää (50 %) paloviinaa 2 markkaan litralta.
17053: Yuoden 1910 varsinaisille valt.iopäiville annetussa armolli-
17054: sessa esityksessä ehdote•ttiin valmistusvero määrättäväksi
17055: 1 markaksi 40 penniksi litralta. Siinä armollisessa esityk-
17056: sessä, joka anne•ttiin vuoden 1911 valtiopäiville, ehdotti
17057: hallitus 1 markan 50 pennin suuruista valmistusveroa.
17058: Eduskunta kuitenkin. ka•tsoi molemmilla valtiopäivillä
17059: asianmukaiseksi pysyttää valmistusveron 2 markkana lit-
17060: ralta säännöllisväkevää paloviinaa.
17061:     Nyt käsiteltä,vänä olevassa armollisessa esityksessä eh-
17062: dotetaan, että veroa paloviinan valmistamisesta määrät-
17063: 2            1912. -   V. M. - Esitys N :o 8.
17064: 
17065: täisiin vuonna 1913 suoritettavaksi 1 markka 80 penniä
17066: litralta. Veron alentamista puolletaan armollisessa esityk-
17067: sessä sillä, että kotimaisen palovrinaYalmistuksen on vaikea
17068: nykyisen paloviinaveron rasittamana kestää kilpailua maa-
17069: han tuotujen halpahintaisten vä.kijuomain kanssa.
17070:     Valiokunta puolestaan ei ole voinut tulla vakuutetuksi
17071: siitä, että tämä syy tek~si tarpeelliseksi paloviinan valmis-
17072: tusveron alentamisen 2 markasta 1 markkaan 80 penniin
17073: litralta, varsinkin kun väkijuomatavaroiden tuonti, joka
17074: vuonna 1909 teki noin 750,000 litraa ja vuonna 1910
17075: 1,051,600 litraa, on vuonna 1911 ollut 1,069,200 litraa eli
17076: ainoastaan 17,600 litraa enemmän kuin edellisenä vuonna.
17077: - Että. eduskunnan aikaisemmin omaksuma kanta palo-
17078: viinaveron suuruuteen nähden on ollut oikea, sitä Valio-
17079: kunnan mielestä todistaa puolestaan sekin, että hallitus
17080: eduskunnalle antamissaan armollisissa esityksissä on kat-
17081: sonut voivansa puoltaa veromääriä, jotka kerta kerralta
17082: siinä määrässä ovat lähentyneet eduskunnan päättämää
17083: veroa, erttei evotus enää ole suurempi kuin 20 penniä lit-
17084: ralta. - Kuten Valiokunnan Senaatista saamista asiakiT-
17085: joista näkyy, ovat asiasta antamissaan lausunnoissa Turun
17086: ja Porin, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Oulun läänien
17087: kuvernöörit sekä Uudenmaan läänin kuvernöörinvirasto
17088: ehdottaneet esi,tettäviiksi 2 markan suuruista Yalmistusve-
17089: roa vuotta 1913 varten. Ainoastaan Hämeen ja Viipurin
17090: läiinien kuvernöörit ovat ehdottaneet puheenabisen veron
17091: alennettava.ksi 1 markaksi 50 penniksi litralta säännöllis-
17092: väkevää pa'loviinaa.
17093:     Siihen nähden, mitä yllä on esitetty, kat<soo Valiokunta
17094: asialliseksi ehdo:ttaa, että paloviinan valmistusveroa vuon-
17095: na 1913 edelleen mä•ärärt:täisiin kannettavaksi 2 mavkkaa
17096: litralta s&ännöllisväkevää pa·loviinaa.
17097: 
17098: 
17099:     Armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että eduskunnan
17100: lausumat toivomukset erityisen väkijuomain myyntiveron
17101: säiitämisestlä, värjätyn paloviinan maahantuonnin ehkäise-
17102:                       Paloviinavero.                        3
17103: 
17104: misestä ja ulkomaisia juovutusjuomia koskevan tullilain-
17105: sii:ädännön uudistamisesta ovat jätetyt huomioonottamatta.
17106: Tästä huolimatta ei Hallitus V aliakunnan mielestä voine
17107: aikanaan omasta alotteestaan olla ryhtymättä tarpeellisiin
17108: toimenpiteisiin eduskunnan osottamien, ilmeisten epäkoh-
17109: tain poistamiseksi.
17110: 
17111: 
17112: 
17113:     Eduskunta on kehottanut Valtiovarainvaliokuntaa esillä
17114: olevasta asiasta valmistettavassa mietinnössä antamaan
17115: myöskin selvityksen paloviinaveron oi.rkeudelli.sesta luon-
17116: teesta. Tämän johdosta ja hankittuaan asiasta liitteessä
17117: olevat lausunnot lakitiedetten tohtori G. Granfeltilta, pro-
17118: fessori K. .T. Ståhlbergilta ja lak]tiedetten tohtori K. Will-
17119: greniltä saa Valiokunta esiintuoda seuraavaa.
17120: 
17121:     Suomen paloviinalainsäädäntö rakentuu tavallaan \'UO-
17122: den 1772 valtiopäiväpäätökseen, jolla kuningas oikeuteHiin
17123: ka:don kohdatessa ja muuten yleistä etua silmällä pit:äen
17124: kieltämään paloviinan valmistamisen ja nauttimisen. Tä-
17125: män johdosta hallitus kielsi ensiksi joksikin aikaa vii-
17126: nanpo1ton, mutta sittemmin vuonna 1775 julisti sen kruu-
17127: nun etuudeksi, ollen viinanpoltto-oi·keus siitä lähtien an-
17128: nettava vuokralle kruunun hyväksi. Sittenkun kuitenkin
17129: yritykset harjoi<ttaa viinanpol•ttoa valtion teollisuutena
17130: kruununpolt.timoissa olivat epäonnistuneet, järjestettiin
17131: aEJia vihdoin 1800 vuoden valtiopäivillä tekemällä hallitsi-
17132: jan ja valtiosäätyjen väEllä nimenomainen sopimus, jossa
17133: määrättiin, että viinanpoHto-oikeus annet·aan vuokralle
17134: maalla olevan manttaaliin pannun maan omistajille ja kau-
17135: punkien asukkaille joko yksityisten tahi yhtiöitten käy-
17136: tettäväksi määrättyä vuotuista veroa n. s. paloviinanarenti-
17137: mawsua nstaan. Tämä järjestys oli pysyvä ,järkähtämät-
17138: tömästi" voimassa, kunnes haiE.tsija ja säädyt oJiva't toisin
17139: pii:ättäneet. Tämän mukaisesti annettiin 15 päivänä kesä-
17140: kuuta 1800 polttimosääntö sekä 24 päivänä marraskuuta
17141: 4             1912.- V. M.- Esitys N:o 8.
17142: 
17143: 1801 vastamainitun asetuksen noudattamisen valvontaa
17144: koskeva asetus.
17145:     Tämä lainsäädäntö pysyi Suomessa pääasiallisesti voi-
17146: massa 1860-luvulle asti. Vuosien 1863-1864 valtiopäivillä
17147: esitti hallitus, viitraten uuden lain säätämistä koskevaran
17148: Hallitusmuodon 42 § :ään, että kumoamaila vuoden 1800
17149: sääntö taldl'listen ja kaupunkien viinanvalmistusoikeu-
17150: desta lakkautettaisiin ja tämä valmistus asetettaisiin
17151: tehdasteollisuuden kannalle sekä entisen praloviinanarenti-
17152: maksun sijaan otettaisiin käytäntöön muunlainen verotus.
17153: Valmistusoikeuteen ja verotukseen nähden esitys annettiin
17154: nimenomaan valtiosäätyjen hyväksyttäväksi ja muuten lau-
17155: sunnon antamista varten.
17156:     Vuosien 1863-64 valtiopäivillä joutui kysymys viina-
17157: veron luonteesta erityisen -käsittelyn alaiseksi sen johdosta,
17158: että, viinaveroa katsottaessa tavallisen kulutusveron Juon-
17159: toiseksi, kolmen säädyn päätös oli riittävä asiain järjestä-
17160: miseksi uudelle kannalle, jota vastoin uuteen järjest~lyyn
17161: olisi vaadittu neljän säädyn yhtäpitävä päätös, jos viina-
17162: vero olisi pidetty suostuntana. Ritaristo ja aateli omak-
17163: sui äänestyksen kantta sen kannan, että paloviinan·;almis-
17164: tusmaksun luontee-;een nähden kolmen sääidyn päätös oli
17165: riittävä paloviinan valmistu@sen ja myynnin järjestämi-
17166: sessä, ja kutsui muita säätyjä päätökseensä yhtymään.
17167: Sekä pappis- että porvarissääty hyväksyivät tämän kutsu-
17168: muksen, joka nimenomaan sisälsi sen, että säätyjen vastaus
17169: armolliseen esitykseen oli, mikäli se koski paloviinanval-
17170: mistmsmaksua, laadittava kolmen säädyn yhtiLpitävän pää-
17171: töksen mukaisesti. Kun talonpoikaissääty sittemmin puo-
17172: lestaan suostui kotiviinanpolton lakkauttamiseen, ei tämä
17173: puoli asiasta saanut erityistä merkitystä pääkysymystä lo-
17174: pullisesti ratkaistacssa. - Lähinnä seuraavien valtiopäi-
17175: vien asiakirjoista näkyy, että vuosien 1863~64 valtiopäi-
17176: vien päättämättä uutta paloviinaveroa katsottiin tavalli-
17177: sesta suostunnasta erilliseksi veroksi.
17178:     Siten syntynyt asetus 2 päivältä maaliskuuta 1865 si-
17179: sälsi ensinnäkin 1 § :ssä säännöksen kotitarvepolton ja niin-
17180:                       Paloviinavero.                        5
17181: 
17182: ikään paloviinanarentimaksun lakkauttamisesta. Ase.twk:-
17183: sen 2 § :ssä säädettiin, että kymmenen vuoden kuluessa,
17184: minkä ajan asetus oli oleva noudatettavana, paloviinaa saa
17185: valmistaa ainoastaan tehdasmaisesti, sekä 3 § :ssä, että palo-
17186: viinan v~almistuksesta on suoritettava määrätyn suuruinen
17187: vero ja että ~tästä verosta etusijassa 660,000 markkaa on
17188: menevä valtiovarastoHe korvaukseksi entisen paloviinan-
17189: rurentimaksun peräyttämisestä.
17190:     Vuoden 1865 asetusta, joka erinäisissä kohdissa uusit-
17191: tiin asetuksella 18 päivältä marraskuuta 1867, seurasi sitten
17192: 9 päivänä kesäkuuta 1873 annettu asetus paloviinan
17193:  valmistamisesta, myymisestä, varastossapidosta ja kul-
17194: jetuksesta, joka asetus oli pääasiallisesti samaa sisäl-
17195: lystä kuin vuoden 1865 asetus, paitsi että paloviinaveron
17196: käyttämiseen ja jakamiseen nähden viitattiin erityi-
17197: seen asetukseen. Asetus olisi voimassa vuoden 1883
17198: loppuun, mistä lähtien se kuitenkin valtiosäätyjen esi-
17199: tyksestä pitennettiin olemaan voimassa edelleen kolme
17200: vuotta. Vuoden 1873 asetuksen sijaan tuli sittemmin
17201: kaksi 16 päivänä heinäkuuta 1886 annettua asetusta, joista
17202: toinen koski p!l!loviinan valmistamisen j~a ,tislaamisen eh-
17203: toja, toinen puheenalaisen tavaran myyntiä ja kuljetu..'>ta.
17204: Ensimainitun asetuksen 1 § :ssä sanotaan, että jokainen hy-
17205: vämaineinen ja käytökseltään rehelliseksi tunnettu Suomen
17206: lmnsalainen on oikeutettu valmistamaan paloviinaa veron
17207: maksamista vastaan ja erinäisiä määräyksiä noud3Jttaen.
17208: Veron suuruus niinikään on asetuksessa (13 §) määrätty,
17209: minkä ohella veron käyttämiseen ja jakamiseen nähden
17210: viitataan siihen, mitä siitä on erittäin säädetty. AsetukSen
17211: voimassaoloajasta säädetään 75 § :ssä, että asetus on oleva
17212: noudatettavana vuoden 1892 loppuun.
17213:     Paloviinan valmistamisesta ja tisla,amisesta voimassa
17214: olevan, 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 1 § :ssä
17215: säädetään samoinkuin vuoden 1886 asetuksessakin, että jo-
17216: kainen hyvämaineinen ja rehelliseksi tunnettu Suomen
17217: kansalainen on oikeutettu valmistamaan paJoviinaa veron
17218: 6              1912.- V. M.- Esitys N:o 8.
17219: 
17220: maksamista vastaan ja niitä määräyksiä noudattaen, jotka
17221: tämä asetus ja erikseen annettu järjestyssääntö paloviina-
17222: pol.ttimoille sisältävät, minkä lisäksi 13 § :ssä on määräyk-
17223: siä veron suuruudesta sekä siitä, että veron käyttämisestä
17224: ja jakamisesta on erikseen säädetty. Sitä vastoin poikkeaa
17225: tämä asetus asiasta aikaisemmin voimassa olleista lainsää-
17226: dännöistä siinä, että asetuksen voimassaoloaika rajoi.tetaan
17227:  ainoastaan, mikäli se koskee valmistusveron määrää, joka
17228: 74 § :n mukaan on oleva voimassa vuoden 1894 loppuun.
17229: V altiosäädyille annetussa armollisessa esityksessä oli ehdo-
17230: tettu, että paloviinan valmistusta ja tislausta koskeva uusi
17231:  asetus olisi ka.ikilta kohdin voimassa toistaiseksi, mutta
17232:  tähän valtiosäädyt tekivät vastamainitun muutoksen.
17233:     Tämän johdosta annettiin vuoden 1894 valtiosäädyille
17234: armollinen esitys paloviinaveron suorittamisesta sekä käyt-
17235: täm~sestä ja jakamisesta varainhoitokautena 1895-1897.
17236: Samalla ilmoitettiin, että Keisarillinen Majesteetti edellyt-
17237: täen, että paloviinaverosta 400,000 markan vuotuinen määrä
17238: samoinkuin tähänkin asti jaetaan kaupunkien ja maalais-
17239: kunt!llin kesken, ei enää ole tllihtonut valtiovarastolle vaa·tia
17240: sitä 660,000 markan rahamäärää, mikä siihen asti oli palo-
17241: viinaverosta päältä jaon maksettu korvaukseksi entisen
17242: viinanpolttoarentimaksun peräyttämisestä. Tämän mukai-
17243: sesti annettiin 14 päivänä joulukuuta 1894 vahvistettu ase-
17244: tus, joka siis määräsi paloviinaveron suuruuden ja
17245: Voimassaoloajan sekä veron käyttämisen, josta vii-
17246: meksi mainitusta asiasta säädettiin, että siitä määrästä,
17247: mikä kertyy, sittenkun vuosittain on suoritettu tarkastuk-
17248: sesta lasketut menot 300,000 markkaa sekä maalaiskunnille
17249: ja kaupungeille 400,000 markkaa, vuosittain 660,000 mark-
17250: kaa on siirrettävä suostuntarahastoon ja ylijäämä kulku-
17251: laitosrahastoon. Samaa sisällystä ovat myöskin kaikki
17252: asiasta sittemmin annetut säännökset, joista viimeinen on
17253: 27 päivältä joulukuuta 1911. Huomattava on kuitenkin,
17254: että vuodesta 1908 lähtien paloviinaveron voimassaoloaikaa
17255: on lyhennetty, niin että vero nyttemmin määrätään vuo-
17256:                          Paloviinavero.                            7
17257: 
17258: deksi kerrallaan ja e>ttä paloviinavero, paitsi mitä ·tarkas-
17259: tukseen ja kunnille on suoritettu, on hallituksen esitysten
17260: mukaan mennyt kulkulaitosrahastoon.
17261:      Ennenkuin Valtiovarainvaliokunta ·tämän katsauksen
17262: paJaviinalainsäädännön historiaan luotuaan käy tarkemmin
17263: selv·ittämään paloviinaveron oi1keudellista luonnetta, pyytää
17264: Valiokunta huomauttaa, että tästä asiasta vuoden 1909 toi-
17265: •silla sekä vuosien 1910 ja 1911 valtiapäivillä on annettu
17266: eri suuntaan käypiä lausuntoja. Toiselta puolen lausuttiin
17267: se mielipide, että paloviinavero ei ole suostuntavero, jonka
17268: eduskunta hal"kintansa mukaan voisi olla kokonaan myön-
17269: trumättä. Yksityisissä lausunnoissa väitettiin, että jos edus-
17270: kunta kuitenkin kieltäytyisi paloviinaveroa määräämästä,
17271: niin siitä voisi johtua joko että pa1oviinalainsäädäntö, ve-
17272: ron määrääminenkin siihen luettuna, siirtyisi hallitukselle
17273: taik!ka eHä entinen veromäärä olisi edelleenkin nouda-
17274: tettavana. Toisel.ta puolen. taas katsottiin paloviina.veroa
17275: suostunnaksi, jon1ka edelleen suorittamista säädetyn määrä-
17276: ajan kuluttua eduskunta on oikeuteäu myöntämään tahi
17277: kieltämään. Mutta tältäkin ·kannalta on ollut eri mieltä
17278: siitä, mitä paloviinaveron epääminen vaikuttaisi. Kun
17279: toisilla on ollut se käsitys, että paloviinan valmistuksen
17280: silloin •täyty:isi la'kata, niin taas toiset ovat olleet sitä mieltä,
17281: että paloviinan valmistus edelleenkin jatkuisi muuten 1892
17282: vuoden asetuksen mukaan, mutta ilman veroa.
17283: 
17284: 
17285: 
17286:     Niinkuin edellä olevasta katsauksesta näkyy, on palo-
17287: viinan valmistus tullut järjestetyksi eduskuntalaeilla, joten
17288: entinen sopimuksen luonne on paloviinan valmistusta kos-
17289: kevas-ta asetuksesta hävinnyt. Sittenkuin paloviinan val-
17290: mistusta koskeva lainsäädäntö on siirtynyt eduskuntalain
17291: piiriin, ei sitä enää voida ottaa järjestettäväksi hallinnolli-
17292: silla asetuksilla, eikä hallituksella ole oikeutta yksipuoli-
17293: sesti määrätä paloviinaveroa, joka kotitarvepolton lakkaut-
17294: 8             1912.- V. M.- Esitys N:o 8.
17295: 
17296: ta:misen jälkeen on aina ollut rajoitetuksi ajaksi myönnet-
17297: tynä.
17298:     Samalla kun siis on rajoitetuksi määräajaksi säädetty
17299: paloviinan valmistusverosta, samalla on nykyisin edelleen-
17300: kin voimassa vuonna 1892 annettu, paloviinan valmista-
17301: mista koskeva asetus, myöskin sen 1 § :n säännös, että jo-
17302: kainen hyvämaineinen ja rehelliseksi tunnettu Suomen kan-
17303: salainen on oikeutettu valmistamaan paloviina·a veron mak-
17304: samista vastaan ja eräitä järjestyssäännön märuräyksiä nou-
17305: dattaen.
17306:     Mainitun asetuksen 1 § :n ei voi katsoa muuttaneen pa-
17307: loviinaveron luonnetta. Ensiksikin tulee huomata, e'ttä
17308: vuosien 1865 ja 1873 asetuksissa säännökset pa1oviinave-
17309: rosta ja valmistusoikeudesta eivät vielä olleet yhdistettyinä
17310: samaan lauseeseen, vaan tavataan rinnastettuina eri pykä-
17311: lissä. Eikä ole syytä päättää, että nykyiseHä sanamuodo.Ua
17312: olisi myöhemmin tahdottu tehdä verovelvollisuus entistä
17313: enemmän välttämä·ttömälksi valmistusoikeuden ehdoksi.
17314: Tämä sanamuoto on selvitettävissä siitä seikasta, että vero-
17315: säännös aiottiin voimassa olevaksi samaten kuin asetus ko-
17316: konaisuudessaankin, varkka ,·uoden 1891 valtiopäivillä ve-
17317: rosäännöksen aika sitte viime hetkellä asetuksen 74 :ssä ra-
17318: joitettiin, mutta 1 § :n sanamuoto jäi muuttamatta. Sen
17319: kautta ei paloviinavero kuitenkaan muodostunut miksikään
17320: pysyväiseksi veroksi, vaan jäi se yhä edelleen luonteeltaan
17321: suostuntaveroksi, jommoisena sitä ennen vuotta 1892 pi-
17322: dettiin.
17323:     V eron suuruus on niin oleellinen seikka verosäännök-
17324: selle, että ,tä,tä ei voida sovelluttaa, ellei veron suuruus ole
17325: samassa tai toisessa lainpaikassa säädettynä taikka muuten
17326: laillisesti määräHävissä. Nyt on vuodesta 1892 alkaen ollut
17327: nimenomaan säädettynä aika, milloin eduskunnan hyväk-
17328: symä säännös paloviinaveron suuruudesta lakkaa voimassa
17329: olemasta. Eikä haJ,litus myöskään ole mitenkään valtuu-
17330: tettu tuota suuruutta määräälmään. Lukuunottamat·ta Hal-
17331: litusmuodon 46 § :n säännöstä, jonka mukwan eduskunnan
17332: rajoit·etuksi määräajaksi myöntämä ·entinen suostuntavero
17333: jatkuu, jos eduskunta säädetyn ajan koossa oltua,an ei ole
17334:                        Paloviinavero.                       9
17335: 
17336:  tehnyt päätöstä uudesta suostunnasta, vaikuttaa paloviina-
17337:  veDOn suuruudelle säädetyn määräajan loppuunkuluminen,
17338:  että 1 § :ssä ynnä muualla 1892 vuoden asetuksessa olevia,
17339:  paloviinaveroa koskevia säännöksiä ei voida sovelluttaa,
17340:  vaan vero lakkaa, kunnes sen määrästä ja voimassaoloaj·asta
17341:  taas laiMisessa järjestyksessä sää•detään. Tämän mahdolli-
17342:  suuden on itse vuoden 1892 asetus tullut sisältämään sen
17343:  l\1autta, että siinä veron suuruus säädetään ainoastaan ra-
17344:  joitetuksi ajaksi. Siten on tämän asetuksen kautta, kun
17345:  otetaan huomioon asetus kokonaisuudessaan, tehty edus-
17346:  kunnan päätöksestä riippuvaksi, onko paloviinaverolle sää-
17347:  detyn määräajan kuluttua paloviinan valmistuksesta edel-
17348:  leenkin otettava veroa vai ei. Jos eduskunta epää halli-
17349:  tuksen esityksen veron jatkamisesta taikka jos hallitus kiel-
17350:  täytyy vahvistamasiJa eduskunnan siitä hyväksymää asetus-
17351:  ehdotusta, lakka,a vero olemasta puheenaJaisen elinkeinon
17352:  harjoit·tamisen ehtona niin kanvaksi, kuin paloviinaveroa
17353:  ei ole pätevästi säädettynä.
17354:       Paloviinaveron käyttämiseenkään nähden ei ole enää
17355:  olemassa niitä seikkoja, jotka aikaisemmin olisiv·at voineet
17356:  tarjota jotakin tukea sille käsitykselle, .että eduskunnan
17357:  päältösoikeus paloviinaveroon nähden on rajoitettu.
17358:      Kun paloviinan valmistus ja verotus asetettiin nykyi-
17359:  selle kannalleen, pidätettiin, niinkuin edellä on mainittu,
17360:  korvaukseksi entisestä paloviinanpolttoarennista yleiselle
17361: ·valtior.ahastolle 660,000 markkaa vuodessa, samoin kuin
17362:  myönnettiin myöskin kunnille jaettavaksi erityinen määrä-
17363:  raha, joka jo pitemmän ajan on ollut 400,000 mar~kkaa vuo-
17364:  dessa, korvaukseksi kotitarvepolton lakkauttamisen taloUi-
17365:  sille ja kaupunkien asukkaille aiheutta,masta taloudellisesta
17366:  tappiosta.
17367:       Ensinmainitlllsta korvauksesta on hallitus sittemmin
17368:  edellä kerrotulla tavalla nimenomaan luopunut vuoden 1894
17369:  valtiopäivillä. Mitä taas kunnille myönnettyyn määrära-
17370:  haan tulee, niin se on aikain kuluessa jo menettänyt kor-
17371:  vauksen luonteensa ja muodostunut valtion apurahaksi
17372:   kunnallismenojen suorittamista varten. Tämä määrärahan
17373: 10            1912.- V. M.- Esitys N:o 8.
17374: 
17375: luonne tuli vieläkin selvemmäksi vuoden 1907 vnHiopäivilJä
17376: hyväksyttyjen muutosten kautta, kun määrärahan os~~Jlli
17377: suus ulotettiin sellaisillekin kunnille, joilla ei koskaan ole
17378: ollut oikeutta paloviinan v!IJlmistukseen ja jabperusteeksi
17379: säädettiin kunnan hengillekirjoitetJtu väkiluku manttaalin
17380: sij,asta maal,aiskuntiinkin nähden.
17381:      Siihen nähden, mita edellä on esiintuotu, ei siis V aEo-
17382: kunnan mielestä, vaikka paloviinan valmistuksen verotta-
17383: misesta vuoden 189~ asetuksessa on rajoittamattomaksi
17384: ajaksi vahvistettuja säännöksiä, tämä vero kuiten~aan sen
17385: kautta ole tullut pysyväiseksi veroksi, koska veron suu-
17386: ruutta ei ole niinikään rajoittama.ttomaksi ajaksi säädetty
17387: eikä myöskään jä,tetty hallituksen määrättäväksi, vaan se
17388: on edelleenkin luonteeltaan suostuntavero.
17389:      Jos paloviina vero edellä mainituista syistä laklmisi,
17390: niin sen johdosta ei kui t;(lnkaan vuoden 1892 paloviina-
17391:                           1
17392: 
17393: 
17394: asetus ~okonaisuudessaan lakkaisi voimassa olemasta, vaan
17395: sitä olisi edelleenkin sovellettava niin pitkälle, kuin mah-
17396: dollista on. Puheenalainen asetus sisältää paloviinan val-
17397: mistusta yleensä, verotuksesta riippumattakin, järjestä-
17398: viä säännöksiä, ja näiden ei voida katsoa veron lakatessa
17399: raukeavan, kun mainittu asetus ei sisällä mitään määräystä
17400: tai viittausrta siitä, että paloviinan valmistus on lak@aava 1
17401: ellei siitä määrätä veroa suoritettavaksi. Seuraus palo-
17402: viinaveron kiel,tämisestä ei siis voi o1l~a muu kuin se, ettii
17403: paloviinan valmistus saisi edelleenkin jatkua, mutta ilman
17404: veroa.
17405: 
17406: 
17407:     Paloviinan kulutus, joka vuonna 1909 oli 7,045,920 lit-
17408: raa ja vuonna 1910 4,876,909 litraa, teki· vuonna 1911
17409: 5,529,293 litraa. - Vuonna 1912 arvioi eduskunta kulu-
17410: tettavan 6,000,000 litraa. Valiokunta on paloviinan kulu-
17411: tuksen vuonna 1913 arvioinnut niinikään 6,000,000 litraksi
17412: eli siis yihtä suureksi kuin armollisessa esityksessäkin.
17413:     Anniskeluveron tuottaman tulon on Valiokunta ar-
17414: vioinnut 5,000 markkaa suuremmaksi kuin armollisessa esi-
17415:                           Paloviinavero.                             H
17416: 
17417: tyksessä eli 25,000 markaksi ja tarkastusmaksut 10,000
17418: nutrlvkaa suuremmiksi eli 90,000 markaksi.
17419:     Kulkulaitosrahaston osuus vähittäismyynti- ja annis-
17420: keluyhtiöiden .voittovaroista, joka osuus vuonna 1911 oli
17421: tasaluvuin 1,342,000 markkaa ja jonka eduskunta vuodeksi
17422: 1912 arvioi 1,400,000 markaksi, voitanee vuodeksi 1913
17423: arvioida 300,000 markkaa suuremmaksi kuin armollisessa
17424: esityksessä eli 1,500,000 -marlcalcsi, koska puheenalaisten
17425: yhtiöiden liikevoitto eri kaupungeissa tällä alalla tapah-
17426: tuneitten järjestelyjen johdosta näyttä'ä entisestään nouse-
17427: van.
17428:     Näin ollen, olisi paloviina- ja anniskeluverosta ja tar-
17429: kastusmaksuista sekä kulkulaitosrahaston osuudesta vähit-
17430: täismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voittovaroista saatava
17431: tulo vuonna 1913 arvioitava seuraavaksi:
17432: 
17433: paJaviinavero ... , .................. Smk. 12,000,000:-
17434: anniskel u vero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,    25,000:-
17435: ·tarkastusmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,        90,000:-
17436: kulkulaitosrahaston osuus vähittäis-
17437:     myynti- ja anniskeluyhtiöiden voit-
17438:     tovaroista ..................... .                        1,500,000:-
17439:                                                    "
17440:                                     Yhteensä Smk. 13,615,000:-
17441: 
17442:     Harkittuaan sitä kysymystä, kuinka näin saadut tulot
17443: ovat käytettävät, on Valiokunta tullut siihen vakaumuk-
17444: seen, että denaturoidusta paloviinasta takaisin maksettava
17445: paloviinavero on arvioitava armollisen esityksen mukai-
17446: sesti 1,000,000 markaksi. Väkijuomain valmistuksen ja kau-
17447: pan silmälläpidosta sekä korvauksista paloviinan asetusten
17448: rikkomusten ehkäisemiseksi aiheutuvat menot ehdottaa Va-
17449: liokunta armollisen esityksen määrästä nostettavaksi 30,000
17450: markalla eli 280,000 markan määrään. Korotus a1heutuu
17451: siitä, että Valiokunnan mielestä tulisi Raittiuden Ystävien
17452: ja Finlands Svenska Nykterhets:förbund nimisen seuran
17453: puheenalaisesta määrärahasta saada 30,000 markkaa,
17454: koska mainittujen keskusseurain toiminta niin yleiseen
17455: i2           1912. -   V. M. -   Esitys N :o 8.
17456: 
17457: laatuunsa nähden kuin myöskin erityisesti nyt kyseenalaisia
17458: näikökohtia silmällä pitäen on omansa huomattavassa mää-
17459: rässä ja oikealla tavalla ehkäisemään päihdyttä vien juo-
17460: main aiheuttamia rikoksia. Kun viinavaroista kerty-
17461: neistä tuloista vähennetään edellämainitut menot, yhteensä
17462: 1,280,000 markkaa, tekisi puheenalaisista tulolähteistä
17463: vuonna 1913 saatava nettotulo 113,335,000 nwrl~kaa.
17464:     Käytettävinä olevien viinaverorahojen runsauteen näh-
17465: den sekä silmälläpitäen sitä ahdinkotilaa, johon sekä kau-
17466: punki- että maalaisimunat ovat viime aikoina joutuneet
17467: suurien menojensa takia, on Valiokunta pitänyt sopivana,
17468: että kunnille jo vuosikymmeniä saamansa 400,000 maflkan
17469: lisäksi tällä kertaa erityisesti annetaan 3,000,000 markkaa
17470: kansakoulurakennuksia, sairaalarakennuksia ja kunnallisen
17471: työväenasuntopolitiikan edistä;mistä varten. Tätä ehdotusta
17472: tehdessään on Valiokunta erityisesti huolehtinut siitä, että
17473: näin annettavat varat tulevat kunnissa käytettyä yksin-
17474: omaan johonkin näistä Eduskunnan määräämistä tarkoi-
17475: tUJksista.
17476:     Jäännöksen 8,935,000 markkaa Valiokunta ehdottaa
17477: siirrettäväksi kulkulai tos,rahastoon.
17478:     Edellä esitetyn perustuksella Valiolmnta kuru1ioittaen
17479: ehdottaa,
17480:                 että E duslcunta, edellyttäen että puheena-
17481:             oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-
17482:             syisi ehdotuksen asetukseksi siitä verosta, joka
17483:             paloviinan t•almistmnisesta Suomessa on suori-
17484:             tettava, sekä tämän 'veron käyttämisestä vuonna
17485:             1913 näin kuuluvana:
17486: 
17487:                         Asetus
17488:   siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suo-
17489:   messa on suoritettava, sekä tämän veron käyttä-
17490:                   misestä vuonna 1913.
17491:                          1 §.
17492:    Veroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
17493: 1913 maksettava kaksi markkaa kuJ.takin litralta säännöl-
17494:                             Paloviinavero.                                f3
17495: 
17496: lismkevyyttä, jolla tarkoitet3Jan sellaista paloviinaa, mikä
17497: sisält.ä;ä viisilkymmentä volyymiprosenttia alkoholia olles-
17498: saan   +   15 asteista Celsiuksen lämpömittarin mukaan.
17499: Tämä vero S'Uoritetaan koko va.l'lnistettav·aksi otetulta mää-
17500: räitä ja maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta
17501: vähintään tuhannelta kolm~lt3Jsadalta litralta, jos vero niin
17502: suuresta valmistusmäärästä on vielä Illilksamatta.
17503: 
17504:                                    2 §.
17505:     Paloviinavero on vuonna 1913 käytettå!vä:
17506: 
17507: Paloviinan valmistuksen ja 1kaupan sil-
17508:    mällä.pitoa varten sekä paloviina-
17509:    asetuksi·a vastaan tehtyjen rikko-
17510:    musten syytteeseen slliattamisesta ai-
17511:    heutuvien kustannusten korvaami-
17512:    seksi, palkinnoiksi ( poist.) sellaisten
17513:    rikkomusten ehkäisemisestä selcä
17514:    raittiusjärjestöille puheenalaista ri-
17515:    kollisuutta ehkäisevän työn edis-
17516:    tämiseksi, arvioilta . . . . . . . . . . . . . . . . Smk.    f280,000: -
17517: 
17518: Kaikille kunniHe jamtavaksi niiden
17519:   hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
17520:    kaan hyödyllisiä kunnallisia tarkoi-
17521:    tuksia varten yleensä 400,000 mark-
17522:    kaa seltä kansakoulurakenntdcsia,
17523:    8airaalw·akennuksia ja knnnallisen
17524:    työnäenasuntopolitiikan edistämistä
17525:    Ntrten 3,000,000 markkaa, kaikkiaan                         3,1,.00,000:-
17526:                                   --------------------------
17527:                                      Yhteensä Smk. 8,680,000: -
17528: 
17529:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
17530: nee kulkulaitosrahastoon.
17531: i4            1912. -   V. M. -..,- Esitys N :o 8.
17532: 
17533:    Trumän lisäksi saa Valiokunta ylempänä esitBt.yn nojalla
17534: kunnioittaen ehdottaa,
17535: 
17536:                että Edusktmta arvioisi palo,uiinaverosta,
17537:            anniskelwuerosta ja tarkastusmalcsnista vuonna
17538:            1913 saatm)(tn nettotulon 70,835,000 marl.:aksi ja
17539:            kttlknla:itosrahaston osnuden vähittäismyynti- ja
17540:            annisl,;elnyhtiöiden 'uoitosta samana vuonna
17541:            1,500,000 markaksi eli yhteensä 12,335,000 Jna1'-
17542:            kaksi.
17543: 
17544: 
17545:     Niinkuin Valtiovarainvaliokunta jo viime valtiopäivillä
17546: mietinnössään n :o 7 on esiintuonut, aiheutui laittoman, väli-
17547: aikaisen viinaveroasetuksen 30 päivältä joulukuuta 1909
17548: nojalla anottujen ja saatujen veronperuutusten kautta val-
17549: tiovarastolle vuosina 1910 ja 1911 188,701 markan 45 pen-
17550: nin suuruinen tulojen vähennys. Näiden veronperuutusten
17551: lisäksi on vielä, kuten oheenliitetystä taulukosta näkyy,
17552: tullut kolme tapausta, jotka yhteensä tekevät 41,500 mark-
17553: kaa 51 penniä.
17554: 
17555: 
17556:     Vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä hyväksyi edus-
17557: kunta !lsetnksen paloviinan nlmistamisesta ja tislaami-
17558: sesta kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 15 § :n
17559: muuttamisesta sellaiseksi, että se aika, minkä kuluessa vero
17560: paloviinan valmistamisesta on suoritettacva, määrättiin kah-
17561: den vuoden asemasta kuudeksi kuukaudeksi. Tä,tä edus-
17562: kunnan päätöstä ei kuitenkaan vahvistettu. Vuoden 1911
17563: valtiopäivillä katsoi eduskunta välttämättömäksi sellai-
17564: sen muutoksen tekemisen mainittuun lainpaikkaan, että
17565: aikamääräys paloviinan cverottomana varastossa pitämi-
17566: sestä määrättiin yhdeksi vuodeksi. Nyt käsiteltävänä ole-
17567: vassa armollisessa esityksessä ilmoitetaan, että Keisarilli-
17568: nen Majesteettti ei ole nähnyt hyväksi vahvistaa tätäkään
17569: asetusta.
17570:                       Paloviinavero.                       15
17571: 
17572:     V aliakunta puolestaan on ollut sitä mieltä, että niin
17573: hyvin eduskunnan kulloinkin määräämän veron tarkoi-
17574: tuksen tehoavaisunteen kuin myös veron kantoon nähden
17575: on asianmukaisempaa, että se aika, min:mä paloviinan val-
17576: mistajat saavat pitää paloviinaa varastossa valmistusveroa
17577: siitä suorittamatta, olisi lyhennettävä yhde:msi vuodeksi.
17578: IIallituskaan ei ole esittänyt mitään syytä, joka enää ai-
17579: heuttaisi pysyttämään asetuksen nykyisen varastossapito-
17580: ajan enti,selllään.
17581: 
17582:    Näin ollen saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
17583: 
17584:                että Edu.skunta hyväksyisi ja J{eisarillisen
17585:            Majesteetin arnwllisesti tutkittavaksi ja vahvis-
17586:            tetta~·aksi lähettäisi seuraavan aset1tsehdot1tk-
17587:            sen:
17588: 
17589: 
17590:                          Asetus
17591: 
17592: 1wsäkuun 9 paiVana 1892 paloviinan valmistamisesta
17593:    ja tislaamisesta annetun Keisarillisen asetuksen
17594:                 15 § :n muuttamisesta.
17595: 
17596:     Tämäm kautta sääJdetään, että 15 § Keisarirllisesr.;a ase-
17597: tuksessa 9 päivältä kesäkuuta 1892 pa'loviinan valmistami-
17598: sesta ja tislaamisesta muutetaan näin kuuluvaksi:
17599: 
17600:                             15 §.
17601:    1. Valmistettu paloviina tulee kontrollöörin mitata ja
17602: koetella, sekä jos ei veroa siitä ole maksettu, panna Yaras-
17603: toon julkisen valvonnan alaiseksi.
17604:     2. Paloviinavarastaa varten käytettävän makasiinin eli
17605: huoneen pitää olla polttimon läheisyydessä ja valmistajan
17606: luovuttama yksistään siihen tarkoitukseen sekä niin lai-
17607: tettu, kuin järjestyssääntö määrää. Tällainen makasiini e1i
17608: varastohuone, jota ei saa käyttää, ennenkuin se on katsas-
17609: 16            1912. -    V. M. -   Esitys N :o 8.
17610: 
17611: tettu samalla tapaa, kuin 9 § :ssä on polttimosta säädetty,
17612: on varustettava kahdella erilaisella lukolla, joiden avaimet
17613: ovat säilytettävät, toinen paloviinan valmistajan ja toinen
17614: kontroHöörin tahi muun henkilön luona, joka kruunun
17615: puolesta silmällä pitää varastoa.
17616:     3. Varastoon pantu paloviina on veron panttina. Ellei
17617: valmistaja yhden V'UiOden kuluessa tavaran varastoon pane-
17618: misen jälkeen suorita siitä menevää veroa, ryhtyköön lää-
17619: ninhallitus lailliseen toimeen pantin myymistä varten.
17620:     4. Kontrollöörin on velvollisuus pitää varastopäivä-
17621: kirjaa järjestyssäännön määräysten mukaan.
17622:     5. Senaatin Talousosaston asiana on määrätä, saako
17623: varastosta ja millä ehdoilla ulkomaille viedä paloviinaa,
17624: valmistusveroa siitä maksamatta.
17625: 
17626:    Tämä asetus on noudatettava sen julkaisemispäivästä
17627: lukien.
17628: 
17629:      Helsingissä 20 päivänä ·toukokuuta 1912.
17630: 
17631: 
17632: 
17633:     Asian on käsitellyt V altiovarainvalioikunnan toinen
17634: osasto ja ovat sen käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohta.ja
17635: Arajärvi sekä jäsenet AJhmavaara, von Born, Helenius-
17636: Seppälä (osittain), Kairamo, Kronqvist, Murros, Pietinen,
17637: Rainio ja Sainio (osittain) sekä osittain varajäsenet a:f
17638: Forselles, J unes, Sj östedt-,J ussila, Tervo ja 'V alj akka. Työ-
17639: suunnitelman mukaan on verotulojen käyttämisestä päättä-
17640: nyt jakamaton Valtio·varain•ualiokunta, jolloin käsittelyyn
17641: ovat ottaneet osaa edellisten lisä:ksi puheenjohtaja Meche-
17642: lin, sekä jäsenet Gylling, Hallsten, Honkajuuri, Hultin,
17643: Kallio, Kirves, Komu, Kärnä, Neovius, Paasonen, Törmä
17644: ja Turunen sekä osittain Yarajäsen Puhakka.
17645:                                   Paloviina vero.                                                17
17646: 
17647: 
17648: 
17649: 
17650:     Paloviinaveroa on suostuntaselkkauksen johdosta mak-
17651: settu takaisin vuosina 1910 ja 1911 seuraa Yat määrät:
17652: 
17653:                                                          / Litrojen luku,
17654:                                                            josta takaisin-        Takaisin-
17655:      Tehtaan tai omistajan nimi.                             maksu on            maksun suu-
17656:                                                              myönnetty.             ruus.
17657:                                                          1
17658:                                                          1        Ltr.                 Smk.
17659: 
17660: 
17661: 
17662:   Eduskunnan jo vuonna 1911 käsit-
17663:      telemät veronperuutukset ....                             235,926,82          188,701: 45
17664: 
17665: 
17666: 
17667:   F. W. Pettrellin viinapoJttimo ....                             5,577,44            4,461: 95
17668:   Tammerfors Ångbränneri Aktiebo-
17669:       lag ......................... .                           44,250,-            35,400:-
17670:   Osakeyhtiö K. Jakovlefi'in viina-
17671:       polttimo- ja tislau;..s_t_eh_d_a_s_._._._.-+--2-",0_4_8;..,2_o__,._ _l ':..;6;..38;..:;..;..56_
17672:                                         Yhteensä              287,802,4;6          230,201: 96
17673: 
17674: 
17675: 
17676: 
17677:                                                                                              2
17678: ..
17679:      18             1912. -   V. M. -    Esitys N :o 8.
17680: 
17681: 
17682: 
17683:                           Vastalauseita.
17684:                                     I.
17685: 
17686:          I. Pääasiassa ollen yhtä mieltä Valiokunnan enemmis-
17687:      tön kanssa pa1oviinaveron oikeasta luonteesta, semmoiseksi
17688:      kuin se 1863-___,()4 vuoden valtiopäivistä lähtien on lainsää-
17689:      dänn()ssä muodostunut, haluan kuitenkin sivulla 10 ole-
17690:      van, sanoihin ,mutta ilman veroa:: päättyvän kappaleen
17691:      j ä1keen lisättäväksi :
17692:           ,Ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä olettaa, että
17693:      pa1oviinavet'On erott,amisel,la paloviina-asetuksesta olisi t~ar
17694:      lroitetJtu tahi edes edeHy,tetty tuollaista rseurausta, ja sen
17695:      mwhdollisuutta käy niin ollen kwtsominen laaj~akantoiseksi
17696:      lainsääd:ännölliseksi muodotil:omuudeksi. On sentähden
17697:      edellytettävä että, vaikkakin rahalliset näkökohdat ovat
17698:      osa:ltaan vaikuttamassa paloviinaveron ajo~ttaiseen mää-
17699:      rä:ämiseen, veron tärkeä sosiaadipoliittinen tarkoitus j~a sen
17700:      yhteydessä oleva erikoisasema maamme budjetissa aina
17701:      saavat aikaan, e1t.tä paloviinaa ei voida valmistaa veroa
17702:      siitä suorittam!litta."
17703:          II. Näin <Yllen, mut,ta huomioonott,aen senkin, että itse
17704:      paloviinaveron määrä joka tapauksessa on vasta yleisen
17705:      budjetinkäsittelyn yhteydessä lopullisesti ratkaistavissa,
17706:      näyttää myöskin asia11mukaiselta, että asetusehdotuksen
17707:      edellä käyvä ponsi sa1a seuraavan sanamuodon:
17708: 
17709:                     että Eduskunta, edellyttäen että paloviina-
17710:                  vero Valiokunnan ehdottamaan -määrään vuonna
17711:                  1913 havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi näin
17712:                  kuuluvan asetuksen:
17713: 
17714:         III. Kun kuitenikin nykyistä hiukan alempi, rwhallisia
17715:      tarpeita täysin tyydyttävä paloviinavero <Ylisi raittiuslmn-
17716:      na1ta ka.tsoen yhtä .tehoka.s, tuotil:wmrutta Bamoj~a salapolton,
17717:                        Vastalause 1.                        19
17718: 
17719: salakuljetuksen ja kilpahlevan maahantuonnin vaaroja
17720: ja edellä esitetyistä muista syistä - ehdotan Eduskunnan
17721: päätettäväksi,
17722:               että paloviinaveroa vuonna 1913 on suOTitet-
17723:            tava markka viisikymmentä penniä litralta sään-
17724:            nöllisväkevyyttä.
17725:     IV. Kun täytyy pitää raittiustyön johtamisena harha-
17726: teiHe, jos tässä yhteydessä osotelt1aJan määrämiha sen lisäksi,
17727: mitä tähän .tarkoitu'~een jo on päätetty osottaa erinäisten
17728: si vistystarkoi tusten määräraihain kohdalla, ehdotan,
17729:              että paloviinavarain budjettiin ei merkitä
17730:            määrärahaa raittiusseuroille.
17731:     V. Osin maalais- ja kaupunkikuntain, osin eri kuntain
17732: välisiin suuriin eroavaisuwksiin ka,tsoen, sekä rahapoliitti-
17733: sista syistä, on mielestäni aivan sopimatonta rajoittaa kun-
17734: nille ehdotetun lisämäärärahan käyttämistä rakennusyri-
17735: tyksiin, jotka sitä paitsi osittain ovat kunnan säännöllisten
17736: tehtäväin ulkopuolella, minkätähden ehdotan,
17737:                että kolmen miljoonan markan lisämääräraha
17738:            myönnettäisiin kunnille samoilla ehdoilla kuin
17739:            niille vanhastaan maksettu 400,000 markan mää-
17740:            räraha.
17741:    Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1912.
17742:                                          V. M. von Born.
17743:    Ylläolevan vastalauseen IV :teen ja V :teen osaan yhtyy
17744:                                           Arvid Neovius.
17745:    Ylläolevan vastalauseen IV :teen kohtaan yhtyvät
17746:    J. W. Sainio.                            Juho Rainio.
17747:                        Efr. Kronqvist.
17748: 
17749:    Ylläolevan vastalauseen ensimäiseen ponteen yhtyy
17750:                                        A. Osw. Kairamo.
17751: 20             1912.- V. M.- Esitys N:o 8.
17752: 
17753: 
17754: 
17755: 
17756:                              II.
17757: 
17758:     Kun emme voi nähdä mitään syytä suostuntaverojen
17759: myöntämisen vuodeksi 1913 ja kun yleensäkään emme Hal-
17760: lituksen nykyisen, Eduskunnan päätöksiä polkevan raha-
17761: politiikan takia katsoo olevan syytä luovuttaa Hallitukselle
17762: miljoonia, ehdotamme
17763: 
17764:                että Eduskunta hylkäisi armolliseen esityk-
17765:             seen sisältyvän asetusehdotuksen.
17766: 
17767:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1912.
17768: 
17769:       Efr. Kronqvist.                Juho Rainio.
17770:       J. W. Sainio.                  Kaapo Murros.
17771:                        Vastalause 111.                      21
17772: 
17773: 
17774: 
17775: 
17776:                              III.
17777: 
17778:      Kun emme ole voineet yhtyä siihen käsitykseen viina-
17779: veron oikeudellisesta luonteesta, jonka Valiokunnan enem-
17780: mistö on omaksunut asiantuntijana käytetyn professori K.
17781: ,J. Ståhlbergin lausuntoa seuraten, pyydämme esittää eroa-
17782: van mielipiteemme, joka käy pääasiassa yhteen toisten
17783: asiantuntijain lakitiedetten tohtorien G. Granfeltin ja Karl
17784: 'Villgrenin Valiokunnalle antamien lausuntojen kanssa.
17785:      Valiokunnan enemmistö ei ole voinut valtiopäiväasia-
17786: kirjoista esittää riittävää todistusta väitteelleen, että palo-
17787: viinaveroa olisi ennen vuotta 1892 pidetty sellaisena suos-
17788: tuntaverona, jonka määräämisestä säädyt olisivat voineet
17789: kieltäytyä. Valtiopäiväasiaki,rjat antavat päinvastoin tu-
17790: kea sille käsitykselle, että, jos asiata tutkitaan yksinomaan
17791: historiallisten tosiasiain valossa, antamatta sen seikan vai-
17792: kuttaa kantaamme, kuinka itse puolestamme soisimme asian
17793: olevan, paloviinaveroa katsottiin kotiviinapoltosta tehdas-
17794: polton kannalle siirryttäessäkin veroksi, joka kyllä oli suos-
17795:  tunnanluontoinen, mutta ainoastaan siinä merkityksessä,
17796:  että sää.dyt saivat päättää sen suuruudesta määrävuosiksi
17797: sekä sen käyttämisestä. Niiden aikain suostunta-asetuksissa
17798: ei paloviinaveroa laskettu tavallisiin suostunnoihin. Vuo-
17799:  den 1885 Yttltiopäivillä päätetty viinaveron määrä säädet-
17800:  tiin olemaan voimassa vuoden 1892 loppuun, jolleivät Hä-
17801:  nen Keisarillinen Majesteettinsa ja säädyt sitä ennen toisin
17802:  päätä. Vuoden 1891 valtiopäivien valtiovaliokunta lausui,
17803:  että saatettaisiin pitää yksipuoleisena sopimuksen rikkomi-
17804:  sena, jos säädyt eivät suostuisi armollisessa esityksessä
17805:  tehtyyn ehdotukseen 660,000 markan vuosittain siirtämi-
17806:  sestä viinaverorahoista yleiseen valtiorahastoon, ja säädyt
17807: 22             1912. -·V. M •. -Esif~s N:o 8.
17808: 
17809:  katsoivatkin asiwkseen tälhän suostua, koska, kuten sää-
17810:  tyjen alamaisessa vastauksessa lausuttiin, Keisarillinen Ma-
17811:  jesteetti kotitarvepolttoa lakkautettaessa vuosien 1.863--,---64
17812:  valtiopäivillä teki sen ehdon, että yleiseen valtiorahastoon
17813:  on suoritettava mainittu korvaus. Säädyt tyytyivä.t ainoas-
17814:  taan lausumaan toivomuksen, ettei hallitus vastaisuudessa
17815:  vaatisi puheenalaista määrärahaa.
17816:      Asia ei käsittääksemme myöskään muuttunut vuoden
17817: 1891 valtiopäivillä hyväksytyn paloviinan valmistusta kos-
17818:  kevan asetuksen kautta. Vastoin Valiokunnan enemmistön
17819: esitystä ei mielestäunme sillä seikalla, että mainitun asetuk-
17820: sen 74 § :ssä määrättiin säännös viinaveron suuruudesta ole-
17821: maan voimassa ainoastaan vuoden 1894 loppuun, ole oleel-
17822: lista .merkitystä tämän veron luonteeseen nähden. Valtio-
17823: päiväasiakirjoista näkyy, että koko asetuksen säätämiseen
17824: voimassa. olevaksi toistaiseksi, eikä määrävuosiksi, kuten
17825: alkuaan ehdotettiin, va~kutti se pelko, ettei tätä laajaa ase-
17826: tusta saataisi kokonaisuudessaan ennen määräajan loppua
17827: asianomaisesti uudelleen säädetyksi ja vahvistetuksi, mistä
17828: olisi aiheutunut perustuslaillisia vaikeuksia. Tällaista pel-
17829: koa ei sitä vastoin voinut olla viinaveron määrää koskevan
17830: lakipykälän uusimiseen nähden. ,Viime hetkellä" tehdyn
17831: muutoksen mainitun asetusehdotuksen 74 § :ssä ei sen vuoksi
17832: mitenkään tarvinnrut aiheuttaa muutosta sen 1 § :ssä, eivätkä
17833: nämät pykälät ole meidän käsityksemme mwkaan keskenään
17834: ristiriidassa. Asetuksen 1 § sisältää yleisen määräyksen
17835: siitä, että paloviinaa saadaan valmistaa veron maksamista
17836: vastaan, ja 74 § säätää, että tämä vero oli vuoden 1894
17837: loppuun suoritettava sen suuruisena, kuin 13 § :ssä määrät-
17838: tiin. Tarkoitus oli selvästi, että vuoden 1894 valtiopäivät
17839: määräisivät viinaveron määrän taasen seuraavaksi varain-
17840: hoitokaudeksi.
17841:     Armollinen esitys Suomenmaan valtiosäädyille siitä
17842: verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suo-
17843: ritettava, sekä sanotun veron käyttämisestä ja jakamisesta
17844: lähetettiinkin vuoden 1894 valtiopäivillä talousvaliokun-
17845: taan lausunnon antamista varten siitä määrästä, millä tätä
17846:                       Vastalause 111.                       23
17847: 
17848: veroa on maksettava, ja talousvaliokunta ehdotti armolli-
17849: ~~'n esityksen 1 § :n viinaveron mää.rästä hyväksyttäväksi,
17850: esittä:tn.iensä syiden nojalla ja kun kysymyksenalainen nau-
17851: tintovero on valiokunnan mielestä paikallaan. Mitään jäl-
17852: keä siitä, että viinavero olisi nyt vuoden 1892 asetuksen
17853: jälkeen käsitetty entistä enemmän suostunnanluontoiseksi,
17854: ei löydy asianomaisista va>ltiopäiväasiakirjoista.
17855:      Merkityksensä on silläkin~ että asia säännöllisesti käsi-
17856: teltiin veron suuruuden määräämiseksi talousvaliokun-
17857: nassa ja veron käyttämiseen nähden valtiovaliokunnassa,
17858: eikä suostuntavaliokunnassa, jonka silloisen valtio-
17859: päiväjärjestyksen 37 § :n mukaan tuli valmistaa kaikki
17860: asiat, jotka koskivat muutosta suostuntaveron maksamisen
17861: säännöissä~ arviolta laskea tulot erinäisistä suostuntave-
17862: roista sekä, sittenkuin suostuntaveron suuruus oli määrätty,
17863: ehdotella, minkä perusteen mukaan ja millä tavalla se oli
17864: jaettava. - Joskin säätyvaltiopäiväin aikuisessa sanonta-
17865: tavassa viinaveroon nähden joskus saattoi olla häilyväi-
17866: syyttä, poikkesi sekä armollisten esitysten että säätyjen
17867: vastausten sananmuoto yleensä puheen ollessa viinaverosta
17868: oleellisesti siitä, mitä käytettiin esim. mallassuostuntaa
17869: käsiteltäessä.
17870:      Uudessa eduskunnassakin käsiteltiin viinaverokysy-
17871: mystä aluksi pääasiassa entiseen tapaan. Kun valtiovarain-
17872: valiokunta sittemmin vuonna 1909 äänestyksen jä.Ikeen alkoi
17873: asianomaiseen ponteen liittää sanat: ,edellyttäen että pu-
17874: heenaoleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi", ei sen mie-
17875: tinnöistä käy selville, että asia olisi ollut perusteellisemman
17876: harkinnan alaisena valiokunnassa. Vastahan tänä vuonna
17877: F:duskunta on lausunut sen toivomuksen, että 'kysymys vii-
17878:  naveron oikeudellisesta luonteesta on otettava tarkemman
17879:  tutkimuksen alaiseksi.
17880:      Kun, niinkuin edellä esitetystä näkyy, käsityksemme
17881:  mukaan viinaveron suostuntaluontoisuus on siinä, että
17882:  eduskunta on oikeutettu - sekä verotarvetta että asian
17883:  sosiaalipoliittista luonnetta silmällä pitäen - määräämään
17884:  veron määrän ja ajan, minkä se tämänsuuruisena on oleva
17885:  ,·oimassa, sekä päättämään sen käyttämisestä, jota vastoin
17886: 24             1912. -   V. M. -   Esitys N :o 8.
17887: 
17888: eduskunta ei voi kieltäytyä mitään veroa viinan valmis-
17889: tuksesta määräämästä, niin kauan kuin vuoden 1892 viinan·
17890: valmistusasetus on voimassa, rohkenemme kunnioittaen
17891: ehdottaa,
17892:               että mietintö sivulla 7 olevasta lcappaleesta,
17893:            joka alkaa sanoilla: ,Niink~tin edellä olevasta
17894:           lcatsauksesta", alkaen sivulla 10 olevaan viivaan
17895:           asti saisi seurawvan muodon:
17896: 
17897:      Kysymys, joka Valiokunnalle annetun tehtävän täyt-
17898:  tämisessä ensiksi esiirutyy vastattavaksi, on se, onko voi-
17899:  massa olevan paloviinalainsäädännön mukaan paloviina-
17900:  veron suoritus paloviinan valmistusoikeuden ehto. Tä,hän
17901:  ei saa välitöntä vastausta vuoden 1865 asetuksesta. Siinä
17902:  tosin sanotaan, että paloviinan valmistusta on harjoitettava
17903:  tehdasmaisesti ja että paloviinan valmistuksesta on suori-
17904:  tettava määrätyn suuruinen vero, mutta miten verovelvol-
17905:  lisuus, josta säädetään eri pykälässä, ja paloviinanvalmis-
17906:  tusoikeus, jota käsitellään toisessa la·inpaikassa, suhtautuvat
17907:  toisiinsa, sitä ei asetuksessa sanota. Mutta jos ottaa huo-
17908:  mioon, että paloviinavero on tullut entisen paloviina-arenti-
17909: maksun sijaan, joka maksu oli vastiketta kotitarvepoltto-
17910: oikeuden luovuttamisesta maanomistajille ja kaupungeille,
17911: ja että valtiovarastolle silloin varattiin määräsumma palo-
17912: viinaverosta korvauksena sanotun maksun peräyttämisestä,
17913: ei näy voivan olla epäilystä siitä, että vuoden 1865 asetuksen
17914: antamisella hallituksen ja valtiosäätyjen kesken tehty uusi
17915: sopimus sisälsi, että paloviinaa saa valmistaa ainoastaan
17916: Yeron maksamista vastaan. Nimenomaan tämänsuuntainen
17917: säännös onkin paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta
17918: 16 päivänä heinäkuuta 1886 annetussa asetuksessa, ja mitä
17919: taas voimassa olevaan lainsääidäntöön tulee, niin säätää 9
17920: päivänä kesäkuuta 1892 asiasta annetun asetuksen 1 §, että
17921: jokainen hyvämaineinen ja rehelliseksi tun:rrettu Suomen
17922: kansalainen on oikeutettu valmistamaan paloviinaa veron
17923: m!llksamista vastaan ja eräitä mää.räyksiä noudattaen.
17924:     V eron maksaminen on siis paloviinan valmistuksen vält-
17925: tämätön ehto. Hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitävän pää-
17926:                       Vastalause 111.                     25
17927: töksen varassa on kuitenkin, saako paloviinaa valmistaa, ja
17928: tästä seuraa, että kysymys siitä, onko paloviinaveroa ollen-
17929: kaan suoritettava vai ei, on hallituksen ja eduskunnan
17930: yhteinen asia.
17931:     Toinen seikka, jolla paloviinaveron oikeudellista luon-
17932: netta silmälläpitäen on merkitystä, on se, että eduskunnalla
17933: on oikeus määrätä paloviinan valmistuksesta maksettavan
17934: veron suuruus. Niinkuin katsauksesta näkyy, jätti vuoden
17935: 1865 asetus paloviinaveron maaraamisen eduskunnan
17936: asiaksi, edellyttäen, että veron piti ainakin nousta siihen
17937: määrään, että valtiovarasto päältä jaon saisi vuotuista kor-
17938: vausta 660,000 markkaa paloviina-arentimaksun peräyttä-
17939: misestä sekä maaluiskunnat ja kaupungit määräerän verosta.
17940: Tämä 'kuntain osa määrättiin myöhemmin 400,000 mar-
17941: ka.ksi. Sitä paitsi oli verosta suoritettava tarkastuskustan-
17942: nukset Vuoden 1894 valtiopäiville annetussa esityksessä
17943: hallitus kuitenkin nimenomaan luopui paloviina-arennin
17944: korvauksesta. Tähän oli sitä enemmän aihetta, kun palo-
17945: viinalainsäädännön luonne hallitsijan ja eduskunnan väli-
17946: senä sopimuksena oli osotettu vuoden 1892 asetuksen 1 § :n
17947:  säännöksellä. Mitä taas kunnille myönnettyyn märärärahan
17948:  tulee, niin se on, niinkuin vuoden 1907 valtiopäiville anne-
17949:  tussa armollisessa esityksessä huomautetaan, aikain ku-
17950: luessa menettänyt korvauksen luonteensa ja muodostunut
17951: valtioavuksi yleisessä kuntakokouksessa päätettyjen meno-
17952:  jen suorittamiseen. Tämän määrärahan luonne tuli vieläkin
17953:  selvemmäksi sanotuilla valtiopäivillä hyväksyttyjen muu-
17954:  tosten kautta, kun määrärahan osallisuus ulotettiin sellai-
17955: sillekin kunnille, joilla ei koskaan ole ollut oikeutta palo-
17956:  viinan valmistamiseen. Näin ollen on eduskunnalla ny-
17957:  kyään täysi oikeus päät,tää viinaveron suuruudesta ja käyt-
17958:  tämisestä.
17959:      Kaikissa ennen vuotta 1892 annetuissa paloviinan val-
17960:  mistusta koskevissa asetuksissa oli paloviinaveron määrää
17961:  koskeva säännös aiottu olemaan voimassa saman a.jan kuin
17962:  asetus kokonaisuudessaankin. Vasta vuoden 1892 asetuksen
17963:  vo~maan tultua tapahtui tässä kohden se muutos, että mitä
17964: 26            1912. -!V; M, ......, Esitys N :o 8.
17965: 
17966:  asetuksessa säädettiin valmistusveron määrästä, •oli . ol~va
17967: voimassa määräajan, vaikka asetus muilta kohdin' pysyisi
17968: edelleenikin voimassa. Mainitun asetuksen 74 § :ssä olevan
17969: säännöksen kautta on periaate, että eduskunnalla on1 oikeus
17970: määrätä paloviinaveron suuruuden voimassaoloaika nimen-
17971: omaan julkilausuttu.
17972:     Ede<llä oleV'a selvitys siis antaa tuldkseksi, että vaikka
17973: vuoden 1892 asetuksessa on määrä-ämättömäksi ajaksi an-
17974: nettu säännökisiä paloviinan valmistuliisen verotu~sesta.
17975: tätä veroa ei kuitenkaan, koska ei samalla sen määräkin ole
17976: säädetty olemaan voimassa rajoittamattoman ajan, eikä
17977: sen määräämistä ole anne-ttu hallituksen asia:ksi, kiiy luke-
17978: minen ,vakinaisiin valtiovaroihin" ( V. J. 43 §). Toiselta
17979: puolen eroaa paloviinavero tavallisista suostunnoista siinä,
17980: että eduskunta ei v-oi,yksinomaanrahatarpeen tyydyttämistä
17981: silmälläpitäen, päättää, onko paloviinav-eroa maksettava vai
17982: ei, koska tämä asia on yhteydessä sellaisen lain lmnssa,
17983: jonlm kumoaminen on eduskunnan ja haHitsijan yhtäpi-
17984: tävästä päätöksestä riippuva. Viinavero on kyllä suostun-
17985: nanluontoinen vero, mutta sen suostunnanlnontoisuns ra-
17986: joittuu siihen, että eduskunta saa pääWiä sen määrästä,
17987: jossa kohtien luonnollisesti myöskin verotarve on otettava
17988: huomioon, sekä veron tuottaman tulon käyttämisestä. Edus-
17989: kunta saa myöskin määrätä ajan, jonka kuluessa veroa on
17990: suoritettava sen suuruisena, kuin eduskunta on kulloinkin
17991: päättänyt sitä kannettavaksi. Sitä vastoin ei eduskunta
17992: ole oikeutettu jättämään viinawvoa määräämättä, niin
17993: kauan kuin vuoden 1892 viinan'Valmistusta koskevan ase-
17994: tuksen 1 § on voimassa.
17995:     Tässä esiintuodusta käsityksestä johtuu, että eduskunta
17996: on tälläkin kertaa lain mukruan veivoHinen määräämään
17997: paloviinaveron suuruuden. Jos tämä laiminlyödään, syntyy
17998: ristiriita, joka pysyy avoimena, kunnes se voidaan molem-
17999: pain valtiovaltain yhteistoimin säännöHisessä lainsäädän-
18000: töjärjestyksessä ratkaista. Mutta tuona a•ikana viinan-
18001: poltlto ei ole Yapaa elinkeino, .eikä seurauksena veron kie,l-
18002:                        Vasfalauj~ 111.                      27
18003: tämisestä myöskään voi oHa paloviinan valmistuiksen lak-
18004: kauttamin~n.
18005: 
18006: 
18007: 
18008:       Jos edellä esirtet:Jty ajatuskantwmme saa.vuttaa Eduskun-
18009: nan hyväksymisen, on siitä käytännollisenä seurauiksena se,
18010: ,että Valiokunnan mietinnön 12 sivulla olevasta ponnesta on
18011:  j iitettä vä pois sanat ,edeHyttäen että puheenaoh:wa suos-
18012:  tunta havaitaan tarpeelliseksi", jonka takia saamme kun-
18013: nioiH,aen ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi sanotun pon-
18014:  nen näin kuuluvana:
18015: 
18016:                että Ecluslcunta hyväksyisi ehdotuksen ase-
18017:            tukseksi siitä ve?,osta, jolw paloviinu:n 1Hilmista-
18018:            misesta Suomessa on suoritetta,va, sekä tämän
18019:            'ceron käyttämisestä vuonna 1913 näin kuulu-
18020:            vana:
18021: 
18022:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1912.
18023: 
18024: 
18025:      Juhani Arajärvi.          l\llaUi Helenius-Seppälä.
18026: 28             1912. -   V. M. -    Esitys N :o 8.
18027: 
18028: 
18029: 
18030: 
18031:                               IV.
18032: 
18033:     Valiokunta ei olle voinut yhtyä kannattamaan tarkoin
18034: määrättyä kantaa kysymyksessä paloviinaveron luonteesta,
18035: vaan mietinnössä ynnä siihen liitetyssä vastaLauseessa esi-
18036: 'tetään uudestaan pääasiallisesti samat, toisistaan jossakin
18037: määrin eriävät näkökohdat ja johtopäätökset kuin asian-
18038: tuntijain Valiolrunnalle antamissa lausunnoissa. Koska
18039: Valiokunnan tehtävä ei mielestäni ole puhtaasti teoreettis-
18040: ten kysymysten ratkaiseminen, joka tehtävä luonteeltaan on
18041: seHainen, että se sopivimmin olisi jätettävä yksityisten eri-
18042: koistutkijain suoritettavaksi, j·a koska se selvitys, jonka
18043: Eduskunta on kehoiH.anut V ailiokunnan hankkim!llan, asi-
18044: allisesti jo sisältyy mietinnön liitteessä oleviin tiedemiesten
18045: lausuntoihin, rohkenen ehdottaa,
18046: 
18047:                 että mietinnön perusteluista poistetaan si-
18048:             'V'uilla 7-10 olevat 1Jiivojenväliset kappaleet.
18049: 
18050:      Helsingissä 20 päi \'änä toukokuuta 1912.
18051: 
18052:                                          A. Osw. Kairamo.
18053: 
18054:      Ylläole.vaan ponteen yhtyy
18055:                                             Kaapo Murros.
18056:                       Vastalause V.                       29
18057: 
18058: 
18059: 
18060: 
18061:                              V.
18062:     Kun emme ole voineet kaikissa osissa yhtyä Valiokun-
18063: nan enemmistön mielipiteeseen viinaverorahojen käyttä-
18064: misestä, niin sa•amme täten kunnioittaen esittää eriävän
18065: mielipiteemme.
18066:     Maamme kansanopistot, joiden talous tähän asti on
18067: ollut pääasiassa yksityisen kannatuksen varassa, ovat., mi-
18068: käli Valiokunnan tietoon on tullut, joutuneet noin 900,000
18069: markan rakenusvelkoihin. Kun näin ollen se 200,000 mar-
18070: kan suuruinen määräraha, minkä Eduskunta jo on päät-
18071: tänyt kansanopistojen rakennusavuksi myöntää käsitelles-
18072: sään Valtiovarainvaliokunnan mietintöä N :o 1 armollisen
18073: esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista kansa-
18074: koululaitosta ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuo-
18075: deksi 1913, on tarkoitettu vain vuosimenoihin eikä siitä siis
18076: riitä mainitun velkataakan keventämiseen, ehdotamme, että
18077: vuoden 1913 viinaverorahoista myönnettäisiin kansanopis-
18078: toille rakennusa.vuksi 600,000 markkaa.
18079:     Muut Valiokunnan ehdottamat määrärah!llt hyväksym-
18080: me tarkoituksiin nähden, mutta katsomme kohtuulliseksi,
18081: että kunnille kansakoulurakennuiksia, sairaalarakennuksia
18082: ja kunnallisen työväenasuntopolitiikan edistämistä varten
18083: ehdotettu määräraha määrätään 2,000,000 markaksi.
18084:     Ehdotamme kunnioittaen, että Eduskunta hyväksyisi
18085: asetusehdotuksen 2 § :n seuraavaksi :
18086: 
18087:                          2 §.
18088:    Paloviinavero on Yuonna 1913 käytettävä:
18089: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
18090:    mälläpitoa varten sekä paloviina-
18091: 30           1912. -V. M.- Esitys N:o 8.
18092: 
18093:     asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
18094:     musten syytteeseen saattamisesta ai-
18095:     heutuvien kustannusten korvaami-
18096:     seksi, palkinnoiksi ( poist.) sellais-
18097:     ten rikkomusten ehkäisemisestä sekä
18098:     raittiusjärjestöille puheenalaista ri-
18099:     kollisuutta ehkäisevän työn edistä-
18100:     miseksi, arviolta ................ . Smk. 1380,000:-
18101: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden
18102:     hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
18103:     kaan:
18104:     a) hyödyllisiä kunnallisia tarpeita
18105:     varten ......................... .        400,000:-
18106:     b) kansakoulurakennuksia, sairaala-    "
18107:     rakennuksia ja kunnallisen työväen-
18108:     asuntopolitiikan edistämistä varten , 13,000,000:-
18109: ]{ ansanopistoille rakennusavustukseksi ,     600,000:-
18110:                            ----------------------
18111:                               Yhteensä Smk. 3,1380,000:-
18112: 
18113:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
18114: nee kulkulaitosrahastoon.
18115: 
18116:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1912.
18117: 
18118:       P. Ahmavaara.                      L. Mechelin .
18119:                       . Kyösti Kallio.
18120: 
18121:      Tähän yhtyvät:
18122: 
18123:       Tekla Hultin.                      Matti Pietinen.
18124:                        Antti Junes.
18125:                    / Vastalause, VI.                       3f
18126: 
18127: 
18128: 
18129: 
18130:                              VI.
18131: 
18132:     Ollen sitä mieltä, että varsinkin maalaiskuntien rasi-
18133: tukset kansakoululaitoksen takia ovat viime vuosina ta-
18134: vruttomassa määträssä noussee~t ja että kunnat tämän joh-
18135: dosta ,sekä voidaksensa 1riittävässä määrässä pitää huolta
18136: kunnallisesta terveydenhoidosta OV'!IIt i:€hokkaan avustuksen
18137: tarpeessa, emme kuitenkaan voi hyväksyä Valiokunnan
18138: enemmistön ehdotusta, että tätä t'wrkoitusta varten käytet-
18139: täisiin paloviinaverosta kertyviä vamja. Sellainen toimen-
18140: pide olisi jyrkässä ristiriidassa sen hyvin harkitun politii-
18141: kan kanssa, jota valtiosäädyt aina 1860-luvulta asti samoin
18142: kuin uusi eduskunta tähän saakka ovat johdonmukaisesti
18143: noudattaneet paloviinaveron suhteen j,a joka yleisesti .on
18144: tunnustettu täysin ·tarkoituksenmukaiseksi ja maalle hyö-
18145: dylliseksi. Kuntien osal,lisuus paloviinaveroihin suurem-
18146: massa määrässä kuin täiD.än asti olisi omansa yhä enemmän
18147: kytkemään kuntien talouden sellaisten varojen saantiin ja
18148: siten vähi1tellen aikaansaamaan tuntuvia esteitä tehokka,rulle
18149: väkijuomalainsäädännölle ja lainvalv:onnalle.       .     .
18150:     Näin arveluttavoaan muutokseen paloviinavrurojen käyt-
18151: tämiseen suhteen on mielestämme sitä vii!hemmin syytä,
18152: koska paloviinaveron kautta kel"tyvät rahat yhä edeLleen-
18153: kin tarvittaisiin kulkulaitosrahaston vahvistamiseen ja
18154: koska Eduskunta tänä vuonna on tilaisuudessa, jos se muu-
18155: te.n asian ·tarpeelliseksi havaitsee, Suomen Pankin voitto-
18156: varoista, joilta on Eduskunnan käytettävänä 8,415,728
18157: markkaa 61 penniä, määräämään melkoisen summan kun-
18158:  tain käytettä väiksi Valiokunnan ehdottamiin tarkoituksiin.
18159: - Suomen Pankin voittovaroista, joiden kiilyttämisestä
18160: V aHokunta ·aikanaan tehnee ehdotuksen, olisi mielestämme
18161: 32           1912. -   V. M. -    Esitys N :o 8.
18162: 
18163: niinikään määrättävä tähän mietintöön liitetyssä viiden-
18164: nessä vastalauseessa ehdotettu hyvin tarpeelliseksi katsot-
18165: tava kansanopistojen ylimääräinen avustus.
18166:     Rohkenemme sen vuoksi kunnioitta vimmin ehdottaa,
18167: että Eduskunta hyväJksyisi mietinnön 13 sivulla olevan ase-
18168: tusehdotuksen 2 § :n seuraavaksi:
18169: 
18170:                            2 §.
18171:      Paloviinavero on vnonna 1913 käytettävä:
18172: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
18173:    mälläpitoa varten sekä paloviina-
18174:    asetuksia vastaan tehtyjen rikko-
18175:    musten syytteeseen saattamisesta ai-
18176:    heutuvien kustannusten korvaami-
18177:    seksi, palkinnoiksi (poist.) sellaisten
18178:    rikkomusten ehkäisemisestä sekä
18179:    raittiusjärjestöille puheenalaista ri-
18180:    kollisuutta ehkäisevän työn edistä-
18181:    miseksi, arviolta ................ . Smk.       !280,000:-
18182: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin
18183:    kaikille kunnille jaettavaksi niiden
18184:    hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
18185:    kaan, kaikkiaan ................ .              400,000:-
18186:                                             "
18187:                                  Yhteensä Smk.     680,000:-
18188: 
18189:    Mitä' tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
18190: nee kulkulaitosrahastoon.
18191: 
18192:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta HH2.
18193: 
18194:       .!\. Osw. Kairame.           Juhani Arajärvi.
18195:       Mauri llookajnurf.          P; Kärnä.
18196:                    6nni Hallsten.
18197:                           ·Liite.                           3H
18198: 
18199: 
18200: 
18201: 
18202: Lausuntoja paloviinaveron luonteesta.
18203: 
18204:                               I.
18205:      (S1tomennos).
18206: 
18207: Eduskunnan           Valtio Y a r a i n valiokun nalle.
18208: 
18209:     Kirjelmässä vasta kuluneen maaliskuun 16 päiväitä
18210: on Valtiovarainvaliokunta m. m. allekirjoittaneen vastat-
18211: tavaksi esittänyt kysymyksen, onko voimassaolevan lain-
18212: säädännön mukaan suoritettavaa paloviinaveroa katsottava
18213: suostunnaksi vaiko muunlaiseksi veroksi; ja kun paloviina-
18214: veron sekaluontoisuuden johdosta kysymykseen ei käy il-
18215: man muuta vastaaminen puoleen taikka toiseen, saan täten
18216: lyhyesti lausua asiasta seuraavaa:
18217:     Suomen paloviinalainsäädännön ensimäisenä lähtökoh-
18218: tana on tavallaan 1772 vuoden valtiopäiväpäätös, koska
18219: kuningas silloin oikeutettiin, kadon kohdatessa ja muuten
18220: yleistä etua silmällä pitäen, kieltämään, jos hyväksi näki,
18221: paloviinan valmistamisen ja nauttimisen, josta päätök-
18222: sestä hallitus sittemmin vuonna 1775 sai aiheen julistaa
18223:  viinanpolton kruunun etuudeksi, sekä että viinanpoHto-
18224: oikeus siitä lähtien oli annettava vuokralle kruunun hy-
18225:  väksi. Tämä tulkinta, jonka oikeusperäisyyttä vastaan
18226:  kenties olisi käynyt tekeminen perusteltuja väitteitä, on
18227:  kuitenkin seuraavain vuosikymmenien lainsääJdännön kaut-
18228:  ta tullut käytäntötavaksi ja, sittenkun muun muassa yrityk-
18229:  set harjoittaa viinanpolttaa valtionteollisuutena kruunun-
18230:  polttimaissa olivat epäonnistuneet, järjestettiin asia vihdoin
18231:  kesäkuun 15 päivänä 1800 annetulla polttimosäännöllä, jota
18232:  saman vuoden valtiopäiväin myötävaikutuksella synty-
18233:                                                         a
18234:               1912. -   V. H. ~ Esitys N :o 8.
18235: 
18236:   neenä katsottiin nimenomaiseksi hallitsijan ja valtiosääty-
18237:   jen väliseksi ,sopimukseksi" ja jossa määrruttiin, että vii-
18238:   nanpoltto-oikeus annetaan vuokralle maalla olevan mant-
18239:   taaliin pannun maan omistajille ja kaupunkien asukkaille
18240:  tätä vastaavaa suhdetta noudattaen, joko yksityisten tahi
18241:  yhtiöiden käytettäviiksi määrättyä vuotuista maksua vas-
18242:  taan; ja oli tämä järjestys pysyvä ,järkähtämättömästi"
18243:  voimassa, kunnes hallitsija ja säädyt ovat toisin päättäneet.
18244:  Hallitus järjestäisi tarkastuksen ja asetuksen noudattami-
18245:  sen valvonnan sekä määräisi rangaistuksen. sen rikkomises-
18246:  ta. Suomessa pysyi tämä lainsäädäntö voimassa 1860-lu-
18247:  vulle asti, ja sanotusta ajasta lähtien täällä vähitellen syn-
18248:  tyneet erikoissäännökset tarkoittavat varsin ilmeisesti sen
18249:  1772 vuoden valtiopäiväJpärutökseen perustuvan käsityksen
18250:  soveltamista, että valmistusoikeus on vuokralle annettu
18251:  valtion yksinoikeus.
18252:      Ainakaan nimenomaista muutosta viimeksi mainittuun
18253:  käsitykseen ei aikaansaanut maalisk. 2 p. 1865 annettu, 1863
18254:  vuoden valtiopäiväin suostumuksella syntynyt asetus, jolla
18255:  n. s. kotitarvepoltto kokonaan poistettiin ja ainoastaan teh-
18256: dasmainen valmistus sallittiin, ollen valmistajain suoritet-
18257:  tava mainitusta oikeudestaan maksu, jota siitä lähtien sa-
18258: nottiin paloviinaveroksi. Tämä muutos toimeenpantiin
18259: nimenomaan sitä seikkaa silmälläpitäen, että voitaisiin pa-
18260: loviinan valmistus ja myyntikin järjestää ,maan edun vaa-
18261: timalla tavalla" sekä ehkäistä aikaisempia väärinkäytöksiä.
18262: Kotitarvepolttomaksusta luopuessaan sai kruunu tämän
18263: maksun keskimäärän mukaan lasketun vuotuisen korvauk-
18264: sen, 660,000 markkaa, päältä jaon niistä varoista, joita uusi
18265: maksu tuottaisi; sitten suoritettaisiin eräät rahamäärät tar-
18266: kastuksen kustantamiseksi, vanhempien polttimokalujen
18267: lunastukseksi sekä maan kunnille y. m. yleishyödyllisiin
18268: tarkoituksiin käytettäväksi.
18269:      Tästä lyhyin piirtein esitetystä yhdistelmästä näkyy,
18270: että paloviinaveroa, semmoisena kuin sitä 1865 vuoden ase-
18271: tuksen ilmestymisestä lähtien suoritettiin, kävisi pitämi-
18272: nen toiselta puolen eräänlaatuisena vastikeverona, jonka
18273:                             Liite.                           35
18274: 
18275: valtiosäädyt ovat hyväksyneet saadakseen vapaasti Jar-
18276: jestää paloviinalainsäädännön yksinomaan yhteiskunta-
18277: poliittisia näkökohtia silmällä 'pitäen ja sillä nimenomai-
18278: sella edellytyksellä että osa siitä käytetään sen ,pysyväi-
18279: sen veron" korvaukseksi (vrt. Bonsdorff II, s. 574), jota
18280: oli suoritettava kotitarvepoltto-oikeuden luovuttamisesta
18281: maanomistajille ja kaupungeille; toiselta puolen kävisi pa-
18282: loviinaveroa 1865 vuoden asetuksen ilmestymisestä lähtien
18283: jossain määrin myös pitäminen suostunnan luontoisena,
18284: koska valtiosäädyt saavat, vastamainittuja näkökohtia huo-
18285: mioonottaen, päättää sen määrästä ja käyttää sen ylijää-
18286: män. Kokonaisuutena katsottuna on puheenalainen palo-
18287: viina-asetus sentähden lähinnä käsitettävä yhteiskunta-
18288: poliittiseksi laiksi, ja sen pääperiaatteet määrättiin tällä-
18289: kin kertaa, samoinkuin vuonna 1800, hallitsijan ja säätyjen
18290: yhteistoimin, joten ei kumpikaan voinut niitä yksipuoli-
18291: sesti rikkoa. Paloviinavero oli säadetty suoritettavaksi ja
18292: säädyt olivat sitoutuneet tuon tuostakin määräämään sen
18293: suuruuden, kulloinkin niiden kokemusten mukaan, joita
18294: olojen kehitys tuottaisi.
18295:      Myöhemmänkään paloviinalainsäädännön ei voine var-
18296: sinaisesti katsoa pääasiassa muuttaneen viimeksi mainittuja
18297:  periaatteita. Myönnettävä kuitenkin on, että uudemman
18298:  paloviinalainsäädännön merkitys verolakina on yrhä enem-
18299:  män väistynyt syrjään tämän lainsäädännön selvästi yhteis-
18300:  kuntapoliittisen luonteen tieltä, erittäinkin siten, että tulon
18301: määrä on käynyt vähemmän merkitseväksi, kuin ne kansan-
18302: siveelliset tarkoitusperät, jotka ovat olleet ratkaisevina ve-
18303:  ron suuruuden määräämisessä ja tarkastuksen järjestämi-
18304:  sessä. Vapaaroman toimivallan käyttämistä viimeksi mai-
18305:  nitussa kohden on my<ös edistänyt se seikka, että kruunu
18306:  1894 vuoden valtiopäivillä luopui edellä mainitusta valtio-
18307:  rahastoon menevästä 660,000 markan suuruisesta vastik-
18308:  keesta, joka rahamäärä siitä lähtien on mennyt suostunta-
18309:  rahastoon. Täten tosin paloviina veron niin sanoakseni
18310:  suostuntaluontoisuus yhäkin enemmän tuli näkyviin, mutta
18311:  sen yleisessä, edellämainitussa kaksinaisessa laadussa ei tä-
18312: 36           1912. -   V. H. -    Esitys N :o 8.
18313: 
18314: mänkään johdosta tapahtunut mitään ratkaisevaa periaat-
18315: teellista muutosta.
18316:     Paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta voimassa
18317: olevan, 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen 1 § :n
18318: mukaan on ,jokainen hyvämaineinen ja rehelliseksi tun-
18319: nettu Suomen kansalainen oikeutettu valmistamaan palo-
18320: viinaa veron maksamista vastaan ja niitä määräyksiä nou-
18321: dattaen, jotka tämä asetus ja erikseen annettu järjestys-
18322: sääntö paloviinapolttimoille sisältävät." Tätä kumpaisen-
18323: kin valtiovallan yhteistoimin syntynyttä oikeussäännöstä
18324: ei tietysti, yhtä vähän kuin vastaavia aikaisempia säännök-
18325: siäkään, toinen taikka toinen näistä voi yksipuolisesti ku-
18326: mota eikä muuttaa, mikä myös tietäisi asetuksessa tämän
18327: maan kansalaisille myönnetyn oikeuden loukkaamista. Ja
18328: edelleen: jos toinen valtiovalta jättää täyttämättä saman
18329: lainsäännöksen edellytyksen, niin ei säännös eikä laki muu-
18330: tenkaan sen johdosta kuitenkaan lakkaa voimassa olemasta .
18331: •Jos siis esim. eduskunta laiminlöisi säätää paloviinaveron,
18332: ei sillä viinanpoHto ole tullut vapaaksi, vielä vähemmän
18333: estetyksi. On syntynyt valtiollinen ristiriita, mutta lakia
18334: on kuitenkin sovellettava niin pitkälle kuin on mahdollista.
18335: Hallituksen tulee sentähden katsoa, että viinanpolttoa saa
18336: toimittaa sen tarkastuksen alaisena ja niiden rajain sisällä,
18337: kuin laki muuten määrää. Hallituksen tulee edeltäpäin
18338: maksaa tämän tarkastuksen y. m. kustannukset-- ollen oi-
18339: keutettu, elleivät valtiorahaston varat sittemmin riitä nii-
18340: hin tarpeisiin, jotka niillä on laillisesti tyydytettävä, vast-
18341: edes vaatimaan suostuntaa vastikkeeksi. Kävisi kenties
18342: vaatiminen sitäkin, että hallitus samoilla ehdoilla antaisi
18343: etukäteen varoja, jotta kunnat saisivat, mitä niille on tuleva
18344: paloviinavaroista, koska nämäkin rahat alkuaan ovat ol-
18345: leet v,astiketta siitä verovoimasta, jonlm kunnat ovat menet-
18346: täneet kotitarvepolton lakkauttamisen johdosta, ja ovat
18347: siis koko nykyään voimassa olevan paloviinalainsäädännön
18348: edellytyksiä.                                  ·
18349:     Vaikka paloviinaveroa siis lain mukaan olisi ehdotto-
18350: masti suoritettava, käy se kuitenkin mahdottomaksi, jos
18351:                            Liite.                         37
18352: 
18353: aika, joksi veron suuruus on määrättävä, menee umpeen il-
18354: man, että veron suuruutta vastaisen varalle määrätään,
18355: koska sen tulee tapahtua eduskunnan myötävaikutuksella
18356: ja siinä järjestyksessä, jota on noudatettava suostunnan
18357: myöntämisessä. Koska edelleen paloviinavero ei myös-
18358: kään ole yksinomaan suostuntaluontoa, näyttää niinikään
18359: olevan mahdotonta, siinä tapauksessa, että eduskunta on
18360: laiminlyönyt määrätä veron suuruuden, soveltaa H. M :n
18361: 46 § :ää, vaikka se seikka, että paloviinavero on ehdoton ja
18362: ainoastaan sen suuruus määrätään suostuntana, saattaisi
18363: näyttää puhuvan sen käsityksen puolesta: että tässä tapauk-
18364: sessa saisi viimeksi hyväksytty määrä olla edelleenkin voi-
18365: massa, joten myös ne yhteiskuntapoliittiset tarkoitusperät,
18366: joihin laki nyttemmin etusijassa tähtää, näyttäisivät ole-
18367: van parhaiten saavutettavissa. Missään tapauksessa ei täl-
18368: laisesta H. M :n 46 § :n soveltamisesta kuitenkaan voi tulla
18369: puhettakaan, jos eduskunta on suorastaan evännyt palo-
18370: viinaveron tahi ilmeisesti kieltäytynyt sen suuruutta mää-
18371:  räämästä. Sen ristiriidan, joka syntyy siinä tapauksessa,
18372:  että paloviinaveron suuruutta ei asianmukaisesti määrätä,
18373:  täytyy sentähden jäädä avonaiseksi, kunnes se voidaan mo-
18374:  lempain valtiovaltain yrhteistoimin säännöllisessä lainsää-
18375:  däntöjärjestyksessä ratkaista.
18376: 
18377:     Helsingissä, huhtikuun 2 päivänä 1912.
18378: 
18379:                                            G. Granfelt.
18380: 38             1912.- V. M. -Esitys N:o 8.
18381: 
18382: 
18383: 
18384: 
18385:                                  II.
18386: 
18387:       S u o me n E d u s k u n n a n V a l t i o v a r a i n-
18388:                     v a l i o k u n n a 11 e.
18389: 
18390:     Kun on esiintynyt eri mielipiteitä siitä, onko paloviina-
18391: vero käsitettävä suostunta- vaiko joksikin muunlaiseksi
18392: veroksi, on Valtiovarainvaliokunta kirjelmällä viime maa-
18393: liskuun 16 p :Itä kehottanut allekirjoittanutta antamaan
18394: kirjallisen lausunnon siitä, mikä on mielipiteeni paloviina-
18395: veron luonteesta. Tämän johdosta saan kunnioittaen esiin-
18396: tuoda seuraavaa.
18397:     Omassa maassa valmistetusta t.a varasta menevänä vero-
18398: na on paloviinavero sellainen välillinen vero, jota sanotaan
18399: aksiisiksi eli valmistusveroksi. V aitio-oikeudelliselta kan-
18400: nalta saattaa valmistusvero taas, niinkuin muutkin veirot,
18401: olla joko pysyväinen vero tai suostuntavero. Pysyväisen,
18402: rrujoittama,ttomaksi ajaksi säädetyn veron vastakohtana tar-
18403: koitetaan suostunta·verolla sellaista veroa, jota on suoritet-
18404: tava kansaneduskunnan rajoitetuksi määräajaksi hyväksy-
18405: mäin määräysten mukaan 1 ). Tämä suostuntaveron merki-
18406: tys ei ole mitenkään voinut muuttua sen kautta, että nykyi-
18407: sen Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä puhutaan suostunta-
18408: veroista säännöllisenä tulo- ja menoarvion järjestelykeino-
18409: na, eikä siihen myöskään vaikuta se, onko verolla muitakin
18410: kuin ·rahallisia tarkoituksia.
18411:     Kun Valtiovarainvaliokunnan kirjelmässä nähtävästi
18412: tarkoitetaan asian selvittämistä viimemainitulta valtio-
18413: 
18414:      1)  R. Hermanson, Anteckningar öfver l!'inlands statsförfattnings-
18415: :rätt III 357.
18416:                                   Liite.                    89
18417: 
18418: oikeudelliselta kannalta, tulee siis vastattavaksi kysymys,
18419: onko paloviinavero pidettävä pysyväisenä verona, jota ei
18420: voida lakkauttaa muuten kuin hallitsijan ja kansanedus-
18421: kunnan yhtäpitävällä päätöksellä, vai onko se eduskunnan
18422: rajoitetuksi ajaksi myöntämä suostuntavero, joka lakkaa
18423: sille säädetyn määräajan kuluttua, jos eduskunta päättää
18424: olla sitä edelleen myöntämättä.
18425:     Tästä kysymyksestä esiintyi 1909 vuoden toisilla sekä
18426: 1910 ja 1911 vuoden valtiopäivillä toiselta puolen se mieli-
18427: pide, että paloviinavero ei ole suostuntavero, jonka edus-
18428: kunta harkintansa mukaan voisi olla kokonaan myöntä-
18429: mättä. Sitä mielipidettä kannatti suuri valiokunta sekä
18430: valtiovarainvaliokunnan vähemmistö 1910; ja yksityisissä
18431: lausunnoissa väitettiin, että jos eduskunta kuitenkin kiel-
18432: täytyisi paloviinaveroa määräämästä, niin siitä voisi johtua
18433: joko että paloviinalainsäädäntö, veron määrääminenkin
18434: siihen luettuna, siirtyisi takaisin hallitukselle 1 ), taikka
18435: että entinen veromää.rä olisi edelleenkin noudatettavana 2 ).
18436:     Toiselta puolen taas katsottiin paloviinaveroa suostun-
18437: naksi, jonka edelleen suorittamista säädetyn määräajan
18438: kuluttua eduskunta on oikeutettu myöntämään tai kieltä-
18439: maan. Mutta tältäkin kannalta, jolle valtiovarainvalio-
18440: kunta 1909, 1910 ja 1911 sekä eduskunta 1911 jokseenkin
18441: selvästi asettui 3), on ollut eri mieltä siitä, mitä paloviina-
18442: veron kieltäminen vaikuttaisi. Kun toisilla, m. m. valtio-
18443: varainvaliokunnan vähemmistöllä 1909 vuoden toisilla val-
18444: tiopäivillä oli se käsitys, että paloviinanvalmistuksen sil-
18445: loin täytyisi lakata, niin toiset m. m. valtiovarainvalio-
18446: kunnan enemmistö sekä mainituilla että 1910 vuoden valtio-
18447: päivillä, olivat sitä mieltä, että paloviinan valmistus edel-
18448: leenkin jatkuisi muuten 1892 vuoden asetuksen mukaan.
18449: mutta ilman veroa.
18450: 
18451: 
18452:    1
18453:        )   Pöytäkirja 1909 II vp. 1229.
18454:    2
18455:        )   Pöytäkirja 1910 vp. 636, 639.
18456:    3
18457:        )   Pöytäkirja 1911, siv. 833-838.
18458: 40            1912. -   V. M. -    Esitys N :o 8.
18459: 
18460:     •Sitteilkuin p:ll!loviinan valmistus aikaisemmin oli ollut
18461: hallinnollisilla asetuksilla järjestettävänä, mutta sen vero-
18462: •tus yloonsä v;a.ltiosäätyjen hyväksymisestä riippuvainen,
18463: teh!tiin 1800 vuoden valtiopäivillä hallituksen ja kansan-
18464: eduskunnan välillä sellainen sopimus, .että oikeus valmista&
18465: paloviinaa oli oleva talollisilla maalla sekä kaupunkien
18466: asukkailla kruunulle suoritettavaa vuotuista veroa, niin
18467: sanottua paloviinanarentimaksua, vasta;an. Pääsäännökset
18468: tästä valmistusoikeudesta ja verotuksesta otettiin 15 p :nä
18469: kesäkuuta 1800 annettuun sääntöön, jonka tuli olla jär-
18470: kähtämättä voimassa, kunnes hallitus ja kansaneduskunta
18471: tahtoivat siitä toisin sopia; ja sen ohella anrie:ttiin erinäi-
18472: sistä asiaa koskevista seikoista, jotka oli jätetty hallituksen
18473: järjestettäväksi säännöksiä hallinnollisella asetuksella 24
18474: p :~tä marraskuuta 1801.
18475:      Vuoden 1863-64 valtiopäiville esitettiin sitten vaihto-
18476: ehtoisesti, viita•ten uuden lain säätämistä koskevaan Halli-
18477: tusmuodon 42 § :ään 1800 vuoden sääntö kumottavaksi, ta-
18478: lollist•en ja kaupungin viinanvalmistusoikeus lakkautetta-
18479:  valnsi, tämä valmistus asotettavaksi t·ehdasteollisuuden kan·
18480:  naHe, ja entisen paloviinanarentimaksun sijaan hyväksyttä-
18481:  väksi muunlainen verotus. Valmistusoikeuteen ja verotuk-
18482:  seen nähden esitys annettiin nimenomaan valtiosäätyjen
18483:  hyväksyttäväksi ja muutoin lausunnon ant.amista varten.
18484:      Siten syllJtynyt K. A. 213 1865, j.oka siis sisälsi, niinkuin
18485:  siihen aikaan ei ollut tavatonta, osaksi säätylain luontoisia,
18486:  osaksi hallinnollisia säännöksiä, säädettiin 10 vuodeksi.
18487:  Siihen 1867 vuoden valtiopäivillä hyväksytyt muutokset
18488:  jätettiin asetuksen muotoon laadittuina hallitsijan vahvis-
18489:  tettaviksi. Seuraavat paloviina-asetukset 9 16 1873 ja 16 /r
18490:  1886 sekä 91 6 1892 ovat olleet annetut valtiosäätyjen käsi-
18491:  teltäviksi pidäJttrumättä mitään osaa niistä hallinnolliseen
18492:  lainsäädäntöön kuuluvaksi, samalla kuin 1882 ja 1885 sekä
18493:  1891 vuoden valtiopäivillä niistä erityiseen ehdotukseen
18494:  erot.etuista hallinnollisista järjestysmääräyksistä on kuu-
18495:  lusteltu ainoastaan valtiosääityjen lausuntoa.
18496:                             Liite.                           41
18497: 
18498:      Paloviinan v,almistus on siten tu'llut jär]estetyksi edus-
18499: kuntalaiHa. Mitä siitä annetuissa säännöksissä v. 1800 ja
18500: mahdollisesti vielä 1863-1864 saattoi katsoa sopimuksen
18501: luonrtoiseksi, on varsinaisesta paloviinan valmistusta kos-
18502: kevasta asetuksesta hävinnyt, sittenkuin asiasta jo useam-
18503: pa:an kertaan on säädetty tavallisella eduskuntalailla.
18504: Ohjesääntöisenä, erityisen lainsäädännön varassa olevana
18505: elinkeinona on paloviinan valmistus otettu huomioon myös-
18506: kin voimassa olevan elinkeinolain 14 § :ssä. Sittenkuin palo-
18507: viinan valmistusta koslrova lainsäädäntö on siirtynyt edus-
18508: kuntalain piiriin, ei sitä enää voida ottaa järjestettäväksi
18509: haJlinnollisilla asetuksilla, puhumattakaan siitä, että halli-
18510: tuksella ei ole oikeutta ryhtyä iJman eduskunnan suostu-
18511: musta tätä elinkeinoa verottamaan.
18512:      Kaikki ne asetukset, joita kotitarvepolton lakkautta-
18513: misen jälkeen on paloviinan valmistuksesta annett.u, sisiil-
18514: tävät myöskin säännökset paloviinaverosta. Vuonna 1873
18515: ja 1886 annetut -asetukset säädettiin määräajaksi, edellinen
18516: 1883 vuoden loppuun, josta sen voimassaoloaikaa 1882 vuo-
18517: den valtiosäätyjen pyynnöstä jatkettiin vielä kolme vuotta
18518: eteenpäin, jälkimäinen taas 1892 vuoden loppuun asti, j,t
18519: samwt määräajat koskiva,t myöskin mainituissa asetuksissa
18520: säädettyä veroa. Kun nykyistä asetusta ldsiteltiin 1891
18521:  vuoden valtiopäivillä, aijottiin siinä säädettävä vero niin-
18522: ikään olemaan voimassa samaten kuin asetus yleensäkin
18523:  arm. esityksen mukaan ,toistaiseksi, talousvaliokunnan eh-
18524:  dotuksen mukaan määräajaksi 1902 vuoden loppuun. Kaksi
18525:  säätyä jäi ensin kahta vast.aan ja vasta kahden yhteen-
18526:  sovitusehdotuksen sekä useain kutsumusten jälkeen pääs-
18527:  tiin siihen tulokseen, että asetuksen voimassaoloaika yleen'iii
18528:  jätettiin rajoittamatta, mutta mHä siinä säädettiin valmis,
18529:  tusveron määrästä oli oleva voimassa ainoastaan 1894 vuo-
18530:  den loppuun. Sittemminkin on tämä vero aina rajoite-
18531:  tuKsi ajaksi uudestaan määrätty.
18532:      Samana kun siis on rajoitetuksi määräajaJrsi säädetty
18533:  siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suom.:ssa
18534:  on suoritettava, sekä tämän veron 'käyttämisestä, nyt vii-
18535: 42               1912. -    V. M. -    Esitys N :o 8.
18536: 
18537:  meksi K. A. :lla 27 j 12 1911 vuoden 1912 loppuun asti, sa-
18538:  malla on edelleenkin voimassa 1892 vuoden asetuksen 1 § :n
18539:  säännös, että ,jokainen hyvämaineinen ja rehelliseksi tun-
18540:  nettu Suomen kansalainen olkoon oikeutettu valmistamaan
18541:  paloviinaa veron maksamista vastaan ja niitä määräyksiä
18542:  noudattaen, jotka tämä asetus ja erikseen annettu jä['jestys-
18543:  sääntö paloviinapolttimome sisältävä,t". Tämän ohella on
18544:  mainitussa asetuksessa .erinäisiä muitakin säännöksiä, joissa
18545:  on puhetta paloviinan valmistuksesta suoritettavasta ve-
18546:  rosta (13-18, 42, 44, 56, 60, 67, 69, 73 §).
18547:      Se käsiltys, jonka mukaan paloviinavero ei ole edus-
18548:  kunnan pää1ettävissä oleva suostuntavero, perustuu osaksi
18549:  siihen mielipiteeseen, että ennen 1892 vuoden asetustakin
18550:  ve!'on suorittamista oli käsiltelty pal'Oviinan valmistuksen
18551:  ehtona ja että se siis ei olJ.ut tavallinen 5uostunta.vero,
18552:  muttta osaksi ja pääasiallisesti 1892 vuoden asetuksen 1 § :n
18553:  sarramuotoon, jonka kautta itse verovelvollisuus on kat-
18554:  sotttu olevan pysyväisesti säärletty.
18555:      }'!itä ensinmainittuun perusteluun tulee, on huomattaV•l,
18556: että paloviinaveron määräämistä koskevaa asiaa 18G3--1864
18557: sekä 1867 vuoden valtiopäivillä käsiteltiin yhdistetyssä
18558: ·talous- ja suostunta-valiokunnassa. Sittemmin veron mää··
18559:  rä.ämistä säiiltyvaltiopäiväirn aikana valmisteltiin talous-
18560: valiokunnassa. Mutta tämä johtui siitä, että talousvalio-
18561: kunta käsitteli kaikkia paloviinalainsäädäntöä koskevia
18562: kysymyksiä, ja kun paloviinaveron suuruus oli määrä,ttyuä
18563: paloviinan valmistusta koskevassa asetuksessa, niin sanottu
18564: valiokunta ·antoi lausuntonsa tästä Vlerostakin, valtiovamin-
18565: valiokunta taas sen käyttämisestä. Sa:rnan tavan muk\an
18566: lwhetettiin sittemminkin paloviinaveron määräämistä kos-
18567: kevat erityiset esitykset talousvaliokuntaan eikä suostunta-
18568: valiokuntaan 1), johon lienee vaikuttanut sekin, että tulo
18569: paloviinaverosta yleensä ei mennY't suostuntavaroihin.
18570:      Kerrotusta käsittelytavasta e.i siis, ·enemmän kuin siitä-
18571: kään että paloviinaveroa tavallisesti nimitettiin veroksi eikä
18572: suostunnaksi, voi saada sitovaa todistusta tämän veron luon-
18573: 
18574:      1
18575:       )   Talousvaliokunnan mietintö v. 1905-1906, siv. 13, 45.
18576:                                Liite.                             43
18577: 
18578: teesta. Se ei ollut, niinkuin enttinen paloviinanarentimaksu
18579: mi!kään pysyväinen vero, va.an päinvastoin sitä määräajaksi
18580: myönnettynä ennen v. 1892 katsottiin suostuntaveron luon-
18581: toiseksi 1).
18582:    Sitä käsitystä vastu1an 1t.aas, että <tämä pu!oviinu.veron
18583: luonne olisi 1892 vuoden asetuksen kautta muuttunut, on
18584: huomautettlava ensiksikin, että 1865 ja 1873 vuoden asetuk-
18585: sissa säännökset paloviinruverosta ja valmistusoikeudesta
18586: .eivät vielä olleet yhdistettyinä samaan lauseeseen, va&n ta-
18587: va,taan rinnastettuina eri pykälissä. Eikä ole mitään syytä
18588: päättää, että myöhemmin nykyisellä sanamuodolla, joka
18589: ensin !tavataan 1882 vuoden valtiopäivillä annctusstt esi-
18590: tyksessä, olisi tahdot.tu tehdä verovelvollisuus enti&tii enem-
18591: män välttämättömäksi va1mistusoikeuden ehdoksi. Tämä
18592: sanamuoto on sBlitettävissä siitä jo huomautetusta seikasta,
18593: että verosäännöt aiottiin voimassa olevaksi samaten kuin
18594: asetus ko<konaisuudessaankin; ja kun 1891 vuoden valtio-
18595: päivillä viime hetkellä verosäännöksen aika asetuksen 74
18596: § :ssä ra,joitettiin, jäi 1 § :n sanamuoto muuttamatta.
18597:      Mutta vielä tärkeämpi on, e~ttä veron suuruus on niin
18598: oloollinen seikka verosäännökselle, eJttä tätä ei voida sovel-
18599: luttaa, dlei veron suuruus ole samassa tai toisessa lain-
18600: kohdassa sääde:ttynä taikka muuten laillisesti määrättä-
18601:  vissä. Nyt on vuodesta 1892 lähtien oHut nimenomaan sää-
18602: dettynä aika, milloin eduskunnan hyväksymä säännös palo-
18603:  viinaveron suuruudesta. lakkaa voimassa olemasta. Eikä
18604:  hallitusta myöskään oJ.e mitenkään valtuutettu tuota suu-
18605:  ruutta määräämään. Sellainen valtuutus esitettiin 1872
18606:  vuoden valtiopäivi:llä annettavaksi veron määräämiseen val-
18607:  tiosäätyjen hyväksyttävään ylirajaan asti, mutta tähänkään
18608: 
18609:      1
18610:        ) Niin esitetään asia senaikaisissa finanssioikeuden esityksis-
18611: säkin.
18612:      L. Mechelin, Föreläsningar i Finlands finansrätt, siv. 183.
18613:      K. Langen8kjöld, Anteckningar enligt föreläsningar i finansrät-
18614: siv. 350.
18615:      R. Hermanson, Anteckningar öfver Finlands statsförfattnings-
18616: rätt !II 361-362.
18617:              1912. -   V. M. -    Esitys N :o 8.
18618: 
18619: va.ltiosäädyt eivät suostuneet. Se käsitys, että veron suu-
18620: ruudelle säädetty määräaika merkitsee myöskin itse veron
18621: su:orittamisaikaa, kuvastuu ensimäisessä 1892 vuoden jäl-
18622: keen rtästä asiasta annetussa esityksessäkin, siinä kun 1894
18623: vuoden valtiosää.dyille lausuttiin, että ,paloviinan valmis-
18624: tamisesta ja tislaamisesta lresäkuun 9 p :nä 1892 annetun
18625: asetuksen 74 § :n mukaan on vero maassa valmistetusta pa-
18626: loviinasta säädetty suori-tettavaksi ainoastaan 1894 vuoden
18627: loppuun".
18628:     Paloviinavero voi siis eduskunnan sitä uudelleen myön-
18629: tämättä jatkua sivu ve.ron suuruudelle säädetyn määräajan
18630: ainoastaan samassa tapauksessa, jolloin eduskunnan rajoi-
18631: tetuksi määräajaksi myöntämä entinen vero muut.enkin
18632: jatkuu Halli·tusmuodon 46 § :n nojalla, nimittäin jos edus-
18633: kunta säiidetyn ajan koossa oltuansa hajaantuu telmmättä
18634: mitään päätöstä uudeata suostunnasta. Jos eduskunta sitä
18635: vastoin on käsitellyt asian ja päättänyt olla vast.edes suo-
18636: ritettavaa paloviinaveroa mäiiräämättä, ei entinen vero voi
18637: jatkua.
18638:     Mainittua poikkie11stapausta lukuunottamatta vaikuttaa
18639: siis paloviinaveron suuruudelle säiidetyn määräajan lop-
18640: puun kuluminen, että 1 § :ssä ynnä muualla 1892 vuoden
18641: asetuksessa olevia, paloviinaveroa koskevia säännöksiä ei
18642: voida sovelluttaa, vaan vero laJkkaa.
18643:     Tämän mahdollisuuden on itse 1892 vuoden .aJSetus tullut
18644: sisältämään sen kautta, .~ttä siinä veron suuruus säädettiin
18645: ·ainoastaan rajoitetuksi ajaJksi; ja siten on tuon, hallitsi-
18646: jankin hyväksymän ja vahvistaman asetuksen kautta, kun
18647: ei oteta huomioon ainoastaan ·sen 1 § :n ulkonaista sana-
18648: muotoa, vaan asetus kokonaisuudessaan, tehty eduskunnan
18649: päätöksestä riippuvaksi, onko paloviinan valmistuksesta
18650: ede.Ueenkin veroa otettava vai ·ei. Eduskunnan laillisessa
18651: järjestY'ksessä tekemä päätös veron määräämisen kieHämi-
18652: sestäkään ei siis sisällä mitään Lain vastaista, ei mitään yksi-
18653: puolista. hallitsijan oikeuden loukkaamista.
18654:     Paloviinaveron käyttämiseenkään nähden ei ole enää
18655: olemassa niitä seikkoja, jotka aikaisemmin olisivat voineet
18656:                            Liite.                          45
18657: 
18658: tarjota JO't!Vkin tukea sille käsitykselle, että eduskunta on
18659: oikeudellisesti sidottu määräämään paloviinaveron.
18660:     Kun paloviinan valmistus ja verotus asetettiin nykyi-
18661: selle kannalleen, niin tuosta verotuksesta pidätettiin ylei-
18662: selle val·tiorahastolle 660,000 markkaa vuodessa korvauk-
18663: seksi entisestä paloviinanpolttoarennista, jonka ohessa kor-
18664: vaukseksi siitä taloudellisesta tappiosta, joka talonomis-
18665: tajille maalla ja kaupunkien asukkaille katsottiin kotitar-
18666: vepolton lakkauttamisesta tulleen, myönnettiin kunnille
18667: jaettavaksi er~tyinen määrä:mha, joka jo pitemmän ajan
18668: kuluessa on oHut 400,000 markkaa vuodessa.
18669:      Ensinmainitusta korvauksesta on hallitus sittemmin ni-
18670: menomaan luopunut. Vielä 1891 vuoden valtiopäivilläkin
18671: valtiosäädyt katsoivat :asiakseen suostua arm. esityksessä
18672: olevaan ehdotukseen puheenal·aiseska 660,000 ma~kan kor-
18673:  vauksesta valtiovarastolle, ,koska Keisarillinen Maj~steetti
18674:  kotitarvepoltto•a lakkautettaessa vuosien 1863-64 valtio-
18675:  päivillä •teki sen ehdon että yleiseen valtiorahastoon on
18676: suoritet.tava mainittu k·orvaus", ja koska siis - niinkuin
18677:  valtiovar·ainvaliokunnan mietinnössä lisätään - ,vaikka-
18678:  kin Hallitus nyt, kuten kaikilla edellisillä valtiopäivillä
18679:  vuodesta 1872 lähtien, on pyytänyt .tätä korvausta määrä-
18680:  rahan muodossa, sitä saa·tettaisiin pitää yksipuolisena sopi-
18681:  muksen rikkomuksena, jos Säädyt kieltäisivät suostumuk-
18682:  sensa siihen pyyntöön, että nuot 660,000 markkaa vuosittain
18683:  siirretään yleiseen v.a1tiorahastoon". Valtiosäädyt sentäh-
18684:  den ainoastaan •lausuivat sen .toivomuksen, ettei hallitus
18685:  vastaisuudessa vaatisi puheenalaista määrärahaa. Vuoden
18686:  1894 valtiopäiville annetussa esi•tyksessä ilmoitettiinkin,
18687:  että K. M. ei ole tahtonut valtiovarastolle vaatia korvausta
18688:  entisen paloviinanpolttoarennin peräyttämisestä, ja toisessa
18689:  esityksessä tehdyn ehdotuksen mukaisesti puheenalaiset
18690:  660,000 markka•a päätettiin meneväksi suostuntavaroihin.
18691:  Vuodesta 1895 lähtien mainittu vuosierä sitten käytettiin-
18692:  kin suostuntarahaston vahvistamiseksi, kunnes 1905-1906
18693:  vuoden valtiopäiville annetussa esityksessä ilmoitettiin,
18694:  että kun seHaista siirtoa ei tätä nykyli tarvittu, K. M. oli
18695: 46            1.912. -   V. M. -   F~itys N :o 8.
18696: 
18697: 
18698:  tahtonut ehdottaa, että koko paloviinaveron yJijää.mä siir-
18699:  rettäisiin kulkulaitosra;hastoon. Tähän suostuivat valtio-
18700:  säädyt, ja siten hävisi kokonaan tuo entisestä paloviinan-
18701:  polttoarennin korvaukseeta muistuttava erä.
18702:      Mitä taas kunnille korvauksena myönnlettyyn määrä-
18703:  rahaan tulee, niin se on, kuten 1907 ·vuoden valtiopäi ville
18704:  annetussa hallituksen esityksessä huomautetaan, aikojen
18705:  kuluessa jo menettänyt alkuperäisen korvauksen luonteensa
18706:  ja muodostunut valtion apurahaksi kunnallismenojen suo-
18707:  rittamiseen. T,ämä määrärahan luonne tuli erittäin sel-
18708:  väksi sanotuilla valtiopäivillä hyväksY'ttyjen muutosten
18709:  kautta, kun määrärahan osallisuus ulotettiin sellaisillekin
18710:  kunnille, joilla ei km~kaan ollut ollut oilreutta p9Jloviinan
18711:  valmistamiseen, ja jakoperusteeksi säädettiin kunnan hen-
18712:  gillekirjoitettu väkiluku manttaalin sijasta maalaiskuntiin-
18713:  kin nähden (L. 28 /1 2 1907).
18714:      Tuloksena edelläolevasta taDkastuksesta on siis se, että
18715:  vaikka paloviinavalmistuksen verottamisesta 1892 vuoden
18716:  asetuksessa on rajoittamattomaksi ajaksi vahvistettu}a
18717: säännöksiä, niin ·tämä vero ei kuitenkall!n sen kautta tule
18718: pysyväiseksi veroksi, koska veron suuruutta ei ole niini-
18719: ·kään rajoittamll!ttomaksi aja.ksi säädetty eikä myöskään
18720: jätetty hallituksen määrättäväksi. Niin kauan kuin palo-
18721: viinavero on suuruudeltaan eduskunnan rajoitetuksi määrä-
18722: ajaksi myöntämä ja myönnettävissä, niin kauan paloviina-
18723: 'vero on luonteeltaan suostuntavero.
18724:      Mainitun tuloksen k·autta ei kuitenkaan vielä ole saatu
18725: vastausta siihen kysymykseen, mi·ten käypi, jos eduskunta
18726: päättää, että paloviinav·eroa ei ole määrättävä kuluvasta
18727: verokaudesta eteenpäin, täytyykö silloin myöskin ·palovii-
18728: nan valmistuksen lakata v.ai saako sitä j at:kaa ilmllin veroa.
18729:      Jos 1892 ,vuoden asetus sisältäisi ainoastaan verotus-
18730: säännöksiä, niin sen sovelluttaminen laillisessa järjestyk-
18731: sessä syntyneen, veroa määräävän säännöksen puutteessa,
18732: kokonaisuudessaan raukeaisi. Mutta nyt puheenalainen
18733: asetus sisältää paloviinan valmistusta yleensä, verotuk-
18734: sesta riippumattakin järjestäviä säännöksiä. Nekin rau-
18735: keaisivat paloviinavei'On mukana, ainoastaan jos 1892 vuo-
18736:                             Liite.                         47
18737: 
18738: den asetuksen voiSI katsoa sisältävän ehdollisen kicltolain
18739: paloviinan valmistusta vastaan, sisältävän, että mainibtu
18740: valmistus on lakkaava, jollei siitä määrätä veroa suorite,tta-
18741: vaksi.
18742:     Sellaisesta mahdollisuudesta ei 1892 vuoden asetuksessa
18743: kuitenkaan ole mitään määräystä tai viittaustakaan. Niin
18744: ollen ja kun tämän kautta ennestään luvallisena ollut, hal-
18745: litsijan ja eduskunnan yhteisesti seikkaperäisellä lailla jär-
18746: jestämä toiminta lakkautettaisiin, ei tuossa asetuksessa
18747: voida kwtsoa edes ehdollisesti säädetyksi, että oleviin oloi-
18748: hin olisi tehtävä sellainen muutos ilman nimenomaista
18749: kieltoa ja sen v·aatimaa järjestelyä, ainoastaan välillisenä
18750: seurauksena veron lakkauttamisesta, joka on eduskunnan
18751: yksin päätettävissä. Seurauksena paloviinaveron kieltä-
18752: misestä ei siis käsittääkseni voi olla muu kuin että palovii-
18753: nan valmistus saisi edelleenkin jatkua 1892 vuoden asetuk-
18754: sen mukaan, mutta ilman veroa.
18755:     Sen seikan, että paloviinan valmistuksesta ei enää olisi
18756: suorittettavana sitä veroa, jota 1892 vuoden asetuksessa edel-
18757: lytetään, ei ehdottomasti tarvitsekaan tehdä itse valmis-
18758: tusta mahdottomaksi. Laissa olevalla edellytyksellä saat-
18759: taa olla toisenkinlainen merkitys. Edellytetäänhän esim.
18760: 1906 vuoden perustuslaissakin yleisen lain säätämisestä vo'i-
18761: massa olevassa järjestyksessä annettuja säännäksiä siitä,
18762: mitä yhdistys- ja painovapauden käyttämise.ssä on nouda-
18763: tettava. Mutt·a noiden edellytettyjen lakien puute ei lrui-
18764: tenkaan tee itse yhdistys- ja painovapautta tyhjäksi, ei vai-
18765: kuta, että myöskin yhdistysten perustaminen ja painotuot-
18766: teiden julkaiseminen olisi sillä välin kokonaan lakkautet-
18767: tava.
18768:     Edellä olevassa esityksessä on paloviinaveron luonnetta
18769: käsitelty yksinomaan oikeudelliselta kannalta ja kokonaan
18770: jätetty syrjään se kysymys, onko paloviinaveron lakkautta-
18771: minen myöskin siveellisistä, yhteiskunnallisista ja valtio-
18772: taloudellisista syistä mahdollinen vai ei.
18773:    Helsingissä, 9 p :nä huhtikuuta 1912.
18774:                                         K. J. Ståhlberg.
18775: 48             1912. -    V. M...~ Esitys N :o 8.
18776: 
18777: 
18778: 
18779: 
18780:      (Suomennos).
18781:                                  III.
18782: 
18783:             V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n n a lle.
18784: 
18785:     Sittenkun Valtiovarainvaliokunta kirjelmän mukaan
18786: kuluvan maaliskuun 16 päivältä oli pyytänyt minun lau-
18787: suntoani kysymyksestä, onko paloviinan valmistuksesta ny-
18788: kyään suoritettava vero katsottav·a suostunnan luontoiseksi
18789: veroksi vai ei, saan lausua seuraavaa.
18790:     Vastaus kysymykseen voiko ja pitääkö paloviinaveroa
18791: katsoa suostunnaksi, näyttää mielestäni olevan sen varassa,
18792: minkä sisällyksen antaa termille ,suostunta", joka meidän
18793: finanssioikeudellisessa termistössämme ei ole rajoitettu niin
18794: tarkoin, että sen merkitys olisi kerta kaikkiaan määrätty.
18795: Jos suostunnalla tarkoitetaan veroa, jonka Eduskunta
18796: myöntää määräajaksi ja joka on käytettävä sillä tavoin,
18797: kuin Eduskunta näkee hyväksi määrätä, ei mikään näy es-
18798: tävän katsomasta paloviinaveroa suostunnan luontoiseksi.
18799: Jos taas suostunnan pääasiallisena tunnusmerkkinä pide-
18800: tään sitä, että kansaneduskunta saa vapaasti päättää, onko
18801: puheenalaista veroa maksettava vai eikö, niin ei sitä vas-
18802: toin, niinkuin alempana olevasta selostuksesta käynee sel-
18803: ville, olisi aivan asianmukaista lukea meidän nykyistä palo-
18804: viinaveroamme suostuntoihin. Ratkaisevaa asiallista mer-
18805: kitystä ei edellä kosketellulla termillisellä kysymyksellä voi
18806: olla. Olisihan ilmeisesti väärin ensin koettaa ratkaista,
18807: onko paloviinavero suostunta vai ei, tehdäkseen siitä sitten
18808: jotakin johtopäätöksiä sitä toimivaltaa silmällä pitäen, joka
18809: tähän verotukseen nähden on katsottava kuuluvan Suomen
18810: Eduskunnalle. Päin vastoin on ensin selvitettävä, mitä
18811: lainopillista luontoa paloviinavero on asiasta voimassa ole-
18812: vain lainmääräysten nojalla, minkä jälkeen käy tarkastele-
18813:                             Liite.                          49
18814: 
18815: minen, onko tämän veron katsottava olevan niin likellä
18816: suostuntaveroja, että sen käy asettaminen yhdenvertaiseksi
18817: niiden kanss·a.
18818:     Samalla kun kotitarvepoHto poistettiin Suomen Val-
18819: tiosäätyjen myötävaikutuksella 2 päivänä maaliskuuta 1865
18820: annetulla Armollisella Asetuksella, saatettiin käytäntöön
18821: nykyinen paloviinan valmistuksen säätelyjärjestelmä sii-
18822: hen liittyvine veroineen. Mainittu järjestelmä perustuu
18823: tehdasmaiseen valmistukseen sekä valtion taholta toimitet-
18824: tavaan perinpohjaiseen niin valmistuksen kuin myynniu-
18825: kin tarkastukseen, minkä ohella tuollainen elinkeino on ju-
18826: listettu määrätyn veron alaiseksi, jota vastoin kruunulle
18827: vuosina 1800-1865 maksettu viina-arentimaksu on lakkau-
18828: tettu. Tämä järjestely, joka ·aluksi pantiin toimeen kym-
18829: meneksi vuodeksi kerrallaan, on sittemmin pysytetty vain
18830: sillä eroituksella, että paloviinaveron suorituskautta on ly-
18831: hennetty, niin että vero nyttemmin määrätään vuodeksi
18832: kerrallaan.
18833:     Tämän johdosta lienee ilmeistä, että kun paloviinaveroa
18834: ei ole myönnetty eikä vahvistettu epämääräiseksi ajaksi,
18835: tätä veroa ei käy lukeminen ,VJakinaisiin valtion tuloihin"
18836:  (V. J. 43 §). Siihenkään aikaan, jolloin paloviinaverosta
18837: suoritet·tiin valtiorahastoon vuosittain 660,000 marl{ikaa en-
18838: tisen viina-arennin korvaukseksi, ei asian laita ollut sa-
18839: nottavasti toinen, yhtä vähän kuin vastaava korvaus
18840:  (475,000 markkaa), joka yhteen aikaan maksettiin leima-
18841: paperivaroista vaHiorahastoon, on muuttanut leimasuos-
18842:  tuntaa vakinaiseksi valtionveroksi.
18843:     Eräässä sangen tärkeässä kohdassa paloviinavero kui-
18844:  tenkin eroaa tavallisista suostunnoista, nimittäin siinä, että
18845:  Eduskunta ei voi vapaasti päättää, onko tätä veroa makset-
18846: tava vai eikö. Paloviinan valmistamisesta 9 päivänä kesä-
18847: kuuta 1892 annetun Armollisen Asetuksen 1 § :n mukaan on
18848: nimittäiin jokainen hyvämaineinen j·a rehelliseksi tunnettu
18849:  Suomen kansalainen oikeutettu valmistamaan paloviinaa
18850: veron maksamista vastaan ja muuten noudatt,aen erinäisiä
18851:  määräyksiä. Siihen a'sti, kun tämä lainpaikka on Hallitsi-
18852:                                                         4
18853: 50            1912.- V. M.- Esitys N:o 8.
18854: 
18855:  jan ja Eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä kumottu, on
18856: siis voimassa, että paloviinaveroa on meillä suoritettava jo-
18857: kaisen, joka paloviinan valmistusta harjoitta·a. Eduskun-
18858: nan suostuntaoikeuteen ei niinmuodoin sisälly valtaa mää-
18859:  rätä, onka paloviinaveroa suoritettava vai ei, vaan voi
18860: Eduskunta ainoastaan määrätä ajan, jonka kuluessa veroa
18861: on maksetJt::ava, sekä veron suuruuden ja käyttämisen. Kun
18862: siis Eduskunta voi evätä Hallituksen ehdottaman tavallisen
18863: suos•tunnan, ellei katso sellaista suostuntaa tarpeel,liseksi, on
18864:  paloviinavero poist.ettavissa ainoastaan sen yhteydessä, että
18865: koko paloviinalainsäädäntö uudistetaan Hallitsijan ja
18866: Eduskunnan yhtäpitävän päätöksen johdosta.
18867:     Mitä puheenalaisen veron oikeata nimitystä koskevaan
18868: kysymykseen tulee, on tietenkin vaikeampi muodostella
18869: lausumia, jotka voisivat saavuttaa yleisen hyväksymisen.
18870: Ensinnäkin käy paneminen kyseeseen, eikö nimitys ,seka-
18871: luontoinen vero" parhaiten kuvaisi paloviinaveron laatua.
18872: Jos tämä nimitys käsitetään valtio-oikeudellisessa merki-
18873: tyksessä, ei ole väärin eikä epäsoveliasta käyttää sitä palo-
18874: viinaverosta, joka Eduskunnan, niin kauan kuin nykyään
18875: voimassa oleva paloviinalainsäädäntö on noud·a.tettavana,
18876: täytyy myöntää, mutta joka vero muuten on suostuntaluon-
18877: toa. Puheenalaista nimitystä vastaan käy kuitenkin huo-
18878: mauttamipen, että sitä aikaisemmin on käytetty ·aivan toi-
18879: sessa, nimittäin rahataloudellisessa merkityksessä, esim. lei-
18880: masuostuntaan nähden osottamaan, että sen käsittämät rasi-
18881: tukset rahalliselta laadultaan ovat osittain veroja ja osittain
18882: matksujn, s. o. korvausta, jota yksityiset suorittavat julki-
18883: sen viranomaisen tahi laitoksen käyttämisestä. Siinä mie-
18884: lessä näemme nimitystä ,sekaluontoisia veroja" käytettävän
18885: esimerkiksi niissä Suomen valtiotuloja ja -menoja osotta-
18886: vissa vertailevissa taulukoissa, joita myöhemmillä sää!tyval-
18887: tiopäivillä oli tapana liittää valtiovarain kertomuksen joh-
18888: dosta annettuun valtiovaliokunnan mietintöön. Tässä mie-
18889: lessä paloviinavero ei ole sekaluontoinen vero, koska se on
18890: selvä vero ja, tarkemmin sanoen, kokonliian kuuluu sen laa-
18891: tuisiin välillisiin veroihin, joita sanotaan a:ksiiseiksi. Ni-
18892:                             Liite.                         51
18893: 
18894: mitys, joka sen sijaan paremmin ilmaisisi toiselta puolen
18895: paloviinaveron pysyväistä yhteyttä koko paloviinalainsää-
18896: dännön kanssa sekä toiselta puolen tämän veron riippuvai-
18897: suutta Eduskunn!l!n määräyksestä, mikäli koskee veron
18898: suoritusaikaa, määrää ja käyttämistä, olisi ,vakinainen
18899: suostunta", joka nimitys mielestäni parhaiten vastaa palo-
18900: viinaveron lainopillista luontoa, josta, mikäli minulle on
18901: tunnettua, ei liene varsinaista asiallista erimielisyyttä ole-
18902: massa.
18903: 
18904:    Helsingissä, maaliskuun 27 päivänä 1912.
18905: 
18906:                                          Karl Willgren.
18907: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
18908:             1912.- S. V. 1\1.- Esitys N:o 8.
18909: 
18910: 
18911: 
18912: 
18913:                Suuren valiokunnan mietintö
18914:             N: o 16 armollisen esityksen johdosta, joka
18915:             koskee paloviinan valmistamisesta vuonna
18916:             1913 suoritettavaa veroa sekä sanotun veron
18917:             käyttämistä.
18918: 
18919:     Eduskunta on V. J :n 57 § :n 2 momentin säätämää lau-
18920: suntoa varten Suureen valiokuntaan lähettänyt armolli-
18921: sessa esi,tyksessä N :o 8 olevan ehdotuksen ilsetukseksi
18922: siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa
18923: on suoritettava, sekä tämän veron käyttämisestä vuonna
18924: 1913 ynnä Valtiovarainvaliokunnan asi!l!st'a ~antaman mie-
18925: tinnön N :o 11.
18926:     Asiata käs~tellessään ei Suuri valiokunta ole paloviina-
18927:  veron ~käyttämiseen nähden kaikissa kohdin voinut yhtyä
18928: V alt;iovarainvaliokunnan ehdotukseen. Kun kaupunkikun-
18929: nat saavat osan vähittäismyynti- ja. anniskeluyihtiöiden
18930: voittovaroista sekä ne muutenkin helpommin kuin maalais-
18931: ikunnat voivat kantaa ne kustannukset, joita 'kansakoulu-
18932: laitos, terveydenhoito j1a muut kunnalliset laitokset !kysyvät,
18933: ei ole niin ,t,anpeellista paloviinavaroista myöntää kaUipun-
18934: .kikunniHe erit~istä a'vustus•ba sano1ttuj a laitoksia varten.
18935: Suuri valiokunta on sen vuoksi päättänyt ehdottaa puheena
18936: olevan ~asetusehdotwksen 2 § :n 2 momentin siten muut;e,tt:a-
18937:  vaksi että, pai.tsi kaikille kunnilae jaetta,vaa 400,000 markan
18938: suuruista määrämhaa, maa'}aiskunnille olisi kansakoulu- ja
18939: sa:imalarwkennuksia sekä kunna'llisen työväelllasuntopolitii-
18940:  kan edistämistä vart,en tällä kertaa myönnettävä 2p00,000
18941: markkaa, minkä ohella kansanopistoille, jotka rakennus-
18942:  velkojensa kuolettamiseksi ovat kipeästi avustuksen tar-
18943:  peessa, olisi rakennusavuksi a.n:netta.va 600,000 markan
18944: 2            1912.- S. V. M.- Esitys N:o 8.
18945: 
18946: suuruinen määrä. Näillä muutoksilla ymolta,a Suuri valio-
18947: kunta kysymyksen alaista asetusta hyväksyttävälksi Valtio-
18948: v,arainvaliokunnan ehdotuksen mukaan.
18949:     Kun Valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivulla 12
18950: oleva porrsi'lause sisältää ratkaisun teoreettista laatua ole-
18951: vaan kysymykseen, josta vallitsee eri mielipiteitä ja josta
18952: tässä yhteydessä ei ole ta,rpeen pääHää, ei Suuri valiokunta
18953: ole ,t.a.htonut !kannattaa sanot.tua ponsilausetta seil:1a:isooa;an,
18954: vaan on yhtynyt siihen ehdotukseen, joka tässä kohden on
18955: tehty Valtiovarainvaliokunnan mietintöön liitetyssä 1 vas-
18956: talauseessa.
18957:     Sen noja1la, mitä edellä on esitetty, saa Suuri valio-
18958: kunta kunnioittaen ehdottaa,
18959:                 että Eduskunta, edellyttäen että paloviina-
18960:              vero V aliakunnan ehdottanwan määrään vuonna
18961:              1913 ha11aitaan tarpeellisek:si, hyvälcsyisi näin
18962:              kuulu11an asetuksen:
18963: 
18964: 
18965:                            Asetus
18966:     siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suo-
18967:     messa on suoritettava, sel<ä tämän veron käyttä-
18968:                     misestä vuonna 1913.
18969:                               1 §.
18970:      (Niinkuin V altio'varain !•oliohtnnan elulotuksessa).
18971: 
18972:                            2 §.
18973:      Paloviinavero on vuonna 1913 käytettävä:
18974: Paloviinan valmistuksen ja kaupan sil-
18975:    mälliilpitoa varten sekä paloviina-
18976:    asetuksia vastaan -tehtyjen rikko-
18977:    musten syytteeseen saattamisesta ai-
18978:    heutuvien kustannusten korvaami-
18979:    seksi, palkinnoiksi sellaisten rikko-
18980:    musten ehkäisemisestä sekä raittius-
18981:                                                   Paloviinavero.                                                                                                              3
18982: 
18983:    järjestöille pupeenalaista rikolli-
18984:    ~~mutta  ehkäisevän työn edistämi-
18985:    seksi, arviolta                    0  Smko 280,000:-
18986:                                           0   0   0   0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0
18987: 
18988: 
18989: 
18990: 
18991: Kaikille kunnille jaettavaksi niiden
18992:    hengille kirjoitetun väkiluvun mu-
18993:    kaan hyödyllisiä kunnallisia tarpeita
18994:    varten    0   0   0   0   0   0   ••   0   0400,000:-
18995:                                                   0   0       0       0       0       0       0       0       o       0       0       0       0       0       0       0
18996: 
18997: 
18998: 
18999: 
19000: M aalaiskunnille saman perusteen mu-
19001:    kaan jaettavaksi kansakouluraken-
19002:    nuksia, sairaalarakennuksia ja kun-
19003:    nallisen     työväenasuntopolitiikan
19004:    edistämistä varten                        '13,000,000:-0       0       0       o       •       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0
19005: 
19006: 
19007: 
19008: 
19009: K ansanopistoille rakennusavustukseksi         600,000:-
19010:                                                                               --------------------------
19011:                                                                                              "
19012:                                                                                  Yhteensä~ Smk. 3,'!380,000:-
19013: 
19014: 
19015:   Mitä tämän lisäksi saada.an puheenalaisesta verosta,
19016: menee kulkulaitosrahastoon.
19017: 
19018: 
19019: 
19020:    Va'lt.iovarainvaliokunnan mietinnössä olevan ehdotuksen
19021: Asetukseksi lcesälcuun 9 päivänä 189'/3 paloviinan valmista-
19022: 1nisesta ja tislaamisesta annetun Keisarillisen asetuksen
19023: 15 § :n muuttamisesta saa Suuri valiokunta, yhtyen Valtio-
19024: varainvaliokunnan ehdotukseen, kunnioittaen ehdottaa
19025: 
19026:                          Eduskunnan hyväksyttäväksi.
19027: 
19028:    Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1912.
19029: Helsingissä, Keisarillinen Senaatin kirjapainossa, 1912.
19030:         1912. -   Edusk. vast. -   Esitys N :o 8.
19031: 
19032: 
19033: 
19034: 
19035:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
19036:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
19037:            armolliseen esitykseen siitä verosta, joka
19038:            paloviinan valmistamisesta vuonna 1913
19039:            on suoritettava, sekä sanotun veron käyttä-
19040:            misestä.
19041: 
19042: 
19043: 
19044: 
19045:       Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
19046:               ja Suuriruhtinas I
19047: 
19048: 
19049: 
19050: 
19051:     Teidän K.eisa.rillinen Majesteettinne on a..rmollisessa
19052: esityk<sessä antanUit Eduskunnan pää:OOWtVIäksi, minkä ver-
19053: ran on veroa paloviinan valmistamisesta vuonna 1913 suo-
19054: 2         1912. -    Edusk. vast. -     Esitys N :o 8.
19055: 
19056: ritettava 1seJkä millä ·tavoin paloviinavero on kåy-
19057:  te~t<tä vä.
19058:       Armollieessa e.sityl{lsessä on ehdotettu, että paloviinan
19059:  valmistusvema, jota vuodesta 1910 alkaen on suo,ritettu
19060:  2 markkaa li,tralt.a säännöllisväkev:ä1ä paloviinaa, määrät-
19061:  täisiin vuonna 1913 SUO•rite,trta,vaksi 1 ma,rklm 80 penniä
19062:                          1
19063: 
19064: 
19065: 
19066:  litra1lta. Veron alentamista on ~armoHise:ssa esitykse,g:sä
19067: 'perusteltu sillä, että kotimaisen pailoviåna vdmistu:kse:n on
19068:  v.ai:kea nykyisen verotuksen rasit.tamana kestää :kilpailua
19069: maahan tuotujen halpahintaisten väkijuomain kanssa.
19070:       Eduskunta ei ole voinut tulla vakuutetuksi siitä,
19071: että mainit1tu sei·kika tekisi ta,rp~lJi,seksi palroviinan valmis-
19072:  tusveron alentamisen 2 markasta 1 markkaan 80 penniin
19073:  litralta, va11sinka,an kun väkijuomatavaroiden .tuonti, joka
19074:  vuonna 1909 teki noin 750,000 litraa ja vuonna 1910
19075: 1,051,600 litraa, on vuonna 1911 ollut 1,069,200 litraa eli
19076:  &inoastaan 17,600 litraa enemmän kuin edellisenä vuonna.
19077:  Eduskunnan aikaisemmin omaksuman kannan paloviina \'e-
19078: l'On suuruudesta 1todistaa :oikeaksi 'sekin, eää Halli,tus on
19079: EduskunnaUe arrt,amissa.an armollisissa esi,tykisissä katso-
19080: nut voivansa puoltaa veromääriä, jot:k'a siinä rniiä,J.'ässä ovat
19081:                                                   1
19082: 
19083: 
19084: lähentyneet Eduskunnan päättä1mää ·ve,roa, ettei ·eflo,tus enää
19085: ole suul'elffipi kuin 20 penniä li,tralta. Eduskunta on siis
19086: päåt,träny:t palloviina veroa ededleen v:uonna 1913 lkannetta-
19087: va[iisi 2 markkaa l1itraHa särännöllisvä:kevää paloviinaa.
19088: 
19089:     Eduskunnan lausumat toivomukset eri1tyisen väkijuo-
19090: main myyntiveron sää,tämi,sestä, värjältyn paloviinan·ma·a-
19091: hantuonnin elh'l{'äi,semisestä ja ulkomaisia juovutusjuomia
19092: lroskevan ·tullilainsäädännön uudistamisesta eivwt, niinkuin
19093: armollisessa esityksessä on ilmoitettu, ole saavutt·aneet a~r
19094: mollista huomiota. Tästä huolimatta ei Eduskunnan mie-
19095: lestä HaUitus voine olla aikanaan omasta ·alotteestaan ryh-
19096: tymättä tarpeellisiin toimenpiteisiin Eduskunnan osotta-
19097: mi,en ilmeisten epäkohtain poistamiseksi.
19098: 
19099:    Paloviinan 'kulutus, joka oli 7,045,920 lit,raa vuonna
19100: 1909 j.a 4,876,909 l:iJtm,a vuonna 1910, teki 5,5,29,293 l:iltraa
19101:                                 Paloviinavero.                                   3
19102: 
19103: vuooma 1911. Eduskunta arvioi Vluonna 1912 pal:oviina:a
19104: kulUJoottavan 6,000,000 litraa ja on anioinut vuooelksi 1913
19105: :kulut!Uksen niinirkä:än 6,000,000 litraksi eli siis yhtä suureksi
19106:  kuin armollisessa e.si~tyksessä.
19107:      knni:skeluveron 1tuotta:man ~tulon on E~duskunta arvi-
19108:  oinut 5,000 marklma suuromma:klsi kuin a:rmoUi,sessa esi-
19109:  tyksessä eli 25,000 markaksi ja tarkastusmaksut 10,000
19110:  markkaa suuremmiksi eli 90,000 markaksi.
19111:      Kulkulaitosrahaston osuus vähittäismyynti- ja annis-
19112:  keluyhtiöiden voittovaroista, joka osuus vuonna 1911 oli
19113:  tasaluvuin 1,342,000 mai'klka~a ja jonka Eduskunta vuodeksi
19114:  1912 arvioi 1,400,000 markaksi, voitanee vuodeksi 1913
19115:  arvioida 300,000 markkaa suuremmaksi kuin armollisessa
19116:  esityksessä eli 1,500,000 markaksi, koska puheenalaisten
19117:  yhtiöiden liikevoiHo erinäi,sissä kaupungeissa tällä alalla
19118:  tapahtuneitten järjestelyjen johdosta näyttää entisestään
19119:  nousevan.
19120:      Näin ollen on paloviiua- j~a anniskeluverosta ja tar-
19121:  kastusmaksui:sta sawt:ava :tulo Sieikä kulrkulaitosraihaston
19122:  osuus v,äJhitt,äismynti- ja anni:~ke,I:uyhtiöi:den voilttovaroista
19123:  vuonna 1913 arvioi:ta:va se1uraavaksi:
19124: 
19125: pa1oviina,vero ..................... . Smk. 12,000,000:-
19126: annilslmluveoo ..................... . "        25,000:-
19127: tarka:stusmaksu:t .................. . "        90,000:-
19128:                                        Smlk. 12,115,000:-
19129: kulkulaitosrahaston osuus vähittäis-
19130:    myynti- ja anniskeluyhtiöiden voit-
19131:    tovaroi~sta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   ,   1,500,000 : -
19132:                                             YhJt,eensä Smk. 13,615,000: -
19133: 
19134:    Kun on kysymys näin saatavien :tulojen käyrtJtämisestä,
19135: on engiksi v.amttaN:a armolli:sen esitJ~ksen mukaisesti
19136: 1,000,000 markan mä'ärä takaisin maksetta va!kJsi valmistus-
19137: veroksi denwt:uroidusta pal:ovi:inasta. Pdoviinan valmis-
19138: tuksen ja kaupan silmälläpitoa varten sekä paloviina-ase-
19139: 4         1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 8.
19140: 
19141: :tmksia vasta,an tehtyjen ri:kikomm:sten syytteeseen saruttami-
19142: sesta aiheutuvien kustannus.ten rkorvaamise1klsi, p'a>llkinnoiksi
19143:  sellaisten rikkomust:en ehkäisemisestä sekä raittiusjärjes-
19144:  töille puheenalai~sta rikollisuutta ehkäisevän työn edistä-
19145:  miseksi tarvittavat varat on E,duskunta hyväksynyt 280,000
19146:  markan määrään. Korotus tässä kohden aiheutuu siitä,
19147: että Raittiuden Ystävien ja Finlands Svenska Nykt.erhets-
19148:  förbund nimisen seuran tulisi puheenalaisesta määrärahasta
19149: saada 30,000 markkaa, koska mainittujen keskusseurain
19150:  toiminta niin yleiseen J.aa~tuunsa nähden kuin myöskin
19151: .erityisesti ny,t kyseenalaisia näkökohtia silmälläpitäen
19152: on omansa huormattavassa määrässä ja oikealla tavalla
19153: ehkäirseruJruän päihdytträvistä j uo.mistra aihelll!buvia dlkk:o-
19154: muksia. Kun <V~iinavaroista Jmrtyneistä tuloista vähem.ne-
19155:  tlään edellämainitut menot, yhteensä 1,280,000 mark-
19156:  kaa, on paloviinav;erosta, 'an:niskeluverosta ja rtarikastusmak-
19157:  suista vuonna 1913 sarwta va net.totulo sris ·arvioitava
19158:  10,835,000 mark!wksi ookä kulku1aitJOsraiharston osuus vruhit-
19159:  täismyynti- j~a ra;nniskeluyhtiöiden voitosta samana vuonna
19160:  1,500,000 ma.rkaksi eli koko nettotulo yhteensä 1'2,335,000
19161:  markaksi.
19162:      KäJitetltävinä olev,ain viinra,verorahoj,en runsaUJteen näh-
19163:  den on Eduskunta lka~tsonUJt oleva.n :syY'tä tkirinnit;tää huo-
19164: miota siihen :ahdinrkotilaan, johon kunnat ovrut viime ai-
19165:  koina joUJtunoot suurien menojensa ta[ci,a. Eduskunta on
19166:  p~t.äny't sopivana, että kunnille jo vuosiikymmeniä nautti-
19167:  mansa 400,000 ma.rkrun ·vuotuisen apurahan lisäiksi puheena
19168:  oJevista varoi8ta tällä ke11taa anneta'an erityinen 2,000,000
19169: markan 'apuraha kansakoulur:akennu:ksia, sairra.al'a.raken-
19170:  nUJksia ja knnnaJlisen rtyöväenasuntopoli:tiiikan edistämistä
19171:  vaden. Kun kaupunkikunnat sa·avat. osan vähittäismyynti-
19172:  ja anniskeluyhtliöiden voi'ttovaroista sekä ne muutenlkin hel-
19173:  pommin kuin maalaiskunnat voiv,art kantaa ne kustan-
19174: nukset, joita lmnsakoululaitos, terv;eydenhoito ja muut
19175:  kunnalliset laitokset kysyvät, on Eduskulllta pää,ttä-
19176:  nyt, että sanottu 2,000,000 markan apuraha on an-
19177:  net1tava maalaiskunnille käyte,ttäväksi yksinomaan jo-
19178:                         Paloviinavero.
19179: 
19180: honkin yllä mainiltuista <tarkoiltuksista. Sen ohessa on
19181: Eduskunta päruttänyt, että [{;ansanopilstoiUe, jotlm ra:ken-
19182:              1
19183: 
19184: 
19185: nusv~elkojen:sa kuolattamiseksi ovwt :kipeä1sti ~avustukisen tar-
19186: peessa,, on raikennusavuksi annelttaVra 600,000 mal'lkan raha-
19187: määrä.
19188:     Jäännös 9,335,000 markkaa on siirrettävä kulkulaitos-
19189: rafu.astJoon.
19190:     Edellä esitetyn perustukiseHa E'd111skunta saa alamai-
19191: sesti ilmoitrtrua,
19192: 
19193:                että Eduskunta on hyväksynyt ehdotuksen
19194:             a~~etukseksisiitä verosta, joka paloviinan val-
19195:             mistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä tä-
19196:             män veron käyttämrisestä vuonna 1913 näin kuu-
19197:             luvana:
19198: 
19199: 
19200:                            Asetus
19201:   siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suo-
19202:   messa on suoritettava, sekä tämän veron käyttä-
19203:                   misestä vuonna 1913.
19204:                               1 §.
19205:     V eroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
19206: 1913 maksootav~a kiaksi markka.a kult,aikin HtraLta säännöl-
19207: lisVräkevyyttä, jolla tarkoi,teta~an sellaista paloviinaa, mikä
19208: sisältruä viisikymmentä volyymiprosenttia alkoholia olJes-
19209: saan  +   15 a,steista Oelsiuksen lämpömittarin mukaan.
19210: Tämä vero suo6tetaan koko va.}mistett<av~aksi otetulta mää-
19211: räitä ja maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta
19212: vähi~ntään tuhannelta kolmelta,sadalta litralta, jos vero niin
19213: suuresta valmistusmäärästä on vielä maksamatta.
19214: 
19215:                           2 §.
19216:     Paloviinavero on vuonna 1913 käytettävä:
19217: Paloviinan valmistuksen ja :kaupan sil-
19218:    mällä pitoa v·al'ten sekä palo viina-
19219: 6         1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 8.
19220: 
19221:    asetuksia va,sta.an tehtyjen rikko-
19222:    musten syytteeseen sa:attami.sesta ai-
19223:    heutuvien kustannusten korvaami-
19224:    seksi, palkinnoiksi sellaisten tl'ik-
19225:    komusten eJh:käisemi:sestJä sekä rait-
19226:    tiusjärjestöille puhoonal,aista rillrolli-
19227:    suuttJa eh'käisevän työn edistämi-
19228:    seksi, arviolta .................. . Smk. 280,000:-
19229: K.aikille kunnille jaettavaksi niiden
19230:    hengrlle kirjoitetun väJkiluvun mu-
19231:    kaan hyödylHsiä kunnallisia •tarpei-
19232:    ta v'ar.ten ....................... .              400,000:-
19233: MadaiskunniHe saman perustoon mu- "
19234:    k·ruan j lliert: ta Vlaksi lmlliSakoulu~a;ken-
19235:    nwk:sia, sairaalamlrennuksia ja kun-
19236:    nallisen           'työväenasuntopoli•tJi~kan
19237:    edistäJmistä varten .............. .             2,000,000: -
19238: K!llnsanopistoille 1'!lJk;ennusavustuikseksi      "   600,000:-
19239:                              ----------------------
19240:                                           "
19241:                                 YIMoonsä Smk. 3,280,000:-
19242: 
19243:    Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta, me-
19244: nee kulku:laitosrahastoon.
19245: 
19246: 
19247:      Niinkuin EduSkunta 23 päivänä 1toulrokuwta 1911 an-
19248: tamassa,an alamaisessa vastm1'kisessa viime valliti1opäiville an~
19249: nettuun :armollisoon esitykseen vuonna 1912 kannettavasta
19250: vevosta paloviinan vdmist.ami,sesta ja tämän veron käylt-
19251: ,tämisestä on esiin1m•onut, aihellltui 30 pruivänä joulukuU!ta
19252: 1909 .annetun !laittoman,'VläHaikaisen viinaveroasetuksen no-
19253: j.aU•a vuosina 1910 j.a 1911 1anolttujen ja sarutujen veronpe-
19254: ruutusten ·kautta valtioraJmst.olJe 188,701 markan 45 pen-
19255: nin suuruinen .tulojen vähennys. Näiden veronperuutusten
19256: lisäksi on vielä tuHut kolme, jotka yhteensä ·teikevät
19257: 41,500 markikaa 51 penniä.
19258:                          Paloviinavero.                            7
19259: 
19260:      Vuoden 1910 Varsinaisiilla valtiopäivillä hyvä.ksyi Edus-
19261: kunta asetuksen paloviinan valmistamisesta ja tislaami-
19262: sesta kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen 15 § :n
19263: muuttamisesta sellaiseksi, että se aika, minkä kuluessa vero
19264: paloviinan valmistamisesta on suoritettava, määrättiin kah-
19265: den vuoden sijlast'a kuudeksi !kuukaudeksi. Tätä Edus-
19266: kunnan päätöstä ei kuitenkaan vahvistettu. Vuoden 1911
19267: va1tiopäi vilJä 1m t:IS1oi E1d uskunta 'väNJtämäit,tömä:ksi selJai-
19268: sen muutoksen tekemisen mainittuun lainpaikkaan, että
19269: aikamääräys paloviinan verottomana varastossa pitämi-
19270: sestä lyhenne,t.täisiin yhde,kisi Villodeksi. EduiSilrunna[,le näillä
19271: vwltiopäivillä annetussa armolliseSI&a e1sityksessä on ilmoi-
19272: <tettu, että Teidän Kleisarillinen Majestee<ttinne ei ole näh-
19273: nyt hyvfuksi vah visbaa tältäJkään asetusta.
19274:      Eduskurnta on kui1tenlkin ede,l[een sitä mi~eltä, että ll'iin
19275: hyvin EduSilrunnnan tkmlloinkin mää:riälämiin vemn tehoavai-
19276: suute,en :kuin myös veron kantoon nähden on .asi'anmuikai-
19277: sempaa, .että se ·aika, minkä paloviinan valmistajat saavat
19278: pitää paloviinaa vaTastossa valmistmsveroa surorittama~t.ta,
19279: on ly'hennetttävä yhdeksi vuodeksi. ArmoJlisessa esi-
19280: tyksessä ei ole e!Si.intuotu mit,äiän syytä, j~ka enää ai-
19281: heuttaisi pys}'lbtämään paloviinan nykyisen varastossapito-
19282:  aj'an entisellään. Eduskunt~a saa 1sentähden ala.ma.isesti il-
19283: moiltta1a,
19284:                  että 'Eduskunta on hyväksynyt ja Teidän
19285:              Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkit-
19286:              tavaksi ja vahvistettavaksi lähettää seuraavan
19287:              asetuksen:
19288: 
19289: 
19290:                             Asetus
19291: kesäkuun 9 paiVana 1892 paloviinan valniistamisesta
19292:    ja tislaamisesta annetun lieisarillisen asetuksen
19293:                 15 § :n muuttamisesta.
19294:     TämäJn kautta särudetään, että 15 § Keisarillisessa ase-
19295: tuksessa 9 päivältä kesäkuuta 1892 paloviinan valmistami-
19296: sesta ja tislaamisesta muutetaan näin ,kuuluvaksi:
19297: 
19298: 
19299: 
19300:                                                                    •
19301: 8         1912. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 8.
19302: 
19303:                              15 §.
19304:     1. Valmistettu paloviina tulee kontrollöörin mitata j 1t
19305: koetella, sekä jos ei veroa siitä ole maksettu, panna varas-
19306: toon julkisen valvonnan alaiseksi.
19307:     2. Paloviinavarastoa varten käytettävän makasiinin eli
19308: huoneen pitää olla polttimon läheisyydessä ja valmistajan
19309: luovuttama yksistään siihen tarkoitukseen sekä niin lai-
19310: tettu, kuin järjestyssääntö määrää. Tällainen makasiini eli
19311: varastohuone, jota ei saa käyttää, ennenkuin se on katsas-
19312: tettu samalla tapaa, kuin 9 § :ssä on polttimosta säädetty,
19313: on varustettava kahdella erilaisella lukolla, joiden avaimet
19314: ovat säilytettävät, toinen paloviinan valmistajan ja toinen
19315: kontrollöörin tahi muun henkilön luona, joka kruunun
19316: puolesta silmällä pitää varastoa.
19317:     3. Y,arastoon pallltu paloviimt on V·eron pMllttina. Ellei
19318: valmistaja yhdelll vuoden kuluessa rtavar.an varaiSitoon pane-
19319: misen jällkeen suoriita siitä menevää veroa, ryh<t~köön ilää-
19320: ninhallitus lailliseen toimeen pantin myymistä varten.
19321:     4. Kontrollöörin on velvollisuus pitää varastopäivä-
19322: kirjaa järjestyssäännön määräysten mukaan.
19323:     5. Senaatin Talousosaston asiana on määrätä, saako
19324: varastosta ja millä ehdoilla ulkomaille viedä paloviinaa,
19325: valmistusveroa siitä maksamatta.
19326: 
19327:    Tämä asetus on noudatettava sen julkaisemispäivästä.
19328: lukien.
19329: 
19330: 
19331: 
19332:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
19333: 
19334:     Helsinglissä 28 päivä-nä toutkoikuruta. 1912.
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 
19339:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
19340: ''
19341: 
19342: 
19343: 
19344: 
19345:      111
19346:                     1912. -    N:o 9.
19347: 
19348: 
19349: 
19350: 
19351:                Kei s a r illi sen Majesteetin Ar-
19352:           mollinen esitys Suomen Eduskunnalle varain
19353:           osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorit-
19354:           tamiseen vuonna 1913.
19355: 
19356:      Suomen vuomm 1911 kokoontunut Eduskunta on nw-
19357: deksi 1912 osottannt yhteensä 702,000 markan suuruisen ar-
19358: viomäärärahan Valtiopäiväjärjestyksen 79 § :ssä mainittu-
19359: jen yleisten menojen suorittamiseen 1912 vuoden valtiopäi-
19360: 'istä, huoneiston vuokraamiseen Eduskunnan istuntoja var-
19361: ten, säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa sekä ednskun-
19362: tatalovaltuuskuntaa ja valtiopäh-äasiakirjain rekisterin te-
19363: kemistä varten. Sen määrärahan laskennassa, mikä vuo-
19364: deksi 1913 tarvitaan valtiopäiväkustannusten suorittami-
19365: seen, on seuraavat seikat otettu huomioon.
19366:      Edustajanpalkkiot on laskettu säännölliseksi määräksi
19367: 1,400 markaksi kutakin edustajaa kohti eli 200 edustajasb,t
19368: yhteensä 280,000 markaksi. Edustajain matkalcustannu,c-
19369: set taas on arvioitu 19,000 markaksi. Nämä kaksi menoeräa
19370: tekisivät siis yhteensä 299,000 markkaa.
19371:       Valtiopäiviiin yleiset kustannukset, joihin kuulnvt~t
19372: määrärahat puhemiehen palkkiota, ylei,;tä kansliaa, rnot-
19373: srulaista kansliaa, konekirjoitus-, painatus- ja pikakirjoi-
19374: tuskanslioita, ntliokuntia, painatuskustannuksia, ilmoituk-
19375: sia sekä satunnaisia ja arvaamattomia menoja varten, ovat
19376:  la:.-ketut nousevan 273,000 markkaan.
19377:   2                          N:o 9
19378: 
19379:     Kustannuksiin Eduskunnan kir.fastosta ja arkistosta on
19380: henkilökunnan lisääntymisen vuoksi merkitty 34,000 mark-
19381: lma eli 2,000 markkaa enemmän kuin oli laskettu vuodeksi
19382: 1912.
19383:     Säätytalon menosääntö lienee merkittävä 31,000 mar-
19384: kaksi eli samaksi määräksi kuin Eduskunta on sen vuodeksi
19385: 1912 laskenut, kun taas Eduskunnan väliaikaisen huoneiston
19386: menosääntö, jota huoneistoa varten vuodeksi 1912 on kat-
19387: sottu tarvittavan 49,000 markan määräraha, suuremman
19388: tilan hankkimisen johdosta olisi merkittävä 51,000 mar-
19389: knksi.
19390:     V altiopäi1)äasiakir,iain relcisterin laatimista 'varten lie-
19391: nee myöskin vuodeksi 1913 merkittävä 12,000 markan ar-
19392: viomääräraha.
19393: 
19394:      Valtiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
19395: r1 ttamiseen varoja on osotetta va vuodeksi 1913, ovat siis
19396: seuraavat:
19397: 
19398: Edustajain palkkiot ja matkakustannukset Smk. 299,000
19399: Valtiopäiväin yleiset kustannukset . . . . . . . . . ,, 273,000
19400: Eduskunnan kirjasto ja arkisto ........... .             34,000
19401: Säätytalon menosääntö .................. .           "   31,000
19402:                                                      "
19403: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston meno-
19404:    sääntö ............................... .              51,000
19405: Valtiopäiväasiakirjain rekisterin laatimiseen
19406:                                                      "   12,000
19407:                                                      "
19408:                                        Yhteensä Smk. 700,000
19409: 
19410:     Sen perusteella~ mitä tässä edellä on esiintuotu, on Kei-
19411: snrillinen Majesteetti tahtonut Armossa ehdottaa:
19412: 
19413:                 että Eduskunta Valtiopäiväjär.festylcsen 97
19414:             § :ssä mainittu.fen yleisten meno.fen suorittmni-
19415:                  N:o 9                           3
19416: 
19417: seen 1913 1:~wden 'valtiopäi-vistä, huoneiston
19418: vtwkraamiseen Eduskunnan istuntoja varten,
19419: säätytalon, arkiston ja kirjaston hoitoa sekä
19420: 1Jaltiopäi-väasiakirjain rekisterin laatimista 'VaJ'-
19421: ten osattaisi vuodeksi 1913 kaikkiaan 700,000
19422: markan suuruisen arviornäärärahan.
19423: 
19424:    Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 13
19425: (26) p :nä Helmikuuta 1912.
19426: 
19427:         Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
19428: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
19429:             1912. -   V. M. -   Esitys N :o 9.
19430: 
19431: 
19432: 
19433: 
19434:               Valtiovarainvaliokunnan
19435:            m i e t i n t ö N: o 12 armollisen estyksen joh-
19436:            dosta, joka koskee varain osottamista valtio-
19437:            päiväkustannusten suorittamiseen vuonna
19438:            1913.
19439: 
19440:    Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmistelta-
19441: vaksi lähettänyt armollisen esityksen n :o 9 varain osotta-
19442: misesta valtiopiiliväkustannusten suorittamiseen vuonna
19443: 1913.
19444: 
19445: 
19446:     Vuoden 1913 valtiopäiväkustannukset on armollisessa
19447: esityksessä arvioitu 700,000 markaksi eli 2,000 markkaa vä-
19448: hemmäksi kuin Eduskunta oli puheenalaiseen tarkoituk-
19449: seen osottanut kuLuvaksi vuodeksi. Valiokunnan mielestä
19450: riittä;äkin mainittu määrä ky,symyksessä olevain .kustan-
19451: nusten suorittamiseen vuonna 1913.
19452:     Edustajain palkkioihin ja m,atkakustannuksiin on sa-
19453: moinkuin armollisessa esityksessä osotettava yhteensä
19454: 299,000 markka.a, josta palkkioihin menee 280,000 markkaa
19455: ja matkakuluihin 19,000 markkaa.
19456:      Valtiopäiväin yleiset kustannukset. Saavutetun kO'ke-
19457: muksen nojalla on Valiokunta sitä mieltä, että v!llltiopäi-
19458: väin yleiset kustannukset on arvioitava seuraaviksi: Puhe-
19459: miehen palkkio 7,500 markkaa, yleisen kanslian määräraha
19460: 30,000 markkaa, ruotsalaisen kanslian määräraha 15,000
19461: markkaa, Imnekirjoituskanslian määräraha 7,000 markkaa,
19462: pikakirjoituskanslian määräraha 42,000 markkaa, paina-
19463:  tustöiden kanslian ja painatuskustannusten määräraha
19464: 2           1912.- V. M.- Esitys N:o 9.
19465: 
19466: 90,000 markkaa, valiokuntien määräraha 74,000 markkaa,
19467: .ilmoitukset 3,500 markkaa ja arvaamattomat menot 6,000
19468: markkaa eli yhteensä 275,000 markkaa, joka on 2,000 mark-
19469: kaa suurempi armollisessa esityksessä arvioitua määrä-
19470: rahaa.
19471:     Eduskunnan kirjastoa ja arkistoa varten ehdottaa Valio-
19472: kunta osotettavaksi 32,000 markkaa eli yhtä paljon kuin
19473: kuluvaksi vuodeksi on merkitty.
19474:     Säätytalon Trtenosäännön vuonna 1913 arvioi Valiokunta
19475: nrmolli.sen esityksen mukaisesti 31,000 markan suuruiseksi.
19476:     Ed,uskunnan väliaikaisen huoneiston m,enosääntö on
19477: armollisessa esityksessä laskettu 51,000 markaksi, joka tar-
19478: koitukseen riittääkin.
19479:     Paitsi yllämainittuja menoeriä on vuoden 1913 vaUio-
19480: päiväkustannuksiin laskettava meno, jonka aiheuttaa Edus-
19481: kunnan pää·ttämä, säätyvaltiopäiväin asiakirjain rekisterin
19482: laatiminen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan vuonna 1913
19483: 12,000 markkaa.
19484:     Valtiopäiväikustann'll!ksiin kuuluvat menot, joiden suo-
19485: rittamiseen varoja on osotettwva vuodeksi 1913, ovat sns:
19486: Edustajain palkkiot ja ma.tkakustannuk-
19487:     set .............................. Smk 299,000:-                                                            0
19488: 
19489: 
19490: 
19491: 
19492: Valtiopäiväin yleiset kustannukset           " 275,000:-                                    0   •   0   0   ••
19493: 
19494: 
19495: 
19496: 
19497: Eduskunnan kirjasto ja al"'kisto ....... . "       32,000:-
19498: Säätytalon menosääntö                        ,     31,000:-
19499:                                                    0   0   0   •    0   0   0   0   ••••••••
19500: 
19501: 
19502: 
19503: 
19504: Eduskunnan       väliaikaisen     huoneiston
19505:     menosääntö .                                   51,000:-
19506:                                              " 12,000:-
19507:                            0   0   ••      0   0   0   0   0   0.       0   0   0   0   0   0   0   0   0.      0
19508: 
19509: 
19510: 
19511: 
19512: Rekisterityö  0   0   ••   0   0   0   0   0   0   ••      0       ••   0   •   0   0   0   0   0   ••      0       0
19513: 
19514: 
19515: 
19516: 
19517:                                                                                                                         "
19518:                                                                                 Ylhteensä Smk. 700,000:-
19519: 
19520:     V altiovarainvaiiokunta saa sentähden Eduskunnan pää-
19521: tettäväksi kunnioittaen ehdottaa,
19522: 
19523:                että -valtiopäivälcustannuksia 'oar•ten 'V'uodeksi
19524:            1913 osotetaan armollisen esityksen rrliukaisesti
19525:            lcai!dciaan 700,000 markan arv·iomääräraha.
19526:                 Valtiopäivälmstannukset.                 3
19527: 
19528:    Tämän yhteydessä saa Valiokunta kunnioittaen ilmoit-
19529: taa, että Valiokunnan siihen valitut jäsenet ovat tarkasta-
19530: neet 1911 vuoden valtiopäiväin kustannuksiin osotettujen
19531: varain kä.yttämisestä tehdyt tilit.
19532: 
19533:    Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1912.
19534: 
19535: 
19536: 
19537: 
19538:    Asian on käsitellyt Valtiovarainvaliokunnan ensirnäinen
19539: osasto, ja ovat käsittelyyn ottaneet osaa puheenjohtaja
19540: Mechelin sekä jäsenet Gylling, Hallsten, Honkajuuri,
19541: Hultin, Kallio, Kirves, Komu, Kärnä, Neovius, Paasonen
19542: ja Turunen sekä va·rajäsen Valjakka.
19543: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
19544:          1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 9.
19545: 
19546: 
19547: 
19548: 
19549:                Suo me n E d u s k u n n a n ala m a i-
19550:            n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
19551:            armolliseen esitykseen varain osottami-
19552:            sesta valtiopäiväkustannusten suorittami-
19553:            seen vuonna 1913.
19554: 
19555: 
19556: 
19557: 
19558:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
19559:               ja Suuriruhtinas T
19560: 
19561: 
19562: 
19563: 
19564:    Teidän Keisari·lJinen Ma,jesteettinne on Edusknnna,lle
19565: antamut a·vmollisen esityksen varain osottamisest•a vrultio-
19566: päiväikillstannusten surorittarrniseen v'll!onna 1913.
19567: 2          1912. - Edusk. vast. - Esitys N :o 9.
19568: 
19569:      Armollisessa esitiksessä ovat vatl tioiPäiväkustannu).{j~t
19570:  arvioidut 700,000 marmaJk<si eli 2,000 ma·rkkaa vähemlllläksi
19571:  kuin Eduskunta oli puheena[,aiseen tar1koitukseen osottanut
19572:  kulu\Caiksi Vl\l(deiksi. Eduskunnan mielestä riittääkin mai-
19573:  nittu määrä kysymytksessä olevain kustannusten suorittami-
19574:  seen vuonna 1913.
19575:      Edustajain palkkioihin ja matkakustannuksiin on ·ar-
19576:  mollisen esityksen mukaisesti osotettu yhteensä 299,000
19577:  markkaa, josta palik!kioiJhin menee 280,000 markkaa ja rrnat-
19578:  kaikuluihin 19,000 marlklkia;a.
19579:      V altiopäwäin yleiset kustannukset. Saavute,tun tktake-
19580:  muksen noja.Ua on Edusmunta arvioinut valtiopäiväin ylei-
19581:  set ·kustannukset seura·aviksi: puhemiehen palkkio 7,500
19582:  markkaa, yleisen lka;nslian määrärailla 30,000 maTkkaa,
19583:  ruot.salaisen !kans'lian määräraha 15,000 ma:rikkaa, lmneki<r-
19584:  joi.tuskanslian :mäiiJrä:raha 7,000 mal'lkkaa, pikakirjoitus-
19585: kansli•an määräraha 42,000 mar·k'ka·a, paina•tustöiden kans-
19586: lian ja painatuslmstannusten mää:rä:raiha 90,000 marmka,a,
19587: vlVlioJmntien määl'!ål'laJha 74,000 ma:riklkaa, ilmoitukset 3,500
19588: markkaa j'a arvaruma•t.toma,t menot 6,000 markkaa. Nrumä
19589:  kustannukset, jotka OVIat 2,000 m!l!:rtillka.a suuremmat. i!l!r-
19590:  mollisessa esityksessä ·arvioitua mää<:rä:r.ah!l!a, nousevat yh-
19591: ·teensä 275,000 markkaan.
19592:      Eduskunnan kirjastoa ja arkistoa va,rten on Eduskunta
19593: osottanut yhtä prul•jon kuin kuluvakisi vuodeksi on me:rilcitty,
19594: eli 32,000 markkaa.
19595:      Säätytalon menosäännön vuonna 1913 on Eduskunta
19596: armollisen esi·tyiksen mwka:isesti hyväJksyny1t 31,000 mar-
19597: kaksi.
19598:      Eduskunnan väliaikaisen huoneiston menosääntö on
19599: a:rmollisessa esity1ksessä l·askeibtu 51,000 markaksi, joka
19600: mä•äirä on havaittu tM'Ilmirtukseen riittä;vän.
19601:      Paitsi yllämainittuja menoeriä on :vuoden 1913 vaHio-
19602: <päiväkustannllliksiin Jasik:et•ta;va meno, jon:ma aiheuttaa Edus-
19603: kunnan pääitttämä, sää<tyvaltiopäiväin .a;siaikirj·ain rekisterin
19604: l-aatiminen. T.äihän ·ta:rtkoitukseen tarvi!taa:n ·vuonn·a 1913
19605: 12,000 markkaa.
19606:                 Valtiopäiväkustannukset.                        3
19607: 
19608:     Va~ltiopäiväkustannuksiin kuuluvat menot, joiden suo-
19609: rittamiseen va~roja on osotettruv·a vuodeJksi 1913, ov~at siis:
19610: 
19611: Edusrtajailll paJkkirot ja matkakustannuk-
19612:    set .............................. . Smk. 299,000:-
19613: Va~l610päiväin yleiset kustannukset ..... .     ,   275,000: -
19614: Eduskunnan kirj,asto ja ·arkisto ....... .      "    32,000:-
19615: Säätytalon menosääntö ............... .         "    31,000:-
19616: Eduskunnan väJliaiikaisen huoneiston me-
19617:    nosääntö                                          51,000:-
19618: ReUösteriiyö                                    "    12,000:-
19619:                                                 "
19620:                                   Yihteensä Smlk:. 700,000: -
19621: 
19622:    Eduskunta saa tärrnäm johdosta alamai,sesti ilmoi,tt!lla,
19623: 
19624:               että Eduskunta valtiopäiväkustannuksia var-
19625:            ten vuodeksi 1913 on osottanut armollisen esi-
19626:            tyksen mukaisesti kaikkiaan 700,000 markan
19627:            arvio~ärärahan.
19628: 
19629: 
19630:    Suomem Ediruskunta 'PYSJY ·alruti j. n. e.
19631: 
19632:    Helsingi~ssä 21 päiVlänä .toukokuwta 1912.
19633: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
19634:                    1912. -     N:o 10.
19635: 
19636: 
19637: 
19638: 
19639:               K e i s a r i II i s e n M a j e s t e e t i n Ar-
19640:            mollinen esitys Suomen Eduskunnalle nor-
19641:            maaliraiteisen rautatien rakentamisesta
19642:            Raasulin kylästä Raudun pitäjästä Hiitolan
19643:            asemalle Karjalan radan varrelle.
19644: 
19645:      Keisarillisen Majesteetin annettua Suomen vuonna 1911
19646: kokoontuneelle Eduskunnalle Armollisen esityksen normaa-
19647: liraiteisen rautatien rakentamisesta Raudun pitäjän Raa-
19648: sulin kylästä Karjalan radalla ol'lwalle Hiitolan a~semaHe
19649: on Eduskunta alamaisessa va,stauskirjelmässä 22 p :ltä tou-
19650: kokuuta 1911 tarkemmin esiintuomistaan syistä ilmoittanut
19651: että Armollinen esitys ei oHut voinut ~tulla lopullisen kä-
19652: sittelyn alaiseksi Eduskunnan puolelta.
19653:      Eduskunnan vastamainitussa alamaisessa kirjelmässä
19654: Armollista esitystä vastaan tekemäin muistutusten johdosta
19655: on K~eisarillin:en Senaatti antanut erään komitean tehtä-
19656: väksi taloudellisen tutkimuksen toimittamisen raUJt.a;tietä
19657: varten Raasulin kylästä Raudun pitäjästä Hiitolan ase-
19658: maHe Karjalan radan varrelle vaihtoehrt'0isesti joko suo-
19659: raan Kiviniemeltä Hiitolaan tai Käkisalmen kaupungin
19660: kautta. Asiasta antamassaan mi,etinnössä 1ausuu komitea
19661: että Raasulin-Räisälän-Hiitolan rataa käyttäisivät etu-
19662: sijassa Randun, Walkjärven, Sakkolan, Räisälän, Antrean
19663:  (itäinen osa), Kaukolan ja Hiitolan kunnat., Raaswlin-Kä-
19664: kisalmen-Hii,tolan rataa taas Rautu, Walkjärvi, Sakkola,
19665: Pyhäjärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmi, Kaukola
19666:   2                          N:o 10
19667: 
19668: ja Hii.tola ja että verrattaessa kysymyksessä olevia suuntia
19669: toisiinsa huomio etupäässä on kiinnitettävä toiselta puolen
19670: Räisälän sekä toiselta puolen Pyhäjiinen, Käkisalmen maa-
19671: laiskunnan ja Käkisalmen kaupungin taloudellisiin oloihin.
19672:     Mietintöön pannusta niiden lnmtain väkilukusuhteita
19673: esittävii!stä taulukosta, jotka lähinnä tulisivat käyttämään
19674: hyväkseen lii·kennettä puheenalaisilhi radoilla, näkyy, että
19675: kaikki ne kunna•t ont Yt~rra.ttain taajaan asuttuja. Mitä
19676: eri linjojen etevännmyyteen väkilukuun nähden tulee, katsoo
19677: komitea olevan vaikea tehdä johtopäätöstä, mutta komi-
19678: teasta näyttää kuitenkin siltä knin Haasulin-Räisälän-
19679: Hiitolan linjan varrella oleville kunnille olisi annettwva
19680: etusija, varsinkin kun otetaan huomioon linjojen lähin lii-
19681: kennealue, mutta toiselta pnolen on itäisemmän linjan var-
19682: rella Käkisalmen kaupunki.
19683:     Komitea mainitsee, et.tä myöskin maanviljelykseen ja
19684: karjanhoitoon nähden on vaikeata asettaa toista rataa toisen
19685: edelle, joka niinikään on asianlaita yksityisten hallussa ole-
19686: viin metsiin nähden. Kruununmetsiä ei ole läntisen lin-
19687: jan varrella, jota vastoin itäinen linja lähenee Pyhäjärven
19688: kruununpuistoa, jonka ala on 7,677 ha. Tutkittavalla alu-
19689: eella ei ole muita suurempia koskia kuin Kiviniemen koski
19690: 19,720 hevosvoimineen keskimatalanveden aikana. Huo-
19691: rnatt•a:via teollisuuslaitoksia ei ole komitean tutkimalla
19692: alueella. Kalastukseen nähden ovat itäisemmän linjan var-
19693: rella olevat kunnat ehdott{Ylllasti asetettav.a;t läntisen linjan
19694: lähellä olevien kuntien edelle, koska Imiansaanti Laatokassa
19695: on hyvin huomattav-a, varsinkin ·lnm suuri osa sieltä saa-
19696: tuja kaJoja ovat arvokkaita, ollen lohia, nieriäisiä ja siikoja.
19697: Vaikka Kllikisalmen asukasluku ei nouse 2,000, on komitean
19698: mielestä Käkisalmella kuitenkin, se kun on seudun ainoa
19699: kaupunki, melkoinen merkitys. Satama, joka suurina uh-
19700:                            N:o 10                          3
19701: 
19702: rauksilla (joista 100:980 markkaa valtioapua) on saatettu
19703: hyvään kuntoon, on pitemmän aikaa jäistä vapaa kuin esim.
19704: Lahdenpohja. Kalojen vientipaikkana voisi Käkisalmi,
19705: jos se saatettaisiin rautatien yhteyteen, edistyä.
19706:     Vertaillessaan puheenalaisia rautatielinjoja toisiinsa ko-
19707: mitea ei ole katsonut voivansa omistaa niin suurta huomiota
19708: kauttakulkuliili'enteelle, että sen nojalla toinen tai toinen
19709: linja olisi asetettava etusijaan, jonka tähden asia olisi rrut-
19710: kaistava paikallisliikenteeseen katsoen. Tutkimusalueelta
19711: johtaa Pietariin kolme maantietä, jotka käyvät rajan yli
19712: Sirkiänsaaren, Raasulin ja Lipolan tullivartioiden kohdalla.
19713: Niistä tilastollisista tiedoista, mitkä komitea on saanut noi-
19714: den tuiJi,va,rtioiden kautta kulkevasta liikenteestä, käy sel-
19715: ville, että vuonna HH1 Raasulin ja Sirkiänsaaren tullivar-
19716: tioiden kautta Venäjälle ·on viety 13,719 Imormaa tavaroita,
19717: etupäässä ma.anviljelyksen, karjatalouden ja lwtiteollisuu-
19718: den tuotteita ynnä kaloja ja polttopuita, sekä sieltä tuotu
19719: samojen vartioiden kautta 4,703 lmormaa, pääasiallisesti
19720: viljaa, sekä että vienti ja tuonti Lipolan vartion kautta
19721:  myös on ollut huomattava. Komitean mielestä siis vienti
19722:  on ollut Yerrattain suuri, varsinkin kun ottaa huomioon hy-
19723:  vien kulkuneuvojen puutteen, ja jos rautatie rakennettai-
19724:  siin, tulisi tämä vienti epäilemättä sum•enemaan sekä sen-
19725:  tähden, että nykyäiin kuormanajamiseen käytetty aika sääs-
19726:  tyisi varsinaiseen työhön, ettii myös sentähden, että rahtien
19727:  halvenemisesta johtuneet korkeammat nettohinnat aiheut-
19728:  taisivat suuremman tuotannon, kuin myös sentähden, että
19729:  helposti pahentuvat tavarat, joita nykyään parempien kul-
19730:  kuneuvojen puutteessa ei ole voitu viedä muualle, rautateit-
19731:  se kuljetettuina pahentumatta voisivat saapua kulutuspai-
19732:  kalle. Näin ollen olisi siis komitean mielestä kysymys siitä,
19733:  kumpi puheeksi tulleista rautatielinjoista on pantava etu-
19734:    4                          N:o 10
19735: 
19736:  sijaan, ratkaistava tutkimusalueelia olevien kuntien tuotan-
19737:  IlOn nojalla. Komitea on katsonut näitä kuntia taloud~llises
19738:  Ea suhteessa jot~mkin samanvm:oisiksi. Komitean käyttämäin
19739: 
19740:  asia.ntullltijain pääasiallisesti yhtäpitävät lausunnot ovat tu-
19741:  keneet komitean enemmistön mielipide.ttä siinä, että kmn-
19742:  painenkaan kysymyksessä olevista linjoist<a ei ole niin ve-
19743:  de1Hy, kuin paikaUis-taloudelliset olot vaatisivat. Ne seu-
19744:  dut, joiden kautta itäisempi linja kulkee, ovat näet harvaan
19745:  asuttuja hiekkakankaita eikä näistä seuduista voisi olettaa
19746:  yhtä snuvta paik·allisliikennettä kuin niistä paikkakunnista,
19747:  joiden kautta läntinen linja on Yedetty, joka ei myöskään
19748:  komitean mielestä ole vedetty paikallisia oloja kyllin si-l-
19749:  mällä pitäen, se kun näet kulkee suureksi osaksi pitkin har-
19750:  vaan asuttua rullakiviharjua ja on tuntuvan matkan päässä
19751:  Vuoksen viljaviita rantamailta. Tämän välttämiseksi ja
19752:  radan saattamiseksi yhteyteen vesistöjen, Kiimajärven
19753:  sekä Käkisalmen ja Räisälän välisen Vuoksenosan kanssa,
19754:  joten sen liikennealue tuntuvasti suurenisi, olisi linja komi-
19755:  tean mielestä vedettävä enemmän itäänpäin. Siten vedet-
19756:  tynä erkanisi rata tutkitusta linjasta vähän Kiviniemen
19757:  pohjoispuolella, kulkien sitten tutkitun linjan itäpuolella
19758:  osaksi Pyhäjärvenkin kunnan kautta ja tullen suurten, lai-
19759:   mkululle sopivien vesistöjen yhteyteen Konnitsan ja Un-
19760:  nurrkosken kohdilla. Unnunkoskelta vedet.täisiin linja
19761:  Kaarlahteen ja sieltä Hiitolan asemalle. Siten vedettynä
19762:  tulisi rautatie kulkemaan KaukoJan kunnan viljavimpien
19763:  seutujen kautta, eikä se liioin, niinkuin tutkittu läntinen
19764:  rata, pi.tkältä kulkisi lähellä Karjalan rataa. -Komitea on
19765:  sen ohessa sitä mieltä, että Käkisalmen kaupunki, jonka
19766:  merkitystä paikkakunnan keskustana, satamakaupunkina
19767:  ja liikennepaikkana ei voida pitiiä pienenä, on saatettava
19768: ·rautatieverkon yhteyteen, joka voitaisiin sopivirnmin saa-
19769:                          N:o 10                         5
19770: 
19771: vuttaa siten, että nom 17 kilometrin pituinen haararata
19772: Kaarlahdesta vedettäisiin Kä·kisalmeen ja sen satamaan; ja
19773: on komitea ilmoittanut komitean tutkimusten osottaavan:
19774: että Raasulista Hiitolaan menevä linja parhaiten vastaisi
19775: seudun tarvetta, jos se vedettäisiin suoraan Kiviniemen,
19776: Konnitsan, Unnunkosken ja Kaarlahden kautta sekä jos
19777: tämän radan yhteyteen rakennettaisiin rata Kaarlahdesta
19778: Käkisalmeen.
19779: 
19780: 
19781: 
19782:     Niinkuin ylempänä on esiintuotu, on edellämainittu ko-
19783: mitea vertaillessaan toisiinsa Raasulin--Hiitolan radan
19784: vaihtopuolisia suuntia niiden paikallisen merkityksen lmn-
19785: nalta tullut siihen johtopäätökseen,että komitean ehdottama
19786: suunta olisi sopivin edistämään paikallisia etuja, ja näyt-
19787: tä.äkin tämä käsitys perustuvan päteviin syihin. Komitean
19788: ehdotuksen mukaan vedetty rata tulisi nimittäin samalla
19789: kertaa paremmin kuin muut ehdotetut linjat hyödyttämään
19790: sekä Pyhäjärven kuntaa, kulkiessaan Konnitsan kautta,
19791: jossa se tulisi koskettamaan useita vesistöjä, että myöskin
19792: Räisälän kuntaa, koska rata tulisi kulkemaan ainoastaan
19793: neljä kilometriä Räisälän kirkon itäpuoEtse, sekä Käki-
19794: salmen kaupunkia Unnunkosken kohdalla koskettamalla
19795: Vuoksen alajuoksua, m~ssä tämä käy laivalmlulle sopivaksi
19796: aina Käkisalmeen saakka, jota paitsi KaukoJan kunnan
19797: ednt tulisivat tyydyteiyil~si. Sen mukaan kuin komitea on
19798: ilmoittanut eivät tällä -taYalla vedetyn radan ynnä Käkisal-
19799: meen rakennetun haararadan kustannukset tulisi Käkisal-
19800: men kautta Hiitolaan rakennettavan radan knstannuksia
19801: sanottavasti suuremmiksi.
19802:     Komitea on ehdottanut puheenalaisen radan vedettä-
19803:  väksi Hiitolaan Kaariahelen kautta, josta hnararata olisi
19804:   6                        N:o 10
19805: 
19806: rakennettava Käkisalmeen. Tie- ja vesirakennusten yli-
19807: hallituksen Käkisalmen-Kaarlahden ja Käkisalmen-
19808: Kaukolan rataa varten toimituttamien tutkimusten mukaan
19809: on viimema.init.t.u rata havaittu voitavan rakentaa huokeam-
19810: malla eikä tulevan Käkisalmen--Kaarlahden rataa pitem-
19811: mäksi, jonka tähden, jos haararata Käkisalmeen tulee ra-
19812: kennettavaksi, se on vedettävä Kaukolaan eikä Kaarlah-
19813: teen. Näin ollen ei ole välttämätöntä, että päärata Kau-
19814: kolasta vedetään Kaarlahteen, semminkin kun se, kuten
19815: jo mainittiin, koskettaa Vuoksen alajuoksua Unnunkosken
19816: kohdalla, ja Käkisalmen liikenne siis voi yhtä hyvin käydä
19817: Unnunkosken kuin Kaariahelen kautta, jota paitsi puuta-
19818: varoita sopivammin voidaan kuljettaa Unnunkoskelle eri-
19819: näisiä vesistöjä myöten. Päälinjan vetämistä Kaukolasta
19820: suoraan Hiitolan asemalle puoh1staa sitä paitsi se seikka,
19821: että maanlaatuolot Kaarlahclesta Hiitolaan ovat radan ra-
19822: kentamiselle erittäin vaikeat, kun taas rata Kaukolan kir-
19823: lmnkylästä voitaisiin, minkäänlaisia teknillisiä vaikeuksia
19824: kohtaamatta, johtaa jokilaaksoa myöten Hiitolaan.
19825:     Siitä seikasta, olisiko tarkotuksenmukaista ja tarpeel-
19826: lista nyt rakentaa haararata Käkisalmeen, näyttä~i epäilyk-
19827: siä voivan syntyä. Tällaiselle radalle olisi odotettavissa
19828: Käkisaimesta perin vähän lastia, pääasiallisesti kesäaikana
19829: niin kauvan kuin laivakulku Käkisalmeen on avoinna,
19830: mutta saattaa liikenne, kuten mainittiin, kesäaikana höy-
19831: rylaivaila käydä Unnunkoskelle. Mahdollisesti voitaisiin
19832: Käkisaimesta lähettiiä tuoretta kalaa Pietariin 20-30 vau-
19833: nulastia vuodessa. Ne tavarat taas, jotka Laatokalta lä-
19834: hetetään Elisenvaaran aseman pohjoispuolella, oleville ase-
19835: mille ja Savoon sekä maamme pohjoisempiin osiin, toden-
19836: näköisesti toimitettaisiin määräpaikkaan Lahdenpohjan
19837: kautta, se kun on ainoastaan 28 kilometriä Elisenvaaran
19838:                           N:o 10                         7
19839: 
19840: asemåita, jota vastoin Käkisaimesta Elisenvaaraan on 55
19841: kilometrin matka. Haararadan rakentaminen Käkisal-
19842: meen näyttää sen vuoksi olevan lykättävä tuonnemmaksi,
19843: kunnes kokemusta saadaan siitä, kuinka suuri liikenne
19844: Käkisalmen kautta todellisuudessa on odotettavissa, ja ne
19845: varat, joita tämän radan rakentaminen vaatisi, käytettävä
19846: rautatien rakentamiseen muissa osissa maata, joissa paran-
19847: JJet.tujen kulkuneuvojen tarve on paljoa suurempi.
19848:       Edellämainittu komitea ei ole kiinnittänyt mitään huo-
19849: miota siihen merkitykseen, mikä Haasulin-Hiitolan ra-
19850: dalla tulisi olemaan kauttakul<kuliikenteelle niistä osista
19851: maata, jotka ovat Elinsenvaaran, P~eksämäen ja Haapa-
19852: mäen asemien pohjoispuolella .•Jonkinlainen kauUakulkn-
19853: liikenne Pohjois-Norjasta ja Pohjois-Ruotsista Tornion ja
19854: Nikolainkaupungin kautta lienee kuitenkin odotettavissa,
19855: samalla kuin otaksuUavaa on että Pietariin menevä lii-          •
19856: kenne sanottujen asemain pohjoispuolella olevista rantatie-
19857: verkon osista muutenkin tulee käyttämään lyhempää tietä,
19858: kun kustannukset liikeenharjoittajilta vähenevät. Matka
19859: Pietarista Haapamäen pohjoispuolella oleville asemille tu-
19860: lisi näet Raasulin-Hiitolan kantta noin 60 kilometriä
19861:  lyhemmäksi kuin nyt, Pieksämäen pohjoispuolella oleville
19862:  asemille noin 66 kilometriä sekä Elisenvaaran pohjoispuo-
19863:  lf'lla oleville asemille noin 62 kilometriä.
19864:       Minkälainen se liikenne on ollut, joka on käynyt Pie-
19865:  tarista Haapamäen, Pieksämäen ja Hiitolan ynnä Savon-
19866:  linnanradan pohjoispuolella oleville asemille sekä päin vas-
19867:  toin, näkyy seuraavasta taulukosta:
19868:                                                              Ta u 1ukko,
19869:                                                                                                                                                 00
19870: osottava sitä liikennettä, joka on käynyt Pietarista Haapamäen, Pieksämäen ja Hiitolan ynnä
19871:              Savonlinnanradan pohjoispuolella oleville asemille sekä päin vastoin.
19872:                                   1901       1902       1903       1904       1905       1906       1907       1908         1909      1910
19873: I. Tavaraliikenne Pietarin ja
19874:    niiden asemien välillä, jot-
19875:    ka ovat Haapamäen poh-
19876:    joispuolella Nikolainkau-
19877:    pungin--Oulun      radoilla:
19878:    tonnia ....................    5,989      4,943      8,571      6,767       4,655      6,772     5,858         6,434       8,428   10,141
19879:      tuhatluku tonnikm ......     4,844      4,053      7,023      5,471       8,826      5,576     4,853         5,383       7,026    7,693
19880:      kuljetuksen keskim. pi-
19881:      tuus: km ..............           809        820        819        808        822        823        828        829         834       759
19882:      tulot (suunnilleen) Smk       -          -                     -          -          -                     149,324 •   203,754   230,790
19883: II. Tavaraliikenne Pietarin ja
19884:    niiden asemien välillä, jot-
19885:    ka ovat Pieksämäen ~oh-
19886:                                                                                                                                                 zö
19887:    joispuolella Savon ra alla                                                                                                                   ,....
19888:    (sekä Jyväskylän radalla):                                                                                                                   0
19889:    tonnia ....................    14,318 13,104 22,679 14,361                 8,912       8,342     9,533        14,491      15,308    14,678
19890:      tuhatluku tonnikm ......      7,765  7,120 12,712 8,178                  5,218       4,851     5,832         8,959       9,283     9,138
19891:      kuljetuksen keskim. pi-
19892:      tuus km ................          542        543        561        569        586        582        612        618         606       623
19893:      tulot (suunnilleen) Smk       --         -                     -                                           268,770     287,773   283,278
19894: II!. Tavaraliikenne Pietarin
19895:    ja niiden asemien välillä,
19896:    jotka ovat Hiitolan poh-
19897:    joispuolella Karjalan ra-
19898:    dalla (Savonlinnan rata sii-
19899:    hen luettuna): tonnia ....     52,349 69,346 78,065             61,882     49,274     45,824     46,932       61,076      68,271    71,477
19900:      tuhatluku tonnikm ......     15,385 20,202 22,417             17,127     13,794     12,637     12,742       17,388      19,979    20,894
19901:      kuljetuksen kesldm. pi-
19902:      tuus km ................          294        291        287        277        280        276        271        285         283       292
19903:      tulot (suunnilleen) Smk       -          -          -          --         -          -          -          652,050     739,223   773,078
19904:                 Summa tonnia      72,656 87,393 109,315 83,010 62,841                    60,938     62,323     - ~~~.~~ - ~~~.~~ . ~~~~~~~
19905:                           N:o 10                         9
19906: 
19907:     Kun matka yllämainituista osista maata Pietariin suo-
19908: ranaisen Raasulin-Hiitolan radan valmistuttua tulee, ku-
19909: ten jo maini·ttiin, paljoa lyhemmäksi ja rahtimaksut
19910: huokeammiksi, voidaan aivan todennäköisesti otaksua
19911: että Pietarin ja mainittujen maanpaikkojen välinen lii-
19912: kenne vastedes tulee entisestään melkoisesti lisääntymään.
19913: Vaikka otaksuUavaa on että se halkomäärä, joka Karja-
19914: lasta tulee lähetettäväksi puheenalaista rataa myöten, tu-
19915: lisi suuresti lisääntymään ja siis nykyistä halkomäärää,
19916: joka on laskettu 72,000 tonniksi vuodessa, melkoista suu-
19917: remmaksi, ja vaikka maidonkuljetus Pietariin arvatenkin
19918: tulee lisääntymään sekä melkoinen paikallisliikenne synty-
19919:  mään, on kuitenkin siihen nähden, mitä tässä edellä on
19920: esiintuotu, katsottava että Raasulin-Hiitolan radalla
19921:  tulisi olemaan erittäin suuri merkitys yllämainituilta ase-
19922:  milta lähtevälle kauttakulkuliikenteelle. Tältä kannalta
19923:  katsottuna kuin myöskin tärkeän striliteegisen päälin-
19924:  jan kannalta, joka yhdistää Pietarin Suomen länsiran-
19925:  nikkoon, on Raasulin-Käkisalmen-Hiitolan linja katsot-
19926:  tava kahtn muuta ehdotettua linjaa melkoisesti ala-arvoi-
19927:  semmaksi, koska ensinmainittu linja tulisi noin 10 kilomet·
19928:  riä pitemmäksi. Mitä taas tulee niihin linjoihin, jotka me-
19929:  nevät Tiurunkosken ja Konnitsan kautta, niin ovat ne yhtä
19930:  pitkät sekä kauttakulku- ja muuhun pitkämatkaiseen lii-
19931:  kenteeseen kuin myöskin strateegisiin syihin nähden yh-
19932:  denvertaiset, mutta on niiden syiden nojalla, jotka edellä-
19933: .mainittu komitea muuten on esiintuonut, etusija annettava
19934:  komitean ehdottamalle linjalle, siten kuitenkin että se vede-
19935:   tään Kaukolan kirkonkylästä suoraan Hiitolan asemalle.
19936:      Edellämainitussa alamaisessa vastauskirjelmässään 1911
19937:   vuoden Eduskunnalle annetun Armollisen esityksen joh-
19938:   dosta rautatien rakentamisesta Raasulista Hiitolaan on
19939:   10                       N:o 10
19940: 
19941:  Eduskunta, muun muassa, kosketellut sitä kysymystä, oli-
19942: siko Haapamäen--Jyväskylän rata rakennettava uudes-
19943: taan, jos ehdotettu rata tulee rakennettavaksi.
19944:     Tämän kysymyksen ratkaisemista varten tarpeellista
19945: selvitystä ei ajan niukkuuden takia vielä ole voitu saada.
19946:     Siitä huolimatta, tuleeko Raasulin--Hiitolan rata toi-
19947: meen vai ei, näyttää kuitenkin Haapamäen-,Tyväskylän
19948: rata olevan eräiltä osilta uudestaan rakennettava Savonlin-
19949: nan-Pieksämäen-Jyväskylän radan valmistuttua, koska
19950: Haapamäen-Jyväskylänrata tulee olemaan tärkeä yhdys-
19951: side Pohjanmaan, Savon ja Karjalan ratojen välillä.
19952:     Niinikään on Eduskunta mainitussa alamaisessa vas-
19953: tauskirjelmässään nostanut kysymyksen rautatien rakenta-
19954: misesta Pietarista Raasuliin Raasulin-Hiitolan rautatien
19955: rakentamisen yhteydessä. Mitä sellaiseen rautatiehen tu-
19956: lee, niin ovat sitä varten toimitetut tutkimukset jo loppuun
19957: suoritetut ja on Keisarillinen Majesteetti 20 p :nä tammi-
19958: kuuta (2 p :nä helmikuuta) 1912 Armossa vahvistanut Mi-
19959: nisterineuvoston päätöksen 15 p :ltä joulukuuta v. luk.
19960: 1911 sellaisen radan rakentamisesta Keisarikunnan kus-
19961: ti:nnuksella sekä asian jättämisestä Valtakunnanduumalle
19962: varojen osottamiseksi puheenalaisen radan rakentamista
19963: varten.
19964:     Sen nojalla, mitä tässä edellä sanottiin, Hänen Majes-
19965: teettinsa Keisari tahtoo Eduskunnan päätettäväksi uudel-
19966: leen ehdottaa
19967: 
19968:                että normaaliraiteinen rautatie, jonka kiskot
19969:            painaisivat 30 kilogmmmaa juoksevaa metriä
19970:            lcohti, ral~ennetaan Raudun pitäjän Raasulin
19971:            kylästä V uoksessa olevan Kiviniemen kosken
19972:            poikki K onnitsan ja Unnunkosken kautta K au-
19973:                N:o 10                           11
19974: 
19975: kolan pitäjän kirkonkylään ja sieltä mahdolli-
19976: simman suoraa suuntaa Karjalan radalla ole-
19977: valle Hiitolan asemalle arvioiduilla 13,900,000
19978: markan kustannuksilla;
19979:  että työt tällä radalla alotetaan syksyllä 1913
19980: ja mainittua tarkotusta varten K ulkulaitosra-
19981: haston varoista vuodeksi 1913 osotetaan
19982: 1,000,000 markkaa.
19983: 
19984:      Armossa hyväksytty Livadiassa 27 p:nä
19985: maaliskuuta (9 p:nä huhtikuuta) 1912.
19986: 
19987:         Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
19988: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
19989:             1912. -V. M. -Esitys N:o 10.
19990: 
19991: 
19992: 
19993: 
19994:                 Rautatievaliokunnan mie-
19995:             tintö N: o 2 armollisen esityksen joh-
19996:             dosta, joka koskee normaaliraiteisen rauta-
19997:             tien rakentamista Raudun pitäjän Raasulin
19998:             l'ylästä Karjalan radalla olevalle Hiitolan
19999:             asemalle.
20000: 
20001:     Eduskunta on valmistelevaa käsittelyä varten Rauta-
20002: tievaliokuntaan lähettänyt armollisen esityksen N :o 10
20003: normaaliraiteisen rautatien rrukentamisesta Raasu'lin ky-
20004: lästä Raudun pitä:jässä Hiitolan asemalle Karjalan radan
20005: varrella.
20006:     Asian käsittelyssä on Valiokunnalla ollut käytettävä-
20007: nään puheenaolevan ratasuunnan eri vaihtoehtojen 'talou-
20008: dellista tutkimista varten asetetun komitean mietintö kulu-
20009: valta vuodelta sekä muita Keisarilliseen Senaattiin armol-
20010: lista esitystä valmisteltaessa kertyneitä asiakirjoja.
20011:      Vastauksessaan vuoden 1911 Valtiopäivilie annettuun,
20012: tä.tä asiaa koskevaan armolliseen esitykseen ilmoitti Edus-
20013:  kunta asian ratkaisua varten kaipaavansa tarkempaa selvi-
20014:  tystä niistä taloudellisista seikoista, joita on toisiinsa ver-
20015:  tailtava radan suuntaa määrättäessä ja sen rakennuskus-
20016:  tannuksia sekä niiden jaoittelua eri vuosi:lle arvosteltaessa.
20017:  Samalla huomautti Eduskunta myöskin ettei armollisessa
20018:  esityksessä annettu tietoa siitä, tulisiko Raasulin-Pieta-
20019:  rin ratll!osa rakennettavaksi samaan aikaan kuin Hiitolan
20020:  ---Raasulin rata.
20021:      Eduskunnan vastauksen johdosta on näille Valtiopäi-
20022:  vilie jätetyssä armollisessa esityksessä annettu m. m. edel-
20023:  lämainittuun komitean mietintöön perustuvia tietoja mai-
20024: 2             1912. -   V. M. -    Esitys N :o 10.
20025: 
20026:  nituista t,aJloudellisista seikoista, jota paitsi hallitus Pieta-
20027:  rin-Raasuliu rataosaan nähden on ilmoittanut, että sitä
20028:  va.rten toimitetut <taloudelliset tutkimukset jo on loppuun
20029:  suoritettu sekä että Keisarillinen Majesteetti 2 päivänä
20030:  helmikuuta (20 päivänä tammikuuta) 1912 on vahvistanut
20031:  Keisarikunnan Ministerineuv.oston päätöksen 15 päivältä
20032:  j0ulukuuta v. luk. 1911 sellaisen radan rakentamisesta Kei-
20033:  sarikunnan kustannuksella sekä asian jättämisestä Valta-
20034:  kunnanduumalle varojen osottamiseksi mainitun radan ra-
20035:  kentamista varten.
20036:     Armollista esitystä V aHokunnassa käsiteltäessä on lau-
20037:  suttu epäilyksiä siitä, voidaanko Eduskunnan ennen teke-
20038:  miä uusia rautateitä koskevia päätöksiä arvoss'a pitäen
20039:  päättää uusia rautillteitä rakennettav,aksi, ennenkuin on
20040: saatu Hallitsijan ratkaisu Eduskunnan 1909 vuoden .toisilla
20041:  valtiopäivillä rakenne•ttavaksi päruttämistä rautateistä.
20042: Koska Venäjän hallituksen puolelta kuitenkin jo on ryh-
20043:  dytty toimenpiteisiin· rautilitien rakentamiseksi Venäjän
20044: valtion varoilla Pietarista Raasuliin, ja Eduskunnalle näin
20045: ollen, päättämällä rautatie rakennettavaksi Hiitolasta Raa-
20046: suliin, tarjoutuu tilaisuus aikiaansaada luonnollinen jatko
20047: Haapamäeltä Elisenvaaraan vievälle yhdysradalle ja saat-
20048: taa tämän kautta mainitun poikkiradan varrella ja sen
20049: pohjoispuolella olevat osat mailita edulliseen, lyhempään
20050: liikeyhteyteen Pietarin kanssa, jonka merki,tys Suomen
20051: viennille ja tuonnille on tärkeä, on Valiokunta sitä mieitä
20052: että puheenaoleva rautatie olisi pääitettävä rakennettavaksi.
20053:     Kysymys rauta:tien rakentamisesta Karjalan radalta
20054: jollekin läheUä Venäjän rajaa olevalle kohdalle Wiipurin-
20055: Pietarin rataosaa, pantiin jo useita vuosia sitten vireille.
20056: Vuonna 1907 toimitti Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus
20057: Senaatin samana vuonna antaman käskyn mukaisesti tut-
20058: kimuksen ja laati sen nojalla alustavan ehdotuksen rauta-
20059: tien rakentamiseksi Terijoen asemalta W'iipurin-Pietarin
20060: rataosalla Käkisalmen kautta Ojajärven asemalle Karja-
20061: lan radalla. Sittemmin käski Senaatti vuonna 1910 Yli-
20062: hallituksen täydentää mainittu ehdotus tutkituttamalla
20063:                  Raasulin-Hiitolan rata.                    3
20064: 
20065: linjat Hiitola-Käkisalmi-Raasuli ja Hiitola-Räisä.lä-
20066: Haasuli.
20067:      Näiden tutkimusten tuloksien perusteella on Tie- ja
20068: vesiralmnnusten Ylihallitus laatinut ja huhtikuun 24 päi-
20069: vänä 1911 Senaat·tiin lähettänyt suunnitelman rautatie-
20070: linjoja varten Raasulista Kiviniemen kosken yli Käki-
20071: salmen kautta Hiitolan asemalle sekä Kiviniemeltä Räisä-
20072:  län kautt.a Hiitolan asemalle. Kustannusarvio on tehty
20073:  erikseen molemmille ratalinjoille Raasuli-Käkisalmi-
20074:  Hiitola sekä Raasuli-Räisälä-Hiitola ja perustuu suun-
20075:  nitelmaan, jonka mukaan pienin käyristyssäde on 400 m.,
20076:  suurin nousu 0, 012 ja kiskopaino 30 kg juoksevaa metriä
20077:   kohti. Käkisalmen kautta kulkevan linjan pituuden on
20078:   Ylihallitus laskenut 110,86 kilometriksi ja kustannukset
20079:   14,750,000 markaksi (siihen luettuna kustannukset Käki-
20080:   salmen sa·tamaraiteesta) sekä Räisälän kautta kulkevan lin-
20081:   jan pituuden 100,60 kilometriksi ja kustannukset 13,900,000
20082:   markaksi.
20083:        Vertaillessaan näitä linjoja toisiinsa teknilliseltä kan-
20084:   nalta huomauttaa Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus, että
20085:   pengerrystyöt Räisälän kauUa kulkevalla suoremmalla lin-
20086:   jalla tulisivat maksamaan lähes 700,000 mark>kaa enemmän
20087:    kuin toisella linjalla ja asettaa Käkisalmen kautta kulke-
20088:    van linjan liikenteen kannattavaisuuteen nähden läntisen
20089:    suunnan edeHe.
20090:        Puheenaolevien ratasuuntien taloudellista tutkimista
20091:    varten asetettu komitea ei ole voinut ratkaisevasti asettaa
20092:    kumpaakaan etusijaan, mutta komitean mietinnöstä käy
20093:    kuitenkin selviJle, että Käkisalmen kautta kulk(wa linj,a,
20094:    sen lähellä oleviin laajoihin kruununmetsiin ja kalata-
20095:    varan vientiin nähden, tulisi olemaan läntistä linj.a;a mel-
20096:     koisesti edullisempi. Sen ohessa on huomautettava, että
20097:     komitea, kun se, syrjäyttäen molemmat tutkitut ratasuun-
20098:     nat, ehdott.aa radan vedettäväksi Kiviniemeltä Konnitsan,
20099:     Unnunkosken ja Kaarlahden kautta Hiitolan asemahle,
20100:     samalla nimenomaan lausuu ettå näin suunnatun radan
20101:     r.akentamisen vä.Ittämät>tömänä edellytyksenä tulisi ol,la
20102:  4           1912. -   V. M. -   Esitys N :o 10.
20103: 
20104:   haararadan rakentaminen I~aarlahdest·a Käkisalmeen,
20105:   jonka merkitystä paikkakunnan ainoana kaupunkina ja
20106:   luonnollisena sivistys- sekä liikekeskustarra komitea pitää
20107:   varsin ·tärkeänä.
20108:       Armollisessa esityksessä kiinnittää hwllitus puheena-
20109:   olevia eri ratasuunti•a arvostellessaan päähuomion Raasu-
20110:   lin-Hiitolan radan merkitykseen kauttakulkuliikenteeHe
20111:   sekä sen tärkeyteen st•rateegisena ratana, ja on Käkisalmen
20112:   kautta kulkeva suunta näitä seikkoja silmällä pitäen ha·l-
20113:   lituksen mielestä kahta muuta ehdotettua ratasuuntaa epä-
20114:   edullisempi, se kun on niitä 10 km pitempi. Mitä taas tulee
20115:  mainittuun kahteen läntisempään suuntaan, asettaa halli-
20116:  tus komitean ehdottaman etusija·an, kuitenkin niin että se
20117:  suunnataan Kaukolan kirkonky[ästä suoraan Hiitolan ase-
20118:  malle. Täitä suunta•a ei ole kokonaan tutkittu, jonka vuoksi
20119:  sen pituudesta ja rakennuskustannuksista ei ole aivan tark-
20120:  koja tietoja.
20121:       Valiokunta puolestaan on useista.kin syistä pitänyt Kä-
20122:  kisalmen kautta kulkevaa ratasuuntaa edullisimpana.
20123:       Mitä ensiksikin kauttakulkuliikenteeseen tulee, on tämä
20124:  ratasuunta tosin jonkun verran toisia ehdotettuja ratoja pi-
20125:  tempi, mutta kun ottaa huomioon, että tälle radalle Käki-
20126:  salmen sataman kautta voidaan sekä Pietarista että Keisa-
20127: rilmnnan muista osista vesitse helposti li<ikennettä väHtJtää,
20128: ja kun tunnettua on että Venäjän vilja suoraan Laatokan
20129: yli kuletettuna tulee halvimmaksi, niin avautuisi Käki-
20130: salmen kautta uusi varsin edullinen 'kulkutie Venäjältä
20131: Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomeen sekä maan länsirannikolle.
20132: Kun Käkisalmen satama, ollen Vuoksen pohjoisemman
20133: haaran suulla, virran vaikutuksesta pysyy talvisinkin
20134: kauemmin avoinna kuin muut läheiset satamat, on sen
20135: saattaminen rautatien yhteyteen sitiilkin suotavampaa.
20136: Myöskin Laatokan suuriarvoiselle kalastukselle tulisi Käki-
20137: salmen sataman yhdistäminen Pietariin johtavaan rautatie-
20138: hen olemaan sangen tärkeä, koska kalat tätä tietä voitai-
20139: siin helpoimmin kulettaa Pietariin tuoreina, jollaisina
20140: niistä aina saad,aan parha·a·t hinnat.
20141:                  Raasulin-Hiitolan rata.                   5
20142: 
20143:      Vielä suuremmalla syyllä katsoo Valiokunta voivansa
20144:  puoltaa tätä ratasuuntaa paikallisliikenteen kannalta. Mel-
20145:  kein kaikki lähiseudun kunnat ovat kannattaneet Käki-
20146:  salmen suuntaa, jota vastoin läntisen linjan puolella ovat
20147:  olleet ainoastaan suurin osa Räisälän kuntaa sekä osa
20148:  Antrean kuntaa. Viimeksi mainittujen kuntien liikennetar-
20149:  vetta sitäpaitsi jo suureksi osaksi tyydyttää Karja[an rata
20150:  sekä Vuoksen vesitiet, joita myöten liikenne helposti voi-
20151:  daan suunnata Käkisalmen radaHe, tämä kun Näpinlahden
20152:  kohdalla koskettaa Vuoksen purjehduskelpoista osaa. Lu-
20153:  paamalla melkoisia avustuksia ovat useat kunnat todista-
20154:  neet kuinka tärkeänä he tätä ratasuuntaa pitävät, jotavas-
20155:  toin Räisälän suunnan puoltajilta ei tällaisia lupauksia ole
20156:  saatu. Luonn:olilista onkin että maalaiskunnat puoltavat
20157:  rataa, joka saattaisi paikkakunnan ainoan kaupungin ja si-
20158:  vistyskeslrustan lähempään liikeyhteyteen sitä ympäTöivän
20159:  maaseudun kanssa. Vaikka Käkisalmi jo vuosisatoja on
20160: oHut Kaak'kois-Karjalan sivistyksen ja liikkeen keskus-
20161: paiikkia ja vaikka se nytkin on huomattava koulukaupunki
20162: ja liikekeskus, on se miltei ainoa kaupunki, johon ei rauta-
20163: tietä ole rakennettu tai päätetty rakennettavaksi, ja on Va-
20164: liokunnan mielestä tästäkin syystä kohtuullista että senkin
20165: liikennetarpeet nyt otetaan huomioon. Komitean ehdotusta
20166: Käkisalmen kaupungin yhdistämisestä kallishintaisella haa-
20167: raradalla Räisälän kautta suunniteltuun linjaan, Valio-
20168: kunta ei ole katsonut voivansa ottaa mihinkään huomioon,
20169: sillä yleensä on tunnettu että tällaiset lyhyet haararadat
20170: ovat liikkeelle, varsinkin mitä liikkuvaan kailustoon tulee,
20171: ylen vastukselliset ja suurikulunkiset.
20172:     Maanviljelykseen ja karjanhoitoon nähden vetävät Kä-
20173: kisalmen linjan varsilla olevat seudut täydellisesti vertoja
20174: kilpailevan linjan varsi:Jla oleville, ja on Käkisalmen rata-
20175: suunta mitä metsärikkauteen tulee asetettava etusijaan.
20176: Sen varrella on paitsi melkoisia yksityisten omistamia met-
20177: siä, joista e'rittäin ansaitsee mainitsemista Taubilan kar-
20178: tanon 2,500 ha alan laajuinen koskematon metsä, 7,678 ha
20179: laajuinen kruununpuisto Pyhäjärvellä, jonka vuotuinen
20180: 6           1912.- V. ~1.- Esitys N:o 10.
20181: 
20182: tuotanto ei ole vähäksi arvosteltava. Samoin on sisävesi:-
20183: kalastuskin tämän linjan liikennealueella pa.ljoa huomat-
20184: tavampi kuin läntisempää suuntaa kulkevien linjojen.
20185: Varsinkin ovat kal·arikkaudestaan tunnetut Kiimajärvi ja
20186: Pyhäjärvi, joiden rantoja ratasuunta kosketttaa, tässä suh-
20187: teessa huomat.favia. Myösli)in paikkakunnalla olevain
20188: kauppaliikkeiden lukumäärään ja merkitykseen nähden on
20189: etusija annettava Käkisalmen ratasuunnaUe.
20190:      Edelläsanotun lisäksi mainittakoon vielä Venäjältä
20191: Krukisalmen kautta Valamon ja Konevitsan luostareihin
20192: suuntautuva matkustajaliikenne ja Käkisalmen kaupun-
20193: gissa oleva kylpylaitos. Nämäkin puolestaan tuottaisivat
20194:  tuntuvaa tulolisää Käkisalmen kautta kulkevalle radalle.
20195:      Mitä radan rakennuskustannuksiin tulee, eivät ne laskel-
20196: main mukaan tulisi huomattavassa määrässä suuremmiksi
20197:  tällä kuin muillakaan vaihtoehtoisista suunnista. Arvi-
20198:  oitua 850,000 markan lisäkustannusta vähentäisi sitäpaitsi
20199:  melkoisessa määrin kuntain myöntämä avustus, jonka suo-
20200:  rittamisesta sitoumukset olisiv3!t 'Vaadittavat ennenkuin ra-
20201:  dan rakennustöihin ryhdytään.
20202:      Luonnollisena voitanee pitää että kyseessä oleva hal-
20203:  lituksen ehdottama rata rakennetaan niin joutuisasti, ettei-
20204:  vät tämän radan mkennustyöt tule sanottavasti viivyttä-
20205:  mään niitten ratojen rakentamista, jotka Eduskunta aikai-
20206:  semmin on päälttänyt, mutta joitten suhteen ratkaisua ei
20207:   vielä Kol'kei'mmassa paikassa ole tapahtunut.
20208:       Kun Valiokunnan mielestä uuden radan työt ovat pan-
20209:   tavat alulle valmiilta rautatieltä, on Valiokunta sit,ä mieltä
20210:   että työt tällä radalla ovat alotet,ta va,t Hiitolasta sekä
20211:   että rataosa Hiitola-Käkisalmi on ensinnä avattava liiken-
20212:   teelle.
20213:       Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
20214:   Eduskunnan päätettäväksi ehdottaa
20215: 
20216:                että normaaliraiteinen rautatie, jonka kiskot
20217:             painaisivat 30 kilogrammaa juoksevaa metriä
20218:             kohti, rakennetaan Hiitolan asemalta K äkisal-
20219:             nwn kaupungin kautta Vuolcsessa olevan Kivi-
20220:                 Raasulin-Hiitolan rata.                    7
20221: 
20222:            niemen kosken poikki Raudun pitäjän Raasulin
20223:            kylään arvioiduilla 14,750,000 markan kustan-
20224:            nuksilla;
20225:                 että rataosa Hiitola-Käkisalmi ensin ote-
20226:            taan työn alle;
20227:                 että sanotun rautatien rakentamista varten
20228:            vuodeksi 1913 osotetaan 1,000,000 markkaa, sekä
20229:                 että töiden alottamisen ehdoksi mainituUa
20230:            radalla määrätään, että asianomaiset kunnat
20231:            tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin sitmttuvat
20232:            'uastaamaan siitä rahamäärästä, jolla tarvittmJan
20233:            maa- ja vesialueen lunastus sekä rOJUtatien ai-
20234:            lcaansaamien haittojen lcorvaus saattaa nousta
20235:             yli sen määrän, minkä Hallitus erityisen m"vion
20236:            mukaan kohtmtlliselcsi näkee.
20237: 
20238: 
20239:     Siihen yhteyteen nähden mikä tällä asialla on kulku-
20240: laitosrahastosta vuodeksi 1913 annetun armollisen esityk-
20241: sen N :o 3 kanssa, saa V a:liokunta vihdoin kunnioittaen eh-
20242: dottaa
20243:                että tämä mietintö siinä ehdotettuun määrä-
20244:            rahaan nähden lopullisesti lcäsiteltäisiin Valtio-
20245:            varainvaliokunnan viimemainitusta esityksestä
20246:            annettavan mietinnön yhteydessä.
20247: 
20248: 
20249:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
20250: La;llukka, varapuheenjo>htaja Arokanio, jäsenet Hanninen,
20251: Hoikka, Jalonen, Junnib (os~tt~in), Leivo, Lonkainen,
20252: Mäkelä, V. (osittain), Pykälä, Roos, Snellman (osittain),
20253: T1ainio (osittain), Tikkanen, Tåg, Watanen, Wuorinen
20254: sekä varajäsenet Annala (osittain), Grönvall (osittain),
20255: J.alkanen (osittain), Lehtonen (osittain), Oranen (osit-
20256: tain), Peurakoski (osittain), Pohjaväre (osittain) ja
20257: Strömberg (osittain).
20258: 
20259:    Helsingissä toukokuun 9 päivänä 1912.
20260: 8           1912. -    V. M. -    Esitys N :o 10.
20261: 
20262: 
20263: 
20264: 
20265:                       Vastalauseita.
20266:                              I.
20267:     Koska emme ole voineet yhtyä Valiokunnan edellä esi-
20268: tettyyn päätökseen, pyydämme täten saada esiintuoda eriä-
20269: vän mielipiteemme.
20270:     Eduskunta on 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä päät-
20271: tänyt seuraavia ratoja rakennettaviksi, nimittäin:
20272:     Ylivieska,-Iisalmi,
20273:     Savonlinna,-Pieksämäki,
20274:     Wiipuri-Koivisto,
20275:     Turku-Uusikaupunki,
20276:     Lahti-Heinola ja
20277:     Oulu-Waala, yhteensä lähes 50 miljoonan markan
20278: kustannuksella. Sitä paitsi pätti Eduskunta samoilla
20279: valtiopäivillä ,anoa m. m. armollista esitystä radan raken-
20280: tamisesta Pieksämäeltä Jyväskylän mdalle niin hyvissä
20281: ajoin, että työt voitaisiin alottaa mikäli työvoimia vapautuu
20282: ennen päätetyiHä ra:doiUa.
20283:     Nämä Eduskunnan päätökset ovat ainoasti mikäli ne
20284: koskevat Savonlinnan-Pieksämäen ja Pieksämäen-Jy-
20285: väskylän ratojen rakentamista tuHeet Hallitsijalle esite-
20286: tyiksi ja johtaneet siihen, että työt Savonlinnan-Pieksä-
20287: mäen radalla päättynevät v. 1913 ja että armollinen esitys
20288: rautatien rakentamisesta Pieksämäeltä Jyväskylään
20289: 11,900,000 markan kustannuksella on jätetty nykyisille
20290: valtiopäiville sekä tullut Eduskunnassa hyväksytyksi.
20291:     Kun Eduskunnan edellämainittuja päätöksiä 1909 vuo-
20292: den toisilla: valtiopäivillä suurimmaksi osaksi ei vielä
20293: edes ole Hallitsijalle esitetty ja kun ei ole syytä otaksua
20294:                          Vastalause 1.                         9
20295: 
20296:   etteivät ne Hallitsijalle esitettyinä tulisi hytvä'ksytyiksi ja
20297:   kun niitten toteuttaminen kysyisi useampia vuosia, niin
20298:   Eduskunnan, meidän mielestämme, ei sovi sivuuttamaila
20299:   omia ennen tekemiä pääJtöksiään päättää rakentaa käsitel-
20300:   tävänä olevassa armollisessa esityksessä ehdotettrua rataa.
20301:       Myönnämme kernaasti että Karjalan kann!l!ksen asu-
20302:   jamet ovat parempien rautatiekulkuneuvojen tarpeessa,
20303:   mutta katsomme että ·tämä tarve on tyydyteWivä vasta
20304:   sitte kun Eduskunnan ennen päättämät radat ovat raken-
20305:   netetut ja sillä tavoin, että rakennettava r!l!ta yhtyisi Suo-
20306:   men rautatieverkkoon ja täten yhä lähemmin yhdistäisi
20307:   tätä maanosaa muuhun Suomeen ja saattaisi sen suora-
20308:   naiseen liikeyhtey·teen Wiipurin, tämän maanosan vanhan
20309: · ja luonnollisen sivistys- ja liikekeskuksen kanssa.
20310:       Sen nojalla mitä edellä olemme esiintuoneet, saa·mme
20311:   siis kunnioittaen ehdottaa
20312: 
20313:                  että Eduskunta päättäisi hyljätä armollisen
20314:              esityksen.
20315: 
20316:      Helsingissä toukokuun 9 päivänä 1912.
20317: 
20318:      S. Wilh. Roos.                            J. 0. Leivo.
20319:                           August Täg.
20320:  10          1912. -   V. M. -      Esitys N:o 10.
20321: 
20322: 
20323: 
20324: 
20325:                               II.
20326: 
20327:       Mietinnön perusteluissa tuo Valiokunta hyvin yksipuo-
20328:   lisesti esiin kaikki, mitä vain on Käkisalmen ratasuunnan
20329:   puolesta suinkin voitu esittää, ottamatta huomioon ollen-
20330:   kaan niitä asiallisia syitä ja näkökantoja, jotka painavasti
20331:   puhuvat Armollisessa esityksessä ehdotetun ratasuunnan
20332:   hyväksi. Jos katsomme asutusta ja viljelyssuhteita ky-
20333:   seessä olevien ratasuuntien varrella, niin huomaamme hel-
20334:   posti, että Konnitsan-Unnunkosken kautta kulkeva rauta-
20335:   tie tulisi hyödyttämään tiheämmin asuttua ja verratto-
20336:   masti paremmin viljeltyä laajaa liikenne-aluetta. Valio-
20337:   kunnan mietinnössä kyllä sanotaan, että ,melkein kaikki
20338:   lähiseudun kunnat ovat kannattaneet Käkisalmen suuntaa",
20339:   mutta itse asiassa tulisi tämä Laatokan ja suurten sisä-
20340:   vesien välisellä rantakaistaleella kulkeva rautatie hyödyt-
20341:   tämään vain Käkisalmen kaupunkia. Sen jälkeen kuin
20342:   läntinen ratasuunta on valtion komitean mietinnössä, sa-
20343:   moin kuin Eduskunnalle jätetyssä Armollisessa esityk-
20344: . sessä, siirretty jonkun verran idemmäksi, ovat Laatokan
20345:   rantapitäjien edut tulleet vielä suuren1n1.assa määrässä
20346:   huomioonotetuiksi kuin alkuperäisin tutkitun Räisälän
20347:   linjan kautta.
20348:       Vertaillessa Käkisalmen linjaa ja Armollisessa esityk-
20349:   sessä ehdotettua suuntaa toisiinsa ei Raudun kuntaa voi
20350:   ottaa huomioon, koska sillä kummastakin ratasuunnasta
20351:   on aivan sama hyöty, läntisestä ehkä hiukan suurempi.
20352:   Sakkolan kirkonkylä jäisi Konnitsan-Unnunkosken lin-
20353:   jasta syrjempään, mutta sen sijaan tulisi tämä rata kulke-
20354:   maan mainitun pitäjän tiheimmin asutun, viljavimman
20355:   pääosan läpi. Pyhäjärven pitäjässä taas Käkisalmen rata
20356:                         Vastalause II.                      H
20357: 
20358: tulisi kulkemaan kyllä Taubilan hovin maiden kautta,
20359: mutta Konnitsan-Unnunkosken rautatie tulisi hyödyttä-
20360: mään entisiä lahjoitusmaalampuoteja, joiden taloudellisen
20361: tilan kohottamista on pidettävä mitä tärkeimpänä silmä-
20362: määränä. Niille a,vautuisi läntisen radan kautta uudet ke-
20363: hitysmahdollisuudet. Lisäksi on viimemainitun ratasuun-
20364: nan puolella suuri osa Walkjärven, Muolaan ja Antrean
20365: kuntia sekä koko Räisälän pitäjä. Mitä Käkisalmen maa-
20366: seurakuntaan tulee, niin tulevat sen edut myös suurelta
20367: osalta varteenotetuiksi läntisen suunnan kautta, nim. Mar-
20368: j alaniemen, Näpinlahden, Suotniemen ja Suikanlahden.
20369: Vertailussa tulee paikallisliikenteeseen nähden lopullisesti
20370: kysymykseen Räisälän kunta toiselta ja Käkisalmen kau-
20371: punki toiselta puolen, joista edellisessä on noin 6,500, jäl-
20372: kimäisessä noin 1,500 asukasta.
20373:       Käkisalmi on syrjässä kaikesta liikenteestä, jota vas-
20374:  toin Räisälä on vilkas liikekeskus. Räisälän kirkonkylään
20375:  johtaa eri haaroilta kuusi maantietä, jotka välittävät hy-
20376:  vin viljellyn seudun runsasta ja yhä enenevää paikallis-
20377:  liikennettä. Käkisalmeen johtaa yksi ainoa maantie, joka
20378:  suurelta osalta kulkee harvaan asuttujen, hedelmättömien
20379:  seutujen läpi eikä liike sillä liene juuri suureksi arvioitava.
20380:  Sama tulisi olemaan suhde näitä suuntia kulkevain rauta-
20381:  teiden välillä.
20382:       Tärkeä merkitys tulee rakennettavalla rautatiellä ole-
20383:  maan viljakaupan välittäjänä Venäjältä Suomeen. Mutta
20384:  tässä suhteessa on Valiokunta tullut hyvin omituisiin tu-
20385:  loksiin. Lähtien sellaisista edellytyksistä, jotka oli,vat ole-
20386:  massa entisaikoina, on se tahtonut painostaa Käkisaln.1en
20387:  kaupunkia muka viljakaupan keskuspaikkana. Asianlaita
20388:   on kuitenkin niin, että viljakauppa näillä seuduin on viime
20389:   vuosikymmeninä muodostunut aivan toisenlaiseksi kuin se
20390:   oli ennen, ja valinnut myöskin toiset kulkutiet Syväri-
20391:   joki, jota pitkin ennen kävi jonkinlainen viljakauppaa vä-
20392:   littä,vä laivaliike Laatokan rantaan Sermakseen sisä-Venä-
20393:   jältä, on nykyään niin mataloitunut, ettei mikään viljan-
20394:   kuletus sitä myöten voi tulla kysymykseenkään, eikä Laa-
20395: 12          1912. -   V. M. -   Esitys N:o 10.
20396: 
20397: tokan Venäjän-puoleisilla rantamilla ole yhtään sellaista
20398: satamaa, josta viljaa suoraan tuotaisiin Laatokan yli Suo-
20399: men puolelle. Valiokunnan esitys on tässä kohden aivan
20400: harhaanviepä.
20401:     Viljan tuonti Suomeen on viime vuosikymmeninä, mi-
20402: käli se koskee V1enäjää, käynyt jo kokonaan Pietarin kautta
20403: ja se tulee luonnollisesti kulkemaan Pietarin-Raasulin-
20404: Hiitolan rataa Karjalaan ja aina Pohjanmaalle saakka,
20405: ilman Laatokan laivakulun välitystä, josta vain olisi seu-
20406: rauksena liikoja lastauksia ja purkamisia. Kuten tiede-
20407: tään, tulevat Suomen ja Venäjän rautatieverkot pian yh-
20408: dysradalla yhdistetyiksi ja Venäjältä Suomeen tapahtuva
20409: tavaraliikenne tulee käymään siten, että tänne tuotava ta-
20410: vara kuljeteta-an Venäjältä edullsimmilta markkinapai-
20411: koilta suoraan rautatietä määräpaikkaansa.
20412:     Mutta silloin on merkitsevä paljon rahtimaksuissa se
20413: 15 kilometrin lyhennys, minkä Raasulin-Hiitolan r.ata
20414: saa, kun se vedetään Kiviniemen-Konnitsan-Unnunkos-
20415: ken kautta. Molemminpuolisessa kauttakulkuliikenteessä
20416: - sekä tavara- että matkustajaliikenteessä - tulisi tämän
20417: linjan suoremmuus vuosittain aiheuttamaan melkoisia huo-
20418: jennuksia, samoinkuin hallintokustannuksissa, jotka 1910
20419: vuoden rautatietilaston mukaan tekevät Smk. 11,100:-
20420: ratakilometriä kohti. Tämä taloudellisesti tärkeä näkö-
20421: kohta samoin kuin paikallisliikenteen tuleva vilkkaus pu-
20422: huvat voimakkaasti Konnitsan-Unnunkosken ratasuun-
20423: nan puolesta.
20424:     On puhuttu Käkisalmen suunnan rikkaammista met-
20425: sistä. Mutta todistettavasti ovat Laatokan rannat met-
20426: sistä ·puhtaita eikä sillä suunnalla ole muita kuin Taubilan
20427: hovin ja Suomen valtion metsät. Mutta näitä ei tieten-
20428: kään tulla rautateitse kulettamaan, joten niitä ei tässä voi
20429: lainkaan ottaa huomioon. Ne viedään vesiteitse kauppa-
20430: markkinoille. Sen sijaan on läntisellä suunnalla paljon
20431: puutavaraa vietävänä, joka kuljetetaan rautateitse, m. m.
20432: näillä tienoin löytyvät tavattoman runsaat koivumetsät.
20433:                        Vastalause II.                     13
20434: 
20435:     Laatokan kalastus ei suuria vaikuta sinne eikä tänne.
20436: Tilastollisten tietojen mukaan voitoisiin viedä noin 20 vau-
20437: nunlastia vuodessa kaloja yhteensä Laatokalta ja sisäjär-
20438: vistä, ja viimemainittuihin nähden on Konnitsan-Unnun-
20439: kosken suunta miltei edullisemmassa asemassa kuin Käki-
20440: salmen.
20441:     Yhtä vähän vaikuttaa erhdotettujen ratasuuntien arvioi-
20442: misessa se matkailija- y. m. henkilöliikenne, jonka Laato-
20443: kan rantaa ja Käkisalmen kylpyläkaupungin kautta kul-
20444: keva. rautatie erikoisesti saisi osakseen. Tämän huomaa,
20445: jos ajattelee, että Käkisalmen kylpylaitokseen muualta tul-
20446: leiden kylpyvieraiden lukumäärä kesässä nousee noin
20447: 100 ;aan henkeen.
20448:     Yllä esitettyihin seikkoihin nähden, jotka koskevat sekä
20449: yleistä kauttakulkuliikennettä että paikallisliikennettä ja
20450: koko kaakkois-Karjalan yhteistä etua, ehdotamme,
20451:                että E dwskunta suvaitsisi ottaa huomioon
20452:            Raasuli:n-Hiitolan r(JJUtatien taloudellista tut-
20453:            kimusta varten asetetun komitean mietinnön
20454:            sekä hallituksen ehdottarnan kauttakulkuliiken-
20455:            teelle suorimman ratasuunnan,
20456:                päättäisi, että kyseessä oleva rautatie raken-
20457:            netaan Raasulista Kiviniemen, Konnitsan, Un-
20458:            nunkosken ja Kaukolan kirkonkylän kautta Hii-
20459:            tolan asemalle, sekä
20460:                siinä tapauksessa että Eduskunta hyväksyy
20461:            tämän ratasuunnan, palauttaisi asian Rautatie-
20462:            valiokuntaan mietinnön uudestaan muodosta-
20463:            mista varten.
20464:    Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1912.
20465: 
20466:    Juho Lallukka.                        K. K. Pykälä.
20467:    A. Hanninen.                          H. Jalonen.
20468: 
20469:    V asta'lauseeseen yhtyy
20470:                                            August Tåg.
20471: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
20472:         1912.- Edusk. vast.- Esitys N:o 10.
20473: 
20474: 
20475: 
20476: 
20477:               S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
20478:            n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
20479:            armolliseen esitykseen normaaliraiteisen
20480:            rautatien ral\:entamisesta Raudun pitäjän
20481:            Raasulin kylästä Karjalan radalla olevalle
20482:            Hiitolan asemalle.
20483: 
20484: 
20485: 
20486: 
20487:       Sunrivaltatsin, Armonisin Keisari
20488:               ja Suuriruhtinas I
20489: 
20490: 
20491: 
20492: 
20493:    Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa esi-
20494: tyksessä ehdottanut Eduskunnan päätettäväksi, että nor-
20495: maaliraiJteinen mUltatie rakennetaam Raud'lln p.irt:äjän Raa-
20496: .2        1912. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 10.
20497: 
20498:  sulin kylästä Karjal,an radalla olevaUe Hii1tohn asemalle.
20499:     Tätä rautatietä varten on koruee]lisesti tutkittu ka!ksi
20500: linjaa., jotka molemmat käyvä1t Vuoksessa olevan Kivi-
20501: niemen kosken poikki, ja joista itäinen sieltä jatkuu Käki-
20502: salmen kautta ja läntinen Räisäläm kautta Hiitolan ase-
20503: malle. A11mollisessa esi,tyksessä ehdotetaan kolmatta suun-
20504: taa, joka jonkun matkaa Kiviniemen pohjoispuol,ella eroaa
20505: läntisestä linjasta sekä kulkee Konnitsan ja linnunkosken
20506: kautta Kaukola.n pi,tädän kil.'lkon<kylään j.a sieltä mahdolli-
20507: simman suoraan Hiito1an asemalle. Vå.i:meksi mainittua
20508: linjaa ei kuitenlka,an ole lmneellisesti :tiUitlkilttu, joten ei sen
20509: pi1tuudesta eikä mkennuskustannu:ksislta 1ole ,tarkkloj a tietoja.
20510:     Eduskunta puolestaan on useist!J,kin syistä pitänyt Kä-
20511:  kisalmen kautta kulkevaa ratasuuntaa edullisimpana.
20512:     Mitä ensiksikin kauttakulkuliikenteeseen tulee, on tämä
20513:  ratasuunta tosin jonkun verran toisia ehdotettuja ratoja pi-
20514: tempi. Huomioon on kuitenkin otettwva, että tälle radalle
20515: Käkisalmen sa,taman kautta vcoidaan sekä Pietarista että
20516: Keisarikunnan muista osist·a vesitse helposti välit-tää lii-
20517: kenne.t.tä, ja että Venäjän vilja suoraan Laatokan yli lm-
20518: letettuna tulee halvimmaksi, kuin myös että Käkisalmen
20519: kautta avautuisi uusi v·arsin edullinen kulkutie Venäjältä
20520: Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomeen sekä maan länsirannikolle.
20521: Kun Käkisalmen satama Vuo,ksen vaikutuksesta pysyy
20522: talvisin kauemmin avoinna kuin muut läheiset sata-
20523: mat, on sen saattaminen rautatien yhteyteen suotavaa.
20524: Myöskin Laa·tokan kalastukselle tulisi Käkisalmen sata-
20525: man yhdistäminen Pie,tariin johtavaan rautat1ehen olemaan
20526: sangen tärkeä, koska kalat tätä tietä voitaisiin helpommin
20527: kulettaa Pietariin tuoreina.
20528:     Vielä suuremmalla syyllä katsoo Eduskunta voivansa
20529: puoltaa tätä ratasuuntaa paikallisliikenteen kannalta. Mel-
20530: kein kaikki lähiseudun kunnat ovat kannattaneet Käki-
20531: salmen suuntaa sekä sitä va11ten luvanneet melkoisia
20532: wvus,tuksi:a, jota va,stoin läntisen 'linjan puolella on ollut
20533: ·ainoastfa,an suurin .o:sa Rä.isälän selkä osa Antrean
20534: kuntaa. Viimeksi mainittujen kuntien liikennetarvetta
20535:                   Raasulin-Hiitolan rata.                        3
20536: 
20537: sitä paitsi suureksi osaksi tyydyttää Karjalan rata sekä
20538: Vuoksen vesitie~t, joita myöten li:i:k·enne helposti vo~daan
20539: suunnata Krukis!lllmen radalle, tämä kun NäpinJahden
20540: kohdalla koskettaa Vuoksen purjehduskelpoista osaa.
20541: On myöskin otJettava hruom~oon, ett;tä Käki•sa;1mi jo vuo&i-
20542: satoja on ollut Kaakkois-Ka·rjalan sivistyksen ja liikkeen
20543: keskuspaikka ja nytkin on huomattava koulukaupunki:
20544: mutta on kuitenkin miltei ainoa Suomen kaupunki,
20545: johon ei rautati.et.ä ole rakennettu ta•i päät•etty raken-
20546: nettavaksi. Armollisessa esityksessä kosketeltua Käkisalmen
20547: kaupungin yhdistämistä haarruradalla Räisä;län kautta
20548: suunniteltuun linjaan ei Eduskunta ole katsonut voivansa
20549: ottaa huomioon, sillä yleensä on trmnettu, että tällaiset
20550: lyhyet haararadat ovat liikenteen järjestämiselle, varsinkin
20551: mitä liikkuvan •kaluston käyttämiseen tulee, vastuksellisi·a
20552: ja tuottavat suuria kulunkeja.
20553:       Maanviljelykseen ja karjanhoitoon nähden vetävät Kä-
20554: kisalmen linjan varsiUa olevat seudut vertoja toisten linjain
20555:  varsilla oleville, ja on Käkisalmen ratasuunta, mitä metsä-
20556: rikkauteen tulee, asetettava etusijaan. Sen varrella on,
20557:  paitsi melkoisia yksityisten omi.stamia metsiä, 7,678 heh-
20558:  taarin laajuinen kruununpuisto Pyhäjärvellä. Myöskin
20559:  paikkakunnalla olevain kauppaolirkkeiden lukumÖiärään ja
20560:  merkitykseen närhden on etusija atnnettava Käkisa.1men
20561:  ra tasuunnalle.
20562:        Edellä sanotun liosäksi mainittakoon vielä Venäjältä
20563:  Käkisalmen kautta Valamon ja Konevitsan luostareihin
20564:  suuntautuva matkustajaliikenne ja Käkisalmen kaupun-
20565:  gissa oleva kylpylaitos.
20566:        Miltä rakennuskustannu,ksiin ·tulee, eiväJt ne 1ruskelmain
20567:  mukaan nousisi hUJoma,tt.a;v;a,ssa mää!'ässä suuvemm~ksi pu-
20568:  heena o1eva.Ua ratasuunnal.la kuin miUJiJl,laika.an varhtoehtoi-
20569:  sist·a suunnista. Si:tä p.ai!tsi :tulisi mahdo1ilista lisälkustan-
20570:  nusta värhentämruä;n melkoisessa mä,ä•rin kuntain Jup,a.Mna
20571:  ·avustus, j•Gnka suGrittamisesta sittoumukset olisiv.at vaadit-
20572:   truv•!llt, ennenkuin .midan rrukennust<ö~hi•n ryhdytään.
20573:        Eduskunta pitää luonnollisena, että kysee•ssä oleva rata
20574:   rakenill'etaan niin joutuisasti, eUeivät sen rakennustyöt tule
20575: 4         1912. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 10.
20576: 
20577: sanottavasti viivyttämääm niitten mtojen rakentamista,
20578: }otka Eduslrunta .ai1kaisemmin on päältt:ämyt, mu,tta joihin
20579: rnäihden lopullista rrutkaisua ei vie1ä ole tlapruhtunut.
20580:     Kun Eduskunnan mielestä uuden 'radan työt owat pan-
20581: tav,at aluillle va1mii1ta r.autatielffi, on ,työlt il:iiUä r!l!daUa
20582: a;loteJtt:ava Hiiltolrusta sekä mtaosa Hiiltola.-Käkisalmi en-
20583: sinnä avattruva liike111t~elle.
20584:     E~dellä esitetyn nojalla l!Jduskunta saa Teidän Keisaril-
20585: liselle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa hyväksyneensä
20586: armollisen esityksen niin muutettuna,
20587: 
20588:                 että normaaliraiteinen rautatie, jonka kiskot
20589:             painavat 30 kilogrammaa juoksevaa metriä
20590:             kohti, rakennetaan Hiitolan asemalta Käkisal-
20591:             men kaupungin kautta V uoksessa olevan Kivi-
20592:             niemen kosken poikki Raudun pitäjän Raasulin
20593:             kylään arvioiduilla 14,750,000 markan kustan-
20594:             nuksilla;
20595:                 että rataosa Hiitola-Käkisalmi ensin ote-
20596:             taan työn alle;
20597:                 että sanotun rautatien rakentamista varten
20598:             vuodeksi 1913 osotetaan 1,000,000 markkaa; sekä
20599:                 että töiden alottamisen ehdoksi mainitulla
20600:             radalla määrätään, että asianomaiset kunnat
20601:             tahi yksityiset henkilöt edeltäpäin sitoutuvat
20602:             vastaamaan siitä rahamäärästä, jolla tarvittmJan
20603:             maa- ja vesialueen lunastus sekä r(!JUtatien ai-
20604:             kaansaamien haittojen korvaus saattaa nousta
20605:             yli sen määrän, minkä Hallitus erityisen arvion
20606:             mukaan kohtuulliseksi näkee.
20607: 
20608:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20609: 
20610:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
20611: 
20612: 
20613:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kh:japainossa, 1912.
20614:                     1912. -   N1o   n.
20615: 
20616: 
20617: 
20618:                Keisarillisen Majesteetin Armolli-
20619:           nen esitys Suomen Eduskunnalle tarpeellisen
20620:           määrärahan osottamisesta niiden erinäisten
20621:           menojen suorittamiseksi vuonna 1912, muun
20622:           muassa, kansakoululaitosta sekä sivistys- ja
20623:           muita kulttuuritarkotuksia varten, joihin
20624:           19ll vuoden Eduskunnan myöntäntät varat
20625:           eivät riitä.
20626:    Vuoden 1911 määräaikaisille Valtiopäivilie annetussa
20627: Armollisessa esityksessä N :o 11 varojen osottamisesta
20628: kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkotuksia varten
20629: vuodeksi 1912 oli määrärahoja mainittuihin tarkotuksiin
20630: pyydetty yhteensä 10,757,500 markkaa. Eduskunnan ala-
20631: maisen mainittuun esitykseen antaman vastauksen mukaan
20632: 23 päivältä toukokuuta 1911 oli osa määrärahoista hyväk-
20633: sytty muuttamatta, samalla kuin yhtä määrärahaa oli mel-
20634: koisesti korotettu sekä muut Armollisessa esityksessä eh-
20635: dotetut määrärahat, yhteensä 60,000 markkaa, oli katsottu
20636: olevan jätettävä kokonaan pois, koska Eduskunta jo oli
20637: ottanut ne huomioon yleisessä ·rahasääntö~järjestelyssä.
20638:    Kun Eduskunta sitä paitsi oli katsonut määrärahoja
20639: tarvittavan erinäisiä kansakoulu- ja sivistystarkotuksia
20640: varten Armollisessa esityksessä edellytettyjen määräraho-
20641: jen lisäksi yhteensä 195,000 markkaa, tuli Eduskunnan
20642: vuodeksi 1912 hyväksymä rahasääntö kansakoululaitosta ja
20643: erinäisiä sivistystarkotuksia varten päättymään 12,392,500
20644: markkaan.
20645:   2                        N:o 11
20646: 
20647:      Koska niistä mainittuun Armolliseen esitykseen ote-
20648: tuista määrärahoista, jotka Eduskunnan mielestä olivat
20649: muodollisista syistä kokonaan poistetta vat kansakouluraha-
20650: säännöstä, Hallitus ei ole voinut panna valtiorahaston
20651: maksettavaksi 11,000 markan määrärahaa kansakoulu-
20652: lehtien kannattamiseksi ja 39,000 markan määrärahaa mies-
20653: ja naiskäsitöiden opetuksen edistämiseksi maalaiskansakou-
20654: luissa, sekä koska Eduskunta kuitenkin oli hyväksynyt
20655: nämä määrärahat rahasääntöjärjestelyn yhteydessä, liene-
20656: vät nämä määrärahat kuitenkin nyt vuodeksi 1912 merkit-
20657: tävät kansakoulurahasääntöön, joka siinä tapauksessa tulisi
20658: päättymään yhteensä 12,442,500 markkaan.
20659:      Kuitenkin oli siitä 5,814,542 markaksi 80 penniksi las-
20660: ketusta määrärahasta, jonka Eduskunta oli osottanut suos-
20661: tuntarahastosta 1912 vuoden rahasäännön järjestämiseksi,
20662:  sittenkuin erinäiset välttämättömät menot, niinkuin kan-
20663: nanto- ja kontrolli- sekä valtiopäiväkustannukset oli siitä
20664:  vähennetty, ainoasta.an 4,847,342 markan 80 pennin suu-
20665:  ruinen määrä käytettävänä kansakoululaitoksen ja erinäis-
20666:  ten sivistystarkotusten menojen suorittamiseksi tänä
20667:  vuonna, joka määrä on 7,595,157 markkaa 20 penniä pie-
20668:  nempi kuin edellämainittu 1912 vuoden kansakouluraha-
20669:  säännön vastaava loppusumma. - Näin ollen ei edes kaik-
20670:  kia A.rmolliseen esitykseen otettuja, saatikka Eduskunnan
20671:  niiden lisäksi tarpeelliseksi katsomia, tarpeita voitu vuo-
20672:  deksi 1912 myönnetyillä varoilla tyydyttää.
20673:      Sentähden ja koska Keisarillinen Majesteetti 1911 vuo-
20674:  den Eduskunnalle annetussa Armollisessa esityksessä N :o
20675:  9 varojen 'hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
20676:  valtion tulot eivät riitä, valtiorahaston tilaan nähden oli
20677:  suvainnut määrätä, että valtiorahaston maksettavaksi
20678:  vuonna Hl12 ei saa missään tapauksessa panna, muun
20679:                           N:o 11                        3
20680: 
20681: muassa, yllämainittuja määrärahoja, on myös Armoliisiru-
20682: masti vahvistetussa asetuksessa niistä määrärahoista kansa-
20683: koululaitosta ja erinäisiä sivistystarkotuksia varten, jotka
20684: ovat suoritettavat suostuntarahastosta vuonna 1912, useita
20685: Hallituksen pyytämistä ja Eduskunnan hyväksymistä mää-
20686: rärahoista kokonaan poisjäretty, jota paitsi ne Eduskunnan
20687: hyväksymät määrärahat, jotka eivät sisältyneet Armolli-
20688: seen esitykseen, niinikään on täytynyt poistaa.
20689:     Kun se melkoinen vähennys, jonka alaiseksi kansakoulu-
20690: laitoksen ja erinäisten sivistystarkotusten rahasääntö siten
20691: on joutunut, haitallisesti saattaisi vaikuttaa kansakoulu-
20692: laitoksen kehitykseen ja muihin maamme valistuspyrintöi-
20693: hin, on Keisarillinen Majesteetti Armossa tahtonut tällä
20694: esityksellä suoda Eduskunnalle tilaisuuden, jos se katsoo
20695: puheenalaiset menot väJttämättömiksi, käytettävänään ole-
20696: vista varoista osottaa tarpeellisen määrärahan niiden suo-
20697: rittamiseksi.
20698:     Mutta tähän tulee vielä lisäksi, että kunnanlääkärien
20699: palkkaamiseksi myönnettyjä valtioapuja sekä erinäisiä tie-
20700: teen ja taiteen kannattamismäärärahoja edellä esiintuo-
20701: duilla perusteilla ei ole, enemmän kuin edellämainittuja
20702: määrärahoja kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarko-
20703: tuksia varten, voitu panna valtiovaraston maksettaviksi ja
20704: että, koska Eduskunnan osottamat suostuntavarat eivät
20705: myöskään riitä ensinmainittujen määrärahojen suorittami-
20706: seen, nämäkin tulisivat vuodeksi 1912 kokonaan poisjätettä-
20707: viksi valtion rahasäännöstä, jollei näitä tarkotuksia varten
20708: voitaisi saada lisää suostuntavaroja. Tämän nojalla ja
20709: jotta näiden Eduskunnan rahasääntöjärjestelyn yhteydessä
20710: myös hyväksymäin määrärahain suorittaminen kävisi mah-
20711: dolliseksi, olisi kansakoulurahasääntöä varten vielä tar-
20712:  vittavan rahamäärän lisäksi, joka alempana olevan !askel-
20713:      4                       N:o 11
20714: 
20715: man mukaan nousee 5,727,657 markkaan 20 penniin, -suos-
20716: tuntavaroista osotettava vieläkin yhteensä 442,300 markkaa.
20717:    Ne lisämäärärahat, jotka siten olisivat suostuntavaroista
20718: suoritetta,vat, ovat seuraavat:
20719: 
20720: 
20721: 
20722: A.        Kansakoululaitokseen ja erinäisiin sivistystarko-
20723:                tuksiin kohdistuvat määrärahat.
20724: 
20725: 
20726:      1.    Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle.
20727: 
20728:     Koska tämä apumaksu, joka sekä edellämainitussa Ar-
20729: mollisessa esityksessä N :o 11 että Eduskunnan siihen anta-
20730: massa alamaisessa vastauksessa on laskettu 1,670,000 mar-
20731: kaksi, toukokuun 11 p :nä 1866 Suomen kansakoululaitok-
20732: sen järjestämisestä annetun Armollisen julistuksen 113 § :n
20733: mukaan on vahvistettava niin suureksi kuin yleisistä va-
20734: roista voidaan myöntää, mutta mitään tällaista rahamäärää
20735: Eduskunnan suostuntarahastosta osottamien varojen riit-
20736: tämättömyyden takia ei ensinkään ole voitu tätä tarkotusta
20737: varten ottaa Armollisimmasti vahvistettuun kansakoulu-
20738: rahasääntöön, on Keisarillisen Senaatin täytynyt käskeä
20739: Koulutoimen ylihallitusta 1912 vuoden alusta alkaen tois-
20740: taiseksi ja siksi kuin varoja tähän tarkotukseen saadaan
20741: rahasääntöön otetuiksi lakkauttamaan kaikki maksut pu-
20742: heenalaista tarkotusta varten.
20743:     Jotta kuitenkin vuoteen 1911 asti voimassa ollutta pe-
20744: rustetta, jonka mukaan puheenalainen apumaksu teki viisi-
20745: kolmatta prosenttia kaupunkien todenperäisistä menoista
20746: kansakoulujansa varten~ kuten aikaisemmin on määrätty
20747: Keisarillisen Senaatin kirjeessä 13 p :ltä maaliskuuta 1895
20748:                           N:o 11
20749: 
20750: ja päätöksessä 13 p :Itä marraskuuta 1906, voitaisiin myös-
20751: kin vuonna 1912 sovelluttaa, tarvitaan koko yllämainittu
20752: määrä
20753:                      1,670,000 markkaa.
20754: 
20755: 
20756: 
20757: 
20758:    2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen
20759:            opettajiston palkkaamiseen.
20760: 
20761:    Tätä tarkotusta varten oli Armolliseen esitykseen 1911
20762: vuoden Valtiopäivilie otettu 4,000,000 markan suuruinen
20763: määrä, joksi Eduskuntakin oli sen laskenut. Koska tämä
20764: määräraha Armollisimmasti vahvistetussa kansakouluraha-
20765: säännössä on täytynyt vähentää 3,397,342 markkaan 80 pen-
20766: niin, tarvitaan vielä lisäksi vuodeksi 1912
20767:                 602,657 markkaa 20 penniä.
20768: 
20769: 
20770: 
20771:                                                               •
20772:    3. Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja
20773:             -opettajatarten avustamiseen.
20774: 
20775:      Tätä tarkotusta varten oli Armolliseen esitykseen 1911
20776:  vuoden Valtiopäivilie otettu 90,000 markan suuruinen mää-
20777:  rä, joksi Eduskuntakin oli sen laskenut. Koska tämä mää-
20778:  räraha Armollis~mmasti vahvistetusta kansakoulurahasään-
20779:  nöstä on täytynyt kokonaan poistaa, ehdotetaan tämän me-
20780:  non suorittamiseksi
20781:                       90,000 markkaa.
20782:       6                      N:o 11
20783: 
20784:      4. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneisto-
20785:             jen rakentamisel<si maalaiskuntiin.
20786: 
20787:         Tämä Armollisessa esityksessä 1,500,000 markaksi ehdo-
20788:     tettu määräraha on Armollisimmasti vahvistetusta 1912
20789:     vuoden kansakoulurahasäännöstä täytynyt kokonaan pois-
20790:     taa. Tämän menon suorittamiseksi ehdotetaan siis
20791:                        1,500,000 markkaa.
20792: 
20793: 
20794: 
20795: 
20796:        5. Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi.
20797: 
20798:        Tämäkin määräraha, jonka Hallitus oli ehdottanut ja
20799:     Eduskunta korottanut 200,000 markaksi, on täytynyt jättää
20800:     pois vuodeksi 1912 vahvistetusta kansakoululaitoksen ja
20801:     erinäisten sivistystarkotusten rahasäännöstä, jonka täh-
20802:     den se nyt merkitään Sil!mansuuruiseksi eli
20803:                          200,000 markaksi.
20804: 
20805: •
20806: 
20807: 
20808:     6. Määräraha ldrjastoja varten maalaiskuntien kansa-
20809:     koulujen sekä pientenlasten ja kiertokoulujen opetta-
20810:                    jille ja opettajattarille.
20811: 
20812:        Tämä määräraha, jonka sekä Armollinen esitys että
20813:     Eduskunta oli laskenut 30,000 markaksi, on niinikään täy-
20814:     tynyt kansakoulurahasäännöstä poistaa, jonka tähden se
20815:     tähän merkitään samansuuruiseksi eli
20816:                         30,000 markaksi.
20817:                           N:o 11                       7
20818: 
20819:  7. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja
20820:                      varten.
20821: 
20822:    Tämä määräraha, jonka Årmollinen esitys, samoin kuin
20823: Eduskuntakin, oli laskenut 110,000 markaksi, on katsottu
20824: olevan jätettävä pois kansakoulumhasäännöstä ja merki-
20825: tään sentähden samansuuruis~ksi eli
20826:                     110,000 markaksi.
20827: 
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 8. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja
20832:                        varten.
20833: 
20834:    Tämä määräraha, jonka Årmollinen esitys ja Edus-
20835: kuntakin oli laskenut 30,000 markaksi, on katsottu olevan
20836: jätettävä pois Armollisimmasti vahvistetusta kansakoulu-
20837: rahasäännöstä, jonka tähden se merkitään.
20838:                      30,000 markaksi.
20839: 
20840: 
20841: 
20842: 9. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
20843: laiskansakonluihin sekä havainto- ja muiden opetus-
20844:      välineiden hankkimiseksi kansanopistoihin.
20845: 
20846:     Puheenalainen määräraha, jonka Hallituksen esitys ja
20847:  Eduskunta oli laskenut 135,000 markaksi, josta määrästä
20848:  15,000 markkaa oli v:arattava kansanopistojen tarpeeksi, on
20849:  niinikään kokonaan poistettu kansakoulurahasäännöstä~
20850:  jonka tähden tähän merkitään sama määrä eli
20851:                       135,000 markkaa.
20852:   8                        N:o 11
20853: 
20854: 10. 1\lääräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeen-
20855:       panemiseksi ,kansakoulunopettajille ja -opetta-
20856:                         j attarille.
20857: 
20858:    Tämä määräraha, jonka sekä Armollinen esitys että
20859: Eduskunta oli laskenut 80,000 markaksi, on katsottu olevan
20860: vah vistetusta kansakoul ura:hasäännöstä kokonaan poistet-
20861: tava, jonka tähden se merkitään
20862:                      80,000 markaksi.
20863: 
20864: 
20865: 
20866: 11. Apumaksu koulutarpeiden ostoon, etupäässä maa-
20867:          laiskansakoulujen varattomille oppilaille.
20868: 
20869:     Tähän tarpeeseen annettavan määrärahan oli sekä Ar-
20870: mollinen esitys että Eduskunta laskenut 400,000 markaksi,
20871: vaikkei mitään määrärahaa tätä tarkotusta varten ole,
20872: Eduskunnan suostuntarahastosta osottamien varojen riittä-
20873: mättömyyden takia, voitu metkitä tämän vuoden kansa-
20874: koulurahasääntöön.
20875:     Joskin laskettu valtioapu tunnustetaan suotavaksi, niin
20876: sille ei kuitenkaan toiselta puolen voitane myöntää sitä etu-
20877: sijaa, joka olisi tuleva useimpien muiden tähän Armolliseen
20878: esitykseen otettujen määrärahojen osaksi, jonka tähden tä-
20879: mä määräraha varojen osottamista kansakoululaitosta ja
20880: erinäisiä sivistystarkotuksia varten vuodeksi 1913 koske-
20881: vaan Armolliseen esitykseen on merkitty ainoastaan 100,000
20882: matkaksi, jonka määrärahan pitäisi riittää maalaiskansa-
20883: koulujen varattomien oppilaiden puheenalaisen tarpeen
20884: tyydyttämiseen, ja ehdotetaan sentähden täksikin vuodeksi
20885: samansuuruinen määräraha eli
20886:                        100,000 markkaa.
20887:                           N:o 11                      9
20888: 
20889: 12. Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apu-
20890:    rahoiksi näiden opistojen varattomille oppilaille.
20891: 
20892:    Tämä määräraha, janka Armollirren esitys ja myöskin
20893: Eduskunta oli laskenut 360,000 markaksi, on katsottu ole-
20894: van jätettävä pois Armollisesti vahvistetusta kansakoulu-
20895: rahasäännöstä, jonka täJhden se uudelleen merkitään
20896:                     360,000 markaksi.
20897: 
20898: 
20899: 
20900: 
20901: 13. Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi varsin-
20902: kin kesäsiirtoloissa varattomille, etupäässä sairaille ja
20903:               heikoille kansakoululapsille.
20904: 
20905:    Tä:mä määräraha, jonka sekä Hallitus että Eduskunta
20906: laski 50,000 markaksi, on täytynyt jättää pois Armollisim-
20907: masti vahvistetusta kansakoulurahasäännöstä, jonka täh-
20908: den sekin merkitään samansuuruiseksi eli
20909:                      50,000 markaksi.
20910: 
20911: 
20912: 
20913: 
20914: 14. Määräraha kansanlastentarhain kannattamiseksi.
20915:                            ... \.     *--··~
20916: 
20917:    Tätäkään määrärahaa, jonka sekä Armollinen esitys että
20918: Eduskunta oli laskenut 100,000 markaksi, mainitusta
20919: syystä ei ole voitu ottaa kansakoulurahasääntöön, jonka
20920: tähd~n se nyt jälleen merkitään
20921:                      100,000 markaksi.
20922:   10                      N:o 11
20923: 
20924: 15. Määräraha maalaiskansakoulujen vru·attomain las-
20925:             ten ravinto- ja vaatetusavuksi.
20926: 
20927:    Tämän määrärahan on Hallitus ja Eduskunta laskenut
20928: 150,000 markaksi, mutta sitäkään ei ole voitu ottaa kansa-
20929: koulurahasääntöön, jonka tähden se tä:hän merkitään sa-
20930: mansuuruiseksi eli
20931:                    150,000 markaksi.
20932: 
20933: 
20934: 
20935: 
20936: 16. Määräraha maalaiskuntain ylläpitämien pienten-
20937:              lastenlmulujen avustamiseksi.
20938: 
20939:    Tätä määrärahaa, vaikka sekä Hallitus että Eduskunta
20940: on laskenut sen 100,000 markllJksi, ei ole kuitenkaan voitu
20941: ottaa Armollisimmasti vahvistettuun kansakoulurahasään-
20942: töön, ja ehdotetaan se sentähden tässä uudelleen saman-
20943: suuruiseksi eli
20944:                     100,000 markaksi.
20945: 
20946: 
20947: 
20948: 
20949: 17. Mää1•äraha maalaiskansakoulujen oppilaskirjasto-
20950:                   jen kannattamiseksi.
20951: 
20952:    Tämäkin määräraha, jonka Hallitus ja Eduskunta oli
20953: laskenut 25,000 markaksi, on täytynyt jättää pois kansa-
20954: koulurahasäännöstä, jonka tähden se uudelleen merkitään
20955: samansuuruiseksi eli
20956:                      25,000 markaksi.
20957:                           N:o 11                       11
20958: 
20959:  18. llääräraha kansakoululehtien kannattamiseksi.
20960:    Tätä määrärahaa, joka Armollises$a esityksessä ehdote-
20961: taan 11,000 markaksi, ei ole myöskään voitu ottaa kansa-
20962: koulumhasääntöön, jonka tähden se tähän uudelleen mer-
20963: kitään
20964:                     11,000 markaksi.
20965: 
20966: 
20967: 
20968: 19. Määräraha mies- ja naiskäsitöiden opetuksen edis-
20969:          tämisel<si maalaiskansakouluissa.
20970:     Tätä määrärahaa, joka Armollisessa esityksessä ehdote-
20971: tflan 39,000 markaksi, ei myöskään ole voitu ottaa kansa-
20972: koulurahasääntöön, jonka tähden se uudelleen merkitään
20973: samansuuruiseksi eli'
20974:                       39,000 markaksi.
20975: 
20976: 
20977: 
20978:    20. Määräraha luentokurssien kannattamiseksi.
20979:     Tätä määrärahaa, jonka sekä Hallitus että Eduskunta
20980: oli laskenut 50,000 markaksi, ei ole voitu ottaa Armollisim-
20981: masti vahvistettuun kansakoulurahasääntöön, jonka täh-
20982: den se tähän uudelleen merkitään samansuuruiseksi eli
20983:                      50,000 markaksi.
20984: 
20985: 
20986:    21. Määräraha työväenopistojen avustamiseksi.
20987:     Tätä määrärahaa, jonka Hallitus ja Eduskunta oli las-
20988: kenut 30,000 markaksi, ei myöskään ole voitu ottaa vahvis-
20989: tettuun kansakoulurahasääntöön, jonka tähden se uudelleen
20990: merkitään
20991:                     30,000 ma.rkaksi,
20992:   12                     N:o 11
20993: 
20994:        22. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
20995: 
20996:    Tämän määrärahan on Armollinen esitys ja Eduskunta-
20997: kin laskenut 70,000 markaksi, jolloin Eduskunnan puolelta
20998: on erittäin lausuttu suot1avaksi, että puheenalainen määrä-
20999: raha kokonaan luettaisiin suostuntarahaston menojen jouk-
21000: koon; koska tätä määräraha'a ei kuitenkaan ole, Eduskun-
21001: nan suostunta:mhastosta osotta:mi·en varojen riittämättö-
21002: myyden takia, voitu ottaa Armollisimmasti vahvistettuun
21003: kansakoulurahasääntöön, merkitään se ·tähän uudelleen sa-
21004: mansuuruiseksi eli
21005:                       70,000 markaksi.
21006: 
21007:    Mikään peria1atteellinen este Hallituksen puolelta ei
21008: myöskään kohtaa alempana mainittavain Eduskunnan
21009: useihin sivistystarkotuksiin ehdottamain määrärahain tä·
21010: hän ottamista, kun vaan Eduskunta osottaa niiden suoritta-
21011: miseen tarvittavat varat, jonka tähden ne merkitään tähän
21012: sen suuruisina kuin Eduskunta 001 ne l•askenut:
21013: 
21014:    23. Määräraha kansankirjastojen edistämiseksi.
21015:                      75,000 markl~!lla.
21016: 
21017: 24. Määräraha talouskoulujen kaunattamiseksi ja ta-
21018:     louskoulujeu opettajatarten valmistamiseksi.
21019:                      120,000 markkaa.
21020: 
21021: 
21022: 
21023: 
21024:   B. Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattamiseksi.
21025: 
21026:     Keisarillisen Senaatin alamaisesta esityksestä on Kei-
21027: sarillinen Majesteetti 13 (26) p :nä tammikuuta 1911 Ar-
21028:                           N:o 11                       18
21029: 
21030: mossa myöntänyt 8,000 markan lisäyksen Suomen Tiedeseu-
21031: ran vuosimäärärahaan, maksettaViaksi niinpiankuin valtio-
21032: varaston tilan huomataan sen sallivan. Tästä lisäyksestä
21033: on vain 2,000 markkaa voitu panna vuonna 1912 valtio-
21034: rahaston maksettavaksi. Kun kuitenkin olisi suotavaa että
21035: Tiedeseura tänä vuonna pääsisi nauttimaan koko lisäystä,
21036: niin on tähän merkitty loput siitä eli
21037:                      6,000 markkaa.
21038: 
21039: 
21040:     Tässä jälempänä mainituille teattereille ja orkeste-
21041: reille sekä musiikkiyhdistyksille, jotka useita vuosia ovat
21042: saaneet apua valtiovaroista, ehdotetaan seuraavat apu-
21043: rahat:
21044: 
21045:     Helsingin ruotsalaiselle teatterille, niiden määrärahain
21046: lisäksi, mitä sanottu teatteri tätä nykyä nauttii valtiova-
21047: varoista, lisämäärärahaa
21048:                       8,500 markkaa.
21049: 
21050:    Folkteatern nimiselle teatterille, joka viimeksi on naut-
21051: tinut apumhaa 10,000 markkaa,
21052:                     12,000 markkaa.
21053: 
21054:    Kansan Näyttämö nimiselle teatterille, jonka apurtaha
21055: 1911 vuoden rahasääntöehdotukseen on merkitty 20,000
21056: markaksi,
21057:                   25,000 markkaa.
21058: 
21059:    Svenslea inhemska teatern nimiselle teatterille, jonka
21060: apuraha viimeksi on ollut 10,000 markkaa,
21061:                     12,000 markkaa.
21062:   14                      N:o 11
21063: 
21064:    TampePeen teatterille, jolla viimeksi on ollut apurahaa
21065: 10,000 markkaa,
21066:                       15,000 markkaa .
21067: 
21068:   . 111aaseututeattePille, joka viimeksi on nauttinut ·apura-
21069: haa 12,000 markkaa,
21070:                         18,000 markkrua.
21071: 
21072:    ,Filhapmoniska sällskapei" osakeyhtiölle konserttior-
21073: kesterin ylläpitämiseksi Helsingissä sama apuraha, jonka
21074: yhtiö tähänkin asti on saanut, eli
21075:                      45,000 markkaa.
21076: 
21077:    Helsingin Torviorkesterin kannatusyhdistykselle, jonka
21078: apuraha viimeksi on ollut 8,800 markkaa,
21079:                      9,000 markkaa.
21080: 
21081:    Turun musiikldseuralle, joka viimeksi on nauttinut 8,000
21082: mar1kan apurahaa, orkesterin kannattamiseksi
21083:                     10,000 markkaa.
21084: 
21085:    Porin soitannolliselle seuralle, jolla viimeksi on ollut
21086: apurahaa 5,000 markkaa, orkesterin ja orkesterikoulun
21087: kannattamiseksi
21088:                       6,000 markkaa.
21089: 
21090:    Viipurin musiikin Ystäville, jotka viimeksi ovat saa-
21091: neet apurahaa 6,000 markkaa, orkesterin ja orkesterikoulun
21092: kannattamiseksi
21093:                      9,000 markkaa.
21094: 
21095:    il:likkelin musiikinystäväin yhdistykselle, joka viimeksi
21096: on nauttinut valtioapua 3,000 markkaa, orkesterin sekä or-
21097: kesterikoulun kannattamiseksi
21098:                        4,000 markkaa.
21099:                            N:o 11                        15
21100: 
21101:    Vaasan orkesteriyhdistys osakeyhtiölle, jolla viimekc.i
21102: on ollut valtioapua 6,000 markkaa, orkesterin kannattami-
21103: seksi
21104:                       8,000 markkaa.
21105: 
21106:     011,lun soitannolliselle seuralle, jolla viimeksi on ollut
21107: valtioapua 4,000 markkaa, orkesterin ja orkesterikoulun
21108: ka nnattamiseksi
21109:                         6,000 markkaa.
21110: 
21111:    Helsingin musiikkiyhdistykselle Helsingin musiikki-
21112: opiston kannattamiseksi sama apuraha kuin mitä yhdistys
21113: tähän asti on saanut eli
21114:                      30,000 mal'kkaa.
21115: 
21116: 
21117: 
21118: 
21119:    ,Näyttämötaide" mm1sen aikakauslehden julkasemista
21120: Yarten merkitään se apuraha, mitä on haettu eli
21121:                      1,800 markkaa.
21122: 
21123:    Suomen maantieteelliselle yhdistykselle, joka useina
21124: vuosina on saanut valtioapua, ehdotetaan annett3Jvaksi sa-
21125: mansuuruinen apuraha kuin yhdistykselle on merkitty 1911
21126: vuoden rahasääntöehdotukseen eli
21127:                      3,000 markkaa.
21128: 
21129:    Viipurin taiteenystäväin yhdistykselle, joka valtio-
21130: varoista viimeksi on sruanut apurahaa 4,000 markkaa pii-
21131: rustuskoulun kannattamiseksi Viipurissa, ehdotetaan sa-
21132: mansuuruista apurahaa eli
21133:                      4,000 markkaa.
21134: 
21135:    [{ ot'ise'utututkirnuksen edistämiseksi, johon tarkotuk-
21136: seen Eduskunta on alamaisessa anomuksessa 28 p :Itä
21137:   16                      N:o 11
21138: 
21139: toukokuuta 1910 pyytänyt vuotuista 10,000 markan määrä-
21140: rahaa, ehdotet!\Jalll, sanotun anomuksen mukaisesti, ,Suo-
21141: men kotiseutututkimuksen keskusvaliokunnalle" apurahaa
21142:                         10,000 markkaa.
21143: 
21144:    Palkinnoiksi kotimaisille säveltäjille ja taiteilijoille,
21145: jota tarkotusta varten 1911 vuoden rahasääntöehdotuk-
21146: seen on merkitty 11,500 markan määräraha, ehdotetaan ko-
21147: rotettua määrärahaa
21148:                        15,000 markkaa
21149: jaettavaksi siten että 5,000 marklma käytetään palkinnoiksi
21150: kotimaisille säYeltäjille sekä 10,000 markkaa palkinnoiksi
21151: suomen- ja ruotsinkielisille kirjailijoille.
21152: 
21153:    M atka-apurahoiksi nuorille taiteilijoille ehdotetaan sa-
21154: mansuuruista määrärahaa kuin tähän asti on siihen tar-
21155: kotukseen valtiorahastosta annettu eli
21156:                      25,000 markkaa.
21157: 
21158:     Koska se 50,000 markan määräraha, joka Eduskunnan
21159: alamaisen anomuksen johdosta on suomalaisen ldrjallisuu-
21160: den edistämiseksi Armossa myönnetty valtiorahastosta,
21161: 1911 vuoden lopussa l<akkaa ja toivottavaa olisi että saman-
21162: suuruinen määräraha edelleenkin voitaisiin mainittuun tar-
21163: kotukseen myöntää, niin ehdotetaan että Eduskunta tah-
21164: toisi tuohon tarkotukseen osottaa vuodeksi 1912
21165:                      50,000 markkaa.
21166: 
21167: 
21168: 
21169:    C. )fääräraha kunnanlääkärien palkkaamiseksi.
21170: 
21171:    Kun se aika, joksi erinäisille kunnille ennen on myön-
21172: netty valtioapua tätä tarkotusta varten, on kulunut umpeen
21173:                               N:o 11                          17
21174: 
21175: vuonna 1911 sekä jotta uusiakin apurahoja voitaisiin myön-
21176: tää vuonna 1912, on katsottu tarpeelliseksi yllämainittua
21177: tarkotusta varten merkitä se määrä, joksi nämä apurahat
21178: on l'askettu 1911 vuoden Eduskunnalle annetussa Årmolli-
21179: sessa esityksessä N :o 9 varojen hankkimisesta niihin tar-
21180: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, eli siis
21181: tasaluvuin
21182:                       110,000 markkaa.
21183: 
21184: 
21185:      Suostuntarahaston rahasääntö vuodeksi 1912 päättyy
21186: 1,963,957 markaksi 20 penniksi laskeMuun ylijäämään. Tä-
21187: hän tulokseen Eduskunta on tullut sillä edellytyksellä,
21188: muun muassa, että suostuntamhaston säästö 1911 vuoden
21189: lopulla olisi 937,300 markkaa. Koska kuitenkin likimää-
21190: räisten laskelmain perusteella voidaan otaksua, että tämä
21191: säästö todellisuudessa on viimemainittua määrää 1,000,000
21192: markkaa suurempi, tulisivat suostuntarahastoon kertyvät,
21193: vielä käyttämättömfut Vlarat nousemaan ainakin 2,800,000
21194: markkaan.
21195:      Näiden varojen lisäksi, joita etupäässä voitaneen käyt-
21196: tää kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkotuksia var-
21197: t~m varattujen määrärahain 1 ja 2 kohdassa mainittujen
21198: menojen suorittamiseen, näyttävät Suomen p,ankin käyttä-
21199: mättömät voittovara't vuodelta ;911, 8,415,728 markkaa 61
21200: penniä, sopivan käy,tettäviksi muiden tässä edellä mainit-
21201: tujen valtiontarpeiden tyydyttämiseen; joten Eduskunnan
21202: välittömästi käytettävänä olevain varain kokonaismäärä tu-
21203: lisi nousemaan yhteensä 11,215,728 markkaan 61 penniin.
21204:     Erit•täin suotava,a 'tosin olisi, että pankin voittovarat voi-
21205: taisiin varata sen omaa toimiruta'a varten sen lainananto-
21206: liikkeen kartuttamiseksi, josta myös olisi maamme yleiselle
21207:                                                           2
21208:   18                                 N:o 11
21209: 
21210: tuotannolle hyötyä; mutta koska viimeisinä vuosina pan-
21211: kin voi,ttoa ei ole, kuten kumminkin aikaisemmin on ta-
21212: pahtunut, siirretty valtiomenojen suorittamiseen, niin pan-
21213: kin kehitykselle ei liene haitaksi, jos osa voitosta nyt käy-
21214: tettäisiin suostuntarahaston täydentämiseen.
21215:     Sen perusteella, mitä tässä on sanottu, on Keisarillinen
21216: Majesteetti twhtonut Armossa sallia Eduskunnan, jos Edus-
21217: kunta katsoo ne tarpeet, joista nyt on ollut puhe, välttä-
21218: mättömiksi, yllämainituista Eduskunnan käytettävä:Q.ä ole-
21219: vista varoista vuodeksi 1912 osottaa seurwavat lisämäärä-
21220: rwhtat:
21221: 
21222:   Kansakoululaitosta ja erinäisiä sivistystarkotuksia varten.
21223: 
21224:  1. Apumaksu kaupunkien lmnsakoululai-
21225:     tokselle ( arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . 1,670,000 : -
21226:  2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsl-
21227:     Il!aisen opettajiston palkkaamiseen . . . . . . 602,657: 20
21228:  3. Määräraha sairaiden kansakoulunopetta-
21229:     jain ja -opetJtajatarten avustamiseen ....                                90,000:-
21230:  4. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityö-
21231:     huoneistojen rakentamiseksi maalaiskun-
21232:     tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,500,000: -
21233:  5. Määräraha kanswnopistojen ra:kennus-
21234:     avuksi .............. , . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:-
21235:  6. Määräraha kirjastoja varten IDaalaiskun-
21236:     tien kansakoulujen sekä pientenlasten ja·
21237:     kiertokoulujen opettajille j·a opettajatta-
21238:     rille (raj.aton siirtomääräraha) . . . . . . . .                          30,000:-
21239:  7. Määrär!llha maalaiskansakoulujen jatko-
21240:     kursseja varten (rajaton siirtomäärä-
21241:     raha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110,000:-
21242:                                      N:o 11                               19
21243: 
21244:  8~ ~ Määrära;ha      stipendeiksi 'kuuntelua ja
21245:     opintomatkoja varten ............... .                          30,000:--
21246:  9. Määräraha havaintovälineiden hankki-
21247:     miSe.ksi maalaiskansakouluihin sekä ha-
21248:     vainto- ja muiden opetusvälineiden hank-
21249:     kimiseksi kansanopistoihin (rajaton siir-
21250:     tomaararaha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   135,000: -
21251: 10. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien
21252:     toimeenpanemiseksi kamsakoulunopetta-
21253:     jille ja -opettajattarille (rajaton siirto-
21254:     maararaha) ......................... .                          80;000:-
21255: 11. Apumaksu koulutarpeiden ostoon, etu-
21256:     paassa maalaiskansakoulujen varatto-
21257:     mille oppilaille ( arviomääräraha) . . . . . .                 100,000 : -
21258: 12. Määräraha kansanopistojen avustamisek-
21259:     si ja apurahoiksi näiden opistojen Varat-
21260:     tomille oppilaille (rajaton siirtomäärä-
21261:     raha) .................. ·.............                        360,000:-
21262: 13. Määräraha kesä virkistyksen toimittami-
21263:     seksi varsinkin kesäsiirtoJoissa var!lJtto-
21264:     mille, etupäässä sairaille ja heikoille kan-
21265:     sakoulul~t;psille (I'Iajaton siirtomääräraha)                   50,000:-
21266: 14. Määräraha kansanlastenrtarhain kannat-
21267:     tamiseksi (rajaton siirtomääräraha) ....                       100,000:-
21268: 15. Määräraha ma;alaislmnsakoulujen varat-
21269:     tomain lasten ravinto- ja vawtetusavuksi
21270:     (rajaton siirtomääräraha) ........... .                        150,000:-
21271: 16. Määräraha maalaiskuntain ylläpitämien
21272:     pientenlastenkoulujen avustamiseksi (ar-
21273:     VI·om·a··a· rara
21274:                  ·· ha ) ...................... .                  100,000:-
21275:                                    N:o 11
21276: 
21277: 17. Määrär111ha maa}aiskansakol11ujen oppi-
21278:     l,askirj astojen klannattamiseksi (rajaton
21279:     s1l""rtoma····ra··
21280:                 ara:a  ·h ) .................... . ·               25,000:-
21281: 18. Määräraha ·kansakoululehtien kannrutta-
21282:     miseksi ............................. .                        11,000:-
21283: 19. Määräraha mies- ja naiskäsitöiden ope-
21284:     tuksen edistämiseksi maalaiskJansakou-
21285:     luissa (arviomääräraha) ............. .                        39,000:-
21286: 20. Määräraha luentokurssien kllinna-ttami-
21287:     seksi (rajaton siirtomääräraha) ....... .                      50,000:-
21288: 21. Määräraha työväenopistojen avustami-
21289:     seksi ............................... .                        30,000:-
21290: 22. Määräraha rai<ttiustyön lmnnattamiseksi
21291:      (rajaton siirtomääräraha) ............ .                       70,000:-
21292: 23. Määräraha kansankirjastojen edistämi-
21293:     seksi ............................... .                         75,000:---
21294: 24. Määräraha talouskoulujen kannattami-
21295:      seksi ja talouskoulujen opettajatarten
21296:      valmistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   120,000: -
21297:                           Smk. 5,727,657 : 20.
21298: 
21299: 
21300:                   B.     Tiedettä ja taidetta varten.
21301: 
21302: Määrämha Suomen Tiedeseuralle ......... .                            6,000:-
21303:          Helsingin ruotsalaiselle teaatte-
21304:     "    rille ......................... .                           8,500:-
21305:          Folkteatern nimiselle teaatterille                         12,000:-
21306:     "    Kansan Näyttämölle .......... .                            25,000:-
21307:     "    Svenska inhemska teatern nimi-
21308:     "    selle teaatterille .............. .                        12,000:-
21309:          Tampere€n teaatterille ........ .                          15,000:-
21310:         "
21311:                                                                    N:o.ll                                                                       21
21312: 
21313: Määräraha Ma~urt:u~atterille ............ .                                                                                                18,000:-
21314:           Filharmoniska sällskJapet nimi-
21315:     "     selle osakeyhtiölle ............ .                                                                                               45,000:-
21316:           HeJsingin Torviorkesterin kan-
21317:     "     na.tusyhdistykselle ............ .                                                                                                9,000:-
21318:           Turun musiikkiseuralle ....... .                                                                                                 10,000:-
21319:     "
21320:           Porin soitannolliselle seuralle ..                                                                                                6,000:-
21321:     "     Viipurin musiikin Ystäville ....                                                                                                  9,000:-
21322:     "     Mikkelin musiikinystäväin yhdis-
21323:     "     tykselle ...................... .                                                                                                 4,000:-
21324:           Vaasan orkesteriyhdistykselle .. .                                                                                                8,000:-
21325:     "
21326:           Oulun soitannolliselle seuralle ..                                                                                                6,000:-
21327:     "     Helsingin musiikkiyhdistykselle                                                                                                  30,000:-
21328:     "     ,Näyttämötaide" nimisen aika-
21329:     "     kauslehden julkaisemista varten                                                                                                   1,800:-
21330:     "     Suomen maantieteelliselle yhdis-
21331:     "     tykselle ...................... .                                                                                                 3,000:-
21332:           Viipurin taiteenystäväin yhdis-
21333:     "     tykselle ...................... .                                                                                                 4,000:-
21334:           kotiseutututkimuksen edistämi-
21335:     "     seksi ........................ .                                                                                                 10,000:-
21336:           palkinnoiksi kotimaisille säveltä-
21337:     "     jille ja taiteilijoille ........... .                                                                                            15,000:-
21338:           matka-apurahoiksi nuorille tai-
21339:     "     teilijoille ..................... .                                                                                              25,000:-
21340:           suomalaisen kirjallisuuden edis-
21341:     "
21342:           tämiseksi .................... .                                                                                                 50,000:-
21343:                      Smk. 332,300:-
21344: 
21345: C.   Määräraha kunnanlääkärien palkkaami-
21346:      seksi •   •   •   •   •   0   •   •   •   •   •   •   •   0   0   •   •   •   •   •   •   •   •   •   •   ~ • •   •   •   •   •   •
21347:                                                                                                                                            110,000:-
21348:                                                                                            Summa Smk. 6,169,957: 20
21349: 
21350:                 Armossa kyväksytty Livadiassa 27 p:nä
21351:            Maaliskuuta (9 p:nä Huhtikuuta) 1912.
21352: 
21353:                                                    Ministert Vaitiosihteeri A. Langhoff.
21354:             1912. -   V. M. -    Esitys N :o 11.
21355: 
21356: 
21357: 
21358: 
21359:               Valtiovarainvaliokunnan
21360:            m i e t i n t ö N :o 15 armollisen esityksen
21361:            johdosta, joka koskee tarpeellisen määrä-
21362:            rahan osottamista niiden erinäisten meno-
21363:            jen suorittamiseksi vuonna 1912, muun
21364:            muassa, kansakoululaitosta sekä sivistys- ja
21365:            muita kulttuuritarlwituksia varten, joihin
21366:            1911 vuoden Eduskunnan myöntämät varat
21367:            eivät riitä.
21368: 
21369:     Eduskunta on Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi
21370: lähettänyt armollisen esityksen N :o 11 tarpeellisen määrä-
21371: rahan osottamisesta niiden erinäisten menojen suorittami-
21372: s~ksi vuonna 1912, muun muassa, ka,nsakoululaitosta sekä
21373: sivistys- ja muita 1kulttuuritarkoituksia varten, joihin 1911
21374: vuoden Eduskunnan myöntämät varat eivät riitä, minkä
21375: ohella Valiokunta on saanut tiedokseen lähetekeskustelussa
21376: asiasta annetut lausunnot. Niinikään on Valiokunta saanut
21377: vastaanottaa asian käsittelyssä Keisarillisessa Senaatissa
21378: synt.yneet asiakirjat, joista ,l.,äy ilmi, ettei siinä mitään
21379: äänestystä ole tapahtunut.
21380: 
21381: 
21382:    Esillä oleva esitys perustuu rahasäännön järjestelyyn
21383: nähden samaan käsitykseen kuin 1911 vuoden Eduskunnalle .
21384: annettu armollinen esitys lisävarain myöntämisestä kansa-
21385: koululaitosta ja muita sivistystarkoituksia varten. Ero
21386: näiden molempain esitysten välillä on ainoastaan se, että
21387: vuodeksi 1911 pyydetty lisärahamäärä nousi 3,025,900
21388: markkaan, kun taas tässä käsiteltävänä oliwan ·esityksen
21389: mukaan katsotaan tarvittavan lisää kokonaista Smk.
21390: 2            1912. -    V. M. -    Esitys N :o 11.
21391: 
21392:  6,169,957:20, joista 442,300 markkaa on määrärahoja tie-
21393:  teen ja taiteen kannattamiseksi ja kunnanlääkärien palk-
21394:  kaamiseksi.
21395:      Eduskunta ei voine yhtyä siihen käsitykseen, minkä
21396:  Hallitus on tahtonut saattaa voimaan budjetin järjestelyn
21397:  perusteisiin nähden, sillä tämä käsityskanta eroaa oleelli-
21398:  sesti niistä periaatteista, joita maamme perustuslakien mu-
21399:  kaan on tässä asiassa noudatettava.
21400:      Yksi näitä periaatteirt:a on se, että suostunta;määrän
21401:  pitää vastata sitä määrää, mikä on laskettu tarvittavan
21402:  valtion vakinaisten tulojen lisäksi. Tä:tä periaatetta on
21403:  Eduskunta noudattanut osottaessaan suostuntavaroja vuo-
21404: deksi 1912.
21405:     Toinen periaate on, että määrärahat, jotka Eduskunta
21406: on armollisten esitysten johdosta hyväksynyt, ovat sinänsä
21407: ja ehdottomasti rahasääntöön pantavat Ja yhtä tärkeä
21408: periaate on, että valtion budjklttiin ei saa panna lainvas-
21409: taisia määrärahaeriä.
21410:     Keisarillinen Senaatti on kuitenkin 1912 vuoden raha-
21411: sääntöehdotusta suunnitellessaan syrjäyttänyt nämä peri-
21412: aatteet, etusijassa panemaHa siihen menoerän: maksu Ve-
21413: näjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin 13 miljoonaa
21414: markkaa, jonka rahamäärän suorittwmiseen sotilasrahaston
21415: varain lisäksi on käytetty 11 miljoonaa markkaa valtio-
21416: rahaston varoja. Eduskunta on erinäisissä alamaisissa esi-
21417: tyksissään, perustuslain selvään säännökseen nojaten, oso·t-
21418: tanut, et,tä tuollaista menoa ei voi laillisesti suorittaa, ellei
21419: Eduskunta armollisen esityksen johdosta ole siihen suos-
21420: tunut. Se lainvastainen toimenpide, että mainittu määrä-
21421: raha on otettu rahasääntöön, on ollut pääsyynä siihen yhtä
21422: lainvast.a~see:rr toimenpiteeseen, että on poistettu useita
21423: määrärahoja, jotka, koska Hallitus ne oli ehdottanut
21424: ja Eduskunta hyväksyny.t, ehdottomasti olisi ollut raha-
21425: sääntöön pllintava.
21426:     Armollisen esityksen tarkoituksena on suoda Eduskun-
21427: nalle tilaisuus, jos katsoo poistetut menoerät välttämättö-
21428: miksi, osottaa tarpeelliset määrärahat niiden suorittami-
21429:               Lisäys 1912 vuoden budjettiin.                    3
21430: 
21431: seen. Eduskunta ei liene muuttanut mieltä niihin syihin
21432: nähden, joiden johdosta määrärahat hyväksyttiin budjretin-
21433: käsittelyssä vuonna 1911. Niiden tarpeellisuus päin vastoin
21434: lienee edelleen yksimielisesti tunnustettu. Mutta tästä ei
21435: seuraa, että olisi tarpeellista osottaa lisäsuostuntavaroja
21436: vuodeksi 1912. Valtiorahaston tilit vuodelta 1910 osotta·
21437: vat ylijäämää tasaluvuin 4,900,000 mat·kikaa, jolta mhamää-
21438: rää ei ole otettu varteen vuoden 1911 rahasäännössä. Lienee
21439: niinikään jo rarmollisen esityksen N :o 11 ehdotusta la.adit-
21440: taessa ollut tunnettua, että valtiorah3/Ston tulot myöskin
21441:  yuonna 1911 olivat menoja suuremmat. Ylijäämää onkin
21442: todella mainitun vuoden tH<inpruätöksen mukaan ollut .lähes
21443: 3,600,000 markkaa. Näimä ylijäämät ovat rsyntyneet siten,
21444: rettä molempi~n vuosien budjetti,tulos on todellisuudessa
21445: muodostunut suotuisammaksi, ilruin Eduskunta .Oli 1arvioi-
21446: nut myöntäe:ssään varoja budjetin vajauksen täyttämiseksi.
21447: Suostuntavarroja on siis siirretty va1tiomhastoon yli todel-
21448: lirsen ~tarpeen, sen sijaan että yJijäämäin olisi pitäny·t nii-den
21449: edellytyks·ie:n mukaan, joillia Eduskunta oli myöntäny,t
21450: suostunnat, jää.dä suostuntarrulmstoon. Mutta joskin Halli-
21451: tus on katsonut asianmukaiseksi yhdistää nämät yEjäämäJt
21452:  valtiorahaston n. s. pä.äoman kanssa, olisi Hallituksen kai-
21453: .tenkin ensi kädessä tullut käy;ttää näitä lisätulona vuoden
21454: 1912 rahasääntöön. Joka tapauksessa on •selvää, että se
21455: vajaus, jonka korvaamiseksi nyt pyydetään lisämoorn-
21456: rahaa, on johtunut nii·stä lainvastaisista toimenpiteistä,
21457: joihin Ha~llitus on rahasääntöä laatieJSSa•an ·ryhtynyt.
21458: 
21459: 
21460: 
21461:     A. Niistä 24 menoerästä kansakoululaitosta ja erinäisiä
21462: sivistystarkoituksia varten, joiden suorittamiseen ta~el·
21463: liset määrärahat Hallitus esillä olevassa armollisessa esi·
21464: tyksessä mainitulla perusteella on jättänyt Eduskunnan
21465: osotett.aviksi sen käytettävinä olevista varoista, on apu-
21466: maksu kaupunkien kansakoululaitolcselle suurin. Tähän
21467: tarkoitukseen osotti 1911 vuoden Eduskunta kansakoulu-
21468: 4           1912. -V. M. -Esitys N:o 11.
21469: 
21470:  budjett]a .koskevan esityksen N :o 11 mukaisesti 1,670,000
21471:  markkaa. Tällaista r·a!hamäärää ei kuitenkaan ole •ensin-
21472:  kruän merkitty vuodeksi 1912 a•rmollisimmin vahvistettuun
21473: kansakoulubudjettiin Ecruskunnan suostuntarahastosta
21474: osottamien varojen riittämättömyyden •takia, niinkuin esillä
21475:  olevassa esityksessä sanotaan. Tämän johdosta käski Se-
21476:  na,atti koulutoimen ylihallitusta vuoden 1912 alusta alkaen
21477:  toistaiseksi ja siksi kuin varoja tähän .tarkoitukseen satt-
21478: daan rahasääntöön otetuiksi lakkauttamaan kaikki maksut
21479: puheenalaista tarkoitusta varten.
21480:      Edellä jo on huomautettu, että määrärahat, jotka Edus-
21481:  kunta on armollisten esitysten johdosta hyväksynyt, ova,t
21482: muuttamatta tahi poistamatta rahasääntöön pantavat.
21483: Hallituksella ei niinmuodoin ole ollut oikeutta lakkauttaa,
21484: niinkuin on tehty, apumaksun suorittamista kaupunkien
21485: kansakoululaitokselle. Tähän tulee lisäksi, että kaupunki-
21486: kunnilla on oikeus saada kansakoululaitokselleen valtio-
21487: ;apua 25 % :tämänlaa;tJuisista menoista.
21488:      Ne valtiopruiväpäätökset ja näiden mukaisesti annetut
21489: asetukset ja määräy kset, joiden kautta valtion velvollisuus
21490:                     1
21491: 
21492: 
21493: 
21494: ottaa mainitulla määrällä osaa 'kaupunkikuntain kansakou-
21495: lulaitoksen menoihin on säädetty, on jo 1911 vuoden valtio-
21496: päiväin Valtiovarainvaliokunta ma;ininnut mietinnössään
21497: N :o 16 armollisen esityksen johdosta, joka koski lisämäärä-
21498: raihan osottamista erinäisten menojen suorittamiseksi vuon-
21499: na 1911 kansakoululaitosta ja sivistystarkoituksia varten.
21500: V.aliokunta sentähden viittaa mainittuun mietintöön.
21501: Mutta sen lisäksi Valiokunta asian suurta tärkeyttä sil-
21502: mällä pi,täen ·tahtoo huomautta;a, entä se seikka että
21503: Hallituksen j·a Eduskunnan kesken on syntynyt erimie-
21504: lisyyttä siitä, :rillstä varoista puheena1ainen meno on
21505: suoritettava, ei voi vaitkuttaa kaupunkikuntain saavutet-
21506: tuun oikeuteen saada valtioapua edellä mainittuun tarkoi-
21507: tukseen.
21508:     Vuoden 1911 Eduskunnan budj·ettiin panema määrä-
21509: raha apumaksuksi maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
21510: tajiston palkkaamiseen ei myöskään ole jääm~t uuden raha-
21511:                Lisäys 1912 vuoden budjettiin.                 5
21512: 
21513:   politiikan seurauksista osa;ttomaksi. Puheenalaiseen tarkoi-
21514:   tukseen Eduskunta armollisen esityksen mukaisesti osotti
21515:   4,000,000 marl~kaa, mutta rahasäännössä on määrä vähen-
21516:   netty Smk :aan 3,397,342: 80. Vuodeksi 1912 tarvitruan
21517:   siis lisäksi Smk. 602,657: 20. Valtion velvollisuus ottaa
21518:   osaa maalaiskansakoulujen opettajiston palkkaamiseen ja
21519:   tämän opettajiston ehdoton oikeus saada taattu palkkansa
21520:   perustuvat lainsäännöksiin, joiden soveltamista ei saa syr-
21521:   jäyttää senvuoksi että Eduskunta on laskenut suostunta-
21522: " tarpeen vähemmäksi kuin Hallitus. Tässä, huomioon otetta-
21523:   vat asetUJkset ovat, paitsi asetusta 11 päivältä toukokuuta
21524:   1866 kansakoulutoimen järjestämisestä Suomen Suuriruh-
21525:   tinaanmaassa, 19 päivänä maaliskuuta 1886 ja 12 päivänä
21526:   maaliskuuta 1901 annetut julistukset sekä 24 päivänä tam-
21527:   mikuuta 1908 annettu laki. Näistä asetuksista säätää Suo-
21528:   men Valtiosäätyjen päätökseen perustuva 1901 vuoden ju-
21529:    listus, että maalaiskansakoulujen mies- ja naisopettajair.
21530:    palkkaamiseksi yleisistä varoista m{])ksettava 800 markan
21531:    apuraJha miesopettajalle ja 600 marikan apuraha naisopet-
21532:    tajaHe on vuodesta 1901 alkaen eräissä tapauksissa koro-
21533:    tettava 80 % :iin asti alkuperäisistä mä,äristä. Maalais-
21534:    kansakoulujen opettajiston palkkauksesta 24 päivänä tam-
21535:    miJkuuta 1908 annettu la!ki sisältää, että maalaiskansakoulun
21536:    niin mies- kuin naispuolinenkin opettaja saa valtiovaroista
21537:    900 markan peruspalkan, joka voidaan tarkemmin maini-
21538:    tuilla perusteilla korottaa.
21539:         Paitsi näitä määrärahoja on armollisessa esityksessä
21540:    puheenalaisen nimitklmen kohdailla mainituist,a 2·2 erästä 20
21541:     sel1aista, jotka Hall:Ltus oli esittäny,t 1911 vuoden Edus-
21542:    kunnalle. Näihin nähden saa Valiokunta., edellä esitettyi-
21543:    hin budjetin järjestelyn perusteihin viita,ten, huomauttaa,
21544:    että laillista perustetta niiden poistamiseen rwhasäännöst:t
21545:    ei ole ollut.
21546:         Nämä määrärahat ovat:
21547:         M iiiiriiraha sairaiden kansakoulunopettajain ja -opetta-
21548:     jatarten avustamiseen/
21549:         Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneistojen ra-
21550:     kentamiseksi maalaiskuntiin/
21551: 6              1912. -   V. M...... Esitys N:o 11.
21552: ~~
21553: 
21554: .c..   ~Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi;
21555:     Määräraha ldrjastoja varten maalaiskuntien kansakou-
21556: lu-jen selcä pientenlasten ja kiertokoulujen opettajille ja
21557: opettajatta1'ille;
21558:     Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten;
21559:     Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja
21560: varten;
21561:     Määräraha havaintovälineiden hanklcimiseksi maalais-
21562: kansakouluiMn sekä havainto- ja muiden opetusvälineiden
21563: hankkimiseksi kansanopistoihin;
21564:     Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpane-
21565: miseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille;
21566:     Apumaksu koulutarpeiden ostoon, etupäässä maalais-
21567: kansakoulujen varattomille oppilaille;
21568:     Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apura-
21569: hoiksi näiden opistojen varattomille oppilaille;
21570:     Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin
21571: kesäsiirtoloissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille
21572: kansakoululapsille;
21573:     Määräraha kansanlastentaJ>hain kannattamiseksi;
21574:     M äärä1'aha maalaiskansakoulujen varattomain lasten
21575: ravinto- ja vaatetusavuksi;
21576:     Määräraha maalaiskuntain ylläpitämien pientenlasten-
21577: koulujen avustamiseksi;
21578:     M ääJ>äraha maalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
21579: lcannattarniseksi;
21580:     Määräraha kansakoululehtien kannattarniselcsi;
21581:     Määräraha rnies- ja naislcäsitöiden opetuksen edistärni-
21582: seksi 1naalaiskansakouluissa;
21583:     Määräraha luentokurssien kannattamiseksi;
21584:     Määräraha työväenopistojen avustamiseksi; sekä
21585:     Määräraha raittiustyön kannattarniseksi.
21586: 
21587:     Näiden määrärahain lisäksi myönsi 1911 vuoden Edus-
21588: kunta seuraavat ilmJksi määrärahaa, joita ei ollut armolli-
21589: sessa esityksessä, nimittäin
21590:              Lisäys 1912 vuoden budjettiin.                  7
21591: 
21592:    Määrärahan kamankirjastojen edistämiseksi, ja
21593:    Määrärahan talouskoulujen kannattamiseksi ja talous-
21594: koulujen opettajatarten -valmistamiseksi.
21595: 
21596:    Niinkuin Eduskunta on erinäisissä tilaisuuksissa huo-
21597: mauttanut, Hallitsijalla on oikeus joko hyväksyä tahi evätä
21598: viimeksillnainitlhlllaatuiset määrärah•3Jt. Mutta :kun ar-
21599: mollisessa esityksessä lausutaan, että mainittujen määrä-
21600: rahain merkitseminen budjet.tiin ei kohtaa periaatteellista
21601: estettä Hallituksen taholta, ei Hallituksella n äy olleen
21602:                                                     1
21603: 
21604: 
21605: 
21606: aihetta määrälrahojen epäämiseen.
21607: 
21608:     B. Määrärahoja tieteen ja taiteen kannattamiseksi ni-
21609: mikkeen kohdaUa 1uetellaan armollisessa esityksessä useita
21610: menoeriä, joita Hallitus ei ole katsonut voivansa pan-
21611: na vrultiorahastosta maksettavaksi ja joita varten sen-
21612: tähden pyydetään määrärahaa suostun:tavaroista, ellei niitä
21613: kokonaan poisteta 1912 vuoden rahasäännöstä. Kaikki
21614: nämä menoerät oli Hallitus merkinnyt 1911 vuoden Edus-
21615: kunnalle annettuun budjettilaskelmaan saman määräisinä
21616: kuin ne ovat esillä olevassa esityksessä, lukuunottamatta
21617: Fol1kteatern nimisen teatterin määrärahaa, jota varten nyt
21618: ·ehdotetaan 12,000 tmarJdi:a•a sen sijaan että 1911 vuoden esi-
21619: tyksessä ehdotettiin 10,000 markkaa. Eduskunta puoles-
21620: taan olikin merkinnyt budjettiin edellä mruinittujen meno-
21621: erien yhteenlasketun määrän. Tähän 332,300 markan
21622: suuruiseen määrärrahaerään nähden pitää niinmuodoin
21623: paikkansa mitä edellä on lausuttu kansakoululaitosta
21624:  ja erinäisiä sivistystarkoituksia varten oso\tetuista mää-
21625: rärahoista, eli että sitä tämä.n määräraharyhmän osaksi
21626: tullutta :käJSittelyä silmällä pitäen ei olisi ollut rahasään-
21627: nöstä poistettava.
21628: 
21629:    Myösk!in armolli,sessa esityksessä C kohdassa ma:initrun
21630: 110,000 markan määrärahan kunnanlääkärien palkkaami-
21631: seksi oli Hallitus esittänyt 1911 vuoden Eduskunnan myön-
21632: nettäväksi, ja Eduskunta panikin sen budj.ettiin. Siten oli
21633: 8           1912. -V. M.- Esitys N:o 11.
21634: 
21635: laillisesti ratkaistu, että puhoonalainen erä oli merki:ttävä
21636: rahasäällltöön. Mutta tähäiil tulee vielä lisäksi, että kunnan-
21637: Huäkäreistä on tullut välttämätön tekijä, jonka puutteessa
21638: järjestettyjä terveydenhoito-oloja ei ole maalaiskunnissa
21639: aikaansaatavissa. Valtiokin monessa tapauksessa käyttää
21640: kunnanlääkärejä hyvllikseen. T~erveydffil!hoidosta 22 päi-
21641: vänä joulukuuta 1879 annettu asetus sitäpai~tsi edellyttää
21642: nimenomaan, että kunnanlääkärejä on olemassa. Kunnan-
21643: lääkärien pallkkaaaniseen käytettävää v~al;tion apumaksua
21644: täyrtyy sentähden pitää vaki:ruaisena v~altiotarpeena, jota
21645: suori'ttamasta valtio ei voi kiel,täytyä.
21646: 
21647: 
21648: 
21649:    Edellä sanotun johdosta saa Valtiovarainvaliokunta
21650: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta. vastauskirjelmäs-
21651: sään Keisarilli!Selle Majesteeti:lle alamaisesti ilmoittaisi,
21652: 
21653:                että Eduskunta on havainnut armollisessa
21654:            esityksessä mainitut tarpeet voitavan tyydyttää
21655:            valtiorahastoon tilitetyistä varoista tarvitse-
21656:            matta lisäystä niihin suostuwtavaroista; sekä
21657:                että Eduskunta odottaa, että Keisarillinen
21658:            M ajesteet# suvaitsee armollisesti määrätä, että
21659:            edellä mainitut määrärahat, kaikkiaan Smk.
21660:            6,169,957:20, suoritetaan varainhoitovuonna
21661:            1912.
21662: 
21663:     Helsingissä, toukokuun 25 päivänä 1912.
21664: 
21665:    Asian käs:Uttelyyn ovat ottaneet osaa puheendohtaja
21666: Mecheli'n ja jäseoot von Born, Gylling, Hallsten, Honka-
21667: juuri, Hultin, Kairamo, Kallio, Kirves, Kronqvist, Kämä,
21668: Murros, Noovius, PaaiSonen, Pietinen, Rainio, Sainio ja
21669: Turunen sekä varajäsenet Junes, Kanervo, Puhakka, Sjö-
21670: stedt-Jussila, Tervo ja Waljakka.
21671:                          Vastalause.                          9
21672: 
21673: 
21674: 
21675: 
21676:                        Vastalause.
21677:     Sen osittain vajanaisen tldisi:ttelyn nojaHa, mikä Valio-
21678: kunna>ssa on voinut ,tJulla ,armoHisen esityksen N :o 11 osaksi,
21679: ei mielestämme ,olisi pitänyt tehdä niin jyrli;kiä ja pitJkäUe
21680: tähtääwiä johtopääWksiä kuin mitä V aJliokunta on tehnyt,
21681: varsinkin mikäli koskee ~aupunkikuntiem. kansakouluja
21682: valiten :suoriteUav;an valtioav,ustuksen oikeudellista perus-
21683: ~tusta.
21684:    Vaiimka emme siis ole kaikin puolin 'tyytyväisiä mietin-
21685: nön perusteluihin, ehdotamme kuitJenlkin ainoastll!an,
21686: 
21687:                että ly:llä sivulla olevan kolmannen kappa-
21688:             leen viimeisestä looseesta poistetaan sana ,saa-
21689:             vutettuun".
21690: 
21691:     Helsingissä 25 päivänä ,toukokuuta 19,12.
21692: 
21693: A. Osw. Kairamo.            Onni Hallsten.
21694: Osk Ansh. Sjöstedt-Jussila. Mauri Honkajuuri.
21695:                      P. Kärnä.
21696: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
21697:         1912. -    Edusk. vast. -      Esitys N :o 11.
21698: 
21699: 
21700: 
21701: 
21702:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
21703:             n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
21704:             armolliseen esitykseen, joka koskee tarpeel-
21705:             lisen määrärahan osottamista niiden eri-
21706:             näisten menojen suorittamiseksi vuonna
21707:             1912, muun muassa kansakoululaitosta sekä
21708:             sivistys- ja muita kulttuuritarkoituksia var-
21709:             ten, joihin 1911 vuoden Eduskunnan myön-
21710:             tämät varat eivät riitä.
21711: 
21712: 
21713: 
21714: 
21715:        Suurivaltaisin, Armonisin Keisari
21716:                ja Suuriruhtinas T
21717: 
21718: 
21719: 
21720: 
21721:     Armollisessa esityksessä on Teidän Keisarillinen Ma-
21722: jesteettinne ehdott-anut, että Eduskunta käytettävänään ole-
21723: vista varoi:sta VJuode1ksi 1912 oso1ttaisi lisäivaroja kansakoulu-
21724: Q        1912. -    Edusk. vast. -       Esitys N :o 11.
21725: 
21726: laitosta ja erinäisiä sivi:stystarkoi<tulksia 'V·al1ten 5,727,657
21727: mark<kaa 20 penniä, ·tiedettä ja t.aidetta varten 332,300 mark-
21728: kaa ja kunnanLäfukärien pa1kk<aamis€lksi 110,000 marl.cl\:rua
21729: eli kaikkia:am 6,169,957 mar'klma 20 penniä.
21730:      Tämä armollinen esitys perustuu samaan ,käsitykseen
21731:  Suomen budjetin järjestelystä, kuin 1911 vuoden Edus-
21732:  kunnalle lisä varain myöntämisestä kansakoululaitosta ja
21733: sivistyst.arknituksia vail'ten .annetlbu esi,tys, joihon Eduskunta
21734:  t<oulko:kuun 24 päivänä 1911 antoi alamaisen vastauksen.
21735:   Eduskunta ei ole nytikään voiooJt yhty,ä ni~hin budjetin
21736:  järjestelyn perusteisiin, mitkä HaHi1tUJS tätien on tahtonut
21737:  sa;attlaa kä~ytäntöön, sillä ue •el'loavwt oleellisesti niistä peri-
21738:  a_,atteista, joita Suomen perustuslakien mukaan on tässä
21739:  asiassa noudaJte,tta va.
21740:       Yksi näitä periaatteita on, että suostuntarahastosta
21741:  osotettujen varojen pitää vastata sitä määrää, mikä on las-
21742:  kettu tarvittavan valtion vakinaisten tulojen lisäksi. Tätä
21743:  periaatetta on Eduskunta noudattanut osottaessaan suos-
21744:   tuntavaroja vuodeksi 1912.
21745:       Toinen periaate on, että määrärahat, jotlka Eduskunta
21746:  on armollisten esitysten johdosta hyväksynyt, ovat ehdot-
21747:  tomasti ja sinänsä rahasäruntöön pantruvat. Ja yhtä. tärkeä
21748:   periaate on, että valtion budjettiin ei saa pamu lain-
21749:   vastaisia määrärahan eriä.
21750:       Keisarillinen Senaatti on kuitenkin 1912 vuoden raha-
21751: 'sä<äntöehdotusta laatie.s.saan syrjäyttänyt nämä periaat-
21752:   teet, etupäässä panemalla. siihen 13 miljoonan markan
21753:   maksun Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin,
21754:   jonka rahamäärän suorittamiseen sotilasrahaston varain
21755:  lisäksi on käytetty 11 miljoonaa markkaa valtiorahas-
21756:   ton varoja. Eduskunta on erinäisissä ·alamaisissa esityk-
21757:   sissään, perustuslain selvään säännökseen nojaten, osot-
21758:   tanut, että sellaista menoa ei voi laillisesti suorittaa, ellei
21759:   Eduskunta armollisen esityksen johdosta ole siihen suos-
21760:   tunut. Se lainvastainen toimenpide, että mainittu määrä-
21761:   raha on otettu rahasääntöön, on ollut pääsyynä siihen yhtä
21762:              Lisäys 1912 vuoden budjettiin.                  3
21763: 
21764: lainvastaiseen toimenpiteeseen, että on poistettu useita
21765: määrärahoja, jotka, koska Hallitus oli ne ehdottanut
21766: j:1 Eduskunta hyväksynyt, ehdottomasti olisivat olleet
21767: rahasääntöön pantavat.
21768:     Armollisen esityksen tarkoituksena on suoda Eduskun-
21769: nalle tilaisuus, jos Edruskunta ka.tsoo poistetut menoerät
21770: välttämättömiksi, O..'>ottaa tarpeelliset määrärahat niiden
21771: suorittamiseen. Eduskunt•a ei ole muuttanut mieltään
21772: niihin syihin nähden, joiden johdosta nämä määrärahat
21773: vuonna 1911 otettiin budjettiin, vaan tunnustaa nämä
21774: määräraha•t edelleenkin tarpeellisiksi. Mutta tästä ·ei seu-
21775: raa, että niitä varten olisi osotetta V•a lisäsuostunta varoja
21776: vuodeksi 1912. Valtiorahaston tilit vuodeHa 1910 osattavat
21777: ylijäämää tasaluV'uin 4,900,000 markkaa, jota määrää ei ole
21778: otettu huomioon vuoden 1911 rahasäännössä. Puheena ole-
21779: van armollisen esityksen ehdotusta larudittaessa oli niin-
21780: ikään arvat.ta vasti jo tunnettua, että valtiorahaston tulot
21781: myöskin vuonna 1911 oliY.at menoja suuremmat. Ylijäämää
21782: onkin mainitun vuoden tilinpää.Wksen mukaan t'Odella ollut
21783: lähes 3,600,000 markkaa. Nämä ylijäämät o'Vat syntyneet
21784: siten, et.tä molempien vuosien budjettitulos on todellisuu-
21785:  dessa muodostunut suotuisammaksi, kuin miksi Eduskunta
21786: oli sen arvioinut myöntäessään varoja budjetin vajauksen
21787:  täyttämiseksi. Suostuntavoaroja on siis siirretty valtiora-
21788: hastoon yli todellisen tarpeen, sen sijaan että ylijäämäin
21789: olisi pitänyt niiden edellytyksien mukaan, joilla Eduskunta
21790: oli myöntänyt suostunnat, jäädä suostuntarahastoon. Mutta
21791:  joskin Ha1litus on kat:sonut asianmukaiseksi yhdistää nämä
21792:  ylijäämät valtiorahaston n. s. pääoman tkianssa, olisi Hrulli-
21793:  tuksen kuitenkin ensi kädessä tulJut käyttää niitä vuoden
21794:  1912 rahasäännön lisätulona. Joka tapauksessa on selvää,
21795:  että se vajaus, jonka korvaamiseksi nyt pyydetään lisä-
21796:  määrärahaa, on johtunut niistä lainvastaisista toimenpi-
21797:  teistä, joihin Hallitus on rahasääntöä laatiessaan ryhtynyt.
21798: 4         1912. -     Edusk. vast. -       Esitys N :o 11.
21799: 
21800:     A. Niistä 24 menoerästä kansakoulu 1 aito s ta
21801: j a e r in ä i s i ä s i v i s t y s t a r k o i t u k s i a v a r t e n,
21802: joiden suoritt.amiseen tarpeelliset määrärahat Hallitus
21803: puheena olevassa armollisessa esityksessä mainitulla
21804: perusteella on antanut Eduskunnan osotettaviksi sen
21805: käytettävinä olevista va.roista, on apumaksu kaupunkien
21806: kansakoululaitokselle suurin. Truhän tarkoitukseen myönsi
21807: 1911 vuoden Eduskunta 1,670,000 markkaa v·arojen osotta-
21808: misesta kansakoululaitosta ja erinäisiä svvistystarkoituksia
21809: varten annetun armollisen esityksen mukaisesti. Mainittua
21810: määrää ei kuitenkaan ole merkitty vuodeksi 1912 armolli-
21811: sesti vahvistettuun kansakoulurahasääntJöön &entähdem että,
21812: kuten esityksessä sanotaan, Eduskunnan suostunta.rahas-
21813: tosta osottamat vara.t olivat riittämättömrut. Tämän joh-
21814: dost•a käski Senaatti Koulutoimen ylihallitusta vuoden 1912
21815: alusta alkaen toistaiseksi ja siksi, kuin varoj:a tähän tar-
21816: koitukseen saada.an rahasääntöön otetuiksi, lakkauttamaan
21817: lmikki maksut puheennlaista. tarkoitusta varten.
21818:     Edellä jo on huomautettu, että määrärahat, jotka Edus-
21819: kunta on armollisten esitysten johdosta hyväksynyt, ovat
21820: muuttamatta tahi poistoja tekemä,ttä rahasääntöön panta-
21821: vat. Hallituksella ei niin muodoin ole ollut oikeutta .lak-
21822: kauttaa, niinkuin on tehty, apumaksun suorittamista kau-
21823: punkien kansakoululaitokselle. Tähän •tulee lisäksi, että
21824: kaupunkikunnilla on oikeus saada kansakoululaitokselleen
21825: valtioapua 25 % sen menoista.
21826:     Ne val,tiopäiväpäätökset ja niiden mukaisesti annetut
21827: asetukset ja määräy:kset, joiden kautta valtion velvollisuus
21828: ottaa mainitulla määrällä osaa kaupunkikuntain kansakou-
21829: lulaitoksen menoihin on säädetty, on Eduskunta 1911 vuo-
21830: den valtiopäivillä maininnut alamaisessa vastauksessaan
21831: armolliseen esitykseen, joka koski lisämäärärahan osotta-
21832: mista erinäisten menojen suorit,tamiseksi vuonna 1911 kan-
21833: sakoululaitosta ja sivistystarkoituksia varten. Eduskunta
21834: sentähden v·ain viittaa mainitt111un vastaukseen. Mutta sen
21835: lisäksi Eduskunta asian suurta tärkeyttä silmällä pitäen
21836: tahtoo huomauttaa, ettei Hamtuksen ja Eduskunnan lres-
21837:                  Lisäys 1912 vuoden budjettiin.                   5
21838: 
21839:      ken syntynyt erimielisyys sritä, mistä v'aroista puheen-
21840:      alainen meno on suoritettava, voi vaikuttaa kaupunkikun-
21841:      tain saavutettuun oikeuteen saada valtioapua edellä mainit-
21842:      tuun tarkoitukseen.
21843:          Eduskunnan vuonna 1911 budjettiin ottama määrä-
21844:      raha apumaksuksi maalaiskansakmtlujen 'uar8inai8en opet-
21845:      tajiston palkkaami8een on myöskin joutunut uuden raha-
21846:      politiikan seurauksista kärsimään. Puheenahiseen tarkoi-
21847:      tukseen osotti EduskuiJita armollisen esityksen mukaisesti
21848:      4,000,000 markkaa, mutta 1912 vuoden rahasäännössä on
21849:      tämä määräraha vähennetty 3,397,342 markkaan 80 pen-
21850:      niin. Vuonna 1912 tarvitaan siis lisäksi 602,657 markkaa
21851:      20 penniä. Valtion velvollisuus ottaa osaa maalaiskansa-
21852:      koulujen opettajiston palkkaamiseen ja tämän opettajiston
21853:      ehdoton oikeus saada taattu palkkansa perustuvat lain-
21854:      säännöksiin, joiden soveltamista ei saa syrjäyttää sen
21855:      vuoksi että Eduskunta on arvioinut suostuntatarpeen vä-
21856:      hemmäksi kuin Hallitus. Tässä huomioon otettavat ase-
21857:      tukset oV'at, paitsi asetusta 11 päivältä toukokuuta 1866
21858:      kansakoulutoimen järjestämisestä Suomen Suuriruhtinaan-
21859:      maassa, 19 päivänä maaEskuuta 1886 ja 12 päivänä ma·a-
21860:      liskuuta 1901 annetut julistukset sekä 24 päivänä tam-
21861:      mikuuta 1908 ann€Mu laki. Mainittu Suomen Valtio-
21862:      säätyjen päätöks€.en perustuva 1901 vuoden julis,tus
21863:      säätää, että maalaiskansakoulujen mies- ja naisopett,ajain
21864:      palkkaamiseksi yleisistä varoista maksettava 800 markan
21865:      apurwha miesopettajalle ja 600 markan apuraha naisopet-
21866:      tajalle on vuodesta 1901 alkaen siten korotettava, eWi koro-
21867:      tus eräissä tapauksissa nousee 80 % :iin asti alkuperäisistä
21868:      määristä. Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta
21869:      24 päivänä tammikuuta 1908 annettu laki sisältää, e ttä  1
21870: 
21871: 
21872:      maalaiskansakoulun niin mies- kuin naispuolinenkin opet-
21873:      taja saa valtiovaroista 900 markan peruspalkan, joka laissa
21874:      tarkemmin mainituilla perusteilla korotetaan.
21875:          Paitsi näitä on muista armollisessa esityksessä puheen-
21876:      alaisen nimikkeen kohdalla mainituista 22 määrärahasta
21877:      20 sellaista, jotka Hallitus oli esiHänyt 1911 vuoden
21878: 
21879: 
21880: .·
21881: G       1912. -   Edusk. vast. -     Esitys N :o 11.
21882: 
21883: Eduskunnalle. Viitaten edellä esitettyihin budjetin Jar-
21884: jestelyn perusteisiin saa ffiduskunta huomauttaa, eUei ole
21885: ollut laillista pevustetta näiden poistamiseen rahasäännöstä.
21886:     Nämä määrärahat ovat:
21887: 
21888:     Määräraha sairaiden kansakoulunopettajain ja -opetta-
21889: jatarten avustamiseen/
21890:     Apumaksu kansalcoulutalojen ja käsityöhuoneistojen ra-
21891: lcentamiseksi maalaislcuntiin;
21892:     Määräraha kansanopistojen rakennusavuksi;
21893:     Määräraha lcirjastoja varten maalaiskuntien kansakou-
21894: lujen sekä pientenlasten- ja kiertokoulujen opettajille ja
21895: opetta_jattarille;
21896:     lJf ääräraha maalaiskansakoulujen _jatlcokursseja varten;
21897:     Määräraha stipendeiksi lcuuntelua ja opintomatkoja
21898: varten;
21899:     Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
21900: kansakouluiltin sekä havainto- ja muiden opetusvälineiden
21901: hankkimiseksi kansanopistoihin;
21902:     Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpane-
21903: miseksi kansakoulunopetta_jille ja -opettajattarille;
21904:     Apumaksu koulutarpeiden ostoon, etupäässä maalais-
21905: kansakoulujen Varattomille oppilaille;
21906:     Määräraha kansanopistojen avustamiseksi ja apura-
21907: hoilcsi näiden opistojen varattomille oppilaille/
21908:     Määräraha kesävirkistyksen toimittamiseksi varsinkin
21909: kesäsiirtolaissa varattomille, etupäässä sairaille ja heikoille
21910: kansakoululapsille;
21911:     Määräraha kansanlastentarhain kannattamiseksi;
21912:     Määräraha maalaiskansakoulujen varattomain lasten
21913: ravinto- ja vaatetusavuksi;
21914:     Määräraha rnaalaiskuntain ylläpitämien pientenlasten-
21915: koulujen avustamiseksi;
21916:     Määräraha rnaalaiskansakoulujen oppilaskirjastojen
21917: lwnnattamiseksi;
21918:     Määräraha kansakoululehtien kannattarniseksi;
21919:               Lisäys 1912 vuoden budjettiin.                         7
21920: 
21921:     Määräraha mies- ja naiskäsitöiden opetuksen edistämi-
21922: selcsi maalaiskansakouluissa;
21923:     Määräraha luentolcurssien kannattamiseksi;
21924:     Määräraha työväenopistojen avustamiseksi; sekä
21925:     Määräraha raittiustyön kannattamiseksi.
21926: 
21927:     Näiden määrärahain lisäksi myönsi 1911 vuoden Edus-
21928: kunta seuraavat kaksi, joita ei ollut armollisessa esityk-
21929: sessä, nimittäin
21930: 
21931:    Määrärahan kansankirjastojen edistämiseksi; sekä
21932:    ll:fäärärahan talouskoulujen kannattamiseksi ja talous-
21933: koulujen opettajatarten valmistamiseksi.
21934: 
21935:    Niinkuin Eduskmrt•a on erinäisiä kertoja huomautta-
21936: nut, on Hallitsijana. oikeus joko hyväiksyä tahi evätä
21937: viimeksi mainittua laatua olevat määrärahat. Mutta kun
21938: armollisessa esityksessä lausutaan, että näiden määrärahain
21939: merkitseminen budjettiin ei kohtaa periaaH·e-ellista estettä
21940: Hallituksen taholta, ei näy olleen aihetta niiden epäämi-
21941: seen.
21942: 
21943:      B. Määrär.ahoja tieteen ja taiteear kan-
21944: n a t ta m i se k s i. Tämän nimikkeen kohdalla luetellaan
21945: !lJrmollisessa esityksessä useita menoeriä, joita Hallitus ei ole
21946: katsonut voivansa panna valtiorahastosta maksettaviksi ja
21947: joita varten sentähden pyydetään määrärahaa suostunta-
21948: varoista. K•ai'kki nämä menoerä.t oli HaHitUJs me11kinnyt
21949: 1911 vuoden Eduskunnalle anneit:buun ,aDmoilliseen esityk-
21950: seen varojen hanlclrimise.st.a ni:i!hin !tarpeisiin, joihin vaki-
21951: naiset valtion tulot eivä.t riitä, saman suuruisina kuin ne
21952: ova't nyt pu:heen·a 101lev'a'ss·a es]tyjl{isessä, 1ulkuun1Qifltrum!lJtta
21953: Folkteatern nimisen tea,tterin :mii;rurärahaa, jota v:arten on
21954: ehdo.tet,tu 12,000 markikaa sen sija•an, eutä 1911 V'Uoden esi-
21955: tykse.ssä ehdotettiin 10,000 markka•a. Eduskunta puolestaan
21956: 'Oit,tikin budjerttiin ede.I1ä mainittujen me.noerien yhteen-
21957:  l,aslmtun määrän. Tähän 332,300 markan määrään nähden
21958:  pitää niin muodoin paikkansa, mitä edellä on lausuttu
21959: 8        1912. -   Edusk vast. -        Esitys N :o 11.
21960: 
21961: lmnsakoululai1tosta ja erinä.isiä sivistystlarkoi:bukisi·a var>ten
21962: osotetu1sta mäJärämhioista, joten se olisi olliUJt rwhasääntöön
21963: otettava.
21964:     0. Myöskin mä ä r ä r a h a kun n a n 1ä ä k ä r i en
21965: p a 1 k k a a m i se ik s i, 110,000 markkaa, esitettiin a.rmolli-
21966: sessa esityksessä. 1911 vuoden Eduskunnan myönnet.tä,väksi,
21967: ja Eduskunta otti sen budjettiin. Siten oli laillisesti rat-
21968: kaistu, että pU'heenal·aim.en erä oli ·merki·ttävä rahasääntöön.
21969: Tähän tulee vielä lisäksi, että kunl))lanlä•äkärit ov•at käyneet
21970: välttämättömiksi, ja •ettei järjestettyjäJ terveydenhoito-:dloja
21971: ilman niitä ole maalaiskunnissa ·a~kaansaata vissa. Valtio-
21972: kin käyttää monessa tapauksessa kunnanlääkärejä hy-
21973: väkseen. Terveydenhoidosta 22 päivänä joulukuuta 1879
21974: annettu asetus sitä paitsi edellyttää nimenomaan, että kun-
21975: nanlääkäreitä on olemassa. Kunnanlääkärien palklmami-
21976: seen käytettävää vaJ.tion apumaksua täytyy sentähden pitää
21977: vakinaisena valtiotarpeena, jota suorittamasta valtio ei voi
21978: kieltäytyä.
21979: 
21980: 
21981:      Edellä olevan johdosta Eduskunta saa Teidän Keisa-
21982: rilliselle Majesteetinenne alamaisesti ilmoittaa,
21983:                 e#ä Eduskunta on havainnut arnwllisessa
21984:             esitylcsessä rnainitut tarpeet voitavan tyydyttää
21985:             valtiorahastoon tilitetyistä varoista taJ•vitse-
21986:             rnatta lisäystä niihin suostuntavaroista; sekä
21987:                 että Eduskunta odottaa, että Teidän Keisa-
21988:             rillinen JJ1 ajesteettinne suvaitsee arrnollisesti
21989:             rnäär·ätä, että edellä rnainitut rnäärärahat, kaik-
21990:             kiaan 6,169,957 rnarkkaa 120 penniä, suoritetaan
21991:             varainhoitovuonna 191f2.
21992: 
21993:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
21994: 
21995:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1912.
21996: 
21997:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
21998:                      1912. -     N:o 12.
21999: 
22000: 
22001: 
22002: 
22003:                Keisarillisen Majesteetin Armolli-
22004:            nen esitys Snomen Eduskunnalle, käsittävä
22005:            ehdotuksen asetukseksi 10/23 p:nä heinäkuuta
22006:            1902 annetun Vesioikeuslain II luvun 6 ja
22007:            19 §:n sekä VII luvun 3 §:n muuttamisesta.
22008:     Puita lautattaessa pilaantuu vesi sen kautta, että kuori
22009: irtautuu ja laskeutuu vesistön pohjalle sekä synnyttää
22010: kaasuja ja sienettymiä, jotka hävittävät kalanmädin ja
22011: ne elimistöt, joista alpeet saavat ravintoa. Vaikka puut
22012: kuoritaankin, eivät lauttauksen kalastusta vahingoittavat
22013: vaikutukset häviä, koska kuorimista ei toimiteta niin täy-
22014: dellisesti, että puuta lruhin niin kutsuttu jälsikuorikin pois-
22015: tuisi, vaan se jää jälelle ja irtautuu pois puiden hankau-
22016: tuessa kiviä vasten sekä jää veteen. Sitä paitsi uppoaa
22017: joku pienehkö osa puista ja aikaansaattaa vahin'koa kalas-
22018: tukselle, varsinkin niillä paikoin, missä kala kutee, jonka
22019: ohessa uponneet tukit estävät nuotanvetoa. Lisäksi lauttaus
22020: vaikeuttaa kalanpyydysten hoitoa ja käyttämistä tai tekee
22021: sen mahdottomaksi.
22022:     Puiden lauttaus edistää siis suuresti kalasuvun häviä-
22023: mistä ja vaikeuttaa kalastusta. Kun kuitenkin maalle tär-
22024: keät taloudelliset edut joutuisivat kärsimään, jos lauttausta
22025: vaikeutettaisiin rajoittavilla määräyksillä, niin ei näytä
22026: olevan käännyttävä seUaiseJle tielle kalastuselinkeinon pa-
22027: rantamista varten, vaan tämä on tehtävä varsina,isilla sa-
22028:    2                       N:o 12
22029: 
22030:   nottua elinkeinoa suorastaan edistävillä toimenpiteillä.
22031:   Sellaisten toimenpiteiden kustannuksiin olisi puidenlaut-
22032:  taajan annettava osansa sillä tavoin, että kaikiille lau-
22033:  tattaville puille, paitsi maanomistajan kotitarpeiksi lau-
22034:  tattaville, pannaan maksu, kuitenkin mää;rältään sem-
22035:  moinen, että se ei käy puiden omistajalle rasittavaksi,
22036:  mutta sentään saattaa mahdolliseksi tehokasten toimen-
22037:  piteiden toteuttamisen kalasuvun kartuttamiseksi ja kalas-
22038:  tuksen tarkotuksenmukaisesti toimittamiseksi. Ja kun ei
22039:  voida ratkaista minkä verran lmorittujen tai kuorimatto-
22040:  main puiden vaikutus on vahingollisempi tai vähemmän
22041:  vahingollinen, on maksu katsottu olevan määrättävä sa-
22042:  mansuuruiseksi kuorituista ja kuorimattomista puista.
22043:  Näistä edellytyksistä lähtien on katsottu sopivaksi määrätä
22044:  suoritettavaksi lauttausmaksua puolitoista penniä jokai-
22045:  sesta tl1kista ja kaksi penniä jokaisesta kuutiometristä
22046:  halkoja, propsia ja muuta sellaista puutavaraa; ja on kont-
22047:  rollin vuoksi tarkotuksenmukaisinta, että maksu vahviste-
22048: taan tietyksi määräksi, huolimatta siitä lautataanko puut
22049: yhden tai useamman vuoden aikana. ,Jos lauttausmaksu
22050: otetaan käytäntöön, näyttää puidenomistaja olevan vapau-
22051: tettava nykyisestä kalansiitoslaitoksen eräissä tapauksissa
22052:  rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuudesta ja nuo lai-
22053: tokset olevan kustaunettavat lauttausmaksuista kertyvillä
22054: varoilla.
22055:     Vastamainittujen näkökohtain mukaisesti on Keisaril-
22056: linen Majesteetti teettänyt ehdotuksen Armolliseksi esityk-
22057: seksi asiasta, jonka ehdotuksen Keisarillinen Majesteetti
22058: on tahtonut jättää Eduskunnan tutkittavaksi ja hyväk-
22059: syttäväksi; ja on se ehdotus näin kuuluva:
22060:                             N:o 12                           3
22061: 
22062: Ehdotus Armolliseksi asetukseksi 10/23 p:nä heinäkuuta 1902 anne·
22063:       tun Vesioikeuslain II luvun 6 ja 19 §:n sekä VII luvun
22064:                        3 §:n muuttamisesta.
22065:                           II LUKU.
22066:                             6 §.
22067:     Jos on pelättävää, että lauttauksessa kallis omaisuus
22068: vahingoittuu, on lauttaussäännössä myöskin määrättävä
22069: että sellaisen vahingon korvaamisesta on annettava vakuus.
22070: 
22071:                               19 §.
22072:      Vahingosta ja haitasta, mikä rannalle astumisella ma t-
22073: kaansaatetaan taikka lauttaustavaroista tahi muuten laut-
22074: tuuksesta tai sen johdosta koituu maan, veden, kalastuksen,
22075: sillan, laitoksen tll!hi muun laitteen omistajalle tahi halti-
22076: jalle ja joka ei sisälly ennen määrättyyn hyvitykseen, kui~
22077: myös vahingosta, joka upouneen tahi uppoamaisillaan ole-
22078: van puun taikka vedena~aisen tilapäisen laUJttauslaitteen
22079: kautta saatetaan alukselle, on lauttaustavaran omistajan
22080: annettava korvaus; älköön kuitenkaan sellaisen korvauksen
22081: vaatimusta saatako tehdä lähinnä seuraavan kalenteri-
22082: vuoden loputtua.
22083:      Jos vesilaitoksen omistaja on 1 luvun 7 § :n mukaan
22084: velvollinen it:se suojaamaan sitä, olkoon korvausta laitok-
22085: selle ja sille mitä siihen kuuluu tulleesta vahingosta suori-
22086: tE--ttava ainoastaan silloin, kun vahinko on saatettu tahalli-
22087: sesti taikka huolimattomuudella tahi varomattomuudella
22088: luuttausta toimitettaessa taikka tuotettu siten, että toinen
22089: henkilö on laiminlyönyt määrätyn lauttaus- tahi suoja-
22090: laitteen kunnossapidon.
22091:      Kuukauden kuluessa sen jälkeen kun puutavarat on
22092: lauttausta varten vesistöön laskettu, tulee omistajan kir-
22093: jallisesti ilmoittaa kuvernöörille puutavarain laatu ja
22094: määrä. Samalla on lääninrahastoon suoritettava lauttaus-
22095: maksu, laskettun~ puolentoista pennin mukaan tukilta
22096:   4                           N:o 12
22097: 
22098: sekä haloista, propsista ja muista samanlaisista puutava-
22099: roista kahden pennin mukaan kuutiometriltä. Maanomis-
22100: taja, joka harjoittaa kotitarvepuiden lauttausta, olkoon
22101: kumminkin vapaa tästä velvol.lisuudesta.
22102:     3 kohdassa mainith1ja varoja on hoidettava erityisenä
22103: rahastona, jota on käytettävä yksinomaan kalastuselinkei-
22104: non edistämiseksi ja joka on oleva välittömästi Hallituksen
22105: käytettävissä.
22106:                         VII LUKU.
22107:                             3 §.
22108:     Jos joku ]auttaa puita kuorimattomina, milloin se e1
22109: ole luvallista, vetäköön sakkoa enintään neljätuhatta
22110: markkaa.
22111:     Jos joku muutoin toimittaa lauttausta toisin kuin mää-
22112: rätty on tai luvattomasti lauttaa vesistössä tahi jos puiden-
22113: omistaja, päällysmies tahi lauttausmiehistö tahallaan
22114: taikka huolimattomuudest:a tai va!'lomattomuudesta tekee
22115: haittaa toiselle pu11tavaranomistajalle tahi päällysmiehelle
22116: tai 2 luvun 19 § :ssä mainituille oikeudenomistajille, tuo-
22117: mittakoon sakkoa enintään kaksituhatta markkaa.
22118:     ,Jos puidenomistaja jättää ennen vuoden Iauttausajan
22119: loppua •ottamatta pois puun, joka on jäänyt uppoamaisil-
22120: leen veteen, rangaistakoon enintään viidensadan markan
22121: sa.kolla.
22122:     Jos puidenomistaja laiminlyö II luvun 19 § :n 3 tahi
22123: 4 kohdassa määrätyn ilmoittamisen taikka säädetyn laut-
22124: tausmaksun suorittamisen, rangaistakoon vähintään sadan
22125: ja enintään kahdeksansadan markan sakolla ja olkoon sen
22126: ohessa velvollinen suorittamaan niin suuren maksun, kuin
22127: kuvernööri, saatavana olevan selv~tyksen nojana, määrää.
22128: 
22129:                 Armossa hyväksytty Livadiassa 13 (26)
22130:            p:nä huhtikuuta 1912.
22131:                      Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
22132: 
22133:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
22134:          1912. -   Edusk. vast. - Esitys N :o 12.
22135: 
22136: 
22137: 
22138: 
22139:                 S u o m e n E d u s k u n n a n a 1 a m a i-
22140:             n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
22141:             armolliseen esitykseen, joka sisältää ehdo-
22142:             tuksen asetukseksi 23 päivänä heinäkuuta
22143:             1902 annetun Vesioikeuslain II luvun 6 ja
22144:             19 § :n sekä VII luvun 3 § :n muuttamisesta.
22145: 
22146: 
22147: 
22148: 
22149:        Suurivaltaisln, lrmollisin leisa~i
22150:                ja Snurirubtlnu I
22151: 
22152: 
22153: 
22154: 
22155:     Al'IIDoH1sessa esityrksessä on Teidän K!eisarillinen Majes-
22156:  teettinne lllrutan:ut Eduskunnan hyvärksyttäväksi ehdotuk-
22157: sen ·!LSetu~seksi 23 päivänä heinäkuut~a 1902 ~annetun Vesi-
22158: 2         1912. -   Edusk. vast. -      Esitys N :o 12.
22159: 
22160: oikeuslain 2 luvun 6 j'a 19 § ;.n; sekä 7 luvun 3 § :n
22161: muuttamisesta. Tämän ,armoJlisen esityksen on Eduskunta
22162: valmistelev,aa käsittelyä vart.en lähettänyt Ta1ousva~iokun
22163: taan ja, mikäli koskee asian raha-a,siallista puolta, Valtio~
22164: vara:invaEolruntaan, joilta EdUJskuntJa kuitenkaan ei oile
22165: saamut ennen valtiopäiväin tänii.än ,tatpahtunrutta päätty-
22166: mistä vastaanottaa mietintöä.
22167:     Tämän Eduskulllta saa Teidän Keisarilliselle Ma.jestee-
22168: tillenne alamaisesti ilmoittaa.
22169: 
22170:     Suomen Eduskunta 'PY8YY ~a~·a.ti j. n. e.
22171: 
22172:     Helsingissä 29 päivänä .toukokuuta 1912.
22173: 
22174: 
22175: 
22176: 
22177:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1912.
22178: